Kirkko ja kaupunki 2018 17 Vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

17

27.9.2018 kirkkojakaupunki.fi

A8 Seela Sella esittää radiossa Raamatun hankalia akkoja

B6 Tuomas Kurttila puolusti pienempiään jo viisivuotiaana

Enkelten kaupunki Enkeleitä on kaikkialla.

Korson kirkon muistolehdon enkelparvi pesii muurin lokeroissa.

B 1

KIINALAINEN SANANLASKU

Rakastan hautausmaita, ja varsinkin Hietsun hautausmaata.

Se on äärimmäisen kaunis, ja siinä on jotakin rauhoittavaa.

NÄYTTELIJÄ KRISTA KOSONEN ME NAISISSA 13.9.2018

Iankaikkisesti

Yksi poppeli kuolee, sata poppelia syntyy.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018 Sinä itse saat kuitenkin mennä rauhassa isiesi luo ja pääset hautaan hyvän vanhuuden jälkeen.

VANHAN TESTAMENTIN ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA 15:15

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Pohjoismaiden mestari SUOMESSA TEHDÄÄN vuosi vuodelta vähemmän abort­ teja. Erityisesti alle kaksikymmentävuotiaille tehtävät raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet viime vuosina merkittävästi, sillä niiden määrä on Suomessa puolittunut 2000­luvun alusta.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttäytyy raskaudenkeskeytysten malli­ maana. Täällä tehdään vähiten abortteja kaikista Pohjoismaista.

SUOMESSA Suomessa tehdään vuosittain kahdeksan TEHDÄÄN KAIKISTA aborttia tuhatta hedelmällisessä iässä olevaa POHJOISMAISTA naista kohti, kun Ruotsissa luku on kaksin­ VÄHITEN ABORTTEJA. kertainen.

”

SUOMEN NAAPURIMAITA alhaisemmat aborttiluvut eivät ole lainkaan Timo Soinin ja Mika Ebelingin kaltaisten moralistien ansiota. 2000­luvun alusta lähtien kouluissa opetettu terveystieto on vähentä­ nyt raskauksien keskeyttämisiä paljon tehokkaam­ min kuin kiihkeiden abortin vastustajien levittämä horror­propaganda.

PITÄISIKÖ LAKIA sitten höllentää ja sallia varhai­ nen abortti ilman erityistä syytä? Ei pitäisi. Ero täysin vapaaseen aborttiin on siinä, että nyt raskauden keskeytystä haluava joutuu kuitenkin perustelemaan tarpeensa ja keskustelemaan asiasta lääkärin kanssa. Hän saa myös ehkäisyneuvontaa.

Jos lakia taas tiukennettaisiin, raskaudenkeskeytys­ ten määrä tuskin vähenisi. Silloin niitä tekisivät muut kuin ammattilaiset ja muilla välineillä kuin turvallisilla lääkkeillä. Ei kiitos paluuta siihen maailmaan.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

ERO MUIDEN Pohjoismaiden lukuihin selittyy myös sillä, että meidän lainsäädäntömme on naapureitamme tiukempi. Meillä abortin tekemiseen pitää olla joko terveydellinen tai sosiaalinen syy. Käy­ tännössä abortin saa silti jokainen sitä haluava.

Tavallaan suomalainen laki on hurskaste­ leva. Se on ikään kuin edellyttävinään joitakin perusteita, joita ei sitten kuitenkaan edellytetä.

Valtaosa raskaudenkeskeytyksistä tehdään sosiaalisin perustein alkuraskaudesta.

”Miksi ihmisten pitää kuolla?” kysyy nelivuotias viimeiseksi illalla. ”Pitäisikö Jumalan ja Marian synnyttää paljon lisää jeesuksia vahtimaan maailmaa?”

Anna minulle viisautta vastata.

Anna lapselle yöksi rauha ja tuo toivosi uniin, joihin hän sulkeutuu silmäluomiensa alle.

Hävikkiruokakauppa vs. supermarket Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa aukesi, mutta kuinka paljon halvempi se on kuin normaali ruokakauppa? Lue kauppakassivertailu ja katso video hävikkiruokakaupasta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 27.9.2018

numero 17

Seuraava lehti ilmestyy 11.10.

KANNEN KUVA: HANS EISKONEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Papin huone on perheiden turvapesä” Vanhemmat kysyvät sairaalapappi Johanna Tammelinilta, miksi heidän lapsensa sairastui.

1.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Mihin sairaalassa tarvitaan pappia, Lastensairaalan sairaalapappi Johanna Tammelin?

– Sairaalapappi on potilaita, omaisia ja henkilökuntaa varten. Hän tarjoaa keskustelutukea kunkin vakaumuksen mukaisesti. Kun ihminen on sairaalassa, hän on kriisin keskellä. Eksistentiaaliset eli elämän syvimmät kysymykset nousevat mieleen, ja pappi on luonteva henkilö, jonka kanssa niistä voi luottamuksellisesti keskustella. Sairaalassa on monia muitakin erityistyöntekijöitä kuten psykologeja, mutta ehkä papin kanssa puhutaan hieman eri tavalla. Jos on vaikka kuolemanpelkoa, silloin saattaa tulla mieleen keskustella papin kanssa.

– Olen mukana myös moniammatillisessa ryhmässä, jossa ei tehdä päätöksiä, mutta käsitellään potilaan hoitoon liittyviä eettisiä kysymyksiä. Pappi toimii ryhmässä eksistentiaalisten ja eettisten kysymysten asiantuntijana. Henkilökunnan kanssa käyn esimerkiksi debriefing-keskusteluita, joissa puretaan töissä olleita tilanteita.

2.

Kuinka kuvailisit tavallista työpäivääsi?

– Se voi olla vaikka sellainen, että kun ajan töihin, minulle soitetaan, että nyt on teho-osastolla vaativa tilanne. Sitten voi olla sovittuja keskusteluita perheiden tai henkilökunnan kanssa. Joskus tulee päivän aikana kiireellinen kaste, kun vanhemmat haluavat, että lapsi kastetaan ennen leikkausta. Päivät vaihtelevat, eikä koskaan tiedä, mitä eteen tulee.

– Olen myös tekemisissä lasten kanssa. Jos lapsella on edessään vaikka sydämensiirto, hän voi olla huolestunut ja hämmentynyt siitä, mitä tapahtuu. Juttelen hänen kanssaan rauhassa. Myös pelot voivat tulla siinä esiin.

3.

Kun vanhempi kysyy, miksi heidän lapsensa on vakavasti sairas, mitä vastaat?

– Se on väärin ja epäoikeudenmukaista ja totean asian ääneen. Ei minulla ole kysymykseen vastausta, ei kenelläkään

ole. Voin olla läsnä ja pyrkiä olemaan tukena, kestää vanhempien sietämättömän olon. Vanhempi usein suojelee lastaan siten, ettei halua näyttää tunteitaan ja puhua kaikesta lapsen kuullen. Siinä tämän työn merkitys korostuu. On tärkeää, että on tila, jonne vanhemmat voivat tulla puhumaan ajattelematta lapsen tunteita.

”

VANHEMPI USEIN SUOJELEE LASTAAN SITEN, ETTEI HALUA NÄYTTÄÄ TUNTEITAAN JA PUHUA KAIKESTA LAPSEN KUULLEN. JOHANNA TAMMELIN

4.

Millä mielin katsot uutta Lastensairaalaa?

– Ajattelen, kuinka valtavasti moni on uurastanut. Oman työni näkökulmasta pidin tärkeänä, että toiveeni omasta työhuoneestani ja sairaalan kappelista kuultiin. Ne ovat tärkeitä, jotta pystyy kohtaamaan perheitä asianmukaisesti ja että itse jaksaa näin vaativaa työtä. Papin huone on perheiden turvapesä, jonne on helppo tulla. Esimerkiksi lapsen kuollessa perheen on saatava olla rauhallisessa ja turvallisessa tilassa ilman, että tulee keskeytyksiä. Vanhoissa tiloissa perheet eivät pystyneet yöpymään ja sisäilmaongelmia oli paljon. On upeaa, että saatiin näin hieno sairaala, joka on suunniteltu perheiden lähtökohdista käsin.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– Lasten kanssa luetaan se perinteinen ”Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä”.

Oma rukous saattaa tulla huokauksena vielä viimeisenä, kun painun sänkyyn, ellen nukahda sitä ennen. ■ Lue jutun pidempi versio osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Ehdokaslistat täyttyivät uusista ehdokkaista ANTERO HARJU

Tällä hetkellä Juha Tuohimäki työskentelee Vantaan seurakuntayhtymän johtajana.

Tuohimäkeä esitetään hallintojohtajaksi Helsinkiin Helsingin seurakuntayhtymä saa uuden hallintojohtajan naapurikaupunki Vantaalta, jos Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston esitys saa kirkkovaltuuston kannatuksen. Kirkkoneuvosto päätti torstaina esittää Juha Tuohimäkeä valittavaksi. Kirkkovaltuusto kokoontuu 11.10.

Hallintojohtajan virkaan tuli peräti 82 hakemusta. Tästä joukosta kirkkoneuvosto päätyi Tuohimäkeen, joka on toiminut Vantaan seurakuntayhtymän johtajana vuodesta 2009.

Janne Silvast jatkaa puheenjohtajana Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on päättänyt, että Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast jatkaa Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana myös kaudella 2019–2020. Muut kirkkoneuvoston jäsenet ovat seurakuntalaisia ja heidän valitsee syksyn seurakuntavaaleissa valittava yhteinen kirkkovaltuusto ensi vuoden alussa.

Porvooseen valitaan keväällä piispa Porvoon piispa Björn Vikström jättää piispanvirkansa ja aloittaa syyskuussa 2019 teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian opettajana Åbo Akademissa. Porvoon piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 19. maaliskuuta. Uusi piispa aloittaa tehtävässään syyskuussa. Äänioikeutettuja on noin 700, joista puolet on hiippakuntaan kuuluvia pappeja ja puolet maallikoita.

Taifuunin uhrit saavat hätäapua Kirkon Ulkomaanapu antaa katastrofirahastostaan 50 000 euroa Filippiinien taifuunin uhrien tukemiseen. Mangkhut-taifuuni aiheutti laajoja tuhoja Filippiinien pohjoisosissa. Myrsky tuhosi alueen viljelysmaita.

Kirkon Ulkomaanavun hätäavustuksella ihmisille järjestetään ruokaa, hygieniapakkauksia, huopia ja suojia. Kirkon Ulkomaanapu toimii alueella National Council of Churches in the Philippines (NCCP) -järjestön kanssa.

Sosiaalidemokraateilla on eniten listoja, mutta eniten ehdokkaita on Sanasta elämä -ryhmällä.

M

TEKSTI PAULI JUUSELA GRAFIIKKA MAIJA SAARI

arraskuussa järjestettävien seurakuntavaalien ehdokasmäärät laskivat neljän vuoden takaisiin vaaleihin verratttuna sekä pääkaupunkiseudulla että valtakunnallisesti.

Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja, dosentti Mikko Malkavaaran mukaan ehdokasasettelu näyttää pitkälti entisenlaiselta, mutta ”piirun verran konservatiivisempaan suuntaan ollaan menossa”.

– Toisaalta joukossa on jälleen kerran paljon hämäriä ehdokaslistoja, joiden nimien perusteella on vaikea lähteä arvuuttelemaan, millaiseksi esimerkiksi kirkolliskokouksen tuleva kokoonpano muodostuu. Nyt valittavat luottamushenkilöt valitsevat kirkol-

liskokouksen maallikkoedustajat, joten he vaikuttavat koko kirkon suuntaan, sanoo Malkavaara.

Hänen mukaansa pääkaupunkiseudun ehdokaslistoissa näkyy jakolinjaa uudistusmielisten ja perinteisemmin ajattelevien välillä ja näillä on omia listojaan.

Toisaalta monilla puoluelistoilla on uudistusmielistä väkeä.

VANTAALLA EHDOKKAISTA suurin osa eli 186 henkilöä on uusia eli he eivät nyt ole yhteisen kirkkovaltuuston tai seurakuntien seurakuntaneuvostojen jäseniä.

Naisia on 147 ja miehiä 130. Nuoria alle 30-vuotiaita ehdokkaita on 21.

Iso uusien ehdokkaiden määrä voi Malkavaaran mukaan kertoa myös siitä, että osa kaksissa edellisissä vaaleissa mukaan lähteneistä on väsynyt kirkollisen

vaikuttamisen hitauteen. Uudet ehdokkaat voivat eri ryhmissä tuoda kuitenkin myös uusia mahdollisuuksia, kunhan luottamushenkilöt tarttuvat rooliinsa strategisina vallankäyttäjinä.

SEURAKUNTAVAALEIHIN jätettiin Vantaalla yhteensä 58 ehdokaslistaa. Yhteiseen kirkkovaltuustoon pyrkii yhteensä 212 ehdokasta ja seurakuntaneuvostoihin 263 ehdokasta. Suurin osa on ehdolla molempiin. Sekä ehdokaslistojen että ehdokkaiden määrä laski verrattuna neljän vuoden takaisiin vaaleihin.

– Se, että ehdokkaita on vähemmän, ennakoi äänestysprosentin laskua. Käykö niin, on kuitenkin ehdokkaista ja heidän ryhmistään kiinni. Heidän oma aktiivisuutensa voi saada paljon aikaan, korostaa Mikko Malkavaara.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Eniten ehdokaslistoja jätti Sosiali- kallinen ryhmä Hämeenkylän huomidemokraattinen seurakuntaväki SDP. nen sekä ruotsinkielisen seurakunnan Sillä on ehdokkaita kaikissa kuudessa Kyrkan Mitt i Byn ja Vi i Vanda.

Vantaan suomenkielisessä seurakunnassa yhteensä 49. Suuria ryhmiä ovat EHDOKKAIDEN JOUKOSSA on Vanmyös Sanasta elämään, Kokoava seu- taan kulttuurijohtaja Annukka Larrakunta ja Tulkaa kaikki, joilla on eh- kio, joka on ehdolla Tikkurilan seudokkaita viidessä seurakunnassa. Sa- rakunnassa Kokoava seurakunta -lisnasta elämään on konservatiivinen talla. Vantaankosken Tulkaa kaikki ryhmä. Kokoava seurakunta ilmoit- -listalla ovat Myyrmäki-liikkeen asutaa olevansa poliitkasaktiivi, tuottaja tisesti sitoutumaton Petteri Niskanen ryhmä, vaikka ryhja tuoreen paikallismän kokoajana on lehden Myyr York ollut kokoomuslaiTimesin päätoimitnen kunnallispoliitaja Ari Martinaho.

LUOTTAMUSHENKILÖT tikko Petri KoivuVantaankosken Saniemi. nasta Elämään -lisVAIKUTTAVAT KOKO KIRKON talta löytyvät LäheSUUNTAAN. SANASTA ELÄMÄÄN tysyhdistys KylväMIKKO MALKAVAARA -ryhmän ehdokasjän lähetysjohtaja listoilla on eniten Pekka Mäkipää ja ehdokkaita eli yhkristillisdemokraatteensä 78 ehdokastien entinen kansanta. Kokoavan seurakunnan listoilla on edustaja Jouko Jääskeläinen. Haku45 ja Tulkaa kaikki -ryhmän listoilla nilan seurakunnassa Kokoava seura38. Tulkaa kaikki on uudistusmieli- kunta -listalla on ehdolla elokuvaohnen, liberaali ryhmä. jaaja Jean Bitar.

Kokonaan uusia ehdokaslistoja Paikastaan luopuvia luottamushenVantaalla ovat Nuorten ääni Vantaan- kilöitä ovat muun muassa nykyinen kosken seurakunnasta ja Tavikset Re- yhteisen kirkkovaltuuston puheenkolan seurakunnasta. Nuorten ääni johtaja, Vantaan entinen kaupungin-listalla on kolme 18–20-vuotiasta eh- johtaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen dokasta. Tavikset on kahden hengen ja toimittaja, kirkolliskokousedustaja ehdokaslista, joka haluaa oman mää- Johanna Korhonen. ritelmänsä mukaan toimia tavallisten Kaikkien ehdokkaiden nimet ja ryhmien riviseurakuntalaisten puolestapuhutavoitteet löytyvät osoitteesta vantaanseujana. rakunnat.fi/vaalit. Vaalikone avautuu 8.10.

Näiden lisäksi vaaleissa ovat mukaosoitteessa: seurakuntavaalit.fi/vaalikone. na myös puolue- ja kirkkopoliittisesti Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on sitoutumaton Avoin seurakunta, pai6.–10.11. ja varsinainen vaalipäivä 18.11.

A

”

Seurakuntavaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin!

Alennus 30% normaalihinnoista.

Katso ilmoitusmoduulit mediakortistamme kirkkojakaupunki. fi/mediatiedot tai ota yhteys ilmoitusmarkkinointiin: Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi

Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon/Kauniaisten vai Vantaan sivuille.

Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

LOMALLE RUISSALOON

Varaa syksyn kylpyläloma Ruissaloon.

Nauti ulkoilusta, lämpimistä altaista ja hyvästä ruuasta.

Toivotamme 60 vuotta täyttäneet tervetulleiksi kylpylälomalle Plussa-kortilla erikoishintaan:

LOMA 2 VRK alk. 86 € /hlö Sis. majoituksen 2 hh, aamiaiset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Huoneita rajoitettu määrä.

Etu ei kerrytä Plussa-pisteitä.

Tarjoushinta voimassa Plussa-kortilla 60 vuotta täyttäneille 21.12.2018 asti, kun varaus tehdään tunnuksella 60PLUS osoitteessa ruissalospa.fi tai puhelimitse p. 02 44 55 100.

Ruissalon puistotie 640, Turku

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Tiukassa turvassa Essi Ihosen esikoisromaani kertoo herätysliikkeessä kasvaneiden teini­ morsiamien kipuilusta.

TEKSTIT KAISA HALONEN KUVA ANNA-KATRI HÄNNINEN

E

ssi Ihonen ei ole ollut esikoislestadiolaisessa herätysliikkeessä mukana sitten lapsuutensa.

Siitä hän löysi kuitenkin kehyksen, johon hän sijoittaa Ainoa taivas -esikoisromaaninsa henkilöt ja tapahtumat. Samalla hän tuo näkyviin vähemmän tunnetun lestadiolaissuuntauksen tapoja ja opetusta – vaikka tarkentaakin, ettei romaanissa kuvattu seurakunta ole ihan puhtaasti esikoislestadiolainen.

Mikkelissä, josta Ihonen on kotoisin, ja sen ympäristössä asuu useita satoja esikoislestadiolaisia. Kaiken kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan noin 12 000 liikkeen jäsentä. Esikoislestadiolaiset irtautuivat vanhoillislestadiolaisista omaksi liikkeekseen 1900-luvun alussa. He katsovat olevansa alkuperäinen seurakunta – se ”esikoisten seurakunta”, johon Uuden testamentin Heprealaiskirjeessä viitataan. Suurinta hengellistä auktoriteettia liikkeessä käyttävät niin sanotut Lapin vanhimmat, Ruotsin Lapissa toimivat maallikkosaarnaajat.

Ihonen ei ole kohdannut taustansa vuoksi kummeksuntaa tai ennakkoluuloja.

– Ennemminkin ihmiset ovat olleet kiinnostuneita lestadiolaisuu-

desta ja siitä, millaista arki yhteisössä on ja kuinka olen sen itse kokenut, hän kertoo.

AINOASSA TAIVAASSA liikkeeseen kuuluvien naisten paikka on kotona suuren perheen äitinä. Töissä käyviä naisia paheksutaan. Tytöt ja naiset pukeutuvat vaatimattomasti. He eivät käytä housuja vaan pitkiä hameita. Hiukset ovat pitkät ja ne pidetään kiinni. Seuroihin lähtiessä päähän laitetaan huivi.

Romaanissa kuvattu tilanne ei Ihosen mukaan ole enää nykyään koko totuus. Nuoret pukeutuvat vapaammin ja monet naiset käyvät työssä.

– Kotiäitejäkin on. Kotiäitiyden merkitystä ei voi missään nimessä väheksyä. Se on todella arvokasta työtä ja raskasta sellaista, Ihonen lisää.

Romaanin ilmestymisen jälkeen Ihonen on saanut jonkin verran palautetta varsinkin yhteisöstä irtautuneilta. He ovat suhtautuneet kannustavasti ja kiitelleet siitä, että Ihonen on onnistunut kuvaamaan aidosti sekä yhteisön kielteisiä että myönteisiä puolia. Niitä myönteisiäkään puolia Ihosen ei nimittäin ollut vaikea löytää.

– Uskonto ja sen mukanaan tuoma yhteisö voi olla ihmiselle koti, turva ja kantava voima arjessa. Olen kuullut lukemattomia tarinoita siitä, miten joukolla tuetaan perheitä, joilla on vaikeuksia, ja ne lämmittävät mieltäni joka kerta. Seuroissa saa rauhoittua, olla hiljaa paikoillaan ja kadottaa arjen pois mielestään. Sitten on se ihana pulina seurojen jälkeen, kun ihmiset siirtyvät kahville vaihtamaan kuulumisia ja olemaan yhdessä.

Essi Ihosen mukaan tiiviissä uskonyhteisössä on myös hyviä puolia. Monille sellainen on kantava voima arjessa.

Naisia puristavissa uskonyhteisöissä

Terhi Törmälehto

rannusta joutui tekemään niinkin harmittoman kuuloisista asioista kuin kirkkokuorossa laulamisesta tai metsästysseuraan kuulumisesta.

Terhi Törmälehdon romaanissa Vaikka vuoret järkkyisivät (Otava 2017) körttikodissa kasvanut lukiolaistyttö löytää oman hengellisen kotinsa helluntaiseurakunnasta, joka kielilläpuhumisineen ja ehdottomine totuuksineen tuntuu tuovan hänen elämäänsä jotakin suurta ja merkityksellistä. Kun ikää ja elämää karttuu, mustavalkoisuus alkaa pikkuhil-

HANS VON SCHANTZ

Pauliina Rauhala

Pauliina Rauhalan esikoisromaani Taivaslaulu (Gummerus 2013) kertoo vanhoillislestadiolaisesta nuorestaparista, jonka elämä ajautuu umpikujaan tiuhaan tahtiin syntyvien lasten, uupumuksen ja uskonyhteisön taholta tulevien paineiden ja kontrollin vuoksi.

Rauhala jatkaa vanhoillislestadiolaisen yhteisön kuvausta myös uudessa romaanissaan Synninkantajat (Gummerus 2018). Nyt hän tarkentaa siihen kontrolliin ja hengelliseen väkivaltaan, jota liikkeen hoitokokouksissa 1970-luvulla harjoitettiin. Julkista pa-

SIRPA PÄIVINEN

ESKO JÄMSÄ

NUORI NAINEN kipuilee uskonsa kanssa ja törmää uskonyhteisön ahtaisiin rajoihin. Essi Ihosen Ainoa taivas ei ole ainoa viime vuosina ilmestynyt romaani, jossa käsitellään tämän tapaisia teemoja. Ahtaissa rajoissa ei ole kyse vain siitä, mihin uskotaan ja miten pelastutaan, vaan myös siitä, miten uskon pitäisi näkyä elämässä ja millaiset valinnat ovat yhteisön jäsenille sallittuja. Kuuluuko esimerkiksi seksuaalisuus yksilön itsemääräämisoikeuden piiriin vai saneleeko yhteisö sen, milloin, miten ja kenen kanssa seksiä saa tai täytyy harrastaa?

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

VOIKO KUKAAN SANOA TUNTEVANSA TÄYSIN SITÄ IHMISTÄ, JONKA KANSSA MENEE NAIMISIIN – TAI ITSEÄÄNKÄÄN.

IHOSEN ROMAANIN päähenkilö on 17-vuotias Aino, joka kihlautuu lyhyen, pintapuolisen tuttavuuden jälkeen samaan seurakuntaan kuuluvan Armon kanssa. Yhteisössä on tapana avioitua nuorena. Ainon vuotta vanhempi sisko menee jo naimisiin ja alkaa pian odottaa esikoistaan. Ainon häitä aletaan suunnitella heti, vaikka tytöllä on vielä lukio kesken.

Tulevaisuus ahdistaa. Toisaalta Aino miettii, onko hänestä vaimoksi ja äidiksi alle kaksikymppisenä. Toisaalta tulevaan puolisoon tutustuminen ja omista tunteista selville pääseminen on vaikeaa, kun suutelemistakaan ennen avioliittoa ei katsota hyvällä, mutta toisen lähelle tekisi mieli.

Nykypäivän Suomessa romaanin teinimorsiamien tilanne tuntuu kylmäävältä, vaikka Ihonen huomauttaakin, että Ainon ja Armon tarina on täysin fiktiivinen.

– Toki yhteisössä solmitaan avioliittoja hyvin nuorena, mutta pakkoavioliitot eivät ole todellisuutta. Vaikka seurustelussa on omat sääntönsä, nuoret voivat vapaasti valita puolisonsa. Enkä tiedä, voiko kukaan sanoa tuntevansa täysin sitä ihmistä, jonka kanssa menee naimisiin – tai itseäänkään. Toiseen tutustuminen on elinikäinen projekti.

Ihonen kertoo seuranneensa turhautuneena julkista keskustelua, jota esimerkiksi Me too -kampanjan ympärillä ja abortista on käyty. Tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeus tuntui hänestä niin tärkeältä teemalta, että hän halusi kirjoittaa siitä.

– En usko, että sitä voi korostaa liikaa. Jokaisella on oikeus kehoonsa, seksuaalisuuteensa ja ihoonsa. ■

jaa haalistua, asioiden mittakaava muuttua – ja varma usko tuntua yhä vieraammalta.

Maria Peuran romaani Ja taivaan tähdet putoavat (Teos 2014) on tutkielma hengellisestä vallankäytöstä, manipulaatiosta ja yhteisöön kuulumisen kaipuusta. Se näyttää, kuinka kenestä tahansa voi sopivassa elämäntilanteessa tulla alistettu. Kultinomaisen terapiayhteisön rinnalla kuvataan myös sitä, mitä Lapin herättäjä Lars Levi Laestadius koki ja sai seuraajansa kokemaan.

Maria Peura

A

7

Laulaja perusti bändin Vuokko Hovatta nauttii musisoinnista ja runoudesta uudessa kolmihenkisessä bändiperheessään.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

L

aulaja-näyttelijä Vuokko Hovatta on väsynyt aikaerosta, sillä hän on äskettäin saapunut kuvausmatkalta Chilestä.

Levätä ei juuri ehdi, työt kun kutsuvat.

Yksi niistä on Vuokko Hovatta Kolmisin -yhtye, jossa Hovatta on yhdistänyt voimansa kahden muusikon, alttoviulisti Atte Kilpeläisen ja vibrafonisti Panu Savolaisen, kanssa.

Kolmikolta on nyt ilmestynyt albumi Pysykää sängyssä sunnuntaisin.

Levyn tekstit koostuvat Riina Katajavuoren runoista.

Hovatta ehdotti Savolaiselle ja Kilpeläiselle yhteistyötä yli vuosi sitten ihastuttuaan heidän soittoonsa Kansallisteatterin Lavaklubilla. Kun kuvioihin tuli levyn tekeminen, Hovatta pyysi Katajavuorelta tekstejä sitä varten.

– Atte ja Panu valitsivat sopivat runot. Se oli molemmille uutta, koska he eivät olleet aiemmin säveltäneet lauluja.

Hovatan haaveena oli jo pitkään ollut livelevyn tekeminen, ja nyt se toteutui. Omakustanteena tuotettu albumi on koostettu konserttiäänityksistä Lavaklubilta ja G Livelab -klubilta.

– Yleisön läsnäolo merkitsee minulle paljon. Sytyn, kun voin välittää tekstejä musiikin avulla.

VUOKKO HOVATAN mukaan kolmihenkisen bändin yhteistyössä on tiettyä herkkyyttä, varsinkin kun on kyse akustisesta kokoonpanosta. He ovat harjoitelleet biisejä muun muassa eri mökeillä pidetyillä bändileireillä.

– Meistä on tullut pieni bändiperhe. Matkustamme keikoille henkilöautolla, eikä matkoilla ole hiljaista hetkeä. Tuntuu kuin ei olisi töissä ollenkaan, Hovatta kuvailee.

Laulaja kokee viulun ja vibrafonin tuovan bändin musiikkiin ilmavuutta. Katajavuoren runot puolestaan ovat syvällisiä mutta samalla leikitteleviä. Niissä kerrotaan esimerkiksi nuoruuden haaveista, parisuhteesta, menettämisestä ja kevään uudistavasta voimasta.

Hovatta pitää levyn nimibiisiä Pysykää sängyssä sunnuntaisin mainiona elämänohjeena.

Laulajan ja näyttelijän työn välillä tasapainottelevan Vuokko Hovatan mukaan on hyvä olla päiviä, jolloin ei tarvitse kiirehtiä minnekään.

– On hyvä muistaa, että pitää olla päiviä, jolloin ei tarvitse kiirehtiä minnekään. Niitä hetkiä ihmisen pitäisi vaalia enemmän.

Runoja Hovatta alkoi lukea jo nuorena ja lukee edelleen. Hän myös etsii runoilijoilta sopivia tekstejä sävellettäväksi. Hän on tehnyt aiemmin yhteistyötä muun muassa Aulikki Oksasen ja Ilpo Tiihosen kanssa.

– Runot avautuvat eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa eri tavoin. Elämänkokemuksen myötä moneen runoon pystyy samastumaan toisella tavalla kuin nuorena.

VAIKKA UUSI levy on juuri ilmestynyt, Vuokko Hovatta Kolmisin -yhtyeellä on syksyllä vain muutama esiintyminen. Se johtuu Hovatan työrupeamasta teatterissa. Hän aloittaa kohta Kaasua, komisario Palmun harjoitukset Helsingin kaupunginteatterissa. Lisäksi hänellä on Kansallisteatterissa vielä joitakin Tippukivitapauslastenmusikaalin esityksiä.

Hovatta myöntää, että laulajan ja näyttelijän työn yhdistäminen on välillä hankalaa.

– On vain survottava, ja suunniteltava kaikki tarkkaan. Tärkeää on, et-

tä nukkuu tarpeeksi eli vaihtaa kasettia, kuten tapaan sanoa.

Viime vuonna kiirettä aiheuttivat erityisesti Ultra Bra -yhtyeen konsertit. Hovatan mukaan yhteinen keikkailu tuntui pitkän tauon jälkeen superhienolta.

– Harjoittelimme paljon konsertteja varten. Biisit kyllä tulivat selkäytimestä, mutta laulajien, kuoron ja jousiorkesterin soundin yhdistäminen vaati työtä.

– Se oli tavallaan kuin kotiinpaluu. Kävin läpi ikäviäkin juttuja, kaikki kun ei ollut bändiaikana aina helppoa. Tuttu musiikki toi tunteet ja tilanteet mieleen.

Jutun alussa mainitut kuvaukset Chilessä liittyvät Ylelle tulevaan Invisible Heroes -televisiosarjaan. Jarmo Lampelan ideoima sarja kertoo fiktion kautta kahdesta suomalaisesta lähetystövirkailijasta, Tapani Brotheruksesta ja Ilkka Jaamalasta, jotka auttoivat vuonna 1973 toisinajattelijoita turvaan kenraali Augusto Pinochetin sotilasvallankaappauksen aikaan. Hovatta näyttelee sarjassa Jaamalan vaimoa. ■ Vuokko Hovatta Kolmisin -yhtyeen levynjulkaisukonsertti la 6.10. klo 19 Musiikkiteatteri Kapsäkissä.

8 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

K

un nainen on älykäs ja kauhea, mies haluaa vangita hänet ja… Näyttelijä Seela Sella seisoo studiovalojen alla ja tekee käsillään kiertoliikettä, ihan kuin kuristaisi jotakuta kurkusta. Silmissä on ilkikurinen pilke.

Hetki sitten Sella on huudahtanut, että Lilith elää meissä kaikissa. Hänen mielestään on harmillista, että babylonialaisessa ja juutalaisessa mytologiassa esiintyvä demoni mainitaan Raamatussa ainoastaan yhdessä kohdassa ja siinäkin vain vilaukselta.

Sessiossa otetaan pressikuvia toimittaja Kaisa Pulakan radiosarjaan Kauhee akka, joka tekee Lilithiä tutuksi ja esittelee muitakin mytologioiden hankalia naishahmoja. Sella toimii sarjassa kertojana.

– Seelan ääni on taianomainen. Se vie toiseen todellisuuteen. Seela myös edustaa minulle vahvaa oman tiensä kulkijanaista, Pulakka kertoo.

”

ELÄKÖÖN KERTOMUKSET KAUHEISTA AKOISTA. SELLAISIA NAISET OVAT. SITKEITÄ JA PIRULLISIA JA ILKEITÄ JA KIEROJA JA KAMALIA.

SEELA SELLA oli ollut Kaisa Pulakalle kelpoisa roolimalli jo pitkään. Sitten tulivat vuoden 2017 linnan juhlat, jotka sinetöivät ihailun. Sellan nahka-asu oli radiosarjaansa työstäneen Pulakan mielestä aivan mahtava ”kauheen akan asu”. Sella muistelee saaneensa asuvalinnastaan paljon palautetta. Jotkut kiittivät uskalluksesta. Joidenkin mielestä asu oli hävytön.

– Nahka tulkitaan seksikkyydeksi ja seksikäs pukeutuminen on hävytöntä naisella, jos hän on ylittänyt tietyn iän. Nahkahousut yli kahdeksankymppisellä naisella menee jo rivon puolelle, Sella virnuilee.

Sitten hän vakavoituu ja toteaa, ettei seksuaalisuus tai eroottisuus häviä mihinkään, vaikka ihminen olisi 105-vuotias.

– Erotiikka on ihmisen sisällä olevaa energiaa. Se ei ole akti eikä halua hyväillä vaan jotain paljon suurempaa. Se on kiinnostusta elämään.

Eroottisen energian tukahduttaminen on ihmiselle vahingollista. Tukahduttamisen juuria voidaan Sellan mukaan kaivaa myös uskonnoista. Asioista, joita on uskonnon nimissä kielletty, tarinoista, joita on kerrottu ja jätetty kertomatta.

Tästä päästäänkin takaisin seireenien ja vampyyrien esikuvaan, Lilithiin.

KAUHEE AKKA -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan Lilithistä, Aadamin ensimmäisestä vaimosta. Vanhojen legendojen mukaan Lilith karkasi paratiisista ymmärrettyään, että hänen olisi pitänyt elää Aadamin palvelijana ja maata tämän alla. Lilith lensi

Seela Sella kertoo uudessa radiosarjassa tarinoita mytologisista naisista.

Omapäinen Lilith elää meissä kaikissa Juutalaisuuteen 1960-luvulla kääntynyt näyttelijä Seela Sella inspiroituu Lilithistä ja samastuu Ruutiin.

TEKSTI EVELIINA TALVITIE KUVA JYRI PITKÄNEN

punaiselle merelle parittelemaan demonien kanssa.

Lilithin karattua Jumala loi hänen tilalleen Eevan, hyveellisen naisen. Lilith palasi kuvioihin käärmeenä, joka viekoitteli Eevan syntiin ja tarjosi tälle tiedon hedelmää.

– Juuri Lilith sai minut lähtemään mukaan tähän uuteen radiosarjaan, Seela Sella kertoo.

Toisena innoittajanaan Sella mainitsee Vanhan testamentin apokryfikirjoista tutun juutalaisen lesken Juditin, joka houkuttelee vihollisarmeijan päällikön Holoferneen juomaan viiniä ja katkaisee sitten tämän kaulan.

RAAMATUN NAISISTA Seela Sella samastuu Ruutiin. Ruutin kirja on arkinen ja lyhyt kokonaisuus Vanhassa testamentissa. Tarinassa kerrotaan, miten köyhä moabilainen Ruut tapaa varakkaan juutalaisen Boasin poimiessaan tähkäpäitä miehen omistamalla pellolla. Boas mieltyy Ruutiin ja Ruut Boasiin. Kaksikko solmii avioliiton esteistä huolimatta.

– Ruutin kirjassa kerrotaan maallisesta rakkaudesta ja suvaitsevaisuudesta. Ruut otetaan mukaan toiseen kulttuuriin. Sama tapahtui minulle, Sella tulkitsee.

Hänen edesmennyt puolisonsa oli

juutalainen. Sella itse kääntyi juutalaisuuteen vuonna 1969 lastensa syntymän jälkeen. Täyskäännöksestä ei ollut kyse. Juutalaisuudesta löytyi asioita, joihin hän oli uskonut koko elämänsä.

Kuvaussessio jatkuu. Kaisa Pulakka ja Seela Sella katsovat toisiaan ja ilmeilevät vapautuneesti. Salamavalo välkähtää.

– Eläköön kertomukset kauheista akoista! Sellaisia naiset ovat. Sitkeitä ja pirullisia ja ilkeitä ja kieroja ja kamalia, Sella huudahtaa ja heilauttaa punaisen huivin kasvojensa eteen. ■ Kauhee akka Yle Radio 1 ja Yle Areena.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Raamatun naisissa on hyviksiä ja pahiksia Raamatuntutkija, dosentti Outi Lehtipuu, minkälaisia naisia Raamatussa on?

– Raamatussa on monenlaisia naisia: nuoria ja vanhoja, leskiä ja naimattomia, hyviksiä ja pahiksia. Suurinta osaa yhdistää se, että heidät esitellään miehen kautta: he ovat jonkun miehen äitejä, vaimoja tai tyttäriä.

– Omalla tavallaan kiinnostavimpia ovat ne naiset, jotka poikkeavat tästä kaavasta. Esimerkiksi Ruutin tärkein ihmissuhde on hänen anoppinsa Noomi. Magdalan Maria taas identifioidaan kotipaikkansa, ei kenenkään miehen mukaan. Emme tiedä, mistä se johtuu. Yleensä ottaen naisista kerrotaan Raamatussa vain vähän ja lukija joutuu itse täydentämään heidän tarinansa.

Onko Raamatun naiskuva yksipuolinen?

– Monet Raamatun naisista ovat stereotyyppisesti joko hyviä, kuten Samuelin äiti Hanna ja Johannes Kastajan äiti Elisabet, tai pahoja, kuten kuningatar Isebel tai kuningas Herodeksen puoliso Herodias. Mutta naisista voi löytyä myös moniulotteisuutta. Esimerkiksi Abrahamin hyveellinen vaimo Saara kohtelee orjatartaan Hagaria julmasti ja Batseba on sekä viaton kuningas Daavidin himon kohde että vallanhimoinen, juonitteleva kuningataräiti.

– Lisäksi Raamatussa on sellaisia naispuolisia hahmoja kuin Jumalan Viisaus, joka on sekä hepreaksi että kreikaksi feminiininen sana, tai tytär Siion, joka tarkoittaa Jerusalemia ja sen asukkaita, Uudessa testamentissa myös kristillistä seurakuntaa. Seurakuntaa kutsutaan myös Kristuksen morsiameksi.

Onko Raamatusta sensuroitu vahvoja naisia?

– Ei Raamatusta sinänsä ole sensuroitu sisältöä, mutta on tietysti paljon sellaista varhaista perimätietoa, joka ei ole päätynyt Raamattuun. Tämä perimätieto kertoo myös naisista. Esimerkiksi Jaakobin protoevankeliumi -niminen teksti kertoo neitsyt Marian äidistä Annasta ja Paavalin teot Paavalin naispuolisesta oppilaasta nimeltä Tekla. Kertomus Teklasta oli erittäin suosittu varhaisten kristittyjen keskuudessa. Myös monissa varhaisissa marttyyrikertomuksissa päähenkilöt ovat naisia.

Kuka on sinun voimanaisesi Raamatussa?

– En tiedä voimanaisesta, mutta minua kiinnostavat naiset, jotka jollakin tavalla käyttäytyvät odotusten vastaisesti. Tällainen on esimerkiksi Matteuksen evankeliumin kanaanilainen nainen, joka alkaa väittää vastaan Jeesukselle, kun tämä aluksi kieltäytyy parantamasta hänen tytärtään. Lopulta tämä äiti saa tahtonsa läpi ja Jeesus muuttaa mielensä. Kiinnostava on myös Johanneksen evankeliumin samarialainen nainen, joka kohtaa Jeesuksen Sykarin kaivolla.

– Kertomuksissa on yhteistä se, että vierasmaalainen, oppimaton nainen uskaltaa puhutella juutalaista miespuolista opettajaa ja väitellä tämän kanssa.

VEIKKO SOMERPURO

Outi Lehtipuuta kiinnostavat Raamatussa naiset, jotka käyttäytyvät odotusten vastaisesti.

Liberaali Maiju-tytär (Mirjami Heikkinen) järkyttää tiukkaa pappi-isäänsä (Jukka Pitkänen) teatterihaaveillaan. Taustalla perheen äitiä esittävä Ella Pyhältö.

Sukupolvien välinen sota Teatteri Avoimissa Ovissa nähdään raikas ja monitasoinen tulkinta Minna Canthin klassikosta Papin perhe.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MITRO HÄRKÖNEN

M

inna Canthin vuonna 1891 kirjoittama Papin perhe sisältää teemoja, jotka ovat ajankohtaisia edelleen.

Perheen pappi-isä joutuu riitaan kolmen lapsensa kanssa, koska he edustavat erilaisia arvoja kuin hän.

Isä on ääriuskovainen konservatiivi, kun taas poika ja kaksi tytärtä kannattavat uusia vapaamielisempiä aatteita, kuten naisen tasa-arvoa.

Perheen äiti on kahden tulen välissä: hän myötäilee miestään, vaikka ei haluaisi elää yhtä tiukassa kristillisessä ilmapiirissä.

Teatterin johtaja ja näytelmän ohjaaja Heini Tola valitsi Papin perheen Avoimien Ovien 20-vuotisjuhlanäytelmäksi, koska se sopi teatterissa aiemmin esitettyjen Canthin näytelmien jatkoksi.

– Olemme muutenkin tarttuneet saman tyyppisiin aiheisiin kuin edelläkävijänä tunnettu Canth. Näitä ovat esimerkiksi naisen asema, perheväkivalta, syrjäytyminen ja vanhustenhoito.

HEINI TOLAN mielestä Papin perhe on ajankohtainen, koska eri tavoin ajattelevien riitely on lisääntynyt koko ajan. Toisaalta kaikkina aikoina ovat vanhan ja nuoren sukupolven ajatukset törmänneet ja aiheuttaneet perheissä välirikkoja.

– Ikuista on myös ihmisen tarve toteuttaa itseään. Näytelmän Maiju-tytär teatterihaaveineen kuvastaa sitä.

Tiedän, että nykyäänkin joissakin perheissä aiheuttaa närkästystä se, että lapsi haluaa ryhtyä taiteilijaksi.

Tolan mukaan kyse on kuuntelemisen taidosta ja sen puutteesta. Jos ihmiset kuuntelisivat toisiaan, he voisivat ymmärtää paremmin erilaisia ihmisiä ja ajatuksia.

NÄYTELMÄSSÄ NÄKYY piirteitä Minna Canthin persoonasta ja lapsista. Heini Tolan mukaan Canth oli kristitty ihminen, joka oli lehtinaisena ja kirjailijana kiinnostunut uusista aatteista kuten pasifismista ja tolstoilaisuudesta.

Myös hänen Maiju-tyttärensä halusi näyttelijäksi, mutta äiti laittoi stopin tämän haaveille.

Tola halusi tuoda näytelmään uutena elementtinä Franciscus Assisilaisen, jonka lempeä hahmo nähdään näyttämön taustalla.

– Franciscus oli rikkaan kauppiasperheen poika, mutta hän jätti kaiken ja keskittyi vähävaraisten auttamiseen. Minusta pyhimyksen kaunis rukous sopii hyvin näytelmän äidin lausumaksi. On hämmentävää, miten kristinopin armollinen perusajatus voi kääntyä perheen isässä täysin muuksi, ankaraksi ja ahdistavaksi. ■ Papin perhe teatteri Avoimissa Ovissa, Erottajankatu 5.

MENOT 27.9 – 1 1.10.

10 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48 avoinna ma–to klo 9–16 (ti 9.10. suljetaan klo 13) p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–12, p. 050 573 6313, Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277, hakunilan.diakonia@evl.fi

en ja osteoporoosin ennaltaehkäisystä sekä toimintakyvyn säilyttämisestä. Ohjeita kotijumppaan. Aamukahvi + lounas. Maksu 5 e diakoniatyöhön paikan päällä käteisellä. Ilm. pe 28.9. mennessä kirkkoherranvirastoon, p.

09 8306 500.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 9.10. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamattuluento ke 10.10. klo 18.30.

Hans Tuominen: Aamos – julisti oikeudenmukaisuutta.

Vanhustenviikon konsertti to 11.10. klo 11. Oopperalaulajat Esa Aapro, Klaus Pennanen, Matti Pasanen.

Sururyhmä läheisensä menettäneille ti alk. 6.11. klo 13.30–15. Tied. ja ilm. Tiina Palmu, p. 050 356 5715 tai Heli Leskinen, p. 050 468 6410.

HAKUNILAN KIRKKO

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirppiksen lattiaremonttihulinat Hae mitä haluat, maksa mitä jaksat maanantaisin 1.10. asti klo 11.30– 13.30 ja lauantaisin 6.10. asti klo 12–14.Suljettu toistaiseksi 6.10. jälkeen.

Matala – mukava maanantai kirkolla!

1.10. ehtoollishartaus ja 8.10. hartaus klo 11. Hartauden jälkeen maksuton ruokailu.

Tutkimme Raamattua ma klo 12.

Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Nuortenilta Lepaani ti klo 18–21.

Raamattupiiri ti klo 18–20.

Perhekerho ke klo 9–12.

Päivärukous ke klo 12.30–13.

Käsillä hyvää -ryhmä ke klo 14–15.30.

Puurotorstai to klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Voit tulla myös kahville.

Viikkomessu to klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset to klo 18.45. Uudet laulajat tervetuloa. Lisätiedot: Juha Paukkeri, p. 050 537 1464.

Seniorimessu su 30.9. klo 12. Hans Tuominen, Tuomo Kahenvirta, Kati Pyykkö, Juha Paukkeri, Jaakko Hietikko.

Lähetyspiiri ma 1.10. klo 18–19.30.

Harri-pappi vierailee.

Seniorikerho ti 2.10. klo 13–14.30.

Valokuvien kertomaa: hääkuvat.

Raamattuluento ke 3.10. klo 18.30.

Leif Nummela: Hoosea – toi ilmi Jumalan rakkauden syvyyden.

Messu su 7.10. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Eveliina Ojala, Juha Paukkeri.

Hyvän päivän konsertti su 7.10. klo 18. Oopperalaulajia ja Juha Paukkeri.

Järj. Lions Club Hakunila.

Iloa toimeliaisuudesta – Senioreiden hyvinvointipäivä ti 9.10. klo 9–14.30. Tietoa mm. muistisairauksi-

Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Hartaushetki ti klo 12.30–12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä ti klo 10–12.

Päiväkahvit ti klo 12.30–14.

Saunaa ja sanaa äijäporukassa ti klo 18.30–21.

Iloista naisenergiaa raamatun äärellä ti klo 19–21.

Torstaimesta to klo 14–15.30. Välipalaa + mukavaa puuhastelua alakouluikäisille.

Perhekerho pe klo 9–13.

Kirkkomuskari pe klo 10–10.30.

Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.45–11, 28.9. ja 5.10. ehtoollishartaus.

Puuroperjantai pe klo 11–12.

Lähetyspiiri to 27.9. klo 18–20.

Vieraana Leena Piirainen.

Supinaa ja sipsutusta Mikkelinpäivän perhemessu su 30.9. klo 15.

Eveliina Ojala, Anne Seppänen, Riikka Jäntti, Kuunloiste-kuoro, soitinryhmä.

Messu su 7.10. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Esikoiset ry seurat su 7.10. klo 14–18.

Taidepyhis su 7.10. klo 15–16.30.

MUUALLA Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa ke klo 15–15.45. Kuoro tarkoitettu 6–12-v. laulamisesta ja yhdessä musisoimisesta kiinnostuneille tytöille ja pojille.

Aurinkotanssi-kuorossa laulavat 10–14-v. tytöt ja pojat. Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa ke klo 15–16. Lapsikuoroja johtaa kanttori Riikka Jäntti. Kuoroihin ei tarvitse ilmoittautua. Harrastus maksuton.

Perhekerho Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19) to klo 9–11.

Astan kotipyhäkoulu su 7.10. klo 11–12, Hevoshaantie 9 D.

KASTETTU Liana Oliivia Doralya Backman, Veeti Heikki Oliver Kosonen, Adele Isla Selina Meriläinen, Leo Toivo Veikko Mönkkönen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Tuomas Valter Karppanen ja Nelli Marie Katriina Rautiainen.

HAUTAAN SIUNATTU Maija Kristina Nieminen 88 v, Hannu Kullervo Valdemar Urjansson 68 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys: Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Mikkelinpäivän messu su 30.9. klo 10. Miika Koistinen, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas. Kirkon kastepuusta tyhjennetään v. 2018 kastettujen lasten nimet. Aamumessun jälkeen tarjolla lounasta edullisesti klo 14 asti. Lounaan hinta 3 e/lapsi, 5 e/aik. Lounaan jälk. askartelua, leikkiä ja Muksukirkon valmistelua.

Rento perheiden Muksukirkko pidetään klo 16–16.30.

Miesten sauvakävelypiiri su 30.9. klo 18. Lähtö kirkolta, omat kävelysauvat mukaan.

Iltarukous –rukouspiiri ti 2.10. klo 18–19 kirkon alakerrassa. Kaikille avoin rukouspiiri, jossa rukoillaan jätettyjen esirukousten ja mielen päällä olevien aiheiden puolesta.

Mukana Minna Rosendahl ja Jarna Wikström. Esirukouksia voi lähettää tekstiviestillä tai sähköpostilla Jarna Wikströmille osoitteeseen jarna. wikstrom@evl.fi tai p. 050 544 7647.

Nettikerho: Terveystieto, omakanta ja Kela ke 3.10. klo 14–16 kirkon takkahuoneessa. Nettikerhoa vetää informaatikko Riitta Sivenius.

Iisimessu ke 3.10. klo 19. Rento ja

nuorekas messu toteutetaan bändisäestyksellä. Jos haluat mukaan soittamaan tai laulamaan Musatiimiin, ota yhteyttä pastori Miika Koistiseen, p. 044 422 0338 tai miika. koistinen@evl.fi.

Messu su 7.10. klo 10. Hämevaaran kirkkopyhä. Jaakko Kara, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Messun jälkeen kirkkokahvit.

Kristinusko globaalissa maailmassa II -luento su 7.10. klo 11.30–13.

Tekniikan tohtorikoulutettava Miikka Niiranen kuvaa maallistumisen paineessa eläviä kirkkoja Euroopassa ja Amerikassa.

Päiväkahvin aikaan: Mie vien, sie vikiset ma 8.10. klo 14. Karjalaliiton varapj. Eevaliisa Kurki avaa Karjalan ja karjalaisten maailman kuulijoille.

Laulunystävät -yhteislauluillat ke 10.10. klo 17–18. Kaikille avoimissa yhteislauluilloissa lauletaan lauluja eri teemoista kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla.

Yhteisen pöydän lounas ke klo 11–12.30 kirkon suuressa srk-salissa.

Lounas maksuton ja kaikille avoin.

Lounaan yhteydessä klo 12 ehtoollishetki kirkkosalissa ja pappi tavattavissa kirkon takkahuoneessa.

Hiljaisuuden ilta pe 26.10. klo 17.30– 21. Varaa aikaa hiljaisuudelle ja hengähdä arkipäivän retriitin rauhassa. Tarjolla päivällistä.

Villasukat kannattaa pakata mukaan.

Tapahtuma maksuton. Retriitin ohjaa pastori Katja-Maaria Vilén. Ilm. ja mahd. ruoka-aineallergiat ke 24.10. mennessä os. hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

LAMMASKUJA 2B Kirjallisuuspiiri ma 1.10. klo 12.

Keskustelun aiheena Paul Austerin kirja Sattumuksia Brooklynissa.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 10.10. klo 18.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 11.10. klo 10.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka to 4.10. klo 11–12.

Yhdessäoloa ja keskustelua Raamatun ja virsikirjan äärellä.

Kenian lähetyspiiri to 11.10. klo 11.

Vierailijana pastori Ari Norro Sley:stä.

MUUALLA Seniorityön teatteriretki Hämeenlinnan kaupunginteatteriin la 10.11.

Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 9.

Menemme katsomaan Agatha Christien näytelmän ”Kahvi mustana.”

Ehtoollishartaus, lounas ravintola Isossa Huvilassa. Teatteriesitys alkaa klo 13. Palaamme Hämeenkylän kirkolle n. klo 17. Retken hinta 70 e, mukaan max. 30 hlöä. Ilmoittaudu pe 5.10. mennessä kirkkoherranvirastoon os. hameenkylan.seurakunta@ evl.fi tai p. 09 830 6450.

KASTETTU Kira Isabella Akinyi Raduma, Veeti Johannes Kuri, Tianna Isla Eveliina Palotie, Silja Loviisa Rosendahl, Iivo Oskari Ratilainen.

HAUTAAN SIUNATTU Oiva Valfrid Olilla 91 v, Päivi Annikki Eronen 60 v, Paula Susanna Kymäläinen 40 v, Mari-Anna Pauliina Pulkka 39 v, Toni Tapani Lindroos 31 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset: arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys: ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Miesten saunailta to 27.9. ja 11.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 28.9. ja 5.10. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Valtakunnallisen urkusafarin messu su 30.9. klo 10. Minttu Haapalainen, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Messun jälkeen Airi Saloniemi esittelee urkuja.

Kylväjä-piiri su 30.9. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Aamupuuro ma 1.10. ja 8.10. klo 10 srk-salissa, 1 e.

Perhekerho ma 1.10. ja 8.10. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 1.10. ja 8.10. klo 13 srk-salissa.

Naisten raamattupiiri ma 1.10. ja 8.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Menokasvo

Kotiin ei kannata jäädä kutistumaan

Kuinka seniori pysyy hyvinvoivana?

– Hyvään vointiin tarvitaan kolme yhtä tärkeää

asiaa: sosiaalisuus, terveellinen ruoka ja liikunnan harrastaminen. Vanhukset pitäisi saada pois kotoa tekemään asioita, joista heille tulee hyvä mieli.

Mikä olisi hyödyllisin liikuntamuoto seniorille?

– Kunhan liikkuu, käy sitten kävelylenkillä tai jumppaa kotona! Ihmiset jäävät helposti istumaan sohvalle ja katsomaan televisiota ja pelaamaan pasianssia tabletilla. Siinä kutistuu tosi nopeasti. Pitäisi tehdä jotain, ja kaikki liikunta on hyväksi.

Kannustaisin menemään vesijumppaan, sauvakävelylle tai kuntosalille muiden sekaan.

NINA RIUTTA Iloa toimeliaisuudesta – senioreiden hyvinvointipäivä seurakunnissa 8.–12.10. klo 9 alkaen. Hinta 5 e.

Ilmoittautumiset 28.9. mennessä oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. Ks. tarkempia tietoja sivuilta 10A–A13 tai vantaanseurakunnat.fi.

ESKO JÄMSÄ

Fysioterapeutti Katja Jousa, suunnittelet ja ohjaat kuntosalilla senioritoimintaa. Luennoit Vantaan seurakunnissa Iloa toimeliaisuudesta -hyvinvointipäivässä. Mikä on aiheesi?

– Puhun osteoporoosista ja sen ennaltaehkäisystä.

Ennaltaehkäisy on tärkeää, että vahinkoja sattuisi vähemmän ja että niistä olisi helpompi toipua.

– Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Olisi tarpeellista havahtua siihen, että kun täyttää 70, elämä ole vielä ohi. Sitä on paljon vielä jäljellä, jos elää 100-vuotiaaksi. Myös viimeisinä vuosina pitäisi pystyä kantamaan kauppakasseja, menemään bussiin, kiipeämään portaita ja aukaisemaan kaupan ovia. Kaikkiin näihin tarvitaan lihaskuntoa, tasapainoa ja kestävyyttä.

MENOT 27.9 – 1 1.10.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 1.10. ja 8.10. klo 18 kappelissa.

English through Bible ma 1.10. ja 8.10. klo 18.30 kokoustilassa.

Vox Mea – kuoro kaikille ti 2.10. klo 18.30–19.30 srk-salissa.

Katulähetyksen lounas ke 3.10. ja 10.10. klo 11 alkaen kirkkosalissa.

Maksuton lounas valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta.

Lähetyksen päiväpiiri ke 3.10. ja 10.10. klo 13 kirkkosali 2:ssa.

Arki-illan rukoushetki ke 3.10. klo 18.

Kamarikuoron koelaulut ke 3.10. klo 17–18 srk-salissa. Ilm. etukäteen kanttoreille.

Kamarikuoron harjoitus ke 3.10. ja 10.10. klo 18.30–21 srk-salissa. Airi Saloniemi, Jussi Salonen.

Iltarukouspiiri ke 3.10. ja 10.10. klo 18.40 kappelissa.

Diakonissan vastaanotto to 4.10. klo 12–13 diakoniatoimistolla. Keskustele terveydentilaasi liittyvistä asioita, mittauta verenpaine tai verensokeri ilman ajanvarausta.

Vanhemman väen piiri to 4.10. klo 13 srk-salissa.

Lasten urkuiltapäivä to 4.10. klo 15–15.45 kirkossa. Tuttuja kappaleita, tutustumista urkuihin ja yhteissoittoa. Vetäjänä kanttori Airi. Mukaan otetaan max. 10 lasta, jotta kaikki pääsevät soittamaan. Voit tulla myös vanhemman kanssa. Ilm. viim. 30.9. airi.saloniemi@evl.fi, p. 050 310 7493.

Naisten saunailta to 4.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 7.10. klo 10. Minna Ruuttunen, Jani Vanhala, Jussi Salonen.

Nikinmäen Naislaulajat, joht. SannaMaarit Hakkarainen. Pyhäkoulu messun yhteydessä. Kirkkokahvit.

Arki-illan iltakirkko ke 10.10. klo 18.

Minttu Haapalainen, Jussi Salonen.

Senioreiden hyvinvointipäivä to 11.10. klo 9–14.30 srk-salissa. Maksu 5 e diakoniatyöhön käteisellä. Ilm. viim. pe 28.9. kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6552.

Entisten nuorten ripariveisuharkat to 11.10. klo 18–20 srk-salissa. Treenataan ripariveisutapahtuman lauluja.

Oma soitin mukaan. Ilm. Airille, p.

050 310 7493.

Messukuoron harjoitus to 4.10. ja 11.10. klo 18–19.30 kirkossa. Vanhoja pyhäkoululauluja. Keikka messussa su 14.10. klo 10, kokoontuminen klo 9.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kudotaan kastesukkia ma 1.10. klo 12.15–13.30. Omat puikot mukaan.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 27.9., 4.10. ja 11.10. klo 9–11.30.

Nuorten perjantai NuPe 6.–8.-luokkalaisille pe 28.9. ja 5.10. klo 17.30– 20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 2.10. ja 9.10. klo 9–11.30.

Keskenmenon kokeneiden vertaispäivä la 6.10. klo 9–15. Tule kuulluksi kokemuksesi kanssa luottamuksellisessa ilmapiirissä.

Tarjolla kevyt ateria ja kahvit. Ilm. viim. 1.10. ohjaajille: srk:n perhetyön koordinaattori kristiina.rauhakallio@evl.fi, p. 044 422 0469 tai Mikkolan neuvolan perheohj. enni. koskela@vantaa.fi, p. 040 581 9035.

Halutessasi voit osallistua tyhjän

sylin messuun la 13.10. klo 18 Korson kirkossa.

Vanhemman väen piiri ke 10.10. klo 10.

MUUALLA Tähdenlennon avoimessa päiväkodissa srk:n työntekijä tapaa perheitä to 27.9., 4.10. ja 11.10. klo 12–14 (Marsinrinne 4).

KASTETTU Iiris Aamu Aurelia Puroaho, Samu Kristian Petäjistö, Helmi Annikki Järvinen, Elle Adalmiina Riihimäki, Esko Juhani Antinpoika Leppinen, Emilia Eliise Ein, Adelia Lempi Sofia Halén.

HAUTAAN SIUNATTU Laura Dagmar Rissa 90 v, Eila Sanelma Honkaniemi 88 v, Irma Annikki Lemettinen 81 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ti klo 11–13, Asolassa to klo 11–13 p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolassa to klo 9–11.

Ajanvaraus ti klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO ”Siipien hipaisuja kameralla” Heli Kolhon enkeliaiheinen valokuvanäyttely 30.9.–4.11.

Olohuone perheille ma ja to klo 9–14. Brunssi ma klo 10, Kirkkomuskari to klo 10 (ei 11.10.).

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.9. klo 12 keittolounas 5 e. Ohj. klo 13.

Muusikko Pär Colerus kertomassa tarinaansa musiikin kautta, omia sävellyksiään esittäen.

Taidekerho 5–8-v. lapsille ma klo 14–16, ilm. Petri, p. 050 573 6328.

Yläovet auki ma klo 17. Hartaus, iltapala (ei sauna).

SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Monitoimikerho 4–7-v. lapsille ke klo 14–16. Ilm. Petri, p. 050 573 6328.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18.30. Ilm. Noora, p. 050 433 3329.

Open Doors -nuorten avoimet ovet ke klo 18.

Mikkelinpäivän perhemessu su 30.9. klo 10. ”Kotikirkko, oma paikka!” Laura Leverin, Noora Hultin, ja lapsityöntekijöitä, Pomppoo-bändi, Mikkolan koulusta 4B ja 5B. Makeaa tarjolla kirkkomehuilla.

Vanhemmuus ja parisuhde lasten kasvettua nuoriksi su 30.9. klo 13.

Mitä tapahtuu kodin ilmapiirille ja vanhempien parisuhteelle, kun nuoret koettelevat rajoja? Luen.

Hanna Ranssi-Matikainen, Parempi avioliitto ry. Kahvi ja suolainen tarjoilu.

Miesten raamattupiiri ma 1.10. klo 18.30.

Isko 1 & 2, isoskoulutusta ti 2.10. klo 18.

Aamumessu ke 3.10. klo 9. Laura Leverin, Marja Kyllönen.

Raamattupiiri ke 3.10. klo 18.30.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 4.10. klo 13.

Avoin Yhteys -rukoustapahtuma la 6.10. klo 13–19.30.

Messu su 7.10. klo 10. Laura Maria Latikka, Noora Hultin.

Pyhäkoulu su 7.10. klo 10.

Iltamessu ma 8.10. klo 17. Arto Nuutinen.

Lähiluonto tutuksi – ohjeita lapsiperheiden liikkumiseen luonnossa ti 9.10. klo 10–11 Päiväkerhotilassa.

Retki ti 23.10. Lisät. netissä ja Kaisa Aalto, p. 044 422 0435.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Taitekohta-ryhmä (6 x ma) alk. 1.10 klo 17 (max. 15 hlöä). Ilm. 24.9. mennessä diakonia.rekola@evl.fi tai p.

09 830 6700. Ohj. työhyvinvointivalm. Peter Andersen.

Asolan Ankkurit -aamupala to klo 9.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16.

Maalausryhmä ma 1.10. klo 10.

Asolan perhekerho ti klo 9–12. Ötökkäkerho 4–6-v. lapsille ti klo 13–15. Ilm. Petri, p. 050 573 6328.

Kipuryhmä ti 2.10. klo 15. Aihe: Tämä muisto auttaa jaksamaan.

Puutarhapiiri ti 2.10. klo 18.

Saviryhmä ke klo 12. Pienimuotoisia savitöitä. Älynystyrät Ällikällä to 4.10. klo 13.

Ystävämessu – Friendship Mass su 7.10. klo 16. Tule rukoilemaan, laulamaan ja kokemaan yhteyttä toisten kristittyjen kanssa! Join your fellow Christians in prayer and song! Want to sing/play in the music group? Call Noora/050 588 0162.

Seniorikahvila ma 8.10. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 8.10. klo 18.

Iloa toimeliaisuudesta – Senioreiden hyvinvointipäivä pe 12.10. klo 9–14.30. Tietoa mm. muistisairauksien ja osteoporoosin ennaltaehkäisystä sekä toimintakyvyn säilyttämisestä. Kahvi ja lounas 5 e käteisellä diakoniatyöhön. Ilm. pe 28.9. mennessä p. 09 830 6700.

OlenNainen - naistentapahtumat la 27.10 klo 15–19 Korson srk-sali. La 24.11. klo 11–15 Asolan srk-talo. Lisät. netissä ja Kaisa Aalto p. 044 422 0435.

Arabiankielinen työ la–su Asolan srk-talo, tied. pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

MUUALLA Nuorten sähly to klo 16–17 Rekolanmäen koulu. Oma maila ja pelivarusteet.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19–21.30 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Rauhankävely la 29.9. klo 14–16.

Ilmaistaan tahtoa elää sovussa hyvää ja rauhallista yhteiseloa eri kulttuurien ja uskontojen välillä. Kokoontuminen Koivutorilla.

Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Vanhemman väen iltapäivä ti 2.10. klo 12. Havunneulassa, Paimenentie 2.

Hanna-rukouspiiri ma 8.10. klo 18. os. Tertunkuja 4 B.

KASTETTU Sara Isla Elisabet Ylianunti, Kelly Mantsik, Melissa Minea Thida Saarinen, Peetu Timo-Oskari Ruskeeniemi, Hugo Mikael Kallioniemi, Veeti Tapio Johannes Rajala.

HAUTAAN SIUNATTU Kari Anssi Jauhiainen 73 v, Yrjö Lebedev 89 v, Pirkko Sinikka Lähteenmäki 73 v.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B (1.10. alk. Vernissakatu 4), avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Toimitusten ja tilojen varaukset: ark. klo 9–15 p. 09 830 6333.

Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat. fi/baptism Päivystävä pappi ark. klo 9–13, Unikkotie 5 B, 1. krs.

(1.10. alk. Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 Unikkotie 5 A, 3. krs.

(1.10. alk. Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus: ma klo 10–11.30 ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajanvaraus myös nettisivuiltamme.

A

11

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon työntekijät ja toiminta siirtyvät Vernissakatu 4:ään (Tikkurilan Koskikeskus). Kirkon ruokailu päättyy, tältä erää viimeinen ruokailu 26.9.

Naisten rukouspiiri pe 28.9. klo 18.

Emmauksen kokoushuone.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 29.9. klo 15 Bethanian kokoushuone 4. krs.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a. Pienten paikka muuttaa 1.–4.10. Muuton aikana ei toimintaa. Aloitamme Vernissakatu 4:ssä Vauvatanssiaisilla 4.10. klo 14.30.

Pienten paikka auki pe 28.9. klo 9–15.

Vauvanpäivän perhemuskari pe 28.9. klo 11.30. Tarjoilu ja tuote-esittelyjä.

OLOTILA

Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu su 30.9. klo 12. Pyhäkoulu.

Marja Eloranta, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso.

Messu su 7.10. klo 12. Pyhäkoulu.

Mirka Härkönen, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Tikkurilan kirkkokuoron juhlakonsertti – 60 vuotta hengellisen musiikin helmiä su 7.10. klo 16–17. Johtaa Iina Katila, solistina sopraano Marja Kyllönen.

Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p.

09 830 6223, tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila.

Messu ja kirkkokahvit su 30.9. klo 10–11.30. Päivi Helén, Maria Koukkari, Iina Katila.

Kahvila auki ma–pe klo 10–14 ma 1.10 saakka. Olotilan toiminta loppuu, kiinteistö puretaan. Päättäjäiset ti 2.10. ja ke 3.10. klo 10–18. Tervetuloa sekä aivan uudet kävijät että vuosien mittaan Olotilassa käyneet asiakkaat, yhteistyökumppanit sekä vapaaehtoiset. Kahvitellaan ja ”olotilaillaan” yhdessä vielä viimeisen kerran.

Kysy tietoteknisistä asioista ma 1.10. klo 12–13. Kysy neuvoa mm. tabletin, internetin ja puhelimen käytössä. Saat henkilökohtaista opastusta. Neuvontaa myös ajanvarauksella. Kysy kassalta tai soita p. 09 8306 302 (klo 10–14).

Tikkurilan maalaismarkkinoilla la 6.10 ja su 7.10. klo 9–17 tapaat meidät vielä kerran. Tule herkullisille munkkikahveille. Telttamme on uudella torilla.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Vernissakatu 4, p. 09 830 6223.

Seurakuntien talon toiminta siirtyy lokakuun alussa Tikkurilan Koskikeskukseen.

Raamatunlukupiiri ma 1.10. ja ma 8.10. klo 18.

Perhekerho ma 1.10. peruttu muuton vuoksi, ma 8.10. klo 17–18.30.

Israel-piiri ma 1.10. klo 18.30.

Perhekerho ti 2.10. peruttu muuton vuoksi, ti 9.10. klo 9.30–11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 2.10. ja ti 9.10. klo 13. Vieraana pastori Veikko Karhumaa.

Miesten saunailta ti 2.10. klo 17.30– 21. Pyyhkeet mukaan. Iltapala 5 e.

Rukouspiiri ti 2.10. ja 9.10. klo 19.

Pienten paikka auki ke 3.10. suljettu muuton vuoksi, ke 10.10. klo 16–18.30.

Hanna-piiri to 4.10. klo 9.30 lähtö lenkille. Kahvit sanan äärellä klo 10.30.

Pop up -vauvatanssiaiset to 4.10. klo 14.30–15.15.

Naisten rukouspiiri pe 5.10. klo 18.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 6.10. klo 15.

Messu ja kirkkokahvit su 7.10. klo 10. Sari Rajala, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Medialähetys Sanansaattajien lähetyspyhä. Kirkkokahvit ja lähetysjuhla. Vieraina pastori Joseph Keo Kambodzhasta sekä Marja Soikkeli Sansasta.

Sukkelat sukankutojat ti 9.10. klo 10–12, kokoushuone Pistaasi.

Kasvuryhmä ti 9.10. klo 18, kokoustila Setri.

Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Ilolan perhepäivä pe 28.9. klo 9–14, klo 10 Vauvanpäivän vauvakirkko, tarjoilu ja tuote-esittelyjä.

Mikkelinpäivän perhemessu su 30.9 klo 10. Laita siivet selkään!

Puuhakokkiskerho koululaisille ma klo 17.30–19.30.

Kerho isille ja lapsille ti 2.10 ja 9.10 klo 17.30–19.

Pyhäkoulu su 7.10. klo 11–12.

Pop up -lorupussi ti 2.10. klo 13–15.

Rukouspiiri ke 3.10. ja ke 10.10. klo 18.

Lapsikuoron harjoitukset ke 3.10. ja ke 10.10. klo 17–18.

Ilolan perhepäivä pe 5.10. klo 9–14.

Iloa toimeliaisuudesta – Senioreiden hyvinvointipäivä ke 10.10. klo 9–14.30. Tietoa mm. muistisairauksien ja osteoporoosin ennaltaehkäisystä. Ohjeita kotijumppaan. Tarjolla aamukahvi ja lounas. Maksu 5 e diakoniatyön hyväksi käteisellä. Ilm. etukäteen p. 09 830 6717.

Naisten lenkkisauna to 11.10. klo 18–20.30. Lenkkeilyä, saunomista ja yhdessäoloa. Iltapala 2 e. Keskustelua seuraavan sunnuntain evankeliumitekstistä.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kirkko remontissa ja suljettuna 24.9.–18.11. Messut pidetään Pyhän Laurin kappelissa.

Syystalkoot pappilan puistossa ke 3.10. klo 12.30–15. Siistimme Pyhän Laurin kirkon pappilan puistoa. Ilm. 1.10. mennessä p. 050 548 6078/ paivi.makinen@evl.fi.

PYHÄN LAURIN KAPPELI

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 27.9. ja to 11.10. klo 18–20. Lapset tervetulleita.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 27.9 – 1 1.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Lauantaikerho koululaisille 29.9 klo 10–13. Kokkailua ja leivontaa, leikkejä, askartelua ja yhteistä puuhaa! Ilm. nettisivuilla.

Perhekerho ma 1.10. ja ma 8.10. klo 9.30–11.

Pop up -lorupussi ti 9.10. klo 13–15.

Pyhäkoulu su 7.10. klo 11–12.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 2.10. ja ti 9.10. klo 9.30–11.30.

Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 3.10. klo 14. Esiintyvä lauluntekijä Tomi Pulkkinen laulaa ja laulattaa.

Puuhakuviskokkiskerho koululaisille ti 2.10. ja 9.10. klo 17.30–19.30.

Puuhakokkiskerho koululaisille ke 3.10. ja 10.10. klo 18–19.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 2.10. ja ti 9.10. klo 9.30–11.30.

Ilosanomapiiri ja pyhäkoulu ke 10.10. klo 17.30. Lapsille pyhäkoulu.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto. Nikkaristi-välitys p.

044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Koululaisten syyslomaretki teatterimuseoon 19.10. klo 10–16. Retken hinta 10 e sis. matkat, museolipun ja eväät. Ilm. nettisivuilla.

Hiljaisuuden retriitti Tikkurilan srk:n vapaaehtoisille Bergvikin kartanossa, Kruusilassa, la 20.10.

Lähtö bussilla klo 9 Unikkotie 5:n edestä. Takaisin lähdemme klo 18.

Mukana pastori Jaakko Hyttinen ja diakoni Päivi Mäkinen. Ilm. Päiville 9.10. mennessä p. 050 548 6078/ paivi.makinen@evl.fi. Mukaan otetaan max. 30 ilmoittautumisjärjestyksessä. Retriitti maksuton.

Kylväjän raamattupiiri ma 1.10. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua, rukousta ja keskustelua kahvin kera. Vapaaehtoinen kahviraha.

Hertta Kirkonrotta leikittää kauppakeskus Jumbossa leikkipaikalla vastapäätä Robet’s Coffeeta ke 3.10. klo 10.30–11.

Yli 40-vuotiaiden sinkkuilta Vantaan Kaupunginmuseolla (Hertaksentie 1) pe 5.10. klo 18.

Tikkurilan Olotila maalaismarkkinoilla Tikkurilan uudella torilla la 6.10. ja su 7.10. klo 9–17.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 8.10. klo 13.30–15, Malminiityntie 16 b. Vieraana seniorityön diakoni Mariela Salminen. Jumppaa.

KASTETTU Minni Maaria Vehviläinen, Fiona Hilkka Mirkena Tuukkanen, Pyry Kaspian Kalevi Parikka, Eemeli Tapani Töyrylä, Aava Lilian Eskola, Hugo Artturi Haapa-aho, Veikko Sakari Savuoja, Justus Aulis Arima, Elias Jalo Johannes Juvonen, Matias Eino Petteri Gröndahl, Sofia Eerika Saarelma, Peetu Eino Iivari Peltokorpi.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Markku Anton Klemettinen ja Sanna Johanna Vuorinen, Matti Sakari Virkkunen ja Susanna Wilhelmiina Rinne.

HAUTAAN SIUNATTU Seppo Olavi Väistö 84 v, Aino Tuulikki Usva 82 v, Eino Viljam Saastamoinen 82 v, Mervi Anja Maria Laine 71 v, Tuula Marja-Sinikka Hiltunen 74 v, Anita Irene Irmeli Martikainen 90 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila ma, ti, to ja pe klo 10–15 monitoimitilassa.

Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän rukoushetki ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Perheraamis to klo 9.30–11.30.

Seniorikerho to klo 13.30–15.

Nuortenilta to klo 18–20.

Kirkkoravintola pe 28.9. klo 11.

Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä.

Mikkelinpäivän perhemessu su 30.9. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Margit Helin, kanttori Katariina Kopsa. V. 2018 kastettujen lasten vanhemmat voivat messun jälkeen noutaa Myyrmäen kastepuusta oman lapsen nimellä varustetun kastepuun sydämen itselleen.

Mikkelinpäivän perhetapahtuma su 30.9. klo 11–14. Seikkailurata, askartelua, nalle- ja nukkesairaala, Enkeli Café. Keittolounas klo 11.30 alk. (4 e/aik., 2 e/lapsi ja 10 e/perhe).

Familycafé on Sundays 4–6 pm Café.

Naisen elämää -konsertti su 30.9. klo 17. Sopraano Kerttu LipsanenFakeh, pianisti Marjaana Merikanto.

Vapaa pääsy, ohj. 15 e Naisten Pankin hyväksi. Hintaan sis. väliaikatarjoilu.

Toivon tuulet su 7.10. klo 17.

Toivoa naisille -ryhmä ma 1.10. klo 13–14.30.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 1.10. klo 17.30–19.

Israelpiiri ti 2.10. klo 18–19.30.

Perhemuskari ti klo 9.30–11.30.

Kausi 60 e.

Kahvila Olotila ke klo 11–13.30 Café.

Isoskoulutus ke 3.10. klo 18–20.

Laulupaja ke 3.10. klo 18.30–20 St. Martinin kappeli. Psalmivirsiä ja -lauluja.

Messu su 7.10. klo 10. Papit Mark Saba, Ari Kotisaari, kanttori Ritva Holma.

Lastenkirkko su 7.10. klo 10–11.

Maailmat kohtaavat – Vanhaa ja uutta: renessanssista improvisaatioon su 7.10. klo 18.15. Kirkko, kamari ja lied -sarjan konsertti. Heidi Äijälä, kantele, Kari Jerkku, urut, Annalina Backman, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Miesten piiri ma 8.10. klo 18.30–20 takkahuone.

Alfa-kurssi ma 8.10.–10.12. klo 18.30–

20.30 Myyrmäen kirkossa sekä la 17.11. Martinristissä. Kristinuskon perusasioita. Ilm. Kaisa Halme, p.

050 326 2882 tai Erkki Halme, p. 050 573 8532, erkkia.halme@gmail.com Raamattupiiri ke 10.10. klo 14–15.

Lähetysilta Kylväjän kanssa ke 10.10. klo 17.30–19.30. Pastori Pekka Jokiranta: Rohkeutta elämään ja lähetystyöhön.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Perhemuskari to klo 9.30–11.30.

Kausi 60 e.

Vaatevarasto avoinna to 4.10. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita, ehjiä vaatteita otetaan vastaan. Tied. p. 050 357 7726.

Ekavauvakerho pe klo 9–11.

Perhekahvila ma ja ti klo 9–12.

Aikuisten Olkkari ma klo 12–14.

Tiistaiklubi ip-klubi 3.–6.-luokkalaisille ti klo 14–16.

Rukouspiiri ti 2.10. klo 17.30–18.30.

Raamattupiiri ti 2.10. klo 18.30–20.

Seniorikerho ke klo 12.30–14.

Perhemuskari ke klo 15–17. Kausi 60 e.

Miesten saunailta ke 3.10. klo 18.30–21.

Hyvää ravintoa -messu su 7.10. klo 16. Kappalainen Paavo Rannan virkaanasettaminen. Kaikenikäisten ehtoolliskirkko, tilaa leikille, laululle ja liikkeelle. Iltapala.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho ti klo 12.30–14.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho to klo 9.30–11.

Perhemuskari pe klo 9.30–11.30.

Kausi 60 e.

Seniorikerho ke klo 10–11.30.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho to klo 13–14.30.

Perhemuskari to klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Kahvila Olotila ma klo 11–13.30.

Perhekahvila ti klo 9.30–11.30.

Martinristin raamattupiiri ti 2.10. klo 14–16.

Lukupiiri ke 3.10. klo 17–18.30. Wole Soyinka: Aké – Lapsuusvuodet.

Naisten aamukahvit la 6.10. klo 10. ”Toivon kirja masennuksesta” -kirjan kirjoittaja, pappi Mia Moisio vierailee.

Martinristin lähetyspiiri ti 9.10. klo 19.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila to klo 9.30–11.30.

Yksinhuoltajien olohuone pe klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 2.10. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti klo 11–13.30.

MUUALLA Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa ma 8.10. klo 10–10.30, Vihertie 56 d.

Perhemuskari ma klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6.

Kausi 60 e.

Muskari 3–6-v. ma klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6.

Kausi 60 e.

Koululaisten syyslomaleiri Holmas-

sa Nurmijärvellä alakoululaisille 17.–19.10. Ks. lisätied. nettisivuiltamme. Ilm. vantaanseurakunnat.fi/ ilmoittaudu. Tied. nuorisotyönohj.

Suvi Vanhakylä, p. 050 381 6303.

KASTETTU Iivo Akseli Juhani Hovi, Iia Sofia Hämäläinen, Roope Aleksi Olavi Immonen, Matias Artturi Lehtinen, Vilma Elsa Anneli Leskinen, Tuomas Kalevi Halkka, Jesper Eemil Katko, Manu Eemeli Aleksander Salminen, Pekko Jaakko Ojares, Pinja Matleena Piironen, Essi Olivia Nyholm.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Teemu Tapio Ruokolainen ja Katja Birgitta Anneli Jumppanen.

HAUTAAN SIUNATTU Ester Aulikki Haapsaari 90 v, Aimo Veikko Javanainen 85 v, Sirpa Viola Kettunen 80 v, Aarno Erkki Fredrik Unkila 66 v, Seppo Johannes Westerholm 77 v, Jorma Kullervo Vilkeniemi 70 v, Ari Tapani Eklund 65 v, Toni Tapani Lindroos 31 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262 Öppet må–fr kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning: må & to kl. 10–11.30

S:T LARS KAPELL Högmässa sö 30.9 kl 10 Houtskärs skribagrupp medverkar.

Högmässa sö 7.10 kl 10. Pensionärernas kyrksöndag. Efter högmässan kyrkkaffe i Prostgården.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda sö 30.9 kl.12.

Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg må 1.10, 8.10.

Babyrytmik: 0-2 åringar med vuxen kl.10.15–11.Musiklek: 3–5 åringar kl.11.15–12 med vuxen (i samarbete med församlingens dagklubb). Förh. anm.

Håll om mig – emotionellt fokuserad parterapi i grupp i okt–nov. Kursspråket är svenska. Kursavgift: 50 e / deltagare. I priset ingår en bok (på sve / fi / eng) som vi studerar tillsammans. Kursledare A. Paavola, präst, Tiina Partanen, psykoterapeut, Titta Huotari, familjerådgivare, psyko-, familje- och parpsykoterapeut. Anm. och ev. frågor: anu.paavola@evl.fi.

Mera info på hemsidan.

BAGARSTUGAN Ungdomskväll on 10.10 kl. 18. Samvaro & kaffe.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom on. Förh.anm.

Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl. 13–17. Förh.anm.

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa fr 5.10 kl. 14.

ÖVRIGT Pastorskansliet och diakonimottagningen öppnar 1.10 på Fernissag. 4.

DÖPTA Liam Arthur Michael Ekström, Rafael Elis Robert Häkkinen.

KUNGÖRELSE TILL ÄKTENSKAP Sonja Anna Lotta Kanerva och Petri Tapani Tiitinen.

DÖDA Anna Elise Palmén 61 år, Östen Rurik Johansson 94 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA Ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17, p. 09 830 6330.

Minä suhteessa – parisuhdetaitoja sinkuille 6.10. klo 10–16 Viihdekeskus Flamingossa. Ohjaajina paripsykoterapeutit Titta Huotari ja Riitta Tapionsalo. Tied. ja ilm. titta.huotari@evl.fi tai riitta.tapionsalo@evl.fi tai p.

09 830 6330.

Sururyhmä päihdekuntoutujille ja läheisille 26.9. alk. klo 14–16 kans. toim.keskus Leinikissä, Leinikkitie 22 A. Lisätied. ja ilm. päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen, p. 050 381 8774 tai pastori Tuula Lapveteläinen, p. 050 523 6308.

KEHITYSVAMMAISILLE Kehitysvammaisten läheisten tapaaminen ke 3.10. klo 10–11.30 Asolan srk-kodissa, Asolantie 6.

Nuortenilta pe 26.9. klo 18–20 Korson kirkon nuorisotilassa, Korsonpolku 2. Edellyttää itsenäisen toiminnan taitoa tai henk.koht. avustajaa.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 28.9. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs.

Pyhäkoulu lapsille. Lastenhoito.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 2.10. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas klo 12 Cafe Popolossa Myyringissä. Viva-vapaaeht. paikalla.

Lähetyslounas ja viittomakielinen messu su 7.10. klo 12 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Draamaesitys Hugo Nybergistä ja Hiljainen seurakunta -lehdestä.

NÄKÖVAMMAISILLE Myyrmäen kerho ti 2.10. klo 13–15 Myyrmäen kirkon takkahuoneessa, Uomatie 1. Ohj. Sini Siiriäinen. Kahvitarjoilu.

Pakarituvalla yhdessä ke 3.10. klo 12.30–15, Kuriiritie 1. Mahdollisuus kimppakävelyyn klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin, mukana Marja Leena ja Terhi. Liikenneyht. tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmäen asemalta bussi nro 571.

Miesten saunailta to 4.10. klo 18–21, Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9. Mukana Pentti Ahonen ja Tarvo Jouti.

Yhä enemmän enkeleitä Ihmiset tarvitsevat enkeleitä. He etsivät yhteyttä taivaaseen ja toivovat, ettei kaikki lopu kuolemaan. Siksi Paavalinkirkossa voi sytyttää kynttilän suojelusenkelin eteen ja Korson kirkon muistolehtoon on tuotu yli sata enkelikoristetta.

TEKSTI JA KUVAT KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

2B

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

M

aalari kastaa siveltimensä väriin.

Veto vedolta kirkon rapattuun holviin alkaa hahmottua enkeli.

Työn kestäessä niitä syntyy lisää.

Maalattavat kuvat eivät ole vain koristuksia. Niillä opetetaan lukutaidottomalle kansalle Raamatun kertomuksia ja kristinoppia – ja enkeleillä on monissa Raamatun käännekohdissa tärkeä viestintuojan rooli. Maalari maalaa tyhjän haudan ja sen ääreen kolme kyynelehtivää naisihmistä. Ja sitten enkelin, jolla on asiaa: Jeesus on noussut kuolleista. Maalari ei odottele inspiraatiota. Hän on käsityöläinen, joka kopioi kuva-aiheensa mallikirjoista.

Vuoden 1510 paikkeilla työskennelleestä maalarista ei tiedetä nimeä, ei edes kotimaata, mutta hänen enkelinsä Espoon tuomiokirkossa ovat säilyneet. Ikiaikaisten tarinoiden ohella maalaukset kertovat nykykatsojalle myös siitä, kuinka eri puolilla Eurooppaa elettiin samaan aikaan ihan eri aikaa: meillä keskiaikaa, etelämpänä renessanssia.

Espoon tuomiokirkon keskiaikaiset maalaukset ovat hellyttävän kömpelöitä, mutta silti niistä on helppo tunnistaa kuva-aiheita, joita myös italialaiset renessanssitaiteen suuruudet maalasivat.

Kirkon kuoriholveissa on kuvattuna esimerkiksi viimeinen tuomio, jossa enkelit puhaltavat pasuunaan. Jollekin on käynyt tuomiolla hyvin, sillä enkeli näyttää hilaavan häntä kohti taivasta. Toinen on töpännyt, sillä hän on paholaisen kanssa matkalla alaspäin.

Ja tuon täytyy olla Marian ilmestys: enkeli Gabriel kertoo Marialle, että tämä on synnyttävä Jumalan pojan. Maailman ehkä tunnetuin, monen mielestä myös kaunein, maalaus samasta aiheesta on Fra Angelicon tekemä. Se on maalattu jo 70 vuotta aikaisemmin kuin Espoon versio, joskus vuoden 1440 tietämillä. Leonardo da Vincin versio, kuuluisa sekin, on 1470-luvulta.

Renessanssitaiteilijoista esimerkiksi Botticelli on ollut Espoon

tuntemattoman maalarin aikalainen. Hänen Marian ilmestyksensä on valmistunut samoihin aikoihin kuin Espoon tuomiokirkko, 1400-luvun viimeisellä vuosikymmenellä.

Enkeleitä on kuvattu

kristillisen taiteen historiassa kauan, ja enkelihahmo on käynyt läpi useitakin muodonmuutoksia. Esimerkiksi loisteliaan kirjavat siipisulat ovat pelkistyneet valkoisiksi. Se, millaisiksi enkelit nykyisin usein ajatellaan ja miten niitä kuvataan, juontaa juurensa 1400-luvun Italiaan.

– Renessanssin myötä tietyt antiikin kuva-aiheet vyöryivät voimalla taiteeseen. Mukaan tuli kehollisuutta ja aistillisuutta, joka Bysantin ja keskiajan taiteessa oli paljolti abstrahoitu pois.

Lisäksi antiikin taiteessa kuvattu siivekäs voitonjumalatar Nike ja erilaiset siivekkäät hengettäret todennäköisesti vaikuttivat siihen, että enkeleitä alettiin kuvata naisina. Varhaisemmassa kristillisessä taiteessa enkelit olivat androgyynejä hahmoja, kertoo Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Johan Bastubacka.

Siivet ja pitkä puku.

Enkelin muoto on niin iskostunut kulttuuriseen kuva-arkistoon, että meidän on helppo tunnistaa hyvinkin pelkistetyt ja tyylitellyt enkelihahmot, kuten vaikka Timo Suvannon veistämä kolmesta graniittipaadesta muodostuva enkeli Tapiolan kirkon pihassa.

Mutta enkeleilläpä ei ole aina ollutkaan siipiä. Bastubacka kertoo, että varhaiskristillisessä taiteessa enkelit olivat usein ihan tavallisia nuorukaisia ilman erityistuntomerkkejä. Katsojan täytyi kuvan muusta sisällöstä tajuta, milloin kyseessä oli enkeli.

– Vähitellen huomattiin, että siivet ovatkin kätevät: otetaan ihmiskeho ja liitetään siihen siivet eli tehdään ikään kuin hybridiolento. Siivillä osoitetaan, että kyse on henkiolennosta, joka ylittää aineellisen todellisuuden.

Ihmisen ja siiven yhdistelmästä tuli niin voimakas kulttuurinen symboli, että se on läpäissyt eri uskontoperinteitä ja populaarikulttuuria vuosisatojen ajan.

Johan Bastubackan

lapsuudenkodin seinällä oli suojelusenkeliä esittävä taulu – sama kuin niin monessa muussakin kodissa. Juuri siinä esitetty lempeä, äidillinen naishahmo on monelle protestanttiselle eurooppalaiselle peruskuva enkelistä. Sen suosio kertoo Bastubackan mukaan myös siitä, millaisia uskonnollisia ihanteita on viimeisen parin sadan vuoden aikana pidetty tärkeinä: huolenpitoa, lempeyttä, välittämistä.

– Suojelusenkelitaulussa näkyvät elämän vaarallisuus – pienet heikot ihmiset, jotka eivät ymmärrä, millaiset vaarat heitä ympäröivät – ja suojeleva henkiolento. Enkeli kuvaa asennettamme lapsiin mutta samalla myös sitä, että toivomme ja uskomme, että on jokin korkeampi hyvä voima, joka suojelee ihmisiä tässä hullussa maailmassa.

Tutun suojelusenkelin luona voi hiljentyä ja pyytää varjelusta esimerkiksi Paavalinkirkossa.

Enkelikuvan edessä sivupöydällä palaa kynttilä, ja halutessaan kirkossakävijä voi sytyttää tuohuksen.

Suojelusenkeli on tuore lisäys Paavalinkirkon sisustukseen, mutta ilman enkeleitä siellä ei ole oltu aiemminkaan. Enkelit nähdäkseen tosin joutuu tihrustamaan, sellaisissa korkeuksissa ne alttarin yläpuolen kattofreskossa ovat. Ne ovat niin ylhäällä, ettei freskon suunnitellut taiteilija Antti Salmenlinna itse korkeanpaikankammoisena pystynyt sitä maalaamaan, vaan työ jäi koristemaalari Ilmari Mannisen tehtäväksi.

Nämä enkelit ovat korkeakirkollisia muutenkin kuin sijaintinsa puolesta. Juhlavina ne kantavat vanhoja kristillisiä symboleita: yhdellä on käsissään palmunlehvä ja kyyhkynen, toisella miekka ja vihkiristi, kolmannella voitonlippu ja Raamattu, neljännellä ehtoollisleipä ja malja.

Oikeastaan kattofreskon enkelit ovat yhtä jäykkiä ja etäisiä kuin luterilaisen kirkon virallinen suhtautuminen enkeleihin. Enkelit ovat jossain korkeuksissa, mutta minkäänlaiseen suorempaan henkilökohtaiseen suhteeseen niiden kanssa ei rohkaista. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa enkeleiltä voidaan pyytää esirukouksia ja suojelusta siinä missä pyhimyksiltäkin. Sivupöydälle tuotu suoje-

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

lusenkeli viittaa ehkä siihen, että moni kirkossakävijä kokee nykyisin enkelit helpommin lähestyttäviksi kuin Jeesuksen.

– Tämä vie aika perustavien teologisten kysymysten äärelle.

Protestanttisessa opetuksessa korostetaan usein yksilön suhdetta Kristukseen. Katolilaiset ja ortodoksit hahmottavat asian toisin. Kirkko on pyhien yhteys ja siinä pelastutaan yhdessä, yhteisönä. Siihen yhteisöön kuuluvat elävät ja kuolleet, ihmiset ja enkelit, kertoo Bastubacka, joka itse on ortodoksi.

Enkelikuvaston valtava suosio ja monien tuntema kiinnostus myös ei-kristilliseen enkelihengellisyyteen voisi hänen mukaansa kertoa jonkinlaisesta tyhjiöstä.

– Onko ihmisellä perususkonnollinen kaipuu siihen, että tässä lähellä olisi Jumalan lähettiläs, joka voisi auttaa? Enkelithän ovat Jumalan voiman ja läsnäolon henkilöitymiä.

Olisivatko nämä

pääkaupunkiseudun prameimmat enkelit? Kuvatuimmat ne varmaan ovat, ja tänäänkin moni turisti lähtee Helsingistä enkelinkuva mukanaan. Kun saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel – jonka sukunimi muuten on suomeksi enkeli – suunnitteli kirkon Helsingin parhaalle paikalle, hän halusi muuten pelkistettyyn kirkkosaliin suuren ja komean alttarirakennelman.

Suunnitelmasta toteutettiin Engelin kuoltua vain kaksi kullattua, rukoukseen polvistunutta enkeliä. Ne ovat saaneet seurata maan mahtavimpien kokoontumisia, julkkishäitä, piispanvihkimisiä ja valtiomiesten hautajaisia.

Tuomiokirkolta pääsee metrolla Itä-Helsingin viimeisimmille asemille reilussa kahdessakymmenessä minuutissa. Etäisyys alkaa tuntua paljon pitemmältä, kun sumuisena perjantaiaamuna Itäkeskuksen paikkeilla tulee katsoneeksi tarkemmin kanssamatkustajiaan. Moni istuu tyhjä kassi nyrkkiin puristettuna. He jäävät pois Myllypurossa. On leipäjonopäivä. Ruokaa on pian ilmaiseksi tarjolla myös Vantaan puolella Länsimäen kirkolla, jonne on Mellunmäen metroasemalta muutaman minuutin kävelymatka.

Länsimäessä ollaan suojelus-

enkeleiden seurassa. Kirkon aulaa pitää silmällä kuvanveistäjä Aimo Talevan lähes neljä metriä korkea puureliefi Varjelus.

Tuttu suojelusenkelikuva puolestaan on päässyt lyijylasityöhön, joka roikkuu kirkon ikkunassa.

Se ja toiseen ikkunaan ripustettu kolmen enkelin ryhmä ovat lähitaidetta, naapurustossa asuvan Ansa Pennasen tekemiä ja kirkkoon lahjoittamia.

– Olethan huomannut myös nämä meidän arjen enkelit? kysyy diakoni Heli Leskinen.

Arjen enkeleillä on sädekehinä valkoiset paperimyssyt. He ovat eläkeikään ehtineitä naisia, jotka keittävät jokaviikkoisen Puuroperjantain puurot ja kahvit, loihtivat tarjottavat pöytiin ja siivoavat jäljet.

Länsimäestä on

kolmisen kilometriä Kontulaan Mikaelinkirkolle. Se on nimetty ylienkeli Mikaelin mukaan, mistä muistuttaa kuvanveistäjä Kari Juvan enkeliveistos katon reunalla. Mikaelilla on ihan pian juhla. Sunnuntai 30.9. on hänen nimikkopäivänsä, mikkelinpäivä.

Se on vanha juhla, sillä ensimmäiset tiedot sen viettämisestä ovat 400-luvulta. Myöhemmin siitä on tullut kaikkien enkelien päivä. ”Aina kun on tehtävä jotain, mikä vaatii ihmeellistä rohkeutta, lähetetään Mikael”, kirjoitti vuosina 590–604 paavina toiminut Gregorius Suuri. Ylienkeli Mikaelin ajatellaan olevan taivaallisten sotajoukkojen johtaja.

Läntisessä kirkkotaiteessa hänet kuvataan tavallisesti taistelemassa pahaa vastaan. Paha puolestaan näyttää usein lohikäärmeeltä tai jonkinlaiselta hirviöltä. Kuva-aiheella on ihan raamatullinen pohja: Uudessa testamentissa Johanneksen ilmestyksessä kerrotaan taivaassa käydystä sodasta, jossa Mikael enkeleineen taisteli lohikäärmeenhahmoista paholaista vastaan ja voitti. Paholainen syöstiin alas maan päälle.

Nimitys ylienkeli tai arkkienkeli kuulostaa maallikosta siltä, että Mikaelin täytyy olla enkelikunnan huipulla. Ehei. Varhaiskirkossa enkeleitä jaoteltiin luokkiin tai hierarkioihin sen mukaan, kuinka lähellä Jumalaa ne ovat. Tunnetuin on PseudoDionysiokseksi kutsutun teolo-

gin esittämä yhdeksänluokkainen enkelihierarkia, jossa ylimpinä ovat valtaistuimet, serafit ja kerubit. Mikael ja hänen ylienkelikollegansa ovat hierarkiassa vasta kahdeksansina, tavallisten enkeleiden yläpuolella kuitenkin.

Jonkinlaisen aavistuksen enkelimaailman rikkaudesta ja runsaudesta saa, kun vierailee ortodoksisessa Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa Tapiolassa. Kirkossa tuoksuu suitsutus, sillä siellä on juuri vietetty jumalanpalvelusta. Koko kirkko tuntuu havisevan enkelien siiveniskuista. Ikonimaalari Alexander Wikströmin maalaamia enkeleitä on seinillä ja katon korkeuksissa. On kuusisiipisiä serafeja, ylienkelit Gabriel ja Mikael ja monia ihan tavallisia enkeleitä.

Jotakin tällaista 300-luvulla elänyt Johannes Krysostomos on voinut tarkoittaa, kun hän kutsui kirkkoa enkelien juhlaksi.

Toisenlainen

enkelipaljous tulee vastaan Korson kirkon muistolehdossa.

Minne silmä siellä osuukin, se osuu enkeliin. Niitä on 135. Aivan kuin somat pikkuenkelit olisivat jokin itsekseen lisääntyvä, hautausmailla viihtyvä oliolaji, joka pesii nimimuurin lokeroissa.

Hietaniemen hautausmaan vanhalla puolella enkelit ovat ihan toista kokoluokkaa kuin Korsossa. Tyylikin on toinen. Osa on itsessään taideteoksia, niin kuin kuvanveistäjä Walter Runebergin tekemä muistomerkki Valoa kohti kirjailija Zachris Topeliuksen haudalla. Tai Ville Vallgrenin toteuttama diakoniatyön uranuurtajan Aurora Karamzinin hautamuistomerkki.

Johan Bastubacka löytää hautausmaiden enkeleille kaksi selitystä. Niillä voidaan kuvata vanhaa, kristillisen tradition mukaista käsitystä, että enkelit vievät kuolleen sielun taivaaseen. Toisaalta enkelit kertovat myös populaariuskonnollisista kuolemankäsityksistä.

– Jossain vaiheessa populaariin uskonnollisuuteen on juurtunut ajatus, että kuolleiden sielut muuttuvat enkeleiksi ja edesmenneet ovat enkeleinä taivaassa. Se ei ole linjassa perinteisen kristillisen opetuksen kanssa, jonka mukaan enkelit ovat luotuja henki-

B

3

4B

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

olentoja, mutta siihen on ollut helppo tarttua, koska se on antanut hahmon toivolle kuolemanjälkeisestä jälleennäkemisestä.

Tällainen toivo näkyy esimerkiksi Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla. Kuori-ikkunassa olevan lasimaalauksen yläreunassa on kaksi enkelilasta pilven päällä. Perimätieto kertoo, että lapset kuvaavat lasimaalauksen lahjoittaneen Maria Ekmanin serkkuja, jotka menehtyivät hukkumalla.

Enkelit ovat sanansaatta-

jia kahden maailman, tämän- ja tuonpuoleisen, välillä. Vantaalla Kivistön kirkossa ne näyttävät laskeutuvan taivaasta pasuunoita soittaen. Pasuunoihin puhaltavat

enkelit ovat osa Sakari Marilan maalaamaa alttaritaideteosta.

Jokin viesti kivistöläisille lienee ollut myös nukkea muistuttavalla enkelikoristeella. Se odotteli oven edessä, kun suntio Harri Vehkonen noin vuosi sitten tuli työpaikalleen. Vehkonen päästi enkelin sisälle, ja nyt sillä on paikka kaapin päällä kirkon aulassa.

– Minulle ei ole selvinnyt, kuka enkelin siihen oli jättänyt, Vehkonen kertoo.

Johan Bastubackalle enkelit viestivät myös isosta kulttuurisesta murroksesta. Viimeiset parisataa vuotta jatkunut valistuksen jälkeinen modernin aikakausi on ehkä jotenkin hiipumassa.

– On ajateltu, että jos haluaa ymmärtää maailmaa, se pitää tehdä tieteen välinein. Kaikki henkinen on ollut aika lailla mar-

ginaalissa. Olemme luulleet olevamme moderneja, mutta eiväthän uskonnolliset, perustavat kysymykset ole hävinneet mihinkään. Onko enkeleiden suosiossa kyse myös siitä, että ne kuplivat esiin? Bastubacka kysyy.

– Enkelit voivat olla kuvallisia hahmoja ihmisen etsinnälle ja kaipaukselle. Ne konkretisoivat isoja kysymyksiä: onko kuolemanjälkeistä, onko tuonpuoleista? Esimerkiksi kun ihminen kantaa kaulassaan enkeliriipusta, hän kantaa ihollaan kuvaa tuonpuoleisuudesta, jostakin, mikä ylittää aineellisen maailman. On melkoinen juttu, että ihmiset haluavat suorastaan takertua siihen kuvaan. ■ Jutun kirjoittamisessa on ollut apuna myös Serafim Seppälän kirja Taivaalliset voimat – Enkelit varhaiskristillisyydessä ja juutalaisuudessa (Kirjapaja 2016).

Myötätunnon kuvaaja

Anja Olavisen mukaan Haavoittuneen enkelin suosion salaisuus saattaa olla siinä, että siihen voi peilata omaa elämäänsä. Sen myös saattaa nähdä eri lailla erilaisissa elämänvaiheissa.

– Niin kuin muutkin suuret taideteokset se kestää aikaa – myös henkilökohtaista aikaa. Itse olen viime aikoina sitä katsoessani ajatellut keskustelua, jota on käyty kiusaamisesta ja koululaisten elämästä.

Toinen salaisuus saattaa olla se myötäeläminen ja empatia, joka välittyy niin Haavoittuneessa enkelissä kuin monissa muissakin Simbergin teoksissa.

– Taiteilijan katse on samastuva, ei ulkopuolinen.

Luulen, että ihmiset vaistoavat sen, ja se koskettaa, Olavinen arvioi.

Simberg itse ei halunnut määritellä, miten teos olisi ymmärrettävä. Kun hän

asetti maalauksensa ensimmäistä kertaa esille, sen nimen paikalla oli pelkkä ajatusviiva.

– Se on aika vahva kannanotto. Ajatusviiva oli yksi tapa ilmaista, että jokainen näkee ja kokee teoksen omalla tavallaan. Samalla se oli taiteilijan lupa siihen, Olavinen sanoo.

Haavoittunut enkeli on pitkän prosessin tulos. Ensimmäiset aihiot ovat 1800-luvun lopulta. Enkeli on ollut mukana kuvassa koko ajan, mutta aluksi tummahiuksisena. Ensimmäisissä luonnoksissa pienet pirut työnsivät enkeliä kottikärryillä. Sitten kottikärryistä tu-

li paarit, sen jälkeen piruista ihmispoikia.

Maalaus oli taiteilijalle itselleenkin tärkeä ja valmistui raskaan elämänvaiheen päätteeksi. Simberg sairasti todennäköisesti syfilistä ja oli ollut Diakonissalaitoksella hoidettavana sairauden aktivoiduttua.

Simberg maalasi toisen version Haavoittuneesta enkelistä Tampereen tuomiokirkkoon ja käytti enkeleihin viittaavia siipiaiheita myös kirkon kattofreskoissa ja saarnatuolissa. Enkeleitä löytyy Simbergin muistakin teoksista, välillä humoristisestikin esitettyinä.

Anja Olavisen mukaan Simbergin elämänkatsomuksessa oli uskonnollinen vire.

– Hän ei ollut kirkkouskovainen, vaan hänellä oli laajempi tulokulma uskonnollisuuteen. Hän ei jakanut ihmisiä hyviin ja pahoihin vaan ymmärsi erilaisia tapoja elää maailmassa. Simberg ei tuomitse, mutta hän näyttää, että ihmisillä on vastuu teoistaan. Esimerkiksi Tienhaarassa-teoksessa piru ja enkeli kiskovat ihmistä eri suuntiin. Se panee katsojan miettimään, mihin eri valinnat johtavat.

KANSALLISGALLERIA / AHLSTRÖMIN KOKOELMA / HANNU AALTONEN

Ateneumin taidemuseossa toisen kerroksen pääsalin paraatipaikalla on museon rakastetuin ja todennäköisesti tunnetuinkin maalaus, Hugo Simbergin vuonna 1903 maalaama Haavoittunut enkeli. Juuri sen museovieras näkee ensimmäisenä.

Museon työntekijät ovat huomanneet, että Haavoittunut enkeli saa monet pysähtymään pitkäksi aikaa.

– Se koskettaa ja vetää puoleensa ihmisiä ihan kulttuurista riippumatta, kertoo erikoistutkija Anja Olavinen.

Hän itse muistaa nähneensä Haavoittuneen enkelin ensimmäisen kerran noin kymmenvuotiaana, aika lailla samanikäisenä kuin maalauksen lapset ovat.

– Muistan katsoneeni maalausta aika pitkään.

Mietin, että mitähän on tapahtunut ja miksi pojat kantavat enkeliä. Maalauksen enkeli oli erilainen kuin silloinen mielikuvani enkeleistä, vailla valtaa ja voimaa.

MAINOS

Muistivaikeuksia?

Kylmät kädet ja jalat?

Iän myötä verenkierto heikkenee, ja seurauksena voi olla muistiongelmia, keskittymisvaikeuksia sekä väsymystä. Remital on luontaistuote, jonka kasviainesosat vilkastuttavat verenkiertoa ja voivat siten ylläpitää hyvää muistia ja keskittymiskykyä.

M

inkä takia sähköpostiosoit­ teen salasanaa on yhtäkkiä vaikea muistaa? Ja miksi unohdamme, minne olemme laitta­ neet avaimet?

Iän myötä keskittymiskykymme ja muistimme heikkenevät: ongelmien ratkaisu vaikeutuu ja unohdamme asioita helpommin. Kognitiiviset kyvyt heikkenevät samalla tavalla miehillä ja naisilla.

Remital on luontaistuote, jonka kas­ viainesosat vilkastuttavat verenkiertoa ja voivat siten ylläpitää ikääntyvien hyvää muistia ja keskittymiskykyä.

Ikääntyminen heikentää verenkiertoa Jos aivot eivät saa verenkierron mu­ kana tarpeeksi happea, glukoosia ja muita ravinteita, seurauksena voi olla muistiongelmia, keskittymisvai­ keuksia ja väsymystä.

Ongelmat eivät ratkea pelkästään muistilapuilla tai nukkumalla, joten

vaivojen taustalla olevat syyt kannattaa selvittää. Aivotoimintaan liittyvän ää­ reisverenkierron tukeminen on yksi hyvä keino ylläpitää hyvää muistia ja keskittymiskykyä.

Koska verenkierto säätelee kehon lämpötilaa, myös kylmät kädet ker­ tovat huonosta verenkierrosta.

Onko sinulla heikentynyt verenkierto?

1. Huono muisti

Jos huomaat muistisi heikentyneen, syy voi löytyä huonosta verenkierrosta.

Hyvä verenkierto ja virkeät aivot kuuluvat yhteen!

Remital vilkastuttaa verenkiertoa Remital sisältää bacopa monnieri ­kasvin uutetta, joka vilkastuttaa ääreisverenkiertoa ja siten tukee kognitiivisia toimintoja ja auttaa ylläpitämään hyvää muistia.

Remital sisältää myös gin­ seng­uutetta, joka edesauttaa hyvää huomiokykyä ja mielen virkeyttä. Niasiini ja biotiini edistävät nor­ maaleja psykologisia toi­ mintoja ja hermoston toimintaa.

B6­vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta.

2. Kylmät kädet ja jalat Heikentynyt verenkierto ei jaksa pumpata verta kaikkialle kehomme ääreisosiin ja siksi kädet ja jalat voivat tuntua kylmiltä.

3. Keskittymisvaikeudet Kun veri ei kierrä aivojen pieniin suoniin saakka, keskittymiskykymme heikkenee ja ajatus katkeilee.

LUE KIRSIN TARINA:

”Kylmät ja kankeat kädet hankaloittivat elämääni”

Kun kylmät kädet eivät enää vaivanneet, Kirsi pystyi taas jatkamaan maalaamista ja korujen valmistusta. ”MINULLA ON AINA OLLUT

huono ääreisverenkierto ja sen myötä kylmät kädet ja jalat.

Jokin aika sitten kylmän kan­ gistamat, tunnottomat sormet alkoivat haitata yhä enemmän rakkaita harrastuksiani, kuten maalausta, käsitöitä ja korujen valmistusta.

Se oli kauheaa. Koruja on turha yrittää tehdä, kun pienet helmet hädin tuskin pysyvät käsissä. Ongelmat seuraavat tunnetusti toisiaan, ja sa­ moihin aikoihin huomasin muistinikin temppuilevan.

Minulla oli usein epävarma olo ja tunne siitä, että jotain

oli päässyt unohtumaan. Kun kerroin ongelmistani eräälle tuttavalleni, suositteli hän minulle luontaistuoteval­ miste Remitalia, jonka vai­ kuttavat aineet vilkastuttavat verenkiertoa. Päätin kokeilla tuotetta, enkä joutunut petty­ mään.

Kun olin käyttänyt Remi­ talia jonkin aikaa, lämpö alkoi palata käsiini ja huomasin, ettei minun enää tarvinnut kirjoitella itselleni pieniä muis­ tilappuja. Kun kylmät kädet eivät enää vaivanneet, pystyin taas jatkamaan maalaamista ja korujen valmistusta.

En tiedä, mitä elämälläni te­ kisin, jos tunnottomat kädet ja huono muisti olisivat esteenä luoville harrastuksilleni. Olen todella tyytyväinen Remi­ talin vaikutukseen ja suosit­ telen sitä myös muille, joilla on huono verenkierto tai muisti­ ongelmia.”

4. Väsymys

Verenkierron tärkeä tehtävä on kuljettaa ravinteita elimistössämme. Verenkierron heikkeneminen voi tuntua väsymyksenä ja uupumuksena.

Tilaa Remital puoleen hintaan!

Kun tilaat Remitalin jakelupalveluna, saat ensimmäisen pakkauksen puoleen hintaan.

Nyt vain 19,95 € + toimituskulut 4,95 € (60 tablettia)

TILAA NYT: 0800 152 525

Ma-To 8-16 Pe 8-14.30 Puhelu on maksuton!

www.wellvita.fi Hirsalantie 11 02420 Jorvas

HUOM! Ei sitoutumisaikaa.

Maksu aina laskulla.

Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

6B

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Kuka?

Tuomas Kurttila, 40, on toiminut Suomen lapsiasiavaltuutettuna toukokuusta 2014 lähtien.

Kurttilan perheeseen kuuluvat vaimo, kolme lasta ja kaksi koiraa.

Entinen keskustanuori liittyi Sdp:n jäseneksi vuonna 2012.

Missä?

Kumpulan siirtolapuutarhan mökki on eritahtinen paikka keskellä kaupungin sykettä.

Tuntuu kuin kahvikin tippuisi siellä hitaammin.

Motto

Elämä ei ole kuitenkaan lopulta mustaa tai valkoista, vaan harmaan sävyjä.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Lapsen äänitorvi Tuomas Kurttilan mielestä pienelläkin ihmisellä on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Joskus se vaatii julkista keskustelua vaikeista asioista.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

astuunalaisuus. Sana kuulostaa hieman vanhahtavalta, mutta lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila käyttää sitä luontevasti. Se kuvaa lapsuuden mukana sisäistynyttä arvopohjaa ja sitä, millaiseksi hiljattain 40 vuotta täyttäneen Kurttilan minuus on rakentunut.

Vastuunalaisuus tarkoittaa Kurttilalle muun muassa velvollisuutta toimia tilanteissa, joissa hän tunnistaa epäoikeudenmukaisuutta.

– Elämäni on ollut monella tavalla hyvää ja ongelmatonta. Se tuo velvollisuuden antaa hyvää eteenpäin, hän sanoo.

Kurttila varttui Oulussa kolmilapsisen perheen kuopuksena. Äiti Ritva Kurttila hoiti kodin ja isä Paavo Kurttila toimi pankinjohtajana. Kurttila lauloi poikakuorossa, osallistui Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen (NMKY) toimintaan ja urheili.

Kirkossa käytiin silloin tällöin, mutta uskonnollisuus ei ollut kotona jokapäiväinen asia.

– Arkinen kristillisyys näkyi kaikissa asioissa, mutta se ei peilautunut minulle kristillisyytenä vaan hyvänä elämänä, Kurttila sanoo.

YHTEISKUNNALLINEN AKTIVISUUS antoi ensimmäiset merkkinsä jo ennen kouluikää, kun Oulun kaupunki keräsi asukkailta ideoita kaupungin kehittämiseksi. Viisivuotias Tuomas Kurttila teki aloitteen, jossa ehdotettiin talvehtimispaikkojen rakentamista niitä tarvitseville siileille.

– Tuossa tapauksessa näkyi jo orastavana persoona, joksi myöhemmin kasvoin, ja minulle ominainen tapa havainnoida ympäristöäni. Muisto kertoo myös siitä, että perheessäni myös pienellä ihmisellä oli mahdollisuus kertoa ajatuksensa ja olla mukana, Kurttila sanoo.

Yläluokilla lama tuli lähelle isän työn kautta. Kotona puhelin soi ja paikalliset yrittäjät kävivät keskustelemassa tilanteestaan pankinjohtajan kanssa.

Kurttila muistaa tapauksen, jossa yrityksen konkurssi vältettiin, kun valuuttalainat ehdittiin muuttaa markkalainoiksi ennen markan devalvaatiota.

Isän esimerkki vahvisti Kurttilan luottamusta siihen, että jokaisella on mahdollisuus toimia, kun toinen ihminen tarvitsee apua. Lamavuosien ihmiskohtalot näyttivät myös sen, että elämä ei ole helppoa.

– Ymmärsin silloin, että ihmisen arvo ei riipu siitä, mitä työtä hän tekee. Työn arvo on siinä, että sillä tulee toimeen ja sen kautta on osa yhteisöä, Kurttila sanoo.

AIKUISTEN KANNUSTAVASTA suhtautumisesta Tuomas Kurttilalle rakentui sisäinen tunne siitä, että omat ajatukset ovat tärkeitä. Myöhemmin kokemus kiteytyi keskeiseksi elämänarvoksi: jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kuulluksi.

Kurttila muistaa lapsuudestaan tilanteen, jossa koulutoveri jäi syrjään toisten leikeistä. Toiset lapset yrittivät kannustaa ja houkutella häntä mukaan.

Aikuiset näkivät kuitenkin tilanteen eri tavalla ja sanoivat, että yksin jäänyt tulisi jättää rauhaan.

Tänään Kurttila on itse aikuinen, mutta hän uskoo yhä, että lapset olivat tilanteessa oikeassa ja aikuiset väärässä.

– Lasten ajatus, että toinen yritettiin saada mukaan leikkeihin, oli ehdottomasti oikea. Toisaalta lapset eivät välttämättä tiedä kaikkea toistensa tilanteesta.

Mieleen on jäänyt myös varhaisia havaintoja lasten välisestä eriarvoisuudesta. Alakoululaisena Kurttila ihmetteli, miksi osa joukkuetovereista jäi pois jalkapallojoukkueen turnausmatkalta. Vuosia myöhemmin hän ymmärsi, että heidän vanhemmillaan ei ollut varaa maksaa matkasta.

– Tänään lasten harrastusten hintataso on toista luokkaa kuin 1980-luvulla. Lapsiasiavaltuutettuna olen saanut yhteydenottoja vanhemmilta, jotka ovat maksaneet lapsensa urheiluseuralle 800 euroa riihikuivaa rahaa, Kurttila sanoo.

ti sukupolvien väliseen suhteeseen, jos aikuiset eivät enää luota lapsiin, Kurttila varoittaa.

RAJATUMPI.

KEVÄÄLLÄ 2003 Tuomas Kurttila jätti työnsä keskustan puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen eduskunta-avustajana ja siirtyi opetusministeriön suunnittelijaksi, jonka työalaan kuuluivat nuorisotyö ja nuorisopolitiikka. Saman vuoden syksyllä hallintotieteiden maisterin tutkinnon suorittanut Kurttila aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa.

Kurttilan mukaan tarve suunnanmuutokseen heräsi, kun nuoruuden idealismi törmäsi politiikan raadollisuuteen. Kurttila lähti eduskunnasta ennen tapahtumia, jotka lopulta johtivat Jäätteenmäen luopumiseen pääministerin tehtävästä.

– Olin nähnyt läheltä valtaa ja vallasta taistelua.

Halusin ottaa etäisyyttä politiikan pinnallisuuteen ja syventää ajatusmaailmaani. Teologia antoi siihen hyviä eväitä, Kurttila sanoo.

Opetusministeriön suunnittelijana Kurttila kohtasi lastensuojelun maailman, joka avasi hänen silmänsä suomalaisten perheiden todellisuudelle. Kokemus vahvisti Kurttilan tunnetta omasta hyväosaisuudesta ja velvollisuudesta toimia niiden hyväksi, joiden lähtökohdat ovat heikommat.

– On ollut rankkaa nähdä, että emme ole yhdenvertaisia, vaikka lainsäädäntö on joissakin asioissa selvä. Esimerkiksi perusopetuksen maksuttomuus ei toteudu käytännössä lainkaan, hän sanoo.

TASA-ARVON JA VAPAUDEN vaarantuminen nousevat keskeisiksi huolenaiheiksi, kun Tuomas Kurttila vertaa omaa lapsuuttaan nykyiseen Suomeen. Hyvää kehitystä Kurttila näkee siinä, että tämän päivän opettajilla on aiempaa enemmän herkkyyttä nähdä lasten yksilöllisiä tarpeita.

1980-luvun koulussa jokainen lapsi sai samat koulukirjat ja kynät. Oppimismahdollisuudet eivät erkaantuneet sen mukaan, oliko vanhemmilla varaa ostaa lapselle digilaitteita. Koulun hammashoitajat opettivat harjaamaan hampaat ja pureskelemaan violetteja fluoritabletteja.

Kurttilan mielestä yhteiskunta oli viisas, kun hampaiden harjaus opetettiin koulussa kaikille lapsille.

– Sen ansiosta kuulun sukupolveen, jolla on terveet hampaat. Tänään ajattelemme sinänsä johdonmukaisesti, että asia kuuluu vanhempien kasvatusvastuulle, mutta onko se jokaisen lapsen edun mukaista? Kurttila vertaa.

Vapautta lapsuuteen toivat älypuhelimien puuttuminen ja lyhyet koulumatkat, jotka taittuivat useimmiten kävellen tai pyörällä. Nyt itäsuomalaisista lapsista joka kolmas ja Etelä-Suomen koululaisista joka viides käyttää koulukyytejä.

Kurttilan mielestä muutokset ovat kaventaneet lasten luontaista liikkumisympäristöä. Samaa kehitystä tukevat myös koulujen ja kotien välillä tiuhaan kulkevat Wilma-viestit ja jäljityslaitteet, joita vanhemmille markkinoidaan.

– Lapsen ympärillä on enemmän ihmisiä, vuorovaikutusta ja viranomaisia kuin ennen, mutta samalla lapsuuden reviiri on aikaisempaa rajatumpi.

Lisääntynyt vuorovaikutus voi vaikuttaa kielteises-

LAPSIASIAVALTUUTETTUNA Tuomas Kurttila kokee tehtäväkseen puhua niistä vaikeista asioista, joista ihmiset eivät halua kuulla. Se on tarkoittanut keskustelun herättämistä myös lastensuojelun epäkohdista.

Kurttilan saamien yhteydenottojen perusteella lastensuojelujärjestelmässä on puutteita, jotka liittyvät siihen, miten nuoria kohdellaan ja kuinka heitä koskevia päätöksiä perustellaan. Liian tyypilliseksi on osoittautunut esimerkiksi tilanne, jossa nuori ei saa vuoden aikana kertaakaan yhteyttä omaan sosiaalityöntekijäänsä.

Lastensuojelu näyttäytyy Kurttilalle suljettuna alueena, josta ei käydä yhteiskunnallista keskustelua. Vaikeneminen näkyy myös siinä, että lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten mielipiteitä lastensuojelun toimivuudesta ei ole selvitetty.

Kurttilan mukaan emme tiedä, miten he kokevat suhteensa kavereihin, läheisiinsä ja sosiaalityöntekijöihin.

– Olen tutustunut tässä tehtävässä satoihin tilanteisiin, joissa lastensuojelu on epäonnistunut. Näissä tapauksissa olisimme pystyneet parempaan, jos lapsi olisi tullut kohdatuksi ja arvostetuksi ihmisenä. Keskustelun ja tiedon puute kertoo siitä, että päättäjät eivät uskalla katsoa näiden lasten todellisuutta, Kurttila sanoo.

Kurttilan omaan työhön todellisuuden katsominen kuuluu. Lasten ja nuorten henkilökohtaisissa tapaamisia rankat elämänkohtalot tulevat lähelle.

– Tapaan työssäni nuoria, jotka ovat viillelleet itseään ja joita pidetään lepositeissä. En osaa hätkähtää näitä asioita, vaan koen ne osaksi arkista elämää. Saan voimaa siitä, että minulla on mahdollisuus toimia heidän puolestaan. ■

”

LAPSEN YMPÄRILLÄ ON ENEMMÄN IHMISIÄ, VUOROVAIKUTUSTA JA VIRANOMAISIA KUIN ENNEN, MUTTA SAMALLA LAPSUUDEN REVIIRI ON AIKAISEMPAA

8B

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Nainen, tutustu vihaasi!

Aggressio on pohjimmiltaan myönteinen elämänvoima, joka voi muuttua tuhoavaksi. Joskus kiltin naisen suuttuminen pelastaa parisuhteen.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

K

orkeasti koulutettu pariskunta aloittaa pariterapian. Työskentelyn alussa käsitellään miehen masennusta. Kahdenkeskisessä terapiaistunnossa mies kertoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttuselle, että hän pelkää vaimonsa aggressiivisuutta ja väkivaltaisuutta.

Riitatilanteissa vaimo huutaa ja käyttäytyy uhkaavasti. Joskus hän lyö nyrkillä seinää aivan miehen pään vie-

ressä. Vaimo kieltää kuitenkin olevansa väkivaltainen.

– Tällaisista tilanteista ei puhuta, koska miellämme väkivallan alaluokkaisten ja huono-osaisten ihmisten käyttäytymistavaksi. Älykkäiden, koulutettujen ja tunnetaitoisten ihmisten väkivaltaisuus on yhteiskunnassa hyvin piilotettua, Ketola-Huttunen sanoo.

Ketola-Huttunen ja pariterapeutti, perhepsykoterapeutti Heli Pruuki käsittelevät naisen vihaa ja aggressiota syyskuussa ilmestyneessä tieto-

kirjassa Vihainen nainen – hyvä, paha aggressio (Kirjapaja).

PARISUHDEVÄKIVALLAN taustalta löytyy tutkimusten mukaan usein lapsuuden aikainen trauma. Kun vaikeasti traumatisoitunut ihminen kohtaa parisuhteen väistämättömiä ristiriitatilanteita, hän turvautuu joko täydelliseen kontrolliin tai alistumiseen.

Asiantuntijat jakavat parisuhdeväkivallan karkeasti kahteen tyyppiin.

Suhteen sisäiseen dynamiikkaan liittyvässä väkivallassa puolisoiden riitely etenee fyysiseksi tönimiseksi ja molemminpuoliseksi kiinni käymiseksi.

Kontrolloivassa parisuhdeväkivallassa väkivalta on toisen puolison keino hallita kumppaniaan. Kontrolloivan väkivallan käyttäjä on useammin mies kuin nainen.

Kummassakin perheväkivallan muodossa avun hakemisella on kiire, sillä tilanteen pitkittyminen voi johtaa väkivallan raaistumiseen.

Ketola-Huttusen työskentely esimerkkipariskunnan kanssa johti siihen, että vaimon väkivaltaisuuden taustalta paljastui vanhempien väkivaltaisuuteen liittyviä traumaattisia lapsuudenkokemuksia. Sekä äiti että isä olivat väkivaltaisia parisuhteessaan ja ylittivät tyttären rajat monin eri tavoin psyykkisesti ja fyysisesti.

– Kun vaimo sai yhteyden traumaattisiin kokemuksiinsa ja omaan suremattomaan suruunsa sekä vihaamattomaan vihaansa, väkivaltatilanteet loppuivat hiljalleen. Puolisot jaksoivat kulkea pitkän terapiatien yhdessä ja erikseen. Nyt pariskunta voi

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

ÄLYKKÄIDEN, KOULUTETTUJEN JA TUNNETAITOISTEN IHMISTEN VÄKIVALTAISUUS ON YHTEISKUNNASSA HYVIN PIILOTETTUA.

hyvin ja puolisot kokevat suhteen turvalliseksi, Ketola-Huttunen kertoo.

NAISET TURVAUTUVAT miehiä useammin epäsuoraan aggressioon. Se tarkoittaa aggression kohteen vahingoittamista ilman, että häneen kohdistetaan suora sanallinen tai fyysinen hyökkäys. Vihainen nainen -kirjan mukaan ilmiön taustalla on pitkä historia.

Naisten kantama vastuu lasten, vanhusten, vammaisten ja kuolevien hoivaamisesta on johtanut siihen, että naisen vihasta on tullut tabu. Aggressio ei sovi yhteen naisilta odotettujen ominaisuuksien kuten äidillisyyden, rakkauden ja lämmön kanssa.

Terhi Ketola-Huttunen lisää, että naiset ovat olleet mieheen verrattuna fyysisesti alakynnessä ja heillä on ollut yhteiskunnassa miestä vähemmän oikeuksia ja mahdollisuuksia.

– Naiset ovat joutuneet kehittämään aggression ilmaisuun erilaisia keinoja kuin miehet. Tutkimusten mukaan naiset käyttävät jo lapsuudessa miehiä enemmän epäsuoria aggression muotoja, Ketola-Huttunen sanoo.

Naisten välisissä suhteissa epäsuora aggressio ilmenee esimerkiksi selän takana puhumisena, jolla heikennetään kateuden tai mustasukkaisuuden kohteena olevan naisen asemaa.

Vihainen nainen -kirjan mukaan erityisesti nuori, kaunis, lahjakas ja pätevä nainen joutuu helposti toisten naisten arvostelun ja kritiikin kohteeksi.

Työpaikalla epäsuora aggressio voi näyttäytyä toisten naisten hiljaisuutena tilanteessa, jossa työtoveri onnistuu tai menestyy. Kateus voi tulla pintaan myös henkilökohtaisen intimiteetin rajat ylittävissä kommenteissa, jotka esitetään vitsinä: ”Sulla ei ole vielä toi perse levinnyt, kun et ole saanut lapsia.”

Puolisoiden välisessä suhteessa epäsuora aggressio voi näkyä seksistä kieltäytymisenä. Ilmaisematta jäänyt aggressio puolestaan voi aiheuttaa seksin muuttuminen suorittamiseksi, josta tunneyhteys ja aito halu puuttuvat.

Aggressiosta voi kertoa myös se, että nainen hylkää itsensä ja naisellisuutensa.

– Nainen saattaa esimerkiksi lopettaa itsensä hoitamisen, lihoa holtittomasti ja kulkea hiukset likaisina. Tä-

mä voi olla puolisolle suunnattu alitajuinen viesti: ”hylkään itseni, kun en saa sinulta sitä, mitä toivoisin”. Taustalla voi olla parisuhteen ongelma kuten puolison kiinnostuminen toisista naisista, Ketola-Huttunen sanoo.

Seksuaalisen halun puuttumiseen voi vaikuttaa myös käsittelemätön seksuaalinen trauma tai aikaisemmin koettu seksuaalisten rajojen ylittyminen, joka voi olla fyysistä tai sanallista.

”

SEKÄ MIES ETTÄ NAINEN VOIVAT PAREMMIN, KUN NAINEN LOPETTAA TEENNÄISEN ESITTÄMISEN JA RYHTYY OLEMAAN TOTUUDENMUKAINEN.

PARITERAPIASSA AGGRESSION tunteita lähestytään kokonaisvaltaisesti.

Ketola-Huttunen havainnollistaa asiaa piirtämällä paperille vaakasuoran viivan. Viivan yläpuolella on pariskunnan näkyvä tunneilmaisu ja alla se, mikä jää piiloon.

Ketola-Huttunen kirjoittaa viivan yläpuolelle sanat ”nalkuttaa” ja ”kritisoi”. Monissa parisuhteissa ne ovat

B

9

naisen tapoja ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan. Vastaavasti miesten usein käyttämää tunneilmaisua kuvaa sana ”vetäytyminen”. Parisuhteen ilmapiiriä hallitsee ärtymyksen tunne.

Pinnan alla nainen saattaa tuntea syvää yksinäisyyttä ja mies riittämättömyyttä. Pohjimmaisena tunteena on kummankin puolison tuntema pelko.

Terhi Ketola-Huttunen on nähnyt psykoterapeuttina useita tilanteita, joissa puoliso, lapset ja työtoverit säikähtävät, kun kiltti ja aina hymyilevä nainen saa yhteyden aggressioonsa.

Näennäisen onnelliselta vaikuttanut pariskunta alkaa riidellä ensimmäisen kerran, kun liiton kulissi murtuu ja vanhat pettymykset ja haavat nousevat käsittelyyn.

Ketola-Huttunen korostaa, että aggression tunne on pohjimmiltaan myönteinen elämänvoima, johon liittyy kyky suojella itseään ja uskallus mennä sitä kohti, mitä tarvitsee. Terapiatyöskentelyssä riitely voi olla ensimmäinen merkki aidon tunneyhteyden löytymisestä.

– Sekä mies että nainen voivat paremmin, kun nainen lopettaa teennäisen esittämisen ja ryhtyy olemaan totuudenmukainen. Tunteiden aito ilmaiseminen vähentää tilanteita, joissa mies nähdään suhteen pahana ja aggressiivisena osapuolena ja nainen yksinomaan lempeänä ja pehmeänä, Ketola-Huttunen sanoo. ■

Osa 17

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Eeva Vitikka-Annala ja hänen puolisonsa Pauli Annala johtavat Porlammilla sijaitsevaa San Damianon osuuskuntaa, joka on Franciscus Assisilaisen hengessä toimiva sisäisen rakentumisen paikka.

San Damianon osuuskunta järjestää retriittejä, joissa eletään hetkipalvelusten rytmissä sekä opiskellaan, työskennellään, aterioidaan ja levätään yhdessä.

Osuuskunnan toimialana on ”jäsenten aineettoman sekä arvon mitasta ja vaihdon välineistä vapaan pääoman kasvattaminen”.

Franciscus Assisilaisen muisto­ päivää vietetään 4. lokakuuta, joka on myös kansainvälinen eläinten päivä.

Kirjavan Albiinon ja valkovillaisen Korpin hoitaminen rytmittää Eeva Vitikka-Annalan elämää yhtä paljon kuin joka-aamuinen rukoushetki.

Samassa rivissä eläinten kanssa Eeva Vitikka-Annala aloittaa jokaisen päivän rukoushetkellä.

Sen jälkeen hän vie vuohille aamupalaa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

E

eva Vitikka-Annala herää puolisonsa Pauli Annalan keittämän kahvin tuoksuun. Kun he ovat juoneet aamukahvin yhdessä, Pauli Annala lähtee lämmittämään pihapiirin toisella puolella sijaitsevan kappelin kamiinaa.

Teologipariskunta johtaa yhdessä Franciscus Assisilaisen hengessä toimivaa San Damianon osuuskuntaa.

Tasan kello kahdeksalta pariskunta hiljentyy viettämään aamun rukoushetkeä eli laudesta. Vitikka-Annala astelee pihan poikki miehensä lämmittämään vanhaan saunarakennukseen, joka toimii nykyisin kappelina. Usein seuraan liittyy samassa Porlammin kylässä asuva tuttava.

Vaikka kappelissa ei olisi ketään muuta, VitikkaAnnala tietää, että hän ei vietä rukoushetkeä yksin.

RUKOUSHETKEN AIKANA Vitikka-Annala asettuu vuoropuheluun Jumalan kanssa. Raamatun tekstit ja hymnit herkistävät hänet katsomaan elämää uudella tavalla. Joskus kokemus tuntuu nipistykseltä: ”Ahaa, tuota minä kaipaan!”

Vitikka-Annala ei suhtaudu hetkipalveluksiin kuin lääkärillä käyntiin, jossa haetaan apua johonkin vaivaan. Senhetkinen elämäntilanne tulee kuitenkin mukaan kappeliin. Joskus Vitikka-Annala aloittaa rukoushetken huolten täyttämänä. Laudeksen jälkeen olo tuntuu aina huojentuneelta ja lohdutetulta.

MAASEUTUELÄMÄ ANTAA mahdollisuuden päivittäiseen vuorovaikutukseen luonnon kanssa. Niityn reunaa kaunistavat auringonkukat kasvavat lintujen talviruokinnassa käytetyistä siemenistä. Aittarakennuksen yhtä huonetta asuttavat ampiaiset, joiden hienoa pesää Annalat eivät halunneet hävittää.

Eeva Vitikka-Annala hymyilee ajatellessaan Aurinkolauluna tunnettua Franciscus Assisilaisen hymniä. Siinä kerjäläisveli kutsuu veljeään aurinkoa, sisartaan äiti maata ja kaikkia luotuja ylistämään Jumalaa. Vitikka-Annala uskoo, että ihmiselle tekee hyvää asettua samaan ylistäjien riviin toisten luontokappaleiden kanssa. ■

WIKIMEDIA COMMONS

Taivaan tähden

Kun näkymätön näyttäytyy

TIEDÄN ENKELISTÄ vähän. Ainakin, jos vertaa Serafim Seppälään, ortodoksiseen pappismunkkiin ja Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian ja patristiikan professoriin. Hän on kirjoittanut kirkosta ja enkelien teologiasta vuonna 2016 kirjan Taivaalliset voimat. Se on tutkimusmatka maailmaan, joka ei koostu vain siitä mitä näemme. Maailmaan, johon Nikean uskontunnustuksen mukaan tunnustamme uskomme sanoessamme: ”Uskon taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.”

Näkyvä ja näkymätön maailma.

On olemassa sellaista tietoa ja toMikkelinpäivä dellisuutta, jota me ihmiset emme

30.9.

Aamun rukoushetki seuraa katolisen kirkon hetkipalveluskirjaa. Se tarkoittaa, että täsmälleen sama laudes rukoillaan tänä aamuna kaikkialla maailmassa samojen Raamatun tekstien mukaan.

Hetkipalveluksen jälkeen Vitikka-Annala aloittaa päivän työtehtävät tärkeysjärjestyksessä. Ensimmäiseksi hän vie kappelin viereisellä niityllä laiduntaville vuohille heinää ja vettä. Valkovillaisen Korpin ja kirjavan Albiinon hoitaminen rytmittää elämää yhtä paljon kuin säännöllinen rukous.

Vitikka-Annalan mukaan vuohet toimivat osuuskunnassa puutarhatyön johtajina, jotka estävät pihapiirin metsittymistä muun muassa syömällä taimia.

voi luoda tai hallita. Joka vain on, meistä riippumatta.

Kun jotain tästä näkymättömästä näyttäytyy, ihmisen osa on hämmästyä ja ihmetellä. Oikeastaan pelästyä. Niin kuin nyt enkeleitä tavatessa.

Johannes Kastajan isä, pappismies Sakarias, pelästyi niin, että muuttui mykäksi. Jeesuksen äiti Maria hämmentyi sydänjuuriaan myöten. Puhumattakaan paimenista kedolla jouluyönä. Tuskin enkelit pelottavia olivat. Pelottavaa oli se, että näkymättömästä maailmasta otettiin yhteyttä.

Jotain niin outoa meille aikuisille.

Itse uskon enkeleihin, niin kuin

muuten puolet suomalaisista. Uskon niin kuin kirkko opettaa, että jokainen syntyvä lapsi saa suojelusenkelinsä. Rukoilen aamurukouksessani niin kuin Martti Lut-

her opettaa: ”Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa.

Amen” OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Gurun opissa Ohjaajana Pyhä Birgitta Ruotsalainen Pyhä Birgitta oli aikansa näkyvimpiä naisvaikuttajia. Hän oli opettaja, näkijä, kirkon uudistaja ja hengellisen sääntökunnan perustaja.

Hän syntyi varakkaaseen perheeseen vuonna 1303. Sekä äidin että isän suvuissa oli näkyviä kirkollisia hahmoja.

Birgitta naitettiin 13-vuotiaana Ulf Gudmarinpojan kanssa, joka oli laamanni ja valtaneuvos. He saivat kahdeksan lasta. Puolisonsa kuoleman jälkeen Birgitta asui Roomassa, josta hän teki pyhiinvaellusmatkoja Italiassa ja viimeiseksi Jerusalemiin. Hän kuoli Roomassa kesällä 1373. Seuraavana vuonna hänen ruumiinsa siirrettiin Vadstenaan, jossa toimii edelleen birgittalaisluostari.

Birgitta on kuuluisa 700 näystään ja ilmestyksestään. Hän kirjoitti ne muistiin.

Rippi-isät tarkistivat ne ja käänsivät latinaksi.

Birgitta julistettiin 7.10.1391 pyhimykseksi ja viisi vuotta myöhemmin Ruotsin suojeluspyhimykseksi. Vuonna 1999 hänet julistettiin Euroopan suojeluspyhimykseksi yhdessä Katariina Sienalaisen ja Edith Steinin kanssa.

Suomessa hänestä tuli suosittu Naantalin birgittalaisluostarin valmistumisen jälkeen vuonna 1462. Turun piispa Hemming oli Birgitan läheinen ystävä.

Jumala, osoita minulle tie On onnetonta vitkastella ja vaarallista jatkaa matkaa. Vastaa siis kaipaukseeni ja osoita minulle tie, rukoili Pyhä Birgitta jäätyään leskeksi 41-vuotiaana.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”LENNÄ, LENNÄ leppäpirkko kivikirkon juureen”, toistetaan lasten hokemassa Hämeessä. Leppäpirkon tai leppäkertun oli määrä lentää Birgitan kirkon kivijalkaan. Pyhästä Birgitasta tuli suosittu pyhimys 1400-luvulla myös Suomessa Naantalin birgittalaisluostarin perustamisen jälkeen.

Birgitan lapsuuden toive oli monen aatelisneidon lailla päästä joskus luostariin. Haavetta olivat vahvistaneet hänen kuulemansa pyhimyslegendat.

Lapsena hän oli yöllä nähnyt Neitsyt Marian tarjoavan hänelle kruunuaan.

Birgitan mieltä liikutti myös näky Jeesuksesta ristillä. ”Kuka tämän teki sinulle?” Siihen kysymykseen Jeesus vastasi: ”Ne, jotka halveksivat minua ja unohtivat minun rakkauteni.”

PIENEN BIRGITAN toive ei toteutunut.

Birgitan ollessa yhdentoista hänen äitinsä kuoli. Kun hän oli täyttänyt kolmetoista, isä järjesti hänet avioliittoon varakkaan miehen kanssa. Birgitan piti opetella huolehtimaan isosta kartanosta. Hän sai kahdeksan lasta.

Voi vain kuvitella, miten hänellä olivat kädet täynnä työtä. Hänellä riitti silti intoa olla mukana perustamassa hoitokotia, jossa hän hoiti köyhiä ja sairaita ja auttoi prostituoituja uuden elämän alkuun.

Birgitan elämä muuttui täysin hänen tehtyään pyhiinvaellusmatkan läpi Ranskan Espanjaan Santiago de Compostelaan. Birgitan mies sairastui matkan aikana eikä enää toipunut. Birgitasta tuli leski vuonna 1344. Hän oli silloin 41-vuotias.

Birgitta suri miehensä kuolemaa, mutta siitä alkoi hänen elämässään vapaampi vaihe. Hän jakoi suuren omaisuutensa lastensa kesken ja köyhien hyväksi.

ELÄMÄNSÄ SUUNTAA Birgitta pohti Jumalan kanssa kommunikoiden: Mihin hänen nyt tuli naisena ja leskenä ryhtyä? Mitä hänen tuli nyt tehdä lastensa kanssa? Mihin lähteä? Mille antautua?

Monesti hän kysyi Jumalalta, miksi hänet oli kutsuttu eikä jotakuta muuta sopivampaa. Naisena hänen piti aina

Pyhän Birgitan rukous Osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan.

On onnetonta vitkastella ja vaarallista jatkaa matkaa.

Vastaa siis kaipaukseeni ja osoita tie.

Tulen luoksesi kuin sairas tulee lääkärin luo.

Oi Herra, anna sydämelleni rauha.

tarkistuttaa puheensa ja kirjoituksensa rippi-isillä ja miespuolisilla teologeilla.

Neitsyt Mariasta tuli Birgitan elämän matkakumppani. Hän samastui

Marian iloon Jeesus-lapsen äitinä ja hänen tuskaansa ristin juurella.

Birgitalle se liikahdus, jonka hän tunsi sydämessään, kun Jumala kosketti häntä, oli samaa liikahdusta, jonka Maria tunsi, kun sanoi enkelille kyllä ja tunsi jonkin liikahtavan sisällään. ”Liikahdus, jonka tunnet, on merkki minun Poikani tulosta sydämeesi”, Birgitta kuuli Marian sanovan itselleen.

BIRGITAN JA MARIAN suhde kasvoi yhä syveneväksi ystävyydeksi. Se syveni Italiassa, jossa Birgitta vietti elämänsä loppuajan toiveenaan nähdä paavi ja saada lupa luostarin perustamiseen.

Birgitta koki voimakkaasti naisena ja äitinä elämisen ilot ja tuskat. Ne heijastuivat kaikkeen, mitä hän kirjoitti.

Mariasta tuli hänelle surujen ja laupeuden äiti, jonka kokemuksista kuka tahansa voi hakea lohtua. ”Sillä niin kuin aurinko valaisee ja lämmittää taivaan ja maan, ei ole ketään, jolta suloinen Maria kieltäisi laupeutensa, jos tämä sitä häneltä pyytää”, Birgitta vakuuttaa. ■

MENOT 27.9 – 1 1.10.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

13

3× ISTOCK

menovinkki

Suojelusenkeleitä, onhan heitä!

Myyrmäessä vietetään toimintapäivää koko perheellä ja testataan arkienkelin taitoja.

Messun jälkeen touhutaan seikkailuradalla, tutustutaan nalle- ja nukkesairaalaan, askarellaan ja rentoudutaan Enkeli Cafessa. Keittolounas klo 11.30 alkaen, hinta 4 e / aikuinen, 2 e / lapsi ja 10 e / perhe. Mikkelinpäivän messu ja perhetapahtuma su 30.9. klo 10–14 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Luopuminen tekee kipeää Kukaan ei voi arvottaa, kenen keskenmeno on rankin.

KAHDEN LAPSEN äiti Kristiina Rauhakallio on itse kokenut aikanaan neljä keskenmenoa. Hän yritti silloin löytää vertaisryhmää, jossa voisi käsitellä asiaa. Sellaista ei löytynyt, mutta hän kävi tunteitaan läpi puolisonsa ja sairaalapastorin kanssa Naistenklinikalla.

– Kun saa keskenmenon ja soittaa äitiysneuvolaan, riippuu täysin terveydenhoitajasta, millä tavoin hän kohtaa surun kokeneen. Luurin kilahtaessa kiinni ei välttämättä ole ketään, kenen kanssa asiaa voisi käsitellä.

– Keskenmenon kokeneet on ihmisryhmä, joka ei varsinaisesti kuulu minkään palvelun piiriin ja sen takia halusin järjestää vertaispäivän. Kirkko on tähän kohtaamiseen hyvä paikka.

Keskenmeno on jokaisella naisella erilainen. Se on sitä jo fyysisesti, koska keskenmeno voi tapahtua eri vaiheessa raskautta.

– Kukaan ei voi arvottaa, kenen keskenmeno on rankin. Voi tuntua järkyttävältä, jos on tehnyt positiivisen raskaustestin kuukautisten ollessa päivän myöhässä ja keskenmeno tulee pian sen jälkeen. Nainen usein alkaa heti rakentaa mielessään lapsen koko elämää, kun raskaustesti näyttää positiivista.

Toiset ovat yrittäneet saada lasta jo vuosikausia, mutta raskaus menee aina kesken.

– Toistuvat keskenmenot voivat olla niin lamaannuttavia, että nainen menee toimintakyvyttömäksi ja

sairastuu masennukseen. Tämä on myös yhteiskunnallisesti iso asia, Rauhakallio toteaa.

Murrosikäisen vanhempana

Mitä tapahtuu kodin ilmapiirille ja vanhempien parisuhteelle, kun lapsi kasvaa murrosikään ja kotona kokeillaan rajoja? Kuvioihin voivat tulla päihdekokeilut, ammatinvalinnan paineet ja sukupolvien arvojen erilaisuus. Miten olla nuoren tukena? Luennoitsijana Hanna Ranssi-Matikainen Parempi avioliitto -yhdistyksestä. Kahvia ja suolaista klo 12.15 alkaen. Vanhemmuus ja parisuhde lasten kasvettua nuoriksi su 30.9. klo 13 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22.

KAIKKI EIVÄT koe raskaita tunteita keskenmenosta.

Joku voi kokea sen jopa helpotuksena, jos lapsi on saanut alkunsa elämäntilanteessa, jossa ei ole ihan varma, haluaako äidiksi. Siitä huolimatta tunteet voivat aiheuttaa syyllisyyttä.

Ihminen itse tunnistaa, haluaako hän keskenmenoon liittyvien tunteiden läpikäymistä.

– Vai onko sellainen olo, että keskenmenon käsittely repii jotain rikki, eikä halua nostaa sitä uudestaan esiin tai ettei kenties ole valmis siihen vielä?

”

NAINEN ALKAA MIELESSÄÄN HETI RAKENTAA LAPSEN KOKO ELÄMÄÄ, KUN RASKAUSTESTI NÄYTTÄÄ POSITIIVISTA. KRISTIINA RAUHAKALLIO

Keskenmenon surua saatetaan purkaa työn tekoon tai muuhun sijaistoimintaan. Nainen on voinut joutua sulkemaan kehoonsa paljon kipuja ja itkemättömiä itkuja.

– Pettymyksen lisäksi keskenmeno on niin fyysinen tapahtuma, että sen jälkeen olisi hyvä löytää taas lempeä ja rakastava tuntuma omaan kehoonsa, Rauhakallio sanoo. ■ Keskenmenon kokeneiden vertaisryhmä la 6.10. klo 9–15 Seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4. Ilmoittautumiset 1.10. mennessä kristiina.rauhakallio@evl.fi tai p. 044 422 0469 tai enni.koskela@vantaa.fi, p. 040 581 9035.

ISTOCK

K

orson seurakunnan perhetyön koordinaattori Kristiina Rauhakallio järjestää Mikkolan neuvolan perheohjaajan Enni Koskelan kanssa lokakuun alussa keskenmenon kokeneiden vertaispäivän.

Päivän aikana on mahdollisuus käydä keskenmenon aikaansaamia tunteita läpi kaikilla aisteilla.

– Jokainen saa tulla kuulluksi ja nähdyksi oman tarinansa kanssa. Mietimme sitä, miten keskenmeno on vaikuttanut omaan tunne-elämään. Päivään voi tulla mukaan, vaikka tapahtuneesta olisi 20 vuotta, ja se tekee yhä kipeää, Rauhakallio sanoo.

ISTOCK

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MAIJA SAARI

Kirjallista keskustelua hyvinvoinnista

Kolmessa kirjailijaillassa on aiheena henkinen hyvinvointi. Ensimmäisen illan vieraana on teologi, skeematerapeutti ja mindfulness-ohjaaja Miia Moisio, joka on kirjoittanut teoksen Toivon kirja masennuksesta.

Illan isäntänä pastori Jani Vanhala. Kirjailijailta ti 9.10. klo 17 Korson kirkon nuortenkulmassa, Merikotkantie 4. Seuraavat illat 23.10. ja 6.11.

KATRIINA HARVIAINEN

14 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Itse teossa

Sairaalapappi kuuntelee enemmän kuin puhuu Sairaalapappi voi antaa sairauden keskellä askeleet tähän päivään.

TEKSTI KATRIINA HARVIAINEN KUVA TIMO HORMIO

P

eijaksen sairaalan käytävillä liikkuva mies papinkauluksessa moikkailee lääkäreitä ja hoitajia.

– Tämä on kiva paikka, täällä tervehditään kaikkia. Olen seurakunnan työntekijä, mutta sairaalassa on minun työyhteisöni, sanoo sairaalapappi Matti Hanhisuanto.

Vantaalla sairaalapappeja on Peijaksen ja Katriinan sairaaloissa ja joissakin vanhusten hoivapalveluissa. Myös Hanhisuanto työskentelee noin yhden päivän viikossa palvelukoti Hopeassa.

Sairaalapapin työssä tärkeintä ovat tapaamiset potilaiden ja asukkaiden kanssa. Aloite tapaamiseen tulee potilaalta itseltään tai hänen läheiseltään.

Myös hoitohenkilökuntaan kuuluva voi huomata potilaan kaipaavan keskustelukumppania.

– Avainasemassa on henkilökunta, miten he näkevät potilaan tilanteen.

He voivat kysyä potilaalta, haluaisiko tämä jutella papin kanssa. Suurin osa kontakteista tulee osastoilta. Teho-osastolta saatetaan soittaa, että ”tule taas, kun me nähdään, että siitä on apua”.

Potilaiden ja heidän läheistensä kanssa käytävien keskustelujen lisäksi sairaalapapit ovat henkilökunnan käytettävissä.

SAIRAALAPAPIT LIIKKUVAT sairaalassa näkyvillä ja pitävät yhteystietojaan esillä. Silti moni usein yllättyy, että sairaalassa on pappi. Kenenkään luo ei mennä väkisin.

– Me emme kysy, kuuluuko ihminen kirkkoon tai mihin hän uskoo tai ei usko. Hän kertoo itse, mitä haluaa.

Me olemme kaikkia varten. Kaikkien kanssa puhutaan avoimesti ja luottamuksellisesti, Hanhisuanto sanoo.

Sairaalassa papit ovat ihmisen elämän äärimmäisten tilanteiden äärellä, sairauden ja kuoleman.

– Sairaalapappien ydintehtävä on kuolevan potilaan hoitoon osallistuminen ja muu akuutti sielunhoito. Se menee kaiken muun edelle. Meidän on oltava valmiita tulemaan paikalle tarvittaessa mahdollisimman nopeasti, ja siksi päivystämme iltaisin ja viikonloppuisin.

– Moni ajattelee, että puhumme vain Jumalasta. Sielunhoito tarkoittaa kuitenkin kaikkea hengellistä ja henkistä hoitoa. Keskusteluissa nousevat esiin tietenkin sairausasiat. Kuolevien kanssa puhutaan myös uskosta, peloista ja siitä, mitä ajattelee kuoleman jälkeen tapahtuvan. Onko ihminen valmis lähtemään tai tunteeko hän huolta läheisistä. Siinä nousevat esiin ihmissuhteet ja kaikki elämän murheet. Moni kokee kiitollisuutta ja huolta rinnakkain, Hanhisuanto kuvailee.

”

ME EMME KYSY, KUULUUKO IHMINEN KIRKKOON TAI USKOOKO HÄN. SAIRAALAPASTORI MATTI HANHISUANTO

ENITEN SAIRAALAPAPIN työ on kuuntelemista, jolloin Matti Hanhisuanto sanoo olevansa ihmisen kanssa kasvokkain.

– Potilas avaa tietä kyselemällä. Se on prosessi, jossa pappi voi olla uusien teiden ja näkökulmien avaaja.

Pappi voi antaa seuraavat askeleet sille päivälle. Tarjota toivoa ja turvallisuutta niin, että ihminen voi elää niissä hetkissä, mitä hänellä on.

Eniten Hanhisuantoa palkitsee työssään se, että voi olla avuksi.

– Kun ihminen luottaa, haluaa puhua ja tulee autetuksi hädässään, hänen puheensa muuttuu rauhallisemmaksi ja olemus levollisemmaksi. Se on iso asia. Koska olen pappi ja ihmiset tietävät sen, voi keskusteluun tulla mukaan kuoleman jälkeinen ulottuvuus. Siinä täyttyy papin perimmäinen kutsumus. ■ Vantaan seurakuntien sairaalapapit työskentelevät Peijaksen ja Katriinan sairaaloissa, Myyrinkodissa, Simonkylän ja Korson vanhustenkeskuksissa, Malminiityn hoivakodissa ja Palvelukoti Hopeassa. Pappeihin saa yhteyden henkilökunnan kautta.

– Sairaalapappien on oltava valmiita tulemaan paikalle tarvittaessa mahdollisimman nopeasti, ja siksi päivystämme iltaisin ja viikonloppuisin, kertoo Matti Hanhisuanto.

Kirkoissa soi SU 30.9.

SU 7.10.

SU 7.10.

SU 7.10.

Naisen elämää -konsertti klo 17 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Kerttu LipsanenFakeh, sopraano, ja Marjaana Merikanto, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e Naisten Pankin hyväksi. Ohjelman hintaan sisältyy väliaikatarjoilu.

Auringon alla – Sanni Antikaisen cembalokonsertti klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Residaali sisältää italialaista ja espanjalaista cembalomusiikkia. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Tikkurilan kirkkokuoron juhlakonsertti klo 16 Pyhän Laurin kappelissa. 60 vuotta hengellisen musiikin helmiä. Kuoroa johtaa Iina Katila, solistina sopraano Maria Kyllönen.

Maailmat kohtaavat – Vanhaa ja uutta: renessanssista improvisaatioon klo 18.15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Kirkko, kamari ja lied -sarjan konsertti. Heidi Äijälä, kantele, Kari Jerkku, urut, ja Annalina Backman, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Sanni Antikainen esiintyy Korson kirkossa.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hammashoitoa

Tilaisuuksia

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

HERÄNNÄISSEURAT ke 26.9. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. to 27.9. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 28.9. klo 15 Columbuksen Katukpli (kauppakesk. 2.krs, Vuosaari), Vuot.45, Hki. la 29.9. klo 18 Mikaelin-kko, Emännänp.1, (Kontula) Hki. ma 1.10. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 2.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). ke 3.10. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 5.10. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 7.10. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylän kko, Teinint.10; saarna K.P.Kinnunen; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä ja seurat Tuusulan kko, Kirkkot.34; saarna L.Väyrynen-Si. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. ke 10.10. klo 19 Körttikodin seurat.

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

Soita 010 2715 100

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

Erikoishammasteknikot

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Hautauspalveluja HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 24.–28.9.

Kivipäiville osallistuvat seuraavat kiviliikkeet: Kivilähde – Kaavin Kivi Oy, Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy ja Suomen Kivivalmiste Oy. Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta.

Kiviliikkeen edustajat toimipaikoissa: katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 7.10. klo 13.30 Jumalan viisautta Kätketty viisaus 1. Kor. 2 - Alpo Pennanen Pelastuksen perustus 1. Kor. 3 - Heikki Junttila

Uusi vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä.

Käyntiosoite: Kielotie 2b • katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Palveluja tarjotaan

PIHATYÖT

AMMATTITAIDOLLA

-pihan syyskunnostukset -puiden ja pensaiden leikkaukset -viherrakentaminen -puiden kaadot ym.

PIHA-APU PIILIPUU OY piha-apu@piilipuu.fi

15

(09) 753 11 56

www.jyrkisaarimaa.fi

A

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

www.vantaanrauhanyhdistys.fi

BREMERIN KIVI

Siivouspalveluja

www.piilipuu.fi

0503366370 / 0400643861

Lakipalveluja

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai

www.bremerinhautakivi.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi Muutot ja tyhjennystyöt edullisesti.

Tyhjennysapupalvelut.com 0445221076

MUSIIKKIA PERHEJUHLIIN piano/ viulu Jari&Juha Niemelä puh.

0500-424077 KLUBIORKESTERI.COM

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin,­Espoon/Kauniaisten­ vai Vantaan sivuille.

Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitus­ varausta tehdessäsi!

Kumppanisi elämän käännekohdissa www.fridafamily.fi Avioehto | Edunvalvonta Testamentti | Perintöverotus Perunkirjoitus

Rakennusala

Alennus 30% normaalihinnoista.

Juha­Kurvinen,­040­541­5787 Kari­Salko,­0400­604­133­ Janna­Laiho,­050­374­8174 etunimi.sukunimi@otava.fi

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Seurakuntavaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin!

Katso ilmoitusmoduulit mediakortistamme ­kirkkojakaupunki.­fi/ mediatiedot tai ota yhteys ilmoitusmarkkinointiin:

Kiviveistämö Levander Oy

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Alkukeskustelu veloituksetta 050 466 2135 yhteydenotto@fridafamily.fi FRIDA Perhejuristit

Liisankatu 6, 00170 Helsinki (katutasossa)

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi

Ostetaan

16 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Pitääkö sairaan tehdä työtä saadakseen hävikkiruokaa?

MEDIASSA ON KIRJOITELTU leipäjonojen muuttamisesta ja Yhteisestä pöydästä. On pakko kysyä: onko asiaa käsitelleillä ollut koskaan nälkä?

Luulisi, että työnsä tehnyt aikuinen olisi Suomessa oikeutettu nauttimaan rauhassa olostaan, mutta hän joutuukin kerjuulle selvitäkseen. Ja eikö ihmisiä muka tulla lokeroimaan? Jos jatkossa ruuan saa näyttämällä korttia, ja seuraava maksaa siitä kaksi euroa, niin mitä tämä on? Kortinhaltija tullaan rekisteröimään ja nimi säilyy rekisterissä vuosia henkilön poistuttua jonosta. Lyödäänkö otsaan leima: olet taakka?

Hanna Kuisma ja Eeva Lehtineva mainitsevat kirjoituksessaan (K&k 30.8.) kauniisti yhteisön ja sosiaalisuuden, mutta sanovat myös, että ihminen ”löytää paikan, jossa häntä tarvitaan”.

Siis mitä? Ruoka-avun tarvitsija joutuu ilmeisesti johonkin vastikkeelliseen. Täytyykö sairaan tehdä työtä saadakseen muutoin roskiin menevää ruokaa? Muutenkin vapaaehtoistoiminnan viesti on aina ”tule auttamaan”, ei ”tule autettavaksi”.

Ruuan valmistus ja jakaminen vaativat rautaista ammattitaitoa todistuksineen. Miten ruokailuissa huomioidaan ihmisten rajoitteet, kuten allergiat ja mausteyliherkkyys? Siellä ei voi honottava hopsantuusa sanoa, että syö äläkä kysele!

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

DIBYANGSHU SARKAR / AFP − LEHTIKUVA

Jouni Liimatainen luottamushenkilö Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Timo Soini ja aborttikysymys

Maria Suomalainen

Pysykää linjallanne YKSI PAINAVIMMISTA SYISTÄ, miksi liityin Suomen ev.lut. kirkkoon 51-vuotiaana, oli Kirkko ja kaupunki -lehden vapaamielinen linja. Jos lehti muuttaa linjansa markkinahenkiseksi propagandatorveksi, saatan harkita eroamista koko kirkosta.

Robert Ryömä

Mauttomuuden raja on ylittynyt VILLE RANNALLA ei pitäisi olla mitään asiaa Kirkko ja kaupunki -lehden sivuille eikä ainakaan Helsingin tuomiokirkon kryptan näyttelyihin. Hänen tyylinsä häpäisee lähes kaikkia ja kaikkea. Marraskuun seurakuntavaaleissa äänestän henkilöä, joka erottaa ”Rannan Taivaasta”.

Leena Iso-Keisari

Lehti antaa hienon poikkileikkauksen KIITOS JÄLLEEN kerran Kirkko ja kaupunki -lehdestä! Olen niin usein siunattu ja kiitollinen lehden sanomasta ja sen monipuolisuudesta. Mielestäni lehti antaa hienon poikkileikkauksen siitä kaikenlaisesta porukasta, jota seurakuntaan mahtuu.

Mielipidekirjoituksissa näkee usein sellaisia mielipiteitä, jotka minua lähinnä kammoksuttavat. Mutta niilläkin on tehtävänsä omassa minuudessani: ne opettavat minua ihmisen erilaisuudesta ja ainutkertaisuudesta.

heidän kertomansa mukaan vahva, ohut tai jopa olematon. Mutta kaikilla oli mielipide, oma näkemyksensä kirkosta.

Enkä uskaltaisi tuomita tuota mielipidettä minäkeskeiseksi. Henkilökohtainen näkemys ohjaa mitä vahvimmin siihen, kuinka ihminen sanoittaa kirkon merkityksen omille läheisilleen, kuinka aktiivisesti ihminen osallistuu seurakunnan toimintaan vai haluaako hän ylipäätään olla jäsenenä.

Esitimme myös tärkeän jatkokysymyksen: ”Olisitko halukas osallistumaan unelmiesi seurakunnan rakentamiseen?”

Juuri tästä seurakuntavaalien kampanjassa on kyse. Siitä, että jollei seurakunta ole jäsentensä näköinen, ihmiset hylkäävät yhteisön. Seurakuntavaalit ovat seurakuntalaiselle ehkä tärkein paikka kertoa oma mielipiteensä siitä, mihin suuntaan seurakuntaa tulisi seuraavalla nelivuotiskaudella viedä.

Kanadan parlamentti oli yksimielinen 20. syyskuuta siitä, että Myanmarin armeija on syyllistynyt rohingyalaisten kansanmurhaan. Parlamentti hyväksyi YK:n tiedonhankintamatkan päätelmän: ”Rohingya-pakolaisiin kohdistetut toimet ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, ja rikosten taustalla ovat Myanmarin sotilasvoimien päälliköt.” Tässä kuvassa, joka on otettu 25. elokuuta 2018 Kutupalongin pakolaisleirillä Ukhiassa, rohingya-pakolaiset osallistuvat seremoniaan, joka oli järjestetty pakolaisten karkotuksen muistoksi.

Ne opettavat arvostamaan ja hyväksymään. Meillä kaikilla on paikka Jumalan kämmenellä hänen rakastaminaan.

Kiitos lehdelle sen hyvistä kolumneista ja mielenkiintoisista artikkeleista. Sain jälleen kerran monipuolista ja virkistävää ravintoa. Kunpa lehti ilmestyisi useammin.

Paula Peltonen

K&k mielistelee maailmaa KIRKKO JA KAUPUNGIN kristillinen, hengellisesti rakentava sisältö on olematonta. Sisältö keskittyy ihmisten tämänpuoleiseen hyvinvointiin eikä tee selvää eroa kristinuskon ja epäjumalanpalveluksen välillä.

Sen sijaan K&k voisi hyvin olla evankelioinnin ja sielunhoidon väline. Lehti tavoittaa monia, jotka ovat vailla toivoa tai ovat työn ja kuormien uuvuttamia. Tietysti seurakuntalehden tulee kertoa myös ajankohtaisista kirkon asioista – ja niistä tasapuolisesti eikä toimittajien omaa mielipidettä ajaen. Nyt niin sanotut konservatiiviset mielipiteet eivät saa sijaa, vaan niitä pikemminkin halveksitaan.

Onko todella seurakuntien par-

haaksi rahoittaa viestintää, joka pyrkii ensisijaisesti mielistelemään maailmaa, vaikka tässä maallistuvassa ajassa ihmisten tarpeet vaatisivat aivan jotain muuta.

Risto Sepponen

Rakennan unelmieni kirkkoa vaaleissa KUN MARRASKUUSSA pidettävien seurakuntavaalien slogan #minunkirkkoni julkaistiin, syntyi siitä pienimuotoista keskustelua kampanjan minäkeskeisyydestä. Haluttiin korostaa, että kyse on yhteisöstä – meidän kirkosta, meidän rukouksestamme.

Kuten onkin! Silti mielestäni vaaliteema on erinomainen. Katson kirkkoani omasta näkökulmastani, omien kokemusteni ja sieltä täältä keräämäni informaation varassa. Tästä kaikesta summaan niin objektiivisen kirkkokuvan kuin osaan ja mietin mielessäni, kuinka hyvin tuo mielikuva vastaa unelmieni seurakuntaa.

Erään Viherlaakso-päivän yhteydessä kysyimme sattumanvaraisesti kävijöiltä: ”Millainen on unelmiesi seurakunta?”. Saimme mielenkiintoisia ja osin yllättäviä ehdotuksia ihmisiltä, joiden suhde seurakuntaan oli

JOS JOKU tässä maassa rohkenee puolustaa syntymättömiä, mutta täysin elin- ja kehityskelpoisia pieniä yksilöitä, hän ansaitsee muiden kansalaisten kunnioituksen eikä käsittämätöntä vihaa ja vastahyökkäystä.

Pelkästään naisten oikeuksiin vedoten ei sivistysvaltiolla ole oikeutta kääntää selkäänsä jo naisten kohdussa oleville elämänaluille ja päättää heidän elämäänsä muuten kuin erityistapauksissa. Aborteista on kuitenkin viime vuosina tehty 70 prosenttia sosiaalisin perustein.

Kuka puolustaa syntymättömien lasten oikeuksia? Pitäisikö lapsiasiavaltuutetun työ ulottaa syntymättömiin lapsiin?

Marja Mäkelä ex-koulukuraattori ja kouluttaja

Flunssien kierrätys toimii loistavasti TUPAKOINTI ja hajusteiden käyttö on lähes kriminalisoitu. Jotain pitäisi tehdä myös syksyn edetessä lisääntyvien virushyökkäysten hillitsemiseksi.

Oppilaitoksissa, terveyskeskuksissa ja muissa yleisissä tiloissa joutuu lähes aina altistumaan tartunnoille lukuisien taudinkantajien vastuuttomuuden vuoksi. Esimerkiksi julkisen liikenteen kulkuneuvot ovat sietämättömiä tautipesiä.

Jos on aivan pakko tulla flunssaisena yleisille paikoille ja yleisiin tiloihin yskimään ja aivastelemaan, tulisi vähintään käyttää kunnollista hengityssuojainta suun ja nenän edessä.

Yleensä ei käytetä yhtään mitään.

Ihmettelen terveydenhuollossa havaittavaa käsittämätöntä välinpitämättömyyttä tässä asiassa. Käsienpesukaan ei suojaa hengitysilmaan pärskäytetyiltä sadoilta tuhansilta viruspitoisilta limapisaroilta.

Tarvitaan valistusta ja velvoitteita estämään satoja turhia tartuntoja.

Aili Ritaluoto