Kirkko ja kaupunki 2018 19 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

19

25.10.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Piispaehdokkaat Kaisamari Hintikka ja Juhani Holma omin sanoin

B8 Uskonnot yhdistävät voimansa pysäyttääkseen ilmasto­katastrofin

Vaikka peilista katsookin takaisin harmaapartainen ukko, Marko Annala ei ajattele olevansa

B 6

SANOJA LAHJAKSI -TEOS (GUMMERUS 2009)

Mikäs jumala tämä on? Sehän on naulattu puuhun kiinni.

SUOMALAINEN PAKANA KRUSIFIKSISTA TUOMAS MYLLYLÄN PAKANATSARJAKUVASSA

Iankaikkisesti

Kun sinä itket, puut nyökkäävät hiljaa.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018 Taivasten valtakunta on lopulta kuin puu, niin että taivaan linnut tulevat ja pesivät sen oksille.

EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 13:31

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Halloweenin suosion syy ENSIMMÄINEN KOSKETUKSENI halloweeniin oli varmaankin Jaska Jokusesta. Siitä ja Aku Ankasta me 1960-luvulla syntyneet suomalaiset opimme olennaiset asiat pohjoisamerikkalaisesta kulttuurista.

Suomessa halloweenia ei minun lapsuudessani vietetty. Nyt vietetään. Alun perin pyhäinpäivän aattoon sijoittuva kummituksenkarkoitusjuhla on rantautunut tänne jäädäkseen.

Halloweenin suosiota selittää se, että se tarjoaa kouluihin ja päiväkoteihin kivan katsomusneutraalin kausijuhlan, jonka kanssa ei tarvitse pähkäillä kysymystä virsilaulun ja uskonnollisen sanoman sopivuudesta koulun yhteisiin juhliin.

Vaikka ei halloween kyllä mikään uskonnollisesta ulottuvuudesta vapaa katsomusneutraali juhla ole. Ei ole ikinä KURPITSALYHTYJEN ollutkaan. Sen juuret ovat vanhassa VALO ON SAMAA, kelttien sadonkorjuujuhlassa ja siihen JONKA JUMALA SYTYTTI liittyvissä uskomuksissa, että maan LUODESSAAN MAAILMAN. siirtyessä talvilepoon raja tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen välillä ohentuu.

”

MUINAISET KELTIT ajattelivat, että syksyn taittuessa talveksi vainajahenget tulevat maan päälle houkuttelemaan eläviä rajan taakse. Ovelta ovelle kiertävät pelottaviin asuihin pukeutuneet lapset kuvaavat näitä haudantakaisia zombeja. Kurpitsalyhdyillä yritetään pitää kummitukset mahdollisimman kaukana: pahojen henkien on aina uskottu pelkäävän valoa.

Kristinuskon levittyä Irlantiin ja Skotlantiin kelttien sadonkorjuujuhla yhdistyi kristittyjen pyhäinpäivään ja vainajien muistopäivään.

HALLOWEENIN SUOSIO ei selity pelkästään sen näennäisellä katsomusneutraaliudella. Ihmisellä on tarve kohdata kauheita asioita turvassa: siksi halloween. Siksi Grimmin sadut. Siksi television poliisisarjat.

Samasta syystä natsien keskitysleirillä tappaman papin Dietrich Bonhoefferin kirjoittama virsi kuuluu rakastetuimpien joukkoon, se jossa lauletaan: Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman.

PELOTTAVAN NÄKÖISTEN kurpitsalyhtyjen sisältä loistava valo on samaa valoa, jonka Jumala sytytti luodessaan maailman. Se on samaa valoa kuin kastekynttilässä ja hautausmaiden kynttilämeressä pyhäinpäivänä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Oispa miljoona euroa.

Oispa kaljaa.

Oispa haudassa lepäämässä.

Oispa rakas.

Sivusta kuultuja hetken haaveita, pyyntöjä ja rukouksia, veljieni ja sisarteni, ihmislajin toiveita.

Meillä on kaikilla yksi iso sydän.

Kuuleekohan meitä joku?

kirkkojakaupunki.fi Radikaaleinta on olla ostamatta Ilmastonmuutos on saanut monet miettimään kulutustottumuksiaan. Jos hankkisi sähköauton? Luomujuustoa tavallisen sijaan? Tämä on ymmärrettävää, mutta yksi vaihtoehto unohtuu.

Voisimme myös olla ostamatta monia asioita, muistuttaa Kirkko ja kaupungin verkkokolumnisti Julia Thurén.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 25.10.2018

numero 19

Seuraava lehti ilmestyy 1.11.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Halloween on kiva, kun se pelottaa” Vaahtokarkkikummitukset ja muffinihämähäkit kuuluvat kahdeksanvuotiaan Ninni Rainteen syksyn suosikkijuhlaan.

1.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Miten vietät halloweenia?

– Leivokset ovat halloweenissa tärkeintä. Muffineista saa hämähäkkejä, kun niille tekee jalat lakunauhasta.

Banaaneista tulee hyviä kummituksia valkosuklaalla kuorrutettuina. Teen kummituksille silmät tummasta suklaasta ja pakastan. Olemme valmistaneet kotona myös vaahtokarkkikummituksia ja mandariinikurpitsoja, joille teemme silmät ja suun suklaasta. Juhla on jännittävä, koska leivoksetkaan eivät ole tavallisia pullia.

– Askartelen halloweenia varten lepakoita, kurpitsoja ja kummituksia. Kokoamme niistä viirin olohuoneeseen. Olen yleensä myös askarrellut perheelle kutsun omiin halloweenjuhliimme.

– Käytän tänä vuonna vanhoja kurpitsoja, joita tein päiväkodissa. Siellä pidettiin halloweenina naamiaiset ja nyyttärit.

2.

Kuinka pukeudut halloweenina?

– Pidän lepakkopukua. Minulla oli se päällä myös ekaluokalla halloween-diskossa, ja kaverillani oli ihan samanlainen!

”

JUHLA ON JÄNNITTÄVÄ, KOSKA LEIVOKSETKAAN EIVÄT OLE TAVALLISIA PULLIA.

3.

Kuinka tärkeä juhla halloween on sinulle?

– Omat synttärit ovat ykkönen, joulu kakkonen ja runeberginpäivä kolmonen, koska runebergintortut ovat niin hyviä. Halloween on ehkä neljänneksi paras juhla. Halloween on kiva, kun se pelottaa.

4.

Oletko viettänyt syksyllä myös pyhäinpäivää tai kekriä?

– En tiedä pyhäinpäivää, mutta olen katsonut, kun palomiehet polttavat kekripukin Arabianrannassa. Samalla soitetaan rumpuja, ja polttamista seuraa monta lasta ja aikuista. Se on ihan erilaista kuin juhannuskokon polttaminen mökillä.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– Meillä ei ole iltarukousta.

Jos illalla on villi olo, niin yritän vain malttaa olla rauhassa.

Suihkussa käyminen auttaa siinä. Sen jälkeen luen ensin omaa kirjaa, ja sitten vanhemmat lukevat minulle. Nyt on kesken Ei raha puussa kasva.

■

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

11

päivää seurakuntavaalien alkuun.

Ennakkoäänestys 6.–10.11, varsinainen vaalipäivä 18.11.

Käy äänestämässä, ja valitset kirkon uudet päättäjät.

Candomini-lapsikuoro voitti kuorokilpailun

Espoolainen Candomini-kuoro voitti 20.10. kansainvälisen Claudio Monteverdi -kuorokilpailun Venetsiassa. Lapsikuorosarjan voiton lisäksi se sai koko kilpailun pääsarjan grand prix -palkinnon.

Tuomariston mukaan kuoron sointi on puhdas ja laulaminen tarkkaa. Kilpailuohjelmisto koostui keskiaikaisesta kirkkomusiikista moderneihin kuoroteoksiin. Candomini-kuoroa johtaa musiikkipedagogi Viena Kangas.

Olarin kirkossa harjoitteleva kuoro koostuu 10–17-vuotiaista laulajista. Kuoro on menestynyt jo aiemmin, se voitti esimerkiksi Vocal Espoo -festivaalin lapsi- ja nuorisokuorosarjan viime kesänä.

Kotonakin voi äänestää

Marraskuun seurakuntavaaleissa voi äänestää joko ennakkoon tai varsinaisena vaalipäivänä 18.11. Mikäli äänioikeutettu ei pääse liikkumaan äänestyspaikalle, hän voi äänestää ennakkoon kotonaan.

Kotiäänestyksen tarpeesta on ilmoitettava omaan seurakuntaan viimeistään 2.11. kello 16 mennessä. Ilmoittautumislomakkeita on saatavilla kirkkoherranvirastosta/ seurakuntatoimistosta sekä vaalien verkkosivuilta seurakuntavaalit.fi Kotiäänestykset järjestetään etukäteen sovittuina aikoina ennakkoäänestysviikolla 6.–10.11.

Hilan leirikeskuksen myymistä pohditaan

Espoon seurakuntien omistaman Hilan leirikeskuksen tulevaisuus on vaakalaudalla. Seurakunnat harkitsevat Hilasta luopumista ja leiritoiminnan keskittämistä Velskolaan ja Hvittorpiin. Hila sijaitsee meren rannalla Kirkkonummella.

Velskolan kartanon tilojen korvaajaksi suunnitellaan uutta rakennusta, johon tulisi majoitustilojen lisäksi opetustiloja ja vapaa-ajan toiminnan tiloja. Samoin mietitään pientaloalueen kaavoittamista Velskolan pohjoisreunaan.

Yhteisen kirkkoneuvoston asettama leirikeskus- ja leiritoiminnan kehittämistyöryhmä jätti loppuraporttinsa, joka sisälsi kaikkiaan kahdeksan toimenpide-ehdotusta.

Seuraavaksi suunnitelmiin pyydetään lausunnot kiinteistöjohtokunnalta, talousja strategiatoimikunnalta sekä seurakuntien seurakuntaneuvostoilta.

Loppuraportissa ehdotetaan, että yhteinen kirkkovaltuusto tekee päätöksen leirikeskusten määrän vähentämisestä vielä tämän vuoden aikana.

E

spoolaisia seurakuntavaaliehdokkaita jakaa kysymys sukupuolineutraalista avioliittolaista. Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista puolet on sitä mieltä, että kirkon pitäisi vihkiä avioliittoon vain miehiä ja naisia.

Täsmälleen sama määrä vastaajista haluaisi vihkiä kirkollisesti myös samaa sukupuolta olevat.

Peräti 85 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista espoolaisehdokkaista haluaa, että kirkko on edelläkävijä oman toimintansa ilmastovaikutusten nopeassa pienentämisessä.

Kirkko ja kaupunki selvitti, mitkä asiat yhdistävät ja erottavat ehdokkaita Espoossa. Vastausten analyysi perustuu perjantain 12.10. tilanteeseen.

Tuolloin noin kaksi kolmasosaa espoolaisista ehdokkaista oli vastannut seurakuntavaalien vaalikoneeseen.

TIUKIMMIN KIRKON perinteisen avioliittonäkemyksen kannalla on Yhdessä matkalla -ehdokaslista. Tällä listalla on eniten ehdokkaita. Vaalikoneen perusteella selvä enemmistö listan ehdokkaista on herätysliiketaustaisia.

Tässä Yhdessä matkalla poikkeaa merkittävästi muista Espoon ehdokaslistoista.

Yhdessä matkalla -listojen ehdokkaista lähes kaikki haluavat pitäytyä miehen ja naisen välisessä avioliitossa. Jotkut vastaajista perustelevat näkemystään jyrkkään sävyyn Raamatulla, toiset varovaisemmin kirkon perinteellä.

Poikkeuksen näiden listojen joukosta tekee Leppävaaran seurakunnan Yhdessä matkalla -ehdokaslista, jossa kuusi ehdokasta olisi valmis vihkimään myös samaa sukupuolta olevat.

KIRKKO KAIKILLE -ehdokaslistat ja Tulkaa kaikki -listat ovat lähes yksimielisesti valmiita vihkimään myös samaa sukupuolta olevat. Poliittisten puolueiden listoilla on kummankin vaihtoehdon kannattajia.

Yhdessä matkalla -listan ehdokkaita yhdistää vahvasti näkemys siitä, että kirkon pitäisi tukea tasapuolisesti kaikkia seitsemää virallista lähetysjärjestöä.

Kirkko kaikille- ja Tulkaa kaikki -listojen vastaajat ovat eri mieltä. He haluavat, että seurakunnat voisivat valikoida järjestöjen joukosta itselleen sopivimmat yhteistyökumppanit. Kysymyksen taustalla on kiista siitä, pitäisikö lähetysjärjestöjen tukia leikata sillä perusteella, miten ne suhtautuvat naisten pappeuteen tai seksuaalivähemmistöihin. Eräs Tulkaa kaikki -ehdokas esimerkiksi perustelee kantaansa sillä, että kaikkien lähetysjärjestöjen pitäisi hyväksyä naisten pappeus.

Lähetys- ja kehitysyhteistyön sisällöistä ei sen sijaan ole suurta eroa eri ehdokaslistojen välil-

Avioliitto­ kysymys jakaa ehdokkaat kahteen leiriin Yhdessä matkalla -listojen ehdokkaista suurin osa vihkisi avioliittoon vain miehiä ja naisia.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

lä. Jotkut ehdokkaat korostavat enemmän kirkollista työtä, toiset esimerkiksi naisten oikeuksia ja rauhantyötä.

VAALIKONEAINEISTON PERUSTEELLA ilmastonmuutos ja ympäristöasiat yhdistävät ehdokkaita Espoossa. Lähes 70 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että kirkon tulee pitää ilmasto- ja ympäristökysymyksiä keskeises-

ti esillä omassa sanomassaan ja yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössään. 21,7 prosenttia ehdokkaista on eri mieltä.

Runsas 56 prosenttia vastaajista on valmis siihen, että seurakuntien tarjoiluissa ja ruokailuissa vältettäisiin ilmastosyistä lihaa.

Vaalikoneeseen vastanneita espoolaisia ehdokkaita yhdistää suhtautuminen turvapaikanhakijoihin. Vaalikoneen kysymys

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

Sunnuntai 4.11. klo 17

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Artistivieraana Olivia Amupala

TÖÖLÖN SEURAKUNTA

Ikuista riemua!

Johannes Brahms: Ein deutsches Requiem

Cantores Minores • Lohjan kaupunginorkesteri Helena Juntunen, sopraano • Tommi Hakala, baritoni Joht. Hannu Norjanen PE

LIPUT TICKETMASTER.FI

2.11.

JA TUNTIA ENNEN KIRKON POHJOISOVELTA

KLO 19

TUOMIOKIRKKO

LIPUT 65, 50/40, 30/25, 15 € • SIS. KÄSITTELYKULUT • NUMER. RIVIT

Espoolaiset seurakuntavaaliehdokkaat haluavat kirkon näyttävän esimerkkiä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ekoteologi Panu Pihkala suunnitteli Nuuksioon uuden pyhiinvaelluspolun, joka antaa tilaa myös ilmastonmuutoksen herättämälle huolelle. Hän esitteli polkua elokuussa.

kuuluu: ”Kirkko on auttanut Suomeen pakolaisina tulleita ja ottanut kantaa turvapaikanhakijoiden inhimillisen kohtelun puolesta. Miten kirkon tulisi jatkossa toimia?”

”

VAIN KUUSI PROSENTTIA VASTAAJISTA ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ KIRKON TULEE KESKITTYÄ TYÖSSÄÄN ERITYISESTI KANTASUOMALAISIIN.

Vain kuusi prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kirkon tulee keskittyä työssään erityisesti kantasuomalaisiin. Ylivoimaisesti eniten kannatusta saa vaihtoehto, että kirkon tulee auttaa kaikkia turvapaikanhakijoita. Jonkin verran kannatettiin sitä, että kirkko auttaisi erityisesti kristittyjä turvapaikanhakijoita tai että se keskittyisi evankeliumin julistamiseen turvapaikanhakijoille. ■ Vaalikoneen vastausaika päättyi ehdokkaiden osalta 19.10. Vaalien ennakkoäänestys on 6.–10.11. Varsinainen äänestyspäivä on 18.11.

Kokeile vaalikonetta Seurakuntavaalien vaalikone voi auttaa sopivan ehdokkaan löytymisessä.

Valtakunnallinen vaalikone löytyy osoitteesta vaalikone.seurakuntavaalit.fi. Valitse pudotusvalikosta oma seurakuntasi.

Jos et tiedä, mihin seurakuntaan kuulut, tarkista tilanne osoitteessa www.seurakuntavaalit.fi/mihin-seurakuntaan-kuulun- tai tutustu kirjeeseen, jonka kotiseurakuntasi lähettää sinulle.

Nyt voit vastata vaalikoneen kysymyksiin. Kone asettaa ehdokkaat järjestykseen vastausten perusteella. Voit vertailla ehdokkaita, katsoa ehdokkaiden esittelyjä ja tutkia perusteluja, joita he ovat antaneet vastauksiinsa.

Vaalikoneessa voi avata oman seurakunnan ehdokasgallerian. Voit myös hakea kaikki seurakuntasi ehdokkaat tai hakea vain tietyn listan ehdokkaat.

Ehdokkaat ovat järjestäytyneet vaaleissa ehdokaslistoille, joilla on yhteisiä tavoitteita. Katso lisätietoa: espoonseurakunnat.fi/vaalit ja www. kauniaistenseurakunta.fi/vaalit.

IHMISLÄHEISTÄ ASUMISTA VILLA ATZALEASSA Tarjoamme turvallista ympärivuorokautista asumista ja hoivaa kodissamme.

Meille voi tulla asumaan myös lyhytaikaisesti vaikkapa omaishoitajan loman aikana. Meillä on nyt myös yksi pariskuntahuone vapaana.

Voit varata henkilökohtaisen esittelyajan meiltä.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN VILLA ATZALEAAN! LISÄTIEDOT: Yksikön johtaja Tia Korpi p. 044 536 2226 tia.korpi@mehilainen.fi hoivamehilainen.fi

Villa Atzalea, Vanha Kaarelantie 26, Vantaa mehilainen.fi

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Kaisamari Hintikka kertovat omin sano Molemmat Espoon piispaehdokkaat ovat kirkkohistorioitsijoita, joita huolestuttaa yhteiskunnallisen keskustelun kärjistyminen.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA KIRKON KUVAPANKKI / KUVA-AHTI

Kaisamari Hintikka: ”MINUSTA ON kuvia, kun hiihdän noin 2,5-vuotiaana kotipihalla Käpylässä. Lapsuudessani oltiin paljon ulkona ja leikit perustuivat mielikuvituksen käyttämiseen.

Meitä oli kolme sukupolvea saman katon alla, sillä lapsuudenkotini oli omakotitalo, joka oli jaettu kahdeksi asunnoksi. Toisessa kerroksessa asuivat mummini ja kummitätini. Lapsuuteni arjessa oli enemmän aikuisia kuin perinteisessä ydinperheessä.

Olen perheemme kolmesta lapsesta vanhin. Äiti luki ääneen paljon historiallisia romaaneja, kuten Maila Talvion Itämeren tytärtä. ”SEURAKUNNAN PÄIVÄKERHO oli ensimmäinen säännöllinen kodin ulkopuolinen todellisuus ja tie kotiseurakuntaan. Käpylän seurakunnassa oli ihania työntekijöitä, eikä myönteisistä roolimalleista ollut pulaa. Lukioaikana en ajatellut mitään muuta opiskeluvaihtoehtoa kuin teologia. Minulla oli romanttinen käsitys siitä, mitä on olla teologian opiskelija. Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen Liekit-musikaali samoin kuin Afrikkalainen gospelmessu tekivät vaikutuksen, ja haaveilin lähetystyöntekijän urasta.

Kirkolliskokous hyväksyi naispappeuden juuri sinä vuonna, kun aloitin opiskelut. Opintojen edetessä minuun hiipi epäilys, että ehkä paikkani kirkon työssä ei olekaan pappina paikallisseurakunnassa. Neuvostoliiton hajottua Itä-Euroopan kirkkohistoria oli tutkimuksen nouseva trendi, josta kiinnostuin.

Kun valmistuin maisteriksi, elettiin pahinta työttömyyttä. Niinpä jäin tiedekuntaan, kun rahoitus jatkotutkimukseen varmistui. Vakuutuin myöhemmin, että voin palvella pappina myös kokonaiskirkon tasolta. ”TUNNEN SYVÄÄ suuttumusta, kun näen välinpitämättömyyttä ympäristöstä. Ympäristön roskaaminen ja autojen turha tyhjäkäynti on vastuutonta. Kavahdan epäoikeudenmukaisuutta ja solidaarisuuden puutetta.

Yhteenkuuluvuus on nyt uhattuna.

Olemme juuttuneet vastakkainasetteluun ja juupas–eipäs-väittelyyn. Vastuullisessa keskustelussa pitää olla valmis kuuntele-

maan. Sirpaloituneessa yhteiskunnassa samanhenkiset kokoontuvat keskenään. Moniarvoisen yhteisen tilan rakentajat ovat vähissä.

Luterilainen kirkko on menettänyt yhteiskunnallisen instituution asemansa. Meillä ollaan oltu myös arkoja osallistumaan yhteiskuntakeskusteluun, koska on pelätty, että kirkko leimautuu vaikkapa jonkin puolueen kannattajaksi. Mutta jos pelätään leimautumista, jäädään helposti kokonaan ulkopuolelle. Ei se, että keskustelen jonkin tahon kanssa, merkitse, että allekirjoitan keskustelun toisen osapuolen agendan.

Joidenkin seurakuntien ihan uusilla asuinalueilla kirkko on ollut paikallisten toimijoiden, järjestöjen ja kunnan nuorisotyöntekijöiden koollekutsuja. Juuri tällaisia uusia tekemisen tapoja kaivataan.

Teemme vahinkoa, jos yhden köyhän asia asetetaan toisen köyhän asiaa vastaan. Kirkon diakonia haastaa yhteiskunnallisen kehityksen.

”

EI SE, ETTÄ KESKUSTELEN JONKIN TAHON KANSSA, MERKITSE, ETTÄ ALLEKIRJOITAN KESKUSTELUN TOISEN OSAPUOLEN AGENDAN. KAISAMARI HINTIKKA

”MONELLE KIRKKO on viimeinen turvaverkko. Vaikka evankeliumin todeksi elämisenä se on juuri sitä, mitä kirkon pitääkin tehdä, se ei ole oikein yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Meidän on yhdessä, yhteisin varoin, voitava pitää huolta myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Ei riitä, että kirkko muodostaa vihonviimeisen turvaverkon. Yhteiskunnan tulisi olla sellainen, ettei mitään turvaverkkoja tarvittaisi.

Ortodokseilla on hieno käsitys liturgiasta liturgian jälkeen. Se tarkoittaa sitä, että jumalanpalveluksen ja ehtoollisen jälkeen meidät on lähetetty kukin omaan arkeemme – kotiin, töihin ja sienimetsään – niin, että jumalanpalveluksen ja oman elämän välillä on jatkumo. Meidät kutsutaan elämään messua todeksi arjessa.”

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

ja Juhani Holma oin, keitä he ovat Juhani Holma: ”OLEN KUUSILAPSISEN perheen esikoinen ja papin poika Oulusta. Lapsuuteni oli turvallinen. Perhe muutti Toholammille, ja parhaat poikavuoteni vietin siellä. Siinä oli myös varjopuolensa. Pienellä paikkakunnalla seinät ovat lasia. Ihmiset tietävät toistensa asiat, ja varsinkin, jos papin poika on ollut pahanteossa, siitä kuulee maitokaupassa koko kylän väki. Piti sopeutua paikallisjulkisuuteen.

Olin jo teini-ikäinen, kun sain äidiltäni lahjaksi hänen neulomansa villapuseron. Se on elämäni rakkain joululahja. Siinä oli kauniita ruskeita ja oransseja koristeita sekä korkea kaulus, joka lämmitti. Koko joulun minulla vuoti nenä, ja ensin luulin, että se johtuu villapaidasta. Sitten selvisi, että olin allerginen hyasintille.

”

INFORMAATION TAKIA ME KOKO MAAILMA OLEMME NIIN YHTÄ, ETTÄ KYLLÄ MEITÄ SUOMALAISIA SAISI KOSKETTAA MYÖS SE HÄTÄ, JOTA TUNNETAAN SUOMEN RAJOJEN ULKOPUOLELLA. JUHANI HOLMA

Kävin lukion Oulussa ja haaveilin kadettikoulusta. Pidin varmana, että papin pojasta ei pappia tule. Kaikki menikin aluksi hyvin, ja pääsin reserviupseerikouluun. Mutta kun kasarmilla tuvassa luin Raamattua, mieli muuttui, ja hain lopulta teologiseen tiedekuntaan. Ensimmäisellä yrittämällä jäin yhden pisteen päähän opiskelupaikasta. Sen sijaan pääsin Sibelius-Akatemiaan.

Olin opiskellut jo kolme vuotta musiikkia, kun pääsin myös teologiseen tiedekuntaan.

Kahden tutkinnon pusertaminen oli vaativaa, eikä minulle juurikaan jäänyt aikaa opiskelurientoihin. Myöhemmin väittelin teologian tohtoriksi kirkkohistoriasta. ”EN SIEDÄ nähdä byrokratian aiheuttamaa pikkumaisuutta. Minua raivostuttavat pikkuvirkamiehet, jotka eivät näe ihmisen parasta. Näen punaista, kun palvellaan vain sääntöjä eikä ihmistä.

Jonkin verran minua ärsyttää nähdä sitä, kun yltäkylläisyyden keskellä osoitetaan tyytymättömyyttä ja kiittämättömyyttä. Olemme maailman onnellisimmaksi luokiteltu maa, ja keskimäärin meillä menee aika hyvin.

Informaation takia me koko maailma

olemme niin yhtä, että kyllä meitä suomalaisia saisi koskettaa myös se hätä, jota tunnetaan Suomen rajojen ulkopuolella. Asuessani Saksassa 2009–2010 ajattelin usein, että Suomi ja Slovakia olivat jotenkin hyvin samanlaisia maita. Saksan-reissu muutti minua, ja minusta tuli vähän erilainen suomalainen. ”YKSI AIKAMME uhka on äärioikeistolainen populismi. Se on globaali ongelma. Historia toistaa itseään silloin tällöin, ja seuraukset ovat joskus traagisia. Tällä hetkellä populismia on vähän joka maassa, mutta en tunne tarkalleen niitä yhteiskunnallisia kehityslinjoja, jotka synnyttävät maaperän populismille.

Mielestäni meidän on myös kannettava oma vastuumme maailman pakolaisista. Kunnioitan kuitenkin lakeja, ja luotan Suomessa viranomaistyöhön. Toivoisin, että vaikka erilaisia mielipiteitä ilmaistaan, voitaisiin luottaa, että yhteiskunnallisten asioiden hoitaminen on Suomessa tosi huolellista.

Oletan, että myös Maahanmuuttovirastossa osataan tehdä se työ, joka sille on annettu. Minun täytyy lähteä siitä luottamuksesta, että sinne palkatut ihmiset osaavat tehdä työnsä ja että he tekevät sen huolella. ”KOULUTTAJANA OLEN näköalapaikalla ja kuulen aina tuoreet terveiset ihmisten tunnoista eri puolilla Suomea. Minua huolestuttaa yhteiskunnan sirpaloituminen. Tällä hetkellä Suomessa pahin uhka on monien ihmisryhmien tuntema syrjäytymisvaara. On nuoria, vanhoja, yksinhuoltajia ja muita ryhmiä, joita uhkaa osattomuus. Se kärjistää ilmapiiriä.

Kirkosta puhutaan usein ulkoistetusti, että kirkko tekee sitä ja kirkko tekee tätä. Jumalanpalveluselämä on elämää, jossa meidät lähetetään ehtoollispöydästä maailmaan tekemään kaikki voitavamme, että auttaisimme hädänalaisia. Pieni teko on aina parempi kuin suuret sanat.” ■ Piispanvaali pidetään 1.11. Uusi piispa vihitään virkaansa 10.2.2019.

A

7

8 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Viimeinen ateria Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

Sähkötuoliruokaa ja elämän juhla Virve Vicky Rosti haluaisi viimeisellä ateriallaan kuulla kuuman valkosipuli-chiliöljyn sihinän.

tiaaksi, minulla on elämästä vielä kolmasosa jäljellä. Se on niin paljon, että kuolema ei ole vielä käynyt monesti mielessä.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

VIRVE ROSTI paljastuu hautajaisista puhuttaessa kestävän kehityksen ystäväksi. Hän ei esimerkiksi haluaisi hautajaisvieraiden tuhlaavan rahaa kukkalaitteisiin.

– Vieraille jaettaisiin kirkon ovella punaiset ruusut. Olen ollut kaksissa hautajaisissa, joissa on toimittu niin. Se on ekologista ja tyylikästä, Rosti sanoo.

Siunaustilaisuuden marssin hän on jo valinnut.

V

irve Rosti saapastelee Vantaan Myyrmäessä Wanda’s Kitchen & Lounge -ravintolaan ja tilaa Gambas pil pilin.

– Minulla on tapana kutsua erityisen hyvää ruokaa sähkötuoliruoaksi. Tämä on sellainen annos, joka kelpaisi viimeiseksi ateriaksi, Rosti selittää, kun valkosipuli-chiliöljyssä tirisevät jättikatkaravut tuodaan pöytään.

Hän muistelee syöneensä Gambas pil pilia ensimmäisen kerran Espanjassa 1980-luvulla. Ihastumisen jälkeen annos on kuulunut hänen Kanarian-lomiensa perusruokiin.

– Olennainen osa annoksen viehätystä on kuuman öljyn sihinä. Sähkötuoliruokaa syötäessä istutaan rantabulevardilla ja katsellaan kulkijoita, Rosti valottaa lomatunnelmiaan samalla, kun kastaa talon leipää öljyyn.

Vantaalla asuva laulaja on ensimmäistä kertaa Wanda’s-ravintolassa. Hän on kuullut, että kivenheiton päässä Myyrmäen kauppakeskuksesta sijaitsevassa ravintolassa on Vantaan paras ruoka.

– Se täytyy testata ennen manan majoille menoa, toteaa makaaberin huumorin ystäväksi tunnustautuva laulaja nauraen.

OMIA HAUTAJAISIAAN Virve Rosti ei ole ehtinyt ajatella.

– Ehkä ne tässä jutellessa selviävät.

Omaisille on varmasti helpompaa, jos on joitain toiveita selvillä.

Jotakin Rosti on jo tehnyt. Vaihtaessaan viisi vuotta sitten pienempään asuntoon hän luopui turhasta tavarasta. Kolmen lapsen ja seitsemän lastenlapsen takia tuli mieleen harjoittaa konmaritusta.

Muuton yhteydessä Rosti pani roskiin muun muassa vanhoja takuutodistuksia ja vakuutuspapereita.

– Olen myös vaivihkaa huomauttanut tietystä astiastosta tykkäävälle lapselleni, että kun minusta aika jättää, sinä voit ottaa sen.

Yhden lapsensa Rosti on menettänyt. Kun lapsi kuoli kohtuun ja syntyi kuolleena, hän otti yhteyttä seurakuntaan ja halusi selvittää, voisiko lapsen siunata.

– Asia oli erityisen tärkeä silloiselle anopilleni. Pappi tuli kotiin ja perehdytti meidät siihen, miksi lapsemme kannattaa siunata. Hänellä ei ollut mitään kiirettä ja hän oli miellyttävä.

Oikeastaan tuon nuoren papin takia maksan yhä kirkollisveroa.

Oma kuolema tuntuu marraskuussa kuusikymmentä vuotta täyttävän tähden mielestä kaukaiselta asialta.

– Jos elän yhdeksänkymmentävuo-

” JOS ELÄN

YHDEKSÄNKYMMENTÄ­ VUOTIAAKSI, MINULLA ON ELÄMÄSTÄ VIELÄ KOLMASOSA JÄLJELLÄ.

– Se on Procol Harumin Fellow Travelers. Se on Friedrich Händelin sävellys. Biisin teksti menee jotenkin niin, että ihmiset ovat matkustajia, jotka kulkevat hetken yhdessä varjoista varjoihin.

Viimeisen matkansa Rosti haluaisi tehdä satiinilla vuoratussa valkoisessa arkussa.

– Sellaisessa, jonka saisi helposti poltettua!

Tuhkaaminen on Rostin mieleen,

koska se on ekologista. Lisäksi mullan alle joutuminen tuntuu hänestä ahdistavalta.

– Lastenlapsillekin tulisi varmasti sellainen olo, että nyt se mummi ei pääse sieltä pois.

Siunaus toimitettaisiin Hämeenkylän kirkossa.

– Omaisten muisteluiden takia tuhkan voisi haudata Malmille veljeni ja isäni hautaan, Rosti pohtii.

Rosti ei pidä muistotilaisuus-sanasta. Hän ehdottaa tilalle elämän juhlaa.

– Sitä vietettäisiin valoisassa ravintolassa, jossa olisi pieni nurkkaus soittamista ja laulamista varten. Reijo Taipaleen bändissä soittaneen isäni hautajaisissa oli paljon live-musaa ja todella hyvä meininki. Kun tarjoilijoilla vaihtui vuoro, tyypit tulivat kysymään, että kenen synttäreitä täällä vietetään.

Faija olisi pitänyt kysymyksestä!

MUISTOTILAISUUTEEN VOISI tehdä etukäteen soittolistan.

– Listalle tulisi ainakin Edith Piafin Non, je ne regrette rien, Arto Sotavallan Päivät kuin unta ja Lauri Tähkän Mä en pelkää. Nuo biisit kertovat elämänasenteestani.

Virve Rostin kuolinilmoituksessa fanitkin toivotettaisiin tervetulleiksi jättämään idolilleen jäähyväiset.

– Kirkan tapa eli se, että kaikki olivat tervetulleita, on mun mielestä hyvä. En kuitenkaan haluaisi hautajaisiini juorutoimittajia kertomaan seuraavan päivän lehdessä, keitä kaikkia oli paikalla. ■ 60-vuotisjuhlakonsertti: Virve Rosti ja Menneisyyden vangit pe 9.11. ja la 10.11. kulttuuritalo Martinuksessa Vantaalla.

K&K 25.10. 1/1 sivu 25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

10 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Jari Tervo jututti seurakuntien työntekijöitä kirjoittaessaan uutta romaaniaan.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

J

ari Tervo on tehnyt pientä syntiä. Hän on polttanut tupakan. Teiskon-kesäasunnolla sauhuttelun kieltää vaimo Kati Tervo, mutta Helsingissä on toisin.

– Ei tupakointi ole syntiä. Se ei ole minulle edes fyysinen vaan psykologinen riippuvuus. Olen vain tottunut polttamaan tupakan tietyissä paikoissa, Tervo sanoo.

Vakavampiin synteihin langetaan Tervon uudessa romaanissa. Siinä seikkaillaan suomalaisessa mielenmaisemassa vuoden 2018 huhtikuun kymmenentenä päivänä.

Kahdeksankymppinen aivoinfarktin saanut Leo Maanvilja on menossa poikansa järjestämään maahanmuuton vastaiseen mielenosoitukseen.

Perillä hän ihmettelee, kun mielenilmauksessa ei soiteta työväenlauluja. Hän alkaa myös epäillä, onko hän sittenkään vappumarssilla.

Ei. Hän on tämän päivän Suomessa. Tervon romaanissa on läsnä nykySuomi: niin rasistisen taksikuskin kyttäämä liberaali naispappi kuin Irakista paennut paperiton nainen, joka haluaa kääntyä kristityksi.

Romaanin nimi on Aamen. Tervo tuskin tarkoittaa sillä rukouksen päätössanaa, egyptiläistä Amon-jumalaa tai Lordi-yhtyeen kitaristiakaan.

AAMEN VOI OLLA ironiaa, sillä Jumalan sanaan ei Tervon lapsuudessa uskottu. Kirkkoon kuulumattomuus oli rovaniemeläisen Alpo Tervon perheen perustilanne. Tervon isoisä Unto Abraham Tervo oli äänestänyt Maalaisliittoa ja kuulunut kirkkoon. Kun Tervon isä ryhtyi maalariksi, hän viehättyi vallankumouksesta, erosi kirkosta ja alkoi äänestää vasemmistoa. Jari Tervo kertoo, että vakaumuksellinen ateisti päästi mormonit kotiinsa.

– Mormonit kertoivat isälle, että kaiken takana on Jumala, joka on paljon isompi kuin kapitalistinen ja sosialistinen järjestelmä yhteensä. Isä ei ollut samaa mieltä, vaan väitteli heidän kanssaan.

Tervo muistelee mormonien käyneen heillä kylässä niin usein, että hän epäilee heidän kirjoittaneen johonkin paperinkulmaan, että ”Alpo Tervo tykkää keskustella”.

Jari-poika ehdittiin kastaa ennen kuin isä erosi kirkosta. Kastaminen oli äidin vaikutusta.

– Omia poika-aikojaan isä muisteli kuuntelemalla jumalanpalvelusta radiosta, mutta isän todellinen jumalanpalvelus olivat uutiset.

Tervoilla seurattiin jokaista television ja radion uutislähetystä täydellisen hiljaisuuden vallitessa. Ja niin kävi, että uutisfriikin isän poika päätyi vuonna 1998 Uutisvuoto-tv-ohjelmaan kommentoimaan uutisia.

– Mielipaikkani ei ollut kameran

Kirkko on radikaalimpi kuin ammattiyhdistysliike edessä. En edes katsonut ohjelmia kuin muutaman kerran, koska aina, kun katsoin, harmistuin itselleni: sanoin mielestäni jonkin asian lepsusti tai minulla oli hölmö ilme.

Tervo kuvailee Uutisvuodon porukkaa bändiksi, jonka kanssa hän heitti keikan kerran viikossa 19 vuoden ajan.

Nyt ohjelmasta sivuun jäänyt Tervo kirjoittaa Vesa-Matti Loirin elämäkertaa.

Ensi vuonna ilmestyvä kirja syntyy viiden tunnin juttelusessioissa sankan tupakansavun keskellä.

– Palvaaminen on niin tehokasta, että kaikki vaatteet kalsareita myöten haisevat kotiin tullessani savulta.

Vaatteet pesuun, Kati sanoo, kun tulen elämäkerturin hommista.

Tervo kertoo rakentavansa elämäkertaa kuin romaania välttääkseen ankaran synnin.

– Vanhemmiten olen alkanut uskoa, että ainoa synti, johon kirjailija voi syyllistyä, on tehdä kirjasta tylsä.

LUTERILAISTA KIRKKOA Jari Tervo kertoo seuranneensa tarkasti ja tulleensa siihen tulokseen, että turvapaikan hakijoita tiloihinsa majoittanut kirkko kuuluu Suomen radikaaleimpiin organisaatioihin.

– Kirkko on radikaalimpi kuin am-

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

Jari Tervo sanoo, että suvun kristillinen perintö merkitsee hänelle sitä, että pidetään huoli pienimmistä, sairaimmista ja köyhimmistä.

Tervo pohtii ihmisen moraalia.

– Se ohje mainitaan jossain muodossa lähes kaikissa uskonnoissa. Se on naiivi ja lapsellinen ajatus: ”Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.”

Tekopyhyyttä Tervo ei siedä. Kolme vuotta sitten Raamattu sai häneltä kyytiä Uutisvuodossa, koska sitä käytettiin lyömäaseena homojen ihmisoikeuksia vastaan.

– En pidä todennäköisenä, että Jumala puhuu Mika Niikon kautta. En oikein usko, että Jumala on Vantaalla asuva keski-ikäinen kiihkoilija.

”

EN OIKEIN USKO, ETTÄ JUMALA ON VANTAALLA ASUVA KESKI-IKÄINEN KIIHKOILIJA.

mattiyhdistysliike. Mitä jälkimmäinen on tehnyt yhteiskunnan heikoimpien eteen? Ei mitään. Ammattiyhdistysliikkeen ollessa voimissaan Lauri Ihalainen sanoi, että heille kuuluu kaikki paitsi ulkopolitiikka. Ihmettelen, miksi he ovat nykyään niin hiljaa.

Tervo sanoo, että hän ei itse ole hyvä ihminen, mutta tunnistaa sellaisen, kun sellaisen tapaa. Hyvän ihmisen hän tapasi jututtaessaan kirkon työntekijöitä Aamen-romaania varten.

– Minulle kerrottiin järkyttäviä tarinoita. Esimerkiksi, miten eräs turvapaikkaa vailla oleva nuori mies oli tullut epävarmana kysymään, olisiko kirkon työntekijällä antaa hänelle papereita. Hän kun oli kuullut, että Suomeen jäämiseen tarvitaan paperit. Sama mies oli kysynyt myös, auttaako kristityksi kääntyminen Suomeen jäämistä. Tervetuloa, teen kaikkeni, eikä minun asiani ole miettiä, miksi haluat kääntyä kristityksi, kirkon työntekijä oli vastannut.

KUN JARI TERVO sai Uutisvuoto-ohjelman nauhoituksissa jouluna 2016 sydämen rytmihäiriön, hän ei rukoillut Jumalaa.

– Ei. Ajattelin, että mitä helvettiä.

Ei vielä!

Sydämen rytmi palautettiin kahteen kertaan sähköisesti, mutta kun epärytmi palasi, päädyttiin ablaatioon.

– Lääkärit menivät nivusista sydämeen. Sanoin Katille, että minun täytyy tehdä tästä juttu, että se on totta, että tie miehen sydämeen käy munien kautta.

Tervo sanoo suoraan kolumneissaan ja Twitterissä, missä lyhyen puheen mestarilla on 25 000 seuraajaa.

Tervo on sanonut, että kirjailija ei ole hyvä ihminen, sillä hänen tehtävänsä on repiä, ei rakentaa. Kertoa, mikä on vialla juuri nyt.

– Parhaimmillaan on hienoa, että nykyään jokainen saa äänensä kuuluviin. Sosiaalisen median aikakaudella jokainen on tiedotusväline eikä kukaan tarvitse pääsyä paperille painettuihin lehtiin tai yleisönosastoon. Toisaalta sosiaalisessa mediassa kelluu valtava määrä paskaa ja täysin tietoista harhautusta.

Paskan syvyys ja määrä mietityttää Tervoa, mutta hän ei hevin lähtisi hillitsemään puhetta sanavapauden takia.

Ensi vuonna kuusikymmentä täyttävä Tervo ymmärtää myös kirjailijana ihmisen pimeää puolta.

– Jos tehdään romaani pyhimyksestä, ei siinä ole mitään tolkkua, ellei se käsittele törkeää rypemistä, jota pyhimys harjoitti ennen kuin näki valon.

Tervo pyytää katsomaan lapsia.

– Tunsitko jo lapsesta asti olevasi hyvä ihminen? Niinpä. Ihmiset ovat eläimiä. Kaikki me ryvemme katuojassa, mutta onneksi jotkut meistä katsovat tähtiin. ■ Helsingin kirjamessut 25.–28.10.

Messukeskuksessa

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

11

12 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Hammashoitoa

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti Hammasproteesit on syytä tiivistää 2 – 3 vuoden välein ja uusia 5 – 10 vuoden välein.

• Yhteistyöhammaslääkäreiden kautta ratkaisu proteesien parempaan kiinnitykseen Kiinnikkeiden asennus ja pelkopotilaiden hoito kevytnukutuksessa.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

• Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen

EHT Antti Koskelo

p. 040 189 9808

Etuseteli

Tällä setelillä saat loka-marraskuun aikana käynnin yhteydessä hammasproteesien kotihoitopakkauksen veloituksetta.

Käy myös maksuttomien tarkastusten yhteydessä.

Voimassa ilmoituksen toimipisteissä 11/2018 saakka

• Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Erikoishammasteknikko-

Leikkaa irti

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet Helsingissä • Hämeentie 7, Kallio • Kauppalantie 4, Etelä-Haaga • Hitsaajankatu 12, Herttoniemi • Kauppakaarre 1, Malmi

Rakennusala

Hautauspalveluja

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Tilaisuuksia

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

www.katonmaalausespoo.fi

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Tervetuloa testamentti-iltaan ti 6.11.2018 klo 17.30 Helsingin Seuratuvalle Kamppiin, Salomonkatu 17 D, 2. krs, Helsinki

Tilaisuus on kaikille avoin, ei ilmoittautumisia.

Illan ohjelma: 17.30 Kahvitarjoilu 18.00 Tervetuloa. Herättäjä-Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Simo Juntunen 18.15 Kuka minut perii? Varatuomari, varainhoidon lakimies Piia Jeremejeff kertoo ja vastaa kuulijoiden kysymyksiin 19.00 Keskustelua 19.15 Tilaisuus päättyy Lämpimästi tervetuloa!

Herättäjä-Yhdistys ry Lisätietoja: Hanna Maunula 0400 638 295, hanna.maunula@h-y.fi

HERÄNNÄISSEURAT ke 24.10. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. pe 26.10. klo 18.30 kotiseurat Lipasti, V.Puistolant.10A, Hki. la 27.10. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1, (Kontula) Hki. su 28.10. klo 10 kirkkopyhä Huopalahden kko, Vespert.12, mukana Seuratuvan virsikuoro. klo 16 Teologiailta Seuratuvalla PERUTTU. ti 30.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, vastuuvko ”Omalla äänellä”, Caroline (Autotalo, Kamppi).

LAINAA pistekirj. Siionin virret Seuratuvalta. Kysy aluesiht. p. 0400 882251.

Palvelujatarjotaan Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Ystävien kesken Olli Helenius ja Mikko Rothfors luottavat toisiinsa täysin. Huumori liimasi ystävykset yhteen.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT JANI LAUKKANEN

T

oinen miehistä istuu pöydän takana tyynenä ja onnellisen oloisena, onhan hän juuri mennyt naimisiin. Toinen mies pursuu energiaa, jota hän on pikkuhiljaa saanut avioeron jälkeen.

He ovat ystävykset Mikko Rothfors, 43, ja Olli Helenius, 47.

– Minulla oli kaksi viikkoa sitten häät, ja Olli oli toinen bestman. Halusin elämäni parhaaseen päivään kaverini siihen lähelle, Rothfors kertoo.

– Minä olen koko viime yön käynyt raadollista keskustelua. Taiteilijasielulla elämänhallinta on välillä vähän sitä ja tätä, Helenius toteaa.

Istumme Ravintola Löylyssä, jossa ystävykset usein tapaavat kahden kesken.

2B

Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Mikko Rothforsin (vas.) ja Olli Heleniuksen välillä jutut lähtevät nopeasti lentoon.

Mikko Rothfors toimii elokuva- ja musiikkialan tuottajana. Hän on myös Ihminen tavattavissa -mentori ja skeematerapeutti.

Olli Helenius tekee monenlaisia musiikkialan töitä. Hän käy mies ja kitara -keikoilla, toimii rumpalina ja työstää parhaillaan uutta sinkkua.

MIEHET TUTUSTUIVAT parikymppisinä. Kumpikaan ei ihan tarkkaan muista, miten se tapahtui. Helenius muistelee heidän tavanneen ehkä konsertissa.

– Jotenkin tapaamisemme liittyy musiikkiin, mutta vahvana ensimmäisenä liimana meillä oli huumori. Ollin kanssa löytyi heti jännä leveli. Siinä, miten pitkään olemme jaksaneet kuunnella toistemme huonoja juttuja, on jotakin aivan spesiaalia, Rothfors sanoo ja molempia miehiä alkaa naurattaa.

– Toisen huumori ruokkii toista, ja aika lennokkaastikin välillä. Se on sanoilla maalailua, joka lähtee aika nopeasti, Helenius selittää.

Sitten tuli bändiprojekti, jossa Helenius soitti rumpuja ja Rothfors bassoa. Helenius soitti tuolloin myös Bass’n Helen -bändissä, ja kun siinä vapautui basistin paikka, astui Rothfors remmiin ja miesten ystävyys lähti syvenemään.

– Kesällä 1995 olimme Mikon kanssa kuin paita ja peppu, vaikka minä olin silloin jo naimisissa. Kaivarissa vedettiin rullaluistimilla keskellä yötä, soiteltiin ja syötiin pitsaa. Vietettiin nuorten muusikoiden vapaata elämää, Helenius muistelee.

– Toiseen syntyi jännä luottamus, että tuolle uskaltaa avata myös sellaisia juttuja, joita ei ihan kaikille kertoisi. Jos ajattelee Ollin ja minun välistä suhdetta aaltoliikkeenä, niin huumori on aallon huipulla, ja se mahdollistaa sen, että voimme puhua myös pinnan alla olevista asioista, Rothfors kuvailee.

Molempien mielestä tärkeää on se, että on kaveri, johon voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun on paha olla.

– Meidän on alusta alkaen ollut helppo puhua tosillemme. Kummallekin tuli avioero joitakin vuosia sitten, ja muutenkin olemme käyneet vuosien varrella läpi aika samantyylisiä juttuja. Eron jälkeen olen soittanut Mikolle miljoona kertaa ja itkenyt ja sanonut, että minä en hallitse elämääni enkä tiedä, mitä tästä tulee, Helenius kertoo.

Se, kutsuuko toista ystäväksi vai kaveriksi, voi olla sanoilla leikkimistä, mutta Rothforsin mielestä sanoilla on merkitystä. Olli on hänen ystävänsä.

– Yksi ystävyyden ja kaveruuden ero menee siinä, mitä asioita jaetaan. Yleensäkin ihmisille on yhteistä ainoastaan se, minkä he jakavat, Rothfors pohtii.

”

Mikko on se luottopuolustaja, jolle voin puhua mitä vain, milloin vain.

OLLI HELENIUS

Helenius on samoilla linjoilla.

– Asioiden jakaminen on ystävyyden polttoainetta, hän toteaa.

HELENIUS JA ROTHFORS eivät käy yhdessä lenkillä eivätkä istu jääkiekkokaukalon reunalla. Niitä he tekevät muiden kavereiden kanssa.

– Luontaisesti me tykätään vain puhua. Meillä voi olla idioottivitsejä, ja seuraavassa hetkessä voimme puhua kuolemasta. Sekin on meitä yhdistävä

asia, että kumpikaan ei ole ikinä sanonut toiselle, että onpa raskas aihe. Monen kanssa olen törmännyt siihen, että toinen toteaa, että nyt tämä menee kyllä vähän synkäksi, Helenius kertoo.

Puhelimeen vastaamisessa miehillä on keskenään herrasmiessääntö: silloin vastataan, kun pystytään.

– Jos ei pysty vastaamaan, ei tarvitse lähettää tekstiviestiä, että sori, eikä muutenkaan selitellä.

Toiselle soitetaan takaisin sitten, kun on itselle sopiva hetki, Helenius sanoo.

Heleniuksen mielestä olisi tärkeää, että ihmisellä olisi useampi kuin yksi ystävä, jonka puoleen voisi kääntyä. Toisaalta olisi hyvä, että asioita pystyisi käsittelemään myös itsekseen.

– Joskus, kun olen soittanut Mikolle eikä hän ole vastannut, olen tajunnut, että se on ollut jopa siunaus. On ollut parempi, että olen lähtenyt vähän ulos kävelemään, kelailemaan asiaa ja ehkä rukoilemaankin, enkä heti oksentanut kaikkea hänen päälleen.

– En ole koskaan ole kokenut Ollin yhteydenottoja raskaaksi. Kun välittää toisesta, on kiva huomata, että tämä on soittanut, vaikka ei olisikaan ollut hyvä hetki puhua. Yhteys on kuitenkin olemassa.

IKÄÄ ON tullut ja elämänkokemukset ovat kasvattaneet, mutta Mikko Rothforsin ja Olli Heleniuksen elämänarvot ovat pysyneet melko samoina kuin nuorena. Se lujittaa heidän ystävyyttään.

– Meillä on ollut läpi ystävyytemme samankaltaisia näkemyksiä elämästä. Kummallekin usko Jumalaan on tärkeä asia, Helenius kertoo.

– Silloin, kun elämä on oikein lapioinut lunta tupaan, on tullut hetkiä, jolloin kädet ovat menneet rukoukseen. Meillä kummallakin on taustalla avioero, ja kummallakin on kaksi tytärtä, joiden elämä on meille supertärkeää. Sikäli rukous ja sen kaltai-

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

nen yhteys on tullut nyt vielä merkityksellisemmäksi kuin nuorempana, Rothfors kertoo.

MIKON LISÄKSI Heleniuksella on muutamia muita hyviä kavereita.

– Tietynlaisten kavereiden kanssa tulee puhuttua tietyistä asioista. Mutta Mikko on se luottopuolustaja, jolle voin puhua mitä vain, milloin vain, Helenius toteaa.

– Minulla on hyviä kavereita myös töissä, jossa meillä on ihan huikea jengi. Puhumme asioista oikeilla nimillä ja puhumme totta. Ainakin minulla on se kokemus, Rothfors kertoo.

– Sitten on frendejä, joiden kanssa käyn lenkillä tai teen jotain muuta, mutta kaikkien kanssa on sama meininki, että voidaan puhua asioista aika suoraan, hän jatkaa.

Heleniuksella on myös hyviä naispuolisia ystäviä.

– Aina rajanveto miehen ja naisen välisessä ystävyydessä ei ole helppoa. Nainen voi kuvitella suhteesta muuta kuin mies, tai toisinpäin. Onko se enää ystävyyttä siinä vaiheessa, kun sielut kohtaavat niin, että aletaan puhua syvistä asioista, tai kun

kokee, että tuo toinen puhuu minun kielelläni? Helenius pohtii.

– Naisissa ehkä herää helposti ihastuksen tunteita, jos mies puhuu ja puhuu ymmärrettävästi, koska niin monella on se kokemus, että nainen ja mies eivät välttämättä kohtaa, hän jatkaa.

Rothfors on nykyisin sitä mieltä, että myös parisuhteessa mies ja nainen voivat olla hyviä ystäviä.

Mutta noin muuten miehen ja naisen välinen ystävyys vaatii hänen mielestään tietynlaisen rajauksen.

– Ei siinä ole mitään vikaa, että tulee hyvin toimeen työkaverin kanssa. Mutta jos työkaverit alkavat jakaa keskenään omia parisuhdeasioitaan, voi helposti tulla tunne, että tuohan ymmärtää minua huomattavasti paremmin kuin oma puoliso.

– Työkaveri ei kuitenkaan näe niitä likaisia sukkia lattialla. Hän näkee helposti vain paraatipuolen. Miehen ja naisen välisessä ystävyydessä pitää olla vähän tarkkana. Mutta niinhän elämässä pitää muutenkin olla.

TOTTA KAI MIEHET ovat tosinaan asioista myös eri mieltä, mutta isoja riitoja heillä ei ole ollut. Helenius arvelee sen johtuvan kunnioituksesta toista kohtaan.

B

3

– Kyllä joskus huomaa, kun toisella ääni alkaa vapista ja pulssi nousta, että nyt on sensitiivinen juttu menossa, ja tajuaa, että tästä olemme eri mieltä.

Mutta mieluummin perustelemme omat kantamme ja erilaiset näkemyksemme kuin rupeamme tukkanuottasille. Meidän ei tarvitse mennä henkilökohtaisuuksiin.

Helenius tunnustaa olevansa välillä hiukan kateellinen ystävänsä uudesta avioliitosta.

– Mutta totta vie, olen siitä myös iloinen! Tietysti Mikon avioliitto on pois meidän yhteisestä ajastamme, mutta hyvä niin. Soitan nykyisin Mikolle vähemmän kuin ennen, ja hän on myös vähemmän tavoitettavissa. Se on fine, ja näin tämän pitikin mennä. Uutta parisuhdetta oli toivottu ja rukoiltu.

– Uskon, että ystävyytemme säilyy, vaikka ajallisesti olemme nyt vähemmän tekemisissä. Minua tämä uusi tilanne potkii persuksille, että täytyy mennä elämässä eteenpäin. Joskus kun tekee mieli soittaa Mikolle, ajattelen, että ei – etsi oma vaimo! Helenius sanoo ja nauraa päälle. ■ Iltakahvilla Olli ja Mikko -kontaktiohjelma keskiviikkoisin klo 21.40–23 Radio Deissä 89,0 MHz tai www.radiodei.fi.

Olet ajatuksissani Hymiöt ylläpitävät ystävyyttä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN Ystävän sukkia ei tarvitse kerätä lattialta.

Ystävyyssuhteessa ei ole velvollisuuksia eikä vastuita samalla tavalla kuin parisuhteessa.

Filosofian tohtori, vuorovaikutussuhteiden tutkija Ira Virtanen sanoo, että ihmisiä voivat ohjata yhteen samanlainen tausta ja samankaltaiset mielenkiinnon kohteet.

– Ystävyyssuhteet ovat aina vapaaehtoisia. Ketään ei voi pakottaa olemaan toisen kaveri. Ystävyydessä ihminen, joka ei lähtökohtaisesti ole sukulaiseni, haluaa viettää aikaansa juuri minun kanssani, vaikka hän voisi käyttää aikansa mihin muuhun tahansa. Ystävän kanssa saa innostua ja olla oma itsensä, Virtanen toteaa.

Ystävyyssuhteeseen on Virtasen mukaan sisäänkirjoitettuna se, että siinä saa olla myös erillään. Sallitaan se, että ystävä on välillä kiireinen tai ei ole niin paljon yhteydessä. Parisuhteessa etäisyys koetaan usein uhkana.

Ihmissuhde rakentuu siitä, että kumpikin kertoo itsestään toiselle. Tutustuessa puhutaan yleensä pinnallisista asioista. Sää on aina tuttu ja turvallinen aihe.

– Mutta jos haluaa tutustua paremmin, toisen kanssa pitää jakaa vastavuoroisesti myös syvempiä asioita. Syvimmällä asteella voidaan puhua jo fantasioista, haaveista tai peloista, Virtanen sanoo.

– Tämä on se mekanismi, jolla ystävyyssuhteet syntyvät tai jäävät syntymättä.

Ystävyys on ennen kaikkea tunnetta siitä, että tulee kuulluksi niissä asioissa, joita kertoo toiselle. Jos kokee, ettei itsellä ole niin laajaa sosiaalista piiriä kuin toivoisi tai ei yhtään ystävää, asialle kannattaa tehdä jotakin.

– On rohkaistuttava kysymään, lähtisikö toinen vaikka ulkoilemaan tai kahville. Tuo kysyminen on riski, joka meidän on otettava, jos haluamme läheisiä ihmissuhteita, Virtanen toteaa.

Vapaaehtoisuuden ja vastavuoroisuuden lisäksi Ira Virtasen mukaan ystävyyteen kuuluu hierarkiattomuus. Ystävän kanssa ollaan tasavertaisia. Kumpikin saa puhua ja tulla kuulluksi ja kumpikin tekee päätöksiä.

Ystävyyssuhteet eivät ole keskenään samanlaisia.

– Joku ystävä tietää minusta asioita, joita en kerro jollekulle toiselle. En ehkä halua kuormittaa juuri sitä suhdetta, kun taas toisen kaverin kanssa voin puhua vaikka viisi tuntia, Virtanen selittää.

Ulkoapäin on vaikea ymmärtää toisten ystävyyssuhteita ja kaikkea, mitä niihin liittyy. Ystävyyssuhteet ovat yksilöllisiä.

– Ystävyyssuhteen liima on se, että voi sanoa toiselle vaikka ’villasukka’ ja räjähtää sitten yhdessä nauramaan. Ulkopuoliset eivät ymmärrä, mille kaverukset nauravat, eikä sitä voi selittää. Tällaiset asiat pitävät ystävyyssuhteen ainutlaatuisena, Virtanen sanoo.

Ystävyys voi joutua koetukselle esimerkiksi silloin, kun toinen ystävyksistä alkaa seurustella. Silloin voi joutua miettimään, vähentääkö kanssakäymistä ystäviin vai katkaiseeko orastavan parisuhteen.

– On iso tragedia, jos ihminen joutuu luopumaan ystävistään. Usein sanotaan, että oletteko te ’vaan kavereita’, mutta minun mielestäni ystävyys on kaikista tärkein vuorovaikutussuhde, Virtanen sanoo.

Ystävyys menee Ira Virtasen mielestä parisuhteenkin edelle. Ystävyyssuhteita pystyy luomaan läpi elämän, jo lapsuudessa ja siitä eteenpäin, ja vanhainkodissakin voi vielä tavata samoista asioista kiinnostuneen ikäihmisen ja ystävystyä.

– Ihmisellä voi olla elämänsä aikana useampia parisuhteita. Kun parisuhteet päättyvät, ystävät ovat tukena.

Virtanen kertoo tutkimusten osoittavan, että kaikista tyytyväisimpiä ovat pariskunnat, joissa kumppanit ovat myös toistensa ystäviä.

– Parisuhteessa voisi ajatella niin, että ei vain rakasta toista, vaan myös pitää tästä ihmisestä niin kuin pitää kavereistaan.

Ira Virtasen mielestä ystävyys menee parisuhteenkin edelle.

Että haluaa viettää aikaa puolison kanssa vapaaehtoisesti ja valitsee joka päivä hänen kanssaan olemisen.

Miesten ystävyydestä ja naisten ystävyydestä on hyvin stereotyyppisiä käsityksiä. Erot miesten ja naisten välisisissä ystävyyssuhteissa eivät ole Ira Virtasen mukaan kuitenkaan biologisia, vaan sosiaalisia ja kulttuurisia.

– Miten sallimme mieskavereiden viestiä toisilleen? Saavatko he halata toisiaan ihan selvin päin? Tällaisia kysymyksiä on syytä käsitellä, kun mietitään, eroavatko miesten ja naisten väliset ystävyyssuhteet.

– Enemmän kuin sukupuoli, ystävyyssuhteen läheisyysastetta määrittää se, minkälaisista asioista suhteessa voidaan puhua ja miten ollaan kahdestaan.

Virtasesta on sääli, jos emme ymmärrä laajentaa käsitystämme stereotyyppisistä sukupuoleen liitetyistä vuorovaikutussuhteista.

– Kun on ystävän kanssa kahden kesken, odottaa, että pääsee juttelemaan

merkityksellisistä asioista. Se on tärkeää sukupuolesta riippumatta.

Sosiaalisen median pelätään luovan pinnallisia ihmissuhteita. Ira Virtanen näkee asian toisin. Sosiaalinen media voi tuoda helpotusta esimerkiksi ruuhkavuosiin.

– En näe Facebookia, WhatsAppia, tekstareita enkä hymiöiden käyttöä negatiivisena. Ne ovat hyviä tapoja ilmaista toiselle, että olet ajatuksissani. Sehän on sitä ystävyyden ylläpitämistä.

Aidon ystävän tunnistaa siitä, että hän toivoo toiselle vain hyvää. Siihen mahtuu Virtasen mielestä myös kateuden ja mustasukkaisuuden tunteita.

– Kun tietää, että ystävä hyväksyy minut juuri sellaisena kuin olen, voi sanoa senkin, että tällaisena heikkona hetkenä olen sinulle nyt kateellinen.

– Olisi hyvä pystyä osoittamaan omaa haavoittuvuuttaan, mutta myös sallia, että toinen saa olla haavoittuva. Jos kaikki on aina fine ja teflonia, ihmiseen ei saa tarttumapintaa. Silloin suhde jää siihen, että kiva sää.

4B

Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

K

ohta vietetään halloweenia. Pyhäinpäivän aattoon sijoittuvan juhlan juuret ovat kelttiläisessä sadonkorjuujuhlassa. Kun sato on korjattu talteen ja kasvit lakastuvat, uskoivat muinaiset keltit rajan tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen välillä hämärtyvän. He ajattelivat kuolleiden sielujen liikkuvan silloin maan päällä kutsumassa eläviä ihmisiä rajan tuolle puolen.

Vainajahenkiä yritettiin torjua ja pelotella sytyttämällä kokkoja ja roihuja. Halloweenin kurpitsalyhdyt muistuttavat näistä zombintorjuntavaloista.

Ajatus elävistä kuolleista eli zombeista on ikivanha. Popkulttuuriin zombit laahustivat toden teolla viisikymmentä vuotta sitten, kun George A. Romeron klassikkoelokuva Elävien kuolleiden yö näki päivänvalon.

Elokuviin ja videopeleihin erikoistunut toimittaja Kari Salminen pitää Elävien kuolleiden yötä edelleen osuvana kuvauksena siitä maailmasta, jossa me elämme. ”Zombi on käyttökelpoinen vertauskuva, jossa yhdistyvät kaikki mahdolliset uhkakuvat”, Salminen kirjoittaa Kirkko ja kaupungille kirjoittamassaan verkkoesseessä.

Me pelkäämme terrorismia, luonnonkatastrofeja, maahanmuuttoa, ilmastonmuutosta, talousromahdusta ja monia muita asioita. Jos panem-

ANSSI RAUHALA

Zombit laahustivat popkulttuuriin viisikymmentä vuotta sitten.

Zombi on symboli kaikelle, mikä meitä pelottaa Klassikkoelokuva Elävien kuolleiden yö on edelleen ajankohtainen, kirjoittaa toimittaja Kari Salminen. Elokuvassa laahustavat zombit edustavat kaikkea vierasta, pelottavaa ja toisenlaista.

me kaikki pelkomme yhteen, voimme käyttää tuosta pelkokimpusta symbolista nimeä zombi.

Esseessään Salminen kuvaa, miten maailman tilaa ja kansainvälisiä suhteita on viime vuosina tulkittu niin kutsutun zombiteorian avulla. Zombit ovat niitä, jotka kulkevat yli rajojen ja häiritsevät valtioiden vakautta.

Ne tuovat mukanaan tarttuvia tauteja ja ”saastuttavia” kulttuurimuotoja. ”Zombi on avoin vertauskuva. Se on mitä hyvänsä massaa ja sen voimaa”, Salminen kirjoittaa. ”Maahanmuuton vastustajalle zombi on maahanmuuttaja. Ne tulevat tänne, lisääntyvät ja vievät meidän maan. Antirasistille taas rasisti, natsi ja rajakki ovat aivan samanlaisia. Tuolla ne laahustavat ja seisovat pieninä joukkoina onnettomissa mielenosoituksissaan vaatien rajoja kiinni.”

Salminen kirjoittaa zombin viittaavan sotiin, ilmastonmuutokseen ja suuryritysten toimintaan jossain kaukana. Zombi on myös luonto, joka saastuu ja iskee takaisin.

Salminen kiinnittää huomiota sekä tavallisessa että sosiaalisessa mediassa myrskyävään symboliseen sotaan.

Vihollisia ja vastustajia on kaikkialla: ”Ne ovat noita, rumia zombeja. Mitä tai keitä ne sitten ovatkin.” ■ Lue Kari Salmisen essee zombeista ja yhteiskunnan zombiteoriasta: kirkkojakaupunki.fi

LISÄÄ VERKOSSA

Hyvä seurakuntavaaliehdokas Kirkko ja kaupunki tarjoaa Sinulle vaali-ilmoituksia varten 30 prosentin alennuksen normaaleista ilmoitushinnoista. Ilmoitukset ovat myös näköislehdissä verkkosivulla www.kirkkojakaupunki.fi

–30 %

Vaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupungissa voi tavoittaa 190 000 lukijaa Helsingissä, 80 000 lukijaa Espoossa ja Kauniaisissa tai 70 000 lukijaa Vantaalla.

Kotimaiset kirjahyllyt -20%

Suomen parhaat kirjahyllyt meiltä; Monipuolinen Milano, ajaton Dimensio, persoonallinen Roma ja erinomainen Fakta, jonka runkosyvyys vain 25cm.

Mitoita paikka ja kirjojen metrimäärä, niin löydämme teille sopivan hyllyn!

ww w . s o pe . fi

Voimassa 10.11. asti

Poikkeusaikataulu seurakuntavaaliilmoittajille lehteen 1.11.2018: Tilavaraus on tehtävä ilmoitusmyyntiin pe 26.10. kello 10 mennessä. Valmiin ilmoituksen pitää olla kello 12 mennessä osoitteessa astehelsinki.fi/ilmoitukset.

Otavamedian ilmoitusmyynti vastaa kysymyksiin mielellään: juha.kurvinen@otava.fi, 040 541 5787 janna.laiho@otava.fi, 050 374 8174 kari.salko@otava.fi, 0400 604 133

ESIKOISLESTADIOLAISTEN SYKSYSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

lauantaina 27.10. klo 12 ja 18 sunnuntaina 28.10 klo 12 ja 18 maanantaina 29.10 klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.”

Room. 10:17.

Tervetuloa!

FAKTA 1820€ (2275€) K237, L200, S25cm

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

MILANO 2365€ (2956€) K220, L182

OMA TÄYTE Ketä äänestää seurakunta­ vaaleissa?

Löydä sinulle sopiva ehdokas vaalikoneella:

seurakuntavaalit.fi/ vaalikone

MAINOS

”Näin sain helpotuksen nivelvaivoihini”

TIESITKÖ

Kurkuman sa ? laisuus piilee curcumin­n im bioaktiivises isessä sa aineessa .

Artroformissa yhdistyvät nivelten tehoaineet kurkuma ja inkivääri KURKUMAN UUTE tukee nivelten liikkuvuutta, edistää vastustuskykyä, vähentää oksidatiivista stressiä sekä edistää nivelten ja luuston terveyttä.

– Nyt kun niveleni eivät enää vaivaa, pystyn taas liikkumaan vapaasti ja tekemään käsitöitä, kertoo Karin tyytyväisenä.

Eläkkeellä oleva lastentarhanopettaja Karin on aina tehnyt paljon käsillään: neulonut, ommellut ja maalannut. Viime vuonna hänen olkapää- ja polvinivelensä alkoivat vihoitella ja rajoittaa tekemistä. Turhautunut Karin päätti kokeilla, olisiko Artroform-valmisteella vaikutusta niveliin. Nyt nivelet ovat paremmassa kunnossa ja Karin pystyy taas tekemäään käsitöitä ja hoitamaan puutarhaa.

K

arin on ammatiltaan lastentarhanopettaja ja tottunut aina tekemään asiota käsillään. Kun hänen nivelensä alkoivat reistailla, tarkoitti se Karinin kohdalla pelkoa rakkaiden harrastusten loppumisesta.

– Olen aina kutonut, ommellut ja maalannut. Kun touhuaa paljon ja on lasten kanssa tekemisissä, niin eletty elämä alkaa jossain vaiheessa tuntua myös kehossa. Itselläni alkoivat ensimmäisenä reistailla polvet ja olkapäät, Karin kertoo.

Tuttu tuote – Aluksi luulin, että olkapäävaivat johtuivat neulomisesta.

Pidin taukoa käsitöiden tekemisestä, mutta se ei auttanut.

Sitten muistin Artroformin, Karin sanoo.

– Se oli oikeastaan mieheni, joka alun perin alkoi käyttää

Artroformia. Hänellä oli ongelmia jäykän niskan kanssa, Karin kertoo.

Karin oli nähnyt lehdessä ilmoituksen Artrofromista, ja miettynyt, auttaisiko tuote hänen miehensä niskavaivaan. He tilasivat tuotteen kotiin. ”Miksipä en kokeilisi” – Kaipasin käsillä tekemistä.

Olkapäiden ja polvien nivelet vihoittelivat kuitenkin niin, että neulominen ja puutarhassa touhuaminen alkoi olla todella hankalaa.

– Olin huomannut, että mieheni niskavaivat alkoivat Artroformin käytön myötä helpottaa.

Mietin, että miksipä en kokeilisi sitä itsekin, Karin kertoo.

Nivelissä tuntui selkeästi ero – Käytettyäni Artroformia aloin huomata eron. Tablettien ainesosat tuntuivat vaikuttavan suo-

raan niveliini, sillä niin olkapäiden kuin polvienkin vihoittelu loppui, Karin sanoo.

– Nyt nivelvaivat eivät enää häiritse minua ja voin taas nauttia harrastuksistani, Karin kertoo tyytyväisenä.

– Jokin aika sitten maalasin terassia poikani luona. On ihanaa, kun pystyn taas olemaan avuksi! Mikä parasta, pystyn taas hoitamaan kukkia ja puutarhaa kotona ja kesämökillä, hymyilee Karin.

”Aluksi luulin, että olkapäävaivat johtuivat neulomisesta.

Pidin taukoa käsitöiden tekemisestä, mutta se ei auttanut.

Sitten muistin Artroformin.”

Tilaa Artroform puoleen hintaan!

Artroform on kehitetty sinulle, joka haluat pitää hyvää huolta nivelistäsi. Saat ensimmäisen pakkauksen puoleen hintaan 14,95 € kun tilaat sen Wellvitan jakelupalveluna suoraan kotiovellesi.

SOITA: 0800 152 525 Ma–To: 8–16, Pe: 8–14.30 Puhelu on maksuton!

www.wellvita.fi

Nyt vain14,95 € (60 tablettia) + toimituskulut 4,95 € Ei sitoutumisaikaa. Maksu aina laskulla.

Hirsalantie 11 02420 Jorvas

Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

INKIVÄÄRIN JUURESTA saatava uute auttaa pitämään nivelet joustavina.

Inkivääriä on käytetty lievittämään nivelvaivoja ja vahvistamaan nivelten toimintaa.

MANGAANI edistää side­ kudoksen muodostumista.

Sidekudoksen ja ruston rakennusaineet ovat saman­ kaltaisia, ja rustokudos onkin itse asiassa eräänlainen sidekudoksen muoto.

Natisevatko nivelesi?

Näin edistät nivelten joustavuutta

SUURIN OSA SUOMALAISISTA kokee nivelvaivoja jossain vaiheessa elämään­ sä. Joillakin nivelet alkavat kolottaa levossa, toisilla ni­ velet taas vaivaavat liikku­ essa, kuten kävellessä tai portaita noustessa.

Jos sinulla on ylipainoa, liikut vähän tai jos nivele­ si altistuvat kovalle rasituk­ selle työssä tai vapaa­ajal­ la, voivat nivelesi kaivata erityistä tukea.

Ikääntyessä nivelet kangistuvat Jos taas olet liikkunut ak­ tiivisesti koko elämäsi ajan, on luonnollista, että ikään­ tyessäsi nivelesi saattavat alkaa reistailla. Voit huo­ mata nivelten jäykkyyttä esimerkiksi puutarhassa

touhutessa, kävellessä tai portaita noustessa. Saatat huomata, etteivät kuntoilu ja lenkkeily suju enää yhtä vaivattomasti kuin nuorem­ pana. Artroformin sisältä­ mä kurkuma tukee tehok­ kaasti nivelten liikkuvuutta.

Artroform vaikuttaa niveliin, rustoon ja lihaksiin Artroform on tuote sinul­ le, jos haluat että nivele­ si toimivat hyvin nyt ja tu­ levaisuudessa. Artroformin teho perustuu luonnollisiin ainesosiin: kurkumaan, in­ kivääriin sekä vitamiineihin ja mineraaleihin, jotka kaik­ ki edistävät niveltesi ja rus­ tosi terveyttä.

Yhdistelmä kurkumaa ja inkivääriä pitävät nivelet liikkuvina ja joustavina.

6B

Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Kuka?

Marko Annala, 46, on metalliyhtye Mokoman laulaja ja sanoittaja.

Hänen esikoisromaaninsa Värityskirja kertoi kamppailusta masennuksen kanssa.

Mitä?

Annalan toinen romaani Paasto ja Mokoman kymmenes albumi Hengen pitimet ilmestyivät tänä vuonna.

Motto

”Älä koskaan mene nukkumaan sovittamatta päivän riitoja.”

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Tämä selittämätön tunne Mokoma-yhtyeen laulaja Marko Annala kirjoitti romaanin miehestä, joka menettää uskonsa. Itse hän käy Jumalan kanssa jatkuvaa keskustelua.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

”

T

ämä suuri paasto saa olla viimeinen kil­ voitukseni. Se lupaus olisi helppo pi­ tää. Alkaisin elää ilman kirkkoa. Lau­ suisin pääsiäisenä viimeisen kerran uskontunnustuksen ja nauttisin vii­ meisen Herran Ehtoollisen. Muuttui­ sin uskovaisesta tavalliseksi kuolevaiseksi, jonka ei tarvitsisi enää selittää kokemuksiaan johdatuksel­ la. Mistään ei tarvitsisi löytää opetusta tai kaitsel­ musta.”

Parikymmentä vuotta sitten Matias Törmä löy­ si uskon ja liittyi ortodoksiseen kirkkoon. Kymme­ nen vuotta sen jälkeen jokin muuttui, eikä Törmä ole enää aikoihin tuntenut Jumalan läsnäoloa. Tör­ män usko hiipuu, ja hän joutuu miettimään, voiko olla kirkon jäsen ja osallistua sen elämään, jos ei pysty uskomaan.

Törmässä on paljon samaa kuin luojassaan, Marko Annalassa. Annala on metalliyhtye Mokoman vokalisti, ja Matias Törmästä kertova Paasto (Like 2018) on hänen toinen romaaninsa.

Myös Annala on kääntynyt aikuisena ortodok­ siksi. Myös Annala tietää, miltä tuntuu, kun Juma­ la on hiljaa.

Annala halusi kirjoittaa kirjan älyllisestä rehelli­ syydestä, ja uskonto on aihe, jossa ihminen joutuu punnitsemaan itseään.

– Me elämme toistaen tiettyjä rutiineja ja jämäh­ dämme paikoillemme. Ajattelen, että ihmisen pitäi­ si välillä haastaa itseään. Ihminen saattaa olla on­ nellisempi, jos tunnustaa olevansa väärässä. Mati­ as haastaa koko elämänsä perustan.

Mutta toisin kuin Matias Törmä, Annala ei ole ka­ dottanut uskoaan.

– Matias ei ole kuullut Jumalaa kymmeneen vuo­ teen, mutta minulla on päinvastoin. Minusta tun­ tuu, että käyn jatkuvasti keskustelua Jumalan kans­ sa.

TIETEEN AVULLA ihminen selittää maailmaa pala palalta. Se on hienoa, mutta tuottaa myös tuskaa.

Marko Annala ajattelee, että me ihmiset kannamme sisällämme lapsuuden sadunomaista maailmaa, jos­ sa kaikki oli vielä uutta ja jännittävää.

Annala ajattelee, että uskonnot kumpuavat sa­ manlaisesta kaipuusta. Jos todellisuus jonain päi­ vänä selitetään tyhjiin, voi olla, että uskonnot ka­ toavat.

Tai sitten eivät.

– Joku voisi laittaa pöydälleni kaiken todistus­ aineiston ja sanoa, että Marko, sinä et voi uskoa Jumalaan. Mutta minä jäisin silti miettimään, mi­ kä on tämä ihme tunne sisälläni. Tämä selittämä­ tön tunne.

Annalan kotikasvatus ei ollut hengellinen, mutta uskonnot kiinnostivat häntä pienestä pitäen. Lap­ sena Annalalla oli kokemuksia, joita hän ei osannut selittää. Hän näki asioita, joita muut eivät nähneet.

Joku puhuisi ehkä enkeleistä.

– Ymmärtääkseni olin kuitenkin mieleltäni ihan terve lapsi, Annala naurahtaa.

– Nykyään sellaiset kokemukset voisivat rikkoa minusta jotain. Minulla ei ehkä olisi niiden edellyt­ tämää nöyryyttä.

Kokemukset karisivat teini­iässä, mutta kiin­ nostus uskontoihin säilyi. Etenkin varhaisessa kris­

tinuskossa ja luostareissa oli jotain jännää, ja Anna­ la lähti käymään Valamon luostarissa.

– Kun saavuin Valamoon, ajattelin olevani pyö­ räretkellä, mutta heidän mielestään olin pyhiin­ vaelluksella. Minusta se oli hieno ajatus.

Annala ajattelee, että uskonnollisuus on hengel­ lisyyden yhteisöllinen muoto. Hän kaipasi itselleen yhteisöä, jossa harjoittaa hengellisyyttään.

Ortodoksinen kirkko viehätti Annalaa niin pal­ jon, että hän liittyi sen jäseneksi vuosituhannen vaihteessa.

”

KUN SAAVUIN VALAMOON, AJATTELIN OLEVANI PYÖRÄRETKELLÄ, MUTTA HEIDÄN MIELESTÄÄN OLIN PYHIINVAELLUKSELLA.

– Mutta liittyminen kirkkoon ei ratkaissut niitä ongelmia, joita toivoin sen ratkaisevan. En edel­ leenkään koe sopivani kovin hyvin mihinkään yh­ teisöön, en edes niin pieneen kuin bändimme Mokoma. Olen aika yksinäinen susi.

Annala nauttii ortodoksikirkkojen kauneudesta ja käy keikkareissuilla usein paikallisissa kirkoissa.

Hän käy toisinaan jumalanpalveluksissa, mutta sil­ ti hänestä tuntuu, ettei hän oikein asetu seurakun­ taelämään.

– Ehkä se on ollut pieni pettymys.

Annala ei silti sanoisi, että hän on pettynyt kirk­ koon. Hän harjoittaa uskoaan ennen kaikkea luke­ malla. Hän luki Paaston taustamateriaaliksi neljä­ kymmentä kirjaa, jotka käsittelivät ortodoksista teologiaa.

Sen lisäksi Annala rukoilee, päivittäin.

JOKU VOISI SANOA, että kyse on vain sisäisestä kes­ kustelusta. Ehkä niin onkin.

– Koen, että minulla on yhteys johonkin, johon

muutkin voivat saada yhteyden. Sitä voisi kutsua vaikka kollektiiviseksi alitajunnaksi, mutta minä kutsun sitä mielelläni Jumalaksi. En pelkää sitä sa­ naa, Marko Annala kertoo.

Nuorempana Annala yritti määritellä Jumalaa tarkemmin. Nykyään se ei tunnu tarpeelliselta. Jos systeemi toimii, sitä on turha ryhtyä sorkkimaan.

Välillä Annala ajattelee, että tähän maailmaan olisi helpompi mahtua, jos ei uskoisi Jumalaan. Jos­ kus hän on yrittänyt keskustella uskostaan ateisti­ kavereidensa kanssa, mutta keskustelut päättyvät nopeasti.

Ne päättyvät esimerkiksi siihen, kun Annalalta kysytään, miten hän voi uskoa pilven päällä kököt­ tävään harmaapartaiseen ukkoon.

– Se kuvaa minusta hyvin, miten pihalla jengi on.

Minä en tunne yhtään uskovaista, joka kuvittelisi, että pilven reunalla on harmaapartainen ukko, An­ nala sanoo.

– Niin kauan kuin keskustelemme harmaista ukoista pilven päällä, keskustelu ei etene minne­ kään.

Joskus, kun Annala juttelee uskonnottomien bändikavereidensa kanssa keikkabussissa, hänestä tuntuu, että he ajattelevat monesta asiasta ihan sa­ malla tavalla. Sanat vain ovat toiset.

MOKOMA JULKAISI vuonna 2015 levyn, jonka aihe oli raskas: masennus. Elävien kirjoihin oli Marko An­ nalalle kipeän omakohtainen. Hän on käynyt vuo­ sien varrella läpi monta synkkää masennusjaksoa.

– Ihan muutama päivä sitten huomasin ilokseni, että silmäni ovat kirkkaat. Silloin, kun olen ollut ma­ sentuneimmillani, en edes tunnista itseäni peilistä.

Annalalla on tapana luoda uusiin ihmisiin nope­ asti kontakteja, jopa pikarakastua. Masennuksessa kontaktit katoavat. Tuntuu kuin itsestä muihin ih­ misiin kulkevat langat katkeaisivat.

Masennus vaikuttaa Annalan hengellisyyteen sa­ malla tavalla kuin hänen ihmissuhteisiinsa. Masen­ nus katkaisee yhteyden siihen syvyyteen, jota An­ nala kutsuu Jumalaksi.

– Tavallisesti ajattelen, että käyn keskustelua Ju­ malan kanssa, mutta kun olen masentunut, koen keskustelevani vain itseni kanssa. ■

”Sinä olet minun ABC, minä olen sinun ÅÄÖ” Mokoman lyriikat vilisevät uskonnollisia teemoja, vaikka Jumalaa ei usein mainita nimeltä.

Monet kappaleet ovat kuin rukouksia poissa olevalle Jumalalle. ”Kuulethan, vastaathan! Miksi olet hiljaa, hiiskumatta, vaiti niin?”

Annala tivaa vuonna 2005 ilmestyneen Viides vuodenaika -ep:n avauskappaleessa Syvyys on vaiti.

Masennuksesta kertovan Elävien kirjoihin -levyn kappaleessa Valtakunnassa kaikki hyvin kerrotaan, miten usko horjuu ja kirkko palaa. Levyn päätöskappale Nimensä unohtaneen rukous kuitenkin kertoo, että takaisin on tultu:

”Anna vielä henkäys, anna vielä toinen, anna minun olla vielä hetken kokonainen.”

Samat tuskanpurkaukset kuuluvat tänä vuonna ilmestyneellä Hengen pitimet -albumilla. Sen päätösraidalla Pienin kaikista Annala laulaa: ”Sinä olet minun ABC, minä olen sinun ÅÄÖ. Minä sinusta ikonin teen, sinä jätät minut tyhjiöön.”

Sinkkubiisissä Tahdon ihmeet takaisin laulaja käy kauppaa Jumalan kanssa.

Aina tunnelmat eivät ole yhtä synkät. Vuonna 2012 julkaistun 180 astetta -albumin päätösbiisissä Vapaa Annala yltyy lähes romant-

tiseksi: ”Tuuli lehdet puista alas ravistaa, on sillä aikaa leikkiä matkallaan. Tunnen olevani osa jotain suurempaa, kenties pieni pala Jumalaa.”

Laulujen kertoja ei välttämättä ole yhtä kuin Marko Annala. Annala kuitenkin toteaa, että lyriikat kuvaavat häntä tarkemmin kuin esimerkiksi Paasto-romaanin henkilöhahmot.

– Huomaan, että esittävänä taiteilijana en pysty venymään yhtä pitkälle kuin fiktiivisen romaanin kirjoittajana. Laulan lyriikkani omalla äänelläni, ja ihmiset vetävät helposti yhtäläisyysmerkit.

8B

Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Uskonnot yrittävät pysäyttää ilmasto­ katastrofin Uskonnot lähentyvät toisiaan ja etsivät opetuksistaan vastauksia globaaleihin kriiseihin. Tämä on merkittävämpi uutinen kuin useimmat ymmärtävät, sanoo emerituspiispa Mikko Heikka.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

U

skonnot käyvät parhaillaan läpi perustavanlaatuista muutosta. Ne lähentyvät toisiaan ja tulkitsevat perinteisiä oppejaan uudella, nykyajan ihmiselle käsitettävällä tavalla. Samalla uskonnot yhdistävät voimansa ja etsivät ratkaisuja ihmiskunnan kohtaamiin globaaleihin kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen ja konflikteihin.

Uskonnot kaikkialla nostavat profiiliaan ja pyrkivät irrottautumaan poliittisesta ohjauksesta. Yhä useammin uskonnolliset johtajat uskaltavat olla eri mieltä poliittisten päättäjien kanssa. ”Uskontojen kevät” on paljon merkittävämpi asia kuin useimmat suomalaiset ymmärtävät, sanoo teologian tohtori ja emerituspiispa Mikko Heikka. Tuoreessa tietokirjassaan Uskonnot kohtaavat – Mahdollisuus parempaan maailmaan? (Gaudeamus) Heikka väittää, että uskontojen kasvava vuorovaikutus muovaa ratkaisevasti koko maapallon tulevaisuutta.

JOKAINEN MAAILMANUSKONTO on julkaissut julistuksen, jossa suuri joukko niiden keskeisiä johtajia ottaa kantaa ilmastonmuutokseen. Elokuussa 2015 Istanbulissa hyväksyttiin islamin ilmastojulistus, joka sitoutuu Pariisin ilmastosopimukseen ja kehottaa kaikkia muslimeja toimimaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

Julistus irtisanoutuu fossiilisten energialähteiden käytöstä ja vaatii nettopäästöjen laskemista nollatasolle. Nettopäästöjen nollaaminen tarkoittaa sitä, että ihmiskunta tuottaa vain sen verran kasvihuonepäästöjä kuin meret, maaperä ja metsät kykenevät sitomaan.

– Julistus on radikaali, mutta samalla realistinen. Islamilaisessa maa-

ilmassa ymmärretään, että öljyllä ja kivihiilellä ei ole tulevaisuutta, vaan ihmiskunta joutuu luopumaan näistä energiamuodoista lyhyellä aikavälillä. Jos emme toimi nyt, arabimaissa on muutaman vuosikymmenen kuluttua hirvittävän kuuma, Heikka sanoo.

Hän pitää islamin ilmastojulistusta perusteellisen ja kattavan valmistelun malliesimerkkinä. Työskentelyssä kuunneltiin sekä paikallistasoa että uskonoppineita, ja uskonnollisten johtajien ja ilmastotutkijoiden työryhmä viimeisteli julistuksen.

Vuonna 2015 julkaistiin myös paavi Franciscuksen ekologiseen kriisiin puuttuva kiertokirje Laudato si, hindujen ja buddhalaisten ilmastojulistukset sekä 425 juutalaisen rabbin allekirjoittama ilmastokannanotto.

Uskonnot ovat jo vuosikymmenien ajan etsineet keskeisistä opetuksistaan lähtökohtia ihmisen ja luonnon suhteen korjaamiseen. Heikka nostaa yhdeksi esimerkiksi vihreän buddhalaisuuden, jota kehitettiin 1970-luvulla buddhalaisissa keskuksissa Yhdysvalloissa.

VIHREÄN BUDDHALAISUUDEN tunnetuin edustaja on vietnamilainen Thich Nhat Hahn, joka korostaa opetuksissaan ihmisen ja luonnon keskinäistä riippuvuutta. Vihreän buddhalaisuuden avainkäsite on ”ei-itse”.

Heikan mukaan käsite kyseenalaistaa itsekeskeisen kulutuskulttuurin muistuttamalla, että yksikään ihminen ei ole maailmankaikkeuden keskus.

Vihreä buddhalaisuus osallistuu myös ruohonjuuritason kamppailuihin. Thaimaassa munkit ovat nousseet vastustamaan hallituksen ja metsäyhtiöiden toteuttamia metsänhakkuita. Munkkien vastaiskun keinoja ovat ekologinen kasvatus ja rituaalit.

Munkit opettavat paikallisille ihmi-

sille, että metsien varjeleminen suojaa heidän kyliään vaarallisilta mutavyöryiltä ja eroosiolta. Munkit ovat myös havainnollistaneet opetusta suorittamalla puiden vihkimisiä.

– Seremoniassa puun ympärille kiedotaan buddhalaisen munkin viitta. Viitta on munkin pyhyyden ja koskemattomuuden symboli. Vihkimisen viesti on se, että metsän puita ja eläimiä ei saa vahingoittaa, Heikka sanoo.

”

USKONTODIALOGI ON KOVAA TYÖTÄ JA USEIN MYÖS VASTAKULTTUURIA.

Ekologiseen kriisiin vastaamisesta on Heikan mukaan tullut maailmanuskontojen yhteinen tehtävä, joka saa jopa seksuaalietiikasta riitelevät kristityt toimimaan samalla puolella. Toinen ihmiskunnan kohtalonkysymys, jossa uskonnolliset traditiot ovat löy-

täneet toisensa, on rauhan rakentaminen.

Vuonna 2009 uskonnolliset liikkeet ryhtyivät yhdessä yhdysvaltalaisen rauhanjärjestön kanssa sovittelemaan Sri Lankan hallituksen ja kapinallisten välistä konfliktia. Buddhalaisten, hindujen, muslimien ja kristittyjen edustajia valmennettiin rauhanvälittäjiksi. Heikan mukaan työ vaikutti osaltaan väkivallan vähenemiseen.

Samankaltaisia menetelmiä käytti myös YK:n tuella toiminut katolisen kirkon Comunitá di Sant’ Egidio -järjestö, jonka johtamat neuvottelut ratkaisivat Mosambikin sisällissodan vuonna 1992.

HEIKKA YMMÄRTÄÄ, ETTÄ puhe uskonnoista rauhantekijöinä voi hämmentää suomalaisia. Perustellaanhan väkivaltaisia tekoja edelleenkin pyhillä teksteillä.

Islamin nimissä tuhotaan kaupunkeja ja tehdään terrori-iskuja. Uusnatsit ja nationalistit kantavat mielenosoituksissaan kristillisiä symboleja. Hindunationalistit hyökkäävät

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

vat muslimioppineet ja uskontojohtajat sanoutuvat irti väkivaltaisesta tulkinnasta. Asiakirjan mukaan jihad on ensisijaisesti sisäistä kilvoittelua, jonka keinoja ovat muun muassa rukous, paasto ja pyhiinvaellus.

Samoilla linjoilla ovat Heikan mukaan useimmat tavalliset muslimit.

Jyrkän linjan islamistit käyttävät kuitenkin jihadia perusteluna raa’alle väkivallalle. Heikan mukaan kyse on marginaali-ilmiöstä, joka perustuu heikkoon islamilaisen teologian tuntemiseen.

Esimerkiksi Isis-järjestön nimissä tehtyjen terrori-iskujen tekijät ovat usein käännynnäisiä, joiden side islamiin on heikko. Ilman vakiintuneiden koraanikoulujen antamaa suojaa he ammentavat vaikutteita islamistien propagandasta, toimintaelokuvista ja tietokonepeleistä.

– Pieni vähemmistö on ottanut yli miljardin ihmisen uskonnon haltuunsa ja esiintyy sen nimissä. Media on mennyt tähän loukkuun toistuvasti, Heikka sanoo.

”

DATAA KERÄTTYÄNI SUOMUT VARISIVAT SILMISTÄNI.

Johtuuko ympäristökriisi kristinuskosta?

Kristillisten kirkkojen ja kirkkoliittojen ekoteologinen työskentely sai vauhtia historioitsija Lynn Whiten vuonna 1967 esittämästä kritiikistä. Artikkelissaan The Historical Roots of Our Ecological Crisis White väitti, että juutalais-kristillisen luomiskertomuksen ihmiskeskeisyys on ekologisen kriisin perimmäinen syy. Espoon hiippakunnan emerituspiispan Mikko Heikan mukaan White tulkitsi luomiskertomusta virheellisesti.

Heikan mukaan Vanhan testamentin luomisteologia on itsekkään kulutuskulttuurin vastakohta. Siinä luontoa ei nähdä vain ihmisen resurssina, vaan maailma kuvataan yhteisöksi, jossa ihminen ja luonto ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa.

Ekologinen kriisi saattaa ajaa ihmiskunnan tilanteeseen, jossa kysytään, kuka saa elää ja kuka kuolee. Sellaisen maailman kynnyksellä Heikka tarttuu Jeesuksen opetukseen Jumalan valtakunnasta.

Jeesus vertasi Jumalan valtakuntaa suureen illalliseen, jolle kaikki on kutsuttu. Köyhät, rammat ja sairaat pääsevät illallispöytään isännän viereen, eikä ihmisiä jaeta enää arvokkaisiin ja vähemmän arvokkaisiin. Heikan mukaan ”Jumalan valtakunnan pöytätavoilla” on suora yhteys kestävän kehityksen mukaiseen talouteen.

Lähde: Mikko Heikka: Uskonnot kohtaavat – Mahdollisuus parempaan maailmaan? (Gaudeamus 2018)

muslimivähemmistöjen kimppuun, ja kristittyjä vähemmistöjä vainotaan Lähi-idässä. Myanmarissa buddhalaiset vainoavat muslimivähemmistöjä.

Moni kysyy aiheellisesti, vievätkö uskonnot ihmiskuntaa kohti rauhaa vai entistä ilkeämpiin konflikteihin.

– Samaa hämmennystä koin pitkään

itsekin, mutta dataa kerättyäni suomut varisivat silmistäni ja päädyin tulokseen, joka hämmentää varmasti myös muita. Huonoihin uutisiin on olemassa perustelut, mutta ne jättävät helposti varjoonsa uskontojen valtavirran oikeat kehitystrendit, Heikka sanoo.

Kaikki maailmanuskonnot nostavat Heikan mukaan väkivallattoman vastarinnan aseellisen voimankäytön edelle. Yhtenä esimerkkinä on islamin käsite jihad, joka tarkoittaa kilvoittelua ja kamppailua.

TUNNETTU MUSLIMIOPPINUT Mohammed Abu-Nimer hahmottelee omassa jihadin tulkinnassaan väkivallattoman vastarinnan teologiaa. Väkivallaton tie löytyy, kun Abu-Nimer tulkitsee jihadin käsitettä islamin perusarvojen valossa. Näitä ovat oikeus (adl), hyväntahtoisuus (ihsan), myötätunto (rahma) ja viisaus (hikma).

– Islamin sisällä jihadin väkivallaton tulkinta ei ole uusi asia, mutta monelle suomalaiselle se on täysin tuntematon, Heikka sanoo.

Hän mainitsee myös tunnetun jihadia käsittelevän asiakirjan, jossa johta-

USKONTOJEN KASVAVA VAIKUTUS nousee Mikko Heikan mukaan niiden välillä käydystä dialogista, joka on jatkunut jo kahden vuosisadan ajan.

Heikka arvelee, että maallistuneen eurooppalaisen mielikuva uskontodialogista muistuttaa usein pilakuvaa.

Siinä viisaat miehet nousevat korkealle vuorelle juomaan teetä ja käymään kohteliasta keskustelua. Sitten he laskeutuvat takaisin laaksoon, jossa mikään ei ole muuttunut.

– Todellisuudessa uskontodialogi on jo kauan sitten laskeutunut sinne, missä tavalliset ihmiset elävät arkeaan. Uskontodialogi on kovaa työtä ja usein myös vastakulttuuria. Siinä käsitellään monille traditioille vaikeita kysymyksiä kuten tasa-arvoa, seksuaalietiikkaa ja intialaista kastijärjestelmää.

Heikka uskoo, että eurooppalaiset joutuvat tarkistamaan asenteitaan lähivuosikymmeninä, kun muuttoliike tuo uskontojen maailman luoksemme. Heikka mainitsee YK:n arvion, jonka mukaan pelkästään ilmastopakolaisten määrä on kaksisataa miljoonaa vuonna 2050.

Sellaisessa tilanteessa haaveet muurien rakentamisesta Euroopan ympärille romahtavat vääjäämättä. Heikka näkee uuden tilanteen mahdollisuutena ikääntyvälle ja harmaantuvalle Euroopalle, joka on pulassa ilman uusia veronmaksajia, uutta ajattelua ja kulttuurista monimuotoisuutta.

– Keskellemme tulee vahvoja vaikuttajia muista korkeakulttuureista.

On välttämätöntä, että ymmärrämme heidän ajatteluaan ja toimintaansa ja osaamme sopeutua elämään heidän kanssaan, Heikka sanoo.

– Kirjani on yksi yritys tuoda uskonnot näyttämölle sellaisina kuin ne oikeasti ovat. ■

Osa 19

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Mari Torri-Tuominen, 51, on Vantaan Martinlaaksossa asuva Nuori kirkko ry:n musiikkikouluttaja. Torri-Tuomisen perheeseen kuuluvat puoliso, Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen, ja aikuinen tytär.

Torri-Tuominen suunnistaa mielellään Sipoonkorvessa ja Nuuksion järviylängöllä.

Korttelisuunnistus antaa tuttuihin paikkoihin uuden näkökulman: yhtenä talvisena sunnuntaiaamuna rasti löytyi Helsingin tuomiokirkon portailta.

Torri-Tuomisen suunnistusseura on vantaalainen Pihkaniskat.

Suunnistaessaan Mari Torri-Tuominen elää läpi tunteiden koko kirjon.

Rastin löytämisen koukuttava ilo Suunnistaminen on jättänyt jälkiä Mari Torri-Tuomisen kehoon. Niitäkin selvempiä ovat lajin henkiset vaikutukset.

lee eteen avautuvassa maastossa ja ratkoo reitiltä löytyviä haasteita.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

MARI TORRI-TUOMINEN silmäilee karttaa, kompassia ja metsäistä mäenrinnettä hetken ajan ennen kuin lähtee juoksemaan.

Innostus ja jännitys tuntuvat vahvoina koko kehossa. Alkaako suunnistus onnistuneesti vai onko edessä ”pummi”, jossa ensimmäisen rastin etsimiseen hukkaantuu minuuttitolkulla aikaa?

Torri-Tuominen aloitti suunnistusharrastuksen seitsemän vuotta sitten. Suunnistamisessa on sellaista fyysistä eteenpäin menoa, jota hän tarvitsee.

Samalla harrastus on koukuttava ja hauska.

Suunnistaessaan Torri-Tuominen on kuin tietokonepelin hahmo, joka juoksee, kiipeää ja hyppe-

Antakaa toisillenne anteeksi

TUULI SYNNYTTÄÄ haapametsässä erilaisen kuulokuvan kuin kuusikossa tai kangasmetsässä. Kylmät paikat kevään viimeisten lumikinosten lähellä, kukkivan suopursun tuoksu kesällä ja märän syysmetsän syli eivät jää huomaamatta. Iltojen hämärtyminen saa juoksuvauhdin tuntumaan nopeammalta.

Torri-Tuominen on kokenut metsässä myös pyhän läsnäolon hetkiä.

Suunnistaessaan Torri-Tuominen elää läpi tunteiden koko kirjon. Itsevarma ”bimbovaihe” vaihtuu äkkiä reitiltä eksymisen aiheuttamaan hämmennykseen ja epäonnistumisen tunteeseen. Rastin löytyminen antaa aina suuren ilon.

Torri-Tuomiselle on muodostunut tärkeäksi virren 547 sanoja mukaileva ajatus, jonka mukaan jokaisella rastivälillä on ”armo uus”. Vaikka edellisen rastin etsiminen olisi mennyt mönkään, elettävänä on jo uusi matka. Se tarjoaa mahdollisuuden hakea mahdollisimman hyvää suoritusta. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

28.10.

SUUNNISTAMINEN ON jättänyt jälkiä Mari TorriTuomisen kehoon. Niitäkin paremmin hän huomaa lajin henkiset vaikutukset.

Metsässä Torri-Tuominen ei kursaile. Valittuaan suunnan hän menee läpi siitä, mitä eteen tulee.

Kangasmetsä tai sopivaan suuntaan vievä polku antaa mahdollisuuden ripeään vauhtiin, mutta lajiin kuuluvat olennaisesti myös mietteliäät kävelyosuudet ja pysähtely.

Jyrkimmissä nousuissa eteneminen on nelivetoa, jossa kädet tulevat avuksi. Tiukoissa kuusikoissa ja tiheiköissä oksat piiskaavat kehoa ja kivikoissa tulee välillä ”osumia”.

Viime kesänä Torri-Tuominen putosi suohon vyötäisiään myöten. Lähes jokaisella suunnistuskerralla hän lentää nurin ainakin kerran.

Torri-Tuominen on harrastanut myös maratonjuoksua. Pitkillä juoksulenkeillä ehtii miettiä työasioita ja syventyä laulun sanoihin tai meditaatiotekstiin.

Suunnistaminen vaatii niin tiukkaa keskittymis-

tä, että muut ajatukset karisevat. Se on osoittautunut oivalliseksi tavaksi purkaa stressiä. Ajatusten nollaaminen tekee myös tilaa aisteille.

Velat ja synnit SEITSEMÄNVUOTIAS KYSYI autossa yllättäen: ”Kuka on keksinyt sanan anteeksi?” Aikuisista kukaan ei osannut vastata. Todettiin vain, että se on hieno sana. Seitsenvuotias oli samaa mieltä. ”Muuten riidat ei lopu.”

Etymologisen sanakirjan mukaan anteeksi tulee sanasta antaa.

Se on ollut käytössä Mikael Agricolan ajoista. Anteeksi annetaan, ei esimerkiksi oteta.

Isä meidän -rukouksessa pyydetään Luukkaan evankeliumin mukaan: ”Anna meille meidän syntimme anteeksi”. Toisen vaihtoehdon esittää Matteus evankeliumissaan. Siinä rukouspyyntö lausutaan muodossa: ”Anna meille

meidän velkamme anteeksi”. Tätä sanamuotoa käyttävät ortodoksit ja katolilaiset.

Mitä sanat tarkoittavat? Mitä pyydetään anteeksi?

Kreikankielen tavallisin syntiä merkitsevä sana on hamartia.

Se ei alkuaan ollut eettinen ilmaisu, vaan tarkoitti yksinkertaisesti maalin ohi ampumista. Sitä käytettiin keihään tai nuolen lentäessä maalin vieritse.

Tässä mielessä synti on epäonnistumista päämäärän tavoittamisessa – siinä, mitä olisi pitänyt olla ja tehdä. Tähtäsin hyvään, mutta laukaukseni epäonnistui.

Ei velkakaan ole huono sana.

Kirkkoisä Origenes luetteli kolme

erilaista velkaantumisen kohdetta.

Ihminen on velassa lähimmäiselleen. Ihminen on velassa itselleen.

Ihminen on velassa Jumalalleen.

Nyt – IPCC:n ilmastoraportin

jälkeen – hän epäilemättä olisi lisännyt neljännen. Ihminen on velassa luomakunnalle.

Herra armahda meitä.

OLLI VALTONEN

Pieni ja huomaamaton* Yksilöllisesti valmistettu ja huomaamaton Oticon Opn -kuulokoje on piilossa korvakäytävässä. Lisäksi Opn antaa täyden 360° kuuntelukokemuksen.

Ympärillä olevia ääniä jatkuvasti hallinnoimalla Opn auttaa saamaan puheesta selvää meluisissakin paikoissa.

Voit näin seurata useita keskusteluja samanaikaisesti ja nauttia kokonaisvaltaisemmin elämästäsi.

Lisätietoja www.oticon.fi * Huomaamaton korvassa kahdeksalla kymmenestä.

Kuulokojeparistot / 3 pkt

10€

Oticon tipit ja vahasuojat

– 20%

Tarjoukset voimassa 16.11.2018 asti kuuloverkko.fi sekä Helsingin ja Järvenpään myymälöissä

Varaa aika ilmaiseen kuulontutkimukseen ja neuvontaan Voimassa 16.11.2018 asti.

Kuuloverkko Helsinki, Järvenpää ja Hyvinkää Ajanvaraus puh. 09 2786 2040 www.kuuloverkko.fi

Lähde rauhassa.

Anna perinnöksi toivoa.

Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä.

Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Tilaa kattava testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

MENOT 25.10. – 1.11.

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

13

Irma Koski esittelee tekemiään sukkia ja lapasia. Hän on huomannut, että kutominen on hyvää puuhaa vaikka yöllä, kun ei saa unen päästä kiinni.

Tunnin tai parin kutomisen jälkeen voi mennä jatkamaan unia.

Huolet jäävät taka-alalle käsitöitä tehdessä Käsillä tekeminen pitää mielen virkeänä, sanoo innokas kutoja Irma Koski. Alan harrastajat kutsutaan kutomaan ja virkkaamaan käsityömessuun Karakappeliin.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

K

arakalliolainen Irma Koski nostelee olohuoneen pöydällä olevasta pahvi­ laatikosta esille monenlaisia sukkia, tossuja ja lapasia. Raidallisia, kuviolli­ sia, pitkävartisia, tummia, värikkäitä, vaaleita, isoja ja pieniä. Kaikki on teh­ ty tarkasti ja huolella. Lisäksi ruskeassa lankakoris­ sa on paljon erivärisiä lankakeriä. Koski on käsityö­ ihminen, siitä ei ole epäilystäkään.

– Äitini teki käsitöitä, ja hän opetti niiden tekemis­ tä minulle, Koski kertoo.

– Olen virkannut nuorena kapiopitsit, kutonut mattoja ja jopa nyplännyt. Mutta ompeleminen ei ole minun juttuni. Se ei suju minulta.

mannut myös Irma Koski.

– Kaikilla meillä on suruja ja murheita. Minä rau­ hoitan mieleni iltaisin kutomalla. Kun ajatukseni ovat kiinni käsityössä, huolet ja murheet jäävät taka­ alalle. Etenkin kuvioneuletta tehdessä ajatukset on keskitettävä ohjeen seuraamiseen, hän huomauttaa.

IRMA KOSKI tekee paljon käsitöitä varastoon. Ostaes­ saan lankoja hän ei vielä tiedä, kenelle niistä syntyy sukat tai lapaset.

– Annan tekemiäni käsitöitä esimerkiksi syntymä­ päivälahjaksi. Vaikka niiden saaja kutoisi itsekin, mi­ nun sukkani eivät ole samanlaiset kuin hänen teke­ mänsä.

Käsityöt ovat Irma Kosken tapa jakaa lämpöä ja rak­ kautta läheisilleen. Kodin seinällä ja kirjahyllyssä ole­ vat lukuisat valokuvat muistuttavat lähellä asuvien las­ ten perheistä ja etenkin neljästä lastenlapsesta.

Käsitöiden tekemisellä on tutkimusten mukaan myönteisiä vaikutuksia aivotoimintaan. Sen on huo­

IRMA KOSKI

”

KIRKON KÄSITYÖKERHO ON AIVAN IHANA! SIELLÄ OPPII AINA UUTTA.

Hänelle kutominen tuo myös apua huonounisuu­ teen. Tunti tai kaksi kutomista nojatuolissa auttaa saamaan unen päästä kiinni ennen aamunkoittoa.

KUTOMINEN ON Irma Kosken tapa olla mukana seu­ rakunnan vapaaehtoistyössä. Hänen ja monen muun tekemiä käsitöitä myydään Leppävaaran kirkolla pääsiäisen ja joulun alla. Tuotto menee Yhteisvas­ tuukeräyksen hyväksi.

Koski käy viikoittain Leppävaaran seurakunnan käsityökerhossa. Se on hänelle tärkeä harrastus. Tä­ nä syksynä siellä tehtiin muun muassa sukkia, kau­ lahuiveja ja muita tarpeellisia neuleita asunnotto­ mille. Tuotteet jaettiin niitä tarvitseville Asunnotto­ mien yössä.

Talkoilla syntyvät myös Leppävaaran seurakun­ nassa kastettaville vauvoille lahjoitettavat pienet su­ kat. Viime vuonna niitä tehtiin 350 paria.

– Kirkon käsityökerho on aivan ihana! Siellä oppii aina uutta. Jos en osaa tehdä jotakin, voin soittaa jol­ lekin ja kysyä neuvoa. Esimerkiksi sukan kantapään tekemiseen paneuduimme kerhossa muutama vuo­ si sitten, sanoo Koski, joka osaa nyt tehdä kantapään kahdella eri tavalla.

Koski on mukana myös marttojen toiminnassa.

Viime vuonna hän oli mukana marttojen valtakun­ nallisessa kampanjassa, jossa kudottiin Suomi 100 vuotta ­pipoja vauvoille. Karakallion martat lahjoit­ tivat sinivalkoisia vauvapipoja Jorvin sairaalan syn­ nytysosastolle.

KARAKAPPELISSA JÄRJESTETÄÄN 28. lokakuuta messu, jossa on lupa kutoa ja virkata. Käsityömessu on tarkoitettu nimenomaan alan harrastajille. Sinne Irma Koskikin aikoo mennä. Vastaava messu on jär­ jestetty kerran aiemmin.

– Ajattelin kutoa messussa joko sukkaa tai tossuja.

Kovin pitkiä puikkoja sinne ei voi ottaa mukaan, ettei töki niillä vahingossa vieressä istuvaa, Koski pohtii.

Hänen mielestään käsitöiden tekeminen sopii hy­ vin messuun. Käsillä tekeminen ei hänen mielestään haittaa saarnan kuuntelemista – päinvastoin, se aut­ taa keskittymään jumalanpalveluksen sanomaan. ■ Käsityömessu Karakappelissa, Karakalliontie 12, su 28.10. klo 13. Katso tarkemmat tiedot Leppävaaran menotiedoista s. 16.

MENOT 25.10. – 1.11.

14 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 28.10. klo 10 ”Antakaa toisillenne anteeksi”. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Päivikki Leinonen, Hannu Niemelä, laulu. Keskipohjalaisten kirkkopyhä. Kirkkokahvit seurakuntatalolla, Hannu Niemelä laulaa.

Pysäkkimessu su 28.10. klo 18 ”Antakaa anteeksi”. Asemapäällikkönä Miia Pekkarinen, pappeina Kati Pirttimaa ja Pilvi Keravuori. Messua toteuttamassa muusikko Petri Kangas, kanttori Anna-Liisa Haunio, diakoni Ayda Meskanen ja joukko vapaaehtoisia. Lastenpysäkki. Iltatee kirkon kuorissa.

Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 10.

Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Anna-Liisa Haunio. Tapiolan kuoro, joht. Anna Matvejeff-Haapaniemi.

Pyhäinpäivän kahvila la 3.11. klo 11–20 Pitäjäntuvassa.

Pyhäinpäivän iltatilaisuus la 3.11. klo 18. Kynttilät syttyvät viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten muistoksi. Papit Emriikka Salonen ja Aleksi Majuri, kanttori Sheldon Ylioja.

Jaakko Mäntyjärvi: Salvat 1701– Dominante la 3.11. klo 20. Joht.

Seppo Murto. Ohjaus: Ville Sandqvist. Rooleissa: Jouko Puolanto, Miika Laakso, Riina Nieminen. Pukusuunnittelu: Riina Nieminen. Valaistus: Carl Sjöblom. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Muskarimessu ti 30.10. klo 10. Kirkkokahvit ja -mehut.

Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 28.10. klo 16.

Muurimäki, seurakuntalaiset avustavat. Haastattelusaarnassa Katriina Moksi. Pekka Vuorio, piano. Lapsille lastenalttari ja kirkkopussukat.

Kirkkokahvit.

Muskarimessu pe 2.11. klo 10. Muurimäki, Vapaakallio, Westerlund.

Puuro- ja kiisselitarjoilu.

Kauklahden kappeli Muskarimessu to 1.11. klo 10. Majuri, Karppinen. Keittolounas; aik. 2,5 e, lapset yli 3 v. 1,50 e. Kirkkokahvit- ja

mehut.

Nupurin kappeli Messu su 28.10. klo 12. Liiman, Koivusalo. Kirkkokahvit.

Rinnekappeli Messu su 28.10. klo 14. Hatakka, Malkamäki.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 26.10. klo 18.

Salonen, Marte. Pizzajatkot.

Muskarimessu ma 29.10. klo 10.

Malvaranta, Karppinen, Kanerva, Niskanen. Kirkkokahvit- ja mehut.

Rukoushetki ma–pe klo 12.

Viherlaakson kappeli Kansanlaulumessu su 28.10. klo 12.

Messu kansanlaulujen sävelin. Marte, Haunio. Kirkkokahvit.

Muskarimessu ma 29.10. klo 10.

Mathlin, Vapaakallio. Kirkkokahvit- ja mehut.

ET lev

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Perhekerho to klo 10.

Eläkeläiskerho to 1.11. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30–8. Käynnistä viikkosi rukoushetkellä!

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e.

Päivän tunnussana ma klo 11.

Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30.

Matalan kynnyksen raamattupiiri.

91Rukouspiiri x 237 mm ke klo 18.

Hartaushetki to klo 11.

Toivoa naisille -piiri to 1.11. klo 17.

Kehitysmaiden naisten hyväksi rukouksin ja kättentöin. Ohj. Tuula Jäppinen.

Hiljaisuuden rukoushetki ti 6.11. klo 18. Taizé-hymnejä, rukousta ja hiljaisuutta.

Perhekerhot: ma ja pe klo 10. Vauvaperhekerho to klo 13–14.30.

Café Aurora ma-pe klo 10–14. Kahvia, makeaa ja suolaista, salaattibaari, lehtiä, netti, kirjasto.

Kappelipuoti avoinna kappelin aukioloaikoina. Myynnissä mm. käsitöitä, kortteja ja Yhteisvastuutuotteita. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Haluaisitko tulla vapaaehtoiseksi kuorolaiseksi, säestäjäksi tai avustajaksi Nojatuolimessuihin? Tied.

Kirsi Muurimäki, 050 438 0164. Tulossa koulutus to 22.11. klo 18–20 kappelilla.

Perhekerhot: ke klo 10. Iltaperhekerho ti 30.10. klo 17.30–19.

Perhekahvila pe 9–12.

Ylistys- ja rukousilta pe klo 19. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus.

Radioraamattupiiri ti 30.10. klo 18.30. Kuunnellaan RadioDein raamattutuntia.

Rukouspiiri ke 31.10. klo 18.

RaamattuSyksy 2018 Kauklahdessa ti 6.11. kello 18. Keskusteluluentosarja Raamatusta. Innostu, kuuntele, keskustele ja kysele!

Perhekerho ti klo 10.

Muskarikahvila to klo 9-12. Vanhemmille ja lapsille, pieni kahviraha mukaan. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 29.10. klo 13.

Maarit & Sami Hurmerinta –”Aina lämmin olkapää” to 1.11. klo 18.30.

Laulu & laulun tarinan syksyn viimeinen konsertti. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18.

Gospel-lattarit ma: Ryhmä I klo 18 ja ryhmä II klo 19. Tanssitunteja tavallisille naisille. 5 e/kerta.

Perhekerho ke klo 10. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kerho to 25.10. klo 10.30.

Keskiviikon kohtaamispaikka 31.10. klo 13. ”Laupiaat” ke 31.10. klo 18. Vuorisaarna-raamis naisille.

Torstaitupa to klo 9–11.30. Yhdessä oloa kahvikupposen ääressä, lauluhetki ja askartelua.

Muskarikahvila pe klo 9–12. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot: ”Teräskukat” to 25.10. klo 12. ”Hopeapiiri” to 1.11. klo 12.

Monikulttuurinen juhla su 28.10. klo 15. Lauluja ja esityksiä eri kielillä.

Kertomuksia kotoutumisesta ja uskosta. Voit tuoda oman kulttuurisi mukaisia pieniä makupaloja. Toteuttajina kappelin lauluryhmä, työntekijöitä ja seurakuntalaisia.

Pyhäkoulu su klo 15.

Suomea suomeksi ma klo 10. Keskustelua suomalaisista tavoista, perinteestä ja kulttuurista.

Miestenpiiri ma 29.10. klo 12.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 29.10. klo 18. Mari Mathlin: ”Seurakunnan lähetyskohteiden kuulumiset”.

Käsityö- ja askartelupiiri lähetystyön hyväksi ti 30.10. klo 10–12.

Kappelilounas ti 30.10. klo 12–13.

Alkuhartaus, aik.3 e, lapset 1,5 e.

Sinun kanssasi suomeksi to klo 17.30. Sinulle, joka osaat jo vähän suomea. Teetarjoilu, hartaus, lastenhoito.

Messukoulu ti 30.10. klo 18. Aiheena ehtoollinen ja symboliikka.

Kansainvälinen keittiö to klo 12–14.

Kokkausta ja tutustumista eri maiden ruokakulttuureihin.

Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 1.11. klo 15. Tied. 050 438 0189.

Perhekerhot ti klo 13 ja pe klo 10.

Vauvakerho ma klo 13.30–15.

Silta – Paikka pysähtyä ja huojentaa huolia. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Tied. kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

Café Suvela ma–to klo 12–14. Kahvi, tee, suolainen tai makea 1,50 e. Myös erikoiskahveja. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Kappelilounas ti klo 12–13. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus.

Vaeltajan Majatalo su 4.11. klo 18.

Messu klo 17, jonka jälkeen iltapalaa ja Vaeltajan Majatalon ohjelmaa: Pirkko Taipale kertoo viipurilaisesta lastenkoti Diakonista. Esirukousta.

Café Viheri ma klo 10–12 ja ke klo 12–14. Kahvi, tee, makeaa ja suolaista 1 e/kpl. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8.

Otetaan vastaan lahjoituksia. Peittoja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

SUVELAN KAPPELIN URKU AUKI -KONSERTTISARJA Sinivalkoisia säveliä -lounaskonsertti ti 30.10. klo 13.15 kappelilounaan yhteydessä. Pasi Pihlaja, käyrätorvi ja Eeva-Liisa Malmgren, urut.

Hyväntekeväisyyskonsertti to 1.11. klo 18. Musiikkiopisto Avonian jousisoittajat.

Satakielen laulu su 25.11. klo 15.

Kalevi Kiviniemi, urut.

Konsertteihin on vapaa pääsy. Ohjelma 5 e, paitsi 25.11. konserttiin 10 e.

ISOVANHEMMAT -LAPSENLAPSET -LEIRI 1.−2.12. Velskolan Väentuvassa.

Iloista yhdessäoloa, askartelua, leikkejä ja laulua. Omaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Hinta 45 e / aik. ja 20 e / lapsi. ILM. www.espoonseurakunnat.fi > Toiminta > Hae sivustolta ko. leiri.

LÄHDE RISTEILYLLE Seurakuntamatka 18.–23.8.2019.

Reitti: Pietari–Neva–Valamo–Syväri– Ääninen–Kiži–Petroskoi–Mandrogi– Pietari. Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861.

LISÄÄ TAPAHTUMIA Tämän sivun tapahtumatietoihin mahtuu vain pieni osa seurakunnassamme kokoontuvista kerhoista ja ryhmistä. Kappelien säännöllinen viikkotoiminta löytyy kappelien nettisivuilta, joiden osoitteet ovat kappelien kohdalla. Ks. myös: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 25.10. – 1.11.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSUT Leipämessu ja soppalounas pe 26.10. klo 10 kirkko. Sinervo, Ojala, Helenius. Messun jälkeen mahdollisuus esirukoukseen.

Messu su 28.10. klo 11 kirkko. Sinervo, J. Lehti, Lonka, Kirkkokuoro.

Lähetyksen kirkkokahvipiiri kutsuu kirkkokahveille.

Pop-messu su 28.10. klo 17 Soukan kappeli. H. Lehti, J. Lehti, Lonka.

Lastenhoito järjestetty. Iltakaakaot.

Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 11 kirkko. Sinervo, H. Lehti, Yli-Jaskari.

Kirkkokahvit.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 3.11. klo 18 kirkko. Erkko, Yli-Jaskari. Luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilöitä. Iltakahvit.

Messu su 4.11. klo 11 kirkko. J. Lehti, Erkko, Puukko. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu.

Kohtaamispaikka-messu su 4.11. klo 17 Soukan kappeli. Erkko, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa klo 11 messun jälkeen. Lainattavissa myös musiikkicd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

OSTARIPASTORI Pastori päivystää kauppakeskus Pikkulaivassa torstaisin klo 13–15.

Tule moikkaamaan!

OSTAMALLA VOIT AUTTAA Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15, os. Soukankaari 8 B. Torstain tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän omaishoitajilleen, lauantain tuotto nimikkolähettimme Joel Reinarun työn tukemiseen Virossa.

MEILLÄ RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

Aamulenkki ja -rukous ma klo 7 Hanikan kuntorata (2,5 km). Tavataan kuntovälineiden luona uimarannan parkkipaikan lähellä. Rukous ja siunaus n. klo 7.25.

Israel-rukouspiiri ti 13.11. klo 18.30 kirkko. Rukoilemme Israelin maan ja kansan puolesta. Erityisesti muistamme messiaanisia juutalaisia ja kristittyjä arabeja.

LUETAAN RAAMATTUA

EL

Raamattu- ja keskustelupiiri ma

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli.

Leipämessun tähtisolu ke klo 10–11.30 kirkko. Opetusta, keskustelua, rukousta. Tied. Kalevi Laaksonen 050 550 7536.

Miesten raamattupiiri to 1.11. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

Seurakunta sekaisin -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä to klo 18 kirkko.

1.11. Eihän siitä Jumalasta mitään voi tietää (1.Kor.2:6–16). 8.11. Jumala toimii ja kiirastuli syttyy (1.Kor.3).

Pastori, TT Kari Kuula.

Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko. 25.10. Johdatus Joonan kirjaan. Kirkkoherra Jouni Turtiainen.

viulu ja Anna Pulli, piano.

Elja Puukon joululevyn julkaisukonsertti pe 7.12. klo 19, Tommi Niskala, urut.

Konsertit Espoonlahden kirkossa.

Vapaa pääsy 25.11. ja 7.12. Ohjelma 10 e, paitsi 23.11. liput 18/15/10 e ovelta.

TULE KAHVILLE!

Harrastukseni la 27.10. klo 18 kirkko.

Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta.

Syksyn muut illat 24.11. ja 8.12.

Kaikille avoin kahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

Kaken kahvila pe klo12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä

SOIVA MARRASKUU

Moskovan Tšaikovskikonservatorion kamarikuoro pe 26.10. klo 19.

Pyhän Henrikin legenda pe 9.11. klo 19, Schola Sancti Henrici -lauluyhtye.

Mendelssohnin motetteja ja Duruflén Requiem pe 16.11. klo 19, kamarikuoro Navichorus ja solistit.

Polyteknikkojen orkesterin syyskonsertti pe 23.11. klo 18, joht.

James Kahane.

Klassinen messu su 25.11. klo 11, Navichorus ja Espoon barokki ry sekä 233solistit. x 72 mm Aarian aika pe 30.11. klo 19, Helena Yli-Jaskari, sopraano; Zoltan Takacs,

BRUNSSI JA LÄHETYSMYYJÄISET Karjalanpiirakoita, käsitöitä, leivonnaisia ja arpoja la 27.10. klo 11–14, Soukan kappeli. Kauneimmat virret klo 12 kappelisalissa. Brunssi 10 e/ aik., 4 e/lapsi, perhelippu 26 e sis. 2 aikuista, 2–3 lasta.

AIKUISET SINKUT

PIKKUVÄEN KIRKKOHETKI Taaperokirkko su 28.10. klo 15 kirkko, pastorit Mira Kohijoki ja Leena Santaharju, kanttori Elja Puukko.

LUETAAN YHDESSÄ Ilmaista suomen kielen opetusta maahanmuuttajille suomalaisten opettajien johdolla. Mukaan voi tulla milloin vain: ti klo 9.30–11 Soukan kappeli naisille, lapset voi ottaa mukaan ja ke klo 17.30–19 kirkko, sekä naisille että miehille. Tied.

Eveliina Rožnovski 041 518 1244.

SAVIRUUKKU 40 VUOTTA -KONSERTTI

A

15

sekä omakohtaisista tarinoista syntyy kertomus, joka kuljettaa kuulijoita erilaisten elämänvaiheiden läpi.

Vapaa pääsy. Iltatee. Konsertissa kerätään kolehti lähetystyöhön Suomen Lähetysseuran kautta.

SIIONINVIRSISEURAT Terve, pyhäin suku. Teillä on jo juhlapuku, SV 249 pe 2.11. klo 18.30 kirkko.

LAULUKERHO Venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 6.11. klo 13 kirkon musiikkisalissa. Pullakahvit 1,5 e. Seuraavat laulut 20.11.

TEHDÄÄN ITSE Askarrellaan yhdessä seimihahmot, lampaita ja seimi la 24.11. klo 10–14.30 Soukan kappeli. Tarvikemaksu 10 e/aikuinen, 5 e/lapsi (max.

20 e/perhe). Hintaan sisältyy materiaalit ja lounas. Ilmoittaudu viim.

11.11. katriina.vilkman@evl.fi, 050 466 9128.

LEIRIELÄMÄÄ Hyvää ruokaa, kivaa tekemistä ja uusia kavereita 16.–18.11. Velskolassa esi–2-lk. tytöille ja pojille. Hinta 35 e.

Ilmoittaudu sodesode.fi

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22 Sode.

Changemaker-ryhmä to 25.10., 8.11., 22.11. ja 20.12. klo 17.30–19 Sode.

Jukka Salminen ja bändi sekä Nardus ke 31.10. klo 18.30 kirkko.

Jukan aikuisille tekemistä lauluista

Menokasvo

Laulujen lomassa Maarit Hurmerinta kertoo tarinoita biiseistään Esiinnyt yhdessä aviomiehesi Sami Hurmerinnan kanssa Laulu ja laulun tarina -illassa Espoossa. Millainen tilaisuus on luvassa, muusikko Maarit Hurmerinta?

– Esitämme omaa musiikkiamme vuosien varrelta sekä uudelta levyltämme, joka ilmestyy ensi tammikuussa.

Mistä illan otsikko "Aina lämmin olkapää" kertoo?

– Se on yhden biisimme nimi. Mielestäni yksi maailman tärkeimpiä asioita on, että ihmisellä on lämmin olkapää, johon voi nojata. Jokainen tarvitsee sellaista.

Laulu ja laulun tarina -illassa kerrot myös biiseihin liittyviä

Laulu ja laulun tarina: Aina lämmin olkapää – Maarit ja Sami Hurmerinta to 1.11. klo 19 Laaksolahden kappelissa, os. Ylänkötie 16.

ESKO JÄMSÄ

Onko kaikki esittämänne musiikki teidän itsenne tekemää?

– Sekä minä että Sami teemme paljon musiikkia. Meillä kummallakin on luomisen tarve ja halu tehdä uutta musiikkia.

Omien kappaleidemme lisäksi esitämme välillä muiden tekemää musiikkia, jonka sovitamme meille sopivaksi.

tarinoita. Kerro tarina.

– Tein Rosa-nimiseen kappaleen kolmetoista vuotta sitten.

Odottelimme omaa esiintymisvuoroamme kulttuurikeskus Kaisan sivuhuoneessa, jossa oli esillä rauhannäyttely. Katselin valokuvaa tummaihoisesta amerikkalaisesta ihmisoikeusaktivistista Rosa Parksista. Hän oli ompelija, joka vuonna 1955 istui bussissa lähimmälle tyhjälle paikalle, joka oli varattu valkoihoisille. Hän ei kehotuksista huolimatta siirtynyt tummaihoisten paikoille. Tästä tapahtumasta käynnistyi valtava mellakka.

– Rosa Parksin valokuva teki minuun suuren vaikutuksen, ja rupesin säveltämään hänestä kertovaa biisiä. Kun sain biisin valmiiksi, oli jo aamuyö. Seuraavana aamuna uutisissa kerrottiin, että Rosa Parks on kuollut. Se oli vahva hetki.

PAULA HUHTALA

MENOT 25.10. – 1.11.

16 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran­ katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 28.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana TZ-kuoro – International choir for everybody. Tähän sunnuntaihin päättyy myös ekumeeninen vastuuviikko, jonka teemana on ”Omalla äänellä”. Laaksonen, Alanne, Noponen.

Käsityömessu ja kirkkokahvit su 28.10. klo 13 Karakappeli. Tässä messussa saa tehdä mitä tahansa hiljaista käsityötä. Kolehtiin voit tuoda ylimääräisiä lankoja, ne menevät hyväntekeväisyysneulontaan. Jos sinulla on kesken jäänyt käsityö, jota et enää halua tehdä, tuo se vaihtopöydälle. Mukana KilonRistin musiikkiryhmä. Pöyri, Hyry.

Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Hiljainen rukousaamu joka pe klo 7.45 KilonRisti. Ehtoollinen kuukauden 1. pe. Teehetki.

Ehtoollishartaus ti 30.10. klo 14.10

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 28.10. klo 10.

Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski.

Matinkappeli: Messu su 28.10. klo 12.

Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio, Olarin seiniorilaulajat.

Olarin kappeli: Messu su 28.10. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18. Rento messu klo 19.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan).

4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Liturgia ja saarna: 25.10. Jussi Koski, 1.11. Tapio Suontakanen.

VIHKIPÄIVÄ Haluatteko persoonalliset häät? Ison Omenan Vihkipäivässä lauantaina 24.11. tarjolla on erilaisia vihkipaikkoja ja seurakunnan tarjoamat kakkukahvit. Vihkimisiä ja avioliiton siunaamisia toimitetaan Olarin seurakunnan Chapple-tilassa, M.E.E.T-ravintolamaailman aukiolla, kahvila Robert’s Coffee Gelato Factoryssa ja

Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus, 1. krs, os. Säterinkatu 3. T. Salo, Latvanen.

Pyhäinpäivän messu ja kirkkokahvit la 3.11. klo 11 Leppävaaran kirkko.

T. Salo, Yletyinen, Hyry, Latvanen.

PYHÄINPÄIVÄ LEPPÄVAARAN KIRKOLLA Kirkko avoinna pyhäinpäivänä la 3.11. klo 10.30-18. Paikalla pappeja ja diakoneja keskustelua varten. Klo 14 Lohdun säveliä -musiikkihetki, klo 17 Kynttiläkirkko ja iltatee. Kynttiläkirkossa sytytetään kynttilät viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten muistoksi.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY

vapaaehtoiset opastavat äänestyspaikalla. Pääset myös käyttämään vaalikonetta. Tarjolla vaalisuklaata ja ilmapalloja.

Viherlaakson lukio, Kutojantie 2 D, ti 6.11. klo 9.30–10 ja 11–12.

Leppävaaran lukio, Veräjäpellonkatu 10, ti 6.11. klo 11–13.15.

Omnia Leppävaara, Upseerinkatu 11, ke 7.11. klo 10–13.

Laurea ammattikorkeakoulu, Vanha maantie 9, to 8.11. klo 10–13.

MUSIIKKIA KYNTTILÄN VALOSSA -KONSERTTISARJA Musiikkia marraskuun hämyyn!

Musiikkia kynttilän valossa -konsertit ovat marraskuussa joka ti klo 19

Leppävaaran kirkossa. Vapaa pääsy.

Ohjelma 10 e.

6.11. Kamarikuoro 25 vuotta: Kullervo Latvanen, Tiia Saari, Pauliina Hyry 13.11. Välkettä kaamokseen: Airi Tokola, Margit Westerlund, Pauliina Hyry 20.11. Mestareitten seurassa: Jorma Hynninen, Kalevi Kiviniemi, Ilkka Paananen 27.11. Yhteisellä tiellä: Jaakko Löytty & selloduo Varonen Uutta! Pienikin valo pimeän poistaa -konsertti lapsille ja perheille la 24.11. klo 15 Leppävaaran kirkko.

Muskariopettajat Taija Karppinen, huilu LE & laulu Essi Nyyssönen, levja138 x 82 mm piano & laulu, laulattavat pienten kynttiläkonsertissa. Kesto n. 35 min.

AIKUISTEN HARRASTERYHMÄT Kaikki pienryhmät löydät verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset

DIAKONIALOUNAAT Joka ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e. Alkuhartaus/ ruokarukous.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

Hiljainen aamupäivän hetki seuraavan sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 1.11. klo 10 Karakappeli.

Kahvi/tee ja voileipää päätteeksi.

Tied. Alanne, 050 347 2548.

TAAPEROKIRKKO: ”VALKOISEN KIVEN SALAISUUS” pe 2.11. klo 10 Lasten kappeli Arkki.

Pikkuväen kirkkohetkessä lapset saavat olla lapsia! Mukana Kirsti Koskela, Seija Hatakka ja Essi Nyyssönen. Lopuksi kirkkomehut ja -kahvit.

SEURAKUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS Haluatko valittaa vai vaikuttaa? Äänestä ennakkoon seurakuntavaaleissa.

Sellon kauppakeskus, 1. krs. aukio ti 6.11.–pe 9.11. klo 9–20 ja la 10.11. klo 9–18. Seurakunnan työntekijät ja

ravintola Makaronitehtaassa. Vihkipäivässä mukana olevat Ison Omenan liikkeet tarjoavat hääpareille tuotteitaan juhlapäivän hintaan. Lue lisää: vihkipaiva.fi.

MAHDOLLISUUKSIEN TORI Olarin seurakunta on mukana Kestävä kaupunki, kestävä yhteisö -teemaisella Mahdollisuuksien Torilla Kauppakeskus Isossa Omenassa (Ravintolamaailma 1. kerros) 27.10. klo 12–16. Musiikkia, tanssia, paneelikeskustelu, järjestöjen esittäytymistä, monikulttuurinen kansallispukunäytös.

SYYSLEIRI 1–6-LUOKKALAISILLE Nuuksion upeassa ympäristössä pe 23.11.–su 25.11. Majoittaudumme Hotelli Nuuksiossa ja ohjelmassa on paljon mukavaa toimintaa ulkona ja sisällä. Hinta 35 e. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: nuori.chapple.fi.

LÖYDÄ ITSESI LEMPEÄSTI -MINITYÖPAJA Anna Taipaleen voimauttava minityöpaja su 4.11. klo 11–15, Chapple, Iso Omena. Työpajassa syvennytään itsensä rakastamiseen käytännössä.

Nostetaan esiin sokeat pisteet, voimaudutaan ja lähdetään kotiin toimivien työkalujen kanssa. Työpajan aikana nautitaan myös ravitseva lounas. Työpajaan mahtuu mukaan 40 ensimmäistä, lounasmaksu 10 e, maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen chapple.fi.

AIKUISTEN RYHMIÄ Olarin kirkko: Psalmeja luovasti – kokeellinen kuvataideryhmä ke klo

18–20. Ilmoittautuminen: marja. jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029.

Aikuisten yhteislauluryhmä ti klo 18–19. Diakonian työpaja ti klo 9–12 kerhorakennuksessa. Miestenpiiri pe klo 12.30–14.30. Kokoontuu sovitusti.

Tiedustelut etukäteen vetäjältä: Paavo Pinomaa 040 583 1635. Naisten raamattupiiri pe klo 15–17.

Matinkappeli: Rukouspiiri ma klo 15–17. Raamattupiirit: ma klo 18–20, ti klo 12.30–14, parittoman viikon ke klo 18.30–20. Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30–14. Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki ke klo 10.45– 13. Virsistä voimaa -ryhmä joka

toinen to klo 14–16, seuraava 25.10.

Lukupiiri to 25.10. klo 18–20. Kirjana Antti Tuuri: Ikitie. Seuraava 15.11., kirjana Albert Camus: Sivullinen.

Aamurukoushetki pe klo 8.30–9.30.

Chapple, Iso Omena: Miesten vuoro ma klo 13–15. Neulekahvila ma klo 13–15. Vanhempien varaventtiili to klo 12. Tukikeskustelua vanhemmille arjen kysymyksistä ja haasteista ilman ajanvarausta.

SENIORIKERHOT Seniorikerhossa jutellaan vaihtuvin teemoin kahvinjuonnin lomassa. Ma klo 13 Matinkappeli, ke klo 13 Olarin

OL 91 x 93 mm

kappeli, to klo 13 Olarin kirkko ja pe klo 14.30 Haukilahden palvelukeskus.

DIAKONIARUOKAILU Tiistaisin Matinkappelilla klo 13 ja torstaisin Olarin kappelilla klo 13.

Lipunmyynti, lippu 3 e, klo 12.45– 13.30. Diakonialounaan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tai joka kaipaa juttuseuraa.

HILJAISUUDEN RETRIITTI TALLINNASSA Tallinnan Birgittalaisluostarissa pe 14.12.–su 16.12. Ohjaaja Antti Kruus, tiedustelut 040 531 1051.

Ilmoittautumiset 26.11. mennessä linkistä, joka löytyy netistä täältä: espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ aikuiset/retriitit. Hinta 180 e. Jokainen varaa ja maksaa itse lauttamatkansa, älä varaa ennen varmistusviestiä että retriitti toteutuu. Laskutus verkkomaksuna retriittiin ilmoittauduttaessa.

JOULUN LAPSI -KERÄYS Lahjoita joululahja Romanian ja Moldovan lapsille! Keräysaika Olarissa 1.11.–19.11. Lahjalaatikkoaihioita ja keräysohjeita jaossa seurakunnan tiloissa jo lokakuussa. Palauta laatikkosi viimeistään 19.11. Palautuspaikat: Olarin kirkko (vahtimestari 040 506 2668,) Matinkappeli (040 533 8722), Olarin kappeli (040 865 9116) ja Chapple Iso Omena. Lisätiedot keräyksestä nuori.chapple.fi ja www. espoonseurakunnat.fi sekä anne. sarasmaa@evl.fi 040 551 4426.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Francis Asis tähdittää Mahdollisuuksien toria Mahdollisuuksien torilla herätellään kaupunkilaisia globaaliin vastuuseen. Lavalle nousevat muun muassa espoolainen The Voice of Finland –finalisti Francis Asis ja Mohini-tanssiryhmä. Tapahtuman teemoja ovat kestävä kehitys ja yhteisö. Vapaa pääsy. Tarkempi ohjelma fb:ssa: Mahdollisuuksien tori Espoo.

Mahdollisuuksien tori la 27.10. klo 12–16 Isossa Omenassa.

Jouluiloa Moldovan ja Romanian lapsille Lahjoita joululahja Romanian ja Moldovan lapsille. Keräysaika on Olarissa 1.–19. marraskuuta. Lahjalaatikkoaihioita ja keräysohjeita on jaossa seurakunnan tiloissa.

Joulun lapsi -keräys Olarissa 1.–19.11. Lue lisää nuori.chapple. fi ja espoonseurakunnat.fi

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSSA KLO 10 Su 28.10. Kari Kuula ja kantt. Anna Marte, kirkkokahvit. Pyhäinpäivä la 3.11. saarna A-K Tuomi, lit. M. Mäkinen ja kantt. A. Marte. Musiikkijumalanpalvelus su 4.11. (kaksikielinen), Hanna Vanonen ja Daniel Nyberg, kantt. Heli Peitsalo. Messujen jälk. kirkkokahvit.

KESKUSTELEVAT NAISET Kanttorina ennen ja nyt, mukana Anna Marte. To 25.10. klo 14 Sebastoksessa.

PYHÄKOULU Su 28.10. klo 9.45 kirkolla päiväkerhon tiloissa.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30–11.00 Sebastoksessa

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 vartin hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

MENOT 25.10. – 1.11.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

SIIONINVIRSISEURAT Pyhäinpäivänä la 3.11. n. klo 12 kirkkokahvien jälkeen. Tapiolan kirkko. Puhujina Ossi Tervonen, Aino Malmi, Matti Peiponen, Leena Isotalo, Simo Juntunen. Herännäisnuorten kuoro.

PYHÄINPÄIVÄN MUISTOKYNTTILÖITÄ Muistokynttilöitä lähetystyön hyväksi la 3.11. klo 11.15–12 ja 17–18.

Tapiolan kirkko.

MESSUT

KESKIVIIKKOKERHO

Perhemessu su 28.10. klo 10. Tapiolan kirkko. Hero, Tiihonen, Valve.

Mukana lapsikuoro.

Iltakirkko ti 30.10. klo 18. Tapiolan kirkko. Hatakka, Karjalainen, Merilahti. Lastenhoitoa voi tiedustella saara.latvala@evl.fi.

Viikkomessu ke 31.10. klo 8. Tapiolan kirkko. Tiihonen, Malkamäki. Arkiaamun pysähtyminen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 10.

Tapiolan kirkko. Hatakka, Tervonen, Jokivuori. Herännäisnuorten kuoro Maija Sihvolan johdolla. Siioninvirsiseurat seurakuntasalissa kirkkokahvien jälkeen.

Pyhäinpäivän iltapalvelus la 3.11. klo 18. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Salmensaari. Kanttorit Hannu Jurmu, laulu ja Liisa Malkamäki, urut.

Mukana Psalmus.

Messu 4.11. klo 10. Tapiolan kirkko.

Ristimäki, Koivisto, Malkamäki.

Mukana Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Pyhäkoulu.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 4.11. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Kasveja Naantalin luostarilla ja piispojen ja herttuoiden linnoissa.

Ke 31.10. FT, kasviarkeologi ja tietokirjailija Teija Alanko. Tapiolan kirkko. Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

alk. 25 e, ks. www.kauniaistenmusiikkijuhlat.fi. Su 4.11. klo 10 musiikkijumalanpalvelus kirkossa.

Ma 29.10. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Danten matka helvettiin ti 30.10. klo 13 kirkon yläkerran srk-salissa.

Keskiajan kirjallisuuden helmiä, Kari Kuula.

RAAMATTUILTA SRK:N JUHLAVUONNA Neljänkymmenen vuoden matka – pakolaisuus ja maahanmuutto Raamatussa ke 31.10. klo 19–21 Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11, Kari Kuula. Kahvi klo 18.45 alk.

MARTAT JA MARIAT Lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä to 1.11. klo 12 yläsalissa.

KAUNIAISTEN MUSIIKKIJUHLAT Virsiä jatsiksi -konsertti Kauniaisten kirkossa pe 2.11. klo 18, Jukka Perko, saksofoni ja Avanti!-kvartetti. Liput

SEURAKUNTARETKI Lähde retkelle Iittalaan, Visavuoreen ja Hattulan kirkkoon to 22.11. Lähtö klo 9 Hotelli Gardenin edestä. Paluu noin klo 18.30. Hinta 40 e. Ilm. viim. to 15.11. klo 13–15 p. 040 531 1011, Arja Muhin.

URUT SOI TAPIOLASSA! Konsertti to 1.11. klo 19. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

UMO & KYN: KAIPAAN Konsertti pe 2.11. klo 18. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

RYHMÄT JA PIIRIT Lukupiiri ti klo 13. Tapiolan kirkko.

Ohjaaja Riitta Linnapuomi.

Laudes-rukoushetki ti klo 8. Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18–20.

Käynti katutasosta.

Mieli maasta -vertaistukiryhmä ke

”MUTKAT SUORIKSI” – VAALIPANEELI Tule tutustumaan srk-vaaliehdokkaisiin ma 5.11. klo 18 Kauniaisten kirkossa, kahvitarjoilu.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 28.10 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

SÖNDAGSSKOLA SÖ 28.10 i Klubb 97 kl. 12.

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

17

klo 18. Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105.

Kohtaamispaikka to klo 12.30.

Tapiolan kirkko. Keskusteluryhmä.

Tied. Sanna Kohtala, 050 452 2874. Äiti Teresa -piiri ti 30.10. klo 13. Tapiolan kirkko.

kirkko. Mitä voisi tehdä ja mistä löytyisi toivoa? Tutkijatohtori, pastori Panu Pihkala esitelmöi ja johdattaa yhteiseen keskusteluun. Pihkalan kirja Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja 2017) on ensimmäinen teos aiheesta.

CREDO

JOULUN LAPSI -KENKÄLAATIKKOKERÄYS

CREDO-ohjelmamme yleiskummina tai oman CREDO-tytön kummina olet pelastamassa tyttöjä varhaisilta pakkoavioliitoilta sekä silvonnalta.

Kummiasioissa ota yhteys Hannele Lehtiseen, hannele.k.lehtinen@evl.fi.

CREDO-näyttely koko lokakuun Tapiolan kirkolla.

Romanian ja Moldovan lapsille pakettiaihioita ja pakkausohjeita saatavana Tapiolan kirkolla. Tuothan lahjasi su 18.11. mennessä kirkolle.

USKON YÖN TAPAHTUMA Freudin viimeinen vastaanotto la 27.10. klo 19. Tapiolan kirkko. Näytelmä psykoanalyytikko Sigmund Freudin ja kirjailija C.S. Lewisin välisestä kuvitteellisesta väittelystä.

Aiheena Jumala, elämän merkitys, rakkaus ja seksuaalisuus. Ohjaus Liisa Kosonen. Iltatee.

KEHTOLAULUILTA KAIKEN IKÄISILLE Tule mukaan laulamaan vanhoja ja uusia kehtolauluja Tapiolan kirkolle ti 6.11. klo 18.

ILMASTOASIAA KIRKOLLA Ilmastonmuutoksen uhat – valinnoillamme on merkitystä ke 7.11. klo 18. Tapiolan kirkko. Miten kirkko vastaa? Alustajana Kirkon ilmastostrategia -työryhmän puheenjohtaja, ilmastotutkija, FT Laura Riuttanen.

Kahvi/teetarjoilu.

Ahdistaako ilmastonmuutos? Ke 7.11. klo 13 ja su 18.11. klo 14. Tapiolan

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

TO 25.10 och 1.11 i övre brasrummet kl. 10–11.

TISDAG 30.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 28.10. Karabacka kapell kl. 10.

Jäntti, Wikman. Kyrkkaffe.

Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Malmgren, Predikan av kyrkoherde Leevi Reinaru från Nuckö församling. Besök av vänförsamlingen i Nuckö, Estland. Kyrkkaffe i församlingsgården.

Köklax kapell kl. 16 lovsångsmässa. Kanckos, Kronlund, lovsångsteamet. Kyrkkaffe.

VALDEBATT To. 1.11. Sockenstugan, Kyrkbacksv.

2, kl. 18. Esbo sv. förs. församlingsvalskandidater berättar vad de står för. Debattledare är Jens Berg, journalist, företagare och tidigare chefred. för HBL.

SKRIFTSKOLAN 2019 Alla medlemmar i Esbo svenska församling som är födda 2004 har fått ett brev hem v. 40. Vi tar också emot anmälningar av personer som hör till någon annan församling än Esbo svenska. Mer information och elektronisk anmälning t.o.m.

31.10.2018 www.esboforsamlingar.fi/ kom-med/skriftskola.

LUNCHKONSERT: BLÅVITA TONER Ti 30.10. Södrik kapell kl. 13.15.

Pasi Pihlaja, valthorn, Eeva-Liisa Malmgren, orgel. Fritt inträde.

BÖNEKVARTEN Ti. 30.10. Olars kyrka kl. 18.30. Vi ber för världen, kyrkan, aktuella ämnen och för oss själva.

SAMTAL OM KRISTEN TRO Ti. 30.10. Olars kyrka kl. 19. Hur leva som kristen? Vilka är våra verktyg? Vem är Gud som Skapare, Frälsare och Helig Ande? Ledare är Roger Rönnberg.

FAMILJEKLUBBAR KL. 9.30–11.30 Köklax kapell varje må, Sökö kapell varje ti, Mattby kapell varje to. Ingen anmälan, ingen avgift. Alla föräldrar med bebisar och småbarn är välkomna!

ÖPPEN MOTTAGNING Varje to. på Esbo sv. förs. kansli, Kyrkog.10, kl. 10–12. Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal.

MENOT 25.10. – 1.11.

EIJA HARJU

18 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Kirkoissa soi PE 26.10.

Moskovan Tšaikovski­ konservatorion kamarikuoro Soiva Marraskuu -konserttisarjassa klo 19 Espoonlahden kirkossa.

Ohjelma 10 e.

LA 27.10.

Grandomino – Candomino ja alumnit suuren soinnin äärellä klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Bach, Schnittke, Kuula, Mendelssohn, Madetoja. Kuoroa ja Espoon barokin soittajia johtaa Esko Kallio.

Liput 16/12 e.

SU 28.10.

Säveliä Itämeren rantamilta.

Kamarikuoro Gloria, joht. Seppo Murto Olarin kirkossa klo 18. Kuula, Pärt, Esenvalds, Mäntyjärvi, Harvey.

Ohjelma 10 e. Kamarikuoro Gloria laulaa kiinnostavia ja harvemmin esitettyjä kirkkomusiikin helmiä, jotka ansaitsevat tulla esille.

MA 29.10.

Tempera­kvartetin Kauniaisten musiikkijuhlien ennakkotiedoissa ilmoitettu konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa on peruutettu.

TI 30.10.

Sinivalkoisia säveliä ­lounaskon­ sertti klo 13.15 Suvelan kappelissa kappelilounaan yhteydessä. Mårtenson, Lehtinen, Kuoppamäki, Sibelius. Pasi Pihlaja, käyrätorvi ja EevaLiisa Malmgren, urut. Vapaa pääsy.

Ennen konserttia kappelilounas klo 12–13; Aikuiset 3 e, lapset 1,5 e.

TO 1.11.

Hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Suvelan kappelissa. Musiikkiopisto Avonian jousisoittajat. Vapaa pääsy.

Väliajalla kahvit 2,50 e, tuotto lähetystyön hyväksi.

Aina lämmin olkapää. Maarit & Sami Hurmerinta klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Vielä ehdit mukaan Laulu & laulun tarinaan!

Tämä on syksyn viimeinen konsertti. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan artistivieraidemme kanssa.

Vapaa pääsy. Kahvit klo 18.

Urut soi Tapiolassa! Konsertti klo 19 Tapiolan kirkossa. Kaisa-Leena Hannikainen (os. Harjunmaa), urut.

J.S. Bach, Oskar Merikanto, Felix Mendelssohn. Vapaa pääsy.

PE 2.11.

LA 3.11.

Eternity/Ikuisuus klo 15 Olarin kirkossa. Kamarikuoro EsVoces, joht. Håkan Wikman, Gustav Nyström, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Jaakko Mäntyjärvi: Salvat 1701 klo 20 Espoon tuomiokirkossa.

Dominante, joht. Seppo Murto.

Ohjaus: Ville Sandqvist. Rooleissa: Jouko Puolanto, Miika Laakso, Riina Nieminen. Pukusuunnittelu: Riina Nieminen. Valaistus: Carl Sjöblom. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e.

SU 4.11.

Oli ihana kaipaus vaan. Kristian Lindroos, baritoni, Marita Viitasalo, piano Olarin kirkossa klo 16. Duo esittää Jean Sibeliuksen ja Toivo Kuulan tunnettuja yksinlauluja sekä pyhäinpäiväviikonloppuun erityisen hyvin sopivan Oskar Merikannon laulusarjan Haudoilta. Lindroos on Lappeenrannan laulukilpailun miesten sarjan voittaja 2016.

TI 6.11.

Musiikkia kynttilän valossa -konserttisarja: Kamarikuoro 25 vuotta klo 19 Leppävaaran kirkossa. Kullervo Latvanen, Tiia Saari, Pauliina Hyry. Sarjan konsertit marraskuussa joka ti klo 19 Leppävaaran kirkossa. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

PE 9.11.

Soiva marraskuu ­konserttisarja: Pyhän Henrikin legenda klo 19 Espoonlahden kirkossa, Schola Sancti Henrici -lauluyhtye. Ohjelma 10 e.

MARCO BORGGREVE

UMO & KYN: Kaipaan klo 18 Tapio-

lan kirkossa. 16-henkinen big band ja 50 laulajan naiskuoro muistojen, muistelemisen ja kaipauksen äärellä pyhäinpäivän aattona. Säveltäjäniminä mm. Anna-Mari Kähärä ja Kaj Chydenius. Liput 25/20/15 e Tiketti ja tuntia ennen ovelta.

Virsiä jatsiksi klo 19 Kauniaisten kirkossa. Jukka Perko, saksofoni; Avanti!-kvartetti: Anna-Leena Haikola, viulu; Eriikka Maalismaa, viulu; Tuula Riisalo, alttoviulu; Mikko Iivars, sello. Mm. P. J. Hannikaisen ja Oskar Merikannon virsiä, sov. Teppo Ali-Mattila. Kauniaisten musiikkijuhlien konsertti, liput alk.

25 e lippu.fi. Lippuja myös Kauniaisten keskustassa (ajat ja paikat www.kauniaistenmusiikkijuhlat.fi) sekä tuntia ennen ovelta.

Virsiä jatsiksi ­konsertissa Kau­ niaisten kirkossa 2.11. klo 19 kuullaan Avanti­kvartettia ja Jukka Perkoa.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoni Anna Iivanainen Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta ohjaa mielen­ terveyden vertaistukiryhmä Torstaipiiriä. — Leimautumista ja häpeää pelätessään monien ihmisten on yhä vaikea puhua kokemistaan mielenterveyden haasteista, hän sanoo. Lue lisää verkossa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Apua & tukea Mielenterveyttä TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka kirkon Olohuoneessa to klo 12.30-14.

Keskustelua kahvikupposten äärellä.

Masentaa, väsyttää, ahdistaa? Älä jää yksin, tule Mieli Maasta ry:n vertaisryhmään. Tapaamme joka keskiviikko Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, klo 18–20:45. Info: Mikko, 044 756 0105.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Meren ja taivaan välillä -ryhmässä keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä Meriemy, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot.

Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi.

Torstaiturinat, avoin keskustelu­ ryhmä mielenterveyden tueksi Espoonlahden kirkko, Ryhmäkulma, to klo 13–14.30, parilliset viikot. Tied.

Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa. pohjonen@evl.fi.

Teemailta omaisille, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti. 8.11. aiheena kuntoutus, klo 18-20 Meriemy, Merenkäynti 3. Tied. liisa.pohjonen@evl.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntou­ tujille to 1.11. klo 15–16.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kokoonnumme parillisten viikkojen torstaisin. Jakaminen, yhdessäolo, parempi mieli! Tiedustelut Elina Okko, 050 438 0189.

Silta – Huojenna huoliasi. Keskusteluapua iästä ja sukupuolesta riippumatta omin aihein esim. jaksaminen, parisuhde, yksinäisyys, vanhemmuus, elämänmuutos, vaikeat tunteet, sairaus jne. Luottamuksellinen ja maksuton. Perhetyönohjaaja päivystää Suvelan kappelilla, os.

Kirstintie 24, ti klo 9–11. Varaa aika: 050 5110 165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

Voit tulla ilman ajan varaustakin, mutta varminta on varata aika.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveysryhmä (Ilon ryhmä) Kauniaisissa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15. Järj. Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen).

MIELENTERVEYSTYÖSTÄ VASTAA­ VAT TYÖNTEKIJÄT SEURAKUNNIT­ TAIN:

Espoonlahti: Liisa Pohjonen 040 547 1848.

Tuomiokirkkoseurakunta: Virpi Sutelainen 040 736 9315.

Leppävaara: Harriet Lohikari 040 531 1057 Olari: Kristiina Leinonen 050 438 0238 Tapiola: Leena Vanne 040 546 5193 Jorvin sairaala: sairaalapastori Henrik Honkanen 050 438 0188 Yhteinen diakoniatyö: Minna Kovalainen 040 513 0854

Omaishoitajille ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parilliset viikot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied ohjaaja diakoniatyöntekijä Pirjo Hagmark, 040 547 1848 tai vertaisohjaaja Riitta Kettunen, 045 609 4250.

Tukea raittiuteen ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Tukea raittiuteen joka ke klo 18.30– 20 Soukan kappelilla, Soukankuja 3.

Tied. 040 537 6854, Ritva Aarnio.

TAPIOLA AA­kerho joka ma, ke ja pe klo 19 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kun kaipaat keskusteluapua päihteisiin liittyvissä haasteissa tai haluat tulla mukaan päihdeongelmista kärsivien miesten toimintaan, ota yhteyttä diakoniatyöntekijä Petri Lehtisaloon, petri.lehtisalo@evl.fi, p. 040 546 5191.

Diakonialounaat Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja kappeleilla löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/diakonialounaat.

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kappelilounas ma ja to klo 11–13 Auroran kappeli, os. Heiniemenpolku 1. Hartaus klo 11. Ateria: aikuiset 5 e, lapset 3–10-vuotiaat 2 e, alle 3-v.

0,50 e.

Kappelilounas ti klo 11–12.30 Kauklahden kappeli, os. Kauppamäki 1.

Alkuhartaus. Ateria: aikuiset 4 e, lapset 2 e.

Kappelilounas ti klo 12–13 Suvelan kappeli, os. Kirstintie 24. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 3 e, lapset 1,5, e.

Kappelilounas ti klo 12-13 Viherlaakson kappeli, os. Viherkalliontie 2.

Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 e, 3–10 v. 2 e, alle 3-v. 0,50 e.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Diakoniaruokailu ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, Soukankuja 3, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Hinta aikuiset 3 e ja lapset 1 e.

Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 Espoonlahden kirkko. Vuoronumeroiden jako klo 8.40.

Aamupala Espoonlahden kirkon seurakuntakahviossa pe klo 8–9: 5.10., 12.10., 19.10., 2.11., 9.11., 16.11., 23.11., 7.12. ja 14.12.

Leipämessu ja soppalounas 26.10. ja 30.11. klo 10 Espoonlahden kirkko.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonialounas joka ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko.

Hinta 3 e. Alkuhartaus/ruokarukous.

OLARIN SEURAKUNTA Tiistaisin Matinkappelilla ja torstai­ sin Olarin kappelilla klo 13. Lipunmyynti klo 12.45–13.30. Hinta 3 e.

Kappelisali avoinna hiljentymistä varten. Diakonialounaan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tai joka kaipaa juttuseuraa.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon lounas joka tiistai, Kirkkopolku 6. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30.

Hinta 5 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. Ilmaiseksi. Maksuvapautus mahdollinen etukäteen diakonin kanssa sovittuna.

Diakonian ajanvaraus 040 531 1011.

Päivystävä pappi www.espoonseurakunnat.fi/apua­ ja­tukea/keskusteluapua ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELU­ KESKUS Päivystävä pappi on tavattavissa arkisin klo 9–15 puhelimitse p. 09 8050 2602.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Päivystävän papin tiedustelut Espoonlahden kirkon vahtimestarilta 050 432 7512 tai seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 ma-pe klo 9–15.

OstariPastori torstaisin klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Päivystävän papin puh. numeron saa kirkkoherranvirastosta p. 050 500 9000 (ma–pe klo 10–14).

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA

Kastetut Joose Eino Juhani Eronen, Ellen Fredrika Hatakko, Noah Raman Hatami, Elias Ilmari Houttu, Hilla Ellen Annikki Härkönen, Alex Ensio Joutsenvuo, Eetu Valtteri Leväjärvi, Konsta Olavi Oskari Moilanen, Voitto Anselmi Ilmari Nurminen, Eetu Leander Parkkima, Elsa Inari Aurora Rantala, Eino Wilhelm Saarinen, Leevi Erkki Taavetti Simonaho, Dahlia Anna Lilian Suominen, Hilda Anneli Amalia Toivanen, Aurora Elma Elisabet Vild, Karlo Veikko Ylönen.

Hautaan siunatut Elli Lyytinen 84 v, Pirkko Annikki Nuotio 79 v, Matti Uolevi Välimaa 72 v, Tuomo Antero Tirronen 67 v, Tara Elisabeth Johnsson 1 päivä.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Stella Adeline Backström, Alisa Ivonne Hukkanen, Helmi Matilda Kärkelä, Mila Adalia Elisabeth Latva, Erik Lauri Juhani Lehmus, Milja Maria Helena Leino, Sandra Irja Monte, Elias Olavi Numminen, Niilo Oskari Numminen, Eeli Oliver Sebastian Pekanpalo, Kide Halla Eveliina Peltola, Vili Anton Aleksi Rytkönen, Santtu Veikka Viljami Tujula, Turo Johannes Valkiala, Julius Mikael Wirman.

Hautaan siunatut Pekka Pellervo Manninen 84 v, Olli

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Heikki Väyrynen 71 v, Sirpa Elisabeth Salmelainen 65 v, Pauli Antero Kilpeläinen 63 v, Mika Olavi Lehtinen 48 v, Toni Pekka Tiittanen 28 v.

Ignatius 82 v, Esko Antero Lilja 81 v, Leo Kalevi Kosonen 78 v, Paavo Matti Antero Perjo 75 v, Pirjo Riitta Friberg 69 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastetut Jooa Karl Wentzel Lehtinen, Alisa Johanna Tiirikainen.

Hautaan siunattu Aira Karvonen 70 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Sofie Amelie Carolina Dlaske, Niilo Onni Juhani Heinilä, Jasper Elias Heinonen, Inga Annikki Huhtala, Lianna Sofia Koskinen, Eerin Kaarina Lamminaho, Elle Anna Aurora Pohjanen, Seela Ava Alisa Vainio.

Hautaan siunatut Eeva Eliisa Heiskamo 91 v, Reijo Johannes Tampsi 87 v, Helvi Hilkka Kuosmanen 84 v, Jouko Juhani Järvinen 80 v, Heleena Marjatta Palonen 74 v, Marja-Liisa Liukko 66 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastetut Stella Maria Dagmar Ansamaa, Aatos Veikko Vihtori Lahtinen, Alvar Ossi Juhani Lahtinen, Olivia Ella Vilhelmiina Snellman.

Avioliittoon aikovat Pauli Mikael Kartano ja Kaisa Marianna Mikola.

Hautaan siunatut Veikko Aulis Lankinen 93 v, Lempi Laila Ilona Laine 91 v, Pauli Kalevi Puotila 90 v, Eelis Juhani Makkonen 89 v, Kaija Sinikka Valve-Nurmi 87 v, Mikko Iiro Korpinen 84 v, Liisa Annikki Tuori 83 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Theodor Johan Gabriel Bergroth, Liam Zacharias Knip, Alva Edith Lindstedt, Tilda Vilhelmiina Mannfolk, Emilie Ava Alexandra Mustonen, Sebastian Wilhelm Elis Victorzon.

Avlidna/Hautaan siunatut Doris Linnea Lavonen 88 år, Leila Mirjam Marita Waenerberg 87 år, Per-Crister Wilhelm Lönnberg 84 år, Folke Urban Bergström 72 år, Irene Beatrice Fagerström 69 år.

Kastetut Elias Anton Aikasalo, Frans Gabriel Alfons af Hällström, Lia Lykke Livia Kallio, Iisa Marie Rautvuori, Veikko Kasper Westberg.

Hautaan siunatut Kalevi Ilmari Ojala 88 v,138 Marja-Leena PaKe x 50 mm

A

19

Johtoajatuksenamme on tuottaa palveluja, jotka olisimme valmis hyväksymään omille omaisillemme.

UUSI PALVELUKOTI LOHJALLA Palvelukoti Harjupuisto

Helsingiuksentie 54A, Virkkala Ympärivuorokautista tukea muistisairaille tai hoivaa ja palveluja tarpeidenne mukaan ilman jonoja.

Meillä eletään toiminnallista arkea kodikkaassa ympäristössä.

Soita ja varaa tutustumisaika!

Eija Salo gsm: 050 511 5318 s-posti: eija.salo@seniorikodit.fi

seniorikodit.fi

Merkityksellistä elämää

Tervetuloa hyvän arjen kotiin

International Worship and Eucharist in Arabic on Fridays at 5 p.m. at Perkkaa Chapel.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” and Arabic Christian Meeting On Fridays or Sundays at Perkkaa Chapel. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Venäläinen ilta pe 26.10. klo 17 Leppävaaran kirkolla. Vadim.Rozhnovskiy@evl.fi, 050 563 5905.

TZ-choir – International Choir for everybody! Every Wednesday at 5 pm at Perkkaa Chapel. Sing in different languages. Hosting Vadim Roznovskiy, 050 563 5905, vadim. rozhnovskiy@evl.fi.

Chinese Family Club on Fri 26th October at 6 pm at Uuttu. Evening tea and Bible study with Chinese families. Welcome! Ask for more: Kenny Ding, kenny.ding@gmail.com, 050 387 5192.

Let’s Read Together. Learn Finnish together with nice volunteers. Every

Wednesday at 14–16 at Sello Library, room called Mauri, 2nd fl. Info: martta.nurmi@evl.fi; 040 559 1487.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi With you in Finnish - group on Thursdays at 17.30–18.30. For you, who already know some Finnish but would like to learn more. Meets at the Suvela chapel, Kirstintie 24 until Dec 13. Tea served. Christian prayers.

Child care. More information tel.

040 531 1037.

Multicultural Celebration on Sunday 28.10. at 3 pm (15.00) at Suvela Chapel, Kirstintie 24. Songs and performances in different languages. Reports of Integration

and of Faith. You can bring with you small tastes of your own culture.

Venäjänkielinen pyhäkoulu ja laulukerho (UMKA) ma klo 17 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Tied.

Margarita Ulianova, puh. 044 238 4889.

Suomea suomeksi ma klo 10 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Keskustelua suomalaisista tavoista, perinteestä ja kulttuurista. Tied.

Tuire Moisander, p. 050 432 9316.

Urdunkielinen piiri pe 26.10. ja 2.11. klo 17.30 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Lapsille pyhäkoulu.

Ohjaaja Christopher John.

Sudanilaisten piiri la 27.10. klo 16 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Piirin ohjaaja Daniel Natany.

See more: Colourful Espoo > Kerhot/Clubs Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää monipuolisten palvelujen keskellä.

Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisestä asumisesta ympärivuorokautiseen hoivaan.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Tutustu: www.wilhelmiina.fi

Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473

20 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Juhani Holma Espoon piispaksi ESPOON PIISPANVAALIN ratkaiseva äänestys käydään Kaisamari Hintikan ja Juhani Holman välillä 1.11.

Muistan hyvin ajan, jolloin vaalilippuun sai merkitä kolmen papin nimet. Äänten hajonta oli usein suuri.

Presidentti nimitti virkaan yhden kolmesta eniten ääniä saaneesta.

Nykyinen vaalitapa on erilainen.

Presidentti ei enää ratkaise piispanvaalia. Jumalan kansa kohtaa kuitenkin aina sen yhteiskunnan, jonka keskellä kirkko elää.

Populistisessa retoriikassa liberaalisuus ja konservatiivisuus esitetään helposti taikasanoina, joiden nojalla moni tekee ratkaisujaan. Ajattelemattomuus vie harhaan.

Jos kirkko tekisi ratkaisunsa vain yhteiskunnan säätämien lakien mukaan, olisi uskonnonvapauslaki tarpeeton. Nyt laki suojaa myös kirkkoa ja sen opetusta.

Moni kirkkomme piispaksi valittu on tullut Kirkon koulutuskeskuksesta.

Nyt ehdolla oleva tohtori Juhani Holma toimii siellä papiston opettajana.

Lisäksi hänellä on mittava kokemus käytännön seurakuntatyöstä.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

VATICAN MEDIA / AFP / LEHTIKUVA

Jouni Liimatainen seurakuntaneuvoston vpj, Espoon tuomiokirkkoseurakunta Ritva-Liisa Luomaranta varatuomari, Leppävaaran seurakunta Margit Peltovirta rovasti, oppilaitospastori, Espoo Kaikki tukijat www.kaisamarihintikka.fi

Lapsen psykoterapia kärsii vaihdoksista

Pertti Sistonen äänioikeutettu Vihti

Kaisamari Hintikka Espoon piispaksi ESPOON HIIPPAKUNTAAN valitaan uusi piispa 1. marraskuuta. Muuttuvassa maailmassa tarvitsemme piispan, joka näyttää suuntaa, rakentaa yhteyttä ja luo toivoa.

Kaisamari Hintikka on osaava ja lämminhenkinen teologi, joka tuntee luterilaisen uskomme perusteet ja osaa tulkita niitä tähän aikaan. Hän on keskusteleva ja kuunteleva johtaja. Hänen vahva kansainvälinen kokemuksensa on arvokasta osaamista kansainvälistyvässä ja monikulttuurisessa Espoon hiippakunnassa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja oikeudenmukaisuuden kysymykset ovat hänelle tuttuja ja tärkeitä.

Kaisa tunnetaan yhteyden rakentajana, jolla on tahtoa ja kykyä saattaa eri tavoin ajattelevia saman pöydän ääreen. Tätä käytännön kokemusta ja suuntaa tarvitaan nyt niin kirkossa kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

mari Hintikka on Espoon hiippakunnan seuraava piispa.

Toivoa on – eletään se todeksi.

Paavi Franciscus tapasi egyptiläisen al-Azharin moskeijan suurimaamin Ahmad al-Tayyibin Vatikaanissa tiistaina 16. lokakuuta. Franciscus on maailman suurimman kristillisen kirkkokunnan johtaja ja al-Tayyib yksi sunnalaisen islamin vaikutusvaltaisimpia uskonoppineita.

Edellisvuonna Franciscus vieraili al-Tayyibin luona Egyptissä.

Tulevaisuuteen ja eteenpäin katsominen on Kaisamarille ominaista. Yhteiskunta ja ympäristö muuttuvat, ilmastonmuutos haastaa koko elämäntapamme. Tässä tilanteessa kysytään uusia ja rohkeita näköaloja. Kristillinen usko ja siitä nouseva toivo ovat voimavara, joka auttaa meitä etsi-

mään ja löytämään uusia toimintatapoja siellä, missä niitä milloinkin tarvitaan.

Kaisamarin asiantuntemus ja osaaminen, raikas teologinen ajattelu ja valoisa olemus ovat asioita, joita Espoon hiippakunnassa ja koko kirkossa tarvitaan. Siksi toivomme, että Kaisa-

KELA ON kilpailuttanut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajat ja julkaisi 3.10.2018 verkkosivuillaan tiedotteen, jossa kertoi osan palveluntuottajista vaihtuvan 1.1.2019 ja Kelan ilmoittavan asiakkaille, joiden pitää etsiä uusi terapeutti.

Lasten psykoterapialla kuntoutetaan lapsia, jotka kärsivät esimerkiksi masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Psykoterapia perustuu inhimilliseen vuorovaikutukseen, luottamukselliseen hoitosuhteeseen, jonka kulmakiviä ovat ennakointi, pysyvyys, turvallisuus ja jatkuvuus.

Turvallisessa ja riittävän pitkään jatkuneessa hoitosuhteessa vaikeita tunteita, kuten syyllisyyttä, häpeää, kiukkua ja pettymystä voidaan käsitellä ja sietää yhdessä psykoterapeutin kanssa.

Psykodynaamiset lasten psykoterapiat kestävät tavallisesti 2–3 vuotta, ja terapeutti on sitoutunut kulkemaan lapsen kanssa tuon taipaleen.

Kun lapsen oireet ovat hellittäneet ja tilanne on jatkunut suotuisana muutamia kuukausia, voidaan psykoterapian lopettamista alkaa suunnitella.

Lopetusvaiheessa, johon varataan 3–6 kuukautta, työstetään surua ja luopumista.

On täysin absurdi ajatus, että psykoterapeutin voisi vaihtaa kesken hoidon. Tämä vahvistaisi lapsen käsitystä siitä, ettei häntä voitu auttaa. Psykoterapeutista tulisi epäluotettava henkilö, joka aiheutti hylkäämiskokemuksen, ja saavutettu työ valuisi hukkaan.

Uuden psykoterapeutin kanssa prosessi alkaisi alusta, ei siitä, mihin jäätiin.

Psykoterapiasuhde on ihmissuhde, jota ei voi katkaista säästösyistä. Ihminen ei ole kone, jonka voi vaihtaa.

Pauliina Manninen lasten psykoterapeutti (VET)