Kirkko ja kaupunki 2018 13 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

19.7.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Pieni pyhiin vaellus uuvuttaa ja virkistää B1 Eläinten kohtelu huolestuttaa riparilaisia

n a d i a i Yl ja taitoa Keppariharrastus vaatii voimaa

B 8

RUNOILIJA UUNO KAILAS (1901–1933)

Mutta vauvan hiusten tuoksu. Se miten hän puristi kätensä sormeni ympärille. Se oli kuin rohtoa. Sain edes hetkeksi lakata ajattelemasta. Eläin minussa otti vallan. JENNY OFFILLIN ROMAANISTA SYVIEN POHDINTOJEN JAOSTO. GUMMERUS 2018.

Iankaikkisesti

Salaperäinen on kehto keinuessaan; siinä tuuditellaan tulevaisuus. Siinä odottavat kapaloissaan kaikki voimat, kaikki tapahtumat, kaikki viattomuus, kaikki synnit, koko mystillinen ihmiselo.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018 Sallikaa lasten tulla luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaisensa on Jumalan valtakunta. Totisesti, joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse. LUUKKAAN EVANKELIUMI 18:16–17

Rukous

Pääkirjoitus

Digiaika syrjäyttää YHTEISKUNTAA ON päätetty kehittää digitaalisten palveluiden ehdoilla. Tämä on väistämätön kehityskulku. Mutta onko tarkoitus syrjäyttää satoja tuhansia suomalaisia entistä pahemmin yhteiskunnan ulkopuolelle? Kävin pankissa, jossa salin täysi ihmisiä odotti pääsyä asiakaspalveluun. Yksi asiakkaista oli vanhus, joka lopulta pääsi tapaamaan pankkivirkailijaa. Kaikille muille jonottajille kävi selväksi, että vanhus ei ymmärtänyt, mistä puhutaan. Virkailija kyllä yritti auttaa.

”

Saan tekstiviestin, jossa on allekirjoituksena Ystävä. Sydämeni hypähtää, sillä tämä on minulle aivan uusi asia. Elämässäni on ensimmäistä kertaa ihminen, joka haluaa oikeasti olla ystäväni. Tätä olen rukoillut lukuisia kertoja istuessani yksin kotona, ainoana seuranani tietokone. Nyt on vahva tunne siitä, että täytyy olla joku, joka näkee meidät.

NETTIYHTEISKUNNASTA SYRJÄYTYMINEN lisää yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta. Tähän kannattaisi kirkossakin kiinnittää enemmän huomiota, sillä kirkon tehtävä on pitää ääntä niiden puolesta, joita ei muuten kuulla. Usein digiyhteiskunnasta syrjäytyvät ovat juuri niitä, joita diakoniatyö päivittäin kohtaa. Vapaaehtoisia digineuvojia on muun muassa Helsingin kaupungilla ja HelsinkiMissiolla, mutta heitä tarvitaan lisää. Myös kirkko voisi tarjota tässä uuden kanavan vapaaehtoisille auttajille. PAULI JUUSELA

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin uutispäällikkö pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Kuuntele karheita kelttirukouksia

MARI AARNIO

KUKA TAHANSA meistä voi elämässään joutua tilanteeseen, jossa ei pystykään hoitamaan asioitaan tietoyhteiskunnan keinoin. Näin voi käydä esimerkiksi vamman tai sairauden seurauksena. Sähköiset palvelut edellyttävät sitä paitsi hyvää luku- ja kirjoitustaitoa, eikä kaikilla sitä ole.

ISTOCK

MITÄ JOS tämäkin konttori suljetaan niin kuin ennen pitkää käy? On paljon ihmisiä, jotka eivät osaa hoitaa asioiNETTIYHTEISKUNNASTA taan verkossa, joilla ei ole tietokonetta SYRJÄYTYMINEN LISÄÄ tai joiden sormet eivät pysty käyttäYKSINÄISYYTTÄ JA mään älypuhelinta, vaikka sellaiseen TURVATTOMUUDEN olisi varaa. TUNNETTA. Pääkaupunkiseudulta on päätetty sulkea kolme Kelan konttoria. Perusteena on asiakaskäyntien vähäisyys. Toki voidaan kysyä, onko esimerkiksi Vantaan Hakunilan Kelan 300–500 asiakasta viikossa vähän. Päätöksiä tehtäessä ei näköjään ole niin väliä, että osa Kelan asiakkaista ei kykene asioimaan netissä eikä kaikilla ole varaa edes bussimatkaan. Seurakunnan diakoniatyö on syystä huolissaan heistä.

Konkreettisissa ja arkisissa kelttiläisissä rukouksissa Jumala tulee vastaan luonnossa. Kuuntele tunnelmallisia rukouksia ääneen luettuina: kirkkojakaupunki.fi/ kaunismaailma

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 19.7.2018

numero 13

Seuraava lehti ilmestyy 16.8. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Pop up -pyhäkoulu tulee lasten luokse” Teologian opiskelija Katri Malmi, 24, kiertää kesätyönään Suomea ja vetää pop up -pyhäkouluja. TEKSTI TARMO YLHÄVUORI KUVA ESKO JÄMSÄ

Mikä on pop up -pyhäkoulu? – Pop up -pyhäkoulu tulee sinne, missä lapset ja perheet ovat. Olen pitänyt pyhäkouluja perhekerhojen yhteydessä ja julkisilla paikoilla, kuten rannoilla. Toivon, että pyhäkouluun löytävät myös sellaiset perheet, jotka eivät käy sunnuntaisin messussa.

”

OLEMME JOKA PÄIVÄ UUDESSA SEURAKUNNASSA UUSIEN LASTEN KANSSA.

KATRI MALMI

Mitä pop up -pyhäkoulussa tehdään? – Aloitamme kokoamalla lasten kanssa alttarin, jonka he saavat koristella omannäköisekseen. Kerron lapsille, että pyhäkoulu on pohjimmiltaan jumalanpalvelus. Sen jälkeen lapset saavat valita yhden neljästä aktiviteettisäkistä. Pyhäkoulun sisältöön vaikuttaa se, minkä säkin lapset valitsevat. – Suosituimmassa säkissä on leikkivarjo, johon liittyy Matteuksen evankeliumin tarina Jeesuksesta myrskyssä. Puolet lapsista eläytyy myrskyn rooliin ja loput opetuslasten veneryhmäksi. Leikkivarjoa heiluttamalla saadaan aikaan aaltoja, kun veneryhmä seilaa varjon alla. Sitten huudetaan herätys tai mitä ikinä lapset haluavat huutaa herättääkseen Jeesuksen, joka tyynnyttää leikkivarjon myrskyn.

Millaista on ohjata pyhäkouluja kesätyönä? – Tämä on ollut kiinnostava ja haastava kesätyö. Vedän

pyhäkouluja yhdessä musiikkikasvatusta opiskelevan Tuuli Jaakonahon kanssa. Olemme joka päivä uudessa seurakunnassa uusien lasten kanssa. Työhön ei voi siksi koskaan täysin valmistautua, sillä emme tiedä etukäteen, tuleeko paikalle kolme vai kaksikymmentä lasta. Kesän aikana olemme saaneet nähdä monta seurakuntaa, ja kaikkialla on ollut lämmin vastaanotto.

Opiskelet teologiaa Helsingin yliopistossa. Millaiset ovat tulevaisuudensuunnitelmasi? – Aloitan syksyllä kuudennen vuoteni yliopistossa ja alan tehdä gradua. Toivon, että saan tulevaisuudessa tehdä työtä, jossa voin vahvistaa seurakuntalaisten osallisuutta ja kehittää jumalanpalveluksia. Kirkossa täytyy muuttaa ajatusmaailmaa. Nykyisin kirkon työntekijät suunnittelevat toiminnan. Asetelma pitäisi kääntää päälaelleen siten, että toiminta lähtisi seurakuntalaisten ideoista ja aloitteista. – Pop up -pyhäkouluissa lapset eivät ole vain passiivisia osallistujia, vaan he pääsevät vaikuttamaan sisältöön. Lapset voivat yhdessä valita, haluavatko he rakennella, liikkua, musisoida vai taiteilla.

Millainen on iltarukouksesi? – Tämä on aika henkilökohtainen kysymys. Iltarukous on hetki, jossa päivän jälkeen saan olla kahdestaan Jumalan kanssa. Joskus se on helppoa ja voin vain pölistä asioita. Joskus se on kuitenkin vaikeaa, kun avoimiin kysymyksiin ei tahdo saada vastauksia. ■ Pop up -pyhäkoulu Espoo-päivänä la 25.8. klo 15 Kaskikappelin pihalla, Kaskipiha 5. Sateen sattuessa sisätiloissa.

Pop up -pyhäkoulujen tunnushahmo on Katri Malmin kädessä heiluva Päkä-lammas. Se seikkailee myös Lastenkirkko-verkkosivustolla.

4 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

3100

helsinkiläisnuorta käy tänä vuonna rippikoulun. SIRPA PÄIVINEN

Greenpeacen kiipeilijät kiinnittivät kaksi banderollia Kallion kirkon torniin.

Kirkko otti kantaa huipputapaamiseen Kallion kirkon torniin kiinnitettiin maanantaina kaksi isoa banderollia. Ne muistuttivat Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ja Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ilmastonmuutoksesta. Tempaus oli ympäristöjärjestö Greenpeacen ja Kallion seurakunnan yhteinen. Banderollissa luki ”Warm Our Hearts, Not Our Planet” eli lämmittäkää sydämemme, älkää planeettaamme. Kirkon talo Etelärannassa sai puolestaan banderollin, jossa ”Blessed are the peacemakers, for they will be called children of God” eli suomeksi ”Autuaita ovat rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.” Tämän banderollin takana olivat Kirkkohallitus ja Kirkon Ulkomaanapu.

Helsingin kotihoito saa lisää työntekijöitä Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) kehottaa Helsingin kaupunkia kiinnittämään huomiota asiakasturvallisuuden varmistamiseen kotihoidossa riittävällä henkilöstömäärällä ja oman toiminnan valvonnalla. Vuotta 2017 koskevassa valvontapäätöksessä kotihoidon johdolle annettiin huomautus. Helsingin kaupunki on reagoinut AVI:n ohjeistuksiin. Kotihoitoon on palkattu lisää työntekijöitä. Henkilöstörakennetta on myös monipuolistettu ja omavalvontaa parannettu

Hiroshima-illassa sytytetään kynttilöitä Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhrien muistoksi järjestetään Töölönlahdella 6. elokuuta kello 21 Hiroshima-ilta. Illassa lasketaan veteen kynttilälyhtyjä. Tilaisuus muistuttaa ydinasevarustelun järjettömyydestä ja rauhantyön tärkeydestä. Tämänvuotisen tilaisuuden puhujia ovat Rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen, kirkkoherra Kari Kanala ja kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta.

Köyhyys pakottaa kerjäämään Helsingin Diakonissalaitos ja seurakuntayhtymä yrittävät parantaa Valea Seacăn romanien elinolosuhteita.

ie leikkaa läpi aukean viljelysmaan. Bukarestin ruuhkat ovat jääneet parin tunnin päähän, kaupungit muuttuneet kyliksi ja talot vaatimattomammiksi. Aidanvierustoilla kukkivat ruusut runsaina. Itäisestä Romaniasta, Valea Seacăn kylästä, on linnuntietä Helsinkiin puolitoistatuhatta kilometriä. Se on pitkä matka lähteä kerjuulle. Moni kylän romaneista on sen silti taittanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Osa useaan otteeseen. – Ei kukaan täällä halua lähteä kerjäämään ja jättää lapsiaan odottamaan. Mutta kun vaihtoehtoja ei ole. On pakko, puuskahtaa 26-vuotias Selenaksi esittäytyvä romaninainen, neljän lapsen äiti. – Suomessa sentään tiedetään tilanteestamme, toisin kuin täällä, hän lisää turhautuneena kotimaansa välinpitämättömyyden ja ennakkoluulojen ilmapiiriin. Valea Seacăn kylän 3 600 asukkaasta Romanian romaneita on

TEKSTI JA KUVA SAARA MANSIKKAMÄKI

noin 1 700. Koko maassa heitä on virallisten lähteiden mukaan 600 000. Todellisen määrä on arvioitu kuitenkin olevan jopa kaksi miljoonaa, eli kymmenen prosenttia koko Romanian väestöstä. SUURISTA SUHDELUVUISTA huolimatta romanit elävät Romaniassa pääsääntöisesti täysin toisenlaisessa todellisuudessa kuin valtaväestön edustajat. Historiassa tapahtunutta sortoa ja orjuutta ei edelleenkään haluta julkisesti tunnustaa, saati opettaa kouluissa. Siksi sieltä kumpuavia ajatusmalleja on myös työlästä purkaa. Syrjintä on juurtunut syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja moni romani on uupunut sen edessä. Omien oikeuksien eteen on raskasta taistella, jos ei ole mitään mihin tukeutua. Juha Rintamäki, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja ja Lauttasaaren kirkkoherra, seisoo paahteisella pihalla Valea Seacăn kylän reunamilla. Kehitys on pysähtynyt parinsadan metrin päähän, tasan siihen, mistä romanien asuinalueelle johtava kadunpätkä alkaa.

Kunnollista sähköverkkoa ei ole. Vesi on kannettava. Maa on saanut kelvata kodin lattiaksi, jos varaa muuhun ei ole ollut. Talvella moisissa olosuhteissa on pärjättävä kolmenkymmenenkin asteen pakkasissa. – Minua surettaa se, miten erilaiset elämisen mahdollisuudet ihmisillä on. Hämmentää, kuinka iso yhteisö voi Euroopassa olla vielä tänä päivänä totaalisessa köyhyydessä ja syrjittynä, aloittaa Rintamäki yrittäessään pukea näkemäänsä sanoiksi. Valea Seacă on ollut Helsingin Diakonissalaitoksen ja Helsingin seurakuntayhtymän kummikylä huhtikuusta 2014 alkaen. Kummikylähankkeella on haluttu puuttua kylän romaneita painaviin ongelmiin ja niiden syihin, ja kohentaa tilannetta paikan päällä niin, ettei tulevaisuutta tarvitsisi lähteä etsimään pohjolan perukoilta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä paikallisen E-Romnja-järjestön kanssa, joka on erikoistunut romaninaisten tukemiseen. Järjestön tavoitteena on, että naisista

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tule mukaan suosittuun KunnonTreenaajat – kuntosaliryhmään!

Säännöllinen kuntosaliharjoittelu parantaa tasapainoa, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä pienentää kaatumisriskiä.

Harjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa helppokäyttöisillä älykorteilla toimivilla kuntosalilaitteilla. Syksyn uudet ryhmät alkavat viikolla 34. Katso lisää www.okks.fi

TARJOUS 140 € sis. 16 harjoittelukertaa ja fysioterapeutin alkututkimuksen. Norm. hinta 288 € ALENNUS yli 50 %

Varaa paikkasi: ASIAKASPALVELU 040 570 1439 Käskynhaltijantie 5, 00640 Helsinki

Puh. (09) 752 712

Voimassa 15.8.2018 asti.

www.okks.fi

Kodin seniorihoivaa. Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Ionelasta sai oman henkilökorttinsa vasta vuonna 2015 E-Romnja-järjestön avulla. Siihen asti hän oli ollut paperiton omassa kotimaassaan Romaniassa. Myös hänen lapsensa olivat paperittomia, eivätkä siksi voineet käydä koulua.

tulisi yhteisöissään aktiivisia muutosta ajavia henkilöitä. E-Romnjan avulla Valea Seacăssa on pystytty jo esimerkiksi muuttamaan kylän hallinnon suhtautumista romaneihin positiivisempaan suuntaan, pienentämään merkittävästi romanilasten koulupudokkuuslukuja ja auttamaan perheitä korjaamaan akuutteja ongelmia taloissaan. Erityisen tärkeitä ovat olleet järjestön organisoimat keskusteluryhmät, joissa naisille on jaettu tietoa muun muassa seksuaalioikeuksista sekä perheväkivallasta, ja mahdollistettu turvallinen keskusteluympäristö omien kokemusten käsittelyyn.

”

EI KUKAAN TÄÄLLÄ HALUA LÄHTEÄ KERJÄÄMÄÄN. SELENA

VALEA SEACĂSSA on jo päästy muutoksen alkuun, mutta vie rutkasti aikaa ennen kuin tilanne laajemmassa mittakaavassa kohentuu. – Toiveeni on, että minulla olisi joskus työ Romaniassa. En minä halua elämää, jossa pitää aina lähteä ulkomaille. Minä haluan tarjota lapsilleni kunnon tulevaisuuden, täällä, kotona, unelmoi Selena. Yksi jos toinen Valea Seacăssa toivoo samaa omalle kohdalleen.

Jotta unelma voisi toteutua, on oleellista, että tässä vaiheessa tukea on tarjolla sekä kotikylässä että niissä maissa, jonne tienestin perässä lähdetään. – Ei ole meiltä pois, että me suhteellisesti hyvin toimeentulevana maana autamme myös niitä ihmisiä, joilla menee paljon, paljon huonommin, toteaa Rintamäki. Hän muistuttaa, että ulkomaille tai ulkomaalaisille ohjautuva apu ei vaikuta seurakuntien toimintaan Suomessa, sillä kirkon tehtävänä on tukea heikoimmassa asemassa olevia heidän kansallisuudestaan tai taustastaan riippumatta. – Helsingissä ei yhdelläkään kirkon ovella kysytä Kela-korttia. Sen takia, että sillä ei ole meille mitään merkitystä, eikä pidä olla. Kirkon pitää olla tässä maailmassa sellainen toivon paikka, johon kuka tahansa voi tulla, sanoo Rintamäki. Rintamäki arvelee katsovansa Valea Seacăssa vierailtuaan kotikaupunkinsa kaduilla kohtaamiaan romaneita toisin kuin ennen. – Suhtautumiseni on muuttunut. Täällä ollessa olen nähnyt entistä selvemmin, että näillä ihmisillä ei oikeasti ole vaihtoehtoja, hän tunnustaa. – Meidän on tärkeää huomata, huomioida ja tunnistaa toinen toisemme ja asettua, tai edes pyrkiä jotenkin asettautumaan, sen toisen asemaan ja sitä kautta miettiä, voisinko minä itse tehdä tälle asialle jotakin enemmän. Helsingin Diakonissalaitoksen ja seurakuntayhtymän hankkeen vuosibudjetti on 50 000–60 000 euroa, josta yhtymän osuus on noin 42 000 euroa. ■

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Tervetuloa kotiin! Esperi Hoivakodit tarjoavat lämminhenkistä hoivaa ja turvallista asumista ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen. Hoivakoti Tilkka sijaitsee Huopalahdessa historiallisella paikalla ja Hoivakoti Untuva Lauttasaaressa kauniin meren läheisyydessä. Kysy lisää: 010 4088 197 | www.esperi.fi % Kotimaiset koivusängyt -15 3.8. asti Massiivipuiset sängyt ovat kestäviä ja ekologisia. Värit: luonnonkoivu, pähkinä, pyökki, valkoinen ja wenge. Meiltä myös Seniori-sänky (leveys 80 tai 90cm), johon saa matalat tai korkeat jalat, moottoripohjan, nousutuen, turvalaidat, hygieniapatjat, apupöydän pyörillä ja lukollisen yöpöydän. Tervetuloa!

www .s op e . f i

396€ (466€) 90x200 + nousutuki, turvalaidat

SENIORI

352€ (414€) 90x200

KOLI 417€ (491€) 120x200 417€ (491€) 160x200 453€ (533€) 180x200

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi Myymälä avoinna ma-pe 10-18

Alessa -30-50% Sohvia ja tasoja!

6 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Päivä kävelyllä 25 kilometrin kävely Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle koettelee jalkoja ja kesyttää poukkoilevan mielen. TEKSTI JA KUVAT KAISA HALONEN

irkonmäellä tuoksuu jasmiini ja multa. Hautausmaalla kitketään. Espoon tuomiokirkossa ei ole ketään. Alttarin yläpuolella riippuu krusifiksi. Kristuksen kärsimystä korostaa se, että keskiaikaisesta veistoksesta ovat vuosien saatossa kadonneet jalat polvista alaspäin ja toinen käsivarsi. Seinämaalauksissa seikkailevat lystikkään näköiset paholaiset ja enkelit. Pyhimyksistä on helppo bongata keskiaikaisten legendojen suosikki Pyhä Yrjö nitistämässä lohikäärmettä, mutta kirkon nimikkopyhimys evankelista Matteus jää minulta huomaamatta. Jääköön, tie kutsuu. En tiedä, tohtiiko tätä kutsua pyhiinvaellukseksi. Aikomukseni on kä-

vellä Espoon tuomiokirkolta noin 25 kilometrin matka Vantaalle Pyhän Laurin kirkolle. Nämä kaksi keskiaikaista kivikirkkoa ovat pääkaupunkiseudun vanhimmat rakennukset. Niihin on kuljettu pyhää kohtaamaan jo 1400-luvun lopussa ja 1500-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä ennen reformaatiota. Vaellus pyhinä pidetyille paikoille kuuluu moniin uskontoihin. Kristittyjen uskonnonharjoitukseenkin ne ovat kuuluneet ensimmäisistä kristillisistä vuosisadoista alkaen. Ensin vaellettiin Jeesuksen elämän ja kuoleman tapahtumapaikoille ja apostolien haudoille. Myöhemmin alettiin kunnioittaa marttyyreita ja esikuvallisesti eläneitä kristittyjä pyhinä. Sen myötä heihin liittyvistä paikoista ja

esimerkiksi kirkoista, joissa oli heidän reliikkejään, tuli pyhiinvaelluskohteita. Nykyisin suosituimpia kristittyjen pyhiinvaelluskohteita ovat eri puolilla maailmaa paikat, joissa neitsyt Marian kerrotaan ilmestyneen. Vaikka pyhiinvaelluksen tavat ja kohteet vaihtelevat, lähtemisen perimmäinen syy lienee ollut kaikkina aikoina ja kaikille sama. Vaeltajalla on asiaa Jumalalle: hän pyytää apua, kiittää tai katuu. TÄSTÄ MATKASTA vain pieni pätkä – viimeiset pari kilometriä – on sellaista, jota olen aiemmin kävellyt. Silti olen kauimmillaankin alle kolmenkymmenen kilometrin päässä kotoani. Uusissa maisemissa kulkemisesta tulee oikea matkalla olon tuntu. Tässä sitä koetaan Lommila, Bemböle, Viherlaakso, Karakallio ja Vallikalliokin. Etukäteen olen kuvitellut itseni istuskelemassa kartalta löytämäni Lippajärven rannalla pitämässä taukoa ja kuuntelemassa laineiden liplatusta. Tauko jää pitämättä, sillä reitilleni Turuntien varteen osuva järven ete-

läranta on rämeikköä, pikemminkin suota kuin järveä. Lohdutukseksi poikkean kahville Viherlaakson ostarille. Ja tunnen pientä syyllisyyttä: voipulla on niin muhkea, että sen täytyy olla ristiriidassa pyhiinvaellukseen kuuluvan kieltäymyksen ja vaatimattomuuden kanssa.

”

YHTÄKKIÄ HAVAHDUN SIIHEN, ETTÄ HUOLIKUORMA ON JÄÄNYT KYYDISTÄ JONNEKIN.

Reitille osuva Leppävaaran kirkko saa houkuteltua uudestaan tauolle. Täälläkin on alttarilla Kristus kädet levitettyinä, mutta toisin kuin Espoon tuomiokirkossa hän ei riipu ristillä vaan on noussut haudasta. ”Rauha teille”, toivottaa Annukka Laineen taideteokseen kuuluva teksti kuin puhekupla.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Merkityksellistä elämää rukousmoodiin. Se muistaa omat ja läheisten vaivat ja murheet ja velloo niissä, ja tuntuu, että askelkin hidastuu. Kunnes yhtäkkiä havahdun siihen, että huolikuorma on jäänyt kyydistä jonnekin. Suunnilleen puolimatkassa, kun Kehä I:n meluaidan viertä kulkiessani ylitän Espoon ja Helsingin rajan, huomaan, että kyllä tämä tuntuu jaloissakin. Varpaankynsissä, kantapäissä ja akillesjänteissä. Ja vielä toinen samanmoinen matka olisi käveltävä. Mieliala vajoaa yhtä alas kuin verensokeri. Normaali lounasaika on ohitettu tunteja sitten. Kannelmäkeen on muutama kilometri, sieltä on pakko etsiä ruokapaikka. Rasvaa! Hiilihydraatteja! Suolaa! KANNELMÄEN KIRKKO näyttää siltä kuin puistoon olisi laskeutunut avaruusalus. Sinne ei ole asiaa, ovet on lukittu puolta tuntia aiemmin. Ollaan sitten ilman hengenravintoa ja etsitään jotain konkreettisempaa. Kirkon lähellä on ostari ja siellä sellainen pizzaa ja kebabeja tarjoileva pikaruokaravintola, joita tuntuu olevan jokaisessa Suomen lähiössä ja kirkonkylässä, yleensä vielä useampia vieri vieressä. Nälkäiselle se kelpaa. Reitin leppoisin viisikilometrinen alkaa Kannelmäestä. Hiekkatietä, omakotitaloja, peltoa, Keskuspuiston suikale, taas omakotitaloja. Hiljainen, vihreä ja varjoisa Keskuspuisto tuntuu taivaalta.

SUURIN OSA matkastani on jonkun ison tien vieressä kulkevaa kevyen liikenteen väylää. Seuraan Espoontietä, Turuntietä, Kehä I:tä ja Tuusulanväylää mukailevaa Vanhaa Tuusulantietä. Verkkainen etenemisvauhtini ei oikein riitä edessä aukeavalle suoralle tielle. Autoja suhahtelee taukoamatta ohi. Pyöräilijöitäkin on paljon, silloin tällöin joku juoksee vastaan. Juuri kukaan ei kävele. Mieleni ei viihdy näillä teillä. Se kyllästyy olemaan läsnä siinä, missä ruumis sitkeästi tarpoo, ja karkailee odottamaan tulevaa. Välillä mieli kyllästyy karkailemiseenkin ja hidastuu jonkinlaiseen stand by -tilaan. Jalat kulkevat itsekseen. KÄVELEMINEN EI OLE vaikeaa, ei erityisen raskastakaan. Jos on normaalikuntoinen aikuinen, suurin ongelma päivän kävelyretkellä ei ole jalat vaan pää. Siksi kävely tekeekin niin hyvää. Askel askeleelta se kesyttää kuormitetun ja poukkoilevan mielen. Nyt ensimmäinen tunti menee kyllä työasioita ratkoessa ja järjestellessä. Sen jälkeen mieli siirtyy jonkinlaiseen ilta-

LOPPUSUORA Tuusulanväylän varressa on sitten todellakin suora – ja loppumattoman tuntuinen. Tai ehkä se ei ole loppusuora vaan vasta esipiha, niin kuin koko tämä matkakin? Sellainen, josta kertoo teksti Pyhän Laurin kirkon oven yläpuolella: ”En dag i Dina gårdar är bättre än eljest tusende”, parempi on päivä sinun esipihoissasi kuin tuhat päivää muualla. Katkelma on psalmista 84, joka on yksi Vanhan testamentin pyhiinvaelluspsalmeista. Päivän paremmuudesta en ole ihan varma, siltä se ehkä tuntuu vasta jälkikäteen, mutta ainakin pitkä tämä päivä esipihalla on ollut. Oikeasti se ei ole edes pitkä: 25 kilometriä on ihan tavallinen pyhiinvaeltajan päivämatka. Jos olisin pidemmällä vaelluksella, jatkaisin seuraavana aamuna matkaa samoilla kivistävillä jaloilla, samassa hikisessä paidassa. Ja sitä samaa ehkä viikkojen ajan. Nyt olen hetken aikaa perillä. Pyhän Laurin kirkossa on Jeesus vastassa. Alttarilla olevassa lasimaalauksessa hän pitää lohduttaen sylissään uuvahtanutta pyhiinvaeltajaa. ■

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä. Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää monipuolisten palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisestä asumisesta ympärivuorokautiseen hoivaan.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473

Lämpimästi tervetuloa! Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Tutustu: www.wilhelmiina.fi

Sinusta tulisi hyvä päättäjä. seurakuntavaalit.fi helsinginseurakunnat.fi/vaalit

Katso videokooste kävelystä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Espoon tuomiokirkko, Kirkko puisto 5, on kesällä avoinna joka päivä klo 10–18. Opas on paikalla 3.8. asti arkisin klo 11–16.30.

VIDEO VERKOSSA

Leppävaaran kirkko, Veräjäkallion katu 2, on kesällä avoinna ma–ke ja pe klo 12–16 ja to klo 12–18. Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, on avoinna ma–to klo 9–15 ja pe klo 9–14. Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45, on kesällä avoinna ma–pe klo 12–20 ja opas on paikalla 31.8. asti klo 12.30–20.

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017– 31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

8 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

SEURAKUNTAVAALIT 2018 KUULUTUS EHDOKASASETTELUSTA Helsingin evankelis-luterilaisissa seurakunnissa toimitetaan seurakuntavaalit 18.11.2018. Vaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt vuoden 2019 alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Jokaisesta Helsingin suomenkielisestä seurakunnasta valitaan asianomaisen seurakunnan seurakuntaneuvostoon ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon jäseniä seuraavasti:

seurakunta Haaga Herttoniemi Kallio Kannelmäki Lauttasaari Malmi Mikael Munkkiniemi Oulunkylä Paavali Pakila Pitäjänmäki Roihuvuori Tuomiokirkko Töölö* Vartiokylä Vuosaari

seurakuntaneuvostoon 14 14 14 14 14 16 14 14 14 14 14 12 14 16

kirkkovaltuustoon 4 4 5 4 4 10 5 4 5 4 4 3 5 6

16 12 14

6 3 5

puhelin

osoite

09 2340 3200 09 2340 3300 09 2340 3600 09 2340 3800 09 2340 4300 09 2340 4400 09 2340 4800 09 2340 5100 09 2340 5300 09 2340 5400 09 2340 5500 09 2340 5600 09 2340 5700 09 2340 6100

Vespertie 12, 00320 Hiihtomäentie 23, 00800 Itäinen Papinkatu 2, 00530 Klaneettitie 6-8 a, 00420 Myllykallionrinne 1 F, 00200 Kunnantie 1, 00700 Emännänpolku 1, 00940 Raumantie 3, 00350 Teinintie 10, 00640 Sammatintie 5, 00550 Palosuontie 1, 00660 Turkismiehenkuja 4, 00370 Reposalmentie 13, 00840 Bulevardi 16 B, 00120 postiosoite: PL 168, 00121 Runeberginkatu 39 A 7, 00100 Kiviportintie 5, 00950 Satamasaarentie 7, 00980

09 2340 6300 09 2340 6400 09 2340 6500

*) Töölön ja Meilahden seurakunnat yhdistyvät vuoden 2019 alussa. Vaaleissa valitaan edustajat uuden Töölön seurakunnan luottamuselimiin. Vaalikelpoinen seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston luottamustoimiin on henkilö joka: • • • • • •

viimeistään 17.9.2018 on merkitty asianosaisen seurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi on konfirmoitu viimeistään 17.9.2018, ja joka täyttää 18 vuotta viimeistään 18.11.2018 on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu on antanut ehdokkuudelleen kirjallisen suostumuksensa ei ole vajaavaltainen eikä ole Helsingin seurakuntayhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan viranhaltija tai työntekijä.

Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat Seurakunnan vaalilautakunnalle osoitetut valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat erikseen seurakuntaneuvoston ja erikseen yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten vaalia varten on toimitettava asianomaisen seurakunnan kirkkoherranvirastoon edellä mainittuun osoitteeseen viimeistään 17.9.2018 ennen klo 16. Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoja liitteineen on saatavana seurakuntien kirkkoherranvirastoistasekä verkosta: seurakuntavaalit.fi. Helsingissä 14. päivänä kesäkuuta 2018 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN KESKUSVAALITOIMIKUNTA Puheenjohtaja Sihteeri

Jukka Pakarinen Helli von Essen

Luonnon puolesta Rippikoulujen oppitunneilla käsitellään ympäristökysymyksiä osana luomisteemaa. Leireillä nuoret saavat helpotusta ilmastoahdistukseen ja oppivat varjelemaan luontoa. TEKSTI PETRI JÄÄSKELÄINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ, SIRPA PÄIVINEN

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Nuoret tekevät muistomerkkejä asioille, joiden he uskovat katoavan tulevaisuudessa.

Rasmus Tillanderille on tärkeää tuoda ekoteologia osaksi ripariopetusta.

Rippikoululaiset pitävät luomikertomusta ja tiedettä ristiriitaisina.

esän alkupäivistä lähtien valtava määrä nuoria kokoontuu leiri- ja kurssikeskuksissa eri puolilla maata. He tutustuvat siellä toisiinsa, leikkivät ja pelaavat sekä tietenkin keskustelevat Jumalan sanasta. Suomessa rippikouluun osallistuu joka vuosi yli 45 000 rippikoululaista. Vuonna 2017 uudistetussa rippikoulun opetussuunnitelmassa nostetaan esiin monia ajankohtaisia teemoja. Monikulttuurisuus ja digitaalinen yhteydenpito ovat puheenaiheita, joihin nuoret törmäävät arjessaan jatkuvasti. Yksi tärkeistä teemoista on ekologisuus. Luomiskertomuksen perusteella ihminen ja luonto kuuluvat yhteen. Siksi rippikoulu käsittelee tätä yhteyttä. Kristityillä on velvollisuus huolehtia ympäristöstä sekä elää mahdollisimman ekologisesti. Kestävä elämäntapa tarkoittaa kaikkia elämän osa-alueita. Ympäristöystävällisyys, kohtuullinen kulutus ja ihmisten kunnioittaminen kuuluvat jokapäiväiseen elämään. Rippikouluissa halutaan opetussuunnitelman mukaisesti kiinnittää huomiota kestäviin elintapoihin kaikkien oppituntien yhteydessä. ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN leiri Hvittorpin leirikeskuksessa käsittelee ekologisia kysymyksiä osana luomiskertomusta. Ekologisuus on tärkeä

Nuoret rukoilevat iltahartauksessa luonnon puolesta.

osa luomiskertomusta, sillä Raamatun mukaan Jumala loi sekä luonnon että ihmisen. Ihmisen tehtävä on hyödyntää ja suojella luontoa. Oppitunnin alussa nuorilta kysytään, onko luomisen ja tieteen välillä ristiriitoja. Kaikkien mielestä on. Osa ajattelee, että ristiriita tulee evoluutiosta ja muutama nostaa esiin alkuräjähdyksen. Nuoret eivät kuitenkaan vaikuta uskovan siihen, että maailma olisi syntynyt tyhjästä.

”

Ihmiskunta on kusessa ja se on myös kristittyjen vika. TEOLOGIAN KANDIDAATTI RASMUS TILLANDER

– Luomiskertomus selittää maailmaa, mutta se ei ole kirjaimellinen. Sen ideana on näyttää, että kristityille olemassaololla on tarkoitus, selittää oppitunnin vetäjä Rasmus Tillander. Tillander on teologian kandidaatti ja hän haluaa oppitunnillaan tuoda ekoteologian osaksi luomis-

opetusta. Aihe kiinnostaa hänen mukaansa nuoria ja sitä on helpompaa lähestyä kuin vähemmän konkreettisia kysymyksiä. Tillanderin mielestä luonto on lähempänä nuorten arkea kuin vaikka kolminaisuusoppi. Tillander kertoo, että nuoret eivät tule suoraan avautumaan hänelle ekologisista ongelmista tai ilmastoahdistuksesta. Oppitunneilla ympäristöteemat kuitenkin herättävät paljon keskustelua. Ekologisuus näkyy joka päivä nuorten valinnoissa, kuten ruokailussa. – Esimerkiksi kasvissyöjien määrä leireillä on kasvanut vuosi vuodelta, Tillander toteaa. Luomiskertomus opettaa, että ihmisen työtä on luonnon viljely ja varjelu. Tillanderin mukaan viljely on onnistunut hyvin, mutta nyt on varjelun aika. – Ihmiskunta on kusessa ja se on myös kristittyjen vika. Ihmisen on aika ottaa vastuuta luonnon kohtelusta, Tillander sanoo nuorille. Yksi oppitunnin tehtävistä on piirtää muistomerkki jollekin asialle, jonka rippikoululaiset uskovat katoavan vuoteen 2100 mennessä. Useissa töissä esiintyvät erilaiset söpöt eläimet, kuten jääkarhut ja pandat. Toinen näkyvä teema on vuodenaikojen muutos. – Varjelemisen aika on nyt, Tillander toteaa oppilaiden esiteltyä työnsä. LEIRILLE OSALLISTUVAT Noora Kovalainen ja Ella Kovero pitävät ilmastonmuutosta huolestuttavana

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Mathias Castren (vas), Onni Turunen, Sami Paunonen, Noora Siidorov ja isonen Saara Koskinen istuttavat siemeniä.

Noora Siidorov ottaa luontokuvia Holman leirikeskuksen pihapiirissä.

asiana. Heidän ryhmänsä muistomerkkityössä aiheena on pingviini. Valintaperusteena oli sen söpöys. Kumpikaan ei suhtaudu ilmastonmuutokseen kevyesti. He uskovat, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa sen etenemiseen. – On hyvä saada rippikoulussa tietoa jo nuorena, ettei pidä omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen suhteen turhana, Kovalainen sanoo. Rasmus Tillander ei halua, että nuoret ottavat liikaa paineita ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä. Hänen mielestään on tärkeää tuoda esiin myös isompi skaala, jotta ilmastotaakkaa ei kasattaisi lasten harteille. – Onhan se selvää, että muutos lähtee systeemitasolta. Lihavero olisi tehokkaampi rajoittaja kuin se, että yksittäiset ihmiset vähentäisivät lihansyöntiä, Tillander selittää. Hän kuitenkin korostaa, että yksilön on aina luovuttava jostain. Muuten muutos ei tapahdu. VANTAANKOSKEN RIPPILEIRI joutuu sadesään yllättämäksi. Luomiskertomusta käsittelevällä tunnilla piti järjestää luontoaiheinen rastirata, mutta se jouduttiin siirtämään Holman leirikeskuksen sisätiloihin. Paikanvaihdos ei kuitenkaan haittaa ekologisuutta käsitteleviä teemoja, vaan rata pääsee alkamaan ongelmitta. Rastiradan teemana on ihmisen vastuu luomakunnasta. Aihetta käsitellään isosten järjestämillä rasteilla. Ensimmäisellä rastilla oleva ryhmä on hie-

Suvi Vanhakylälle luonto on tärkeää ja hän haaveilee omasta pihasta.

man aamuisen jähmeissä tunnelmissa, joten luonnonsuojelua tukevan iskulauseen tekeminen etenee hitaasti. – Luonnon köyhtyminen pysäytettävä, esittää Oona Lindroos ja kirjoittaa sanat paperille. Rastilla keskustellaan myös siitä, miten luonnonsuojelua voitaisiin edistää arjessa. Vaikka ehdotuksia tuleekin muutamia, yleinen mielipide vaikuttaa olevan, ettei yksittäinen ihminen voisi vaikuttaa luonnonsuojeluun.

”

Yksittäisten ihmisten teot voivat yhdessä saada aikaan entistä isomman vaikutuksen. NUORISOTYÖN OHJAAJA SUVI VANHAKYLÄ

Muilla rasteilla käsitellään luontokysymyksiä useista eri näkökulmista. Valokuvaustehtävässä nuoret saavat ottaa luontokuvia. Niiden tarkoituksena on kuvata luonnon kauneutta, ihmisen muok-

kauksia ja ympäristön monimuotoisuutta. Linnut visertävät ympärillä kauniisti, samalla kun kännykkäkamerat taltioivat tihkusateessa ympäröivää metsää. Lajitteluvisailussa ryhmien tietämystä punnitaan, kun heiltä kysellään, minne eri materiaalit kuuluisivat. Eräällä rastilla nuoret istuttavat kasveja pieniin purkkeihin. Sen jälkeen he keskustelevat eläinten oikeuksista ja siitä, miten niihin voisi vaikuttaa. – Pitäisi mennä Amerikan presidentiksi, kommentoi eräs ryhmän pojista. RASTIRADAN JÄRJESTÄMINEN leirille oli nuorisotyönohjaaja Suvi Vanhakylän idea. Hän on vetänyt vastaavia aikaisemminkin, sillä ne tuovat luontoon liittyvät asiat lähelle nuoria. – Ekologisuutta käsitellään koulussa jo nuoresta lähtien. Siksi on tärkeää tuoda se nuorille mahdollisimman käytännönläheisesti, Vanhakylä kertoo. Luonto on Vanhakylälle itselleen tärkeä asia. Hän viihtyy luonnossa ja haaveilee omasta pihasta, vaikka joutuukin tällä hetkellä tyytymään parvekkeeseen. Luonnonsuojelu on Vanhakylän mielestä tärkeä osa kristityn elämänkatsomusta. Nuoret ovat huolissaan luonnon kohtelusta. Vanhakylän mukaan he eivät kerro huolestaan sanallisesti, mutta leireillä sen huomaa. – Iltahartauksissa meillä on rukouskivet, joilla voi toivoa varjelua haluamalleen asi-

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Rippikoululaiset piirtävät maailman luomisen.

Lohirannan rippileirillä nuoret tutkivat maailman ihmeitä.

Pastori Jukka Suonoja toivoo, että nuoret oppivat elämään ekologisesti.

Pojat naureskelevat valitsemilleen kuville oppitunnilla, jossa käsitellään luomista.

alle. Yksi usein esiintyvät teema on luonto ja eläimet. Konfirmaatioiden esirukouksissa puhutaan myös luonnosta. Vanhakylän mukaan siellä kiitetään Suomen puhtaasta luonnosta ja toisaalta myös pyydetään sille varjelua. Suomalaista rippikoulua hän pitää luontosuhteen kannalta erityisenä, sillä se pidetään usein kaukana kaupungin hälinästä. Vanhakylän mielestä nuorten ei kannata ahdistua liikaa luonnonsuojelukysymyksistä tai ilmastoaiheista. – Ihmisellä on Raamatun mukaan vastuu omista teoistaan, joten hän voi tehdä valintoja. Yksittäisten ihmisten teot voivat yhdessä saada aikaan entistä isomman vaikutuksen, Vanhakylä toteaa. MALMIN SEURAKUNNAN ripari alkaa hämärissä tunnelmissa. Lohirannan leirikeskuksen sähköt olivat katkenneet, mutta ne ehtivät palautua juuri ennen oppitunnin alkua. Pastori Jukka Suonoja aloittaa luomiskertomusta käsittelevän tunnin yhteislaululla. Jumala loi -virsi kajahtaa kovaa ja virittää tunnelman valmiiksi luomiskertomusta varten. Luomiskertomuksen jälkeen tunnilla siirrytään kohti luomakunnan merkityksiä. Suonoja opettaa nuorille, että paras tapa etsiä Jumalaa on ihmetellä. Hänen mukaansa ihminen kulkee helposti laput silmillään ja unohtaa ympäröivän maailman upeuden.

– Kirkon tärkeitä tehtäviä on säilyttää luomakunta. Pienetkin lajit voivat kadotessaan vaikuttaa koko ympäristöön, Suonoja sanoo. Opetuksen jälkeen nuorten tehtävä on miettiä erilaisia ekotekoja leirille. Ideat vaihtelevat roskaamisesta veden ja sähkön säästöön. Koko väki sitoutuu noudattamaan näitä ekotekoja loppuleirin ajan.

”

Ihminen ei voi yksin muuttaa kaikkea hyväksi, mutta ainakin voimme tehdä edes jotain. PASTORI JUKKA SUONOJA

Tunnin lopussa Suonoja esittää väitteitä, joista nuorten piti valita ja perustella kantansa. Suuri osa pojista ei innostunut väitteestä, että mies pärjäisi pelkällä kasvisruoalla. Heidän mielestään lihasta saa ravintoaineita, joita he eivät saisi muualta. Toista mieltä olevat perustelevat kasvissyönnin olevan yhtä ravitsevaa kuin liha. Se vain vaatisi

enemmän perehtymistä siihen, mitä syö. Leirin aikana tarjotaan kahtena päivänä kasvisruokaa, mikä herättää pojissa epäuskoisia huudahduksia. Eläinten oikeuksia koskevat väitteet herättävät ryhmässä kaikkein eniten keskustelua. Nuoret arvottavat eläimiä eri tavoilla ja kauhistelevat koirien syömistä Aasiassa. – Koira on arvokkaampi kuin possu tai kana, kuului ryhmästä, jonka mielestä ei saisi syödä mitä tahansa eläimiä, vaikka se olisi sallittua kyseisessä ruokakulttuurissa. Nuoret ovat yksimielisiä siitä, että eläinten oikeuksia voi parantaa jo ennen kuin ihmisoikeudet ovat kunnossa. He haluavat, että eläinten pitää voida elää hyvää elämää. EKOLOGISUUS on Jukka Suonojan mukaan tärkeä osa riparien opetusta ja se kiinnostaa nuoria. Aihe on esillä myös muualla maailmassa ilmastonmuutoksen kaltaisten teemojen takia. – Huoli ympäristöstä esiintyy rukouksissa. Pidämme ilmastoteemoja esillä kaikilla oppitunneilla, emme pelkästään luomisen yhteydessä Suonoja kertoo, että opetuksessa ei useimmiten mennä yhteiskunnalliselle tasolle tai puhuta isoista linjoista. Ekologisuusopetuksen tarkoituksena on saada nuoret ajattelemaan sitä, miten kristityn täytyy toimia vastuullisesti. – Yhteisön merkitys on esillä armoa käsittelevissä opetuksissa. Ihminen ei voi yksin muuttaa kaikkea hyväksi, mutta ainakin voimme tehdä edes jotain. ■

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Luonto on lähellä! Metrolla metsään Elli Keisteri-Sipilä

Luonnonmukainen kaupunkipuutarha

Kirja opastaa lukijat hienoihin retkielämyksiin ja vaihteleviin luontokohteisiin – joista kaikki ovat saavutettavissa pääkaupunkiseudun metrolla! Kaikki asemat saavat oman luontokohteensa ja retkiehdotuksensa. Tämä kirja todistaa, kuinka helppoa Suomessa on lähteä retkelle ja luontoon.

Mona Kalpala

Hinta 32 €

Hinta 38 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

HOIVA.FI • KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN.

Miten kaupunkiasunnon pienestä puutarhasta saisi tasapainoisen näköisen, helppohoitoisen ja luonnon kannalta kestävän? Kirja opastaa puutarhojen luonnonmukaiseen suunnitteluun: Luomaan pihoja, jotka toimivat luonnon ehdoilla kaupungin oloissa.

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Sukellus kellariin Avioerokriisin myötä Atte Korhola alkoi nähdä monia asioita toisin, myös uskon. – Me emme ole matkalla pyramidin huipulle vaan kellarin syvyyksiin. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

ukion viimeisellä luokalla Atte Korhola koki herätyksen. Elettiin 1970-luvun puoliväliä, ja Rooman klubi oli julkaissut Kasvun rajat -raportin. Siinä varoitettiin, että jos ihminen ei muuta kulutuskäyttäytymistään, maapallo ei kestä. Lahtelaiselle lukiolaiselle maailmanlaajuisen ympäristökatastrofin uhka tuli yllätyksenä. – Ennen Rooman klubin raporttia ajattelimme lähinnä lähiympäristöämme. Raportti toi globaalin perspektiivin esille hyvin voimakkaasti. Äkkiä maapallon kantokyvystä alettiin kirjoittaa kaikkialla. Asiantuntijat varoittelivat väestönkasvusta, ympäristömyrkyistä ja aavikoitumisesta. Ensimmäiset arviot maailmanlaajuisesta lämpötilakehityksestä olivat vasta valmistuneet. – Ensimmäiset lämpötila-arviot olivat tietysti aika alkeellisia, Korhola sanoo. Niillä oli kuitenkin suuri vaikutus. 1970-luvun jälkeen tutkijat ovat tajunneet yhä selvemmin, että ihmisen aiheuttamat päästöt muuttavat maapallon ilmastoa. – Nykyään näitä asioita tutkitaan monimutkaisilla malleilla ja käsittämättömillä tietomäärillä, jotka ovat globaaleissa datapankeissa. Kun Korhola kirjoitti ylioppilaaksi, tästä kaikesta tiedettiin vielä vähän. Korhola lähti opiskelemaan ympäristötieteitä. Nykyään hän työskentelee Helsingin yliopistossa ympäristömuutoksen professorina. SAMOIHIN AIKOIHIN, kun Korhola luki Kasvun rajoja ja perehtyi maapallon kestokyvyn rajoihin, hän luki Raamattua. Hän oli aktiivinen seurakuntanuori Lahden Joutjärven seurakunnassa. Korholan suvun uskonnollisuus oli osin ahdistavaa: oli körttiläisyyden synkintä laitaa ja tiukimman luokan pietismiä.

Ympäristön tila ei ahdista professori Atte Korholaa, mutta Jumala ahdistaa.

Kuka?

Atte Korhola, 60, työskentelee ympäristömuutoksen professorina Helsingin yliopistossa.

Mitä?

Korhola on Tuomasmessua järjestävän Tuomasyhteisö ry:n puheenjohtaja. Hän on ollut aktiivinen tuomasmessulainen jo vuosia ja toiminut erilaisissa messutehtävissä, muun muassa rukous- ja ehtoollisavustajana, saarnaajana ja juontajana.

Motto

Vain se parantaa, minkä kohtaa.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Atte oli saanut pakkosyötöstä osansa. Se ei kuitenkaan tukahduttanut hänen sisällään olevaa kaipausta ja janoa. Seurakuntanuoriajoista on vuosikymmeniä, mutta Korhola tunnistaa itsessään yhä saman kaipauksen. – Vietimme hirveästi aikaa yhdessä ja keskustelimme kaikesta mahdollisesta, maailmankatsomuksista ja filosofioista. Kun Korhola irtautui seurakuntanuorista ja pohti menneiden vuosien menoa, hän näki myös ylilyöntejä. Jotkut olivat huvittavia, kuten se, että 16-vuotiaat odottivat vakavissaan lopunaikoja ja niihin liittyviä kristittyjen vainoja. Toiset ylilyönnit taas tuntuvat nykyään vastenmielisiltä. – Meidänkin seurakunnastamme tuli hengellisiä sotainvalideja, jotka eivät ole koskaan toipuneet. Oli varmuutta siitä, että juuri oma porukka on oikeassa. Oli dominointia ja sisäistä kontrollointia. Oli muottiin änkemistä. – Se on kaikki sellaista, mitä nykyisin kammoksun. 1970-luku oli radikaalin nuorisokulttuurin kultaaikaa. Taistolaiset, junnilalaiset, Teiniliitto ja muut aatteelliset liikkeet vetivät väkeä. Korhola näkee silloisen kristillisen nuorisokulttuurin osana aikaansa. – Meillä oli kaiken maailman rintamerkit ja paidat, joissa luki, että ”Jeesus pelastaa”. Ne päällä mentiin kouluun. – Se oli yksi nuoruuteen kuuluva vaihe. Pian se siitä tasaantui.

JO NUORENA Atte Korholalla oli tutkijan mielenlaatu. Jumalankin hän pyrki tavoittamaan järjellään. – Länsimaisessa kristillisyydessä on yleistä, että asioita käsitellään pään tasolla. Yritämme löytää järjellisiä selityksiä esimerkiksi omaan tai toisten kärsimykseen. Ajattelemme, että kun asiat on käsitelty rationaalisesti, ne on ratkaistu. Mutta ei se ole niin. Vuonna 2011 Korhola joutui elämänsä suurimpaan kriisiin, kun hänen pitkä avioliittonsa päättyi eroon. Eroa seuranneet kuukaudet olivat raskaita. Päälle puski syvä masennus, ja Atte Korhola jäi monen kuukauden sairauslomalle. Pelkkä tietokoneen avaaminen tuntui mahdottoman raskaalta. Hänestä on ihmeellistä, että hän voi nyt niin hyvin. – Kun ihmiset sanoivat, että tunnelin päähän tulee vielä valoa, se oli minulle vain vastaan kiitävän junan valo. Syvässä pimeässä Korhola alkoi nähdä kristinuskon toisin. Hän kuvaa muutosta sanomalla, että usko alkoi laskeutua päästä sydämeen.

– Kristinuskossa on myös kuuntelevan hiljaisuuden ja mystiikan taso. Ilman sitä meillä ei varmaankaan tänä päivänä olisi koko kristinuskoa. Korhola siteeraa vuosisatojen takaisia kristillisiä ajattelijoita. Augustinus etsi Jumalaa ulkopuoleltaan, mutta oivalsi, että Jumala on hänen sisällään – lähempänä kuin hän on itse itseään. Ávilan Teresa opetti, että Jumala löytyy kellarista, ihmisen ytimestä, hämähäkinseittien ja pimeiden kätköjen takaa. – Me emme ole matkalla pyramidin huipulle vaan kellariin, Korhola sanoo. – Me kaikki kärsimme voimista, jotka koko ajan viskovat meitä armottomasti kohti pintaa. YMPÄRISTÖASIOISSA KORHOLA on optimisti. – Ilmastonmuutos on laajuudessaan ja syvyydessään suurin ja vaikein ongelmamme. Uskon kuitenkin, että ilmasto-ongelma on ratkaistavissa. Ilmaston lämpeneminen ei ole vielä ylittänyt kaikkein kriittisimpiä rajoja. 1,5–2 lämpöasteen nousua pidetään pisteenä, jonka jälkeen ajaudutaan tuhoisaan noidankehään. Silloin ilmaston lämpeneminen alkaa ruokkia itse itseään kiihtyvällä tahdilla. Ratkaisujen kehittämiseen pitäisi satsata paljon enemmän kuin nykyään. Aurinkoenergiaa pitää hyödyntää laajemmin, fuusioenergiaa pitää tutkia, hiilinieluja kasvattaa ja ilmankehänmuokkauskeinoja kehittää. Korholan mielestä nykyistä ydinvoimatuotantoakaan ei tule hylätä. – Jos ydinvoima haudataan kokonaan, meidän haasteemme kasvavat todella paljon. Korholan mukaan jokainen voi tehdä jotain – esimerkiksi vähentää lihansyöntiä tai ryhtyä kasvissyöjäksi. – Itse tein tämän päätöksen joitain vuosia sitten. Perehdyin aiheeseen laajasti, ja minun lihansyömiseni loppui siihen, Korhola sanoo. – Voidaan osoittaa tieteellisesti, että lihan jättäminen on tehokkaimpia – ellei tehokkain – tapa, jolla yksittäinen ihminen voi toimia ilmastonmuutosta vastaan. Ravinnontuotanto aiheuttaa lähes 20 prosenttia ilmastopäästöistä. Toinen tuttu ratkaisu on kulkea auton sijaan polkupyörällä tai julkisilla. Maaliikenne on suurin yksittäinen ilmastoa lämmittävien päästöjen aiheuttaja. Mutta ihmisten käyttäytymistä on vaikea muuttaa. Ei auta sanoa, että jos syöt nautaa ja ajat autolla, olet idiootti. – Jotkut ilmastotutkijat ajattelevat, että kun vain julistaa, ihmiset ymmärtävät. Mutta ei se mene niin. Lisäksi Korhola muistuttaa, että ympäristöasioissa on kyse muustakin kuin ilmastonmuutoksesta. Hän ottaa esimerkin Suomen Lapista. Korhola on juuri palannut Helsinkiin Kilpisjärven alueelta, jossa on Suomen vanhin luonnonpuisto, Malla.

Hänen mukaansa alueen suurin ympäristöongelma ei suinkaan ole ilmastonmuutos vaan porojen ylilaidunnus. – Ympäristö kärsii ylikulutuksesta ja ravintoketju järkkyy. Luonnon lisäksi monikymmenvuotiset tieteelliset kokeet ja koealueet uhkaavat tuhoutua alun perin laittoman poronlaidunnuksen vuoksi, Korhola sanoo.

”

LIHAN JÄTTÄMINEN ON TEHOKKAIMPIA – ELLEI TEHOKKAIN – TAPA, JOLLA YKSITTÄINEN IHMINEN VOI TOIMIA ILMASTONMUUTOSTA VASTAAN.

YMPÄRISTÖN TILA ei ole koskaan herättänyt Atte Korholassa erityisen suurta sisäistä ahdistusta. Jumala sen sijaan on. – Minulle Jumala on yhtä lailla kipu kuin lääke. Jumala ei ole pelkästään haavojen hoitaja, vaan myös angstinen ja käsittämätön, välillä vihattavakin. Korhola ajattelee, että tietyssä mielessä hänen elämänsä olisi helpompaa ilman Jumalaa. Omaa syvyyttään, pelkojaan ja kipujaan voisi yrittää paeta. Voisi yrittää pysyä pinnalla ja välttää kellaria. Kivut eivät kuitenkaan katoaisi. – Erämaaisät tapasivat sanoa, että vain se parantaa, minkä kohtaa. Se on ollut minulle avainlöytö. Sen takia Korhola on pakottanut itsensä pysähtymään ja lähtemään sisämaanmatkoille omaan itseensä. Mitä syvemmälle hän menee, sitä lähemmäs hän kokee tulevansa Jumalaa. Mutta itseensä sukeltaminen sattuu. Se sattuu niin, että Korholan puheet saavat lievästi masokistisia sävyjä. – Jumala tekee syvää ja perusteellista työtä, ja se vaatii aikaa. Ihmisen pitää olla kärsivällinen, eikä kivun ääreltä saa juosta karkuun. – Haluan olla oikeasti olemassa ja läsnä. Nykyinen puolisoni on ollut tässä minulle valtava innoitus. Kriisinsä aikana Korhola päätti, että hän haluaa oppia tuntemaan itsensä. Kymmenestä käskystä ensimmäinen alkaa Jumalan esittäytymisellä: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi.” Korhola ajattelee, että siinä Jumala ojentaa ihmiselle kätensä ja odottaa, että ihminen esittelee itsensä. – Haluan, että minulla on silloin jokin käsitys itsestäni ja että voin sanoa, että mä olen Atte. Mitäs tehdään? ■

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Hei, laukkaa ratsu reima! Suomessa alkoi kymmenisen vuotta sitten keppihevosbuumi. Harrastajia on nyt tuhansia, pikkulapsista parikymppisiin. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

aksi suloista tyttöä hyppii keppihevosilla nurmikolle rakennettujen esteiden yli. Kuusivuotias Hannamari Väisänen sai ensimmäisen kepparinsa lahjaksi kummitädiltään kolmevuotiaana. Pikkusisko, viisivuotias Saara Väisänen, innostui myös uudesta leikkivälineestä, ja hänelle piti hankkia samanlainen. Ennen esteradalla kirmaamistaan Hannamari ja Saara harjasivat hevosensa. Tytöt tekivät sen huolellisesti, suorastaan hartaan oloisina. He kertovat, että monilla kavereillakin on keppareita. Nyt tuntuu siltä, että olisi kiva päästä ratsastamaan myös oikeilla hevosilla. Tyttöjen äiti Marikki Väisänen lupailee, että he voisivat kokeilla talutusratsastusta. Väisäsen mukaan kotona riittää vilskettä, kun tytöt ja kaksi heitä pienempää sisarusta laukkaavat keppihevosilla ympäriinsä. Hän ymmärtää kepparileikin vetovoiman, sillä hänellä itsellään oli pienenä isoäidin valmistama keppihevonen. Äidin mielestä keppihevostelussa on paljon hyvää: se on halpaa ja hyvää liikuntaa, joka kehittää rytmiä ja koordinaatiokykyä. VÄISÄSEN SISARUKSET ovat menossa heinäkuun lopussa hyppimään Tiksi Block Partyn keppihevosradalle. Kyseessä on Tikkurilan seurakunnan toimintapiste. Varhaiskasvatuksenohjaaja Päivi Romula teki radan Kaupungin kaiku ry:n tuottamaan tapahtumaan jo viime vuonna. – Pikkuratsastajia, tyttöjä ja poikia, kävi radalla neljän tunnin aikana noin 60. Kaikki yhdeksän keppihevosta olivat lähes koko ajan käytössä. Osalla oli mukana omat kepparit. – Paikalle tuli myös neljä parikymppistä nuorta naista näyttämään, miten keppihevosilla harrastetaan kouluratsastusta. Oli jännä katsella, miten he tekivät keppareilla samoja liikkeitä kuin oikeilla hevosilla. Tiksi Block Partyn keppihevosrata on tarkoitettu 3–7-vuotiaille. Esteet ovat matalia, ja ne on rakennettu harjanvarsista, leikkiämpäreistä ja puusta. Lisäksi on harjat ja ämpärit hevosten hoitamista varten. Radalla ei kilpailla, vaan se on leikkipaikka, jossa voi hypellä omaan tah-

tiinsa. Lainattavissa on peruskeppareita sekä pari kepparidinosaurusta ja -yksisarvista. Romula on tehnyt työnsä puolesta keppariratoja jo monena vuonna. Hänestä keppihevosharratus on ensinnäkin erittäin hyvää liikuntaa. – Esteiden yli hyppiminen on tosi rankkaa. Ja jos harrastuksessa etenee kouluratsastustasolle, se on jo todella vaativaa. Samalla se antaa lapsille ja nuorille itseluottamusta ja osaamisen tunnetta.

”

ESTEIDEN YLI HYPPIMINEN ON TOSI RANKKAA. JA JOS HARRASTUKSESSA ETENEE KOULURATSASTUSTASOLLE, SE ON JO TODELLA VAATIVAA. VARHAISKASVATUKSENOHJAAJA PÄIVI ROMULA

KEPPIHEVOSEN VOI hankkia valmiina kaupasta tai niitä voi valmistaa itse. Jälkimmäinen on mahdollista esimerkiksi elokuussa Pyhän Laurin kirkolla järjestettävän keskiaikapäivän keppihevospajassa. – Keppareiden valmistuksessa voi käyttää vaikkapa metsästä kerättyjä keppejä, villasukkia, narua, nauhaa, villalankaa ja nappeja. Luovuus vaan kukkimaan, Romula sanoo. Harrastuksesta saa tietoa muun muassa Sinimaaria Kankaan ja Lucia Stengerin kirjasta Keppareiden kyydissä. Kirjan heinäkuussa ilmestyvässä uudistetussa painoksessa kerrotaan, miten keppihevosia valmistetaan ja hoidetaan ja mitä niiden kanssa voi tehdä. Lisäksi kirjassa esitellään keppihevostelun historiaa. Sitähän on harrastettu jo antiikin ajoista lähtien. ■ Tiksi Block Party la 28.7. klo 12–22 Tikkurilan Kirjastopuistossa. Ohjelmassa muun muassa lasten keppihevosrata klo 12–16, stand uppia, musiikkia ja kaupunkikulttuurikeskusteluja. Helsingan keskiaikapäivä la 11.8. Pyhän Laurin kirkolla. Ohjelmassa muun muassa työnäytöksiä, luentoja ja opastuksia, messu, markkinat, jousiammuntaa ja keppihevospaja lapsille.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Elokuvaohjaaja Selma Vilhunen: ”Keppihevoset ovat rohkeiden nuorten naisten harrastus”

Hannamari (vas.) ja Saara Väisänen nauttivat keppihevostelusta ja haluavat kokeilla erilaisia keppariratoja.

SELMA VILHUSEN MUKAAN keppihevosilmiössä on merkittävää se, että on syntynyt verkosto, jossa tytöt ja naiset voivat olla tiiviisti tekemisissä, tulla nähdyiksi ja kuulluiksi. – He ovat luoneet aivan oman tilan, jossa voi rakentaa identiteettiään, peilata omaa kasvuaan ja saada tukea elämän vaikeissa kohdissa. Harrastuksen suosio kertoo osaltaan siitä, että tällaiselle on ollut tarvetta. Erikoisen harrastuksen kääntöpuolena on ollut se, että moni keppariharrastaja on joutunut kaveripiirissä kiusaamisen kohteeksi. Myös jotkut aikuiset ovat kommentoineet julmasti nettisivuilla näkemiään videoita. Osa harrastajien vanhemmistakin on ollut hämillään eikä ole ymmärtänyt harrastuksen merkitystä. – Tämän vuoksi harrastajista oli muodostunut eräänlainen salaseura. Moni pitää esimerkiksi keppareihin liittyvää Instagram-tiliä erillään normaalista tilistään Mietinkin aluksi, että voiko tästä edes tehdä doku-

SAMI KUOKKANEN / TUFFI FILMS

TEINI-IKÄISTEN TYTTÖJEN ja nuorten naisten keppihevosharrastus on Suomessa uskomattoman iso ja osin hämmentäväkin ilmiö. Selma Vilhunen ohjasi keppariharrastajista dokumenttielokuvan, jonka ensi-ilta oli viime vuoden keväällä. Vilhunen sai idean Hobbyhorse Revolution -elokuvaansa nähtyään videon keppihevoskilpailuista. – Se upposi valmiiseen maaperään, koska olen itse harrastanut ratsastusta. Osasin katsoa tietyllä silmällä sitä, miten imitoidaan oikeaa ratsastusta. Olin kyllä ihastellut keppihevostelua jo tehdessäni 2000-luvun lopulla Ponitytötdokumenttielokuvaa. Se ei kuitenkaan ollut vielä silloin niin laaja ilmiö. Vilhunen alkoi videon katsottuaan kaivella nettiä. Hän oli ällikällä lyöty löydettyään aiheesta valtavasti materiaalia, kuten kepparitallien tilejä ja hienoja videoita. – Kyseessä on liikunnallinen ja koko ajan kehittyvä harrastus. Esteet voivat olla yli 120 senttiä korkeita, ja niiden ylittäminen vaatii melkoista taitoa ja ponnistusvoimaa. Viimeisenä sysäyksenä elokuvan tekemiseen oli Suomen keppihevosyhdistyksen keskustelufoorumi, jonka kautta Vilhuselle avautui tuntematon, kiehtova maailma. Ohjaaja etsi elokuvaan sopivia kuvattavia kaikessa rauhassa. Reilun vuoden casting-periodin aikana joukosta erottui kolme nuorta, Aisku, Elsa ja Alisa, joiden elämää hän alkoi seurata. – Tytöillä oli kiinnostavat tarinat, ja heidän suhteensa keppihevosharrastukseen oli intohimoinen. Se merkitsi heille tosi paljon.

Selma Vilhunen

”

NÄMÄ TYTÖT OVAT RAKENTANEET OMAN IDENTITEETTI- JA HAUSKANPITOPROJEKTINSA JA HAASTANEET VALLITSEVAA MAAILMANKÄSITYSTÄ. ELOKUVAOHJAAJA SELMA VILHUNEN

menttielokuvaa, tekeekö se vain hallaa ilmiölle. Näin ei onneksi käynyt, ja harrastaminen onkin muuttunut avoimemmaksi. Vilhunen on pohtinut sitä, miksi keppihevosharrastus ärsyttää joitakuita niin kovasti. – Ovathan nämä tytöt aika rohkeita ja radikaaleja. He ovat rakentaneet oman identiteetti- ja hauskanpitoprojektinsa ja haastaneet vallitsevaa maailmankäsitystä. Yleensähän pojat ovat tehneet jotain tämän tyyppistä. Ehkä se myös on osunut pilkkaajilla johonkin herkkään kohtaan, omaan häpeänpelkoon ja uskalluksen puutteeseen. Vilhusen mukaan harrastus on nykymuodossaan lähtenyt juuri Suomesta, ja siitä on tullut hyvin suosittua myös Ruotsissa. Kansainvälistä tunnustusta saaneen Hobbyhorse Revolution -elokuvan myötä harrastus on levinnyt entistä enemmän myös muihin maihin. – Välillä on tullut ihan isänmaallisia fiiliksiä siitä, miten muissa maissa kopioidaan Suomen kepparikäytäntöjä. Esimerkiksi Saksassa on paljon kepparitalleja, joiden nimen alussa on kirjaimet kht, joka on lyhenne suomen kielen sanasta keppihevostalli. ■

Osa 13

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Saunaretriitti kuuluu kesään

Aino-Kaarina Mäkisalo on eläkkeellä oleva helsinkiläinen pappi, lausuntataiteilija sekä bibliodraaman kehittäjä ja ohjaaja. Hän on kirjoittanut ja toimittanut muun muassa runoja rukouskirjoja. Vuonna 2016 ilmestyi Mäkisalon toimittama teos Saunan Henki (Kirjapaja), joka käsittelee saunan pyhyyttä ja saunomisen hyviä vaikutuksia. Lauantai-illan sauna on Mäkisalolle rajapinta, josta alkaa pyhä. Muutamana kesänä hän on kutsunut ystävättäriään savusaunaretriittiin, ja sellainen on suunnitteilla nytkin.

Aino-Kaarina Mäkisalo vie mökkisaunassa kokemansa pyhän kosketuksen uimahallin saunaan. Vihdan teko valokuvattiin Kuusijärven savusaunan edessä Vantaalla.

Turvassa savusaunassa Saunoessaan Aino-Kaarina Mäkisalo ei jahtaa elämyksiä, mutta antaa niiden tulla. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ino-Kaarina Mäkisalo kantaa huolella valitsemansa puut saunarakennukseen. Kuivien koivuhalkojen seassa on mökin pihalta kaadettua leppää ja haapaa. Saunomisen odotus on täyttänyt mielen jo matkalla ”kotiluolaan” eli vapaa-ajan kotiin, joka sijaitsee Kouvolaan kuuluvassa Paljakan kylässä. Mäkisalo tyhjentää tuhkat kiukaan tulipesästä ja kaataa ne marjapensaan juureen. Sitten hän latoo puut tutussa järjestyksessä: ensin tuohta sytykkeeksi, sitten kaksi pitkää halkoa ja niiden päälle poikkipuut.

Totuus ja harha

IHO VASTAANOTTAA lämmön ja tuntee veden kosketuksen. Pariskunta vihtoo toistensa selät, mutta sanoja ei juuri vaihdeta. Tulen humina, palavien puiden räiskähtely ja löylyveden sihahdukset johdattavat tilaan, jossa on hyvä vain olla. Mäkisalo luonnehtii itseään aktiiviseksi ihmiseksi, joka tekee tai ajattelee jotakin käytännössä koko ajan. Sauna kuuluu harvoihin paikkoihin, joissa sekä ruumis että mieli tyyntyvät. Jopa lonkkaa vaivaavan lievän kuluman aiheuttama kipu hellittää. Mäkisalo käy kolmesti järvessä vilvoittelemassa. Palattuaan viimeisen kerran lauteille hän saunoo hetken yksin. Se on hänelle tärkeä hetki. Mäkisalo asettuu selälleen lauteille tai hivelee itikanpistoja vihdalla. Kaikki suorittaminen

ja pyrkiminen ovat poissa. On tärkeää, että saunomiseen ei liity minkäänlaista pakkoa. Kotiluolan savusaunan Mäkisalo lämmittää noin kahden viikon välein. Lämmittäminen kestää neljä tuntia, ja siinä on useita työvaiheita. Eräänä syyskesän yönä Mäkisalo havahtui savusaunan lauteilla vahvaan tunteeseen. KOKO OLEMUKSEN läpäisi kokemus siitä, että hän oli täysin turvassa. Tunne oli odottamaton, sillä Mäkisalo ahdistuu herkästi pimeissä ja ahtaissa tiloissa – juuri sellaisissa kuin savusaunan musta, kohdun kaltainen tila. Mäkisalo on sitä mieltä, että solut tiesivät, että hän oli hyvässä paikassa. Ehkä ne muistivat, miten muinaiset esi-isämme saunoivat. Mäkisalo on vienyt savusaunasta löytyneen pyhän tunnun mukaansa Helsingin kotitalonsa lenkkisaunaan ja uimahallin saunaan. Astuessaan saunaan Mäkisalo siunaa saunahetken ristinmerkillä tai muutamalla hiljaisella sanalla. Poistuessaan hän huokaisee kiitoksen. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

22.7.

Kun puut syttyvät, Mäkisalo kantaa löylyveden läheisestä Nurmaan järvestä, kerää koivunoksia ja tekee vihdan. Vajaan tunnin kuluttua hän kutsuu puolisonsa saunaan.

Olin väärässä ”KUN AJATTELEMINEN saa sinut muuttamaan mieltäsi, kysymys on filosofiasta. Kun Jumala saa sinut muuttamaan mielesi, kysymys on uskosta. Kun tosiasiat saavat sinut muuttamaan mielesi, kysymys on tieteestä. Missä sinä olet muuttanut mieltäsi?” Sanat ovat esipuheesta kirjassa What Have You Changed Your Mind About?, jossa toistasataa tiedemiestä Richard Dawkinsista Steve Pinkertoniin kertovat, mistä ovat muuttaneet mielensä. Tilitykset ovat lyhyitä, pari sivua kullakin. Täynnä nöyryyttä. Tieteelle on ominaista, että uusien tulosten edessä pitää olla val-

mis vaihtamaan mielipidettä ja todeta: olin väärässä. Oletko koskaan tullut kirjanneeksi asioita, joissa olet muuttanut mieltäsi? Se voisi olla jotain samanlaista kuin testamentin tekeminen. Euroopassa testamentteja aletaan kirjoittaa viimeistään keski-iässä. Sitten niitä sopivin väliajoin päivitetään. Teologina itselläni on pitkä lista asioista, joissa olen saanut muuttaa ajatuksiani. Osa niistä on harmittomia, osa vaikeita, mutta suurin osa vain huojentavia. Huomaan pohtivani, onko uskontoihin sitoutuneille mielensä muuttaminen vaikeampaa kuin tieteilijöille. Luultavasti, vaikkei

pitäisi. Sillä uskon vastakohta ei ole epäusko vaan varmuus. Siksi harhoista vahingollisin on oikeassa olemisen harha. Ymmär-

rys siitä, että luultavasti olen väärässä, ei merkitse kyynisyyttä. Pikemminkin nöyryyttä. OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Gurun opissa Ohjaajana äiti Saara Äiti Saara oli kotoisin YläEgyptistä ja lähtöisin kristitystä perheestä. Hän oli lukutaitoinen ja saanut hyvän koulutuksen. Hän muutti kotoaan naisten luostariyhteisön liepeille erämaahan Niilin yläjuoksulle. Hän eli vuosia yksinään kammiossa joen penkereellä. Myöhemmin hän ajeli tukkansa ja pukeutui nunnan asuun ja palveli läheisen luostarin hengellisenä äitinä. Hän kuului niihin naisiin, jotka 300-luvulla lähtivät erämaahan etsimään vapautta ja hengellistä itsenäisyyttä naisten aseman kavennuttua kirkossa, kun kristinuskosta tuli valtavirtaa Rooman valtakunnassa. Naiset hakeutuivat erämaahan miesten lailla, vaikka heidän puheitaan on säilynyt paljon vähemmän. Saara kuoli noin 80 vuoden iässä 300- ja 400-lukujen taitteessa. Saaran muistopäivää vietetään 13.7.

Kiire ja melu ovat sisäisen matkan vihollisia Hiljaisuudessa oppii, että tärkeintä on säilyttää yhteys Jumalaan ja omaan sisimpään sen keskellä, mitä kulloinkin on tekemässä. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”JOS RUKOILISIN Jumalaa, että kaik- moihin aikoihin, kun kristinuskosta kien ihmisten pitäisi arvostaa käytös- oli tullut Rooman valtakunnassa hytäni, löytäisin pian itseni katuvana väksytty ja vähitellen sen virallinen jokaisen ovelta. Mieluummin rukoi- uskonto. len, että sydämeni olisi puhdas kaikSiihen saakka marginaalissa eläkia kohtaan.” neet kristityt olivat kokoontuneet Näin sanoi rohkea ja itsetietoinen enimmäkseen kodeissa. Näissä konainen, joka oli yksi harvoista nimel- deissa kokoontuneissa seurakunnistä tunnetuista erämaanäideistä. Hän sa naisilla oli vahva asema. He saatasui Niilin yläjuoksulla 300-luvulla. toivat toimia seurakunnan johtajina, Asumuksena hänellä oli yksinkertai- opettajina ja diakoneina, elää askeetnen kammio joen rannalla. Siellä hä- teina ja toimia profeettoina. Alkuainellä oli karkea matto, muutama savi- koina naisia toimi jopa apostoleina. muki ja jokunen kirja. Hän söi yksin- Kun kristinuskosta tuli valtauskonto kertaisesti ja pukeutui vaatimattomas- ja virkarakenne vakiintui ja miehistyi, ti, aivan kuten lähikylien maalaiset. naisten liikkumatila väheni. ErämaaHän ei alistunut siihen rooliin, mi- yhteisöt antoivat naisille uuden mahkä hänelle oli naisena tarjolla koto- dollisuuden. naan ja seurakunnassaan. Tarvittaessa hän antoi miehille sanan sanasta, ja HENKILÖKOHTAISESSA ELÄMÄSSÄÄN pysyi valitsemallaan tiellä. Toisia hän Saara tavoitteli sydämen yksinkertaiei kuitenkaan taivuttanut omalle tiel- suutta. Ulkonaisesti se näkyi siinä, mileen, vaan jätti heidät rauhaan. ten vähän hän omisti. Sisäisesti siinä, Nainen oli nimeltään Saara. Hän että kaikki mitä hänellä oli, oli Jumaoli monien muiden naisten lailla läh- lassa. Saara tiesi, että kiire, väkijoutenyt etsimään erämaasta vapautta, kot, melu ja vallan kiihko ovat sisäiitsenäisyyttä ja yhteyttä Jumalaan sa- sen matkan pahimpia vihollisia. Erä-

Jumala, myötätuntosi sulattaa minut Elävä Jumala, sinussa kohtaan kaiken. Sinussa näen kaiken, mitä pelkään, mistä en vielä uskalla päästää irti ja mitä väistelen. Sinun myötätuntosi sulattaa ja pehmittää minut. Anna sen näkyä siinä, mitä teen ja miten olen toisten kanssa.

maassa maine, menestys ja pyhyyden tavoittelu eivät paljon merkinneet. Erämaan hiljaisuudessa oppi: Vain sillä on merkitystä, että on yhteys Jumalaan ja omaan sisimpään sen keskellä, mitä kulloinkin on tekemässä. Kun aina uudestaan toi sen, mikä hal-

litsi omaa mieltä, ajatuksia ja sydäntä, Jumalan parannettavaksi, elämän suunta kääntyi. MITÄ LIKEMMÄKSI ihminen pääsee Jumalaa, sitä enemmän hän avautuu lähimmäisille. Saaran luokse hakeutui monenlaisia etsijöitä, avuntarvitsijoita, uteliaita ihmettelijöitä ja niitä, joilla ei enää ollut mitään muuta paikkaa, mihin mennä. Erämaassa vieraanvaraisuus oli elinehto, oli tulija kuka tahansa. ”On hyvä antaa almuja ihmisille, vaikka se olisi tehty ihmisten mieliksi, sillä se on joka tapauksessa Jumalalle mieliksi”, Saara sanoi. Me mietimme avuntarvitsijoiden motiiveja ja sitä, keitä kuuluu auttaa ja kuka on apumme arvoinen. Meillä voi olla erilaisia motiiveja. Saara ja hänen ystävänsä eivät niitä miettineet. He pitivät huolta toisistaan ja niistä, jotka heidän ovelleen tulivat, syitä kyselemättä. Niin voi toteuttaa Jumalan tahdon. Niin voi vastaanottaa Kristuksen. Niin voi tunnistaa oman ja toisen osattomuuden. ■

MENOT 20.7. – 16.8.

Länsi-Helsinki

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

TAPAHTUMIA Kesäillan musiikkia to 26.7. klo 19. Petteri Lehikoinen, laulu, ja Lily-Marlene Puusepp, harppu. Olli Mönttinen, urut ja piano. Vapaa pääsy. Kesäillan musiikkia to 9.8. klo 19. Jimmie Lawson ja yhtye esittävät gospelia. Vapaa pääsy. Kesäkahvila ke klo 12.30–14. Kahvit, hartaus, ohjelmaa. 25.7. Katri Uutela. 1.8. Aila Pihlajavesi. 8.8. ”Sato kypsyy”, Seppo Lappalainen. 15.8. Nuoren seurakunnan veisuja, Miika Kolari. Kesäperhekerho to klo 10–11.30 kirkonmäellä, säävaraus. Puutarharyhmän kesä. Seurakunnalla on viljelypalsta nro 146 Lassilassa, Niitynperäntie 12. Palstaa hoidamme yhdessä ja satoa tuomme kirkolle. Tervetuloa luovaan joukkoon! Saat tulla nauttimaan luonnosta tai halutessasi voit osallistua palstan hoitoon. Palsta sijaitsee metsän puolella. Ylimääräisiä puutarhavälineitä otamme ilolla vastaan. Kokoontumiset ti 24.7. klo 10–12, ti 21.8. klo 10–11.30 ja ti 4.9. klo 10–12. Säävaraus. Lisätietoa: sanna.laiho@ evl.fi, p. 050 367 1225. Seurakuntavaaleihin etsitään ehdokkaita. Haluaisitko asettua ehdolle tai tunnetko tarmokkaita vastuunkantajia? Haagaan on ilmoittautunut kaksi valitsijayhdistystä: Tulkaa kaikki Haaga ja Yhteinen seurakuntamme. Tutustu näiden tavoitteisiin: www.helsinginseurakunnat.fi/haaga.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit.

HERTTONIEMEN srk

TÖÖLÖN srk

TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

Musiikkia Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4. Yhteislaulutilaisuus to 26.7. klo 13. Kesäisiä lauluja ja kahvit. Kesäkonsertti to 9.8. klo 13. Mia Heikkinen, Johan Carlsson, laulu, Kylli Ahola, piano. Vapaa pääsy, kahvit.

Porkkalan rippikouluryhmän konfirmaatiomessu su 29.7. klo 11 Meilahden kirkossa. Jukka Valkama, Anu Aalto, Nadia Lindfors ja konfirmoitavat nuoret sekä isoset, kanttorina Pete Vuorio. Sanajumalanpalvelus su 29.7. klo 13 Karunan museokirkossa Seurasaaressa. Marjut Mulari, Sari Pyykönen. Messu su 5.8. klo 11 Meilahden kirkossa. Marjut Mulari, Sari Pyykönen. Messu su 12.8. klo 11 Meilahden kirkossa. Isto Peltomäki, Sari Pyykönen.

TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Kesäillat Malminkartanon kappelilla. To 19.7. klo 18–19.30 mm. Nuorten veisut -hartaus ja rentoa yhdessäoloa. Konsta Korhonen, Tiia Saari. To 16.8. klo 18–19.30 Itsensä tutkiminen: musiikkia, hiljentymistä ja meditaatiota sekä pientä tarjottavaa. Nina Rajamäki, Anne Myllylä. Improvisando! su 5.8. klo 18 kirkossa. Trio Improvisando: Iida-Vilhelmiina Sinivalo, sello, Mikko Helenius, bandoneon, Hannu Rantanen, basso. Tangoa, virttä ja klassista musiikkia improvisoivalla otteella Oskar Merikannon syntymäpäivää unohtamatta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 8.8. klo 18 kirkossa. Uudet ekaluokkalaiset siunataan koulutielle. Jennyn Olohuone to 16.8. alkaen maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Olohuone on avoin kohtaamispaikka kaikille euron lounaan ja kahvien merkeissä, jaossa myös lahjoitusleipää.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.7. klo 11 Meilahden kirkossa. Isto Peltomäki, Sari Pyykönen.

Cafe Tuomas keskiviikkoisin klo 13–14.30 Meilahden kirkolla, sään salliessa patiolla. Cafe Rasti torstaisin klo 13–14.30 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastilla. Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ti 8.8. Meilahden kirkossa klo 18. Myös isommat koululaiset sekä päiväkoti-, kerho-, tai esikoulutaivaltaan aloittavat lapset ovat tervetulleita siunattavaksi. Kesäterassi ti 14.8. ja 21.8. klo 13–14.30 Tapanilan asemalla, Pikku Huopalahdessa. Laulut ja vohvelit to 16.8. klo 18–20 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa. Kahvi ja vohveli 2 e.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Messut heinäkuussa Munkkiniemen kirkossa: Su 22.7. klo 11, Hartikainen, Pilvi Listo-Tervaportti. Su 29.7. klo 11, Wirta, Ruut Kiiski. Sanajumalanpalvelus Seurasaaressa Karunan kirkossa su 22.7. klo 13, Hartikainen. Messut elokuussa Munkkivuoren kirkossa: Su 5.8. klo 11, Frilander, Ruut Kiiski. Su 12.8. klo 11, Glad, Sidoroff. Verkoston messut elokuussa klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Lisätietoja verkosto.net.

TAPAHTUMIA Munkkivuoren kirkon ovet avoinna torstaisin klo 10–13. Levähdä, hiljenny hetki kahvikupposen ääressä.

kirkolla. Kesäisiä lauluja ja kahvit. Kylli Ahola, Arto Antturi. Kesäkonsertti to 9.8. klo 13 kirkossa. Mia Heikkinen, Johan Carlsson, laulu, Kylli Ahola, piano. Vapaa pääsy, kahvit. Kylväjän kesäseurat ke 15.8. klo 18.30 Pajamäessä.

Tuomiokirkkoseurakunta

ROIHUVUOREN srk

26.7. ja 9.8.

Keskusta

KALLION srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.7. klo 10, Silin, Mönttinen. Messu su 29.7. klo 10, Lappalainen, Mönttinen. Messu su 5.8. klo 10, Uutela, Mönttinen. Kouluun lähtevien siunaus ke 8.8. klo 18, Muroma-Nikunen. Messu su 12.8. klo 10, Lahtinen, Arkiehtoollinen ke 15.8. klo 15, palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Lappalainen, Mönttinen. Messu su 19.8. klo 10, kirkkoherra Marja Heltelän lähtösaarna ja -juhla.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Haagan seurakunta

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Sanan äärellä tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkolla. Keskustelua Raamatun äärellä. Kesäkahvila ke klo 13–14.30 Munkkiniemen kirkolla. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa. Toivoncafe to klo 18.30 Munkkivuoren kirkolla ja pihapiirissä. Koulunsa aloittavien siunaaminen Munkkivuoren kirkossa ke 8.8. klo 18. Kaikenikäiset koulunaloittajat ovat tervetulleita. Kun ensimmäistä kertaa koulun aloittavat on siunattu, saavat läheisetkin siunauksen, jos haluavat. Diakonian retki Mustasaareen seurakunnan alueella asuville pe 31.8. Lähtö Munkkivuoren kirkolta klo 10.30, paluu klo 17 mennessä. Ilmoittautuminen 27.7. mennessä virastoon p. 09 2340 5100.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.7. klo 10. Kekäläinen, Antturi, s, Elina Hyvönen. Messu su 29.7. klo 10. Antturi, Kekäläinen, s, Ahola. Kaikki uusiksi! Sanan ja pizzan ilta ke 1.8. klo 18 kirkossa. Viikkomessun jälkeen syömme pizzat ja mietimme, mikä työssämme menee uusiksi, jos ymmärrämme oikein, mikä on kirkon missio eli tehtävä tässä ajassa. Arto Antturi esittelee kiinnostavan raportin, jonka pohjalta käydään uutta luova keskustelu. Messu su 5.8. klo 10. Vuori, Antturi, s. Kouluun siunaaminen ke 8.8. klo 18 kirkossa. Konfirmaatiomessu su 12.8. klo 10. Lohirannan leiri. Kekäläinen, Vuori, Vili Itäpelto, bändi.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila Corazon Grande torstaisin klo 13–15 kirkolla. Tuoreita leivonnaisia. Kahvilaemäntä tai isäntä mukana eri teemoin. Kesäkeskiviikot klo 15–17 Pajamäessä. Lyhyt kertomus, jonka jälkeen voit jäädä juttelemaan, leikkimään ja pelaamaan esim. petankkia, mölkkyä, sulkapalloa. Yhteislaulutilaisuus to 26.7. klo 13

Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 19 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Kirkoissa soi kesämusiikki. Päiväkonsertti Suomenlinnan kirkossa ma klo 12. Kesto n. 20 min. Päivämusiikkia Vanhassa kirkossa ti klo 12. Urkuvartti Tuomiokirkossa ke ja pe klo 12. Vaihtuvia esiintyjiä. Vapaa pääsy. Kuva ja Henki -sarjassa ke 25.7. Bertel Thorvaldsenin taide. 1.8. Andrei Rublevin Pyhä Kolminaisuus ikoni. 8.8. Kuutti Lavosen taiteellinen tuotanto. 15.8. taidehistorioitsija Riikka Haapalainen alustaa Francis Alÿsin ”When faith moves mountains” -yhteisöteoksesta. Alustus, keskustelua, musiikkia ja teetä Hyvän toivon kappelissa ke klo 18. Urkukesän konsertti Vanhassa kirkossa ke 25.7. klo 19. Linda Hedlund, viulu, Elisa Järvi, piano, Erica Nygård, huilu, ja Anna Pulli, urut. Tuomiokirkon kesäkahvila Cafe Krypta avoinna 26.7.–31.8. ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17 osoitteessa Kirkkokatu 18. Tervetuloa! Tule Tuomiokirkkoon iltapäivystäjäksi! Tuomiokirkon kesän iltapäivystäjänä voivat toimia täysi-ikäiset, koulutusiltaan osallistuneet. Kesän viimeinen koulutustila Tuomiokirkossa ti 31.7. klo 18. Jumala loi meidät omaksi kuvakseen -taidenäyttely Kryptassa. Personnel Art – Helsingin tuomiokirkon työntekijöiden taidenäyttely Kryptassa 5.–19.8. ma–la klo 11–17, su klo 12–17. Vapaa pääsy. Avajaiset ti

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 20.7. – 16.8.

10 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

31.8. asti

Valokuvia Temppeliaukion kirkon historiasta esillä kirkon kahvilassa, Lutherinkatu 3. Kahvila on auki 31.8. saakka ma–la klo 9.30–17. Näyttelyssä on kuvia ajalta ennen kirkkoa ja kirkon rakennusvaiheista. Kaikki kuvat ovat Helsingin kaupunginmuseon kokoelmasta. 7.8. klo 17–19. Vapaa pääsy. Sisäänkäynti Kirkkokatu 18. Suositut Rukouksen syli-illat jatkuvat Vanhassa kirkossa elokuussa 2018 torstaisin 2.–30.8. Klo 18 alk. kahvia ja taideimprovisaatioita Vanhassa kirkkopuistossa. Rukousta, musiikkia, puhetta ja ehtoollinen kirkossa klo 19 alk. Mukana mm. Jukka Leppilampi, Pekka Yrjänä Hiltunen, Junnu Aaltonen, Joonatan Rautio, Marzi Nyman, Hillel Tokazier sekä työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Olkkari Suomenlinnan kirkon kryptassa. Kouluikäisten avoin kerho ti 14.8. alk. klo 14. Isojen Olkkari, avoin kerho 6–9-lk:lle to 16.8. alk. klo 16. Perhekerhot ja vauvakerho alkavat viikolla 33. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone kesätauolla 5.9. asti. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9-14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7-21, la–su klo 9-19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma–ke, pe klo 18. Viikkomessu to klo 18. Saarna: 19.7. Viljamaa, 26.7. Huovinen, 2.8. Hurmerinta, 9.8. Kotakorpi. Hiljainen rukouslaulumessu ke 8. ja 15.8. klo 18, Anima mea -lauluryhmä. 8.8. Lindfors. Messu su klo 10. Saarna: 22.7. Huovinen, 29.7. Mattsson, 5.8. Kotakorpi, 12.8. Mattsson. 19.8. kirkkoherra Riikka Reinan virkaanasettamismessu ja tulojuhla. Kallion Hääyö ke 1.8. klo 19–24. Mattsson, Patronen. Alppilassa: Messu su klo 16. Saarna: 22.7. Huovinen, 29.7. Lindfors, 5.8. Patronen, 12.8. Lindfors. Ei messua 19.8.

TAPAHTUMIA Urkukesän lounaskonsertit to 12 Kallion kirkossa. 26.7. Irina Niskala, 2.8. Sixten Enlund, 9.8. Miikkael Halonen, 16.8. Anna Maria Böckerman ja Dag-Ulrik Almqvist. Urkukesän iltakonsertit ma klo 19 Kallion kirkossa. 23.7. Maurizio Maffezoli, 30.7. Henri Hersta, 6.8. Krzysztof Urbaniak, 13.8. Adam Brakel. Vapaa pääsy. Ohj. 8 e. Hiljaisuutta meren äärellä -kaupunkiretriitti, Jollas Villa Salmela, la 4.8. klo 12–18 ja su 5.8. klo 11–16. Rukoushetkiä, lounas ja kahvit, sauna. Hinta 34 e. Hiljaisen rukouslaulun peruskurssi ti 14.8.–4.9. klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkko. Hinta 52 e. Ääni sielun tanssia kehossa -kurssi su 2.9. klo 10–17 Mustasaari. Hinta 65 e. Eläkeläisten retki Tammisaareen to 6.9. klo 8–17. Vierailemme mm.

Luontokeskuksessa. Maksuton. Ilm. 19.7.–27.8. Kursseille ja retkille ilmoittautumiset p. 09 2340 3600 tai kallio.srk@evl.fi. Kutsu kirkkoherra Riikka Reinan virkaanasettamismessuun ja tulojuhlaan Kallion kirkkoon su 19.8. klo 10. Messun toimittaa piispa Teemu Laajasalo avustajinaan Kallion papit, kanttorit, diakonit, luottamushenkilöt, seurakuntalaiset ja Kallion Kantaattikuoro. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna kesällä ma ja pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.7. klo 11, Heusala ja Valojärvi. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 25.7. klo 19, Heusala ja Valojärvi. Messu su 29.7. klo 11, Markkunen ja Paukkanen. Kirkkokahvit. Seurat ke 1.8. klo 19.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila maanantaisin. Ohjelmassa upeaa musiikkia, hartaus ja mukavaa yhdessäoloa vaihtelevan ohjelman merkeissä. Mukana menossa kanttori ja diakoni. Ma 23.7. Pieni kesäinen konsertti: Sopraano Veera Niironen ja pianisti Mirva Helske. Melartinin ja Mozartin lauluja. Kanttori Aino Valojärvi ja diakoni Sini Havas. Mukana lähetystyöntekijäpariskunta Kaisa ja Erkki Halme. Ma 30.7. Pieni kesäinen konsertti: Sopraano Anna-Maija Oka ja Marjukka Andersson. Diakoni Sini Havas ja kesäteologi Jessiina Nurmela. Kimppakävely ke 1.8. Lähtö kirkon pihasta klo 12. Tule yhteiselle kävelylle diakonin kanssa saaren alueelle rennon rupattelun ja yhdessäolon merkeissä. Sateella ei kävellä. Tee leppoisa grillausretki kirkonmäelle. Kirkon takapihalla sijaitseva grillikatos on vapaassa käytössä. Ota

grillieväät mukaasi ja tule nauttimaan kesäisestä hetkestä. Polttopuut saat suntiolta. Suntioiden puhelinnumero 09 2340 4320.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu su 22.7. klo 10. Aitolehti, Valkeapää, Hakkarainen, Ann-Marie, Bea, Milla ja isoset. Pihakahvit. Puolen tunnin messu ke 25.7. klo 18. From, Välimäki. Pihakahvit. Messu su 29.7. klo 10. Valkeapää, Flinck, Välimäki. Pihakahvit. Puolen tunnin messu ke 1.8. klo 18. Flinck, Välimäki. Pihakahvit. Konfirmaatiomessu su 5.8. klo 10. Kumpukallio, Samila, Välimäki, Ann-Marie, Taisto ja isoset. Pihakahvit. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 8.8. klo 18. Koivisto, Hakkarainen, Ahlsten, Raumanen. Pihakahvit ja -mehut. Messu su 12.8. klo 10. Kanala, Koivisto, Hakkarainen. Pihakahvit. Puolen tunnin messu ke 15.8. klo 18. Kortelainen, Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Pihakahvila ti klo 13–14.30. Diakonian vastaanotto to klo 10–12, varaa aika virastosta. Miestenleiri Lohirannassa 27.–30.8. Hinta 45 e. Ilm. 30.7. mennessä. Lisätiedot p. 041 547 077. Lauluilta Kumpulan siirtolapuutarhalla to 16.8. klo 18. Kahvit. Iloa luonnosta – kirjallisuusterapeuttien päivä Paavalinkirkolla la 18.8. klo 9–16. Hartaus, tekstejä, kirjoittamista, ulkoilua. Lounas ja kahvit. Maksu 10 e. Ilm. viim. 15.8. p. 040 556 9079, ext-tuula.paasivirta@ evl.fi. Naisten saunailta Mustasaaressa pe 24.8. klo 16.30–21.15. Lähtö Taivallahden laiturilta. Sauna, kehonhuoltoa, hartaus. Iltapalana salaatti, leipä ja

kahvi 10,20 e. Kouluttaja Kristiina Sanaksenaho, Elina Koivisto. Ilm. 8.8. menn. Taidekurssi ti 4.9.–4.12. klo 17–19, ohjaajana Hanne Kiiveri. Ilm. 31.8 menn. Materiaalimaksu 20 e. Taiteiden yö -tapahtuma to 23.8. klo 17–22. Ohjelmaa eri-ikäisille, mm. Paavali soikoon -kävelykonserteissa yhdeksän kuoroa.

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. Töölön kirkon sunnuntain messut kesätauolla.

TAPAHTUMIA Esa Ruuttunen laulaa pe 20.7. klo 14–14.30 Temppeliaukion kirkossa. Vapaa pääsy. Sunnuntaimusiikkia vierailijoille klo 17 Temppeliaukion kirkossa. 29.7. Minja Pentti viulu, Tuomas Karjalainen urut. 5.8. Leena Tiitu mezzosopraano, Tapio Tiitu urut. 12.8. Lukas Stasevskij sello, Maija Weitz piano. Normaali sisäänpääsymaksu. Hanna-rukousryhmä naisille ti 7.8. klo 17.30 Töölön kirkolla. Kouluunlähtevien siunaaminen ke 8.8. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Kahvit ja mehut srk-salissa. Virsilauluilta sunnuntaisin klo 18, Soutustadion, Merikannontie 4. Kanttori laulattaa yleisön toivevirsiä, päätteeksi iltahartaus. Musiikkia vierailijoille Temppeliaukion kirkolla ma–la klo 10–12 ja ma–pe klo 13–15. Cafe Töölö klo 11–14, Töölön kirkon

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Menokasvo

Jouni Laine tuo pyhimysdraaman Tuomasmessuun

Miten sinusta tuli kirkkoteatteriohjaaja? - Sain kirkkodraaman tekemiseen opetusta Järvenpään seurakuntaopistolla. Tein vuodesta 1982 lähtien erilaisia draamaesityksiä Hyvinkään seurakunnan nuorisotyönohjaajana. Vuonna 2000 minut nimitettiin kirkkoteatte-

riohjaajan virkaan. Jäin virasta viime vuonna eläkkeelle. Sitä ennen minut palkittiin työstäni Kirkon kulttuuripalkinnolla. Saako kirkkohistorian henkilöistä hyvää draamaa? - Suomen kirkkohistoriassa on valtava määrä henkilöitä, joista saisi kiinnostavia draamaesityksiä. Ihmettelen, miksi kirkko ei ole huomannut tuoda heitä enemmän esiin teatterin keinoin. Olen ohjannut näytelmät esimerkiksi profeetta Helena Konttisesta ja herätysliikkeen johtajasta Henrik Renqvististä. Kun tällaista draamaa on ollut tarjolla, on sitä tultu katsomaan kaukaakin. MARJO KYTÖHARJU Kirkkoteatteriohjaaja Jouni Laineen Pyhimysmonologi su 29.7. klo 19 Tuomasmessussa Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Liturgina Arja Vaulas, musiikinjohtajana Inna Vintturi ja juontajana Hilda Kemppainen.

HANNA TARKIAINEN

Kirkkoteatteriohjaaja Jouni Laine, esität Tuomasmessussa Pyhimysmonologin, draamallisen saarnan. Mistä monologi kertoo? - Esitykseni kertoo Pyhästä Annasta, vähän aiemmin olleen Annan päivän kunniaksi. Kyseessä on traaginen tarina Annan ja Joakimin lapsettomuudesta. Pyhä Anna liittyy myös läheisesti Jeesuksen elämään. - Olen esittänyt kymmenen vuotta erilaisten pyhimysten, kuten Pyhän Laurentiuksen, Pyhän Kristoforoksen ja Pyhän Annan tarinoita. Pyhimysmonologeja esittivät jo 1100-luvulla fransiskaanimunkit, jotka saivat tehtäväkseen julistaa evankeliumia toreilla ja kadunkulmissa.

MENOT 20.7. – 16.8.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Kulosaaressa kesätauko (ei messuja) 18.6.–4.8. Su 5.8. alkaen messu sunnuntaisin klo 10. Nimikkolähettien vierailu. JanEerik ja Upu Leppänen Herttoniemen kirkon messussa ja kirkkokahvilla su 22.7.

TAPAHTUMIA Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Herttoniemen kirkossa. Ke 25.7. Lemponen, Rautiainen. 8.8. Leino, Kallio. Kahvit klo 13.30, laulut klo 14. Kivinokan vesiveisuut Maijan kioskilla su 29.7. klo 16. Yhteislauluja. Hannu Jylö, harmonikka, Eva Kasvio, laulu. Huima. Kouluun lähtevien siunaus Herttoniemen kirkossa ke 8.8. klo 18. Huima, Kallio. Kirkkohetken jälkeen jätskitarjoilu. Tervetuloa vanhempien ja sisarusten lisäksi kummit ja isovanhemmat! I min älsklings trädgård – Rakkaani puutarhassa Herttoniemen kirkossa ti 14.8. klo 19. Lauluja rakkaudesta, suvesta ja salaisista puutarhoista. Sirkku Rintamäki, sopraano, Kiril Kozlovsky, piano. Mm. Rautavaara, A. Merikanto, Madetoja. Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Taidepiiri Herttoniemen kirkossa ke 15.8. klo 14. Heikki Vuorio. Kesäsumpit Myllypuron kirkolla joka ti klo 13–14. Yhdessäoloa, keskustelua, kahvitarjoilu. Kesäilta Myllypuron kirkolla to 16.8. klo 18. Yhteislaulua, ohjelmaa, kahvitarjoilu. Tikkanen. Diakonian vastaanotot kesällä. Ajanvaraus puhelimitse p. 050 347 9515/Kati Markkanen, p. 050 347 8582/Pilvi Juvonen. Voit myös jättää

4.–5.8.

Hiljaisuutta meren äärellä -kaupunkiretriitti la 4.8. klo 12–18 ja su 5.8. klo 11–16 Jollaksen Villa Salmelassa, Meri Perttilän polku 8. Rukoushetkiä, lounas, saunomista. Hinta 34 e, yöpyminen kotona. Joitakin paikkoja vapaana, ilm. p. 09 2340 3611 tai kallio.srk@evl.fi.

soittopyynnön srk-toimistoon ja diakoni soittaa sinulle. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946, Myllypuron elintarvikeapu ry. Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi ja facebooksivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.7. klo 11. Rauhala, Lankinen, Seppä, Virkkunen, Stöckell, Helianna Herkkola, laulu. Messu su 29.7. klo 11. Lankinen, Rauhala, Videll, Laukkarinen, Stöckell. Messu su 5.8. klo 11. Häkkänen, Granström, Valaranta, Sihvonen, Honkanen-Punkari. Kirkkokahvilla toivevirsiä. Messu su 12.8. klo 11. Granström, Iiskola, Makkonen, Videll, Lamminen, Rauno Pekkanen, piano ja laulu. Gideonit avustavat.

TAPAHTUMIA Tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Kesän teematorstait klo 13. To 19.7. Viro sata vuotta – tutustumme virolaisiin virsiin, Stöckell. 26.7. Ilo, puhutaan ilosta, Valaranta. 2.8. Kauneutta katsellen, kehoa kuunnellen, Videll. 9.8. Kasvimaa kaupungissa, Lea Grönlund. 16.8. Kännykkä turvanamme, Grönlund. Metrolla musiikkiin -konsertti ti 31.7. klo 19. Improvisaatiota, barokkia ja kansanmusiikkia. Matti Pohjoisaho, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. International Family Evenings on Wednesdays 1.8., 5.9., 3.10., 28.11., 19.12. at 17.30 hrs. Pomppufiilis ke 8.8. klo 18. Syyskauden aloitus ja ekaluokkalaisten koulutielle siunaus. Mm. musiikkia, lettukestit, pomppulinna. Perhekerhot alkavat vkolla 33. Mikaelinkirkolla ti klo 9.30, Leikkipuisto Mellunmäessä to klo 9.30 ja Länsimäen kirkolla pe klo 9. Mikaelin Lastentupa 14.8. alk. Parittomilla viikoilla ma klo 16–19 ja parillisilla viikoilla ke klo 9–12. Ilm. Haikoselle p. 050 324 8118. Kesäseurat Östersundomin kirkolla ke 15.8. klo 18. Jaakko Simojoki, Jaakko Saari ja Martti Häkkänen.

Retki Mäntsälän Leiriniemeen to 30.8. klo 17–22. Hinta 10 e, ilm. netissä 1.–24.8. Ultimatea Kontulan ala-asteen kentällä ti klo 18–19: 24.7., 31.7., 7.8. ja 14.8. Lenkkarit ja juomapullo mukaan! Nuorten kesätoiminnasta löydät tietoa seurakuntamme kotisivuilta. Pappi Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina. Diakoniapäivystykset 1.6.–31.8. Ajanvaraus ti klo 13–14 ja to klo 9–10 p. 09 2340 4818. Ajan voi varata myös Mikaelinkirkolla ti klo 12.30–13. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

VANESSA RIKI

terassi ja seurakuntasali. Avoinna 3.7.–21.8. tiistaisin. Temppeliaukion kirkon kesäkahvila avoinna maanantaista lauantaihin klo 9.30–17, Temppelikatu 16 B. Valokuvia Temppeliaukion kirkon historiasta kirkon kesäkahvilassa. Kuvia kirkon paikalta ennen kirkkoa, kirkon rakennusvaiheesta sekä kirkon aiemmilta vuosikymmeniltä. Retki Fazerille Vantaalle to 23.8. Lähtö klo 10.15. Töölön kirkolta. Opastettu näyttelykierros ja lounas. Takaisin Töölössä n. klo 14.30. Ilm. ja maksu 20 e käteisellä seurakuntatoimistolle 8.8. mennessä. Kesäopastukset Temppeliaukion kirkolla arkipäivisin klo 16. Töölössä tapahtuu kesälläkin! Nouda kesäesitteemme kirkoilta tai seurakuntatoimistolta. Voit myös tilata sen kotiin postitettuna, p. 09 2340 6300, ma–pe klo 10–14, ke klo 14–18, tai sähköpostitse toolo.srk@evl.fi.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET. Roihuvuoren kirkossa: Messu su 22.7. klo 10. Rantala, NivaVilkko. Messu su 29.7. klo 10. Vaulas, NivaVilkko. Messu su 5.8. klo 10. Vilkkilä, NivaVilkko. Messu su 12.8. klo 10. Rantala, NivaVilkko. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18 (ei 8.8.). Laajasalon kirkossa: Messu su 22.7. klo 12. Rantala, NivaVilkko. Messu su 29.7. klo 12. Vaulas, NivaVilkko. Messu su 5.8. klo 12. Vilkkilä, NivaVilkko. Messu su 12.8. klo 12. Kaskinen, Rantala, Niva-Vilkko. Vieraita ystävyysseurakunnasta Unkarista.

TAPAHTUMIA Laajasalon kirkon aulakahvio suljettu 29.7. asti. Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14 Roihuvuoren kirkkosalin takaosassa. Kesäilta Laajarannassa su 22.7. klo 18. Pientä ohjelmaa, kahvittelua ja grillausta. Vaulas, Niva-Vilkko. Kesäpiiri ke 25.7. klo 13 Laajasalon kirkolla. Ohjelmaa ja yhdessäoloa. Vaulas. Kesäilta Laajarannassa su 29.7. klo 18. Ek, Niva-Vilkko. Kesäpiiri ke 1.8. klo 13 Roihuvuoren kirkolla. Laaksonen. Kesäilta Laajarannassa su 5.8. klo 18. Rantala, Niva-Vilkko. Kesäpiiri ke 8.8. klo 13 Tammisalon kirkolla. Vilkkilä. Koulutielle siunaus ke 8.8. klo 18 Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoissa. Tervetuloa kaikki koulutiensä aloittavat sekä vanhemmat, isovanhemmat ja kummit. Marjaniemen siirtolapuutarhan lauluilta to 9.8. klo 18. Kerhotalo, Virvakuja 6. Vilkkilä, Niva-Vilkko. Välimereltä Pohjolaan – romantiikkaa Suomesta, Espanjasta ja Italiasta su 12.8. klo 17 Roihuvuoren kirkossa. Jenni Witick, sello, Paul-Erik Söderqvist, kitara. Sibelius, Tedesco, Cassado, Söderqvist, De Falla. Kesäilta Laajarannassa su 12.8. klo 18. Mukana lähetystyöntekijät Petteri ja Anu Mannermaa sekä

Edith Södergranin ja Karin Boyen runoihin sävelletty Anni Elif Egecioglun Edith-levy ilmestyi viime vuonna. Elifantree-yhtyeestä tuttu laulaja esiintyy yhtyeineen keskiviikkona 1.8. Kallion kirkossa.

7×

musiikkivinkki Konsertteja päivittäin Helsingin urkukesä tarjoaa konsertteja su klo 20 Tuomiokirkossa, ma klo 19 Kallion kirkossa, ke klo 19 Vanhassakirkossa heinäkuussa ja Johanneksenkirkossa elokuussa; lyhyempiä päiväkonsertteja ma klo 12 Suomenlinnan kirkossa, ti klo 12 Vanhassakirkossa ja klo 17 Johanneksenkirkossa, ke ja pe klo 12 Tuomiokirkossa sekä to klo 12 Kallion kirkossa. Vapaa pääsy, iltakonsertteihin ohjelma 8 e.

Kesäkahvilakonsertteja

Lauttasaaren kirkon Kesäkahvilat ma klo 13–14.30 aloitetaan konsertilla: 23.7. Veera Niiranen, sopraano, Mirva Helske, piano, 30.7. sopraano Anna-Maija Oka ja Marjukka Andersson. Ohjelma jatkuu pihalla kahvin äärellä. Kahvi ja kahvileipä 2 e.

Konsertteja ItäHelsingissä

Metrolla musiikkiin -konsertteja kuullaan vielä kuutena tiistaina. 24.7. Sellomusiikkia klo 19 Merirasti-kappelissa, Jaluspolku 3. Jaakko Kulo, sello, Kari Syväniemi, piano. 31.7. Matti Pohjoisaho soittaa uruilla improvisaatioita, barokkia ja kansanmusiikkia klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Sunnuntaimusiikkia

Temppeliaukion kirkossa soi Sunnuntaimusiikkia vierailijoil-

le klo 17: 29.7. Minja Pentti, viulu, Tuomas Karjalainen, urut, 5.8. Leena Tiitu, mezzosopraano, Tapio Tiitu, urut, 12.8. Lukas Stasevskij, sello, Maija Weitz, piano, 19.8. Hannu Jurmu, tenori, Tapio Tiitu, urut. Vierailijamaksu 3 e.

Musikaalisävelmiä

Anni Kajos laulaa Sound of Music -musikaalisävelmiä pianistinaan Matti Hussi ti 31.7. Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Illassa lauletaan myös yhteislauluja. Konsertti on osa Kun vuorille käyn -kesäkahvilaa, joka alkaa klo 18 kahveilla. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvimaksu.

Acktén kamarifestivaali

Aino Acktén kamarifestivaalin konsertit rikastuttavat kesää Café Sonckissa, Kallion kirkolla. Ti 31.7. klo 19 Flamenco Twilight -konsertissa esiintyvät Raul Mannola ja Igor Nedelkjovic, kitara, Manuel Lorente, laulu, ja Aylin Eleonora, tanssi. Liput 20 e. Ke 1.8. klo 19 Anni Elif – Edith -konsertissa sävellykset kohtaavat futuristisen äänimaiseman. Anni Elif, laulu ja syntetisaattori, Pauli Lyytinen, tenorisaksofoni, ewi ja rumpukone, Sigurdur Rögnvaldsson, fender bass VI, Tuomas Turunen, flyygeli ja syntetisaattori. Liput 20 e.

Improvisointia Kannelmäessä

Improvisando!-konsertissa kuullaan tangoa, virttä ja klassista musiikkia improvisoivalla otteella su 5.8. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Trio Improvisando: Iida-Vilhelmiina Sinivalo, sello, Mikko Helenius, bandoneon, Hannu Rantanen, basso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 20.7. – 16.8.

12 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Iltakirkko to 16.8. klo 18 Katukappelissa. Ahonen, Mäkinen.

vieraita Obudan ystävyyssrk:sta Unkarista. Kaskinen, Niva-Vilkko. Kesäpiiri ke 15.8. klo 13 Laajasalon kirkolla. Niva-Vilkko.

TAPAHTUMIA

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi HUOM! Virasto palvelee 2.–27.7. Puotilan kappelissa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–15. Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Kouluun lähtevien ekaluokkalaisten siunaaminen ke 8.8. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Puotilan kappelissa: Kesäkahvila arkipäivisin klo 10–14. Tarjolla kahvia, teetä ja juttuseuraa. Tule viihtymään kappeliin ja sen kauniiseen ympäristöön! Kanteleen ja elämän helinää ti 7.8. klo 19. Senni Valtonen, kantele. Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta tai puhelimitse p. 09 2340 6400.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna (1.6.–31.7.) ma, ti, to klo 10–13, pe suljettu, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä klo 10–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3.

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 19.7. klo 18 Katukappelissa. Kurppa. Messu su 22.7. klo 11 kirkossa. Joronen, Oskari Ylimäki. Iltakirkko to 26.7. klo 18 Katukappelissa. Kurppa, Mäkinen. Messu su 29.7. klo 11 kirkossa. Antola, Mäkinen. Iltakirkko to 2.8. klo 18 Katukappelissa. Kurppa, Mäkinen. Messu su 5.8. klo 11 kirkossa. Kurppa, Mikko Korhonen. Iltakirkko to 9.8. klo 18 Katukappelissa. Mäkinen. Messu su 12.8. klo 11 kirkossa. Holma, Mäkinen.

Kesäaamu kirkolla keskiviikkoisin klo 10.30. Aamukahvit ja ohjelmaa. 25.7. George Betel, 1.8. Vuosaaren Martat, 8.8. Kristian Nordberg, 15.8. diakoni. Sellomusiikkia Euroopan laidoilta ti 24.7. klo 19 Merirasti-kappelissa. Jaakko Kulo, sello, Kari Syväniemi, piano. Ligeti, Martinu, Britten. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Hengellisiä ikivihreitä ke 1.8. klo 18 kirkossa. Olga Mäkinen. Sunnuntaiaamu luonnossa 5.8. klo 9–12. Puutarharetriitti Skatan tilalla, Uutelantie 30. Ilm. srk:n nettisivuilla. Kouluun lähtevien siunaus Vuosaaren kirkossa ke 8.8. klo 18. Tervetuloa uudet ekaluokkalaiset perheineen, kummeineen ja läheisineen. Päiväkerhoissa avoimet ovet! Pe 10.8. klo 9–10 Valossa Jänöt ja Myrskylinnussa Kultakalat sekä ma 13.8. klo 9–10 kirkolla Oravat. Tule tutustumaan päiväkerhotoimintaan. Kerhot alkavat viikolla 33. Ikä-ihmisten ja eläkeläisten kesäpäivä Mustasaaressa ma 20.8. Yhdessäoloa, luontopolku, hartaus, lounas ja kahvit, mahdollisuus uida ja saunoa. Ilm. ja maksu 20 e srk-toimistoon. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Nettisivut www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari.

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.7. Klo 10 Malmin kirkossa konfirmaatiomessu, Huikko 2. Anita Olli. Klo 10 Pihlajamäen kirkossa konfirmaatiomessu, Lohiranta 6. Sofia Tuomenvirta.

Menopalat

Hiroshima-illassa 6.8. kello 21 lasketaan veteen kynttilälyhdyt Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhrien muistolle. Tilaisuus pidetään Oopperatalon rannassa Amfiteatterilla. Illan järjestävät Suomen Rauhanliitto, Svenska Fredsvän-

Klo 10 Puistolan kirkossa. Rosa Pöppönen. Klo 10 Viikin kirkossa. Petri Jukanen. Klo 14 Pihlajamäen kirkossa konfirmaatiomessu, Porkkala 2. Markku Arola. Klo 16 Metsäkirkko Pukinmäessä. Jukka Suonoja. Kokoontuminen Portin edessä, Säterinportti 1, ja n. 1 km kävely yhdessä Weisteen kallioille. Messu su 29.7. Klo 10 Malmin kirkossa konfirmaatiomessu, Kivisaari 2. Esko M. Laine. Klo 10 Puistolan kirkossa. Timo Ahoinpelto. Klo 10 Viikin kirkossa. Anni Punkka. Klo 14 Malmin kirkossa konfirmaatiomessu, Kuggom 3. Sari Hakuri. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Pirkko Poisuo. Messu su 5.8. Klo 10 Malmin kirkossa. Pirkko Poisuo. Klo 10 Puistolan kirkossa. Esko M. Laine. Klo 10 Viikin kirkossa konfirmaatiomessu, Piispala. Laura-Elina Koivisto. Klo 12 Jakomäen kirkossa. Rosa Pöppönen. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen. Messu su 12.8. Klo 10 Malmin kirkossa. Sanna Einiö. Klo 10 Puistolan kirkossa konfirmaatiomessu, Kellokoski. Meri Ala-Kokko. Klo 10 Viikin kirkossa. Rosa Pöppönen. Klo 14 Puistolan kirkossa konfirmaatiomessu, Vaellusrippikoulu. Petri Jukanen. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Rosa Pöppönen. Viikkomessu Siltamäen seurakuntakodissa ke 25.7. klo 13.

TAPAHTUMIA Kouluunlähtevien siunaukset ke 8.8. klo 18 Jakomäen, Malmin, Pihlajamäen, Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkoissa. Kesämusiikit Malmin kirkossa klo 18. Ti 24.7. Santeri Rautiainen, kitara. 7.8. Mikko Korhonen, urut. Monikulttuurinen perheretki Mustasaareen la 11.8. klo 10–16. Lautta lähtee Taivallahden rannasta klo 10, saavuthan paikalle klo 9.30 mennessä. Aikuinen 10 e, lapsi (2–12-v.) 5e, alle 2-v. ilmainen. Ilmoittautuminen 3.8. mennessä kirkkoherranvirastoon, p.09 2340 4400. Lisätiedot Helena Pietiseltä, p. 09 2340 4530. Diakoniatyöntekijöitä tavattavissa Malmin Prisman aulassa ti 14.8. klo 11–13. Leivänjako kesällä Jakomäen kirkossa keskiviikkoisin klo 12 ja Malmin kirkossa torstaisin klo 11.30, kuljetusvaraus. Kesäretki Mustasaareen ke 15.8. Tule viettämään kesäpäivää Mustasaareen, kesäparatiisiin Seurasaaren selällä. Bussi lähtee Viikin kirkolta klo 8.45 ja Pihlajamäen kirkolta klo 9. Lautta Taivallahden lauttalaiturista klo 10. Lautta takaisin Mustasaaresta lähtee klo 14.40. Matkan hinta 25 e, lapset 10 e. Hintaan sisältyy

ner i Helsinfors ja Helsingin seurakuntayhtymä. Tilaisuudessa puhuvat rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen, pastori Kari Kanala ja kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta. Musiikista vastaa näyttelijä, trubaduuri Olli Ikonen

1.8.

Rakkaus on sininen – L’amour est bleu -kesäkahvila ke klo 13 Maunula-talossa, Metsäpurontie 4. Mukana Raivo Savik, viulu, ja Mikko Helenius, piano ja bandoneon, sekä Hapuli ja Pesonen-Kareinen. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna: ma sulj. ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Ma sulj. ti–pe klo 9–16, la–su klo 9–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 (Maunulan kirkko remontissa 1.6.–31.12.18) Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET bussi- ja lauttamaksut, lounas ja kahvi. Saaressa mahdollisuus osallistua yhteiseen ohjelmaan, hartaushetkeen kappelissa tai viettää aikaa itsekseen. Myös uintimahdollisuus. Ilmoittautuminen 6.8. mennessä p. 09 2340 4427. Eläkeläisten päiväleiri 21.–22.8. Tapulin seurakuntakodilla. Leiripäivät ovat kokonaisuus, joten osallistuminen molempiin päiviin on suotavaa. Päivät alkavat aamukahvilla klo 9 ja päättyvät n. klo 14.30 alkavaan iltapäiväkahviin. Leiripäivien hinta yht. 10 e sis. aamu- ja iltapäiväkahvit, lounaan sekä monipuolisen ohjelman. Leirillä on yhteislaulua, opetusta, jumppaa, askartelua, ehtoolliskirkko sekä yhdessäoloa. Leiri päättyy kaikille avoimeen musiikkitilaisuuteen ke 22.8. klo 13, mukana Hanna Ekola ja Virpi Salo. Ilm. 14.8. mennessä leirillä mukana oleville diakoniatyöntekijöille, Annikka Hakala p. 09 2340 4520, annikka. hakala@evl.fi, tai Saara Menezes p. 09 2340 4536, saara.menezes@ evl.fi. Osallistumismaksu kerätään leirillä. Kesälaulajat on uusi, kesäaikana toimiva lauluryhmä. Kuoroa ohjaavat vuorollaan Malmin seurakunnan eri kanttorit. Kesälaulajat harjoittelevat torstaisin klo 18–19. To 19.7. ja 26.7. Pihlajanmäen kirkossa sekä 2.8. ja 9.8. Malmin kirkossa. Ohjelmisto koostuu Messulauluja-kirjan lauluista eikä etukäteisilmoittautumista tarvita. Olet tervetullut mukaan muutamaksi kerraksi tai vaikka koko kesäksi! Minimusiikki keskiviikkoisin klo 9.45–10.30 Malmin kirkolla kesäkaudella 15.8. saakka. Maksuton perheen yhteinen musiikkihetki, ohjaajina seurakunnan kanttorit. Ei ennakkoilmoittautumista. Kesäkahvila klo 13 Jakomäen kirkossa to 2.8., 9.8. ja 16.8. Pihlajamäen kirkossa ke 1.8. Pukinmäen Portissa ma 30.7. ja 13.8. Siltamäen seurakuntakodissa ke 8.8. Tapanilan kirkossa ke 1.8. ja 15.8. Tapulin seurakuntakodissa ma 23.7. ja 30.7. Grilli-ilta klo 18 Jakomäen kirkolla ke 25.7. Hoiva Viikin terassilla ke 15.8. Puistolan kirkolla ke 1.8.

säestäjänään Juha Mäntylä. Naisten saunailta Mustasaaressa perjantaina 24.8. Lähtö Taivallahden laiturilta klo 16.30, takaisin Taivallahdessa klo 21.15. Saunomista, kehonhuoltoa, iltapalaa ja hartaus.

Oulunkylän kirkossa: Messu 22.7. klo 10. Heininen, Jaana Rantala ja Pesonen-Kareinen. Konfirmaatiomessu 29.7. klo 10. Salmesvuori, Savik, Kuronen ja J. Tamminen. Messu 5.8. klo 10. Savik ja Helenius. Konfirmaatiomessu 12.8. klo 10. Pelkonen, I. Syrjälä, Kietäväinen, Mäkiö ja Helenius. Käpylän kirkossa: Messu 22.7. klo 18. Elo, Jaana Rantala ja Helenius. Messu 29.7. klo 18. Handolin ja Pesonen-Kareinen. Messu 5.8. klo 18. Heininen ja A. Pyykkönen. Konfirmaatiomessu 12.8. klo 13. Leinonen, Elo, Mod, Pesonen-Kareinen ja Helenius. Messu 12.8. klo 18. Salmesvuori ja Pesonen-Kareinen. Maunulan uurnalehdossa: Kesähartaus ti klo 17. Ti 24.7. Leinonen, 31.7. Heininen.

TAPAHTUMIA Luontokuvia-valokuvanäyttely Oulunkylän kirkon Galleria AULAssa 27.6.–3.9.2018. Näyttelyssä on esillä luontokuvia Suomesta, Brasiliasta sekä Namibiasta. Salolainen tunnetaan paitsi poliitikkona, myös pitkän linjan luontovalokuvaajana. Toccata ja fuuga – uruilla komeasti -kahvila ke 25.7. Oulunkylän kirkossa. Klo 13.30 ohjelma, sitten kahvit. Handolin ja Helenius. Kun vuorille käyn -kahvila ti 31.7. Käpylän kirkossa. Kahvit klo 18, ohjelma 18.30. Lahden kaupunginteatterin tähti Anni Kajos laulaa Sound of Music -musikaalisävelmiä, Matti Hussi, piano. Heininen, Pesonen-Kareinen. Marjatan päivän kirjallinen kirkkohetki Oulunkylän vanhassa kirkossa ke 15.8. klo 17. Liisa M. Järvinen kertoo JA NIIN TAPAHTUI – ryökynästä rovastiksi -kirjastaan. Kirkko olkoon niin kuin puu ti 24.7. Käpylän kirkossa. Terveisiä Kuubasta, Petra Kuivala, Rosa Rautio, laulu. Kahvit klo 18, ohjelma 18.30. Leinonen, Pesonen-Kareinen. Rakkaus on sininen – L’amour est bleu -kahvila ke 1.8. klo 13 Maunula-talossa, Metsäpurontie 4. Savik, viulu, Helenius, piano ja bandoneon. Kahvit. Hapuli, PesonenKareinen. Yhteistyössä Oulunkylän srk ja Maunula-talo.

Kouluttajana tanssija ja liikuntatieteiden kandidaatti Kristiina Sanaksenaho, mukana myös Maritta Laiho ja Elina Koivisto. Matka ja sauna ovat maksuttomia, saaresta voi ostaa iltapalaa. Ilmoittautuminen 8.8. mennessä paavali.srk@evl.fi.

MENOT 20.7. – 16.8.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.7. klo 11. Leo Norja, Tommi Vehmas ja Pippa-Riina Tuhkalainen. Messu su 29.7. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Leo Norja ja Pippa-Riina Tuhkalainen. Messu su 5.8. klo 11. Leo Norja, Paula von Koch ja Pippa-Riina Tuhkalainen. Messu su 12.8. klo 11. Marita Toivonen, Heini Kontiainen ja Jari Koivistoinen.

TAPAHTUMIA. Kaikki Tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Perhekerho ti 7.8. klo 13–15. Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ke 8.8. klo 18. Suojelusenkelin suojassa koulutielle. Tilaisuuden päätteeksi mehua, keksejä ja vapaata jutustelua. Green Light -kesänuortenilta tiistaisin klo 18 kirkolla. Grillaillaan ja chillaillaan. Ollaan vaan yhdessä. Perhekerho VälKeessä to 9.8. klo 13–15. Eläkeikäisten kesäinen kerho myös kesätorstaisin klo 13. Suositussa kerhossa keskustellaan, lauletaan, hiljennytään hartauteen, nauretaan ja kahvitellaan. Huom. to 2.8. ei kerhoa retken takia. Sukutoteemi – leiri isovanhemmille ja lapsille pe–su 7.–9.9. Lohirannassa. Tarkemmat tiedot seurakunnan sivuilla ja Facebookissa. Ilmoittautuminen 15.8. mennessä pakila.srk@evl. fi tai p. 09 2340 5500. Tiedustelut Tanja Berg, p. 09 2340 5554. Syksyn muskarit: Muskarit syyskaudella 2018 tiistaisin alkaen 28.8. VälKe-kerhotilassa, Välitalontie 7. Klo 9.30–10 Vauvamuskari (3–12 kk), klo 10–10.30 Muskari 1–3-v., klo 10.30– 11.10 Muskari 3–6-v. (ilman vanhempia). Syyskauden hinta on 65 e/lapsi ja 55 e/seuraava sisarus. Ilmoittautumislinkki seurakunnan verkkosivuilla.

Erityisryhmille Näkövammaisten savusauna- ja uintiretki Lohirantaan 30.8. Lähtö klo 13.30 Tikkurilasta, klo 14 Mikonkadun turistipysäkki. Sitovat ilm. 13.8. mennessä. Retken hinta 20 e, oppaat 15 e. Kehitysvammaisten grilli-ilta ja kappelikinkerit Mustasaaressa 31.8. Lautta Hiekkarannantien lauttalaiturista klo 15. Paluu klo 19 lautalla. Retkimaksu 10 e. Sitovat ilm. 15.8. mennessä. Ilmoittautumiset retkille: ysk.diakonia@evl.fi, p. 09 2340 2538.

Tarjolla työnohjausta yrittäjille, johdolle ja ammatinharjoittajille yhteistyössä Helsingin seurakuntien yhteiskunnallisen työn kanssa. Tied. ja ilm. 5.8. mennessä ulla.salo@iki.fi tai p. 040 707 6433.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Ekaluokkalainen saa olla pieni ja iso Kannustava ja vahva vanhempi on lapselle paras ponnistuslauta.

nsimmäisen luokan aloittava lapsi on uuden kynnyksellä. 6–7-vuotiaana lapsen itsetuntemus lisääntyy ja hänelle kehittyy kyky arvioida itseään suhteessa kavereihin. – Lapsi tulee tietoiseksi siitä, että minä olen tällainen ja kaverini on tuollainen. Hän ehkä huomaa, että kaveri osaa joitakin asioita, joita ei itse vielä osaa. Lapsen ajattelu siirtyy konkretiasta siihen, mitä on tilanteiden taustalla ja miten ne vaikuttavat, sanoo erityisopettaja Anne Kuusisto, joka toimii Suomen Sydänliitossa Neuvokas perhe -toiminnan suunnittelijana. Ekaluokkalainen on irtautumisvaiheessa, jossa hän kokee olevansa pieni ja iso. Toisaalta lapsi kaipaa syliin ja toisaalta uhitellaan ja ollaan isoja jo. Lapsi on usein aika epävarma tasapainoillessaan roolien välillä. – Lapsi saa olla pieni ja saa tulla syliin. Mutta on myös kiva, että hän harjoittelee uusia asioita. Hyväksytään molemmat puolet. Kannustava, vahva vanhempi on paras ponnistuslauta, joka kestää lapsen ailahtelut ja antaa aikaa harjoitella taitoja. Nämä vaiheet menevät kuitenkin nopeasti ohi, Kuusisto toteaa. KOULUN ALKAMINEN voi pelottaa lasta. Uusi alku ja koulusta tulevat odotukset jännittävät. Anne Kuusisto kehottaa harjoittelemaan lapsen kanssa tunnetaitoja ennakkoon. – Tunnetaitoja harjoitellaan koko elämän ajan. Koulunsa aloittavalle lapselle nämä taidot voivat olla vielä vaikeita. Tavoitteena on, että lapsi oppii vähitellen tunnistamaan omat

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARI AARNIO

tunteensa, ja hänellä on kyky käsitellä ja sietää niitä. Kuusisto antaa esimerkin tunteiden tunnistamisesta. Hermostuminen on epämääräinen tunne, joka voi tuntua rintakehässä tai vatsassa ja kädet voivat puristua nyrkkiin. – Lasta auttaa, jos hänelle kerrotaan, että nyt sinä taidat hermostua. Silloin lapsi oppii tunnistamaan, mistä tunteesta on kysymys. Tärkeää on,

”

LAPSELLE KANNATTAA OPETTAA KÄRSIVÄLLISYYTTÄ JA SITÄ, ETTÄ EPÄ MIELLYTTÄVIÄ ASIOITA PITÄÄ VAAN SIETÄÄ JA OMIEN TUNTEIDEN JA TYLSISTYMISENKIN KANSSA PÄRJÄÄ. ERITYISOPETTAJA ANNE KUUSISTO

että hermostuessaan lapsi oppii keinoja rauhoittaa itsensä. Kuusisto on huomannut lapsen tyyntyvän, kun ohjaa häntä kiinnittämään huomion hengitykseen. Sitä voi harjoitella vaikka iltaisin. – Kolme pitkää hengitystä laskee sykettä ja stressihormonien erittymistä. Tunnekuohun vallassa lapsi ei tietenkään pysty hengittämään rauhallisesti. Taitoja pitää harjoitella ennakkoon, että lapsi osaa valita viisaammin seuraavalla kerralla. LAPSELLE KANNATTAA lukea, vaikka hän jo itsekin osaisi. Luetun tekstin kuunteleminen on hyvää kouluun valmistautumista. – Samalla kun lukee, voi myös harjoitella tunnetaitoja. Voi pysähtyä jossain kohtaa tekstiä ja miettiä lapsen kanssa, että miltähän tästä pojasta tässä tarinassa tuntuu. Samoin elokuvia tai televisio-ohjelmia katsoessa voi yhdessä opetella tunnistamaan tunteita, selittää Kuusisto. Koulussa eteen tulee myös asioita, jotka eivät ole niin mieluisia. Pitää jaksaa odottaa ja pitää jaksaa tehdä läksyjä, vaikka aina ei huvita. – Lapselle kannattaa opettaa kärsivällisyyttä ja sitä, että epämiellyttäviä asioita pitää vaan sietää ja omien tunteiden ja tylsistymisenkin kanssa pärjää, toteaa Kuusisto. – Koulun alku on jännittävä, mutta kiva vaihe koko perheelle. Myönteistä ilmapiiriä kannattaa vaalia ja kehua lasta uuden oppimisesta. Usko itseen oppijana alkaa muodostua. ■ Kouluun lähtevien siunaamiskirkot pääsääntöisesti ke 8.8. Ks. tarkemmat tiedot rivi-ilmoituksista s. 9–13 tai helsinginseurakunnat.fi.

14 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Lakipalveluja

Palveluja tarjotaan Luotettava ”talkkari-avustaja” 52v. etsii ikäihmistä, joka kaipaa apua arjen pyörittämiseen isossa talossa, jossa asunto ja hieman pihaa koiralle. Suosittelijat löytyy. 0400-939399/Sami Mattojen käsinpesua! 10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin. Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv. Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä.

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Jalkahoidot 40 €. Kotikäynnit 50 €. Puh 040-154 7607

Kangasalantie 2, 00550 Helsinki Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

MYYN HUONEISTOSI, 0400 506079 [A] LKV, 45 v kokemus huoneistot 1,75 % mh:sta A N N E L I VA I N I O RA N TA K Y yksityinen helsinkiläinen anneli.vainioranta@welho.com

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne. MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

Kotiapua ja seuraa ilolla ja pitkällä kokemuksella Kotisiivoukset, Pyykkihuolto, Kotitalousvähennys 50%

Kauppa ja asioimisapu Virkistystoiminta Aina sama tuttu ihminen!

045-78702629

kotihoivailona.fi

Työssäkäyvä 28-vuotias nainen etsii yksiötä tai pientä kaksiota kantakaupungin alueelta. A. Palo: 0504120141

22v, tupakoimaton, HY aloittava naisopiskelija etsii yksiötä pkseudulta. Vastaukset: 0505116323

Työssäkäyvä nuori nainen etsii yksiötä Helsingistä 1.8. alkaen. Kirsi p. 0505601033

Vastavihitty opettajapariskunta etsii vuokra-asuntoa Helsingistä. Hakusessa olisi kaksio tai kolmio Taka-Töölö, Meilahti, Munkkiniemi akselilta. Olemme muuttamassa Helsinkiin töiden perässä ja tarvitsisimme asunnon 1.8. alkaen. Olemme luotettavia ja pitkäaikaisia vuokralaisia. Emme tupakoi eikä meillä ole lemmikkejä. Jos Sinulla olisi tarjota meille vuokra-asunto, ota yhteyttä! 040-8339410/Anni-Sofia Salo.

Nuori aviopari haluaa vuokrata perheystävällisen, edullisen ja pitkäaikaisen 2-3h asunnon hyvillä yhteyksillä Otaniemeen. Savuttomia ja luotettavia. Insinööriopiskelija ja valtion virkamies. Puh. 040-8363095

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Vuokralle tarjotaan

Vuokrata halutaan

Hämeenlinnasta Helsinkiin muuttavat reilut parikymppiset opiskelijat etsivät kaksiota tai kolmiota Helsingin kantakaupungista. Molemmilla luottotiedot kunnossa, opiskelupaikka ja opiskelun ohessa teemme töitä. Molemmat savuttomia, siistejä ja vastuuntuntoisia. Tuomas Jääskeläinen 044 595 9532 tuomas.jaaskelainen1@gmail.com Taavetti Huhtala 045 122 2177 taavetti.huhtala@gmail.com

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Etsin vuokralle kohtuuhintaista yksiötä (väh. 25m2) tai pientä kaksiota Helsingistä, mieluiten kantakaupungista tai sen lähi alueilta. Olen korkeakoulutettu 32 vuotias vakituisessa työ suhteessa oleva tupakoimaton nainen, jolla ei ole lemmikkejä. Luottotiedot kunnossa. Ota yhteyttä! 0451359089.

Vuokralle tarjotaan Itä-Hgin Vartiokylässä tupakoimattomalle yksilöllinen vanhan OKT:n yläkerta n.60 m2 (2h+keittiö). Hyvät liikenneyhteydet, oma sisäänkäynti, 750 €/kk +2 kk takuu. Puh. 045 202 0511.

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Siivouspalveluja Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-2566907 Kotital.väh. Veikko Salonen Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com petriposti@elisanet.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Annetaan vuokralle vasta remontoitu kaunis kaksio 41m2 viides kerros elokuun alusta Kalliossa rauhallisella kadulla.Vuokra 950 e kk. Puh. 040 744 94 35

Myydään Nyt myytävänä hyvässä taloyhtiössä, vehreän kartanopuiston ja Puotilan Kappelin vieressä 3h+rt+k+lasit.parv. 1. asuin krs. Lisätietoja p.050 3305030

Myytävänä kaksio Puotilasta Valoisa ja esteetön 54m2 asunto. 2h+k+kph+p hissitalon 3. krs Hyvät kulkuyhteydet. Luonto ja meri lähellä. Asunto on vapaa ja velaton. Tiedustelut: 040-2573135

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ostetaan OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI.

Kumppanisi elämän käännekohdissa www.fridafamily.fi Avioehto | Edunvalvonta Testamentti | Perintöverotus Perunkirjoitus

Alkukeskustelu veloituksetta 050 466 2135 yhteydenotto@fridafamily.fi FRIDA Perhejuristit

Liisankatu 6, 00170 Helsinki (katutasossa)

Ostetaan Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225 Ostetaan ensiasunnoksi yksiö Etelä-Helsingin alueelta. Lainalupaus löytyy. Eveliina p.0443417484

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

24 h

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

Kansainvälinen konferenssi pe-la 3.-4.8.2018. Puhujina mm. teologeja ja lähetystyöntekijöitä Suomesta ja ympäri maailmaa.

hok-elannonhautauspalvelu.fi

050 347 1555

Avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Osallistumismaksu 70 e. Paikka: Meilahden seurakunnan Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6, Helsinki.

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

Lisäksi avoin iltatilaisuus to 2.8. klo 18 konferenssin aiheista. Mukana konferenssin puhujia. Vapaa pääsy.

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Järjestäjä: RaTas - Kristillisen tasaarvon puolesta ry

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

BUSSIRETKI HELSINGISTÄ

HERÄNNÄISSEURAT

Mitä Raamattu sanoo miehen ja naisen välisestä tasa-arvosta?

PÄIVYSTYS

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Tilaisuuksia KUMPPANEIKSI LUODUT

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

Ohjelma ja lisätiedot: www.ratasyhdistys.com

ke 1.8. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. la 4.8. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kko, Rauhanfoorumin yht. (4.-6.8.), Brandensteinink. 2. pe 10.8. klo 18 Puolimatkan kpli, Aholank.20, Hyvinkää. 11.-12.8. MERIVEISUUT Hangossa: la 11.8. klo 17 alkuseurat Lappohjan kko, Hietaniement.14, kahvit. klo 19 merenrannan iltaseurat, Sjömansro, Satamat.38-40 (Lappohja); grillausta. su 12.8. klo 10 messu Hangon kko, Kirkkomäki 1; tarjoilu ja seurat. ke 15.8. klo 18.30 Hgin Mikaelin, Vantaan ja Sipoon yht.seurat, Östersundomin kko, Kappelit.60, Hki; J.Saari, J.Simojoki, M.Häkkänen. TULOSSA: ke 22.8. Hiidenkiviseurat Klaukkalan kko, N-järvi; ke 29.8. klo 18 7 srk körtti-ilta Hvittorpissa (Masala) Knummi, Espoon h-juhlat 10v.

Lahden Elojuhlille Joutjärven kirkolle la 4.8.2018 Lähtö: Kiasman pysäkiltä klo 9.45 Paluu: la noin klo 21.30 Matkan hinta: 40 e (Hki-Joutjärvi-Hki) Ilm.: Helsingin Raamattukoululle viimeistään 2.8. toimisto@helsinginraamattukoulu.fi puh. 040 512 6612 tai 09 496 175 Lisätietoja ohjelmasta: www.helsinginraamattukoulu.fi

Tervetuloa!

Helsingin Rauhanyhdistys

hok-elannonlakipalvelu.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Myrskyläntie 22

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Pe 3.8. klo 19 Suomenlinnan kirkko, kesäseurojen lauluilta La 4.8. klo 18 Tuomiokirkko, viikkomessu Su 5.8. klo 14, 15.30 ja 18 kesäseurat

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Seurat lauantaisin ja sunnuntaisin klo 18. Tervetuloa.

Hammashoitoa Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Kaikki hautakivialan työt

www.bremerinhautakivi.fi

Veloitukseton arviointi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

BREMERIN KIVI

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Rakennusala Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita! Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Tiesitkö että...

Kuolin ilmoitukset ja kiitokset seurakunta lehdessä

Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

Ota yhteyttä ilmoitus myyntiin

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein.

Edulliset remontit!

24 h

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

Juha Kurvinen, 040 541 5787 Janna Laiho, 050 374 8174 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi

16 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Onko yhteisöllisyys vastaus nälkään? PÄÄKAUPUNKISEUDULLA HALUTAAN korvata ruokajonot yhteisaterioilla. Tutkijoiden mukaan ruoka-avun uudistamisen riskinä on, että apu ei enää tavoita niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat, ja avuntarvitsijat eristetään omaksi köyhien joukoksi. Jaan saman huolen. Uusia malleja vähävaraisten auttamiseen etsitään yhteisöllisyyden lisäämisestä, mutta köyhyyden vähentämisestä ei puhuta vakavasti. Valitettavasti monilta yhteisöllisyyttä ajavilta köyhyysteoreetikoilta puuttuu kokemusasiantuntijuus. Siksi se, millaista hätää ja avuntarvetta leipäjonoissa on, ei ole heille kunnolla avautunut. Leipäjonoissa on hyvin monenlaisista tilanteista ja taustoista tulevia ihmisiä. Niitä, jotka tarvitsevat yhteisöllisyyttä tai yhdessä tekemistä, on murto-osa. Monet leipäjonojen asiakkaista ovat täysin syrjäytyneitä. Lähes ainoa, mihin he kykenevät, on jonoon tuleminen. Nämä ihmiset tarvitsevat auttajia. Yhteiskunnan on tuettava näitä auttajatahoja. Tarvitsemme kansallisen köyhyyden poistamisohjelman ja sosiaaliturvauudistuksen. Niitä odotellessa kaikkien keinojen vähävaraisten auttamiseksi pitää olla sallittuja. Uudet hankkeet, yhteiset pöydät ja keskusvarastot, ovat huomattavasti kalliimpia kuin nykyiset kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Parempi olisi antaa järjestöille tukea ja tiloja. Antero Laukkanen Hyvä Arki ry, puheenjohtaja, kans.ed. Espoo

Adagio g-molli ei ole Albinonin sävellys

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? ANDREW CABALLERO-REYNOLDS / AFP / LEHTIKUVA

Hannu Ihalainen seurakuntaneuvoston jäsen Helsingin Mikaelin seurakunta

Piispa ja sananvapaus törmäsivät Helluntaipastorit Chris Wolford ja Randy Brandon nauravat, kun heidän kollegansa David Culbertson pitelee onnistuneesti kalkkarokäärmettä ”käärmeseurakunnan” jumalanpalveluksessa Länsi-Virginiassa Yhdysvalloissa. Helluntailaisissa käärmeseurakunnissa tulkitaan kirjaimellisesti Markuksen evankeliumia, jossa Jeesus sanoo seuraajilleen: ”Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: Minun nimissäni he ajavat pois pahoja henkiä. He puhuvat vierailla kielillä. He tarttuvat käsin käärmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä.” Käärmeseurakuntien jumalanpalvelusmenoihin kuuluvat käärmeiden käsittely, myrkyn juominen ja itsensä tuleen sytyttäminen. Myrkkyyn on vuosien varrella kuollut useita kymmeniä seurakuntalaisia.

SIUNAUSTILAISUUKSISSA TAI muistotilaisuuksissa soitetaan usein Adagio g-mollissa, ja ohjelmalehtisessä säveltäjäksi mainitaan Tomaso Albinoni. Se on virhe, sillä Adagio on Remo Giazotton sävellys, jonka Giazotto sanoo pohjautuvan toisen maailmansodan Dresdenin pommituksien jälkeen kirjaston raunioista löytyneeseen Albinonin basso-osaan. Giazotto ei koskaan vienyt julkaistavaksi tätä basso-osaa, eikä siitä ole merkintää Saksin maakuntakirjastossa, jossa on luettelo Albinonin julkaisemattomista teoksista. Giazotto julkaisi ja hankki tekijänoikeudet itselleen vuonna 1958. Pitäisikö siunaustilaisuuksien ohjelmaan tulla sävellyksen otsikoksi Remo Giazotto: Albinonin Adagio? Nämä italialaiset säveltäjät elivät eri aikakausilla; Tomaso Giovanni Albinoni 1671–1751 ja Remo Giazotto 1910–1998.

Sarjassa näkee, miten sujuvasti ja raadollisesti ihmiset vaihtavat "leiriä" ja osaavat eläytyä uusiin rooleihin. Tämä voisi hyvin kuvata vaikka nykypäivän Suomea. "Kaikkihan me olemme aina Pridea kannattaneet!" Joillakin on kyky aistia muutos ja asettua sen kärkeen. Yleensä mielipide muuttuu siihen suuntaan, missä on valtaa ja rahaa. Tyhmähän se on, joka heittää verkkonsa veteen, jossa ei ole kalaa. Tällaista tämä elämä on. Aatteet vaihtuvat ajassa ja samoin lipun värit, mutta käyttäytymisen dynamiikka säilyy samana, onhan ihminen laumaeläin. Joka Pride-viikolla kävi Helsingin keskustassa, varmaan huomasi tämän. Jos ei huomannut, sitten tuli hyväksikäytetyksi.

"Kaikkihan me olemme aina Pridea kannattaneet!"

Mikä on kirkon kanta Israeliin?

TELEVISIOSSA NÄHTIIN kesällä laadukas saksalainen sarja nimeltään Tannbach. Ohjelmaa sijoittuu toisen maailmansodan päättymiseen pienessä Tannbachin kylässä vuonna 1945.

KIRKOLTA VOISI odottaa selvää näkemystä kristittyjä mietityttävään Israel-Palestiina-konfliktiin. Israelin yli 3000 vuoden historia ja side maahan on tunnustettu totuus. Salomon rakensi ensimmäisen temppelin Arau-

Tapani Mäkinen

Kansainliiton sopimukset siirtyivät 1945 YK:lle sitovina ja sellaisinaan (päätöslauselma 80). Silti vuonna 1947 YK esittikin uuden suunnitelman, jossa Israelille jäi vain 1/7:n suuruinen epämääräinen alue. Israel julistautui itsenäiseksi 1948. Hetki sen jälkeen arabit julistivat ”pyhän sodan” ja hyökkäsivät kuuden arabivaltion voimalla Israeliin. Loppu on lähihistoriaa. Israel on selvinnyt seuraavistakin sodista ja hallitsee nyt suunnilleen vuoden 1922 suunnitelmaa vastaavaa aluettaan. Israelia syytetään alueen pakolaisongelmasta, mutta totuus on toinen. Johtajiensa vaatimuksesta 700 000 arabia lähti maasta 1948 ”pyhän sodan ajaksi” ympäröiviin arabimaihin. Heidät asutettiin ”väliaikaisesti” leireihin. Edelleen jatkuva pakolaisten kurjuus on siis arabien omien johtajien aikaansaamaa. Useimmissa arabimaissa ”palestiinalaisilta” evätään kansalaisuus, ja he joutuvat jopa syrjityiksi. Tuolloin myös arabivaltioissa asuneiden juutalaisten oli lähdettävä kodeistaan. Siitä ei vain puhuta mitään. Mitä kirkko sanoo?

Olli Pesola Helsinki

nan puimatantereelle Jerusalemin viereen, Herodes viimeisen. Moskeijat siellä ovat tuoretta historiaa. Toinen vaiettu totuus on tämä: Arabeja alueella on aina ollut, mutta Palestiina-nimistä maata, kansaa, etnistä ryhmää, kulttuuria tai kieltä ei ole koskaan ollut olemassa. Roomalaiset nimesivät Israelin Palestiinaksi tuhottuaan Jerusalemin ja ajaakseen juutalaisten muistonkin maasta. Se on pilkkanimi muinaisten philistiniläisten mukaan. Viesti juutalaisille oli, etteivät nämä kuulu sinne, vaan ovat muukalaisia kuin filistealaiset. Valtaosa arabeista tuli alueelle vuoden 1882 jälkeen ympäröivistä maista, pääosin Egyptistä ja Saudi-Arabiasta, samoihin aikoihin kuin juutalaisten paluu maahan laajemmin alkoi. Balfourin julistuksesta 1917 lähti kehitys alueen jakamiseksi Kansainliiton johdolla. Juutalaisten historiallinen yhteys maahan tunnustettiin. Heille määritelty alue kutistui lopulta kahteen seitsemäsosaan, kun 5/7 osoitettiin arabeille ja nimettiin Trans-Jordaniaksi. Israel hyväksyi sen 1922, arabit eivät, vaikka silloin perustettiin kolme muutakin arabivaltiota: Irak, Syyria ja Libanon.

PIISPA TEEMU Laajasalo kysyi Kotimaa-lehdessä (7.6.), onko pääkaupunkiseudun seurakuntien kustantaman Kirkko ja kaupungin journalistinen linja ja sananvapaus uskottavaa, ja olisiko syytä valita tilattavien lehtien tapaan yksityinen kustantaja. Kirkko ja kaupunki jaetaan kaikille seurakuntien jäsenille. Se on seurakuntalehti, jonka tehtävänä on vahvistaa seurakunnan jäsentietoisuutta, kirjoittaa uskoon, oppiin, kasvatukseen sekä seurakuntien toimintaan liittyvistä kysymyksistä. Kirkko ja kaupungin eläkkeelle jääneen päätoimittajan Seppo Simolan mielestä Laajasalo sorkkii sananvapautta (K&k 21.6.). Simola ei tyytynyt perinteisen seurakuntalehden tekemiseen, vaan julisti lehtensä vallankäyttäjien vahtikoiraksi ja sananvapauden esitaistelijaksi. Journalistisen linjan vaalijana Simola ei siedä lainkaan piispansa kommentteja. Kirkolliset vallankäyttäjät, joihin Simola itsekin aikanaan kuului, tarvitsevat omat vahtikoiransa. Onko seurakuntayhtymän kustantama seurakuntalehti juuri tähän paras valinta? Laajasalon kysymys oli oikea ja Simolan purkaus aiheeton. Seurakuntien viestintä kuuluu piispalliseen kaitsennan piiriin. Seurakuntalehti on osa seurakuntien viestintää. Kirkko ja kaupungin journalistinen linjavalinta merkitsee astumista vapaasti tilattavien kirkollisten lehtien tontille. Näitä ovat esimerkiksi Kotimaa ja Sana. Kilpailuympäristössä verorahoilla kustannettu Kirkko ja kaupunki on markkinahäirikkö. Veikko Pöyhönen Kallion seurakunnan jäsen Helsinki