Kirkko ja kaupunki 2018 17 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

27.9.2018 kirkkojakaupunki.fi

A7 Vain yksi piispaehdokas pitää Raamattua erehtymättömänä

B6 Tuomas Kurttila puolusti pienempiään jo viisivuotiaana

Enkelten kaupunki Enkeleitä on kaikkialla. Espoon tuomiokirkon tuntematon enkelimaalari teki töitään samaan aikaan kuin Botticelli Roomassa.

B 1

KIINALAINEN SANANLASKU

Rakastan hautausmaita, ja varsinkin Hietsun hautausmaata. Se on äärimmäisen kaunis, ja siinä on jotakin rauhoittavaa. NÄYTTELIJÄ KRISTA KOSONEN ME NAISISSA 13.9.2018

Iankaikkisesti

Yksi poppeli kuolee, sata poppelia syntyy.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018 Sinä itse saat kuitenkin mennä rauhassa isiesi luo ja pääset hautaan hyvän vanhuuden jälkeen. VANHAN TESTAMENTIN ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA 15:15

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Pohjoismaiden mestari SUOMESSA TEHDÄÄN vuosi vuodelta vähemmän abort teja. Erityisesti alle kaksikymmentävuotiaille tehtävät raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet viime vuosina merkittävästi, sillä niiden määrä on Suomessa puolittunut 2000luvun alusta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttäytyy raskaudenkeskeytysten malli maana. Täällä tehdään vähiten abortteja kaikista Pohjoismaista. SUOMESSA Suomessa tehdään vuosittain kahdeksan TEHDÄÄN KAIKISTA aborttia tuhatta hedelmällisessä iässä olevaa POHJOISMAISTA naista kohti, kun Ruotsissa luku on kaksin VÄHITEN ABORTTEJA. kertainen.

”

SUOMEN NAAPURIMAITA alhaisemmat aborttiluvut eivät ole lainkaan Timo Soinin ja Mika Ebelingin kaltaisten moralistien ansiota. 2000luvun alusta lähtien kouluissa opetettu terveystieto on vähentä nyt raskauksien keskeyttämisiä paljon tehokkaam min kuin kiihkeiden abortin vastustajien levittämä horrorpropaganda.

PITÄISIKÖ LAKIA sitten höllentää ja sallia varhai nen abortti ilman erityistä syytä? Ei pitäisi. Ero täysin vapaaseen aborttiin on siinä, että nyt raskauden keskeytystä haluava joutuu kuitenkin perustelemaan tarpeensa ja keskustelemaan asiasta lääkärin kanssa. Hän saa myös ehkäisyneuvontaa. Jos lakia taas tiukennettaisiin, raskaudenkeskeytys ten määrä tuskin vähenisi. Silloin niitä tekisivät muut kuin ammattilaiset ja muilla välineillä kuin turvallisilla lääkkeillä. Ei kiitos paluuta siihen maailmaan. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

ERO MUIDEN Pohjoismaiden lukuihin selittyy myös sillä, että meidän lainsäädäntömme on naapureitamme tiukempi. Meillä abortin tekemiseen pitää olla joko terveydellinen tai sosiaalinen syy. Käy tännössä abortin saa silti jokainen sitä haluava. Tavallaan suomalainen laki on hurskaste leva. Se on ikään kuin edellyttävinään joitakin perusteita, joita ei sitten kuitenkaan edellytetä. Valtaosa raskaudenkeskeytyksistä tehdään sosiaalisin perustein alkuraskaudesta.

”Miksi ihmisten pitää kuolla?” kysyy nelivuotias viimeiseksi illalla. ”Pitäisikö Jumalan ja Marian synnyttää paljon lisää jeesuksia vahtimaan maailmaa?” Anna minulle viisautta vastata. Anna lapselle yöksi rauha ja tuo toivosi uniin, joihin hän sulkeutuu silmäluomiensa alle.

Hävikkiruokakauppa vs. supermarket Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa aukesi, mutta kuinka paljon halvempi se on kuin normaali ruokakauppa? Lue kauppakassivertailu ja katso video hävikkiruokakaupasta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 27.9.2018

numero 17

Seuraava lehti ilmestyy 11.10. KANNEN KUVA: HANS EISKONEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Papin huone on perheiden turvapesä” Vanhemmat kysyvät sairaalapappi Johanna Tammelinilta, miksi heidän lapsensa sairastui.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Mihin sairaalassa tarvitaan pappia, Lastensairaalan sairaalapappi Johanna Tammelin? – Sairaalapappi on potilaita, omaisia ja henkilökuntaa varten. Hän tarjoaa keskustelutukea kunkin vakaumuksen mukaisesti. Kun ihminen on sairaalassa, hän on kriisin keskellä. Eksistentiaaliset eli elämän syvimmät kysymykset nousevat mieleen, ja pappi on luonteva henkilö, jonka kanssa niistä voi luottamuksellisesti keskustella. Sairaalassa on monia muitakin erityistyöntekijöitä kuten psykologeja, mutta ehkä papin kanssa puhutaan hieman eri tavalla. Jos on vaikka kuolemanpelkoa, silloin saattaa tulla mieleen keskustella papin kanssa. – Olen mukana myös moniammatillisessa ryhmässä, jossa ei tehdä päätöksiä, mutta käsitellään potilaan hoitoon liittyviä eettisiä kysymyksiä. Pappi toimii ryhmässä eksistentiaalisten ja eettisten kysymysten asiantuntijana. Henkilökunnan kanssa käyn esimerkiksi debriefing-keskusteluita, joissa puretaan töissä olleita tilanteita.

Kuinka kuvailisit tavallista työpäivääsi? – Se voi olla vaikka sellainen, että kun ajan töihin, minulle soitetaan, että nyt on teho-osastolla vaativa tilanne. Sitten voi olla sovittuja keskusteluita perheiden tai henkilökunnan kanssa. Joskus tulee päivän aikana kiireellinen kaste, kun vanhemmat haluavat, että lapsi kastetaan ennen leikkausta. Päivät vaihtelevat, eikä koskaan tiedä, mitä eteen tulee. – Olen myös tekemisissä lasten kanssa. Jos lapsella on edessään vaikka sydämensiirto, hän voi olla huolestunut ja hämmentynyt siitä, mitä tapahtuu. Juttelen hänen kanssaan rauhassa. Myös pelot voivat tulla siinä esiin.

Kun vanhempi kysyy, miksi heidän lapsensa on vakavasti sairas, mitä vastaat? – Se on väärin ja epäoikeudenmukaista ja totean asian ääneen. Ei minulla ole kysymykseen vastausta, ei kenelläkään

ole. Voin olla läsnä ja pyrkiä olemaan tukena, kestää vanhempien sietämättömän olon. Vanhempi usein suojelee lastaan siten, ettei halua näyttää tunteitaan ja puhua kaikesta lapsen kuullen. Siinä tämän työn merkitys korostuu. On tärkeää, että on tila, jonne vanhemmat voivat tulla puhumaan ajattelematta lapsen tunteita.

”

VANHEMPI USEIN SUOJELEE LASTAAN SITEN, ETTEI HALUA NÄYTTÄÄ TUNTEITAAN JA PUHUA KAIKESTA LAPSEN KUULLEN. JOHANNA TAMMELIN

Millä mielin katsot uutta Lastensairaalaa? – Ajattelen, kuinka valtavasti moni on uurastanut. Oman työni näkökulmasta pidin tärkeänä, että toiveeni omasta työhuoneestani ja sairaalan kappelista kuultiin. Ne ovat tärkeitä, jotta pystyy kohtaamaan perheitä asianmukaisesti ja että itse jaksaa näin vaativaa työtä. Papin huone on perheiden turvapesä, jonne on helppo tulla. Esimerkiksi lapsen kuollessa perheen on saatava olla rauhallisessa ja turvallisessa tilassa ilman, että tulee keskeytyksiä. Vanhoissa tiloissa perheet eivät pystyneet yöpymään ja sisäilmaongelmia oli paljon. On upeaa, että saatiin näin hieno sairaala, joka on suunniteltu perheiden lähtökohdista käsin.

Millainen on iltarukouksesi? – Lasten kanssa luetaan se perinteinen ”Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä”. Oma rukous saattaa tulla huokauksena vielä viimeisenä, kun painun sänkyyn, ellen nukahda sitä ennen. ■ Lue jutun pidempi versio osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi

4 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

ESKO JÄMSÄ

– Raskas rakentaminen ei tue luontoarvojen säilyttämistä, Antti Kujanpää sanoo.

Tuomiorovasti: Espoonjoen varteen jätettävä suojavyöhyke Tuomiorovasti Antti Kujanpää toivoo, että tuomiokirkon tuntumassa virtaavan Espoonjoen varteen jätetään 50 metrin rakentamaton suojavyöhyke suunnitteilla olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa. Suojavyöhykettä ehdotetaan Espoon ympäristöyhdistyksen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton yleiskaavaluonnosta koskevassa mielipiteessä. Järjestöt keskittäisivät Espoon keskuksen lähialueen täydennysrakentamisen nykyisen rakennetun alueen ympäristöön. Kujanpää ei näe huomautettavaa Pappilanmäen toiselle puolelle kaavoitetussa asuntorakentamisessa, kunhan hautausmaa-alueen rauha säilyy.

Porvooseen valitaan keväällä uusi piispa Porvoon piispa Björn Vikström jättää piispanvirkansa ja aloittaa syyskuussa 2019 teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian opettajana Åbo Akademissa. Porvoon piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 19. maaliskuuta. Uusi piispa aloittaa tehtävässään syyskuussa. Äänioikeutettuja on noin 700, joista puolet on hiippakuntaan kuuluvia pappeja ja puolet maallikoita.

Espoosta 40 000 euroa katastrofiapua Venezuelan pakolaisille Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto on myöntänyt 40 000 euroa katastrofiapua venezuelalaisten pakolaisten auttamiseen Kolumbiassa. Apu toimitetaan Suomen Lähetysseuran kautta. Lähetysseura toimii alueella Luterilaisen maailmanliiton kautta, joka tarjoaa pakolaisille ruoka- ja tavarakuponkeja sekä ohjausta työnhakuun. Lisäksi erityisesti naisille ja nuorille annetaan koulutusta turvallisuuskysymyksistä, oikeuksista ja elinolojen parantamisesta. Hyperinflaation ja nälänhädän kourissa olevasta Venezuelasta on reilun vuoden aikana paennut yli 1,5 miljoonaa ihmistä. Puoli miljoonaa heistä on päätynyt pakolaisiksi Kolumbiaan. Pakolaisten elinolot ovat huonot, rahaa ruokaan ja muihin tarvikkeisiin ei ole ja työnsaanti on vaikeaa. Espoon seurakunnat ovat varanneet katastrofiapuun 80 000 euroa vuodelle 2018. Aiemmin määrärahasta on myönnetty 40 000 euroa Syyrian kriisissä auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Avustusjärjestöt raportoivat Espoon seurakunnille kriisiavun käytöstä.

Kahdeksan kymmenestä ehdokkaasta uusia Yhdessä matkalla -ryhmällä on eniten ehdokkaita Espoossa. Kauniaisten ehdokkaista valtaosa on uusia.

TEKSTI PAULA HUHTALA JA PAULI JUUSELA GRAFIIKKA MAIJA SAARI

arraskuussa järjestettävien seurakuntavaalien ehdokasmäärät laskivat neljän vuoden takaisiin vaaleihin verrattuna sekä pääkaupunkiseudulla että valtakunnallisesti. Diakoniaammattikorkeakoulun yliopettaja, dosentti Mikko Malkavaaran mukaan ehdokasasettelu näyttää pitkälti entisenlaiselta, mutta ”piirun verran konservatiivisempaan suuntaan ollaan menossa”. – Toisaalta joukossa on jälleen kerran paljon hämäriä ehdokaslistoja, joiden nimien perusteella on vaikea lähteä arvuuttelemaan, millaiseksi esimerkiksi kirkolliskokouksen tuleva kokoonpano muodostuu. Nyt valittavat luot-

tamushenkilöt valitsevat kirkolliskokouksen maallikkoedustajat, joten he vaikuttavat koko kirkon suuntaan, sanoo Malkavaara. Hänen mukaansa pääkaupunkiseudun ehdokaslistoissa näkyy jakolinjaa uudistusmielisten ja perinteisemmin ajattelevien välillä ja näillä on omia listojaan. Kirkkovaltuustopaikkaa Espoossa tavoittelee 231 ehdokasta ja seurakuntaneuvostoihin on ehdolla yhteensä 251 henkeä. Ehdokkaita on noin viidennes vähemmän kuin viime vaaleissa, mutta Tapiolan seurakunnassa ehdokkaiden määrä nousi reilun kymmenyksen. Suurin osa on ehdolla molemmissa vaaleissa. Tunnettuja espoolaisia ehdokkaita ovat muun muassa kansanedustaja Veera

Ruoho ja Anna Rukko, joka tuli tunnetuksi uuden Lastensairaalan hyväksi myymistään koruista. VALTAOSA ESPOON ja Kauniaisten ehdokkaista on uusia eli he eivät nyt ole yhteisen kirkkovaltuuston tai seurakuntien seurakuntaneuvostojen jäseniä. Viime seurakuntaaleihin verrattuna uusien ehdokkaiden määrä kasvoi hieman. Seurakunnan luottamuselimet uusiutuvat myös Kauniaisissa voimakkaasti, sillä listoilla mukana olevista 20 ehdokkaasta uusia on 15 ja nykyisiä valtuutettuja 5. Espoossa ehdokkaista 21 prosenttia on nykyisiä seurakunnan luottamushenkilöitä. Noin kolmannes nykyisistä luottamushenkilöistä ei asetu ehdolle. Muun muassa

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

kirkkovaltuuston entinen puheen- kaslistansa Espoonlahdessa, Tuojohtaja Matti Finskas, nykyinen miokirkkoseurakunnassa ja Olapuheenjohtaja Stig Kankkonen, rissa. Perussuomalaisia listoja kokoomusvaikuttaja Ari Kont- on Espoonlahden ja Leppävaatas ja Tulkaa kaikran seurakunniski -ryhmän voisa. Puolueiden lismahahmo Mintoilla on mukana na Koutaniemi myös sitoutumateivät ole enää ehtomia ehdokkaita. dokkaina. LUOTTAMUSHENKILÖT Alle 30-vuoKIRKON UUDIStiaita EspoosTUSMIELINEN VAIKUTTAVAT KOKO sa on mukana Tulkaa kaikki -liiKIRKON SUUNTAAN. suunnilleen sake on asettanut MIKKO MALKAVAARA man verran kuin ehdokkaitaan Esneljä vuotta sitpoonlahden, Lepten. Varsinainen pävaaran ja Tapinuorten lista synolan seurakuntiin. tyi nyt vain Espoon ruotsinkieli- Samansuuntaisia arvoja kannatseen seurakuntaan seurakunta- taa myös Kirkko kaikille -valitsineuvoston vaaliin. jayhdistys, jolla on lista Tuomiokirkkoseurakunnassa ja Olarissa. ESPOOSSA EHDOKASLISTOJA on Näillä listoilla on yhteensä noin noin kolmannes vähemmän kuin viidennes suomenkielisten seuraedellisissä seurakuntavaaleissa. kuntien ehdokkaista. Kauniaisissa jätettiin samat kakEspoon ruotsinkielisessä seusi ehdokaslistaa kuin neljä vuot- rakunnassa kaikki kirkkovaltuusta sitten: laajapohjaisen ryhmän toon pyrkivät löytyvät yhdeltä ja kokoomuksen listat. laajapohjaiselta ehdokaslistalta. Ylivoimaisesti eniten ehdokkai- Seurakuntaneuvoston vaalissa on ta on Yhdessä matkalla -valitsijayh- sen lisäksi mukana nuorten ehdistyksellä, jolla on ehdokaslista dokaslista. Asetelmat ovat samat kaikissa Espoon suomenkielisissä kuin neljä vuotta sitten. seurakunnissa. Sen listoilla on läKaikkien ehdokkaiden nimet ja hes puolet suomenkielisten seuraryhmien tavoitteet löytyvät osoitkuntien kaikista ehdokkaista. teesta espoonseurakunnat.fi/vaalit Reilu viidennes ehdokkaista ja kauniaistenseurakunta.fi/vaalit. on kokoomuksella, jolla on omat Vaalikone avautuu 8.10. osoitteessa listansa kaikissa Espoon suomenseurakuntavaalit.fi/vaalikone. Seukielisissä seurakunnissa. Sosiaarakuntavaalien ennakkoäänestys on 6.–10.11. ja varsinainen vaalipäivä 18.11. lidemokraateilla on omat ehdo-

”

Seurakuntavaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin! Alennus 30% normaalihinnoista. Katso ilmoitusmoduulit mediakortistamme kirkkojakaupunki. fi/mediatiedot tai ota yhteys ilmoitusmarkkinointiin: Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi

Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon/Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Turvallista asumista Esperi Hoivakodit tarjoavat lämminhenkistä hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Espoon kotimme sijaitsevat Ingaksessa, Viherlaaksossa ja Haukilahdessa. Soita ja kysy lisää! ● Hoivakoti Jänismäki, 040 351 0958 ● Hoivakoti Villa Lyhde, 0400 818 889 ● Hoivakoti Opri ja Oleksi, 050 592 6998

Tutustu koteihimme: www.esperi.fi

LOMALLE RUISSALOON

Varaa syksyn kylpyläloma Ruissaloon. Nauti ulkoilusta, lämpimistä altaista ja hyvästä ruuasta. Toivotamme 60 vuotta täyttäneet tervetulleiksi kylpylälomalle Plussa-kortilla erikoishintaan:

LOMA 2 VRK alk. 86 € /hlö Sis. majoituksen 2 hh, aamiaiset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Huoneita rajoitettu määrä. Etu ei kerrytä Plussa-pisteitä. Tarjoushinta voimassa Plussa-kortilla 60 vuotta täyttäneille 21.12.2018 asti, kun varaus tehdään tunnuksella 60PLUS osoitteessa ruissalospa.fi tai puhelimitse p. 02 44 55 100.

Ruissalon puistotie 640, Turku

6 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Tiukassa turvassa Essi Ihosen esikoisromaani kertoo herätysliikkeessä kasvaneiden teini morsiamien kipuilusta. TEKSTIT KAISA HALONEN KUVA ANNA-KATRI HÄNNINEN

ssi Ihonen ei ole ollut esikoislestadiolaisessa herätysliikkeessä mukana sitten lapsuutensa. Siitä hän löysi kuitenkin kehyksen, johon hän sijoittaa Ainoa taivas -esikoisromaaninsa henkilöt ja tapahtumat. Samalla hän tuo näkyviin vähemmän tunnetun lestadiolaissuuntauksen tapoja ja opetusta – vaikka tarkentaakin, ettei romaanissa kuvattu seurakunta ole ihan puhtaasti esikoislestadiolainen. Mikkelissä, josta Ihonen on kotoisin, ja sen ympäristössä asuu useita satoja esikoislestadiolaisia. Kaiken kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan noin 12 000 liikkeen jäsentä. Esikoislestadiolaiset irtautuivat vanhoillislestadiolaisista omaksi liikkeekseen 1900-luvun alussa. He katsovat olevansa alkuperäinen seurakunta – se ”esikoisten seurakunta”, johon Uuden testamentin Heprealaiskirjeessä viitataan. Suurinta hengellistä auktoriteettia liikkeessä käyttävät niin sanotut Lapin vanhimmat, Ruotsin Lapissa toimivat maallikkosaarnaajat. Ihonen ei ole kohdannut taustansa vuoksi kummeksuntaa tai ennakkoluuloja. – Ennemminkin ihmiset ovat olleet kiinnostuneita lestadiolaisuu-

desta ja siitä, millaista arki yhteisössä on ja kuinka olen sen itse kokenut, hän kertoo. AINOASSA TAIVAASSA liikkeeseen kuuluvien naisten paikka on kotona suuren perheen äitinä. Töissä käyviä naisia paheksutaan. Tytöt ja naiset pukeutuvat vaatimattomasti. He eivät käytä housuja vaan pitkiä hameita. Hiukset ovat pitkät ja ne pidetään kiinni. Seuroihin lähtiessä päähän laitetaan huivi. Romaanissa kuvattu tilanne ei Ihosen mukaan ole enää nykyään koko totuus. Nuoret pukeutuvat vapaammin ja monet naiset käyvät työssä. – Kotiäitejäkin on. Kotiäitiyden merkitystä ei voi missään nimessä väheksyä. Se on todella arvokasta työtä ja raskasta sellaista, Ihonen lisää. Romaanin ilmestymisen jälkeen Ihonen on saanut jonkin verran palautetta varsinkin yhteisöstä irtautuneilta. He ovat suhtautuneet kannustavasti ja kiitelleet siitä, että Ihonen on onnistunut kuvaamaan aidosti sekä yhteisön kielteisiä että myönteisiä puolia. Niitä myönteisiäkään puolia Ihosen ei nimittäin ollut vaikea löytää. – Uskonto ja sen mukanaan tuoma yhteisö voi olla ihmiselle koti, turva ja kantava voima arjessa. Olen kuullut lukemattomia tarinoita siitä, miten joukolla tuetaan perheitä, joilla on vaikeuksia, ja ne lämmittävät mieltäni joka kerta. Seuroissa saa rauhoittua, olla hiljaa paikoillaan ja kadottaa arjen pois mielestään. Sitten on se ihana pulina seurojen jälkeen, kun ihmiset siirtyvät kahville vaihtamaan kuulumisia ja olemaan yhdessä.

Essi Ihosen mukaan tiiviissä uskonyhteisössä on myös hyviä puolia. Monille sellainen on kantava voima arjessa.

Naisia puristavissa uskonyhteisöissä

Terhi Törmälehto

rannusta joutui tekemään niinkin harmittoman kuuloisista asioista kuin kirkkokuorossa laulamisesta tai metsästysseuraan kuulumisesta. Terhi Törmälehdon romaanissa Vaikka vuoret järkkyisivät (Otava 2017) körttikodissa kasvanut lukiolaistyttö löytää oman hengellisen kotinsa helluntaiseurakunnasta, joka kielilläpuhumisineen ja ehdottomine totuuksineen tuntuu tuovan hänen elämäänsä jotakin suurta ja merkityksellistä. Kun ikää ja elämää karttuu, mustavalkoisuus alkaa pikkuhil-

HANS VON SCHANTZ

Pauliina Rauhala

Pauliina Rauhalan esikoisromaani Taivaslaulu (Gummerus 2013) kertoo vanhoillislestadiolaisesta nuorestaparista, jonka elämä ajautuu umpikujaan tiuhaan tahtiin syntyvien lasten, uupumuksen ja uskonyhteisön taholta tulevien paineiden ja kontrollin vuoksi. Rauhala jatkaa vanhoillislestadiolaisen yhteisön kuvausta myös uudessa romaanissaan Synninkantajat (Gummerus 2018). Nyt hän tarkentaa siihen kontrolliin ja hengelliseen väkivaltaan, jota liikkeen hoitokokouksissa 1970-luvulla harjoitettiin. Julkista pa-

SIRPA PÄIVINEN

ESKO JÄMSÄ

NUORI NAINEN kipuilee uskonsa kanssa ja törmää uskonyhteisön ahtaisiin rajoihin. Essi Ihosen Ainoa taivas ei ole ainoa viime vuosina ilmestynyt romaani, jossa käsitellään tämän tapaisia teemoja. Ahtaissa rajoissa ei ole kyse vain siitä, mihin uskotaan ja miten pelastutaan, vaan myös siitä, miten uskon pitäisi näkyä elämässä ja millaiset valinnat ovat yhteisön jäsenille sallittuja. Kuuluuko esimerkiksi seksuaalisuus yksilön itsemääräämisoikeuden piiriin vai saneleeko yhteisö sen, milloin, miten ja kenen kanssa seksiä saa tai täytyy harrastaa?

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

VOIKO KUKAAN SANOA TUNTEVANSA TÄYSIN SITÄ IHMISTÄ, JONKA KANSSA MENEE NAIMISIIN – TAI ITSEÄÄNKÄÄN.

IHOSEN ROMAANIN päähenkilö on 17-vuotias Aino, joka kihlautuu lyhyen, pintapuolisen tuttavuuden jälkeen samaan seurakuntaan kuuluvan Armon kanssa. Yhteisössä on tapana avioitua nuorena. Ainon vuotta vanhempi sisko menee jo naimisiin ja alkaa pian odottaa esikoistaan. Ainon häitä aletaan suunnitella heti, vaikka tytöllä on vielä lukio kesken. Tulevaisuus ahdistaa. Toisaalta Aino miettii, onko hänestä vaimoksi ja äidiksi alle kaksikymppisenä. Toisaalta tulevaan puolisoon tutustuminen ja omista tunteista selville pääseminen on vaikeaa, kun suutelemistakaan ennen avioliittoa ei katsota hyvällä, mutta toisen lähelle tekisi mieli. Nykypäivän Suomessa romaanin teinimorsiamien tilanne tuntuu kylmäävältä, vaikka Ihonen huomauttaakin, että Ainon ja Armon tarina on täysin fiktiivinen. – Toki yhteisössä solmitaan avioliittoja hyvin nuorena, mutta pakkoavioliitot eivät ole todellisuutta. Vaikka seurustelussa on omat sääntönsä, nuoret voivat vapaasti valita puolisonsa. Enkä tiedä, voiko kukaan sanoa tuntevansa täysin sitä ihmistä, jonka kanssa menee naimisiin – tai itseäänkään. Toiseen tutustuminen on elinikäinen projekti. Ihonen kertoo seuranneensa turhautuneena julkista keskustelua, jota esimerkiksi Me too -kampanjan ympärillä ja abortista on käyty. Tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeus tuntui hänestä niin tärkeältä teemalta, että hän halusi kirjoittaa siitä. – En usko, että sitä voi korostaa liikaa. Jokaisella on oikeus kehoonsa, seksuaalisuuteensa ja ihoonsa. ■

jaa haalistua, asioiden mittakaava muuttua – ja varma usko tuntua yhä vieraammalta. Maria Peuran romaani Ja taivaan tähdet putoavat (Teos 2014) on tutkielma hengellisestä vallankäytöstä, manipulaatiosta ja yhteisöön kuulumisen kaipuusta. Se näyttää, kuinka kenestä tahansa voi sopivassa elämäntilanteessa tulla alistettu. Kultinomaisen terapiayhteisön rinnalla kuvataan myös sitä, mitä Lapin herättäjä Lars Levi Laestadius koki ja sai seuraajansa kokemaan. Maria Peura

Savonlinnan kirkkoherra Sammeli Juntunen, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka, johtava oppilaitospappi ja kisapappi Leena Huovinen sekä jumalanpalveluselämän kouluttaja Juhani Holma keskustelivat Leppävaaran kirkossa.

Avioliittonäkemys erottaa Espoon piispaehdokkaita Naisehdokkaat puoltavat sateenkaariparien vihkimistä kirkossa, miehet eivät.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

spoon hiippakunnan piispaehdokkaat ovat osallistuneet kolmeen vaalipaneeliin, joista viimeisin oli 20.9. Leppävaaran kirkossa. Paneeleissa suurimmat erot ehdokkaiden välille ovat syntyneet suhtautumisessa samaa sukupuolta olevien vihkimiseen kirkossa. Jakolinja kulkee nais- ja miesehdokkaiden välillä. Piispaksi ovat ehdolla Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori Kaisamari Hintikka, jumalanpalveluselämän kouluttaja, teologian tohtori Juhani Holma, johtava oppilaitospappi, kisapappi, teologian maisteri ja rovasti Leena Huovinen ja Savonlinnan kirkkoherra, teologian tohtori Sammeli Juntunen. LEPPÄVAARAN KIRKON vaalipaneelissa Juntunen piti maallistumista kirkon suurimpana huolenaiheena. Hänen mukaansa olisi tärkeää tuoda julkisuudessa esille sitä, että Jumalan olemassaolo on uskonnonfilosofisesti ja jopa luonnontieteellisesti järkevä oletus. Hintikan mielestä kirkon suurin haaste on viestin selkeys. Hänen mukaansa myös vastaus maallistumisen haasteeseen lähtee siitä, että puhutaan ihmisille ymmärrettävää kieltä ja toimitaan sen mukaisesti. Huovisen mukaan haaste on ihmisten elämän todesta ottaminen. Kirkko pohtii sitä, kuka saa harras-

taa seksiä kenenkin kanssa tai kenelle lähetysmäärärahat kuuluvat, mutta ihmiset miettivät elämässään ihan eri kysymyksiä. Holman mukaan suurin haaste on ilon vähäisyys, vaikka kirkon sanoma on ilosanoma ja sunnuntait ylösnousemuspäiviä. Silti ”kokoontumiset kirkossa ovat usein puolisotilaallisia” ja aikuispainotteisia. Kun otetaan mukaan lapsia, nuoria ja maahanmuuttajia, saadaan iloa messuihin. KYSYMYKSEEN, onko Raamattu erehtymätöntä Jumalan sanaa, vain Holma vastasi vihreällä kyllä-lapulla. Hänen mukaansa Raamattu on Jumalan ilmoitusta, ihmisille tarkoitettu. Juntusen mukaan kyllä-vastaus johtaisi luonnontieteellisissä ja historiallisissa kysymyksissä akrobatiaan, jota kukaan älyllinen ihminen ei jaksa harrastaa. Raamattu on kuitenkin erehtymätön pelastuksen kysymyksissä, hän muistutti. Hintikan mukaan Raamattu on pelastuksen ydinsanomassa totta, mutta muuten siihen sisältyy paljon kulttuurisidonnaista ja syntyaikaansa sidottua asiaa. Huovinen lisäsi Juntusen ja Hintikan mietteisiin sen, että väärin tulkittuna Raamattu voi olla myös vaarallinen kirja, jolla on esimerkiksi puolustettu orjuutta. Kaikki ehdokkaat kertoivat uskovansa ruumiin ylösnousemukseen, tuomiopäivän tulemiseen ja helvettiin. Kysymykseen, jakoiko Jeesus konkreettisesti 5000 ihmisen kesken

viisi leipää ja kaksi kalaa, Juntunen ja Holma nostivat vihreän ja Hintikka ja Huovinen punaisen äänestyslapun. Kaikki muut ehdokkaat ilmoittivat uskovansa neitseestäsyntymiseen, paitsi Huovinen. Hän totesi, ettei hänen uskoonsa vaikuta millään lailla se, syntyikö Jeesus neitseestä vai ei. KAKSI EHDOKKAISTA, Juntunen ja Holma, olivat sitä mieltä, että kirkon ei pidä vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Hintikan ja Huovisen mielestä pitäisi vihkiä. Huovinen kertoi siunanneensa naisparin jo vuonna 2005. Hän on nytkin valmis vihkimään ja siunaamaan sateenkaaripareja eli palvelemaan seksuaalivähemmistöön kuuluvia samalla tavalla kuin kaikkia muitakin kirkon jäseniä. Hintikka sanoi, että edistäisi avioliittoasiaa kirkossa keskustelemalla ja tuomalla piispainkokouksessa esiin asia-argumentteja. Hän toisi esille sen, että puhutaan ihmisistä ja heidän ainulaatuisesta elämäntilanteestaan, jossa on kestämätöntä odottaa kirkon päätöksiä. Hintikka ei kuitenkaan vielä itse vihkisi sateenkaaripareja. Holma haluaisi syventää keskustelua avioliitosta ja käydä sitä myös muiden kirkkojen kanssa. Juntusen mielestä kirkon avioliittokäsitykseen kuuluu, että miehen ja naisen välinen parisuhde on erityinen. Hänen mukaansa Raamatun suhtautuminen homoeroottisuuteen on kielteistä. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan

HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 24.–28.9. Kivipäiville osallistuvat seuraavat kiviliikkeet: Kivilähde – Kaavin Kivi Oy, Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy ja Suomen Kivivalmiste Oy. Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta. Kiviliikkeen edustajat toimipaikoissa: katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi

Siivouspalveluja

PIHATYÖT

AMMATTITAIDOLLA

-pihan syyskunnostukset -puiden ja pensaiden leikkaukset -viherrakentaminen -puiden kaadot ym.

www.piilipuu.fi

0503366370 / 0400643861

MUSIIKKIA PERHEJUHLIIN piano/ viulu Jari&Juha Niemelä puh. 0500-424077 KLUBIORKESTERI.COM

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

PIHA-APU PIILIPUU OY piha-apu@piilipuu.fi

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Hammashoitoa

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 7.10. klo 13.30 Jumalan viisautta Kätketty viisaus 1. Kor. 2 - Alpo Pennanen Pelastuksen perustus 1. Kor. 3 - Heikki Junttila

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Kumppanisi elämän käännekohdissa www.fridafamily.fi Avioehto | Edunvalvonta Testamentti | Perintöverotus Perunkirjoitus

Alkukeskustelu veloituksetta 050 466 2135 yhteydenotto@fridafamily.fi FRIDA Perhejuristit

Liisankatu 6, 00170 Helsinki (katutasossa)

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Rakennusala

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

ke 26.9. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. to 27.9. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 28.9. klo 15 Columbuksen Katukpli (kauppakesk. 2.krs, Vuosaari), Vuot.45, Hki. la 29.9. klo 18 Mikaelin-kko, Emännänp.1, (Kontula) Hki. ma 1.10. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 2.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). ke 3.10. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 5.10. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 7.10. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylän kko, Teinint.10; saarna K.P.Kinnunen; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä ja seurat Tuusulan kko, Kirkkot.34; saarna L.Väyrynen-Si. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. ke 10.10. klo 19 Körttikodin seurat.

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Kiviveistämö Levander Oy

HERÄNNÄISSEURAT

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

Kaikki hautakivialan työt

Tilaisuuksia

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

Lakipalveluja

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

www.katonmaalausespoo.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

s. 8 135 x 114 mm

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Yhä enemmän enkeleitä Ihmiset tarvitsevat enkeleitä. He etsivät yhteyttä taivaaseen ja toivovat, ettei kaikki lopu kuolemaan. Siksi Paavalinkirkossa voi sytyttää kynttilän suojelusenkelin eteen ja Korson kirkon muistolehtoon on tuotu yli sata enkelikoristetta. TEKSTI JA KUVAT KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

aalari kastaa siveltimensä väriin. Veto vedolta kirkon rapattuun holviin alkaa hahmottua enkeli. Työn kestäessä niitä syntyy lisää. Maalattavat kuvat eivät ole vain koristuksia. Niillä opetetaan lukutaidottomalle kansalle Raamatun kertomuksia ja kristinoppia – ja enkeleillä on monissa Raamatun käännekohdissa tärkeä viestintuojan rooli. Maalari maalaa tyhjän haudan ja sen ääreen kolme kyynelehtivää naisihmistä. Ja sitten enkelin, jolla on asiaa: Jeesus on noussut kuolleista. Maalari ei odottele inspiraatiota. Hän on käsityöläinen, joka kopioi kuva-aiheensa mallikirjoista. Vuoden 1510 paikkeilla työskennelleestä maalarista ei tiedetä nimeä, ei edes kotimaata, mutta hänen enkelinsä Espoon tuomiokirkossa ovat säilyneet. Ikiaikaisten tarinoiden ohella maalaukset kertovat nykykatsojalle myös siitä, kuinka eri puolilla Eurooppaa elettiin samaan aikaan ihan eri aikaa: meillä keskiaikaa, etelämpänä renessanssia. Espoon tuomiokirkon keskiaikaiset maalaukset ovat hellyttävän kömpelöitä, mutta silti niistä on helppo tunnistaa kuva-aiheita, joita myös italialaiset renessanssitaiteen suuruudet maalasivat. Kirkon kuoriholveissa on kuvattuna esimerkiksi viimeinen tuomio, jossa enkelit puhaltavat pasuunaan. Jollekin on käynyt tuomiolla hyvin, sillä enkeli näyttää hilaavan häntä kohti taivasta. Toinen on töpännyt, sillä hän on paholaisen kanssa matkalla alaspäin. Ja tuon täytyy olla Marian ilmestys: enkeli Gabriel kertoo Marialle, että tämä on synnyttävä Jumalan pojan. Maailman ehkä tunnetuin, monen mielestä myös kaunein, maalaus samasta aiheesta on Fra Angelicon tekemä. Se on maalattu jo 70 vuotta aikaisemmin kuin Espoon versio, joskus vuoden 1440 tietämillä. Leonardo da Vincin versio, kuuluisa sekin, on 1470-luvulta. Renessanssitaiteilijoista esimerkiksi Botticelli on ollut Espoon

tuntemattoman maalarin aikalainen. Hänen Marian ilmestyksensä on valmistunut samoihin aikoihin kuin Espoon tuomiokirkko, 1400-luvun viimeisellä vuosikymmenellä.

Enkeleitä on kuvattu

kristillisen taiteen historiassa kauan, ja enkelihahmo on käynyt läpi useitakin muodonmuutoksia. Esimerkiksi loisteliaan kirjavat siipisulat ovat pelkistyneet valkoisiksi. Se, millaisiksi enkelit nykyisin usein ajatellaan ja miten niitä kuvataan, juontaa juurensa 1400-luvun Italiaan. – Renessanssin myötä tietyt antiikin kuva-aiheet vyöryivät voimalla taiteeseen. Mukaan tuli kehollisuutta ja aistillisuutta, joka Bysantin ja keskiajan taiteessa oli paljolti abstrahoitu pois. Lisäksi antiikin taiteessa kuvattu siivekäs voitonjumalatar Nike ja erilaiset siivekkäät hengettäret todennäköisesti vaikuttivat siihen, että enkeleitä alettiin kuvata naisina. Varhaisemmassa kristillisessä taiteessa enkelit olivat androgyynejä hahmoja, kertoo Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Johan Bastubacka.

Siivet ja pitkä puku.

Enkelin muoto on niin iskostunut kulttuuriseen kuva-arkistoon, että meidän on helppo tunnistaa hyvinkin pelkistetyt ja tyylitellyt enkelihahmot, kuten vaikka Timo Suvannon veistämä kolmesta graniittipaadesta muodostuva enkeli Tapiolan kirkon pihassa. Mutta enkeleilläpä ei ole aina ollutkaan siipiä. Bastubacka kertoo, että varhaiskristillisessä taiteessa enkelit olivat usein ihan tavallisia nuorukaisia ilman erityistuntomerkkejä. Katsojan täytyi kuvan muusta sisällöstä tajuta, milloin kyseessä oli enkeli. – Vähitellen huomattiin, että siivet ovatkin kätevät: otetaan ihmiskeho ja liitetään siihen siivet eli tehdään ikään kuin hybridiolento. Siivillä osoitetaan, että kyse on henkiolennosta, joka ylittää aineellisen todellisuuden. Ihmisen ja siiven yhdistelmästä tuli niin voimakas kulttuurinen symboli, että se on läpäissyt eri uskontoperinteitä ja populaarikulttuuria vuosisatojen ajan.

Johan Bastubackan

lapsuudenkodin seinällä oli suojelusenkeliä esittävä taulu – sama kuin niin monessa muussakin kodissa. Juuri siinä esitetty lempeä, äidillinen naishahmo on monelle protestanttiselle eurooppalaiselle peruskuva enkelistä. Sen suosio kertoo Bastubackan mukaan myös siitä, millaisia uskonnollisia ihanteita on viimeisen parin sadan vuoden aikana pidetty tärkeinä: huolenpitoa, lempeyttä, välittämistä. – Suojelusenkelitaulussa näkyvät elämän vaarallisuus – pienet heikot ihmiset, jotka eivät ymmärrä, millaiset vaarat heitä ympäröivät – ja suojeleva henkiolento. Enkeli kuvaa asennettamme lapsiin mutta samalla myös sitä, että toivomme ja uskomme, että on jokin korkeampi hyvä voima, joka suojelee ihmisiä tässä hullussa maailmassa. Tutun suojelusenkelin luona voi hiljentyä ja pyytää varjelusta esimerkiksi Paavalinkirkossa. Enkelikuvan edessä sivupöydällä palaa kynttilä, ja halutessaan kirkossakävijä voi sytyttää tuohuksen. Suojelusenkeli on tuore lisäys Paavalinkirkon sisustukseen, mutta ilman enkeleitä siellä ei ole oltu aiemminkaan. Enkelit nähdäkseen tosin joutuu tihrustamaan, sellaisissa korkeuksissa ne alttarin yläpuolen kattofreskossa ovat. Ne ovat niin ylhäällä, ettei freskon suunnitellut taiteilija Antti Salmenlinna itse korkeanpaikankammoisena pystynyt sitä maalaamaan, vaan työ jäi koristemaalari Ilmari Mannisen tehtäväksi. Nämä enkelit ovat korkeakirkollisia muutenkin kuin sijaintinsa puolesta. Juhlavina ne kantavat vanhoja kristillisiä symboleita: yhdellä on käsissään palmunlehvä ja kyyhkynen, toisella miekka ja vihkiristi, kolmannella voitonlippu ja Raamattu, neljännellä ehtoollisleipä ja malja. Oikeastaan kattofreskon enkelit ovat yhtä jäykkiä ja etäisiä kuin luterilaisen kirkon virallinen suhtautuminen enkeleihin. Enkelit ovat jossain korkeuksissa, mutta minkäänlaiseen suorempaan henkilökohtaiseen suhteeseen niiden kanssa ei rohkaista. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa enkeleiltä voidaan pyytää esirukouksia ja suojelusta siinä missä pyhimyksiltäkin. Sivupöydälle tuotu suoje-

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

lusenkeli viittaa ehkä siihen, että moni kirkossakävijä kokee nykyisin enkelit helpommin lähestyttäviksi kuin Jeesuksen. – Tämä vie aika perustavien teologisten kysymysten äärelle. Protestanttisessa opetuksessa korostetaan usein yksilön suhdetta Kristukseen. Katolilaiset ja ortodoksit hahmottavat asian toisin. Kirkko on pyhien yhteys ja siinä pelastutaan yhdessä, yhteisönä. Siihen yhteisöön kuuluvat elävät ja kuolleet, ihmiset ja enkelit, kertoo Bastubacka, joka itse on ortodoksi. Enkelikuvaston valtava suosio ja monien tuntema kiinnostus myös ei-kristilliseen enkelihengellisyyteen voisi hänen mukaansa kertoa jonkinlaisesta tyhjiöstä. – Onko ihmisellä perususkonnollinen kaipuu siihen, että tässä lähellä olisi Jumalan lähettiläs, joka voisi auttaa? Enkelithän ovat Jumalan voiman ja läsnäolon henkilöitymiä.

Olisivatko nämä

pääkaupunkiseudun prameimmat enkelit? Kuvatuimmat ne varmaan ovat, ja tänäänkin moni turisti lähtee Helsingistä enkelinkuva mukanaan. Kun saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel – jonka sukunimi muuten on suomeksi enkeli – suunnitteli kirkon Helsingin parhaalle paikalle, hän halusi muuten pelkistettyyn kirkkosaliin suuren ja komean alttarirakennelman. Suunnitelmasta toteutettiin Engelin kuoltua vain kaksi kullattua, rukoukseen polvistunutta enkeliä. Ne ovat saaneet seurata maan mahtavimpien kokoontumisia, julkkishäitä, piispanvihkimisiä ja valtiomiesten hautajaisia. Tuomiokirkolta pääsee metrolla Itä-Helsingin viimeisimmille asemille reilussa kahdessakymmenessä minuutissa. Etäisyys alkaa tuntua paljon pitemmältä, kun sumuisena perjantaiaamuna Itäkeskuksen paikkeilla tulee katsoneeksi tarkemmin kanssamatkustajiaan. Moni istuu tyhjä kassi nyrkkiin puristettuna. He jäävät pois Myllypurossa. On leipäjonopäivä. Ruokaa on pian ilmaiseksi tarjolla myös Vantaan puolella Länsimäen kirkolla, jonne on Mellunmäen metroasemalta muutaman minuutin kävelymatka. Länsimäessä ollaan suojelus-

enkeleiden seurassa. Kirkon aulaa pitää silmällä kuvanveistäjä Aimo Talevan lähes neljä metriä korkea puureliefi Varjelus. Tuttu suojelusenkelikuva puolestaan on päässyt lyijylasityöhön, joka roikkuu kirkon ikkunassa. Se ja toiseen ikkunaan ripustettu kolmen enkelin ryhmä ovat lähitaidetta, naapurustossa asuvan Ansa Pennasen tekemiä ja kirkkoon lahjoittamia. – Olethan huomannut myös nämä meidän arjen enkelit? kysyy diakoni Heli Leskinen. Arjen enkeleillä on sädekehinä valkoiset paperimyssyt. He ovat eläkeikään ehtineitä naisia, jotka keittävät jokaviikkoisen Puuroperjantain puurot ja kahvit, loihtivat tarjottavat pöytiin ja siivoavat jäljet.

Länsimäestä on

kolmisen kilometriä Kontulaan Mikaelinkirkolle. Se on nimetty ylienkeli Mikaelin mukaan, mistä muistuttaa kuvanveistäjä Kari Juvan enkeliveistos katon reunalla. Mikaelilla on ihan pian juhla. Sunnuntai 30.9. on hänen nimikkopäivänsä, mikkelinpäivä. Se on vanha juhla, sillä ensimmäiset tiedot sen viettämisestä ovat 400-luvulta. Myöhemmin siitä on tullut kaikkien enkelien päivä. ”Aina kun on tehtävä jotain, mikä vaatii ihmeellistä rohkeutta, lähetetään Mikael”, kirjoitti vuosina 590–604 paavina toiminut Gregorius Suuri. Ylienkeli Mikaelin ajatellaan olevan taivaallisten sotajoukkojen johtaja. Läntisessä kirkkotaiteessa hänet kuvataan tavallisesti taistelemassa pahaa vastaan. Paha puolestaan näyttää usein lohikäärmeeltä tai jonkinlaiselta hirviöltä. Kuva-aiheella on ihan raamatullinen pohja: Uudessa testamentissa Johanneksen ilmestyksessä kerrotaan taivaassa käydystä sodasta, jossa Mikael enkeleineen taisteli lohikäärmeenhahmoista paholaista vastaan ja voitti. Paholainen syöstiin alas maan päälle. Nimitys ylienkeli tai arkkienkeli kuulostaa maallikosta siltä, että Mikaelin täytyy olla enkelikunnan huipulla. Ehei. Varhaiskirkossa enkeleitä jaoteltiin luokkiin tai hierarkioihin sen mukaan, kuinka lähellä Jumalaa ne ovat. Tunnetuin on PseudoDionysiokseksi kutsutun teolo-

gin esittämä yhdeksänluokkainen enkelihierarkia, jossa ylimpinä ovat valtaistuimet, serafit ja kerubit. Mikael ja hänen ylienkelikollegansa ovat hierarkiassa vasta kahdeksansina, tavallisten enkeleiden yläpuolella kuitenkin. Jonkinlaisen aavistuksen enkelimaailman rikkaudesta ja runsaudesta saa, kun vierailee ortodoksisessa Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa Tapiolassa. Kirkossa tuoksuu suitsutus, sillä siellä on juuri vietetty jumalanpalvelusta. Koko kirkko tuntuu havisevan enkelien siiveniskuista. Ikonimaalari Alexander Wikströmin maalaamia enkeleitä on seinillä ja katon korkeuksissa. On kuusisiipisiä serafeja, ylienkelit Gabriel ja Mikael ja monia ihan tavallisia enkeleitä. Jotakin tällaista 300-luvulla elänyt Johannes Krysostomos on voinut tarkoittaa, kun hän kutsui kirkkoa enkelien juhlaksi.

Toisenlainen

enkelipaljous tulee vastaan Korson kirkon muistolehdossa. Minne silmä siellä osuukin, se osuu enkeliin. Niitä on 135. Aivan kuin somat pikkuenkelit olisivat jokin itsekseen lisääntyvä, hautausmailla viihtyvä oliolaji, joka pesii nimimuurin lokeroissa. Hietaniemen hautausmaan vanhalla puolella enkelit ovat ihan toista kokoluokkaa kuin Korsossa. Tyylikin on toinen. Osa on itsessään taideteoksia, niin kuin kuvanveistäjä Walter Runebergin tekemä muistomerkki Valoa kohti kirjailija Zachris Topeliuksen haudalla. Tai Ville Vallgrenin toteuttama diakoniatyön uranuurtajan Aurora Karamzinin hautamuistomerkki. Johan Bastubacka löytää hautausmaiden enkeleille kaksi selitystä. Niillä voidaan kuvata vanhaa, kristillisen tradition mukaista käsitystä, että enkelit vievät kuolleen sielun taivaaseen. Toisaalta enkelit kertovat myös populaariuskonnollisista kuolemankäsityksistä. – Jossain vaiheessa populaariin uskonnollisuuteen on juurtunut ajatus, että kuolleiden sielut muuttuvat enkeleiksi ja edesmenneet ovat enkeleinä taivaassa. Se ei ole linjassa perinteisen kristillisen opetuksen kanssa, jonka mukaan enkelit ovat luotuja henki-

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

olentoja, mutta siihen on ollut helppo tarttua, koska se on antanut hahmon toivolle kuolemanjälkeisestä jälleennäkemisestä. Tällainen toivo näkyy esimerkiksi Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla. Kuori-ikkunassa olevan lasimaalauksen yläreunassa on kaksi enkelilasta pilven päällä. Perimätieto kertoo, että lapset kuvaavat lasimaalauksen lahjoittaneen Maria Ekmanin serkkuja, jotka menehtyivät hukkumalla.

Enkelit ovat sanansaatta-

jia kahden maailman, tämän- ja tuonpuoleisen, välillä. Vantaalla Kivistön kirkossa ne näyttävät laskeutuvan taivaasta pasuunoita soittaen. Pasuunoihin puhaltavat

enkelit ovat osa Sakari Marilan maalaamaa alttaritaideteosta. Jokin viesti kivistöläisille lienee ollut myös nukkea muistuttavalla enkelikoristeella. Se odotteli oven edessä, kun suntio Harri Vehkonen noin vuosi sitten tuli työpaikalleen. Vehkonen päästi enkelin sisälle, ja nyt sillä on paikka kaapin päällä kirkon aulassa. – Minulle ei ole selvinnyt, kuka enkelin siihen oli jättänyt, Vehkonen kertoo. Johan Bastubackalle enkelit viestivät myös isosta kulttuurisesta murroksesta. Viimeiset parisataa vuotta jatkunut valistuksen jälkeinen modernin aikakausi on ehkä jotenkin hiipumassa. – On ajateltu, että jos haluaa ymmärtää maailmaa, se pitää tehdä tieteen välinein. Kaikki henkinen on ollut aika lailla mar-

ginaalissa. Olemme luulleet olevamme moderneja, mutta eiväthän uskonnolliset, perustavat kysymykset ole hävinneet mihinkään. Onko enkeleiden suosiossa kyse myös siitä, että ne kuplivat esiin? Bastubacka kysyy. – Enkelit voivat olla kuvallisia hahmoja ihmisen etsinnälle ja kaipaukselle. Ne konkretisoivat isoja kysymyksiä: onko kuolemanjälkeistä, onko tuonpuoleista? Esimerkiksi kun ihminen kantaa kaulassaan enkeliriipusta, hän kantaa ihollaan kuvaa tuonpuoleisuudesta, jostakin, mikä ylittää aineellisen maailman. On melkoinen juttu, että ihmiset haluavat suorastaan takertua siihen kuvaan. ■ Jutun kirjoittamisessa on ollut apuna myös Serafim Seppälän kirja Taivaalliset voimat – Enkelit varhaiskristillisyydessä ja juutalaisuudessa (Kirjapaja 2016).

Myötätunnon kuvaaja

Anja Olavisen mukaan Haavoittuneen enkelin suosion salaisuus saattaa olla siinä, että siihen voi peilata omaa elämäänsä. Sen myös saattaa nähdä eri lailla erilaisissa elämänvaiheissa.

– Niin kuin muutkin suuret taideteokset se kestää aikaa – myös henkilökohtaista aikaa. Itse olen viime aikoina sitä katsoessani ajatellut keskustelua, jota on käyty kiusaamisesta ja koululaisten elämästä. Toinen salaisuus saattaa olla se myötäeläminen ja empatia, joka välittyy niin Haavoittuneessa enkelissä kuin monissa muissakin Simbergin teoksissa. – Taiteilijan katse on samastuva, ei ulkopuolinen. Luulen, että ihmiset vaistoavat sen, ja se koskettaa, Olavinen arvioi. Simberg itse ei halunnut määritellä, miten teos olisi ymmärrettävä. Kun hän

asetti maalauksensa ensimmäistä kertaa esille, sen nimen paikalla oli pelkkä ajatusviiva. – Se on aika vahva kannanotto. Ajatusviiva oli yksi tapa ilmaista, että jokainen näkee ja kokee teoksen omalla tavallaan. Samalla se oli taiteilijan lupa siihen, Olavinen sanoo. Haavoittunut enkeli on pitkän prosessin tulos. Ensimmäiset aihiot ovat 1800-luvun lopulta. Enkeli on ollut mukana kuvassa koko ajan, mutta aluksi tummahiuksisena. Ensimmäisissä luonnoksissa pienet pirut työnsivät enkeliä kottikärryillä. Sitten kottikärryistä tu-

li paarit, sen jälkeen piruista ihmispoikia. Maalaus oli taiteilijalle itselleenkin tärkeä ja valmistui raskaan elämänvaiheen päätteeksi. Simberg sairasti todennäköisesti syfilistä ja oli ollut Diakonissalaitoksella hoidettavana sairauden aktivoiduttua. Simberg maalasi toisen version Haavoittuneesta enkelistä Tampereen tuomiokirkkoon ja käytti enkeleihin viittaavia siipiaiheita myös kirkon kattofreskoissa ja saarnatuolissa. Enkeleitä löytyy Simbergin muistakin teoksista, välillä humoristisestikin esitettyinä. Anja Olavisen mukaan Simbergin elämänkatsomuksessa oli uskonnollinen vire. – Hän ei ollut kirkkouskovainen, vaan hänellä oli laajempi tulokulma uskonnollisuuteen. Hän ei jakanut ihmisiä hyviin ja pahoihin vaan ymmärsi erilaisia tapoja elää maailmassa. Simberg ei tuomitse, mutta hän näyttää, että ihmisillä on vastuu teoistaan. Esimerkiksi Tienhaarassa-teoksessa piru ja enkeli kiskovat ihmistä eri suuntiin. Se panee katsojan miettimään, mihin eri valinnat johtavat.

KANSALLISGALLERIA / AHLSTRÖMIN KOKOELMA / HANNU AALTONEN

Ateneumin taidemuseossa toisen kerroksen pääsalin paraatipaikalla on museon rakastetuin ja todennäköisesti tunnetuinkin maalaus, Hugo Simbergin vuonna 1903 maalaama Haavoittunut enkeli. Juuri sen museovieras näkee ensimmäisenä. Museon työntekijät ovat huomanneet, että Haavoittunut enkeli saa monet pysähtymään pitkäksi aikaa. – Se koskettaa ja vetää puoleensa ihmisiä ihan kulttuurista riippumatta, kertoo erikoistutkija Anja Olavinen. Hän itse muistaa nähneensä Haavoittuneen enkelin ensimmäisen kerran noin kymmenvuotiaana, aika lailla samanikäisenä kuin maalauksen lapset ovat. – Muistan katsoneeni maalausta aika pitkään. Mietin, että mitähän on tapahtunut ja miksi pojat kantavat enkeliä. Maalauksen enkeli oli erilainen kuin silloinen mielikuvani enkeleistä, vailla valtaa ja voimaa.

MAINOS

Muistivaikeuksia? Kylmät kädet ja jalat? Iän myötä verenkierto heikkenee, ja seurauksena voi olla muistiongelmia, keskittymisvaikeuksia sekä väsymystä. Remital on luontaistuote, jonka kasviainesosat vilkastuttavat verenkiertoa ja voivat siten ylläpitää hyvää muistia ja keskittymiskykyä.

inkä takia sähköpostiosoit teen salasanaa on yhtäkkiä vaikea muistaa? Ja miksi unohdamme, minne olemme laitta neet avaimet? Iän myötä keskittymiskykymme ja muistimme heikkenevät: ongelmien ratkaisu vaikeutuu ja unohdamme asioita helpommin. Kognitiiviset kyvyt heikkenevät samalla tavalla miehillä ja naisilla. Remital on luontaistuote, jonka kas viainesosat vilkastuttavat verenkiertoa ja voivat siten ylläpitää ikääntyvien hyvää muistia ja keskittymiskykyä.

Ikääntyminen heikentää verenkiertoa Jos aivot eivät saa verenkierron mu kana tarpeeksi happea, glukoosia ja muita ravinteita, seurauksena voi olla muistiongelmia, keskittymisvai keuksia ja väsymystä. Ongelmat eivät ratkea pelkästään muistilapuilla tai nukkumalla, joten

vaivojen taustalla olevat syyt kannattaa selvittää. Aivotoimintaan liittyvän ää reisverenkierron tukeminen on yksi hyvä keino ylläpitää hyvää muistia ja keskittymiskykyä. Koska verenkierto säätelee kehon lämpötilaa, myös kylmät kädet ker tovat huonosta verenkierrosta.

Onko sinulla heikentynyt verenkierto? 1. Huono muisti

Jos huomaat muistisi heikentyneen, syy voi löytyä huonosta verenkierrosta. Hyvä verenkierto ja virkeät aivot kuuluvat yhteen!

Remital vilkastuttaa verenkiertoa Remital sisältää bacopa monnieri kasvin uutetta, joka vilkastuttaa ääreisverenkiertoa ja siten tukee kognitiivisia toimintoja ja auttaa ylläpitämään hyvää muistia. Remital sisältää myös gin senguutetta, joka edesauttaa hyvää huomiokykyä ja mielen virkeyttä. Niasiini ja biotiini edistävät nor maaleja psykologisia toi mintoja ja hermoston toimintaa. B6vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta.

2. Kylmät kädet ja jalat Heikentynyt verenkierto ei jaksa pumpata verta kaikkialle kehomme ääreisosiin ja siksi kädet ja jalat voivat tuntua kylmiltä.

3. Keskittymisvaikeudet Kun veri ei kierrä aivojen pieniin suoniin saakka, keskittymiskykymme heikkenee ja ajatus katkeilee.

LUE KIRSIN TARINA:

”Kylmät ja kankeat kädet hankaloittivat elämääni”

Kun kylmät kädet eivät enää vaivanneet, Kirsi pystyi taas jatkamaan maalaamista ja korujen valmistusta. ”MINULLA ON AINA OLLUT

huono ääreisverenkierto ja sen myötä kylmät kädet ja jalat. Jokin aika sitten kylmän kan gistamat, tunnottomat sormet alkoivat haitata yhä enemmän rakkaita harrastuksiani, kuten maalausta, käsitöitä ja korujen valmistusta.

Se oli kauheaa. Koruja on turha yrittää tehdä, kun pienet helmet hädin tuskin pysyvät käsissä. Ongelmat seuraavat tunnetusti toisiaan, ja sa moihin aikoihin huomasin muistinikin temppuilevan. Minulla oli usein epävarma olo ja tunne siitä, että jotain

oli päässyt unohtumaan. Kun kerroin ongelmistani eräälle tuttavalleni, suositteli hän minulle luontaistuoteval miste Remitalia, jonka vai kuttavat aineet vilkastuttavat verenkiertoa. Päätin kokeilla tuotetta, enkä joutunut petty mään. Kun olin käyttänyt Remi talia jonkin aikaa, lämpö alkoi palata käsiini ja huomasin, ettei minun enää tarvinnut kirjoitella itselleni pieniä muis tilappuja. Kun kylmät kädet eivät enää vaivanneet, pystyin taas jatkamaan maalaamista ja korujen valmistusta. En tiedä, mitä elämälläni te kisin, jos tunnottomat kädet ja huono muisti olisivat esteenä luoville harrastuksilleni. Olen todella tyytyväinen Remi talin vaikutukseen ja suosit telen sitä myös muille, joilla on huono verenkierto tai muisti ongelmia.”

4. Väsymys

Verenkierron tärkeä tehtävä on kuljettaa ravinteita elimistössämme. Verenkierron heikkeneminen voi tuntua väsymyksenä ja uupumuksena.

Tilaa Remital puoleen hintaan! Kun tilaat Remitalin jakelupalveluna, saat ensimmäisen pakkauksen puoleen hintaan.

Nyt vain 19,95 € + toimituskulut 4,95 € (60 tablettia)

TILAA NYT: 0800 152 525

Ma-To 8-16 Pe 8-14.30 Puhelu on maksuton!

www.wellvita.fi Hirsalantie 11 02420 Jorvas

HUOM! Ei sitoutumisaikaa. Maksu aina laskulla. Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Kuka?

Tuomas Kurttila, 40, on toiminut Suomen lapsiasiavaltuutettuna toukokuusta 2014 lähtien. Kurttilan perheeseen kuuluvat vaimo, kolme lasta ja kaksi koiraa. Entinen keskustanuori liittyi Sdp:n jäseneksi vuonna 2012.

Missä?

Kumpulan siirtolapuutarhan mökki on eritahtinen paikka keskellä kaupungin sykettä. Tuntuu kuin kahvikin tippuisi siellä hitaammin.

Motto

Elämä ei ole kuitenkaan lopulta mustaa tai valkoista, vaan harmaan sävyjä.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Lapsen äänitorvi Tuomas Kurttilan mielestä pienelläkin ihmisellä on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Joskus se vaatii julkista keskustelua vaikeista asioista. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

astuunalaisuus. Sana kuulostaa hieman vanhahtavalta, mutta lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila käyttää sitä luontevasti. Se kuvaa lapsuuden mukana sisäistynyttä arvopohjaa ja sitä, millaiseksi hiljattain 40 vuotta täyttäneen Kurttilan minuus on rakentunut. Vastuunalaisuus tarkoittaa Kurttilalle muun muassa velvollisuutta toimia tilanteissa, joissa hän tunnistaa epäoikeudenmukaisuutta. – Elämäni on ollut monella tavalla hyvää ja ongelmatonta. Se tuo velvollisuuden antaa hyvää eteenpäin, hän sanoo. Kurttila varttui Oulussa kolmilapsisen perheen kuopuksena. Äiti Ritva Kurttila hoiti kodin ja isä Paavo Kurttila toimi pankinjohtajana. Kurttila lauloi poikakuorossa, osallistui Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen (NMKY) toimintaan ja urheili. Kirkossa käytiin silloin tällöin, mutta uskonnollisuus ei ollut kotona jokapäiväinen asia. – Arkinen kristillisyys näkyi kaikissa asioissa, mutta se ei peilautunut minulle kristillisyytenä vaan hyvänä elämänä, Kurttila sanoo. YHTEISKUNNALLINEN AKTIVISUUS antoi ensimmäiset merkkinsä jo ennen kouluikää, kun Oulun kaupunki keräsi asukkailta ideoita kaupungin kehittämiseksi. Viisivuotias Tuomas Kurttila teki aloitteen, jossa ehdotettiin talvehtimispaikkojen rakentamista niitä tarvitseville siileille. – Tuossa tapauksessa näkyi jo orastavana persoona, joksi myöhemmin kasvoin, ja minulle ominainen tapa havainnoida ympäristöäni. Muisto kertoo myös siitä, että perheessäni myös pienellä ihmisellä oli mahdollisuus kertoa ajatuksensa ja olla mukana, Kurttila sanoo. Yläluokilla lama tuli lähelle isän työn kautta. Kotona puhelin soi ja paikalliset yrittäjät kävivät keskustelemassa tilanteestaan pankinjohtajan kanssa. Kurttila muistaa tapauksen, jossa yrityksen konkurssi vältettiin, kun valuuttalainat ehdittiin muuttaa markkalainoiksi ennen markan devalvaatiota. Isän esimerkki vahvisti Kurttilan luottamusta siihen, että jokaisella on mahdollisuus toimia, kun toinen ihminen tarvitsee apua. Lamavuosien ihmiskohtalot näyttivät myös sen, että elämä ei ole helppoa. – Ymmärsin silloin, että ihmisen arvo ei riipu siitä, mitä työtä hän tekee. Työn arvo on siinä, että sillä tulee toimeen ja sen kautta on osa yhteisöä, Kurttila sanoo. AIKUISTEN KANNUSTAVASTA suhtautumisesta Tuomas Kurttilalle rakentui sisäinen tunne siitä, että omat ajatukset ovat tärkeitä. Myöhemmin kokemus kiteytyi keskeiseksi elämänarvoksi: jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kuulluksi. Kurttila muistaa lapsuudestaan tilanteen, jossa koulutoveri jäi syrjään toisten leikeistä. Toiset lapset yrittivät kannustaa ja houkutella häntä mukaan. Aikuiset näkivät kuitenkin tilanteen eri tavalla ja sanoivat, että yksin jäänyt tulisi jättää rauhaan. Tänään Kurttila on itse aikuinen, mutta hän uskoo yhä, että lapset olivat tilanteessa oikeassa ja aikuiset väärässä.

– Lasten ajatus, että toinen yritettiin saada mukaan leikkeihin, oli ehdottomasti oikea. Toisaalta lapset eivät välttämättä tiedä kaikkea toistensa tilanteesta. Mieleen on jäänyt myös varhaisia havaintoja lasten välisestä eriarvoisuudesta. Alakoululaisena Kurttila ihmetteli, miksi osa joukkuetovereista jäi pois jalkapallojoukkueen turnausmatkalta. Vuosia myöhemmin hän ymmärsi, että heidän vanhemmillaan ei ollut varaa maksaa matkasta. – Tänään lasten harrastusten hintataso on toista luokkaa kuin 1980-luvulla. Lapsiasiavaltuutettuna olen saanut yhteydenottoja vanhemmilta, jotka ovat maksaneet lapsensa urheiluseuralle 800 euroa riihikuivaa rahaa, Kurttila sanoo.

ti sukupolvien väliseen suhteeseen, jos aikuiset eivät enää luota lapsiin, Kurttila varoittaa.

RAJATUMPI.

KEVÄÄLLÄ 2003 Tuomas Kurttila jätti työnsä keskustan puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen eduskunta-avustajana ja siirtyi opetusministeriön suunnittelijaksi, jonka työalaan kuuluivat nuorisotyö ja nuorisopolitiikka. Saman vuoden syksyllä hallintotieteiden maisterin tutkinnon suorittanut Kurttila aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa. Kurttilan mukaan tarve suunnanmuutokseen heräsi, kun nuoruuden idealismi törmäsi politiikan raadollisuuteen. Kurttila lähti eduskunnasta ennen tapahtumia, jotka lopulta johtivat Jäätteenmäen luopumiseen pääministerin tehtävästä. – Olin nähnyt läheltä valtaa ja vallasta taistelua. Halusin ottaa etäisyyttä politiikan pinnallisuuteen ja syventää ajatusmaailmaani. Teologia antoi siihen hyviä eväitä, Kurttila sanoo. Opetusministeriön suunnittelijana Kurttila kohtasi lastensuojelun maailman, joka avasi hänen silmänsä suomalaisten perheiden todellisuudelle. Kokemus vahvisti Kurttilan tunnetta omasta hyväosaisuudesta ja velvollisuudesta toimia niiden hyväksi, joiden lähtökohdat ovat heikommat. – On ollut rankkaa nähdä, että emme ole yhdenvertaisia, vaikka lainsäädäntö on joissakin asioissa selvä. Esimerkiksi perusopetuksen maksuttomuus ei toteudu käytännössä lainkaan, hän sanoo.

TASA-ARVON JA VAPAUDEN vaarantuminen nousevat keskeisiksi huolenaiheiksi, kun Tuomas Kurttila vertaa omaa lapsuuttaan nykyiseen Suomeen. Hyvää kehitystä Kurttila näkee siinä, että tämän päivän opettajilla on aiempaa enemmän herkkyyttä nähdä lasten yksilöllisiä tarpeita. 1980-luvun koulussa jokainen lapsi sai samat koulukirjat ja kynät. Oppimismahdollisuudet eivät erkaantuneet sen mukaan, oliko vanhemmilla varaa ostaa lapselle digilaitteita. Koulun hammashoitajat opettivat harjaamaan hampaat ja pureskelemaan violetteja fluoritabletteja. Kurttilan mielestä yhteiskunta oli viisas, kun hampaiden harjaus opetettiin koulussa kaikille lapsille. – Sen ansiosta kuulun sukupolveen, jolla on terveet hampaat. Tänään ajattelemme sinänsä johdonmukaisesti, että asia kuuluu vanhempien kasvatusvastuulle, mutta onko se jokaisen lapsen edun mukaista? Kurttila vertaa. Vapautta lapsuuteen toivat älypuhelimien puuttuminen ja lyhyet koulumatkat, jotka taittuivat useimmiten kävellen tai pyörällä. Nyt itäsuomalaisista lapsista joka kolmas ja Etelä-Suomen koululaisista joka viides käyttää koulukyytejä. Kurttilan mielestä muutokset ovat kaventaneet lasten luontaista liikkumisympäristöä. Samaa kehitystä tukevat myös koulujen ja kotien välillä tiuhaan kulkevat Wilma-viestit ja jäljityslaitteet, joita vanhemmille markkinoidaan. – Lapsen ympärillä on enemmän ihmisiä, vuorovaikutusta ja viranomaisia kuin ennen, mutta samalla lapsuuden reviiri on aikaisempaa rajatumpi. Lisääntynyt vuorovaikutus voi vaikuttaa kielteises-

LAPSIASIAVALTUUTETTUNA Tuomas Kurttila kokee tehtäväkseen puhua niistä vaikeista asioista, joista ihmiset eivät halua kuulla. Se on tarkoittanut keskustelun herättämistä myös lastensuojelun epäkohdista. Kurttilan saamien yhteydenottojen perusteella lastensuojelujärjestelmässä on puutteita, jotka liittyvät siihen, miten nuoria kohdellaan ja kuinka heitä koskevia päätöksiä perustellaan. Liian tyypilliseksi on osoittautunut esimerkiksi tilanne, jossa nuori ei saa vuoden aikana kertaakaan yhteyttä omaan sosiaalityöntekijäänsä. Lastensuojelu näyttäytyy Kurttilalle suljettuna alueena, josta ei käydä yhteiskunnallista keskustelua. Vaikeneminen näkyy myös siinä, että lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten mielipiteitä lastensuojelun toimivuudesta ei ole selvitetty. Kurttilan mukaan emme tiedä, miten he kokevat suhteensa kavereihin, läheisiinsä ja sosiaalityöntekijöihin. – Olen tutustunut tässä tehtävässä satoihin tilanteisiin, joissa lastensuojelu on epäonnistunut. Näissä tapauksissa olisimme pystyneet parempaan, jos lapsi olisi tullut kohdatuksi ja arvostetuksi ihmisenä. Keskustelun ja tiedon puute kertoo siitä, että päättäjät eivät uskalla katsoa näiden lasten todellisuutta, Kurttila sanoo. Kurttilan omaan työhön todellisuuden katsominen kuuluu. Lasten ja nuorten henkilökohtaisissa tapaamisia rankat elämänkohtalot tulevat lähelle. – Tapaan työssäni nuoria, jotka ovat viillelleet itseään ja joita pidetään lepositeissä. En osaa hätkähtää näitä asioita, vaan koen ne osaksi arkista elämää. Saan voimaa siitä, että minulla on mahdollisuus toimia heidän puolestaan. ■

”

LAPSEN YMPÄRILLÄ ON ENEMMÄN IHMISIÄ, VUOROVAIKUTUSTA JA VIRANOMAISIA KUIN ENNEN, MUTTA SAMALLA LAPSUUDEN REVIIRI ON AIKAISEMPAA

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Nainen, tutustu vihaasi! Aggressio on pohjimmiltaan myönteinen elämänvoima, joka voi muuttua tuhoavaksi. Joskus kiltin naisen suuttuminen pelastaa parisuhteen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

orkeasti koulutettu pariskunta aloittaa pariterapian. Työskentelyn alussa käsitellään miehen masennusta. Kahdenkeskisessä terapiaistunnossa mies kertoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttuselle, että hän pelkää vaimonsa aggressiivisuutta ja väkivaltaisuutta. Riitatilanteissa vaimo huutaa ja käyttäytyy uhkaavasti. Joskus hän lyö nyrkillä seinää aivan miehen pään vie-

ressä. Vaimo kieltää kuitenkin olevansa väkivaltainen. – Tällaisista tilanteista ei puhuta, koska miellämme väkivallan alaluokkaisten ja huono-osaisten ihmisten käyttäytymistavaksi. Älykkäiden, koulutettujen ja tunnetaitoisten ihmisten väkivaltaisuus on yhteiskunnassa hyvin piilotettua, Ketola-Huttunen sanoo. Ketola-Huttunen ja pariterapeutti, perhepsykoterapeutti Heli Pruuki käsittelevät naisen vihaa ja aggressiota syyskuussa ilmestyneessä tieto-

kirjassa Vihainen nainen – hyvä, paha aggressio (Kirjapaja). PARISUHDEVÄKIVALLAN taustalta löytyy tutkimusten mukaan usein lapsuuden aikainen trauma. Kun vaikeasti traumatisoitunut ihminen kohtaa parisuhteen väistämättömiä ristiriitatilanteita, hän turvautuu joko täydelliseen kontrolliin tai alistumiseen. Asiantuntijat jakavat parisuhdeväkivallan karkeasti kahteen tyyppiin. Suhteen sisäiseen dynamiikkaan liittyvässä väkivallassa puolisoiden riitely etenee fyysiseksi tönimiseksi ja molemminpuoliseksi kiinni käymiseksi. Kontrolloivassa parisuhdeväkivallassa väkivalta on toisen puolison keino hallita kumppaniaan. Kontrolloivan väkivallan käyttäjä on useammin mies kuin nainen.

Kummassakin perheväkivallan muodossa avun hakemisella on kiire, sillä tilanteen pitkittyminen voi johtaa väkivallan raaistumiseen. Ketola-Huttusen työskentely esimerkkipariskunnan kanssa johti siihen, että vaimon väkivaltaisuuden taustalta paljastui vanhempien väkivaltaisuuteen liittyviä traumaattisia lapsuudenkokemuksia. Sekä äiti että isä olivat väkivaltaisia parisuhteessaan ja ylittivät tyttären rajat monin eri tavoin psyykkisesti ja fyysisesti. – Kun vaimo sai yhteyden traumaattisiin kokemuksiinsa ja omaan suremattomaan suruunsa sekä vihaamattomaan vihaansa, väkivaltatilanteet loppuivat hiljalleen. Puolisot jaksoivat kulkea pitkän terapiatien yhdessä ja erikseen. Nyt pariskunta voi

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

ÄLYKKÄIDEN, KOULUTETTUJEN JA TUNNETAITOISTEN IHMISTEN VÄKIVALTAISUUS ON YHTEISKUNNASSA HYVIN PIILOTETTUA.

hyvin ja puolisot kokevat suhteen turvalliseksi, Ketola-Huttunen kertoo. NAISET TURVAUTUVAT miehiä useammin epäsuoraan aggressioon. Se tarkoittaa aggression kohteen vahingoittamista ilman, että häneen kohdistetaan suora sanallinen tai fyysinen hyökkäys. Vihainen nainen -kirjan mukaan ilmiön taustalla on pitkä historia. Naisten kantama vastuu lasten, vanhusten, vammaisten ja kuolevien hoivaamisesta on johtanut siihen, että naisen vihasta on tullut tabu. Aggressio ei sovi yhteen naisilta odotettujen ominaisuuksien kuten äidillisyyden, rakkauden ja lämmön kanssa. Terhi Ketola-Huttunen lisää, että naiset ovat olleet mieheen verrattuna fyysisesti alakynnessä ja heillä on ollut yhteiskunnassa miestä vähemmän oikeuksia ja mahdollisuuksia.

– Naiset ovat joutuneet kehittämään aggression ilmaisuun erilaisia keinoja kuin miehet. Tutkimusten mukaan naiset käyttävät jo lapsuudessa miehiä enemmän epäsuoria aggression muotoja, Ketola-Huttunen sanoo. Naisten välisissä suhteissa epäsuora aggressio ilmenee esimerkiksi selän takana puhumisena, jolla heikennetään kateuden tai mustasukkaisuuden kohteena olevan naisen asemaa. Vihainen nainen -kirjan mukaan erityisesti nuori, kaunis, lahjakas ja pätevä nainen joutuu helposti toisten naisten arvostelun ja kritiikin kohteeksi. Työpaikalla epäsuora aggressio voi näyttäytyä toisten naisten hiljaisuutena tilanteessa, jossa työtoveri onnistuu tai menestyy. Kateus voi tulla pintaan myös henkilökohtaisen intimiteetin rajat ylittävissä kommenteissa, jotka esitetään vitsinä: ”Sulla ei ole vielä toi perse levinnyt, kun et ole saanut lapsia.” Puolisoiden välisessä suhteessa epäsuora aggressio voi näkyä seksistä kieltäytymisenä. Ilmaisematta jäänyt aggressio puolestaan voi aiheuttaa seksin muuttuminen suorittamiseksi, josta tunneyhteys ja aito halu puuttuvat. Aggressiosta voi kertoa myös se, että nainen hylkää itsensä ja naisellisuutensa. – Nainen saattaa esimerkiksi lopettaa itsensä hoitamisen, lihoa holtittomasti ja kulkea hiukset likaisina. Tä-

mä voi olla puolisolle suunnattu alitajuinen viesti: ”hylkään itseni, kun en saa sinulta sitä, mitä toivoisin”. Taustalla voi olla parisuhteen ongelma kuten puolison kiinnostuminen toisista naisista, Ketola-Huttunen sanoo. Seksuaalisen halun puuttumiseen voi vaikuttaa myös käsittelemätön seksuaalinen trauma tai aikaisemmin koettu seksuaalisten rajojen ylittyminen, joka voi olla fyysistä tai sanallista.

”

SEKÄ MIES ETTÄ NAINEN VOIVAT PAREMMIN, KUN NAINEN LOPETTAA TEENNÄISEN ESITTÄMISEN JA RYHTYY OLEMAAN TOTUUDENMUKAINEN.

PARITERAPIASSA AGGRESSION tunteita lähestytään kokonaisvaltaisesti. Ketola-Huttunen havainnollistaa asiaa piirtämällä paperille vaakasuoran viivan. Viivan yläpuolella on pariskunnan näkyvä tunneilmaisu ja alla se, mikä jää piiloon. Ketola-Huttunen kirjoittaa viivan yläpuolelle sanat ”nalkuttaa” ja ”kritisoi”. Monissa parisuhteissa ne ovat

naisen tapoja ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan. Vastaavasti miesten usein käyttämää tunneilmaisua kuvaa sana ”vetäytyminen”. Parisuhteen ilmapiiriä hallitsee ärtymyksen tunne. Pinnan alla nainen saattaa tuntea syvää yksinäisyyttä ja mies riittämättömyyttä. Pohjimmaisena tunteena on kummankin puolison tuntema pelko. Terhi Ketola-Huttunen on nähnyt psykoterapeuttina useita tilanteita, joissa puoliso, lapset ja työtoverit säikähtävät, kun kiltti ja aina hymyilevä nainen saa yhteyden aggressioonsa. Näennäisen onnelliselta vaikuttanut pariskunta alkaa riidellä ensimmäisen kerran, kun liiton kulissi murtuu ja vanhat pettymykset ja haavat nousevat käsittelyyn. Ketola-Huttunen korostaa, että aggression tunne on pohjimmiltaan myönteinen elämänvoima, johon liittyy kyky suojella itseään ja uskallus mennä sitä kohti, mitä tarvitsee. Terapiatyöskentelyssä riitely voi olla ensimmäinen merkki aidon tunneyhteyden löytymisestä. – Sekä mies että nainen voivat paremmin, kun nainen lopettaa teennäisen esittämisen ja ryhtyy olemaan totuudenmukainen. Tunteiden aito ilmaiseminen vähentää tilanteita, joissa mies nähdään suhteen pahana ja aggressiivisena osapuolena ja nainen yksinomaan lempeänä ja pehmeänä, Ketola-Huttunen sanoo. ■

Osa 17

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Eeva Vitikka-Annala ja hänen puolisonsa Pauli Annala johtavat Porlammilla sijaitsevaa San Damianon osuuskuntaa, joka on Franciscus Assisilaisen hengessä toimiva sisäisen rakentumisen paikka. San Damianon osuuskunta järjestää retriittejä, joissa eletään hetkipalvelusten rytmissä sekä opiskellaan, työskennellään, aterioidaan ja levätään yhdessä. Osuuskunnan toimialana on ”jäsenten aineettoman sekä arvon mitasta ja vaihdon välineistä vapaan pääoman kasvattaminen”. Franciscus Assisilaisen muisto päivää vietetään 4. lokakuuta, joka on myös kansainvälinen eläinten päivä. Kirjavan Albiinon ja valkovillaisen Korpin hoitaminen rytmittää Eeva Vitikka-Annalan elämää yhtä paljon kuin joka-aamuinen rukoushetki.

Samassa rivissä eläinten kanssa Eeva Vitikka-Annala aloittaa jokaisen päivän rukoushetkellä. Sen jälkeen hän vie vuohille aamupalaa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

eva Vitikka-Annala herää puolisonsa Pauli Annalan keittämän kahvin tuoksuun. Kun he ovat juoneet aamukahvin yhdessä, Pauli Annala lähtee lämmittämään pihapiirin toisella puolella sijaitsevan kappelin kamiinaa. Teologipariskunta johtaa yhdessä Franciscus Assisilaisen hengessä toimivaa San Damianon osuuskuntaa. Tasan kello kahdeksalta pariskunta hiljentyy viettämään aamun rukoushetkeä eli laudesta. Vitikka-Annala astelee pihan poikki miehensä lämmittämään vanhaan saunarakennukseen, joka toimii nykyisin kappelina. Usein seuraan liittyy samassa Porlammin kylässä asuva tuttava. Vaikka kappelissa ei olisi ketään muuta, VitikkaAnnala tietää, että hän ei vietä rukoushetkeä yksin.

RUKOUSHETKEN AIKANA Vitikka-Annala asettuu vuoropuheluun Jumalan kanssa. Raamatun tekstit ja hymnit herkistävät hänet katsomaan elämää uudella tavalla. Joskus kokemus tuntuu nipistykseltä: ”Ahaa, tuota minä kaipaan!” Vitikka-Annala ei suhtaudu hetkipalveluksiin kuin lääkärillä käyntiin, jossa haetaan apua johonkin vaivaan. Senhetkinen elämäntilanne tulee kuitenkin mukaan kappeliin. Joskus Vitikka-Annala aloittaa rukoushetken huolten täyttämänä. Laudeksen jälkeen olo tuntuu aina huojentuneelta ja lohdutetulta.

MAASEUTUELÄMÄ ANTAA mahdollisuuden päivittäiseen vuorovaikutukseen luonnon kanssa. Niityn reunaa kaunistavat auringonkukat kasvavat lintujen talviruokinnassa käytetyistä siemenistä. Aittarakennuksen yhtä huonetta asuttavat ampiaiset, joiden hienoa pesää Annalat eivät halunneet hävittää. Eeva Vitikka-Annala hymyilee ajatellessaan Aurinkolauluna tunnettua Franciscus Assisilaisen hymniä. Siinä kerjäläisveli kutsuu veljeään aurinkoa, sisartaan äiti maata ja kaikkia luotuja ylistämään Jumalaa. Vitikka-Annala uskoo, että ihmiselle tekee hyvää asettua samaan ylistäjien riviin toisten luontokappaleiden kanssa. ■

WIKIMEDIA COMMONS

Taivaan tähden

Kun näkymätön näyttäytyy

TIEDÄN ENKELISTÄ vähän. Ainakin, jos vertaa Serafim Seppälään, ortodoksiseen pappismunkkiin ja Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian ja patristiikan professoriin. Hän on kirjoittanut kirkosta ja enkelien teologiasta vuonna 2016 kirjan Taivaalliset voimat. Se on tutkimusmatka maailmaan, joka ei koostu vain siitä mitä näemme. Maailmaan, johon Nikean uskontunnustuksen mukaan tunnustamme uskomme sanoessamme: ”Uskon taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.” Näkyvä ja näkymätön maailma. On olemassa sellaista tietoa ja toMikkelinpäivä dellisuutta, jota me ihmiset emme

30.9.

Aamun rukoushetki seuraa katolisen kirkon hetkipalveluskirjaa. Se tarkoittaa, että täsmälleen sama laudes rukoillaan tänä aamuna kaikkialla maailmassa samojen Raamatun tekstien mukaan.

Hetkipalveluksen jälkeen Vitikka-Annala aloittaa päivän työtehtävät tärkeysjärjestyksessä. Ensimmäiseksi hän vie kappelin viereisellä niityllä laiduntaville vuohille heinää ja vettä. Valkovillaisen Korpin ja kirjavan Albiinon hoitaminen rytmittää elämää yhtä paljon kuin säännöllinen rukous. Vitikka-Annalan mukaan vuohet toimivat osuuskunnassa puutarhatyön johtajina, jotka estävät pihapiirin metsittymistä muun muassa syömällä taimia.

voi luoda tai hallita. Joka vain on, meistä riippumatta. Kun jotain tästä näkymättömästä näyttäytyy, ihmisen osa on hämmästyä ja ihmetellä. Oikeastaan pelästyä. Niin kuin nyt enkeleitä tavatessa. Johannes Kastajan isä, pappismies Sakarias, pelästyi niin, että muuttui mykäksi. Jeesuksen äiti Maria hämmentyi sydänjuuriaan myöten. Puhumattakaan paimenista kedolla jouluyönä. Tuskin enkelit pelottavia olivat. Pelottavaa oli se, että näkymättömästä maailmasta otettiin yhteyttä. Jotain niin outoa meille aikuisille. Itse uskon enkeleihin, niin kuin

muuten puolet suomalaisista. Uskon niin kuin kirkko opettaa, että jokainen syntyvä lapsi saa suojelusenkelinsä. Rukoilen aamurukouksessani niin kuin Martti Lut-

her opettaa: ”Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa. Amen” OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Gurun opissa Ohjaajana Pyhä Birgitta Ruotsalainen Pyhä Birgitta oli aikansa näkyvimpiä naisvaikuttajia. Hän oli opettaja, näkijä, kirkon uudistaja ja hengellisen sääntökunnan perustaja. Hän syntyi varakkaaseen perheeseen vuonna 1303. Sekä äidin että isän suvuissa oli näkyviä kirkollisia hahmoja. Birgitta naitettiin 13-vuotiaana Ulf Gudmarinpojan kanssa, joka oli laamanni ja valtaneuvos. He saivat kahdeksan lasta. Puolisonsa kuoleman jälkeen Birgitta asui Roomassa, josta hän teki pyhiinvaellusmatkoja Italiassa ja viimeiseksi Jerusalemiin. Hän kuoli Roomassa kesällä 1373. Seuraavana vuonna hänen ruumiinsa siirrettiin Vadstenaan, jossa toimii edelleen birgittalaisluostari. Birgitta on kuuluisa 700 näystään ja ilmestyksestään. Hän kirjoitti ne muistiin. Rippi-isät tarkistivat ne ja käänsivät latinaksi. Birgitta julistettiin 7.10.1391 pyhimykseksi ja viisi vuotta myöhemmin Ruotsin suojeluspyhimykseksi. Vuonna 1999 hänet julistettiin Euroopan suojeluspyhimykseksi yhdessä Katariina Sienalaisen ja Edith Steinin kanssa. Suomessa hänestä tuli suosittu Naantalin birgittalaisluostarin valmistumisen jälkeen vuonna 1462. Turun piispa Hemming oli Birgitan läheinen ystävä.

Jumala, osoita minulle tie On onnetonta vitkastella ja vaarallista jatkaa matkaa. Vastaa siis kaipaukseeni ja osoita minulle tie, rukoili Pyhä Birgitta jäätyään leskeksi 41-vuotiaana. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”LENNÄ, LENNÄ leppäpirkko kivikirkon juureen”, toistetaan lasten hokemassa Hämeessä. Leppäpirkon tai leppäkertun oli määrä lentää Birgitan kirkon kivijalkaan. Pyhästä Birgitasta tuli suosittu pyhimys 1400-luvulla myös Suomessa Naantalin birgittalaisluostarin perustamisen jälkeen. Birgitan lapsuuden toive oli monen aatelisneidon lailla päästä joskus luostariin. Haavetta olivat vahvistaneet hänen kuulemansa pyhimyslegendat. Lapsena hän oli yöllä nähnyt Neitsyt Marian tarjoavan hänelle kruunuaan. Birgitan mieltä liikutti myös näky Jeesuksesta ristillä. ”Kuka tämän teki sinulle?” Siihen kysymykseen Jeesus vastasi: ”Ne, jotka halveksivat minua ja unohtivat minun rakkauteni.” PIENEN BIRGITAN toive ei toteutunut. Birgitan ollessa yhdentoista hänen äitinsä kuoli. Kun hän oli täyttänyt kolmetoista, isä järjesti hänet avioliittoon varakkaan miehen kanssa. Birgitan piti opetella huolehtimaan isosta kartanosta. Hän sai kahdeksan lasta.

Voi vain kuvitella, miten hänellä olivat kädet täynnä työtä. Hänellä riitti silti intoa olla mukana perustamassa hoitokotia, jossa hän hoiti köyhiä ja sairaita ja auttoi prostituoituja uuden elämän alkuun. Birgitan elämä muuttui täysin hänen tehtyään pyhiinvaellusmatkan läpi Ranskan Espanjaan Santiago de Compostelaan. Birgitan mies sairastui matkan aikana eikä enää toipunut. Birgitasta tuli leski vuonna 1344. Hän oli silloin 41-vuotias. Birgitta suri miehensä kuolemaa, mutta siitä alkoi hänen elämässään vapaampi vaihe. Hän jakoi suuren omaisuutensa lastensa kesken ja köyhien hyväksi. ELÄMÄNSÄ SUUNTAA Birgitta pohti Jumalan kanssa kommunikoiden: Mihin hänen nyt tuli naisena ja leskenä ryhtyä? Mitä hänen tuli nyt tehdä lastensa kanssa? Mihin lähteä? Mille antautua? Monesti hän kysyi Jumalalta, miksi hänet oli kutsuttu eikä jotakuta muuta sopivampaa. Naisena hänen piti aina

Pyhän Birgitan rukous Osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. On onnetonta vitkastella ja vaarallista jatkaa matkaa. Vastaa siis kaipaukseeni ja osoita tie. Tulen luoksesi kuin sairas tulee lääkärin luo. Oi Herra, anna sydämelleni rauha.

tarkistuttaa puheensa ja kirjoituksensa rippi-isillä ja miespuolisilla teologeilla. Neitsyt Mariasta tuli Birgitan elämän matkakumppani. Hän samastui

Marian iloon Jeesus-lapsen äitinä ja hänen tuskaansa ristin juurella. Birgitalle se liikahdus, jonka hän tunsi sydämessään, kun Jumala kosketti häntä, oli samaa liikahdusta, jonka Maria tunsi, kun sanoi enkelille kyllä ja tunsi jonkin liikahtavan sisällään. ”Liikahdus, jonka tunnet, on merkki minun Poikani tulosta sydämeesi”, Birgitta kuuli Marian sanovan itselleen. BIRGITAN JA MARIAN suhde kasvoi yhä syveneväksi ystävyydeksi. Se syveni Italiassa, jossa Birgitta vietti elämänsä loppuajan toiveenaan nähdä paavi ja saada lupa luostarin perustamiseen. Birgitta koki voimakkaasti naisena ja äitinä elämisen ilot ja tuskat. Ne heijastuivat kaikkeen, mitä hän kirjoitti. Mariasta tuli hänelle surujen ja laupeuden äiti, jonka kokemuksista kuka tahansa voi hakea lohtua. ”Sillä niin kuin aurinko valaisee ja lämmittää taivaan ja maan, ei ole ketään, jolta suloinen Maria kieltäisi laupeutensa, jos tämä sitä häneltä pyytää”, Birgitta vakuuttaa. ■

MENOT 27.9. – 1 1.10.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Seis yksinäisyydelle! -tapahtuma on suunnattu sekä ikääntyneille että ihmisille, joita kiinnostaa vapaaehtoistyö vanhusten kanssa.

Löydä ystävä Perkkaan pikatreffeillä Vanhustenviikon tempaus tuo yhteen ystävää kaipaavat ikäihmiset ja vapaaehtoiset. TEKSTI LAURA VÄHÄSARJA KUVA ISTOCK

PERKKAAN KAPPELILLA järjestetään 8. lokakuuta Seis SEIS YKSINÄISYYDELLE! -päivässä on esillä pari tapaa yksinäisyydelle! -tapahtuma. Päivä on suunnattu sekä ryhtyä ystäväksi ikääntyneelle. Leikkimielisillä Löydä ikääntyneille että ihmisille, joita kiinnostaa vapaaeh- ystävä -pikatreffeillä tutustutaan yhteen ihmiseen kertoistyö vanhusten kanssa. rallaan noin viiden minuutin ajan. Sen jälkeen keskus– Tavoite on saattaa alueen ihmisiä yhteen ja luoda telukumppani vaihtuu. Lopuksi osallistuneet voivat jätmahdollisuus tutustumiseen, kertoo Leppävaaran seu- tää oman puhelinnumeronsa, jos ovat kohdanneet kiinrakunnan diakoni Noora Rajala. nostavan ihmisen. Tapahtuma on alkulaukaus etsivälle vanhustyölle, jo– Pikatreffeille ei ole ylä- tai alaikärajaa. Kaveri voi löyta Leppävaaran seurakunta käynnistää Perkkaa–Vermon tyä niin toisesta ikäihmisestä kuin nuoremmastakin, toalueella. teaa Rajala. – Etsivässä vanhustyössä pyrimToinen tapa saada ikäihmisestä me löytämään heidät, jotka ovat ystävä on ilmoittautua tapahtumaskaikkien palveluiden ulkopuolella. sa vapaaehtoiseksi ArkiYstäväksi. Syksyn aikana Rajala jakaa seuArkiYstävistä on tällä hetkellä huurakunnan yhteydenottokortteja tava pula Leppävaaran seurakunPIKATREFFEILLE EI OLE Perkkaan alueella yhteistyötahonassa. Rajala rohkaisee kokeilejen kautta. maan. Vanhusten kanssa toimimiYLÄ- TAI ALAIKÄRAJAA – Kortit madaltavat kynnystä otseen ei tarvita erityistaitoja tai sanDIAKONI NOORA RAJALA taa yhteyttä seurakuntaan. Vanhukkarin viittaa. sen ei tarvitse käyttää puhelinta tai – Ei vapaaehtoisen tarvitse penettiä, vaan riittää, että täyttää poslastaa ihmisen koko elämää, vaan tikortin ja tiputtaa sen postilaatikolla ihminen ihmiselle. Voi jutella koon. tai käydä kaupassa. Usein puhelinsoittokin riittää. Kun Kortin saavuttua diakoni soittaa vanhukselle, ja so- joku kysyy, mitä kuuluu ja ootkos jo päiväkahvit keittävitaan tapaaminen kotona tai toimistolla. Tapaamises- nyt. Ei tarvitse olla enempää kuin on. sa mietitään yhdessä, millaista apua tai palveluita ihminen arkeensa tarvitsee ja löytyykö apu seurakunnasta tai Seis yksinäisyydelle! Päivä ikääntyneille ma 8.10. klo 11–15 Perkkaan kappelilla, Upseerinkatu 5. Tutustu alueen asukkaisiin ja eri toimivaikkapa sosiaalitoimesta. joihin. Luvassa puheenvuoroja, Löydä ystävä -pikatreffit ja soppa– Jos yksinäisyyden tai tuen tarve nousee esiin, pyrimlounas (2 e). Päivässä mukana Leppävaaran seurakunta, Perkkaame löytämään ystävän.

”

Vermo ry ja Espoon kaupungilta sosiaaliohjaaja ja kirjastotyöntekijä.

Menovinkkejä ikäihmisille Seniori- ja perhemessu Sukupolvet yhdessä -teemalla Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3, su 30.9. klo 10. Kari Kuula, Anna Marte, Orava-kerholaisia, Lapsikuoro ja Ukulele-bändi. Messun jälkeen perhelounas. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan kummilapselle Keniaan. Arjen asiointi tietokoneen/tabletin kanssa -teematilaisuus Soukan kappelilla, Soukankuja 3, to 4.10. klo 13– 15. Oma kone mukaan! Paikalla kotikirjaston it- tukihenkilö Tiina Rysänen ja diakoniatyöntekijöitä. Teematilaisuuden aluksi on hartaus ja kahvit (1,5 e) ”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa” – senioriviikon musiikki-iltapäivä lapsille ja senioreille Olarin kirkolla, Olarinluoma 4, to 11.10. klo 12.15–13.15 Päivänkehrän 3. musiikkiluokka, Olarin seniorilaulajat. Laulamme vanhoja ja uusia koulu-ja kerholauluja. Avoin kaikille, tilaisuuden jälkeen kahvi-ja mehutarjoilu. Miesten vuoro: Tule viettämään aikaa ja keskustelemaan mielenkiintoisista asioista kahvikupposen äärelle ma klo 13–15. Paikkana on Chapple, Iso Omena. Ryhmään kutsutaan erityisesti hiljattain eläkeikään ehtineitä. Lue lisää: www.espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/seniorit

MENOT 27.9. – 1 1.10.

10 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Mikkelinpäivän perhemessu su 30.9. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustavat Vilppu Huomo ja Aila Pihlajavesi, urkuri Sheldon Ylioja. Lapsikuorot Tuike ja Välke esiintyvät Heli Vapaakallion ja Josefiina Haapalaisen johdolla. Lapset ovat tervetulleita ehtoollispöytään. Kirkkomehut ja -kahvit. Messu su 7.10. klo 10. Liturgia ja saarna Aleksi Majuri, avustaa Marja Malvaranta, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Sheldon Ylioja. Messussa ja kirkkokahvilla Pitäjäntuvassa mukana Mekane Yesus -kirkon naistyönjohtaja Tadelech Lohan Etiopiasta ja Suomen Lähetysseuran Etiopian lähetti Päivi Anttila. Pysäkkimessu su 7.10. klo 18 ”Minä olen se joka minä olen”. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Pirkko Nurminen, kanttori Leena Talvio sekä joukko vapaaehtoisia. Musiikki: Laura Airola, Martti Pitkänen, Markku Luhtasela. Lastenpysäkki. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 7.10. klo 12. Salonen, Talvio. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Nojatuolimessu ekumeenisen Espoo

rukoilee -messun yhteydessä su 30.9. klo 16. Muurimäki, seurakuntalaiset avustavat. Haastattelusaarnassa Antero Polso. Anu Seppänen, piano. Lapsille lastenalttari ja kirkkopussukka. Kirkkokahvit. Messu su 7.10. klo 16. Kunnamo, Leinonen. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu la 29.9. klo 16. Kyläkirkko su 7.10. klo 12 ”Usko ja epäusko”. Liiman, Leinonen. Messupyhäkoulu. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli Perheiden ehtoolliskirkko pe 28.9. klo 10. Malvaranta, Haunio. HalleLuja –messu pe 5.10. klo 18. Marte, Salonen. Messupizzat. Messu su 7.10. klo 15. Kyönsaari, Majuri, Haunio. Kirkkokahvit. Rukoushetki ma–pe klo 12. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 7.10. klo 17. Marte. Kirkkokahvit. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO

18.10. klo 19. TT Niko Huttunen: ”Sisällissota 1918 ja kirkko”. Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, makeaa ja suolaista, netti, lehtiä. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Israel-rukouksen ilta ke 3.10. klo 18. Eläkeläiskerho ma 8.10. klo 13. Naisten Café to 11.10. klo 18.30. Kirsi Muurimäki alustaa Anna-Liisa Valtavaaran kirjasta ”Oikein kiltit”. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Yhteisöllinen kuoro kaikenikäisille su 30.9. klo 17–18. Alle kouluikäiset aikuisen kanssa. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aikuiset 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus. Radioraamattupiiri ti 2.10. klo 18.30. Rukouspiiri ke 3.10. klo 18. Eläkeläiskerho ma 8.10. klo 13. RaamattuSyksy Kauklahdessa ti 9.10. klo 18. TM Janne Järvenpää: 1. Korinttilaiskirje. Muskarin vauvaryhmässä tilaa (n.5–8-kk): to klo 11.30–12 ja 1-vuotiaissa pe klo 9.25–9.55. Tied. taija. karppinen@evl.fi. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 8.10. klo 19. Ari Kunnamo: ”Ilmestyskirjan sanoma”.

Eläkeläiskerho ma 1.10. klo 13. Gospel-lattarit ma: Ryhmä I klo 18 ja ryhmä II klo 19. Tanssitunteja tavallisille naisille lattarimusiikin tahtiin. 5 e /kerta. Lauluryhmän harjoitukset ke 3.10. klo 18. www.laaksolahdenkappeli.fi

AURORAN KAPPELI

NUPURIN KAPPELI

”Ikoni – taivaallinen ikkuna” -luentosarjan aloitus la 29.9. klo 12. Alarik Corander: ”Taivaallinen sotajoukko – Mikael, Rafael ja muut enkelit ikoneissa”. 20.10. Taivaalliset esirukoilijat – Nimikkopyhät ja muut auttajat ikoneissa. 24.11. Taivaalliset vastustajat – Lucifer ja muut langenneet enkelit ikoneissa. 15.12. Taivaallinen tulevaisuus – Aikojen päättyminen ikoneissa. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aikuiset 5 e, lapset 0,5–2 e. Päivän tunnussana ma klo 11. Hartaushetki to klo 11. Toivoa naisille -piiri to 4.10. klo 17. Eläkeläiskerho ti 9.10. klo 13. Hiljaisuuden rukoushetket ti 9.10. klo 18. Emriikka Salonen. Teejatkot. Kehitysvammaisten kappeli-ilta ke 10.10. klo 18. Ajankohtaista teologiassa -sarja to

Ikäihmisten kerho to 27.9. ja 11.10. klo 10.30. Keskiviikon kohtaamispaikka ke 3.10. klo 13. Vuorisaarna-raamis naisille ke 3.10. klo 18. ”Hiljaiset”. www.nupurinkappeli.fi

Eläkeläiskerho to 4.10. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA

Naistenpäivä la 6.10. klo 9.30–14. Anna-Mari Kaskinen: ”Sinun varaasi kaiken laitan”. Virkistystä, keskustelua, yhteislaulua ja hiljentymistä. Lounas, kahvit 10 e. Tied. kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Kuuntelevan rukouksen ryhmä su 7.10. klo 13.30. Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 9.10. klo 16 (aloittelevat) ja klo 17. Israel-raamattupiiri ke 10.10. klo 17.30. Kansainvälinen keittiö to klo 12–14. Kokkaamme yhdessä tutustuen eri ruokakulttuureihin. Tied. Tuire Moisander, 050 432 9316. Muskarin vauvaryhmässä tilaa (n.4–7-kk): ma klo 11.10–11.40.Tied. taija.karppinen@evl.fi. Café Suvela ma–to klo 12–14. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 7.10. klo 18–19.30. Messu ja iltatee klo 17. Klo 18 alkaen äänessä laulaja–evankelista Reijo Hirvinen. Esirukousta. Kappelilounas ti klo 12–13. Aikuiset 4 e, lapset 2-0,50. e. Lähetyspiiri ma 8.10. klo 14. Eläkeläiskerho ke 10.10. klo 13. Café Viheri ma klo 10−12 ja ke klo 12−14. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8. Otetaan vastaan lahjoituksia. Peittoja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

KUORO KAIKILLE Stressitön, ikärajaton, ilman pääsyvaatimuksia to 27.9. ja 11.10. (parittomilla viikoilla) klo 18 Espoon tuomiokirkossa, tied. Leena Talvio, 040 531 1034.

SUVELAN KAPPELI

PARISTA PERHEEKSI ILLAT

Eläkeläiskerhot: ”Teräskukat” to 27.9. ja 11.10. klo 12. ”Hopeapiiri” to 4.10. klo 12. Pyhäkoulu su klo 15. Suomea suomeksi ma klo 10. Hartaus ja kahvit. Tied. 050 432 9316. Käsityö- ja askartelupiiri ti 2.10. klo 10–12. Lähetystyön hyväksi. Kappelilounas ti klo 12-13. Aikuiset 3 e, lapset 3–12 v. 1,5 e. Alkuhartaus. Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 4.10. klo 15. Tied., 050 438 0189.

Ensimmäistä lastaan odottaville pareille. Mitä tapahtuu kun perheeseen tulee lapsi? Valinnaiset päivät: 12.10., 9.11. tai 14.12. klo 17−18.30 Kirkonkympissä, Kirkkokatu 10. Mahdollisuus kaste-infoon. Tied. 050 511 0165, 040 547 4146.

PERHEKERHOT, ILTAPERHEKERHOT & MUSKARIKAHVILAT

> Lapsille ja lapsiperheille >Perhekerhot > Tuomiokirkkoseurakunta.

SUKKIA ASUNNOTTOMILLE Asunnottomien Yön tapahtumassa ke 17.10. jaetaan tarvitseville miesten ja naisten villasukkia. Voit neuloa tai lahjoittaa sukkia ja lapasia ja toimittaa ne Kirkkokatu 10:n vahtimestarille (ma–pe klo 9–15) 12.10. asti. Lisätietoa: Pirkko Nurminen, 040 567 4420.

POSITIIVISEN KASVATUKSEN PÄIVÄ Iloa vanhemmuuteen! Perhetyönohjaaja, bloggaaja ja äiti Tiia Trogen kertoo miten ottaa lapsen kasvatuksessa positiivinen asenne käyttöön la 27.10. klo 10–14 Suvelan kappelissa. Lastenhoito ja lounas: hinta 10 e aik. ja 5 e lapsi. ILM. 14.10. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

SIJAISEKSI LASTEN KERHOIHIN! Etsimme työntekijöitä lasten (2–5v.) päiväkerhoihin sekä perhekerhoihin. Uudet sijaiset haastatellaan ja perehdytetään tehtäviin. Tied. lapsityönohjaaja Aila Pihlajavesi, 040 525 1216, aila.pihlajavesi@evl.fi

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Virkistystä kaipaaville to 1.11. Hvittorpissa. Ohjelmaa, ehtoollismessu ja mahdollisuus saunoa. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. Etusijalla ensikertalaiset. Sitovat ILM. 18.10. mennessä: virpi.sutelainen@evl.fi, 040 736 9315.

OLETKO MENETTÄNYT LÄHEISESI? Sururyhmä alkaa to 1.11. Kauklahden kappelissa, 7 kokoontumiskertaa marras–tammikuun aikana. Ohjaajina papit Vilppu Huomo ja Pirkko Nurminen. Lisätiedot ja ILM. 19.10. mennessä Pirkko Nurmiselle, 040 567 4420.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Vihdin Enä-Sepässä 16.–18.11. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut. ILM. viim. 24.10.: pirkko.nurminen@evl.fi tai p. 040 567 4420.

LISÄÄ TAPAHTUMIA löydät nettisivuiltamme: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi

Kaikki ryhmät löydät: www. espoonseurakunnat.f > Tule mukaan

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 27.9. – 1 1.10.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1

MESSUT Leipämessu ja keittolounas pe 28.9. klo 10 kirkko, Erkko, Lonka. Mikkelinpäivän perhemessu su 30.9. klo 11 kirkko. Kohijoki, Santaharju, Puukko, Yli-Jaskari. Kipparin lähetyspiirin kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-messu su 30.9. klo 17 Soukan kappeli. Erkko, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu, kirkkokahvit. Viikkomessu ke 4.10. klo 14 kirkko. Erkko, Puukko. Kirkkokahvit. Messu ja uusien työntekijöiden siunaaminen su 7.10. klo 11 kirkko. Turtiainen, Santaharju, Yli-Jaskari, Lonka. Pyhäkoulu. Pisara ry:n kirkkokahvit. Messu su 7.10. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

KONFIRMAATIOMESSUT KIRKOSSA Hila 1 la 6.10. klo 10. Santaharju, Ojala. Hvittorp 2 la 6.10. klo 14. Erkko, Lonka.

klo 9–15 seurakuntatoimisto p. 09 8050 6000 tai kirkon vahtimestari 050 432 7512. OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Aamulenkki ja -rukous ma klo 7 Hanikan kuntorata (2,5 km). Tavataan kuntovälineiden luona uimarannan parkkipaikan lähellä. Rukous ja siunaus n. klo 7.25. Rukoushetki ma-pe klo 8.50 kirkko. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko. Israel-rukouspiiri ti 9.10. klo 18.30 kirkko. Rukoilemme Israelin maan ja kansan puolesta. Erityisesti muistamme messiaanisia juutalaisia ja kristittyjä arabeja.

LUETAAN RAAMATTUA

sä Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kanssa. Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko, paritt. vkot. 27.9. Minä rakennan jälleen Daavidin sortuneen majan (Aamos 7–9). 11.10. Lähellä on Herran päivä (Obadjan kirja). Kirkkoherra Jouni Turtiainen.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Kaikille avoin kahvila ke klo 13–15 kirkko. Ilmoittaudu mukaan vapaaehtoisten kahvilanhoitajien ryhmään: inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Kaken kahvila pe klo12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

AIKUISET SINKUT Syksyn satoa la 29.9. klo 18 kirkko. Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta.

SAUNAMIEHET Saunotaan ja jutellaan ti 2.10. klo 13.30 Hanikan saunassa, Matasaarentie 1.

Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 KaskiTEEMATILAISUUS kappeli. Leipämessun tähtisolu ke klo 10–12 Arjen asiointi tietokoneen/tabletin kirkko. Opetusta, keskustelua, rukokanssa to 4.10. klo 13–15 Soukan kapusta. Tied. Kalevi Laaksonen 050 550 peli. Kotikirjaston it-tukihenkilö Tiina 7536. Rysänen. Hartaus ja kahvit (1,5 e). Miesten raamattupiiri to 4.10. klo 18 Ota oma laite mukaan! kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. HENGELLISEN Seurakunta sekaisin -luentosarja 1. MATKAKUMPPANUUDEN korinttilaiskirjeestä to klo 18 kirkko, RYHMÄ parill. vkot. 4.10. Puolueet ja faniklubit. Seurakunta hajalla (1. Kor. 1:10– Hiljaista rukousta ja jakamista 17). Pastori, TT Kari Kuula. EL 91Yhteistyösx 77 mm kristillisten tekstien äärellä ke 26.9.,

PIKKUVÄELLE Mikkelinpäivän perhemessu su 30.9. klo 11 kirkko. Enkeliaskartelua ennen messua klo 10.30 alkaen. Kirkkokahvit. Vauvakirkko su 7.10. klo 15 Soukan kappeli. Kirkkokahvit ja -piltit.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

24.10. ja 21.11. klo 17.30–19.30 Kaskikappeli. Hiljaista rukousta ja jakamista kristillisten tekstien äärellä. Tied. ja ilm. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

PUHELINYSTÄVÄKSI? Koulutus pe 5.10. klo 13–15 kirkko. PuhelinYstävä soittaa vuorollaan työparin kanssa soittolistalla oleville ikäihmisille seurakunnan tilasta ja puhelimilla. Tied. ja ilm. minna. maijanen@evl.fi, 040 705 3358.

SIIONINVIRSISEURAT Jos lienen joskus uskonut, nyt kaikki se on mennyt, SV 88 pe 5.10. klo 18.30 kirkko, Helena Yli-Jaskari.

RÄMPYTTELYÄ Opetellaan soittamaan ukulelea ma 8.10. ja 22.10. klo 13–14 kirkko. Mukaan voi ottaa oman soittimen.

ILTA RAAMATUN ÄÄRELLÄ Puheenvuoroja: Eero Junkkaala sekä Raamatunopetusakatemian kurssilaiset Marko Sagulin ja Tinja Halunen ma 8.10. klo 18 kirkko. Iltatee.

NELJÄ ILTAA KRISTITTYNÄ ELÄMISESTÄ Kristitty ja omatunto ti 9.10. klo 18 Soukan kappeli. 13.11. Kristitty ja anteeksianto, 4.12. Kristitty ja isänmaa. Iltatee.

ILTA RIPARILAISTEN VANHEMMILLE Tietoa ensi vuoden rippikouluista ti 9.10. klo 18.30 kirkko. Mukana rippikoulupastori Olli-Pekka Ylisuutari. Kahvit.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Naisten Pankki ke 10.10. klo 18.30. Vieraina Rita Kosonen ja Sirkka-Liisa Roine Helsingin toimipisteestä. Myynnissä Naisten Pankin tuotteita. Iltatee.

OSTAMALLA TEET HYVÄÄ

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Lähetyskirppis ja buffet la 29.9. klo 11–14 kirkko. Tied. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244. Lahjoita tarpeettomat vaatteesi ja tavarasi lähetystyön hyväksi ja tuo ne kirkon vahtimestareille to 27.9. klo 7–21 tai pe 28.9. klo 7–17. Järjestelytalkoot pe 28.9. klo 10–20 kirkko. Tule vaikka tunniksi!

Kansainvälinen yhteysilta pe 12.10. klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our intercultural evening of fellowship: discussion, food and music. Tied. Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook.com/espoonlahtifellowship.

LUKUPIIRI Leo Tolstoi, Ylösnousemus ti 16.10. klo 18 kirkko. 20.11. Heidi Köngäs, Sandra. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

ASIAA PAPILLE? Päivystävä pastori, kysy arkipäivisin

ASUNNOTTOMIEN YÖ Asiaa asunnottomuudesta, neuvontaa, musiikkia, grillimakkaraa ja kahvia ke 17.10. klo 13–16 Kivenlahden tori. Jaossa villasukkia ja lapasia. Järj. Espoon kaupunki: kirjasto, Sininauhakoti, Emy, Laurea ja Espoonlahden srk.

LEIRIELÄMÄÄ Syyslomaleiri 3.–7-lk. 15.–18.10. Hila, hinta 50 e. Leiri esi-2-lk. 16.–18.11. Velskola, hinta 35 e. Ilmoittaudu www.sodesode.fi. Lisätietoa noona.hiilinen@evl.fi, 040 596 1686.

RAKKAUDEN ILTA Puolison/kumppanin kohtaaminen arjessa la 27.10. klo 16.30–19 Soukan kappeli. Iltapala ja lastenhoito. Teoriaa ja tehtäviä. Tule kumppanin kera tai yksin! Ilm. viim. 15.10. tanja. routama@evl.fi, 050 441 9154.

RIKASTA MINUA Parisuhdekurssi 23.–25.11. Hvittorp. Leirillä kohdataan kumppani. Maksu 120 e/pari, lapset 20 e/yli 1-v. (alle 1-v. ilmaiseksi). Lastenhoito. Ilm. viim. 1.11. www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahden seurakunta – Aikuiset – Perhe ja parisuhde. Tied. tanja.routama@evl.fi, 050 441 9154.

PERHEENISÄ TAI -ÄITI, EHDITKÖ KERHOON VASTA TÖIDEN JÄLKEEN? Toiminnallinen iltaperhekerho ti klo 17.30–19.30 kirkko. Katso myös aamun perhekerhot verkkosivujen kautta. Esim. Saunalahden perhekerho pe klo 9.45–11.15, Saunalahden nuorisotila.

L10T Luukas 10 – tapa elää -koulutus perustuu ohjeisiin, jotka Jeesus antoi opetuslapsilleen lähettäessään heidät matkaan Luukkaan evankeliumin 10. luvun mukaan. Koulutus to 25.10., 1.11., 8.11., 22.11., 29.11. ja 13.12. klo 10–12 kirkko. Ilm. ja tied. eveliina. roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22 Sode. Changemaker-ryhmä to 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. ja 20.12 klo 17.30– 19 Sode.

Menokasvo

Suvelan kappelin uusia urkuja juhlitaan konserttisarjalla musiikin, yksinlaulun ja tekstinluvun lisäksi yleisöllä on mahdollisuus olla luomassa ainutlaatuista teosta kuvataiteen ja yhteislaulun kautta. Erityisesti lapsiperheille on ke 3.10. räätälöity barokkikonsertti, jossa kerrotaan musiikillinen Prinsessa ja sikopaimen -tarina. Yksi sarjan huippukohdista on urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen Satakielen laulu -urkukonsertti, jossa urut imitoivat muun muassa lintujen ääniä.

Millaisia musiikkitilaisuuksia on luvassa? – Urkujen käyttöönottojumalanpalvelus ja avajaiskonsertti aloittivat konserttisarjan, jossa urkuja esitellään mahdollisimman monessa roolissa, soolosoittimena, osana kokoonpanoa ja muuta taidetta ja elämää värittävänä. Konsertteja on läpi syksyn eri viikon päivinä eri kellonaikoina ja kaikenikäisille. – Esimerkiksi 30.9. on yhteisöllinen poikkitaiteellinen teos Ahdingosta vapauteen, jossa urkumusiikin, piano-

Muuttavatko urut Suvelan kappelin toimintaa? – Ne tuovat lisää mahdollisuuksia ja monipuolisuutta konserttien ohjelmistoihin ja lisäväriä kaikentyyliseen musiikkiin. Urut mahdollistavat nyt entistä paremmin musiikillista juhlavuutta ja rikkautta myös kirkollisiin toimituksiin, erityisesti häihin ja hautajaisiin. PAULA HUHTALA www.espoonseurakunnat.fi/suvelan-konserttisarja

ESKO JÄMSÄ

Suvelan kappelin uudet urut vihittiin käyttöön 23.9. Mitä pidät uusista uruista, Tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Anna-Liisa Haunio? – Olen erittäin ihastunut soittimeen. Siinä on kaunis sointi, todella kauniita, pehmeitä, täyteläisiä ja rikkaita ääniä ja soundeja. Vaikka urut ovat melko pienet, äänikerroista saa yhdistelemällä lukemattomia eri tavoilla hienosti soivia sointimaailmoja.

MENOT 27.9. – 1 1.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla nadi 1.

MESSUT JA HARTAUDET Mikkelinpäivän messu ja keittolounas su 30.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Salo, Raunu, Hyry, Latvanen, Rajala, Aroheikki. Karakappelista on ilmainen kyyti kirkolle messuun klo 10.30 ja messun jälkeen takaisin. Ks. lisää tällä sivulla oleva ilmoitus. Messu ja kirkkokahvit su 7.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Laaksonen, Raiskio, Noponen. Messua toteuttamassa 4.-6.-luokkalaisten viikonloppuleiriläiset. Mukana lauluyhtye Kuiske kanttori Outi Noposen johdolla. Vanhustenviikon messu su 7.10. klo 12 Perkkaan kappeli. Salo, Hyry. Laulua, rukousta, Raamatun sanaa ja ehtoollinen. Hiljainen rukousaamu joka pe klo 8.30 KilonRisti. Ehtoollinen kuukauden 1. pe. Teehetki. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Siioninvirsiseurat ma 1.10. Kahvit

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Koivikon rippikoulun konfirmaatiomessu la 29.9. klo 11. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustajat Koski ja Jussila, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 30.9. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Päivi Hakomäki. Lukukerho lapsille messun aikana. Mikkelinpäivän enkelikirkko koko perheelle su 30.9. klo 16. Pastori Juha Virta, kanttori Päivi Hakomäki, perhetyöntekijät. Lasten enkelikulkue. Perhekirkon jälkeen ruokailu ja perhetapahtuma. Messu su 7.10. klo 10–12, Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Juha Virta, kanttori Sari Rautio, Candomino-kuoro. Lukukerho lapsille messun aikana. Messu su 7.10. klo 10–12, Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Juha Virta, kanttori Sari Rautio. Lukukerho lapsille messun aikana. Matinkappeli: Messu su 30.9. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila. Lasten oma kirkkohetki messun yhteydessä.

klo 18.30, seurat klo 19, Leppävaaran kirkko. Kokoontumisessa vuorottelevat lyhyet puheet ja Siionin virret. Illan isäntänä on Anssi Siukosaari.

Ilm. viikkoa ennen kutakin kertaa: Inkeri Juvela p. 040 5311 059, inkeri. juvela@evl.fi. Hinta 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi.

lemme ja keskustelemme. Kokoontumisen luonne on sielunhoidollinen. Tied. Eija Ala-Venna, 045 6755321.

Leppävaaran kirkko. Ääniverryttelyä juuri sinulle wannabe-singer!

LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE

ILOSANOMAILTAPÄIVÄ

VARTTUNEEN VÄEN KERHOT Ti klo 13–14.30 Karakappeli. To klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Kahvia, hartaus, ohjelmaa, juttelua. Kahvila eläkeikäisille parillisten viikkojen maanantaina klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Klo 14 hartaus.

Joka ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e. Alkuhartaus/ ruokarukous.

Taaperokirkko: ”Höllää pöllö – armoa on” pe 5.10. klo 10 lasten kappeli Arkki. Toiminnallinen kirkkohetki lapsiperheille. Leikkimahdollisuus. Kirkkomehut ja -kahvit. Koskela, Nyyssönen, Hatakka.

URKU AUKI– KIRKKOMUSIIKIN TOIVEKONSERTTI Toiveklassikoita kolmen vuosikymmenen varrelta su 30.9. klo 13 Leppävaaran kirkko. Kanttorit Pauliina Hyry, Outi Noponen ja Kullervo Latvanen sekä kamarikuoro esittävät kirkkomusiikin toiveklassikoita vuosien varrelta. Toivekonsertti on osa valtakunnallista Urkusafari – Suomen urut soimaan -tapahtumaa. Konsertin jälkeen yleisö pääsee tutustumaan urkuihin. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

SEIS YKSINÄISYYDELLE! PÄIVÄ IKÄÄNTYVILLE Leppävaaran seurakunta järjestää vanhusten viikon kunniaksi päivän alueen ikääntyneille ja vanhusten kanssa toiminnasta kiinnostuneille. Ks. lisää tällä sivulla oleva ilmoitus.

VASEMMAN (TAI OIKEAN) KÄDEN MAALARIT

Iltapäivä evankelista Pirkko Vesavaaran kanssa su 7.10. klo 15.30 Karakappeli. Musiikkia, yhteislaulua, puhe sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen. Tied. Merja Alanne, 050 347 2548.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Hiljainen aamupäivän hetki seuraavan sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 4.10. klo 10. Kahvi/teehetki ja voileipää päätteeksi. Tied. Alanne, 050 347 2548.

AIKUISTEN HARRASTERYHMÄT Kaikki pienryhmät löydät verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset. Rajallisen palstatilan vuoksi lehdessä ei ole säännöllisesti kaikkia seurakunnan pienryhmiä.

NAISTEN KESKEN

Colourful Christian Worship Service Matinmessu su 7.10. klo 17. Liturgia Mia Wrang, saarna Hans Krause, kanttori Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band. Kaksikielinen (suomi-englanti), rento ja kodikas messu. Colourful Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual (Finnish-English), relaxed and cosy colourful mass. Program for children. Lapsille messukerho. Tankkauspaikka ti 9.10. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakonissa Eveliina Kaipila. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Liturgia ja saarna: 27.9. Antti Malinen, 4.10. Tapio Suontakanen, 11.10. Antti Malinen.

klo 10, 12, 14, 16 sekä Olars Kyrkaniin klo 14, 16 ja 18. Kasteen jälkeen juhlaväelle on varattu tila juhlatarjoilulle. ILMOITTAUTUMINEN Espoon seurakuntien palvelukeskukseen puh. 09 8050 2601. Pappi ottaa varauksen tehtyänne teihin yhteyttä. LISÄTIETOJA juha.virta@evl.fi.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN

leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

Henna Ruusu johdattaa keskusteluun uskosta ja epäuskosta ke 10.10. klo 18. Tavataan parittomina keskiviikkoina. Kahvitarjoilu. Tied. Kaija Rainio, 040 059 2148 kaija.rainio@ kolumbus.fi.

Tule jakamaan elämää yhdessä toisten kanssa ke 3.10. klo 18.30 Uuttu. Luemme Raamattua, rukoi-

Olarin kirkolla su 30.9. klo 16. Pukeudu enkeliksi, laula ja rauhoitu kirkossa, ota enkeliselfie, ihmettele aistihuonetta, askartele, touhua, temmellä ja leiki! Tarjolla lounas tai sose.

Mattanja-kuoro ma 8.10. klo 18.30 Lasten kappeli Arkki. Kuoro kaikille ke 10.10. klo 18.30

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA

KILON KRISTITYT: ”USKO JA EPÄUSKO 1. KÄSKYN VALOSSA”

Taidetta tunteella! La 6.10. klo 12–17 KilonRisti. Syksyn kerrat 6.10., 27.10 ja 24.11. Ohjaajana Nina Purtonen.

ENKELIKIRKKO JA PERHETAPAHTUMA

MUSIIKKIRYHMÄT

DIAKONIALOUNAAT LE lev 91 x 94 mm

ÄITIEN VIRKISTYSILTA

KOULULAISTEN BÄNDIKURSSI SYYSLOMALLA 5–6-luokkalainen, tule mukaan soittelemaan tai laulamaan 15.–16.10. klo 10–15. Opettajana muusikko ja soitonopettaja Artturi Alimattila. Teemme oman biisin ja otamme bändikuvan. Sopii kaiken tasoisille musiikin harrastajille ja sisältää myös välipalan ja hartauden. Ilmoittautumiset www.nuori.chapple.fi.

Rentoutumista, virkistäytymistä, maukasta iltapalaa ja saunomista ma OL 43 x 88 mm 8.10. klo 17.30–21.30 Hvittorpissa. KESKENMENORYHMÄ Lähtö kimppakyydein Olarin kirkolta klo 17. Hinta 5 e. Ilmoittautuminen Keskusteluryhmä keskenmenon 24.9. mennessä: mia.silvola@evl.fi, kokeneille lapsettomille ja jo lapsen 050 576 4891. saaneille. Keskiviikkoisin 24.10., 31.10. ja 14.11. klo 17.30–19 Chapple, Iso Omena. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: inari.varimo@evl.fi tai 050 358 0979.

VAUVAPÄIVÄ Tule juhlimaan valtakunnallista vauvanpäivää leikkien, laulaen ja ihmetellen pe 28.9. klo 13–16, Chapple Iso Omena. Lavalla muskarihetkiä ja vauvatoiminnan esittelyä, aistihuone ja leikkihuone vauvoille, kahvitarjoilu ja pientä makeaa, tuotenäytteitä ja arvonta!

KYMPPISYNTTÄRIT

Su 7.10. klo 12–13, Matinkappeli. Vapaaehtoisten seurakuntalaisten pitämä hartaushetki. Lasten oma kirkkohetki hartauden yhteydessä.

Pekka Laukkarinen duon konsertti koko perheelle. Matinkapppeli to 4.10. klo 18. Samalla vietetään kaikkien 10-vuotiaiden yhteisiä synttäreitä. Kakkua, iltahartaus.

KASTEPÄIVÄ LA 27.10.

TYTTÖJENPÄIVÄ

Kastepäivänä tahdomme järjestää kanssanne lapsellenne hienon ja helpon juhlapäivän. Kastetoimituksen voi varata Olarin kirkkoon alkaen

to 11.10. klo 13–15, Chapple, Iso Omena. Puuhailua tyttöjenpäivän hengessä perheille ja alakouluikäisille lapsille.

HILJAISUUDEN RETRIITTI TALLINNASSA Tallinnan Birgittalaisluostarissa pe 14.12.–su 16.12. Ohjaaja Antti Kruus, tiedustelut 040 531 1051. Ilmoittautumiset 26.11. mennessä linkistä, joka löytyy netistä täältä: espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/aikuiset/retriitit. Hinta 180 e. Jokainen varaa ja maksaa itse lauttamatkansa, älä varaa ennen varmistusviestiä että retriitti toteutuu. Laskutus verkkomaksuna retriittiin ilmoittauduttaessa.

ASUNNOTTOMIEN YÖN VAATEKERÄYS Lahjoita tarpeettomat, ehjät ja puhtaat talvivarusteesi niitä tarvitseville. Varusteet jaetaan Asunnottomien yössä Matinkappelilla 17.10. Voit tuoda lahjoitukset Matinkappelin vahtimestarille p. 040 533 8722. Lisätietoja diakoni Tytti Kohonen p. 050 365 3779.

AIKUISTEN RYHMIÄ Olarin kirkko: Aikuisten nuorten olohuone ma klo 18–20. Tiedustelut: marja.jauhiainen@evl.fi tai camilla. posa@evl.fi. Psalmeja luovasti – kokeellinen kuvataideryhmä ke klo 18–20, 26.9 alkaen. Ilmoittautuminen: marja.jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029. Matinkappeli: Lukupiiri to 27.9. klo 18–20, kirjana Anni Kytömäki: Kultarinta. Laulukoulu Sulo- ja Soraäänet ke klo 18, alkaa 26.9. Chapple, Iso Omena: Miesten vuoro ma klo 13–15. Neulekahvila ma klo 13–15. Vanhempien varaventtiili to klo 12. Tukikeskustelua vanhemmille arjen kysymyksistä ja haasteista ilman ajanvarausta.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Barokkia perheille H.C. Andersenin satuun pohjautuva Prinsessa ja sikopaimen –konsertti tutustuttaa perheen pienimmät barokkimusiikkiin Suvelan kappelissa keskiviikkona kolmas lokakuuta. Puoli tuntia kestävään konserttiin on vapaa pääsy. Prinsessa ja sikopaimen –barokkikonsertti ke 3.10. klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo.

Kastepäivä Olarissa Olarin seurakunnassa vietetään helppoa ja juhlavaa kastepäivää lauantaina 27. lokakuuta. Kastetoimituksia voi varata Olarin kirkkoon ja Olars Kyrkaniin. Kasteen jälkeen juhlaväelle on varattu tila juhlatarjoilulle. Kastepäivä Olarissa la 27.10. Ilmoittautuminen Espoon seurakuntien palvelukeskukseen 09 8050 2601. Lisätiedot juha.virta@evl.fi.

MENOT 27.9. – 1 1.10.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Radiomessu su 30.9. klo 10. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Tervonen, Malkamäki, Jurmu. Lauluyhtye Laetificus, Maaria Malkamäki, viulu, Helmi Neuvonen, sello, Väinö Valli, sello. Lähetys suorana Radio YLE 1:ssä, myöhemmin YLE Areenassa. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 3.10. klo 8. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Valve. Arkiaamun pysähtyminen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Messu su 7.10. klo 10. Tapiolan kirkko. Tervonen, Tiihonen, Malkamäki. Musiikkiryhmässä Heimo Hatakka, Minna ja Mauri Vihko. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 10.10. klo 8. Tapiolan kirkko. Malkamäki.

KESKIVIIKKOKERHO Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13. Rukouksen mahdollisuudet ke 3.10. Tapiolan kirkko. Pastori, sielunhoitaja Seppo Juntunen. Symbolismi ke 10.10. Tapiolan kirkko. Taidehistorioitsija Virve Heininen.

KIRKON LOUNAS Tiistaisin klo 12.15. Tapiolan kirkko.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10–14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

NUORTEN GRANUT-MESSU To 27.9. klo 19 kirkossa.

SENIORI- JA PERHEMESSU Sukupolvet yhdessä teemalla su 30.9. klo 10 kirkossa, past. Kari Kuula, kantt. Anna Marte, Orava-kerholaisia, Lapsikuoro ja Ukulele-bändi. Messun jälk. perhelounas. Vapaaehtoinen maksu srk:n kummilapselle Keniaan.

SRK:N 40 V. JUHLAMESSU Su 7.10. klo 10 kirkossa, Arto Laitinen saarnaa. Musiikissa mukana lapsisolisteja, nuorten yhtye, naiskuoro AccaBella, kirkkokuoro. Kirkkokahvit yläsalissa + vanhoja valokuvia nähtävillä aulassa. Kari Kuulan raamattuluento klo 12 alatakkahuoneessa: ”Mitä kristinusko oli 40 v. iässä AD 70.” Luennon aikana lastenhoito järj.

KESKUSTELEVAT NAISET To 27.9. klo 14 -15.30 Sebastoksessa.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30–11.00 Sebastoksessa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 vartin hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

DISCUSSING LIFE AND FAITH English discussion group at Kauniainen Church on Tuesdays at 18.30– 20.00. Tue 2.10: Why is there evil in the world? Tue 9.10: What happens when you advance in age? Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula (tel. 050 590 8308).

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 1.10. klo 18.30–20.30 Sebastoksesssa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Runon matka virreksi, Leena Ravantti ti 2.10. klo 13 kirkon yläkerran srk-salissa.

OMAISHOITAJAT Ke 10.10. klo 15.30 Villa Bredassa. Tutustuminen taloon Marianne Ekholmin johdolla.

RAAMATTUILLAT SRK:N 40 V. JUHLAVUONNA Sebastoksen toimitilassa ke 10.10. klo 19–21 Neljänkymmenen päivän sade – ympäristökysymykset Raamatussa, Mimosa Mäkinen. Ke 17.10. Neljäkymmentä vallan vuotta – valta ja sen käyttö Raamatussa, Hanna Vanonen. Kahvi klo 18.45 alk.

SYKSY KAIKILLA AISTEILLA Lapsille ja vanhemmille luovan toiminnan illat to 25.10., ma 29.10., to

Ruokalippuja myydään kirkolla klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 5 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Diakoniatyöntekijä voi myöntää alennuksen vähävaraiselle seurakuntalaiselle (taloustiedot selvitetään etukäteen). Poikkeuksellisesti ei lounasta ti 9.10.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 10.10. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta

RYHMÄT JA PIIRIT Mieli maasta -vertaistukiryhmä ke klo 18. Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105. Kohtaamispaikka to klo 12.30. Tapiolan kirkko. Avoin keskusteluryhmä. Tied. Sanna Kohtala, 050 452 2874. Lähetyspiiri ti 2.10. klo 13. Tapiolan kirkko. Mukana Taiwanin lähetti Anne Ijäs. Miesten raamattupiiri ti 2.10., 16.10, 6.11, 20.11. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Tervetuloa. Kansainvälisen vastuun ryhmä ke 3.10. klo 18.15. llmastonmuutos ja toivon näköalat. Tekstilaatan kiinnitys Otaniemen kappelilla Toivon puun viereen. Tied. Liisa Kivekäs la. kivekas@gmail.com, 050 562 4196. Kristillinen meditaatio ma klo 18. Tapiolan kirkko. Meditoidaan World Community for Christian meditation -tradition mukaisesti (WCCM.org). Avoin ryhmä. Tied. diakonissa Leena Vanne, 040 546 5193, leena.vanne@ evl.fi.

SURURYHMÄ Vertaisryhmä läheisensä menettäneille alkaa ti 23.10 klo 17. Tapiolan

8.11. ja ma 12.11. klo 17.30–19.00. Tark. tiedot ja ilmoitt. www.kauniaistenseurakunta.fi/ryhmat/lapset-ja-perheet.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Lö. 29.9. Hagalunds kyrka kl. 15. Konfirmation, Mataskär 4 -skriftskolan. Ahlbeck, Kronlund. Sö. 30.9. Esbo domkyrka kl. 12.15. Gudstjänst med små och stora. Terlinden, Kronlund, Wikman, kören EsVoces, dagklubbsbarnen och barnledarna. Familjevänlig lunch i församlingsgården. Sö. 30.9. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 18. Samtalsgudstjänst med temat Helighet. Predikan utformas som ett samtal, där Heidi Juslin-Sandin, Kent Söderström, Janina Willgren samt Roger Rönnberg och Heidi Jäntti deltar. För musiken står Amanda Oscarsson, Andreas Nygård, Eje Oscarsson m.fl. Teservering efter gudstjänsten. Sö. 7.10. Esbo domkyrka kl. 12.15. Skördegudstjänst med Esbo lantbrukare. Jäntti, Wikman, Wallenius och Symamsellerna. Kyrkkaffe med program och försäljning av skördeprodukter i Sockenstugan. Sö 7.10. Esbovikens kyrka kl. 15. Konfirmation, Houtskär-skriftskolan. Terlinden, Malmgren. Sabina Kyllönen, sång.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

kirkko. Mukana psykoterapeutti Timo Lounio ja diakonissa Sanna Kohtala. Tied. ja ilm. sanna.kohtala@evl.fi tai 050 452 2874.

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU MTEA 2 -kurssi ke 10.10.–14.11. klo 18–20, yht. 6 krt. Tapiolan kirkko. Työntekijöille ja vapaaehtoisille, jotka kohtaavat työssään haasteellisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Yhteistyö Mielenterveysseuran kanssa. Ei akuutissa kriisissä oleville. Ohjaaja FM, psykoterapeutti Sirkka-Liisa Kuitunen. Hinta 40 e, sis. kurssikirjan Haavoittuva mieli. Ilm. sirkkaliisa.kuitunen@gmail. com.

ONNELLISUUDEN JÄLJILLÄ -RYHMÄ

ORATORIOKUORON SYKSYN PROJEKTI Tapiolan kirkon oratoriokuoro harjoittaa ja esittää syksyn aikana Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem KV 626 (R.Maunderin uutena versiona). Kuoroon otetaan jonkin verran uusia laulajia. Ota yhteys kanttori Hannu Jurmuun 040 533 9353 tai hannu.jurmu@evl.fi ja sovi koelaulusta. Lisätied. ja aikataulut verkkosivuilla: espoonseurakunnat. fi/tapiolan-seurakunta/musiikki.

PERHEKERHOT Kerhot alle kouluikäisille ja heidän vanhemmilleen kokoontuvat ti Mankkaan seurakuntakoti, TA 43 x 77 mm to Tapiolan kirkko ja pe Laajalahden kerhotila klo 9.30–11. Ei tarvitse ilmoittautua. Tervetuloa!

Ryhmä 29–65-vuotiaille, jotka kaipaavat iloa ja uusia ihmisiä elämäänsä. Yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistys EMY ryn kanssa. Kokoonnumme 31.10., 7.11., 14.11., 21.11. ja 28.11 klo 15–17 Tapiolan kirkolla. Ohjaajat diakonissa Sanna Kohtala ja toiminnanohjaaja Virpi Guttorm Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry. Ilm viim. 25.10. Sanna Kohtala 050 452 2874 tai sanna. kohtala@evl.fi.

VAUVAN PÄIVÄ Juhlistamme valtakunnallista Vauvan päivää pe 28.9. klo 13. Tapiolan kirkko. Ota vauva mukaan ja kipitä kirkolle laulamaan ja leikkimään Liisan ja Saaran kanssa. Kahvit ja soseet.

VECKOMÄSSA On. 10.10. Södriks kapell kl. 12. von Martens, Wikman.

med Laura Wickström. Open Doors stöder kristna som förföljs i olika länder i världen.

PANELDEBATT: VEM SKA BLI VÅR HERDE?

SÖTT ÄR RÖTT – FÖR DAGLEDIGA

To. 27.9. Esbo domkyrkas församlingsgård kl. 18. Församlingsrådet i Esbo svenska församling väljer ny kyrkoherde genom indirekt val 2.10. Före det har församlingsborna möjlighet att bekanta sig med de fyra sökandena, Monica Cleve, Kira Ertman, Karl af Hällström och Magnus Riska, vid en paneldebatt som är öppen för alla intresserade. Debattledare är Heidi Juslin-Sandin.

To. 27.9 och 11.10 i Kalajärvi kapell, ti. 2.10 i Köklax kapell, to. 4.10 i Karabacka kapell, Träffdax i Köklax kapell ti. 9.10, kl. 13–14.30. ”Sött är rött” liksom kärleken, som är höstens tema för våra träffar. Blev du nyfiken? Kom med! På agendan står andakt, kaffe med bulle och mycket prat och skratt.

BÖNEKVARTEN Ti 9.10. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 18.30 Vi ber för världen, kyrkan, aktuella ämnen och för oss själva.

KAU 91

SAMTAL OM KRISTEN TRO

Ti 9.10. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 19 Samtal om kristen tro. Presentation och samtal om hjälporganisationen Open Doors

HANDARBETSGRUPPEN SYMAMSELLERNA Varje tisdag i Vita huset, Prästgårdsgr. 1 kl. 16–19. Temakvällar under hösten: smyckestillverkning x och 55 ljusstöpning. mm

FÖRSAMLINGSLUNCH Ti 9.10. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 12–14. Pris 5 e.

MENOT 27.9. – 1 1.10.

Kirkoissa soi

Apua & tukea

SU 30.9. Urku auki – kirkkomusiikin toivekonsertti klo 13 Leppävaaran kirkossa. Kanttorit Pauliina Hyry, Outi Noponen ja Kullervo Latvanen sekä kamarikuoro esittävät kirkkomusiikin toiveklassikoita vuosien varrelta. Konsertti juhlistaa sekä Pauliinan 30-vuotista työuraa Leppävaarassa että Leppävaaran kirkon kamarikuoron 25-vuotistaivalta. Konsertti on osa valtakunnallista Urkusafari – Suomen urut soimaan -tapahtumaa. Konsertin jälkeen yleisö pääsee tutustumaan urkuihin. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Ahdingosta vapauteen – Yhteisöllinen poikkitaiteellinen teos klo 15 Suvelan kappelissa. Päivikki Leinonen urut, tekstien luku Else Sorsa ja Jaakko Sorsa, pianoimprovisaatiot ja yksinlaulun säestys Iida Sorsa, Maikki Nuorala, kuvataide. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Osa URKU AUKI -konserttisarjaa 23.9.–18.12.

KE 3.10. Prinsessa ja sikopaimen – Barokkikonsertti lapsiperheille klo 18 Suvelan kappelissa. Pohjautuu H. C. Andersenin Sikopaimen-tarinaan. Anni Elonen, barokkiviulu; Louna Hosia, barokkisello ja jouhikko; Julia Tamminen, urut. Konsertti on suunnattu päiväkoti-ikäisille sekä alakoulun 1.–4. luokkalaisille. Kesto n. 30 min. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi. Osa URKU AUKI -konserttisarjaa 23.9.–18.12.

TO 4.10. Laulu ja laulun tarina: Roisi Roni – ”Pelastettu mielentila” klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Roisi Roni on tullut tunnetuksi Immanuel-nimisen räp-duon toisena

osapuolena. Tule kuulemaan ja keskustelemaan! Vapaa pääsy. Kahvit klo 18.

SU 7.10. Beethovenin Hammerklavier 200 vuotta. Paavali Jumppanen, piano klo 16 Olarin kirkossa. Kansainvälisesti ansioitunut Beethoven-tulkitsija, espoolaispianisti Paavali Jumppanen soittaa teoksen ja kertoo konsertin aluksi yleisölle Hammerklavierin tarinan.

TI 9.10. Musiikkiopisto Juvenalian Musisoinnin ilo -sinfoniaorkesterin konsertti klo 19 Leppävaaran kirkossa. Orkesteria johtaa Janne Hanhijärvi. Vapaa pääsy.

KE 10.10. Pihla Pulakka, viulu, Olga Niemi, viulu, Ilmo Peitso, piano Häivähdys pyhää -konserttisarjassa klo 12 Tapiolan kirkossa. Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat esiintyvät. Kesto n. 30 min. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

T0 11.10. "Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa" – Senioriviikon musiikkiiltapäivä lapsille ja senioreille klo 12.15 Olarin kirkossa. Päivänkehrän 3. musiikkiluokka ja Olarin Seniorilaulajat esiintyvät. Laulamme yhdessä vanhoja ja uusia koulu- ja kerholauluja. Tilaisuuden jälkeen kahvi- ja mehutarjoilu. Kuljetus: bussi klo 11.30 Haukilahden taksiasema, 11.40 Matinkyläntie, Alepan puoleinen pysäkki, 11.50 Kuunkehrä, Olarin kappelin edessä. Paluukulj. klo 14. Yht.hlö diakonissa Minna Martiskainen 050 330 7129.

Roisi Roni esiintyy Laaksolahden kappelissa 4.10. Laulu ja laulun tarina -tilaisuudessa. Roni tunnetaan räp-duo Immanuelin toisena jäsenenä.

PATRIK LINDSTRÖM

14 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Sururyhmät ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Oletko menettänyt läheisesi? Uusi sururyhmä alkaa to 1.11. Kauklahden kappelissa, os. Kauppamäki 1. Seitsemän kokoontumiskertaa marras– tammikuun aikana. Ohjaajina papit Vilppu Huomo ja Pirkko Nurminen. Lisätiedot ja ilm. 19.10. mennessä Pirkko Nurmiselle, 040 567 4420. TAPIOLAN SEURAKUNTA Vertaisryhmä läheisensä menettäneille alkaa tiistaina 23.10 klo 17 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Mukana psykoterapeutti Timo Lounio ja diakonissa Sanna Kohtala. Tiedustelut ja ilmoittautumiset sanna.kohtala@evl.fi tai 050 452 2874.

Tuula Larmala on toiminut Leppävaaran seurakunnan vapaaehtoisena liki 40 vuotta. Eläkepäiviä viettävälle lastenohjaajalle vapaaehtoisuus on tavallista ystävyyttä. Lue lisää aiheesta viereiseltä sivulta.

Diakonialounaat Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja tymistä varten. Diakonialounaan kappeleilla löydät myös netistä: maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa www.espoonseurakunnat.fi/diakoon tervetullut nauttimaan jokainen, nialounaat . jolla on taloudellisia vaikeuksia, tai ESPOON TUOMIOKIRKKOjoka kaipaa juttuseuraa. SEURAKUNTA TAPIOLAN SEURAKUNTA Kappelilounas ma ja to klo 11–13 Tapiolan kirkon lounas joka ti, Auroran kappeli, os. HeiniemenpolKirkkopolku 6. Ruokalippuja myydään ku 1. Hartaus klo 11. Ateria: aikuiset 5 klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 5 e, e, lapset 3–10-vuotiaat 2 e, alle 3-v. 3–14-v. 2 e, alle 3-v. Ilmaiseksi. Maksu0,50 e. vapautus mahdollinen etukäteen Kappelilounas ti klo 11–12.30 Kaukdiakonin kanssa sovittuna. Diakonian lahden kappeli, os. Kauppamäki 1. ajanvaraus 040 531 1011. PoikkeukselAlkuhartaus. Ateria: aikuiset 4 e, lisesti lounasta ei tarjolla 9.10. lapset 2 e. Kappelilounas ti klo 12–13 Suvelan Kahvilat kappeli, os. Kirstintie 24. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 3 e, lapset 1,5, e. TAPIOLAN SEURAKUNTA Kappelilounas ti klo 12–13 Viherlaak- Tapiolan kirkon Olohuone on avoin son kappeli, os. Viherkalliontie 2. oleskelutila seurakuntalaisille ma, ke Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 e, 3–10 ja pe klo 10–14 Tapiolan kirkolla, v. 2 e, alla 3-v. 0,50 e. Kirkkopolku 6. Vapaaehtoinen kahviESPOONLAHDEN SEURAKUNTA maksu Yhteisvastuukeräykselle. Nauti Diakoniaruokailu ma ja to klo 12 päivän lehdestä ja kupposesta kahvia. Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA 8, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti Seurakuntakahvila ke klo 13–15 klo 11 Soukan kappeli, Soukankuja 3, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu lipunmyynti klo 10.30–11.30. Hinta 8. Kiinnostaako sinua pyörittää aikuiset 3 e ja lapset 1 e. kahvilaa vapaaehtoisena syyskaudelElintarvikejakelu ma–pe klo 9 la? Ota yhteyttä inkeri.oinonen@evl. Espoonlahden kirkko. Vuoronumefi, 050 583 6883. roiden jako klo 8.40. Kaken kahvila on avoin kahvila joka Aamupala Espoonlahden kirkon pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntaseurakuntakahviossa pe klo 8–9: koti, Iivisniemenkatu 3. Tule juttele14.9., 21.9., 5.10., 12.10., 19.10., 2.11., maan ja tapaamaan muita kahviku9.11., 16.11., 23.11., 7.12. ja 14.12. pin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Olli Piekkala. Mukana seurakunnan Diakonialounas joka ti ja to klo työntekijä. 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko. ESPOON TUOMIOKIRKKOHinta 3 e. Alkuhartaus/ruokarukous. SEURAKUNTA OLARIN SEURAKUNTA Piipahda kahvikupposelle. SuolaisTiistaisin Matinkappelilla alk. 4.9. ja ta & makeaa, lehtiä & juttuseuraa… torstaisin Olarin kappelilla klo 13 alk. Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kah13.9. Lipunmyynti klo 12.45–13.30. via, makeaa ja suolaista, netti, lehtiä. Hinta 3 e. KappelisaliPaKe avoinna hiljenPekingin riksat -valokuvanäyttely 233 x 63 mm

Café Aurorassa 30.9. asti, vapaa pääsy. Café Suvela ma–to klo 12–14 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Kahvi tai tee ja suolainen tai makea tarjottava 1,50 e. Myös erikoiskahveja saatavilla. Café Viheri ma klo 10−12 ja ke klo 12−14. Viherlaakson kappelissa, os. Viherkallionkatu 2. Kahvi, tee 1 e, mehu 0,50 e. Makeaa tai suolaista purtavaa 1 e. Päivän Hesari luettavaksi. KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Maanantaikahvila ja vartin hartaus: maanantaisin klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 seurakuntien toimitilassa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. OLARIN SEURAKUNTA Leipäkahvila – kahvin ja teen kanssa tarjolla artesaanileipomo Gateaun lahjoitusleivonnaisia perjantaisin klo 13–14.30 Matinkappelilla. Lisätietoja yhteisötyöntekijä David Caceres, 040 5384 144. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kahvila eläkeikäisille parillisten viikkojen maanantaina klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Klo 14 hartaus. Perhekahvilat ma klo 9–11 Lasten kappeli Arkki, ti klo 9–11 Perkkaan kappeli, ke klo 9–11 Karakappeli; to klo 9–11 KilonRisti ja to klo 9–11 Uuttu.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. Yhteystiedot löydät täältä: www.espoonseurakunnat.fi/fi/apua-ja-tukea, www. kauniaistenseurakunta.fi.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastetut Alisa Irma Annikki Huupponen, Aada Aurora Hämäläinen, Luka Petri Kristian Jylkkä, Kasper Sebastian Johannes Kontkanen, Inka Matilda Latonen, Niki Emilio Djai Lautkankare, Väinö Oskari Murtomäki, Venla Sanni Katriina Männistö, Jose Matias Möller, Nea Erica Nikkinen, Remi Felix Oikarinen, Aava Elina Sirén, Lily Adele Elisabeth Stjernvall, Pihla Aada Emilia Uusitalo, Rasmus Eemeli Vainikka, Eevi Mariia Vähäsarja. Avioliittoon aikovat Jani Valtteri Ahjoniemi ja Niina-Maria Laskujärvi. Hautaan siunatut Laila Ester Tammi 91 v, Eine Annikki Turtiainen 85 v, Anja Marjatta Lappalainen 84 v, Kaija Kyllikki Kuittinen 83 v, Hilkka Helena Turakainen 68 v, Pertti Uolevi Kaikkonen 61 v, Juha Antero Eskelinen 32 v, Laura Natalia Majasalo 24 v.

Kastetut Edvin Onni Johannes Hillamo, Santtu Sisu Armas Hälikkä, Aili Heta Inkeri Kangas, Auno Armas Lahnalammi, Iines Marianne Loite, Eino Johannes Mäenpää, Robert Nikodemus Naukkarinen, Malla Sylvia Raappana, Benjamin Gábor Voitto-Walter Ulenius, Leon Rafael Emilio Westerberg. Hautaan siunatut Hannes Kalevi Himanen 84 v, Tauno Tapio Peltola 83 v, Ilkka Ilmari Mikkola 80 vuotta, Simo Juhani Mäkelä 80 v, Eila Annikki Sormunen 74 v.

Kastetut Adelia Lilja Sofiina Ettala, Alisa Helmi Kakkonen, Helmi Seela Sofia Kirjanen, Pihla Katariina Lepistö, Saima Sylvia Nousiainen. Avioliittoon aikovat Markku Ate Juhani Huttunen ja Mari Lotta Merete Hirvinen, Veli-Matti Kaunismäki ja Terhi Maarit Kemppainen. Hautaan siunatut Seija Kyllikki Haatanen 73 v, Aimo Tapio Hakavainio 71 v, Ossi Tapio Karttunen 65 v, Sini Kristiina Holopainen 25 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Pihla Maija Talvikki Paakkonen. Hautaan siunatut Pentti Juhani Häyrinen 94 v, Ireene Tuulikki Koivisto 91 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Lily Amalia Victoria Christie, Eino Wilhelm Huttunen, Aleksi Johannes Härmä, Birgit Müür, Liam Oiva O’Neill, Elias Eero Johannes Parkkisenniemi,

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Anselm Iikko Untamo Paukkunen, Aino Matilda Urho. Avioliittoon aikovat Markus Antero Lahtela ja Anna Veronica Saelan, Teemu Aleksi Moisanen ja Tiiamari Tarleena Kiiski, Rami Lasse Juhani Piipponen ja Milla Alviina Vuorimies. Hautaan siunatut Liisa Elli Savisaari 92 v, Helmi Maria Rantala 88 v, Tuomo Tapio Häyhä 87 v, Seija Tellervo Tolamo 87 v, Sylvi Anneli Töyry 86 v, Soile Vellamo Sundqvist 81 v, Terttu Marjatta Seppi 80 v, Esa Herman Pohjola 68 v, Risto Raimo Rastimo 54 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Alexander Kristian Alenius, Axel Uno Juhani Kjellberg, Inna Alessa Ollberg, Ilmari Simo Olavi Räsänen. Avioliittoon aikovat Ilkka Kalervo Nokso-Koivisto ja Lotta

Katariina Tuohimaa. Hautaan siunatut Einar Ilmari Lamminperä 87 v, Yngve Allan Helvamo 85 v, Asko Matti Perisalo 85 v, Erkki Johannes Keskinen 79 v, Jarmo Niilo Ruohomäki 64 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Wilmer Alarik Aalto, Amanda Katarina Aurora Grönlund, Cecilia Zara Matilda Köysüren, Robin Henry Matias Liiberg, Niklas Henrik Anton von Schantz. Kungörelse om äktenskap/Avioliit toon aikovat Jouni Antero Peltola och Jessica Carola Ikonen. Avlidna/Hautaan siunatut Tyyne Mathilda Wikman 102 år, Jan Erik Finnberg 65 år.

PATRIK LINDSTRÖM

Seurakuntien yhteiset Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 27.9. klo 17.30– 19.30 Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Teemme nuorten toivomia asioita, vaihdamme kuulumisia, pelaamme, keskustelemme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme hartauden ja syömme välipalaa.

Maija Kumpulainen, 040 724 1120. Diakonian retkipäivä virkistystä kaipaaville to 1.11. Hvittorpissa. Ohjelmaa, ehtoollismessu ja mahdollisuus saunoa. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. Etusijalla ensikertalaiset. Sitovat ilm. 18.10. mennessä: virpi.sutelainen@evl.fi, p. 040 736 9315.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi With you in Finnish group at Suvela chapel on Thursdays at 17.30–18.30. A discussion group in Finnish for You, who already know some Finnish but would like to learn more. The group meets between Sept 20 and Dec 13. Tea served. Christian prayers. Child care. More information tel. 040 531 1037. “Gloria” is a new international vocal group at Suvela chapel (Kirstintie 24). Common exercises once a month at 16.30: 8.10., 12.11. and 10.12. For more information call Liilia Reelo, 050 341 5097 or Mait Reelo, 040 8697 444. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi. Discussing life and faith. English discussion group at Kauniainen Church, Kavallintie 3, Kauniainen on Tuesdays at 18.30–20.00. Tue 2.10: Why is there evil in the world?

Tue 9.10: What happens when you advance in age? Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula, tel. 050 590 8308. Arabic Young Adult Group “The Redeemed” and Arabic Christian Meeting Perkkaa Chapel Fridays or Sundays. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698. Colourful Espoo Alpha Course every Thu at 6 pm at Leppävaara Church. Learn more about Christianity with your friends. We eat together, talk and watch English Alpha Material with Arabic subtitles. The evening ends with prayer. Enrolment Chaplain Terttu Laaksonen, tel. 050 432 9370. Venäläinen ilta pe 28.9. ja 5.10. klo 17 Leppävaaran kirkolla. Vadim.Rozhnovskiy@evl.fi, p. 050 563 5905. Venäjänkielinen sana jumalanpalvelus su 7.10. klo 16 Perkkaan kappelilla, Upseerinkatu 5. Chinese Family Club Fri 28th September at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2. Evening tea and Bible study with Chinese families. Ask for more: Kenny Ding, kenny. ding@gmail.com, 050 387 5192. More clubs and events: www. espoonseurakunnat.fi/osallistu/ colourful-espoo.

Tuula Larmalan puheessa vilisevät omat lapset, lapsenlapset ja vapaaehtoistoiminnan kautta solmitut ihmis suhteet rinnakkain. –Pisimmät suhteet ovat kuin ystävyyttä, hän sanoo.

Vapaaehtoistyö antoi paljon Tuula Larmalalle

uula Larmala on toiminut Leppävaaran seurakunnan vapaaehtoisena 40 vuotta. Vapaaehtoistyössä solmitut ihmissuhteet ovat syventyneet ystävyydeksi. Lapset ovat olleet aina 82-vuotiaan Tuula Larmalan sydäntä lähellä. 17-vuotiaana hän päätyi harjoitteluun lastenkotiin. Kun pissavahinkoja tekevä poika sai rangaistuksena hoitajalta pissalakanat kasvoilleen, seuraavana yönä Larmala herätti pojan ja talutti vessaan. Sinä yönä pojan sänky ei ollut märkä.

Tuosta tapauksesta on kulunut aikaa 50 vuotta. Sittemmin Larmalasta on tullut neljän lapsen äiti, yksi Leppävaaran seurakunnan ensimmäisistä lastenohjaajista ja yhdeksän lapsenlapsen mummi. Kun omat lapset olivat kouluiässä, Tuula Larmala aloitti seurakunnan lähimmäispalvelun vapaaehtoisena. Seurakuntaan soitti nainen, joka odotti yksin vauvaa ja etsi itselleen äitihahmoa. – Kun tapasin naisen yhdessä diakonin kanssa, hän hyväksyi minut. Ja niin me odotimme kuin äidit ja tyttäret yhdessä, hössötimme ja

kävimme ostamassa vaatteita vauvalle. Nyt perheen tyttö on 19-vuotias lukiolainen. He ovat yhä yhteyksissä. – Tytön äiti on minulle melkein kuin yksi lapsi ja tyttö kuin lapsenlapsi. Niin tuttuja he ovat, Tuula Larmala kertoo. ArkiYstävä-toiminta alkaa diakonin järjestämällä tapaamisella, jossa autettava saa päättää, ottaako ehdotetun vapaaehtoisen luokseen. – Vapaaehtoisen täytyy ymmärtää kaikenlaista elämää. Pitää osata kuunnella, se on tärkeintä, Tuula Larmala sanoo. LAURA VÄHÄSARJA

16 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Rakennan unelmieni seurakuntaa vaaleissa KUN MARRASKUUSSA pidettävien seurakuntavaalien slogan #minunkirkkoni julkaistiin, syntyi pienimuotoista keskustelua kampanjan minäkeskeisyydestä. Haluttiin korostaa, että kyse on yhteisöstä – meidän kirkosta, meidän rukouksestamme. Kuten onkin! Silti mielestäni vaaliteema on erinomainen. Katson kirkkoani omasta näkökulmastani, omien kokemusteni ja sieltä täältä keräämäni informaation varassa. Tästä kaikesta summaan niin objektiivisen kirkkokuvan kuin osaan ja mietin mielessäni, kuinka hyvin tuo mielikuva vastaa unelmieni seurakuntaa. Erään Viherlaakso-päivän yhteydessä kysyimme sattumanvaraisesti kävijöiltä: ”Millainen on unelmiesi seurakunta?”. Saimme mielenkiintoisia ja osin yllättäviä ehdotuksia ihmisiltä, joiden suhde seurakuntaan oli heidän kertomansa mukaan vahva, ohut tai jopa olematon. Mutta kaikilla oli mielipide, oma näkemyksensä kirkosta. Enkä uskaltaisi tuomita tuota mielipidettä minäkeskeiseksi. Henkilökohtainen näkemys ohjaa mitä vahvimmin sitä, kuinka ihminen sanoittaa kirkon merkityksen omille läheisilleen, kuinka aktiivisesti ihminen osallistuu seurakunnan toimintaan vai haluaako hän ylipäätään olla jäsenenä. Esitimme myös tärkeän jatkokysymyksen: ”Olisitko halukas osallistumaan unelmiesi seurakunnan rakentamiseen?” Juuri tästä seurakuntavaalien kampanjassa on kyse. Siitä, että jollei seurakunta ole jäsentensä näköinen, ihmiset hylkäävät yhteisön. Seurakuntavaalit ovat seurakuntalaiselle ehkä tärkein paikka kertoa oma mielipiteensä siitä, mihin suuntaan seurakuntaa tulisi seuraavalla nelivuotiskaudella viedä. Jouni Liimatainen luottamushenkilö Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Vanhukset tarvitsevat oman valtuutetun KANSALAISALOITE vanhusasiainvaltuutetun saamiseksi Suomeen odottaa allekirjoittajia. Sen takana pitäisi olla vähintään 50 000 nimeä 1.10. mennessä. Jokainen täysi-ikäinen

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? DIBYANGSHU SARKAR / AFP − LEHTIKUVA

Kiitos hautausmaan hyvästä hoidosta KÄVIN ISÄNI veteraanihaudalla 31.8., hänen syntymäpäivänään. Oli ilo nähdä todella hyvin hoidettu Kappelin hautausmaa. Myös mieheni ja aikuinen poikamme ilahtuivat näkemästään. Kaikki oli niin vihreää, runsasta ja hoidettua joka paikassa. Isäni haudan sopimuskasvit, uudenguineanliisat, kukoistivat. Kesä oli tosi kuuma, aurinkoinen ja vähäsateinen. Kiitos kaikille, jotka ovat kesän ajan hoitaneet upeaa Kappelin hautausmaata! Leena Nordberg

Ranta pilkkaa muiden tuomitsijoita

Kanadan parlamentti oli yksimielinen 20. syyskuuta siitä, että Myanmarin armeija on syyllistynyt rohingyalaisten kansanmurhaan. Parlamentti hyväksyi YK:n tiedonhankintamatkan päätelmän: ”Rohingya-pakolaisiin kohdistetut toimet ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, ja rikosten taustalla ovat Myanmarin sotilasvoimien päälliköt.” Tässä kuvassa, joka on otettu 25. elokuuta 2018 Kutupalongin pakolaisleirillä Ukhiassa, rohingya-pakolaiset osallistuvat seremoniaan, joka oli järjestetty pakolaisten karkotuksen muistoksi.

Suomen kansalainen voi allekirjoittaa aloitteen sivustolla www.kansalaisaloite.fi. Tarvitsemme arvostusta nauttivan valtakunnallisen virkamiehen, joka puhuu vanhusten asioiden puolesta ja edistää epäkohtien korjaamista lainsäädännön kautta. Kunnallinen kotihoito ei ole enää aikoihin sujunut riittävän hyvin, ja hoitohenkilöstö on varsin ylikuormittunutta. Vastaavia yksityisiä palveluja ei ole kaikkialla tarjolla. Osa omaishoitajista on vailla ulkopuolista apua, koska he eivät toi-

mi virallisen sopimuksen puitteissa. Ympärivuorokautisen hoivapalvelun paikkoihin pääsee vain osa hoidon tarpeessa olevista, ja loput ajautuvat sinnittelemään kotona kyseenalaisissa olosuhteissa. Suomessa on yli 1,5 miljoonaa eläkeläistä, joista osa ei jaksa tai kykene puolustamaan omia oikeuksiaan. Meillä on lapsiasiavaltuutettu puolustamassa heitä, joilla ei vielä ole äänioikeutta. Nyt pitäisi saada vanhusasiainvaltuutettu puolustamaan heitä, jotka eivät enää itse siihen pysty. Iris Hjelm

VIIME NUMEROISSA on arvosteltu jyrkästi lehteä ja Ville Rantaa. Olen täysin eri mieltä. Esimerkiksi juttu naispuolisesta imaamista (K&k 13.9.) on mainio esimerkki lehden avarakatseisuudesta ja – uskon niin – erilaisten uskojen ymmärtämisestä. Rakkaudellinen tulkinta eri uskonnoista johtaa siihen päätelmään, että hyvällä Isällä on monta nimeä, eli on aivan sama millä nimellä Jumalaamme kutsumme. Hän on meille kaikille yhteinen, ja ristiriidat löytyvät ihmisten tulkinnoista ja vallankäytöstä. Ville Ranta ei pilkkaa minkään uskonnon arvoja, vaan pilkka saattaa osua niihin lukijoihin, jotka ovat omasta mielestään löytäneet ainoan oikean tavan toteuttaa muita tuomitsevaa omaa uskoaan. ”Rakastan niitä, jotka etsivät ja pelkään niitä, jotka ovat jo perillä.” Teja Suominen

K&k – valtio valtiossa? KIRKKO JA KAUPUNGIN kristillinen, hengellisesti rakentava sisältö on olematonta. Sisältö keskittyy ihmisten tämänpuoleiseen hyvinvointiin eikä tee selvää eroa kristinuskon ja epäjumalanpalveluksen välillä. Sen sijaan K&k voisi hyvin olla evankelioinnin ja sielunhoidon väline. Lehti tavoittaa monia, jotka ovat vailla toivoa tai ovat työn ja kuormien uuvuttamia. Tietysti seurakuntalehden tulee kertoa myös ajankohtaisista kirkon asioista – mutta ei toimittajien omaa mielipidettä ajaen. Risto Sepponen