Kirkko ja kaupunki 2018 12 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

21.6.2018 kirkkojakaupunki.fi

B1 Enneagrammi auttaa tunnistamaan vahvuudet ja sokeat pisteet

Rauhaa ja seuraa Maria Veitolan mielestä kirkko voisi olla kuin yleinen sauna A 8

B9 Anssi Kela: Kitaransoitto kiinnosti jo nuorena enemmän kuin dokaaminen

PAPPI TERHO PURSIAINEN KIRJASSAAN JUMALA (KIRJAPAJA 2004)

Ainoa tapa laajentaa ymmärrystä maailmasta on laajentaa omia tietojaan. Mutta tietoja voi myös käyttää hyväkseen hämmentääkseen keskustelua, esittämällä sinänsä korrekteja mutta täydellisen yksipuolisia faktoja. Siksi laaja yleissivistys on niin tärkeä. TOIMITTAJA JA KIRJAILIJA ANNA-LENA LAUREN SUOMEN KUVALEHDESSÄ 1.6.

Iankaikkisesti

Jumalasta ei ole totta mikään, mikä ei ole totta maailmasta.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018 Älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa. ENSIMMÄINEN JOHANNEKSEN KIRJE 3:18

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Maata näkyvissä! KESÄKUUN ALUSSA arkkipiispana aloittanut Tapio Luoma oli tuskin ehtinyt purkaa muuttolaatikoitaan Turussa, kun hän alkoi panna järjestykseen uudessa kotikaupungissaan järjestettävää kristillistä nuorisofestivaalia. Maata näkyvissä -festivaalin pääjärjestäjä Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley) vastustaa naisten pappeutta. Tähän asti festarin messu on toimitettu Turku-hallissa all male altar -periaatteella: edes naispuolisia maallikoita ei ole päästetty avustajiksi. SELLAINEN MENO saa nyt luvan loppua. Arkkipiispa kutsui festivaalin järjestäjät ja paikalliset kirkkoherrat saman pöydän ääreen, ja keskustelun tuloksena festarimessut järjestetään nyt turkulaisissa kirkoissa yhdessä seurakuntien kanssa. Se tarkoittaa sitä, että ehtoollista toimittavien pappien joukossa on miehiä ja naisia, ihan niin kuin kirkoisTAPIO LUOMA sa muutenkin. OSOITTI HETI KÄRKEEN Jo oli aikakin. Tapio Luoma osoitti OLEVANSA ARKKIPIISPA heti kärkeen olevansa arkkipiispa PAIKALLAAN. paikallaan.

”

SEN SIJAAN Sleyn vastaus osoittaa merkittävää piittaamattomuutta kirkon yhteisestä linjasta. Sley näytti tylysti keskisormea arkkipiispalle ja Turun kirkkoherroille, ja ilmoitti järjestävänsä taatusti naispapitonta vaihtoehto-ohjelmaa festarimessujen ajaksi. Asia selvä. Kirkon on jo aika tehdä johtopäätöksiä sen suhteen, kuinka paljon se Sleytä tukee. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi MARI AARNIO

SLEYN NUIVA linja naisten pappeuteen ei ole yllätys kenellekään. Yllättävää sen sijaan on, että vasta arkkipiispa Luoma saa Maata näkyvissä -festarin syrjivät messut loppumaan. Maata näkyvissä on järjestetty yhdessä turkulaisten seurakuntien kanssa jo 1980-luvulta asti, eivätkä turkulaiset kirkkoherrat tai turkulaisia seurakuntia paimentaneet arkkipiispat Vikström, Paarma ja Mäkinen ole tehneet asialle mitään. Tai jos ovatkin tehneet, mitään ei ole tapahtunut. Ehkä aika oli vasta nyt kypsä. Tai ehkä vasta Tapio Luoman mandaatti oli riittävän vahva saamaan Turun kirkkoherrat päätöksen taakse. Luoma valittiin arkkipiispaksi osittain naispappeuden vastustajien äänillä, kun naisten pappeutta vastustanut arkkipiispaehdokas Ville Auvinen testamenttasi ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen äänensä Luomalle. Siinäkin mielessä Luoman toiminta Maata näkyvissä -festivaalin hyväksi on linjakasta ja suoraselkäistä. Arvostan.

Väsyttää. Minusta on huomaamattani tullut huolten kantaja. Nyt kaadan ne kaikki – omani ja läheisteni – sinulle, Jumalani. Joku on sanonut, ettet kuule meitä runsaiden sanojemme vaan kyyneltemme tähden. Siihen luotan.

Testaa, millainen kesälomailija olet Verkosta löytyvä pikatestimme kertoo, minkä tyyppinen lomailija olet, ja antaa muutaman sinulle sopivan kesämenovinkin. Tee testi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 21.6.2018

numero 12

Seuraava lehti ilmestyy 19.7. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Tervetuloa Suomen komeimpaan pannuhuoneeseen” Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pääsuntio Petri Oittinen, 60, tuntee vuonna 1852 valmistuneen Tuomiokirkon kryptan historian läpikotaisin. Hän käy sen kesäkahvilassa työtreffeillä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

Ehditkö käydä Café Kryptassa kahvilla kesken työpäivän? – Työhuoneeni on Bulevardilla ja vastuullani on viisi kirkkoa, mutta käyn tällä mäellä päivittäin. Tapaan kirkoissa järjestettävien tilaisuuksien takia muun muassa valtion ja kuntien väkeä, joten sovin työtreffit kesällä mielelläni kryptan kahvilaan. Tämä saattaa kahvittelupaikkana olla jollekulle isokin elämys.

Miten pitkään kryptassa on toiminut kesäkahvila? – Aloitin työssäni vuoden 1981 kesäkuussa. Muistaakseni vielä silloin kryptassa ei ollut kahvilaa, mutta on tämä toiminut jo pitkään. Kahvilaa pitävät vuorotellen eri järjestöt. Muutama vuosi sitten linjattiin, että tarjolla on kahvilatuotteiden ohella myös keittolounasta. Täällä on kesän aikana myös taidenäyttelyitä. Tänä vuonna kahvila on kuitenkin poikkeuksellisesti kiinni keskikesän. – Pitkin vuotta kryptassa järjestetään messuja ja rukoushetkiä sekä kirkon muita tilaisuuksia. Erikoisuuksina ovat esimerkiksi suurlähetystöjen ja kansallispäivien vastaanotot.

Millainen historia kryptalla on? – Aloitan kryptan opastuksen aina sanomalla, että tervetuloa Suomen komeimpaan pannuhuoneeseen. Krypta oli perustamisensa jälkeen yli sata vuotta maalattiapohjaisena kellarina, jossa sijaitsivat kirkon lämmityslaitteet ja halkovarasto. Täällä oli valtavankokoiset uunit, joilla lämmitettiin kirkkosalia. Sotaaikana tilat toimivat pommisuojana ja sotien päätyttyä, niin sanottuina vaaran vuosina, poliisin salaisena asevarastona. On täällä säilytetty myös Kauppatorin torikärryjä ja kirkkoherran venettä.

– Tilat korjattiin nykyisenlaisiksi vuonna 1973. Viimeksi niitä kunnostettiin 1990-luvun lopulla. Ennen 1990-luvun lopun peruskorjausta, kun tilat oli jo tyhjennetty irtaimistosta, muotoilija Timo Sarpaneva ja Marjatta Svennevig järjestivät täällä hääjuhlansa. Normaalisti tiloja voivat käyttää vain kirkon työntekijät. Esimerkiksi arkkipiispa Kari Mäkisen läksiäisiä vietettiin täällä äskettäin.

”

SOTA-AIKANA TILAT TOIMIVAT POMMISUOJANA JA SOTIEN PÄÄTYTTYÄ, NIIN SANOTTUINA VAARAN VUOSINA, POLIISIN SALAISENA ASEVARASTONA.

Kenelle suosittelet kryptaa ja sen kahvilaa? – Suosittelen paikkaa ihmisille, joka ovat kiinnostuneita historiasta, taiteesta ja erilaisesta, tiiliholvien lomassa sijaitsevasta kahvittelupaikasta. Nuo holvit kertovat esimerkiksi sen, mistä materiaalista Engelin suunnittelema kirkko on rakennettu.

Millainen on iltarukouksesi? – Pyydän iltarukouksessani suojelusta läheisilleni, erityisesti lastenlapsilleni, kolmelle pienelle tytölle. Minulla on myös tapana kertoa työtoverilleni tai ystävälleni, jolle on tapahtunut jotain ikävää, että muistan häntä iltarukouksessani. ■ Cafe Krypta, Kirkkokatu 18, avoinna 23.7.-2.9. joka päivä klo 11–17. Petri Oittisen työtehtäviin kuuluu välillä myös Tuomiokirkon kryptan opastus.

4 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Kesähäät kirkossa kiinnostavat – vapaita aikoja on vielä jäljellä

Yhteisöpyörällä voi tarjota kyydin ikäihmiselle Kalliossa otettiin käyttöön Naapuripyörä, jolla lievennetään yksinäisyyttä ja helpotetaan liikkumista. Kuka tahansa saa vuokrata pyörän käyttöönsä näyttämällä kirjastokorttia. Naapuripyörän takana on Yhteismaa ry, joka ylläpitää Nappi Naapuri -sosiaalisen median alustaa, jossa kyyditsijät ja kyytiä tarvitsevat ilmoittautuvat mukaan. Pyörässä on paikkoja kuljettajalle ja kahdelle kyydissä istujalle, jotka pääsevät nauttimaan matkoista helposti. Pyörä toteutettiin joukkorahoitusvoimin, ja yksityisten ihmisten lisäksi myös yritykset ja muut tahot saivat tukea Naapuripyörän hankkimista. Esimerkiksi Kallion seurakunta päätti lahjoittaa rahoitukseen 2500 euroa. – Aiomme järjestää vanhuksille kyytejä, joilla he pääsevät kirkkoon ja takaisin, kertoo Kallion seurakunnan pastori Mari Mattsson.

Suosituin hääsesonki on siirtynyt yhä myöhemmäksi loppukesään ja kirkoissa on yhä tilaa. Tapakouluttajan ohjeilla häät etenevät sujuvasti kirkossa ja juhlassa. TEKSTI PETRI JÄÄSKELÄINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

esä on perinteisesti kaikkein suosituin ta naimisiinmeno aikaa, jolloin kirkot täyttyvät iloisista hääseurueista. Mat timyöhäisten ei kuitenkaan kan nata vielä heittää toivoaan, sil lä vapaita aikoja löytyy edelleen ympäri pääkaupunkiseutua. Ju hannuksena monissa isoissakin kirkoissa jäi vihkiaikoja käyttä mättä, koska juhannushäät eivät ole yhtä haluttuja kuin aiempina vuosina.

Kirkko ja kaupunki myös kesämökille Kirkko ja kaupunki -lehden voi nyt kääntää kesäosoitteeseen. Posti jälleenlähetti aiemmin osoitteellisen lehden maksutta, mutta palvelu on nyt muuttunut maksulliseksi pelkän osoitteenmuutoksen tekijöille. Sen vuoksi on päätetty, että seurakunnan jäsen voi tehdä määräaikaisen osoitteenmuutoksen. Näin jäsen voi halutessaan saada lehden kesäosoitteeseen tai muuhun tilapäiseen osoitteeseen maksutta esimerkiksi putkiremontin ajaksi. Tämä koskee vain Suomeen lähetettäviä lehtiä. Ilmoita määräaikainen osoitteenmuutos sähköpostitse osoitteet@ kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9—10 ja 12—13, p. 09 2340 2235.

Oikaisu Kirkko ja kaupungin numerossa 11 sivuilla B1-4 oli juttu ”Helppo lähiretki alkaa tästä.” Toimitusvaiheessa jutusta oli jäänyt pois tieto, että sen lähteenä oli käytetty pääkaupunkiseudun metrolla saavutettavista luontokohteista kertovaa Elli KeisteriSipilän tuoretta tietokirjaa Metrolla metsään (Metsäkustannus 2018). Toimitus pahoittelee virhettä.

KUVALÄHTEET: ISTOCK, HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

Malmin seurakuntaneuvosto on ilmoittanut uusista henkilöstöesityksistä. Yksi nimistä on teologian maisteriksi valmistunut Timo Laaninen. Aiemmin Laaninen on toiminut Keskustan puoluesihteerinä. Laaninen kertoo, Timo Laaninen että hän päätti hakea paikkaa Malmin seurakunnasta saatuaan teologian maisterintutkintonsa valmiiksi. – Halusin tehdä vielä yhden uran verran jotain ihan muuta kuin aiemmin. Malmin seurakunta on Helsingin suurin, mutta Laanisella ei ole sinne ennestään mitään erityisempää suhdetta. Seurakuntaneuvosto tekee päätöksensä ylimääräisessä kokouksessa 19.6.

SIRPA PÄIVINEN

Timo Laaninen ehdolla Malmin seurakunnan papiksi

Vaikka kesä onkin haluttua ai kaa mennä naimisiin, pienem pien seurakuntien kirkoissa se on yhä mahdollista. Esimerkik si Oulunkylän kirkkoon mahtuu vielä monia pareja ja suositussa Kallion kirkossakin on vapaata heinäkuun aikana. Pienempiä kirkkoja ei kanna takaan karsastaa, vaan niiden in tiimi tunnelma voi olla juuri sitä, mitä hääpari haluaa. HELSINGISSÄ SUOSITUIMMAT hääkirkot ovat Vanha kirkko ja

Helsingin tuomiokirkko. Tuomio kirkossa on silti edelleen vapaita vihkipäiviä kesäkuussa. Espoon suosituin vihkikirk ko on Espoon tuomiokirkko, jo ta on varattu säännöllisesti alku vuodesta lähtien. Muissa Espoon kirkoissa on edelleen vapaita ai koja pitkin kesää. Koko Suomen suosituin vihki kirkko on Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Tänä kesänä sen alttarilla avioituu 76 paria. Sielläkin on sil ti vielä vapaata kesäkuun aikana. Pyhän Laurin kirkko on muuten

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

ESIKOISLESTADIOLAISTEN LAPINLÄHETYSSEURAT kin kävijöiden suosiossa, sillä se voitti kevättalvella Kirkko & kaupungin äänestyksen pääkaupunkiseudun lempikirkosta. Kiireisin vihkisesonki ei jää pelkkiin kesäkuukausiin, vaan suosituimmat kirkot ovat varattuja pitkälle syksyyn saakka. Esimerkiksi Helsingin Johanneksenkirkko on täyteen varattu lokakuulle asti. Kirkollisia vihki- ja siunaustilaisuuksia voi järjestää kuitenkin myös muualla kuin kirkossa, kuten kodeissa tai luonnon helmassa. KESÄKUUN VAPAITA päiviä voi selittää myös suosittu päivämäärä 1.8.2018, jolloin monet parit haluavat saada siunauksen avioliitolleen. Vaikka pariskunta ei olisi saanut vihkiaikaa tuolle päivälle, heillä on yhä mahdollisuus päästä naimisiin silloin. Vihille pääsee myös Kallion kirkon Hääyö-tapahtumassa, jossa parit saavat toisensa ilman monimutkaisia järjestelyitä. Jos paperityöt on hoidettu kuntoon etukäteen, vihkiminen onnistuu vain paikalle saapumalla. Kirkko järjestää parille myös kahvitilaisuuden ja mahdollisuuden ottaa hääkuvansa Kallion kirkon tornissa. Samantyylisiä vihkitapahtumia vietetään myös Espoonlahden kirkossa 24.8. ja Vantaan Pyhän Laurin kirkossa 21.9. ■

Kuinka häissä käyttäydytään? TIETOKIRJAILIJA ja tapakouluttaja Helena Valosen mukaan yleiset hyvät käytöstavat riittävät kirkossa. Häitä varten on joitakin erityisiä ohjeita. Morsiamen ja sulhasen suvut istuvat yleensä kirkossa omilla puolillaan, ja vihkimisen jälkeen voidaan sukujen yhdistyminen tuoda esiin. – Sulhasen isä saattaa morsiamen äidin ja morsiamen isä sulhasen äidin pois kirkosta. Näin suvut osoittavat liittyneensä yhteen, Valonen kertoo. Joskus innokkaat vieraat saattavat vaikeuttaa omalla kuvaamisellaan häihin palkatun valokuvaajan työtä. Valonen kehottaakin vieraita hillitsemään intoaan rynnätä alttarille kameroineen. Toinen yleinen käytösvirhe liittyy puhelimiin. – Puhelimet pitäisi pitää äänettömällä seremonian ajan, eikä tilaisuutta saa häiritä ottamalla selfieitä tai muuten puhelimia näpräämällä. ETIKETIN MUKAAN Myös vihkitilaisuuden MORSIUSPARI jälkeiseen hääjuhlaan liittyy tiettyjä käytössääntöjä. POISTUU JUHLISTA – Juhlassa käyttäydytään ENSIMMÄISENÄ. isäntäväen tapojen mukaan TAPAKOULUTTAJA ja isäntäväen tehtävä on HELENA VALONEN saada vieraat viihtymään. Etiketin mukaan morsiuspari poistuu juhlista ensimmäisenä. Valonen toteaa, että lapsiperheet ovat kuitenkin asia erikseen ja he voivat poistua paikalta lasten jaksamisen mukaan. Vanhempien kuuluu huolehtia myös lastensa käytöksestä. Poistuessaan vieraat kiittävät isäntäväkeä ja ystäviä. Ruokailuetiketissä Valonen nostaa yhden asian yli muiden. – Tärkeintä on olla nirsoilematta.

”

Top 5 -kirkot, joissa on eniten vapaita vihkiaikoja kesä– elokuun aikana: Helsinki: 1. Laajasalon kirkko 2. Tammisalon kirkko 3. Oulunkylän kirkko 4. Myllypuron kirkko 5. Malmin kirkko Espoo: 1. Olarin kirkko 2. Tapiolan kirkko 3. Espoonlahden kirkko 4. Leppävaaran kirkko 5. Espoon Tuomiokirkko Vantaa: 1. Korson kirkko 2. Kivistön kirkko 3. Länsimäen kirkko 4. Rekolan kirkko 5. Hakunilan kirkko Tiedot selvitetty kesäkuun alussa.

Malmilla tilaa riittää, Malmilla paikkoja on.

KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

perjantaina 29.6. klo 12 ja 18 lauantaina 30.6. klo 12 ja 18 sunnuntaina 1.7. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Tuntuu mukavalta! Kesäale on alkanut!

Sievi Shop

Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

ENNEAGRAMMIA ITALIAN ASSISISSA – TULE MUKAAN SYYSKUUSSA! Suosittu seminaari toteutetaan 26.–30.9.2018 luostarissa Assisin keskustassa, pohjoisessa Italiassa. Seminaari alkaa enneagrammin yleisesittelyllä, joten sen ennakkotuntemus ei ole välttämätöntä. Iltapäivisin opastus Franciscus Assisilaisen elämään ja pyhiinvaellus paikkoihin. Kouluttajina Leila ja Olli Valtonen. Opastukset Pirjo Kantala. Musiikkivastuussa Inna ja Juha Vintturi. Valmismatka 25.–30.9 sisältää lennot, kaksi päivää Roomassa, bussimatkan Assisiin ja seminaarin täys hoidolla Assissa. Hinta 1638 €. Omatoimimatka 26.–30.9. sisältää seminaarin ja täys hoidon Assisissa. Hinta 895 €. TIEDUSTELUT Pirjo Kantala, puh. 040 511 1989 pirjo.kantala@tuomasmessu.fi VARAUKSET Lomalinja (vastuullinen matkanjärjestäjä) Maija Sirén, puh. 010 289 8100 Tarkempi ohjelma verkossa: bit.ly/enneagrammia-assisissa

6 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Vuosaaren satamassa riittää vilskettä. Laivoja odotetaan käyvän tänä vuonna satamassa yli 2000.

Helsingin portti Ahtaajat purkavat kontteja ennätystahtiin Vuosaaren satamassa. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

htaaja Topi Harden on runsaan viikon ajan kouluttanut Hanna Leppästä lukkinosturin käyttöön. Leppänen on tähän asti pinonnut tyhjiä kontteja konttikurottajalla, mutta parin vuoden työkokemuksen jälkeen on aika oppia uuden koneen käyttö. Konttikurottaja pinoaa kontteja. Konttilukki puolestaan hakee täysiä merikontteja laivasta varastoalueelle, josta ne haetaan kuljetettavaksi eteenpäin. Lukin hallinta ja liikkuminen satama-alueella on syytä oppia hyvin. Laite on iso, ja siinä on kuolleita kulmia. Kesäkeleillä sen ohjaaminen on aivan

toista kuin kovassa pakkasessa, rankkasateessa tai syysmyrskyssä. – Satamassa on ahtaajia töissä myös jalkaisin. Lukkia ohjatessa pitää olla silmät selässä. Vuonna 2016 Kotkassa jäi nuori kaveri lukin alle, ja hänen elämänsä päättyi siihen, Harden kertoo. Ahtaajien työ on hyvin palkattua, mutta vuorotyötä ja usein haasteellista. Vaaranpaikkoja on, ja ihmisten lisäksi lasti on arvokasta, joten hommat on hoidettava tarkasti. Harden ei kuitenkaan vaihtaisi työtään pois. – Aamuvuoro alkaa niin aikaisin, että iltaisin ehtii tekemään monenlaista. Itse toimin pesäpallovalmentajana Hyvinkäällä. Olen kotoisin Haminasta, ja sekä pesäpalloharrastukseni että satamatyö alkoivat siellä, Harden kertoo. Hän aloitti ahtaajana Stevecolla Haminassa ja on nyt saman ahtausfirman leivissä Vuosaaressa. Koulutuksen työhön hän on saanut yrityksessä. Kiinnostus alalle on sukuperintöä.

– Isoisäni oli ensin merimies ja tuli sitten satamaan töihin. Olen kuullut häneltä paljon tarinoita. Ennen tehtiin periaatteessa käsipelillä lähes kaikki hommat. Isäni työskentelee ahtaajana Kotkan satamassa. Harden ja Leppänen iloitsevat siitä, että satamassa riittää töitä. Liikennettä ovat kasvattaneet Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaalta Vuosaareen päivittäin tulevat junat, mutta muutenkin vilskettä riittää.

”

VIIME VUOSI OLI ENNÄTYSVUOSI, JA NYT NÄYTTÄÄ VIELÄ HIEMAN PAREMMALTA. VUOSAAREN SATAMAN JOHTAJA JUKKA KALLIO

VALTAMERTEN VÄLIÄ kulkevat isot konttialukset purkavat lastinsa eurooppalaisissa satamissa, joista niitä tuodaan ripeää tahtia pienemmillä aluksilla Vuosaareen. Rekat kuljettavat pääosin Euroopan maiden välisiä kuormiaan ro-roaluksilla. Ne lastataan laivassa olevan portin kautta, eikä nosturia tarvita. Sellua viedään kerran kuussa noin 30 000 tonnin lasti Kiinaan irtolastina. Kaikki tämä tapahtuu ennätystahtiin, sillä Suomella menee tällä alalla hyvin. – Nyt ollaan liikenteessä sillä tasolla, mistä lähdettiin kymmenen vuotta sitten, ennen finanssikriisiä ja lamaa. Liikenne oli pahimmillaan 15 prosenttia vähäisempää kuin nyt. Viime vuosi oli ennätysvuosi, ja nyt näyttää vielä hieman paremmalta, sanoo johtaja Jukka Kallio Vuosaaren satamasta. Vuosaaren satama-alue on 240 hehtaarin laajuinen. Satamassa käy tänä vuonna yli kaksi tuhatta laivaa.

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Karhea ja konkreettinen rukous Kelttiläisten rukousten Jumala on mukana arjessa ja tulee vastaan luonnossa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK Johtaja Jukka Kallion mukaan Vuosaaren sataman liikenne on kasvussa.

Merimiespappi Hanna Vuollo käy päivittäin tapaamassa merenkulkijoita.

Topi Harden on kouluttanut Hanna Leppästä takana näkyvän lukkinosturin käyttöön.

Kiinalaiseen aluksen sellulastin pakkaaminen kestää useita päiviä. Kontti- ja ro-ro-alukset viipyvät satamassa vain 10-12 tuntia.

Sen läpi kulki viime vuonna noin 230 000 traileria ja rekkaa ja yli kah deksan miljoonaa tonnia tavaraa. Rekkoja sataman portin läpi kulkee vuorokaudessa noin kaksi tuhatta. Ju niakin sinne tulee neljä päivässä. ULKOMAILLE VIEDÄÄN satamasta eni ten metsäteollisuuden tuotteita ja eri laisia koneita ja laitteita. Tuontitavarassa painottuvat ruo ka ja kulutustavarat. Päivittäistavarat kattavat 70 prosenttia Vuosaaren sata man tuonnista. Tämä selittyy sillä, et tä ollaan pääkaupunkiseudulla, jossa on suuria kaupan varastoja. – Jos brexit pysäyttäisi Britannian tuonnin, kaupan hyllyt tyhjenisivät siellä parissa päivässä. Niin kävisi meilläkin. Olemme riippuvaisia ulko maankaupasta, Jukka Kallio sanoo. Vuosaaren satamassa on myös matkustajaliikennettä, vaikka Hel singin Sataman varsinaiset matkus tajasatamat ovat lähempänä keskus taa. Vuosaaresta pääsee kätevästi Tra vemündeen, Saksaan. Rekkakuskien

lisäksi matkustajia on vuosittain noin 150 000. OSA SATAMAN elämää on myös me rimiespapin työ. Merimieskirkko si jaitsee varsinaisen satamaalueen ul kopuolella ja palvelee enemmän rek kakuskeja ja vierailevia ryhmiä kuin merimiehiä. Toki heitäkin siellä käy, jos laiva viipyy pidempään satamas sa. Yleensä ei kuitenkaan viivy, sillä aika on merenkulussa rahaa. – Siksi pappi menee laivoille ta paamaan merenkulkijoita eikä päin vastoin, sanoo merimiespappi Hanna Vuollo. Hän käy joka päivä laivakäynnillä jossain satamassa olevassa aluksessa. Merimiespappi on tervetullut vieras, jonka kanssa puhutaan usein kotiikä västä. Eniten merimiehiä tulee Filippii neiltä, sitten Intiasta, Venäjältä, Ukrai nasta ja Puolasta. Suomalaisia meren kulkijoita Vuollo tapaa Finnlinesin lai voilla. ■ Katso verkosta kirkkojakapunki.fi pidemmät jutut ja video satamasta ja merimiespapista.

”OLKOON KÄSILLÄSI aina jotain te kemistä”, toivotetaan vanhassa kelt tiläisessä rukouksessa. Rukouksen suomentanut pappi ja kirjailija Liisa Seppänen kertoo, et tä häntä viehättää kelttiläisissä ruko uksissa niiden karheus ja konkreet tisuus. – Niissä rukoilija ei esittele ajatuk siaan Jumalasta tai tutki omia tun teitaan. Hän on toiminnan ihminen, jolla on kädet mullassa tai taikinassa ja aistit auki. Jumala on mukana ar jessa ja tulee vastaan kaikissa ihmi sissä ja luonnon ilmiöissä, Seppänen luonnehtii. Tänä keväänä ilmestyneen Maa jalkojeni alla kirjan rukouksista suurimman osan Seppänen löysi Carmina Gadelica teoksesta, johon on koottu suullista rukousperinnet tä 1800luvun Skotlannista. Niissä kuuluu kaikuja paljon vanhemmas ta kerrostumasta, 400–700luvuille ajoittuneesta kelttiläisen kristillisyy den kultakaudesta. BRITTEIN SAARILLA vallitsi tuolloin omaleimainen kristillinen kulttuuri, jonka hengellisen elämän keskuksia olivat vaatimattomat luostariyhtei söt. Mitään varsinaisia omia opin kappaleita kelttiläisillä kristityillä ei ollut, vaan he kuuluivat samaan ka toliseen kirkkoon kuin muutkin kris tityt. Uskonnon harjoittamiseen kyl lä sulautui joitakin piirteitä alueella eläneiden kelttikansojen vanhoista uskomuksista ja elämäntavasta. Mui naiset keltit olivat esimerkiksi palvo neet auringonjumalaa. Legenda kertoo, että kun keltit sitten omaksuivat kristinuskon, py hä Patrick, joka vakiinnutti kristin uskon Irlantiin, piirsi auringon ristin päälle. Valo ja aurinko ovatkin Sep päsen mukaan vahvoja teemoja kelt tiläisissä teksteissä. Tunnusomaista on myös syvä yhteys luontoon.

VIIME VUOSIKYMMENINÄ kelttiläi sestä kristillisyydestä on innostuttu myös Suomessa. – Joskus tuntuu siltä, että kelttiläi nen kristillisyys on meille toiveiden tynnyri, johon voi sijoittaa niin uu pumuksensa kuin unelmansa, Sep pänen arvioi. Hän muistuttaa, että menneisyy destä ei voi tehdä replikaa – siksi aja tus esimerkiksi kelttiläisten messu jen järjestämisestä tuntuu yhtä has sulta kuin tuntuisi yritys järjestää ”alkuseurakunnan messuja”. Mutta vaikka menneisyyttä ei voi kopioida, siitä voi Seppäsen mukaan oppia jo takin ja myös löytää tuoretta innos tusta omaan hengelliseen elämään. Britanniassa on nykyisin useita yhteisöjä, joiden toiminta pohjautuu kelttiläiseen kristillisyyteen. Tunne tuin niistä on Ionan yhteisö Skotlan nissa. Seppänen itse vietti puolet sa pattivuodestaan 2005 Northumbria Communityssä, jossa hän osallistui rukoukseen, työhön, opiskeluun ja vieraiden palvelemiseen. Hän on myös järjestänyt pyhiin vaelluksia Holy Islandin saarelle Englannin koillisrannikolla. Viimek si hän vieraili Walesin pyhillä pai koilla. Siellä historia näkyy esimer kiksi kivisissä kelttiristeissä, joita on säilynyt yli neljäsataa. – Tuntui järisyttävältä kuljettaa sormea kiveen hakatussa tekstis sä, joka oli uskontunnustus latinak si – sama kuin tänään, Seppänen kertoo. ■ Liisa Seppäsen kirjoja: Kelttiläisillä poluilla (Kirjapaja 2008), Sadetta ja siunauksia (Kirjapaja 2017) ja Maa jalkojeni alla (Kirjapaja 2018). Kuuntele 21 kelttiläistä rukousta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ kaunismaailma. Rukoukset ovat Liisa Seppäsen toimittamasta ja suomentamasta kokoelmasta Maa jalkojeni alla.

8 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Ave, Maria Maria Veitola toivoo, että kirkko voisi olla saunan kaltainen yhteisöllisyyden paikka, jossa ei saarnattaisi synnistä vaan puitaisiin naapuruston asioita. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

unavuori on Maria Veitolan kaupunki, mutta kirkkoa hänellä ei Rööperissä ole. Punavuoren kirkot ovat silti Veitolalle tuttuja. Hän kertoo hengaavansa lapsensa kanssa Sepänpuistossa ja Johanneksenpuistossa ihmetellen kirkkojen suurta kokoa ja korkeita torneja. – Käymme myös ulkomailla katsomassa paikallisia kirkkoja ja temppeleitä. Lapseen ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen katolisten kirkkojen vertavuotavat Jeesus-patsaat. Aina välillä hän pyytää, että kerron tarinan Jeesuksen kuolemasta, sen syistä ja seurauksista, ja minähän kerron, Veitola sanoo. Muissa kaupunginosissa asuvien kavereiden asuinpaikat Veitolan lapsi tunnistaa kirkontornien perusteella. – Olisi varmaan ihanaa olla uskossa, koska se tarjoaisi ohjausta, vastauksia ja turvaa elämän tiukoissa paikoissa. Toisaalta joskus vaikuttaa siltä, että uskossa oleminen tarkoittaa sitä, että omaa sydäntä, omaatuntoa ja ajatuksia ei tarvitse kuunnella, kun vastuun päätöksistä voi ulkoistaa Raamatulle, Veitola pohtii. Kuolemanpelosta ja vahvoista universaaleista ahdistuksista kärsivää Veitolaa voisi myös lievittää lupaus taivasten valtakuntaan pääsemisestä. Mutta ei. Hän ei pysty uskomaan. Veitola ei silti suhtaudu uskoon välinpitämättömästi, sillä hänen aarteisiinsa kuuluu kristityltä isoäidiltä saatu kirje. – Kun olin selvinnyt vauvaiän terveysongelmista, isoäiti kirjoitti minulle yksivuotispäivänäni kirjeen, jonka sain luettavakseni 16-vuotiaana. Hän kirjoitti siitä, miten Jumala tulee varjelemaan minua koko elämän ajan. Veitola sanoo arvostavansa isoäidin vakaumusta. Hänen vakaumuksensa se ei silti ole. Isän kuolema vahvisti Veitolan epäuskoa. Keväällä ilmestyneessä omaelämäkerrallisessa teoksessaan Veitola hän kertoo haimasyöpään kuolleen isänsä epäonnistuneesta saattohoidosta. – Saattohoidosta oli tehty päätös ja suunnitelma, mutta kun morfiinipumpulle olisi ollut yhtäkkiä tarvetta, lääkärit olivat pääsiäislomalla. Isä kärsi viimeisinä päivinä niin hirvittävistä kivuista, että on vaikea hyväksyä niiden olleen Jumalan tahto. MARIA VEITOLAN LAPSUUTEEN usko kuului, sillä Enon Uimaharjun Honkavaaran kylässä lähes kaikkien perheiden lapset kävivät seurakunnan päiväkerhossa ja pyhäkoulussa. Veitolakin kävi, vaikka heillä oli kotiapulainen, joka huolehti hänestä ja hänen kolme vuotta vanhemmasta isoveljestään.

Kuka? Maria Veitola, 45, on suomalainen radioja televisiotoimittaja. Hänen uransa alkoi Radio Cityssä vuonna 1994. Radio Helsingissä hän aloitti vuonna 2000 ja toimii siellä nyt sisältöjohtajana. TV2:lla Veitola on emännöinyt Maria, Maria ja Maria! -nimisiä keskusteluohjelmia. MTV3:lla hän vetää Tuomas Enbusken ja Roope Salmisen kanssa Enbuske, Veitola & Salminen -talk show’ta. Saman kanavan Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa hän viettää öitä tunnettujen ihmisten kotona. Uransa aikana Veitola on valittu muun muassa Vuoden TV-Persoonaksi, Vuoden ohjelmapäälliköksi ja Vuoden pukeutujaksi. Omaelämäkerrallinen kirja Veitola (Johnny Kniga) ilmestyi tänä keväänä.

– Yksi kotiapulaisista lähetti vuosia myöhemmin äidilleni kirjeessä setelin ja kertoi juoneensa työpäivän aikana salaa vanhempieni punaviiniä. Hän oli tullut uskoon ja halusi sovittaa syntinsä rahallisesti. Seurakunnan toimintoja karsastaneiden perheiden lapset olivat surullisia, koska he jäivät ilman seuraa, kun muut olivat kerhoissa. Veitola viihtyi. Kaikkein kivointa kerhossa oli kerätä Jeesus-merkkejä. Rippileirin Veitola lasketteli Saariselällä. Hän kokeili ensimmäistä kertaa tupakkaa ja teki muiden kanssa rintsikoista ja pikkuhousuista köyden, jotta pojat pääsivät tyttöjen huoneeseen. IMATRALLE YHDEKSÄNVUOTIAANA muuttanut maalaistyttö kärsi lukiossa yksinäisyydestä, masennuksesta ja anoreksiasta. – Seurakuntanuoret tulivat välitunnilla kertomaan aikovansa rukoilla puolestani, että Jeesus tulisi sydämeeni ja pelastuisin. Veitola ei halunnut pelastusta. Hän halusi pois Imatralta. Lukion kolmas luokka meni paranemiseen. Ennen Helsinkiin muuttoaan Veitola opiskeli vuoden näyttämötaiteen linjalla Lahden kansanopistossa. Kotimaisen kirjallisuustieteen opiskeleminen yliopistolla toimi peitetarinana. Se oli hyvä syy päästä Helsinkiin.

– Mutta ei yliopisto ollut minua varten. Luennoilla istuminen ja pänttääminen eivät tuntuneet hyvältä. Janosin sosiaalisia kontakteja. Corona-baarissa työskennellessään Veitola tunsi itsensä paljon hyödyllisemmäksi kuin yliopistolla. Hän tykkäsi paiskia töitä tiimissä, tarkkailla ihmisiä ja jutella asiakkaiden kanssa. Radio Cityssa hyvin alkanut media-ura törmäsi television koekuvauksissa ennakkoluuloihin. Veitolalta odotettiin perinteisen naisellista olemusta. Imatralla hänellä oli ollut pitkä suora tukka, mutta se jäi hänen itsenäistyessään kampaamon lattialle. – Hammaslääkäriäidiltäni ja kivijalassa tekstiilikauppiaana toimineelta yrittäjä-äidinäidiltäni olen oppinut, että naisella pitää olla oma ura ja sitä kautta vapaus tehdä niitä asioita, joita haluaa, ja että nainen saa määritellä oman tapansa olla nainen ihan itse. MARIA VEITOLA TEKEE häntä kiinnostavia asioita, mutta kiinnostavan ja hyvän toimittajan hänestä tekee se, että hänellä riittää omia näkökulmia ja rohkeutta esittää niitä. Kun hän oli Päivi ja Niilo Räsäsen luona yökylässä, hän pyysi pariskuntaa selittämään mitä Raamatun opetukset tarkoittavat tässä ajassa. – Kyllä Päivillä ja Niilolla meni hetki miettiessä, mitä lukemamme Vanhan testamentin teksti voi-

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

si tarkoittaa nykyajassa. Olennaista siinäkin on si sältö eikä muoto, se, miten ”sana” soveltuu nyky päivään. Veitolalla on mielipide myös luterilaisesta kirkos ta: kirkon sanomaa voisi esittää iloisesti. – Synnistä saarnaamista voisi vähentää. Yritän jo ka päivä parhaani mukaan olla hyvä työntekijä, äi ti, puoliso, tytär, naapuri ja ystävä ja pitää heikom pien puolta. En tarvitse jatkuvaa muistutusta siitä, että olen syntinen. Veitolan mielestä uskonnon parhaita puolia on vahva yhteisöllisyys. – Minua risoo se, että Helsingin yhteiset saunat on miltei tuhottu ja ihmiset saunovat omissa kerros taloyksiöihin sullotuissa saunoissaan. Se on sääli, koska yhteisissä saunoissa ihmiset voisivat kohdata toisiaan tasavertaisina ja puida naapuruston asiois ta ilman titteleitä ja pankkitilin saldoa. Veitola ehdottaa, että kirkko voisi olla saunan kaltainen yhteisöllisyyden paikka. – Seurakunta voisi tarjota Sepänpuiston puistojuh lien kaltaista toimintaa, jossa paino siirtyisi saarnaa misesta naapuriavun kaltaisen lähimmäisenrakkau den osoittamiseen ja yhteisöllisyyden tukemiseen. KIRKON JA USKONNON jälkeen on puhuttava femi nismistä, sillä siihen Maria Veitola uskoo. Hän on feministi, jolla on vaikutusvaltaa. Hänellä on Insta

”

JOS ESITTELISIN VARTALOANI JA KIRJOITTAISIN KIVOJA MIETELAUSEITA, MIEHETKIN SEURAISIVAT MINUA.

gramissa 80 000 seuraajaa, joista 87 prosenttia on naisia. Veitola väittää, että persoonallinen nainen ei kiinnosta miehiä. – Olisi tosi kivaa, jos miehetkin olisivat kiinnos tuneita siitä, mitä teen, mutta en ole valmis mak samaan siitä vaadittua hintaa. Jos esittelisin varta loani ja kirjoittaisin kivoja mietelauseita, miehetkin seuraisivat minua. Veitola on sitä mieltä, että sosiaalisen median malli suositulle nuorelle naiselle on herutuskuva, jonka pääosassa ovat takapuoli tai tissit. – On haastavaa pohtia, onko se feminismiä, et tä esittelee itseään ensisijaisesti pornografiasta tu tulla kuvastolla. Edistääkö se naisen emansipaatio ta? Se, että alastomuudella voi tehdä rahaa ja saa da suosiota, tarkoittaa, että nuoret mimmit ottavat siitä mallia, miten somessa ollaan.

Ja elämässä. Veitola ei halua tuomita alastomuus trendiin osallistuvia, mutta miettii tosissaan, miten sen mallin voisi murtaa. – Tämä aika on täynnä ristiriitoja. Toisaalta ty töt fanittavat Henry Harjusolaa, joka ei määritte le sukupuoliidentiteettiään. Samaan aikaan lyhyt tukkainen, poikkeavasti pukeutuva teinityttö on to della harvinaisuus. Kaikilla on pitkä tukka! Mediaan Veitola kaipaa monimuotoisuutta ar vostavia portinvartijoita. – Mitä enemmän erilaisia naisidoleita medias sa nähdään, sitä enemmän tytöillä on liikkumati laa. Eikä tämä koske vain naisia vaan kaikkia suku puolia. Ja nyt, kun tyttöjen roolit ovat murtumas sa, on aika kysyä, voiko poika olla vapaasti sellai nen kuin on. Veitola kertoo miesten kanssa jutellessaan huo manneensa, miten tiukka miehen rooli yhä on. – On kysyttävä, mikä tekee miehistä vallan väärinkäyttäjiä, kourijoita ja alistajia. Jos mie hiä ei nyt haasteta keskusteluun ja aggressiivisen käytöksen taustoja pureta, heidän tilanteensa voi huonontua. – Mutta miesten pitää itse avata ja käydä tämä keskustelu, koska vain he tietävät, millaista on ol la mies ja miten muutos tehdään. Me naiset voim me auttaa ja tukea, kun saamme kuulla, mitä voim me tehdä. ■

10 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Kodin seniorihoivaa. Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman. Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

esäkuun alussa alkaneen Helsingin urkukesän tuottajalla Mikko Leppäsellä on nyt kiireiset ajat. Hän hoitaa festivaaleilla kaiken, mitä voi kuvitella: taiteilijoiden sopimukset, konsertteihin liittyvät järjestelyt, julisteet, markkinoinnin ja viestinnän. – Vaikka kaikki on tarkkaan suunniteltua, tulee silti aina vastaan yllätyksiä. Esimerkiksi hiljattain harjoituksissa menivät kirkon hälytyslaitteet päälle. Toisaalta tykkään siitä, että työssä on päivittäin vaihtelua, kertoo aiemmin Sysmän suvisoiton toiminnanjohtajana neljä vuotta toiminut Leppänen. Yli sadan konsertin ohjelmiston kokosi Helsingin seurakuntien urkureista koostunut työryhmä. Korkeatasoista klassista musiikkia kuullaan elokuun loppuun asti päivä- ja iltakonserteissa Helsingin keskustan, Kallion ja Suomenlinnan kirkoissa. – Yhtä laajaa, koko kesän kestävää musiikkifestivaalia ei takuulla löydy muualta, Leppänen arvelee. Kaiken lisäksi konsertit ovat maksuttomia. Leppänen on innostunut siitä, että näinkin pystytään toimimaan tänä päivänä. – Konserttiliput ovat kallistuneet viime vuosina melkoisesti. On järkyttävän hienoa, että tähän festivaaliin pystyy osallistumaan kuka tahansa. KOTIMAISTEN urkutaiteilijoiden lisäksi Helsingin urkukesässä kuullaan kansainvälisesti tunnettuja muusikoita. Tunnetuimpiin heistä kuuluu ranskalainen Vincent Dubois, joka on yksi kolmesta Pariisin Notre Damen katedraalin pääurkurista. Toinen tunnettu ulkomaalaistaiteilija on Berliinin tuomiokirkon urkuri Andreas Sieling. – Tänä vuonna on mukana erityisen kovia nimiä. Ulkomaisten taiteilijoiden hankkiminen tietysti lisää festivaalin kustannuksia, joten on tarkkaan mietittävä, miten budjetti riittää. Moni heistä esiintyy ympäri Eurooppaa, ja osa on käynyt aiemmin Suomessakin, Mikko Leppänen selvittää. Urkukesän uutuutena on Johanneksenkirkon konserttisarja Five O’clock Organ. Ajatuksena on, että urkumusiikista voi nauttia tiistaisin kirkon lehteriuruilla tai kuoriuruilla soitettuna vaikka heti työpäivän jälkeen. Leppäsen mukaan festivaalin tarkoituksena on osaltaan näyttää, miten monen-

Urkukesän kansainvälisiin taiteilijoihin kuuluu Pariisin Notre Damen katedraalin urkuri Vincent Dubois. Hän konsertoi Tuomiokirkossa sunnuntaina 24.6. kello 20.

Urkumusiikki soi kesällä Helsingissä yli sadassa konsertissa Klassisen musiikin ystäviä hemmotellaan jälleen koko kesän kestävällä Helsingin urkukesä -festivaalilla. Konsertit ovat kaiken lisäksi maksuttomia. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

laista urkumusiikkia on olemassa ja miten monella tavalla urkuja voi soittaa. – Urut tunnetaan monipuolisena soittimena: ne voivat toimia kokonaisena orkesterina. Konserteissa kuullaan myös erilaisia solisteja, kuoroja ja soitinyhtyeitä, siis muutakin kuin perinteistä

”

YHTÄ LAAJAA, KOKO KESÄN KESTÄVÄÄ MUSIIKKIFESTIVAALIA EI TAKUULLA LÖYDY MUUALTA.

MIKKO LEPPÄNEN

urkumusiikkia. Tällaista on tarjolla erityisesti Vanhassakirkossa keskiviikkoisin. Todella rajoja rikkovaa musiikkia on kuultavissa

elokuussa Mikael Agricolan kirkon konsertissa. Urkukesän ja Helsingin juhlaviikkojen yhdessä tuottamassa Ultra Organ -teoksessa revittelevät haitaristi Kimmo Pohjonen ja urkuri Mikko Helenius kumppaneineen. Se on Urkukesän ainoa maksullinen konsertti. Festivaali huipentuu elokuun lopussa päätöskonserttiin, jossa kuullaan Tuomiokirkon urkurin Harri Viitasen säveltämiä teoksia uruille, huilulle, harpulle ja soitinyhtyeelle. Helsingin urkukesä järjestetään nyt 17. kerran. Festivaalin järjestää Helsingin urkukesäyhdistys yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan, Kallion seurakunnan ja Johannes församlingin kanssa Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin kaupungin tuella. Festivaalilla käy vuosittain yli 15 000 vierasta kotimaasta ja ulkomailta. ■ Lisätiedot: www.urkukesa.fi

Kasvun kuviot Papit Anna-Kaisa Tuomi ja Olli Valtonen kertovat, kuinka he ovat saaneet apua itsetuntemukseen ja hengelliseen kasvuun. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

YKKÖNEN

Perfektionisti, uudistaja, omantunnontarkka, laaduntakaaja, tuomari, järjestelmällinen

un tajusin oman kuolemansyntini, se luultavasti pelasti henkeni, sanoo Olli Valtonen. – Minulle se oli valtavan suuri nähdyksi tulemisen kokemus: että en olekaan outo, kuvailee AnnaKaisa Tuomi. Kumpikin äänessä olija on pappi, mutta vaikka se ehkä siltä kuulostaa, he eivät nyt puhu hengellisestä heräämisestä. Nämä todistuspuheenvuorot on innoittanut enneagrammi, sillä kumpikin pappi on myös enneagrammiohjaaja. Enneagrammi on itsetuntemuksen työkalu, jossa ihmiset jaetaan yhdeksään tyyppiin tai tyyliin sen mukaan, mihin heidän huomionsa ja energiansa automaattisesti suuntautuu. Anna-Kaisa Tuomi on nelonen, ja juuri neloset tuntevat herkästi olevansa outoja ja erilaisia. Siksi he usein kadehtivat sitä, minkä kokevat itseltään puuttuvan. Olli Valtonen puolestaan on seiska, ja se seiskan synti, jonka hän löysi itsestään, on ahneus.

”

Voin paljon paremmin ja olen paljon kokonaisempi nyt, kun en enää vain vello tunteissani ja ajatuksissani. ANNA-KAISA TUOMI

– Sinähän tiedät, millainen loppu ahneella on. Ahnehdin elämyksiä, kokemuksia, ihmisiä, haasteita, ruokaa, viiniä... Kenenkään ei varmasti ole vaikea kuvitella, millaisia ihmisiä ja läheisiä ovat ne, jotka metsästävät koko ajan kokemuksia, ahnehtivat ihmisiä ja ovat ehkä yhden sekunnin seu-

KAKKONEN

KOLMONEN

Auttaja, antaja, huolehtija, uhrautuja

Menestyjä, suorittaja, uranrakentaja, voittaja

rassa läsnä. Sitten jo pää kääntyy, kun seuraava potilas tulee. Ahne ei kykene todelliseen yhteyteen, vaan kaikki on hänelle virikkeitä, Valtonen kuvailee. Ei ahneus ole hänestä vieläkään mihinkään kadonnut, mutta nykyisin hän tunnistaa sen ja pystyy siksi pitämään sen aisoissa. – Enneagrammin yksi peruspointti on, että me voimme vaikuttaa itseemme, mutta se vaatii tiedostamista ja hereillä olemista, Valtonen sanoo. Siksi enneagrammin käytöstä on saatu hyviä tuloksia erityisesti vankiloissa. Noin 70 prosenttia vangeista on rikoksenuusijoita. He toistavat automaattisesti tiettyä sisäistä toimintamallia. Kun malli tiedostetaan, kierteen katkaiseminen on mahdollista.

män sävyjä. Eläkeikäisten onkin hankalampi löytää itsestään yhtä tiettyä tyyliä. Toisaalta Tuomen mukaan on myös niin, että jos joku käyttäytyy erityisen tunnistettavasti oman enneagrammityylinsä mukaisesti, hänellä ei ehkä mene kovin hyvin. Stressitilassa ihminen helposti lipsahtaa automaattiohjaukselle ja toimii helpoimmalla itselleen luontaisella tavalla. Joku eristäytyy, toinen muuttuu hyökkääväksi, joku taas ottaa itseensä pienimmästäkin.

JOKAISELLA ENNEAGRAMMITYYPILLÄ on oma tyypillinen paheensa tai heikko kohtansa. Olli Valtosen ahneus ja Anna-Kaisa Tuomen kateus ovat klassisia kuolemansyntejä. Alkuperäiseen seitsemän synnin luetteloon on enneagrammissa lisätty petos ja pelko. Valtonen puhuu reippaasti kuolemansynneistä, vaikka tietää, että moni kokee synti-sanan ahdistavana. Yhtä hyvin hänen mielestään voisi käyttää sanaa passio, sillä kyse on voimasta, joka saa kyseisen tyypin edustajan liikkeelle ja toimimaan. Tuhoavaksi se muuttuu, kun sitä yliviljellään. Siksi sen hallitsemiseksi on syytä kilvoitella. Anna-Kaisa Tuomi sen sijaan vierastaa sanaa kuolemansynti. Hän puhuu mieluummin sokeasta pisteestä. – Kuolemansynti kuulostaa turhan pelottavalta. Ajattelen mieluummin niin, että jokainen tyyli kokonaisuudessaan on omanlaistaan vahvuutta, mutta jos haluaa kasvaa, on hyvä tulla tietoiseksi omista sokeista pisteistään ja pyrkiä ymmärtämään niitä, Tuomi sanoo. Hän korostaa sitä, että enneagrammin päämäärä ei ole pelkkä itsensä löytäminen ja hyväksyminen, vaikka se hetken hyvältä tuntuukin. – Samalla meitä jo kutsutaan kasvuun ja avartumiseen, katsomaan maailmaa vähän eri tavalla ja kiinnostumaan ehkä muistakin asioista. Tuomen mukaan ihminen on yleensä puhtaimmillaan oman tyylinsä edustaja nuorena aikuisena. Kun elämä hioo särmiä, persoonaan tulee enem-

”

Me voimme vaikuttaa itseemme, mutta se vaatii tiedostamista ja hereillä olemista. OLLI VALTONEN

ENNEAGRAMMITYYLIT JAETAAN kolmeen ryhmään sen mukaan, mikä kolmesta keskuksesta – ajattelu, tunne ja vaistomainen toiminta – niissä on vahvin. Jokainen myös laiminlyö jotakin näistä keskuksista. Elämä rikastuu, kun laiminlyöty keskus vahvistuu – ja tätä oivallusta voi Tuomen mukaan käyttää apuna hengellisessä kasvussa. Esimerkiksi Tuomen edustamalla nelosella tunteet hallitsevat ja heikoimmilla on toiminta. Niinpä hän on alkanut tietoisesti vahvistaa toimintakeskustaan. Se on tarkoittanut oman ruumiillisuuden ja sen myötä liikunnan löytämistä. – Olen esimerkiksi vaeltanut Santiago de Compostelaan ja huomannut, että käveleminen voi olla rukousta. Muutama vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan, että menisin kuntosalille, koska ne olivat mielestäni epäesteettisiä, hielle haisevia ja vastenmielisiä paikkoja. Mutta olen löytänyt punttien nostamisesta, niistä toistoista, hirveän vahvan rukouksellisen elementin. Ja voin paljon pa-

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

NELONEN

Romantikko, individualisti, luova, kaipaaja

remmin ja olen paljon kokonaisempi nyt, kun en enää vain vello tunteissani ja ajatuksissani, Tuomi kertoo. Hän lisää, että jokaisella tyypillä on omat haasteensa. Esimerkiksi kolmoselle, joka on tottunut toimimaan ja suorittamaan, voi muutaman vuorokauden hiljaisuuden retriitti tuntua ajatuksenakin mahdottomalta, mutta jos kolmonen suostuisi retriittiin, pysähtyminen ja hiljentyminen voisivat tuoda jotain uutta ja avartavaa hänen maailmaansa. – Erityisen hyvää rauhoittuminen tekisi juuri kolmosen, seiskan ja kasin kaltaisille aktiivisille tyypeille, joilla on kova vauhti. Nostalgikot ja vetäytyvät tyypit taas ehkä hyötyisivät siitä, että he lähtisivät mukaan johonkin toimintaan. En kiellä ketään tekemästä sitä, mikä hänelle on luontaista, mutta jos haluaa avartaa ja rikastaa näkökulmaansa, täytyy mennä vähän toiseen suuntaan. ANNA-KAISA TUOMI on miettinyt, kuinka paljon oma enneagrammityyppi vaikuttaa siihen, millainen jumalakuva ihmisellä on. – Me heijastamme jumalakuvaan jotain omasta sisäisestä maailmastamme ja voimme ymmärtää Jumalaa vain oman mielemme tarjoamien edellytysten puitteissa. Ihmisen mielessä saattaa elää sisäkkäin ja peräkkäin monenlaisia jumalakuvia, ja eri elämänvaiheissa Jumalakin tuntuu erilaiselta. Tuomi on käyttänyt pohdinnoissaan tukena teologian tohtori ja psykoanalyytikko Matti Hyrckin tekemää jaottelua, jonka mukaan ihminen voi mieltää Jumalan houkuttajaksi, hallitsijaksi, vetäytyjäksi, vaatijaksi tai parantajaksi. Tuomi arvioi, että niillä enneagrammityypeillä, joille järjestys tai suorittaminen on tärkeää, jumalakuva saattaisi sisältää vaatijan ja hallitsijan piirteitä. Ja esimerkiksi introvertti viitonen, joka vaalii yksityisyyttään, kokee helposti Jumalankin vetäytyvänä. – Näitä voi olla hedelmällistä pohtia, kunhan ei lähde leimaamaan ja kategorisoimaan ketään, Tuomi lisää. Leimaamisen välttäminen on taustalla myös enneagrammin ehdottomassa perusperiaatteessa: vain ihminen itse saa määrittää itsensä.

VIITONEN

Tarkkailija, omavarainen, filosofi, pohdiskelija, erakko

KUUTONEN

Kyselijä, kyseenalaistaja, epäilijä, luotettava

Virikkeitä hengelliseen kasvuun Tunnetyypeille

Vaistotyypeille

KAKKONEN tarvitsee luottamusta siihen, että lähimmäistä tulee rakastaa yhtä paljon kuin itseä, ei enempää.

YKKÖSEN on hyvä ymmärtää, että aina ei tarvitse kantaa vastuuta ja toimia. Tärkeää on uskoa armo todeksi omalla kohdalla.

”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. (Evankeliumi Markuksen mukaan 12:31)

”Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se, että Jumala armahtaa.” (Kirje roomalaisille 9:16)

KOLMOSEN on hyvä tulla tietoiseksi siitä, että Jumalan edessä ei tarvitse suorittaa, saa vain olla.

KASIN on hyvä uskaltaa olla myös heikko ja näyttää se.

”Vain Jumalassa rauhan sieluni saa, hän meidät pelastaa. Haltuusi, Herra, sydämeni tyyntyy ja rauhan saa.” (Taizé-laulu)

”Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme.” (Toinen kirje korinttilaisille 4:7)

NELONEN kokee olevansa erilainen, ”viallinen”. Hän tarvitsee uskoa siihen, että hänessä ei ole mitään vikaa, vaan että hän on juuri sellaisenaan Jumalan luoma. ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” (Psalmi 139:14)

Erityisesti YSIN kohdalla kasvu voi tapahtua monella tavalla. Jokaisella tyypillä on vaara kätkeä talenttinsa, mutta ysillä ehkä eniten. Siksi ysin on hyvä antaa aikaa itselleen ja kysyä: Mitä minä tarvitsen ja haluan? Mikä on minun kutsumukseni?

Ajattelijatyypeille

Jeesuksen vertaus maahan kätketyistä rahoista (Evankeliumi Matteuksen mukaan 25:14–30)

VIITOSEN on hyvä tulla tietoiseksi siitä, että me kaikki tarvitsemme toisiamme. Yhteys rakentaa ja ravitsee.

TEKSTI ANNA-KAISA TUOMI

”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” (Evankeliumi Matteuksen mukaan18:20

KUUTOSEN haasteena on liiasta ajattelusta luopuminen ja luottamuksen opettelu. ”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa kaiken pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.” (Ensimmäinen Johanneksen kirje 4:18) tai Vuorisaarnan opetus Jumalan huolenpidosta (Evankeliumi Matteuksen mukaan 6:25–33)

SEISKALLA optimismi puskee vahvasti läpi, ja siksi hänen voi olla vaikea tavoittaa omaa synnintuntoaan. Omien varjojen katselu voi olla avain avartumiseen. ”Me yössä kuljemme yössä ja kaipaamme luokse lähteen. Tietämme vain jano valaisee, tietämme kaipaus ohjaa.” (Taizé-laulu)

Óscar Ichazon kehittämä enneagrammin ympyräkuvio. Kuvion nuolet kuvaavat sitä, mistä kukin tyyppi etsii lisäpontta, jos oma selviytymisstrategia ei toimi.

Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

SEISKA

KASI

Optimisti, seikkailija, nautiskelija, visionääri, innostaja

YSI

Varma, vaikuttaja, johtaja, haastaja

”

ENNEAGRAMMIN ALKUPERÄ on hämärän peitossa, mutta sitä on jäljitetty sekä islamilaiseen mystiikkaan että kristilliseen luostarielämään. Enneagrammin ympyräkuvio, jonka kehälle nuolien yhdistämät numerot on sijoiteltu, on bolivialaisen Óscar Ichazon viime vuosisadalla kehittämä. Kuvion vuoksi enneagrammi saatetaan yhdistää numerologiaan tai magiaan. Olli Valtonen tuhahtaa, sillä hän on joutunut oikomaan ennakkoluuloja monesti. – Joo, ihmiset sotkevat enneagrammin ennustuksiin, että se on niin kuin jokin horoskooppi, kohtalo. Enneagrammia käytetään monessa eri kontekstissa, esimerkiksi terapiassa. Meidän edustamamme suuntaus on mitä suurimmassa määrin kristillinen. Se lähtee liikkeelle kuolemansynneistä, kilvoittelusta ja Jumalan siunauksesta, Valtonen sanoo. – Kuvion nuolet kuvaavat sitä, mistä kukin tyyppi etsii lisäpontta, jos oma selviytymisstrategia ei toimi – ei niillä sen okkultistisempaa merkitystä ole.

Hyvän esimiehen ykkösvaatimus on se, että hän tuntee itsensä ja kestää nähdä itsensä myös sellaisena kuin ympäristö hänet näkee. OLLI VALTONEN

Sovittelija, rauhanrakentaja, mukautuja, viipyilijä, diplomaatti

Valtonen lisää, että enneagrammia on turha ottaa liian vakavasti tai tehdä siitä itsestään uskon kohdetta. – Tämähän on harjoitus tai peli, joka avaa hirveän kiinnostavia väyliä itsereflektioon. Itsensä tutkiminen on yksi keskeisimmistä ominaisuuksista, joihin ihmisten pitäisi kyetä. Esimerkiksi hyvän esimiehen ykkösvaatimus on se, että hän tuntee itsensä ja kestää nähdä itsensä myös sellaisena kuin ympäristö hänet näkee. Samoilla linjoilla on myös Anna-Kaisa Tuomi. – Eihän enneagrammi ole mikään verikoe, joka kertoisi absoluuttisen totuuden. Se on kuvaileva työkalu, joka voi toimia. Tai sitten ei: on myös ihmisiä, jotka eivät löydä siitä omaa tyyppiään. ■ Kuvateksteissä olevat tyyppien luonnehdinnat ovat Leila ja Olli Valtosen kirjasta Hyvä ja paha sisu (Elämänvirta Oy 2006). Tee testi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi ja selvitä, mikä on sinun kuolemansyntisi. Lue verkosivuiltamme myös Jaakko Heinimäen artikkeli kuolemansynneistä.

Su or a a n te ht a a l t a i l ma n vä l i kä s i ä ! a i toka l u s te .fi I HVAK AL US TO N TA KOTIM AIS EN SO TA JAL LE OS TIN KE YPA SÄ NK

Ai d o s t i k o t

EN ILMAIN LJETUS

ma i n

K O T II N K U

- JA H K A IM A A NA O L A A J A S V A L IKt ka n ka at : aa G K A Nu ip p u la ad u kk

M ei lt

KOT IM A IN E N R U N KO SÄ N K Y

LAADUKAS, KESTÄVÄ KOTIMAINEN runkosänky. Koko: 90x200 149€ Petauspatja myydään erikseen.

Ei alue elle . kau pun kise udu na Kul jetu s vain pää ISTET M L

TA R JO U S

nen

149€

PO IS E VA N H AT + VI EM Mkos ta. ke tarj ous tuo ttei VA

i Ai d o s t i k o t

* *

i ma i

OMESSA

JENKK I SÄNKY Sängyssä kahdessa osassa oleva vyöhykkeellinen pussijousitus. Valitse molemmille puolille kovuus, mieltymystesi mukaan. Koko: 160x200cm alk. 1640€

MOOTTORISÄNKY

Helpokäyttöisen säätimen avulla saat nostettua päätäsi tai jalkojasi haluamallesi tasolle nappia painamalla. Koko: 80x200 alk. 1090€

T E H TA A N M Y Y M Ä L Ä

ä h

HILLA 3+2-istuttava alk. 1265€

IM A L AA JA VA LI KO YJ Ä! ÄT PÄ N GY N SÄ iko ima sta ka laa jast a val

- tai nah Val itse kan gas

AVATTU KAUPPAKESKUS VIISARIIN VANTAAN VARISTOON.

Martinkyläntie 47, 01720 Vantaa / Kauppakeskus Viisari Vantaan Varisto / viisari@aitokaluste.fi ma-pe 10-19, la 10-17, su 12-17 Juhannuksena 22.6.-24.6. kiinni

a i to ka l us te .f i

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Luonto on lähellä! Metrolla metsään Elli Keisteri-Sipilä

Luonnonmukainen kaupunkipuutarha

Kirja opastaa lukijat hienoihin retkielämyksiin ja vaihteleviin luontokohteisiin – joista kaikki ovat saavutettavissa pääkaupunkiseudun metrolla! Kaikki asemat saavat oman luontokohteensa ja retkiehdotuksensa. Tämä kirja todistaa, kuinka helppoa Suomessa on lähteä retkelle ja luontoon.

Mona Kalpala

Hinta 32 €

Hinta 38 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

HOIVA.FI • KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN.

Miten kaupunkiasunnon pienestä puutarhasta saisi tasapainoisen näköisen, helppohoitoisen ja luonnon kannalta kestävän? Kirja opastaa puutarhojen luonnonmukaiseen suunnitteluun: Luomaan pihoja, jotka toimivat luonnon ehdoilla kaupungin oloissa.

Timjami

Timjamista käytetään mausteeksi sen pienet, harmaanvihreät lehdet. Lehtiä käytetään sekä tuoreena että kuivattuna.

Timjami on pieni, matalakasvuinen ja monivuotinen varpukasvi. Sitä viljellään eniten Ranskassa, mutta se kasvaa villinä Välimeren rantojen kuivilla ja aurinkoisilla vuorenrinteillä. Suomessa myös tarhaajuruohoksi kutsuttu timjami menestyy ainoastaan viljeltynä.

Timjami on mesikasvi, josta mehiläiset tuottavat hyväntuoksuista hunajaa. Jos haluat vaihtelua hernekeittoon, mausta se timjamilla.

Legendan mukaan Joosef laittoi timjamikimpun Jeesuksen seimen pahnojen sekaan, jotta lapsella olisi mukavampaa karussa vuoteessaan.

Antiikin roomalaiset maustoivat viininsä ja juustonsa timjamilla.

Thymus vulgaris

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVITUS JUHA ILKKA

Kirkko ja kaupunki valitsi seitsemän yrttiä, joilla voi ryydittää kesäjuhlan herkkuja.

Vanhan uskomuksen mukaan seitsemän yrtin kerääminen juhannusyönä tyynyn alle saa aikaan sen, että kerääjä näkee unessa tulevan aviopuolisonsa.

Muinaisessa Suomessa keskikesän juhlaan liittyi rituaaleja, joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. Ovenpieliin aseteltujen juhannuskoivujen uskottiin lisäävän elämänvoimaa ja parantavan sekä karjan että ihmisten hedelmällisyyttä.

Keskikesän juhlaa, juhannusta, vietetään Johannes Kastajan syntymän muistoksi. Johannes syntyi tasan puoli vuotta ennen Jeesusta.

Aromaattinen ja voimakkaan makuinen salvia on ikivanha rohtokasvi. Sen nimi tulee latinan parantamista ja pelastamista

Salvia on pieni hyväntuoksuinen pensas, jossa on sinivioletit kukat ja pienet, harmaanvihreät lehdet. Villinä salvia kasvaa Välimeren ympäristössä, ja sitä viljellään erityisesti Etelä-Ranskassa, Kreikassa ja Italiassa.

Salvian väitetään edistävän raskaiden ruokien sulamista, ja siksi se yhdistetään monesti juuri rasvaisiin raaka-aineisiin. Salvian kanssa tulisi olla maltillinen: liika määrä salviaa tekee ruoasta saippuamaisen makuista.

merkitsevästä sanasta salvare. Antiikin Rooman legioonissa salviaa käytettiin jopa laastareina.

Salvia

Salvia officinalis

Juhannuksen seitsemän yrttiä

Persilja

Persilja pitää lisätä ruokaan vasta loppuvaiheessa. Grillatulle lihalle syntyy yksinkertainen kastike sauvasekoittimella soseutetusta persiljasta.

Antiikin aikana persiljaa pidettiin lemmenrohtona.

samaa juurta: Jeesus antoi ystävälleen Simonille lempinimen Petros eli kallio. Jeesus kutsui Simonia kallioksi, jonka päälle hän rakentaisi kirkkonsa.

Basilikaa pidetään yrttien kuninkaana ja kuninkaiden yrttinä. Sen nimikin tulee kreikan kielen kuningasta merkitsevästä sanasta basileios. Samaa juurta on myös antiikin Roomassa kuninkaallisista pylväskäytävistä käytetty basilika-nimitys, joka sittemmin on vakiintunut tarkoit-

Basilika on voimakkaasti tuoksuva yrtti. Alun perin se on kotoisin Intiasta, jossa sitä pidetään kasveista pyhimpänä ja jossa siitä on monia eri muotoja.

Tuore basilika on perinteisen pestokastikkeen tärkein ainesosa. Parvekkeilla ja ovenpielissä basilika estää kärpästen tuloa sisälle.

tamaan suorakulmion muotoista kirkkorakennusta, jonka keskiosa on korkeampi kuin sivukäytävät. Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen basilika. Myös Helsingin vanha kauppahalli on arkkitehtuuriltaan basilika.

Ocimum basilicum

Basilika

Suomessa on persiljasta joskus käytetty nimitystä pietarsilja. Persiljan suvun nimi Petroselinum tulee kreikan kalliota ja selleriä merkitsevistä sanoista petros ja selinos. Myös apostoli Pietarin nimi on

Välimeren alueelta lähtöisin olevaa persiljaa on viljelty jo tuhansien vuosien ajan. Sitä tunnetaan kolme lajiketta: kähärälehtinen, lehtipersilja sekä juuripersilja, jota viljellään sen palsternakkaa muistuttavan juuren vuoksi.

Petroselinum crispum

Legenda kertoo, että pakomatkalla Egyptiin Neitsyt Maria kuivatteli pyhän perheen vaatteita rosmariinipersaan oksilla. Silloin tapahtui ihme: rosmariini, joka siihen asti oli ollut täysin tuoksuton, alkoi tuoksua voimakkaasti, jotta lapsi saisi nauttia miellyttävän tuoksuisista kapaloista. Tämä tarina selittää rosmariinin nimen: Marian ruusu. Tosin Ros marinus merkitsee myös meren kastetta.

Rosmariini on ikivihreä monivuotinen pensas, jonka kukat ovat kauniin kalpeansiniset ja lehdet jäykät, vihreät ja neulasmaiset. Suomessa rosmariini ei talvehdi, joten sitä viljellään meillä yksivuotisena.

Rosmariini sopii hyvin mansikoille. Viipaloi mansikoita ja marinoi niitä hyvälaatuisessa balsamicossa tuoreen silputun rosmariinin kanssa ja tarjoa vaniljajäätelön kera.

Rosmariini on ollut onnea tuovan yrtin maineessa, ja se on ollut tärkeä rohtokasvi. Vielä 1960-luvulla Ranskassa sairaaloiden potilashuoneita desinfioitiin polttamalla niissä rosmariininoksia. Sitä kannattaa kokeilla myös kotona: lämmitä rosmariinin neulasia hetki paistinpannulla, niin huoneeseen leviää miellyttävä tuoksu.

Rosmariini

Rosmarinus officinalis

Vanhan kreikkalaisen tarinan mukaan ylijumala Zeuksen tytär Persefone tuli mustasukkaiseksi hyvin lemmekkäälle

Mintun alkukoti on Välimeren alueella. Viherminttu kuuluu erityisesti ranskalaisen, italialaisen ja balkanilaisen keittiön perusmausteisiin.

Mintusta on useita satoja eri lajeja. Viherminttu kasvaa lähes metrin korkuiseksi. Siitä käytetään tuoreet tai kuivatut lehdet, jotka korjataan talteen ennen kuin minttu alkaa kukkia.

Kukkiva minttu houkuttelee puutarhaan runsaasti perhosia.

Minttu on erinomainen pari esimerkiksi suklaalle sekä omenalle ja muille hedelmille. Se maustaa hyvin vihanneksia kuten munakoisoa, kurkkua ja herneitä. Sitruunan kanssa minttu sopii virkistävän jääteen raaka-aineeksi.

Minthe-nimiselle nymfille ja muutti tämän pensaaksi. Tämä tarina antaa taustan sille, että minttua on pidetty afrodisiakkina eli lempeä nostattavana rohtona.

Minttu

Rakuunan tieteellinen lajinimi dracunculus merkitsee pikku lohikäärmettä. Se johtunee kasvin pieniä käärmeitä muistuttavista juurista. Kristillisessä symboliikassa lohikäärme viittaa paholaiseen, ja esimerkiksi pyhää Yrjänää kuvaavissa ikoneissa esiintyy lohikäärme, jonka sankarillinen pyhimys kukistaa peitsellään.

1300-luvulla. Katariina rohkaisi paavia palaamaan Roomaan Avignonista, jonne paavinistuin oli siirretty poliittisten kiistojen vuoksi.

Mentha spicata

Tarina kertoo, että rakuunan toi Ranskaan pyhä Katariina Sienalainen vieraillessaan paavin luona Avignonissa

Rakuuna kuuluu auringonkukkien sukuun. Se on todennäköisesti kotoisin Siperiasta tai Mongoliasta. Ruotsissa rakuuna oli yleinen jo 1600-luvulla ja sitä kasvoi myös vanhimmissa suomalaisissa kasvitarhoissa. Vuosisadan alussa se tunnettin täällä päin myös nimillä maruna ja dragoon. Rakuunan käyttö on levinnyt ympäri maailmaa klassisen ranskalaisen keittiön tuotteiden mukana.

Rakuuna

Artemisia dracunculus

Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Retriittipappi Pauliina Kainulainen on huomannut, että Jeesuksen seuraaminen voi saada luopumaan monista asioista, joita ennen on pitänyt tärkeinä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LARI LIEVONEN

änä kesänä Pauliina Kainulainen viettää paljon aikaa luostarissa. Nunnaksi hän ei ole ryhtymässä, sillä sellaisia ei Enonkosken luterilaisessa luostarissa ole. Sen sijaan hän aloitti keväällä 2,5-vuotisen pestin luostariyhteisön pappina. Kainulainen saa majailla luostarissa enimmäkseen yksin, sillä vakituisia asukkaita siellä ei nykyisin ole. Se on retriittitalo, joka tarjoaa myös majoituspalveluja. Luostari sijaitsee vanhassa koulurakennuksessa hiljaisessa Ihamaniemen kylässä. Elämä itäsuomalaisessa maalaismaisemassa on Kainulaiselle tuttua lapsuudesta, sillä hän on maalaistalon tytär Tervosta, PohjoisSavosta. Jo silloin hän hakeutui luontoon olemaan yksin hiljaa. – Jo lapsena koin, että Jumala on kohdattavissa luonnossa – metsässä ja rannoilla, hän kertoo. Luonto, erityisesti Höytiäinen-järvi, oli syynä siihen, että Kainulainen ja hänen miehensä aikoinaan asettuivat asumaan Pohjois-Karjalan Kontiolahdelle. Rakas on myös toinen suuri järvi, Pielinen, jonka rannalla Kainulaisilla on mökki. Sen vastarannalla kohoaa Koli. – Kesäöinä vain seisoskelen mökkirannassa, katselen yön värejä ja kuuntelen lintuja. PAULIINA KAINULAINEN innostui hiljaisuuden retriiteistä parikymppisenä opiskelijana, ja hän on kouluttautunut myös retriitinohjaajaksi. Hänen mielestään juuri hiljainen rukous olisi vastaus monen kaipuuseen ja antaisi elämään sellaista syvyysulottuvuutta, jota nykykulttuurissa ei helposti ole tarjolla. Juuri se olisi sitä, mitä kirkko voisi arkiseen tohinaan väsyneille etsijöille antaa. – Minusta kristinusko on aika käsittämätön, jos se mielletään vain tiettyjen oppilauseiden totena pitämisenä. Kirkolla ei ole tulevaisuutta, jos sillä ei ole yhteyttä hengelliseen ytimeensä, Kainulainen sanoo. Kainulainen on huomannut, että hänessä itsessään on herännyt entistä vahvempi syvyyden kaipuu nyt keskiiässä. Hän näkee sen olevan sukua sille mielenmuutokselle, johon Jeesus kuulijoitaan herätteli. – Rukouksessa ihminen voi saada kosketuksen egoa ja arkiminää laajempaan itseensä. Jeesuksen vertaukset ja valinnat havainnollistavat sitä, miten voi päästää irti sellaisesta, mikä ei enää olekaan tärkeää sitten, kun on löytänyt sen kallisarvoisimman helmen. Se helmi on sisäinen in-

Antaumuksen asenteella tegriteetti, eheys, Kainulainen sanoo. – Irti päästäminen ja antaumuksen asenne voivat viedä Jeesuksen seuraajan ihan mihin vain – eivät välttämättä menestykseen ja entistä tehokkaampaan ja tuottavampaan elämään vaan joskus aikamoiseenkin luopumiseen. Silti se sisäinen eheyden kokemus voi olla niin ihmeellinen, että sen vuoksi on valmis luopumaan monis-

ta asioista, joita on ennen pitänyt tärkeinä. MIELENMUUTOS ja syvyyden kaipuu eivät ole vain oman sisäisen elämän vaalimista. Niissä on kyse myös arvojen muuttumisesta ja teoista. Kainulaiselle se tarkoittaa kansalaisaktivismia ja pyrkimistä kohtuulliseen elämäntapaan.

Vuonna 2006 Enossa, Kainulaisen kotikulmilla, alettiin etsiä uraania. Uraanikaivosta vastustamaan nousi kansanliike, johon Kainulainenkin lähti mukaan. Kamppailu kansainvälistä rahaa vastaan tuntui toivottomalta, mutta päättyi voittoon: ainakaan toistaiseksi kaivosta ei olla perustamassa. Kainulainen on mukana myös muutamaa vuotta myöhemmin perustetus-

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

sa Kohtuus vaarassa -kansanliikkeessä, joka etsii kohtuullisempaa elämänmuotoa ja pohtii esimerkiksi talouteen, liikenteeseen, ruokavalioon ja kulutukseen liittyviä kysymyksiä. Omassa arjessa kohtuullisuus tarkoittaa hänelle esimerkiksi kierrätystä, lihansyönnin vähentämistä ja sitä, ettei lomamatkoja tehdä lentäen. Toisaalta kahden työssäkäyvän aikuisen perhe tarvitsee liikkumiseen kaksi autoa. – Se siitä kohtuudesta siis. Oman elämäntavan kohtuullistaminen on jatkuvaa kilvoittelua ja jatkuvaa epäonnistumista, Kainulainen huokaa. ALKUPERÄISKANSOJEN, KUTEN saamelaisten ja bolivialaisen aimarakansan, ajatteluun tutustuminen on ollut Pauliina Kainulaiselle silmiä avaavaa, kun hän on pohtinut länsimaissa vallalla olevaa elämäntapaa ja sen kestämättömyyttä. – Aimaroiden kulttuuri on sekä–että-kulttuuri toisin kuin moderni länsimainen kulttuuri, jossa asiat ovat joko–tai. He näkevät ihmisen ruumiin ja sielun kokonaisuutena. Länsimainen kulttuuri taas erottaa ruumiin ja mielen ja leikkaa ihmisen irti luonnon kokonaisuudesta.

”

RUKOUKSESSA IHMINEN VOI SAADA KOSKETUKSEN EGOA JA ARKIMINÄÄ LAAJEMPAAN ITSEENSÄ.

Kuka? Pauliina Kainulainen, 49, on pappi ja teologian tohtori, joka on perehtynyt erityisesti vapautuksen teologiaan ja ekoteologiaan.

Mitä?

Kainulainen aloitti keväällä työn Enonkosken luostarin toiminnasta vastaavana retriittipappina. Hän pitää luostariyhteiso.fisivuilla Sammaleenhiljainenblogia ja viimeistelee ensi vuonna ilmestyvää kirjaa, jossa pohditaan kristillistä mietiskelyperinnettä ja luontosuhdetta.

Motto

Ilo, yksinkertaisuus, armahtavaisuus.

Usein länsimaisen ihmisen luontosuhteen vääristyminen on nähty kristinuskon syyksi. Kainulainen arvioi, että syytöksissä on perääkin. Hänen mukaansa kristinusko tuli esimerkiksi Suomeen jokseenkin ylimielisessä muodossa, eikä luterilainen reformaatio ainakaan parantanut tilannetta. – Mutta kristinusko yksin ei hävittänyt tajua luonnon pyhyydestä. Siihen tarvittiin länsimainen tieteellis-tekninen vallankumous ja sen tuoma mekanistinen, konemainen, maailmankatsomus. Kirkko on liiaksi myötäillyt sitä. Niinpä nyt pitäisi ottaa uusiksi vanhan kulttuurin ja kristinuskon kohtaaminen. Siinä, missä nykyinen länsimainen ajattelu on lineaarista ja edistysuskoista, vanha kotoperäinen näkemys maailmasta oli Kainulaisen mukaan tasapainoa hakeva ja erilaisia luonnon ja elämisen syklejä kunnioittava. Jonkinlaista paluuta siihen hän toivoisi. – Silloin ihminen ei pelkästään oman hyötynsä ja mukavuudenhalunsa vuoksi ottaisi luonnosta kohtuuttomasti vaan tajuaisi, miten ihmeellisiä luonnon suuret kierrot ovat ja kunnioittaisi niitä. Meillä Suomessa on tehty tässä ihan hirveitä virheitä esimerkiksi ojittamalla soita, kun ei ole kunnioitettu vesien luonnollista kiertoa, Kainulainen sanoo. – Uskon myös, että ihmiselle olisi hyvästä elää vuodenaikojen kierrossa ja kunnioittaa työn ja levon rytmiä. ■

Mikään ei ole niin raskasta, etteikö siitä voisi alkoholilla tehdä vielä raskaampaa Pelipöytäpuhetta-podcastissa muusikko Anssi Kela ja päätoimittaja Jaakko Heinimäki pohtivat ikuista kysymystä, onko viina viisasten juoma.

TEKSTI JA KUVA OUTI IKONEN

nssi Kelan ja Jaakko Heinimäen havaintojen mukaan alkoholia otetaan aiempaa sivistyneemmin niin nuorison kuin vanhemmankin väestön keskuudessa. Edes raskas työ rockin parissa ei kaipaa enää niin rankkoja huveja kuin vaikkapa kultaisella kahdeksankymmenluvulla. Keikan jälkeen Kela nollaa päänsä brenkun vetämisen sijaan vaikkapa katsomalla hotellihuoneessa sarjoja ipadilta. Tosin Kelan tapoihin ei ole koskaan kuulunut viinaksien kanssa kekkuloiminen. Hänen ensimmäinen kosketuksensa alkoholiin tapahtui peruskoulun viidennellä luokalla. – Muutama luokkakaveri jätti tulematta kouluun. Yhtäkkiä he pamahtivat luokkaan kesken kaiken. Päivä oli aloitettu vanhempien viinakaapin kautta. Kokemus antoi Kelalle vahvan fiiliksen siitä, että moinen touhu ei ole siistiä. Muutama vuosi myöhemmin Kelan kaverit kaatoivat kotibileissä alkoholia kurkkuunsa kaksin käsin. – Siinä vaan ei ollut minkäänlaista viehätystä. Kitaran soittaminen ja muut asiat kiinnostivat minua enemmän. Kelan kotona ei juotu. Heinimäen kotona alkoholia käytettiin, muttei valtoimenaan eikä alkoholinkäyttöä erityisesti peitelty tai lapsia yritetty varjella näkemästä sitä. – Saunakaljat ja ystävien kanssa paukkujen ottaminen kuuluivat aikuisten tapoihin lapsuudenkodissani. En silti muista, että olisin nähnyt ketään kännissä. RAAMATUN SUHDE alkoholiin on luonteva, onhan se syntynyt viininviljelys- ja viinikulttuurialueella, jossa viiniä on käytetty ruoka- ja juhlajuomana iät ja ajat. Jeesuskin käyttää puheissaan tavallisesta arkielämästä tuttuja, viinitarhan viljelemiseen liittyviä vertauksia.

Raamatussa ei tuomita alkoholia, mutta muistutetaan, että kännitörttöily ei ole ihmiselle hyväksi. Sekä Kela että Heinimäki ihmettelevät suomalaista alkoholipolitiikkaa. – Minusta on outoa, että tupakkaa myydään R-kioskilla, mutta ihminen ei voi kansanterveydellisistä syistä perustaa laatuviinejä myyvää pientä myymälää esimerkiksi kauppahalliin juustokaupan viereen. Olen sitä mieltä, että mitä epäluontevampana ja uhkaavampana alkoholia pidetään, sitä enemmän se sellaiseksi muuttuu, Heinimäki sanoo. MARTTI LUTHER ja hänen aikalaisensa käyttivät alkoholia huolettomasti mutta sikailematta. Nykyäänkin esimerkiksi Saksassa voi kirkonmenojen jälkeen olla tarjolla lounas ja sen kanssa olutta. – Suomessa raittiusajattelu on jostain syystä mennyt äärimmäisyyteen. Aiemmin raittiuden käsite merkitsi lähinnä kohtuukäyttöä. Sitten meille asettui juomalakkoaate, josta kristilliset piirit kiinnostuivat, Jaakko Heinimäki pohtii. Heinimäellä on missio palauttaa raittiuden käsite alkuperäiseen merkitykseensä. Myös Anssi Kela puoltaa ajatusta, että alkoholiin osattaisiin suhtautua ottaen siitä irti se ilo, mikä siitä on saatavissa. – Pidän sitä tavallaan viisaampana suhtautumistapana kuin omaani, jossa viinaan ei kosketa lainkaan. Minulla se toimii, mutta en halua sitä erityisesti suositella muille. Kumpikin on yhtä mieltä siitä, että on olemassa ihmisiä, joille alkoholi ei sovellu lainkaan. Ja mitä tulee vanhaan sanontaan raskaan työn vaatimista raskaista huveista, se on aikansa elänyt. – Mikään asia ei ole niin raskas, etteikö siitä voisi alkoholilla tehdä vielä raskaampaa, Kela toteaa. ■ Pelipöytäpuhetta-podcastissa pelataan Kimbleä ja puhutaan hyvästä elämästä. Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Osa 12

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Herättäjäjuhlat Tampereella Herättäjäjuhlat on herännäisyy den eli körttiläisyyden vuosittai nen kesätapahtuma. Tänä vuon na ne järjestetään Tampereen Ka levassa 6.–8.7. Juhlakenttä, jossa seurat ja sunnuntain messu pide tään, on Liisanpuistossa. Lauan tain seurapuhujia ovat muun muassa näyttelijä Laura Malmivaara ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Juhlien oheisohjelmas sa on muun muassa perjantaiilta na piknikkonsertti Sorsapuistos sa ja lauantaiiltana Suojaavat siivet konsertti, jossa kuullaan rau han ja sovinnon lauluja. Leena Väyrynen-Si (keskellä) saa veisata Siionin virsiä työpaikallaan.

Ei peitellä eikä sievistellä Leena Väyrynen-Si veisaa Siionin virsiä joskus imuroidessaankin. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

”S

inua kaipaa sydämeni, puoleesi huutaa mun henkeni. On yksin tästä sen ikävästä kyyneleeni.” Veisuu Herättäjä-Yhdistyksen Seuratuvalla kajahtaa komeasti, vaikka veisaajia on vain kuusi. Yhdistyksen Uudenmaan aluesihteerinä työskentelevä pappi Leena Väyrynen-Si pitää Siionin virsien veisaamista työsuhde-etunaan. Seuroja järjestetään Uudenmaan alueella talvisaikaan useammat viikossa, ja veisaamalla aloitetaan myös työkokoukset ja palaverit – sellainen on nytkin alkamassa. ”Mua auta, Herra! Mä toivon vaan, vaikkei ois toivoa ollenkaan. Nyt minut säästä. En irti päästä, käy siunaamaan.” Tänään ekstrabonusta on vielä se, että veisattava Siionin virsi 251 sattuu olemaan Väyrynen-Sin lempivirsi. Siihen hän ihastui jo 15-vuotiaana. Jokin siinä osui teini-ikäisen ahdistukseen ja ulkopuolisuuden tunteeseen.

Juhannus päivä

LEENA VÄYRYNEN-SI VEISAA joka ilta kouluikäisille lapsilleen iltavirret. Ilman niitä lapset eivät oikein osaa mennä nukkumaan. Hän veisaa myös yksikseen: työasioita miettiessään, ruokaa laittaessaan, autoa ajaessaan. Tiskatessakin saattaa jokin virsimelodia tulla mieleen. Ja huriseva imuri houkuttaa laulamaan mukana. Aina hän ei edes huomaa laulavansa. Ilman veisaamista Väyrynen-Si ei voi kuvitella elävänsä. Jokakesäiset herättäjäjuhlat ovat must. Jos hän ei pääse sinne, hän seuraa juhlien ohjelmaa radiosta. Juhlilla suuressa joukossa kokee olevansa osa ajan ja paikan rajat ylittävää, näkymätöntä Kristuksen kirkkoa. Kun veisaajia on tuhansia, veisaaminen on fyysinen kokemus. Siinä on veisaavan joukon kannateltavana, ikään kuin virren sylissä. ■

KIRKON KUVAPANKKI / AARNE ORMIO

Taivaan tähden

23.6.

SIIONIN VIRRET ovat kansan parissa levinneitä ja säilyneitä virsitoisintoja. Niitä lauletaan aina ilman säestystä. Vanhimmat Siionin virret ovat 1600- ja 1700-luvulta. Edelleen jokin niissä koskettaa. Väyrynen-Sin mielestä ne ovat vahvoja ja syviä. Niissä ei peitellä eikä sievistellä. Osuvakin seurapuhe unohtuu pian, mutta virret pysyvät. Viehättävää on Väyrynen-Sin mielestä sekin, että kukin veisaa äänellään ja siltä korkeudelta, miltä onnistuu. Välillä käy niin, että jokin virsi ei vain lähde, mutta silti se kamppaillaan loppuun asti. Väyrynen-Si on lähtöisin körttiperheestä, joten hän on kuullut Siionin virsiä jo ennen syntymäänsä. Mutta kunnolla ne avautuivat hänelle vasta teologian opiskelijana, kun hän alkoi käydä körttiopiskelijoiden seuroissa. Hidas veisaaminen, jossa pidetään pitkiä taukoja säkeiden välillä, tuntui kuin omalta hengitykseltä. Pitkän säetauon aikana kerkeää pysähtyä ja miettiä, mitä on juuri laulanut.

Opiskelijoiden seuroissa noudatetaan vanhaa tapaa, että puhujia ei pyydetä etukäteen. Jos joku niin sanotusti ahdistuu puhumaan, hän puhuu, mutta virsien välissä saatetaan olla hiljaakin. Seuraväelle muodostuu yhteinen rytmi ja hengitys, jossa voi vain olla.

Mitä uusi vaatii? ÄKKISELTÄÄN JUHANNUKSEN päivänsankari Johannes Kastaja vaikuttaa tiukkapipolta, joka tietää, miten asiat ovat ja mihin muidenkin pitäisi mennä. Johannes ei kuitenkaan saarnaa nykyisten tiukkapipojen tapaan asioiden muuttumattomuuden vaan nimenomaan muutoksen puolesta. Vielä selvemmin hänet erottaa nykyisestä tiukkapiposta se, ettei hän saarnaa muutosta elämisen vaan ajattelemisen tapaan. Jo nimessään hän kantaa luottamuksen uutta suuntaa: Ei hätää. Voit aloittaa alusta. Jumala on armollinen. Johannes tekee uutta. Uusi ei voi tulla luutunutta mieltäni möyhentämättä.

Niinpä yksinäisyyteni jatkuu ennallaan, ellen asetu uuteen asentoon. Jos tähän asti olen kysynyt, eikö tässä maailmassa ole ketään minua varten, on aika kysyä: Kuka tarvitsee minua? Ketä varten minä itse voisin olla? Parisuhteeni ei parane ilman, että luovun katkeruuden kovettamista asetelmista. Kokeneet kertovat, että hyvä kasvaa vain hyvää tekemällä. Kirkko ei uudistu, jos pidän kiinni siitä, mihin itse olen tottunut tai mitä itse tarvitsen. Niiden, jotka haluavat mukaan myös muita, on päästettävä irti langoista, joita ovat tottuneet hallinnoimaan.

Turhautuneet ja pettyneet haluavat muutosta, mutta kukaan ei itse halua muuttua. Uusi on jotakin, mitä kukaan ei tunne. Siksi langat kan-

nattaa antaa sisäisen johanneskastajansa käsiin. Häntä ei pelota, vaikka hän ei tiedä, mihin on matkalla.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Gurun opissa Ohjaajana Raimon Panikkar Raimon Panikkar syntyi 3.10.1918 Barcelonassa. Hän oli katolinen pappi ja uskonnon rajat ylittävä mystikko. Hän oli uskontojen välisen dialogin pioneeri ja kulttuurien välisen rauhanomaisen rinnakkaiselon puolestapuhuja. Hänen intialainen isänsä oli hindu ja katalonialainen äitinsä katolilainen. Nuoruudessaan hän liittyi konservatiiviseen katoliseen Opus Dei -järjestöön. Vuonna 1954 hän lähti ensimmäisen kerran Intiaan, mistä tuli hänen elämänsä käännekohta. Hän tutustui intialaiseen spiritualiteettiin ja alkoi etsiä sieltä uusia ilmaisumuotoja kristilliselle uskolle. Myöhemmin hän kirjoitti: ”Jätin Euroopan kristittynä, huomasin olevani hindu ja palasin buddhalaisena lakkaamatta olemasta kristitty.” Panikkar työskenteli yliopistoissa Intiassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa. Hän oli filosofian, kemian ja teologian tohtori. Hän on kirjoittanut kirjoja useilla eri kielillä. Hänen viimeisiä kirjojaan on The Experience of God: Icons of the Mystery. Suomessa Raimon Panikkarista on kirjoittanut Jyri Komulainen muun muassa kirjassa Teologia uskontojen maailmassa.

Kellään ei ole yksinoikeutta Jumalaan Kun puhumme Jumalasta, emme puhu jostakin ulkopuolisesta olennosta, vaan elämämme perimmäisestä merkityksestä. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”HILJAISUUS ON paikka, jossa aika ja ikuisuus kohtaavat”, kirjoittaa ka tolinen katalonialaispappi Raimon Panikkar. Siellä missä järki, aistit ja tahto hiljenevät, voi kuulla Jumalan puhuvan. Raimon Panikkar ammensi ajat telunsa ja identiteettinsä rakennus aineksia kristinuskosta, hindulaisuu desta ja buddhalaisuudesta, ja halusi kohdata myös tämän ajan sekulaarin ajattelun. Hän kuoli 91vuotiaana ko tonaan Espanjassa. Hän oli uskonto jen välisen vuoropuhelun pioneeri ja rauhanomaisen rinnakkaiselon puo lestapuhuja. Kirjoissaan Panikkar muistuttaa, että maailmanrauha ja ihmiskunnan selviäminen maailmanlaajuisista krii seistä ei ole mahdollista ilman uskon tojen välistä vuoropuhelua. Hän eh dottaa jopa, että meidän tulisi tun nustaa toiset uskonnot päteviksi pe lastusteiksi. Se voi tuntua monista liian radikaalilta, mutta ainakin mei dän tulisi olla valmiita oppimaan toi siltamme. Sekin olisi jo hyvä alku, jos oppisimme kuuntelemaan toisiamme kunnioittavasti edes oman perinteem me sisällä.

Panikkar ei väitä, että kaikki uskon not vievät ilman muuta samaan pää määrään. Sen sijaan hän sanoo, että jumalallisella Mysteerillä on monta nimeä, joista jokainen rikastuttaa ja avaa tuota Mysteeriä omalla tavallaan. KELLÄÄN MEISTÄ ei ole yksinoikeutta Jumalan salaisuuteen. Kun puhumme Jumalasta, emme puhu jostakin ulko puolisesta olennosta, vaan elämäm me perimmäisestä merkityksestä. Puhumme hänestä oman kielemme, kulttuurimme ja perinteemme läpi. Jos Jumalan nimellä on jotain teke mistä elämämme kanssa, se on aina viittaus johonkin, mikä ei ole hallus samme. Se on toisenlaisen järjestyk sen symboli, Panikkar väittää. Se viit taa johonkin, mikä vie pohjan kaikel ta absolutismilta ja ilmaisee inhimillis ten pyrintöjemme tilapäisyyden. Panikkar sanoo, ettei ole olemas sa mitään objektia Jumala, josta meil lä voisi olla kokemus. Siinä mielessä tiedämme hänestä vain sen, ettem me tiedä. Ainoa paikka, jossa voimme kohda ta Jumalan, on oma elämämme. Se voi olla kokemus siitä, että on vain poh

Köyhäsanaisen rukous Jumalani, sinä, joka olet kaikkien kuvien ja nimien tuolla puolen, kaiken yläpuolella ja kaiken sisäpuolella, sanani ovat köyhät tavoittamaan sinua. Hiljennä minut, että kuulisin hiljaisuutesi. Sinä et kutsu kovin sanoin etkä korkealta. Hiljaisuutesi puhuu kaikkia sanoja selvemmin. Siinä on kaikki, mitä tarvitsen.

jaton syvyys, tyhjyys ja poissaolo eikä mitään mihin tarttua, ja kuitenkin sa malla juuri siinä on jotain enemmän. Ystävän katseessa, kauneuden koke

muksessa tai ahdistuksen pohjalla koskettaa jokin, mitä ei pysty vertaa maan mihinkään. ESIMERKIKSI PANIKKAR ottaa Martti Lutherin. Kun Luther oman ahdis tuksensa keskellä teki intuitiivisen löytönsä, että hän on yhtä aikaa vanhurskas ja syntinen, se oli hä nen ainutlaatuinen jumalakokemuk sensa. Yhtä aikaa hän tiesi olevansa pe lastettu ja uhanalainen, armahdettu ja syntinen. Hänen sisäinen konflik tinsa ratkesi. Sen pohjalle hän raken si teologiansa. Mutta se, mistä hän puhui, oli ih misen kokemus. Hän kuvasi sellaista ihmisen perustilannetta, jota ei järki, tieto, tunne eikä tahto pysty ratkaise maan. Kokemus siitä, että on jonkin suu remman edessä, muuttaa arvojam me. Kun olettamuksemme siitä, mitä Jumalan piti olla, rikkoutuu, aukeaa meille uudenlainen vapaus. Se auttaa meitä olemaan takertumatta mihin kään, minkä perusteella lausua tuo mioita. ”Siitä alkaa vapaus ja elämi sen ilo”, Panikkar sanoo. ■

MENOT 22.6.–19.7.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

JUMALANPALVELUKSET Juhannuspäivän Kansanlaulukirkko la 23.6. klo 10, Seppo Lappalainen, Antti Untamala, viulu; Hanna Autio, harmooni. Messu su 24.6. klo 10, Silin, Autio. Messu su 1.7. klo 10, Oikarinen, Autio. Messu su 8.7. klo 10, Muroma-Nikunen, kanttorina William Häggblom. Messu su 15.7. klo 10, Uutela, Mönttinen. Arkiehtoollinen ke 11.7. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Uutela, Mönttinen. Kouluun lähtien siunaus ke 8.8. klo 18. Messu su 19.8. klo 10, kirkkoherra Marja Heltelän lähtösaarna ja -juhla.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

maan toisiamme ja edistämään oikeuden ja hyvyyden toteutumista. Mukana Katariina Wirta. Kolehti menee nimikkolähettiemme Katariina Kiilusen ja Tero Massan työn tukemiseen Thaimaassa Suomen Lähetysseuran kautta. Heinäkuun messut Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6, sunnuntaisin klo 11: Su 1.7. klo 11 Apostolien päivä, mukana Katariina Wirta. Su 8.7. klo 11 Rakkauden laki, mukana Riikka Saarno. Su 15.7. klo 11 Kirkastussunnuntai, mukana Katariina Wirta. Verkoston tapahtumat, lisätietoja verkosto.net.

TAPAHTUMIA

22.6.

Juhannusjuhla pe klo 18–19 Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4. Nyyttärit, makkaranpaistoa ja haitarimusiikkia.

23.6.

Juhannuspäivän Kansanlaulukirkko la klo 10 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12.

13.7.

The Beatlesin White Album 50 vuotta -konsertti pe klo 19–20 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Vapaa pääsy.

Sanan äärellä tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkolla. Keskustelua Raamatun äärellä. Kesäkahvila ke 13.6.–29.8. klo 13–14.30 Munkkiniemen kirkolla. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa. Toivoncafe to klo 18.30 Munkkivuoren kirkolla ja pihapiirissä.

Pitäjänmäen seurakunta

TAPAHTUMIA Kesäillan musiikkia to 28.6. klo 19. Laura Rahnasto, huilu, ja Janne Malinen, kitara. Vapaa pääsy. Kesäillan musiikkia to 26.7. klo 19. Petteri Lehikoinen, laulu, ja Lily-Marlene Puusepp, harppu. Olli Mönttinen, urut ja piano. Vapaa pääsy. Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 12.30–14. Kahvit, hartaus, ohjelmaa. 27.6. Sanna Laiho, 4.7. Minna Rosenborg, 11.7. Mari Silin, 18.7. Elisabeth Bariskin. Kesäperhekerho torstaisin klo 10–11.30 kirkonmäellä, säävaraus. Puutarharyhmän kesäkausi. Haagan seurakunnalla on viljelypalsta nro 146 Lassilassa, Niitynperäntie 12. Palstaa hoidamme yhdessä ja satoa tuomme kirkolle. Lämpimästi tervetuloa luovaan ja värikkääseen joukkoon! Saat tulla istumaan ja nauttimaan luonnon kauneudesta tai halutessasi voit osallistua palstan hoitoon. Palsta sijaitsee metsän puolella. Mikäli sinulta löytyy ylimääräisiä puutarhavälineitä, otamme niitä ilolla vastaan. Kokoontumiset ti 3.7. ja ti 24.7. klo 10–12, ti 21.8. klo 10–11.30 sekä ti 4.9. klo 10–12. Säävaraus. Lisätietoja sanna.laiho@evl.fi, p. 050 367 1225. Seurakuntavaaleihin etsitään hyviä ehdokkaita. Haluaisitko itse asettua ehdolle tai tunnetko tarmokkaita vastuunkantajia? Tähän mennessä on Haagan seura-

kuntaan ilmoittautunut kaksi valitsijayhdistystä: Tulkaa kaikki Haaga ja Yhteinen seurakuntamme. Tutustu näiden tavoitteisiin ja ota tarvittaessa yhteyttä yhteyshenkilöihin. Lisätietoa: https://www.helsinginseurakunnat.fi/haaganseurakunta/artikkelit/ajankohtaistaseurakuntavaaleistahaagassa.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 23.6. klo 10. Sanajumalanpalvelus Seurasaaressa Karunan kirkossa su 15.7. klo 13.

TAPAHTUMIA

Kesäillat Malminkartanon kappelilla to 21.6. ja to 19.7. To 21.6. klo 18–19.30 tervetuloa viettämään juhannuksen aatonaattoiltaa. Musiikkia, yhteislaulua ynnä muuta ohjelmaa illan alussa, minkä jälkeen yhdessäoloa sekä makkaranpaistoa, kahvia, teetä, mehua ja pullaa. TAVOITAT Mukana ovat Nina MEIDÄT MYÖS Rajamäki, Tiia Saari ja Ritva VERKOSSA Oksanen-Antin, KIRKKOJAharmonikka. To 19.7. klo 18–19.30 KAUPUNKI.FI mm. Nuorten veisut -hartaus ja rentoa yhdessäoloa. Konsta Korhonen, Tiia Saari.

Tuijotin tulehen kauan. Silja, Toivo ja Alma – tarinaa Toivo Kuulan elämästä su 8.7. klo 18 kirkossa. Vilja Riutamaa, sopraano, Eeva Semerdjiev, mezzosopraano, Kalle Virtanen, tenori, Ronnie Karlsson, basso, ja Janne Oksanen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Juhannuslauantain sanajumalanpalvelus 23.6. klo 13 Karunan kirkossa Seurasaaressa. Niemistö, Olli Saari. Messu su 24.6. klo 11 Meilahden kirkossa. Marjut Mulari, Olli Saari. Huikon rippikouluryhmän konfirmaatiomessu su 1.7. klo 11 Meilahden kirkossa. Pasi Riepponen, Anni Laakso, Linnea Nyberg ja konfirmoitavat nuoret sekä isoset, kanttorina Pete Vuorio. Messu su 8.7. klo 11 Meilahden kirkossa. Niemistö, Olli Saari. Messu su 15.7. klo 11 Meilahden kirkossa. Marjut Mulari, Pasi Rautiainen, Pete Vuorio.

TAPAHTUMIA Laulut ja vohvelit to 21.6. klo 18–20 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa. Kahvi ja vohveli 2 e. Cafe Tuomas keskiviikkoisin klo 13–14.30 Meilahden kirkolla, sään salliessa patiolla. Cafe Rasti torstaisin klo 13–14.30

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastilla. Kesäinen musiikkihetki keskiviikkoisin klo 18 Karunan kirkossa Seurasaaressa. Vapaa pääsy. 4.7. Laura Rahnasto, huilu, ja Janne Malinen, kitara. 11.7. Muistoja matkalta. Anne Juslin, kitara, ja Heikki Sivonen, huilu. 18.7. Suomalainen ILO- sekä sveitsiläinen Joyananaiskuoro. The Beatles -yhtyeen White Album 50v -konsertti pe 13.7. klo 19 Meilahden kirkossa. Vapaa pääsy. Kesäiset retket 7–13-vuotiaille. Korkeasaareen torstaina 5.7. Hinta 20 e sisältäen matkat, pääsylipun, lounaan ja välipalan. Serenaan torstaina 12.7. Hinta 35 e sisältäen matkat, pääsylipun, lounaan ja välipalan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 2.7. mennessä osoitteeseen anu.aalto@evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu la 23.6. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Tien raivaaja – Juhannuspäivän messu. Johannes Kastajalle omistettu juhla. Kirkollisen aiheen lisäksi juhannukseen sisältyy Suomessa kansallisen juhlan – Suomen lipun päivä – ja keskikesän luonnonjuhlan aineksia. Messussa mukana Katariina Wirta. Kolehti menee taloudellisessa ahdingossa olevien köyhien ihmisten auttamiseen Suomen Kirkon diakoniarahaston kautta. Messu su 24.6. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Armahtakaa! Ihmisen asia ei ole tuomita lähimmäistään, sillä tuomiovalta kuuluu yksin Jumalalle. Meitä kehotetaan armahta-

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 10. Vuori, Aino-Maria Ollikainen. Konfirmaatiomessu su 24.6. klo 10. Loviisan leiri. Vanne, Vuori, Vili Itäpelto, bändi. Apostolien päivän messu su 1.7. klo 10. Vuori, Vanne, s, Itäpelto. Perinnejumalanpalvelus Karunan kirkossa Seurasaaressa su 1.7. klo 13. Vanne, Itäpelto. Viikkomessu ke 4.7. klo 18. Vuori. Puolisen tuntia kestävä palvelus on arjen keskellä hyvä pysähtymisen ja latautumisen paikka. Ehtoollisen lisäksi messu sisältää muutaman yhteislaulun, rukousta, raamatunlukua ja lyhyen puheen. Messu su 8.7. klo 10. Vanne, Vuori, s, Ollikainen. Messu su 15.7. klo 10. Vuori, Kekäläinen, s, Itäpelto.

TAPAHTUMIA Aamurukous Annamarin kanssa ti ja to klo 8 Pajamäessä. Päivärukous arkisin ma–ti, to–pe klo 12 kirkossa. Juhannusjuhla pe 22.6. klo 18 kirkolla. Nyyttärit, tuo lautasellinen jotakin hyvää. Tarjoamme makkaran, juoman ja kahvit. Vanne, Vuori, Itäpelto, haitaristi Joose Ojala. Kesäkahvila Corazon Grande torstaisin 16.8. asti klo 13–15 kirkolla. Nuoret kahvilanpitäjät tarjoavat tuoretta makeaa ja suolaista bolivialaisen orpokodin hyväksi. Kahvilaemäntä tai isäntä mukana eri teemoin. Kesäkeskiviikot klo 15–17 Pajamäessä. Lyhyt kertomus, jonka jälkeen voit jäädä juttelemaan, leikkimään ja pelaamaan esim. petankkia, mölkkyä tai sulkapalloa. Kyläpappi raitilla ke 18.7., 25.7., 1.8., 8.8., 15.8. klo 13. Tunti kiireetöntä kävelyä ja jutustelua kirkkoherran kanssa. Lähtö kirkolta.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 22.6.–19.7.

12 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa – su 1.7. messun jälkeen Vanhan kirkon portailla Siioninvirsiveisuut, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 19 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa (jää tauolle juhannuksesta) ja klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa. Juhannuspäivän 23.6. jumalanpalvelus klo 10 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Suomenlinnan kirkon päiväkonsertissa ma 25.6. Duo Cecilia. Pauliina Almonkari, renessanssi- ja barokkihuilu, sekä Heidi Äijälä, kantele. Ma 2.7. Laura Nurkka, urut. Ma 9.7. Laura Murto, sopraano, ja Seppo Murto, urut. Ma 16.7. esiintymässä lauluyhtyeet ILO ja Joyana sekä naiskuoro Valona. Konsertit klo 12–12.20, vapaa pääsy. Tule tutustumaan Tuomiokirkkoon! Seurakunnan vapaaehtoiset

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Kallion seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

Virasto: Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET

28.6. ja 29.6.

Helsinki Pride: Rakkauden tähden tottelemattomat -keskustelutilaisuus to klo 19 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Alustajina sateenkaaripareja vihkineitä pappeja ja heitä tukeneita lakimiehiä. Järjestäjänä Yhteys-liike. Sateenkaarimessu pe klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

esittelevät kirkkoa kirkkosalissa englanniksi ma 25.6., 2.7., 9.7. ja 16.7., klo 11–11.15. Kaikille avoin, vapaa pääsy. Urkukesän konsertissa Kryptassa ke 27.6. esiintyvät Folke Gräsbeck, piano, ja Harri Viitanen, urut ja tenori. Vapaa pääsy, ohj. 8 e. Kuva ja Henki -sarjassa ke 27.6. kuvaevankelista Johanna Kare kertoo valokuvataiteestaan. Ke 4.7. taiteilija Outi Martikainen kertoo kappelin kirkkotekstiileistä. Ke 11.7. aiheesta Helene Schjerfbeck ja hengellisyys hänen taiteessaan alustaa taiteilija, teol. yo. Saija Kainulainen. Ke 18.7. aiheena taidemaalari Joseph Alasen elämä ja taide. Luvassa myös yhteislaulua ja iltateetä Hyvän toivon kappelissa ke klo 18–19.30. Tule Tuomiokirkkoon iltapäivystäjäksi! Tuomiokirkko on kesällä auki joka päivä klo 18–24 vieraita varten vapaaehtoisvoimin. Päivystäjänä voivat toimia täysi-ikäiset ja yhteen

6.7.

Opastettu hautausmaakierros Hietaniemessä pe klo 12. Tule tutustumaan Hietaniemen hautausmaahan Eino Leinon päivänä. Lähtö Vanhan kappelin luota, Mechelininkatu 2. Oppaana rovasti Seppo S. Kosonen.

koulutusiltaan osallistuneet. Koulutusillat Tuomiokirkossa ti 3.7. ja 31.7. klo 18. Urkukesän konsertteja Vanhassa kirkossa. Ke 4.7. klo 19 Vanhassa kirkossa kuullaan seurakunnan omia kanttoreita Inka Kinnusta, sopraano, Risto Pulkamoa, baritoni, ja Anna Pullia, urut, yhdessä Musici Cathedralisin kanssa. Ke 18.7. klo 19 soittamassa Toni Pussinen, urut. Vapaa pääsy. Kattaus kuudelle -konsertti Suomenlinnan kirkossa. Pe 6.7. klo 18 alkavassa konsertissa kuullaan Schubertia, Straussia ja Tšaikovskia. Konsertti on osa Helsinki Chamber Music Festivalia. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Opastettu hautausmaakierros Hietaniemessä pe 6.7. Tule tutustumaan Hietaniemen hautausmaahan Eino Leinon päivänä klo 12 rovasti Seppo S. Kososen johdolla. Lähtö Vanhan kappelin luota. Tuomiokirkolla ohjelmaa viikon jokaiselle päivälle. Ma ja ti klo 12

päivärukous. Ti klo 11 englanninkielinen päivärukous ja lyhyt kirkon esittely englanniksi. On Tuesday at 11 Prayer during the day and a short presentation of the Cathedral. Ke ja pe klo 12 kirkkovieraat pääsevät nauttimaan urkuvartista. To klo 12 kokoonnutaan viikkomessuun. La klo 18 vietetään iltakirkkoa. Su klo 10 pidetään messu suomeksi. Messua voi seurata myös kuudella eri kielellä löytyvästä messukäsiohjelmasta. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone kesätauolla. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyöntekijöille. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma–ke, pe klo 18. Perinteinen viikkomessu to klo 18. Hiljainen rukouslaulumessu ke 27.6., 4.7., 18.7. klo 18. Mukana Anima mea -lauluryhmä. Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 10. Riitta Männistö. Luomakunnan sunnuntain messu su 24.6. klo 10. Petri Patronen Helsinki Pride: Sateenkaarimessu pe 29.6. klo 18. Saarna Jaana Hallamaa, liturgina Jaana Partti. Mukana Arman Madar ja Maria Turunen, Sateenkaarikuoro Ääniset, kanttorina Kimmo Puunenä. Messu su klo 10. 1.7. Visa Viljamaa, 8.7. Jaana Partti ja 15.7. Riitta Männistö. Alppilassa: Luomakunnan sunnuntain messu 24.6. klo 16. Pauliina Lindfors. Messu su klo 10. 1.7. Visa Viljamaa, 8.7. Jaana Partti ja 15.7. Riitta Männistö Vironkielinen konfirmaatiomessu su 15.7. klo 11. Mihkel Kukk.

TAPAHTUMIA Urkukesän lounaskonsertit torstaisin 12 Kallion kirkossa. 21.6. Dag-Ulrik Almqvist, 28.6. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, 5.7. Anna Maria Böckerman ja Dag-Ulrik Almqvist, 12.7. Vivika Oksanen ja 19.7. Dag-Ulrik Almqvist. Urkukesän iltakonsertit maanantaisin klo 19 Kallion kirkossa. 25.6. Susanne Kujala, 2.7. Olli Pyylampi, 9.7. Christian

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Menokasvo

Erilaisia tapoja olla olemassa Pride-puistojuhlan vapaaehtoistyöntekijä Selja Purovaara, mikä on Helsinki Pride? – Kantavana teemana Pridessa ovat erilaiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja meidän oikeutemme tulla kohdelluiksi yhdenvertaisesti. – Vapaaehtoistyöni liittyy kirkon läsnäoloon Pride-puistojuhlassa. Käytännössä se on teltan pystyttämistä tai pöydän kokoamista ja ehkä vähän päivystämistä. Vantaankosken seurakunta on Pridessa mukana.

Mikä sinulle on jäänyt aiemmilta vuosilta Helsinki Pride -kulkueesta mieleen? – Pride-kulkue koostuu erilaisista porukoista. Mukana on aina ollut joukko mustiin pukeutuneita ihmisiä, jotka ovat teipanneet suunsa kiinni ja kantavat ruumisarkkua. Heille Pride-kulkue on marssi niiden puolesta, jotka eivät itse voi olla marssilla mukana, koska kokevat niin paljon sortoa tai heidät on tapettu. Edelleen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat väkivaltaa ympäri maailmaa. NINA RIUTTA Sateenkaarimessu pe 29.6. klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Helsinki Pride 25.6.–1.7. Ks. muu ohjelma: helsinkipride.fi.

MARIANNA SIITONEN

Mihin Pride-viikkoa tarvitaan? – Pride on alun perin ollut 1960-luvulla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen mielenosoitus poliisiväkivaltaa vastaan Yhdysvalloissa. Siitä se rupesi leviämään. Nykyisin Pride on monessa maassa aika kaupallistunut, mutta edelleen siihen kuuluvat ihmisoikeudet ja tasa-arvo sekä näkyvyys sille, että ihmisillä on erilaisia tapoja olla olemassa. – Minulle Pridessa on edelleen mielenosoitusaspekti : hei,

me olemme täällä ja olemme olemassa, emmekä ole vain akateemisia tai teologisia keskustelunaiheita, vaan oikeita ihmisiä.

MENOT 22.6.–19.7.

Ahlskog ja 16.7. Marianne GustafssonBurgmann. Vapaa pääsy. Ohj. 8 e. Helsinki Pride: Rakkauden tähden tottelemattomat -keskustelutilaisuus avioliittoon vihkimisestä ja rohkeudesta to 28.6. klo 19 Alppilan kirkolla. Alustajina sateenkaaripareja vihkineitä pappeja ja heitä tukeneita lakimiehiä. Järj. Yhteys-liike. Kesäkahvila eläkeläisille keskiviikkoisin klo 13–14.30 Seurakunta kodilla. Diakonian kesäleiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 13.–16.8. Leiri on tarkoitettu vähävaraisille. Hinta 100 e. Ilm. 20.7. mennessä virastoon, p. 09 2340 3600. Kallion Hääyö ke 1.8. klo 19–24 Kallion kirkossa. Haluaisitteko kirkollisen vihkimisen ja tunnelmalliset, intiimit häät ilman isoja järjestelyitä? Hääyössä vihkimiset puolen tunnin välein, jonka jälkeen vihkipareille ja vieraille seurakunnan tarjoamat kakkukahvit Kirkkopuistossa. Rohkeimmat voivat kiivetä kirkon torniin valokuvaajan kuvattavaksi. Ilm. 20.7. mennessä virastoon, p. 09 2340 3600 tai kallio.srk@evl.fi. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna kesällä: ma ja pe, 9-12, ke 12-18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa myös kesäaikana puhelimitse ma– pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

JUMALANPALVELUKSET Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 23.6. klo 11, Kuusniemi, Valojärvi. Messu su 24.6. klo 11, Työrinoja, Valojärvi. Viikkomessu ke 27.6. klo 19, Työrinoja, Valojärvi. Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 11, Heusala, Valojärvi. Seurat ke 4.7. klo 19, Leena Väyrynen-Si, Helena Haataja, kesäteologi Anniina Salminen. Rantamessu Särkiniemessä su 8.7. klo 11, Työrinoja, Valojärvi. Kesäistä rantamessua vietetään Lauttasaaren kauniilla rantakallioilla Särkiniemessä. Opastus kallioille Särkiniementien päästä. Viikkomessu ke 11.7. klo 19, Heusala, Valojärvi. Messu su 15.7. klo 11, Työrinoja, Valojärvi. Viikkomessu ke 18.7. klo 19, Työrinoja, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila maanantai-iltapäivisin 25.6., 2.7., 9.7., 16.7. klo 13–14.30. Kesäkahvilan aluksi pidetään pieni kesäinen konsertti kirkkosalissa. Konsertin jälkeen on hartaus, musiikkia ja kahvit ulkona kirkon sisäpihalla. Sateella siirrytään seurakuntasa-

lin puolelle. Mukana kanttori, diakoni ja kesäteologi. Kimppakävely ke 11.7. klo 12. Lähde mukaan kesäiselle kävelylenkille Lauttasaaren kauniille metsä- ja rantapoluille hyvässä seurassa. Tavataan kirkon sisäpihalla.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 23.6. klo 16. Elina Koivisto, Sanna-Maarit Hakkarainen. Messu su 24.6. klo 10. Tuija Samila, Elina Koivisto, Sanna-Maarit Hakkarainen. Pihakahvit. Puolen tunnin messu ke 27.6. klo 18. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Pihakahvit. Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 10. Heidi From, Juha Valkeapää, SannaMaarit Hakkarainen. Pihakahvit. Puolen tunnin messu ke 4.7. klo 18. Heidi From, Sanna-Maarit Hakkarainen. Pihakahvit. Messu su 8.7. klo 10. Elina Koivisto, Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Pihakahvit. Puolen tunnin messu ke 11.7. klo 18. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Pihakahvit. Messu su 15.7 klo 10. Juha Valkeapää, Heidi From, Seppo Välimäki. Pihakahvit. Puolen tunnin messu ke 18.7. klo 18. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Pihakahvit.

TAPAHTUMIA Juhannusjuhla pe 22.6 klo 18–20.45 Paavalinkirkon pihalla. Voit tulla mukaan, vaikka et olisi ilmoittautunutkaan. Tarjoilu ensisijaisesti ilmoittautuneille. Hävikkiruokajakelu tiistaisin klo 10. Pihakahvila tiistaisin klo 13–14.30. Diakonian vastaanotto torstaisin klo 10–12, varaa aika virastosta. Ei vastaanottoa 28.6. Iloa luonnosta – kirjallisuusterapeuttinen päivä Paavalinkirkolla la 18.8. Lounas ja päiväkahvit sisältyvät hintaan 10 euroa. Ilmoittautumiset 15.8. mennessä Tuula Paasivirralle numeroon 040 556 9079. Puhkea kukkaan -saunailta Mustasaaressa 24.8. Lähtö lautalla klo 16.30, paluu klo 21. Ilmoittautumiset osoitteeseen paavali.srk@evl.fi. Ohjelmassa on kehonhuoltoa, yhdessäoloa, musiikkia ja maksullinen iltapala. Kysy lisää Elina Koivistolta. Miestenleiri Lohirannassa 27.8.– 30.8. Kallion ja Paavalin seurakuntien yhteinen leiri, hinta 45 e. Ilmoittaudu 30.7. mennessä virastoon. Lisätietoja Pekka Tähtiseltä p. 041 547 0778.

Kirkko Helsingissä on myös somessa!

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10. Messu 23.6. Hietalahti, Kaleva, Tiitu. Messu 24.6. Meurman, Hietalahti, Tiitu. Konfirmaatiomessu 1.7. Leinonen, Meurman, Saari M., Niskala. Messu 8.7. Hakkarainen, Leinonen, Hersta. Messu 15.7. Maisila, Hakkarainen, Hersta. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. Töölön kirkon sunnuntain messut ovat kesätauolla.

TAPAHTUMIA Virsilauluilta sunnuntaisin klo 18, Soutustadion, Merikannontie 4. Kanttori laulattaa yleisön toivevirsiä, päätteeksi iltahartaus. Lauluiltaa ei 24.6. Rukousetkot keskiviikkoisin klo 17, Töölön kirkko. Rukousetkot jatkuvat koko kesäkuun ajan ja alkavat kesätauon jälkeen syyskuussa. Kesäkävelijät lähtevät keskiviikkoisin klo 10 Temppeliaukion kirkolta. Rauhallinen kävely lähialueilla palaa takaisin kirkolle viimeistään klo 11.30. Kävelylle ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Viimeinen kävely 4.7. Lisätiedot Minna Valkiainen p. 09 2340 6371. Cafe Töölö klo 11–14, Töölön kirkon terassi ja seurakuntasali. Kesäkahvila kesäkuussa auki tiistaisin ja perjantaisin, ei 22.6. Kahvila avoinna 3.7.– 21.8. vain tiistaisin. Kun herkuttelet Waste&Feast -kahvilassa, pienennät ruokahävikkiä. Meillä kahvittelet pikkurahalla! Temppeliaukion kirkon kesäkahvila avoinna maanantaista lauantaihin klo 9.30–17, Temppelikatu 16 B. Musiikkia vierailijoille Temppeliaukion kirkolla ma–la klo 10–12 ja ma–pe klo 13–15. Kesäopastukset Temppeliaukion kirkolla arkipäivisin klo 16. Ihana Itäsaaristo -risteily to 19.7. klo 11. Risteilyllä nähdään Helsingin kauniit rannat sekä Villingin vanhat huvila-alueet. Risteily kestää 1,5 tuntia. Laivalla lounas pöytiin tarjoiltuna. Sitova ilmoittautuminen, maksu 30 e ja lounasmenun valinta pe 29.6. mennessä Töölön seurakuntatoimistoon. Tämän jälkeen peruutukset vain lääkärintodistuksella. Esa Ruuttunen laulaa pe 20.7. klo 14–14.30 Temppeliaukion kirkossa. Vapaa pääsy. Valokuvia Temppeliaukion kirkon historiasta kirkon kesäkahvilassa. Näyttelyssä esillä kuvia kirkon paikalta ennen kirkkoa, kirkon rakennusvaiheesta sekä kirkon aiemmilta vuosikymmeniltä. Töölössä tapahtuu kesälläkin! Nouda kesäesitteemme kirkoilta tai seurakuntatoimistolta. Voit myös tilata sen kotiin postitettuna, p. 09 2340 6300 ma–pe klo 10–14, ke klo 14–18, tai sähköpostitse toolo.srk@ evl.fi.

Karunan museokirkko Seurasaaressa soi kesää keskiviikkoisin heinäkuusta elokuun alkuun. Kuva: Topi Leikas / Museovirasto

7×

musiikkivinkki Piano- ja kantelemusiikkia Temppeliaukion kirkossa soi Musiikkia vierailijoille pääsääntöisesti ma–la klo 10–12 ja ma–pe klo 13–15. Pianisteina soittavat Säde Erkkilä, Antti Haho, Herald Lee ja Hanna Kuosmanen-Mehta, kannelta soittaa Juulia Pölönen. Vierailumaksu 3 e. Vapaa pääsy vuosikortilla, Helsinki Cardilla, Museokortilla ja Töölön seurakunnan jäsenille.

Five O’Clock Organ

Helsingin urkukesän uutuutena ovat Five O’Clock Organ -konsertit tiistaisin klo 17 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Urkuja soittavat 26.6. Anna Maria Böckerman, 3.7. Santeri Siimes sekä 10., 17. ja 24.7. Dag-Ulrik Almqvist. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Kesämusiikkia tiistaisin

Malmin kirkon, Kunnantie 1, tiistai-iltojen Kesämusiikki-konsertit alkavat klo 18. Ohjelmassa on musiikkihetki, kahvit ja iltavirsi. 26.6. laulaa Peter Hilli säestäjänään Liisa Ahlberg, urut, 10.7. soittaa urkuri Timo Olli ja 24.7. kitaristi Santeri Rautiainen. Sarja jatkuu 28.8. asti. Vapaa pääsy.

Metrolla musiikkiin jatkuu

Metrolla musiikkiin -sarja jatkuu kesätiistaisin klo 19. Ti 3.7. Mikaelinkirkossa, Emännänpol-

ku 1, Chœur des barytons esittää Chaussonin, Fauren, Franckin ja Gounod’n musiikkia. 10.7. Puotilan kappelissa, Puotilantie 5, Marianne Maans ja Sofia Lindroos, viulut ja laulu, esittävät kansankoraaleja, kansanmusiikkia ja birgittalaissisarten hetkipalvelusten lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Karunan kirkon kesäsarja

Karunan museokirkossa Seurasaaressa pidetään keskiviikkokonsertteja 4.7.–8.8. klo 18. Ke 4.7. kuullaan mm. Vilho Luolajan-Mikkolan Suvella-teos. Laura Rahnasto, huilu, Janne Malinen, kitara. 11.7. esiintyvät Anne Juslin, kitara, ja Heikki Sivonen, huilu. 18.7. suomalainen ILO- ja sveitsiläinen Joyana-naiskuoro esittävät klassisia, hengellisiä ja kansanmusiikin kappaleita. Vapaa pääsy.

Keskipäivän konsertteja

Helsingin urkukesä tarjoaa ilmaisia keskipäivän konsertteja torstaisin klo 12 Kallion kirkossa. 28.6. urkuja soittaa Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, 5.7. Anna Maria Böckerman ja Dag-Ulrik Almqvist, 12.7. Vivika Oksanen ja 19.7. Dag-Ulrik Almqvist. Vapaa pääsy.

Kamarimusiikkia

Helsinki Chamber Music Festival 4.–7.7. järjestää konsertteja myös kirkoissa. To 5.7. klo 19 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18, tulkitaan Sviridovin ja Šostakovitšin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pe 6.7. klo 14 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1, kuullaan klassista tangoa. Liput 20 / 15 e. Pe 6.7. klo 18 Suomenlinnan kirkossa ohjelmassa on kamarimusiikin helmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 22.6.–19.7.

14 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, Huom! virasto suljettu juhannusaattona 22.6. p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Kulosaaressa kesätauko (ei messuja) 18.6.–4.8. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus Herttoniemen kirkossa la 23.6. klo 10. Tikkanen, Leino.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

22.6.

Laajarannan perinteiset juhannusjuhlat pe klo 18. Tilaisuus alkaa lipunnostolla klo 18. Ohjelmaa lapsille ja aikuisille, letun- ja makkaranpaistoa. Sauna lämpiää miehille klo 16–18 ja naisille klo 19–21.

24.6. ja 15.7.

Lauletaan yhteislauluja Herttoniemen siirtolapuutarhan riihessä. Laulut alkavat klo 15, kahvit klo 14.30. Su 24.6. laulattajana Marika Leino, hartaus. 15.7. laulattajana Kirsi Lemponen ja kesäkuoro, hartaus.

TAPAHTUMIA Yhteislaulutilaisuudet Herttoniemen siirtolapuutarhan riihessä. Laulut alkavat klo 15, kahvit klo 14.30. Su 24.6. Laulattajana Marika Leino. Hartaus, Tikkanen. Su 15.7. Laulattajana Kirsi Lemponen. Hartaus, Keinänen. Mukana Kesäkuoro. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Herttoniemen kirkossa ke 27.6. klo 14, kahvit klo 13.30. Leino, Ropponen. Sanna Vaarnin pianokonsertti Herttoniemen kirkossa su 1.7. klo 18. Janecekin musiikkia. Vapaa pääsy. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Herttoniemen kirkossa ke 11.7. klo14, kahvit klo 13.30. Lemponen, Ropponen. Antipasto barocco – barokin makupaloja Herttoniemen kirkossa ti 17.7. klo 19. Barokkiyhtye Galantina: Martti Peippo, huilut, Marianne Mieskolainen, viulu, Johanna Honkanen, viulu, Arto Wikla, arkkiluuttu ja Anniina Saarikko, sello. Händel, Janitsch, Leclair, Mancini, Naudot, Telemann. Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 7 euroa. Kesäilta Myllypuron kirkolla to 19.7. klo 18. Rautiainen, Lemponen. Kesäsumpit Myllypuron kirkolla joka ti klo 13–14. Yhdessäoloa ja keskustelua, kahvitarjoilu. Diakonian ajanvarausvastaanotot toimivat normaalisti kesä–elokuun ajan. Herttoniemen kirkolla ke klo 9–9.30, Myllypuron kirkolla ma klo 13–14. Paikalla olevien diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot saa seurakuntatoimistosta. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 23.6. klo 11. Eva-Lisa Lindström, Marjaana Faugel, Tuula Stöckell. Jumalanpalveluksen jälkeen kahvitarjoilu ja lauletaan yhdessä kesäisiä lauluja. Messu su 24.6. klo 11. Marjaana Faugel, Eva-Lisa Lindström, Päivi Juntunen, Maija Isberg-Palm, Tuula Stöckell. Messu su 1.7. klo 11. Jenni Kahenvirta, Marja Lehtinen, Tuija Mäkinen, Kaisu Treiman, Tuula Stöckell, Maria Turunen, sopraano. Messu su 8.7. klo 11. Anne Granström, Jenni Kahenvirta, Outi Juntunen, Kaisu Treiman, Armi Määttä, Tuula Stöckell. Messu su 15.7. klo 11. Marja Lehtinen, Eva-Lisa Lindström, Tuuli Valaranta, Ilmari Karimies, Kirsi Honkanen-Punkari. Yhteislaulua ja ehtoollishetki su 15.7. klo 18 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Marjaana Faugel ja Kirsi Honkanen-Punkari. Ehtoolliskirkko pe 13.7. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Marja Lehtinen ja Kirsi Honkanen-Punkari.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Metrolla musiikkiin -konsertti ti 3.7. klo 19. Baritonit ja urut ranskalaisilla. Choeur des barytons, joht. Risto Pulkamo, Pekka Suikkanen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Kesän teematorstait torstaisin klo 13. Tervetuloa virkistymään hyvän

seuran ja kahvikupin ääreen. Mukana seurakunnan työntekijä ja vierailija, joka johdattaa yhteiseen keskusteluun ja seurusteluun. 28.6. Avarretaan kansanperinteen tietämystä vanhojen sanontojen alkuperästä, mukana Eva-Lisa Lindström. To 5.7. Ruislinnun laulu korvissani – runoilija Eino Leinosta kertoo Anne Granström. 19.7. Viro sata vuotta – tutustumme virsikirjan virolaisiin virsiin, mukana Tuula Stöckell. Ultimatea, vauhdikasta frisbeepeliä Kontulan ala-asteen kentällä tiistai-iltaisin klo 18–19: 17.7., 24.7., 31.7., 7.8. ja 14.8. Ota lenkkarit ja juomapullo mukaan! Loppurukous. Pappi on tavattavissa Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina. Diakoniapäivystykset keskitetään kesän ajaksi 1.6.–31.8. Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle puhelimitse ti klo 13–14 ja to 9–10 p. 09 2340 4818 (puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä). Tarvittaessa voi käydä varaamassa ajan paikan päällä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 12. Kaskinen, Filppula. Messu su 1.7. klo 10. Nurminen, Filppula. Messu su 15.7. klo 10. Laaksonen, Filppula. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

na, miehet klo 16–18 ja naiset klo 19–21. Ilmoittaudu syksyn muskariin! Vanhempi–lapsi-muskarit maanantaisin Laajasalon kirkolla klo 9 ja 9.30 sekä Roihuvuoren kirkolla klo 10.45. Syyskauden hinta 40 e/lapsi. Kausi alkaa ma 3.9. Ilm. sähköisesti nettisivuilla. Maksutonta keikka-apua ikäihmisille. Apua ostoksille, saattaja lääkäriin tai ulkoiluseuraa? Ole hyvä -palvelu tarjoaa apua kertaluonteisiin tehtäviin ikäihmisille Roihuvuoressa, Herttoniemessä ja Laajasalossa. Palvelu on Roihuvuoren srk:n, SPR Laajasalon ja palvelukeskus Rudolfin. Kysy lisää: p. 050 505 8599, olehyva.roihuvuori@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi HUOM! Virasto palvelee 2.–27.7. Puotilan kappelissa ti, ke ja to klo 9–15. Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

Laajasalon kirkossa: Messu su 24.6. klo 12. Rantala, Filppula. Messu su 1.7. klo 12. Nurminen, Filppula. Messu su 15.7. klo 12. Laaksonen, Filppula. Laajaranta: Laajarannan kesämessu su 8.7. klo 12. Lyytinen, Honkanen-Punkari.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa. Laajarannan perinteiset juhannusjuhlat pe 22.6. klo 18. Tilaisuus alkaa lipunnostolla klo 18. Ohjelmaa lapsille ja aikuisille, letun- ja makkaranpaistoa. Sauna lämpiää miehille klo 16–18 ja naisille klo 19–21. Kesäpäivän urkumusiikkia su 24.6. klo 16 Roihuvuoren kirkolla. Sirkka-Liisa JussilaGripentrog, urut. Säveltäjät mm. H. Viitanen, R. Schumann, J. S. Bach. Vapaa pääsy ja ilmainen ohjelma. Kesäpiiri ke 27.6. klo 13 Laajasalon kirkolla. Ohjelmaa ja yhdessäoloa. Rantala. Kesäilta Laajarannassa su 1.7. klo 18. Pientä ohjelmaa, kahvittelua ja grillausta. Lyytinen, Filppula. Kesäpiiri ke 4.7. klo 13 Roihuvuoren kirkolla. Lyytinen. Kesäilta Laajarannassa su 8.7. klo 18. Nimikkolähetit Upu ja Jan-Eerik Leppänen Hongkongista, Nurminen, Honkanen-Punkari. Kesäpiiri ke 11.7. klo 13 Laajasalon kirkolla. Nurminen. Marjaniemen siirtolapuutarhan lauluilta to 12.7. klo 18. Kerhotalo, Virvakuja 6. Nurminen, Filppula. Kesäilta Laajarannassa su 15.7. klo 18. Laaksonen, Filppula. Laajasalon kirkon aulakahvio suljettu 16.–29.7. Kesäpiiri ke 18.7. klo 13 Roihuvuoren kirkolla. Juvonen. Saunavuorot Laajarannassa jatkuvat koko kesän. Miesten sauna keskiviikkoisin klo 14.30–19.15 ja naisten sauna torstaisin klo 14.30–19.15. Juhannusviikolla saunat vain aatto-

Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 23.6. klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta. Puotilan kappelissa: Kesäkahvila arkipäivisin klo 10–14. Tarjolla kahvia/teetä ja juttuseuraa. Tule viihtymään kappeliin ja sen kauniiseen ympäristöön! Säveliä valon hahmossa ti 10.7. klo 19. Marianne Maans ja Sofia Lindroos, viulut ja laulu. Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta tai puhelimitse p. 09 2340 6400.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna (1.6.–31.7.) ma, ti, to klo 10– 13, pe suljettu, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 10–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 21.6. klo 18 Katukappelissa. Ahonen, Mäkinen. Juhannuksen sanajumalanpalvelus la 23.6. klo 11 kirkossa. Pesonen, Mäkinen. Jumalanpalveluksen jälkeen kesälauluja. Messu su 24.6. klo 11 kirkossa. Ahonen, Mäkinen.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 22.6.–19.7.

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Iltakirkko to 28.6. klo 18 Katukappelissa. Kristian Nordberg, Mäkinen. Konfirmaatiomessu la 30.6. klo 11 kirkossa. Kivisaaren juhannusripari. Paananen, Peitso, Mäkinen. Messu su 1.7. klo 11 kirkossa. Antola, Mäkinen. Iltakirkko to 5.7. klo 18 Katukappelissa. Vanhanen, Jurmu. Messu su 8.7. klo 11 kirkossa. Kurppa, Jurmu. Iltakirkko to 12.7. klo 18 Katukappelissa. Antola, Jurmu. Messu su 15.7. klo 11 kirkossa. Kurppa, Jurmu. Merimieskirkon konfirmaatiomessu su 15.7. klo 15 kirkossa.

TAPAHTUMIA Juhannuksen kesälaulut kirkolla la 23.6. jumalanpalveluksen jälkeen noin klo 12.15. Laulamme kesäisiä Suvilinnun lauluja, pientä tarjoilua. Tervetuloa pieneen juhannushetkeen! Kesäaamu kirkolla keskiviikkoisin klo 10.30–12. Nautitaan yhdessä aamukahvista, hyvästä seurasta ja vaihtelevasta ohjelmasta. Vieraana 27.6. kesäpastori Tommi Kurppa, 4.7. diakoni Pinja Niemi, 11.7. kesädiakoni, 18.7. kanttori Eeva Jurmu, 25.7. pastori George Betel, 1.8. Vuosaaren Martat, 8.8. pastori Kristian Nordberg, 15.8. diakoni. Sunnuntaiaamu luonnossa 1.7. klo 9–10. Tule pienelle pyhiinvaellukselle luonnossa Skatan tilalle, Uutelantie 30. Säänmukainen vaatetus, omaehtoinen luontokierros ja kahvit kodalla. Ohjaajana retriitinohjaaja Lea Purhonen. Järj. yhteistyössä Sininauhaliitto ja Vuosaaren seurakunta. Kesän muut sunnuntain aamuhetket: 5.8. klo 9–12 Puutarharetriitti, Tuomo Salovuori ja Lea Purhonen (ilmoittaudu seurakunnan nettisivuilla). 2.9. klo 9–10 Aamuhetki mystikon matkassa, Lauri Maarala. Metrolla musiikkiin -konsertti Merirasti-kappelissa ti 26.6. klo 19. Sydänmaan lammella. Juho Punkeri, tenori. Maritta Manner, piano. Hahn, Palmgren, Merikanto, Pylkkänen. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Sellomusiikkia ma 9.7. klo 19 kirkossa. Sirja Nironen, sello. Väinö Jalkanen, piano. Penderecki, Schumann, Poulenc, Cassadó, Shostakovich. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

mustasaaren toiminta keskus.fi

Kesäsaari

on nyt auki!

Vapaaehtoiset päivystäjät pitävät Tuomiokirkon ovia auki joka kesäilta elokuun loppuun asti.

Vie vieraasi Tuomiokirkkoon Viime vuonna Helsingin tuomiokirkon näki noin puoli miljoonaa kävijää. Tänä vuonna heitä odotetaan tulevan vielä enemmän. TEKSTI TARMO YLHÄVUORI KUVA ESKO JÄMSÄ

uhannuksena kaupunki hiljenee, mutta ei Helsingin tuomiokirkko. Se on kesällä auki joka päivä keskiyöhön asti. Illalla kirkossa voi törmätä Anita Liimataiseen, Johan Kjellbergiin tai johonkin kymmenistä muista kaupunkilaisista. He ovat vapaaehtoisia päivystäjiä, joiden ansiosta kirkon ovet voidaan pitää myöhään auki. Vakituinen henkilökunta lähtee työvuorostaan iltakuudelta, ja sen jälkeen vastuussa ovat vapaaehtoiset. Anita Liimatainen on vapaaehtoisena jo konkari, sillä hän on päivystänyt yli kymmenenä kesänä. Hän tietää vastaukset turistien yleisimpiin kysymyksiin. – Useimmiten kysytään urkupillien ja rakentamiseen käytettyjen tiilien määrää. Pillejä on 5 614 ja tiiliä yli 3,6 miljoonaa. Johan Kjellberg puolestaan vastaanottaa turisteja vasta ensimmäistä kesää. Hän on kuitenkin nuoruudessaan toiminut matkaoppaana ruotsinlaivalla, joten työ on tuttua. Liimataiselle, Kjellbergille ja kumppaneille ennustetaan poikkeuksellisen vilkasta kesää. Matkailuyhtiö Helsinki Marketingin mukaan pääkaupunkiin odotetaan lähes 300 suurta kansainvälistä risteilyalusta eli kymmeniä laivoja enemmän kuin viime vuonna. ERITYISESTI AASIALAISTURISTIEN määrä on kasvussa. Kesäkuisena iltana Tuomiokirkon portailla on kuitenkin vain kourallinen aasialaisia. Japa-

nilainen tanssijapariskunta Takuya Matsunaga ja Yurie Mori on hakeutunut tuulensuojaan kirkon katoksen alle. – Onko tämä kirkko tehty kivestä? kysyy Mori älypuhelimen käännösohjelman avulla. Morin ja Matsunagan kotimaassa suuret kiviset rakennukset ovat harvinaisia. Useimmiten rakennusmateriaalina on puu. Kaksikko kehuu valkoista kirkkoa kauniiksi. Kehun voi tulkita kohteliaisuudeksi, mutta siinä voi olla jotakin perää. Tuomiokirkon valtaisaa puolen miljoonan ihmisen kävijämäärää on vaikea selittää muulla kuin kirkon vaikuttavuudella. KIRKON EDUSTALLA parveilee myös satoja muita turisteja. Kielten sekamelskasta voi tunnistaa ainakin espanjaa, ranskaa ja venäjää. Jos sulkee silmät, voi kuvitella itsensä

Helsingin tuomiokirkko on auki elokuun loppuun asti päivittäin klo 9–24. Kellotapulin kesäkauppa on auki ma–la klo 10–17 ja su klo 11–15. Kirkon esittely englanniksi ma klo 11, päivärukous ja esittely englanniksi ti klo 11, päivärukous suomeksi ma ja ti klo 12, urkuvartti ke ja pe klo 12, lyhyt viikkomessu to klo 12.

mihin tahansa Euroopan turistikohteeseen. Kirkon matkamuistomyymälän kesätyöntekijä Anna Siekkinen vahvistaa havainnon. Moni turisti luuleekin kirkkoa Keski- ja Etelä-Euroopan kirkkojen tapaan katoliseksi tai ortodoksiseksi. Heille on yllätys, kun mahtipontinen kirkko onkin luterilainen. – Ristit, kalat ja enkelit herättävät myös kysymyksiä. Olen päässyt selittämään ulkomaalaisille turisteille, mitä myynnissä olevat symbolit tarkoittavat, Siekkinen kertoo. Tuomiokirkon myymälä ei ole aivan perinteinen turistirysä. Tarjolla on matkailijoiden suosimien postikorttien ja magneettien lisäksi kotimaisia käsitöitä ja keramiikkaa. Myymälän tuotoilla pyöritetään seurakunnan turistitoimintaa. Sillä katetaan esimerkiksi kesätyöntekijöiden palkat. Näin turistit eivät vie varoja seurakunnan muulta toiminnalta. ■

Tuomiokirkko etsii vapaaehtoisia päivystäjiä kesäiltoihin. Päivystäjäksi pääsee osallistumalla koulutusiltaan ti 3.7. tai 31.7. klo 18 Tuomiokirkon kirkkosalissa. Päivystäjän tulee olla täysiikäinen ja kuulua kristilliseen kirkkokuntaan.

MENOT 22.6.–19.7.

16 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

KANNELMÄEN srk

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 10 Malmin kirkossa. Koko seurakunnan yhteinen messu. Esko M. Laine. Kirkkokahvien yhteydessä kesäinen Juhannus on meillä herttainen -yhteislauluhetki. Kirkkobussit yhteiseen messuun: Bussi 1, lähtö klo 9.15 Viikin kirkko – klo 9.20 Pihlajisto, Alepan pysäkki – klo 9.25 Pihlajamäen ostoskeskus – klo 9.35 Pukinmäki, Eskolantien pysäkki – Malmin kirkko. Bussi 2, lähtö klo 9.15 Jakomäen kirkko – klo 9.20 Puistolan kirkon pysäkki, Alepa – klo 9.25 Tapuli, Tapulinaukio – klo 9.35 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – klo 9.45 Tapanilan tori – Malmin kirkko. Mainitut ajat ovat aikoja, joita ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä. Paluukuljetus klo 12.15 samoja reittejä. Messu su 24.6. Klo 10 Malmin kirkossa. Anita Olli. Klo 10 Puistolan kirkossa. Rosa Pöppönen. Klo 10 Viikin kirkossa. Sari Hakuri. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. Messu su 1.7. Klo 10 Malmin kirkossa. Meri AlaKokko. Klo 10 Puistolan kirkossa konfirmaatiomessu, Lohiranta 3. Jukka Suonoja. Klo 10 Viikin kirkossa konfirmaatiomessu, Kisakallio. Heidi Tikka. Klo 12 Jakomäen kirkossa. Elina Perttilä. Klo 14 Puistolan kirkossa konfirmaatiomessu, Rautavaara 2. Laura-Elina Koivisto. Klo 14 Viikin kirkossa konfirmaatiomessu, Korpirauha. Paula Närhi. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Markku Arola. Messu su 8.7. Klo 10 Malmin kirkossa konfirmaatiomessu, Huikko 1. Esa Järvinen. Klo 10 Pihlajamäen kirkossa konfirmaatiomessu, Lohiranta 4. Rosa Pöppönen. Klo 10 Puistolan kirkossa. Paula Närhi. Klo 10 Viikin kirkossa. Sofia Tuomenvirta. Klo 14 Pihlajamäen kirkossa konfirmaatiomessu, Kuggom 1. Minna Jaakkola. Messu su 15.7. Klo 10 Malmin kirkossa. Esko M. Laine. Klo 10 Puistolan kirkossa konfirmaatiomessu, Kuggom 2. Heidi Tikka.

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

Pakilan seurakunta

KALLION srk TÖÖLÖN srk

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

22.6.

Juhannusjuhla Kun taas on aika auringon pe klo 18 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10. Kesäisiä yhteislauluja, tarjoilua ja yhdessäoloa. Mukana kirkkoherra Ulla Kosonen, musisoimassa kanttorit Katja Mäkiö ja Mikko Helenius.

Klo 10 Viikin kirkossa konfirmaatiomessu, Lohiranta 5. Elina Perttilä. Klo 14 Viikin kirkossa konfirmaatiomessu, Kivisaari 1. Markus Kopperoinen. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Petri Jukanen. Viikkomessu Siltamäen seurakuntakodissa ke 27.6. klo 13.

TAPAHTUMIA Leivänjako kesällä Jakomäen kirkossa keskiviikkoisin klo 12 ja Malmin kirkossa torstaisin klo 11.30, kuljetusvaraus. Kesämusiikit Malmin kirkossa klo 18 ti 16.6. Peter Hilli, laulu ja Liisa Ahlberg, urut sekä ti 10.7. Timo Olli, urut. Oopperamatka Tallinnaan 27.– 28.10. Estonia-teatterin Faust-oopperaan. Matkan hinta 160 e, sis. matkat, oopperalipun, yöpymisen Viru-hotellissa aamiaisineen sekä aamiaisen ja buffetin laivalla. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Isä–lapsi-telttaleiri Korpirauhassa 27.–29.7. Leirin hinta 30 e/perhe, matka kimppakyydeillä. Lasten ikäsuositus yli 4 v., myös ukit tervetulleita. Ilm. viim. 20.7. jukka.holopainen@evl.fi, p. 050 4444 376. Kesälaulajat on uusi, kesäaikana toimiva lauluryhmä. Kuoroa ohjaavat vuorollaan Malmin seurakunnan eri kanttorit. Kesälaulajat harjoittelevat klo 18–19 torstaisin. 21.6. Viikin kirkossa, 28.6. ja 5.7. Puistolan kirkossa, 12.7., 19.7. ja 26.7. Pihlajanmäen kirkossa sekä 2.8. ja 9.8. Malmin kirkossa. Ohjelmisto koostuu Messulauluja-kirjan lauluista eikä etukäteisilmoittautumista tarvita. Olet tervetullut mukaan muutamaksi kerraksi tai vaikka koko kesäksi! Minimusiikki keskiviikkoisin klo 9.45–10.30 Malmin kirkolla kesäkaudella 27.6.–15.8. Maksuton perheen yhteinen musiikkihetki, ohjaajina seurakunnan kanttorit. Ei ennakkoilmoittautumista. Kesäkahvila klo 13 Jakomäen kirkossa to 21.6. ja 28.6. Pihlajamäen kirkossa ke 4.7. ja 18.7. Pukinmäen Portissa ma 2.7. ja 16.7.

27.–29.7.

Malmin seurakunnan isä–lapsitelttaleiri Korpirauhassa 27.–29.7. Lasten ikäsuositus yli 4-vuotiaat, myös ukit tervetulleita. Leirin hinta on 30 e/ perhe, matka kimppakyydeillä. Ilmoittautuminen viimeistään 20.7. jukka.holopainen@evl.fi tai p. 050 5444 4376.

Siltamäen seurakuntakodissa ke 11.7. Tapanilan kirkossa ke 4.7. ja 18.7. Tapulin seurakuntakodissa ma 2.7., 9.7. ja 16.7. Grilli-ilta klo 18 Jakomäen kirkolla ke 27.6. Hoiva Viikin terassilla ke 11.7. Malmin kirkolla ke 18.7. Puistolan kirkolla ke 4.7.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma sulj. ti, to-pe klo 9–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Kesällä: ti–pe 9–16, la–su 9–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 (Maunulan kirkko) remontissa 1.6.–31.12.18) Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus 23.6. klo 10. Kosonen ja Helenius. Messu su 24.6. klo 10. Pelkonen ja Mäkiö. Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 10. Savik, Pelkonen, Mod ja Helenius. Messu su 8.7. klo 10. Salmesvuori ja Helenius. Konfirmaatiomessu su 15.7. klo 10. Albekoglu, Heininen, Kuronen ja Mäkiö. Käpylän kirkossa: Messu su 24.6. klo 18. Salmesvuori ja Helenius. Messu su 1.7. klo 18. Albekoglu ja Mäkiö. Messu su 8.7. klo 18. Savik ja Helenius. Messu su 15.7. klo 18. Salmesvuori ja Helenius. Maunulan uurnalehdossa:

Elämälle kiitos -kesäkahvila ke 18.7. klo 13.30 Oulunkylän kirkossa. Lauluja ilosta ja elämästä, yhteislauluja. Tapio Leinonen, kitara, kanttori Pesonen-Kareinen ja Lahdensalo. Kahvit ohjelman jälkeen.

Kesähartaus tiistaisin klo 17. 26.6. Salmesvuori, 3.7. Kosonen, 10.7. Salmesvuori ja 17.7. Handolin.

TAPAHTUMIA Juhannusjuhla Kun taas on aika auringon pe 22.6. klo 18–21 Oulunkylän kirkolla. Mukana Kosonen, musisoimassa kanttorit Mäkiö ja Helenius. Kesäisiä yhteislauluja. Tarjoilua ja yhdessäoloa. Resonanssi-kesäkahvila ti 26.6. Käpylän kirkossa. Klo 18 alkaen kahvit,18.30 ohjelma. Lauluyhtye Vox Silentii laulaa Hildegard Bingeniläisen lauluja. Salmesvuori. Katsokaa taivaan lintuja -kesäkahvila ke 27.6. klo 13.30 Oulunkylän kirkolla. Albekoglu. Kanttori Mäkiö soittaa mm. SaintSaënsin, Daquinin ja Schumannin lintuaiheista musiikkia, yhteislauluja. Kahvit ohjelman jälkeen. Kuinka ukulele soi -kesäkahvila ti 3.7. Käpylän kirkossa. Klo 18 kahvit,18.30 ohjelma. Tervetuloa kokeilemaan ukulelen soittoa. Oma soitin tai voit lainata (30 kpl). Ukulelevelho, kanttori Hanna Autio opettaa, kirkkoherra Kosonen ja Mäkiö. Talonpojan iltahuuto – lauluja kotikylän tanhuvilta. Kesäkahvila ke 4.7. klo 13.30 Oulunkylän kirkossa. Tenori Harri Kaitila, kanttori Helenius, harmonikka ja urut, Savik. Kahvit ohjelman jälkeen. Matkalauluja-kesäkahvila ti 10.7. Käpylän kirkossa. Klo 18 kahvit,18.30 ohjelma. Salmesvuori, kanttori Helenius. Kukat nousevat maasta -kesäkahvila ke 11.7. klo 13.30 Oulunkylän kirkossa. Lauluyhtye Gaudioso, kanttori Helenius, urut ja Salmesvuori. Kahvit ohjelman jälkeen. Musiikkia vanhasta maailmasta -kesäkahvila ti 17.7. Käpylän kirkossa. Klo 18 kahvit,18.30 ohjelma. Hanna Jokinen, piano, soittaa mm. D. Scarlattin ja M. Ravelin musiikkia. Handolin, kanttori Helenius, Lahdensalo.

JUMALANPALVELUKSET Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 23.6. klo 11. Tommi Vehmas ja Ari Häyrinen. Messu su 24.6. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen. Messu su 1.7. klo 11. Heini Kontiainen, Tommi Vehmas ja Ari Häyrinen. Messu su 8.7. klo 11. Satu-Elina Ansas, Saija Kainulainen ja Ari Häyrinen. Messu su 15.7. klo 11. Marita Toivonen, Satu-Elina Ansas ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Kesätiistain perhekerho ti 26.6. klo 9–12. Kesätiistain ohjelmassa musisointia, maukasta aamupalaa 2 e/ aikuiset ja 0,50 e/lapset, askartelua pienille ja vähän isommillekin sekä loppuloruttelut! Green Light -kesänuortenilta tiistaisin klo 18 kirkolla. Grillaillaan ja chillaillaan. Ollaan vaan yhdessä. Kesäkeskiviikon perhekerho VälKeessä ke 27.6. klo 9–12. Kesäkeskiviikon ohjelmassa musisointia, maukasta aamupalaa 2 e/aikuiset ja 0,50 e/lapset, askartelua pienille ja vähän isommillekin sekä loppuloruttelut! Eläkeikäisten kesäinen kerho myös kesätorstaisin klo 13. Suositussa kerhossa keskustellaan, lauletaan, hiljennytään hartauteen, nauretaan ja kahvitellaan. Tervetuloa mukaan. Sukutoteemi – leiri isovanhemmille ja lapsille pe–su 7.–9.9. Lohirannassa. Tarkemmat tiedot seurakunnan sivuilla ja Facebookissa. Ilmoittautuminen 15.8. mennessä pakila. srk@evl.fi tai p. 09 2340 5500. Tiedustelut Tanja Berg, p. 09 2340 5554. Syksyn muskarit: Musiikkileikkikoulu eli muskari on seurakunnan järjestämää varhaisiän musiikkikasvatusta. Laulun, leikin, liikunnan ja soiton avulla kehitetään lapsen sosiaalista, motorista, hengellistä ja musiikillista kasvua. Muskarit syyskaudella 2018 tiistaisin alkaen 28.8. VälKe-kerhotilassa, Välitalontie 7. Klo 9.30–10 Vauvamuskari (3–12 kk), klo 10–10.30 Muskari 1–3-v., klo 10.30–11.10 Muskari 3–6-v. (ilman vanhempia). Syyskauden hinta on 65 e/lapsi ja 55 e/ seuraava sisarus. Ilmoittautumislinkki seurakunnan verkkosivuilla.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 22.6.–19.7.

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tiesitkö?

Perheiden suruleiri 28.–30.9. Tukee lasta ja nuorta surun kohtaamisessa oman vanhemman kuoleman jälkeen. Ilmoittautumiset pe 6.7. mennessä: sairaalasielunhoito. hki@evl.fi, p. 09 2340 2583

Kampin kappeli Kampin kappeli on Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan toimipiste. Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18, juhannusaattona ei hartautta: 29.6. laulu, Via Mooria. 6.7. laulu ja kitara, Susanna Rajala ja Med Hamiti. 13.7. laulu, Tuija ja Juha Pispa. 20.7. saha, Hajime Sakita. 27.7. viulu, Leith Arar. 3.8. laulu ja kitara, Susanna Rajala ja Med Hamiti. 10.8. viulu, Leith Arar. Kantelekonsertti ke 11.7. klo 17. Arja Kastinen. Vapaa pääsy. Bachin sonaatit ja partitat su 5.8. klo 15. Kreeta-Julia Heikkilä. Vapaa pääsy.

Herkkuja hävikkiruuasta Töölön kirkolla toimii Waste & Feast -kahvila.

TEKSTI MERI FAGER KUVA ESKO JÄMSÄ

aaleanpunaisen kivikirkon pihalla paistaa aurinko. Orvokit kukkivat ja pihan täyttää makkaran tuoksu keskellä Töölöä. Kahville on tullut kaksi Ritvaa. Kummallakin oli edellisellä viikolla nimipäivä, jonka kunniaksi on käyty jäätelöllä. Naiset pohtivat, kasvavatko luumutomaatit tänä kesänä. — Kun on aikaa, tulee muisteltua kaikkia nuoruuden hupsutuksiakin, toinen Ritvoista nauraa. Töölön kirkolla aukaisi kesän alussa ovensa Waste & Feast -kahvila, joka tarjoaa läheisen leipomon hävikkiin meneviä herkkuja edullisella hinnalla. Tarjolla on pullaa ja sämpylöitä — se-

kä ruisleipää, joka maistuu kuulemma suomalaiselta, oikealta leivältä.

— On kirkonkin tehtävä pitää esillä luomakunnan hyvinvointia ja tasapainoa.

SEURAKUNTIEN WASTE & Feast -ravintolat ja -kahvilat liputtavat ekologisten arvojen puolesta. Waste kertoo ruokahävikin hyödyntämisestä, Feast taas tarkoittaa juhlaa ja yhteisöllisyyttä. Töölön seurakunta innostui yhteistyöstä, kun lähileipomo otti yhteyttä. — Maailmassa on paljon ylituotantoa. On hyvä, jos voimme auttaa leipomoa, kertoo diakoniatyöntekijä Maija Åker. – Meillä juodaan kahvit posliiniastioista ja hävikkiruoka haetaan kirkolle jalkaisin kärryn kanssa. Åkerin mielestä kirkolla on tärkeä rooli ympäristöasioihin vaikuttamisessa.

KAHVILAN HINNAT ovat huokeat. Kahvi maksaa 50 senttiä, ja herkkuja saa mukaansa myös kotiin. — Halusimme, että kaikilla on mahdollisuus tulla kahville terassille varallisuudesta riippumatta, Maija Åker mainitsee. Kahvila on matalan kynnyksen paikka. Alussa on hartaus, joskus musiikkia, yhteislaulua tai muuta ohjelmaa. Voi tulla myös ihan vain kahville.

PEKKO VASANTOLA

Menopalat

Mustasaaressa vietetään juhannusta pe 22.6. klo 12–21. Saaressa voi ihastella lampaita, kanoja ja kaneja sekä saunoa ja herkutella. Lounasta voi ostaa kello 12.15–14.30, grilliruokaa ja vohveleita kello 16–18. Naisten saunavuoro on klo 16–17.45 ja miesten klo 18– 19.45., saunamaksu aikuisilta 8 euroa ja lapsilta 4 euroa. Venevajassa lauletaan kesäisiä yhteislauluja ja kappelissa voi hiljentyä hartauteen. Mustasaari on päihteetön, eikä saaressa polteta kokkoa. Lautat Taivallahdesta tasatunnein klo 12–16. Lisätietoa: www.mustasaarentoimintakeskus.fi

Raija Pakarinen nauttii vapaaehtoistyöntekijä Riitta Kuuterin tarjoilemasta kahvista Töölön kirkolla.

NYT KAHVILASSA hääräävät vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Seurakuntien Waste & Feast -ravintolat pyrkivät lisäämään yhteisöllisyyttä ja tarjoamaan työtä myös hei-

Ruma ankanpoikanen käsittelee erilaisuutta ja hyväksytyksi tulemista. Pukinmäen taidekoulujen nuoret esittävät H.C. Andersenin klassikkosadun 27.6.–8.7. Esityksessä yhdistyvät sirkus, teatteri, musiikki ja mielikuvitus. Kesto noin 45 minuuttia, soveltuu koko perheelle. Katsomo on katettu. Esitykset ovat 27.6. klo 18.30, 28.6. ja 30.6. klo 13, 1.7. klo 13 ja 15 sekä 3.–5.7. ja 7.–8.7. klo 13. Liput 5 euroa, alle 2-vuotiaat ilmaiseksi. Tiedustelut ja varaukset osoitteesta mustasaari@evl.fi tai p. 09 2340 2590

kossa työmarkkina-asemassa oleville. — Tulevaisuudessa mietimme mahdollisuuksia ihmisten tukityöllistämiseen. Siitä Töölön seurakunnalla on jo hyvää kokemusta, Åker kertoo. ■

Hävikkiruokaa hyödyntävät kahvilat ■ Café Töölö, Topeliuksenkatu 4. Avoinna kesäkuussa ti ja pe klo 11–14, heinä–elokuussa ti klo 11–14. ■ Snellu Cafe, Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3. Tarjolla hävikkiruokalounasta 2 e hintaan arkisin klo 11–12.30. Kesätauko 16.–31.7. ■ Cafe Hermanni Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Kahvila on kesällä auki ma ja to 9–12. Kaikille avoin diakoniaruokailu 1 euron hintaan ke klo 12–13. ■ ToivonCafé torstaisin klo 18.30 Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3.

Saaren suositut sunnuntaibrunssit ovat alkaneet! Brunssi on tarjolla joka sunnuntai klo 11–14 saaren sulkemiseen 12.8. asti, lukuun ottamatta 24.6., jolloin saari on kiinni. Brunssiin kuuluu salaattipöytä hedelmineen, valikoima pääruokia sekä jälkiruuat. Hinta aikuisilta 15 euroa, 6–12-vuotiailta 7 euroa ja 1–5-vuotiailta euro/ikävuosi. Allergiat ja erityisruokavaliot: ota yhteys saaren toimistoon mustasaari@evl.fi tai p. 09 2340 2590.

18 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Siivouspalveluja

Hautauspalveluja

Lakipalveluja

www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunanpesua, pihatöitä. Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti. Timo Vanari • 044 0691994

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

www.joutsenkivi.fi HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

www.bremerinhautakivi.fi

Kaikki hautakivialan työt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Veloitukseton arviointi

BREMERIN KIVI

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

HERÄNNÄISSEURAT ke 27.6. klo 18 kesäseurat Hynnisellä, Rovastila, Vuorikoskent.554, Enonkoski; savusana, muurinpohjalettuja ja muikkuja. Bussiretki Kalliosta 26.-28.6., ilm. p. 09 2340 3600. su 1.7. klo 10 herättäjäjuhlille lähtökirkkopyhä Vanha kirkko, Lönnrotink.6, Hki; saarna M.Kuoppala; kahvit ja veisuut puistonpuol. portailla. ke 4.7. klo 19 juhlille lähtöseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe-su 6.-8.7. herättäjäjuhlat Tampereella. Lisätietoja: www.herattajajuhlat.fi; RETKI MatteusMikael-Malmi pe-su, sis. majoitus/kyyti, tied. H.Untamala, p. 045 321 3195. ke 18.7. klo 12 Arkiveisuut Rautatienrakentajien h-maa, Sandelinink.13, Hyvinkää. TULOSSA: Kuninkaantien seurat Loviisa 4.8. ja Hangon Meriveisuut 11.-12.8.

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-2566907 Kotital.väh. Veikko Salonen

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Edulliset remontit! Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita! Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

www.katonmaalausvantaa.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Hammashoitoa

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Tilaisuuksia

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

vuodesta 1922

Rakennusala

• maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä)

Kumppanisi elämän käännekohdissa www.fridafamily.fi Avioehto | Edunvalvonta Testamentti | Perintöverotus Perunkirjoitus

Alkukeskustelu veloituksetta 050 466 2135 yhteydenotto@fridafamily.fi

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. FRIDA Perhejuristit

Liisankatu 6, 00170 Helsinki (katutasossa)

Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Palveluja tarjotaan Kotiapua ja seuraa ilolla ja pitkällä kokemuksella Kotisiivoukset, Pyykkihuolto, Kotitalousvähennys 50%

Kauppa ja asioimisapu Virkistystoiminta Aina sama tuttu ihminen!

045-78702629

kotihoivailona.fi

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h

Mattojen käsinpesua! 10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin. Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv. Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä.

Älykännykkä- ja tietokoneapua Reipas tekn. yo. opastaa vaihe vaiheelta. p. 041 708 4252

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536 MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Vuokrata halutaan

Palveluja halutaan Ostetaan Vastuuntuntoinen, ystävällinen, ymmärtäväinen sekä hyvää vanhustenhoitokokemusta omaava 50+ hoitaja tarvitaan säännöllisesti joka kolmas viikonloppu (la-su) klo 9-16. Joskus lisätyötä sopimuksen mukaan. Hoidettava on vanha rouva joka asuu huvilassa Pohjois-Helsingissä. V.p. puh. 0400 290065.

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ostan yksiön tai pienen kaksion Etelä-Helsingistä. Myös remonttikohde sopii. Otathan yhteyttä! Mia, p. 0405746147

Luotettava, siisti ja savuton teatterikorkeakouluopiskelija etsii kohtuuhintaista yksiötä kantakaupungin alueelta. Saana 0404110566 25-vuotias nainen etsii pidempiaikaista vuokra-asuntoa Helsingistä. Nykyisen asuntoni myynnin ja tulevan putkiremontin johdosta hakusessa olisi 2h+kk asunto: Roihuvuori, Herttoniemi, Kulosaari, Kalasatama, Arabianranta, Hermanni, Lauttasaari -alueilta. Minusta saat sitoutuneen, luotettavan ja pitkäaikaisen vuokralaisen. Kerron mielelläni lisää itsestäni. Soita numeroon: 050 4135673 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: rosahienonen@gmail.com

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

Itkumuuri.fi Rukous- ja palautekanava

20 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Piispa sorkkii sananvapautta PIISPA TEEMU LAAJASALO näyttää ryhtyneen kampittamaan Kirkko ja kaupungin journalistista linjaa ja sa nanvapautta (Markkinointi ja mainon ta 25.5., Kotimaa 7.6.). Tämä ei sinän sä ole yllättävää. Vallanpitäjät ovat maailman sivu pyrkineet rajoittamaan lehdistönvapautta varsinkin, jos he it se ovat jotenkin sen läpivalaisussa. Piispakunnassa on ennenkin esiin tynyt pyrkimystä ohjailla Kirkko ja kaupungin toimituksellista linjaa. (Selvyyden vuoksi kuitenkin: Helsin gin edellinen piispa Irja Askola ei sii hen koskaan puuttunut). Laajasalo ei näytä ymmärtävän a) minkälainen arvo journalistisin peri aattein tehdyllä lehdellä on kirkolle ei kä b) miten vakavilla asioilla hän lei kittelee. Asetelma on osapuilleen saman lainen kuin jos pääministeri puuttui si Ylen journalistiseen linjaan. Val lanpitäjän ei pidä mennä sorkkimaan lehdistönvapautta. Siitä ei hyvä hei lu. Yhteisön ja itse vallanpitäjänkin uskottavuus horjuu. Eivätkö ne kes tä avoimuutta, rehellisyyttä ja läpinä kyvyyttä? Vertaus Yleen sopii Kirkko ja kau punkiin toisellakin tavalla. Molemmat ovat julkisesti rahoitettua tiedonväli tystä, jolle on lähtökohtaisesti määri telty tehtäväksi tuottaa korkeatasois ta journalismia. K&k:n osalta tehtävä koskee erityisesti elämänkatsomus ten, kirkon ja kristillisen uskon aihe piirejä. On kirkolle erinomaiseksi hyö dyksi, että osaava toimitus voi käsitel lä näitä vapaan journalismin keinoin. Se antaa uskottavuutta paitsi lehdel le itselleen, aimo annoksen myös sen taustalla rahoittajana toimivalle yhtei sölle, kirkolle Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Kun aikanaan itse toimin Kirkko ja kaupungin päätoimittajana, Helsingin kirkolliset päättäjät seisoivat tomeras ti toimituksellisen linjan takana niin, etteivät piispalliset tai muutkaan pu hurit isommin hetkauttaneet. K&k:n ja ihan oman uskottavuutensakin kannalta toivoisi samankaltaista to meruutta nyt lehteä julkaisevien Es poon, Helsingin ja Vantaan seurakun tien päättäjiltä. Seppo Simola Kirkko ja kaupungin emerituspäätoimittaja

Kesäkahvila tarjosi upean elämyksen KESKIVIIKKONA 6.6.2018 oli kolea, tuulinen päivä, mutta Oulunkylän seurakunnan kesäkahvila lämmitti mielen, jopa sydämen, suurenmoi sella ohjelmatarjonnallaan. ”Suudelmin suljetut kirjeet” oli upea elämys ainakin minulle. Ohjel ma tempaisi alkumetreillä mukaan sa. Pastori Raivo Savikin ja Arja Aho lammin toteuttama ”näytelmä” jo sai haukkomaan henkeä. Musiikkikappa levalinnat osuivat kohdalleen. ”Exo dus” Juha Kareisen ja Maija Pesosen tulkitsemana oli mahtava. Nyt olinkin jo myyty. Potpuri (Arja ja Raivo) sai yleisön ratkeamaan nau ruun Rentun ruusullaan. Näyttelijän

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

maa. Olen tehnyt asiasta valtuusto aloitteen, johon parhaillaan kerään valtuutettujen allekirjoituksia. Toni Ahva varavaltuutettu (sin) Helsinki

Kiitos hautausmaakävelystä

Miltä usko näyttää? HENDRIK SCHMIDT / DPA – LEHTIKUVA

PASTORI RISTO ALAJA — se ”kolmas jalkapalloveljes” — teki sen taas. Opas tetulla kävelyllä Malmin hautausmaal la tutustuttiin tällä kertaa urheilijoi den hautoihin ja elämäntarinoihin. Kävelimme reippaasti mukavassa seu rassa hyvin suunniteltua reittiä ja ihai limme upeasti kukkivia istutuksia ja hienoja puurivistöjä. Mukana oli myös hautausmaan työntekijä, jolta sai mie lenkiintoisia lisätietoja ja käytännön vinkkejä. Vaikuttavin haudoista oli Tapio Rautavaaran olympiarenkaineen. Tapsa oli hämmästyttävän monipuo linen menestyjä. Kuulimme myös pal loilijoiden ja nyrkkeilijöiden elämän vaiheista, veijaritarinoitakin. Samal la tuli herkästi esille, miten urheilijat tukevat toisiaan. Kävelyn osallistumis maksukin meni tansanialaisten jalka palloilijoiden hyväksi. Hyvin hoidetut hautausmaat ovat valtava kulttuuriaarre ja historian op pikirja. Hautausmaakävelyt rauhoitta vat ja pysäyttävät ajan. Kiveen hakatut elävät. Kiitos! Klaus Krokfors

Uskokaa Kurttilaa Entinen munkki Martti Luther ja luostarista karannut nunna Katharina von Bora menivät naimisiin 13.6.1525. Heidän kotikaupungissaan Saksan Wittenbergissä järjestetään joka kesä hääpäivän kunniaksi suuri juhla keskiaikaisine pitoineen sekä jonglöörejä, narreja ja ritareita vilisevine kulkueineen. Juhliin osallistuu joka vuosi tuhansia ihmisiä.

lahjojen lisäksi Raivoa on siunattu hie nolla viulunkäsittelytaidolla. Haluan kiittää kaikkia esiintyjiä ja niitä, jotka tekivät mahdolliseksi tä män mieleenpainuvan tapahtuman ja sen onnistumisen. Jos en olisi ol lut mukana, olisin menettänyt paljon. Liisa Paavola

Lomarahat olisivat tarpeen lomalla IHMETYTTÄÄ, MIKSI ainakin kirkon työntekijöille (kesä)lomarahat mak setaan vasta kesäkuun palkan yhtey dessä, eli käytännössä ainakin minul le lomaraha tulee kesäkuun viimei senä päivänä. Monilla kuitenkin lo ma on jo kesäkuussa. Niinpä niistä lomarahoista ei ole loman ajalle mi tään etua. Kirkon palkathan eivät ole kum moisia. Siksi olisi kiva saada tulevaan lomaan jotain extraa jo loman ajalle eikä vasta sen jälkeen. Lisäksi, kuten kaikki tietävät, nyky ään matkat, lennot ja hotellit saa si tä halvemmalla, mitä aiemmin varaa. Kesälomamatkat jäävät tekemättä

EDELLISEN JOHDOSTA: Kirkon virka ja työehtosopimus määrittää lomara han maksamisen ajankohdan. Loma rahat maksetaan kesäkuun palkan

maksun yhteydessä. Se tarkoittaa, et tä virkasuhteiset työntekijät saavat lomarahansa kesäkuun puolivälissä ja työsopimussuhteiset kesäkuun lo pussa. Taustaksi voidaan todeta, että lo marahan "edeltäjä" oli lomaltapaluu raha, joka maksettiin työntekijöille vasta vuosilomaajan jälkeen. Marina Tolonen vt. henkilöstöpäällikkö Helsingin seurakuntayhtymä

Koulujen kesälomien siirtämistä harkittava PÄIVI TURKKI vastusti tällä palstal la koulujen kesälomien siirtoa (K&k 7.6.). Itse kannatan kesälomien siirtä mistä kahdella viikolla eteenpäin. Kesälomien siirtäminen eteenpäin edistäisi työ ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan työllisyyttä ja ko timaan matkailua. Tällä hetkellä kou lulaiset palaavat kouluihin elokuus sa kesken parhaan turistikauden. Ke sälomien lykkääminen lisäisi myös koululaisten kesätyömahdollisuuk sia, kun kesätöitä olisi tarjolla enem män koko elokuun aikana. Kysymys on merkittävä etenkin Helsingissä, jossa kesälomien siirrol la voitaisiin parantaa matkailupalve luiden tarjontaa ja Helsingin vetovoi

NIMIMERKKI TILANTEESTA huolestu nut kirjoitti lastensuojelun resurssipu lasta (K&k 7.6.). Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurt tila on tehnyt kolme eri kertaa maam me hallitukselle selvityksen siitä, että lastensuojelu ei yksinkertaisesti enää kestä. Hallitus ei kuitenkaan ole otta nut huomioon Kurttilan ehdotuksia. Kun lastensuojelun asiakkaana olevat lapset eivät saa riittävästi apu ja, osa heistä on aikuisena psykiatri sen hoidon piirissä. Tämä tulee mak samaan yhteiskunnallamme todella paljon. Jos voidaan taata mahdollisimman hyvä lapsuus, niin aikuisina lapset pärjäävät. Toivottavasti vuonna 2019 maam me hallitus uskoo lapsiasiavaltuutet tu Tuomas Kurttilaa, kun hän tekee neljännen raporttinsa lasten tilasta. Mika Lille

Haluaisin asioida virastoissa illalla USEIMMAT VIRASTOT ovat samaan ai kaan auki. Mikäli yhdessä virastossa menee pitkän aikaa, samana päivänä ei ehdi useampiin virastoihin. Sopi nee siis kysyä: Miksi näin? Kauppojen aukioloaikaa lisättiin, jotta asiakkaiksi saataisiin mahdolli simman monenlaista työtä tekeviä. Mutta virastojen aukioloaikoja ei voi da porrastaa siten, että asiakkaat voi sivat saman päivän aikana suorittaa mahdollisimman monta tehtävää ja seuraavana päivänä keskittyä omiin tehtäviinsä kotona tai muualla! Lassi Tiittanen