Kirkko ja kaupunki 2018 19 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

25.10.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Vicky Rosti toivoo viimeiselle aterialleen kuumaa chiliä

B8 Uskonnot yhdistävät voimansa pysäyttääkseen ilmastokatastrofin

Vaikka peilista katsookin takaisin harmaapartainen ukko, Marko Annala ei ajattele olevansa

B 6

SANOJA LAHJAKSI -TEOS (GUMMERUS 2009)

Mikäs jumala tämä on? Sehän on naulattu puuhun kiinni. SUOMALAINEN PAKANA KRUSIFIKSISTA TUOMAS MYLLYLÄN PAKANATSARJAKUVASSA

Iankaikkisesti

Kun sinä itket, puut nyökkäävät hiljaa.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018 Taivasten valtakunta on lopulta kuin puu, niin että taivaan linnut tulevat ja pesivät sen oksille. EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 13:31

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Halloweenin suosion syy ENSIMMÄINEN KOSKETUKSENI halloweeniin oli varmaankin Jaska Jokusesta. Siitä ja Aku Ankasta me 1960-luvulla syntyneet suomalaiset opimme olennaiset asiat pohjoisamerikkalaisesta kulttuurista. Suomessa halloweenia ei minun lapsuudessani vietetty. Nyt vietetään. Alun perin pyhäinpäivän aattoon sijoittuva kummituksenkarkoitusjuhla on rantautunut tänne jäädäkseen. Halloweenin suosiota selittää se, että se tarjoaa kouluihin ja päiväkoteihin kivan katsomusneutraalin kausijuhlan, jonka kanssa ei tarvitse pähkäillä kysymystä virsilaulun ja uskonnollisen sanoman sopivuudesta koulun yhteisiin juhliin. Vaikka ei halloween kyllä mikään uskonnollisesta ulottuvuudesta vapaa katsomusneutraali juhla ole. Ei ole ikinä KURPITSALYHTYJEN ollutkaan. Sen juuret ovat vanhassa VALO ON SAMAA, kelttien sadonkorjuujuhlassa ja siihen JONKA JUMALA SYTYTTI liittyvissä uskomuksissa, että maan LUODESSAAN MAAILMAN. siirtyessä talvilepoon raja tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen välillä ohentuu.

”

MUINAISET KELTIT ajattelivat, että syksyn taittuessa talveksi vainajahenget tulevat maan päälle houkuttelemaan eläviä rajan taakse. Ovelta ovelle kiertävät pelottaviin asuihin pukeutuneet lapset kuvaavat näitä haudantakaisia zombeja. Kurpitsalyhdyillä yritetään pitää kummitukset mahdollisimman kaukana: pahojen henkien on aina uskottu pelkäävän valoa. Kristinuskon levittyä Irlantiin ja Skotlantiin kelttien sadonkorjuujuhla yhdistyi kristittyjen pyhäinpäivään ja vainajien muistopäivään. HALLOWEENIN SUOSIO ei selity pelkästään sen näennäisellä katsomusneutraaliudella. Ihmisellä on tarve kohdata kauheita asioita turvassa: siksi halloween. Siksi Grimmin sadut. Siksi television poliisisarjat. Samasta syystä natsien keskitysleirillä tappaman papin Dietrich Bonhoefferin kirjoittama virsi kuuluu rakastetuimpien joukkoon, se jossa lauletaan: Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman. PELOTTAVAN NÄKÖISTEN kurpitsalyhtyjen sisältä loistava valo on samaa valoa, jonka Jumala sytytti luodessaan maailman. Se on samaa valoa kuin kastekynttilässä ja hautausmaiden kynttilämeressä pyhäinpäivänä. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Oispa miljoona euroa. Oispa kaljaa. Oispa haudassa lepäämässä. Oispa rakas. Sivusta kuultuja hetken haaveita, pyyntöjä ja rukouksia, veljieni ja sisarteni, ihmislajin toiveita. Meillä on kaikilla yksi iso sydän. Kuuleekohan meitä joku?

kirkkojakaupunki.fi Radikaaleinta on olla ostamatta Ilmastonmuutos on saanut monet miettimään kulutustottumuksiaan. Jos hankkisi sähköauton? Luomujuustoa tavallisen sijaan? Tämä on ymmärrettävää, mutta yksi vaihtoehto unohtuu. Voisimme myös olla ostamatta monia asioita, muistuttaa Kirkko ja kaupungin verkkokolumnisti Julia Thurén.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 25.10.2018

numero 19

Seuraava lehti ilmestyy 1.11. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Halloween on kiva, kun se pelottaa” Vaahtokarkkikummitukset ja muffinihämähäkit kuuluvat kahdeksanvuotiaan Ninni Rainteen syksyn suosikkijuhlaan.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Miten vietät halloweenia? – Leivokset ovat halloweenissa tärkeintä. Muffineista saa hämähäkkejä, kun niille tekee jalat lakunauhasta. Banaaneista tulee hyviä kummituksia valkosuklaalla kuorrutettuina. Teen kummituksille silmät tummasta suklaasta ja pakastan. Olemme valmistaneet kotona myös vaahtokarkkikummituksia ja mandariinikurpitsoja, joille teemme silmät ja suun suklaasta. Juhla on jännittävä, koska leivoksetkaan eivät ole tavallisia pullia. – Askartelen halloweenia varten lepakoita, kurpitsoja ja kummituksia. Kokoamme niistä viirin olohuoneeseen. Olen yleensä myös askarrellut perheelle kutsun omiin halloweenjuhliimme. – Käytän tänä vuonna vanhoja kurpitsoja, joita tein päiväkodissa. Siellä pidettiin halloweenina naamiaiset ja nyyttärit.

Kuinka pukeudut halloweenina? – Pidän lepakkopukua. Minulla oli se päällä myös ekaluokalla halloween-diskossa, ja kaverillani oli ihan samanlainen!

”

JUHLA ON JÄNNITTÄVÄ, KOSKA LEIVOKSETKAAN EIVÄT OLE TAVALLISIA PULLIA.

Kuinka tärkeä juhla halloween on sinulle? – Omat synttärit ovat ykkönen, joulu kakkonen ja runeberginpäivä kolmonen, koska runebergintortut ovat niin hyviä. Halloween on ehkä neljänneksi paras juhla. Halloween on kiva, kun se pelottaa.

Oletko viettänyt syksyllä myös pyhäinpäivää tai kekriä? – En tiedä pyhäinpäivää, mutta olen katsonut, kun palomiehet polttavat kekripukin Arabianrannassa. Samalla soitetaan rumpuja, ja polttamista seuraa monta lasta ja aikuista. Se on ihan erilaista kuin juhannuskokon polttaminen mökillä.

Millainen on iltarukouksesi? – Meillä ei ole iltarukousta. Jos illalla on villi olo, niin yritän vain malttaa olla rauhassa. Suihkussa käyminen auttaa siinä. Sen jälkeen luen ensin omaa kirjaa, ja sitten vanhemmat lukevat minulle. Nyt on kesken Ei raha puussa kasva.

■

4 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

päivää seurakunta vaalien alkuun. Ennakkoäänestys 6.–10.11, varsinainen vaalipäivä 18.11. Käy äänestämässä, ja valitset kirkon uudet päättäjät.

Seurakunnat toimivat väistötiloissa

Purkutyöt Tikkurilan kirkon korttelissa ovat alkaneet. Purettavalla alueella sijaitsevat Tikkurilan kirkko, Seurakuntien talo ja sen viereinen Bethanian liiketalo sekä Unikkoparkki. Rakennuksissa tehdään ensin sisäpurkutöitä. Ulkorakenteiden purkamisen arvioidaan alkavan 1.11. Tikkurilan Seurakuntien talon työntekijät ja toiminta siirtyivät lokakuun alussa väistötiloihin Tikkurilan Koskikeskukseen, Vernissakatu 4. Väistötiloissa on palvelupiste, jossa toimivat Tikkurilan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherranvirastot ja seurakuntien keskusrekisteri. Siellä sijaitsevat myös muun muassa näiden seurakuntien diakoniatoimistot ja Vantaan seurakuntien yhteiset palvelut, kuten perheneuvonta. Rakennuksessa järjestetään seurakuntien tilaisuuksia ja siellä on kaikille avoin lounasravintola. Perjantaisin kello 9–15 ja keskiviikkoisin kello 16–19 on avoinna Pienten paikka. Se on tila, jonne voi tulla viettämään aikaa muiden perheiden kanssa. Tilassa järjestetään myös perhekerhoja.

Yhteisen seurakuntatyön johtajaksi haki 13

Vantaan yhteisen seurakuntatyön johtajan virkaa hakevat johtava sairaalapastori Markku Elo, merkonomi ArjaLiisa Flyktman, kirkkoherra Tuomas Hynynen, vs. seurakuntapastori Mirka Härkönen, ohjelmapäällikkö Aarne Kiviniemi, kirkkoherra Liisa Myyryläinen, johtava sairaalapastori Jussi Ollila, julistuksen työalajohtaja Kalervo Pöykkö, diakonian päällikkö Kirsi Rantala, aluekappalainen Juha Ropponen, teologian maisteri Mertsi Saarela, kappalainen Anna-Kaisa Tenhunen ja johtamiskouluttaja Markku Tynkkynen. Virka tuli avoimeksi, kun Pontus Salmi valittiin Porvoon suomenkielisen seurakunnan kirkkoherraksi.

Juha Tuohimäki valittiin Helsinkiin

Helsingin seurakuntayhtymä saa uuden hallintojohtajan Juha Tuohimäestä, joka on toiminut Vantaan seurakuntayhtymän vastaavassa tehtävässä kahdeksan vuoden ajan. Valinnasta päätti Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto.

Niukka enemmistö ehdokkaista vihkisi kaikki parit Seurakuntavaalien ehdokkaita jakavat suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittoon ja lähetysjärjestöjen tukemiseen.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

antaalaisia seurakuntavaaliehdokkaita jakaa kysymys siitä, pitäisikö kirkon vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat parit. Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista noin puolet kannatti kaikkien parien vihkimistä ja noin puolet pitäytyisi nykytilanteessa. Yhdeksän vastaajaa kymmenestä on sitä mieltä, että kirkon tulee toimia edelläkävijänä ilmastovaikutusten pienentämisessä. Kirkko ja kaupunki selvitti, mitkä asiat yhdistävät ja erottavat ehdokkaita Vantaalla. Vaalikonevastausten analyysi perustuu torstain 11.10. tilanteeseen. Tuolloin kaksi kolmasosaa vantaalaisista

ehdokkaista oli vastannut seurakuntavaalien vaalikoneeseen. Tiukimmin perinteisen avioliittonäkemyksen kannalla ovat Sanasta elämään -ehdokaslistat. Tulkaa kaikki -listojen ehdokkaat kannattavat samaa sukupuolta olevien kirkollista avioliittoon vihkimistä. Muilla listoilla ehdokkaiden suhtautuminen kysymykseen vaihtelee ja niissä on myös seurakuntakohtaisia eroja. SAMAA SUKUPUOLTA olevien parien vihkimistä kannattava Tulkaa kaikki -listan ehdokas Tikkurilasta perustelee kantaansa seuraavasti: ”Mielestäni jokainen ihminen on saman arvoinen ja Jumalan rakkaus ulottuu jokaiselle meistä. Mielestäni myös tämä on oikeus, joka kuuluu jokaiselle parille.”

Vihkimistä vastustavan Hakunilan seurakunnan Sanasta elämään -listan ehdokas puolestaan kirjoittaa: ”Jumalan sana varoittaa kirkon jäseniä vakavasti, niitäkin jotka eivät itse toimi homoseksuaalisesti, mutta joiden tulee pitää huoli veljistään ja sisaristaan.” Osa ehdokkaista puolestaan pohtii kysymyksen vaikeutta, kuten esimerkiksi Avoin seurakunta -listan ehdokas Korsosta: ”Kantani kirkon avioliittoon vihkimisestä on tällä hetkellä ristiriitainen. En ole vahvasti samaa sukupuolta olevien vihkimistä vastaankaan.” Vantaalaisia ehdokkaita jakaa kahteen leiriin toinenkin kysymys. Kuinka suhtautua kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tu-

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Sunnuntai 4.11. klo 17

Kokeile vaalikonetta

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Artistivieraana Olivia Amupala

Seurakuntavaalien vaalikone voi auttaa sopivan ehdokkaan löytymisessä. Valtakunnallinen vaalikone löytyy osoitteesta seurakuntavaalit.fi/vaalikone. Valitse pudotusvalikosta oma seurakuntasi. Jos et tiedä, mihin seurakuntaan kuulut, tarkista tilanne osoitteessa www.seurakuntavaalit.fi/mihin-seurakuntaankuulun- tai tutustu kirjeeseen, jonka kotiseurakuntasi lähettää sinulle.

TÖÖLÖN SEURAKUNTA

Nyt voit vastata vaalikoneen kysymyksiin. Kone asettaa ehdokkaat järjestykseen vastausten perusteella. Voit vertailla ehdokkaita, katsoa ehdokkaiden esittelyjä ja tutkia perusteluja, joita he ovat antaneet vastauksiinsa. Vaalikoneessa voi avata oman seurakunnan ehdokasgallerian. Voit myös hakea kaikki seurakuntasi ehdokkaat tai hakea vain tietyn listan ehdokkaat.

Ikuista riemua!

Johannes Brahms: Ein deutsches Requiem

Ehdokkaat ovat järjestäytyneet vaaleissa ehdokaslistoille, joilla on yhteisiä tavoitteita. Katso lisätietoa: vantaanseurakunnat.fi/vaalit.

Cantores Minores • Lohjan kaupunginorkesteri Helena Juntunen, sopraano • Tommi Hakala, baritoni Joht. Hannu Norjanen PE

LIPUT TICKETMASTER.FI

2.11.

JA TUNTIA ENNEN KIRKON POHJOISOVELTA

KLO 19

TUOMIOKIRKKO

kemiseen? Sanasta elämään -listojen ehdokkaat tahtovat tukea kaikkia lähetysjärjestöjä, koska katsovat niiden tekevän hyvää työtä maailmalla. Tulkaa kaikki - ja sosiaalidemokraattisten listojen ehdokkaat haluaisivat yleensä valita, mitä lähetysjärjestöjä tuetaan. Osa heistä perustelee kantaansa sillä, että he haluavat tukea vain niitä lähetysjärjestöjä, jotka suhtautuvat myönteisesti naisten pappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin.

”

ENEMMÄN KUIN SEITSEMÄN KYMMENESTÄ HALUAA, ETTÄ KIRKKO TUKEE KAIKKIA TURVAPAIKANHAKIJOITA.

SELKEÄ ENEMMISTÖ ehdokkaista kantaa huolta ilmastonmuutoksesta ja haluaa kirkon toimivan aktiivisesti ympäristönsuojelun hyväksi. Kaksi kolmesta haluaa, että kirkko pitää ympäristökysymyksiä esillä omassa sanomassaan ja yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössään. Vantaalaiset ehdokkaat suhtautuvat inhimillisesti turvapaikanhakijoiden auttamiseen. Ehdokkaille tehty kysymys tästä ai-

heesta kuului: ”Kirkko on auttanut Suomeen pakolaisena tulleita ja ottanut kantaa turvapaikanhakijoiden inhimillisen kohtelun puolesta. Miten mielestäsi kirkon tulisi jatkossa toimia?” Vain runsaat neljä prosenttia haluaisi kirkon keskittyvän kantasuomalaisten auttamiseen. Enemmän kuin seitsemän kymmenestä haluaa, että kirkko tukee kaikkia turvapaikanhakijoita. Loput vastaajista painottaisivat evankeliumin julistamista turvapaikanhakijoille tai keskittyisivät erityisesti kristittyjen turvapaikanhakijoiden auttamiseen. Eräs Tulkaa kaikki -liikkeen ehdokas Rekolasta kiteyttää monien vantaalaisehdokkaiden mietteet seuraavasti: ”Turvapaikanhakijoiden auttaminen on hiertänyt paikoitellen joitakin ihmisiä ja aiheuttanut pieniä ”mediahässäköitä”: hyvä! Kirkon tulee puhua ihmisarvon ja inhimillisyyden puolesta.” Lähes kaikilla Vantaan seurakunnilla on vaalikoneessa paikallisia kysymyksiä, joihin ehdokkaat ovat vastanneet. Eniten niitä on Vantaankosken seurakunnassa. Tikkurilan seurakunnassa ehdokkailta on kysytty, millaisia asioita tulevan uuden kirkon toiminnassa halutaan painottaa. ■ Vaalikoneen vastausaika päättyi ehdokkaiden osalta 19.10. Vaalien ennakkoäänestys on 6.–10.11. Varsinainen äänestyspäivä on 18.11.

LIPUT 65, 50/40, 30/25, 15 € • SIS. KÄSITTELYKULUT • NUMER. RIVIT

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

Ilmoitus

ehdokaslistojen yhdistelmien nähtävillä olosta Ilmoitus ehdokaslistojen yhdistelmien nähtävillä olosta Seurakuntavaalit toimitetaan Vantaan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa 18.11.2018. Niissä valitaan jäsenet Vantaan seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon nelivuotiskaudeksi 2019–2022. Vaalien ehdokaslistojen yhdistelmät ovat nähtävillä ja saatavana 28.10.–18.11. seurakuntien kirkkoherranvirastoissa. Ehdokaslistat julkaistaan myös verkko-osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/vaalit ja 1.11.2018 ilmestyvässä Kirkko ja kaupunki -lehdessä (Vantaan painos). Vantaalla 15.10.2018 Seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat Hans Tuominen, Hakunilan seurakunta Jukka Nevala, Hämeenkylän seurakunta Eija Mäkinen, Korson seurakunta Rainer Heino, Rekolan seurakunta Hannu Kokko, Tikkurilan seurakunta Tiina-Maaria Päivinen, Vantaankosken seurakunta Harriet Forsman-Ryhänen, Vanda svenska församling

6 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Viimeinen ateria Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

Sähkötuoliruokaa ja elämän juhla Virve Vicky Rosti haluaisi viimeisellä ateriallaan kuulla kuuman valkosipuli-chiliöljyn sihinän.

tiaaksi, minulla on elämästä vielä kolmasosa jäljellä. Se on niin paljon, että kuolema ei ole vielä käynyt monesti mielessä.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

VIRVE ROSTI paljastuu hautajaisista puhuttaessa kestävän kehityksen ystäväksi. Hän ei esimerkiksi haluaisi hautajaisvieraiden tuhlaavan rahaa kukkalaitteisiin. – Vieraille jaettaisiin kirkon ovella punaiset ruusut. Olen ollut kaksissa hautajaisissa, joissa on toimittu niin. Se on ekologista ja tyylikästä, Rosti sanoo. Siunaustilaisuuden marssin hän on jo valinnut.

irve Rosti saapastelee Vantaan Myyrmäessä Wanda’s Kitchen & Lounge -ravintolaan ja tilaa Gambas pil pilin. – Minulla on tapana kutsua erityisen hyvää ruokaa sähkötuoliruoaksi. Tämä on sellainen annos, joka kelpaisi viimeiseksi ateriaksi, Rosti selittää, kun valkosipuli-chiliöljyssä tirisevät jättikatkaravut tuodaan pöytään. Hän muistelee syöneensä Gambas pil pilia ensimmäisen kerran Espanjassa 1980-luvulla. Ihastumisen jälkeen annos on kuulunut hänen Kanarian-lomiensa perusruokiin. – Olennainen osa annoksen viehätystä on kuuman öljyn sihinä. Sähkötuoliruokaa syötäessä istutaan rantabulevardilla ja katsellaan kulkijoita, Rosti valottaa lomatunnelmiaan samalla, kun kastaa talon leipää öljyyn. Vantaalla asuva laulaja on ensimmäistä kertaa Wanda’s-ravintolassa. Hän on kuullut, että kivenheiton päässä Myyrmäen kauppakeskuksesta sijaitsevassa ravintolassa on Vantaan paras ruoka. – Se täytyy testata ennen manan majoille menoa, toteaa makaaberin huumorin ystäväksi tunnustautuva laulaja nauraen.

OMIA HAUTAJAISIAAN Virve Rosti ei ole ehtinyt ajatella. – Ehkä ne tässä jutellessa selviävät. Omaisille on varmasti helpompaa, jos on joitain toiveita selvillä. Jotakin Rosti on jo tehnyt. Vaihtaessaan viisi vuotta sitten pienempään asuntoon hän luopui turhasta tavarasta. Kolmen lapsen ja seitsemän lastenlapsen takia tuli mieleen harjoittaa konmaritusta. Muuton yhteydessä Rosti pani roskiin muun muassa vanhoja takuutodistuksia ja vakuutuspapereita. – Olen myös vaivihkaa huomauttanut tietystä astiastosta tykkäävälle lapselleni, että kun minusta aika jättää, sinä voit ottaa sen. Yhden lapsensa Rosti on menettänyt. Kun lapsi kuoli kohtuun ja syntyi kuolleena, hän otti yhteyttä seurakuntaan ja halusi selvittää, voisiko lapsen siunata. – Asia oli erityisen tärkeä silloiselle anopilleni. Pappi tuli kotiin ja perehdytti meidät siihen, miksi lapsemme kannattaa siunata. Hänellä ei ollut mitään kiirettä ja hän oli miellyttävä. Oikeastaan tuon nuoren papin takia maksan yhä kirkollisveroa. Oma kuolema tuntuu marraskuussa kuusikymmentä vuotta täyttävän tähden mielestä kaukaiselta asialta. – Jos elän yhdeksänkymmentävuo-

” JOS ELÄN

YHDEKSÄNKYMMENTÄ VUOTIAAKSI, MINULLA ON ELÄMÄSTÄ VIELÄ KOLMASOSA JÄLJELLÄ.

– Se on Procol Harumin Fellow Travelers. Se on Friedrich Händelin sävellys. Biisin teksti menee jotenkin niin, että ihmiset ovat matkustajia, jotka kulkevat hetken yhdessä varjoista varjoihin. Viimeisen matkansa Rosti haluaisi tehdä satiinilla vuoratussa valkoisessa arkussa. – Sellaisessa, jonka saisi helposti poltettua! Tuhkaaminen on Rostin mieleen,

koska se on ekologista. Lisäksi mullan alle joutuminen tuntuu hänestä ahdistavalta. – Lastenlapsillekin tulisi varmasti sellainen olo, että nyt se mummi ei pääse sieltä pois. Siunaus toimitettaisiin Hämeenkylän kirkossa. – Omaisten muisteluiden takia tuhkan voisi haudata Malmille veljeni ja isäni hautaan, Rosti pohtii. Rosti ei pidä muistotilaisuus-sanasta. Hän ehdottaa tilalle elämän juhlaa. – Sitä vietettäisiin valoisassa ravintolassa, jossa olisi pieni nurkkaus soittamista ja laulamista varten. Reijo Taipaleen bändissä soittaneen isäni hautajaisissa oli paljon live-musaa ja todella hyvä meininki. Kun tarjoilijoilla vaihtui vuoro, tyypit tulivat kysymään, että kenen synttäreitä täällä vietetään. Faija olisi pitänyt kysymyksestä! MUISTOTILAISUUTEEN VOISI tehdä etukäteen soittolistan. – Listalle tulisi ainakin Edith Piafin Non, je ne regrette rien, Arto Sotavallan Päivät kuin unta ja Lauri Tähkän Mä en pelkää. Nuo biisit kertovat elämänasenteestani. Virve Rostin kuolinilmoituksessa fanitkin toivotettaisiin tervetulleiksi jättämään idolilleen jäähyväiset. – Kirkan tapa eli se, että kaikki olivat tervetulleita, on mun mielestä hyvä. En kuitenkaan haluaisi hautajaisiini juorutoimittajia kertomaan seuraavan päivän lehdessä, keitä kaikkia oli paikalla. ■ 60-vuotisjuhlakonsertti: Virve Rosti ja Menneisyyden vangit pe 9.11. ja la 10.11. kulttuuritalo Martinuksessa Vantaalla.

Ystävien kesken Olli Helenius ja Mikko Rothfors luottavat toisiinsa täysin. Huumori liimasi ystävykset yhteen. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT JANI LAUKKANEN

oinen miehistä istuu pöydän takana tyynenä ja onnellisen oloisena, onhan hän juuri mennyt naimisiin. Toinen mies pursuu energiaa, jota hän on pikkuhiljaa saanut avioeron jälkeen. He ovat ystävykset Mikko Rothfors, 43, ja Olli Helenius, 47. – Minulla oli kaksi viikkoa sitten häät, ja Olli oli toinen bestman. Halusin elämäni parhaaseen päivään kaverini siihen lähelle, Rothfors kertoo. – Minä olen koko viime yön käynyt raadollista keskustelua. Taiteilijasielulla elämänhallinta on välillä vähän sitä ja tätä, Helenius toteaa. Istumme Ravintola Löylyssä, jossa ystävykset usein tapaavat kahden kesken.

Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Mikko Rothforsin (vas.) ja Olli Heleniuksen välillä jutut lähtevät nopeasti lentoon.

Mikko Rothfors toimii elokuva- ja musiikkialan tuottajana. Hän on myös Ihminen tavattavissa -mentori ja skeematerapeutti. Olli Helenius tekee monenlaisia musiikkialan töitä. Hän käy mies ja kitara -keikoilla, toimii rumpalina ja työstää parhaillaan uutta sinkkua. MIEHET TUTUSTUIVAT parikymppisinä. Kumpikaan ei ihan tarkkaan muista, miten se tapahtui. Helenius muistelee heidän tavanneen ehkä konsertissa. – Jotenkin tapaamisemme liittyy musiikkiin, mutta vahvana ensimmäisenä liimana meillä oli huumori. Ollin kanssa löytyi heti jännä leveli. Siinä, miten pitkään olemme jaksaneet kuunnella toistemme huonoja juttuja, on jotakin aivan spesiaalia, Rothfors sanoo ja molempia miehiä alkaa naurattaa. – Toisen huumori ruokkii toista, ja aika lennokkaastikin välillä. Se on sanoilla maalailua, joka lähtee aika nopeasti, Helenius selittää. Sitten tuli bändiprojekti, jossa Helenius soitti rumpuja ja Rothfors bassoa. Helenius soitti tuolloin myös Bass’n Helen -bändissä, ja kun siinä vapautui basistin paikka, astui Rothfors remmiin ja miesten ystävyys lähti syvenemään. – Kesällä 1995 olimme Mikon kanssa kuin paita ja peppu, vaikka minä olin silloin jo naimisissa. Kaivarissa vedettiin rullaluistimilla keskellä yötä, soiteltiin ja syötiin pitsaa. Vietettiin nuorten muusikoiden vapaata elämää, Helenius muistelee. – Toiseen syntyi jännä luottamus, että tuolle uskaltaa avata myös sellaisia juttuja, joita ei ihan kaikille kertoisi. Jos ajattelee Ollin ja minun välistä suhdetta aaltoliikkeenä, niin huumori on aallon huipulla, ja se mahdollistaa sen, että voimme puhua myös pinnan alla olevista asioista, Rothfors kuvailee. Molempien mielestä tärkeää on se, että on kaveri, johon voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun on paha olla.

– Meidän on alusta alkaen ollut helppo puhua tosillemme. Kummallekin tuli avioero joitakin vuosia sitten, ja muutenkin olemme käyneet vuosien varrella läpi aika samantyylisiä juttuja. Eron jälkeen olen soittanut Mikolle miljoona kertaa ja itkenyt ja sanonut, että minä en hallitse elämääni enkä tiedä, mitä tästä tulee, Helenius kertoo. Se, kutsuuko toista ystäväksi vai kaveriksi, voi olla sanoilla leikkimistä, mutta Rothforsin mielestä sanoilla on merkitystä. Olli on hänen ystävänsä. – Yksi ystävyyden ja kaveruuden ero menee siinä, mitä asioita jaetaan. Yleensäkin ihmisille on yhteistä ainoastaan se, minkä he jakavat, Rothfors pohtii.

”

Mikko on se luottopuolustaja, jolle voin puhua mitä vain, milloin vain. OLLI HELENIUS

Helenius on samoilla linjoilla. – Asioiden jakaminen on ystävyyden polttoainetta, hän toteaa. HELENIUS JA ROTHFORS eivät käy yhdessä lenkillä eivätkä istu jääkiekkokaukalon reunalla. Niitä he tekevät muiden kavereiden kanssa. – Luontaisesti me tykätään vain puhua. Meillä voi olla idioottivitsejä, ja seuraavassa hetkessä voimme puhua kuolemasta. Sekin on meitä yhdistävä

asia, että kumpikaan ei ole ikinä sanonut toiselle, että onpa raskas aihe. Monen kanssa olen törmännyt siihen, että toinen toteaa, että nyt tämä menee kyllä vähän synkäksi, Helenius kertoo. Puhelimeen vastaamisessa miehillä on keskenään herrasmiessääntö: silloin vastataan, kun pystytään. – Jos ei pysty vastaamaan, ei tarvitse lähettää tekstiviestiä, että sori, eikä muutenkaan selitellä. Toiselle soitetaan takaisin sitten, kun on itselle sopiva hetki, Helenius sanoo. Heleniuksen mielestä olisi tärkeää, että ihmisellä olisi useampi kuin yksi ystävä, jonka puoleen voisi kääntyä. Toisaalta olisi hyvä, että asioita pystyisi käsittelemään myös itsekseen. – Joskus, kun olen soittanut Mikolle eikä hän ole vastannut, olen tajunnut, että se on ollut jopa siunaus. On ollut parempi, että olen lähtenyt vähän ulos kävelemään, kelailemaan asiaa ja ehkä rukoilemaankin, enkä heti oksentanut kaikkea hänen päälleen. – En ole koskaan ole kokenut Ollin yhteydenottoja raskaaksi. Kun välittää toisesta, on kiva huomata, että tämä on soittanut, vaikka ei olisikaan ollut hyvä hetki puhua. Yhteys on kuitenkin olemassa. IKÄÄ ON tullut ja elämänkokemukset ovat kasvattaneet, mutta Mikko Rothforsin ja Olli Heleniuksen elämänarvot ovat pysyneet melko samoina kuin nuorena. Se lujittaa heidän ystävyyttään. – Meillä on ollut läpi ystävyytemme samankaltaisia näkemyksiä elämästä. Kummallekin usko Jumalaan on tärkeä asia, Helenius kertoo. – Silloin, kun elämä on oikein lapioinut lunta tupaan, on tullut hetkiä, jolloin kädet ovat menneet rukoukseen. Meillä kummallakin on taustalla avioero, ja kummallakin on kaksi tytärtä, joiden elämä on meille supertärkeää. Sikäli rukous ja sen kaltai-

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

nen yhteys on tullut nyt vielä merkityksellisemmäksi kuin nuorempana, Rothfors kertoo. MIKON LISÄKSI Heleniuksella on muutamia muita hyviä kavereita. – Tietynlaisten kavereiden kanssa tulee puhuttua tietyistä asioista. Mutta Mikko on se luottopuolustaja, jolle voin puhua mitä vain, milloin vain, Helenius toteaa. – Minulla on hyviä kavereita myös töissä, jossa meillä on ihan huikea jengi. Puhumme asioista oikeilla nimillä ja puhumme totta. Ainakin minulla on se kokemus, Rothfors kertoo. – Sitten on frendejä, joiden kanssa käyn lenkillä tai teen jotain muuta, mutta kaikkien kanssa on sama meininki, että voidaan puhua asioista aika suoraan, hän jatkaa. Heleniuksella on myös hyviä naispuolisia ystäviä. – Aina rajanveto miehen ja naisen välisessä ystävyydessä ei ole helppoa. Nainen voi kuvitella suhteesta muuta kuin mies, tai toisinpäin. Onko se enää ystävyyttä siinä vaiheessa, kun sielut kohtaavat niin, että aletaan puhua syvistä asioista, tai kun

kokee, että tuo toinen puhuu minun kielelläni? Helenius pohtii. – Naisissa ehkä herää helposti ihastuksen tunteita, jos mies puhuu ja puhuu ymmärrettävästi, koska niin monella on se kokemus, että nainen ja mies eivät välttämättä kohtaa, hän jatkaa. Rothfors on nykyisin sitä mieltä, että myös parisuhteessa mies ja nainen voivat olla hyviä ystäviä. Mutta noin muuten miehen ja naisen välinen ystävyys vaatii hänen mielestään tietynlaisen rajauksen. – Ei siinä ole mitään vikaa, että tulee hyvin toimeen työkaverin kanssa. Mutta jos työkaverit alkavat jakaa keskenään omia parisuhdeasioitaan, voi helposti tulla tunne, että tuohan ymmärtää minua huomattavasti paremmin kuin oma puoliso. – Työkaveri ei kuitenkaan näe niitä likaisia sukkia lattialla. Hän näkee helposti vain paraatipuolen. Miehen ja naisen välisessä ystävyydessä pitää olla vähän tarkkana. Mutta niinhän elämässä pitää muutenkin olla. TOTTA KAI MIEHET ovat tosinaan asioista myös eri mieltä, mutta isoja riitoja heillä ei ole ollut. Helenius arvelee sen johtuvan kunnioituksesta toista kohtaan.

– Kyllä joskus huomaa, kun toisella ääni alkaa vapista ja pulssi nousta, että nyt on sensitiivinen juttu menossa, ja tajuaa, että tästä olemme eri mieltä. Mutta mieluummin perustelemme omat kantamme ja erilaiset näkemyksemme kuin rupeamme tukkanuottasille. Meidän ei tarvitse mennä henkilökohtaisuuksiin. Helenius tunnustaa olevansa välillä hiukan kateellinen ystävänsä uudesta avioliitosta. – Mutta totta vie, olen siitä myös iloinen! Tietysti Mikon avioliitto on pois meidän yhteisestä ajastamme, mutta hyvä niin. Soitan nykyisin Mikolle vähemmän kuin ennen, ja hän on myös vähemmän tavoitettavissa. Se on fine, ja näin tämän pitikin mennä. Uutta parisuhdetta oli toivottu ja rukoiltu. – Uskon, että ystävyytemme säilyy, vaikka ajallisesti olemme nyt vähemmän tekemisissä. Minua tämä uusi tilanne potkii persuksille, että täytyy mennä elämässä eteenpäin. Joskus kun tekee mieli soittaa Mikolle, ajattelen, että ei – etsi oma vaimo! Helenius sanoo ja nauraa päälle. ■ Iltakahvilla Olli ja Mikko -kontaktiohjelma keskiviikkoisin klo 21.40–23 Radio Deissä 89,0 MHz tai www.radiodei.fi.

Olet ajatuksissani Hymiöt ylläpitävät ystävyyttä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN Ystävän sukkia ei tarvitse kerätä lattialta. Ystävyyssuhteessa ei ole velvollisuuksia eikä vastuita samalla tavalla kuin parisuhteessa. Filosofian tohtori, vuorovaikutussuhteiden tutkija Ira Virtanen sanoo, että ihmisiä voivat ohjata yhteen samanlainen tausta ja samankaltaiset mielenkiinnon kohteet. – Ystävyyssuhteet ovat aina vapaaehtoisia. Ketään ei voi pakottaa olemaan toisen kaveri. Ystävyydessä ihminen, joka ei lähtökohtaisesti ole sukulaiseni, haluaa viettää aikaansa juuri minun kanssani, vaikka hän voisi käyttää aikansa mihin muuhun tahansa. Ystävän kanssa saa innostua ja olla oma itsensä, Virtanen toteaa. Ystävyyssuhteeseen on Virtasen mukaan sisäänkirjoitettuna se, että siinä saa olla myös erillään. Sallitaan se, että ystävä on välillä kiireinen tai ei ole niin paljon yhteydessä. Parisuhteessa etäisyys koetaan usein uhkana. Ihmissuhde rakentuu siitä, että kumpikin kertoo itsestään toiselle. Tutustuessa puhutaan yleensä pinnallisista asioista. Sää on aina tuttu ja turvallinen aihe. – Mutta jos haluaa tutustua paremmin, toisen kanssa pitää jakaa vastavuoroisesti myös syvempiä asioita. Syvimmällä asteella voidaan puhua jo fantasioista, haaveista tai peloista, Virtanen sanoo. – Tämä on se mekanismi, jolla ystävyyssuhteet syntyvät tai jäävät syntymättä. Ystävyys on ennen kaikkea tunnetta siitä, että tulee kuulluksi niissä asioissa, joita kertoo toiselle. Jos kokee, ettei itsellä ole niin laajaa sosiaalista piiriä kuin toivoisi tai ei yhtään ystävää, asialle kannattaa tehdä jotakin. – On rohkaistuttava kysymään, lähtisikö toinen vaikka ulkoilemaan tai kahville. Tuo kysyminen on riski, joka meidän on otettava, jos haluamme läheisiä ihmissuhteita, Virtanen toteaa.

Vapaaehtoisuuden ja vastavuoroisuuden lisäksi Ira Virtasen mukaan ystävyyteen kuuluu hierarkiattomuus. Ystävän kanssa ollaan tasavertaisia. Kumpikin saa puhua ja tulla kuulluksi ja kumpikin tekee päätöksiä. Ystävyyssuhteet eivät ole keskenään samanlaisia. – Joku ystävä tietää minusta asioita, joita en kerro jollekulle toiselle. En ehkä halua kuormittaa juuri sitä suhdetta, kun taas toisen kaverin kanssa voin puhua vaikka viisi tuntia, Virtanen selittää. Ulkoapäin on vaikea ymmärtää toisten ystävyyssuhteita ja kaikkea, mitä niihin liittyy. Ystävyyssuhteet ovat yksilöllisiä. – Ystävyyssuhteen liima on se, että voi sanoa toiselle vaikka ’villasukka’ ja räjähtää sitten yhdessä nauramaan. Ulkopuoliset eivät ymmärrä, mille kaverukset nauravat, eikä sitä voi selittää. Tällaiset asiat pitävät ystävyyssuhteen ainutlaatuisena, Virtanen sanoo. Ystävyys voi joutua koetukselle esimerkiksi silloin, kun toinen ystävyksistä alkaa seurustella. Silloin voi joutua miettimään, vähentääkö kanssakäymistä ystäviin vai katkaiseeko orastavan parisuhteen. – On iso tragedia, jos ihminen joutuu luopumaan ystävistään. Usein sanotaan, että oletteko te ’vaan kavereita’, mutta minun mielestäni ystävyys on kaikista tärkein vuorovaikutussuhde, Virtanen sanoo. Ystävyys menee Ira Virtasen mielestä parisuhteenkin edelle. Ystävyyssuhteita pystyy luomaan läpi elämän, jo lapsuudessa ja siitä eteenpäin, ja vanhainkodissakin voi vielä tavata samoista asioista kiinnostuneen ikäihmisen ja ystävystyä. – Ihmisellä voi olla elämänsä aikana useampia parisuhteita. Kun parisuhteet päättyvät, ystävät ovat tukena. Virtanen kertoo tutkimusten osoittavan, että kaikista tyytyväisimpiä ovat pariskunnat, joissa kumppanit ovat myös toistensa ystäviä. – Parisuhteessa voisi ajatella niin, että ei vain rakasta toista, vaan myös pitää tästä ihmisestä niin kuin pitää kavereistaan.

Ira Virtasen mielestä ystävyys menee parisuhteenkin edelle.

Että haluaa viettää aikaa puolison kanssa vapaaehtoisesti ja valitsee joka päivä hänen kanssaan olemisen. Miesten ystävyydestä ja naisten ystävyydestä on hyvin stereotyyppisiä käsityksiä. Erot miesten ja naisten välisisissä ystävyyssuhteissa eivät ole Ira Virtasen mukaan kuitenkaan biologisia, vaan sosiaalisia ja kulttuurisia. – Miten sallimme mieskavereiden viestiä toisilleen? Saavatko he halata toisiaan ihan selvin päin? Tällaisia kysymyksiä on syytä käsitellä, kun mietitään, eroavatko miesten ja naisten väliset ystävyyssuhteet. – Enemmän kuin sukupuoli, ystävyyssuhteen läheisyysastetta määrittää se, minkälaisista asioista suhteessa voidaan puhua ja miten ollaan kahdestaan. Virtasesta on sääli, jos emme ymmärrä laajentaa käsitystämme stereotyyppisistä sukupuoleen liitetyistä vuorovaikutussuhteista. – Kun on ystävän kanssa kahden kesken, odottaa, että pääsee juttelemaan

merkityksellisistä asioista. Se on tärkeää sukupuolesta riippumatta. Sosiaalisen median pelätään luovan pinnallisia ihmissuhteita. Ira Virtanen näkee asian toisin. Sosiaalinen media voi tuoda helpotusta esimerkiksi ruuhkavuosiin. – En näe Facebookia, WhatsAppia, tekstareita enkä hymiöiden käyttöä negatiivisena. Ne ovat hyviä tapoja ilmaista toiselle, että olet ajatuksissani. Sehän on sitä ystävyyden ylläpitämistä. Aidon ystävän tunnistaa siitä, että hän toivoo toiselle vain hyvää. Siihen mahtuu Virtasen mielestä myös kateuden ja mustasukkaisuuden tunteita. – Kun tietää, että ystävä hyväksyy minut juuri sellaisena kuin olen, voi sanoa senkin, että tällaisena heikkona hetkenä olen sinulle nyt kateellinen. – Olisi hyvä pystyä osoittamaan omaa haavoittuvuuttaan, mutta myös sallia, että toinen saa olla haavoittuva. Jos kaikki on aina fine ja teflonia, ihmiseen ei saa tarttumapintaa. Silloin suhde jää siihen, että kiva sää.

Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

ohta vietetään halloweenia. Pyhäinpäivän aattoon sijoittuvan juhlan juuret ovat kelttiläisessä sadonkorjuujuhlassa. Kun sato on korjattu talteen ja kasvit lakastuvat, uskoivat muinaiset keltit rajan tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen välillä hämärtyvän. He ajattelivat kuolleiden sielujen liikkuvan silloin maan päällä kutsumassa eläviä ihmisiä rajan tuolle puolen. Vainajahenkiä yritettiin torjua ja pelotella sytyttämällä kokkoja ja roihuja. Halloweenin kurpitsalyhdyt muistuttavat näistä zombintorjuntavaloista. Ajatus elävistä kuolleista eli zombeista on ikivanha. Popkulttuuriin zombit laahustivat toden teolla viisikymmentä vuotta sitten, kun George A. Romeron klassikkoelokuva Elävien kuolleiden yö näki päivänvalon. Elokuviin ja videopeleihin erikoistunut toimittaja Kari Salminen pitää Elävien kuolleiden yötä edelleen osuvana kuvauksena siitä maailmasta, jossa me elämme. ”Zombi on käyttökelpoinen vertauskuva, jossa yhdistyvät kaikki mahdolliset uhkakuvat”, Salminen kirjoittaa Kirkko ja kaupungille kirjoittamassaan verkkoesseessä. Me pelkäämme terrorismia, luonnonkatastrofeja, maahanmuuttoa, ilmastonmuutosta, talousromahdusta ja monia muita asioita. Jos panem-

ANSSI RAUHALA

Zombit laahustivat popkulttuuriin viisikymmentä vuotta sitten.

Zombi on symboli kaikelle, mikä meitä pelottaa Klassikkoelokuva Elävien kuolleiden yö on edelleen ajankohtainen, kirjoittaa toimittaja Kari Salminen. Elokuvassa laahustavat zombit edustavat kaikkea vierasta, pelottavaa ja toisenlaista.

me kaikki pelkomme yhteen, voimme käyttää tuosta pelkokimpusta symbolista nimeä zombi. Esseessään Salminen kuvaa, miten maailman tilaa ja kansainvälisiä suhteita on viime vuosina tulkittu niin kutsutun zombiteorian avulla. Zombit ovat niitä, jotka kulkevat yli rajojen ja häiritsevät valtioiden vakautta. Ne tuovat mukanaan tarttuvia tauteja ja ”saastuttavia” kulttuurimuotoja. ”Zombi on avoin vertauskuva. Se on mitä hyvänsä massaa ja sen voimaa”, Salminen kirjoittaa. ”Maahanmuuton vastustajalle zombi on maahanmuuttaja. Ne tulevat tänne, lisääntyvät ja vievät meidän maan. Antirasistille taas rasisti, natsi ja rajakki ovat aivan samanlaisia. Tuolla ne laahustavat ja seisovat pieninä joukkoina onnettomissa mielenosoituksissaan vaatien rajoja kiinni.” Salminen kirjoittaa zombin viittaavan sotiin, ilmastonmuutokseen ja suuryritysten toimintaan jossain kaukana. Zombi on myös luonto, joka saastuu ja iskee takaisin. Salminen kiinnittää huomiota sekä tavallisessa että sosiaalisessa mediassa myrskyävään symboliseen sotaan. Vihollisia ja vastustajia on kaikkialla: ”Ne ovat noita, rumia zombeja. Mitä tai keitä ne sitten ovatkin.” ■ Lue Kari Salmisen essee zombeista ja yhteiskunnan zombiteoriasta: kirkkojakaupunki.fi

LISÄÄ VERKOSSA

Hyvä seurakuntavaaliehdokas Kirkko ja kaupunki tarjoaa Sinulle vaali-ilmoituksia varten 30 prosentin alennuksen normaaleista ilmoitushinnoista. Ilmoitukset ovat myös näköislehdissä verkkosivulla www.kirkkojakaupunki.fi

–30 %

Vaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupungissa voi tavoittaa 190 000 lukijaa Helsingissä, 80 000 lukijaa Espoossa ja Kauniaisissa tai 70 000 lukijaa Vantaalla.

Kotimaiset kirjahyllyt -20%

Suomen parhaat kirjahyllyt meiltä; Monipuolinen Milano, ajaton Dimensio, persoonallinen Roma ja erinomainen Fakta, jonka runkosyvyys vain 25cm. Mitoita paikka ja kirjojen metrimäärä, niin löydämme teille sopivan hyllyn!

ww w . s o pe . fi

Voimassa 10.11. asti

Poikkeusaikataulu seurakuntavaaliilmoittajille lehteen 1.11.2018: Tilavaraus on tehtävä ilmoitusmyyntiin pe 26.10. kello 10 mennessä. Valmiin ilmoituksen pitää olla kello 12 mennessä osoitteessa astehelsinki.fi/ilmoitukset. Otavamedian ilmoitusmyynti vastaa kysymyksiin mielellään: juha.kurvinen@otava.fi, 040 541 5787 janna.laiho@otava.fi, 050 374 8174 kari.salko@otava.fi, 0400 604 133

ESIKOISLESTADIOLAISTEN SYKSYSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

lauantaina 27.10. klo 12 ja 18 sunnuntaina 28.10 klo 12 ja 18 maanantaina 29.10 klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Tervetuloa! FAKTA 1820€ (2275€) K237, L200, S25cm

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

MILANO 2365€ (2956€) K220, L182

OMA TÄYTE Ketä äänestää seurakunta vaaleissa?

Löydä sinulle sopiva ehdokas vaalikoneella:

seurakuntavaalit.fi/ vaalikone

MAINOS

”Näin sain helpotuksen nivelvaivoihini”

TIESITKÖ

Kurkuman sa ? laisuus piilee curcuminn im bioaktiivises isessä sa aineessa .

Artroformissa yhdistyvät nivelten tehoaineet kurkuma ja inkivääri KURKUMAN UUTE tukee nivelten liikkuvuutta, edistää vastustuskykyä, vähentää oksidatiivista stressiä sekä edistää nivelten ja luuston terveyttä.

– Nyt kun niveleni eivät enää vaivaa, pystyn taas liikkumaan vapaasti ja tekemään käsitöitä, kertoo Karin tyytyväisenä.

Eläkkeellä oleva lastentarhanopettaja Karin on aina tehnyt paljon käsillään: neulonut, ommellut ja maalannut. Viime vuonna hänen olkapää- ja polvinivelensä alkoivat vihoitella ja rajoittaa tekemistä. Turhautunut Karin päätti kokeilla, olisiko Artroform-valmisteella vaikutusta niveliin. Nyt nivelet ovat paremmassa kunnossa ja Karin pystyy taas tekemäään käsitöitä ja hoitamaan puutarhaa.

arin on ammatiltaan lastentarhanopettaja ja tottunut aina tekemään asiota käsillään. Kun hänen nivelensä alkoivat reistailla, tarkoitti se Karinin kohdalla pelkoa rakkaiden harrastusten loppumisesta. – Olen aina kutonut, ommellut ja maalannut. Kun touhuaa paljon ja on lasten kanssa tekemisissä, niin eletty elämä alkaa jossain vaiheessa tuntua myös kehossa. Itselläni alkoivat ensimmäisenä reistailla polvet ja olkapäät, Karin kertoo. Tuttu tuote – Aluksi luulin, että olkapäävaivat johtuivat neulomisesta. Pidin taukoa käsitöiden tekemisestä, mutta se ei auttanut. Sitten muistin Artroformin, Karin sanoo. – Se oli oikeastaan mieheni, joka alun perin alkoi käyttää

Artroformia. Hänellä oli ongelmia jäykän niskan kanssa, Karin kertoo. Karin oli nähnyt lehdessä ilmoituksen Artrofromista, ja miettynyt, auttaisiko tuote hänen miehensä niskavaivaan. He tilasivat tuotteen kotiin. ”Miksipä en kokeilisi” – Kaipasin käsillä tekemistä. Olkapäiden ja polvien nivelet vihoittelivat kuitenkin niin, että neulominen ja puutarhassa touhuaminen alkoi olla todella hankalaa. – Olin huomannut, että mieheni niskavaivat alkoivat Artroformin käytön myötä helpottaa. Mietin, että miksipä en kokeilisi sitä itsekin, Karin kertoo. Nivelissä tuntui selkeästi ero – Käytettyäni Artroformia aloin huomata eron. Tablettien ainesosat tuntuivat vaikuttavan suo-

raan niveliini, sillä niin olkapäiden kuin polvienkin vihoittelu loppui, Karin sanoo. – Nyt nivelvaivat eivät enää häiritse minua ja voin taas nauttia harrastuksistani, Karin kertoo tyytyväisenä. – Jokin aika sitten maalasin terassia poikani luona. On ihanaa, kun pystyn taas olemaan avuksi! Mikä parasta, pystyn taas hoitamaan kukkia ja puutarhaa kotona ja kesämökillä, hymyilee Karin.

”Aluksi luulin, että olkapäävaivat johtuivat neulomisesta. Pidin taukoa käsitöiden tekemisestä, mutta se ei auttanut. Sitten muistin Artroformin.”

Tilaa Artroform puoleen hintaan! Artroform on kehitetty sinulle, joka haluat pitää hyvää huolta nivelistäsi. Saat ensimmäisen pakkauksen puoleen hintaan 14,95 € kun tilaat sen Wellvitan jakelupalveluna suoraan kotiovellesi.

SOITA: 0800 152 525 Ma–To: 8–16, Pe: 8–14.30 Puhelu on maksuton!

www.wellvita.fi

Nyt vain14,95 € (60 tablettia) + toimituskulut 4,95 € Ei sitoutumisaikaa. Maksu aina laskulla.

Hirsalantie 11 02420 Jorvas

Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

INKIVÄÄRIN JUURESTA saatava uute auttaa pitämään nivelet joustavina. Inkivääriä on käytetty lievittämään nivelvaivoja ja vahvistamaan nivelten toimintaa. MANGAANI edistää side kudoksen muodostumista. Sidekudoksen ja ruston rakennusaineet ovat saman kaltaisia, ja rustokudos onkin itse asiassa eräänlainen sidekudoksen muoto.

Natisevatko nivelesi?

Näin edistät nivelten joustavuutta

SUURIN OSA SUOMALAISISTA kokee nivelvaivoja jossain vaiheessa elämään sä. Joillakin nivelet alkavat kolottaa levossa, toisilla ni velet taas vaivaavat liikku essa, kuten kävellessä tai portaita noustessa. Jos sinulla on ylipainoa, liikut vähän tai jos nivele si altistuvat kovalle rasituk selle työssä tai vapaaajal la, voivat nivelesi kaivata erityistä tukea. Ikääntyessä nivelet kangistuvat Jos taas olet liikkunut ak tiivisesti koko elämäsi ajan, on luonnollista, että ikään tyessäsi nivelesi saattavat alkaa reistailla. Voit huo mata nivelten jäykkyyttä esimerkiksi puutarhassa

touhutessa, kävellessä tai portaita noustessa. Saatat huomata, etteivät kuntoilu ja lenkkeily suju enää yhtä vaivattomasti kuin nuorem pana. Artroformin sisältä mä kurkuma tukee tehok kaasti nivelten liikkuvuutta. Artroform vaikuttaa niveliin, rustoon ja lihaksiin Artroform on tuote sinul le, jos haluat että nivele si toimivat hyvin nyt ja tu levaisuudessa. Artroformin teho perustuu luonnollisiin ainesosiin: kurkumaan, in kivääriin sekä vitamiineihin ja mineraaleihin, jotka kaik ki edistävät niveltesi ja rus tosi terveyttä. Yhdistelmä kurkumaa ja inkivääriä pitävät nivelet liikkuvina ja joustavina.

Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Kuka?

Marko Annala, 46, on metalliyhtye Mokoman laulaja ja sanoittaja. Hänen esikoisromaaninsa Värityskirja kertoi kamppailusta masennuksen kanssa.

Mitä?

Annalan toinen romaani Paasto ja Mokoman kymmenes albumi Hengen pitimet ilmestyivät tänä vuonna.

Motto

”Älä koskaan mene nukkumaan sovittamatta päivän riitoja.”

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tämä selittämätön tunne Mokoma-yhtyeen laulaja Marko Annala kirjoitti romaanin miehestä, joka menettää uskonsa. Itse hän käy Jumalan kanssa jatkuvaa keskustelua. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

”

ämä suuri paasto saa olla viimeinen kil voitukseni. Se lupaus olisi helppo pi tää. Alkaisin elää ilman kirkkoa. Lau suisin pääsiäisenä viimeisen kerran uskontunnustuksen ja nauttisin vii meisen Herran Ehtoollisen. Muuttui sin uskovaisesta tavalliseksi kuolevaiseksi, jonka ei tarvitsisi enää selittää kokemuksiaan johdatuksel la. Mistään ei tarvitsisi löytää opetusta tai kaitsel musta.” Parikymmentä vuotta sitten Matias Törmä löy si uskon ja liittyi ortodoksiseen kirkkoon. Kymme nen vuotta sen jälkeen jokin muuttui, eikä Törmä ole enää aikoihin tuntenut Jumalan läsnäoloa. Tör män usko hiipuu, ja hän joutuu miettimään, voiko olla kirkon jäsen ja osallistua sen elämään, jos ei pysty uskomaan. Törmässä on paljon samaa kuin luojassaan, Marko Annalassa. Annala on metalliyhtye Mokoman vokalisti, ja Matias Törmästä kertova Paasto (Like 2018) on hänen toinen romaaninsa. Myös Annala on kääntynyt aikuisena ortodok siksi. Myös Annala tietää, miltä tuntuu, kun Juma la on hiljaa. Annala halusi kirjoittaa kirjan älyllisestä rehelli syydestä, ja uskonto on aihe, jossa ihminen joutuu punnitsemaan itseään. – Me elämme toistaen tiettyjä rutiineja ja jämäh dämme paikoillemme. Ajattelen, että ihmisen pitäi si välillä haastaa itseään. Ihminen saattaa olla on nellisempi, jos tunnustaa olevansa väärässä. Mati as haastaa koko elämänsä perustan. Mutta toisin kuin Matias Törmä, Annala ei ole ka dottanut uskoaan. – Matias ei ole kuullut Jumalaa kymmeneen vuo teen, mutta minulla on päinvastoin. Minusta tun tuu, että käyn jatkuvasti keskustelua Jumalan kans sa. TIETEEN AVULLA ihminen selittää maailmaa pala palalta. Se on hienoa, mutta tuottaa myös tuskaa. Marko Annala ajattelee, että me ihmiset kannamme sisällämme lapsuuden sadunomaista maailmaa, jos sa kaikki oli vielä uutta ja jännittävää. Annala ajattelee, että uskonnot kumpuavat sa manlaisesta kaipuusta. Jos todellisuus jonain päi vänä selitetään tyhjiin, voi olla, että uskonnot ka toavat. Tai sitten eivät. – Joku voisi laittaa pöydälleni kaiken todistus aineiston ja sanoa, että Marko, sinä et voi uskoa Jumalaan. Mutta minä jäisin silti miettimään, mi kä on tämä ihme tunne sisälläni. Tämä selittämä tön tunne. Annalan kotikasvatus ei ollut hengellinen, mutta uskonnot kiinnostivat häntä pienestä pitäen. Lap sena Annalalla oli kokemuksia, joita hän ei osannut selittää. Hän näki asioita, joita muut eivät nähneet. Joku puhuisi ehkä enkeleistä. – Ymmärtääkseni olin kuitenkin mieleltäni ihan terve lapsi, Annala naurahtaa. – Nykyään sellaiset kokemukset voisivat rikkoa minusta jotain. Minulla ei ehkä olisi niiden edellyt tämää nöyryyttä. Kokemukset karisivat teiniiässä, mutta kiin nostus uskontoihin säilyi. Etenkin varhaisessa kris

tinuskossa ja luostareissa oli jotain jännää, ja Anna la lähti käymään Valamon luostarissa. – Kun saavuin Valamoon, ajattelin olevani pyö räretkellä, mutta heidän mielestään olin pyhiin vaelluksella. Minusta se oli hieno ajatus. Annala ajattelee, että uskonnollisuus on hengel lisyyden yhteisöllinen muoto. Hän kaipasi itselleen yhteisöä, jossa harjoittaa hengellisyyttään. Ortodoksinen kirkko viehätti Annalaa niin pal jon, että hän liittyi sen jäseneksi vuosituhannen vaihteessa.

”

KUN SAAVUIN VALAMOON, AJATTELIN OLEVANI PYÖRÄRETKELLÄ, MUTTA HEIDÄN MIELESTÄÄN OLIN PYHIINVAELLUKSELLA.

– Mutta liittyminen kirkkoon ei ratkaissut niitä ongelmia, joita toivoin sen ratkaisevan. En edel leenkään koe sopivani kovin hyvin mihinkään yh teisöön, en edes niin pieneen kuin bändimme Mokoma. Olen aika yksinäinen susi. Annala nauttii ortodoksikirkkojen kauneudesta ja käy keikkareissuilla usein paikallisissa kirkoissa. Hän käy toisinaan jumalanpalveluksissa, mutta sil ti hänestä tuntuu, ettei hän oikein asetu seurakun taelämään. – Ehkä se on ollut pieni pettymys. Annala ei silti sanoisi, että hän on pettynyt kirk koon. Hän harjoittaa uskoaan ennen kaikkea luke malla. Hän luki Paaston taustamateriaaliksi neljä kymmentä kirjaa, jotka käsittelivät ortodoksista teologiaa. Sen lisäksi Annala rukoilee, päivittäin. JOKU VOISI SANOA, että kyse on vain sisäisestä kes kustelusta. Ehkä niin onkin. – Koen, että minulla on yhteys johonkin, johon

muutkin voivat saada yhteyden. Sitä voisi kutsua vaikka kollektiiviseksi alitajunnaksi, mutta minä kutsun sitä mielelläni Jumalaksi. En pelkää sitä sa naa, Marko Annala kertoo. Nuorempana Annala yritti määritellä Jumalaa tarkemmin. Nykyään se ei tunnu tarpeelliselta. Jos systeemi toimii, sitä on turha ryhtyä sorkkimaan. Välillä Annala ajattelee, että tähän maailmaan olisi helpompi mahtua, jos ei uskoisi Jumalaan. Jos kus hän on yrittänyt keskustella uskostaan ateisti kavereidensa kanssa, mutta keskustelut päättyvät nopeasti. Ne päättyvät esimerkiksi siihen, kun Annalalta kysytään, miten hän voi uskoa pilven päällä kököt tävään harmaapartaiseen ukkoon. – Se kuvaa minusta hyvin, miten pihalla jengi on. Minä en tunne yhtään uskovaista, joka kuvittelisi, että pilven reunalla on harmaapartainen ukko, An nala sanoo. – Niin kauan kuin keskustelemme harmaista ukoista pilven päällä, keskustelu ei etene minne kään. Joskus, kun Annala juttelee uskonnottomien bändikavereidensa kanssa keikkabussissa, hänestä tuntuu, että he ajattelevat monesta asiasta ihan sa malla tavalla. Sanat vain ovat toiset. MOKOMA JULKAISI vuonna 2015 levyn, jonka aihe oli raskas: masennus. Elävien kirjoihin oli Marko An nalalle kipeän omakohtainen. Hän on käynyt vuo sien varrella läpi monta synkkää masennusjaksoa. – Ihan muutama päivä sitten huomasin ilokseni, että silmäni ovat kirkkaat. Silloin, kun olen ollut ma sentuneimmillani, en edes tunnista itseäni peilistä. Annalalla on tapana luoda uusiin ihmisiin nope asti kontakteja, jopa pikarakastua. Masennuksessa kontaktit katoavat. Tuntuu kuin itsestä muihin ih misiin kulkevat langat katkeaisivat. Masennus vaikuttaa Annalan hengellisyyteen sa malla tavalla kuin hänen ihmissuhteisiinsa. Masen nus katkaisee yhteyden siihen syvyyteen, jota An nala kutsuu Jumalaksi. – Tavallisesti ajattelen, että käyn keskustelua Ju malan kanssa, mutta kun olen masentunut, koen keskustelevani vain itseni kanssa. ■

”Sinä olet minun ABC, minä olen sinun ÅÄÖ” Mokoman lyriikat vilisevät uskonnollisia teemoja, vaikka Jumalaa ei usein mainita nimeltä. Monet kappaleet ovat kuin rukouksia poissa olevalle Jumalalle. ”Kuulethan, vastaathan! Miksi olet hiljaa, hiiskumatta, vaiti niin?” Annala tivaa vuonna 2005 ilmestyneen Viides vuodenaika -ep:n avauskappaleessa Syvyys on vaiti. Masennuksesta kertovan Elävien kirjoihin -levyn kappaleessa Valtakunnassa kaikki hyvin kerrotaan, miten usko horjuu ja kirkko palaa. Levyn päätöskappale Nimensä unohtaneen rukous kuitenkin kertoo, että takaisin on tultu:

”Anna vielä henkäys, anna vielä toinen, anna minun olla vielä hetken kokonainen.” Samat tuskanpurkaukset kuuluvat tänä vuonna ilmestyneellä Hengen pitimet -albumilla. Sen päätösraidalla Pienin kaikista Annala laulaa: ”Sinä olet minun ABC, minä olen sinun ÅÄÖ. Minä sinusta ikonin teen, sinä jätät minut tyhjiöön.” Sinkkubiisissä Tahdon ihmeet takaisin laulaja käy kauppaa Jumalan kanssa. Aina tunnelmat eivät ole yhtä synkät. Vuonna 2012 julkaistun 180 astetta -albumin päätösbiisissä Vapaa Annala yltyy lähes romant-

tiseksi: ”Tuuli lehdet puista alas ravistaa, on sillä aikaa leikkiä matkallaan. Tunnen olevani osa jotain suurempaa, kenties pieni pala Jumalaa.” Laulujen kertoja ei välttämättä ole yhtä kuin Marko Annala. Annala kuitenkin toteaa, että lyriikat kuvaavat häntä tarkemmin kuin esimerkiksi Paasto-romaanin henkilöhahmot. – Huomaan, että esittävänä taiteilijana en pysty venymään yhtä pitkälle kuin fiktiivisen romaanin kirjoittajana. Laulan lyriikkani omalla äänelläni, ja ihmiset vetävät helposti yhtäläisyysmerkit.

Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Uskonnot yrittävät pysäyttää ilmasto katastrofin Uskonnot lähentyvät toisiaan ja etsivät opetuksistaan vastauksia globaaleihin kriiseihin. Tämä on merkittävämpi uutinen kuin useimmat ymmärtävät, sanoo emerituspiispa Mikko Heikka. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

skonnot käyvät parhaillaan läpi perustavanlaatuista muutosta. Ne lähentyvät toisiaan ja tulkitsevat perinteisiä oppejaan uudella, nykyajan ihmiselle käsitettävällä tavalla. Samalla uskonnot yhdistävät voimansa ja etsivät ratkaisuja ihmiskunnan kohtaamiin globaaleihin kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen ja konflikteihin. Uskonnot kaikkialla nostavat profiiliaan ja pyrkivät irrottautumaan poliittisesta ohjauksesta. Yhä useammin uskonnolliset johtajat uskaltavat olla eri mieltä poliittisten päättäjien kanssa. ”Uskontojen kevät” on paljon merkittävämpi asia kuin useimmat suomalaiset ymmärtävät, sanoo teologian tohtori ja emerituspiispa Mikko Heikka. Tuoreessa tietokirjassaan Uskonnot kohtaavat – Mahdollisuus parempaan maailmaan? (Gaudeamus) Heikka väittää, että uskontojen kasvava vuorovaikutus muovaa ratkaisevasti koko maapallon tulevaisuutta. JOKAINEN MAAILMANUSKONTO on julkaissut julistuksen, jossa suuri joukko niiden keskeisiä johtajia ottaa kantaa ilmastonmuutokseen. Elokuussa 2015 Istanbulissa hyväksyttiin islamin ilmastojulistus, joka sitoutuu Pariisin ilmastosopimukseen ja kehottaa kaikkia muslimeja toimimaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Julistus irtisanoutuu fossiilisten energialähteiden käytöstä ja vaatii nettopäästöjen laskemista nollatasolle. Nettopäästöjen nollaaminen tarkoittaa sitä, että ihmiskunta tuottaa vain sen verran kasvihuonepäästöjä kuin meret, maaperä ja metsät kykenevät sitomaan. – Julistus on radikaali, mutta samalla realistinen. Islamilaisessa maa-

ilmassa ymmärretään, että öljyllä ja kivihiilellä ei ole tulevaisuutta, vaan ihmiskunta joutuu luopumaan näistä energiamuodoista lyhyellä aikavälillä. Jos emme toimi nyt, arabimaissa on muutaman vuosikymmenen kuluttua hirvittävän kuuma, Heikka sanoo. Hän pitää islamin ilmastojulistusta perusteellisen ja kattavan valmistelun malliesimerkkinä. Työskentelyssä kuunneltiin sekä paikallistasoa että uskonoppineita, ja uskonnollisten johtajien ja ilmastotutkijoiden työryhmä viimeisteli julistuksen. Vuonna 2015 julkaistiin myös paavi Franciscuksen ekologiseen kriisiin puuttuva kiertokirje Laudato si, hindujen ja buddhalaisten ilmastojulistukset sekä 425 juutalaisen rabbin allekirjoittama ilmastokannanotto. Uskonnot ovat jo vuosikymmenien ajan etsineet keskeisistä opetuksistaan lähtökohtia ihmisen ja luonnon suhteen korjaamiseen. Heikka nostaa yhdeksi esimerkiksi vihreän buddhalaisuuden, jota kehitettiin 1970-luvulla buddhalaisissa keskuksissa Yhdysvalloissa. VIHREÄN BUDDHALAISUUDEN tunnetuin edustaja on vietnamilainen Thich Nhat Hahn, joka korostaa opetuksissaan ihmisen ja luonnon keskinäistä riippuvuutta. Vihreän buddhalaisuuden avainkäsite on ”ei-itse”. Heikan mukaan käsite kyseenalaistaa itsekeskeisen kulutuskulttuurin muistuttamalla, että yksikään ihminen ei ole maailmankaikkeuden keskus. Vihreä buddhalaisuus osallistuu myös ruohonjuuritason kamppailuihin. Thaimaassa munkit ovat nousseet vastustamaan hallituksen ja metsäyhtiöiden toteuttamia metsänhakkuita. Munkkien vastaiskun keinoja ovat ekologinen kasvatus ja rituaalit. Munkit opettavat paikallisille ihmi-

sille, että metsien varjeleminen suojaa heidän kyliään vaarallisilta mutavyöryiltä ja eroosiolta. Munkit ovat myös havainnollistaneet opetusta suorittamalla puiden vihkimisiä. – Seremoniassa puun ympärille kiedotaan buddhalaisen munkin viitta. Viitta on munkin pyhyyden ja koskemattomuuden symboli. Vihkimisen viesti on se, että metsän puita ja eläimiä ei saa vahingoittaa, Heikka sanoo.

”

USKONTODIALOGI ON KOVAA TYÖTÄ JA USEIN MYÖS VASTAKULTTUURIA.

Ekologiseen kriisiin vastaamisesta on Heikan mukaan tullut maailmanuskontojen yhteinen tehtävä, joka saa jopa seksuaalietiikasta riitelevät kristityt toimimaan samalla puolella. Toinen ihmiskunnan kohtalonkysymys, jossa uskonnolliset traditiot ovat löy-

täneet toisensa, on rauhan rakentaminen. Vuonna 2009 uskonnolliset liikkeet ryhtyivät yhdessä yhdysvaltalaisen rauhanjärjestön kanssa sovittelemaan Sri Lankan hallituksen ja kapinallisten välistä konfliktia. Buddhalaisten, hindujen, muslimien ja kristittyjen edustajia valmennettiin rauhanvälittäjiksi. Heikan mukaan työ vaikutti osaltaan väkivallan vähenemiseen. Samankaltaisia menetelmiä käytti myös YK:n tuella toiminut katolisen kirkon Comunitá di Sant’ Egidio -järjestö, jonka johtamat neuvottelut ratkaisivat Mosambikin sisällissodan vuonna 1992. HEIKKA YMMÄRTÄÄ, ETTÄ puhe uskonnoista rauhantekijöinä voi hämmentää suomalaisia. Perustellaanhan väkivaltaisia tekoja edelleenkin pyhillä teksteillä. Islamin nimissä tuhotaan kaupunkeja ja tehdään terrori-iskuja. Uusnatsit ja nationalistit kantavat mielenosoituksissaan kristillisiä symboleja. Hindunationalistit hyökkäävät

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

vat muslimioppineet ja uskontojohtajat sanoutuvat irti väkivaltaisesta tulkinnasta. Asiakirjan mukaan jihad on ensisijaisesti sisäistä kilvoittelua, jonka keinoja ovat muun muassa rukous, paasto ja pyhiinvaellus. Samoilla linjoilla ovat Heikan mukaan useimmat tavalliset muslimit. Jyrkän linjan islamistit käyttävät kuitenkin jihadia perusteluna raa’alle väkivallalle. Heikan mukaan kyse on marginaali-ilmiöstä, joka perustuu heikkoon islamilaisen teologian tuntemiseen. Esimerkiksi Isis-järjestön nimissä tehtyjen terrori-iskujen tekijät ovat usein käännynnäisiä, joiden side islamiin on heikko. Ilman vakiintuneiden koraanikoulujen antamaa suojaa he ammentavat vaikutteita islamistien propagandasta, toimintaelokuvista ja tietokonepeleistä. – Pieni vähemmistö on ottanut yli miljardin ihmisen uskonnon haltuunsa ja esiintyy sen nimissä. Media on mennyt tähän loukkuun toistuvasti, Heikka sanoo.

”

DATAA KERÄTTYÄNI SUOMUT VARISIVAT SILMISTÄNI.

Johtuuko ympäristökriisi kristinuskosta? Kristillisten kirkkojen ja kirkkoliittojen ekoteologinen työskentely sai vauhtia historioitsija Lynn Whiten vuonna 1967 esittämästä kritiikistä. Artikkelissaan The Historical Roots of Our Ecological Crisis White väitti, että juutalais-kristillisen luomiskertomuksen ihmiskeskeisyys on ekologisen kriisin perimmäinen syy. Espoon hiippakunnan emerituspiispan Mikko Heikan mukaan White tulkitsi luomiskertomusta virheellisesti. Heikan mukaan Vanhan testamentin luomisteologia on itsekkään kulutuskulttuurin vastakohta. Siinä luontoa ei nähdä vain ihmisen resurssina, vaan maailma kuvataan yhteisöksi, jossa ihminen ja luonto ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa. Ekologinen kriisi saattaa ajaa ihmiskunnan tilanteeseen, jossa kysytään, kuka saa elää ja kuka kuolee. Sellaisen maailman kynnyksellä Heikka tarttuu Jeesuksen opetukseen Jumalan valtakunnasta. Jeesus vertasi Jumalan valtakuntaa suureen illalliseen, jolle kaikki on kutsuttu. Köyhät, rammat ja sairaat pääsevät illallispöytään isännän viereen, eikä ihmisiä jaeta enää arvokkaisiin ja vähemmän arvokkaisiin. Heikan mukaan ”Jumalan valtakunnan pöytätavoilla” on suora yhteys kestävän kehityksen mukaiseen talouteen. Lähde: Mikko Heikka: Uskonnot kohtaavat – Mahdollisuus parempaan maailmaan? (Gaudeamus 2018)

muslimivähemmistöjen kimppuun, ja kristittyjä vähemmistöjä vainotaan Lähi-idässä. Myanmarissa buddhalaiset vainoavat muslimivähemmistöjä.

Moni kysyy aiheellisesti, vievätkö uskonnot ihmiskuntaa kohti rauhaa vai entistä ilkeämpiin konflikteihin. – Samaa hämmennystä koin pitkään

itsekin, mutta dataa kerättyäni suomut varisivat silmistäni ja päädyin tulokseen, joka hämmentää varmasti myös muita. Huonoihin uutisiin on olemassa perustelut, mutta ne jättävät helposti varjoonsa uskontojen valtavirran oikeat kehitystrendit, Heikka sanoo. Kaikki maailmanuskonnot nostavat Heikan mukaan väkivallattoman vastarinnan aseellisen voimankäytön edelle. Yhtenä esimerkkinä on islamin käsite jihad, joka tarkoittaa kilvoittelua ja kamppailua. TUNNETTU MUSLIMIOPPINUT Mohammed Abu-Nimer hahmottelee omassa jihadin tulkinnassaan väkivallattoman vastarinnan teologiaa. Väkivallaton tie löytyy, kun Abu-Nimer tulkitsee jihadin käsitettä islamin perusarvojen valossa. Näitä ovat oikeus (adl), hyväntahtoisuus (ihsan), myötätunto (rahma) ja viisaus (hikma). – Islamin sisällä jihadin väkivallaton tulkinta ei ole uusi asia, mutta monelle suomalaiselle se on täysin tuntematon, Heikka sanoo. Hän mainitsee myös tunnetun jihadia käsittelevän asiakirjan, jossa johta-

USKONTOJEN KASVAVA VAIKUTUS nousee Mikko Heikan mukaan niiden välillä käydystä dialogista, joka on jatkunut jo kahden vuosisadan ajan. Heikka arvelee, että maallistuneen eurooppalaisen mielikuva uskontodialogista muistuttaa usein pilakuvaa. Siinä viisaat miehet nousevat korkealle vuorelle juomaan teetä ja käymään kohteliasta keskustelua. Sitten he laskeutuvat takaisin laaksoon, jossa mikään ei ole muuttunut. – Todellisuudessa uskontodialogi on jo kauan sitten laskeutunut sinne, missä tavalliset ihmiset elävät arkeaan. Uskontodialogi on kovaa työtä ja usein myös vastakulttuuria. Siinä käsitellään monille traditioille vaikeita kysymyksiä kuten tasa-arvoa, seksuaalietiikkaa ja intialaista kastijärjestelmää. Heikka uskoo, että eurooppalaiset joutuvat tarkistamaan asenteitaan lähivuosikymmeninä, kun muuttoliike tuo uskontojen maailman luoksemme. Heikka mainitsee YK:n arvion, jonka mukaan pelkästään ilmastopakolaisten määrä on kaksisataa miljoonaa vuonna 2050. Sellaisessa tilanteessa haaveet muurien rakentamisesta Euroopan ympärille romahtavat vääjäämättä. Heikka näkee uuden tilanteen mahdollisuutena ikääntyvälle ja harmaantuvalle Euroopalle, joka on pulassa ilman uusia veronmaksajia, uutta ajattelua ja kulttuurista monimuotoisuutta. – Keskellemme tulee vahvoja vaikuttajia muista korkeakulttuureista. On välttämätöntä, että ymmärrämme heidän ajatteluaan ja toimintaansa ja osaamme sopeutua elämään heidän kanssaan, Heikka sanoo. – Kirjani on yksi yritys tuoda uskonnot näyttämölle sellaisina kuin ne oikeasti ovat. ■

Osa 19

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Mari Torri-Tuominen, 51, on Vantaan Martinlaaksossa asuva Nuori kirkko ry:n musiikkikouluttaja. Torri-Tuomisen perheeseen kuuluvat puoliso, Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen, ja aikuinen tytär. Torri-Tuominen suunnistaa mielellään Sipoonkorvessa ja Nuuksion järviylängöllä. Korttelisuunnistus antaa tuttuihin paikkoihin uuden näkökulman: yhtenä talvisena sunnuntaiaamuna rasti löytyi Helsingin tuomiokirkon portailta. Torri-Tuomisen suunnistusseura on vantaalainen Pihkaniskat.

Suunnistaessaan Mari Torri-Tuominen elää läpi tunteiden koko kirjon.

Rastin löytämisen koukuttava ilo Suunnistaminen on jättänyt jälkiä Mari Torri-Tuomisen kehoon. Niitäkin selvempiä ovat lajin henkiset vaikutukset.

lee eteen avautuvassa maastossa ja ratkoo reitiltä löytyviä haasteita.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

MARI TORRI-TUOMINEN silmäilee karttaa, kompassia ja metsäistä mäenrinnettä hetken ajan ennen kuin lähtee juoksemaan. Innostus ja jännitys tuntuvat vahvoina koko kehossa. Alkaako suunnistus onnistuneesti vai onko edessä ”pummi”, jossa ensimmäisen rastin etsimiseen hukkaantuu minuuttitolkulla aikaa? Torri-Tuominen aloitti suunnistusharrastuksen seitsemän vuotta sitten. Suunnistamisessa on sellaista fyysistä eteenpäin menoa, jota hän tarvitsee. Samalla harrastus on koukuttava ja hauska. Suunnistaessaan Torri-Tuominen on kuin tietokonepelin hahmo, joka juoksee, kiipeää ja hyppe-

Antakaa toisillenne anteeksi

TUULI SYNNYTTÄÄ haapametsässä erilaisen kuulokuvan kuin kuusikossa tai kangasmetsässä. Kylmät paikat kevään viimeisten lumikinosten lähellä, kukkivan suopursun tuoksu kesällä ja märän syysmetsän syli eivät jää huomaamatta. Iltojen hämärtyminen saa juoksuvauhdin tuntumaan nopeammalta. Torri-Tuominen on kokenut metsässä myös pyhän läsnäolon hetkiä. Suunnistaessaan Torri-Tuominen elää läpi tunteiden koko kirjon. Itsevarma ”bimbovaihe” vaihtuu äkkiä reitiltä eksymisen aiheuttamaan hämmennykseen ja epäonnistumisen tunteeseen. Rastin löytyminen antaa aina suuren ilon. Torri-Tuomiselle on muodostunut tärkeäksi virren 547 sanoja mukaileva ajatus, jonka mukaan jokaisella rastivälillä on ”armo uus”. Vaikka edellisen rastin etsiminen olisi mennyt mönkään, elettävänä on jo uusi matka. Se tarjoaa mahdollisuuden hakea mahdollisimman hyvää suoritusta. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

28.10.

SUUNNISTAMINEN ON jättänyt jälkiä Mari TorriTuomisen kehoon. Niitäkin paremmin hän huomaa lajin henkiset vaikutukset. Metsässä Torri-Tuominen ei kursaile. Valittuaan suunnan hän menee läpi siitä, mitä eteen tulee. Kangasmetsä tai sopivaan suuntaan vievä polku antaa mahdollisuuden ripeään vauhtiin, mutta lajiin kuuluvat olennaisesti myös mietteliäät kävelyosuudet ja pysähtely. Jyrkimmissä nousuissa eteneminen on nelivetoa, jossa kädet tulevat avuksi. Tiukoissa kuusikoissa ja tiheiköissä oksat piiskaavat kehoa ja kivikoissa tulee välillä ”osumia”. Viime kesänä Torri-Tuominen putosi suohon vyötäisiään myöten. Lähes jokaisella suunnistuskerralla hän lentää nurin ainakin kerran. Torri-Tuominen on harrastanut myös maratonjuoksua. Pitkillä juoksulenkeillä ehtii miettiä työasioita ja syventyä laulun sanoihin tai meditaatiotekstiin. Suunnistaminen vaatii niin tiukkaa keskittymis-

tä, että muut ajatukset karisevat. Se on osoittautunut oivalliseksi tavaksi purkaa stressiä. Ajatusten nollaaminen tekee myös tilaa aisteille.

Velat ja synnit SEITSEMÄNVUOTIAS KYSYI autossa yllättäen: ”Kuka on keksinyt sanan anteeksi?” Aikuisista kukaan ei osannut vastata. Todettiin vain, että se on hieno sana. Seitsenvuotias oli samaa mieltä. ”Muuten riidat ei lopu.” Etymologisen sanakirjan mukaan anteeksi tulee sanasta antaa. Se on ollut käytössä Mikael Agricolan ajoista. Anteeksi annetaan, ei esimerkiksi oteta. Isä meidän -rukouksessa pyydetään Luukkaan evankeliumin mukaan: ”Anna meille meidän syntimme anteeksi”. Toisen vaihtoehdon esittää Matteus evankeliumissaan. Siinä rukouspyyntö lausutaan muodossa: ”Anna meille

meidän velkamme anteeksi”. Tätä sanamuotoa käyttävät ortodoksit ja katolilaiset. Mitä sanat tarkoittavat? Mitä pyydetään anteeksi? Kreikankielen tavallisin syntiä merkitsevä sana on hamartia. Se ei alkuaan ollut eettinen ilmaisu, vaan tarkoitti yksinkertaisesti maalin ohi ampumista. Sitä käytettiin keihään tai nuolen lentäessä maalin vieritse. Tässä mielessä synti on epäonnistumista päämäärän tavoittamisessa – siinä, mitä olisi pitänyt olla ja tehdä. Tähtäsin hyvään, mutta laukaukseni epäonnistui. Ei velkakaan ole huono sana. Kirkkoisä Origenes luetteli kolme

erilaista velkaantumisen kohdetta. Ihminen on velassa lähimmäiselleen. Ihminen on velassa itselleen. Ihminen on velassa Jumalalleen. Nyt – IPCC:n ilmastoraportin

jälkeen – hän epäilemättä olisi lisännyt neljännen. Ihminen on velassa luomakunnalle. Herra armahda meitä.

OLLI VALTONEN

Pieni ja huomaamaton* Yksilöllisesti valmistettu ja huomaamaton Oticon Opn -kuulokoje on piilossa korvakäytävässä. Lisäksi Opn antaa täyden 360° kuuntelukokemuksen. Ympärillä olevia ääniä jatkuvasti hallinnoimalla Opn auttaa saamaan puheesta selvää meluisissakin paikoissa. Voit näin seurata useita keskusteluja samanaikaisesti ja nauttia kokonaisvaltaisemmin elämästäsi. Lisätietoja www.oticon.fi * Huomaamaton korvassa kahdeksalla kymmenestä.

Kuulokojeparistot / 3 pkt

10€

Oticon tipit ja vahasuojat

– 20%

Tarjoukset voimassa 16.11.2018 asti kuuloverkko.fi sekä Helsingin ja Järvenpään myymälöissä

Varaa aika ilmaiseen kuulontutkimukseen ja neuvontaan Voimassa 16.11.2018 asti.

Kuuloverkko Helsinki, Järvenpää ja Hyvinkää Ajanvaraus puh. 09 2786 2040 www.kuuloverkko.fi

Lähde rauhassa. Anna perinnöksi toivoa. Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä. Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Tilaa kattava testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kuulutus

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys

Nyt on aika vaikuttaa Seurakuntavaalit 2018

Voit äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspisteessä, missä päin pääkaupunkiseutua tai Suomea Tahansa. Etsi sinulle sopiva ennakkoäänestyspiste listasta alla, tai: vantaanseurakunnat.fi/vaalit Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa toimitetaan 18.11.2018 seurakuntavaalit. Vantaalla seurakuntavaaleissa valitaan jäsenet jokaisen Vantaan seurakunnan seurakuntaneuvostoon sekä seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 6.–10.11.2018 seuraavissa paikoissa:

Hakunilan seurakunta • Hakunilan kirkko, kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48, ti–la 6.–10.11. klo 9–18, to 8.11. klo 9–20 • Nissaksen asukaspuisto, Nissaksentie 9, ti 6.11. klo 10–12 • Kolohongan kerhohuone, Itäinen Valkoisenlähteentie 19, ke 7.11. klo 16–18 • Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, ke 7.11. klo 17–19, pe 9.11. klo 11–14

Hämeenkylän seurakunta • Hämeenkylän kirkko, kirkkoherranvirasto, Auratie 3, ti–la 6.–10.11. klo 9–18 • Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 B, ti 6.11. klo 16–18 • Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, Yhteisen pöydän ruokailun yhteydessä, ke 7.11. klo 12–13. • Pähkinärinteen palvelutalo, Kastanjakuja 1, ke 7.11. klo 14–15.30 • Vapaalan seurakuntatalo, Ilpolankuja 2, to 8.11. klo 11–12.30 • Honey Bakery, Askiston leipomo, Askistontie 1, to 8.11. klo 13–15 • Lammaspolun kerhohuoneisto, Lammaspolku 1, pe 9.11. klo 10–11.30

Korson seurakunta • Korson kirkko, kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4, ti–la 6.–10.11. klo 9–18 • Monitoimikeskus Lumo, Urpiaisentie 14, ti–to 6.–8.11. klo 10–18 • Korson entinen kirjasto 2. krs, Korsontie 2, ke 7.11. klo 12–13 • K- Supermarket Korso, Minkkikuja 2, to 8.11. klo 16–20, la 10.11. klo 10–14 • K-Market Kulomäki/vaalibussi, Maauuninpolku 2, to 8.11. klo 14–15.30, la 10.11. klo 10–12 • K-Market Riskiläkuja/vaalibussi, Riskiläkuja 2 A, to 8.11. klo 16–17.30, la 10.11. klo 12.30–14.30 • K-Supermarket Nikinmäki/vaalibussi, Paarmatie 2, to 8.11. klo 18–20, la 10.11. klo 15–17

Rekolan seurakunta • Rekolan kirkko, kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22, ti–la 6.–10.11. klo 9–18 • Koivukylän palvelutalo, Karsikkokuja 13, ti 6.11. klo 10.30–12 • Koivukylän kirjasto, Hakopolku 2, ti 6.11. klo 13–19

• Havukosken palvelukeskus, Eteläinen Rastitie 12, ke 7.11. klo 10.30–12 • Päiväkummun koulu, Ismontie 2, ke 7.11. klo 16–19 • Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6, to 8.11. klo 9–12 • Foibekartano, Sairaalakatu 7, to 8.11. klo 10.30–12 • Peijaksen sairaala, Sairaalakatu 1, to 8.11. klo 13–15 • Leinelän päiväkoti, Metsäkeijunkuja 2, to 8.11. klo 16–19 • K-Citymarket Koivukylä, Koivukylän Puistotie 11, pe 9.11. klo 12–19, la 10.11. klo 11–18

Tikkurilan seurakunta • Tikkurila Vantaa-info, kauppakeskus Dixi, Ratatie 11, ti–la 6.–10.11. klo 9–18 • Tikkurilan Koskikeskus, Vernissakatu 4, ti–pe 6.–9.11. klo 9–18 • Point, Hagelstamintie 1, ti–to 6.–8.11. klo 17–20 • Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, pe 9.11. klo 9–14, la 10.11. klo 12–17

Vanda svenska församling • Vandainfo Dickursby, Dixi, Banvägen 11, 2. vån., ti–lö 6–10.11 kl. 9–18 • Folkhälsanhuset i Vanda, Vallmovägen 28, to 8.11 kl. 10–11.30

Vantaankosken seurakunta • Myyrmäen kirkko, kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, ti–la 6.–10.11. klo 9–18 • Kauppakeskus Myyrmanni, Iskoskuja 3, ti–pe 6.–9.11. klo 12–19, la 10.11. klo 11–18 • Kivistön kirkko, Laavatie 2, ke 7.11. klo 14–19, la 10.11. klo 11–15 • Katriinan sairaala, Katriinankuja 4, pe 9.11. klo 12–19

Oppilaitosten opiskelijoille ja henkilökunnalle • Sotungin koulu ke 7.11. klo 11–13 • Varia, Talvikkitie 119, ke 7.11. klo 11–14 • Varia Aviapoliksen yksikkö, Rälssitie 13, ti 6.11. klo 11–13 • Laurea, Ratatie 22, ke 7.11. klo 10–12 • Tikkurilan lukio, Valkoisenlähteentie 53, to 8.11. klo 11–13 • Varia Hiekkaharjun yksikkö, Tennistie 1, pe 9.11. klo 11–13 • Vaskivuoren lukio, Virtatie 4, ti 6.11. klo 10.30– 13.30 • Varia Myyrmäen toimipiste, Ojahaantie 5, ke 7.11. klo 9–13 • Metropolia, Leiritie 1, ke 7.11. klo 9–13 • Martinlaakson lukio, Martinlaaksontie 36, to 8.11. klo 10.30–13.30 • Mercuria, Martinlaaksontie 36, to 8.11. klo 10.30–13.30

Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Äänestäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä. Äänestäjällä on oikeus äänestää sen seurakunnan ehdokasta, jossa seurakunnassa hänet on 15.8.2018 merkitty läsnä olevaksi jäseneksi ja äänioikeutetuksi. Äänioikeutettu on seurakunnan jäsen, joka täyttää 16 vuotta viimeistään 18.11.2018. Tiedot Vantaan ehdokkaista ja ennakkoäänestyspaikoista löytyvät www.vantaanseurakunnat.fi/vaalit ja Kirkko ja kaupunki -lehden (Vantaan painos) 1.11. ilmestyvässä numerossa.

Kotiäänestys Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on rajoittunut, voi äänestää kotona. Halustaan äänestää kotona on ilmoitettava kirkkoherranvirastoon vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään 2.11.2018 ennen klo 16.00. Ilmoituksen voi tehdä äänioikeutettu tai hänen valitsemansa henkilö. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja. Kotiäänestykseen ilmoittautumislomakkeita saa kirkkoherranvirastosta ja vaalien verkkosivuilta seurakuntavaalit.fi. Tavanomaisten aukioloaikojen lisäksi kirkkoherranvirastot ovat avoinna 2.11.2018 klo 16.00 saakka. Vantaan kirkkoherranvirastojen yhteystiedot löytyvät verkko-osoitteesta vantaanseurakunnat.fi/yhteystiedot. Vantaan seurakuntien ennakkoäänestystä koskevat kuulutukset ovat nähtävillä kunkin seurakunnan ilmoitustauluilla kirkkoherranvirastoissa 29.10.–10.11.2018. Vantaalla 15.10.2018 Seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat

Hans Tuominen, Hakunilan seurakunta Jukka Nevala, Hämeenkylän seurakunta Eija Mäkinen, Korson seurakunta Rainer Heino, Rekolan seurakunta Hannu Kokko, Tikkurilan seurakunta Tiina-Maaria Päivinen, Vantaankosken seurakunta Harriet Forsman-Ryhänen, Vanda svenska församling

Nyt on aika vaikuttaa - Seurakuntavaalit 2018

8 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

unsaat sata vuotta sitten, huhtikuussa 1918, Tikkurila oli taistelukenttä. Valkoisten avuksi sisällissodassa tulleet saksalaiset halusivat saartaa Helsingin ja etenivät kohti Tikkurilan asemaa. Vasta 17-vuotias punakaartilainen Viljo Sohkanen oli viiden päivän lomalla Viipurin lähellä sijainneelta Kavantsaaren rintamalta. Hän oli punakaartin sanitääri eli lääkintämies. Sohkanen oli lähtenyt käymään parturissa Helsingissä ja palasi kotikyläänsä. Matkustajajuna pysähtyi saksalaisten tulitukseen ennen Tikkurilan asemaa. Punakaartilaiset olivat hätää kärsimässä, mutta asemalle ajanut panssarijuna pidätteli vielä hetken ensimmäisen maailmansodan taisteluissa karaistuneita saksalaisia sotilaita. Sohkanen sitoi haavoittuneen. Hetkeä myöhemmin hän oli saksalaisten vanki. Siitä alkoi koettelemus, joka vuosikymmeniä myöhemmin päätyi kirjaan nimeltä Punakaartilaisen päiväkirja. Se ilmestyi vuonna 1967 ja oli ensimmäinen punakaartilaisen muistelmiin perustunut teos Suomessa. Nyt Sohkasen tarina on dramatisoitu näyttämölle. Tikkurilan teatteri esittää tuotantokoordinaattorinsa Aino Järvi-Eskolan esikoiskäsikirjoitukseen perustuvan teoksen Viljo S. MIKÄ SAI Tikkurilan teatterin ja Aino Järvi-Eskolan kiinnostumaan tarinasta? – Sisällissodan muistovuosi oli lähestymässä, ja ajattelimme, että haluamme tehdä jotain, mikä liittyy siihen. Tutkailimme valmiita näytelmätekstejä, mutta niistä ei löytynyt sopivaa. Yksi teatterimme vahva arvo on paikallisuus. Päädyimme siihen, että jos teemme historiaan perustuvan näytelmän, katsomme lähelle, JärviEskola kertoo. Kun teatteriin alettiin suunnitella sisällissotaan liittyvää näytelmää, Järvi-Eskola sai vinkin tutkijaystävältään. – Hän antoi käteeni Viljo Sohkasen kirjan ja kehotti tutustumaan siihen. Luin tarinan ja kerroin siitä ohjaaja Carita Välitalolle. Innostuimme molemmat, ja aloin kaivaa käsikirjoitusta varten lisää tietoa muun muassa Työväen arkistosta ja Valtiorikosoikeuden arkistosta, Järvi-Eskola kertoo. – Käsikirjoitusta työstettiin vielä esitystä harjoiteltaessa, mikä oli hyvä tapa tehdä tällaista tositapahtumiin pohjautuvaa näytelmää, hän toteaa. VILJO SOHKASEN tarina kiehtoi Aino Järvi-Eskolaa monestakin syystä. Ensinnäkin Sohkanen oli nuori, vasta 17-vuotias. Lisäksi hän ei halunnut tarttua sisällissotatilanteessa aseeseen, vaan palveli lääkintämiehenä. Hän myös koki sekä taisteluita että vankileirin ja kirjoitti vielä kokemuksistaan kirjan, joka on tyyliltään toteava: hän kertoo, että näin asiat vain tapahtuivat. – Se, miten hän muissakin yhteyksissä puhui ja esiintyi, teki minuun vaikutuksen. Vaikka hän koki kamalia ja surullisia asioita, hän ei vaikuttanut katkeralta. Hän katsoi maailmaa tasa-

Tikkurilan teatterin uusi näytelmä kertoo sisällissodasta. Punakaartin lääkintämiestä Viljo Sohkasta esittää Ilari Ristola. Kuva näytelmän harjoituksista.

Viljo S. kertoo selviytyjän tarinan 17-vuotias tikkurilalainen Viljo Sohkanen värväytyi sisällissodassa punakaartiin lääkintämieheksi ja päätyi Suomenlinnaan vankileirille. Hänen tarinastaan tehty näytelmä saa tänä syksynä ensi-iltansa. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JANI LAUKKANEN

arvon ajatuksen ja uteliaisuuden läpi. Hän ei kiihkoillut, vaan kertoi rauhallisesti kokemuksistaan. Myöhemmin elämässään hänestä tuli tärkeä paikallinen vaikuttaja. Arkistoja penkoessaan Järvi-Eskola löysi lehtijuttuun, joka toi teatterille vielä yhden ylimääräisen motiivin

näytelmän tekemiseen. Kävi ilmi, että Sohkanen oli ollut mukana Tikkurilan Työväennäyttämön juhlanäytelmässä. Tuosta teatterista juontuvat nykyisen Tikkurilan teatterin juuret. Viljo S. on puolitoistatuntinen näytelmä, joka on rajattu sotaan ja sen jälkeisiin tapahtumiin. Näytelmä sijoit-

tuu Tikkurilaan, Kavantsaaren rintamalle Viipurin lähelle, Helsingin pitäjän kirkonkylään, Helsinkiin ja Suomenlinnan vankileirille. Näyttelijöitä on yhdeksän. Lisäksi lavalla on hanuristi. Pääosaa, eli Viljo Sohkasta, esittää Ilari Ristola. Muilla näyttelijöillä on useita rooleja.

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Vantaan ensimmäinen sosiaalijohtaja Viljo Sohkanen syntyi vuonna 1900 Viipurissa ja eli varhaislapsuutensa Tampereella. Perhe muutti Tikkurilaan, kun Sohkanen oli 11-vuotias. Sohkanen liittyi punakaartiin syksyllä 1917. Hän osallistui aluksi partiotoimintaan ja elintarviketakavarikoihin Uudellamaalla, mutta toimi sitten lääkintämiehenä rintamalla lähellä Viipuria. Tikkurilan taisteluun Sohkanen päätyi ollessaan lomalla rintamalta. Hän joutui vangiksi ja Suomenlinnan vankileirille. Hänet vapautettiin kahden ja puolen kuukauden jälkeen, kun valtiorikosoikeus luopui syytteistä. Sohkanen kirjoitti kokemuksistaan kirjan nimeltä Punakaartilaisen päiväkirja (Weilin&Göös 1967). Sohkanen oli aktiivinen Tikkurilan työväenyhdistyksen jäsen ja kunnallispoliitikko. Vuosina 1958–1963 hän toimi Helsingin maalaiskunnan, Vantaan edeltäjän, ensimmäisenä sosiaalijohtajana. Hän sai suomalaisten hyvinvoinnin eteen tekemästään työstään sosiaalineuvoksen arvon. Sohkanen kuoli vuonna 1989. Jokiniemessä on hänen kunniakseen nimetty katu.

Johtoajatuksenamme on tuottaa palveluja, jotka olisimme valmis hyväksymään omille omaisillemme.

UUSI PALVELUKOTI LOHJALLA Palvelukoti Harjupuisto

Helsingiuksentie 54A, Virkkala Ympärivuorokautista tukea muistisairaille tai hoivaa ja palveluja tarpeidenne mukaan ilman jonoja. Meillä eletään toiminnallista arkea kodikkaassa ympäristössä. Soita ja varaa tutustumisaika! Eija Salo gsm: 050 511 5318 s-posti: eija.salo@seniorikodit.fi

seniorikodit.fi

IHMISLÄHEISTÄ ASUMISTA VILLA ATZALEASSA Viljo Sohkasen perhe oli aktiivisesti mukana työväenyhdistyksessä, ja hänen Juho-isänsä menehtyi Tammisaaren vankileirillä. Nuoren miehen punakaartiin liittymiseen vaikutti ideologia, mutta siihen oli myös käytännöllinen syy, nälkä. Kaarti maksoi palkkaa ja tarjosi ruoan. Mukana saattoi olla myös seikkailunhalua. SEIKKAILU MUUTTUI kuitenkin keväällä 1918 traumaattiseksi kokemukseksi. Tikkurilan taistelusta Viljo Sohkanen päätyi Helsingin pitäjän kirkonkylään, jossa valkoiset uhkasivat ampua vangit. Pari yötä vangit viettivät Knapaksen aitassa. Sen jälkeen heitä lähdettiin kuljettamaan Helsinkiin. Suomenlinnassa vangit näkivät nälkää ja muuttuivat kesän kuluessa yhä apaattisemmiksi. Monet eivät jaksaneet enää edes surra kohtaloaan. Sohkasen tarina on Aino Järvi-Eskolan mukaan kuitenkin selviytyjän tarina. Hän löytää kaiken karmeuden keskellä vartijoistakin inhimillisyyttä. Ote Sohkasen päiväkirjasta kertoo miehestä paljon: ”Minkälaiselta mah-

taa tuntua ampua toinen ihminen... ja vielä aseeton vanki? Nyt ymmärrän, minkä tähden vangeilta kuulutaan sidottavan silmät ennen ampumista. Ei se ole ammuttavan tähden, vaan am-

”

KÄSIKIRJOITUSTA TYÖSTETTIIN VIELÄ ESITYSTÄ

Tarjoamme turvallista ympärivuorokautista asumista ja hoivaa kodissamme. Meille voi tulla asumaan myös lyhytaikaisesti vaikkapa omaishoitajan loman aikana. Meillä on nyt myös yksi pariskuntahuone vapaana. Voit varata henkilökohtaisen esittelyajan meiltä. TERVETULOA TUTUSTUMAAN VILLA ATZALEAAN! LISÄTIEDOT: Yksikön johtaja Tia Korpi p. 044 536 2226 tia.korpi@mehilainen.ﬁ hoivamehilainen.ﬁ

HARJOITELTAESSA, MIKÄ OLI HYVÄ TAPA TEHDÄ TÄLLAISTA TOSITAPAHTUMIIN POHJAUTUVAA NÄYTELMÄÄ.

pujan. Ei varmaankaan päähän voi rauhallisesti tähdätä, jos ihmisen silmät ovat auki. Ei niin raakaa ihmistä varmaan olekaan.” ■ Viljo S. -näytelmän ensi-ilta on perjantaina 2.11. Vernissassa, Tikkurilassa. Ensi-iltanäytös on loppuunmyyty, mutta lisää näytöksiä on marras- ja joulukuussa sekä helmikuussa 2019. Lisätietoa www.tikkurilanteatteri.fi.

Villa Atzalea, Vanha Kaarelantie 26, Vantaa mehilainen.ﬁ

MENOT 25.10 – 1.11.

10 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! 29.10. ehtoollishartaus klo 11. Hartauden jälkeen maksuton ruokailu. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Iloa, riemua, rukousta, laulua ja sanaa. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Puurotorstai torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Voit tulla myös kahville. Viikkomessu torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–22.30. Lasten kekkerit la 27.10. klo 15.30– 18. Klo 15.30 alkaen kasvomaalausta ja leikkihuone avoinna. Klo 16 iloinen lastenkonsertti, jonka jälkeen tarjolla kaikille makaronilaatikkoa ja jätskit. Ruokailua varten ilmoittautumiset birgitta.tasavuori@evl.fi Messu su 28.10. klo 12. Pastori Aleksei Aljoskin Velmemasta, Harri Nurminen, Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Messun jälkeen Velmeman kuulumisia ja lähetysarpajaiset. Lähetyspiiri ma 29.10. klo 18–19.30. Pastori Pekka Palosaari vierailee. Seniorikerho ti 30.10. klo 13–14.30. Laurean terveydenhoitajaopiskelijat vierailevat. Taivaanrakas – lauluja luopumisesta ja lohdutuksesta ti 30.10. klo 18. Hanna Ekola, laulu, Virpi Salo, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Virsivartti ke 31.10. klo 12.30–12.45.

Raamattuluento ke 31.10. klo 18.30. Miika – ennusti Jeesuksen syntymän Betlehemissä. Lähetysteologi Jukka Norvanto. Sururyhmä läheisensä menettäneille tiistaisin alkaen 6.11. klo 13.30–15. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tiina Palmu p. 050 356 5715 tai Heli Leskinen p. 050 468 6410.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9 Vahtimestari, p. 050 573 6391 Hartaushetki tiistaisin klo 12.30– 12.45. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14. Saunaa ja sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Iloista naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille. Perhekerho perjantaisin klo 9–13. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45–11. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuroateria. Taidepyhis sunnuntaisin klo 15–16.30. Taidepyhiksessä tutustutaan Raamatun kertomuksiin ja elämään Taivaan Isän lapsina musisoimisen, käsillä tekemisen, liikkeen ja luovan ilmaisun keinoin. Ryhmään voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista, alle 3-vuotiaat mielellään aikuisen kanssa. Pyhiksessä tarjotaan pieni välipala. Lähetyspiiri to 25.10. klo 18–20. Messu su 28.10. klo 10. Saarna pastori Aleksei Aljoskin Velmemasta, Harri Nurminen, Riikka Jäntti, Vivace-kuorolaisia.

MUUALLA Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45. Kuoro on tarkoitettu 6–12-vuotiaille laulamisesta ja yhdessä musisoimisesta kiinnostuneille tytöille ja pojille. Aurinkotanssi-kuorossa laulavat 10–14-vuotiaat tytöt ja pojat. Aurinkotanssi harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–16. Lapsikuoroja johtaa kanttori Riikka Jäntti. Kuoroihin ei tarvitse ilmoittautua. Harrastus on maksuton. Perhekerho Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19) torstaisin klo 9–11.

KASTETTU Eemeli Mauno Matinpoika Happonen, Leo Jacob Holopainen.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys: Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Hiljaisuuden ilta, arkipäivän retriitti pe 26.10. klo 17.30–21. Varaa aikaa hiljaisuudelle ja tule hengähtämään arkipäivän retriitin rauhaan. Kysele vapaita paikkoja Katja-Maaria Viléniltä, p. 050 420 1411. Pieni suuri raamattukurssi la–su 27.–28.10. Käsittelyssä on 1. Pietarin kirje eli ”Kirje muukalaisille”. Kurssin ohjelma la 27.10. klo 12 Kurssin aloitus, luku 1. Klo 13 ”Kuka kuuluu Jumalan kansaan?”, luku 2. Klo 14 Kahvitauko. klo 14.15 ”Kristillistä elämää”, luku 3. klo 14.45 Yhteislaulua. Klo 15 ”Loppu on lähellä”, luku 4. Klo 16 Päätösrukous. Kurssin ohjelma su 28.10. klo 10 Messu. Klo 12 ”Paimen ja paimenet”, 5. luku. Klo 13 Päätösrukous. Kurssilla opettajina pastorit Tapio Kiviranta, Jukka Nevala ja Jukka Niemelä. Messu, Inkerin kirkkopyhä su 28.10. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit. Lautapeli-iltapäivä su 28.10. klo 16–18 kirkon nuortentilassa. Miesten sauvakävelypiiri su 28.10. klo 18. Juvenalia-kamarikuoron konsertti ti 30.10. klo 19. Kuoroa johtaa Matti Järvinen. Nettikerho. Asioi netissä: passi, ajokortti, henkilökortti, vero ke 31.10. klo 14–16 kirkon takkahuoneessa. Vetäjänä informaatikko Riitta Sivenius. Agricolamessu goes Vantaa to 1.11. klo 19 Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja, pastori Henrik Wikström tiimeineen. Virtaviivaistettu, uuden sukupolven luterilainen messu tuodaan toistamiseen Hämeenkylään Helsin-

gin Punavuoresta. Messussa videoilla, valoilla ja bändillä on erityinen rooli. Sururyhmä aloittaa ti 6.11. klo 18. Keskustelua läheisen menetyksen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista muiden menetyksen kohdanneiden kanssa. Kokoontumiskertoja on viisi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut diakoniatyöntekijä Anne Puumala, p. 09 830 6472 tai anne. puumala@evl.fi. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Lounaan yhteydessä on klo 12 ehtoollishetki kirkkosalissa ja pappi tavattavissa kirkon takkahuoneessa.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 25.10. klo 10.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 25.10. klo 11. Vierailijana on pastori Jukka Niemelä. Kohtaamispaikka to 31.10. klo 11–12.

MUUALLA Jouluinen Viro 100 v -retki Tallinnaan la 8.12. Tapaamme Länsiterminaalissa (T2, os. Tyynenmerenkatu 14) klo 8 ja paluu klo 21. Oppaana on TT Tuomas Palola, joka on työskennellyt Tallinnassa ja perehtynyt Viron historiaan. Menomatkalla nautimme aamiaisbuffetin. Teemme kiertokävelyn (n. 5–6 km) Tallinnan historiallisilla paikoilla. Vierailemme mm. Miehitysmuseossa, käymme joulumarkkinoilla ja hiljennymme ehtoollishartauteen Mikaelin kirkossa. Tallinnassa ruokailemme omakustanteisesti. Matkalle tarvitaan kuvallinen henkilötodistus tai voimassa oleva passi. Lisätiedot retkestä Matti Hyry, p. 050 4910 954. Retken hinta 60 e. Ennakkovarauksen vuoksi paikkoja rajatusti. Ilmoittautuminen ma 19.11. mennessä osoitteeseen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450. Kaikenikäisten jouluvaellus Vivamossa la 15.12. Lähtö kirkolta n. klo 12.30 ja paluu n. klo 17.30. Jouluvaellus alkaa klo 14 ja sen kesto on n. 1,5 t. Jouluvaelluksen jälkeen syömme joulupuuroa. Retken hinta 35 e (aikuiset), 25 e (4–12-v), nuoremmat

Menokasvo

Ei valikoida ihmisiä Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen, seurakuntavaalit lähestyvät. Mistä nyt pitäisi puhua? – Minä haluaisin, että puhutaan kirkon ja seurakuntien työn sisällöistä, siitä, miten on uskon, toivon, rakkauden ja armon laita päivittäisessä työssä ja miten siihen kytketään kristillinen vakaumus. – Puheet ovat yksi tapa ilmaista asioita, mutta teot ovat paljon voimakkaampia. Teot kertovat, mihin oikeasti uskotaan ja mitä oikeasti pidetään merkittävänä.

Vaalikeskustelu to 1.11. klo 18.30 Kauppakeskus Myyrmannissa, Iskoskuja 3. Juontajina Reetta Meriläinen ja Aukusti Koivu. Ks. muut vaalikeskustelutilaisuudet vantaanseurakunnat.fi.

ESKO JÄMSÄ

Miksi kannattaa äänestää seurakuntavaaleissa? – Jos aikoo osallistua aktiivisesti kirkon ja seurakunnan toimintaan, silloin äänestäminen on paras tapa vaikuttaa siihen, ketkä toimintaa pyörittävät. Kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen jäsenillä on suuri vaikutus siihen, minkälaista työtä seurakunnissa tehdään ja minkälaisia linjauksia ja valintoja tehdään.

Missä usko, toivo, rakkaus ja armo näkyvät tänä päivänä? – Armo näkyy leipäjonoissa, yhteisillä aterioilla, asunnottomien yössä ja monenlaisissa diakoniatyön muodoissa. Armo ja toivo näkyvät kirkollisten järjestöjen työssä. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu vie toivoa vähän kauemmaksi ja samalla levitetään toivon sanomaa Suomeen. – Rakkaus toivottavasti näkyy kaikessa, mitä tehdään. Rakastetaan ihmisiä sellaisinaan ja tunnustetaan jokaisen ihmisarvo. Ei valikoida ihmisiä, vaan suhtaudutaan rakastavalla kunnioituksella, varsinkin heihin, jotka eivät täytä kaikkia siisteys- tai elämäntapakriteerejä eli heihin, jotka niin sanotusti haisevat pahalta. NINA RIUTTA

ilmaiseksi. Ilmoittaudu ma 19.11. mennessä osoitteeseen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

KASTETTU Tomas Eemi Petteri Purho, Eino Wiljo Walter Laine, Luka Emil Sebastian Eskola, Veikko Seppo Oliver Repetti, Väinö Aaro Johannes Vilenius, Minea Luna Mertens.

HAUTAAN SIUNATTU Liisa Marjatta Vuorisalo 93 v, Saija Inkeri Ravantti 91 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset: arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys: ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Miesten saunailta to 25.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Perhekerho pe 26.10. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. OlenNainen-naistenilta la 27.10. klo 15–19 seurakuntasalissa. Teemana ”Elossa”, alustajana monitaiteilija ja yhteisöllinen tekijä Liana Potila. Kehollinen tuokio keskustelun, elävän musiikin/äänen, kuvan ja jakamisen äärellä. Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi mielellään ennen tapahtumaa: kristiina.rauhakallio@ evl.fi, p. 044 422 0469 tai kaisa. aalto@evl.fi, p. 044 422 0435. Messu su 28.10. klo 10 kirkossa. Minttu Haapalainen, Veikko Ahonen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

MENOT 25.10 – 1.11

Kylväjä-piiri su 28.10. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Kirkon aamupuuro ma 29.10. klo 10 seurakuntasalissa, hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Perhekerho ma 29.10. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Runopiiri ma 29.10. klo 13 seurakuntasalissa. Naisten raamattupiiri ma 29.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 29.10. klo 18 kappelissa. English through Bible ma 29.10. klo 18.30 kokoustilassa. Katulähetyksen lounas ke 31.10. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Maksuton lounas on valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta. Lähetyksen päiväpiiri ke 31.10. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Iltaperhekerho ke 31.10. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Iltapuuro syödään yhdessä klo 19.30. Sanan ja rukouksen ilta ke 31.10. klo 18. Jani Vanhala. Diakonissan vastaanotto to 1.11. klo 12–13 diakoniatoimistolla. Voit keskustella terveydentilaasi liittyvistä asioita, mittauttaa verenpaineen tai verensokerin ilman ajanvarausta. Naisten saunailta to 1.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 25.10. ja 1.11. klo 9–11.30. Nuorten perjantai NuPe 6.–8.-luokkalaisille pe 26.10. klo 17.30–20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 30.10. klo 9–11.30.

MUUALLA Tähdenlennon avoimessa päiväkodissa seurakunnan työntekijä tapaa perheitä to 25.10. ja 1.11. klo 12–14 (Marsinrinne 4).

KASTETTU Victoria Lily Vivian Salwathura, Daniel Joakim Rosenberg, Rafael Alexander Nevala, Jimi Tuomo Olavi Hietikko, Cecilia Lagerberg.

HAUTAAN SIUNATTU Kerttu Kaarina Mykkänen 90 v, Raimo Johannes Salo 81 v, Marja Liisa Ropa 78 v, Yrjö Olavi Mäki 70 v, Tuula Marjatta Hakkarainen 59 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ti klo 11–13, Asolassa to klo 11–13 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkko ti klo 9–11, Asola to klo 9–11. Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22 ”Siipien hipaisuja kameralla” Heli Kolhon enkeliaiheinen valokuvanäyttely 30.9.–4.11. Avoin olohuone perheille ma ja to klo 9–14. Brunssi ma klo 10, Kirkkomuskari to klo 10. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 25.10. klo 12 keittolounas. Ohjelma klo 13. Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja, arkkitehti Tarja Laine kertoo elämästään Etiopiassa sekä Vantaalla. Hiljaisuuden lauluja la 27.10. klo 18. Nina Fogelberg luennoi ja laulattaa gregoriaanisia lauluja. Vapaa pääsy. Miesten sauna la 27.10. peruttu. Diakoniapyhä, messu su 28.10. klo 10. Arto Nuutinen, Marja Kyllönen. Kesäajassa heränneille aamukahvit jo klo 9. Messun jälkeen Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteeri Minna Saarnivaara johdattaa teemaan ”Vieraita ja muukalaisia”. Keittolounas tilaisuuden jälkeen. Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki. Pienoismallikurssi 7–9-vuotiaille ma klo 15.30–16.30 (5.11.–10.12.) 6 kertaa. Kurssilla on pienoismalleja, joita voi tehdä. Voit myös tuoda oman mukanasi. Kurssilta saat liimat, työkalut sekä maalit. Hinta 25 e. Ilm. petri.piirainen@evl.fi tai 050 573 6328. Yläovet auki ma klo 17. Hartaus, iltapala (ei saunaa). Junnu-odarit 4–6-luokkalaisille ma klo 17.30. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Kerhossa bilistä, pelailua ja hengailua. Miesten raamattupiiri ma 29.10. klo 18.30. Diakoniakahvila ja -päivystys ti klo 9–11. Isko 1 & 2, isoskoulutusta ti 30.10. klo 18. Sanan ääreltä elämään -ilta ti 30.10. klo 18.30. Ef 5 Kaisa Koivula. Aamumessu ke 31.10 klo 9. Vappu Olsbo. SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30. Monitoimikerho 4–7-vuotiaille lapsille ke klo 14–16. Ilm. Petri puh. 050 573 6328. Open Doors -nuorten avoimet ovet ke klo 18. Raamattupiiri ke 31.10. klo 18.30. Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18.30. Ilm. Noora p. 050 433 3329. Raamattu- ja keskustelupiiri to 1.11. klo 13.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan perhekerho ti klo 9–12. Ötökkäkerho 4–6-vuotiaille lapsille ti klo 13–15. Ilm. Petri, p. 050 573 6328. Saviryhmä ke klo 12. Pienimuotoisia savitöitä. Asolan Ankkurit -aamupala to klo 9. Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. OlenNainen-naistentapahtumat la 27.10. klo 15–19 Korson seurakuntasali. La 24.11. klo 11–15 Asolan seurakuntatalo. Lisät. netissä ja Kaisa Aalto, p. 044 422 0435. Maalausryhmä ma 29.10. klo 10. Kipuryhmä ti 30.10. klo 15. Aihe: Tämä asia auttaa kestämään kipua! Tukihenkilökurssi ti 30.10. klo 17.30. Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat käyneet vapaaehtoistoiminnan peruskurssin ja jotka ovat kiinnostuneita toimimaan mielenterveyskuntoutujien tai muun henkilön tukena. Lisätietoja ja ilmoittautumiset vmseppa@gmail.com tai 050 406 8050 tai Eeva Rouhiainen 050 511 2006. Puutarhapiiri ti 30.10. klo 18. Älynystyrät Ällikällä to 1.11. klo 13.

Arabiankielinen työ la–su Asolan seurakuntatalo, tied. pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

MUUALLA Messu Foibessa su 28.10. klo 14. Arto Nuutinen, Marja Kyllönen. Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa. Varhaisnuorten sählykerho 1.–4.-luokkalaisille ma klo 17–18 Rekolan koululla. Ilm. kirsi.jokinen@ evl.fi. Mailat ym. saat koululta. Luontoretki Keravanjoen varteen ti 30.10. klo 12. Lähtö Silkinportin pihasta klo 12. Säänmukainen vaatetus. Kaikki halukkaat tervetulleita. Ilm 25.10. mennessä Alemach G Michael, p. 040 836 7599.Jär. Rekolan ja Tikkurilan seurakunta, Vantaan Kuntalais- ja maahanmuuttajapalvelut. Diakoniatyöntekijä paikalla Koivukylän Palvelutorilla parillisten viikkojen torstaina klo 12–14. Nuorten sähly to klo 16–17 Rekolanmäen koulu. Oma maila ja pelivarusteet. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19–21.30 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

KASTETTU Mathilda Emilia Margareetta Tossavainen, Rasmus Riku Eric Saaranen, Peppi Matilda Annukka Laajala, Emma Inari Alexandra Ruokonen, Livia Evelina Pöyhönen, Aapo Oskar Harju, Sophie Elisabeth Rushton, Leo Mikael Vainio.

HAUTAAN SIUNATTU Sirkka Kyllikki Eronen 78 v, Eero Olavi Ruuhonen 77 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset: ark. klo 9–15, p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat. fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys: ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus: ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuiltamme.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kirkko suljettu 18.11. asti remontin takia. Messut pidetään Pyhän Laurin kappelissa.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Laulumusiikin konserttisarja Valoa kappelissa: Rakkaudesta taivasikävään to 25.10. klo 18.30. Tenori Jussi Hirvonen ja pianisti Esa Ylönen. Kesto on n. 75 min, väliaika. Kahvitarjoilu. Liput 10 e / 7 e (opiskelijat, eläkeläiset). Laulumusiikin konserttisarja Valoa kappelissa: Ikuisuuden parvekkeella pe 26.10. klo 18.30. Jenni Lättilä, sopraano, ja Maija Parko, piano. Kesto on n. 75 min, väliaika. Kahvitarjoilu. Liput 10 e / 7 e (opiskelijat, eläkeläiset).

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Laulumusiikin konserttisarja Valoa kappelissa: Tuuli se taivutti la 27.10. klo 18.30. Jussi Merikanto, basso, ja Marjaana Merikanto, piano. Kesto on n. 75 min, väliaika. Kahvitarjoilu. Liput 10 e / 7 e (opiskelijat, eläkeläiset). Luomakunnan sunnuntain messu su 28.10. klo 12. Sanna Heikurinen, Mirka Härkönen, Terje Kukk. Pyhäkoulu on samanaikaisesti Pikkusalissa. Pyhäkoulu su 28.10. klo 12. Pyhän Laurin kirkon pyhäkoulu siirtyy remontin ajaksi kappeliin. Laulumusiikin konserttisarja Valoa kappelissa: Syysilta kirkkomaalla su 28.10. klo 18.30. Niina Keitel, mezzosopraano, ja Jukka Nykänen, piano. Kesto on n. 75 min, väliaika. Kahvitarjoilu. Liput 10 e / 7 e (opiskelijat, eläkeläiset).

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon toiminta siirtynyt Tikkurilan Koskikeskukseen. Laulupiiri pe 26.10. klo 15.30. Naisten rukouspiiri pe 26.10. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 27.10. klo 15. Luomakunnan sunnuntain messu su 28.10. klo 10–11.30. Jaakko Hyttinen, Veikko Karhumaa, Samppa Laakso. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 29.10. klo 13–14.30. Perhekerho ma 29.10. klo 17–18.30. Valokuvaus lapsille ja perheille. Raamatunlukupiiri ma 29.10. klo 18. Perhekerho ti 30.10. klo 9.30–11.30. Lähetyksen päiväpiiri ti 30.10. klo 13. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Pienten paikka auki pe 26.10. klo 9–15 ja ke 31.10. klo 16–19. Hanna-piiri to 1.11. klo 9.30 lähtö lenkille. Kahvit sanan äärellä klo 10.30.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon työntekijät ja toiminta siirtyneet Vernissakatu 4:ään (Tikkurilan Koskikeskus). Kirkon ruokailu päättynyt.

PIENTEN PAIKKA Pienten paikka muuttanut Unikkotieltä Vernissakatu 4:ään.

OLOTILA Olotilan toiminta päättynyt.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 26.10. klo 9–14. Pyhäkoulu su 28.10. klo 11–12. Kerho isille ja lapsille ti 30.10. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia. Pieni iltapala 3 e/perhe. Lapsikuoron harjoitukset ke 31.10. klo 17–18. Rukouspiiri ke 31.10. klo 18.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 25.10. klo 18. Myös lapset tervetulleita. Pyhäkoulu su 28.10. klo 11–12. Perhekerho ma 29.10. klo 9.30–11.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 30.10. klo 9.30–11.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 30.10. klo 9.30–11.30.

Pop up -lapsiparkki ti 30.10. klo 13.30–15.30. Arki-illan pyhäkoulu ke 31.10. klo 17.30–19. Pop up -vauvatanssiaiset to 1.11. klo 14.30–15.15.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Silkin aamiaiskahvila pe 26.10. klo 10–12 Asukastila Silkinportissa, Tikkurilantie 44 F, 2. krs. Käynti sisäpihan puolelta. Aamiaisella Yhteisen Pöydän tarjoamia elintarvikkeita. Maksuton. Rukouspiiri ti 30.10. klo 19 osoitteessa Annankalliontie 19 A / Ruoppa.

KASTETTU Sakarias Olavi Wikström, Anton Hubert Oskar Sipiläinen, Meea Maria Malmivaara, Adessa Eleonora Lehtinen, Katarina Aleksandra Liukkonen, Peetu Verneri Vehviläinen, Risto Elmeri Myllymäki, Anni Elsa Elina Parviainen, Mauri Otava Elias Koistinen, Linnéa Lahja Hannele Korpi, Aatos Niilo Kristian Litmanen, Adessa Eeva Ojanperä, Emilia Iida Sofia Lieho, Beata Pihla-Maaria Saarinen, Leo Matias Aho, Eeda Maija Matilda Ukkonen.

HAUTAAN SIUNATTU Suoma Inkeri Manninen 93 v, Martti Olavi Kälviäinen 85 v, Milja Anitta Virtanen 80 v, Jorma Kalevi Nevalainen 73 v, Niina Kristiina Ahlroth 42 v, Henri Arttu Aleksi Niemi 33 v, Janne Tapio Peltonen 43 v, Marko Tapio Johansson 51 v, Anssi Juhani Viljanen 61 v, Keijo Armas Mäkelä 73 v, Jarmo Ylermi Tiittanen 75 v, Olavi Tiitta 85 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Keskipäivän rukoushetki ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 iso srk-sali. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Kirkkoravintola pe 26.10. klo 11. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Piispan päivän iltamessu pe 26.10. klo 18. Piispa Teemu Laajasalo tutustuu Vantaankosken seurakuntaan.

MENOT 25.10 – 1.11

12 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e. Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Rukouspiiri ti 30.10. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 30.10. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Kausi 60 e. Miesten saunailta ke 31.10. klo 18.30–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Messu su 28.10. klo 12. Taina Karvonen, Eveliina Pulkkinen. Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.30. Martinristin raamattupiiri ti 30.10. klo 14–16.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 30.10. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Seurakuntavaalikeskustelu to 1.11. klo 18.30–19.30 Kauppakeskus Myyrmannin keskusaukio. Keskustelemassa seurakuntavaalien valitsijayhdistysten edustajat. Juontajat Reetta Meriläinen ja Aukusti Koivu. Musiikkia. Perhemuskari maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

KASTETTU Aarni Jalmari Nisula, Jooa Verneri Kaukola-Risku, Taisto Unto Kalevi Mattila, Elma Elvira Eleonora Lammi, Aino Sofie Syrjälä, Neela Alexandra Lahtinen, Joona Juhani Leiviskä, Iivo Aki Matias Aarrejärvi, Isla Emmi Ilona Kallio, Emilia Aino Adele Kallio, Vili Aleksanteri Puttonen, Ilona Amanda Salmi.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Joonas Juhani Aalto ja Sonja Tuulia Palomäki.

HAUTAAN SIUNATTU Kauko Pietari Kainulainen 81 v, Pekka Juhani Nyyssönen 56 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–13, vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning: to kl. 10–11.30

S:T LARS KAPELL Högmässa sö 28.10 kl. 10 firas med 50 års konfirmander (1968). Furaha-kören, dir. Fiona Chow medverkar. Efter högmässan festligt kyrkkaffe i Bagarstugan för 50-års konfirmanderna.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Håll om mig – en kurs om kärlek och parförhållande för både par och singlar lö 27.10 kl. 18–20. Helhet som består av fler kvällar. Vill du fördjupa en redan bra relation, behålla gnistan eller rädda en kärleksrelation som fastnat i negativt mönster? Håll om mig är en kurs för alla er som vill investera tid i en livslång kärlek. Mera info på hemsidan. Anmälningar/ev. frågor: anu.paavola@evl.fi. Musiklek & babyrytmik må 29.10. Musikpedagog Heidi Åberg. Babyrytmik: 0–2 åringar med vuxen kl.10.15– 11. Musiklek: 3–5 åringar kl. 11.15–12 med vuxen. Förhandsanm.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 26.10. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo, 3. krs. Pyhäkoulu lapsille. Kannelmäen raamattupiiri ti 30.10. klo 15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Helsinki. Ohjaajana Terhi Mertala. Vieraana Jari Vahtera. Viittomakielinen pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 13 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Käytössä suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

NÄKÖVAMMAISILLE Pakarituvalla yhdessä ke 31.10. klo

12.30–15, Kuriiritie 1. Tutustutaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Mahdollisuus kimppakävelylle klo 12.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin. Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemalta kulkee bussi nro 571, jonka pysäkki on kirkon kohdalla. Miesten saunailta to 1.11 klo 18 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9.

PÄIHDETYÖ Päihteisiin kuolleiden muistohetki to 8.11. klo 14 Vantaan A-kilta Villa Grönbergissä, Jokiniemenkatu 9. Tervetuloa muistamaan läheistä tai ystävää.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA

TERO AHONEN

Päivän päättää iltamessu Myyrmäen kirkossa klo 18. Laajasalo pitää messussa puheen ja loppusiunauksen sekä jakaa ehtoollista. Muut papit Hannu Pöntinen, Kristiina Hyppölä. Musiikki: kanttorit Katariina Kopsa ja Ritva Holma & Maisa Kumpulaisen kanteleryhmä. Naisten Pankin luento ja soppalounas la 27.10. klo 12–14. Leena Majander-Reenpää esittelee Minna Canthin, suomalaisen vaikuttajanaisen. Klo 13 seitsemän sortin soppalounas Naisten Pankin hyväksi. Jälkiruuaksi kahvia, teetä, mehua, Naistenpäivän leivos. Soppa ja kahvi 15 e, lapset 5 e. Pelkkä kahvi ja leivos 5 e. Myyjäiset koko tapahtuman ajan. Pyhän kosketus la 27.10. klo 16. Kirkkolaulun helmiä, pianisti Petri Rautio ja solistit. Tuotto hyväntekeväisyyteen. Messu su 28.10. klo 10. Papit Maari Santala ja Paavo Ranta, kanttori Ritva Holma. Lastenkirkko sunnuntaisin klo 10–11. Siionia ja Sibeliusta su 28.10. klo 18.15. Jouni Somero, piano. Koraalisovituksia suomalaisista virsisävelmistä, Ferruccio Busonin sovittamia Bachin urkukoraaleja sekä Sibeliuksen pianoteoksia. Sibeliuksen Finlandia säveltäjän omana pianosovituksena. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Myynnissä kahvia, teetä, pientä syötävää. Raamattupiiri Ilosanoma ma 29.10. klo 17.30–19. Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e. Israelpiiri ti 30.10. klo 18–19.30 takkahuone. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Café. Raamattu- ja lähetysilta Kansanlähetyksen kanssa ti 30.10. klo 17.30– 19.30. Isoskoulutus ke 31.10. klo 18–20. Lepotila-rukoushetki ke 31.10. klo 18–18.30 Café. Laulupaja ke 31.10. klo 18.30–20 St. Martinin kappeli. Mukaan kaikenikäiset ja -tasoiset laulajat. Pyhäinpäivän virsiä ja lauluja.

Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom on. Förhandsanm. Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl. 13–17 (förhandsanm.)

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN Fernissagatan 4 Spelkväll för ungdomar – kom och spela brädspel och umgås med andra on 31.10 kl. 18.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 25.10 kl. 13.

DÖPTA Adrian Mikael Kärnä.

DÖDA Katri Heleena Elgström 84 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA Ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17, p. 09 830 6330.

KEHITYSVAMMAISILLE Gospeltanssikurssi pe 26.10., ke 31.10., pe 9.11. ja ke 14.11. klo 17–18 Kaivosristin seurakuntakodissa, Kaivosvoudintie 3. Voi osallistua, vaikka ei olisi aikaisemmin tanssinut. Kurssilaisten esiintyminen Kirkkotaidepäivässä Kivistön kirkolla la 17.11. klo 14. Ohjaajina tanssija / diakonissa Bea Kiiski ja kehitysvammaistyön diakoni. Ilmoittautumiset bea.kiiski@gmail.com, p. 044 3310 470 tai sami.p.suhonen@evl.fi, p. 050 433 4232. Nuortenilta pe 2.11. klo 18–20 Korson kirkon nuortentilassa, Merikotkantie 4. Kehitysvammaisten läheisten tapaaminen ke 21.11 klo 10–11.30 Asolan seurakuntakodissa, Asolantie 6. Hiljainen kynttiläilta pe 9.11. klo 18–20 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3. Moniaistillinen ja vähäsanainen ilta. Mahdollisuus rukoukseen, kynttilöiden sytyttämiseen ja rakkaiden ihmisten muistelemiseen. Iltatee. Pastori Katja-Maaria Vilén ja kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen. Kirkkotaidepäivä la 17.11. klo 14–16 Kivistön kirkolla Laavatie 2. Tapahtumassa jokainen saa olla taiteilija. Mukana Elämä on musiikkia -ryhmä. Kahvitarjoilu. Jos haluat itse esiintymään tai esitellä taidettasi tai käsitöitäsi ota yhteyttä: vammaistyön pappi Heli Ojalehto p. 050 380 1060 tai kehitysvammaistyön diakoni p. 050 433 4232.

Mezzosopraano Niina Keitel esiintyy Pyhän Laurin kappelissa.

Kirkoissa soi VALOA KAPPELISSA 25.–28.10. Valoa kappelissa on laulumusiikin sarja, joka tuo ihmisäänen lämpöä ja valoa keskelle pimenevää syksyä. Sarja myös esittelee artistiensa myötä neljä eri äänialaa: sopraanon, mezzosopraanon, tenorin ja baritonin.

TO 25.10. Valoa kappelissa: Rakkaudesta taivasikävään klo 18.30 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Sarjan avauskonsertissa esiintyvät Jussi Hirvonen, tenori, ja Esa Ylönen, piano. Konsertin kesto on n. 75 min, väliaika. Kahvitarjoilu. Liput 10 / 7 e.

PE 26.10. Valoa kappelissa: Ikuisuuden parvekkeella klo 18.30 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Jenni Lättilä, sopraano, ja Maija Parko, piano. Konsertin kesto on n. 75 min, väliaika. Kahvitarjoilu. Liput 10 / 7 e.

LA 27.10. Valoa kappelissa: Tuuli se taivutti klo 18.30 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Jussi Merikanto, basso, ja Marjaana Merikanto, piano. Konsertin kesto on n. 75 min, väliaika. Kahvitarjoilu. Liput 10 / 7 e. Hiljaisuuden lauluja klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Nina Fogelberg luennoi ja laulattaa gregoriaanisia lauluja.

SU 28.10. Valoa kappelissa: Syysilta kirkkomaalla klo 18.30 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Niina Keitel, mezzosopraano, ja Jukka Nykänen, piano. Konsertin kesto on n. 75 min, väliaika. Kahvitarjoilu. Liput 10 / 7 e.

TI 30.10. Taivaanrakas – lauluja luopumisesta ja lohdutuksesta klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Hanna Ekola, laulu, ja Virpi Salo, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 25.10 – 1.11

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

RIIKKA JÄNTTI

3× AARNE ORMIO

menovinkki

Piispa kylässä Vantaankoskella Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vierailee Vantaankosken seurakunnassa. Piispa on mukana iltamessussa Myyrmäen kirkossa, missä hän pitää puheen ja loppusiunauksen. Iltamessu pe 26.10. klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Lastenkekkereillä pidetään hauskaa yhdessä.

ISTOCK

Musiikki ja makaronilaatikko antavat voimia Lastenkekkereillä joka iikka saa yhtyä laulamisen riemuun viisikymmenpäisen kuoron kanssa.

LAPSIKUOROIHIN EI ole koelauluja. Kuoroihin voi ilmoittaa yli 6-vuotiaat, jotka jaksavat keskittyä 45 minuutin harjoitukseen. – Kaikki lapset, jotka tykkäävät laulaa, voivat tulla kuoroon. Laulamisen ilo riittää. Suurimmalle osalle lapsista laulaminen on luontaista. Jokainen laulaa omalla äänellään ja sillä tavalla kuin hyvältä tuntuu, Riikka Jäntti sanoo. Maailma on täynnä valmista musiikkia, mutta Jäntti kertoo kaipaavansa myös uutta. Hän säveltää itse lauluja lapsikuoroille. – Teen musiikkia lapsille, koska lapset ovat parhaita ja ihania! Minulle on tärkeää, että laulujen sanoitukset liittyvät nykyajan lasten maailmaan niin, että se olisi heille tuttua eikä liikaa aikuisten sanelemaa.

KUUNLOISTE- JA Aurinkotanssi-kuorot esiintyvät Lastenkekkereillä ja lisäksi paikalle saapuu lapsikuorolaisia Tuusulan ja Munkkiniemen seurakunnista. Kekkerikuorossa laulaa viitisenkymmentä laulajaa. – Omat lapsikuorolaisemme saavat virtaa, kun välillä lauletaan isommalla porukalla kuin tavallisesti. Eikä Lastenkekkereiden konsertissa kenenkään tarvitse vain istua paikoillaan, vaan myös yleisö pääsee mukaan musisoimaan, Riikka Jäntti kertoo innostuneena.

”

Naisten Pankin tapahtumassa kuullaan luento ja syödään soppaa. Naisten Pankin perustajajäsen ja suomalaisen kirja-alan vaikuttaja Leena Majander-Reenpää esittelee Minna Canthia, jonka syntymästä tulee ensi vuonna 175 vuotta. Myyjäiset koko tapahtuman ajan. Soppa ja kahvi 15 e, lapset 5 e. Pelkkä kahvi ja naistenpäivän leivos 5 e. Naisten Pankin luento ja soppalounas la 27.10. klo 12 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Lounas klo 13.

TEEN MUSIIKKIA LAPSILLE, KOSKA LAPSET OVAT PARHAITA JA IHANIA! KANTTORI RIIKKA JÄNTTI

Lapsikuoroa säestää Jäntin sanoin huippubändi, jossa soittavat muusikot Joonas Kasurinen, Jaakko Kämäräinen ja Markus Malin. – Joonas soittaa kosketinsoittimia muun muassa Juha Tapion bändissä, Jaakko on basisti Olavi Uusivirran ja Mikko Kuustosen bändeissä ja Markus soittaa lyömäsoittimia useissa eri projekteissa, Jäntti kertoo. Ennen ja jälkeen lastenkonsertin Hakunilan kirkon aulassa on tilaisuus rakennella legoilla, väritellä ja ottaa kasvomaalaus. Konsertin jälkeen on tarjolla lihamakaronilaatikkoa ketsupilla tai ilman. Illan kruunaa jäätelö. NINA RIUTTA

Lastenkekkerit la 27.10. klo 15.30–18 Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot: lapsityönohjaaja birgitta.tasavuori@evl.fi.

ESKO JÄMSÄ

akunilan seurakunnassa on ollut tapana juhlia viisivuotiaiden synttäreitä. Tänä vuonna kanttori Riikka Jäntti ja muut lapsi- ja perhetyön tiimiläiset päättivät tehdä asiat toisin. – Nyt pidetään Hakunilan kirkolla kaikkien alle kouluikäisten lastenkekkerit. Kutsumme perheitä kirkolle vaikka koko porukalla, Jäntti toivottaa. Jäntti johtaa Hakunilan seurakunnassa 6–10-vuotiaille tarkoitettua Kuunloiste-kuoroa ja Aurinkotanssi-kuoroa, jossa laulavat yli 10-vuotiaat. – Pidämme kuoroharjoituksia Itä-Hakkilan koululla joka keskiviikko. Aloitamme harjoitukset niin, että kumpikin kuoro on mukana. Kuunloiste-kuorolaisten harjoitukset kestävät lyhyemmän aikaa ja Aurinkotanssi-kuorolaisten kanssa jatkamme. Parhaillaan teemme ukuleleprojektia. Jäntistä on kiva, että isot lapset ovat harjoituksissa pienten kanssa, sillä he ovat siellä vähän kuin isosia. – Isot lapset osaavat jo suuren osan lauluista, ja pienet pääsevät silloin nopeasti mukaan.

Minna Canth ja soppalounas

Agricolamessu jälleen Vantaalla

Viikoittain Helsingissä vapaaehtoisvoimin toteutettava Agricolamessu – tai tuttavallisesti Colamessu – tulee Hämeenkylän kirkolle jo toisen kerran. Messu on virtaviivaistettu uuden sukupolven luterilainen messu, jossa videoilla, valoilla ja bändillä on tärkeä rooli. Messun toimittaa Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja, pastori Henrik Wikström (kuvassa) tiimeineen. Agricolamessu goes Vantaa to 1.11. klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. KATRIINA HARVIAINEN

14 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Itse teossa

Seija Einola pitää viittomakielen visuaalisuudesta.

Palvelua omalla kielellä

eija Einola toimii Vantaan seurakunnissa kuurojentyön diakonina ja työskentelee viittomakieltä äidinkielenään puhuvien kanssa. Einola pitää viittomakielen visuaalisuudesta. – Viittoessa luon pienen teatterin käsilläni ja olemuksellani. Jos kerron, kuinka äiti puhuu lapselleen, viiton äitinä vähän alaspäin katsoen ja lapsena katson ylöspäin. Samalla käännän hieman rintamasuuntaani, kun esitän eri henkilöitä. – Tai jos viiton esimerkiksi surusta, en voi pitää kasvojani ilmeettöminä, vaan tunnettta täytyy ilmaista myös ilmeellä. Einolan työssä tärkeintä on ihmisten tapaaminen. – Olen kuuroja varten. Tapaan heitä vastaanottoaikoina tai sopimuksen mukaan. Keskustelunaiheet voivat liittyä ihmissuhteisiin, talouteen tai mihin vain, mitä sattuu olemaan mielessä.

lä. Varsinaisesti tulkkina en toimi, Einola sanoo.

Viittomakielisille seurakunta tarjoaa diakonin vastaanottoaikoja ja asiointiapua sekä messuja, perhekerhoja, kohtaamispaikan ja retkiä. TEKSTI KATRIINA HARVIAINEN KUVA TIMO HORMIO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNTIEN yhteistä viittomakielisten perhekerhoa pidetään kaksi kertaa kuukaudessa Leppävaarassa Espoossa. – Viimeksi paikalla oli yksitoista vanhempaa. Lapsista suurin osa oli kuurojen vanhempien kuulevia lapsia, joiden äidinkieli on myös viittomakieli, Einola kertoo. Myyringissä ja Korson Kirkonkulmassa pidetään kerran kuukaudessa viittomakielisten kohtaamispaikkaa.

Retkiä tehdään yhdessä Vantaan Kuurot -yhdistyksen ja Aspan asumispalvelyksikkö Perhoslehdon kanssa. – Aika usein olen kuurojen asiointiapuna. He saattavat tulla viranomaispapereiden kanssa kysymään, mitä joku tarkoittaa ja mitä pitää tehdä. Tekstien ymmärtämistä vaikeuttaa se, ettei se ei ole heidän omalla äidinkielellään. Toisinaan minua pyydetään sairaalaan tueksi varmistamaan hoitoon liittyvät asiat viittomakielel-

VIITTOMAKIELISIÄ MESSUJA pääkaupunkiseudulla järjestetään kerran kuukaudessa. Vantaan vuoro on kolme kertaa vuodessa. Vantaalla on kehitetty vammaisille tarkoitettu Saavu-messu, jossa käytetään selkokieltä, viittomakieltä ja pistekirjoitusta. – Vantaalla on alusta asti ollut tapana, että messuja tekevät vammaiset ihmiset itse. Viimeksi mukana oli kehitysvammaisten gospeltanssiryhmä, Seija Einola kertoo. Einolan mielestä hänen työssään olennaista on se, että kaikki ihmiset voidaan kohdata. – Minulle on tärkeää kunnioittaa ihmisen äidinkieltä niin, että hän saa omakieliset palvelut. Loppujen lopuksi kyse on tietysti ihmisarvosta, Einola toteaa. ■ Viittomakielisten palvelut ja toiminta: vantaanseurakunnat.fi>Apua ja tukea elämään>Palvelut vammaisille.

25.10.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

050 347 1555

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

hok-elannonhautauspalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

www.bremerinhautakivi.fi

Kaikki hautakivialan työt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Veloitukseton arviointi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

vuodesta 1922

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

ti 6.11.2018 klo 17.30 Helsingin Seuratuvalle Kamppiin, Salomonkatu 17 D, 2. krs, Helsinki

Tilaisuus on kaikille avoin, ei ilmoittautumisia. Illan ohjelma: 17.30 Kahvitarjoilu 18.00 Tervetuloa. Herättäjä-Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Simo Juntunen 18.15 Kuka minut perii? Varatuomari, varainhoidon lakimies Piia Jeremejeff kertoo ja vastaa kuulijoiden kysymyksiin 19.00 Keskustelua 19.15 Tilaisuus päättyy Lämpimästi tervetuloa! Herättäjä-Yhdistys ry Lisätietoja: Hanna Maunula 0400 638 295, hanna.maunula@h-y.fi

HERÄNNÄISSEURAT

Hammashoitoa HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Uusi vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä. Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

www.katonmaalausvantaa.fi

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Tervetuloa testamentti-iltaan

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kiviveistämö Levander Oy

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Tilaisuuksia

Rakennusala hok-elannonlakipalvelu.fi

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Markku Rautanen YKV, LKV

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

BREMERIN KIVI

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

KERAVA p. 010 76 66550

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Tarjotaan kotihoidon ja jalkojenhoidon palveluja Helsingin ja Vantaan alueille. Ota yhteyttä: Lähi-ja jalkojen ammattitutkinnon suorittanut Päivi Pakarinen puh. 044 2853361

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

Siivouspalveluja

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito

ke 24.10. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. pe 26.10. klo 18.30 kotiseurat Lipasti, V.Puistolant.10A, Hki. la 27.10. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1, (Kontula) Hki. su 28.10. klo 10 kirkkopyhä Huopalahden kko, Vespert.12, mukana Seuratuvan virsikuoro. klo 16 Teologiailta Seuratuvalla PERUTTU. ti 30.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, vastuuvko ”Omalla äänellä”, Caroline (Autotalo, Kamppi). LAINAA pistekirj. Siionin virret Seuratuvalta. Kysy aluesiht. p. 0400 882251.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Ostetaan

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti Hammasproteesit on syytä tiivistää 2 – 3 vuoden välein ja uusia 5 – 10 vuoden välein.

• Yhteistyöhammaslääkäreiden kautta ratkaisu proteesien parempaan kiinnitykseen Kiinnikkeiden asennus ja pelkopotilaiden hoito kevytnukutuksessa. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

EHT Antti Koskelo

p. 040 189 9808

Erikoishammasteknikot

• Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen • Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikko-

Etuseteli

Tällä setelillä saat loka-marraskuun aikana käynnin yhteydessä hammasproteesien kotihoitopakkauksen veloituksetta. Käy myös maksuttomien tarkastusten yhteydessä. Voimassa ilmoituksen toimipisteissä 11/2018 saakka

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet Helsingissä • Hämeentie 7, Kallio • Kauppalantie 4, Etelä-Haaga • Hitsaajankatu 12, Herttoniemi • Kauppakaarre 1, Malmi

Leikkaa irti

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija

16 A Kirkko ja kaupunki | 25.10.2018

Lapsen psykoterapia kärsii vaihdoksista KELA ON kilpailuttanut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajat ja julkaisi 3.10.2018 verkkosivuillaan tiedotteen, jossa kertoi osan palveluntuottajista vaihtuvan 1.1.2019 ja Kelan ilmoittavan asiakkaille, joiden pitää etsiä uusi terapeutti. Lasten psykoterapialla kuntoutetaan lapsia, jotka kärsivät esimerkiksi masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Psykoterapia perustuu inhimilliseen vuorovaikutukseen, luottamukselliseen hoitosuhteeseen, jonka kulmakiviä ovat ennakointi, pysyvyys, turvallisuus ja jatkuvuus. Turvallisessa ja riittävän pitkään jatkuneessa hoitosuhteessa vaikeita tunteita kuten syyllisyyttä, häpeää, kiukkua ja pettymystä voidaan käsitellä ja sietää yhdessä psykoterapeutin kanssa. Psykodynaamiset lasten psykoterapiat kestävät tavallisesti 2–3 vuotta, ja terapeutti on sitoutunut kulkemaan lapsen kanssa tuon taipaleen. Kun lapsen oireet ovat hellittäneet ja tilanne on jatkunut suotuisana muutamia kuukausia, voidaan psykoterapian lopettamista alkaa suunnitella. Lopetusvaiheessa, johon varataan 3–6 kuukautta, työstetään surua ja luopumista. On täysin absurdi ajatus, että psykoterapeutin voisi vaihtaa kesken hoidon. Tämä vahvistaisi lapsen käsitystä siitä, ettei häntä voitu auttaa. Psykoterapeutista tulisi epäluotettava henkilö, joka aiheutti hylkäämiskokemuksen, ja saavutettu työ valuisi hukkaan. Uuden psykoterapeutin kanssa prosessi alkaisi alusta, ei siitä, mihin jäätiin. Psykoterapiasuhde on ihmissuhde, jota ei voi katkaista säästösyistä. Ihminen ei ole kone, jonka voi vaihtaa.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? VATICAN MEDIA / AFP / LEHTIKUVA

Päivi Kangas Espoo

Miehetkin ovat vastuussa sikiöistä

Paavi Franciscus tapasi egyptiläisen al-Azharin moskeijan suurimaamin Ahmad al-Tayyibin Vatikaanissa tiistaina 16. lokakuuta. Franciscus on maailman suurimman kristillisen kirkkokunnan johtaja ja al-Tayyib yksi sunnalaisen islamin vaikutusvaltaisimpia uskonoppineita. Edellisvuonna Franciscus vieraili al-Tayyibin luona Egyptissä.

Pauliina Manninen lasten psykoterapeutti (VET)

Tyylituomareita ei tarvita nykyaikana TASA-ARVOA KOROSTAVASSA yhteiskunnassamme on vielä merkillisiä jäänteitä sääty-yhteiskunnan ajoilta. Erään perhelehden takasivulla tyylituomari jakelee pisteitä pukeutumisesta ja tekee reunahuomautuksia henkilön muusta persoonasta. Niinhän sääty-yhteiskunnan parempiosaiset supattelivat keskenään ja jakelivat mielipiteitä koodipukeutumisen poikkeavuuksista. Värikyllästetyt lehdet jatkavat sääty-yhteiskunnan perinnettä sivuillaan. Ne kertovat loistokkuudesta ja yltäkylläisyydestä, johon aamukiireessä töihin harppovalla taviksella ei ole mahdollisuutta samaistua. Sääty-yhteiskunnan romantisoinneissa unohdamme, että se oli ankaraa raatamista vähäosaisille, mutta vaurautta ja loistoa joutilaalle yläluokalle. Mihin tarpeeseen vielä kaipaamme nenänvartta pitkin mittaavia makutuomareita menneiltä ajoilta? Eikö jokainen jo saisi olla oman elämänsä ”tuomari” ilman, että joku sormellaan tökkii vääristä valinnoista. Tuomo Paloheinä Helsinki

nen kuin on voinut tuntea johdatusta ja rakkautta. Asiaa voidaan vääntää molempiin suuntiin. Pitää antaa omaisuutensa köyhille. Toisaalta Raamatussa sanotaan jotenkin niin, että onko minkään arvoista antaa koko omaisuutensa rakkauden hinnaksi. Onneksi maallikon ei tarvitse tällaisia pohtia. Köyhänä syntynyt ja köyhänä kuoleva voi vain sillä välin yrittää ansaita voita leivän päälle.

Koti-irtaimiston myynti yllätti KOTIIMME OLI kertynyt perintöinä ylimääräistä irtaimistoa. Saimme SPR:n ja Kierrätyskeskuksen kautta pääosan siitä uusille käyttäjille. Kokeilin myös myyntiä tämän lehden taannoiselle Ostetaan-palstan ilmoittajalle. Ensimmäinen seitsemän muuttolaatikon kauppa onnistui, kun ostaja hieman jousti aluksi tarjoamastaan pienestä hinnasta. Ratkaisevaa oli yhden merkkivalaisimen (Tynell) sisältyminen tavaroihin. Sen hinta voi huutokaupoissa olla moninkertainen koko tavaraerän hintaan verrattuna. Keräilin sitten vielä toisen kahdeksan laatikollisen erän. Sen myynti ei onnistunut. Olin katsellut netistä tavaroiden hintaa ja arvelin, että puolet siitä olisi kohtuullinen hintataso. Ostaja tarjosi vain neljäsosan pyynnöstäni. Ostajan ollessa jo lähtöaikeissa hän otti yhdeksän pienehköä maalausta sisältävän laatikon syliinsä ja sanoi, että tämän hän voisi ottaa. Tauluja oli yhdessä katseltu ja hän arvosteli niitä ankarasti: ”Kukkatauluja ei osta kukaan”, ”tekijät ovat tuntemattomia” jne. Joukossa oli mm. Jorma Mollbergin kukkataulu.

Pitäen taululaatikkoa sylissään ostaja työnsi siitä hintana viidenkympin setelin ja tarjosi kättään tervehdykseen. Arvelin hänen lähtiessään hyvästelevän kädestä pitäen, mutta hän piti käteen tarttumista sopimuksena ja poistui rivakasti autolleen. Jälkeenpäin totesin pelkästään Mollbergeja olevan markkinoilla yli kuudensadan euron hintaan. Kuvaavaa on, että ”kaupasta” ei tehty mitään kuittia. Päinvastoin ostajan kuittivihko ja mainoskynä jäivät hätäisessä lähdössä eteisen pöydälle. Valde Mikkonen

Olivatko kaikki gurut varakkaita? OLEN MIELENKIINNOLLA lukenut tästä lehdestä Gurun opissa -sarjaa, joka kertoo kirkon esikuvista ja heidän elämästään. Usein olen pannut merkille, että nämä pyhimykset ja kirkkoisät, jotka ovat tietenkin saaneet ylennyksensä kuoleman jälkeen, ovat syntyneet varakkaaseen perheeseen. Onko kenties niin, ettei se raha ole tuntunut hyvältä vaan päinvastoin iljettävältä? Rahasta on sitten pitänyt päästä eroon en-

MEDIAT OVAT urakoineet abortin vastustamisen vastustamisessa. Mutta abortti(kaan) ei ole mustavalkoinen asia. Yksikään ihminen ei ole olemassa omaa ansiotaan eikä päätä siitä, että viimeisimmän sydämenlyönnin jälkeen tulee taas uusi. Olemisemme on siis lahja. Sikiö kyllä kehittyy äitinsä kohdussa, mutta ei ole äitinsä ruumiinosa kehollisesti eikä geneettisesti. Abortissa kyse ei siis ole pelkästään naisten oikeuksista. Esimerkiksi raiskauksen uhrilla on minusta aina oikeus aborttiin, mutta huolettoman seksielämän johdosta raskaaksi tulleen terveen naisen moraalinen oikeus aborttiin on pienempi. Mikäli raskaana olevan henki oikeasti on vaarassa, abortti on pienempi paha. Mutta länsimaissa useimmat abortit tehdään aivan muista syistä. Hauskaa pidetään, mutta vastuuta ei kanneta. Onko oikein, että viaton sikiö surmataan huolettomuuden ”sovitukseksi”? Vapauden ja vastuun tulisi kulkea yhtä jalkaa. Ja kaikki tämä koskee yhtä lailla miehiä. Sikiön surmaaminen ei ole kuin roskan poisto silmästä. Jos uskontoa ei saa sekoittaa politiikkaan, johdonmukaisuuden ja tasa-arvon nimissä ei saisi ateismiakaan, sillä sekin on maailmankatsomus ja arvopohja. Moraali taas on yhteiskunnan perusta. On merkille pantavaa, että kohtuun menehtynyttä sikiötä kutsutaan vauvaksi ja häntä surraan, mutta abortoitavaa sikiötä voidaan kutsua solumöykyksi. Mikko K. Heikkilä Tampere

Kirkko voisi ottaa osatyökykyisiä töihin OSATYÖKYKYISTEN HEIKKO työllistyminen on noussut otsikoihin. Mikä on tilanne tällä hetkellä kirkon työyhteisöissä? Kirkko on suuri julkinen toimija. Se puhuu heikossa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten puolesta, mutta puhe ei realisoidu käytännössä turvaa tarjoaviksi pitkäkestoisiksi työsuhteiksi sen omissa työpaikoissa. Räätälöiden rakennetut työnkuvat, joiden ympärille osatyökykyisten työsuhteet rakennetaan, voivat saada yhteiskunnalta palkkatukea, joka korvaa 50-prosenttisesti kokonaispalkkakulut. Brita Jokinen-Morris Espoo