Kirkko ja kaupunki 2018 20 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

20 1.11.2018 kirkkojakaupunki.fi

B1 Leski: Kotona puhun aika paljon Ilpolle

Liite Äänestä ja vaikuta. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 6.11.

Lähtö Sikke Sumari suhtautuu kuolemaan tyynesti. Silti oman äidin arkku järkytti.

B 6

BENJAMIN FRANKLIN (1709–1790)

Miten tahansa kohtuullinen minä olen tai sinä olet, ei auta, sillä järjestelmä on viritetty tuottamaan maksimaalisesti kaikkea – ja kaiken sen kohtuuttomuuden käärepaperit voimme nähdä kellumassa Tyynenmeren roskapyörteessä. KOLUMNISTI JANI KAARO YLELLÄ

Iankaikkisesti

Kohtuullisuus. Älä syö niin paljoa, että tulet painavaksi, älä juo niin paljoa, että kiihdyt.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018 Nyt on teillä yllin kyllin ja voitte lievittää heidän puutettaan, sitten voivat taas he yltäkylläisyydestään lievittää teidän puutettanne, ja näin toteutuu oikeus ja kohtuus. TOINEN KIRJE KORINTTILAISILLE 8:14

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Pyhäinpäivän pyhyys MARJA, JARMO, TAISTO, Maija, Otso, Annika. Puhelimeni yhteystiedoissa on ystäviä ja tuttavia, joille on turha soittaa. He eivät vastaa viesteihin eivätkä puheluihin, sillä he ovat kuolleita. Vaikka tiedän, etten enää koskaan tarvitse heidän yhteystietojaan, pidän niitä silti tallella. Numeron poistaminen puhelimen muistista tuntuisi jotenkin kovin lopulliselta, aivan kuin haluaisi poistaa koko ihmisen elämästään. Järki sanoo, etten tee kuolleen JÄRKI SANOO, ETTEN ystäväni puhelinnumerolla yhtään TEE KUOLLEEN YSTÄVÄNI mitään. Sydän kuitenkin haluaa pitää PUHELINNUMEROLLA hänet mukana porukassa. MITÄÄN.

ME KRISTITYT USKOMME, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Lopullisen sanan sanoo Jumala, joka Raamatun mukaan on elävien Jumala, sillä hänelle kaikki elävät. Hän ei tyhjennä muistiaan, vaikka me deletoisimme kaiken. Ystävämme ja rakkaamme eivät kuoltuaan lakkaa olemasta ystäviämme ja rakkaitamme. Ystävyys ja rakkaus ylittävät kevyesti kuoleman rajan. Sitäkin pyhäinpäivän pyhyys merkitsee. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”Mun pappa kuoli ja se on todella, todella, todella surullinen juttu”, kertoo ystävän lapsi. ”Niin se on, mutta ennen kaikkea muiden kannalta. Sun papalla on nyt kaikki hyvin”, vastaan. Jossakin joku suree ja vaikenee, vaikka suru on todella, todella, todella suuri. Jumala, ole tänään siellä ja lohduta.

kirkkojakaupunki.fi ISTOCK

PYHÄINPÄIVÄNÄ MUISTETAAN kuolleita. Kirkoissa sytytetään kynttilät jokaisen edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleen seurakuntalaisen muistolle. Kynttilät syttyvät myös kodeissa ja hautausmailla. Elämän rajat piirtyvät näkyviin. Pyhäinpäivänä ei muisteta ainoastaan kuolleita ihmisiä. Pyhäinpäivänä muistetaan kuolemaa itseään. Kukaan meistä ei jää tänne. Jossakin järjestyksessä me jokainen lähdemme tästä elämästä. Jonakin päivänä joku katsoo puhelimestaan minun numeroani ja tietää, etten vastaa hänelle enää koskaan. Elämän rajallisuus on vain hyväksyttävä. Sitä vastaan on turha taistella. Kuolleille kavereille ei kannata lähettää WhatsApp-viestejä. Joku kuulemma varaa kerran vuodessa aikaa siihen, että käy läpi puhelimensa yhteystiedot ja poistaa sieltä kuolleet. Kiittää jokaisen kohdalla kaikesta ja päästää irti. Se voisi olla hyvä uusi pyhäinpäivän perinne.

”

Kerro kokemuksesi iltarukouksesta – rauhoittiko vai pelottiko rukous lapsena? Rukoiletko joskus iltaisin lapsen kanssa? Millainen iltarukouksesi on? Vastaa verkossa ja osallistu laatupyjaman arvontaan osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 1.11.2018

numero 20

Seuraava lehti ilmestyy 15.11. KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Löysin vaalikoneesta pätevän oloisia ehdokkaita” Topi Kaireniuksen ihannekirkko on suvaitsevainen ja humaani. TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Topi Kairenius, sinut tunnetaan panimoyrittäjänä ja hyönteiskokkina. Kuinka hullaannuit höntiäisiin? – Halusin kokeilla, kuinka hyönteisistä voisi saada proteiinia lautaselle. Tämä tapahtui vuonna 2012, kun aloin kasvattaa jauhomatoja. – YK:n järjestö FAO eli elintarvike- ja maatalousjärjestö oli suositellut suunnanmuutosta jo vuonna 2010: länsimaiden kannattaisi hyödyntää hyönteisiä ruuantuotannossa. – Tutustuin hyönteistutkija Lena Huldéniin, joka oli ajanut samaa asiaa. – Hyönteisten kasvattaminen ja myyminen ruuaksi laillistettiin Suomessa syyskuussa 2017. Olen toiminut tämän uuden innostuksen äänitorvena. – Varsinainen elantoni tulee pienpanimosta, jonka perustimme Otaniemeen yhdessä lapsuudenkavereideni kanssa.

Tänä syksynä toimit kirkon mainoskasvona ja pidät esillä seurakuntavaaleja, joiden teemana on #minunkirkkoni. Millainen on ihannekirkkosi? – Ihannekirkkoni on suvaitsevainen ja humaani. Käyn aika usein Kallion seurakunnan tilaisuuksissa, sillä pidän Kallion ilmapiiristä. Siellä seurakuntalaiset otetaan vastaan sellaisina kuin he ovat. – Kirkko on ollut läsnä koko elämäni ajan. Kasvoin Kivenlahdessa ja harrastin partiota. Espoonlahden seurakunta tuki lippukuntamme toimintaa ja kokoonnuimme seurakunnan tiloissa. Partiovuosilla oli lähtemättömiä vaikutuksia: nykyiset yhtiökumppanit ovat vanhoja partiokavereitani.

Aiotko itse äänestää seurakuntavaaleissa? – Aion äänestää. Kokeilin vaalikonetta, joka on tosi hyvin rakennettu ja monipuolinen. Löysin sen avulla pätevän oloisia ehdokkaita. Katsoin myös ehdokaslistojen ohjelmia, sillä niissä on eroja. – Valitsen ehdokkaan yleensä siten, että hän edustaa jotain vähemmistöä. Aion tällä kertaa äänestää alle 30-vuotiasta naista, joka ei ole kantasuomalainen.

Vaikutat tätä nykyä ennen kaikkea Otaniemessä. Mikä on rakkain paikkasi Espoossa? – Rakkain paikkani on Nuuksio ja siellä erityisesti Holma-Saarijärven seutu. Sinne patikoi Haukkalammelta noin kolme varttia. Paikka tuli tutuksi partiovuosina, ja palaan sinne uudelleen ja uudelleen. Käymme silloin tällöin alueella telttailemassa lasteni kanssa.

”

VALITSEN EHDOKKAAN YLEENSÄ SITEN, ETTÄ HÄN EDUSTAA JOTAIN VÄHEMMISTÖÄ. TOPI KAIRENIUS

Millainen on iltarukouksesi? – Päivisin mielessä saattaa pyöriä raskaita asioita. Ilmastonmuutos huolestuttaa, kuivuus ja ruokakriisit pysäyttävät. – Kun olen saanut lapset illalla nukkumaan, nautin lasin viiniä tai kupillisen teetä ja hiljennän mieltäni. Olen kiitollinen siitä, että meillä on ruokaa ja että teen työtä, jolla on merkitystä. Tällaisia ajatuksia ajattelen ennen yöpuulle käymistä. ■ Seurakuntavaalien ennakkoäänestys 6.–10.11. Etsi oma ehdokkaasi osoitteesta: seurakuntavaalit.fi/vaalikone

4 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

prosenttia Espoon ja 90 prosenttia Kauniaisten ehdokkaista vastasi vaalikoneen kysymyksiin. Ennakkoäänestys on 6.–10.11. Etsi oma ehdokkaasi: seurakuntavaalit.fi/vaalikone

MARIANNA SIITONEN

Kaisamari Hintikka vai Juhani Holma? Löydät Espoon piispanvaalin tuloksen tuoreeltaan 1.11. Kirkkojakaupunki.fi-sivustolta.

Espoo saa uuden piispan Espoon hiippakunnan piispaksi valitaan joko Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori, pastori Kaisamari Hintikka tai jumalanpalveluselämän kouluttaja, teologian tohtori, pastori Juhani Holma. Vaalipäivä on 1.11. Äänioikeutettuja on noin 950, puolet pappeja, puolet maallikoita. Kirkko ja kaupunki kertoo vaalin tuloksen 1.11. iltapäivällä.

Äänestä ja auta samalla lapsia ja nuoria Seurakuntavaalien vaalikeräyksen tuotto käytetään lasten ja nuorten sekä naisten koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen Suomessa ja kehitysmaissa. Keräys toimitetaan lipaskeräyksenä sekä ennakkoäänestysviikolla 6.–10.11. että varsinaisena vaalipäivänä 18.11. Keräyksen järjestävät Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura ja Kirkkopalvelut.

Jouluradio aloittaa lähetykset jo 5.11. Jouluradio aloittaa FM-lähetykset tänä vuonna jo 5.11. Silloin aukeavat myös kanavan uudet nettisivut, joilla voi kuunnella pääkanavan lisäksi yhdeksää muuta kanavaa. Jouluradio on kiinnittänyt erityistä huomiota musiikin sukupuolijakaumaan. Tämä lisää naisartistien osuutta musiikkivalinnoissa. Muutos tehdään laadusta ja yleisön kaipaamista klassikoista tinkimättä, korostaa musiikkipäällikkö ja vastaava tuottaja Aura Neuvonen. Lisätietoa asiasta Kirkkojakaupunki.fi ja Jouluradio.fi.

Rohkeasti ihmisten puolella Oma turvallisuus ei oikeuta toisten sortamista, sanoo Kirkkohallituksen ihmisoikeusasiantuntija Laura Arikka. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

ielä muutama vuosi sitten näytti siltä, että ajatus kaikille kuuluvista ihmisoikeuksista omaksutaan suurimmassa osassa maailmaa. Demokraattiset yhteiskunnat olivat vahvoilla ja hyvinvointivaltio voimissaan. Toisin on nyt. Se, mikä vaikutti itsestään selvältä, ei ollutkaan sitä. Ei edes länsimaissa. – Nyt kun kaikille ihmisille kuuluvia oikeuksia on alettu haastamaan, pitää havahtua huomaamaan, että niistä huolehtimiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Edes YK:n ihmisoikeuksien julistus ei ole ikuisesti voimassa. Se on yhteiseen sopimukseen perustuva asiakirja, jonka toteuttamiseen tarvitaan ihmisiä, sanoo Kirkkohallituksen ihmisoikeusja yhteisötyön asiantuntija Laura Arikka. Hän on ollut mukana toimittamassa ja kirjoittamassa marras-

kuun lopussa ilmestyvää Kirkko ja ihmisoikeudet -kirjaa. Kirja sai alkunsa vuoden 2017 kevättalvella pidetyssä Kirkon ihmisoikeusfoorumissa ja siihen on haettu mallia Norjan kirkon vastaavasta julkaisusta. Kirjassa käydään läpi ihmisoikeuksien historiaa ja kirkkojen suhtautumista niihin. KIRJASSA POHDITAAN JUURI nyt ajankohtaisia kysymyksiä, kuten maahanmuuttoa, työttömyyttä, seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyviä oikeuksia, demokratian ja ihmisoikeuksien liittymistä toisiinsa, saamelaisten oikeuksia ja uskonnonvapautta. Kirja nostaa esille myös maailman suurimman vaietun ihmisoikeusongelman eli kastisyrjinnän. – Ihmisoikeudet eivät ole staattinen kokonaisuus, vaan yhteiskunnan kehittyessä tulee uusia asioita, joita pohditaan oikeuksien ja vapauksien näkökulmasta. Myös kirkon on pysyttävä ajan

tasalla, joten toivon, että seuraava versio kirjasta tehdään parin vuoden sisään. Tämän ei pidä jäädä hyllyyn pölyttymään, vaan kirjaa tarvitaan tekojen tueksi, tuumii Arikka. KIRKKO JA IHMISOIKEUDET kytkeytyvät Arikan mukaan toisiinsa ihmisarvon käsitteen kautta. Kirkko puolustaa kaikkien ihmisten yhtäläistä ja tasavertaista ihmisarvoa ja jokaisen oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Yhteiskunnassa ihmisarvoa tehdään käytännössä todeksi lainsäädännön ja sopimusten avulla. – Siksi on tärkeää, että kirkko toimii yhteistyössä virkamiesten, poliitikkojen, kansalaisjärjestöjen ja erilaisten kansalaistoimijoiden kanssa. Ihmisoikeussopimuksissa on se hyvä puoli, että ne ovat hyvin konkreettisia, asioista puhutaan selkokielellä, sanoo Arikka. Arikan mukaan sellaisia aja-

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tasa-arvoisen kirkon puolesta soida toteamalla, että ne liittyvät länsimaiseen, juutalaiskristilliseen perinteeseen ja valistukseen. Niin ne osittain liittyvätkin, mutta Arikan mukaan eri kulttuureissa on asioita, joilla ihmisoikeuksia voidaan perustella ja käytännössä niistä on tullut yleismaailmallisia. – Se, mitä tapahtuu lapsille vaatetehtaassa toiselle puolella maailmaa ei ole asia, jonka pitäisi liikuttaa vain siellä. Me täällä Suomessa käytämme niitä vaatteita. – Kansainvälinen kauppa, maailmanpolitiikka sekä ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen kaltaiset globaalit ilmiöt sitovat ihmiset ympäri maailmaa yhä tiiviimmin toisiinsa. Vastuu lähimmäisestä on kasvanut naapurustosta ja omasta kylästä valtioiden ja kaupunkien väliseksi, ihmiskunnan yhteiseksi asiaksi. VAIKKA KIRKOLLA ON pitkä historia ihmisarvon korostajana, kirkko on usein tullut kaukana Kirkkohallituksen ihmisoikeusasianjäljessä, kun ihmisten oikeuksia tuntija Laura Arikka on pappi, joka on parannettu. Tällä hetkellä kirsai kotoaan ja partiosta uskon siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Kolme kon suurimmat ihmisoikeushaaskuukautta ihmisoikeustarkkailijana teet liittyvät Arikan mukaan yhItä-Jerusalemissa opetti hänelle, miten denvertaisuuteen, kuten sukumonitahoisia ongelmat usein ovat. puolivähemmistöihin tai naisten oikeuksiin. Niistä ei olla kirkossa yksimielisiä ja keskustelu on usein vaikeaa. – Silti se, että kirkko on globaalisti ihmisarvon vahva puolustaja, on yksi suuri syy siihen, miksi tuksia ei pidä hyväksyä, että ih- se kasvaa erityisesti kehittyvissä misoikeudet eivät kuuluisikaan maissa, tuumii Arikka. kaikille, että toisten oikeudet Arikka kaipaa kirkolta rohkeovat tärkeämpiä kuin toisten tai utta nostaa esille kohtaamiaan että oma turvallisuus oikeuttaisi epäkohtia niin Suomessa kuin toisten sortoon. Jotta omat oikeu- maailmalla. det ja vapaudet toteutuvat, on – Ei yhden ryhmän asioiden turvattava myös toisten oikeudet. esille ottaminen ole muilta pois. – Samalla on syytä muistaa, et- Voidaan ihan hyvin puhua satä oikeuksien mukana tulee myös maan aikaan siitä, että monet vastuu. Uskon, etkristityksi kääntä suurin osa ihtyneet turvapaimisistä on pohkanhakijat kojimmiltaan solikevat syrjintää daarisia sieluja. ja jopa väkivalAiheutamme kärtaa ja puuttua simystä toisillemsamalla siihen, me, mutta jos oliettä uussuomaSUURIN OSA IHMISISTÄ simme pelkästään laiset kohtaavat ON POHJIMMILTAAN itsekkäitä ja valtäällä rasismia. lanhaluisia, meitä Tai puuttua islaSOLIDAARISIA SIELUJA. ei enää olisi. minuskoisten roLAURA ARIKKA – Maailmassa hiyngojen kanon ihmisiä, joiden sanmurhaan ja elämä on jatkuvaa selviytymis- muistuttaa kristittyihin kohdistaistelua, mutta on myös ihmisiä, tuvasta vainosta. jotka pyrkivät auttamaan heitä. – Kirkon lähes neljän miljoonan jäsenen joukossa on paljon ARIKKA TIEDOSTAA sen, että ih- yhteiskunnan vaikuttajia ja järjesmisoikeudet eivät ole kaikkien töjen aktivisteja, joita kirkko voi ihmisten ja jokaisen maan arvo- tukea ja kannustaa puuttumaan asteikolla korkealla. Osa valtiois- asioihin. Kirkko on hyvä paikta kieltäytyy pitämästä ihmisoi- ka järjestää vuoropuhelua eri takeussopimuksia universaaleina, voin ajattelevien kesken. Kirkon vaikka olisivat ne itse allekirjoit- diakonialla on tuntosarvet ihmistaneet. Esimerkiksi YK:n kansain- ten hätään. välisen kidutuksen vastaisen so– Ehkä kaikkein suurin mahpimuksen on allekirjoittanut suu- dollisuus on kuitenkin rippikourin osan maailman maista, mut- lu. Siellä kohtaavat erilaisista eläta silti Amnesty Internationalin mäntilanteista tulevat nuoret, jotmukaan kidutusta tapahtuu yli ka yhdessä pohtivat sitä, miten sadassa maassa. heistä jokainen on Jumalan kuIhmisoikeuksia voidaan kriti- va, sanoo Arikka. ■

”

Seurakuntavaaleissa vali taan koko kirkon suunta. Nyt on aika ottaa tasa arvoinen avioliittolaki käyttöön myös kirkossa. #tahdonkirkossa Anna äänesi kirkon uudistumiselle! Tulkaa kaikki -liike ajaa uudistuksia läpi kirkon aina kirkolliskokoukseen asti. Ehdokkaamme ovat sitoutuneet liikkeen ohjelmaan: avio liitto kaikille, ei syrjintää, seurakuntalaiset vaikuttajiksi, jaamme omastamme sekä luottamusta ja sovintoa kirkkoon. Kristuksen kirkko on kaikille! www.tulkaakaikki.net Liikkeen ohjelmaan sitoutuneet ehdokaslistat pääkaupunkiseudun seurakunnissa: Espoo Vantaa Helsinki • Kotiseurakuntana • TK Hämeenkylä • TK Espoonlahti • TK Haaga Paavali • TK Leppävaara • TK Kallio • TK Korso • TK Kannelmäki • TK Pitäjänmäki • Kirkko kaikille • TK Rekola • Uudistusmieliset • TK Kirkon uudistajat • TK Tikkurila Olari Malmi (Tuomiokirkko) • TK Tapiola • TK Vantaankoski • TK Munkinseutu • TK Uusi Töölö (Munkkiniemi) • TK Vartiokylään Ehdokkaiden maksama • TK Oulunkylä • TK Vuosaari TK = Tulkaa kaikki

”Turvaa elämääsi” Veera Ruoho Kansanedustaja, poliisi, valtiotiet.kand. Ehdolla vaaleissa: Yhteinen kirkkovaltuusto: 58 Seurakuntaneuvosto: 119

Vastuullinen valintasi

PIRJO KEMPPI-VIRTANEN DI, hallituksen pj. Kirkkovaltuusto 38

JOUNI MYKKÄNEN Kulttuurineuvos Kirkkovaltuusto 40 Seurakuntaneuvosto 82

MIKA MÄKILÄ Oik.kand., toimitusjohtaja Kirkkovaltuusto 41 Seurakuntaneuvosto 83

SARI OJANEN Varatuomari Kirkkovaltuusto 44 Seurakuntaneuvosto 86

Tapiolan seurakunta – Kokoomus ja sitoutumattomat

Kotimaisilla talveen! Tuntuu mukavalta! AILI XL

Koot: 35-43 Värit: punainen, viinpun, musta 189€

ALEKSI XL

RONJA XL

nahkalaukut

Koot: 39-48 Värit: ruskea, musta 185€

Koot: 35-43 Värit: tiili, ruskea, viinpun, musta 179€

utua.fi

Sievi Shop

Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

6 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Apua velkaongelmiin Takuusäätiön velkalinja palvelee arkisin klo 10–14, p. 0800 980 09. Takuusäätiön Kysy rahasta -chat on auki maanantaista torstaihin klo 12.30–15. Helsingin talous- ja velkaneuvonnassa ei ole enää jäljellä aikoja vuodelle 2018. Vuoden 2019 alussa talous- ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimistojen järjestettäväksi. Asiakasneuvonnan numerosta saa neuvontaa ja tietoa alustavan tapaamisajan varaamisesta oikeusaputoimistoon ma–to klo 9–12, p. 09 3103 3887. Espoon talous- ja velkaneuvonta, ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–12, p. 0800 934 88. Vantaan talous- ja velkaneuvonnan puhelinneuvonta palvelee ma, ti ja to klo 9–11, p. 09 8392 2120.

Ikävä muttei ikuinen riesa

Apua voi pyytää myös seurakuntien diakoniatyöntekijöiltä. Heiltä saa keskusteluapua, ja he voivat auttaa esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä ja yhteydenpidossa velkojiin ja sosiaalitoimeen.

Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa yllättävän moneen arjen asiaan. Siksi talousongelmiin kannattaa hakea apua ajoissa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MAIJA SAARI

e voi olla onnettomien sattumien summa, tietämättömyyttä tai seurausta siitä, että tulot ovat yksinkertaisesti pienemmät kuin menot. Noin 379 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Maksuhäiriömerkintää ei saa maksamatta jääneistä maksuista heti, vaan yleensä vasta silloin, kun maksu on edennyt ulosottoon asti. Maksuhäiriömerkintöjen yleistyminen näkyy myös Takuusäätiön velkaneuvonnassa. Talouselämä-lehti uutisoi, että pelkästään elo–syyskuussa Takuusäätiön velkaneuvontaan tuli 10 000 yhteydenottoa. Takuusäätiö on sosiaalialan toimija, joka myöntää takauksia järjestelylainoihin ja tarjoaa maksutonta neuvontaa raha- ja velkavaikeuksissa oleville ja heidän läheisilleen. Maksuhäiriömerkinnällä saattaa olla vaikutusta moneen arkiseen asiaan kuten asunnon, työpaikan tai opintolainan saantiin, kotivakuutuksen tai puhelinliittymän hankintaan tai siihen, jos ostaa jotakin laskulla. MAKSUHÄIRIÖMERKINNÄN saaneissa on erityisen paljon nuoria aikuisia ja miehiä. 20–24-vuotiaista miehistä yli kymmenellä prosentilla on maksuhäiriömerkintä, 25–39-vuotiaista 15 prosentilla. Naisista 25–29-vuotiailla on eniten maksuhäiriömerkintöjä. Takuusäätiön viestintäpäällikön Minna Mattilan mukaan nuorten aikuisten talousongelmien taustalla on monenlaisia syitä.

– Heillä on usein pienet ja epävarmat tulot. Silloin voi käydä niin, että menoja on yksinkertaisesti liikaa, eikä sitten osata tai viitsitä hakea apua ajoissa. Joskus voi käydä niinkin, että kun pääsee työelämään ja saa säännölliset tulot, iskee rahankäytössä vauhtisokeus, Mattila kertoo. Ongelmiin voi johtaa myös se, että luottoa saa helposti, eivätkä kaikki välttämättä hahmota, mistä kaikesta velkaa on syntynyt ja kuinka paljon. Luottoa ei synny vain pikavipeistä, vaan myös silloin, kun käyttää luottokorttia tai tekee nettiostoksia. Monet yrittävät paikata velkaa uusilla luotoilla. Jos talousongelmat ovat johtaneet maksuhäiriömerkintään, ei kannata panikoida, vaan pyytää apua ja olla maksuaikataulusta yhteydessä velkojiin. Apua talousasioihin saa esimerkiksi Takuusäätiöstä ja kuntien velkaneuvonnasta. Nuoret voivat pyytää apua myös nuorisopalveluista tai oppilaitosten kuraattoreilta. MONI VUOKRANANTAJA haluaa tarkistaa vuokraasuntoa hakevan luottotiedot. – Silloin erityisesti vuokravelasta voi olla haittaa, Minna Mattila sanoo. Hän neuvoo talousongelmiin joutuneita olemaan avoimia kotia etsiessään. Jos talousasiat ovat menossa parempaan suuntaan, tilanteesta kannattaa kertoa avoimesti, ja vuokra-asunto voi löytyä vaikka tuttavien tai tutuntuttujen kautta. Myös kunnilta ja suurilta vuokrataloyhtiöiltä voi hakea asuntoa, vaikka luottotiedoissa on merkintä.

Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myös vakuutuksen saamista. Monelle tärkein on kotivakuutus, jonka hankkiminen on usein vuokrasopimuksen ehtona. – Kotivakuutukset eivät onneksi ole kalliita, ja sellaista voi kysyä useammasta paikasta. Kotivakuutuksen voi saada myös niin, että tarjoutuu maksamaan vakuutuksen koko vuodeksi kerralla. Puhelinliittymän hankinnassa voi toimia samalla tavalla kuin kotivakuutuksen kanssa: kysyä useammalta operaattorilta tai hankkia prepaid-liittymän. SEURA-LEHTI UUTISOI syyskuussa, että luottotietoja tarkistetaan yhä useammin myös työtä haettaessa. Luottotietoja on tarkistettu esimerkiksi ihmisiltä, jotka ovat hakeneet sellaisiin kaupan alan tehtäviin, joissa käsitellään rahaa, sekä teleoperaattoreiden kuten DNA:n ja Elisan myymälöihin töi-

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

hin hakeneilta. Luottotietoja on tarkistettu myös ihmisiltä, jotka ovat hakeneet sellaisiin työtehtäviin, joissa tehdään työtä toisten kotona, kuten kotisairaanhoidossa tehdään. Jutun mukaan näin on toimittu ainakin Vantaan kaupungilla. Työnantaja saa tarkistaa työnhakijan luottotiedot, mutta Minna Mattila ei usko, että sitä tehdään vielä säännönmukaisesti tai että työnhaku välttämättä tyssää maksuhäiriömerkintään. Mattilan mukaan esimerkiksi kaupan alalla työskentelee ihmisiä, joilla on maksuhäiriömerkintä. – Laki kyllä sallii luottotietojen tarkistamisen, mutta ei niin, että ne tarkistettaisiin kesken työsuhteen, vaan silloin, kun henkilöä ollaan palkkaamassa tehtävään. Asiasta pitää mainita työnhakijalle.

”

JOSKUS VOI KÄYDÄ NIINKIN, ETTÄ KUN PÄÄSEE TYÖELÄMÄÄN JA SAA SÄÄNNÖLLISET TULOT, ISKEE RAHANKÄYTÖSSÄ VAUHTISOKEUS.

Mattila toivoo, että työnantajat eivät ajattelisi, että maksuhäiriömerkinnän saanut on huono työntekijä. – Se voi olla jopa päinvastoin. Vaikka ihmisellä on maksuhäiriömerkintä, hän voi olla huolellinen rahojen kanssa työtehtävissään. KÄRÄJÄOIKEUDESSA TEHDYT ulosottopäätökset ovat julkisia, mutta luottotiedot eivät. Toisen luottotietoja ei saa tutkia pelkkää uteliaisuuttaan, vaan siihen on oltava perusteltu syy, kuten asunnon vuokraaminen tai työhönotto. – Se, kuka saa katsoa luottotietoja, on säädelty lailla. Luottorekisteriotteella näkyy kuuden kuukauden ajalta se, kuka tietoja on katsonut. Jokaisella on oikeus pyytää nähtäväksi omat tietonsa ilmaiseksi kerran vuodessa Suomen Asiakastiedolta tai Bisnode Oy:ltä, Minna Mattila kertoo. Maksuhäiriömerkintä ei ole lopun elämän riesa. Velkomustuomioiden ja ulosoton merkintöjen kestoksi merkitään ensin kolme vuotta. Tuo aika lyhenee kahteen vuoteen, jos sinä aikana ei ole tullut uutta merkintää. Velkakierteessä ei yleensä kyetä välttämään uusia merkintöjä. Silloin jokainen uusi merkintä pidentää edellisen merkinnän voimassaoloaikaa neljään vuoteen. Tällaisessa tilanteessa on haettava apua veloista selviytymiseen. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Lakipalveluja

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia Kansainväliset rippikoulut (ev.lut.) Partaharjulla, Pieksämäellä kesällä 2019 www.nuorikirkko.fi/nuoret

KUULUTUS Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla ei alla mainittuja sukuhautoja ole hoidettu yhteisen kirkkoneuvoston antamasta hoitokehotuksesta huolimatta. Tästä kunnostuskehotuksesta on tiedotettu kirjeellä tai niiden osalta, joita ei ole tavoitettu kirjeitse, kuulutuksella sanomalehdissä 19.10.2017 ja ao. hau doille asetetulla ilmoituksella. Kiinteistöjohtaja on yhteisen kirkkoneuvoston tekemän delegointipäätöksen mukaisesti 26.9.2018 päättänyt julistaa hauta paikkaoikeuden alla mainittuihin hautoihin menetetyksi, joten haudat palau tuvat seurakuntayhtymän hallintaan. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto E: 128 Osasto H: 190 Osasto I: 22, 120, 147 Osasto L: 61 Osasto O: 18 Osasto P: 73 Osasto A1: 4.2, 5.11 Osasto D1: 17 KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto D: 261 Osasto E: 67 Osasto W: 30 Osasto Z: 69

Osasto H: 49 Osasto K: 5 Osasto Ä: 264 Osasto I1: 18, 38, 82

HERÄNNÄISSEURAT

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Samalla kiinteistöjohtaja ilmoittaa, että haudalla olevat muistomerkit tai muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät hautaustoimilain 14§ nojalla seurakunnalle ilman vastiketta, jollei hautaoikeuden haltija ole kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisestä vienyt niitä pois. Ennen muistomerkin poistamista on kuitenkin varmistettava Espoon seurakunta yhtymän hautatoimistosta, ettei muistomerkkiä ole määrätty säilytettäväksi, jolloin sen poistaminen ei ole sallittua. Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Espoon yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, puh. 09 80 501. Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. Espoossa 1.11.2018

Rakennusala

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Leikkaa talteen

Lähetä surunvalittelusi.

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kaikki hautakivialan työt

Janna Laiho, 050 374 8174

Veloitukseton arviointi

etunimi.sukunimi@otava.fi

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Kari Salko, 0400 604 133 Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Myydään asunto Kristiinankaupungissa kolmio 78 m2. Valoisa peruskorjattu asunto. Alin kerros, lasitettu parveke, oma terassi ja autopaikka. 88 000 € p. 040 5593587

pe 2.11. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. la 3.11. klo 10 kirkkopyhä Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo; kahvit ja seurat; mukana Herännäisnuorten kuoro. su 4.11. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoren kko, Tulisuont.2, Hki; saarna J.Simojoki; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkään kko, Hämeenk.16; saarna Sam.Korkalainen, mukana Veisuuveljet; kirkkokahvi ja seurat srkkesk. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mm. Iiris Kivimäki, Timo Lappalainen, L.Väyrynen-Si; mukaan kutsutaan näkövammaisia, käytössä pistekirj.-Siionit ja isotekstiset. ma 5.11. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 7.11. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. ti 13.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D,2.krs. ke 14.11. klo 19 Matinkappelilla, Liisankj.3, Espoo. klo 19 Körttikodin seurat to 15.11. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. TULOSSA: Körttikoti 90 v. 21.-25.11. yo-kodilla, Seuratuvalla ja Joh.kko.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 4.11. klo 13.30 Kuka minua hallitsee? Happamattomuuden juhla 1. Kor. 5 - Eeva Pouke Pyhän Hengen temppeli 1. Kor. 6 - Raimo Vanninen Raamattupiiri 15.11. klo 18 1. Kor. 4-6

Palveluja tarjotaan Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Mitä ajattelee lähiomaisensa menettänyt siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu? Mitä vastaavat siunauskappelin työntekijä ja pappi? TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Missä hän on nyt?

Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

lpo Hynnisen hautakivessä Vantaan Ruskeasannan hautausmaalla on lentokoneen kuva. Se sopii miehelle, jonka työpaikka oli läheisellä lentokentällä ja joka myös harrasti ilmailua. Hänen kuolemastaan on juuri kulunut puolitoista vuotta. Leski, Päivi Kanerva-Hynninen, kävi alussa haudalla joka päivä, sillä kotoa on sinne matkaa vain puolisen kilometriä. Nyt hän on käynyt laittamassa haudalle kanervia, useampaa väriä. Päivi Kanerva-Hynninen muistaa aina sen päivän viime vuoden huhtikuussa. Hän oli ostoksilla etsimässä hääpäivälahjaa miehelleen, sillä heidän 20-vuotishääpäivänsä olisi parin päivän päästä. – Kun tuli illalla tyttäreni kanssa kotiin, en nähnyt Ilpon pyörää, ja silloin jo tajusin, että jotain kauheaa on tapahtunut. Meillä oli sellaiset välit, että tiesimme aina, missä toinen on. Pian sitten sairaalasta soitettiin, Kanerva-Hynninen kertoo. Ilpo Hynninen oli saanut aivoverenvuodon pyöräillessään töistä kotiin. Hänet oli saatu elvytettyä tapahtumapaikalla ja vietäisiin leikattavaksi. Sairaalassa omaisille kerrottiin, että hän olikin siirrettäessä saanut massiivisen toisen aivoverenvuodon. ”Ilpo todetaan tämän aamupäivän aikana aivokuolleeksi ja tulee menehtymään.” Niin sanoi sairaanhoitaja, kun Päivi Kanerva-Hynninen soitti seuraavana aamuna sairaalaan tiedustellakseen tilannetta. – Ajattelin, että ehtisimme äkkiä paikalle – niin kuin elokuvissa. Mutta kun menimme sinne, Ilpo oli jo julistettu kuolleeksi. Silti hän hengitti. Hän oli hengityskoneessa, koska olimme edellisenä iltana luvanneet hänen elimensä luovutukseen. Ajattelimme, että tarkkana miehenä hän ei olisi halunnut elintensä joutuvan hukkaan, Kanerva-Hynninen kertoo. – En ollut ikinä osannut pelätä, että Ilpolle kävisi niin. Hän oli terve, pyöräili töihin joka päivä, söi terveellisesti, ei tupakoinut ja käytti alkoholia kohtuullisesti. Ajattelin aina, että minä kuolen meistä ensimmäisenä. Mutta tyttäremme sanoivat, että isä olisi halunnut lähteä juuri tuolla tavalla eikä maata missään toisten hoidettavana. Viimeisen kerran Kanerva-Hynninen näki mie-

Päivi Kanerva-Hynninen menetti miehensä Ilpon puolitoista vuotta sitten.

hensä vielä ennen arkkuun laittoa. Tuntui siltä, että piti. – Veimme hänelle mukaan suklaata, toffeeta, pehmoleluja ja kukkia. Se oli Ilpon 57-vuotissyntymäpäivä.

”

Minä en pelkää kuolemaa, koska tiedän, että Ilpo odottaa siellä. Sitten joskus jatkamme yhdessä. Ei ole mitään hätää. PÄIVI KANERVA-HYNNINEN

TOISIN KUIN monet surevat Päivi Kanerva-Hynninen on nukkunut paljon. Uni on ollut hänelle pakopaikka, jossa surusta pääsee hetkeksi irti. Aamut ovat sitten sitäkin vaikeampia, ja ensimmäinen niistä oli kaikkein pahin. – Olimme tuoneet sairaalasta Ilpon vaatteet. Haistelin niitä. Tuntui, etten selviä tästä, että elämässä ei ole enää mitään. Minulta meni kaikki – vaikka samaan aikaan tiesin, että onhan minulla edelleen ihanat tytöt. Ja kaikista hirveintä oli se, että tytöillä ei ollut enää isää, Kanerva-Hynninen kertoo. Miehensä kuolemaa seuranneesta kesästä hän ei muista juuri mitään. Lomamatkalla Riiassa oli ensimmäinen kokonainen päivä itkemättä. Mutta suru odotti taas kotona. Joulua kotona KanervaHynninen tyttärineen ei kestänyt ajatellakaan. Sitä oli vietetty aina saman kaavan mukaan: Ilpoisä oli hakenut kuusen kotimetsästään Joroisista ja suunnitellut jouluruuat. Ilman häntä ei tulisi jouluakaan. – Lähdimme jouluksi Madeiralle. Siellä jotenkin

helpotti, ja huomasin, että surussa oli alkanut uusi vaihe. Mutta onhan se vieläkin semmoista aaltoliikettä. Välillä mietin, että onko tässä elämässä enää mitään. Saatan elää vielä 25 vuottakin. Yksinkö minä sitten vain olen? Kanerva-Hynninen sanoo. Sitten hän lisää, että välillä tulee hyviäkin hetkiä. On keskusteluja ystävien kanssa, hyvä kirja kesken tai sauna lämpiämässä. Ne estävät uppoutumasta liian syvälle suruun. Hän odottaa, että joskus tulisi aika, jolloin päällimmäinen tunne ei enää olisi suru vaan kiitollisuus yhdessä eletyistä vuosista. VUODEN VERRAN Ilpon takki oli tuolin karmilla, eikä sille tuolille saanut istua kukaan. Tänä kesänä, kun kotona tehtiin keittiöremonttia, Päivi KanervaHynninen lopulta siirsi takin pois. – En ole kysynyt, miksi näin kävi, koska maailmassa tapahtuu joka hetki ihan kauheita asioita. Ei niitä voi laittaa järjestykseen. Suren sitä, että Ilpolta loppui kaikki. Että niin hyvällä ihmisellä oli sellainen kohtalo. Ilpo oli toivonut, että hän voisi jäädä vähän aikaisemmin eläkkeelle ja viettää aikaa maalla metsähommissa. Mutta niin ei käynyt. Tyttäriensä kanssa Kanerva-Hynninen on puhunut paljon. – Joka kerta, kun tytöt ovat käymässä, Ilpo on meidän puheissamme. Toivon, että se on auttanut myös heitä. Tämä on meidän kolmen suru, jota kukaan muu ei tunnu ymmärtävän. Ei minun ystävistäni kukaan ole kokenut samaa. Välillä ihmettelen itsekin, että tapahtuiko meille tämä kaikki. KUN SURU oli raskaimmillaan, Päivi Kanerva-Hynninen pyysi miestään tulemaan uniinsa. Niin kävi kahdesti. Toisessa unessa hän sanoi miehelleen: ”Huomenna kello 17.16 sinä sitten saat sen aivoverenvuodon. Ihan kauheata.” Mies vastasi: ”Niin on, ihan kauheata.” – Jollain tasolla koen, että Ilpo on edelleen tässä vieressä. Henki tai sielu tai jokin. Kun kävelen hautausmaalle, tunnen, että menen sinne yhdessä Ilpon kanssa katsomaan kiveä, Kanerva-Hynninen kertoo. – Kotona puhun aika paljon Ilpolle. Kunhan höpötän. Ilpo oli minua paljon introvertimpi – minua huvittaa se, että en saanut aina vastausta häneltä silloinkaan, kun hän oli elossa.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Ilpon siunanneelta papilta Kanerva-Hynninen kysyi, onko Ilpo nyt äitinsä ja isänsä kanssa. Nämä olivat kuolleet peräjälkeen vain muutamaa kuukautta ennen poikaansa. – Uskon niin. Heillä on kaikki hyvin siellä. Ilpo on huolehtimassa ja antamassa voimaa, että me jaksamme tyttöjen kanssa elää eteenpäin. Minä en pelkää kuolemaa, koska tiedän, että Ilpo odottaa siellä. Sitten joskus jatkamme yhdessä. Ei ole mitään hätää.

okakuisena perjantaina Espoon siunauskappelin kylmiössä on 37 vainajaa. Laput kaappien ovissa kertovat, kuka odottaa siunausta, kuka tuhkausta. Tämä on erityisammattimies Tauno Sutisen työpaikka vielä muutaman kuukauden. Sutisen eläke alkaa juosta huhtikuun lopulla, mutta hän jää jo tammikuussa pitämään kertyneitä lomia. Taakse jää 31 vuotta seurakuntatyötä: ensin 15 vuotta Sammatissa ja sen jälkeen 16 vuotta Espoossa. – Olin 13 vuotta täällä Espoossa niin sanotusti kenttätöissä eli kaivamassa arkkuhautoja koneella ja uurnahautoja lapiolla. Nyt teen täällä kappelissa vahtimestarin hommia. Joinakin viikkoina olen tuhkaamassa krematoriossa ja tarvittaessa myös hautausmaalla kaivamassa tai peittämässä hautoja, Sutinen kertoo. Työ on viime vuosina ollut fyysisesti kevyempää kuin aikoinaan Sammatissa. Siellä Sutinen laskee kaivaneensa lapiolla 250 arkkuhautaa – suurimman osan 2,4 metrin syvyisiksi ja osan talvella, kun maa oli jäässä. Nykyisin arkkuhaudat kaivetaan koneella ja niitä tarvitaan vähemmän kuin ennen, sillä suurin osa vainajista tuhkataan. Sutinen vilkaisee tilastoa tietokoneelta: tänä vuonna Espoon krematoriossa on tuhkattu 946 vainajaa. Kun Sutiselta kysyy, kuinka monen ihmisen viimeisellä matkalla hän on yli kolmenkymmenen vuoden aikana tavalla tai toisella palvellut, hän puistelee päätään. Ei hän ole sitä laskenut. Haastattelupäivän summa on neljä, mutta se on ollut tavallista hiljaisempi päivä. Kappelissa on ol-

lut kolme siunausta, ja lisäksi on ollut yksi uurnanluovutus. Työstään Sutinen ei mielellään puhu ulkopuolisille, vaikka jotkut siitä kyselevätkin. – Puhutaan täällä työpaikalla oman porukan kesken. On meillä oma huumorikin. Eikä työasioita juuri tule ajateltua vapaa-aikana. – Kyllä tämä täytyy ottaa ihan työnä, ja tähän on tottunut. Kun itse asuu eri paikkakunnalla, vainajat eivät ole tuttuja vaan nimiä paperilla.

”

Kun ihminen kuolee ja elämän hopealanka katkeaa, sielu palaa Luojansa luokse ja ruumis joko poltetaan tai haudataan maahan. Sillä tavalla minulla on tapana sanoa. TAUNO SUTINEN

OMAISTEN KANSSA Tauno Sutinen on puheissa esimerkiksi silloin, kun he tulevat hakemaan uurnaa tai uurnaa lasketaan maahan. – Välillä he saattavat kysyä, onko kaikki tuhka uurnassa ja onko se varmasti heidän omaisensa tuhka. Kyllä se on. Tai onko arkusta jäänyt tuhkan sekaan jotakin, mutta sinnehän ei jää. Monet omaiset yllättyvät siitä, kuinka paljon tuhkaa on ja kuinka paljon se painaa. Aikuisesta ihmisestä tuhkaa jää neljästä viiteen litraa, ja se painaa viidestä seitsemään kiloa.

– Nuorella ja keski-ikäisellä ihmisellä luusto on kovempaa, ja silloin tuhkaa jää enemmän kuin vanhemmasta ihmisestä, jonka luut ovat hauraammat, Sutinen tarkentaa. Joskus jää jotakin muutakin kuin tuhkaa: tekoniveliä ja luihin ruuvattuja metalliosia. Yleensä ne toimitetaan krematoriosta kierrätykseen, mutta muutama mallikappale on säästetty, ja niitä Sutinen nyt näyttää. Ei niistä heti arvaisi, mitä ne ovat. KREMATORION UUNIEN lähtölämpötila on 750 astetta. Tarvittaessa se nousee aina 1 200 asteeseen saakka. Mutta se, mikä uunissa palaa pois, on vain ruumis. Mitä meille muuten kuolemamme jälkeen tapahtuu? – Kun ihminen kuolee ja elämän hopealanka katkeaa, sielu palaa Luojansa luokse ja ruumis joko poltetaan tai haudataan maahan. Sillä tavalla minulla on tapana sanoa, Tauno Sutinen vastaa. Hän on joutunut miettimään asiaa myös lähiomaistensa kuoltua. – Kun on kuollut kaksi lasta, niin missä he sitten ovat? Sen tiedän, että heidät on haudattu Metsolan hautausmaalle Lohjalle. Vanhempani on haudattu Vehmersalmelle, isovanhempia Lapinlahdelle ja Varpaisjärvelle, Sutinen kertoo. – Onhan se omien lasten kuolema kova paikka. Täälläkin kun on lasten hautauksia, sitä ajattelee, että heiltä on jäänyt elämä kokematta hyvässä ja pahassa. Ja se vanhempien suru. Oli lapsi sitten pieni tai aikuinen, vanhemmille hän on aina lapsi. Omaa kuolemaansa Sutinen ei ole erityisemmin ajatellut. Sellainen toivo hänellä on, että tapaisi sitten taas läheisensä: lapset, joista toinen syntyi kuolleena ja toinen kuoli juuri ennen 13-vuotispäiväänsä. Ja vanhemmat, jotka hän menetti ollessaan alle kaksikymppinen. – Mutta silloin ennen asioihin suhtauduttiin vähän eri tavalla. Kuolema tuntui luonnollisemmalta. Vanhemmalla polvella oli kokemusta siitä, että lapsia meni, ja silti elämän piti jatkua. Kuolema kuului elämään, Sutinen sanoo.

Tauno Sutisen työhön Espoon siunauskappelissa kuuluu myös vainajien tuhkaaminen krematoriossa.

Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Pappina Marja Heltelä on usein saanut vastata ihmisten kysymyksiin kuolemanjälkeisestä elämästä.

– Nykyisin kuolema on poissa silmistä ja poissa mielestä. Se tapahtuu laitoksissa. Omaiset eivät ole pukemassa vainajaa eivätkä yleensä käy katsomassakaan häntä kuoleman jälkeen. Ehkä se on helpompi käsitellä niin. Nykyään ajatellaan ehkä, että kun sielu on lähtenyt, arkussa on enää ihmisen kuoret eikä niitä tarvitse katsella.

n iso valkoinen laiva, jota ohjaa kapteeni. Laiva kiertää merta, pysähtyy laitureihin ja ottaa ihmisiä kyytiin. Marja Heltelä muistaa vieläkin kertomuksen laivasta ja mieleensä nousseen kuvan hymyilevästä kapteenista, vaikka hän oli sen kuullessaan 13-vuotias. Tuolloin hän istui pallopelissä tapaturmaisesti kuolleen ystävänsä hautajaisissa ja kuunteli papin siunauspuhetta. – Jo silloin ajattelin, että kun joku kuolee, hän on tallella. Niin ajattelen vieläkin. Jokainen vainaja on päässyt perille ja tallella, sanoo Heltelä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra. Siunauspuheita hän on papinuransa aikana ehtinyt pitää melkoisen määrän. Hän arvioi siunanneensa hautaan yli 200 vainajaa. Vanhin heistä on ollut yli satavuotias, nuorimmat vasta vauvoja. – Ajattelen niin, että Jumala päättää meidän elämämme päivät ja on antanut meille elämäntehtävän. Kun se on täytetty, me kuolemme. Pienellä vauvallakin oli elämäntehtävä. Hän teki vanhemmistaan äidin ja isän ja opetti paljon, Heltelä sanoo. – Meidän mielestämme elämä jää kesken, jos joku kuolee lapsena tai nuorena tai pienten lasten äitinä. Mutta Jumalan silmissä kaari on ehyt. Siinä on syntymä, elämän päivät ja kuolema. Varsinkin ensimmäisinä vuosina papin työssä Heltelästä saattoi tuntua pahalta, jos vainaja oli hänen itsensä ikäinen nainen, jolta jäi lapsia, tai lapsi, joka oli saman ikäinen kuin hänen omansa. Se tuntui tulevan liian lähelle. – Mutta kun pukee papin stolan päälle, se on kuin hevosen valjaat. Jumala on sanonut, että en anna sinulle suurempaa taakkaa kuin jaksat kantaa. Silloin mietin, että tämä on nyt Jumala sinun hommiasi ja minä olen tässä palvelemassa. Joskus ääni saattaa väristä liikutuksesta, mutta sitä Heltelä ei pelkää. Sehän vain kertoo hänen olevan mukana saattoväen surussa. – Minullahan siellä on helpoin osa. Kaikki muut ovat menettäneet läheisensä. Minä olen palveluteh-

tävässä ja autan heitä kantamaan heille rakkaan ihmisen Jumalan syliin. Omat tunteet ja projisoinnit omiin lapsiin tai itseen on osattava laittaa sillä hetkellä syrjään.

”

Ajattelen niin, että Jumala päättää meidän elämämme päivät ja on antanut meille elämäntehtävän. Kun se on täytetty, me kuolemme. MARJA HELTELÄ

MARJA HELTELÄ on puhunut perille pääsemisestä ja Jumalan sylistä, mutta mitä hän niillä tarkoittaa? Puhuuko hän siitä, mitä kristinuskossa perinteisesti sanotaan taivaaksi? Ihan aluksi Heltelä pahoittelee, että suomen kielessä on vain yksi sana, taivas, kuvaamaan kahta eri asiaa. Englannissa esimerkiksi on sky, jolla viitataan konkreettiseen, nähtävissä olevaan taivaaseen, ja heaven, joka on Jumalan valtakunta. – Koska meillä on vain se yksi taivas-sana, miellämme helposti, että Jumalan valtakunta on jossakin tuolla ylhäällä. Mutta Jumalan valtakunta leikkaa tästä läpi. Kaikki, jotka ovat siirtyneet Jumalan valtakuntaan, ovat tässä lähellä ja vierellä. Enkelit ovat tässä, Jumala on tässä. Taivas on meidän keskellämme. Me emme vain näe sitä taivasta, koska olemme fysiikan lakien alaisia, mutta joskus on hetkiä, jolloin voimme tunnistaa ja aavistaa sen. Heltelä on tottunut siihen, että lähes aina omaiset kysyvät häneltä kuolemanjälkeisestä elämästä. Monet ovat kokeneet, että vainaja on edelleen lähellä ja jopa keskustelleetkin hänen kanssaan. Ne, jotka ovat olleet paikalla läheisensä kuollessa, kertovat nähneensä, kuinka sielu, se, joka teki hänes-

tä persoonan, lähti pois. Jäljelle jäi enää ruumis, jota ihminen oli käyttänyt. Kysymys iankaikkisesta elämästä on Heltelälle hankalampi vastattava kuin kysymys taivaasta. – Kun mietin sitä, minun on vaikea keksiä mitään, mitä haluaisin tehdä iankaikkisesti. Siksi minun on ehkä turha miettiäkään sitä. Mutta ajatellaan vaikka näin, että Jumala on leipuri ja me olemme leipiä, jotka hän on tehnyt. Leivillä ei voi olla hajuakaan leipurin todellisuudesta. Puhumme Jumalasta niillä käsitteillä, joita meillä on, mutta Jumalan todellisuus on jotain muuta. Minä leipänä en voi kuvitellakaan iankaikkisuutta. TUOMIOKIRKON SAKASTIN ikkunalauta on täynnä kirjoja. Niiden joukosta Marja Heltelä löytää katekismuksen – ja katekismuksesta pitäisi löytyä sen, mitä kirkko virallisesti opettaa meille tapahtuvan kuolemamme jälkeen. – Ruumiimme hajoaa, mutta sielu odottaa ylösnousemuksen päivää, jolloin elävät ja kuolleet kootaan Jumalan eteen tuomiolle. Kristukseen uskovalle kuolema on portti tulevaan elämään, Heltelä lukee katekismuksesta uskontunnustuksen selitystä. – Ne, jotka luottavat Jumalaan, elävät iankaikkista elämää jo tässä ajassa. Maallisen elämän aikana ymmärrämme iankaikkisuuden vain vajavaisesti, hän jatkaa lukemistaan. Ei sanaakaan helvetistä. Eikö siihen enää kirkossa uskotakaan? – Minusta on edesvastuutonta, jos joku sanoo toisen joutuvan helvettiin. En menisi rajoittamaan Jumalan valtaa rakastaa, armahtaa ja antaa anteeksi, Heltelä tokaisee. Kun Heltelä pitää siunauspuhetta, hänellä on tapana tehdä kaari. Aloittaa kasteesta, jolloin lapsen kasvoihin ja rintaan on piirretty risti Jumalan suojeluksen ja varjeluksen merkiksi. Kasteessa läheiset ovat lausuneet uskontunnustuksen, joka päättyy sanoihin ”ja iankaikkisen elämän”. Puheen lopussa Heltelä kertoo, että sama Jumalan suojeluksen ja varjeluksen merkki tehdään nyt hiekalla arkun kanteen, ja saattoväki lausuu uskontunnustuksen, joka päättyy sanoihin ”ja iankaikkisen elämän”. Uskontunnustuksen sanoihin sisältyy Heltelän mukaan jälleennäkemisen toivo. Se sama, jonka hän kuulee keskustellessaan läheisensä menettäneiden kanssa ja arkulle kukkia laskevien jäähyväisissä. ■

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

TOPI LEHTIPUU, TENORI

K A A RTI N SO IT TO K U NTA

MEIDÃ&#x201E;N POIKAMME

P UO LUSTUSVO I M AT 10 0 -J U H L A KO N S E RT TI MUSIIKKITALOSSA 27.11. KLO 19

Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Äitiä ikävä

iime huhtikuussa kokki Sikke Sumari sai ulkomaille viestin äitinsä kuolemasta. Se ei tullut yllätyksenä, sillä Sumarin yli 90-vuotias äiti oli sairastanut pitkään Alzheimerin tautia. Sumaria kuitenkin suretti se, että äidin loppu tuli tyttären ollessa poissa kotimaasta. – Ajattelin, että nytkö sen sitten piti tapahtua. Olin toki aistinut, että lähtö on lähellä, vaikka äiti ei koskaan itse puhunut aiheesta. Äidin kuolema aiheutti tyttäressä tunteiden sekamelskan. Toisaalta tuli suuri suru, mutta toisaalta kuolema tuntui luonnolliselta, koska huonokuntoisen ihmisen elämä ei vaikuttanut enää elämisen arvoiselta. Tunteeseen sisältyi myös helpotusta, olihan seniorikodissa asuneesta äidistä ollut jatkuva huoli. Lisäksi oli ollut huono omatunto siitä, ettei ollut ehtinyt käydä tarpeeksi usein hänen luonaan. – Äiti ei kyllä ikinä valittanut, sillä hän oli aina valinnut seuransa tarkasti ja viihtynyt hyvin yksinkin. Mutta tietysti hän oli iloinen, kun joku meistä tyttäristä tai lapsenlapsista kävi häntä katsomassa. Suru on yhä läsnä. Erityisen vaikealta Sumarista on tuntunut se, ettei äidiltä voi enää kysyä mistään asioista. SIKKE SUMARI oli äitinsä kanssa läheinen, vaikka he eivät pitäneetkään jatkuvasti yhteyttä. Aiemmin he esimerkiksi matkustelivat paljon yhdessä. – Parasta aikaa oli se, kun äiti oli vielä vireänä työelämässä. Tutustuin silloin aikuisena paremmin hänen eri puoliinsa. Äiti jäi silti vähän arvoitukseksi, koska hän oli hyvin itsenäinen ihminen eikä juuri purkanut tuntojaan. Äidin sairastuttua Alzheimerin tautiin heidän suhteensa sai uusia sävyjä. Roolit vaihtuivat, kun äidistä tuli hoivattava. – Aloimme puhua yhä enemmän hänen lapsuudestaan, josta hän muisti asioita yllättävän hyvin. Näistä ja muista keskusteluista hän ei kuitenkaan muistanut jälkeenpäin mitään, mikä tuntui varsinkin alussa hämmentävältä. – Tavallaan tein surutyötä jo sairauden aikana, koska menetin vähitellen sen äidin, jonka olin oppinut tuntemaan. SURUSTA HUOLIMATTA Sikke Sumari koki olevansa sinut äitinsä kuoleman kanssa. Siksi hän oli yllättynyt, miten voimakkaan itkureaktion ja ahdistuksen hän sai nähdessään hautajaisissa äitinsä arkun.

Sikke Sumari ei käytä kuolemasta kiertoilmaisuja. Häntä kiehtoo elämän kierto kehdosta hautaan. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

– En tiedä, mitä tapahtui. Ehkä arkun näkeminen järkytti minua niin kovasti siksi, että vasta silloin ymmärsi täysin kuoleman lopullisuuden. Muistotilaisuudessa Sumari oli ajatellut puhua hänen ja äidin yhteisestä elämänmatkasta. Ahdistus rinnassa ei kuitenkaan hellittänyt, ja lääkäriystävä passitti hänet sairaalaan. Sumari oli saanut lievän sydäninfarktin: häneltä löytyi pieni tukos sydämen verisuonessa, ja se hoidettiin lääkityksellä. Hautajaisten jälkeen Sumari on käynyt silloin tällöin äidin haudalla. Hänestä se on hyvä paikka muistella rauhassa äitiä. – Äitini muistoksi otin myös elämäni ensimmäisen tatuoinnin, joutsenen olkapäähän. Hän oli joutsenten ystävä ja kävi usein ruokkimassa niitä rannassa. Äidin tavaroita oli jo hänen viimeisinä elinvuosinaan karsittu. Syksyn aikana sisarukset ovat käyneet yhdessä läpi jäljellä olevia esineitä ja niihin liittyviä muistoja. LÄHEISEN IHMISEN kuoleman Sikke Sumari oli kokenut jo isänsä kuoltua vuonna 2001. Sumari oli silloinkin ulkomailla. Saatuaan tiedon hän halusi mennä illalla kirkkoon rauhoittumaan, mutta yksikään paikkakunnan kirkoista ei ollut auki. Lopulta hän löysi läheisiltä kukkuloilta pienen kappelin, jossa hän sai kaipaamaansa lohdutusta. – Minusta kirkkojen pitäisi olla kaikkialla auki kellon ympäri. Usein ihmisillä, jotka ovat vaikeassa tilanteessa, on tarve etsiä rauhaa ja lohtua erityisesti illalla ja yöllä. Kuolemaan Sumari suhtautuu yleisellä tasolla realistisesti, koska kaikki kuitenkin kuolevat. Hän käyttää nimenomaan sanaa kuolema, ei mitään kiertoilmaisuja. – Kuolema-sana kertoo, että on kyse lopullisesta asiasta: ihminen on ikuisesti poissa. Se on vain parempi niellä. Tiedän myös hyvin, että kaikki täällä jatkuu, vaikka yksi Sikke kuolisi ja läheiset surisivat sitä aikansa. Sumaria kiehtoo elämän kierto kohdusta hautaan. Hän myös kokee, että on olemassa jonkinlainen korkeampi voima. – Välillä tapahtuu niin ihmeellisiä asioita, ettei se voi olla pelkkää sattumaa. Olen miettinyt, onko olemassa jotain enkeleitä vai mikä tämä juttu oikein on.

Näitä korkeampia voimia Sumari rukoilee aina astuttuaan lentokoneeseen. Hän rukoilee pääsevänsä turvallisesti perille, ja sitä, että hänen läheisistään pidettäisiin huolta, jos matkalla tapahtuisi jotakin. Matkoilla ollessaan hän saattaa sytyttää jossakin kauniissa kirkossa kynttilän. – Sen välityksellä lähetän perheelleeni rakkauden energiaa.

”

TAVALLAAN TEIN SURUTYÖTÄ JO SAIRAUDEN AIKANA, KOSKA MENETIN VÄHITELLEN SEN ÄIDIN, JONKA OLIN OPPINUT TUNTEMAAN.

KOHTAAMISTAAN SURUISTA huolimatta Sikke Sumari suhtautuu elämään rennosti, carpe diem- eli tartu hetkeen -asenteella. – Olen hieman päiväperhosmainen. Otan päivän kerrallaan, ja minun on vaikea suunnitella asioita kovin pitkälle. – Pyrin myös suhtautumaan asioihin positiivisesti, mutta silti olen välillä hyvinkin kriittinen. Se tulee lapsuudenkodistani. Meitä opetettiin olemaan itsenäisiä ja pärjäämään omillamme. Sumari tunnistaa olevansa äitinsä kaltainen siinä, että hän viihtyy hyvin yksin ja pyrkii olemaan vapaa kaikista henkisistä ja materiaalisista sidonnaisuuksista. – Minulla ei ole koskaan ollut tarvetta omistamiseen. Sen vuoksi esimerkiksi vaatteista ja tavaroista luopuminen ei tuota minulle minkäänlaista ongelmaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö aviomies, lapset ja ystävät olisi hänelle tärkeitä. Sumarin lapsuudenperhe muutti Pirkanmaalta Helsingin Jollakseen, kun hän oli yksivuotias. Perhe asui rintamamiestalossa, ja ympärillä oli energinen kyläyhteisö ja paljon lapsiperheitä. – Lapsuuteni oli turvallinen ja onnellinen. Alueen lapset pyörivät kaikkien pihoilla, ja yhteisö henki välittämistä. Äitini oli tuolloin kotona. Hänellä oli aina ruoka valmiina tiettyinä kellonaikoina.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Lapsuudenkodista sai alkunsa myös Sumarin kiinnostus ruokaan. – Äitini oli hyvä ruoanlaittaja, ja varsinkin juhlapyhien ateriat hän valmisti viimeisen päälle. En silti muista tehneeni itse kotona ruokaa kovinkaan paljon. Ehkä lähinnä jouluisin, jolloin ruokaa laitettiin viikkojen ajan. TARMOKKAALLA NAISELLA riittää hommia. Toukokuusta syyskuuhun Sikke Sumari pyörittää kokkikoulua ja ravintolaa Muhun saarella Saarenmaalla. Paikasta kertoo hänen viime vuonna julkaisemansa ruokakirja Nami Namaste. Monesta television ruokaohjelmasta tuttu kokki nähdään jälleen juontajana marraskuun lopulla jatkuvassa Kokkisodassa. Kokonaan uusi tehtävä on Kirkon Ulkomaanavun tänä syksynä avaaman WeFood-hävikkiruokamyymälän lähettiläänä toimiminen. – Olen iloinen, että voin levittää tärkeää sanomaa. Tutustuin näihin hävikkiruoka-asioihin kunnolla vasta nyt, ja olen ollut aivan pöyristynyt siitä ruokamäärästä, mikä Suomessa menee jätteeksi. Loppusyksystä Sumarilla on tapana lähteä miehensä Tony Ilmonin kanssa matkoille. – Vietämme syys- ja talvikauden milloin missäkin päin maailmaa. Lähdemme pakoon pimeää ja synkkää syksyä, saamaan valoa. Voimavaroja surunsa ja töidensä keskellä Sumari ammentaa paitsi matkustamisesta myös erilaisista kulttuuririennoista. Sumari käy teatterissa, elokuvissa ja konserteissa. – Erityisesti nautin klassisen musiikin konserteista. Ne vievät mukanaan ja antavat uutta virtaa. ■

Kuka?

Sikke Sumari, 67, on kokki, ruokakirjailija ja ravintoloitsija. Hän asuu Helsingissä ja Muhun saarella Saarenmaalla Virossa.

Mitä?

Sumari toimii jälleen tänä syksynä MTV3:n Kokkisodan uusien jaksojen juontajana. Kesäisin hän pitää kokkikoulua ja ravintolaa Muhun saarella. Lisäksi hän on kirjoittanut useita ruokakirjoja.

Motto

Carpe diem – tartu hetkeen.

Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Nyt on näkymättö män surun vuoro Päihdekuolema jää usein vainajan lähipiirin salaisuudeksi, josta ei kerrota ulkopuolisille. Läheisten toipuminen alkaa surun ja vaikeiden tunteiden jakamisesta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

ain mieheni perhe ja yksi ystäväni tietävät todellisen kuolinsyyn. Muille olemme sanoneet, että sydän petti. Läheisen ihmisen päihteille me nettänyt sanoo työkavereille ja tut taville, että kyseessä oli sairauskoh taus tai onnettomuus. Hautajaisissa ja muistotilai suudessa vainajan elämää hallinnutta päihdeongel maa silotellaan tai asiaa ei edes mainita. – Lopputuloksena voi olla hämmentynyt tunne: kenen hautajaisissa oikein olin? Epäaito tilanne saattaa aiheuttaa myös kiukkua ja vihaa, jos omai nen olisi halunnut puhua vainajan elämästä reilusti ja avoimesti, Helsingin seurakuntayhtymän päihde ja kriminaalityön diakoniatyöntekijä Virpi LiirusMäkelä sanoo. LiirusMäkelä ja Vantaan seurakuntayhtymän päihde ja kriminaalityön diakoniatyöntekijä Eeva Nurminen ovat mukana Sininauhaliiton ja sen kumppanien muodostamassa verkostossa, joka tuo päihdekuolemaan liittyvää surua näkyväksi. TYÖSSÄÄN DIAKONIATYÖNTEKIJÄT näkevät, että päihdekuolemien aiheuttama suru satuttaa suoma laisia sosiaalisesta taustasta riippumatta. Alkoholiin kuolee vuosittain 1 700 suomalaista, ja huumekuo lemat ovat muiden Pohjoismaiden tapaan EU:n kor keimmalla tasolla. Perinteisessä päihdetyössä omaisten suru jää si vuun, sillä päihdehuoltolain auttamisvelvoite ei ulo tu päihdekuolemiin. Päihteisiin kuolleen läheiset kohtaavat myös surun ilmaisemiseen liittyviä tabu ja ja leimaamista, joka voi ilmetä aliarviointina, hyl käämisenä ja mitätöintinä. LiirusMäkelä ja Nurminen toteavat, että moni pi tää yhä päihdekuolemaa epäluonnollisena tai itse aiheutettuna. Lapsensa päihteille menettäneet van hemmat saattavat joutua kuuntelemaan ulkopuolis ten syyllistäviä kommentteja. – Päihdekuolemat ovat niin yleisiä, että niihin liit tyvää surua on kohdattu suvussa kuin suvussa. Silti asiaan liittyy voimakas stigma. Ei ole helppoa ker toa työpaikalla, että oma lapsi on kuollut huumei siin. Sellainen asia on myös vaikea ottaa vastaan, LiirusMäkelä sanoo. PUHUMINEN PÄIHDEKUOLEMASTA voi tuntua vai kealta jopa sururyhmässä. Niin kävi Eeva Nurmi sen tapaamalle äidille, jonka poika oli kuollut päih teiden vaikutuksen alaisena. Äiti oli itsekin entinen päihteiden käyttäjä, joka oli toipunut ja raitistunut. Olin sururyhmässä, mutta ei siellä päihteistä puhuttu, ainoastaan kuolemasta. En itsekään uskaltanut ottaa sitä puheeksi.

Suru kulki äidin mukana vuosikausia, kunnes hän osallistui Nurmisen ohjaamaan päihdesensitii viseen sururyhmään. – Vertaisryhmässä hän löysi rohkeuden puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Ryhmän palauttees sa nainen kertoi, että hän koki ensimmäisen kerran tulleensa nähdyksi, Nurminen kertoo. Läheisen ihmisen päihdekuoleman kohdannut tarvitsee paikkoja ja kanavia, joissa oman menetys kokemuksen ja siihen liittyvät tunteet voi jakaa il man pelkoa leimaamisesta tai syyllistämisestä. – Päihteisiin kuolleen ihmisen omaiset ovat usein tehneet surutyötä jo vuosien varrella menetet tyään ihmisen päihteille. Suruviesti saattaa aiheut taa omaisissa jopa helpotuksen tunteita, Nurminen sanoo. Takana voi olla pelon täyttämiä kuukausia tai vuosia, joiden aikana läheiset eivät ole tienneet, mis sä päihteitä käyttävä perheenjäsen on. Lähisuhtee seen on voinut liittyä rahan kiristämistä. Silti helpo tuksen tunteeseen voi liittyä syyllisyydentunteita ja sen kyselemistä, olisiko jotakin ollut vielä tehtävissä. LiirusMäkelä korostaa, että kaikki tunteet ovat surutyössä sallittuja. – Vaikka päihdekuolemaan liittyisi helpotuksen tunteita, vainajan omainen ei halua kuulla muilta, että kuolema oli helpotus.

OMASTA SURUSTA puhuminen voi olla vaikeaa myös silloin, kun päihteisiin kuolleen läheinen on itse päihderiippuvainen. Nurminen ja LiirusMäke lä ovat nähneet, että surun jakaminen voi antaa voi mia päihteistä toipumiseen.

”

USEIN OMAISET OVAT TEHNEET SURUTYÖTÄ JO VUOSIEN VARRELLA MENETETTYÄÄN IHMISEN PÄIHTEILLE.

EEVA NURMINEN

Sururyhmän työskentelyyn sitoutuminen ei kui tenkaan onnistu, jos päihteiden käyttö on aktiivises sa vaiheessa. Toisaalta silloin yksittäisenkin keskus telun merkitys voi olla suuri. Mahdollisuus keskusteluun voi avautua ohime nevässä tilanteessa, kun diakoniatyöntekijä jalkau tuu kahvikärryn kanssa kadulle tai päihdetaustais ten ihmisten asumisyksikköön.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kirjoja surusta Kuolema ja syntymä

Maailman surullisin malli

JUHA ITKOSEN omakohtaisessa uutuusromaanissa limittyvät suuri suru ja suuri ilo, rakkaus, kuolema ja syntymä. Hän kertoo perheestä, jonka elämässä tapahtuu lyhyessä ajassa niin paljon, että ihmiset ovat yhtä tiivistynyttä tunnesykkyrää. Yhtäällä on arki, jossa eletään ruuhkavuosia, tehdään kunnianhimoisesti töitä ja puuhataan kaikkea ihan tavallista lasten kanssa. Arjen sisällä kulkee iltatähden odotus, josta ei tulekaan onnellista. Vanhemmat joutuvat kipeän valinnan eteen ja hädässään ja tuskassaan saavat parisuhteensa lähes selvitystilaan. Ja sitten yllätyksenä tulee uusi raskaus, pelottava ja ihmeeltä tuntuva.

TÄMÄN KIRJAN lähtökohdat ovat kahtaalla: englantilaisen taiteilijan John Everett Millais’n kuuluisassa maalauksessa Ophelia, jota Krista Launonen kutsuu maailman surullisimmaksi tauluksi, ja Launosen sisaren kuolemassa. Asetelma lupaa paljon, mutta pettää lukijan. Henkilökohtainen taso jää lähes viitteelliseksi, koska Launonen haluaa suojella edesmenneen sisarensa ja tämän läheisten yksityisyyttä. Nyt kirjan kiinnostavinta antia on Millais’n maalauksen mallina toimineen Elizabeth Siddalin elämäntarina.

KAISA HALONEN

Juha Itkonen: Ihmettä kaikki. Otava.

Laskelmoitua liikutusta ”VUODEN RIIPAISEVIN”, julistaa mainosteksti Luke Allnuttin kirjan kannessa. Se on aika paljon liikaa luvattu. Itse niputtaisin Allnuttin romaanin nuorten aikuisten kirjaksi, jossa yhdistyvät kepeä, nokkela tyyli ja sydäntä särkevä menetys. Tällä kertaa ei kuitenkaan kuole kumpikaan romanssin osapuolista vaan heidän yhteinen lapsensa, ja se saa siirappisen, kyyneleitä lypsävän käsittelytavan tuntumaan lähes sietämättömältä. KAISA HALONEN

– Moni päihteiden käyttäjä kantaa surua ystävistä, joita on voinut mennä monta yhden vuoden aikana. Usein päihteiden käyttäjät kokevat, että heidän surullaan ei ole oikeutusta. Heidän surunsa on tosi näkymätöntä, Liirus-Mäkelä sanoo. Päihdetaustaisen ihmisen suhteet biologisiin omaisiin saattavat olla katkenneet. Päihteisiin kuolleen omaiset eivät välttämättä osallistu asumispalveluyksikössä järjestettävään muistotilaisuuteen. Usein omaisille on kuitenkin tärkeää saada tietää, millaista vainajan elämä oli viimeisinä vuosina. Yksikön toisille asukkaille muistotilaisuus voi olla tärkeä hetki, jossa pyhä on vahvasti läsnä. – Moni on saanut lohtua siitä ajatuksesta, että häntäkin muistetaan sitten aikanaan oman kuoleman jälkeen samalla tavalla. Muistotilaisuus on viesti siitä, että heidän ei tarvitse lähteä elämästä yksin ja tuntemattomana, Nurminen sanoo. Pyhäinpäivänä 3.11. avautuu Sininauhaliiton ja sen yhteistyökumppaneiden ylläpitämä verkkosivu Vaiettumenetys.fi. Sivulla on mahdollisuus sytyttää tähti päihteisiin kuolleelle läheiselle ja jakaa häneen liittyvä kuva tai muisto. ■ Kursivoidut lainaukset kirjasta Päihdekuolema ja vaiettu suru (Toim. Katariina Hänninen, Marja-Liisa Laapio, Virpi Liirus-Mäkelä ja Eeva Nurminen). Kirjan voi lukea verkkosivulta Sininauhaliitto.fi > Julkaisut.

Luke Allnutt: Taivas on meidän. Otava.

Lapsensa menettäneet PIENESSÄ KIRJASSA pääsevät ääneen vanhemmat, jotka ovat menettäneet lapsensa. Joidenkin lapsi on kuollut heti synnyttyään, toisten jo kotoa muutettuaan. Surun kokemuksia ei voi vertailla, jokaisen on omanlaisensa, äärimmäisen yksityinen. Silti kertomuksissa on sellaista, minkä jokainen menetyksen kokenut luultavasti tunnistaa. Epäusko, jossittelu, viha, syyllisyys ja ikävä vuorottelevat, ja pikkuhiljaa pahin läikehdintä tasaantuu. KAISA HALONEN

Eeva Peura ja Tarja Tervahauta (toim.): Lapseni on poissa. Kirjapaja.

KAISA HALONEN

Krista Launonen: Ofelian suru. Avain.

Leskimiehen murhe ”RAKASTAN SINUA, vaimo kultani. Suojelusenkelini. Olen miehesi ainaisesti.” Muun muassa näillä sanoilla kirjailija Hannu Mäkelä helli yhdeksän vuoden ajan sähköpostiviesteissä vaimoaan, Svetlanaa, joka kuoli äkillisesti viime vuonna. Kirjassaan Valo – Kertomus rakkaudesta Mäkelä kertoo heidän suhteestaan, jota kahdessa maassa asuneet puolisot hoitivat paljon sähköpostin välityksellä. Parin ensi kohtaaminen oli Pietarissa, jossa toimittajana työskennellyt Svetlana haastatteli Mäkelää. Sen jälkeen alkoi viestittely, joka johti pikkuhiljaa rakastumiseen. Mäkelä yrittää pukea sanoiksi vaimonsa kuoleman aiheuttamaa järkytystä. Harvoin on leskimies tilittänyt yhtä avoimesti suruaan. Kirjailija koki vaimonsa sielunkumppanikseen, jonka myötä hänen elämäänsä tuli myös ortodoksinen kirkko. MARJO KYTÖHARJU

Hannu Mäkelä: Valo – Kertomus rakkaudesta. Kirjapaja.

Lapsen surukirja PETJA LÄHTEEN Surunsyömä kertoo 10-vuotiaasta Pentistä, jonka äiti on kuollut. Kaiken lisäksi isä on sairastunut surunsyömään ja hänet pitää pelastaa. Kirja tuo esiin lapsen hädän koskettavasti, lämpimän huumorin sävyttämänä. MARJO KYTÖHARJU

Petja Lähde: Surunsyömä. Karisto.

10 B

Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

MAINOS

TIHENTYNYT VIRTSAAMISTARVE JA YÖHERÄILY

setHäiritsevätkö yölliset ? WC-käynnit untasi?

KISTA:TIESITKÖ?

TARKISTA:

• Puolet yli 50-vuotiaista miehistä turauhasesi kokee eturauhasen liikakasvun tunut? aiheuttamia virtsaamisvaivoja.

Onko eturauhasesi suurentunut?

vessassa• European Association of Urologyn mukaan tihentynyt ammin kuin virtsaamistarve heikentää n miesten päivittäistä

Käyt vessassa useammin kuin aiemmin

Sinun on noustava yöllä käymään 2vessassa

tuottavuutta jopa 24 %.

un on noustava virtsaamistarpeen ä käymään• Tihentyneen aiheuttama yöheräily saattaa sa häiritä syvää REM-unta, joka on

odottamaan virtsaamisen aloitta3mistaJoudut

tärkeää aivojen palautumiselle.

dut odottamaan • Huonosti nukkuminen voi saamisen aloitta-

aiheuttaa vastustuskyvyn heikentymistä, masennusta ja vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin.

dut pinnisteään virtsaamisen miseksi

iesten yölliset WC- käy nnit voivat olla sasuihku on seurausta etukonainen rauhasen liikakasvusta. Eturauhanen eli prostata kasvaa sasuihkuiän myötä ja on täysin luonheikko nollinen ilmiö. Kaikilla yli 65-vuotiailla miehillä eturauhanen on sanpidättely kuin 25-vuotiailaikeaa suurempi la. Kyseessä on aivan normaali muutos kehossa, joka ulla on virtsan saattaa kuitenkin aiheutitiputteluataa kiusallisia virtsaamisongelmia. Eturauhasen liikakasvusta aiheutuneita muutoksia

voivat olla olla heikentynyt virtsasuihku, yölliset WC-käynnit, tihentynyt virtsaamisen tarve, jäännösvirtsan tunne rakossa ja jälkitiputtelu.

Mikä eturauhanen on?

Eturauhanen on kooltaan ja muodoltaan kiivihedelmää muistuttava lisäsukupuolirauhanen. Miehillä eturauhanen sijaitsee lantionpohjassa virtsa rakon alapuolella. Eturauhasen olemassaolon huomaa yleensä vasta vanhemmalla iällä. Tällöin

Prostabona een hintaan! MAGNUS SAI TUKEA TIHENTYNEESEEN

suurentunut eturauhanen voi alkaa painaa virtsarakon pohjaa ja ahtauttaa virtsaputkea, jolloin virtsaaminen vaikeutuu. Tämä ilmenee heikentyneenä virtsasuihkuna ja tunteena siitä, ettei rakkoa saa tyhjennettyä kunnolla.

Tukea virtsaamisvaivoihin

Eturauhasen liikakasvun aiheuttamiin virtsaamisvaivoihin voi saada apua Prostabonasta, joka tukee ikääntyvien miesten eturauhasen normaalia

toimintaa. Valmiste sisältää pellavansiemenuutetta, jonka terveys vaikutteiset ominaisuudet perustuvat pellavansiementen sisältämiin rasvahappoihin ja lignaaneihin. Prostabona sisältää myös E-vitamiinia sekä sinkkiä ja seleeniä. Sinkki auttaa ylläpitämään veren normaalia testosteronitasoa ja tukee fertiliteettiä. Seleeni ja Evitamiini suojaavat soluja hapettumiselta. Lisäksi seleeni edistää sekä siemennesteen että siittiösolujen tuotantoa.

– Prostabonan käytön jälkeen yölliset heräämiset ovat harventuneet, Magnus kertoo.

VIRTSAMISTARPPEESEENSA abona jakelupalveluna.

”En pystynyt in 19,95 € pidättämään ollenkaan…”

mmäisen pakkauksen ntaan!

Joudut pinnistelemään virtsaamisen aloittamiseksi

5 6 7

Virtsasuihku on katkonainen Virtsasuihku on heikko Virtsanpidättely on vaikeaa

on virtsan jälkitiputtelua 8 Sinulla

Tilaa Prostabona puoleen hintaan! Tilaa Prostabona jakelupalveluna. Saat ensimmäisen pakkauksen puoleen hintaan!

Nyt vain 19,95 €

ut 4,95 € (60 tablettia)

+ toimituskulut 4,95 € (60 tablettia)

isaikaa. a laskulla.

Ei sitoutumisaikaa. Maksu aina laskulla.

A: 0800 152 525

SOITA: 0800 152 525

8-16, Pe 8-14.30 u on maksuton!

Ma-To 8-16, Pe 8-14.30 Puhelu on maksuton!

äymme kalastamassa kavereiw.wellvita.fi deni kanssa vähintään kerran kuukaudessa. Istuessamme veneissä kalastusporukalla 1 on ollut tapana kiusoitella minua leikkimielisesti huutamalla välillä: ”Magnuksen on päästävä pissalle!” Ja tottahan se olikin, Magnus kertoo. – Niin kauan kuin muisitus täydentää normaalia tan,ruokaminun on täytynyt ttyy useita riskitekijöitä, eikä yhden nousta öisin pissalle. Viime a välttämättä ole hyötyä.

vuosina yölliset wc-käynnit tihentyivät entisestään ja alkoivat häiritä untani. Huonosti nukuttu yö vaikutti negatiivisesti myös virkeyteeni päiväsaikaan, Magnus kertoo. Hän löysi viimein ratkaisun tilanteeseensa Wellvitan lehti-ilmoituksesta. – Ilmoituksessa kerrottiin pellavansiemenuutetta sisältävän Prostabonavalmisteen ylläpitävän eturauhasen hyvinvointia.

www.wellvita.fi

Niinpä päätin kokeilla olisiko siitä helpotusta myös omiin virtsaongelmiini. Jonkun aikaa tuotetta käytettyäni aloin pikkuhiljaa huomata muutoksen parempaan. – Nykyisin yölliset heräämiset ovat harventuneet, ja viimeisimpien viikkojen aika-

na on ollut öitä, jolloin minun ei ole tarvinnut käydä vessassa lainkaan, hän lisää. – Nyt suosittelen Prostabonaa kaikille kalastusporukan kavereille, kun heidän täytyy

soutaa välillä maihin ”vedenheitolle”, Magnus nauraa pilke silmissään.

Hirsalantie 11 02420 Jorvas

Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruoka valiota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Mitä perheetön nelikymppinen nainen voi elämällään tehdä? Mia Kankimäki on etsinyt esikuvikseen menneiden aikojen naisia, jotka ovat seuranneet intohimojaan muiden odotuksista välittämättä.

Matkustaminen on Mia Kankimäen uutuuskirjassa vastaus kaikkiin kysymyksiin. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT OTAVA

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

”VAIKKA SINULLA OLISI tehokasta peliaikaa vain kahdeksan vuotta, ehdit silti kokea enemmän kuin monet koko elämänsä aikana.” ”Perheettömyys ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Ketään ei haittaa, vaikka kuolisit.” ”Vaikka olisit sairas, voit silti elää täysillä.” Kirjassaan Naiset joita ajattelen öisin (Otava 2018) Mia Kankimäki uuttaa elämänohjeita omia teitään kulkeneilta naisilta. Uutuuskirja kertoo tutkimusmatkailijoista ja taiteilijoista, jotka tekivät elämäänsä kyllästyneiden naisten irtiottoja 150 vuotta ennen kuin niistä tuli muotia. Kankimäki kutsuu yönaisiaan ”suojeluspyhimyksiksi, jotka johdattavat eteenpäin” unettomina öinä.

ESIMERKIKSI TANSKALAINEN Karen Blixen nautti safareista asuessaan Itä-Afrikassa vuosina 1914–1931. ”Luulet tietäväsi, mitä matka voi tarjota, mutta itse asiassa juuri sitä et tiedä”, hän kirjoitti. Kirkkoherran ja pyhäkoulunopettajan yorkshirelainen tytär Isabella Bird pääsi masennuksestaan myrskyisellä Atlantilla vuonna 1872: ”En pysty sanoin kuvaamaan, miten paljon rakastan elämääni!” Itävaltalainen Ida Pfeiffer (1797– 1858) kasvatti lapsensa aikuisiksi ja hoiti perhevelvollisuuksia, kunnes 44-vuotiaana heivasi miehensä ja omisti loppuelämänsä matkustushimonsa tyydyttämiseen minibudjetilla. Brittiläinen Mary Kingsley (1862– 1900) hoiti vanhempansa tunnollisesti hautaan asti ja lähti sitten melomaan

Länsi-Afrikan jokia ja ystävystymään ihmissyöjäheimojen kanssa. MONI NAINEN aloitti matkustelun, koska lääkäri määräsi ilmastonvaihdoksen hoidoksi sairasteluun ja alavireisyyteen. Mia Kankimäen minäkertoja M noudattaa kirjassa tätä ohjetta ja reissaa esikuviensa perässä, kun elämä ”koirankopissa Kalliossa” tuntuu esikoisromaanin jälkeen kovin tyhjältä. Matkustaminen merkitsee kirjassa uusia kokemuksia ja

nautintoa, joita ei varjosta ilmastoahdistus lentämisestä. M tuntuu olevan kovin lähellä kirjailija Kankimäkeä, joka irtisanoutui päivätyöstään kirjailijaksi heittäytyessään. Hänen esikoisensa Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava 2013) syntyi Japanin-matkan tuloksena. Kankimäen uusi kirja on omaperäinen sekoitus henkilökohtaista matkapäiväkirjaa, kulttuurihistoriallista tietokirjaa ja listoja yönaisten neuvoista. Se on helppo lukea ja vaikea unohtaa. ■

Upea Saga-palvelutalo valmistuu Tikkurilaan Esittelytilaisuus ma 12.11.2018 klo 17. Ilmoittaudu mukaan!

Lämpimästi tervetuloa infotilaisuuteemme kuulemaan Saga Tammilinnasta ja Sagan tarjoamista korkeatasoisista palveluista. Tilaisuudet järjestetään Vantaan Original Sokos Hotellissa osoitteessa Hertaksentie 2, 01300 Vantaa. Muistattehan ilmoittautua, paikkoja on rajoitetusti. Saga Tammilinnaan valmistuu 129 vuokrattavaa kotia ikäihmisille. Talo tarjoaa hoiva-, kuntoutus ja hyvinvointipalveluita asukkaan tarpeen mukaan. Tiedustelut, esitepyynnöt ja ilmoittautumiset: Maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi

KUTSU

Saga Tammilinna Neilikkatie 11 01300 Vantaa

12 B

Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

ritanniassa noin 80 prosentilla ihmisistä ei ole kosketusta kirkkoon tai kristinuskoon. Toisaalta gallupit kertovat, että ihmisillä on tällä vuosituhannella ollut selvästi enemmän hengellisiä ja uskonnollisia kokemuksia kuin pari–kolmekymmentä vuotta sitten. He raportoivat Jumalan, pyhän tai vainajien läsnäolosta ja kokemastaan johdatuksesta tai rukousvastauksista. – Ihmiset ovat taas kiinnostuneita hengellisyydestä. He etsivät hengellisiä kokemuksia, mutta toisaalta eivät näe kirkolla tai kristinuskolla olevan heille annettavaa. He eivät koe olevansa uskonnollisia vaan henkisiä tai hengellisiä, kuvailee Englannin anglikaanisen kirkon pappi Ian Mobsby. Hän on kirkossaan yksi niistä, jotka kehittävät uusia toimintatapoja kirkosta vieraantuneiden tavoittamiseksi. Koekenttänä hänellä on Pyhän Luukkaan seurakunta Lontoon Peckhamissa. Mobsbyn iso kysymys on, miten kirkko voisi nykyaikana olla ihmisille merkityksellinen. Ei kuulemma ainakaan niin, että pidetään väkisin kiinni sunnuntaiaamun jumalanpalveluksesta, keskitytään teologiseen hiustenhalkomiseen omassa kuplassa tai asetutaan puolustuskannalle, erilleen muusta maailmasta. – Koko historiansa ajan kirkko on joutunut aina asemoimaan itsensä uudenlaisiin ympäristöihin. Niin nytkin. Meidänkin on harkittava yhä uudestaan, mitä teemme ja miten. Jos jumitumme vanhaan, teemme vakavan virheen. MENESTYVILLÄ KRISTILLISILLÄ yhteisöillä on Ian Mosbyn mukaan ainakin yksi yhteinen piirre: niissä on sitouduttu syvään rukouselämään. – Ihmiset haluavat elää uskoaan. Uskon täytyy olla kokemuksellista ja henkilökohtaista. Jos kirkko tuntuu kylmältä ja persoonattomalta, keskittyy liiaksi puheeseen ja tekee ihmisistä jumalanpalvelusten passiivisia vastaanottajia, sitä ei tarvita. – Tuollainen saattoi toimia aikana, jolloin opettamista ja ajattelua pidettiin uskon kannalta tärkeinä, mutta nyt ihmiset kaipaavat muuta. He haluavat jotakin, mikä muuttaa heitä – jos kirkko ei pysty antamaan sellaista kokemusta, se kuolee. Kirkon kriisiin liittyy Mobsbyn mukaan myös jumalakuvan kriisi. – Kirkko ei osaa enää puhua Jumalasta uskottavasti, eikä monilla kristityilläkään ole käsitystä esimerkiksi siitä, mitä tarkoittaa, että Jumala on Kolminaisuus, Mobsby sanoo. – Pyhä Henki on typistynyt, ja Jeesus on irrotettu Kolminaisuudesta joko ihmisten parhaaksi kaveriksi tai supersankariksi. Jumalasta Isänä taas puhutaan Vanhan testamentin malliin, ja toisinaan vielä niin, että se on omiaan herättämään pelkoa ja syyllisyyttä. Toisaalta monet tuntuvat mieltävän Jumalan panteistisesti jonkinlaiseksi maailmankaikkeudessa vaikuttavaksi voimaksi. Mobsby arvioi, että kriisin juuret ovat viidensadan vuoden takana reformaatiossa. Sen seurauksena us-

– Anglikaaniset uusmonastiset yhteisöt ammentavat samasta rikkaasta kristillisestä perinteestä kuin katoliset sääntökunnatkin. Yhteisöjä on pääasiassa kahta tyyppiä. Toinen pohjautuu Brittein saarten vanhaan kelttiläiseen kristillisyyteen. Toinen, johon oma yhteisöni lukeutuu, käyttää elementtejä fransiskaanisesta, benediktiinisestä ja ignatiaanisesta hengellisyydestä, Ian Mobsby kertoo. Itse hän yrittää elää niin kuin opettaa, ja on seurakunnassaan toimivan Wellspring-yhteisön jäsen. Yhteisöllä on kolme taloa, joissa kussakin asuu 3–4 jäsentä. Lisäksi sillä on omissa asunnoissaan asuvia jäseniä. Yhteensä yhteisöön kuuluu noin 30 ihmistä. Nuorin on 18-vuotias, vanhin 75. Useimmat käyvät työssä. Yhteisön jäsenet tulevat erilaisista etnisistä taustoista: on brittejä mutta myös maahanmuuttajia LänsiAfrikasta ja Karibialta. Osa jäsenistä on naimisissa tai parisuhteessa, ja mukana on myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia.

”

OLEMME TULLEET AIVAN LIIAN RIIPPUVAISIKSI VARMUUDESTA JA OPISTA – JA UNOHTANEET MYSTIIKAN.

– Yhteisöelämä ja säännöllinen rukous voisivat olla kirkon vastaus hengellisille etsijöille, anglikaanipappi Ian Mobsby sanoo.

Luostari perinnettä lähiöihin Lontoolaispappi Ian Mobsby on huomannut, että ihmiset haluavat uskon olevan kokemuksellista ja merkityksellistä. He odottavat elämänsä muuttuvan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

kosta on yritetty tehdä liian rationaalista. – Olemme tulleet aivan liian riippuvaisiksi varmuudesta ja opista – ja unohtaneet mystiikan ja hiljaisen, mietiskelevän rukouksen. YKSI YRITYS VASTATA hengelliseen kaipuuseen on uusmonastinen lii-

ke, jossa sitoudutaan säännölliseen rukouselämään ja yhteisölliseen elämäntapaan. Liike on melko tuore, mutta mitään mullistavan uutta siinä ei ole. Pikemminkin se on paluuta luostariliikkeen syntyyn ensimmäisille kristillisille vuosisadoille ja sieltä peräisin olevan hengellisyyden soveltamista 2000-luvun maailmaan.

PÄIVITTÄISET RUKOUSHETKET vietetään seurakunnan kirkossa. Jäsenet sitoutuvat yhteisöönsä vuosittaisilla kuuliaisuuslupauksilla, jotka vastaanottaa hiippakunnan piispa. Yhteisö on siis tiiviisti kytköksissä anglikaaniseen kirkkoon ja paikallisen seurakunnan elämään. – Useimmilla tämän tyyppisiin yhteisöihin päätyvillä on valtava hengellinen nälkä. Monet ovat rikkinäisiä ihmisiä, jotka kamppailevat esimerkiksi mielenterveysongelmien tai riippuvuuksien kanssa. Yhteisölliseen ja aineellisesti vaatimattomaan elämäntapaan on ehkä helpompi sopeutua, jos on epätoivoinen ja elämä on raskasta. Harvoin ne, joilla on hieno elämä ja paljon rahaa, hakeutuvat yhteisöihin, Ian Mobsby sanoo. Erilaisten näkemysten yhteensovittaminen yhteisössä ei aina ole ollut mutkatonta. Kun mukana on konservatiivisten kirkkojen kasvattamia ensimmäisen polven maahanmuuttajia ja liberaaleja brittejä, ristiriitoja syntyy. Mobsbyn mukaan kaikkien ei oleteta olevan samaa mieltä, mutta esimerkiksi homoseksuaaleihin on suhtauduttava kunnioittavasti, vaikkei samaa sukupuolta olevien avioliittoa kannattaisikaan. Myös se on hyväksyttävä, että kirkossa naisilla on pääsy papin ja piispan virkaan. – Meidän on vain osattava elää sen kanssa, että olemme eri mieltä, ja rakastettava toisiamme. Joistakin asioista voisimme tapella loputtomasti, mutta on yritettävä päästä siitä yli ja löytää niihin kysymyksiin jonkinlainen sekä–että-ratkaisu. ■

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pieni ja huomaamaton* Yksilöllisesti valmistettu ja huomaamaton Oticon Opn -kuulokoje on piilossa korvakäytävässä. Lisäksi Opn antaa täyden 360° kuuntelukokemuksen. Ympärillä olevia ääniä jatkuvasti hallinnoimalla Opn auttaa saamaan puheesta selvää meluisissakin paikoissa. Voit näin seurata useita keskusteluja samanaikaisesti ja nauttia kokonaisvaltaisemmin elämästäsi. Lisätietoja www.oticon.fi * Huomaamaton korvassa kahdeksalla kymmenestä.

Kuulokojeparistot / 3 pkt

10€

Oticon tipit ja vahasuojat

– 20%

Tarjoukset voimassa 16.11.2018 asti kuuloverkko.fi sekä Helsingin ja Järvenpään myymälöissä

Varaa aika ilmaiseen kuulontutkimukseen ja neuvontaan Voimassa 16.11.2018 asti.

Kuuloverkko Helsinki, Järvenpää ja Hyvinkää Ajanvaraus puh. 09 2786 2040 www.kuuloverkko.fi

Lähde rauhassa. Anna perinnöksi toivoa. Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä. Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Tilaa kattava testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

Osa 20

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki

Kimmo Holappa, 47, on helsinkiläinen viestintäpäällikkö ja maailmanperintökohdebonggari. Hän latautuu luonnossa, kuuntelee hiljaisuutta ja liikkuu kaikissa keleissä. Unesco eli YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö on luetteloinut maailmanperintökohteita 40 vuotta eli vuodesta 1978 asti.Tällä hetkellä luettelossa on 1090 kohdetta. Suurin osa niistä on kulttuurikohteita, kuten rakennettuja miljöitä tai yksittäisiä rakennuksia.Suomessa kohteita on seitsemän. Listalle ovat päässeet muun muassa Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko ja Verlan tehdasmuseo. Kimmo Holappa on bongaillut parinkymmenen vuoden ajan Unescon nimeämiä maailmanperintökohteita. Lähin niistä on Suomenlinna.

Perinnöstä kiitollinen Pyhäinpäivänä Kimmo Holappa muistaa hiljattain edesmenneitä läheisiään poistamalla heidät puhelimestaan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

KUN KIMMO Holappa lapsuuden kesinä kummitädin luona kyläillessään heräili, täti oli ehtinyt jo paistaa useamman pellillisen pullaa. Aamiaiseksi oli tarjolla kylmää maitoa ja lämmintä vehnästä. Kummitäti on Holapan mielessä pyhäinpäivänä. Kun iltapäivä alkaa hämärtyä illaksi, Holappa laittaa soimaan Dvořákin tai Mozartin Requiemin eli sielunmessun. Hän istahtaa kotisohvalle ja avaa puhelimensa – mutta vaikka viestinnän ammattilainen onkin, nyt hän ei päivitä somea tai lue uutisia. Hän etsii puhelimen osoitekirjasta kummitädin nimen ja numeron ja poistaa ne. Sitten hän tekee saman appiukkonsa yhteystiedoille. Niitä ei enää tarvita, sillä molemmat ovat kuolleet viimeisen vuoden aikana. Holappa muistaa, kuinka pari kolme vuotta sitten loppukesän mökkireissulla appiukko vei hänet lähimetsään ja näytti parhaat sienipaikkansa. Hän itse ei enää jaksanut niillä käydä. Sen jälkeen kantarellien poimimiseen niiltä paikoilta on Holapan mielessä liittynyt kiitollisuus.

Pyhäinpäivä

ON MYÖS paikkoja, jotka on niin monen sukupolven ajan koettu pyhiksi tai muuten erityisiksi, että niis-

ISTOCK

Taivaan tähden

3.11.

OSOITEKIRJAN SIIVOAMISESTA juuri pyhäinpäivänä on tullut Kimmo Holapalle tärkeä tapa. Idea syntyi muutama vuosi sitten, kun hän pohti, milloin olisi sopiva hetki poistaa edesmenneiden yhteystiedot. Heti hautajaisten jälkeen se olisi tuntunut liian julmalta. Poista-käskyn painamisessa on haikeutta ja kiitollisuutta, mutta liian juhlalliseksi Holappa ei halua heittäytyä. Onnellisinta olisi, jos jonain pyhäinpäivänä poistettavia nimiä ei olisikaan. Tavallisesti niitä on yksi tai kaksi. Pyhäinpäivä on Holapalle muistutus jatkuvuudesta, siitä, että hän itse on yksi lenkki sukupolvien ketjussa. Sama hyvin terveellinen tunne omasta pienuudesta hänellä herää myös revontulia tai tähtitaivasta katsoessa. Siksi hänellä on puhelimessaan revontulihälytys ja siksi hän saattaa kiivetä kotinsa katolle taivasta ihmettelemään.

sä kokee itsensä suuren kokonaisuuden osaksi. Sellaisia ovat vaikkapa Unescon nimeämät maailmanperintökohteet, joita Kimmo Holappa on bongaillut parikymmentä vuotta. Hän arvioi vierailleensa 80–90 kohteessa, joista lähimpänä ja tutuin on Suomenlinna Helsingin edustalla. Holappa on bongannut myös monia eri uskontojen ja kulttuurien pyhiä paikkoja: inkakaupunki Machu Picchun Perussa, Kioton temppelit Japanissa, Umaijadi-moskeijan Damaskoksen vanhassakaupungissa Syyriassa. Yksi vaikuttavimmista oli Siinainvuoren juurella sijaitseva ortodoksinen Pyhän Katariinan luostari, joka on perustettu jo 300-luvulla. Etiopian Lalibelan kallioon kaiverrettujen kirkkojen näkemisestä Holappa oli haaveillut pikkupojasta asti. Holapan mielestä maailmanperintökohteita on vaikea vertailla saati laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta kaikissa niissä on jotakin sellaista, mikä saa kävijässä aikaan wau!-reaktion. On jotain ihmeellistä siinä, että niin moni on vuosituhansien tai -satojen aikana ollut juuri samassa paikassa ja kokenut siellä jotakin ainutkertaista. Ja vaikka ihmisten ainutkertaiset kokemukset katoavat heidän kuollessaan, paikat pysyvät.■

Onnellinen perhekuva AJATTELE, ETTÄ kukaan ei enää näkisi vaivaa tyhjän vuoksi eikä syntyisi vain kohta kuollakseen. Ajattele, että susi kulkisi karitsan kanssa yhtä jalkaa laitumella ja leijona söisi heinää kuin härkä. Kukaan ei tekisi pahaa. Kukaan ei vahingoittaisi ketään. Elämän virta kuohuisi kirkkaana kaupungin läpi, ja kaupungin valtakadulla, virran haarojen keskellä, pyhällä paikalla, kasvaisi elämän puu. Eikä vain kasvaisi vaan antaisi vuodessa kahdettoista hedelmät. Luit ihan oikein: uuden, mehukkaan sadon kerran kuussa. Puun lehdet lääkitsisivät terveiksi kansat. Mikään ei olisi enää kirouksen kahleessa. Yötä ei olisi

eikä enää olisi tarpeen sen enempää lamppu kuin aurinkokaan, koska syvimmän mahdollisen hyväksymisen Jumala olisi kaikkien valona. Mikä ihana tausta toisiaan ikävöivien perhekuvalle. Pyhäinpäivänä sytytän kynttilän sydämeni jokaiselle ikävälle ja ilolle, kuolleille ja syntyneille ja vielä syntymistään odottaville oman elämäni pyhille. Asetun heidän kanssaan elämänpuun katveeseen kuvaan, jossa ei tarvitse tiivistää ja jossa kenestäkään ei leikkaudu mitään pois eikä kukaan jää toisensa varjoon. Kaikki mahtuvat kuvaan täyteläisinä ja parhaimmillaan.

Ja vaikka emme jaksaisi hymyillä, säteilisi meistä se onnellinen päivä, koska kuulisimme Jeesuk-

sen sanovan: autuaita ovat murheelliset, he saavat lohdutuksen.

KAISA RAITTILA

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan. • Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua. • Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!” Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut. -Hannele 52 v.

www.detria.fi

MENOT 1. – 15.11.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kristian Lindroosia (vas.) ja Pekka K. Pohjolaa yhdistää rakkaus musiikkiin. Pohjola toimii Lindroosin mentorina ja antaa ammatillisia neuvoja nuorelle baritonille. Lindroos esiintyy Olarin kirkossa 4. marraskuuta Oli ihana kaipaus -konsertissa.

Haave rock-tähteydestä vaihtui oopperalaulajan uraan Nuori laulaja Kristian Lindroos saa neuvoja ja tukea uralleen alan konkarimanagerilta, joka povaa suojatilleen kansainvälistä menestystä. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

aritoni Kristian Lindroos vastaa puhelimeen Pohjois-Karjalassa, jossa hän harjoittelee Figaron roolia Figaron häät -oopperaan. Mozartin oopperan esitykset alkavat Joensuussa tammikuussa. Lindroos laulaa siellä ison Figaron roolin ensimmäistä kertaa. Ennen ensi-iltaa Lindroos ehtii tehdä muitakin töitä, kuten esiintyä marraskuun alussa Olarin kirkossa. Pyhäinpäivän viikonloppuna järjestettävän konsertin otsikkona on Oli ihana kaipaus vaan. – Esitän Olarin konsertissa muun muassa Merikannon lauluja Haudoilla-sarjasta. Se sopii hyvin pyhäinpäivän teemaan. Konsertin nimi tulee yhdestä sarjan laulusta. Figaron häät -oopperasta laulan maistiaisina kaksi aariaa, sanoo Kristian Lindroos. Hän luonnehtii konserttia hyvin monipuoliseksi kattaukseksi, jossa ensimmäinen osa on suomalaista musiikkia ja toinen ulkomaista. Luvassa on Merikannon lisäksi Sibeliusta, Kuulaa, Wagneria, Belliniä ja Mozartia. Hän esiintyy yhdessä espoolaisen pianistin Marita Viitasalon kanssa. KRISTIAN LINDROOSISTA ei pitänyt tulla oopperalaulajaa, vaan raskaan rockin tähtikitaristi. Hän soitti sähkökitaraa pitkälle teini-ikään asti, mutta sitten toisenlainen musiikki vei hänet mukanaan.

– Nostalgiamielellä aloin kuusitoistavuotiaana kuunnella isoisääni Peter Lindroosia levyiltä. Klassinen musiikki kolahti silloin minuun yhä kovemmin ja kovemmin. Tapailin lauluja itsekseni ja pian halusin laulaa tosissani, kertoo 28-vuotias Kristian Lind-

”

LAPPEENRANNAN VOITTO ON OLLUT KILPAILU-URANI TÄHÄNASTINEN HUIPPU.

KRISTIAN LINDROOS

roos tiestään klassisen musiikin uralle. Sibelius-lukiossa hän aloitti laulutunnit opettajan kehotuksesta. Sieltä tie vei Sibelius-Akatemiaan. Hänen isoisänsä oli tunnettu oopperalaulaja. Laulajan geeni on vahva, sillä myös isä Petri Lindroos on oopperalaulaja. – Olen saanut pitkin lapsuuttani kuulla klassista musiikkia, joten siihen maailmaan oli helppo hypätä.

LAPPEENRANNAN LAULUKILPAILUN miesten sarjan voitto kaksi vuotta sitten mullisti nuoren oopperalaulajan elämän. – Laulajan urani lähti siitä liikkeelle. Sain musiikkimanagerin ja oikeita työtehtäviä. Lappeenrannan voitto on ollut kilpailu-urani tähänastinen huippu, hän huomauttaa. Lindroosin uralla tärkeä henkilö on espoolainen Pekka K. Pohjola, joka toimi viime vuoden loppuun asti hänen managerinaan ja hankki nuorelle laulajalle esiintymistilaisuuksia. Kristian Lindroos luonnehtii Pohjolaa rautaiseksi musiikkialan ammattilaiseksi, josta on uralla apua. Etenkin uran rakentamiseen liittyvät kokeneen neuvot ovat nuorelle taiteilijalle arvokkaita. Miehillä on myös toisenlainen suhde. Pohjola ja Kristian Lindroosin isoisä Peter Lindroos opiskelivat samaan aikaan musiikkia ja olivat läheisiä ystäviä. Lopetettuaan manageritoiminnan Pohjola on nyt Kristian Lindroosin mentori. – Annan tarvittaessa ammatillisia neuvoja ja tuen häntä. Hänessä on sellaista luontaista karismaa ja lavasäteilyä, joka on tärkeä maailman valloituksessa, sanoo Pekka K. Pohjola. – Kristianilla on edessään kansainvälisen huippulaulajan ura. Näin sanoo nenäni, joka on yleensä ollut oikeassa, arvioi Pekka K. Pohjola, joka toiminut monen maailmalla menestyneen suomalaislaulajan managerina. Oli ihana kaipaus vaan -konsertti su 4.11. klo 16 Olarin kirkossa, os. Olarinluoma 4. Kristian Lindroos, baritoni, Marita Viitasalo, piano. Ohjelma 10 e, kahvitarjoilu konsertin jälkeen. Espoon seurakuntien pyhäinpäivän tapahtumat verkossa www.espoonseurakunnat.fi/pyhainpaiva2018

MENOT 1. – 15.11.

10 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori AnnaLiisa Haunio. Tapiolan kuoro, joht. Anna MatvejeffHaapaniemi. Pyhäinpäivän kahvila la 3.11. klo 11–20 Pitäjäntuvassa. Pyhäinpäivän muistojumalanpalvelus la 3.11. klo 18. Kynttilät syttyvät viime pyhäinpäivän jälkeen kuollei den seurakuntalaisten muistoksi. Papit Emriikka Salonen ja Aleksi Majuri, kanttori Sheldon Ylioja. Pyhäinpäivän iltamusiikki la 3.11. klo 20. Jaakko Mäntyjärvi: Salvat 1701 – Dominante. Johtaa Seppo Murto. Ohjaus: Ville Sandqvist. Rooleissa: Jouko Puolanto, Miika Laakso, Riina Nieminen. Pukusuunnittelu: Riina Nieminen. Valaistus: Carl Sjöblom. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Messu su 4.11. klo 10. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri AnnaLiisa Haunio, kanttori Leena Talvio. Kirkkokahvit. Messu su 11.11. klo 10. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Mari Mathlin, urkuri MarjaLiisa Talja, kanttori Päivikki Leinonen. Candomi nokuoro, joht. Esko Kallio. Kirkko kahvit.

Pysäkkimessu su 11.11. klo 18 ”Tänään ja aina”. Asemapäällikkönä Satu Hellsten, pappeina Marja Malva ranta ja Kirsi Muurimäki, kanttori Petri Koivusalo sekä vapaaehtoisia avustajia. Lastenpysäkki. Iltatee kirkon kuorissa.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 4.11. klo 12. Evankelisen lähetysyhdistyksen kirkkopyhä. Saarna Pekka Kiviranta. Mäenpää, Talvio. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Muskarimessu pe 2.11. klo 10. Muuri mäki, Vapaakallio, Westerlund. Puuro ja kiisselitarjoilu. Messu su 4.11. klo 16. Kunnamo, Talvio. Messu su 11.11. klo 16. Kunnamo, Leinonen. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Muskarimessu to 1.11. klo 10. Majuri, Karppinen. Kyläkirkko su 4.11. klo 12, ”Jumalan tahto ja ihmisen vastuu”. Nurminen, Ylioja. Marja Antila, viulu. Messuryh mä. Messupyhäkoulu. Kirkkokahvit. Rinnekappeli Messu su 11.11. klo 14. Corander, Talja. Suvelan kappeli Messu su 4.11. klo 15. Kyönsaari, Niskanen, Hakala, Haunio. Kirkko kahvit. HalleLuja-messu pe 16.11. klo 18. Salonen, Marte. Pizzajatkot. Rukoushetki ma–pe klo 12. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 4.11. klo 17. Marte, Nurmi. Messun jälkeen iltapa laa ja Vaeltajan Majatalon ohjelmaa. Ks. tarkemmin kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Eläkeläiskerho to 1.11. ja 15.11. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 5.11. klo 19. Markus Alajoki: ”Jeesus Vanhassa testamentissa”.

AURORAN KAPPELI Toivoa naisille -piiri to 1.11. ja 15.11. klo 17. Kehitysmaiden naisten hyväksi.

Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30–8. Käynnistä viikkosi rukoushet kellä! Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Päivän tunnussana ma klo 11. Har taushetki to klo 11. Eläkeläiskerho ti 6.11. klo 13 Hiljaisuuden rukoushetki ti 6.11. klo 18. Taizéhymnejä, rukousta ja hiljai suutta. Teejatkot. Emriikka Salonen. Auroran välittävät vanhemmat ma 12.11. klo 19. ”Punainen ja valkoinen Raamattu” to 15.11. klo 19. Raamatun käyttö sisällissodan raamatuntulkinnoissa. TT Niko Huttunen. Kahvit klo 18.30. Kehitysvammaisten kappeli-ilta ke 14.11. klo 18. Café Aurora mape klo 10–14. Kah via, teetä, makeaa ja suolaista. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 5.11. klo 13. Israel rukouksen ilta ke 7.11. klo 18. Ylistys- ja rukousilta pe klo 19. www.kalajärvenkappeli.fi

Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhar taus, aik.3 e, lapset 1,5 e. Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 6.11. klo 16–17 aloitteleville ja klo 17–18 jo vähän tanssineet. Israel-raamattupiiri ke 7.11. klo 17.30. Isänpäiväjuhla tähtitieteen ihmeiden keskellä su 11.11. klo 15. Tähti tieteen harrastaja, rovasti Risto Heikkilä kertoo avaruudesta, mihin tiede yltää ja miten kristillinen usko siihen liittyy? Pappi Oiva Hujanen, seurakuntalaiset ja lauluryhmä. Kakkukahvit. Miesten piiri ma 12.11. klo 12. Gloria – kansainvälinen lauluryhmä ma 12.11. klo 16. Tied. Liilia Reelo, 050 3415 097. Kansainvälinen keittiö to klo 12–14. Tutustu eri maiden ruokakulttuurei hin! Café Suvela ma–to klo 12–14. Kahvia, teetä, suolaista ja makeaa. www.suvelankappeli.fi

edessä, jonka jälkeen keskustelua, iltatee ja hartaus Pitäjäntuvalla. Mukana seurakunnasta pappi Pirkko Nurminen ja diakoni Virpi Sutelainen sekä EMYstä Kaj Järvisalo.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kaikki ryhmät löytyvät: www. espoonseurakunnat.f > Tule mukaan > Lapsille ja lapsiperheille > Perhe kerhot > Tuomiokirkkoseurakunta.

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus. Eläkeläiskerho ma 5.11. klo 13. RaamattuSyksy 2018 Kauklahdessa ti 6.11. kello 18. Keskusteluluentosar ja Raamatusta. Yhteisöllinen kuoro su 11.11. klo 17–18. Alle kouluikäiset aikuisen seurassa. Runon ja laulun ilta ma 12.11. klo 18. Tule jakamaan runon ja laulun aar teita kanssamme! Rukouspiiri ke 14.11. klo 18.

Vaeltajan Majatalo su 4.11. klo 18. Messu klo 17, jonka jälkeen iltapalaa ja Vaeltajan Majatalon ohjelmaa: Pirkko Taipale kertoo kokemuksia viipurilaisesta lastenkoti Diakonista. Esirukousta. Lähetyspiiri ma 5.11. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13. Aik. 4 e, lapset 0,502 e. Alkuhartaus. Eläkeläiskerho ke 7.11. klo 13. Café Viheri ma klo 10–12 ja ke klo 12–14. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.viherlaaksonkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

UNELMAN KAMMARI

Maarit & Sami Hurmerinta – ”Aina lämmin olkapää” to 1.11. klo 18.30. Laulu & laulun tarina konsertti. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18. Eläkeläiskerho ma 12.11. klo 13. www.laaksolahdenkappeli.fi

Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8. Otetaan vastaan lahjoituksia. Peitto ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityö piiri to klo 17−19. Tied. Tiina Hietanie mi, 040 763 6599.

NUPURIN KAPPELI

SEURAKUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS

KAUKLAHDEN KAPPELI

Ikäihmisten kerho to 8.11. klo 10.30. Keskiviikon kohtaamispaikka 14.11. klo 13. ”Puhdassydämiset” ke 14.11. klo 18. Vuorisaarnaraamis naisille. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot to klo 12. Kuuntelevan rukouksen ryhmä su 4.11. klo 13.30. Pyhäkoulu su klo 15. Kanervapiiri ma 5.11. klo 13.

järjestetään ti–la 6.–10.11. Ehdok kaat, ennakkoäänestyspaikat ja ajat löytyvät vaaliliitteestä tästä lehdestä. Varsinainen vaalipäivä on su 18.11. Lisätietoja www.espoonseurakunnat. fi/vaalit.

KYNTTILÄT SYTTYVÄT ITSEMURHAN TEHNEIDEN MUISTOLLE Sytytämme yhdessä kynttilät su 18.11. klo 18 Espoon tuomiokirkon

CHORUS GAUDETE Kuoro kaikille on nyt Chorus Gaudete! Stressitön, ikärajaton kuoro ilman pääsyvaatimuksia parittomien viikkojen to klo 18–19 Espoon tuo miokirkossa. Joht. kanttori Leena Talvio, 040 531 1034.

ISOVANHEMMAT -LAPSENLAPSET -LEIRI 1.−2.12. Velskolan Väentuvassa. Iloista yhdessäoloa, askartelua, leikkejä ja laulua. Omaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Hinta 45 e/aik. ja 20 e/lapsi. ILM. www.espoonseura kunnat.f > Toiminta > Hae sivustolta ko. leiri.

PERHEKERHOT, ILTAPERHEKERHOT & MUSKARIKAHVILAT

HILJAISUUDEN RETRIITTI Hvittorpissa 11.−13.1. 2019 ”Auta meitä, Kristuksemme, rakastamaan kaikkia”. Hinta espoolaiset 90 e, muut 140 e. ILM. 17.12. mennessä: pirkko.nurminen@evl.fi tai 040 5674420.

SOLMUJA PARISUHTEESSA Ohjausta ja neuvontaa riitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. 8–10 tapaamiskertaa, hinta 100 e/pari, sis. kirjallisen materiaalin ja ohjauksen. Maksuvapautus mah dollista. Tied. outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

NUORET www. lujakallio.fi. Katso missä mennään!

LISÄÄ TAPAHTUMIA Tämän sivun tapahtumatietoihin mahtuu vain pieni osa seurakunnassamme kokoontuvista kerhoista ja ryhmistä. Kappelien säännölli nen viikkotoiminta löytyy kappelien nettisivuilta, joiden osoitteet löydät kappelien kohdalta. Ks. myös: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 1. – 15.11.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSUT Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 11 kirkko. Sinervo, H. Lehti, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Pyhäinpäivän iltakirkko la 3.11. klo 18 kirkko. Erkko, Yli-Jaskari. Sytytetään kynttilöitä viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten muistoksi. Iltakahvit. Messu su 4.11. klo 11 kirkko. J. Lehti, Erkko, Puukko. Musiikkiopisto Juvenalian soittajia mukana messussa. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-messu su 4.11. klo 17 Soukan kappeli. Erkko, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Isänpäivän messu su 11.11. klo 11. Santaharju, Erkko Lonka, Yli-Jaskari. Pyhäkoulu. Messun jälkeen kirkkokahvit ja isänpäivälounas Yhteisvastuun hyväksi. Messu su 11.11. klo 17 Soukan kappeli. Erkko, Lonka. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 14.11. klo 14 Soukan kappeli. Ylisuutari, Ojala. Kirkkokahvit. Messu piirrettyjen sävelin su 18.11. klo 11 kirkko. H. Lehti, Knuutti, Puukko, Ojala. Kirkkokahvit. Lähetyksen kirkkokahvipiiri kahvittaa. Kohtaamispaikka-messu su 18.11. klo 17 Soukan kappeli. Knuutti, Ojala. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Aamulenkki ja -rukous ma klo 7 Hanikan kuntorata (2,5 km). Tavataan kuntovälineiden luona uimarannan parkkipaikan lähellä. Rukous ja siunaus n. klo 7.25. Israel-rukouspiiri ti 13.11. klo 18.30 kirkko. Rukoilemme Israelin maan ja kansan puolesta. Erityisesti muistamme messiaanisia juutalaisia ja kristittyjä arabeja.

LUETAAN RAAMATTUA Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Leipämessun tähtisolu ke klo 10–11.30 kirkko. Opetusta, keskustelua, rukousta. Tied. Kalevi Laaksonen 050 550 7536. Miesten raamattupiiri to 1.11. ja 15.11. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Seurakunta sekaisin -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä to klo 18 kirkko. 1.11. Eihän siitä Jumalasta mitään voi tietää (1.Kor.2:6–16). 8.11. Jumala toimii ja kiirastuli syttyy (1.Kor.3). Pastori, TT Kari Kuula.

Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko. 15.11. Heprealainen syntinen pelastuu (Joona 1-2). Kirkkoherra Jouni Turtiainen.

TULE KAHVILLE! Kaikille avoin kahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä

SIIONINVIRSISEURAT Terve, pyhäin suku. Teillä on jo juhlapuku, SV 249 pe 2.11. klo 18.30 kirkko.

LAULUKERHO Venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 6.11. klo 13 kirkon musiikkisalissa. Pullakahvit 1,5 e. Seuraavat laulut 20.11.

SOIVA MARRASKUU Pyhän Henrikin legenda pe 9.11. klo 19, Schola Sancti Henrici -lauluyhtye.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Mendelssohnin motetteja ja Duruflén Requiem pe 16.11. klo 19, kamarikuoro Navichorus ja solistit. Polyteknikkojen orkesterin syyskonsertti pe 23.11. klo 18, joht. James Kahane. Aarian aika pe 30.11. klo 19. Helena Yli-Jaskari, sopraano, Zoltan Takacs, viulu ja Anna Pulli, piano. Konsertit Espoonlahden kirkossa, ohjelma 10 e.

JIPPII 20 VUOTTA Iloinen konsertti koko perheelle, Jippii-lapsikuoro ja orkesteri la 10.11. klo 16 kirkko. Vapaa pääsy.

ISÄT JA VAARIT SYÖMÄÄN! Maukas isänpäivälounas Yhteisvastuun hyväksi su 11.11. klo 12.30–15 kirkko. Aikuiset 15 e, 4–12-v. lapset 7 e, perhelippu 40 e sis. 2 aikuista ja 2–3 lasta, Ruokalippuja myydään klo 10–11 ja messun jälkeen klo 14 saakka. Vuonna 2019 Yhteisvastuu tukee lasten ja nuorten koulutusta.

NELJÄ ILTAA KRISTITTYNÄ ELÄMISESTÄ

Kristitty ja anteeksianto ti 13.11. klo 18 Soukan kappeli. Jukka Knuutti. 4.12. Kristitty ja isänmaa. Iltatee.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Kristinusko ja uudet hengelliset liikkeet ke 14.11. klo 18.30 kirkko. Aiheeseen johdattavat Tapani Suonto, One Way Mission ja rovasti Erkki Kuusanmäki. Iltatee.

KANSAINVÄLINEN LASTEN PÄIVÄ Kirkko on varattu lapsille ja nuorille ti 20.11. klo 9–21. Aamupäivällä mukavaa menoa pikkuväelle, mm. pomppulinna, nukketeatteri, askartelua, vauvojen värikylpy ja lauluhetkiä. Nuoret valtaavat kirkon klo 19–21, luvassa mm. pelejä, lauluja ja taskulamppupiilosta. Tarkemmat tiedot 15.11. lehdessä ja verkkosivuilla.

LUKUPIIRI Heidi Köngäs, Sandra ti 20.11. klo 18 kirkko. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

TEHDÄÄN ITSE Askarrellaan yhdessä seimihahmot, lampaita ja seimi la 24.11. klo 10–14.30 Soukan kappeli. Tarvikemaksu 10 e/aikuinen, 5 e/lapsi (max. 20 e/perhe). Hintaan sisältyy materiaalit ja lounas. Ilmoittaudu viim. 11.11. katriina.vilkman@evl.fi, 050 466 9128.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22 Sode. Changemaker-ryhmä to 25.10., 8.11., 22.11. ja 20.12. klo 17.30–19 Sode.

OPERAATIO JOULUN LAPSI Keräys Romanian, Moldovan ja Viron lapsille on käynnistynyt; laatikkoaihioita ja pakkausohjeita saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelista. Tuo valmis paketti 12.– 19.11. Espoonlahden kirkolle tai Soukan kappelille. Tied. leena. jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

OSTARIPASTORI Pastori päivystää kauppakeskus Pikkulaivassa torstaisin klo 13–15. Tule moikkaamaan!

MEILLÄ RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Arkiaamun rukoushetki ma-pe klo 8.50 kirkko. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

HUOM! Nämä tilaisuudet kevätkaudella: Viron avustustyö 20 vuotta la 17.11. Soukan kappeli on siirretty la 19.1.2019 Espoonlahden kirkko. Okran 10-vuotisjuhlakonsertti su 18.11. kirkko, järjestetään myöhemmin ilmoitettavana iltana.

Menokasvo

Unelman kammarin kirpputorilta voi tehdä löytöjä Espoon keskuksessa on jo pitkään toiminut Unelman kammari. Mikä se on, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoni Tiina Hietaniemi? – Se on seurakuntamme diakoniatyön ylläpitämä kirpputori ja kahvila. Täällä kokoontuu myös peittopaja ja käsityöpiiri. Kirpputorilla on myytävänä muun muassa vaatteita, leluja ja kirjoja. Kahvilassa voi myös piipahtaa kahvikupposelle. Joka kuukauden ensimmäisenä torstaina kello 11.30 on hartaus, jolloin on mahdollisuus myös hiljentymiseen.

jestyksessä ja keittävät kahvit. Myös asiakkaiden kohtaaminen ja kuulumisten vaihtaminen on tärkeää. Peittopajassa neulotaan Äiti Teresa -peittoja, jotka lahjoitetaan alueemme hoivakoteihin. Käsitöitä myydään myyjäisissä. Niidenkin tuotto menee myös Yhteisvastuukeräykselle.

Mikä rooli vapaaehtoisilla on toiminnassa? – Iso ja tärkeä rooli. He vastaavat käytännön toiminnasta: lajittelevat ja hinnoittelevat lahjoitukset, pitävät hyllyt jär-

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8, on avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17. Peittopaja ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17–19. Tiedustelut diakonissa Tiina Hietaniemi p. 040 7636 599.

ESKO JÄMSÄ

Millaisia tavaroita kirpputorille voi tuoda? – Otamme vastaan ehjiä ja puhtaita vaatteita, hyväkuntoisia leluja, kirjoja ja kodin tekstiilejä, astioita ja muuta pientavaraa. Tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle.

Mitä Unelman kammari tarjoaa alueen asukkaille? – Se tarjoaa monenlaista toimintaa. Täällä voi tehdä edullisia ostoksia ja osallistua näin kierrätykseen. Kammari tarjoaa mahdollisuuden osallistua seurakunnan vapaaehtoistoimintaan. Tänne voi myös tulla miettimään maailman menoa tai käymään keskustelua päivän polttavista asioista. Kaikki ovat tervetulleita. PAULA HUHTALA

MENOT 1. – 15.11.

12 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

ri, rovasti Veli-Matti Hynninen ja pastori Samuli Korkalainen. Kahvi/ tee klo 18.30. Seurat alkavat klo 19. Kilon kristityt -ilta ja viikkomessu ke 7.11. klo 18 KilonRisti, Laaksonen. Kahvitarjoilu. Tied. Kaija Rainio, 040 059 2148, kaija.rainio@kolumbus.fi. Messu ja kirkkokahvit su 11.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana isoskoulutusleiriläiset ja nuorten Liekkibändi Nina Vuorisen johdolla. Vallivirta, Raiskio, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 11.11. klo 13 Karakappeli. Mukana kirkkokuoro.

Alanne, Latvanen. Hiljainen rukousaamu joka pe klo 8.30 KilonRisti. Ehtoollinen kuukauden 1. pe. Teehetki. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

kappeli Arkki. Leikkiä, kirkkomehut ja -kahvit. Hatakka, Koskela, Nyyssönen.

TAAPEROKIRKKO: ”VALKOISEN KIVEN SALAISUUS. JUMALA TUNTEE NIMESI”

Lapsiperheiden paja la 10.11. klo 10 lastenkappeli Arkki. Askarrellaan ja tutustutaan muihin lapsiperheisiin. Elämyksellinen kirkkohetki n. 11.30. Tarjolla mehua, kahvia ja pullaa.

Toiminnallinen kirkkohetki lapsiperheille pe 2.11. klo 10–12 lasten-

MESSUT JA HARTAUDET Pyhäinpäivän messu ja kirkkokahvit la 3.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Yletyinen, Hyry, Latvanen. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen. Pyhäinpäivänä Leppävaaran kirkko avoinna la 3.11. klo 10.30–18. Paikalla pappeja ja diakoneja keskustelua varten. Voit sytyttää kynttilän suihkulähteen reunalle. Kirkolta saa kynttilöitä, vapaaehtoinen maksu. Klo 14 Lohdun säveliä, klo 17 Kynttiläkirkko ja iltatee. Luemme viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytämme heidän muistokseen kynttilät. Juvenaliakuoro, joht. Matti Järvinen. Pöyri, Alanne, Hyry. Lopuksi iltateet. Perhemessu ja kirkkokahvit sekä -mehut su 4.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Koskela, Vallivirta, Noponen, Korhonen. Havina-kuoro ja 5.–8.-luokkalaisten bändikerho. Siioninvirsiseurat ma 5.11. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Anssi Siukosaa-

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Pyhäinpäivän juhlamessu la 3.11. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Jussi Koski, kanttori Sari Rautio, Inna Vintturi, huilu. Pyhäinpäivän iltamessu la 3.11. klo 18. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustavat papit Kimmo Ansamaa ja Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 4.11. klo 10. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Juha Virta, kanttori Sari Rautio, Nanako Lammi, saksofoni. Messu su 11.11. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Päivi Hakomäki. Matinkappeli: Colourful Christian Worship Service Matinmessu su 4.11. klo 17. Liturgia Mia Wrang, saarna Matti Peiponen, kanttori Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band. Kaksikielinen (suomi–englanti), rento ja kodikas messu. Colourful Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual (Finnish–English), relaxed and cosy colourful mass. Program for children. Lapsille messukerho. Messun jälkeen messukah-

ARKIN PAJA: ”NOOA SEIKKAILEE ISÄNPÄIVÄN PAJASSA”

VALON KAHVIT Iltapäivän tee- ja kahvihetki sekä avoimet ovet Karakappelissa la 10.11. klo 14.30–17. Laulu- ja hartaushetki klo 16.30, musiikki Sari Anetjärvi.

MUSIIKKIA KYNTTILÄN VALOSSA -KONSERTTISARJA Musiikkia marraskuun hämyyn! Konsertit marraskuussa joka ti klo 19 Leppävaaran kirkossa. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. 6.11. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro 25 vuotta: Kullervo Latvanen, Tiia Maria Saari, Pauliina Hyry. Juhlimme Oskar Merikantoa ja Toivo Kuulaa sekä kuoron 25-vuotista taivalta. 13.11. Välkettä kaamokseen: Airi Tokola, Margit Westerlund, Pauliina Hyry. Aarioita ja lauluja oopperalaulaja Anita Välkin lauluoppilaiden tulkitsemina. 20.11. Mestareitten seurassa: Jorma Hynninen, Kalevi Kiviniemi, Ilkka Paananen. Kuulan ja Merikannon rakastettua tuotantoa. 27.11. Yhteisellä tiellä: gospellaulaja Jaakko Löytty ja selloduo Anna-Maa-

vit. Coffee and fellowship after mass. Messu su 11.11. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Sanna Franssila. Tankkauspaikka ti 13.11. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila. Tule tankkaamaan sielusi ja ruumiisi. Tarjolla matalan kynnyksen yhteinen messu klo 16 ja sen jälkeen ratkiriemukkaat kirkkokahvit tanakalla kahvileivällä. Mukavaa yhdessäoloa ja hauskaa ohjelmaa. Miksi jäisit kotiin, kun kappelilla on kivaa? Olarin kappeli: Messu su 11.11. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Liturgia ja saarna: 1.11. Tapio Suontakanen. 8.11. Antti Malinen.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Vapaaehtoisten seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 4.11. klo 12 Matinkappeli.

PYHÄINPÄIVÄ 3.11. KIRKOLLA JA GRÄSAN UURNALEHDOSSA Pyhäinpäivän juhlamessu klo 10, Olarin kirkko. Kirkkokahvit. Pappi ja diakoni kohdattavissa Gräsan uurnalehdon edustalla. klo 13–18. Kuumaa mehua tarjolla. Kirkkokonsertti. Eternity – musiikkia ikuisuuden äärellä klo 15, Olarin kirkko. Kamarikuoro EsVoces johtajanaan Håkan Wikman, Gustav Nyström, piano, vapaa pääsy,

ohjelma 10 e. Pyhäinpäivän iltamessu klo 18, Olarin kirkko, Olarinluoma 4. Wähäpaimen-kuoro. Messussa luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja heille sytytetään muistotuohus. Kirkkokahvit. Muistokynttilän voit päivän aikana asettaa myös kirkonmäen pihan kivetyksille. Muistokynttilöitä on myynnissä kirkon aulassa lähetyksen hyväksi.

VIHKIPÄIVÄ Haluatteko persoonalliset häät? Ison Omenan Vihkipäivässä lauantaina 24.11. tarjolla on erilaisia vihkipaikkoja ja seurakunnan tarjoamat kakkukahvit. Vihkimisiä ja avioliiton siunaamisia toimitetaan Olarin seurakunnan Chapple-tilassa, M.E.E.T-ravintolamaailman aukiolla, kahvila Robert’s Coffee Gelato Factoryssa ja ravintola Makaronitehtaassa. Vihkipäivässä mukana olevat Ison Omenan liikkeet tarjoavat hääpareille tuotteitaan juhlapäivän hintaan. Lue lisää: vihkipaiva.fi.

parikunnat keskenään ja yhdessä. Vetäjinä pari- ja seksuaaliterapeutit Kirsi ja Juha Penttinen. Hinta on 50 e/pariskunta (sis. ruokailun ja päiväkahvin). Tiedustelut: p. 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@evl.fi.

AIKUISTEN RYHMIÄ Olarin kirkko: Aikuisten yhteislauluryhmä ti klo 18–19. Matinkappeli: Lukupiiri to 15.11. klo 18–20. Kirjana Albert Camus: Sivullinen. Chapple, Iso Omena: Miesten vuoro ma klo 13–15. Neulekahvila ma klo 13–15. Vanhempien varaventtiili to klo 12. Naisten saunailta Hvittorpissa 12.11. ja 18.12 klo 18. Iltapala 3 e. Matkat omin kyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30.Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205

ria ja Olli Varonen esittävät hengellisiä lauluja ja klassisia sävelmiä uudelta levyltään. Pienikin valo pimeän poistaa -kynttiläkonsertti lapsille ja perheille la 24.11. klo 15 Leppävaaran kirkko. Taija Karppinen ja Essi Nyyssönen. Kesto n. 35 min.

”TAIDE SIELUN PEILINÄ” Suomen sairaanhoitajain kristillisen seuran Espoon alaosaston ilta ti 13.11. klo 18 Karakappeli. Vieraana Vantaan Hämeenkylän pastori KatjaMaaria Vilen. Illat avoimia kaikille kiinnostuneille. Tied. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574.

PC-PELIKAVERIKSI NUORELLE PC-pelaamista harrastava luotettava aikuinen! Tule vapaaehtoiseksi pelikaveriksi ja tukihenkilöksi nuorelle. Tied. Toni Majola, toni.majola@ evl.fi. Ilmoittaudu: pelikaveri.kirkkoespoossa.fi

MUSIIKKIRYHMÄT TZ-kuoro, International Choir ke klo 17 Perkkaan kappeli. Laulun iloa monella kielellä, tule mukaan! Tied. Vadim Rozhnovskiy 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin. Max 15 hlöä. Aikuisen väen sinkkupiiri – ilta yksin eläville Matinkappeli pe 9.11. klo 17.30–19.30. Aiheena: Ihmisen voimavarat. Tiedustelut: Helena Nurmi 040 214 5505.

JOULUN LAPSI -KERÄYS Lahjoita joululahja Romanian ja Moldovan lapsille! Keräysaika Olarissa 1.11.–19.11. Lahjalaatikko-aihioita ja keräysohjeita jaossa seurakunnan tiloissa jo lokakuussa. Palauta laatikkosi viimeistään 19.11. Palautuspaikat: Olarin kirkko (vahtimestari 040 506 2668), Matinkappeli (040 533 8722), Olarin kappeli (040 865 9116) ja Chapple Iso Omena. Lisätiedot keräyksestä nuori.chapple.fi ja www. espoonseurakunnat.fi sekä anne. sarasmaa@evl.fi, 040 551 4426.

SYYSLEIRI 1–6-LUOKKALAISILLE Nuuksion upeassa ympäristössä pe 23.11.– su 25.11. Majoittaudumme Hotelli Nuuksiossa. Mukavaa toimintaa ulkona ja sisällä. Hinta 35 e. Ilmoittautuminen (8.11. mennessä) ja lisätiedot: nuori.chapple.fi.

PARISUHDEPÄIVÄ Virkistystä parisuhteeseen! Villa Hvittorpissa su 18.11. klo 9–16. Keskitytään tunteisiin ja vuorovaikutukseen toiminnallisesti ja keskustellen

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Lasten päivä Espoonlahden kirkolla Koko kirkko on varattu lasten oikeuksien päivänä lapsille ja nuorille: päivällä pienemmille pomppulinna, nukketeatteri, vauvojen värikylpyä, askartelua, lauluhetkiä, illalla nuorille pelejä ja taskulamppupiilosta – eikä tässä vielä kaikki! Lasten oikeuksien päivä ti 20.11. klo 9–21 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Valon kahvit Karakappelissa Lauantai-iltapäivän tee- ja kahvihetki sekä avoimet ovet Karakappelissa. Kahvia, teetä ja tuoreita leivonnaisia kappelin tunnelmallisessa valaistuksessa! Laulu- ja hartaushetki klo 16.30, musiikki Sari Anetjärvi. Osa Karakallion taidepäivää. Valon kahvit la 10.11. klo 14.30–17. Karakappelissa, Karakalliontie 12.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 10 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttori Anna Marte, kirkkokahvit. Messussa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Su 4.11. klo 10 Kauniaisten musiikkijuhlien musiikkijumalanpalvelus (kaksikielinen), Hanna Vanonen ja Daniel Nyberg, kirkkokahvit. Heli Peitsalo, urut, Hedvig Paulig, sopraano, Jan Söderblom, viulu, Rebecca Roozeman viulu, Kalle-Pekka Koponen, sello. Su 11.11. klo 10 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula ja kantt. William Häggblom, kirkkokahvit. To 15.11. klo 19 nuorten Granut-messu.

MARTAT JA MARIAT To 1.11. klo 12 kirkon srk-salissa lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30–11.00 Sebastoksessa.

MENOT 1. – 15.11.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 10. Tapiolan kirkko. Hatakka, Tervonen, Jokivuori. Herännäisnuorten kuoro Maija Sihvolan johdolla. Pyhäinpäivän iltapalvelus la 3.11. klo 18. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Salmensaari, Jurmu, laulu, Malkamäki, urut. Psalmus-kuoro. Messu su 4.11. klo 10. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Koivisto, Malkamäki. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Pyhäkoulu. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 4.11. klo 12.30. Tapiolan kirkko. Viikkomessu 7.11. klo 8. Tapiolan kirkko. Koivisto, Jurmu. Arkiaamun pysähtyminen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Messu 11.11. klo 10. Tapiolan kirkko. Kiviranta, Kallio, Malkamäki. Anna Grundström, sello. Pyhäkoulu. Viikkomessu 14.11. klo 8. Tapiolan kirkko. Kallio, Jokivuori.

Tervonen, Aino Malmi, Matti Peiponen, Leena Isotalo, Simo Juntunen. Herännäisnuorten kuoro.

PYHÄINPÄIVÄN MUISTOKYNTTILÖITÄ Muistokynttilöitä lähetystyön hyväksi la 3.11. klo 11.15–12 ja 17–18. Tapiolan kirkko.

KESKIVIIKKOKERHO Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13. Ympäristöahdistus ja toivo. Ke 7.11. TT Panu Pihkala. Tapiolan kirkko. Teologin ja psykoterapeutin dialogista keskustelua loukkauksesta ja anteeksiannosta. Ke 14.11. Psykoterapeutti Sirkka-Liisa Kuitunen, TT, pastori Jussi Koivisto.

SEURAKUNTARETKI Retki Iittalaan, Visavuoreen ja Hattulan kirkkoon to 22.11. Lähtö klo 9 Hotelli Gardenin edestä. Paluu noin klo 18.30. Hinta 40 e. Ilm. viim. 15.11. klo 13–15 p. 040 531 1011, Arja Muhin.

URUT SOI TAPIOLASSA! Konsertti to 1.11. klo 19. Tapiolan kirkko. Kaisa-Leena Hannikainen, urut. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 7.11. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta

UMO & KYN: KAIPAAN Konsertti pe 2.11. klo 18. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

5193, leena.vanne@evl.fi. Kohtaamispaikka to klo 12.30. Tapiolan kirkko. Keskusteluryhmä. Tied. Sanna Kohtala, 050 452 2874. Lähetysraamattupiiri to 8.11. klo 18. Tapiolan kirkko. Roomalaiskirjeen äärellä, alustajana pastori Ilpo Kari.

KEHTOLAULUILTA KAIKEN IKÄISILLE Tule laulamaan vanhoja ja uusia kehtolauluja Tapiolan kirkolle ti 6.11. klo 18.

ILMASTOASIAA TAPIOLAN KIRKOLLA Ilmastonmuutoksen uhat – valinnoillamme on merkitystä ke 7.11. klo 18. Miten kirkko vastaa? Alustajana Kirkon ilmastostrategia -työryhmän puheenjohtaja, ilmastotutkija, FT Laura Riuttanen. Kahvi-/teetarjoilu. Ahdistaako ilmastonmuutos? Ke 7.11. klo 13 ja su 18.11. klo 14. Mitä voisi tehdä ja mistä löytyisi toivoa? Tutkijatohtori, pastori Panu Pihkala esitelmöi ja johdattaa yhteiseen keskusteluun. Pihkalan kirja Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja 2017) on ensimmäinen teos aiheesta.

RYHMÄT JA PIIRIT

Pyhäinpäivänä la 3.11. n. klo 12 kirkkokahvien jälkeen seurakuntasalissa. Tapiolan kirkko. Puhujina Ossi

Kristillinen meditaatio ma klo 18. Tapiolan kirkko. Avoin ryhmä. Tied. diakonissa Leena Vanne, 040 546

Supersankarit laulavat ja leikkivät Tapiolan muskarikirkossa ti 20.11. klo 10. Tule jo klo 9 kirkolle askartele-

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS

HILJAISUUDEN MESSU

Sö. 4.11. Esbo domkyrka kl. 12.15. Jäntti, Wikman. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Olars kapell, Månskivan 4 (OBS platsen!) kl. 10.30. Ahlbeck, Malmgren. Kyrklunch. Sö. 11.11. Esbo domkyrka kl. 12.15. Mässa med små och stora på Fars dag. Terlinden, Kronlund, Malmgren. Kråksången medverkar. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Karabacka kapell kl. 10. Rönnberg, Kronlund. Kyrkkaffe.

”MUTKAT SUORIKSI” – VAALIPANEELI Tule tutustumaan srk-vaaliehdokkaisiin ma 5.11. klo 18 Kauniaisten kirkossa, kahvitarjoilu.

OMAISHOITAJAT Ke 7.11. klo 15.30 Sebastoksen toimitilassa. Kristiina Mustakallio kertoo aiheesta ”Vaativa hoidettava”.

DISCUSSING LIFE AND FAITH Want to meet interesting people? Come join a weekly discussion group in English (Kauniainen Church, Kavallintie 3). With tea and coffee, of course. Wednesdays at 18.30–20.00. Wed 7.11. and 14.11. Meetings are run by Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula (tel. 050 590 8308).

RAAMATTUILTA SRK:N JUHLAVUONNA Ke 7.11. klo 19–21 Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11. Neljänkymmenen päivän kiusa – vihapuhetta ja kunnioittavaa keskustelua, Anna-Kaisa Tuomi. Kahvi klo 18.45 alk.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 12.11. klo 18.30-20.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 13.11. klo 13 yläsalissa. Toivioretkillä, kokemuksia vaelluksilta Santiago de Compostelaan, Lea Mäkeläinen.

RETKI SIPOOSEEN Ti 27.11. tutustuminen Söderkullan uuteen kirkkoon, lounas Willa Söder, taidenäyttely (Gumbostrand) kahvit ja myymälä. Lähtö klo 10 kirkolta Varubodenin pysäkiltä, paluu 15.45 Kauniaisiin. Hinta 27 e (sis. lounas, kahvit, esittelyt, matkat). Ilmoittaudu p. 050 500 9000 tai kauniaisten. suom.srk@evl.fi.

VIRSIÄ JATSIKSI -KONSERTTI Ti 2.11. klo 19 (Jukka Perko + Avanti!) Kauniaisten kirkossa. Ed. lehdessä tällä palstalla oli väärä aika.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Lö. 3.11. Esbo domkyrka kl. 12.15. Terlinden, von Martens, Kronlund, Malmgren. Namnen på de församlingsbor som avlidit och jordfästs sedan senaste alla helgons dag läses upp och ljus tänds. Allhelgonacafé i Sockenstugan, Kyrkbacksv. 2 vid Esbo domkyrka, kl. 11–20. Präster och diakoniarbetare från Esbo sv. förs. är på plats kl. 13.30–18, möjlighet till samtal.

maan oma supersankarinaamio. Kirkkokahvit ja -mehut.

SEURAKUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS Äänestä ennakkoon! Ti 6.–la 10.11. Tapiolan kirkolla klo 9–18. Kauppakeskus Ainoa 1. kerros infon vieressä. 6.–9.11. klo 12–19 ja 10.11. klo 11–18. Lisätietoa: espoonseurakunnat.fi/ vaalit.

PIANOKONSERTTI Konsertti su 11.11. klo 18. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

ADVENTTIMYYJÄISET Myyjäiset la 1.12. klo 10–13. Tapiolan kirkko. Pöytävuokra 15 e. Pöytien varaus p. 09 8050 4000.

Romanian ja Moldovan lapsille. Pakettiaihioita ja pakkausohjeita saatavana Tapiolan kirkolla. Tuo lahjasi viim. su 18.11. kirkolle.

SIIONINVIRSISEURAT

Ke 14.11. klo 19 Sebastoksen toimitilan kappelissa Raamattu-luentosarjan teemoista. Taizé-lauluja, hiljaisuutta, ehtoollinen. Mukana Anna Marte, Tiro Rohkimainen ja Anna-Kaisa Tuomi.

JOULUN LAPSI -KENKÄLAATIKKOKERÄYS

LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄN MUSKARIKIRKKO JA PERHETAPAHTUMA

Maanantaisin klo 12.45 vartin hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

KONSERTER Lö 3.11. Olars kyrka, finska sidan, kl. 15. Eternity. EsVoces, dir. Håkan Wikman, Gustav Nyström, piano. Modern körmusik med evighetsperspektiv. Fritt inträde, program 10 e. Fre 9.11. Esbo domkyrka kl. 19. Kammarkören Novena, dir. Nina Kronlund, Markus Malmgren, orgel. Julius Reubke: Sonate über den 94sten Psalm. Toivo Kuula: Stabat mater. Fritt inträde & program.

FÖRSAMLINGSVAL 18.11, FÖRHANDSRÖSTNING 6–10.11. Mer info: www.esboforsamlingar.fi/ valet, www.forsamlingsvalet.fi och www.forsamlingsvalet.fi/valkompassen VALDEBATT To. 1.11. Kaffe och kandidatprat i Sockenstugan, Kyrkbacksv. 2, kl. 18. Kom och ta en kopp kaffe och bekanta dig med Esbo svenska församlings kandidater i församlingsvalet! Diskussionen leds av Jens Berg.

SAMLINGAR FÖR SENIORER & DAGLEDIGA KL. 13–14.30 To. 1.11 och 15.11 i Karabacka kapell, on. 7.11 i Södrik kapell, to 8.11 i Kalajärvi kapell. Andakt, program, samvaro, kaffe och te med dopp.

FÖRSAMLINGSLUNCH Ti 6.11. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 12–14. Pris 5 e

MENOT 1. – 15.11.

EIJA HARJU

14 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Kirkoissa soi TO 1.11. Hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Suvelan kappelissa. Musiikkiopisto Avonian jousisoittajat. Vapaa pääsy. Maarit & Sami Hurmerinta – ”Aina lämmin olkapää” klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Laulu & laulun tarinan syksyn viimeinen konsertti. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18. Urut soi Tapiolassa! klo 19 Tapiolan kirkossa. Kaisa-Leena Hannikainen (os. Harjunmaa), urut. J.S. Bach, Oskar Merikanto, Felix Mendelssohn. Vapaa pääsy.

PE 2.11. Big band UMO ja Naiskuoro KYN: Kaipaan klo 18 Tapiolan kirkossa. Musiikkia mm. Anna-Mari Kähärältä ja Kaj Chydeniukselta. Orkesteria johtaa Kirmo Lintinen, kuoroa johtaa Kaija Viitasalo. Liput 15–25 e, Tiketistä tai ovelta. Virsiä jatsiksi klo 19 Kauniaisten kirkossa. Jukka Perko, saksofoni ja Avanti!-kvartetti. Mm. P. J. Hannikaisen ja Oskar Merikannon virsiä (sov. Teppo Ali-Mattila) ja Aulis Sallisen ”Aspekteja Peltoniemen Hintriikan surumarssista”. Liput alk. 25 e, lippupiste.fi ja tuntia ennen ovelta (mikäli lippuja jälj.)

LA 3.11. Lohdun säveliä – pyhäinpäivän musiikkihetki klo 14 Leppävaaran kirkossa. Muistojen musiikkia kanttoreiden esittämänä. Vapaa pääsy. Eternity/Ikuisuus Olarin kirkossa klo 15. Kamarikuoro EsVoces johtajanaan Håkan Wikman, Gustav Nyström, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Jaakko Mäntyjärvi: Salvat 1701 – Dominante klo 20 Espoon tuomiokirkossa. Joht. Seppo Murto. Ohjaus: Ville Sandqvist. Rooleissa: Jouko Puolanto, Miika Laakso, Riina Nieminen. Pukusuunnittelu: Riina Nieminen. Valaistus: Carl Sjöblom. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e.

SU 4.11. Oli ihana kaipaus vaan. Kristian Lindroos, baritoni, Marita Viitasalo, piano Olarin kirkossa klo 16. Duo esittää Jean Sibeliuksen ja Toivo Kuulan yksinlauluja sekä pyhäinpäiväviikonloppuun erityisen hyvin sopivan Oskar Merikannon laulusarjan Haudoilta.

TI 6.11. Musiikkia kynttilän valossa – Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro 25 vuotta klo 19 Leppävaaran kirkossa.

Kullervo Latvanen, Tiia Saari, Pauliina Hyry. Kynttilöin valaistussa kirkkosalissa juhlitaan Oskar Merikantoa ja Toivo Kuulaa sekä Leppävaaran Kamarikuoron 25-vuotista taivalta. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

KE 7.11. Häivähdys pyhää konsertti klo 12 Tapiolan kirkossa. Apollo-kvartetti Ingrid Odé, viulu; Arttu Moser, viulu; Ronja Lehtinen, alttoviulu; Evert Odé, sello soittaa kamarimusiikkia. Mozart, Pärt, Haydn. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.

PE 9.11. Pyhän Henrikin legenda klo 19 Espoonlahden kirkossa, Schola Sancti Henrici -lauluyhtye. Ohjelma 10 e. Soiva Marraskuu – konserttisarja.

LA 10.11. Beethovenin kamarimusiikkia klo 15 Kauklahden kappelissa. Alexandra Pitkäpaasi, viulu. Mikko Pitkäpaasi, sello. Naoko Ichihashi, piano. Vapaa pääsy.

SU 11.11. Iloa isänpäivään matinea, Reino Pöyhiän 60-vuotisjuhlakonsertti Olarin kirkossa klo 16. Leila Karjalainen, laulu, Päivi Kärkäs, oboe, Arto Koistinen, alttoviulu, Jari Sinkkonen, huilu, Zoltan Takacs, viulu ja Reino Pöyhiä, piano. Poulenc, Mozart. Vapaa pääsy. Pianotaiteilija Konstantin Bogino soittaa Beethovenin, Bartókin, Debussyn ja Rahmaninovin musiikkia klo 18 Tapiolan kirkossa. Järj. Key Discoveries ja Espoon musiikkiopisto. Liput 15/8 e, vain käteismaksu. Vapaa pääsy Espoon musiikkiopiston sekä Sibelius-Akatemian opiskelijoille.

TI 13.11. Musiikkia kynttilän valossa - Välkettä kaamokseen klo 19 Leppävaaran kirkossa. Airi Tokola, Margit Westerlund, Pauliina Hyry. Konsertissa kuullaan aarioita ja lauluja oopperalaulaja Anita Välkin lauluoppilaiden tulkitsemina. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

PE 16.11. Mendelssohnin motetteja ja Duruflén Requiem pe 16.11. klo 19 Espoonlahden kirkossa, kamarikuoro Navichorus ja solistit. Ohjelma 10 e. Soiva Marraskuu -konserttisarja.

Big band UMO ja naiskuoro KYN konsertoivat Tapiolan kirkossa pe 2.11. klo 18.

Aira Häkkinen on yksi Espoonlahden seurakunnan vapaaehtoisista puhelinystävistä. He soittavat juttuseuraa kaipaaville yksin asuville vanhuksille tiettyyn aikaan joka toinen viikko. Lue aiheesta lisää viereiseltä sivulta.

Apua & tukea Vertaistukea ja keskusteluapua

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka Tapiolan kirkon Olohuoneessa, Kirkkopolku 6, to klo 12.30–14. Masentaa, väsyttää, ahdistaa? Älä jää yksin, tule Mieli Maasta ry:n vertaisryhmään. Joka keskiviikko Tapiolan kirkolla klo 18–20:45. Info: Mikko, 044 756 0105. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Naisten kesken keskiviikkoisin noin kerran kuukaudessa klo 18.30 Uutussa. Tule jakamaan elämää yhdessä toisten kanssa. Luemme Raamattua, rukoilemme ja keskustelemme. Kokoontumisen luonne on sielunhoidollinen. Tied. Eija Ala-Venna 045 6755321. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Meren ja taivaan välillä Keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä Meriemy, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi. Torstaiturinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi Espoonlahden kirkko, Ryhmäkulma, to klo 13–14.30, parilliset viikot. Tied. Liisa Pohjonen liisa.pohjonen@evl.fi. Teemailta omaisille, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti. 8.11. aiheena kuntoutus, klo 18-20 Meriemy, Merenkäynti 3. Tied. liisa. pohjonen@evl.fi. ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 1.11. ja 15.11. klo 15–16.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kokoonnumme parillisten viikkojen torstaisin. Tied. Anna Iivanainen, 050 438 0189. Matalan kynnyksen keskustelu paikka: Silta – Huojenna huoliasi Keskusteluapua iästä ja sukupuolesta riippumatta omin aihein esim. jaksaminen, parisuhde, yksinäisyys, vanhemmuus, elämänmuutos, vaikeat tunteet, sairaus jne. Luottamuksellinen ja maksuton. Perhetyönohjaaja päivystää Suvelan kappelilla, os. Kirstintie 24, ti klo 9–11. Varaa aika: 050 5110 165 tai kirsi. kanerva@evl.fi. Voit tulla ilman ajanvaraustakin, mutta varminta on varata aika.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveysryhmä (Ilon ryhmä) Kauniaisissa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15. Järj. Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen).

Tukea omaishoitajille ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parilliset viikot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. ohjaaja diakoniatyöntekijä Pirjo Hagmark, 040 547 1848 tai vertaisohjaaja Riitta Kettunen, 045 609 4250. KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Omaishoitajat ke 7.11. klo 15.30 Sebastoksen toimitilassa. Kristiina Mustakallio kertoo aiheesta ”Vaativa hoidettava”.

Sururyhmät LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Älä jää surun kanssa yksin! Sururyhmässä voit käsitellä läheisen menettämiseen liittyviä tunteita ja ajatuksia. Ryhmä kokoontuu kuutena keskiviikkona klo 17–19 Lasten kappeli Arkissa Leppävaarassa 14.11.– 9.1. Tapaamiset aloitetaan yhteisellä kahvilla. Sururyhmää ohjaavat diakoni Heli Taina-Rantakaulio sekä pastori Timo Salo. Ilm. viim. 9.11. Heli Taina-Rantakauliolle, heli.taina-rantakaulio@evl.fi , 040 513 0867. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 13–15 Soukan kappelilla, parill. viikot. Kahvit 2 e. Tied. eija.siivonen@evl.fi, p. 041 534 1706.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Ma klo 9–10 Espoonlahden kirkko, p. 09 8050 6638, Kipparinkatu 8 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738, Soukankuja 3. ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA: Ota ajoissa yhteyttä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään ja sovi ajanvarauksesta. Diakoniatyöntekijät

alueittain: Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) PohjoisEspoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 LänsiEspoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso) KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Ks. lisätiedot ja poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/diakonia. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Ota yhteyttä tai tule suoraan paikan päälle diakoniavastaanotolle. Diakoniavastaanotto ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Mikäli sinun on vaikea iän tai sairauden vuoksi päästä vastaanotolle, voit sopia myös kotikäynnin. OLARIN SEURAKUNTA Puhelimitse ti klo 10–11, p. 050 4329 368. Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) ti klo 10–11 sekä diakoniaruokailun yhteydessä klo 13 alkaen: Matinkappelilla tiistaisin ja Olarin kappelilla torstaisin. TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011. ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Öppen mottagning i Esbo svenska församling, Kyrkog. 10, kl. 10–12. Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal. GRANKULLA SVENSKA FÖRSAM LING Diakonimottagning och brödutdel ning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn.050 343 6885.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA

Kastetut Valtteri Johannes Heikkinen, Kuutti Tomi Sylvesteri Herranen, Iida Josefiina Koivusalo, Jesse Johannes Kurki, Emma Linnea Veotrona Stenberg, Aamu Taika Tuulikki Sutela, Elmo Aleksi Virtanen. Avioliittoon aikovat Petri Mikael Laakso ja Sirpa Maire Kyllikki Vähäsalo. Hautaan siunatut Gunvor Maria Laakso 100 v, Meeri Linnea Eisabet Honkaniemi 97 v, Anja Annikki Rosenqvist 87 v, Eila Anneli Lillunen 64 v, Jari Jukka Rantanen 55 v, Matti Tapio Pekkarinen 53 v, Iina Elina Ilander 30 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Kuisma Elia Alvari Koistinen, Eeli Kristian Laiho, Unto Mikael Laitinen, Luca Walther Lindqvist, Samuel Jon Sebastian Pärnänen, Niilo Emil Rinkinen, Milton Lars Filip Sjöberg, Aarne Oskari Stang, Augustine Ava-Céleste Söderman. Hautaan siunatut Ritva Rakel Kolu 88 v, Marja Terttu Vaarni 72 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Hautaan siunatut Veli Korpi 88 v, Antti Paavo Ilmari Laurinus 88 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Meeri Minea Ampiala, Frida Elviira Honkaniemi, Eelis Mikael Hutka, Oscar Onni Juhani Häkkinen, Leevi Eino Artturi Kataja, Lilja Kaarina Käräjämies, Minnea Ava Viola Lamberg, Lauri Toivo Olavi Nykyri, Mila Sofia Vilenius, Nino Emil Vilenius. Hautaan siunatut Taana Margareta Holappa 89 v, Anneli Helena Grönroos 79 v, Leila Anneli Mikkonen 71 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Roope Juhani Kuusinen, Meea Victoria Urtti. Hautaan siunatut Martta Sylvia Rajala 99 v, Aune Kejonen 97 v, Eva-Liisa Anita Heikonen 79 v, Anna Kaisa Joensuu 67 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Emil August Arminen, Alvar Eino Matias Heini, Amanda Isla Maria Latvala. Hautaan siunatut Ritva Annikki Partanen 86 v, Maija Kaarina Keskinen 73 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Thor Gunnar Bäckroos, Leo Edvard Olavi Lindroth, Alexander Nils Olof Wilson. Avlidna/Hautaan siunatut Ethel Elisabet Uddström 87 år, Harry Rafael Finell 86 år, Anne Kristina Hackzell-von Schantz 68 år.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Puhelinystävät piristävät yksinäisiä vanhuksia

spoonlahden seurakunnan vapaaehtoiset puhelinystävät soittavat kahden viikon välein kotona asuville yksinäisille vanhuksille. Kenelle tahansa he eivät soita, vaan yhteydenottopyyntö seurakunnan diakoniaan on tullut usein alueen kotihoidon työntekijöiden välittämänä. Espoonlahdessa asuva eläkeläinen Aira Häkkinen on yksi palvelun vapaaehtoisista puhelinystävistä. Hän innostui asiasta nähtyään mainoksen Kirkko ja kaupungissa. – Olen aiemmin toiminut toistakymmentä vuotta Palvelevan Puhelimen anonyymina vapaaehtoisena, hän sanoo. Espoonlahden puhelinystävät päivystävät pari tuntia joka toinen viikko. Soittovuorossa Espoonlahden kirkolla on aina kaksi vapaaehtoista. Keskustelujen aiheet määräytyvät pitkälti vanhuksen toiveiden mukaan. Puheen-

aiheet vaihtelevat arjen iloista sairasteluun, sukulaisten kuulumisiin ja ajankohtaisiin maailmanpoliittisiin uutisiin.

SOITTOLISTALLA ON kotona yksin asuvia yli 80-vuotiaita yksinäisiä vanhuksia. Osa heistä on fyysisesti hyvässä kunnossa. Monille vanhuksille liikkuminen kodin ulkopuolella ilman apua on vaikeaa, liki mahdotonta. – Suurin osa puhelulistallamme olevista vanhuksista on kaupungin kotihoidon asiakkaita, diakoniatyönteki-

jä Minna Maijanen kertoo. Monet ikäihmiset ovat kokeneet puhelinystävien soittojen piristäneen heidän aamujaan. Palvelu on asiakkaille maksuton. Aira Häkkisen mukaan vapaaehtoiseksi puhelinystäväksi voi hakeutua kuka tahansa, joka on kiinnostunut toisten ihmisten ajatuksista. – To i s e n kuunteleminen on erittäin tärkeä taito tässä pestissä, hän korostaa. Puhelinystävätoimintaa Espoossa on ainoastaan Espoonlahden seurakunnassa. Espoonlahden puhelinystäväpalveluun toivotaan tällä hetkellä sekä uusia asiakkaita että vapaaehtoisia soittajia. Vapaaehtoiset koulutetaan tehtävään. TEKSTI JA KUVA EIJA HARJU

Puhelinystävätoiminnasta lisätietoja diakoni Minna Maijaselta, s-posti minna.maijanen@evl.fi.

International Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi. Discussing life and faith. Want to meet interesting people? Come join a weekly discussion group in English at Kauniainen Church, Kavallintie 3. Wednesdays at 18.30–20.00. Meetings are run by Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula, tel. 050 590 8308. Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo

Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi With you in Finnish group at Suvela chapel (Kirstintie 24) meets on Thursdays at 17.30–18.30. A discussion group in Finnish for You, who already know some Finnish but would like to learn more. Tea

served. Christian prayers. Child care. More information tel. 040 531 1037. Join us and bring a friend along! Suomea suomeksi ma klo 10 Suvelan kappelissa. Keskustelua suomalaisista tavoista, perinteestä ja kulttuurista. Tied. Tuire Moisander, p. 050 432 9316. Worship and Eucharist in Arabic on Fridays at 5 pm at Perkkaa Chapel. Arabic Young Adult Group “The Redeemed” and Arabic Christian Meeting at Perkkaa Chapel on

Fridays or Sundays. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, tel. 050 304 1698. TZ-choir - International Choir for everybody! Every Wed at 5 pm at Perkkaa Chapel. Sing in different languages! Hosting Vadim Roznovskiy, p. 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi. Venäläinen ilta pe 2. ja 9.11. klo 17 Leppävaaran kirkolla. Lapsille pelija kerhotoimintaa. Raamattuopetusta sekä musiikkia aikuisten kesken.

Vadim.Rozhnovskiy@evl.fi, 050 563 5905. Venäjänkielinen sanajumalanpalvelus su 4.11. klo 16 Perkkaan kappelissa. Let’s Read Together. Join us and learn Finnish together with nice volunteers. We gather every Wed at 2–4 pm at Sello Library, room called Mauri, at second floor. Info: martta. nurmi@evl.fi; 040 559 1487. See more: Colourful Espoo > Kerhot/ Clubs

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Kirkko työllistää osatyökykyisiä BRITA JOKINEN-MORRIS kysyi (K&k 11.10.), tarjoaako kirkko työpaikkoja osatyökykyisille. Kiitos tärkeän asian esiin nostamisesta. Espoon seurakunnissa työskentelee tälläkin hetkellä osatyökykyisiä työntekijöitä sekä määräaikaisissa että pysyvissä työsuhteissa. Tämän lisäksi seurakunnissa toteutuu säännöllisesti eri alojen määräaikaisia työkokeiluja sekä työelämään tutustumisjaksoja. Työkokeiluja järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? ALESSANDRO BIANCHI / LEHTIKUVA − REUTERS

Marja Jakobsson henkilöstöpalvelupäällikkö Espoon seurakuntayhtymä

MYÖS VANTAALLA JA HELSINGISSÄ toimitaan näin. Helsingin seurakuntayhtymän Työtä kohti -projekti on tarjonnut Helsingin seurakunnille mahdollisuutta työllistää vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia jo vuodesta 2015. Määrärahan avulla on tehty tänä vuonna 32 määräaikaista työsopimusta, koko hankkeen kautta lähes 80. Monenlaisissa avustavissa työtehtävissä ihmiset ovat työnteon lisäksi voineet harjoitella päivärytmiä ja työelämätaitoja sekä kokea osallisuutta. Moni heistä on siirtynyt työelämään. Myös Vantaan seurakuntayhtymä työllistää osatyökykyisiä eri yksiköissä. Se työllistää mielellään harjoittelijoita ja työkokeilijoita, jotta seurakunta voisi olla mahdollisimman monelle väylä työelämään. Toimitus

Koti-irtaimiston myynti yllätti KOTIIMME OLI KERTYNYT perintöinä ylimääräistä irtaimistoa. Saimme SPR:n ja Kierrätyskeskuksen kautta pääosan siitä uusille käyttäjille. Kokeilin myös myyntiä tämän lehden taannoiselle Ostetaan-palstan ilmoittajalle. Ensimmäinen seitsemän muuttolaatikon kauppa onnistui, kun ostaja hieman jousti aluksi tarjoamastaan pienestä hinnasta. Ratkaisevaa oli yhden merkkivalaisimen (Tynell) sisältyminen tavaroihin. Sen hinta voi huutokaupoissa olla moninkertainen koko tavaraerän hintaan verrattuna. Keräilin sitten vielä toisen kahdeksan laatikollisen erän. Sen myynti ei

Gurut taisivat olla varakkaita OLEN MIELENKIINNOLLA lukenut tästä lehdestä Gurun opissa -sarjaa, joka kertoo kirkon esikuvista ja heidän elämästään. Olen usein pannut merkille, että nämä pyhimykset ja kirkkoisät, jotka ovat tietenkin saaneet ylennyksensä kuoleman jälkeen, ovat syntyneet varakkaaseen perheeseen. Onko kenties niin, ettei se raha ole tuntunut hyvältä vaan päinvastoin iljettävältä? Rahasta on sitten pitänyt päästä eroon ennen kuin on voinut tuntea johdatusta ja rakkautta. Asiaa voidaan vääntää molempiin suuntiin. Pitää antaa omaisuutensa köyhille. Toisaalta Raamatussa sanotaan jotenkin niin, että onko minkään arvoista antaa koko omaisuutensa rakkauden hinnaksi. Onneksi maallikon ei tarvitse tällaisia pohtia. Köyhänä syntynyt ja köyhänä kuoleva voi vain sillä välin yrittää ansaita voita leivän päälle. Päivi Kangas Espoo

Tyylituomareita ei tarvita nykyaikana

Salvadorin katolinen arkkipiispa Óscar Romero ammuttiin kirkkonsa alttarille kesken messun 1980. Murhaa ei koskaan selvitetty. Vapautuksen teologiaksi kutsuttua liikettä edustanut Romero puolusti köyhiä hallituksen mielivaltaa vastaan. Monet salvadorilaiset pitävät Romeroa marttyyrina. Kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen kirkko Salvadorissa käynnisti prosessin julistaakseen hänet pyhimykseksi, mutta Vatikaani esti sen. Silloinen paavi Johannes Paavali II piti vapautuksien teologiaa kommunistien juonena. Nykyinen paavi Franciscus otti asian uuteen käsittelyyn ja julisti Óscar Romeron pyhimykseksi 14.10.2018 Pietarinkirkossa, Roomassa. Kuvassa näkyy Romeron kanonisointimessuun osallistuneita piispoja.

onnistunut. Olin katsellut netistä tavaroiden hintaa ja arvelin, että puolet siitä olisi kohtuullinen hintataso. Ostaja tarjosi vain neljäsosan pyynnöstäni. Ostajan ollessa jo lähtöaikeissa hän otti yhdeksän pienehköä maalausta sisältävän laatikon syliinsä ja sanoi, että tämän hän voisi ottaa. Tauluja oli yhdessä katseltu ja hän oli arvostellut niitä ankarasti: ”Kukkatauluja ei osta kukaan”, ”tekijät ovat tuntemattomia” jne. Joukossa oli mm. Jorma Mollbergin kukkataulu. Pitäen taululaatikkoa sylissään os-

taja työnsi siitä hintana viidenkympin setelin ja tarjosi kättään tervehdykseen. Arvelin hänen lähtiessään hyvästelevän kädestä pitäen, mutta hän piti käteen tarttumista sopimuksena ja poistui rivakasti autolleen. Jälkeenpäin totesin pelkästään Mollbergeja olevan markkinoilla yli kuudensadan euron hintaan. Kuvaavaa on, että ”kaupasta” ei tehty mitään kuittia. Päinvastoin ostajan kuittivihko ja mainoskynä jäivät hätäisessä lähdössä eteisen pöydälle. Valde Mikkonen Helsinki

TASA-ARVOA KOROSTAVASSA yhteiskunnassamme on vielä merkillisiä jäänteitä sääty-yhteiskunnan ajoilta. Erään perhelehden takasivulla tyylituomari jakelee pisteitä pukeutumisesta ja tekee reunahuomautuksia henkilön muusta persoonasta. Niinhän sääty-yhteiskunnan parempiosaiset supattelivat keskenään ja jakelivat mielipiteitä koodipukeutumisen poikkeavuuksista. Värikyllästetyt lehdet jatkavat sääty-yhteiskunnan perinnettä sivuillaan. Ne kertovat loistokkuudesta ja yltäkylläisyydestä, johon aamukiireessä töihin harppovalla taviksella ei ole mahdollisuutta samaistua. Sääty-yhteiskunnan romantisoinneissa unohdamme, että se oli ankaraa raatamista vähäosaisille, mutta vaurautta ja loistoa joutilaalle yläluokalle. Mihin tarpeeseen vielä kaipaamme nenänvartta pitkin mittaavia ”makutuomareita” menneiltä ajoilta? Eikö jokainen jo saisi olla oman elämänsä ”tuomari” ilman, että joku sormellaan tökkii vääristä valinnoista. Tuomo Paloheinä