Kirkko ja kaupunki 2018 18 Vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

18

11.10.2018 kirkkojakaupunki.fi

A4 Tutkimus: Rippikoulussa kasvaa myötätunto toisia kohtaan

B1 Eero Huovinen: Jumala ei ole asia, arvo, aate eikä oppi

Suon kuningatar Riikka Karppinen näyttää, miten yksi ihminen vaikuttaa ylikansallista yhtiötä vastaan.

B 8

NATSIEN MURHAAMA PAPPI JA TEOLOGI DIETRICH BONHOEFFER

Vain ateistit tietävät, mitä Jumala ja hänen olemassaolonsa tarkoittaa.

Sikäli en ole ateisti.

KIRKKOON LIITTYNYT FILOSOFI TUOMAS NEVANLINNA KOTIMAALEHDESSÄ

Iankaikkisesti

Se Jumala, joka antaa meidän elää maailmassa ilman Jumala-nimistä työhypoteesia, on se Jumala, jonka edessä me jatkuvasti seisomme. Jumalan edessä ja Jumalan kanssa elämme ilman Jumalaa.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018 Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa.

JEESUS NEUVOO OPETUSLAPSIAAN MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Vuoden kristillisin kirja?

TÄNÄ VUONNA katkeaa yksi pitkä perinne, kun Vuoden kristillinen kirja –kilpailun voittajan julkistaminen ei enää mahtunut Helsingin kirjamessujen ohjelmaan. Palkinto jaetaan edelleen messuilla, mutta palkintojenjako ei kuulu messujen omaan ohjelmaan vaan tapahtuu Suomen Pipliaseuran näyttelyosastolla.

Helsingin kirjamessuja on uudistettu muutenkin. Ohjelma­ johtajana tänä vuonna aloittanut Ronja Salmi on kertonut vievän­ sä messuja ”vähemmän pompöösiin suuntaan” ja haluavansa enemmän ohjelmaa lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille.

”

NOSTAN HATTUA Salmelle. Lasten ja nuorten lukemiseen keskittyminen ei merkitse ainoastaan tulevaisuuteen suuntautumista ja uuden kirjamessu­ sukupolven etsimistä vaan se tarkoittaa KILPAILU VUODEN myös tässä päivässä elämistä ja tämän KRISTILLISESTÄ KIRJASTA päivän tarpeisiin vastaamista.

ON AIKANSA ELÄNYT. Lapset ja nuoret eivät ole mitään potentiaalisia aikuisia ja tulevia asiakkaita vaan ihan täysiä ihmisiä.

Ja tuskin meitä keski­ikäisiäkään lukijoita kirjamessut tyystin unohtavat.

SELLAISELLE KIRJALLISUUSPALKINNOLLE olisi kyllä paikkansa, jossa palkittaisiin Jeesuksen asiaa, siis armoa, totuutta ja rakkautta, edistävä hyvä kirja.

Mutta omituiseen ehdokasasetteluun perustuva uskonnollisten kustantamojen markkinointi­ ponnistus tuo palkinto ei voi olla.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi

MARI AARNIO

NYKYISEN KALTAINEN kilpailu vuoden kristillisestä kirjasta on aikansa elänyt, jos sen aika on ikinä ollutkaan. Tänäkin vuonna ehdokkaiden joukossa on erinomaisia ja monin tavoin palkitsemisen arvoisia teoksia, mutta jo kilpailun nimi herättää mielikuvan siitä, että kilpailu käydään kirjan kristillisyydestä ja että vuoden kristillisin kirja voittaa.

Kisan järjestää kristillisten kustantamojen yhdistys, jonka nimeämä esiraati valitsee finalistit. Esiraadin jäseniä yhdistys ei ole julkistanut, ei myöskään palkitsemisen kriteerejä.

Ehdokkaiden joukossa on vuosien varrella ollut niin hartauskirjoja, tietokirjoja, elämäkertoja, opaskirjoja, romaaneja kuin hengellisiä traktaattejakin.

Tämäkin tekee kilpailusta kummallisen: miten verrata toisiinsa täysin eri kirjallisuuden lajeja edustavia teoksia?

Jumalani, Jumalani, sinä olet kameleontti.

Minä etsin sinua, ja juuri, kun luulen nähneeni sinut, vaihdat väriäsi ja katoat viidakkoon.

Jumalani, pysyisitkö hetken paikoillasi, jotta voisin antaa sinulle kasvotusten palautetta, että ei tuo ole sopiva tapa kasvattaa lapsia?

Testaa, oletko raamatullinen ruokaguru Miten Raamatun ajan ihmiset söivät ruokansa? Kieltääkö Vanha testamentti strutsien ja heinäsirkkojen syömisen? Testaa raamatullisen ruokakulttuurin tietosi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 11.10.2018

numero 18

Seuraava lehti ilmestyy 25.10 KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Nainen, sinun työsi on arvokasta” Ihmisarvoinen työ on jokaisen naisen oikeus, painotetaan kirkkojen Vastuuviikolla.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JANI LAUKKANEN

1.

Miksi kirkoissa vietetään 21.–28.10. Ekumeenista Vastuuviikkoa, Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen?

Vastuuviikko on ihmisoikeuskysy­ myksiin porautuva viikko. Sen tarkoitus on nostaa kirkoissa esiin ajankohtaisia aiheita. Esimerkiksi ihmiskauppaa vastaan alettiin kirkkojen piirissä toimia Vastuu­ viikon teemoista käsin.

Teemat suunnittelee kirkkojen asiantuntijoista koostuva työryh­ mä. Vuonna 2014 päätimme, että seuraavan vuoden teema on turva­ paikanhakijat. Emme tienneet, miten ajankohtainen se olisi syksyllä 2015.

Vuonna 2016 valitsimme seuraa­ vaksi teemaksi naisten itsemäärää­ misoikeuden, näkökulmana fyysinen koskemattomuus ja keskiössä perhe­ väkivalta. Seuraavana vuonna syntyi #metoo­kampanja.

Vastuuviikon valmistelussa kirk­ kojen asiantuntijat ennakoivat, mis­ tä kannattaa puhua. Elämme hurjaa aikaa, ja yllättävät asiat nousevat uu­ delleen agendalle.

”

USEIN SEURAKUNTAVÄKI ON ENIMMÄKSEEN NAISIA, KUN TAAS JOHTOTEHTÄVISSÄ ON MIEHIÄ.

2.

Tämän vuoden teemana ovat naisten oikeudet.

Se on laaja teema.

Mihin naisryhmiin keskitytte erityisesti?

Viestimme jokaiselle naiselle on: sinä olet arvokas ja sinun työsi on arvokasta. Sinulla on itsemääräämis­ oikeus fyysisesti ja taloudellisesti.

Fokuksessa on paitsi tasa­arvo, myös maahanmuuttajanaisten tilan­ ne Suomessa. Heidän on todella vai­ kea saada töitä ja heillä on isom­ pi riski syrjäytyä. Jos nainen on per­

heellinen, nousee kysymys, saako nainen käydä töissä. Haluamme tänä vuonna rohkaista jokaista naista: si­ nun osallisuuttasi tarvitaan, kyvyillä­ si ja työlläsi on arvo, älä jää syrjään.

Meillä on tänä syksynä joukko Vastuuviikon lähettiläitä, maahan­ muuttajataustaisia naisia, joita seu­ rakunnat ja koulut voivat kutsua ti­ laisuuksiinsa kertomaan elämän­ tilanteestaan.

3.

Vastuuviikko on mukana Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeessa. Millaisia tasaarvotekoja seurakunnissa voidaan tehdä?

Usein seurakuntaväki on enimmäk­ seen naisia, kun taas johtotehtävissä on miehiä. Vastuuviikolla päättävät elimet ja työntekijät voisivat katsoa, että toiminta on tasa­arvoista. Ettei aina pyydettäisi naisia palvelutehtä­ viin ja miehiä johtotehtäviin vaan katsottaisin, että molempia on molemmissa. Kyse on tietoisesta tasa­arvoisesta kohtelusta.

4.

Olet työskennellyt Botswanassa teologisen seminaarin opettajana. Millaista kaikupohjaa se antaa työhön naisten oikeuksien puolesta?

Yhteisöllistä kaikupohjaa. Naisten ja tyttöjen asemasta puhuminen on kaikkien tehtävä, koska se hyödyttää koko yhteisöä. Voimme juuri niin hyvin kuin naiset ja tytöt voivat yhteiskunnassamme.

Olen työskennellyt myös afrik­ kalaisten feministiteologien kans­ sa, jotka korostavat miesten muka­ na olemista muutoksessa toisin kuin eurooppalaisissa naisasialiikkeissä on usein ollut tapana.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

Iltarukoukseni liittyy perheeni hyvinvointiin ja kirkkojen työhön. Erityisesti muistan lapsia, jotka elävät väkivallan tai sodan keskellä, sekä kanssasisariani, äitejä, jotka elävät siinä todellisuu­ dessa. ■

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

FERNANDO VERGARA/AP − LEHTIKUVA

Oscarelly Perez ja Stany Loyo yöpyvät Kolumbian pääkaupungin Bogotan bussiterminaalin viereisessä puistossa. YK arvioi syyskuussa, että 5 000 venezuelalaista pakenee kotimaastaan joka päivä.

Katastrofiapua kolmeen kohteeseen Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti myöntää katastrofiapua kolmeen kohteeseen: Venezuelaan ja Filippiineille kumpaankin 20 000 euroa ja Kolumbiaan 19 400 euroa.

Venezuela on ajautunut kaoottiseen tilaan Hugo Chávezin ja Nicolas Maduron aikana. Puoli miljoonaa venezuelalaista on päätynyt pakolaisiksi Kolumbiaan.

Suomen Lähetysseura avustaa heitä siellä.

Vantaan avustusta tarvitaan ruoka- ja tavarakuponkien hankintaan sekä työnhaun ohjaukseen. Kirkon Ulkomaanapu auttaa kahden suuren luonnonkatastrofin uhreja. Filippiinien taifuunin aiheuttamat tuhot koskettavat puolta miljoonaa ihmistä. Indonesian Sulawesin saaren maanjäristys ja tsunami surmasivat ainakin 1 400 ihmistä.

Espoon piispaksi Hintikka tai Holma Espoon piispanvaalin toiselle kierrokselle ylsivät Kaisamari Hintikka ja Juhani Holma. Hintikka sai ääniä 338 ja Holma 172.

Hintikka on Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri ja teologian tohtori ja Holma jumalanpalveluselämän kouluttaja ja teologian tohtori.

Piispanvaalin ensimmäisellä kierroksella oli yhteensä neljä ehdokasta. Sammeli Juntunen sai 167 ääntä ja Leena Huovinen 142 ääntä. Äänestysprosentti oli 87,1 prosenttia. Piispanvaalin toinen kierros järjestetään marraskuun 1. päivänä. Uusi piispa vihitään virkaan Espoon tuomiokirkossa helmikuussa 2019.

Kuusi ehdolla vuoden kristilliseksi kirjaksi Vuoden kristillinen kirja -kilpailu on edennyt loppuvaiheeseen. Loppukilpailuun selvinneet ehdokkaat ovat: Raine Haikarainen, Mystinen Maestro - Seppo A. Teinosen pitkä pyhiinvaellus, Kirjapaja, Mikko Heikka, Uskonnot kohtaavat. Mahdollisuus parempaan maailmaan? Gaudeamus, Hanna Hentinen ja Elina Vuola (toim.), Vaellus pyhiin - ristisaattoja idän ja lännen rajalla, Eeva Peura ja Tarja Tervahauta (toim.), Lapseni on poissa - kirja suruun, Kirjapaja, Pauliina Rauhala, Synninkantajat, Gummerus ja Pekka Simojoki, Mullan makua taivaan tuoksua. Keikkamiehen hartauskirja, Päivä Osakeyhtiö. Voittaja julkistetaan Helsingin kirjamessuilla 28.10. Voittajan valitsee piispa Teemu Laajasalo.

Rippikoulu sai arvosanan 9 Rippikoulu tai edes isoseksi lähteminen eivät takaa Jumala-uskoa, mutta rippikoulussa elämän isoja kysymyksiä on turvallista miettiä.

N

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

uorten antama yleisarvosana rippikoululle on koko maassa 8,8 ja pääkaupunkiseudulla se on vielä pari kymmenystä parempi. Täyden kympin antaa noin joka kolmas nuori.

Kirkon kannalta monet rippikoulun tavoitteet täyttyvät hyvin, mutta uskonkysymyksiin nuoret suhtautuvat vielä isosinakin yllättävän kriittisesti, kiteyttää Diakoniammattikorkeakoulun lehtori ja kasvatus- ja nuorisotyön tutkija Jouko Porkka tutkimuksen keskeiset tulokset.

Rippikoulun uuteen opetussuunnitelmaan liittyy kuusi tavoitetta, joiden toteutumista selvitettiin nuorille tehdyllä mobiilikyselyllä viime kesänä. Kyselyyn vastasi yhteensä noin 5 500 nuor-

ta. Heidän joukossaan oli 496 espoolaista ja 374 helsinkiläistä nuorta ja lisäksi 94 nuorta Vantaan Tikkurilan seurakunnasta.

Riparilaisten lisäksi kysyttiin satojen isosten mietteitä.

YKSI TAVOITTEISTA ON, että nuoret kokevat rippikoulussa yhteyttä, turvallisuutta, pyhyyttä ja iloa. Vastauksista kävi ilmi, että rippikoulu toteuttaa nämä tavoitteet todella hyvin. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia vastasi, että rippikoulussa oli hyvä, hauska ja turvallinen olo ja että siellä sai olla oma itsensä. Valtaosa nuorista katsoi, että rippikoulussa oli hyvä yhteishenki, sieltä sai uusia ystäviä ja entiset ystävyyssuhteet syvenivät.

Rippikoulun tavoitteisiin kuuluu, että nuoret kantavat vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja

luomakunnasta. Tämäkin tavoite toteutui kyselyn mukaan hyvin, sillä pääkaupunkiseudun nuorista kolme neljästä koki ympäristön suojeluun liittyvät asiat itselleen tärkeiksi. Kahdeksan kymmenestä kertoi tuntevansa myötätuntoa niitä kohtaan, jotka ovat itseä heikommassa asemassa.

Pääkaupunkiseudulla oltiin jopa hieman empaattisempia ja ympäristötietoisempia kuin muualla.

– Myös vuonna 2013 tehdyssä yhdeksän maan vertailututkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti Suomen rippikouluissa kasvaa myötätunto toisia kohtaan, kertoo Porkka.

Se, että koko maassa vain puolet rippikoululaisista arvioi, että rippikoulussa käsiteltiin heidän elämänsä kannalta tärkeitä kysymyksiä, laittaa Porkan mietteliääksi. Espoossa ja Tikkurilassa,

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

LUVUT KERTOVAT Porkan mukaan siitä, että nuoret ovat rippikoulussa ja isosina siinä iässä, jossa omaa maailmankatsomusta vasta etsitään. Rippikoulussa ei pakoteta ketään uskomaan, vaan nuoria rohkaistaan miettimään omaa suhdettaan siihen ja elämän muihin isoihin kysymyksiin.

– Jos rippikoulussa manipuloitaisiin, sitä ei koettaisi turvalliseksi paikaksi olla. Rippikoulu ei pyri aivopesuun, vaan siellä on hienotunNELJÄ KYMMENESTÄ teinen, nuoria kunninuoresta koki, että usoittava tapa lähestyä ko Jumalaan vahvisasioita. Tämä takaa tui rippikoulun aikasen, että kirkkoon na. Suunnilleen sama uskalletaan ottaa yhmäärä katsoi, että kristeyttä, kun siihen tutinuskolla on merkityslee tarvetta. tä hänen elämässään ja Porkka huomautSUOMEN toivoi löytävänsä paiktaa, että nuoret tuRIPPIKOULUISSA kansa seurakunnaslevat yhä useammin KASVAA MYÖTÄTUNTO ta. Pääkaupunkiseutu kodista, jossa ei ole TOISIA KOHTAAN. ei näissä asioissa juuri opetettu iltarukouseroa muusta Suomesta, eivätkä he ole käyTUTKIJA JOUKO ta. Espoossa ja Tikkuneet seurakuntien PORKKA rilassa yhteys seurakerhotoiminnassa. kuntaan vahvistui kesNiinpä rippikoulu voi kimääräistä enemmän. olla heille ensimmäiEntä usko Jumalaan? Se ei rip- nen paikka, jossa suhdetta uskoon pikoululaisten parissa ole mobiili- tulee edes aktiivisesti mietittyä. kyselyn perusteella kovin korkeassa kurssissa. Koko maassa 38 pro- PÄÄKAUPUNKISEUDULLA JA erityisenttia, Espoossa 32 ja Helsingis- sesti Helsingissä ollaan muuta maasä 29 prosenttia rippikoululaisista ta kriittisempiä, joten se, että movastasi uskovansa Jumalan olemas- nen usko kuitenkin syvenee ja suhsaoloon. Jeesuksen ylösnousemuk- de kirkkoon lähenee, kertoo onnisseen uskoi koko maassa 35 prosent- tuneesta rippikoulutyöstä. tia, mutta helsinkiläisistä vain joka Onnistumisen ja omakohtaisuuneljäs ja espoolaisista 29 prosenttia. den kannalta tärkeää on, että nuoTikkurilassa lukemat olivat yli 40 ret otetaan mukaan toteuttamaan prosenttia, mutta vastaajia oli naa- rippikoulua. Tässä on vielä tekemispurikaupunkeja vähemmän. tä, sillä vain noin puolet kertoi pääsIsoset ovat aktiivisesti mukana seensä vaikuttamaan rippikoulun siseurakunnan toiminnassa ja suhtau- sältöihin ja konfirmaatiojumalantuvat siihen rippikoululaisia innos- palvelukseen vain hieman useampi. tuneemmin. Usko Jumalaan ja usko ylösnousemiseen olivat kuitenkin Rippikouluun ilmoittautuminen melko matalalla tasolla, ja erityisen on käynnissä 14.10. asti. Katso selvästi Helsingissä, jossa vain noin lisää: vantaanriparit.fi kolmasosa vastasi uskovansa.

A

mutta erityisesti Helsingissä luku oli kuitenkin korkeampi. Tämä saattaa Porkan mukaan kertoa osaksi siitä, millä tavalla asioita rippikoulussa käsitellään – perinteisesti vai nuoret mukaan ottaen.

Vaikka nuoret ovat ennen rippikouluun tuloaan saaneet uskonnonopetusta kouluissa, rippikoulu lisää nuorten mukaan selvästi heidän tietojaan kristinuskosta ja seurakunnan toiminnasta.

”

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

• • •

% Kotimaiset koivusängyt -15 31.10. asti Massiivipuiset sängyt ovat kestäviä ja ekologisia. Värit: luonnonkoivu, pähkinä, pyökki, valkoinen ja wenge. Meiltä myös Seniori-sänky (leveys 80 tai 90cm), johon saa matalat tai korkeat jalat, moottoripohjan, nousutuen, turvalaidat, hygieniapatjat, apupöydän pyörillä ja lukollisen yöpöydän. Tervetuloa!

www .s op e . f i

396€ (466€) 90x200 + nousutuki, turvalaidat

SENIORI

352€ (414€) 90x200

KOLI 417€ (491€) 120x200 417€ (491€) 160x200 453€ (533€) 180x200

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Alessa -30-50% Sohvia ja tasoja!

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Nykyään normaalia arkea kerrostalo­ kodissaan viettävä Sanna joutui majai­ lemaan aikoinaan pari vuotta ulkona, rappukäytävissä ja toisten nurkissa.

Kadulla asunut Sanna osaa arvostaa oman kodin turvaa Koti merkitsee kaikkea. Se on kuin turvallinen emoalus, jonne on hyvä palata töistä ja harrastuksista, sanoo Sanna, entinen asunnoton.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

antaalainen kerrostaloasunto näyttää valoisalta ja kodikkaalta. Lattialla peuhaa koira ja häkissä vilistää kaksi marsua. On vaikea uskoa, että lemmikkien emäntä, päälle nelikymppinen Sanna, oli seitsemän vuotta sitten asunnoton, juuri vankilasta vapautunut narkomaani.

Sanna oli viettänyt koko nuoruutensa risaista, huumeiden täyttämää elämää. Välissä oli kuitenkin ollut raittiita jaksoja, sillä hän oli saanut kolme lasta.

Yli 30-vuotiaana Sanna ajautui yhä pahempaan huumekoukkuun. Tämä johti siihen, että hän menetti lapsensa ja joutui kadulle.

– En nähnyt lapsiani yli viiteen vuo-

teen. Nukuin ulkona, rappukäytävissä ja joskus äidin tai muiden sukulaisten luona. Yhtenä talvena vedin perässäni pulkkaa, jossa oli kaksi kassia. Toisessa oli täkki ja toisessa vaatteita, Sanna kertoo.

– Olin lopulta niin sekaisin, ettei kukaan halunnut majoittaa minua.

Elämä oli todella epätoivoista, ja yritin useamman kerran itsemurhaa.

SANNA LÄHETTI parin vuoden aikana asuntohakemuksia eri paikkoihin Vantaalla. Tilanne oli mahdoton, koska hän oli menettänyt luottotietonsa eikä tulojakaan juuri ollut. Kun hän yritti päästä Sahapuiston päihdeongelmaisten asumisyksikköön, häntä ei otettu sinnekään.

Lopulta poliisi pidätti Sannan maksamattomien sakkojen takia. Hänet passitettiin joksikin ajaksi vankilaan, jossa hän pääsi kuiville.

– Kun vapauduin vankilasta, hakeuduin asunnottomille päihdeongelmaisille tarkoitettuun Koisorannan palvelukeskukseen. Pääsin aika nopeasti niin sanotulta märkäpuolelta arviointiosastolle, olinhan ollut jo pidemmän aikaa selvin päin. Tuntui tosi hyvältä päästä kahden hengen huoneeseen, jossa oli oma sänky.

Sannan kuntoutuminen jatkui Koisorannassa asteittain. Keskuksessa oli erityyppisiä asumisyksiköitä, ja lopulta hän asui siellä vuokrayksiössä.

– Olin vielä siinä vaiheessa kykenemätön ottamaan vastuuta ja hoitamaan raha-asioitani. Tein työntekijöiden avustuksella maksusuunnitelmia, ja harjoittelin pienin askelin arkeen liittyviä käytännön asioita.

Kuntouduttuaan tarpeeksi Sanna otti yhteyttä lapsiinsa ja alkoi rakentaa uudestaan suhdettaan heihin.

Kun hän oli saanut vantaalaislä-

hiöstä vuokra-asunnon, selvisi, että hänen vanhin lapsensa aiotaan ottaa huostaan isältään. Tuolloin Sanna koki olevansa valmis ottamaan tämän luokseen. Pian perässä tulivat myös hänen kaksi muuta lastaan.

SANNA ELÄÄ nyt normaalia arkea, johon kuuluvat teini-ikäiset lapset, lemmikkieläimet, vakituinen työpaikka ja tanssiharrastus. Lisäksi hän meni naimisiin heinäkuussa.

– Minulla on aivan uusi elämä. Välillä havahdun miettimään, miten tämä on edes mahdollista.

Sanna tekee selväksi, ettei hän olisi pystynyt tähän yksin, ilman Koisorannan tarjoamaa tukiverkkoa. Hänen ongelmiaan ei Olisi ratkaissut pelkästään asunnon saaminen.

– Olen kiitollinen Koisorannan työntekijöille, jotka tekevät työtä sydämellään. He kohtelivat minua ihmisenä, vaikka olin kaikin tavoin rikki.

Tällaisia kokonaisvaltaista tukea tarjoavia asumispalveluita pitäisi ehdottomasti olla enemmän.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pääkaupunki­ seudulla on noin 4 700 asunnotonta Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 7 112 asunnotonta, joista yksineläviä oli 6 615 ja perheellisiä 497. Asunnottomien määrä väheni noin 331 henkilöllä edellisvuodesta. Määrä on laskenut viiden viimeisen vuoden aikana. Nuorten asunnottomuus on kuitenkin lisääntynyt.

Helsingissä on 3 760, Espoossa 653, Kauniaisissa 48 ja Vantaalla 256 asunnotonta.

Pääkaupunkiseudulla on yhteensä noin 4 700 asunnotonta, joista 1 301 elää pitkäaikaisesti vailla asuntoa. Asunnottomuus koettelee miehiä yli neljä kertaa useammin kuin naisia.

Lähde: Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Ara

A

7

Erja Lindholm on nähnyt monta sukupolvea korsolaisia.

Vauvamyönteisyydestä palkinto Korsoon Erja Lindholm on työskennellyt perheiden parissa 40 vuotta.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA JA HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Tapahtumia Asunnottomien yönä 17.10.

Vantaan seurakunnissa

Hänestä asunnottomuus on edelleen jonkinlainen tabu. Siksi siitä on puhuttava.

– Pitäisi olla itsestään selvää, että jokaisella ihmisellä on oikeus saada katto päänsä päälle, on hänen tilanteensa mikä tahansa.

Oman asunnottomuutensa aikana Sanna tapasi monenlaisia ihmisiä.

Naisia heissä oli vähän, ehkä 10 prosenttia.

”

YHTENÄ TALVENI VEDIN PERÄSSÄNI PULKKAA, JOSSA OLI KAKSI KASSIA. TOISESSA OLI TÄKKI JA TOISESSA VAATTEITA. PARI VUOTTA ASUNNOTTOMANA OLLUT SANNA

– Asunnottomuus ei noudata tiettyä kaavaa. Siihen voi olla erilaisia syitä kuten pienituloisuus, ero puolisosta, mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö. Jos ei ole varaa maksaa takuuvuokraa ja on menettänyt luottotietonsa, asunnon saaminen on todella vaikeaa. ■

Asunnottomien yön tapahtuma 17.10. Hiekkaharjun Puistokulmassa, Talkootie 4. Teemana kaikkia koskettava asunnottomuus. Ruokailu klo 16. Stop huumeille ry:n bändi esiintyy klo 16.15.

Keskustelupaneeli klo 17– 18.15, mukana Vantaan poliittisia toimijoita ja asunnottomuuden kokemusasiantuntijoita. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen paikalla klo 19 sytyttämässä Asunnottomien yön tulen. Musiikkia klo 22.30:een asti: Leavings-orkesteri & Siiri Nordin, Huojuvakuu, Ripped pieces, Re-JAM. Jaossa ruokakasseja ja vaatteita. Mahdollisuus verenpainemittaukseen, terveysneuvontaan ja hiusten leikkaukseen. Tarjolla grillimakkaraa. Tilaisuus on maksuton ja päihteetön.

Järjestäjinä ja tukijoina Vahti ry, Laurea AMK, Varia, Vantaan seurakunnat, Tukihenkilötyö ry, Korson Työttömät ry, Kirkkopalvelut, Vantaan A-Kilta, SPR, Velmu ry, Puistokulma ry, Keuda, Vantaan kaupunki ja sen toimintayksiköitä, Yhteinen pöytä.

Tapahtuma Hakunilan ostarilla klo 17−21. Musiikkia ja tulenpyöritys-show. Jaossa 1 000 kiloa ilmaisruokaa (omat muovipussit mukaan) sekä 225 dvd-elokuvaa.

H

elsingin piispa Teemu Laajasalo antoi vauvan päivänä 28.9. vauvamyönteisen seurakunnan erityismaininnan Korson seurakunnan perhekerhotyöntekijälle Erja Lindholmille. Erityismaininta myönnettiin, koska Lindholm huomioi työssään erityisen monipuolisesti ja laajasti vauvaperheet. Lindholm kertoo olevansa huomionosoituksesta yllättynyt.

– Ajattelin, että tietääkö piispa tosiaan jotakin meidän tavallisista arkitöistämme. Mutta sitten ajattelin, että onhan se mukavaa. Meillä Korsossa pähkäillään aina yhdessä, millä tavalla voisimme kannustaa perheitä arkisessa elämässä. Tuntuu hyvältä, että piispakin sen nyt huomioi.

Lindholm on työskennellyt lasten ja perheiden parissa neljäkymmentä vuotta. Ensimmäiset parikymmentä vuotta hän oli töissä päiväkodissa ja jälkimmäiset seurakunnassa. Lindholm on havainnut, että lastenkasvatusaatteet muuttuvat aaltomaisesti. Äsken ajateltiin noin, nyt näin ja kohta taas samalla tavalla kuin äsken. Lindholmista tuntuu, että perheiden odotukset arkea kohtaan ovat koventuneet.

– Pitäisi olla harrastusaikaa, omaa aikaa ja sitä ja tätä aikaa. Aiemmin ehkä riitti vähempi, Lindholm sanoo.

Nykyaika on tuonut myös hyvää. Esimerkiksi vertaistukea on entistä paremmin saatavilla sosiaalisen median kautta.

PERHEIDEN ILTAKERHON vetäminen on yksi Erja Lindholmin työtehtävistä. Lapsiperheet kokoontuvat Korson kirkolla jälleen 17.10. alkaen keskiviikkoiltaisin kello kuudesta kahdeksaan.

Iltaperhekerhossa toistetaan turvallisia iltarutiineita ja rauhoitutaan.

Ensin leikitään, sitten pidetään alttarihetki ja lopuksi syödään iltapuuroa.

– Alttarin ääressä laulamme iltalauluja ja kerromme iltakertomuksia. Ne ovat turvakertomuksia, joissa paino-

tetaan, että olemme suojassa ja yhdessä. Lapset ovat yleensä sylissä tai kainalossa, Lindholm kertoo.

– Vapaaehtoiset keittävät iltapuuron. Puuron tuoksu tulee alttarille asti.

Kävijöitä on yleensä paristakymmenestä neljäänkymmeneen. Nuorimmat lapset ovat vauvoja, vanhimmat toisella kymmenellä. Usein paikalle tulee koko perhe. Toisinaan toinen vanhempi tulee lasten kanssa ja antaa puolisonsa mennä esimerkiksi leffaan. Jotkut kävijöistä ovat yksinhuoltajia, joiden illat saattavat muuten olla yksinäisiä.

Joillakin lapsilla on hammasharjat mukana, ja ennen kotimatkaa osa pukee ulkohaalareiden alle yöpuvun.

Vanhemmat saavat kantaa autoon nukahtaneet lapset kotona suoraan sänkyyn.

VAUVAN PÄIVÄÄ vietettiin nyt toista kertaa, ja kirkko oli siinä vahvasti mukana. Seurakunnissa kohdataan iso osa Suomen vauvoista perheineen esimerkiksi kasteen ja kerhojen kautta. Parannettavaa silti olisi, arvioi perhe- ja parisuhdetyön asiantuntija Minna Tuominen Kirkkohallituksesta. Seurakuntien tilojen tulisi olla esteettömiä ja sellaisia, joissa perheillä on helppo olla.

– Enemmän pitäisi kysyä vauvojen vanhemmilta, mitä he haluaisivat.

Heillä pitäisi olla tervetullut olo, eikä heidän pitäisi pelätä, pitääkö vauva liikaa ääntä.

Tärkeää on myös vanhempien tukeminen silloin, kun lapset ovat pieniä. Se toteutuu hyvin perhekerhoissa, joissa vanhemmat saavat myös vertaistukea samassa elämäntilanteessa olevilta. Tuominen muistuttaa myös, että kirkon perheneuvonnassa pienten lasten vanhemmat pannaan etusijalle eli heille järjestyy aika erityisen nopeasti.

– Kynnystä voisi vielä madaltaa, sillä usein perheneuvontaan tullaan myöhään, vaikka sinne voisi tulla heti, kun oma mieli niin vaatii. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Sielun­ paimen rikosten jäljillä Antti Tuomainen käsittelee uudessa rikosromaanissaan elämän suuria kysymyksiä outoon tilanteeseen joutuvan papin kautta.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

irjailija Antti Tuomainen tunnetaan rikosromaaneistaan ulkomaita myöten. Kirjoissa on erityistä se, että niiden päähenkilöt eivät ole poliiseja tai yksityisetsiviä vaan aivan tavallisia ihmisiä. Tuomainen itse ajatteleekin kirjoittavansa romaaneja, joita voi lukea myös dekkareina.

– Kirjoissani niin sanottu tavallinen ihminen joutuu äärimmäisen epätavalliseen tilanteeseen. Päähenkilössä pitää kuitenkin olla syvyyttä, sillä hänen on kyettävä käsittelemään asioita monitasoisesti.

Tuomaisen uusi romaani Pikku Siperia sijoittuu pienelle itäsuomalaiselle paikkakunnalle. Sen päähenkilönä on pappi Joel Huhta. Tapahtumat alkavat siitä, kun kylään putoaa meteoriitti ja samaan aikaan Huhdalle ilmaantuu paha pulma yksityiselämässä.

UUDEN KIRJAN kirjoittamisen alkuvaiheessa Antti Tuomainen pohtii, mitä päähenkilö tekisi tuossa epämukavassa tilanteessa. Se vaikuttaa merkittävästi myös teoksen sävyyn ja tapahtumaympäristöön.

Pikku Siperiassa oli luontevaa sijoittaa henkilö pikkukylään keskelle kylmää ja pimeää talvea.

– Kun yhteisö on tarpeeksi pieni, saa romaaniin synnytettyä klaustrofobisen tunnelman. Kaikki voivat olla epäiltyjä ja vihollisia, jopa hyvinkin tutut ihmiset, Tuomainen selittää.

Teoksen pappi joutuu kummallisten ja karmivien tapahtumien ohessa tekemään perustyötään. Kirjassa kuvataan erityisesti sielunhoidollisia keskusteluja, joita hän käy eri ihmisten kanssa. Papin ajattelu ja toiminta on kuvattu niin luontevasti, että alkaa miettiä, miten Tuomainen oikein on perehtynyt papin työhön.

– Nämä ovat näitä kirjailijan salaisuuksia. Teen työtäni pääasiassa mielikuvituksen turvin, mutta olen kyllä lukenut aiheesta esimerkiksi lehdistä.

Pohjana ovat myös omat kokemukseni työelämästä.

Olen varma, että papilla, samoin kuin kaikilla muillakin, on työssään tietyt arkiset tehtävät ja rutiinit.

Tuomainen on halunnut aina kirjoittaa isoista teemoista, kuten rakkaudesta ja kuolemasta. Uudessa kirjassaan hän käsittelee näiden lisäksi Jumalaa, uskoa, maailmankaikkeutta ja luottamusta toiseen ihmiseen.

– Joel Huhdasta tuli minulle hyvin läheinen. Minun oli helppo samastua hänen pohdintoihinsa. Jo-

Antti Tuomainen on halunnut ottaa rikosromaaneihinsa mukaan enemmän omaa persoonaansa tuomalla niihin myös kepeyttä ja mustaa huumoria.

el on niin inhimillinen, ihminen muiden joukossa: hän ei ole moitteeton ja aina oikeassa oleva sielunpaimen.

”

KUN YHTEISÖ ON TARPEEKSI PIENI, SAA ROMAANIIN SYNNYTETTYÄ KLAUSTROFOBISEN TUNNELMAN. KAIKKI VOIVAT OLLA EPÄILTYJÄ JA VIHOLLISIA, JOPA HYVINKIN TUTUT IHMISET.

VAIKKA ROMAANISSA tapahtuu haudanvakavia asioita, siitä löytyy myös kepeyttä ja aimo annos mustaa huumoria. Antti Tuomaisen mukaan tämän tyyppinen huumori syntyy siitä, että vakava tilanne näyttää usein toisesta näkökulmasta katsottuna tragikoomiselta.

– Tiivistahtisessa kirjassa, jossa päähenkilö joutuu aikamoisiin vastuksiin, on vastapainoksi myös keveämpiä tasoja.

– Joel Huhta osaa tarkastella tilannettaan ulkopuolelta, pukea sanoiksi siihen liittyvän koomisuuden ja absurdiuden. Hän tajuaa esimerkiksi sen, että häntä pyörittää voimakas mustasukkaisuuden tunne.

Jo kaksi Tuomaisen aiempaa kirjaa, Mies joka kuoli ja Palm Beach Finland, sisälsivät mustaa huumoria.

Kirjailija tunnetaan myös runsaasta dialogin

käytöstä. Hän antaa henkilöiden kertoa repliikkien kautta, millaisia he ovat ja mitä he ajattelevat.

Se on hänen tapansa viedä tarinaa eteenpäin, ja se on näkyvissä myös Pikku Siperiassa.

RIKOSROMAANIT OVAT TUONEET Antti Tuomaiselle Suomen oloissa harvinaista menestystä ulkomailla. Laajempi suosio sai alkunsa vuonna 2011, jolloin Tuomainen sai Parantaja-teoksestaan Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon. Romaanista kiinnostui ruotsalainen agentuuri, joka onnistui myymään kirjan 28 maahan.

Menestystä on jatkanut vuonna 2016 ilmestynyt Mies joka kuoli. Siitä on julkaistu Saksassa kolme painosta, ja Tuomainen on kutsuttu sen tiimoilta tänä syksynä esiintymään viiteen saksalaiseen kirjallisuustapahtumaan.

Tuomainen on vieraillut viime vuosina usein myös Britannian kirjallisuustapahtumissa. Lisäksi hänen romaaninsa kiinnostavat muun muassa Ranskassa, Puolassa ja Tsekissä.

Kirjailija ei osaa sanoa, mikä on hänen kirjojensa ja ylipäätään dekkareiden suosion salaisuus.

– Olisiko kyse siitä, että niissä on selkeä tarina?

Tarinahan on vanhin kerronnan muoto, ja se on meillä jo perimässä.

Parhaillaan kirjoista Mies joka kuoli ja Synkkä niin kuin sydämeni on tekeillä elokuvaversiot.

– On kiinnostavaa nähdä, millaisia niistä tulee.

Elokuva on muodoltaan niin erilainen kuin kirja. Elokuvaan mahtuu niukasti tavaraa, joten todennäköisesti kirjan tapahtumia joudutaan karsimaan ja jotain muita elementtejä lisäämään tilalle. ■

Eero Huovisen rukous­ elämä ei kuulu teille Emerituspiispa puhuu mielellään Isä meidän -rukouksesta, mutta ei omasta hartaudenharjoituksestaan.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

E

ero Huoviselta ilmestyi uusi kirja, ja siitä olisi kiva tehdä juttu. Isä meidän -teos käsittelee Isä meidän -rukousta, joten Huovinen voisi kertoa vähän omasta rukouselämästään.

Huovinen on eläköitynyt dogmatiikan professori ja Helsingin entinen piispa. Monen silmissä hän on Suomen luterilaisen kirkon vanha, viisas valtiomies. Kun presidentti Mauno Koivisto kuoli, Eero Huovinen piti siunauspuheen. Kun presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio saivat lapsen, Eero Huovinen kastoi hänet.

Huovinen vastaa sähköpostiin, kiittää viestistä ja kirjoittaa: ”’Omasta hartauden harjoituksesta’ puhuminen tuntuu vaikealta. Kirjassani olen sanonut sen, mitä osaan. Sitä sopii lainata.”

Huovinen on varovaisen miehen maineessa. Ehkä hänestä siksi niin pidettiin piispana. Varovainen kirkko, varovainen johtaja.

2B

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Ei Huovinen Isä meidän ­rukouksenkaan suhteen revittele, mutta esittää siitä mie­ lenkiintoisia pointteja. Esimerkiksi, että Isä meidän ei ole erityisen kristillinen rukous.

Entä, jos juttu ei keskittyisi Huovisen omaan hartauden harjoittamiseen vaan Isä meidän ­ru­ koukseen? ”Jos keskitymme Isä meidän ­rukoukseen em­ mekä minuun, niin OK.” – OLETKO SINÄ lukenut minun kirjani? Eero Huovi­ nen kysyy. Hän istuu teologisen tiedekunnan tutki­ janhuoneessa. Välillä hän hymyilee pientä hymyä, josta ei voi olla ihan varma, onko se hymy. Huovi­ nen on juron miehen maineessa.

Olen, ja nyt tulisi muutama kysymys kirjan tee­ moista. Isä meidän ­rukous osoitetaan jollekin, jota kutsutaan Jumalaksi. Mikä Jumala oikein on?

Huovinen on hiljaa liki puoli minuuttia. Sitten hän alkaa puhua.

– On oikeastaan aika erikoista, että Jeesus neu­ voi puhuttelemaan Jumalaa Isäksi. Juutalaisessa perinteessä Jumalaa pidettiin niin tutkimattoma­ na, että häntä ei rohjettu puhutella suoraan eikä häntä uskallettu katsoa kasvoista kasvoihin. Mooseskin näki Jumalan vain selkäpuolelta.

Sanat ovat hitaita ja tuntuvat harkituilta. Tulee mieleen vanha leivinuuni, josta otetaan rapsakoi­ ta jälkiuuniruisleipiä.

”

Joskus voi olla hyödyllistä, että tulee paha mieli.

– Ihminen joutuu kamppailemaan sen kanssa, mitä Jumalasta sanotaan. Vaikka Jumalaa puhu­ tellaan Isäksi, Luojaksi tai Kaikkivaltiaaksi, me sa­ malla tajuamme, miten vajavaisia meidän sanam­ me ovat.

– Mutta isä on kaunis sana. Se ei ole Raamatussa ollenkaan niin patriarkaalinen kuin meidän nyky­ aikainen ihmisemme ajattelee. Isä oli hahmo, joka piti huolen omistansa. Isä oli turva. Tietysti ihmi­ sen, jolla on tuhoavia kokemuksia omasta isästään, voi olla vaikea ajatella, että isä on myönteinen sa­ na. Silloin voi ehkä ajatella, että Jumala on toisen­ lainen isä kuin ne huonot isät, joita me tunnemme peilistä tai kokemuksistamme.

Eero Huovinen vaikenee ja kysyy: – Pitääkö minun vastata lyhyemmin?

Ei, ja pysytään vielä tässä. Kun Jeesus puhuu tästä asiasta, josta hän käyttää nimeä Isä, mistä hän tarkalleen ottaen puhuu?

Huovisen mukaan kristillisessä ja juutalaisessa perinteessä on aina ollut tärkeää, että Jumala ei ole mikään asia.

– Jumala ole mikään arvo eikä aate, ei edes op­ pi, vaikka minä vanhana dogmatiikan harrastajana arvostan oppia ja suosittelen filosofian lukemista.

– Jumalassa on aina kysymys persoonasta. Yhte­ ys Jumalaan on minä–sinä­suhde, ei minä–se­suhde.

Jumalalla on silmät, jotka näkevät kaiken, mutta ne eivät ole sellaiset silmät, jollaisia me ajattelem­ me silmien olevan. Jumalalla on korvat, jotka kuu­ levat kaiken, eivätkä nekään ole sellaiset korvat, jollaisia me ajattelemme korvien olevan.

Jumalalla on kädet, joilla hän pitää meistä huo­ len. Huovinen kertoo, miten edesmennyt filosofian professori Juha Sihvola osallistui televisiossa maa­ ilmankatsomukselliseen väittelyyn.

– Kun hänen keskustelukumppaninsa puolus­ ti materialistista ajattelutapaa, Juha Sihvola sanoi vain, että sitten on sellainen lastenlaulu kuin Juma­ lan kämmenellä ei kukaan ole turvaton.

Huovinen hymyilee.

– Yksi Suomen kokeneimpia filosofeja sanoi näin.

Jumalalla ei ole sosiaaliturvatunnusta eikä katu­ osoitetta, emerituspiispa sanoo. Silti me voimme tietää, että hän on totta.

Mistä me sen voimme tietää?

– Volkswagen Passatia voidaan koskettaa ja sen kaasupoljinta voidaan painaa, mutta Jumalan to­ tuus on aina luonteeltaan salattua, Huovinen sa­ noo.

– Olemme sen varassa, mitä Jumala itse kertoo itsestään. Niinhän me toisemmekin tunnemme.

Kun minä kysyn, kuka sinä olet, sinä rupeat kerto­ maan. Minä voin kuulla sen, mitä sinä kerrot.

POHDIN ÄÄNEEN, että vähän hirvittää, ehdinkö esittää kaikki kysymykseni. Ehkä Eero Huovinen kuulee väärin, tai sitten hän rakentaa muuten vain aasinsillan.

– Jumalan kanssa on aina vähän hirvittävää, Huovinen sanoo.

– On vanha sanonta, että Jumala on kiehtova ja tärisyttävä todellisuus. Rakastunut ihminen tuntee yhtä aikaa vetoa ja jännitystä.

Huovinen on pohtinut jumalallisia koko ikänsä.

Vieläkö Jumala tärisyttää?

– Teologiaa olen harrastanut vuodesta kuusi­ kymmentäneljä alkaen. Se jatkuu edelleen.

– Kun olin lapsi ja lapsenlikka rupesi pitämään meille Isä meidän ­rukousta, minulle syntyi jo sil­ loin teologinen kriittinen henki. Voiko ihminen, jo­ ka rukoilee kaavamaista Isä meidän ­rukousta, olla oikea kristitty? Se ei ollut perheen tuttu omasanai­ nen rukous, johon olimme äidin kanssa tottuneet.

Iän myötä Isä meidän on tullut Huoviselle rak­ kaaksi. Vanhemmiten omat sanat ovat vähentyneet.

Miltä se tuntuu, kun omat sanat loppuvat?

– Kyllä siitä pääasiassa etua on. Ihminen tulee vanhemmiten varovammaksi. Itsekritiikki on hyö­ dyllinen asia elämässä. Nuorempana sitä oli kriitti­ nen muita kohtaan.

Isä meidän ­rukous on Huovisen mielestä kuin ti­ mantti. Se on hioutunut vuosien aikana kirkkaaksi.

– Jeesus oli aika fiksu, kun hän keksi opettaa täl­ laisen.

– Hän osasi sanoa oikeat asiat, kiteyttää. Sitä paitsi kaavamaisissa rukouksissa on menneiden sukupolvien suurta viisautta. Jos menet naimisiin tämän päivän kanssa, huomenna olet leski. On pa­ rempi katsoa vähän pidemmällä perspektiivillä taaksepäin.

KIRJANSA ALUSSA Eero Huovinen huomauttaa, et­ tä Isä meidän ei ole erityisen kristillinen rukous.

Siinä ei puhuta mitään Jeesuksesta, sovituksesta, Pyhästä Hengestä tai muista uskontunnustuksen asioista.

– No ei se nyt epäkristillinenkään rukous ole, Huovinen tokaisee.

– Onhan Jeesus sen sentään opettanut. Mutta ru­ kouksessa on paljon yleisinhimillistä viisautta.

Suomen luterilaisessa kirkossa Isä meidän lausu­ taan kokonaisuudessaan näin: Isä meidän, joka olet taivaissa.

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.

Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

Yleismaailmallista rukouksessa on Huovisen mukaan esimerkiksi se, että siinä pyritään luopu­ maan omasta tahdosta.

– Jos ihminen koko ajan sanoo minä itse, hän taantuu kaksivuotiaan tasolle. Lapsesta ei tule ai­ kuista, jos hänellä ei ole oikeutta käyttää sanoja mi­

nä itse, mutta aikuisuuteen kuuluu se, että ihmi­ nen osaa ottaa etäisyyttä omaan minäänsä ja miet­ tiä toisten asioita enemmän kuin omiaan, Huovi­ nen selittää.

Mutta eikö siitä tule paha mieli, jos oma tahto ei toteudu?

– Joskus voi olla hyödyllistä, että tulee paha mie­ li. Olen paljon miettinyt, onko tälle meidän nykyi­ selle ajallemme, 2000­luvun alulle, erityisen tyy­ pillistä itsekeskeisyys.

ISÄ MEIDÄN -RUKOUKSEN loppupäässä on vaikea kohta. Rukoilija pyytää Isää antamaan meille mei­ dän syntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Tiukkaa! Onko siis niin, että Jumalan armon eh­ tona on se, että minäkin armahdan?

– On ja ei, Eero Huovinen vastaa heti.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Jos ihminen ei oikein jaksa rukoilla, kannattaako rukousta vääntää väkisin? – Jos ihminen ei oikein jaksa hengittää, hän rupeaa haukkomaan ilmaa, Eero Huovinen vastaa.

– On ehto ja ei ole ehtoa.

Mitä se tarkoittaa?

– Tämä on tosi vaikea kysymys, ja usein tämä vaivaa ihmisten mieltä. Kyllä Jeesuksen vertauksissa on tämäkin puoli. Jos me emme anna anteeksi, Jumalakaan ei anna anteeksi.

Yhdessä vertauksessa Jeesus kertoo palvelijasta, jolle kuningas antaa anteeksi 10 000 talentin velan.

Huovinen on vähän laskeskellut.

– Se on nykyrahassa noin kuusi miljardia euroa.

Niin paljon Jumala haluaa antaa anteeksi.

Sitten palvelija tapaa naapurinsa, joka on hänelle velkaa euroissa noin kymppitonnin. Miljardeja anteeksi saanut palvelija ei anna edes maksulykkäystä vaan kuristaa naapurinsa.

– Silloin kuningas peruuttaa sen aikaisemman suurenmoisen anteeksiantamuksen. Siinä on uhkaus, Huovinen sanoo.

”

Itsekritiikki on hyödyllinen asia elämässä. Nuorempana sitä oli kriittinen muita kohtaan.

Uhkaileeko Jeesus meitä?

– Armottomuudesta varoittaa ja uhkailee, kyllä.

Mutta me ihmiset olemme heikkoja ja ahneita.

Jumala on ääretön rakkaus. Onko tosiaan niin, että

Jumalan rakkaus on kiinni siitä, mihin minä pystyn?

– On tärkeää muistaa, että Jeesuksen kertomus alkaa sillä, että Jumala antaa kuusi miljardia anteeksi, Huovinen huomauttaa.

– Martti Luther oli sitä mieltä, että jos ihminen on saanut suunnattoman paljon anteeksi, hän antaa mielellään toisillekin anteeksi. Kyse ei ole ehdosta vaan seurauksesta.

Huovisen mukaan elämä on jatkuvaa itsetutkistelua ja kamppailua. Jaanko minä muille sitä hyvää, jonka kohteeksi olen päässyt?

Ihminen voi kuitenkin olla niin rikkinäinen, ettei jaksa rakastaa tai armahtaa ketään. Onko sitten niin, että Jumalakaan ei armahda häntä?

– Jos Jeesus kehottaa meitä antamaan toisille seitsemänkymmentäseitsemän kertaa anteeksi, miksi Jumala ei antaisi meille seitsemänsataaseitsemänkymmentä kertaa anteeksi? ■

4B

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

”Rukoilkaa te siis näin”, opetti Jeesus – vai opettiko sittenkään?

On uskottavaa, että Jeesus opetti seuraajilleen jotain Isä meidän -rukouksen kaltaista.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

I

sä meidän ­rukous esiintyy vä­ hän eri muodoissa kahdessa eri evankeliumissa, Matteuksella ja Luukkaalla. Varhais­ ten kristittyjen ajattelua tut­ kinut teologian tohtori, pappi Päivi Vähäkangas, pitää uskottava­ na, että Jeesus opetti opetuslapsilleen rukouksen, joka muistuttaa meidän tuntemaamme Isä meidän ­rukousta.

– Se, että Isä meidän on kahdessa toisistaan riippumattomassa lähtees­ sä, viittaa siihen, että se on varhai­ nen, Vähäkangas sanoo.

Luukkaan ja Matteuksen kerto­ mukset eroavat toisistaan. Matteuk­ sen evankeliumissa Jeesus opettaa yleisesti tunnetun version Isä meidän ­rukouksesta keskellä Vuorisaarnana tunnettua puhetta.

Luukas taas kertoo, että eräs Jee­ suksen opetuslapsi pyysi häntä opet­ tamaan, miten rukoilla. Jeesus opetti Isä meidän ­rukouksen, mutta tiiviim­ mässä muodossa: Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.

Anna meille päivästä päivään jokapäiväinen leipämme.

Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velassa. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen.

Lyhyestä virsi kaunis – mutta jos­ tain syystä Matteuksen pidempi ver­ sio jäi elämään kristittyjen keskuu­ dessa. Vähäkankaan mukaan raama­ tuntutkimuksen nyrkkisääntö on, et­

Päivi Vähäkangas sanoo, että Matteuksen evankeliumin kirjottaja teki lisäyksiä rukoukseen, joka oli todennäköisesti alkujaan Jeesuksen opettama.

tä lyhyempi sanamuoto on luultavasti lähempänä alkuperäistä.

– Matteuksen pidempi versio si­ sältää evankelistan lisäyksiä. Matte­ uksen kirjoittajalle juutalainen kult­ tuuriympäristö ja liturgia olivat tut­ tuja. Hänen oli luontevaa rikastuttaa Jeesuksen rukousta pyynnöillä, jotka muistuttavat juutalaisia rukouksia, Vähäkangas sanoo.

Luterilaiset sekoittivat pakkaa ja nappasivat Luukkaan versiosta pyyn­ nön, että Jumala antaisi meille mei­ dän syntimme anteeksi. Katolilaiset ja ortodoksit pyytävät Matteuksen mukaan, että Jumala antaisi anteek­ si meidän velkamme.

– Tiedetään, että Jeesus sanoi jo­ tain tällaista, mutta ei ole aivan sel­ vää, minkälaisessa tilanteessa se ta­ pahtui. Jeesus on voinut opettaa Isä meidän ­rukouksen moneenkin ker­ taan.

ISÄ MEIDÄN -RUKOUKSEN monet ver­ siot eivät Päivi Vähäkankaan mukaan ole uskottavuusongelma.

– Ovathan monet muutkin Jee­ suksen teot ja sanomiset eri evan­ keliumeissa vähän erilaisia ja eri yh­ teyksissä, hän sanoo.

TILANTEESSA SE TAPAHTUI.

”

TIEDETÄÄN, ETTÄ JEESUS SANOI JOTAIN TÄLLAISTA, MUTTA EI OLE AIVAN SELVÄÄ, MINKÄLAISESSA

Vähäkangas huomauttaa, että Isä meidän ­rukouksen rukoileminen on harvoja asioita, joita Jeesus selvästi kehottaa seuraajiaan tekemään. Mui­

ta vastaavia ovat esimerkiksi kaste­ ja lähetyskäsky ja kehotus viettää eh­ toollista.

Luultavasti siksi Isä meidän ­ruko­ uksesta tuli varhaisille kristityille tär­ keä.

Matteuksen versioon viitataan jo toisen vuosisadan alussa kir joi­ tetussa Didakhe­tekstissä, jonka kir­ joittaja lisäsi rukouksen perään evan­ keliumeista puuttuvan loppuylistyk­ sen: sillä sinun on voima ja kunnia, iankaikkisesti.

Didakhessa kehotetaan, että kris­ tityt lausuisivat Isä meidän ­rukouk­ sen kolmesti päivässä – juutalaiseen tapaan.

Juutalaiset olisivatkin hyvin voi­ neet lausua Isä meidän ­rukouksen.

Vähäkangas toteaa, että rukouksessa ei ole mitään erityisesti kristillistä.

– Isä meidän ­rukouksessa on pal­ jon yhtymäkohtia sen ajan juutalai­ siin rukouksiin, jotka olivat luultavas­ ti Jeesukselle tuttuja. ■

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti Hammasproteesit on syytä tiivistää 2 – 3 vuoden välein ja uusia 5 – 10 vuoden välein.

• Yhteistyöhammaslääkäreiden kautta ratkaisu proteesien parempaan kiinnitykseen Kiinnikkeiden asennus ja pelkopotilaiden hoito kevytnukutuksessa.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

EHT Antti Koskelo

p. 040 189 9808

Erikoishammasteknikot

• Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen • Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikko-

Etuseteli

Tällä setelillä saat loka-marraskuun aikana käynnin yhteydessä hammasproteesien kotihoitopakkauksen veloituksetta.

Käy myös maksuttomien tarkastusten yhteydessä.

Voimassa ilmoituksen toimipisteissä 11/2018 saakka

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet Helsingissä • Hämeentie 7, Kallio • Kauppalantie 4, Etelä-Haaga • Hitsaajankatu 12, Herttoniemi • Kauppakaarre 1, Malmi

Leikkaa irti

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Auta

lahjoittamalla

Vaatteita, huonekaluja, astioita, kodin tekstiilejä…

Kolmen dekkarin kirjoittaminen on ollut ruotsalaiselle Mariette Lindsteinille keino päästä irti ahdistavista kokemuksista skientologialiikkeessä.

Irti kultista Mariette Lindstein oli 25 vuotta skientologi. Nyt hän varoittaa ihmisiä, etteivät he tietämättään joutuisi ääriliikkeiden pariin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA FOTOGRAF ADDE

K

oskaan ei ollut oikea hetki lähteä. Katsotaan päivä ker­ rallaan, ehkä tämä muut­ tuu paremmaksi huomenna tai ehkä ensi viikolla. Näin Mariette Lindstein uskot­ teli itselleen. Hän oli ollut koko aikuis­ ikänsä mukana skientologialiikkeen toi­ minnassa, niistä suurimman osan työssä liikkeen päämajassa Yhdysvalloissa.

– Parinkymmenen vuoden aivopesun vaikutus katosi saman tien sillä hetkellä, kun näin liikkeen johtajan lyövän erästä alaistaan. Se oli käännekohta. Silloin pää­ tin, että minun on päästävä pois, Lind­ stein sanoo.

Salamana syntyneestä lähtöpäätökses­ tä kului vielä kuusi vuotta siihen, että hän onnistui jättämään liikkeen. Hän oli an­ tanut skientologialle koko elämänsä, ei­ kä tuntenut Yhdysvalloista ketään muita kuin kultin jäseniä. Pahinta oli kuitenkin kiinnijäämisen pelko. Ajatukset siitä, mi­ tä tapahtuisi, jos pako ei onnistuisikaan, lähes lamauttivat Lindsteinin.

Skientologien päämajasta ei noin vain kävelty ovesta ulos. Siellä oli aseistetut vartijat ja aluetta ympäröi korkea aita.

Lopulta, Lindsteinin teeskenneltyä itsetu­ hoista, hänet lähetettiin eräänlaiselle pak­ kotyöleirille, josta hänen onnistui paeta.

NYKYISIN LINDSTEIN asuu Ruotsissa, ja hänestä on tullut kirjailija ja luennoitsi­ ja. Hän on kirjoittanut kolmen dekkarin sarjan Via Terra ­nimisestä lahkosta. En­ simmäinen osa, Ehdoton valta, on juuri il­ mestynyt suomeksi. Via Terra ja sen psy­ kopaattinen johtaja Franz Oswald ovat Lindsteinin mielikuvituksen tuotetta, mutta monet tapahtumista pohjautuvat Lindsteinin omiin kokemuksiin skiento­ logialiikkeessä.

– Kirjoittaminen on ollut minulle te­ rapiaa. Aikaisemmin minulla oli hirveitä

painajaisia. Kirjoittamalla olen voinut jät­ tää taakseni 25 vuotta kultissa. En voi sa­ noa, etten ajattelisi tuota aikaa koskaan.

En kuitenkaan halua elää menneessä, koska silloin minulla ei olisi vieläkään to­ dellista elämää.

Kirjojensa ilmestyttyä Lindstein on saanut paljon palautetta lukijoilta. Kel­ lään heistä ei ole ollut kokemusta uskon­ lahkosta, mutta monille Lindsteinin ku­ vaamassa maailmassa on ollut jotakin tuttua. He ovat kertoneet elämästään esi­ merkiksi narsistisen esimiehen tai väki­ valtaisen kumppanin kanssa.

– Yksi vaaran merkki on se, että kado­ tat osan itsestäsi. Yrität sopeutua ja mu­ kautua. Se voi olla niinkin yksinkertaista, että alat pukeutua tai puhua eri tavalla kuin aiemmin tai musiikkimakusi muut­ tuu. Minä olin pahimmillaan niin koko­ naan kultin pauloissa, että menetin itse­ ni totaalisesti.

Lindstein kertoo, että niin skientolo­ gialiike kuin hänen kirjojensa Via Terra ­lahkokin ovat käytännössä diktatuureja.

On vain yksi johtaja, jonka tahto toteu­ tuu kaikessa ja jota jäsenet sokeasti seu­ raavat. Kielteisiä asioita ei haluta nähdä – tai ainakaan ottaa puheeksi, koska siitä tulisi ikäviä seurauksia.

LINDSTEIN ARVIOI, että nykyisin vain harva innostuu skientologiasta niin kuin hän aikoinaan. Ihmiset pikemminkin karsastavat sitä. Moni muukin liikkees­ tä paennut on tuonut esiin väärinkäytök­ siä ja epäkohtia, ja liikkeen julkisuusku­ va on negatiivinen. Lindstein on enem­ män huolissaan siitä, että ihmiset joutu­ vat liikkeen oppien pariin tietämättään.

Esimerkiksi Ruotsissa on kouluja, huu­ meistavierotuskeskuksia ja liike­elämään liittyviä koulutuksia, jotka ovat skientolo­ gien omistuksessa.

– Vanhemmat saattavat laittaa lapsen­ sa skientologien kouluun tietämättään.

On myös yrittäjiä, jotka ovat skientologe­ ja ja laittavat alaisensa testeihin ja kurs­ seille ilman, että nämä tietävät olevansa tekemisissä skientologian kanssa, Lind­ stein kertoo.

– Minun työni on nyt tuoda näitä asioi­ ta esiin. Käytän siis liikkeessä oppimiani markkinointitaitoja heitä vastaan. En voi estää ihmisiä tekemästä virheitä tai ole­ masta tyhmiä, mutta aina voin varoittaa heitä. ■

Tuo vaate-, huonekalu- ja tavaralahjoituksesi suoraan myymäläämme tai soita meille, niin noudamme lahjoituksen kotoasi. Otamme vastaan ehjiä, puhtaita ja myyntikelpoisia tavaroita.

Sinun lahjoituksesi muuttaa maailmaa!

Fida International on suomalainen avustus-, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Työmme keskipisteessä ovat ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Unelmamme on maailma, jossa jokainen lapsi saisi kurottaa kohti unelmiaan, riippumatta syntypaikasta, perhetaustasta, ihonväristä tai uskonnosta.

Lahjoitetut tuotteet myydään Fida secondhand -myymälöissä. Myymälätoiminnan tuotot käytetään Fida International ry:n toiminnan tukemiseen.

tilaa ilmainen noutopalvelu tai tuo lahjoituksesi myymäläämme ilmainennoutopalvelu.fi • 09 566 00 200 Löydä lähin myymäläsi: www.fida.fi

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Peppi pohjoisesta Kaivosmiehen tyttärestä tuli ympäristöaktivisti, kersantti ja suosittu puhuja. Mutta kotisuota on aina ikävä.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

L

iikennettä, ihmisiä, betonia, asfalttia.

Päärautatieasemalla hyökyy etelän elämä päälle aina, kun Riikka Karppinen, 24, palaa lapsuusmaisemistaan Sodankylästä Helsinkiin.

– Täällä on ihan liikaa havainnoitavaa. Ylikuormitun edelleen, kun en ehdi katsoa kaikista ihmisistä, että kuka tuo on ja olenko nähnyt hänet ennenkin.

Helsingissä on kuitenkin oltava. Täällä ovat yliopisto-opinnot, täysipäiväinen työ Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton järjestösihteerinä ja ennen kaikkea mahdollisuudet vaikuttaa.

– Lappia tyhjennetään nyt luonnonvaroista: louhitaan malmia ja hakataan metsiä. Minusta se on väärä suunta.

Karppinen tunnetaan parhaiten lapsuuden kotikylässä Sodankylän Kersilössä sijaitsevan suursuon, Viiankiaavan, puolustamisesta. Ylikansallinen kaivosyhtiö Anglo American tahtoisi louhia Natura- ja soidensuojelualueelta nikkeliä ja kuparia.

Ympäristöaktivistille on omistettu oma luku esikuvallisia suomalaisnaisia esittelevässä tuoreessa kirjassa Sankaritarinoita tytöille ( ja kaikille muille) (Into). Karppisen taistelusta kotisuonsa puolesta ilmestyi viime vuonna Petteri Saarion dokumentti Aktivisti. Suon puolustajasta on kirjoiteltu myös isoissa ulkomaisissa lehdissä.

– En ole kuitenkaan tyypillinen luonnonsuojelijatyttö. Metsästys ja armeija ovat myös osa minua, Karppinen sanoo.

Hän työskentelee esimerkiksi sen puolesta, että ilmastopolitiikka saataisiin osaksi päivänpolitiikkaa, kutsunnat myös naisille, nuoret enemmän ääneen sekä naisten, miesten ja muunsukupuolisten mahdollisuudet yhdenvertaisiksi.

Vihreä vaikuttaja on kysytty puhuja, joka suoltaa asiaa kuin ammattipoliitikko. Välillä hän virnistää ja näyttää äkkiä lukioikäiseltä. ”Ihailin lapsena Peppi Pitkätossua, maailman vahvinta tyttöä. Pepin tarinan innoittamana aloin tehdä iltaisin kyykkyhyppyjä, istumaannousuja ja etunojapunnerruksia, sillä hahmotin ne käytännön keinoiksi samanlaisen vahvuuden saavuttamiseen.

Suunnittelin, että jonakin kesäpäivänä lapioin itseni hiekkalaatikon kautta Kiinaan.”

KOLME VUOTTA VANHEMPI isoveli oli Riikka Karppisen lisäksi ainoa lapsi piskuisessa Kersilön kylässä. Leikkiseuran puuttuessa Karppinen luki jo nuorena sanomalehtiä ja keskusteli politiikasta isänsä kanssa. Tämä on kaivosmies ja pitkän linjan vasemmistolainen kunnanvaltuutettu.

Marjastus, kalastus ja metsästys olivat Karppisen lapsuudessa yhtä arkisia asioita kuin marketis-

Kuka?

Riikka Karppinen on 24-vuotias ympäristöaktivisti, Helsingin Kalliossa asuva suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelija, Sodankylän vihreä kunnanvaltuutettu, reservin kersantti ja hirviseuran jäsen.

Missä?

Luonnontieteellinen museo Helsingin keskustassa muistuttaa Karppista Sodankylästä. Hänellä on omakohtainen tarina melkein jokaisesta pohjoisen eläimestä.

Motto

”Tietä käyden tien on vanki vapaa on vain umpihanki.”

– Aaro Hellaakoski

sa käyminen Helsingissä. Kymmenvuotiaana tyttö tentti itselleen metsästyskortin täysin pistein ja hankki luvat myös hirven- ja karhunkaatoon. Hirven hän on ampunutkin.

– Luontosuhde oli lapsuudessani sellainen, että oli turha reissu, jos ei saatu hirveä nurin, sankoa täyteen marjoja tai tarpeeksi kalaa, Karppinen sanoo.

Rauhallinen elämä rikkoutui, kun ylikansallinen kaivosyhtiö sai malminetsintäluvan Viiankiaavalta Karppisen ollessa kymmenvuotias. Tyttö odotti, että aikuiset tekisivät jotain. Turhaan.

– Ei muut ko Riikka! sanoo hänen mummonsa Aktivisti-dokumentissa.

15-vuotiaana Karppinen matkusti toisen kerran elämässään Sodankylästä Helsinkiin, tällä kertaa argumentoimaan kansanedustajille suon säilyttämisen

”

EN OLE KOSKAAN JÄTTÄNYT MITÄÄN TEKEMÄTTÄ SIKSI, ETTÄ EN OLISI USKALTANUT.

puolesta. Ensimmäisestä reissusta kolmivuotiaana hän ei muista mitään, toiselta jäivät mieleen päärautatieasema, Eduskuntatalo ja ympäristöministeriö.

– En ole koskaan jättänyt mitään tekemättä siksi, että en olisi uskaltanut. Olen tajunnut jälkeenpäin, miten tärkeää oli puhua kaivosteollisuudesta tyttönä, sillä yleensä teknisten ja teollisten asioiden mielletään kuuluvan miehille.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Aktiivinen nainen herätti armeijan miehisessä maailmassa ärtymystä. Karppinen sai palvelusaikanaan niin vakavan sähköpostiuhkauksen, että teki siitä rikosilmoituksen.

– Uhkaaja tiesi täsmälleen, millä kasarmilla olin ja missä tuvassa majoituin. Uhkaus otettiin huomioon myös tiukentamalla yöpäivystystä, Karppinen kertoo tasaisella äänellä.

Parhaillaan Karppinen pohtii seuraavan lasikaton rikkomista. Hänestä olisi komeaa päästä eduskuntaan ensimmäisenä vihreänä Lapista. Hän päättää kevään eduskuntavaaleihin lähtemisestä marraskuussa.

– Tuntuu voimauttavalta, että etelässä on normaalia puhua kestävistä elämäntavoista. Lapissa olen vihreänä erikoinen ja poikkeus.

Entä pitkän linjan urasuunnitelmat?

– Jos minusta tulisi joskus ministeri, haluaisin olla yhdistetty ympäristö- ja puolustusministeri eli ympäristönpuolustusministeri. ”Lapsuudessani Hannele Pokka toimi Lapin läänin maaherrana ja Tarja Halonen Suomen tasavallan presidenttinä. Tuntui melkein mahdottomalta käsittää sitä, kun isä ja äiti kertoivat, että myös miehet voivat Suomessa toimia maaherroina tai presidentteinä.”

– Pohjoisessa kuulee epäilyjä, että onko siellä etelässä oikeaa luontoa ollenkaan.

Minusta Helsingissä säilytetyt luontokohteet ovat todella hienoja. Sen sijaan Lapissa mikä tahansa Nelostien laita ei ole erämaata, sanoo Riikka Karppinen.

Suoaktivisti kuvattiin suojellulla Slåttmossen-keidassuolla Helsingin Jakomäessä.

Taistelu kaivosyhtiötä vastaan on kestänyt yhdeksän vuotta. Ensi kesänä kaivosyhtiön pitäisi osoittaa, paljonko se aiheuttaisi päästöjä ja millainen kaivoksesta tulisi. Väsyttääkö jättiä vastaan taisteleminen?

– Ei koskaan. ”Olen kotona Sodankylässä kuin turisti: tuijotan taivaalla räiskyviä revontulia, hengitän kuulasta ja kirpeää myöhäissyksyä ja kuuntelen kuuran kuorruttaman kasvuston tasaisen kevyttä ratinaa kenkien alla. On hiljaista, rauhallista ja kaikkivoipaisen kiireetöntä.”

LASIKATOT OVAT HELISSEET nuoren vaikuttajan tieltä. Riikka Karppinen valittiin Sodankylän kunnanvaltuutetuksi 18-vuotiaana, kunnan historian nuorimpana ja samalla ensimmäisenä vihreänä. Yhden naisen valtuustoryhmässä kaikki piti tietää ja osata itse.

– Aluksi kuulin sellaista vähättelyä, että me olemme tehneet politiikkaa jo ennen kuin sinä olet syntynyt.

Arvostus on kasvanut, kun Karppinen on osallistunut kerran kuussa pidettäviin valtuuston kokouksiin jämptisti myös kesken Helsingin opintojen ja Santahaminassa suorittamansa asepalveluksen.

Meneillään olevalle toiselle valtuustokaudelle hänet valittiin Sodankylän äänikuningattarena.

Karppinen siirtyi reserviin kersanttina ja teki sen jälkeen historiaa Varusmiesliiton ensimmäisenä naispääsihteerinä.

– Varusmiesliitossa koin olevani tasavertainen, mutta asepalveluksessa oli paljon eriarvoisuutta.

Naiseuteen liittyvät sanavalinnatkin liittyivät heikkouteen, kun tehtävästään huonosti suoriutuvaa haukuttiin neitimäiseksi.

SUNNUNTAINA OLISI VAPAATA iltaseitsemästä yhdeksään, tiistaina aamuseitsemästä kahdeksaan.

Haastattelu- ja kuvausajan sopiminen näyttää Riikka Karppisen aikataulujen tiukkuuden.

– Etelässä täytän kalenterini velvollisuuksilla, teen töissä tunteja sisään ja suoritan opintopisteitä.

Jokainen hetkeni on johonkin tarkoitukseen budjetoitu. Eroan muista ikäisistäni ehkä eniten siinä, etten voisi kuvitella lähteväni viettämään välivuotta ja etsimään itseäni.

Kallion asunnossaan Karppinen lähinnä nukkuu.

Hän muutti sinne noin kuukausi sitten purettuaan yhteispäätöksellä kihlauksen toisen nuoren poliitikon, Eemeli Peltosen, kanssa. Peltonen on demari, joka toimii eduskunta-avustajana ja Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

– Ajatteluni on muuttunut siinä, että nyt minun on vaikea kuvitella puolisoa, joka olisi kanssani eri mieltä minulle tärkeistä arvokysymyksistä kuten luonnonsuojelusta tai feminismistä. Esimerkiksi isäni tukee toimintaani täysin ja arvostaa sitä, vaikka on vasemmistolaisena joistakin yksittäisistä asioista eri mieltä kuin minä. ”Kun kouluikäisenä näin elokuvan Harry Potter ja Viisasten kivi, koin järkälemäisen havahtumisen ja päätin, että haluan olla juuri sellainen kuin ihailemani Hermione Granger: älykäs, ahkera ja päämäärätietoinen, mutta kuitenkin herkkä ja empaattinen. ” KRISTINUSKO LIITTYY Riikka Karppisen ajattelussa luonnonsuojeluun.

– Ihmisen ei pitäisi vaikuttaa niin vahvasti siihen, mitä on luotu.

Kun Karppinen kaipaa Helsingissä hiljentymistä, hän suuntaa usein Hietaniemen hautausmaalle. Myös kirkko on hyvä paikka syvällisten pohtimiseen. Tärkeimpään rauhoittumispaikkaansa luontoon hän ehtii pitkillä viikonlopuillaan pohjoisessa.

Aktivisti laskee päiviä hetkeen, jolloin juna pohjoiseen nytkähtää liikkeelle. Kun Karppinen ohittaa napapiirillä ensimmäiset kitukasvuiset koivut ja kynttiläkuuset, hänestä tuntuu kodilta. Perillä hän sulkee puhelimensa, lukee sähköpostejaan vain harvakseltaan, tapaa tärkeitä ihmisiään ja retkeilee.

– Minulla on ihan fyysinen ikävä Viiankijärven kodalle läheisten seuraan. Ennen etelään muuttoa en tajunnut, millainen merkitys luonnolla on ihmisen jaksamiselle. ”Kun eilen iski yltyvän pakottava mielihalu kiivetä 514 metriin Ukko-Luoston laelle, seisoin huipulla tyynessä yläilmassa, loppusyksyn oranssissa auringossa, jo parin tunnin kuluttua katsomassa rajatonta erämaata.” ■ Lainaukset ovat Riikka Karppisen julkiselta Instagram-tililtä @riikkarppinen

8B

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Pallon vartijaksi Ilmastokatastrofin uhka pakottaa vanhemmat ja opettajat pohtimaan uudestaan kasvatuksen perusteita, sanoo professori Veli-Matti Värri.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA PETTERI MATTILA

K

äytössämme on nyt ennen näkemätön määrä tieteellistä tietoa maailman tilasta. Sen ansiosta tiedämme, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen armonaika on käymässä vähiin.

Samaan aikaan luonnonvaraiset eläimet vähenevät pelottavalla vauhdilla. Myös viljelykelpoinen maa ja merien kalakannat ehtyvät.

Tieto ei ole vaikuttanut siihen, miten ihmiset toimivat yhdessä. Kulutamme luonnonvaroja kiihtyvällä vauhdilla ja ilmastokatastrofilta välttymiseen tarvittavat poliittiset päätökset viipyvät.

– Tarve radikaaliin muutokseen ei näytä tavoittavan poliittisia päättäjiä eikä muuttavan arkielämäämme ohjaavia instituutioita. Sen sijaan tieto näyttää lisäävän tuskaa ja toimintakyvyttömyyttä, sanoo kasvatusfilosofian professori Veli-Matti Värri.

Tuoreessa kirjassaan Kasvatus ekokriisin aikakaudella (Vastapaino) Värri etsii omalta tutkimusalaltaan ekologisen kriisin ratkaisuja ja samalla syitä vakavaan tilanteeseen.

Kasvatus on Värrin mukaan avainasemassa, kun pyrimme muuttamaan perimmäisiä käsityksiämme ihmisen ja luonnon suhteesta. Kasvatus kietoutuu kuitenkin osaksi ekokatastrofiin johtavaa vyyhteä, jos opetamme lapset pitämään ylikulutusta normaalina.

– Kasvatuksen yhtenä tehtävänä on auttaa seuraavaa sukupolvea sisäistämään vallitsevat arvot ja sopeutumaan yhteiskunnan rakenteisiin. Jos ja kun elämme keskellä ekokatastrofia, tämä saattaa tehdä kasvatuksesta osan ongelmaa, Värri sanoo.

IHMISEN JA LUONNON välissä on Veli-Matti Värrin mukaan este, jota hän kutsuu teknologiseksi maailmankuvaksi. Filosofin mukaan kyse on todellisuuden perimmäistä luonnetta koskevista, usein piilossa olevista uskomuksista, jotka muovaavat elämäämme.

Teknologisen maailmankuvan mukaan ihminen ja luonto ovat toisistaan erillisiä. Ihmisen suhde muuhun luontoon perustuu hallintaan ja omistamiseen. Elämää ohjaa optimistinen usko siihen, että tulevaisuuden teknologia ratkaisee ongelmamme.

Värri toteaa, että viime vuosisatoina teknologinen maailmankuva on ollut kiistämätön menestystarina. Sen avulla ihminen on voittanut monia tauteja ja luonut paljon yhteistä hyvää. Ajattelutapa on kuitenkin johtanut kapeaan todellisuuskäsitykseen, jossa luonto nähdään yksinomaan ihmisen resurssina.

– Menestystarina on ajautunut kriisiin, joka ilmenee ihmisen ja toisten lajien olemassaoloa uhkaavana ekokatastrofina. Silti yritämme yhä jatkaa samaa menestyskertomusta ja selviytyä pirullisista ongelmistamme teknologisten edistysaskelien avulla, Värri sanoo.

VELI-MATTI VÄRRI KASVOI maanviljelijäperheessä itäisellä Uudellamaalla. Syntymäkodin pellot rajoittuivat kapean, savisen Virmajoen rantaan.

Lapsuudessa joki oli mukana vuoden kierrossa: keväällä se tarjosi haukia ja kesän lopulla rapuja.

Joen varrelta löytyi myös rakkaita uimapaikkoja.

Parikymppisenä Värri havahtui siihen, että joki oli rehevöitynyt ja kasvanut miltei umpeen tehomaatalouden päästöjen vuoksi.

Toinen tärkeä herääminen tapahtui vähän myöhemmin nuorisokodeissa, joissa nuorisotyöntekijäksi kouluttautunut Värri työskenteli. Nuorten rankkojen elämänkysymysten kohtaaminen johti siihen, että Värri päätti hakea yliopistoon. Tällä kertaa oppiaineeksi valikoitui filosofia.

– Olin jo tuolloin vakuuttunut siitä, että kaikki ihmisen tärkeimmät kysymykset liittyvät kasvuun ja kasvatukseen, Värri sanoo.

”

SIDOMME TULEVAT SUKUPOLVET MÄÄRÄTTÖMÄKSI AJAKSI LUKITTUUN TULEVAISUUTEEN AIVAN TOISELLA TAVALLA KUIN MEITÄ EDELTÄVÄT SUKUPOLVET OVAT TEHNEET.

Vuonna 1997 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään Värri tuli siihen tulokseen, että velvollisuus auttaa muodostaa perustan vanhemman ja lapsen väliselle ihmissuhteelle ja samalla kaikelle kasvatustyölle.

Kasvattajan auttamisvastuun lähtökohtana on Värrin mukaan jokaisen maailmaan syntyvän lapsen avuttomuus ja suojattomuus. Kasvava lapsi tarvitsee toisten ihmisten apua ja tunnustusta. Vanhempien, muiden lähimmäisten ja jokaisen kasvatusyhteisön velvollisuutena on auttaa häntä.

Värrin mukaan auttamisvastuun ihmiskuva on vastakkainen uusliberalismille, joka näkee yksilöt ennen muuta toistensa kilpailijoina.

– Tarvitsemme toisten ihmisten apua läpi elämämme, koska olemme haavoittuvaisia emmekä koskaan tule täydellisiksi. Samankaltaisen tietoisuuden tulisi olla läsnä myös suhteessamme ei-inhimilliseen luontoon, Värri sanoo.

Ekologisen romahduksen välttäminen edellyttää Värrin mukaan uudenlaista kasvatusta, joka ylittää ihmiskeskeisyyden rajat ja laajentaa myötätunnon koskemaan ei-inhimillistä luontoa. Värri ehdottaa kasvatustyön lähtökohdaksi filosofista oivallusta tai ”muistin palautumista”, jossa ihminen löy-

tää uudelleen ”kietoutuneisuutensa” eli syvän yhteytensä muuhun luontoon ja erityisesti eläinten maailmaan.

SUOMALAISEEN PERUSKALLIOON louhitaan parhaillaan suunnatonta onkaloa, josta tulee maailman ensimmäinen ydinjätehauta. Veli-Matti Värri pitää projektia esimerkkinä teknologiaan liittyvästä optimismista.

Monet pitävät ydinvoimaan turvautumista välttämättömänä, kun ihmiskunta joutuu vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ydinjätteet säteilevät kuitenkin hengenvaarallisesti vähintään satatuhatta vuotta. Kallioon louhitun onkalon tulisi säilyä koskemattomana pitempään kuin yksikään tähänastinen inhimillinen rakennelma on kestänyt.

Värrille ”onkalo” on filosofinen käsite, eräänlainen kulttuurimme torjuttu alitajunta. Hänen mielestään ongelmien hautaaminen onkaloon on keino, jonka avulla yritämme välttyä kohtaamasta ylikulutuksen seurauksia.

– Tällaiset ratkaisut tekevät maailmasta ihmiselle entistä vieraamman paikan. Sidomme tulevat sukupolvet määrättömäksi ajaksi lukittuun tulevaisuuteen aivan toisella tavalla kuin meitä edeltävät sukupolvet ovat tehneet, hän sanoo.

IHMISEN JA LUONNON suhdetta koskevien perim mäisten kysymysten pohtiminen ja esillä pitäminen on Veli-Matti Värrin mielestä ennen muuta yliopistojen tehtävä. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja koulujen tulisi tarjota lapsille ja nuorille laadullisesti merkittäviä kokemuksia, joiden myötä heidän suhteensa kuluttamiseen ja ei-inhimilliseen luontoon korjautuu.

Värri huomauttaa, että lapsiin kohdistuva markkinointi haastaa usein vanhempien ja muiden kasvattajien hyvät pyrkimykset. Jo päiväkotiikäiset vertaavat itseään muihin tuotemerkkien perusteella. Kouluiässä tuotemerkit saattavat ohjata jopa sitä, kenet lapsi valitsee kaverikseen.

– En tiedä, miten muutos saadaan aikaan. Tarvitsemme uudenlaista kuvittelukykyä ja keskustelua, jossa mietimme yhdessä, mitä meidän pitää tehdä, filosofi sanoo.

Kasvattajan auttamisvastuusta käsin Värri löytää kuitenkin tehtävän suuntaviivoja. Yksi tärkeimmistä on toivo: aikuisten pitää varjella lapsia musertavilta ja ahdistavilta kysymyksiltä. Lapsen on saatava suuntautua kohti luontoa ja toisia eläimiä luontaisesti ja ikätasonsa mukaisesti.

– Kasvattajan tehtävään sisältyy aina jännite.

Meidän on puhuttava lapsille ja nuorille rehellisesti ja totuudenmukaisesti siitä, millainen maailma on. Samaan aikaan kasvatuksessa on täysin luovuttamatonta pitää yllä toivoa. Emme voi koskaan lähteä siitä, että peli on menetetty. ■

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

Osa 18

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Jouni Hynynen, 48, on Lappeenrannassa ja Helsingissä asuva rockmuusikko. Hänet tunnetaan Kotiteollisuus-yhtyeen keulakuvana.

Hynynen on julkaissut muusikonuransa ohella kirjoja ja toiminut kolumnistina. Kesällä häneltä ilmestyi kirja Muistikuvia – Tunnustuksia Kotiteollisuuden sanoitusten takaa. Siitä selviää, että häntä ovat innoittaneet sanoitusten tekemisessä erityisesti Raamattu ja Kalevala.

Kotiteollisuuden 16. levy ilmestyi syyskuussa. Valtatie 666 kertoo miehen elämästä.

Jumalten nektari eli valkoviini auttaa Jouni Hynystä rauhoittumaan kovimman työrumban keskellä.

Pyhä hetki kahvia tai viiniä nauttien Aamulla Jouni Hynynen haluaa juoda rauhassa kahvia ja katsella ikkunasta lintuja. Koti-iltoina hän rauhoittuu perheelle valmistamansa ruoan ja viinilasin ääressä.

Muusikolle illan viinihetki on luonteva pysähdys siinäkin mielessä, että hän on monesti sitä ennen laittanut perheelleen ruoan. Joskus tuo hänen jumalten nektariksi kutsumansa juoma voi iskeä jopa uuden työvaihteen päälle, jolloin hän jatkaa musiikin tekemistä aamuyöhön asti.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

R

ockmuusikko Jouni Hynynen herää joka aamu kahdeksan, yhdeksän aikoihin, on hän sitten kotona tai keikkarundilla. Kotona hän aloittaa aamunsa rauhallisesti, kahvia siemaillen ja tupakkaa poltellen. Sen jälkeen on vuorossa aamiainen.

Aamiaisella Hynynen haluaa vain olla paikallaan ja katsella ikkunasta kotipihalla hyöriviä lintuja ja oravia. Tuossa suorastaan pyhässä hetkessä hän ei kestä minkäänlaista liikettä tai vouhotusta aikatauluista.

Hiljaisen aamuhetkensä aikana Hynynen suunnittelee päivän tekemisiä, sävellys- ja sanoitustöitään. Niitä hän lähtee tekemään kotinsa tiloissa sijaitsevalle työhuoneelleen.

REMPSEÄN MAINEEN saanut rokkari tunnettiin aiemmin oluen ystävänä, mutta hän siirtyi jo useita vuosia sitten valkoviiniin. Valmistusmaalla ja rypäleellä ei ole Jouni Hynyselle niin suurta väliä, kunhan viini on kuivaa.

Rauhoittavat kahvi- ja viinihetket ovat Hynyselle tärkeitä senkin vuoksi, että hän ei osaa olla tekemättä töitä vapaa-ajallakaan. Siitä hän onkin saanut välillä kipakkaa palautetta vaimoltaan ja tyttäreltään.

Aikaista heräämistään Hynynen on itsekin monesti kironnut. Kun muu perhe ei ole vielä hereillä eikä lintujen katselun jälkeen ole mitään tekemistä, hän livahtaa helposti työhuoneelleen. Toisinaan häntä kuitenkin alkaa nukuttaa uudestaan päivällä.

Silloin voi pysähtyä ja ottaa päiväunet. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

14.10.

Jeesuksen lähettiläät

KUN JOUNI HYNYNEN on päivän ajan rämpytellyt akustista kitaraansa ja synnyttänyt uusia sävellyksiä ja sanoituksia, hän alkaa helposti käydä ylikierroksilla. Se johtuu siitä, että hän on työssä niin vauhdissa, ettei ymmärrä pitää tarpeeksi taukoja.

Niinpä hän saattaa työpäivän päätteeksi nauttia valkoviiniä. Hynynen kokee myös viinihetken pyhäksi: se rauhoittaa samalla tavalla kuin aamun kahvihetki.

Koneen käydessä täysillä Hynynen pitää aamuhetkiä kaikkein tärkeimpinä, mutta nollaamiseen ja lisäpotkun antamiseen auttaa viini paremmin. Varsinkin silloin, kun hän tekee sanoituksia, se voi saada kanavan auki ja antaa työhön uutta buustia.

Rajavartijan virhe ENNEN KOIRA koulutettiin rankaisemalla. Piti sanoa ”ei!” ja ”hyi!” ja yrittää yhyttää moite mahdollisimman lähelle tehtyä virhettä. Paha piti sanoa pahaksi.

Samalla tavalla on kasvatettu monta ihmissukupolvea. En ole ainoa, jolle lätäkössä muliminen tiesi kotiarestia ja pöydässä riehuminen luunappia.

Malli on Raamatusta tuttu. Heinäsirkkoja tuli tottelemattomalle suut, silmät täyteen, ja profeetta Aamosta Jumala kehotti: ”Mene ja julista kansaani Israelia vastaan!” ”Tehkää parannus!” vaati Johannes Kastaja, eikä Jeesuksen tyyli ollut juuri lempeämpi: seuraaminen ei riittänyt vaan piti myös luopua kaikesta muusta.

Ihmisen ja koiran psykologiaa tutkineet ovat viime vuosikymmeninä oppineet motivoimisen saloista aivan uutta. Koira oppii parhaiten, kun hyvää kehutaan.

Työntekijöistään tulosta tahtova työnantaja ei enää käytä piiskaa vaan porkkanaa. Pelottelun sijaan on viisaampi rohkaista, rankaisemisen sijaan palkita. Virheitä tärkeämpiä ovat onnistumiset.

Kirkossa tämä on ymmärretty vain puolittain. Vielä on niitä, joiden mielestä armo on pelkkää höttöä, jos sitä ei saa vasta rangaistuksen uhkan ja ankaran lainluvun jälkeen. Synti pitää sanoa synniksi ikään kuin ihminen ei jo päivittäin maksaisi sen hintaa.

Jäsenkato ja vieraantuneisuus

kertovat, ettei sellainen pure.

Vaikka sisäpuolella olisi taivaan autuus, rajan määrittäminen ei

kutsu joukkoon vaan satuttaa ja sulkee.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Gurun opissa Ohjaajana Anthony de Mello Anthony de Mello oli jesuiittapappi, hengellinen ohjaaja, terapeutti ja mystikko. Hänestä tuli 1980-luvulla tunnettu uskontojen rajat ylittävä hengellisyyden ja henkisyyden opettaja.

De Mello syntyi vuonna 1931 Mumbaissa.

Hänen sukunsa on lähtöisin Goasta, Intian länsirannikolta, ja hänen isänsä oli töissä rautateillä. Hän kävi jesuiittojen koulua ja halusi itsekin liittyä niihin. Vuonna 1965 hänestä tuli seuran jäsen ja opettaja. Sitä ennen hän oli opiskellut teologiaa Espanjassa sekä psykologiaa ja terapiaa Yhdysvalloissa. Intiaan palattuaan hän syventyi Intian hengelliseen perintöön, hindumestareihin ja buddhalaisiin opettajiin.

Vuodesta 1972 lähtien de Mello toimi perustamansa Sadhana-instituutin johtajana. Siellä ohjaamissaan retriiteissä ja hengellisillä kursseilla hän käytti luovasti tietämystään terapioista, meditaatiomenetelmistä ja hengellisistä harjoituksista.

Hänen toiveensa oli työskennellä tällä tavalla myös Intian köyhien parissa. Sitä hän ei ehtinyt tehdä. Hänen elämänsä päättyi sydänkohtaukseen vuonna 1987 Yhdysvalloissa, missä hänen oli määrä pitää luentosarja.

Hänen kirjoistaan on käännetty suomen kielelle mm. Havahtuminen, Ilma jota hengität, Lähteillä, Rakkauden tiellä, Kuuletko linnun laulun ja Yhden minuutin filosofiaa.

Onni ei tule tavoittelemalla Mitä vähemmän takerrut mihinkään, sitä vapaampi olet rakastamaan, neuvoo hengellinen ohjaaja ja terapeutti Anthony de Mello.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”USEIMMAT IHMISET ovat tietämättään unessa. He syntyvät unessa, elävät unessa, menevät naimisiin unessa, he synnyttävät ja kasvattavat lapsensa unessa, he kuolevat unessa heräämättä koskaan. He eivät koskaan ymmärrä ihmiselämän kauneutta ja suloa.” Näin tylyn arvion meistä antaa intialainen jesuiittapappi, terapeutti ja hengellinen ohjaaja Anthony de Mello.

Hän väittää, että moni meistä ei ikinä halua herätä ja kasvaa aikuiseksi.

Useimmiten elämä soljuu ohitsemme tai juoksemme unikuvien perässä.

Kirjoissaan hän muistuttaa kerta toisensa jälkeen, että hengellisyys on heräämistä todellisuuteen. Se, mitä etsit, ei ole kaukana tulevaisuudessa, vaan se on paljon lähempänä, silmiesi edessä, sen keskellä, missä jo olet. Sitä varten ei tarvitse lähteä mihinkään.

Onni ei ole jossain muualla, ei jonkin vaivan palkintona eikä jonkun uuden ihmisen luona. Se ei odota eläkkeellä eikä sitä löydä kaukomailta.

Uusi työkään ei sitä tuo, eikä mikään uusi asia tai tavara, lelu tai lemmikki.

Monet asiat voivat tuoda iloa ja lohtua, mutta niillä on taipumus menettää ajan kuluessa hohtonsa.

Onneen havahtuu, siihen herää, se tapahtuu. Ikuinen onni on läsnä kai-

kessa, tässä ja nyt. Jumala tulee sinua vastaan kaikissa asioissa ja tapahtumissa, kaikista kauheuksista huolimatta.

TODELLISEN ONNEN saamiseksi et voi tehdä muuta kuin ottaa sen vastaan kuin ihmeen.

Mutta mikä meitä estää?

De Mello sanoo, että onnemme esteitä ovat omat pinttyneet harhaluulomme, odotuksemme ja kiintymyksemme sekä meille syötetyt uskomukset. 1980-luvulla de Mello ohjasi kuukausia kestäneitä hengellisyyden kursseja, joilla käsiteltiin rakkautta ja onnea ja niiden esteitä, riippuvuuksia, pyrkimyksiä, odotuksia, uskomuksia ja pelkoja. Yleensä kurssit alkoivat meditaatioilla, joiden tarkoitus oli omien sisäisten uskomusten ja riippuvuuksien näkeminen.

Ryhmiä ohjatessaan de Mello oli havainnut, että uskomuksemme ja riippuvuutemme vaikuttavat vahvasti siihen, miten näemme toisemme ja elämämme. Näemme toiset ihmiset omien uskomustemme ja riippuvuuksiemme läpi. ”TULET ONNELLISEKSI, jos pystyt muuttamaan lähelläsi olevia ihmisiä”, sanoo yksi yleinen uskomus. Tyyty-

Katsele riippuvuuksiasi Voit pohtia sinua kiusaavaa riippuvuuttasi seuraavan kolmen kohdan avulla.

1. Miten riippuvuutesi syntyi?

Et saanut sitä syntymälahjaksi.

Kuka on väittänyt sinulle, ettet voi olla onnellinen ilman sitä tai tätä asiaa? Avaa silmäsi ja katso, miten väärä väite se on ollut.

2. Jos haluat päästä siitä irti, laajenna näkökulmaasi. Kun synnyit, asialla ei ollut merkitystä.

Kun kuolet, sen merkitys on nolla.

Elämä on paljon suurempi kuin riippuvuutesi.

3. Millään asialla tai kenellekään ihmisellä ei ole valtaa tehdä sinua onnelliseksi tai onnettomaksi.

Sinä teet valinnan, ripustaudutko vai päästätkö irti.

Jo se, että rauhassa mietit näitä asioita, on vapauden ja muutoksen alku.

mättömyyden tunne on kuitenkin sinussa itsessäsi. Siksi on elämäsi tuhlaamista yrittää muuttaa muita. Et voi vaihtaa vanhempiasi eikä missään ole elämänkumppania, joka tekisi sinusta onnellisen.

Olemme monin tavoin riippuvaisia toisistamme. Et voi kuitenkaan olla vapaa ja onnellinen, jos takerrut toiseen ja sanot, että elämäsi on hukassa ilman häntä. Sinun on valittava joko riippuvuutesi tai onnellisuutesi.

Molempia et voi saada. Aina kun annat periksi riippuvuudelle, sydämesi on ristiriitojen hajottama.

JOS HALUAT parantaa maailmaa, selvitä ensin oma mielesi. Havainnoi, mihin reagoit mielessäsi, ja pohdi, mistä tunteesi kertovat. Yritä ymmärtää, mistä uskomuksesi, odotuksesi, vaatimuksesi ja halusi nousevat.

Mitä vähemmän takerrut mihinkään, sitä vapaampi olet rakastamaan. Onni ei tule tavoittelemalla. Se syntyy havaitsemalla. Uskonnon tehtävä on herättää meidät katsomaan todellisuutta. Kun heräät todellisuuteen, harhakuvat katoavat. ■ Mystikot matkakumppaneina -aamupäivä su 14.10 klo 10–11.30 Uutelan kodalla, Vuosaaressa. Aiheena Anthony de Mello.

MENOT 11. – 2 5.10.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla!

15.10. ehtoollishartaus ja 22.10. hartaus klo 11, jonka jälkeen maksuton ruokailu.

Tutkimme Raamattua ma klo 12.

Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Nuortenilta Lepaani ti klo 18–21. Ei ti 16.10.

Raamattupiiri ti klo 18–20. Iloa, riemua, rukousta, laulua ja sanaa.

Perhekerho ke klo 9–12.

Päivärukous ke klo 12.30–13.

Käsillä hyvää -ryhmä ke klo 14–15.30.

Puurotorstai to klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Myös kahvitarjoilu.

Vanhustenviikon konsertti to 11.10. klo 11. Esa Aapro, Klaus Pennanen, Matti Pasanen ja Tikkurilan seudun eläkkeensaajien kuoro Kajauttajat joht. Arja Virtanen-Haapasalmi.

Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.

Viikkomessu to 11.10. klo 18.00.

Messua ei ole 18.10.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset to klo 18.45. Uudet laulajat tervetuloa. Lisätietoja: kuoron johtaja Juha Paukkeri, p. 050 537 1464.

Maailmojen messu ja yhteinen lounas su 14.10. klo 12. Ramez Ansara, Harri Nurminen, Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Eri kieliä ja musiikkia ympäri maailmaa!

Omaishoitajien ryhmä ma 15.10. klo 15–16.30.

Lähetyspiiri ma 15.10. klo 18–19.30.

Pekka Palosaari.

Seniorikerho ti 16.10. klo 13–14.30.

Laurean terveydenhoitajaopiskelijat vierailevat.

Raamattuluento ke 17.10. klo 18.30.

Timo Junkkaala: Joona – ei halunnut Jumalan antamaa tehtävää.

Messu su 21.10. klo 12. Eveliina Ojala, Tiina Palmu, Linda Isokangas.

Kohtaamispaikka–ilta su 21.10. klo 17–20. Timo Keskitalo ja Harri-pappi.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 23.10. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Paluumuuttajien piiri ti 23.10. klo 13–15. Päivi Helén.

Kultaisen Iän Laulajien yhteislauluilta ti 23.10. klo 18.30. Kuoroa johtaa Kaisa Nuolioja. Vapaa pääsy.

Raamattuluento ke 24.10. klo 18.30.

Leif Nummela: Habakuk – löysi rauhan pelottavan tulevaisuuden edessä.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alk. ti 6.11. klo 13.30–15. Tied. ja ilm. Tiina Palmu, p. 050 356 5715 tai Heli Leskinen, p. 050 468 6410.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Hartaushetki ti klo 12.30–12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä ti klo 10–12.

Päiväkahvit ti klo 12.30–14.

Saunaa ja sanaa äijäporukassa ti klo 18.30–21.

Iloista naisenergiaa Raamatun äärellä ti klo 19–21.

Torstaimesta klo 14–15.30. Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille. Ei 18.10.

Perhekerho pe klo 9–13.

Kirkkomuskari pe klo 10–10.30. Ei 19.10.

Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.45–11.

Puuroperjantai klo 11–12.

Lähetyspiiri to 11.10. klo 18–20.

Laulun lahjaa pe 12.10. Hannu Holman lauluoppilaiden konsertti klo 19.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu hyväntekeväisyyteen.

Tervetuloa Maailmojen messuun ja lounaalle su 14.10. klo 12 Hakunilan kirkkoon.

Taidepyhis su klo 15–16.30.

Messu su 21.10. klo 10. Eveliina Ojala, Linda Isokangas.

MUUALLA Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa ke klo 15–15.45. Kuoro tarkoitettu 6–12-vuotiaille laulamisesta ja yhdessä musisoimisesta kiinnostuneille.

Aurinkotanssi-kuorossa laulavat 10–14-vuotiaat. Aurinkotanssi harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa ke klo 15–16. Lapsikuoroja johtaa kanttori Riikka Jäntti. Ei tarvitse ilmoittautua. Harrastus maksuton.

Perhekerho Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19) to klo 9–11. Ei to 18.10.

Astan kotipyhäkoulu su 21.10. klo 11–12 Hevoshaantie 9 D.

KASTETTU Vilho Ilmari Hyytiäinen, Inna Evelina Mankki, Julius Aksel Ringborg, Lukas Juhani Zuban.

HAUTAAN SIUNATTU Terttu Anneli Nuttunen 88 v, Anja Inkeri Pirinen 80 v, Seppo Kalevi Kettunen 77 v, Kai Tapani Riihinen 64 v, Monica Regina RandströmHimanen 56 v, Tiia Kristiina Ollikainen 26 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys: Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu, senioreiden kirkkopyhä su 14.10. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messussa avustaa Dolcetti-lauluryhmä, johtajanaan Hanna Perkola-Musikka.

Messun jälkeen syntymäpäiväkahvit kutsuvieraille.

Miesten sauvakävelypiiri su 14.10. klo 18. Lähtö kirkolta, omat kävelysauvat mukaan.

Nettikerho: Hakupalvelut ja kirjastot ke 17.10. klo 14–16 kirkon takkahuoneessa. Nettikerhoa vetää informaatikko Riitta Sivenius.

Messu su 21.10. klo 10. Jaakko Kara, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas. Srk-vaaleissa mukana olevat seurakuntamme valitsijayhdistykset esittäytyvät kirkkokahveilla. Lyhyet esittelypuheenvuorot sekä mahdollisuus kommentteihin ja kysymyksiin.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tätä on kristinusko III su 21.10. klo 11.30–12.30. Kristinuskon perusteisiin liittyviä, seurakuntalaisten toivomia aiheita ja teemoja. Voit lähettää ehdotuksesi osoitteeseen: matti. hyry@evl.fi.

Laulunystävät-yhteislaulua ke 24.10. klo 15–16. Huom. uusi aika!

Kaikille avoimissa yhteislaulutapahtumassa lauletaan lauluja eri teemoista kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla.

Hiljaisuuden ilta pe 26.10. klo 17.30– 21. Varaa aikaa hiljaisuudelle ja tule hengähtämään arkipäivän retriitin rauhaan. Tarjolla päivällistä. Villasukat kannattaa pakata mukaan.

Tapahtuma maksuton. Retriitin ohjaa pastori Katja-Maaria Vilén. Ilm. ja mahdolliset ruoka-aineallergiat ke 24.10. mennessä osoitteeseen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

Yhteisen pöydän lounas ke klo 11–12.30 kirkon suuressa srk-salissa.

Lounas maksuton ja kaikille avoin.

Lounaan yhteydessä klo 12 ehtoollishetki kirkkosalissa ja pappi tavattavissa kirkon takkahuoneessa.

Sururyhmä aloittaa ti 6.11. klo 18.

Keskustelua läheisen menetyksen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista muiden menetyksen kohdanneiden kanssa. Kokoontumiskertoja viisi. Ilm. ja tied. diakoniatyöntekijä Anne Puumala, p. 09 830 6472 tai anne.puumala@evl.fi.

LAMMASKUJA 2B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 24.10. klo 18.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 25.10. klo 10.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka to 18.10. klo 11–12.

Yhdessäoloa ja keskustelua Raamatun ja virsikirjan äärellä.

Kimarakahvila su 21.10. klo 17.

Kenian lähetyspiiri to 25.10. klo 11.

Vierailijana pastori Jukka Niemelä Sley:stä.

A

9

KASTETTU Luca Matias Lindfors, Auni Maria Jukantytär Mäkinen, Fianna Carin Linnea Nyholm.

HAUTAAN SIUNATTU Ulla Hellin Koskinen 96 v, Matti Herman Pankakoski 77 v, Eine Sinikka Nokelainen 74 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, (suljettuna ke 24.10.) p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi, korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset: arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys: ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Messukuoron harjoitus to 11.10. klo 18–19.30 kirkossa. Vanhoja pyhäkoululauluja. Keikka messussa su 14.10. klo 10, kokoontuminen kirkossa klo 9.

Miesten saunailta to 11.10. ja 25.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 12.10. ja 19.10. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Entisten nuorten ripariveisut pe 12.10. klo 19 srk-salissa. Lauluilta kaikille entisille riparinuorille. Kirsi Kallio, ukulele, Tommi Valtonen ja Jani Vanhala, kitara, Tuomo Tourunen, basso, Veikko Ahonen, rummut ja Airi Saloniemi, piano. Laulun jälkeen tarjolla teetä.

Tyhjän sylin messu la 13.10. klo 18 Korson kirkossa. Minttu Haapalainen, Kristiina Rauhakallio, Airi Saloniemi.

Vanhemman väen kirkkopyhä su 14.10. klo 10. Veikko Ahonen, Minttu Haapalainen, Saana Tourunen, Jussi Salonen. Messukuoro. Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 15.10. ja 22.10. klo 10 srk-salissa, hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.Perhekerho ma 15.10. ja 22.10. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 15.10. ja 22.10. klo 13 srk-salissa.

Menokasvo

Enkelien siipiä näkyy kaikkialla Valokuvaaja Heli Kolho, olet koonnut enkeliaiheisen Siipien hipaisuja kameralla -valokuvanäyttelyn. Miten enkeleitä kuvataan?

– Ostin joskus aikoinaan itselleni enkeliesineen ja vuosien mittaan minulle on kerääntynyt niitä paljon. Aluksi kuvasin enkeliesineiden valojen ja varjojen leikkejä. Sitten silmäni aukenivat ja huomasin, että luonnossa on paljon enkelien siipiä. Lapseni sanovat, että näen niitä kaikkialla.

ESKO JÄMSÄ

Kuinka sinusta tuli valokuvaaja?

– Minusta tuli valokuvaaja niin, että menin naimisiin valokuvaajan kanssa. Toimin aluksi hänen assistenttinaan ja kuva-arkiston hoitajana, sittemmin digiajan tullessa opiskelin Visuaaliviestinnän Instituutissa Tampereella valokuvaajaksi.

– Yhdeksän vuotta sitten omat valokuvani alkoivat elää, kun sain tiedon, että minulla on syöpä. Sitten

tuli toinen syöpä. Sen jälkeen minun ei tarvinnut enää olla sellainen, joka osaa tehdä vain täydellisiä asioita ja ajatella ”sitku”. Elämä on rajallista.

Enkeleitä, onko heitä?

– Olen aina uskonut, että olkapäälläni istuu suojelusenkeli, koska elämässäni on ollut monta läheltä piti -tilannetta. Esimerkiksi lapsena meinasin hukkua, mutta aikuinen pelasti minut. Kaksikymppisenä paloin pahasti ja minua leikattiin useasti, mutta siitäkin olen selvinnyt.

– Enkelit ovat minulle turva. On varmaan helpompaa tallata täällä maan päällä, kun uskoo, että meistä pidetään huolta.

NINA RIUTTA Siipien hipaisuja kameralla -näyttely 4.11. asti.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22.

Valokuvaaja Heli Kolhon enkeliaiheisia valokuvia.

MENOT 11. – 2 5.10.

10 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Naisten raamattupiiri ma 15.10. ja 22.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 15.10. ja 22.10. klo 18 kappelissa.

English through Bible ma 15.10. ja 22.10. klo 18.30 kokoustilassa.

Katulähetyksen lounas ke 17.10. ja 24.10. klo 11 alkaen kirkkosalissa.

Maksuton lounas valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta.

Lähetyksen päiväpiiri ke 17.10. klo 13 kirkkosali 2:ssa ja 24.10. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan iltakirkko ke 17.10. klo 18.

Veikko Ahonen, Jussi Salonen.

Iltaperhekerho ke 17.10. ja 24.10. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Iltapuuro syödään yhdessä klo 19.30.

Kamarikuoron harjoitus ke 17.10. ja 24.10. klo 18.30–21 srk-salissa. Airi Saloniemi, Jussi Salonen.

Iltarukouspiiri ke 17.10. ja 24.10. klo 18.40 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 18.10. klo 13 srk-salissa.

Naisten saunailta to 18.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Pyhän tanssin rukoushetki la 20.10. klo 18 kirkossa. Meditatiivinen ja kehollinen rukoushetki, jossa liikutaan piirissä käsi kädessä. Ohjaaja näyttää helpot askeleet, jotka tehdään yhdessä. Mukaan voi ottaa omat villasukat/tossut tai lainata kirkolta.

Messu su 21.10. klo 10. Riikka Wikström, Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Vox Mea -kuoron harjoitusiltapäivä su 21.10. klo 14–15.30 srk-salissa.

Kymppisynttärit ti 23.10. klo 18 srk-keskuksessa. Tänä vuonna kymmenen vuotta täyttäville seurakuntalaisille lähetetään kutsu, jossa tarkemmat lisätiedot.

Arki-illan iltakirkko ke 24.10. klo 18.

Riikka Wikström, Airi Saloniemi, Jussi Salonen.

KIRKONKULMA

29.11. ke klo 12.30–13 ja 6–12 kk -ryhmä klo 13.30–14 srk-keskuksessa.

Korson seurakunnan kouluikäisten kerhoihin mahtuu vielä hyvin kerholaisia. Tarjolla erilaisia luovan toiminnan kerhoja sekä liikuntakerhoja, hinta 20 e/vuosi. Lisätied. kerhoista ja ilm. osoitteessa www.korsonseurakunta.fi/kouluikaiset/kerhot.

Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

KASTETTU

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI

HAUTAAN SIUNATTU

Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 11.10., 18.10. ja 25.10. klo 9–11.30.

Nuorten perjantai NuPe 6.–8.-luokkalaisille pe 12.10. klo 17.30–20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 16.10. ja 23.10. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 24.10. klo 10.

MUUALLA Tähdenlennon avoimessa päiväkodissa seurakunnan työntekijä tapaa perheitä to 11.10. ja 25.10. klo 9.30– 11.30 (Marsinrinne 4).

Ilmoittautuminen vauvamuskareihin alkaa ma 15.10. klo 9. Muskareihin ilm. sähköisesti nettisivuilla, lisätiedot www.korsonseurakunta.fi/ lapset-ja-perheet/muskaritoiminta.

0–6 kk -ryhmä kokoontuu 25.10.–

Alisa Ellen Kallio, Robin Mikael Lundmark.

Veikko Juhani Laine 82 v, Pauli Heikki Olavi Peura 77 v, Liisa Mirjami Frimodig 75 v, Jorma Tapani Kaurovirta 71 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15 rekolan.seurakunta@evl.fi, rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ti klo 11–13, Asolassa to klo 11–13 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkko ti klo 9–11, Asola to klo 9–11 (ei 11.10.)

Ajanvaraus ti klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

klo 11.30 juontajana Pirjo Ala-KapeeHakulinen.

Syystalkoot ma 22.10 klo 15. Tervetuloa siistimään kirkon pihaa talvikuntoon yhdessä vahtimestareiden kanssa. Ilta jatkuu Yläovissa hartaudella ja iltapalalla.

Junnu-odarit 4.–6.-luokkalaiset ma 22.10. klo 17.30. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Kerhossa bilistä, pelailua, hengailua.

Iltamessu ke 24.10. klo 20. Ben Ahlroos ja nuorisotiimi.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 25.10. klo 12 keittolounas. Ohjelma klo 13. Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja, arkkitehti Tarja Laine kertoo elämästään Etiopiassa sekä Vantaalla.

”Siipien hipaisuja kameralla” Heli Kolhon enkeliaiheinen valokuvanäyttely 4.11. asti.

Olohuone perheille ma ja to klo 9–14. (ei 15. ja 18.10.). Brunssi ma klo 10. Kirkkomuskari to klo 10.

Taidekerho 5–8-v. lapsille ma klo 14–16 (ei 15.10.) Ilm. Petri, puh. 050 573 6328.

Yläovet auki ma klo 17. Hartaus, iltapala (ei saunaa).

Diakoniakahvila ja -päivystys ti klo 9–11.

SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Monitoimikerho 4–7-v. lapsille ke klo 14–16 (ei 17.10.). Ilm. Petri puh.

050 573 6328.

Open Doors –nuorten avoimet ovet ke klo 18.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18.30. Ilm. Noora p. 050 433 3329.

Messu su 14.10. klo 10. Vappu Olsbo, saarna Elisa Wathen (TM) Lähetysyhdistys Kylväjästä. Marja Kyllönen ja kirkkokuoro. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus: Aili-Maria Manninen kertoo aiheesta lapsena Bangladeshissa.

Pyhäkoulu syyslomalla 14.10.

Miesten raamattupiiri ma 15.10. klo 18.30.

Raamattupiiri ke 17.10. klo 18.30.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 18.10. klo 13.

Messu su 21.10. klo 10. Vappu Olsbo, Noora Hultin. Kirkkokahveilla vaalipaneeli.

Seurakuntavaalipaneeli su 21.10.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurit -aamupala to klo 9 (ei 11.10.).

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16.

Iloa toimeliaisuudesta – Senioreiden hyvinvointipäivä pe 12.10. klo 9–14.30. Tietoa mm. muistisairauksien ja osteoporoosin ennaltaehkäisystä sekä toimintakyvyn säilyttämisestä. Kahvi ja lounas (5 e) diakoniatyön hyväksi, käteisellä. Ilm. pe 28.9. mennessä p. 09 830 6700.

Maalausryhmä ma 15.10. klo 10.

Asolan perhekerho ti klo 9–12. (ei 16.10.) Ötökkäkerho 4–6-v. lapsille ti klo 13–15. (ei 16.10.) Ilm. Petri, puh. 050 573 6328.

Kipuryhmä ti 16.10. klo 15. Aihe:

10 0 0 0 0 0 0 0 X A A M E N

JIPPU GETSEMANE

Jippu

Kati Pirttimaa

Eero Huovinen

Getsemane cd

Jipun upea, syvästi omakohtainen levy todistaa siitä rakkaudesta, joka meille on Jeesuksessa annettu.

Getsemane on yhdistelmä vanhaa ja uutta: vanhat hengelliset klassikot (mm. Meren tiedän, Ristin luona, Jeesus sä ainoa) ovat saaneet uudet koskettavat sovitukset ja lisäksi levyllä kuullaan Jipun omia lauluja akustisin sovituksin.

19,90 (21,90)

1990 VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Isä meidän

Isä meidän -rukous on Jeesuksen itsensä opettama rukous, jota varovaisenkin arvion mukaan luetaan päivittäin 100 miljoonaa kertaa, yksin tai yhdessä. Emerituspiispa Eero Huovinen avaa tuoreita näkökulmia tähän tuttuun rukoukseen. Omaperäisellä, lämpimällä, hauskallakin tyylillään hän pohtii rukouksen ja rukoilemisen merkityksiä ja ulottuvuuksia nykyihmiselle. Kaiken ytimessä on luottamus hyvään Jumalaan, joka on Isä meidän.

26,90 (36,00) 90 WSOY

26

Jumalan oma, maailmaa varten

Paavali – Kristuksen apostoli dvd

– Kristittynä elämisestä

Miten elää ja kasvaa kristittynä niin, että hengellinen elämä olisi osa jokapäiväistä arkeamme yksinkertaisena kuin hengitys? Teoksen innoittajana on Ionan yhteisö Skotlannista.

Matkaa tehdään rukoustekstein ja lyhyin pohdinnoin niin päivittäisestä rukouselämästä, arkisen työn merkityksestä kuin luomakunnan ja oikeudenmukaisuuden kysymyksistä.

24,50 (27,90)

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Vahva uutuuselokuva apostoli Paavalista ja evankelista Luukkaasta, jotka uhmaavat henkensä uhalla armotonta keisaria levittääkseen sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. dvd 17,90 blu-ray 19,90

2450

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

DVD

1790

Blu-ray

1990

puh. 020 754 2350

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 11. – 2 5.10.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

11

ESKO JÄMSÄ

3× ISTOCK

menovinkki

Kristityt yhdessä

Maailmojen messussa on vaikutteita eri puolilta maailmaa ja runsaasti musiikkia.

Messua on toteuttamassa ihmisiä Hakunilan suunnalla toimivista kristillisistä seurakunnista. Jumalanpalveluksessa saarnaa pastori Ramez Ansara. Messun jälkeen nautitaan lounas, jonka valmistaa Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen väki. Maailmojen messu su 14.10. klo 12 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

Pitkäkoski virtaa Ylästössä rehevän luonnonsuojelualueen läpi.

Luonto puhuu meille ti ihmiselle, joka ei ole kuunnellut, ja nyt hän painuu kohti tuhoa. Ajatuksena siinä on muistuttaa, että pi­ täisi olla ajoissa liikkeellä.

JO OPISKELUAIKOINAAN Jaakko Hyttinen oli erityi­ sen kiinnostunut ekoteologiasta, joka tutkii kristin­ uskon suhdetta luontoon ja ympäristöön. Ekoteolo­ giassa käsitellään myös ihmisen suhdetta luomakun­ taan ja Jumalan suhdetta luotuihin.

– Polttavin asia tällä hetkellä on ilmastonmuutos.

Jos se etenee tällä tavalla, yhä isommat kuivuudet te­ kevät monet laajat alueet elinkelvottomiksi.

Hyttiseltä ei voi olla kysymättä, mitähän Luoja ajattelee ilmastonmuutoksesta. Hyttinen naurahtaa ja sanoo, ettei Luoja varmaan voi muuta kuin olla ää­ rimmäisen harmistunut siitä, että ihmiskunta onnis­ tuu sotkemaan asiat.

– Itse asiassa lueskelin tänään Sananlaskujen kir­ jan ensimmäisestä luvusta kohtaa, joka aika karme­ alla tavalla kuvaa tätä. Siinä viisaus nauraa katkeras­

PASTORI JAAKKO HYTTINEN

Retriitti arki-iltana

Varaa aikaa hiljaisuudelle ja tule hengähtämään retriittiin. Ohjaajana pastori KatjaMaaria Vilén. Pakkaa villasukat mukaan. Illassa nautitaan päivällinen, joten ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-ainerajoitteet 24.10 mennessä hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450. Hiljaisuuden ilta pe 26.10. klo 17.30–21 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

VANHASSA TESTAMENTISSA ei ole vain karmeita koh­ tia, vaan yhtä hyvin siellä ylistetään luomakuntaa.

Upeita kohtia on Jaakko Hyttisen mielestä varsinkin Psalmeissa.

– Psalmi 104 on minun suosikkini luomakunta­ psalmeista. Siinä kuvataan luomakunnan kaunista harmoniaa ja täydellistä järjestystä, mutta löytyy sii­ tä myös eettinen haaste synnintekijöille, joiden pitäi­ si hävitä maan päältä.

Hyttinen sanoo, että Psalmissa 148 kerrotaan sii­ tä, kuinka luonto puhuu. Siinä kutsutaan aurinko ja kuu sekä nuorukaiset ja neidot ylistämään Jumalaa.

”

TÄNÄ KESÄNÄ KULJETTIIN LEVÄLAUTTOJEN VÄLISSÄ. SE KOMMUNIKOI AIKA VAHVASTI.

ANTTI HIRVINIEMI

A

rkielämä sitoo monet meistä niin, et­ tä istumme enemmän sisällä kuin vii­ pyilemme luonnonhelmassa. Tämä harmittaa pastori Jaakko Hyttistä, jol­ le luonto on ollut tärkeä lapsuudesta lähtien.

– Tykkään kulkea tuntureilla ja saaristossa, ja Nuuksion ulkoilualue on minulle hirveän rakas.

Luonto alkaa myös siitä, kun avaan terassin oven ja lähden kävelemään. Kohta tulee vastaan Keravanjo­ ki siltoineen ja ympäröivine puineen.

Rauhoittumisen ja hyvän olon paikkana luonto on Hyttiselle samalla pyhän rajatila. Hänen mielestään luonnolla on ääni.

– Luonto ja ympäristö kommunikoivat aina jolla­ kin tavalla. Tänä kesänä kuljettiin levälauttojen vä­ lissä. Se kommunikoi aika vahvasti.

Jokainen ihminen voi tehdä valintoja, jotka sääs­ tävät luontoa. Esimerkiksi millä liikkuu, miten läm­ mittää ja mitä syö. Tämän lisäksi Hyttisen mielestä on kysymys päätöksenteosta.

– Iso asia on se, millä tavalla pystyy vaikuttamaan yhteiskunnan poliittiseen toimintaan tai kansalais­ toimintaan.

ISTOCK

Raamatusta löytyy sekä karmeita että upeita kohtia luomakunnan tilasta.

Ilta naisille

– Psalmissa 65 taas koko maa riemuitsee ja laulaa.

Se on ihana elämänvoiman purkaus.

Hyttisen mukaan ei voi ajatella luonnon olevan olemassa ihmistä varten muutoin kuin että ilman muuta luomakuntaa emme mekään pystyisi ole­ maan olemassa.

– Ihminen on osa luomakuntaa, jossa kaikilla meillä on tarkoituksemme toisiamme kohtaan jollain tavalla.

NINA RIUTTA

Luonnolla on ääni. Mitä luonto puhuu Raamatussa ja tänään? -luento to 18.10. klo 18–19.30 Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Pastori Jaakko Hyttinen.

Naisten oma tapahtuma rohkaisee katsomaan itseä uusin silmin ja kasvamaan sellaiseksi kuin Jumala on tarkoittanut. Ilta on kehollinen tuokio keskustelun, elävän musiikin ja äänen, kuvan ja jakamisen äärellä. Alustajana monitaiteilija ja yhteisöllinen tekijä Liana Potila (kuvassa). Tarjolla kevyt ateria. Ilmoittautumiset 12.10. mennessä kristiina.rauhakallio@evl.fi, p. 044 422 0469 tai kaisa.aalto@evl.fi, p. 044 422 0435. OlenNainen – Elossa la 27.10. klo 15–19 Korson kirkon seurakuntasalissa, Merikotkantie 4.

KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 11. – 2 5.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Onko kokemuksesta apua kivun käsittelyssä?

Puutarhapiiri ti 16.10. Retki Lapinlahden sairaalan puistoon. Alkukokoontuminen Koivukylän asemalla klo 12.

Saviryhmä ke klo 12. Pienimuotoisia savitöitä. Älynystyrät Ällikällä to 18.10. klo 13.

Yksinhuoltajien ilta to 18.10. klo 17.30 Lastenhoito ja iltapala.

Narsistien uhrien vertaisryhmä to 18.10. klo 18.

Seniorikahvila ma 22.10. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 22.10. klo 18.

Rukouskivien maalausta ti 23.10. klo 18–20. Tarvikkeet seurakunnalta.

OlenNainen-naistentapahtumat la 27.10. klo 15–19 Korson srk-sali. La 24.11. klo 11–15 Asolan srk-talo. Lisät. netissä ja Kaisa Aalto, p. 044 422 0435.

Arabiankielinen työ la–su Asolan srk-talo, tied. pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

MUUALLA

PYHÄN LAURIN KAPPELI

Sini Maria Asuinmaa.

Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu su 14.10. klo 12–13.30. Maria Koukkari, Samppa Laakso, Terhi Viljanen. Tervetuloa erityisesti 70 vuotta täyttävät seurakuntalaiset!

Pyhäkoulu su 14.10. ja 21.10. klo 12–13.

Pyhän Laurin kirkon pyhäkoulu siirtyy remontin ajaksi Pieneen kappeliin.

Messu su 21.10. klo 12–13.30. Veikko Karhumaa, Iina Katila, Marja Eloranta.

Laulumusiikin konserttisarjan Valoa kappelissa avauskonsertti to 25.10. klo 18.30. Rakkaudesta taivasikävään.

Tenori Jussi Hirvonen ja pianisti Esa Ylönen. Kesto n. 75 minuuttia, väliaika. Kahvitarjoilu. Liput 10 e/7 e (opiskelijat, eläkeläiset).

HAUTAAN SIUNATTU Antti Juhani Ståhl 65 v, Veikko Armas Kantola 73 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Toimitusten ja tilojen varaukset: ark. klo 9–15, p. 09 830 6333.

Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat. fi/baptism Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus: ma klo 10–11.30 ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajanvaraus myös nettisivuiltamme.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kirkko on remontissa ja suljettuna 24.9.–18.11. Messut pidetään Pyhän Laurin kappelissa.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Varhaisnuorten sählykerho 1.–4.-luokkalaisille ma 22.10. klo 17–18 Rekolan koululla. Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi. Mailat ym. saat koululta.

Nuorten sähly to klo 16–17 Rekolanmäen koulu. Oma maila ja pelivarusteet.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19–21.30 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Hanna-rukouspiiri ma 22.10. klo 18 Tertunkuja 4 B.

KASTETTU

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223.

Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt Tikkurilan Koskikeskukseen.

Laulupiiri pe 12.10. klo 15.30, kokoushuone Setri, Laakso ja pe 19.10. klo 15.30 kokoushuone Setri, Katila.

Naisten rukouspiiri pe 12.10. ja 19.10. klo 18. Avoin piiri kaikille naisille.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 13.10. ja 20.10. klo 15.

Messu su 14.10. klo 10. Jyrki Kaukanen, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila.

Kirkkokahvit.

Raamatunlukupiiri ma 15.10. ja ma 22.10. klo 18.

Pienten paikka auki syyslomalla ma 15.10 klo 9–15, ke 17.10. klo 16–19 sekä pe 19.10. klo 9–15.

Sansan medialähetyspiiri ma 15.10. klo 18.

Lähetyksen päiväpiiri ti 16.10. ja

23.10. klo 13. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua mukavassa seurassa.

Mitä väliä? Aikamme kysymykset -keskustelusarja to 18.10. klo 18.

Luonnolla on ääni – mitä luonto puhuu Raamatussa ja tänään? Pastori Jaakko Hyttinen. Tule, kuule ja keskustele.

Hanna-piiri to 18.10. klo 9.30 lähtö lenkille. Kahvit sanan äärellä klo 10.30.

Messu su 21.10. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Jaakko Hyttinen, Hannu Pöntinen, Terje Kukk. Kirkkokahvit.

Siioninvirsiseurat su 21.10. klo 11.45.

Hannu Pöntinen, Jaakko Hyttinen.

Perhekerho ma 22.10. klo 17–18.30 ja ti 23.10. klo 9.30–11.30 Pienten paikassa.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 23.10. klo 17.30.

Sukkelat sukankutojat ti 23.10. klo 10. Kudomme diakoniatyön asiakkaille tai myyntiin Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Kasvuryhmä ti 23.10. klo 18. Tule etsimään ja löytämään. Keskustelemme pienistä ja suurista kysymyksistä.

Pienten paikka auki ke 24.10. klo 16–19.

Ensimmäistä kertaa äitinä -ryhmä kokoontuu to 25.10.–13.12. (ei 6.12.) klo 13–15 Pienten paikassa. Keskusteluryhmä äideille, joilla korkeintaan puolivuotias lapsi. Vertaisuutta ja äidintuntojen jakamista, tarjoilua unohtamatta. Ohjaajina Kristiina Kartano ja Outi Myllylä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kristiina.kartano@ evl.fi tai p. 050 363 2372.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon työntekijät ja toiminta siirtyneet lokakuun alussa Vernissakatu 4:ään (Tikkurilan Koskikeskus). Kirkon ruokailu päättyi tältä erää.

PIENTEN PAIKKA Pienten paikka on muuttanut Unikkotieltä Vernissakatu 4:ään.

OLOTILA Olotilan toiminta on päättynyt.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 5-vuotissynttärit la 27.10. klo 16.

Tervetuloa mukaan sinä, joka vuoden 2018 loppupuolella (olet syntynyt heinä–joulukuussa) täytät 5 vuotta.

Kutsu mukaan myös vanhempasi, isovanhemmat ja kummit. Synttäreillä mukana Taikuri Jari. Ilm. mukaan viim. 22.10. maaret.hirvensalo@evl.fi tai tekstarilla 050 572 2811.

Puuhakokkiskerho koululaisille maanantaisin klo 17.30–19.30.

Naisten lenkkisauna to 11.10. klo 18.

Tule lenkkeilemään, saunomaan ja nauttimaan lämpöisestä yhdessäolosta. Saunan jälkeen iltapala (2 e) sekä yhdessäoloa Raamatun tekstin äärellä.

Ilolan perhepäivä pe 12.10. klo 9–14.

Pyhäkoulu syyslomalla. Seuraavan kerran tapaamme 28.10.

Rukouspiiri ke 17.10. ja ke 24.10. klo 18. Luemme Raamattua, keskustelemme, rukoilemme omien ja yhteisten asioiden puolesta.

Upea Saga-palvelutalo valmistuu Tikkurilaan!

Tutustu ensimmäisten joukossa keväällä 2019 avautuvaan Saga Tammilinnaan ja varaa mieleisesi asunto jo nyt! Tarjoamme turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille.

Vantaan Tikkurilaan rakennettavaan Saga Tammilinnaan valmistuu 129 uutta ja kaunista palveluasuntoa. Asukkaiden peruspalveluihin kuuluu turva-, siivous- ja ruokapalveluita sekä aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Talo tarjoaa hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluita asukkaan tarpeen mukaan. Esteettömistä ja viihtyisistä yhteistiloista löytyy mm. kahvila, ravintola, kirjasto, kuntosali ja saunaosasto.

Pyydä hakemus ja esitteet postitse, tai täytä hakemus vaivattomasti osoitteessa www.sagacare.fi/haeasuntoa.

Saga-palvelutaloja on yhteensä yhdeksän Helsingissä, Turussa, Raumalla, Seinäjoella ja Lappeenrannassa.

Kiinnostuitko asumisesta Saga Tammilinnassa?

Ota meihin yhteyttä!

Maksuton puh. 08000 6116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 01300 Vantaa

MENOT 11. – 2 5.10.

Lapsikuoron harjoitukset ke 24.10. klo 17–18.

Kerho isille ja lapsille ti 23.10. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia. Pieni iltapala 3 e/perhe.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 11.10. ja 25.10. klo 18–20. Lapset tervetulleita.

Pyhäkoulu syyslomalla. Seuraavan kerran tapaamme 28.10.

Perhekerho ma 22.10. klo 9.30–11.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 23.10. klo 9.30–11.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 23.10. klo 9.30–11.30.

Ilosanomapiiri ja pyhäkoulu ke 24.10. klo 17.30–19. Lapsille pyhäkoulu.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto. Nikkaristi-välitys p.

044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Silkin aamiaiskahvila pe 12.10. ja 19.10. klo 10–12. Asukastila Silkinportissa, Tikkurilantie 44 F, 2. krs. Käynti sisäpihan puolelta. Tule Silkin aamukahveille tapaamaan muita alueen asukkaita. Maksuton.

Rukouspiiri ti 16.10. ja 23.10. klo 19 Annankalliontie 19 a/Ruoppa. Kaikille avoin rukouspiiri.

Koululaisten syyslomaretki teatterimuseoon 19.10. klo 10–16. Retken hinta 10 e, sis. matkat, museolipun ja eväät. Ilm. nettisivuilla.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 22.10. klo 13.30 Malminiityntie 16 b.

Kanttori Terje Kukk laulattamassa.

KASTETTU Neela Hannele Marjakangas, Olivia Anneli Marttinen, Leo Samuel Soininen, Miska Juhani Terilä, Ilmari Elias Riihimäki, Hugo Mikael Kallioniemi, Sandra Sylvia Hed, Mimi Albertiina Gottleben, Seela Maria Aurora Vermas, Eevi Aurora Hiltunen, Väinö Olavi Vattulainen, Theo Matti Douglas Rowlinson, Lumi Kristiina Finnig, Ruben Samuel Laine, Lilja Unelma Pösö.

HAUTAAN SIUNATTU Kari Juhani Tiainen 59 v, Pasi Erik Joki 67 v, Harri Yrjö Olavi Pohjansola 71 v, Rauha Marjatta Kuivikko 73 v, Raili Else Anneli Niinimäki 83 v, Toivo Jooseppi Tossavainen 87 v, Mimosa Armi Ilona Tervo 8 v, Erkki August Matilainen 69 v, Aila Anneli Kansonen-Palonen 70 v, Marjatta Anna-Liisa Vesimäki 80 v, Liisa Anelma Pöyhönen 82 v, Toimi Uuras Kangas 85 v, Hilkka Annikki Alasjärvi 92 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

Miilunpalo piano ja Kari Jerkku urut.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Toivoa naisille -ryhmä ma 22.10. klo 13–14.30.

Miesten piiri ma 22.10. klo 18.30–20 takkahuone. Niko Ijäs: Urheilu ja usko.

Leskien klubi ti 23.10. klo 13–14.30.

Kokoontuminen Caféssa.

Raamattupiiri ke 24.10. klo 14–15.

Lepotila-arkiretriitti ke 21.11., 28.11., 5.12., 12.12. ja 19.12. klo 18.30–20 Myyrmäen kirkon Caféssa. Omaehtoista hiljentymistä raamatuntekstien äärellä kotona ja luetun jakamista ryhmässä. Ohjaajina Maisa Kumpulainen ja Helena Fyhr. Ilm. 14.11. mennessä aikuistyön työalasihteerille, p.

050 300 7634. Ryhmään mahtuu 8 hlöä.

MYYRMÄEN KIRKKO

KIVISTÖN KIRKKO

Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila ma, ti, to ja pe klo 10–15.

Myynnissä kahvia, teetä ja pientä syötävää. Lettukahvila 11.10., 15.– 16.10. ja 17.–18.10.

Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän rukoushetki ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Perheraamis to klo 9.30–11.30.

Seniorikerho to klo 13.30–15.

Nuortenilta to klo 18–20.

Kirkkoravintola pe 12.10. klo 11.

Messu su 14.10. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Papit Hannu Pöntinen, Maari Santala, kanttori Katariina Kopsa. Saarna Jaakko Heinimäki.

Lastenkirkko su 14.10. klo 10–11.

Siioninvirsiseurat su 14.10. klo 12.15–13.30. Antti Isopahkala, Maari Santala, Jaakko Heinimäki ja Pentti Simojoki.

Familycafé Sun 14th Oct 4–6 pm Café.

For children and families with multicultural background.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 15.10. klo 17.30–19.

Perhemuskari ti klo 9.30–11.30.

Kausi 60 e.

Israelpiiri ti 16.10. klo 18–19.30 takkahuone.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille ke klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila ke klo 11–13.30 Café.

Isoskoulutus ke 17.10. klo 18–20.

Laulupaja ke 17.10. klo 18.30–20 St. Martinin kappeli. Mukaan kaikenikäiset ja -tasoiset laulajat. Reformaatiovirsiä ja -lauluja.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 19.10. klo 16–19.

Messu su 21.10. klo 10. Kansanlähetyksen lähetyspyhä. Pappi Jere Hämäläinen, saarna diakoni Seppo Palonen, kanttori Katariina Kopsa.

Kahvitilaisuus, juontajana Jouko Jääskeläinen, Juhani Mäkelä puhuu yhdessä maahanmuuttajanuoren kanssa aiheesta kotiutuminen, kielenopiskelu ja uusi elämä Suomessa.

Ystävämessu – Friendship mass su 21.10. klo 16. Messussa käytetään suomea ja englantia sekä apukielinä osallistujien tarpeen mukaan kiinaa, arabiaa, saksaa, ruotsia ja portugalia.

Osallistujat voivat käydä rukousalttarilla kirjoittamassa rukouspyynnön, mennä keskustelemaan ja rukoilemaan ja käydä öljyllä voitelussa ja siunattavana. Gospel-tyyppistä hengellistä musiikkia. Messun jälkeen iltatee.

Romantiikan ajan musiikkia su 21.10. klo 17. Brevis Nova -kamarikuoro johtajana Matti Rankala, Jussi

Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Perhemuskari to klo 9.30–11.30.

Kausi 60 e.

Ekavauvakerho pe klo 9–11.

Brunssi la 13.10. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e/aikuiset, 3 e/3 v täyttäneet lapset.

Perhekahvila ma ja ti klo 9–12.

Vapaata oleskelua ja leikkiä.

Aikuisten Olkkari ma klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille klo 14–16. Ei ennakkoilm.

Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 16.10. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattupiiri ti 16.10. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke klo 12.30–14.

Perhemuskari ke klo 15–17. Kausi 60 e.

Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla ke, 5–9-vuotiaiden ryhmä klo 17.15–18 ja yli 9-vuotiaiden ryhmä klo 18–19. Ilm. paikan päällä. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Miesten saunailta ke 17.10. klo 18.30–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho ti klo 12.30–14.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho to klo 9.30–11.

Perhemuskari pe klo 9.30–11.30.

Kausi 60 e.

Seniorikerho ke klo 10–11.30.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho to klo 13–14.30.

Perhemuskari to klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Kahvila Olotila ma klo 11–13.30.

Perhekahvila ti klo 9.30–11.30.

Martinristin raamattupiiri ti 16.10. klo 14–16.

Martinristin lähetyspiiri ti 23.10. klo 19.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila to klo 9.30–11.30.

Yksinhuoltajien olohuone pe klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 16.10. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

MUUALLA Kummileiri Holmassa Nurmijärvellä

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

27.–28.10. Lähde viettämään yhteistä viikonloppua kummin kanssa. Leirin hinta 30 e/aikuinen ja 20 e/lapsi, sis. täysihoidon. Leirille saavutaan omilla kyydeillä. Ilm. vantaanseurakunnat. fi/ilmoittaudu. Tied. varhaiskasvatuksen ohjaaja Johanna Jansik, p. 050 561 7280.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti klo 14–16 ja to klo 9–11, puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Perhemuskari ma klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6.

Kausi 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille ma klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

A

13

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom on. Förhandsanm.

Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl. 13–17. Förhandsanm.

BAGARSTUGAN Missionskväll i ansvarsveckan on 24.10 kl. 18. Vår gäst är Tomas Ray. Kvällens tema är: ”Hör mig! Alla har rätt till människovärdigt arbete och utkomst.”

FOLKHÄLSANHUSET Dickursbykretsen on 17.10 kl. 14.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 25.10 kl. 13.

ÖVRIGT Pastorskansliets och diakonimottagningens nya adress fr.o.m. 1.10.: Fernissagatan. 4, 01300 Vanda.

KASTETTU

DÖPTA

Eino Olavi Hokkanen, Eelis Tapio August Kannala, Amelia Sofie Niemi, Ariana Alexandra Piekäinen, Nelli Eevi Elviira Santala, Oiva Tapio Laitinen.

Oscar Edvin Lucander, Amelie Junia Maria Lönnberg.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Henri Mikael Savolainen ja Janna Marianne Kyllönen.

HAUTAAN SIUNATTU Matti Myllys 89 v, Kalevi Kustaa Mattias Rasanen 86 v, Lauri Adolf Teurajärvi 83 v, Sirkka Johanna Turkka 78 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning: to kl. 10–11.30

S:T LARS KAPELL Högmässa sö 14.10, 21.10 kl.10.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda sö 14.10, 21.10 kl.12.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 16.10 kl. 12.30.

Regnbågsmässa fr 12.10 kl. 19. Tema: Mångfald av röster. J. Juntumaa, K. Andersson, U. Särs, A. Paavola, A. Ekberg, Merja Valve (klangskålar).

Kyrkkaffe i församlingssalen.

Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg må 15.10, 22.10.

Babyrytmik: 0-2 åringar med vuxen kl.10.15–11. Musiklek: 3–5 åringar kl.11.15–12 med vuxen (i samarbete med församlingens dagklubb).

Förhandsanm.

Håll om mig – Lär er förstå varandra bättre. Parterapikurs för både par och singel i okt–nov. Förhandsanm.

Kontakta anu.paavola@evl.fi. Mera info på hemsidan.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA Ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17, p. 09 830 6330.

Sururyhmä päihdekuntoutujille ja läheisille ke klo 14–16 kansalaistoiminnan keskus Leinikki, Leinikkitie 22 A. Lisätiedot ja ilm. päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen, p. 050 381 8774 tai pastori Tuula Lapveteläinen, p. 050 523 6308.

Ryhmä aloittanut 26.9.

KEHITYSVAMMAISILLE Omaishoitajien virkistyspäivä la 27.10. klo 10–17 Espoon seurakuntien kurssikeskuksessa Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, Kirkkonummi.

Päivä tarkoitettu ensisijaisesti kehitysvammaisten henkilöiden omaishoitajille. Ohjelmassa mm. messu, vertaistukea, hyvää ruokaa ja saunomismahdollisuus. Päivä on ilmainen. Matkat omin kyydein.

Paikkoja rajoitetusti. Sitovat ilmoittautumiset 15.10. mennessä ja kimppakyytitiedustelut kehitysvammaistyön diakoni p. 050 433 4232 kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi tai sami.p.suhonen@evl.fi.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 12.10. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Espoo, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs. Lastenhoito. Lapsille pyhäkoulu.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 23.10. klo 11–13 Kirkonkulmassa, Korson kirkon (Merikotkantie 4) vieressä. Kahvia omakustannushintaan. Viva-vapaaehtoinen paikalla.

RETRIITIT Tiedustelut Laura Ohtonen p. 050 321 3282 tai laura.ohtonen@evl.fi.

Seurakuntavaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin!

Alennus 30% normaalihinnoista.

Katso ilmoitusmoduulit mediakortistamme kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot tai ota yhteys ilmoitusmarkkinointiin: Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon/Kauniaisten vai Vantaan sivuille.

Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Itse teossa

Retriittiin saa tulla kiireisenä

MARKKU PIHLAJA

14 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Hiljaisuudessa viipyminen luo jotain uutta.

TEKSTI KATRIINA HARVIAINEN KUVA TIMO HORMIO

T

untuuko, että kalenteri hallitsee sinua? Onko sellainen olo, että sinä itse ja sinun toiveesi ja ajatuksesi ovat piilossa jokapäiväisen hulinan alla? Jopa niin, ettet enää oikein tiedä, mitä ne toiveet ja ajatukset ovat. Kuulostaa ehkä tutulta.

– Ihmisten kaipuu hiljaisuuteen ja pysähtymiseen kertoo jotain olennaista meidän ajastamme, toteaa retiittiohjaaja Laura Sydänmaanlakka.

Seurakuntien järjestämät retriitit jatkavat ikivanhaa kristillistä hiljaisuuteen vetäytymisen perinnettä. Niiden toteutus on sovellettu nykyihmisen kysymyksiin ja tarpeisiin.

Retriitti on yleensä viikonlopun mittainen vetäytyminen, mutta myös päivän mittaisia retriittejä järjestetään. Osallistujat sitoutuvat retriitin ajaksi hiljaisuuteen eli puhuminen lopetetaan konkreettisesti. Päivää rytmittävät yhteiset ateriat ja rukoushetket. Ohjaajan kanssa voi halutessaan sopia retriitin aikana lyhyen yksityisen keskustelutuokion.

– Ensimmäisenä iltana laskeudutaan hiljaisuuteen ja sitä jatkuu viimeisen retriittipäivän loppuun, jolloin noustaan takaisin hiljaisuudesta.

Päätösruokailussa puheensorina onkin yleensä ihan mieletön, sanoo Sydänmaanlakka.

RETRIITTEIHIN KUULUVAT ohjaajien pitämät virikepuheenvuorot. Musiikki on usein olennainen osa retriittiä.

Ne tarjoavat ajatuksia ja näkökulmia osallistujan omaan hiljaiseen rukouk-

– Syrjään vetäytyminen voi olla tarpeen, että hahmottaa omaa elämäänsä. Retriitti on yksinkertaisuutta, mutta ei sisällyksettömyyttä, sanoo Laura Sydänmaanlakka.

seen ja pohdiskeluun. Jotkut retriitit saattavat olla esimerkiksi taidepainotteisia, jolloin niissä käytetään vaikkapa maalaamista tai taideteosten katselua virikkeenä.

Hiljaisuuteen tuo oman lisänsä myös yhdessä oleminen, vaikka toisten kanssa ei kommunikoidakaan. Ei ole sama asia olla yksin kotona hiljaa kuin yhdessä toisten kanssa retriitissä.

– Yhteinen hiljaisuus tuo osallisuuden kokemuksen. Olen osa ryhmää ja hiljaisuus kannattelee koko ryhmää.

Toisaalta yhdessäolon hiljaisuus on toisen kunnioitusta, kertoo Sydänmaanlakka.

Hän korostaa, että retriitissä on aina tilaa myös yksin olemiselle. Viikonloppuretriiteissä rukoushetkiin ja virikepuheisiin osallistuminen on vapaaehtoista ja jokaisella on oma huone, johon voi vetäytyä milloin vain.

– Siellä voi äärimmillään viettää vaikka koko retriitin. Joskus on näin käynyt, kun osallistuja on ollut niin väsynyt, että lepo on ollut tärkein tarve.

Sydänmaanlakka siteeraakin retriitin syvimpänä lähtökohtana Raama-

tusta Jeesuksen lausetta: ”Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää”.

– Retriitti antaa mahdollisuuden hiljentyä elämän kiireiden keskellä.

Voi kuunnella itseään ja myös Jumalaa kaikessa rauhassa.

– Syrjään vetäytyminen voi olla tarpeen, että hahmottaa omaa elämäänsä. Retriitti on yksinkertaisuutta, mutta ei sisällyksettömyyttä. Samalla kun tyhjentyy ylimääräisestä hälystä, voi täyttyä jollakin uudella, Sydänmaanlakka sanoo.

SEURAKUNTIEN RETRIITEISSÄ ei kysellä titteleitä tai muita elämän saavutuksia. Toinen osallistuja saattaa tietää retriittikumppaneistaan vain etunimen, jos sitäkään.

– Ohjaajana toivon, että retriitti antaisi ennen kaikkea lepoa. Hengellistä rauhaa ja levollisuutta Jumalan ja itsen kohtaamiseen, Laura Sydänmaanlakka tiivistää.

– Retriitinohjaajana käytän usein kehollista rukousta, joka voi olla rukoilemista rentoutuksen aikana. Myös kevyt liike antaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen rentoutumiseen ja avaa aistit hiljaisuudelle.

Sydänmaanlakka vinkkaa, että retriittiin ei tarvitse valmistautua.

– Varaat vain ajan kalenteristasi ja tulet kiireinesi ja kännyköinesi kaikkineen. Retriitissä huomaat sitten, miten hiljaisuus vaikuttaa. Retriitti antaa sisäistä iloa ja luottamusta siihen, että elämä kantaa. ■ Vantaan seurakuntien retriitit löydät osoitteesta vantaanseurakunnat.fi.

Tenori Jussi Hirvonen esiintyy Pyhän Laurin kappelissa.

Kirkoissa soi TO 11.10.

Vanhustenviikon konsertti klo 11 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

Esa Aapro, Klaus Pennanen, Matti Pasanen ja Tikkurilan seudun eläkkeensaajien kuoro Kajauttajat, johtajana Arja Virtanen-Haapasalmi. Kahvitarjoilu.

PE 12.10.

Entisten nuorten ripariveisut klo 19 Korson kirkon seurakuntasalissa, Merikotkantie 4. Nuoren seurakunnan veisukirjan lauluilta entisille riparinuorille. Kirsi Kallio, ukulele, Tommi Valtonen ja Jani Vanhala, kitara, Tuomo Tourunen, basso, Veikko Ahonen, rummut, ja Airi Saloniemi, piano. Teetarjoilu.

Laulun lahjaa klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Hannu Holman lauluoppilaiden konsertti. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu hyväntekeväisyyteen.

SU 21.10.

Romantiikan ajan musiikkia klo 17 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Brevis Nova -kamarikuoro, johtajana Matti Rankala. Jussi Miilunpalo, piano, ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

TO 25.10.

Laulumusiikin konserttisarja Valoa kappelissa. Rakkaudesta taivasikävään to 25.10. klo 18.30 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Jussi Hirvonen, tenori, ja Esa Ylönen, piano. Valoa kappelissa on laulumusiikin sarja, joka tuo ihmisäänen lämpöä ja valoa keskelle pimenevää syksyä. Sarja esittelee artistiensa myötä neljä erilaista äänialaa: sopraanon, mezzosopraanon, tenorin ja baritonin. Konsertin kesto noin 75 minuuttia, väliaika. Kahvitarjoilu. Liput 10 e / 7 e.

11.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

Lakipalveluja

A

15

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

hok-elannonlakipalvelu.fi

Kaikki hautakivialan työt

www.bremerinhautakivi.fi

Veloitukseton arviointi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Palveluja tarjotaan

APTEEKIN TERVEYSPISTE

Hammashoitoa

Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä!

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Uusi vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä.

Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

     

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Rakennusala

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

ke 10.10. klo 19 Körttikodin seurat su 14.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen kko, Uomat.1, Vantaa; saarna J.Heinimäki; kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Myrskylän kko, Keskust.3, saarna L.Väyrynen-Si; kahvit ja seurat srk-koti, Keskust.2. klo 16 kirkkopyhä Pihlajamäen kko, Liusket.1, Hki; saarna Sam.Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, Espoon kesk. ti 16.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. Natasha Vaalgamaa. ke 17.10. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. to 18.10. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 19.10. klo 18 Vehkojan srk-keskus, Yli-Anttilant.3, Hvnkää. klo 18.30 Sevannolla, Antbackankaari 30 (Martinkylä), Sipoo. la 20.10. klo 10-14 Sv-seminaari Lohjan srk-kesk.; Sibeliuksenk.2, Sam. Korkalainen kertoo ja veisuuttaa. su 21.10. klo 10 kirkkopyhä Kulosaaren kko, K.Kallion t.1b, Hki; saarna V.-M. Hynninen; tarj.& seurat. klo 10 kirkkopyhä, Itä-Vantaan paik.-os. 25-vuotisjuhla Tikkurilan Olotila, Unikkot.5a/ Vehkapolku, Vtaa, saarna H.Pöntinen; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Nurmijärven kko, Kirstaant.5; kahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J.Forsselin k.18, Loviisa. klo 16 Seuratuvalla; mm. M.Viljanen-Pihkala, J.Elenius. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Jpää. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. ke 24.10. klo 19 Körttikodin seurat.

TULOSSA: Lähetysteologiailta su 28.10. klo 16 Seuratuvalla, ”Afrikasta Eurooppaan”.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Raamattupiiri 18.10. klo 18 1. Kor. 1-3

Siivouspalveluja

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

www.katonmaalausvantaa.fi Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

HIERONTAA, 40v. kokemuksella • Tutustumis TARJOUS, 55 € • Hoidon kesto 1,5 - 2 h.

• Myös kotikäynnit ja lahjakortit 044 2514416 rus.finland@gmail.com

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme.

P. 040-6378899 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Muutot ja tyhjennystyöt edullisesti.

Tyhjennysapupalvelut.com 0445221076

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ostetaan

16 A Kirkko ja kaupunki | 11.10.2018

Enkeleillä ei aina ole siipiä YSTÄVÄNI JOUTUI vuosia sitten rajuun kolariin, jossa hänen puolisonsa me­ nehtyi. Hän itse sai vaikeita vammoja ja makasi pitkään sairaalassa.

Hän kertoi maanneensa useita päi­ viä sairaalassa kuumeisena pystymät­ tä edes itkemään. Olo oli turta, kuu­ ma ja kuiva. Tuska pysyi sisällä eikä päässyt ulos.

Kerta toisensa jälkeen hoitaja kä­ vi kertomassa, että eräs vanha pappi halusi puhua hänen kanssaan, mutta hän ei pystynyt ottamaan ketään vas­ taan. Viikon jälkeen ystäväni ajatteli, että onpa sitkeä tyyppi, ja salli vieraan tulla luoksensa.

Tämä eläkepappi kertoi harras­ tavansa hälytysajoneuvojen seuran­ taa, jos vaikka onnettomuuspaikalla tarvittaisiin tukea. Näin hän oli tullut kolaripaikalle ambulanssin perässä ja nähnyt ystävääni irrotettavan auton­ romusta ja siirrettävän ambulanssiin.

Puoliso makasi kadulla peitettynä.

Hän kertoi menneensä vainajan luo ja rukoilleensa tämän vierellä sekä seu­ ranneensa tätä ruumishuoneelle asti.

"Tämän halusin kertoa, että mies­ tänne ei jätetty yksin. Olin hänen kanssaan", sanoi vanha pappi. Hän nousi tuoliltaan, teki ristinmerkin ja lähti ovea kohti.

Ystäväni kertoi kyynelten tulvah­ taneen silmiinsä ja tuskan alkaneen purkautua samalla, kun ajatus valta­ si mielen: "Eihän noilla enkeleillä ole­ kaan siipiä!"

Kuka tahansa meistä voi kohdata enkelin missä tahansa ja toimia itse enkelinä jollekulle. Uskoo Esko Vepsä eläkeläinen Malmilta

Aborttikielto aiheuttaa kärsimystä MARJA MÄKELÄ PUOLUSTI Timo Soi­ nin aborttikantaa (K&k 27.9.). Ymmär­ rän, että ihmiselämän voi katsoa alka­ van jo hedelmöityksen hetkellä. Täl­ laisen käsityksen ei kuitenkaan pi­ täisi olla vaikuttamassa poliittiseen toimintaan, vaan on nojattava todel­ lisiin tietoihin siitä, miten lainsäädän­ tö vaikuttaa.

Tilastojen valossa abortin kieltämi­ nen lailla ei vähennä abortteja. Abort­ tikielto ei tee lapsen pitämisestä yh­ tään sen mahdollisempaa vaikeassa ti­ lanteessa oleville naisille. Se ei myös­ kään velvoita miehiä käyttämään kondomia, jos he eivät ole valmiita isyyteen.

Aborttikielto aiheuttaa ainoastaan lisää kärsimystä ja kuolemaa heille, jotka ovat tulleet raskaaksi toivomat­ taan ja joutuvat turvautumaan laitto­ maan aborttiin. Siksi oma vakaumus ei ole riittävä syy puoltaa abortin kiel­ tävää lainsäädäntöä.

Oli raskaus sitten alkanut rakkau­ den huumassa tai hyväksikäytön, rais­ kauksen tai seksiin painostuksen seu­ rauksena, se saattaa naisen aina jon­ kinasteiseen terveydelliseen riskiin, vastuuseen kokonaisesta elämästä ja monessa maassa edelleen häpeään ja taloudelliseen ahdinkoon. Siksi moni valitsee hengenvaarallisen puoskari­ abortin tai jopa itsemurhan mieluum­

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

AIZAR RALDES / AFP − LEHTIKUVA

Andien alkuperäiskansoihin kuuluvat aimarat asuivat nykyisen Bolivian seuduilla jo satoja vuosia ennen inkoja. Kuvassa amautat eli aimara-uskontoon kuuluvat papit uhraavat alpakoita ja makeisia Äiti Maalle eli Pachamamalle päivää ennen kuin Haagin kansainvälinen tuomioistuin käsitteli Bolivian vaatimusta saada Chileltä takaisin maayhteys Tyynellemerelle. Bolivia menetti rannikkoalueensa Chilelle sodassa 1800-luvun lopulla. Nykyiset rajat vahvistettiin rauhansopimuksessa vuonna 1904. Kansainvälinen tuomioistuin katsoi, että Chilellä ei ole velvollisuutta neuvotella Bolivian kanssa meriyhteyden palauttamisesta.

min kuin äitiyden. Oikeus aborttiin to­ della pelastaa ihmishenkiä.

Tiukat aborttilait vievät myös luon­ nollisen keskenmenon saaneita naisia oikeuden eteen ja toisinaan jopa van­ kilaan syytettynä abortista.

On vaikea ymmärtää, miten tällai­ sen lainsäädännön puolustaminen olisi linjassa aidon kristillisen vakau­ muksen kanssa. Abortit vähenevät, kun ehkäisy on kaikkien saatavilla ja sitä käytetään. Soinin ja muiden abor­ tin vastustajien toiminta vaikuttaakin olevan pikemmin vain konservatii­ vien tunteisiin vetoavaa politikointia naisten elämän kustannuksella.

essa leikata pois. Kuinkahan monen potentiaalisen tulevan ”Einsteinin” ja ”Mozartin” elämä on jo tässä vaihees­ sa tuhottu? Puhumattakaan taviksista, joille ei annettu edes mahdollisuutta syntyä maailmaan?

Soinihan ei itse asiassa tehnyt muu­ ta kuin pönötti kynttilä kädessä noi­ den ihmissilmujen puolesta. Ja oppo­ sitio alkoi välittömästi härskisti teh­ dä asialla politiikkaa. Hallituksen lin­ ja voitaisiinkin pukea myös muotoon: Suomi on maa, johon kaikilla ei ole ta­ sapuolista oikeutta syntyä.

Ihmisen alkio ei ole kuin kasvain

VILLE RANNAN sarjakuva Rukousvas­ taus sorretuille miehille (K&k 27.9.) kutitti pitkään nauruhermojani. Ym­ märrän myös, että kaikkia kirkon jäse­ niä kyseinen strippi ei naurata.

Ehdotan ratkaisuksi, että toimitus hankkii Rannan rinnalle liberaaleja näkemyksiä irvivän sarjakuvan, jot­ ta myös konservatiivit pääsevät nau­ ramaan. Naurun ei pidä olla rajattu vain joillekin, ja se, joka satiiria esit­ tää, satiiria kestäköön.

Sanna Valkiala

KUTEN MARJA MÄKELÄ osuvasti kirjoit­ ti (K&k 27.9.), ulkoministeri Timo Soi­ niin ja aborttikysymykseen suhtaudu­ taan sangen yksisilmäisesti eikä vasta­ argumentteja juurikaan noteerata.

On kehitetty uljas ilmaisu ”nais­ ten seksuaaliterveys”, jolla viitataan ilmeisesti siihen, että raskaana oleva nainen olisi jotenkin sairas ja kohdus­ sa kehittyvä ihmisenalku ikään kuin syöpäkasvain, joka voidaan halutta­

Kimmo Kepsu

Naurua kaikillle

Kimmo Kontturi Vantaa

Monenlaista ruokaapua tarvitaan LEIPÄJONOT JA RUOKA-APU ovat vii­ meisistä viimeisin avustamisen muo­ to. Maria Suomalainen kertoi pelkää­ vänsä, että tämä apu olisi muuttu­ massa vastikkeelliseksi tai pakotta­ en osallistavaksi (K&k 27.9.). Huoli on ymmärrettävä, ja ruoka­aputoimijat ottavat sen vakavasti.

Sininauhaliitto tekee valtakunnal­ lisesti yhdessä kahdeksan jäsenjär­ jestönsä kanssa Ruokajonosta osalli­ suuteen ­projektia. Projektin tehtävä­ nä on löytää ruoka­aputoiminnan asi­ akkaille sellaisia tukimuotoja, joiden avulla heitä voidaan auttaa erilaisissa elämäntilanteissa.

Tärkein havainto on ollut, että jo­ nossa kävijät tarvitsevat hyvin erilaisia asioita: yksi nauttii siitä, että saa osal­ listua ruoan valmistamiseen tai jaka­ miseen, toinen asiakas tarvitsee mu­ kaansa ruokakassin, josta valmistaa kotona ruokaa. Jotkut nauttivat siitä, että saavat osallistua yhteiseen ruoka­ hetkeen, valmiin aterian ääreen. Jolle­ kin asiakkaalle suurin huoli voi olla, että tietokoneasiointi on mahdotonta tai että virkistäytymiseen ei ole mah­ dollisuutta. Hengelliselle työlle ja tuel­ le on myös tarvetta.

Näitä erilaisia tukimuotoja tuodaan tarjolle, jotta jokainen löytää niistä tarvitsemansa. Osallisuuden käsitteel­ lä tarkoitetaan sitäkin, että ihmisellä on itsellään oikeus valita. Jokainen on itse oman arkensa ja elämänsä paras asiantuntija.

Ruoka­aputoiminta on monelle vä­ hävaraiselle välttämätöntä arjen tur­ vaamiseksi. Erilaisissa elämäntilan­ teissa tarvitaan erilaista tukea – ja yh­ tä varmasti tarvitaan vielä palvelua, jossa ruoka­apua tarvitseva voi käy­ dä vain noutamassa mukaansa ruo­ kakassin.

Piia Niilola projektityöntekijä Sininauhaliitto

Välillinen vaali vieraannuttaa OLEN YLLÄTTYNYT Helsingin Haagan seurakunnan päätöksestä olla järjes­ tämättä suoraa kirkkoherran vaalia.

Kotiseurakuntani päätös oli pettymys, sillä suoran vaalin järjestäminen edis­ täisi demokratian toteutumista ja seu­ rakuntalaisten osallisuutta päätöksen­ teossa.

Päätöksen taustalla on kirkkoher­ ran vaalitavan muuttaminen vuonna 2014. Nykyisin on mahdollista päät­ tää, että kirkkovaltuusto tai seurakun­ taneuvosto valitsee kirkkoherran (ns. välillinen vaali).

Välillinen vaali etäännyttää seura­ kuntalaisia kirkon toiminnasta ja kirk­ koherrasta aivan turhaan. Päätös he­ rättää väistämättä mielikuvan siitä, et­ tä eliitti siirtää päätösvaltaa itselleen, mikä vieraannuttaa seurakuntalaisia päätöksenteosta.

Kirkkoherranvaaleissa ei ole ky­ se vain ehdokkaista, vaan vaali on mahdollisuus keskustella siitä, mihin suuntaan seurakunnan toimintaa ha­ lutaan viedä.

Toni Ahva valtiotieteiden opiskelija