Kirkko ja kaupunki 2018 11 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

7.6.2018 kirkkojakaupunki.fi

A4 Lauttasaarelainen, kiinnostaisiko ilmainen lastenhoito?

A8 J. P. Pulkkinen kirjoitti Vantaalle sijoittuvan rikosromaanin

Saaristo metromatkan päässä

Lue lähiretkivinkit alkaen sivulta B 1

VENÄLÄINEN KIRJAILIJA JA FILOSOFI LEO TOLSTOI (1844–1910)

Aikuisena elämä kääntää ihmiselle selän. Mitään uutta ei tapahdu. Vanhana alkaa taas tapahtua. Kaikki ei ole ehkä kaunista, mutta mielenkiintoista se minusta on. NÄYTTELIJÄ VIVI-ANN SJÖGREN HELSINGIN SANOMISSA 30.5.

Iankaikkisesti

Vanheneminen on odottamattominta, mitä ihmiselle voi tapahtua.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018 Jos ihminen elää monia vuosia, hän iloitkoon niistä kaikista, mutta hänen on hyvä muistaa, että pimeitäkin päiviä tulee paljon. Kaikki, mikä häntä kohtaa, on turhuutta. SAARNAAJAN KIRJA 11:8

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kerro, kerro kuvastin KIRKKO JA KAUPUNGIN painetussa lehdessä ja verkkosivuilla on vastuullisen journalismin merkki. Se kertoo siitä, että Kirkko ja kaupunki on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neu voston laatimia Journalistin ohjeita. Vastuullisen journalismin merkki erottaa aidon journalismin valemedioista ja mainonnasta. Se takaa lukijalle, että hän saa totuudenmukaista tietoa siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Kirkko ja kaupunki on kirkon julkaise ma lehti. Meidän tehtävämme kirkollises sa työnjaossa on antaa kirkosta totuuden mukainen ja oikea kuva. Seurakuntien päättäjien ja johtajien tehtävänä taas on huolehtia siitä, että se totuudenmukai MEIDÄN TEHTÄVÄMME nen ja oikea kuva kirkosta on myön KIRKOLLISESSA teinen. TYÖANJAOSSA ON

”

ANTAA KIRKOSTA

AINA VÄLILLÄ KUULEE toivottavan, että TOTUUDENMUKAINEN Kirkko ja kaupunki olisi enemmän JA OIKEA KUVA. markkinointinäkökulmasta toimitettu asiakaslehti – sellainen kuin pankkien, vakuutusyhtiöiden ja lentoyhtiöiden asiakaslehdet – kuin journalistisesti toimitettu media. Viimeksi tätä ehdotti Helsingin piispa Teemu Laajasalo haastattelussaan Markkinointi ja mainonta lehdessä. Hän arveli, että on haastavaa tehdä journalismia ja olla samaan aikaan kirkolle myötä mielinen. Se ei ole yhtään vaikeaa. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on siitä vuosikymme nien kokemus.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Herkullinen ruokavinkki retkelle

PETTERI NUMMI

VASTUULLISESTA JOURNALISMISTA luopuminen ja siirtyminen pelkästään mielikuvamarkkinointiin ja imagoviestintään merkitsisi valtavaa strategista muutosta seura kuntien viestinnässä. Se merkitsisi painopisteen siirtämistä seurakuntalaisista kirkon brändääjiin. Eläkkeelle jäänyt arkkipiispa Kari Mäkinen puhui Helsingin Sanomien haastattelussa kulttuurin muutoksesta. Hänen havaintojensa mukaan ihminen näkee nyt itsensä entistä enemmän kuluttajasubjektina, joka ”valitsee itselleen sopivia juttuja”. Mäkinen katsoo, että kirkko ei voi lähteä tähän kilpailuun: jos kirkko alkaa määritellä itsensä kulttuurituotteena muiden joukossa, se kadottaa identiteettinsä. ”Jos uskonto ryhtyy tekemään itses tään houkuttelevan tuotteen, se haihtuu”, hän sanoi. Siksi Kirkko ja kaupunki tekee vastedeskin vastuullista journalismia.

Mikä elämässä on osa Jumalan suurtaa suunnitelmaa ja mikä sellaista, johon voi itse vaikuttaa? Mistä voi tietää, kannattaako vielä tavoitella unelmaansa vai tyytyä kohtaloonsa? Selkeitä vastauksia ja kirkkauden hetkiä on kai turha pyytää, mutta anna viisautta, etten turhaan hakkaisi päätäni seinään.

Metsässäkin voi syödä hyvin. Vantaalainen ammattiretkeilijä Raija Hentman näyttää videolla, kuinka nyhtökaura-kvinoapadan valmistus käy retkikeittimellä metsässä. Nappaa resepti talteen osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 7.6.2018

numero 11

Seuraava lehti ilmestyy 21.6. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Olin riparilla kapinoiva esiteini” Ripari-isonen Kristiina Hämäläinen tietää kokemuksesta, että leirin voi pilata mököttämällä. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

Miten neuvoisit nuorta, joka on menossa riparille? – Kannattaa olla avoimin mielin. Hyökkäävä asenne ei ole hyvä. Näyttää tosi tyhmältä, jos joku vastustaa ponileikin leikkimistä kuudetta iltaa putkeen, vaikka kaikki muut leikkivät. Pitää osata heittäytyä. – Ei kannata pelätä, että jäisi yksin. Ole avoimesti oma itsesi ja kohtele muita niin kuin haluaisit, että sinua kohdellaan, niin pärjäät hyvin ja ihmiset ottavat sinut joukkoon. Isoset myös pitävät huolta pikkusista ja näkevät, jos joku on yksinäinen.

”

OPETTAJAT KERTOVAT OMAT KANTANSA, JA SINULLA SAA OLLA OMASI.

Millainen oma riparisi oli? – Minulla oli tosi kapinoiva esiteinin luonne. Ajattelin, että riparille meneminen on tyhmää, että en halua viikoksi johonkin skutsiin tekemättä mitään. – En tuntenut riparilta ketään. Aluksi oli sellainen olo, että minulla ei ole mitään yhteyttä keneenkään eikä mitään turvaverkkoa. Mutta kun aloin tutustua ihmisiin, se muuttui. Aloin ajatella, että pilaan tämän itseltäni, jos vain mökötän huoneessani. – Olen kasvanut kristillisessä perheessä, mutta 12-vuotiaana etäännyin uskonnosta ja aloin miettiä muita maailmakatsomuksia. Kun ajattelin ateistisesti, minulle tuli yksinäinen olo. Ei ollut mitään sellaista, mihin voisi turvautua. En voinut ajatella, että kyllä Jumala hoitaa kaiken. Se oli

tosi ahdistavaa. Riparin pohjalta päädyin takaisin uskonnolliselle puolelle.

Saako riparilla olla eri mieltä opettajien kanssa? – Kyllä saa. Opettajat kertovat omat kantansa, ja sinulla saa olla omasi. Raamatussa on myös vanhanaikaisia asioita. Meidän riparillamme ihmiset olivat eri kannoilla esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen asemasta, ja se otettiin hyvin vastaan. Sanottiin, että tuo on sinun mielipiteesi ja tämä on minun mielipiteeni. – Meidän riparilaisillamme oli monenlaisia maailmankatsomuksia. Tärkeää on, että ei hyökkää kenenkään mielipidettä vastaan. Riparilla opetetaan esimerkiksi Raamatun historiasta myös asioita, jotka eivät välttämättä ole niin kiinnostavia, mutta jotka ovat hyvää yleistietoa. – Minulle oli tärkeää kuulla isosten kokemuksia heidän omasta elämästään. Jotain oli esimerkiksi kiusattu ja jollain oli taustalla muuta pahaa, mutta he olivat päässeet siitä läpi ja heillä on kaikki hyvin.

Mitä muuta aiot tehdä kesällä? – Lähden purjehtimaan. Se on minulle iso asia. Purjehtiessa kaikki ei ole kontrollissasi ja joudut haastamaan itsesi. Vaikka olisi myrsky, venettä ei voi jättää keskelle merta. Se on vähän kuten elämä: vaikka olisi hirveästi ongelmia ja kaikki tuntuisi menevän päin mäkeä, silti pitää jaksaa jatkaa.

Millainen on ilta rukouksesi? – Elämäni on hektistä enkä ehdi rukoilla kovin usein. Mutta jos esimerkiksi parhaalla kaverillani menee huonosti, rukoilen hänen puolestaan. Hän ei ole uskovainen, mutta koen silti, että pystyn auttamaan häntä sillä, että rukoilen. ■

Kristiina Hämäläinen on menossa kesällä isoseksi Malmin seurakunnan rippileirille.

4 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

100

tuhatta ihmistä kävi viime vuonna Temppeliaukion kirkon konserteissa ja musiikkitilaisuuksissa.

Kirkkoon liittyjä pääsee äänestämään Haluatko vaikuttaa vai valittaa? Oletko miettinyt kirkkoon liittymistä? Seurakuntavaalien kampanjapäällikkö Hanna Piira Kirkkohallituksesta muistuttaa, että liittymällä kirkkoon 15.8. mennessä, pääsee äänestämään syksyn seurakuntavaaleissa. – Äänioikeuden käyttäminen on loistava tapa vaikuttaa oman seurakunnan ja kirkon tulevaisuuteen, sanoo Piira. Kirkkoon voi liittyä verkossa www.liitykirkkoon.fi -palvelun kautta. Lisätietoja saa kirkon verkkosivuilta tai omasta seurakunnasta. Piiran haastattelu löytyy osoitteesta Kirkkojakaupunki.fi.

Yli 45 0000 käy rippikoulun Seurakuntien leirikeskukset täyttyvät tuhansista rippikoululaisista koulujen loputtua. Kesä on rippikoulujen leirijaksojen vilkkainta aikaa. Rippikouluun osallistuu vuosittain yli 45 000 rippikoululaista ja noin 20 000 isosta. Rippikouluryhmiä on reilusti yli 2 000. – Rippikouluihin sisältyvät leirit ovat vuosikymmenestä toiseen säilyttäneet suosionsa. Rippikoulu kestää kokonaisuudessaan puoli vuotta ja yli 90 prosenttiin sisältyy noin viikon mittainen leirijakso. Leirijakson sisältävien rippikoulujen ohella päivärippikoulujen suosio on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa, kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen toteaa.

”Tämä on avioerojen vastaista työtä”

EU-kampanja vaatii inhimillisyyttä pakolaispolitiikkaan 170 eurooppalaista järjestöä on käynnistänyt maahanmuuttoa ja pakolaisuutta koskevan kampanjan, joka vaatii valtioilta inhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa. We Are a Welcoming Europe -kampanjan tavoite on kerätä miljoona nimeä seitsemässä EU-maassa kansalaisaloitteeseen, joka ”nostaa keskusteluun kolme teemaa: solidaarisuuden kriminalisoimisen lopettaminen, suora tuki pakolaisia auttaville kansalaisille ja toimijoille, sekä siirtolaisten ja pakolaisten ihmisoikeuksien toteutuminen EU-maissa”. – Jotta tähän päämäärään päästäisiin, aloite on saatava keskusteluun Euroopan parlamentissa, sanoo kampanjan Suomen koordinaattori Nora Repo. Aikaa allekirjoitusten keräämiseen on yhdeksän kuukautta. Suomessa kampanjaa koordinoidaan osana Helsingin seurakuntayhtymän Ristin suojassa -projektia. Lisätietoja Kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Lauttasaaren seurakunta alkoi tarjota ilmaisia lastenhoitokeikkoja.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

un parivuotias Vilho on kotona äitinsä Sanna YliKoski-Mustosen kanssa, hän tykkää leikkiä Anua ja Soilia. Anu ja Soili eivät ole telkkarisankareita tai lastenkirjojen hahmoja vaan Lauttasaaren seurakunnan lastenohjaajia. – Vilho roikkuu aamulla kello 8.45 tuolla ovenkahvassa ja huu-

taa, että kerhoon! Anu! Yli-KoskiMustonen kertoo. Lauttasaaren seurakunta järjestää lapsiperheille monenlaista apua. 3–5-vuotiaille tarkoitettu päiväkerho pyörii viitenä päivänä viikossa. Joka arkipäivä pidetään myös Suomen suurinta iltapäiväkerhoa, jossa käy lähes 150 6–9-vuotiasta. Torstaisin ja perjantaisin kello 9–11.30 seurakunta järjestää lap-

siparkin, johon lapsen voi tuoda hoitoon ilman ennakkoilmoittautumista. Kirkolla on lastenhoitoa myös keskiviikkoiltaisin. Eikä siinä vielä kaikki! Pari kuukautta sitten seurakunnan lastenohjaajat alkoivat tehdä ilmaisia kotikäyntejä. – Tämä on matalan kynnyksen juttu. Meille ei tarvitse selitellä mitään eikä tehdä hakemuksia. Voi vain soittaa ja pyytää lasten-

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

SEURAKUNTA EI KYSY LASTENHOITOAPUA

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina kesäkuun 14. päivänä 2018 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22. Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 6.6.2018 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22. Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internetosoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen. Helsingissä toukokuun 25. päivänä 2018 Puheenjohtaja

Tuomasmessu

PYYTÄVÄLTÄ

VANHEMMALTA ENSIMMÄISENÄ, OLETKO YKSINHUOLTAJA JA KUINKA PAHA TILANNE TEILLÄ ON.

Eija Härkänen (oikealla) Lauttasaaren seurakunnasta on käymässä Sanna Yli-Koski-Mustosen ja Vilhon luona.

hoitoa, kertoo lapsi- ja perhetyön tiimivastaava Eija Härkänen. Kotikäyntejä tehdään maanantaisin ja tiistaisin aamupäivällä kello 9–11. Varauksia toivotaan edellisenä perjantaina. SANNA YLI-KOSKI-MUSTONEN ajattelee, että seurakunnan tarjoama matalan kynnyksen lastenhoitoapu on avioerojen vastaista työtä. – Alle kolmevuotiaiden vanhemmat eroavat Suomessa kaikkein eniten. Se on aika karu juttu. Vauva- ja taaperovuodet eivät ajaneet Yli-Koski-Mustosen perhettä parisuhdekriisiin, mutta helppoa ei ollut. Vilho nukkui ensimmäisen vuotensa huonosti. Yli-Koski-Mustosella oli pahoja selkäkipuja, joiden takia hän joutui juoksemaan lääkäreillä ja kuvauksissa. Hän viimeisteli varhaiskasvatuksen maisteriohjelman opintojaan, jotka huipentuivat graduspurttiin tänä keväänä. Kuten Yli-Koski-Mustonen itse asian muotoilee: ”Se oli aika hc yhdistelmä.”

– Alle kaksivuotiaille voi olla tosi vaikeaa saada apua, jos arki tuntuu raskaalta. Kaupungin leikkipuistojen kerhoihinkin on usein kahden vuoden ikäraja, YliKoski-Mustonen selittää. – Me olemme tosi tavallinen perhe. On nykypäivää, että kotivanhemmat tekevät keikkatöitä ja opiskelevat pikkulapsivuosina. On melko harvinaista, että vanhempi on kolme vuotta lapsen kanssa kotona tekemättä mitään muuta. IDEA KOTIKÄYNTEIHIN syntyi siitä, että Lauttasaaren kirkko on menossa täysremonttiin ja lapsityön tilat ovat pitkään poissa käytöstä. Vaikka korvaavia tiloja saadaan muun muassa läheiseltä koululta, seurakunta halusi kokeilla uusia työtapoja. – Peruskorjaus tuli tavallaan hyvään aikaan. Monelle työalalle tulee nyt raikkaita tuulia, Eija Härkänen sanoo. Kotikäyntien lisäksi lastenohjaajat alkavat ensi syksynä pitää metsäkerhoa. Odottaville äideille järjestetään kahdeksan kerran vertaistukiryhmä. Seurakunnan lapsityö menee kesätauolle juhannuksena ja jatkaa toimintaansa elokuun puolivälin tienoilla. Eikö seurakuntaa pelota, että kotikäynnit ruuhkauttavat lastenohjaajien kalenterit? – Ei! Voi kun yhteydenottoja tulisi paljon. Se olisi ihan paras haaste, Härkänen vastaa. – Yksikin apua pyytänyt vanhempi kysyi, että kun he asuvat hissittömän talon neljännessä kerroksessa vauvan, pikkulapsen ja rattaiden kanssa, niin voivatko he silti pyytää apua. Kyllä voivat! ■

tuomasmessu.fi

– Kun Vilho oli yksivee, neuvolaterkkari sanoi, että nyt yhteyttä kaupungin kotipalveluihin. Me onnistuimme saamaan sieltä 10 kolmen tunnin kotikäyntiä, mikä oli huikea lottovoitto. Kaupunki on madaltanut kynnystä avun saamiselle, mutta tarve pitää silti perustella tarkkaan. Yli-Koski-Mustosesta on hienoa, että seurakunta ei kysy lastenhoitoapua pyytävältä vanhemmalta ensimmäisenä, oletko yksinhuoltaja ja kuinka paha tilanne teillä on. Apua kannattaa tarjota jo silloin, kun tilanne ei ole äitynyt katastrofiksi.

Kutsu levähtämään laulujen, rukouksen ja sanan äärelle

Kesäiset Tuomasmessut joka sunnuntai kesä-, heinä- ja elokuussa klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, Helsinki. Ratikka 2, 3 ja 1 sekä bussi 14 ja 18 Tervetuloa! Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu

Johtoajatuksenamme on tuottaa palveluja, jotka olisimme valmis hyväksymään omille omaisillemme.

UUSI PALVELUKOTI LOHJALLA Palvelukoti Harjupuisto

Helsingiuksentie 54A, Virkkala Ympärivuorokautista tukea muistisairaille tai hoivaa ja palveluja tarpeidenne mukaan ilman jonoja. Meillä eletään toiminnallista arkea kodikkaassa ympäristössä. Soita ja varaa tutustumisaika! Eija Salo gsm: 050 511 5318 s-posti: eija.salo@seniorikodit.fi

seniorikodit.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Pieni pyhiinvaellus maatilalla Skatan maatilalla Vuosaaressa vierailija saa kosketuksen luonnon vuotuiseen kiertoon. Se on osa hyvää elämää, sanoo toimintaa kehittävä Tuomo Salovuori. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

iomakoneen ääni sekoittuu linnunlauluun Vuosaaren Uutelassa sijaitsevalla Skatan maatilalla. Puutarha ja eläinten laitumet valmistuvat vauhdilla. Tämän vuoden aikana navetan alakertaan syntyy puutyöverstas ja yläkertaan rakennetaan luonnonmateriaaleja hyödyntävä kädentaitopaja ja näyttelytila. Tilalla kasvatetaan monenlaisia hyöty- ja koristekasveja. Kesäkuun alusta lähtien laitumilla käyskentelee lampaita, kanoja, kaneja ja aasi. – Etsimme parhaillaan yhteistyökumppania, jonka kanssa voisimme järjestää hevostoimintaa, kertoo Sininauhaliiton kehittäjä Tuomo Salovuori. Sininauhaliitto tuli Helsingin kaupungille kuuluvan Skatan tilan vuokralaiseksi heinäkuussa 2017. Nyt maatilalle rakennetaan kuntouttavan luontotoiminnan keskusta, jossa vierailijat hoitavat puutarhaa ja osallistuvat monenlaisiin maatilan töihin. Sininauhaliitto on yhteistyöverkosto, joka kokoaa yhteen kristilliseltä pohjalta toimivia auttamis- ja diakoniajärjestöjä. Skatan tila palvelee erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen asiakkaita, kuten mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, maahanmuuttajia, vanhuksia ja lastensuojelun asiakkaita. Salovuori on luonnon tarjoamaan hyvinvointiin erikoistunut puutarhuri ja kasvatustieteilijä. VUOSAAREN UUTELASSA sijaitseva Skatan tila on rakennettu vuonna 1915. Ennen Sininauhaliittoa tilaa vuokrasivat hevosterapiaa tarjoava

yritys ja kristillistä nuorisotyötä tekevä Suomen Setlementtisäätiö. Paikan tunnetuin vuokralainen on ollut taiteilija ja kyyttökarjan kasvattaja Miina Äkkijyrkkä, joka asui tilalla vuosina 1996–2010. Salovuori vetää Sininauhaliiton vuonna 2011 alkanutta Vihreä Veräjä -hanketta yhdessä Minna Malinin kanssa. Tavoitteena on tuoda luontoyhteys jokaisen ulottuville ihmisen toimintakyvystä ja elämäntilanteesta riippumatta. – Vuodenaikojen mukaan eläminen on toiminnassamme keskeistä. Kosketus vuoden luontaiseen kiertoon on osa hyvää elämää. Esimerkiksi vanhusten päivät ovat usein niin samanlaisia, että he saattavat helposti irrota luonnon rytmistä, Salovuori sanoo. Vihreä Veräjä on osa luontoelementtejä käyttävää Green Care -toimintaa, joka on kehittynyt Suomessa vauhdilla viime vuosina. Hoitoon ja kuntoutustoimintaan yhdistetään esimerkiksi työskentelyä maatilalla, puutarhanhoitoa ja toimintaa hevosten tai muiden eläinten kanssa. Salovuori löytää toiminnalle malleja sekä Euroopasta että Suomen historiasta. Jo 1800-luvulla psykiatrisia sairaaloita, sosiaalisia työlaitoksia, vanhusten hoitopaikkoja ja vankilamaatiloja rakennettiin luonnon keskelle. – Lähtökohtana oli arkinen havainto maatilalla tai puutarhassa työskentelyn rauhoittavasta vaikutuksesta. Näitä hoitopaikkoja ryhdyttiin karsimaan 1950-luvulla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen luonto on palannut hoitotyöhön, kun olemme saaneet runsaasti tutkimustietoa luontoympäristön vaikutuksesta, Salovuori sanoo. Sininauhaliiton lisäksi Skatan tilal-

– Näen usein, miten kasvojen ilme muuttuu, kun ihminen pääsee luontoon, Sininauhaliiton kehittäjä Tuomo Salovuori sanoo.

la toimii nyt myös Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Luontopolku työhön -hanke, jossa pitkäaikaistyöttömät ja kuntoutujat voivat testata ja vahvistaa työkykyään. LUONNOSSA VIETETTY aika vähentää mitattavasti stressitasoa, palauttaa keskittymiskykyä ja parantaa vastustuskykyä. Ulkona työskentelemisen jälkeen ihminen nukkuu paremmin. Salovuori lisää hyvien vaikutusten listaan myös onnistumisen kokemukset, sosiaaliset suhteet, uuden oppimisen ja sen, että maatilalla ja puutarhassa työskentelevä ihminen näkee työnsä tulokset. – Tämä on oivallettu luostareissa, joissa on aina tehty konkreettista fyy-

sistä työtä henkisen ja hengellisen kilvoituksen rinnalla. Perinne tulee Raamatusta, jonka mukaan ihmisen perustehtävä on ”viljellä ja varjella maata”. Siinä on oma juttunsa, joka tekee meille hyvää, Salovuori sanoo. Tulevien kesäkuukausien ensimmäisinä sunnuntaiaamuina Skatan tila on avoinna yleisölle. Sininauhaliitto järjestää yhteistyössä Vuosaaren seurakunnan kanssa Sunnuntaiaamu luonnossa -tapahtumien sarjan Uutelan kodalla ja Skatan tilalla. Luvassa on pieni pyhiinvaellus, puutarharetriitti ja kaksi kristillisten mystikkojen ajatuksiin johdattavaa aamuhetkeä. Salovuoren tulevaisuuden haaveisiin kuuluu hiljaisuuden puutarhan rakentaminen maatilalle. Kyseessä

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ IHMINEN SAA NÄHDÄ TYÖNSÄ TULOKSET. TÄMÄ ON OIVALLETTU LUOSTAREISSA, JOISSA ON AINA TEHTY KONKREETTISTA FYYSISTÄ TYÖTÄ.

olisi muusta pihapiiristä erotettu retriitinomainen paikka, joka olisi omistettu lepoa ja rauhoittumista varten. Hiljaisuuden puutarhan elementtejä ovat muun muassa rauhallinen vä-

rimaailma, suojaisat istumapaikat ja avara näköala. Hiljaisuuden puutarhoja on yli 300 eri puolilla maailmaa. Toimintaa koordinoi englannissa syntynyt Quiet Garden -liike. Salovuori on kirjoittanut puutarhojen hyvinvointia edistävistä vaikutuksista kirjan Vihreyden keskellä (Kirjapaja) ja suunnitellut hiljaisuuden puutarhan Lohjan Vivamoon Kansan Raamattuseuran toimintakeskukseen. – Tutkimusten mukaan ihminen avautuu sopivassa luontoympäristössä ja tavoittaa pehmeän lumoutumisen tilan. Siinä hän voi työstää elämänkysymyksiään kaikessa rauhassa ja antaa palasten loksahtaa paikalleen. ■

Sunnuntaiaamu luonnossa 1.7. klo 9–10 Pieni pyhiinvaellus, Lea Purhonen. 5.8. klo 9–12 Puutarharetriitti, Tuomo Salovuori ja Lea Purhonen. Ilmoittautuminen kesäkuussa Vuosaaren seurakunnan kotisivulla. 2.9. klo 9–10 Aamuhetki mystikon matkassa, Lauri Maarala. Sininauhaliitto ja Vuosaaren seurakunta järjestävät tilaisuudet Uutelan kodalla tai Skatan tilalla (puutarharetriitti), Uutelantie 30.

8 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

J. P. Pulkkinen on pyöräillyt romaaniaan varten tutkimusretkillä vanhassa kotikaupungissaan. Taustalla näkyvät Vantaanpuiston ostari ja kirjailijan entinen kotitalo.

Rikosromaani syntyi kaipuusta kotikulmille J. P. Pulkkisen isä toimi aikanaan Vantaalla apulaisnimismiehenä. Nyt Pulkkinen on kirjoittanut rikosromaanin, jonka tapahtumat sijoittuvat hänen lapsuutensa ja nuoruutensa kaupunkiin.

antaa on niin kuin kuolema. Ensin sen kieltää. Sitten tulee viha, sitten sen kanssa alkaa käydä kauppaa. Sitten tulee masennus. Lopuksi sen hyväksyy. Näin kuvailee kotikaupunkiaan J. P. Pulkkisen Sinisiipi-romaanin päähenkilö, rikostutkija Timo Markkula. Kirjailija tuntee Vantaansa, sen hyvät ja huonot puolet, sillä hän on viettänyt lapsuus- ja nuoruusvuotensa Vantaanpuistossa, Tikkurilassa ja Ruskeasannassa. Jostain syystä hän palaa Vantaalle aina uudestaan. – Asun Helsingin Kruununhaassa, mutta Vantaa on alkanut tuntua vuosi vuodelta tärkeämmältä. Vaimoni toteaa välillä puheistanikin, että tuo on taas niin Vantaata. – Romaanissani nostan vanhan kotiseutuni paikaksi, johon liittyy muistoja ja tarinoita. Moni Vantaalla tai Espoossa lapsuutensa viettäneistä ei tun-

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ne samalla tavalla kaipuuta kotikulmille kuin ihmiset, jotka ovat kotoisin pienemmiltä paikkakunnilta. Tämä johtuu paljolti siitä, että nämä kaupungit ovat valtaväylien pilkkomia, jolloin ne eivät helposti hahmotu kaupunkina, saati kotiseutuna. Tapaamme 1960-luvulla rakennetun Vantaanpuiston ostarilla, joka on Pulkkisen mukaan lähes entisellään. Hän muistelee, miten meni pikkupoikana kavereidensa kanssa lähellä sijaitsevalle Keimolan moottoriradalle katsomaan kisoja. Joskus hän pääsi käymään jopa radan valvontatornissa, koska hänen isänsä oli Vantaan apulaisnimismies. Yksi Pulkkisen kavereista näki radalla tapahtuneen kuolonkolarin, joka rikosromaanin alussa kauhistuttaa ilman vanhempien lupaa autokilpailuja katsomaan lähtenyttä nuorta Markkulaa ja hänen ystäväänsä. – Luvaton retki päättyy järkyttävästi, kun kuolema astuu lapsen elämään, Pulkkinen sanoo.

ISÄN AMMATTI ANTOI luontevan lähtökohdan sille, että J. P. Pulkkinen päätti tehdä Vantaalle sijoittuvan rikosromaanin. Työnsä pohjaksi hän luki isänsä Jorma Pulkkisen kirjoittaman historiikin Vantaan poliisivoimien kehityksestä tämän työssäoloaikana. Vantaalta oli helppo löytää Sinisiipeen materiaalia, onhan kaupungissa tapahtunut mittavaa rakentamista ja siihen liittyvää poliittista suhmurointia. – Vantaalla yhdistyvät maalaismaisuus ja ison mittakaavan rakennustoiminta. Kaupunki alkoi kasvaa 1960-luvulla, eivätkä rakennuspamppujen ja poliittisten päättäjien kosteat illanvietot ja niissä syntyneet sopimukset ole aina täyttäneet lain kirjainta. Viimeisimpiin tapauksiin kuuluu entisen kaupunginjohtajan ja samaa oppikoulua kanssani käyneen Jukka Peltomäen toiminta. – Poliisin resurssit olivat vielä 1960- ja 70-luvuilla naurettavan pienet. Siksi poliisi ei pystynyt tart-

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

tumaan kaikkeen kaupungissa tapahtuneeseen rikollisuuteen. Pulkkisen mukaan kenelläkään kirjan henkilöhahmoista ei ole suoraa esikuvaa oikeassa elämässä. Sen sijaan joissakin henkilöissä yhdistyvät tiettyjen vantaalaispoliisien ja -vaikuttajien piirteet. Sinisiiven tapahtumat lähtevät liikkeelle Kallistosta, joka sijaitsee lähellä Ruskeasantaa, Pulkkisen lapsuudenmaisemia. Kallistossa olevasta purkutalosta löytyy nuoren naisen ruumis, ja Timo Markkula alkaa selvittää tapausta. Hän saa työparikseen uuden työntekijän, Liina Vahteran. Tämä osoittautuu rohkeaksi ja neuvokkaaksi ja on lopulta tärkeässä roolissa rikoksen ratkaisemisessa. – Halusin keskeiseen rooliin naisen, koska maailma muuttuu, myös poliisivoimissa. Kuvio on klassinen, eli tulokas saa parikseen kokeneen poliisin. Hyvää kitkaa syntyy siitä, kun Liina osoittautuu toimintakykyisemmäksi kuin vanhempi työparinsa, Pulkkinen sanoo. Romaanin nimi Sinisiipi tulee sinisiipisistä perhosista, jotka toimivat yhtä häikäilemättömästi kuin käet. Sinisiipi laskee munansa kasvustoon, josta muurahaiset kantavat perhosen toukat pesäänsä. Siellä toukat alkavat syödä muurahaisia ja valtaavat pesän.

”

KIRJASSA KERROTAAN ESIMERKIKSI SIMOSENKYLÄSTÄ, JOKA OLI VAILLA KUNNALLISTEKNIIKKAA JA VÄHÄN KUIN VILLI LÄNSI LENTOKENTÄN VIERESSÄ.

KIRJAILIJAN SUUNNITELMISSA on tehdä Sinisiivelle ainakin kaksi jatko-osaa. Kyseessä siis on Vantaasarja. J. P. Pulkkinen päätti jatkosta viime syksynä, koska aineistoa on kertynyt hyvin ja seuraavissa osissa henkilöitä on vielä mahdollisuus syventää. – Aloin kerätä materiaalia vuonna 2012, jolloin tein Sinisiivestä myös ensimmäiset muistiinpanot. Näytin niitä käsikirjoittaja ja ohjaaja Atro Lahtelalle, ja hän ehdotti niiden pohjalta tehtävää elokuvaa tai tv-sarjaa. Olemme työstäneet käsikirjoitusta rinnan kirjan kirjoittamisen kanssa, mutta sen osalta kaikki on vielä auki, Pulkkinen kertoo. Hän on penkonut eri arkistoja ja lukenut pitkältä aikaväliltä lehtijuttuja Vantaan kähminnöistä. Kiinnostavaa tietoa Vantaan alkuajoista hän sai myös Simonkylän omakotiyhdistyksen tekemästä historiikista Purovarren tarinoita. – Kirjassa kerrotaan esimerkiksi Simosenkylästä, joka oli vailla kunnallistekniikkaa ja vähän kuin villi länsi lentokentän vieressä. Siellä asui romaneja ja lestinheittäjiä, ja tarinan mukaan he söivät Finnairin aterimilla, joita oli heitetty läheiselle kaatopaikalle. Nykyään alue on joutomaata. Pulkkinen on saanut Vantaan kaupungilta innostunutta palautetta siitä, että vihdoin Vantaakin on näkyvästi esillä kaunokirjallisessa teoksessa. – Itse muistan ainoastaan Vesa Haapalan runokokoelman Vantaa, jossa kaupunki on vahvasti mukana. Muuten Vantaata on kuvattu kirjallisuudessa äärimmäisen vähän, vaikka täällä sentään asuu 220 000 ihmistä. Ylen kulttuuritoimittajana työskentelevän Pulkkisen mukaan toimittajan ja kirjailijan roolit ruokkivat hauskasti toisiaan. Toimittajana tapaa ihmisiä ja kuulee heidän tarinoitaan, jotka voivat muuttua kirjailijalla materiaaliksi. Hän keskittyy kirjojen kirjoittamiseen vapaa-ajallaan eikä kaipaa erityistä irrottautumista päivätyöstä. – Minua helpottaa se, että kirjailijana olen paineettomassa tilassa vapaa päättämään omista kirjoitusaikatauluistani. ■

Huumori on oiva keino osoittaa ihmisen pöljyys Minun Jumalani on humoristinen kaveri, sanoo näyttelijä Ilkka Heiskanen.

TEKSTI JA KUVA OUTI IKONEN

n lähtisi tekemään huumoria ihmisten ahdingosta tai hädänalaisuudesta. Yhteiskunnan epäkohdista sen sijaan voi vitsailla. Huumori on oivallinen keino osoittaa ihmisten tolkutonta välinpitämättömyyttä ja pöljyyttä, Ilkka Heiskanen pohtii. Mutapainin ystävät -viihdeohjelmasta 1980-luvulla julkisuuteen ponnahtaneen näyttelijän on pitänyt vuosien varrella kiireisenä muun muassa yli 40 televisiosarjaa ja liki 50 elokuvaroolia. Heiskaseen uppoavat tilannekomiikka ja lämmin lapsellisuus. Näitä löytyy erityisesti hänen ihailemaltaan Charles Chaplinilta. Mykän elokuvan mestarilla oli myös kyky nauraa itselleen, joka on Heiskasen mielestä ensiarvoisen tärkeä ominaisuus. Hän kokee itselleen nauramisen tulleen helpommaksi, kun ikää on kertynyt. – Kaltaiselleni keekoilijalle on terveellistä asua seitsemännessä kerroksessa. Joka kerta, kun sieltä lähden, joudun kohtaamaan kirkkaiden valojen loisteessa itseni hissin peilissä. Sitä kuvittelee kotoa lähtiessään olevansa lihaksikas, kaksimetrinen ensirakastaja, varsinainen valloittaja. Kun kuvajaisesta katsookin elämän tuulikaapissa hortoileva, jokseenkin kuivunut suolatikun ja heinäsirkan risteytys, palautuu aika nopeasti arkitodellisuuteen, Heiskanen sanoo nauraen. HEISKASTA VIEHÄTTÄVÄT ja huvittavat ihmiset erilaisine rakastettavine olemuksineen. Mutta hänen huvittuneisuutensa on aina vailla kyykyttämistä, sillä hän tahtoo olla heikomman ja pienemmän puolella. Heiskanen on vuosien saatossa kirjoittanut itselleen keikkaohjelmistoa ja sketsejä. Huumoria viljelevä tarvit-

see terävät hoksottimet ja verbaalista lahjakkuutta sekä tilanne- ja tyylitajua. Näitä löytyy Heiskaselta, jolla ystävän mukaan ”alaleuka käy kuin Singerin poljin”. Heiskanen on kiertänyt ympäri maata muun muassa esittäen Veikko Huovisen Lyhyet erikoiset -novellikokoelman pohjalta dramatisoimiaan monologeja. Hän on huomannut, että suomalaiset ovat varsin hienotunteisia huumorissaan. Ja yllättävää kyllä, jokseenkin samat asiat naurattavat sekä Lapin perukoilla että Vantaan seudulla. – Kaikilla meillä on oma elämämme ylä- ja alamäkineen, mutta yhteistä meille on huumori. On virkistävää ja voimaannuttavaa, kun saa nauraa. Huumorin pitäisi olla yhtä virvoittavaa kuin vanhan tulikivenkatkuisen pappismiehen väkevä saarna! HAUSKUUTTA HEISKANEN löytää monista yllättävistäkin asioista ja paikoista. Hänen käsityksensä mukaan myös Jumala on humoristinen mies, ja nauraa voi sekä kirkossa että kirkolle. – Huovinen maalailee lyhytnovellissaan, että Jumala on sata metriä pitkä mies, jolla on riukuvarsisaappaat ja joka istuu kirjoituspöydän takana piippua poltellen. Juuri junan alle jääneen ja taivaaseen tulleen Leevi Sytkyn kanssa Jumala sopii, että iäisyys aloitetaan kokeilemalla sielunvaellusta. Ja Leevin toiveesta päätetään aloittaa tämä vaellus variksesta. – Toisin sanoen minun Jumalani on ymmärtäväinen, rakastava, suvaitseva ja humoristinen kaveri. Hänellä on pitkä pitopöytä ja siihen mahtuvat kaikki. ■ Pelipöytäpuhetta-podcastin kolmannessa osassa Ilkka Heiskanen pelaa Kimbleä ja pohtii huumorin ulottuvuuksia. Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

10 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Ihmisen jälkeen IC-98 tekee mykistävän komeaa ja surullista taidetta tulevaisuudesta ja maapallosta, jonka ihminen pilasi.

TEKSTI KAISA HALONEN

varuuden äärettömyydestä tarkennetaan pienelle planeetalle, jossa lyhyesti käväisee laji nimeltä ihminen – ja ehtii saada aikaan rumaa jälkeä. Kun ihminen katoaa kuvasta, luonto asuttaa rauniot. Muumioituneen vainajan kylkiluiden suojaan tekee lintu pesänsä.

Elokuvainstallaation nimi on Omnia mutantur, kaikki muuttuu. Se on yksi taiteilijakaksikko IC‑98:n eli Patrik Söderlundin ja Visa Suonpään näyttelyn viidestä teoksesta Helsingin Taidehallissa. Viisi teosta kuulostaa määrällisesti vähältä, mutta teokset ovat sisällöltään niin painavia ja rikkaita, että enempi saattaisi olla liikaa. Om-

Merkityksellistä elämää

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä. Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää monipuolisten palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisestä asumisesta ympärivuorokautiseen hoivaan.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473

Lämpimästi tervetuloa! Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Tutustu: www.wilhelmiina.fi

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä? Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi. Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Seniorilo Oy

IC-98 & Markus Lepistö, Juan Duarte Regino and Sink Nekropolis, 2016, HD Animation

nia mutantur ja animaatiot Nekropolis ja Epokhe pyörivät luuppina, ja jo niiden katsominen läpi vie tunnin. Puhumattakaan siitä, että varsinkin animaatiot ovat niin vangitsevia, että niitä jumiutuu helposti katsomaan pidemmäksikin aikaa. Juuri piirrosta ja animaatiota yhdistävistä lopunaikojen visioistaan IC‑98 erityisesti tunnetaan. Nekropolis-teoksessa maailmanlopun taivaalle tihentyy musta pilvi, joka koostuu vainajien sieluista. Epokhe kuvaa maapallon viimeisen tunnin viimeistä kymmentä minuuttia. Maiseman yläosassa jäätiköt sulavat ja alareunassa metsät palavat. NÄISTÄ TEOKSISTA ei noin vain kävellä ohi. Jos pysähtyessään katsomaan niitä pysähtyy myös ajattelemaan, ahdistusta ei voi välttää. Teokset järkyttävät ja jäävät mieleen paremmin kuin taitavinkaan palopuhe tai pelkät tylyt faktat siitä katastrofista, jonka ihminen on varsinkin viimeisten parin sadan vuoden aikana kotiplaneetalleen aiheuttanut. ”Ihmisiä on vain 0,01 prosenttia kaikesta elämästä, mutta olemme jo tuhonneet 83 prosenttia luonnonvaraisista nisäkkäistä ja puolet kaikista kasveista”, kertoo Helsingin Sanomien juttu samana päivänä, kun IC‑98:n näyttelyn avajaisia vietetään. Me ihmiset olemme jo saattaneet tuhota oman lajimme selviytymismahdollisuudet, mutta emme ehkä

pysyvästi kaikkea elämää maapallolta. Ihmisen katoaminen on muiden lajien pelastus. Siinä tämän näyttelyn lohdullisin viesti. Tai niin kuin Patrik Söderlund sen näyttelyn tiedotustilaisuudessa tiivisti: ”Se, mikä on ihmiselle dystopia, on luonnolle utopia.” PARI VUOTTA sitten IC‑98 hankki Pöytyältä autiotalon ympäristötaideteosta varten. Sen jälkeen, kun tontti eliölajeineen oli dokumentoitu, se aidattiin. Tarkoitus on, että se säilyy koskemattomana määräämättömän ajan. Luonto saa vallan. Tähän Khronoksen taloksi nimettyyn projektiin pääsee näyttelyssä tutustumaan virtuaalilasien avulla. Luonto nousee pääosaan myös yhdessä Kustaa Saksin kanssa tehdyssä kuvakudoksessa A World in Waiting. Ensin se näyttää vain kauniilta taidekäsityöltä: kukkia ja muuta herkkää. Vielä kauniimpi siitä tulee, kun sen tarina kerrotaan. Kasvit eivät ole mitä tahansa kuvitteellisia kukkasia. Teokseen on valittu sellaisia lajeja, joiden siemenet löytyvät Huippuvuorille rakennetusta siemenholvista ja joiden on arvioitu selviytyvän Euroopassa 2000 vuoden päästä. Kuvattujen kasvilajien siemenet on kudottu mukaan teokseen, joten sekin on eräänlainen siemenpankki. Kun se aikanaan maatuu, kasvit saavat mahdollisuuden. ■ IC-98: 2016–2018 Helsingin Taidehallissa 5.8. asti.

Helppo lähiretki alkaa tästä Metrolla pääsee metsään, kätketyille hiekkarannoille ja reittiveneille, jotka vievät saariin. Tosimetsää kaipaavan kannattaa suunnata Sipoonkorpeen, jonka polkuja vielä harvat tallaavat. TEKSTI PIHLA TIIHONEN

Tapiola Puutarhakaupungiksi 1950-luvulla rakennetusta Tapiolasta löytyy vihreää monelta suunnalta. Matkalla Otsolahdelle on Leimuniitty, laaja nurmialue puistopeleille ja piknikille. Purtavaa saa myös Cafe Otsolahdesta meren ääreltä. Matkaa voi jatkaa vaikka vuokrakanootilla Otsolahden melontakeskuksesta, ellei sitten jää pelaamaan minigolfia Otsolahden sataman viereen. Kuumana päivänä hyvä vaihtoehto on suunnata Westendin uimarannalle, jolle on asemalta kilometri.

Matinkylä Matinkylän urheilupuistossa sopii vaikkapa skeitata, harrastaa parkouria ja rantalentopalloa. Sinne on metroasemalta kilometri. Asemalta voi ottaa myös kaupunkipyörän ja suunnata sillä vajaan kahden kilometrin päähän rantaan. Siellä pääsee uimarannalle ja Café Merenneitoon, josta saa niin ruokaa, samppanjaa kuin vuokrakajakkeja. Kun rantaa pitkin jatkaa etelään, vastaan tulee rantakahvila Nokkalan Majakka, jossa tähystellään merelle kattoterassilta. Nokkalan venesatamasta Nokkalanniemestä lähtevät Saaristoliikenteen reittiveneet Espoon ulkoilusaariin Rövaren, Gåsgrund, Stora Herrö ja Iso Vasikkasaari. Muualla paitsi Isossa Vasikkasaaressa saa telttailla. Nokkalasta voi lähteä katselemaan Espoon saaristoa myös Espoo Linen lounas- tai illallisristeilyllä.

Aalto-yliopisto Kansainvälisesti arvokas Laajalahden luonnonsuojelualue lintutorneineen on hyvä paikka lintujen kiikarointiin. Alueella kulkee 2,9 kilometrin luontopolku metroaseman läheltä Otaniemestä Villa Elfvikin luontotaloon, jossa järjestetään lähiluontoretkiä. Cafe Elfvik panostaa vegaani-, luomu- ja lähiruokaan. Aalto-yliopiston asemalta pääsee Espoon ulkoilusaariin. Asemalta kävelee vajaan kilometrin Otarantaan, josta lähtevän Saaristoliikenteen pysäkkeinä ovat Iso Vasikkasaari, Rövaren, Gåsgrund ja Stora Herrö. Aurinkoisina päivinä lomakaudella veneeseen mahtuu varmimmin juuri tältä ensimmäiseltä pysähdyspaikalta.

Niittykumpu

TAUSTA MARI AARNIO JA JARKKO PELTOLUHTA

Niittykummun asemalta voi polkea kaupunkifillarilla Gräsanojan vartta etelään kohti Haukilahtea ja noin neljän kilometrin päässä alkavaa merenrantaa. Gräsanojassa asuu taimenia. Perillä Haukilahdessa on Espoon suosituin uimaranta ja satama, joita kunnostetaan kesällä 2018. Rannalta löytyy useita ruokailupaikkoja: Haukilahden paviljonki, Café Mellsten sekä Ravintola Haukilahden Ranta. Saaristoliikenteen reittiveneet vievät Haukilahden satamasta Espoon ulkoilusaariin. Myös lounas- ja illallisristeilylle pääsee. Kokonaisuudessaan 40 kilomeriä pitkä Espoon Rantaraitti on täällä todella viehättävä: jos pyöräilyä jatkaa itään kohti Helsinkiä, matkan varrella on suloisia uimarantoja, auringonottokallioita, käkkyrämäntyjä ja rantakahviloita. Takaisin metron kyytiin voi vaihtaa helposti monessa kohdassa, kun polkeminen riittää.

Urheilupuisto Tapiolan urheilupuisto on kuntoilun ja huippu-urheilun keskittymä, johon kuuluu useita liikuntahalleja, jalkapallokenttiä ja monitoimihalli Espoo Metro Areena. Urheilupuistossa on myös kätevä kuntokontti, jossa pääsee treenaamaan ilmaiseksi kuntosalilaitteilla ulkoilmassa. Kontin vieressä sijaitsee crossfit-harjoittelualue.

Keilaniemi Yrityskeskittymässä sijaitsevat urbaaneimmat maisemat Espoon Rantareitin varrella. Metroaseman läheltä vesiurheilukeskus Laguunista voi vuokrata kajakin tai suppilaudan tai kokeilla vaikka wakeboardingia kaapelin varassa. Laituriravintola Blägä tarjoaa katuruokaa. Länsiväylän alittamalla päätyy kuin toiseen maailmaan, kilpikaarnaisia mäntyjä ja mustikoita kasvavaan Karhusaareen. Aivan Länsiväylän kupeessa sijaitsee vanha Sinebrychoffin puuhuvila. Sen luota lähtee reitti harvan tuntemalle Karhusaaren uimarannalle, johon moottoritien jyly hädin tuskin kuuluu. Laajan, hitaasti syvenevän rannan pukukopit henkivät vanhan ajan rantaelämää.

Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Koivusaari Kun poistuu metroasemista hiljaisimmalta, vastassa ovat Vaskilahden satamassa keinuvat veneet. Tästä on hyvä aloittaa Lauttasaaren kierros rantoja myöten. Noin kilometrin päässä Länsiulapanniemen puistoalueella reitti vie ohi pienten kesämajojen sekä Poliisien kesäkodin, jonka puulämmitteisiä merenrantasaunoja voi vuokrata. Viehättävä saarikierros etenee läpi satamien, silokallioiden, rantaniittyjen ja tervaleppälehtojen. Matkan varrella on kahviloita, kuten Vattuniemen kärjen Paseo Cafe ja Grill, jonka tuntumassa sijaitsee Veijarivuoren uimaranta. Kun saarikierrosta jatkaa uimarannalta, merellä näkyy pieni Sisä-Hatun saari, jonne pääsee kiviä myöten veden ollessa alhaalla. Saaren kallioihin on kaiverrettu runoja. Vattuniemen venesataman jälkeen tullaan Pajalahden puistoon, josta on noin 600 metriä Lauttasaaren metrosemalle. Saarikierrokselle tulee mittaa noin kahdeksan kilometriä.

Lauttasaari on hyvä luontokohde. Myllykallio nousee 31 metriin ja sen huipulta lintutornista avautuvat avarat näkymät merelle, Helsinkiin ja Espooseen. Alue on tunnettu pöllö- ja tikkahavainnoistaan. Kallio sijaitsee Lauttasaaren kirkon kupeessa puolisen kilometriä metroasemalta. Kirkolla on myös kahvila. Lauttasaaren monipuoliset rannat sopivat tutustuttaviksi kävellen tai pyörällä. Saarikierros esitellään Koivusaaren aseman kohdalla. Asemalta voi suunnistaa vaikkapa 800 metrin päässä sijaitsevalle Lauttasaaren uimarannalle. Matala ranta ja iso kiipeilytelinelaiva tekevät siitä lapsiperheiden suosikin. Uimakauden ulkopuolella merellä näkyy leijalautailijoita. Uimarannan Kahvila Kasinonrannasta saa purtavaa.

Retkeilykirjailija Raija Hentman on kolunnut yli 140 luontokohdetta pääkaupunkiseudulla nivelrikostaan huolimatta. Hän suosittelee tätä komeaa ja vaativaa polkua. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Helsingin yliopisto

Tällä pysäkillä luontoa löytyy parhaiten Luonnontieteellisestä museosta. Puolen kilometrin päässä metroasemalta esitellään niin Suomen kuin muunkin maailman luontoa, ilmastonmuutoksen voittajia ja häviäjiä sekä ikisuosikkeja, dinosaurusten valtavia luurankoja. Museossa on kahvio, ja lähistöllä sille monta kilpailijaa.

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on värikäs ja tuoksuva keidas vajaan kilometrin päässä metroasemalta. Ulkopuutarhan nurmikentillä saa piknikoida vapaasti. Maksullisiin kasvihuoneisiin on luotu aavikoiden, sademetsien ja trooppisten kosteikkojen kasvimaailma. Cafe Viola palvelee puutarhan yhteydessä. Vajaan kilometrin päässä asemalta sijaitsee myös turistien suosima Kauppatori, jolta pääsee merelle. Useat eri yrittäjät liikennöivät torilta Suomenlinnaan, Vallisaareen, Lonnaan, Isosaareen, Pihlajasaareen, eläintarhaan Korkeasaareen, risteilyille sekä Uudenmaan saariston halki Porvooseen.

Ruoholahti

Lauttasaari

Metsän peittoon

Kamppi

Lapinlahti on omaleimainen retkikohde asemalta noin puoli kilometriä pohjoiseen: entinen psykiatrinen sairaala, meren rajaama hieno puisto, kaupungin vanhin toimiva yleisösauna, Lapinlahden Lähteen kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyvät tapahtumat sekä Kahvila Lähde, jonne koiratkin ovat tervetulleita. Kahvilasta on sata metriä pieneen löytöön: Lapinlahden hiekkaranta on rauhallinen auringonotto- ja uimapoukama. Se ei kuulu Helsingin virallisiin uimapaikkoihin. Tunnelmallinen Hietaniemen hautausmaa on ollut vainajien viimeinen leposija 1820-luvulta alkaen. Sinne on haudattu paljon Suomen historian merkkihenkilöitä. Välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös ortodoksinen, islamilainen ja juutalainen hautausmaa. Vanhojen hautakivien ja puiden lomassa elää niin kesyyntyneitä oravia, lumikoita kuin sarvipöllöjäkin. Hautausmaan läpi tai ohi pääsee suositulle Hietarannan uimarannalle vajaan kahden kilometrin päähän metroasemasta. Jos jatkaa rantaa myöten eteenpäin koilliseen, päätyy Taivallahteen, josta lähtee lautta Helsingin seurakuntien kaikille avoimeen kesäpaikkaan Mustasaareen. Metroasemalta runsas 300 mertriä lounaaseen pääsee myös JT-Linen reittiveneen kyydissä Pihlajasaareen.

ikea tyyppikelo! Se on voinut seistä kalliolla satoja vuosia. Keloista tulee erämainen tunnelma. Retkeilykirjailija Raija Hentman ihailee Sipoonkorvessa Vantaalla pystyyn kuollutta mäntyä, varhain kukkivia kalliokieloja, keltasirkun tiksutusta. Hentman nousee Kalkinpolttajanpolun jyrkkää kalliorinnettä taitavasti, vaikka polvet ovat nivelrikon runtelemat. Hän täytti juuri 70 vuotta ja aikoo vaeltaa sen kunniaksi tänä vuonna Lapissa 70 vuorokautta. Hentmanilta ilmestyi keväällä yhdeksäs retkeilykirja, Uusi pääkaupunkiseudun retkeilyopas (Minerva). Sitä varten autoton ja ajokortiton retkeilykirjailija kolusi yli 140 luontokohdetta kotoaan Vantaalta käsin. Hän

Rautatientori Päärautatieaseman takana avautuu Helsingin vanhin puisto, Kaisaniemen puisto, jossa erityisesti nuoret aikuiset viettävät aikaa lämpiminä päivinä ja öinä. Puiston kupeessa on Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha. Kuuluisa Esplanadinpuisto sijaitsee vajaan kilometrin päässä keskusta-asemalta. Puistoon tullaan katsomaan esityksia ja nauttimaan piknikistä. Eväät kannattaa suojata, sillä lokit nappaavat herkut varomattomien käsistä. Asemalta on runsas kilometri Töölönlahdelle, joka esitellään Hakaniemen aseman kohdalla. Kun Töölönlahdelle suuntaa Rautatientorin asemalta, vastassa on juuri ennen rantaa leikkivälineiltään poikkeuksellinen Töölönlahden leikkipaikka. Monipuoliset kiipeilymahdollisuudet ovat kouluikäistenkin lasten suosiossa. Leikkipaikan vieressä Finlandia-talossa palvelee Café Veranda, ja lähistöllä on runsaasti muita kahviloita ja ravintoloita.

suosittelee kunnon metsää kaipaaville Sipoonkorpea. Noin 20 neliökilometrin laajuisessa Sipoonkorven kansallispuistossa vierailtiin viime vuonna noin 91 000 kertaa, kun runsaan 50 neliökilometrin Nuuksio veti lähes 319 000 käyntiä. Nuuksioon on paremmat yhteydet julkisilla kulkuvälineillä. Itsellisesti elävä Hentman viihtyy vähemmän väen keskellä. Hän vertaa Nuuksion suosittua 3,8 kilometrin Haukankierrosta ja Sipoonkorven 4,8 kilometrin kehämäistä Kalkinpolttajanpolkua. – Molemmat ovat maisemiltaan komeita ja maastoltaan haastavia, merkittyjä reittejä, mutta Kalkinpolttajanpolulla on selvästi vähemmän kulkijoita. Polun varrella on puronotkoja, lehtoja ja komeita kallioita. Historiafriikiksi tunnustautuvaa

Sörnäinen Kallio on Suomen tiheimmin rakennettu alue. Täällä luontoretkeilijä löytää vihreää vain pienistä, mutta persoonallisista kaupunkipuistoista. Aivan metroaseman vierestä Hämeentieltä portaat nousevat Katri Valan puistoon, jonka viehättävien kukkaistutusten keskeltä löytyy ahkerasti käytetty huumeruiskujen keräysastia. Myös eläimistö on urbaania: täällä voi bongata esimerkiksi rotan.

Hentmania viehättävät myös 1800-luvulla toimineen kalkkilouhoksen ja kalkkiuunin jäänteet. TASAKALLIONTIEN parkkipaikalta lähtee punaisin vinoneliöin merkitty runsaan kilometrin yhdyspolku varsinaiselle Kalkinpolttajanpolulle, jossa merkit vaihtuvat vihreävalkeiksi. Parkkipaikalta on vain 1,3 kilometriä Högbergetille, joka nousee lähes 75 metriä merenpinnan yläpuolelle. Paahtunut kallionlaki hohkaa lämpöä ja tuoksuu heinäkuulta. Jyrkänteeltä avautuu peltomaisema, jonka takana näkyvät korkeiden piippujen, vesitornin ja Hakunilan kerrostalojen siluetit. Koko polun kulkemiseen Hentman varaisi mieluiten kolme tuntia, jossa sen "ehtii nautiskella". Laavu tulee vastaan reitin loppu-

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hakaniemi Hakaniemi on portti merelle. Suomen Saaristokuljetuksen kyydissä voi lähteä Hakaniemen laiturilta itäiselle saarikierrokselle. Vene seilaa Herttoniemen, Laajasalon, Vartiosaaren, Kivisaaren, Satamasaaren, Iiluodon ja Leikosaaren kautta Vuosaaren Aurunkolahteen. Koko reitti kestää tunnin ja 45 minuuttia. Samalta laiturilta pääsee myös lautalla Korkeasaaren eläintarhaan. Tokoinrannan hoidettu rantapuisto houkuttelee Hakaniemestä kävelylle Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden ympäri takaisin lähtöpaikkaan Hakaniemen torille, jossa voi nauttia torikahvit piirakan kera tai ruokailla fiinimmin Säästöpankinrannan kelluvassa Meripaviljongissa. Pidemmälle puistolenkille haluava voi ylittää junaradan Linnunlauluntien siltaa myöten ja kulkea Helsingin ydinkeskustaan ja Rautatientorin metroasemalle Töölönlahdenrantaa pitkin. Töölönlahdella kasvaa isoja, vanhoja jalopuita. Heinäsorsien joukosta voi koettaa bongata harvinaisen valkoisen koiraan. Lahtien rannoilla tarjotaan virvokkeita esimerkiksi Cafe Pirittassa, Sinisen Huvilan kahvilassa ja ravintola Töölönrannassa. Suppailu onnistuu Oopperatalon lähellä Hakuna Matatassa.

Kulosaari Kesäinen Kivinokka on oma pienoismaailmansa, jossa helsinkiläiset ovat virkistäytyneet viime vuosisadan alkupuolelta asti. Vanhankaupunginlahdelle työntyvälle niemelle on vajaa kilometri metroasemalta. Kivinokasta löytyy esimerkiksi aarnimetsää, idyllinen kesämaja-alue, siirtolapuutarha, kartano ja uimaranta, jonka vieressä palvelee kesäisin omaperäinen Maijan kahvila. Kahvilan luona pääsee tapaamaan kotieläimiä, ja iltahämärissä alueelta voi bongata lepakoita. Pohjoisrannalla kulkee liikuntaesteisille ja näkövammaisillekin sopiva luontopolku lintulavalle.

Kalasatama

Pyöräily sopii metroretkelle ESPOOSSA JA HELSINGISSÄ poljetaan samoilla kaupunkifillareilla, joten voi esimerkiksi pyöräillä Helsingistä Espooseen ja vaihtaa metroon paluumatkalla. Helsingissä on 150 kaupunkipyöräasemaa ja Espoossa 70, mutta kesän mittaan Espoon asemien määrä nousee yli sataan. Matka metroasemilta merelle ja vaikkapa Espoon Rantaraitille taittuu pyörällä sukkelasti. Metrossa saa kuljettaa maksutta myös omaa pyörää, jos vaunussa on tilaa.

Herttoniemi

Siilitie

Aseman läheltä pääsee pitkälle luontoretkelle. Voi lähteä kiertämään Vanhankaupunginlahtea läpi kansainvälisestikin arvokkaan Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen sekä monilajisen Viikin arboretumin, poiketa lintutorneissa, nähdä hyvällä tuurilla ihmisiin tottuneita kauriita ja päätyä vajaan kuuden kilometrin päässä Vanhankaupunginkoskelle, jonka kupeessa palvelee terassiravintola Koskenranta. Jos voimia riittää, kannattaa matkaa jatkaa Pornaistenniemestä Lammassaareen, jonne pääsee pitkospuita pitkin myös lastenvaunujen ja pyörätuolin kanssa. Kesämaja-alueelta lähtevät kapeammat pitkospuut Kuusiluotoon. Lampaat laiduntavat kesäisin rauhallisella kalliosaarella, josta avautuvat näkymät Arabianrantaan ja Kalasatamaan. Herttoniemen metroasemalta voi suunnata vaihtoehtoisesti Viikin pelloille katsomaan tutkimustilan lehmiä ja jatkaa vaikkapa Myllypuron aseman kohdalla esitellylle Hallainvuorelle.

Roihuvuoren kirsikkapuiston 250 puun vaaleanpunaista kukintaa juhlistetaan Hanamilla vuosittain toukokuun loppupuolella. Puistoon on metroasemalta noin kilometri. Noin 400 metrin päässä kirsikkapuistosta sijaitsee erillinen japanilaisvaikutteinen puutarha, jonka osat on nimetty valkoisen tiikerin puutarhaksi, mustan kilpikonnan puistometsäksi, punaisen Fenix-linnun puutarhaksi sekä sinisen lohikäärmeen puistoksi.

Itäkeskus Kauppakeskuksen hulinasta pääsee evästelemään vehreään Ystävyyden puistoon, jota hallitsee monikulttuuriselle alueelle sopiva Kansojen ystävyyden monumentti. Asemalta on pari kilometriä eloisalle Marjaniemen uimarannalle, jonka silokalliolla on mukava pötköttää auringossa. Virvokkeita tarjoaa Marjis Beach Cafe ja suppilautojakin vuokrataan.

Vihreitä betonikilpikonnia seuraamalla löytää metroasemalta vajaan kilometrin päähän Isoisänsillalle, jonka toisesta päästä alkaa vehreä Mustikkamaa. Kilpikonnat johdattavat Korkeasaaren eläintarhaan, jossa on villieläinten lisäksi komeita piknikkallioita ja grillauspaikkoja. Korkeasaari tarjoaa grillihiilet. Ilman pääsymaksua voi nauttia vaikkapa pitsan Bistro Bronin merenrantaterassilla eläintarhaan johtavan sillan kupeessa. Mustikkamaalla on myös komeat kalliorannat esimerkiksi kalastamiseen, hyvät ulkoilureitit, seikkailupuisto Korkee ja rauhallinen uimaranta, josta avautuu näkymä Korkeasaareen ja Kruunuvuorenrannan öljysiilolle.

päässä, kun sen kiertää myötäpäivään. Hentman kehuu puuliiterillä ja käymälällä varustetun laavun siisteyttä, vaikka siellä tapaa kesällä usein muitakin retkeilijöitä. – Olen yöpynyt laavulla muutaman kerran, myös talvella. Silloin oli hyvin rauhallista. Aurinkoisena maanantaiaamupäivänä Kalkinpolttajanpolulla näkyy kahden tunnin aikana kuusi muuta kulkijaa.

Vantaalainen Raija Hentman on tehnyt 167 vähintään viiden yön vaellusta ja lukemattomia lyhyempiä vaelluksia. Kerran hänet lennätettiin helikopterilla metsästä nilkan nyrjähtämisen vuoksi, muuten ei ole sattunut punkkeja kummempaa.

MONTAKO VAELLUSTA Raija Hentman on tehnyt? Monenako yönä kääriytynyt makuupussiin laavuissa, teltoissa, autiotuvilla? Hänellä ei ole aavistustakaan. Pidemmät, vähintään viiden yön vaellukset Hentman on laskenut. Niitä on takana 167. Nykyään mukava päivämatka on

kymmenisen kilometriä. Pidemmillä patikoinneilla "polvet särkevät perkeleellisesti". Vaellusasuun kuuluvat järeät, metalliset ortopediset polvituet. – Lepo ja särkylääkkeet pitävät tiellä, kun kulkemisen sopeuttaa kuntoon. Hentmanin kesäsuunnitelmissa on Helsingin Seudun Lapinkävijöiden kymmenen päivän opastus Lapin syrjäpoluille, parin viikon Islanninmatka ja sen jälkeen paluu Lappiin. – Olen ajatellut opetella eläkkeellä olemista. Minulla ei ole mitään sidoksia, jotka estäisivät elämästä niin kuin haluan. En usko, että on enää kymmentä hyvää vaellusvuotta jäljellä, joten pitää käyttää kaikki mahdollisuudet hyväksi. Vuodenvaihteessa Hentman menee polvileikkaukseen. Hän halusi molemmat

Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Myllypuro

Kontula

Mellunmäki

Alakivenpuiston täyttömäki on pimeällä kuin nurmikentän keskelle laskeutunut ufo. Omaperäinen valaistus maalaa kuvioita mäen kylkeen noin kilometrin päässä asemalta. Puiston kupeessa nousevat kalliot keloineen. Jos asemalta kulkee pari kilometriä, pääsee 20 hehtaarin metsäiselle ylängölle Hallainvuorelle. Lounaisreunan kalliolta avautuvat näkymät Viikin pelloille. Ilman liikenteen huminaa voisi luulla olevansa kauempanakin kaupungista.

Frisbeegolfia, BMX-pyöräilyä, agilitya, jalkapalloa ja esterata: Runsaan kilometrin päästä Kontulan metroasemalta sijaitsee Kivikon liikuntapuisto. Armeijatyylistä liikuntaa arvostavat pääsevät kiipeämään, ryömimään, hyppimään ja tasapainoilemaan. Liikuntapuiston kupeesta alkaa Kivikon metsä, jossa kulkee 3,6 kilometrin valaistu kävelyreitti. Sen lähistöllä kannattaa katsella sieniä ja marjoja.

Reilun kilometrin päässä metroasemalta on myös Kontulan kelkkapuisto. Siellä on hyvät puitteet skeittaukselle, koripallokenttä ja nurmialue. Kelkkapuiston kukkulan laella sijaitsee paviljonkimainen taideteos Rakkauden temppeli, jonka ulkoseiniin on kaiverrettu hempeitä tekstejä. Myös sisälle kannattaa kurkistaa.

Pääkaupunkiseudun arvokkain lehto Mustavuoren ulkoilualueella on parhaimmillaan keväisin, kun valko-, sini- ja keltavuokot peittävät maata. Mustavuorelta voi löytää myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, tykkiteitä sekä vanhoja kalkkilouhoksia. Mustavuoren monipuolisessa maastossa kiemurtelevat leveät ulkoilupolut, mutta opastettua reittiä ei ole. Ehdotus luontopolusta kohteineen löytyy osoitteesta vuosaari.fi, jossa ilmoitetaan myös alueen ohjatuista luontoretkistä. Mustavuoreen on runsas kilometri Mellunmäen metroasemalta. Mustavuorelta pääsee polkuja pitkin aina Vuosaaren huipulle asti. Komealle näköalapaikalle on noin neljän kilometrin patikkamatka metroasemalta.

Vuosaari Suositulla Aurinkolahden uimarannalla pääsee rantalomatunnelmiin kilometrin päässä metroasemasta. Monikulttuurisen rannan palveluihin kuuluu esimerkiksi kahvila ja suppilautavuokraamo. Kun rantaa jatkaa itään Uutelaan, päätyy neljän kilometrin merkitylle luontopolulle, joka kiemurtaa kahdeksikkona metsissä, niityillä ja rantakallioilla. Niemenapajassa ja Nuottaniemessä on keittokatokset, joihin on tuotava omat puut. Lisäksi Skatan tilalla on Uutelan kota, jossa voi grillata. Alue on harvinaistuvien rantakäärmeiden ja kyiden suosiossa. Vuosaaresta pääsee myös merelle. Aurinkolahden Hiekkalaiturintien päästä voi

Puotila 1700–800-lukujen vaihteessa rakennetulla Puotilan kartanolla tarjotaan esimerkiksi brunsseja viikonloppuisin noin puolen kilometrin päässä Puotilan metroasemalta. Kartanon lähellä on Puotilan uimaranta, jossa pääsee suppailemaan. Kahvila Meridian palvelee rannassa. Puotilassa pääsee pidemmälle retkelle kiertämällä Vartiokylänlahden niin, että päätyy Rastilan metroasemalle. Matkalla voi poiketa Vartiokylän linnavuorelle, joka on muinainen mäen laelle rakennettu puolustusvarustus.

lähteä itäiselle saarikierrokselle Suomen Saaristokuljetuksen kyydissä. Viimeinen pysäkki on Hakaniemi. Aurinkolahdesta voi vierailla myös runsaan tunnin merimatkan päässä Söderskärin majakalla. Tove Janssonin arvellaan ottaneen mallia yksinäisen kalliosaaren majakasta kirjaansa Muumipappa ja meri. Lisäksi runsaan kilometrin päässä Vuosaaren metroasemalta sijaitsevalta Kalkkihiekantorilta on yhteys Kaunissaareen Norsölinen kyydissä. Alle tunnin ja noin 10 kilometrin merimatkan päässä sijaitsevassa saaressa voi yöpyä teltassa tai mökissä, käydä saunassa ja ravintolassa sekä kokkailla keittokatoksilla.

Rastila Leirintäalue Rastila Camping Helsinki sijaitsee aseman vieressä merenrannalla. Siellä on Cafe Monami, yleinen uimaranta ja vieressä ulkoilualue. Meri-Rastilan ulkoilualueen metsään on parisataa metriä asemalta. Metsään pääsee metroradan toiselta puolelta, Märssykujan päästä. Vartiokylänlahden rannalla on laaja ulkoilupuisto, joka sisältää metsää, niittyjä ja kallioista merenrantaa uimiseen ja on-

kimiseen. Alueella on jopa yli 200-vuotiaita kilpikaarnaisia mäntyjä sekä paljaista pyöreistä kivistä muodostunut noin 7000 vuotta vanha pirunpelto. Evästaukoa voi pitää grillikatoksessa, jonne on tuotava omat puut. Vuosaaren melontakeskus Natura Viva vuokraa kanootteja, kajakkeja, suppilautoja, soutuveneitä ja paksurenkaisia fatbikepyöriä. Sen yhteydessä toimii merenrantakahvila Cafe Natura.

Runsaan kilometrin päästä metroasemalta alkaa Kallahdenniemi. Se käsittää mäntyjen keskellä kiemurtelevan autotien, pitkospuut kaislikossa ja ison uimarannan. Matala Kallahdenniemen uimaranta on erityisesti lapsiperheiden suosiossa ja läheistä Aurinkolahden uimarantaa huomattavasti rauhallisempi. Uimarannan läheisyydessä on useita grillipisteitä.

Katso kuvat asemien ympäristöstä ja lue linkeistä lisätietoa retkikohteista kirkkojakaupunki.fi/villicity

polvinivelet vaihdettaviksi kerralla, koska paraneminen leikkauksesta telttailukuntoon vie noin vuoden. – En halua menettää yhtään ylimääräistä vaellusvuotta. – OVATPAS KUUSENKERKÄT hyvällä mallilla. Voisin tehdä niistä snapsia, jota varten toin viinaksia laivalta, Raija Hentman suunnittelee. Hän kerää kerkät ystävän metsästä, sillä jokamiehenoikeudet eivät anna lupaa taittaa puista sen paremmin pehmeitä kuusenversoja kuin saunavastaakaan. Myöskään avotulta ei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. Hentmania suututtavat Högbergetin omatoimisten nuotioiden jäljet pitkään kytevän sammalikon keskellä. – Ruokaa saa tehdä retkikeittimellä.

Luonnossa kulkevan pitäisi sisäistää, mitä jokamiehenoikeuksiin ja -velvollisuuksiin kuuluu ja kulkea luontoa kunnioittaen. Hentman kiertää kalliolla kuivat sammalikot, jotka murtuisivat askelen alla. Kiveen ei jää kulkijasta jälkeäkään. ■ Näin pääset Kalkinpolttajanpolulle: Jätä auto Tasakallion parkkipaikalle ja seuraa punaisia vinoneliöitä Kalkinpolttajanpolun alkuun. Lähimmät bussipysäkit ovat Kuusikorvenkuja (V9816) Nybyggetintiellä sekä Mäntykummuntie (V9812/V9811) ja Kalkkiuunintie (V9810/V9809) Nurmimäentiellä. Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi: Raija Hentman kokkaa retkikeittimellä nyhtökaura-kvinoapataa.

VIDEO VERKOSSA

Mänty elää satoja vuosia, mutta seisoo kuolleena pystyssä vielä pidempään.

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

KRÄSÄN RIPARIT 2019: VIVAMO 1: 3.–13.6. VIVAMO 2: 26.6.–6.7. VIVAMO 3: 10.–20.7. VIVAMO 4: 24.7.–3.8. HINTA: 445 e NUORET.FI/ILMOITTAUDURIPARILLE

HIP HURRAA! Jouluradio soi nyt ympäri vuoden verkossa.

Nettiradion löydät osoitteesta:

jouluradio.fi

HOIVA.FI • KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN.

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ on 21 seurakunnan muodostama yhteisö, jolla on yhteinen talous ja hallinto. Toimimme Helsingin alueella 50 toimipisteessä. Henkilöstöä on noin 1 200. Tietohallinto kehittää tietoja viestintäteknisiä palveluja Helsingin seurakuntayhtymän seurakunnille ja toimintaosastoille. Haemme tietohallintoon TIETOHALLINTOSUUNNITTELIJAA työsopimussuhteeseen. Tehtävän kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys tietoja viestintätekniikkaan. Pääasialliset tehtävät • suunnitella, kehittää ja ylläpitää ICT-järjestelmiä • toimia asiantuntijana tietoja viestintätekniikan sekä tietojärjestel mien kehitys- ja käyttöönottoprojekteissa • osallistua palvelujen ja prosessien kehittämiseen Hakijalta edellytämme • laaja-alaista ICT-osaamista • oma-aloitteisuutta, innovatiivista työotetta ja palvelualttiutta • hyvää suullista ja kirjallista kommunikointikykyä • kiinnostusta toiminnan kehittämiseen ja uuden oppimiseen Arvostamme • kokemusta Microsoft-teknologioista (Office 365, AD, Azure) • kokemusta projektinhallinnasta ja ICT-järjestelmien kehittämisestä • kiinnostusta mobiililaitteisiin ja -sovelluksiin sekä mobiililaitehallintaan • kokemusta julkisista hankinnoista Tarjoamme monipuolisen ja haastavan työn, joustavan toimistotyöajan, ajanmukaiset työvälineet sekä ammattitaitoiset ja mahdottoman mukavat työkaverit. Seurakuntayhtymällä on vuokra-asuntoja henkilökunnalle. Palkkaus määräytyy kirkon yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmän 603 mukaan, vähimmäispalkka 3629,28 euroa. Lisäksi maksetaan työkokemukseen perustuvaa vuosisidonnaista palkanosaa enintään 15%. Helsingin seurakuntayhtymälle osoitetut hakemukset tulee toimittaa kirkon sähköisen rekrytointipalvelun kautta viimeistään 1.8.2018 klo 15.00. Hakulomake löytyy osoitteessa https://tinyurl.com/y8wuhsd3 Tiedusteluihin vastaavat 26.-27.6. tietohallintopäällikkö Seppo Kuusivuori (09) 2340 2234, seppo.kuusivuori@evl.fi ja 25.-26.7. tietohallintosuunnittelija Antti Hakkarainen (09) 2340 2271, antti.hakkarainen@evl.fi.

Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Ikuinen löytöretkeilijä Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti Johanna Venho aikoo kirjoittaa etsimisestä ja siitä, mitä kirkko ja hengellisyys antavat hänelle. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

unoilija ja kirjailija Johanna Venho kertoo olleensa koko ikänsä etsijä ja ulkopuolinen tarkkailija. Venho on etsinyt eri suunnilta yhteisöä, johon kuulua, mutta hän on aina lähtenyt ryhmästä siinä vaiheessa, kun on aistinut siinä liian ahdistavalta tuntuvaa ”me ja muut” -henkeä. Tämä liittyy Venhon mukaan paljolti siihen, että hän oli jo 13-vuotiaana ehtinyt asua kuudessa paikassa, kotimaassa ja ulkomailla. Hän ei ollut juurtunut minnekään eikä saanut pysyviä kavereita. Ryhmään kuuluminen tuntui vaikealta, sillä hän tiesi paremmin, millaista oli jäädä ulkopuolelle. – Olin teini-ikäinen muutettuamme takaisin Espooseen, jossa olin syntynyt. En osaa ajatella, että olisin Espoosta kotoisin, vaikka pidän kaupungin luonnosta ja meren läheisyydestä. Nuoruuden irtiottojen jälkeen olen silti asettunut asumaan perheeni kanssa Pohjois-Tapiolaan, lähelle vanhempiani ja veljeni perhettä. Venhon nuoruus Espoossa ei ollut auvoinen: hänen murrosikänsä oli vaikea ja hän kärsi syömishäiriöstä. Noihin aikoihin hän kuitenkin löysi kanavan pahan olon sanoittamiseen. – Ryhdyin kirjoittamaan runoja. Osittain se alkoi tarpeestani jäsentää kokemaani toiseutta. Runojen

kautta pystyin purkamaan tunteitani ja ajatuksiani ja kommunikoimaan muun maailman kanssa. LUKION JÄLKEEN Johanna Venho sai ekoherätyksen ja lähti opiskelemaan biologiaa Jyväskylän yliopistoon. – Olin tuolloin ympäristöasioissa äärimmäisen tiukka, ja se näkyi elämäntyylissäni. Parin vuoden jälkeen kuitenkin tajusin, ettei minusta ole luonnontieteilijäksi. Venho alkoi opiskella yleistä kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa. Samalla omaan kirjoittamiseen tuli vakavampi ote. – Oivalsin, etteivät oikeassa oleminen ja yhden opin julistaminen sovi yhteen kaunokirjallisuuden kanssa. Äärielämä varmoine mielipiteineen oli mahdotonta, jos halusi kirjoittaa rehellisesti. Taide vei Venhon uuteen maailmaan. Tähän mennessä hän on julkaissut viisi runokirjaa, kolme romaania ja useita lastenkirjoja. Venho kertoo hahmottaneensa töissään elämän eri vaiheita. Vuonna 1998 julkaistu esikoisrunokokoelma Postia Saturnukseen on nuoren naisen kasvukertomus. Myöhemmissä runoteoksissaan Venho käsittelee muun muassa äidiksi tulemista ja ammentaa voimaa kansanrunouden esiäideistä.

Kuka?

Espoolainen Johanna Venho, 46, on runoilija ja kirjailija. Hän on julkaissut viisi runokokoelmaa, kolme romaania ja useita lastenkirjoja. Lisäksi hän on toiminut Ylen Teksti-TV:ssä toimittajana ja elokuvaarvostelijana sekä Tuli&Savurunouslehden ja Jano-runouslehden päätoimittajana.

Mitä?

Kesäkuun alussa Venho aloitti Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina. Hän aikoo kirjoittaa kolumneissa tutkimusretkistään kirkon ja hengellisyyden maailmassa.

Motto

”Hyvä keino elämän tympeyttä vastaan on oppia nauramaan itselleen.” (Sylvi Kekkonen)

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

Lähikirkossa minua kiehtoo pienuus ja kotoisuus. Se tarjoaa paikan, johon kaikenlaiset ihmiset voivat tulla. – Äitiys on ollut hurja ja upea matka. Alussa en todellakaan tajunnut, miten erilainen lapsen jokainen ikävaihe voi olla. Nyt, kun lapset ovat teini-iässä, on osattava pikkuhiljaa päästää irti ja annettava heille tilaa, sanoo 16- ja 14-vuotiaiden poikien ja 11-vuotiaan tytön äiti. NYT ELÄMÄSSÄ on taas uusi vaihe. Johanna Venho rimpuili pitkään sitä tosiseikkaa vastaan, että on keski-ikäinen. Vähitellen hän on oppinut hyväksymään asian. Hän siteeraa runoilija Eeva Kilpeä, joka on kirjoittanut, että keski-ikä on kuin tulisi pitkältä matkalta kotiin. – Loppujen lopuksi tämä ikä on merkinnyt mielenrauhaa, parempaa itsetuntemusta ja itsensä hyväksymistä virheineen. – Nuorempana olin itsekriittinen ja tunsin häpeää monista asioista. Nyt itsekriittisyys on vähentynyt ja olen alkanut nähdä kaiken suhteellisuuden. Olemme täällä vain lyhyen hetken, joten ei kannata olla niin ankara itselleen. Venhon mukaan nykyinen elämänvaihe heijastuu myös työhön. Hän haluaa nyt keskittyä proosan kirjoittamiseen. Keski-ikä on merkinnyt Venholle samalla eräänlaista sisäänpäin kääntymistä: hän on alkanut miettiä entistä enemmän hengellisiä asioita. Hän on aina kuulunut kirkkoon, mutta pysynyt siitä etäällä. – Vanhempani eivät ole erityisen uskonnollisia, mutta isän puolen suvussa uskonto on ollut muka-

na luontevana osana. Minusta on ollut ihanaa, kun suvun tapaamisissa joku on lopuksi virittänyt körttivirren tai vaari on ehdottanut Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan -virttä. Se on ikään kuin nostanut koko tilaisuuden maallisen tylsyyden ja pikkumaisuuden yläpuolelle, tehnyt siitä kauniin. Rippikoulun Venho kävi mielellään, mutta sielläkin hänen oli vaikea liittyä ryhmään. Myöhemmin hänellä oli vaihe, jolloin hän ihaili ortodoksisuutta, siihen liittyvää eksotiikkaa ja mystiikkaa. – Kyllä minulle on ollut selvää jo pienestä pitäen, että on olemassa myös jokin hengellinen todellisuus. Nyt on kiinnostavaa pohtia, mistä siinä on kyse. TULEVISSA KOLUMNEISSAAN Johanna Venho haluaa kertoa etsinnästään ja kokemuksistaan kirkon ja hengellisyyden maailmassa. – Koen tämän eräänlaisena löytöretkenä. On jännittävää nähdä, millainen matka tästä tulee. – Minulle tuttua ja läheistä on kysyvä ja epäilevä asenne. En voisi kuvitella olevani mukana uskonyhteisössä, jossa tiedetään tarkasti, mikä on oikein ja mikä väärin. Se tuntuisi ajattelunvapauden rajoittamiselta. Venho aikoo poimia kolumneihinsa häntä hengellisissä tilaisuuksissa kiinnostavia asioita. Hän käy nykyään silloin tällöin jumalanpalveluksissa. Tuolloin hän valitsee yleensä lähikirkon, eli Tapiolan tai Leppävaaran kirkon. Jälkimmäistä Venhon Leppävaarassa asunut isoisä oli rakennuttamassa, ja kirkko tuli hänelle tutuksi jo lapsena. – Lähikirkossa minua kiehtoo pienuus ja kotoisuus. Se sijaitsee keskellä asuinaluetta ja ihmisten toimintaa. Koen, että kirkko tarjoaa alueella paikan, johon kaikenlaiset ihmiset voivat tulla. Viime aikoina Venho on alkanut ulottaa tutkimusretkiään lähikirkkoaan pidemmälle. Hän on osallistunut hiljaisuuden retriittiin ja Tuomasmessuun ja käynyt laulamassa virsiä. – Taide on ollut pitkään minun tapani tutkia asioita ja selvittää, mistä elämässä on kyse. Olen kuitenkin kaivannut jotain muutakin, näkymätöntä ulottuvuutta tai voimaa. ■

Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

lokuun 6. päivänä vuon na 2015 Auli Leskinen oli pukeutunut äitinsä jakkuun ja huiviin ja ot tanut mukaansa matka ikonin. Ortodoksisen ka lenterin mukaan oli Kristuksen kir kastumisen päivä. Pohjoiskarjalaisen Saarivaaran kylän tsasounalta oli alka massa vuosittainen vaellusristisaatto, jolle Leskinenkin pienen Lunakoi ransa kanssa oli lähdössä. Ristisaatossa käveltiin ensin noin kymmenen kilometriä Hoilolan ky län tsasounalle. Hoilolasta soudet tiin Pörtsämön erämaakalmistoon eli hautausmaalle – ja sieltä vielä vainaji en muistopalveluksen jälkeen yöllä ta kaisin Hoilolaan. Auli Leskinen suri. Ristisaatossa hän jätti hyvästejä äidilleen, joka oli kuollut keväällä. – Menin sinne tuona kesänä äidin vaatteet päällä, koska halusin kantaa häntä ylläni. Itkin paljon, koin olevani yksin ja hylätty, Leskinen muistelee.

”

MENIN SINNE TUONA KESÄNÄ ÄIDIN VAATTEET PÄÄLLÄ, KOSKA HALUSIN KANTAA HÄNTÄ YLLÄNI. ITKIN PALJON, KOIN OLEVANI YKSIN JA HYLÄTTY.

RISTISAATOISSA KULJETAAN RISTIÄ ja ikoneja seuraten esimerkiksi pyhä köstä toiseen tai hautausmaalle. Ky seessä on eräänlainen liikkuva juma lanpalvelus, jota johtaa aina pappi. Ristisaatot kuuluvat usein paikalli sen ortodoksikirkon juhlaan eli praas niekkaan. Niihin liittyy yleensä veden pyhitys lähirannassa. Pyhitetyn veden vihmomisella siunataan paikalla ole vat ihmiset ja ympäröivä luonto. Kir kon kiertäminen pääsiäisyönä on se kin ristisaatto. Pitkiä vaellusristisaattoja alettiin PohjoisKarjalassa järjestää 1980lu vulla ortodoksipappi Vesa Takalan aloitteesta. Yleensä kävellään, mutta ristisaattoja tehdään myös hiihtäen, pyöräillen ja soutamalla. Silloin kolme vuotta sitten Auli Les kinen oli mukana ristisaatossa ensim mäistä kertaa vuosikymmeniin. Lap sena hän oli osallistunut vanhem piensa kanssa niihin muun muassa Valamon luostarissa. Lapsuuden ko tikylässä Viinijärvelläkin järjestettiin vuosittain ristisaatto, jossa kuljettiin lyhyen matkaa kirkosta joen rantaan. Leskisellä on ortodoksiset juuret kahdelta suunnalta. Hänen isänsä per heineen lähti evakkoon Laatokan poh joispuolelta Purovaaran kylästä, äidin suku puolestaan on asunut Liperin kunnan alueella PohjoisKarjalassa. Leskinen kuvailee isänsä kotipaik kaa Purovaaraa hartaaksi ortodoksi kyläksi, jonka vuodenkiertoon myös ristisaatot kuuluivat. Hän arvioi, että karjalainen ristisaattoperinne näivet tyi evakkouden myötä.

Eheyttävää kulkemista Auli Leskinen kokee vaellusristisaatossa liittyvänsä perinteeseen ja yhteisöön. Ristisaatossa hän on myös surrut kuollutta äitiään. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT HANNA HENTINEN

– Kun karjalaiset sopeutuivat uu sille asuinpaikoille, heidän piti löy tää elinkeinot, raivata tiloja ja raken taa taloja. Omaisuus oli jäänyt rajan taakse ja monilla miehillä oli sodas ta hermot riekaleina. Ei siinä ollut ai kaa ajatella ristisaattoja. Se, että kulje

taan pitkiä matkoja ristisaatossa, vaa tii sitä, että ihmisillä on aikaa lähteä ja tilaa huolehtia henkisestä hyvinvoin nistaan. Ja ehkä jotkut nuoresta karja laisesta sukupolvesta kokivat ortodok sisuuden piirteeksi, joka saattoi yhdis tää heidät sodanaikaiseen viholliseen

ja itään. Osa karjalaisnuorista halusi mukautua vallitsevaan luterilaiseen kulttuuriin, Leskinen pohtii. SAARIVAARAN JA HOILOLAN kylät si jaitsevan itärajalla. Vuodesta 2005 ne ovat kuuluneet Joensuuhun, vaik

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

– Ristisaatto on osa Karjalan ortodoksien etnistä identiteettiä, Auli Leskinen arvioi. Tässä hän on Luna-koiransa kanssa Saarivaaran ristisaatossa. Vieressä kulkee ortodoksi-isä Tuomas Järvelin.

Kirja vie ristisaattojen matkaan Teitä, jotka halkovat asumattoman näköisiä vaara- ja metsämaisemia, ja suuria järvenselkiä. Pieni kirjavannäköinen joukko ihmisiä ristin ja ikonien kanssa. Ortodoksipapit on helppo tunnistaa vaatteistaan. Lapsia ja huivipäisiä vanhempia naisia. Välillä tarvitaan sadetakkeja. Valokuvaaja Hanna Hentisen kuvat näyttävät sellaista Suomea, joka on monelle tuntematon, eksoottinenkin. Hän on kuvannut Pohjois-Karjalan ortodoksisia vaellusristisaattoja 1980-luvun lopusta asti. Hentisen kuviin perustuu tänä keväänä julkaistu Vaellus pyhiin -kirja (Kirjapaja), jonka kirjoittajina ovat Hentisen itsensä lisäksi professori Elina Vuola, uskontotieteilijä Helena Kupari ja filosofian tohtori Auli Leskinen. Uskonnollista matkantekoa on monenlaista. Varsinkin katolisissa maissa järjestetään kirkkovuoden juhlapyhiin liittyviä kulkueita. Pyhiinvaellukset taas kuuluvat muidenkin uskontojen perinteisiin. Miten ortodoksiset ristisaatot eroavat niistä? Elina Vuola muistuttaa artikkelissaan, että toisin kuin monet uskonnolliset kulkueet, ortodoksinen ristisaatto ei ole spektaakkeli eikä näytelmä, vaan jumalanpalvelusta ja rukousta. ”Siihen osallistuminen on siksi intiimimpää, henkilökohtaisempaa, hengellisempää, vaikka mukanaolijan uskonnollisuuden astetta ei kukaan kysele ja osallistua voi kuka tahansa”, Vuola kirjoittaa. Pyhiinvaelluksestakin ristisaatto eroaa siinä, että se on papin johtamaa jumalanpalvelusta. Ja siinä, missä pyhiinvaelluksessa kuljetaan pyhään paikkaan, ristisaatossa pyhä tuodaan kirkosta ulos maailmaan. Ristisaatto Pielisellä Juuasta Lieksaan vuonna 1995.

ka matkaa kaupungin keskustaan onkin noin 80 kilometriä. Ennen sotia ne kuuluivat Korpiselän pitäjään, josta osa jouduttiin rauhansopimuksessa luovuttamaan Neuvostoliitolle. Rajan taakse jäi Korpiselän kirkonkylä kirkkoineen ja hautausmaineen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Korpiselkään on poikkeusluvalla järjestetty ristisaattoja rajan yli. Auli Leskinenkin on osallistunut sellaiseen. – Korpiselkä on rajavyöhykkeellä, joten siellä ei saa asua eikä ilman lupaa käydäkään. Meitäkin saattoivat koko ajan venäläiset rajavartijat. Alueen luonto on seitsemässäkymmenessä vuodessa villiintynyt. Siellä kuljetaan pitkin polkuja tiheiden korpimaisten metsien keskellä. Vanha kaunis ortodoksinen kirkko on romahtanut. Mitään ei ole restauroitu tai hoidettu, Leskinen kuvailee. Leskinen on lähtenyt Saarivaaran ristisaattoon myös surukesän jälkeisinä kesinä, ja suunnittelee lähtevänsä tänäkin kesänä. Syitä on monia: pe-

”

JOS ON MIELI AUKI, SYNTYY HELPOSTI SYVÄLLISIÄKIN KESKUSTELUJA VENTOVIERAIDEN KANSSA.

rinne, mutta myös liikunta, joka tekee hyvää niin ruumiille kuin mielelle. – Yksi motiivi minulle on menneisyyden etsiminen ja muistaminen. Ristisaatossa tuntee hetken olevansa osa helminauhaa, joka tulee kaukaa historiasta. Se on myös yksi harvoja tilanteita, joissa nykymaailmassa voi kokea pyhyyttä. Halutessaan ristisaatossa voi viettää retriittiä, hiljentyä täysin ja kulkea vähän erillään muista, Leskinen kertoo.

– Mutta samalla ollaan yhteisössä, jossa jokaisella on omat syynsä olla mukana. Ihmisillä voi olla menetyksiä tai sairautta. Jos on mieli auki, syntyy helposti syvällisiäkin keskusteluja ventovieraiden kanssa. Siellä kävelee vapaina hirveästi erilaisia, kiinnostavia tarinoita. KARJALAISET JA ORTODOKSISET perinteet ja oman suvun juuret ovat alkaneet kiinnostaa Auli Leskistä muutaman viime vuoden aikana. Tätinsä kuoltua hän on huomannut 58-vuotiaana olevansa se vanhempi sukulaisnainen, joka tallentaa ja siirtää perintöä jälkipolville. Kannakselta lähteneen isän suvun tarina kiehtoo niin paljon, että Leskisellä on työn alla siitä kertova romaani. – Sen teemoja ovat kuolema, lähteminen, kulkeminen, pakolaisuus ja siirtolaisuus – kodin menetys, yhteisön menetys, juurten menetys, Leskinen luettelee. – Romaanissa kuvaamaani evak-

kouteen ja pakolaisuuteen verrattuna ristisaatto on hyvin toisenlaista matkantekoa, eheyttävää ja parantavaa kulkemista. Siinä ei paeta, vaan ehkä pikemminkin kuljetaan kohti etsittyä. Kulkijat eivät ole irti juuriltaan, vaan tuntevat liittyvänsä perinteeseen ja yhteisöön. Romaaniin tulee mukaan myös Leskisen omia kokemuksia. Filosofian tohtori asui lähes 20 vuotta elämästään ulkomailla opintojen ja töiden vuoksi, viimeisimmäksi Espanjassa, jossa hän työskenteli Suomen Madridin-instituutin johtajana. – Maailmalla ollessani tietoisuus omista juurista suojeli minua. Olen aina tiennyt, mistä tulen ja kuka olen, enkä ole hukkunut maailman pauhuun. Ortodoksisuus on minulle enemmän etninen identiteetti kuin pelkkä uskonto. Se on ollut minussa aina eikä sitä voi ottaa pois. Se on kokonaisuus, johon liittyy myös historia, suku, yhteisöllisyys ja karjalainen kulttuuri. Se on syvin osa minua. ■

Osa 11

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pappi ja palapelien harrastaja Sanna Heikurinen, 41, on Tikkurilan seurakunnan pappi. Hän asuu Vantaan Rekolassa. Papin perustöiden, kuten messujen, kasteiden, avioliittoon vihkimisten ja hautaan siunaamisten, lisäksi Heikurisen työtehtäviin kuuluvat muun muassa seurakunnan asiakaspalvelun kehittäminen ja pappien toimitusvuorojen laatiminen. Palapelejä hän alkoi harrastaa viisi vuotta sitten ja kokoaa 25–30 peliä vuodessa.

Sanna Heikurinen tekee palapelejä keittiönpöydän ääressä.

Tuhat palaa omaa aikaa Tikkurilan seurakunnan pappi Sanna Heikurinen rauhoittaa mielensä kokoamalla palapelejä. Niihin uppoutuminen auttaa irrottautumaan arjen pyörityksestä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

anna Heikurinen aloittaa palape lin kokoamisen aina reunapaloista. Muut palat hän lajittelee värien ja muotojen mukaan. Heikurisen mukaan ison koko naisuuden rakentaminen on mie lenkiintoista ja innostavaa. Omassa työssään hän hän saa harvoin nähdä yhtä konkreetti sesti työnsä tuloksen. Ehkä harrastus on sen vuoksi myös aika koukuttava. Heikurisen palapeliharrastus alkoi viisi vuotta sitten hänen lapsensa saatua tuhannen palan palapelin syntymäpäivälahjaksi. Hän in nostui kokoamaan sitä yhdessä lastensa kans sa. Kun se saatiin tehdyksi, hankittiin lisää pala pelejä. Lasten kasvettua ne jäivät enemmänkin äidin harrastukseksi.

Kutsu Jumalan valtakuntaan

PALAPELIEN KOKOAMINEN on Sanna Heikuri sella kausittaista, ja se keskittyy eniten syys ja talviaikaan. Hän tekee yleensä tuhannen palan palapelejä, koska ne tuntuvat sopivan haasta vilta. Ne ovat kuvaaiheiltaan matkakohteita,

SANNA HEIKURINEN aikoo ottaa palapelin mu kaan kesällä myös rippileirille, jonka vetäjänä hän toimii. Palapelin kokoaminen on hänen mu kaansa siitä mukava harrastus, että siinä voivat eriikäiset löytää yhteyden ja onnistumisen iloa. Heikurinen tosin kokoaa palapelejä yleensä yksinään, koska lapsilla on omat juttunsa ei kä mies ole kiinnostunut niiden tekemisestä. Yhden palapelin kokoamiseen menee häneltä 2–7 päivää. Viime vuonna hän kokosi 25 pala peliä, joista suuri osa oli lainattu ystäviltä tai saatu lahjaksi. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

10.6.

Heikurinen uppoutuu palapelin tekemiseen usein niin, että ajantaju häviää kokonaan. Kah den teiniikäisen äiti kokee, että harrastus tar joaa oman hetken ja irrottautumisen arjen ku vioista. Se on jotain, mitä voi tehdä omassa rytmissä. Se rauhoittaa mielen ja vie ajatukset muualle. Samalla se auttaa laittamaan työ ja muita asioita järjestykseen. Tuossa pysähtymisen hetkessä voi myös pohtia, mitä itselle kuuluu ja mitä asiaa on Jumalalle.

ihmisiä ja eläimiä. Heikurinen haluaa, että pa lapeli sisältää yksityiskohtia, minkä vuoksi hän ei ole innostunut taivas ja järvimaisemista. Heikurinen kokoaa palapeliä keittiön pöydän ääressä taulun takaosan toimiessa alustana. Sillä se on kätevä siirtää ruokailun ajaksi sohvan tai sängyn alle. Kun kokonaisuus on valmis, Heiku rinen ottaa siitä kuvan ja laittaa sen Instagramiin muiden nähtäväksi. Hän ei koskaan säilytä pala peliä, koska se on hänestä kertakäyttötaidetta, jota jokainen voi tehdä vuorollaan.

Kutsu juhliin ON KUTSUJA, joista ei voi kieltäy tyä. Ilahduttavia ja vähemmän ilahduttavia. Minulla kokemuksia molemmista. Vähemmän ilahduttavia oli eräänä iltana tullut kutsu – oike astaan haaste – käräjäoikeuteen. Olin epähuomiossa jättänyt väliin kertausharjoituksen ja sain syyt teen rintamakarkuruudesta. Ras kain sydämin hyväksyin kutsun käräjille. Tai postikortti, jonka sain vuo sia sitten. Aihe: ajokorttinne pe ruuttaminen. Olin 1980luvulla syyllistynyt kolme kertaa lievään ylinopeuteen. Mutta ilahduttavia kutsujakin on tullut. Neljä vuotta sitten Hel

sinkiMission respa soitti. Jotenkin innoissaan. ”Hei, tule heti käy mään. Sait kirjeen, jonka toimit ti kaksi sotilasta.” Se oli kutsu it senäisyyspäivän vastaanotolle lin naan. Arvatkaa oliko kiva vastata kutsuun. Kutsulla ja kutsujalla on iso merkitys. Isompi kuin luulisi. Suurin osa HelsinkiMission va paaehtoisista sanoo, että he tulivat mukaan, koska kutsuttiin. Suurin osa yhteisön taloudellisista kan nattajista tuli mukaan siksi, että pyydettiin. Tarvittiin kutsu. Itselläni on pilvin pimein esi merkkejä siitä, että henkilökoh taisella kutsulla on merkitystä. Ys täväni tulevat vaikkapa Tuomas

messuun vain siksi, että esitän kutsun. Jumalan valtakuntaan ei tulla il man kutsua. Jeesuksen opetuslap seksi ei tulla ilman kutsua.

Mutta kutsun esittäjiä olemme me. Tervetuloa bileisiin! Ei siksi, että minä kutsun vaan siksi, että Jeesus kutsuu.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Gurun opissa Ohjaajana Cynthia Bourgeault Yhdysvaltalainen Cynthia Bourgeault, 71, on yksi tämän ajan tärkeimpiä kristillisen mietiskelyn opettajia. Hän edistää aktiivisesti eri hengellisten traditioiden välistä vuoropuhelua. Hän on kristitty mystikko, joka on ammentanut ajatteluunsa ja meditaatiomenetelmiinsä vaikutteita eri uskontojen viisausperinteistä, kristillisestä, juutalaisesta ja islamilaisesta mystiikasta sekä modernin fysiikan säieteorioista. Lähes kolmenkymmenen vuoden ajan hän on harjoittanut ja opettanut hiljaisen keskittävän rukouksen (Centering Prayer) menetelmää ja työskennellyt sen edistämiseksi yhdessä Thomas Keatingin, Bruno Barnhartin ja Richard Rohrin kanssa. Hän opettaa edelleen muun muassa perustamissaan yhteisöissä The Contemplative Society ja Aspen Wisdom School.

Hiljaisuus on Jumalan ensimmäinen kieli Jo kahdenkymmenen minuutin hiljaa oleminen auttaa näkemään omassa elämässä sävyjä – ja ehkä myös Jumalan läsnäoloa. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

PIENI TYTTÖ käy kveekarien koulua. Eletään 1950-alkua itäisessä Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa. Koulun nuorimmat oppilaat ovat viisivuotiaita, vanhimmat kaksitoista. Kerran viikossa torstaisin kaikki lapset lähtevät retkelle koulun viereiseen kaksikerroksiseen rakennukseen, kveekarien kokoustilaan. Siellä heitä opastetaan istumaan hiljaa penkeissä. Joskus luetaan jae Raamatusta tai joku kertoo jonkin hiljaisuudessa syntyneen mietteen. Muuten ollaan vain hiljaa. ”Tässä hiljaisuudessa katselin yläikkunoista läpi tulevia auringonvalon säteitä ja seurasin sydämessäni tuntuvaa salaista sykettä. Aloin kokea, että rukous oli paljon syvempää kuin puhetta Jumalalle.” Näin kuvaa maailmankuulu hiljaisuuden opettaja Cynthia Bourgeault ensimmäistä kosketustaan sanattomaan rukoukseen pienenä koulutyttönä. ”Jossakin siellä hiljaisuuden syvyyksissä sain ensimmäiset kokemukseni Jumalan rakastavavasta läsnäolosta, joka oli aina lähellä, ja rukouksesta yksinkertaisena luottamuksena tähän läsnäoloon.” NYKYÄÄN 71-VUOTIAS Cynthia Bourgeault viettää osan ajastaan erakko-

majassa merenrannalla Mainessa, Yhdysvaltojen koillisosassa. Hän on opettanut hiljaisuuden rukousta kolmekymmentä vuotta. Hän valottaa sitä monen eri viisaustradition näkökulmasta, mutta pitää itse asian kirkkaan yksinkertaisena. Yksinkertaisimmillaan rukous on sanatonta hiljaisuutta ja yksinkertaista luottamusta siihen, että siinä hiljaisuudessa Jumala on läsnä. Bourgeaultin mukaan lapsi oppii sen heti elämänsä alussa, sillä hiljaisuus on Jumalan ensimmäinen kieli. Aikuiselle sen oppiminen on vaikeampaa, koska hänen pitää oppia pois niin monesta asiasta. Mitä minun seuraavaksi pitää tehdä, mitä muistaa, mistä huolehtia, mitä tavoitella, missä olla, mihin lähteä, mitä jättää taakseni, mistä luopua, miten erottua muista, miltä näyttää, missä loistaa, miten kiillottaa omaa kuvaani, että näkyisin? Tämä sisäinen huolten ja ajatusten häly on usein vaikeampi jättää taakseen kuin ulkoinen häly ja kiire. HILJAISEN RUKOUKSEN harjoittaminen on kuin jatkuvaa itsestä tyhjentymisen harjoitusta. Cynthia Bourgeault sanoo, että hiljaisessa, keskittyvässä rukouksessa et oikeastaan tavoittele

Hellitä hetkeksi ja päästä irti Hiljaisuuden harjoittelemisen vaikein asia on alussa: pitäisi löytää kaksikymmentä minuuttia aikaa ja malttaa vain olla. Sitten istu vain alas ja aloita. Aina kun joku tunne, ajatus, huoli, tehtävä tai mikä tahansa asia tulee mieleesi, anna sen olla ja mennä. Aina uudestaan, kun ajatus tai tunne tulee, ole vain avoin hiljaisuudelle ja Näkymättömän läsnäololle. Sinun ei tarvitse seurata hengitystäsi eikä keskittää huomiota aistimuksiisi, ajatuksiisi tai mielitekoihisi. Jos käytät lyhyttä rukoussanaa, se vain muistuttaa: hellitä kaikesta, anna mennä, ole rauhassa. Se, mitä tuon kahdenkymmen minuutin aikana tapahtuu, vain tapahtuu.

mitään – et edes mielen, tietoisuuden tai näkemisen selkeyttä. Annat vain pois sen, mitä et tarvitse. Voit käyttää apuna jotakin pientä pyhää sanaa muistuttamassa siitä, miksi tahdot olla hiljaa. Se auttaa sinua päästämään irti mielesi vaeltelusta, intohimoista ja päiväunista. Kun päästää irti siitä, mistä on pitänyt tiukasti kiinni tai mihin on juuttunut, niin pelottaa hetken, mitähän mahtaa tulla tilalle. Silloin rukoussana muistuttaa: Minä olen tässä ja Jumala on tässä. Hellitä otteesi. Katso mitä tapahtuu. Jotain uutta alkaa syntyä. EI TAPAHDU ehkä muuta kuin että havahdut ajatustesi tulemiseen ja menemiseen. Silti jotakin voi tapahtua syvällä sisimmässäsi. Se on kuin vähittäistä unesta heräämistä. Näet ehkä auringon valon leikkivän lattialla. Alat nähdä elämäsi palaset uudessa valossa. Sirpaleet muodostavat kuvioita. Cynthia Bourgeault vertaa sitä sateenkaareen. Kun sateen jälkeen pilvet alkavat väistyä ja valo osuu vesipisaroihin, ne saavat yhtäkkiä kaikki sateenkaaren värit. Jotain samaa tapahtuu, kun Jumalan läsnäolo tulee näkyväksi elämäsi palasissa. Alat nähdä, mitä tulee tehdä ja minkä antaa olla. ■

MENOT 8. – 21.6.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

10.6.

Luomakunnan sunnuntain messu klo 10 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Messun jälkeen pieni pyhiinvaellus kirkolta Rhodo-alppiruusupuiston kautta Lassilan puutarhapalstalle. Palstan siunaus uutta satokautta varten ja päiväkahvit luonnossa.

14.6.−16.8.

Kesäkahvila Corazon Grande torstaisin klo 13−15, ei 21.6., Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4. Nuoret kahvilanpitäjät tarjoavat tuoretta makeaa ja suolaista bolivialaisen orpokodin hyväksi. Kahvilaemäntä tai -isäntä mukana eri teemoin.

TAPAHTUMIA Suvilinnun lauluja -yhteislauluilta to 14.6. klo 18, Hanna Autio. Kolehti Kirkon Ulkomaanavulle. Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 12.30–14. Kahvit, hartaus, ohjelmaa. 13.6. lauletaan Suvilinnun lauluja Hanna-kanttorin johdolla. 20.6. Ilo, Heli Salo. Kesäperhekerho torstaisin klo 10–11.30 kirkonmäellä, säävaraus. Puutarharyhmä valmistautuu kesäkauteen. Haagan seurakunnalla on viljelypalsta Lassilassa, Niitynperäntie 12. Palstaa hoidamme yhdessä ja satoa tuomme kirkolle. Olet lämpimästi tervetullut luovaan ja värikkääseen joukkoomme! Saat tulla istumaan ja nauttimaan luonnon kauneudesta tai halutessasi voit osallistua palstan hoitoon. Palstan numero on 146, ja se sijaitsee metsän puolella. Mikäli sinulta löytyy ylimääräisiä puutarhavälineitä, otamme niitä ilolla vastaan. Kesän kokoontumiset: ti 19.6., ti 3.7. ja ti 24.7. klo 10–12, ti 21.8. klo 10–11.30, ti 4.9. klo 10–12. Säävaraus. Lisätietoja sanna.laiho@ evl.fi, p. 050 367 1225. Sunnuntai kirkolla 27.5. oli menestys. Kiitos kaikille mukana olleille! Seuraavan kerran tavataan näissä merkeissä su 2.9. Seurakuntavaaleihin etsitään hyviä ehdokkaita. Haluaisitko itse asettua ehdolle tai tunnetko tarmokkaita vastuunkantajia? Tähän mennessä on Haagan seurakuntaan ilmoittautunut kaksi valitsijayhdistystä: Tulkaa kaikki Haaga ja Yhteinen seurakuntamme. Tutustu näiden tavoitteisiin ja ota tarvittaessa yhteyttä yhteyshenkilöihin. Lisät.: www.helsinginseurakunnat.fi/haaganseurakunta/artikkelit/ajankohtaistaseurakuntavaaleistahaagassa.

Kannelmäen seurakunta

Meilahden seurakunta

Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Jennyn Olohuone jatkuu 21.6. saakka maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Olohuone on avoin kohtaamispaikka kaikille euron lounaan ja kahvien merkeissä, jaossa myös lahjoitusleipää. Laulu onnesta – musiikkia ja runoja kesäillassa su 10.6. klo 18. Záborszky Sisters; Anna, sello, Mária, sopraano, Katariina, viulu, ja Tatu Eskelinen, piano. Ohjelmassa Chopin, Bach, Bartók, Sibelius, Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kannelkodin kesäseurat to 14.6., os. Vanhaistentie 15. Tilaisuus alkaa Kannelkodin tarjoamilla kahveilla klo 17.30 ja seurat alkavat klo 18. Ohjelmassa yhteislaulua sekä valmisteltuja ja valmistelemattomia puheenvuoroja teemalla Tärkeitä kesämuistoja. Mukana seuroissa ovat pappi Konsta Korhonen ja kanttori Anne Myllylä. Kesäilta Malminkartanon kappelilla to 21.6. klo 18–19.30. Tervetuloa viettämään juhannuksen aatonaattoiltaa. Musiikkia, yhteislaulua ynnä muuta ohjelmaa illan alussa, minkä jälkeen yhdessäoloa sekä makkaranpaistoa, kahvia, teetä, mehua ja pullaa. Mukana ovat Nina Rajamäki, Tiia Saari ja Ritva Oksanen-Antin, harmonikka.

JUMALANPALVELUKSET Messu su 10.6. klo 11 Meilahden kirkossa. Ronimus, Vuorio, Rautiainen. Korpirauhan talvirippikoulun konfirmaatiomessu su 17.6. klo 11 Meilahden kirkossa. Krans, Lindfors ja konfirmoitavat nuoret sekä isoset, kanttorina Olli Saari. Tulossa: Juhannuslauantain sanajumalanpalvelus 23.6. klo 13 Karunan kirkossa Seurasaaressa. Niemistö, Olli Saari.

TAPAHTUMIA

menettää tarjotun tilaisuuden. Messu su 17.6. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Kadonnut ja jälleen löytynyt, Tievan rippikoulun konfirmaatio. Messun toimittaa Tarja Frilander ja kanttorina on Senni Valtonen. Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt.

TAPAHTUMIA

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu luomakunnan sunnuntaina 10.6. klo 10, Muroma-Nikunen, kanttori Anna Pöyhönen. Messun jälkeen lähdetään yhdessä kävellen pienelle pyhiinvaellukselle kirkolta Rodo-alppiruusupuiston kautta Lassilan puutarhapalstalle. Siunaamme palstan uutta satokautta varten ja nautimme luonnossa päiväkahvit. Seurakunta tarjoaa palstalla pienet eväät, ota oma juomapullo mukaan! Messu 17.6. klo 10, Lahtinen, Lappalainen, Autio. Arkiehtoollinen ke 13.6. klo 15, palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Lahtinen, Autio.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Marjut Mulari, Olli Saari ja Mia Malm. Tulossa: Juhannusretki Vivamon loma- ja kurssikeskukseen pe 22.6. klo 12.45–23. Lähtö Töölön kirkolta klo 12.45 ja Meilahden kirkolta klo 13. Liput retkelle etukäteen tasarahalla Töölön kirkon kahvilasta ke 16.5. asti, Töölön kirkon aulasta 23.3. ja 30.5. klo 15–17 tai Meilahden kirkon diakoniatoimistosta Pasi Rautiaiselta tiistaisin klo 10–11. Hinta aikuiselta 30 e, alle 15-v. 15 e. Ohjelmassa mm. ruokailu, kahvit, näytelmä, iltajuhla ja mahdollisesti sauna. Myytävänä lisäksi grillituotteita. Lisätiedot Kika Paukkunen p. 040 503 0707 tai Pasi Rautiainen p. 09 2340 4742.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Verkoston messu sunnuntaisin Pop-up-muskari to 7.6. klo 10 Rus3.–17.6. klo 17 Munkkiniemen kirkoskeasuon Kurkipuistossa. sa. Lisätietoja verkosto.net. Cafe Tuomas keskiviikkoisin Messu su 10.6. klo 11 Munkkivuoren klo 13–14.30 Meilahden kirkolla, kirkossa. Kutsu Jumalan valtasään salliessa patiolla. kuntaan, mukana Jouni Cafe Rasti torstaisin klo Hartikainen. Päivän 13–14.30 Ruskeasuon tekstien keskeisenä seurakuntakeskus sisältönä on kutsu Rastilla. Jumalan valtaKesäterassi ti 19.6. kuntaan ja kutklo 13–14.30 Tapanisun kuulemisen lan asemalla Pikkutärkeys. MaalliHuopalahdessa. sen elämän Laulut ja vohvelit tehtävät ja to 21.6. klo 18–20 houkutukset TAVOITAT MEIDÄT MYÖS Länsi-Pasilan saattavat VERKOSSA seurakuntakodisestää ihmisiä KIRKKOJAsa. Tule laulaottamasta KAUPUNKI.FI maan yhdessä vastaan kesäisiä lauluja ja Jeesuksen syömään vohvekutsua. leita. Kahvi ja vohJoka epäröi veli 2 e. Mukana ja vitkastelee,

Sanan äärellä tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkolla. Keskustelua Raamatun äärellä. Kesäkahvila ke 13.6.–29.8. klo 13–14.30 Munkkiniemen kirkolla. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa. Toivoncafe to klo 18.30 Munkkivuoren kirkolla ja pihapiirissä. Naisten kesken -ilta perjantaina 15.6. klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Kesäillan picnic – rentoa yhdessäoloa.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu su 17.6. klo 10. Antturi, VeliMatti Kärkkäinen, s, Ahola.

TAPAHTUMIA Aamurukous yhdessä Annamarin kanssa ti ja to klo 8 Pajamäessä. Päivärukous arkisin ma–ti, to–pe klo 12 kirkossa. Satu Vihavaisen ja Erkki Korhosen lauluja oopperakurssin päätöskonsertti ti 12.6. klo 18 kirkossa. Vapaa pääsy. Kesäperhekerho to 14.6. klo 9.30– 11.30 kirkolla. Aikuisten ja lasten yhteinen kerho. Laulua, leikkiä, yhdessäoloa. Tarjoamme kahvit, teet, mehut. Grilli käytössä omia eväitä varten. Kesäkahvila Corazon Grande torstaisin 16.8. asti klo 13–15 kirkolla, ei 21.6. Nuoret kahvilanpitäjät tarjoavat tuoretta makeaa ja suolaista bolivialaisen orpokodin hyväksi. Kahvilaemäntä tai isäntä mukana eri teemoin. Yhteislaulutilaisuus to 14.6. klo 13 kirkolla. Kesäisiä lauluja Suvilinnun laulukirjasta. Kahvitarjoilu. Kylli Ahola, piano, Arto Antturi, basso. Juhannusjuhla pe 22.6. klo 18 kirkolla. Nyyttärit, tuo lautasellinen jotakin hyvää. Tarjoamme makkaran, juoman ja kahvit. Jukka Vanne, Maika Vuori, Vili Itäpelto. Kesäkeskiviikot kaikenikäisille klo 15–17 Pajamäessä. Pelataan petankkia, mölkkyä tai sulkapalloa tai keitetään kahvit, kaivetaan kaapista pelejä ja paistetaan lettuja tai teeleipiä. Retki Lohirannan leirikeskukseen ke 22.8. klo 10–18. Lähtö kirkolta. Lounas ja kahvit sekä mahdollisuus saunomiseen, uintiin, marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen, oma onki mukaan. Hinta 25 e. Sitovat ilm. 14.8. mennessä toimistoon.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 8. – 21.6.

12 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappe lissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 19 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja klo 19 Agricola messu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuo miokirkossa, omakustanteiset kirk kokahvit Kryptassa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuo miokirkossa.

TAPAHTUMIA Exaudion konsertissa kuuluu kesän valoisuus ja rakkaus. Suomenlinnan kirkossa la 9.6. klo 19 esiintyvän kuoron konsertissa kuullaan niin uutta kuin vanhempaa kin musiikkia, mm. Stenhammaria, Nystedtiä, Gjeiloa, Ešenvaldsia ja Jersildiä. Vapaa pääsy, ohj. 15 e. Lisät. exaudio.fi. Saksofonin suuria tunnelmia kuullaan konsertissa Suomen linnan kirkossa su 10.6. klo 16. Esiintymässä Esa Pietilä, tenorisak sofoni. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Tule tutustumaan Tuomiokirkkoon! Seurakunnan vapaaehtoiset

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Kallion seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

Virasto: Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET

12.6.

Tule katsomaan näkymää yli kaupungin! Kallion kirkon torni, Itäinen papinkatu 2, on avoinna Helsinki-päivänä klo 12−17. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. Huomioithan, että tornivierailu on vain täysi-ikäisille.

esittelevät kirkkoa kirkkosalissa englanniksi ma 11.6. ja 18.6. klo 11–11.15. Kaikille avoin, vapaa pääsy. Suomenlinnan kirkon päiväkonsertissa ma 11.6. klo 12–12.20 kuullaan Olga Sidorovaa, viulu, ja Jussi Uutanie meä, piano ja urut. Ma 18.6. esiintyy Melodie Ensemble Krista Pellikan johdolla. Vapaa pääsy. Prayer during the Day and a short Presentation of the Cathedral on Tue 12th June at 11 am at the Helsinki Cathedral. Free entrance. Keskiviikkoisin konsertteja Tuomiokirkon kryptassa. Ke 13.6. klo 19 Markku Mäkinen, urut, ja ke 20.6. klo 19 Fabio Ciofini (ITA), urut. Vapaa pääsy, ohj. 8 e. Inspiroivaa keskustelua kuvataiteesta ja hengellisyydestä. Ke 13.6. taiteilija AnttiVille Reinikai nen kertoo töistään ja niiden taustois ta. Ke 20.6. Joona Salminen alustaa aiheesta Salvador Dali ihmisen sisäi

13.6. ja 20.6.

Kuva ja Henki -kesäsarjassa keskustellaan kuvataiteesta ja hengellisyydestä. Keskustelusarja järjestetään keskiviikkoisin klo 18 Hyvän toivon kappelissa Jätkäsaaressa, Länsisatamankatu 26. Ke 13.6. taiteilija Antti-Ville Reinikainen kertoo töistään, 20.6. aiheena on Salvador Dali.

sen elämän kuvaajana. Luvassa myös yhteislaulua ja iltateetä. Kuva ja Henki sarja Hyvän toivon kappelissa keskiviikkoisin klo 18–19.30. Vähäisimmät-näyttelyssä maalauksia ja keraamisia installaatioita. Essu Koskisen näyttely Vähäisimmät tuo maalauksia ja keraamista instal laatiota Tuomiokirkon kryptaan. Koskisen teokset herättävät kysy mään: kuka on sinun lähimmäisesi? Luotua, pyhää ja läsnäoloa – totuu den kauneutta nähtävillä Kryptassa 5.–17.6. ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17. Vapaa pääsy. Sisäänkäynti Kirkkokatu 18. Tuomiokirkon Kryptan kesäkahvila avoinna. Cafe Kryptan kesäkausi on alkanut. Kahvilaa pitävät vuorovii koin seurakunnan yhteistyökumppa nit. Tule herkuttelemaan Kryptaan, Kirkkokatu 18, 4.–17.6. ja 26.7.–31.8. ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17. Kappelikahvilassa tarjoilua ja yhdessäoloa. Hyvän toivon kappelin kappelikahvila on avoinna vielä ti

19.6. klo 14–16. Tule tapaamaan muita ja juttelemaan kahvikupposen äärelle. Linnanmäen rannekkeita Tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuville vähävaraisille lapsiperheille kesäheinäkuussa käytettäväksi. Tiedustelut oman alueen diakonia työntekijältä taloudellisin perustein. Työntekijöiden yht.tied. nettisivuilta tai puhelimitse kirkkoherranviras tosta. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12 to 21.6. asti. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/ puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseura kunnat.fi/tuomiokirkko.

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamuru kous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma–ke, pe klo 18, perintei nen viikkomessu to klo 18. Messu su 10.6. klo 10. Marja Kota korpi. Messu su 17.6. klo 10. Teol. kand. Pietu Korpelainen. Alppilassa: Kiinankielinen jumalanpalvelus su klo 13. Messu su 10.6. klo 16. Pauliina Lind fors. Vironkielinen messu su 17.6. klo 11. Mihkel Kukk. Kansanlaulukirkko su 17.6. klo 16. Virsien tilalla lauletaan tuttuja kan sanlauluja AnnaMari Kaskisen hengellisiin runoihin. Petri Patronen.

TAPAHTUMIA Urkukesän lounaskonsertit torstaisin 12 Kallion kirkossa. Puolen tunnin konsertin jälkeen ehdit vielä nauttimaan lou naan aurinkoisella Café Sonckin terassilla. 7.6. DagUlrik Almqvist, 14.6. Olli Saari ja 21.6. DagUlrik Almqvist. Lasten perjantait Alppilan kirkon aulassa 8.6.,15.6. ja 29.6. klo 10–12. Kesäistä puuhaa ja leikkiseuraa lapsille. Autre Chose Caféssa tarjolla herkullisia leivonnaisia ja lounasta, myös vegaanisena, 21.6. asti. Helsinki-päivänä Kallion kirkon torniin ti 12.6. klo 12–17. 272 askeleen päässä avautuvat näkymät yli kau pungin. Huom! Tornivierailu on vain täysiikäisille, korkeita paikkoja

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Menokasvo

Kirkon pihalla tanssahdellaan juhannusaattona Paavalin seurakunta vietti vuosikymmenien ajan juhannusaattoa seurakunnan kesäkodilla Kirkkonummella. Kun Mäntyniemi jouduttiin myymään, viime kesänä aloitettiin uusi perinne: juhannusjuhlat kirkon pihalla Vallilassa. Miten urbaanit juhlat onnistuivat, pastori Elina Koivisto? Hyvin ne onnistuivat. Meillä on poikkeuksellisen kiva ja epäperinteinen kirkkopiha. Se muistuttaa keskieurooppa laista luostarinpihaa. Tänäkin juhannuksena pidämme pi halla juhlat. Sateella juhlat siirretään viihtyisään saliimme.

Millaiset ovat juhannustanssit kirkon pihalla? Emme ole vielä päättäneet, mutta joka tapauksessa mu siikki on laadukasta.

Seurakunnan juhannusjuhla pe 22.6. klo 18–20.45 Paavalinkirkon sisäpihalla (sateella alasalissa), Sammatintie 5. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautuminen 8.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 5400 tai paavali.srk@evl.fi. Myös Malmin seurakunta järjestää juhannusjuhlan Kulttuurikeskus Sofiassa Vuosaaressa. Aterian, saunan ja bussikuljetusten vuoksi osallistumismaksu, ilmoittautuminen 15.6. mennessä. Katso s. 16.

ESKO JÄMSÄ

Millaista ohjelmaa juhlassa on? Siellä on yhteislaulua, hyvää syötävää ja seurustelua, nukketeatteria, mölkkyä ja tanssia. Juhla on päihteetön.

Oletko aiemmin viettänyt näin urbaania juhannusta? En, sillä olen kotoisin Pellosta, jossa olen juhannukse na ihaillut yötöntä yötä Tornionjoen rannalla. Etelän vuo sina olen ollut leirikeskusten juhannusjuhlissa. Tämä on siis uutta minullekin. Uskon, että juhlista tulee hienot ja rennot.

MENOT 8. – 21.6.

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

JOUNI HARALA

pelkäämättömille. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista, varau duthan odotteluun. Kesäkahvila eläkeläisille joka keskiviikko klo 13–14.30 Seurakunta kodilla. Hartaus, kesävirsiä ja keskus telua elämän aarteista. Urkukesän iltakonsertit maanantaisin klo 19 Kallion kirkossa. 11.6. Elias Niemelä, urut. 18.6. Urkuduo Jaana Jokimies ja Irina Lampén. Vapaa pääsy. Ohj. 8 e. Diakonian kesäleiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 13.–16.8. Leiri on tarkoitettu vähäva raisille. Leirin hinta 100 e. Ilm. 20.7. mennessä virastoon, p. 09 2340 3600. Acktén kesäsarja. Kallion kirkon kulttuurikahvilassa nautitaan kamarimusiikista pari kertaa viikossa. Café Sonck avoinna ma–to klo 10–16 ja konsert tien yhteydessä 20.6. asti. Ks. ackte festival.fi. Kallion Hääyö 1.8.18. Haluaisitteko kirkollisen vihkimisen ja tunnelmalli set, intiimit häät ilman isoja järjeste lyitä? Kallion Hääyötä vietetään ke 1.8. klo 18–23.30 Kallion kirkossa. Vihkimiset ovat puolen tunnin välein, jonka jälkeen vihkipareille ja vieraille seurakunnan tarjoamat kakkukahvit Kirkkopuistossa. Rohkeimmat voivat kiivetä Kallion kirkon torniin valoku vaajan kuvattavaksi. Kysy lisää: mari. mattsson@evl.fi, p. 050 380 3285. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Virasto on avoinna kesäaikana: ma klo 9–12, ke klo 12–18, pe klo 9–12 Päivystävä pappi tavoitettavissa myös kesäaikana ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

JUMALANPALVELUKSET Messut Lauttasaaren kirkossa sun nuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19. Messu su 10.6. klo 11, Työrinoja ja Valojärvi. (Pyhäkoulu on kesätauolla 26.8. asti.) Viikkomessu ke 13.6. klo 19, Työrin oja ja Valojärvi. Messu su 17.6. klo 11, Markkunen, Andersson. Viikkomessu ke 20.6. klo 19, Markku nen, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Oi armas, mikä ilta kuutamon! Konsertti kirkossa su 10.6. klo 15. Sopraanot Suvi Nevanperä ja AnneMari Erikäinen Lahikainen, baritoni Ari Luoma. Säestäjinä pianistit Galina Khimich ja Violeta Kovala. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Kesäkahvila ma 11.6. ja ma 18.6. klo 13–14.30. Kesäkahvilan aloittaa pieni kesäinen konsertti kirkkosalis sa, jonka jälkeen on hartaus, musiik kia ja kakkukahvit ulkona. Sateella siirrytään seurakuntasalin puolelle. Andersson ja Viherkari. Saunailta Poliisien majalla ti 19.6. Perheiden ja aikuisten vuoro klo 16–21, nuoret aikuiset klo 21–24. Saunamaksu 5 e/saunoja, alle koulu ikäiset ilmaiseksi. Mukaan voi tuoda omat saunaeväät. Illat ovat kuitenkin päihteettömiä. Ennen saunomista kesäisiä virsiä rantakallioilla klo 18 alkaen.

Paavalin seurakunta

Töölön seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Kesis alkaa nyt -puistomessu su 10.6. klo 11. Puistomessu ja piknik Helsingin ensimmäisen kirkon rauni oilla Vanhankaupungintiellä. Slangi kuoro, Matti Reittamo, Harri Saksala, Minna Kumpukallio, Kari Kanala ja SannaMaarit Hakkarainen. Ota mukaan oma istuinalusta ja halutes sasi myös omat eväät. Seurakunta tarjoaa kahvit. Yhteistyössä Stadin Slangi ry. Huom. 10.6. ei messua Paavalinkirkossa. Puolen tunnin messu ke 13.6. klo 18. Arja Kortelainen, SannaMaarit Hakkarainen. Pihakahvit. Messu su 17.6. klo 10. Kari Kanala, Arja Kortelainen, SannaMaarit Hakkarainen. Pihakahvit. Puolen tunnin messu ke 20.6. klo 18. Arja Kortelainen, SannaMaarit Hakkarainen. Pihakahvit.

TAPAHTUMIA Lauluilta Kumpulan siirtolapuutarhalla, Kalervonkatu 1 a, to 7.6. klo 18. Lauluilta Vallilan siirtolapuutarhalla, Kumpulankatu 1, kerhotalo, to 14.6. klo 18. Renessanssin mestareita konsertti ma 11.6. klo 19. Renessanssiyhtye Cappella tibia. Ohjelmassa Willaert, di Lasso, Crecquillon, Josquin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Patikkaretki Lammassaareen to 14.6. Lähtö kirkolta klo 10, sääva raus, omat eväät. Ei ilmoittautumis ta. Lisätietoja Birgitta Huhtaluhta. Juhannusjuhla Paavalinkirkon pihalla pe 22.6. klo 18–20.45. Hilpeät juhannustanssit, yhteislaulua ja herkuttelua. Lapsille nukketeatteria ja muuta iloista juhannusjuhlintaa. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautuminen 8.6. mennessä virastoon. Elina Koi visto, Minna Kumpukallio, Sanna Maarit Hakkarainen. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Pihakahvila ti klo 13–14.30. Keitto päivä 12.6. Diakonian vastaanotto torstaisin klo 10–12, varaa aika virastosta. Varausaikojen täyttyessä jätetään soittopyyntö diakoniatyöntekijälle sopivan ajan löytämiseksi sinulle. Taidenäyttely Paavalinkirkon aulassa. Miestenleiri Lohirannassa 27.8.– 30.8. Kallion ja Paavalin yhteinen leiri, hinta 45 e. Ilmoittaudu 30.7. mennessä virastoon. Lisätietoja Pekka Tähtiseltä p. 041 547 0778.

TARJOA MENOVINKKIÄ: MENOT.KIRKKOJAKAUPUNKI@EVL.FI

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa sunnun taisin klo 10. Taideyliopiston juhlajumalanpalvelus la 9.6. klo 14. Liturgina yliopis ton pappi Henri Järvinen. Messu 10.6. Kaleva, Leinonen, Karja lainen. Konfirmaatiomessu 17.6. Lehtimäki, Hietalahti, Tiljander, Tiitu. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. Töölön kirkon sunnuntain messut ovat kesätauolla.

TAPAHTUMIA Virsilauluilta su 10.6. ja 17.6. klo 18, Soutustadion, Merikan nontie 4. Kanttori laulattaa yleisön toivevirsiä, päätteeksi ilta hartaus. Helsinki-päivä ti 12.6. Temppeli aukion kirkko. Kirkkoon on vapaa pääsy klo 15 alkaen. Aino ja Miihkali duo esiintyy klo 16. Aino Ruotanen, kantele ja laulu; Miihkali Jaatinen, kitara ja laulu. Taivallahden kasarmin kesäkuhinat ke 13.6. klo 14–17, Mechelininkatu 32. Ohjelmaa kaikenikäisille. Musiik kia ja liikuntatuokioita. Korttelin toimijat esittäytyvät avoimin ovin ja kasarmin sisäpihalla. Mukana myös Töölön seurakunta. Aikuisten nuortenilta to 21.6. klo 18 Kerhis. Rukousetkot keskiviikkoisin klo 17, Töölön kirkko. Rukousetkot jatkuvat koko kesäkuun ajan ja alkavat kesä tauon jälkeen syyskuussa. Kesäkävelijät lähtevät keskiviikkoi sin klo 10 Temppeliaukion kirkolta. Rauhallinen kävely lähialueilla palaa takaisin kirkolle viimeistään klo 11.30. Kävelylle ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Lisätiedot Minna Valkiai nen p. 09 2340 6371. Muskarin ilmoittautuminen on käynnissä, katso lisää nettisivuiltam me tai Facebookista. Cafe Töölö klo 11–14, Töölön kirkon terassi ja seurakuntasali. Kesäkahvila on kesäkuussa auki tiistaisin ja perjan taisin. Kun herkuttelet Waste&Feast kahvilassa, pienennät ruokahävikkiä. Meillä kahvittelet pikkurahalla! Temppeliaukion kirkon kesäkahvila on avoinna maanantaista lauantaihin klo 9.30–17, Temppelikatu 16 B. Musiikkia vierailijoille Temp peliaukion kirkolla ma–la klo 10–12 ja ma–pe klo 13–15. Kesäopastukset Temppeliaukion kirkolla arkipäivisin klo 16. Töölössä tapahtuu kesälläkin! Nouda kesäesitteemme kirkoilta tai seurakuntatoimistolta. Voit myös tilata sen kotiin postitettuna, p. 09 2340 6300, ma–pe klo 10–14, ke klo 14–18, tai sähköpostitse toolo.srk@evl.fi. Juhannusretkelle on vielä lippuja saatavilla. Kysy lisää Kika Paukku nen, p. 040 503 0707.

Jaana Jokimies ja Irina Lampén esiintyvät Kallion kirkossa maanantaina 18.6. osana Helsingin urkukesä -festivaalia.

7×

musiikkivinkki Sumer is icumen in Sumer is icumen in konsertis sa kuullaan vokaali ja soitin musiikkia 1000–1400luvuilta su 10.6. klo 17.30 Puotilan kappe lissa, Puotilantie 5. Kamarikuo ro Cantus Novus, Kirsi Vinkki, fii deli ja kampiliira, Katri Vanhamä ki, urut ja kampiliira. Ohjelmassa Dunstable, Dufay ja Landini. Va paa pääsy, ohjelma 10 e Yhteis vastuukeräykselle.

Virsiä Soutustadionilla

Töölön seurakunnan kanttorit laulattavat toivevirsiä kesäsun nuntaisin klo 18 Soutustadionil la, Merikannontie 4. Poikkeuksen tekee su 24.6., jolloin iltaa ei pi detä. Lauluillat päättyvät papin pitämään iltahartauteen. Vapaa pääsy.

Urkukesän sunnuntait

Helsingin urkukesä festivaalin sunnuntaikonsertit pidetään klo 20 Tuomiokirkossa. 10.6. poika kuoro Cantores Minores laulaa urkurinaan Markus Malmgren. 17.6. konsertoi urkuri Ville Urpo nen ja 24.6. ranskalainen Vincent Dubois, joka on yksi kolmesta Notre Damen katedraalin urku rista. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Laulu- ja oopperamusiikkia

Satu Vihavaisen ja Erkki Kor hosen laulu ja oopperakurssin osallistujat pitävät päätöskon sertin ti 12.6. klo 18 Pitäjänmä en kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Konserttiin on vapaa pääsy.

Urkukesän keskiviikot Helsingin urkukesä festivaalin keskiviikkokonsertit pidetään ke säkuussa Tuomiokirkon kryp tassa, Kirkkokatu 18, heinäkuus sa Vanhassakirkossa, Lönnrotin katu 6, ja elokuussa Johannek senkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Konsertit alkavat kello 19. Ke 13.6. soittaa urkuri Markku Mä kinen ja 20.6. italialainen urkuri Fabio Ciofini. 27.6. esiintyvät Fol ke Gräsbeck, piano, ja Harri Viita nen, urut ja tenori. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Uruilla nelikätisesti

Urkuduo Jaana Jokimiehen ja Irina Lampénin ohjelmassa on mm. urkusovituksia monentyy lisestä musiikista ma 18.6. klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papin katu 2. Jaloilla koreasti – uruil la nelikätisesti konsertti on osa Helsingin urkukesä festivaalia. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Musiikillisia kesäkahviloita

Tervetuloa laulamaan, kuunte lemaan musiikkia ja kahvittele maan musiikillisiin kesäkahvi loihin. Käpylän kirkolla, Metso lantie 14, kahvilat ovat tiistaisin klo 18 alkaen kahveilla. Oulunky län kirkolla, Teinintie 10, kahvilat ovat keskiviikkoisin klo 13.30 al kaen ohjelmaosuudella. Juhan nusviikolla keskiviikkokahvilaa ei pidetä. Ti 12.6. esiintyvät Ado ramuslauluyhtye sekä kanttorit Maija PesonenKareinen ja Mikko Helenius, piano ja bandoneon, ke 13.6. lauletaan yhdessä Suvi linnun lauluvihkosta, ja ti 19.6. laulaa Maailmakuoro. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvimak su Kirkon Ulkomaanavulle.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 8. – 21.6.

14 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12. Konfirmaatiomessu Herttoniemen kirkossa su 17.6. klo 13, Valkeala 1. Olkkola, Mäki-Arvela, Leino. Kulosaaressa kesätauko (ei messuja) 18.6.–4.8.

TAPAHTUMIA Kesäsumpit Myllypuron kirkolla joka tiistai klo 13–14. Vetäjänä Anja Ruottinen. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Herttoniemen kirkossa ke 13.6. klo 14, kahvit klo 13.30. Leino, Ropponen. Tahtoisitko tapulissa? Vihki-ilta Kulosaaren kellotapulissa la 16.6., sateen sattuessa kirkossa. Ei suuria valmisteluja tai kustannuksia, ainutkertainen vihkipaikka huikealla merinäköalalla. Intiimit, pienet häät, max 4 vierasta. Varattavissa kellonajat: 16, 17, 18 ja 19. Lisätietoja ja varaukset Jenni Kallio, jenni.h.kallio@evl.fi, p. 050 380 3455. Salut d´Amour Herttoniemen kirkossa ti 19.6. klo 19. Jani Lehtonen, viulu, ja Jorma Härkönen, sähkökitara. Monipuolisen muusikkouran tehneitä säveltaiteilijoita Lehtosta ja Härköstä yhdistää lähes 30 vuoden työtoveruus Helsingin kaupunginorkesterissa. Viulun ja sähköisesti vahvistetun kitaran yhdistelmä avaa yllättävän rikkaan sävy- ja äänimaailman, jota harvemmin kuulee. Elgar, Kreisler, Williams, Rubinstein, Collins, Mårtenson, Fougstedt. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Lisätietoa Metrolla musiikkiin -konserteista: www.metrollamusiikkiin.fi. Kesäilta Myllypuron kirkolla, sään salliessa pihalla, to 21.6. klo 18. Kesäinen tapaamispaikka, yhteislaulua, ohjelmaa, kahvit. Tikkanen. Diakonian ajanvarausvastaanotot toimivat normaalisti kesä–elokuun ajan. Herttoniemen kirkolla ke klo 9–9.30, Myllypuron kirkolla ma klo 13–14. Paikalla olevien diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot saa virastosta. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Vartiokylän seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MEILAHDEN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

TAPAHTUMIA

11.–14.6.

Kesäperhekerho 11.–14.6. ma−to klo 9.30–12 Myrskylinnussa, Solvikinkatu 11. Kerho on avoin kaikille lapsille lähiaikuisineen. Vapaata yhdessäoloa, ohjattua toimintaa, hiljentymishetki sekä pieni kahvija mehutuokio.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 10.6. klo 11. Anne Granström, Aimo Lankinen, Outi Juntunen, Heli Nieminen, Mari Lamminen. Mukana cityriparilaiset. Messu su 17.6. klo 11. Marja Lehtinen, Anne Granström, Katri Kulmala, Tuija Mäkinen, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahveilla nimikkolähettimme Hannu ja Liliann Keskinen kertovat työstään Pietarissa. Yhteislaulua ja ehtoollishetki su 17.6. klo 18 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Eva-Lisa Lindström ja Kirsi Honkanen-Punkari. Ehtoolliskirkko to 21.6. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Marja Lehtinen ja Mari Lamminen.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Kesän teematorstait torstaisin 7.6.–30.8. klo 13. Tervetuloa virkistymään hyvän seuran ja kahvikupin ääreen. Mukana seurakunnan työntekijä ja vierailija, joka johdattaa yhteiseen keskusteluun ja seurusteluun. 14.6. Iloa musiikin luomisesta ja elämän tulkintaa sanoittamisessa. Vieraana säveltäjä, laulaja Kai Jämsä, mukana myös kanttori Mari Lamminen. To 21.6. Liikkuminen ja kehonhuolto, vieraana fysioterapeutti Juho Tuominen. Seurakuntaretki Mäntsälän Leiriniemeen to 30.8. klo 17–22. Ohjelmassa mm. saunomista, uintia, makkaranpaistoa ja iltahartaus. Maksu 10 e, sisältää kuljetukset, saunan ja iltapalan. Lähtö Mikaelinkirkolta klo 17, paluu kirkolle n. klo 22. Ilmoittautuminen nettisivujemme kautta 1.–24.8.

Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

16.6.

Tahtoisitko tapulissa? Vihki-ilta lauantaina Kulosaaren kellotapulissa, Kyöstinkuja 3, sateen sattuessa kirkossa. Ei suuria valmisteluja tai kustannuksia, vihkipaikka merinäköalalla. Intiimit häät, max 4 vierasta. Varattavissa kellonajat: 16, 17, 18 ja 19. Lisätietoja ja varaukset jenni.h.kallio@evl.fi, p. 050 380 3455.

välisenä aikana. Retkellä mukana Sari Viljakainen ja Anne Granström. Ultimatea, vauhdikasta frisbeepeliä Kontulan ala-asteen kentällä tiistai-iltaisin klo 18–19: 12.6., 17.7., 24.7., 31.7., 7.8. ja 14.8. Ota lenkkarit ja juomapullo mukaan! Loppurukous. Pappi on tavattavissa Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina. Diakoniapäivystykset keskitetään kesän ajaksi 1.6.–31.8. Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle puhelimitse ti klo 13–14 ja to 9–10 p. 09 2340 4818 (puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä). Tarvittaessa voi käydä varaamassa ajan paikan päällä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. Suljettu ti 19.6. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 10.6. klo 10. Vilkkilä, NivaVilkko. Messu su 17.6. klo 10. Vaulas, Filppula. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 10.6. klo 12. Nurminen, Niva-Vilkko. Messu su 17.6. klo 12. Vaulas, Filppula.

TAPAHTUMIA Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa. Kesäpiiri ke 13.6. klo 13 Roihuvuoren kirkolla. Ohjelmaa ja yhdessäoloa. Kaskinen. Kesäpiiri ke 20.6. klo 13 Laajasalon kirkolla. Filppula.

Laajarannan perinteiset juhannusjuhlat pe 22.6. klo 18. Tilaisuus alkaa lipunnostolla klo 18. Ohjelmaa lapsille ja aikuisille, letun- ja makkaranpaistoa. Sauna lämpiää miehille klo 16–18 ja naisille klo 19–21. Ilmoittaudu syksyn muskariin! Vanhempi–lapsi-muskarit kokoontuvat maanantaisin Laajasalon kirkolla klo 9 ja 9.30 sekä Roihuvuoren kirkolla klo 10.45. Syyskauden hinta on 40e/ lapsi ja kausi alkaa ma 3.9. Ilmoittautuminen sähköisesti seurakuntamme nettisivuilla. Seurakuntamatka Venäjälle ja Viroon 31.8.–3.9. Pietari–Tyrö– Narva–Tallinna. Lähtö pe 31.8. klo 7 Laajasalosta, klo 7.15 Roihuvuoresta. Paluu ma 3.9. illalla. Hotellimajoitus Pietarissa ja tutustumista Pietariin pe–la. Su messu Tyrön ystävyysseurakunnassa ja ruokailu tyröläisten kanssa. Su yöpyminen Narva-Joesuun kylpylähotelli Meresuussa. Ma Tallinnaan, josta laivalla Helsinkiin. Mukana Kari Laaksonen ja Arja Vaulas. Ilm. 22.6. mennessä ritva. pykalaniemi@evl.fi, p. 050 546 8804. Viisumianomus, todistus matkavakuutuksesta, passikuva (alle 6 kk vanha) ja kopio passin kuvasivusta (passin oltava voimassa väh. 6 kk matkan jälk.) toimitettava 13.7. mennessä srk-toimistoon. Viisumianomuskaavakkeita saa srk-toimistosta hakemalla tai tilaamalla p. 09 2340 5700. Hinta 365 e sis. majoituksen 2 hh, illallisen tuloiltana, aamiaiset, yhden lounaan, bussikuljetuksen, laivamatkan, opaspalvelut, viisumin. 1 hh lisämaksusta. Omalla viisumilla matkan hinta laskee 70 e. Tied. kari.laaksonen@evl.fi, p. 050 556 2526. Maksutonta keikka-apua ikäihmisille. Apua ostoksille, saattaja lääkäriin tai ulkoiluseuraa? Ole hyvä -palvelu tarjoaa apua kertaluonteisiin tehtäviin ikäihmisille Roihuvuoressa, Herttoniemessä ja Laajasalossa. Palvelu on Roihuvuoren seurakunnan, SPR Laajasalon ja palvelukeskus Rudolfin. Kysy rohkeasti lisää p. 050 505 8599, olehyva.roihuvuori@evl.fi.

Puotilan kappelissa: Kesäkahvila arkipäivisin klo 10–14. Tarjolla kahvia, teetä ja juttuseuraa. Sumer is icumen in – Varhaiskeskiaikaisen musiikin konsertti su 10.6. klo 17.30. Cantus Novus -kuoro, Katri Vanhamäki, urut ja kampiliira, Kirsi Vinkki, fiideli, kampiliira ja lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertti on osa Varjagi-festivaalin ohjelmaa ja sitä edeltää viikinkihistorian luento kappelissa klo 17. Metrolla musiikkiin -avajaiskonsertti ti 12.6. klo 19. Barokkimusiikkia traversolla ja klavikordilla. Helene Joy, traverso, Päivi Vesalainen, klavikordi. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna (1.6.–31.7.) ma, ti, to klo 10– 13, pe suljettu, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 10–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 7.6. klo 18 Katukappelissa. Vanhanen, Jurmu. Messu su 10.6. klo 11 kirkossa. Vanhanen. Joronen, Jurmu. Iltakirkko to 14.6. klo 18 Katukappelissa. Paananen, Jurmu. Konfirmaatiomessu su 17.6. klo 11 kirkossa. Holma, Mäkinen. Kivisaaren luovamusiikkirippikoulu. Konfirmaatiomessu su 17.6. klo 14 kirkossa. Antola, Emilia Haaranen, Mäkinen. Merirastin päivärippikoulu. Iltakirkko to 21.6. Ahonen, Mäkinen.

TAPAHTUMIA Kesäperhekerho maanantaista torstaihin klo 9.30–12 ajalla 4.–7.6. ja 11.–14.6. Myrskylinnussa, Solvikinkatu 11. Kerho on avoin kaikille lapsille lähiaikuisineen. Vapaata yhdessäoloa, ohjattua toimintaa, hiljentymishetki, sekä pieni kahvija mehutuokio. Tule mukaan viettämään mukavaa yhteistä aamupäivää! Kesäaamu kirkolla ke 20.6. klo 10.30–12. Vieraana kesäpastori Tommi Kurppa. Nautitaan yhdessä aamukahvista, hyvästä seurasta ja

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 8. – 21.6.

vaihtelevasta ohjelmasta. Kesäaamut jatkuvat kirkolla koko kesän ajan aina 15.8. saakka. Tervetuloa! Ikä-ihmisten ja eläkeläisten kesäpäivä Mustasaaressa ma 11.6. ja ma 20.8. Ohjelmassa vapaata ulkoilua, yhdessäoloa, luontopolku, pihapelejä, hartaus, lounas ja kahvit. Elokuun päivänä mahdollisuus myös uimiseen ja saunomiseen. Bussikuljetus Vuosaaren kirkolta, Mosaiikkitorilta ja Rastilan metroasemalta. Lähtö klo 10, paluu Vuosaareen klo 16.30. Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu 20 e seurakunnan toimistoon. Lisätietoja Pinja Niemeltä, p. 09 2340 6540. Juhannuksen kesälaulut kirkolla la 23.6. sanajumalanpalveluksen jälkeen noin klo 12.15. Laulamme yhdessä kesäisiä Suvilinnun lauluja. Pientä tarjoilua. Lämpimästi tervetuloa pieneen juhannushetkeen! Ilmoittaudu muskariin! Muskari on varhaisiän musiikkikasvatusta, jossa laulun, leikin, liikunnan ja soiton avulla kehitetään lapsen sosiaalista, motorista, hengellistä ja musiikillista kasvua. Ryhmät Merirasti-kappelilla maanantaisin 27.8. alkaen. Eri ikäisille lapsille omat ryhmät. Kauden hinta 65e/lapsi, 55e/seuraava sisarus. Lisätiedot ja ilmoittautumislinkki nettisivuillamme www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari. Katukappeli avoinna vapaaehtoisvoimin ma–pe klo 12–16, kesällä viikonloppuisin suljettu. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari.

Kesäsaari on nyt auki!

musta saaren toiminta keskus.fi

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Helene Joy (vas.) soittaa traversoa ja Päivi Vesalainen klavikordia. Duo esiintyy Puotilan kappelissa 12.6.

Metro sujahtaa idän konserttikeitaisiin Metrolla musiikkiin -sarjan aloittaa barokkikonsertti Puotilan kappelissa.

uilisti Helene Joy ja kosketinsoittaja Päivi Vesalainen soittavat barokkimusiikkia Lauttasaaren metroasemalla. Traverson ja klavikordin hennot ja herkät sävelet hukkuvat metrojunien pauhuun. Vesalaisen pieni poika ihmettelee enemmän aseman melua kuin sitä, että äiti soittaa 1700-luvun tyylistä kosketinsoitintaan esiintymisasussa maan alla. Oikeasti laiturialueella ei voi toimia edes katusoittajana, saati harjoitella ohjelmistoa. Mutta ensi viikon tiistaina Suomessa harvinainen traverso-klavikordiduo, Joy ja Vesalainen, soittaa barokkikonsertin viehättävässä Puotilan kappelissa, jonne pääsee oranssilla putkella. – Pieni tila sopii meidän yhtyeellemme. Yleisö pääsee lähelle kuuntelemaan, Helene Joy sanoo. HUILUPERHEESEEN KUULUVA traverso alkaa Joyn mukaan olla jonkin verran tuttu suurelle yleisölle, mutta klavikordia harvemmin kuulee. Tätä konserttia varten Joy on valinnut puksipuisen traverson, jossa on hennompi ääni. – Modernissa poikkihuilussa on koneisto, mutta tässä on kuusi reikää ja yksi läppä, ja niillä pitää pärjätä. Sormitukset ovat erilaisia moderniin huiluun verrattuna. 1700-luvun soittimen mallin mukaan valmistettu klavikordi näyttää hyvin pieneltä pianoon verrattuna.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

Sen sävelala on neljä oktaavia. Klavikordi on Päivi Vesalaisen mukaan yksi vanhimpia kosketinsoittimia, jonka historia tunnetaan 1300-luvulle saakka. Silloin musiikki ei vielä ollut kehittynyt sellaiseksi, että koskettimia olisi tarvittu enemmän. MIKÄ BAROKKIMUSIIKISSA kiehtoo näitä muusikkoja, opiskelutovereita? – Sen tunneskaala on niin valtava. Se on elämänmakuista musiikkia, jossa valot ja varjot vaihtelevat, mutta ei silti ole mitään mahtipontista tykitystä. Barokki on parhaimmillaan puheenomaista, kertovaa musiikkia, Päivi Vesalainen luonnehtii. Joy ja Vesalainen toivovat yleisöä, joka pystyy rauhoittumaan. – Soittimien dynaaminen skaala on pieni. Ei ole forte-kohtia. Voi kestää minuutteja, ennen kuin kuulijan kor-

va tottuu tähän musiikkiin ja alkaa erottaa värejä, Vesalainen vinkkaa. METROLLA MUSIIKKIIN on toteutettu jo vuodesta 2001 alkaen. Ideana oli tarjota ihmisille mahdollisuus matkustaa vaihteeksi lähiöön kulttuurin pariin ja esitellä itäisen Helsingin konserttikirkkoja. Lähiöistä oli kyllä totuttu sujahtamaan metrolla keskustaan kulttuuritapahtumiin. – Konserttiemme pääpaino on klassisessa musiikissa, mutta myös kansanmusiikkia soitetaan, kertoo Metrolla musiikkiin -vastuukanttori Mari Lamminen. – Tänä kesänä uutta on se, että Espoostakin pääsee nyt Länsimetrolla musiikkiin, ja useimmat konsertit juonnetaan. Sen sijaan yhtenäistä teemaa ei valittu, vaan sarjan rikkaus on juuri konserttien erilaisuus. ■

Metrolla musiikkiin tiistaisin 12.6.–28.8. 12.6. Barokkimusiikkia traversolla ja klavikordilla. Duo Helene Joy, traverso ja Päivi Vesalainen, klavikordi. Hotteterre, J.S. Bach, C.P.E. Bach, Telemann. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. 19.6. Salut d´Amour. Jani Lehtonen, viulu ja Jorma Härkönen, sähkökitara. Elgar, Kreisler, Williams, Rubinstein, Collins, Mårtenson, Fougstedt.

Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23. 26.6. Sydänmaan lammella. Juho Punkeri, tenori ja Maritta Manner, piano. Hahn, Palmgren, Merikanto, Pylkkänen. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3. Sarja jatkuu 28.8. asti. Konsertit alkavat kello 19. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. www.metrollamusiikkiin.fi

MENOT 8. – 21.6.

16 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 10.6. Klo 10 Malmin kirkossa. Sanna Einiö. Klo 10 Puistolan kirkossa. Esa Järvinen. Klo 10 Viikin kirkossa. Outi Lantto. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Outi Lantto. Messu su 17.6. Klo 10 Malmin kirkossa konfirmaatiomessu, Porkkala 1. Anni Punkka. Klo 10 Pihlajamäen kirkossa konfirmaatiomessu, Rautavaara 1. Jukka Holopainen. Klo 10 Puistolan kirkossa. Paula Närhi. Klo 10 Viikin kirkossa konfirmaatiomessu, Tuusjärvi. Elina Perttilä. Klo 14 Malmin kirkossa konfirmaatiomessu, Tapanilan cityrippikoulu. Sari Hakuri. Klo 14 Pihlajamäen kirkossa konfirmaatiomessu, Pihlajamäen cityrippikoulu. Martta Paijola.

TAPAHTUMIA Lauluhetki Puistolan palvelutalossa to 14.6. klo 15. Ulla Pesonen. Hartaushetki pe 15.6. klo 13.30 Madetojan palvelutalolla, Madetojankuja 3. Leivänjako kesällä Jakomäen kirkossa keskiviikkoisin klo 12 ja Malmin kirkossa torstaisin klo 11.30, kuljetusvaraus. Diakoniatyöntekijöitä on tavattavissa Malmin Prisman aulassa ti 12.6. klo 11–13. Kesämusiikki Malmin kirkossa ti 12.6. klo 18. Naiskuoro Pihlaja, joht. Marjasisko Varha. Juhannusjuhlat kulttuurikeskus Sofiassa juhannusaattona pe 22.6. klo 16–21. Perinteistä kesäohjelmaa aikuisille ja lapsille. Mahdollisuus saunomiseen, oma pyyhe ja uimapuku mukaan! Hinta 22 e, alle 15-v. 10 e, alle 2-v. ilmaiseksi, hinnat sis. bussikuljetuksen, tarjoilut ja saunan. Omalla autolla saapuville hinta 12 e, alle 15-v. 7 e, alle 2-v. ilmaiseksi,

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Pakilan seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 10.6. klo 11. Leo Norja ja Jouni Pirttijärvi. Messu su 17.6. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Sara Mahlamäki ja Ari Häyrinen.

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk

TAPAHTUMIA.

TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

7.−9.9.

Sukutoteemi – Pakilan seurakunnan leiri isovanhemmille ja lapsille 7.−9.9. Lohirannassa. Luvassa on touhuamista sisällä ja ulkona: leirillä leikitään, askarrellaan, saunotaan ja tutkitaan luontoa. Rakennetaan oman sukupuu tai sukutoteemi ja kerrotaan tarinoita iltapiirissä. Leirille ovat tervetulleita kaikki isovanhemmat yhdessä lastenlasten kanssa. Täysihoito 5-vuotiaasta isovanhempiin 40 e, alle 5-vuotiaat 10 e. Leiriltä voi halutessaan vuokrata lakanat ja pyyhkeet 18 e. Ilmoittautuminen 15.8. mennessä virastoon p. 09 2340 5500.

perhe (2 aikuista ja lapset) 38 e. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 15.6. mennessä p. 09 2340 4400, myös omalla autolla tulijat. Bussikuljetus juhlaan: Bussi 1: lähtö klo 16.00 Tapulinaukio – 16.05 Puistola, pysäkki kirkon parkkipaikan kohdalla – 16.10 Jakomäen kirkko – klo 16.25 Pihlajamäen ostoskeskus – 16.30 Pihlajisto, Alepan pysäkki – 16.35 Viikin kirkko – Kulttuurikeskus Sofia klo 17. Bussi 2: lähtö klo 16.00 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – 16.05 Tapanilan tori – 16.15 Malmin kirkko – 16.25 Pukinmäki, Eskolantie Pukinmäen aseman kohta – Kulttuurikeskus Sofia klo 17. Kesälaulajat on uusi kesäaikana toimiva lauluryhmä. Kuoroa ohjaavat vuorollaan Malmin seurakunnan eri kanttorit. Kesälaulajat harjoittelevat torstaisin klo 18–19. To 14.6. ja 21.6. Viikin kirkossa, 28.6. ja 5.7. Puistolan kirkossa, 12.7., 19.7. ja 26.7. Pihlajanmäen kirkossa sekä 2.8. ja 9.8. Malmin kirkossa. Ohjelmisto koostuu Messulauluja-kirjan lauluista eikä etukäteisilmoittautumista tarvita. Olet tervetullut mukaan muutamaksi kerraksi tai vaikka koko kesäksi! Minimusiikki keskiviikkoisin klo 9.45–10.30 Malmin kirkolla kesäkaudella 13.6.–15.8. Ohjaajina seurakunnan kanttorit. Maksuton perheen yhteinen musiikkihetki, ei ennakkoilmoittautumista.

Kirkko Helsingissä on myös somessa!

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

Kesäkahvila Jakomäen kirkossa to 14.6. ja 21.6. klo 13. Pihlajamäen kirkossa ma 20.6. klo 13. Pukinmäen Portissa ma 18.6. klo 13. Siltamäen seurakuntakodissa ke 13.6. klo 13. Tapanilan kirkossa ke 20.6. klo 13. Grilli-ilta Hoiva Viikin terassilla ke 13.6. klo 18. Malmin kirkolla ke 20.6. klo 18.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna kesä-elokuussa ti, to-pe klo 9–13, ke klo 13–16. Kesämaanantaisin suljettu. p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Kesäkaudella 4.6.–12.8. ti–pe 9–16, la–su 9–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 (Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 kirkko remontissa 1.6.–31.12.18) Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu 10.6. klo 10. Mukana Elo ja Anssi Pyykkönen. Messu 17.6. klo 10. Mukana Heininen ja Pesonen-Kareinen. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus 23.6. klo 10. Mukana kirkkoherra Kosonen ja Helenius. Maunulan kirkossa: Maunulan kirkko on remontissa n. 1.6.–31.12.2018. Tänä aikana kirkossa ei ole toimituksia, messuja eikä tapahtumia. Käpylän kirkossa: Messu 10.6. klo 18. Mukana Pelkonen ja Pesonen-Kareinen. Konfirmaatiomessu 17.6. klo 13. City-rippikoulun konfirmaatiomessu. Mukana Handolin, Salmesvuori,

Pesonen-Kareinen ja Helenius. Messu 17.6. klo 18. Mukana Salmesvuori ja Helenius. Maunulan uurnalehdossa: Kesähartaudet Maunulan uurnalehdossa tiistaisin klo 17. Kesähartaus 12.6. Kaisa Heininen. Kesähartaus 19.6. Tarja Albekoglu.

TAPAHTUMIA Juhannusjuhla Kun on taas aika auringon Oulunkylän kirkolla pe 22.6. klo 18. Kirkkoherra Kosonen, musisoimassa kanttorit Mäkiö ja Helenius. Kesäisiä yhteislauluja. Tarjoilua ja yhdessäoloa. Huom. ei kesäkahvilaa samalla viikolla ke 20.6. Oulunkylässä. Suvilinnun siivillä ke 13.6. klo 13.30 alkaen Oulunkylän kirkossa. Kesäkahvila, ohjelman jälkeen kahvit. Yhteislauluja Suvilinnun lauluvihkosta, joka liittyy Suvivirsi 2018 -kampanjaan. Kampanjalla tuetaan lasten ja nuorten koulutusta Nepalissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kanttori PesonenKareinen ja pastori Pelkonen. Kello viiden tee – five o’clock tea Käpylän kirkolla ti 12.6., klo 18 kahvit, klo 18.30 ohjelma. Kesäkahvilassa suolaista ja makeaa ja musiikillisia makupaloja. Adoramuslauluyhtye, kanttorit Pesonen-Kareinen ja Helenius, piano ja bandeon. Säveltäjäniminä Tallis, Rutter, Theodorakis, Kleive ja Helenius. Pastori Heininen, diakonissa E. Hapuli. Osa Helsinki-päivän ohjelmaa. Maailman kaikissa kylissä Käpylän kirkolla ti 19.6., klo 18 kahvit, klo 18.30 ohjelma. Kesäkahvila. Maailma-kuoro kansainvälisissä tunnelmissa, johtajana Saara Ruuska. Kanttori Helenius, diakoni Lahdensalo ja pastori Albekoglu. Yksinhuoltajaperheiden viikonloppuleiri 24.–26.8.2018. Aikuiset 25 e ja lapset 10 e, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Leirimaksu sisältää matkat, täysihoidon ja vakuutukset. Ilmoittautumiset viim. 5.8. diakoni Lahdensalo, p. 09 2340 5382.

Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Kesäillan musiikki su 10.6. klo 18. Marja Sollo-Kauppinen, sopraano, Jan-Erik Ingvall, piano. Vapaa pääsy. Green Light -kesänuortenilta tiistaisin klo 18 kirkolla. Grillaillaan ja chillaillaan. Ollaan vaan yhdessä. Eläkeikäisten kesäinen kerho myös kesätorstaisin klo 13. Suositussa kerhossa keskustellaan, lauletaan, hiljennytään hartauteen, nauretaan ja kahvitellaan. Tervetuloa mukaan, kesäkausi alkaa 7.6. Sukutoteemi − leiri isovanhemmille ja lapsille pe–su 7.–9.9. Lohirannassa. Tarkemmat tiedot seurakunnan sivuilla ja Facebookissa. Ilmoittautuminen 15.8. mennessä pakila. srk@evl.fi tai p. 09 2340 5500. Tiedustelut Tanja Berg, p. 09 2340 5554. Syksyn muskarit: Musiikkileikkikoulu eli muskari on seurakunnan järjestämää varhaisiän musiikkikasvatusta. Musiikkikasvatus on tavoitteellista toimintaa. Laulun, leikin, liikunnan ja soiton avulla kehitetään lapsen sosiaalista, motorista, hengellistä ja musiikillista kasvua. Muskarit syyskaudella 2018 tiistaisin alkaen 28.8. VälKe-kerhotilassa, Välitalontie 7. Klo 9.30−10 Vauvamuskari (3−12 kk), klo 10−10.30 Muskari 1−3-v., klo 10.30−11.10 Muskari 3−6-v. (ilman vanhempia). Syyskauden hinta on 65 e/lapsi ja 55 e/seuraava sisarus. Ilmoittautumislinkki seurakunnan verkkosivuilla.

Erityisryhmille Kehitysvammaisten grilli-ilta ja kappelikinkerit Mustasaaressa 31.8. Lautta lähtee Hiekkarannantien lauttalaiturista klo 15. Paluu klo 19 lautalla. Retkimaksu 10 e. Sitovat ilmoittautumiset 15.8. mennessä ysk. diakonia@evl.fi, p. 09 2340 2538. Kehitysvammaisten valtakunnallinen kirkkopyhä Kouvolassa 9.9. Lähtö klo 8 Mikonkadun tilausajopysäkiltä, paluu klo 18 mennessä. Retken hinta 25 e. Sitovat ilmoittautumiset 15.8. mennessä ysk.diakonia@evl.fi, p. 09 2340 2538. Näkövammaisten kävelyretkiä: ke 4.7. Espoo, Matinkylä cafe Merenneito, ke 18.7 Pihlajasaari. Lisätietoja marjaleena.kallio@evl.fi, p. 09 2340 2549. Viittomakielinen perheleiri 24.– 26.8. Leiriniemessä. Hinta aik. 50 e, lapset 3–12-v. 25 e, alle 3-v. 0 e. Ilm. ja lisätiedot 10.7. mennessä annika. topio@evl.fi.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 8. – 21.6.

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tiesitkö?

Kesä kerhot aloittavat lasten kesäloman Koulujen päätyttyä kesän voi aloittaa pelaten, leikkien ja askarrellen seurakunnan kerhossa. TEKSTI ELLA LUOMA KUVA KATRI SAARELA

ikaelin ja Vartiokylän seurakunnissa käynnistyivät 1.–3.-luokkalaisille suunnatut kesäkerhot heti koulujen päätyttyä. Lapsityönohjaaja Heli Nieminen järjestää niitä yhdessä muiden seurakunnan työntekijöiden kanssa. Mukana menossa on tänä kesänä myös muutama kesäsetelin turvin työllistetty nuori. − Kerhoissa parasta on rento yhdessäolo, Nieminen kertoo. − Yhteistä aikaa on ihan toisella tavalla kuin koulun jälkeen järjestettävissä iltapäiväkerhoissa.

KESÄKERHOSSA VIETETÄÄN päivää pelaillen, retkeillen tai askarrellen lasten toiveiden mukaisesti. Joskus lapset ovat Mikaelissa innostuneet esimerkiksi lautapeleistä. Kesäkerhot alkavat yleensä aamulla kello 9 ja päättyvät kello 15. Päivätoiminnalle on tilausta, koska lasten vanhemmat ovat tähän aikaan usein tiukasti töissä. − Tarjoamme pienille ihmisille mahdollisuuden viettää kesäpäivää turvallisesti. Kerhomaksuun kuuluu lämmin ruoka ja välipala, Nieminen muistuttaa. Kerhot aloitetaan hartaudella, joka punotaan kaksi viikkoa kestävän ker-

hon teemaan. Tänä vuonna Mikaelin seurakunnassa kesäkerhon teemana on punainen lanka. − Se voi tarkoittaa Raamatun punaista lankaa, ja toteutusmahdollisuuksia on erilaisia. Punaisen langan etsiminen voi olla vaikka salapoliisitoimintaa, Nieminen pohtii. Vartiokylän kerhossa teemana on luonto. Ohjelmassa on ainakin luonnossa liikkumista ja ympäristökasvatusta. LAUTTASAAREN SEURAKUNNASSA kesäkerho käynnistyi 4.6. Kerhoon ovat tervetulleita kaikenikäiset peruskoululaiset. Ilmoittautua on voinut päiväksi, viikoksi tai useammaksikin viikoksi. Kerhojen aikana järjestetään myös retkiä, muun muassa Puuhamaahan ja laivalla saareen aarteenetsinnän merkeissä. Pelkästään niihinkin voi osallistua.

ESKO JÄMSÄ

Menopalat

Helsingin urkukesä täyttää jälleen keskustan, Kallion ja Suomenlinnan kirkot upeilla konserteilla. Urkukesässä kuullaan yli sata päivä- ja iltakonserttia. Kesän 2018 uutuutena ovat Five O’Clock Organ -konsertit tiistaisin klo 17 Johanneksenkirkossa. Agricolan kirkossa 22.8. pidettävää Ultra Organ -konserttia lukuun ottamatta Helsingin Urkukesän konsertteihin on vapaa pääsy. Lisätietoa www.urkukesa.fi. Ensi syksynä pidettävälle perheiden suruleirille on käynnissä ilmoittautuminen. Suruleiri on tarkoitettu perheille, joissa on alaikäisiä lapsia ja joissa toinen vanhemmista on kuollut. Kuole-

Tällä viikolla moni pieni koululainen touhuaa seurakunnan kesäkerhossa, kun vanhemmat ovat vielä töissä.

Urut pauhaavat Helsingin urkukesässä.

masta olisi hyvä olla kulunut noin puoli vuotta. Leirillä on mahdollisuus käsitellä surua saman kokeneiden kanssa. Menetystä työstetään luovien menetelmien,

kuten musiikin, kuvataiteen ja tarinoiden avulla. Aikuisten ryhmässä pohditaan vanhemmuutta ja pyritään huomioimaan osallistujien erilaiset tarpeet ja

Nuorisotyönohjaaja Teijo Junnolan mukaan palaute kerhosta on ollut positiivista. − Viikot ovat täynnä, ja varasijoiltakin on tulijoita. Pidämme toisen kerhorupeaman elokuussa. Sinne voi vielä kysellä paikkoja. Voit kysellä mahdollisia peruutuspaikkoja tämän kesän kerhoihin oman alueesi nuoriso- tai lapsityöntekijöiltä. ■ Lapsiperheille tulossa myös: ■ Isä-lapsi-telttaleiri Korpirauhassa 27.–29.7. 30 e/perhe, matka kimppakyydeillä. Ikäsuositus yli 4-vuotiaat, myös ukit tervetulleita. Ilmoittaudu viim. 20.7. pastori Jukka Holopaiselle, jukka.holopainen@evl.fi, 050 4444 376. Järj. Malmin seurakunta. ■ Viikonloppuleiri yksinhuoltajaperheille syyskuun alussa. Aikuiset 25 e, lapset 10 e, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Leirimaksu sisältää matkat, täysihoidon ja vakuutukset. Ilmoittaudu viim. 5.8. diakoniatyöntekijä Terhi Lahdensalolle, p. 09 2340 5382, terhi.lahdensalo@evl.fi. Järj. Oulunkylän seurakunta.

perhesuhteet. Ohjaajina toimivat seurakuntayhtymän ja Terhokodin työntekijät. Osallistumismaksu on 60 e/aikuinen ja 15 e/lapsi. Mukaan ilmoittautuneen perheen aikuinen haastatellaan puhelimitse etukäteen. Leirin ensimmäinen osuus 28.−30.9. pidetään Lahdessa ja jatkopäivä 17.11. Helsingissä. Ilmoittautumiset 6.7. mennessä sairaalasielunhoito.hki@evl.fi tai p. 09 2340 2583. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertit tarjoavat musiikkielämyksiä koko kesän ajan Kallion kirkon Café Sonckissa, Itäinen papinkatu 2. Liput ja lisätiedot www.acktefestival.fi

18 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Lakipalveluja

Palveluja tarjotaan Kotiapua ja seuraa ilolla ja pitkällä kokemuksella Kotisiivoukset, Pyykkihuolto, Kotitalousvähennys 50%

Kauppa ja asioimisapu Virkistystoiminta Aina sama tuttu ihminen!

045-78702629

kotihoivailona.fi

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Jalkahoidot 40 €. Kotikäynnit 50 €. Puh 040-154 7607

Kangasalantie 2, 00550 Helsinki

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Mattojen käsinpesua! 10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin. Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv. Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä. VOINKO AUTTAA sinua tai läheistäsi? Lähihoitaja tarjoaa kotisiivousta ja henkilökohtaista apua senioreille ja toimintarajoitteisille. 35€/tunti, sis.alv. Yst. KODIN ENKELIT kodin.enkelit@gmail.com 045-1052226 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38 Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne. www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-2566907 Kotital.väh. Veikko Salonen IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Tilaisuuksia vivamonraamattukyla.fi

Paavalin salaisuus

HERÄNNÄISSEURAT

Kristittyjen vainoaja, jonka elämä muuttui Damaskon tiellä Esitykset 7.6., 8.6., 9.6., 12.6., 13.6., 14.6., 17.6., 18.6., 19.6., 20.6. klo 13, 22.6. klo 15 Ohjaus: Matias Nyman • Käsikirjoitus ja laulut: Anna-Mari Kaskinen Musiikki: Tommi Kalenius ja Perttu Pölönen • Koreografi Sari Perttu Liput: ennakkoon Lippu.fi 10/15 €, tai ovelta tuntia ennen 13/18 € Vivamontie 2, 08200 LOHJA, puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi

13.-17.6. Körttivaellus ”Siionin virsiä pyhillä poluilla” Parikkalan Oronmyllyltä Enonkoskelle. Tied. www.pyhatpolut.fi pe 15.6. klo 18 Kytäjän kko, Palkkisillant.11, Hyvinkää. ke 27.6. klo 18 kesäseurat Hynnisellä, Rovastila, Vuorikoskent.554, Enonkoski; savusana, muurinpohjalettuja ja muikkuja. Bussiretki Kalliosta 26.-28.6., ilm. p. 09 2340 3600. 6.-8.7. herättäjäjuhlat Tampereella. Lisätietoja: www.herattajajuhlat.fi; RETKI Helsingin Matteuksen-, Mikaelin- ja Malmin kirkolta koko vkl: KYSY paikkoja Helena Untamala, p. 045 3213195; sis. majoitus/vain kyyti.

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Pe 8.6. klo 18.30 Suomenlinnan kirkko, lauluilta Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa.

K u m P PA n I s I KAIKIssA elämäntIlAnteIssA fridafamily.fi Avioliitto on naimakauppa

#avioehtoeiolekirosana #sovitaan

Ikääntymiseen varautuminen on järkevää Edunvalvontavaltakirja oman arjen turvaajaksi

Kukaan ei elä ikuisesti Testamentti ja perintöverotus

Perunkirjoitus ja perintö

FRIDA auttaa ja kantaa huolesi kuolemaan liittyvien asioiden järjestelemisessä

APunAsI FRIDAlAIset Alkukeskustelu veloituksetta 050 466 2135

yhteydenotto@fridafamily.fi FRIDA Perhejuristit

Liisankatu 6, 00170 Helsinki (katutasossa)

www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunanpesua, pihatöitä. Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti. Timo Vanari • 044 0691994 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

24 h

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

Kiitos taksiasiakkailleni

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Olen toiminut 17 vuotta taksinkuljettajana Helsingissä. Jäädessäni eläkkeelle 1.7. kiitän ennen kaikkea Jumalaa johdatuksesta ja varjeluksesta työssäni.Kiitos myös teille, hyvät asiakkaani! Vaikka kohtaamisemme ovat ehkä olleet lyhyitä, ne ovat joskus ”kuin sattumalta” muodostuneet hyvinkin merkittäviksi; Herra on ollut läsnä. Tulen kiitollisena kumartamaan vuosille, joina olen saanut kulkea kanssanne. Mutta matkamme jatkuu; meidän taivasmatkamme Isän luokse on turvattu, sillä Herra itse suojaa ja valaisee kotimatkamme. Anna-Liisa Ruuskanen

Rakennusala

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

hok-elannonlakipalvelu.fi

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

BREMERIN KIVI

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Kiitos

PÄIVYSTYS

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Edulliset remontit! Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita! Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi

Hammashoitoa www.joutsenkivi.fi

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Tiesitkö että...

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein. Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

Ostetaan

Ostetaan asunto

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Pieni perhe haluaa ostaa putkiremontoidun 2-3 h+k n.50m2 Vanha Herttoniemi, Hermanni, Vallila tai Käpylä. 0407601232

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI. Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus Vuokrata halutaan Liikunnan ja terveystiedon lehtori etsii yksiötä Helsingistä 1.7. alk. Olli, puh. 0400 537826 50v. aviopari haluaa vuokrata 80 - 120 m2, tasokkaan asunnon Helsingin kantakaupungista, esim. Kruununhaka, Eira, Töölö. Luottotiedot ja talous kunnossa, molemmat vakityössä. Vanha koira on. Ville W, 040 7545 275

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

20 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Musiikin ystävä, tiesitkö tämän? HELSINGISSÄ ALKOI 4.6. Suomen laajin ilmainen musiikkifestivaali, joka päättyy vasta elokuun lopussa. Sen yli sadasta konsertista vain yhteen (22.8.) on sisäänpääsymaksu. Kyse on jo melkein 20-vuotiaasta Helsingin urkukesästä, jonka konsertit Etelä-Helsingin kirkoissa sisältävät hyvin monipuolisesti urkuja urkuihin liittyvää musiikkia. Myös muita soittimia, laulusolisteja ja kuoroja on mukana konserteissa, jotka avaavat ymmärtämään, miten monipuolisesti urkuja hyödynnetään musiikissa. Edellisten kesien perusteella voin vain ihailla esiintyjiä ja heidän musiikkivalintojaan. Sitä paitsi kaikki kirkot ovat osoittautuneet erittäin miellyttäviksi konserttipaikoiksi. Lisätietoa löytyy verkosta esimerkiksi osoitteesta www.urkukesa.fi Tämä kesälahja odottaa meitä – nauttikaamme siitä!

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? LAKRUWAN WANNIARACHCHI / AFP / LEHTIKUVA

Erkki Pullinen

Hienoa, että piispa saarnaa festareilla

Anu Virkkunen-Fullenwider

Koulujen kesälomaa ei pidä siirtää KOULUJEMME KESÄLOMAN alkua on ehdotettu siirrettäväksi juhannuksen tienoille. Minä en lähtisi muuttamaan koulujen kesäloman alkua, vaikka asia ei minulle enää ole erityisen ajankohtainen. Perustelen kantaani sillä, että koulujen kevätlukukausi on pitkä jo nykyisellään. Olen myös sen verran perinteinen ihminen, että Suvivirsi kuuluu mielestäni laulaa touko- ja kesäkuun vaihteessa. Siitä sitten oppilaiden hartaasti odotetut kesälomat alkavat. Entä sitten ylioppilaaksi ja ammattiin valmistuvat? Minun on jotenkin vaikea kuvitella heidän juhliaan vasta keskikesän juhannuksen yhteyteen. Koulujen kesäloman siirtäminen vaikuttaisi myös koulujen yhteishakujen aikatauluihin. Yhteishaun tuloksien julkaisemista jouduttaisiin siirtämään myöhemmäksi. Koulujen kesäloman myöhentämistä on perusteltu myös elokuun loppupuolen kauniilla säillä. Mutta kyllähän kaunista säätä on ollut monesti kesäkuun alussakin. Päivi Turkki

Mihin vanhustenhoito on menossa? OLEN HOIDELLUT ja auttanut vanhuksia täällä Pitäjänmäen alueella jo pitemmän aikaa, ja ihmettelen jatkuvasti, mihin vanhustenhoito on menossa. Viimeiset kolme kuukautta olen päivittäin käynyt naapurissa asuvan 86-vuotiaan miehen luona. Herra Arska on ollut välillä erittäin huonossa kunnossa. Kolme kertaa on soitettu paikalle ambulanssi, ja mies on viety sairaalaan. Yli vuosi sitten hänelle luvattiin tahdistin, mutta sitä ei ole vieläkään laitettu. Tauteja on useita ja ennen kaikkea ääreisverenkierto on heikko, joten tahdistinta tarvittaisiin. Yksi varvaskin on jo leikattu. Ja entä sitten kulut? Olen täytellyt hänen saamiaan laskuja, jotka tosiaan ovat sitä luokkaa, että toimeentulo-

kastava, julma jumala, joka yli kaiken nauttii palavan lihan tuoksusta, sekä Ilmestyskirjan sekavien kauhuromanttisten näkyjen kostava jumala. On tietysti myös Uuden Testamentin armahtava Jumala, Psalmien ja Laulujen Laulun ja Sananlaskujen kaunis Jumala jne. Mutta ani harva meistä kai näihin kaikkiin uskoo, ainakaan hiukan mietittyään. Kyselyn muut vaihtoehdot olivat ”En usko mihinkään yliluonnolliseen” ja ”Saattaa hyvinkin olla jotain...”. Kysymyksenasettelu sotkee asioita sikäli, että ajatteleva kristitty joutuu ”sekalaisten” pinoon ja kristityiksi leimaantuvat vain vastaajat, jotka eivät syystä tai toisesta ole hahmottaneet tai ainakaan sisäistäneet Raamatun jumalakäsitysten moninaista kirjoa.

Srilankalaisen nuorukaisen kulmakarvat ajellaan merkiksi valmistautumisesta buddhalaisen munkin vihkimykseen. Sri Lanka kuuluu maailman uskonnollisimpiin maihin: yhdeksän kymmenestä srilankalaisesta pitää uskontoa tärkeänä osana jokapäiväistä elämäänsä. 70 prosenttia srilankalaisista on buddhalaisia, 13 prosenttia hinduja, 10 prosenttia muslimeja ja 7 prosenttia kristittyjä.

tukea tarvittaisiin. Anomus tehtiin ja vastaus tuli, että ei myönnetä. Ohjeena oli, että pitäisi muuttaa halvempaan asuntoon. Niinpä niin, mutta kuka nyt kotoaan noin vain lähtisi, kun on asunut siinä jo parikymmentä vuotta? Kodinhoitaja käy pari kertaa päivässä, ja lääkkeitä vain lisätään. Nyt hän saa toistakymmentä eri lääkettä päivittäin, ja se maksaa yli 1 300 euroa. Arska-poika laittelee vielä itse ruuan päivittäin, vaikka pystyssä pysyminen tahtoo olla vaikeata. Eikö meidän yhteiskuntamme enää huolehdi vanhuksista? Mihin me olemme menossa? Jotain pitäisi tehdä! Kimmo Chydenius eläkeukko

Vanhukset tarvitsevat puolestapuhujan VANHUSTEN JA MUISTISAIRAIDEN määrä kasvaa koko ajan, ja nyt jo uutisista kuulemme vanhustenhoidon huonosta tilasta. Kotihoidossa on kiire, eikä vanhus silloin saa hyvää laadukasta hoitoa. Meillä on jo Suomessa muun muassa lapsi- ja tasa-arvovaltuutettujen virat. Eikö vanhusväestö myös

tarvitse ja ansaitse oman valtuutetun, joka puuttuu epäkohtiin ja pitää vanhusten puolta? Kyse on äidistäsi, isästäsi, lähimmäisestäsi, sinusta... Käykää siis allekirjoittamassa www.kansalaisaloite.fi -sivustolla aloite: vanhusasiainvaltuutettu Suomeen. Marianne Warell Vantaa

Raamatusta löytyy monta kuvaa Jumalasta HELSINGIN SANOMAT järjesti kyselyn uskosta ja julkaisi mielenkiintoisia tuloksiakin. Kysymyksenasettelu ei kuitenkaan kaikilta osin ollut kohdallaan. Peruskysymyksen ykkösvaihtoehto kun kuului: ”Uskon Jumalaan kuten Raamatussa kuvaillaan.” Kysymyksen laatijoilta lienee unohtunut, ettei Raamatusta löydy yhtenäistä jumalakuvaa, vaan runsaasti eri kirjoittajien eri aikoina luomia tulkintoja. Näitä ovat ainakin: Oman aikansa luonnontieteellisten käsitysten muovaama kuva maailman(kaikkeuden) Luojasta, jokseenkin hurja kuva kiivaasta heimojumalasta, joka pitää yhden heimon (kansan) puolta julmien, Lähi-idässä muissakin piireissä suosittujen sotilaallisten käytäntöjen avulla. Eläin- ja ihmisuhreja ra-

KIRKKO JA KAUPUNKI leimasi piispa Seppo Häkkisen toiminnan syrjiväksi jakamalla Ville Rannan pilakuvaa ”Syrjinnän puolesta syrjintää vastaan” (www.kirkkojakaupunki.fi 28.5.). Pilakuva antaa ymmärtää, että piispan ei pitäisi mennä saarnaamaan Maata Näkyvissä -festareille. Olen lehden kanssa eri mieltä: festarit ovat piispalle hieno mahdollisuus viedä hyvää sanomaa ja tavoittaa iso joukko nuoria. Suvaitsevaisuutta ei ole se, että kaikkien on pakko olla virkakysymyksestä samaa mieltä. Ekumeenisen yhteistyön lisäksi eräs hyvä esimerkki tästä on Eero Junkkaalan johtama Raamatunopetusakatemia, jossa järjestäjinä ja opettajina on sekä naispappeja että virkakysymyksestä perinteisesti ajattelevia. Aidosti kunnioittava yhteistyö ei ole huono vaan päinvastoin erinomainen asia. Mikko Karhunen Espoo

Onko sosiaalitoimisto työn puutteessa? LASTENSUOJELUN RESURSSIPULASTA on puhuttu viime aikoina paljon. Monissa kunnissa lastensuojeluvirkailijat ovat ylityöllistettyjä eikä heillä ole tarpeeksi aikaa paneutua yhden lapsen tai perheen tilanteeseen. Kuitenkin joillain paikkakunnilla maassamme on mahdollista, että kolme tai neljä sosiaalityöntekijää askartelee saman selvityksen kimpussa yhä uudestaan ja uudestaan, vaikka ei olisi aihetta. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan selvitys ei olisi saanut kestää edes kolmea kuukautta. Ei ole tullut näytettyä toteen, että kyseisiä lapsia olisi kohdeltu kaltoin tai että heidät olisi eristetty. Siitä huolimatta selvitys on jatkunut jo yli kaksi vuotta, eikä lainmukaisia käsittelyaikoja ole noudatettu. Perhe elää jatkuvan paineen alla sosiaalihuollon toimesta. Sosiaalihuollon tulisi minun käsittääkseni edesauttaa lasten ja perheiden hyvinvointia eikä pahoinvointia. Tilanteesta huolestunut