Kirkko ja kaupunki 2018 18 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

11.10.2018 kirkkojakaupunki.fi

A4 Tutkimus: Rippikoulussa kasvaa myötätunto toisia kohtaan

B1 Eero Huovinen: Jumala ei ole asia, arvo, aate eikä oppi

Suon kuningatar Riikka Karppinen näyttää, miten yksi ihminen vaikuttaa ylikansallista yhtiötä vastaan. B 8

NATSIEN MURHAAMA PAPPI JA TEOLOGI DIETRICH BONHOEFFER

Vain ateistit tietävät, mitä Jumala ja hänen olemassaolonsa tarkoittaa. Sikäli en ole ateisti. KIRKKOON LIITTYNYT FILOSOFI TUOMAS NEVANLINNA KOTIMAALEHDESSÄ

Iankaikkisesti

Se Jumala, joka antaa meidän elää maailmassa ilman Jumala-nimistä työhypoteesia, on se Jumala, jonka edessä me jatkuvasti seisomme. Jumalan edessä ja Jumalan kanssa elämme ilman Jumalaa.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018 Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. JEESUS NEUVOO OPETUSLAPSIAAN MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Vuoden kristillisin kirja? TÄNÄ VUONNA katkeaa yksi pitkä perinne, kun Vuoden kristillinen kirja –kilpailun voittajan julkistaminen ei enää mahtunut Helsingin kirjamessujen ohjelmaan. Palkinto jaetaan edelleen messuilla, mutta palkintojenjako ei kuulu messujen omaan ohjelmaan vaan tapahtuu Suomen Pipliaseuran näyttelyosastolla. Helsingin kirjamessuja on uudistettu muutenkin. Ohjelma johtajana tänä vuonna aloittanut Ronja Salmi on kertonut vievän sä messuja ”vähemmän pompöösiin suuntaan” ja haluavansa enemmän ohjelmaa lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille.

”

NOSTAN HATTUA Salmelle. Lasten ja nuorten lukemiseen keskittyminen ei merkitse ainoastaan tulevaisuuteen suuntautumista ja uuden kirjamessu sukupolven etsimistä vaan se tarkoittaa KILPAILU VUODEN myös tässä päivässä elämistä ja tämän KRISTILLISESTÄ KIRJASTA päivän tarpeisiin vastaamista. ON AIKANSA ELÄNYT. Lapset ja nuoret eivät ole mitään potentiaalisia aikuisia ja tulevia asiakkaita vaan ihan täysiä ihmisiä. Ja tuskin meitä keskiikäisiäkään lukijoita kirjamessut tyystin unohtavat.

SELLAISELLE KIRJALLISUUSPALKINNOLLE olisi kyllä paikkansa, jossa palkittaisiin Jeesuksen asiaa, siis armoa, totuutta ja rakkautta, edistävä hyvä kirja. Mutta omituiseen ehdokasasetteluun perustuva uskonnollisten kustantamojen markkinointi ponnistus tuo palkinto ei voi olla. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi

MARI AARNIO

NYKYISEN KALTAINEN kilpailu vuoden kristillisestä kirjasta on aikansa elänyt, jos sen aika on ikinä ollutkaan. Tänäkin vuonna ehdokkaiden joukossa on erinomaisia ja monin tavoin palkitsemisen arvoisia teoksia, mutta jo kilpailun nimi herättää mielikuvan siitä, että kilpailu käydään kirjan kristillisyydestä ja että vuoden kristillisin kirja voittaa. Kisan järjestää kristillisten kustantamojen yhdistys, jonka nimeämä esiraati valitsee finalistit. Esiraadin jäseniä yhdistys ei ole julkistanut, ei myöskään palkitsemisen kriteerejä. Ehdokkaiden joukossa on vuosien varrella ollut niin hartauskirjoja, tietokirjoja, elämäkertoja, opaskirjoja, romaaneja kuin hengellisiä traktaattejakin. Tämäkin tekee kilpailusta kummallisen: miten verrata toisiinsa täysin eri kirjallisuuden lajeja edustavia teoksia?

Jumalani, Jumalani, sinä olet kameleontti. Minä etsin sinua, ja juuri, kun luulen nähneeni sinut, vaihdat väriäsi ja katoat viidakkoon. Jumalani, pysyisitkö hetken paikoillasi, jotta voisin antaa sinulle kasvotusten palautetta, että ei tuo ole sopiva tapa kasvattaa lapsia?

Testaa, oletko raamatullinen ruokaguru Miten Raamatun ajan ihmiset söivät ruokansa? Kieltääkö Vanha testamentti strutsien ja heinäsirkkojen syömisen? Testaa raamatullisen ruokakulttuurin tietosi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 11.10.2018

numero 18

Seuraava lehti ilmestyy 25.10 KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Nainen, sinun työsi on arvokasta” Ihmisarvoinen työ on jokaisen naisen oikeus, painotetaan kirkkojen Vastuuviikolla. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JANI LAUKKANEN

Miksi kirkoissa vietetään 21.–28.10. Ekumeenista Vastuuviikkoa, Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen? Vastuuviikko on ihmisoikeus kysymyksiin porautuva viikko. Sen tarkoitus on nostaa kirkoissa esiin ajankohtaisia aiheita. Esimerkiksi ihmiskauppaa vastaan alettiin kirkkojen piirissä toimia Vastuu viikon teemoista käsin. Teemat suunnittelee kirkkojen asiantuntijoista koostuva työryhmä. Vuonna 2014 päätimme, että seuraavan vuoden teema on turva paikanhakijat. Emme tienneet, miten ajankohtainen se olisi syksyllä 2015. Vuonna 2016 valitsimme seuraavaksi teemaksi naisten itsemääräämisoikeuden, näkökulmana fyysinen koskemattomuus ja keskiössä perheväkivalta. Seuraavana vuonna syntyi #metookampanja. Vastuuviikon valmistelussa kirkkojen asiantuntijat ennakoivat, mistä kannattaa puhua. Elämme hurjaa aikaa, ja yllättävät asiat nousevat uudelleen agendalle.

”

USEIN SEURAKUNTAVÄKI ON ENIMMÄKSEEN NAISIA, KUN TAAS JOHTOTEHTÄVISSÄ ON MIEHIÄ.

Tämän vuoden teemana ovat naisten oikeudet. Se on laaja teema. Mihin naisryhmiin keskitytte erityisesti? Viestimme jokaiselle naiselle on: sinä olet arvokas ja sinun työsi on arvokasta. Sinulla on itsemääräämis oikeus fyysisesti ja taloudellisesti. Fokuksessa on paitsi tasaarvo, myös maahanmuuttajanaisten tilan ne Suomessa. Heidän on todella vai kea saada töitä ja heillä on isom pi riski syrjäytyä. Jos nainen on per

heellinen, nousee kysymys, saako nainen käydä töissä. Haluamme tänä vuonna rohkaista jokaista naista: si nun osallisuuttasi tarvitaan, kyvyillä si ja työlläsi on arvo, älä jää syrjään. Meillä on tänä syksynä joukko Vastuuviikon lähettiläitä, maahan muuttajataustaisia naisia, joita seu rakunnat ja koulut voivat kutsua ti laisuuksiinsa kertomaan elämän tilanteestaan.

Vastuuviikko on mukana Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeessa. Millaisia tasaarvotekoja seurakunnissa voidaan tehdä? Usein seurakuntaväki on enimmäk seen naisia, kun taas johtotehtävissä on miehiä. Vastuuviikolla päättävät elimet ja työntekijät voisivat katsoa, että toiminta on tasaarvoista. Ettei aina pyydettäisi naisia palvelutehtä viin ja miehiä johtotehtäviin vaan katsottaisin, että molempia on molemmissa. Kyse on tietoisesta tasaarvoisesta kohtelusta.

Olet työskennellyt Botswanassa teologisen seminaarin opettajana. Millaista kaikupohjaa se antaa työhön naisten oikeuksien puolesta? Yhteisöllistä kaikupohjaa. Naisten ja tyttöjen asemasta puhuminen on kaikkien tehtävä, koska se hyödyttää koko yhteisöä. Voimme juuri niin hyvin kuin naiset ja tytöt voivat yhteiskunnassamme. Olen työskennellyt myös afrik kalaisten feministiteologien kans sa, jotka korostavat miesten muka na olemista muutoksessa toisin kuin eurooppalaisissa naisasialiikkeissä on usein ollut tapana.

Millainen on iltarukouksesi? Iltarukoukseni liittyy perheeni hyvinvointiin ja kirkkojen työhön. Erityisesti muistan lapsia, jotka elävät väkivallan tai sodan keskellä, sekä kanssasisariani, äitejä, jotka elävät siinä todellisuu dessa. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

SIRPA PÄIVINEN Maria Dorofte (oik.) toimii koordinaattorina hankkeessa, joka edistää maahanmuuttajien, erityisesti romanien työllistymistä.

Uusi hanke: Keikkatyö korvaa kerjuun Emmaus Helsinki, Helsingin Diakonissalaitos ja Osuuskunta Työtä ja toivoa ovat aloittaneet hankkeen, joka tarjoaa Suomeen tulleille romaneille keikkaluontoista työtä. Työnä on esimerkiksi siivoamista, pihatöitä, lumitöitä tai kantamista. Työntekijä saa työstä 10,33 euroa tunnilta. Vakioasiakkaat maksavat työtunnista 27 euroa ja kerta-asiakkaat 32 euroa. Erotuksella maksetaan verot, vakuutukset, työterveyskulut ja muut sivukulut. Hankkeen työntekijälistalla on 17 romania, joista 15 on naisia. Asiakkaita on noin 70. Ensimmäinen työntekijä sai ensimmäisen keikkansa viime vuonna. – Se oli hänen ensimmäinen työsopimuksensa ikinä, ja kyse on 46-vuotiaasta ihmisestä. Hän itki onnesta, kertoo projektipäällikkö Maria Dorofte. Suomessa on tällä hetkellä 300–400 kaakkoiseurooppalaista romania. Kesäisin määrä on noin kaksinkertainen. Suurin osa heistä elää kerjäämällä ja keräämällä pulloja. Lue lisää: Kirkkojakaupunki.fi.

Juha Rintamäki hakee Kirkkohallitukseen Lauttasaaren kirkkoherra ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki hakee Kirkkohallituksen kansliapäällikön virkaa. Kirkolliskokouksen valitsijamiehet päättivät, että Rintamäki kutsutaan haastatteluun. Muut haastateltavat ovat kirkkoneuvos Pekka Huokuna, Kirkon koulutuskeskuksen johtaja Kari Kopperi, kirkkoherra Aulikki Mäkinen, lakimiesasessori Riikka Ryökäs ja kirkkoherra Kalervo Salo. Kirkolliskokous päättää valinnasta marraskuun ensimmäisellä viikolla. Nykyinen päällikkö Jukka Keskitalo aloittaa 1.11. Oulun piispana.

Kuusi ehdolla vuoden kristilliseksi kirjaksi Vuoden kristillinen kirja -kilpailu on edennyt loppuvaiheeseen. Loppukilpailuun selvinneet ehdokkaat ovat: Raine Haikarainen, Mystinen Maestro - Seppo A. Teinosen pitkä pyhiinvaellus, Kirjapaja, Mikko Heikka, Uskonnot kohtaavat. Mahdollisuus parempaan maailmaan? Gaudeamus, Hanna Hentinen ja Elina Vuola (toim.), Vaellus pyhiin - ristisaattoja idän ja lännen rajalla, Eeva Peura ja Tarja Tervahauta (toim.), Lapseni on poissa - kirja suruun, Kirjapaja, Pauliina Rauhala, Synninkantajat, Gummerus ja Pekka Simojoki, Mullan makua taivaan tuoksua. Keikkamiehen hartauskirja, Päivä Osakeyhtiö. Voittaja julkistetaan Helsingin kirjamessuilla 28.10. Voittajan valitsee piispa Teemu Laajasalo.

Rippikoulu sai arvosanan 9 Rippikoulu tai edes isoseksi lähteminen eivät takaa Jumala-uskoa, mutta rippikoulussa elämän isoja kysymyksiä on turvallista miettiä.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

uorten antama yleisarvosana rippikoululle on koko maassa 8,8 ja pääkaupunkiseudulla se on vielä pari kymmenystä parempi. Täyden kympin antaa noin joka kolmas nuori. Kirkon kannalta monet rippikoulun tavoitteet täyttyvät hyvin, mutta uskonkysymyksiin nuoret suhtautuvat vielä isosinakin yllättävän kriittisesti, kiteyttää Diakoniammattikorkeakoulun lehtori ja kasvatus- ja nuorisotyön tutkija Jouko Porkka tutkimuksen keskeiset tulokset. Rippikoulun uuteen opetussuunnitelmaan liittyy kuusi tavoitetta, joiden toteutumista selvitettiin nuorille tehdyllä mobiilikyselyllä viime kesänä. Kyselyyn vastasi yhteensä noin 5 500 nuor-

ta. Heidän joukossaan oli 496 espoolaista ja 374 helsinkiläistä nuorta ja lisäksi 94 nuorta Vantaan Tikkurilan seurakunnasta. Riparilaisten lisäksi kysyttiin satojen isosten mietteitä. YKSI TAVOITTEISTA ON, että nuoret kokevat rippikoulussa yhteyttä, turvallisuutta, pyhyyttä ja iloa. Vastauksista kävi ilmi, että rippikoulu toteuttaa nämä tavoitteet todella hyvin. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia vastasi, että rippikoulussa oli hyvä, hauska ja turvallinen olo ja että siellä sai olla oma itsensä. Valtaosa nuorista katsoi, että rippikoulussa oli hyvä yhteishenki, sieltä sai uusia ystäviä ja entiset ystävyyssuhteet syvenivät. Rippikoulun tavoitteisiin kuuluu, että nuoret kantavat vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja

luomakunnasta. Tämäkin tavoite toteutui kyselyn mukaan hyvin, sillä pääkaupunkiseudun nuorista kolme neljästä koki ympäristön suojeluun liittyvät asiat itselleen tärkeiksi. Kahdeksan kymmenestä kertoi tuntevansa myötätuntoa niitä kohtaan, jotka ovat itseä heikommassa asemassa. Pääkaupunkiseudulla oltiin jopa hieman empaattisempia ja ympäristötietoisempia kuin muualla. – Myös vuonna 2013 tehdyssä yhdeksän maan vertailututkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti Suomen rippikouluissa kasvaa myötätunto toisia kohtaan, kertoo Porkka. Se, että koko maassa vain puolet rippikoululaisista arvioi, että rippikoulussa käsiteltiin heidän elämänsä kannalta tärkeitä kysymyksiä, laittaa Porkan mietteliääksi. Espoossa ja Tikkurilassa,

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

LUVUT KERTOVAT Porkan mukaan siitä, että nuoret ovat rippikoulussa ja isosina siinä iässä, jossa omaa maailmankatsomusta vasta etsitään. Rippikoulussa ei pakoteta ketään uskomaan, vaan nuoria rohkaistaan miettimään omaa suhdettaan siihen ja elämän muihin isoihin kysymyksiin. – Jos rippikoulussa manipuloitaisiin, sitä ei koettaisi turvalliseksi paikaksi olla. Rippikoulu ei pyri aivopesuun, vaan siellä on hienotunNELJÄ KYMMENESTÄ teinen, nuoria kunninuoresta koki, että usoittava tapa lähestyä ko Jumalaan vahvisasioita. Tämä takaa tui rippikoulun aikasen, että kirkkoon na. Suunnilleen sama uskalletaan ottaa yhmäärä katsoi, että kristeyttä, kun siihen tutinuskolla on merkityslee tarvetta. tä hänen elämässään ja Porkka huomautSUOMEN toivoi löytävänsä paiktaa, että nuoret tuRIPPIKOULUISSA kansa seurakunnaslevat yhä useammin KASVAA MYÖTÄTUNTO ta. Pääkaupunkiseutu kodista, jossa ei ole TOISIA KOHTAAN. ei näissä asioissa juuri opetettu iltarukouseroa muusta Suomesta, eivätkä he ole käyTUTKIJA JOUKO ta. Espoossa ja Tikkuneet seurakuntien PORKKA rilassa yhteys seurakerhotoiminnassa. kuntaan vahvistui kesNiinpä rippikoulu voi kimääräistä enemmän. olla heille ensimmäiEntä usko Jumalaan? Se ei rip- nen paikka, jossa suhdetta uskoon pikoululaisten parissa ole mobiili- tulee edes aktiivisesti mietittyä. kyselyn perusteella kovin korkeassa kurssissa. Koko maassa 38 pro- PÄÄKAUPUNKISEUDULLA JA erityisenttia, Espoossa 32 ja Helsingis- sesti Helsingissä ollaan muuta maasä 29 prosenttia rippikoululaisista ta kriittisempiä, joten se, että movastasi uskovansa Jumalan olemas- nen usko kuitenkin syvenee ja suhsaoloon. Jeesuksen ylösnousemuk- de kirkkoon lähenee, kertoo onnisseen uskoi koko maassa 35 prosent- tuneesta rippikoulutyöstä. tia, mutta helsinkiläisistä vain joka Onnistumisen ja omakohtaisuuneljäs ja espoolaisista 29 prosenttia. den kannalta tärkeää on, että nuoTikkurilassa lukemat olivat yli 40 ret otetaan mukaan toteuttamaan prosenttia, mutta vastaajia oli naa- rippikoulua. Tässä on vielä tekemispurikaupunkeja vähemmän. tä, sillä vain noin puolet kertoi pääsIsoset ovat aktiivisesti mukana seensä vaikuttamaan rippikoulun siseurakunnan toiminnassa ja suhtau- sältöihin ja konfirmaatiojumalantuvat siihen rippikoululaisia innos- palvelukseen vain hieman useampi. tuneemmin. Usko Jumalaan ja usko ylösnousemiseen olivat kuitenkin Rippikouluun ilmoittautuminen on melko matalalla tasolla, ja erityisen käynnissä 31.10. saakka. Katso lisätietoa selvästi Helsingissä, jossa vain noin www.helsinginseurakunnat.fi kolmasosa vastasi uskovansa.

”

Tuomasmessu

sunnuntaisin klo 18 14.10.

Saarnaa piispa emerita Irja Askola, liturgina Katri Jussila. Musiikissa Inna Vintturi ja Exodus -kuoro Anna-Liisa Haunion johdolla. Yhteistyössä NNKY:n kanssa.

tuomasmessu.fi

mutta erityisesti Helsingissä luku oli kuitenkin korkeampi. Tämä saattaa Porkan mukaan kertoa osaksi siitä, millä tavalla asioita rippikoulussa käsitellään – perinteisesti vai nuoret mukaan ottaen. Vaikka nuoret ovat ennen rippikouluun tuloaan saaneet uskonnonopetusta kouluissa, rippikoulu lisää nuorten mukaan selvästi heidän tietojaan kristinuskosta ja seurakunnan toiminnasta.

21.10.

Saarnaa piispa emeritus Eero Huovinen, liturgina Tapio Koivu. Musiikissa Tuomas Hautala yhtyeineen ja Papas no mamas Juha Vintturin johdolla. Teemana Isä meidän -rukous. Soppasunnuntai ennen messua klo 17. Minituomaat-pyhäkoulu yli 3-vuotiaille. Messujatkot. Tervetuloa! Lisätietoa tuomasmessu.ﬁ,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 1,2,3 JA BUSSIT 14,18,21

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

• • •

% Kotimaiset koivusängyt -15 31.10. asti Massiivipuiset sängyt ovat kestäviä ja ekologisia. Värit: luonnonkoivu, pähkinä, pyökki, valkoinen ja wenge. Meiltä myös Seniori-sänky (leveys 80 tai 90cm), johon saa matalat tai korkeat jalat, moottoripohjan, nousutuen, turvalaidat, hygieniapatjat, apupöydän pyörillä ja lukollisen yöpöydän. Tervetuloa!

www.s op e . f i

396€ (466€) 90x200 + nousutuki, turvalaidat

SENIORI

352€ (414€) 90x200

KOLI 417€ (491€) 120x200 417€ (491€) 160x200 453€ (533€) 180x200

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Alessa -30-50% Sohvia ja tasoja!

6 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Nykyään normaalia arkea kerrostalo kodissaan viettävä Sanna joutui majai lemaan aikoinaan pari vuotta ulkona, rappukäytävissä ja toisten nurkissa.

Kadulla asunut Sanna osaa arvostaa oman kodin turvaa Koti merkitsee kaikkea. Se on kuin turvallinen emoalus, jonne on hyvä palata töistä ja harrastuksista, sanoo Sanna, entinen asunnoton. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

antaalainen kerrostaloasunto näyttää valoisalta ja kodikkaalta. Lattialla peuhaa koira ja häkissä vilistää kaksi marsua. On vaikea uskoa, että lemmikkien emäntä, päälle nelikymppinen Sanna, oli seitsemän vuotta sitten asunnoton, juuri vankilasta vapautunut narkomaani. Sanna oli viettänyt koko nuoruutensa risaista, huumeiden täyttämää elämää. Välissä oli kuitenkin ollut raittiita jaksoja, sillä hän oli saanut kolme lasta. Yli 30-vuotiaana Sanna ajautui yhä pahempaan huumekoukkuun. Tämä

johti siihen, että hän menetti lapsensa ja joutui kadulle. – En nähnyt lapsiani yli viiteen vuoteen. Nukuin ulkona, rappukäytävissä ja joskus äidin tai muiden sukulaisten luona. Yhtenä talvena vedin perässäni pulkkaa, jossa oli kaksi kassia. Toisessa oli täkki ja toisessa vaatteita, Sanna kertoo. – Olin lopulta niin sekaisin, ettei kukaan halunnut majoittaa minua. Elämä oli todella epätoivoista, ja yritin useamman kerran itsemurhaa. SANNA LÄHETTI parin vuoden aikana asuntohakemuksia eri paikkoihin

Vantaalla. Tilanne oli mahdoton, koska hän oli menettänyt luottotietonsa eikä tulojakaan juuri ollut. Kun hän yritti päästä Sahapuiston päihdeongelmaisten asumisyksikköön, häntä ei otettu sinnekään. Lopulta poliisi pidätti Sannan maksamattomien sakkojen takia. Hänet passitettiin joksikin ajaksi vankilaan, jossa hän pääsi kuiville. – Kun vapauduin vankilasta, hakeuduin asunnottomille päihdeongelmaisille tarkoitettuun Koisorannan palvelukeskukseen. Pääsin aika nopeasti niin sanotulta märkäpuolelta arviointiosastolle, olinhan ollut jo pidemmän aikaa selvin päin. Tuntui tosi hyvältä päästä kahden hengen huoneeseen, jossa oli oma sänky. Sannan kuntoutuminen jatkui Koisorannassa asteittain. Keskuksessa oli erityyppisiä asumisyksiköitä, ja lopulta hän asui siellä vuokrayksiössä. – Olin vielä siinä vaiheessa kyke-

nemätön ottamaan vastuuta ja hoitamaan raha-asioitani. Tein työntekijöiden avustuksella maksusuunnitelmia, ja harjoittelin pienin askelin arkeen liittyviä käytännön asioita. Kuntouduttuaan tarpeeksi Sanna otti yhteyttä lapsiinsa ja alkoi rakentaa uudestaan suhdettaan heihin. Kun hän oli saanut vantaalaislähiöstä vuokra-asunnon, selvisi, että hänen vanhin lapsensa aiotaan ottaa huostaan isältään. Tuolloin Sanna koki olevansa valmis ottamaan tämän luokseen. Pian perässä tulivat myös hänen kaksi muuta lastaan. SANNA ELÄÄ nyt normaalia arkea, johon kuuluvat teini-ikäiset lapset, lemmikkieläimet, vakituinen työpaikka ja tanssiharrastus. Lisäksi hän meni naimisiin heinäkuussa. – Minulla on aivan uusi elämä. Välillä havahdun miettimään, miten tämä on edes mahdollista.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Seurakuntavaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin!

Pääkaupunkiseudulla on noin 4 700 asunnotonta

Alennus 30% normaalihinnoista.

Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 7 112 asunnotonta, joista yksineläviä oli 6 615 ja perheellisiä 497. Asunnottomien määrä väheni noin 331 henkilöllä edellisvuodesta. Määrä on laskenut viiden viimeisen vuoden aikana. Nuorten asunnottomuus on kuitenkin lisääntynyt. Helsingissä on 3 760, Espoossa 653, Kauniaisissa 48 ja Vantaalla 256 asunnotonta. Pääkaupunkiseudulla on yhteensä noin 4 700 asunnotonta, joista 1 301 elää pitkäaikaisesti vailla asuntoa. Asunnottomuus koettelee miehiä yli neljä kertaa useammin kuin naisia.

Katso ilmoitusmoduulit mediakortistamme kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot tai ota yhteys ilmoitusmarkkinointiin: Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon/ Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Lähde: Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Ara

Asunnottomien yön tapahtumia 17.10. Helsingissä Asunnottomien yön tapahtuma klo 9–15 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Aamuhartaus klo 9.15. Cafe Hermanni avoinna klo 9.30–15. Työntekijä tavattavissa klo 9.30–11. Diakoniaruokailu klo 11.30– 13. Ohjelmassa myös mm. Pop-up -vaatteiden vaihtopiste, parturi paikalla, mahdollisuus saunomiseen, musiikkia.

Tervetuloa tutustumaan! Lämpimästi tervetuloa Esperi Hoivakoti Tilkan Avoimiin Oviin 18.10. klo 15.30-16.30. Luvassa Hoivakodin esittelyä ja pientä tarjoilua.

Kodittomien yö alkaen klo 16 Myllypuron kirkolla, Myllynsiipi 10. Mahdollisuus saunomiseen, ruokailuun ja yöpymiseen. Hartaus. Keskustelumahdollisuus vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Jaossa vaatelahjoituksia.

Sanna tekee selväksi, ettei hän olisi pystynyt tähän yksin, ilman Koisorannan tarjoamaa tukiverkkoa. Hänen

”

YHTENÄ TALVENI VEDIN PERÄSSÄNI PULKKAA, JOSSA OLI KAKSI KASSIA. TOISESSA OLI TÄKKI JA TOISESSA VAATTEITA. PARI VUOTTA ASUNNOTTOMANA OLLUT SANNA

ongelmiaan ei Olisi ratkaissut pelkästään asunnon saaminen. – Olen kiitollinen Koisorannan työntekijöille, jotka tekevät työtä sy-

dämellään. He kohtelivat minua ihmisenä, vaikka olin kaikin tavoin rikki. Tällaisia kokonaisvaltaista tukea tarjoavia asumispalveluita pitäisi ehdottomasti olla enemmän. Hänestä asunnottomuus on edelleen jonkinlainen tabu. Siksi siitä on puhuttava. – Pitäisi olla itsestään selvää, että jokaisella ihmisellä on oikeus saada katto päänsä päälle, on hänen tilanteensa mikä tahansa. Oman asunnottomuutensa aikana Sanna tapasi monenlaisia ihmisiä. Naisia heissä oli vähän, ehkä 10 prosenttia. – Asunnottomuus ei noudata tiettyä kaavaa. Siihen voi olla erilaisia syitä kuten pienituloisuus, ero puolisosta, mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö. Jos ei ole varaa maksaa takuuvuokraa ja on menettänyt luottotietonsa, asunnon saaminen on todella vaikeaa. ■

Sanna Manner | 050 338 7344 Mannerheimintie 164, Helsinki Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä Vuosaaren Mosaiikkitorilla klo 16–18: Mikä aiheuttaa köyhyyttä ja mitä mielestäsi köyhyys on Vuosaaressa? Kuinka köyhyys voitaisiin poistaa? Olipa käsityksesi köyhyydestä sitten omakohtainen tai ei, tule keskustelemaan sopan ja kahvin äärelle diakoniatyöntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa.

Kotimme tarjoaa lämminhenkistä hoivaa ja turvallista asumista ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen.

Kutsu

Saga kutsuu viihtymään keskiviikkona 17.10.2018 klo 13

Sagan päivän kunniaksi toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan korkeatasoisiin hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluihimme sekä upeisiin palvelutaloihimme. Esitetilaukset ja yksityiset esittelyt puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

8 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Sielunpaimen rikosten jäljillä Antti Tuomainen käsittelee uudessa rikosromaanissaan elämän suuria kysymyksiä outoon tilanteeseen joutuvan papin kautta. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

irjailija Antti Tuomainen tunnetaan rikosromaaneistaan ulkomaita myöten. Kirjoissa on erityistä se, että niiden päähenkilöt eivät ole poliiseja tai yksityisetsiviä vaan aivan tavallisia ihmisiä. Tuomainen itse ajatteleekin kirjoittavansa romaaneja, joita voi lukea myös dekkareina. – Kirjoissani niin sanottu tavallinen ihminen joutuu äärimmäisen epätavalliseen tilanteeseen. Päähenkilössä pitää kuitenkin olla syvyyttä, sillä hänen on kyettävä käsittelemään asioita monitasoisesti. Tuomaisen uusi romaani Pikku Siperia sijoittuu pienelle itäsuomalaiselle paikkakunnalle. Sen päähenkilönä on pappi Joel Huhta. Tapahtumat alkavat siitä, kun kylään putoaa meteoriitti ja samaan aikaan Huhdalle ilmaantuu paha pulma yksityiselämässä. UUDEN KIRJAN kirjoittamisen alkuvaiheessa Antti Tuomainen pohtii, mitä päähenkilö tekisi tuossa epämukavassa tilanteessa. Se vaikuttaa merkittävästi myös teoksen sävyyn ja tapahtumaympäristöön. Pikku Siperiassa oli luontevaa sijoittaa henkilö pikkukylään keskelle kylmää ja pimeää talvea. – Kun yhteisö on tarpeeksi pieni, saa romaaniin synnytettyä klaustrofobisen tunnelman. Kaikki voivat olla epäiltyjä ja vihollisia, jopa hyvinkin tutut ihmiset, Tuomainen selittää.

”

KUN YHTEISÖ ON TARPEEKSI PIENI, SAA ROMAANIIN SYNNYTETTYÄ KLAUSTROFOBISEN TUNNELMAN. KAIKKI VOIVAT OLLA EPÄILTYJÄ JA VIHOLLISIA, JOPA HYVINKIN TUTUT IHMISET.

Teoksen pappi joutuu kummallisten ja karmivien tapahtumien ohessa tekemään perustyötään. Kirjassa kuvataan erityisesti sielunhoidollisia keskusteluja, joita hän käy eri ihmisten kanssa. Papin ajattelu ja toiminta on kuvattu niin luontevasti, että alkaa miettiä, miten Tuomainen oikein on perehtynyt papin työhön. – Nämä ovat näitä kirjailijan salaisuuksia. Teen työtäni pääasiassa mielikuvituksen turvin, mutta olen kyllä lukenut aiheesta esimerkiksi lehdistä. Pohjana ovat myös omat kokemukseni työelämästä. Olen varma, että papilla, samoin kuin kaikilla muillakin, on työssään tietyt arkiset tehtävät ja rutiinit. Tuomainen on halunnut aina kirjoittaa isoista teemoista, kuten rakkaudesta ja kuolemasta. Uudessa kirjassaan hän käsittelee näiden lisäksi Jumalaa, uskoa, maailmankaikkeutta ja luottamusta toiseen ihmiseen. – Joel Huhdasta tuli minulle hyvin läheinen. Minun oli helppo samastua hänen pohdintoihinsa. Joel on niin inhimillinen, ihminen muiden joukossa: hän ei ole moitteeton ja aina oikeassa oleva sielunpaimen.

VAIKKA ROMAANISSA tapahtuu haudanvakavia asioita, siitä löytyy myös kepeyttä ja aimo annos mustaa huumoria. Antti Tuomaisen mukaan tämän tyyppinen huumori syntyy siitä, että vakava tilanne näyttää usein toisesta näkökulmasta katsottuna tragikoomiselta. – Tiivistahtisessa kirjassa, jossa päähenkilö joutuu aikamoisiin vastuksiin, on vastapainoksi myös keveämpiä tasoja. – Joel Huhta osaa tarkastella tilannettaan ulkopuolelta, pukea sanoiksi siihen liittyvän koomisuuden ja absurdiuden. Hän tajuaa esimerkiksi sen, että häntä pyörittää voimakas mustasukkaisuuden tunne. Jo kaksi Tuomaisen aiempaa kirjaa, Mies joka kuoli ja Palm Beach Finland, sisälsivät mustaa huumoria. Kirjailija tunnetaan myös runsaasta dialogin

käytöstä. Hän antaa henkilöiden kertoa repliikkien kautta, millaisia he ovat ja mitä he ajattelevat. Se on hänen tapansa viedä tarinaa eteenpäin, ja se on näkyvissä myös Pikku Siperiassa. RIKOSROMAANIT OVAT TUONEET Antti Tuomaiselle Suomen oloissa harvinaista menestystä ulkomailla. Laajempi suosio sai alkunsa vuonna 2011, jolloin Tuomainen sai Parantaja-teoksestaan Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon. Romaanista kiinnostui ruotsalainen agentuuri, joka onnistui myymään kirjan 28 maahan. Menestystä on jatkanut vuonna 2016 ilmestynyt Mies joka kuoli. Siitä on julkaistu Saksassa kolme painosta, ja Tuomainen on kutsuttu sen tiimoilta tänä syksynä esiintymään viiteen saksalaiseen kirjallisuustapahtumaan.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tuomainen on vieraillut viime vuosina usein myös Britannian kirjallisuustapahtumissa. Lisäksi hänen romaaninsa kiinnostavat muun muassa Ranskassa, Puolassa ja Tsekissä. Kirjailija ei osaa sanoa, mikä on hänen kirjojensa ja ylipäätään dekkareiden suosion salaisuus. – Olisiko kyse siitä, että niissä on selkeä tarina? Tarinahan on vanhin kerronnan muoto, ja se on meillä jo perimässä. Parhaillaan kirjoista Mies joka kuoli ja Synkkä niin kuin sydämeni on tekeillä elokuvaversiot. – On kiinnostavaa nähdä, millaisia niistä tulee. Elokuva on muodoltaan niin erilainen kuin kirja. Elokuvaan mahtuu niukasti tavaraa, joten todennäköisesti kirjan tapahtumia joudutaan karsimaan ja jotain muita elementtejä lisäämään tilalle. ■

Antti Tuomainen on halunnut ottaa rikosromaaneihinsa mukaan enemmän omaa persoonaansa tuomalla niihin myös kepeyttä ja mustaa huumoria. Sanna Hellström yhdistää katujen keräilyn usein koiriensa ulkoiluttamiseen.

Katubongausta aakkosjärjestyksessä Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström keräilee katuja.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

os tahtoo aloittaa uuden harrastuksen, joka on ilmainen, sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille sekä lisää kaupunkituntemusta, kannattaa alkaa kulkea Korkeasaaren eläintarhan toimitusjohtajan Sanna Hellströmin jalanjäljissä. Hellström nimittäin bongaa Helsingin katuja aakkosjärjestyksessä. Hän aloitti harrastuksensa noin vuosi sitten. – Luin Helsingin Sanomien jutun katuja aakkosjärjestyksessä bongaavasta Johannes Laitilasta ja ajattelin, että tuohan on aika makeeta! Sen jälkeen Hellström etsi kaupungin sivuilta ”Kaupungin puhdistussuunnitelmat” -nimisen listan, jossa on Helsingin kadut aakkosjärjestyksessä. Aloitus oli helppo: listassa ensimmäisenä oleva A.I. Virtasen aukio sijaitsee Kumpulassa, melko lähellä Arabianrannassa asuvan Hellströmin kotia. VUODESSA Sanna Hellström on päässyt a:sta e-kirjaimella alkaviin katuihin. Hän sanoo, että hänellä on meneillään ”oma peli, omat säännöt”. Se tarkoittaa sitä, että hän voi vaikka hieman etuilla, jos pian vuoroon tuleva katu sattuu olemaan lähistöllä. Pääasiassa Hellström on kuitenkin noudattanut aakkosjärjestystä. Harrastuksensa ansiosta Hellström on huomannut, kuinka kovaa vauhtia Helsinki kasvaa. Samalla harrastus konkretisoi sen, kuinka paljon tutuillakin alueilla on katuja, joilla hän ei ole koskaan kävellyt. – Ihmisillä on usein tietyt reitit, joita he käyttävät. Käyn esimerkiksi Malmin palloiluhallilla usein poikieni koripalloharrastuksen vuoksi, mutta Malmilla on paljon katuja, joilla en ole koskaan käynyt. Hellström bongailee katuja lähin-

nä viikonloppuisin ja iltaisin, usein samalla, kun ulkoiluttaa koiriaan. Hänellä on tapana ottaa myös kuvia kaduista ja postata niitä Facebooktililleen hashtagilla #KaikkiHelsinginKadut. Samalla hän kertoo muutaman sanan kadusta ja sen nimen historiasta. Postauksiin on mukava palata jälkikäteen. – Se on vähän kuin lukisi päiväkirjaa. Joistakin kaduista tulee muistoja mieleen heti, kun menen sinne. Saatan vaikka muistaa, että tällä kadulla oli joskus jotkut bileet. Hellström toimi vuosia kaupunginvaltuutettuna. Silloin hänellä oli tapana tutustua jalkaisin alueisiin, joita oltiin kaavoittamassa. Nyt on kiinnostavaa nähdä, millaisia alueista on tullut. HELSINKI ON TÄYNNÄ hienoja ja kiinnostavia katuja. Sanna Hellström piti esimerkiksi Armfeltinkadusta Eirassa, ja myös vaikkapa Kulosaaressa on monta hienoa katua. Viehättävä puutaloidylli Askartiellä Malmilla oli jotakin sellaista, mitä Hellström ei ollut osannut odottaa alueella näkevänsä. Jokin aika sitten Hellströmin lapset kulkivat pitkin kaupunkia Pokémonjahdissa. Katujen bongauksessa on paljon samaa. – Samaa keräilyn fiilistä tässä on, mutta tämä on paljon järkevämpää! Tämä on myös koukuttavaa, Hellström kuvailee. Katujen kulkeminen aakkosjärjestyksessä on harrastus, jossa riittää puuhaa vielä pitkäksi aikaa. – Laskeskelin aluksi, että olisin kävellyt kaikki Helsingin kadut läpi siihen mennessä, kun jään eläkkeelle, eli noin 25 vuodessa. Nyt olen kuitenkin ollut sellainen aktiiviharrastaja, että tällä tahdilla siihen meneekin ehkä vain 20 vuotta. ■

10 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Hölmö nuori sydän mykistää aitoudellaan Teiniraskaudesta kertovassa elokuvassa liikutaan lähiönuorten monikulttuurisessa maailmassa, jossa esiintyy viiltävää rasismia. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA TUFFI FILMS / UWA IDUOZEE

Rosa Honkonen ja Jere Ristseppä näyttelevät uskottavasti Hölmön nuoren sydämen teinipariskuntaa.

un yläastetta käyvä Kiira kertoo luokkatoverilleen Leeville, että hän on tälle raskaana, katsoo elokuvan kohtausta sydän sykkyrällä. Miten tarina etenee, tekeekö Kiira abortin vai pitääkö hän lapsen? Tomera ja itsetietoinen Kiira päätyy jälkimmäiseen, eikä se alkujärkytyksen jälkeen ole Leevistäkään niin huono ajatus. Ovathan nuoret rakastuneita. Tästä alkaa Selma Vilhusen ohjaaman Hölmö nuori sydän -elokuvan nuoren parin jännitteitä täynnä oleva odotusaika. Kummankin nuoren äiti on yksinhuoltaja, eivätkä he suuresti innostu uutisesta. Kaveripiirit taas jakautuvat niin, että Kiiran tyttökaverit kannustavat ja ovat tukena, kun taas

Leevin poikaporukassa tilanne herättää melkoista hämmennystä. Hämmentynyt on tuleva isukkikin, kuten Leevin paras kaveri häntä nimittää. Leevin ongelmana on lisäksi pienikokoisuus. Hän on luokkansa pojista lyhyin, mistä tämä ”kääpiö” saa kuulla jatkuvasti. Yksi pilkkaajista on maahanmuuttajataustainen poika, jonka kanssa Leevi joutuu tappeluun. Vaikeassa vaiheessa Leevi tutustuu aikuiseen Janneen ja tämän rasistiseen kaveriporukkaan. Janne hyväksyy hänet jengiinsä, jossa opetellaan miehen mallia taisteluharjoitusten avulla. Porukka suunnittelee myös maahanmuuttoa vastustavia mielenilmaisuja ja jopa polttopulloiskua. Leevi yrittää sopeutua uuteen rooliinsa viettäen

aikaa Kiiran kanssa. Se ei kuitenkaan ole helppoa, eihän vanhemmaksi kasvaminen koskaan ole. Nyt kuviota sekoittaa vielä uusi kaveriporukka. Hölmön nuoren sydämen teinipariskuntaa näyttelevät Rosa Honkonen ja Jere Ristseppä. Heidän roolisuorituksensa liikuttavat herkkyydellään ja aitoudellaan. Myös Ville Haapasalo öykkärimäisenä Jannena vakuuttaa roolityössään. Ohjaaja Selma Vilhunen ja käsikirjoittaja Kirsikka Saari ovatkin onnistuneet kuvaamaan koskettavasti paitsi hellyttävän teinipariskunnan elämää myös heitä ympäröivän monikulttuurisen asuinalueen ongelmia. Elokuva näyttää selvin kuvin sen, mistä rasismi kumpuaa ja millaisiin tekoihin se voi johtaa. ■ Selma Vilhunen: Hölmö nuori sydän. Elokuvateattereissa 12.10.

10 0 0 0 0 0 0 0 X A A M E N

JIPPU GETSEMANE

Jippu

Kati Pirttimaa

Eero Huovinen

Getsemane cd

Jipun upea, syvästi omakohtainen levy todistaa siitä rakkaudesta, joka meille on Jeesuksessa annettu. Getsemane on yhdistelmä vanhaa ja uutta: vanhat hengelliset klassikot (mm. Meren tiedän, Ristin luona, Jeesus sä ainoa) ovat saaneet uudet koskettavat sovitukset ja lisäksi levyllä kuullaan Jipun omia lauluja akustisin sovituksin. 19,90 (21,90)

1990 VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Isä meidän

Isä meidän -rukous on Jeesuksen itsensä opettama rukous, jota varovaisenkin arvion mukaan luetaan päivittäin 100 miljoonaa kertaa, yksin tai yhdessä. Emerituspiispa Eero Huovinen avaa tuoreita näkökulmia tähän tuttuun rukoukseen. Omaperäisellä, lämpimällä, hauskallakin tyylillään hän pohtii rukouksen ja rukoilemisen merkityksiä ja ulottuvuuksia nykyihmiselle. Kaiken ytimessä on luottamus hyvään Jumalaan, joka on Isä meidän. 26,90 (36,00) 90 WSOY

Jumalan oma, maailmaa varten

Paavali – Kristuksen apostoli dvd

– Kristittynä elämisestä

Miten elää ja kasvaa kristittynä niin, että hengellinen elämä olisi osa jokapäiväistä arkeamme yksinkertaisena kuin hengitys? Teoksen innoittajana on Ionan yhteisö Skotlannista. Matkaa tehdään rukoustekstein ja lyhyin pohdinnoin niin päivittäisestä rukouselämästä, arkisen työn merkityksestä kuin luomakunnan ja oikeudenmukaisuuden kysymyksistä. 24,50 (27,90)

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Vahva uutuuselokuva apostoli Paavalista ja evankelista Luukkaasta, jotka uhmaavat henkensä uhalla armotonta keisaria levittääkseen sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. dvd 17,90 blu-ray 19,90

2450

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

DVD

1790

Blu-ray

1990

puh. 020 754 2350

Eero Huovisen rukous elämä ei kuulu teille Emerituspiispa puhuu mielellään Isä meidän -rukouksesta, mutta ei omasta hartaudenharjoituksestaan. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

ero Huoviselta ilmestyi uusi kirja, ja siitä olisi kiva tehdä juttu. Isä meidän -teos käsittelee Isä meidän -rukousta, joten Huovinen voisi kertoa vähän omasta rukouselämästään. Huovinen on eläköitynyt dogmatiikan professori ja Helsingin entinen piispa. Monen silmissä hän on Suomen luterilaisen kirkon vanha, viisas valtiomies. Kun presidentti Mauno Koivisto kuoli, Eero Huovinen piti siunauspuheen. Kun presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio saivat lapsen, Eero Huovinen kastoi hänet. Huovinen vastaa sähköpostiin, kiittää viestistä ja kirjoittaa: ”’Omasta hartauden harjoituksesta’ puhuminen tuntuu vaikealta. Kirjassani olen sanonut sen, mitä osaan. Sitä sopii lainata.” Huovinen on varovaisen miehen maineessa. Ehkä hänestä siksi niin pidettiin piispana. Varovainen kirkko, varovainen johtaja.

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Ei Huovinen Isä meidän rukouksenkaan suhteen revittele, mutta esittää siitä mie lenkiintoisia pointteja. Esimerkiksi, että Isä meidän ei ole erityisen kristillinen rukous. Entä, jos juttu ei keskittyisi Huovisen omaan hartauden harjoittamiseen vaan Isä meidän ru koukseen? ”Jos keskitymme Isä meidän rukoukseen em mekä minuun, niin OK.” – OLETKO SINÄ lukenut minun kirjani? Eero Huovi nen kysyy. Hän istuu teologisen tiedekunnan tutki janhuoneessa. Välillä hän hymyilee pientä hymyä, josta ei voi olla ihan varma, onko se hymy. Huovi nen on juron miehen maineessa. Olen, ja nyt tulisi muutama kysymys kirjan tee moista. Isä meidän rukous osoitetaan jollekin, jota kutsutaan Jumalaksi. Mikä Jumala oikein on? Huovinen on hiljaa liki puoli minuuttia. Sitten hän alkaa puhua. – On oikeastaan aika erikoista, että Jeesus neu voi puhuttelemaan Jumalaa Isäksi. Juutalaisessa perinteessä Jumalaa pidettiin niin tutkimattoma na, että häntä ei rohjettu puhutella suoraan eikä häntä uskallettu katsoa kasvoista kasvoihin. Mooseskin näki Jumalan vain selkäpuolelta. Sanat ovat hitaita ja tuntuvat harkituilta. Tulee mieleen vanha leivinuuni, josta otetaan rapsakoi ta jälkiuuniruisleipiä.

”

Joskus voi olla hyödyllistä, että tulee paha mieli. – Ihminen joutuu kamppailemaan sen kanssa, mitä Jumalasta sanotaan. Vaikka Jumalaa puhu tellaan Isäksi, Luojaksi tai Kaikkivaltiaaksi, me sa malla tajuamme, miten vajavaisia meidän sanam me ovat. – Mutta isä on kaunis sana. Se ei ole Raamatussa ollenkaan niin patriarkaalinen kuin meidän nyky aikainen ihmisemme ajattelee. Isä oli hahmo, joka piti huolen omistansa. Isä oli turva. Tietysti ihmi sen, jolla on tuhoavia kokemuksia omasta isästään, voi olla vaikea ajatella, että isä on myönteinen sa na. Silloin voi ehkä ajatella, että Jumala on toisen lainen isä kuin ne huonot isät, joita me tunnemme peilistä tai kokemuksistamme. Eero Huovinen vaikenee ja kysyy: – Pitääkö minun vastata lyhyemmin? Ei, ja pysytään vielä tässä. Kun Jeesus puhuu tästä asiasta, josta hän käyttää nimeä Isä, mistä hän tarkalleen ottaen puhuu? Huovisen mukaan kristillisessä ja juutalaisessa perinteessä on aina ollut tärkeää, että Jumala ei ole mikään asia. – Jumala ole mikään arvo eikä aate, ei edes op pi, vaikka minä vanhana dogmatiikan harrastajana arvostan oppia ja suosittelen filosofian lukemista. – Jumalassa on aina kysymys persoonasta. Yhte ys Jumalaan on minä–sinäsuhde, ei minä–sesuhde. Jumalalla on silmät, jotka näkevät kaiken, mutta ne eivät ole sellaiset silmät, jollaisia me ajattelem me silmien olevan. Jumalalla on korvat, jotka kuu levat kaiken, eivätkä nekään ole sellaiset korvat, jollaisia me ajattelemme korvien olevan. Jumalalla on kädet, joilla hän pitää meistä huo len. Huovinen kertoo, miten edesmennyt filosofian professori Juha Sihvola osallistui televisiossa maa ilmankatsomukselliseen väittelyyn. – Kun hänen keskustelukumppaninsa puolus ti materialistista ajattelutapaa, Juha Sihvola sanoi vain, että sitten on sellainen lastenlaulu kuin Juma lan kämmenellä ei kukaan ole turvaton. Huovinen hymyilee.

– Yksi Suomen kokeneimpia filosofeja sanoi näin. Jumalalla ei ole sosiaaliturvatunnusta eikä katu osoitetta, emerituspiispa sanoo. Silti me voimme tietää, että hän on totta. Mistä me sen voimme tietää? – Volkswagen Passatia voidaan koskettaa ja sen kaasupoljinta voidaan painaa, mutta Jumalan to tuus on aina luonteeltaan salattua, Huovinen sa noo. – Olemme sen varassa, mitä Jumala itse kertoo itsestään. Niinhän me toisemmekin tunnemme. Kun minä kysyn, kuka sinä olet, sinä rupeat kerto maan. Minä voin kuulla sen, mitä sinä kerrot. POHDIN ÄÄNEEN, että vähän hirvittää, ehdinkö esittää kaikki kysymykseni. Ehkä Eero Huovinen kuulee väärin, tai sitten hän rakentaa muuten vain aasinsillan. – Jumalan kanssa on aina vähän hirvittävää, Huovinen sanoo. – On vanha sanonta, että Jumala on kiehtova ja tärisyttävä todellisuus. Rakastunut ihminen tuntee yhtä aikaa vetoa ja jännitystä. Huovinen on pohtinut jumalallisia koko ikänsä. Vieläkö Jumala tärisyttää? – Teologiaa olen harrastanut vuodesta kuusi kymmentäneljä alkaen. Se jatkuu edelleen. – Kun olin lapsi ja lapsenlikka rupesi pitämään meille Isä meidän rukousta, minulle syntyi jo sil loin teologinen kriittinen henki. Voiko ihminen, jo ka rukoilee kaavamaista Isä meidän rukousta, olla oikea kristitty? Se ei ollut perheen tuttu omasanai nen rukous, johon olimme äidin kanssa tottuneet. Iän myötä Isä meidän on tullut Huoviselle rak kaaksi. Vanhemmiten omat sanat ovat vähentyneet. Miltä se tuntuu, kun omat sanat loppuvat? – Kyllä siitä pääasiassa etua on. Ihminen tulee vanhemmiten varovammaksi. Itsekritiikki on hyö dyllinen asia elämässä. Nuorempana sitä oli kriitti nen muita kohtaan. Isä meidän rukous on Huovisen mielestä kuin ti mantti. Se on hioutunut vuosien aikana kirkkaaksi. – Jeesus oli aika fiksu, kun hän keksi opettaa täl laisen. – Hän osasi sanoa oikeat asiat, kiteyttää. Sitä paitsi kaavamaisissa rukouksissa on menneiden sukupolvien suurta viisautta. Jos menet naimisiin tämän päivän kanssa, huomenna olet leski. On pa rempi katsoa vähän pidemmällä perspektiivillä taaksepäin. KIRJANSA ALUSSA Eero Huovinen huomauttaa, et tä Isä meidän ei ole erityisen kristillinen rukous. Siinä ei puhuta mitään Jeesuksesta, sovituksesta, Pyhästä Hengestä tai muista uskontunnustuksen asioista. – No ei se nyt epäkristillinenkään rukous ole, Huovinen tokaisee. – Onhan Jeesus sen sentään opettanut. Mutta ru kouksessa on paljon yleisinhimillistä viisautta. Suomen luterilaisessa kirkossa Isä meidän lausu taan kokonaisuudessaan näin: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. Yleismaailmallista rukouksessa on Huovisen mukaan esimerkiksi se, että siinä pyritään luopu maan omasta tahdosta. – Jos ihminen koko ajan sanoo minä itse, hän taantuu kaksivuotiaan tasolle. Lapsesta ei tule ai kuista, jos hänellä ei ole oikeutta käyttää sanoja mi

nä itse, mutta aikuisuuteen kuuluu se, että ihmi nen osaa ottaa etäisyyttä omaan minäänsä ja miet tiä toisten asioita enemmän kuin omiaan, Huovi nen selittää. Mutta eikö siitä tule paha mieli, jos oma tahto ei toteudu? – Joskus voi olla hyödyllistä, että tulee paha mie li. Olen paljon miettinyt, onko tälle meidän nykyi selle ajallemme, 2000luvun alulle, erityisen tyy pillistä itsekeskeisyys. ISÄ MEIDÄN -RUKOUKSEN loppupäässä on vaikea kohta. Rukoilija pyytää Isää antamaan meille mei dän syntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Tiukkaa! Onko siis niin, että Jumalan armon eh tona on se, että minäkin armahdan? – On ja ei, Eero Huovinen vastaa heti.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Jos ihminen ei oikein jaksa rukoilla, kannattaako rukousta vääntää väkisin? – Jos ihminen ei oikein jaksa hengittää, hän rupeaa haukkomaan ilmaa, Eero Huovinen vastaa.

– On ehto ja ei ole ehtoa. Mitä se tarkoittaa? – Tämä on tosi vaikea kysymys, ja usein tämä vaivaa ihmisten mieltä. Kyllä Jeesuksen vertauksissa on tämäkin puoli. Jos me emme anna anteeksi, Jumalakaan ei anna anteeksi. Yhdessä vertauksessa Jeesus kertoo palvelijasta, jolle kuningas antaa anteeksi 10 000 talentin velan. Huovinen on vähän laskeskellut. – Se on nykyrahassa noin kuusi miljardia euroa. Niin paljon Jumala haluaa antaa anteeksi. Sitten palvelija tapaa naapurinsa, joka on hänelle velkaa euroissa noin kymppitonnin. Miljardeja anteeksi saanut palvelija ei anna edes maksulykkäystä vaan kuristaa naapurinsa. – Silloin kuningas peruuttaa sen aikaisemman suurenmoisen anteeksiantamuksen. Siinä on uhkaus, Huovinen sanoo.

”

Itsekritiikki on hyödyllinen asia elämässä. Nuorempana sitä oli kriittinen muita kohtaan. Uhkaileeko Jeesus meitä? – Armottomuudesta varoittaa ja uhkailee, kyllä. Mutta me ihmiset olemme heikkoja ja ahneita. Jumala on ääretön rakkaus. Onko tosiaan niin, että

Jumalan rakkaus on kiinni siitä, mihin minä pystyn? – On tärkeää muistaa, että Jeesuksen kertomus alkaa sillä, että Jumala antaa kuusi miljardia anteeksi, Huovinen huomauttaa. – Martti Luther oli sitä mieltä, että jos ihminen on saanut suunnattoman paljon anteeksi, hän antaa mielellään toisillekin anteeksi. Kyse ei ole ehdosta vaan seurauksesta. Huovisen mukaan elämä on jatkuvaa itsetutkistelua ja kamppailua. Jaanko minä muille sitä hyvää, jonka kohteeksi olen päässyt? Ihminen voi kuitenkin olla niin rikkinäinen, ettei jaksa rakastaa tai armahtaa ketään. Onko sitten niin, että Jumalakaan ei armahda häntä? – Jos Jeesus kehottaa meitä antamaan toisille seitsemänkymmentäseitsemän kertaa anteeksi, miksi Jumala ei antaisi meille seitsemänsataaseitsemänkymmentä kertaa anteeksi? ■

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

”Rukoilkaa te siis näin”, opetti Jeesus – vai opettiko sittenkään? On uskottavaa, että Jeesus opetti seuraajilleen jotain Isä meidän -rukouksen kaltaista. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

sä meidän rukous esiintyy vä hän eri muodoissa kahdessa eri evankeliumissa, Matteuksella ja Luukkaalla. Varhais ten kristittyjen ajattelua tut kinut teologian tohtori, pappi Päivi Vähäkangas, pitää uskottava na, että Jeesus opetti opetuslapsilleen rukouksen, joka muistuttaa meidän tuntemaamme Isä meidän rukousta. – Se, että Isä meidän on kahdessa toisistaan riippumattomassa lähtees sä, viittaa siihen, että se on varhai nen, Vähäkangas sanoo. Luukkaan ja Matteuksen kerto mukset eroavat toisistaan. Matteuk sen evankeliumissa Jeesus opettaa yleisesti tunnetun version Isä meidän rukouksesta keskellä Vuorisaarnana tunnettua puhetta. Luukas taas kertoo, että eräs Jee suksen opetuslapsi pyysi häntä opet tamaan, miten rukoilla. Jeesus opetti Isä meidän rukouksen, mutta tiiviim mässä muodossa: Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Anna meille päivästä päivään jokapäiväinen leipämme. Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velassa. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen. Lyhyestä virsi kaunis – mutta jos tain syystä Matteuksen pidempi ver sio jäi elämään kristittyjen keskuu dessa. Vähäkankaan mukaan raama tuntutkimuksen nyrkkisääntö on, et

Päivi Vähäkangas sanoo, että Matteuksen evankeliumin kirjottaja teki lisäyksiä rukoukseen, joka oli todennäköisesti alkujaan Jeesuksen opettama.

tä lyhyempi sanamuoto on luultavasti lähempänä alkuperäistä. – Matteuksen pidempi versio si sältää evankelistan lisäyksiä. Matte uksen kirjoittajalle juutalainen kult tuuriympäristö ja liturgia olivat tut tuja. Hänen oli luontevaa rikastuttaa Jeesuksen rukousta pyynnöillä, jotka muistuttavat juutalaisia rukouksia, Vähäkangas sanoo. Luterilaiset sekoittivat pakkaa ja nappasivat Luukkaan versiosta pyyn nön, että Jumala antaisi meille mei dän syntimme anteeksi. Katolilaiset ja ortodoksit pyytävät Matteuksen mukaan, että Jumala antaisi anteek si meidän velkamme.

– Tiedetään, että Jeesus sanoi jo tain tällaista, mutta ei ole aivan sel vää, minkälaisessa tilanteessa se ta pahtui. Jeesus on voinut opettaa Isä meidän rukouksen moneenkin ker taan.

ISÄ MEIDÄN -RUKOUKSEN monet ver siot eivät Päivi Vähäkankaan mukaan ole uskottavuusongelma. – Ovathan monet muutkin Jee suksen teot ja sanomiset eri evan keliumeissa vähän erilaisia ja eri yh teyksissä, hän sanoo.

TILANTEESSA SE TAPAHTUI.

”

TIEDETÄÄN, ETTÄ JEESUS SANOI JOTAIN TÄLLAISTA, MUTTA EI OLE AIVAN SELVÄÄ, MINKÄLAISESSA

Vähäkangas huomauttaa, että Isä meidän rukouksen rukoileminen on harvoja asioita, joita Jeesus selvästi kehottaa seuraajiaan tekemään. Mui

ta vastaavia ovat esimerkiksi kaste ja lähetyskäsky ja kehotus viettää eh toollista. Luultavasti siksi Isä meidän ruko uksesta tuli varhaisille kristityille tär keä. Matteuksen versioon viitataan jo toisen vuosisadan alussa kir joi tetussa Didakhetekstissä, jonka kir joittaja lisäsi rukouksen perään evan keliumeista puuttuvan loppuylistyk sen: sillä sinun on voima ja kunnia, iankaikkisesti. Didakhessa kehotetaan, että kris tityt lausuisivat Isä meidän rukouk sen kolmesti päivässä – juutalaiseen tapaan. Juutalaiset olisivatkin hyvin voi neet lausua Isä meidän rukouksen. Vähäkangas toteaa, että rukouksessa ei ole mitään erityisesti kristillistä. – Isä meidän rukouksessa on pal jon yhtymäkohtia sen ajan juutalai siin rukouksiin, jotka olivat luultavas ti Jeesukselle tuttuja. ■

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti Hammasproteesit on syytä tiivistää 2 – 3 vuoden välein ja uusia 5 – 10 vuoden välein.

• Yhteistyöhammaslääkäreiden kautta ratkaisu proteesien parempaan kiinnitykseen Kiinnikkeiden asennus ja pelkopotilaiden hoito kevytnukutuksessa. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

EHT Antti Koskelo

p. 040 189 9808

Erikoishammasteknikot

• Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen • Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikko-

Etuseteli

Tällä setelillä saat loka-marraskuun aikana käynnin yhteydessä hammasproteesien kotihoitopakkauksen veloituksetta. Käy myös maksuttomien tarkastusten yhteydessä. Voimassa ilmoituksen toimipisteissä 11/2018 saakka

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet Helsingissä • Hämeentie 7, Kallio • Kauppalantie 4, Etelä-Haaga • Hitsaajankatu 12, Herttoniemi • Kauppakaarre 1, Malmi

Leikkaa irti

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Auta

lahjoittamalla

Vaatteita, huonekaluja, astioita, kodin tekstiilejä…

Kolmen dekkarin kirjoittaminen on ollut ruotsalaiselle Mariette Lindsteinille keino päästä irti ahdistavista kokemuksista skientologialiikkeessä.

Irti kultista Mariette Lindstein oli 25 vuotta skientologi. Nyt hän varoittaa ihmisiä, etteivät he tietämättään joutuisi ääriliikkeiden pariin. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA FOTOGRAF ADDE

oskaan ei ollut oikea hetki lähteä. Katsotaan päivä ker rallaan, ehkä tämä muut tuu paremmaksi huomenna tai ehkä ensi viikolla. Näin Mariette Lindstein uskot teli itselleen. Hän oli ollut koko aikuis ikänsä mukana skientologialiikkeen toi minnassa, niistä suurimman osan työssä liikkeen päämajassa Yhdysvalloissa. – Parinkymmenen vuoden aivopesun vaikutus katosi saman tien sillä hetkellä, kun näin liikkeen johtajan lyövän erästä alaistaan. Se oli käännekohta. Silloin pää tin, että minun on päästävä pois, Lind stein sanoo. Salamana syntyneestä lähtöpäätökses tä kului vielä kuusi vuotta siihen, että hän onnistui jättämään liikkeen. Hän oli an tanut skientologialle koko elämänsä, ei kä tuntenut Yhdysvalloista ketään muita kuin kultin jäseniä. Pahinta oli kuitenkin kiinnijäämisen pelko. Ajatukset siitä, mi tä tapahtuisi, jos pako ei onnistuisikaan, lähes lamauttivat Lindsteinin. Skientologien päämajasta ei noin vain kävelty ovesta ulos. Siellä oli aseistetut vartijat ja aluetta ympäröi korkea aita. Lopulta, Lindsteinin teeskenneltyä itsetu hoista, hänet lähetettiin eräänlaiselle pak kotyöleirille, josta hänen onnistui paeta. NYKYISIN LINDSTEIN asuu Ruotsissa, ja hänestä on tullut kirjailija ja luennoitsi ja. Hän on kirjoittanut kolmen dekkarin sarjan Via Terra nimisestä lahkosta. En simmäinen osa, Ehdoton valta, on juuri il mestynyt suomeksi. Via Terra ja sen psy kopaattinen johtaja Franz Oswald ovat Lindsteinin mielikuvituksen tuotetta, mutta monet tapahtumista pohjautuvat Lindsteinin omiin kokemuksiin skiento logialiikkeessä. – Kirjoittaminen on ollut minulle te rapiaa. Aikaisemmin minulla oli hirveitä

painajaisia. Kirjoittamalla olen voinut jät tää taakseni 25 vuotta kultissa. En voi sa noa, etten ajattelisi tuota aikaa koskaan. En kuitenkaan halua elää menneessä, koska silloin minulla ei olisi vieläkään to dellista elämää. Kirjojensa ilmestyttyä Lindstein on saanut paljon palautetta lukijoilta. Kel lään heistä ei ole ollut kokemusta uskon lahkosta, mutta monille Lindsteinin ku vaamassa maailmassa on ollut jotakin tuttua. He ovat kertoneet elämästään esi merkiksi narsistisen esimiehen tai väki valtaisen kumppanin kanssa. – Yksi vaaran merkki on se, että kado tat osan itsestäsi. Yrität sopeutua ja mu kautua. Se voi olla niinkin yksinkertaista, että alat pukeutua tai puhua eri tavalla kuin aiemmin tai musiikkimakusi muut tuu. Minä olin pahimmillaan niin koko naan kultin pauloissa, että menetin itse ni totaalisesti. Lindstein kertoo, että niin skientolo gialiike kuin hänen kirjojensa Via Terra lahkokin ovat käytännössä diktatuureja. On vain yksi johtaja, jonka tahto toteu tuu kaikessa ja jota jäsenet sokeasti seu raavat. Kielteisiä asioita ei haluta nähdä – tai ainakaan ottaa puheeksi, koska siitä tulisi ikäviä seurauksia. LINDSTEIN ARVIOI, että nykyisin vain harva innostuu skientologiasta niin kuin hän aikoinaan. Ihmiset pikemminkin karsastavat sitä. Moni muukin liikkees tä paennut on tuonut esiin väärinkäytök siä ja epäkohtia, ja liikkeen julkisuusku va on negatiivinen. Lindstein on enem män huolissaan siitä, että ihmiset joutu vat liikkeen oppien pariin tietämättään. Esimerkiksi Ruotsissa on kouluja, huu meistavierotuskeskuksia ja liikeelämään liittyviä koulutuksia, jotka ovat skientolo gien omistuksessa. – Vanhemmat saattavat laittaa lapsen sa skientologien kouluun tietämättään. On myös yrittäjiä, jotka ovat skientologe ja ja laittavat alaisensa testeihin ja kurs seille ilman, että nämä tietävät olevansa tekemisissä skientologian kanssa, Lind stein kertoo. – Minun työni on nyt tuoda näitä asioi ta esiin. Käytän siis liikkeessä oppimiani markkinointitaitoja heitä vastaan. En voi estää ihmisiä tekemästä virheitä tai ole masta tyhmiä, mutta aina voin varoittaa heitä. ■

Tuo vaate-, huonekaluja tavaralahjoituksesi suoraan myymäläämme tai soita meille, niin noudamme lahjoituksen kotoasi. Otamme vastaan ehjiä, puhtaita ja myyntikelpoisia tavaroita.

Sinun lahjoituksesi muuttaa maailmaa! Fida International on suomalainen avustus-, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Työmme keskipisteessä ovat ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Unelmamme on maailma, jossa jokainen lapsi saisi kurottaa kohti unelmiaan, riippumatta syntypaikasta, perhetaustasta, ihonväristä tai uskonnosta.

Lahjoitetut tuotteet myydään Fida secondhand -myymälöissä. Myymälätoiminnan tuotot käytetään Fida International ry:n toiminnan tukemiseen.

tilaa ilmainen noutopalvelu tai tuo lahjoituksesi myymäläämme ilmainennoutopalvelu.fi • 09 566 00 200 Löydä lähin myymäläsi: www.fida.fi

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Peppi pohjoisesta Kaivosmiehen tyttärestä tuli ympäristöaktivisti, kersantti ja suosittu puhuja. Mutta kotisuota on aina ikävä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

iikennettä, ihmisiä, betonia, asfalttia. Päärautatieasemalla hyökyy etelän elämä päälle aina, kun Riikka Karppinen, 24, palaa lapsuusmaisemistaan Sodankylästä Helsinkiin. – Täällä on ihan liikaa havainnoitavaa. Ylikuormitun edelleen, kun en ehdi katsoa kaikista ihmisistä, että kuka tuo on ja olenko nähnyt hänet ennenkin. Helsingissä on kuitenkin oltava. Täällä ovat yliopisto-opinnot, täysipäiväinen työ Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton järjestösihteerinä ja ennen kaikkea mahdollisuudet vaikuttaa. – Lappia tyhjennetään nyt luonnonvaroista: louhitaan malmia ja hakataan metsiä. Minusta se on väärä suunta. Karppinen tunnetaan parhaiten lapsuuden kotikylässä Sodankylän Kersilössä sijaitsevan suursuon, Viiankiaavan, puolustamisesta. Ylikansallinen kaivosyhtiö Anglo American tahtoisi louhia Natura- ja soidensuojelualueelta nikkeliä ja kuparia. Ympäristöaktivistille on omistettu oma luku esikuvallisia suomalaisnaisia esittelevässä tuoreessa kirjassa Sankaritarinoita tytöille ( ja kaikille muille) (Into). Karppisen taistelusta kotisuonsa puolesta ilmestyi viime vuonna Petteri Saarion dokumentti Aktivisti. Suon puolustajasta on kirjoiteltu myös isoissa ulkomaisissa lehdissä. – En ole kuitenkaan tyypillinen luonnonsuojelijatyttö. Metsästys ja armeija ovat myös osa minua, Karppinen sanoo. Hän työskentelee esimerkiksi sen puolesta, että ilmastopolitiikka saataisiin osaksi päivänpolitiikkaa, kutsunnat myös naisille, nuoret enemmän ääneen sekä naisten, miesten ja muunsukupuolisten mahdollisuudet yhdenvertaisiksi. Vihreä vaikuttaja on kysytty puhuja, joka suoltaa asiaa kuin ammattipoliitikko. Välillä hän virnistää ja näyttää äkkiä lukioikäiseltä. ”Ihailin lapsena Peppi Pitkätossua, maailman vahvinta tyttöä. Pepin tarinan innoittamana aloin tehdä iltaisin kyykkyhyppyjä, istumaannousuja ja etunojapunnerruksia, sillä hahmotin ne käytännön keinoiksi samanlaisen vahvuuden saavuttamiseen. Suunnittelin, että jonakin kesäpäivänä lapioin itseni hiekkalaatikon kautta Kiinaan.” KOLME VUOTTA VANHEMPI isoveli oli Riikka Karppisen lisäksi ainoa lapsi piskuisessa Kersilön kylässä. Leikkiseuran puuttuessa Karppinen luki jo nuorena sanomalehtiä ja keskusteli politiikasta isänsä kanssa. Tämä on kaivosmies ja pitkän linjan vasemmistolainen kunnanvaltuutettu. Marjastus, kalastus ja metsästys olivat Karppisen lapsuudessa yhtä arkisia asioita kuin marketis-

Kuka?

Riikka Karppinen on 24-vuotias ympäristöaktivisti, Helsingin Kalliossa asuva suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelija, Sodankylän vihreä kunnanvaltuutettu, reservin kersantti ja hirviseuran jäsen.

Missä?

Luonnontieteellinen museo Helsingin keskustassa muistuttaa Karppista Sodankylästä. Hänellä on omakohtainen tarina melkein jokaisesta pohjoisen eläimestä.

Motto

”Tietä käyden tien on vanki vapaa on vain umpihanki.” – Aaro Hellaakoski

sa käyminen Helsingissä. Kymmenvuotiaana tyttö tentti itselleen metsästyskortin täysin pistein ja hankki luvat myös hirven- ja karhunkaatoon. Hirven hän on ampunutkin. – Luontosuhde oli lapsuudessani sellainen, että oli turha reissu, jos ei saatu hirveä nurin, sankoa täyteen marjoja tai tarpeeksi kalaa, Karppinen sanoo. Rauhallinen elämä rikkoutui, kun ylikansallinen kaivosyhtiö sai malminetsintäluvan Viiankiaavalta Karppisen ollessa kymmenvuotias. Tyttö odotti, että aikuiset tekisivät jotain. Turhaan. – Ei muut ko Riikka! sanoo hänen mummonsa Aktivisti-dokumentissa. 15-vuotiaana Karppinen matkusti toisen kerran elämässään Sodankylästä Helsinkiin, tällä kertaa argumentoimaan kansanedustajille suon säilyttämisen

”

EN OLE KOSKAAN JÄTTÄNYT MITÄÄN TEKEMÄTTÄ SIKSI, ETTÄ EN OLISI USKALTANUT.

puolesta. Ensimmäisestä reissusta kolmivuotiaana hän ei muista mitään, toiselta jäivät mieleen päärautatieasema, Eduskuntatalo ja ympäristöministeriö. – En ole koskaan jättänyt mitään tekemättä siksi, että en olisi uskaltanut. Olen tajunnut jälkeenpäin, miten tärkeää oli puhua kaivosteollisuudesta tyttönä, sillä yleensä teknisten ja teollisten asioiden mielletään kuuluvan miehille.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Aktiivinen nainen herätti armeijan miehisessä maailmassa ärtymystä. Karppinen sai palvelusaikanaan niin vakavan sähköpostiuhkauksen, että teki siitä rikosilmoituksen. – Uhkaaja tiesi täsmälleen, millä kasarmilla olin ja missä tuvassa majoituin. Uhkaus otettiin huomioon myös tiukentamalla yöpäivystystä, Karppinen kertoo tasaisella äänellä. Parhaillaan Karppinen pohtii seuraavan lasikaton rikkomista. Hänestä olisi komeaa päästä eduskuntaan ensimmäisenä vihreänä Lapista. Hän päättää kevään eduskuntavaaleihin lähtemisestä marraskuussa. – Tuntuu voimauttavalta, että etelässä on normaalia puhua kestävistä elämäntavoista. Lapissa olen vihreänä erikoinen ja poikkeus. Entä pitkän linjan urasuunnitelmat? – Jos minusta tulisi joskus ministeri, haluaisin olla yhdistetty ympäristö- ja puolustusministeri eli ympäristönpuolustusministeri. ”Lapsuudessani Hannele Pokka toimi Lapin läänin maaherrana ja Tarja Halonen Suomen tasavallan presidenttinä. Tuntui melkein mahdottomalta käsittää sitä, kun isä ja äiti kertoivat, että myös miehet voivat Suomessa toimia maaherroina tai presidentteinä.”

– Pohjoisessa kuulee epäilyjä, että onko siellä etelässä oikeaa luontoa ollenkaan. Minusta Helsingissä säilytetyt luontokohteet ovat todella hienoja. Sen sijaan Lapissa mikä tahansa Nelostien laita ei ole erämaata, sanoo Riikka Karppinen. Suoaktivisti kuvattiin suojellulla Slåttmossen-keidassuolla Helsingin Jakomäessä.

Taistelu kaivosyhtiötä vastaan on kestänyt yhdeksän vuotta. Ensi kesänä kaivosyhtiön pitäisi osoittaa, paljonko se aiheuttaisi päästöjä ja millainen kaivoksesta tulisi. Väsyttääkö jättiä vastaan taisteleminen? – Ei koskaan. ”Olen kotona Sodankylässä kuin turisti: tuijotan taivaalla räiskyviä revontulia, hengitän kuulasta ja kirpeää myöhäissyksyä ja kuuntelen kuuran kuorruttaman kasvuston tasaisen kevyttä ratinaa kenkien alla. On hiljaista, rauhallista ja kaikkivoipaisen kiireetöntä.” LASIKATOT OVAT HELISSEET nuoren vaikuttajan tieltä. Riikka Karppinen valittiin Sodankylän kunnanvaltuutetuksi 18-vuotiaana, kunnan historian nuorimpana ja samalla ensimmäisenä vihreänä. Yhden naisen valtuustoryhmässä kaikki piti tietää ja osata itse.

– Aluksi kuulin sellaista vähättelyä, että me olemme tehneet politiikkaa jo ennen kuin sinä olet syntynyt. Arvostus on kasvanut, kun Karppinen on osallistunut kerran kuussa pidettäviin valtuuston kokouksiin jämptisti myös kesken Helsingin opintojen ja Santahaminassa suorittamansa asepalveluksen. Meneillään olevalle toiselle valtuustokaudelle hänet valittiin Sodankylän äänikuningattarena. Karppinen siirtyi reserviin kersanttina ja teki sen jälkeen historiaa Varusmiesliiton ensimmäisenä naispääsihteerinä. – Varusmiesliitossa koin olevani tasavertainen, mutta asepalveluksessa oli paljon eriarvoisuutta. Naiseuteen liittyvät sanavalinnatkin liittyivät heikkouteen, kun tehtävästään huonosti suoriutuvaa haukuttiin neitimäiseksi.

SUNNUNTAINA OLISI VAPAATA iltaseitsemästä yhdeksään, tiistaina aamuseitsemästä kahdeksaan. Haastattelu- ja kuvausajan sopiminen näyttää Riikka Karppisen aikataulujen tiukkuuden. – Etelässä täytän kalenterini velvollisuuksilla, teen töissä tunteja sisään ja suoritan opintopisteitä. Jokainen hetkeni on johonkin tarkoitukseen budjetoitu. Eroan muista ikäisistäni ehkä eniten siinä, etten voisi kuvitella lähteväni viettämään välivuotta ja etsimään itseäni. Kallion asunnossaan Karppinen lähinnä nukkuu. Hän muutti sinne noin kuukausi sitten purettuaan yhteispäätöksellä kihlauksen toisen nuoren poliitikon, Eemeli Peltosen, kanssa. Peltonen on demari, joka toimii eduskunta-avustajana ja Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. – Ajatteluni on muuttunut siinä, että nyt minun on vaikea kuvitella puolisoa, joka olisi kanssani eri mieltä minulle tärkeistä arvokysymyksistä kuten luonnonsuojelusta tai feminismistä. Esimerkiksi isäni tukee toimintaani täysin ja arvostaa sitä, vaikka on vasemmistolaisena joistakin yksittäisistä asioista eri mieltä kuin minä. ”Kun kouluikäisenä näin elokuvan Harry Potter ja Viisasten kivi, koin järkälemäisen havahtumisen ja päätin, että haluan olla juuri sellainen kuin ihailemani Hermione Granger: älykäs, ahkera ja päämäärätietoinen, mutta kuitenkin herkkä ja empaattinen. ” KRISTINUSKO LIITTYY Riikka Karppisen ajattelussa luonnonsuojeluun. – Ihmisen ei pitäisi vaikuttaa niin vahvasti siihen, mitä on luotu. Kun Karppinen kaipaa Helsingissä hiljentymistä, hän suuntaa usein Hietaniemen hautausmaalle. Myös kirkko on hyvä paikka syvällisten pohtimiseen. Tärkeimpään rauhoittumispaikkaansa luontoon hän ehtii pitkillä viikonlopuillaan pohjoisessa. Aktivisti laskee päiviä hetkeen, jolloin juna pohjoiseen nytkähtää liikkeelle. Kun Karppinen ohittaa napapiirillä ensimmäiset kitukasvuiset koivut ja kynttiläkuuset, hänestä tuntuu kodilta. Perillä hän sulkee puhelimensa, lukee sähköpostejaan vain harvakseltaan, tapaa tärkeitä ihmisiään ja retkeilee. – Minulla on ihan fyysinen ikävä Viiankijärven kodalle läheisten seuraan. Ennen etelään muuttoa en tajunnut, millainen merkitys luonnolla on ihmisen jaksamiselle. ”Kun eilen iski yltyvän pakottava mielihalu kiivetä 514 metriin Ukko-Luoston laelle, seisoin huipulla tyynessä yläilmassa, loppusyksyn oranssissa auringossa, jo parin tunnin kuluttua katsomassa rajatonta erämaata.” ■ Lainaukset ovat Riikka Karppisen julkiselta Instagram-tililtä @riikkarppinen

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Pallon vartijaksi Ilmastokatastrofin uhka pakottaa vanhemmat ja opettajat pohtimaan uudestaan kasvatuksen perusteita, sanoo professori Veli-Matti Värri. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA PETTERI MATTILA

äytössämme on nyt ennen näkemätön määrä tieteellistä tietoa maailman tilasta. Sen ansiosta tiedämme, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen armonaika on käymässä vähiin. Samaan aikaan luonnonvaraiset eläimet vähenevät pelottavalla vauhdilla. Myös viljelykelpoinen maa ja merien kalakannat ehtyvät. Tieto ei ole vaikuttanut siihen, miten ihmiset toimivat yhdessä. Kulutamme luonnonvaroja kiihtyvällä vauhdilla ja ilmastokatastrofilta välttymiseen tarvittavat poliittiset päätökset viipyvät. – Tarve radikaaliin muutokseen ei näytä tavoittavan poliittisia päättäjiä eikä muuttavan arkielämäämme ohjaavia instituutioita. Sen sijaan tieto näyttää lisäävän tuskaa ja toimintakyvyttömyyttä, sanoo kasvatusfilosofian professori Veli-Matti Värri. Tuoreessa kirjassaan Kasvatus ekokriisin aikakaudella (Vastapaino) Värri etsii omalta tutkimusalaltaan ekologisen kriisin ratkaisuja ja samalla syitä vakavaan tilanteeseen. Kasvatus on Värrin mukaan avainasemassa, kun pyrimme muuttamaan perimmäisiä käsityksiämme ihmisen ja luonnon suhteesta. Kasvatus kietoutuu kuitenkin osaksi ekokatastrofiin johtavaa vyyhteä, jos opetamme lapset pitämään ylikulutusta normaalina. – Kasvatuksen yhtenä tehtävänä on auttaa seuraavaa sukupolvea sisäistämään vallitsevat arvot ja sopeutumaan yhteiskunnan rakenteisiin. Jos ja kun elämme keskellä ekokatastrofia, tämä saattaa tehdä kasvatuksesta osan ongelmaa, Värri sanoo. IHMISEN JA LUONNON välissä on Veli-Matti Värrin mukaan este, jota hän kutsuu teknologiseksi maailmankuvaksi. Filosofin mukaan kyse on todellisuuden perimmäistä luonnetta koskevista, usein piilossa olevista uskomuksista, jotka muovaavat elämäämme. Teknologisen maailmankuvan mukaan ihminen ja luonto ovat toisistaan erillisiä. Ihmisen suhde muuhun luontoon perustuu hallintaan ja omistamiseen. Elämää ohjaa optimistinen usko siihen, että tulevaisuuden teknologia ratkaisee ongelmamme. Värri toteaa, että viime vuosisatoina teknologinen maailmankuva on ollut kiistämätön menestystarina. Sen avulla ihminen on voittanut monia tauteja ja luonut paljon yhteistä hyvää. Ajattelutapa on kuitenkin johtanut kapeaan todellisuuskäsitykseen, jossa luonto nähdään yksinomaan ihmisen resurssina. – Menestystarina on ajautunut kriisiin, joka ilmenee ihmisen ja toisten lajien olemassaoloa uhkaavana ekokatastrofina. Silti yritämme yhä jatkaa samaa menestyskertomusta ja selviytyä pirullisista ongelmistamme teknologisten edistysaskelien avulla, Värri sanoo.

VELI-MATTI VÄRRI KASVOI maanviljelijäperheessä itäisellä Uudellamaalla. Syntymäkodin pellot rajoittuivat kapean, savisen Virmajoen rantaan. Lapsuudessa joki oli mukana vuoden kierrossa: keväällä se tarjosi haukia ja kesän lopulla rapuja. Joen varrelta löytyi myös rakkaita uimapaikkoja. Parikymppisenä Värri havahtui siihen, että joki oli rehevöitynyt ja kasvanut miltei umpeen tehomaatalouden päästöjen vuoksi. Toinen tärkeä herääminen tapahtui vähän myöhemmin nuorisokodeissa, joissa nuorisotyöntekijäksi kouluttautunut Värri työskenteli. Nuorten rankkojen elämänkysymysten kohtaaminen johti siihen, että Värri päätti hakea yliopistoon. Tällä kertaa oppiaineeksi valikoitui filosofia. – Olin jo tuolloin vakuuttunut siitä, että kaikki ihmisen tärkeimmät kysymykset liittyvät kasvuun ja kasvatukseen, Värri sanoo.

”

SIDOMME TULEVAT SUKUPOLVET MÄÄRÄTTÖMÄKSI AJAKSI LUKITTUUN TULEVAISUUTEEN AIVAN TOISELLA TAVALLA KUIN MEITÄ EDELTÄVÄT SUKUPOLVET OVAT TEHNEET.

Vuonna 1997 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään Värri tuli siihen tulokseen, että velvollisuus auttaa muodostaa perustan vanhemman ja lapsen väliselle ihmissuhteelle ja samalla kaikelle kasvatustyölle. Kasvattajan auttamisvastuun lähtökohtana on Värrin mukaan jokaisen maailmaan syntyvän lapsen avuttomuus ja suojattomuus. Kasvava lapsi tarvitsee toisten ihmisten apua ja tunnustusta. Vanhempien, muiden lähimmäisten ja jokaisen kasvatusyhteisön velvollisuutena on auttaa häntä. Värrin mukaan auttamisvastuun ihmiskuva on vastakkainen uusliberalismille, joka näkee yksilöt ennen muuta toistensa kilpailijoina. – Tarvitsemme toisten ihmisten apua läpi elämämme, koska olemme haavoittuvaisia emmekä koskaan tule täydellisiksi. Samankaltaisen tietoisuuden tulisi olla läsnä myös suhteessamme ei-inhimilliseen luontoon, Värri sanoo. Ekologisen romahduksen välttäminen edellyttää Värrin mukaan uudenlaista kasvatusta, joka ylittää ihmiskeskeisyyden rajat ja laajentaa myötätunnon koskemaan ei-inhimillistä luontoa. Värri ehdottaa kasvatustyön lähtökohdaksi filosofista oivallusta tai ”muistin palautumista”, jossa ihminen löy-

tää uudelleen ”kietoutuneisuutensa” eli syvän yhteytensä muuhun luontoon ja erityisesti eläinten maailmaan. SUOMALAISEEN PERUSKALLIOON louhitaan parhaillaan suunnatonta onkaloa, josta tulee maailman ensimmäinen ydinjätehauta. Veli-Matti Värri pitää projektia esimerkkinä teknologiaan liittyvästä optimismista. Monet pitävät ydinvoimaan turvautumista välttämättömänä, kun ihmiskunta joutuu vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ydinjätteet säteilevät kuitenkin hengenvaarallisesti vähintään satatuhatta vuotta. Kallioon louhitun onkalon tulisi säilyä koskemattomana pitempään kuin yksikään tähänastinen inhimillinen rakennelma on kestänyt. Värrille ”onkalo” on filosofinen käsite, eräänlainen kulttuurimme torjuttu alitajunta. Hänen mielestään ongelmien hautaaminen onkaloon on keino, jonka avulla yritämme välttyä kohtaamasta ylikulutuksen seurauksia. – Tällaiset ratkaisut tekevät maailmasta ihmiselle entistä vieraamman paikan. Sidomme tulevat sukupolvet määrättömäksi ajaksi lukittuun tulevaisuuteen aivan toisella tavalla kuin meitä edeltävät sukupolvet ovat tehneet, hän sanoo. IHMISEN JA LUONNON suhdetta koskevien perim mäisten kysymysten pohtiminen ja esillä pitäminen on Veli-Matti Värrin mielestä ennen muuta yliopistojen tehtävä. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja koulujen tulisi tarjota lapsille ja nuorille laadullisesti merkittäviä kokemuksia, joiden myötä heidän suhteensa kuluttamiseen ja ei-inhimilliseen luontoon korjautuu. Värri huomauttaa, että lapsiin kohdistuva markkinointi haastaa usein vanhempien ja muiden kasvattajien hyvät pyrkimykset. Jo päiväkotiikäiset vertaavat itseään muihin tuotemerkkien perusteella. Kouluiässä tuotemerkit saattavat ohjata jopa sitä, kenet lapsi valitsee kaverikseen. – En tiedä, miten muutos saadaan aikaan. Tarvitsemme uudenlaista kuvittelukykyä ja keskustelua, jossa mietimme yhdessä, mitä meidän pitää tehdä, filosofi sanoo. Kasvattajan auttamisvastuusta käsin Värri löytää kuitenkin tehtävän suuntaviivoja. Yksi tärkeimmistä on toivo: aikuisten pitää varjella lapsia musertavilta ja ahdistavilta kysymyksiltä. Lapsen on saatava suuntautua kohti luontoa ja toisia eläimiä luontaisesti ja ikätasonsa mukaisesti. – Kasvattajan tehtävään sisältyy aina jännite. Meidän on puhuttava lapsille ja nuorille rehellisesti ja totuudenmukaisesti siitä, millainen maailma on. Samaan aikaan kasvatuksessa on täysin luovuttamatonta pitää yllä toivoa. Emme voi koskaan lähteä siitä, että peli on menetetty. ■

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Osa 18

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Jouni Hynynen, 48, on Lappeenrannassa ja Helsingissä asuva rockmuusikko. Hänet tunnetaan Kotiteollisuus-yhtyeen keulakuvana. Hynynen on julkaissut muusikonuransa ohella kirjoja ja toiminut kolumnistina. Kesällä häneltä ilmestyi kirja Muistikuvia – Tunnustuksia Kotiteollisuuden sanoitusten takaa. Siitä selviää, että häntä ovat innoittaneet sanoitusten tekemisessä erityisesti Raamattu ja Kalevala. Kotiteollisuuden 16. levy ilmestyi syyskuussa. Valtatie 666 kertoo miehen elämästä.

Jumalten nektari eli valkoviini auttaa Jouni Hynystä rauhoittumaan kovimman työrumban keskellä.

Pyhä hetki kahvia tai viiniä nauttien Aamulla Jouni Hynynen haluaa juoda rauhassa kahvia ja katsella ikkunasta lintuja. Koti-iltoina hän rauhoittuu perheelle valmistamansa ruoan ja viinilasin ääressä.

Muusikolle illan viinihetki on luonteva pysähdys siinäkin mielessä, että hän on monesti sitä ennen laittanut perheelleen ruoan. Joskus tuo hänen jumalten nektariksi kutsumansa juoma voi iskeä jopa uuden työvaihteen päälle, jolloin hän jatkaa musiikin tekemistä aamuyöhön asti.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ockmuusikko Jouni Hynynen herää joka aamu kahdeksan, yhdeksän aikoihin, on hän sitten kotona tai keikkarundilla. Kotona hän aloittaa aamunsa rauhallisesti, kahvia siemaillen ja tupakkaa poltellen. Sen jälkeen on vuorossa aamiainen. Aamiaisella Hynynen haluaa vain olla paikallaan ja katsella ikkunasta kotipihalla hyöriviä lintuja ja oravia. Tuossa suorastaan pyhässä hetkessä hän ei kestä minkäänlaista liikettä tai vouhotusta aikatauluista. Hiljaisen aamuhetkensä aikana Hynynen suunnittelee päivän tekemisiä, sävellys- ja sanoitustöitään. Niitä hän lähtee tekemään kotinsa tiloissa sijaitsevalle työhuoneelleen.

REMPSEÄN MAINEEN saanut rokkari tunnettiin aiemmin oluen ystävänä, mutta hän siirtyi jo useita vuosia sitten valkoviiniin. Valmistusmaalla ja rypäleellä ei ole Jouni Hynyselle niin suurta väliä, kunhan viini on kuivaa. Rauhoittavat kahvi- ja viinihetket ovat Hynyselle tärkeitä senkin vuoksi, että hän ei osaa olla tekemättä töitä vapaa-ajallakaan. Siitä hän onkin saanut välillä kipakkaa palautetta vaimoltaan ja tyttäreltään. Aikaista heräämistään Hynynen on itsekin monesti kironnut. Kun muu perhe ei ole vielä hereillä eikä lintujen katselun jälkeen ole mitään tekemistä, hän livahtaa helposti työhuoneelleen. Toisinaan häntä kuitenkin alkaa nukuttaa uudestaan päivällä. Silloin voi pysähtyä ja ottaa päiväunet. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

14.10.

Jeesuksen lähettiläät

KUN JOUNI HYNYNEN on päivän ajan rämpytellyt akustista kitaraansa ja synnyttänyt uusia sävellyksiä ja sanoituksia, hän alkaa helposti käydä ylikierroksilla. Se johtuu siitä, että hän on työssä niin vauhdissa, ettei ymmärrä pitää tarpeeksi taukoja. Niinpä hän saattaa työpäivän päätteeksi nauttia valkoviiniä. Hynynen kokee myös viinihetken pyhäksi: se rauhoittaa samalla tavalla kuin aamun kahvihetki. Koneen käydessä täysillä Hynynen pitää aamuhetkiä kaikkein tärkeimpinä, mutta nollaamiseen ja lisäpotkun antamiseen auttaa viini paremmin. Varsinkin silloin, kun hän tekee sanoituksia, se voi saada kanavan auki ja antaa työhön uutta buustia.

Rajavartijan virhe ENNEN KOIRA koulutettiin rankaisemalla. Piti sanoa ”ei!” ja ”hyi!” ja yrittää yhyttää moite mahdollisimman lähelle tehtyä virhettä. Paha piti sanoa pahaksi. Samalla tavalla on kasvatettu monta ihmissukupolvea. En ole ainoa, jolle lätäkössä muliminen tiesi kotiarestia ja pöydässä riehuminen luunappia. Malli on Raamatusta tuttu. Heinäsirkkoja tuli tottelemattomalle suut, silmät täyteen, ja profeetta Aamosta Jumala kehotti: ”Mene ja julista kansaani Israelia vastaan!” ”Tehkää parannus!” vaati Johannes Kastaja, eikä Jeesuksen tyyli ollut juuri lempeämpi: seuraaminen ei riittänyt vaan piti myös luopua kaikesta muusta.

Ihmisen ja koiran psykologiaa tutkineet ovat viime vuosikymmeninä oppineet motivoimisen saloista aivan uutta. Koira oppii parhaiten, kun hyvää kehutaan. Työntekijöistään tulosta tahtova työnantaja ei enää käytä piiskaa vaan porkkanaa. Pelottelun sijaan on viisaampi rohkaista, rankaisemisen sijaan palkita. Virheitä tärkeämpiä ovat onnistumiset. Kirkossa tämä on ymmärretty vain puolittain. Vielä on niitä, joiden mielestä armo on pelkkää höttöä, jos sitä ei saa vasta rangaistuksen uhkan ja ankaran lainluvun jälkeen. Synti pitää sanoa synniksi ikään kuin ihminen ei jo päivittäin maksaisi sen hintaa. Jäsenkato ja vieraantuneisuus

kertovat, ettei sellainen pure. Vaikka sisäpuolella olisi taivaan autuus, rajan määrittäminen ei

kutsu joukkoon vaan satuttaa ja sulkee. KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Gurun opissa Ohjaajana Anthony de Mello Anthony de Mello oli jesuiittapappi, hengellinen ohjaaja, terapeutti ja mystikko. Hänestä tuli 1980-luvulla tunnettu uskontojen rajat ylittävä hengellisyyden ja henkisyyden opettaja. De Mello syntyi vuonna 1931 Mumbaissa. Hänen sukunsa on lähtöisin Goasta, Intian länsirannikolta, ja hänen isänsä oli töissä rautateillä. Hän kävi jesuiittojen koulua ja halusi itsekin liittyä niihin. Vuonna 1965 hänestä tuli seuran jäsen ja opettaja. Sitä ennen hän oli opiskellut teologiaa Espanjassa sekä psykologiaa ja terapiaa Yhdysvalloissa. Intiaan palattuaan hän syventyi Intian hengelliseen perintöön, hindumestareihin ja buddhalaisiin opettajiin. Vuodesta 1972 lähtien de Mello toimi perustamansa Sadhana-instituutin johtajana. Siellä ohjaamissaan retriiteissä ja hengellisillä kursseilla hän käytti luovasti tietämystään terapioista, meditaatiomenetelmistä ja hengellisistä harjoituksista. Hänen toiveensa oli työskennellä tällä tavalla myös Intian köyhien parissa. Sitä hän ei ehtinyt tehdä. Hänen elämänsä päättyi sydänkohtaukseen vuonna 1987 Yhdysvalloissa, missä hänen oli määrä pitää luentosarja. Hänen kirjoistaan on käännetty suomen kielelle mm. Havahtuminen, Ilma jota hengität, Lähteillä, Rakkauden tiellä, Kuuletko linnun laulun ja Yhden minuutin filosofiaa.

Onni ei tule tavoittelemalla Mitä vähemmän takerrut mihinkään, sitä vapaampi olet rakastamaan, neuvoo hengellinen ohjaaja ja terapeutti Anthony de Mello. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”USEIMMAT IHMISET ovat tietämättään unessa. He syntyvät unessa, elävät unessa, menevät naimisiin unessa, he synnyttävät ja kasvattavat lapsensa unessa, he kuolevat unessa heräämättä koskaan. He eivät koskaan ymmärrä ihmiselämän kauneutta ja suloa.” Näin tylyn arvion meistä antaa intialainen jesuiittapappi, terapeutti ja hengellinen ohjaaja Anthony de Mello. Hän väittää, että moni meistä ei ikinä halua herätä ja kasvaa aikuiseksi. Useimmiten elämä soljuu ohitsemme tai juoksemme unikuvien perässä. Kirjoissaan hän muistuttaa kerta toisensa jälkeen, että hengellisyys on heräämistä todellisuuteen. Se, mitä etsit, ei ole kaukana tulevaisuudessa, vaan se on paljon lähempänä, silmiesi edessä, sen keskellä, missä jo olet. Sitä varten ei tarvitse lähteä mihinkään. Onni ei ole jossain muualla, ei jonkin vaivan palkintona eikä jonkun uuden ihmisen luona. Se ei odota eläkkeellä eikä sitä löydä kaukomailta. Uusi työkään ei sitä tuo, eikä mikään uusi asia tai tavara, lelu tai lemmikki. Monet asiat voivat tuoda iloa ja lohtua, mutta niillä on taipumus menettää ajan kuluessa hohtonsa. Onneen havahtuu, siihen herää, se tapahtuu. Ikuinen onni on läsnä kai-

kessa, tässä ja nyt. Jumala tulee sinua vastaan kaikissa asioissa ja tapahtumissa, kaikista kauheuksista huolimatta. TODELLISEN ONNEN saamiseksi et voi tehdä muuta kuin ottaa sen vastaan kuin ihmeen. Mutta mikä meitä estää? De Mello sanoo, että onnemme esteitä ovat omat pinttyneet harhaluulomme, odotuksemme ja kiintymyksemme sekä meille syötetyt uskomukset. 1980-luvulla de Mello ohjasi kuukausia kestäneitä hengellisyyden kursseja, joilla käsiteltiin rakkautta ja onnea ja niiden esteitä, riippuvuuksia, pyrkimyksiä, odotuksia, uskomuksia ja pelkoja. Yleensä kurssit alkoivat meditaatioilla, joiden tarkoitus oli omien sisäisten uskomusten ja riippuvuuksien näkeminen. Ryhmiä ohjatessaan de Mello oli havainnut, että uskomuksemme ja riippuvuutemme vaikuttavat vahvasti siihen, miten näemme toisemme ja elämämme. Näemme toiset ihmiset omien uskomustemme ja riippuvuuksiemme läpi. ”TULET ONNELLISEKSI, jos pystyt muuttamaan lähelläsi olevia ihmisiä”, sanoo yksi yleinen uskomus. Tyyty-

Katsele riippuvuuksiasi Voit pohtia sinua kiusaavaa riippuvuuttasi seuraavan kolmen kohdan avulla. 1. Miten riippuvuutesi syntyi? Et saanut sitä syntymälahjaksi. Kuka on väittänyt sinulle, ettet voi olla onnellinen ilman sitä tai tätä asiaa? Avaa silmäsi ja katso, miten väärä väite se on ollut. 2. Jos haluat päästä siitä irti, laajenna näkökulmaasi. Kun synnyit, asialla ei ollut merkitystä. Kun kuolet, sen merkitys on nolla. Elämä on paljon suurempi kuin riippuvuutesi. 3. Millään asialla tai kenellekään ihmisellä ei ole valtaa tehdä sinua onnelliseksi tai onnettomaksi. Sinä teet valinnan, ripustaudutko vai päästätkö irti. Jo se, että rauhassa mietit näitä asioita, on vapauden ja muutoksen alku.

mättömyyden tunne on kuitenkin sinussa itsessäsi. Siksi on elämäsi tuhlaamista yrittää muuttaa muita. Et voi vaihtaa vanhempiasi eikä missään ole elämänkumppania, joka tekisi sinusta onnellisen. Olemme monin tavoin riippuvaisia toisistamme. Et voi kuitenkaan olla vapaa ja onnellinen, jos takerrut toiseen ja sanot, että elämäsi on hukassa ilman häntä. Sinun on valittava joko riippuvuutesi tai onnellisuutesi. Molempia et voi saada. Aina kun annat periksi riippuvuudelle, sydämesi on ristiriitojen hajottama. JOS HALUAT parantaa maailmaa, selvitä ensin oma mielesi. Havainnoi, mihin reagoit mielessäsi, ja pohdi, mistä tunteesi kertovat. Yritä ymmärtää, mistä uskomuksesi, odotuksesi, vaatimuksesi ja halusi nousevat. Mitä vähemmän takerrut mihinkään, sitä vapaampi olet rakastamaan. Onni ei tule tavoittelemalla. Se syntyy havaitsemalla. Uskonnon tehtävä on herättää meidät katsomaan todellisuutta. Kun heräät todellisuuteen, harhakuvat katoavat. ■ Mystikot matkakumppaneina -aamupäivä su 14.10 klo 10–11.30 Uutelan kodalla, Vuosaaressa. Aiheena Anthony de Mello.

MENOT 11.–25. 10.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko ja toimitilat, Vespertie 12

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 14.10. klo 10, Lappalainen, Lahtinen, Keltakangas. Messun jälkeen Karjalaiset pidot, pääkokkina Juhani Forsberg. Messu su 21.10. klo 10, Mulari, Silin, Mönttinen; Cantabilen lauluryhmä, Heikki Sivonen, huilu. Messun jälkeen syntymäpäiväjuhla Haagan seurakunnan 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Kirkkokahvit Haagasalissa. Laudes ma klo 7.30. Vanhan hetkirukousperinteen mukaan, Silin. Arkiehtoollinen ke 17.10. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Lahtinen, Keltakangas.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

14.10.

Vaalipaneeli – Mikä on kirkon missio eli perustehtävä? klo 11.30 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Messun jälkeen aiheeseen johdattaa egyptiläinen tvkasvo Essam Nagy, tulkkaus Timo Reuhkala Medialähetys Sanansaattajista.

17.10.

Kansainvälisen työn ilta klo 18.30 Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Raamatunkäännöstyötä Koillis-Intian vähemmistökielille, vieraana Erika Niemelä Suomen Pipliaseurasta

TAPAHTUMIA Kirkon kansainvälisen työn ilta ke 17.10. klo 18.30. Raamatunkäännöstyötä Koillis-Intian vähemmistökielille, Erika Niemelä Suomen Pipliaseurasta. Toivon tiistai 23.10. klo 18. Kun uskoni ei riitä, Juhani Forsberg. Sanaa, rukousta, musiikkia. Duunauspaja ma 22.10. ja ti 16.10. klo 18–20. Teemme palaponchoja lahjoitettaviksi. Teematorstai to klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma alkaa n. klo 13. 11.10. Suomalaisia sanontoja, Elli Oila. 18.10. Pro Haaga esittäytyy, varapj. Jukka Mattila. 25.10. PP:n toim.joht. Raija Narvila. Sururyhmä torstaisin 18.11. alk. klo 18–20 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6. Ilm. 15.10. menn. Konsta Korhonen p. 09 2340 3824. Esirukouspiiri ma klo 15. Lähetysraamattupiiri ma 22.10. klo 13. Lähetyspiiri ti klo 13. TT Juhani Forsberg. Aikuisten sähly ti klo 20–21 PohjoisHaagan ala-asteella. Raamattupiiri to 18.10. klo 17.30. Psalmilaulajat to klo 18. Kello5tee to klo 16.30. Lähde-kuoro ma klo 18. Avoimet perhekerhot ma klo 17.30– 19 Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 10–11.30 Schildtinpolku 6. Ukulele-kerho alakouluikäisille ma klo 16–16.30 Tönöllä. Nuorten Tönöillat ti ja pe klo 18–21/22 Diakoniapäivystys ma klo 10–12. Soittopyynnöt p. 09 2340 3200. Kirkkoherranvaalin kärkiehdokkaat tavattavissa to 1.11. klo 18.30– 20. Seurakuntavaalit Haagassa. Valitsijayhdistykset ja ehdokkaat esittäytyvät su 4.11. klo 10 alkavan messun jälkeen kirkkokahvilla n. klo 11 sekä klo 14–15.30 Pohjois-Haagan K-Supermarketilla. Lisätietoja: paivi. lipasti@evl.fi, p. 050 570 6114, seurakuntavaalit.fi.

vuoro. Jatkoina maksullinen keittolounas 5 euron hintaan seurakuntasalissa klo 13. Ilta elävän veden lähteellä pe 19.10. klo 18 Munkkiniemen kirkossa, puhujana pastori Leena Lehtinen. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu. Latinan laulajat ma 22.10. klo 18 seurakuntatalon alakerrassa. Tule laulamaan latinaksi kanttori Senni Valtosen johdolla. Lauluhetki ke 24.10. klo 13 seurakuntasalissa. Lauletaan vanhoja koululauluja, Eeva Löflund ja Risto Kultala. Hiljentymis- ja lounashetki (omat eväät) Munkkivuoren kirkossa 24.10., 21.11. ja 12.12. klo 11.30-12. Kahvi- ja teetarjoilu.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen seurakunta

Meilahden seurakunta

Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Iltaehtoollinen ke 17.10. klo 19 kirkossa. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Messu ja iltatee su 21.10. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Aamuehtoollinen ke 24.10. klo 9.15 kirkossa ja aamiainen 1,50 euron hintaan seurakuntasalissa.

TAPAHTUMIA Jennyn Mummola la 13.10. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Vapaaehtoiset mummot toivottavat lapset aikuisineen leikkimään, lukemaan ja viettämään aikaa yhdessä. Tarjolla on välipalaa. Ilmoittautumista ei tarvita. Työtupa ti 16.10. klo 15–19 kirkolla kurssihuoneessa. Avoin käsityö- ja askarteluhuone, jossa tehdään muun muassa tuotteita myyjäisiin. Miesten Nurkka kirkolla ke 17.10. klo 16–19. Avoin keskusteluja kohtaamispaikka miehille ja miehenaluille Nurkassa joka toinen keskiviikko. Biljardia ja pingistä, kahvia ja keskustelua. Lauletaan yhdessä. Avoin yhteislaulutilaisuus to 18.10. klo 10.15–12 kirkolla seurakuntasalissa. Laulattamassa on Ari Pärnänen. TilkkutäkkiPaikka la 20.10. klo 13–16 Paikassa, Kauppakeskus Kaari -1. krs. Tule virkkaamaan isoäidinneliöitä diakoni Heini Sinkon kanssa. Neliöt kootaan peitoiksi vanhuksille.

JUMALANPALVELUKSET Messu su 14.10. klo 11 Meilahden kirkossa. Riepponen, Pakkanen. Mukana Kampin laulu joht. Kari Turunen. Ekumeenisen vastuuviikon aloitusmessu su 21.10. klo 11 Meilahden kirkossa. Krans, saarnaa diakoni Pasi Rautiainen, Sari Pyykönen. Mukana kansainvälisen diakonian vapaaehtoisia. Ohjelmalliset kirkkokahvit. Arki-illan ehtoollinen ti 23.10. klo 18 Rastilla. Valon ja ilon messu to 25.10. klo 18 Tuomaankirkossa. Krans, saarnavieraana Visa Viljamaa, musavieraana Debi.

TAPAHTUMIA Ilmoittaudu rippikouluun lokakuun aikana. Uudella Töölön seurakunnalla on vuonna 2019 seitsemän rippikoulua. Tiedot rippikouluista seurakuntien verkkosivuilta. Lisätietoja Pasi Riepposelta: pasi.riepponen@ evl.fi tai p. 040 408 0671. Miesten maanantaiseura ma 15.10. klo 13 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Tapio Pitkänen kertoo lääkintälähetystyöstä kehitysmaissa. Siioninvirsiseurat to 18.10. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Puhumassa Virva Krans ja Tuukka Kauhanen. Naisten Forum ti 23.10. klo 15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Vuoden 2019 ohjelman suunnittelua, tervetuloa ideoimaan!

Käsitöitä yhdessä maanantaisin klo 13 Rastilla ja lähetystyön hyväksi ti 23.10. klo 17 Tuomaankirkon kerhotilassa. Raamattupiiri ma 15.10. klo 17.30 Tuomaankirkon kerhotilassa. Ennakkotietoja tai ilmoittautumista ei tarvita. Tulossa: Keskustelutilaisuus seurakuntavaaleihin liittyen pe 2.11. klo 13 Rastilla. Millaisen seurakunnan haluamme?

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Perinteinen messu su 14.10. klo 13. Lisätietoja verkosto. net.

TAPAHTUMIA Levollisuuden messu la 13.10. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus n. 10 min. Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Merimieskirkkopiiri ma 15.10. klo 14 seurakuntatalon päätykamarissa, vieraana pääsihteeri Hannu Suihkonen. Miksi olen olemassa? Etsimme jotain itseämme suurempaa ke 17.10. Munkkivuoren kirkossa. Vieraana filosofian tohtori, MEP 1999–2014 Eija-Riitta Korhola. Ohjelma alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheen-

Messu ja vaalipaneeli ”Mikä on kirkon perustehtävä?” su 14.10. klo 10. Vuori, Antturi, s, Ahola, Magdoline Nader, liturginen tanssi. Lähi-idän makuja, kirkkokahvit, vaalipaneeli. Egyptiläinen tv-kasvo Essam Nagy alustaa, tulkkaus Timo Reuhkala Medialähetys Sanansaattajista, minkä jälkeen ehdokkaat esittelevät näkemyksiään. Messu su 21.10. klo 10. Antturi, Kekäläinen, s, Pautola, Ahola. Syntymäpäiväjuhla 70, 75, 80, 85, yli 90 v. 1.7.–31.12.2018 täyttäneille/täyttäville jäsenille.

TAPAHTUMIA Miesten ilta to 18.10. klo 18 kirkon takkahuoneessa, käynti sisäpihalta. Tutustumista ja keskustelua tavallisten miesten kesken tavallisen tärkeistä elämän asioista. Liedisti: Kirkkomusiikkia ja barokkia la 20.10. klo 15 kirkossa. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Osa tuotosta Unicefille. Suomalainen usko -teemailta ti 23.10. klo 19 Pajamäessä. Suomalaisista joka kolmas kertoo rukoilevansa joka viikko. Tiedätkö, rukoileeko seinänaapurisi tai työkaverisi? Onko usko Suomessa tabu? Annamari Jukko alustaa, minkä jälkeen keskustelua teekupin äärellä. Virsi ja viini-ilta to 25.10. klo 18 kirkon viereisessä Kaffekievarissa os. Pitäjänmäentie 19. Vuori, Ahola, Pitäjänmäen kamarikuorolaisia. Viiniä, kahvilatuotteita omakustanteisesti. Viritys adventtiin la 24.11., 1.12., 8.12., 15.12. klo 11–14 kirkolla. Ohjattua keskustelua ja yhteismeditaatio. Ohj. Johanna Hammarberg, Maika Vuori. Hinta 40 e sis. kevyen lounaan. Ilm. maika.vuori@evl.fi.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 11.–25. 10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Pyhäkoulu klo 10 Tuomiokirkon kappelissa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Rukousta yhdessä muiden kanssa. Aamurukouspiiri maanantaisin ja perjantaisin klo 7.30 Tuomiokirkon partiokolossa. Käynti Tapulin alakerrassa olevaan tilaan porrastasanteen puolivälistä. Ekumeeninen aamurukous torstaisin klo 8.30 Studium Catholicumissa, Ritarikatu 3. Päivärukous maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 12 Tuomiokirkossa. Luottamuksen messu. Tuomiokirkon kryptassa pe 12.10. klo 18 Taizélauluja, hiljaisuutta ja rauhaa. Raamattupiireistä eväitä arkeen. Maanantaisin Bulevardin pihasalissa klo 14–15 kaikille avoimessa raamattupiirissä aiheena Rukous Raamatussa ja klo 18–19 Miesten raamattupiirissä ollaan Johanneksen kirjeiden äärellä. Tiistaisin Bulevardin pihasa-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

27.10.

Naisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin Puhkea kukkaan-konferenssi Kallion kirkolla ja ja sen ympäristössä, Itäinen Papinkatu 2. Aloitustilaisuudet klo 10: Tunteet työssä, Äitiyden ilot ja itkut sekä Miten tulen terveeksi. Päivän aikana työpajoja muun muassa luovasta kirjoittamisesta, naisen vihasta ja kamalasta äitiydestä sekä liikunta- ja tanssipaja. Klo 18 kaksikielinen iltajuhla. Päivä päättyy klo 20 kaksikieliseen messuun kirkossa. Messussa saarnaa Eija-Riitta Korhola. Mukana tapahtumassa ovat myös Satu Taiveaho, Tuula Portin ja Elina Salminen. Lisätiedot: www.puhkeakukkaan.fi. Ei ennakkoilmoittautumisia, vapaa pääsy

lissa klo 18 tutustutaan Roomalaiskirjeeseen. Seniorifoorumilla puhetta muutoksesta ja huolista. Foorumilla ke 17.10. gerontologian professori Timo Strandberg kertoo lihasvoimaharjoittelun merkityksestä, ja ke 24.10. pohditaan KRS:n koulutuspalvelujen johtajan, pastori Mikko Matikaisen johdolla, onko tiede haudannut Jumalan. Seniorifoorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ohjausta hiljaiseen rukoukseen keskiviikkoisin klo 18 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Joskus toisten kanssa voi olla helpompi rukoilla kuin yksin. Kokoonnumme yhdessä rukoilemaan ohjatusti hiljaa. Hiljainen rukous ravitsee kaikkia ja erityisesti levotonta, kiireistä ja stressaantunutta mieltä. Uusi koulutus! Haluaisitko olla antamassa ja saamassa, hengittämässä ja herättämässä, elämässä yhteistä kaipuuta yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa? Messuavustajan tehtävistä kiinnostuneet, tervetuloa tutustumaan messuun uudella tavalla. Koulutus ei vielä edellytä sitoutumista. Ensimmäinen koulutuskerta to 11.10. klo 18–19.30 Vanhassa kirkossa aiheella ”Tiedät, mitä varten me taaskin tänne kokoon-

nuimme”. Pientä purtavaa tarjolla klo 17.30. Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa to 8.11. Ryhmään otetaan mukaan 7 osallistujaa. Keskustelemme mm. suruun, kuolemaan ja toivoon liittyvistä aiheista. Ilm. 2.11. menn. ryhmää ohjaavalle Tiinapapille p. 050 526 4164. Missä on kristinuskon sydän nykyajassa? Sunnuntaina 21.10. messun jälkeen klo 13.30 Hyvän toivon kappelissa keskustelua Marcus J. Borgin Kristinuskon sydän -kirjan pohjalta. Haastateltavana Kari Kuula. YK:n päivän jumalanpalvelus ke 24.10. klo 11 Tuomiokirkossa. Puheen pitää kansanedustaja, ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja Jutta Urpilainen. Mukana jumalanpalveluksessa myös kirkkoherra, tuomiorovasti Marja Heltelä, Lähdekuoro, joht. Matti Turunen. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Diakoniaruokailu tiistaisin 11.12. asti klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ateria 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke

klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET

klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Kivimessu to 11.10. klo 18. Mari Mattsson. Iltamessu pe 12.10. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 14.10. klo 10. Laura Huovinen. Iltamessu ma 15.10. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 16.10. klo 18. Mari Mattsson. Hiljainen rukouslaulumessu ke 17.10. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima mea -lauluryhmä, joht. Johanna Korhonen. Kivimessu to 18.10. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltamessu pe 19.10. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 20.10. klo 17. Pastori Pirjo Kantala. Messu su 21.10. klo 10. Riikka Reina. Iltamessu ma 22.10. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 23.10. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 24.10. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea -lauluryhmä, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 25.10. klo 18. Laura Huovinen. Alppilassa: Monikulttuurinen messu su 14.10. klo 13. Petri Patronen, Janne Keränen, Dagmar Õunap, Vivika Oksanen. Kiinankielinen messu su 14.10. klo 13. Paulos Huang. Yhteismessu su 21.10. klo 11. Piispa Tiit Salumäe, Petri Patronen. Kaksikielinen messu Viro-Suomi. Kiinankielinen messu su 21.10. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu 21.10. klo 16. Juha Leinonen.

TAPAHTUMIA Spirituals Revisited Ensamble – Juhani Aaltonen, Mika Kallio & Quartet Ajaton -konsertti to 25.10. klo 19–22 Alppilan kirkossa. Ohjelma 15/10 e. Virsilaulutilaisuus la 13.10. klo 14 Seurakuntakodilla. Lauletaan ja veisataan yhdessä. L10T, Miten lähestyä ihmistä? ti 16.10. ja 23.10. klo 18–20.30 Kallion kirkolla. Eeva-Liisa Hurmerinta ja Kansan Raamattuseurasta Virpi Nyman. Kuusi arki-iltaa 15 e. Tiistairuokailu ti 16.10. ja 23.10. klo 12 Alppilan kirkolla.

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku,

Menokasvo

Voiko seurakunta olla yhteiskunnallinen vaikuttaja? Millainen vaalikeskustelu Malmin kirkolla järjestetään keskiviikkona 24.10., diakoniajohtaja Elina Leppihalme? Seurakuntamme vaaliehdokkaat keskustelevat diakonian kysymyksistä ja pohtivat myös, millaisissa asioissa seurakunta voi ottaa yhteiskunnallisen vaikuttajan roolia. Puhutaan köyhyydestä, eriarvoistumisesta, yksinäisyydestä ja osattomuudesta. Pohjaksi on diakoniaruokailuissa ja olotilakahviloissa kerätty ihmisten ajatuksia näistä teemoista. Illan yksi tavoite on tuoda ajankohtaisia välähdyksiä diakonian kentältä seurakunnan tulevien päättäjien tietoon.

Mikä on diakonian vapaaehtoisten rooli? Seurakuntalaisten rooli on erityisesti ruokailuissa ja olotilakahviloissa tosi iso. Ihminen kaipaa ennen kaikkea toista ihmistä, toisen ihmisen aikaa. Tässä työntekijäresurssit ovat aina rajalliset. Uutta Malmin seurakunnassa on Rari eli raha-asianeuvonta, jossa vapaaehtoiset ovat mukana asiakkaan talous- ja velkatilanteiden selvittelyssä. EIRA SERKKOLA Diakonian vaalikeskustelu Malmin kirkolla, Kunnantie 1, ke 24.10. klo 18. Seurakunta auttajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana – keitä varten, kenen kanssa, kenen äänellä? Mukana seurakuntavaaliehdokkaita, kirkkoherra Heikki Arikka, diakoniatyöntekijöitä. Kasvatuksen vaali-ilta lasten ja nuorten kysymyksistä 31.10. klo 18 Tapanilan kirkolla.

ESKO JÄMSÄ

Malmin seurakunta on Helsingin suurin. Paljonko diakoniatyöllä on asiakkaita vuosittain? Diakoniatyöntekijät tapaavat ihmisiä vuosittain 4 000– 5 000 kertaa. Ruokailuissa ja olotilakahviloissa laskettiin viime vuonna yli 8 000 käyntiä, lahjoitusleivän ja hävikki-

ruuan jaossa noin 6 700 käyntiä.

MENOT 11.–25. 10.

Luovuuden lähteillä: rakasta itseäsi -kurssi la 20.10. klo 10–17 Alppilan kirkolla. Hinta 20 e. Lähde elämään -ilta su 21.10. klo 17 Kallion kirkolla. Illan teema Rakastaen, kouluttaja Virpi Nyman. Mukana Hurmerinta. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 11.10. toimittaja, kirjailija Minna Lindgren ja toimittaja Raisa Rauhamaa. 18.10. näyttelijä Eero Aho ja toimittaja Raisa Rauhamaa. 25.10. kuvataiteilija-kirjailija Hannu Väisänen ja toimittaja Raisa Rauhamaa. Puhkea kukkaan -konferenssi la 27.10. klo 10–21. Valtakunnallinen naisten kokonaisvaltainen hyvinvoinnin konferenssi Kallion kirkossa ja sen ympäristössä. Kursseille ilmoittautumiset: anu-riikka.saastamoinen@evl.fi.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki Avoinna: ma, ti, to, pe klo 9–12, ke klo 12–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

JUMALANPALVELUKSET Messu su 14.10. klo 11, Heusala, Andersson. Pyhäkoulu, Kangas. Pyhiinvaeltajien viikkomessu ke 17.10. klo 19, Heusala, Andersson. Messu su 21.10. klo 11, Markkunen, Valojärvi. (Syysloma, ei pyhäkoulua.) Viikkomessu ke 24.10 klo 19, Kuusniemi, Tolppanen, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Lapsikuoro ma klo klo 15, srk-sali. Avoin rukouspiiri tiistaisin klo 18 Lauttasaaren kirkolla, kerhohuone 15. Seniorilautta keskiviikkoisin klo 10, seurakuntasali. Larun olohuone keskiviikkoiltaisin klo 17.30–20, kirkkokahvila. Torstai-piiri 18.10. ja 1.11.(joka toinen torstai) klo 13–14.30, palvelukeskus Mereo. Raamattupiiri 23.10 ja 6.11.(joka toinen tiistai) klo 18–20, kokoushuone 10, B-rappu. Käsityöpiiri ti 16.10. klo 30.10., palvelukeskus Mereo. Lisätietoja diakoni Taina Viherkari p. 050 380 3532. Ilmaista kotiapua: Diakoniatyön avustajat Anna ja Mohammed auttavat arjessa ja tekevät pieniä kotiaskareita. Apu on ilmaista. Lisätietoja: Sini Havas p. 050 380 3531 tai Taina Viherkari p. 050 380 3532. Avoin perhekerho ma, ti, pe klo 9–11, D-porras. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, kokoontuminen D-portaan edessä. Maksuttomassa kerhossa retkeillään lähiluonnossa, leikitään, lauletaan ja syödään eväitä. Kerhossa vetäjinä Anu ja Ida Lönnqvist. Lisätietoja: anu.lonnqvist@evl.fi, p. 050 380 3514. Maksutonta lastenhoitoapua voi tilata kotiin keskiviikko- tai torstaiaamuksi klo 9–11 väliseksi ajaksi soittamalla ja varaamalla lastenhoitajan numerosta 050 380 3514. Maksutonta lastenhoitoa kirkolla keskiviikkoiltaisin klo 17.30–19.30 kirkon leikkihuoneessa, B-rappu 2. kerros. Ilmoittautumiset p. 050 380 3514. Maksuton lapsiparkki avoimessa

perhekerhossa perjantaisin. Lapsen voi jättää hoitoon klo 9–11. Ei etukäteen ilmoittautumista. Espoon Puhallinorkesterin konsertti su 28.10. klo 18 kirkkosalissa, johtaa Simo Kanerva. Ohjelma 10 e.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 14.10 klo 10, saarna Suvimarja Rannankari-Norjanen, lit. Kari Kanala, Sanna-Maarit Hakkarainen. Akateeminen Laulu, johtaa Dominik Vogt. Ekumeeninen lähetyspyhä. Kirkkokahvit. Itä-Pasilan messu su 14.10. klo 12, Minna Kumpukallio, Seppo Välimäki ja Päiväkuoro, Junailijankuja 3, sisäänkäynti Sähköttäjänkadun puolelta. Kirkkokahvit. Puolen tunnin messu ke 17.10. klo 18, Elina Koivisto, Sanna-Maarit Hakkarainen. Messu su 21.10., Kari Kanala, Tuija Samila, Graudale-kuoro (Chorus I), johtaa Seppo Välimäki. Kirkkokahvit. Puolen tunnin messu ke 24.10. klo 18, Arja Kortelainen, Sanna-Maarit Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Lähetysrukouspiiri Lappalaisten ja Viron ja Venäjän työn puolesta ti 16.10. klo 14.30 sakastissa. Laulun lähteillä – Järvenpään Kamarikuoron 40-vuotiskonsertti ti 23.10. klo 19. Johtaa Jaime Belmonte Caparrós; Beata Telkki ja Meeri Turunen, viulu; Jaakko Kulo, sello; Joona Uusitalo, piano. Ohjelma 15 e. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyyden kahvila ti klo 13–14.30. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30. Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keula. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. Iltaruoka ke klo 17–19, 1 e. Mummola su klo 15–17.30. Ruokaa, tekemistä ja seuraa lapsiperheille. Luonnonmukainen koti-spa ti 16.10. klo 17–19. Kauneudenhoitokurssi luonnon raaka-aineista. Mukaan 2 pyyhettä ja kaksi puhdasta kannellista pientä purkkia. Ilm. virastoon 11.10. menn. Kurssin hinta 5 e. Puhkea kukkaan – kanna hedelmää -konferenssi naisille Kalliossa la 27.10. klo 10–21. Luentoja, työpajoja, iltajuhla laadukkaine musiikkeineen ja draamoineen sekä klo 20 iltamessu, jossa saarnaa Eija-Riitta Korhola. Mukana mm. Tuula Portin, Satu Taiveaho. Lue lisää www.puhkeakukkaan.fi. Ei ilmoittautumista, ilmainen. Lisätietoja: Elina Koivisto p. 050 322 1738. Diakonian vastaanoton varausaika maanantaisin klo 10–12 ja keskiviikkoisin klo 14–16 p. 050 433 9846. Mikäli et voi tuolloin soittaa, jätä vastaajaan viesti. Soitamme sinulle takaisin.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10. Messu 14.10. Ekumeeninen lähetyspyhä. Maisila, Hietalahti, Karjalainen, Hersta. Sauli Saarinen, trumpetti. Messu 21.10. Uskonpuhdistuksen muistopäivä. Lehtimäki, Kaleva, Tiitu, Karjalainen. Suomen Laulu, joht. Esko Kallio. Ei pyhäkoulua. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. Töölön kirkossa sunnuntaisin klo 17. Messu 14.10. Leinonen, Hietalahti, Hersta. Rukousmessu 21.10. Rukoilemme yhdessä ja laulamme rukous- ja ylistyslauluja messuorkesterin säestyksellä.

TAPAHTUMIA Kulttuuriklubi ti 16.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Kari Tikan säveltämien laulujen ilta. Liisa Siikanen, Maria Pentti, Sanna Parko, Kristiina Kuusisto, Kari Saarinen. Erik Johannes Riekko, piano. Iltatee. Yhteislaulua Töölön kirjastossa ti 16.10. klo 18–20. Tuttuja lauluja vuosien varrelta Kari Pulakan bändin johdolla. Raamattua kuunnellen pe 19.10. klo 17 Temppeliaukion kirkon takkahuoneella. Viikon raamatuntekstejä. Merimieskirkkopiiri ma 22.10. klo 16 Temppeliaukion kirkolla. Kulttuuriklubi ti 23.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Danzando. Rody van Gemertin ja Jose Casallasin kitaraduon levynjulkaisukonsertti. Vapaa pääsy, iltatee. Raamattua löyhäpipoisesti ti 23.10. klo 16.30 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa. Laupiaan samarialaisen majatalo ja Masada. Kuunteleva rukous ke 17.10. klo 18.45 Töölön kirkossa. Opettelemme kuuntelemaan rukouksessa ja jaamme kokemaamme. Aikuisten nuortenilta to 18.10. klo 18.30 Kerhiksellä. Kun pohtia hengellisiä asioita. Gospelia kaikille Mass Choir 28.10. klo 13 Temppeliaukion kirkolla. Tule mukaan opettelemaan gospelin laulamista, rytmiä ja liikettä. Lisätiedot gospelhelsinki.fi/gospeliakaikille. Uusi Töölön seurakunta tutuksi, poikkea Meilahteen 26.11. klo 11.30– 15. Vierailu Meilahden kirkossa ja seurakuntakeskuksessa, jossa joulupuuro, kahvit, esitelmä. Ilm. 16.11. menn. meilahti.srk@evl.fi tai p. 09 2340 4700, ma, pe klo 10–14, ke klo 14–18. Café Töölön yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkon seurakuntasalissa, 3,50e. Jumpparyhmä ikäihmisille ti klo 10.30–11.15 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Café Töölö ke Töölön kirkon seurakuntasalissa klo 14–18. Ke 17.10. klo 15 yhteislaulua, mukana Jari Leinonen. Perjantain avoin perhekerho ei kokoonnu Töölön kirkolla 12.10.

Yleisö pääsee musisoimaan, liikkumaan ja maalaamaan virttä Virsileikissä, joka on osa kanttori Sirkku Rintamäen tohtorintutkintoa.

7×

musiikkivinkki Perhemusakerhoja Tervetuloa pitämään lystiä Malminkartanon kappelille, Vellikellonpolku 8, musiikkipainotteisiin perhekerhoihin: ma klo 10–11.30 ja ti klo 17.30–19. Tutustutaan soittamiseen eri soittimilla, lauluihin ja laululeikkeihin sekä luovaan liikkeeseen musiikin tahdissa. Toimintatuokion jälkeen on välipalaa. Ei ilmoittautumista, maksuton.

Gospelkonsertti

Konsertit videoidaan. Ne ovat osa S. Rintamäen kirkkomusiikin tohtorintutkintoa.

Oopperasäveliä

Sopraano Noora Karhuluoma, tenori Jere Martikainen ja pianisti Airi Saloniemi esittävät Roihuavia oopperasäveliä ti 16.10. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Liedin taikaa

Liedejä eri aikakausilta ja maista kuullaan su 21.10. klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Nea Meriranta, mezzosopraano, Sonja Leván, piano. Teoksia säveltäjiltä Pylkkänen, Larsson, Brahms, Montsalvatge, Grieg, Schumann, Laine ja Nyström. Vapaa pääsy, ohjelma 10 / 5 e.

Johanna Försti konsertoi pe 12.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Vanhojen gospelkappaleiden lisäksi kuullaan populaarimusiikkia, jonka sisällön voi tulkita myös hengellisesti. Johanna Försti, laulu, Mikko Helevä, Hammondurut, Ville Herrala, kontrabasso, Abdissa Assefa, perkussiot. Liput 24 / 20 e Tiketti.fi ja ovelta.

40-vuotiskonsertti

Virsileikkiä Musiikkitalolla

Kuule, näe ja haltioidu jazzin, barokin ja elektronimusiikin yhteydestä to 25.10. klo 19 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Spirituals Revisited -produktio luo uusia tulkintoja afroamerikkalaisista spirituaaleista. Spirituals Revisited Ensemble: Juhani Aaltonen, tenorisaksofoni ja huilu, Kari Ikonen, moog-syntetisaattori, Mia Simanainen, laulu, Mikko Perkola, viola da gamba, Henrik Sandås, bandoneon, Mika Kallio, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 15 / 10 e.

Yleisö pääsee musisoimaan, liikkumaan ja maalaamaan virttä la 13.10. klo 11 ja 17 Musiikkitalon Organo-salissa, Mannerheimintie 13 a. Virsileikkiä toteuttavat Sirkku Rintamäki, laulu, piano ja urut, Tero Pajunen, laulu, kitara ja oktaaviviulu, Elsa Sihvola, sello, Mirja Ilkka, kuvataide, Johanna Halén, tanssi, ja Jarmo Julkunen, kitara, ukulele ja kantele. Liput 6–17,50 e Ticketmasterista ja Musiikkitalolta. Yli 10-vuotiaille.

Järvenpään Kamarikuoro juhlistaa 40-vuotista taivaltaan Laulun lähteillä -konsertilla ti 23.10. klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Kuoroa johtaa Belmonte Caparrós. Beata Telkki ja Meeri Turunen, viulu, Jaakko Kulo, sello, ja Joona Uusitalo, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Spirituals Revisited

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 11.–25. 10.

14 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10, Myllypuron kirkossa klo 12 ja Herttoniemen kirkossa klo 16. Messu ja syntymäpäivänviettäjien juhla Herttoniemen kirkossa su 14.10. klo 16. Rautiainen, Ropponen, Lemponen ja Kamarikuoro Ora. Messun jälkeen ateria. Messu Herttoniemen kirkossa su 21.10. klo 16. Keinänen, vieraana Jukka Leppilampi. Messun jälkeen ateria.

TAPAHTUMIA Raamattu- ja keskusteluilta Kulosaaren kirkolla to 11.10. klo 17.30. Tutustu seuraavan pyhän teksteihin. Bak Quartet Kulosaaren kirkossa pe 12.10. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. BAK luonnehtii itseään moderniksi jazziksi, yhdistelmäksi rytmisektiota ja saksofonia, omia sävellyksiä ja visuaalisuutta. Äitien keskeneräisten käsitöiden ilta Kulosaaren kirkolla su 14.10. klo 17.30. Hyvää seuraa ja pientä purtavaa. Kauneimmat hengelliset yhteislaulut lähetystyölle Myllypuron kirkossa su 14.10. klo 18. Srk:n yhdistetty kuoro, joht. Marika Leino. Lähetystyöntekijä (emer.) Arja Vehko: Lähetystyötä Etiopiassa ja Japanissa. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Herttoniemen kirkossa ke 17.10. klo 14, kahvit klo 13.30. Asunnottomien yö Myllypuron kirkossa ke 17.10. klo 16, hartaus klo 19. Retki Kirkko ja kaupunki -lehden toimitukseen to 18.10. klo 12.30. Lähtö Kulosaaren metroasemalta. Matkat ja kahvit omakustanteisesti. Ilm. Jenni Kalliolle p. 050 380 3455 tai jenni.h.kallio@evl.fi 16.10. mennessä. Paikkoja rajallisesti! Virren voimaa -laulutilaisuus Myllypuron kirkossa su 21.10. klo 12:n messun kirkkokahvien yhteydessä, Pirkko-Liisa Kuikanmäki. Eläkeläisten raamattupiiri Herttoniemen kirkossa ti 23.10. klo 12.30. Laulukonsertti Herttoniemen kirkossa ke 24.10. klo 19. Jenna Ristilä ja Ylva Gruen. Ohjelmassa mm. Kilpisen, Wolfin, Barberin ja Fauren musiikkia. Vapaa pääsy. Taidenäyttely Myllypuron kirkossa 26.10. asti. Sabine Nieminen. Diakonian ajanvaraus Herttoniemi ja Herttoniemenranta: 050 347 9515/Markkanen tai kirkolla ke klo 9–9.30. Myllypuro: 050 347 8582/Juvonen tai 050 433 8343/Pesti tai kirkolla ma klo 13–14. Kulosaari: 041 511 5464/Mattila. Myllypuron elintarvikejakelu

11.10.

Valtakunnallisena iäkkäiden ulkoilupäivänä ulkoillaan yhdessä klo 14 Hely-kodilla, Porttikuja 8. Toimintaa myös Kontulan monipuolisella palvelukeskuksella, Kontukuja 5. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Katri puh. 09 2340 4848

ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946. Lisätietoja kausiesitteistä ja www. helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 14.10. klo 11. Ekumeeninen lähetyspyhä, vietetään Risteyksessämessua. Anne Granström, Mia Iiskola, Sari Viljakainen, Tuuli Valaranta, Charlotta Ihebom, Tero Laurén, Hani Forsell, Kirsi Honkanen-Punkari, lauluryhmä Melisma ja bändi. Messun jälkeen soppalounas lähetystyön hyväksi. Messun aikana lapsille Pyhis. Ehtoollishetki to 18.10. klo 13. Ehtoollishetki pe 19.10. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Mikaelinkirkon 30-vuotisjuhlamessu ja Piispan päivä su 21.10. klo 11. Piispa Teemu Laajasalo, saarna, Martti Häkkänen, Marja Lehtinen, Aimo Lankinen, Hanna Videll, Mari Lamminen, Kirsi Honkanen-Punkari, Roosa Punkari, huilu, Markus Virtala, trumpetti, Mikaelin Laulajat, joht. Jukka Okkonen. Messun jälkeen juhlakahvit ja ohjelmaa seurakuntasalissa. Tervetuloa! Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkossa.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Seurakuntavaaliehdokkaiden paneelikeskustelu su 14.10. klo 13. Paneelissa seurakuntalaiset saavat esittää kysymyksiä ehdokkaille. Tule

11.10.

Raamattuilta klo 18 Laajasalon kirkossa, Reposuontie 16. Professori Lauri Thurén opettaa Raamatun vaietuista teksteistä. Teemana tällä kertaa ”Ilmestyskirja − mitä on tulossa?”. Illassa mukana myös pastori Arja Vaulas.

tutustumaan ja haastamaan ehdokkaat yhteiseen keskusteluun! Kuulumisia Intiasta tuo Satyanand Samuel, nimikkokohteemme Intian työn johtaja to 18.10. klo 13.30. Sansan kumppanuustoiminnan johtaja Timo Reuhkala tulkkaa. Pienituloisen ruokailu ma klo 11. Lounas 1e ja Takkatupa klo 12–14. Raha-asianeuvonta Rarin vapaaehtoiset neuvovat luottamuksellisesti oman arjen talouskysymyksissä ma 22.10. ja ma 24.11. klo 11.30–13.30. Mielen hyvinvointi -ryhmä ma klo 14. Mikaelin Eläkejumpparit – miesten voimisteluryhmä to klo 10. Torstain päiväkahvit klo 13. 25.10. Mirjami Hietalan kirja Isoveli, vieraana oikea isoveli. Mukana Marja. Rukouspiiri pe klo 10. Perhekerho pe 12.10. klo 9–13 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9, Vantaa. Perhekerhot ovat syyslomalla 15.– 19.10. Hiljaisuuden retriitti 9.–11.11. Mäntsälän Leiriniemessä. Lähde hakemaan levosta ja hiljaisuudesta uutta voimaa elämääsi. Yhteiset hartaushetket rytmittävät puhumattomuuden rauhaa. Retriitin ohjaajina EvaLisa Lindström ja Sari Viljakainen. Hinta 150 e Mikaelin srk:n jäsenille, muille 200 e. Oman srk:n jäsenet etusijalla paikkoja täytettäessä. Ilm. viim. 19.10. nettisivujemme kautta. Lisätietoja Eva-Lisa Lindström p. 09 2340 4833 tai Sari Viljakainen p. 09 2340 4871. Uusi sururyhmä alkaa ti 17.10. Mikaelinkirkolla klo 17.30. Tied. ja ilm: Eva-Lisa Lindström p. 09 2340 4833 tai eva-lisa.lindstrom@evl.fi. Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyvät verkkosivujemme tapahtumakalenterista. Pappi on tavattavissa Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 14.10. klo 10. Nurminen, Vaulas, Filppula. Saarna Ilari Mäkitalo. Messu su 21.10. klo 10. Nurminen, Lyytinen, Filppula. Iltamessu ke klo 18. Laajasalon kirkossa: Gospelmessu su 14.10. klo 12. Laaksonen, Vaulas, Lyytinen. Saarna Tapio Karjalainen. Lähetyslounas messun jälkeen, tarjolla nepalilaista ruokaa. Lounas aikuisilta 10 e, lapsilta 5 e. Tuotto seurakunnan nimikkolähettien Jukka ja Laura Kääriäisen työn tukemiseen Taiwanilla. Messu su 21.10. klo 12. Vaulas, Lyytinen. Saarna Tuukka Kauhanen.

TAPAHTUMIA Lauri Thurénin raamattuillat to 11.10., 25.10. ja 8.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Raamatun vaietut tekstit. 11.10. Ilmestyskirja – mitä on tulossa? Lopuksi kahvit ja keskustelua. Sanan ja rukouksen ilta su 14.10. klo 17 Laajasalon kirkossa. Mukana Arja Vaulas ja Raija Kovalainen. Vesper ma 15.10. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Mukana Filppula ja Cantiamo. Roihuavat oopperasävelet ti 16.10. klo 18.30. Noora Karhuluoma, sopraano. Jere Martikainen, tenori. Airi Saloniemi, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sodan pitkä varjo, 100 vuotta kansalaissodasta ke 17.10. klo 18. Luennoimassa yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Kujala. Lopuksi kahvit.

Oskar Merikanto 150 vuotta! su 21.10. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Janne Maarala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Teatterimatka Kouvolaan to 15.11. katsomaan musikaalia Avioliitto on ikuista. Lähtö Laajasalon kirkolta klo 11.15, paluu n. klo 20. Matkan hinta 65–70 e lähtijöiden määrästä riippuen. Hintaan sisältyy matkat, teatterilippu, buffet-pöytä. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 22.10. Roihuvuoren seurakuntatoimistoon sähköpostilla roihuvuori.srk@evl.fi tai puhelimitse toimiston aukioloaikoina p. 09 2340 5700, tai seurakunnan nettisivulta. Ilmoittautuessasi kerro osoitteesi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja mahdollinen erityisruokavalio. Martinpäivän valokulkue pe 9.11. klo 18 Kruunuvuorenranta. Koko perheen tapahtuma. Lyhtykulkue Koirasaarentien ja Gunillantien risteyksestä ravintola Stansvikiin (n. 1 km). Ulkonäytelmä Pyhän Martin legendasta (käsikirjoitus ja ohjaus Markku Arokanto, kesto n. 20 min.), Kruunuvuorenrannan valoarkkitehti Marjut Kauppisen puheenvuoro. Makkaranpaistoa, tikkupullia ja Stansvikin herkkuja. Tuo mukaan oma lyhty. Järj. Roihuvuoren srk ja Laajasalon toimijat.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Messussa 21.10. mukana Cantus Novus. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho maanantaisin klo 12. Neulekerhoa ei 15.10. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13. Ikäihmisten Keskiviikkokerho ke 24.10. klo 14. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio. 16.10. Jaakko Kiander: Kuinka rahat riittävät tuleviin eläkkeisiin? 23.10. Mikko Pyhälä: Myötäelämisen diplomatiaa. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16. Uusi perhekerho Itäkadun perhekeskuksen ala-aulassa, Itäkatu 11, tiistaisin klo 13.30–15 ajalla 23.10.– 13.11.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 11.–25. 10.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 11.10. klo 18, Katukappeli. Paananen, Virtanen. Messu su 14.10. klo 11, kirkko. Huhdanmäki, Elina Vaittinen, Jurmu. ELY kirkkopyhä. Myyjäispöytä, kirkkokahvit. Merirastimessu ja kappelikuppila su 14.10. klo 15 Merirasti-kappelissa. Holma, Jurmu. Iltakirkko to 18.10. klo 18, Katukappeli. Virtanen, Jurmu. Messu su 21.10. klo 11, kirkko. Vanhanen, Tapio Holma, Jurmu. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Saarnajatkot, kirkkokahvit. Iltakirkko to 25.10. klo 18, Katukappeli. Paananen, Virtanen.

Näin kannustavat olivat helmikuussa Hämeenlinnaan tehdyn retken tunnelmat Ritarihallissa.

TAPAHTUMIA Soppaa, kahvia ja keskustelua ke 17.10. klo 16–18 Mosaiikkitorilla. Mikä aiheuttaa köyhyyttä, miten sitä voidaan poistaa ja mitä köyhyys on? Olipa käsityksesi köyhyydestä omakohtainen tai ei, tule keskustelemaan sopan ja kahvin äärelle. Elvistä ja rukousta kirkossa su 14.10. klo 17. Herkkää 60-luvun Elvistä neliäänisesti laulettuna pianon ja kitaroiden säestyksellä. Mukana Seppo Juntunen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Juha Kuivanen, Joska Mehto ja Kim Ekblom. Mahdollisuus rukoukseen. Vapaa pääsy. Kuninkaan ilta kirkolla pe 19.10. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Timo Pöyhönen, Hengen Uudistus kirkossamme ry. ja Northwind Collective. Majakka-ilta ke 24.10. klo 18 Katukappelissa. Artistivieraana Tommi Kalenius. Musiikkia, kahvia ja kohtaamisia. Uusi laulu -kuoron 20-vuotisjuhlakonsertti kirkolla su 28.10. klo 17. Lauletaan yhdessä kanttori Eeva Jurmun johdolla kirkossa to 11.10. klo 10 ja Anja Hinkkasen johdolla Katukappelissa ke 17.10. klo 13. Tervetuloa Kaapeli-yhteisövalmennukseen! Tule ryhmään, jossa etsitään mielekästä tekemistä ja kehitetään uudenlaista yhteistä toimintaa. Ryhmä on sinulle, joka olet työiässä mutta et tällä hetkellä vakinaisesti työelämässä. Ilm. p. 09 2340 6542, pia.nordlund@evl. fi. Lisätietoa: p. 050 370 6134, anne. hietalahti@hdl.fi, www.hdl.fi/fi/kaapeli. Nuorten aikuisten ilta Valossa to 11.10. klo 18 ja eräleiri 20.–21.10. Ruoanlaittoa, keskustelua ja elämän jakamista. Lisätiedot Lauri Holma. Perhosparkki avoin päiväkerho Valossa ke 24.10. klo 13–15.30. Ilm. p. 050 322 9070. Kerhomaksu 5 e. Syyslomalla 15.–21.10. ei Valon aamu, perhe-, päivä- ja iltapäiväkerhoa, muskaria, junnukahvilaa tai -kerhoja. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa ti klo 9–10 tai vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

”Iistissä on lätkäjätkällä siistimpää” Itähelsinkiläisten seurakuntien isät ja pojat ovat tehneet jo pitkään huippusuosittuja jääkiekkomatkoja eri puolille Suomea.

inja-auto nytkähtää varhain lauantaiaamuna liikkeelle Herttoniemen kirkon pihasta kohti Kouvolaa. Olen bussiretkellä alkuhartauden pitävänä pappina, ja poikani on myös lähtenyt matkaan. Mikaelin ja Herttoniemen seurakunnat ovat järjestäneet yli viidentoista vuoden ajan miestyön merkeissä ohjelmallisia isä–poika-pelimatkoja helsinkiläisten jääkiekkojoukkueiden vieraspeleihin. Nuoren matkaseurana voi olla isän sijaan myös muu lapselle tärkeä mies. Tunnelma täydessä bussissa on levollisen letkeä, ensikertalaisen ujostus sulaa nopeasti ja poikani näyttää innostuneelta. – Tavoitamme näin sellaisia ihmisiä, joille kirkon anti muuten jäisi kovin laihaksi. Käymme monia luottamuksellisia keskusteluita. Aihepiiriltään ne kulkevat jääkiekon ja taivaan välillä, kuvailee Mikaelin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Pauli Syrjö. – Yhteishengestä kertoo, että mukana on nytkin monta sellaista, jotka ovat olleet vähintään kymmenellä tällaisella reissulla. HERTTONIEMEN NUORISOTYÖN konkarit Jari Mäki-Arvela ja Juha Perilä sanailevat bussin etuosassa mikrofoniin toverillisesti toisilleen vinoillen. Erityisesti Jokerien kannattajaksi tunnustautuva kollega Syrjö saa osakseen naljailua. Jokereiden siirryttyä muutama

TEKSTI JA KUVA JAN AHONEN

vuosi sitten pelaamaan itäistä KHLliigaa matkat on tehty pääsääntöisesti HIFK:n otteluihin. Kohteina ovat olleet muun muassa Tampere, Kuopio, Hämeenlinna ja Turku. – Vanhemman pojan kanssa tämä on jo reissu numero 22, ja nuorempi on nyt matkassa seitsemättätoista kertaa. Meitä kiinnostavat molempien helsinkiläisten joukkueiden otteet. Matkat ovat kivaa yhdessäoloa, jonka huipentaa lätkäpeli, matkakonkarit isä-Tapio sekä pojat Paavo ja Timo Toriseva kertovat tunnelmistaan. OTTELU KOUVOLASSA osoittautuu jännittäväksi. Isännät ratkaisevat voiton itselleen jatkoajalla. Kotimatkalle lähdetään kuitenkin hyvillä mielin. Pauli Syrjölle tappio antaa tulosveikkausten tarkistamisen yhteydessä tilaisuuden muistuttaa, että alkumatkan uhosta huolimatta kolmesta pisteestä kaksi jäi Kouvolaan. Hänet vaiennetaan hyväntahtoisin vastalausein. Retket eivät ole pelkkää kiekkoa: esimerkiksi matkalla Kouvolaan seurue vieraili Porvoon tuomiokirkossa, piipahti makeisvalmistajan tehtaan-

myymälässä ja tutustui Kouvolan keskustaan. Matkan seurakunnallisuus näkyi myös siinä, että bussissa vietettiin alkuhartaus, ja paluumatkalla osallistujia kutsuttiin mukaan seurakuntien toimintaan muistuttamalla lähestyvistä seurakuntavaaleista ja kertaamalla tilaisuuksien ja kerhojen antia. Lopulta illan hämärässä bussilastillinen väsyneitä isiä ja poikia saapuu perille Itä-Helsinkiin. Lupaus seuraavasta matkasta on jo annettu. Minun ja pojan yhteiseksi ajatukseksi tiivistyy: ”Iistissä on lätkäjätkällä siistimpää.” Ei ihme, että nämä matkat täyttyvät aina nopeasti. ■ Kirjoittaja on Helsingin seurakuntien verkkotuottaja. Seuraava isä-poika-pelimatka tehdään pyhäinpäivänä lauantaina 3.11. SaiPa-HIFK -peliin. Matkalla pysähdytään Kotkassa merikeskus Vellamossa. Matkan hinta on 35 euroa. Ilmoittautumiset tekstiviestitse 050 378 0314 tai pauli.syrjo@evl.fi ja 040 507 9718 tai jari.maki-arvela@evl.fi.

Mikaelin ja Herttoniemen seurakunnat ovat olleet aktiivisia Jokereiden, HIFK:n ja HJK:n kotikentillä järjestetyissä kummipeleissä. Lapset pääsevät kummin kera otteluun alennettuun hintaan. Lisäksi erätauoilla on järjestetty pöytälätkäturnauksia ja jääkiekon aloituskisoja sekä jaettu kummiusmateriaalia.

MENOT 11.–25. 10.

16 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 14.10. klo 10 Viikin kirkossa. Ilpo Kari. Lähetysyhdistys Kylväjän kirkkopyhä. klo 10 Malmin kirkossa Vanhemman väen kirkkopyhä. Tiina László. Keittolounas. klo 10 Puistolan kirkossa Lähetysmessu. Minna-Sisko Mäkinen. Lähetyskahvila. Pyhäkoulu ja raamattukerho lukutaitoisille lapsille. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Samuli Korkalainen, Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja Siioninvirsiseurat. klo 17 Tapanilan kirkossa Valon messu. Jukka Suonoja. Messu su 21.10. klo 10 Viikin kirkossa. Markku Arola. klo 10 Malmin kirkossa Tuomaslaulujen messu. Timo Laaninen. Kahvihetki. klo 10 Puistolan kirkossa. Wille-Hermanni Riekkinen. Lähetyskahvila. Pyhäkoulu. klo 16 Pihlajanmäen kirkossa. Markku Arola. Kirkkokahvit ja Siionin kanteleen lauluhetki Viikkomessu Jakomäen kirkossa to 18.10. klo 14. Rosa Pöppönen. Hiljainen viikkomessu Viikin kirkossa to 18.10. ja 25.10. klo 17.30. Messu Pukinmäen Portissa su 21.10. klo 14. Esa Järvinen. Viikkomessu Siltamäen seurakuntakodissa ti 23.10. klo 12. Martta Paijola.

TAPAHTUMIA Mirkka Paajasen ilta Lauluja sinusta Malmin kirkossa su 21.10. klo 18. Diakonian vaalikeskustelu Malmin kirkolla ke 24.10. klo 18. Seurakunta auttajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana – keitä varten, kenen kanssa, kenen äänellä? Mukana seurakuntavaaliehdokkaita, kirkkoherra Heikki Arikka, diakoniatyöntekijöitä. Kastepäivä Jakomäen kirkolla la 24.11. klo 10–16 on mutkaton ja maksuton tapa järjestää iloinen kastejuhla. Voit tuoda kastepäivään kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Seurakunta tarjoaa kauniit tilat, kakkukahvit ja lainaa tarvittaessa kastemekon. Mukaan juhlimaan voi kutsua läheiset. Tiedustelut ja ilmoittautumiset heidi.tikka@evl.fi, p. 09 2340 4479. Avoin Iltapäivä vauvoille ja vanhemmille Jakomäen kirkolla pe 12.10. klo 13–15. Myös odottaville äideille. Tule juomaan kupponen kahvia ja tutustumaan muihin vanhempiin ja vauvoihin. Edetään pienten ehdoilla. Maksuton. Lisätietoja Seija Saarinen p. 050 325 1269 ja

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

Pakilan seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

JUMALANPALVELUKSET

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

27.10.

Perheiden brunssi klo 11–14 Jakomäen kirkolla, Jakomäentie 7. Ilm. ke 24.10. mennessä Seija Saariselle 050 325 1268. Hinta: 5e/ aikuinen, 2e/lapsi, mahdollisuus maksuttomaan isänpäiväaskarteluun.

Susanna Vettenranta p. 050 380 6815. Isät ja lapset kokkaa – lounas Viikin kirkolla la 27.10. klo 13. Ilm. ruokaa laittamaan jukka.holopainen@evl.fi viim. 15.10. Ilm. kirkolle syömään p. 09 2340 4429 viim. 23.10. Hinta 4 e/ aikuinen, 2 e/yli 3-v. lapsi. Perheiden brunssi la 27.10. klo 11–14 Jakomäen kirkolla. Ilm. ke 24.10. mennessä Seija Saariselle p. 050 325 1268. Hinta 5 e/aikuinen, 2 e/lapsi, mahdollisuus maksuttomaan isänpäiväaskarteluun. Mummola lapsiperheille ja koululaisille Siltamäen seurakuntakodilla ke 10.10., 17.10. ja 24.10. klo 14.30–17. Yhdessäoloa mummojen ja vaarien kanssa. Tarjolla välipalaa. Portin teemalauantai Pukinmäen Portissa la 20.10. klo 15. Esko M. Laine alustaa kuvin ja sanoin aiheesta Enkelit. Kahvitarjoilu. Olotilakahvila Olohuoneen 8-vuotisjuhla Tapulin seurakuntakodilla ma 15.10. klo 11.15. Hiustenleikkuuta 10 e, Hanna Hujanen Tukkatapulista. Kakkukahvit. Tiistaitupa Tapulin seurakuntakodilla ti 23.10. klo 14–17. Avoin iltapäivä kaikenikäisille, välipala, ohjelmaa ja yhdessäoloa. Matkailuilta Malmin kirkolla la 20.10. klo 18. Kymmenen kirkkoa Karjalasta ja vähän muutakin. Esa Teräväinen ja Eeva-Maria Muurman. Soppakirkoissa maksuton ateria ja hartaus: Siltamäen seurakuntakodilla ti 16.10. klo 12. Tapulin seurakuntakodilla ma 22.10. klo 11.15. Malmin kirkossa to 25.10. klo 12. Viikin kirkossa to 25.10. klo 12. Aamupuuro ja hartaus Tapulin seurakuntakodilla to 18.10. ja 25.10. klo 10. Avoimet iltapäiväkahvilat Malmin kirkolla ti 16.10. ja 23.10. klo 13. Puistolan kirkolla to 18.10. ja 25.10. klo 13–14.30. Tapanilan kirkolla ke 17.10. ja 24.10. klo 13. Pihlajamäen kirkolla ke 17.10 ja 24.10. klo 12 Viikin kirkolla Naapurikahvit ke 17.10.

24.11.

Kastepäivä klo 10–16 Jakomäen kirkolla, Jakomäenpolku 7. Mutkaton ja maksuton tapa järjestää iloinen juhla. Voit tuoda kastettavaksi alle 15-vuotiaan. Kirkossa tarjolla tilat, kakkukahvit ja tarvittaessa kastemekko. Tiedustelut ja ilmoittautumiset heidi. tikka@evl.fi, p. 09 2340 4479.

ja 24.10. klo 13. Jakomäen kirkolla torstaikahvila Jakis to 18.10. ja 25.10. klo 13–15. Pienryhmät Pukinmäen Portissa Ilosanomapiiri ti 16.10. klo 18. Hengellisen matkakumppanuuden piiri ke 17.10. klo 18.30. Puikoissa-piiri ke 24.10. klo 18. Pienryhmät Malmin kirkossa Näkövammaisten ryhmä ma 15.10. klo 14. Rukoile kiittäen -piiri ma 15. ja 22.10. klo 18. Kirjoittajapiiri ke 31.10. klo 18. Lähetyspiiri to 18.10. klo 15.30. Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri ti 23.10. klo 17. Isä meidän -keskustelupiiri Siltamäen seurakuntakodilla to 18.10. ja 25.10. klo 17. Krito – itsetuntoaiheinen kristillisen toipumisen vertaistukiryhmä kokoontuu kuusi kertaa Tapulin seurakuntakodilla ma klo 18–20 alkaen 5.11. Työkirjan ”Askeleita huonosta itsetunnosta toipumiseen” voi ostaa ryhmässä 10 e hintaan. Aiheina mm. itsensä näkeminen rakastettuna, arvokkaana ja kyvykkäänä. Ryhmää ohjaavat vapaaehtoiset koulutetut vertaisohjaajat. Ilm. ja puhelinhaastattelu ma 22.10. klo 16–17.30, 09 2340 4532/Saviniemi.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 14.10. klo 10. Handolin, Savik ja Pesonen-Kareinen.

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

Messu su 21.10. klo 10. Pyry Paananen, Heininen ja Helenius. Käpylän kirkossa: Messu su 14.10. klo 18. Elo ja Amoro Barocco -barokkiyhtye. Messu su 21.10 klo 18. Albekoglu ja Mäkiö Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa. Joka kuukauden 3. keskiviikko rukoushetken yhteydessä myös ehtoollinen. Maunulan kirkko remontissa, ei toimintaa.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla kaiken ikäisille. Hinta 1 e. Huom. 15.10. ei maanantaipuuroa. Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30. Hinta 1–10 e. Syyskonsertti to 25.10. klo 13 Maunulan saunabaarissa. Helsingin Konservatorion laulajat, ohjaajana laulunlehtori Anitta Ranta. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Liedin taikaa ti 21.10. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Liedejä eri aikakausilta ja eri maista, mm. Brahms, Grieg, Pylkkänen, Nyström ja Montsalvatge. Nea Meriranta, mezzosopraano, ja Sonja Leván, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Kohtaamisen kahvila (Maunulan torstaikerho) to 18.10. Maunulan Saunabaarissa klo 13, jatkuen joka torstai. Pop-up-laulukurssi su 28.10 ja 11.11. klo 17–17.45 Käpylän kirkossa. Ohj. Päivi Bonde-Jensen ja Maija Pesonen-Kareinen. Käpylän kutomakerho tiistaisin klo 14–16 osoitteessa Kunnalliskodintie 6 C. p. 044 314 1037 Elina Liikasen taidenäyttelyyn Oulunkylän kirkon galleria Aulassa ehtii vielä tutustua. Etsintäkuulutus -näyttely on sarja muotokuvia. Muotokuvat esittävät henkilöitä, jotka ovat taiteilijan elämästä vuosien saatossa erkaantuneet, mikä on jokaiselle tuttu ilmiö. Aulagalleria avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Näyttely vaihtuu 18.10.

Messu su 14.10. klo 11. Marita Toivonen, Suvi-Maria Roine, saarna Risto Oikarinen ja Ari Häyrinen. Pakilan Martat tarjoilevat kirkkokahvit. Messu su 21.10. klo 11. Leo Norja, Marita Toivonen, saarna Torman seurakunnan kirkkoherra Mehis Pupart. ja Ari Häyrinen. Mukana Vox Sonora -kuoro. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Waste & Feast lounaskahvila Kippo & Kulho perjantaisin klo 11–12.30 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka maksaa 2 euroa tai 5 euroa, joka on omakustannushinta tai 10 euroa, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä. Vanhustenviikko Pakilassa: Ulkoillaan yhdessä! to 11.10. klo 10–12 Paloheinän majalla ja ympäristössä. Jos tarvitset kyydin, soita Paula von Kochille p. 050 556 1810. Eläkeikäisten iloinen kerho to 11.10. klo 13–14.30. Mukana Seppo Leveelahti. Pakilan Martoissa juhlitaan synttäreitä ti 16.10. klo 18. Raamattupiiri kokoontuu to 18.10. klo 18.30. Lähdetään yhdessä! Kerran kuussa lähdemme yhdessä julkisilla kulkuvälineillä ilmaistapahtumaan. 23.10. klo 12 Savoy-teatterin konsertti UMO in Wayne Shorter’s Footprints. Tavataan Teboilin bussipysäkillä klo 10.20. Lisätietoja antaa Paula von Koch, p. 050 556 1810. Rauhan ja ihmisoikeuksien ilta ke 24.10. klo 18 Oletko kuullut, että Betlehemissä järjestetään vuosittain Palestiinan maraton? Tule kuulemaan juttuja nahkatakkisista Palestiinan olympiakomitean tyypeistä, plockingista Betlehemissä ja gazalaisista juoksijoista. Pastori Outi Hännisen matkakertomus Palestiinan maratonilta. Ilta päättyy rauhan ja ihmisoikeuksien rukouspäivän iltahartauteen. Illassa mukana Marita Toivonen ja Ari Häyrinen.

Erityisryhmille Näkövammaisille Pakaritupa 17.10. ja 31.10. klo 12.30–15 Kuriiritie 1, Vantaa. Mahdollisuus kimppakävelyyn, tuvalla tutustumista kahvin äärellä. Virkistyspäivä kehitysvammaisten omaishoitajille la 27.10. Espoon srk:ien kurssikeskuksessa Hvittorpissa. Sitova ilm. ysk.diakonia@evl.fi, p. 09 2340 2538. Retki on omaishoitajille maksuton. Kehitysvammaisten seurakuntailta to 1.11. klo 18–19.30 Seurakuntien talo, Kolmas linja 22 B, 2 krs. Iltapala, hartaus, vierailija. Näkövammaisten miesten saunailta 1.11. klo 18–20.30 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9, Vantaa.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 11.–25. 10.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pastori Tapio Leinonen, työpari Ella Luoma ja riparilainen Roni Simonen viettävät kastejuhlaa erityisriparin kirkkohetkessä.

Apua & tukea

Riparilta saatava kokemus on erityisnuorelle tärkeää Erityisrippileirillä opetellaan itsenäistymistä, jutellaan mieltä askarruttavista asioista ja käydään vesisotaa. TEKSTI JA KUVA MERI HOLOPAINEN

umala tietää jokaisen nimen, kertoo Oulunkylän pappi Tapio Leinonen. – Mitä jos vaihtaa nimeä?, kuuluu ky-

symys. – Jumala tietää senkin, Leinonen rauhoittelee. Karjaan kirkossa on menossa kirkkohetki. Erityisrippikouluun on kokoontunut kymmenkunta nuorta ohjaajineen – tai työpareineen, kuten leirin aikuisia kutsutaan. Kirkkohetkessä on aiheena kaste ja pehmoeläin saa nimekseen Tessapupu. ERITYISRIPPILEIRIT ON tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat työparin apua tai haluavat käydä rippikoulun pienessä ryhmässä. Leirillä on hyvä harjoi-

tella itsenäistymistä: siellä yövytään, odotetaan omaa vuoroa ja kestetään koti-ikävää. Leirimuotoisen riparin lisäksi tarjolla on myös yksilöityjä ripareita ja päivärippikouluja. Vammaistyön pappi Heli Ojalehto rohkaisee nuoria itsenäistymään. – Rippikoulu tarjoaa elämyksiä ja kaverisuhteita, ja ihastuksiakin syntyy. Täällä opetellaan yhdessä elämistä, rauhoittumista ja Jumalan lähellä olemista. MAIJA ON saanut riparilta uusia kavereita. Hauskaa oli, kun etsittiin kadonnutta lammasta. Silloin sai mennä piiloon. Näkövammaiselle Laurille ripari on opettanut, että asioista kannattaa ajatella hyvin. – Jotkut asiat ovat hankalia,

”

PUHUMME SIITÄ, ETTÄ JUMALA EI TEE IHMISTÄ LUODESSAAN VIRHEITÄ. PASTORI TAPIO LEINONEN

Lauri tunnustelee ranteessaan olevaa rukoushelmeä. – Tämä isoin on Jumalan helmi, sen tunnistaa tuosta röpelöstä. Leirin toisen papin, Tapio Leinosen, mielestä on tärke-

Sirkustaiteilija Oskar Raskin sooloteos Nomadi ensi-illassa la 20.10. klo 18 Kampin kappelissa, Simonkatu 7. Teoksessa pohditaan sirkustaiteen keinoin ihmisten välistä kohtaamista sekä identiteettiä suhteessa alati muuttuvaan maailmaan. Esitys vie katsojan meditatiiviseen maailmaan, jossa hiljaisuuden rikkoo ainoastaan taitelijan ja hänen sirkusvälineensä, cyr-renkaan, liitto. Vapaa pääsy.

ää, ettei nuoria laiteta tiettyyn muottiin. Ripari on kaikille tärkeä. – Leiri on kokemus jo itsessään. Jokainen nuori tarvitsee lähelleen turvallisia aikuisia ja kavereita, joiden kanssa pelata. Hyvä olo, Jumalan rakkaus ja turva puhuttelevat kaikkia. Leinosen mukaan erityistä tukea tarvitsevista nuorista löytyy herkkyyttä ja innostusta. Huolet ovat usein samanlaisia kuin kenellä tahansa teiniikäisellä. – Riparilla voi kysyä mieltä vaivaavia asioita, joista ei ehkä ole puhuttu kotona tai koulussa. MIELTÄ SAATTAA askarruttaa myös oma erilaisuus. – Puhumme siitä, että Jumala ei tee ihmistä luodessaan virheitä. Jokaisella on

ESKO JÄMSÄ

Menopalat

Mystikot matkakumppaneina su 14.10. klo 10-11.30 Uutelan kodalla Särkkäniemessä. Sarjan ensimmäisellä kerralla teemana on jesuiittapappi Anthony De Mello. Pastori ja retriitinohjaaja Lauri Maarala alustaa kolmena sunnuntaina kolmen mystikon elämästä ja johdattaa hengellisiin harjoituksiin. Kristillinen mystisyys on avaraa ja avointa kaikille nykypäivän ihmisille. Sarja on Vuosaaren seurakunnan ja Sininauhaliiton yhteinen.

mutta niistä pitää vain päästä yli. Kun väritimme koalanaamiota, minulla oli hankalaa, koska en näe.

omat haasteensa, mutta olemme kaikki hyviä sellaisina kuin olemme, Leinonen pohtii. Erityisrippikoulussa ohjelma on toiminnallista. Kun käsitellään pääsiäistä tai joulua, syödään suklaamunia ja pipareita. Kun aiheena oli Kristuksen ylösnousemus, puhallettiin ilmapalloja. – Täällä ollaan näiden nuorten maailmassa. Kun kävimme läpi ensimmäistä käskyä, leiriläiset selittivät sen, että ei pidä turvata Cheekiin, vaan Jumalaan, Ojalehto kertoo. ■ Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten rippikouluihin vuodelle 2019 voi ilmoittautua nyt vammaistyön pastorille Heli Ojalehdolle p. 050 3801060, heli.ojalehto@ evl.fi. Häneen voi ottaa yhteyttä myös, jos haluaa pohtia omalle lapselleen sopivaa rippikoulua.

D-areena 2018 – helsinkiläisen koti kullan kallis ti 30.10. klo 13-16 Kelan pääkonttori, Nordenskiöldinkatu 12. Kelan ja Helsingin seurakuntien diakoniatyön järjestämän keskusteluja vaikuttamistilaisuuden teemana on asumisen kalleus. Mukaan ”ajattelemaan yhdessä” kutsutaan helsinkiläisiä vuokra-asujia, erilaisia vuokra-asumiseen liittyviä toimijoita, päättäjiä ja mediaa. Oletko helsinkiläinen vuokra-asuja, jolla on painavaa sanottavaa ja halua vaikuttaa? Ilmoittaudu viimeistään torstaina 18.10. auttamistyo.helsinki@evl.fi tai tekstiviestillä/puhelimitse 050 3801967/Eila Jaakola, jolta saa myös lisätietoja.

18 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Lakipalveluja

Hautauspalveluja

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI.

www.katonmaalausvantaa.fi

Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Lähetä surunvalittelusi.

hok-elannonlakipalvelu.fi

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

www.bremerinhautakivi.fi

Veloitukseton arviointi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy

BREMERIN KIVI

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Ostetaan

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Hammashoitoa

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI.

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

24 h

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Myydään Huomio! Myyn todella halvalla kirpputoritavaraa. Esim. leluja, maapallo, radio, vaatteita, astioita ym. Muuton vuoksi. puh 0469330115

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tilaisuuksia

Palveluja tarjotaan

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Jalkahoidot 40 €. Kotikäynnit 50 €. Puh 040-154 7607

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Kangasalantie 2, 00550 Helsinki

Muutot ja tyhjennystyöt edullisesti. Tyhjennysapupalvelut.com 0445221076

www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

16.10. klo 19 Alueseurat, Huopalahden kirkko 21.10. klo 11 Kirkkopyhä, Vuosaaren kirkko 26.10. klo 19 Alueseurat, Hyvän Paimenen kirkko 27.10. klo 18 Rauhanyhdistyksen 130-vuotisjuhla, viikkomessu, Vanha Kirkko 28.10. klo 17 Rauhanyhdistyksen 130-vuotisjuhla, ry 30.10. klo 19 Pyhäinpäivän ajan Siionin laulujen ja virsien ilta, Huopalahden kirkko Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa.

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 11.10. klo 19 Henrik Perret, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Haagan pappilantie 2, 00320 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

ELVIS IS BACK

Su 14.10. klo 17.00

Vuosaaren kirkko, Helsinki 60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Heidi Tuikkanen, Joska Josafat, Johannes Österlund ja Kim Ekblom.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Myös rukousta sairaiden puolesta. Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Raamattupiiri 18.10. klo 18 1. Kor. 1-3

Siivouspalveluja HERÄNNÄISSEURAT ke 10.10. klo 19 Körttikodin seurat su 14.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen kko, Uomat.1, Vantaa; saarna J.Heinimäki; kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Myrskylän kko, Keskust.3, saarna L.Väyrynen-Si; kahvit ja seurat srk-koti, Keskust.2. klo 16 kirkkopyhä Pihlajamäen kko, Liusket.1, Hki; saarna Sam.Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, Espoon kesk. ti 16.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. Natasha Vaalgamaa. ke 17.10. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. to 18.10. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 19.10. klo 18 Vehkojan srk-keskus, Yli-Anttilant.3, Hvnkää. klo 18.30 Sevannolla, Antbackankaari 30 (Martinkylä), Sipoo. la 20.10. klo 10-14 Sv-seminaari Lohjan srk-kesk.; Sibeliuksenk.2, Sam. Korkalainen kertoo ja veisuuttaa. su 21.10. klo 10 kirkkopyhä Kulosaaren kko, K.Kallion t.1b, Hki; saarna V.-M. Hynninen; tarj.& seurat. klo 10 kirkkopyhä, Itä-Vantaan paik.-os. 25-vuotisjuhla Tikkurilan Olotila, Unikkot.5a/ Vehkapolku, Vtaa, saarna H.Pöntinen; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Nurmijärven kko, Kirstaant.5; kahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J.Forsselin k.18, Loviisa. klo 16 Seuratuvalla; mm. M.Viljanen-Pihkala, J.Elenius. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Jpää. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. ke 24.10. klo 19 Körttikodin seurat. TULOSSA: Lähetysteologiailta su 28.10. klo 16 Seuratuvalla, ”Afrikasta Eurooppaan”.

Vuokralle tarjotaan ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Vuokraan kaksion, 44m2, Laajasalo. Luotettavalle, kalustettu. 850 eur/kk. 1.11.2018–30.4.2019. p.044 5982833

Vuokrata halutaan Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotimainen luotettava mies suorittaa ikkunanpesut edullisesti 45v. kokemuksella. 0402566907 Veikko Salonen Suur-Helsingin halvin

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla Petri Posti petriposti@elisanet.fi kotitalväh. 0505003090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Vakityössä käyvä kauppisopiskelija Joni ja sos.tieteiden opiskelija Irene etsivät omia yksiöitä HKI k-kaupungista. Joni 0503590064 Irene 0504360100

Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

Perhe haluaa vuokrata väh. 5h omakotitalon/huoneiston Pohjois- tai Länsi-Hgistä Luottotiedot ym. kunnossa Kiireellinen, puh. 0503239613

www.kotikuntoon.com Kotisiivousta/ikkunanpesua. Timo 0440691994

20 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Aborttikielto aiheuttaa kärsimystä MARJA MÄKELÄ PUOLUSTI Timo Soi nin aborttikantaa (K&k 27.9.). Ymmär rän, että ihmiselämän voi katsoa alka van jo hedelmöityksen hetkellä. Täl laisen käsityksen ei kuitenkaan pi täisi olla vaikuttamassa poliittiseen toimintaan, vaan on nojattava todel lisiin tietoihin siitä, miten lainsäädän tö vaikuttaa. Tilastojen valossa abortin kieltä minen lailla ei vähennä abortteja. Aborttikielto ei tee lapsen pitämises tä yhtään sen mahdollisempaa vai keassa tilanteessa oleville naisille. Se ei myöskään velvoita miehiä käyttä mään kondomia, jos he eivät ole val miita isyyteen. Aborttikielto aiheuttaa ainoastaan lisää kärsimystä ja kuole maa heille, jotka ovat tulleet raskaak si toivomattaan ja joutuvat turvautu maan laittomaan aborttiin. Siksi oma vakaumus ei ole riittävä syy puoltaa abortin kieltävää lainsäädäntöä. Oli raskaus sitten alkanut rakkau den huumassa tai hyväksikäytön, rais kauksen tai seksiin painostuksen seu rauksena, se saattaa naisen aina jon kinasteiseen terveydelliseen riskiin, vastuuseen kokonaisesta elämästä ja monessa maassa edelleen häpeään ja taloudelliseen ahdinkoon. Siksi moni valitsee hengenvaarallisen puoskari abortin tai jopa itsemurhan mieluum min kuin äitiyden. Oikeus aborttiin to della pelastaa ihmishenkiä. Tiukat aborttilait vievät myös luon nollisen keskenmenon saaneita naisia oikeuden eteen ja toisinaan jopa van kilaan syytettynä abortista. On vaikea ymmärtää, miten tällai sen lainsäädännön puolustaminen olisi linjassa aidon kristillisen vakau muksen kanssa. Abortit vähenevät, kun ehkäisy on kaikkien saatavilla ja sitä käytetään. Soinin ja muiden abor tin vastustajien toiminta vaikuttaakin olevan pikemmin vain konservatiivi en tunteisiin vetoavaa politikointia naisten elämän kustannuksella. Sanna Valkiala

Naurua kaikillle VILLE RANNAN SARJAKUVA Rukous vastaus sorretuille miehille (K&k 27.9.) kutitti pitkään nauruhermojani. Ym märrän myös, että kaikkia kirkon jäse niä kyseinen strippi ei naurata. Ehdotan ratkaisuksi, että toimitus hankkii Rannan rinnalle liberaaleja näkemyksiä irvivän sarjakuvan, jot ta myös konservatiivit pääsevät nau ramaan. Naurun ei pidä olla rajattu vain joillekin, ja se, joka satiiria esit tää, satiiria kestäköön. Kimmo Kontturi

Monenlaista ruokaapua tarvitaan LEIPÄJONOT JA RUOKA-APU ovat vii meisistä viimeisin avustamisen muo to. Maria Suomalainen kertoi pelkää vänsä, että tämä apu olisi muuttu massa vastikkeelliseksi tai pakotta en osallistavaksi (K&k 27.9.). Huoli on ymmärrettävä, ja ruokaaputoimijat ottavat sen vakavasti. Sininauhaliitto tekee valtakunnal lisesti yhdessä kahdeksan jäsenjär

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? AIZAR RALDES / AFP − LEHTIKUVA

nähnyt ystävääni irrotettavan auton romusta ja siirrettävän ambulanssiin. Puoliso makasi kadulla peitettynä. Hän kertoi menneensä vainajan luo ja rukoilleensa tämän vierellä sekä seu ranneensa tätä ruumishuoneelle asti. "Tämän halusin kertoa, että mies tänne ei jätetty yksin. Olin hänen kanssaan", sanoi vanha pappi. Hän nousi tuoliltaan, teki ristinmerkin ja lähti ovea kohti. Ystäväni kertoi kyynelten tulvah taneen silmiinsä ja tuskan alkaneen purkautua samalla, kun ajatus valta si mielen: "Eihän noilla enkeleillä ole kaan siipiä!" Kuka tahansa meistä voi kohdata enkelin missä tahansa ja toimia itse enkelinä jollekulle. Uskoo Esko Vepsä eläkeläinen Malmilta

Välillinen vaali vieraannuttaa

Andien alkuperäiskansoihin kuuluvat aimarat asuivat nykyisen Bolivian seuduilla jo satoja vuosia ennen inkoja. Kuvassa amautat eli aimara-uskontoon kuuluvat papit uhraavat alpakoita ja makeisia Äiti Maalle eli Pachamamalle päivää ennen kuin Haagin kansainvälinen tuomioistuin käsitteli Bolivian vaatimusta saada Chileltä takaisin maayhteys Tyynellemerelle. Bolivia menetti rannikkoalueensa Chilelle sodassa 1800-luvun lopulla. Nykyiset rajat vahvistettiin rauhansopimuksessa vuonna 1904. Kansainvälinen tuomioistuin katsoi, että Chilellä ei ole velvollisuutta neuvotella Bolivian kanssa meriyhteyden palauttamisesta.

jestönsä kanssa Ruokajonosta osalli suuteen projektia. Projektin tehtävä nä on löytää ruokaaputoiminnan asi akkaille sellaisia tukimuotoja, joiden avulla heitä voidaan auttaa erilaisissa elämäntilanteissa. Tärkein havainto on ollut, että jo nossa kävijät tarvitsevat hyvin erilaisia asioita: yksi nauttii siitä, että saa osal listua ruoan valmistamiseen tai jaka miseen, toinen asiakas tarvitsee mu kaansa ruokakassin, josta valmistaa kotona ruokaa. Jotkut nauttivat siitä, että saavat osallistua yhteiseen ruoka hetkeen, valmiin aterian ääreen. Jolle kin asiakkaalle suurin huoli voi olla, että tietokoneasiointi on mahdotonta tai että virkistäytymiseen ei ole mah dollisuutta. Hengelliselle työlle ja tuel le on myös tarvetta. Näitä erilaisia tukimuotoja tuodaan tarjolle, jotta jokainen löytää niistä tarvitsemansa. Osallisuuden käsitteellä tarkoite taan myös sitä, että ihmisellä on it sellään oikeus valita. Jokainen on it se oman arkensa ja elämänsä paras asiantuntija. Ruokaaputoiminta on monelle vä hävaraiselle välttämätöntä arjen tur vaamiseksi. Erilaisissa elämäntilan teissa tarvitaan erilaista tukea – ja yh

tä varmasti tarvitaan vielä palvelua, jossa ruokaapua tarvitseva voi käy dä vain noutamassa mukaansa ruo kakassin. Piia Niilola projektityöntekijä Sininauhaliitto

Enkeleillä ei aina ole siipiä YSTÄVÄNI JOUTUI vuosia sitten rajuun kolariin, jossa hänen puolisonsa me nehtyi. Hän itse sai vaikeita vammoja ja makasi pitkään sairaalassa. Hän kertoi maanneensa useita päi viä sairaalassa kuumeisena pystymät tä edes itkemään. Olo oli turta, kuu ma ja kuiva. Tuska pysyi sisällä eikä päässyt ulos. Kerta toisensa jälkeen hoitaja kä vi kertomassa, että eräs vanha pappi halusi puhua hänen kanssaan, mutta hän ei pystynyt ottamaan ketään vas taan. Viikon jälkeen ystäväni ajatteli, että onpa sitkeä tyyppi, ja salli vieraan tulla luoksensa. Tämä eläkepappi kertoi harras tavansa hälytysajoneuvojen seuran taa, jos vaikka onnettomuuspaikalla tarvittaisiin tukea. Näin hän oli tullut kolaripaikalle ambulanssin perässä ja

OLEN YLLÄTTYNYT Haagan seura kunnan päätöksestä olla järjestämät tä suoraa kirkkoherran vaalia. Päätös oli pettymys, sillä suoran vaalin jär jestäminen edistäisi demokratian to teutumista ja seurakuntalaisten osal lisuutta päätöksenteossa. Päätöksen taustalla on kirkkoher ran vaalitavan muuttaminen vuonna 2014. Nykyisin on mahdollista päät tää, että kirkkovaltuusto tai seurakun taneuvosto valitsee kirkkoherran (ns. välillinen vaali). Välillinen vaali etäännyttää seura kuntalaisia kirkon toiminnasta ja kirk koherrasta aivan turhaan. Päätös he rättää väistämättä mielikuvan siitä, et tä eliitti siirtää päätösvaltaa itselleen, mikä vieraannuttaa seurakuntalaisia päätöksenteosta. Seurakuntien on syytä etsiä mah dollisimman paljon väyliä jäsenten kuulemisen edistämiseksi. Kirkkoher ranvaaleissa ei ole kyse vain ehdok kaista, vaan vaali on mahdollisuus keskustella siitä, mihin suuntaan seu rakunnan toimintaa halutaan viedä. Toni Ahva valtiotieteiden opiskelija Haagan seurakunnan jäsen

Flunssien kierrätys toimii loistavasti TUPAKOINTI JA HAJUSTEIDEN käyttö on lähes kriminalisoitu. Jotain pitäisi tehdä myös syksyn edetessä lisäänty vien virushyökkäysten hillitsemisek si. Oppilaitoksissa, terveyskeskuksis sa ja muissa yleisissä tiloissa joutuu lähes aina altistumaan tartunnoille lukuisien taudinkantajien vastuutto muuden vuoksi. Esimerkiksi julkisen liikenteen kulkuneuvot ovat sietämät tömiä tautipesiä. Jos on aivan pakko tulla flunssai sena yleisille paikoille ja yleisiin ti loihin yskimään ja aivastelemaan, tu lisi vähimmäisvaatimuksena käyttää kunnollista hengityssuojainta suun ja nenän edessä. Yleensä ei käytetä yh tään mitään. Käsienpesukaan ei suo jaa hengitysilmaan pärskäytetyiltä sa doilta tuhansilta viruspitoisilta lima pisaroilta. Tarvitaan valistusta ja velvoitteita estämään satoja turhia tartuntoja. Aili Ritaluoto