Kirkko ja kaupunki 2018 15 Vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

15

30.8.2018 kirkkojakaupunki.fi

A4 Tikkurilan kirkon rakentaminen alkaa B1 Maistuisiko robotin paistama pizza?

Kaksi uskoa, yksi rukous Kun onnettomuus tapahtui, vodou-perinteessä kasvaneen Felix Adjen huulille nousi Isä meidän

B 8

Aika on mitä on, se katoaa pala palalta menneisyyden nieluun eikä palaa takaisin.

JUHANA TORKKI ESIPUHEESSAAN KIRJAAN SENECA: ELÄMÄN LYHYYDESTÄ (OTAVA 2018)

Iankaikkisesti

Kiireisellä on kiire kaikkeen muuhun paitsi elämän elämiseen, eikä mitään asiaa olekaan yhtä vaikea oppia.

STOALAINEN FILOSOFI SENECA (NOIN 4 EKR – 65 JKR.)

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018 Herra, anna minun muistaa, että elämäni päättyy, että päivilleni on pantu määrä.

Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle, elämäni on sinun silmissäsi kuin ohikiitävä hetki.

PSALMI 39: 5–6

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Pakko päästä välillä polvilleen USKOA JA HENGELLISYYTTÄ pidetään usein hyvin sisäisenä asiana. Monille sisäisyys tarkoittaa sellaista, minkä ei pitäisi näkyä julkisesti ollenkaan. Usko halutaan nähdä yksityisasiana, jota ei ole sopivaa levitellä muille.

Toisaalta sisäisyys tarkoittaa usein myös päänsisäisyyttä: meidän saarnakeskeisessä perinteessämme uskon korostetaan tulevan kuulemisesta. Siksi se myös tapahtuu enimmäkseen korvien välissä.

”

MONET AJATTELEVAT uskon kokoelmaksi Jumalaa koskevia mielipiteitä: joko ihminen omaksuu eli ”uskoo” ne tai sitten ei.

Tämä on kovin kapea käsitys sekä JEESUS NEUVOI hengellisyyden luonteesta että ihmisen RUKOILEMAAN OMASSA sielunelämästä.

HUONEESSA OVI KIINNI. Usko liippaa koko elämää, sen mieltä, merkitystä ja tarkoitusta. Usko ei ole mikään maallisen arjen päälle ripoteltava hengellinen lisämauste.

Usko on tapa asettua olemaan ihmisiksi tässä Jumalan maailmassa. Eikä se ole piilossa pidettävä yksityisasia.

TIETENKIN USKOSSA on sisäinen, jopa sisäänpäin kääntynyt, puolensa. Jeesus neuvoi rukoilemaan omassa huoneessa ovi kiinni niin, että toiset eivät näe.

Hän ajatteli, että kovin näytösluontoinen rukoileminen palvelee pikemminkin jotakin muuta tarkoitusta kuin Jumalan kanssa seurustelua.

Toisaalta Jeesus sanoi seuraajiaan maan suolaksi ja maailman valoksi, jota ei ole tarkoitus pitää vakan alla vaan jonka pitäisi loistaa Jumalan hyvyyttä kaikille ihmisille.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Jumala, Trump ja Putin Kristillisen konservatiivioikeiston toiminta Suomessa muistuttaa Yhdysvaltojen evankelikaalien toimintaa. Liikehdintä saa äänensä kuuluviin vastamediassa. Venäjä hyödyntää samaa arvomaailmaa informaatiosodankäyntinsä aseena. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 30.8.2018

numero 15

Seuraava lehti ilmestyy 13.9.

KANNEN KUVA: JYRI PITKÄNEN

JARKKO PELTOLUHTA

TIKKURILAAN ALETAAN rakentaa uutta hienoa kirkkoa. Se on hyvä uutinen. Me olemme maan suola, ja kirkkoja tarvitaan maustamaan kaupunkikuvaa.

Usko ei ole vain päänsisäinen asia vaan paljon kokonaisvaltaisempi ja fyysisempi. Me tarvitsemme tiloja ja paikkoja muistaaksemme missä olemme, mistä olemme tulossa ja mihin kaipaamme.

Ja aina silloin tällöin on päästävä polvilleen. Toivottavasti Tikkurilan uuteen kirkkoon saadaan sellaiset kätevät polvistumispenkit, joita näkee italialaisissa ja espanjalaisissa kirkoissa.

Pilkon kesän uusia omenoita ja ajattelen kiitollisena tuntematonta, joka kutsui minut pihalleen niitä poimimaan.

Samaa hyvän jakamisen mieltä rukoilen itselleni.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Hallinto on väline, jonka pitäisi vapauttaa voimavaroja” Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pirjo Ala Kapee-Hakulinen, 74, toivoo kirkon karsivan byrokratiaansa.

1.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Aiotko asettua ehdolle seura- väline, jonka pitäisi vapauttaa voimavakuntavaaleissa? roja, ei syödä niitä.

– En asetu enää ehdolle. Aion jättää hallinnolliset luottamustehtävät pois Miksi kannattaa pyrkiä seuraensin seurakunnassa ja sitten kunnalliskunnan luottamushenkilöksi? politiikassa. Kahdeksan vuotta Vantaan – Vantaalla kannattaa pyrkiä, yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohta- koska täällä voi luottamushenkilönä vaijana riittää. kuttaa kaikkeen siihen hyvään, mitä seu– Täytän luottamustehtävästä jäävän rakunnassa tehdään ja tapahtuu. Jos meaukon vapaaehtoistyöllä. Italianvesikoi- nee yhteiseen kirkkovaltuustoon, saa rani Mira on jo ilmoitettu koirakaverikou- olla mukana vaikuttamassa seurakunlutukseen ja sillä on siihen sopiva luonne. tien yhteistyöhön. Kirkko on yhteiskunMira rakastaa kaikkia ihnassa tärkeä vaikuttamisiä ja tykkää silittämija, hyvin monella tavalsestä. Niinpä aion käydä la mukana ihmisten Miran kanssa tapaamasarjessa. sa vanhuksia ja lapsia.

– Elämästä ei kosJos haluaa kaan voi jäädä eläkkeellöytää Jeele. Niin kauan kuin jaksuksen, missaa, on hyvä tehdä seltä kannattaa etsiä?

ON HYVÄ TEHDÄ SELLAISTA, laista, minkä kokee hy– Ensimmäiseksi minulMINKÄ KOKEE HYVÄKSI JA väksi ja tärkeäksi. le tulee mieleen VuoriTÄRKEÄKSI. saarna, sieltä ainakin Mitkä ovat tärminä hänet löydän. Mikeimmät asinulla oli karjalainen at, joihin olet mummo, joka oli kauluottamushenkilönä vaikuttanut? niilla tavalla kristitty. Hänellä oli pöydäl– Kun itse olen hallinnon ammattilainen, lä perheraamattu, jossa oli isoja kuvia. ollut kansanedustajana, kaupunginjohta- Sitä me pienenä pläräsimme ja kysyimme jana ja maaherrana, olen kiinnittänyt kuvista. Mummo virkkasi ja kertoi tariseurakunnissakin huomiota hallinnon noita. Jeesus on tullut elämääni mumkehittämiseen. Tässä on menty eteen- mon opetuksista. päin samoin kuin Vantaan seurakuntien ja pääkaupunkiseudun seurakuntien väMillainen on iltarukouksesi? lisessä yhteistyössä. Viimeksi mainitusta – Sanon ensin kiitos tästä päiväsyksi esimerkki on tämä lehti. tä ja kertaan päivää mielessäni.

– Vantaan seurakunnissa hallinto on Sitten sanon, että siunaa oululaisia ja joustavaa eikä byrokraattista. Sen sijaan tamperelaisia eli tytärtä, veljeä ja miehekirkolliskokous, jossa olin neljä vuotta, ni Pentin poikaa ja heidän perheitään. oli hyvin byrokraattinen. Olin sen jäyk- Lopuksi pyydän siunausta kaikille rukokyydestä kauhuissani. Kirkon lainsää- usrakkaille eli kaikille muille. Sitten nudäntöä valmistellaan todella kankeasti, kahdan. ■ ja minusta tuntui, että aikani meni siellä hukkaan. Paljon parempi olisi ollut, Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu jos kokousväki olisi lähtenyt Turun tokirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta rille puhumaan Jumalasta ja Jeesuksesta viimeistään vaalipäivänä eli 18.11. kuin että se istui yökaudet penkissä saiVaaleissa voi pyrkiä yhteiseen kirkkovaltuustoon, vartelemassa. joka johtaa koko seurakuntayhtymää ja/tai – Kirkon hallinnon byrokraattisuus seurakuntaneuvostoon, joka johtaa oman seurahukkaa aikaa ja rahaa, jotka pitäisi käytkunnan toimintaa. Ehdokasasettelu päättyy 17.9. tää lähimmäisen parhaaksi. Hallinto on Lisätietoa: www.vantaanseurakunnat.fi/vaalit

2.

3.

”

5.

4.

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Tikkurilan vanha kirkko puretaan pian.

Vantaan seurakunnat kerää nyt tarinoita ja kuvia siitä. Kuva: Vantaan seurakunnat

Tikkurilan kirkosta kerätään muistoja Oletko päässyt ripille Tikkurilan kirkossa, mennyt siellä naimisiin tai käynyt kirkon kerhossa? Kun vuonna 1956 valmistunut Tikkurilan vanha kirkko tänä syksynä puretaan, on aika tallettaa siihen liittyviä muistoja. Vantaan seurakunnat keräävät kirkkoon liittyviä tarinoita ja kuvia. Aineistoa voi lähettää osoitteeseen tikkurilantaivaanalla@gmail.com tai jättää suoraan kommenttina kirkkohanketta seuraavaan samannimiseen blogiin.

Kuvia lähettäviltä edellytetään, että näillä on käyttöoikeus kuviin ja oikeus niiden julkaisuun kuvissa näkyviltä ihmisiltä.

Kuvia ja muistoja saatetaan julkaista Vantaan seurakuntien eri kanavissa, kuten sosiaalisessa mediassa, blogissa, muistojuhlassa, Kirkko ja kaupunki -lehdessä tai aiheesta tehtävässä näyttelyssä.

Avioliiton ikärajaksi esitetään 18 vuotta Kirkkohallituksen esityksen mukaan avioliitton ikäraja olisi jatkossa 18 vuotta.

Tämä tarkoittaisi myös poikkeuslupamenettelystä luopumista. Jos poikkeuslupamenettely kuitenkin säilytettäisiin, sen ehdottomaksi alaikärajaksi esitetään 16 vuotta. Muutosten tarkoituksena on suojella alaikäisiä ja ehkäistä lapsiavioliittojen syntyä. Ehdotuksen linjaukset koskisivat myös ulkomailla solmittuja avioliittoja.

Espoon piispanvaalissa on neljä ehdokasta Espoon hiippakunnan piispanvaalissa on ehdokkaina kaksi naista ja kaksi miestä.

He ovat Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori Kaisamari Hintikka, 50, jumalanpalveluselämän kouluttaja, teologian tohtori Juhani Holma, 60, johtava oppilaitospappi, kisapappi, teologian maisteri ja rovasti Leena Huovinen, 54, sekä Savonlinnan kirkkoherra, teologian tohtori Sammeli Juntunen, 54.

Espoon piispanvaali järjestetään rovastikunnittain 8.10. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 1.11. Espoon piispanvaalissa äänioikeutettuja on 942. Äänioikeutetuista puolet on Espoon hiippakunnan pappeja ja lehtoreita, toisen puolen muodostavat maallikot. Espoon piispana toiminut Tapio Luoma aloitti arkkipiispan tehtävässä kesäkuun 2018 alussa. Uusi piispa vihitään virkaansa 10.2.2019.

Tikkurilan kirkkoa aletaan rakentaa Noin 150 Vantaan seurakuntien työntekijää muuttaa väistötiloihin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

T

ulevan Tikkurilan kirkon tieltä tyhjennetyn Danske Bankin edessä on elokuvajuliste, jossa lukee ”Mission impossible”, mahdoton tehtävä.

Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast peittää kädellään kaksi kirjainta elokuvan nimestä. Nyt julisteessa lukee ”Mission possible”, mahdollinen tehtävä.

Usein mahdottomalta tuntunut asia on muuttunut mahdolliseksi. Tikkurilan seurakunta ja Vantaan ruotsinkielinen seurakunta saavat uuden kirkon. Samaan rakennukseen muuttavat myös Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden työntekijät.

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa kirkon korttelin asemakaavamuutoksen, josta ei valitettu. Seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto puolestaan teki tiistaina 21.8. historialli-

sen rakentamispäätöksen. Silvast kertoo olleensa päätöksen jälkeen pitkään liikutuksesta hiljaa.

– Totta kai ihmisiä voidaan kohdata myös ulkona räntäsateessa, mutta kyllä seurakunta tarvitsee tämän kokoisessa kaupunginosassa kirkon. Nyt unelma on toteutumassa. Tästä tulee valoisa, toimiva rakennus, joka myös muotokieleltään erottuu katukuvasta, sanoo Silvast.

KIRKKOHANKKEEN ETENEMISTÄ valmistellaan allianssiyhteistyöllä, jossa ovat mukana kaikki osapuolet eli suunnittelija, rakentaja, rakennuttaja ja käyttäjät.

Työryhmässä käydään läpi kirkkovaltuuston ponnessa tiistaina esitetyt asiat.

– Valtuusto halusi, että kirkon rakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman huolellisesti kosteuden ja vedenhallinnan näkökulmasta. Katolle toivottiin aurinkopaneeleja. Val-

mius niihin onkin tarkoitus tehdä. Lisäksi ponnessa pyydettiin selvittämään kirkonkellojen sijaintia ja sitä, voidaanko vanhaa kellotapulia hyödyntää, Silvast kertoo.

Uuteen kirkkoon tulee joka tapauksessa kärki, jonka huipun risti nousee noin 20 metrin korkeuteen.

VALTUUSTO HYVÄKSYI nyt kirkon L2-vaiheen yleissuunnitelmat. Niihin sisältyivät muun muassa hankekuvaus, asemapiirros, pohja-, julkisivu- ja leikkauspiirrokset, laajuustiedot ja tiedot keskeisistä rakennusmateriaaleista ja kustannusarviosta. Viime mainittu on 21,3 miljoonaa euroa.

Tällä summalla kaupungintaloa vastapäätä nousee yli 3 000 neliön rakennus. Uuteen kirkkoon tulee kirkkosalin lisäksi monenlaisia asiakaspalvelu-, toimisto- ja työtiloja, kahvila ja lapsille suunnattu Pienten paikka.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

Riparille 2019?

Lisätiedot ja hakeminen: suomenlahetysseura.fi/ rippikoulut

Kirkkoherra Janne Silvastia ja projektikoordinaattori Soili Pohjalaista naurattaa, kun Silvast peittää elokuvamainoksen tekstistä kaksi kirjainta. Mahdoton muuttuu mahdolliseksi.

KIRKON SUUNNITTELUSSA on mukana teeksi on kirkkokahvit, kertoo Silvast. myös projektikoordinaattori Soili PohVaikka uteliaita kenties kiinnostaisi jalainen, jonka erityisenä tehtävänä vielä kerran vilkaista kirkkoa myös sion huolehtia kirkon käyttäjien tarpei- säpuolelta, se ei ole mahdollista. Kirkko den ja näkemysten huomioon ottami- on ollut jo vuosia suljettuna kosteusvausesta. Työtiloista tulee monitoimitiloja rion vuoksi. Viime talvena kirkon yläraeli oma kiinteä työpiste on vain osalle kenteissa ollut vesiputki lisäksi hajosi ja työntekijöistä. Tämä vaatii sitä, että ra- vesi levisi kaikkiin kirkon tiloihin, joissa kennuksesta löytyy paikkoja, joissa voi ei voi olla edes hetken vertaa. keskittyä, kokoustaa ja tavata rauhassa asiakkaita.

SEURAKUNTIEN TALOSSA sijaitseva nuoHuomattavasti nykyistä pienemmis- risotila eli Walkers-kahvila pitää oman sä tiloissa toimimista työntekijät joutu- ”Nuorisotilan walot sammuu”-tilaisuuvat kokeilemaan jo syksyllä, sillä kahden tensa 15.9. Bethanian talossa sijaitsevan seurakunnan ja seurakuntayhtymän yh- Olotila-kahvilan toiminta loppuu myös teisten palveluiden työntekijät siirtyvät syksyllä. lokakuun alussa väistötiloihin. MetsäKun uutta aletaan rakentaa, ensimhallituksen entisistä tiloista, Vernissa- mäiseksi tehdään kirkko. katu 4, on vuokrat– Kun se valmistuu tuna tätä varten koladventtina 2020, sen me kerrosta. ympärillä on vielä raTikkurilan uuden kennustöitä. Koko alukirkon tieltä pureeen suunnitelmat eivät taan nykyinen vuonole yhtä pitkällä kuin KIRKOSTA TULEE VALOISA, na 1956 rakennetkirkon rakentaminen, TOIMIVA RAKENNUS, JOKA tu kirkko ja BethaniSilvast selvittää. an liikerakennuksen Kirkkoa suunnitellaan EROTTUU KATUKUVASTA pohjoisosa, jossa siihmisiä osallistamalla.

KIRKKOHERRA JANNE SILVAST jaitsi pankin kontPohjalainen kertoo, ettori. Lisäksi kirkkotä esimerkiksi julkisivun korttelista puretaan yksityiskohtia pohditaan muutkin nykyiset rakennukset eli Bet- vielä työpajoissa, joissa on sekä luottahanian liikerakennus, Seurakuntien talo mushenkilöitä että kaupunkilaisia. ja maan alla sijaitseva iso parkkipaikka.

Rakennustyömaan aitaan suunnitelTerveystalon lääkäriasema jatkaa toi- laan taidetempausta. Aitaan tulee myös mintaansa jopa hieman vuodenvaihteen aukko, josta voi seurata työntekoa ja QRyli. koodi tai sovellus, jonka avulla ihmiset voivat katsoa, miltä alue näyttää valmiina.

PURKU-URAKKA ALKAA mahdollisesKirkon rakentamista voi seurata ti jo syyskuun puolivälissä, kun Tikku- myös tiedottaja Elina Kuiton ylläpitärilan vanha kirkko on ensin hyvästelty. mästä Tikkurilan taivaan alla -blogista.

– Pidämme sunnuntaina 16.9. sanaju- Siellä äänen pääsevät kaupunkilaiset, malanpalveluksen kirkon edessä ulkona. työntekijät, luottamushenkilöt, vapaaTilaisuus on nimetty kiitosjuhlaksi. Kirk- ehtoiset, rakentajat ja satunnaiset ohiko myös kukitetaan ja tilaisuuden päät- kulkijat. ■

”

Kotimaiset kirjahyllyt -20%

Suomen parhaat kirjahyllyt meiltä; Monipuolinen Milano, ajaton Dimensio, persoonallinen Roma ja erinomainen Fakta, jonka runkosyvyys vain 25cm.

Mitoita paikka ja kirjojen metrimäärä, niin löydämme teille sopivan hyllyn!

ww w.s o p e . f i

Voimassa 15.9. asti

Tervetuloa!

FAKTA 1820€ (2275€) K237, L200, S25cm

MILANO 2365€ (2956€) K220, L182

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Seurakuntavaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin!

Alennus 30% normaalihinnoista.

Katso ilmoitusmoduulit mediakortistamme kirkkojakaupunki. fi/mediatiedot tai ota yhteys ilmoitusmarkkinointiin: Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi

Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon/Kauniaisten vai Vantaan sivuille.

Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Lisätietoa naistenpankki.fi/ kavele-naiselleammatti

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

”Hääyö kuulostaa hyvältä” Petteri Niemi ja Jaana Niiranen haluavat toisensa ja helpot häät.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARIANNA SIITONEN

K

yllä jännittää ja paljon, sanovat Petteri Niemi, 31, ja Jaana Niiranen, 37.

He ovat päättäneet mennä naimisiin Hääyönä Pyhän Laurin kirkossa. Häistä puhuttaessa molemmilla hikoavat kädet.

– Olemme menossa ensimmäistä kertaa vihille.

Häät ovat uusi tilanne meille kummallekin, toteaa Jaana.

Pariskunnalla piti olla salahäät, mutta asiat ovat menneet päinvastoin. Heidän oli tarkoitus mennä Hääyönä kahdestaan kirkkoon, niin ettei kukaan sukulainen tai ystävä olisi tiennyt siitä.

– Mutta sitten sanoin Petterille, että meidän pitää kertoa häistä hänen äidilleen ja mummolleen, jotka asuvat Floridassa. Kerkesin myös kertomaan naimisiinmenosta serkulleni ja sitten tieto vain levisi, Jaana kertoo ja pyörittelee hymyillen päätänsä.

Kihlapari halusi pienen budjetin häät. Jaana surffaili netissä ja törmäsi Hääyö-sivuille.

– Luin Jaanan lähettämän linkin Hääyöstä ja se vaikutti kivalta, kun ei ole liikaa järjestelyjä eikä

maksuja. Ja muutenkin ”hääyö” kuulostaa hyvältä, Petteri kertoo.

Molemmista on hienoa mennä tilaisuuteen, joka on valmiiksi suunniteltu ja tehty. Se tuntuu helpottavalta, koska ainakin Jaanalla on stressiä kampauksesta, meikistä ja seuraavan päivän kahvijuhlan leivonnaisista – ja varsinkin hääpuvusta.

– Tilasimme Kiinasta postimyyntiliikkeestä mekon. Odotamme kauhun ja jännityksen sekaisin tuntein, ehtiikö se tulla Hääyöhön mennessä. Jos ei, menemme Espoon Zazabellaan ja ostamme häämekon sieltä.

”

SAIMME RIIDAN SELVITETTYÄ.

EI OLLUT MITÄÄN TERAPIOITA, IHAN KAHDESTAAN ISKETTIIN KISSA PÖYDÄLLE. JAANA NIIRANEN

ENSIMMÄISEN KERRAN Jaana Niiranen ja Petteri Niemi kohtasivat Helsingissä. Jaana asui silloin Lopella, ja hän oli tullut ystävänsä luokse pääkaupunkiin vierailulle. Nuoret naiset päättivät lähteä illalla ravintolaan. Petteri oli siellä myös kaverinsa kanssa.

– Kiinnitin ensimmäisenä huomiota Jaanan hymyyn ja nauruun, niin ja puheliaisuuteen.

Jaana ihastui miehen rentoon asenteeseen.

– Petteri ei tuomitse eikä aliarvioi muita, vaan ottaa ihmisen sellaisena kuin hän on.

Jaana ja Petteri alkoivat jutella, ja loppujen lopuksi Petteri pyysi Jaanan puhelinnumeron.

– Siitä on vähän päälle kolme vuotta, kun tapasimme, Petteri toteaa.

– Toisen kerran tapasimme parin viikon päästä ja lähdimme Tallinnaan. Olimme reissussa kahdestaan. Siitä meidän taipaleemme alkoi, Jaana muistelee.

Meni puolisen vuotta ennen kuin Petteri kävi ensimmäisen kerran Jaanan luona Lopella. Jaanan tytär oli aluksi äidin ja Petterin seurustelua vastaan.

– Tutustuttuaan Petteriin tytär muutti mielensä.

Hän on nyt minun kanssani samaa mieltä siitä, että Petteri on ihan parasta, mitä meille on tapahtunut.

Tyttären isä kuoli kuusi vuotta sitten.

Jaana ja Petteri viettivät tiiviisti aikaa yhdessä.

Pari vuotta sitten he tulivat siihen tulokseen, ettei heidän kannata pitää kahta asuntoa. Kihlat vaihdettiin, ja yhteinen asunto löytyi Vantaan Maarinkunnaalta.

AVIOLIITTO MERKITSEE Petteri Niemelle sitä, että puolisot tukevat toisiaan ja ovat läsnä arjessa.

– Koetetaan tehdä toistemme olot mukaviksi, hän kiteyttää parisuhdeonnen.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7 PETTERI NUMMI

Näin Hääyönä mennään naimisiin Hääyö-tapahtumaa vietetään perjantaina 21.9. Vantaan Pyhän Laurin kirkossa (Kirkkotie 45). Vihkiaikojen jako ja etkot alkavat kello 18.45 Pyhän Laurin kappelilla (Pappilankuja 3). Ennakkoilmoittatutumista ei tarvita. Etkoilla voi nauttia kakkukahvit ja päästä Hääyön tunnelmaan.

Vihkimiset alkavat kello 20. Parit vihitään joko yksi pari kerrallaan tai useampi yhtä aikaa.

Mukaan Hääyöhön tarvitaan sormukset, molempien henkilöllisyystodistukset ja avioliiton esteettömyystodistus, joka pitää tilata viimeistään 14.9. omasta seurakunnasta, keskusrekisteristä tai verkosta osoitteesta esteidentutkinta.fi.

Esteettömyystodistuksesta tulee ilmetä, että molemmat vihittävät kuuluvat kirkkoon ja että ainakin toinen heistä on luterilainen ja hänellä on rippikoulu suoritettuna. Esteettömyystodistuksessa on merkintä rippikoulun käymisestä. Jos se puuttuu, pitää seurakunnasta pyytää lisäksi virkatodistus, josta rippikoulun käyminen näkyy.

Maistraatissa solmitusta avioliitosta pitää olla mukana vihkimistodistus.

Vihkimisessä tarvittavat kaksi todistajaa saa seurakunnan puolesta, jos parilla ei ole todistajia mukanaan.

Jaana Niiranen ja Petteri Niemi sitoutuvat Pyhän Laurin kirkossa tekemään toinen toisensa onnelliseksi.

Vieraiden määrää ei rajoiteta. Kirkossa saa olla muiden parien vihkimisen aikana.

Tilaisuus on avoin kenelle tahansa, joka haluaa tulla kirkkoon kokemaan Hääyön tunnelmaa ja kuuntelemaan häämarsseja.

”

Muistoa kunnioittaen Paleface kertoo, miksi menehtynyttä toimittajamuusikko Perttu Häkkistä muistetaan graffiteilla.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT PETTERI NUMMI JA MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

T

apaturmaisesti kuolleen Perttu Häkkisen muistoksi on tehty graffiteja ainakin Helsingissä ja Jyväskylässä. Graffitikulttuurin tunteva helsinkiläinen rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen jakoi kuvan muistograffitista Instagram-tilillään.

– Perttu on kuollut ystävä, muusikko ja nelikymppinen kundi, joka on varttunut graffitiskenen parissa. Perttua voidaan pitää underground-vaikuttajana, joka nousi laajempaan tietoisuuteen vasta toimittajana Yle Puheessa, Miettinen sanoo.

Hänen mukaansa muistograffiteja muille graffititaiteilijoille ja läheisille MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Pelkkää auvoa parisuhde ei ole aina ollut. Erään ison riidan sopiminen osoitti Jaanalle ja Petterille sen, että he haluavat jatkaa yhdessä. Koti ei tuntunut kodilta, kun riita oli päällä.

– Saimme riidan selvitettyä niin, että kuuntelimme toisiamme. Ei ollut mitään terapioita, ihan kahdestaan iskettiin kissa pöydälle. Saimme tärkeät asiat järjestymään, ja siitä on menty eteenpäin. Meillä on luottamus toisiimme, Jaana sanoo.

Skweee you on the other side! Roihuvuoren kirjaston lähellä sijaitsevaan taidekonttiin maalattiin 12.8. menehtyneen Perttu Häkkisen taiteilijanimi Randy Barracuda.

Myöhemmin osa muistograffitia poltettiin.

RAKKAUS ON LUOTTAMISTA. PITÄÄ MYÖS OLLA LUOTTAMUKSEN ARVOINEN, NIIN ETTÄ TOINEN PYSTYY LUOTTAMAAN. PETTERI NIEMI

Häiden kynnyksellä ei voi olla kysymättä nuorelta parilta, mitä on rakkaus.

– Rakkaus on sitä, että osaa laittaa toisen tarpeet omien tarpeiden edelle ja osaa luovia ja antaa tilaa toiselle. Sekin on rakkautta, että välillä potkii toista persauksille, morsian sanoo.

– Rakkaus on luottamista. Se on myös sitä, että osaa kuunnella ja puhua. Pitää myös olla luottamuksen arvoinen, niin että toinen pystyy luottamaan, toteaa sulhanen. ■

– Graffiti on nykyisten nelikymppisten sukupolvelle luonteva tapa muistaa läheistä, sanoo rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen.

on tehty ihan graffitien historian alusta asti.

Muistograffitin viereen kirjoitetaan pienemmällä tekstillä omistus.

– Ihmisten muistaminen kuuluu graffitiskeneen. Usein kun esimerkiksi oma äiti täyttää vuosia tai syntyy lapsi, sen kunniaksi tehdään graffiti.

Muistograffiteja kunnioitetaan.

– New Yorkin Bronxissa kuolleen räppärin muistomuraali on ollut paikoillaan kaksikymmentä vuotta. Helsingin Suvilahdessakin säilyvät pisimpään duunit, joilla muistetaan menetettyä kaveria. Mutta graffitin ei ole tarkoitus olla ikuinen. Se säilyy valokuvissa.

KATUKIVEYKSEEN MAALATUN muistokirjoituksen luokse muodostui katualttari Helsingin Hakaniemessä, jossa Perttu Häkkinen kuoli. Sinne tuotiin esimerkiksi kynttilöitä ja kukkia.

– Ihmisillä on tarve surra ja viedä hautakynttilöitä muistopaikkaan, mutta en ole aiemmin nähnyt tällaista katualttaria, Karri Miettinen toteaa.

Häkkinen ei ole ensimmäinen suomalainen toimittaja, jota graffitintekijät ovat halunneet muistaa. Kun muun muassa Kirkko ja kaupunkiin kirjoittanut taidekriitikko Otso Kantokorpi menehtyi viime toukokuussa, graffititaiteilija EGS kunnioitti häntä Suvilahdessa graffitilla, jossa lukee ”ystävän ja taistelutoverin muistolle”.

Eniten katukuvassa näkyy kuitenkin graffititaiteilijoiden poismeno.

– Kun Risk kuoli pari vuotta sitten, hänelle tehtiin tosi paljon muistografuja. Hän on ulkomailla tunnetuimpia suomalaisia graffititaiteilijoita ja mukana myös Helsingin taidemuseo HAMin graffitinäyttelyssä, Miettinen kertoo.

Kun graffititaiteen toinen iso nimi Astron kuoli viime vuonna, muistoteoksia näkyi niin paljon, että City.fi kirjoitti ”Lepää rauhassa graffitilegenda Astron – kadut ovat hallussasi”. Instagramista löytyy runsaasti kuvia hashtageilla #riprisk ja #ripastron.

– Graffitintekijä asettaa itsensä alttiiksi, jos maalaa teoksen kuolleelle rakkaalleen ja vielä signeeraa sen omiin nimiinsä. Muistografu on siksi suuri suosionositus. Graffitimaalareita on oikeasti joutunut Suomessa vankilaan, Miettinen muistuttaa. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Seurakunnan tontille Kivistöön tulee asuntoja Rakentamisesta saatava vuokratuotto mahdollistaisi Kivistön kirkon peruskorjauksen.

rata itselleen jäävät tontit rakennuttajille viiden prosentin tuottovaatimuksella. Vuokraoikeusmaksusta Turunen arvioi saatavan ehkä 2–3 miljoonaa euroa ja vuokratuottoa noin 300 000–350 000 euroa vuodessa.

kinnän, joka pitää ottaa peruskorjauksessa huomioon. Jos kaikki menee hyvin, kirkon korjaustyöt saattavat alkaa vuonna 2021, sanoo Turunen.

Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen kertoo, että viime vuonna 50 vuotta täyttäneen kirkon korjauksesta on vuosien varrella tehty tätä ennen jo kolme hankesuunnitelmaa. Kirkon talotekniikka on huonossa kunnossa ja kirkko ilman korjausta käyttöasteensa päässä.

VUOKRAOIKEUSMAKSU TARVITAAN tontin kustannuksiin. Vuokratuotto, sitten kun sitä alkaa alueen rakentumisen myötä vähitellen tulla, on tarpeen Kivistön kirkon korjauksesta aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Ilman sitä kipeästi kaivattua korjausta ei voida lähivuosina toteuttaa.

– Investointiohjelmassa kirkon korjaukseen ja uudisrakentamiseen on merkitty viisi miljoonaa, mutta kustannusarviota ei vielä ole. Rakentaminen on kytketty kaavahankkeeseen.

Kirkon korjaus edellyttää vielä kaavan hyväksymistä, investointipäätöstä ja useiden eri hankkeiden aikataulutusta. Kirkko sai kaavaan suojelumer-

NYT KIRKKO, joka pitkään palveli vain muutaman tuhannen asukkaan vanhaa Kivistöä, on keskellä Vantaan kasvualuetta. Kylän sijasta kirkko on jatkossa keskellä kymmenientuhansien asukkaiden kaupunkia.

– Hyvä, että se on ollut täällä koko ajan odottamassa. Vantaankosken seurakunnan väkimäärä kasvoi viime vuonna tuhannella, ja kasvu jatkuu tulevina vuosina, sillä myös Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon tulee uusia asuntoja. Alueen väkimäärä kasvaa vielä nopeammin kuin seurakunnan jäsenmäärä, joten kirkkohankkeen tarve on ilmeinen myös tätä kautta, sanoo Pöntinen.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA RAMBOLL FINLAND OY

V

anhan Kivistön omakotialueen ja uuden asuntoalueen vieressä sijaitsee metsäinen tontti, josta osa on alueen nykyisessä asemaakaavassa merkitty hautausmaaksi. Tontin laidassa on Kivistön kirkko, jolle on suunniteltu peruskorjausta ja uudisrakentamista vuodesta 2000.

Uutta hautausmaata alueelle ei tarvita, mutta sen sijaan Kivistön kirkon korjaamiseen tarvitaan rahaa. Vantaan seurakuntayhtymä päätyi siksi viime vuonna hakemaan alueelle asemakaavan muutosta. Tämä sopi myös Vantaan kaupungille, ja uusi kaava etenee hyvää vauhtia kaupungin päättävissä elimissä.

Seurakuntien kiinteistöjohtajan Sari Turusen mukaan kaava pyritään saamaan kaupungilla vahvistuskäsittelyyn loppuvuoden aikana. Samaan aikaan, kun kaavaa on valmisteltu, seurakunnat ja kaupunki ovat neuvotelleet maankäyttösopimuksesta ja laatineet esisopimuksen maan myynnistä kaupungille. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi sopimukset 21.8.

Kivistön kirkossa järjestettiin elokuussa asukasilta, jossa kuultiin asukkaiden mielipiteitä ja myös huolia asuinympäristön nopean muutoksen vuoksi. Palautetta pyritään Pöntisen mukaan ottamaan huomioon kaavassa. Kirkon suunnittelussa on myös kuultu ja kuullaan jatkossakin alueen asukkaiden tarpeita.

Kirkon peruskorjaukseen kuuluu vanhan asuinrakennuksen ja kerhosiiven purkaminen. Tilalle tulee uusi laajennusosa, joka mahdollistaa kunnollisen kerhotoiminnan. Pöntisen mukaan uusissa tiloissa voidaan entistä paremmin toteuttaa Kivistön kirkon teemaa ”Hyvää ravintoa”. Tilaa olisi entistä isommille tilaisuuksille, kahvilatyyppiselle toiminnalle ja monille pienemmille kokoontumisille.

– Seurakunnan toiminnassa tällä alueella on olennaista verkostoituminen erilaisten järjestöjen kanssa. Kirkkoon tulee kunnon partiotila. Se voi toimia alueen sykkivänä sydämenä, iloitsee Pöntinen.

Seurakunnan aluetyöhön Kivistöön on juuri valittu uusi kappalainen Paavo Ranta, joka aloittaa syyskuun alussa. ■

”

KIRKKO VOI TOIMIA ALUEEN SYKKIVÄNÄ SYDÄMENÄ.

HANNU PÖNTINEN

ASEMAKAAVAN MUUTOS merkitsee sitä, että kirkolle jää 4 200 neliön tontti. Uusi kaava-alue on vajaat 19 000 neliötä ja sille on tarkoitus rakentaa asuntoja ja lisäksi hieman yhteisoleskelu- ja liiketiloja. Alueen asuinrakennusoikeus on 25 640 kerrosneliötä. Vertailun vuoksi: Tikkurilan keskustan kirkkokortteliin tulee asuntoja vajaan 30 000 kerrosneliön edestä.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että asuntoja tulee sinne noin parisataa ja asukkaita arviolta 550. Osa asunnoista on korkotuettuja asuntoja, ne toteuttaa kaupunki, selvittää Turunen.

Seurakunnat maksavat kaupungille yhdyskuntarakentamisen kustannuksista maankäyttömaksua 6,1 miljoonaa euroa. Tästä 3,1 miljoonaa euroa kuitataan kiinteistökaupalla eli Vantaan seurakunnat myy kaupungille määräalan ja sen mukana 8 100 kerrosneliötä rakennusoikeutta.

Vantaan seurakunnat aikoo vuok-

Vantaan seurakuntien omistamalle metsämaalle Kivistön kirkon taakse tulee noin parisataa asuntoa. Havainnekuvassa kirkko on etualalla.

izzarobotin käsi levittää taikinapohjan päälle tomaattikastiketta. Sitten se ripottaa päälle kinkkusuikaleita ja juustoraastetta. Pian uunista tulvii paistuvan pizzan tuoksu.

Nyt ei olla Rax Buffet -ravintolassa vaan Aalto-yliopiston Project Design Galassa, jossa opiskelijat esittelevät yhteistyöyritysten kanssa kehitettyjä laitteita. Pizzarobotti ei työskentele vielä itsenäisesti, vaan tarvitsee tuon tuostakin ohjausta ja säätöä tabletin kanssa päivystävältä opiskelijalta.

– Nyt on valmiina robotti 1.0. Seuraava tavoite on esitellä tämä robotti asiakkaille jossain toimipaikas-

sa. Asiakkaat näkevät, että oikea robotti tekee pizzan ja tarjoilija tuo sen pöytään, sanoo Restel Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Toni Flyckt.

– Se voisi mahdollisesti tapahtua ensi vuonna.

Vuonna 2020 pizzarobotteja voisi jo olla käytössä ketjun toimipaikoissa.

Prototyypillä testattiin myös taikinan tekoa ja kaulimista, mutta se työvaihe vei liian paljon aikaa.

Flycktin mukaan robotin säädöt on tehty varovasti eikä ”äärirajoille” ole menty.

Tällä hetkellä Suomen 27 Rax-ravintolassa ei ole sellaisia työntekijöitä, jotka pelkästään paistaisivat pizzaa. Yhdessä ravintolassa valmistetaan noin 200 pizzaa päivässä.

– Tarkoitus ei ole, että pizzarobotti korvaisi suoraan ihmisen. Sen avulla voidaan säästää muutamia työtunteja päivässä, mahdollisesti esimerkiksi yksi työvuoro. Toisaalta ihmisten aikaa vapautuu asiakaspalveluun, Flyckt sanoo.

Yhden pizzarobotin hinnaksi hän arvioi karkeasti 50 000 euroa. Samaa hintaluokkaa on myös paljon julkisuudessa ollut Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen palvelurobotti Pepper.

– Teknologia mahdollistaa niin paljon uusia asioita! Meidän tavoitteemme on olla edelläkävijä ja näyttää ravintoloille uudenlaista tekemisen mallia, jota yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa edustaa, Flyckt sanoo.

2B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

YHDYSVALLOISSA start up -yritys Momentum Machines on tuomassa markkinoille robotin, joka pystyy kokoamaan hampurilaisen 10 sekunnissa eli 400 hampurilaista tunnissa. Ihmistyötoveria se ei tarvitse missään työvaiheessa. Yrityksen edustaja on todennut, että robottia ei ole tarkoitettu tehostamaan ihmistyöntekijöiden työtä vaan korvaamaan heidät kokonaan.

Esimerkki on Jussi Marttisen kirjasta Palvelukseen halutaan robotti (Aula & Co 2018). Marttisen mukaan McDonald’sin toimitusjohtaja Steve Easterbrook tosin vakuutti minimipalkka- ja robottikeskustelussa, että ihmisen panos pysyy aina tärkeänä tällä palvelualalla eivätkä työt tule katoamaan.

Pikaruokaloiden robotisoinnista varoitetaan yleensä juuri minimipalkkakeskustelun yhteydessä. Pikaruokaravintoloiden työntekijät ovat vaatineet 15 dollarin minimipalkkaa, ja silloin työnantajat ovat iskeneet robottikortin pöytään. Tuolla tuntipalkalla ihmistyöntekijät häviäisivät kilpailussa koneita vastaan.

SEURAAVA TAVOITE ON ESITELLÄ PIZZAROBOTTI ASIAKKAILLE JOSSAIN TOIMIPAIKASSA NIIN, ETTÄ ROBOTTI TEKEE PIZZAN JA TARJOILIJA TUO SEN PÖYTÄÄN. RESTEL OY:N MYYNTI- JA MARKKINOINTIJOHTAJA TONI FLYCKT

TEOLLISUUDESSA ROBOTTEJA on käytetty jo vuosikymmenet. Ensimmäinen robotti tuli General Motorsin tehtaalle vuonna 1961. Robotit levisivät nopeasti teollisuuteen 1970- ja 80-luvuilla. Edelleenkin autoteollisuus käyttää niitä eniten. Uudenkaupungin autotehtaalla on käytössä yli 600 robottia, mutta samaan aikaan ihmisiä on palkattu töihin tuhansittain. Vuosittain Suomessa asennetaan teollisuuslaitoksiin useita satoja robotteja, eniten kappaleiden käsittelyyn ja hitsaukseen.

Suomen Robotiikkayhdistyksen laskelmien mukaan suurin osa Suomen roboteista on teollisuusrobotteja. Liikevaihdon mukaan laskettuna hupi-, palvelu- ja hoivarobotteja on vain yksi prosentti Suomen robottikannasta. Niihin luetaan myös imurija ruohonleikkuurobotit sekä nopeasti yleistyneet dronet eli kauko-ohjattavat lennokit.

– Toiseksi yleisin palvelurobotti Suomessa on lypsyrobotti. Niitä on käytössä tuhatkunta, valottaa Robotiikkayhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Latokartano, joka työskentelee Tampereen teknillisessä yliopistossa teollisuusrobotiikan asiantuntijana.

Tavallinen kaupunkilainen ei ole käynyt navetassa ainakaan 2000-luvulla, joten lypsyrobotista tulee helposti mieleen ihmishahmoinen, navetassa liikkuva lypsykone. Lypsyrobotti on kuitenkin iso tuotannonhallintajärjestelmä, joka myös ruokkii lehmät. Eläimet kävelevät itse lypsykarsinaan ja syömään – rehua ei saa ennen lypsyä – eikä ihminen osallistu lypsämiseen ollenkaan. Automaattilypsytiloja on Suomessa lähes 900. Niissä tuotetaan kolmannes suomalaisten maidosta.

Lypsyn aikana robotti kerää paljon dataa lehmän aktiivisuudesta ja voinnista sekä maidon laadusta. Jos maidosta löytyy viitteitä esimerkiksi utaretulehduksesta, automatiikka estää maidon pääsyn eteenpäin.

SAIRAALOISSA LEIKKAUSROBOTTEJA on käytetty Suomessa jo pitkään. Jyrki Latokartanon mukaan robotti on leikkauksessa kirurgin työkalu. Se ei tee mitään itsenäisesti.

– Robotti helpottaa kirurgin työtä. Kirurgi ei ole robotin välittömässä läheisyydessä vaan omassa ohjauspömpelissäään. Potilaan koko vatsaa ei tarvitse avata, vaan tähystysleikkauksessa riittää ky-

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

ESKO JÄMSÄ

B

3

nän mentävä reikä. Kirurgi tekee kaiken työn, mutta robotin avulla hän pystyy tekemään tarkempaa työtä pienemmässä tilassa. Pienet leikkaushaavat paranevat huomattavasti suuria nopeammin.

Leikkausrobotti kehitettiin alun perin sotakäyttöön. Kirurgin ei tarvitsisi olla rintamalla, vaan hän voisi käyttää robottia etänä. Puolustusresursseilla kehitetty robotti on otettu yleiseen käyttöön perusterveydenhuollossa, mutta sodissa sitä ole juuri käytetty.

Aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen on kehitetty kävelyrobotti, jonka avulla potilaalle opetetaan uudestaan liikeratoja.

– Robotti on siinä loistava. Se jaksaa väsymättä toistaa potilasta varten laitteeseen ohjelmoitua liikerataa. Kenenkään ei tarvitse kävelyttää potilasta tai liikuttaa potilaan jalkoja, mikä on raskasta työtä, Latokartano sanoo.

Kävelyrobotti on kallis laite. Alle kymmenen hoivakotia on investoinut sellaiseen.

Hoitohenkilökuntaa kuljettamisessa ja kantamisessa avustavat robotit yleistyvät. Robotit kuljettavat ruokaa, vuodevaatteita ja leikkaustarvikkeita, jolloin hoitohenkilökunnalle vapautuu aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.

Hoiva-alalla käytetään myös sosiaalisia robotteja, joista hyljerobotti on tunnetuin. Latokartanon mukaan se on ”kissan tapainen”. Se reagoi kosketukseen, pitää ääntä, tarjoaa ihmiselle seuraa ja parantaa siten mielialaa. Hyljerobottia käytetään varsinkin muistisairaiden vanhusten ilahduttajana.

AIVOHALVAUSPOTILAIDEN KUNTOUTUKSEEN KEHITETTY KÄVELYROBOTTI JAKSAA VÄSYMÄTTÄ TOISTAA POTILAALLE SOPIVAA LIIKERATAA, JOKA ON OHJELMOITU LAITTEESEEN. ROBOTIIKKAYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA JYRKI LATOKARTANO

Metropolian projekti-insinöörit Azat Ismailogullari ja Ville Arffman esittelevät Vantaalla koekäytössä olevaa robottibussia.

Automaattiohjauksen vaihtoehtona voi käyttää peliohjainta. Bussi ajaa kilometrin matkaa Kehä I:n kupeesta Kivikon liikuntahallille.

PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LASTEN ja nuorten etäopiskelua varten on Norjassa kehitetty AV1-robotti.

– Lapsille on ollut heti selvää, että robotti on ”Ella” tai ”Anton”. Sen avulla potilas voi pitää yhteyttä koulukavereihinsa ja osallistua opetukseen, kertoo Ben Bergman Multitronic Pro Oy:ltä.

Muissa Pohjoismaissa käyttöön otettua AV1-robottia testataan syksyllä Suomessa sairaalakoulussa. Sitä markkinoidaan erityisesti yksinäisyyden lievittäjänä.

Myös lääkeannostelurobotti löytyy jo markkinoilta. Tässä tapauksessa Robotiikkayhdistyksen Jyrki Latokartano puhuu mieluummin automaatista, vaikka laitetta kutsutaan myös robotiksi.

– Ehkä sitä voi kutsua robotiksi hyvin väljästi ajateltuna. Yleensä kuitenkin robotti on konkreettisesti olemassa. Se liikkuu itse useampaan suuntaan tai liikuttaa jotain esinettä tai työkalua. Jos vain bitit liikkuvat, kyseessä ei ole robotti.

Bitit liikkuvat tietokoneohjelmissa. Tällaisia ”ohjelmistorobotteja” eli botteja toimii monissa asiakaspalveluissa vastaamassa kysymyksiin. Myös pääkaupunkiseudun seurakuntien Jouluradioon saatiin viime talvena tällainen ”digitonttu”, jota kutsutaan Subinaksi.

ROBOTIT JA TEKOÄLY suorittavat erityyppisiä tehtäviä. Kun tekoäly pystyy käsittelemään rutiininomaisesti suuria tietomassoja, esimerkiksi palkanlaskennan tietoja, niin robotti suorittaa tiettyjä ohjelmia annettujen reunaehtojen perusteella.

– Jos autotehtaassa hitsataan Mersun autonkoreja kasaan ja linjalle heitetään toisen auton osat, ei tapahdu mitään. Toista automerkkiä varten kaikki tarttujat ja kiin-

4B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

nittimet on vaihdettava ja ohjelmat tehtävä uudestaan. Muuten robotti ei voi ”oppia” uutta tehtävää, Jyrki Latokartano havainnollistaa.

Valmistavassa teollisuudessa trendinä on nyt yhteistyörobotiikka. Robotti laittaa osia paikalleen johonkin kokoonpanoon, ja vierellä ihminen asentaa sellaisia osia, joita automaatti ei pysty kiinnittämään, kuten johtoja ja letkuja. Puhutaan coboteista.

AINA TEKNIIKAN KEHITTYESSÄ IHMISTEN TYÖTEHTÄVÄT OVAT MUUTTUNEET. ENÄÄ EI OLE TYNNYRINTEKIJÖIDEN AMMATTIKUNTAA, MUTTA UUSIA AMMATTEJA ON TULLUT TILALLE. ROBOTIIKKAYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA JYRKI LATOKARTANO

KULJETUSALALLA ETSITÄÄN kustannussäästöjä miehittämättömistä ajoneuvoista. Automaattimetroa ei Helsinkiin tullut, mutta maailmalla kehitetään muun muassa ”aavelaivoja” eli etäohjattavia aluksia, jotka kuljettavat rahtia ilman miehistöä.

Suomi on tässä työssä eturintamassa.

Vantaan Kivikossa kokeillaan toukokuusta marraskuuhun ranskalaista robottibussia, joka ajaa kilometrin matkaa Kehä I:n kupeesta Kivikon liikuntahallille. Mukana on aina vastuuhenkilö tai kaksi. Testipäivänämme robottibussissa istuvat Metropolian projekti-insinöörit Azat Ismailogullari ja Ville Arffman.

Robotti ajaa sille ohjelmoitua reittiä sujuvasti ja rauhallisesti. Vastuuhenkilöllä on kuitenkin ohjain kädessään, ja tarvittaessa hän voi siirtyä heti käsiohjaukseen. Isommissa teknisissä ongelmissa hätänapilla saa nopeasti yhteyden Ranskaan, tukikeskukseen. Hätäpysäytysnappikin bussista löytyy.

Myöhemmin on suunnitelmissa, että yksi henkilö voisi vahtia kahta tai jopa viittä robottibussia etävalvomosta.

Robottibussilla ei ole tarkoituskaan tunkea mukaan Kehä I:n liikennevirtaan.

– Tämä on syöttöliikennettä. Se on tarkoitettu täydentämään matka kotoa määränpäähän niin, että julkisilla kannattaa lähteä, kun pääsee ihan perille asti, selvittää Ismailogullari.

Robottibussi ei siis tässä kilpaile työstä bussinkuljettajien kanssa. Toisenlaisessa käytössä, kuten lentokenttäkuljetuksissa, robotti ja ihminen olisivat vaihtoehtoja.

MAALISKUUSSA UUTISOITIIN, että yhdysvaltalainen päivittäistavaraketju Walmart on patentoinut robottimehiläisen. Kuulostaa scifiltä – ja onkin oikeastaan. Monissa maissa on raportoitu mehiläiskadosta, mikä tietää vaikeuksia kasvien pölytykselle ja sitä kautta heikentää satoja.

Nyt jättiyhtiö on investoinut rahaa pölytysrobotin kehittämiseen. Kyseessä on pikkuruinen hyönteisen näköinen drone, joka lentää kukasta kukkaan mehiläisen lailla. On ironista, että englannin kielen sana drone merkitsee alun perin kuhnurimehiläistä.

Mutta voiko robotti auttaa ratkaisemaan mehiläiskadon, joka on oire vakavista ongelmista ekosysteemissä?

Jyrki Latokartanolle robottimehiläinen ei ole tuttu.

– Montako miljardia mehiläistä tarvittaisiin pölytykseen? Kaikki ne pitää rakentaa ja huoltaa, ja kun ne hajoavat, tulee lisää jätettä.

Asiantuntijan mukaan robottimehiläinen on esimerkki parvirobotiikasta: dronet pystyvät parvena kommunikoimaan ja optimoimaan toimintaansa.

Yksi robotti löytää kukkapellon tai puun ja voi kutsua muut mehiläiset paikalle.

PALATAAN VIELÄ pikaruokaan. Pizzarobottia kehitetään ja hampurilaisrobottia kehitetään, mutta yksi kebab-robotti Suomessa jo toimii.

– Kyllä, nokialaisesta pizzerista löytyy sellainen laite. Robotti leikkaa kebabia kuuman grillin edessä koko päivän. Siihen hommaan ei helposti löydy ihmistyöntekijää, Jyrki Latokartano kertoo.

Tässä tapauksessa robotti ei vie ihmiseltä työpaikkaa, ainakaan suoraan. Mutta Yhdysvalloissa kehitteillä oleva hampurilaisrobotti sen tekisi.

On selvää, että yksittäinen yritys pyrkii tehostamaan toimintaansa ja tuottavuuttaan. Matalapalkkaisten hampurilaisravintolan työntekijöiden korvaaminen koneilla ei kuitenkaan välttämättä olisi järkevää koko yhteiskunnan kannalta. Olisiko työttömillä pikaruokaduunareilla edes varaa ostaa niitä hiukan halvempia robottihampurilaisia?

– Yksinkertaisimmat työt ovat suurimmassa vaarassa kadota, Latokartano sanoo.

– Hampurilaisrobotti tarvitsee huoltajan ja ylläpitäjän, mutta pihvinpaistaja ei välttämättä ole siihen tarpeeksi koulutettu. En silti usko, että valtavat määrät hampurilaisen paistajia jää yhtäkkiä työttömiksi. Laiteinvestointi on niin iso.

Toisilla aloilla roboteille annetaan sivutehtävät.

Ihmistä ei tarvita välttämättä siihen, että työnnetään vuodevaaterullakko käytävälle.

– Ainahan tekniikan kehittyessä ihmisten työn luonne ja työtehtävät ovat muuttuneet. Enää ei ole tynnyrintekijöiden ammattikuntaa, mutta uusia ammatteja on tullut tilalle, Latokartano tiivistää.

Uutta on hänen mukaansa se, että tekninen kehitys kiihtyy koko ajan. Hitaampaa vaihetta ei ole tulossa. ■

Remeolla robotit käsittelevät rakennusjätettä JÄTTEENKÄSITTELY on yksitoikkoista, likaista, epäergonomista ja joskus myös vaarallista työtä. Se vaatii tarkkuutta ja nopeutta. Silti sitä tehdään vielä paljon käsityönä, Euroopassakin.

Jätehuoltoyhtiö Remeo on yksi robotiikan hyödyntämisen edellekävijöistä Suomessa. Yhdessä suomalaisen ZenRoboticsin kanssa kehitetyt robotit lajittelevat rakennusjätettä Remeon Helsingin toimipisteellä Viikissä. Rakennusjätettä tulee 50–100 kuorma-autollista päivässä.

– Siellä on ensin lajittelulinjasto, jossa tehdään karkea esilajittelu. Kaivinkoneella poimitaan isommat osat ja hyödyntämiskelvottomat materiaalit sivuun, kuvailee Remeon EteläSuomen aluejohtaja Kimmo Käenmäki.

– Sen jälkeen on varsinainen linjastokäsittely, jossa seulotaan hieno aines ja otetaan isommat kappaleet pois erilaisilla seuloilla ja täryttimillä. Lopuksi robotti tunnistaa materiaalit, poimii puun, metallin ja kiviaineksen ja lajittelee ne omiin loosseihinsa.

Viikissä käsiteltävä rakennusjäte on peräisin pääkaupunkiseudun työmailta. Rakentamisen buumi näkyy: tarjolla olisi enemmän käsiteltävää kuin Remeo tällä hetkellä pystyy ottamaan vastaan.

Jätteiden heittely on roboteille helppo homma, mutta eri materiaalien tunnistaminen vaatii teknologialta paljon.

ZENROBOTICS

Remeon rakennusjätteenkäsittelyrobotit tunnistavat eri materiaalit ja lajittelevat ne omiin loosseihinsa.

– Tunnistamisyksikössä on infrakameroita, 3D-kameroita ja värikameroita. Virheitä ei tule paljon, tekeehän robotti vain sen, mitä sille on opetettu ja mitä siltä pyydetään. Jos-

kus päällekkäin olevat eri materiaalit voivat kuitenkin aiheuttaa sen, että jokin pala jää käsittelemättä, Käenmäki kertoo.

Robottien etuna on se, että ne eivät

väsy vaan painavat töitä samaa tahtia koko ajan. Remeolla linjasto pyörii kahdessa vuorossa arkipäivisin. Robotiikan ansiosta työvoiman tarve on kasvanut.

– Huolto ja poikkeustilanteet vaativat ihmistä. Ja kun käsiteltävän rakennusjätteen määrä on kasvanut, meillä on enemmän ihmisiä töissä materiaalin syöttämisessä ja lastaamisessa. Käsin tätä työtä ei meillä ole tehty koskaan.

Jäteala elää murroskautta, mistä kertoo esimerkiksi se, että oikeastaan koko jäte-sana voidaan kyseenalaistaa.

Iso osa siitä, mitä kutsumme jätteeksi on oikeastaan raaka-ainetta jollekin uudelle. Robotin lajittelemasta puusta tulee haketta, kiviaines hyödynnetään maanrakennuksessa ja metalli metalliteollisuudessa. Robotiikan hyödyntäminen alalla on vasta alussa.

Käenmäki ei usko, että tulevaisuudessa kaikkea jätettä käsitellään robottien avulla, mutta robotit ovat prosessissa se viimeinen lajittelija.

– Jätteet ovat moniulotteisia ja monimuotoisia, ja jokainen jätekuorma on erilainen. Seulomista ja muuta esikäsittelyä joudutaan tekemään aina.

HANNA ANTILA

Miten robotiikka on vaikuttanut Remeon toimintaan ja miltä jätteenkäsittelyrobotit näyttävät?

Katso video osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

VIDEO VERKOSSA

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Anna nuorelle ammatti.

Lähetysseura maksaa

Ilman koulutusta nuoret naiset joutuvat työskentelemään karuissa olosuhteissa ja vailla oikeuksia. Ammattikoulutus ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymistä ja antaa toivoa. Sinä voit auttaa. Haluatko kuulla lisää? Palauta oheinen lomake.

postimaksun.

Suomen Lähetysseura Tunnus 5001637 00003 Vastauslähetys

www.suomenlahetysseura.fi/ kummit

Kyllä, haluan kuulla lisää Suomen Lähetysseuran kummityöstä Senegalissa.

Nimi

Katuosoite

Kummityötä 30 vuotta  Tule mukaan!

Postinumero ja paikkakunta

Sähköposti Puhelin Keräyslupa: RA/2016/517

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Näkymättömyyteen sairastunut Kaikilla asioilla on tarkoitus. Se on ollut pitkästä masennuksesta toipuneelle Miia Moisiolle iso oivallus.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

E

letään elokuun loppua, mutta Miia Moision ajatuksissa käy tuleva talvi.

– Minun on vaikea sietää kaamosta. Samalla tiedän, että siitä selviää.

Poltan kynttilöitä ja yritän olla ulkona, vaikka se ei kiinnosta pätkääkään.

Vitamiineja, kirkasvalohoitoa – teen kaiken, mitä pystyn.

Muutaman kuukauden alaviritteinen olotila talvella on oikeastaan pientä verrattuna siihen, että 44-vuotias Moisio arvioi olleensa enemmän tai vähemmän masentunut lähes kolmekymmentä vuotta elämästään. Parikymppisenä opiskelijana hänellä diagnosoitiin vaikea masennus, mutta jo ennen sitä paha olo oli ehtinyt kasvaa vuosikymmenen ajan.

– Masennus alkoi hiipiä pikkuhiljaa sen jälkeen, kun vanhempani erosivat ollessani kahdeksanvuotias. Olosuhteet kotona muuttuivat toisenlaisiksi, ja joskus 11–12-vuotiaana minulla oli ensimmäisiä selviä masennusoireita.

Niitä oireita ei kukaan huomannut. Päivisin Miia oli reipas koululainen. Öisin hän makasi sängyssä valveilla. Mahaan sattui ja itketti. Pahalle ololle ei ollut sanoja tai nimeä.

Viimeisenä lukiovuonnaan Moisio alkoi uupua, ja olo vain paheni kirjoituskeväänä. Silti hän lähti heti lukion jälkeen au pairiksi Saksaan.

”

MASENNUS ALKOI HIIPIÄ PIKKUHILJAA SEN JÄLKEEN, KUN VANHEMPANI EROSIVAT OLLESSANI KAHDEKSANVUOTIAS.

– Se oli jäätävä kokemus. Tein ihan liian paljon töitä ja minulla oli kauhea koti-ikävä. Minulle oli liian raju muutos lähteä niin äkkiä kotoa pois. Minun olisi pitänyt olla siellä vuosi, mutta kestin kahdeksan kuukautta. Lopulta vain itkeskelin, Moisio muistelee.

Seuraavakin kotoa lähtö osoittautui rankaksi. Yliopisto-opinnot Helsingissä eivät tahtoneet lähteä kunnolla käyntiin. Hän oli koko ajan väsynyt, eikä opintoviikkoja kertynyt. Masennusdiagnoosin jälkeen hän pääsi kolmeksi vuodeksi psykoterapiaan, mutta ei saanut siitä ratkaisevaa apua.

Vielä vähemmän auttoivat masennuslääkkeet.

– Tiedän, että moni selviytyy niiden avulla, mutta minä kärsin siitä, että olin turvoksissa ja kaikki oli yhtä viivaa. Mikään ei tuntunut miltään.

JOKAINEN, JOKA on ajoittain ollut surullinen tai alakuloinen, pystynee jotenkin kuvittelemaan, mil-

laista on, kun sama musta mieliala jatkuu päivästä, kuukaudesta, ehkä vuodestakin toiseen.

– Ei ole iloa eikä tunne mielihyvää mistään. Tekee vain mieli mennä pois, pistää itsensä pois päältä. Tuntuu niin pahalta, että ei halua elää. Toisin kuin suru, joka menee eteenpäin ja muuttuu, masennus on jämähtänyt olotila, Moisio kuvailee.

Hän lisää, että masennukselle on aina hyvä syy.

Ulkopuolinen ei sitä pysty arvioimaan.

– Masennuksen taustalla voi olla traumaattinen menetys tai vaikkapa työpaikkakiusaaminen tai uupumus. Elämässä on voinut olla pitkä ajanjakso, jolloin ei ole voinut kuunnella omia tarpeitaan, esimerkiksi pienten lasten vanhempana, omaishoitajana tai huonossa parisuhteessa. Itsestä on tullut niissä olosuhteissa näkymätön. On myös saattanut tapahtua jotakin, mikä aiheuttaa valtavan suurta syyllisyyttä tai itsevihaa. Yleensä masentuneet eivät osaa kanavoida vihaa ulospäin vaan kääntävät sen itseään kohti.

EI NÄIN voi elää. Täytyy olla joku vaihtoehto, Miia Moisio mietti tuskastuneena. Hän oli kotona hoitovapaalla kahden lapsensa kanssa. Lapset olivat ihania, mutta Moisiosta tuntui kuin hän olisi vankilassa omassa huonossa olossaan. Hän oli koko ajan pahalla päällä ja samaan aikaan tiesi, että hänen kuuluisi nauttia elämänvaiheesta.

Sitten kärsimyskuppi tuli täyteen. Eräänä aamuna Moisio tajusi olevansa väsynyt sairastamaan masennusta. Homeopatiasta ja mindfulnessin eli tietoisen hyväksyvän läsnäolon harjoittamisesta hän löysi itselleen ne välineet, joiden avulla hän sai työstettyä masennuksen syitä ja oppi pikkuhiljaa rakastamaan itseään.

– Kun löysin avun, energia lähti virtaamaan ja elinvoimaisuuteni lisääntyi. Sen ansiosta jaksoin lähteä käsittelemään ongelmiani ja tekemään normaaleja asioita, mikä taas toi onnistumisen kokemuksia ja iloa. Itseviha väistyi, kun en enää ollut koko ajan pettynyt itseeni, Moisio kuvailee.

EI, KAIKKI, mitä maailmassa tapahtuu, ei ole tarkoitettu kiusaamaan Miia Moisiota ja aiheuttamaan hänelle kärsimystä. Se oli Moisiolle iso herätys ja kuperkeikka, jonka hän masennuksen väistyessä koki.

– Minusta tuntuu, että ajatusmaailmani on muuttunut täysin. Nykyisin olen utelias silloinkin, kun tulee vaikeuksia. Kysyn, että jaaha, mitäs tällä nyt halutaan näyttää, millaisia uusia puolia itsestäni tai ehkä muista ihmisistä minun on mahdollista oppia, Moisio kertoo.

– Minulle on ollut iso oivallus se, että kaikilla asioilla on tarkoitus. Minun pitää vain katsoa ja pohtia tosi tarkkaan, mitä minun milloinkin pitää nähdä, oppia ja oivaltaa. Se on tuonut perusluottamuksen elämään.

Moisio on myös oppinut, että ei ole erikseen positiivisia ja negatiivisia tunteita vaan on vain tunteita. Niiden kohtaamisessa ovat auttaneet läsnäolotaidot.

– Vaikka jotkut tunteet tuntuvat ikäviltä, niillä on aina jokin juttu, mitä ne haluavat kertoa. Siksi ne pitäisi elää läpi.

Jos ilo katoaa, jos väsyttää ja laskujen maksaminen tai tiskikoneen täyttäminen alkaa tuntua työläältä, Miia Moisio tietää, että on syytä pysähtyä ja katsoa vähän tarkemmin, mitä elämässä on meneillään. Liika työnteko ja itsensä hajottaminen moneen asiaan yhtä aikaa ei tee hyvää.

”

AJATUSMAAILMANI ON MUUTTUNUT. NYKYISIN OLEN UTELIAS SILLOINKIN, KUN TULEE VAIKEUKSIA. KYSYN, ETTÄ JAAHA, MITÄS TÄLLÄ NYT HALUTAAN NÄYTTÄÄ.

– Masennuksesta toipuneenakin on hyvä olla hereillä itsensä suhteen ja tunnustella huolellisesti, mitä itselle kuuluu.

Masennus on Moision mukaan itsestä etääntymisen sairaus, näkymättömyys- ja häpeäsairaus. Toisaalta se voi olla myös valtava mahdollisuus itsensä uudelleen löytämiseen ja rikki menneen korjaamiseen ja paikkaamiseen. ■

Kuka?

Miia Moisio, 44, on terapeutti, pappi ja kirjailija.

Mitä?

Tänä vuonna ilmestynyt Toivon kirja masennuksesta (Otava) pohjautuu Moision omiin kokemuksiin ja siihen, mitä hän on työssään oppinut masennuksesta.

Parhaillaan hän kirjoittaa kirjaa surusta.

Motto ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kun Miia Moisio toipui masennuksesta, hänen tapansa katsoa maailmaa muuttui. Kärsimys vaihtui uteliaisuuteen ja luottamukseen.

B

7

8B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Rukouksesta on tullut Felix Adjelle entistä tärkeämpi asia sen jälkeen, kun hän vammautui auto-onnettomuudessa.

Beniniläistaustainen Felix on isänsä perintönä kristitty. Äidin perintöä on vodou-usko.

TEKSTI EVELIINA TALVITIE KUVAT JYRI PITKÄNEN

J

oulukuussa 2015 Felix Adje kiipeää puuhun Calavissa, Beninissä. Hän haluaa näyttää suomalaisille ystävilleen, miten mangoja oikeaoppisesti kerätään.

Suomalaiset ovat ihmeissään sekä Felixin ketteryydestä että mangon makeudesta, joka on aivan toista kuin pohjoisten maiden marketeissa.

Maaliskuussa 2018 tilanne on toinen. Felix majailee Mäntsälän terveyskeskuksessa ja esittelee meille ”PikkuFelixiä”, polven yläpuolelta amputoitua vasenta jalkaansa.

Amputointiin johtanut auto-onnettomuus tapahtui alkuvuodesta, jolloin Felix vieraili entisessä kotimaassaan.

Hän oli pysähtynyt ostamaan vihanneksia tien varteen, kun huomasi hallitsemattomasti lähestyvän auton.

Ennen törmäystä hän ehti täpärästi varoittaa nuorta vihannesmyyjää.

– Jos myyjä olisi ollut vanha ihminen, olisin ottanut kohteliaisuudesta mopokypärän päästäni. Koska hän oli nuori, jätin kypärän päähäni, mikä oli onni onnettomuudessa.

MYYJÄ SÄILYI naarmuitta. Felix rusentui pahasti auton alle, lausui Isä meidän -rukousta ja punnersi omin voimin pois. Isä meidän on tullut Felixille tärkeäksi niinä liki kymmenenä vuotena, jotka hän on asunut Suomessa.

Kristinusko oli tosin kiinteä osa hänen elämäänsä jo Beninissä.

Metodistipastori-isän ja vodou-uskoisen äidin toinen lapsi Felix syntyi vuonna 1980 Beninissä, Lakossan kaupungissa. Eriuskoisten avioliitto ei ollut mahdollinen. Vanhempien yhteiselo päättyi Felixin ollessa nelivuotias. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa isän ja tämän uuden perheen kanssa. Sisko jäi äidin huollettavaksi.

– Beninissä poika kuuluu isälle ja tytär äidille. Olin muutenkin isän poika, Felix selittää.

Felix seurasi aktiivisesti isänsä vetämiä jumalanpalveluksia sekä lauloi ja soitti seurakunnan tilaisuuksissa.

Kun Felix tapasi äitiään, tämä muistutti, miten tärkeää on uhrata ruokaa vodoun monille jumalille. Felix totteli, sillä vain esi-isiä kunnioittamalla voisi menestyä opinnoissa ja välttyä onnettomuuksilta.

Hän selventää, ettei kahden uskomusjärjestelmän välissä eläminen ole ollut hänelle hankalaa.

– Vodou on Beninissä enemmän kulttuuri kuin uskonto. Se on elämän-

Felix Adje oli alkuvuonna käymässä kotimaassaan Beninissä, kun auto ajoi hänen päälleen hänen ollessaan vihannesostoksilla. Onnettomuuden seurauksena hänen vasen jalkansa jouduttiin amputoimaan.

Onnettomuuden jälkeen tapa, joka kattaa filosofian, taiteen ja parantamisen, Felix kuvailee.

Vodou on joka tapauksessa Beninin virallinen uskonto, jonka piiriin kuuluu tilastojen mukaan noin 40 prosenttia väestöstä. Paikalliset saattavat tosin arvioida, että vaikka puolet väestöstä on kristittyjä, sata prosenttia harjoittaa vodouta. Se on ihmisten

tapa olla suhteessa henkimaailmaan.

– Vodou on elämässäni edelleen mukana. Tavallaan sen merkitys on vahvistunutkin sinä aikana, kun olen elänyt Suomessa, mutta se ei ole samalla ykköspaikalla kuin Jumala.

Felix tarkentaa, ettei hän ole vodoun jäsen eikä hänellä ole voimia, joiden avulla papit Beninissä suorit-

tavat taikoja. Vodou on hänen mielestään sopivaa niin kauan kuin voimia käytetään hyvän tekemiseen.

– Sitä en hyväksy, että voimaa käytetään pahoihin tarkoituksiin. Sellaistakin tapahtuu.

SUOMEEN MUUTETTUAAN Felix hakeutui evankelis-luterilaisen seu-

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

Monimuotoinen ja monijumalainen uskonto

Vuonna 2015 Felix Adje esitteli suomalaisille ystävilleen, miten mangoja kerätään.

”

VODOU ON ELÄMÄSSÄNI EDELLEEN MUKANA, MUTTA SE EI OLE SAMALLA YKKÖSPAIKALLA KUIN JUMALA.

TOUKOKUUSSA FELIX on siirretty terveyskeskuksesta kuntoutuskeskukseen Kiljavalle. Hän haluaa päästä mahdollisimman pian jatkamaan työtään puutarhurina.

Felix kokeilee saamaansa harjoitusproteesia. Tuntuu mahtavalta seisoa pitkästä aikaa ilman sauvoja. Toistaiseksi pystyssä pysymiseen tarvitaan peiliä. Liikeradat ja tasapaino pitää opetella uudestaan.

Kävelemisen lisäksi Felixin pitää opetella uusi identiteetti. Hän on nyt vammainen ja haluaa tunnustaa ja tunnistaa sen. Niin hän uskoo edistyvänsä parhaiten. Uskosta on ollut tässäkin elämänvaiheessa paljon apua.

– Usko on minulle jotain, mikä antaa turvaa ja suojelee minua. Rukoilemisella ei ollut ennen niin suurta merkitystä kuin nykyään, onnettomuuden jälkeen. Rukous on vahvistus ja vakuutus elämälleni.

Jos rukous on Felixille vakuutus, musiikki on hänen ”laturinsa”. Siitä hän saa energiaa. Huhtikuun lopussa hän nousi ensimmäistä kertaa onnettomuuden jälkeen lavalle Kaveri special -bilebändinsä kanssa. Ja rukoili sekä ennen keikkaa että sen jälkeen.

HEINÄKUUSSA FELIX vastaa puhelimeen Huljalan luomutilan pellolta Hollolasta. Ennen onnettomuutta hän oli työstämässä tilan omistajien kanssa luomutuotteiden verkkokauppaa, josta voisi tilata esimerkiksi perinteisiä suomalaisia juureksia ja vihanneksia kuten lehtikaalia, keräkaalia ja punajuurta mutta myös maissia ja papuja. Suunnitelma on edelleen elossa, vaikka aikataulu on viivästynyt Felixin kohtaaman onnettomuuden takia.

– Pellolla oleminen on minulle sekä työtä että terapiaa, hän toteaa ja kertoo olevansa iloinen. ■

Lähde: Sinikka Tarvainen: Ennen syntiinlankeemusta – ­Vodoun­maailma.­Teos­2007.

Jarkko Mikkonen

rakunnan toimintaan, vaikka se oli aluksi kielitaidottomana hankalaa.

Suomalainen vaimo tuli mukaan jumalanpalveluksiin ja käänsi puheet ranskaksi.

Avioliitto päättyi eroon, mutta suhde kirkkoon on vahvistunut vuosien myötä kielitaidon karttuessa.

Kerran jumalanpalveluksen jälkeen Felixiä tultiin pyytämään seurakunnan kuoroon. Kaunis ja vahva ääni oli erottunut veisaajien joukosta. Sittemmin hän on myös soittanut kirkon tilaisuuksissa rumpuja ja vetänyt seurakunnan tiloissa lapsille rumpukursseja.

Pelkkää auvoa kaikki ei ole ollut.

Kun Felix oli joitakin vuosia sitten pääsiäiskirkossa soittamassa, pappi nosti esityksen jälkeen saarnassaan esille sen, ettei muiden kulttuurien vaikutusten tuominen kirkkoon ole sopivaa. Huomautus satutti, ja Felix oli ensin aikeissa lähteä kesken pois.

Sitten hän päätti rukoilla ja sai sielunsa rauhoittumaan.

– Ajattelen toisinpäin kuin se pappi.

Jeesus ei kuollut vain valkoisen ihmisen puolesta vaan meidän kaikkien.

Vodou, vodun, voodoo, vodoun, voudoun – kirjoitustapoja on monia, mutta kyse on samasta asiasta: Länsi-Afrikassa syntyneestä monimuotoisesta uskontoperinteestä, joka kulkeutui orjiksi myytyjen afrikkalaisten mukana Atlantin yli ja elää muun muassa kuubalaisessa santeriassa, brasilialaisessa candombléssa ja haitilaisessa vodoussa.

Afrikassa vodou-uskonnoissa on kaksi päähaaraa: Beninissä ja Togossa harjoitettava vodou ja Nigerian, Beninin ja Togon jorubakansojen jorubauskonto.

On arvioitu, että vodou-uskontojen harjoittajia on maailmassa yli 70 miljoonaa. Vodou on oikeastaan pikemminkin kokonaisvaltainen maailmankatsomus kuin uskonto, sillä se ulottuu lähes kaikille elämänalueille.

Vodou-uskonnoissa on satoja jumalia, joilla on yleensä monia ilmentymiä.

Osa jumalista on paikallisia, osa laajalti tunnettuja. Kaukaisen ylijumalan puoleen ei yleensä käännytä, vaan ihmisten arkisia asioita hoitavat alemmat jumaluudet. Monien jumalien ajatellaan syntyneen esivanhempien hengistä, osa taas on luonnonvoimien henkilöitymiä. Jumalat eivät ole yksinomaan hyviä vaan ambivalentteja hahmoja, jotka yritetään saada suosiolliseksi omalle asialle.

Voudou-riiteissä jumalia edustavat jumalesineet eli fetissit, joiden katsotaan kantavan jumalan voimaa. Näiden esineiden välityksellä pidetään yhteyttä jumaliin ja uhrataan heille. Usein uhri on jonkun eläimen, kuten vuohen tai kanan, verta.

Vodoussa muihin uskontoihin suhtaudutaan suvaitsevasti: niitä ei suljeta pois vaan pikemminkin niistä omaksutaan vaikutteita. Varsinkin Atlantin takana vodouhun on sulautunut aineksia katolisesta kristinuskosta. Se ei ole yllättävää, sillä katolisten pyhimysten lailla myös vodoun lukuisien jumalien ajatellaan erikoistuneen joihinkin tiettyihin asioihin ja tilanteisiin, joihin heiltä haetaan apua ja neuvoa.

KAISA HALONEN

Tule lipaskerääjäksi!

Sinä voit pelastaa ihmishenkiä!

Osallistumalla Nälkäpäivä-keräykseen autat katastrofien uhreja niin meillä kuin maailmalla. Pienikin hetki auttaa. Lue lisää ja ilmoittaudu lipaskerääjäksi osoitteessa www.nälkäpäivä.fi

Osa 15

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Anssi Lausmaa / Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Katja-Maaria Vilén, 33, on vantaalaisen Hämeenkylän seurakunnan pappi.

Tällä hetkellä hän tekee papin työtä kaksi viikkoa kuukaudessa ja maalaa toiset kaksi. Hän suorittaa taidekoulu Alfassa nelivuotisia taidemaalariopintoja.

Vilénin ensimmäinen yksityisnäyttely Sisäinen matka on esillä 2.9. asti Helsingissä Galleria Saimassa, Neitsytpolku 9.

Katja-Maaria Vilénille maalaaminen on oman ihmisyyden jakamista.

Sisäiset maailmat näkyviksi Katja-Maaria Vilén ehti haudata nuoruutensa taiteilijanhaaveet vuosikymmeneksi ennen kuin rohkaistui opiskelemaan maalaamista.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

A

lussa on hiljaisuus, oma salattu sisin, ihmettelyn ja etsimisen tila. Ilman sitä ei taidetta voi tehdä. Kun kuvataiteilijaksi opiskeleva pappi KatjaMaaria Vilén menee työhuoneelleen, hän laittaa usein rauhallisen musiikin soimaan. Sitten hän vain on hiljaa itsensä kanssa. Vilénin mielestä maalaamista ei voi ohjata järjellä. Olennaista hänelle on tunneyhteys keskeneräiseen maalaukseen ja vuoropuhelu sen kanssa.

Prosessin aikana hänen mielialansa vaihtelevat innostuksesta epävarmuuteen ja ahdistukseen.

Idea maalaukseen voi Vilénille syntyä mistä tahansa. Sen huomaaminen vaatii häneltä sisäistä valppautta ja läsnäoloa. Täytyy olla aistit herkkinä ja kiinnittää huomiota asioihin. Jotkut kokemukset ovat niin voimakkaita, että niiden synnyttämät visiot säilyvät mielessä vuosia. Niistä tulee sisäisiä kuvia, sielunmaisemia. Lapsesta asti Vilén esimerkik-

Kiitollisuus

TOISINAAN MAALAUS lähtee liikkeelle väristä. Vilén aloitti piirtämisen ja maalaamisen lapsena, ja jo silloin hän huomasi, että värit vaikuttavat häneen vahvasti. Usein maalatessa syntyi niin voimakas värielämys, että hänen piti pysähtyä hengittämään. Värien valintaan vaikuttaa se, miten intensiivinen on maalauksen taustalla oleva kokemus tai näky. Eri väriyhdistelmillä on oma dynamiikkansa. Joskus jokin väri saattaa tuntua vaikealta tai epämiellyttävältä.

Vilén on sitä mieltä, että silloin kannattaa haastaa itseään ja tarttua juuri siihen.

ENSIMMÄINEN OMA näyttely on tuonut Vilénin maalaamiseen uuden ulottuvuuden: tekemisestä on tullut julkista. Välillä omien teosten esille ripustaminen on pelottanutkin. Silloin antautuu vuoropuheluun muiden kanssa, jakaa omaa ihmisyyttään ja ottaa vastaan toisten ihmisten kokemuksia. Maalauksissa on asioita, joiden kertomiseen sanat eivät riittäisi, sellaista, mikä tähän asti on ollut piilossa.

Siksi näyttelyn pitäminen on ollut Vilénille näkyväksi ja vastaanotetuksi tulemista.

Vilén ehti haudata lapsuutensa ja nuoruutensa taiteilijanhaaveet vuosikymmeneksi ennen kuin rohkaistui uudestaan opiskelemaan. Nyt tuntuu siltä, että hän on saanut ison osan identiteettiään takaisin, tullut eheämmäksi ja vahvemmaksi. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

2.9.

si on kantanut mielessään kuvaa ihmisestä kuilun reunalla. Siinä, missä muut pitivät lapsena päiväkirjaa, Vilén piti kuilukirjaa. Sen piirroksissa toistuivat kuilu ja ihminen. Ihmisen etäisyys kuilun reunasta vaihteli sen mukaan, kuinka huolestuneella tai turvallisella mielellä Vilén milloinkin oli. Kuiluvisiosta syntyi lopulta aikuisena maalaus Maailman tila.

Parhaimmillaan Vilénille syntyy maalatessa kokemus siitä, että hän on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja tekee juuri sitä, mitä hänen pitää tehdä.

Hän tuntee olevansa omassa ytimessään, täysin yhtä sen kanssa, kuka on ja miksi on olemassa. Hän pohtii, että ehkä se riisutussa rehellisyydessään ja autenttisuudessaan on hengellinen kokemus. Tai ehkä kokemuksia ei tarvitse erotella hengellisiin ja muihin, koska kaiken taustalla on sama lähde.

Kiittämisen päivä AMERIKKALAISTEN kiitospäivällä on englanniksi mainio nimi Thanksgiving Day, Kiittämisen päivä. Kiittäminen on verbi, tekemistä. Pelkkä kiitos-sana ei samalla tavalla ilmaise kiitollisuuden suuruutta.

Joulun veroinen kansallinen juhlapäivä kokoaa Yhdysvalloissa suvut yhteiselle aterialle. Koko maa keskittyy kiitollisuuteen. Juhlan juuret johtavat ensimmäisten eurooppalaisten pakolaisten rankkaan vuoteen uudessa kotimaassaan. Vuonna 1620 Mayflowerlaiva rantautui Cape Codiin liian myöhään syksyllä, joten istutuksia ei ehditty tekemään. Talvi oli tavallista ankarampi ja ruuasta

huutava puute. Puolet uudisasukkaista kuoli.

Intiaanien Wampanoag-heimo tuli hätiin. Se lahjoitti tulijoille ruokaa ja opetti heitä kalastamaan ja metsästämään sekä viljelemään maissia. Syksyllä uudisasukkaat järjestivät auttajilleen kiitosjuhlan.

Vähitellen traditio levisi, mutta kansallista kiitospäivää saatiin kuitenkin odottaa parisataa vuotta. Vuonna 1863 presidentti Abraham Lincoln julisti marraskuun viimeisen torstain päiväksi, jolloin koko maassa kiitetään ja ylistetään Jumalaa.

Juhlapäivän historiaan tutustuttuani minua yllätti ja ilahdutti

se, että kiittämiselle annettiin näin selkeä kohde. Jumala.

Oikeastaan aika merkillistä, että meillä Suomessa ei ole omaa kiittämisen päivää. Jos ja kun kiittämisen päivää ei vielä ole, se pitää keksiä.

Minusta se olisi kirkon tehtävä.

Päiväksi sopisi ensi sunnuntai, jonka teema on valmiiksi kiitollisuus.

Tehdään siitä iso juttu.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Gurun opissa Ohjaajana Thomas Merton Thomas Merton syntyi Ranskassa vuonna 1915 uusiseelantilaisen isän ja amerikkalaisen äidin taitelijaperheeseen. 23-vuotiaana hän liittyi katoliseen kirkkoon. Opiskellessaan Columbian yliopistossa kirjallisuustiedettä Merton tutustui vaeltavaan hindumunkkiin. Yllättäen tämä neuvoi häntä lukemaan kristillisiä mystikoita Augustinusta ja Tuomas Kempiläistä.

Keväällä 1941 Merton vieraili Kentuckyssa Gethsemanin trappistiluostarissa, josta tuli hänen hengellinen kotinsa loppuelämäksi.

Merton oli pitänyt nuoresta saakka päiväkirjaa. Luostarista hän piti tuhansien kirjeiden välityksellä yhteyttä niin tutkijoihin, teologeihin, kirjailijoihin, juutalaisiin hasideihin ja islamilaisiin mystikoihin kuin zen-mestareihinkin. Merton kirjoitti viitisenkymmentä kirjaa. Hän toimi aktiivisesti rauhan puolesta, vastusti ydinvarustelua ja pohti väkivallattoman vastarinnan muotoja.

Merton kuoli Kaukoidän-matkalla syksyllä 1968. Suomeksi paras johdatus Mertonin elämään ja ajatteluun on teos Hiljainen elämä – Thomas Mertonin päiväkirjat.

Jumala odottaa sisäisen melusi laantumista Katolinen munkki ja rauhanaktivisti Thomas Merton oli rauhaton mies, joka etsi rauhaa Jumalasta.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

MAAILMAN HULLUNA vuonna 1968 – sinä vuonna, jona Martin Luther King murhattiin ja Vietnamin sota kävi yhä julmemmaksi, opiskelijat osoittivat mieltään ympäri maailmaa ja Prahan kevät päättyi venäläisten tankkien tuloon – sai trappistimunk­ ki Thomas Merton Louisvillen opis­ kelijoilta pyynnön kirjoittaa yliopis­ ton kirjallisuuslehteen.

He tiesivät hänet munkiksi, jo­ ka vastusti sotaa ja puolusti ihmis­ oikeuksia.

Merton asui tuolloin kolmatta vuotta erakkomajassa, jonka hän oli rakentanut luostarinsa yhteyteen.

Kirjoituksessaan opiskelijoille hän ky­ syi: ”Mitä rukous, yksinäisyyteen ve­ täytyminen, hiljaisuus ja meditaatio voivat merkitä atomiajan maailmas­ sa? Ovatko ne menettäneet merkityk­ sensä?”

MERTON TIESI monen opiskelijan et­ sivän elämyksiä ja toivoa elämäänsä idän mietiskelyperinteistä. Kirjoituk­ sessaan hän painotti, että jos etsii si­ säistä eheyttä meditaatiosta ja koke­ musta Jumalasta, se edellyttää sitou­ tumista. ”Sisäinen visio” on aina lah­

ja. Sitä ei saavuteta tekniikoilla eikä psykedeelisillä elämyksillä.

Pyhäksi ei voi tulla myöskään pa­ rantamalla maailmaa tai muita ih­ misiä, Merton muistutti. ”Sillä, joka yrittää toimia ja tehdä asioita toisten ja maailman hyväksi syventämät­ tä omaa itseymmärrystään, vapaut­ taan ja kykyään rakastaa, ei ole mi­ tään annettavaa kenellekään. Hän ei voi kommunikoida mitään muuta kuin omia pakkomielteitään, aggres­ sioitaan ja egokeskeisyyttään, har­ hakuvitelmiaan päämääristä ja kei­ noista, opillisia ennakkoluulojaan ja ideoitaan.”

Tämä on hyvä ohje kenelle tahansa maailmanparantajalle tai julistajalle.

OMASSA ELÄMÄSSÄÄN Merton oli ha­ vainnut, että syvimmän toivon ja elä­ mäntarkoituksen hän oli löytänyt yhä uudestaan yksin Jumalasta, hänen rakkaudestaan ja armostaan. ”Siksi ainoa ongelma, mistä koko olemassa­ oloni, rauhani ja onnellisuuteni riip­ puu, on löytää itseni Jumalan löytä­ misestä”, Merton kirjoitti kirjassaan New Seeds of Contemplation. Hän oli tuolloin asunut parikymmentä vuot­

Rukous Jumalalle, Isälleni Täällä Sinä näet minut.

Täällä Sinä rakastat minua.

Täällä pyydät minua vastaamaan rakkauteesi omalla rakkaudellani ja luottamuksellani.

Täällä pyydät minua olemaan ystäväsi.

Sinun ystävänäsi oleminen merkitsee yksinkertaisesti sitä, että hyväksyn ystävyytesi, koska se on Sinun ystävyyttäsi.

Olet kutsunut minut tänne syntymään yhä uudestaan, kerta kerran jälkeen Sinun valossasi.

(Thomas Merton vuonna 1968)

ta trappistiluostarissa Kentuckyn met­ säisillä kukkuloilla ja saanut kokea, et­ tä Jumala odottaa kärsivällisesti ihmi­ sen sisäisen hälinän laantumista. ”Jos löydän hänet, löydän itseni, ja jos löydän tosi itseni, löydän hänet”, Merton kirjoitti. Hän oli vakuuttunut siitä, että jokaisessa meissä on paik­ ka, jossa olemme yhtä Jumalan kans­ sa ja jossa voimme löytää itsemme ja toisemme. Se on kohta, jossa havah­ dumme olevamme riippuvaisia yksin Jumalan rakkaudesta emmekä siitä, mitä ulkoisesti olemme.

Kun ymmärrämme tämän pohjiaan myöten, koko olemuksellamme, sanat käyvät vähiin. Silloin ihmettelemme ja kiitämme – ja suremme, että olem­ me vielä niin etäällä Jumalasta ja toi­ sistamme.

THOMAS MERTON kuoli sähköiskuun hotellihuoneessaan Bangkokissa idän ja lännen munkkien kokoukses­ sa 7.12.1968. Hänet lennätettiin kotiin armeijan lentokoneessa, jossa oli Viet­ namin sodassa kuolleita amerikkalai­ sia sotilaita. Siinä olivat sodan vastus­ taja ja sotilaat samassa koneessa mat­ kalla kotiin. ■

MENOT 30.8. – 13.9.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! 3.9. klo 11 ehtoollishartaus ja 10.9. klo 11 hartaus. Hartauden jälkeen ilmainen ruokailu.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12 Hakunilan kirkon kokoustilassa. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20.

Iloa, riemua, rukousta, laulua ja sanaa.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–13.

Käsillä hyvää-ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.45.

Uudet laulajat tervetuloa. Lisätiedot: kanttori Juha Paukkeri p. 050 537 1464.

Saavu-messu su 2.9. klo 12. Selkokielinen ja moniaistillinen ehtoolliskirkko. Riitta Kuusi, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Messu tulkataan viittomakielelle. Messun jälkeen kakkukahvit.

Lähetyspiiri ma 3.9. klo 18–19.30.

Vieraina Angolassa lähetteinä olleet Kaisa ja Erkki Halme.

Seniorikerho ti 4.9. klo 13–14.30.

Kesäkuulumiset.

Nuorten syyskauden avaus ja isoskoulutuksiin ilmoittautuminen pe 7.9. klo 18–19.30. Tuu mukaan!

Hakunila-päivän kirppis la 8.9. klo 10–14 yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton Hakunilan osaston kanssa. Kahvio ja ohjelmaa lapsille. Myyntipöytävaraukset hakunilan.yhdistys@mll.fi. Pöydän hinta 15 e. (MLL:n jäsenille 5 e).

Syyskauden avajaismessu su 9.9. klo 12. Vapaaehtoisten siunaaminen.

Hans Tuominen, Harri Nurminen, Juha Paukkeri, Riikka Jäntti, Heli Leskinen, Eeva Säilä.

Kävele naiselle ammatti su 9.9. klo 14. Tule mukaan reippailemaan ammatteja kehitysmaiden naisille!

Lähtö Hakunilan kirkon pihalta kävellen Länsimäen kirkolle, jossa keittolounas ja hartaushetki. Osallistumismaksu 10 e maksetaan paikan päällä.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 11.9. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Viikkomessu to 13.9. klo 18–18.45.

Päiväkerho 3–6-vuotiaille tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11.30. Ryhmässä on vielä tilaa, paikkoja voi kysellä Birgitta Tasavuorelta p. 050 523 4051.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Hartaushetki tiistaisin klo 12.30– 12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14.

Saunaa ja sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Iloista naisenergiaa raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30.

Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille.

Perhekerho perjantaisin klo 9–13.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45–11.

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12.

Avoin muskari perjantaisin klo 10–10.30.

Messu ja lähettivierailu su 2.9. klo 10.

Leikolat kertovat työstään Etiopiassa.

Harri Nurminen, Linda Isokangas.

Länsimäessä ei messua su 9.9., tervetuloa syyskauden avajaismessuun Hakunilan kirkkoon klo 12!

Taidepyhis su 9.9. klo 15–16.30.

Lapsen kokoinen pyhäkouluhetki: musisointia, käsillä tekemistä, liikettä ja luovaa ilmaisua.

Lähetyspiiri to 13.9. klo 18.–20.

Vieraana Harri-pappi.

MUUALLA Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45.

Kuoro on tarkoitettu 6–12-vuotiaille laulamisesta ja yhdessä musisoimisesta kiinnostuneille tytöille ja pojille.

Aurinkotanssi-kuorossa laulavat 10–14-vuotiaat tytöt ja pojat. Aurinkotanssi harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–16. Lapsikuoroja johtaa kanttori Riikka Jäntti. Kuoroi-

hin ei tarvitse ilmoittautua. Harrastus on maksuton.

Perhekerho Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19) torstaisin klo 9–11.

KASTETTU Elma Iines Amanda Boxström, Inna Lyydia Hintikka, Matilda Salli Sylvia Jauhiainen, Josef Julius Kiviharju, Aino Maria Konttila.

HAUTAAN SIUNATTU Albrecht Helka Marjatta 70 v, Veikko Juhani Litmanen 69 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Tiistaisin ja torstaisin klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu, Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä su 2.9. klo 10 Radio Dein pastori Veli-Matti Hynninen, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen on siioninvirsiseurat, jossa ovat puhujina Jaakko Simojoki ja Matti Hyry.

Ripariencore su 2.9. klo 17. Muistelemme yhdessä kesän ripareita.

Miesten sauvakävelypiiri su 2.9. klo 18. Lähtö kirkolta.

Nuorten avoimet ti ja to 4.9.–16.12 klo 18–20.30 alkaen kirkon nuortentilassa. Mukavaa tekemistä ja yhdessäoloa nuorille.

Iltarukous-rukouspiiri ti 4.9. klo 18–19 kirkon alakerrassa. Kaikille avoin rukouspiiri, jossa rukoillaan jätettyjen esirukousten ja mielenpäällä olevien aiheiden puolesta.

Esirukouksia voi lähettää Jarna Wikströmille osoitteeseen jarna. wikstrom@evl.fi tai p. 050 544 7647.

Messu su 9.9. klo 10. Matti Hyry, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas.

Messun yhteydessä seurakunnan vapaaehtoiset siunataan tehtäviinsä.

Kristinusko globaalissa maailmassa I: Ikkunoita kristinuskoon Aasiassa su 9.9. klo 11.30–13. Luen-

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

nolla TT Pekka Huhtinen kertoo erityisesti Japanin ja Myanmarin tilanteesta.

Laulunystävät -yhteislauluillat ke 12.9. klo 17–18 alkaen, parittomilla viikoilla. Kaikille avoimissa yhteislauluilloissa lauletaan lauluja eri teemoista kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla.

Naistenilta: Hän liikuttaa meitä pe 14.9. klo 17–22. Eri-ikäisten naisten yhteinen ilta, joka alkaa klo 17–18 salaattibuffetilla (hinta on 5 e).

Ohjelmassa on tanssityöpaja ja tanssiesitys Xaris Finland-tanssiryhmältä ja taidetyöpaja, jota vetää pastori-taidemaalari Katja-Maaria Vilén. Luvassa on myös mm. esirukousta, kosmetiikkaesittelyä ja yhteinen hartaus. Mukana illassa ovat Emma Koistinen, Jarna Wikström ja Katja-Maaria Vilén. Ilmoittaudu pe 7.9. mennessä osoitteeseen jarna. wikstrom@evl.fi.

Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30 kirkon suuressa seurakuntasalissa. Lounas on maksuton ja kaikille avoin.

LAMMASKUJA 2B Kirjallisuuspiiri ma 3.9. klo 12.

Keskustelemme Heidi Köngäksen teoksesta Sandra.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 12.9. klo 18.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 13.9. klo 10.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka to 6.9. klo 11–12.

Yhdessäoloa ja keskustelua Raamatun ja virsikirjan äärellä.

Kenian lähetyspiiri to 13.9. klo 11.

Vierailijana ovat Päivi ja Martti Poukka Sley:stä

MUUALLA K16-sähly nuorille ja nuorille aikuisille perjantaisin 7.9.–7.12. Rajatorpan kalliosuojassa, osoitteessa Nuijatie 15 B. Varaa mukaan sisäpelikengät, maila, juomapullo ja alle 18-vuotiaille pelilasit.

1918-retki Tampereelle la 15.9.

Lähtö klo 8.30 Hämeenkylän kirkolta.

Retken oppaina toimivat historioitsijat Eeva Tammi ja Teemu Keskisarja.

Ohjelmassa on mm. Tampere 1918-kierros, vierailu tuomiokirkossa, Teemu Keskisarjan luento, Tampere 1918-näyttely Museokeskus Vapriikissa, Pyynikki ja Hatanpään kartano.

KASTETTU Eetu Alvar Hyry, Elsa Vieno Sylvia Torvinen, Ilmari Tapio Aleksei Sveshnikov, Viljami Martti Samuel Hietala, Elliot Hektor Rafael Serni.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, ke 5.9. klo 9–12, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Perhekerho pe 31.8. ja 7.9. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Ankkabarock-festivaali 31.8.–2.9.

Katso konsertit Kirkoissa soi -osiosta.

Messu su 2.9. klo 10. Tuomas Antola, Riikka Wikström, Jussi Salonen.

Uusien työntekijöiden siunaaminen.

Pyhäkoulu messun yhteydessä kirkon pyhäkouluhuoneessa. Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 3.9. ja 10.9. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e.

Perhekerho ma 3.9. ja 10.9. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 3.9. ja 10.9. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Virtapiirin syksyn aloitus ma 3.9. klo 13–15 kirkkosali 2:ssa.

Naisten raamattupiiri ma 3.9. ja 10.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Menokasvo

Retriittipäivä la 23.9. klo 10–16 Pyhän Laurin kappelilla, Pappilankuja 3. Hinta 20 e. Ohjaajina meditaatioopettaja Seija Mauro, pastori Tarja Korpela ja pastori Jari Saarinen. Ilmoittautumiset tarja.korpela@evl.fi.

SIRPA PÄIVINEN

Mitä hiljentyminen voi tehdä ihmiselle?

– Arkielämässä usein mennä touhotetaan, eikä ajatel-

la, miksi tehdään mitäkin ja ollaan yhtä jos toista mieltä. Hiljaa olemisessa mieli selkeytyy, ja silloin on mahdollisuus olla enemmän läsnä itsellensä ja saada kosketus pyhään. Erään hiljaisuuden päivän jälkeen yksi osallistujista kertoi, ettei muistanut taivaan olevan niin sininen. Aistit avautuvat jo yhden päivän hiljaisuudessa. Kun pysähtyy, kuulee, näkee, haistaa ja maistaa paremmin.

Mikä on retriittipäivän pointti?

– Hiljaa istuessa, hengitykseen keskittyessä ja kävellessä olemme jo perillä. Pääajatuksena on se, että olemme perillä kaiken aikaa, missä tahansa olemmekin.

NINA RIUTTA

9

Palaamme takaisin kirkolle n. klo 20.30. Retken hinta on 70 e sisältäen opastukset, lounaan, luennon, museon ja bussikyydit. Ilmoittaudu mukaan pe 7.9. osoitteeseen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450. Lisätietoja saa pastori Matti Hyryltä. Retken tarkan ohjelman löydät nettisivuiltamme.

Impivaara soi! -musapainotteinen perheleiri 12.–14.10. Holman leirikeskuksessa Klaukkalassa. Luvassa ohjelmaa lapsille ja aikuisille, mahdollisuus esimerkiksi muskariin, yhteismusisointiin, saunomiseen ja yhteiseen musamessuun sunnuntaina. Ilmoittaudu 7.9. mennessä nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet.

Hiljaisuudessa aistit avautuvat Meditaatio-opettaja Seija Mauro, ohjaat retriittipäivää pappien kanssa Pyhän Laurin kappelilla. Mitä päivän aikana tapahtuu?

– Päivä alkaa yksinkertaistetulla hiljaisuuden messulla.

Sen jälkeen teemme klassisia hengitykseen keskittyviä meditaatioita sekä kävely- ja lepomeditaatioita. Syömme kevyen lounaan, joka on yksi harjoituksista, emme puhu ruokaillessa. Kävelymeditaatio tehdään ulkona. Lepomeditaatiossa voi oikeasti nukahtaa. Kaikki tapahtuu hiljaisuudessa.

– Keskipäivällä on psalmimietiskely. Pappi lukee psalmin ja sen jälkeen ollaan hetki hiljaa. Harjoitukset päättää Kyrie eleison -meditaatio, joka on ortodoksiperinteestä tuttu. Siinä istutaan hiljaa ja minä toistan ääneen sata kertaa Kyrie eleison, joka tarkoittaa "Herra armahda".

A

MENOT 30.8. – 13.9.

10 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Punainen lanka -raamattupiiri ma 3.9. ja 10.9. klo 18 kirkon kappelissa.

Hyvän mielen laulajien tapaaminen ti 4.9. klo 15 kirkkosali 2:ssa.

Hyvän mielen laulajat käyvät laulattamassa Korson alueen hoivakotien asukkaita. Tapaamisessa suunnitellaan syksyn toimintaa ja valitaan lauluja. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat laulajat!

Aamurukouspiiri ke 5.9. ja 12.9. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetyksen lounas ke 5.9. ja 12.9. klo 11 alkaen kirkkosalissa.

Maksuton yhteisölounas on valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta.

Lähetyksen päiväpiiri ke 5.9. klo 13 kirkon kokoustilassa ja 12.9. kirkkosali 2:ssa.

Arki-illan iltakirkko ke 5.9. klo 18.

Minttu Haapalainen, Jussi Salonen.

Iltarukouspiiri ke 5.9. ja 12.9. klo 18.40 kirkon kappelissa.

Diakonissan vastaanotto to 6.9. klo 12–13 diakoniatoimistolla. Voit keskustella terveydentilaasi liittyvistä asioita, mittauttaa verenpaineen tai verensokerin ilman ajanvarausta.

Vanhemman väen piiri to 6.9. klo 13 seurakuntasalissa.

Messukuoron harjoitus to 6.9. ja 13.9. klo 18–19.30. Tule mukaan laulamaan tai soittamaan lauluja toivosta ja elämästä messuun su 16.9. klo 10. Ilmoittaudu kanttori Airi Saloniemelle, p. 050 310 7493.

Naisten saunailta to 6.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 9.9. klo 10. Veikko Ahonen, Jani Vanhala, Saana Tourunen, Airi Saloniemi. Vapaaehtoisten siunaaminen ja vapaaehtoistyön syksyn starttikahvit.

Kävele Naiselle Ammatti su 9.9. klo 13. Lähtö srk-keskuksesta, reitti kulkee Ankkapuistossa noin 1,5 km:n lenkin, jonka voi halutessa kiertää useampaan kertaan. Kirkon sisäpihalla ohjelmaa, arpajaiset sekä myynnissä kahvia ja makkaraa.

Naisten Pankin vapaaehtoisverkoston kampanjalla kerätään varoja kehitysmaiden naisten koulutuksen ja toimeentulon edistämiseksi.

Ilmoittautumislahjoitus aikuisilta 10 e, 0-16 v. ilmaiseksi. Lisätiedot maija. sankari@evl.fi, p. 050 573 6359.

Arki-illan iltakirkko ke 12.9. klo 18.

Veikko Ahonen, Airi Saloniemi.

Miesten saunailta to 13.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kudotaan kastesukkia ma 3.9. klo 12.15–13.30. Vauvansukat lahjoitetaan korsolaisille kasteperheille.

Omat puikot mukaan, lankoja löytyy paikan päältä.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 30.8., 6.9. ja 13.9. klo 9–11.30.

Nuorten perjantai NuPe 6.–8.-luokkalaisille pe 31.8. ja 7.9. klo 17.30– 20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 4.9. ja 11.9. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 12.9. klo 10.

MUUALLA Ystävämessu – Friendship Mass su 2.9. klo 16 Asolan seurakuntatalolla,

on Sunday, 2 September at 4:00 pm in Asola Parish Home. Tule rukoilemaan, laulamaan ja kokemaan yhteyttä toisten kristittyjen kanssa. Join your fellow Christians in prayer and song.

KASTETTU Safira Destiny-Lamores Esperanza Berg, Janni Minea Virtanen, Tommi Eemil Riste, Sofia Johanna Sojakka, Topias Laurinpoika Mustonen, Oiva Aleksanteri Heikkilä, Sanni AadaAmanda Rostén, Valtteri Erik Paakkanen, Verneri Elis Paakkanen, Venla Eveliina Hirvelä, Joel Erik Lindfors, Heidi Sofia Isabella Hyttilä.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Teemu Ilmari Kauppinen ja Sonja Eliina Tikanniemi, Saku Santeri Sutelainen ja Satu Suvi Päivikki Raappana-Jokinen.

HAUTAAN SIUNATTU Anna Kaarina Roininen 93 v, Tuomo Juhani Seppänen 68 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa (ei 4.9.) kirkolla ti klo 11–13 Asolassa to klo 11–13 p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11 (ei 13.9.)

Ajanvaraus ti klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Olohuone perheille ma, ti, to, pe klo 9–14. Lapsille aikuisen kanssa. Kirkkomuskari torstaisin klo 10.

Taidekerho 5–8-vuotiaille 27.8.– 22.10. maanantaisin klo 14–16. Taidetta väriliiduilla ja -kynillä sekä vesiväreillä. Kaksi museokäyntiä. Ilm. Petri Piirainen p. 050 573 6328.

SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Monitoimikerho 4–7-vuotiaille ke klo 14–16. Ilm. Petri Piirainen p. 050 573 6328.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitus ke klo 18. Ilm. Noora Hultin p. 050 433 3329.

Open Doors -nuorten avoimet ovet ke klo 18. Isoskoulutukseen ilm. ja infoa klo 18–21.

Messu su 2.9. klo 10. Arto Nuutinen, Marja Kyllönen.

Aamumessu ke 5.9. klo 9. Arto Nuutinen, Noora Hultin.

Raamattupiiri ke 5.9. klo 18.30.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 6.9. klo 13.

Messu su 9.9. klo 10. Messussa siunataan vapaaehtoiset tehtäviinsä.

Laura Maria Latikka, Noora Hultin, Marja Kyllönen. Messun jälkeen myyjäisissä leivonnaisia, syksyn satoa, käsitöitä, arvontaa diakoniaja lähetystyön hyväksi. Jaatko puutarhasi satoa, hilloja ja leivonnaisia? (p.050-3290361/Sannamari).

Keskustelutilaisuus su 9.9. klo 13.

Seurakunta lähetystyön ja kansainvälisen työn tukijana. Keskustelemassa

mm. Vesa Häkkinen, Laura Maria Latikka, Vappu Olsbo ja Nina Silander.

Iltamessu ma 10.9. klo 17. Arto Nuutinen.

Yläovet auki ma 10.9. klo 17. Hartaus, iltapala ja sauna (omat tarvikkeet).

Diakoniakahvila ja –päivystys ti 11.9. klo 9-11

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Ystävämessu – Friendship Mass su 2.9. klo 16. Mukana mm. Laura Maria Latikka, Jaakko Hyttinen, Maija Sankari ja Mathias Hagar, kanttori Marja Kyllönen. Ystävämessu on kansainvälinen, rento ja mukava hetki yhdessä.

Maalausryhmä ma 3.9. klo 10.

Asolan perhekerho ti klo 9–12.

Lapsille aikuisen kanssa Puutarhapiirin retket: ti 4.9. Retki Vesalaan. Tapaaminen Mellunmäen metroasemalla klo 12. Ötökkäkerho 4–6-vuotiaille ti klo 13–15. Tutkitaan luontoa lasten kanssa. Ilm. Petri Piirainen p. 050 573 6328.

Kipuryhmä ti 4.9. klo 15. Aihe: Kesä ja kipu.

Saviryhmä ke klo 12. Pienimuotoisia savitöitä. Älynystyrät ällikällä to 6.9. klo 13.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16.

Tule kuulemaan Taitekohta-ryhmästä to 6.9. klo 17. Ryhmä alkaa lokakuussa (6 kertaa, max 15 os.)

Ohjaajana työhyvinvointivalmentaja Peter Andersen.

Seniorikahvila ma 10.9. klo 13.

Vantaan kaupungin Menokaverit toiminnan ja tulevan lippuvyöhykeuudistuksen esittelyä.

Työikäisten raamattupiiri ma 10.9. klo 18.

Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi tiistaisin 18.9.–16.10. klo 17.30. Kevyt iltapala. Ilm. eija.pulkkinen@vantaa. fi, irma.liljeström@evl.fi, p. 050 553 8459 tai tule infotilaisuuteen Kafnettiin 10.9. klo 18 tai Leinikkiin 11.9. klo 18.

Arabiankielinen työ la–su. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

MUUALLA Nuorten sähly to 6.9. klo 16–17.30 Rekolanmäen koulu. Oma maila ja pelivarusteet.

Koivukylän Vallaton Yö pe 7.9. klo 17–22 kaikenikäisille. Rekolan seurakunnan teltalla mm. yhteisötaideteoksen tekeminen ja riparilauluja.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe 7.9. klo 19–21.30 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Hanna-rukouspiiri ma 10.9. klo 18 osoitteessa Tertunkuja 4 B. Vapaaehtoistoiminnan koulutusinfo klo 18 ma 10.9. Kafnetissä, Rautkallionkatu 3. ti 11.9. Leinikissä, Leinikkitie 22. Tule kuulemaan peruskurssista ja tukihenkilökoulutuksesta. Lisätietoja p. 050 553 8459 / Irma Liljeström.

Vanhemman väen iltapäivä ti 11.9. klo 12. Havunneulassa, Paimenentie 2.

Hartaus Koivukylän vanhustenkeskuksessa to 13.9. klo 14.30 Karsikkokuja 13.

KASTETTU Lukas Mikael Tiilikainen, Maria Oluwadarasimi Farah Yusuf, Lumi Anna Toivari, Sisu Santeri Vehkakoski, Mimosa-Amanda Tuulia Puisto, Kasmir Leon Daniel Koljonen, Helmi Emilia Karjalainen, Paloma Aryana Kurillo.

HAUTAAN SIUNATTU Heikki Juhani Partio 85 v, Kirsti Katariina Junnonaho 92 v, Aino Inkeri Kyllikki Haukkovaara 91 v, Pekka Kari Juhana Arpiainen 74 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15, p. 09 8306333.

Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat. fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.)

Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10–11.30 ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuiltamme.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kesäopas palvelee kirkossa elokuun loppuun arkisin kello 12.30–20.

Ryhmäopastusten varaukset arkisin p. 09 830 6717 klo 9–15.

Messu su 2.9. klo 12, Terhi Viljanen, Terje Kukk, Mirka Härkönen. Messun aikana pyhäkoulu sivuhuoneessa.

Pappilan puutarhan omenatalkoot ma 3.9. klo 12.30–16. Keräämme omenoita ja valmistamme talkoilla omenaherkkuja kirkonruokailuun sekä muihin seurakunnan tilaisuuksiin. Kokoontuminen pappilan pihassa, Kirkkotie 45. Ilm. 29.8. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori paivi.makinen@evl.fi tai p.050 548 6078.

Heijastus-sarjan konsertti: Eva & Manu pe 7.9. klo 19. Liput 5 e ovelta.

Messu su 9.9. klo 12, Janne Silvast, Sanna Heikurinen, Terje Kukk, Samppa Laakso. Syyskauden avausmessu.

Siunataan vapaaehtoiset ja uudet työntekijät tehtäviin.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 1.9. ja la 8.9. klo 15 Bethanian 4. krs kokoushuone.

Israel-piiri ma 3.9. klo 18.30 viraston asiakastila Lähetyksen päiväpiiri ti 4.9. ja ti 11.9. klo 13 Bethanian 4. krs kokoushuone. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Kirkon ruokailu – lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 12.9.klo 12–13.15 nuorisotila (Unikkotie 5 C). Vuoronumeroita jaetaan klo 11.30 alkaen, ruokailu alkaa lyhyellä hartaudella klo 12.

Hanna-piiri to 6.9. klo 9.30. Lähtö lenkille kirkon edestä. Kahvit Betanian kokoushuoneessa.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen syksyn toiminnan suunnitteluilta to 6.9. klo 18 Bethanian 4. krs kokoushuone.

Tervetuloa mukaan niin uudet kuin jo ennestään tutut!

Nuorten aikuisten ilta to 6.9. klo 18 nuorisotila.

Naisten rukouspiiri pe 7.9. klo 18 Emmauksen kokoushuone.

Kasvuryhmä ti 11.9. klo 18 Emmauksen kokoushuone. Keskustelemme pienistä ja suurista kysymyksistä, tutkimme Raamattua ja rukoilemme.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka auki pe 31.8. ja 7.9. klo 9–15.

Perhekerho ma 3.9. ja 10.9. klo 17–18.30.

Perhekerho ti 4.9. ja ti 11.9. klo 9.30–11.30.

Pienten paikka auki ke 5.9. ja ke 12.9. klo 16–18.30.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p.

09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 10–14.

Taidetta! Leila Nuotion maalauksia 7.9. asti. Näyttelyssä Värejä kesään öljy- ja akryylimaalein. ”Muutoksen keskellä” ma 10.9. alkaen. Vantaan kaupunginmuseon valokuvia Tikkurilan keskustan muutoksesta 1960 1980-luvuilta.

Kysy tietoteknisistä asioista maanantaisin klo 12–13. Neuvoja tietoteknisissä asioissa tabletin, internetin ja puhelimen käytössä. Saat henkilökohtaista opastusta. Neuvontaa myös ajanvarauksella. Kysy kassalta tai soita ja varaa aika klo 10–14, p. 09 830 6302.

Messu su 2.9. klo 10, Maria Koukkari, Johanna Jakonen, Iina Katila.

Messu su 9.9. klo 10, Kristiina Kartano, Iina Katila, Veikko Karhumaa.

Sukkelat sukankutojat ti 11.9. klo 10.

Tule neulomaan diakoniatyön asiakkaille tai myyntiin Kirkon Ulkomaan avun hyväksi. Talo tarjoaa langat, kun kudot näihin tarkoituksiin.

Yhteysilta ti 11.9. klo 18.30.

Olotilan pop up -askartelupäivät 11.– 13.9. klo 10–14. Löydä sisäinen askartelijasi. Tarvikkeita mm. korttien- ja helmirannekorujen tekoon sekä heijastimiin ja kankaanpainantaan. Hinta 40 senttiä / kpl.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Ilolan perhepäivä pe 31.8. ja 7.9. klo 9.30–14.

Naisten rukouspiiri pe 31.8. klo 18, Emmauksen kokoushuone.

Lapsikuoron harjoitukset ke 5.9. ja ke 12.9. klo 17–18.

Pyhäkoulu su 9.9. klo 11–12.

Rukouspiiri ke 12.9. klo 18.

Naisten lenkkisauna to 13.9. klo 18–20.30. Iltapala 2 e ja yhdessäoloa Raamatun tekstin äärellä.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 3.9. ja 10.9. klo 9.30–11.

Pyhäkoulu su 9.9. klo 11–12.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 13.9. klo 18. Lapset tervetulleita mukaan.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 4.9. ja ti 11.9. klo 9.30–11.30.

Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 5.9. klo 14.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 30.8. – 13.9.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

11

NADI HAMMOUD

3× NAISTEN PANKKI

kävelytapahtuma

Alkuverryttelyn jälkeen lenkille Myyrmäen seurakunnan Kävele Naiselle Ammatti -kävelytapahtumassa vedetään yhteinen alkuverryttely, jonka jälkeen tehdään kävelylenkki omien voimien mukaan Jokiuoman puistoon tai Vetokankaan uimapaikan ympäri. Lenkin jälkeen kahvitarjoilu.

Osallistumismaksu 20 e maksetaan paikan päällä. Kävelytapahtuma kehitysmaiden naisten koulutuksen ja toimeentulon edistämiseksi la 8.9. klo 12–15. Lähtö Myyrmäen kirkolta, Uomatie 1.

Lauluja, joissa maistuu elämä Eva ja Manu tekevät yhdessä uutta musiikkia, vaikka he erosivat yli vuosi sitten.

EVA TIETÄÄ, että neljän vuoden ilmestymistauko on musiikkimaailmassa pitkä. Duo ei kuitenkaan ole halunnut tehdä musiikkia liiallisella paineella vaan kulkea rauhassa omaa polkuaan.

– Olemme kirjoittaneet biisejä parin vuoden ajan, ja nyt tuntui siltä, että olemme valmiit julkaisemaan ne.

Eva ja Manu työstävät albumin kaikki kappaleet yhdessä.

– Musiikkimme on päiväkirjamaista. Kerromme tarinoita omasta elämästämme, meistä itsestämme, perheestämme ja kavereistamme, kaikkeen päiviimme kuuluvasta, Eva selvittää.

– Meissä kahdessa yhdistyvät erilaiset kulttuuri- ja musiikkiympyrät. Olemme molemmat kasvaneet musikaalisissa perheissä, mutta olen itse ollut aiemmin enemmän tekemisissä jazzmusiikin ja Manu rockmusiikin kanssa.

Sama lenkki monta kertaa

MUUSIKOT TUTUSTUIVAT vuonna 2010 Yhdysvaltojen Bostonissa sijaitsevassa Berklee College of Music -musiikkiopistossa. Eva Louhivuori ja Manu Laudic huomasivat, että heillä löytyi paljon puhuttavaa musiikista. Pian he alkoivat seurustella ja musisoida yhdessä.

– Lähdimme kiertelemään puoleksi vuodeksi Eurooppaan, ja teimme samalla uusia biisejä, joita julkaisimme Travel in Music -blogissamme, Eva kertoo.

Blogi sai nopeasti paljon seuraajia, mikä tuntui pariskunnasta aluksi hämmentävältä, koska biisit oli tarkoitettu enemmänkin lähipiirille.

”

Korson seurakunnan Kävele Naiselle Ammatti -kävelytapahtumassa lähdetään Ankkapuistoon noin puolentoista kilometrin lenkille. Halutessaan lenkin voi kävellä useampaan kertaan. Lähtöpaikalla on ohjelmaa ja arpajaiset sekä myynnissä kahvia ja makkaraa. Osallistumismaksu 10 e maksetaan paikan päällä, 0–16 vuotiaat ilmaiseksi. Kävelytapahtuma kehitysmaiden naisten koulutuksen ja toimeentulon edistämiseksi su 9.9. klo 13. Lähtö Korson seurakuntakeskuksesta, Merikotkantie 4.

MUSIIKKIMME ON PÄIVÄKIRJAMAISTA. KERROMME TARINOITA OMASTA ELÄMÄSTÄMME.

– Toisaalta siitä osasi myös nauttia, olimmehan molemmat musisoineet pienestä lähtien. Samalla alkoi tulla yhä enemmän keikkaa.

Helsinkiläismuusikot erosivat yli vuosi sitten. He ovat siitä huolimatta halunneet jatkaa musiikillista yhteistyötään.

– Olemme edelleen hyviä ystäviä ja kunnioitamme toisiamme. Nykyinen tilanne näkyy uudella levyllä sillä tavalla, että musiikkimme on aiempaa syvällisempää. Olemme kasvaneet ja kypsyneet, mikä on inspiroinut biisien tekemisessä.

MARJO KYTÖHARJU

Eva ja Manu Heijastus-konserttisarjassa pe 7.9. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 5 e ovelta klo 18 alkaen.

NAISTEN PANKKI

S

uomalais-ranskalainen popfolkduo Eva ja Manu konsertoi syyskuussa Pyhän Laurin kirkossa. Esiintyminen liittyy Tikkurilan seurakunnan nuorille aikuisille suunnattuun Heijastus-konserttisarjaan.

Suosittu duo ei ole tätä ennen juuri esiintynyt kirkoissa, mutta Evasta on hienoa päästä konsertoimaan Pyhän Laurin kirkkoon. Muusikko on nimittäin käynyt siellä konserteissa tai muuten vain hengailemassa.

– Pyhän Laurin kirkko on vanha historiallinen rakennus, ja siellä on varmaan aivan erityiset energiat. Avara kirkkotila myös sopii melodiselle musiikillemme, puhelimitse tavoitettu Eva sanoo.

Pianoa soittava Eva ja kitaristi Manu aikovat esittää konsertissa vanhempaa tuotantoaan mutta myös maistiaisia tulevalta levyltään. Muusikot äänittävät parhaillaan studiossa kolmatta albumiaan. Duon edellisestä Cinnamon Hearts -levystä on kulunut neljä vuotta.

NAISTEN PANKKI

Eva ja Manu aikovat tarjota syyskuisessa Pyhän Laurin kirkon konsertissa maistiaisia uudelta levyltään.

Lenkki kirkolta kirkolle

Hakunilan seurakunnan Kävele Naiselle Ammatti -tapahtumassa kävellään messun ja kirkkokahvien jälkeen noin viiden kilometrin matka Hakunilan kirkolta Länsimäen kirkolle. Perillä nautitaan keittolounas ja vietetään hartaushetki. Osallistumismaksu 10 e maksetaan paikan päällä, lapset ilmaiseksi. Kävelytapahtuma kehitysmaiden naisten koulutuksen ja toimeentulon edistämiseksi su 9.9. klo 14. Lähtö Hakunilan kirkolta, Hakunilantie 48.

ELENA ALAKOMI

MENOT 30.8. – 13.9.

12 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Perhekerho ti 4.9. ja ti 11.9. klo 9.30–11.30.

Ilosanomapiiri ja pyhäkoulu ke 5.9. ja 12.9. klo 17.30 – 19.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattiihmisen töitä, mutta esim. lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu. Soita Lailalle ja kerro missä tarvitset apua.

Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Ikinuorten aikuisten syysleiri 28.–30.9. Holman Jukolassa. Ilmoittautuminen terhi.viljanen@evl.fi tai p. 050 310 6824 viim. 31.8. (Vapaita paikkoja voi kysyä vielä tuon jälkeenkin). Hinta 20 e maksetaan leirillä ja se sisältää ruuan, majoituksen ja bussikyydin leirille ja takaisin. Luvassa mm. ulkoilua, askartelua, hiljentymistä, saunomista sekä hyvää ruokaa ja seuraa.

Kylväjän raamattupiiri ma 3.9. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua, rukousta ja keskustelua kahvin kera. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 10.9. klo 13.30, Malminiityntie 16 b–15. Aikuistyön pappi vierailee, muistellaan kevätretkeä, jutellaan kesän kuulumisista ja syksyn ohjelmasta eläkeläiskerhossa.

Tikkurilan seurakunnan vapaaehtoisille! Hiljaisuuden retriitti Bergvikin kartanossa, Kruusilassa la 20.10.

Lähtö bussilla klo 9 Unikkotie 5:n edestä. Takaisin lähdemme klo 18.

Mukana pastori Jaakko Hyttinen ja diakoni Päivi Mäkinen. Ilm. Päiville 9.10. p. 050 548 6078. Mukaan otetaan max. 30 vapaaehtoista ilmoittautumisjärjestyksessä.

KASTETTU Evelin Adele Leppälä, Adele Aino Lyydia Luoma, Daniela Helmi Maria Heinonen, Ilona Elisabet Vesterinen, Jan Patrik Mikkola, Eino Joonatan Ahonen, Elmo Oskari Aikio, Leevi Niilo Antero Kulta-Aro, Olivia Inari Seppänen, Kerli Koskinen, Neea Amalia Kettunen, Onneli Mikaela Taskilahti, Toivo Aarre Joonatan Hintsala, Joona Jesper Julius Jääskeläinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Janne Juhani Kankainen ja Heidi Alexandra Fri, Jarmo Tapani Liikavainio ja Katja Anu Marita Lotta, Jarkko Kristian Ahlholm ja Miia Marianne Rantanen, Tuomo Christer Eriksson ja Minna Kristiina Huusko, Veli-Matti Poukkula ja Fanni Maria Kellokoski, Juho Eetu Einari Kangas ja Kaisa Emilia Vihersalo, Veli Juhani Mölsä ja Eira Johanna Lönnqvist ja Simo Olavi Kääriä ja Milla Helena Hakala, Juha Erkki Airio ja Anette Mirjami Karonen, Joni Mikael Kotiranta ja Sanna Maria Landén, Ari Juha Koskinen ja Kia Johanna Bertula, Jarkko Antero Kapiainen ja Suvi Orvokki Vainionpää.

HAUTAAN SIUNATTU Raimo Olavi Seppälä 51 v, Markku Tapani Uitto 55 v, Erkki Juhani Parikka 70 v, Kalle Veli Juhani Mattila 80 v, Keijo Antero Rantala 80 v, Arto Antero Partonen 58 v, Anni Leena Hölttä 65 v, Maire Wera Margareta Laine 81 v, Aili Mirjam Lemmikki Rekilä 96 v, Uno Lennart Rantala 98 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas Keskipäivän rukoushetki ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30.

Myyrmäen taiteiden yö to 30.8. klo 18–21. Kirkko ja Café avoinna. Musiikkia klo 20.15 Caféssa.

Aikuis- ja seniorityön syyskauden aloitusmessu pe 31.8. klo 13. Papit Pirkko Järvinen, Sini Mikkola. Kirkkokahvit. Työalasihteerien Laura Hytin ja Sini Mikkolan läksiäiset.

Messu su 2.9. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Mark Saba, kanttori Katariina Kopsa.

Siioninvirsiseurat su 2.9. klo 14.

Puhujina Kari-Pekka Kinnunen, Tuomas Antola, Hannu Pöntinen.

Familycafé on Sundays 4–6 pm Café.

Toivon tuulet su 2.9. klo 17.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Myynnissä kahvia, teetä, pientä syötävää.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 3.9. klo 17.30–19.

Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

Israelpiiri ti 4.9. klo 18–19.30 takkahuone.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Café.

Isoskoulutuksen startti ke 5.9. klo 18–20.

Laulupaja ke 5.9. klo 18.30–20 St. Martinin kappeli. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat.

Seniorikerho 6.9. alk. torstaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Nuortenilta 6.9. alk. torstaisin klo 18–20.

Kävele naiselle ammatti la 8.9. klo 12–15. Naisten Pankin kävelytapahtuma koko perheelle. Lähtö Myyrmäen kirkolta junanradan puolella sijaitsevasta Cafésta. Osallistumismaksu 20 e. Klo 12 Fressin jumppareiden ohjaama alkuverryttely. Kävelylenkki Jokiuoman puistossa tai voimien mukaan Vetokankaan uimapaikan ympäri. Lenkin jälkeen kahvit ja leivonnaiset Caféssa.

Messu ja vapaaehtoisten kirkkopyhä su 9.9. klo 10. Papit Paavo Ranta, Maari Santala, kanttori Ritva Holma.

Messun jälkeen vapaaehtoisten juhla, jossa palkitaan Vantaankosken seurakunnan ansioituneita vapaaehtoisia.

Lastenkirkko su 9.9. klo 10–11.

Suomalaisen liedin lumoissa su 9.9. klo 18.15. Kirkko, kamari ja lied -sarjan konsertti. Raisa Vaarna, mezzosopraano, Kimmo Kepsu, piano,

Annalina Backman, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Toivoa naisille -ryhmä ma 10.9. klo 13–14.30.

Käsikelloyhtye Sonus toivottaa uudet soittajat tervetulleiksi harjoituksiinsa ma 10.9. klo 18.30.

Haluaisitko oppia soittamaan käsikelloja ja tekemään musiikkia yhdessä? Aikaisempaa kokemusta käsikellojen soitosta et tarvitse, koulutamme uudet soittajat harjoituksissamme. Uusia soittajia otetaan mukaan yhtyeeseen syyskuun loppuun asti.

Tied. sonuskellot@gmail.com.

Miesten piiri ma 10.9. klo 18.30–20 takkahuone.

Voimasiskot-ryhmä tiistaisin 11.9 alkaen klo 18–20. 10 kokoontumiskertaa syksyllä. Naisten pienryhmätyöskentelyä tunteiden ja voimavarojen parissa. Ilm. ja haastattelut pe 7.9. menn. ohjaaja Anne-Marja Isoaho, p. 050 337 4983.

Raamattupiiri ke 12.9. klo 14–15.

Mission possible -lähetysilta: ”Innostu Raamatusta” ke 12.9. klo 17.30–19.30. Teol. toht. Eero Junkkaala. Vantaankosken srk:n nimikkolähetystyöntekijä Saksasta tuo kuulumisia pakolaistyöstä. Musiikkia, kahvitarjoilu. Vapaaehtoinen kahviraha Kylväjälle ja Kansanlähetykselle.

Lauluyhtye Sonus hakee uusia laulajia. Ilmoittautumiset koelauluihin sonuskellot@gmail.com.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Hyvää ravintoa -gospelmessu su 2.9. klo 16. Kaikenikäisten yhteinen iloinen ehtoolliskirkko, jossa on tilaa leikille, laululle ja liikkeelle. Messun jälkeen iltapalaa. Pappi Pirkko Järvinen. Mukana muusikko Hannemaija Rouvali.

Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Kausi 60 e.

Vaatevarasto avoinna to 6.9. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

Brunssi la 8.9. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 3 e / 3 vuotta täyttäneet lapset.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Naisten aamukahvit la 1.9. klo 10–12. Ravitseva ja monipuolinen aamukahvihetki naisille kehon,

mielen ja sielun ravinnoksi. Välipalaksi musiikkia. Voimasiskot-toiminta esittäytyy.

Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Martinristin raamattupiiri ti 4.9. klo 14–16.

Lukupiiri ke 5.9. klo 17–18.30. Amos Oz: Juudas.

Seniorikerho 6.9. alk. torstaisin klo 13–14.30.

Martinristin lähetyspiiri ti 11.9. klo 19.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Myyrmäen taiteiden yö to 30.8. klo 15–23 Paalutori. Tarjolla tietoa syksyllä käytävistä seurakuntavaaleista.

Vaaliehdokkuudesta kiinnostuneet ovat myös tervetulleita paikalle, ja Konttikirkolla on mahdollista tavata ehdokaslistojen edustajia. Voit lähteä ehdokkaaksi vaaleihin, jos olet vähintään 18-vuotias kirkon jäsen.

Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 3.9. klo 10–10.30.

Perhemuskari maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

KASTETTU Vienna Olivia Heikkilä, Emilia Vanessa Hirvonen, Emil Benjamin Mansikkaniemi, Elsi Lili Maria Kinos, Amanda Olivia Isabella Kelho, Noel Viljam Kaspian Taskinen, Aada Ellen Pauliina Grönholm, Eino Antero Sjöholm, Taika Aurora Meriläinen, Noel Juhani Kalevi Wilppu, Isla Maya Matilda Saarela.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Olli Kalle Oskari Simanainen ja Riikka Marjukka Alasiurua, Markus Juhana Saarinen ja Nina Ursula Keskitalo, Simo Sakari Koskinen ja Nina Maria Henriksson.

HAUTAAN SIUNATTU Ester Annikki Määttä 93 v, Pirkko Liisa Nurmi 89 v, Pekka Juhani Silokallio 84 v, Pentti Mikael Brander 83 v, Jenni Katri Eliisa Koivisto 79 v, Mikko Johannes Pöllänen 61 v, Jyrki Mikael Sillanpää 51 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262.

Sommaröppet ti-fr kl. 9–13, måndagar stängt fr.o.m. september må-fr kl. 9-13. vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning endast på to kl. 10–11.30 (juni-aug) fr.o.m. september må och to kl. 10.00-11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 2.9 kl.10. Konfirmanderna medverkar.

Högmässa sö 9.9 kl.10. Välsignelse av anställda och frivilliga. Efter högmässan kyrkkaffe i Bagarstugan.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Musiklek & babyrytmik med musikpedagog Heidi Åberg-Ylivaara må 3.9, 10.9: Babyrytmik: 0–2 åringar med vuxen kl. 10.15–11. Musiklek: 3–5 åringar kl. 11.15–12 utan vuxen (hålls i samarbete med församlingens dagklubb).

Mässa i Taizéanda sö 2.9 kl. 12 Barnens kyrkostund fr 7.9 kl. 9.30

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa fr 7.9 kl. 14

FÖRSAMLINGENS UTRYMME Vallmovägen 5 A, 2 vån.

Morgonmässa on 5.9 kl. 9.

ÖVRIGT Träningar i Herrgårdsforsens utegym till förmån för Kyrkans utlandsjälp fr 31.8 kl. 9–10. Alla kan delta! Ta med vattenflaska, liggunderlag och glatt humör. Frivillig betalning. Anmäl.

Heidi tel. 050 330 1828 senast en dag före eller på plats 10 min. före.

DÖPTA Lucas Karl-Johan Boxström, Sanni Sofia Elenor Suvanto.

KUNGÖRELSE TILL ÄKTENSKAP Bogomil Stoyanov och Noora Marit Elina Paunonen.

DÖDA Bo Henning Lennart Grahn 70 år.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus ma ja ke–pe klo 9–11 sekä ti klo 14–17, p. 09 830 6330.

Yhteinen diakonia: Diakoniakeskuksen sihteeri p. 09 830 6264 tai p.

050 553 8486.

Sairaalasielunhoito: Kasvatus- ja sairaalatyön sihteeri p. 050 321 3282.

MENOVINKIT Retriittipäivä Helsingin pitäjän kirkonkylässä – hiljaisuuden meditaatiota ja rukoushetkiä su 23.9. klo 10–17 Pyhän Laurin kappelissa. Seija Mauro, Jari Saarinen ja Tarja Korpela.

Anna hiljaisuuden kantaa – retriitti Vantaan kaupungin henkilöstölle 28.–30.9. Ahvenlammen leirikeskuksessa Mäntsälässä. Tarja Korpela ja Natasa Stambej. Hinta 160 e. Ilm. laura.ohtonen@evl.fi.

Retriittikalenteri 2018–2019 www. vantaanseurakunnat.fi/tutki-uskoa/ retriitit.

PÄIHDETYÖ Naistenryhmä ke 5.9. alkaen klo 10–12 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6. Ryhmä päihdekuntoutujille, omaisille ja läheisille. Teemme tutkimusmatkaa omaan itseen ja sen hyvinvointiin. Lisätietoja päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen, p. 050 381 8774.

Sururyhmä päihdekuntoutujille ja läheisille ke 26.9. alkaen klo 14–16 kansalaistoiminnan keskus Leinikissä, Leinikkitie 22 A. Lisätietoja ja ilmoittautumiset päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen, p. 050 381 8774 tai pastori Tuula Lapveteläinen, p. 050 523 6308.

MENOT 30.8. – 13.9.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Itse teossa

A

13

NYT ON AIKA VAIKUTTAA Seurakuntavaalit 2018

Vaikuta seurakuntasi tulevaisuuteen

Asetu ehdolle!

Ehdokasasettelu päättyy 17.9.2018

Marja Niskanen valmistaa Hakunilan kirkon keittiössä ruokaa ilolla ja ammattitaidolla.

TEKSTI ELENA ALAKOMI KUVA TIMO HORMIO

V

apaaehtoisten joukko valmistaa ja jakaa ruokaa viikoittain yli sadalle hengelle Matalan kynnyksen maanantai -ruokailussa Hakunilan kirkolla. Yksi vapaaehtoistyöntekijöistä on Marja Niskanen, joka on aikoinaan kouluttautunut ravintolakokiksi ja työskennellyt suurtalouskeittiöissä.

– Niin kävijät kuin tekijätiimi tahtovat kohdata yhteisen aterian äärellä. Monelle Matalan kynnyksen maanantai on tärkeä tapahtuma, Niskanen sanoo.

MAKSUTTOMASSA MATALAN kynnksen maanantai -ruokailussa käy monen ikäisiä ruokailijoita, mutta hieman yli puolet on eläkeläisiä.

Kirkolle ruokailuun tullessaan kävijä saa numerolapun, ja sen jälkeen jäädään odottamaan omaa vuoroa. Liikuntarajoitteisille vapaaehtoistyöntekijät kantavat ateriat pöytään. Ihmisten tapaaminen ruoan jakamisen lomassa tuottaa iloa Marja Niskaselle. Osa kävijöistä on tuttuja jo pitkän ajan takaa.

Mitä muutosta kirkko tarvitsee?

Mihin veroeuroja kirkossa pitää käyttää?

Nyt on aika vaikuttaa.

Tarjolla perinteistä kotiruokaa Hakunilan Matalan kynnyksen maanantai -ruokailussa syödään vapaaehtoisten valmistamaa ruokaa.

Sinun kirkkosi

– Vaikka väkeä on paljon, ehdin tervehtiä jokaista, Niskanen sanoo.

Marja Niskasen mielestä Matalan kynnyksen maanantaissa tehtävä työ tuntuu antoisalta, kun voi tarjota kävijöille samalla kertaa ruokaa ja hyvän mielen. Myös tekijätiimi ympärillä tuo iloa tekemiseen.

– Ruokaa on mukava tehdä ja jakaa, kun on osaava, tekevä ja keskenään toimeen tuleva porukka, Niskanen sanoo hymyillen.

RAAKA-AINEITA MATALAN kynnyksen maanantai -ruokailuun saadaan Yhteinen pöytä -verkostolta, joka toimittaa kauppojen, elintarviketehtaiden ja -tukkujen hävikkielintarvikkeita muun muassa seurakunnille. Yhteinen pöytä on Vantaan seurakuntien ja Vantaan kaupungin yhteinen ruoka-apuhanke.

Yleensä Matalan kynnyksen maanantaissa on tarjolla perinteistä kotiruokaa. Kirkon keittiön pannuissa ja kattiloissa saattaa valmistua esimerkiksi lihakastiketta tai nakkikeittoa. Pääruoan lisäksi ateriaan kuuluvat salaatti, leipä ja kahvit. Kävijoiden ikä vaikuttaa ruokalistan suunnitteluun.

– Jos kävijämme olisivat nuorempia, voisimme valmistaa esimerkiksi pizzaa. Teemme ruokaa asiakkaidemme mieltymysten mukaan, Marja Niskanen kertoo. ■ Matalan kynnyksen maanantai -ruokailu maanantaisin klo 10.45 alkaen Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48. Hartaushetki klo 11 kirkkosalissa. Lisää maksuttomia tai edullisia seurakuntien järjestämiä ruokailuja löytyy osoitteesta: vantaanseurakunnat.fi > Apua ja tukea elämään > Ruoka-apu ja Yhteinen pöytä.

Uudet luottamushenkilöt valitaan seurakuntavaaleissa 18.11.2018.

He päättävät mm. siitä, keitä valitaan seurakunnan työntekijöiksi ja mihin rahoja käytetään.

Tuo osaamisesi mukaan. Asetu rohkeasti ehdolle, huomisen kirkkoa tehdään nyt.

Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä, erilaisia asioita osaavia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä.

vantaanseurakunnat.fi/vaalit

Seurakuntavaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin!

Alennus 30% normaalihinnoista.

Katso ilmoitusmoduulit mediakortistamme kirkkojakaupunki. fi/mediatiedot tai ota yhteys ilmoitusmarkkinointiin: Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi

Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon/Kauniaisten vai Vantaan sivuille.

Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Kirkoissa soi LA 1.9.

SU 2.9.

Ankkabarock: Johann nyt! 1 klo 17 Lumon kirjastossa, Urpiaisentie 14. Sanni Kriikku, tanssi, Vuokko Lahtinen, alttoviulu, Vilma Tihilä, koreografia. Vapaa pääsy.

Ankkabarock: Ääni klo 20 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Aino Peltomaa, laulu, Mikko Perkola, gamba, Harmen Fraanje, piano. Konsertin aikana osallistujat voivat istua, seistä tai maata tai liikkua tilassa. Mukaan voi varata oman joogamaton. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

Ankkabarock: Portraits – Muotokuvia klo 14 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Hanna Jokinen, cembalo, Leonardo Delfanti, tanssi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ankkabarock: Tanssiva muusa klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Jussi Salonen, tenori, Sanni Antikainen, cembalo, Piia Maunula, oboe, Kaisa Ruotsalainen, viulu, Anna Pulakka, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

Ankkabarock: Johann nyt! 2 klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

Sanni Kriikku, tanssi, Vuokko Lahtinen, alttoviulu, Vilma Tihilä, koreografia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MARIANNA SIITONEN

PE 31.8.

PE 7.9.

Heijastus-sarjan konsertti: Eva & Manu klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 5 e ovelta.

Pianisti Hanna Jokinen soittaa cembaloa Korson kirkossa.

14 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Pappeja tuutin täydeltä Monen televisiosarjan päähenkilönä on nykyään pappi. Sielunpaimenen hahmo haastaa katsojan pohtimaan etiikkaa ja moraalia erilaisissa elämäntilanteissa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA YLE KUVAPALVELU

S

yyskuussa alkavan brittiläisen Särkynyt enkeli -sarjan katolinen pappi, isä Michael Kerrigan, on ottanut tehtäväkseen seurakuntalaisten tukemisen heidän vaikeina hetkinään. Tehtävää riittää uskon ja muiden elämänkysymysten kanssa kamppailevien ihmisten parissa. Papin voimat ovat koetuksella, sillä hänellä itselläänkin on raskas elämänvaihe: hänen äitinsä on vakavasti sairas, ja mieleen pulpahtaa ahdistavia muistoja lapsuudesta.

Isä Michael tuo kiinnostavan lisän pappihahmoihin, joita on viime vuosina nähty televisiosarjoissa.

Esimerkiksi Isä Matteon tutkimuksia, Isä Brown ja hänen laumansa, Huuto syvyydestä, Grantchester ja Panta kaulassa ovat vetäneet hyvin katsojia.

Turun yliopiston mediatutkimuksen lehtori Veijo Hietala on seurannut vuosien mittaan erityisesti Isä Matteota ja Grantchesteriä, joissa papit ratkovat rikoksia. Hän on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että pappeja tuntuu nykyään olevan tv-sarjojen päähenkilöinä enemmän kuin aiemmin.

– Papin ammatti kuuluu samaan joukkoon kuin muut suositut tv-ammatit lääkäri, poliisi ja asianajaja. Suosiota selittää osaltaan se, että näissä ammateissa ollaan tekemisissä eri-ikäisten ja eri yhteiskuntaluokkia edustavien ihmisten kanssa, jolloin saadaan läpileikkaus koko yhteiskunnasta.

James Norton, Sean Bean, Mark Williams, Lars Mikkelsen ja Terence Hill ovat tv-sarjojen sielunpaimenia.

VEIJO HIETALAN mukaan rikosten ratkomisessa pappi ja poliisi eroavat toisistaan siinä, että poliisi keskittyy maallisen lain noudattamiseen, kun taas papin toimintaan liittyy aina myös moraalinen näkökulma.

Hietala erottaa televisiosarjojen pappihahmoissa kahdenlaisia sankareita. On isä Matteon kaltaisia pyhimysmäisiä supersankareita, joilta rikosten ratkaiseminen sujuu paremmin kuin paikalliselta poliisilta.

Toisenlaista sankarihahmoa edustavat Grantchester- tai Huuto syvyydestä -sarjojen päähenkilöt, jotka ovat rosoisia ja syvästi inhimillisiä ja joilla on samanlaisia ongelmia kuin muillakin ihmisillä. Katsojalle tuo lohtua, kun hän huomaa, että kaikesta voi selviytyä ja että papit pystyvät omien vaikeuksiensa keskelläkin tukemaan muita.

– Kumpikin pappihahmo on omalla tavallaan terapeuttinen. Samalla ne haastavat katsojan pohtimaan ajankohtaisia asioita eri näkökulmista, Hietala sanoo.

– Kiinnostavaa on sekin, miten papin hahmo toimii monenlaisissa sarjatyypeissä, kuten vaikkapa Panta kaulassa -komediasarjan pappi osoittaa.

MEDIATUTKIJA ARVELEE tv-sarjojen pappihahmojen suosion johtuvan myös siitä, että nykyisessä moniarvoisessa yhteiskunnassa ihmisillä on entistä suurempi tarve pohtia moraalisia ja eettisiä kysymyksiä.

– Monet ovat sitä mieltä, että perinteisessä yhteiskunnassa oli helpompi toimia oikein. Nykyään on päällekkäin useita osin ristiriitaisiakin moraalijärjestelmiä, joihin eri ikäpolvet saattavat suhtautua eri tavoin. Niiden keskellä ihmisillä on tarve määritellä, mikä on oikein ja mikä väärin.

Hietalan mukaan pappi-tv-sarjojen suosiossa voi kyse olla myös jonkinlaisesta vastareaktiosta maallistuneelle yhteiskunnalle, jossa henkiset ja hengelliset asiat ovat jääneet taka-alalle.

– Ihmisillä on luontainen tarve hakea syvempää merkitystä elämälleen ja kysyä, mikä on elämän tarkoitus. Ehkä nämä tv-sarjat auttavat heitä tässä pohdiskelussa. ■

Pappihahmot syksyn tv-sarjoissa Italialainen jännityssarja Isä Matteon tutkimuksia jatkui uusilla jaksoilla 22.8. Niitä esitetään syksyn ajan keskiviikosta perjantaihin kello 20 Ylen Teema & Fem -kanavalla. Sarjan päähenkilöä näyttelee Terrence Hill.

Humoristinen rikosdraamasarja Isä Brown ja hänen laumansa jatkuu kymmenellä uudella jaksolla tiistaina 4.9. kello 17.10 Yle TV1:ssä. G.K. Chestertonin novelleihin perustuvan brittisarjan päähenkilöä esittää Mark Williams.

Uusi brittiläinen draamasarja Särkynyt enkeli alkaa keskiviikkona 5.9. kello 21.35 Yle TV1:ssä. Päähenkilönä on isä Michael Kerrigan, jota näyttelee Sean Bean.

Tanskalaisen Huuto syvyydestä -draamasarjan toinen kausi alkaa keskiviikkona 17.10. klo 21.35 Yle TV1:ssä. Pappia näyttelee Lars Mikkelsen. Ensimmäisen kauden jaksot näkyvät vielä Yle Areenassa.

Brittiläisen rikosdraamasarjan Grantchesterin kolme kautta esitettiin kesällä uusintoina Yle TV1:ssä. Päähenkilöä Sidney Chambersia esittää James Norton.

Uusi kausi on tulossa keväällä 2019.

30.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Lakipalveluja

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

Kumppanisi elämän käännekohdissa www.fridafamily.fi Avioehto | Edunvalvonta Testamentti | Perintöverotus Perunkirjoitus

Alkukeskustelu veloituksetta 050 466 2135

su 2.9. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; saarna Hynninen, kirkkokahvit ja seurat. klo 10 Mäntsälän h-juhlat 30 v. kirkkopyhä Mlän kko, V.Porvoont.8, juhlaseurat srk-keskus, Urheilut.1. klo 12 kirkkopyhä Siltamäen kko, Jousimiehent.5, Hki; saarna Paasivirta; kahvit ja seurat. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. ma 3.9. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 4.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs.

(Autotalo, Kamppi); syksyn aloitus. ke 5.9. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1,Hki. su 9.9. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. klo 17 kotiseurat M.-L.Kautolla, Horsmakj.4bB, Vtaa (käynti Tikkurilant.). ke 12.9. klo 19 Olarin kko, Olarinluoma 4, Espoo. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3, Hki. RETKI: Körttifoorumi ”Katsomaan avaralle” Heng.Kk-lehti 130 v.

21.-23.9. Aholansaaressa. Ilm. 5.9. menn. Helena Untamala, p. 045 321 3195.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

yhteydenotto@fridafamily.fi

Hammashoitoa

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

24 h

PÄIVYSTYS

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

www.katonmaalausvantaa.fi

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Hautauspalveluja

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Liisankatu 6, 00170 Helsinki (katutasossa)

15

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

FRIDA Perhejuristit

EHT Ossi Vallemaa

Siivouspalveluja

A

hok-elannonhautauspalvelu.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

16 A Kirkko ja kaupunki | 30.8.2018

Virheellisiä käsityksiä Yhteisestä pöydästä ANTERO LAUKKANEN kirjoitti Yhteinen pöytä -hankkeesta (K&k 19.7.). Haluamme tarkentaa muutamia kohtia Yhteinen pöytä ei ole pelkkiä yhteisölounaita. Se on 65 erilaisen kohteen muodostama verkosto, jossa ruoka-apu jaetaan monin tavoin. Yhteinen pöytä on myös toimivaa ruokaavun logistiikkaa. Ruoka-apua jaetaan Vantaalla edelleen parissa leipäjonossa mutta yhä useammin kohteiden omasta toiveesta sisätiloissa jokaiseen jakopaikkaan sopivalla tavalla. Olemme samaa mieltä siitä, että verkoston monipuolisuus on ehdoton vahvuus.

Laukkanen väittää, että uudet ruoka-avun toimintamallit ovat huomattavasti kalliimpia kuin vanhat. Tätä ei ole kuitenkaan vertailtu. Yhteisen pöydän toiminta on kustannustehokasta ja säästää järjestöjen voimavaroja monessa kohdin, kuten yhdessä tekeminen ja kehittäminen usein. Yhteisen pöydän kautta julkinen sektori tukee järjestöjä, jotta nämä voivat keskittyä omaan ydintekemiseensä.

Monenkaan ruoka-apua jakavan järjestön ydintekemistä ei ole logistiikka.

Yhteisen pöydän verkosto tekee joka päivä töitä sen eteen, ettei kukaan jää vuosiksi leipäjonoon, vaan pääse sieltä pois elämään itsensä näköistä, arvokasta elämää. Meillä Yhteisessä pöydässä ajatellaan, ettei kukaan ole ammatiltaan köyhä tai syrjäytynyt. Tarjoamme mahdollisuuden saada paitsi ruoka-apua, myös päästä irti osattomuuden ja arvottomuuden kierteestä.

Toimintamallimme tarjoaa päivittäisen näköalapaikan siihen, miten ihminen lähtötilanteestaan huolimatta voi päästä takaisin kiinni arvokkaaseen elämään, kun hän löytää yhteisön tuella omat vahvuutensa ja paikan, jossa häntä tarvitaan. Joukossa on niitäkin, jotka haluavat tai pystyvät näkemään muita ihmisiä hyvin vähän. Tämä on hyvin tiedossa.

Siksi monipuolinen ruoka-avun verkostomme tarjoaa heillekin paikkoja, joista apua saa ilman suurempaa seurustelua. Aito yhteisö kunnioittaa yksilöidensä erilaisuutta. Ruokakassi käteen tarjoaa avun akuuttiin hätään. Järjestöjen, seurakuntien ja julkisten tahojen yhteinen verkosto tarjoaa alustan, jossa voimme luoda kestäviä ja toimivia ratkaisuja.

Hanna Kuisma Yhteisen pöydän projektipäällikkö Eeva Lehtineva Yhteisen pöydän yhteisödiakoni

Liputus koulujen alkamispäivänä KOULUT ALKOIVAT Helsingissä torstaina 9. elokuuta. Koulujen alkamispäivää, joka kunnittain vaihtelee, oli edellisvuoden tapaan suositeltu sisäministeriön toimesta liputuspäiväksi.

Silti ainoastaan harvoissa paikoissa ainakin Helsingissä Suomen lippu tuntui liehuvan.

Erityisesti ihmettelen, että lippu puuttui juuri kouluilta itseltään. Samoin se puuttui esimerkiksi kirkoilta, vaikka esimerkiksi seurakunnat tekevät myös koulujen kanssa yhteistyötä.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

PAUL SANCYA / AP – LEHTIKUVA

hekoteihin ja sijaisperheisiin tuottavina yksilöinä? Lasta ei voi erottaa perheestään ja läheisistään kuin esinettä. Lapselle on erityisen tärkeää luoda kiintymyssuhde jo varhaisessa vaiheessa vanhempiinsa ja muihin läheisiinsä. Outoa on myös, että perheestä saatetaan ottaa huostaan vain yksi lapsi muiden asuessa kotona. Lapsi ja hänen tunne-elämänsä sivuutetaan. Perhekodeissa voidaan jopa sanoa, ettei lapsi kestä nähdä läheisiään, koska sen jälkeen lapselle jää suunnaton ikävä.

Sosiaalityöntekijöillä ei ole aikaa tutkia huostaanottojen syitä lakiin perustuvana aikana ja näin lasten huostaanottoa on yhä vaikeampi purkaa, kun se jatkuu yli 30 päivää. Ei voi olla oikein, että vanhemmat saavat tavata lasta esimerkiksi vain neljä tuntia kuukaudessa valvotusti. Vangitkin saavat tavata läheisiään useimmin! Voisimme säästää lastensuojelun kustannuksissa ja käyttää rahat koko perheen auttamiseen. Meillä on siihen varaa.

Lapset odottavat aivan liian pitkään huostaanoton purkua ja näin luomme pohjan mielenterveysongelmille.

Birgitta Wulf Salo

Elämän synty ja kristityn vastuu

”Soulin kuningattareksi” kutsuttu laulaja Aretha Franklin kuoli viime torstaina 16.8.2018.

Haimasyöpää sairastanut Franklin oli kuollessaan 76-vuotias. Kuvassa surijoita hänen lapsuutensa kotikirkon ovella Detroitissa, Yhdysvalloissa. Aretha Franklinin isä C.L. Franklin toimi pastorina tässä Detroitin New Bethel –baptistikirkossa, jonka kuorossa myös pieni Aretha oppi mustan rytmimusiikin alkeet.

Taloudellinen ajattelu on ilmeisesti erilaisissa organisaatioissa vedetty maksimiin: tällainen "ylimääräinen" liputuspäivä maksaa liikaa samalla, kun huolto on lähes kaikkialla muutenkin ulkoistettu huoltoyhtiön tehtäväksi. Silti olisi odottanut, että koulujen alkamispäivänä edes kouluissa ja seurakunnan kiinteistöissä olisi liputettu.

Jussi-Petteri Lappi postinjakaja, talonmies Helsinki

Uskon, että sielu on aineeton KAKSITUHATTA VUOTTA on kulunut Jeesuksen ajoista ihmetekoineen ja -tapahtumineen. Silti voimme tänäkin päivänä joutua aika ajoin kokemaan samanlaisia elämyksiä. Tässä niistä vain yksi esimerkki: Vanhin, jo eläkeikäinen poikani kuoli pitkään sairastettuaan loppuvuonna 2015. Vähän sen jälkeen sain häneltä puheviestin.

Siinä hän toivotti äitinsä ja minut tervetulleeksi omiin hautajaisiinsa – hautajaiset oli tosin siinä vaiheessa jo pidetty.

Summa summarum: Sielun kuolemattomuus on sama eilen ja tänään

siitä huolimatta, että sen selittäminen täysin aineettomana ei ole nykytieteellekään vielä auennut.

Kun tiede näin tarvitsee aina avukseen jotain konkreettista, vähintään atomin tai molekyylin, niin sellaisen puuttuessa se katsoo asiakseen kieltää kyseisen kohteen, kuten sielun tai Jumalan, olemassaolon ylimaallisena.

Itse puolestani uskon enemmän sekä Raamattuun että sen mukaiseen yllämainittuun, omakohtaiseen kokemukseeni tuonpuoleisen, tietämyksemme ylittävän mystiikan todellisuuteen. On myös hyvä pitää mielessä vanhan paradoksin viisaus: Mitä enemmän ihminen tietää, sitä vähemmän hän huomaa tietävänsä.

Mauno Aholainen

Huostaanoton huonoja puolia USEIN SANOTAAN, että huostaanotot ovat yksittäistapauksia, eikä niitä voi kommentoida. Kaikki huostaanotot ovat kuitenkin yksittäistapauksia.

Lapset eivät voi hyvin ilman yhteyttä perheeseensä ja läheisiinsä. Myös lapsesta erotetut läheiset kärsivät, ja ongelmat leviävät näin laajemmalle.

Näemmekö lapset vain rahaa per-

KUINKA AURINKO syntyi? Mistä avaruus alkaa? Mikä on elämän tarkoitus? Elämän tarkoitus on pitää huolta lähimmäisistä. Elämän tarkoitus on pohtia elämän tarkoitusta ja edistää rauhaa; rauhassa on hyvä elää.

Ihmisen voi nähdä myös taideteoksena. Maailma on valtava taidenäyttely, ja olemme kaikki osia Jumalan teatterissa. Jumala on alkuräjähdys. Aikamme on rajallinen, olkaamme lempeitä itsellemme ja toisillemme. Elämä on ihme, ja jokainen päivä on siunaus. Tehdään Suomesta valon ja toivon yhteiskunta, maa, jossa ei tarvitse pelätä. Uskon elinikäiseen oppimiseen, uskon, että hyvä voittaa pahan. Elämä opettaa, Jumala rakastaa.

Janne-Petteri Kumpulainen Vantaa

Emme saa unohtaa evankeliumia ILMEISESTI ON NIIN, että Jumala on asettanut jokaisen ihmisen sisimpään tiedostetun aavistuksen tuonpuoleisen olemassaolosta. Siksipä useimpien uskontojen opeissa ja niiden tulkinnoissakin on selviä yhtäläisyyksiä.

Ongelmana on se, että vuosituhansien saatossa ovat uskonnot (kristinoppia lukuunottamatta) Pyhän Hengen antaman ymmärryksen puuttuessa ajautuneet pakanallisiin, esoteerisiin muotoihin, vaikka näennäisiä yhtäläisyyksiä löytyy.

Puhutaan ”henkisestä evoluutiosta” uskontojen muokkaajana. Se, mikä nousee ”maasta”, ei voi koskaan tavoittaa totuutta iankaikkisesta Jumalasta. Jos hylkäämme Jeesuksen ja pyhän evankeliumin ja ajattelemme kaikkien muidenkin uskomusten vievän lopulta yhtäläiseen päämäärään, olemme vaarassa eksyä.

Vladimir Klimenko