Kirkko ja kaupunki 2018 18 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

18

11.10.2018 kirkkojakaupunki.fi

A4 Tutkimus: Rippikoulussa kasvaa myötätunto toisia kohtaan

B1 Eero Huovinen: Jumala ei ole asia, arvo, aate eikä oppi

Suon kuningatar Riikka Karppinen näyttää, miten yksi ihminen vaikuttaa ylikansallista yhtiötä vastaan.

B 8

NATSIEN MURHAAMA PAPPI JA TEOLOGI DIETRICH BONHOEFFER

Vain ateistit tietävät, mitä Jumala ja hänen olemassaolonsa tarkoittaa.

Sikäli en ole ateisti.

KIRKKOON LIITTYNYT FILOSOFI TUOMAS NEVANLINNA KOTIMAALEHDESSÄ

Iankaikkisesti

Se Jumala, joka antaa meidän elää maailmassa ilman Jumala-nimistä työhypoteesia, on se Jumala, jonka edessä me jatkuvasti seisomme. Jumalan edessä ja Jumalan kanssa elämme ilman Jumalaa.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018 Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa.

JEESUS NEUVOO OPETUSLAPSIAAN MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Vuoden kristillisin kirja?

TÄNÄ VUONNA katkeaa yksi pitkä perinne, kun Vuoden kristillinen kirja –kilpailun voittajan julkistaminen ei enää mahtunut Helsingin kirjamessujen ohjelmaan. Palkinto jaetaan edelleen messuilla, mutta palkintojenjako ei kuulu messujen omaan ohjelmaan vaan tapahtuu Suomen Pipliaseuran näyttelyosastolla.

Helsingin kirjamessuja on uudistettu muutenkin. Ohjelma­ johtajana tänä vuonna aloittanut Ronja Salmi on kertonut vievän­ sä messuja ”vähemmän pompöösiin suuntaan” ja haluavansa enemmän ohjelmaa lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille.

”

NOSTAN HATTUA Salmelle. Lasten ja nuorten lukemiseen keskittyminen ei merkitse ainoastaan tulevaisuuteen suuntautumista ja uuden kirjamessu­ sukupolven etsimistä vaan se tarkoittaa KILPAILU VUODEN myös tässä päivässä elämistä ja tämän KRISTILLISESTÄ KIRJASTA päivän tarpeisiin vastaamista.

ON AIKANSA ELÄNYT. Lapset ja nuoret eivät ole mitään potentiaalisia aikuisia ja tulevia asiakkaita vaan ihan täysiä ihmisiä.

Ja tuskin meitä keski­ikäisiäkään lukijoita kirjamessut tyystin unohtavat.

SELLAISELLE KIRJALLISUUSPALKINNOLLE olisi kyllä paikkansa, jossa palkittaisiin Jeesuksen asiaa, siis armoa, totuutta ja rakkautta, edistävä hyvä kirja.

Mutta omituiseen ehdokasasetteluun perustuva uskonnollisten kustantamojen markkinointi­ ponnistus tuo palkinto ei voi olla.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi

MARI AARNIO

NYKYISEN KALTAINEN kilpailu vuoden kristillisestä kirjasta on aikansa elänyt, jos sen aika on ikinä ollutkaan. Tänäkin vuonna ehdokkaiden joukossa on erinomaisia ja monin tavoin palkitsemisen arvoisia teoksia, mutta jo kilpailun nimi herättää mielikuvan siitä, että kilpailu käydään kirjan kristillisyydestä ja että vuoden kristillisin kirja voittaa.

Kisan järjestää kristillisten kustantamojen yhdistys, jonka nimeämä esiraati valitsee finalistit. Esiraadin jäseniä yhdistys ei ole julkistanut, ei myöskään palkitsemisen kriteerejä.

Ehdokkaiden joukossa on vuosien varrella ollut niin hartauskirjoja, tietokirjoja, elämäkertoja, opaskirjoja, romaaneja kuin hengellisiä traktaattejakin.

Tämäkin tekee kilpailusta kummallisen: miten verrata toisiinsa täysin eri kirjallisuuden lajeja edustavia teoksia?

Jumalani, Jumalani, sinä olet kameleontti.

Minä etsin sinua, ja juuri, kun luulen nähneeni sinut, vaihdat väriäsi ja katoat viidakkoon.

Jumalani, pysyisitkö hetken paikoillasi, jotta voisin antaa sinulle kasvotusten palautetta, että ei tuo ole sopiva tapa kasvattaa lapsia?

Testaa, oletko raamatullinen ruokaguru Miten Raamatun ajan ihmiset söivät ruokansa? Kieltääkö Vanha testamentti strutsien ja heinäsirkkojen syömisen? Testaa raamatullisen ruokakulttuurin tietosi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 11.10.2018

numero 18

Seuraava lehti ilmestyy 25.10 KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Nainen, sinun työsi on arvokasta” Ihmisarvoinen työ on jokaisen naisen oikeus, painotetaan kirkkojen Vastuuviikolla.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JANI LAUKKANEN

1.

Miksi kirkoissa vietetään 21.–28.10. Ekumeenista Vastuuviikkoa, Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen?

Vastuuviikko on ihmisoikeuskysy­ myksiin porautuva viikko. Sen tarkoitus on nostaa kirkoissa esiin ajankohtaisia aiheita. Esimerkiksi ihmiskauppaa vastaan alettiin kirkkojen piirissä toimia Vastuu­ viikon teemoista käsin.

Teemat suunnittelee kirkkojen asiantuntijoista koostuva työryh­ mä. Vuonna 2014 päätimme, että seuraavan vuoden teema on turva­ paikanhakijat. Emme tienneet, miten ajankohtainen se olisi syksyllä 2015.

Vuonna 2016 valitsimme seuraa­ vaksi teemaksi naisten itsemäärää­ misoikeuden, näkökulmana fyysinen koskemattomuus ja keskiössä perhe­ väkivalta. Seuraavana vuonna syntyi #metoo­kampanja.

Vastuuviikon valmistelussa kirk­ kojen asiantuntijat ennakoivat, mis­ tä kannattaa puhua. Elämme hurjaa aikaa, ja yllättävät asiat nousevat uu­ delleen agendalle.

”

USEIN SEURAKUNTAVÄKI ON ENIMMÄKSEEN NAISIA, KUN TAAS JOHTOTEHTÄVISSÄ ON MIEHIÄ.

2.

Tämän vuoden teemana ovat naisten oikeudet.

Se on laaja teema.

Mihin naisryhmiin keskitytte erityisesti?

Viestimme jokaiselle naiselle on: sinä olet arvokas ja sinun työsi on arvokasta. Sinulla on itsemääräämis­ oikeus fyysisesti ja taloudellisesti.

Fokuksessa on paitsi tasa­arvo, myös maahanmuuttajanaisten tilan­ ne Suomessa. Heidän on todella vai­ kea saada töitä ja heillä on isom­ pi riski syrjäytyä. Jos nainen on per­

heellinen, nousee kysymys, saako nainen käydä töissä. Haluamme tänä vuonna rohkaista jokaista naista: si­ nun osallisuuttasi tarvitaan, kyvyillä­ si ja työlläsi on arvo, älä jää syrjään.

Meillä on tänä syksynä joukko Vastuuviikon lähettiläitä, maahan­ muuttajataustaisia naisia, joita seu­ rakunnat ja koulut voivat kutsua ti­ laisuuksiinsa kertomaan elämän­ tilanteestaan.

3.

Vastuuviikko on mukana Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeessa. Millaisia tasaarvotekoja seurakunnissa voidaan tehdä?

Usein seurakuntaväki on enimmäk­ seen naisia, kun taas johtotehtävissä on miehiä. Vastuuviikolla päättävät elimet ja työntekijät voisivat katsoa, että toiminta on tasa­arvoista. Ettei aina pyydettäisi naisia palvelutehtä­ viin ja miehiä johtotehtäviin vaan katsottaisin, että molempia on molemmissa. Kyse on tietoisesta tasa­arvoisesta kohtelusta.

4.

Olet työskennellyt Botswanassa teologisen seminaarin opettajana. Millaista kaikupohjaa se antaa työhön naisten oikeuksien puolesta?

Yhteisöllistä kaikupohjaa. Naisten ja tyttöjen asemasta puhuminen on kaikkien tehtävä, koska se hyödyttää koko yhteisöä. Voimme juuri niin hyvin kuin naiset ja tytöt voivat yhteiskunnassamme.

Olen työskennellyt myös afrik­ kalaisten feministiteologien kans­ sa, jotka korostavat miesten muka­ na olemista muutoksessa toisin kuin eurooppalaisissa naisasialiikkeissä on usein ollut tapana.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

Iltarukoukseni liittyy perheeni hyvinvointiin ja kirkkojen työhön. Erityisesti muistan lapsia, jotka elävät väkivallan tai sodan keskellä, sekä kanssasisariani, äitejä, jotka elävät siinä todellisuu­ dessa. ■

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

MARKO LÄÄRÄ

Rippikoulu sai arvosanan 9 Rippikoulu tai edes isoseksi lähteminen eivät takaa Jumala-uskoa, mutta rippikoulussa elämän isoja kysymyksiä on turvallista miettiä.

Seurakuntaneuvosto valitsi Kira Ertmanin Espoon ruotsinkielisen seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi.

Kira Ertman valittiin Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherraksi Espoon ruotsinkielisen seurakunnan (Esbo svenska församling) uudeksi kirkkoherraksi on valittu Kira Ertman. Ertman on työskennellyt aiemmin muun muassa seurakuntapastorina ja kappalaisena samassa seurakunnassa. Hän on syntynyt vuonna 1982 ja valmistunut teologian maisteriksi 2008.

Espoon ruotsinkielinen seurakunta kuuluu Porvoon hiippakuntaan, ja sillä on noin 15 000 jäsentä. Seurakunnan nykyinen kirkkoherra Roger Rönnberg jää eläkkeelle 1.4.2019.

Kun Ertman aloittaa työnsä, Espoon seurakunnissa on kolme naispuolista ja kolme miespuolista kirkkoherraa.

Espoon piispaksi Hintikka tai Holma Espoon piispanvaalin toiselle kierrokselle ylsivät Kaisamari Hintikka ja Juhani Holma. Hintikka sai ääniä 338 ja Holma 172.

Hintikka on Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri ja teologian tohtori ja Holma jumalanpalveluselämän kouluttaja ja teologian tohtori.

Piispanvaalin ensimmäisellä kierroksella oli yhteensä neljä ehdokasta. Sammeli Juntunen sai 167 ääntä ja Leena Huovinen 142 ääntä. Äänestysprosentti oli 87,1 prosenttia.

Piispanvaalin toinen kierros järjestetään marraskuun 1. päivänä. Uusi piispa vihitään virkaan Espoon tuomiokirkossa helmikuussa 2019.

Kuusi ehdolla vuoden kristilliseksi kirjaksi Vuoden kristillinen kirja -kilpailu on edennyt loppuvaiheeseen. Loppukilpailuun selvinneet ehdokkaat ovat: Raine Haikarainen, Mystinen Maestro - Seppo A. Teinosen pitkä pyhiinvaellus, Kirjapaja, Mikko Heikka, Uskonnot kohtaavat. Mahdollisuus parempaan maailmaan? Gaudeamus, Hanna Hentinen ja Elina Vuola (toim.), Vaellus pyhiin - ristisaattoja idän ja lännen rajalla, Eeva Peura ja Tarja Tervahauta (toim.), Lapseni on poissa - kirja suruun, Kirjapaja, Pauliina Rauhala, Synninkantajat, Gummerus ja Pekka Simojoki, Mullan makua taivaan tuoksua. Keikkamiehen hartauskirja, Päivä Osakeyhtiö. Voittaja julkistetaan Helsingin kirjamessuilla 28.10. Voittajan valitsee piispa Teemu Laajasalo.

N

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

uorten antama yleisarvosana rippikoululle on koko maassa 8,8 ja pääkaupunkiseudulla se on vielä pari kymmenystä parempi. Täyden kympin antaa noin joka kolmas nuori.

Kirkon kannalta monet rippikoulun tavoitteet täyttyvät hyvin, mutta uskonkysymyksiin nuoret suhtautuvat vielä isosinakin yllättävän kriittisesti, kiteyttää Diakoniammattikorkeakoulun lehtori ja kasvatus- ja nuorisotyön tutkija Jouko Porkka tutkimuksen keskeiset tulokset.

Rippikoulun uuteen opetussuunnitelmaan liittyy kuusi tavoitetta, joiden toteutumista selvitettiin nuorille tehdyllä mobiilikyselyllä viime kesänä. Kyselyyn vastasi yhteensä noin 5 500 nuor-

ta. Heidän joukossaan oli 496 espoolaista ja 374 helsinkiläistä nuorta ja lisäksi 94 nuorta Vantaan Tikkurilan seurakunnasta.

Riparilaisten lisäksi kysyttiin satojen isosten mietteitä.

YKSI TAVOITTEISTA ON, että nuoret kokevat rippikoulussa yhteyttä, turvallisuutta, pyhyyttä ja iloa. Vastauksista kävi ilmi, että rippikoulu toteuttaa nämä tavoitteet todella hyvin. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia vastasi, että rippikoulussa oli hyvä, hauska ja turvallinen olo ja että siellä sai olla oma itsensä. Valtaosa nuorista katsoi, että rippikoulussa oli hyvä yhteishenki, sieltä sai uusia ystäviä ja entiset ystävyyssuhteet syvenivät.

Rippikoulun tavoitteisiin kuuluu, että nuoret kantavat vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja

luomakunnasta. Tämäkin tavoite toteutui kyselyn mukaan hyvin, sillä pääkaupunkiseudun nuorista kolme neljästä koki ympäristön suojeluun liittyvät asiat itselleen tärkeiksi. Kahdeksan kymmenestä kertoi tuntevansa myötätuntoa niitä kohtaan, jotka ovat itseä heikommassa asemassa.

Pääkaupunkiseudulla oltiin jopa hieman empaattisempia ja ympäristötietoisempia kuin muualla.

– Myös vuonna 2013 tehdyssä yhdeksän maan vertailututkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti Suomen rippikouluissa kasvaa myötätunto toisia kohtaan, kertoo Porkka.

Se, että koko maassa vain puolet rippikoululaisista arvioi, että rippikoulussa käsiteltiin heidän elämänsä kannalta tärkeitä kysymyksiä, laittaa Porkan mietteliääksi. Espoossa ja Tikkurilassa,

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

5

KUULUTUS mutta erityisesti Helsingissä luku oli kuitenkin korkeampi. Tämä saattaa Porkan mukaan kertoa osaksi siitä, millä tavalla asioita rippikoulussa käsitellään – perinteisesti vai nuoret mukaan ottaen.

Vaikka nuoret ovat ennen rippikouluun tuloaan saaneet uskonnonopetusta kouluissa, rippikoulu lisää nuorten mukaan selvästi heidän tietojaan kristinuskosta ja seurakunnan toiminnasta.

LUVUT KERTOVAT Porkan mukaan siitä, että nuoret ovat rippikoulussa ja isosina siinä iässä, jossa omaa maailmankatsomusta vasta etsitään. Rippikoulussa ei pakoteta ketään uskomaan, vaan nuoria rohkaistaan miettimään omaa suhdettaan siihen ja elämän muihin isoihin kysymyksiin.

– Jos rippikoulussa manipuloitaisiin, sitä ei koettaisi turvalliseksi paikaksi olla. Rippikoulu ei pyri aivopesuun, vaan siellä on hienotunNELJÄ KYMMENESTÄ teinen, nuoria kunninuoresta koki, että usoittava tapa lähestyä ko Jumalaan vahvisasioita. Tämä takaa tui rippikoulun aikasen, että kirkkoon na. Suunnilleen sama uskalletaan ottaa yhmäärä katsoi, että kristeyttä, kun siihen tutinuskolla on merkityslee tarvetta. tä hänen elämässään ja Porkka huomautSUOMEN toivoi löytävänsä paiktaa, että nuoret tuRIPPIKOULUISSA kansa seurakunnaslevat yhä useammin KASVAA MYÖTÄTUNTO ta. Pääkaupunkiseutu kodista, jossa ei ole TOISIA KOHTAAN. ei näissä asioissa juuri opetettu iltarukouseroa muusta Suomesta, eivätkä he ole käyTUTKIJA JOUKO ta. Espoossa ja Tikkuneet seurakuntien PORKKA rilassa yhteys seurakerhotoiminnassa. kuntaan vahvistui kesNiinpä rippikoulu voi kimääräistä enemmän. olla heille ensimmäiEntä usko Jumalaan? Se ei rip- nen paikka, jossa suhdetta uskoon pikoululaisten parissa ole mobiili- tulee edes aktiivisesti mietittyä. kyselyn perusteella kovin korkeassa kurssissa. Koko maassa 38 pro- PÄÄKAUPUNKISEUDULLA JA erityisenttia, Espoossa 32 ja Helsingis- sesti Helsingissä ollaan muuta maasä 29 prosenttia rippikoululaisista ta kriittisempiä, joten se, että movastasi uskovansa Jumalan olemas- nen usko kuitenkin syvenee ja suhsaoloon. Jeesuksen ylösnousemuk- de kirkkoon lähenee, kertoo onnisseen uskoi koko maassa 35 prosent- tuneesta rippikoulutyöstä. tia, mutta helsinkiläisistä vain joka Onnistumisen ja omakohtaisuuneljäs ja espoolaisista 29 prosenttia. den kannalta tärkeää on, että nuoTikkurilassa lukemat olivat yli 40 ret otetaan mukaan toteuttamaan prosenttia, mutta vastaajia oli naa- rippikoulua. Tässä on vielä tekemispurikaupunkeja vähemmän. tä, sillä vain noin puolet kertoi pääsIsoset ovat aktiivisesti mukana seensä vaikuttamaan rippikoulun siseurakunnan toiminnassa ja suhtau- sältöihin ja konfirmaatiojumalantuvat siihen rippikoululaisia innos- palvelukseen vain hieman useampi. tuneemmin. Usko Jumalaan ja usko Rippikouluun ilmoittautuminen on ylösnousemiseen olivat kuitenkin käynnissä Espoossa 31.10. asti espoonrimelko matalalla tasolla, ja erityisen parit.fi ja Kauniaisissa 31.10. asti kauniselvästi Helsingissä, jossa vain noin aistenseurakunta.fi/ryhmat/rippikoulu. kolmasosa vastasi uskovansa.

”

Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla alla mainittujen sukuhautojen hoito on olennaisesti laiminlyöty. Kiinteistöjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston delegointipäätöksellä, velvoittaa kirkkolain 17 luvun 5 §:n perusteella kunkin mainitun haudan hautaoikeuden haltijaa vuoden määräajassa tämän kuulutuksen päivämäärästä lukien kunnostamaan haudan uhalla, että oikeus hautaan julistetaan menetetyksi.

Hoitovelvoitteen täyttämiseksi riittää, että haudan yleishoito (= haudan nurmi- tai sorapinnan hoito sekä tarvittaessa muistomerkin ja mahdollisten reunakivien oikaisu) on järjestetty. Pelkkä kukkien tuominen haudalle ei riitä hoitovelvoitteen täyttämiseksi. Kukkien istuttaminen ei ole pakollista.

Haudan kunnostuksen ja hoidon osalta antavat pyydettäessä ohjeita hautausmaiden työnjohtajat, jotka ovat tavattavissa hautausmailla pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7.30–14.30, lauantaita lukuun ottamatta. Puhelimitse heidät tavoittaa numerosta 09 80 501, varmimmin klo 13.00–14.00.

Espoon seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto ottaa hautoja hoitaakseen ja lisätietoja saa hautatoimistosta, p. 09 8050 2200. Hautatoimisto on avoinna arkisin klo 9.00–15.00.

Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella.

KELLONUMMEN HAUTAUSMAA Osasto H: 7.8, 7.9,7.16,7.23,11.26 Osasto J: 4.3.1A KAPPELIN HAUTAUSMAA Osasto B: 31, 53, 75, 98, 152 Osasto C: 2, 77, 99, 123, 172 Osasto E: 25, 34, 83, 92, 137 Osasto F: 11 Osasto G: 173 Osasto H: 14, 74 Osasto I: 35, 41, 64, 87, 94, 142 Osasto L: 37, 135, 143, 147 Osasto P: 45, 204 Osasto A1: 7.10, 8.1 KIRKON HAUTAUSMAA Osasto D: 40, 227 Osasto E: 61, 88, 89 Osasto F: 128, 132, 138, 175, 179, 200, 202 Osasto G: 4, 55, 78, 216, 238, 247 Osasto H: 8, 17 Osasto I: 23, 73 Osasto N: 46, 48 Osasto O: 36, 59, 65, 105 Osasto P: 4, 83 Osasto R: 19, 28, 30, 72, 83 Osasto S: 5 Osasto T: 11, 24, 29 Osasto U: 39, 43, 55, 68, 97, 138, 156, 206 Osasto V: 22, 43, 47, 50, 52, 100, 142 Osasto W: 46, 77, 117 Osasto X: 39, 80, 128, 155 Osasto Y: 18, 23, 31, 114, 115 Osasto Z: 41, 141 Osasto Å: 67, 74, 83, 144 Osasto Ä: 46, 53, 55, 93, 151 Osasto Ö: 3, 57, 104 Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501.

Espoossa 11.10.2018

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

% Kotimaiset koivusängyt -15 31.10. asti Massiivipuiset sängyt ovat kestäviä ja ekologisia. Värit: luonnonkoivu, pähkinä, pyökki, valkoinen ja wenge. Meiltä myös Seniori-sänky (leveys 80 tai 90cm), johon saa matalat tai korkeat jalat, moottoripohjan, nousutuen, turvalaidat, hygieniapatjat, apupöydän pyörillä ja lukollisen yöpöydän. Tervetuloa!

www.s op e . f i

396€ (466€) 90x200 + nousutuki, turvalaidat

SENIORI

352€ (414€) 90x200

KOLI 417€ (491€) 120x200 417€ (491€) 160x200 453€ (533€) 180x200

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Alessa -30-50% Sohvia ja tasoja!

6 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Nykyään normaalia arkea kerrostalo­ kodissaan viettävä Sanna joutui majai­ lemaan aikoinaan pari vuotta ulkona, rappukäytävissä ja toisten nurkissa.

Kadulla asunut Sanna osaa arvostaa oman kodin turvaa Koti merkitsee kaikkea. Se on kuin turvallinen emoalus, jonne on hyvä palata töistä ja harrastuksista, sanoo Sanna, entinen asunnoton.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

antaalainen kerrostaloasunto näyttää valoisalta ja kodikkaalta. Lattialla peuhaa koira ja häkissä vilistää kaksi marsua. On vaikea uskoa, että lemmikkien emäntä, päälle nelikymppinen Sanna, oli seitsemän vuotta sitten asunnoton, juuri vankilasta vapautunut narkomaani.

Sanna oli viettänyt koko nuoruutensa risaista, huumeiden täyttämää elämää. Välissä oli kuitenkin ollut raittiita jaksoja, sillä hän oli saanut kolme lasta.

Yli 30-vuotiaana Sanna ajautui yhä pahempaan huumekoukkuun. Tämä

johti siihen, että hän menetti lapsensa ja joutui kadulle.

– En nähnyt lapsiani yli viiteen vuoteen. Nukuin ulkona, rappukäytävissä ja joskus äidin tai muiden sukulaisten luona. Yhtenä talvena vedin perässäni pulkkaa, jossa oli kaksi kassia. Toisessa oli täkki ja toisessa vaatteita, Sanna kertoo.

– Olin lopulta niin sekaisin, ettei kukaan halunnut majoittaa minua.

Elämä oli todella epätoivoista, ja yritin useamman kerran itsemurhaa.

SANNA LÄHETTI parin vuoden aikana asuntohakemuksia eri paikkoihin

Vantaalla. Tilanne oli mahdoton, koska hän oli menettänyt luottotietonsa eikä tulojakaan juuri ollut. Kun hän yritti päästä Sahapuiston päihdeongelmaisten asumisyksikköön, häntä ei otettu sinnekään.

Lopulta poliisi pidätti Sannan maksamattomien sakkojen takia. Hänet passitettiin joksikin ajaksi vankilaan, jossa hän pääsi kuiville.

– Kun vapauduin vankilasta, hakeuduin asunnottomille päihdeongelmaisille tarkoitettuun Koisorannan palvelukeskukseen. Pääsin aika nopeasti niin sanotulta märkäpuolelta arviointiosastolle, olinhan ollut jo pidemmän aikaa selvin päin. Tuntui tosi hyvältä päästä kahden hengen huoneeseen, jossa oli oma sänky.

Sannan kuntoutuminen jatkui Koisorannassa asteittain. Keskuksessa oli erityyppisiä asumisyksiköitä, ja lopulta hän asui siellä vuokrayksiössä.

– Olin vielä siinä vaiheessa kyke-

nemätön ottamaan vastuuta ja hoitamaan raha-asioitani. Tein työntekijöiden avustuksella maksusuunnitelmia, ja harjoittelin pienin askelin arkeen liittyviä käytännön asioita.

Kuntouduttuaan tarpeeksi Sanna otti yhteyttä lapsiinsa ja alkoi rakentaa uudestaan suhdettaan heihin.

Kun hän oli saanut vantaalaislähiöstä vuokra-asunnon, selvisi, että hänen vanhin lapsensa aiotaan ottaa huostaan isältään. Tuolloin Sanna koki olevansa valmis ottamaan tämän luokseen. Pian perässä tulivat myös hänen kaksi muuta lastaan.

SANNA ELÄÄ nyt normaalia arkea, johon kuuluvat teini-ikäiset lapset, lemmikkieläimet, vakituinen työpaikka ja tanssiharrastus. Lisäksi hän meni naimisiin heinäkuussa.

– Minulla on aivan uusi elämä. Välillä havahdun miettimään, miten tämä on edes mahdollista.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pääkaupunkiseudulla on noin 4 700 asunnotonta Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 7 112 asunnotonta, joista yksineläviä oli 6 615 ja perheellisiä 497.

Asunnottomien määrä väheni noin 331 henkilöllä edellisvuodesta. Määrä on laskenut viiden viimeisen vuoden aikana. Nuorten asunnottomuus on kuitenkin lisääntynyt.

Helsingissä on 3 760, Espoossa 653, Kauniaisissa 48 ja Vantaalla 256 asunnotonta. Pääkaupunkiseudulla on yhteensä noin 4 700 asunnotonta, joista 1 301 elää pitkäaikaisesti vailla asuntoa. Asunnottomuus koettelee miehiä yli neljä kertaa useammin kuin naisia.

Lähde: Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Ara

Asunnottomien yö 17.10.

Espoossa Espoonlahti: klo 13−16 Kivenlahden torilla, Kivenlahden kirjastossa ja Meriemyssä (Merenkäynti 3). Paikalla Kela, asumisneuvoja, sosiaaliohjaaja ja suuterveydenhuolto. Tarjolla makkaraa ja kahvia, villasukkia ja musiikkia.

Espoon keskus: klo 16−17 Entressen kirjastossa paneelikeskustelu asunnottomuuden ennaltaehkäisystä, klo 17−20 Espoontorilla musiikkia ja puheita, klo 20 Me-talossa (Terveyskuja 2B) iltapala, klo 20.15 Askeleen tiloissa (Pappilantie 5) iltapala ja iltahartaus.

Matinkylä: klo 12−16 Ison Omenan Palvelutorilla Kotoa kadulle -seminaari, keskustelua nuorten asunnottomuudesta ja mielenterveysongelmista. Klo 18-21 iltatapahtuma Matinkappelilla (Liisankuja 3): palveluneuvontaa, varustejakoa ja yhdessäoloa. Kahvipannu, soppakattila sekä grilli kuumana.

Leppävaara: klo 13−16 Viaporintorilla keskustelua, tiedon jakamista, musiikkia ja makkaraa grillistä.

Sanna tekee selväksi, ettei hän olisi pystynyt tähän yksin, ilman Koisorannan tarjoamaa tukiverkkoa. Hänen

”

YHTENÄ TALVENI VEDIN PERÄSSÄNI PULKKAA, JOSSA OLI KAKSI KASSIA. TOISESSA OLI TÄKKI JA TOISESSA VAATTEITA. PARI VUOTTA ASUNNOTTOMANA OLLUT SANNA

ongelmiaan ei Olisi ratkaissut pelkästään asunnon saaminen.

– Olen kiitollinen Koisorannan työntekijöille, jotka tekevät työtä sy-

dämellään. He kohtelivat minua ihmisenä, vaikka olin kaikin tavoin rikki.

Tällaisia kokonaisvaltaista tukea tarjoavia asumispalveluita pitäisi ehdottomasti olla enemmän.

Hänestä asunnottomuus on edelleen jonkinlainen tabu. Siksi siitä on puhuttava.

– Pitäisi olla itsestään selvää, että jokaisella ihmisellä on oikeus saada katto päänsä päälle, on hänen tilanteensa mikä tahansa.

Oman asunnottomuutensa aikana Sanna tapasi monenlaisia ihmisiä.

Naisia heissä oli vähän, ehkä 10 prosenttia.

– Asunnottomuus ei noudata tiettyä kaavaa. Siihen voi olla erilaisia syitä kuten pienituloisuus, ero puolisosta, mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö. Jos ei ole varaa maksaa takuuvuokraa ja on menettänyt luottotietonsa, asunnon saaminen on todella vaikeaa. ■

• • •

A

7

8 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia

Lakipalveluja

HERÄNNÄISSEURAT

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

Lähetä surunvalittelusi.

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Kaikki hautakivialan työt

Rakennusala Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

www.katonmaalausespoo.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Raamattupiiri 18.10. klo 18 1. Kor. 1-3

Ostetaan

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

ke 10.10. klo 19 Körttikodin seurat su 14.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen kko, Uomat.1, Vantaa; saarna J.Heinimäki; kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Myrskylän kko, Keskust.3, saarna L.Väyrynen-Si; kahvit ja seurat srk-koti, Keskust.2. klo 16 kirkkopyhä Pihlajamäen kko, Liusket.1, Hki; saarna Sam.Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, Espoon kesk. ti 16.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. Natasha Vaalgamaa. ke 17.10. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. to 18.10. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 19.10. klo 18 Vehkojan srk-keskus, Yli-Anttilant.3, Hvnkää. klo 18.30 Sevannolla, Antbackankaari 30 (Martinkylä), Sipoo. la 20.10. klo 10-14 Sv-seminaari Lohjan srk-kesk.; Sibeliuksenk.2, Sam. Korkalainen kertoo ja veisuuttaa. su 21.10. klo 10 kirkkopyhä Kulosaaren kko, K.Kallion t.1b, Hki; saarna V.-M. Hynninen; tarj.& seurat. klo 10 kirkkopyhä, Itä-Vantaan paik.-os. 25-vuotisjuhla Tikkurilan Olotila, Unikkot.5a/ Vehkapolku, Vtaa, saarna H.Pöntinen; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Nurmijärven kko, Kirstaant.5; kahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J.Forsselin k.18, Loviisa. klo 16 Seuratuvalla; mm. M.Viljanen-Pihkala, J.Elenius. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Jpää. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. ke 24.10. klo 19 Körttikodin seurat.

TULOSSA: Lähetysteologiailta su 28.10. klo 16 Seuratuvalla, ”Afrikasta Eurooppaan”.

Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Eero Huovisen rukous­ elämä ei kuulu teille Emerituspiispa puhuu mielellään Isä meidän -rukouksesta, mutta ei omasta hartaudenharjoituksestaan.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

E

ero Huoviselta ilmestyi uusi kirja, ja siitä olisi kiva tehdä juttu. Isä meidän -teos käsittelee Isä meidän -rukousta, joten Huovinen voisi kertoa vähän omasta rukouselämästään.

Huovinen on eläköitynyt dogmatiikan professori ja Helsingin entinen piispa. Monen silmissä hän on Suomen luterilaisen kirkon vanha, viisas valtiomies. Kun presidentti Mauno Koivisto kuoli, Eero Huovinen piti siunauspuheen. Kun presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio saivat lapsen, Eero Huovinen kastoi hänet.

Huovinen vastaa sähköpostiin, kiittää viestistä ja kirjoittaa: ”’Omasta hartauden harjoituksesta’ puhuminen tuntuu vaikealta. Kirjassani olen sanonut sen, mitä osaan. Sitä sopii lainata.”

Huovinen on varovaisen miehen maineessa. Ehkä hänestä siksi niin pidettiin piispana. Varovainen kirkko, varovainen johtaja.

2B

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Ei Huovinen Isä meidän ­rukouksenkaan suhteen revittele, mutta esittää siitä mie­ lenkiintoisia pointteja. Esimerkiksi, että Isä meidän ei ole erityisen kristillinen rukous.

Entä, jos juttu ei keskittyisi Huovisen omaan hartauden harjoittamiseen vaan Isä meidän ­ru­ koukseen? ”Jos keskitymme Isä meidän ­rukoukseen em­ mekä minuun, niin OK.” – OLETKO SINÄ lukenut minun kirjani? Eero Huovi­ nen kysyy. Hän istuu teologisen tiedekunnan tutki­ janhuoneessa. Välillä hän hymyilee pientä hymyä, josta ei voi olla ihan varma, onko se hymy. Huovi­ nen on juron miehen maineessa.

Olen, ja nyt tulisi muutama kysymys kirjan tee­ moista. Isä meidän ­rukous osoitetaan jollekin, jota kutsutaan Jumalaksi. Mikä Jumala oikein on?

Huovinen on hiljaa liki puoli minuuttia. Sitten hän alkaa puhua.

– On oikeastaan aika erikoista, että Jeesus neu­ voi puhuttelemaan Jumalaa Isäksi. Juutalaisessa perinteessä Jumalaa pidettiin niin tutkimattoma­ na, että häntä ei rohjettu puhutella suoraan eikä häntä uskallettu katsoa kasvoista kasvoihin. Mooseskin näki Jumalan vain selkäpuolelta.

Sanat ovat hitaita ja tuntuvat harkituilta. Tulee mieleen vanha leivinuuni, josta otetaan rapsakoi­ ta jälkiuuniruisleipiä.

”

Joskus voi olla hyödyllistä, että tulee paha mieli.

– Ihminen joutuu kamppailemaan sen kanssa, mitä Jumalasta sanotaan. Vaikka Jumalaa puhu­ tellaan Isäksi, Luojaksi tai Kaikkivaltiaaksi, me sa­ malla tajuamme, miten vajavaisia meidän sanam­ me ovat.

– Mutta isä on kaunis sana. Se ei ole Raamatussa ollenkaan niin patriarkaalinen kuin meidän nyky­ aikainen ihmisemme ajattelee. Isä oli hahmo, joka piti huolen omistansa. Isä oli turva. Tietysti ihmi­ sen, jolla on tuhoavia kokemuksia omasta isästään, voi olla vaikea ajatella, että isä on myönteinen sa­ na. Silloin voi ehkä ajatella, että Jumala on toisen­ lainen isä kuin ne huonot isät, joita me tunnemme peilistä tai kokemuksistamme.

Eero Huovinen vaikenee ja kysyy: – Pitääkö minun vastata lyhyemmin?

Ei, ja pysytään vielä tässä. Kun Jeesus puhuu tästä asiasta, josta hän käyttää nimeä Isä, mistä hän tarkalleen ottaen puhuu?

Huovisen mukaan kristillisessä ja juutalaisessa perinteessä on aina ollut tärkeää, että Jumala ei ole mikään asia.

– Jumala ole mikään arvo eikä aate, ei edes op­ pi, vaikka minä vanhana dogmatiikan harrastajana arvostan oppia ja suosittelen filosofian lukemista.

– Jumalassa on aina kysymys persoonasta. Yhte­ ys Jumalaan on minä–sinä­suhde, ei minä–se­suhde.

Jumalalla on silmät, jotka näkevät kaiken, mutta ne eivät ole sellaiset silmät, jollaisia me ajattelem­ me silmien olevan. Jumalalla on korvat, jotka kuu­ levat kaiken, eivätkä nekään ole sellaiset korvat, jollaisia me ajattelemme korvien olevan.

Jumalalla on kädet, joilla hän pitää meistä huo­ len. Huovinen kertoo, miten edesmennyt filosofian professori Juha Sihvola osallistui televisiossa maa­ ilmankatsomukselliseen väittelyyn.

– Kun hänen keskustelukumppaninsa puolus­ ti materialistista ajattelutapaa, Juha Sihvola sanoi vain, että sitten on sellainen lastenlaulu kuin Juma­ lan kämmenellä ei kukaan ole turvaton.

Huovinen hymyilee.

– Yksi Suomen kokeneimpia filosofeja sanoi näin.

Jumalalla ei ole sosiaaliturvatunnusta eikä katu­ osoitetta, emerituspiispa sanoo. Silti me voimme tietää, että hän on totta.

Mistä me sen voimme tietää?

– Volkswagen Passatia voidaan koskettaa ja sen kaasupoljinta voidaan painaa, mutta Jumalan to­ tuus on aina luonteeltaan salattua, Huovinen sa­ noo.

– Olemme sen varassa, mitä Jumala itse kertoo itsestään. Niinhän me toisemmekin tunnemme.

Kun minä kysyn, kuka sinä olet, sinä rupeat kerto­ maan. Minä voin kuulla sen, mitä sinä kerrot.

POHDIN ÄÄNEEN, että vähän hirvittää, ehdinkö esittää kaikki kysymykseni. Ehkä Eero Huovinen kuulee väärin, tai sitten hän rakentaa muuten vain aasinsillan.

– Jumalan kanssa on aina vähän hirvittävää, Huovinen sanoo.

– On vanha sanonta, että Jumala on kiehtova ja tärisyttävä todellisuus. Rakastunut ihminen tuntee yhtä aikaa vetoa ja jännitystä.

Huovinen on pohtinut jumalallisia koko ikänsä.

Vieläkö Jumala tärisyttää?

– Teologiaa olen harrastanut vuodesta kuusi­ kymmentäneljä alkaen. Se jatkuu edelleen.

– Kun olin lapsi ja lapsenlikka rupesi pitämään meille Isä meidän ­rukousta, minulle syntyi jo sil­ loin teologinen kriittinen henki. Voiko ihminen, jo­ ka rukoilee kaavamaista Isä meidän ­rukousta, olla oikea kristitty? Se ei ollut perheen tuttu omasanai­ nen rukous, johon olimme äidin kanssa tottuneet.

Iän myötä Isä meidän on tullut Huoviselle rak­ kaaksi. Vanhemmiten omat sanat ovat vähentyneet.

Miltä se tuntuu, kun omat sanat loppuvat?

– Kyllä siitä pääasiassa etua on. Ihminen tulee vanhemmiten varovammaksi. Itsekritiikki on hyö­ dyllinen asia elämässä. Nuorempana sitä oli kriitti­ nen muita kohtaan.

Isä meidän ­rukous on Huovisen mielestä kuin ti­ mantti. Se on hioutunut vuosien aikana kirkkaaksi.

– Jeesus oli aika fiksu, kun hän keksi opettaa täl­ laisen.

– Hän osasi sanoa oikeat asiat, kiteyttää. Sitä paitsi kaavamaisissa rukouksissa on menneiden sukupolvien suurta viisautta. Jos menet naimisiin tämän päivän kanssa, huomenna olet leski. On pa­ rempi katsoa vähän pidemmällä perspektiivillä taaksepäin.

KIRJANSA ALUSSA Eero Huovinen huomauttaa, et­ tä Isä meidän ei ole erityisen kristillinen rukous.

Siinä ei puhuta mitään Jeesuksesta, sovituksesta, Pyhästä Hengestä tai muista uskontunnustuksen asioista.

– No ei se nyt epäkristillinenkään rukous ole, Huovinen tokaisee.

– Onhan Jeesus sen sentään opettanut. Mutta ru­ kouksessa on paljon yleisinhimillistä viisautta.

Suomen luterilaisessa kirkossa Isä meidän lausu­ taan kokonaisuudessaan näin: Isä meidän, joka olet taivaissa.

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.

Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

Yleismaailmallista rukouksessa on Huovisen mukaan esimerkiksi se, että siinä pyritään luopu­ maan omasta tahdosta.

– Jos ihminen koko ajan sanoo minä itse, hän taantuu kaksivuotiaan tasolle. Lapsesta ei tule ai­ kuista, jos hänellä ei ole oikeutta käyttää sanoja mi­

nä itse, mutta aikuisuuteen kuuluu se, että ihmi­ nen osaa ottaa etäisyyttä omaan minäänsä ja miet­ tiä toisten asioita enemmän kuin omiaan, Huovi­ nen selittää.

Mutta eikö siitä tule paha mieli, jos oma tahto ei toteudu?

– Joskus voi olla hyödyllistä, että tulee paha mie­ li. Olen paljon miettinyt, onko tälle meidän nykyi­ selle ajallemme, 2000­luvun alulle, erityisen tyy­ pillistä itsekeskeisyys.

ISÄ MEIDÄN -RUKOUKSEN loppupäässä on vaikea kohta. Rukoilija pyytää Isää antamaan meille mei­ dän syntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Tiukkaa! Onko siis niin, että Jumalan armon eh­ tona on se, että minäkin armahdan?

– On ja ei, Eero Huovinen vastaa heti.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Jos ihminen ei oikein jaksa rukoilla, kannattaako rukousta vääntää väkisin? – Jos ihminen ei oikein jaksa hengittää, hän rupeaa haukkomaan ilmaa, Eero Huovinen vastaa.

– On ehto ja ei ole ehtoa.

Mitä se tarkoittaa?

– Tämä on tosi vaikea kysymys, ja usein tämä vaivaa ihmisten mieltä. Kyllä Jeesuksen vertauksissa on tämäkin puoli. Jos me emme anna anteeksi, Jumalakaan ei anna anteeksi.

Yhdessä vertauksessa Jeesus kertoo palvelijasta, jolle kuningas antaa anteeksi 10 000 talentin velan.

Huovinen on vähän laskeskellut.

– Se on nykyrahassa noin kuusi miljardia euroa.

Niin paljon Jumala haluaa antaa anteeksi.

Sitten palvelija tapaa naapurinsa, joka on hänelle velkaa euroissa noin kymppitonnin. Miljardeja anteeksi saanut palvelija ei anna edes maksulykkäystä vaan kuristaa naapurinsa.

– Silloin kuningas peruuttaa sen aikaisemman suurenmoisen anteeksiantamuksen. Siinä on uhkaus, Huovinen sanoo.

”

Itsekritiikki on hyödyllinen asia elämässä. Nuorempana sitä oli kriittinen muita kohtaan.

Uhkaileeko Jeesus meitä?

– Armottomuudesta varoittaa ja uhkailee, kyllä.

Mutta me ihmiset olemme heikkoja ja ahneita.

Jumala on ääretön rakkaus. Onko tosiaan niin, että

Jumalan rakkaus on kiinni siitä, mihin minä pystyn?

– On tärkeää muistaa, että Jeesuksen kertomus alkaa sillä, että Jumala antaa kuusi miljardia anteeksi, Huovinen huomauttaa.

– Martti Luther oli sitä mieltä, että jos ihminen on saanut suunnattoman paljon anteeksi, hän antaa mielellään toisillekin anteeksi. Kyse ei ole ehdosta vaan seurauksesta.

Huovisen mukaan elämä on jatkuvaa itsetutkistelua ja kamppailua. Jaanko minä muille sitä hyvää, jonka kohteeksi olen päässyt?

Ihminen voi kuitenkin olla niin rikkinäinen, ettei jaksa rakastaa tai armahtaa ketään. Onko sitten niin, että Jumalakaan ei armahda häntä?

– Jos Jeesus kehottaa meitä antamaan toisille seitsemänkymmentäseitsemän kertaa anteeksi, miksi Jumala ei antaisi meille seitsemänsataaseitsemänkymmentä kertaa anteeksi? ■

4B

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

”Rukoilkaa te siis näin”, opetti Jeesus – vai opettiko sittenkään?

On uskottavaa, että Jeesus opetti seuraajilleen jotain Isä meidän -rukouksen kaltaista.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

I

sä meidän ­rukous esiintyy vä­ hän eri muodoissa kahdessa eri evankeliumissa, Matteuksella ja Luukkaalla. Varhais­ ten kristittyjen ajattelua tut­ kinut teologian tohtori, pappi Päivi Vähäkangas, pitää uskottava­ na, että Jeesus opetti opetuslapsilleen rukouksen, joka muistuttaa meidän tuntemaamme Isä meidän ­rukousta.

– Se, että Isä meidän on kahdessa toisistaan riippumattomassa lähtees­ sä, viittaa siihen, että se on varhai­ nen, Vähäkangas sanoo.

Luukkaan ja Matteuksen kerto­ mukset eroavat toisistaan. Matteuk­ sen evankeliumissa Jeesus opettaa yleisesti tunnetun version Isä meidän ­rukouksesta keskellä Vuorisaarnana tunnettua puhetta.

Luukas taas kertoo, että eräs Jee­ suksen opetuslapsi pyysi häntä opet­ tamaan, miten rukoilla. Jeesus opetti Isä meidän ­rukouksen, mutta tiiviim­ mässä muodossa: Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.

Anna meille päivästä päivään jokapäiväinen leipämme.

Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velassa. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen.

Lyhyestä virsi kaunis – mutta jos­ tain syystä Matteuksen pidempi ver­ sio jäi elämään kristittyjen keskuu­ dessa. Vähäkankaan mukaan raama­ tuntutkimuksen nyrkkisääntö on, et­

Päivi Vähäkangas sanoo, että Matteuksen evankeliumin kirjottaja teki lisäyksiä rukoukseen, joka oli todennäköisesti alkujaan Jeesuksen opettama.

tä lyhyempi sanamuoto on luultavasti lähempänä alkuperäistä.

– Matteuksen pidempi versio si­ sältää evankelistan lisäyksiä. Matte­ uksen kirjoittajalle juutalainen kult­ tuuriympäristö ja liturgia olivat tut­ tuja. Hänen oli luontevaa rikastuttaa Jeesuksen rukousta pyynnöillä, jotka muistuttavat juutalaisia rukouksia, Vähäkangas sanoo.

Luterilaiset sekoittivat pakkaa ja nappasivat Luukkaan versiosta pyyn­ nön, että Jumala antaisi meille mei­ dän syntimme anteeksi. Katolilaiset ja ortodoksit pyytävät Matteuksen mukaan, että Jumala antaisi anteek­ si meidän velkamme.

– Tiedetään, että Jeesus sanoi jo­ tain tällaista, mutta ei ole aivan sel­ vää, minkälaisessa tilanteessa se ta­ pahtui. Jeesus on voinut opettaa Isä meidän ­rukouksen moneenkin ker­ taan.

ISÄ MEIDÄN -RUKOUKSEN monet ver­ siot eivät Päivi Vähäkankaan mukaan ole uskottavuusongelma.

– Ovathan monet muutkin Jee­ suksen teot ja sanomiset eri evan­ keliumeissa vähän erilaisia ja eri yh­ teyksissä, hän sanoo.

TILANTEESSA SE TAPAHTUI.

”

TIEDETÄÄN, ETTÄ JEESUS SANOI JOTAIN TÄLLAISTA, MUTTA EI OLE AIVAN SELVÄÄ, MINKÄLAISESSA

Vähäkangas huomauttaa, että Isä meidän ­rukouksen rukoileminen on harvoja asioita, joita Jeesus selvästi kehottaa seuraajiaan tekemään. Mui­

ta vastaavia ovat esimerkiksi kaste­ ja lähetyskäsky ja kehotus viettää eh­ toollista.

Luultavasti siksi Isä meidän ­ruko­ uksesta tuli varhaisille kristityille tär­ keä.

Matteuksen versioon viitataan jo toisen vuosisadan alussa kir joi­ tetussa Didakhe­tekstissä, jonka kir­ joittaja lisäsi rukouksen perään evan­ keliumeista puuttuvan loppuylistyk­ sen: sillä sinun on voima ja kunnia, iankaikkisesti.

Didakhessa kehotetaan, että kris­ tityt lausuisivat Isä meidän ­rukouk­ sen kolmesti päivässä – juutalaiseen tapaan.

Juutalaiset olisivatkin hyvin voi­ neet lausua Isä meidän ­rukouksen.

Vähäkangas toteaa, että rukouksessa ei ole mitään erityisesti kristillistä.

– Isä meidän ­rukouksessa on pal­ jon yhtymäkohtia sen ajan juutalai­ siin rukouksiin, jotka olivat luultavas­ ti Jeesukselle tuttuja. ■

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti Hammasproteesit on syytä tiivistää 2 – 3 vuoden välein ja uusia 5 – 10 vuoden välein.

• Yhteistyöhammaslääkäreiden kautta ratkaisu proteesien parempaan kiinnitykseen Kiinnikkeiden asennus ja pelkopotilaiden hoito kevytnukutuksessa.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

EHT Antti Koskelo

p. 040 189 9808

Erikoishammasteknikot

• Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen • Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikko-

Etuseteli

Tällä setelillä saat loka-marraskuun aikana käynnin yhteydessä hammasproteesien kotihoitopakkauksen veloituksetta.

Käy myös maksuttomien tarkastusten yhteydessä.

Voimassa ilmoituksen toimipisteissä 11/2018 saakka

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet Helsingissä • Hämeentie 7, Kallio • Kauppalantie 4, Etelä-Haaga • Hitsaajankatu 12, Herttoniemi • Kauppakaarre 1, Malmi

Leikkaa irti

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Auta

lahjoittamalla

Vaatteita, huonekaluja, astioita, kodin tekstiilejä…

Kolmen dekkarin kirjoittaminen on ollut ruotsalaiselle Mariette Lindsteinille keino päästä irti ahdistavista kokemuksista skientologialiikkeessä.

Irti kultista Mariette Lindstein oli 25 vuotta skientologi. Nyt hän varoittaa ihmisiä, etteivät he tietämättään joutuisi ääriliikkeiden pariin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA FOTOGRAF ADDE

K

oskaan ei ollut oikea hetki lähteä. Katsotaan päivä ker­ rallaan, ehkä tämä muut­ tuu paremmaksi huomenna tai ehkä ensi viikolla. Näin Mariette Lindstein uskot­ teli itselleen. Hän oli ollut koko aikuis­ ikänsä mukana skientologialiikkeen toi­ minnassa, niistä suurimman osan työssä liikkeen päämajassa Yhdysvalloissa.

– Parinkymmenen vuoden aivopesun vaikutus katosi saman tien sillä hetkellä, kun näin liikkeen johtajan lyövän erästä alaistaan. Se oli käännekohta. Silloin pää­ tin, että minun on päästävä pois, Lind­ stein sanoo.

Salamana syntyneestä lähtöpäätökses­ tä kului vielä kuusi vuotta siihen, että hän onnistui jättämään liikkeen. Hän oli an­ tanut skientologialle koko elämänsä, ei­ kä tuntenut Yhdysvalloista ketään muita kuin kultin jäseniä. Pahinta oli kuitenkin kiinnijäämisen pelko. Ajatukset siitä, mi­ tä tapahtuisi, jos pako ei onnistuisikaan, lähes lamauttivat Lindsteinin.

Skientologien päämajasta ei noin vain kävelty ovesta ulos. Siellä oli aseistetut vartijat ja aluetta ympäröi korkea aita.

Lopulta, Lindsteinin teeskenneltyä itsetu­ hoista, hänet lähetettiin eräänlaiselle pak­ kotyöleirille, josta hänen onnistui paeta.

NYKYISIN LINDSTEIN asuu Ruotsissa, ja hänestä on tullut kirjailija ja luennoitsi­ ja. Hän on kirjoittanut kolmen dekkarin sarjan Via Terra ­nimisestä lahkosta. En­ simmäinen osa, Ehdoton valta, on juuri il­ mestynyt suomeksi. Via Terra ja sen psy­ kopaattinen johtaja Franz Oswald ovat Lindsteinin mielikuvituksen tuotetta, mutta monet tapahtumista pohjautuvat Lindsteinin omiin kokemuksiin skiento­ logialiikkeessä.

– Kirjoittaminen on ollut minulle te­ rapiaa. Aikaisemmin minulla oli hirveitä

painajaisia. Kirjoittamalla olen voinut jät­ tää taakseni 25 vuotta kultissa. En voi sa­ noa, etten ajattelisi tuota aikaa koskaan.

En kuitenkaan halua elää menneessä, koska silloin minulla ei olisi vieläkään to­ dellista elämää.

Kirjojensa ilmestyttyä Lindstein on saanut paljon palautetta lukijoilta. Kel­ lään heistä ei ole ollut kokemusta uskon­ lahkosta, mutta monille Lindsteinin ku­ vaamassa maailmassa on ollut jotakin tuttua. He ovat kertoneet elämästään esi­ merkiksi narsistisen esimiehen tai väki­ valtaisen kumppanin kanssa.

– Yksi vaaran merkki on se, että kado­ tat osan itsestäsi. Yrität sopeutua ja mu­ kautua. Se voi olla niinkin yksinkertaista, että alat pukeutua tai puhua eri tavalla kuin aiemmin tai musiikkimakusi muut­ tuu. Minä olin pahimmillaan niin koko­ naan kultin pauloissa, että menetin itse­ ni totaalisesti.

Lindstein kertoo, että niin skientolo­ gialiike kuin hänen kirjojensa Via Terra ­lahkokin ovat käytännössä diktatuureja.

On vain yksi johtaja, jonka tahto toteu­ tuu kaikessa ja jota jäsenet sokeasti seu­ raavat. Kielteisiä asioita ei haluta nähdä – tai ainakaan ottaa puheeksi, koska siitä tulisi ikäviä seurauksia.

LINDSTEIN ARVIOI, että nykyisin vain harva innostuu skientologiasta niin kuin hän aikoinaan. Ihmiset pikemminkin karsastavat sitä. Moni muukin liikkees­ tä paennut on tuonut esiin väärinkäytök­ siä ja epäkohtia, ja liikkeen julkisuusku­ va on negatiivinen. Lindstein on enem­ män huolissaan siitä, että ihmiset joutu­ vat liikkeen oppien pariin tietämättään.

Esimerkiksi Ruotsissa on kouluja, huu­ meistavierotuskeskuksia ja liike­elämään liittyviä koulutuksia, jotka ovat skientolo­ gien omistuksessa.

– Vanhemmat saattavat laittaa lapsen­ sa skientologien kouluun tietämättään.

On myös yrittäjiä, jotka ovat skientologe­ ja ja laittavat alaisensa testeihin ja kurs­ seille ilman, että nämä tietävät olevansa tekemisissä skientologian kanssa, Lind­ stein kertoo.

– Minun työni on nyt tuoda näitä asioi­ ta esiin. Käytän siis liikkeessä oppimiani markkinointitaitoja heitä vastaan. En voi estää ihmisiä tekemästä virheitä tai ole­ masta tyhmiä, mutta aina voin varoittaa heitä. ■

Tuo vaate-, huonekalu- ja tavaralahjoituksesi suoraan myymäläämme tai soita meille, niin noudamme lahjoituksen kotoasi. Otamme vastaan ehjiä, puhtaita ja myyntikelpoisia tavaroita.

Sinun lahjoituksesi muuttaa maailmaa!

Fida International on suomalainen avustus-, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Työmme keskipisteessä ovat ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Unelmamme on maailma, jossa jokainen lapsi saisi kurottaa kohti unelmiaan, riippumatta syntypaikasta, perhetaustasta, ihonväristä tai uskonnosta.

Lahjoitetut tuotteet myydään Fida secondhand -myymälöissä. Myymälätoiminnan tuotot käytetään Fida International ry:n toiminnan tukemiseen.

tilaa ilmainen noutopalvelu tai tuo lahjoituksesi myymäläämme ilmainennoutopalvelu.fi • 09 566 00 200 Löydä lähin myymäläsi: www.fida.fi

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Peppi pohjoisesta Kaivosmiehen tyttärestä tuli ympäristöaktivisti, kersantti ja suosittu puhuja. Mutta kotisuota on aina ikävä.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

L

iikennettä, ihmisiä, betonia, asfalttia.

Päärautatieasemalla hyökyy etelän elämä päälle aina, kun Riikka Karppinen, 24, palaa lapsuusmaisemistaan Sodankylästä Helsinkiin.

– Täällä on ihan liikaa havainnoitavaa. Ylikuormitun edelleen, kun en ehdi katsoa kaikista ihmisistä, että kuka tuo on ja olenko nähnyt hänet ennenkin.

Helsingissä on kuitenkin oltava. Täällä ovat yliopisto-opinnot, täysipäiväinen työ Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton järjestösihteerinä ja ennen kaikkea mahdollisuudet vaikuttaa.

– Lappia tyhjennetään nyt luonnonvaroista: louhitaan malmia ja hakataan metsiä. Minusta se on väärä suunta.

Karppinen tunnetaan parhaiten lapsuuden kotikylässä Sodankylän Kersilössä sijaitsevan suursuon, Viiankiaavan, puolustamisesta. Ylikansallinen kaivosyhtiö Anglo American tahtoisi louhia Natura- ja soidensuojelualueelta nikkeliä ja kuparia.

Ympäristöaktivistille on omistettu oma luku esikuvallisia suomalaisnaisia esittelevässä tuoreessa kirjassa Sankaritarinoita tytöille ( ja kaikille muille) (Into). Karppisen taistelusta kotisuonsa puolesta ilmestyi viime vuonna Petteri Saarion dokumentti Aktivisti. Suon puolustajasta on kirjoiteltu myös isoissa ulkomaisissa lehdissä.

– En ole kuitenkaan tyypillinen luonnonsuojelijatyttö. Metsästys ja armeija ovat myös osa minua, Karppinen sanoo.

Hän työskentelee esimerkiksi sen puolesta, että ilmastopolitiikka saataisiin osaksi päivänpolitiikkaa, kutsunnat myös naisille, nuoret enemmän ääneen sekä naisten, miesten ja muunsukupuolisten mahdollisuudet yhdenvertaisiksi.

Vihreä vaikuttaja on kysytty puhuja, joka suoltaa asiaa kuin ammattipoliitikko. Välillä hän virnistää ja näyttää äkkiä lukioikäiseltä. ”Ihailin lapsena Peppi Pitkätossua, maailman vahvinta tyttöä. Pepin tarinan innoittamana aloin tehdä iltaisin kyykkyhyppyjä, istumaannousuja ja etunojapunnerruksia, sillä hahmotin ne käytännön keinoiksi samanlaisen vahvuuden saavuttamiseen.

Suunnittelin, että jonakin kesäpäivänä lapioin itseni hiekkalaatikon kautta Kiinaan.”

KOLME VUOTTA VANHEMPI isoveli oli Riikka Karppisen lisäksi ainoa lapsi piskuisessa Kersilön kylässä. Leikkiseuran puuttuessa Karppinen luki jo nuorena sanomalehtiä ja keskusteli politiikasta isänsä kanssa. Tämä on kaivosmies ja pitkän linjan vasemmistolainen kunnanvaltuutettu.

Marjastus, kalastus ja metsästys olivat Karppisen lapsuudessa yhtä arkisia asioita kuin marketis-

Kuka?

Riikka Karppinen on 24-vuotias ympäristöaktivisti, Helsingin Kalliossa asuva suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelija, Sodankylän vihreä kunnanvaltuutettu, reservin kersantti ja hirviseuran jäsen.

Missä?

Luonnontieteellinen museo Helsingin keskustassa muistuttaa Karppista Sodankylästä. Hänellä on omakohtainen tarina melkein jokaisesta pohjoisen eläimestä.

Motto

”Tietä käyden tien on vanki vapaa on vain umpihanki.”

– Aaro Hellaakoski

sa käyminen Helsingissä. Kymmenvuotiaana tyttö tentti itselleen metsästyskortin täysin pistein ja hankki luvat myös hirven- ja karhunkaatoon. Hirven hän on ampunutkin.

– Luontosuhde oli lapsuudessani sellainen, että oli turha reissu, jos ei saatu hirveä nurin, sankoa täyteen marjoja tai tarpeeksi kalaa, Karppinen sanoo.

Rauhallinen elämä rikkoutui, kun ylikansallinen kaivosyhtiö sai malminetsintäluvan Viiankiaavalta Karppisen ollessa kymmenvuotias. Tyttö odotti, että aikuiset tekisivät jotain. Turhaan.

– Ei muut ko Riikka! sanoo hänen mummonsa Aktivisti-dokumentissa.

15-vuotiaana Karppinen matkusti toisen kerran elämässään Sodankylästä Helsinkiin, tällä kertaa argumentoimaan kansanedustajille suon säilyttämisen

”

EN OLE KOSKAAN JÄTTÄNYT MITÄÄN TEKEMÄTTÄ SIKSI, ETTÄ EN OLISI USKALTANUT.

puolesta. Ensimmäisestä reissusta kolmivuotiaana hän ei muista mitään, toiselta jäivät mieleen päärautatieasema, Eduskuntatalo ja ympäristöministeriö.

– En ole koskaan jättänyt mitään tekemättä siksi, että en olisi uskaltanut. Olen tajunnut jälkeenpäin, miten tärkeää oli puhua kaivosteollisuudesta tyttönä, sillä yleensä teknisten ja teollisten asioiden mielletään kuuluvan miehille.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Aktiivinen nainen herätti armeijan miehisessä maailmassa ärtymystä. Karppinen sai palvelusaikanaan niin vakavan sähköpostiuhkauksen, että teki siitä rikosilmoituksen.

– Uhkaaja tiesi täsmälleen, millä kasarmilla olin ja missä tuvassa majoituin. Uhkaus otettiin huomioon myös tiukentamalla yöpäivystystä, Karppinen kertoo tasaisella äänellä.

Parhaillaan Karppinen pohtii seuraavan lasikaton rikkomista. Hänestä olisi komeaa päästä eduskuntaan ensimmäisenä vihreänä Lapista. Hän päättää kevään eduskuntavaaleihin lähtemisestä marraskuussa.

– Tuntuu voimauttavalta, että etelässä on normaalia puhua kestävistä elämäntavoista. Lapissa olen vihreänä erikoinen ja poikkeus.

Entä pitkän linjan urasuunnitelmat?

– Jos minusta tulisi joskus ministeri, haluaisin olla yhdistetty ympäristö- ja puolustusministeri eli ympäristönpuolustusministeri. ”Lapsuudessani Hannele Pokka toimi Lapin läänin maaherrana ja Tarja Halonen Suomen tasavallan presidenttinä. Tuntui melkein mahdottomalta käsittää sitä, kun isä ja äiti kertoivat, että myös miehet voivat Suomessa toimia maaherroina tai presidentteinä.”

– Pohjoisessa kuulee epäilyjä, että onko siellä etelässä oikeaa luontoa ollenkaan.

Minusta Helsingissä säilytetyt luontokohteet ovat todella hienoja. Sen sijaan Lapissa mikä tahansa Nelostien laita ei ole erämaata, sanoo Riikka Karppinen.

Suoaktivisti kuvattiin suojellulla Slåttmossen-keidassuolla Helsingin Jakomäessä.

Taistelu kaivosyhtiötä vastaan on kestänyt yhdeksän vuotta. Ensi kesänä kaivosyhtiön pitäisi osoittaa, paljonko se aiheuttaisi päästöjä ja millainen kaivoksesta tulisi. Väsyttääkö jättiä vastaan taisteleminen?

– Ei koskaan. ”Olen kotona Sodankylässä kuin turisti: tuijotan taivaalla räiskyviä revontulia, hengitän kuulasta ja kirpeää myöhäissyksyä ja kuuntelen kuuran kuorruttaman kasvuston tasaisen kevyttä ratinaa kenkien alla. On hiljaista, rauhallista ja kaikkivoipaisen kiireetöntä.”

LASIKATOT OVAT HELISSEET nuoren vaikuttajan tieltä. Riikka Karppinen valittiin Sodankylän kunnanvaltuutetuksi 18-vuotiaana, kunnan historian nuorimpana ja samalla ensimmäisenä vihreänä. Yhden naisen valtuustoryhmässä kaikki piti tietää ja osata itse.

– Aluksi kuulin sellaista vähättelyä, että me olemme tehneet politiikkaa jo ennen kuin sinä olet syntynyt.

Arvostus on kasvanut, kun Karppinen on osallistunut kerran kuussa pidettäviin valtuuston kokouksiin jämptisti myös kesken Helsingin opintojen ja Santahaminassa suorittamansa asepalveluksen.

Meneillään olevalle toiselle valtuustokaudelle hänet valittiin Sodankylän äänikuningattarena.

Karppinen siirtyi reserviin kersanttina ja teki sen jälkeen historiaa Varusmiesliiton ensimmäisenä naispääsihteerinä.

– Varusmiesliitossa koin olevani tasavertainen, mutta asepalveluksessa oli paljon eriarvoisuutta.

Naiseuteen liittyvät sanavalinnatkin liittyivät heikkouteen, kun tehtävästään huonosti suoriutuvaa haukuttiin neitimäiseksi.

SUNNUNTAINA OLISI VAPAATA iltaseitsemästä yhdeksään, tiistaina aamuseitsemästä kahdeksaan.

Haastattelu- ja kuvausajan sopiminen näyttää Riikka Karppisen aikataulujen tiukkuuden.

– Etelässä täytän kalenterini velvollisuuksilla, teen töissä tunteja sisään ja suoritan opintopisteitä.

Jokainen hetkeni on johonkin tarkoitukseen budjetoitu. Eroan muista ikäisistäni ehkä eniten siinä, etten voisi kuvitella lähteväni viettämään välivuotta ja etsimään itseäni.

Kallion asunnossaan Karppinen lähinnä nukkuu.

Hän muutti sinne noin kuukausi sitten purettuaan yhteispäätöksellä kihlauksen toisen nuoren poliitikon, Eemeli Peltosen, kanssa. Peltonen on demari, joka toimii eduskunta-avustajana ja Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

– Ajatteluni on muuttunut siinä, että nyt minun on vaikea kuvitella puolisoa, joka olisi kanssani eri mieltä minulle tärkeistä arvokysymyksistä kuten luonnonsuojelusta tai feminismistä. Esimerkiksi isäni tukee toimintaani täysin ja arvostaa sitä, vaikka on vasemmistolaisena joistakin yksittäisistä asioista eri mieltä kuin minä. ”Kun kouluikäisenä näin elokuvan Harry Potter ja Viisasten kivi, koin järkälemäisen havahtumisen ja päätin, että haluan olla juuri sellainen kuin ihailemani Hermione Granger: älykäs, ahkera ja päämäärätietoinen, mutta kuitenkin herkkä ja empaattinen. ” KRISTINUSKO LIITTYY Riikka Karppisen ajattelussa luonnonsuojeluun.

– Ihmisen ei pitäisi vaikuttaa niin vahvasti siihen, mitä on luotu.

Kun Karppinen kaipaa Helsingissä hiljentymistä, hän suuntaa usein Hietaniemen hautausmaalle. Myös kirkko on hyvä paikka syvällisten pohtimiseen. Tärkeimpään rauhoittumispaikkaansa luontoon hän ehtii pitkillä viikonlopuillaan pohjoisessa.

Aktivisti laskee päiviä hetkeen, jolloin juna pohjoiseen nytkähtää liikkeelle. Kun Karppinen ohittaa napapiirillä ensimmäiset kitukasvuiset koivut ja kynttiläkuuset, hänestä tuntuu kodilta. Perillä hän sulkee puhelimensa, lukee sähköpostejaan vain harvakseltaan, tapaa tärkeitä ihmisiään ja retkeilee.

– Minulla on ihan fyysinen ikävä Viiankijärven kodalle läheisten seuraan. Ennen etelään muuttoa en tajunnut, millainen merkitys luonnolla on ihmisen jaksamiselle. ”Kun eilen iski yltyvän pakottava mielihalu kiivetä 514 metriin Ukko-Luoston laelle, seisoin huipulla tyynessä yläilmassa, loppusyksyn oranssissa auringossa, jo parin tunnin kuluttua katsomassa rajatonta erämaata.” ■ Lainaukset ovat Riikka Karppisen julkiselta Instagram-tililtä @riikkarppinen

8B

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Pallon vartijaksi Ilmastokatastrofin uhka pakottaa vanhemmat ja opettajat pohtimaan uudestaan kasvatuksen perusteita, sanoo professori Veli-Matti Värri.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA PETTERI MATTILA

K

äytössämme on nyt ennen näkemätön määrä tieteellistä tietoa maailman tilasta. Sen ansiosta tiedämme, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen armonaika on käymässä vähiin.

Samaan aikaan luonnonvaraiset eläimet vähenevät pelottavalla vauhdilla. Myös viljelykelpoinen maa ja merien kalakannat ehtyvät.

Tieto ei ole vaikuttanut siihen, miten ihmiset toimivat yhdessä. Kulutamme luonnonvaroja kiihtyvällä vauhdilla ja ilmastokatastrofilta välttymiseen tarvittavat poliittiset päätökset viipyvät.

– Tarve radikaaliin muutokseen ei näytä tavoittavan poliittisia päättäjiä eikä muuttavan arkielämäämme ohjaavia instituutioita. Sen sijaan tieto näyttää lisäävän tuskaa ja toimintakyvyttömyyttä, sanoo kasvatusfilosofian professori Veli-Matti Värri.

Tuoreessa kirjassaan Kasvatus ekokriisin aikakaudella (Vastapaino) Värri etsii omalta tutkimusalaltaan ekologisen kriisin ratkaisuja ja samalla syitä vakavaan tilanteeseen.

Kasvatus on Värrin mukaan avainasemassa, kun pyrimme muuttamaan perimmäisiä käsityksiämme ihmisen ja luonnon suhteesta. Kasvatus kietoutuu kuitenkin osaksi ekokatastrofiin johtavaa vyyhteä, jos opetamme lapset pitämään ylikulutusta normaalina.

– Kasvatuksen yhtenä tehtävänä on auttaa seuraavaa sukupolvea sisäistämään vallitsevat arvot ja sopeutumaan yhteiskunnan rakenteisiin. Jos ja kun elämme keskellä ekokatastrofia, tämä saattaa tehdä kasvatuksesta osan ongelmaa, Värri sanoo.

IHMISEN JA LUONNON välissä on Veli-Matti Värrin mukaan este, jota hän kutsuu teknologiseksi maailmankuvaksi. Filosofin mukaan kyse on todellisuuden perimmäistä luonnetta koskevista, usein piilossa olevista uskomuksista, jotka muovaavat elämäämme.

Teknologisen maailmankuvan mukaan ihminen ja luonto ovat toisistaan erillisiä. Ihmisen suhde muuhun luontoon perustuu hallintaan ja omistamiseen. Elämää ohjaa optimistinen usko siihen, että tulevaisuuden teknologia ratkaisee ongelmamme.

Värri toteaa, että viime vuosisatoina teknologinen maailmankuva on ollut kiistämätön menestystarina. Sen avulla ihminen on voittanut monia tauteja ja luonut paljon yhteistä hyvää. Ajattelutapa on kuitenkin johtanut kapeaan todellisuuskäsitykseen, jossa luonto nähdään yksinomaan ihmisen resurssina.

– Menestystarina on ajautunut kriisiin, joka ilmenee ihmisen ja toisten lajien olemassaoloa uhkaavana ekokatastrofina. Silti yritämme yhä jatkaa samaa menestyskertomusta ja selviytyä pirullisista ongelmistamme teknologisten edistysaskelien avulla, Värri sanoo.

VELI-MATTI VÄRRI KASVOI maanviljelijäperheessä itäisellä Uudellamaalla. Syntymäkodin pellot rajoittuivat kapean, savisen Virmajoen rantaan.

Lapsuudessa joki oli mukana vuoden kierrossa: keväällä se tarjosi haukia ja kesän lopulla rapuja.

Joen varrelta löytyi myös rakkaita uimapaikkoja.

Parikymppisenä Värri havahtui siihen, että joki oli rehevöitynyt ja kasvanut miltei umpeen tehomaatalouden päästöjen vuoksi.

Toinen tärkeä herääminen tapahtui vähän myöhemmin nuorisokodeissa, joissa nuorisotyöntekijäksi kouluttautunut Värri työskenteli. Nuorten rankkojen elämänkysymysten kohtaaminen johti siihen, että Värri päätti hakea yliopistoon. Tällä kertaa oppiaineeksi valikoitui filosofia.

– Olin jo tuolloin vakuuttunut siitä, että kaikki ihmisen tärkeimmät kysymykset liittyvät kasvuun ja kasvatukseen, Värri sanoo.

”

SIDOMME TULEVAT SUKUPOLVET MÄÄRÄTTÖMÄKSI AJAKSI LUKITTUUN TULEVAISUUTEEN AIVAN TOISELLA TAVALLA KUIN MEITÄ EDELTÄVÄT SUKUPOLVET OVAT TEHNEET.

Vuonna 1997 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään Värri tuli siihen tulokseen, että velvollisuus auttaa muodostaa perustan vanhemman ja lapsen väliselle ihmissuhteelle ja samalla kaikelle kasvatustyölle.

Kasvattajan auttamisvastuun lähtökohtana on Värrin mukaan jokaisen maailmaan syntyvän lapsen avuttomuus ja suojattomuus. Kasvava lapsi tarvitsee toisten ihmisten apua ja tunnustusta. Vanhempien, muiden lähimmäisten ja jokaisen kasvatusyhteisön velvollisuutena on auttaa häntä.

Värrin mukaan auttamisvastuun ihmiskuva on vastakkainen uusliberalismille, joka näkee yksilöt ennen muuta toistensa kilpailijoina.

– Tarvitsemme toisten ihmisten apua läpi elämämme, koska olemme haavoittuvaisia emmekä koskaan tule täydellisiksi. Samankaltaisen tietoisuuden tulisi olla läsnä myös suhteessamme ei-inhimilliseen luontoon, Värri sanoo.

Ekologisen romahduksen välttäminen edellyttää Värrin mukaan uudenlaista kasvatusta, joka ylittää ihmiskeskeisyyden rajat ja laajentaa myötätunnon koskemaan ei-inhimillistä luontoa. Värri ehdottaa kasvatustyön lähtökohdaksi filosofista oivallusta tai ”muistin palautumista”, jossa ihminen löy-

tää uudelleen ”kietoutuneisuutensa” eli syvän yhteytensä muuhun luontoon ja erityisesti eläinten maailmaan.

SUOMALAISEEN PERUSKALLIOON louhitaan parhaillaan suunnatonta onkaloa, josta tulee maailman ensimmäinen ydinjätehauta. Veli-Matti Värri pitää projektia esimerkkinä teknologiaan liittyvästä optimismista.

Monet pitävät ydinvoimaan turvautumista välttämättömänä, kun ihmiskunta joutuu vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ydinjätteet säteilevät kuitenkin hengenvaarallisesti vähintään satatuhatta vuotta. Kallioon louhitun onkalon tulisi säilyä koskemattomana pitempään kuin yksikään tähänastinen inhimillinen rakennelma on kestänyt.

Värrille ”onkalo” on filosofinen käsite, eräänlainen kulttuurimme torjuttu alitajunta. Hänen mielestään ongelmien hautaaminen onkaloon on keino, jonka avulla yritämme välttyä kohtaamasta ylikulutuksen seurauksia.

– Tällaiset ratkaisut tekevät maailmasta ihmiselle entistä vieraamman paikan. Sidomme tulevat sukupolvet määrättömäksi ajaksi lukittuun tulevaisuuteen aivan toisella tavalla kuin meitä edeltävät sukupolvet ovat tehneet, hän sanoo.

IHMISEN JA LUONNON suhdetta koskevien perim mäisten kysymysten pohtiminen ja esillä pitäminen on Veli-Matti Värrin mielestä ennen muuta yliopistojen tehtävä. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja koulujen tulisi tarjota lapsille ja nuorille laadullisesti merkittäviä kokemuksia, joiden myötä heidän suhteensa kuluttamiseen ja ei-inhimilliseen luontoon korjautuu.

Värri huomauttaa, että lapsiin kohdistuva markkinointi haastaa usein vanhempien ja muiden kasvattajien hyvät pyrkimykset. Jo päiväkotiikäiset vertaavat itseään muihin tuotemerkkien perusteella. Kouluiässä tuotemerkit saattavat ohjata jopa sitä, kenet lapsi valitsee kaverikseen.

– En tiedä, miten muutos saadaan aikaan. Tarvitsemme uudenlaista kuvittelukykyä ja keskustelua, jossa mietimme yhdessä, mitä meidän pitää tehdä, filosofi sanoo.

Kasvattajan auttamisvastuusta käsin Värri löytää kuitenkin tehtävän suuntaviivoja. Yksi tärkeimmistä on toivo: aikuisten pitää varjella lapsia musertavilta ja ahdistavilta kysymyksiltä. Lapsen on saatava suuntautua kohti luontoa ja toisia eläimiä luontaisesti ja ikätasonsa mukaisesti.

– Kasvattajan tehtävään sisältyy aina jännite.

Meidän on puhuttava lapsille ja nuorille rehellisesti ja totuudenmukaisesti siitä, millainen maailma on. Samaan aikaan kasvatuksessa on täysin luovuttamatonta pitää yllä toivoa. Emme voi koskaan lähteä siitä, että peli on menetetty. ■

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

Osa 18

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Jouni Hynynen, 48, on Lappeenrannassa ja Helsingissä asuva rockmuusikko. Hänet tunnetaan Kotiteollisuus-yhtyeen keulakuvana.

Hynynen on julkaissut muusikonuransa ohella kirjoja ja toiminut kolumnistina. Kesällä häneltä ilmestyi kirja Muistikuvia – Tunnustuksia Kotiteollisuuden sanoitusten takaa. Siitä selviää, että häntä ovat innoittaneet sanoitusten tekemisessä erityisesti Raamattu ja Kalevala.

Kotiteollisuuden 16. levy ilmestyi syyskuussa. Valtatie 666 kertoo miehen elämästä.

Jumalten nektari eli valkoviini auttaa Jouni Hynystä rauhoittumaan kovimman työrumban keskellä.

Pyhä hetki kahvia tai viiniä nauttien Aamulla Jouni Hynynen haluaa juoda rauhassa kahvia ja katsella ikkunasta lintuja. Koti-iltoina hän rauhoittuu perheelle valmistamansa ruoan ja viinilasin ääressä.

Muusikolle illan viinihetki on luonteva pysähdys siinäkin mielessä, että hän on monesti sitä ennen laittanut perheelleen ruoan. Joskus tuo hänen jumalten nektariksi kutsumansa juoma voi iskeä jopa uuden työvaihteen päälle, jolloin hän jatkaa musiikin tekemistä aamuyöhön asti.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

R

ockmuusikko Jouni Hynynen herää joka aamu kahdeksan, yhdeksän aikoihin, on hän sitten kotona tai keikkarundilla. Kotona hän aloittaa aamunsa rauhallisesti, kahvia siemaillen ja tupakkaa poltellen. Sen jälkeen on vuorossa aamiainen.

Aamiaisella Hynynen haluaa vain olla paikallaan ja katsella ikkunasta kotipihalla hyöriviä lintuja ja oravia. Tuossa suorastaan pyhässä hetkessä hän ei kestä minkäänlaista liikettä tai vouhotusta aikatauluista.

Hiljaisen aamuhetkensä aikana Hynynen suunnittelee päivän tekemisiä, sävellys- ja sanoitustöitään. Niitä hän lähtee tekemään kotinsa tiloissa sijaitsevalle työhuoneelleen.

REMPSEÄN MAINEEN saanut rokkari tunnettiin aiemmin oluen ystävänä, mutta hän siirtyi jo useita vuosia sitten valkoviiniin. Valmistusmaalla ja rypäleellä ei ole Jouni Hynyselle niin suurta väliä, kunhan viini on kuivaa.

Rauhoittavat kahvi- ja viinihetket ovat Hynyselle tärkeitä senkin vuoksi, että hän ei osaa olla tekemättä töitä vapaa-ajallakaan. Siitä hän onkin saanut välillä kipakkaa palautetta vaimoltaan ja tyttäreltään.

Aikaista heräämistään Hynynen on itsekin monesti kironnut. Kun muu perhe ei ole vielä hereillä eikä lintujen katselun jälkeen ole mitään tekemistä, hän livahtaa helposti työhuoneelleen. Toisinaan häntä kuitenkin alkaa nukuttaa uudestaan päivällä.

Silloin voi pysähtyä ja ottaa päiväunet. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

14.10.

Jeesuksen lähettiläät

KUN JOUNI HYNYNEN on päivän ajan rämpytellyt akustista kitaraansa ja synnyttänyt uusia sävellyksiä ja sanoituksia, hän alkaa helposti käydä ylikierroksilla. Se johtuu siitä, että hän on työssä niin vauhdissa, ettei ymmärrä pitää tarpeeksi taukoja.

Niinpä hän saattaa työpäivän päätteeksi nauttia valkoviiniä. Hynynen kokee myös viinihetken pyhäksi: se rauhoittaa samalla tavalla kuin aamun kahvihetki.

Koneen käydessä täysillä Hynynen pitää aamuhetkiä kaikkein tärkeimpinä, mutta nollaamiseen ja lisäpotkun antamiseen auttaa viini paremmin. Varsinkin silloin, kun hän tekee sanoituksia, se voi saada kanavan auki ja antaa työhön uutta buustia.

Rajavartijan virhe ENNEN KOIRA koulutettiin rankaisemalla. Piti sanoa ”ei!” ja ”hyi!” ja yrittää yhyttää moite mahdollisimman lähelle tehtyä virhettä. Paha piti sanoa pahaksi.

Samalla tavalla on kasvatettu monta ihmissukupolvea. En ole ainoa, jolle lätäkössä muliminen tiesi kotiarestia ja pöydässä riehuminen luunappia.

Malli on Raamatusta tuttu. Heinäsirkkoja tuli tottelemattomalle suut, silmät täyteen, ja profeetta Aamosta Jumala kehotti: ”Mene ja julista kansaani Israelia vastaan!” ”Tehkää parannus!” vaati Johannes Kastaja, eikä Jeesuksen tyyli ollut juuri lempeämpi: seuraaminen ei riittänyt vaan piti myös luopua kaikesta muusta.

Ihmisen ja koiran psykologiaa tutkineet ovat viime vuosikymmeninä oppineet motivoimisen saloista aivan uutta. Koira oppii parhaiten, kun hyvää kehutaan.

Työntekijöistään tulosta tahtova työnantaja ei enää käytä piiskaa vaan porkkanaa. Pelottelun sijaan on viisaampi rohkaista, rankaisemisen sijaan palkita. Virheitä tärkeämpiä ovat onnistumiset.

Kirkossa tämä on ymmärretty vain puolittain. Vielä on niitä, joiden mielestä armo on pelkkää höttöä, jos sitä ei saa vasta rangaistuksen uhkan ja ankaran lainluvun jälkeen. Synti pitää sanoa synniksi ikään kuin ihminen ei jo päivittäin maksaisi sen hintaa.

Jäsenkato ja vieraantuneisuus

kertovat, ettei sellainen pure.

Vaikka sisäpuolella olisi taivaan autuus, rajan määrittäminen ei

kutsu joukkoon vaan satuttaa ja sulkee.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Gurun opissa Ohjaajana Anthony de Mello Anthony de Mello oli jesuiittapappi, hengellinen ohjaaja, terapeutti ja mystikko. Hänestä tuli 1980-luvulla tunnettu uskontojen rajat ylittävä hengellisyyden ja henkisyyden opettaja.

De Mello syntyi vuonna 1931 Mumbaissa.

Hänen sukunsa on lähtöisin Goasta, Intian länsirannikolta, ja hänen isänsä oli töissä rautateillä. Hän kävi jesuiittojen koulua ja halusi itsekin liittyä niihin. Vuonna 1965 hänestä tuli seuran jäsen ja opettaja. Sitä ennen hän oli opiskellut teologiaa Espanjassa sekä psykologiaa ja terapiaa Yhdysvalloissa. Intiaan palattuaan hän syventyi Intian hengelliseen perintöön, hindumestareihin ja buddhalaisiin opettajiin.

Vuodesta 1972 lähtien de Mello toimi perustamansa Sadhana-instituutin johtajana. Siellä ohjaamissaan retriiteissä ja hengellisillä kursseilla hän käytti luovasti tietämystään terapioista, meditaatiomenetelmistä ja hengellisistä harjoituksista.

Hänen toiveensa oli työskennellä tällä tavalla myös Intian köyhien parissa. Sitä hän ei ehtinyt tehdä. Hänen elämänsä päättyi sydänkohtaukseen vuonna 1987 Yhdysvalloissa, missä hänen oli määrä pitää luentosarja.

Hänen kirjoistaan on käännetty suomen kielelle mm. Havahtuminen, Ilma jota hengität, Lähteillä, Rakkauden tiellä, Kuuletko linnun laulun ja Yhden minuutin filosofiaa.

Onni ei tule tavoittelemalla Mitä vähemmän takerrut mihinkään, sitä vapaampi olet rakastamaan, neuvoo hengellinen ohjaaja ja terapeutti Anthony de Mello.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”USEIMMAT IHMISET ovat tietämättään unessa. He syntyvät unessa, elävät unessa, menevät naimisiin unessa, he synnyttävät ja kasvattavat lapsensa unessa, he kuolevat unessa heräämättä koskaan. He eivät koskaan ymmärrä ihmiselämän kauneutta ja suloa.” Näin tylyn arvion meistä antaa intialainen jesuiittapappi, terapeutti ja hengellinen ohjaaja Anthony de Mello.

Hän väittää, että moni meistä ei ikinä halua herätä ja kasvaa aikuiseksi.

Useimmiten elämä soljuu ohitsemme tai juoksemme unikuvien perässä.

Kirjoissaan hän muistuttaa kerta toisensa jälkeen, että hengellisyys on heräämistä todellisuuteen. Se, mitä etsit, ei ole kaukana tulevaisuudessa, vaan se on paljon lähempänä, silmiesi edessä, sen keskellä, missä jo olet. Sitä varten ei tarvitse lähteä mihinkään.

Onni ei ole jossain muualla, ei jonkin vaivan palkintona eikä jonkun uuden ihmisen luona. Se ei odota eläkkeellä eikä sitä löydä kaukomailta.

Uusi työkään ei sitä tuo, eikä mikään uusi asia tai tavara, lelu tai lemmikki.

Monet asiat voivat tuoda iloa ja lohtua, mutta niillä on taipumus menettää ajan kuluessa hohtonsa.

Onneen havahtuu, siihen herää, se tapahtuu. Ikuinen onni on läsnä kai-

kessa, tässä ja nyt. Jumala tulee sinua vastaan kaikissa asioissa ja tapahtumissa, kaikista kauheuksista huolimatta.

TODELLISEN ONNEN saamiseksi et voi tehdä muuta kuin ottaa sen vastaan kuin ihmeen.

Mutta mikä meitä estää?

De Mello sanoo, että onnemme esteitä ovat omat pinttyneet harhaluulomme, odotuksemme ja kiintymyksemme sekä meille syötetyt uskomukset. 1980-luvulla de Mello ohjasi kuukausia kestäneitä hengellisyyden kursseja, joilla käsiteltiin rakkautta ja onnea ja niiden esteitä, riippuvuuksia, pyrkimyksiä, odotuksia, uskomuksia ja pelkoja. Yleensä kurssit alkoivat meditaatioilla, joiden tarkoitus oli omien sisäisten uskomusten ja riippuvuuksien näkeminen.

Ryhmiä ohjatessaan de Mello oli havainnut, että uskomuksemme ja riippuvuutemme vaikuttavat vahvasti siihen, miten näemme toisemme ja elämämme. Näemme toiset ihmiset omien uskomustemme ja riippuvuuksiemme läpi. ”TULET ONNELLISEKSI, jos pystyt muuttamaan lähelläsi olevia ihmisiä”, sanoo yksi yleinen uskomus. Tyyty-

Katsele riippuvuuksiasi Voit pohtia sinua kiusaavaa riippuvuuttasi seuraavan kolmen kohdan avulla.

1. Miten riippuvuutesi syntyi?

Et saanut sitä syntymälahjaksi.

Kuka on väittänyt sinulle, ettet voi olla onnellinen ilman sitä tai tätä asiaa? Avaa silmäsi ja katso, miten väärä väite se on ollut.

2. Jos haluat päästä siitä irti, laajenna näkökulmaasi. Kun synnyit, asialla ei ollut merkitystä.

Kun kuolet, sen merkitys on nolla.

Elämä on paljon suurempi kuin riippuvuutesi.

3. Millään asialla tai kenellekään ihmisellä ei ole valtaa tehdä sinua onnelliseksi tai onnettomaksi.

Sinä teet valinnan, ripustaudutko vai päästätkö irti.

Jo se, että rauhassa mietit näitä asioita, on vapauden ja muutoksen alku.

mättömyyden tunne on kuitenkin sinussa itsessäsi. Siksi on elämäsi tuhlaamista yrittää muuttaa muita. Et voi vaihtaa vanhempiasi eikä missään ole elämänkumppania, joka tekisi sinusta onnellisen.

Olemme monin tavoin riippuvaisia toisistamme. Et voi kuitenkaan olla vapaa ja onnellinen, jos takerrut toiseen ja sanot, että elämäsi on hukassa ilman häntä. Sinun on valittava joko riippuvuutesi tai onnellisuutesi.

Molempia et voi saada. Aina kun annat periksi riippuvuudelle, sydämesi on ristiriitojen hajottama.

JOS HALUAT parantaa maailmaa, selvitä ensin oma mielesi. Havainnoi, mihin reagoit mielessäsi, ja pohdi, mistä tunteesi kertovat. Yritä ymmärtää, mistä uskomuksesi, odotuksesi, vaatimuksesi ja halusi nousevat.

Mitä vähemmän takerrut mihinkään, sitä vapaampi olet rakastamaan. Onni ei tule tavoittelemalla. Se syntyy havaitsemalla. Uskonnon tehtävä on herättää meidät katsomaan todellisuutta. Kun heräät todellisuuteen, harhakuvat katoavat. ■ Mystikot matkakumppaneina -aamupäivä su 14.10 klo 10–11.30 Uutelan kodalla, Vuosaaressa. Aiheena Anthony de Mello.

MENOT 11. – 2 5.10.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Rakastumisen jälkeisessä eriytymisen vaiheessa alkaa paljastua se, miten erilainen toinen onkin. Parin erilaisuus ei välttämättä ole erottava tekijä, vaan se voi olla myös rikkaus.

Parisuhdeopeilla hyvä voi muuttua paremmaksi Parisuhteen kivikoista ei tarvitse suoriutua vain yrityksen ja erehdyksen menetelmällä. Tutkittua tietoa ja teoriaa voi soveltaa omaan elämään.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA LEHTIKUVA/PEKKA SAKKI

U

seimpien parisuhteiden haasteet ovat samantapaisia. Iltapäivälehtien viiden kompastuskiven listoihin on usein ihan osuvasti tiivistetty perusasiat, sanoo perhetoiminnan ohjaaja Tanja Routama. Ongelmakohtia voivat olla vaikkapa toisen tarpeiden huomaaminen ja tunteiden kuunteleminen, seksi, raha ja kiireinen elämänmeno.

– On haasteellista sovittaa yhteen oma, puolison, lasten ja koko perheen elämä. Kiireessä ei ehditä kohdata toista. Lisäkierteitä tilanteeseen voi tuoda vaikkapa lapsen murrosikä.

Se, että parisuhteessa on erilaisia vaiheita, voi yllättää jo suhteen alkuvuosina.

– Se, että rakastumista seuraa eriytymisen vaihe, voi olla mullistava kokemus. Yhdessä olemisen sijaan alkaa tarvita aikaa olla itsekseen. Toinen voi alkaa tuntua niin erilaiselta, ettei ole enää mitään yhteistä.

Alkaa selvitä, ettei elämä olekaan satu, jossa vain elettäisiin onnellisina elämän loppuun asti.

ERILAISUUTTA VOISI Routaman mielestä ajatella myös toisin päin. Puolisoiden erilainen lapsuus, kokemukset, luonne ja tyyli voisivat olla juuri se jokin, joka rikastaa suhdetta.

– Se, että toinen lähestyy asioita kuin juna ja toi-

nen ehkä kuin laiva, ei ole sen enempää väärä kuin oikea, vaan vain erilainen tapa toimia. On tasa-arvoa, että antaa toisen olla omalla laillaan erilainen.

Toisen erilaisuuden hyväksyminen vaatii usein ponnisteluja, samoin suhteen muidenkin kivikoiden ylittäminen.

”

ON TASA-ARVOA, ETTÄ ANTAA TOISEN OLLA OMALLA LAILLAAN ERILAINEN.

TANJA ROUTAMA

– Ensin on löydettävä se, mitä itse tarvitsee, ja puettava se sanoiksi omassa mielessään. Sitten on vielä pystyttävä saamaan se sama perille toiselle.

Kivikot ovat niin tavallisia, että niiden kohtaamiseen on kehitelty erilaisia menetelmiä. Viime aikoina Routama on paneutunut amerikkalaisen psykologin ja pariterapian tutkijan John Gottmanin ajatuksiin. Niihin kuuluu toimivan parisuhteen talo, johon

tutustutaan Rakkauden illassa 27. lokakuuta.

Gottmanin mukaan kestäviksi ovat osoittautuneet sellaiset parisuhteet, joissa myönteinen ja kielteinen palaute ovat oikeassa suhteessa, 5:1.

– Kielteisen palautteenkin kestää, jos saa paljon myönteistä palautetta, kiitosta, rohkaisua, kannustusta ja kehumista. Positiivisuus pitäisi muistaa myös riitatilanteissa. Niissäkin pitäisi huomata toisen hyvät pointit ja välttää syyttelemästä "aina sä" tai "sä et koskaan", Routama neuvoo.

KOTIÄITIVUOSIENSA JÄLKEEN Routama tunsi osaavansa jotain vain lapsista. Jo ennen kuin hän suoritti lapsi- ja perhetyön tutkinnon, naapuri oli houkutellut Routaman pariskuntaa avioliittoleirille.

– Toisin kuin yleensä, mieheni innostui, minä en.

Pelkäsin, että leirillä jokin raati päättäisi, ettemme sovi yhteen. Menimme silti, ja siellä nostettiinkin esiin suhteen hyviä puolia.

Sittemmin parisuhdeasiat ovat olleet Routamalle sekä työtä seurakunnassa että harrastusta Kansan Raamattuseurassa. Valtaosa iltoihin ja leireille osallistuvista on tavallisia pareja, jotka haluavat hyvän jatkuvan. Johonkin kriisitilanteeseenkin on voinut löytyä apua.

– Tapahtumissa kenenkään ei ole pakko puhua ja kertoa ongelmiaan. Puhuminen on vapaaehtoista. Puolisotkin puhuvat vain omasta puolestaan. Ääneen puhuminen tekee suhteesta värikkäämmän, vakuuttaa Routama.

Rakkauden ilta pariskunnille – kumppanin kohtaaminen arjessa la 27.10. klo 16.30–19 Soukan kappelissa. Sisältää iltapalan ja lastenhoidon. On hyvä tulla kumppanin kanssa, mutta voi tulla yksinkin. Ilmoittautuminen viimeistään 15.10. tanja.routama@evl.fi tai 050 441 9154.

MENOT 11. – 2 5.10.

10 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 14.10. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Kirsi-Marja Isotalo, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Petri Koivusalo.

Kirkkokahvit.

Messu su 21.10. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Leena Talvio, kanttori Marja-Liisa Talja. Kirkkokahvit.

Rukoushetki ke 24.10. Klo 18. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä. Yhteistä psalmi- ja virsilaulua pappi Anita Kyönsaaren johdolla, avustaa diakoni Taina Leinonen.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 21.10. klo 12. Isotalo, Talvio.

Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Messu su 14.10. klo 16. Corander, Talja. Kirkkokahvit.

Nojatuolimessu su 21.10. klo 16.

Muurimäki, seurakuntalaiset avustavat. Haastattelusaarnassa evankelista Reijo Hirvinen. Lapsille lastenalttari ja kirkkopussukka. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu la 20.10. klo 16.

Kansanlaulumessu su 21.10. klo 12.

Särkiniemi, Ylioja. Messupyhäkoulu.

Kirkkokahvit.

Rinnekappeli Messu su 14.10. klo 14. Corander, Leinonen.

Suvelan kappeli Ekumeenisen vastuuviikon messu su 21.10. klo 15. Huomo, Salonen, Leinonen,Talja. Messupyhäkoulu.

Kirkkokahveilla Vastuuviikon lähettiläs.

HalleLuja-messu pe 26.10. klo 18.

Salonen, Marte. Pizzajatkot.

Rukoushetki ma–pe klo 12.

Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 21.10. klo 17.

Kuusinen. Kirkkokahvit. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 22.10. klo 19. Kari Jutila: ”Salattu Jumala”.

Valtavaaran kirja.

Israel- laulun ja rukouksen ilta ke 17.10. klo 18. kalajärvenkappeli.fi

AURORAN KAPPELI

KAUKLAHDEN KAPPELI

Aamustartti -rukoushetki ma klo 7.30–8. Käynnistä viikkosi rukoushetkellä esim. työmatkalla!

Päivän tunnussana ma klo 11.

Hartaushetki to klo 11.

Toivoa naisille -piiri to 18.10. klo 17.

Vieraana nimikkolähetti Eeva Vähäsarja. ”Sisällissota 1918 ja kirkko”. Ajankohtaista teologiassa -sarja to 18.10. klo 19. TT Niko Huttunen alustaa.

Kahvit klo 18.30. ”Taivaalliset esirukoilijat - Nimikkopyhät ja muut auttajat ikoneissa” la 20.10. klo 12. Alarik Coranderin ikoniluentosarja.

Hiljaisuuden rukoushetket ti 23.10. klo 18. Teejatkot. aurorankappeli.fi

Rukouspiiri ke 17.10. klo 18.

Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 24.10. klo 18. Bo Giertz: ”Kalliopohja”, TT Janne Nikkinen. ”Isä meidän -rukous” ti 23.10. klo 18, Jari A. Jolkkonen. ”RaamattuSyksy Kauklahdessa” -ilta.

Pidätkö runoista? Runon ja laulun ilta ma 15.10 klo 18. Tuo jaettavaksi oma lempitekstisi! kauklahdenkappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI ”Oikein kiltit” to 11.10. klo 18.30.

Naisten Cafén aiheena Anna-Liisa ET lev

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Gospel-lattarit ma: Ryhmä I klo 18 ja ryhmä II klo 19. Tanssitunteja tavallisille naisille. 5 e /kerta. laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI ”Vanhurskautta janoavat” ke 17.10. klo 18. Vuorisaarna-raamis naisille. nupurinkappeli.fi

91 x 215 mm

SUVELAN KAPPELI Sinun kanssasi suomeksi to 11.10. klo 17.30 leivomme omenapiirakkaa.

Messukoulu to 11.10. klo 18. Tietoa mm. jumalanpalveluksen valmistelusta.

Iltapäivä kappelilla ”Ilosanoma Himalajan rinteillä” – Tarinoita Nepalista sanoin ja kuvin su 14.10. klo 15. Kari Punkkinen, Anne Heikkinen, Anna Iivanainen ja lauluryhmä.

Kahvit.

Miestenpiiri ma 15.10. klo 12. ”Miehet lähteellä”.

Suomea suomeksi ma klo 10. Keskustelua suomalaisista tavoista, perinteestä ja kulttuurista.

Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 23.10. klo 16–17 (aloittelevien ryhmä) ja klo 17–18. Tied. helene.taal@evl.fi.

Israel-rukouspiiri ke 24.10. klo 17.30.

Kansainvälinen keittiö to klo 12–14.

Kokkausta ja tutustumista eri maiden ruokakulttuureihin. suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 21.10. klo 18–19.30. Messu ja iltatee klo 17. Klo 18 Lähetti Eeva Vähäsarja kertoo kansainvälisestä ”Toivoa naisille” -työstä. Esirukousta.

Lähetyspiiri ma 22.10. klo 14. viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8.

Otetaan vastaan lahjoituksia. Peittoja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

KAPPELILOUNAAT Auroran kappeli ma ja to klo 11–13.

Kauklahden kappeli ti klo 11–12.30.

Suvelan kappeli ti klo 12–13. Viherlaakson kappeli ti klo 12–13. Ks. kappelilounaiden ja -kahviloiden tarkemmat tiedot kappelien nettisivuilta.

SYYSLOMAVIIKON OHJELMAA PERHEILLE Syyslomaviikolla ma−ti 15.−16.10. ja to 18.10. on kappeleilla järjestetty perheille ohjelmaa, joihin on vapaa pääsy ja pientä syötävää saa pienellä maksulla. Ei ennakkoilmoittautumista.

Auroran kappeli: ma–ti klo 10–14.

Lounasmahdollisuus. Sello & Piano Duo -konsertti ”Syksyn riemua” ma klo 10.

Kalajärven kappeli: ma klo 10–14.

Suvelan kappeli: ma klo 10-11.30 perhekerho.

Kauklahden kappeli: ti klo 9-13, lounasmahdollisuus.

Laaksolahden kappeli: to klo 10–14, lounasta varten ilm. 15.10. mennessä, 050 434 1063. Sello & Piano Duo -konsertti ”Syksyn riemua” to klo 10.

Tied. lapsityönohjaaja Aila Pihlajavesi, 040 525 1216, tai aila.pihlajavesi@ evl.fi.

ASUNNOTTOMIEN YÖ -TAPAHTUMA Espoon keskuksessa ke 17.10.

Paneelikeskustelu asunnottomuuden ennaltaehkäisystä klo 16–17 Entressen kirjastossa. Musiikkia ja puheita Espoon torilla klo 17–20. Iltapala klo 20 Me-talossa (Terveyskuja 2 B).

Iltapala ja iltahartaus klo 20.15 Askeleen tiloissa (Pappilantie 5).

PARISTA PERHEEKSI ILLAT

pareille. Mitä tapahtuu kun perheeseen tulee lapsi? Valinnaiset päivät: 12.10., 9.11. tai 14.12. klo 17−18.30 Kirkonkympissä, Kirkkokatu 10.

Mahdollisuus kaste-infoon. Tied. 050 511 0165, 040 547 4146.

POSITIIVISEN KASVATUKSEN PÄIVÄ Iloa vanhemmuuteen! Perhetyönohjaaja, bloggaaja ja äiti Tiia Trogen kertoo miten ottaa lapsen kasvatuksessa positiivinen asenne käyttöön la 27.10. klo 10–14 Suvelan kappelissa.

Lastenhoito ja lounas; hinta 10 e / aik. ja 5 e / lapsi. ILM. 14.10. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

SIJAISEKSI LASTEN KERHOIHIN! Etsimme työntekijöitä lasten (2−5v.) päiväkerhoihin sekä perhekerhoihin. Uudet sijaiset haastatellaan ja perehdytetään tehtäviin. Tied. Lapsityönohjaaja Aila Pihlajavesi, 040 5251216, aila.pihlajavesi@evl.fi.

ELÄKELÄISKERHOT Kokoontuvat kappeleilla: Aurora: ti 23.10. klo 13. Kalajärvi: ma 22.10. klo 13. Kauklahti: ma 22.10. klo 13. Laaksolahti: ma 15.10. klo 13. Nupuri: ke 17.10. klo 13, to 11.10. ja 25.10. klo 10.30. Suvela: to klo 12. Viherlaakso: ke 24.10. klo 13. Seurakuntatalo: to 18.10. klo 12.30.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Virkistystä kaipaaville to 1.11.

Hvittorpissa. Ohjelmaa, ehtoollismessu ja mahdollisuus saunoa. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. Etusijalla ensikertalaiset. Sitovat ILM. 18.10. mennessä: virpi.sutelainen@evl.fi, 040 736 9315.

OLETKO MENETTÄNYT LÄHEISESI? Sururyhmä alkaa to 1.11. Kauklahden kappelissa, 7 kokoontumiskertaa marras-tammikuun aikana. Ohjaajina papit Vilppu Huomo ja Pirkko Nurminen. Lisätiedot ja ILM. 19.10. mennessä Pirkko Nurmiselle, 040 567 4420.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Vihdin Enä-Sepässä 16.–18.11. Hinta 90 e/ espoolaiset, 140 e/ muut. ILM. viim. 24.10.: pirkko.nurminen@evl.fi tai p. 040 567 4420.

ISOVANHEMMAT -LAPSENLAPSET -LEIRI 1.−2.12. Velskolan Väentuvassa.

Iloista yhdessäoloa, askartelua, leikkejä ja laulua. Omaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Hinta 45 e / aik. ja 20 e / lapsi. ILM. espoonseurakunnat.fi> Toiminta> Hae sivustolta ko. leiri.

LÄHDE RISTEILYLLE Seurakuntamatka 18.–23.8.2019.

Reitti: Pietari – Neva – Valamo – Syväri – Ääninen – Kiži – Petroskoi – Mandrogi – Pietari. Tarkemmin: Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861.

LISÄÄ TAPAHTUMIA Tämän sivun tapahtumatietoihin mahtuu vain pieni osa seurakunnassamme kokoontuvista kerhoista ja ryhmistä. Kappelien säännöllinen viikkotoiminta löytyy kappelien nettisivuilta, joiden osoitteet löydät kappelien kohdalta. Ks. myös: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi.

Ensimmäistä lastaan odottaville

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 11. – 2 5.10.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

vaikein kohta – Jeesuksen risti (1.

Kor. 1:18–2:5). Pastori, TT Kari Kuula.

Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko, paritt. viikot. 11.10. Lähellä on Herran päivä (Obadjan kirja).

25.10. Johdatus Joonan kirjaan.

Kirkkoherra Jouni Turtiainen.

Suomeen. Hän toimi Espoonlahden kirkon vahtimestarina ja vihittiin luterilaisen kirkon papiksi heinäkuussa Jerusalemissa. Illassa mukana pastori Asmo Sinervo. Iltatee.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ

Karjalanpiirakoita, käsitöitä, leivonnaisia ja arpoja la 27.10. klo 11–14, Soukan kappeli. Brunssi 10 e / aik., 4 e / lapsi, perhelippu 26 e sis. 2 aikuista, 2–3 lasta. Kauneimmat virret klo 12 kappelisalissa.

Kaikille avoin kahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

Kaken kahvila pe klo12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

MESSUT

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP

Messu su 14.10. klo 11 kirkko. Erkko, J. Lehti, Lonka. Lähetyksen kirkkokahvipiiri kahvittaa. Pyhäkoulu.

Kohtaamispaikka-messu su 14.10. klo 17. Erkko, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu, kirkkokahvit.

Messu su 21.10. klo 11 kirkko. Turtiainen, Knuutti, Puukko. Kirkkokahvit Petroskoi-työn hyväksi. Pyhäkoulu.

Tuomasmessu ja Soukan kappelin 40-vuotisjuhlat su 21.10. klo 17.

Knuutti, Ojala ja Nardus. Kirkkokahveilla juhlat.

Leipämessu ja soppalounas pe 26.10. klo 10. Erkko, Ojala, mukana Anna Helenius. Messun jälkeen mahdollisuus esirukoukseen.

Kansainvälinen yhteysilta pe 12.10. klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our intercultural evening of fellowship: discussion, food and music.

Tied. Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook.com/espoonlahtifellowship.

RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Aamulenkki ja -rukous ma klo 7 Hanikan kuntorata (2,5 km). Tavataan kuntovälineiden luona uimarannan parkkipaikan lähellä. Rukous ja siunaus n. klo 7.25.

Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko

BRUNSSI JA LÄHETYSMYYJÄISET

AIKUISET SINKUT Harrastukseni la 27.10. klo 18 kirkko.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta.

Syksyn muut illat 24.11. ja 8.12.

RAKKAUDEN ILTA Puolison/kumppanin kohtaaminen arjessa la 27.10. klo 16.30–19 Soukan kappeli. Iltapala ja lastenhoito.

Teoriaa ja tehtäviä. Tule kumppanin kera tai yksin! Ilm. viim. 15.10. tanja. routama@evl.fi, 050 441 9154.

SAVIRUUKKU 40 VUOTTA -KONSERTTI Jukka Salminen ja bändi sekä Nardus ke 31.10. klo 18.30 kirkko.

Jukan aikuisille tekemistä lauluista

EL 91 x 168 mm

LUKUPIIRI

Asiaa asunnottomuudesta, neuvontaa, musiikkia, grillimakkaraa ja kahvittelua ke 17.10. klo 13–16 Kivenlahden tori. Jaossa villasukkia ja muuta lämpöistä.

joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti, Meriemy, Merenkäynti 3, to klo 18–20. Seurakunta ja järjestöt aiheena 11.10, kuntoutus 8.11.

Illoissa mukana diakoni Liisa Pohjonen ja Espoon mielenterveysyhdistys.

RIKASTA MINUA Parisuhdekurssi 23.–25.11. Hvittorp.

Leirillä kohdataan kumppani. Kurssilla on lastenhoito. Maksu 120 e / pari, lapset 20 e / yli 1 v. (alle 1 v. ilmaiseksi). Ilm. viim. 1.11. verkkosivulla espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat - Espoonlahden seurakunta – Aikuiset – Perhe ja parisuhde. Tied. tanja. routama@evl.fi, 050 441 9154.

Rope-kerho 3.–7.-lk. ma klo 17.30–19 ja Eurooppaklubi 3.–6.-lk ke klo 15–16.30 Kaskikappeli, Kaskipiha 5.

Eurooppaklubi 3.–6.-lk. ma klo 15–16.30 Sode, Soukantie 13.

Koodauskerho 7.–8.-lk. to klo 18–19.30 Iivisniemen srk-koti, Iivisniemenkatu 3.

ABC-kurssi on 7.–8.-lk. kurssi kerhonohjaajille tiistaisin klo 17–18.30 Soukan kappelilla. Tervetuloa mukaan!

Leirielämää Velskolassa 16.–18.11. esi–2-lk. tytöille ja pojille. Hyvää ruokaa, kivaa tekemistä ja uusia ystäviä. Hinta 35 e.

Lue lisää ja ilmoittaudu sodesode.fi.

Tuomasmessu ja juhlat su 21.10. klo 17. Messun jälkeen kakkukahvilla musiikkia gospelryhmä Nardus, ohj. kanttori Heli Ojala sekä puheenvuoroja kappelin menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

RÄMPYTTELYÄ Opetellaan soittamaan ukulelea ma 22.10. klo 13–14 kirkko. Mukaan voi ottaa oman soittimen.

Zooppera, koko perheen musiikkikertomus aasista ja Nooasta ti 23.10. klo 18 kirkko. Kahvitarjoilu.

Taaperokirkko su 28.10. klo 15 kirkko. Konttaa, ryömi tai juokse – tyyli on vapaa kun Taaperokirkko kutsuu!

TEEMAILLAT OMAISILLE

TUU KERHOON, KURSSILLE TAI LEIRILLE!

SOUKAN KAPPELI 40 VUOTTA

PIKKUVÄELLE

sekä omakohtaisista tarinoista syntyy kertomus, joka kuljettaa kuulijoita erilaisten elämänvaiheiden läpi.

Vapaa pääsy. Iltatee. Konsertissa kerätään kolehti lähetystyöhön Suomen Lähetysseuran kautta.

Luukas 10 – tapa elää -koulutus perustuu ohjeisiin, jotka Jeesus antoi opetuslapsilleen lähettäessään heidät matkaan Luukkaan evankeliumin 10. luvun mukaan. Koulutus to 25.10., 1.11., 8.11., 22.11., 29.11. ja 13.12. klo 10–12 kirkko. Ilm. ja tied. eveliina. roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

ASUNNOTTOMIEN YÖ

Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli.

Leipämessun tähtisolu ke klo 10–11.30 kirkko. Opetusta, keskustelua, rukousta. Tied. Kalevi Laaksonen 050 550 7536.

Miesten raamattupiiri to 18.10. klo 18 kirkko, parill. viikot. Iltapala 4 e.

Seurakunta sekaisin -luentosarja 1.

Korinttolaiskirjeestä to klo 18 kirkko, parill. viikot. 18.10. Kristinuskon

11

L10T

Leo Tolstoi, Ylösnousemus ti 16.10. klo 18 kirkko. 20.11. Heidi Köngäs, Sandra. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

LUETAAN RAAMATTUA

A

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22 Sode.

Changemaker-ryhmä to 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. ja 20.12. klo 17.30– 19 Sode.

RUKOUSPÄIVÄ Kristinusko, ihmisarvo ja rauha ke 24.10. klo 18.30 kirkko. Sizar Jaghlassian tuli pakolaisena Alepposta

Menokasvo

Kenen puolelle kirkko asettui sisällissodassa vuonna 1918?

Niko Huttunen, olet eksegeetti eli raamatuntutkija.

Mikä sai sinut kiinnostumaan sisällissodan tapahtumista?

– Olen aina ollut kiinnostunut historiasta. Väitöskirjaa tehdessäni jouduin perehtymään Paavalin esivaltaopetukseen. Tiesin sen olevan keskeinen luterilaisuudessa ja ryhdyin miettimään, miten sitä tulkittiin sisällissodan aikana.

Rupesin kerämäämään materiaalia, ja siitä se paisui lopulta kirjaksi, jonka nimi on Raamatullinen sota.

Mitä näkökulmia aiot käsitellä 15.11. Auroran kappelin illassa?

– Käyn läpi neljä Raamatun teemaa, jotka nousivat keskeiseen asemaan sisällissodan aikana. Ensimmäinen on apokalyptiikka, joka yllättäen oli hyvin keskeinen. Se ilmeni useina versioina, osin maallistuneessakin muodossa. Muina teemoina ovat esivaltaopetus, silmä silmästä -periaate sekä uhriajatus.

ULLA LÖTJÖNEN Ajankohtaista teologiassa -sarja torstaisin kello 19 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1.

18.10. TT Niko Huttunen: Sisällissota 1918 ja kirkko. 15.11. TT Niko Huttunen: Punainen ja valkoinen Raamattu. Raamatun käyttö sisällissodan raamatuntulkinnoissa. 13.12. TT Paavo Ahonen: Kristinusko, antisemitismi ja Suomen kirkko. Kahvit klo 18.30.

ESKO JÄMSÄ

Asettuiko kirkko kannattamaan jompaakumpaa osapuolta vuoden 1918 sisällisodassa?

– Jos kirkolla tarkoitetaan sen työntekijöitä, kirkko asettui joko valkoiselle puolelle tai yritti säilyä sivussa. Vain poikkeustapauksissa työntekijät asettuivat punaisten puolelle tai tunsivat sympatiaa heitä kohtaan. Asetelmaan vaikutti se, että periaatteellisella tasolla punaisten hallinto suhtautui kirkkoon ja uskontoon nihkeästi. Jos kirkolla

taas tarkoitetaan sen jäseniä, kirkko jakautui molemmille puolille.

MENOT 11. – 2 5.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET

KILON KRISTITYT: ”MUSIIKKIPITOINEN YSTÄVYYDEN ILTA” Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivänä ke 24.10. klo 18 KilonRisti. Terttu Laaksonen, Pauliina Hyry. Kahvitarjoilu. Tied. Kaija Rainio, 040 059 2148, kaija.rainio@kolumbus.fi.

TAINA LATVALA: ”VANHUSPALVELULAIN ARVOT JA USKONNOLLISUUS” Suomen sairaanhoitajain kristillisen seuran Espoon alaosaston ilta ti 16.10. klo 18 Karakappeli. Illat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.

Messu ja kirkkokahvit su 14.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Vallivirta, Salo, Hyry.

Messu ja kirkkokahvit su 14.10. klo 13 Karakappeli. Laaksonen, Hyry.

Messu ja kirkkokahvit su 21.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Qoro Quando -kuoro, johtaa Jori Männistö.

Alanne, Juvela, Latvanen.

Virsi ja messu su 21.10. klo 17 Perkkaan kappeli. Salo, Latvanen.

Hiljainen rukousaamu joka pe klo 8.30 KilonRisti. Ehtoollinen kuukauden 1. pe. Teehetki.

Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA

ASUNNOTTOMIEN YÖ

Arkin Paja: ”Väriloistoa” la 13.10. klo 10 Arkki. Syksyn lehtiä ja värikkäitä vihanneksia askarteluissa. Tutustu muihin lapsiperheisiin kahvikupposen ääressä. n. 11.30. Mehua, kahvia ja pullaa.

Musiikkia ja pientä purtavaa ke 17.10. klo 13–16 Viaporintori. Riitta Türkmen. Mukana Espoon kaupunki, Raitin Pysäkki, Sellon kirjasto ja Via Dia Espoo.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 14.10. klo 10.

Liturgia ja saarna Mia Wrang, avustava pappi Jarmo Jussila, Tytti Kohonen, kanttori Sari Rautio. Messun jälkeen lähetyslounas ja -tapahtuma.

Messu su 21.10. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Emilia Turpeinen, kanttori Päivi Hakomäki.

Matinkappeli: Messu su 14.10. klo 12.

Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen, kanttori Sanna Franssila.

Messu su 21.10. klo 12. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, kanttori Sanna Franssila.

Olarin kappeli: Messu su 14.10. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18. Rento messu klo 19.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Liturgia ja saarna: 11.10.

Antti Malinen, 18.10. ja 25.10. Jussi Koski.

LÄHETYSLOUNAS JA MEDIALÄHETYSTILAISUUS Su 14.10. messun jälkeen klo 11–13,

KOULULAISILLE Kerhoissa on vielä tilaa! nuortensiipi.fi Kokkikerho 1.–3. lk ma klo 16.30–18 Arkki.

Hauska liikuntakerho 1.–6. lk ma klo 16.30–17.30 Ruusutorpan koulu.

Puuhakerho 4.–6. lk ma klo 17.30– 18.30 Siipi.

Ohjelmointikerho 3.–6. lk ma klo 18–19.30 Karatalo, Karakallion nuorisotila, Kotkatie 4.

Letityskerho 3.–6. lk ti klo 16.30– 17.30 Arkki.

Puuhaileva kokkikerho 4.–6. lk ke klo 16–17.30 Karakappeli.

Kokkikerho 1.–3. lk. to klo 16–17.30 Siipi.

AIKUISTEN HARRASTERYHMÄT Runoryhmä ti 23.10. klo 18 Karakappeli. Tied. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574.

Kaikki pienryhmät löydät verkosta: espoonseurakunnat.fi/leppavaaranseurakunta/aikuiset

MUSIIKKIRYHMÄT Musaryhmä joka toinen ke klo 18.30 KilonRisti. Tied. taru.sillanpaa@ elisanet.fi.

LE lev 138 x 88 mm

Mattanja-kuoro ma 22.10. klo 18.30 Arkki.

Kuoro kaikille ke 24.10. klo 18.30 Leppävaaran kirkko.

DIAKONIALOUNAAT Joka ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e. Alkuhartaus/ ruokarukous.

Seuraa somessa ja verkossa! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

ensimmäistä lastaan odottaville ke 17.10. klo 16.30–18 Leppävaaran kirkko. Heli Siltakorpi, Eira Salakka.

Ilta on osa perhevalmennusta. Tied. heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Hiljainen aamupäivän hetki seuraavan sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 18.10. klo 10 Karakappeli.

Kahvi/tee ja voileipää lopuksi. Tied.

Alanne, 050 347 2548.

LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE

Olarin kirkko. Lähetyslounas (7 e) ja kirkkokahvit sekä medialähetystilaisuus, vieraana Merja Kauppinen Medialähetys Sanansaattajista. Hän kertoo mm. SAT-7 työstä.

KASTEPÄIVÄ LA 27.10.

Kastepäivänä tahdomme järjestää kanssanne lapsellenne hienon ja helpon juhlapäivän. Kastetoimituksen voi varata Olarin kirkkoon alkaen klo 10, 12, 14, 16 sekä Olars Kyrkaniin klo 14, 16 ja 18. Kasteen jälkeen juhlaväelle on varattu tila juhlatarjoilulle. ILMOITTAUTUMINEN Espoon seurakuntien palvelukeskukseen puh. 09 8050 2601. Pappi ottaa varauksen tehtyänne teihin yhteyttä.

LISÄTIETOJA juha.virta@evl.fi.

ASUNNOTTOMIEN YÖ

Ke 17.10. klo 16–22, Matinkappeli.

Tarjolla ruokaa ja kahvia. Yhteistyökumppaneina kirjasto, Hyvä Arki, Espoon kaupungin aikuissosiaalityö, Kela, Laurea-ammattikorkeakoulu.

PARISUHTEEN SUNNUNTAI Vuorovaikutusta oppimassa su 28.10. klo 11-14, Chapple, Iso Omena. Kuinka puhumme toisillemme ja miten kuuntelemme toisiamme = millaisena koemme yhteisen elämän. Päivässä tarjolla välipala, lastenhoito järjestetty. Tilaisuus on maksuton.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 12.10. mennessä. paula.bruce-haatainen@ evl.fi tai p. 040 503 7622.

TYTTÖJENPÄIVÄ

SYYSLEIRI 1–6-LUOKKALAISILLE

to 11.10. klo 13–15, Chapple, Iso Omena. Puuhailua tyttöjenpäivän hengessä perheille ja alakouluikäisille lapsille.

Nuuksion upeassa ympäristössä pe 23.11.– su 25.11. Majoittaudumme Hotelli Nuuksiossa ja ohjelmassa on paljon mukavaa toimintaa ja OL 91ulkona x 63 mm

PERHEIDEN LEFFAPÄIVÄ Tiikerin oma elokuva la 13.10. klo 10–12, Chapple, Iso Omena.

KOULULAISTEN BÄNDIKURSSI SYYSLOMALLA 5–6-luokkalainen, tule mukaan soittelemaan tai laulamaan 15.–16.10. klo 10–15. Opettajana muusikko ja soitonopettaja Artturi Alimattila.

Teemme oman biisin ja otamme bändikuvan. Sopii kaiken tasoisille musiikin harrastajille ja sisältää myös välipalan ja hartauden. Ilmoittautumiset nuori.chapple.fi.

sisällä. Hinta 35 e. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: nuori.chapple.fi.

KESKENMENORYHMÄ Keskusteluryhmä keskenmenon kokeneille lapsettomille ja jo lapsen saaneille. Keskiviikkoisin 24.10., 31.10. ja 14.11. klo 17.30–19 Chapple, Iso Omena. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: inari.varimo@evl.fi tai 050 358 0979.

AIKUISTEN RYHMIÄ Olarin kirkko: Aikuisten nuorten olohuone ma klo 18–20. Tiedustelut: marja.jauhiainen@evl.fi tai camilla. posa@evl.fi. Psalmeja luovasti – kokeellinen kuvataideryhmä ke klo 18–20, 26.9 alkaen. Ilmoittautuminen: marja.jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029. Aikuisten yhteislauluryhmä ti klo 18-19. Diakonian työpaja ti klo 9-12 kerhorakennuksessa.

Matinkappeli: Hiljaisen rukouslaulun ryhmä ti klo 18–19.30: 9.10.,

23.10., 13.11., 20.11., 27.11. ja 11.12. sekä pe klo 18–19.30: 19.10., 2.11., 16.11., 30.11. ja 7.12. Yhteystiedot: raisa. saloheimo@gmail.com tai puh.09 803 4239. Lukupiiri to 25.10. klo 18–20. Kirjana Antti Tuuri: Ikitie.

Virsistä voimaa -piiri joka toinen to klo 14–16. Seuraavat 11.10. ja 25.10.

Chapple, Iso Omena: Miesten vuoro ma klo 13–15. Neulekahvila ma klo 13–15. Vanhempien varaventtiili to klo 12. Tukikeskustelua vanhemmille arjen kysymyksistä ja haasteista ilman ajanvarausta.

HILJAISUUDEN RETRIITTI TALLINNASSA Tallinnan Birgittalaisluostarissa pe 14.12. – su 16.12. Ohjaaja Antti Kruus, tiedustelut 040 531 1051. Ilmoittautumiset 26.11. mennessä linkistä, joka löytyy netistä täältä: espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/aikuiset/ retriitit. Hinta 180 e. Jokainen varaa ja maksaa itse lauttamatkansa, älä varaa ennen varmistusviestiä, että retriitti toteutuu. Laskutus verkkomaksuna retriittiin ilmoittauduttaessa.

JOULUN LAPSI -KERÄYS Lahjoita joululahja Romanian ja Moldovan lapsille! Keräysaika Olarissa 1.11.–19.11. Lahjalaatikkoaihioita ja keräysohjeita jaossa seurakunnan tiloissa jo lokakuussa.

Palauta laatikkosi viimeistään 19.11.

Palautuspaikat: Olarin kirkko (vahtimestari 040 506 2668,) Matinkappeli (040 533 8722), Olarin kappeli (040 865 9116) ja Chapple Iso Omena.

Lisätiedot keräyksestä nuori.chapple. fi ja www.espoonseurakunnat.fi sekä anne.sarasmaa@evl.fi 040 551 4426.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Lattareita gospelin tahtiin Taivaallisilla tanssitunneilla opit muun muassa merengueta, salsaa ja reggaetonia.

Rukoushetki tunnin alussa ja lopussa. Mukaan vesipullo, sisäliikuntavaatteet ja -jalkineet. Ohjaaja Virpi Nyman.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Hinta 5 e/ kerta. Käteismaksu.

Gospel-lattarit naisille maanantaisin klo 18 ja 19 Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16.

Haluatko rauhaa maailmaan?

Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimiva nuorten ja nuorten aikuisten vaikuttamisverkosto. Sille tärkeitä teemoja ovat rauha, oikeudenmukaisuus, ympäristö ja hyvän tekeminen. Espoon ryhmä kokoontuu Sodessa.

Changemaker Espoo kokoontumiset Sodessa to 11.10. ja 25.10. klo 17.30–19. Ks. sodesode.fi

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSSA KLO 10

MENOT 11. – 2 5.10.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 14.10. klo 10. Tapiolan kirkko. Salmensaari, Koivisto, Jurmu.

Vaskiyhtye. Pyhäkoulu. Valtakunnallisen lähetyspyhän kirkkokahvit.

Kenian lähetit Arja ja Osmo Harjula kertovat tyttöjä pelastavasta Credotyöstä sekä Koillis-Kenian pioneerityöstä. Ei pyhäkoulua.

Viikkomessu ke 17.10. klo 8 Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu. Arkiaamun pysähtyminen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Messu su 21.10. klo 10 Tapiolan kirkko. Kallio, Tervonen, Jurmu.

Mukana Gospelmamat, bändi ja Psalmus. Pyhäkoulu.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 21.10. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 24.10. klo 8 Tapiolan kirkko. Kallio, Jurmu.

KESKIVIIKKOKERHO Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13.

Millaiset ihmiset meitä hallitsevat?

Ke 17.10. DI Eero Suominen. Tapiolan kirkko.

Veteraanireportteri puristaa mikrofonia edelleen. Ke 24.10. Toimittaja

ainen Church on Tuesdays at 18.30– 20.00. Tuesday 16.10. Art. It heals us and makes us feel. Why? Tuesday 23.10. Final session. Open topic. Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula (tel. 050 590 8308).

RAAMATTUILTA SRK:N JUHLAVUONNA Ke 17.10. klo 19–21 Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11. Neljäkymmentä vallan vuotta – valta ja sen käyttö Raamatussa, Hanna Vanonen. Kahvi klo 18.45 alk.

MARTAT JA MARIAT

Su 14.10. saarna Hanna Vanonen, liturgia Mimosa Mäkinen, kantt.

Lasse Mäki, kirkkokahvit.

Su 21.10. saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula, kantt. Lasse Mäki, ei kirkkokahveja.

Kansainvälisen työn ryhmä to 18.10. klo 12 yläsalissa. Toivon tiekartta.

Yhteistä pohdintaa oikeudenmukaisuudesta ja rauhasta. Mukana AnnaKaisa Tuomi.

PERHEKERHO

Lapsille ja vanhemmille luovan toiminnan illat to 25.10., ma 29.10., to 8.11. ja ma 12.11. klo 17.30–19. Tark. tiedot ja ilm. kauniaistenseurakunta. fi/ryhmat/lapset-ja-perheet.

Maanantaisin klo 9.30–11 Sebastoksessa. Vko 42 syysloma.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 vartin hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 15.10. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Yhteinen seurakunta, Mimosa Mäkinen. Ti 16.10. klo 13 yläsalissa.

DISCUSSING LIFE AND FAITH English discussion group at Kauni-

SYKSY KAIKILLA AISTEILLA

Olli Ihamäki. Tapiolan kirkko.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 24.10. klo 12 Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta

URUT SOI TAPIOLASSA! To 1.11. klo 19 Tapiolan kirkko. KaisaLeena Hannikainen (os. Harjunmaa) soittaa urkumusiikkia mm. säveltäjiltä J. S. Bach, Oskar Merikanto. Vapaa pääsy.

RYHMÄT JA PIIRIT Senioreiden raamattupiiri pe 19.10. klo 13.30 Tapiolan palvelukeskuksessa (Länsituulentie 1 A).

Mieli maasta -vertaistukiryhmä ke klo 18 Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105.

Kohtaamispaikka to klo 12.30 Tapiolan kirkko. Keskusteluryhmä. Tied.

Sanna Kohtala, 050 452 2874.

Lähetysraamattupiiri to 11.10. klo 18. Tapiolan kirkko. Alustajana pastori Ilpo Kari.

Kansainvälisen vastuun ryhmä ke 17.10. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Tule mukaan! Tied. Liisa Kivekäs, 050 562 4196.

Laudes-rukoushetki ti klo 8. Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18-20.

Käynti katutasosta.

Leijonaemot vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille, ma 29.10. klo 17.30. Tapiolan kirkko. Tied. Janet Grundström, 040 487 7209.

Lukupiiri ti klo 13 Tapiolan kirkko.

Ohjaaja Riitta Linnapuomi.

Ikämiespiiri to klo 14 Tapiolan kirkko. Alustuksia ja keskustelua vaihtelevista aiheista.

jäsentä. Ilm. 050 544 7535 tai annakaisa.tuomi@evl.fi.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 14.10 Gudstjänst i metodistkyrkan kl. 11. OBS! Ingen högmässa i Grankulla kyrka.

SÖ 21.10 Radierad gudstjänst kl. 12.

Kyrkkaffe i övre salen.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 10.10 och 17.10 i övre brasrummet kl. 13.30.

MEDITATIV ANDAKT MED TAIZÉSÅNGER

Ke 24.10. klo 18.30 Kauniaisten kirkossa.

ON 10.10 i kyrkan kl. 18.30 (sångövning kl. 18).

KESKUSTELEVAT NAISET

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 11.10 och 18.10 i övre brasrummet kl. 10-11.

LUKUTOUKAT

TISDAG 16.10

Piiri kokoontuu kaunokirjallisuuden ääressä kuukausittain ke klo 18.30– 20.30. Ryhmää ohjaavat toimittaja Raija Pelli ja Anna-Kaisa Tuomi.

Ryhmään voidaan ottaa 1–3 uutta

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

A

13

SURURYHMÄ

USKON YÖN -TAPAHTUMA

Vertaisryhmä läheisensä menettäneille alkaa ti 23.10 klo 17 Tapiolan kirkko. Mukana psykoterapeutti Timo Lounio ja diakonissa Sanna Kohtala.

Tied. ja ilm. sanna.kohtala@evl.fi tai 050 452 2874.

Freudin viimeinen vastaanotto la 27.10. klo 19 Tapiolan kirkko. Näytelmä psykoanalyytikko Sigmund Freudin ja kirjailija C.S. Lewisin välisestä kuvitteellisesta väittelystä.

Aiheena Jumala, elämän merkitys, rakkaus ja seksuaalisuus. Ohjaus Liisa Kosonen. Iltatee.

CREDO CREDO-ohjelmamme yleiskummina tai oman CREDO-tytön kummina olet pelastamassa tyttöjä varhaisilta pakkoavioliitoilta sekä silvonnalta.

Kummiasioissa ota yhteys Hannele Lehtiseen, hannele.k.lehtinen@evl.fi.

CREDO-näyttely koko lokakuun Tapiolan kirkolla. Lue CREDOsta lisää: espoonseurakunnat.fi/osallistu/maailmanlaaja-kirkko/lahetys/ nimikkokohteet-ja-projektit/tapiola.

ONNELLISUUDEN JÄLJILLÄ -RYHMÄ

VASKISOITTAJIA VASKIYHTYEESEEN Tapiolan kirkon Vaskiyhtye toimii periodeittain Tapiolan kirkolla. Nyt haemme tuuban, käyrätorven ja alttotorven soittajia. Tied. kanttori Hannu Jurmu 040 533 9353, hannu. jurmu@evl.fi. Lisätietoa vaskiyhtyeen toiminnasta seurakunnan verkkosivuilla.

Ryhmä 29–65-vuotiaille, jotka kaipaavat iloa ja uusia ihmisiä elämäänsä. Yhteistyö Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:n kanssa.

Kokoonnumme 31.10., 7.11., 14.11., 21.11. ja 28.11 klo 15–17 Tapiolan kirkolla. Ohjaajat diakonissa Sanna Kohtala ja toiminnanohjaaja Virpi Guttorm, Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry. Ilm. viim. 25.10. Sanna Kohtala 050 452 2874 tai sanna. kohtala@evl.fi.

KIRJAN JULKISTAMISTILAISUUS Jumalan oma maailmaa varten.

Kati Pirttimaan kirjan julkistamistilaisuus ma 22.10. klo 19 Tapiolan kirkko.

Tilaisuus alkaa rukoushetkellä.

Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

UNGDOMSKVÄLL FR 19.10 i Klubb 97 kl. 18–21.

EKUMEENINEN RUKOUSHETKI

Kanttorina ennen ja nyt. To 25.10. klo 14 Sebastoksessa, mukana Anna Marte.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

TISDAG 23.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag - tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

fått ett brev hem vecka 40. Vi tar också emot anmälningar av personer som hör till någon annan församling än Esbo svenska. Mer information och elektronisk anmälning 8-31.10.2018 på www.esboforsamlingar.fi/kom-med/skriftskola

BRASKVÄLL FÖR KVINNOR

To. 18.10. Mataskär, internatet, kl.

18.30, Ahlbeck. Kvällens gäst är Sabina Lumivirta, som berättar om volontärliv i det heliga landet. Kvällste. Ingen förhandsanmälan behövs, välkommen med!

GEMENSKAP I ANSVARSVECKAN

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

Sö.14.10. Karabacka kapell kl. 10. von Martens, Wikman. Kyrkkaffe.

Esbo domkyrka kl. 12.15. Konfirmation, Mataskär 5 -skriftskolan. Jäntti, Kronlund.

Sö. 21.10. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Rönnberg, Kronlund, Wiik, Timo Ojansuu, blockflöjt. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Hagalunds kyrka kl. 12. Ahlbeck, Malmgren. Kyrkkaffe.

SKRIFTSKOLAN 2019 Alla medlemmar i Esbo svenska församling som är födda 2004 har

On. 24.10. Esbo domkyrkas församlingsgård kl. 18. Ansvarsveckans tema är ”Alla har rätt till människovärdigt arbete och utkomst”.

Gemenskapskväll tillsammans med kören Kråksången under ledning av Eeva-Liisa Malmgren och Roger Rönnberg.

FAMILJEKLUBBAR KL. 9.30–11.30 Köklax kapell varje må, Sökö kapell varje ti, Mattby kapell varje to. Ingen anmälan, ingen avgift. Alla föräldrar med bebisar och småbarn är välkomna!

SAMLINGAR FÖR SENIORER & DAGLEDIGA KL. 13-14.30 Kalajärvi kapell to 11.10, Köklax kapell ti. 16.10, Karabacka kapell to 18.10.

MENOT 11. – 2 5.10.

EIJA HARJU

14 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Kirkoissa soi TO 11.10.

LA 27.10.

"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa" – Senioriviikon musiikkiiltapäivä lapsille ja senioreille klo 12.15 Olarin kirkossa. Päivänkehrän 3. musiikkiluokka, Olarin Seniorilaulajat. Laulamme yhdessä vanhoja ja uusia koulu- ja kerholauluja.

Tilaisuuden jälkeen kahvi- ja mehutarjoilu. Yhteyshenkilö diakonissa Minna Martiskainen 050 330 7129.

Grandomino – Candomino ja alumnit suuren soinnin äärellä klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Bach, Schnittke, Kuula, Mendelssohn, Madetoja. Kuoroa ja Espoon barokin soittajia johtaa Esko Kallio.

Liput 16/12 e.

LA 13.10 CandoMini 5 vuotta – Kohti Venetsiaa klo 18 Kauklahden kappelissa.

Matkaanlähtökonsertti, joht. Viena Kangas. Liput 10 e. Kahvitarjoilu.

KE 24.10.

Häivähdys pyhää -konserttisarja parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 12 Tapiolan kirkossa. Miiro Savola, baritoni, Pyry Paunio, piano. Konserteissa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat. Konserttien kesto 30 min.

Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

Hengessä ja tulessa – sähkökitara ja urut klo 19–20, Olarin kirkko.

Musiikkia Bachista Oscar Petersoniin ohjelmassa, jota ei olla Espoossa aiemmin kuultu! Marzi Nyman, sähkökitara ja urut, Kalevi Kiviniemi, urut. Liput 20 e/15 e ovelta alkaen klo 18.

PE 26.10.

Moskovan Tšaikovskikonservatorion kamarikuoro Soiva marraskuu -konsertissa Espoonlahden kirkossa klo 19.

Esiintymässä moskovalainen huippukuoro, joka koostuu kuorolaulun ammattilaisista.

MA 29.10.

Kauniaisten musiikkijuhlien konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Vahvoja kontrasteja, riipaisevia muistoja: Tempera-kvartetti. Liput alk. 25 e, lippu.fi Lippuja myös Kauniaisten keskustassa (ajat ja paikat kauniaistenmusiikkijuhlat.fi) sekä tuntia ennen ovelta (jos lippuja jälj.)

TO 1.11.

Urut soi Tapiolassa! Klo 19 Tapiolan kirkossa. Kaisa-Leena Hannikainen (os. Harjunmaa) soittaa urkumusiikkia mm. säveltäjiltä J.S. Bach, Oskar Merikanto. Vapaa pääsy.

PE 2.11.

Kauniaisten musiikkijuhlien konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Virsiä jatsiksi. Jukka Perko, saksofoni; Avanti!-kvartetti : AnnaLeena Haikola, viulu; Eriikka Maalismaa, viulu; Tuula Riisalo, alttoviulu; Mikko Iivars, sello. Ohjelmassa mm.

P. J. Hannikaisen ja Oskar Merikannon virsiä (sov. Teppo Ali-Mattila).

Liput alk. 25 e lippu.fi. Lippuja myös Kauniaisten keskustassa (ajat ja paikat kauniaistenmusiikkijuhlat. fi) sekä tuntia ennen ovelta (mikäli lippuja jälj.)

Moskovalan Tšaikovski-konservatorion kamarikuoro esiintyy 26.10.

Espoonlahden kirkossa.

Seurakuntien yhteiset Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 18.10. klo 17.30–19.30 Nuorisotila Siipi, os.

Alberganesplanadi 1. Teemme nuorten toivomia asioita, vaihdamme kuulumisia, pelaamme, keskustelemme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme hartauden ja syömme välipalaa. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Nippanappa – autististen lasten kerho su 14.10. klo 13.30–15.30 Nuorisotila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Kerho on tarkoitettu alakouluikäisille Asperger- ja autismin kirjon lapsille. Yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Teemme yhdessä erilaisia

Espoon keskuksessa sijaitsevan Kirkonkulman ala-aulassa raikuu kerran kuussa rytmikäs musiikki ja reipas laulu. Seurakuntien punatiilisen viraston aulan valtaa silloin kehitysvammaisten musakerho. Lue lisää verkossa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

asioita; askartelemme, leikimme ja laulamme. Toteutamme mahdollisuuksien mukaan lasten toivomia asioita. Kerhossa on pientä välipalaa ja loppuhartaus. Kerho maksaa 30€/kausi.

Asunnottomien yö 17.10. Espoon keskuksessa, Espoonlahdessa, Leppävaarassa ja Matinkylässä, ks. rivi-ilmoitukset.

Diakonian retkipäivä virkistystä kaipaaville to 1.11. Hvittorpissa.

Ohjelmaa, ehtoollismessu ja mahdollisuus saunoa. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen.

Etusijalla ensikertalaiset. Sitovat ilm. 18.10. mennessä: virpi.sutelainen@evl.fi, 040 736 9315.

Apua & tukea Sairaalassa Espoon sairaaloissa ja hoitokodeissa työskentelee kuusi sairaalapappia.

Yksityisissä hoitokodeissa palvelevat alueen seurakunnan työntekijät.

Oma tai läheisen sairaus ja elämäntilanne koskettaa ja herättää usein monia tuntoja. Kun tarvitset kuuntelijaa tai toivot keskusteluapua, ota rohkeasti yhteyttä sairaalapastoriin.

Sairaalapappi on käytettävissäsi myös jos haluat hiljentyä, ripittäytyä, nauttia ehtoollista tai toivot puolestasi rukoiltavan. Läheisen kuoltua omaiset voivat vainajaa hyvästellessään pyytää sairaalapapin paikalle toimittamaan saattohartauden.

Olemme käytettävissä myös, kun sairaalassa ollessasi tarvitset kirkollisia toimituksia tai rippikoulua.

Sairaalasielunhoidossa kunnioitetaan kunkin uskonnollista vakaumusta ja elämänkatsomusta uskonnonvapauden pohjalta. Yhteydenotto ei edellytä kirkon jäsenyyttä. Sairaalapapin välityksellä saat yhteyden myös oman uskontokuntasi edustajaan. Työntekijöitä sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Espoonlahden hoivakoti, Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus, Viherlaakson muistipalvelukeskus: Markku Elo, 040 736 9309.

HYKS Jorvin sairaala: Aino Bärlund, 040 5693 303, 09 4711 (vaihde).

HYKS Jorvin sairaala, Espoon sairaala: Henrik Honkanen, 050 4380 188, 09 4711 (vaihde).

Rinnekoti Espoossa, Taavin muistipalvelukeskus: Tarja Mikkola, 040 7369 312, 020 638 5511 (Rinnekoti), 09 8164 7880 (Taavin muistipalvelukeskus): Aurorakoti, Attendo Olarinpuisto, Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus: Terhi Muilu-Teinonen, 040 759 5535.

Espoon sairaala: Annamari Simpanen, 09 8164 7339, 050 412 5438.

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ evl.fi.

Sururyhmät ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Oletko menettänyt läheisesi? Uusi sururyhmä alkaa to 1.11. Kauklahden kappelissa, os. Kauppamäki 1. Seitsemän kokoontumiskertaa marras– tammikuun aikana. Ohjaajina papit

Vilppu Huomo ja Pirkko Nurminen.

Lisätiedot ja ilm. 19.10. mennessä Pirkko Nurmiselle, 040 567 4420.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Vertaisryhmä läheisensä menettäneille alkaa tiistaina 23.10 klo 17 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

Mukana psykoterapeutti Timo Lounio ja diakonissa Sanna Kohtala.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset sanna.kohtala@evl.fi tai 050 452 2874.

Leijonaemot Vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Tied. ja ilm. Janet Grundström, 040 487 7209. Joka kuun viimeinen ma, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

Diakonian retkipäivä Virkistystä kaipaaville to 1.11. Hvittorpissa. Ohjelmaa, ehtoollismessu ja mahdollisuus saunoa. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen.

Etusijalla ensikertalaiset. Sitovat ilm.

18.10. mennessä: virpi.sutelainen@ evl.fi, 040 736 9315.

Diakonialounaat ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kappelilounas ma ja to klo 11–13 Auroran kappeli, os. Heiniemenpolku 1. Hartaus klo 11. Ateria: aikuiset 5 e, lapset 3–10-vuotiaat 2 e, alle 3-v.

0,50 e.

Kappelilounas ti klo 11–12.30 Kauklahden kappeli, os. Kauppamäki 1.

Alkuhartaus. Ateria: aikuiset 4 e, lapset 2 e.

Kappelilounas ti klo 12–13 Suvelan kappeli, os. Kirstintie 24. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 3 e, lapset 1,5, e.

Kappelilounas ti klo 12–13 Viherlaakson kappeli, os. Viherkalliontie 2.

Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 e, 3-10 v. 2 e, alla 3- v. 0,50 e.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Diakoniaruokailu ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, Soukankuja 3, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Hinta aikuiset 3 e ja lapset 1 e.

Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 Espoonlahden kirkko. Vuoronumeroiden jako klo 8.40.

Aamupala Espoonlahden kirkon seurakuntakahviossa pe klo 8–9: 12.10., 19.10., 2.11., 9.11., 16.11., 23.11., 7.12. ja 14.12.

Leipämessu ja soppalounas 26.10. ja 30.11. klo 10 Espoonlahden kirkko.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonialounas joka ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko.

Hinta 3 e. Alkuhartaus/ruokarukous.

OLARIN SEURAKUNTA Tiistaisin Matinkappelilla ja torstaisin Olarin kappelilla klo 13. Lipunmyynti klo 12.45–13.30. Hinta 3 e.

Kappelisali avoinna hiljentymistä varten. Diakonialounaan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tai joka kaipaa juttuseuraa.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon lounas joka ti, Kirkkopolku 6. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30.

Hinta 5 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. Ilmaiseksi. Maksuvapautus mahdollinen etukäteen diakonin kanssa sovittuna.

Diakonian ajanvaraus 040 531 1011.

Päivystävä pappi www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea/keskusteluapua ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Päivystävä pappi on tavattavissa arkisin klo 9–15 puhelimitse p. 09 8050 2602.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Päivystävän papin tiedustelut Espoonlahden kirkon vahtimestarilta 050 432 7512 tai seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 ma–pe klo 9–15.

OstariPastori torstaisin klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaivassa.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Päivystävän papin puh. numeron saa kirkkoherranvirastosta p. 050 500 9000 (ma-pe klo 10-14).

Papin puhelin Kun haluat keskustella papin kanssa, soita ja varaa tapaamis- tai soittoaika.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA P. 09 8050 3501 arkisin klo 9–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Soittopyyntöihin pappi vastaa saman päivän aikana.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA P. 09 8050 5562 ma–pe klo 12–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Pappi vastaa soittopyyntöihin saman päivän aikana. Puhelimessa voi sopia papin kanssa myös kotikäyntiajan.

OLARIN SEURAKUNTA P. 040 547 1857 ma–pe klo 9–21.

TAPIOLAN SEURAKUNTA P. 050 432 6339 ma–pe klo 9–19.

ELÄMÄNKAARI

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

15

International ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA

Kastetut Asta Eveliina Eskelinen, Ellen Elisabeth Jokinen, Tinka Lilja Olivia Jussila, Kuutti Ilmari Katajisto, Lyyli Ronja Irene Laukkonen, Markus Niko Aleksanteri Pekonen, Eeli Tapani Rask, Anna Helmi Aurora Upanne, Myy Olga Maria Veijola, Emma Olivia Virtanen.

Hautaan siunatut Eila Augusta Tuunainen 87 v, Leena Annikki Volanen 83 v, Hilkka Einola 77 v, Mirja Iida Kaarina Karppi 75 v, Jouko Kullervo Lilja 72 v, Elina Katariina Steuer 50 v, Vesa Matti Mäkelä 46 v, Eila Irmeli Sipola 46 v, Jani Petteri Tuori 42 v, Teppo Tuomas Niskanen 28 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Viljo Olavi Timonpoika Jokela, Jomas Benjamin Jäänvirta, Unto Paulus Mikael Korhonen, Emil Alexander Matias Laatikainen, Edvard Olavi Latva, Eetu Tapio Lehto, Linus Onni Samuli Masur, Emilia Mikaela Saukko, Samuel Johannes Silvennoinen, Nuutti Oskari Torvikoski, Vanamo Ellen Aurelia Väyrynen.

Hautaan siunatut Jorma Johannes Tuliluoto 85 v, Ulla Helena Saarelainen 80 v, Pirjo Tuovi Tuulikki Pynnönen 74 v, Ville Ilari Kareskoski 40 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Sofia Linnea Mikaela Penttilä Avioliitoon vihitty Petri Johannes Vähäsarja ja Joanna Maria Kupiainen Hautaan siunattu Pirkko Kristina Jansson 79 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Eetu Anton Oskari Ahola, Helmi Katariina Hassinen, Saana Aurora Hoikkanen, Elias Akseli Honkanen, Viena Adelia Jalonen, Sofia Mikaela Kuoppamäki, Eetu Akseli Ilmari Laasonen, Elise Eva Alina Mets, Vincent Armas Oskari Nissilä, Toivo Johannes Mikael Olin, Aarni Jaakko Mikael Rintanen, Santeri Oliver Salonen, Helga Matilda Tukiainen, Nella Laura Josefiina Viiri.

Hautaan siunatut Doris Linnea Mäenpää 94 v, Kerttu Johanna Tamminen 88 v, Pirkko Mirjam Jaksola 86 v, Paavo Sakari Vepsä 82 v, Axel Fredrik Blomqvist 80 v, Ritva Iines Talvensaari 79 v, Aila Marjatta Snäll 78 v, Eila Anneli Numminen 71 v, Kari Juhani Orre 66 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Paulus Aleksanteri Heiskanen, Eetu Amos Holopainen, Aida Katariina Jalonen, Holger Julius Jensen-Eriksen, Väinö Soichiro Ilmari Lammi, Emma Matilda Leppä-Aro, Lumi Aino Aurora

Liikala, Helmi Sofia Puska, Konsta Elmeri Raij.

Avioliittoon aikovat Jonathan Richard Collins ja Heidi Annina Pylkäs.

Hautaan siunatut Lauri Tapani Korhonen 85 v, Kerttu Lahtinen 80 v, Kari Juhani Marsio 77 v, Terhi Annikki Lönnfors 70 v, Irma Elina Soininen 68 v, Esa Juhani Kaartamo 56 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Amanda Mikaela Korpinen, Élise Lumi Augustine Odeyer, Jalo Paavo Olavi Vuorinen.

Hautaan siunatut Ester Hytönen 98 v, Anja Maire Hagelberg 89 v, Kauko Väinämö Lehti 85 v, Eino Eemeli Halonen 82 v, Riitta Mirjami Tuisku 80 v, Olavi Antero Kärkkäinen 74 v, Jukka Antero Hirvonen 40 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Leon Aleksander Flittner, Elis Arvid Mikael Stagnäs, Amos Kaarlo Gunnar Wiander.

Avlidna/Hautaan siunatut Herbert Birger Jarl Ramstedt 96 år, Gunvor Anita Ahonen 89 år, Majlis Viktoria Lindstedt 89 år, Rolf Gunnar Engman 79 år, Rea Margareta Wirlander 79 år, Margareta Elisabet Strandberg Holm 77 år, Paul Göran Alexandroff 75 år, Anita Catharina Siemssen 68 år, Peter Raoul Ilmari Furstenborg 66 år.

Discussing life and faith, English discussion group at Kauniainen Church, Kavallintie 3, on Tuesdays at 18.30–20. Tuesday 16.10. Art. It heals us and makes us feel. Why? Tuesday 23.10. Final session.

Open topic. Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula, tel. 050 590 8308.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. church.fi With you in Finnish – group at Suvela chapel on Thursdays at 17.30–18.30. A discussion group in Finnish for You, who already know some Finnish but would like to learn more. Meets at the Suvela chapel (Kirstintie 24) between Sept 20 and Dec 13. Tea served.

Christian prayers. Child care. More information tel. 040 531 1037. Join us and Bring a friend along!

Venäjänkielinen pyhäkoulu ja laulukerho (UMKA) ma klo 17 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24.

Tied. Margarita Ulianova, p. 044 238 4889.

Suomea suomeksi ma klo 10 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24.

Keskustelua suomalaisista tavois-

ta, perinteestä ja kulttuurista.

Tied. Tuire Moisander, p. 050 432 9316.

See more: Colourful Espoo > Kerhot/ Clubs Arabic Young Adult Group “The Redeemed” and Arabic Christian Meeting Perkkaa Chapel Fridays or Sundays. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, p. 050 304 1698.

TZ-choir - International Choir for everybody! Every Wednesday at 5 pm at Perkkaa Chapel. Sing in different languages. Hosting Vadim Roznovskiy, p. 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi.

Colourful Espoo Alpha Course every Thu at 6 pm at Leppävaara Church.The course is for you who wish to learn more about Christianity with your friends. We eat together, talk and watch English Alpha Material with Arabic subtitles. The evening ends with prayer. Enrolment Chaplain Terttu Laaksonen, tel. 050 432 9370.

Welcome.

Venäläinen ilta pe 12.10. klo 17 Leppävaaran kirkolla. Vadim.

Rozhnovskiy@evl.fi, p. 050 563 5905.

Worship and Eucharist in Arabic at Perkkaa Chapel on Fridays 5 p.m. Rev. Ramez Ansara, pastor of the Arabic Congregation in Helsinki.

10 0 0 0 0 0 0 0 X A A M E N

JIPPU GETSEMANE

Jippu

Kati Pirttimaa

Eero Huovinen

Getsemane cd

Jipun upea, syvästi omakohtainen levy todistaa siitä rakkaudesta, joka meille on Jeesuksessa annettu.

Getsemane on yhdistelmä vanhaa ja uutta: vanhat hengelliset klassikot (mm. Meren tiedän, Ristin luona, Jeesus sä ainoa) ovat saaneet uudet koskettavat sovitukset ja lisäksi levyllä kuullaan Jipun omia lauluja akustisin sovituksin.

19,90 (21,90)

1990 VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Isä meidän

Isä meidän -rukous on Jeesuksen itsensä opettama rukous, jota varovaisenkin arvion mukaan luetaan päivittäin 100 miljoonaa kertaa, yksin tai yhdessä. Emerituspiispa Eero Huovinen avaa tuoreita näkökulmia tähän tuttuun rukoukseen. Omaperäisellä, lämpimällä, hauskallakin tyylillään hän pohtii rukouksen ja rukoilemisen merkityksiä ja ulottuvuuksia nykyihmiselle. Kaiken ytimessä on luottamus hyvään Jumalaan, joka on Isä meidän.

26,90 (36,00) 90 WSOY

26

Jumalan oma, maailmaa varten

Paavali – Kristuksen apostoli dvd

– Kristittynä elämisestä

Miten elää ja kasvaa kristittynä niin, että hengellinen elämä olisi osa jokapäiväistä arkeamme yksinkertaisena kuin hengitys? Teoksen innoittajana on Ionan yhteisö Skotlannista.

Matkaa tehdään rukoustekstein ja lyhyin pohdinnoin niin päivittäisestä rukouselämästä, arkisen työn merkityksestä kuin luomakunnan ja oikeudenmukaisuuden kysymyksistä.

24,50 (27,90)

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Vahva uutuuselokuva apostoli Paavalista ja evankelista Luukkaasta, jotka uhmaavat henkensä uhalla armotonta keisaria levittääkseen sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. dvd 17,90 blu-ray 19,90

2450

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

DVD

1790

Blu-ray

1990

puh. 020 754 2350

16 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Kulttuurin ja liikunnan rahoitus uusiksi TUTKIJAT OVAT useaan otteeseen osoittaneet kulttuurin ja liikunnan myönteiset terveys- ja hyvinvointivaikutukset, mutta poliittiset päättäjämme eivät vieläkään näytä ymmärtävän kulttuurin ja liikunnan yhteiskunnallista merkitystä – muualla kuin vaalikampanjoissaan ja juhlapuheissaan. Talousarviot kertovat tästä karua kieltään.

Kulttuurin ja liikunnan sinänsä perusteltu organisoiminen erillisille yksiköille ja budjettimomenteille saattaa johtaa niiden marginalisoitumiseen. Ei ymmärretä, että kulttuurilla ja liikunnalla on suora yhteys paitsi terveysmenojen hillintään myös esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn tai maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Tarvitsemme rohkean ajattelutavan muutoksen suhtautumisessamme kulttuurin ja liikunnan rahoitukseen: näillä asioilla on arvo sinänsä, mutta niiden eheyttävä ja hyvinvointia lisäävä vaikutus on paljon suurempi kuin mitä päättäjämme tuntuvat ymmärtävän.

Siksi kulttuurin ja liikunnan määrärahat pitäisi – ainakin osittain – sisällyttää muiden toimialojen budjetteihin.

Kansainvälisiä esimerkkejä kulttuurista rauhan rakentajana ovat maailmankuulu Lähi-idän orkesteri, jossa vierekkäin saattavat soittaa israelilainen ja palestiinalainen muusikko, ja Venezuelan slummien musiikkiharrastusta tukemaan perustettu, sosiaaliministeriön valvonnassa toimiva El Sistema, jonka yhtenä tavoitteena on ehkäistä nuorten rikollista käyttäytymistä. Sama merkitys on vaikkapa jalkapallolla, joka yhdistää ihmisiä yli kansallisten, rodullisten ja uskonnollisten rajojen.

Kimmo Metsä kulttuurivallankumouksellinen (kok) Espoo

Enkeleillä ei aina ole siipiä YSTÄVÄNI JOUTUI vuosia sitten rajuun kolariin, jossa hänen puolisonsa menehtyi. Hän itse sai vaikeita vammoja ja makasi pitkään sairaalassa.

Hän kertoi maanneensa useita päiviä sairaalassa kuumeisena pystymättä edes itkemään. Olo oli turta, kuuma ja kuiva. Tuska pysyi sisällä eikä päässyt ulos.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

taneen silmiinsä ja tuskan alkaneen purkautua samalla, kun ajatus valtasi mielen: ”Eihän noilla enkeleillä olekaan siipiä!”

Kuka tahansa meistä voi kohdata enkelin missä tahansa ja toimia itse enkelinä jollekulle. Uskoo Esko Vepsä eläkeläinen Malmilta

Miltä usko näyttää?

AIZAR RALDES / AFP − LEHTIKUVA

Pääseekö osatyökykyinen kirkkoon töihin?

OSATYÖKYKYISTEN HEIKKO työllistyminen on noussut otsikoihin. Mikä on tilanne tällä hetkellä kirkon työyhteisöissä? Onko kirkolla aitoa halukkuutta ottaa osatyökykyinen tasa-arvoisena jäsenenä työyhteisöönsä?

Kirkko on suuri julkinen toimija. Se puhuu heikossa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten puolesta, mutta puhe ei realisoidu käytännössä turvaa tarjoaviksi pitkäkestoisiksi työsuhteiksi sen omissa työpaikoissa.

Räätälöiden rakennetut työnkuvat, joiden ympärille osatyökykyisten työsuhteet rakennetaan, voivat saada yhteiskunnalta palkkatukea, joka korvaa 50-prosenttisesti kokonaispalkkakulut.

Brita Jokinen-Morris Espoo

Flunssien kierrätys toimii loistavasti

Andien alkuperäiskansoihin kuuluvat aimarat asuivat nykyisen Bolivian seuduilla jo satoja vuosia ennen inkoja. Kuvassa amautat eli aimara-uskontoon kuuluvat papit uhraavat alpakoita ja makeisia Äiti Maalle eli Pachamamalle päivää ennen kuin Haagin kansainvälinen tuomioistuin käsitteli Bolivian vaatimusta saada Chileltä takaisin maayhteys Tyynellemerelle. Bolivia menetti rannikkoalueensa Chilelle sodassa 1800-luvun lopulla. Nykyiset rajat vahvistettiin rauhansopimuksessa vuonna 1904. Kansainvälinen tuomioistuin katsoi, että Chilellä ei ole velvollisuutta neuvotella Bolivian kanssa meriyhteyden palauttamisesta.

Kerta toisensa jälkeen hoitaja kävi kertomassa, että eräs vanha pappi halusi puhua hänen kanssaan, mutta hän ei pystynyt ottamaan ketään vastaan. Viikon jälkeen ystäväni ajatteli, että onpa sitkeä tyyppi, ja salli vieraan tulla luoksensa.

Tämä eläkepappi kertoi harrastavansa hälytysajoneuvojen seurantaa, jos vaikka onnettomuuspaikalla tarvittaisiin tukea. Näin hän oli tullut kolaripaikalle ambulanssin perässä ja

nähnyt ystävääni irrotettavan autonromusta ja siirrettävän ambulanssiin.

Puoliso makasi kadulla peitettynä.

Hän kertoi menneensä vainajan luo ja rukoilleensa tämän vierellä sekä seuranneensa tätä ruumishuoneelle asti. ”Tämän halusin kertoa, että miestänne ei jätetty yksin. Olin hänen kanssaan”, sanoi vanha pappi. Hän nousi tuoliltaan, teki ristinmerkin ja lähti ovea kohti.

Ystäväni kertoi kyynelten tulvah-

TUPAKOINTI JA hajusteiden käyttö on lähes kriminalisoitu. Jotain pitäisi tehdä myös syksyn edetessä lisääntyvien virushyökkäysten hillitsemiseksi. Oppilaitoksissa, terveyskeskuksissa ja muissa yleisissä tiloissa joutuu lähes aina altistumaan tartunnoille lukuisien taudinkantajien vastuuttomuuden vuoksi. Esimerkiksi julkisen liikenteen kulkuneuvot ovat sietämättömiä tautipesiä.

Jos on aivan pakko tulla flunssaisena yleisille paikoille ja yleisiin tiloihin yskimään ja aivastelemaan, tulisi vähimmäisvaatimuksena käyttää kunnollista hengityssuojainta suun ja nenän edessä. Yleensä ei käytetä yhtään mitään.

Käsienpesukaan ei suojaa hengitysilmaan pärskäytetyiltä sadoilta tuhansilta viruspitoisilta limapisaroilta.

Tarvitaan valistusta ja velvoitteita estämään satoja turhia tartuntoja.

Aili Ritaluoto Helsinki