Kirkko ja kaupunki 2018 15 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

15

30.8.2018 kirkkojakaupunki.fi

A4 Piispaehdokkaat tentissä B1 Maistuisiko robotin paistama pizza?

Kaksi uskoa, yksi rukous Kun onnettomuus tapahtui, vodou-perinteessä kasvaneen Felix Adjen huulille nousi Isä meidän

B 8

Aika on mitä on, se katoaa pala palalta menneisyyden nieluun eikä palaa takaisin.

JUHANA TORKKI ESIPUHEESSAAN KIRJAAN SENECA: ELÄMÄN LYHYYDESTÄ (OTAVA 2018)

Iankaikkisesti

Kiireisellä on kiire kaikkeen muuhun paitsi elämän elämiseen, eikä mitään asiaa olekaan yhtä vaikea oppia.

STOALAINEN FILOSOFI SENECA (NOIN 4 EKR – 65 JKR.)

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018 Herra, anna minun muistaa, että elämäni päättyy, että päivilleni on pantu määrä.

Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle, elämäni on sinun silmissäsi kuin ohikiitävä hetki.

PSALMI 39: 5–6

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Pakko päästä välillä polvilleen USKOA JA HENGELLISYYTTÄ pidetään usein hyvin sisäisenä asiana. Monille sisäisyys tarkoittaa sellaista, minkä ei pitäisi näkyä julkisesti ollenkaan. Usko halutaan nähdä yksityisasiana, jota ei ole sopivaa levitellä muille.

Toisaalta sisäisyys tarkoittaa usein myös päänsisäisyyttä: meidän saarnakeskeisessä perinteessämme uskon korostetaan tulevan kuulemisesta. Siksi se myös tapahtuu enimmäkseen korvien välissä.

”

MONET AJATTELEVAT uskon kokoelmaksi Jumalaa koskevia mielipiteitä: joko ihminen omaksuu eli ”uskoo” ne tai sitten ei.

Tämä on kovin kapea käsitys sekä JEESUS NEUVOI hengellisyyden luonteesta että ihmisen RUKOILEMAAN OMASSA sielunelämästä.

HUONEESSA OVI KIINNI. Usko liippaa koko elämää, sen mieltä, merkitystä ja tarkoitusta. Usko ei ole mikään maallisen arjen päälle ripoteltava hengellinen lisämauste.

Usko on tapa asettua olemaan ihmisiksi tässä Jumalan maailmassa. Eikä se ole piilossa pidettävä yksityisasia.

TIETENKIN USKOSSA on sisäinen, jopa sisäänpäin kääntynyt, puolensa. Jeesus neuvoi rukoilemaan omassa huoneessa ovi kiinni niin, että toiset eivät näe.

Hän ajatteli, että kovin näytösluontoinen rukoileminen palvelee pikemminkin jotakin muuta tarkoitusta kuin Jumalan kanssa seurustelua.

Toisaalta Jeesus sanoi seuraajiaan maan suolaksi ja maailman valoksi, jota ei ole tarkoitus pitää vakan alla vaan jonka pitäisi loistaa Jumalan hyvyyttä kaikille ihmisille.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Jumala, Trump ja Putin Kristillisen konservatiivioikeiston toiminta Suomessa muistuttaa Yhdysvaltojen evankelikaalien toimintaa. Liikehdintä saa äänensä kuuluviin vastamediassa. Venäjä hyödyntää samaa arvomaailmaa informaatiosodankäyntinsä aseena. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 30.8.2018

numero 15

Seuraava lehti ilmestyy 13.9.

KANNEN KUVA: JYRI PITKÄNEN

JARKKO PELTOLUHTA

TIKKURILAAN ALETAAN rakentaa uutta hienoa kirkkoa. Se on hyvä uutinen. Me olemme maan suola, ja kirkkoja tarvitaan maustamaan kaupunkikuvaa.

Usko ei ole vain päänsisäinen asia vaan paljon kokonaisvaltaisempi ja fyysisempi. Me tarvitsemme tiloja ja paikkoja muistaaksemme missä olemme, mistä olemme tulossa ja mihin kaipaamme.

Ja aina silloin tällöin on päästävä polvilleen. Toivottavasti Tikkurilan uuteen kirkkoon saadaan sellaiset kätevät polvistumispenkit, joita näkee italialaisissa ja espanjalaisissa kirkoissa.

Pilkon kesän uusia omenoita ja ajattelen kiitollisena tuntematonta, joka kutsui minut pihalleen niitä poimimaan.

Samaa hyvän jakamisen mieltä rukoilen itselleni.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Päättäjäksi kannattaa pyrkiä, jos on ajatuksia ja ideoita” Pitkän linjan luottamushenkilö Stig Kankkonen ei enää asetu ehdolle Espoossa.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

1.

Olet Espoon yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja.

Aiotko itse asettua ehdolle syksyn seurakuntavaaleissa?

– En asetu ehdolle. Viittaan ystäväni, ministeri Kalevi Kivistön vastaukseen, kun esitin hänelle saman kysymyksen viime kunnallisvaalien alla. ”Täytyy ymmärtää lopettaa niin kauan kun ymmärtää lopettaa”, Kivistö vastasi. Nyt on minun aikani lopettaa.

den huomioimisesta on ollut positiivinen piirre työskentelyssä.

– Olemme luoneet luottamuselinten ja virkamiesten kanssa rakenteita ja käytäntöjä, jotka tukevat järkevää ja realistista päätöksentekoa. Se tarkoittaa muun muassa järkevää yhteistyötä eri elinten, kuten kiinteistöjohtokunnan ja talous- ja strategiatoimikunnan kesken.

Miksi kannattaa pyrkiä seurakunnan päättäjäksi?

– Seurakunnan päättäjäksi kanMihin asioihin olet vaikutta- nattaa pyrkiä, jos ja kun on kirkollisiin nut kuluneen neljän vuoden asioihin liittyviä ajatuksia ja ideoita. Tuolaikana? loin haluaa olla muka– Valtuuston puheenjohtana vaikuttamassa kehijana olen yrittänyt rakentykseen, joka vie toitaa toimivat suhteet niin vottuun suuntaan. luottamushenkilöihin – Tässä yhteydeskuin virkamiehiinkin. Hysä on hyvä selvittää ja vä yhteistyö kaikilla tasoilmuistaa eri elinten erila ja kaikkiin suuntiin on laiset tehtävät. SuositTÄYTYY YMMÄRTÄÄ perusedellytys seurakuntelen lämpimästi kirkLOPETTAA NIIN KAUAN KUN tien ja seurakuntayhtykolain, kirkkojärjesYMMÄRTÄÄ LOPETTAA. män tulokselliselle työlle. tyksen ja esimerkik– Seurakunnan yhteisi seurakuntayhtymän sen kirkkovaltuuston tehperussäännön luketävänä on luoda parhaat mista. Muuten voi käymahdolliset olosuhteet ja dä niin, että työskenteedellytykset seurakunnille, jotta nämä ly seurakuntaneuvostossa tai kirkkovalvoivat toteuttaa tehtäviään. Valtuuston tuustossa aiheuttaa pettymyksiä, kun sielpuheenjohtajan tehtävä taas on huoleh- lä käsitellään ”vääriä asioita”. tia siitä, että työskentely valtuustossa sujuu mahdollisimman rakentavasti, tehokMillainen on iltarukouksesi? kaasti ja hyvässä hengessä.

– Teen aamuin ja illoin ristinmer– Jätän muiden arvioitavaksi sen, miten kin ja jätän kaiken Jumalan halolen tässä onnistunut tai epäonnistunut. tuun. ■

2.

3.

4.

”

Mikä on yllättänyt sinut eniten kuluneen valtuustokauden aikana?

– Eniten on yllättänyt valtuuston valmius katsoa todellisuutta silmiin ja sitten suunnitella ja tehdä päätöksiä havaitun pohjalta. Myös kasvava ymmärrys kokonaisuu-

5.

Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä eli 18.11.

Vaaleissa voi pyrkiä yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka johtaa koko seurakuntayhtymää ja/tai seurakuntaneuvostoon, joka johtaa oman seurakunnan toimintaa. Ehdokasasettelu päättyy 17.9. Lisätietoa: www.espoonseurakunnat.fi/ vaalit ja www.kauniaistenseurakunta.fi/vaalit

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Yksi näistä neljästä on tuleva Espoon piispa Espoon tuomiokirkko on Espoon piispan kotikirkko. Espoon hiippakunta perustettiin vuonna 2004 ja hiippakuntaan kuuluu Uudenmaan alueen seurakuntia Hangosta Mäntsälään. Kuva: Juha Ryhänen / Espoon seurakunnat

Piispaehdokkaat ovat tentattavana Espoon piispanvaalissa järjestetään kaikille avoimet vaalipaneelit Hyvinkäällä, Lohjalla ja Espoossa. Viimeinen niistä pidetään Leppävaaran kirkossa 20.9. kello 18.30.

Uusi piispa valitaan 8.10. Jos kukaan neljästä ehdokkaasta ei saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä toinen vaali, joka pidetään 1.11. Jos uuden piispan nimi ei selviä ensimmäiselle kierrokselle, toiselle kierrokselle selvinneille piispaehdokkaille järjestetään vaalipaneeli 24.10. Äänioikeus piispanvaalissa on hiippakunnan papistolla ja alueen seurakuntien luottamushenkilöillä.

Kirkkoherranvaali etenee Espoossa Espoon ruotsinkielisen seurakunnan uuden kirkkoherran nimi selviää 2.10., kun seurakuntaneuvosto päättää asiasta. Valintaa valmistelee seurakuntaneuvoston asettama haastatteluryhmä.

Ennen valintaa seurakunta järjestää paneelikeskustelun 27.9. Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa, Kirkkoranta 2. Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli on jo haastatellut kaikki neljä hakijaa. Se antaa lausuntonsa ehdokkaiden pätevyydestä ja soveltuvuudesta 18.9.

Avioliiton ikärajaksi esitetään 18 vuotta Kirkkohallituksen esityksen mukaan avioliitton ikäraja olisi jatkossa 18 vuotta.

Tämä tarkoittaisi myös poikkeuslupamenettelystä luopumista. Jos poikkeuslupamenettely kuitenkin säilytettäisiin, sen ehdottomaksi alaikärajaksi esitetään 16 vuotta. Muutosten tarkoituksena on suojella alaikäisiä ja ehkäistä lapsiavioliittojen syntyä. Ehdotuksen linjaukset koskisivat myös ulkomailla solmittuja avioliittoja.

Tikkurilaan uusi kirkko Vantaan Tikkurilan vanha kirkko puretaan, ja tilalle rakennetaan uusi kirkkokompleksi. Sen yhteyteen tulee liike- ja toimistotilojen lisäksi asuntoja noin 600 hengelle.

Alueen rakennusoikeus on 32 950 kerrosneliömetriä. Siitä asuntoja on noin 28 000 kerrosneliömetriä. Tikkurilan nykyinen kirkko valmistui 1957, mutta on ollut käyttökiellossa vuodesta 2015 saakka.

Kirkko ja kaupunki kysyi Espoon hiippakunnan piispakandidaateilta neljä kysymystä.

Vastauksissa ehdokkaiden oma persoonallisuuskin pukkaa pintaan.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT HARRI JÄNTTI / KUVA-AHTI – KIRKON KUVAPANKKI

Kaisamari Hintikka, 50

Juhani Holma, 60

Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori

Jumalanpalveluselämän kouluttaja, teologian tohtori

1. Raja kulkee virantoimituksessa – kirkon ja seurakunnan työssä ollessaan papin täytyy pitää puoluepoliittiset kantansa ja kannanottonsa omana tietonaan. Pappi voi kuitenkin toimia muuten politiikassa mukana. Pappi voi ja papin on hyvä ottaa kantaa sellaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joissa on kyse ihmisarvosta ja oikeudenmukaisuudesta.

1. Suomessa jokaisella on mielipiteen vapaus.

Se on luovuttamattomia perusoikeuksiamme.

Monet papit ovat kautta aikojen ilmaisseet avoimesti poliittisen vakaumuksensa ja siihen on nykyäänkin oikeus. On kuitenkin oltava tarkka siinä, missä pappi omia mielipiteitään viljelee. Saarnatuoli ei ole politikoinnin paikka.

2. Mikäli tämä tapahtuu ennen kuin kirkkomme on tehnyt päätöksen kaikkien kihlaparien vihkimisestä avioliittoon, kutsun tämän papin keskustelemaan kanssani. Mahdollisista muista toimenpiteistä piispa päättää yhdessä tuomiokapitulin muiden jäsenten kanssa. En pidä rangaistusta mielekkäänä vaihtoehtona.

3. Mikään uskonto sinänsä ei ole tie pelastukseen, vaan Jumalan Kristuksessa lahjoittama usko ja lupaus armosta. Kaikkien uskon ihmisten, uskonnollisesta traditiosta riippumatta, on syytä tutustua paremmin toistensa traditioihin ja pitää yhtä tämän päivän Suomessa, sillä meille kaikille on yhteistä kokemus pyhästä. Ilman tätä kokemusta toisen pyhän kunnioittaminen muuttuu vaikeaksi, mutta sen loukkaaminen helpommaksi. Siksi on tärkeää, että uskontojen edustajat yhdessä puhuvat uskon merkityksestä.

4. Olen kasvispainotteisen kaikkiruokainen.

Maailman keittiöistä suosikkejani ovat kaikkinaisten kotimaisten kalaruokien lisäksi Välimeren alueen ja Kaakkois-Aasian keittiöt. Musiikista kaikki soulahtava, etenkin sielukkaat naiset Aretha Franklin ja Nina Simone, Suomi-Pop, klassinen laidasta laitaan, virrenveisuu ja mieskuorolaulu.

2. Toimin niin kuin kirkolliskokous edellyttää toimittavan ja niin kuin Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on linjannut. Pappien tulee toimia kaikissa asioissa kirkon järjestyksen mukaisesti, vaikka olisivatkin eri mieltä toimintatavoista.

Vihkioikeus ei ole henkilökohtainen oikeus. Se on kirkolle uskottu tehtävä, jota hoidetaan niin kuin yhteisesti päätetään.

3. Eivät ole. Monet maailman uskonnot eivät tarkoita itsekään olla pelastusteitä. Niiden tähtäyspiste on aivan muissa ulottuvuuksissa kuin siinä mitä kristityt ymmärtävät pelastuksella. Me kristityt uskomme, että Jeesus Kristus on pelastuksen tie. ”Minä olen tie, totuus ja elämä”, kuten Kristus itse meille asian ilmaisee. Kristillinen usko perustuu Jumalan armoon. Sellaista vapauttavaa lähtökohtaa on vaikea löytää muista uskonnoista.

4. Syön mieluiten kalaa. Harrastan vapaa-aikoinani kalastusta Suomen ja Ruotsin Lapissa. Pyydän verkoilla siikaa ja muikkua, katiskalla ahventa ja muilla vempeleillä harjusta ja taimenta. Itse pyydetty tuore kala suoraan pannulle tai savustumaan. Siinä lempiruokani! Renessanssimusiikkia ihailen kaikkein eniten. Johtuu varmaankin siitä, että yksi harrastuksistani on myöhäiskeskiajan historia.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kysymys 2: Miten toimit, jos ja kun hiippakuntasi pappi vihkii samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon?

Kysymys 3: Ovatko kaikki uskonnot samanarvoisia teitä pelastukseen?

Kysymys 4: Mikä on lempiruokasi ja lempimusiikkilajisi?

Lue lisää kysymyksiä ja vastauksia: kirkkojakaupunki.fi/uutiset

Leena Huovinen, 54

Sammeli Juntunen, 54

Kisa- ja johtavana oppilaitospappi, teologian maisteri

Savonlinnan kirkkoherra, teologian tohtori

1. Länsimaiseen sananvapauteen kuuluu mahdollisuus rakentaa oma maailmankuva haluamallaan tavalla. Myös poliittiset näkemykset. Mikäli papin poliittiset näkemykset ovat ristiriidassa kristillisen maailmankuvan kanssa, syntyy epäuskottava tilanne.

1. Pappi voi ilmaista poliittisia näkemyksiään vapaasti, kunhan välttää räyhäämistä, ja näkemykset eivät ole ristiriidassa kirkon opetuksen kanssa. Puoluepoliittinen sitoutuminen ei kuitenkaan ole papilta järkevää, vaikkakaan ei kiellettyä.

2. Hyväksyn sen ja iloitsen siitä, että ihmiset kokevat tärkeäksi tulla vihityksi kirkollisin menoin ja haluavat pyytää pyhän Jumalan siunausta uuteen elämänvaiheeseensa omassa kotikirkossaan.

3. Kaikki uskonnot hakevat vastauksia perimmäisiin kysymyksiin. Ne ovat myös aitoa ilmausta Jumalan kaipuusta. Me kristityt uskomme, että Jumala ilmoittaa itsensä juuri Raamatun ja kristillisen tradition kautta. Mutta Jumala ilmoittaa itsensä myös meidän perinteemme ulkopuolella.

Jumalan luomistyön perusteella näen jokaisessa lähimmäisessä Kristuksen. Tie pelastukseen on yksin salatun Jumalan tiedossa.

4. Uudet perunat, koska ne ovat yksinkertaisesti niin hyviä. Kuin karamellia söisi. Lempimusiikkilajeja on laidasta laitaan riippuen mielentilasta. Kesän ehdoton ykkösbändi on ollut Younghearted, joka ilahdutti kuopuksemme rippijuhlissa kotonamme yllätyskeikallaan.

Tuomasmessu

joka sunnuntai klo 18 alkaen 2.9.2018 2.9. Saarnaa piispan erityisavustaja Lauri Kemppainen, musiikissa Inna Vintturi, musiikkivieraana Jukka ja Tove Leppilampi 9.9. Saarnaa Espoon piispanvaaliehdokas, yliopisto- ja kisapappi Leena Huovinen, musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen

16.9. Saarnaa Espoon piispanvaaliehdokas, LML:n apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka, musiikissa Mikko Helenius yhtyeineen

23.9. Taizé-Tuomasmessussa saarnaa teol.yo Jussi Malkamäki, musiikissa Elsa Sihvola yhtyeineen 30.9. Saarnaa Espoon piispanvaaliehdokas, kouluttaja Juhani Holma, musiikissa Tuuli Malve yhtyeineen 7.10. Saarnaa Espoon piispanvaaliehdokas,

kirkkoherra Sammeli Juntunen, musiikissa Antti Vuori yhtyeineen

Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

Riparille 2019?

2. Ensimmäiseksi kutsun hänet luokseni kapituliin keskustelemaan. Muistutan häntä siitä, että hän on pappislupauksessaan luvannut noudattaa kirkon oppia ja järjestystä. Keskustelemme myös siitä, mikä kirkon avioliittonäkemys on, ja miksi se on sellainen kuin se on.

3. Kristinusko on ainoa tie pelastukseen, koska se tuo ihmisen Pelastajan eli Jeesuksen Kristuksen yhteyteen. Vain hänessä Jumala on ylittänyt Luojan ja luodun välisen metafyysisen kuilun ja antautunut ihmisen tunnettavaksi. Vain hänessä Jumala on tehnyt tyhjäksi eettisen kuilun Pyhän ja syntisen väliltä. Muut uskonnot voivat ilmaista ihmisen Jumalan kaipuuta ja opettaa arvokkaitakin hartaustekniikoita, mutta ilman Jeesusta ne eivät ole teitä pelastukseen.

4. Lempiruokani on mahdollisimman kypsä Camembert-juusto. Se on hyvää. Lempimusiikkilajini on 1970- ja 1980-lukujen rock & roll: The Doors, Patti Smith, Janis Joplin, Bob Dylan, Tuomari Nurmio, Kauko Röyhkä, jopa Hurriganes. Onneksi säästimme LP-levyt. Tyttäremme löysivät hyvän musiikin niiden kautta, ilman isin ja äidin ohjausta. Kuuntelen myös omalta isältäni perinnöksi jäänyttä melko mittavaa klassisen musiikin kokoelmaa, vaikka en sitä lajia hyvin tunnekaan. Viimeksi löysin Mozartin fagotti- ja mandoliinikonsertot.

5

tuomasmessu.fi

Kysymys 1: Usko näkyy arjen hyvinä tekoina.

On myös sanottu, että hyvinvointivaltion juuret ovat luterilaisuudessa. Mutta missä kulkee raja, kuinka avoimesti pappi voi ilmaista poliittisia näkemyksiään?

A

Lisätiedot ja hakeminen: suomenlahetysseura.fi/ rippikoulut

Kotimaiset kirjahyllyt -20%

Suomen parhaat kirjahyllyt meiltä; Monipuolinen Milano, ajaton Dimensio, persoonallinen Roma ja erinomainen Fakta, jonka runkosyvyys vain 25cm.

Mitoita paikka ja kirjojen metrimäärä, niin löydämme teille sopivan hyllyn!

ww w.s o p e . f i

Voimassa 15.9. asti

Tervetuloa!

FAKTA 1820€ (2275€) K237, L200, S25cm

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

MILANO 2365€ (2956€) K220, L182

6 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Erityisen kova urheilija Kehitysvammainen Bea Westerstråhle kilpailee sekä purjehduksessa että alppihiihdossa. Treenaamaan on joka päivä kiva mennä.

T

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

iedättehän ne vaatimattomat suomalaisurheilijat, jotka sanovat, että teen parhaani ja katsotaan, mihin se riittää.

Espoolainen Bea Westerstråhle, 20, ei vaikuta sellaiselta. Hän tietää, mitä tahtoo, ja sanoo menestyneensä, kos-

ka on hyvä.

Bea on voittanut muun muassa hopeaa Special Olympics National Games -purjehduskisoissa Saksassa ja pronssia Special Olympics -kisojen alppihiihdossa.

Down-urheilijoiden alppihiihdon mestaruuskilpailuissa Italiassa hän sai kolme kultamitalia vuonna 2016.

Seuraava suuri tavoite ovat Special Olympics -maailmankisat Abu Dhabissa maaliskuussa 2019.

Mutta ennen tulevia mitaleita pitää harjoitella. Bea vetää sinisestä Ikea-kassista purjehdustossut jalkaan, pelastusliivit ylle ja aurinkolasit päähän ja astuu veneeseen. Hän alkaa viritellä purjeita paikoilleen 606-luokan veneeseen partnerinsa Mari Aarnion kanssa.

KILPAPURJEHDUS TULI Bea Westerstråhlen elämään, kun hän kävi kuusi vuotta sitten erityisnuorten purjehduskurssin. Nyt hän kuuluu Helsingin Merenkävijöiden pursiseuraan. Treenipaikka on Helsingin Särkässä, lyhyen lauttamatkan päässä Kaivopuiston rannasta.

– Treenaan täällä kolme kertaa viikossa, Westerstråhle kertoo.

– Tykkään purjehduksesta. Se on kivaa, ja on kiva treenata Marin kanssa.

Special Olympics -luokissa kilpaillaan pareittain.

Toisella kilpailijoista on kehitysvamma, esimerkiksi Downin syndrooma kuten Westerståhlella, ja toisella ei.

– Minä olen pinnassa ja Mari hoitaa ison ja fokan, Bea Westerståhle kertoo.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7 PETTERI NUMMI

Bea Westertråhle aloitti purjehduksen noin kuusi vuotta sitten erityisnuorten purjehduskurssilla.

Tämä on purjehdussanastoa ja tarkoittaa sitä, että Westerståhle ohjaa ja Aarnio vastaa purjeista.

BEA WESTERSTRÅHLELLE on ollut alusta asti selvää, että ei tässä vain huvin vuoksi urheilla. Kilpailemaan pitää päästä. Hän on käynyt kisa- ja treenimatkoilla Saksassa, Itävallassa ja Italiassa.

– Pidän palkintojani palkintokaapissa. Sinne mahtuu vielä!

Miltä tuntuu saada mitali?

– Se tuntuu siltä, että mä voitin. Sitten tuuletan!

Aurinkoisena elokuun iltana, lempeän tuulen puhaltaessa Helsingin edustalla on helppo ymmärtää, miksi Bea Westerstråhlesta on tullut kilpapurjehtija. Hyviä harjoituspäiviä Suomessa on kuitenkin paljon vähemmän kuin muissa maissa asuvilla kilpakumppaneilla. Välillä tuulee kovaa, sataa tai on kylmä.

Pelottaako merellä koskaan?

– Ei. Meistä Mari on se, jota pelottaa!

Sama työnjako pätee kuulemma kisamatkoilla: Westerstråhlea ei jännitä, muut saavat hoitaa hermoilun.

”

PIDÄN PALKINTOJANI PALKINTOKAAPISSA. SINNE MAHTUU VIELÄ!

PELKKÄÄ PURJEHTIMISTA ja pujottelua ei Bea Westerstråhlen elämä sentään ole. Hän aloitti juuri opinnot Omniassa tarjoilijalinjalla. Opiskelu kestää kolme vuotta.

– Sitten minusta voi tulla baaritarjoilija.

Westerstråhle tykkää myös kuunnella musiikkia, esimerkiksi Kissiä ja Queenia. Seurustelullekin on aikaa. Poikaystävä Leevi löytyi alppihiihtopiireistä.

Kumpi teistä on lajissa parempi?

– Minä, Westerstråhle sanoo yhtään epäröimättä.

Niin ja sitten ovat vielä muut urheiluharrastukset. Westerstråhle pelaa koripalloa Pussihukissa sekä käy lenkillä ja pyöräilemässä. Myös tennis, luistelu, jumpat, uinti, pingis ja sulkis ovat hänelle tuttuja lajeja. Vantaan triathloniinkin Bea Westerståhle on osallistunut pari kertaa. Mukana ja treenikaverina on usein isä, jolla on samoja harrastuksia.

– Bean kanssa minäkin olen omaksunut tällaisen positiivisen elämäntavan. On pakko sulkea tietokone neljältä ja lähteä treeneihin, Karl Westerstråhle sanoo.

Harrastusten määrä kuulostaa hurjalta. Bea Westerstråhle kuitenkin vakuuttaa, ettei hänellä ole sellaisia päiviä, että tekisi mieli jäädä sohvalle. Urheilemaan on aina kiva mennä.

Onko jokin lajeista ylitse muiden?

– Tykkään niistä kaikista. ■

Muistoa kunnioittaen Paleface kertoo, miksi menehtynyttä toimittajamuusikko Perttu Häkkistä muistetaan graffiteilla.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT PETTERI NUMMI JA MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

T

apaturmaisesti kuolleen Perttu Häkkisen muistoksi on tehty graffiteja ainakin Helsingissä ja Jyväskylässä. Graffitikulttuurin tunteva helsinkiläinen rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen jakoi kuvan muistograffitista Instagram-tilillään.

– Perttu on kuollut ystävä, muusikko ja nelikymppinen kundi, joka on varttunut graffitiskenen parissa. Perttua voidaan pitää underground-vaikuttajana, joka nousi laajempaan tietoisuuteen vasta toimittajana Yle Puheessa, Miettinen sanoo.

Hänen mukaansa muistograffiteja muille graffititaiteilijoille ja läheisille MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

SYKSYLLÄ, KUN PARAS purjehduskausi alkaa olla lopuillaan, Bea Westerstråhlen ajatukset siirtyvät hänen toiseen kilpalajiinsa. Alppihiihtokausi alkaa todennäköisesti tänäkin vuonna niin, että Bea ja isä Karl ”Kalle” Westerstråhle lähtevät Alpeille harjoittelemaan.

– Ja sitten, kun tulee lunta, mennään Vihtiin, Bea Westerstråhle kertoo.

Yleensä kahden kilpalajin harjoittelu ei mene ristiin, sillä toinen niistä on selvästi kesälaji ja toinen talvilaji. Mutta joskus voi käydä niinkin.

– Esimerkiksi ensi vuonna on samaan aikaan lasketteluleiri ja purjehduskisan ennakkoleiri.

Skweee you on the other side! Roihuvuoren kirjaston lähellä sijaitsevaan taidekonttiin maalattiin 12.8. menehtyneen Perttu Häkkisen taiteilijanimi Randy Barracuda.

Myöhemmin osa muistograffitia poltettiin.

– Graffiti on nykyisten nelikymppisten sukupolvelle luonteva tapa muistaa läheistä, sanoo rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen.

on tehty ihan graffitien historian alusta asti.

Muistograffitin viereen kirjoitetaan pienemmällä tekstillä omistus.

– Ihmisten muistaminen kuuluu graffitiskeneen. Usein kun esimerkiksi oma äiti täyttää vuosia tai syntyy lapsi, sen kunniaksi tehdään graffiti.

Muistograffiteja kunnioitetaan.

– New Yorkin Bronxissa kuolleen räppärin muistomuraali on ollut paikoillaan kaksikymmentä vuotta. Helsingin Suvilahdessakin säilyvät pisimpään duunit, joilla muistetaan menetettyä kaveria. Mutta graffitin ei ole tarkoitus olla ikuinen. Se säilyy valokuvissa.

KATUKIVEYKSEEN MAALATUN muistokirjoituksen luokse muodostui katualttari Helsingin Hakaniemessä, jossa Perttu Häkkinen kuoli. Sinne tuotiin esimerkiksi kynttilöitä ja kukkia.

– Ihmisillä on tarve surra ja viedä hautakynttilöitä muistopaikkaan, mutta en ole aiemmin nähnyt tällaista katualttaria, Karri Miettinen toteaa.

Häkkinen ei ole ensimmäinen suomalainen toimittaja, jota graffitintekijät ovat halunneet muistaa. Kun muun muassa Kirkko ja kaupunkiin kirjoittanut taidekriitikko Otso Kantokorpi menehtyi viime toukokuussa, graffititaiteilija EGS kunnioitti häntä Suvilahdessa graffitilla, jossa lukee ”ystävän ja taistelutoverin muistolle”.

Eniten katukuvassa näkyy kuitenkin graffititaiteilijoiden poismeno.

– Kun Risk kuoli pari vuotta sitten, hänelle tehtiin tosi paljon muistografuja. Hän on ulkomailla tunnetuimpia suomalaisia graffititaiteilijoita ja mukana myös Helsingin taidemuseo HAMin graffitinäyttelyssä, Miettinen kertoo.

Kun graffititaiteen toinen iso nimi Astron kuoli viime vuonna, muistoteoksia näkyi niin paljon, että City.fi kirjoitti ”Lepää rauhassa graffitilegenda Astron – kadut ovat hallussasi”. Instagramista löytyy runsaasti kuvia hashtageilla #riprisk ja #ripastron.

– Graffitintekijä asettaa itsensä alttiiksi, jos maalaa teoksen kuolleelle rakkaalleen ja vielä signeeraa sen omiin nimiinsä. Muistografu on siksi suuri suosionositus. Graffitimaalareita on oikeasti joutunut Suomessa vankilaan, Miettinen muistuttaa. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Hautauspalveluja

Hammashoitoa

Lakipalveluja

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

24 h

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

050 347 1555

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

p. 050-5533 050

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

KERAVA p. 010 76 66550

Tilaisuuksia

Siivouspalveluja

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Palveluja tarjotaan Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi

Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

HERÄNNÄISSEURAT su 2.9. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; saarna Hynninen, kirkkokahvit ja seurat. klo 10 Mäntsälän h-juhlat 30 v. kirkkopyhä Mlän kko, V.Porvoont.8, juhlaseurat srk-keskus, Urheilut.1. klo 12 kirkkopyhä Siltamäen kko, Jousimiehent.5, Hki; saarna Paasivirta; kahvit ja seurat. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. ma 3.9. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 4.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs.

(Autotalo, Kamppi); syksyn aloitus. ke 5.9. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1,Hki. su 9.9. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. klo 17 kotiseurat M.-L.Kautolla, Horsmakj.4bB, Vtaa (käynti Tikkurilant.). ke 12.9. klo 19 Olarin kko, Olarinluoma 4, Espoo. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3, Hki. RETKI: Körttifoorumi ”Katsomaan avaralle” Heng.Kk-lehti 130 v.

21.-23.9. Aholansaaressa. Ilm. 5.9. menn. Helena Untamala, p. 045 321 3195.

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com • Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausespoo.fi

Minun mielipiteeni, minun sanani.

Alkukeskustelu veloituksetta 050 466 2135 yhteydenotto@fridafamily.fi FRIDA Perhejuristit

Liisankatu 6, 00170 Helsinki (katutasossa)

Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Minun oikeuteni, minun identiteettini.

espoonseurakunnat.fi/vaalit

Avioehto | Edunvalvonta Testamentti | Perintöverotus Perunkirjoitus

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Vielä ehdit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa!

Tutustu vaalilistoihin verkkosivuilla ja valitse omasi.

Voit myös perustaa oman listan.

www.fridafamily.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Ostetaan

Haluatko vaikuttaa seurakuntasi asioihin?

Kumppanisi elämän käännekohdissa

Minun ajatukseni, minun arvoni.

Seurakuntavaalit: Uudet päättäjät 2019–2022 Ehdokasasettelu päättyy 17.9.

Ennakkoäänestys 6.–10.11.

Vaalipäivä 18.11.

kauniaistenseurakunta.fi

izzarobotin käsi levittää taikinapohjan päälle tomaattikastiketta. Sitten se ripottaa päälle kinkkusuikaleita ja juustoraastetta. Pian uunista tulvii paistuvan pizzan tuoksu.

Nyt ei olla Rax Buffet -ravintolassa vaan Aalto-yliopiston Project Design Galassa, jossa opiskelijat esittelevät yhteistyöyritysten kanssa kehitettyjä laitteita. Pizzarobotti ei työskentele vielä itsenäisesti, vaan tarvitsee tuon tuostakin ohjausta ja säätöä tabletin kanssa päivystävältä opiskelijalta.

– Nyt on valmiina robotti 1.0. Seuraava tavoite on esitellä tämä robotti asiakkaille jossain toimipaikas-

sa. Asiakkaat näkevät, että oikea robotti tekee pizzan ja tarjoilija tuo sen pöytään, sanoo Restel Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Toni Flyckt.

– Se voisi mahdollisesti tapahtua ensi vuonna.

Vuonna 2020 pizzarobotteja voisi jo olla käytössä ketjun toimipaikoissa.

Prototyypillä testattiin myös taikinan tekoa ja kaulimista, mutta se työvaihe vei liian paljon aikaa.

Flycktin mukaan robotin säädöt on tehty varovasti eikä ”äärirajoille” ole menty.

Tällä hetkellä Suomen 27 Rax-ravintolassa ei ole sellaisia työntekijöitä, jotka pelkästään paistaisivat pizzaa. Yhdessä ravintolassa valmistetaan noin 200 pizzaa päivässä.

– Tarkoitus ei ole, että pizzarobotti korvaisi suoraan ihmisen. Sen avulla voidaan säästää muutamia työtunteja päivässä, mahdollisesti esimerkiksi yksi työvuoro. Toisaalta ihmisten aikaa vapautuu asiakaspalveluun, Flyckt sanoo.

Yhden pizzarobotin hinnaksi hän arvioi karkeasti 50 000 euroa. Samaa hintaluokkaa on myös paljon julkisuudessa ollut Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen palvelurobotti Pepper.

– Teknologia mahdollistaa niin paljon uusia asioita! Meidän tavoitteemme on olla edelläkävijä ja näyttää ravintoloille uudenlaista tekemisen mallia, jota yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa edustaa, Flyckt sanoo.

2B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

YHDYSVALLOISSA start up -yritys Momentum Machines on tuomassa markkinoille robotin, joka pystyy kokoamaan hampurilaisen 10 sekunnissa eli 400 hampurilaista tunnissa. Ihmistyötoveria se ei tarvitse missään työvaiheessa. Yrityksen edustaja on todennut, että robottia ei ole tarkoitettu tehostamaan ihmistyöntekijöiden työtä vaan korvaamaan heidät kokonaan.

Esimerkki on Jussi Marttisen kirjasta Palvelukseen halutaan robotti (Aula & Co 2018). Marttisen mukaan McDonald’sin toimitusjohtaja Steve Easterbrook tosin vakuutti minimipalkka- ja robottikeskustelussa, että ihmisen panos pysyy aina tärkeänä tällä palvelualalla eivätkä työt tule katoamaan.

Pikaruokaloiden robotisoinnista varoitetaan yleensä juuri minimipalkkakeskustelun yhteydessä. Pikaruokaravintoloiden työntekijät ovat vaatineet 15 dollarin minimipalkkaa, ja silloin työnantajat ovat iskeneet robottikortin pöytään. Tuolla tuntipalkalla ihmistyöntekijät häviäisivät kilpailussa koneita vastaan.

SEURAAVA TAVOITE ON ESITELLÄ PIZZAROBOTTI ASIAKKAILLE JOSSAIN TOIMIPAIKASSA NIIN, ETTÄ ROBOTTI TEKEE PIZZAN JA TARJOILIJA TUO SEN PÖYTÄÄN. RESTEL OY:N MYYNTI- JA MARKKINOINTIJOHTAJA TONI FLYCKT

TEOLLISUUDESSA ROBOTTEJA on käytetty jo vuosikymmenet. Ensimmäinen robotti tuli General Motorsin tehtaalle vuonna 1961. Robotit levisivät nopeasti teollisuuteen 1970- ja 80-luvuilla. Edelleenkin autoteollisuus käyttää niitä eniten. Uudenkaupungin autotehtaalla on käytössä yli 600 robottia, mutta samaan aikaan ihmisiä on palkattu töihin tuhansittain. Vuosittain Suomessa asennetaan teollisuuslaitoksiin useita satoja robotteja, eniten kappaleiden käsittelyyn ja hitsaukseen.

Suomen Robotiikkayhdistyksen laskelmien mukaan suurin osa Suomen roboteista on teollisuusrobotteja. Liikevaihdon mukaan laskettuna hupi-, palvelu- ja hoivarobotteja on vain yksi prosentti Suomen robottikannasta. Niihin luetaan myös imurija ruohonleikkuurobotit sekä nopeasti yleistyneet dronet eli kauko-ohjattavat lennokit.

– Toiseksi yleisin palvelurobotti Suomessa on lypsyrobotti. Niitä on käytössä tuhatkunta, valottaa Robotiikkayhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Latokartano, joka työskentelee Tampereen teknillisessä yliopistossa teollisuusrobotiikan asiantuntijana.

Tavallinen kaupunkilainen ei ole käynyt navetassa ainakaan 2000-luvulla, joten lypsyrobotista tulee helposti mieleen ihmishahmoinen, navetassa liikkuva lypsykone. Lypsyrobotti on kuitenkin iso tuotannonhallintajärjestelmä, joka myös ruokkii lehmät. Eläimet kävelevät itse lypsykarsinaan ja syömään – rehua ei saa ennen lypsyä – eikä ihminen osallistu lypsämiseen ollenkaan. Automaattilypsytiloja on Suomessa lähes 900. Niissä tuotetaan kolmannes suomalaisten maidosta.

Lypsyn aikana robotti kerää paljon dataa lehmän aktiivisuudesta ja voinnista sekä maidon laadusta. Jos maidosta löytyy viitteitä esimerkiksi utaretulehduksesta, automatiikka estää maidon pääsyn eteenpäin.

SAIRAALOISSA LEIKKAUSROBOTTEJA on käytetty Suomessa jo pitkään. Jyrki Latokartanon mukaan robotti on leikkauksessa kirurgin työkalu. Se ei tee mitään itsenäisesti.

– Robotti helpottaa kirurgin työtä. Kirurgi ei ole robotin välittömässä läheisyydessä vaan omassa ohjauspömpelissäään. Potilaan koko vatsaa ei tarvitse avata, vaan tähystysleikkauksessa riittää ky-

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

ESKO JÄMSÄ

B

3

nän mentävä reikä. Kirurgi tekee kaiken työn, mutta robotin avulla hän pystyy tekemään tarkempaa työtä pienemmässä tilassa. Pienet leikkaushaavat paranevat huomattavasti suuria nopeammin.

Leikkausrobotti kehitettiin alun perin sotakäyttöön. Kirurgin ei tarvitsisi olla rintamalla, vaan hän voisi käyttää robottia etänä. Puolustusresursseilla kehitetty robotti on otettu yleiseen käyttöön perusterveydenhuollossa, mutta sodissa sitä ole juuri käytetty.

Aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen on kehitetty kävelyrobotti, jonka avulla potilaalle opetetaan uudestaan liikeratoja.

– Robotti on siinä loistava. Se jaksaa väsymättä toistaa potilasta varten laitteeseen ohjelmoitua liikerataa. Kenenkään ei tarvitse kävelyttää potilasta tai liikuttaa potilaan jalkoja, mikä on raskasta työtä, Latokartano sanoo.

Kävelyrobotti on kallis laite. Alle kymmenen hoivakotia on investoinut sellaiseen.

Hoitohenkilökuntaa kuljettamisessa ja kantamisessa avustavat robotit yleistyvät. Robotit kuljettavat ruokaa, vuodevaatteita ja leikkaustarvikkeita, jolloin hoitohenkilökunnalle vapautuu aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.

Hoiva-alalla käytetään myös sosiaalisia robotteja, joista hyljerobotti on tunnetuin. Latokartanon mukaan se on ”kissan tapainen”. Se reagoi kosketukseen, pitää ääntä, tarjoaa ihmiselle seuraa ja parantaa siten mielialaa. Hyljerobottia käytetään varsinkin muistisairaiden vanhusten ilahduttajana.

AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KUNTOUTUKSEEN KEHITETTY KÄVELYROBOTTI JAKSAA VÄSYMÄTTÄ TOISTAA POTILAALLE SOPIVAA LIIKERATAA, JOKA ON OHJELMOITU LAITTEESEEN. ROBOTIIKKAYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA JYRKI LATOKARTANO

Metropolian projekti-insinöörit Azat Ismailogullari ja Ville Arffman esittelevät Vantaalla koekäytössä olevaa robottibussia.

Automaattiohjauksen vaihtoehtona voi käyttää peliohjainta. Bussi ajaa kilometrin matkaa Kehä I:n kupeesta Kivikon liikuntahallille.

PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LASTEN ja nuorten etäopiskelua varten on Norjassa kehitetty AV1-robotti.

– Lapsille on ollut heti selvää, että robotti on ”Ella” tai ”Anton”. Sen avulla potilas voi pitää yhteyttä koulukavereihinsa ja osallistua opetukseen, kertoo Ben Bergman Multitronic Pro Oy:ltä.

Muissa Pohjoismaissa käyttöön otettua AV1-robottia testataan syksyllä Suomessa sairaalakoulussa. Sitä markkinoidaan erityisesti yksinäisyyden lievittäjänä.

Myös lääkeannostelurobotti löytyy jo markkinoilta. Tässä tapauksessa Robotiikkayhdistyksen Jyrki Latokartano puhuu mieluummin automaatista, vaikka laitetta kutsutaan myös robotiksi.

– Ehkä sitä voi kutsua robotiksi hyvin väljästi ajateltuna. Yleensä kuitenkin robotti on konkreettisesti olemassa. Se liikkuu itse useampaan suuntaan tai liikuttaa jotain esinettä tai työkalua. Jos vain bitit liikkuvat, kyseessä ei ole robotti.

Bitit liikkuvat tietokoneohjelmissa. Tällaisia ”ohjelmistorobotteja” eli botteja toimii monissa asiakaspalveluissa vastaamassa kysymyksiin. Myös pääkaupunkiseudun seurakuntien Jouluradioon saatiin viime talvena tällainen ”digitonttu”, jota kutsutaan Subinaksi.

ROBOTIT JA TEKOÄLY suorittavat erityyppisiä tehtäviä. Kun tekoäly pystyy käsittelemään rutiininomaisesti suuria tietomassoja, esimerkiksi palkanlaskennan tietoja, niin robotti suorittaa tiettyjä ohjelmia annettujen reunaehtojen perusteella.

– Jos autotehtaassa hitsataan Mersun autonkoreja kasaan ja linjalle heitetään toisen auton osat, ei tapahdu mitään. Toista automerkkiä varten kaikki tarttujat ja kiin-

4B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

nittimet on vaihdettava ja ohjelmat tehtävä uudestaan. Muuten robotti ei voi ”oppia” uutta tehtävää, Jyrki Latokartano havainnollistaa.

Valmistavassa teollisuudessa trendinä on nyt yhteistyörobotiikka. Robotti laittaa osia paikalleen johonkin kokoonpanoon, ja vierellä ihminen asentaa sellaisia osia, joita automaatti ei pysty kiinnittämään, kuten johtoja ja letkuja. Puhutaan coboteista.

AINA TEKNIIKAN KEHITTYESSÄ IHMISTEN TYÖTEHTÄVÄT OVAT MUUTTUNEET. ENÄÄ EI OLE TYNNYRINTEKIJÖIDEN AMMATTIKUNTAA, MUTTA UUSIA AMMATTEJA ON TULLUT TILALLE. ROBOTIIKKAYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA JYRKI LATOKARTANO

KULJETUSALALLA ETSITÄÄN kustannussäästöjä miehittämättömistä ajoneuvoista. Automaattimetroa ei Helsinkiin tullut, mutta maailmalla kehitetään muun muassa ”aavelaivoja” eli etäohjattavia aluksia, jotka kuljettavat rahtia ilman miehistöä.

Suomi on tässä työssä eturintamassa.

Vantaan Kivikossa kokeillaan toukokuusta marraskuuhun ranskalaista robottibussia, joka ajaa kilometrin matkaa Kehä I:n kupeesta Kivikon liikuntahallille. Mukana on aina vastuuhenkilö tai kaksi. Testipäivänämme robottibussissa istuvat Metropolian projekti-insinöörit Azat Ismailogullari ja Ville Arffman.

Robotti ajaa sille ohjelmoitua reittiä sujuvasti ja rauhallisesti. Vastuuhenkilöllä on kuitenkin ohjain kädessään, ja tarvittaessa hän voi siirtyä heti käsiohjaukseen. Isommissa teknisissä ongelmissa hätänapilla saa nopeasti yhteyden Ranskaan, tukikeskukseen. Hätäpysäytysnappikin bussista löytyy.

Myöhemmin on suunnitelmissa, että yksi henkilö voisi vahtia kahta tai jopa viittä robottibussia etävalvomosta.

Robottibussilla ei ole tarkoituskaan tunkea mukaan Kehä I:n liikennevirtaan.

– Tämä on syöttöliikennettä. Se on tarkoitettu täydentämään matka kotoa määränpäähän niin, että julkisilla kannattaa lähteä, kun pääsee ihan perille asti, selvittää Ismailogullari.

Robottibussi ei siis tässä kilpaile työstä bussinkuljettajien kanssa. Toisenlaisessa käytössä, kuten lentokenttäkuljetuksissa, robotti ja ihminen olisivat vaihtoehtoja.

MAALISKUUSSA UUTISOITIIN, että yhdysvaltalainen päivittäistavaraketju Walmart on patentoinut robottimehiläisen. Kuulostaa scifiltä – ja onkin oikeastaan. Monissa maissa on raportoitu mehiläiskadosta, mikä tietää vaikeuksia kasvien pölytykselle ja sitä kautta heikentää satoja.

Nyt jättiyhtiö on investoinut rahaa pölytysrobotin kehittämiseen. Kyseessä on pikkuruinen hyönteisen näköinen drone, joka lentää kukasta kukkaan mehiläisen lailla. On ironista, että englannin kielen sana drone merkitsee alun perin kuhnurimehiläistä.

Mutta voiko robotti auttaa ratkaisemaan mehiläiskadon, joka on oire vakavista ongelmista ekosysteemissä?

Jyrki Latokartanolle robottimehiläinen ei ole tuttu.

– Montako miljardia mehiläistä tarvittaisiin pölytykseen? Kaikki ne pitää rakentaa ja huoltaa, ja kun ne hajoavat, tulee lisää jätettä.

Asiantuntijan mukaan robottimehiläinen on esimerkki parvirobotiikasta: dronet pystyvät parvena kommunikoimaan ja optimoimaan toimintaansa.

Yksi robotti löytää kukkapellon tai puun ja voi kutsua muut mehiläiset paikalle.

PALATAAN VIELÄ pikaruokaan. Pizzarobottia kehitetään ja hampurilaisrobottia kehitetään, mutta yksi kebab-robotti Suomessa jo toimii.

– Kyllä, nokialaisesta pizzerista löytyy sellainen laite. Robotti leikkaa kebabia kuuman grillin edessä koko päivän. Siihen hommaan ei helposti löydy ihmistyöntekijää, Jyrki Latokartano kertoo.

Tässä tapauksessa robotti ei vie ihmiseltä työpaikkaa, ainakaan suoraan. Mutta Yhdysvalloissa kehitteillä oleva hampurilaisrobotti sen tekisi.

On selvää, että yksittäinen yritys pyrkii tehostamaan toimintaansa ja tuottavuuttaan. Matalapalkkaisten hampurilaisravintolan työntekijöiden korvaaminen koneilla ei kuitenkaan välttämättä olisi järkevää koko yhteiskunnan kannalta. Olisiko työttömillä pikaruokaduunareilla edes varaa ostaa niitä hiukan halvempia robottihampurilaisia?

– Yksinkertaisimmat työt ovat suurimmassa vaarassa kadota, Latokartano sanoo.

– Hampurilaisrobotti tarvitsee huoltajan ja ylläpitäjän, mutta pihvinpaistaja ei välttämättä ole siihen tarpeeksi koulutettu. En silti usko, että valtavat määrät hampurilaisen paistajia jää yhtäkkiä työttömiksi. Laiteinvestointi on niin iso.

Toisilla aloilla roboteille annetaan sivutehtävät.

Ihmistä ei tarvita välttämättä siihen, että työnnetään vuodevaaterullakko käytävälle.

– Ainahan tekniikan kehittyessä ihmisten työn luonne ja työtehtävät ovat muuttuneet. Enää ei ole tynnyrintekijöiden ammattikuntaa, mutta uusia ammatteja on tullut tilalle, Latokartano tiivistää.

Uutta on hänen mukaansa se, että tekninen kehitys kiihtyy koko ajan. Hitaampaa vaihetta ei ole tulossa. ■

Remeolla robotit käsittelevät rakennusjätettä JÄTTEENKÄSITTELY on yksitoikkoista, likaista, epäergonomista ja joskus myös vaarallista työtä. Se vaatii tarkkuutta ja nopeutta. Silti sitä tehdään vielä paljon käsityönä, Euroopassakin.

Jätehuoltoyhtiö Remeo on yksi robotiikan hyödyntämisen edellekävijöistä Suomessa. Yhdessä suomalaisen ZenRoboticsin kanssa kehitetyt robotit lajittelevat rakennusjätettä Remeon Helsingin toimipisteellä Viikissä. Rakennusjätettä tulee 50–100 kuorma-autollista päivässä.

– Siellä on ensin lajittelulinjasto, jossa tehdään karkea esilajittelu. Kaivinkoneella poimitaan isommat osat ja hyödyntämiskelvottomat materiaalit sivuun, kuvailee Remeon EteläSuomen aluejohtaja Kimmo Käenmäki.

– Sen jälkeen on varsinainen linjastokäsittely, jossa seulotaan hieno aines ja otetaan isommat kappaleet pois erilaisilla seuloilla ja täryttimillä. Lopuksi robotti tunnistaa materiaalit, poimii puun, metallin ja kiviaineksen ja lajittelee ne omiin loosseihinsa.

Viikissä käsiteltävä rakennusjäte on peräisin pääkaupunkiseudun työmailta. Rakentamisen buumi näkyy: tarjolla olisi enemmän käsiteltävää kuin Remeo tällä hetkellä pystyy ottamaan vastaan.

Jätteiden heittely on roboteille helppo homma, mutta eri materiaalien tunnistaminen vaatii teknologialta paljon.

ZENROBOTICS

Remeon rakennusjätteenkäsittelyrobotit tunnistavat eri materiaalit ja lajittelevat ne omiin loosseihinsa.

– Tunnistamisyksikössä on infrakameroita, 3D-kameroita ja värikameroita. Virheitä ei tule paljon, tekeehän robotti vain sen, mitä sille on opetettu ja mitä siltä pyydetään. Jos-

kus päällekkäin olevat eri materiaalit voivat kuitenkin aiheuttaa sen, että jokin pala jää käsittelemättä, Käenmäki kertoo.

Robottien etuna on se, että ne eivät

väsy vaan painavat töitä samaa tahtia koko ajan. Remeolla linjasto pyörii kahdessa vuorossa arkipäivisin. Robotiikan ansiosta työvoiman tarve on kasvanut.

– Huolto ja poikkeustilanteet vaativat ihmistä. Ja kun käsiteltävän rakennusjätteen määrä on kasvanut, meillä on enemmän ihmisiä töissä materiaalin syöttämisessä ja lastaamisessa. Käsin tätä työtä ei meillä ole tehty koskaan.

Jäteala elää murroskautta, mistä kertoo esimerkiksi se, että oikeastaan koko jäte-sana voidaan kyseenalaistaa.

Iso osa siitä, mitä kutsumme jätteeksi on oikeastaan raaka-ainetta jollekin uudelle. Robotin lajittelemasta puusta tulee haketta, kiviaines hyödynnetään maanrakennuksessa ja metalli metalliteollisuudessa. Robotiikan hyödyntäminen alalla on vasta alussa.

Käenmäki ei usko, että tulevaisuudessa kaikkea jätettä käsitellään robottien avulla, mutta robotit ovat prosessissa se viimeinen lajittelija.

– Jätteet ovat moniulotteisia ja monimuotoisia, ja jokainen jätekuorma on erilainen. Seulomista ja muuta esikäsittelyä joudutaan tekemään aina.

HANNA ANTILA

Miten robotiikka on vaikuttanut Remeon toimintaan ja miltä jätteenkäsittelyrobotit näyttävät?

Katso video osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

VIDEO VERKOSSA

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Anna nuorelle ammatti.

Lähetysseura maksaa

Ilman koulutusta nuoret naiset joutuvat työskentelemään karuissa olosuhteissa ja vailla oikeuksia. Ammattikoulutus ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymistä ja antaa toivoa. Sinä voit auttaa. Haluatko kuulla lisää? Palauta oheinen lomake.

postimaksun.

Suomen Lähetysseura Tunnus 5001637 00003 Vastauslähetys

www.suomenlahetysseura.fi/ kummit

Kyllä, haluan kuulla lisää Suomen Lähetysseuran kummityöstä Senegalissa.

Nimi

Katuosoite

Kummityötä 30 vuotta  Tule mukaan!

Postinumero ja paikkakunta

Sähköposti Puhelin Keräyslupa: RA/2016/517

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Näkymättömyyteen sairastunut Kaikilla asioilla on tarkoitus. Se on ollut pitkästä masennuksesta toipuneelle Miia Moisiolle iso oivallus.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

E

letään elokuun loppua, mutta Miia Moision ajatuksissa käy tuleva talvi.

– Minun on vaikea sietää kaamosta. Samalla tiedän, että siitä selviää.

Poltan kynttilöitä ja yritän olla ulkona, vaikka se ei kiinnosta pätkääkään.

Vitamiineja, kirkasvalohoitoa – teen kaiken, mitä pystyn.

Muutaman kuukauden alaviritteinen olotila talvella on oikeastaan pientä verrattuna siihen, että 44-vuotias Moisio arvioi olleensa enemmän tai vähemmän masentunut lähes kolmekymmentä vuotta elämästään. Parikymppisenä opiskelijana hänellä diagnosoitiin vaikea masennus, mutta jo ennen sitä paha olo oli ehtinyt kasvaa vuosikymmenen ajan.

– Masennus alkoi hiipiä pikkuhiljaa sen jälkeen, kun vanhempani erosivat ollessani kahdeksanvuotias. Olosuhteet kotona muuttuivat toisenlaisiksi, ja joskus 11–12-vuotiaana minulla oli ensimmäisiä selviä masennusoireita.

Niitä oireita ei kukaan huomannut. Päivisin Miia oli reipas koululainen. Öisin hän makasi sängyssä valveilla. Mahaan sattui ja itketti. Pahalle ololle ei ollut sanoja tai nimeä.

Viimeisenä lukiovuonnaan Moisio alkoi uupua, ja olo vain paheni kirjoituskeväänä. Silti hän lähti heti lukion jälkeen au pairiksi Saksaan.

”

MASENNUS ALKOI HIIPIÄ PIKKUHILJAA SEN JÄLKEEN, KUN VANHEMPANI EROSIVAT OLLESSANI KAHDEKSANVUOTIAS.

– Se oli jäätävä kokemus. Tein ihan liian paljon töitä ja minulla oli kauhea koti-ikävä. Minulle oli liian raju muutos lähteä niin äkkiä kotoa pois. Minun olisi pitänyt olla siellä vuosi, mutta kestin kahdeksan kuukautta. Lopulta vain itkeskelin, Moisio muistelee.

Seuraavakin kotoa lähtö osoittautui rankaksi. Yliopisto-opinnot Helsingissä eivät tahtoneet lähteä kunnolla käyntiin. Hän oli koko ajan väsynyt, eikä opintoviikkoja kertynyt. Masennusdiagnoosin jälkeen hän pääsi kolmeksi vuodeksi psykoterapiaan, mutta ei saanut siitä ratkaisevaa apua.

Vielä vähemmän auttoivat masennuslääkkeet.

– Tiedän, että moni selviytyy niiden avulla, mutta minä kärsin siitä, että olin turvoksissa ja kaikki oli yhtä viivaa. Mikään ei tuntunut miltään.

JOKAINEN, JOKA on ajoittain ollut surullinen tai alakuloinen, pystynee jotenkin kuvittelemaan, mil-

laista on, kun sama musta mieliala jatkuu päivästä, kuukaudesta, ehkä vuodestakin toiseen.

– Ei ole iloa eikä tunne mielihyvää mistään. Tekee vain mieli mennä pois, pistää itsensä pois päältä. Tuntuu niin pahalta, että ei halua elää. Toisin kuin suru, joka menee eteenpäin ja muuttuu, masennus on jämähtänyt olotila, Moisio kuvailee.

Hän lisää, että masennukselle on aina hyvä syy.

Ulkopuolinen ei sitä pysty arvioimaan.

– Masennuksen taustalla voi olla traumaattinen menetys tai vaikkapa työpaikkakiusaaminen tai uupumus. Elämässä on voinut olla pitkä ajanjakso, jolloin ei ole voinut kuunnella omia tarpeitaan, esimerkiksi pienten lasten vanhempana, omaishoitajana tai huonossa parisuhteessa. Itsestä on tullut niissä olosuhteissa näkymätön. On myös saattanut tapahtua jotakin, mikä aiheuttaa valtavan suurta syyllisyyttä tai itsevihaa. Yleensä masentuneet eivät osaa kanavoida vihaa ulospäin vaan kääntävät sen itseään kohti.

EI NÄIN voi elää. Täytyy olla joku vaihtoehto, Miia Moisio mietti tuskastuneena. Hän oli kotona hoitovapaalla kahden lapsensa kanssa. Lapset olivat ihania, mutta Moisiosta tuntui kuin hän olisi vankilassa omassa huonossa olossaan. Hän oli koko ajan pahalla päällä ja samaan aikaan tiesi, että hänen kuuluisi nauttia elämänvaiheesta.

Sitten kärsimyskuppi tuli täyteen. Eräänä aamuna Moisio tajusi olevansa väsynyt sairastamaan masennusta. Homeopatiasta ja mindfulnessin eli tietoisen hyväksyvän läsnäolon harjoittamisesta hän löysi itselleen ne välineet, joiden avulla hän sai työstettyä masennuksen syitä ja oppi pikkuhiljaa rakastamaan itseään.

– Kun löysin avun, energia lähti virtaamaan ja elinvoimaisuuteni lisääntyi. Sen ansiosta jaksoin lähteä käsittelemään ongelmiani ja tekemään normaaleja asioita, mikä taas toi onnistumisen kokemuksia ja iloa. Itseviha väistyi, kun en enää ollut koko ajan pettynyt itseeni, Moisio kuvailee.

EI, KAIKKI, mitä maailmassa tapahtuu, ei ole tarkoitettu kiusaamaan Miia Moisiota ja aiheuttamaan hänelle kärsimystä. Se oli Moisiolle iso herätys ja kuperkeikka, jonka hän masennuksen väistyessä koki.

– Minusta tuntuu, että ajatusmaailmani on muuttunut täysin. Nykyisin olen utelias silloinkin, kun tulee vaikeuksia. Kysyn, että jaaha, mitäs tällä nyt halutaan näyttää, millaisia uusia puolia itsestäni tai ehkä muista ihmisistä minun on mahdollista oppia, Moisio kertoo.

– Minulle on ollut iso oivallus se, että kaikilla asioilla on tarkoitus. Minun pitää vain katsoa ja pohtia tosi tarkkaan, mitä minun milloinkin pitää nähdä, oppia ja oivaltaa. Se on tuonut perusluottamuksen elämään.

Moisio on myös oppinut, että ei ole erikseen positiivisia ja negatiivisia tunteita vaan on vain tunteita. Niiden kohtaamisessa ovat auttaneet läsnäolotaidot.

– Vaikka jotkut tunteet tuntuvat ikäviltä, niillä on aina jokin juttu, mitä ne haluavat kertoa. Siksi ne pitäisi elää läpi.

Jos ilo katoaa, jos väsyttää ja laskujen maksaminen tai tiskikoneen täyttäminen alkaa tuntua työläältä, Miia Moisio tietää, että on syytä pysähtyä ja katsoa vähän tarkemmin, mitä elämässä on meneillään. Liika työnteko ja itsensä hajottaminen moneen asiaan yhtä aikaa ei tee hyvää.

”

AJATUSMAAILMANI ON MUUTTUNUT. NYKYISIN OLEN UTELIAS SILLOINKIN, KUN TULEE VAIKEUKSIA. KYSYN, ETTÄ JAAHA, MITÄS TÄLLÄ NYT HALUTAAN NÄYTTÄÄ.

– Masennuksesta toipuneenakin on hyvä olla hereillä itsensä suhteen ja tunnustella huolellisesti, mitä itselle kuuluu.

Masennus on Moision mukaan itsestä etääntymisen sairaus, näkymättömyys- ja häpeäsairaus. Toisaalta se voi olla myös valtava mahdollisuus itsensä uudelleen löytämiseen ja rikki menneen korjaamiseen ja paikkaamiseen. ■

Kuka?

Miia Moisio, 44, on terapeutti, pappi ja kirjailija.

Mitä?

Tänä vuonna ilmestynyt Toivon kirja masennuksesta (Otava) pohjautuu Moision omiin kokemuksiin ja siihen, mitä hän on työssään oppinut masennuksesta.

Parhaillaan hän kirjoittaa kirjaa surusta.

Motto ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kun Miia Moisio toipui masennuksesta, hänen tapansa katsoa maailmaa muuttui. Kärsimys vaihtui uteliaisuuteen ja luottamukseen.

B

7

8B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Rukouksesta on tullut Felix Adjelle entistä tärkeämpi asia sen jälkeen, kun hän vammautui auto-onnettomuudessa.

Beniniläistaustainen Felix on isänsä perintönä kristitty. Äidin perintöä on vodou-usko.

TEKSTI EVELIINA TALVITIE KUVAT JYRI PITKÄNEN

J

oulukuussa 2015 Felix Adje kiipeää puuhun Calavissa, Beninissä. Hän haluaa näyttää suomalaisille ystävilleen, miten mangoja oikeaoppisesti kerätään.

Suomalaiset ovat ihmeissään sekä Felixin ketteryydestä että mangon makeudesta, joka on aivan toista kuin pohjoisten maiden marketeissa.

Maaliskuussa 2018 tilanne on toinen. Felix majailee Mäntsälän terveyskeskuksessa ja esittelee meille ”PikkuFelixiä”, polven yläpuolelta amputoitua vasenta jalkaansa.

Amputointiin johtanut auto-onnettomuus tapahtui alkuvuodesta, jolloin Felix vieraili entisessä kotimaassaan.

Hän oli pysähtynyt ostamaan vihanneksia tien varteen, kun huomasi hallitsemattomasti lähestyvän auton.

Ennen törmäystä hän ehti täpärästi varoittaa nuorta vihannesmyyjää.

– Jos myyjä olisi ollut vanha ihminen, olisin ottanut kohteliaisuudesta mopokypärän päästäni. Koska hän oli nuori, jätin kypärän päähäni, mikä oli onni onnettomuudessa.

MYYJÄ SÄILYI naarmuitta. Felix rusentui pahasti auton alle, lausui Isä meidän -rukousta ja punnersi omin voimin pois. Isä meidän on tullut Felixille tärkeäksi niinä liki kymmenenä vuotena, jotka hän on asunut Suomessa.

Kristinusko oli tosin kiinteä osa hänen elämäänsä jo Beninissä.

Metodistipastori-isän ja vodou-uskoisen äidin toinen lapsi Felix syntyi vuonna 1980 Beninissä, Lakossan kaupungissa. Eriuskoisten avioliitto ei ollut mahdollinen. Vanhempien yhteiselo päättyi Felixin ollessa nelivuotias. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa isän ja tämän uuden perheen kanssa. Sisko jäi äidin huollettavaksi.

– Beninissä poika kuuluu isälle ja tytär äidille. Olin muutenkin isän poika, Felix selittää.

Felix seurasi aktiivisesti isänsä vetämiä jumalanpalveluksia sekä lauloi ja soitti seurakunnan tilaisuuksissa.

Kun Felix tapasi äitiään, tämä muistutti, miten tärkeää on uhrata ruokaa vodoun monille jumalille. Felix totteli, sillä vain esi-isiä kunnioittamalla voisi menestyä opinnoissa ja välttyä onnettomuuksilta.

Hän selventää, ettei kahden uskomusjärjestelmän välissä eläminen ole ollut hänelle hankalaa.

– Vodou on Beninissä enemmän kulttuuri kuin uskonto. Se on elämän-

Felix Adje oli alkuvuonna käymässä kotimaassaan Beninissä, kun auto ajoi hänen päälleen hänen ollessaan vihannesostoksilla. Onnettomuuden seurauksena hänen vasen jalkansa jouduttiin amputoimaan.

Onnettomuuden jälkeen tapa, joka kattaa filosofian, taiteen ja parantamisen, Felix kuvailee.

Vodou on joka tapauksessa Beninin virallinen uskonto, jonka piiriin kuuluu tilastojen mukaan noin 40 prosenttia väestöstä. Paikalliset saattavat tosin arvioida, että vaikka puolet väestöstä on kristittyjä, sata prosenttia harjoittaa vodouta. Se on ihmisten

tapa olla suhteessa henkimaailmaan.

– Vodou on elämässäni edelleen mukana. Tavallaan sen merkitys on vahvistunutkin sinä aikana, kun olen elänyt Suomessa, mutta se ei ole samalla ykköspaikalla kuin Jumala.

Felix tarkentaa, ettei hän ole vodoun jäsen eikä hänellä ole voimia, joiden avulla papit Beninissä suorit-

tavat taikoja. Vodou on hänen mielestään sopivaa niin kauan kuin voimia käytetään hyvän tekemiseen.

– Sitä en hyväksy, että voimaa käytetään pahoihin tarkoituksiin. Sellaistakin tapahtuu.

SUOMEEN MUUTETTUAAN Felix hakeutui evankelis-luterilaisen seu-

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

Monimuotoinen ja monijumalainen uskonto

Vuonna 2015 Felix Adje esitteli suomalaisille ystävilleen, miten mangoja kerätään.

”

VODOU ON ELÄMÄSSÄNI EDELLEEN MUKANA, MUTTA SE EI OLE SAMALLA YKKÖSPAIKALLA KUIN JUMALA.

TOUKOKUUSSA FELIX on siirretty terveyskeskuksesta kuntoutuskeskukseen Kiljavalle. Hän haluaa päästä mahdollisimman pian jatkamaan työtään puutarhurina.

Felix kokeilee saamaansa harjoitusproteesia. Tuntuu mahtavalta seisoa pitkästä aikaa ilman sauvoja. Toistaiseksi pystyssä pysymiseen tarvitaan peiliä. Liikeradat ja tasapaino pitää opetella uudestaan.

Kävelemisen lisäksi Felixin pitää opetella uusi identiteetti. Hän on nyt vammainen ja haluaa tunnustaa ja tunnistaa sen. Niin hän uskoo edistyvänsä parhaiten. Uskosta on ollut tässäkin elämänvaiheessa paljon apua.

– Usko on minulle jotain, mikä antaa turvaa ja suojelee minua. Rukoilemisella ei ollut ennen niin suurta merkitystä kuin nykyään, onnettomuuden jälkeen. Rukous on vahvistus ja vakuutus elämälleni.

Jos rukous on Felixille vakuutus, musiikki on hänen ”laturinsa”. Siitä hän saa energiaa. Huhtikuun lopussa hän nousi ensimmäistä kertaa onnettomuuden jälkeen lavalle Kaveri special -bilebändinsä kanssa. Ja rukoili sekä ennen keikkaa että sen jälkeen.

HEINÄKUUSSA FELIX vastaa puhelimeen Huljalan luomutilan pellolta Hollolasta. Ennen onnettomuutta hän oli työstämässä tilan omistajien kanssa luomutuotteiden verkkokauppaa, josta voisi tilata esimerkiksi perinteisiä suomalaisia juureksia ja vihanneksia kuten lehtikaalia, keräkaalia ja punajuurta mutta myös maissia ja papuja. Suunnitelma on edelleen elossa, vaikka aikataulu on viivästynyt Felixin kohtaaman onnettomuuden takia.

– Pellolla oleminen on minulle sekä työtä että terapiaa, hän toteaa ja kertoo olevansa iloinen. ■

Lähde: Sinikka Tarvainen: Ennen syntiinlankeemusta – ­Vodoun­maailma.­Teos­2007.

Jarkko Mikkonen

rakunnan toimintaan, vaikka se oli aluksi kielitaidottomana hankalaa.

Suomalainen vaimo tuli mukaan jumalanpalveluksiin ja käänsi puheet ranskaksi.

Avioliitto päättyi eroon, mutta suhde kirkkoon on vahvistunut vuosien myötä kielitaidon karttuessa.

Kerran jumalanpalveluksen jälkeen Felixiä tultiin pyytämään seurakunnan kuoroon. Kaunis ja vahva ääni oli erottunut veisaajien joukosta. Sittemmin hän on myös soittanut kirkon tilaisuuksissa rumpuja ja vetänyt seurakunnan tiloissa lapsille rumpukursseja.

Pelkkää auvoa kaikki ei ole ollut.

Kun Felix oli joitakin vuosia sitten pääsiäiskirkossa soittamassa, pappi nosti esityksen jälkeen saarnassaan esille sen, ettei muiden kulttuurien vaikutusten tuominen kirkkoon ole sopivaa. Huomautus satutti, ja Felix oli ensin aikeissa lähteä kesken pois.

Sitten hän päätti rukoilla ja sai sielunsa rauhoittumaan.

– Ajattelen toisinpäin kuin se pappi.

Jeesus ei kuollut vain valkoisen ihmisen puolesta vaan meidän kaikkien.

Vodou, vodun, voodoo, vodoun, voudoun – kirjoitustapoja on monia, mutta kyse on samasta asiasta: Länsi-Afrikassa syntyneestä monimuotoisesta uskontoperinteestä, joka kulkeutui orjiksi myytyjen afrikkalaisten mukana Atlantin yli ja elää muun muassa kuubalaisessa santeriassa, brasilialaisessa candombléssa ja haitilaisessa vodoussa.

Afrikassa vodou-uskonnoissa on kaksi päähaaraa: Beninissä ja Togossa harjoitettava vodou ja Nigerian, Beninin ja Togon jorubakansojen jorubauskonto.

On arvioitu, että vodou-uskontojen harjoittajia on maailmassa yli 70 miljoonaa. Vodou on oikeastaan pikemminkin kokonaisvaltainen maailmankatsomus kuin uskonto, sillä se ulottuu lähes kaikille elämänalueille.

Vodou-uskonnoissa on satoja jumalia, joilla on yleensä monia ilmentymiä.

Osa jumalista on paikallisia, osa laajalti tunnettuja. Kaukaisen ylijumalan puoleen ei yleensä käännytä, vaan ihmisten arkisia asioita hoitavat alemmat jumaluudet. Monien jumalien ajatellaan syntyneen esivanhempien hengistä, osa taas on luonnonvoimien henkilöitymiä. Jumalat eivät ole yksinomaan hyviä vaan ambivalentteja hahmoja, jotka yritetään saada suosiolliseksi omalle asialle.

Voudou-riiteissä jumalia edustavat jumalesineet eli fetissit, joiden katsotaan kantavan jumalan voimaa. Näiden esineiden välityksellä pidetään yhteyttä jumaliin ja uhrataan heille. Usein uhri on jonkun eläimen, kuten vuohen tai kanan, verta.

Vodoussa muihin uskontoihin suhtaudutaan suvaitsevasti: niitä ei suljeta pois vaan pikemminkin niistä omaksutaan vaikutteita. Varsinkin Atlantin takana vodouhun on sulautunut aineksia katolisesta kristinuskosta. Se ei ole yllättävää, sillä katolisten pyhimysten lailla myös vodoun lukuisien jumalien ajatellaan erikoistuneen joihinkin tiettyihin asioihin ja tilanteisiin, joihin heiltä haetaan apua ja neuvoa.

KAISA HALONEN

Tule lipaskerääjäksi!

Sinä voit pelastaa ihmishenkiä!

Osallistumalla Nälkäpäivä-keräykseen autat katastrofien uhreja niin meillä kuin maailmalla. Pienikin hetki auttaa. Lue lisää ja ilmoittaudu lipaskerääjäksi osoitteessa www.nälkäpäivä.fi

Osa 15

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Anssi Lausmaa / Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Katja-Maaria Vilén, 33, on vantaalaisen Hämeenkylän seurakunnan pappi.

Tällä hetkellä hän tekee papin työtä kaksi viikkoa kuukaudessa ja maalaa toiset kaksi. Hän suorittaa taidekoulu Alfassa nelivuotisia taidemaalariopintoja.

Vilénin ensimmäinen yksityisnäyttely Sisäinen matka on esillä 2.9. asti Helsingissä Galleria Saimassa, Neitsytpolku 9.

Katja-Maaria Vilénille maalaaminen on oman ihmisyyden jakamista.

Sisäiset maailmat näkyviksi Katja-Maaria Vilén ehti haudata nuoruutensa taiteilijanhaaveet vuosikymmeneksi ennen kuin rohkaistui opiskelemaan maalaamista.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

A

lussa on hiljaisuus, oma salattu sisin, ihmettelyn ja etsimisen tila. Ilman sitä ei taidetta voi tehdä. Kun kuvataiteilijaksi opiskeleva pappi KatjaMaaria Vilén menee työhuoneelleen, hän laittaa usein rauhallisen musiikin soimaan. Sitten hän vain on hiljaa itsensä kanssa. Vilénin mielestä maalaamista ei voi ohjata järjellä. Olennaista hänelle on tunneyhteys keskeneräiseen maalaukseen ja vuoropuhelu sen kanssa.

Prosessin aikana hänen mielialansa vaihtelevat innostuksesta epävarmuuteen ja ahdistukseen.

Idea maalaukseen voi Vilénille syntyä mistä tahansa. Sen huomaaminen vaatii häneltä sisäistä valppautta ja läsnäoloa. Täytyy olla aistit herkkinä ja kiinnittää huomiota asioihin. Jotkut kokemukset ovat niin voimakkaita, että niiden synnyttämät visiot säilyvät mielessä vuosia. Niistä tulee sisäisiä kuvia, sielunmaisemia. Lapsesta asti Vilén esimerkik-

Kiitollisuus

TOISINAAN MAALAUS lähtee liikkeelle väristä. Vilén aloitti piirtämisen ja maalaamisen lapsena, ja jo silloin hän huomasi, että värit vaikuttavat häneen vahvasti. Usein maalatessa syntyi niin voimakas värielämys, että hänen piti pysähtyä hengittämään. Värien valintaan vaikuttaa se, miten intensiivinen on maalauksen taustalla oleva kokemus tai näky. Eri väriyhdistelmillä on oma dynamiikkansa. Joskus jokin väri saattaa tuntua vaikealta tai epämiellyttävältä.

Vilén on sitä mieltä, että silloin kannattaa haastaa itseään ja tarttua juuri siihen.

ENSIMMÄINEN OMA näyttely on tuonut Vilénin maalaamiseen uuden ulottuvuuden: tekemisestä on tullut julkista. Välillä omien teosten esille ripustaminen on pelottanutkin. Silloin antautuu vuoropuheluun muiden kanssa, jakaa omaa ihmisyyttään ja ottaa vastaan toisten ihmisten kokemuksia. Maalauksissa on asioita, joiden kertomiseen sanat eivät riittäisi, sellaista, mikä tähän asti on ollut piilossa.

Siksi näyttelyn pitäminen on ollut Vilénille näkyväksi ja vastaanotetuksi tulemista.

Vilén ehti haudata lapsuutensa ja nuoruutensa taiteilijanhaaveet vuosikymmeneksi ennen kuin rohkaistui uudestaan opiskelemaan. Nyt tuntuu siltä, että hän on saanut ison osan identiteettiään takaisin, tullut eheämmäksi ja vahvemmaksi. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

2.9.

si on kantanut mielessään kuvaa ihmisestä kuilun reunalla. Siinä, missä muut pitivät lapsena päiväkirjaa, Vilén piti kuilukirjaa. Sen piirroksissa toistuivat kuilu ja ihminen. Ihmisen etäisyys kuilun reunasta vaihteli sen mukaan, kuinka huolestuneella tai turvallisella mielellä Vilén milloinkin oli. Kuiluvisiosta syntyi lopulta aikuisena maalaus Maailman tila.

Parhaimmillaan Vilénille syntyy maalatessa kokemus siitä, että hän on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja tekee juuri sitä, mitä hänen pitää tehdä.

Hän tuntee olevansa omassa ytimessään, täysin yhtä sen kanssa, kuka on ja miksi on olemassa. Hän pohtii, että ehkä se riisutussa rehellisyydessään ja autenttisuudessaan on hengellinen kokemus. Tai ehkä kokemuksia ei tarvitse erotella hengellisiin ja muihin, koska kaiken taustalla on sama lähde.

Kiittämisen päivä AMERIKKALAISTEN kiitospäivällä on englanniksi mainio nimi Thanksgiving Day, Kiittämisen päivä. Kiittäminen on verbi, tekemistä. Pelkkä kiitos-sana ei samalla tavalla ilmaise kiitollisuuden suuruutta.

Joulun veroinen kansallinen juhlapäivä kokoaa Yhdysvalloissa suvut yhteiselle aterialle. Koko maa keskittyy kiitollisuuteen. Juhlan juuret johtavat ensimmäisten eurooppalaisten pakolaisten rankkaan vuoteen uudessa kotimaassaan. Vuonna 1620 Mayflowerlaiva rantautui Cape Codiin liian myöhään syksyllä, joten istutuksia ei ehditty tekemään. Talvi oli tavallista ankarampi ja ruuasta

huutava puute. Puolet uudisasukkaista kuoli.

Intiaanien Wampanoag-heimo tuli hätiin. Se lahjoitti tulijoille ruokaa ja opetti heitä kalastamaan ja metsästämään sekä viljelemään maissia. Syksyllä uudisasukkaat järjestivät auttajilleen kiitosjuhlan.

Vähitellen traditio levisi, mutta kansallista kiitospäivää saatiin kuitenkin odottaa parisataa vuotta. Vuonna 1863 presidentti Abraham Lincoln julisti marraskuun viimeisen torstain päiväksi, jolloin koko maassa kiitetään ja ylistetään Jumalaa.

Juhlapäivän historiaan tutustuttuani minua yllätti ja ilahdutti

se, että kiittämiselle annettiin näin selkeä kohde. Jumala.

Oikeastaan aika merkillistä, että meillä Suomessa ei ole omaa kiittämisen päivää. Jos ja kun kiittämisen päivää ei vielä ole, se pitää keksiä.

Minusta se olisi kirkon tehtävä.

Päiväksi sopisi ensi sunnuntai, jonka teema on valmiiksi kiitollisuus.

Tehdään siitä iso juttu.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Gurun opissa Ohjaajana Thomas Merton Thomas Merton syntyi Ranskassa vuonna 1915 uusiseelantilaisen isän ja amerikkalaisen äidin taitelijaperheeseen. 23-vuotiaana hän liittyi katoliseen kirkkoon. Opiskellessaan Columbian yliopistossa kirjallisuustiedettä Merton tutustui vaeltavaan hindumunkkiin. Yllättäen tämä neuvoi häntä lukemaan kristillisiä mystikoita Augustinusta ja Tuomas Kempiläistä.

Keväällä 1941 Merton vieraili Kentuckyssa Gethsemanin trappistiluostarissa, josta tuli hänen hengellinen kotinsa loppuelämäksi.

Merton oli pitänyt nuoresta saakka päiväkirjaa. Luostarista hän piti tuhansien kirjeiden välityksellä yhteyttä niin tutkijoihin, teologeihin, kirjailijoihin, juutalaisiin hasideihin ja islamilaisiin mystikoihin kuin zen-mestareihinkin. Merton kirjoitti viitisenkymmentä kirjaa. Hän toimi aktiivisesti rauhan puolesta, vastusti ydinvarustelua ja pohti väkivallattoman vastarinnan muotoja.

Merton kuoli Kaukoidän-matkalla syksyllä 1968. Suomeksi paras johdatus Mertonin elämään ja ajatteluun on teos Hiljainen elämä – Thomas Mertonin päiväkirjat.

Jumala odottaa sisäisen melusi laantumista Katolinen munkki ja rauhanaktivisti Thomas Merton oli rauhaton mies, joka etsi rauhaa Jumalasta.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

MAAILMAN HULLUNA vuonna 1968 – sinä vuonna, jona Martin Luther King murhattiin ja Vietnamin sota kävi yhä julmemmaksi, opiskelijat osoittivat mieltään ympäri maailmaa ja Prahan kevät päättyi venäläisten tankkien tuloon – sai trappistimunk­ ki Thomas Merton Louisvillen opis­ kelijoilta pyynnön kirjoittaa yliopis­ ton kirjallisuuslehteen.

He tiesivät hänet munkiksi, jo­ ka vastusti sotaa ja puolusti ihmis­ oikeuksia.

Merton asui tuolloin kolmatta vuotta erakkomajassa, jonka hän oli rakentanut luostarinsa yhteyteen.

Kirjoituksessaan opiskelijoille hän ky­ syi: ”Mitä rukous, yksinäisyyteen ve­ täytyminen, hiljaisuus ja meditaatio voivat merkitä atomiajan maailmas­ sa? Ovatko ne menettäneet merkityk­ sensä?”

MERTON TIESI monen opiskelijan et­ sivän elämyksiä ja toivoa elämäänsä idän mietiskelyperinteistä. Kirjoituk­ sessaan hän painotti, että jos etsii si­ säistä eheyttä meditaatiosta ja koke­ musta Jumalasta, se edellyttää sitou­ tumista. ”Sisäinen visio” on aina lah­

ja. Sitä ei saavuteta tekniikoilla eikä psykedeelisillä elämyksillä.

Pyhäksi ei voi tulla myöskään pa­ rantamalla maailmaa tai muita ih­ misiä, Merton muistutti. ”Sillä, joka yrittää toimia ja tehdä asioita toisten ja maailman hyväksi syventämät­ tä omaa itseymmärrystään, vapaut­ taan ja kykyään rakastaa, ei ole mi­ tään annettavaa kenellekään. Hän ei voi kommunikoida mitään muuta kuin omia pakkomielteitään, aggres­ sioitaan ja egokeskeisyyttään, har­ hakuvitelmiaan päämääristä ja kei­ noista, opillisia ennakkoluulojaan ja ideoitaan.”

Tämä on hyvä ohje kenelle tahansa maailmanparantajalle tai julistajalle.

OMASSA ELÄMÄSSÄÄN Merton oli ha­ vainnut, että syvimmän toivon ja elä­ mäntarkoituksen hän oli löytänyt yhä uudestaan yksin Jumalasta, hänen rakkaudestaan ja armostaan. ”Siksi ainoa ongelma, mistä koko olemassa­ oloni, rauhani ja onnellisuuteni riip­ puu, on löytää itseni Jumalan löytä­ misestä”, Merton kirjoitti kirjassaan New Seeds of Contemplation. Hän oli tuolloin asunut parikymmentä vuot­

Rukous Jumalalle, Isälleni Täällä Sinä näet minut.

Täällä Sinä rakastat minua.

Täällä pyydät minua vastaamaan rakkauteesi omalla rakkaudellani ja luottamuksellani.

Täällä pyydät minua olemaan ystäväsi.

Sinun ystävänäsi oleminen merkitsee yksinkertaisesti sitä, että hyväksyn ystävyytesi, koska se on Sinun ystävyyttäsi.

Olet kutsunut minut tänne syntymään yhä uudestaan, kerta kerran jälkeen Sinun valossasi.

(Thomas Merton vuonna 1968)

ta trappistiluostarissa Kentuckyn met­ säisillä kukkuloilla ja saanut kokea, et­ tä Jumala odottaa kärsivällisesti ihmi­ sen sisäisen hälinän laantumista. ”Jos löydän hänet, löydän itseni, ja jos löydän tosi itseni, löydän hänet”, Merton kirjoitti. Hän oli vakuuttunut siitä, että jokaisessa meissä on paik­ ka, jossa olemme yhtä Jumalan kans­ sa ja jossa voimme löytää itsemme ja toisemme. Se on kohta, jossa havah­ dumme olevamme riippuvaisia yksin Jumalan rakkaudesta emmekä siitä, mitä ulkoisesti olemme.

Kun ymmärrämme tämän pohjiaan myöten, koko olemuksellamme, sanat käyvät vähiin. Silloin ihmettelemme ja kiitämme – ja suremme, että olem­ me vielä niin etäällä Jumalasta ja toi­ sistamme.

THOMAS MERTON kuoli sähköiskuun hotellihuoneessaan Bangkokissa idän ja lännen munkkien kokoukses­ sa 7.12.1968. Hänet lennätettiin kotiin armeijan lentokoneessa, jossa oli Viet­ namin sodassa kuolleita amerikkalai­ sia sotilaita. Siinä olivat sodan vastus­ taja ja sotilaat samassa koneessa mat­ kalla kotiin. ■

MENOT 30.8. – 13.9.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Matinmessu yhdistää Virva Kukka Saarta ja Aneela Zarishia. Matinkappelin 30 vuotta täyttävä messu tuo kummallekin iloa ja hengellistä virvoitusta.

Hengellisyys ja musiikki ovat Matinmessun ykkösjuttuja Matinkappelin oma nimikkomessu on säilyttänyt suosionsa ja muuttunut vuosien varrella monikulttuuriseksi tapahtumaksi.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA PATRIK LINDSTRÖM

H

uhtikuussa 1988 espoolaisessa Matinkappelissa pidettiin ensimmäistä kertaa uudenlainen messu. Nimensä se sai paikan mukaan: Matinmessu. Alueen oma messu löysi heti paikkansa seurakunnan toiminnassa. Syyskuun alussa vietetään 30-vuotisjuhlia.

Matinmessun kanssa hyvin samaan aikaan syntyi myös toinen vaihtoehtoinen jumalanpalvelus: Tuomasmessu.

Matinkylässä kasvanut muusikko Virva Kukka Saari oli kolmevuotias Matinmessun perustamisen aikaan. Hänen vanhempansa Reijo ja Virve Soini olivat alusta alkaen aktiivisesti messun vastuutehtävissä, ja perheen neljä lasta kulkivat mukana kappelilla.

– Parhaiten mieleeni on jäänyt hyvä fiilis ja lämmin tunnelma, sanoo Saari.

Lukioikäisenä Saari siirtyi messubändiin, joka vastasi tilaisuuksien musiikista. Hän soitti viulua ja lauloi. Myöhemmin musiikillinen vastuu siirtyi kokonaan Saarelle muutamiksi vuosiksi.

Tällä hetkellä hän asuu miehensä ja neljän lapsensa kanssa Tuusulan Jokelassa ja käy Matinmessussa keskimäärin kerran vuodessa.

Virva Kukka Saari kokee Matinmessussa konkreettisesti Jumalan armon. Hän saa siellä itselleen lepoa ja virvoitusta.

– Olen kokenut elämäni kantavana voimana sen,

että minulla on ollut omanlaiseni yhteisö, messuyhteisö. Se on antanut tosi paljon, hän sanoo.

MATINKAPPELIN OMASSA messussa musiikilla on tärkeä merkitys. Musiikki on kevyttä pop-folk-tyylistä, eikä urkuja käytetä lainkaan. Laulut ovat hengelli-

”

MATINMESSU ON MEIDÄN PERHEELLEMME KUIN KOTI. ANEELA ZARISH

siä, mutta pääasiassa muita kuin virsiä. Messua on toteuttamassa joukko seurakuntalaisia.

Matinmessusta vastaavan papin Mia Wrangin mukaan messu muutettiin noin viisi vuotta sitten kaksikieliseksi. Suomen kielen lisäksi alettiin käyttää englantia.

– Vuosien aikana matinkyläläisyys oli muuttunut kansainvälisyydeksi. Käytämme myös muita kieliä, kuten urdua, venäjää ja espanjaa, sanoo Wrang.

Mia Wrang kokee nykyisen Matinmessun yhtey-

den juhlana, johon myös muualta tulleiden on helppo osallistua kielestä ja kulttuurista riippumatta.

Iloon ja väriin on helppo yhtyä, vaikka ei olisikaan yhteistä kieltä toisten kanssa.

PAKISTANISTA KAHDEKSAN vuotta sitten Espooseen muuttanut Aneela Zarish löysi Matinmessun ystävänsä kautta, jota pyydettiin esittämään pakistanilaista musiikkia. Ystävä pyysi myös Zarishin mukaansa musisoimaan. Alussa Aneela Zarish koki hankalaksi sen, ettei osaa suomen kieltä. Nyt hän ei enää välitä, vaikka laulaessa tulisikin virheitä.

– Hiljalleen muut jäivät pois messusta, mutta minä jatkoin. Kun lapseni muuttivat Pakistanista tänne, hekin tulivat mukaan messubändiin, sillä he rakastavat laulamista ja soittamista. Matinmessu on meidän perheellemme kuin koti, kertoo Zarish.

Myös hänen vuosi sitten Suomeen muuttanut miehensä on mukana toiminnassa.

– Matinmessuun on helppo tulla. Messun jälkeen lähes kaikki jäävät kahville ja juttelemaan yhdessä.

Tunnen siellä paljon ihmisiä, ja koen kuuluvani joukkoon.

Zarish on teologi, papin tytär ja papin vaimo. Hänen mielestään luterilainen kirkko voisi ottaa Matinmessun malliksi jumalanpalveluksesta, jossa eri-ikäiset viihtyvät.

– Jos haluamme pitää luterilaisen kirkon elävänä, meidän pitää kysyä nuorten toiveita. Jos emme tee sitä, kuka tulee kirkkoon kymmenen vuoden kuluttua? sanoo Zarish.

Matinmessun 30-vuotisjuhla su 2.9. klo 17 Matinkappelilla, os. Liisankuja 3.

Matinmessu järjestetään syyskuusta toukokuuhun joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 17 Matinkappelissa.

MENOT 30.8. – 13.9.

10 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Konfirmaatiomessu la 1.9. klo 10.

Törmälä 2 -rippikoulu. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Pentti Airaksinen, kanttori Anna-Liisa Haunio. House band.

Messu su 2.9. klo 10. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Petri Koivusalo. Kirkkokahvit.

Konfirmaatiomessu su 2.9. klo 15.

Velskolan Väentupa 4 -rippikoulu.

Liturgia ja saarna Aleksi Majuri, avustaa Pauliina Alanko, kanttori Petri Koivusalo. House band.

Konfirmaatiomessu la 8.9. klo 10.

Vierumäki 3 -rippikoulu. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustavat Elias Mustonen, Miia Pekkarinen ja Taina Leinonen, kanttori Leena Talvio. House band.

Messu su 9.9. klo 10. Messun yhteydessä Lapin vaellusrippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, urkuri Petri Koivusalo. House band.

Konfirmaatiomessu su 9.9. klo 15.

Muurlan rippikoulu. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Samuel Laaksonen, kanttori Päivikki Leinonen. House band.

Pysäkkimessu ”Turvassa” su 9.9. klo

18. Kati Pirttimaa, Pilvi Keravuori, Miia Pekkarinen. Musiikki: Leena Talvio, Laura Airola, Martti Pitkänen ja Markku Luhtasela. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 2.9. klo 12. Mäenpää, Talvio. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Messu su 2.9. klo 16. Särkiniemi, Ylioja. Kirkkokahvit.

Messu su 9.9. klo 16. Särkiniemi, Talja. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 2.9. klo 12. Nurminen, Ylioja. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä –ehtoollishetki to 13.9. klo 19. Marte.

Rinnekappeli Messu su 9.9. klo 14. Särkiniemi, Talja.

Suvelan kappeli Messu su 2.9. klo 15. Malvaranta, Haunio. Pyhäkoulu. Messun laulujen harjoitus klo 14. Messukahvit.

Rukoushetki ma–pe klo 12.

Viherlaakson kappeli Pyhäillan kodikas messu su 2.9. klo 17. Kuusinen. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Perhekerho to klo 10.

Eläkeläiskerho to 6.9. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA Miestenilta Aarteenetsijät ma 10.9. klo 19.

AURORAN KAPPELI

hekerho to klo 13–14.30.

Ajankohtaista teologiassa -sarja to 20.9. klo 19. TT Virpi Siitonen: ”Poliittiset puolueet ja seurakuntavaalit”.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, makeaa ja suolaista, netti, lehtiä.

Pekingin riksat -valokuvanäyttely Café Aurorassa 30.9. asti. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Perhekerhot: ke klo 10. Iltaperhekerho ti 4.9. klo 17.30–19. Perhekahvila pe klo 9–12.

Israel-rukousilta ke 5.9. klo 18.

Ylistys- ja rukousilta pe klo 19.

Naisten Café to 13.9. klo 18.30.

Urheilutoimittaja Riikka SmolanderSlotte: ”Naisena miesten maailmassa” www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Pyhäkoulu su 2.9. klo 12.

Kappelilounas ti 4.9. klo 11–12.30.

Aikuiset 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus.

Radioraamattupiiri ti 4.9. klo 18.30.

Rukouspiiri ke 5.9. klo 18.

Eläkeläiskerho ma 10.9. klo 13.

RaamattuSyksy ti 11.9. klo 18. Oivalla, kysele, innostu ja rohkaistu Raamatun äärellä!

Perhekerho ti klo 10. Iltaperhekerho ke 5.9. klo 17.30. Muskarikahvila to klo 9–12.

Sisarusmuskareissa tilaa to ja pe.

Tied. taija.karppinen@evl.fi. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 3.9. klo 13.

Perhekerho ke klo 10–11.30.

Milana Misic: ”Aikoja sitten” to 6.9. klo 18.30. Ks. Kirkoissa soi -palsta. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Naisten raamattupiiri ma 3.9. klo 18.

Keskiviikon kohtaamispaikka 5.9. klo 13.

Vuorisaarna-raamis naisille ke 5.9.

18. ”Mikä vuorisaarna on?”

Ikäihmisten kerho 13.9. klo 10.30.

Sisarusmuskarissa tilaa pe klo 11.20–12. Tied. taija.karppinen@evl.fi. www.nupurinkappeli.fi

Espoon rauhanyhdistyksen seurat ti 4.9. klo 19. Rovasti Jorma Niinikoski.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Aikuiset 5 e, lapset 0,5–2 e. Päivän tunnussana ma klo 11 ja hartaushetki to klo 11.

Toivoa naisille -piiri to 6.9. klo 17.

Eläkeläiskerho ti 11.9. klo 13.

SUVELAN KAPPELI Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30.

Hiljaisuuden rukousilta ti 11.9. klo Pyhäkoulu su klo 15.

19.

Messun laulujen harjoitus su 2.9.

Rukouspiiri ke klo 18. klo 14.

Kehitysvammaisten kappeli-ilta ke Kanerva-piiri ma 3.9. klo 13.

12.9. klo 18.

Käsityö- ja askartelupiiri ti 4.9. klo Perhekerhot: ma ja pe klo 10. Ilta10–12. lev School 233 x –87 mmovet ke klo perhekerho ma 3.9. klo 18. Vauvaper-ETAfter avoimet

15–17, 5.9. alkaen. Tule tekemään läksyjä, nukkumaan päiväunet tai syömään evästä koulupäivän jälkeen.

Seiskaluokkalaisille ja sitä vanhemmille koululaisille.

Meidän ilta ke klo 17–19, 5.9. alkaen.

Riparipäivän parhaat palat raamiksesta iltaohjelmaan ja iltapalasta hartauteen. Kaiken ikäisille nuorille.

Eläkeläiskerhot: ”Teräskukat” to 30.8. ja 13.9. klo 12. ”Hopeapiiri” to 6.9. klo 12.

Kuuntelevan rukouksen ryhmä su 9.9. klo 13.30.

Kävele naiselle ammatti. Lähtö kappelilta su 9.9. klo 15. Kehitysmaiden naisten tukemiseksi leppoisaa kävelyä 3–4 km. Tarjoilua. Ilm: www. naistenpankki/tapahtumat/kavelenaiselle-ammatti tai osallistu KUA:n lipaskeräykseen paikan päällä. Tied. kirsi.salonen@evl.fi, 040 547 1861.

Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 11.9. klo 16–17 (aloittelijat) ja klo 17–18. Tied. helene.taal@evl.fi.

Israel-raamattupiiri ke 12.9. klo 18.

Perhekerhot: ti klo 13 ja pe klo 10.

Vauvakerho ma klo 13.30–15. Iltaperhekerho ke 5.9. klo 17.30.

UUSI! Gloria – Kansainvälinen lauluryhmä. Harjoitukset ma 10.9. klo 16. Yhteiset harjoitukset kerran kuussa. Tied. Liilia Reelo, 050 3415 097 tai Mait Reelo, 040 8697 444. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 2.9. klo 18–19.30. Kirjailija Anna-Liisa Valtavaara: ”Päästä irti – anna anteeksi itsellesi ja muille”. Esirukousta.

Iltatee.

Kappelilounas ti 4.9. klo 12–13.

Aikuiset 4 e, lapset 2 e.

Avoin raamattupiiri ti klo 18.

Lähetyspiiri ma 10.9. klo 14.

Eläkeläiskerho ke 12.9. klo 13.

Perhekerho to klo 10.

Café Viheri ma klo 10–12 ja ke klo 14–16. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8.

Otetaan vastaan lahjoituksia. Tied.

Tiina Hietaniemi, 040 7636 599.

UUSIEN KIRKKOVÄÄRTIEN KOULUTUS Ti 4.9. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Voit toimia messuavustajana tuomiokirkon messuissa silloin kun se sinulle sopii! Tied. Kirsi Muurimä-

ki, 050 438 0164. Iltapala.

SYYSMATIN MARKKINAT La–su 15.–16.9. klo 10–16 Espoon tuomiokirkon mäellä. Wanhanajan markkinatunnelmaa! Paljon puuhaa & ihmeteltävää, uniikkeja käsitöitä, käsityöläisten työnäytöksiä, kotieläimiä. Ks. lisää: syysmatinmarkkinat.fi.

Facebook: SyysMatin Markkinat.

Instagram: @syysmatin_markkinat.

VAATTEITA ASUNNOTOMILLE Lämpimiä, hyväkuntoisia ja puhtaita naisten ja miesten vaatteita tai kenkiä voi lahjoittaa jaettavaksi ke 17.10.

Asunnottomien Yön tapahtumassa, tied. 28.9. mennessä: kirsi.salonen@ evl.fi, 040 547 1861. Voit toimittaa sukkia asunnottomille myös tuomalla ne Kirkkokatu 10:n vahtimestarille (ma–pe klo 9–15) 12.10. asti. Myös SyysMatin keppihevospajaan otetaan vastaan sukkalahjoituksia.

SUOMALAINEN EROSEMINAARI Vertaisryhmässä käsitellään eroon ja itsetuntemukseen liittyviä aiheita. Aloitus ti 11.9. klo 17–20 Kalajärven kappelissa. Hinta 70 e, sis. 11 kokoontumista iltapaloineen (11.9.– 27.11.). Ilm. ja tied.: Outi Wenell, 040 547 4146.

TOIMIVA PERHE -VUOROVAIKUTUSKURSSI Opettelemme mm. vahvistamaan vanhempien ja lasten hyvinvointia.

Ks. lisää Apua & tukea –palstalta.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Vihdin Enä-Sepässä 16.–18.11. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut. ILM. viim. 24.10.: pirkko.nurminen@evl.fi tai p. 040 567 4420.

MUSKARIILMOITTAUTUMINEN AVOINNA ILM. www.espoonseurakunnat.fi/

tule-mukaan/musiikki/muskarit.

VARHAISNUORTEN KERHOT ALKAVAT Kerhot toimivat ma 10.9. alkaen kappeleilla. Lisäinfoa: www. lujakallio.fi.

LISÄÄ TAPAHTUMIA löydät nettisivuiltamme: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 30.8. – 13.9.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1

MESSU Leipämessu ja soppalounas pe 31.8. klo 10 kirkko. H. Lehti, Lonka ja diakoniatyöntekijöitä.

Messu su 2.9. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Erkko, Lonka, Puukko. Kirkkokahvit.

Pop-messu su 2.9. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Santaharju, Ojala.

Lastenhoito järjestetty. Kirkkokaakaot.

Messu su 9.9. klo 11 kirkko, kerhonohjaajien ja vapaaehtoisten siunaaminen. Olli, Kuusanmäki, Puukko, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-messu su 9.9. klo 17 Soukan kappeli. Kuusanmäki, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

KONFIRMAATIOMESSUT KIRKOSSA Kiipula 2 la 1.9. klo 10, Kuusanmäki, Puukko.

Bergvik la 1.9. klo 14, Olli, Yli-Jaskari.

Vierumäki 1 su 2.9. klo 15, Sinervo, Yli-Jaskari.

Enäseppä la 8.9. klo 11, Kohijoki, Ojala.

Velskola Väentupa la 8.9. klo 14, Knuutti, Ojala.

Kiipula 1 su 9.9. klo 15, H. Lehti, Puukko.

klo 11 messun jälkeen kirkko.

Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Israel-rukouspiiri ti 11.9. klo 18.30 kirkko. Rukoilemme Israelin maan ja kansan puolesta. Erityisesti muistamme messiaanisia juutalaisia ja kristittyjä arabeja.

pe klo 13–15 Soukan kappeli, 7.9.– 14.12., parill. vkot. Ruokailu 5 e. Tied.

Eija Siivonen 041 534 1706.

Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, 7.9.–14.12., parill. vkot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706.

SAUNALAHTIPÄIVÄ

la 1.9. klo 10–14 Saunalahden koulu, Brinkinmäentie 1. Seurakunta tarjoaa mm. askartelupisteen, telttasaunan LUETAAN RAAMATTUA ja pomppulinnan. Järj. SaunalahtiRaamattu- ja keskustelupiiri ma klo Bastvik Asukasyhdistys SBA ry, 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli.

Espoon kaupungin nuorisopalvelut Miesten raamattupiiri to 6.9. klo 18 ja kirjasto, SauKKo ja Espoonlahden kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.x 90 mm seurakunta.

EL 91 Seurakunta sekaisin -luentosarja 1.

SEURAKUNTAKAHVILA korinttilaiskirjeestä to klo 18 kirkko, parill. vkot. 6.9. Näin perustat seuraKaikille avoin kahvila ke klo 13–15 kunnan. Korintin seurakunnan synty. kirkko. Ilmoittaudu mukaan vapaaPastori, TT Kari Kuula. Yhteistyössä ehtoisten kahvilanhoitajien ryhKauniaisten suomalaisen seurakunmään: inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 nan kanssa.

6883.

Raamattua luihin ja ytimiin to klo Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisnie18 kirkko, paritt. vkot. 13.9. ”Herra men seurakuntakoti. Yhteistyössä Jumala puhuu, kuka ei julistaisi?”

K-kauppias Olli Piekkala, mukana (Aamos 3–6). Kirkkoherra Jouni seurakunnan työntekijä.

Turtiainen.

TUKEA JA APUA Kultavilja yksinäisille, kotona asuville ja liikuntarajoitteisille vanhuksille ti 4.9. klo 12–14 Soukan kappeli.

Kuljetus tarvittaessa. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706.

Leskenlehdet – elämässä eteenpäin, vertaistukiryhmä leskeksi jääneille

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa klo 11 messun jälkeen, myös musiikki-cd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

ASIAA PAPILLE? Päivystävä pastori, kysy arkipäivisin klo 9–15 seurakuntatoimisto p. 09 8050 6000 tai kirkon vahtimestari 050 432 7512.

OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

RUKOILLAAN YHDESSÄ Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa

KRISTITTYNÄ KUUBASSA

Toivoa on – seurakunnat kasvavat, resurssit puuttuvat. Asmo Sinervo ja Tuula Tapanainen kertovat matkastaan ke 5.9. klo 18.30 kirkko.

SIUNATTUNA SYKSYYN Kerhonohjaajien ja vapaaehtoisten siunaaminen su 9.9. klo 11 kirkko.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

11

Messu toteutetaan ”spontaanilla vapaaehtoisuudella” = messun tehtäviä on jaossa kirkon aulassa ennen messua. Opastusta saatavilla.

Ke klo 13.30–14.30 Puistokartanon palvelukeskus To klo 13–14.30 Soukan kappeli To klo 14–15.30 Mäntykappeli

TOIVEENA SISÄINEN PARANEMINEN

EI MITÄÄN TEKEMISTÄ?

Rohkaiseva ja arkinen luento kasvun ja kivun vaiheista sekä elämästä ihmisessä ma 10.9. klo 18.30 kirkko, psykologi Satu Lähteenkorva.

Tilaisuudessa esitellään ti 18.9. alkavaa Krito-toimintaa. Jätä yhteystietosi, mikäli haluat mukaan Krito -ryhmään.

SEURAKUNTAILTA Voiko Jumalasta puhua? ke 12.9. klo 18.30 kirkko, piispaehdokas, TT Sammeli Juntunen. Illassa mukana kirkkoherra Jouni Turtiainen ja rovasti Erkki Kuusanmäki.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP Kansainvälinen yhteysilta pe 14.9. klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music.

Seuraava ilta/next evening 12.10.

Tied. Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook.com/espoonlahtifellowship.

UUSI HARRASTUS? Käsityökerho ma klo 13–15 Soukan kappeli. Voit tuoda oman käsityön mukaasi. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 4.9. klo 13 kirkko, parill. vkot.

Teresa-piiri ti 4.9 klo 18 kirkko, parill. vkot.

Raamattu tutuksi ke 5.9. klo 12 Iivisniemen srk-koti, parill. vkot.

Posliininmaalausryhmä ma 10.9. klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/kausi.

Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115 Kipparin lähetyspiiri ti 11.9. klo 14 kirkko, parill. vkot.

Lukupiiri ti 18.9. klo 18 kirkko. Lauri Viita: Moreeni. Tied. Maisa Tervo, 050 592 8388.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä to 6.9., 4.10., 1.11., 29.11. klo 17.30–19.30 Kaskikappeli. Jakamista ja hiljaista rukousta kristillisten tekstien äärellä. Tied. ja ilm. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

ELOA JA ILOA ELÄMÄÄN Ikäihmisten kerhot alkavat 3.9.

Jutellaan, lauletaan, pidetään pieni hartaus ja kahvitellaan (1,5 e).

Ma klo 10–11.30 Espoonlahden kirkko Ma klo 12.30–14 Kaskikappeli

Tyttöjen ja poikien kerhoihin ilmoittautuminen alkaa sivulla www. sodesode.fi ti 4.9. klo 12. Puhelinpäivystys 4.9. klo 12–18 numeroissa 040 546 5196 ja 040 596 1686. Myöhemmät tiedustelut Maija Aapakari 050 523 4121 tai sodesode.fi.

LEIRIELÄMÄÄ Syyslomaleiri 3.–7-lk. 15.–18.10. Hila, hinta 50 e.

Leiri esi–2-lk. 16.–18.11. Velskola, hinta 35 e.

Ilmoittaudu www.sodesode.fi.

Lisätietoa stella.bjorkholm@evl.fi, 040 596 1686.

LEIRI ISOVANHEMMILLE JA LASTENLAPSILLE Iloista ohjattua yhdessäoloa 13.– 14.10. Hvittorp. Aikuiset 30 e, yli 3-v. lapset 15 e. Ilm. viim. 23.9. leena. jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

TUKEA SURUSSA Vertaistukea läheisensä menettäneille alk. 27.9. Soukan kappeli, seitsemän kokoontumista. Ohjaajina pastori Irene Erkko, 050 374 4826 ja diakoni Marja-Liisa Kiiski, 050 375 2585, joille tied. ja ilm. viim. 12.9.

KAIPAATKO LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ ITSESTÄSI? Kristillinen vertaistukiryhmä (Krito) ti 18.9.–11.12. klo 18.30–20.15 kirkolla. Ryhmässä käytettävän Mirja Sinkkosen ja Paula Tähtisen kirjan Toiveena sisäinen paraneminen voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Tied. ja ilm. Yki Leinonen 0500 406 924 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

TÄSSÄKÖ TÄMÄ ELÄMÄ ON? Alfa-kurssi kirkolla alk. to 27.9. klo 18.30, paritt. vkot, kokoontumisia 11.

Avoin jokaiselle, joka haluaa tietää, mistä kristinuskossa on kysymys. Alfa on opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä.

Opetukset katsotaan dvd-levyltä, opettajana Alfan isä Nicky Gumbel.

Tied. ja ilm. viim. 19.9. vesa.ojala@ iki.fi, 050 330 5817.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22 Sode.

Menokasvo

Milana Misic avaa Laulu & laulun tarina -konserttisarjan syyskauden Mikä saa sinut laulamaan?

– Olen laulanut varmaan yhtä kauan kuin olen osannut äännellä. Elämä ja tunteet saavat minut laulamaan. Nykyään, kun laulaminen on työni, en esimerkiksi laula karaokea ollenkaan. Vapaalla on kiva katsoa muita laulamassa, mutta itse en halua rasittaa ääntäni silloin. Ääni tarvitsee myös huilia esiintymisten ja treenien välillä.

Onko menneisyytesi Laila Kinnusen tyttärenä sinulle taakka vai mahdollisuus?

– Se on niitä kumpaakin yhtä aikaa varmasti elämäni loppuun asti.

NINA RIUTTA Laulu & laulun tarina -konserttisarjassa Milana Misic: Aikoja sitten to 6.9. klo 18.30 Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen.

SIRPA PÄIVINEN

Mitä laulu-urallasi on parasta aikaa tekeillä?

– Teen Aikoja sitten -konsertteja, joissa esitän sekä omaa että äitini Laila Kinnusen musiikkia. Vielä edelleen pyörii Sinun silmiesi tähden -konsertti, jossa minä esitän äitini musiikkia ja Amadeus Lundberg puolestaan Olavi Virran sävelmiä. Syyskuussa meillä on Ystävän laulu – slaavilainen ilta -konserttisarjan ensi-ilta. Treenaamme sitä parhaillaan. Minun lisäkseni siinä esiintyvät Amadeus Lundberg ja Tomi Metsäketo.

Mitä kirkko merkitsee sinulle?

– Isovanhempani kasvattivat minut uskomaan Jumalaan, ja pikkutyttönä rukoilin ja hain turvaa Taivaan Isältä. Nyt aikuisena uskon johonkin ylempään, selittämättömään voimaan, jota ei voi määritellä eikä laittaa raameihin. Se on joku suurempi kuin ihminen. On niin paljon asioita, joita ihmismieli ei voi tajuta eikä selittää.

Siksi koen näin.

MENOT 30.8. – 13.9.

12 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran­ katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Luomakunnan sunnuntain messu ja kirkkokahvit su 2.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, Laaksonen, Noponen. Saarnassa mukana maanviljelijä Topi Haarlaa.

Messu ja kirkkokahvit su 2.9. klo 13 Karakappeli. Vallivirta, Latvanen.

Syyskauden avausmessu ja kirkkokahvit su 9.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana lauluyhtye Kuiske.

Yletyinen, Pöyri, Noponen. Messun jälkeen Kävele naiselle ammatti -tapahtuma.

Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Lyhyt rukoushetki.

Hiljainen rukousaamu joka pe klo 7.45 KilonRisti. Ehtoollinen klo 8.30 kuukauden 1. pe. Teehetki. Alk. 7.9.

SIIONINVIRSISEURAT Kuukauden 1. ma alk. 3.9. klo 19 Leppävaaran kirkossa. Isäntänä Anssi Siukosaari. Klo 18.30 kahvi/tee.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Valkealan konfirmaatiomessu la 1.9. klo 11. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustavat papit Virta, Malinen, kanttori Mikko Niinikoski.

Messu su 2.9. klo 10 (huom! syysaika alkaa!), aiheena Kiitollisuus. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Jussila, kanttori Päivi Hakomäki, Candomino-kuoro. Kirkkokahveilla vietetään elonkorjuun juhlaa. Voit tuoda yhteiseen pöytään jaettavaksi kasvun antimia, kukkia, kukkasipuleita, omenoita, marjoja, leipää, leivonnaisia jne. tai vaikkapa lyhyen runon. Lisätietoja juha.virta@evl.fi.

Lukukerho lapsille klo 10 messun aikana.

Vierumäen konfirmaatiomessu la 8.9. klo 10. Liturgia Kimmo Ansamaa, saarna teol.yo, diakoni Kristiina Huotari, avustavat papit Suontakanen, Virta. Musiikki: Sanna Franssila, Mikko Niinikoski.

Hvittorp konfirmaatiomessu la 8.9. klo 14. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustavat papit Kruus, Virta.

Musiikki: Sanna Franssila, Mikko Niinikoski.

LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE

PARISUHTEEN RIKASTAMISPÄIVÄT

Taaperokirkko: ”Majakka – valo näyttää suuntaa” pe 7.9. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Toiminnallinen kirkkohetki. Leikkimahdollisuus.

Kirkkomehut ja -kahvit. Koskela, Nyyssönen.

Arkin Paja: ”Hätäilevä varpunen” la 8.9. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki.

Lapsiperheiden pajassa tehdään lintumobile ja pohditaan Jumalan huolenpitoa. Elämyksellinen kirkkohetki klo 11.30. Mehua, kahvia ja pullaa.

Suhteen vahvuudet ja yhteiset tavoitteet. La 22.9. ja 29.9. klo 9–16 KilonRisti. Katajan vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Ilm. viim. 15.9.

Siltakorpi, 040 537 6876.

ALFA-KURSSILLA saat kuunnella, kysellä, väitellä ja epäröidä! Kristinuskoon tutustuttava Alfa LE käsittää lev 4310xtapaamista, 103 mmjotka sisältävät iltapalan, alustuksen ja pienryhmäkeskustelun. Alfassa on

Ti klo 13–14.30 Karakappeli 4.9. lähtien. To klo 13–14.30 Perkkaan kappeli 13.9. lähtien. Kahvia, hartaus, ohjelmaa, juttelua.

Kahvila eläkeikäisille parillisina viikkoina ma 3.9. lähtien klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Klo 14 hartaus.

Seurakunnan teltta to 6.9. klo 13–19 Raitilla. Aikuisille jaossa Elämän leipää. Lasten pop up -pyhäkoulussa saat toivoa raamatunkertomusta, jonka kuulet ja näet siinä samassa.

KÄVELE NAISELLE AMMATTI Lähde kävelylle ja tee hyvää! Su 9.9. klo 13 Leppävaaran kirkko. Naisten Pankin lenkkitapahtumassa kerätään varoja kehitysmaiden naisten koulutuksen tukemiseksi. Kirkolla tavarasäilytys. Lue lisää: www.naistenpankki.fi/tule-mukaan/kavele-naiselleammatti-2018/

Kirkkokahvien jatkot Olarin kirkon messun jälkeen sunnuntaisin 9.9., 21.10. ja 25.11. Jatkoilla pohdimme, miksi messua vietetään, miksi messussa on erilaisia osia ja mitä ne meille tahtovat puhua? Tilaisuudet ohjaa Antti Kruus.

Yhteislauluilta pe 7.9. klo 18. Kahvitarjoilu.

Kilon kristityt: ”Maalliset ja taivaalliset aarteet” ke 12.9. klo 18.

Kirsi Ojala johdattaa keskusteluun kristillisistä arvoista ja taiteesta.

Tavataan KilonRistissä parittomina keskiviikkoina. Kahvitarjoilu. Kaija Rainio, 040 059 2148 kaija.rainio@ kolumbus.fi.

Kaikki pienryhmät löydät verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset.

Naisten pulinapaja ja käsityöpiiri joka to klo 13–16 Leppävaaran kirkon Olotila. Tuetaan Mauritanian tyttöjen koulutusta. Voit myös tehdä vain omia käsitöitä. Alk. 6.9.

Runoryhmä joka toinen ti klo 18 Karakappeli. Alk. 11.9.

Heprealaiset tanssit joka to. klo 18 Perkkaan kappeli. Mukaan mahtuu ensikertalaisia! Hinta 3–4 e/kerta.

Sisäkengät ja vesipullo mukaan. arja.i.heiskanen@gmail.com. Alk. 13.9.

RAITTIKARNEVAALIT TULEVAT TAAS!

SYVEMMÄLLE MESSUUN!

KILONRISTISSÄ TAPAHTUU

AIKUISTEN HARRASTERYHMÄT

VARTTUNEEN VÄEN KERHOT

Messu su 9.9. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki.

Matinkappeli: Matinmessu 30 vuotta su 2.9. klo 17. Kaksikielinen (suomi– englanti), rento ja kodikas messu.

Lapsille messukerho. Messun jälkeen mm. grillausta ja muuta 30v-ohjelmaa. Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual (Finnish– English), relaxed and cosy mass.

Program for children. 2.9. at 5 Pm. After the service we have the 30 years anniversary celebration and barbecue food. Liturgia Mia Wrang, saarna Anna Poutiainen, Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band.

Messu su 9.9. klo 12. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Sanna Franssila.

Tankkauspaikka – diakoniamessu ti 11.9. klo 16, Jarmo Jussila.

Olarin kappeli: Messu su 9.9. klo 12.

Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen, kanttori Päivi Hakomäki.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot (tarjolla iltapalaa) klo 18.

Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti. 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Liturgia ja saarna: 6.9. Emilia Turpeinen.

Perhemessu la 8.9. klo 10. Inari Varimo, Päivi Hakomäki. Messun jälkeen perhetapahtuma.

välittävä, avoin ja rento ilmapiiri. To klo 18–20 Leppävaaran kirkko (20.9.– 29.11.). llm. Kirsi, 041 718 9134.

RUKOUS-, RAAMATTULÄHETYSRYHMÄT Naisten kesken kerran kuukaudessa, ke 5.9. klo 18.30 Uuttu. Tule jakamaan elämää yhdessä toisten kanssa. Luemme Raamattua, rukoilemme ja keskustelemme.

Raamattu- ja rukousryhmä joka ke klo 18.30 Perkkaan kappeli.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN su 2.9. klo 12–13, Matinkappeli.

Lasten oma kirkkohetki hartauden yhteydessä.

YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN RETKIPÄIVÄ Ota päivä vapaata kotiaskareista ja tule virkistymään yksin tai lasten kanssa su 16.9. klo 10–18 Velskolaan.

Hinta aikuiselta 10 e, 3–14-vuotiailta 5 e ja alle 3-v. ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 4.9. mennessä: paula.brucehaatainen@evl.fi tai p. 040 503 7622.

I-HA-HAA PERHETAPAHTUMA Heppamainen perhetapahtuma la 8.9. klo 10–13, Chapple, Iso Omena.

Tule testaamaan taitosi esteratsastuksessa ja osallistumaan hevosmaisiin puuhailuihin!

SANAN JA MUSIIKIN ILTAPÄIVÄ 9.9. klo 14, Matinkappeli. Vieraana Suomen Raamattuopistolta Martti Ylinen, juontaa Jukka Kivimäki.

Yhteislaulua Viisikielinen -laulukirjasta.

VANHEMPIEN VARAVENTTIILI 13.9. alkaen to klo 12 Chapple, Iso Omena. Älä jää yksin, tule keskustelemaan matalalla kynnyksellä. Tarjoamme drop in -tukikeskustelua vanhemmille arjen kysymyksistä ja haasteista ilman ajanvarausta. Lisätietoja: paula.bruce-haatainen@evl.fi tai p. 040 503 7622.

ÄITIEN VIRKISTYSILTA Rentoutumista, virkistäytymistä, maukasta iltapalaa ja saunomista ma 8.10. klo 17.30–21.30 Hvittorpissa.

Lähtö kimppakyydein Olarin kirkolta klo 17. Hinta 5 e. Ilmoittautuminen 24.9. mennessä: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

AIKUISTEN RYHMIÄ Olarin kirkko: Aikuisten nuorten olohuone ma klo 18–20, 17.9 alkaen.

Psalmeja luovasti – kokeellinen kuvataideryhmä. Löydä oma luovuuteesi mm. maalaten, piirtäen, musiikin avulla, ihmetellen ja hiljentyen.

Ke klo 18–20, 26.9 alkaen. Ilmoittautuminen 13.9. alkaen: marja.jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029.

Matinkappeli: Lukupiiri to 27.9. klo 18–20, kirjana Anni Kytömäki: Kultarinta. Tiedustelut: Liisa Riikola 040 560 2247. Aikuisen väen sinkkupiiri pe 7.9. klo 17.30, aiheena Elämän ilo. Tiedustelut: Helena Nurmi 040 214 5505.

Hiljaisen rukouslaulun ryhmät: pe 7.9. ja ti 11.9. klo 18–19.30. tiedustelut: raisa.saloheimo@gmail.com.

Olarin kappeli: Akvarelliryhmä ti klo 18–20, 4.9 alkaen. Tiedustelut: Tytti Seppälä 050 350 4360.

Naisten saunailta Hvittorpissa 3.9.

Lähtö Matinkappelilta klo 17.30 omin kyydein. Iltapala 3 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme päivää aikaisemmin.

Diakonian työpaja ti klo 9–12 Olarin kirkon kerhorakennuksessa.

Lisätietoja aikuistyön ryhmistä: marja.jauhiainen@evl.fi tai 0405311029 tai espoonseurakunnat. fi/olarin-seurakunta/aikuistyo.

Raamattu-, rukous- ja ylistysryhmä joka ke klo 18.30 Karakappeli. Alk. 5.9.

Raamattupiiri joka ma klo 18.15 Leppävaaran kirkko. Tule, vaikka Raamattu ei olisi tuttu. Alk. 10.9.

Uutun Raamattupiirit joka ma klo 18.15 Uuttu. Aloitamme yhdessä, minkä jälkeen jakaannumme pieniin raamatturyhmiin. Alk. 10.9.

Päiväraamattupiiri joka to klo 14 Karakappeli. Tutustumme Filippiläiskirjeeseen. Alk.13.9.

Kirkon lähetyspiiri joka toinen ti klo 13 Leppävaaran kirkko. Alk. 4.9.

Raamattu- ja lähetyspiiri kerran kuukaudessa, to 13.9. klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Siionin kanteleen lauluja. Mukana vierailija Sley:stä.

MUSIIKKIRYHMÄT Musaryhmä joka toinen ke klo 18.30 KilonRisti. Älä jätä soitintasi ja soittotaitoasi pölyttymään! Tule soittelemaan toisten harrastelijasoittajien kanssa. taru.sillanpaa@elisanet.fi.

Alk. 5.9.

Mattanja-kuoro ma 10.9. klo 18.30 Lasten kappeli Arkki. Kuoro kaikille ke 12.9. klo 18.30 Leppävaaran kirkko.

DIAKONIALOUNAAT 4.9. lähtien ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e. Alkuhartaus/ruokarukous.

Seuraa somessa ja verkossa! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

LÄHETYSTYÖN INTENSIIVIKURSSI KAIROS

Olarin kappelilla klo 18: 6.9., 13.9., 20.9., 27.9., 4.10. sekä viikonloppu 5.–7.10. Hinta 60 e. Lisätiedot: Markus Silvola 040 531 1017.

KOULUALAISTEN KERHOT Kokkailua, liikuntaa, taidetta ja uusia kavereita. 1–6-luokkalaisten kerhot alkavat syyskuun alussa.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: nuori. chapple.fi sekä anne.sarasmaa@evl. fi; 040 551 4426.

TULE LEIKITTÄJÄKSI! Etsimme leikittäjiä erilaisiin perheja lastenryhmiin sekä perheleireille ja -tapahtumiin. Työstä maksetaan pientä palkkiota. Lisätiedot: mia. silvola@evl.fi, 050 576 4891 tai paula. bruce-haatainen@evl.fi, 040 503 7622.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Kävele naiselle ammatti Sunnuntaina 9. syyskuuta Espoossa tehdään hyvää kolmessa Kävele naiselle ammatti -tapahtumassa. Lahjoituksilla tuetaan kehitysmaiden naisia Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankin kautta.

Su 9.9. Kävele naiselle ammatti Haukilahdessa, Leppävaarassa ja Suvelassa.

Lue lisää naistenpankki.fi

Naisena miesten maailmassa Torstaina 13.syyskuuta Naisten Café Kalajärven kappelilla saa vieraakseen toimittaja Riikka Smolander-Slotten Yle Urheilusta. Hän kertoo, millaista on työskennellä naisena miesten maailmassa. Hän on selostanut muun muassa paraolympialaisia ja tehnyt juttuja yleisurheilun EM-kisoista.

Vapaa pääsy.

Naisten Café to 13.9. klo 18.30, Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3.

MENOT 30.8. – 13.9.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Luomakunnan ihmeitä -perhemessu ja tapahtuma su 2.9. klo 10.

Tapiolan kirkko. Tiihonen, Valve, Raninen, Soinio. Messun jälkeen kasvomaalausta, askartelua ja muuta mukavaa. Tervetuloa!

Viikkomessu ke 5.9. klo 8. Tapiolan kirkko. Tiihonen, Jurmu. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Konfirmaatiomessu la 8.9. klo 11.

Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu.

Konfirmaatiomessu su 9.9. klo 10.

Tapiolan kirkko. Hatakka, Jurmu.

Pyhäkoulu.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 9.9. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 12.9. klo 8. Tapiolan kirkko. Hatakka, Valve.

Konfirmaatiomessu la 15.9. klo 11.

Tapiolan kirkko. Tiihonen, Jurmu.

Messu su 16.9. klo 10. Tapiolan kirkko. Koivisto, Hero, Malkamäki. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro laulaa messussa. Pyhäkoulu.

KESKIVIIKKOKERHO Matkalla Afrikassa ke 5.9. Tapiolan

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10–14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

LAULAVA SEURAKUNTA 40 VUOTTA

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Runot elämän matkalla, Hilkka Packalen. Ti 4.9. klo 13 kirkon yläsalissa.

KUOROKERHO KOULULAISILLE 4.9. alk. Mäntymäen koululla tiistaisin klo 14.15. Tied. kantt. Anna Marte.

KIRKKOKUORO Tiistaisin klo 18 kirkon yläsalissa 4.9. alkaen. Tied. kantt. Anna Marte

Laulamme 40 virttä Kauniaisten kirkossa to 30.8. klo 19–n. klo 23, mehutarjoilua takkahuoneessa. Voit tulla oman aikataulusi mukaan.

MARTAT JA MARIAT

KONFIRMAATIOT JA MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA

KAKSIKIELINEN MESSU

Konfirmaatiot la 1.9. klo 10 Piispala 1 -ryhmä: Mäkinen, Kuula, kantt. Marte ja klo 13 Piispala 2 -ryhmä: Kuula, Mäkinen, kantt. Marte. Su 2.9. klo 10 messun yhteydessä Piispala 3 -ryhmän konfirmaatio. Saarna Kari Kuula, lit. Mimosa Mäkinen, kantt.

Anna Marte. Ei kirkkokahveja.

Lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä. To 6.9. klo 12 kirkon yläsalissa, kauden aloitus.

Grani Lähiavun kirkkopyhä su 9.9. klo 10 kirkossa, Kari Kuula ja ruots. srk:n pappi, kantt. Anna Marte.

Musiikissa Marie Abwe ystävineen avustaa. Kirkkokahvit.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 10.9. klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

kirkko. Kirkkoherra emeritus Antti Rusama vieraana. Kahvi klo 12.30.

Ohjelma klo 13.

Yhteislauluja sydämellä ke 12.9.

Tapiolan kirkko. Hartaita säveliä ja kansanlauluja. MuM, laulupedagogi, hoivamuusikko Krista Pellikka. Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 12.9. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta

URUT SOI TAPIOLASSA! Konsertti su 23.9. klo 18. Tapiolan kirkko. Ks Kirkoissa soi -palsta.

KRISTILLINEN MEDITAATIO Ryhmä alk. ma 3.9 klo 18 Tapiolan kirkon sakastissa. Meditoidaan World Community for Christian meditation -tradition mukaisesti (WCCM.org).

Kaikille avoin ryhmä. Ohjelmassa tekstin luku, aloitusrukous, 25 min hiljainen meditaatiohetki ja päätösrukous. Lopuksi mahdollisuus lyhyeen keskusteluun. Tavoitteena on hengellisen elämän syventäminen rukoushiljaisuudessa. Ei tarvitse ilmoittautua. Tied. diakonissa Leena Vanne, 040 546 5193, leena.vanne@ evl.fi.

RYHMÄT JA PIIRIT Mieli maasta -vertaistukiryhmä ke klo 18. Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105.

Kohtaamispaikka to klo 12.30.

Tapiolan kirkko. Avoin keskusteluryhmä. Tied. Sanna Kohtala, 050 452 2874.

Leijonaemot vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Kuukauden viim. ma klo 17.30. Tapiolan

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Lö 1.9. Olars kyrka, finska sidan, kl.

15. Konfirmation av Mataskär 2-skriftskolan. von Martens, Malmgren.

Sö. 2.9. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Ahlbeck, Päivi Tiitu. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Karabacka kapell kl. 10. Rönnberg, Kronlund. Kyrkkaffe.

Mataskärs kapell kl. 11. Gudstjänst med små och stora på Skapelsens söndag. Terlinden, Malmgren, Sabina Kyllönen. Lunch och program kl. 12– ca 14.30: Skogsmulle för barn, samtal om ansvarsfull livsstil, tips om återbruk. bibelsamtal, kaffe, lotteri.

Lö. 8.9. Alberga kyrka kl. 15. Konfirmation av Solvalla 2-skriftskolan.

Kanckos, Kronlund.

Sö. 9.9. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Ahlbeck, Wikman. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Olars kyrka, svenska sidan, kl.

10.30. Jäntti, Kronlund. Kyrkkaffe.

PERHEKERHO

KÄVELE NAISELLE AMMATTI

Ma 3.9. ja 10.9. klo 9.30–11 srk:n toim.tilassa Sebastoksessa, os. Kauniaistentie 11. Syyskauden aloitus.

Tapahtumassa kävellään su 16.9. kehitysmaiden naisten hyväksi Gallträskin ympäristössä. Lähtö klo 16 Kauniaisten kirkolta. Ks. web-sivut / seur. lehti.

UNGDOMSMÄSSA

HILJAISUUDEN RETRIITTI

BARNKÖREN STÄMSÖKARNA

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 3.9. klo 18.30–20.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

12.–14.10. Riuttarannan leirikeskuksessa Vihdissä.. Hinta 70 e.

Ilmoitt. kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai p. 050 500 9000.

On. 5.9. Olars kyrka, svenska sidan. kl. 19. Kanckos, Kronlund. Vi tar emot anmälningar till Hjälpledar 1 -utbildningen.

To 6.9. Terminsstart i Sökö kapell kl. 15.45–16.30. För barn i åldern 6–13 år. Nya sångare är jättevälkom-

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

kirkko. Tied. Janet Grundström, 040 487 7209.

Lukupiiri ti klo 13. Tapiolan kirkko.

Ohjaaja Riitta Linnapuomi. Äiti Teresa -piiri ti 4.9. alk. klo 13.

Tapiolan kirkko. Yhteyshenk. Katja Karvinen, 040 593 7386.

Lähetysraamattupiiri kerran kuussa ke alk. 13.9. klo 18. Roomalaiskirjeen äärellä. Alustajana pastori Ilpo Kari.

Israel-rukouspiiri to alk. 13.9. klo 13.

Tapiolan kirkko.

Hanna-rukouspiiri joka toinen ma alk. 10.9. klo 18.30. Tapiolan kirkko.

SYLIVAUVOJEN RYHMÄ

A

13

Käsittelemme eron aiheuttamaa kriisiä; tunteita, voimavaroja ja muutosta. Ohj. psykoterapeutti Raija Krusius ja diakoni Katja Karvinen.

Ryhmään mahtuu 6–8 eron läpikäynyttä. Lastenhoitoa leikki-ikäisille voi tiedustella. Tied. ja ilm. katja.karvinen@evl.fi tai 040 593 7386.

KERHOJA JA LEIREJÄ ALAKOULUIKÄISILLE Syyskauden toimintaan ilmoittautuminen osoitteessa www.paheksuvakirahvi.fi. lisätiedot TA 43 Katso x 100 mm ja tule mukaan!

Ryhmä vapun jälkeen syntyneille lapsille alkaa ti 4.9. Tied. ja ilm.

Saara Latvala saara.latvala@evl.fi, 040 531 1014.

TOIMIVA PERHE -KURSSI Kurssi alk. ti 11.9. klo 17. Tapiolan kirkko. Tule vahvistamaan perheesi hyvinvointia ja keskinäistä luottamusta sekä oppimaan rakentavaa vuorovaikutusta. Kokoonnumme 6 kertaa syksyn aikana. Hinta 50 e.

Tied. ja ilm. Saara Latvala saara. latvala@evl.fi, 040 531 1014.

ARKIYSTÄVÄ-KURSSI Tule ArkiYstävien joukkoon la 22.9. klo 9.30–15. Tapiolan kirkko. Kouluttajina diakonissa Merita Hietanen ja diakoni Saija Väätäinen. Maksuton kurssi. Ilm. viim. 10.9. merita.hietanen@evl.fi, 040 531 1009 tai saija. vaatainen@evl.fi, 050 372 8873.

EROSTA ETEENPÄIN Vertaisryhmä avo- tai avioeron läpikäyneille kokoontuu 5 kertaa alk to 20.9. klo 17.30. Tapiolan kirkko.

na! Det är gratis att vara med, inga inträdesprov.

SAMTAL OM KRISTEN TRO

Varje må. i Köklax kapell, varje ti. i Sökö kapell, varje to. i Mattby kapell kl. 9.30–11.30. Klubbarna är gratis, ingen förhandsanmälan behövs.

Ti 11.9. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 19, Rönnberg. Vi samtalar om innehållet i den kristna tron. Hur leva som kristen människa? Vilka är verktygen? Vem är Gud som Skapare, Frälsare och Helig Ande? Följande gång träffas vi 9.10, 30.10 och 20.11.

UTBILDNINGSDAG

SAMLINGAR FÖR SENIORER

Lö 8.9. Olars kyrka, svenska sidan kl.

10–15. Utbildning för nya och nuvarande kyrkvärdar, textläsare och nattvardsassistenter, ledare är Hedvig Långbacka. Mer info: Heidi Jäntti, heidi.jantti@evl.fi, 040 5311046.

Ti 4.9 i Köklax kapell, on. 5.9 i Södriks kapell, to. 6.9 i Karabacka kapell, ti.

11.9 Träffdax i Köklax kapell, to. 13.9 i Karabacka kapell, kl. 13–14.30

FAMILJEKLUBBAR

FÖRSAMLINGSLUNCH Ti 11.9. Olars kyrka, svenska sidan,

BÖNEKVARTEN s.13 91 x 77 mm kl. PaKe 12–14. Pris 5 e.

Ti 11.9. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 18.30, Rönnberg. Vi ber för världen, kyrkan, aktuella ämnen och för oss själva.

MENOT 30.8. – 13.9.

Kirkoissa soi

Apua & tukea

EIJA HARJU

14 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

TO 30.8.

Urkuyö & Aaria: Matkalla tähtiin klo 21 Espoon tuomiokirkossa.

Kesän viimeisessä Urkuyö ja aaria -konsertissa säveliä mm. Kuulalta, Merikannolta ja Debussylta sekä Brahmsin harvemmin kuultuja duettoja. Uusinta suomalaista laululyriikkaa edustavat Heta Ahon laulut Edith Södergranin runoihin.

Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano; Taavi Oramo, tenori; Erkki Korhonen, piano. Liput 14–29 e, www.lippu.fi.

TO 6.9.

Milana Misic ”Aikoja sitten” klo 18.30 Laaksolahden kappelissa.

Laulu & laulun tarina – Musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraamme kanssa. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18.

SU 9.9.

TI 11.9.

Misa a la chilena − Chileläinen messu klo 18 Leppävaaran kirkossa. Suomessa vieraileva Ensamble Santiago de Chile esittää Vicente Bianchin sävelteoksen Misa a la chilena, messu chileläiseen tapaan. Vapaa pääsy.

KE 12.9.

Leona Kunnamo, piano ja Cindy Liu, piano. Häivähdys pyhää -konserttisarjassa Tapiolan kirkossa klo 12. Häivähdys pyhää -konserteissa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.

Vapaa pääsy.

SU 23.9.

Urut soi Tapiolassa! -konsertti klo 18. Kaksi eteläpohjalaista urkuria, urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi ja kanttori Liisa Malkamäki yhteiskonsertissa Tapiolan kirkossa.

Ohjelma 15 e.

LITO MODIGLIANI

Kamarimusiikkikonsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa. Varpu Heikinheimo, viulu ja Daniel Beskow, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e

Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Sibelius, Grieg, Mozart, Beethoven.

Misa a la chilena − Chileläinen messu on ti 11.9. Leppävaaran kirkossa.

Suomessa vieraileva Ensamble Santiago de Chile esittää Vicente Bian­ chin sävelteoksen Misa a la chilena, messu chileläiseen tapaan.

Seurakuntien yhteiset ArkiYstävä­kurssi la 22.9. klo 9.30–15 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Vapaaehtoisenamme voit olla juttelu- tai ulkoiluseurana vanhukselle tai yksinäiselle.

Kurssi ei sido toimintaan. Kouluttajina diakonissa Merita Hietanen ja diakoni Saija Väätäinen. Kurssi on maksuton. Ilm. viim. 10.9.: merita.hietanen@evl.fi, 040 531

1009 tai saija.vaatainen@evl.fi, 050 372 8873.

Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 30.8. klo 17.30–19.30 Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Nuorten toivomaa ohjelmaa, pelejä, keskustelua, ulkoilua, hartaus ja välipalaa.

Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Mielenterveyttä TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka kirkon Olohuoneessa to klo 12.30–14.

Keskustelua kahvikupposten äärellä.

Masentaa, väsyttää, ahdistaa? Älä jää yksin, tule Mieli Maasta ry:n vertaisryhmään. Tapaamme joka keskiviikko Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, klo 18–20:45. Info: Mikko, 044 756 0105.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Meren ja taivaan välillä -ryhmässä keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä Meriemy, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot.

Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi.

Torstaiturinat, avoin keskustelu­ ryhmä mielenterveyden tueksi Espoonlahden kirkolla Ryhmäkulmassa to klo 13–14.30, parilliset viikot. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi.

Teemailta omaisille, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti to 13.9., 11.10. ja 8.11. klo 18–20 Meriemy, Merenkäynti 3. Tied. liisa.pohjonen@ evl.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntou­ tujille to 6.9. klo 15–16.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kokoonnumme parillisten viikkojen torstaisin. Tied. Elina Okko, 050 438 0189.

Silta – Paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Keskusteluapua iästä ja sukupuolesta riippumatta omin aihein. Luottamuksellinen ja maksuton. Perhetyönohjaaja päivystää Suvelan kappelilla ti klo 9–11. Varaa aika: 050 5110 165 tai kirsi. kanerva@evl.fi. Voit tulla ilman ajan varaustakin, mutta varminta on varata aika.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveysryhmä (Ilon ryhmä) Kauniaisissa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15. Syyskausi alkaa ti 11.9. Järj.

Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen).

MIELENTERVEYSTYÖSTÄ VASTAAVAT TYÖNTEKIJÄT Espoonlahti: Liisa Pohjonen 040 547 1848.

Tuomiokirkkoseurakunta: Virpi Sutelainen 09 8050 3938 Leppävaara: Harriet Lohikari 040 531 1057 Olari: Kristiina Leinonen 050 438 0238 Tapiola: Leena Vanne 040 546 5193 Jorvin sairaala: sairaalapastori Henrik Honkanen 050 438 0188 Yhteinen diakoniatyö: Minna Kovalainen 040 513 0854 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@evl.fi

Olarin seurakunnan diakonissa Eveliina Kaipila ja vankilapappi Tuomas Pitkänen tapaavat tarpeen mukaan vankeja Helsingin vankilassa. Lue lisää vankien auttamisesta viereiseltä sivulta.

Sururyhmät

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Toimiva perhe ­vuorovaikutuskurs­ si. Opettelemme mm. vahvistamaan vanhempien ja lasten hyvinvointia, ratkaisemaan ristiriitoja sekä lisäämään avoimuutta ja luottamusta perheessä. Kokoonnumme Laaksolahden kappelissa to klo 17.30–19.30; 27.9., 25.10., 11.10., 1.11., 15.11., 22.11. ja 29.11 ja sekä la klo 10–14; 6.10. ja 10.11. Hinta 50 e/aikuinen. Lastenhoito 3-v. ylöspäin 10 e/lapsi koko kurssin ajalta. Tied. ja ilm. p. 050 583 6886, miia.korttila@evl.fi, tai p. 050 434 1063, anna.lahtinen@evl.fi.

Suomalainen eroseminaari ­ver­ taisryhmä syys–marraskuussa tiistaisin klo 17–20 Kalajärven kappelissa. Hinta 70 e, sis. iltapalan. Tied.

perhetyönohjaaja Outi Wenell, p. 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi.

Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä: perhetyönohjaajat Outi Wenell: outi.wenell@evl.fi ja Kirsi Kanerva: kirsi.kanerva@evl.fi.

Solmuja parisuhteessa ­parineu­ vonta: ohjausta ja neuvontaa parisuhteen solmuihin, toistuviin ristiriitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. 8–10 tapaamiskertaa. Hinta 100 e/pari. Mahdollista anoa maksuvapautusta. Tied: Outi Wenell: 040 5474 146 outi.wenell@ evl.fi ja Kirsi Kanerva: 050 5110 165 kirsi.kanerva@evl.fi.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Erosta eteenpäin ­vertaisryhmä avo- tai avioeron läpikäyneille to 20.9., 4.10., 11.10., 1.11. ja 15.11. klo 17.30 Tapiolan kirkolla. Ohjaajina psykoterapeutti Raija Krusius ja diakoni Katja Karvinen. Ryhmään mahtuu 6–8 eron läpikäynyttä.

Lastenhoitoa leikki-ikäisille voi tiedustella. Tied. ja ilm. katja.karvinen@evl.fi tai 040 593 7386.

Toimiva perhe ­kurssi alkaa ti 11.9. klo 17 Tapiolan kirkolla. Kokoonnumme 6 kertaa syksyn aikana. Hinta 50 e. Tied. ja ilm. Saara Latvala saara. latvala@evl.fi, 040 531 1014.

Keskusteluapua, rohkaisua tai eväitä parisuhteen tai vanhemmuuden kysymyksissä. Perhetyöntekijä, psykoterapeutti Maire Hellas, 040 565 8300 tai perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, 050 358 1064. Diakoninen perhe- ja parisuhdetyö diakonissa Leena Vanne, 040 546 5193.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Perhetoiminnanohjaaja Tanja Routama, 050 441 9154, tanja.routama@evl.fi.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä: Sari Aroheikki, 040 539 7191, sari.aroheikki@evl.fi.

OLARIN SEURAKUNTA Diakoninen perhetyö Tanja Puhakka tanja.puhakka@evl.fi p. 050 361 3357.

Sundays. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Russian worship Sun 2nd September at 4 pm at Perkkaa Chapel.

Russian evening Fri 14th September at 5 pm at Leppävaara Church.

Vadim.roznovski@gmail.com.

Russian confirmation class Tuesday 4th September at 5 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Sign up latest at 31st August: Vadim

Roznovskiy, 050 563 5905, vadim. roznovskiy@evl.fi; Eveliina Roznovski 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi.

TZ­choir International Choir for everybody! Every Wednesday starting 5th September at 5 pm at Perkkaa Chapel. Sing in different languages: Russian, English, Arabic, Finnish, Hebrew and Latin. Hosting Vadim Roznovskiy 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi.

Sururyhmä päihteisiin kuolleiden läheisille. Vertaistukiryhmässä voit puhua avoimesti läheisen päihteiden käytöstä, päihteisiin kuolemasta ja kokemuksistasi. Toivomme, että kuolemasta olisi kulunut vähintään puoli vuotta. Suljettu ryhmä kokoontuu to klo 17–19 Leppävaarassa (13.9.–15.11.). Toivomme ryhmäläisten tulevan jokaiselle kerralle. Tutustumme sinuun ja tarinaasi ennen ryhmän alkua yhteisesti sovitulla ajalla. Tied. ja ilm. diakoni Riitta Türkmen 040 546 5198, pappi Timo Salo 040 576 0181.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 13–15 Soukan kappeli, parill. viikot. Kahvit 2 e. Tied. eija.siivonen@evl.fi, 041 534 1706.

Vertaistukea läheisensä menettä­ neille alkaa to 27.9. Soukan kappelilla. Ryhmä kokoontuu seitsemän kertaa ja osallistujat haastatellaan.

Ohjaajina pastori Irene Erkko, 050 374 4826 ja diakoni Marja-Liisa Kiiski, 050 375 2585, joille tied. ja ilm. viimeistään 12.9.

Tukea perheille ja parisuhteeseen

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

“Gloria” is a new international vocal group starting at Suvela chapel (Kirstintie 24). Common

exercises once a month at 16.30, the first time on 10.9. For more information call Liilia Reelo, tel. +358 50 3415 097 or Mait Reelo, tel. +358 40 8697 444.

With you in Finnish group at Suvela chapel on Thursdays at 17.30– 18.30. Starts 20.9. A discussion group in Finnish for you, who already know some Finnish but would like to learn more. Meets at the Suvela chapel (Kirstintie 24) bet-

ween Sept 20 and Dec 13. Tea served. Christian prayers. Child care. More information tel. 040 531 1037. Join us and Bring a friend along!

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” and Arabic Christian Meeting Perkkaa Chapel Fridays or

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kastetut Nooa Oskari Björkbom, Carlos Olavi Canto, Mila Martta Egeberg, Aaro Juhani Hintsala, Hilja Vilhelmiina Holm, Atte Jaani Tapio Humalamäki, Nana Charlotta Jauho, Luukas Juhani Aleksanteri Jussila, Leo Luukas Kallio, Mette Lilian Kalliokoski, Ronja Sofia Kauppi, Elli Helinä Kyllikki Keltanen, Niki Lucas Alexander Kiviniemi, Elias Kustaa Petteri Kontola, Helga Lilja Annami Kylmänen, Sampo Tapio Pakkanen, Iida Sofia Paloranta, Ella Alice Palttala, Eeti Iivo Eerikki Salmivalli, Eero Aleksanteri Salo, Tomi Warren Schoonover, Vili Pauli Schoonover, Oliver Veikko Alex Svan, Louna-Leena Mimosa Tervonen, Pihla Helmi Emilia Uusikartano, Lilja Helvi Kaneli Ylioinas.

Avioliittoon aikovat Juho Olavi Myllymäki ja Siru Greta Maija Maunuksela, Juho Petteri Nyberg ja Jenna Marie Nieminen, Joakim Jarl Mikael Sjöblom ja Miia Karoliina Ristola, Toni Kalevi Tupola ja Minna Mariela Kukkonen, Tim Christian Vuoristo ja Juha Matti Kukonlehto.

Hautaan siunatut Hilkka Mirjam Malinen 95 v, Laura Hellin Tuovinen 93 v, Aimo Antti Peräaho 92 v, Kauno Rikhard Jantunen 90 v, Jouko Juha Manninen 90 v, Toivo Matti Mattila 90 v, Jussi Matti Ilmari Hyyppä 87 v, Kirsti Kyllikki Väisänen 86 v, Pirjo Mirjami Pirttineva 85 v, Helmi Maria Vuorela 85 v, Marja Inkeri Heino-

nen 78 v, Veijo Tuomas Kovero 76 v, Tellervo Kyllikki Leinonen 75 v, Henry Olof Fagerholm 72 v, Virve Saima Tatjana Ljungqvist 71 v, Jaakko Juhani Hurtén 65 v, Kari Juhani Hellman 60 v, Kimmo Petteri Salonen 41 v, Virpi Helena Kaunisto 37 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Akseli Veli Oskari Alatalo, Oliver Carl Filip Gräsbeck, Minka Sofianna Iivanainen, Gabriel David Jarreta Rajamäki, Matias David Jarreta Rajamäki, Olavi Anton Viljami Jokinen, Hilla Mirjami Kainulainen, Aarre Ensio Kari, Oliver Axel Mattsson, Leo Onni Aleksanteri Mäkituuli, Joanna Mirjami Niinimäki, Noel Onni Ensio Pesonen, Veera Elna Aurora Ranta, Elea Isabel Rantakallio, Elis Oiva Seppä, Lenni Jooa Mikael Similä, Viola Henriikka Soukiala, Pihla Selina Turunen, Lilian Amelie Wiedebaum.

Avioliittoon aikovat Olli Hiskias Tuoriniemi ja Satu Anna Makkonen.

Hautaan siunatut Ilmari Koivisto 93 v, Tauno Urho Olavi Reunanen 90 v, Toivo Johannes Siikajoki 86 v, Anna Aini Tellervo Lindlöf 81 v, Anna Lisa Marjatta Tallgren 76 v, Veikko Heikki Matias Väisänen 75 v, Anja Anneli Reunanen 74 v, Timo Johannes Toppi 72 v, Urpo Aulis Kekkonen 68 v, Markku Olavi Vanamo 68 v, Jari Juhani Peltonen 55 v, Miia Johan-

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

OLARIN SEURAKUNTA

na Vehviläinen 45 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Milaja Ancela Elisabeth Asp, Elli Ronja Ewing, Jasper Juho Olavi Forss, Benjamin Casper Hämäläinen, Oliver Viljami Kaikkonen, Pihla Anna Emilia Karttunen, Selja Aili Johanna Kauma, Minja Sara Susanna Kinnunen, Pinja Eliina Korhonen, Eino Aatos Kulmakorpi, Veli Toivo Alvar Kymäläinen, Vänni Hugo Ilmari Mäkinen, Mia Alina Vivien Paasu, Hilma Tuulikki Peltola, Oona Elina Pärssinen, Noomi Helvi Tiara Sappinen, Taiga Justiina Silmäri, Viljo Juhani Stenholm, Jessica Victoria Josefina Söderlund.

Avioliittoon aikovat Petri Toivo Petteri Makkonen ja Marika Johanna Rekola, Jarno Antero Mielonen ja Sanni Kirsikka Salmi, Joonas Daniel Mäkelä ja Netta Monika Äijänaho, Tuukka Taneli Nieminen ja Laura Helena Honkanen, Petri Mikael Ojalehto ja Jonna Helena Kukkonen, Henrik Johan Mikael Olin ja Katri Pauliina Vuorinen.

Hautaan siunatut Soini Armas Heikkinen 100 v, Hackman, Mirjam Johanna 95 v, Nils Fredrik Almgren 93 v, Irja Kyllikki Saarinen 86 v, Stig Olof Rimpilä 80 v, Beata Valtonen 71 v, Jouko Olavi Kärkkäinen 64 v.

Kastetut Noel Neo Julius Hannonen, Helmi Aada Emilia Keskinen, Lenni Sebastian Kettula, Aino Helmi Maria Kuutti, Ella Alexandra Malinen, Netta Amanda Malinen, Ellen Eeva Maija Määttä, Jasmin Aurora Niiranen, Leo Joel Kalevi Pitkänen, Artturi Eero Johannes Rautanen, Rasmus Ensio Rinne, Reino Eemeli Ruokola, Rosalie Mirjam Christina Siira, Rasmus Lasse Aukusti Wahlroos.

Avioliittoon aikovat Artem Risto Feodoroff ja Paula Fredrika Partanen, Mika Samuli Fiskari ja IdaMaria Raakel Vainio, Kai Aarne Jalmari Pietilä ja Emmi Hanna Sofia Hellman, Jukka Mauri Puustinen ja Katriina Hanna Hakanpää.

Hautaan siunatut Rauha Petrovna Kylmäsu 90 v, Sirkka Liisa Sallantaus 90 v, Virpi Tuulikki Söderlund 90 v, Mia Kerttu Mirjam Peltokallio 88 v, Viljo Niilo Muje 87 v, Onni Armas Antero Syrjänen 86 v, Pentti Johannes Niemelä 71 v, Liisa Helena Finnilä 65 v, Saini Sisko Inkeri Luukkonen 65 v, Terho Tapio Purho 64 v, Mirja Helena Kurki 55 v, Jaana Kristiina Korpela 53 v, Juha Tapani Matikka 43 v, Anna-Maria Kyllikki Päkkilä 41 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Veikka Joonatan Holma, Leevi Oskar Laakso, Taimi Greta Lilibeth Laakso, Silja Maria Lipponen, Aino Linnea

A

15

Metsälä, Kerttu Vaula Sofia Moilanen, Niilo Viljo Severi Mäkelä, Eimi Iiris Inkeri Ruisla, Toivo Jaakko Samuel Sipilä, Oliver Leo Juhani Sorvisto, Samuel Taavetti Taskinen.

Avioliittoon aikovat Jakob Erik Andreas Anderberg ja Annina Suvi Tuulia Koskinen, Kasper Kyösti Einari Pöyry ja Liisa Maria Hakkarainen, Arto Iisakki Tenhula ja Krista Maria Rantakari, Jesse Samuli Tuominen ja Tea Carita Hannele Saarinen.

Hautaan siunatut Margit Kilpiä 103 v, Impi Irene Niemi 94 v, Reijo Raikas Kallio 84 v, Teuvo Antero Muuronen 84 v, Seppo Matias Naukkarinen 71 v, Arja Helena Pennanen 67 v, Harri Ilmari Tienhaara 37 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Wilhelm Runar Arvid Andler, Edvin Valdemar Blomqvist, Emma Filippa Gestrin, Maja Johanna Kanckos, Oliver Lars Edvard Kronlund, Aurora Micaela Carola Rönnberg, Isabella Marie Carola Rönnberg, Oliver Wilhelm Wallgren.

Kungörelse om äktenskap/Avioliittoon aikovat Christer Johannes Cabell och Sonja Emilia Collin.

Avlidna/Hautaan siunatut Folke Erland Wärn 92 år, Krister Evert Jakobsson 72 år, Rasmus Juhani Koivunen 18 år.

Koulutus ja kuntoutus valmentavat vankeja vapauteen

V

ankilapappi Tuomas Pitkänen tapaa työssään Helsingin vankilassa rangaistustaan suorittavia vankeja. Olarin seurakunnan diakonissa Eveliina Kaipilalle vankilavierailut ovat osa laajempaa kriminaalityötä.

– Työ vankilassa vaatii nöyryyttä, rehellisyyttä ja tietynlaista rohkeutta.

Vankilapappina minun on osattava ennemmin kuunnella toista kuin puhua itse. Vankien kanssa vuorovaikutuksessa tulee olla selkeät rajat. Tehtäväni on auttaa ja kohdata vankeja, Helsingin vankilan uusi vankilapastori Tuomas Pitkänen kertoo.

Hermannin kaupunginosassa sijaitseva Helsingin vankila on ollut Tuomas Pitkäsen työpaikka elokuun alusta lähtien. Sijaisuus kestää tammikuuhun 2019 asti. Aiemmin hän on työskennellyt 11 vuoden ajan rippikoulutyöstä vastaavana pappina Munkkiniemen ja Mikaelin seurakunnissa.

HELSINGIN VANKILA on vuonna 1881 rakennettu suljettu laitos, jossa vankipaikkoja on 232. Keskivankiluku viime vuonna oli 250. Pitkänen työskentelee vankien koulutuksesta ja kuntouttamisesta vastaavassa yksikössä. Vartijoiden lisäksi vankien parissa työskentelee muun muassa sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja päihde- ja opinto-ohjaajia sekä työtoiminnan ohjaajia.

– Työmme tavoitteena on valmen-

taa vankia siten, että vapauduttuaan hän pärjää yhteiskunnassa.

Pitkänen tapaa vankeja virka-aikaan. Kahdenkeskisten tapaamisten sisällöstä hän ei puhu muiden työntekijöiden kanssa, sillä pappina häntä sitoo vaitiolovelvollisuus. Hän kohtaa vankeja muulloinkin esimerkiksi vankilan työpajoilla tai osastoilla kiertäessään.

– Tapaamistoive tulee aina vangilta.

Tapaamista hän anoo lomakkeella. Uskonnonvapauslain mukaan vangilla on oikeus tavata oman uskontokuntansa edustajaa ilman vartijan läsnäoloa.

Keskusteluiden aiheet vaihtelevat perhesuhteista päihteisiin, oman elämänhistoriansa hahmottamisesta Jumala- ja merkityssuhteisiin.

– Yksi isoimmista huolista vangeilla on perhesuhteet. Usein tapaamisissa puhutaan syistä, joiden vuoksi ihminen on joutunut vankilaan. Autan vankeja myös kirkollisissa asioissa.

Sunnuntaisin Tuomas Pitkänen pitää kaksi messua vankilan kirkossa.

Hän myös koordinoi muiden uskonnollisten yhteisöjen ja kirkkokuntien viikoittain pitämiä hartausvuoroja.

OLARIN SEURAKUNNAN diakonissa Eveliina Kaipilan vastuulle kuuluu päihde-, mielenterveys- ja kriminaalityö.

– Seurakuntien kriminaalityöllä tarkoitetaan työtä, jossa kohdataan vankeja, vapautuvia vankeja ja heidän lä-

Hermannin kaupunginosassa sijaitseva Helsingin vankila on vuonna 1881 rakennettu suljettu laitos, jossa vankipaikkoja on 232. Siellä työskentelee muun muassa vankilapappi.

heisiään. Vankilavierailut kuuluvat tehtäviini, Kaipila kertoo.

Nykyisessä virassa hän on työskennellyt helmikuusta lähtien. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja-diakonissa. Hänen koulutuksestaan on hyötyä vankilatyössä, sillä vankien terveystutkimuksissa on todettu yhdeksällä kymmenestä vangista päihdeongelmia. Lähes joka toisella vangilla on persoonallisuushäiriö, ahdistuneisuushäiriö, masennus tai muu psyykkinen sairaus.

Kaipila on tavannut vapautuneita

vankeja ja heidän omaisiaan diakonian vastaanotolla.

– Tapaamisissa pyrin neuvomaan ihmisiä esimerkiksi heidän tarvitsemiensa terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden pariin sekä auttamaan arjen asioiden selvittelyssä. Kannustan niin ikään vapautuneita vankeja päihteettömään ja terveelliseen elämään.

Helsingin vankilassa olevien espoolaisten vankien sielunhoito on Olarin seurakunnan vastuulla. Kaipila vierailee vankilassa tarpeen mukaan.

TEKSTI JA KUVA EIJA HARJU

16 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Virheellisiä käsityksiä Yhteisestä pöydästä ANTERO LAUKKANEN kirjoitti Yhteinen pöytä -hankkeesta (K&k 19.7.). Haluamme tarkentaa muutamia kohtia Yhteinen pöytä ei ole pelkkiä yhteisölounaita. Se on 65 erilaisen kohteen muodostama verkosto, jossa ruokaapu jaetaan monin tavoin. Yhteinen pöytä on myös toimivaa ruoka-avun logistiikkaa.

Ruoka-apua jaetaan Vantaalla edelleen parissa leipäjonossa mutta yhä useammin kohteiden omasta toiveesta sisätiloissa jokaiseen jakopaikkaan sopivalla tavalla. Olemme samaa mieltä siitä, että verkoston monipuolisuus on ehdoton vahvuus.

Laukkanen väittää, että uudet ruoka-avun toimintamallit ovat huomattavasti kalliimpia kuin vanhat. Tätä ei ole kuitenkaan vertailtu. Yhteisen pöydän toiminta on kustannustehokasta ja säästää järjestöjen voimavaroja monessa kohdin, kuten yhdessä tekeminen ja kehittäminen usein.

Yhteisen pöydän kautta julkinen sektori tukee järjestöjä, jotta nämä voivat keskittyä omaan ydintekemiseensä. Monenkaan ruoka-apua jakavan järjestön ydintekemistä ei ole logistiikka.

Yhteisen pöydän verkosto tekee joka päivä töitä sen eteen, ettei kukaan jää vuosiksi leipäjonoon, vaan pääse sieltä pois elämään itsensä näköistä, arvokasta elämää.

Meillä Yhteisessä pöydässä ajatellaan, ettei kukaan ole ammatiltaan köyhä tai syrjäytynyt. Tarjoamme mahdollisuuden saada paitsi ruokaapua, myös päästä irti osattomuuden ja arvottomuuden kierteestä.

Toimintamallimme tarjoaa päivittäisen näköalapaikan siihen, miten ihminen lähtötilanteestaan huolimatta voi päästä takaisin kiinni arvokkaaseen elämään, kun hän löytää yhteisön tuella omat vahvuutensa ja paikan, jossa häntä tarvitaan.

Joukossa on niitäkin, jotka haluavat tai pystyvät näkemään muita ihmisiä hyvin vähän. Tämä on hyvin tiedossa. Siksi monipuolinen ruoka-avun verkostomme tarjoaa heillekin paikkoja, joista apua saa ilman suurempaa seurustelua.

Aito yhteisö kunnioittaa yksilöidensä erilaisuutta. Ruokakassi käteen tarjoaa avun akuuttiin hätään. Järjestöjen, seurakuntien ja julkisten tahojen

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

PAUL SANCYA / AP – LEHTIKUVA

puuttuessa se katsoo asiakseen kieltää kyseisen kohteen, kuten sielun tai Jumalan, olemassaolon ylimaallisena.

Itse puolestani uskon enemmän sekä Raamattuun että sen mukaiseen yllämainittuun, omakohtaiseen kokemukseeni tuonpuoleisen, tietämyksemme ylittävän mystiikan todellisuuteen. On myös hyvä pitää mielessä vanhan paradoksin viisaus: Mitä enemmän ihminen tietää, sitä vähemmän hän huomaa tietävänsä.

Mauno Aholainen

Elämän synty ja kristityn vastuu KUINKA AURINKO syntyi? Mistä avaruus alkaa? Mikä on elämän tarkoitus? Elämän tarkoitus on pitää huolta lähimmäisistä. Elämän tarkoitus on pohtia elämän tarkoitusta ja edistää rauhaa; rauhassa on hyvä elää.

Ihmisen voi nähdä myös taideteoksena. Maailma on taidenäyttely, ja olemme kaikki osia Jumalan teatterissa. Jumala on alkuräjähdys. Aikamme on rajallinen, olkaamme lempeitä itsellemme ja toisillemme. Elämä on ihme, ja jokainen päivä on siunaus. Tehdään Suomesta valon ja toivon yhteiskunta, maa, jossa ei tarvitse pelätä.

Uskon elinikäiseen oppimiseen, uskon, että hyvä voittaa pahan. Elämä opettaa, Jumala rakastaa.

Janne-Petteri Kumpulainen Vantaa

”Soulin kuningattareksi” kutsuttu laulaja Aretha Franklin kuoli viime torstaina 16.8.2018.

Haimasyöpää sairastanut Franklin oli kuollessaan 76-vuotias. Kuvassa surijoita hänen lapsuutensa kotikirkon ovella Detroitissa, Yhdysvalloissa. Aretha Franklinin isä C.L. Franklin toimi pastorina tässä Detroitin New Bethel –baptistikirkossa, jonka kuorossa myös pieni Aretha oppi mustan rytmimusiikin alkeet.

yhteinen verkosto tarjoaa alustan, jossa voimme luoda kestäviä ja toimivia ratkaisuja.

Hanna Kuisma Yhteisen pöydän projektipäällikkö Eeva Lehtineva Yhteisen pöydän yhteisödiakoni

Sielu on aineeton KAKSITUHATTA VUOTTA on kulunut Jeesuksen ajoista ihmetekoineen ja -tapahtumineen. Silti voimme tänäkin päivänä joutua aika ajoin kokemaan samanlaisia elämyksiä. Tässä niistä vain

yksi esimerkki: Vanhin, jo eläkeikäinen poikani kuoli pitkään sairastettuaan loppuvuonna 2015. Vähän sen jälkeen sain häneltä puheviestin. Siinä hän toivotti äitinsä ja minut tervetulleeksi omiin hautajaisiinsa – hautajaiset oli tosin siinä vaiheessa jo pidetty.

Summa summarum: Sielun kuolemattomuus on sama eilen ja tänään siitä huolimatta, että sen selittäminen täysin aineettomana ei ole nykytieteellekään vielä auennut.

Kun tiede näin tarvitsee aina avukseen jotain konkreettista, vähintään atomin tai molekyylin, niin sellaisen

Emme saa unohtaa evankeliumia ILMEISESTI ON niin, että Jumala on asettanut jokaisen ihmisen sisimpään aavistuksen tuonpuoleisen olemassaolosta. Siksipä useimpien uskontojen opeissa on selviä yhtäläisyyksiä. Ongelmana on se, että vuosituhansien saatossa ovat uskonnot (kristinoppia lukuunottamatta) Pyhän Hengen antaman ymmärryksen puuttuessa ajautuneet pakanallisiin, esoteerisiin muotoihin, vaikka näennäisiä yhtäläisyyksiä löytyy.

Puhutaan ”henkisestä evoluutiosta” uskontojen muokkaajana. Se, mikä nousee ”maasta”, ei voi koskaan tavoittaa totuutta iankaikkisesta Jumalasta. Jos hylkäämme Jeesuksen ja pyhän evankeliumin ja ajattelemme kaikkien muidenkin uskomusten vievän lopulta yhtäläiseen päämäärään, olemme vaarassa eksyä.

Vladimir Klimenko