Kirkko ja kaupunki 2018 12 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

12

21.6.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Majaleirillä oppii rakentamaan ja ratkaisemaan

Tunne itsesi

B9 Anssi Kela: Kitaransoitto kiinnosti jo nuorena enemmän kuin dokaaminen

Enneagrammi auttaa tunnistamaan vahvuudet ja sokeat pisteet B 1

PAPPI TERHO PURSIAINEN KIRJASSAAN JUMALA (KIRJAPAJA 2004)

Ainoa tapa laajentaa ymmärrystä maailmasta on laajentaa omia tietojaan. Mutta tietoja voi myös käyttää hyväkseen hämmentääkseen keskustelua, esittämällä sinänsä korrekteja mutta täydellisen yksipuolisia faktoja. Siksi laaja yleissivistys on niin tärkeä.

TOIMITTAJA JA KIRJAILIJA ANNA-LENA LAUREN SUOMEN KUVALEHDESSÄ 1.6.

Iankaikkisesti

Jumalasta ei ole totta mikään, mikä ei ole totta maailmasta.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018 Älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.

ENSIMMÄINEN JOHANNEKSEN KIRJE 3:18

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Maata näkyvissä!

KESÄKUUN ALUSSA arkkipiispana aloittanut Tapio Luoma oli tuskin ehtinyt purkaa muuttolaatikoitaan Turussa, kun hän alkoi panna järjestykseen uudessa kotikaupungissaan järjestettävää kristillistä nuorisofestivaalia.

Maata näkyvissä -festivaalin pääjärjestäjä Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley) vastustaa naisten pappeutta. Tähän asti festarin messu on toimitettu Turku-hallissa all male altar -periaatteella: edes naispuolisia maallikoita ei ole päästetty avustajiksi.

SELLAINEN MENO saa nyt luvan loppua. Arkkipiispa kutsui festivaalin järjestäjät ja paikalliset kirkkoherrat saman pöydän ääreen, ja keskustelun tuloksena festarimessut järjestetään nyt turkulaisissa kirkoissa yhdessä seurakuntien kanssa.

Se tarkoittaa sitä, että ehtoollista toimittavien pappien joukossa on miehiä ja naisia, ihan niin kuin kirkoisTAPIO LUOMA sa muutenkin.

OSOITTI HETI KÄRKEEN Jo oli aikakin. Tapio Luoma osoitti OLEVANSA ARKKIPIISPA heti kärkeen olevansa arkkipiispa PAIKALLAAN. paikallaan.

”

SEN SIJAAN Sleyn vastaus osoittaa merkittävää piittaamattomuutta kirkon yhteisestä linjasta. Sley näytti tylysti keskisormea arkkipiispalle ja Turun kirkkoherroille, ja ilmoitti järjestävänsä taatusti naispapitonta vaihtoehto-ohjelmaa festarimessujen ajaksi.

Asia selvä. Kirkon on jo aika tehdä johtopäätöksiä sen suhteen, kuinka paljon se Sleytä tukee.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi MARI AARNIO

SLEYN NUIVA linja naisten pappeuteen ei ole yllätys kenellekään. Yllättävää sen sijaan on, että vasta arkkipiispa Luoma saa Maata näkyvissä -festarin syrjivät messut loppumaan.

Maata näkyvissä on järjestetty yhdessä turkulaisten seurakuntien kanssa jo 1980-luvulta asti, eivätkä turkulaiset kirkkoherrat tai turkulaisia seurakuntia paimentaneet arkkipiispat Vikström, Paarma ja Mäkinen ole tehneet asialle mitään. Tai jos ovatkin tehneet, mitään ei ole tapahtunut.

Ehkä aika oli vasta nyt kypsä. Tai ehkä vasta Tapio Luoman mandaatti oli riittävän vahva saamaan Turun kirkkoherrat päätöksen taakse.

Luoma valittiin arkkipiispaksi osittain naispappeuden vastustajien äänillä, kun naisten pappeutta vastustanut arkkipiispaehdokas Ville Auvinen testamenttasi ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen äänensä Luomalle.

Siinäkin mielessä Luoman toiminta Maata näkyvissä -festivaalin hyväksi on linjakasta ja suoraselkäistä.

Arvostan.

Väsyttää.

Minusta on huomaamattani tullut huolten kantaja.

Nyt kaadan ne kaikki – omani ja läheisteni – sinulle, Jumalani.

Joku on sanonut, ettet kuule meitä runsaiden sanojemme vaan kyyneltemme tähden.

Siihen luotan.

Testaa, millainen kesälomailija olet Verkosta löytyvä pikatestimme kertoo, minkä tyyppinen lomailija olet, ja antaa muutaman sinulle sopivan kesämenovinkin.

Tee testi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 21.6.2018

numero 12

Seuraava lehti ilmestyy 19.7.

KANNEN KUVA: MARTTA-KAISA VIRTA

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

”Isoisälläni oli valtava usko tulevaan” Halmeen leipomo on sukuyritys, jonka työmaalounas on Kaj Halmeen varhaisin muisto.

1.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Mitä Halmeen leipomo ja sen kahvila merkitsevät sinulle?

– Tällaiseen sukuyritykseen liittyy paljon tunteita. Elin ja kasvoin tässä ympäristössä, kunnes muutin aikuisena Kirkkonummelle. Ehdin olla 42 vuotta vastuussa yrityksen toiminnasta ennen kuin jäin eläkkeelle vuonna 2013.

– Isoisäni Emil Gustaf Halme perusti leipomon Kauklahteen vuonna 1899, ja se toimii täällä edelleen.

Olemme luultavasti Espoon vanhin yritys. Isoisäni oli käynyt leipurin opin Turussa 1890-luvulla. Tarina kertoo, että hän päätti lähteä kaverinsa kanssa Amerikkaan, mutta myöhästyi Hangosta lähteneestä laivasta ja päätyi tänne. En tiedä, miten tosi tuo tarina on.

2.

Millaista Kauklahdessa oli, kun leipomon toiminta alkoi?

– Venäläinen kauppias lainasi ensimmäisen jauhosäkin, jonka avulla toiminta saatiin alkuun. Isoisälläni on täytynyt olla valtava usko tulevaan, kun hän perusti leipomon keskelle maaseutua. Maataloissa leipä leivottiin itse. Ensimmäiset asiakkaat olivat Kauklahden ja Kivenlahden tiilitehtaiden sekä Kivenlahden ison sahan työntekijöitä. Vuosina 1902 ja 1903 leipäostoksilla kävi myös Turun ja Helsingin välisen rautatien rakentajia, jotka asuivat tilapäisesti Kauklahdessa.

– Myöhemmin leipomon asiakkaiksi tuli lähiseudun myymälöitä.

Kahvilatoiminta alkoi vuonna 1928, kun Emil rakennutti sitä varten kolmikerroksisen punatiilirakennuksen. Sitä ennen ihmiset istuivat ulkorappusilla syömässä korvapuusteja ja juomassa punaista limonadia.

3.

Miten sotavuodet vaikuttivat kahvilan toimintaan?

– Sodan aikana leipomon ja kahvilan toiminta oli hyvin vähäistä, kun raaka-aineista oli pulaa. Isäni ja hänen kolme veljeään olivat mukana sodassa tavalla tai toisella, joten silloin jo eläkkeellä ollut Emil hoiti paikkaa

yhdessä suvun naisten kanssa. Pommitusten aikana kahvilarakennuksen kellari oli suojapaikka, johon kauklahtelaiset kokoontuivat, kunnes kuulivat vaara ohi -merkin läheiseltä palokunnanmäeltä.

4.

Mikä on mieleenpainuvin muistosi paikasta?

– Olin kaksivuotias, kun leipomorakennuksen harmaata, rapattua osaa rakennettiin. Ystävystyin hauskan kauklahtelaisen rakennusmiehen kanssa ja sain pitää ruokataukoja yhdessä rakennusmiesten kanssa. Minulla oli mukana oma voileipä ja maitopullo. Se on varhaisin muistoni.

”

POMMITUSTEN AIKANA KAHVILAN KELLARI OLI SUOJAPAIKKA, JOHON IHMISET KOKOONTUIVAT. KAJ HALME

– Helmikuussa 1997 teimme maailman suurimman reikäleivän, joka pääsi Guinnessin ennätystenkirjaan.

Leivän halkaisija oli puolitoista metriä, ja siihen meni 150 kiloa taikinaa, jota paistettiin kahdeksan ja puoli tuntia. Myimme leivän paloina Lippulaivan kauppakeskuksessa. Saimme niistä 17 300 markkaa, jotka lahjoitimme Suomen Punaisen Ristin Kivenlahden osastolle.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– Jos ihan rehellisiä ollaan, en pidä suoranaista iltarukousta. Tämän ikäisenä sitä tietenkin miettii omaa terveyttään. Tärkeää on myös se, että huolehdimme perheestä ja läheisistä. Jos kaikki toimisivat niin, meillä olisi parempi maailma. Nämä asiat käyvät mielessä iltaisin. ■ Halmeen Leipomo-Kahvila, Kauppamäki 3. Avoinna arkipäivinä klo 7–17.30.

Kaj Halme käy usein Halmeen leipomon kahvilassa, jossa hän on tehnyt elämäntyönsä.

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Kesähäät kirkossa kiinnostavat – vapaita aikoja on vielä jäljellä

Seurakuntien kiinteistöjohtajaksi Petteri Leinonen Espoon seurakuntien uudeksi kiinteistöjohtajaksi on valittu oikeustieteen kandidaatti, merkonomi Petteri Leinonen. Hän on toiminut kiinteistökehityspäällikkönä Helsingin seurakuntayhtymässä vuodesta 2011. Tätä ennen Leinonen on työskennellyt muun muassa lakimiehenä Vantaan kaupungilla. Valinnassa arvioitiin pätevyysvaatimusten ja aikaisemman työkokemuksen rinnalla muun muassa rakennuttamiseen, kaavoitukseen ja hankintaosaamiseen liittyvää asiantuntemusta. Virkaa haki 46 hakijaa. Nykyinen kiinteistöjohtaja Jorma Jussilainen jää syksyllä eläkkeelle.

Suosituin hääsesonki on siirtynyt yhä myöhemmäksi loppukesään ja kirkoissa on yhä tilaa. Tapakouluttajan ohjeilla häät etenevät sujuvasti kirkossa ja juhlassa.

Sammeli Juntunen ehdolle piispaksi

TEKSTI PETRI JÄÄSKELÄINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

K

Savonlinnan kirkkoherra, dosentti Sammeli Juntunen, 54, on asettumassa ehdolle Espoon hiippakunnan piispanvaaliin. Asiasta kertoi Seurakuntalainen.fi.

Juntunen on useita kirkollista teologiaa käsitteleviä kirjoja kirjoittanut kirkolliskokousedustaja ja tunnettu kirkkokriitikko.

– Kirkon tehtävä on olla Kristuksen ruumis maailmassa ja pitää esillä Jumalan pelastavaa armoa. Kirkon tehtävä on olla Pyhän Hengen työväline, Juntunen sanoo.

Juntunen ei kannata homoparien avioliittoon vihkimistä.

Espoon hiippakunnan piispanvaali järjestetään 8.10. Mahdollinen toinen kierros käydään 1.11. Piispa vihitään virkaansa 10.2. 2019.

esä on perinteisesti kaikkein suosituin­ ta naimisiinmeno­ aikaa, jolloin kirkot täyttyvät iloisista hääseurueista. Mat­ timyöhäisten ei kuitenkaan kan­ nata vielä heittää toivoaan, sil­ lä vapaita aikoja löytyy edelleen ympäri pääkaupunkiseutua. Ju­ hannuksena monissa isoissakin kirkoissa jäi vihkiaikoja käyttä­ mättä, koska juhannushäät eivät ole yhtä haluttuja kuin aiempina vuosina.

Katuremontti haittaa Tapiolan kirkolle pääsyä Espoon kaupunki remontoi Tapiolan kirkon edestä kulkevaa Tapionraittia ja kirkon takaa kulkevaa Kirkkopolkua. Remontissa uusitaan muun muassa kaukolämpöputkistot ja Tapionraitin laatoitus.

Korjaustöistä aiheutuu haittaa kirkossa vieraileville, sillä Tapionraitti on revitty auki.

Kirkkoon pääse nyt vain pääoven kautta. Autolla ei pääse pääoven eteen, mikä hankaloittaa inva-taksien ja hautaustoimistojen kuljetuksia. Kirkon ympäristössä remontin pitäisi valmistua vuoden lopussa.

Kirkko ja kaupunki myös kesämökille

Oikaisu Kirkko ja kaupungin numerossa 11 sivuilla B1-4 oli juttu ”Helppo lähiretki alkaa tästä.”

Toimitusvaiheessa jutusta oli jäänyt pois tieto, että sen lähteenä oli käytetty pääkaupunkiseudun metrolla saavutettavista luontokohteista kertovaa Elli Keisteri-Sipilän tuoretta tietokirjaa Metrolla metsään (Metsäkustannus 2018). Toimitus pahoittelee virhettä.

KUVALÄHTEET: ISTOCK, JUHA RYHÄNEN

Kirkko ja kaupunki -lehden voi nyt kääntää kesäosoitteeseen. Posti jälleenlähetti aiemmin osoitteellisen lehden maksutta, mutta palvelu on nyt muuttunut maksulliseksi pelkän osoitteenmuutoksen tekijöille. Sen vuoksi on päätetty, että seurakunnan jäsen voi tehdä määräaikaisen osoitteenmuutoksen.

Näin jäsen voi halutessaan saada lehden kesäosoitteeseen tai muuhun tilapäiseen osoitteeseen maksutta esimerkiksi putkiremontin ajaksi. Tämä koskee vain Suomeen lähetettäviä lehtiä. Ilmoita määräaikainen osoitteenmuutos sähköpostitse osoitteet@­kirkkojakaupunki.­fi­ tai puhelimitse arkisin klo 9—10 ja 12—13, p. 09 2340 2235.

Vaikka kesä onkin haluttua ai­ kaa mennä naimisiin, pienem­ pien seurakuntien kirkoissa se on yhä mahdollista. Esimerkik­ si Oulunkylän kirkkoon mahtuu vielä monia pareja ja suositussa Kallion kirkossakin on vapaata heinäkuun aikana.

Pienempiä kirkkoja ei kanna­ takaan karsastaa, vaan niiden in­ tiimi tunnelma voi olla juuri sitä, mitä hääpari haluaa.

HELSINGISSÄ SUOSITUIMMAT hääkirkot ovat Vanha kirkko ja

Helsingin tuomiokirkko. Tuomio­ kirkossa on silti edelleen vapaita vihkipäiviä kesäkuussa.

Espoon suosituin vihkikirk­ ko on Espoon tuomiokirkko, jo­ ta on varattu säännöllisesti alku­ vuodesta lähtien. Muissa Espoon kirkoissa on edelleen vapaita ai­ koja pitkin kesää.

Koko Suomen suosituin vihki­ kirkko on Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Tänä kesänä sen alttarilla avioituu 76 paria. Sielläkin on sil­ ti vielä vapaata kesäkuun aikana.

Pyhän Laurin kirkko on muuten­

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

5

ESIKOISLESTADIOLAISTEN LAPINLÄHETYSSEURAT kin kävijöiden suosiossa, sillä se voitti kevättalvella Kirkko & kaupungin äänestyksen pääkaupunkiseudun lempikirkosta.

Kiireisin vihkisesonki ei jää pelkkiin kesäkuukausiin, vaan suosituimmat kirkot ovat varattuja pitkälle syksyyn saakka. Esimerkiksi Helsingin Johanneksenkirkko on täyteen varattu lokakuulle asti. Kirkollisia vihki- ja siunaustilaisuuksia voi järjestää kuitenkin myös muualla kuin kirkossa, kuten kodeissa tai luonnon helmassa.

KESÄKUUN VAPAITA päiviä voi selittää myös suosittu päivämäärä 1.8.2018, jolloin monet parit haluavat saada siunauksen avioliitolleen. Vaikka pariskunta ei olisi saanut vihkiaikaa tuolle päivälle, heillä on yhä mahdollisuus päästä naimisiin silloin.

Vihille pääsee myös Kallion kirkon Hääyö-tapahtumassa, jossa parit saavat toisensa ilman monimutkaisia järjestelyitä. Jos paperityöt on hoidettu kuntoon etukäteen, vihkiminen onnistuu vain paikalle saapumalla. Kirkko järjestää parille myös kahvitilaisuuden ja mahdollisuuden ottaa hääkuvansa Kallion kirkon tornissa. Samantyylisiä vihkitapahtumia vietetään myös Espoonlahden kirkossa 24.8. ja Vantaan Pyhän Laurin kirkossa 21.9. ■

Kuinka häissä käyttäydytään?

TIETOKIRJAILIJA ja tapakouluttaja Helena Valosen mukaan yleiset hyvät käytöstavat riittävät kirkossa. Häitä varten on joitakin erityisiä ohjeita.

Morsiamen ja sulhasen suvut istuvat yleensä kirkossa omilla puolillaan, ja vihkimisen jälkeen voidaan sukujen yhdistyminen tuoda esiin.

– Sulhasen isä saattaa morsiamen äidin ja morsiamen isä sulhasen äidin pois kirkosta. Näin suvut osoittavat liittyneensä yhteen, Valonen kertoo.

Joskus innokkaat vieraat saattavat vaikeuttaa omalla kuvaamisellaan häihin palkatun valokuvaajan työtä. Valonen kehottaakin vieraita hillitsemään intoaan rynnätä alttarille kameroineen. Toinen yleinen käytösvirhe liittyy puhelimiin.

– Puhelimet pitäisi pitää äänettömällä seremonian ETIKETIN MUKAAN ajan, eikä tilaisuutta saa MORSIUSPARI häiritä ottamalla selfieitä tai muuten puhelimia näpPOISTUU JUHLISTA räämällä.

ENSIMMÄISENÄ.

Myös vihkitilaisuuden TAPAKOULUTTAJA jälkeiseen hääjuhlaan liitHELENA VALONEN tyy tiettyjä käytössääntöjä.

– Juhlassa käyttäydytään isäntäväen tapojen mukaan ja isäntäväen tehtävä on saada vieraat viihtymään.

Etiketin mukaan morsiuspari poistuu juhlista ensimmäisenä. Valonen toteaa, että lapsiperheet ovat kuitenkin asia erikseen ja he voivat poistua paikalta lasten jaksamisen mukaan. Vanhempien kuuluu huolehtia myös lastensa käytöksestä. Poistuessaan vieraat kiittävät isäntäväkeä ja ystäviä. Ruokailuetiketissä Valonen nostaa yhden asian yli muiden.

– Tärkeintä on olla nirsoilematta.

”

Top 5 -kirkot, joissa on eniten vapaita vihkiaikoja kesä– elokuun aikana: Helsinki: 1. Laajasalon kirkko 2. Tammisalon kirkko 3. Oulunkylän kirkko 4. Myllypuron kirkko 5. Malmin kirkko Espoo: 1. Olarin kirkko 2. Tapiolan kirkko 3. Espoonlahden kirkko 4. Leppävaaran kirkko 5. Espoon Tuomiokirkko

KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

perjantaina 29.6. klo 12 ja 18 lauantaina 30.6. klo 12 ja 18 sunnuntaina 1.7. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.”

Room. 10:17.

Tuntuu mukavalta!

Kesäale on alkanut!

Sievi Shop

Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Tervetuloa kotiin!

Esperi Hoivakodit tarjoavat lämminhenkistä hoivaa ja turvallista asumista ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen. ● Hoivakoti Opri ja Oleksi, Haukilahti ● Hoivakoti Jänismäki, Ingas ● Hoivakoti Villa Lyhde, Viherlaakso

Marika Seppälä | 046 923 0080 Tutustu koteihimme: www.esperi.fi

Vantaa: 1. Korson kirkko 2. Kivistön kirkko 3. Länsimäen kirkko 4. Rekolan kirkko 5. Hakunilan kirkko Tiedot selvitetty kesäkuun alussa.

Mikset menisi naimisiin Espoonlahden kirkossa?

Vielä on vapaita aikoja.

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017– 31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

6 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Oma maja – paras ikinä Majaleirillä ei olla peukalo keskellä kämmentä.

TEKSTI ERJA SAARINEN KUVAT JANI LAUKKANEN

V

aikka koululaisilla on kesäloma, ei Espoon Ruukinrannassa säästellä voimia eikä hikipisaroita. Majaleirille on tultu tekemisen meiningillä. Eikä majoja kyhätä vilteistä ja tuoleista vaan luonnon materiaaleista oikeilla

työkaluilla.

Leirin ensikertalaisille, kymmenenvuotiaille Joonas Mattilalle ja Vili Sakolle, majanrakennus on tuttua. Majoja on noussut kotiympyröissä niin takapihalle, puihin kuin läheiselle hiekkakuopalle. Niin monia, ettei kaikkien paikkoja enää edes muista.

– Majan rakentaminen tekee hyvää ja on sairaan kivaa. Ja valmissa majassa voi sitten leikkiä tai sinne voi mennä piiloon, serkukset kertovat.

Kokemukset ovat opettaneet monenlaista.

– Majoja ei voi rakentaa kiireellä vaan ajan kanssa ja huolella. Niin tulee hyvää jälkeä, pojat tietävät.

– Ja ratkaisuihin vaikuttavat ainakin ympäristö ja välineet.

– Esimerkiksi puumajaa rakennettaessa pitää katsella vähän maisemaa, Joonas selittää.

Hiekkakuopan maja taas muovautui siltä pohjalta, mitä kaikkea alueelta löytyi.

– Tiiliä, rautoja ja yksi vanha kastelukannu, Vili luettelee.

– Kaikkea käytettiin.

POJAT TULIVAT leirille hankkimaan lisäoppia.

– Koko kevät tätä odotettiin, Joonas huokaa.

Kahden ensimmäisen päivän aikana metsän keskelle on noussut monta tiipiitä ja pajumajaa. Samalla muun muassa käyttökelpoiset solmut ja sidontatekniikat ovat tulleet entistä tutummaksi. Nyt lankkuja ja puunrunkoja kannetaan vuosien kestosuosikkia, ”The Puumajaa” varten.

Senkin oppii, miten paksuja lautoja pitää käyttää puumajan lattiaan, että se kestää kävelemistä, ja kuinka kovaa täytyy hakata naulaa tuoreeseen puuhun.

Päivittäin pidetyillä ”kenttäluennoilla” on saatu tietoa siitä, miksi majat ovat juuri sellaisia kuin ne ovat.

– Esimerkiksi korkealla puumajassa ruoka on suojassa ja itse on turvassa karhuilta. Turvallista on siksikin, että sieltä näkee kauas, Vili sanoo.

Käytännön touhujen lomassa on myös huomattu, ettei kannata mennä niin ylös, ettei itse pääse alas ja että maja kannattaa rakentaa yhteishengellä.

– Pakostihan rakentamiseen tarvitsee kaverin.

Jonkun täytyy esimerkiksi kannatella lankkuja, Joonas painottaa.

Ohjaajien mukaan majan rakentaminen vahvistaa myös itsetuntoa.

Vili Sakko ja Joonas Mattila tekivät leirillä pajumajan.

Paras maja syntyy yhteistyönä.

” PUUMAJAA

RAKENNETTAESSA PITÄÄ KATSELLA VÄHÄN MAISEMAA. JOONAS MATTILA

– Moni ei aluksi meinaa uskoa, että osaa tehdä ja saa jotain tällaista aikaan. Valmiin tuloksen näkeminen motivoi kovasti, toteaa leirin vetäjä Pietari Kellokumpu.

PÄÄLLIMMÄISENÄ LEIRILLÄ on saa tehdä -henki.

Turvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä, joten laastareita ja desinfiointiainetta isompia ensiaputarvikkeita ei ole tarvittu.

– Vähän tiipiin rungon nostamisessa pelotti, että kaatuuko se päälle. Ja yksi niistä romahtikin, mutta ei siinä pahemmin käynyt, Vili kertoo.

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Lasten arkkitehtuuri­ kasvatus on suomalainen vientituote LASTEN JA NUORTEN Arkkitehtuurikoulu Arkin majaleirejä järjestetään tänä kesänä jo 25. kertaa. Vuosien varrella on leireillä ollut 7–13-vuotiaita osallistujia kaikkiaan noin 5 600.

Leirien lähtökohtana on oppia asioita tekemisen, kokemisen ja havainnoinnin kautta.

Käytetyt työkalut ovat aina oikeita.

– Se on luottamuksen osoitus lapsia kohtaan. Jo leirin aikana huomaa sen lisäävän lapsen uskoa omiin kykyihin, sanoo Arkin rehtori Pihla Meskanen.

– Ennen kaikki saivat jopa oman puukon. Vanhempien mukaan moni oli siitä niin ylpeä, että nukkui puukko tyynyn alla. Turvallisuussyistä puukkojen antamisesta on kuitenkin luovuttu.

Meskanen painottaa, ettei leireillä ole kyse vain majoista – tai edes rakentamisesta. Yksi tavoitteista on ratkaisukeskeiseen luovuuteen kannustaminen.

– Ettei jäätäisi ongelmatilanteissa seisomaan tumput suorina, hän toteaa.

Laajempana tavoitteena on herättää lapsissa ja nuorissa innostus omaa ympäristöä kohtaan.

Lasten arkkitehtuurikasvatus on kuulunut Suomessa vuodesta 1993 taiteen perusopetussuunnitelmaan. Arkki on kuitenkin edelleen Suomen ainoa alan opinahjo.

Muualla maailmassa kiinnostus Arkissa luotua konseptia kohtaan on suuri. Sitä voisi kutsua suorastaan suomalaiseksi vientituotteeksi. Muun muassa Kreikkaan ja Tšekkiin on jo kansainvälisenä yhteistyönä perustettu Arkin opetussisältöjä hyödyntäviä kouluja ja koulutettu paikallisia arkkitehteja alan opettajiksi. Kiinalaislapsille taas on järjestetty Suomessa oma majaleiri.

Majaa ei kannata rakentaa niin ylös, ettei sieltä pääse omintoimin alas.

Toisaalta – siitäkin oppi jotain.

– Nyt osataan kotona tehdä majasta tukevampi, Joonas täydentää.

Uusien oppien myötä majoja syntyy poikien mukaan loppukesällä lisää. Kotipihalle ilmestyy ainakin uusi tiipii.

– Mutta todellakin vasta leirin jälkeen. Näiden päivien jälkeen ei kyllä iltaisin jaksa tehdä enää mitään, pojat huokaavat.

Ensi kesän jatkoleirillä voisi sitten olla edessä vaikkapa pärekaton teon tai punamullan käytön opettelu. ■

Karhea ja konkreettinen rukous Kelttiläisten rukousten Jumala on mukana arjessa ja tulee vastaan luonnossa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

”OLKOON KÄSILLÄSI aina jotain tekemistä”, toivotetaan vanhassa kelttiläisessä rukouksessa.

Rukouksen suomentanut pappi ja kirjailija Liisa Seppänen kertoo, että häntä viehättää kelttiläisissä rukouksissa niiden karheus ja konkreettisuus.

– Niissä rukoilija ei esittele ajatuksiaan Jumalasta tai tutki omia tunteitaan. Hän on toiminnan ihminen, jolla on kädet mullassa tai taikinassa ja aistit auki. Jumala on mukana arjessa ja tulee vastaan kaikissa ihmisissä ja luonnon ilmiöissä, Seppänen luonnehtii.

Tänä keväänä ilmestyneen Maa jalkojeni alla -kirjan rukouksista suurimman osan Seppänen löysi Carmina Gadelica -teoksesta, johon on koottu suullista rukousperinnettä 1800-luvun Skotlannista. Niissä kuuluu kaikuja paljon vanhemmasta kerrostumasta, 400–700-luvuille ajoittuneesta kelttiläisen kristillisyyden kultakaudesta.

BRITTEIN SAARILLA vallitsi tuolloin omaleimainen kristillinen kulttuuri, jonka hengellisen elämän keskuksia olivat vaatimattomat luostariyhteisöt. Mitään varsinaisia omia opinkappaleita kelttiläisillä kristityillä ei ollut, vaan he kuuluivat samaan katoliseen kirkkoon kuin muutkin kristityt.

Uskonnon harjoittamiseen kyllä sulautui joitakin piirteitä alueella eläneiden kelttikansojen vanhoista uskomuksista ja elämäntavasta. Muinaiset keltit olivat esimerkiksi palvoneet auringonjumalaa.

Legenda kertoo, että kun keltit sitten omaksuivat kristinuskon, pyhä Patrick, joka vakiinnutti kristinuskon Irlantiin, piirsi auringon ristin päälle. Valo ja aurinko ovatkin Seppäsen mukaan vahvoja teemoja kelttiläisissä teksteissä. Tunnusomaista on myös syvä yhteys luontoon.

VIIME VUOSIKYMMENINÄ kelttiläisestä kristillisyydestä on innostuttu myös Suomessa.

– Joskus tuntuu siltä, että kelttiläinen kristillisyys on meille toiveiden tynnyri, johon voi sijoittaa niin uupumuksensa kuin unelmansa, Seppänen arvioi.

Hän muistuttaa, että menneisyydestä ei voi tehdä replikaa – siksi ajatus esimerkiksi kelttiläisten messujen järjestämisestä tuntuu yhtä hassulta kuin tuntuisi yritys järjestää ”alkuseurakunnan messuja”. Mutta vaikka menneisyyttä ei voi kopioida, siitä voi Seppäsen mukaan oppia jotakin ja myös löytää tuoretta innostusta omaan hengelliseen elämään.

Britanniassa on nykyisin useita yhteisöjä, joiden toiminta pohjautuu kelttiläiseen kristillisyyteen. Tunnetuin niistä on Ionan yhteisö Skotlannissa. Seppänen itse vietti puolet sapattivuodestaan 2005 Northumbria Communityssä, jossa hän osallistui rukoukseen, työhön, opiskeluun ja vieraiden palvelemiseen.

Hän on myös järjestänyt pyhiinvaelluksia Holy Islandin saarelle Englannin koillisrannikolla. Viimeksi hän vieraili Walesin pyhillä paikoilla. Siellä historia näkyy esimerkiksi kivisissä kelttiristeissä, joita on säilynyt yli neljäsataa.

– Tuntui järisyttävältä kuljettaa sormea kiveen hakatussa tekstissä, joka oli uskontunnustus latinaksi – sama kuin tänään, Seppänen kertoo. ■ Liisa Seppäsen kirjoja: Kelttiläisillä poluilla (Kirjapaja 2008), Sadetta ja siunauksia (Kirjapaja 2017) ja Maa jalkojeni alla (Kirjapaja 2018).

Kuuntele 21 kelttiläistä rukousta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ kaunismaailma. Rukoukset ovat Liisa Seppäsen toimittamasta ja suomentamasta kokoelmasta Maa jalkojeni alla.

8 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

www.joutsenkivi.fi H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

hok-elannonlakipalvelu.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Siivouspalveluja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kiviveistämö Levander Oy

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Koti-ikkunoiden pesut alkaen 10 €/kpl + alv.

Puh. 09 5122 791 Alberti-Siivous www.alberticlean.fi

HERÄNNÄISSEURAT ke 27.6. klo 18 kesäseurat Hynnisellä, Rovastila, Vuorikoskent.554, Enonkoski; savusana, muurinpohjalettuja ja muikkuja. Bussiretki Kalliosta 26.-28.6., ilm. p. 09 2340 3600. su 1.7. klo 10 herättäjäjuhlille lähtökirkkopyhä Vanha kirkko, Lönnrotink.6, Hki; saarna M.Kuoppala; kahvit ja veisuut puistonpuol. portailla. ke 4.7. klo 19 juhlille lähtöseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe-su 6.-8.7. herättäjäjuhlat Tampereella. Lisätietoja: www.herattajajuhlat.fi; RETKI MatteusMikael-Malmi pe-su, sis. majoitus/kyyti, tied. H.Untamala, p. 045 321 3195. ke 18.7. klo 12 Arkiveisuut Rautatienrakentajien h-maa, Sandelinink.13, Hyvinkää. TULOSSA: Kuninkaantien seurat Loviisa 4.8. ja Hangon Meriveisuut 11.-12.8.

työhön tarvitaan.

Kukkakirjan selkeät ohjeet innostavat myös ensikertalaista kokeilemaan esimerkiksi ovikoristeen tekemistä.

Onnistunut lopputulos vaatii vain kasveja ja rohkeutta tarttua työhön. Muutamilla lajikkeilla ja tarvikkeilla pääsee jo pitkälle. Itse tekemällä ja keräämällä kasveja luonnosta syntyy persoonallisia ja edullisia kukkakoristeita. Samalla voi tuntea onnistumisen iloa.

PAULA HUHTALA

Saija Sitolahti: Kukkakirja.

Helpot ohjeet kimppuihin ja asetelmiin. Otava 2018.

INNOSTUKSESTA PUUTARHOIHIN ja niiden historiaan syntyi kasvibiologi ja kasviarkeologi Teija Alangon yli 200-sivuinen teos Malva ja mulperi.

Alanko vie lukijan matkalle kauas entisajan puutarhoihin ja esittelee vanhoja puutarhakasveja sekä niiden aiempia käyttötarkoituksia.

Kirjan esipuheen mukaan teos kumpuaa hänen väitöskirjatyöstään ja muista kasviarkeologisista tutkimuksistaan.

Kirjassa esitellään lähinnä hyväosaisen eliitin puutarhoja. Siihen on selvä syy: niistä on olemassa kirjoitettuja merkintöjä huomattavasti enemmän kuin tavallisten ihmisten pienistä ja vaatimattomista puutarhatilkuista.

Lukija pääsee tutustumaan esimerkiksi apteekkipuutarhoihin, akateemisiin puutarhoihin ja koepuutarhoihin.

Lisäksi esitellään pappila- ja kartanopuutarhoja, kuten Espoossa sijaitsevan Träskändan kartanon puutarha 1800-luvulta. Arkeo logiset

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Palveluja tarjotaan

www.katonmaalausespoo.fi

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Kukkakimppuja ja asetelmia Tutkijan otteella itse tekemällä puutarhojen historiasta VIERAITA ON tulossa, ja kahvipöytään pitäisi saada kukkakimppu. Moni ajattelee, että on lähdettävä kukkakauppaan. Ei välttämättä, sillä kauniin kimpun voi koota myös itse.

Kuka tahansa voi opetella perustaidot, joiden avulla elävistä kukista ja muista kasveista tehdään kauniita ja näyttäviä kimppuja ja erilaisia koristeita. Kukkakauppias ja floristimestari Saija Sitolahti opastaa kuvin ja tekstein alan perusasioihin tuoreessa teoksessaan Kukkakirja.

Kirjassa esitellään yleisimpiä kukkakaupan lajikkeita ja luonnonkasveja sekä tarvikkeita.

Havainnollisia kuvasarjoja seuraamalla lukija oppii tekemään erilaisia kimppuja sekä seppeleitä, kukkakoruja, kukkatatuointeja, hius- ja rannekoruja, lahjapaketin koristeita ja paljon muuta. Kukkia voi käyttää yllättävän monenlaisissa koristeissa. Ohjeiden yhteydessä kerrotaan selkeästi, mitä kasveja ja tarvikkeita

Ostetaan

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

kaivaukset ovat paljastaneet, että muutamissa pappiloissa kasvoi esimerkiksi nokkosta, vadelmaa, punapeippiä ja kirjopillikettä.

Historiallisten puutarhojen lisäksi teos esittelee yli 50 vanhaa hyötykasvia, joista on käytetty ravintona, mausteena, lääkkeenä ja väriaineena. Suomessa on kokeiltu jopa riisin ja mulperipuiden kasvatusta.

PAULA HUHTALA

Teija Alanko: Malva ja mulperi. Poimintoja entisajan puutarhoista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2018.

espoonseurakunnat.fi/ vaalit kauniaistenseurakunSeurakuntavaalit 2018 nat.fi

Kasvun kuviot Papit Anna-Kaisa Tuomi ja Olli Valtonen kertovat, kuinka he ovat saaneet apua itsetuntemukseen ja hengelliseen kasvuun.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

2B

Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

YKKÖNEN

Perfektionisti, uudistaja, omantunnontarkka, laaduntakaaja, tuomari, järjestelmällinen

K

un tajusin oman kuolemansyntini, se luultavasti pelasti henkeni, sanoo Olli Valtonen.

– Minulle se oli valtavan suuri nähdyksi tulemisen kokemus: että en olekaan outo, kuvailee AnnaKaisa Tuomi.

Kumpikin äänessä olija on pappi, mutta vaikka se ehkä siltä kuulostaa, he eivät nyt puhu hengellisestä heräämisestä. Nämä todistuspuheenvuorot on innoittanut enneagrammi, sillä kumpikin pappi on myös enneagrammiohjaaja.

Enneagrammi on itsetuntemuksen työkalu, jossa ihmiset jaetaan yhdeksään tyyppiin tai tyyliin sen mukaan, mihin heidän huomionsa ja energiansa automaattisesti suuntautuu. Anna-Kaisa Tuomi on nelonen, ja juuri neloset tuntevat herkästi olevansa outoja ja erilaisia. Siksi he usein kadehtivat sitä, minkä kokevat itseltään puuttuvan. Olli Valtonen puolestaan on seiska, ja se seiskan synti, jonka hän löysi itsestään, on ahneus.

”

Voin paljon paremmin ja olen paljon kokonaisempi nyt, kun en enää vain vello tunteissani ja ajatuksissani.

ANNA-KAISA TUOMI

– Sinähän tiedät, millainen loppu ahneella on.

Ahnehdin elämyksiä, kokemuksia, ihmisiä, haasteita, ruokaa, viiniä... Kenenkään ei varmasti ole vaikea kuvitella, millaisia ihmisiä ja läheisiä ovat ne, jotka metsästävät koko ajan kokemuksia, ahnehtivat ihmisiä ja ovat ehkä yhden sekunnin seu-

KAKKONEN

KOLMONEN

Auttaja, antaja, huolehtija, uhrautuja

Menestyjä, suorittaja, uranrakentaja, voittaja

rassa läsnä. Sitten jo pää kääntyy, kun seuraava potilas tulee. Ahne ei kykene todelliseen yhteyteen, vaan kaikki on hänelle virikkeitä, Valtonen kuvailee.

Ei ahneus ole hänestä vieläkään mihinkään kadonnut, mutta nykyisin hän tunnistaa sen ja pystyy siksi pitämään sen aisoissa.

– Enneagrammin yksi peruspointti on, että me voimme vaikuttaa itseemme, mutta se vaatii tiedostamista ja hereillä olemista, Valtonen sanoo.

Siksi enneagrammin käytöstä on saatu hyviä tuloksia erityisesti vankiloissa. Noin 70 prosenttia vangeista on rikoksenuusijoita. He toistavat automaattisesti tiettyä sisäistä toimintamallia. Kun malli tiedostetaan, kierteen katkaiseminen on mahdollista.

män sävyjä. Eläkeikäisten onkin hankalampi löytää itsestään yhtä tiettyä tyyliä.

Toisaalta Tuomen mukaan on myös niin, että jos joku käyttäytyy erityisen tunnistettavasti oman enneagrammityylinsä mukaisesti, hänellä ei ehkä mene kovin hyvin. Stressitilassa ihminen helposti lipsahtaa automaattiohjaukselle ja toimii helpoimmalla itselleen luontaisella tavalla. Joku eristäytyy, toinen muuttuu hyökkääväksi, joku taas ottaa itseensä pienimmästäkin.

JOKAISELLA ENNEAGRAMMITYYPILLÄ on oma tyypillinen paheensa tai heikko kohtansa. Olli Valtosen ahneus ja Anna-Kaisa Tuomen kateus ovat klassisia kuolemansyntejä. Alkuperäiseen seitsemän synnin luetteloon on enneagrammissa lisätty petos ja pelko. Valtonen puhuu reippaasti kuolemansynneistä, vaikka tietää, että moni kokee synti-sanan ahdistavana. Yhtä hyvin hänen mielestään voisi käyttää sanaa passio, sillä kyse on voimasta, joka saa kyseisen tyypin edustajan liikkeelle ja toimimaan. Tuhoavaksi se muuttuu, kun sitä yliviljellään. Siksi sen hallitsemiseksi on syytä kilvoitella.

Anna-Kaisa Tuomi sen sijaan vierastaa sanaa kuolemansynti. Hän puhuu mieluummin sokeasta pisteestä.

– Kuolemansynti kuulostaa turhan pelottavalta.

Ajattelen mieluummin niin, että jokainen tyyli kokonaisuudessaan on omanlaistaan vahvuutta, mutta jos haluaa kasvaa, on hyvä tulla tietoiseksi omista sokeista pisteistään ja pyrkiä ymmärtämään niitä, Tuomi sanoo.

Hän korostaa sitä, että enneagrammin päämäärä ei ole pelkkä itsensä löytäminen ja hyväksyminen, vaikka se hetken hyvältä tuntuukin.

– Samalla meitä jo kutsutaan kasvuun ja avartumiseen, katsomaan maailmaa vähän eri tavalla ja kiinnostumaan ehkä muistakin asioista.

Tuomen mukaan ihminen on yleensä puhtaimmillaan oman tyylinsä edustaja nuorena aikuisena.

Kun elämä hioo särmiä, persoonaan tulee enem-

”

Me voimme vaikuttaa itseemme, mutta se vaatii tiedostamista ja hereillä olemista.

OLLI VALTONEN

ENNEAGRAMMITYYLIT JAETAAN kolmeen ryhmään sen mukaan, mikä kolmesta keskuksesta – ajattelu, tunne ja vaistomainen toiminta – niissä on vahvin.

Jokainen myös laiminlyö jotakin näistä keskuksista. Elämä rikastuu, kun laiminlyöty keskus vahvistuu – ja tätä oivallusta voi Tuomen mukaan käyttää apuna hengellisessä kasvussa.

Esimerkiksi Tuomen edustamalla nelosella tunteet hallitsevat ja heikoimmilla on toiminta. Niinpä hän on alkanut tietoisesti vahvistaa toimintakeskustaan. Se on tarkoittanut oman ruumiillisuuden ja sen myötä liikunnan löytämistä.

– Olen esimerkiksi vaeltanut Santiago de Compostelaan ja huomannut, että käveleminen voi olla rukousta. Muutama vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan, että menisin kuntosalille, koska ne olivat mielestäni epäesteettisiä, hielle haisevia ja vastenmielisiä paikkoja. Mutta olen löytänyt punttien nostamisesta, niistä toistoista, hirveän vahvan rukouksellisen elementin. Ja voin paljon pa-

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

NELONEN

Romantikko, individualisti, luova, kaipaaja

remmin ja olen paljon kokonaisempi nyt, kun en enää vain vello tunteissani ja ajatuksissani, Tuomi kertoo.

Hän lisää, että jokaisella tyypillä on omat haasteensa. Esimerkiksi kolmoselle, joka on tottunut toimimaan ja suorittamaan, voi muutaman vuorokauden hiljaisuuden retriitti tuntua ajatuksenakin mahdottomalta, mutta jos kolmonen suostuisi retriittiin, pysähtyminen ja hiljentyminen voisivat tuoda jotain uutta ja avartavaa hänen maailmaansa.

– Erityisen hyvää rauhoittuminen tekisi juuri kolmosen, seiskan ja kasin kaltaisille aktiivisille tyypeille, joilla on kova vauhti. Nostalgikot ja vetäytyvät tyypit taas ehkä hyötyisivät siitä, että he lähtisivät mukaan johonkin toimintaan. En kiellä ketään tekemästä sitä, mikä hänelle on luontaista, mutta jos haluaa avartaa ja rikastaa näkökulmaansa, täytyy mennä vähän toiseen suuntaan.

ANNA-KAISA TUOMI on miettinyt, kuinka paljon oma enneagrammityyppi vaikuttaa siihen, millainen jumalakuva ihmisellä on.

– Me heijastamme jumalakuvaan jotain omasta sisäisestä maailmastamme ja voimme ymmärtää Jumalaa vain oman mielemme tarjoamien edellytysten puitteissa. Ihmisen mielessä saattaa elää sisäkkäin ja peräkkäin monenlaisia jumalakuvia, ja eri elämänvaiheissa Jumalakin tuntuu erilaiselta.

Tuomi on käyttänyt pohdinnoissaan tukena teologian tohtori ja psykoanalyytikko Matti Hyrckin tekemää jaottelua, jonka mukaan ihminen voi mieltää Jumalan houkuttajaksi, hallitsijaksi, vetäytyjäksi, vaatijaksi tai parantajaksi.

Tuomi arvioi, että niillä enneagrammityypeillä, joille järjestys tai suorittaminen on tärkeää, jumalakuva saattaisi sisältää vaatijan ja hallitsijan piirteitä. Ja esimerkiksi introvertti viitonen, joka vaalii yksityisyyttään, kokee helposti Jumalankin vetäytyvänä.

– Näitä voi olla hedelmällistä pohtia, kunhan ei lähde leimaamaan ja kategorisoimaan ketään, Tuomi lisää.

Leimaamisen välttäminen on taustalla myös enneagrammin ehdottomassa perusperiaatteessa: vain ihminen itse saa määrittää itsensä.

VIITONEN

Tarkkailija, omavarainen, filosofi, pohdiskelija, erakko

B

3

KUUTONEN

Kyselijä, kyseenalaistaja, epäilijä, luotettava

Virikkeitä hengelliseen kasvuun Tunnetyypeille

Vaistotyypeille

KAKKONEN tarvitsee luottamusta siihen, että lähimmäistä tulee rakastaa yhtä paljon kuin itseä, ei enempää.

YKKÖSEN on hyvä ymmärtää, että aina ei tarvitse kantaa vastuuta ja toimia. Tärkeää on uskoa armo todeksi omalla kohdalla.

”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”.

(Evankeliumi Markuksen mukaan 12:31)

”Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se, että Jumala armahtaa.”

(Kirje roomalaisille 9:16)

KOLMOSEN on hyvä tulla tietoiseksi siitä, että Jumalan edessä ei tarvitse suorittaa, saa vain olla.

KASIN on hyvä uskaltaa olla myös heikko ja näyttää se.

”Vain Jumalassa rauhan sieluni saa, hän meidät pelastaa. Haltuusi, Herra, sydämeni tyyntyy ja rauhan saa.” (Taizé-laulu)

”Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme.” (Toinen kirje korinttilaisille 4:7)

NELONEN kokee olevansa erilainen, ”viallinen”. Hän tarvitsee uskoa siihen, että hänessä ei ole mitään vikaa, vaan että hän on juuri sellaisenaan Jumalan luoma. ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.”

(Psalmi 139:14)

Erityisesti YSIN kohdalla kasvu voi tapahtua monella tavalla. Jokaisella tyypillä on vaara kätkeä talenttinsa, mutta ysillä ehkä eniten.

Siksi ysin on hyvä antaa aikaa itselleen ja kysyä: Mitä minä tarvitsen ja haluan? Mikä on minun kutsumukseni?

Ajattelijatyypeille

Jeesuksen vertaus maahan kätketyistä rahoista (Evankeliumi Matteuksen mukaan 25:14–30)

VIITOSEN on hyvä tulla tietoiseksi siitä, että me kaikki tarvitsemme toisiamme. Yhteys rakentaa ja ravitsee.

TEKSTI ANNA-KAISA TUOMI

”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” (Evankeliumi Matteuksen mukaan18:20

KUUTOSEN haasteena on liiasta ajattelusta luopuminen ja luottamuksen opettelu. ”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa kaiken pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.” (Ensimmäinen Johanneksen kirje 4:18) tai Vuorisaarnan opetus Jumalan huolenpidosta (Evankeliumi Matteuksen mukaan 6:25–33)

SEISKALLA optimismi puskee vahvasti läpi, ja siksi hänen voi olla vaikea tavoittaa omaa synnintuntoaan. Omien varjojen katselu voi olla avain avartumiseen. ”Me yössä kuljemme yössä ja kaipaamme luokse lähteen. Tietämme vain jano valaisee, tietämme kaipaus ohjaa.” (Taizé-laulu)

Óscar Ichazon kehittämä enneagrammin ympyräkuvio.

Kuvion nuolet kuvaavat sitä, mistä kukin tyyppi etsii lisäpontta, jos oma selviytymisstrategia ei toimi.

4B

Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

SEISKA

KASI

Optimisti, seikkailija, nautiskelija, visionääri, innostaja

YSI

Varma, vaikuttaja, johtaja, haastaja

”

ENNEAGRAMMIN ALKUPERÄ on hämärän peitossa, mutta sitä on jäljitetty sekä islamilaiseen mystiikkaan että kristilliseen luostarielämään. Enneagrammin ympyräkuvio, jonka kehälle nuolien yhdistämät numerot on sijoiteltu, on bolivialaisen Óscar Ichazon viime vuosisadalla kehittämä.

Kuvion vuoksi enneagrammi saatetaan yhdistää numerologiaan tai magiaan. Olli Valtonen tuhahtaa, sillä hän on joutunut oikomaan ennakkoluuloja monesti.

– Joo, ihmiset sotkevat enneagrammin ennustuksiin, että se on niin kuin jokin horoskooppi, kohtalo. Enneagrammia käytetään monessa eri kontekstissa, esimerkiksi terapiassa. Meidän edustamamme suuntaus on mitä suurimmassa määrin kristillinen.

Se lähtee liikkeelle kuolemansynneistä, kilvoittelusta ja Jumalan siunauksesta, Valtonen sanoo.

– Kuvion nuolet kuvaavat sitä, mistä kukin tyyppi etsii lisäpontta, jos oma selviytymisstrategia ei toimi – ei niillä sen okkultistisempaa merkitystä ole.

Hyvän esimiehen ykkösvaatimus on se, että hän tuntee itsensä ja kestää nähdä itsensä myös sellaisena kuin ympäristö hänet näkee.

OLLI VALTONEN

Sovittelija, rauhanrakentaja, mukautuja, viipyilijä, diplomaatti

Valtonen lisää, että enneagrammia on turha ottaa liian vakavasti tai tehdä siitä itsestään uskon kohdetta.

– Tämähän on harjoitus tai peli, joka avaa hirveän kiinnostavia väyliä itsereflektioon. Itsensä tutkiminen on yksi keskeisimmistä ominaisuuksista, joihin ihmisten pitäisi kyetä. Esimerkiksi hyvän esimiehen ykkösvaatimus on se, että hän tuntee itsensä ja kestää nähdä itsensä myös sellaisena kuin ympäristö hänet näkee.

Samoilla linjoilla on myös Anna-Kaisa Tuomi.

– Eihän enneagrammi ole mikään verikoe, joka kertoisi absoluuttisen totuuden. Se on kuvaileva työkalu, joka voi toimia. Tai sitten ei: on myös ihmisiä, jotka eivät löydä siitä omaa tyyppiään. ■ Kuvateksteissä olevat tyyppien luonnehdinnat ovat Leila ja Olli Valtosen kirjasta Hyvä ja paha sisu (Elämänvirta Oy 2006).

Tee testi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi ja selvitä, mikä on sinun kuolemansyntisi.

Lue verkosivuiltamme myös Jaakko Heinimäen artikkeli kuolemansynneistä.

Su or a a n te ht a a l t a i l ma n vä l i kä s i ä ! a i toka l u s te .fi I HVAK AL US TO N TA KOTIM AIS EN SO TA JAL LE OS TIN KE YPA SÄ NK

Ai d o s t i k o t

EN ILMAIN LJETUS

ma i n

en

K O T II N K U

- JA H K A IM A A NA O L A A J A S V A L IKt ka n ka at : aa G K A Nu ip p u la ad u kk

M ei lt

!

KOT IM A IN E N R U N KO SÄ N K Y

*

LAADUKAS, KESTÄVÄ KOTIMAINEN runkosänky.

Koko: 90x200 149€ Petauspatja myydään erikseen.

TU

Ei alue elle . kau pun kise udu na Kul jetu s vain pää ISTET M L

SU

TA R JO U S

nen

149€

PO IS E VA N H AT + VI EM Mkos ta. ke tarj ous tuo ttei VA

i Ai d o s t i k o t

* *

i ma i

OMESSA

JENKK I SÄNKY Sängyssä kahdessa osassa oleva vyöhykkeellinen pussijousitus. Valitse molemmille puolille kovuus, mieltymystesi mukaan. Koko: 160x200cm alk. 1640€

*

MOOTTORISÄNKY

Helpokäyttöisen säätimen avulla saat nostettua päätäsi tai jalkojasi haluamallesi tasolle nappia painamalla. Koko: 80x200 alk. 1090€

T E H TA A N M Y Y M Ä L Ä

ä h

HILLA 3+2-istuttava alk. 1265€

IM A L AA JA VA LI KO YJ Ä! ÄT PÄ N GY N SÄ iko ima sta ka laa jast a val

- tai nah Val itse kan gas

AVATTU KAUPPAKESKUS VIISARIIN VANTAAN VARISTOON.

Martinkyläntie 47, 01720 Vantaa / Kauppakeskus Viisari Vantaan Varisto / viisari@aitokaluste.fi ma-pe 10-19, la 10-17, su 12-17 Juhannuksena 22.6.-24.6. kiinni

a i to ka l us te .f i

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Luonto on lähellä!

Metrolla metsään Elli Keisteri-Sipilä

Luonnonmukainen kaupunkipuutarha

Kirja opastaa lukijat hienoihin retkielämyksiin ja vaihteleviin luontokohteisiin – joista kaikki ovat saavutettavissa pääkaupunkiseudun metrolla! Kaikki asemat saavat oman luontokohteensa ja retkiehdotuksensa. Tämä kirja todistaa, kuinka helppoa Suomessa on lähteä retkelle ja luontoon.

Mona Kalpala

Hinta 32 €

Hinta 38 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

HOIVA.FI • KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN.

Miten kaupunkiasunnon pienestä puutarhasta saisi tasapainoisen näköisen, helppohoitoisen ja luonnon kannalta kestävän? Kirja opastaa puutarhojen luonnonmukaiseen suunnitteluun: Luomaan pihoja, jotka toimivat luonnon ehdoilla kaupungin oloissa.

B

5

Timjami

Timjamista käytetään mausteeksi sen pienet, harmaanvihreät lehdet. Lehtiä käytetään sekä tuoreena että kuivattuna.

Timjami on pieni, matalakasvuinen ja monivuotinen varpukasvi. Sitä viljellään eniten Ranskassa, mutta se kasvaa villinä Välimeren rantojen kuivilla ja aurinkoisilla vuorenrinteillä. Suomessa myös tarhaajuruohoksi kutsuttu timjami menestyy ainoastaan viljeltynä.

Timjami on mesikasvi, josta mehiläiset tuottavat hyväntuoksuista hunajaa. Jos haluat vaihtelua hernekeittoon, mausta se timjamilla.

Legendan mukaan Joosef laittoi timjamikimpun Jeesuksen seimen pahnojen sekaan, jotta lapsella olisi mukavampaa karussa vuoteessaan.

Antiikin roomalaiset maustoivat viininsä ja juustonsa timjamilla.

Thymus vulgaris

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVITUS JUHA ILKKA

Kirkko ja kaupunki valitsi seitsemän yrttiä, joilla voi ryydittää kesäjuhlan herkkuja.

Vanhan uskomuksen mukaan seitsemän yrtin kerääminen juhannusyönä tyynyn alle saa aikaan sen, että kerääjä näkee unessa tulevan aviopuolisonsa.

Muinaisessa Suomessa keskikesän juhlaan liittyi rituaaleja, joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. Ovenpieliin aseteltujen juhannuskoivujen uskottiin lisäävän elämänvoimaa ja parantavan sekä karjan että ihmisten hedelmällisyyttä.

Keskikesän juhlaa, juhannusta, vietetään Johannes Kastajan syntymän muistoksi. Johannes syntyi tasan puoli vuotta ennen Jeesusta.

Aromaattinen ja voimakkaan makuinen salvia on ikivanha rohtokasvi. Sen nimi tulee latinan parantamista ja pelastamista

Salvia on pieni hyväntuoksuinen pensas, jossa on sinivioletit kukat ja pienet, harmaanvihreät lehdet. Villinä salvia kasvaa Välimeren ympäristössä, ja sitä viljellään erityisesti Etelä-Ranskassa, Kreikassa ja Italiassa.

Salvian väitetään edistävän raskaiden ruokien sulamista, ja siksi se yhdistetään monesti juuri rasvaisiin raaka-aineisiin.

Salvian kanssa tulisi olla maltillinen: liika määrä salviaa tekee ruoasta saippuamaisen makuista.

merkitsevästä sanasta salvare. Antiikin Rooman legioonissa salviaa käytettiin jopa laastareina.

Salvia

Salvia officinalis

Juhannuksen seitsemän yrttiä

Persilja

Persilja pitää lisätä ruokaan vasta loppuvaiheessa. Grillatulle lihalle syntyy yksinkertainen kastike sauvasekoittimella soseutetusta persiljasta.

Antiikin aikana persiljaa pidettiin lemmenrohtona.

samaa juurta: Jeesus antoi ystävälleen Simonille lempinimen Petros eli kallio.

Jeesus kutsui Simonia kallioksi, jonka päälle hän rakentaisi kirkkonsa.

Basilikaa pidetään yrttien kuninkaana ja kuninkaiden yrttinä. Sen nimikin tulee kreikan kielen kuningasta merkitsevästä sanasta basileios. Samaa juurta on myös antiikin Roomassa kuninkaallisista pylväskäytävistä käytetty basilika-nimitys, joka sittemmin on vakiintunut tarkoit-

Basilika on voimakkaasti tuoksuva yrtti.

Alun perin se on kotoisin Intiasta, jossa sitä pidetään kasveista pyhimpänä ja jossa siitä on monia eri muotoja.

Tuore basilika on perinteisen pestokastikkeen tärkein ainesosa. Parvekkeilla ja ovenpielissä basilika estää kärpästen tuloa sisälle.

tamaan suorakulmion muotoista kirkkorakennusta, jonka keskiosa on korkeampi kuin sivukäytävät. Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen basilika. Myös Helsingin vanha kauppahalli on arkkitehtuuriltaan basilika.

Ocimum basilicum

Basilika

Suomessa on persiljasta joskus käytetty nimitystä pietarsilja. Persiljan suvun nimi Petroselinum tulee kreikan kalliota ja selleriä merkitsevistä sanoista petros ja selinos. Myös apostoli Pietarin nimi on

Välimeren alueelta lähtöisin olevaa persiljaa on viljelty jo tuhansien vuosien ajan.

Sitä tunnetaan kolme lajiketta: kähärälehtinen, lehtipersilja sekä juuripersilja, jota viljellään sen palsternakkaa muistuttavan juuren vuoksi.

Petroselinum crispum

Legenda kertoo, että pakomatkalla Egyptiin Neitsyt Maria kuivatteli pyhän perheen vaatteita rosmariinipersaan oksilla. Silloin tapahtui ihme: rosmariini, joka siihen asti oli ollut täysin tuoksuton, alkoi tuoksua voimakkaasti, jotta lapsi saisi nauttia miellyttävän tuoksuisista kapaloista. Tämä tarina selittää rosmariinin nimen: Marian ruusu. Tosin Ros marinus merkitsee myös meren kastetta.

Rosmariini on ikivihreä monivuotinen pensas, jonka kukat ovat kauniin kalpeansiniset ja lehdet jäykät, vihreät ja neulasmaiset. Suomessa rosmariini ei talvehdi, joten sitä viljellään meillä yksivuotisena.

Rosmariini sopii hyvin mansikoille.

Viipaloi mansikoita ja marinoi niitä hyvälaatuisessa balsamicossa tuoreen silputun rosmariinin kanssa ja tarjoa vaniljajäätelön kera.

Rosmariini on ollut onnea tuovan yrtin maineessa, ja se on ollut tärkeä rohtokasvi. Vielä 1960-luvulla Ranskassa sairaaloiden potilashuoneita desinfioitiin polttamalla niissä rosmariininoksia. Sitä kannattaa kokeilla myös kotona: lämmitä rosmariinin neulasia hetki paistinpannulla, niin huoneeseen leviää miellyttävä tuoksu.

Rosmariini

Rosmarinus officinalis

Vanhan kreikkalaisen tarinan mukaan ylijumala Zeuksen tytär Persefone tuli mustasukkaiseksi hyvin lemmekkäälle

Mintun alkukoti on Välimeren alueella.

Viherminttu kuuluu erityisesti ranskalaisen, italialaisen ja balkanilaisen keittiön perusmausteisiin.

Mintusta on useita satoja eri lajeja. Viherminttu kasvaa lähes metrin korkuiseksi.

Siitä käytetään tuoreet tai kuivatut lehdet, jotka korjataan talteen ennen kuin minttu alkaa kukkia.

Kukkiva minttu houkuttelee puutarhaan runsaasti perhosia.

Minttu on erinomainen pari esimerkiksi suklaalle sekä omenalle ja muille hedelmille. Se maustaa hyvin vihanneksia kuten munakoisoa, kurkkua ja herneitä.

Sitruunan kanssa minttu sopii virkistävän jääteen raaka-aineeksi.

Minthe-nimiselle nymfille ja muutti tämän pensaaksi. Tämä tarina antaa taustan sille, että minttua on pidetty afrodisiakkina eli lempeä nostattavana rohtona.

Minttu

Rakuunan tieteellinen lajinimi dracunculus merkitsee pikku lohikäärmettä. Se johtunee kasvin pieniä käärmeitä muistuttavista juurista.

Kristillisessä symboliikassa lohikäärme viittaa paholaiseen, ja esimerkiksi pyhää Yrjänää kuvaavissa ikoneissa esiintyy lohikäärme, jonka sankarillinen pyhimys kukistaa peitsellään.

1300-luvulla. Katariina rohkaisi paavia palaamaan Roomaan Avignonista, jonne paavinistuin oli siirretty poliittisten kiistojen vuoksi.

Mentha spicata

Tarina kertoo, että rakuunan toi Ranskaan pyhä Katariina Sienalainen vieraillessaan paavin luona Avignonissa

Rakuuna kuuluu auringonkukkien sukuun. Se on todennäköisesti kotoisin Siperiasta tai Mongoliasta. Ruotsissa rakuuna oli yleinen jo 1600-luvulla ja sitä kasvoi myös vanhimmissa suomalaisissa kasvitarhoissa. Vuosisadan alussa se tunnettin täällä päin myös nimillä maruna ja dragoon. Rakuunan käyttö on levinnyt ympäri maailmaa klassisen ranskalaisen keittiön tuotteiden mukana.

Rakuuna

Artemisia dracunculus

8B

Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Retriittipappi Pauliina Kainulainen on huomannut, että Jeesuksen seuraaminen voi saada luopumaan monista asioista, joita ennen on pitänyt tärkeinä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LARI LIEVONEN

T

änä kesänä Pauliina Kainulainen viettää paljon aikaa luostarissa. Nunnaksi hän ei ole ryhtymässä, sillä sellaisia ei Enonkosken luterilaisessa luostarissa ole. Sen sijaan hän aloitti keväällä 2,5-vuotisen pestin luostariyhteisön pappina.

Kainulainen saa majailla luostarissa enimmäkseen yksin, sillä vakituisia asukkaita siellä ei nykyisin ole. Se on retriittitalo, joka tarjoaa myös majoituspalveluja.

Luostari sijaitsee vanhassa koulurakennuksessa hiljaisessa Ihamaniemen kylässä. Elämä itäsuomalaisessa maalaismaisemassa on Kainulaiselle tuttua lapsuudesta, sillä hän on maalaistalon tytär Tervosta, PohjoisSavosta. Jo silloin hän hakeutui luontoon olemaan yksin hiljaa.

– Jo lapsena koin, että Jumala on kohdattavissa luonnossa – metsässä ja rannoilla, hän kertoo.

Luonto, erityisesti Höytiäinen-järvi, oli syynä siihen, että Kainulainen ja hänen miehensä aikoinaan asettuivat asumaan Pohjois-Karjalan Kontiolahdelle. Rakas on myös toinen suuri järvi, Pielinen, jonka rannalla Kainulaisilla on mökki. Sen vastarannalla kohoaa Koli.

– Kesäöinä vain seisoskelen mökkirannassa, katselen yön värejä ja kuuntelen lintuja.

PAULIINA KAINULAINEN innostui hiljaisuuden retriiteistä parikymppisenä opiskelijana, ja hän on kouluttautunut myös retriitinohjaajaksi. Hänen mielestään juuri hiljainen rukous olisi vastaus monen kaipuuseen ja antaisi elämään sellaista syvyysulottuvuutta, jota nykykulttuurissa ei helposti ole tarjolla. Juuri se olisi sitä, mitä kirkko voisi arkiseen tohinaan väsyneille etsijöille antaa.

– Minusta kristinusko on aika käsittämätön, jos se mielletään vain tiettyjen oppilauseiden totena pitämisenä.

Kirkolla ei ole tulevaisuutta, jos sillä ei ole yhteyttä hengelliseen ytimeensä, Kainulainen sanoo.

Kainulainen on huomannut, että hänessä itsessään on herännyt entistä vahvempi syvyyden kaipuu nyt keskiiässä. Hän näkee sen olevan sukua sille mielenmuutokselle, johon Jeesus kuulijoitaan herätteli.

– Rukouksessa ihminen voi saada kosketuksen egoa ja arkiminää laajempaan itseensä. Jeesuksen vertaukset ja valinnat havainnollistavat sitä, miten voi päästää irti sellaisesta, mikä ei enää olekaan tärkeää sitten, kun on löytänyt sen kallisarvoisimman helmen. Se helmi on sisäinen in-

Antaumuksen asenteella tegriteetti, eheys, Kainulainen sanoo.

– Irti päästäminen ja antaumuksen asenne voivat viedä Jeesuksen seuraajan ihan mihin vain – eivät välttämättä menestykseen ja entistä tehokkaampaan ja tuottavampaan elämään vaan joskus aikamoiseenkin luopumiseen. Silti se sisäinen eheyden kokemus voi olla niin ihmeellinen, että sen vuoksi on valmis luopumaan monis-

ta asioista, joita on ennen pitänyt tärkeinä.

MIELENMUUTOS ja syvyyden kaipuu eivät ole vain oman sisäisen elämän vaalimista. Niissä on kyse myös arvojen muuttumisesta ja teoista. Kainulaiselle se tarkoittaa kansalaisaktivismia ja pyrkimistä kohtuulliseen elämäntapaan.

Vuonna 2006 Enossa, Kainulaisen kotikulmilla, alettiin etsiä uraania.

Uraanikaivosta vastustamaan nousi kansanliike, johon Kainulainenkin lähti mukaan. Kamppailu kansainvälistä rahaa vastaan tuntui toivottomalta, mutta päättyi voittoon: ainakaan toistaiseksi kaivosta ei olla perustamassa.

Kainulainen on mukana myös muutamaa vuotta myöhemmin perustetus-

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

sa Kohtuus vaarassa -kansanliikkeessä, joka etsii kohtuullisempaa elämänmuotoa ja pohtii esimerkiksi talouteen, liikenteeseen, ruokavalioon ja kulutukseen liittyviä kysymyksiä.

Omassa arjessa kohtuullisuus tarkoittaa hänelle esimerkiksi kierrätystä, lihansyönnin vähentämistä ja sitä, ettei lomamatkoja tehdä lentäen.

Toisaalta kahden työssäkäyvän aikuisen perhe tarvitsee liikkumiseen kaksi autoa.

– Se siitä kohtuudesta siis. Oman elämäntavan kohtuullistaminen on jatkuvaa kilvoittelua ja jatkuvaa epäonnistumista, Kainulainen huokaa.

ALKUPERÄISKANSOJEN, KUTEN saamelaisten ja bolivialaisen aimarakansan, ajatteluun tutustuminen on ollut Pauliina Kainulaiselle silmiä avaavaa, kun hän on pohtinut länsimaissa vallalla olevaa elämäntapaa ja sen kestämättömyyttä.

– Aimaroiden kulttuuri on sekä–että-kulttuuri toisin kuin moderni länsimainen kulttuuri, jossa asiat ovat joko–tai. He näkevät ihmisen ruumiin ja sielun kokonaisuutena. Länsimainen kulttuuri taas erottaa ruumiin ja mielen ja leikkaa ihmisen irti luonnon kokonaisuudesta.

”

RUKOUKSESSA IHMINEN VOI SAADA KOSKETUKSEN EGOA JA ARKIMINÄÄ LAAJEMPAAN ITSEENSÄ.

Kuka?

Pauliina Kainulainen, 49, on pappi ja teologian tohtori, joka on perehtynyt erityisesti vapautuksen teologiaan ja ekoteologiaan.

Mitä?

Kainulainen aloitti keväällä työn Enonkosken luostarin toiminnasta vastaavana retriittipappina.

Hän pitää luostariyhteiso.fisivuilla Sammaleenhiljainenblogia ja viimeistelee ensi vuonna ilmestyvää kirjaa, jossa pohditaan kristillistä mietiskelyperinnettä ja luontosuhdetta.

Motto

Ilo, yksinkertaisuus, armahtavaisuus.

Usein länsimaisen ihmisen luontosuhteen vääristyminen on nähty kristinuskon syyksi. Kainulainen arvioi, että syytöksissä on perääkin. Hänen mukaansa kristinusko tuli esimerkiksi Suomeen jokseenkin ylimielisessä muodossa, eikä luterilainen reformaatio ainakaan parantanut tilannetta.

– Mutta kristinusko yksin ei hävittänyt tajua luonnon pyhyydestä. Siihen tarvittiin länsimainen tieteellis-tekninen vallankumous ja sen tuoma mekanistinen, konemainen, maailmankatsomus. Kirkko on liiaksi myötäillyt sitä. Niinpä nyt pitäisi ottaa uusiksi vanhan kulttuurin ja kristinuskon kohtaaminen.

Siinä, missä nykyinen länsimainen ajattelu on lineaarista ja edistysuskoista, vanha kotoperäinen näkemys maailmasta oli Kainulaisen mukaan tasapainoa hakeva ja erilaisia luonnon ja elämisen syklejä kunnioittava. Jonkinlaista paluuta siihen hän toivoisi.

– Silloin ihminen ei pelkästään oman hyötynsä ja mukavuudenhalunsa vuoksi ottaisi luonnosta kohtuuttomasti vaan tajuaisi, miten ihmeellisiä luonnon suuret kierrot ovat ja kunnioittaisi niitä. Meillä Suomessa on tehty tässä ihan hirveitä virheitä esimerkiksi ojittamalla soita, kun ei ole kunnioitettu vesien luonnollista kiertoa, Kainulainen sanoo.

– Uskon myös, että ihmiselle olisi hyvästä elää vuodenaikojen kierrossa ja kunnioittaa työn ja levon rytmiä. ■

B

9

Mikään ei ole niin raskasta, etteikö siitä voisi alkoholilla tehdä vielä raskaampaa Pelipöytäpuhetta-podcastissa muusikko Anssi Kela ja päätoimittaja Jaakko Heinimäki pohtivat ikuista kysymystä, onko viina viisasten juoma.

A

TEKSTI JA KUVA OUTI IKONEN

nssi Kelan ja Jaakko Heinimäen havaintojen mukaan alkoholia otetaan aiempaa sivistyneemmin niin nuorison kuin vanhemmankin väestön keskuudessa. Edes raskas työ rockin parissa ei kaipaa enää niin rankkoja huveja kuin vaikkapa kultaisella kahdeksankymmenluvulla. Keikan jälkeen Kela nollaa päänsä brenkun vetämisen sijaan vaikkapa katsomalla hotellihuoneessa sarjoja ipadilta.

Tosin Kelan tapoihin ei ole koskaan kuulunut viinaksien kanssa kekkuloiminen. Hänen ensimmäinen kosketuksensa alkoholiin tapahtui peruskoulun viidennellä luokalla.

– Muutama luokkakaveri jätti tulematta kouluun. Yhtäkkiä he pamahtivat luokkaan kesken kaiken. Päivä oli aloitettu vanhempien viinakaapin kautta.

Kokemus antoi Kelalle vahvan fiiliksen siitä, että moinen touhu ei ole siistiä. Muutama vuosi myöhemmin Kelan kaverit kaatoivat kotibileissä alkoholia kurkkuunsa kaksin käsin.

– Siinä vaan ei ollut minkäänlaista viehätystä. Kitaran soittaminen ja muut asiat kiinnostivat minua enemmän.

Kelan kotona ei juotu. Heinimäen kotona alkoholia käytettiin, muttei valtoimenaan eikä alkoholinkäyttöä erityisesti peitelty tai lapsia yritetty varjella näkemästä sitä.

– Saunakaljat ja ystävien kanssa paukkujen ottaminen kuuluivat aikuisten tapoihin lapsuudenkodissani. En silti muista, että olisin nähnyt ketään kännissä.

RAAMATUN SUHDE alkoholiin on luonteva, onhan se syntynyt viininviljelys- ja viinikulttuurialueella, jossa viiniä on käytetty ruoka- ja juhlajuomana iät ja ajat. Jeesuskin käyttää puheissaan tavallisesta arkielämästä tuttuja, viinitarhan viljelemiseen liittyviä vertauksia.

Raamatussa ei tuomita alkoholia, mutta muistutetaan, että kännitörttöily ei ole ihmiselle hyväksi.

Sekä Kela että Heinimäki ihmettelevät suomalaista alkoholipolitiikkaa.

– Minusta on outoa, että tupakkaa myydään R-kioskilla, mutta ihminen ei voi kansanterveydellisistä syistä perustaa laatuviinejä myyvää pientä myymälää esimerkiksi kauppahalliin juustokaupan viereen. Olen sitä mieltä, että mitä epäluontevampana ja uhkaavampana alkoholia pidetään, sitä enemmän se sellaiseksi muuttuu, Heinimäki sanoo.

MARTTI LUTHER ja hänen aikalaisensa käyttivät alkoholia huolettomasti mutta sikailematta. Nykyäänkin esimerkiksi Saksassa voi kirkonmenojen jälkeen olla tarjolla lounas ja sen kanssa olutta.

– Suomessa raittiusajattelu on jostain syystä mennyt äärimmäisyyteen.

Aiemmin raittiuden käsite merkitsi lähinnä kohtuukäyttöä. Sitten meille asettui juomalakkoaate, josta kristilliset piirit kiinnostuivat, Jaakko Heinimäki pohtii.

Heinimäellä on missio palauttaa raittiuden käsite alkuperäiseen merkitykseensä. Myös Anssi Kela puoltaa ajatusta, että alkoholiin osattaisiin suhtautua ottaen siitä irti se ilo, mikä siitä on saatavissa.

– Pidän sitä tavallaan viisaampana suhtautumistapana kuin omaani, jossa viinaan ei kosketa lainkaan. Minulla se toimii, mutta en halua sitä erityisesti suositella muille.

Kumpikin on yhtä mieltä siitä, että on olemassa ihmisiä, joille alkoholi ei sovellu lainkaan. Ja mitä tulee vanhaan sanontaan raskaan työn vaatimista raskaista huveista, se on aikansa elänyt.

– Mikään asia ei ole niin raskas, etteikö siitä voisi alkoholilla tehdä vielä raskaampaa, Kela toteaa. ■ Pelipöytäpuhetta-podcastissa pelataan Kimbleä ja puhutaan hyvästä elämästä.

Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Osa 12

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Herättäjäjuhlat Tampereella Herättäjäjuhlat on herännäisyy­ den eli körttiläisyyden vuosittai­ nen kesätapahtuma. Tänä vuon­ na ne järjestetään Tampereen Ka­ levassa 6.–8.7. Juhlakenttä, jossa seurat ja sunnuntain messu pide­ tään, on Liisanpuistossa. Lauan­ tain seurapuhujia ovat muun muassa näyttelijä Laura Malmivaara ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Juhlien oheisohjelmas­ sa on muun muassa perjantai­ilta­ na piknik­konsertti Sorsapuistos­ sa ja lauantai­iltana Suojaavat siivet ­konsertti, jossa kuullaan rau­ han ja sovinnon lauluja.

Leena Väyrynen-Si (keskellä) saa veisata Siionin virsiä työpaikallaan.

Ei peitellä eikä sievistellä Leena Väyrynen-Si veisaa Siionin virsiä joskus imuroidessaankin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

”S

inua kaipaa sydämeni, puoleesi huutaa mun henkeni. On yksin tästä sen ikävästä kyyneleeni.”

Veisuu Herättäjä-Yhdistyksen Seuratuvalla kajahtaa komeasti, vaikka veisaajia on vain kuusi. Yhdistyksen Uudenmaan aluesihteerinä työskentelevä pappi Leena Väyrynen-Si pitää Siionin virsien veisaamista työsuhde-etunaan. Seuroja järjestetään Uudenmaan alueella talvisaikaan useammat viikossa, ja veisaamalla aloitetaan myös työkokoukset ja palaverit – sellainen on nytkin alkamassa. ”Mua auta, Herra! Mä toivon vaan, vaikkei ois toivoa ollenkaan. Nyt minut säästä. En irti päästä, käy siunaamaan.”

Tänään ekstrabonusta on vielä se, että veisattava Siionin virsi 251 sattuu olemaan Väyrynen-Sin lempivirsi. Siihen hän ihastui jo 15-vuotiaana. Jokin siinä osui teini-ikäisen ahdistukseen ja ulkopuolisuuden tunteeseen.

Juhannus­ päivä

LEENA VÄYRYNEN-SI VEISAA joka ilta kouluikäisille lapsilleen iltavirret. Ilman niitä lapset eivät oikein osaa mennä nukkumaan. Hän veisaa myös yksikseen: työasioita miettiessään, ruokaa laittaessaan, autoa ajaessaan.

Tiskatessakin saattaa jokin virsimelodia tulla mieleen. Ja huriseva imuri houkuttaa laulamaan mukana. Aina hän ei edes huomaa laulavansa.

Ilman veisaamista Väyrynen-Si ei voi kuvitella elävänsä. Jokakesäiset herättäjäjuhlat ovat must. Jos hän ei pääse sinne, hän seuraa juhlien ohjelmaa radiosta. Juhlilla suuressa joukossa kokee olevansa osa ajan ja paikan rajat ylittävää, näkymätöntä Kristuksen kirkkoa. Kun veisaajia on tuhansia, veisaaminen on fyysinen kokemus. Siinä on veisaavan joukon kannateltavana, ikään kuin virren sylissä. ■

KIRKON KUVAPANKKI / AARNE ORMIO

Taivaan tähden

23.6.

SIIONIN VIRRET ovat kansan parissa levinneitä ja säilyneitä virsitoisintoja. Niitä lauletaan aina ilman säestystä. Vanhimmat Siionin virret ovat 1600- ja 1700-luvulta. Edelleen jokin niissä koskettaa. Väyrynen-Sin mielestä ne ovat vahvoja ja syviä. Niissä ei peitellä eikä sievistellä. Osuvakin seurapuhe unohtuu pian, mutta virret pysyvät.

Viehättävää on Väyrynen-Sin mielestä sekin, että kukin veisaa äänellään ja siltä korkeudelta, miltä onnistuu. Välillä käy niin, että jokin virsi ei vain lähde, mutta silti se kamppaillaan loppuun asti.

Väyrynen-Si on lähtöisin körttiperheestä, joten hän on kuullut Siionin virsiä jo ennen syntymäänsä. Mutta kunnolla ne avautuivat hänelle vasta teologian opiskelijana, kun hän alkoi käydä körttiopiskelijoiden seuroissa. Hidas veisaaminen, jossa pidetään pitkiä taukoja säkeiden välillä, tuntui kuin omalta hengitykseltä. Pitkän säetauon aikana kerkeää pysähtyä ja miettiä, mitä on juuri laulanut.

Opiskelijoiden seuroissa noudatetaan vanhaa tapaa, että puhujia ei pyydetä etukäteen.

Jos joku niin sanotusti ahdistuu puhumaan, hän puhuu, mutta virsien välissä saatetaan olla hiljaakin. Seuraväelle muodostuu yhteinen rytmi ja hengitys, jossa voi vain olla.

Mitä uusi vaatii? ÄKKISELTÄÄN JUHANNUKSEN päivänsankari Johannes Kastaja vaikuttaa tiukkapipolta, joka tietää, miten asiat ovat ja mihin muidenkin pitäisi mennä. Johannes ei kuitenkaan saarnaa nykyisten tiukkapipojen tapaan asioiden muuttumattomuuden vaan nimenomaan muutoksen puolesta.

Vielä selvemmin hänet erottaa nykyisestä tiukkapiposta se, ettei hän saarnaa muutosta elämisen vaan ajattelemisen tapaan. Jo nimessään hän kantaa luottamuksen uutta suuntaa: Ei hätää. Voit aloittaa alusta. Jumala on armollinen.

Johannes tekee uutta. Uusi ei voi tulla luutunutta mieltäni möyhentämättä.

Niinpä yksinäisyyteni jatkuu ennallaan, ellen asetu uuteen asentoon. Jos tähän asti olen kysynyt, eikö tässä maailmassa ole ketään minua varten, on aika kysyä: Kuka tarvitsee minua? Ketä varten minä itse voisin olla?

Parisuhteeni ei parane ilman, että luovun katkeruuden kovettamista asetelmista. Kokeneet kertovat, että hyvä kasvaa vain hyvää tekemällä.

Kirkko ei uudistu, jos pidän kiinni siitä, mihin itse olen tottunut tai mitä itse tarvitsen. Niiden, jotka haluavat mukaan myös muita, on päästettävä irti langoista, joita ovat tottuneet hallinnoimaan.

Turhautuneet ja pettyneet haluavat muutosta, mutta kukaan ei itse halua muuttua. Uusi on jotakin, mitä kukaan ei tunne. Siksi langat kan-

nattaa antaa sisäisen johanneskastajansa käsiin. Häntä ei pelota, vaikka hän ei tiedä, mihin on matkalla.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Gurun opissa Ohjaajana Raimon Panikkar Raimon Panikkar syntyi 3.10.1918 Barcelonassa. Hän oli katolinen pappi ja uskonnon rajat ylittävä mystikko. Hän oli uskontojen välisen dialogin pioneeri ja kulttuurien välisen rauhanomaisen rinnakkaiselon puolestapuhuja.

Hänen intialainen isänsä oli hindu ja katalonialainen äitinsä katolilainen.

Nuoruudessaan hän liittyi konservatiiviseen katoliseen Opus Dei -järjestöön. Vuonna 1954 hän lähti ensimmäisen kerran Intiaan, mistä tuli hänen elämänsä käännekohta. Hän tutustui intialaiseen spiritualiteettiin ja alkoi etsiä sieltä uusia ilmaisumuotoja kristilliselle uskolle. Myöhemmin hän kirjoitti: ”Jätin Euroopan kristittynä, huomasin olevani hindu ja palasin buddhalaisena lakkaamatta olemasta kristitty.”

Panikkar työskenteli yliopistoissa Intiassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa. Hän oli filosofian, kemian ja teologian tohtori. Hän on kirjoittanut kirjoja useilla eri kielillä. Hänen viimeisiä kirjojaan on The Experience of God: Icons of the Mystery.

Suomessa Raimon Panikkarista on kirjoittanut Jyri Komulainen muun muassa kirjassa Teologia uskontojen maailmassa.

Kellään ei ole yksinoikeutta Jumalaan Kun puhumme Jumalasta, emme puhu jostakin ulkopuolisesta olennosta, vaan elämämme perimmäisestä merkityksestä.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”HILJAISUUS ON paikka, jossa aika ja ikuisuus kohtaavat”, kirjoittaa ka­ tolinen katalonialaispappi Raimon Panikkar. Siellä missä järki, aistit ja tahto hiljenevät, voi kuulla Jumalan puhuvan.

Raimon Panikkar ammensi ajat­ telunsa ja identiteettinsä rakennus­ aineksia kristinuskosta, hindulaisuu­ desta ja buddhalaisuudesta, ja halusi kohdata myös tämän ajan sekulaarin ajattelun. Hän kuoli 91­vuotiaana ko­ tonaan Espanjassa. Hän oli uskonto­ jen välisen vuoropuhelun pioneeri ja rauhanomaisen rinnakkaiselon puo­ lestapuhuja.

Kirjoissaan Panikkar muistuttaa, että maailmanrauha ja ihmiskunnan selviäminen maailmanlaajuisista krii­ seistä ei ole mahdollista ilman uskon­ tojen välistä vuoropuhelua. Hän eh­ dottaa jopa, että meidän tulisi tun­ nustaa toiset uskonnot päteviksi pe­ lastusteiksi. Se voi tuntua monista liian radikaalilta, mutta ainakin mei­ dän tulisi olla valmiita oppimaan toi­ siltamme. Sekin olisi jo hyvä alku, jos oppisimme kuuntelemaan toisiamme kunnioittavasti edes oman perinteem­ me sisällä.

Panikkar ei väitä, että kaikki uskon­ not vievät ilman muuta samaan pää­ määrään. Sen sijaan hän sanoo, että jumalallisella Mysteerillä on monta nimeä, joista jokainen rikastuttaa ja avaa tuota Mysteeriä omalla tavallaan.

KELLÄÄN MEISTÄ ei ole yksinoikeutta Jumalan salaisuuteen. Kun puhumme Jumalasta, emme puhu jostakin ulko­ puolisesta olennosta, vaan elämäm­ me perimmäisestä merkityksestä.

Puhumme hänestä oman kielemme, kulttuurimme ja perinteemme läpi.

Jos Jumalan nimellä on jotain teke­ mistä elämämme kanssa, se on aina viittaus johonkin, mikä ei ole hallus­ samme. Se on toisenlaisen järjestyk­ sen symboli, Panikkar väittää. Se viit­ taa johonkin, mikä vie pohjan kaikel­ ta absolutismilta ja ilmaisee inhimillis­ ten pyrintöjemme tilapäisyyden.

Panikkar sanoo, ettei ole olemas­ sa mitään objektia Jumala, josta meil­ lä voisi olla kokemus. Siinä mielessä tiedämme hänestä vain sen, ettem­ me tiedä.

Ainoa paikka, jossa voimme kohda­ ta Jumalan, on oma elämämme. Se voi olla kokemus siitä, että on vain poh­

Köyhäsanaisen rukous Jumalani, sinä, joka olet kaikkien kuvien ja nimien tuolla puolen, kaiken yläpuolella ja kaiken sisäpuolella, sanani ovat köyhät tavoittamaan sinua.

Hiljennä minut, että kuulisin hiljaisuutesi.

Sinä et kutsu kovin sanoin etkä korkealta.

Hiljaisuutesi puhuu kaikkia sanoja selvemmin.

Siinä on kaikki, mitä tarvitsen.

jaton syvyys, tyhjyys ja poissaolo eikä mitään mihin tarttua, ja kuitenkin sa­ malla juuri siinä on jotain enemmän.

Ystävän katseessa, kauneuden koke­

muksessa tai ahdistuksen pohjalla koskettaa jokin, mitä ei pysty vertaa­ maan mihinkään.

ESIMERKIKSI PANIKKAR ottaa Martti Lutherin. Kun Luther oman ahdis­ tuksensa keskellä teki intuitiivisen löytönsä, että hän on yhtä aikaa vanhurskas ja syntinen, se oli hä­ nen ainutlaatuinen jumalakokemuk­ sensa.

Yhtä aikaa hän tiesi olevansa pe­ lastettu ja uhanalainen, armahdettu ja syntinen. Hänen sisäinen konflik­ tinsa ratkesi. Sen pohjalle hän raken­ si teologiansa.

Mutta se, mistä hän puhui, oli ih­ misen kokemus. Hän kuvasi sellaista ihmisen perustilannetta, jota ei järki, tieto, tunne eikä tahto pysty ratkaise­ maan.

Kokemus siitä, että on jonkin suu­ remman edessä, muuttaa arvojam­ me. Kun olettamuksemme siitä, mitä Jumalan piti olla, rikkoutuu, aukeaa meille uudenlainen vapaus. Se auttaa meitä olemaan takertumatta mihin­ kään, minkä perusteella lausua tuo­ mioita. ”Siitä alkaa vapaus ja elämi­ sen ilo”, Panikkar sanoo. ■

MENOT 21.6. – 19.7.

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Viime vuoden Pride-kulkueeseen ja puistojuhlaan osallistui arviolta 35 000 henkeä. #kirkkoprideilla-rekan lavalla oli muun muassa pahvinen arkkipiispa Kari Mäkisen hahmo.

Kirkko tukee vähemmistöjä Pride-kulkueessa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pride-marssi järjestetään kesäkuun lopussa. Espoon seurakunnat osallistuvat sille ensimmäistä kertaa.

TEKSTI PETRI JÄÄSKELÄINEN KUVA EIJA HARJU

H

elsinki Pride järjestetään jälleen 25.6.–1.7. Viikon aikana järjestetään paljon ohjelmaa paneelikeskusteluista bileisiin. Pride huipentuu lauantaina Helsingin halki etenevään kulkueeseen ja Kaivopuistossa pidettävään puistojuhlaan. Siellä ovat mukana myös pääkaupunkiseudun seurakunnat.

Espoon seurakunta on ensimmäistä kertaa mukana virallisesti. Aiemmin työntekijöitä on ollut mukana yksityishenkilöinä.

– Osallistumme kulkueeseen yhdessä Helsingin ja Vantaan seurakuntien kanssa. Viikolla seurakunnan työntekijöitä on mukana muissa tapahtumissa, kertoo Espoon seurakuntien monikulttuurisuustyön asiantuntija Matti Peiponen.

Kirkon viesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ihmisille on hyvin selkeä: osallistumalla halutaan vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

– Haluamme näyttää, että mielestämme kirkon pitäisi ottaa paremmin huomioon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, Peiponen sanoo.

ESPOON PERHENEUVONTA on näyttävässä roolissa Pride-kulkueessa. Pitkään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita ajanut perheneuvoja Iiris Koskinen on osallistunut Prideen useamman kerran yk-

sityishenkilönä, mutta tällä kertaa hän on mukana perheneuvojana.

– Meillä on kulkueessa oma banderolli, jossa otamme kantaa siihen, että myös sateenkaariperheet tarvitsevat tukeamme, Koskinen kertoo.

”

MIELESTÄMME KIRKON PITÄISI OTTAA PAREMMIN HUOMIOON SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT. ASIANTUNTIJA MATTI PEIPONEN

Aiempina vuosina perheneuvonta on joutunut kamppailemaan siitä, saako banderollissa mainita sateenkaariperheitä ollenkaan. Tuolloin puhuttiin kaikista perheistä, mutta nyt perheneuvojat mainitsevat erityisesti sateenkaariperheet.

Kirkon perheneuvonta on myös aikaisemmin osallistunut Pride-viikon tapahtumiin. Etenkin Helsinki, Vantaa ja Turku ovat olleet aktiivisia. Espoo on toi-

minut vain yksityishenkilöiden voimin.

Espoolaiset perheneuvojat ovat esimerkiksi järjestäneet pop-up-neuvontapisteitä. Tänä vuonna keskitytään itse kulkueeseen ja piknikillä näkymiseen. Lisäksi perheneuvojat jakavat kävijöille Kirkko Helsingissä -tikkareita.

Koskisen mukaan sateenkaariperheiden tukeminen kirkon sisällä on kehittynyt hiljalleen parempaan suuntaan. Hän on optimistinen tulevaisuuden suhteen.

SATEENKAARIPERHEIDEN OSUUS perheneuvonnan asiakkaista on hänestä silti edelleen pienempi kuin mitä sen tilastojen perusteella pitäisi olla. Koskinen haluaa omalla ja Espoon seurakunnan perheneuvonnan toiminnalla näyttää heille tukensa.

– Kirkolla on oppinsa tähden velvollisuus auttaa eniten apua tarvitsevia. Kaikki ovat tervetulleita meille, Koskinen tiivistää.

Pride-viikolla pääkaupunkiseudun seurakunnat järjestävät ohjelmaa Helsingissä. Moniääninen kirkko -tilaisuudessa kirkon sateenkaarityöntekijät keskustelevat yleisön kysymyksistä ja Rakkauden tähden tottelemattomat -keskustelutilaisuudessa esillä ovat sateenkaaripareja vihkineet papit.

Kallion kirkossa järjestetään 29.6. sateenkaarimessu ja samana päivänä Helsingin tuomiokirkon portailla otetaan hääkuva, johon voivat osallistua tasa-arvoisen avioliittolain aikana avioliiton solmineet parit.

Espoon seurakuntien sateenkaaritoiminnasta lisää tietoa www.espoonseurakunnat.fi/sateenkaaritoiminta Helsinki Pride -tapahtuma https://helsinkipride.fi/fi/

MENOT 21.6. – 19.7.

10 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 10 ”Tien raivaaja”. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Pirkko Nurminen, kanttori Sheldon Ylioja.

Messu su 24.6. klo 10 ”Armahtakaa!”

Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Raigo Liiman, urkuri MarjaLiisa Talja, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Konfirmaatiomessu su 24.6. klo 15.

Saaristorippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustaa Pia Härkönen, kanttori Anna-Liisa Haunio. House band.

Konfirmaatiomessu la 30.6. klo 10.

Hvittorp 2 –rippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Erne Hakala, kanttori MarjaLiisa Talja. House band.

Messu su 1.7. klo 10 ”Herran palveluksessa”. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustajina Ari Kunnamo ja Pentti Airaksinen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Marja-Liisa Talja.

Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 15.

Heponiemi 2 –rippikoulun konfir-

maatio. Liturgia ja saarna Tatu Kotilainen, avustaa Pirjo Myllärniemi, kanttori Sheldon Ylioja. House band.

Konfirmaatiomessu la 7.7. klo 10 ”Juhlan aika”. Jamilahden rippikoulun konfirmaatio, toimittajina rippikoulun ohjaajat: Hannu Kalmari, Antti Kujanpää, Iida Rotko ja Vilma Kekarainen. Musiikki: Leena Talvio ja House band.

Messu su 8.7. klo 10 ”Rakkauden laki”. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Päivi Linervo, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Petri Koivusalo.

Konfirmaatiomessu su 8.7. klo 15.

Melontarippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Jyri Hakala, avustaa Sari Vikström-Kivioja, kanttori Petri Koivusalo. House band.

Konfirmaatiomessu la 14.7. klo 10.

Musarippikoulun konfirmaatio, Liturgia ja saarna Sami Marte, avustajina Risto Saarinen ja Netta Mäkinen, kanttori Marja-Liisa Haunio.

Rippikoululaiset vastaavat musiikista kanttorin kanssa.

Messu su 15.7. klo 10 ”Kirkastettu Kristus”. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Risto Saarinen, kanttori Petri Koivusalo.

Konfirmaatiomessu su 15.7. klo 15.

Koivikon rippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Pentti Airaksinen, kanttori Anna-Liisa Haunio. House band.

MESSUT KAPPELEILLA Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu su 15.7. klo 14.

Salamat Masih.

TUOMIOKIRKOSSA KESÄLLÄ Espoon tuomiokirkko on kesällä Tiekirkkona ma−pe klo 11−16.30, jolloin kirkon oppaat ovat paikalla esittelemässä kirkkoa ja sen historiaa, paitsi juhannusaattona. Joka keskiviikko kirkon esittely klo 14.

Tuomiokirkko on avoinna koko kesän joka päivä klo 10−18.

Suvisunnuntain iltamusiikki – kesäkonserttisarja sunnuntaisin klo 19, 19.8. asti. Vapaa pääsy. Ks. Ohjelmatiedot tarkemmin Kirkoissa soi –palstalta.

Urkuyö & Aaria torstaisin klo 21, 30.8. asti. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Lisätiedot: http://urkuyofestival.fi.

Juhannusiltamat – Merikanto 150 to 21.6. klo 21. Rakastetuimpia Merikannon lauluja: Satu Vihavainen, sopraano; Ilkka Vihavainen, basso; Erkki Korhonen, piano ja juonto.

Lisäksi lauletaan yhdessä kesäisiä laulujamme ja suvivirttä. Vapaa pääsy.

Tuomiokirkon urkujen esittely to 19.7. klo 20–20.30 (ennen Urkuyö & Aaria konserttia). Tule tutustumaan tuomiokirkon upeasointisiin ja monipuolisiin urkuihin kanttori Petri Koivusalon opastuksella. Vapaa pääsy.

AURORAN KAPPELI Pekingin riksat − valokuvanäyttely Café Aurorassa 30.9. asti, vapaa pääsy. Café Auroran kesäkahvila on avoinna ti ja ke klo 12−14, 31.7.−29.8.

Juhannusjuhla pe 22.6. klo 18.

Ohjelmassa mm. lipunnosto, ruokailu, yhteislauluhetki, hartaus, ulkoaktiviteetteja ja makkaranpaistoa.

Juhlassa musisoi Juulia Pölönen, kantele. Lopuksi kuljetus juhannuskokolle Pitkäjärvelle.

SUVELAN KAPPELI Suvela siistiksi -tapahtuma ma 25.6. klo 17.30−19. Kokoonnumme Suvelan kappelilla ja lähdemme yhdessä siivoustalkoisiin lähialueelle. Virvoketarjoilu. Tied. Elina Okko 050 438 0189 tai Erne Hakala 050 438 0206.

Suvelan kappelin kesäilta ke 27.6. klo 18-19.30. Mukavaa yhdessäoloa hyvässä seurassa. Mukana pastori Aleksi Majuri, diakoni Elina Okko ja nuorisotyönohjaaja Erne Hakala.

Kahvitarjoilu 2 e.

Raamattukävely to 19.7. klo 17.30-19.

Tule nauttimaan hiljaisuudesta, luonnosta ja Raamatusta!

Tapaamme Sunan koulun luona klo 17.30 ja lähdemme kävelemään kohti Espoon keskuspuistoa.

Varaudu noin tunnin kävelyyn säänmukaisella varustuksella. Virvoketarjoilu. Tied. ja ilm. viim. 19.7. klo 12 mennessä Elina Okko 050 438 0189, elina.okko@evl.fi.

Nuorten kesäilta tiistaisin klo 16-18, 7.8. asti. Kaikenikäisten nuorten kesäinen kokoontumispaikka. Tule tutustumaan toisiin alueen nuoriin ohjatun ohjelman, pelien, laulun,

leikin ja hartauden lomassa! Lisätiedot: www.lujakallio.fi. www.suvelankappeli.fi

25.7 mennessä: pirkko.nurminen@ evl.fi, 040 567 4420. Hinta espoolaisille 90 e, muut 140 e.

JUHANNUSJUHLA JA -KOKKO

NAISTEN PÄIHDELEIRI

Tervetuloa tuomiokirkkoseurakunnan koko perheen juhannusjuhlaan pe 22.6. klo 18 alkaen Auroran kappelille. Ohjelmassa mm. lipunnosto, ruokailu, yhteislauluhetki, hartaus, ulkoaktiviteetteja ja makkaranpaistoa. Lopuksi kuljetus juhannuskokolle Pitkäjärvelle.

RETKIPERHEKERHO NUUKSIOON Ulkoilua, leikkiä ja laulua Nuuksion kauniissa maisemissa ke 20.6. klo 10−13. Yhteinen lauluhetki klo 10.40, omat eväät mukaan ja säänmukainen vaatetus. Seurakunta tarjoaa retkeläisille kahvit, mehut ja keksit klo 11−12. Retkille tullaan omin kyydein. Osoite: Nuuksion Kattila, Kattilantie 425, Espoo. Mahdollisuus omien makkaroitten paistoon. Tiedustelut: Anna Lahtinen, p. 050 434 1063.

VANHASTA KUTOUTUU UUTTA — RYHMÄ YLI 55-VUOTIAILLE Ryhmä kirjallisuudesta ja avarasta hengellisyydestä kiinnostuneille.

Rohkaisemme osallistujia sisäiseen matkaan alustusten, keskustelujen ja omaelämäkerrallisen taidekirjatyöskentelyn myötä. Tuomme taiteen menetelmiä itse kunkin arkeen.

Kokoonnumme kymmenen kertaa Espoon tuomiokirkon srk-talossa joka toinen ma klo 17.30−20.30: 1.10.−25.2. Ohjaajina kirjoittajakouluttaja Heli Hulmi ja pastori Marja Malvaranta. Tiedustelut: marja. malvaranta@evl.fi.

MUSKARIILMOITTAUTUMINEN AVOINNA Koko kesän! Ilmoittautuminen: www.espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/musiikki/muskarit.

HILJAISUUDEN RETRIITTI ”Suo minun iloiten seurata sinua” 17.-19.8. Hilassa. Ohjaajina Virpi Sutelainen ja Pirkko Nurminen. ILM.

Hvittorpissa 17.−20.9. Hinta 45 e.

Ohjelmassa yhdessäoloa, keskustelua, ulkoilua ja hartautta. Etusijalla ensikertalaiset, sitovat ilmoittautumiset 30.8 mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.8 alkaen Virpi Sutelainen, 040 736 9315.

DIAKONIAN AJANVARAUS KESÄLLÄ Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Ota yhteyttä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään ja sovi ajanvarauksesta. Auroran alue: 040 763 6599.

Espoon keskus ja Suvelan alue: 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta), 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö), 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio). Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi:) 040 736 9315. Länsi-Espoon alue: 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso), 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki). Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso).

ASETU EHDOLLE SEURAKUNTAVAALEISSA! Luottamushenkilöt valitaan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 2019−22.

Ehdokasasettelu päättyy 17.9. klo 16.

Ohjeita ehdokkaalle ja muuta tietoa: espoonseurakunnat.fi/vaalit Lue lisätietoa myös: seurakuntavaalit.fi.

SYYSMATIN MARKKINAT 2018 Suosittu koko perheen tapahtuma jälleen la−su 15.16.9. Espoon tuomiokirkonmäellä. Haluaisitko kokea markkinat talkoolaisena? Lue lisää: syysmatinmarkkinat.fi, spoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat, Facebook ja Instagram: SyysMatin Markkinat.

LISÄÄ TAPAHTUMIA Löydät nettisivuiltamme: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi.

ET lev 233 x 104 mm

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 21.6. – 19.7.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1

MESSU Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 11 kirkko. Kuusanmäki, Ojala.

Messu su 24.6. klo 11 kirkko. Olli, Knuutti, Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 24.6. klo 17 Soukan kappeli. Knuutti, Ojala. Piknik-kirkkokahvit.

Seuraava sunnuntaimessu Soukassa 5.8. klo 17.

Messu su 1.7. klo 11 kirkko. Kohijoki, Kuusanmäki, Lonka. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 8.7. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Erkko, Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 15.7. klo 11 kirkko. H. Lehti, Santaharju, Lonka. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 22.7. klo 11 kirkko. Erkko, Sinervo, Lonka. Piknik-kirkkokahvit.

tiedustella myös seurakuntatoimistosta ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 6000.

Elintarvikejakelu ma-pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako 8.40.

Diakoniaruokailu alkaa ma 13.8. ma ja to klo 12 kirkko, ti klo 11 Soukan kappeli.

Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to klo 14–15.30, Meriemy, Merenkäynti 3, parittomat viikot.

Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848.

TOIVON TORI

ASIAA PAPILLE? Päivystävää pastoria voi arkipäivisin klo 9–15 kysyä seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 tai kirkon vahtimestarilta 050 432 7512.

OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

RUKOILLAAN Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

KAKEN KAHVILA Kirpputorimme on avoinna to 21.6. ja 28.6. klo 12–18 sekä la 30.6. klo Tule juttelemaan ja tapaamaan 11–15 os. Soukankaari 8 B. Heinämuita kahvikupin äärelle pe klo 12–14 kuussa tori on suljettu. EL 91 x 164 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteismm

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

työssä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

Kahvila lomailee heinäkuun.

NÄHDÄÄN RANNALLA Saunapaku ja pappi biitsillä ti 26.6.

Klobben klo 15–20. Pelejä ja leikkejä, laulua ja juttelua, sauna lämpiää klo 17–19.30.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta pe klo 17–22 Sode, koko kesän ajan, paitsi juhannusaattona.

ON JUHLA JA JUHANNUSILTA Vietetään kaupunkijuhannusta pe 22.6. klo 18–21 Soukan kappeli.

Lipunnosto ja ruokailu klo 18, ohjelmaa klo 19 ja iltahartaus klo 20.30.

Salaatti 4 e, grillimakkara 1 e, muurinpohjalettu 2 e, kakkukahvit 2,5 e.

Tarjoilulippuja myydään lippupisteessä. Ohjelmassa mm. yhteislaulua, juhannusvisa ja juhlapuhe.

Mukana pastori Jukka Knuutti, kanttori Helena Yli-Jaskari, diakoniatyöntekijät Eija Siivonen ja Liisa Pohjonen sekä joukko vapaaehtoisia.

Ei ilmoittautumista.

ESPOO-PÄIVÄ ESPOONLAHDEN KIRKOSSA

Piknik-kirkkokahvit kirkolla su klo 11 messun jälkeen ja Soukan kappelissa vielä su 24.6. messun jälkeen, seuraavan kerran 5.8. Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua, messuvieraat voivat tuoda pientä purtavaa jaettavaksi.

Vihdoinkin vihille? Vihkiyö pe 24.8. klo 21–00. Juhlista kesän viimeistä viikonloppua menemällä naimisiin!

Rennot ristiäiset! Aamukaste la 25.8. klo 9–12. Kastepukukin löytyy paikan päältä.

Seurakunta tarjoaa kakkukahvit vihkiparille / kasteperheelle ja n. 10 vieraalle.

Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus, ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

KESÄAIKAAN

WE WANT YOU!

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu 09 8050 6000 ma-pe klo 9–15, to 21.6. klo 9–13.

Kirkko avoinna 12.8. saakka ma, ti, to ja pe klo 8–15, ke 8–21, la 9–17 ja su 9–18.

Soukan kappeli avoinna 12.8. saakka vain kirkollisten toimitusten ja varausten ajan. Heinäkuussa kappelilla ei ole klo 17 messua.

Tule kerhonohjaajaksi ja pääset ohjaamaan alakouluikäisten harrastuskerhoja viikoittain. Ohjaajina on niin rippikoulun käyneitä nuoria kuin aikuisiakin. Tehtävään koulutetaan.

Kerhorekry ma 13.8. klo 17 kauden 2018–2019 ohjaajille Sode, Soukantie 13.

Leiri kerhonohjaajille pe-su 17.– 19.8. Hvittorp.

Ilmoittaudu mukaan www.sodesode.fi. Lisätietoa Stella Björkholm 040 596 1686 tai Laura Malme 040 546 5196, etunimi.sukunimi@evl.fi.

OLLAAN IHAN PIHALLA

TUKEA JA APUA Diakonian palveluajan varaus Espoonlahden kirkolla ma klo 9–10 p.

09 8050 6638. Palveluajan varaus Soukan kappelilla to 21.6. ja 28.6. klo 9–10, p.09 8050 6738, jatkuu elokuussa. Diakoniatyöntekijää voi

HALUATKO VAIKUTTAA? Asetu ehdolle seurakuntavaaleissa.

Marraskuussa 2018 äänestetään

A

11

kirkkoon ja seurakuntiin uudet päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Luottamushenkilöt päättävät mm. siitä, millaisia linjauksia Espoon seurakunnat seuraavina vuosina tekevät ja mihin seurakuntien varoja käytetään. Lue lisää: espoonseurakunnat.fi/vaalit.

SYYSTÄRPPEJÄ Yhteislauluilta la 11.8. klo 17 Pakkasvuoren ulkoilmanäyttämö Saunapaku ja pappi biitsillä ti 14.8.klo 15–20 Hanikan virkistyskeskus Sinustako PopUp-vapaaehtoinen?

Info ti 28.8. klo 18 kirkko Kristittynä Kuubassa ke 5.9. klo 18.30 kirkko Seurakunta sekaisin -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä alk. to 6.9. klo 18 kirkko, pastori, TT Kari Kuula Lähetystyön Kairos-intensiivikurssi alk. torstai-iltaisin 6.9., os. Kuunkehrä 4 Kerhonohjaajien ja vapaaehtoisten siunaaminen su 9.9. klo 11 kirkko Toiveena sisäinen paraneminen ma 10.9. klo 18.30 kirkko, psykologi Satu Lähteenkorva Kristillinen vertaistukiryhmä Krito alk. ti 18.9. klo 18.30 kirkko Sanan ja rukouksen ilta ke 19.9. klo 18.30 kirkko, Eliina Heinonen KRS Alfa-kurssi alk. to 27.9. klo 18.30 kirkko Kirppis la 29.9. klo 11–14 kirkko Vauvakirkko su 7.10. klo 15 Soukan kappeli Naisten Pankki ke 10.10. klo 18.30 kirkko Kristinusko, ihmisarvo ja rauha ke 24.10. klo 18.30 kirkko Luukas 10 – Tapa elää -koulutus alk. to 25.10. klo 10–12 kirkko Taaperokirkko su 28.10. klo 15 kirkko Saviruukku 40 v -konsertti ke 31.10. klo 18.30 kirkko, Jukka Salminen ja bändi, Nardus Kristinusko ja uudet hengelliset liikkeet ke 14.11. klo 18.30 kirkko Okran 10-vuotisjuhlakonsertti su 18.11. klo 19 kirkko Joulupolku la 1.12. klo 10–14 Soukan kappeli Joulumyyjäiset la 15.12. klo 11–14 kirkko Tuomaanpäivän joulukonsertti pe 21.12. klo 20 kirkko Synttäreitä tulossa! Mäntykappeli 20 vuotta, Soukan kappeli 40 vuotta ja Iivisniemen seurakuntakoti 50 vuotta

Menokasvo

Tiekirkko-opas kertoo tuomiokirkon seinämaalauksista Toimit tiekirkko-oppaana Espoon tuomiokirkossa, Johanna Hervonto. Mitä työhösi kuuluu?

Keskustelen kirkossa kävijöiden kanssa ja opastan heitä.

Kerron kiinnostuneille kirkosta ja sen historiasta sekä avustan suntiota, esimerkiksi laitan virsinumeroita tauluille.

Tuomiokirkolla on ikää yli 500 vuotta. Kiinnostaako paikan historia vierailijoita?

Kyllä kiinnostaa. Suurta osaa kävijöistä kiinnostaa kirkon tapahtumat vuosisatojen varrelta sekä erityisesti seiniltä löytyvät maalaukset. Osa haluaa tulla vain hiljentymään.

Mitä Espoon tuomiokirkko merkitsee sinulle?

Tämä on kotikirkkoni, joten olen käynyt täällä pienestä pi-

Mikä on sinun suosikkikirkkosi?

En osaa oikein sanoa. Berliinin tuomiokirkko on kyllä hieno.

Tietenkin Espoon tuomiokirkko jo pelkästään siksi, että tämä on niin tuttu paikka.

Kesätyösi kirkossa päättyy juhannusviikolla. Miten kesäsi jatkuu?

Juhannukseksi lähden mökille ja sen jälkeen riparille isoseksi. Ruisrockiin ollaan kaverin kanssa menossa ja Tampereelle kaveriporukalla. Syksyn ylioppilaskirjoituksiinkin pitäisi lukea.

PAULA HUHTALA Espoon Tiekirkkoja ovat Espoon tuomiokirkko, Otaniemen kappeli ja Tapiolan kirkko. Lisätietoja www.tiekirkot.fi

ESKO JÄMSÄ

Kannattaako poiketa kesämatkalla kirkossa?

Ehdottomasti, koska ympäri Suomea on monia kauniita ja mielenkiintoisia kirkkoja. Niistä voi oppia paljon maamme historiaa tai mennä sisään vaikka hetkeksi rauhoittumaan.

täen joulukirkossa ja muissa toimituksissa. Minut konfirmoitiin täällä ja olen osallistunut monien muidenkin konfirmaatioihin.

MENOT 21.6. – 19.7.

12 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12

MESSUT JA HARTAUDET Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit la 23.6. klo 11 Leppävaaran kirkon pihalla. Auringon helliessä jumalanpalvelus vietetään suihkulähteen reunalla, sateen sattuessa sisällä. Laaksonen, Hyry.

Messu ja kirkkokahvit su 24.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Laaksonen, Hyry.

Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Noin puolen tunnin rukoushetki koostuu hiljaisuudesta, rukouksesta, laulusta ja raamatuntekstistä.

Messu ja kirkkokahvit su 1.7. klo 11 Leppävaaran kirkko. Juvela, Alanne, Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 8.7. klo 11 Leppävaaran kirkko. ”Rakastakaa vihamiehiänne”, sanoo Jeesus. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Alanne, Koskela, Noponen.

Messu ja kirkkokahvit su 15.7. klo 11 Leppävaaran kirkko. Koskela, Latvanen. Sari Anetjärvi, laulu.

KAIKEN KANSAN JUHANNUSJUHLA

kia! Yhteislaulua haitarin säestyksellä, kesäisiä runoja ja kansanmusiikkia, lapsille pomppulinna, tehtävärata ja tikkakisa. Grillissä herkkuja makkaranrakastajille ja kasvissyöjille, lisäksi vohveleita, kahvia, mehua ja pullaa. Vapaaehtoinen maksu Venäjän Karjalan lähetystyölle.

Hartaus kappelissa klo 17. Kuljetus Karakappelin edestä klo 14.30. Paluukyyti Perkkaalta noin klo 17.30.

KESÄKAHVILA Kohtaamispaikka kaikenikäisille joka toinen ke klo 13–14 Karakappelissa. Kahvipannu kuumana klo 13–13.30. Hartaus/lauluhetki klo 13.30. Ke 27.6. pappi Merja Alanne. Ke 11.7. diakoni Noora Rajala.

KESÄILLAN LAULU JA EHTOOLLINEN Puolisen tuntia kesäisiä lauluja yhdessä laulaen. Lopuksi lyhyt ehtoollishetki. Joka toinen ke klo 18 Karakappelissa. Ke 4.7. pappi Timo Salo ja kanttori Kullervo Latvanen.

Ke 18.7. pappi Inkeri Juvela ja kanttori Outi Noponen.

KESÄRAAMATTUPIIRI Kesäraamiksessa tutustutaan Raamatun ensimmäisiin lukuihin luomisesta Nooan arkkiin. Joka ma klo 18–20 Leppävaaran kirkolla (4.6–6.8). Osallistuminen ei edellytä Raamatun tuntemista eikä sitoutumista. Aluksi yhteislaulua ja ohjelmaa, jonka jälkeen jakaannutaan pienryhmiin. Tied. Rauni Hartikainen-Kaukinen 040 523 3380.

Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu kesäaikaan klo 11.

Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 11. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski.

Messu su 24.6. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Sirpa Tolppanen, kanttori Mikko Niinikoski.

Messu su 1.7. klo 11. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Jussi Koski, kanttori Sari Rautio.

Messu su 8.7. klo 11. Liturgia ja saarna Mia Wrang, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Sari Rautio.

Messu su 15.7. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Mia Wrang, kanttori Mikko Niinikoski.

Matinkappeli: Kesäkirkko ti 26.6. klo 13. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen. Tule hetkeksi hiljentymään Matinkappelille. Kesän ajan joka tiistai klo 13 kesäkirkko tai -hartaus viikosta riippuen. Hartaushetken jälkeen kahvit kesäkahvilassa klo 13.30–15.

Kesäkirkko ti 3.7. klo 13. Liturgia ja saarna Mia Wrang.

Klo 18 grillailua ja yhteislaulua suihkulähteen reunalla. Klo 19 konsertti kirkkosalissa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu seurakunnan musiikkityölle.

Soivaa romantiikkaa to 5.7. Janne Oksanen, piano & Otto-Aaron Takala, sello esittävät kappaleita säveltäjiltä Brahms, Kuula, Janacek, de Falla.

Kaksi naista ja yhdet urut to 2.8.

Jaana Jokimies & Irina Lampen taituroivat uruilla nelikätisesti ja -jalkaisesti. Duo hurmaa niin vauhdikkailla, romanttisilla, kepeillä kuin vakavammillakin urkukappaleilla.

Vertaistukiryhmässä samantapaisia kerralle. Tutustumme sinuun ja asioita kokeneet saavat jakaa surua tarinaasi ennen ryhmän alkua yhteikeskenään. Tässä ryhmässä voit sesti sovitulla ajalla. Tied. ja ilm. puhua avoimesti läheisen päihteiden diakoni Riitta Türkmen 040 546 5198, käytöstä, päihteisiin kuolemasta ja pappi Timo Salo 040 576 0181. kokemuksistasi. Toivomme, että Seuraa somessa ja verkossa! kuolemasta olisi kulunut vähintään leppavaaranseurakunta.fi puoli vuotta. Suljettu ryhmä kokoon- facebook.com/leppavaaranseuratuu torstaisin klo 17–19 Leppävaaraskunta sa (13.9.–15.11.). Paikka ilmoitetaan @leppavaaransrk erikseen osallistujille.

LEToivomme lev 91 x 109nuortensiipi.fi mm ryhmäläisten tulevan jokaiselle @nuortensiipi

SOIVA KESÄKAHVILA -KONSERTTISARJA Konsertti kirkkosalissa ja kahvia ja rupattelua kirkon pihalla. Kolmena torstaina klo 12 Leppävaaran kirkolla.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu musiikkityölle.

Kaiu, kaiu lauluni to 21.6. Avauskonsertissa sellisti-laulaja Seeli Toivio ja urkuri-pianisti Pauliina Hyry virittelevät kesäisiä tunnelmia mm. Merikannon, Kuulan, Bachin ja Saint-Säensin sävelin.

Tunnelmakuvia kesäpäivään to 19.7. Vuokko Saariaho, laulu ja piano, Outi Noponen, laulu ja piano esittävät tunnelmallisia yksinlauluja eri säveltäjiltä.

Lauluja armosta ja ikävästä to 16.8.

Tiia Saari, laulu ja piano, Kullervo Latvanen, laulu, kitara ja piano.

SURURYHMÄ PÄIHTEISIIN KUOLLEIDEN LÄHEISILLE Menetys pysäyttää aina ja saa usein tuntemaan itsensä yksinäiseksi.

Juhannuskeidas keskellä kaupun-

Olarin seurakunta

KESÄILTA KIRKOLLA: GRILLAILUA JA KONSERTTI

Kesäkirkko ti 10.7. klo 13. Liturgia ja saarna Mia Wrang.

Kesäkirkko ti 17.7. klo 13. Liturgia ja saarna Juha Virta.

KIRKKOPÄIVYSTYS Sinua varten ke klo 13–16 Olarin kirkossa. Kaipaatko kuuntelijaa, keskustelua, hiljentymistä, kupposen kuumaa kahvia tai haluatko tutustua Olarin kirkkoon? Jos itse haluat kirkkopäivystäjäksi, ota yhteyttä:marja.jauhiainen@evl.fi.

MUSIIKKIA JA KESÄKAHVILA KIRKONMÄELLÄ Ke klo 13 Olarin kirkko. Musiikkihet-

KURSSI

kessä musisointia ja yhteislaulua ja sen päälle kahvit kesäkahvilassa klo 15 asti.

KAPPELEIDEN KESÄKAHVILAT – COLOURFUL SUMMER CAFE Matinkappelilla tiistaisin klo 13–15.

Matinkappelilla kesäkirkko tai hartaus klo 13 ja kahvila sen jälkeen.

Christian Worship Service at 13 in Matinkappeli.

Olarin kappelilla torstaisin klo 13–15.

juhannusta Velskolan toimintakeskukseen juhannusaattona 22.6. klo 15–21. Piknik klo 15 alkaen (grillit ja nuotiopaikka, omat eväät), lapsille pomppulinna, pelejä ja leikkejä, saunat 15–19.30, päivällinen klo 16 ja 17 (aikuiset 7 e, lapset 3 e), lipunnosto ja ohjelmaa klo 18, makkaranpaistoa (makkara 1 e, pillimehu 1 e), kokko 19.30 sään salliessa. Tapahtuma päättyy klo 21. Kaikki maksut vain käteisellä.

SAAREEN SAUNOMAAN

Sauna lämpiää Stora Blindsundissa, Matinkylän edustalla, ke 6.6.

Tule viettämään koko138 perheen OL lev x 91 mm – 29.8. Parillisilla viikoilla saunavuo-

VELSKOLAN JUHANNUS

ro miehille klo 17–18.30 ja naisille klo 18.30–20. Parittomilla viikoilla vain naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista parillisilla viikoilla klo 17 ja klo 18, parittomilla viikoilla vain klo 18.

Saarimaksu 3 e, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. HUOM! Saariretki ei sovi liikuntarajoitteiselle. Kova myrsky estää saunomisen.

Ei lemmikkieläimiä mukaan. SeKaVa (= seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt). Lisätietojä p. 0440 688 068.

KAIKKI ELÄMÄNI VÄRIT – TAIDETERAPEUTTINEN TUTKIMUSMATKA ITSEEN Neljän päivän maalausmatkalla matkakumppaneina ovat väripurkit ja purnukat, Raamatun tekstit ja eletty elämä yksin ja yhdessä.

3.–6.7. ti–pe klo 10–16, Olarin kirkon kerhosiipi. Taidemateriaalit sisältyvät hintaan. Vähävaraiset 40 e, muut 90 e. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT 1.6. alkaen: diakoni, ryhmätaideterapeutti Kristiina Huotari p. 050 570 4904, kristiina. huotari@evl.fi.

KAIROS-KURSSI Lähetysaiheinen intensiivikurssi kaikille kristityille kouluttaa, inspiroi ja haastaa. Kurssi sopii kaikille, jotka tahtovat syttyä lähetystyölle ja vahvistaa omaa lähetysnäkyään.

Olarin kappelilla to klo 18: 6.9., 13.9., 20.9., 27.9., 4.10. Lisäksi viikonloppu 5.–7.10. Hinta 60 e. LISÄTIETOJA markus.silvola@evl.fi ja eveliina. roznovski@evl.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

menovinkki

Monta roskaa illassa Suvela siistiksi -tapahtuma maanantaina 25.6. klo 17.30−19. Kokoontuminen Suvelan kappelilla. Roskia kerätään pienryhmissä eri puolilla aluetta. Tempauksen idea on lainattu Roska päivässä – liikkeeltä.

Suvela siistiksi ma 25.6. klo 17.30.

Suvelan kappeli, Kirstintie 24.

Lue lisää Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Menot s. 14.

Musiikkia kesäiltojen hämyyn Urkuyö ja Aaria soi Espoon tuomiokirkossa kesätorstaisin. Juhannusiltamiin 21.6. vapaa pääsy. Muihin konsertteihin liput 14–29 euroa. Ohjelmassa on muun muassa Merikannon rakastetuimpia lauluja ja liedin juhlaa.

Urkuyö & Aaria –festivaali torstaisin klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Lue lisää Kirkoissa soi, Menot s. 18.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10–14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi HUOM. kesäaika, ks. kauniaistenseurakunta. fi tai puh.tiedote Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Juhannuspäivän messu la 23.6.

Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Anna Marte, kirkkokahvit. Juhannuspäivänä laulamme lauluja Suvilinnun laulukirjasta sekä messussa että kirkkokahveilla.

Su 24.6. Kari Kuula ja kantt. Anna Marte, kirkkokahvit. Su 1.7. saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Anna Marte, mukana nimikkolähetit Upu ja Jan-Eerik Leppänen, kirkkokahvit. Su 8.7. ja su 15.7. Silja Hyvärinen ja kantt. Anna Marte, kirkkokahvit.

KESÄKAHVIT Kirkon sisäpihalla klo 14 (sateella sisällä). Ke 27.6. Kelttiläisistä rukouksista, Anna-Kaisa Tuomi ja Anna Marte. Ke 4.7. Runon ja suven päivän tunnelmissa, Anna Marte. Ke 11.7. mukana kesäpappi Silja Hyvärinen ja Anna Marte. Ke 18.7. Lapset aikasillalla, Sanni Hackman, Teija Palolahti.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT

Viikkomessu ke 18.7. klo 8. Tapiolan kirkko. Salmensaari, Jurmu.

Messu su 22.7. klo 10. Tapiolan kirkko. Puranen, Hatakka, Jurmu.

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN Konserttisarja kesätiistaisin klo 12.

Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

KIRKKOMUSIIKIN HELMIÄ Konsertti la 25.8. klo 20. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 10. Tapiolan kirkko. Tervonen, Tiihonen, Hyvönen.

Messu su 24.6. klo 8. Tapiolan kirkko.

Tiihonen, Tervonen, Malkamäki.

Viikkomessu ke 27.6. klo 8. Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Messu su 1.7. klo 10. Tapiolan kirkko.

Ristimäki, Salmensaari, Hapuli.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 1.7. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 4.7. klo 8. Tapiolan kirkko. Salmensaari, Hapuli.

Messu su 8.7. klo 10. Tapiolan kirkko.

Tervonen, Hatakka, Hapuli.

Viikkomessu ke 11.7. klo 8. Tapiolan kirkko. Hatakka, Hyvönen.

Kirkastussunnuntain messu 15.7. klo 10. Tapiolan kirkko. Salmensaari, Ristimäki, Hyvönen. Messussa kuultava urkumusiikki edustaa Aikamme kirkkomusiikkia.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 15.7. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

RYHMÄT JA PIIRIT

SUVEN JA SUOMALAISEN PIANOMUSIIKIN JUHLAA

GRANKULLA KYRKA

Pe 6.7. klo 19 Kauniaisten kirkossa.

Janne Oksanen, piano ja Anna Marte, laulu. Kuula, Sibelius, Merikanto.

Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

KESÄN NUORTENILTA Kirkon nuortentilan läheisyydessä grillataan tai paistetaan lettuja ti 10.7. klo 18 – 21 (hartaus n. klo 19.30).

PERHEPUISTO ELOKUUSSA To 2.8., ti 7.8., to 9.8., ti 14.8. ja to 16.8. klo 10–12 Kauniaisten kirkon leikkipuistossa. Puistopäivinä on ohjelmassa pieni hartaus ja laululeikkihetki, puistotoimintaa ja vapaata leikkiä. Myös grilli lämpenee, omat eväät.

AIR – AIKUISTEN RIPARIVIIKONLOPPU 7.–9.9. Riuttarannan leirikeskuksessa vetäydytään kiireisen arjen keskeltä nauttimaan hyvästä seurasta, ruoasta, liikunnasta, levosta ja yhteisestä ohjelmasta. Lisätietoja srk:n verkkosivuilta. Ilmoitt. 15.8. menn. kauniaisten.suom.srk@evl.fi.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet 26.6-31.7 tisdagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–13.30, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

Mieli maasta -vertaistukiryhmä masentuneille, ke klo 18. Tapiolan kirkko.

Kohtaamispaikka to klo 12.30.

Tapiolan kirkko. Kaikille avoin keskusteluryhmä. Tied. Sanna Tuusa 050 452 2874.

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

LÄHETYS Lähetyksen kesäseurat ke 27.6. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Mukana Aili Maria Manninen ja Antti Rusama.

Tarjoilu alk. klo 18.

L10T-KOULUTUS Koulutus ke 26.9. klo 18–20. Tapiolan kirkko. Anu Ristimäki. Valmennus rohkaisee osoittamaan Jumalan rakkautta arjessa ja elämään sydän

A

13

avoimena lähimmäisille. Sopii varhaisnuorista senioreihin. Ilm. viim.

19.9. seurakuntapastori Anu Ristimäki, anu.ristimaki@evl.fi, 050 322 3520 Tapiolan seurakunta tai vapaaehtoistyön ohjaaja Heli Siltakorpi, heli. siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876 Leppävaaran seurakunta. Lisätied.

Kristiina Nordman, kouluttaja, TM, kristiina.nordman@sana.fi, 0400 792 622.

TA lev 91 x 113 mm

Lisää ohessa.

2×

MENOT 21.6. – 19.7.

MUSKARIIN ILMOITTAUTUMINEN Muskareihin mahtuu vielä mukaan!

Ilm.lomake auki koko kesän osoitteessa: espoonseurakunnat.fi/tapiolan-seurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/muskarit. Muskariopettaja vahvistaa paikan viim. elokuussa.

Liisa Soinio liisa.soinio@evl.fi, 040 539 4049.

URBAANI JUHANNUS Juhannusjuhla pe 22.6. klo 12–14.30, Tapiolan kirkolla. Yhteislaulua, ruokailua, runonlausuntaa, haitarimusiikkia ja lapsille omaa ohjelmaa.

Ruokailu: aikuiset 4 e, lapset 3-14 v 2 e, alle 3-v ilmaiseksi.

Lisää ohessa.

SÖ 24.6 Gudstjänst kl. 12. Kaffe i nedre salen.

SÖ 1.7 Gudstjänst kl. 12. Kaffe i nedre salen.

SÖ 8.7 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

SÖ 15.7 Gudstjänst kl. 12. Kaffe i nedre salen.

DIAKONIMOTTAGNING TO 21.6 och 28.6.och brödutdelning kl. 10-11.

SOMMARCAFÉ TO 21.6, 28.6, 5.7 och 12.7 på kyrkans innergård kl. 13.30–15.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

MIDSOMMARFEST Fre. 22.6. Mataskärs lägercentrum kl. 16–18. Traditionell midsommarfest med servering, andakt och program. Terlinden, Malmgren, Hartikainen. Marja Antila, violin.

HÖGMÄSSOR Midsommardagen lö. 23.6. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ahlbeck, Kronlund.

Sö. 24.6. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Terlinden, Wikman. Klockstapelkaffe varje sö. t.o.m. 19.8.

Sö. 1.7. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Jäntti, Wikman.

Mataskärs kapell k. 13.30. von

Martens, Kronlund, deltagarna i Mataskär 2 -skriftskolan.

Sö. 8.7. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Ahlbeck, Wikman.

Sö. 15.7. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Rönnberg, Kronlund.

KVÄLLSMÄSSOR I MATASKÄRS KAPELL To. 5.7 kl. 18. Terlinden, Kronlund, Mataskär 3 -skriftskolan.

To. 12.7 kl. 18. Ahlbeck, Kronlund, Mataskär 4 -skriftskolan.

To. 19.7 kl. 18. Jäntti, Sabina Kyllönen, lägret för daglediga och seniorer.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN I ESBO DOMKYRKA

Sö. 8.7 kl. 19. Arpeggio. Katri Tikka, harpa. Bach, Smetana, Debussy, Hosokawa, improvisation.

Sö. 15.7 kl. 19. TransAtlantic. Jackson C. Crawford, saxofon, Anna-Maria Lehtoaho, orgel. Debussy, Bach, Fauré, Mahler.

Fritt inträde. Konsertserien fortsätter varje sö. kl. 19 t.o.m. 19.8.

ORGELNATT & ARIA Varje to (t.o.m. 30.8) kl. 21 i Esbo domkyrka. Mer info och biljetter: urkuyofestival.fi/sve

SOMMARTRÄFF Ti. 26.6 och 10.7. Olars kyrka, svenska sidan kl. 13–14.30. Andakt, kaffe med tilltugg, program, samvaro.

Sö. 24.6 kl. 19. Cantate Domino.

Håkan Wikman, orgel, Marja Antila, ÖPPEN MOTTAGNING violin. Allsång: Virsikirja & Psalmbok Sö. 1.7 kl. 19. Psalmus. Markus Varje to. Esbo svenska församlings Malmgren, orgel. Reubke, Mendelskansli, Kyrkog. 10, kl. 10–12. Kom och sohn, Merikanto, Bach, för samtal. s.13improvisation. lev 91 x 65 träffa mmdiakoniarbetaren PaKe

14 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

MENOT 21.6. – 19.7.

Kirkoissa soi

Apua & tukea

Soiva kesäkahvila: ”Kaiu, kaiu lauluni klo 12 Leppävaaran kirkko.

Konserttisarjan avauskonsertissa sellisti-laulaja Seeli Toivio ja urkuripianisti Pauliina Hyry virittelevät kesäisiä tunnelmia Merikannon, Kuulan, Bachin ja Saint-Säensin sävelin. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu musiikkityölle.

Konsertin jälkeen kahvia ja rupattelua kirkon pihalla.

Kontrastit klo 18 Leppävaaran kirkko. Klassisen musiikin konsertissa kuullaan lauluja ja aarioita säveltäjiltä Bach, Pergolesi, Händel, Mozart, Gounod ja Verdi. Laulusolisteina sopraano Natalia Tsarikova ja koloratuurisopraano Senja Isavnina, pianistina Janina Närhi, viulistina Artemi Gvazana. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelma 10 e Espoon seurakuntien venäjänkielisen työn hyväksi.

Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa: Juhannusiltamat – Merikanto 150. Rakastetuimpia Merikannon lauluja: Satu Vihavainen, sopraano; Ilkka Vihavainen, basso; Erkki Korhonen, piano ja juonto. Lisäksi lauletaan yhdessä kesäisiä laulujamme ja suvivirttä.

Vapaa pääsy.

esittävät kappaleita säveltäjiltä Brahms, Kuula, Janacek, de Falla.

Ilta alkaa klo 18 grillailulla ja yhteislaululla kirkon pihalla. Ks. koko Kesäilta kirkolla -sarja Leppävaaran seurakunnan omalta palstalta s. 14.

Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa: Rautavaaran Vigilia. Valamon hämyisen kesäillan muistojen innoittamana Einojuhani Rautavaara sävelsi ortodoksisen messun, joka on täynnä mystistä tunnelmaa. Helsingin kamarikuoro.

Niall Chorell, tenori; Tuukka Haapaniemi, basso; Nils Schweckendiek, johtaja. Liput 14−29 e: lippu.fi.

PE 6.7.

Suven ja suomalaisen pianomusiikin juhlaa klo 19 Kauniaisten kirkossa. Janne Oksanen, piano ja Anna Marte, laulu. Kuula, Sibelius, Merikanto. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

SU 8.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Arpeggio klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Harppu ja harpisti yllättävät monipuolisuudellaan. Katri Tikka, harppu. Bach, Smetana, Debussy, Salzedo, Hosokawa, improvisaatio.

Vapaa pääsy.

SU 24.6.

TO 12.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Cantate Domino klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Keskikesän yhteislauluilta holvikirkossa. Kesäisiä virsiä kahdella kielellä yhdessä ja erikseen. Håkan Wikman, urut; Maria Antila, viulu. Virsikirja & Psalmbok. Vapaa pääsy.

Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa: Mariinskin uusi tähtisopraano. Pelageya Kurennaya, sopraano; Marita Viitasalo, piano. Liput 14−29 e: lippu.fi.

TI 26.6., 3.7., 10.7., 17.7.

Musiikkia puolenpäivän aikaan -konserttisarja kesätiistaisin klo 12 Tapiolan kirkossa. 26.6. HannaMaria Hapuli, urut. 3.7. Manfred Gräsbeck, viulu, Maija Lehtonen, urut. 10.7. Maria Kettunen, mezzosopraano, Jyrki Korhonen, basso, Pirkko Hyttinen, piano. 17.7. Tiina Karakorpi, piano, Eeva Rapeli, piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle. Vapaa pääsy. Konsertit kestävät n. 30 min.

TO 28.6.

Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa: Liedin juhlaa. Yrjö Kilpisen laulut ja syksyllä 2017 pidetyn Lied-sävellyskilpailun palkitut sävellykset. Kaisa Ranta, sopraano; Essi Luttinen, mezzosopraano; Merja Mäkelä, mezzosopraano; Nicholas Söderlund, bassobaritoni; Kirill Kozlovski, piano; Ilkka Paanenen, piano. Liput 14−29 e: lippu.fi.

SU 1.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Psalmus klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Tuomiokirkon isojen urkujen koko arsenaali on käytössä, kun Markus Malmgren vyöryttää urkumusiikin rakastetut suurteokset holvikirkon akustiikkaan. Kuulemme myös taidokasta improvisaatiota tutuista teemoista. Reubke, Mendelssohn, Merikanto, Bach, improvisaatio. Vapaa pääsy.

TO 5.7.

Soivaa romantiikkaa klo 19 Leppävaaran kirkko. Janne Oksanen, piano & Otto-Aaron Takala, sello

SU 15.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Transatlantic klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Maineikas yhdysvaltalaisfonisti ja monipuolinen suomalaisurkuri yhdistävät jälleen voimansa. Jackson C. Crawford, saksofoni (USA); Anna-Maria Lehtoaho, urut. Debussy, Bach, Faure, Mahler.

Vapaa pääsy.

TO 19.7.

Soiva kesäkahvila: Tunnelmakuvia kesäpäivään klo 12 Leppävaaran kirkko. Vuokko Saariaho, laulu ja piano ja Outi Noponen, laulu ja piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu musiikkityölle.

Konsertin jälkeen kahvia ja rupattelua kirkon pihalla. Ks. koko sarja Leppävaaran rivit.

Espoon tuomiokirkon urkujen esittely klo 20−20.30, Kirkkopuisto 5. Tule tutustumaan tuomiokirkon upeasointisiin ja monipuolisiin urkuihin kanttori Petri Koivusalon opastuksella. Vapaa pääsy.

Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa: Laulun ja urkujen tenhoa. Suomalaisen laulutaiteen Suuren Äänen vaikuttavat tulkinnat ja nuoren urkuvirtuoosin taituruus saavat kesäillan tunnelman väreilemään. Jorma Hynninen, baritoni; Pétur Sakari, urut. Liput 14−29 e: lippu.fi.

SU 22.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Cantabile klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Mezzosopraano-kapellimestari ja kitaristi duoilevat kolmen eri vuosisadan musiikin parissa. Jutta Seppinen, laulu; Jyrki Myllärinen, kitara. Dowland, Falla, Sor, Schumann. Vapaa pääsy.

Tukea nuorille Sekasin-chatissa voi keskustella nimettömästi ja luottamuksellisesti mistä tahansa mieltään painavasta asiasta. Verkkoauttamispalvelu 10–29-vuotiaille avoinna ma– pe klo 7–24 sekä la–su klo 15–24. Palvelussa on ruuhkaa iltaisin ja viikonloppuisin. Sekasin chat: sekasin247.fi

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Ma klo 9–10 Espoonlahden kirkko, p.

09 8050 6638, Kipparinkatu 8 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738, Soukankuja 3. Heinäkuussa Soukan kappeli on suljettu, päivystys vain ma klo 9–10 kirkko.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA: Tarvitsetko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Ota ajoissa yhteyttä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään ja sovi ajanvarauksesta.

Diakoniatyöntekijät alueittain: Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 Länsi-Espoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso) Kesän aikana 18.6.-12.8. voit soittamalla vahtimestarille p. 040 502 4838 tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita alueesi työntekijää.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Ks. lisätiedot ja poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/diakonia.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakoniavastaanotto ma klo 10–12

EIJA HARJU

TO 21.6.

Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämässä Sekasin-chatissa osoitteessa www.sekasin247.fi voi keskustella nimettömästi ja luottamuksellisesti mieltään painavista asioista. 10–29–vuotiaille tarkoitettu verkkoauttamispalvelu on avoinna päivittäin. Varsinkin iltaisin jonotusajat ovat usein pitkiä. ”Nuorilla on valtava tarve tulla kuulluksi. Pystymme vastaamaan viidesosaan yhteydenottopyynnöistä”, Sekasin-chatin päivystäjä Taru Hytönen kertoo. Lue lisää aiheesta osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Mikäli sinun on vaikea iän tai sairauden vuoksi päästä vastaanotolle, voit sopia myös kotikäynnin.

OLARIN SEURAKUNTA Puhelimitse tiistaisin klo 10–11, p.

050 4329 368.

Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) ti klo 10–11.

Diakoniatyöntekijältä saat keskusteluapua ja tukea hankalassa elämäntilanteessa, ohjeita asioiden hoitoon esim. sosiaalitoimistossa sekä apua ja neuvoja talousvaikeuksissa.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011.

GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Diakonimottagning och brödutdelning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn.050 343 6885.

Mielenterveyttä Meren ja taivaan välillä -ryhmässä keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä Meriemy, Merenkäynti 3 (Espoonlahti), to klo 14–15.30 parittomat viikot. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@ evl.fi.

Palveleva puhelin tarjoaa soittajalle

Seurakuntien yhteiset

International

Naisten päihdeleiri Espoon seurakuntien diakoniatyön yhteinen naisten päihdeleiri järjestetään Hvittorpin leiri- ja kurssikeskuksessa 17.–20.9. Hinta 45 e. Ohjelmassa yhdessäoloa, keskustelua, ulkoilua ja hartautta.

Etusijalla ensikertalaiset, sitovat ilmoittautumiset 30.8 mennessä.

Tiedusteluja ja ilmoittautumisia otetaan vastaan 1.8 alkaen: Virpi Sutelainen, 040 736 9315.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan juhannusjuhla pe 22.6. klo 18–21 Auroran kappelissa, os. Heiniemenpolku 1. Ohjelmassa mm. lipunnosto, ruokailu, yhteislauluhetki, hartaus, ulkoaktiviteetteja ja makkaranpaistoa. Lopuksi kuljetus juhannuskokolle Pitkäjärvelle. Tule ja tuo ystäväsikin koko perheen juhannusjuhlaan!

Urdunkielinen messu su 15.7. klo 14 Kauklahden kappelissa. Salamat Masih.

mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita puhelimitse nimettömänä. Palvelua tarjotaan suomeksi p. 0400 22 11 80 su–to kello 18–01, pe ja la kello 18–03, ruotsiksi p. 0400 22 11 90 joka ilta kello 20–24.

Palveleva netti osoitteessa www. verkkoauttaminen.fi antaa luottamuksellista keskusteluapua verkossa. Suojatussa palvelussa on mahdollisuus keskustella omasta elämäntilanteesta tai muutoin mieltä askarruttavista asioista tehtävään koulutettujen vapaaehtoisten ja kirkon työntekijöiden kanssa.

Tukea suruun Sururyhmä päihteisiin kuolleiden läheisille. Menetys pysäyttää aina ja saa usein tuntemaan itsensä yksinäiseksi. Vertaistukiryhmässä samantapaisia asioita kokeneet saavat jakaa surua keskenään. Tässä ryhmässä voit puhua avoimesti läheisen päihteiden käytöstä, päihteisiin kuolemasta ja kokemuksistasi. Toivomme, että kuolemasta olisi kulunut vähintään puoli vuotta. Suljettu ryhmä kokoontuu torstaisin klo 17–19 Leppävaarassa (13.9.–15.11.). Paikka ilmoitetaan erikseen osallistujille.

Toivomme ryhmäläisten tulevan jokaiselle kerralle. Tutustumme sinuun ja tarinaasi ennen ryhmän alkua yhteisesti sovitulla ajalla. Tied. ja ilm. diakoni Riitta Türkmen 040 546 5198, pappi Timo Salo 040 576 0181.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5. Are you interested in Arabic Christian Fellowship and Bible study? Ramez Ansara, pastor of the Arabic Congregation in Helsinki, Espoo and Vantaa, 050 304 1689.

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastetut Saara Alise Kaarina Eteläpelto, Iiris Aava Elisabeth Heikkilä, Claudia Gretel Cecilia Hyvönen, Touko Johannes Ilkko, Emily Adele Alexandra Joutsen, Aatu Elmeri Karvinen, Luukas Onni Johannes Korhonen, Maisa Pihla Helinä Martikainen, Onni Aaro Elias Oikarainen, Jasper Luis Benjamin Puttonen, Ilmari Lauri Tapani Pöntinen, Pihla Emilia Ryytty, Aarni Juhana Saarenheimo, Minea Isla Sokka, Akseli Juhani Tanner, Samuel Morris Einari Tähtilaakso, Elli Ilona Vainio.

Avioliittoon aikovat Daniel Mika Petteri Ebeling ja Eveliina Maria Kiviranta, Joona Christer Olenius ja Laura Leena Kristiina Saviniemi, Juha Eemeli Risunen ja Susanna Emilia Laine, Tuomas Sakari Tanner ja Katariina Annika Suominen.

Hautaan siunatut Maire-Edith Räsänen 100 v, Anna Sjöberg 99 v, Hilma Serafia Sulander 95 v, Sirkka Anna-Liisa Räty 91 v, Anneli Asp 86 v, Jorma Kalevi Saarinen 81 v, Esko Heikki Antero Rusanen 79 v.

Kastetut Anna Marika Johansson, Olivia Marja Brigitha Knappers, Noel Alexander Lagerström, Elis Ensio Leskinen, Benjamin Erik Olavi Ostrow, Aino Iita Amanda Pasanen, Joel Väinö Juhani Pärnänen, Patrik Kasper Antero Renholm, Emil Juho Olavi Santti, Leon Aleksander Fredrik Wikström.

Avioliittoon aikovat Joel Henrik Hietala ja Jenni Elina Björkqvist, Nikke Ilmari Korhonen ja Annina Victoria Silfverberg, Juho Oskari Luhtakanta ja Henna Essi Annika Vainio, Jyrki Petteri Tiainen ja Karoliina Anna Ester Aalto.

Hautaan siunatut Pirkko Siviä Katariina Koristo 90 v, Hanna Kyllikki Lähdemäki 89 v, Olavi Yrjö Ylermi Mattila 87 v, Eva-Liisa Immonen 81 v, Väinö Seppo Johannes Lahtinen 77 v, Riitta Hannele Grönroos 53 v, Mikko Juhani Soininen 30 v, Ada Eveliina Tytärniemi 0 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Eetu Olavi Virtanen, Noel Sebastian Teemunpoika Kivimaa, Julius Eeli

Mikko Yli-Rekola.

Hautaan siunattu Pirkko Anneli Häyrinen 87 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Luca Caolán Olavi Hanvey, Helmi Aada Aurora Häyrynen, Toivo Samuel Tapio Lahtinen, Anni Amanda Laine, Siiri Orvokki Landén, Saga Silvia Mäntylä, Onni Juhani Rantala, Halti Alvar Raunio, Onni Eemi Tapio Routimo, Aapo Petteri Saari, Linus Edvard Juhani Tierala, Elsa Kaisa Katariina Valo.

Avioliittoon aikovat Teijo Kullervo Hellstén ja Jaana Elisabet Helén, Mikko Anselmi Kortelainen ja Miia Marjo Kristiina Tuikka, Mika Kristian Kupila ja Linda Karoliina Nikula, Tuomo Antero Leppinen ja Heidi Maria Mikkonen, Juha-Pekka Simula ja Sari Tiia Sinikka Koskinen.

Hautaan siunatut Aune Annikki Saarinen 89 v, Aini Mykkänen 88 v, Elvi Johanna Grön 86 v, Lidiya Karpenko 80 v, Oili Vilhelmiina Hyvönen 78 v, Lauri Johannes Laahanen 78 v, Pekka Mikael Virtanen 76 v, Mirja Johanna Vuonisto 73 v, Ari Tapani Patvikko 49 v, Miikka Kristian Malminen 44 v.

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Meea Aliisa Allonen, Hilma Sylvia Hyyryläinen, Hugo Caspian Janhonen, Oiva Pietu Kallio, Anton Levi Aleksandr Kanerva, Selina Anna Sofia Kaskela, Elli Lilja Fredrika Nikola, Verne Nooa Johannes Suhonen, Aurora Nieves Tiensuu, Eero Veikko Johannes Toivanen.

Avioliittoon aikovat Jukka Tapio Jokinen ja Jenni Irene Kaija, Joonas Mikael Tasa ja Rosa Emilia Timonen.

Hautaan siunatut Yrjö Ensio Lehtinen 96 v, Mikko Erkki Koivusalo 87 v, Martti Pekka Rautonen 87 v, Anja Liisa Kytö 86 v, Marja-Terttu Makkonen 74 v, Ilkka Juhani Norha 63 v, Antti Jaakko Antero Kelokaski 30 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Julius Nikolai Aalto, Sanni Aino Kaisa Kuusinen, Aaron Lauri Viljami Maukonen, Eimi Linnea Oksa, Minea Aurora Oksanen, Sylvia Martta Helena Peltonen, Emil Matias Rosenlöf, Anna Martta Maria Rouhesmaa, Silja Ida Amelia Skogberg, Otava Valentin Volotinen.

A

15

Avioliittoon aikovat Lauri Mikael Lindqvist ja Ea Susanna Saavalainen.

Hautaan siunatut Kauko Keijo Syväniemi 96 v, Matti Elias Haapanen 89 v, Matti Pekka Mård 83 v, Anneli Hilma Schafeitel 80 v, Timo Martti Antero Wiman 79 v, Matti Oskari Lehti 78 v, Tuomo Pertti Juhani Siltanen 76 v, Kauko Taisto Heinonen 70 v, Ilpo Olavi Toivonen 55 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Ronja Linnea Granström, Ellen Sofie Heino, Harald Axel Ikonen, Lionel Carl Kaattari, Alfred Tor Alexander Lesonen, Lykke Linn Renqvist, Theodor Aarre Tyyskä, Alexander Morgan Thomasson Wasastjerna.

Kungörelse om äktenskap/Avioliittoon aikovat Nicklas Sebastian Nyström och Rosa Carolina Stenman.

Avlidna/Hautaan siunatut Maj Daggi Lehtinen 99 år, Nils-Johan Fredrik Tammelin 84 år, Gösta Emanuel Åberg 83 år, Marita Ingegerd Sundell 76 år, Rose-Marie Etholén 72 år.

Sadat nuoret jonottavat päivittäin Sekasin-chattiin

S

ekasin-chat on verkossa toimiva 10—29-vuotiaille tarkoitettu auttamispalvelu, jossa voi keskustella nimettömästi ja luottamuksellisesti mieltään painavista asioista. Se on avoinna päivittäin.

– Nuorilla on valtava tarve tulla kuulluksi. Päivittäin chatissa jonottaa satoja nuoria. Pystymme vastaamaan viidesosaan yhteydenottopyynnöistä, Sekasin-chatin päivystäjä Taru Hytönen Suomen Mielenterveysseurasta kertoo.

Koulutetut päivystäjät kuuntelevat nuoria, kannustavat ja neuvovat eteenpäin heidän hakiessaan apua. Valtakunnallinen palvelu on Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämä ja koordinoima. Tällä hetkellä päivystäjinä toimii 485 auttajaa 24 järjestöstä tai yhteisöstä. Mukana ovat myös kaikki Espoon seurakuntien erityisnuorisotyönohjaajat ja Espoonlahden seurakunnan nuorisotyönohjaajat.

Päivystäjät ovat mielenterveyden ammattilaisia ja koulutettuja vapaaehtoisia. Heistä jokainen on saanut koulutuksen chat-päivystäjäksi. Koulutuksessa käsitellään muun muassa eettisiä ja toiminnallisia periaatteita, nuorten mielenterveyden häiriöitä, voimavarakeskeistä auttamistapaa ja verkkoauttamista. Lisäksi päivystäjille järjestetään jatkokoulutusta mielenterveydestä, päihteistä sekä seksuaalisuudesta.

– Päivystäjillä pitää olla maalaisjärkeä, kuuntelemisen taito ja oma elämä tasapainossa, Taru Hytönen sanoo.

Viiime vuoden alusta lähtien toiminut Sekasin-chat on auki vuoden jokai-

sena päivänä, maanantaista perjantaihin kello 7–24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 15–24. Ruuhkaisimpia aikoja ovat illat ja viikonloput.

Chattiin klikkautuessaan nuorta pyydetään antamaan joitain taustatietoja itsestään, kuten ikä, sukupuoli ja sen hetkinen tunnetila.

– Taustatietojen antaminen ei ole pakollista, mutta ne helpottavat päivystäjän työtä, Taru Hytönen kertoo.

Hytösellä on työssään aitiopaikka lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Usein nuorten yhteydenotot liittyvät ahdistukseen, masennukseen ja yksinäisyyteen. Usein vaikeuksia on kestänyt pitkään.

– Valitettavasti moni nuori kertoo, että heidän huoliaan ei ole muualla kuultu tai heidän avuntarvettaan ei ole otettu vakavasti. Jonot mielenterveyspalveluihin ovat pitkiä.

Taru Hytönen työskenteli vuodesta 2009 lähtien helmikuuhun asti erityisnuorisotyönohjaajana Olarin seurakunnassa Espoossa. Koulutukseltaan hän on sosionomi (AMK) ja kirkon nuorisotyönohjaaja.

KAIKILLE NUORILLE kesä ei merkitse vapautta ja toivottua taukoa koulun arjesta. Kesälomien alkaminen näkyy Sekasin-chatissa yhteydenottojen lisääntymisenä ja pidempinä jonotusaikoina.

– Ennen koulujen päättymistä osa nuorista kertoi, että kesä pelottaa heitä. Koulun terveydenhoitajien ja kuraattoreiden loman aikana nuorella ei ole välttämättä ole ketään aikuista kesällä, jolle hän voi puhua vaikeuksis-

Taru Hytönen iloitsee siitä, että Espoon seurakuntien nuorisotyön ammattilaisia toimii Sekasin-chatin päivystäjinä. Tällä hetkellä chatissa toimii 485 auttajaa eri puolilta maata.

taan. Nuorella ei ole välttämättä koulun ulkopuolella yhtään kaveria, Taru Hytönen kertoo.

Hytöstä huolestuttaa se, että yhteiskunnalla ei ole tarpeeksi rahaa eikä resursseja nuorten ennaltaehkäiseviin mielenterveyspalveluihin. Varojen niukkuus heijastuu suoraan nuorten elämään.

– Hoitoon pääsy ja avun saaminen on vaikeaa. Kun avun saaminen pitkittyy eikä apua saa, se luo nuorille mielikuvaa siitä, että yhteiskunta ei

välitä heistä.

Chat-päivystäjänä Taru Hytönen viestittää nuorille, että vaikeuksista huolimatta toivoa ei pidä menettää.

Hän toivoo, että jokainen nuori löytää yhden ihmisen, jolle voi puhua huolistaan.

– Nuoriso- ja mielenterveystyön ammattilaisena haluan uskoa, että nuoret saavat apua, vaikka aikaa siihen menisikin, hän toteaa.

TEKSTI JA KUVA EIJA HARJU Sekasin-chat toimii verkossa osoitteessa https://sekasin247.fi/

16 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Piispa sorkkii sananvapautta HELSINGIN HIIPPAKUNNAN piispa Teemu Laajasalo näyttää ryhtyneen kampittamaan Kirkko ja kaupungin journalistista linjaa ja sananvapautta (Markkinointi ja mainonta 25.5., Kotimaa 7.6.). Tämä ei sinänsä ole yllättävää. Vallanpitäjät ovat maailman sivu pyrkineet rajoittamaan lehdistönvapautta varsinkin, jos he itse ovat jotenkin sen läpivalaisussa.

Piispakunnassa on ennenkin esiintynyt pyrkimystä ohjailla Kirkko ja kaupungin toimituksellista linjaa.

(Selvyyden vuoksi kuitenkin: Helsingin edellinen piispa Irja Askola ei siihen koskaan puuttunut).

Laajasalo ei näytä ymmärtävän a) minkälainen arvo journalistisin periaattein tehdyllä lehdellä on kirkolle eikä b) miten vakavilla asioilla hän leikittelee.

Asetelma on osapuilleen samanlainen kuin jos pääministeri puuttuisi Ylen journalistiseen linjaan. Vallanpitäjän ei pidä mennä sorkkimaan lehdistönvapautta. Siitä ei hyvä heilu. Yhteisön ja itse vallanpitäjänkin uskottavuus horjuu. Eivätkö ne kestä avoimuutta, rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä?

Vertaus Yleen sopii Kirkko ja kaupunkiin toisellakin tavalla. Molemmat ovat julkisesti rahoitettua tiedonvälitystä, jolle on määritelty tehtäväksi tuottaa korkeatasoista journalismia.

K&k:n osalta tehtävä koskee erityisesti elämänkatsomusten, kirkon ja kristillisen uskon aihepiirejä. On kirkolle erinomaiseksi hyödyksi, että osaava toimitus voi käsitellä näitä vapaan journalismin keinoin. Se antaa uskottavuutta paitsi lehdelle itselleen, aimo annoksen myös sen taustalla rahoittajana toimivalle yhteisölle, kirkolle Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.

Kun aikanaan itse toimin Kirkko ja kaupungin päätoimittajana, Helsingin kirkolliset päättäjät seisoivat tomerasti toimituksellisen linjan takana niin, etteivät piispalliset tai muutkaan puhurit isommin hetkauttaneet. K&k:n ja ihan oman uskottavuutensakin kannalta toivoisi samankaltaista tomeruutta nyt lehteä julkaisevien Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien päättäjiltä.

Seppo Simola Kirkko ja kaupungin emerituspäätoimittaja

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

HENDRIK SCHMIDT / DPA – LEHTIKUVA

mannerjäätiköiden sulaminen, ilmastomme lämpeneminen sekä erilaiset väestöön, eläimistöön ja muuhun luontoon liittyvät asiat.

Monille ne vaikuttavat olevan liian etäisiä. Ilmeisesti niiden tärkeyttä ei ymmärretä.

Mistähän mahtaisi löytyä sellainen ihmeihminen, joka saisi meidät kilpailemaan vaikkapa siitä, kenellä on miellyttävin sähköpyörä? Eipä tuo suuri muutos olisi valtavassa saastepilvessä ja –vyöryssä, mutta vähäkin on parempi kuin ei mitään.

Arto Harkiola Espoo

Vanhustenhoito voi vaatia joustoa töissäkin MARIANNE WARELL kirjoitti kansalaisaloitteesta, jossa esitetään vanhusasiavaltuutettua Suomeen (K&k 7.6.).

Kannatan todella tarpeellista kansalaisaloitetta.

Käytin jo myönnettyjä lomapäiviä vanhempani hoitoon hänen ollessaan saattohoitovaiheessa.

Palatessani raskailta lomapäiviltä työhön oli todella epäinhimillistä kuulla syyllistävää puhetta päällikkötasolta, kun loman käyttötarkoitus tuli julki. Siinä työntekijän voimavarat kyllä entisestään vähenevät työnantajan epäinhimillisen asenteen vuoksi.

Inhimillisyyttä saattohoitovaiheen vanhuksille Espoo

Media masentaa ja luo ristiriitoja Entinen munkki Martti Luther ja luostarista karannut nunna Katharina von Bora menivät naimisiin 13.6.1525. Heidän kotikaupungissaan Saksan Wittenbergissä järjestetään joka kesä hääpäivän kunniaksi suuri juhla keskiaikaisine pitoineen sekä jonglöörejä, narreja ja ritareita vilisevine kulkueineen. Juhliin osallistuu joka vuosi tuhansia ihmisiä.

Isot ongelmat vaikuttavat arkeemme MEITÄ EI ole kyetty kasvattamaan eikä kouluttamaan hyväntekijöiksi. Emme halua asettaa tulevien sukupolvien tarpeita omiemme edelle.

Eivät edeltäjämmekään tuhlanneet niukkoja varojaan tuntemattomien auttamiseen. Oma suu on ollut aina lähinnä. Kun ei kestä katsoa esi-

merkiksi kerjäämistä, on helpompi kieltää se lailla.

Vaikka keskiverto suomalainen on maailman mittakaavassa rikas, tehtaan omistaja tuntee itsensä köyhäksi, jos hänen tuttavallaan on kalliimpi purjevene.

Kopioimme tahtomattammekin toistemme käytöstä. Siksi haluan, että korostaisimme hyvinvointimme kannalta olennaisia asioita, joita ovat

MEDIAT OVAT myös vastuussa äänestysaktiivisuuden laskemisesta ja siitä, että ihmiset eivät halua tai jaksa seurata politiikkaa ja maailman tapahtumia.

Kun lukee uutisia, päivä on usein ainakin osittain pilalla. Uutisista puuttuu rakentavaisuus. Ristiriitoja ja vastakkainasetteluja luodaan lisää, vaikka ongelmissa itsessään on jo aivan tarpeeksi näitä.

Mediat eivät ole vastuullisia eivätkä tue oikeudenmukaisuutta, vaikka sitä niiden tulisi tehdä paremman maailman ja ihmisyyden saavuttamiseksi.

Päivi Ruippo Helsinki