Kirkko ja kaupunki 2018 15 Helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

15

30.8.2018 kirkkojakaupunki.fi

A4 Kirkko avaa Redissä uudenlaisen kohtaamispaikan B1 Maistuisiko robotin paistama pizza?

Kaksi uskoa, yksi rukous Kun onnettomuus tapahtui, vodou-perinteessä kasvaneen Felix Adjen huulille nousi Isä meidän

B 8

Aika on mitä on, se katoaa pala palalta menneisyyden nieluun eikä palaa takaisin.

JUHANA TORKKI ESIPUHEESSAAN KIRJAAN SENECA: ELÄMÄN LYHYYDESTÄ (OTAVA 2018)

Iankaikkisesti

Kiireisellä on kiire kaikkeen muuhun paitsi elämän elämiseen, eikä mitään asiaa olekaan yhtä vaikea oppia.

STOALAINEN FILOSOFI SENECA (NOIN 4 EKR – 65 JKR.)

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018 Herra, anna minun muistaa, että elämäni päättyy, että päivilleni on pantu määrä.

Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle, elämäni on sinun silmissäsi kuin ohikiitävä hetki.

PSALMI 39: 5–6

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Pakko päästä välillä polvilleen USKOA JA HENGELLISYYTTÄ pidetään usein hyvin sisäisenä asiana. Monille sisäisyys tarkoittaa sellaista, minkä ei pitäisi näkyä julkisesti ollenkaan. Usko halutaan nähdä yksityisasiana, jota ei ole sopivaa levitellä muille.

Toisaalta sisäisyys tarkoittaa usein myös päänsisäisyyttä: meidän saarnakeskeisessä perinteessämme uskon korostetaan tulevan kuulemisesta. Siksi se myös tapahtuu enimmäkseen korvien välissä.

”

MONET AJATTELEVAT uskon kokoelmaksi Jumalaa koskevia mielipiteitä: joko ihminen omaksuu eli ”uskoo” ne tai sitten ei.

Tämä on kovin kapea käsitys sekä JEESUS NEUVOI hengellisyyden luonteesta että ihmisen RUKOILEMAAN OMASSA sielunelämästä.

HUONEESSA OVI KIINNI. Usko liippaa koko elämää, sen mieltä, merkitystä ja tarkoitusta. Usko ei ole mikään maallisen arjen päälle ripoteltava hengellinen lisämauste.

Usko on tapa asettua olemaan ihmisiksi tässä Jumalan maailmassa. Eikä se ole piilossa pidettävä yksityisasia.

TIETENKIN USKOSSA on sisäinen, jopa sisäänpäin kääntynyt, puolensa. Jeesus neuvoi rukoilemaan omassa huoneessa ovi kiinni niin, että toiset eivät näe.

Hän ajatteli, että kovin näytösluontoinen rukoileminen palvelee pikemminkin jotakin muuta tarkoitusta kuin Jumalan kanssa seurustelua.

Toisaalta Jeesus sanoi seuraajiaan maan suolaksi ja maailman valoksi, jota ei ole tarkoitus pitää vakan alla vaan jonka pitäisi loistaa Jumalan hyvyyttä kaikille ihmisille.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Jumala, Trump ja Putin Kristillisen konservatiivioikeiston toiminta Suomessa muistuttaa Yhdysvaltojen evankelikaalien toimintaa. Liikehdintä saa äänensä kuuluviin vastamediassa. Venäjä hyödyntää samaa arvomaailmaa informaatiosodankäyntinsä aseena. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 30.8.2018

numero 15

Seuraava lehti ilmestyy 13.9.

KANNEN KUVA: JYRI PITKÄNEN

JARKKO PELTOLUHTA

TIKKURILAAN ALETAAN rakentaa uutta hienoa kirkkoa. Se on hyvä uutinen. Me olemme maan suola, ja kirkkoja tarvitaan maustamaan kaupunkikuvaa.

Usko ei ole vain päänsisäinen asia vaan paljon kokonaisvaltaisempi ja fyysisempi. Me tarvitsemme tiloja ja paikkoja muistaaksemme missä olemme, mistä olemme tulossa ja mihin kaipaamme.

Ja aina silloin tällöin on päästävä polvilleen. Toivottavasti Tikkurilan uuteen kirkkoon saadaan sellaiset kätevät polvistumispenkit, joita näkee italialaisissa ja espanjalaisissa kirkoissa.

Pilkon kesän uusia omenoita ja ajattelen kiitollisena tuntematonta, joka kutsui minut pihalleen niitä poimimaan.

Samaa hyvän jakamisen mieltä rukoilen itselleni.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

”En enää mieti, mikä on kristinuskoa ja mikä ei” Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila, 58, yllättyi, miten vaikeaa joidenkin kirkon työntekijöiden on muuttaa työnkuvaansa.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

1.

Aiotko asettua ehdolle seurapäätöksiä. Luottamushenkilön ei pitäisi kuntavaaleissa? ajatella rooliaan kunniatehtävänä tai po– En aio. Olen antanut kaikkeni liittisena meriittinä. Luottamustehtävä kahdeksan vuoden ajan. Luottamusteh- on oman osuuden kantamista yhteisestävässä kannattaa olla niin kauan kuin sii- tä vastuusta. hen voi vakavasti paneutua. Nyt on toisten vuoro.

Miten ajatuksesi siitä, mitä – Etenkin viimeisellä nelivuotiskaudelon olla kristitty, on muuttula puheenjohtajuus on käynyt puolipäinut vuosien mittaan? vätyöstä, koska johtamisvastuuta on jaet– Kristillisyydestäni on kadonnut sen tu uudella tavalla. Se on ollut erittäin mo- miettiminen, mikä sopii ja mikä ei, mitivoivaa mutta myös kä on mahdollista ja erittäin sitovaa. mikä ei – tai mikä on – Lähdin aikoinakristinuskoa ja mini luottamushenkikä ei. Huomaan, etlöksi siksi, että hatä perinteinen krislusin parantaa sukutinuskon tulkinta on OLEN OLLUT MUKANA puoli- ja seksuaalilakannut puhutteleMUUTTAMASSA SITÄ, MITEN vähemmistöjen masta minua. Olen asemaa kirkossa. Tie vapautunut ajatteleKIRKKO HELSINGISSÄ TOIMII. on osoittautunut pitmaan, että se, miskäksi. Toiminnan ja tä tulen ravituksi, on talouden linjauksishyvä asia, vaikka se sa muutosta on helpompi saada aikaan. olisikin erilaista kuin nuoruuteni heräHaluan vedota erityisesti henkilöstön, or- tyshenkinen kristillisyys. ganisaatioiden ja talouden asiantuntijoi– Tärkeää on se, miten me yhdessä selhin: kirkko tarvitsee teitä. viämme tässä maailmassa parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin olet luottamushenkilöJos haluaa löytää Jeesuksen, nä vaikuttanut? mistä kannattaa ensimmäise– Olen ollut mukana muuttamassa sinä etsiä? tä, miten kirkko Helsingissä toimii. Kun – Kristus on varmimmin kohdattavisaloitin kahdeksan vuotta sitten, seura- sa toisessa ihmisessä. kuntien voimat keskitettiin vielä toimintaan, joka tapahtui neljän seinän sisällä Millainen on iltarukouksesi? ja jota kirkon työntekijä ohjasi. Nyt asen– Työnnän käteni tyynyn alle, teet ovat muuttumassa. Seurakuntalaiset missä minulle on rukoushelmet. ovat saamassa osansa vastuusta.

Tartun niihin sanomatta tai ajattelemat– Kirkosta on toivottavasti tulossa vä- ta mitään. hemmän työntekijäkeskeinen. Se on hi– Jos en ole niin väsynyt, että nukahdasta luopumista ja vaikeaa myös meil- dan heti, katselen vielä mielessäni läpi le laitostuneille seurakuntalaisille. Minut rakkaat ihmiseni. ■ on yllättänyt, miten vaikea monipuolisesEhdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta ti koulutettujen työntekijöiden on ollut viimeistään vaalipäivänä eli 18.11. laajentaa työnkuvaansa. Toisille se on olVaaleissa voi pyrkiä yhteiseen kirkkovaltuustoon, lut ihailtavan helppoa. joka johtaa koko seurakuntayhtymää ja/tai – Seurakunnan luottamustehtävä on seurakuntaneuvostoon, joka johtaa oman seurausein vaativa. Kuluvalla kaudella olemkunnan toimintaa. Ehdokasasettelu päättyy 17.9. me joutuneet tekemään raskaita säästöLisätietoa: www.helsinginseurakunnat.fi/vaalit.

3.

”

2.

4.

5.

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018 PATRIK LINDSTRÖM

Jaani Vilkkilä on toiminut aiemmin oppilaitospappina Espoossa ja pappina Roihuvuoren seurakunnassa.

Jaani Vilkkilästä uusi poliisipappi

Helsingin uudeksi poliisipapiksi on valittu Jaani Vilkkilä Roihuvuoren seurakunnasta. Helsingin seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettisen mukaan valinnan perusteena oli Vilkkilän monipuolinen työkokemus ja soveltuvuus tehtävään. Miettinen kertoo, että poliisi ja Maahanmuuttovirasto Migri toivoivat, että poliisipapilla olisi vahva pappi-identiteetti. Uusi poliisipappi aloittaa tehtävässään 1.10.

Papin epäillään häirinneen nuoria seksuaalisesti Helsingin hiippakunnan lakimiesasessori on tehnyt rikosilmoituksen papista, joka on virassa helsinkiläisessä seurakunnassa.

Papin epäillään häirinneen useita nuoria seksuaalisesti rippileirillä heinäkuussa.

– Leirillä on ollut työntekijä ja isosia, jotka ovat kertoneet leirin muulle johdolle, että leirillä on tapahtunut sellaista käytöstä, joka ei ole heidän mielestään sopivaa.

Kyse on seksuaalisesta häirinnästä, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

Epäilty pappi on tällä hetkellä virkavapaalla. Seurakunnan kirkkoherran mukaan pappi ei voi palata töihin ennen kuin rikosepäily on selvitetty. Seurakunta on tarjonnut keskusteluapua rippileirillä olleille nuorille.

Lähipiiriselvityksessä ei ilmennyt väärinkäytöksiä Helsingin seurakuntayhtymän johtajat, päälliköt, kirkkoherrat, johtavat luottamushenkilöt ja heidän puolisonsa kattanut lähipiiriselvitys on valmistunut. Ulkopuolinen tilintarkastusyhtiö Maura Audit ei löytänyt tarkastuksessaan lähipiirisidonnaisuuksista väärinkäytöksiä.

Selvitys käynnistettiin Kallion seurakunnan kirkkoherrana ja seurakuntayhtymän johtajana aiemmin toimineen piispa Teemu Laajasalon luottokortinkäytöstä ja yritystoiminnasta nousseen kohun vuoksi.

Yhtymä tutkitutti koko luottokorttikäytäntönsä ja teetti sen lisäksi myös lähipiiriselvityksen, joka kattoi vuodet 2015–2017 ja jossa tutkittiin 76 henkilöä.

Sen paremmin luottokorttiostoista kuin lähipiirisidonnaisuuksista ei löytynyt väärinkäytöksiä. Seurakuntayhtymä tehostaa silti työntekijöidensä rahankäytön valvontaa, tiukentaa laskujen hyväksymismenettelyjä ja korjaa joitain aiempia käytäntöjä.

Kirkko Helsingissä menee Rediin Osallistumme kauppakeskuksessa melkein kaikkeen paitsi Black Fridayhin, visioi kirkkoherra Kari Kanala. Muotikujan tilasta saa esimerkiksi pop up -perheneuvontaa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN JA JUHANI HUTTUNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

5

– Apostoli Paavali meni aikoinaan torille, ja nykyajan toreja ovat kauppakeskukset ja sosiaalinen media. Kirkon pitää olla siellä missä ihmisetkin ovat, sanoo Paavalin kirkkoherra Kari Kanala.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina syyskuun 6. päivänä 2018 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

”

YKSI HULLU IDEA ON ROBOTTIPAPPI. JOULURADION TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ RIITTA KALLIORINNE

SISUSTAMISELLA ON JO kiire, koska kauppakeskus avautuu 20. syyskuuta. Ihan valmista ei avajaisiin mennessä tule, mutta Sillan ovet avataan silti silloin.

– Sijainti uuden kauppakeskuksen muotikerroksessa vaikuttaa kirkon tilan henkeen. Sisustuksemme ei ole pysyvä, vaan pidämme tilan muuntuvana ympäristön tapaan. Elämme kirkkovuoden, tavallisen vuoden ja kauppakeskuksen oman vuoden mukaan. Osallistumme kauppakeskuksessa melkein kaikkeen paitsi Black Fridayhin, suunnittelee Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala.

Syksyn tärkein teema ovat seurakuntavaalit, joulunaikaan fiilistellään joulua ja kuunnellaan Jouluradiota, ensi vuoden alusta Siltaan on suunniteltu pop up -perheneuvontaa.

– Kauppareissulla voi tulla mieleen, että perheneuvontaan olisi tarvetta. Meidän tilaan on helppo tulla, ja siitä voi jatkaa päivystäjän kanssa juttelemaan rauhassa johonkin kahvilaan ja sopimaan perheneuvontatapaamisen kirkolle. Haluamme saada jonoja perheneuvontaan lyhyemmiksi, Kanala kertoo suunnitelmista.

Sillassa toimivat ensi vaiheessa Paavalin ja Kallion seurakunnat, joiden alueella Kalasatama sijaitsee, sekä Jouluradio.

– Lähtökohta on, että kirkko on kohdattavissa Redissä. Silta voi toimia koelaboratoriona kirkon uudenlaisessa toiminnassa. Kampin kappeli on tässä edelläkävijä, Kanala sanoo.

Sillan lasin taakse tulee vähintään kaksi päivystäjää: työntekijöitä, kirkon alan opiskelijoita ja vapaaehtoisia. Tila on auki näillä näkymin kuutena päivänä viikossa.

SILTA ON INFOPISTE kirkon toimintaan.

Paperittomassa tilassa ei jaeta esitteitä, vaan tieto tarjotaan screeneiltä. Samalla voi ladata mobiililaitteensa.

– Yksi hullu idea on robottipappi, joka pitäisi kädessään iPadia. Robotille voisi opettaa joitakin lauseita, mutta ei se sielunhoitoa olisi tekemässä. Olemme propellipäinä hakemassa ideoita uudesta maailmasta, sanoo Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Idea robottipapista syntyi Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa opastavasta robotista. Kalasatamassa asuva Kalliorinne on innoissaan mahdollisuudesta työtilaan lempikaupunginosassaan.

– Katsoin juuri eilisiltana Tervasaaresta päin uutta Kalasatamaa ja kohoavaaa Rediä. Kun valot heijastuivat veteen, se näytti urbaanilta kuin Manhattan. Kalasatamaan on kasautunut urbaania kulttuuria arvostavia ihmisiä, joiden keskellä tuntuu, että ollaan huomisessa jo tänään.

Rohkea, kokeileva, trendikäs, kiinnostava ja digitaalinen ovat sanoja, joilla Kalliorinne kuvailee Siltaa.

– Tila perustuu helppoon kohtaamiseen. On tärkeää, että Jouluradio on näkyvällä paikalla muistuttamassa olemassaolostaan. Fanimme voivat tulla ohi kulkiessaan turisemaan ja kertomaan toiveistaan.

Jouluradiolla ei ole enää lainkaan perinteistä radiostudiota, vaan se on Kalliorinteen mukaan Suomen ensimmäinen täysin aineeton, virtuaalinen radiokanava. Jouluradiomedia mahtuu Sillassa kahteen läppäriin.

KIRKKO HALUAA MUKAAN kauppakeskuksiin. Redi on Helsingissä neljäs kauppakeskus, jossa kirkolla on toimintaa. Jo vuonna 1996 Vuosaaren seurakunta avasi katukappelin kauppakeskus Columbuksessa. Viime vuosina kirkolla on ollut oma paikka myös kauppakeskus Kaaressa, ja vuonna 2016 Paavalin seurakunta lähti mukaan Arabian kauppakeskuksen Olkkariin.

– Olkkarissa on vahvasti diakoninen kulma, Kari Kanala sanoo.

Siellä on esimerkiksi tuettu turvapaikanhakijoita ja annettu terveysneuvontaa.

– Kirkkorakennukset ovat tärkeitä maamerkkejä, mutta kynnys astua sisään voi olla korkea. Apostoli Paavali meni aikoinaan torille, ja nykyajan toreja ovat kauppakeskukset ja sosiaalinen media. Kirkon pitää olla siellä missä ihmisetkin ovat, Kanala sanoo.

KIRKKO HELSINGISSÄ TAHTOO Kalasataman jälkeen Pasilaan. Vuosina 2019– 2022 vaiheittain valmistuvaan kaupunkikeskus Triplaan on tulossa 500 neliömetrin seurakuntakeskus. ■ Pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimitus tuottaa sekä Kirkko ja kaupunkia että Jouluradiota.

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 29.8.2018 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22.

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internetosoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen.

Helsingissä elokuun 17. päivänä 2018 Puheenjohtaja

Piispat Laajasalo ja Askola

Piispat Laajasalo ja Askola siunaamassa Alppilan uutta siunaamassa Alppilan uutta jumalanpalveluselämää alkuun!

Piispat Laajasalo ja Askola jumalanpalveluselämää alkuun!

Alppilan kirkon messut uudistuvat. Syyskuusta siunaamassa Alppilan uutta alkaen Alppilan kirkolla kokoontuu kaksi Alppilan kirkon messuyhteisöä. messut uudistuvat. Syyskuusta jumalanpalveluselämää alkuun! alkaen Alppilan kirkolla kokoontuu kaksi

Klo 11 käynnistyymessuyhteisöä. perinteinen aamumessu Petrin, Alppilan kirkon messutjauudistuvat.

Syyskuusta Pauliinan muiden alkaen Alppilan kirkolla kokoontuu kaksi seurakunnan tuttujen pappien johdolla.

Klo Kallion 11 käynnistyy perinteinen aamumessu Petrin, messuyhteisöä.

Pauliinan ja muiden Klo 16 kokoontuu taas rennompi ja musiikillisesti

nuorekkaampi Tasausmessu.

Kallion seurakunnan tuttujen pappien johdolla.

Klo 11 käynnistyy perinteinen aamumessu Petrin, 2.9. klo 11 piispa emerita Irja Askola Pauliinan ja muiden Klo 16 kokoontuu taas rennompi javierailulla, musiikillisesti saarnaseurakunnan Petri Patronen tuttujen ja klo 16 Petri Patronen.

Kallion pappien johdolla. nuorekkaampi Tasausmessu.

9.9.16 klo 11 Riikka Reina jajaklo 16 piispa Klo kokoontuu taas rennompi musiikillisesti 2.9. klo 11kirkkoherra piispa emerita Irja Askola vierailulla, Teemu Laajasalo. nuorekkaampi Tasausmessu. saarna Petri Patronen ja klo 16 Petri Patronen.

9.9. klo 11 kirkkoherra Riikka Reina ja klo 16 piispa 2.9. klo 11 piispa emerita Irja Askola vierailulla, 9.9. klo 11 Petri kirkkoherra Riikka ja klo 16 piispa saarna Patronen ja kloReina 16 Petri Patronen.

Teemu Laajasalo.

9.9. klo klo 11 11 kirkkoherra kirkkoherra Riikka Reina ja 9.9. ja klo klo 16 16 piispa piispa Teemu Laajasalo.

9.9. klo 11 kirkkoherra Riikka Reina ja klo 16 piispa

Tuomasmessu

joka sunnuntai klo 18 alkaen 2.9.2018 2.9. Saarnaa piispan erityisavustaja Lauri Kemppainen, musiikissa Inna Vintturi, musiikkivieraana Jukka ja Tove Leppilampi 9.9. Saarnaa Espoon piispanvaaliehdokas, yliopisto- ja kisapappi Leena Huovinen, musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen

16.9. Saarnaa Espoon piispanvaaliehdokas, LML:n apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka, musiikissa Mikko Helenius yhtyeineen

tuomasmessu.fi

K

irkko on perinteisesti ollut paikkakunnan korkein rakennus, mutta Helsingin ja koko maan ylimmäksi nousee nyt kauppakeskus Redin päälle nouseva asuintornitalo Kalasatamassa. Kirkko Helsingissä lähtee mukaan lähes 132 metriin kohoavaan katseenvangitsijaan. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti asiasta yksimielisesti 16. elokuuta.

Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen on neuvotellut kirkolle lasiseinäisen 55 neliön tilan Redin toisesta kerroksesta.

– Kyseessä on näkyvä ja hieno paikka kauppakeskuksessa ihmisvirtojen keskellä, Heinonen sanoo.

Kauppakeskuksessa toimiminen ei ole halpaa, mutta tarkka vuokrasumma on salainen. Akvaariomainen tila sijaitsee sillassa, joka yhdistää muotikerroksen osia toisiinsa. Tilan työnimi on Silta. Toiveena on, että se voisi yhdistää kirkkoa ja ihmisiä, joita odotetaan Rediin lähes miljoonaa vuodessa.

23.9. Taizé-Tuomasmessussa saarnaa teol.yo Jussi Malkamäki, musiikissa Elsa Sihvola yhtyeineen 30.9. Saarnaa Espoon piispanvaaliehdokas, kouluttaja Juhani Holma, musiikissa Tuuli Malve yhtyeineen 7.10. Saarnaa Espoon piispanvaaliehdokas,

kirkkoherra Sammeli Juntunen, musiikissa Antti Vuori yhtyeineen

Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

6 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Erityisen kova urheilija Kehitysvammainen Bea Westerstråhle kilpailee sekä purjehduksessa että alppihiihdossa. Treenaamaan on joka päivä kiva mennä.

T

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

iedättehän ne vaatimattomat suomalaisurheilijat, jotka sanovat, että teen parhaani ja katsotaan, mihin se riittää.

Espoolainen Bea Westerstråhle, 20, ei vaikuta sellaiselta. Hän tietää, mitä tahtoo, ja sanoo menestyneensä, kos-

ka on hyvä.

Bea on voittanut muun muassa hopeaa Special Olympics National Games -purjehduskisoissa Saksassa ja pronssia Special Olympics -kisojen alppihiihdossa.

Down-urheilijoiden alppihiihdon mestaruuskilpailuissa Italiassa hän sai kolme kultamitalia vuonna 2016.

Seuraava suuri tavoite ovat Special Olympics -maailmankisat Abu Dhabissa maaliskuussa 2019.

Mutta ennen tulevia mitaleita pitää harjoitella. Bea vetää sinisestä Ikea-kassista purjehdustossut jalkaan, pelastusliivit ylle ja aurinkolasit päähän ja astuu veneeseen. Hän alkaa viritellä purjeita paikoilleen 606-luokan veneeseen partnerinsa Mari Aarnion kanssa.

KILPAPURJEHDUS TULI Bea Westerstråhlen elämään, kun hän kävi kuusi vuotta sitten erityisnuorten purjehduskurssin. Nyt hän kuuluu Helsingin Merenkävijöiden pursiseuraan. Treenipaikka on Helsingin Särkässä, lyhyen lauttamatkan päässä Kaivopuiston rannasta.

– Treenaan täällä kolme kertaa viikossa, Westerstråhle kertoo.

– Tykkään purjehduksesta. Se on kivaa, ja on kiva treenata Marin kanssa.

Special Olympics -luokissa kilpaillaan pareittain.

Toisella kilpailijoista on kehitysvamma, esimerkiksi Downin syndrooma kuten Westerståhlella, ja toisella ei.

– Minä olen pinnassa ja Mari hoitaa ison ja fokan, Bea Westerståhle kertoo.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

Bea Westertråhle aloitti purjehduksen noin kuusi vuotta sitten erityisnuorten purjehduskurssilla.

TERVETULOA HELSINKIMISSION TESTAMENTTI-ILTAAN Tämä on purjehdussanastoa ja tarkoittaa sitä, että Westerståhle ohjaa ja Aarnio vastaa purjeista.

BEA WESTERSTRÅHLELLE on ollut alusta asti selvää, että ei tässä vain huvin vuoksi urheilla. Kilpailemaan pitää päästä. Hän on käynyt kisa- ja treenimatkoilla Saksassa, Itävallassa ja Italiassa.

– Pidän palkintojani palkintokaapissa. Sinne mahtuu vielä!

Miltä tuntuu saada mitali?

– Se tuntuu siltä, että mä voitin. Sitten tuuletan!

Aurinkoisena elokuun iltana, lempeän tuulen puhaltaessa Helsingin edustalla on helppo ymmärtää, miksi Bea Westerstråhlesta on tullut kilpapurjehtija. Hyviä harjoituspäiviä Suomessa on kuitenkin paljon vähemmän kuin muissa maissa asuvilla kilpakumppaneilla. Välillä tuulee kovaa, sataa tai on kylmä.

Pelottaako merellä koskaan?

– Ei. Meistä Mari on se, jota pelottaa!

Sama työnjako pätee kuulemma kisamatkoilla: Westerstråhlea ei jännitä, muut saavat hoitaa hermoilun.

”

ma 17.9. klo 17.30-19.00, Albertinkatu 33, Helsinki Asianajaja Johanna Norrback-Ilvessalo kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon testamenttia tehdessä.

Lisäksi kuulet toiminnastamme ja siitä, mitä saamme aikaan lahjoitusvaroilla. Kahvitarjoilu.

Ilmoittautumiset: kaisa.riski@helsinkimissio.fi, puh. 044 735 2675. helsinkimissio.fi/testamentti

Riparille 2019?

PIDÄN PALKINTOJANI PALKINTOKAAPISSA. SINNE MAHTUU VIELÄ!

SYKSYLLÄ, KUN PARAS purjehduskausi alkaa olla lopuillaan, Bea Westerstråhlen ajatukset siirtyvät hänen toiseen kilpalajiinsa. Alppihiihtokausi alkaa todennäköisesti tänäkin vuonna niin, että Bea ja isä Karl ”Kalle” Westerstråhle lähtevät Alpeille harjoittelemaan.

– Ja sitten, kun tulee lunta, mennään Vihtiin, Bea Westerstråhle kertoo.

Yleensä kahden kilpalajin harjoittelu ei mene ristiin, sillä toinen niistä on selvästi kesälaji ja toinen talvilaji. Mutta joskus voi käydä niinkin.

– Esimerkiksi ensi vuonna on samaan aikaan lasketteluleiri ja purjehduskisan ennakkoleiri.

PELKKÄÄ PURJEHTIMISTA ja pujottelua ei Bea Westerstråhlen elämä sentään ole. Hän aloitti juuri opinnot Omniassa tarjoilijalinjalla. Opiskelu kestää kolme vuotta.

– Sitten minusta voi tulla baaritarjoilija.

Westerstråhle tykkää myös kuunnella musiikkia, esimerkiksi Kissiä ja Queenia. Seurustelullekin on aikaa. Poikaystävä Leevi löytyi alppihiihtopiireistä.

Kumpi teistä on lajissa parempi?

– Minä, Westerstråhle sanoo yhtään epäröimättä.

Niin ja sitten ovat vielä muut urheiluharrastukset. Westerstråhle pelaa koripalloa Pussihukissa sekä käy lenkillä ja pyöräilemässä. Myös tennis, luistelu, jumpat, uinti, pingis ja sulkis ovat hänelle tuttuja lajeja. Vantaan triathloniinkin Bea Westerståhle on osallistunut pari kertaa. Mukana ja treenikaverina on usein isä, jolla on samoja harrastuksia.

– Bean kanssa minäkin olen omaksunut tällaisen positiivisen elämäntavan. On pakko sulkea tietokone neljältä ja lähteä treeneihin, Karl Westerstråhle sanoo.

Harrastusten määrä kuulostaa hurjalta. Bea Westerstråhle kuitenkin vakuuttaa, ettei hänellä ole sellaisia päiviä, että tekisi mieli jäädä sohvalle. Urheilemaan on aina kiva mennä.

Onko jokin lajeista ylitse muiden?

– Tykkään niistä kaikista. ■

Lisätiedot ja hakeminen: suomenlahetysseura.fi/ rippikoulut

Sinusta tulisi hyvä päättäjä. seurakuntavaalit.fi helsinginseurakunnat.fi/vaalit

Kotimaiset kirjahyllyt -20%

Suomen parhaat kirjahyllyt meiltä; Monipuolinen Milano, ajaton Dimensio, persoonallinen Roma ja erinomainen Fakta, jonka runkosyvyys vain 25cm.

Mitoita paikka ja kirjojen metrimäärä, niin löydämme teille sopivan hyllyn!

ww w.s o p e . f i

Voimassa 15.9. asti

Tervetuloa!

FAKTA 1820€ (2275€) K237, L200, S25cm

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

MILANO 2365€ (2956€) K220, L182

7

8 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Pappeja tuutin täydeltä Monen televisiosarjan päähenkilönä on nykyään pappi. Sielunpaimenen hahmo haastaa katsojan pohtimaan etiikkaa ja moraalia erilaisissa elämäntilanteissa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA YLE KUVAPALVELU

S

yyskuussa alkavan brittiläisen Särkynyt enkeli -sarjan katolinen pappi, isä Michael Kerrigan, on ottanut tehtäväkseen seurakuntalaisten tukemisen heidän vaikeina hetkinään. Tehtävää riittää uskon ja muiden elämänkysymysten kanssa kamppailevien ihmisten parissa. Papin voimat ovat koetuksella, sillä hänellä itselläänkin on raskas elämänvaihe: hänen äitinsä on vakavasti sairas, ja mieleen pulpahtaa ahdistavia muistoja lapsuudesta.

Isä Michael tuo kiinnostavan lisän pappihahmoihin, joita on viime vuosina nähty televisiosarjoissa.

Esimerkiksi Isä Matteon tutkimuksia, Isä Brown ja hänen laumansa, Huuto syvyydestä, Grantchester ja Panta kaulassa ovat vetäneet hyvin katsojia.

Turun yliopiston mediatutkimuksen lehtori Veijo Hietala on seurannut vuosien mittaan erityisesti Isä Matteota ja Grantchesteriä, joissa papit ratkovat rikoksia. Hän on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että pappeja tuntuu nykyään olevan tv-sarjojen päähenkilöinä enemmän kuin aiemmin.

– Papin ammatti kuuluu samaan joukkoon kuin muut suositut tv-ammatit lääkäri, poliisi ja asianajaja. Suosiota selittää osaltaan se, että näissä ammateissa ollaan tekemisissä eri-ikäisten ja eri yhteiskuntaluokkia edustavien ihmisten kanssa, jolloin saadaan läpileikkaus koko yhteiskunnasta.

James Norton, Sean Bean, Mark Williams, Lars Mikkelsen ja Terence Hill ovat tv-sarjojen sielunpaimenia.

VEIJO HIETALAN mukaan rikosten ratkomisessa pappi ja poliisi eroavat toisistaan siinä, että poliisi keskittyy maallisen lain noudattamiseen, kun taas papin toimintaan liittyy aina myös moraalinen näkökulma.

Hietala erottaa televisiosarjojen pappihahmoissa kahdenlaisia sankareita. On isä Matteon kaltaisia pyhimysmäisiä supersankareita, joilta rikosten ratkaiseminen sujuu paremmin kuin paikalliselta poliisilta.

Toisenlaista sankarihahmoa edustavat Grantchester- tai Huuto syvyydestä -sarjojen päähenkilöt, jotka ovat rosoisia ja syvästi inhimillisiä ja joilla on samanlaisia ongelmia kuin muillakin ihmisillä. Katsojalle tuo lohtua, kun hän huomaa, että kaikesta voi selviytyä ja että papit pystyvät omien vaikeuksiensa keskelläkin tukemaan muita.

– Kumpikin pappihahmo on omalla tavallaan terapeuttinen. Samalla ne haastavat katsojan pohtimaan ajankohtaisia asioita eri näkökulmista, Hietala sanoo.

– Kiinnostavaa on sekin, miten papin hahmo toimii monenlaisissa sarjatyypeissä, kuten vaikkapa Panta kaulassa -komediasarjan pappi osoittaa.

MEDIATUTKIJA ARVELEE tv-sarjojen pappihahmojen suosion johtuvan myös siitä, että nykyisessä moniarvoisessa yhteiskunnassa ihmisillä on entistä suurempi tarve pohtia moraalisia ja eettisiä kysymyksiä.

– Monet ovat sitä mieltä, että perinteisessä yhteiskunnassa oli helpompi toimia oikein. Nykyään on päällekkäin useita osin ristiriitaisiakin moraalijärjestelmiä, joihin eri ikäpolvet saattavat suhtautua eri tavoin. Niiden keskellä ihmisillä on tarve määritellä, mikä on oikein ja mikä väärin.

Hietalan mukaan pappi-tv-sarjojen suosiossa voi kyse olla myös jonkinlaisesta vastareaktiosta maallistuneelle yhteiskunnalle, jossa henkiset ja hengelliset asiat ovat jääneet taka-alalle.

– Ihmisillä on luontainen tarve hakea syvempää merkitystä elämälleen ja kysyä, mikä on elämän tarkoitus. Ehkä nämä tv-sarjat auttavat heitä tässä pohdiskelussa. ■

Pappihahmot syksyn tv-sarjoissa Italialainen jännityssarja Isä Matteon tutkimuksia jatkui uusilla jaksoilla 22.8. Niitä esitetään syksyn ajan keskiviikosta perjantaihin kello 20 Ylen Teema & Fem -kanavalla. Sarjan päähenkilöä näyttelee Terrence Hill.

Humoristinen rikosdraamasarja Isä Brown ja hänen laumansa jatkuu kymmenellä uudella jaksolla tiistaina 4.9. kello 17.10 Yle TV1:ssä. G.K. Chestertonin novelleihin perustuvan brittisarjan päähenkilöä esittää Mark Williams.

Uusi brittiläinen draamasarja Särkynyt enkeli alkaa keskiviikkona 5.9. kello 21.35 Yle TV1:ssä. Päähenkilönä on isä Michael Kerrigan, jota näyttelee Sean Bean.

Tanskalaisen Huuto syvyydestä -draamasarjan toinen kausi alkaa keskiviikkona 17.10. klo 21.35 Yle TV1:ssä. Pappia näyttelee Lars Mikkelsen. Ensimmäisen kauden jaksot näkyvät vielä Yle Areenassa.

Brittiläisen rikosdraamasarjan Grantchesterin kolme kautta esitettiin kesällä uusintoina Yle TV1:ssä. Päähenkilöä Sidney Chambersia esittää James Norton.

Uusi kausi on tulossa keväällä 2019.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

PETTERI NUMMI

www.vsks.net

Viipuri-tutkimuksen päivä 2018

Mitä uutta Viipurin musiikkielämästä?

Lauantaina 8.9. klo 10.00–15.30 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Tilaisuus on maksuton ja avoin yleisölle, kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Skweee you on the other side! Roihuvuoren kirjaston lähellä sijaitsevaan taidekonttiin maalattiin 12.8. menehtyneen Perttu Häkkisen taiteilijanimi Randy Barracuda. Myöhemmin osa muistograffitia poltettiin.

HELSINGIN

AIKUISOPISTO Oppimisen ja hyvinvoinnin keskus

ota aikaa itsellesi

Muistoa kunnioittaen Paleface kertoo, miksi menehtynyttä toimittajamuusikko Perttu Häkkistä muistetaan graffiteilla.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT PETTERI NUMMI JA MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

T

apaturmaisesti kuolleen Perttu Häkkisen muistoksi on tehty graffiteja ainakin Helsingissä ja Jyväskylässä. Graffitikulttuurin tunteva helsinkiläinen rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen jakoi kuvan muistograffitista Instagram-tilillään.

– Perttu on kuollut ystävä, muusikko ja nelikymppinen kundi, joka on varttunut graffitiskenen parissa. Perttua voidaan pitää underground-vaikuttajana, joka nousi laajempaan tietoisuuteen vasta toimittajana Yle Puheessa, Miettinen sanoo.

Hänen mukaansa muistograffiteja muille graffititaiteilijoille ja läheisille MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

– Graffiti on nykyisten nelikymppisten sukupolvelle luonteva tapa muistaa läheistä, sanoo rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen.

on tehty ihan graffitien historian alusta asti.

Muistograffitin viereen kirjoitetaan pienemmällä tekstillä omistus.

– Ihmisten muistaminen kuuluu graffitiskeneen. Usein kun esimerkiksi oma äiti täyttää vuosia tai syntyy lapsi, sen kunniaksi tehdään graffiti.

Muistograffiteja kunnioitetaan.

– New Yorkin Bronxissa kuolleen räppärin muistomuraali on ollut paikoillaan kaksikymmentä vuotta. Helsingin Suvilahdessakin säilyvät pisimpään duunit, joilla muistetaan menetettyä kaveria. Mutta graffitin ei ole tarkoitus olla ikuinen. Se säilyy valokuvissa.

KATUKIVEYKSEEN MAALATUN muistokirjoituksen luokse muodostui katualttari Helsingin Hakaniemessä, jossa Perttu Häkkinen kuoli. Sinne tuotiin esimerkiksi kynttilöitä ja kukkia.

– Ihmisillä on tarve surra ja viedä hautakynttilöitä muistopaikkaan, mutta en ole aiemmin nähnyt tällaista katualttaria, Karri Miettinen toteaa.

Häkkinen ei ole ensimmäinen suomalainen toimittaja, jota graffitintekijät ovat halunneet muistaa. Kun muun muassa Kirkko ja kaupunkiin kirjoittanut taidekriitikko Otso Kantokorpi menehtyi viime toukokuussa, graffititaiteilija EGS kunnioitti häntä Suvilahdessa graffitilla, jossa lukee ”ystävän ja taistelutoverin muistolle”.

Eniten katukuvassa näkyy kuitenkin graffititaiteilijoiden poismeno.

– Kun Risk kuoli pari vuotta sitten, hänelle tehtiin tosi paljon muistografuja. Hän on ulkomailla tunnetuimpia suomalaisia graffititaiteilijoita ja mukana myös Helsingin taidemuseo HAMin graffitinäyttelyssä, Miettinen kertoo.

Kun graffititaiteen toinen iso nimi Astron kuoli viime vuonna, muistoteoksia näkyi niin paljon, että City.fi kirjoitti ”Lepää rauhassa graffitilegenda Astron – kadut ovat hallussasi”. Instagramista löytyy runsaasti kuvia hashtageilla #riprisk ja #ripastron.

– Graffitintekijä asettaa itsensä alttiiksi, jos maalaa teoksen kuolleelle rakkaalleen ja vielä signeeraa sen omiin nimiinsä. Muistografu on siksi suuri suosionositus. Graffitimaalareita on oikeasti joutunut Suomessa vankilaan, Miettinen muistuttaa. ■

Yli 1000 kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300

Seurakuntavaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin!

Alennus 30% normaalihinnoista.

Katso ilmoitusmoduulit mediakortistamme kirkkojakaupunki. fi/mediatiedot tai ota yhteys ilmoitusmarkkinointiin: Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi

Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon/Kauniaisten vai Vantaan sivuille.

Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Lisätietoa naistenpankki.fi/ kavele-naiselleammatti

10 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018 Merkityksellistä elämää

Tule juttelemaan, jumppaamaan ja virkistämään aivojasi miesporukassa!

Senioritoiminta järjestää maksuttoman

Miesten ryhmän yli 65-vuotiaille.

Ryhmässä jumpataan kevyesti, tehdään tasapainoharjoituksia, jutellaan kahvikupin ääressä ajankohtaisista asioista ja treenataan muistia visaillen.

Tervetuloa hyvän arjen kotiin

Ryhmä kokoontuu 24.9.–26.11.2018 maanantaisin klo 10.00–11.30

Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Pukinmäen nuorisotilassa (2. krs) Säterintie 2, 00720 Helsinki.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää monipuolisten palvelujen keskellä.

Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisestä asumisesta ympärivuorokautiseen hoivaan.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 17.9. mennessä Senioritoimintaan puh. 050 5722 826, 050 5722 829 tai senioritoiminta@vtkl.fi

Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473

Lämpimästi tervetuloa!

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä?

Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi.

Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

Tutustu: www.wilhelmiina.fi

www.iloisetseniorit.fi

Seniorilo Oy

”Jos mä olisin sä, kyl mäkin tulisin...”

Omakotisäätiöllä on AVOIMET OVET lauantaina 15.9.2018 kello 13.30-16.30

Tervetuloa pullakahville ja tutustumaan monipuoliseen toimintaamme Mäntylän palvelutaloon, Puotilantie 3 A Omakotisäätiö sr on sinua varten • monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja ympärivuorokautista hoiva-asumista ikäihmisille Puotilassa • laadukkaita kotihoidon palveluja ja uudenlaista aktiviteettia kotona asuville • yhteinen tapaamispaikka ja antoisaa toimintaa niin ikäihmisille kuin vapaaehtoisille • hyviä työpaikkoja vanhustyön ammattilaisille

Infopisteet Mäntylän palvelutalon juhlasalissa • • • • • •

vuokra-asuminen kotihoito ystävätoiminta kokoustila ja –tarjoilu rekrytointi KANTO-hanke: Ikäihmisten omaehtoisen osallisuuden ja toiminnallisuudentukeminen, STEA:n apuraha

Tutustumiskierros ympärivuorokautisen hoivan ryhmäkoteihin!

• toimivia kokous- ja juhlatiloja tarjoiluineen alueen ihmisille ja yrityksille

OMAKOTISÄÄTIÖ SR, Puotilantie 3 A, Helsinki, p. 09 6829 0300 arkisin kello 9-15, www.omakotisaatio.fi

izzarobotin käsi levittää taikinapohjan päälle tomaattikastiketta. Sitten se ripottaa päälle kinkkusuikaleita ja juustoraastetta. Pian uunista tulvii paistuvan pizzan tuoksu.

Nyt ei olla Rax Buffet -ravintolassa vaan Aalto-yliopiston Project Design Galassa, jossa opiskelijat esittelevät yhteistyöyritysten kanssa kehitettyjä laitteita. Pizzarobotti ei työskentele vielä itsenäisesti, vaan tarvitsee tuon tuostakin ohjausta ja säätöä tabletin kanssa päivystävältä opiskelijalta.

– Nyt on valmiina robotti 1.0. Seuraava tavoite on esitellä tämä robotti asiakkaille jossain toimipaikas-

sa. Asiakkaat näkevät, että oikea robotti tekee pizzan ja tarjoilija tuo sen pöytään, sanoo Restel Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Toni Flyckt.

– Se voisi mahdollisesti tapahtua ensi vuonna.

Vuonna 2020 pizzarobotteja voisi jo olla käytössä ketjun toimipaikoissa.

Prototyypillä testattiin myös taikinan tekoa ja kaulimista, mutta se työvaihe vei liian paljon aikaa.

Flycktin mukaan robotin säädöt on tehty varovasti eikä ”äärirajoille” ole menty.

Tällä hetkellä Suomen 27 Rax-ravintolassa ei ole sellaisia työntekijöitä, jotka pelkästään paistaisivat pizzaa. Yhdessä ravintolassa valmistetaan noin 200 pizzaa päivässä.

– Tarkoitus ei ole, että pizzarobotti korvaisi suoraan ihmisen. Sen avulla voidaan säästää muutamia työtunteja päivässä, mahdollisesti esimerkiksi yksi työvuoro. Toisaalta ihmisten aikaa vapautuu asiakaspalveluun, Flyckt sanoo.

Yhden pizzarobotin hinnaksi hän arvioi karkeasti 50 000 euroa. Samaa hintaluokkaa on myös paljon julkisuudessa ollut Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen palvelurobotti Pepper.

– Teknologia mahdollistaa niin paljon uusia asioita! Meidän tavoitteemme on olla edelläkävijä ja näyttää ravintoloille uudenlaista tekemisen mallia, jota yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa edustaa, Flyckt sanoo.

2B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

YHDYSVALLOISSA start up -yritys Momentum Machines on tuomassa markkinoille robotin, joka pystyy kokoamaan hampurilaisen 10 sekunnissa eli 400 hampurilaista tunnissa. Ihmistyötoveria se ei tarvitse missään työvaiheessa. Yrityksen edustaja on todennut, että robottia ei ole tarkoitettu tehostamaan ihmistyöntekijöiden työtä vaan korvaamaan heidät kokonaan.

Esimerkki on Jussi Marttisen kirjasta Palvelukseen halutaan robotti (Aula & Co 2018). Marttisen mukaan McDonald’sin toimitusjohtaja Steve Easterbrook tosin vakuutti minimipalkka- ja robottikeskustelussa, että ihmisen panos pysyy aina tärkeänä tällä palvelualalla eivätkä työt tule katoamaan.

Pikaruokaloiden robotisoinnista varoitetaan yleensä juuri minimipalkkakeskustelun yhteydessä. Pikaruokaravintoloiden työntekijät ovat vaatineet 15 dollarin minimipalkkaa, ja silloin työnantajat ovat iskeneet robottikortin pöytään. Tuolla tuntipalkalla ihmistyöntekijät häviäisivät kilpailussa koneita vastaan.

SEURAAVA TAVOITE ON ESITELLÄ PIZZAROBOTTI ASIAKKAILLE JOSSAIN TOIMIPAIKASSA NIIN, ETTÄ ROBOTTI TEKEE PIZZAN JA TARJOILIJA TUO SEN PÖYTÄÄN. RESTEL OY:N MYYNTI- JA MARKKINOINTIJOHTAJA TONI FLYCKT

TEOLLISUUDESSA ROBOTTEJA on käytetty jo vuosikymmenet. Ensimmäinen robotti tuli General Motorsin tehtaalle vuonna 1961. Robotit levisivät nopeasti teollisuuteen 1970- ja 80-luvuilla. Edelleenkin autoteollisuus käyttää niitä eniten. Uudenkaupungin autotehtaalla on käytössä yli 600 robottia, mutta samaan aikaan ihmisiä on palkattu töihin tuhansittain. Vuosittain Suomessa asennetaan teollisuuslaitoksiin useita satoja robotteja, eniten kappaleiden käsittelyyn ja hitsaukseen.

Suomen Robotiikkayhdistyksen laskelmien mukaan suurin osa Suomen roboteista on teollisuusrobotteja. Liikevaihdon mukaan laskettuna hupi-, palvelu- ja hoivarobotteja on vain yksi prosentti Suomen robottikannasta. Niihin luetaan myös imurija ruohonleikkuurobotit sekä nopeasti yleistyneet dronet eli kauko-ohjattavat lennokit.

– Toiseksi yleisin palvelurobotti Suomessa on lypsyrobotti. Niitä on käytössä tuhatkunta, valottaa Robotiikkayhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Latokartano, joka työskentelee Tampereen teknillisessä yliopistossa teollisuusrobotiikan asiantuntijana.

Tavallinen kaupunkilainen ei ole käynyt navetassa ainakaan 2000-luvulla, joten lypsyrobotista tulee helposti mieleen ihmishahmoinen, navetassa liikkuva lypsykone. Lypsyrobotti on kuitenkin iso tuotannonhallintajärjestelmä, joka myös ruokkii lehmät. Eläimet kävelevät itse lypsykarsinaan ja syömään – rehua ei saa ennen lypsyä – eikä ihminen osallistu lypsämiseen ollenkaan. Automaattilypsytiloja on Suomessa lähes 900. Niissä tuotetaan kolmannes suomalaisten maidosta.

Lypsyn aikana robotti kerää paljon dataa lehmän aktiivisuudesta ja voinnista sekä maidon laadusta. Jos maidosta löytyy viitteitä esimerkiksi utaretulehduksesta, automatiikka estää maidon pääsyn eteenpäin.

SAIRAALOISSA LEIKKAUSROBOTTEJA on käytetty Suomessa jo pitkään. Jyrki Latokartanon mukaan robotti on leikkauksessa kirurgin työkalu. Se ei tee mitään itsenäisesti.

– Robotti helpottaa kirurgin työtä. Kirurgi ei ole robotin välittömässä läheisyydessä vaan omassa ohjauspömpelissäään. Potilaan koko vatsaa ei tarvitse avata, vaan tähystysleikkauksessa riittää ky-

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

ESKO JÄMSÄ

B

3

nän mentävä reikä. Kirurgi tekee kaiken työn, mutta robotin avulla hän pystyy tekemään tarkempaa työtä pienemmässä tilassa. Pienet leikkaushaavat paranevat huomattavasti suuria nopeammin.

Leikkausrobotti kehitettiin alun perin sotakäyttöön. Kirurgin ei tarvitsisi olla rintamalla, vaan hän voisi käyttää robottia etänä. Puolustusresursseilla kehitetty robotti on otettu yleiseen käyttöön perusterveydenhuollossa, mutta sodissa sitä ole juuri käytetty.

Aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen on kehitetty kävelyrobotti, jonka avulla potilaalle opetetaan uudestaan liikeratoja.

– Robotti on siinä loistava. Se jaksaa väsymättä toistaa potilasta varten laitteeseen ohjelmoitua liikerataa. Kenenkään ei tarvitse kävelyttää potilasta tai liikuttaa potilaan jalkoja, mikä on raskasta työtä, Latokartano sanoo.

Kävelyrobotti on kallis laite. Alle kymmenen hoivakotia on investoinut sellaiseen.

Hoitohenkilökuntaa kuljettamisessa ja kantamisessa avustavat robotit yleistyvät. Robotit kuljettavat ruokaa, vuodevaatteita ja leikkaustarvikkeita, jolloin hoitohenkilökunnalle vapautuu aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.

Hoiva-alalla käytetään myös sosiaalisia robotteja, joista hyljerobotti on tunnetuin. Latokartanon mukaan se on ”kissan tapainen”. Se reagoi kosketukseen, pitää ääntä, tarjoaa ihmiselle seuraa ja parantaa siten mielialaa. Hyljerobottia käytetään varsinkin muistisairaiden vanhusten ilahduttajana.

AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KUNTOUTUKSEEN KEHITETTY KÄVELYROBOTTI JAKSAA VÄSYMÄTTÄ TOISTAA POTILAALLE SOPIVAA LIIKERATAA, JOKA ON OHJELMOITU LAITTEESEEN. ROBOTIIKKAYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA JYRKI LATOKARTANO

Metropolian projekti-insinöörit Azat Ismailogullari ja Ville Arffman esittelevät Vantaalla koekäytössä olevaa robottibussia.

Automaattiohjauksen vaihtoehtona voi käyttää peliohjainta. Bussi ajaa kilometrin matkaa Kehä I:n kupeesta Kivikon liikuntahallille.

PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LASTEN ja nuorten etäopiskelua varten on Norjassa kehitetty AV1-robotti.

– Lapsille on ollut heti selvää, että robotti on ”Ella” tai ”Anton”. Sen avulla potilas voi pitää yhteyttä koulukavereihinsa ja osallistua opetukseen, kertoo Ben Bergman Multitronic Pro Oy:ltä.

Muissa Pohjoismaissa käyttöön otettua AV1-robottia testataan syksyllä Suomessa sairaalakoulussa. Sitä markkinoidaan erityisesti yksinäisyyden lievittäjänä.

Myös lääkeannostelurobotti löytyy jo markkinoilta. Tässä tapauksessa Robotiikkayhdistyksen Jyrki Latokartano puhuu mieluummin automaatista, vaikka laitetta kutsutaan myös robotiksi.

– Ehkä sitä voi kutsua robotiksi hyvin väljästi ajateltuna. Yleensä kuitenkin robotti on konkreettisesti olemassa. Se liikkuu itse useampaan suuntaan tai liikuttaa jotain esinettä tai työkalua. Jos vain bitit liikkuvat, kyseessä ei ole robotti.

Bitit liikkuvat tietokoneohjelmissa. Tällaisia ”ohjelmistorobotteja” eli botteja toimii monissa asiakaspalveluissa vastaamassa kysymyksiin. Myös pääkaupunkiseudun seurakuntien Jouluradioon saatiin viime talvena tällainen ”digitonttu”, jota kutsutaan Subinaksi.

ROBOTIT JA TEKOÄLY suorittavat erityyppisiä tehtäviä. Kun tekoäly pystyy käsittelemään rutiininomaisesti suuria tietomassoja, esimerkiksi palkanlaskennan tietoja, niin robotti suorittaa tiettyjä ohjelmia annettujen reunaehtojen perusteella.

– Jos autotehtaassa hitsataan Mersun autonkoreja kasaan ja linjalle heitetään toisen auton osat, ei tapahdu mitään. Toista automerkkiä varten kaikki tarttujat ja kiin-

4B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

nittimet on vaihdettava ja ohjelmat tehtävä uudestaan. Muuten robotti ei voi ”oppia” uutta tehtävää, Jyrki Latokartano havainnollistaa.

Valmistavassa teollisuudessa trendinä on nyt yhteistyörobotiikka. Robotti laittaa osia paikalleen johonkin kokoonpanoon, ja vierellä ihminen asentaa sellaisia osia, joita automaatti ei pysty kiinnittämään, kuten johtoja ja letkuja. Puhutaan coboteista.

AINA TEKNIIKAN KEHITTYESSÄ IHMISTEN TYÖTEHTÄVÄT OVAT MUUTTUNEET. ENÄÄ EI OLE TYNNYRINTEKIJÖIDEN AMMATTIKUNTAA, MUTTA UUSIA AMMATTEJA ON TULLUT TILALLE. ROBOTIIKKAYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA JYRKI LATOKARTANO

KULJETUSALALLA ETSITÄÄN kustannussäästöjä miehittämättömistä ajoneuvoista. Automaattimetroa ei Helsinkiin tullut, mutta maailmalla kehitetään muun muassa ”aavelaivoja” eli etäohjattavia aluksia, jotka kuljettavat rahtia ilman miehistöä.

Suomi on tässä työssä eturintamassa.

Vantaan Kivikossa kokeillaan toukokuusta marraskuuhun ranskalaista robottibussia, joka ajaa kilometrin matkaa Kehä I:n kupeesta Kivikon liikuntahallille. Mukana on aina vastuuhenkilö tai kaksi. Testipäivänämme robottibussissa istuvat Metropolian projekti-insinöörit Azat Ismailogullari ja Ville Arffman.

Robotti ajaa sille ohjelmoitua reittiä sujuvasti ja rauhallisesti. Vastuuhenkilöllä on kuitenkin ohjain kädessään, ja tarvittaessa hän voi siirtyä heti käsiohjaukseen. Isommissa teknisissä ongelmissa hätänapilla saa nopeasti yhteyden Ranskaan, tukikeskukseen. Hätäpysäytysnappikin bussista löytyy.

Myöhemmin on suunnitelmissa, että yksi henkilö voisi vahtia kahta tai jopa viittä robottibussia etävalvomosta.

Robottibussilla ei ole tarkoituskaan tunkea mukaan Kehä I:n liikennevirtaan.

– Tämä on syöttöliikennettä. Se on tarkoitettu täydentämään matka kotoa määränpäähän niin, että julkisilla kannattaa lähteä, kun pääsee ihan perille asti, selvittää Ismailogullari.

Robottibussi ei siis tässä kilpaile työstä bussinkuljettajien kanssa. Toisenlaisessa käytössä, kuten lentokenttäkuljetuksissa, robotti ja ihminen olisivat vaihtoehtoja.

MAALISKUUSSA UUTISOITIIN, että yhdysvaltalainen päivittäistavaraketju Walmart on patentoinut robottimehiläisen. Kuulostaa scifiltä – ja onkin oikeastaan. Monissa maissa on raportoitu mehiläiskadosta, mikä tietää vaikeuksia kasvien pölytykselle ja sitä kautta heikentää satoja.

Nyt jättiyhtiö on investoinut rahaa pölytysrobotin kehittämiseen. Kyseessä on pikkuruinen hyönteisen näköinen drone, joka lentää kukasta kukkaan mehiläisen lailla. On ironista, että englannin kielen sana drone merkitsee alun perin kuhnurimehiläistä.

Mutta voiko robotti auttaa ratkaisemaan mehiläiskadon, joka on oire vakavista ongelmista ekosysteemissä?

Jyrki Latokartanolle robottimehiläinen ei ole tuttu.

– Montako miljardia mehiläistä tarvittaisiin pölytykseen? Kaikki ne pitää rakentaa ja huoltaa, ja kun ne hajoavat, tulee lisää jätettä.

Asiantuntijan mukaan robottimehiläinen on esimerkki parvirobotiikasta: dronet pystyvät parvena kommunikoimaan ja optimoimaan toimintaansa.

Yksi robotti löytää kukkapellon tai puun ja voi kutsua muut mehiläiset paikalle.

PALATAAN VIELÄ pikaruokaan. Pizzarobottia kehitetään ja hampurilaisrobottia kehitetään, mutta yksi kebab-robotti Suomessa jo toimii.

– Kyllä, nokialaisesta pizzerista löytyy sellainen laite. Robotti leikkaa kebabia kuuman grillin edessä koko päivän. Siihen hommaan ei helposti löydy ihmistyöntekijää, Jyrki Latokartano kertoo.

Tässä tapauksessa robotti ei vie ihmiseltä työpaikkaa, ainakaan suoraan. Mutta Yhdysvalloissa kehitteillä oleva hampurilaisrobotti sen tekisi.

On selvää, että yksittäinen yritys pyrkii tehostamaan toimintaansa ja tuottavuuttaan. Matalapalkkaisten hampurilaisravintolan työntekijöiden korvaaminen koneilla ei kuitenkaan välttämättä olisi järkevää koko yhteiskunnan kannalta. Olisiko työttömillä pikaruokaduunareilla edes varaa ostaa niitä hiukan halvempia robottihampurilaisia?

– Yksinkertaisimmat työt ovat suurimmassa vaarassa kadota, Latokartano sanoo.

– Hampurilaisrobotti tarvitsee huoltajan ja ylläpitäjän, mutta pihvinpaistaja ei välttämättä ole siihen tarpeeksi koulutettu. En silti usko, että valtavat määrät hampurilaisen paistajia jää yhtäkkiä työttömiksi. Laiteinvestointi on niin iso.

Toisilla aloilla roboteille annetaan sivutehtävät.

Ihmistä ei tarvita välttämättä siihen, että työnnetään vuodevaaterullakko käytävälle.

– Ainahan tekniikan kehittyessä ihmisten työn luonne ja työtehtävät ovat muuttuneet. Enää ei ole tynnyrintekijöiden ammattikuntaa, mutta uusia ammatteja on tullut tilalle, Latokartano tiivistää.

Uutta on hänen mukaansa se, että tekninen kehitys kiihtyy koko ajan. Hitaampaa vaihetta ei ole tulossa. ■

Remeolla robotit käsittelevät rakennusjätettä JÄTTEENKÄSITTELY on yksitoikkoista, likaista, epäergonomista ja joskus myös vaarallista työtä. Se vaatii tarkkuutta ja nopeutta. Silti sitä tehdään vielä paljon käsityönä, Euroopassakin.

Jätehuoltoyhtiö Remeo on yksi robotiikan hyödyntämisen edellekävijöistä Suomessa. Yhdessä suomalaisen ZenRoboticsin kanssa kehitetyt robotit lajittelevat rakennusjätettä Remeon Helsingin toimipisteellä Viikissä. Rakennusjätettä tulee 50–100 kuorma-autollista päivässä.

– Siellä on ensin lajittelulinjasto, jossa tehdään karkea esilajittelu. Kaivinkoneella poimitaan isommat osat ja hyödyntämiskelvottomat materiaalit sivuun, kuvailee Remeon EteläSuomen aluejohtaja Kimmo Käenmäki.

– Sen jälkeen on varsinainen linjastokäsittely, jossa seulotaan hieno aines ja otetaan isommat kappaleet pois erilaisilla seuloilla ja täryttimillä. Lopuksi robotti tunnistaa materiaalit, poimii puun, metallin ja kiviaineksen ja lajittelee ne omiin loosseihinsa.

Viikissä käsiteltävä rakennusjäte on peräisin pääkaupunkiseudun työmailta. Rakentamisen buumi näkyy: tarjolla olisi enemmän käsiteltävää kuin Remeo tällä hetkellä pystyy ottamaan vastaan.

Jätteiden heittely on roboteille helppo homma, mutta eri materiaalien tunnistaminen vaatii teknologialta paljon.

ZENROBOTICS

Remeon rakennusjätteenkäsittelyrobotit tunnistavat eri materiaalit ja lajittelevat ne omiin loosseihinsa.

– Tunnistamisyksikössä on infrakameroita, 3D-kameroita ja värikameroita. Virheitä ei tule paljon, tekeehän robotti vain sen, mitä sille on opetettu ja mitä siltä pyydetään. Jos-

kus päällekkäin olevat eri materiaalit voivat kuitenkin aiheuttaa sen, että jokin pala jää käsittelemättä, Käenmäki kertoo.

Robottien etuna on se, että ne eivät

väsy vaan painavat töitä samaa tahtia koko ajan. Remeolla linjasto pyörii kahdessa vuorossa arkipäivisin. Robotiikan ansiosta työvoiman tarve on kasvanut.

– Huolto ja poikkeustilanteet vaativat ihmistä. Ja kun käsiteltävän rakennusjätteen määrä on kasvanut, meillä on enemmän ihmisiä töissä materiaalin syöttämisessä ja lastaamisessa. Käsin tätä työtä ei meillä ole tehty koskaan.

Jäteala elää murroskautta, mistä kertoo esimerkiksi se, että oikeastaan koko jäte-sana voidaan kyseenalaistaa.

Iso osa siitä, mitä kutsumme jätteeksi on oikeastaan raaka-ainetta jollekin uudelle. Robotin lajittelemasta puusta tulee haketta, kiviaines hyödynnetään maanrakennuksessa ja metalli metalliteollisuudessa. Robotiikan hyödyntäminen alalla on vasta alussa.

Käenmäki ei usko, että tulevaisuudessa kaikkea jätettä käsitellään robottien avulla, mutta robotit ovat prosessissa se viimeinen lajittelija.

– Jätteet ovat moniulotteisia ja monimuotoisia, ja jokainen jätekuorma on erilainen. Seulomista ja muuta esikäsittelyä joudutaan tekemään aina.

HANNA ANTILA

Miten robotiikka on vaikuttanut Remeon toimintaan ja miltä jätteenkäsittelyrobotit näyttävät?

Katso video osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

VIDEO VERKOSSA

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Anna nuorelle ammatti.

Lähetysseura maksaa

Ilman koulutusta nuoret naiset joutuvat työskentelemään karuissa olosuhteissa ja vailla oikeuksia. Ammattikoulutus ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymistä ja antaa toivoa. Sinä voit auttaa. Haluatko kuulla lisää? Palauta oheinen lomake.

postimaksun.

Suomen Lähetysseura Tunnus 5001637 00003 Vastauslähetys

www.suomenlahetysseura.fi/ kummit

Kyllä, haluan kuulla lisää Suomen Lähetysseuran kummityöstä Senegalissa.

Nimi

Katuosoite

Kummityötä 30 vuotta  Tule mukaan!

Postinumero ja paikkakunta

Sähköposti Puhelin Keräyslupa: RA/2016/517

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Näkymättömyyteen sairastunut Kaikilla asioilla on tarkoitus. Se on ollut pitkästä masennuksesta toipuneelle Miia Moisiolle iso oivallus.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

E

letään elokuun loppua, mutta Miia Moision ajatuksissa käy tuleva talvi.

– Minun on vaikea sietää kaamosta. Samalla tiedän, että siitä selviää.

Poltan kynttilöitä ja yritän olla ulkona, vaikka se ei kiinnosta pätkääkään.

Vitamiineja, kirkasvalohoitoa – teen kaiken, mitä pystyn.

Muutaman kuukauden alaviritteinen olotila talvella on oikeastaan pientä verrattuna siihen, että 44-vuotias Moisio arvioi olleensa enemmän tai vähemmän masentunut lähes kolmekymmentä vuotta elämästään. Parikymppisenä opiskelijana hänellä diagnosoitiin vaikea masennus, mutta jo ennen sitä paha olo oli ehtinyt kasvaa vuosikymmenen ajan.

– Masennus alkoi hiipiä pikkuhiljaa sen jälkeen, kun vanhempani erosivat ollessani kahdeksanvuotias. Olosuhteet kotona muuttuivat toisenlaisiksi, ja joskus 11–12-vuotiaana minulla oli ensimmäisiä selviä masennusoireita.

Niitä oireita ei kukaan huomannut. Päivisin Miia oli reipas koululainen. Öisin hän makasi sängyssä valveilla. Mahaan sattui ja itketti. Pahalle ololle ei ollut sanoja tai nimeä.

Viimeisenä lukiovuonnaan Moisio alkoi uupua, ja olo vain paheni kirjoituskeväänä. Silti hän lähti heti lukion jälkeen au pairiksi Saksaan.

”

MASENNUS ALKOI HIIPIÄ PIKKUHILJAA SEN JÄLKEEN, KUN VANHEMPANI EROSIVAT OLLESSANI KAHDEKSANVUOTIAS.

– Se oli jäätävä kokemus. Tein ihan liian paljon töitä ja minulla oli kauhea koti-ikävä. Minulle oli liian raju muutos lähteä niin äkkiä kotoa pois. Minun olisi pitänyt olla siellä vuosi, mutta kestin kahdeksan kuukautta. Lopulta vain itkeskelin, Moisio muistelee.

Seuraavakin kotoa lähtö osoittautui rankaksi. Yliopisto-opinnot Helsingissä eivät tahtoneet lähteä kunnolla käyntiin. Hän oli koko ajan väsynyt, eikä opintoviikkoja kertynyt. Masennusdiagnoosin jälkeen hän pääsi kolmeksi vuodeksi psykoterapiaan, mutta ei saanut siitä ratkaisevaa apua.

Vielä vähemmän auttoivat masennuslääkkeet.

– Tiedän, että moni selviytyy niiden avulla, mutta minä kärsin siitä, että olin turvoksissa ja kaikki oli yhtä viivaa. Mikään ei tuntunut miltään.

JOKAINEN, JOKA on ajoittain ollut surullinen tai alakuloinen, pystynee jotenkin kuvittelemaan, mil-

laista on, kun sama musta mieliala jatkuu päivästä, kuukaudesta, ehkä vuodestakin toiseen.

– Ei ole iloa eikä tunne mielihyvää mistään. Tekee vain mieli mennä pois, pistää itsensä pois päältä. Tuntuu niin pahalta, että ei halua elää. Toisin kuin suru, joka menee eteenpäin ja muuttuu, masennus on jämähtänyt olotila, Moisio kuvailee.

Hän lisää, että masennukselle on aina hyvä syy.

Ulkopuolinen ei sitä pysty arvioimaan.

– Masennuksen taustalla voi olla traumaattinen menetys tai vaikkapa työpaikkakiusaaminen tai uupumus. Elämässä on voinut olla pitkä ajanjakso, jolloin ei ole voinut kuunnella omia tarpeitaan, esimerkiksi pienten lasten vanhempana, omaishoitajana tai huonossa parisuhteessa. Itsestä on tullut niissä olosuhteissa näkymätön. On myös saattanut tapahtua jotakin, mikä aiheuttaa valtavan suurta syyllisyyttä tai itsevihaa. Yleensä masentuneet eivät osaa kanavoida vihaa ulospäin vaan kääntävät sen itseään kohti.

EI NÄIN voi elää. Täytyy olla joku vaihtoehto, Miia Moisio mietti tuskastuneena. Hän oli kotona hoitovapaalla kahden lapsensa kanssa. Lapset olivat ihania, mutta Moisiosta tuntui kuin hän olisi vankilassa omassa huonossa olossaan. Hän oli koko ajan pahalla päällä ja samaan aikaan tiesi, että hänen kuuluisi nauttia elämänvaiheesta.

Sitten kärsimyskuppi tuli täyteen. Eräänä aamuna Moisio tajusi olevansa väsynyt sairastamaan masennusta. Homeopatiasta ja mindfulnessin eli tietoisen hyväksyvän läsnäolon harjoittamisesta hän löysi itselleen ne välineet, joiden avulla hän sai työstettyä masennuksen syitä ja oppi pikkuhiljaa rakastamaan itseään.

– Kun löysin avun, energia lähti virtaamaan ja elinvoimaisuuteni lisääntyi. Sen ansiosta jaksoin lähteä käsittelemään ongelmiani ja tekemään normaaleja asioita, mikä taas toi onnistumisen kokemuksia ja iloa. Itseviha väistyi, kun en enää ollut koko ajan pettynyt itseeni, Moisio kuvailee.

EI, KAIKKI, mitä maailmassa tapahtuu, ei ole tarkoitettu kiusaamaan Miia Moisiota ja aiheuttamaan hänelle kärsimystä. Se oli Moisiolle iso herätys ja kuperkeikka, jonka hän masennuksen väistyessä koki.

– Minusta tuntuu, että ajatusmaailmani on muuttunut täysin. Nykyisin olen utelias silloinkin, kun tulee vaikeuksia. Kysyn, että jaaha, mitäs tällä nyt halutaan näyttää, millaisia uusia puolia itsestäni tai ehkä muista ihmisistä minun on mahdollista oppia, Moisio kertoo.

– Minulle on ollut iso oivallus se, että kaikilla asioilla on tarkoitus. Minun pitää vain katsoa ja pohtia tosi tarkkaan, mitä minun milloinkin pitää nähdä, oppia ja oivaltaa. Se on tuonut perusluottamuksen elämään.

Moisio on myös oppinut, että ei ole erikseen positiivisia ja negatiivisia tunteita vaan on vain tunteita. Niiden kohtaamisessa ovat auttaneet läsnäolotaidot.

– Vaikka jotkut tunteet tuntuvat ikäviltä, niillä on aina jokin juttu, mitä ne haluavat kertoa. Siksi ne pitäisi elää läpi.

Jos ilo katoaa, jos väsyttää ja laskujen maksaminen tai tiskikoneen täyttäminen alkaa tuntua työläältä, Miia Moisio tietää, että on syytä pysähtyä ja katsoa vähän tarkemmin, mitä elämässä on meneillään. Liika työnteko ja itsensä hajottaminen moneen asiaan yhtä aikaa ei tee hyvää.

”

AJATUSMAAILMANI ON MUUTTUNUT. NYKYISIN OLEN UTELIAS SILLOINKIN, KUN TULEE VAIKEUKSIA. KYSYN, ETTÄ JAAHA, MITÄS TÄLLÄ NYT HALUTAAN NÄYTTÄÄ.

– Masennuksesta toipuneenakin on hyvä olla hereillä itsensä suhteen ja tunnustella huolellisesti, mitä itselle kuuluu.

Masennus on Moision mukaan itsestä etääntymisen sairaus, näkymättömyys- ja häpeäsairaus. Toisaalta se voi olla myös valtava mahdollisuus itsensä uudelleen löytämiseen ja rikki menneen korjaamiseen ja paikkaamiseen. ■

Kuka?

Miia Moisio, 44, on terapeutti, pappi ja kirjailija.

Mitä?

Tänä vuonna ilmestynyt Toivon kirja masennuksesta (Otava) pohjautuu Moision omiin kokemuksiin ja siihen, mitä hän on työssään oppinut masennuksesta.

Parhaillaan hän kirjoittaa kirjaa surusta.

Motto ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kun Miia Moisio toipui masennuksesta, hänen tapansa katsoa maailmaa muuttui. Kärsimys vaihtui uteliaisuuteen ja luottamukseen.

B

7

8B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Rukouksesta on tullut Felix Adjelle entistä tärkeämpi asia sen jälkeen, kun hän vammautui auto-onnettomuudessa.

Beniniläistaustainen Felix on isänsä perintönä kristitty. Äidin perintöä on vodou-usko.

TEKSTI EVELIINA TALVITIE KUVAT JYRI PITKÄNEN

J

oulukuussa 2015 Felix Adje kiipeää puuhun Calavissa, Beninissä. Hän haluaa näyttää suomalaisille ystävilleen, miten mangoja oikeaoppisesti kerätään.

Suomalaiset ovat ihmeissään sekä Felixin ketteryydestä että mangon makeudesta, joka on aivan toista kuin pohjoisten maiden marketeissa.

Maaliskuussa 2018 tilanne on toinen. Felix majailee Mäntsälän terveyskeskuksessa ja esittelee meille ”PikkuFelixiä”, polven yläpuolelta amputoitua vasenta jalkaansa.

Amputointiin johtanut auto-onnettomuus tapahtui alkuvuodesta, jolloin Felix vieraili entisessä kotimaassaan.

Hän oli pysähtynyt ostamaan vihanneksia tien varteen, kun huomasi hallitsemattomasti lähestyvän auton.

Ennen törmäystä hän ehti täpärästi varoittaa nuorta vihannesmyyjää.

– Jos myyjä olisi ollut vanha ihminen, olisin ottanut kohteliaisuudesta mopokypärän päästäni. Koska hän oli nuori, jätin kypärän päähäni, mikä oli onni onnettomuudessa.

MYYJÄ SÄILYI naarmuitta. Felix rusentui pahasti auton alle, lausui Isä meidän -rukousta ja punnersi omin voimin pois. Isä meidän on tullut Felixille tärkeäksi niinä liki kymmenenä vuotena, jotka hän on asunut Suomessa.

Kristinusko oli tosin kiinteä osa hänen elämäänsä jo Beninissä.

Metodistipastori-isän ja vodou-uskoisen äidin toinen lapsi Felix syntyi vuonna 1980 Beninissä, Lakossan kaupungissa. Eriuskoisten avioliitto ei ollut mahdollinen. Vanhempien yhteiselo päättyi Felixin ollessa nelivuotias. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa isän ja tämän uuden perheen kanssa. Sisko jäi äidin huollettavaksi.

– Beninissä poika kuuluu isälle ja tytär äidille. Olin muutenkin isän poika, Felix selittää.

Felix seurasi aktiivisesti isänsä vetämiä jumalanpalveluksia sekä lauloi ja soitti seurakunnan tilaisuuksissa.

Kun Felix tapasi äitiään, tämä muistutti, miten tärkeää on uhrata ruokaa vodoun monille jumalille. Felix totteli, sillä vain esi-isiä kunnioittamalla voisi menestyä opinnoissa ja välttyä onnettomuuksilta.

Hän selventää, ettei kahden uskomusjärjestelmän välissä eläminen ole ollut hänelle hankalaa.

– Vodou on Beninissä enemmän kulttuuri kuin uskonto. Se on elämän-

Felix Adje oli alkuvuonna käymässä kotimaassaan Beninissä, kun auto ajoi hänen päälleen hänen ollessaan vihannesostoksilla. Onnettomuuden seurauksena hänen vasen jalkansa jouduttiin amputoimaan.

Onnettomuuden jälkeen tapa, joka kattaa filosofian, taiteen ja parantamisen, Felix kuvailee.

Vodou on joka tapauksessa Beninin virallinen uskonto, jonka piiriin kuuluu tilastojen mukaan noin 40 prosenttia väestöstä. Paikalliset saattavat tosin arvioida, että vaikka puolet väestöstä on kristittyjä, sata prosenttia harjoittaa vodouta. Se on ihmisten

tapa olla suhteessa henkimaailmaan.

– Vodou on elämässäni edelleen mukana. Tavallaan sen merkitys on vahvistunutkin sinä aikana, kun olen elänyt Suomessa, mutta se ei ole samalla ykköspaikalla kuin Jumala.

Felix tarkentaa, ettei hän ole vodoun jäsen eikä hänellä ole voimia, joiden avulla papit Beninissä suorit-

tavat taikoja. Vodou on hänen mielestään sopivaa niin kauan kuin voimia käytetään hyvän tekemiseen.

– Sitä en hyväksy, että voimaa käytetään pahoihin tarkoituksiin. Sellaistakin tapahtuu.

SUOMEEN MUUTETTUAAN Felix hakeutui evankelis-luterilaisen seu-

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

Monimuotoinen ja monijumalainen uskonto

Vuonna 2015 Felix Adje esitteli suomalaisille ystävilleen, miten mangoja kerätään.

”

VODOU ON ELÄMÄSSÄNI EDELLEEN MUKANA, MUTTA SE EI OLE SAMALLA YKKÖSPAIKALLA KUIN JUMALA.

TOUKOKUUSSA FELIX on siirretty terveyskeskuksesta kuntoutuskeskukseen Kiljavalle. Hän haluaa päästä mahdollisimman pian jatkamaan työtään puutarhurina.

Felix kokeilee saamaansa harjoitusproteesia. Tuntuu mahtavalta seisoa pitkästä aikaa ilman sauvoja. Toistaiseksi pystyssä pysymiseen tarvitaan peiliä. Liikeradat ja tasapaino pitää opetella uudestaan.

Kävelemisen lisäksi Felixin pitää opetella uusi identiteetti. Hän on nyt vammainen ja haluaa tunnustaa ja tunnistaa sen. Niin hän uskoo edistyvänsä parhaiten. Uskosta on ollut tässäkin elämänvaiheessa paljon apua.

– Usko on minulle jotain, mikä antaa turvaa ja suojelee minua. Rukoilemisella ei ollut ennen niin suurta merkitystä kuin nykyään, onnettomuuden jälkeen. Rukous on vahvistus ja vakuutus elämälleni.

Jos rukous on Felixille vakuutus, musiikki on hänen ”laturinsa”. Siitä hän saa energiaa. Huhtikuun lopussa hän nousi ensimmäistä kertaa onnettomuuden jälkeen lavalle Kaveri special -bilebändinsä kanssa. Ja rukoili sekä ennen keikkaa että sen jälkeen.

HEINÄKUUSSA FELIX vastaa puhelimeen Huljalan luomutilan pellolta Hollolasta. Ennen onnettomuutta hän oli työstämässä tilan omistajien kanssa luomutuotteiden verkkokauppaa, josta voisi tilata esimerkiksi perinteisiä suomalaisia juureksia ja vihanneksia kuten lehtikaalia, keräkaalia ja punajuurta mutta myös maissia ja papuja. Suunnitelma on edelleen elossa, vaikka aikataulu on viivästynyt Felixin kohtaaman onnettomuuden takia.

– Pellolla oleminen on minulle sekä työtä että terapiaa, hän toteaa ja kertoo olevansa iloinen. ■

Lähde: Sinikka Tarvainen: Ennen syntiinlankeemusta – ­Vodoun­maailma.­Teos­2007.

Jarkko Mikkonen

rakunnan toimintaan, vaikka se oli aluksi kielitaidottomana hankalaa.

Suomalainen vaimo tuli mukaan jumalanpalveluksiin ja käänsi puheet ranskaksi.

Avioliitto päättyi eroon, mutta suhde kirkkoon on vahvistunut vuosien myötä kielitaidon karttuessa.

Kerran jumalanpalveluksen jälkeen Felixiä tultiin pyytämään seurakunnan kuoroon. Kaunis ja vahva ääni oli erottunut veisaajien joukosta. Sittemmin hän on myös soittanut kirkon tilaisuuksissa rumpuja ja vetänyt seurakunnan tiloissa lapsille rumpukursseja.

Pelkkää auvoa kaikki ei ole ollut.

Kun Felix oli joitakin vuosia sitten pääsiäiskirkossa soittamassa, pappi nosti esityksen jälkeen saarnassaan esille sen, ettei muiden kulttuurien vaikutusten tuominen kirkkoon ole sopivaa. Huomautus satutti, ja Felix oli ensin aikeissa lähteä kesken pois.

Sitten hän päätti rukoilla ja sai sielunsa rauhoittumaan.

– Ajattelen toisinpäin kuin se pappi.

Jeesus ei kuollut vain valkoisen ihmisen puolesta vaan meidän kaikkien.

Vodou, vodun, voodoo, vodoun, voudoun – kirjoitustapoja on monia, mutta kyse on samasta asiasta: Länsi-Afrikassa syntyneestä monimuotoisesta uskontoperinteestä, joka kulkeutui orjiksi myytyjen afrikkalaisten mukana Atlantin yli ja elää muun muassa kuubalaisessa santeriassa, brasilialaisessa candombléssa ja haitilaisessa vodoussa.

Afrikassa vodou-uskonnoissa on kaksi päähaaraa: Beninissä ja Togossa harjoitettava vodou ja Nigerian, Beninin ja Togon jorubakansojen jorubauskonto.

On arvioitu, että vodou-uskontojen harjoittajia on maailmassa yli 70 miljoonaa. Vodou on oikeastaan pikemminkin kokonaisvaltainen maailmankatsomus kuin uskonto, sillä se ulottuu lähes kaikille elämänalueille.

Vodou-uskonnoissa on satoja jumalia, joilla on yleensä monia ilmentymiä.

Osa jumalista on paikallisia, osa laajalti tunnettuja. Kaukaisen ylijumalan puoleen ei yleensä käännytä, vaan ihmisten arkisia asioita hoitavat alemmat jumaluudet. Monien jumalien ajatellaan syntyneen esivanhempien hengistä, osa taas on luonnonvoimien henkilöitymiä. Jumalat eivät ole yksinomaan hyviä vaan ambivalentteja hahmoja, jotka yritetään saada suosiolliseksi omalle asialle.

Voudou-riiteissä jumalia edustavat jumalesineet eli fetissit, joiden katsotaan kantavan jumalan voimaa. Näiden esineiden välityksellä pidetään yhteyttä jumaliin ja uhrataan heille. Usein uhri on jonkun eläimen, kuten vuohen tai kanan, verta.

Vodoussa muihin uskontoihin suhtaudutaan suvaitsevasti: niitä ei suljeta pois vaan pikemminkin niistä omaksutaan vaikutteita. Varsinkin Atlantin takana vodouhun on sulautunut aineksia katolisesta kristinuskosta. Se ei ole yllättävää, sillä katolisten pyhimysten lailla myös vodoun lukuisien jumalien ajatellaan erikoistuneen joihinkin tiettyihin asioihin ja tilanteisiin, joihin heiltä haetaan apua ja neuvoa.

KAISA HALONEN

Tule lipaskerääjäksi!

Sinä voit pelastaa ihmishenkiä!

Osallistumalla Nälkäpäivä-keräykseen autat katastrofien uhreja niin meillä kuin maailmalla. Pienikin hetki auttaa. Lue lisää ja ilmoittaudu lipaskerääjäksi osoitteessa www.nälkäpäivä.fi

Osa 15

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Anssi Lausmaa / Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Katja-Maaria Vilén, 33, on vantaalaisen Hämeenkylän seurakunnan pappi.

Tällä hetkellä hän tekee papin työtä kaksi viikkoa kuukaudessa ja maalaa toiset kaksi. Hän suorittaa taidekoulu Alfassa nelivuotisia taidemaalariopintoja.

Vilénin ensimmäinen yksityisnäyttely Sisäinen matka on esillä 2.9. asti Helsingissä Galleria Saimassa, Neitsytpolku 9.

Katja-Maaria Vilénille maalaaminen on oman ihmisyyden jakamista.

Sisäiset maailmat näkyviksi Katja-Maaria Vilén ehti haudata nuoruutensa taiteilijanhaaveet vuosikymmeneksi ennen kuin rohkaistui opiskelemaan maalaamista.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

A

lussa on hiljaisuus, oma salattu sisin, ihmettelyn ja etsimisen tila. Ilman sitä ei taidetta voi tehdä. Kun kuvataiteilijaksi opiskeleva pappi KatjaMaaria Vilén menee työhuoneelleen, hän laittaa usein rauhallisen musiikin soimaan. Sitten hän vain on hiljaa itsensä kanssa. Vilénin mielestä maalaamista ei voi ohjata järjellä. Olennaista hänelle on tunneyhteys keskeneräiseen maalaukseen ja vuoropuhelu sen kanssa.

Prosessin aikana hänen mielialansa vaihtelevat innostuksesta epävarmuuteen ja ahdistukseen.

Idea maalaukseen voi Vilénille syntyä mistä tahansa. Sen huomaaminen vaatii häneltä sisäistä valppautta ja läsnäoloa. Täytyy olla aistit herkkinä ja kiinnittää huomiota asioihin. Jotkut kokemukset ovat niin voimakkaita, että niiden synnyttämät visiot säilyvät mielessä vuosia. Niistä tulee sisäisiä kuvia, sielunmaisemia. Lapsesta asti Vilén esimerkik-

Kiitollisuus

TOISINAAN MAALAUS lähtee liikkeelle väristä. Vilén aloitti piirtämisen ja maalaamisen lapsena, ja jo silloin hän huomasi, että värit vaikuttavat häneen vahvasti. Usein maalatessa syntyi niin voimakas värielämys, että hänen piti pysähtyä hengittämään. Värien valintaan vaikuttaa se, miten intensiivinen on maalauksen taustalla oleva kokemus tai näky. Eri väriyhdistelmillä on oma dynamiikkansa. Joskus jokin väri saattaa tuntua vaikealta tai epämiellyttävältä.

Vilén on sitä mieltä, että silloin kannattaa haastaa itseään ja tarttua juuri siihen.

ENSIMMÄINEN OMA näyttely on tuonut Vilénin maalaamiseen uuden ulottuvuuden: tekemisestä on tullut julkista. Välillä omien teosten esille ripustaminen on pelottanutkin. Silloin antautuu vuoropuheluun muiden kanssa, jakaa omaa ihmisyyttään ja ottaa vastaan toisten ihmisten kokemuksia. Maalauksissa on asioita, joiden kertomiseen sanat eivät riittäisi, sellaista, mikä tähän asti on ollut piilossa.

Siksi näyttelyn pitäminen on ollut Vilénille näkyväksi ja vastaanotetuksi tulemista.

Vilén ehti haudata lapsuutensa ja nuoruutensa taiteilijanhaaveet vuosikymmeneksi ennen kuin rohkaistui uudestaan opiskelemaan. Nyt tuntuu siltä, että hän on saanut ison osan identiteettiään takaisin, tullut eheämmäksi ja vahvemmaksi. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

2.9.

si on kantanut mielessään kuvaa ihmisestä kuilun reunalla. Siinä, missä muut pitivät lapsena päiväkirjaa, Vilén piti kuilukirjaa. Sen piirroksissa toistuivat kuilu ja ihminen. Ihmisen etäisyys kuilun reunasta vaihteli sen mukaan, kuinka huolestuneella tai turvallisella mielellä Vilén milloinkin oli. Kuiluvisiosta syntyi lopulta aikuisena maalaus Maailman tila.

Parhaimmillaan Vilénille syntyy maalatessa kokemus siitä, että hän on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja tekee juuri sitä, mitä hänen pitää tehdä.

Hän tuntee olevansa omassa ytimessään, täysin yhtä sen kanssa, kuka on ja miksi on olemassa. Hän pohtii, että ehkä se riisutussa rehellisyydessään ja autenttisuudessaan on hengellinen kokemus. Tai ehkä kokemuksia ei tarvitse erotella hengellisiin ja muihin, koska kaiken taustalla on sama lähde.

Kiittämisen päivä AMERIKKALAISTEN kiitospäivällä on englanniksi mainio nimi Thanksgiving Day, Kiittämisen päivä. Kiittäminen on verbi, tekemistä. Pelkkä kiitos-sana ei samalla tavalla ilmaise kiitollisuuden suuruutta.

Joulun veroinen kansallinen juhlapäivä kokoaa Yhdysvalloissa suvut yhteiselle aterialle. Koko maa keskittyy kiitollisuuteen. Juhlan juuret johtavat ensimmäisten eurooppalaisten pakolaisten rankkaan vuoteen uudessa kotimaassaan. Vuonna 1620 Mayflowerlaiva rantautui Cape Codiin liian myöhään syksyllä, joten istutuksia ei ehditty tekemään. Talvi oli tavallista ankarampi ja ruuasta

huutava puute. Puolet uudisasukkaista kuoli.

Intiaanien Wampanoag-heimo tuli hätiin. Se lahjoitti tulijoille ruokaa ja opetti heitä kalastamaan ja metsästämään sekä viljelemään maissia. Syksyllä uudisasukkaat järjestivät auttajilleen kiitosjuhlan.

Vähitellen traditio levisi, mutta kansallista kiitospäivää saatiin kuitenkin odottaa parisataa vuotta. Vuonna 1863 presidentti Abraham Lincoln julisti marraskuun viimeisen torstain päiväksi, jolloin koko maassa kiitetään ja ylistetään Jumalaa.

Juhlapäivän historiaan tutustuttuani minua yllätti ja ilahdutti

se, että kiittämiselle annettiin näin selkeä kohde. Jumala.

Oikeastaan aika merkillistä, että meillä Suomessa ei ole omaa kiittämisen päivää. Jos ja kun kiittämisen päivää ei vielä ole, se pitää keksiä.

Minusta se olisi kirkon tehtävä.

Päiväksi sopisi ensi sunnuntai, jonka teema on valmiiksi kiitollisuus.

Tehdään siitä iso juttu.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Gurun opissa Ohjaajana Thomas Merton Thomas Merton syntyi Ranskassa vuonna 1915 uusiseelantilaisen isän ja amerikkalaisen äidin taitelijaperheeseen. 23-vuotiaana hän liittyi katoliseen kirkkoon. Opiskellessaan Columbian yliopistossa kirjallisuustiedettä Merton tutustui vaeltavaan hindumunkkiin. Yllättäen tämä neuvoi häntä lukemaan kristillisiä mystikoita Augustinusta ja Tuomas Kempiläistä.

Keväällä 1941 Merton vieraili Kentuckyssa Gethsemanin trappistiluostarissa, josta tuli hänen hengellinen kotinsa loppuelämäksi.

Merton oli pitänyt nuoresta saakka päiväkirjaa. Luostarista hän piti tuhansien kirjeiden välityksellä yhteyttä niin tutkijoihin, teologeihin, kirjailijoihin, juutalaisiin hasideihin ja islamilaisiin mystikoihin kuin zen-mestareihinkin. Merton kirjoitti viitisenkymmentä kirjaa. Hän toimi aktiivisesti rauhan puolesta, vastusti ydinvarustelua ja pohti väkivallattoman vastarinnan muotoja.

Merton kuoli Kaukoidän-matkalla syksyllä 1968. Suomeksi paras johdatus Mertonin elämään ja ajatteluun on teos Hiljainen elämä – Thomas Mertonin päiväkirjat.

Jumala odottaa sisäisen melusi laantumista Katolinen munkki ja rauhanaktivisti Thomas Merton oli rauhaton mies, joka etsi rauhaa Jumalasta.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

MAAILMAN HULLUNA vuonna 1968 – sinä vuonna, jona Martin Luther King murhattiin ja Vietnamin sota kävi yhä julmemmaksi, opiskelijat osoittivat mieltään ympäri maailmaa ja Prahan kevät päättyi venäläisten tankkien tuloon – sai trappistimunk­ ki Thomas Merton Louisvillen opis­ kelijoilta pyynnön kirjoittaa yliopis­ ton kirjallisuuslehteen.

He tiesivät hänet munkiksi, jo­ ka vastusti sotaa ja puolusti ihmis­ oikeuksia.

Merton asui tuolloin kolmatta vuotta erakkomajassa, jonka hän oli rakentanut luostarinsa yhteyteen.

Kirjoituksessaan opiskelijoille hän ky­ syi: ”Mitä rukous, yksinäisyyteen ve­ täytyminen, hiljaisuus ja meditaatio voivat merkitä atomiajan maailmas­ sa? Ovatko ne menettäneet merkityk­ sensä?”

MERTON TIESI monen opiskelijan et­ sivän elämyksiä ja toivoa elämäänsä idän mietiskelyperinteistä. Kirjoituk­ sessaan hän painotti, että jos etsii si­ säistä eheyttä meditaatiosta ja koke­ musta Jumalasta, se edellyttää sitou­ tumista. ”Sisäinen visio” on aina lah­

ja. Sitä ei saavuteta tekniikoilla eikä psykedeelisillä elämyksillä.

Pyhäksi ei voi tulla myöskään pa­ rantamalla maailmaa tai muita ih­ misiä, Merton muistutti. ”Sillä, joka yrittää toimia ja tehdä asioita toisten ja maailman hyväksi syventämät­ tä omaa itseymmärrystään, vapaut­ taan ja kykyään rakastaa, ei ole mi­ tään annettavaa kenellekään. Hän ei voi kommunikoida mitään muuta kuin omia pakkomielteitään, aggres­ sioitaan ja egokeskeisyyttään, har­ hakuvitelmiaan päämääristä ja kei­ noista, opillisia ennakkoluulojaan ja ideoitaan.”

Tämä on hyvä ohje kenelle tahansa maailmanparantajalle tai julistajalle.

OMASSA ELÄMÄSSÄÄN Merton oli ha­ vainnut, että syvimmän toivon ja elä­ mäntarkoituksen hän oli löytänyt yhä uudestaan yksin Jumalasta, hänen rakkaudestaan ja armostaan. ”Siksi ainoa ongelma, mistä koko olemassa­ oloni, rauhani ja onnellisuuteni riip­ puu, on löytää itseni Jumalan löytä­ misestä”, Merton kirjoitti kirjassaan New Seeds of Contemplation. Hän oli tuolloin asunut parikymmentä vuot­

Rukous Jumalalle, Isälleni Täällä Sinä näet minut.

Täällä Sinä rakastat minua.

Täällä pyydät minua vastaamaan rakkauteesi omalla rakkaudellani ja luottamuksellani.

Täällä pyydät minua olemaan ystäväsi.

Sinun ystävänäsi oleminen merkitsee yksinkertaisesti sitä, että hyväksyn ystävyytesi, koska se on Sinun ystävyyttäsi.

Olet kutsunut minut tänne syntymään yhä uudestaan, kerta kerran jälkeen Sinun valossasi.

(Thomas Merton vuonna 1968)

ta trappistiluostarissa Kentuckyn met­ säisillä kukkuloilla ja saanut kokea, et­ tä Jumala odottaa kärsivällisesti ihmi­ sen sisäisen hälinän laantumista. ”Jos löydän hänet, löydän itseni, ja jos löydän tosi itseni, löydän hänet”, Merton kirjoitti. Hän oli vakuuttunut siitä, että jokaisessa meissä on paik­ ka, jossa olemme yhtä Jumalan kans­ sa ja jossa voimme löytää itsemme ja toisemme. Se on kohta, jossa havah­ dumme olevamme riippuvaisia yksin Jumalan rakkaudesta emmekä siitä, mitä ulkoisesti olemme.

Kun ymmärrämme tämän pohjiaan myöten, koko olemuksellamme, sanat käyvät vähiin. Silloin ihmettelemme ja kiitämme – ja suremme, että olem­ me vielä niin etäällä Jumalasta ja toi­ sistamme.

THOMAS MERTON kuoli sähköiskuun hotellihuoneessaan Bangkokissa idän ja lännen munkkien kokoukses­ sa 7.12.1968. Hänet lennätettiin kotiin armeijan lentokoneessa, jossa oli Viet­ namin sodassa kuolleita amerikkalai­ sia sotilaita. Siinä olivat sodan vastus­ taja ja sotilaat samassa koneessa mat­ kalla kotiin. ■

MENOT 31.8.–13.9.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko ja toimitilat, Vespertie 12

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntai kirkolla 2.9. klo 9–14.

Aamupalaa klo 9. Messu klo 10, Lahtinen, Autio, vapaaehtoisten siunaus. Syyskauden avaus. Ruokaa ja ulkoilua kirkonmäellä. Klo 13 Päivämusiikkia, Áron Mojzer, fagotti, ja Kirill Kozlovski, piano. Tönöllä avoimet ovet. Diakoni päivystää klo 12–13.

Messu su 9.9. klo 10, Silin, Niemistö, Autio.

Laudes ma klo 7.30. Vanhan hetkirukousperinteen mukaan, Silin.

Arkiehtoollinen ke 5.9. klo 15, palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Marjut Mulari.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

1.9.

Kannelmäen kirkko 50 vuotta klo 19, Vanhaistentie 6, punaisten laulukirjojen veisuja. Su 2.9. klo 10 Juhlamessu ja kirkkokahvit, klo 12.30 ohjelmaa.

2.9.

Sunnuntai kirkolla -päivä Huopalahdessa, Vespertie 12, klo 9–14, aamupalaa klo 9, messu klo 10, ulkoilua, kahvit ja lounasta, diakoni päivystää klo 12–13 ja musiikkia klo 13.

3.9.

Kirjallisuuspiiri klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalolla, kirjana Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä, alustus Päivi Airikkala.

TAPAHTUMIA Kesäillan musiikkia to 30.8. klo 19, saksofonikvartetti: Nanna Ikonen, Annu Laine, Sikri Lehko, Anna-Sofia Anttonen.

Esirukouspiiri ma klo 15.

Lähetyspiiri ti 11.9. klo 13. TT Juhani Forsberg.

Lähetysraamattupiiri ma 10.9. klo 13.

Psalmilaulajat to klo 18, alk. 6.9.

Kello5tee to klo 16.30.

Lähde-kuoro ma klo 18, alk. 10.9.

Duunauspaja ma 3.9. klo 18–20.

Teemme 2 kpl palaponchoja lahjoitettaviksi.

Puutarharyhmä ti 4.9. klo 10–12 palstalla.

Tietokonekurssi ti 4.9. klo 13–15.

Miten varmistan tietoni säilyvyyden?

Teematorstai to klo 12.30–14.30.

Lounas 6 e, ohjelma alkaa n. klo 13.

6.9. Muistisairaudet, Teija Mikkilä.

13.9. Uskonto- ja katsomusdialogi Suomessa, Ilari Rantakari.

Avoimet perhekerhot ma klo 17.30– 19 Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 10–11.30 Mariankodissa, Schildtinpolku 6.

Esikoisvauvojen kerho ma klo 13–14.30. Ryhmät 27.8.–8.10. ja 22.10.–3.12. Tied. ulla.leivo@evl.fi.

Muskari ti klo 10.25–10.55, vapaita paikkoja (2–2,5-v. ja sisarukset). 50 e/ lapsi. Tied. hanna.autio@evl.fi.

Nuorten Tönöillat ti ja pe klo 18–21/22.

Nuorten syysleiri Lohirannassa 21.– 23.9. Hinta 20 e sis. matkan, majoituksen, ruoan ja ohjelman.

Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 10–13.

Diakoniapäivystys ma klo 10–12.

Soittopyynnöt p. 09 2340 3200.

Kontemplatiivisen rukouksen kurssi ke 5.–19.9. klo 18.30–20.30.

Ohjaajina Henri Järvinen ja Mari Silin. Tutustutaan kristikunnan vanhaan meditatiivisen ja hiljaisen rukouksen perinteeseen. Ilm. 31.8. menn. mari.silin@evl.fi.

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 17.9. Tied. paivi.lipasti@ evl.fi.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Kannelmäen kirkko 50 vuotta -juhlamessu su 2.9. klo 10. Saarna rovasti Pentti Simojoki, liturgia kirkkoherra Sakari Enrold. Messua toimittamassa ovat myös seurakuntaneuvostosta Anni Järvilehto ja varapuheenjohtaja Timo Sahi, kappalainen Virpi Koskinen sekä kanttori Anne Myllylä ja lauluyhtye Pauliina Kallio, Tiia Saari, Nea Meriranta, Sanna-Maija Rautakoski, Tuomas Lehtinen, Timo Lepistö, Reijo Kekkonen, Timo Lipponen sekä Ulla-Maria Pöyhtäri, huilu, ja Oskari Pöyhtäri, käyrätorvi. Kirkkokahvit ja klo 12.30 ohjelmaa kirkossa.

Konfirmaatiomessut la 8.9. kirkossa, klo 10 Lohirannan ja klo 13 Porkkalan ripari.

Messu ja iltatee su 9.9. klo 18 Malminkartanon kappelissa.

Aamuehtoollinen ke 12.9. klo 9.15 kirkossa ja aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa.

TAPAHTUMIA Legendaariset veisut – 50-vuotisten etkot la 1.9. klo 19 kirkossa. Tervetuloa laulamaan iki-ihania punaisten laulukirjojen veisuja. Mukana Lauri Holopainen, musapoppoo, Virpi Koskinen.

Lauletaan yhdessä -yhteislaulutilaisuus to 6.9. klo 10.15–12 kirkolla.

Jennyn Mummola la 8.9. klo 10–13, Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Lapsille ja aikuisille leikkiä ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa lauantaisin klo 10–13. Tarjolla on välipalaa.

Piirien syyskausi käynnistyy. Piirit ovat avoimia ja toimivat pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Ilmoittautumista ei tarvita.

Raamattupiirit kirkolla maanantaisin 10.9. alkaen klo 10–11.30 ja tiistaisin 11.9. alkaen klo 18–20 ja Malminkartanon kappelilla torstaisin 13.9. alkaen klo 18.30–20.

Avoin käsityö- ja askarteluhuone Työtupa joka toinen tiistai 4.9. alkaen klo 15–19 kirkolla.

Lähetyspiiri joka toinen tiistai 11.9. alkaen klo 18–19.30 kirkolla.

Keskiviikkoillan kahveilla Toimintakeskus Jennyssä ke 5.9. alkaen klo 17.30–19 kahvittelua ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Stadin slangimessu su 2.9. klo 11 Meilahden kirkossa. Riepponen, Pyykönen, Slangikuoro joht. Matti Reittamo.

Viikkomessu ke 5.9. klo 18 LänsiPasilan seurakuntakodissa. Krans, Vuorio.

Messu su 9.9 klo 11 Meilahden kirkossa. Ronimus, Vuorio. Messun yhteydessä toimitetaan lapsen kaste, ohjelmalliset kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Neulekerho ma 3.9. alkaen klo 13 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa.

Kohtaamispaikka ja kahvila kaikenikäisille ma 3.9. alkaen klo 14 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa.

Raamattupiiri ma 3.9. Kokoontuminen joka toinen viikko klo 17.30 Tuomaankirkon kerhotilassa. Ennakkotietoja ei tarvita. Mukaan saa tulla niin usein kuin itselle sopii.

Kohtaamisen kahvila to 6.9. klo 15.30 Tapanilan asemalla Pikku-Huopalahdessa. Vapaaehtoinen kahvimaksu.

Avoimet perhekerhot tiistaisin klo 9.45 Tuomaankirkon kerhotilassa ja perjantaisin klo 10 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa alkaen pe 7.9. ja ti 11.9.

Rastin lounas pe 7.9. alkaen klo 11.30–13. Alkuhartaus klo 11.20. Hinta aikuisille 3 e, lapsille 1 e.

Lähetyksen kädentaitopiiri ti 11.9. alkaen klo 17 Tuomaankirkon kerhotilassa. Piirissä muistetaan seurakunnan nimikkolähettejä ja -kohteita rukouksin ja keskustellen sekä tehdään myyntituotteita eri tapahtumiin.

Hanna-piiri ke 12.9. Kokoontuminen joka toinen viikko klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa. Naisten rukouspiiri.

Avoin keskusteluryhmä Kuje to 13.9. alkaen klo 13 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Lisätietoja verkosto.net.

TAPAHTUMIA Tuolijumppa maanantaisin klo 10 Munkkivuoren seurakuntasalissa, alkaen 3.9. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa.

Merimieskirkkopiiri joka toinen ma klo 14 Munkkivuoren seurakuntata-

A

11

lon Päätykamarissa, alkaen 3.9.

Kirjallisuuspiiri ma klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. 3.9. Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä, Into. Alustus Päivi Airikkala.

Avoin päiväkerho ma klo 9.30–11.30 ja to klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton.

Ensilapsikerho ma klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa.

Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia.

Luontopäiväkerho ti, ke ja to klo 9–12 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Kesken kauden voi ohjaajilta tiedustella vapaita paikkoja.

Sanan äärellä tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkolla. Keskustelua Raamatun äärellä.

Kuorot alkavat to 6.9., klo 16.30 lasten kuoro Munkkivuoren seurakuntasalissa ja aikuisten klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Lisätietoja kanttori Senni Valtoselta.

Toivoncafé torstaisin klo 18.30 Munkkivuoren kirkolla ja pihapiirissä.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 2.9. klo 10. Vuori, Antturi, s, Ahola. Sinä, joka toimit vapaaehtoisena tai haluaisit toimia, tervetuloa alttarille siunattavaksi.

Viikkomessu ke 5.9. klo 18. Antturi, Ahola.

Messu su 9.9. klo 10. Antturi, Kekäläinen, s, Elina Hyvönen. Messun jälkeen osallistumme Pitäjänmäki-päivän viettoon kirjaston edustalla.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri parillisen viikon ma alk. 3.9. klo 18.30 kirkolla. Tutustutaan Filippiläiskirjeeseen.

Päivärukous arkisin ma, ti, to ja pe klo 12 kirkossa. Voit tuoda oman rukousaiheesi. Tiistaisin myös kahvit ja lahjoitusleipää.

Rukoushetki aamuvirkuille tiistaisin klo 8 Pajamäessä.

Yhteislaulutilaisuus pe 7.9. klo 13 Pajamäessä. Ahola.

Kohtaamispaikka perjantaisin 7.9. alk. klo 12–14 Pajamäessä. Kuukauden 1. pe lounas 5 e, 2. pe keittolounas 5 e, muulloin kahvi ja pulla/ piirakka 2 e.

Naisten ilta ma 10.9. klo 18 kirkolla.

Puhumme keskeneräisyydestä elämässä. Jos sinulla on jokin keskeneräinen työ, tuo se mukanasi yhteiseen näyttelyyn. Illan aikana tarjoilua, musiikkia, hartaus.

Yhteinen olkkari keskiviikkoisin 12.9. alk. klo 15–18.30 kirkolla. Kaikenikäisten olkkarissa ovet avoinna ja pannu kuumana. Tule piipahtamaan ja tapaamaan muita oman aikataulusi mukaan. Keitto n. klo 17. Hinta aikuisilta 2 e, lapset maksutta. Voit myös osallistua keiton valmistukseen/ sämpylöiden leipomiseen. Mahdollisuus erilaisiin kädentöihin. Mitä muuta? – tuo ideasi ja osaamisesi.

MENOT 31.8. – 13.9.

12 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. 9.9. päivämessu vain Tuomiokirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Miten hiljentyä kaupungissa? Eri uskontojen välistä keskustelua ja harjoituksia eri perinteistä Hyvän toivon kappelissa la 1.9. klo 13.

Urbaanin yhteisön evankeliumia -keskustelutilaisuus ti 4.9. klo 14 Hyvän toivon kappelissa. Keskustelemassa kaupunkiteologian lehtori Henrietta Grönlund, pappi Elina Jokipaltio ja kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää.

Kanavan kaiku -kuoron pieni iltakonsertti ti 4.9. klo 18 Hyvän toivon kappelissa.

Vapaa pääsy.

Parisuhteen parhaaksi -keskustelusarja alkaa. Suomenlinnan kirkon kryptassa alk. ke 5.9. klo 15 käsitellään aiheita arkielämästä rakkauteen ja vuorovaikutukseen. Illat alustaa perheneuvoja, paripsykoterapeutti Riitta Rönkä.

Kirjallisuusilta ke 5.9. Tuomiokir-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Kallion seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

Virasto: Itäinen Papinkatu 2.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET

1.–7.9.

Kaupunkielämää Jätkäsaaressa -tapahtuma, Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26. Kappeli on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten la 1.9.–su 2.9. klo 12–18 ja ma 3.9.–to 6.9. klo 14–19. La 1.9. klo 13–14.30 Miten hiljentyä kaupungissa? Keskustelua ja hengellisiä harjoituksia, eri uskontojen edustajia. Su 2.9. klo 12–13 Asumismessu.

Ti 4.9. klo 9-11 Turvallinen kaupunki -tapahtuma koululaisille. Klo 14–15.30 Urbaanin yhteisön evankeliumia. Klo 18 Pieni iltakonsertti, Kanavan Kaiku.

Pe 7.9. klo 17 Jätkäsaaren Yhteistilat -hankkeen aloitus, tällöin aloitetaan kokeilu, jossa kappelin Ankkuri-tila tulee varattavaksi perjantai-illoiksi kliffa.fi -nettipalveluun.

kon Kryptassa. Ilta alkaa klo 18 teemana Pitkän päivän ilta -teos, Kazuo Ishiguro, alustaa Riitta Virkkunen.

Wannabe Singers -laulukoulukuoro alkaa! Laulamisesta innostuneiden toiveesta laulukoulukuoro kaikille alkaa jälleen! Harjoitukset Vanhassa kirkossa to 6.9., la 15.9., to 20.9., la 29.9., to 4.10., la 13.10. klo 18–19.30 ja messuavustus su 14.10.

Myyjäisiä ja musiikkia Toivon markkinoilla Narinkkatorilla.

Lähetyksen perinteiset syysmyyjäiset la 8.9. klo 10–14 Narinkkatorilla.

Tervetuloa!

Tervetuloa uuden kirkkoherra, tuomiorovasti Marja Heltelän virkaanasettamismessuun su 9.9. klo 10 Tuomiokirkkoon. Messussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo, liturgina Marja Heltelä. Musiikissa avustaa Cantores Minores -poikakuoro.

Messun jälkeen kansanjuhla kirkon pihalla. Keittolounasta, kahvia ja musiikkia. Su 9.9. ei messua muissa Tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa.

Seniorifoorumin syyskausi alkaa.

Ke 12.9. vierailee taitelija Jorma Uotinen ja aiheena Sydämeni laulu.

Seniorifoorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Maan suolassa keskustellaan ihmisestä, kirkosta ja yhteiskunnasta ke 12.9. klo 17.30 alk. Tuomiokirkon kryptassa. Keittotarjoilu klo 17.

Teejatkot.

Ilta Lauran kanssa -talk show’ssa puhutaan kosketuksesta. To 13.9. klo 19 mukana Mikael Agricolan kirkossa keskustelemassa mm. kouluttaja Minna Rissanen ja muusikko Toni Wirtanen. Musiikista vastaavat Antti Kleemola ja Sami Kontola.

Vapaa pääsy. Lisät. iltalaurankanssa. fi.

Ehtoollisavustajien koulutus to 13.9. klo 18 Hyvän toivon kappelissa.

Opetusta ehtoollisesta, avustajien haastattelut ja syksyn vuorojen varaaminen. Tarjoilua klo 17.30 alk.

Ohjausta hiljaiseen rukoukseen keskiviikkoisin klo 18 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Omaishoitajien retki Tuusulanjärven ympäristöön pe 28.9. Tilaa 25 henkilölle, hinta 20 e/hlö. Sitovat ilm.

14.9. menn. Kallion seurakuntaan p.

09 2340 3600 ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17. Lisät. p. 09 3107 4208, 09 2340 6370.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa (ei 4.9.).

Annankulman olohuone avoinna 5.9. alk. ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Kivimessu to 30.8. klo 18. Laura Huovinen.

Iltamessu pe 31.8. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta.

Messu kirkon vihkimisen 106. muistopäivänä su 2.9. klo 10. Riikka Reina.

Iltamessu ma 3.9. klo 18. Jaana Partti.

Iltamessu ti 4.9. klo 18. Maritta Hartikainen.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 5.9. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta, Anima mea -lauluryhmä.

Kivimessu to 6.9. klo 18. Laura Huovinen.

Iltamessu pe 7.9. klo 18. Veli-Matti Hynninen.

Messu su 9.9. klo 10. Jaana Partti.

Iltamessu ma 10.9. klo 18. Jaana Partti.

Lähdemessu ti 11.9. klo 18. Visa Viljamaa.

Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 12.9. klo 18. Marja Kotakorpi, Anima mea -lauluryhmä.

Kivimessu to 13.9. klo 18. Mari Mattsson.

Alppilassa: Messu su 2.9. klo 11. Petri Patronen ja piispa emerita Irja Askola.

Tasausmessu su 2.9. klo 16. Petri Patronen.

Unkarinkielinen messu su 2.9. klo 11. Izaak de Hulster ja Heikki Ahonen.

Kiinankielinen messu su 2.9. klo 13.

Paulos Huang.

Kaikenikäisten messu ke 5.9. klo 17.45. Pauliina Lindfors.

Messu su 9.9. klo 11. Riikka Reina.

Tasausmessu su 9.9. klo 16. Piispa Teemu Laajasalo.

Menokasvo

Wannabe Singers -kuorossa oppii laulamaan Kanttori Anna Pulli, mikä on Wannabe Singers laulukoulukuoro?

Wannabe Singers -laulukoulukuoro on kuoro, jossa opetellaan yhdessä laulamista. Kuoro kokoontuu projektina, tänä syksynä kuuden harjoituskerran sekä esiintymisen verran syys-lokakuussa. Teemme yhdessä ääniharjoituksia, etsimme omaa ääntämme osana ryhmän ääntä, laulamme lauluja ja nautimme musiikista.

Millaista musiikkia esitätte?

Laulamme virsiä, veisuja, psalmeja – pääosin hengellistä musiikkia eri tyylilajeista.

Mitä laulaminen merkitsee sinulle?

Laulaminen on ollut minulle aina kovin rakasta. On ollut aikoja, jolloin se on ollut todella vaikeata, koska en vain osannut laulaa. Olenkin joutunut käymään pitkän opintien laulajana, useat tuntevat minut ennemmin soittajana. Minua motivoi nähdä ja kuulla työssäni, kun esimerkiksi Wannabe Singersin laulajat innostuvat ja löytävät laulun ilon.

PETRI JÄÄSKELÄINEN Wannabe Singers laulukoulukuoro kokoontuu Helsingin Vanhassa kirkossa. Ensimmäinen kerta 6.9. klo 18–19.30

MARIANNE SIITONEN

Kenelle se on tarkoitettu?

Kuoro on tarkoitettu kaikille! Niille, joille on sanottu että sinä et osaa laulaa. Niille, jotka haluavat löytää laulamisen uudelleen. Niille, jotka ovat jo päässeet laulamisen imuun, mutta haluavat jatkaa perusasioiden harjoittelua.

Mitä osallistuminen maksaa?

Osallistuminen on ilmaista. Ilmoittautumista ei tarvita. Toivomuksena on, että laulajat pystyvät sitoutumaan projektiin, mutta yksittäisiinkin harjoituksiin saa tulla.

MENOT 31.8. – 13.9.

TAPAHTUMIA Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja Raisa Rauhamaa 6.9.; Piispa emerita Irja Askola ja rovasti Olli Laine 13.9.

Alppilan iltaruoka -yhteisöruokailu ke 5.9. klo 17 Alppilassa. Tarjolla seuraa ja vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa 1 e hintaan.

Appi! Ooper? -musiikkiesitys la 8.9. klo 11–13 Alppilan kirkossa. Kaikille avoin tilaisuus viroksi.

Ovi on auki -tapahtuma la 15.9. klo 13–16 Kallion kirkolla. Tervetuloa tutustumaan Kallion vireään seurakuntaan, toimitaan ja tekijöihin. Tarjoamme tutustujille ilmaisen vierailun kirkon torniin (aikuisille) ja lapsille poppareita ja pomppulinnan (säävarauksella) – ja vohvelikahvit kaikille.

Vapaaehtoisilta kuulet mitä on olla mukana. Torniin paikkoja rajoitetusti.

Tule ja varaa paikkasi klo 13.

Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13 p. 09 2340 3618.

Syysesite on ilmestynyt. Syksyn toiminta pyörähtää käyntiin elo-syyskuussa viikoilla 35–38. Tarjolla on kymmeniä tapahtumia, niin säännöllisiä viikoittain kokoontuvia piirejä, kuoroja, kerhoja kuin myös avoimia ryhmiä ja tilaisuuksia, joihin voit tulla mukaan, kun sinulle sopii.

Lisätietoa: http://kallionseurakunta. fi/syysesite-on-ilmestynyt/.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki Avoinna : ma, ti ,to, pe klo 9–12, ke klo 12–18 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

JUMALANPALVELUKSET Messu su 2.9. klo 11, Rintamäki, Heusala, Andersson. Messun aikana pyhäkoulu, Markkunen.

Seurat ke 5.9. klo 19, Katariina Airas, Niilo Rantala, Kalle Kuusniemi.

Messu su 9.9. klo 11, Työrinoja, Valojärvi. Messun aikana pyhäkoulu.

Lasten pikkukirkko ma 10.9. klo 10, Markkunen, Andersson. Lyhyt kirkkohetki perheen pienimmille.

Viikkomessu ke 12.9. klo 19, Markkunen, Andersson.

TAPAHTUMIA Lauttasaaren katujuhlat la 1.9. klo 12–17 Tallbergin puistotiellä. Seurakunnan teltalla on tarjolla herkullisia lettuja hillolla ja kermavaahdolla sekä mukavaa iloista ohjelmaa ja puuhaa lapsille.

Koko Larun yhteinen grillausilta Kasinonrannassa su 2.9. klo 18.

Nautitaan grillin herkuista ja yhdessäolosta. Mukana musiikkitaivaan uusi tähti Mikko Harju! Grilliherkut 2–5 e, Kahvila Kasinonranta on palveluineen auki koko illan. Illan tuotto menee Lauttasaaren yksinäisten auttamiseen.

Avoin rukouspiiri joka ti 4.9. alkaen Lauttasaaren kirkolla kerhohuoneessa 15. Vetäjänä Ulla Nenonen.

Larun olohuone ke-iltaisin klo 17.30–20 kirkkokahvilassa. Olohuone on kaikille avoin viihtyisä ajanviettoja kohtaamispaikka. Tarjolla hyvää seuraa ja maksutonta iltapalaa.

Raamattupiiri to 11.9. klo 18–20, kokoushuone 10, B-rappu.

Avoin perhekerho ma, ti, pe klo

9–11, D-porras. Kerhossa tarjolla ilmainen aamupuuro ja mukavaa puuhaa syksyisiin aamupäiviin.

Metsäkerho ma–pe klo 9–11, kokoontuminen D-portaan edessä. Maksuttomassa kerhossa retkeillään lähiluonnossa, leikitään, lauletaan ja syödään eväitä. Lisät.: anu.lonnqvist@evl.fi, p. 050 380 3514.

Musiikkitaivaan uusi tähti Mikko Harju esiintyy su 2.9. klo 18 Lauttasaaren yhteisessä grillausillassa Kasinonrannassa, Kuikkarinne 1. Vapaa pääsy.

Pekka Toivonen Piano Week -kiertue kirkossa ti 11.9. klo 19.

Toivosen erilaiset pianoresitaalit ovat kuulijan sielua eheyttäviä elämysmatkoja.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 2.9. klo 10. Minna Kumpukallio, Juha Valkeapää, Seppo Välimäki. Kirkkokahvit.

Itä-Pasilan messu su 2.9. klo 12 Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiloissa, Junailijankuja 3. Heidi From, Seppo Välimäki. Kirkkokahvit.

Puolen tunnin messu ke 5.9. klo 18 Paavalinkirkolla. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Vapaaehtoisten siunaaminen messussa su 9.9. klo 10. Arja Kortelainen, Juha Valkeapää, Seppo Välimäki. Lounas ja kirkkokahvit.

Puolen tunnin messu ke 12.9. klo 18 Paavalinkirkolla. Elina Koivisto, Sanna-Maarit Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Hävikkiruokajakelu ti klo 10.

Ystävyyden kahvila ti klo 13–14.30.

Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30, 4.9. alkaen.

Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keula.

Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Avoin keskusteluryhmä raamatuntekstien äärellä papin johdolla. Kahvi/tee ja pulla 1 e.

Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa.

Diakonian vastaanoton varausaika 1.9. alkaen maanantaisin klo 10–12 ja keskiviikkoisin klo 14–16 p. 050 433 9846. Mikäli et voi tuolloin soittaa, jätä vastaajaan viesti, soitamme sinulle takaisin.

Taidekurssi ti klo 17–19 alkaen 4.9.

Ilm. virastoon 31.8 mennessä. Materiaalimaksu 20 e.

Iltaruoka ke klo 17–19, 1 e.

Mummola su klo 15–17.30. Ruokaa, tekemistä ja seuraa lapsiperheille.

Päiväkuoro ke klo 15 varttuneemmalle väelle.

Graduale-kuoro ke klo 18. Vaativaa ohjelmistoa.

Paavalinkirkon kuoro to klo 18.

Uusia laulajia kaivataan!

Kuoroja johtaa Seppo Välimäki: Omaishoitajien retki Tuusulanjärvelle pe 28.9. klo 9–18. Hinta 20 e sis. matkat, lounaan, kahvit ja ohjelman.

Ilm. 14.9. p. 09 2340 3600. Lisätiedot: Irma Alander p. 09 310 74208 ja Maija Åker p. 09 2340 6370.

Syksyn esite monipuolisesta toiminnasta on ilmestynyt. Jos et ole saanut sitä kotiin, voit noutaa sen Paavalinkirkolta tai pyytää postittamaan kotiin p. 09 2340 5400.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

13

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10.

Messu 2.9. Maisila.

Messu 9.9. Lehtimäki, Leinonen.

Laulu-Miehet, joht. Matti Hyökki.

Vapaaehtoisten siunaus.

Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Töölön kirkossa sunnuntaisin klo 17.

Pop-messu 2.9. klo 17. Lehtimäki, Saari, Make Perttilä, Mirkka Paajanen. Artistivieras Ina Forsman.

Messu 9.9. Hietalahti.

TAPAHTUMIA Café Töölön yhteinen lounas tiistaisin ja perjantaisin klo 12–13 Töölön kirkon seurakuntasalissa, alkaa 4.9.

Café Töölö keskiviikkoisin klo 14–18 Töölön kirkon seurakuntasalissa, alkaa 5.9.

Aamurukousryhmä to 6.9. klo 7.30 Töölön kirkon Pärinäpirtissä.

Downshiftaajat torstaisin klo 12–15 Töölön kirkolla, alkaa 6.9.

Hopeapiiri pe klo 13.15 Töölön kirkon seurakuntasalissa, alkaa 7.9.

Raamattua kuunnellen pe 7.9. klo 17 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa. Tutustumme viikon raamatunteksteihin.

Toivon markkinat Narinkkatorilla la 8.9. klo 10–14. Voit tuoda Töölön pöydälle myyntiin syksyn satoa, leivonnaisia, ruokia. Pane tuotteisiin valmistuspäivä ja tuoteseloste.

Majataloilta su 9.9. klo 17 Temppeliaukion kirkossa. Pekka Simojoki ja lauluyhtye Saviastiat 40 v. Pekka Simojoen uuden levyn julkistaminen.

Ilkka Puhakka, Jukka Jämsen ja Make Perttilä Band. Musiikkia, yhteislaulua! Vapaa pääsy, kolehti Tasauskeräykselle.

Merimieskirkkopiiri ma 10.9. klo 16.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Maanantaisin parittomina viikkoina.

Jumpparyhmä ikäihmisille ti klo 10.30–11.15 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa, alkaa 11.9.

Yhteislaulua ti 11.9. klo 18–20 Töölön kirjastossa. Tuttuja lauluja vuosien varrelta Kari Pulakan bändin johdolla.

Kuunteleva rukous ke 12.9. klo 18.45–19.15 Töölön kirkossa.

Omaishoitajien retki Tuusulanjärven ympäristöön pe 28.9. klo 9–17.15.

Vierailukohteina Lottamuseo, Erkkola ja Ainola. Retkellä kävellään; edellytetään omatoimista kykyä liikkua. Hinta 20 e sisältää vierailut sekä lounaan, kahvit ja kuljetuksen. Sitova ilm. 14.9. menn. p. 09 2340 3600, ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17. Lisätiedot Irma Alander p. 09 3107 4208, Maija Åker p.

09 2340 6370.

Ikoninmaalausta torstaisin klo 13–16 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa. Kokoontuminen 13.9., tule kuulemaan lisää! Tied. Arja Launis p.

045 613 9201.

Seurakuntatoimisto ja asiakaspalvelu suljettu to 30.8.

Jaakko Löytyn ja Anna-Maaria sekä Olli Varosen trion kiertueen konsertti rantautuu 11.9. Temppeliaukion kirkkoon. Kuva: Hannu Jukola

7×

musiikkivinkki Musiikkihartauksia lauantaisin Arkilauantaisin klo 18 voi rauhoittua Musiikkihartauden äärellä Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. La 1.9. esiintyy Kaisa Keskitalo, urut, 8.9. Meri Metsomäki, sopraano, ja Hanna Laakkonen-Yang, urut, 15.9. Heli Kantola, urut, sekä 22.9. Markku Heikinheimo, urut. Vapaa pääsy.

Viulumusiikkia Kampissa

Viulisti Kreeta-Julia Heikkilä soittaa Bachin sooloviulupartita nro 1 B-mollin su 2.9. klo 15 Kampin kappelissa, Narinkkatori. Hän konsertoi siellä myös su 7.10., 4.11. ja 2.12. kello 15. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Vaeltava laulaja

Niilo Rantala ja Matti Nurminen esittävät Oiva Paloheimon runoja sävellettyinä, laulettuina ja lausuttuina Vaeltava laulaja -konsertissa su 2.9. klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Sävellyksistä vastaa Niilo Rantala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Laulun Siivin

Herttoniemen kirkolla, Hiihtomäentie 23, pääsee yhteislaulun makuun joka toinen keskiviikko klo 14 Laulun siivin -tilaisuudessa, laulattajana kanttori Kirsi Lemponen. Syksyn päivät ovat 5.9., 19.9., 3.10., 17.10., 31.10.,14.11., 28.11. ja 12.12. Kahvittelemaan voi tulla jo klo 13.30 alkaen. Vapaa pääsy.

Majataloilta Temppeliaukion kirkolla, Lutherinkatu 3, vietetään Majataloiltaa su 9.9. klo 17. Ohjelmassa on yhdessäoloa, musiikkia, rukousta ja Jumalan sanaa. Mukana ovat gospelmuusikko Pekka Simojoki, Ilkka Puhakka, Jukka Jämsén, Make Perttilä Band sekä lauluyhtye Saviastiat 40 vuotta. Illassa julkistetaan Simojoen uusi ylistyslevy. Vapaa pääsy, kolehti Tasaus-keräykselle.

Löytty & Selloduo

Gospelmuusikko Jaakko Löytyn sekä Selloduo Varosen yhteistyönä on syntynyt Yhteistä tietä -levy, jonka on julkaissut Herättäjäyhdistys. Julkistamiskiertueen konsertti kuullaan ti 11.9. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ohjelmistossa on mm.

Löytyn uusia sävellyksiä ja sovituksia vanhoista kappaleista sekä Anna-Maaria Varosen sävellyksiä ja sovituksia. Jaakko Löytty, laulu ja kitara, Anna-Maaria ja Olli Varonen, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Gospelia kaikille

Hanke Gospelia kaikille Mass Choir jatkuu. Tule opettelemaan gospelin laulamista Nina Pakkasen kanssa. Opettelemme gospellauluja yksi- ja moniäänisesti, maistelemme Complete Vocal -tekniikkaa ja gospelsoundia sekä rytmikkääseen laulamiseen kuuluvaa liikkumista. Syksyllä on neljä harjoituskertaa, joista ensimmäinen su 16.9. klo 15–17 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Osallistuminen maksaa 30 e/kausi. Syksy huipentuu konserttiin joulukuussa. Ilmoittaudu mukaan: gospeliakaikille@gmail.com.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 31.8. – 13.9.

14 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Herttoniemen kirkko 60 vuotta -juhlamessu su 2.9. klo 16. Saarnaa piispa Teemu Laajasalo, liturgia kirkkoherra Markku Rautiainen.

Kamarikuoro Ora, soitinyhtye ja kirkkokuorot, joht. kanttori Kirsi Lemponen. Marika Leino, urut.

Johannes Österlund, kitara ja laulu.

Vapaaehtoisten siunaaminen, kastevirran käyttöönotto. Juhlakahvit. Tervetuloa mukaan juhlaan!

Uusi Matkakumppanuuden messu Herttoniemen kirkossa su 9.9. klo 16.

Ropponen, Lemponen. Jenny Metsälä, huilu. Herttoniemen kirkkokuoro, joht. Lemponen. Jatkossa Matkakumppanuuden messu joka su klo 16. Messujen jälkeen yhteinen ateria.

Jumalanpalvelukset sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Su 9.9. Myllypurossa lähetystyön kirkkokahvitilaisuus. Mukana nimikkolähetit Risto ja Kirsi Leikola.

Huom! Seurakuntatoimisto ja kaikki toimipisteet ovat suljettuina to 30.8. ja pe 31.8. henkilöstön koulutuksen vuoksi. Iltapäiväkerho Myllypurossa toimii normaalisti.

TAPAHTUMIA Naisten jumppa Herttoniemen kirkossa ma 3.9. klo 11.

Herttoniemen kirkkokuoron harjoitukset Herttoniemen kirkossa tiistaisin klo 17.30 ja Kamarikuoro Oran klo 19, alk. 4.9. Kuoroja johtaa Kirsi Lemponen.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Herttoniemen kirkossa ke 5.9. klo 14, kahvit klo 13.30.

Taidepiiri Herttoniemen kirkossa ke 5.9. klo 14.

Messuryhmä Herttoniemen kirkolla ke 12.9. klo 17. Seuraavat 10.10., 7.11.ja 28.11.

Myllypuron kirkon kuoro ke klo 18, alk. 5.9., joht. Marika Leino.

Aikuisten torstaisähly Herttoniemen kirkossa to 6.9. klo 19.

Eläkeläisten raamattupiiri Herttoniemen kirkossa ti 11.9. klo 12.30, jatkossa parittomilla viikoilla. Uusi piiri, tervetuloa mukaan heti alkuun tai myöhemmin! Arja Vehko.

Kirjallisuuspiiri Herttoniemen kirkossa ke 12.9. klo 18. Jukka Viikilä, Akvarelleja Engelin kaupungista.

Satu Lehtinen ja Sinikka Kosunen.

Diakonian ajanvaraus: Herttoniemi: 050 347 9515/Markkanen tai kirkolla ke klo 9–9.30. Myllypuro: 050 347 9515/Juvonen tai 050 433 8343/Pesti tai kirkolla ma klo 13–14. Kulosaari: 041 511 5464/Mattila. Herttoniemenranta: 041 511 5464/Mattila tai 050 347 9515/Markkanen.

Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946, Myllypuron elintarvikeapu ry.

Lisätietoja kausiesitteistä ja: www. helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

2. 9.

Nauti sunnuntaiaamusta mystikon matkassa Skatan tilalla, Uutelantie 30, klo 9–10, luvassa on luontokierros ja kahvit kodalla. Säähän sopiva varustus päälle.

Vetäjänä on pastori, retriitinohjaaja Lauri Maarala.

Laulaja Yona (Duo) konsertoi Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, klo 14.

60-vuotias Herttoniemen kirkko viettää juhlamessua klo 16, Hiihtomäentie 23.

Messussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo.

Kirjallisuuspiiri ke 12.9. klo 18.

Kutomakerho Roihuvuoren kirkon kerhosiivessä to klo 11, alk. 13.9.

Luova joukko joka toinen to klo 12 Laajarannassa, alk. 13.9. Akvarellimaalausta, tied. p. 0400 848 738.

Evästä elämään -raamatturyhmä joka toinen to klo 18 Roihuvuoren kirkolla, alk. 13.9.

Aulakahvio ma–pe klo 10–14 Laajasalon kirkolla. Tuotto lastenkodille Tallinnassa. Työntekijä paikalla klo 12.

Kuukausittain vaihtuva taidenäyttely.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse Laajasalon kirkolla maanantaisin klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoren kirkolla tiistaisin klo 10–11, p. 09 2340 5758.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Iltamessu su 2.9. klo 17 (huom. aika).

Kiitollisuus. Mia Iiskola, Anne Granström, Tuuli Valaranta, Maija Isberg, Kirsi Honkanen-Punkari ja lauluryhmä Melisma. Messun jälkeen tarjoilua.

Konfirmaatiomessu la 8.9. klo 11.

Kesän cityrippikoulu. Jenni Kahenvirta, Outi Juntunen, Suvi Mikkanen, Mari Lamminen.

Konfirmaatiomessu la 8.9. klo 14.

Lapin vaellusrippikoulu. Tuomas Pitkänen, Pauli Syrjö, Satu Palomäki, Perttu Pylvänen, Mari Lamminen, Anna Marchesani, huilu.

Konfirmaatiomessu su 9.9. klo 11.

Pilitsvere 1 rippikoulu. Mia Iiskola, Sasu Rauhala, Hanna Uimonen, Kati Heini, Kirsi Honkanen-Punkari, lauluryhmä Melisma. Messun aikana lapsille Pyhis.

Konfirmaatiomessu su 9.9. klo 14.

Pilitsvere 2 rippikoulu. Tuomas Pitkänen, Hanna Uimonen, Pauli Syrjö, Timo Varshukov, Sampo Kärkkäinen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65, alk. 9.9.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Emännänpolun katukirppis ja pihakahvila su 2.9. klo 10–14. Kahviosta kahvia ja pullaa, myynnissä myös grillimakkaraa ja 3Kaverin jäätelöä. Ohjelmaa kaiken ikäisille.

Tuotto diakoniatyön kautta alueen vähävaraisten tukemiseksi. Peräkonttikirppis klo 10–14. Autopaikka 20 e, myyntipaikka ilman autoa 10 e. Paikkavaraukset lassi.lehtikallio@kolumbus.fi tai p. 0400 442 367. Järj. Lions Club Helsinki/ Kontula, tuotto Lions-toiminnan kautta alueen lasten, nuorten ja perheiden hyväksi.

Konsertti su 2.9. klo 14. Yona (Duo). Vapaa pääsy.

Käsityökerho maanantaisin alk. 3.9. klo 9.30.

Pienituloisen ruokailu maanantaisin alk. 3.9. klo 11.

Mielen hyvinvointi -ryhmä tiistaisin alk. 4.9. klo 14.

Perheraamis tiistaisin alk. 4.9. klo 17.30.

Iloinen Kanttorin Kööri -kuoro tiistaisin alk. 4.9. klo 18. iLOPISARAT -lapsikuoro yli 6-v. keskiviikkoisin klo 18.

Mikaelin Eläkejumpparit -miesten voimisteluryhmä torstaisin alk. 6.9. klo 10.

Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13: 6.9. Tuonentupa: Elämämme päivät ovat Jumalan antamia, mutta entä kun elämänliekki ei sytykään? Vieraana kokemuskouluttaja Miia Valento. 13.9.

Maria Westerling kertoo, miten Tasauskeräyksellä autetaan vaikeista asioista toipumisessa Nepalissa.

Rukous – mahdollisuus ja rikkaus to 6.9. klo 18. Yhdessä laulettu on kahdesti rukoiltu, Martti Häkkänen.

Rukouspiiri perjantaisin alk. 7.9. klo 10.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä kerran kuussa ma alk. 10.9. klo 10.30 Länsimäen kirkolla.

Voimauttavia vuosia, ryhmä 60+-vuotiaille alkaa ti 18.9. klo 17.

Tied. ja ilm. 6.9. menn. Katri Kulmala p. 09 2340 4848.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 2.9. ja 9.9. klo 10.

Arkkikirkko ke 5.9. klo 18.

Iltamessu ke 12.9. klo 18.

Laajasalon kirkossa: Messu su 2.9. ja 9.9. klo 12.

Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 11.9. klo 18.

TAPAHTUMIA Perhetupa ma klo 9.30–11 Laajasalon kirkolla, alk. 3.9. Lapsiperheille.

Puurokahvila ma klo 10–11 Roihuvuoren kirkolla, alk. 3.9.

Metsäkerho ma klo 14–16 alk. 3.9. uimarannan metsikössä, Reposalmentie 9. Osallistuminen oman aikuisen kanssa. Tuo halutessasi eväät.

Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus ma klo 16 Roihuvuoren kirkolla, alk. 3.9.

Lectio Divina ma klo 18 Laajasalon kirkolla, alk. 3.9. Mietiskelyä, raamatunlukua.

Kamarikuoro Cantiamo ma klo 18.30 Roihuvuoren kirkolla, alk. 3.9.

Ylistyskuoro ma klo 18.30 Laajasalon kirkolla, alk. 3.9.

Tuolijumppa eläkeläisille ma klo 14.30 Laajasalon kirkolla, alk. 3.9.

Muskariperhekerho joka toinen ti klo 9.30–11 Tammisalon kirkolla, alk.

4.9.

Eläkeläiskuoro Laulunystävät ti klo 13 Laajasalon kirkolla, alk. 4.9.

Kirkkokuoro Chorus Marinus ti klo 18.30 Laajasalon kirkossa, alk. 4.9.

Radiolähetyspiiri ke klo 13 Laajasalon kirkolla, alk. 5.9.

Puuhaperhekerho to klo 9.30–11 Rudolfin leikkipuistossa ja to klo 9.30–11 Roihuvuoren kirkolla, alk.

6.9.

Muskariperhekerho joka pe klo 9.30–11 Laajarannassa, alk. 7.9.

Nuorten aikuisten ilta su 9.9. klo 18 Laajarannassa.

Naisten toiminnan suunnittelu Roihuvuoren kirkolle su 9.9. klo 11.15 ko. kirkolla. Mukana Marja Heimala-Pelkonen.

Eläkeläisten kerho ma klo 13 Laajasalon kirkolla, alk. 10.9.

Puikot heilumaan -käsityöpiiri ma klo 18 Laajasalon kirkolla, alk. 10.9.

Rukous- ja ylistysilta joka toinen ti klo 18 Roihuvuoren kirkolla, alk. 11.9.

Suomen Lähetysseuran lähetyspiiri ke klo 13, alk.12.9.

Naisten raamattupiiri joka toinen ke klo 18, alk. 12.9.

Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15.

Neulekerho maanantaisin alkaen 3.9. klo 12. Voit neuloa omia neulomuksia tai esim. villasukkia alueemme palvelutaloihin. Kahvitarjoilu.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18, alkaen 10.9.

Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13.Yhteislauluryhmä tutustuu tulevan sunnuntain messun virsiin, laulaa vanhoja koululauluja ja muitakin lauluja. Ei koelaulua. Saa tulla vain kuuntelemaan. Kaikki osallistuminen on vapaaehtoista.

Puotilan kappelissa: Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen.

Klo 14 on ohjelmatuokio. 4.9. Raili Rauhala: Syyskausi vauhtiin yhdessä laulaen! 11.9. Isä Marco Pasinato: Katolinen kirkko Suomessa.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe klo 9–12 ja 13–16.

Sururyhmä läheisensä menettäneille Roihuvuoren kirkon kappelissa, Tulisuontie 2. Ryhmä alkaa to 4.10. klo 13–14.30 ja kokoontuu joka toinen viikko yhteensä viisi kertaa.

Sururyhmä järjestetään Roihuvuoren ja Vartiokylän seurakuntien yhteistyönä. Ryhmän ohjaajina ovat diakoniatyöntekijät Hannele Juvonen ja Kaisa Moilanen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 28.9. mennessä Hannele Juvonen, p. 09 2340 5718.

LISÄÄ VERKOSSA

MENOT 31.8. – 13.9.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

15

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 30.8. klo 18, Katukappeli. Jurmu.

Konfirmaatiomessu su 2.9. klo 11, kirkko. Lummeniemi 2. Ahonen, Virtanen.

Konfirmaatiomessu su 2.9. klo 14, kirkko. Lummeniemi 3. Holma, Virtanen.

Iltakirkko to 6.9. klo 18, Katukappeli.

Paananen, Virtanen.

Messu su 9.9. klo 11, kirkko. Vanhanen, Pesonen, Virtanen.

Merirastimessu ja kappelikuppila su 9.9. klo 15, Merirasti-kappeli. Virtanen.

Iltakirkko to 13.9. klo 18, Katukappeli.

Jurmu.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 7.9. klo 18.

Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.

Puhe Simi Virtanen Vuosaaren srk, ylistys GeeGee. Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka. Tarjolla seuraa, ajatus viikon aluksi ja aamupala. Vapaaehtoinen maksu.

Perhekerho, kohtaamispaikka perheille klo 9.30–11.30. Liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa torstaisin ja musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin. Yhdessäoloa, toimintaa ja pieni välipala (aikuiset 1 e).

Avoin päiväkerho Perhosparkki 2–6-v. Valossa ke 12.9. klo 13–15.30.

Ohjattua toimintaa, pieni hartaushetki, vapaata leikkiä ja välipala. Ilm. viim. ti klo 12, p. 050 322 9070. Kerhomaksu 5 e.

Sunnuntaiaamu luonnossa Skatan tilalla, Uutelantie 30, su 2.9. klo 9–10.

Aamuhetki mystikon matkassa, Lauri Maarala. Säänmukainen vaatetus, kirkkokahvit kodalla.

Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 5.9. klo 13, laulattajana Anja Hinkkanen.

Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18 alkaen 6.9. Pyhäpäivien sanoman sulattelua ja oman elämän kuulostelua rukoushiljaisuudessa.

Pyhää tanssia Merirasti-kappelissa la 8.9. klo 13–16, ja ylistystanssia Marielundin kappelissa (kirkolla) to 13.9. klo 18.30. Lisätietoa netissä.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa. Ilm. 12.9. mennessä pia.nordlund@evl.fi, p. 09 2340 6542, johanna. joronen@evl.fi, p.09 2340 6526.

Laulattaako? Tule kuoroon! Kuoroharrastus ei maksa mitään ja ryhmässä laulaminen on tutkitusti terveellistä.

Vaarana on saada uusia ystäviä ja kokemuksia, sekä jäädä koukkuun kuorolauluun! Mukaan mahtuu kaikenlaisia laulajia, mukaan voi tulla myös yksittäisiin projekteihin. Lisätiedot: eeva.jurmu@evl.fi, p. 050 438 9831, hanna.virtanen@evl.fi, p. 050 532 6841.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10.

Sähköpostitse: vuosaari.diakonia@evl.fi.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Henriette Kremlev kuuntelee Mirjam Tukiaisen jutustelua

150 vanhuksen toive toteutuu Seurakunnat ja kaupunki toteuttavat vanhusten toiveita Toivonpäivän kunniaksi.

V

TEKSTI TARMO YLHÄVUORI KUVA ESKO JÄMSÄ

iime keväänä Helsingin kaupungin kotihoidon työntekijä kysyi Mirjam Tukiaiselta toivetta.

Vanha rouva pyysi kahviseuraa, sillä hän joutuu viettämään paljon aikaa yksikseen.

Ainoastaan kotihoidon työntekijät vierailevat hänen luonaan säännöllisesti.

Kesäkuussa rouvan toive toteutui, kun nuori teologian opiskelija Henriette Kremlev ilmestyi hänen ovensa taakse kassi täynnä croissantteja, viinereitä ja marjoja. Tukiainen ei tosin itse enää muistanut toivettaan, koska hänellä on muistisairaus.

Nuori opiskelija soitti turhaan Mirjam Tukiaisen ovikelloa. Rouva ei avannut ovea tuntemattomalle nuorelle naiselle. Ovi aukesi vasta, kun Kremlev pyysi paikalle palvelutalon henkilökuntaa.

Alkujärkytyksen jälkeen juttu lähti luistamaan. Tukiainen, 93, on entinen hatuntekijä ja hänellä oli liike Helsingissä Uudenmaankadulla.

– Mirjam kertoi minulle hatuista ja näytti erilaisia samettisia malleja. Olin tosi vaikuttunut, että kyseessä on taiteilijaihminen, Kremlev kertoo.

Ensimmäisessä tapaamisessa Tukiainen esitti uuden toiveen: hän haluaisi päästä ulos.

MIRJAM TUKIAINEN on yksi 150 onnekkaasta kotihoidon asiakkaasta, jonka toive toteutuu. Kyse on vanhusten oman teemapäivän vietosta. Päivää juhlittiin virallisesti Toivon nimipäivä-

nä 4.6., mutta toiveita toteutetaan aina lokakuun Vanhustenviikkoon asti.

Hyvää mieltä levittää Itä-Helsingin seurakuntien diakoniatyö yhteistyössä kaupungin kotihoidon, palvelukeskusten ja lukuisten vapaaehtoisten kanssa. Toivonpäivä järjestettiin nyt neljättä kertaa, mutta ensimmäistä kertaa näin laajassa mittakaavassa.

Yhteisen seurakuntatyön diakoniapastori Erja Kauppinen on ollut joka vuosi mukana organisoimassa tapahtumaa.

– Keräsimme jo vuonna 2015 vanhusten toiveita, mutta emme pystyneet vastaamaan niihin. Tänä vuonna voimme ensimmäistä kertaa toteuttaa toiveita, sillä saimme Helsingin seurakuntayhtymältä Luther Plussan 9 980 euron sponssirahoituksen, Kauppinen kertoo.

Luther Plus on seurakuntayhtymän ideointitapahtuma, jossa kirkon työntekijät kehittävät uudenlaisia tapoja toimia. Sponssirahalla vanhuk-

Toivonpäivä järjestettiin neljättä kertaa Toivon nimipäivänä 4.6. Teemapäivän tarkoituksena on tuoda iloa ikäihmisille.

Päivä on saanut alkunsa Itä-Helsingin seurakuntien diakoniatyössä.

set voivat saada esimerkiksi villalankaa sukkien neulomiseent tai kyydin Hakaniemen torille kahvikupposelle.

– Toiveet voivat tuntua pieniltä, mutta ne ovat ikäihmisille suuria. He eivät ole tottuneet siihen, että heidän toiveitaan kuunnellaan tai että ne toteutuisivat.

HENRIETTA KREMLEVIN käynnit ovat ilahduttaneet Mirjam Tukiaista. Tämä pitää ulkoilusta, mutta matka palvelutalon sisäpihalle kestää rollaatorilla kauan.

– Ulkoiluttajia käy harvoin. Haluaisin päästä useammin ulos, Tukiainen kertoo, kun on päässyt istahtamaan sisäpihalle katoksen alle.

Rouvan luona on käynyt Kremlevin lisäksi toinen vapaaehtoinen ulkoilukaveri. Vapaaehtoiset ehtivät vanhusten luo pääsääntöisesti vain kaksi kertaa kuussa. Kremlev on osaltaan pitänyt huolta siitä, että vanhan rouvan ulkoilutoive toteutuu. ■

Päivää juhlittiin järjestämällä ItäHelsingin palvelutaloissa ja kirkoilla sarja Hyvän mielen konsertteja. Ne keräsivät yhteensä noin 800 kuulijaa.

Teemapäivän kunniaksi 150 vanhuksen toive toteutuu.

Toiveita toteuttaa Itä-Helsingin seurakuntien diakoniatyö yhteistyössä kaupungin kotihoidon, järjestöjen, vapaaehtoisten ja opiskelijoiden kanssa.

MENOT 31.8. – 13.9.

16 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 2.9.

Klo 10 Malmin kirkossa Luomakunnan sunnuntai. Meri Ala-Kokko.

Saarnan aikana lasten hetki, messun jälkeen Sadonkorjuujuhla. Keittolounas, kirkkokahvit, ohjelmaa kaikenikäisille.

Klo 10 Puistolan kirkossa. Timo Ahoinpelto.

Klo 10 Viikin kirkossa. Heikki Arikka.

Kirkkokahveilla kirkkoherra kuulolla.

Klo 12 Siltamäen seurakuntakoti.

Martta Paijola. Herättäjän kirkkopyhä.

Klo 12 Metsäkirkko. Markus Kopperoinen. Kokoontuminen klo 11.45 Jakomäen kirkolla. Kuljemme yhdessä noin 1 km:n matkan ja pysähdymme välillä rukoilemaan ja kuuntelemaan mietiskelytekstejä. Perillä luontoaiheinen ehtoollishetki ja kahvitarjoilu.

Sateen sattuessa messu Jakomäen kirkossa.

Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Heikki Arikka. Kirkkokahveilla kirkkoherra kuulolla.

Klo 17 Valon messu Tapanilan kirkossa. Esa Järvinen.

Messu su 9.9.

Klo 10 Malmin kirkossa. Sanna Einiö.

Klo 10 Puistolan kirkossa Puistolapäivien messu. Paula Närhi.

Klo 10 Viikin kirkossa. Outi Lantto.

Klo 14 Tapanilan torilla Luomakunnan sunnuntain messu, säävaraus.

Klo 16 Pihlajamäen kirkossa kansainvälinen messu. Sari Hakuri.

Hiljainen viikkomessu to 6.9. ja 13.9. klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Laulukonsertti ke 5.9. klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Raissa Palmu, laulu, Heikki Palmu, käyrätorvi, Timo Olli, urut ja piano.

Laululipas vuosien varrelta -konsertti su 9.9. klo 16 Malmin kirkossa. Solja Lapilainen, laulu, Sigita Hirvi, piano.

Piano Week -festivaalin konsertti ke 12.9. klo 19 Malmin kirkossa. Pianisti, säveltäjä Pekka Toivosen lisäksi yllätysesiintyjä. Ohjelma 10 e.

Pihlajamäen kyläjuhla la 1.9., seurakunnan vohveleita ostarilla sekä lasten toimintapiste Maasälvän puistossa klo 11–15.

SiSu-päivä Siltamäessä la 1.9. klo 10–14. Seurakuntakodilla lapsille askartelua, rukousalttari, musiikkia.

Ulkona katos, tietokilpailu, kierrätyslava.

Aikuisten saunailta Kellokoskella Helsingin seurakuntien leirikeskuksessa la 1.9. klo 15–21. Naisten saunavuoro klo 16 ja miesten klo 18. Iltapa-

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

2.9.

Luomakunnan sunnuntain messu ja Sadonkorjuujuhla klo 10 Malmin kirkossa, Kunnantie 1.

Keittolounas, kirkkokahvit, askartelua, ilmapalloja, kirkonrotta, ohjelmaa kaiken ikäisille.

Pakilan kylätapahtuma klo 10–14 Pakilan yläasteen pihalla ja lähistöllä. Säävarauksella vietetään Pakilan seurakunnan kyläkirkkomessu.

la, omien makkaroitten paistoa, iltahartaus. Omat kyydit. Ei ilmoittautumista, tied. Esa Järvinen, p. 09 2340 4458.

Soppakirkko ma 3.9. klo 11.15 Tapulin seurakuntakodissa. Soppakirkossa kirkkoherra kuulolla.

Puuropäivä ma 3.9. klo 12–15 Pukinmäen Portissa. Lauluhetki klo 13.

Lähetyspiiri ma 3.9. klo 18.30 Puistolan kirkossa.

Arabian kielen opintopiiri ti 4.9. klo 18 Tapulin seurakuntakodissa. Keskitytään suulliseen kielitaitoon, sopii myös vasta-alkajille. Opettajana Hanna Bishay, hannabishay7@gmail. com.

Ilosanomapiiri ti 4.9. klo 18 Pukinmäen Portissa.

Iltaruoka Viikin kirkolla ke 5.9. ja 12.9. klo 17–19. Kasvisruoka kaikenkokoisille viikkiläisille ja perheille.

Omakustannushinta 1 e/henkilö.

Lapsille omaa toimintaa Tilalla klo 17.30–18.30.

Seurakunta mukana Puistola-päivien toritapahtumassa la 8.9. klo 10–14. Lapsille omaa ohjelmaa.

Kirkkoherra kuulolla ma 10.9. klo 18 Pukinmäen Portissa.

Israel-ilta ti 11.9. klo 17.30 Pukinmäen Portissa.

Malmi 1917 -kirjallisuusilta ke 12.9. klo 18 Puistolan kirkossa, vieraana Jenni Linturi. 1900-luvun alussa Malmin kirkonkylä kasvoi voimakkaasti. Sydämet sykkivät ja tunteet elivät vahvoina. Miltä elämä näytti aikuistuvien nuorten silmin? Kahvitarjoilu. Isäntänä Markus Kopperoinen.

Puikoissa-piiri ke 12.9. klo 18 Pukinmäen Portissa.

Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to 13.9. klo 12.

Klezmer-ilta pe 14.9. klo 18 Malmin kirkossa. Helsinki Klezmer Kapelye, joht. Eva Jacob, sekä Jaakko Heinimäki. Iltapala Lähi-idän tyyliin. Liput 10 e ovelta tai kirkkoherranvirastosta aukioloaikoina.

Eloa ja iloa eläkevuosiin -opintopiiri. Etsitään uusia näkökulmia ja henkisiä voimavaroja eläkevuosiin.

Ryhmä kokoontuu yhteensä 12 kertaa joka toinen tiistai (parilliset viikot) klo 12–13.30 4.9.–11.12.2018 ja 8.1.–19.2.2019. Ryhmän koko 8–10 henkilöä. Ilm. Leena Koivisto, p. 044 910 4685.

Aikuisten kasvuryhmä Jakomäen kirkolla ti klo 13–15 alkaen 4.9. Löydä itsestäsi voimavaroja ja iloa. Lisätiedot Mari Pennanen, p. 09 2340 4523.

Syksyn aikuisrippikouluryhmä järjestetään Malmin kirkolla la–su 29.9.–30.9. sekä 10.–11.11. klo 10–16.

Konfirmaatio 11.11. klo 14 Malmin kirkossa. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

Sururyhmä Malmin kirkolla joka toinen ti klo 18.30 alkaen 11.9. Ilm. kirkkoherranvirastoon 4.9. mennessä, p. 09 2340 4400.

Kristillinen jooga ti klo 19–20.30 18.9.–4.12. Kurssin hinta 50 e. Ilm. petri.jukanen@evl.fi, p. 050 562 1276.

Hiihtoretki Saariselälle 19.– 24.3.2019. Retken hinta 590 e sis. lennot Hki–Ivalo–Hki, lentokenttäkuljetuksen, majoituksen hotelli Riekonlinnassa 2 hengen huoneessa, puolihoidon. Tied. ja alustava ilm. petri.jukanen@evl.fi, p. 050 562 1276.

Eläkeläisten iltapäivät ja -kahvilat Jakomäen kirkossa to 13.9. klo 13, klo 14 viikkomessu.

Malmin kirkossa ti 11.9. klo 13.

Pihlajamäen kirkossa ke 5.9. ja 12.9. klo 12.

Puistolan kirkossa to 13.9. klo 13.

Viikin kirkossa ke 5.9. ja 12.9. klo 13.

Kuorotoiminta uudistuu: Kirkon kuoro ma klo 18 Malmin kirkolla, alk. 3.9. Neliäänisen sekakuoron ohjelmistossa on perinteisiä hengellisiä lauluja ja uutta, ajassa elävää kirkkomusiikkia. Jäsenet pääsevät halutessaan myös Helsingin kirkkomusiikkipiirin koulutustapahtumiin. Tied. Elina Tofferi, p. 09 2340 4497.

Kamarikuoro to klo 18.30 Puistolan kirkolla, alk. 4.10. Uusi neliääninen sekakuoro nuotinlukutaitoisille.

Lisätietoja seurakunnan nettisivuilla syyskuun aikana. Koelauluun ilm. taru.hamalainen@evl.fi.

Naiskuoro Pihlaja ma klo 18.30 Viikin kirkolla. Naiskuoro Pihlajan laulajiksi otetaan nuotinlukutaitoisia opiskelijoita ja työikäisiä naisia.

Ohjelmistoa kansalaulusta moderniin, klassisesta jazzmusiikkiin.

Tähtäimessä konserttimatka Veronaan kesällä 2019. Koelauluun ilm.

Marjasisko Varha, p. 050 380 3631.

Messulaulajat to klo 19 Malmin kirkolla. Messulaulajat toimii periodimaisesti ja valmistaa harjoituskaute-

12.9.

”Malmi 1917” -kirjallisuusilta klo 18 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4, vieraana kirjailija Jenni Linturi.

Kahvitarjoilu, isäntänä pastori Markus Kopperoinen. naan yhden kevyempää hengellistä musiikkia sisältävän kokonaisuuden.

Syksyllä ohjelmistona on Pekka Nymanin ”Sinä olet ääretön” – lauluja rukoushelmistä. Tied. Kaisu Rauhamaa p. 09 2340 4494.

Post Iucundam ke klo 18.30 Pihlajamäen kirkolla, alk. 5.9. Kuoro laulaa mm. messuissa, eri hoitavien tahojen laitoselämässä sekä kolmannen iän kerhoissa. Kuoro on avoin kaikille niille, jotka haluavat palvella seurakuntaa yhdessä laulaen. Tied. Timo Olli, p. 09 2340 4492.

Laulu soi! joka toinen ti klo 13 Viikin kirkolla, alk. 11.9. Senioreiden laulupiiriä vetävät vuorollaan Malmin seurakunnan kanttorit. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. Marjasisko Varha, p. 050 380 3631.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–11, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa: Messu 2.9. klo 10 Leinonen, Kosonen, Mäkiö ja Chorus Sine Nomine. Messun jälkeen tarjolla kasviskeittolounas.

Messu 9.9. klo 10 Savik, Pelkonen ja Pesonen-Kareinen.

Käpylän kirkossa: Messu 2.9. klo 18 Heininen ja Pyykkönen.

Messu 9.9. klo 18 Elo ja Helenius sekä isoset.

Maunulan kirkossa ei toimintaa remontin vuoksi.

TAPAHTUMIA

Pop up -ravintola Salaam to klo 12–16.30 Oulunkylän kirkolla. Hinta 1–10 euroa. Käteismaksu.

Maanantaipuuro 6.9. alkaen klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Hinta 1 e.

Käpylän kirkkokuoro aloittaa ti 4.9. klo 18.30 Käpylän kirkolla. Tiedustelut mikko.helenius@evl.fi, p. 09 2340 4217.

Käpylän päiväpiiri ke 5.9. klo 13 Käpylän kirkolla. Tiedustelut Anne Pettinen.

Lasten muskarit ikäryhmittäin to 13.9. alkaen Maunulan Saunabaarissa. Klo 9.30 2–5-v., klo 10 1–2-v., klo 10.30 0–1-v.

Sururyhmä ke 5.9.–12.12. (ei 5.12.) klo 18–19.30 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa läheisensä menettäneille. Ryhmän vetäjänä Anu Karlson. Voit käydä säännöllisesti tai niin kauan kuin hyvältä tuntuu.

Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Vaeltava laulaja su 2.9. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Oiva Paloheimon runoja sävellettyinä, laulettuina ja lausuttuina. Sävellykset: Niilo Rantala. Esittäjät: Niilo Rantala ja Matti Nurminen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Järjestäjinä Oiva Paloheimo -seura ry, yhteistyökumppanina Oulunkylän srk.

Perheiden tanssituokiot pe 14.9. alkaen Käpylän kirkolla klo 9.30–10 3–5-v., klo 10–10.30 1–2-v., klo 10.30– 11 0–1-v. Tuokiot ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Ei ennakkoilmoittautumista.

Ensi kertaa vanhemmaksi -ryhmä ke 19.9.–28.11. klo 11–12.30 (ei 17.10.).

Ryhmä on tarkoitettu vanhemmille ja heidän alle 8 kk-ikäisille esikoisvauvoilleen. Ohjaaja perhetyöntekijä Mirva Keski-Vähälä ja vertaisohjaaja Sonja Sneitz. Ilmoittautumiset mirva.keski-vahala@evl.fi 12.9. mennessä. Äitien voimapiiri 18.9.–9.10. ja 23.10.–13.11. vuoroviikoin klo 19–20 ja 19.30–20.30 Käpylän kirkolla.

Tukea äitiyteen kehollisten harjoitteiden avulla. Ilmoittautumiset 12.9. mennessä perhetyöntekijä Mirva Keski-Vähälä.

Isät hoi! -iltamuskari ti (2 x 4 krt) 18.9., 25.9., 2.10. ja 9.10. klo 18–18.30 ja 30.10., 6.11., 13.11. ja 20.11. klo 18–18.30 Käpylän kirkolla. Muskari on tarkoitettu erityisesti isille tai työssä käyville vanhemmille ja lapselle/ lapsille. Lauluja, leikkejä ja rytmisoittimia. Ilmoittautumiset 12.9. mennessä perhetyöntekijä Mirva KeskiVähälä.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu la 1.9. klo 11.

Rautavaara 2 rippikoululeiri. Nuorten juhlassa mukana Anni Nikkanen, Heini Kontiainen ja Tommi Vehmas.

Konfirmaatiomessu la 1.9. klo 14.

Korpirauha 3 rippikoululeiri. Nuorten juhlassa mukana Anna-Kaisa Jussila, Satu-Elina Ansas, Jussi Hirvonen ja Sara Mahlamäki.

Messu su 2.9. klo 11 Pakilan kylätapahtuman yhteydessä yläasteella, Pilkekuja 10.

Konfirmaatiomessu su 2.9. klo 14.

Korpirauha 4 rippikoululeiri. Nuorten juhlassa mukana Marita Toivonen, Anna-Kaisa Jussila, Jussi Hirvonen ja Saija Kainulainen.

Lähetysmessu su 9.9. klo 11. Marita Toivonen ja Leo Norja. Vieraana nimikkolähettimme Marja Alastalo Botswanasta.

MENOT 31.8. – 13.9.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

17

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Peittopiiri kutomisesta kiinnostuneille parillisten viikkojen maanantaisin klo 13.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset maanantaisin klo 18 kirkolla.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus joka toinen tiistai kirkolla klo 13.

Syyskausi alkaa 11.9.

Kutomakerho kokoontuu keskiviikkoisin VälKeessä klo 19. Syyskausi alkaa 5.9.

Perhekerho VälKeessä torstaisin klo 9–11.30. Syyskausi alkaa 6.9.

Vauvatreffit on vertaistapaaminen vauvoille ja vanhemmille. Vauvatreffit joka torstai Yläsalissa 23.8.–13.12. klo 13–15. Vauvatreffeillä tavataan muita, keskustellaan, leikitään ja kahvitellaan.

Toiminnan järjestäjinä on Torpparinmäen perhetalon ohjaajat. Toiminta on kaikille avointa ja maksutonta.

Raamattupiiri jatkuu taas to 23.8. klo 18.30.

Folk-konsertti Lost Songs and Loose Ends kirkossa la 8.9. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Ensi- ja Turvakotien hyväksi.

Paloheinästä Pariisiin -konsertti la 15.9. klo 19 Susanna Haavisto, laulu, ja Esa Helasvuo, piano. Liput käsittelykuluineen 17,50 e, www.ticketmaster.fi. Liput myös ovelta tuntia ennen konsertin alkamista.

Erityisryhmille Saavumessu su 2.9. klo 12. Riitta Kuusen eläkkeellelähtösaarna ja -kirkkokahvit Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48, Vantaa. VK-tulkkaus.

Näkövammaisille Pakarintupa ke 5.9. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa.

Tervetuloa tutustumaan. Voit myös käydä kimppakävelyllä (2 km) kello 12.30–13.30. Seuraavat kerrat 19.9., 3.10., 17.10., 31.10. ja 14.11.

Näkövammaisten hengellisen musiikin levyraati kokoontuu ma 10.9., 8.10., 12.11., 10.12. klo 17–18.30 Seurakuntien talossa, huone 228.

Virkistyspäivä kehitysvammaisten omaishoitajille Espoon seurakuntien kurssikeskuksessa Hvittorpissa la 27.10. Lähtö Rautatieasemalta klo 9, paluu klo 18 mennessä. Sit. ilm.

15.10. mennessä. Retki on omaishoitajille maksuton. Ilmoittautumiset: ysk.diakonia@evl.fi, p. 09 2340 2538.

Menopalat

Ryhdy kummiksi aikuiselle! Kummiinfoiltaa vietetään ke 5.9. klo 17–19 Myllypuron kirkolla, Myllynsiipi 10. Monet arabian- ja venäjänkieliset liittyvät kirkkoon ja aloittavat aikuisrippikoulun ja tarvitsevat kummia. Voit toimia kummina, jos olet rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Kiinnostus ja avoimuus tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin on hyvä lähtökohta kummina toimimiseen. Jos et pääse kummi-iltaan, mutta asia kiinnostaa, ota yhteyttä tai ilmoittaudu, ei välttämätön, 1.9. mennessä: tarja.korpaeushellsten@evl.fi tai p. 050 570 9197.

Apulannan Toni Wirtanen on keskusteluvieraana Ilta Lauran kanssa -tilaisuudessa, Mikael Agricolan kirkossa, Teh-

Apua & tukea

Talousvaikeuksiin kannattaa hakea apua ajoissa Kirkon raha-asianeuvonta auttaa, kun taloustilanne ahdistaa.

H

TEKSTI MERI HOLOPAINEN KUVA ISMO PEKKARINEN / LEHTIKUVA

elsinkiläisen Maijan rahankäytön ongelmat alkoivat, kun hän muutti pois kotoa opiskelemaan. Puhelinmyyjän soittaessa Maija ei pystynyt kieltäytymään, vaan tilasi lehden. Takuuvuokran maksamiseen pienituloinen Maija otti pikavippejä – ei hän ajatellut, että lainan takaisinmaksu olisi vaikeaa tai että korot nostaisivat velat pilviin. Velkoihin ja siihen, ettei koskaan ollut rahaa, tottui.

– Ajattelin, että olen huono. Että kaikki muut osaavat hoitaa asiansa paitsi minä.

Vuosia myöhemmin Maijalla todettiin ADHD, toimintakykyyn vaikuttava neuropsykiatrinen häiriö, jonka vuoksi rahankäyttöä on vaikea hahmot-

taa ja suunnitella. Kun Maija näki lehdessä ilmoituksen seurakuntien raha-asianeuvonnasta, hän tarttui puhelimeen.

töön. Maija oppi vertailemaan puhelinliittymien hintoja ja laskemaan halvimman tavan päivittäiseen liikkumiseen.

RAHA-ASIAINNEUVONTA eli Rari on Helsingin seurakuntien palvelu osana kirkon diakoniatyötä. Se tarjoaa maksutonta, luottamuksellista apua ihmisille, joita ahdistaa oma rahatilanne tai velkaantuminen. Rarissa vapaaehtoistyöntekijät auttavat löytämään konkreettisia ratkaisuja.

Vapaaehtoiset selvittivät Maijan kanssa, paljonko velkaa oli ja auttoivat häntä tekemään hakemuksen talous- ja velkaneuvontaan.

– Hakemukseen hankittiin kaikki tarvittavat liitteet. En olisi ikinä saanut tehtyä sitä yksin.

Rari antoi vinkkejä myös päivittäiseen rahankäyt-

RAHAONGELMIIN VOI olla lukuisia syitä. Maija toivoo, että varsinkin velkaantuneet nuoret tai vanhukset, joille raha-asioista huolehtiminen on vaikeaa, hakisivat apua ajoissa.

Raha-asianeuvontaan pääsee oman asuinalueen seurakunnan diakoniatyöntekijän kautta. Diakoniatyö auttaa kaikkia eikä apua saadakseen tarvitse olla kirkon jäsen.

Vaikka avun hakeminen hävetti Maijaa, Rarissa asiaan suhtauduttiin neutraalisti ja kannustavasti.

– He eivät ihmetelleet tai tuominneet, vaan he tukivat ja kannustivat eteenpäin.

Maija on kiitollinen vapaaehtoisten avusta: velat ja raha-asiat eivät enää näyttäydy ahdistavana mörkönä vaan asioina, joista voi oppia ja selviytyä. ■ Maijan nimi on muutettu.

Rari etsii uusia vapaaehtoisia raha-asianeuvojia. Sovellut tehtävään, jos oma taloudenhallintasi on kunnossa ja tulet toimeen ihmisten ja numeroiden kanssa. Neuvontaa annetaan pareittain. Erityisesti mukaan toivotaan päiväsaikaan vapaana olevia ihmisiä, joilla on kokemusta taloudenhallinnan ongelmista ja niiden voittamisesta.

Tärkein taito on kyky olla läsnä ja antaa lempeitä, mutta realistisia neuvoja. Ilm. syksyn koulutukseen 30.9. mennessä: www.rari.fi.

Hakijat haastatellaan. Koulutuksessa tutustutaan ylivelkaantumiseen ilmiönä ja auttajatahoihin.

Se järjestetään arkipäivinä loka– marraskuussa. Lisätietoja p. 050 466 8403 tai arto.leinonen@evl.fi.

kael Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23, ke 12.9. klo 13. Uotisen aiheena on ”Sydämeni laulu”. Kahvi klo 11.30 alkaen.

Toni Wirtanen on yksi Laura Siltalan keskusteluvieraista Mikael Agricolan kirkossa. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

taankatu 23, to 13.9. klo 19. Toimittaja Laura Siltala jututtaa myös Agricolaliikkeen toiminnanjohtajaa, pastori Henrik Wikströmiä ja kouluttaja, ”Sieluani et saa” -kirjan kirjoittajaa Minna Rissasta.

Musiikista vastaavat laulaja-lauluntekijä Antti Kleemola ja Sami Kontola.

Taiteilija Jorma Uotisen vierailu avaa syksyn Seniorifoorumin luentosarjan Mi-

Helsingin seurakunnat ja Suomen lähetysseura järjestävät koko perheen Toivon markkinat Narinkkatorilla la 8.9. klo 10–14. Markkinoilla voi tehdä ostoksia, nauttia musiikki- ja tanssiesityksistä ja tukea hyvää työtä.

Parisuhteen parhaaksi -keskustelusarja alkaa Suomenlinnan kirkon kryptassa ke 5.9. klo 17.30–19. Iltojen alustaja on perheneuvoja, paripsykoterapeutti Riitta Rönkä. Tilaisuudet ovat keskiviikkoiltaisin 5., 26.9., 10. ja 31.10, viimeinen kerta on la 24.11. klo 15–17.30.

18 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa

Kotiapua ja seuraa ilolla ja pitkällä kokemuksella Kotisiivoukset, Pyykkihuolto, Kotitalousvähennys 50%

Kauppa ja asioimisapu Virkistystoiminta Aina sama tuttu ihminen!

045-78702629

kotihoivailona.fi

Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

Mattojen käsinpesua!

10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin.

Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv.

Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä.

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Rakennusala

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

25€

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi www.kotikuntoon.com Ikkunanpesut/kotisiivoukset 15 vuoden kokemuksella kotimaisin voimin.

Timo Vanari 0440691994.

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT su 2.9. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; saarna Hynninen, kirkkokahvit ja seurat. klo 10 Mäntsälän h-juhlat 30 v. kirkkopyhä Mlän kko, V.Porvoont.8, juhlaseurat srk-keskus, Urheilut.1. klo 12 kirkkopyhä Siltamäen kko, Jousimiehent.5, Hki; saarna Paasivirta; kahvit ja seurat. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. ma 3.9. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 4.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs.

(Autotalo, Kamppi); syksyn aloitus. ke 5.9. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1,Hki. su 9.9. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. klo 17 kotiseurat M.-L.Kautolla, Horsmakj.4bB, Vtaa (käynti Tikkurilant.). ke 12.9. klo 19 Olarin kko, Olarinluoma 4, Espoo. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3, Hki. RETKI: Körttifoorumi ”Katsomaan avaralle” Heng.Kk-lehti 130 v.

21.-23.9. Aholansaaressa. Ilm. 5.9. menn. Helena Untamala, p. 045 321 3195.

Helsingin Rauhanyhdistys

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Myrskyläntie 22 Pe 31.8. klo 19 Mikaelin kirkko, seurat

Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja18.

Tervetuloa.

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420 Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com petriposti@elisanet.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotimainen luotettava pariskunta suorittaa ikkunanpesut edullisesti 45v. kokemuksella.

0402566907 Veikko Salonen Kotitalousvähennys

Ostetaan Ostetaan asunto

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

Halutaan ostaa 1-3 h Töölöstä tai Meilahdesta.

Vähintään n. 30 m2. Taloyhtiön suurimmat remontit mielellään tehty. Puh. 040 5209 381

040-3775159, ONNI.

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Vuokrata halutaan Kaksi uskovaista yliopisto-opiskelijatyttöä etsii kaksiota (2h+keittiö) Töölöstä. Puh. 0509196698 Luotettava, siisti ja savuton 30-vuotias nainen etsii itselleen kohtuuhintaista yksiötä Helsingistä kantakaupungin alueelta. Kerron mielelläni lisää itsestäni kysyttäessä. Minuun voi olla yhteydessä puhelimitse 0445371594 tai sähköpostilla karkkainenemilia@gmail.com.

Savuton työssäkäyvä mies etsii kohtuuhintaista yksiötä tai vastaavaa pk-seudulta. Toiveissa hyvät julkiset kulkuyhteydet keskustaan. Kerron itsestäni mielelläni lisää: 0407578891 tai jhaapsaa@gmail.com Kauppatieteiden opiskelija etsii yksiötä Helsingistä hyvien kulkuyhteyksien päästä. Vanhemmat toivottaessa vuokrantakaajina. Kirsi p. 050 5601033

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

24 h

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

hok-elannonhautauspalvelu.fi

19

Lakipalveluja

PÄIVYSTYS

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

A

hok-elannonlakipalvelu.fi

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

20 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Virheellisiä käsityksiä Yhteisestä pöydästä ANTERO LAUKKANEN kirjoitti Yhteinen pöytä -hankkeesta (K&k 19.7.). Haluamme tarkentaa muutamia kohtia Yhteinen pöytä ei ole pelkkiä yhteisölounaita. Se on 65 erilaisen kohteen muodostama verkosto, jossa ruoka-apu jaetaan monin tavoin. Yhteinen pöytä on myös toimivaa ruokaavun logistiikkaa. Ruoka-apua jaetaan Vantaalla edelleen parissa leipäjonossa mutta yhä useammin kohteiden omasta toiveesta sisätiloissa jokaiseen jakopaikkaan sopivalla tavalla. Olemme samaa mieltä siitä, että verkoston monipuolisuus on ehdoton vahvuus.

Laukkanen väittää, että uudet ruoka-avun toimintamallit ovat huomattavasti kalliimpia kuin vanhat. Tätä ei ole kuitenkaan vertailtu. Yhteisen pöydän toiminta on kustannustehokasta ja säästää järjestöjen voimavaroja monessa kohdin, kuten yhdessä tekeminen ja kehittäminen usein. Yhteisen pöydän kautta julkinen sektori tukee järjestöjä, jotta nämä voivat keskittyä omaan ydintekemiseensä.

Monenkaan ruoka-apua jakavan järjestön ydintekemistä ei ole logistiikka.

Yhteisen pöydän verkosto tekee joka päivä töitä sen eteen, ettei kukaan jää vuosiksi leipäjonoon, vaan pääse sieltä pois elämään itsensä näköistä, arvokasta elämää. Meillä Yhteisessä pöydässä ajatellaan, ettei kukaan ole ammatiltaan köyhä tai syrjäytynyt. Tarjoamme mahdollisuuden saada paitsi ruoka-apua, myös päästä irti osattomuuden ja arvottomuuden kierteestä.

Toimintamallimme tarjoaa päivittäisen näköalapaikan siihen, miten ihminen lähtötilanteestaan huolimatta voi päästä takaisin kiinni arvokkaaseen elämään, kun hän löytää yhteisön tuella omat vahvuutensa ja paikan, jossa häntä tarvitaan. Joukossa on niitäkin, jotka haluavat tai pystyvät näkemään muita ihmisiä hyvin vähän. Tämä on hyvin tiedossa.

Siksi monipuolinen ruoka-avun verkostomme tarjoaa heillekin paikkoja, joista apua saa ilman suurempaa seurustelua. Aito yhteisö kunnioittaa yksilöidensä erilaisuutta. Ruokakassi käteen tarjoaa avun akuuttiin hätään. Järjestöjen, seurakuntien ja julkisten tahojen yhteinen verkosto tarjoaa alustan, jossa voimme luoda kestäviä ja toimivia ratkaisuja.

Hanna Kuisma Yhteisen pöydän projektipäällikkö Eeva Lehtineva Yhteisen pöydän yhteisödiakoni

Liputus koulujen alkamispäivänä KOULUT ALKOIVAT Helsingissä torstaina 9. elokuuta. Koulujen alkamispäivää, joka kunnittain vaihtelee, oli edellisvuoden tapaan suositeltu sisäministeriön toimesta liputuspäiväksi.

Silti ainoastaan harvoissa paikoissa ainakin Helsingissä Suomen lippu tuntui liehuvan.

Erityisesti ihmettelen, että lippu puuttui juuri kouluilta itseltään. Samoin se puuttui esimerkiksi kirkoilta, vaikka esimerkiksi seurakunnat tekevät myös koulujen kanssa yhteistyötä.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

PAUL SANCYA / AP – LEHTIKUVA

hekoteihin ja sijaisperheisiin tuottavina yksilöinä? Lasta ei voi erottaa perheestään ja läheisistään kuin esinettä. Lapselle on erityisen tärkeää luoda kiintymyssuhde jo varhaisessa vaiheessa vanhempiinsa ja muihin läheisiinsä. Outoa on myös, että perheestä saatetaan ottaa huostaan vain yksi lapsi muiden asuessa kotona. Lapsi ja hänen tunne-elämänsä sivuutetaan. Perhekodeissa voidaan jopa sanoa, ettei lapsi kestä nähdä läheisiään, koska sen jälkeen lapselle jää suunnaton ikävä.

Sosiaalityöntekijöillä ei ole aikaa tutkia huostaanottojen syitä lakiin perustuvana aikana ja näin lasten huostaanottoa on yhä vaikeampi purkaa, kun se jatkuu yli 30 päivää. Ei voi olla oikein, että vanhemmat saavat tavata lasta esimerkiksi vain neljä tuntia kuukaudessa valvotusti. Vangitkin saavat tavata läheisiään useimmin! Voisimme säästää lastensuojelun kustannuksissa ja käyttää rahat koko perheen auttamiseen. Meillä on siihen varaa. Lapset odottavat aivan liian pitkään huostaanoton purkua ja näin luomme pohjan mielenterveysongelmille.

Birgitta Wulf Salo

Elämän synty ja kristityn vastuu

”Soulin kuningattareksi” kutsuttu laulaja Aretha Franklin kuoli viime torstaina 16.8.2018.

Haimasyöpää sairastanut Franklin oli kuollessaan 76-vuotias. Kuvassa surijoita hänen lapsuutensa kotikirkon ovella Detroitissa, Yhdysvalloissa. Aretha Franklinin isä C.L. Franklin toimi pastorina tässä Detroitin New Bethel –baptistikirkossa, jonka kuorossa myös pieni Aretha oppi mustan rytmimusiikin alkeet.

Taloudellinen ajattelu on ilmeisesti erilaisissa organisaatioissa vedetty maksimiin: tällainen ”ylimääräinen” liputuspäivä maksaa liikaa samalla, kun huolto on lähes kaikkialla muutenkin ulkoistettu huoltoyhtiön tehtäväksi. Silti olisi odottanut, että koulujen alkamispäivänä edes kouluissa ja seurakunnan kiinteistöissä olisi liputettu.

Jussi-Petteri Lappi postinjakaja, talonmies Helsinki

Uskon, että sielu on aineeton KAKSITUHATTA VUOTTA on kulunut Jeesuksen ajoista ihmetekoineen ja -tapahtumineen. Silti voimme tänäkin päivänä joutua aika ajoin kokemaan samanlaisia elämyksiä. Tässä niistä vain yksi esimerkki: Vanhin, jo eläkeikäinen poikani kuoli pitkään sairastettuaan loppuvuonna 2015. Vähän sen jälkeen sain häneltä puheviestin.

Siinä hän toivotti äitinsä ja minut tervetulleeksi omiin hautajaisiinsa – hautajaiset oli tosin siinä vaiheessa jo pidetty.

Summa summarum: Sielun kuolemattomuus on sama eilen ja tänään

siitä huolimatta, että sen selittäminen täysin aineettomana ei ole nykytieteellekään vielä auennut.

Kun tiede näin tarvitsee aina avukseen jotain konkreettista, vähintään atomin tai molekyylin, niin sellaisen puuttuessa se katsoo asiakseen kieltää kyseisen kohteen, kuten sielun tai Jumalan, olemassaolon ylimaallisena.

Itse puolestani uskon enemmän sekä Raamattuun että sen mukaiseen yllämainittuun, omakohtaiseen kokemukseeni tuonpuoleisen, tietämyksemme ylittävän mystiikan todellisuuteen. On myös hyvä pitää mielessä vanhan paradoksin viisaus: Mitä enemmän ihminen tietää, sitä vähemmän hän huomaa tietävänsä.

Mauno Aholainen

Huostaanoton huonoja puolia USEIN SANOTAAN, että huostaanotot ovat yksittäistapauksia, eikä niitä voi kommentoida. Kaikki huostaanotot ovat kuitenkin yksittäistapauksia.

Lapset eivät voi hyvin ilman yhteyttä perheeseensä ja läheisiinsä. Myös lapsesta erotetut läheiset kärsivät, ja ongelmat leviävät näin laajemmalle.

Näemmekö lapset vain rahaa per-

KUINKA AURINKO syntyi? Mistä avaruus alkaa? Mikä on elämän tarkoitus? Elämän tarkoitus on pitää huolta lähimmäisistä. Elämän tarkoitus on pohtia elämän tarkoitusta ja edistää rauhaa; rauhassa on hyvä elää.

Ihmisen voi nähdä myös taideteoksena. Maailma on valtava taidenäyttely, ja olemme kaikki osia Jumalan teatterissa. Jumala on alkuräjähdys.

Aikamme on rajallinen, olkaamme lempeitä itsellemme ja toisillemme.

Elämä on ihme, ja jokainen päivä on siunaus. Tehdään Suomesta valon ja toivon yhteiskunta, maa, jossa ei tarvitse pelätä. Uskon elinikäiseen oppimiseen, uskon, että hyvä voittaa pahan. Elämä opettaa, Jumala rakastaa.

Janne-Petteri Kumpulainen Vantaa

Emme saa unohtaa evankeliumia ILMEISESTI ON niin, että Jumala on asettanut jokaisen ihmisen sisimpään tiedostetun aavistuksen tuonpuoleisen olemassaolosta. Siksipä useimpien uskontojen opeissa ja niiden tulkinnoissakin on selviä yhtäläisyyksiä.

Ongelmana on se, että vuosituhansien saatossa ovat uskonnot (kristinoppia lukuunottamatta) Pyhän Hengen antaman ymmärryksen puuttuessa ajautuneet pakanallisiin, esoteerisiin muotoihin, vaikka näennäisiä yhtäläisyyksiä löytyy.

Puhutaan ”henkisestä evoluutiosta” uskontojen muokkaajana. Se, mikä nousee ”maasta”, ei voi koskaan tavoittaa totuutta iankaikkisesta Jumalasta. Jos hylkäämme Jeesuksen ja pyhän evankeliumin ja ajattelemme kaikkien muidenkin uskomusten vievän lopulta yhtäläiseen päämäärään, olemme vaarassa eksyä.

Vladimir Klimenko