Kirkko ja kaupunki 2018 13 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

19.7.2018 kirkkojakaupunki.fi

A4 Suomen suurin kirkkohanke etenee Tikkurilassa B1 Eläinten kohtelu huolestuttaa riparilaisia

n a d i a i Yl ja taitoa Keppariharrastus vaatii voimaa

B 8

RUNOILIJA UUNO KAILAS (1901–1933)

Mutta vauvan hiusten tuoksu. Se miten hän puristi kätensä sormeni ympärille. Se oli kuin rohtoa. Sain edes hetkeksi lakata ajattelemasta. Eläin minussa otti vallan. JENNY OFFILLIN ROMAANISTA SYVIEN POHDINTOJEN JAOSTO. GUMMERUS 2018.

Iankaikkisesti

Salaperäinen on kehto keinuessaan; siinä tuuditellaan tulevaisuus. Siinä odottavat kapaloissaan kaikki voimat, kaikki tapahtumat, kaikki viattomuus, kaikki synnit, koko mystillinen ihmiselo.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018 Sallikaa lasten tulla luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaisensa on Jumalan valtakunta. Totisesti, joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse. LUUKKAAN EVANKELIUMI 18:16–17

Rukous

Pääkirjoitus

Digiaika syrjäyttää YHTEISKUNTAA ON päätetty kehittää digitaalisten palveluiden ehdoilla. Tämä on väistämätön kehityskulku. Mutta onko tarkoitus syrjäyttää satoja tuhansia suomalaisia entistä pahemmin yhteiskunnan ulkopuolelle? Kävin pankissa, jossa salin täysi ihmisiä odotti pääsyä asiakaspalveluun. Yksi asiakkaista oli vanhus, joka lopulta pääsi tapaamaan pankkivirkailijaa. Kaikille muille jonottajille kävi selväksi, että vanhus ei ymmärtänyt, mistä puhutaan. Virkailija kyllä yritti auttaa.

”

Saan tekstiviestin, jossa on allekirjoituksena Ystävä. Sydämeni hypähtää, sillä tämä on minulle aivan uusi asia. Elämässäni on ensimmäistä kertaa ihminen, joka haluaa oikeasti olla ystäväni. Tätä olen rukoillut lukuisia kertoja istuessani yksin kotona, ainoana seuranani tietokone. Nyt on vahva tunne siitä, että täytyy olla joku, joka näkee meidät.

NETTIYHTEISKUNNASTA SYRJÄYTYMINEN lisää yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta. Tähän kannattaisi kirkossakin kiinnittää enemmän huomiota, sillä kirkon tehtävä on pitää ääntä niiden puolesta, joita ei muuten kuulla. Usein digiyhteiskunnasta syrjäytyvät ovat juuri niitä, joita diakoniatyö päivittäin kohtaa. Vapaaehtoisia digineuvojia on muun muassa Helsingin kaupungilla ja HelsinkiMissiolla, mutta heitä tarvitaan lisää. Myös kirkko voisi tarjota tässä uuden kanavan vapaaehtoisille auttajille. PAULI JUUSELA

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin uutispäällikkö pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Kuuntele karheita kelttirukouksia

MARI AARNIO

KUKA TAHANSA meistä voi elämässään joutua tilanteeseen, jossa ei pystykään hoitamaan asioitaan tietoyhteiskunnan keinoin. Näin voi käydä esimerkiksi vamman tai sairauden seurauksena. Sähköiset palvelut edellyttävät sitä paitsi hyvää luku- ja kirjoitustaitoa, eikä kaikilla sitä ole.

ISTOCK

MITÄ JOS tämäkin konttori suljetaan niin kuin ennen pitkää käy? On paljon ihmisiä, jotka eivät osaa hoitaa asioiNETTIYHTEISKUNNASTA taan verkossa, joilla ei ole tietokonetta SYRJÄYTYMINEN LISÄÄ tai joiden sormet eivät pysty käyttäYKSINÄISYYTTÄ JA mään älypuhelinta, vaikka sellaiseen TURVATTOMUUDEN olisi varaa. TUNNETTA. Pääkaupunkiseudulta on päätetty sulkea kolme Kelan konttoria. Perusteena on asiakaskäyntien vähäisyys. Toki voidaan kysyä, onko esimerkiksi Vantaan Hakunilan Kelan 300–500 asiakasta viikossa vähän. Päätöksiä tehtäessä ei näköjään ole niin väliä, että osa Kelan asiakkaista ei kykene asioimaan netissä eikä kaikilla ole varaa edes bussimatkaan. Seurakunnan diakoniatyö on syystä huolissaan heistä.

Konkreettisissa ja arkisissa kelttiläisissä rukouksissa Jumala tulee vastaan luonnossa. Kuuntele tunnelmallisia rukouksia ääneen luettuina: kirkkojakaupunki.fi/ kaunismaailma

Kirkko ja kaupunki VANTAA 19.7.2018

numero 13

Seuraava lehti ilmestyy 16.8. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Miksei seurakunta voisi tarjota pyhäkoulua kesälläkin?” Lastenhoitaja Saija Paasto, 44, on vetänyt pyhäkouluja yli 20 vuoden ajan. TEKSTI TARMO YLHÄVUORI KUVA ESKO JÄMSÄ

Mistä tuli idea kesällä järjestettävään Lastenkirkkopyhäkouluun? – Seurakunnan vapaaehtoinen Oili Alanko oli tutustunut taloyhtiössään kahteen lapseen. Hän näki heidät keväällä kirkolla pyhäkoulussa. Oili jäi pohtimaan sitä, miksei seurakunta voisi tarjota pyhäkoulua kesälläkin. Vantaankosken seurakunnassa innostuttiin ajatuksesta, joten olen vetänyt pyhäkoulua Oilin kanssa kesäkuun alusta lähtien. – Pyhäkoulussa on kaksi aikuista vetäjää, sillä paikalle voi tulla yli 4-vuotiaita lapsia ilman vanhempia. Esimerkiksi yksi poika haluaa tulla joka kerta pyhäkouluun yksin. Se on hänelle omaa aikaa. Hän on aika itsenäinen, vaikka onkin vasta 4-vuotias.

Miten päädyit vapaaehtoiseksi vetämään pyhäkoulua? – Aloin pitää pyhäkouluja rippikoulun jälkeen. Olen siis vetänyt pyhäkouluja samassa seurakunnassa yli 20 vuotta. Ensimmäiset vuodet olin apuopettajana kerhohuoneistossa Koskikujalla. Sen jälkeen olen vetänyt pyhäkoulua Myyrmäen kirkossa. – Lasten määrä on vähentynyt vuosien varrella pyhäkoulussa. Nyt kesällä ei ole välillä tullut yhtään lasta. Parikymmentä vuotta sitten osallistujia saattoi olla parhaimmillaan 15. Lapsilla on ehkä nykyään muuta tekemistä kuin pyhäkoulu, sillä osa harrastuksista alkaa aikaisin sunnuntaiaamuisin.

Miten Lastenkirkkopyhäkoulu eroaa tavallisesta pyhäkoulusta? – Ei oikeastaan mitenkään. Seurakunta on vetänyt Lastenkirkko-vierailuja päiväkodeissa jo parinkymmenen vuoden ajan. Ne muistuttavat hyvin paljon pyhäkoulua. Sama nimi on otettu käyttöön myös perinteisessä pyhäkoulussa. Lastenkirkolla on myös oma sivustonsa verkossa. Sieltä löytyy monenlaista puuhaa lapsille.

Mitä pyhäkoulussa tehdään? – Aloitamme laulamalla Ristinmerkki-laulun. Siinä siunataan ajatukset, tunteet ja kätten teot. Samalla oppii myös ristinmerkin teon. Pyhäkoulussa keskitymme Raamatun kertomuksiin, joita havainnollistamme esimerkiksi käsinukkejen avulla. Lopussa on aikaa leikkiä, piirtää tai vaikkapa muovailla.

”

ILTARUKOUS EI OLE VAIN PERINNE, VAAN ELÄMÄNTAPA.

Millainen on iltarukouksesi? – Iltarukoukseni on Levolle lasken, Luojani. Vanhempani opettivat sen minulle, kun olin lapsi. Iltarukous ei ole vain perinne, vaan elämäntapa. Koen saavani siitä turvaa ja siksi olen opettanut rukouksen myös pyhäkoulussa. Teimme viime syksynä rukouskortteja, joissa oli erilaisia iltarukouksia. Lapset saivat viedä kortit kotiinsa ja tutkia siellä niitä tarkemmin. ■ Lastenkirkko-pyhäkoulu sunnuntaisin heinäkuun ajan klo 15–16 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Pyhäkoulu on maksuton, eikä se vaadi ennakkoilmoittautumista. Sisäänkäynti kirkon leikkikentän vierestä H-ovesta.

Saija Paaston mukaan pyhäkoulussa on aikaa leikkiä. Kesällä voidaan olla myös ulkona.

4 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

1700

vantaalaisnuorta käy rippikoulun tänä vuonna. SIRPA PÄIVINEN

Taiteilija Risto Vihunen lahjoitti ison kokoel man ikoneita ja ortodoksista esineistöä kirkkomuseon Riisaan.

Vilhusen ikonikokoelma Kuopioon Vantaalainen taiteilija ja keräilijä Risto Vilhunen on vuosikymmenten aikana kerännyt lähes 900 esineen kokoelman ikoneita ja muuta ortodoksista esineistöä. Nyt kokoelma siirtyy testamenttilahjoituksena Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiölle. Suurin osa lahjoituksesta päätyy kirkkomuseo Riisaan Kuopioon. Alun perin kokoelma oli lahjoitettu Vantaan kaupunginmuseolle, mutta yhteistuumin Vilhunen ja kaupunginmuseo päättivät kokoelman luovutuksesta Riisalle. Suurin osa Vilhusen kokoelmasta on metalli-ikoneita, joita on arviolta 600–650. Kokoelma on ainutlaatuinen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Se sai alkunsa kolmiosaisesta matkaikonista, jonka Vilhusen isä toi mukanaan sodasta. Vanhin ikoni on 1500-luvulta.

Kela lakkauttaa Hakunilan toimipisteensä Kela lopettaa syyskuussa kolme konttoria pääkaupunkiseudulla. Yksi niistä on Vantaan Hakunilan toimipiste, jossa asiakkaita on ollut viikoittain 300–500. Kelan pääkaupunkiseudun asiakaspalveluyksikön johtajan Matti Kujalan mukaan Hakunila päätyi lakkautettavien listalle, koska Tikkurilan konttori on niin lähellä samoin kuin Koivukylän palvelutori. Hakunilan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Liisa Juusela on tilanteesta huolissaan. Kelan toimipaikan lopettaessa Hakunilasta viedään jälleen yksi tärkeä palvelu pois. Hänen mukaansa Kelan piste oli tarpeellinen ihmisille, jotka eivät osaa tai kykene käyttämään nettiä. Nyt he joutuvat menemään Tikkurilaan eikä osalla ole varaa edes bussimatkaan. Sairaudet, kuten masennus tai liikuntarajoitteet, voivat tehdä asioiden hoitamisesta kauempana vaikeaa, sanoo Juusela.

Allianssi pitää kulut kurissa Tikkurilan kirkko on lähivuosien suurin kirkollinen rakennushanke. Se vilisee uudissanoja kuten palvelumuotoilu ja iterointi.

TEKSTI HANNU KUOSMANEN KUVAT ARKKITEHTITOIMISTO OOPEAA

ikkurilan uuden kirkon suunnittelussa ja rakentamisesta ei haluta uutta Iisakin kirkkoa tai Länsimetroa. Kustannukset ja aikataulut halutaan pitää kurissa uudella projektiallianssimallilla, jota on yleensä sovellettu suuriin väylä- ja infrarakentamisen kohteisiin. Rakennusalallakin vielä uusi malli on nyt tulossa myös pienempiin kohteisiin. Kirkon rakennushankkeissa sitä on jo käytetty Espoonlahden kirkon peruskorjauksessa. Tikkurilan lisäksi sitä sovelletaan myös tuhopoltossa tuhoutuneen Ylivieskan kirkon uudelleen rakentamisessa. ALLIANSSIN IDEA on siinä, että rakentamisen kaikki osapuolet ovat mukana heti alusta asti ja sitoutuvat yhdessä sovitun kustannusarvion ja aikataulun toteuttamiseen. Kun kaikki tuovat oman asiantuntemuksensa mukaan jo suunnitteluvaiheessa, saadaan muutoksille ja eri tarpeille heti realistinen hintalappu ja aikataulu. Tikkurilassa uuden kirkon suunnittelu on ollut vauhdissa jo pitkään, vaikka yhtään kaivinkoneen kauhaisua ei tontilla ole vielä nähty. Allianssin johtoryhmässä rakennuttajaa eli Vantaan seurakuntayh-

tymää edustava Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast sanoo, että hankkeen suunnittelussa lähdettiin alun perin etsimään mallia, jolla hinta, aikataulu ja toteutuksen laatu saadaan pysymään hallinnassa. – Tiesimme että hanke on poikkeuksellisen hankala, koska siinä on monta osapuolta ja tiukka budjetti. Siksi halusimme mukaan ulkopuolisen yrityksen, joka teki systemaattisen analyysin siitä, miten suunnittelu ja rakentaminen on järkevintä toteuttaa, Silvast sanoo. Rakennuttajakonsultiksi valikoitui helsinkiläinen Boost Brothers Oy, joka on erikoistunut erityisesti allianssi-elinkaari-mallin hyödyntämiseen. Yrityksen johdolla hankkeen suunnittelusta vastaa allianssin johtoryhmä, joka on nyt toiminut reilut puoli vuotta, vaikka varsinaista rakentamispäätöstä ei ole vielä edes tehty. Allianssin muita osapuolia ovat rakennuttajan eli seurakuntayhtymän lisäksi uuden kirkon suunnittelija arkkitehtitoimisto OOPEAA ja rakentajaksi valittu Lujatalo Oy. ALLIANSSIN LISÄKSI Tikkurilan kirkkohanke vilisee muitakin uudissanoja. Yksi on palvelumuotoilu, jonka avulla toimitiloista ja toiminnoista pyritään saa-

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tikkurilan kirkko tulee keskelle ihmisvirtoja kävelykaduksi muuttuvassa keskustassa ja hallitsee koko kirkkokorttelin torinäkymää.

ti arvio siitä, mitä se tulee maksamaan. Kaikki tietävät, että kaikilla muutoksilla ja suunnittelulla on hintalappu.

Kirkkosalissa on perusmuodossaan 255 istumapaikkaa, mutta se laajennettavissa kolmessa osassa kaikkiaan 400 paikan tilaksi.

maan mahdollisimman hyvin käyttäjien todellisia tarpeita palveleva kokonaisuus. – Kirkko sijaitsee keskellä ihmisvirtoja. Palvelumuotoilun avulla pyrimme lisäämään kirkon jäsenten kohtaamisia, asioinnin sujuvoittamista ja tarjoamaan myös tilojen osalta sisällöllisesti jotain, mikä lisää vuorovaikusta ja saa ihmiset kiinnostumaan, Silvast sanoo. Yhtenä luonnollisen vuorovaikutuksen tekijänä voisi Silvastin mielestä olla esimerkiksi katutasoon aukeava kirkon kahvila. Se ei olisi mikä tahansa kahvila vaan paikka, jolla nimestä ja toiminnasta vastaavasta yrittäjästä alkaen olisi selkeä yhteys seurakunnalliseen maailmaan. Muita palvelumuotoilun avulla kehitettäviä kohteita ovat lapsiperheille suunniteltu Pienten paikka sekä yhteinen ”yhden luukun palveluspiste”, jonka kautta avautuvat kaikki seurakunnan tarjoamat palvelut. VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYSTÄ allianssimallissa korostaa myös hankekehityspäällikkö Niila Aunio, joka toimii kirkon rakentajan Lujatalo Oy:n edustajana ja esittelijänä allianssin johtoryhmässä. Aunio johtaa myös hanketta käytännössä suunnittelevaa projektiryhmää. – Hanke on haastava ja mielenkiintoinen, koska sille ei oikein ole ollut vertailukohtaa. Lähtökohtana on ollut budjettiraami ja muutamalla ranskalaisella viivalla hahmoteltu tilaohjelma. Allianssin tärkein pointti on Aunion mukaan käyttäjien toiveiden ja tiloihin suunnitellun toiminnan arviointi. Vasta sen pohjalta voidaan päättää, mikä on tärkeää, ja rakentaa tilaohjelma, joka toimii nyt ja myös tulevaisuudessa. Yksi keskeinen, jo ennen allianssin perustamista, tehty päätös oli tilaohjelman mitoitus. Nykyisiin purettaviin tiloihin verrattuna uudesta kirkon ja muiden tilojen kokonaisuudesta tulee pinta-alaltaan kaksi kertaa pienempi, mutta monikäyttöisempi. Esimerkiksi kirkkosaliin tulee vain 255 istumapaikkaa, mutta se on mahdollista laajentaa kolmessa osassa kaikkiaan 400 paikan suuruiseksi. Kirk-

kosalin lisäksi rakennukseen tulee Tikkurilan seurakunnan ja ruotsinkielisen seurakunnan muita tiloja, Vantaan seurakuntien yhteinen palvelukeskus sekä esimerkiksi perheneuvonnan ja seurakuntayhtymän hallinnon uudet tilat.

”

KOKO PROJEKTIN TÄHTÄYSPISTE ON ADVENTTI 2020, JOLLOIN TIKKURILAN UUSI KIRKKO ON TARKOITUS VIHKIÄ KÄYTTÖÖN.

ALLIANSSITYÖSKENTELYYN LIITTYY myös toinen uusi muotisana eli iterointi. Nyt ei puhuta hallitusohjelmasta vaan iteroinnin siitä merkityksestä, että ongelmia käydään projekti- ja johtoryhmissä läpi toistuvasti niin kauan, että lopulta löytyy kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Käytännössä toiminta tarkoittaa sitä, että suunnittelun eri osa-alueita edustavat alaryhmät kokoontuvat joka tiistai omaan bigroomiksi nimettyyn tilaansa esittelemään aikaansaannoksiaan. Niistä tärkeimmät asiat viedään kerran kuukaudessa päätettäväksi allianssin johtoryhmään. Tikkurilan kirkkohanke etenee nyt siten, että eri osa-alueiden suunnittelu jatkuu vielä syksyyn. Lopullinen päätös rakentamisesta ja tilaohjelmasta ajoittuu elokuulle, nyt kun alueen kaavamuutos on kaupunginvaltuustossa vahvistettu. Tikkurilan kirkon kustannusarvio on 21,3 miljoonaa euroa. Se on lähivuosien suurin kirkollinen rakennushanke Suomessa. Koko projektin tähtäyspiste on adventtina 2020, jolloin Tikkurilan uusi kirkko on tarkoitus vihkiä käyttöön. ■

AUNIO KOROSTAA, että eri osapuolia edustavan projektiryhmän tehtävä on luoda hankkeelle konkretia. Tässä prosessissa suunnittelija, rakentaja ja käyttäjän eri osa-alueiden edustajat tuovat hankkeeseen budjettiraamin sisälle omat reunaehtonsa. % – Reilun puolen vuoden aktiivisen 3.8. asti toiminnan jälkeen olemme löytäneet Massiivipuiset sängyt ovat kestäviä ja ekologisia. Värit: luonnonkoivu, pähkinä, luonnoksen, jota nyt seurakuntayhtypyökki, valkoinen ja wenge. Meiltä myös Seniori-sänky (leveys 80 tai 90cm), johon saa matalat tai korkeat jalat, moottoripohjan, nousutuen, turvalaidat, män hallinnossa käydään läpi kaikkien hygieniapatjat, apupöydän pyörillä ja lukollisen yöpöydän. Tervetuloa! hankkeessa mukana olevien kanssa. Allianssi on juuri oikea tapa tehdä täl396€ (466€) 90x200 www.s op e . f i + nousutuki, turvalaidat laisia haastavia hankkeita, jossa käySENIORI täntö muovautuu vasta siinä vaiheessa, kun kaikki haasteet tuodaan pöytään ja konkretisoidaan, Aunio sanoo. Omasta roolistaan rakentajan edustajana Aunio toteaa, että hänen tehtävänsä on tuoda suunnitteluun tieto ja 352€ (414€) 90x200 kokemus siitä, mitä rakentaminen oiKOLI 417€ (491€) 120x200 Alessa -30-50% keasti on. Samaa korostaa myös Sil417€ (491€) 160x200 vast: kun kaikki osapuolet ovat alus453€ (533€) 180x200 Sohvia ja tasoja! ta asti mukana, johtaa se tarkempaan Malmin raitti 17, Helsinki kustannustietoisuuteen. p. 09 669 663, makasiini@sope.fi – Esimerkiksi jos seinää siirretään, Myymälä avoinna ma-pe 10-18 pystytään kertomaan varsin nopeas-

Kotimaiset koivusängyt -15

6 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

itä biisiä ei pitänyt tehdä. Mutta kun Milana Misic, 47, sai luettavakseen vanhoja, itsestään kirjoitettuja papereita lastensuojelusta Aikoja sitten -kappale vain syntyi. – Minulle tuli tunne, että haluan tehdä laulun äidille. Laulu kertoo siitä, että olen käsitellyt lapsuuteeni liittyvät asiat ja kaikki on okei. Niiden yli on päästy. Niin kauan kuin minussa henki pihisee, laulan äidin lauluja, mutta tietenkin haluan esittää myös omaa musiikkiani. Viime vuoden Milana on musiikin tekemisen lisäksi keskittynyt kirjan tekoon. Merja Asikaisen Milana – Elämäni Laila Kinnusen tyttärenä ilmestyi keväällä. – Kirjan tekemisprosessi oli hyvin raskas sekä henkisesti että fyysisesti. Tarina voisi olla minkä tahansa julkkisperheen tarina. Se kertoo siitä, mitä tapahtuu lapselle, kun aikuiset käyttävät alkoholia väärin. Miten lapsi selviää, menee eteenpäin ja elää omaa elämäänsä, Milana kertoo. ALKOHOLISTIPERHEESSÄ kasvaneena Milana Misic tietää, mitä se tekee lapsen itsetunnolle ja tunne-elämälle. Miten se näkyy myöhemmin elämässä, kun tavallisesta perhe-elämästä ei lapsena ollut varmuutta. Milana asui äitinsä vanhempien luona. Siellä asui myös äidin kaksi aikuista veljeä. – Lähtökohdat olivat heikot, ja perheessämme korostettiin, ettei kukaan voi olla äitiä parempi. Häntä rakastettiin ja hänen alkoholin viemää kohtaloaan surtiin paljon. Milanan mielestä hänen suurin ongelmansa ei kuitenkaan ollut äidin alkoholinkäyttö, vaan enojen juominen ja humalainen rähinöinti. Tyttö eli sekasorrossa, vaikka mummi ja vaari huolehtivat hänestä. Pieni tyttö mietti, minne hän joutuu, jos he kuolevat. – Elin ympäristössä, jossa minulle tuli selväksi, etten minä kuitenkaan ole kaikista tärkein kenellekään. Koin rakkaudettomuutta, vaikka mummi sanoi tuhannesti, että hän rakastaa minua yli kaiken. Sanat eivät riittäneet, koska kaikki oli niin sekavaa. Pohja oli hatara. Minulle jäi ikuiseksi ajaksi fiilis, voiko minua kukaan rakastaa oikeasti, kun ei kukaan silloinkaan rakastanut tarpeeksi. AIKUISENA MILANA MISIC on ymmärtänyt, että hänen ympärillään olleet ihmiset olivat omissa elämissään niin ongelmissa, etteivät he pystyneet huomaamaan lapsen tarpeita. – Pieni lapsi tarvitsee miljoona prosenttia rakkautta, sata ei riitä. Heikko itsetunto voi aiheuttaa sen, että lapsi ajattelee vielä aikuisena, ettei hänestä ole ihmisenä mihinkään. Hän voi ajautua vääränlaisiin porukoihin, kun kokee, ettei juuri hänelle ole tarjolla parempaa. Pienenä Milana kysyi vaarilta, miksi hänen elämänsä oli sellaista. Kumpaakaan vanhempaa ei paljon näkynyt ja lähellä olivat enot, joita hän pelkäsi. Milana muistaa, kun vaari usein sanoi, että on olemassa Taivaan Isä,

vin vakavista asioista mummin ja vaarin kanssa. He olivat minulle todella suuri turva. Milana kirjoitti päiväkirjaa. 10-vuotiaana hän kirjoitti siihen näin: ”Kiitän sinua, että elämä on voinut olla näinkin kivaa, mutta pyydän tätä nyt erityisen paljon: rakas Taivaan Isä, paranna äiti, yritä parhaasi mukaan.”

”

VOIKO MINUA KUKAAN RAKASTAA OIKEASTI?

MILANA MISIC SANOO, että hänellä kävi mieletön tuuri. Hänen ympärillään oli lapsena paljon ihmisiä myös sanomassa, että rakenna oma elämä. – Minulle tuli pienenä uho, että määrään itse elämääni. Johtoajatukseni oli, että olen hyvin kunnollinen ja pyrin täydellisyyteen. Olin tosi kiltti. En halunnut tehdä mitään väärää. Täydellinen elämä ei Milanalla liittynyt materiaan vaan ihmissuhteisiin. – Karsin jo nuorena seurastani ihmiset, jotka olivat minun mielestäni sekavia, pelottavia, aggressiivisia tai käyttäytyivät oudosti. En halunnut olla missään tekemisissä sellaisten kanssa. En edelleenkään halua sekasortoa elämääni. Sillä tavalla olen tehnyt elämästäni täydellisen. Milana pääsi optikkokouluun 23-vuotiaana ja itki onnesta. Hän oli juuri mennyt naimisiin ja päätti, että nyt alkaa uusi elämä. Jo opiskeluaikana tutut muusikot ottivat kuitenkin Milanaan yhteyttä, mutta hän halusi opiskella rauhassa. Levyn tekeminen alkoi vuoden 1999 alussa, heti sen jälkeen, kun Milana oli valmistunut. – Levy ilmestyi vuonna 2000 kesällä. Äiti kuoli lokakuussa. Ja rakas mummi seuraavana vuonna toukokuussa.

Milana Misic polkee isältä saadulla pyörällä melkein minne tahansa.

Mennyt on mennyttä Haikeista tunteista huolimatta Milana Misic laulaa rakkaudesta ja muista oikeista asioista. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

johon voi turvautua ja häneltä voi pyytää lohdutusta ja apua. – Vaari oli syntynyt 1894. Ehkä hänen ikäluokassaan usko Jumalaan ko-

rostui. Vaari sanoi, että jokaisella ihmisellä on ongelmia, ja jos minulla on nyt tosi vaikeaa, niin joskus asiat ovat vielä hyvin. Keskustelin pienenä hy-

ELÄMÄSSÄ SELVIYTYMINEN on Milana Misicin mielestä ehkä luonnekysymys. Ei ole virallista kaavaa, miten rikotut saadaan ehjiksi. – Omalla kohdallani uteliaisuus elämää kohtaan on suurempi kuin viha ja katkeruus. Rakastan elämää, mutta totta kai välillä tulee tosi haikeita fiiliksiä. Ei lapsuudestani, vaan peilaan omia virheitäni lapsuuteen, että johtuvatko ne siitä. Pohdiskelua itseni kanssa käyn edelleen. Milanalle tavallinen on hienoa. Extreme-kokemuksia hän ei tarvitse, mutta hän tarvitsee ihmisiä. Kiksit tulevat muusikon elämästä. – Aikoja sitten -kiertueella esitän uusia laulujani ja äidin ”liikkis kappaleita”. Äiti levytti myös lauluja, joissa on hyvinkin hengellinen sanoma. Niitä hän ei välttämättä esittänyt lavoilla. – Omissa lauluissani haluan tuoda esille oikeita asioita. Rakkauskin on oikea asia, mutta en halua laulaa vain siitä. Haluan laulaa koko ihmisyydestä ja erilaisista tunteista. ■ Laurin päiväkonsertit -sarjassa Milana Misic: Aikoja sitten to 2.8. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Luonnon puolesta Rippikoulujen oppitunneilla käsitellään ympäristökysymyksiä osana luomisteemaa. Leireillä nuoret saavat helpotusta ilmastoahdistukseen ja oppivat varjelemaan luontoa. TEKSTI PETRI JÄÄSKELÄINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ, SIRPA PÄIVINEN

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Nuoret tekevät muistomerkkejä asioille, joiden he uskovat katoavan tulevaisuudessa.

Rasmus Tillanderille on tärkeää tuoda ekoteologia osaksi ripariopetusta.

Rippikoululaiset pitävät luomikertomusta ja tiedettä ristiriitaisina.

esän alkupäivistä lähtien valtava määrä nuoria kokoontuu leiri- ja kurssikeskuksissa eri puolilla maata. He tutustuvat siellä toisiinsa, leikkivät ja pelaavat sekä tietenkin keskustelevat Jumalan sanasta. Suomessa rippikouluun osallistuu joka vuosi yli 45 000 rippikoululaista. Vuonna 2017 uudistetussa rippikoulun opetussuunnitelmassa nostetaan esiin monia ajankohtaisia teemoja. Monikulttuurisuus ja digitaalinen yhteydenpito ovat puheenaiheita, joihin nuoret törmäävät arjessaan jatkuvasti. Yksi tärkeistä teemoista on ekologisuus. Luomiskertomuksen perusteella ihminen ja luonto kuuluvat yhteen. Siksi rippikoulu käsittelee tätä yhteyttä. Kristityillä on velvollisuus huolehtia ympäristöstä sekä elää mahdollisimman ekologisesti. Kestävä elämäntapa tarkoittaa kaikkia elämän osa-alueita. Ympäristöystävällisyys, kohtuullinen kulutus ja ihmisten kunnioittaminen kuuluvat jokapäiväiseen elämään. Rippikouluissa halutaan opetussuunnitelman mukaisesti kiinnittää huomiota kestäviin elintapoihin kaikkien oppituntien yhteydessä. ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN leiri Hvittorpin leirikeskuksessa käsittelee ekologisia kysymyksiä osana luomiskertomusta. Ekologisuus on tärkeä

Nuoret rukoilevat iltahartauksessa luonnon puolesta.

osa luomiskertomusta, sillä Raamatun mukaan Jumala loi sekä luonnon että ihmisen. Ihmisen tehtävä on hyödyntää ja suojella luontoa. Oppitunnin alussa nuorilta kysytään, onko luomisen ja tieteen välillä ristiriitoja. Kaikkien mielestä on. Osa ajattelee, että ristiriita tulee evoluutiosta ja muutama nostaa esiin alkuräjähdyksen. Nuoret eivät kuitenkaan vaikuta uskovan siihen, että maailma olisi syntynyt tyhjästä.

”

Ihmiskunta on kusessa ja se on myös kristittyjen vika. TEOLOGIAN KANDIDAATTI RASMUS TILLANDER

– Luomiskertomus selittää maailmaa, mutta se ei ole kirjaimellinen. Sen ideana on näyttää, että kristityille olemassaololla on tarkoitus, selittää oppitunnin vetäjä Rasmus Tillander. Tillander on teologian kandidaatti ja hän haluaa oppitunnillaan tuoda ekoteologian osaksi luomis-

opetusta. Aihe kiinnostaa hänen mukaansa nuoria ja sitä on helpompaa lähestyä kuin vähemmän konkreettisia kysymyksiä. Tillanderin mielestä luonto on lähempänä nuorten arkea kuin vaikka kolminaisuusoppi. Tillander kertoo, että nuoret eivät tule suoraan avautumaan hänelle ekologisista ongelmista tai ilmastoahdistuksesta. Oppitunneilla ympäristöteemat kuitenkin herättävät paljon keskustelua. Ekologisuus näkyy joka päivä nuorten valinnoissa, kuten ruokailussa. – Esimerkiksi kasvissyöjien määrä leireillä on kasvanut vuosi vuodelta, Tillander toteaa. Luomiskertomus opettaa, että ihmisen työtä on luonnon viljely ja varjelu. Tillanderin mukaan viljely on onnistunut hyvin, mutta nyt on varjelun aika. – Ihmiskunta on kusessa ja se on myös kristittyjen vika. Ihmisen on aika ottaa vastuuta luonnon kohtelusta, Tillander sanoo nuorille. Yksi oppitunnin tehtävistä on piirtää muistomerkki jollekin asialle, jonka rippikoululaiset uskovat katoavan vuoteen 2100 mennessä. Useissa töissä esiintyvät erilaiset söpöt eläimet, kuten jääkarhut ja pandat. Toinen näkyvä teema on vuodenaikojen muutos. – Varjelemisen aika on nyt, Tillander toteaa oppilaiden esiteltyä työnsä. LEIRILLE OSALLISTUVAT Noora Kovalainen ja Ella Kovero pitävät ilmastonmuutosta huolestuttavana

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Mathias Castren (vas), Onni Turunen, Sami Paunonen, Noora Siidorov ja isonen Saara Koskinen istuttavat siemeniä.

Noora Siidorov ottaa luontokuvia Holman leirikeskuksen pihapiirissä.

asiana. Heidän ryhmänsä muistomerkkityössä aiheena on pingviini. Valintaperusteena oli sen söpöys. Kumpikaan ei suhtaudu ilmastonmuutokseen kevyesti. He uskovat, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa sen etenemiseen. – On hyvä saada rippikoulussa tietoa jo nuorena, ettei pidä omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen suhteen turhana, Kovalainen sanoo. Rasmus Tillander ei halua, että nuoret ottavat liikaa paineita ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä. Hänen mielestään on tärkeää tuoda esiin myös isompi skaala, jotta ilmastotaakkaa ei kasattaisi lasten harteille. – Onhan se selvää, että muutos lähtee systeemitasolta. Lihavero olisi tehokkaampi rajoittaja kuin se, että yksittäiset ihmiset vähentäisivät lihansyöntiä, Tillander selittää. Hän kuitenkin korostaa, että yksilön on aina luovuttava jostain. Muuten muutos ei tapahdu. VANTAANKOSKEN RIPPILEIRI joutuu sadesään yllättämäksi. Luomiskertomusta käsittelevällä tunnilla piti järjestää luontoaiheinen rastirata, mutta se jouduttiin siirtämään Holman leirikeskuksen sisätiloihin. Paikanvaihdos ei kuitenkaan haittaa ekologisuutta käsitteleviä teemoja, vaan rata pääsee alkamaan ongelmitta. Rastiradan teemana on ihmisen vastuu luomakunnasta. Aihetta käsitellään isosten järjestämillä rasteilla. Ensimmäisellä rastilla oleva ryhmä on hie-

Suvi Vanhakylälle luonto on tärkeää ja hän haaveilee omasta pihasta.

man aamuisen jähmeissä tunnelmissa, joten luonnonsuojelua tukevan iskulauseen tekeminen etenee hitaasti. – Luonnon köyhtyminen pysäytettävä, esittää Oona Lindroos ja kirjoittaa sanat paperille. Rastilla keskustellaan myös siitä, miten luonnonsuojelua voitaisiin edistää arjessa. Vaikka ehdotuksia tuleekin muutamia, yleinen mielipide vaikuttaa olevan, ettei yksittäinen ihminen voisi vaikuttaa luonnonsuojeluun.

”

Yksittäisten ihmisten teot voivat yhdessä saada aikaan entistä isomman vaikutuksen. NUORISOTYÖN OHJAAJA SUVI VANHAKYLÄ

Muilla rasteilla käsitellään luontokysymyksiä useista eri näkökulmista. Valokuvaustehtävässä nuoret saavat ottaa luontokuvia. Niiden tarkoituksena on kuvata luonnon kauneutta, ihmisen muok-

kauksia ja ympäristön monimuotoisuutta. Linnut visertävät ympärillä kauniisti, samalla kun kännykkäkamerat taltioivat tihkusateessa ympäröivää metsää. Lajitteluvisailussa ryhmien tietämystä punnitaan, kun heiltä kysellään, minne eri materiaalit kuuluisivat. Eräällä rastilla nuoret istuttavat kasveja pieniin purkkeihin. Sen jälkeen he keskustelevat eläinten oikeuksista ja siitä, miten niihin voisi vaikuttaa. – Pitäisi mennä Amerikan presidentiksi, kommentoi eräs ryhmän pojista. RASTIRADAN JÄRJESTÄMINEN leirille oli nuorisotyönohjaaja Suvi Vanhakylän idea. Hän on vetänyt vastaavia aikaisemminkin, sillä ne tuovat luontoon liittyvät asiat lähelle nuoria. – Ekologisuutta käsitellään koulussa jo nuoresta lähtien. Siksi on tärkeää tuoda se nuorille mahdollisimman käytännönläheisesti, Vanhakylä kertoo. Luonto on Vanhakylälle itselleen tärkeä asia. Hän viihtyy luonnossa ja haaveilee omasta pihasta, vaikka joutuukin tällä hetkellä tyytymään parvekkeeseen. Luonnonsuojelu on Vanhakylän mielestä tärkeä osa kristityn elämänkatsomusta. Nuoret ovat huolissaan luonnon kohtelusta. Vanhakylän mukaan he eivät kerro huolestaan sanallisesti, mutta leireillä sen huomaa. – Iltahartauksissa meillä on rukouskivet, joilla voi toivoa varjelua haluamalleen asi-

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Rippikoululaiset piirtävät maailman luomisen.

Lohirannan rippileirillä nuoret tutkivat maailman ihmeitä.

Pastori Jukka Suonoja toivoo, että nuoret oppivat elämään ekologisesti.

Pojat naureskelevat valitsemilleen kuville oppitunnilla, jossa käsitellään luomista.

alle. Yksi usein esiintyvät teema on luonto ja eläimet. Konfirmaatioiden esirukouksissa puhutaan myös luonnosta. Vanhakylän mukaan siellä kiitetään Suomen puhtaasta luonnosta ja toisaalta myös pyydetään sille varjelua. Suomalaista rippikoulua hän pitää luontosuhteen kannalta erityisenä, sillä se pidetään usein kaukana kaupungin hälinästä. Vanhakylän mielestä nuorten ei kannata ahdistua liikaa luonnonsuojelukysymyksistä tai ilmastoaiheista. – Ihmisellä on Raamatun mukaan vastuu omista teoistaan, joten hän voi tehdä valintoja. Yksittäisten ihmisten teot voivat yhdessä saada aikaan entistä isomman vaikutuksen, Vanhakylä toteaa. MALMIN SEURAKUNNAN ripari alkaa hämärissä tunnelmissa. Lohirannan leirikeskuksen sähköt olivat katkenneet, mutta ne ehtivät palautua juuri ennen oppitunnin alkua. Pastori Jukka Suonoja aloittaa luomiskertomusta käsittelevän tunnin yhteislaululla. Jumala loi -virsi kajahtaa kovaa ja virittää tunnelman valmiiksi luomiskertomusta varten. Luomiskertomuksen jälkeen tunnilla siirrytään kohti luomakunnan merkityksiä. Suonoja opettaa nuorille, että paras tapa etsiä Jumalaa on ihmetellä. Hänen mukaansa ihminen kulkee helposti laput silmillään ja unohtaa ympäröivän maailman upeuden.

– Kirkon tärkeitä tehtäviä on säilyttää luomakunta. Pienetkin lajit voivat kadotessaan vaikuttaa koko ympäristöön, Suonoja sanoo. Opetuksen jälkeen nuorten tehtävä on miettiä erilaisia ekotekoja leirille. Ideat vaihtelevat roskaamisesta veden ja sähkön säästöön. Koko väki sitoutuu noudattamaan näitä ekotekoja loppuleirin ajan.

”

Ihminen ei voi yksin muuttaa kaikkea hyväksi, mutta ainakin voimme tehdä edes jotain. PASTORI JUKKA SUONOJA

Tunnin lopussa Suonoja esittää väitteitä, joista nuorten piti valita ja perustella kantansa. Suuri osa pojista ei innostunut väitteestä, että mies pärjäisi pelkällä kasvisruoalla. Heidän mielestään lihasta saa ravintoaineita, joita he eivät saisi muualta. Toista mieltä olevat perustelevat kasvissyönnin olevan yhtä ravitsevaa kuin liha. Se vain vaatisi

enemmän perehtymistä siihen, mitä syö. Leirin aikana tarjotaan kahtena päivänä kasvisruokaa, mikä herättää pojissa epäuskoisia huudahduksia. Eläinten oikeuksia koskevat väitteet herättävät ryhmässä kaikkein eniten keskustelua. Nuoret arvottavat eläimiä eri tavoilla ja kauhistelevat koirien syömistä Aasiassa. – Koira on arvokkaampi kuin possu tai kana, kuului ryhmästä, jonka mielestä ei saisi syödä mitä tahansa eläimiä, vaikka se olisi sallittua kyseisessä ruokakulttuurissa. Nuoret ovat yksimielisiä siitä, että eläinten oikeuksia voi parantaa jo ennen kuin ihmisoikeudet ovat kunnossa. He haluavat, että eläinten pitää voida elää hyvää elämää. EKOLOGISUUS on Jukka Suonojan mukaan tärkeä osa riparien opetusta ja se kiinnostaa nuoria. Aihe on esillä myös muualla maailmassa ilmastonmuutoksen kaltaisten teemojen takia. – Huoli ympäristöstä esiintyy rukouksissa. Pidämme ilmastoteemoja esillä kaikilla oppitunneilla, emme pelkästään luomisen yhteydessä Suonoja kertoo, että opetuksessa ei useimmiten mennä yhteiskunnalliselle tasolle tai puhuta isoista linjoista. Ekologisuusopetuksen tarkoituksena on saada nuoret ajattelemaan sitä, miten kristityn täytyy toimia vastuullisesti. – Yhteisön merkitys on esillä armoa käsittelevissä opetuksissa. Ihminen ei voi yksin muuttaa kaikkea hyväksi, mutta ainakin voimme tehdä edes jotain. ■

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Luonto on lähellä! Metrolla metsään Elli Keisteri-Sipilä

Luonnonmukainen kaupunkipuutarha

Kirja opastaa lukijat hienoihin retkielämyksiin ja vaihteleviin luontokohteisiin – joista kaikki ovat saavutettavissa pääkaupunkiseudun metrolla! Kaikki asemat saavat oman luontokohteensa ja retkiehdotuksensa. Tämä kirja todistaa, kuinka helppoa Suomessa on lähteä retkelle ja luontoon.

Mona Kalpala

Hinta 32 €

Hinta 38 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

HOIVA.FI • KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN.

Miten kaupunkiasunnon pienestä puutarhasta saisi tasapainoisen näköisen, helppohoitoisen ja luonnon kannalta kestävän? Kirja opastaa puutarhojen luonnonmukaiseen suunnitteluun: Luomaan pihoja, jotka toimivat luonnon ehdoilla kaupungin oloissa.

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Sukellus kellariin Avioerokriisin myötä Atte Korhola alkoi nähdä monia asioita toisin, myös uskon. – Me emme ole matkalla pyramidin huipulle vaan kellarin syvyyksiin. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

ukion viimeisellä luokalla Atte Korhola koki herätyksen. Elettiin 1970-luvun puoliväliä, ja Rooman klubi oli julkaissut Kasvun rajat -raportin. Siinä varoitettiin, että jos ihminen ei muuta kulutuskäyttäytymistään, maapallo ei kestä. Lahtelaiselle lukiolaiselle maailmanlaajuisen ympäristökatastrofin uhka tuli yllätyksenä. – Ennen Rooman klubin raporttia ajattelimme lähinnä lähiympäristöämme. Raportti toi globaalin perspektiivin esille hyvin voimakkaasti. Äkkiä maapallon kantokyvystä alettiin kirjoittaa kaikkialla. Asiantuntijat varoittelivat väestönkasvusta, ympäristömyrkyistä ja aavikoitumisesta. Ensimmäiset arviot maailmanlaajuisesta lämpötilakehityksestä olivat vasta valmistuneet. – Ensimmäiset lämpötila-arviot olivat tietysti aika alkeellisia, Korhola sanoo. Niillä oli kuitenkin suuri vaikutus. 1970-luvun jälkeen tutkijat ovat tajunneet yhä selvemmin, että ihmisen aiheuttamat päästöt muuttavat maapallon ilmastoa. – Nykyään näitä asioita tutkitaan monimutkaisilla malleilla ja käsittämättömillä tietomäärillä, jotka ovat globaaleissa datapankeissa. Kun Korhola kirjoitti ylioppilaaksi, tästä kaikesta tiedettiin vielä vähän. Korhola lähti opiskelemaan ympäristötieteitä. Nykyään hän työskentelee Helsingin yliopistossa ympäristömuutoksen professorina. SAMOIHIN AIKOIHIN, kun Korhola luki Kasvun rajoja ja perehtyi maapallon kestokyvyn rajoihin, hän luki Raamattua. Hän oli aktiivinen seurakuntanuori Lahden Joutjärven seurakunnassa. Korholan suvun uskonnollisuus oli osin ahdistavaa: oli körttiläisyyden synkintä laitaa ja tiukimman luokan pietismiä.

Ympäristön tila ei ahdista professori Atte Korholaa, mutta Jumala ahdistaa.

Kuka?

Atte Korhola, 60, työskentelee ympäristömuutoksen professorina Helsingin yliopistossa.

Mitä?

Korhola on Tuomasmessua järjestävän Tuomasyhteisö ry:n puheenjohtaja. Hän on ollut aktiivinen tuomasmessulainen jo vuosia ja toiminut erilaisissa messutehtävissä, muun muassa rukous- ja ehtoollisavustajana, saarnaajana ja juontajana.

Motto

Vain se parantaa, minkä kohtaa.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Atte oli saanut pakkosyötöstä osansa. Se ei kuitenkaan tukahduttanut hänen sisällään olevaa kaipausta ja janoa. Seurakuntanuoriajoista on vuosikymmeniä, mutta Korhola tunnistaa itsessään yhä saman kaipauksen. – Vietimme hirveästi aikaa yhdessä ja keskustelimme kaikesta mahdollisesta, maailmankatsomuksista ja filosofioista. Kun Korhola irtautui seurakuntanuorista ja pohti menneiden vuosien menoa, hän näki myös ylilyöntejä. Jotkut olivat huvittavia, kuten se, että 16-vuotiaat odottivat vakavissaan lopunaikoja ja niihin liittyviä kristittyjen vainoja. Toiset ylilyönnit taas tuntuvat nykyään vastenmielisiltä. – Meidänkin seurakunnastamme tuli hengellisiä sotainvalideja, jotka eivät ole koskaan toipuneet. Oli varmuutta siitä, että juuri oma porukka on oikeassa. Oli dominointia ja sisäistä kontrollointia. Oli muottiin änkemistä. – Se on kaikki sellaista, mitä nykyisin kammoksun. 1970-luku oli radikaalin nuorisokulttuurin kultaaikaa. Taistolaiset, junnilalaiset, Teiniliitto ja muut aatteelliset liikkeet vetivät väkeä. Korhola näkee silloisen kristillisen nuorisokulttuurin osana aikaansa. – Meillä oli kaiken maailman rintamerkit ja paidat, joissa luki, että ”Jeesus pelastaa”. Ne päällä mentiin kouluun. – Se oli yksi nuoruuteen kuuluva vaihe. Pian se siitä tasaantui.

JO NUORENA Atte Korholalla oli tutkijan mielenlaatu. Jumalankin hän pyrki tavoittamaan järjellään. – Länsimaisessa kristillisyydessä on yleistä, että asioita käsitellään pään tasolla. Yritämme löytää järjellisiä selityksiä esimerkiksi omaan tai toisten kärsimykseen. Ajattelemme, että kun asiat on käsitelty rationaalisesti, ne on ratkaistu. Mutta ei se ole niin. Vuonna 2011 Korhola joutui elämänsä suurimpaan kriisiin, kun hänen pitkä avioliittonsa päättyi eroon. Eroa seuranneet kuukaudet olivat raskaita. Päälle puski syvä masennus, ja Atte Korhola jäi monen kuukauden sairauslomalle. Pelkkä tietokoneen avaaminen tuntui mahdottoman raskaalta. Hänestä on ihmeellistä, että hän voi nyt niin hyvin. – Kun ihmiset sanoivat, että tunnelin päähän tulee vielä valoa, se oli minulle vain vastaan kiitävän junan valo. Syvässä pimeässä Korhola alkoi nähdä kristinuskon toisin. Hän kuvaa muutosta sanomalla, että usko alkoi laskeutua päästä sydämeen.

– Kristinuskossa on myös kuuntelevan hiljaisuuden ja mystiikan taso. Ilman sitä meillä ei varmaankaan tänä päivänä olisi koko kristinuskoa. Korhola siteeraa vuosisatojen takaisia kristillisiä ajattelijoita. Augustinus etsi Jumalaa ulkopuoleltaan, mutta oivalsi, että Jumala on hänen sisällään – lähempänä kuin hän on itse itseään. Ávilan Teresa opetti, että Jumala löytyy kellarista, ihmisen ytimestä, hämähäkinseittien ja pimeiden kätköjen takaa. – Me emme ole matkalla pyramidin huipulle vaan kellariin, Korhola sanoo. – Me kaikki kärsimme voimista, jotka koko ajan viskovat meitä armottomasti kohti pintaa. YMPÄRISTÖASIOISSA KORHOLA on optimisti. – Ilmastonmuutos on laajuudessaan ja syvyydessään suurin ja vaikein ongelmamme. Uskon kuitenkin, että ilmasto-ongelma on ratkaistavissa. Ilmaston lämpeneminen ei ole vielä ylittänyt kaikkein kriittisimpiä rajoja. 1,5–2 lämpöasteen nousua pidetään pisteenä, jonka jälkeen ajaudutaan tuhoisaan noidankehään. Silloin ilmaston lämpeneminen alkaa ruokkia itse itseään kiihtyvällä tahdilla. Ratkaisujen kehittämiseen pitäisi satsata paljon enemmän kuin nykyään. Aurinkoenergiaa pitää hyödyntää laajemmin, fuusioenergiaa pitää tutkia, hiilinieluja kasvattaa ja ilmankehänmuokkauskeinoja kehittää. Korholan mielestä nykyistä ydinvoimatuotantoakaan ei tule hylätä. – Jos ydinvoima haudataan kokonaan, meidän haasteemme kasvavat todella paljon. Korholan mukaan jokainen voi tehdä jotain – esimerkiksi vähentää lihansyöntiä tai ryhtyä kasvissyöjäksi. – Itse tein tämän päätöksen joitain vuosia sitten. Perehdyin aiheeseen laajasti, ja minun lihansyömiseni loppui siihen, Korhola sanoo. – Voidaan osoittaa tieteellisesti, että lihan jättäminen on tehokkaimpia – ellei tehokkain – tapa, jolla yksittäinen ihminen voi toimia ilmastonmuutosta vastaan. Ravinnontuotanto aiheuttaa lähes 20 prosenttia ilmastopäästöistä. Toinen tuttu ratkaisu on kulkea auton sijaan polkupyörällä tai julkisilla. Maaliikenne on suurin yksittäinen ilmastoa lämmittävien päästöjen aiheuttaja. Mutta ihmisten käyttäytymistä on vaikea muuttaa. Ei auta sanoa, että jos syöt nautaa ja ajat autolla, olet idiootti. – Jotkut ilmastotutkijat ajattelevat, että kun vain julistaa, ihmiset ymmärtävät. Mutta ei se mene niin. Lisäksi Korhola muistuttaa, että ympäristöasioissa on kyse muustakin kuin ilmastonmuutoksesta. Hän ottaa esimerkin Suomen Lapista. Korhola on juuri palannut Helsinkiin Kilpisjärven alueelta, jossa on Suomen vanhin luonnonpuisto, Malla.

Hänen mukaansa alueen suurin ympäristöongelma ei suinkaan ole ilmastonmuutos vaan porojen ylilaidunnus. – Ympäristö kärsii ylikulutuksesta ja ravintoketju järkkyy. Luonnon lisäksi monikymmenvuotiset tieteelliset kokeet ja koealueet uhkaavat tuhoutua alun perin laittoman poronlaidunnuksen vuoksi, Korhola sanoo.

”

LIHAN JÄTTÄMINEN ON TEHOKKAIMPIA – ELLEI TEHOKKAIN – TAPA, JOLLA YKSITTÄINEN IHMINEN VOI TOIMIA ILMASTONMUUTOSTA VASTAAN.

YMPÄRISTÖN TILA ei ole koskaan herättänyt Atte Korholassa erityisen suurta sisäistä ahdistusta. Jumala sen sijaan on. – Minulle Jumala on yhtä lailla kipu kuin lääke. Jumala ei ole pelkästään haavojen hoitaja, vaan myös angstinen ja käsittämätön, välillä vihattavakin. Korhola ajattelee, että tietyssä mielessä hänen elämänsä olisi helpompaa ilman Jumalaa. Omaa syvyyttään, pelkojaan ja kipujaan voisi yrittää paeta. Voisi yrittää pysyä pinnalla ja välttää kellaria. Kivut eivät kuitenkaan katoaisi. – Erämaaisät tapasivat sanoa, että vain se parantaa, minkä kohtaa. Se on ollut minulle avainlöytö. Sen takia Korhola on pakottanut itsensä pysähtymään ja lähtemään sisämaanmatkoille omaan itseensä. Mitä syvemmälle hän menee, sitä lähemmäs hän kokee tulevansa Jumalaa. Mutta itseensä sukeltaminen sattuu. Se sattuu niin, että Korholan puheet saavat lievästi masokistisia sävyjä. – Jumala tekee syvää ja perusteellista työtä, ja se vaatii aikaa. Ihmisen pitää olla kärsivällinen, eikä kivun ääreltä saa juosta karkuun. – Haluan olla oikeasti olemassa ja läsnä. Nykyinen puolisoni on ollut tässä minulle valtava innoitus. Kriisinsä aikana Korhola päätti, että hän haluaa oppia tuntemaan itsensä. Kymmenestä käskystä ensimmäinen alkaa Jumalan esittäytymisellä: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi.” Korhola ajattelee, että siinä Jumala ojentaa ihmiselle kätensä ja odottaa, että ihminen esittelee itsensä. – Haluan, että minulla on silloin jokin käsitys itsestäni ja että voin sanoa, että mä olen Atte. Mitäs tehdään? ■

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Hei, laukkaa ratsu reima! Suomessa alkoi kymmenisen vuotta sitten keppihevosbuumi. Harrastajia on nyt tuhansia, pikkulapsista parikymppisiin. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

aksi suloista tyttöä hyppii keppihevosilla nurmikolle rakennettujen esteiden yli. Kuusivuotias Hannamari Väisänen sai ensimmäisen kepparinsa lahjaksi kummitädiltään kolmevuotiaana. Pikkusisko, viisivuotias Saara Väisänen, innostui myös uudesta leikkivälineestä, ja hänelle piti hankkia samanlainen. Ennen esteradalla kirmaamistaan Hannamari ja Saara harjasivat hevosensa. Tytöt tekivät sen huolellisesti, suorastaan hartaan oloisina. He kertovat, että monilla kavereillakin on keppareita. Nyt tuntuu siltä, että olisi kiva päästä ratsastamaan myös oikeilla hevosilla. Tyttöjen äiti Marikki Väisänen lupailee, että he voisivat kokeilla talutusratsastusta. Väisäsen mukaan kotona riittää vilskettä, kun tytöt ja kaksi heitä pienempää sisarusta laukkaavat keppihevosilla ympäriinsä. Hän ymmärtää kepparileikin vetovoiman, sillä hänellä itsellään oli pienenä isoäidin valmistama keppihevonen. Äidin mielestä keppihevostelussa on paljon hyvää: se on halpaa ja hyvää liikuntaa, joka kehittää rytmiä ja koordinaatiokykyä. VÄISÄSEN SISARUKSET ovat menossa heinäkuun lopussa hyppimään Tiksi Block Partyn keppihevosradalle. Kyseessä on Tikkurilan seurakunnan toimintapiste. Varhaiskasvatuksenohjaaja Päivi Romula teki radan Kaupungin kaiku ry:n tuottamaan tapahtumaan jo viime vuonna. – Pikkuratsastajia, tyttöjä ja poikia, kävi radalla neljän tunnin aikana noin 60. Kaikki yhdeksän keppihevosta olivat lähes koko ajan käytössä. Osalla oli mukana omat kepparit. – Paikalle tuli myös neljä parikymppistä nuorta naista näyttämään, miten keppihevosilla harrastetaan kouluratsastusta. Oli jännä katsella, miten he tekivät keppareilla samoja liikkeitä kuin oikeilla hevosilla. Tiksi Block Partyn keppihevosrata on tarkoitettu 3–7-vuotiaille. Esteet ovat matalia, ja ne on rakennettu harjanvarsista, leikkiämpäreistä ja puusta. Lisäksi on harjat ja ämpärit hevosten hoitamista varten. Radalla ei kilpailla, vaan se on leikkipaikka, jossa voi hypellä omaan tah-

tiinsa. Lainattavissa on peruskeppareita sekä pari kepparidinosaurusta ja -yksisarvista. Romula on tehnyt työnsä puolesta keppariratoja jo monena vuonna. Hänestä keppihevosharratus on ensinnäkin erittäin hyvää liikuntaa. – Esteiden yli hyppiminen on tosi rankkaa. Ja jos harrastuksessa etenee kouluratsastustasolle, se on jo todella vaativaa. Samalla se antaa lapsille ja nuorille itseluottamusta ja osaamisen tunnetta.

”

ESTEIDEN YLI HYPPIMINEN ON TOSI RANKKAA. JA JOS HARRASTUKSESSA ETENEE KOULURATSASTUSTASOLLE, SE ON JO TODELLA VAATIVAA. VARHAISKASVATUKSENOHJAAJA PÄIVI ROMULA

KEPPIHEVOSEN VOI hankkia valmiina kaupasta tai niitä voi valmistaa itse. Jälkimmäinen on mahdollista esimerkiksi elokuussa Pyhän Laurin kirkolla järjestettävän keskiaikapäivän keppihevospajassa. – Keppareiden valmistuksessa voi käyttää vaikkapa metsästä kerättyjä keppejä, villasukkia, narua, nauhaa, villalankaa ja nappeja. Luovuus vaan kukkimaan, Romula sanoo. Harrastuksesta saa tietoa muun muassa Sinimaaria Kankaan ja Lucia Stengerin kirjasta Keppareiden kyydissä. Kirjan heinäkuussa ilmestyvässä uudistetussa painoksessa kerrotaan, miten keppihevosia valmistetaan ja hoidetaan ja mitä niiden kanssa voi tehdä. Lisäksi kirjassa esitellään keppihevostelun historiaa. Sitähän on harrastettu jo antiikin ajoista lähtien. ■ Tiksi Block Party la 28.7. klo 12–22 Tikkurilan Kirjastopuistossa. Ohjelmassa muun muassa lasten keppihevosrata klo 12–16, stand uppia, musiikkia ja kaupunkikulttuurikeskusteluja. Helsingan keskiaikapäivä la 11.8. Pyhän Laurin kirkolla. Ohjelmassa muun muassa työnäytöksiä, luentoja ja opastuksia, messu, markkinat, jousiammuntaa ja keppihevospaja lapsille.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Elokuvaohjaaja Selma Vilhunen: ”Keppihevoset ovat rohkeiden nuorten naisten harrastus”

Hannamari (vas.) ja Saara Väisänen nauttivat keppihevostelusta ja haluavat kokeilla erilaisia keppariratoja.

SELMA VILHUSEN MUKAAN keppihevosilmiössä on merkittävää se, että on syntynyt verkosto, jossa tytöt ja naiset voivat olla tiiviisti tekemisissä, tulla nähdyiksi ja kuulluiksi. – He ovat luoneet aivan oman tilan, jossa voi rakentaa identiteettiään, peilata omaa kasvuaan ja saada tukea elämän vaikeissa kohdissa. Harrastuksen suosio kertoo osaltaan siitä, että tällaiselle on ollut tarvetta. Erikoisen harrastuksen kääntöpuolena on ollut se, että moni keppariharrastaja on joutunut kaveripiirissä kiusaamisen kohteeksi. Myös jotkut aikuiset ovat kommentoineet julmasti nettisivuilla näkemiään videoita. Osa harrastajien vanhemmistakin on ollut hämillään eikä ole ymmärtänyt harrastuksen merkitystä. – Tämän vuoksi harrastajista oli muodostunut eräänlainen salaseura. Moni pitää esimerkiksi keppareihin liittyvää Instagram-tiliä erillään normaalista tilistään Mietinkin aluksi, että voiko tästä edes tehdä doku-

SAMI KUOKKANEN / TUFFI FILMS

TEINI-IKÄISTEN TYTTÖJEN ja nuorten naisten keppihevosharrastus on Suomessa uskomattoman iso ja osin hämmentäväkin ilmiö. Selma Vilhunen ohjasi keppariharrastajista dokumenttielokuvan, jonka ensi-ilta oli viime vuoden keväällä. Vilhunen sai idean Hobbyhorse Revolution -elokuvaansa nähtyään videon keppihevoskilpailuista. – Se upposi valmiiseen maaperään, koska olen itse harrastanut ratsastusta. Osasin katsoa tietyllä silmällä sitä, miten imitoidaan oikeaa ratsastusta. Olin kyllä ihastellut keppihevostelua jo tehdessäni 2000-luvun lopulla Ponitytötdokumenttielokuvaa. Se ei kuitenkaan ollut vielä silloin niin laaja ilmiö. Vilhunen alkoi videon katsottuaan kaivella nettiä. Hän oli ällikällä lyöty löydettyään aiheesta valtavasti materiaalia, kuten kepparitallien tilejä ja hienoja videoita. – Kyseessä on liikunnallinen ja koko ajan kehittyvä harrastus. Esteet voivat olla yli 120 senttiä korkeita, ja niiden ylittäminen vaatii melkoista taitoa ja ponnistusvoimaa. Viimeisenä sysäyksenä elokuvan tekemiseen oli Suomen keppihevosyhdistyksen keskustelufoorumi, jonka kautta Vilhuselle avautui tuntematon, kiehtova maailma. Ohjaaja etsi elokuvaan sopivia kuvattavia kaikessa rauhassa. Reilun vuoden casting-periodin aikana joukosta erottui kolme nuorta, Aisku, Elsa ja Alisa, joiden elämää hän alkoi seurata. – Tytöillä oli kiinnostavat tarinat, ja heidän suhteensa keppihevosharrastukseen oli intohimoinen. Se merkitsi heille tosi paljon.

Selma Vilhunen

”

NÄMÄ TYTÖT OVAT RAKENTANEET OMAN IDENTITEETTI- JA HAUSKANPITOPROJEKTINSA JA HAASTANEET VALLITSEVAA MAAILMANKÄSITYSTÄ. ELOKUVAOHJAAJA SELMA VILHUNEN

menttielokuvaa, tekeekö se vain hallaa ilmiölle. Näin ei onneksi käynyt, ja harrastaminen onkin muuttunut avoimemmaksi. Vilhunen on pohtinut sitä, miksi keppihevosharrastus ärsyttää joitakuita niin kovasti. – Ovathan nämä tytöt aika rohkeita ja radikaaleja. He ovat rakentaneet oman identiteetti- ja hauskanpitoprojektinsa ja haastaneet vallitsevaa maailmankäsitystä. Yleensähän pojat ovat tehneet jotain tämän tyyppistä. Ehkä se myös on osunut pilkkaajilla johonkin herkkään kohtaan, omaan häpeänpelkoon ja uskalluksen puutteeseen. Vilhusen mukaan harrastus on nykymuodossaan lähtenyt juuri Suomesta, ja siitä on tullut hyvin suosittua myös Ruotsissa. Kansainvälistä tunnustusta saaneen Hobbyhorse Revolution -elokuvan myötä harrastus on levinnyt entistä enemmän myös muihin maihin. – Välillä on tullut ihan isänmaallisia fiiliksiä siitä, miten muissa maissa kopioidaan Suomen kepparikäytäntöjä. Esimerkiksi Saksassa on paljon kepparitalleja, joiden nimen alussa on kirjaimet kht, joka on lyhenne suomen kielen sanasta keppihevostalli. ■

Osa 13

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Saunaretriitti kuuluu kesään

Aino-Kaarina Mäkisalo on eläkkeellä oleva helsinkiläinen pappi, lausuntataiteilija sekä bibliodraaman kehittäjä ja ohjaaja. Hän on kirjoittanut ja toimittanut muun muassa runoja rukouskirjoja. Vuonna 2016 ilmestyi Mäkisalon toimittama teos Saunan Henki (Kirjapaja), joka käsittelee saunan pyhyyttä ja saunomisen hyviä vaikutuksia. Lauantai-illan sauna on Mäkisalolle rajapinta, josta alkaa pyhä. Muutamana kesänä hän on kutsunut ystävättäriään savusaunaretriittiin, ja sellainen on suunnitteilla nytkin.

Aino-Kaarina Mäkisalo vie mökkisaunassa kokemansa pyhän kosketuksen uimahallin saunaan. Vihdan teko valokuvattiin Kuusijärven savusaunan edessä Vantaalla.

Turvassa savusaunassa Saunoessaan Aino-Kaarina Mäkisalo ei jahtaa elämyksiä, mutta antaa niiden tulla. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ino-Kaarina Mäkisalo kantaa huolella valitsemansa puut saunarakennukseen. Kuivien koivuhalkojen seassa on mökin pihalta kaadettua leppää ja haapaa. Saunomisen odotus on täyttänyt mielen jo matkalla ”kotiluolaan” eli vapaa-ajan kotiin, joka sijaitsee Kouvolaan kuuluvassa Paljakan kylässä. Mäkisalo tyhjentää tuhkat kiukaan tulipesästä ja kaataa ne marjapensaan juureen. Sitten hän latoo puut tutussa järjestyksessä: ensin tuohta sytykkeeksi, sitten kaksi pitkää halkoa ja niiden päälle poikkipuut.

Totuus ja harha

IHO VASTAANOTTAA lämmön ja tuntee veden kosketuksen. Pariskunta vihtoo toistensa selät, mutta sanoja ei juuri vaihdeta. Tulen humina, palavien puiden räiskähtely ja löylyveden sihahdukset johdattavat tilaan, jossa on hyvä vain olla. Mäkisalo luonnehtii itseään aktiiviseksi ihmiseksi, joka tekee tai ajattelee jotakin käytännössä koko ajan. Sauna kuuluu harvoihin paikkoihin, joissa sekä ruumis että mieli tyyntyvät. Jopa lonkkaa vaivaavan lievän kuluman aiheuttama kipu hellittää. Mäkisalo käy kolmesti järvessä vilvoittelemassa. Palattuaan viimeisen kerran lauteille hän saunoo hetken yksin. Se on hänelle tärkeä hetki. Mäkisalo asettuu selälleen lauteille tai hivelee itikanpistoja vihdalla. Kaikki suorittaminen

ja pyrkiminen ovat poissa. On tärkeää, että saunomiseen ei liity minkäänlaista pakkoa. Kotiluolan savusaunan Mäkisalo lämmittää noin kahden viikon välein. Lämmittäminen kestää neljä tuntia, ja siinä on useita työvaiheita. Eräänä syyskesän yönä Mäkisalo havahtui savusaunan lauteilla vahvaan tunteeseen. KOKO OLEMUKSEN läpäisi kokemus siitä, että hän oli täysin turvassa. Tunne oli odottamaton, sillä Mäkisalo ahdistuu herkästi pimeissä ja ahtaissa tiloissa – juuri sellaisissa kuin savusaunan musta, kohdun kaltainen tila. Mäkisalo on sitä mieltä, että solut tiesivät, että hän oli hyvässä paikassa. Ehkä ne muistivat, miten muinaiset esi-isämme saunoivat. Mäkisalo on vienyt savusaunasta löytyneen pyhän tunnun mukaansa Helsingin kotitalonsa lenkkisaunaan ja uimahallin saunaan. Astuessaan saunaan Mäkisalo siunaa saunahetken ristinmerkillä tai muutamalla hiljaisella sanalla. Poistuessaan hän huokaisee kiitoksen. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

22.7.

Kun puut syttyvät, Mäkisalo kantaa löylyveden läheisestä Nurmaan järvestä, kerää koivunoksia ja tekee vihdan. Vajaan tunnin kuluttua hän kutsuu puolisonsa saunaan.

Olin väärässä ”KUN AJATTELEMINEN saa sinut muuttamaan mieltäsi, kysymys on filosofiasta. Kun Jumala saa sinut muuttamaan mielesi, kysymys on uskosta. Kun tosiasiat saavat sinut muuttamaan mielesi, kysymys on tieteestä. Missä sinä olet muuttanut mieltäsi?” Sanat ovat esipuheesta kirjassa What Have You Changed Your Mind About?, jossa toistasataa tiedemiestä Richard Dawkinsista Steve Pinkertoniin kertovat, mistä ovat muuttaneet mielensä. Tilitykset ovat lyhyitä, pari sivua kullakin. Täynnä nöyryyttä. Tieteelle on ominaista, että uusien tulosten edessä pitää olla val-

mis vaihtamaan mielipidettä ja todeta: olin väärässä. Oletko koskaan tullut kirjanneeksi asioita, joissa olet muuttanut mieltäsi? Se voisi olla jotain samanlaista kuin testamentin tekeminen. Euroopassa testamentteja aletaan kirjoittaa viimeistään keski-iässä. Sitten niitä sopivin väliajoin päivitetään. Teologina itselläni on pitkä lista asioista, joissa olen saanut muuttaa ajatuksiani. Osa niistä on harmittomia, osa vaikeita, mutta suurin osa vain huojentavia. Huomaan pohtivani, onko uskontoihin sitoutuneille mielensä muuttaminen vaikeampaa kuin tieteilijöille. Luultavasti, vaikkei

pitäisi. Sillä uskon vastakohta ei ole epäusko vaan varmuus. Siksi harhoista vahingollisin on oikeassa olemisen harha. Ymmär-

rys siitä, että luultavasti olen väärässä, ei merkitse kyynisyyttä. Pikemminkin nöyryyttä. OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Gurun opissa Ohjaajana äiti Saara Äiti Saara oli kotoisin YläEgyptistä ja lähtöisin kristitystä perheestä. Hän oli lukutaitoinen ja saanut hyvän koulutuksen. Hän muutti kotoaan naisten luostariyhteisön liepeille erämaahan Niilin yläjuoksulle. Hän eli vuosia yksinään kammiossa joen penkereellä. Myöhemmin hän ajeli tukkansa ja pukeutui nunnan asuun ja palveli läheisen luostarin hengellisenä äitinä. Hän kuului niihin naisiin, jotka 300-luvulla lähtivät erämaahan etsimään vapautta ja hengellistä itsenäisyyttä naisten aseman kavennuttua kirkossa, kun kristinuskosta tuli valtavirtaa Rooman valtakunnassa. Naiset hakeutuivat erämaahan miesten lailla, vaikka heidän puheitaan on säilynyt paljon vähemmän. Saara kuoli noin 80 vuoden iässä 300- ja 400-lukujen taitteessa. Saaran muistopäivää vietetään 13.7.

Kiire ja melu ovat sisäisen matkan vihollisia Hiljaisuudessa oppii, että tärkeintä on säilyttää yhteys Jumalaan ja omaan sisimpään sen keskellä, mitä kulloinkin on tekemässä. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”JOS RUKOILISIN Jumalaa, että kaik- moihin aikoihin, kun kristinuskosta kien ihmisten pitäisi arvostaa käytös- oli tullut Rooman valtakunnassa hytäni, löytäisin pian itseni katuvana väksytty ja vähitellen sen virallinen jokaisen ovelta. Mieluummin rukoi- uskonto. len, että sydämeni olisi puhdas kaikSiihen saakka marginaalissa eläkia kohtaan.” neet kristityt olivat kokoontuneet Näin sanoi rohkea ja itsetietoinen enimmäkseen kodeissa. Näissä konainen, joka oli yksi harvoista nimel- deissa kokoontuneissa seurakunnistä tunnetuista erämaanäideistä. Hän sa naisilla oli vahva asema. He saatasui Niilin yläjuoksulla 300-luvulla. toivat toimia seurakunnan johtajina, Asumuksena hänellä oli yksinkertai- opettajina ja diakoneina, elää askeetnen kammio joen rannalla. Siellä hä- teina ja toimia profeettoina. Alkuainellä oli karkea matto, muutama savi- koina naisia toimi jopa apostoleina. muki ja jokunen kirja. Hän söi yksin- Kun kristinuskosta tuli valtauskonto kertaisesti ja pukeutui vaatimattomas- ja virkarakenne vakiintui ja miehistyi, ti, aivan kuten lähikylien maalaiset. naisten liikkumatila väheni. ErämaaHän ei alistunut siihen rooliin, mi- yhteisöt antoivat naisille uuden mahkä hänelle oli naisena tarjolla koto- dollisuuden. naan ja seurakunnassaan. Tarvittaessa hän antoi miehille sanan sanasta, ja HENKILÖKOHTAISESSA ELÄMÄSSÄÄN pysyi valitsemallaan tiellä. Toisia hän Saara tavoitteli sydämen yksinkertaiei kuitenkaan taivuttanut omalle tiel- suutta. Ulkonaisesti se näkyi siinä, mileen, vaan jätti heidät rauhaan. ten vähän hän omisti. Sisäisesti siinä, Nainen oli nimeltään Saara. Hän että kaikki mitä hänellä oli, oli Jumaoli monien muiden naisten lailla läh- lassa. Saara tiesi, että kiire, väkijoutenyt etsimään erämaasta vapautta, kot, melu ja vallan kiihko ovat sisäiitsenäisyyttä ja yhteyttä Jumalaan sa- sen matkan pahimpia vihollisia. Erä-

Jumala, myötätuntosi sulattaa minut Elävä Jumala, sinussa kohtaan kaiken. Sinussa näen kaiken, mitä pelkään, mistä en vielä uskalla päästää irti ja mitä väistelen. Sinun myötätuntosi sulattaa ja pehmittää minut. Anna sen näkyä siinä, mitä teen ja miten olen toisten kanssa.

maassa maine, menestys ja pyhyyden tavoittelu eivät paljon merkinneet. Erämaan hiljaisuudessa oppi: Vain sillä on merkitystä, että on yhteys Jumalaan ja omaan sisimpään sen keskellä, mitä kulloinkin on tekemässä. Kun aina uudestaan toi sen, mikä hal-

litsi omaa mieltä, ajatuksia ja sydäntä, Jumalan parannettavaksi, elämän suunta kääntyi. MITÄ LIKEMMÄKSI ihminen pääsee Jumalaa, sitä enemmän hän avautuu lähimmäisille. Saaran luokse hakeutui monenlaisia etsijöitä, avuntarvitsijoita, uteliaita ihmettelijöitä ja niitä, joilla ei enää ollut mitään muuta paikkaa, mihin mennä. Erämaassa vieraanvaraisuus oli elinehto, oli tulija kuka tahansa. ”On hyvä antaa almuja ihmisille, vaikka se olisi tehty ihmisten mieliksi, sillä se on joka tapauksessa Jumalalle mieliksi”, Saara sanoi. Me mietimme avuntarvitsijoiden motiiveja ja sitä, keitä kuuluu auttaa ja kuka on apumme arvoinen. Meillä voi olla erilaisia motiiveja. Saara ja hänen ystävänsä eivät niitä miettineet. He pitivät huolta toisistaan ja niistä, jotka heidän ovelleen tulivat, syitä kyselemättä. Niin voi toteuttaa Jumalan tahdon. Niin voi vastaanottaa Kristuksen. Niin voi tunnistaa oman ja toisen osattomuuden. ■

MENOT 19.7. – 16.8.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16, p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 830 6507. Diakoniapäivystys: Heinäkuussa ei päivystyksiä, mutta diakoniatyöntekijän tavoittaa sähköpostitse ja puhelimitse. Elokuussa normaalisti: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 (ti 26.6. asti), Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Heinäkuun sauvakävelyt 19.7. ja 26.7. klo 12–13, lähtö kirkon pihasta. Ota omat sauvat mukaan. Kävelylenkin jälkeen voidaan kahvitella kesäkahveilla. Kesäkahvit torstaisin klo 13–14.30. Messu su 22.7. klo 12. Samuel Yrjölä, Harri Nurminen, Leena Talvio. Messu su 29.7. klo 12. Liina Maria Roos, Harri Nurminen, Leena Talvio. Messu su 5.8. klo 12. Tiina Palmu, Leena Talvio. Kouluun lähtevien siunaus 8.8. klo 18. Voit ottaa mukaan koulurepun. Kirkkohetken jälkeen tarjolla mehujäätelöt. Hankasalmi 2 -riparin konfirmaatiomessu la 11.8. klo 11. Tapio Koivu, Mirja Jalo, Riikka Jäntti. Rautalampi-riparin konfirmaatiomessu su 12.8. klo 12. Vesa Häkkinen, Nina Häkkinen, Juha Paukkeri. Perhekerho ke 15.8. klo 9–12 kirkon yläkerrassa.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Kesäkahvit tiistaisin klo 13–14.30. Perhekerho pe 17.8. klo 9–13. Länsimäen messut ovat kesätauolla ja jatkuvat jälleen 19.8. sunnuntaisin klo 10. Hakunilan kirkossa messu kesäsunnuntaisin klo 12. Tervetuloa!

MUUALLA Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45. Kuoro on tarkoitettu 6–12-vuotiaille laulamisesta ja yhdessä musisoimi-

sesta kiinnostuneille tytöille ja pojille. Aurinkotanssi-kuorossa laulavat 10–14-vuotiaat tytöt ja pojat. Aurinkotanssi harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–16. Lapsikuoroja johtaa kanttori Riikka Jäntti. Kuoroihin ei tarvitse ilmoittautua. Harrastus on maksuton. Syksyn ensimmäiset harjoitukset 15.8. Perhekerho Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19) torstaisin klo 9–11, alkaen 16.8.

KASTETTU Aada Daniela Victoria Drugg, Lily Annika Pedersen, Emil Kristian Anton Puntti, Vilho Aaro Akseli Puustinen, Mette Amelia Ruusunen, Joonatan Juhani Antero Siponen, Arttu Matti Tori.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Ville-Veikko Virmelä ja Susanna Marion Lintunen, Jon Albin Alhonen ja Karolina Hanna Marita Romakkaniemi.

HAUTAAN SIUNATTU Pirkko Anneli Lintunen 81 v, Raimo Kalervo Hyväoja 76 v, Terho Kullervo Kymenlahti 75 v, Sirpa Anneli Haatainen 69 v, Yrjö Kullervo Mäkinen 69 v, Seppo Olavi Kangas 62 v, Markku Kalevi Martikainen 53 v, Yrjö Erkki Petteri Kekäläinen 52 v, Patrik Juhani Tapio Vuorinen 17 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys: Kesäaikaan ti klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 22.7. klo 10. Jarna Wikström, Katja-Maaria Vilén ja Päivi Tiitu. Messu su 29.7. klo 10. Matti Hyry, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Messu su 5.8. klo 10. Jarna Wikström, Katja-Maaria Vilén ja Päivi Tiitu. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 8.8. klo 18. Ekaluokkalaiset ja isom-

matkin lapset siunataan koulutielle. Tervetuloa mukaan koko perhe. Kirkkohetken jälkeen mehutarjoilu ja esittelyssä koululaisten kerhot ja pyhäkoulut. Messu su 12.8. klo 10. Jaakko Kara, Päivi Tiitu. Yhteisen pöydän ruokakassien jako ke 8.8. ja ke 15.8. klo 11–12 Hämeenkylän kirkon pienessä seurakuntasalissa.

MUUALLA Pihaseurat ke 25.7. klo 18. Piknikkesäseurat Lammaslammen laiturilla, minigolfkentän vieressä. Mukana seuroissa ovat pastorit Matti Hyry ja Miika Koistinen sekä kanttori Päivi Tiitu. Ke 1.8. klo 18. Hämevaarassa Mariitta Savolaisella, osoitteessa Veitsitie 15. Mukana seuroissa ovat pastorit Katja-Maaria Vilén ja Jaakko Kara sekä kanttori Päivi Tiitu. Vietämme yhdessä kesäiltaa laulun, puheen ja kahvittelun merkeissä. Pihaseurat ovat seurakunnan vapaaehtoisten järjestämiä. Kirjallisuuspiiri kokoontuu syyskaudella osoitteessa Lammaskuja 2 B. Kesäkirjana kirjallisuuspiiriläisille on Heidi Köngäksen Sandra-teos ja nopeasti lukeville lisäksi Antti Tuurin Tammikuu 18.

KASTETTU Enni Taika Maria Pekkarinen, Matilda Anni Emilia Torvinen, Viola Linnea Nivalainen, Emmi Maria Pesonen, Juho Anton Oliver Lehtonen, Noel Elias Forsblom, Sofi Lisa Viola Abrahamsson, Samuel Oskar Vainio.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Pekka Paavela ja Maria Johanna Mielonen, Jouko Jarmo Kustaa Auramo ja Anne-Maria Elisabet Polso.

HAUTAAN SIUNATTU Elma Irene Varsamäki 102 v, Kari Ilmari Also 93 v, Eila Elisa Hyttinen 86 v, Eero Petter Suokas 84 v, Kauko Kalervo Hiltunen 75 v, Arja Leena Sirpoma 71 v, Lauri Henrik Eronen 34 v.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna 26.6.–10.8. ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset: arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys kesä-elokuussa ti ja to klo 11–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496.

KORSON KIRKKO Holma 4 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu la 21.7. klo 11. Minttu Haapalainen, Riikka Wikström, Maija Sankari, Jussi Salonen. Perheniemi 1 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu la 21.7. klo 14. Riikka Wikström, Kristiina Rauhakallio, Jussi Salonen. Messu su 22.7. klo 10. Minna Ruuttunen, Jussi Salonen. Kirkkomehut. Aamurukouspiiri ke 25.7., 1.8., 8.8. ja 15.8. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Iltarukouspiiri ke 25.7., 1.8., 8.8. ja 15.8. klo 18 kirkon kappelissa. Perheniemi 2 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu la 28.7. klo 11. Jani Vanhala, Ville Malm, Helianna Herkkola. Messu su 29.7. klo 10. Eveliina Ojala, Helianna Herkkola. Kirkkomehut. Arki-illan iltakirkko ke 1.8. klo 18. Minna Ruuttunen, Jussi Salonen. Perheniemi 3 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu la 4.8. klo 11. Veikko Ahonen, Minna Ruuttunen, Maija Sankari, Jussi Salonen. Messu su 5.8. klo 10. Tuomas Antola, Jussi Salonen. Kirkkomehut. Kirkon aamupuuro ma 6.8. ja 13.8. klo 10 seurakuntasalissa, hinta 1 e. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 8.8. klo 18. Toivotamme turvaa ja siunausta koulunsa aloittaville. Kirkkohetken jälkeen tarjoilua ja kerhotoiminnan esittelyä. Messu su 12.8. klo 10. Eveliina Ojala, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Perhekerho ma 13.8. klo 12–15 lapsija perhetyön tiloissa. Naisten raamattupiiri ma 13.8. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 13.8. klo 18 kirkon kappelissa. Messuavustajien tapaaminen ke

15.8. klo 18 kirkon kokoustilassa. Tulossa: Ankkabarock 31.8.–2.9. Korson kirkossa ja Lumon kirjastossa. Barokkifestivaalin ohjelmassa useita konsertteja, joiden tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta www.ankkabarock.fi sekä tulevista lehdistä. Tule mukaan laulamaan pop up -messukuoroon ulkoilmamessuun 26.8. klo 14. Harjoittelemme tuttuja kesäisiä lauluja to 16.8. klo 18 ja la 25.8. klo 14.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Kirkonkulma kiinni 27.7. saakka. Avoinna normaalisti jälleen maanantaina 30.7. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 16.8. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 14.8. klo 9–11.30.

MUUALLA Pieniä pyhiinvaelluksia Vantaalla ke 1.8. ja 15.8. Kesän aikana teemme kävelyretkiä eri kohteisiin. Päivä alkaa klo 9 ja päättyy klo 16 mennessä. Kävelyä päivän aikana tulee noin 10 kilometriä. Varaa mukaan hyvät kengät, reppu ja vesipullo. Päivän aluksi tehdään retkieväät ja vietetään rukoushetki. Säävaraus. Ilmoittautumiset: pia.olkkonen@evl.fi. Keskiviikkona 1.8. retkeillään yhdessä Rekolan seurakunnan kanssa Kuusijärvelle (lähtö Asolan seurakuntakodilta) ja 15.8. Korsosta Bisajärvelle. Pihaseurat ti 7.8. klo 18 Marja-Liisa ja Juha Karin kodissa, Haikararinne 2, Vantaa. Tule nauttimaan kesäillasta rennon ohjelman saattelemana. Lisätietoja Marja-Liisa Kari, p. 040 564 7879.

KASTETTU Viola Nea Bettina Lamminmäki, Matias Joakim Norrback, Noah Ilmari Räsänen, Aino Ilona Soila, Rebekka Mirjami Dahlman, Rasmus Toivo Tapio Akkanen, Ellen Amanda Kaunislehto.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Karri Tapani Änkilä ja Heidi Maria Helena Koskinen, Miika Kristian Kreivi ja Tiina Susanna Lämsä, Antti Tapani Kuronen ja Arja Elina Juottonen.

Menokasvo

Keskiajan yrteillä lääkittiin ihmisiä Keskiajan tutkija ja tietokirjailija Satu Hovi, minkälaisia yrttejä keskiajalla hyödynnettiin? – Keskiajalla käytettiin monenlaisia yrttejä, joista osa on samoja kuin nykyään. Esimerkiksi tinjami, salvia ja sitruunamelissa ovat sellaisia, joita nykyäänkin hankitaan ruokakaupasta. – Toisaalta osa yrteistä on jäänyt täysin unohduksiin. Etelänarnikkia käytetään nykyisin vain homeopatiassa, sillä sitä pidetään niin vaikeasti annosteltavana.

Liittyikö yrtteihin jonkinlaisia uskomuksia niiden erityisistä vaikutuksista? – Osalla yrteistä uskottiin olevan muitakin vaikutuksia kuin terveydellisiä. Euroopassa tunnetuin on alruuna eli mandragora, joka vilahtaa Harry Potterissakin. – Ihminen ei kaivanut alruunan juurta käsin maasta, sillä hän olisi voinut kuolla. Juurta kannettiin kaulalla amulettina. Suomessa alruuna ei kasva, mutta todennäköisesti niitä on kulkeutunut tännekin. PETRI JÄÄSKELÄINEN ESKO JÄMSÄ

Missä yrttejä yleensä käytettiin? – Yrtit sekoitettiin ruokien sekaan samalla tavalla kuin niille tehdään nykyäänkin. Tuolloin yrtit eivät olleet ainoastaan mausteita, vaan lääkkeitä. Niillä oli sekä terveydellisiä että ruokahalua herättäviä vaikutuksia. – Ruokaan ne sotkettiin mukaan siksi, että lääkkeiden nauttiminen oli siten helpompaa. Yrttejä sekoitettiin

myös juomiin. Mikä sen miellyttävämpi tapa nauttia lääkettä kuin se, että on hyvä drinkki edessä?

Esitelmä keskiaikaisista yrteistä Pyhän Laurin kirkossa 11.8. klo 11.30. Esitelmä on osa Helsingan keskiaikapäivää. Lue lisää päivän ohjelmasta http://vantaaseura. fi/tapahtumat/helsingan-keskiaikapaiva-3.

MENOT 19.7. – 16.8.

8 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

HAUTAAN SIUNATTU

MUUALLA

Jouko Kalevi Tarvainen 82 v, Mirjam Tuulikki Rissanen 78 v, Toini Inkeri Kettunen 69 v, Taisto Tapio Hirvikoski 62 v.

Hanna-rukouspiiri ma 30.7. ja 13.8. klo 18. os. Tertunkuja 4 B. Pieni pyhiinvaellus Kuusijärvelle ke 1.8. klo 9 alkaen Asolan seurakuntatalolta, missä eväiden tekoa ja aamun rukoushetki. Lähdemme yhdessä Rekolan ja Korson väen kanssa kävelemään kohti Kuusijärveä. Perillä paistamme makkaraa (jos ei ole metsäpalovaroitusta) ja lopuksi kävelemme takaisin Asolaan. Kävelyä n. 10 km. Säävaraus. Ilmoittautumiset: arto.nuutinen@evl.fi.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15 kirkkoherranvirasto suljettu 16.–17.8. rekolan.seurakunta@evl.fi, rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa heinäkuussa Asolan seurakuntatalossa to klo 11–13, p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11 Ajanvaraus ti klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

KASTETTU Eeli August Mikael Pirinen, Niklas Väinö Daniel Burgman, Tuuli Isla Amanda Heinämäki, Sofia Demi Kapanen, Anastasia Saga Fredrika Ojala, Henna Johanna Peltonen, Lucas Immonen Sánchez, Mila Marie Evelina Heinonen, Saga Johanna Kristiina Taipale, Eeli Antero Christian Kostamo.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Ilmari Piela ja Anu Pauliina Kourimo.

Olohuone perheille 9.8. alkaen ma, ti, to ja pe klo 9–14. Lapsille aikuisen kanssa (ei to 16.8. eikä pe 17.8.). SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30. Raamattupiiri ke 25.7. ja 8.8. klo 18.30. Messu su 22.7. klo 10. Vappu Olsbo, Pasi Mustonen. Messu su 29.7. klo 10. Arto Nuutinen, Pasi Mustonen. Open Doors -nuorten avoimet ovet 1.8. alkaen ke klo 18. Raamattu- ja keskustelupiiri to 2.8. klo 13. Messu ja konfirmaatio su 5.8. klo 10 (Piispala 4). Laura Leverin, Marja Kyllönen. Messu su 12.8. klo 10. Laura Maria Latikka, Marja Kyllönen. Sururyhmä läheisensä menettäneille. Ryhmä alkaa Rekolan kirkolla to 6.9. ja kokoontuu 6-8 kertaa. Ryhmään otetaan korkeintaan kahdeksan osallistujaa. Osallistujien edellytetään olevan paikalla jokaisessa kokoontumisessa. Läheisen kuolemasta on hyvä olla kulunut vähintään kolme kuukautta. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 15.8. mennessä p. 09 830 6700 tai rekolan. seurakunta@evl.fi. Viikolla 34 olemme yhteydessä ilmoittautuneisiin.

HAUTAAN SIUNATTU

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kesäopas palvelee kirkossa arkisin kello klo 12.30–20. Ryhmäopastusten varaukset ark. p. 09 830 6717 klo 9–15. Laurin päiväkonsertit -sarja: Trio Sufira to 19.7. klo 12. Musiikkia myöhäiskeskiajalta. Sufira on myöhäiskeskiaikaiseen musiikkiin erikoistunut trio, jonka muusikot ovat Aino Peltomaa (sopraano, nokkahuilu, rumpu & keskiaikainen harppu), Eira Karlson (mezzosopraano ja fiideli) ja Susanna Tollet (altto, nokkahuilu & kampiliira). Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Konfirmaatiomessu su 22.7. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Reetta Väisänen, Terje Kukk, Hannu-Petteri Leinonen. Konfirmaatiomessu su 22.7. klo 15. Marja Eloranta, Lauri-Pekka Wirtanen, Tiia Orpana, Terje Kukk. Vantaa-Seuran opastettu kävelykierros: ke 25.7. kirkonkylän kulttuurikävely, ke 1.8. kierros Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla, 8.8. Pyhän Laurin kappeli ja 15.8. kirkonkylän rakennuskulttuuri. Kävely lähtee kirkon portilta klo 17.15. Opastuksen kesto on reilu tunti. Kierros päättyy

Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan kesäkahvila 26.7. asti ma–to klo 10–13. Kaikenikäisille aikuisille ja lapsille vanhempiensa seurassa. Paikalle voit tulla oman aikataulusi mukaan. Nautitaan yhdessä kahvikupponen, grilli kuumenee tarvittaessa omille makkaroille tai voit ostaa makkaran 1 e/kpl. Yhdessäolon lomassa ohjelmaa pop up -periaatteella, yhteislauluja, askartelua, ulkoilua ja voimistelua. Puutarhapiirin retket ti 7.8. Retki Herttoniemeen. Tapaaminen Herttoniemen metroasemalla klo 12. Ti 4.9. Retki Vesalaan. Tapaaminen Mellunmäen metroasemalla klo 12. Ötökkäkerho 4–6-vuotiaille lapsille 14.8. alkaen tiistaisin klo 13–15. Kerhossa ollaan ulkona ja tutkitaan luontoa sekä luonnonilmiöitä havainnollistaen niitä lapsille. Lisätiedot ja ilmoittautuminen lastenohjaaja Petri Piirainen, p. 050 573 6328. Arabiankielinen työ la–su Asolan seurakuntatalo, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

Jorma August Hellström 79 v, Anna Kaarina Röpelinen 83 v, Aili Anelma Rautelin 85 v, Hilkka Maria Kautto 85 v, Kimmo Lauri Allan Hämäläinen 50 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset: ark. klo 9–15, p. 09 830 6333. Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi, tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13, Unikkotie 5 B, 1. krs. p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys: ma klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs. Puhelinneuvonta ja ajanvaraus: ma klo 10–11.30 ja to klo 9–10, p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi HUOM! Diakoniatoimisto suljettu 16.–20.7.

PYHÄN LAURIN KIRKKO

myllylle, jossa alkaa ohjelmallinen Myllyilta. Lippu kierrokselle 10 e, Vantaa-Seuran jäsenet, eläkeläiset ja opiskelijat 5 e. Alle 15-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Kansanlaulukirkko messuna Myllyillassa Helsingin pitäjän myllyllä ke 25.7. klo 18.30–20. Maria Koukkari, Mirjam Kyrönseppä, Terje Kukk. Laurin päiväkonsertit -sarja: Trio Gambaamo: Weisuuta wanhoista kirjoista to 26.7. klo 12. Konsertissa yhdistyvät suomalainen yhteisveisuuperinne sekä konserttinumerot. Kolmen muusikon (Pia Rask, Katri Susitaival ja Olli Knuth) muodostama kokoonpano on harvinainen: säestyssoittimina ovat urkuharmoni, avainviulu, viola da gamba ja balalaikka. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Konfirmaatiomessu su 29.7. klo 12. Sanna Heikurinen Esa-Pekka Helanne, Julia Sundvik, Mirjam Kyrönseppä. Konfirmaatiomessu su 29.7. klo 15. Veikko Karhumaa, Mirja Virtanen, Mirjam Kyrönseppä, Heli Varstala. Laurin päiväkonsertit -sarja: Milana Misic Trio to 2.8. klo 12. Milana Misic esiintyy Pyhän Laurin kirkon kesäkonserttisarjassa yhdessä Tuomas ”Tumppu” Kesälän (piano) ja Pasi Kallion (basso) kanssa. Konsertissa kuullaan Milanan omia sekä hänen äitinsä Laila Kinnusen lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Konfirmaatiomessu su 5.8. klo 12. Jaakko Hyttinen, Tiina Malinen, Mirjam Kyrönseppä, Sirpa Rosenberg. Konfirmaatiomessu su 5.8. klo 15. Päivi Helén, Mirjam Kyrönseppä, Tiina Malien, Kristiina Rantanen. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 8.8. klo18. Mukana Hertta Kirkonrotta, Kristiina Kartano, Outi Myllylä, Mimmu Kyrönseppä. Alkuhartaus kivikirkkojen vaellukselle. Pyhän Laurin kirkolta Sipoon vanhalle kirkolle la 11.8. klo 8–8.30, Jaakko Hyttinen. Helsingan keskiaikapäivä la 11.8. klo 11–16 Pyhän Laurin kirkon ympäristössä ja Pappilan puistossa. Koko perheen kulttuuritapahtumassa ohjelmassa muun muassa markkinat, poniajelua, keppihevostyöpaja, jousiammuntaa, luentoja, keskiaikaseuran muotinäytös, opastuksia jne. Klo 12 kirkossa pidetään keskiaikainen Laurentius-messu, jossa mukana on Corvus Laurencij -kuoro. Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi, Facebook: Helsingan keskiaikapäivä. Konfirmaatiomessu su 12.8. klo 12, Johanna Jakonen Tiia Orpana, Samppa Laakso, Hannu-Petteri Leinonen. Konfirmaatiomessu su 12.8. klo 15, Marja Eloranta, Lauri-Pekka Wirtanen, Mirja Virtanen, Samppa Laakso.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Kirkon ruokailu on kesätauolla. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 4.8. ja 11.8. klo 15, Bethanian 4. krs kokoushuone.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223, tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvilan kesätauko toiminnassa 21.6.–3.8. Kesäkahvit Olotilassa torstaisin klo 10.00–11.30. Taidetta! Leila Nuotion maalauksia Väriä kesään öljy- ja akryylimaalein 7.9. asti. Messu su 22.7. klo 10. Johanna Jakonen, Tiia Orpana, Mirjam Kyrönseppä. Messu su 29.7. klo 10. Jyrki Kaukanen, Maria Koukkari, Terje Kukk.

Messu su 5.8. klo 10 Sanna Heikurinen, Esa-Pekka Helanne, Samppa Laakso. Messu su 12.8. klo 10. Kristiina Kartano, Johanna Linnavuori, Mirjam Kyrönseppä.

MUUALLA Tiksi Block Party järjestetään la 28.7. Tikkurilan uudessa Kirjastopuistossa ja sen ympärillä. Tikkurilan seurakunta on mukana vapaaehtoisvoimin toteuttavassa kaupunkitapahtumassa. Festarin pienemmille kävijöille järjestetään keppihevosrata Kaupungintalon kyljessä, torin takana klo 12–16. Paikalla on keppihevosia ja vähän muitakin keppieläimiä, joita saa lainata. Omankin voi ottaa mukaan. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat jälleen elokuulta alkaen maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammatti-ihmisen töitä, mutta esim. lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu. Soita Lailalle ja kerro missä tarvitset apua. Nikkaristi-välitys, p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Syksyn perheretki la 1.9. Halkolammelle Espooseen. Lyhyen bussimatkan jälkeen on luvassa metsää, retkeilyä ja makkaranpaistoa. Kuljemme rattaille sopivaa reittiä. Mukaan tarvitset säänmukaiset varusteet, omat eväät ja reipasta retkimieltä. Retkimaksu 15 e/perhe, seurakunnan jäseniltä 10 e/perhe, sisältää bussikuljetuksen ja nuotiomakkarat. Ilmoittautuminen 1.8.– 26.8. ilmoittautumislinkin kautta tapahtumakalenterissa osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi. Maksu käteisellä bussiin mennessä. Retki alkaa klo 9, paluu n. klo 14. Lisät. maaret.hirvensalo@evl.fi, p. 050 572 2811.

KASTETTU Tomas Eeli Oliver Järves, Raili Kärdla, Emily Lumi Aurora Tuominen, Reese Aliis Schumann, Hanina Gabriele Kärdla, Bruno Sebastian Westerdahl, Albert Topias Aubynn, Touko Viljami Niittynen, Vincent Edvin Elliot Perälä, Ellen Ida Maria Inkilä, Aada Jasmin Salokannas, Saaga Olivia Lemmitty Ojaniemi, Viena Kristiina Rättö, Aksel Matias Salonen, Otso Veli Juhani Sysiharju, Ronnie Matias Ensio Ekholm, Aada Helmiina Pajunen, Venla Maria Tanninen, Hugo Oliver Antero Väistö, Joel Nicholas Samuel Talja, Lilli Alina Kosonen, Ava Minea Puska, Juho Väinö Erik Airaksinen, Esteri Ilona Autti, Ilja Toni Petteri Vartiainen, Taina Helena Johanna Vartiainen, Frida Josefina Jebet Ruuskanen, Olli Elias Pennonen, Lenni Urho Elias Mäntylä, Mila Lilja Nevalainen, Leonel Oliver Hintsala.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Teppo Tapani Kohonen ja Isa Maria Enberg, Anssi Sakari Heinonen ja Petra Eeva Johanna Kalmari, Pekka Petteri Ikonen ja Laura Marjatta Nokkala, Jari Toivo Henrik Tenhunen ja Elina Maria Katariina Winblad, Juho Miikael Halonen ja Karita Sofia Korhonen, Tony Andreas Viksten ja Jatta Annika Turunen, Jussi Samuli Kananen ja Nina Annika Julia Viemerö, Niko Veli Hirvonen ja Kaija Helmiina Väre, Mikko Martin Fagerholm ja Noora Elviira Pernu, Juha Mikko Matias Virtakangas ja Saija Johanna Mäkynen, Markus Petteri Pakarinen ja Jemina Tiia Karoliina Nijmolen.

HAUTAAN SIUNATTU Sari Johanna Laurila 56 v, Rainer Rafael Björklund 64 v, Pentti Tapio Kokko 82 v, Sisko Helena Tuulikki Jakola 82 v, Liisa Tuulikki Knuutila 82 v, Jorma Kaarle Alajoki 87 v, Annikki Marja Kotilainen 90 v, Lahja Sinisalo 97 v, Turo Hermanni Lahtinen 37 v, Pekka Olavi Rikkonen 56 v, Markku Sakari Mäki 66 v, Aimo Kalevi Rodas 88 v, Mira Marianne Keski-Nisula 40 v, Marja Leena Nevalainen 73 v, Jukka Ilmari Juurinen 79 v, Leevi Mattias Kauppinen 80 v, Keijo Antero Johansson 87 v, Holger Ingvald Floman 90 v, Sirkka Hellin Kankaanpää 92 v, Svea Sofia Mykkänen 97 v, Lea Anneli Lindqvist 78 v, Eila Inkeri Pesonen 81 v, Maija Liisa Korhonen 83 v, Sirkka Lyyli Löksy 92 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–11 ja 12–14, 13.8. alk. klo 9–15 p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 12–14, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla 13.8. alk. ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samoihin aikoihin.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Konfirmaatiomessu la 21.7. klo 10. Holman 3. rippikoululeiri. Pappi Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Messu su 22.7. klo 10. Papit Mark Saba, Pirkko Järvinen, kanttori Viena Huhtala. Kesälastenkirkko su 22.7. ja 29.7. klo 15. Sisään H-ovesta. Toivon tuulet ma 23.7. klo 18 Café. Mark Saba. Kesäcafé ke 25.7. klo 12–14. Kahvia, teetä, voileipiä, leivonnaisia, grillimakkaraa. Vapaaehtoinen maksu. Konfirmaatiomessu la 28.7. klo 10. Holman 4. rippikoululeiri. Pappi Niina Pihlajamaa, kanttori Sinikka Honkanen. Konfirmaatiomessu su 29.7. klo 10. Ramsdalin rippikoululeiri. Pappi Taina Karvonen, kanttori Viena Huhtala. Toivon tuulet ma 30.7. klo 18 Café. Riikka Halko. Konfirmaatiomessu su 5.8. klo 10. Holman 5. rippikoululeiri. Pappi Oili Karinen, kanttori Sinikka Honkanen. Familycafé Sun 5 & 12 Aug 4–6 pm Café. For children and families with multicultural background. With us you get a chance to meet other families and strengthen your language skills. Toivon tuulet ma 6.8. klo 18 Café. Ari Paloheimo. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 8.8. klo 18. Messu su 12.8. Papit Kristiina Hyppölä ja Niina Pihlajamaa, kanttori Sinikka Honkanen. Toivon tuulet ma 13.8. klo 18 Café. Rauno Pekkanen.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 19.7. – 16.8.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

3×

Ekaluokkalainen saa olla pieni ja iso

menovinkki

Kannustava ja vahva vanhempi on lapselle paras ponnistuslauta. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARI AARNIO

”

LASTA AUTTAA, JOS HÄNELLE KERROTAAN, ETTÄ NYT SINÄ TAIDAT HERMOSTUA. ERITYISOPETTAJA ANNE KUUSISTO

– Tunnetaitoja harjoitellaan koko elämän ajan. Koulunsa aloittavalle lapselle nämä taidot voivat olla vielä vaikeita. Tavoitteena on, että lapsi oppii vähitellen tunnistamaan omat tunteensa, ja hänellä on kyky käsitellä ja sietää niitä. Kuusisto antaa esimerkin tunteiden tunnistamisesta. Hermostuminen on epämääräinen tunne, joka voi tuntua rintakehässä tai vatsassa ja kädet voivat puristua nyrkkiin.

Keppihevosia Tiksi Block Partyssa

TERO VESALAINEN

Toista kertaa järjestettävässä Tikkurilan katujuhlassa Tiksi Block Partyssa on ohjelmaa myös perheille. Tikkurilan seurakunnan toteuttamalle keppihevosradalle voi tulla oman kepparin kanssa, mutta paikalla on keppihevosia ja muitakin keppieläimiä, joita saa lainata. Keppihevosrata la 28.7. klo 12–16 kaupungintalon (Asematie 7) kyljessä, torin takana.

Pieniä pyhiinvaelluksia Vantaalla

Elokuussa kävellään kaksi päivänmittaista pyhiinvaellusta eri reiteillä. Matkaa kertyy päivän aikana noin 10 kilometriä. Päivän aluksi tehdään retkieväät ja vietetään rukoushetki. Varaa mukaan hyvät kengät, reppu ja vesipullo. Vaellukset toteutuvat säävarauksella. Ilmoittautumiset: pia.olkkonen@ evl.fi. Ke 1.8. klo 9 lähtö Asolan seurakuntakodilta, Asolantie 6, Kuusijärvelle ja ke 15.8. klo 9 lähtö Korson kirkolta, Merikotkantie 4, Bisajärvelle. Vaellukset päättyvät klo 16 mennessä.

– Lasta auttaa, jos hänelle kerrotaan, että nyt sinä taidat hermostua. Silloin lapsi oppii tunnistamaan, mistä tunteesta on kysymys. Tärkää on, että hermostuessaan lapsi oppii keinoja rauhoittaa itsensä. Kuusisto on huomannut lapsen tyyntyvän, kun ohjaa häntä kiinnittämään huomion hengitykseen. Sitä voi harjoitella vaikka iltaisin. – Kolme pitkää hengitystä laskee sykettä ja stressihormonien erittymistä. Tunnekuohun vallassa lapsi ei tietenkään pysty hengittämään rauhallisesti. Taitoja pitää harjoitella ennakkoon, että lapsi osaa valita viisaammin seuraavalla kerralla. LAPSELLE KANNATTAA lukea, vaikka hän jo itsekin osaisi. Luetun tekstin kuunteleminen on hyvää kouluun valmistautumista. – Samalla kun lukee, voi myös harjoitella tunnetaitoja. Voi pysähtyä jossain kohtaa tekstiä ja miettiä lapsen kanssa, että miltähän tästä pojasta tässä tarinassa tuntuu. Samoin elokuvia tai televisio-ohjelmia katsoessa voi yhdessä opetella tunnistamaan tunteita, selittää Kuusisto. Koulussa eteen tulee myös asioita, jotka eivät ole niin mieluisia. Pitää jaksaa odottaa ja pitää jaksaa tehdä läksyjä, vaikka aina ei huvita. – Lapselle kannattaa opettaa kärsivällisyyttä ja sitä, että epämiellyttäviä asioita pitää vaan sietää ja omien tunteiden ja tylsistymisenkin kanssa pärjää, toteaa Kuusisto. – Koulun alku on jännittävä, mutta kiva vaihe koko perheelle. Myönteistä ilmapiiriä kannattaa vaalia ja kehua lasta uuden oppimisesta. Usko itseen oppijana alkaa muodostua. Kouluun lähtevien siunaamiskirkot ke 8.8. Ks. tarkemmat tiedot rivi-ilmoituksista s. 7– 10 tai vantaanseurakunnat.fi.

ISTOCK

KOULUN ALKAMINEN voi pelottaa lasta. Uusi alku ja koulusta tulevat odotukset jännittävät. Anne Kuusisto kehottaa harjoittelemaan lapsen kanssa tunnetaitoja ennakkoon.

SIRPA PÄIVINEN

nsimmäisen luokan aloittava lapsi on uuden kynnyksellä. 6–7-vuotiaana lapsen itsetuntemus lisääntyy ja hänelle kehittyy kyky arvioida itseään suhteessa kavereihin. – Lapsi tulee tietoiseksi siitä, että minä olen tällainen ja kaverini on tuollainen. Hän ehkä huomaa, että kaveri osaa joitakin asioita, joita ei itse vielä osaa. Lapsen ajattelu siirtyy konkretiasta siihen, mitä on tilanteiden taustalla ja miten ne vaikuttavat, sanoo erityisopettaja Anne Kuusisto, joka toimii Suomen Sydänliitossa Neuvokas perhe -toiminnan suunnittelijana. Ekaluokkalainen on irtautumisvaiheessa, jossa hän kokee olevansa pieni ja iso. Toisaalta lapsi kaipaa syliin ja toisaalta uhitellaan ja ollaan isoja jo. Lapsi on usein aika epävarma tasapainoillessaan roolien välillä. – Lapsi saa olla pieni ja saa tulla syliin. Mutta on myös kiva, että hän harjoittelee uusia asioita. Hyväksytään molemmat puolet. Kannustava, vahva vanhempi on paras ponnistuslauta, joka kestää lapsen ailahtelut ja antaa aikaa harjoitella taitoja. Nämä vaiheet menevät kuitenkin nopeasti ohi, Kuusisto toteaa.

Kansainvälinen vanhan musiikin festivaali

BRQ Vantaa Festivalin ohjelma tarjoaa tänä vuonna musiikkia keskiajalta renessanssin, barokin ja romantiikan kautta nykypäivään. Ohjelmistossa on Suomessa harvoin kuultuja teoksia, yksi kantaesitys ja myös harvinaisia soittimia. Festivaali tarjoaa konsertteja uransa alussakin oleville yhtyeille ja solisteille. BRQ Vantaa Festival ma–su 6.–12.8. Pyhän Laurin kirkossa ja kappelissa, Kirkkotie 45. Liput ja lisätiedot brq.fi. KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 19.7. – 16.8.

10 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Perhemuskari 14.8. alk. tiistaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e. Ilmoittautuminen paikan päällä. Myyrmäen kirkon lounas ti 14.8. alk. ti–to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Keskipäivän rukoushetki ti 14.8. alk. ti–to klo 12 St. Martinin kappelissa.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Hyvää ravintoa -messu su 22.7. klo 16. Kaikenikäisten yhteinen iloinen ehtoolliskirkko, jossa on tilaa leikille, laululle ja liikkeelle. Jokainen halukas lapsi tai aikuinen voi osallistua messun toteutukseen ehtoollisavustajana, tekstinlukijana, esirukouksen lukijana tai vaikkapa laulajana tai tanssijana. Riittää, että tulet Kivistön kirkolle ennen messua klo 15.30. Messun jälkeen iltapalaa. Pappi Mark Saba, kanttori Viena Huhtala. Vaatevarasto avoinna to 2.8. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tiedustelut p. 050 357 7726. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 8.8. klo 18. Perhekahvila 13.8. alk. maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari 13.8. alk. maanantaisin klo 12–14. Perhemuskari 15.8. alk. keskiviikkoisin klo 15–17. Kausi 60 e. Ilmoittautuminen paikan päällä.

Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla 15.8. alk. keskiviikkoisin klo 17.15 (5–9-vuotiaat) ja klo 18 (yli 9–vuotiaat). Ilmoittautuminen paikan päällä. Tiedustelut Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Perhemuskari 16.8. alk. torstaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e. Ilmoittautuminen paikan päällä.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Iltamessu su 5.8. klo 18. Pappi Niina Pihlajamaa, kanttori Sinikka Honkanen.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Lepotila-meditaatio keskiviikkoisin 15.8. saakka klo 18–19. Olet tervetullut meditoimaan, vaikka sinulla ei olisi aiempaa kokemusta meditaatiosta. Meditaatiohetken aluksi ohjaaja antaa ohjeet, joiden perusteella pääset mukaan. Ohjaajana AnneMarja Isoaho. Perhemuskari 16.8. alk. torstaisin klo 15–17. Kausi 60 e. Ilmoittautuminen paikan päällä.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Perhemuskari 17.8. alk. perjantaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e. Ilmoittautuminen paikan päällä.

MUUALLA

Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Ilmoittautuminen paikan päällä. Muskari 3–6-vuotiaille 13.8. alk. maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Ilmoittautuminen paikan päällä.

KASTETTU Selma Ellen Amelia Anttila, Joel Alex Christian Utriainen, Eeva Annastiina Koskinen, Robin Sebastian Hämäläinen, Vilho Iivari Kulju, Onni Elias Ilmari Salmi, Elmo Artturi Hartikainen, Milana Victoria Adele Huusela, Oliver Veikko Antero Tuiro, Alvar Eeli Verner Koskinen, Noora Taru Aliisa Paananen, Diana Emilia Aurum Hyypiä, Elliot Juhani Lagerkrans, Matilda Helga Kaarina Sipilä, Aino Aira Helmi Ruokolainen, Maisie Sofia McDermott, Nooa Sulo Abraham Lohi, Adaliina Juulia Koskinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jaakko Lauri Petteri Tuunanen ja Paula Maria Rantanen, Marko Sakari Heikkonen ja Noora Katariina Hillebrand, Ossi Örn ja Eeva-Leena Hannele Labaut, Taneli Matias Eriksson ja Elina Petra Maria Penttinen, Annika Katariina Klasila ja Valtteri Juho Aleksander Hartikainen, Olli-Valtteri Laaksonen ja Susanna Maria Nurmi, Joonas Kristian Murto ja Heli Irja Tuulikki Kullberg.

Perhemuskari 13.8. alk. maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi,

NYT ON AIKA VAIKUTTAA

HAUTAAN SIUNATTU Sylvi Annikki Lindgren 96 v, Suoma Siviä Tast 93 v, Helvi Kaarina Simonen 92 v, Hilkka Liisa Ehrukainen 87 v, Aino Inkeri Uotila 84 v, Anni Ruotsalainen 84 v, Anna Suutari 84 v, Anja Kyllikki Piispanen 77 v, Pirkko Marjatta Evijärvi 74 v, Jouni Ensio Kirsi 72 v, Väinö Juhani Lappalainen 66 v, Rauno Tapani Vestala 56 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Sommaröppet ti–fr kl. 9–13, måndagar stängt vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning: endast på to kl. 10–11.30 (juni–aug)

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Musiklek & babyrytmik startar må 20.8 i två olika grupper med musikpedagog Heidi Åberg-Ylivaara. Babyrytmik för 0-2 åringar med vuxen kl.10.15–11. Musiklek för 3–5 åringar kl.11.15–12 utan vuxen (hålls i samarbete med församlingens dagklubb). Musikleken är avgiftsfri. Mera info på hemsidan. Anmälningar: alexandra.blomqvist@evl.fi.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Församlingens dagklubb börjar må 20.8. Anmälningsblankett på hemsidan www.vandasvenskaforsamling.fi.

BAGARSTUGAN Sommarsamling on 15.8 kl. 14. Allsång, andakt och kaffeservering med diakoniarbetarna.

HELSINGE KYRKA S:T LARS

DÖPTA

Högmässa söndagar kl. 10: 22.7 K. Andersson, A. Ekberg; 29.7 A. Paavola, Heidi Åberg-Ylivaara. 5.8 K. Andersson, H. Åberg-Ylivaara. 12.8 A. Paavola, H. Åberg-Ylivaara. Sommarkonserter torsdagar kl.19, fritt inträde, program 5 e. 19.7 Havets stjärna – sång, dans och spel Maria till ära. Stellamaris: Anne Hätönen, orgel; Nina Fogelberg, sång; Jenni Koistinen, dans. 26.7 Duo Joseida. Iida Alina Poijärvi, cello; Maria Kämppi, piano.

Ebba Anneli Gustava Hobin, Amelie Mette Maria Mether.

DÖDA Ingegerd Elisabet Mihalovsky 90 år, Arvo Antero Kyynäräinen 82 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA P. 09 830 6330, ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17.

Seurakuntavaalit 2018

Kuulutus ehdokasasettelusta Seurakuntavaalit toimitetaan Vantaan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa 18.11.2018. Vaaleissa valitaan jäsenet Vantaan seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon nelivuotiskaudeksi 2019–2022.

Vantaankosken seurakunta • Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 16, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 10 • Kirkkoherranvirasto: 09 830 6440, Uomatie 1, ma–pe klo 9–15

Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat erikseen yhteisen kirkkovaltuuston ja erikseen seurakuntaneuvostojen jäsenten vaalia varten on toimitettava 17.9.2018 kello 16.00 mennessä oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon.

Vanda svenska församling • Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 12, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 3 • Kirkkoherranvirasto: 09 830 6262, Vallmovägen 5 A, vån. 2, mån–fre kl. 9–13

Asiakirjoja saa kirkkoherranvirastoista ja verkosta info.seurakuntavaalit.fi. Vantaan seurakunnissa valitaan yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon jäseniä seuraavasti: Hakunilan seurakunta • Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 14, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 6 • Kirkkoherranvirasto: 09 830 6500, Hakunilantie 48, ma–to klo 9–16 Hämeenkylän seurakunta • Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 14, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 5 • Kirkkoherranvirasto: 09 830 6450, Auratie 3, ma–pe klo 9–14 Korson seurakunta • Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 14, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 7 • Kirkkoherranvirasto: 09 830 6552, Merikotkantie 4, ma–pe klo 9–15 Rekolan seurakunta • Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 14, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 6 • Kirkkoherranvirasto: 09 830 6700, Kustaantie 22, ma–pe klo 9–15 Tikkurilan seurakunta • Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 16, Valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 14 • Kirkkoherranvirasto: 09 830 6717, Unikkotie 5 B, ma–pe klo 9–15

Normaaliaukioloaikojen lisäksi kirkkoherranvirastot ovat 17.9.2018 avoinna klo 16.00 asti. Vaalikelpoinen edellä mainittuihin luottamustehtäviin on ehdokas, joka 1) on merkitty kyseisen seurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi viimeistään 17.9.2018 2) on konfirmoitu viimeistään 17.9.2018 mennessä, ja joka täyttää 18 vuotta viimeistään 18.11.2018 3) on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 4) ei ole vajaavaltainen 5) on antanut kirjallisen suostumuksensa ehdokkaaksi asettamiseen 6) ei ole Vantaan seurakuntayhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan työntekijä tai viranhaltija. Vantaalla 1.7.2018 Seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat Hans Tuominen, Hakunilan seurakunta Jukka Nevala, Hämeenkylän seurakunta Eija Mäkinen, Korson seurakunta Rainer Heino, Rekolan seurakunta Hannu Kokko, Tikkurilan seurakunta Tiina-Maaria Päivinen, Vantaankosken seurakunta Harriet Forsman-Ryhänen, Vanda svenska församling

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Palveluja tarjotaan

Hautauspalveluja

24 h

Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä!

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme. HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

     

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

hok-elannonhautauspalvelu.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Hammashoitoa

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

www.mrautanen.com

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Rakennusala

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

HERÄNNÄISSEURAT ke 1.8. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. la 4.8. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kko, Rauhanfoorumin yht. (4.-6.8.), Brandensteinink. 2. pe 10.8. klo 18 Puolimatkan kpli, Aholank.20, Hyvinkää. 11.-12.8. MERIVEISUUT Hangossa: la 11.8. klo 17 alkuseurat Lappohjan kko, Hietaniement.14, kahvit. klo 19 merenrannan iltaseurat, Sjömansro, Satamat.38-40 (Lappohja); grillausta. su 12.8. klo 10 messu Hangon kko, Kirkkomäki 1; tarjoilu ja seurat. ke 15.8. klo 18.30 Hgin Mikaelin, Vantaan ja Sipoon yht.seurat, Östersundomin kko, Kappelit.60, Hki; J.Saari, J.Simojoki, M.Häkkänen. TULOSSA: ke 22.8. Hiidenkiviseurat Klaukkalan kko, N-järvi; ke 29.8. klo 18 7 srk körtti-ilta Hvittorpissa (Masala) Knummi, Espoon h-juhlat 10v.

[A] LKV M. Rautanen Oy

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Tiesitkö että...

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein. Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

Tilaisuuksia

APTEEKIN TERVEYSPISTE

PÄIVYSTYS

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

12 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Onko yhteisöllisyys vastaus nälkään? PÄÄKAUPUNKISEUDULLA HALUTAAN korvata ruokajonot yhteisaterioilla. Tutkijoiden mukaan ruoka-avun uudistamisen riskinä on, että apu ei enää tavoita niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat, ja avuntarvitsijat eristetään omaksi köyhien joukoksi. Jaan saman huolen. Uusia malleja vähävaraisten auttamiseen etsitään yhteisöllisyyden lisäämisestä, mutta köyhyyden vähentämisestä ei puhuta vakavasti. Valitettavasti monilta yhteisöllisyyttä ajavilta köyhyysteoreetikoilta puuttuu kokemusasiantuntijuus. Siksi se, millaista hätää ja avuntarvetta leipäjonoissa on, ei ole heille kunnolla avautunut. Leipäjonoissa on hyvin monenlaisista tilanteista ja taustoista tulevia ihmisiä. Niitä, jotka tarvitsevat yhteisöllisyyttä tai yhdessä tekemistä on murto-osa. Monet leipäjonojen asiakkaista ovat täysin syrjäytyneitä. Lähes ainoa, mihin he kykenevät, on jonoon tuleminen. Nämä ihmiset tarvitsevat auttajia. Yhteiskunnan on tuettava näitä auttajatahoja. Tarvitsemme kansallisen köyhyyden poistamisohjelman ja sosiaaliturvauudistuksen. Niitä odotellessa kaikkien keinojen vähävaraisten auttamiseksi pitää olla sallittuja. Uudet hankkeet, yhteiset pöydät ja keskusvarastot, ovat huomattavasti kalliimpia kuin nykyiset kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Parempi olisi antaa järjestöille tukea ja tiloja. Antero Laukkanen Hyvä Arki ry, puheenjohtaja, kans.ed. Espoo

Narratiivi ja totuus Gazasta NARRATIIVIKSI KUTSUTAAN esittäjänsä tarkoitusperiä palvelevaa kertomusta, joka sopivista osista koottuna vaikuttaa riittävän todelta. Suomenkin synty ja historia Zachris Topeliuksen esittämänä on juuri tällainen. Vaaralliseksi narratiivin tekee, jos sitä Hannu Ihalaisen tapaan käyttää nykyhetken selittämiseen (K&k 21.6). Jokainen Lähi-itää seurannut tietää, että totuus on äärettömän mutkikas. Jos maassa asuvat ei-juutalaiset pitävät itseään kansana ja kutsuvat itseään palestiinalaisiksi, ei sen mitätöimiseen riitä minkäänlainen valtiopropaganda. Osa heistä on kristittyjä. Gazan tilanne on tietenkin kaikkein surkein. Alue ei ole elinkelpoinen sen kokoiselle väestölle. Sieltä ei pääse muuttamaan pois, eikä työtä tai toimeentuloa ole. Vaikka jotkut pitävät Israelin vertaamista natsi-Saksaan antisemitismina, on kysyttävä, miten nykyinen Gaza eroaa ghetosta toisen maailmansodan aikaan. Israel ei ole viaton uhri, vaan alueellinen sotilasmahti, joka on käyttänyt valtaansa myös ihmisoikeusrikollisten hyväksi. Ariel Sharon oli joukkoineen osallisena Sabran ja Shatilan verilöylyssä, jossa murhattiin vähintään satoja siviilejä, naisia ja lapsia. On kysyttävä, kumman pitäisi ottaa ensimmäinen askel, senkö, jolla on alueella kaikki poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen valta, vaiko sen,

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

laiset säveltäjät elivät eri aikakausilla; Tomaso Giovanni Albinoni 1671–1751 ja Remo Giazotto 1910–1998. Tapani Mäkinen

Piispa ja sananvapaus

Miltä usko näyttää? ANDREW CABALLERO-REYNOLDS / AFP / LEHTIKUVA

Helluntaipastorit Chris Wolford ja Randy Brandon nauravat, kun heidän kollegansa David Culbertson pitelee onnistuneesti kalkkarokäärmettä ”käärmeseurakunnan” jumalanpalveluksessa Länsi-Virginiassa Yhdysvalloissa. Helluntailaisissa käärmeseurakunnissa tulkitaan kirjaimellisesti Markuksen evankeliumia, jossa Jeesus sanoo seuraajilleen: ”Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: Minun nimissäni he ajavat pois pahoja henkiä. He puhuvat vierailla kielillä. He tarttuvat käsin käärmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä.” Käärmeseurakuntien jumalanpalvelusmenoihin kuuluvat käärmeiden käsittely, myrkyn juominen ja itsensä tuleen sytyttäminen. Myrkkyyn on vuosien varrella kuollut useita kymmeniä seurakuntalaisia.

jolla ei ole mitään? Narratiivista ei ole apua, jos ei ole suunnitelmaa, millä tavoin toimimalla tänään syntyvä gazalaisvauva ei 18 vuoden kuluttua ole terroristi tai sellaisen vaimo. Siihen kirkolla tietenkin voisi olla kanta.

toki lyhyt aika verrattuna Ihalaisen mainitsemaan 3000 vuoteen, mutta "tuoreesta historiasta" puhuminen on nähdäksemme silti harhaanjohtavaa.

Jerusalemissa on kauan ollut moskeijoita

Adagio g-molli ei ole Albinonin sävellys

HANNU IHALAINEN kirjoittaa (K&k 21.6.) Israelin ja Palestiinan alueen historiasta ja faktoista. Eräs tekstin keskeinen väittämä on historian valossa epätosi. Ihalainen kirjoittaa, että ”moskeijat ovat [Israelissa] tuoretta tavaraa". Tosiasiassa Jerusalemissa on ollut islamilaisia rukoushuoneita jo 600-luvulla. Ensimmäinen nykyisen Al-Aqsan moskeijan paikalla sijainnut moskeija valmistui vuonna 705. Vielä vanhempi islamilainen pyhäkkö on niin kutsuttu Kalliomoskeija, joka valmistui vuonna 691. Kalliomoskeija ei tosin suomenkielisestä nimestään huolimatta ole varsinainen moskeija. Jerusalem on ollut muslimeille pyhä kaupunki islamin synnystä, 600-luvulta saakka. 1400 vuotta on

SIUNAUSTILAISUUKSISSA TAI muistotilaisuuksissa soitetaan usein Adagio g-mollissa, ja ohjelmalehtisessä säveltäjäksi mainitaan Tomaso Albinoni. Se on virhe, sillä Adagio on Remo Giazotton sävellys, jonka Giazotto sanoo pohjautuvan toisen maailmansodan Dresdenin pommituksien jälkeen kirjaston raunioista löytyneeseen Albinonin basso-osaan. Giazotto ei koskaan vienyt julkaistavaksi tätä bassoosaa, eikä siitä ole merkintää Saksin maakuntakirjastossa, jossa on luettelo Albinonin julkaisemattomista teoksista. Giazotto julkaisi ja hankki tekijänoikeudet itselleen vuonna 1958. Pitäisikö siunaustilaisuuksien ohjelmaan tulla sävellyksen otsikoksi Remo Giazotto: Albinonin Adagio? Nämä italia-

Matti Kuronen Vantaa

Hanna Hallikas Selja Purovaara Heidi Vehviläinen islamin aineenopettajia

PIISPA TEEMU Laajasalo kysyi Kotimaa-lehdessä (7.6.), onko pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien kustantaman Kirkko ja kaupungin journalistinen linja ja sananvapaus uskottavaa, ja olisiko syytä valita tilattavien lehtien tapaan yksityinen kustantaja. Kirkko ja kaupunki jaetaan kaikille seurakuntien jäsenille. Se on seurakuntalehti, jonka tehtävänä on vahvistaa seurakunnan jäsentietoisuutta, kirjoittaa uskoon, oppiin, kasvatukseen sekä seurakuntien toimintaan liittyvistä kysymyksistä. Kirkko ja kaupungin eläkkeelle jääneen päätoimittajan Seppo Simolan mielestä Laajasalo sorkkii sananvapautta (K&k 21.6.). Simola ei tyytynyt perinteisen seurakuntalehden tekemiseen, vaan julisti lehtensä vallankäyttäjien vahtikoiraksi ja sananvapauden esitaistelijaksi. Journalistisen linjan vaalijana Simola ei siedä lainkaan piispansa kommentteja. Kirkolliset vallankäyttäjät, joihin Simola itsekin aikanaan kuului, tarvitsevat omat vahtikoiransa. Onko seurakuntayhtymän kustantama seurakuntalehti juuri tähän paras valinta? Laajasalon kysymys oli oikea ja Simolan purkaus aiheeton. Seurakuntien viestintä kuuluu piispalliseen kaitsennan piiriin. Seurakuntalehti on osa seurakuntien viestintää. Kirkko ja kaupungin journalistinen linjavalinta merkitsee astumista vapaasti tilattavien kirkollisten lehtien tontille. Näitä ovat esimerkiksi Kotimaa ja Sana. Kilpailuympäristössä verorahoilla kustannettu Kirkko ja kaupunki on markkinahäirikkö. Veikko Pöyhönen Kallion seurakunnanjäsen Helsinki

Käyttäytymisen dynamiikka TELEVISIOSSA NÄHTIIN kesällä laadukas saksalainen sarja nimeltään Tannbach. Ohjelmaa sijoittuu toisen maailmansodan päättymiseen pienessä Tannbachin kylässä vuonna 1945. Sarjassa näkee, miten sujuvasti ja raadollisesti ihmiset vaihtavat "leiriä" ja osaavat eläytyä uusiin rooleihin. Tämä voisi hyvin kuvata vaikka nykypäivän Suomea. "Kaikkihan me olemme aina Pridea kannattaneet!" Joillakin on kyky aistia muutos ja asettua sen kärkeen. Yleensä mielipide muuttuu siihen suuntaan, missä on valtaa ja rahaa. Tyhmähän se on, joka heittää verkkonsa veteen, jossa ei ole kalaa. Tällaista tämä elämä on. Aatteet vaihtuvat ajassa ja samoin lipun värit, mutta käyttäytymisen dynamiikka säilyy samana, onhan ihminen laumaeläin. Joka Pride-viikolla kävi Helsingin keskustassa varmaan huomasi tämän. Jos ei huomannut, sitten tuli hyväksikäytetyksi. Olli Pesola Helsinki