Kirkko ja kaupunki 2018 20 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

20 1.11.2018 kirkkojakaupunki.fi

B1 Leski: Kotona puhun aika paljon Ilpolle

Liite Äänestä ja vaikuta. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 6.11.

Lähtö Sikke Sumari suhtautuu kuolemaan tyynesti. Silti oman äidin arkku järkytti.

B 6

BENJAMIN FRANKLIN (1709–1790)

Miten tahansa kohtuullinen minä olen tai sinä olet, ei auta, sillä järjestelmä on viritetty tuotta maan maksimaalisesti kaikkea – ja kaiken sen kohtuuttomuuden käärepaperit voimme nähdä kellumassa Tyynenmeren roskapyörteessä. KOLUMNISTI JANI KAARO YLELLÄ

Iankaikkisesti

Kohtuullisuus. Älä syö niin paljoa, että tulet painavaksi, älä juo niin paljoa, että kiihdyt.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018 Nyt on teillä yllin kyllin ja voitte lievittää heidän puutettaan, sitten voivat taas he yltäkylläisyydestään lievittää teidän puutettanne, ja näin toteutuu oikeus ja kohtuus. TOINEN KIRJE KORINTTILAISILLE 8:14

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Pyhäinpäivän pyhyys MARJA, JARMO, TAISTO, Maija, Otso, Annika. Puhelimeni yhteystiedoissa on ystäviä ja tuttavia, joille on turha soittaa. He eivät vastaa viesteihin eivätkä puheluihin, sillä he ovat kuolleita. Vaikka tiedän, etten enää koskaan tarvitse heidän yhteystietojaan, pidän niitä silti tallella. Numeron poistaminen puhelimen muistista tuntuisi jotenkin kovin lopulliselta, aivan kuin haluaisi poistaa koko ihmisen elämästään. Järki sanoo, etten tee kuolleen JÄRKI SANOO, ETTEN ystäväni puhelinnumerolla yhtään TEE KUOLLEEN YSTÄVÄNI mitään. Sydän kuitenkin haluaa pitää PUHELINNUMEROLLA hänet mukana porukassa. MITÄÄN.

”

ME KRISTITYT USKOMME, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Lopullisen sanan sanoo Jumala, joka Raamatun mukaan on elävien Jumala, sillä hänelle kaikki elävät. Hän ei tyhjennä muistiaan, vaikka me deletoisimme kaiken. Ystävämme ja rakkaamme eivät kuoltuaan lakkaa olemasta ystäviämme ja rakkaitamme. Ystävyys ja rakkaus ylittävät kevyesti kuoleman rajan. Sitäkin pyhäinpäivän pyhyys merkitsee. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”Mun pappa kuoli ja se on todella, todella, todella surullinen juttu”, kertoo ystävän lapsi. ”Niin se on, mutta ennen kaikkea muiden kannalta. Sun papalla on nyt kaikki hyvin”, vastaan. Jossakin joku suree ja vaikenee, vaikka suru on todella, todella, todella suuri. Jumala, ole tänään siellä ja lohduta.

kirkkojakaupunki.fi ISTOCK

PYHÄINPÄIVÄNÄ MUISTETAAN kuolleita. Kirkoissa sytytetään kynttilät jokaisen edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleen seurakuntalaisen muistolle. Kynttilät syttyvät myös kodeissa ja hautausmailla. Elämän rajat piirtyvät näkyviin. Pyhäinpäivänä ei muisteta ainoastaan kuolleita ihmisiä. Pyhäinpäivänä muistetaan kuolemaa itseään. Kukaan meistä ei jää tänne. Jossakin järjestyksessä me jokainen lähdemme tästä elämästä. Jonakin päivänä joku katsoo puhelimestaan minun numeroani ja tietää, etten vastaa hänelle enää koskaan. Elämän rajallisuus on vain hyväksyttävä. Sitä vastaan on turha taistella. Kuolleille kavereille ei kannata lähettää WhatsApp-viestejä. Joku kuulemma varaa kerran vuodessa aikaa siihen, että käy läpi puhelimensa yhteystiedot ja poistaa sieltä kuolleet. Kiittää jokaisen kohdalla kaikesta ja päästää irti. Se voisi olla hyvä uusi pyhäinpäivän perinne.

Kerro kokemuksesi iltarukouksesta – rauhoittiko vai pelottiko rukous lapsena? Rukoiletko joskus iltaisin lapsen kanssa? Millainen iltarukouksesi on? Vastaa verkossa ja osallistu laatu pyjaman arvontaan osoit teessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 1.11.2018

numero 20

Seuraava lehti ilmestyy 15.11. KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Vaaleissa pitää äänestää, olipa mikä tahansa vaali” Samuli Heino aikoo äänestää myös seurakuntavaaleissa, vaikka sanookin olevansa maallistunut kirkon jäsen. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

Samuli Heino, kasvosi näkyvät vaalijulisteissa, vaikket ole ehdokkaana. Kerro hieman itsestäsi. – Olen 44-vuotias haagalainen perheenisä. Suuri intohimoni on skeittaus. Lähdin 15-vuotiaana maailmalle skeittaamaan muutama sata dollaria taskussa ja huomasin jo silloin, että apu löytyy skeittiyhteisöstä. – Vuosien mittaan harrastuksesta on tullut duuni. Se on antanut minulle kaiken, myös työpaikan Ranskassa, missä asuimme perheeni kanssa kymmenen vuotta. Vastasin erään skeittifirman markkinoinnista ja myynnistä. Nyt työskentelen mainostoimistossa, jonka pomoon tutustuin jo 90-luvulla San Fransiscon kaduilla ja olen viemässä lajia olympialaisiin. – Roikun edelleen skeittiskenessä kynsin hampain mukana, koska yhteisö. Suorittaminen on kuitenkin loppunut. Aiemmin saatoin hinkata yhtä temppua koko päivän ja sain kicksit siitä, mutta nyt parasta on sosiaalinen kanssakäyminen.

Miten päädyit seurakuntavaalien mainoskasvoksi? – Rakkaan kummipoikani äiti on kirkolla töissä. Kesällä vietämme aina viikon heidän mökillään. Minulla on tapana laulaa rippikoululauluja aamiais- tai lounaspöydässä.

Millainen on sinun ihannekirkkosi? – Ihmisen on hyvä kuulua johonkin yhteisöön, perheeseen, kirkkoon tai muuhun. Omalle hyvinvoinnille on A ja O löytää paikka, missä on sielunveljiä tai -siskoja ja yhteisö. – Itse en hengaa kirkossa kovin paljon, mutta joulukirkossa käydään joka vuosi koko perheen voimin kuulemassa Jeesuksen tarinaa. Silti toiminta liippaa minua monella tavalla, esimerkiksi päiväkerhon, riparin ja ristiäisten tai häiden kautta.

”

KIRKKO VOISI KOKEILLA SKEITTIRIPARIA. SAMULI HEINO

– Olen ehdottanutkin kummilapseni äidin kautta, että kirkko voisi kokeilla skeittiriparia. Onhan muitakin erikoisripareita. Joku ramppi leiripaikassa riittäisi alkuun. Skeittaus ei ole sidottu paikkaan, ikään tai sukupuoleen, ja liikunta tekee hyvää. – Skeittileirejä on maailmalla vaikka kuinka paljon. Voisin kuvitella, että tämmöinen houkuttaisi 15-kesäisiä tosi paljon. Kirkon pitäisi nykyaikaistaa toimintatapojaan.

Aiotko itse äänestää seurakuntavaaleissa? Kuinka löydät sopivan ehdokkaan? – Vaaleissa pitää äänestää, olipa mikä tahansa vaali! Jos jätät äänestämättä, joku toinen äänestää. Silloin on jälkikäteen turha nurista. – Vaalikonetta en ole vielä kokeillut, mutta avasin vaalikirjeet. Kaikki naamat puuttuivat esitteestä, joten etsiminen menee vaikeaksi, mutta kyllä minä jonkun löydän. Ruotsinkielinen puoli on meille tutumpi, koska vaimoni kuuluu ruotsinkieliseen seurakuntaan.

Millainen on iltarukouksesi? – Iltarituaalit liittyvät aika vahvasti kolmeen poikaamme. Yritän saada heidät rauhoittumaan ja puhelimet pois. Vähän aikaa kun saan hengailla heidän kanssaan ennen nukkumaanmenoa, niin olen iloinen. Toinen tärkeä juttu on, että vihaisena ei ikinä saa mennä nukkumaan. Se on minulle opetettu ja käytännössä koettu. ■ Seurakuntavaalien ennakkoäänestys 6.–10.11. Etsi oma ehdokkaasi osoitteesta: seurakuntavaalit.fi/vaalikone

4 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

prosenttia Helsingin ehdokkaista vastasi vaalikoneen kysymyksiin. Ennakkoäänestys on 6.–10.11. Käy etsimässä oma ehdokkaasi: seurakuntavaalit.fi/vaalikone

Neljä loppusuoralla Pakilan kirkkoherraksi Pakilan kirkkoherran paikkaa haki 12 henkilöä. Seurakuntaneuvosto päätti kutsua soveltuvuusarvointiin seuraavat ehdokkaat: Kaisa Heininen, Antti Yli-Opas, Tuomo Törmänen ja Tiia Valve-Tuovinen. Nämä neljä osallistuvat vaalipaneeliin, joka pidetään Hyvän Paimenen kirkossa maanantaina 5.11. kello 17. Pakilan seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran tiistaina 13.11. Kirkkoherra Leo Norja jää eläkkeelle huhtikuussa.

Äänestä ja auta samalla lapsia ja nuoria Seurakuntavaalien vaalikeräyksen tuotto käytetään lasten ja nuorten sekä naisten koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen Suomessa ja kehitysmaissa. Keräys toimitetaan lipaskeräyksenä sekä ennakkoäänestysviikolla 6.–10.11. että varsinaisena vaalipäivänä 18.11. Keräyksen järjestävät Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura ja Kirkkopalvelut.

Jouluradio aloittaa lähetykset jo 5.11. Jouluradio aloittaa FM-lähetykset tänä vuonna jo 5.11. Silloin aukeavat myös kanavan uudet nettisivut, joilla voi kuunnella pääkanavan lisäksi yhdeksää muuta kanavaa. Jouluradio on kiinnittänyt erityistä huomiota musiikin sukupuolijakaumaan. Tämä lisää naisartistien osuutta musiikkivalinnoissa. Muutos tehdään laadusta ja yleisön kaipaamista klassikoista tinkimättä, korostaa musiikkipäällikkö ja vastaava tuottaja Aura Neuvonen. Lisätietoa asiasta Kirkkojakaupunki.fi ja Jouluradio.fi.

Espoo saa uuden piispan Espoon hiippakunnan piispaksi valitaan joko Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori, pastori Kaisamari Hintikka tai jumalanpalveluselämän kouluttaja, teologian tohtori, pastori Juhani Holma. Vaalipäivä on 1.11. Äänioikeutettuja on noin 950, puolet pappeja, puolet maallikoita. Kirkko ja kaupunki kertoo vaalin tuloksen 1.11. iltapäivällä.

Rohkeasti ihmisten puolella Oma turvallisuus ei oikeuta toisten sortamista, sanoo Kirkkohallituksen ihmisoikeusasiantuntija Laura Arikka. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

ielä muutama vuosi sitten näytti siltä, että ajatus kaikille kuuluvista ihmisoikeuksista omaksutaan suurimmassa osassa maailmaa. Demokraattiset yhteiskunnat olivat vahvoilla ja hyvinvointivaltio voimissaan. Toisin on nyt. Se, mikä vaikutti itsestään selvältä, ei ollutkaan sitä. Ei edes länsimaissa. – Nyt kun kaikille ihmisille kuuluvia oikeuksia on alettu haastamaan, pitää havahtua huomaamaan, että niistä huolehtimiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Edes YK:n ihmisoikeuksien julistus ei ole ikuisesti voimassa. Se on yhteiseen sopimukseen perustuva asiakirja, jonka toteuttamiseen tarvitaan ihmisiä, sanoo Kirkkohallituksen ihmisoikeusja yhteisötyön asiantuntija Laura Arikka. Hän on ollut mukana toimittamassa ja kirjoittamassa marras-

kuun lopussa ilmestyvää Kirkko ja ihmisoikeudet -kirjaa. Kirja sai alkunsa vuoden 2017 kevättalvella pidetyssä Kirkon ihmisoikeusfoorumissa ja siihen on haettu mallia Norjan kirkon vastaavasta julkaisusta. Kirjassa käydään läpi ihmisoikeuksien historiaa ja kirkkojen suhtautumista niihin. KIRJASSA POHDITAAN JUURI nyt ajankohtaisia kysymyksiä, kuten maahanmuuttoa, työttömyyttä, seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyviä oikeuksia, demokratian ja ihmisoikeuksien liittymistä toisiinsa, saamelaisten oikeuksia ja uskonnonvapautta. Kirja nostaa esille myös maailman suurimman vaietun ihmisoikeusongelman eli kastisyrjinnän. – Ihmisoikeudet eivät ole staattinen kokonaisuus, vaan yhteiskunnan kehittyessä tulee uusia asioita, joita pohditaan oikeuksien ja vapauksien näkökulmasta. Myös kirkon on pysyttävä ajan

tasalla, joten toivon, että seuraava versio kirjasta tehdään parin vuoden sisään. Tämän ei pidä jäädä hyllyyn pölyttymään, vaan kirjaa tarvitaan tekojen tueksi, tuumii Arikka. KIRKKO JA IHMISOIKEUDET kytkeytyvät Arikan mukaan toisiinsa ihmisarvon käsitteen kautta. Kirkko puolustaa kaikkien ihmisten yhtäläistä ja tasavertaista ihmisarvoa ja jokaisen oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Yhteiskunnassa ihmisarvoa tehdään käytännössä todeksi lainsäädännön ja sopimusten avulla. – Siksi on tärkeää, että kirkko toimii yhteistyössä virkamiesten, poliitikkojen, kansalaisjärjestöjen ja erilaisten kansalaistoimijoiden kanssa. Ihmisoikeussopimuksissa on se hyvä puoli, että ne ovat hyvin konkreettisia, asioista puhutaan selkokielellä, sanoo Arikka. Arikan mukaan sellaisia aja-

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

soida toteamalla, että ne liittyvät länsimaiseen, juutalaiskristilliseen perinteeseen ja valistukseen. Niin ne osittain liittyvätkin, mutta Arikan mukaan eri kulttuureissa on asioita, joilla ihmisoikeuksia voidaan perustella ja käytännössä niistä on tullut yleismaailmallisia. – Se, mitä tapahtuu lapsille vaatetehtaassa toiselle puolella maailmaa ei ole asia, jonka pitäisi liikuttaa vain siellä. Me täällä Suomessa käytämme niitä vaatteita. – Kansainvälinen kauppa, maailmanpolitiikka sekä ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen kaltaiset globaalit ilmiöt sitovat ihmiset ympäri maailmaa yhä tiiviimmin toisiinsa. Vastuu lähimmäisestä on kasvanut naapurustosta ja omasta kylästä valtioiden ja kaupunkien väliseksi, ihmiskunnan yhteiseksi asiaksi. VAIKKA KIRKOLLA ON pitkä historia ihmisarvon korostajana, kirkko on usein tullut kaukana Kirkkohallituksen ihmisoikeusasianjäljessä, kun ihmisten oikeuksia tuntija Laura Arikka on pappi, joka on parannettu. Tällä hetkellä kirsai kotoaan ja partiosta uskon siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Kolme kon suurimmat ihmisoikeushaaskuukautta ihmisoikeustarkkailijana teet liittyvät Arikan mukaan yhItä-Jerusalemissa opetti hänelle, miten denvertaisuuteen, kuten sukumonitahoisia ongelmat usein ovat. puolivähemmistöihin tai naisten oikeuksiin. Niistä ei olla kirkossa yksimielisiä ja keskustelu on usein vaikeaa. – Silti se, että kirkko on globaalisti ihmisarvon vahva puolustaja, on yksi suuri syy siihen, miksi tuksia ei pidä hyväksyä, että ih- se kasvaa erityisesti kehittyvissä misoikeudet eivät kuuluisikaan maissa, tuumii Arikka. kaikille, että toisten oikeudet Arikka kaipaa kirkolta rohkeovat tärkeämpiä kuin toisten tai utta nostaa esille kohtaamiaan että oma turvallisuus oikeuttaisi epäkohtia niin Suomessa kuin toisten sortoon. Jotta omat oikeu- maailmalla. det ja vapaudet toteutuvat, on – Ei yhden ryhmän asioiden turvattava myös toisten oikeudet. esille ottaminen ole muilta pois. – Samalla on syytä muistaa, et- Voidaan ihan hyvin puhua satä oikeuksien mukana tulee myös maan aikaan siitä, että monet vastuu. Uskon, etkristityksi kääntä suurin osa ihtyneet turvapaimisistä on pohkanhakijat kojimmiltaan solikevat syrjintää daarisia sieluja. ja jopa väkivalAiheutamme kärtaa ja puuttua simystä toisillemsamalla siihen, me, mutta jos oliettä uussuomaSUURIN OSA IHMISISTÄ simme pelkästään laiset kohtaavat ON POHJIMMILTAAN itsekkäitä ja valtäällä rasismia. lanhaluisia, meitä Tai puuttua islaSOLIDAARISIA SIELUJA. ei enää olisi. minuskoisten roLAURA ARIKKA – Maailmassa hiyngojen kanon ihmisiä, joiden sanmurhaan ja elämä on jatkuvaa selviytymis- muistuttaa kristittyihin kohdistaistelua, mutta on myös ihmisiä, tuvasta vainosta. jotka pyrkivät auttamaan heitä. – Kirkon lähes neljän miljoonan jäsenen joukossa on paljon ARIKKA TIEDOSTAA sen, että ih- yhteiskunnan vaikuttajia ja järjesmisoikeudet eivät ole kaikkien töjen aktivisteja, joita kirkko voi ihmisten ja jokaisen maan arvo- tukea ja kannustaa puuttumaan asteikolla korkealla. Osa valtiois- asioihin. Kirkko on hyvä paikta kieltäytyy pitämästä ihmisoi- ka järjestää vuoropuhelua eri takeussopimuksia universaaleina, voin ajattelevien kesken. Kirkon vaikka olisivat ne itse allekirjoit- diakonialla on tuntosarvet ihmistaneet. Esimerkiksi YK:n kansain- ten hätään. välisen kidutuksen vastaisen so– Ehkä kaikkein suurin mahpimuksen on allekirjoittanut suu- dollisuus on kuitenkin rippikourin osan maailman maista, mut- lu. Siellä kohtaavat erilaisista eläta silti Amnesty Internationalin mäntilanteista tulevat nuoret, jotmukaan kidutusta tapahtuu yli ka yhdessä pohtivat sitä, miten sadassa maassa. heistä jokainen on Jumalan kuIhmisoikeuksia voidaan kriti- va, sanoo Arikka. ■

”

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina marraskuun 15. päivänä 2018 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22. Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 7.11.2018 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22. Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internetosoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen. Helsingissä lokakuun 18. päivänä 2018 Puheenjohtaja

Tasa-arvoisen kirkon puolesta Seurakuntavaaleissa vali taan koko kirkon suunta. Nyt on aika ottaa tasa arvoinen avioliittolaki käyttöön myös kirkossa. #tahdonkirkossa Anna äänesi kirkon uudistumiselle! Tulkaa kaikki -liike ajaa uudistuksia läpi kirkon aina kirkolliskokoukseen asti. Ehdokkaamme ovat sitoutuneet liikkeen ohjelmaan: avio liitto kaikille, ei syrjintää, seurakuntalaiset vaikuttajiksi, jaamme omastamme sekä luottamusta ja sovintoa kirkkoon. Kristuksen kirkko on kaikille! www.tulkaakaikki.net Liikkeen ohjelmaan sitoutuneet ehdokaslistat pääkaupunkiseudun seurakunnissa: Espoo Vantaa Helsinki • Kotiseurakuntana • TK Hämeenkylä • TK Espoonlahti • TK Haaga Paavali • TK Leppävaara • TK Kallio • TK Korso • TK Kannelmäki • TK Pitäjänmäki • Kirkko kaikille • TK Rekola • Uudistusmieliset • TK Kirkon uudistajat • TK Tikkurila Olari Malmi (Tuomiokirkko) • TK Tapiola • TK Vantaankoski • TK Munkinseutu • TK Uusi Töölö (Munkkiniemi) • TK Vartiokylään Ehdokkaiden maksama • TK Oulunkylä • TK Vuosaari TK = Tulkaa kaikki

ELÄVÄ SEURAKUNTA

”Raamatun sanoma muuttumattomasta Jumalasta muuttuvassa ajassamme” Äänestä Paavalin seurakunnasta seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon

3 44

2 43

Timo Junkkaala teol. tohtori

Eliisa Mäkelä valt.maisteri

Miika Keski-Luoma teol. ylioppilas

5 46

Helena Laavi tekn. tohtori

6 47

Arto Puusa

atk-matemaatikko

Tenho Rajala teol. ylioppilas

Kristillinen miehen ja naisen välinen avioliitto sekä lasten ja nuorten kristillinen kasvatus kunniaan Kirkkoon tilaa herätysliikkeille ja lähetysjärjestöille Seurakuntavaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin! Alennus 30% normaalihinnoista.

Katso ilmoitusmoduulit mediakortistamme kirkkojakaupunki. fi/mediatiedot tai ota yhteys ilmoitusmarkkinointiin: Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi

Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon/Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

6 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Ikävä muttei ikuinen riesa Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa yllättävän moneen arjen asiaan. Siksi talousongelmiin kannattaa hakea apua ajoissa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MAIJA SAARI

on sosiaalialan toimija, joka myöntää takauksia järjestelylainoihin ja tarjoaa maksutonta neuvontaa raha- ja velkavaikeuksissa oleville ja heidän läheisilleen. Maksuhäiriömerkinnällä saattaa olla vaikutusta moneen arkiseen asiaan kuten asunnon, työpaikan tai opintolainan saantiin, kotivakuutuksen tai puhelinliittymän hankintaan tai siihen, jos ostaa jotakin laskulla.

e voi olla onnettomien sattumien summa, tietämättömyyttä tai seurausta siitä, että tulot ovat yksinkertaisesti pienemmät kuin menot. Noin 379 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Maksuhäiriömerkintää ei saa maksamatta jääneistä maksuista heti, vaan yleensä vasta silloin, kun maksu on edennyt ulosottoon asti. Maksuhäiriömerkintöjen yleistyminen näkyy myös Takuusäätiön velkaneuvonnassa. Talouselämä-lehti uutisoi, että pelkästään elo–syyskuussa Takuusäätiön velkaneuvontaan tuli 10 000 yhteydenottoa. Takuusäätiö

MAKSUHÄIRIÖMERKINNÄN saaneissa on erityisen paljon nuoria aikuisia ja miehiä. 20–24-vuotiaista miehistä yli kymmenellä prosentilla on maksuhäiriömerkintä, 25–39-vuotiaista 15 prosentilla. Naisista 25–29-vuotiailla on eniten maksuhäiriömerkintöjä. Takuusäätiön viestintäpäällikön Minna Mattilan mukaan nuorten aikuisten talousongelmien taustalla on monenlaisia syitä. – Heillä on usein pienet ja epävarmat tulot. Silloin voi käydä niin, että menoja on yksinkertaisesti liikaa, eikä sitten osata tai viitsitä hakea apua ajoissa. Joskus voi käydä niinkin, että kun pääsee työelämään ja saa säännölliset tulot, iskee rahankäytössä vauhtisokeus, Mattila kertoo.

Ongelmiin voi johtaa myös se, että luottoa saa helposti, eivätkä kaikki välttämättä hahmota, mistä kaikesta velkaa on syntynyt ja kuinka paljon. Luottoa ei synny vain pikavipeistä, vaan myös silloin, kun käyttää luottokorttia tai tekee nettiostoksia. Monet yrittävät paikata velkaa uusilla luotoilla. Jos talousongelmat ovat johtaneet maksuhäiriömerkintään, ei kannata panikoida, vaan pyytää apua ja olla maksuaikataulusta yhteydessä velkojiin. Apua talousasioihin saa esimerkiksi Takuusäätiöstä ja kuntien velkaneuvonnasta. Nuoret voivat pyytää apua myös nuorisopalveluista tai oppilaitosten kuraattoreilta. MONI VUOKRANANTAJA haluaa tarkistaa vuokra-asuntoa hakevan luottotiedot. – Silloin erityisesti vuokravelasta voi olla haittaa, Minna Mattila sanoo. Hän neuvoo talousongelmiin joutuneita olemaan avoimia kotia etsiessään. Jos talousasiat ovat menossa parempaan suuntaan, tilanteesta kannattaa kertoa avoimesti, ja vuokraasunto voi löytyä vaikka tuttavien tai tutuntuttujen kautta. Myös kunnilta

ja suurilta vuokrataloyhtiöiltä voi hakea asuntoa, vaikka luottotiedoissa on merkintä. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myös vakuutuksen saamista. Monelle tärkein on kotivakuutus, jonka hankkiminen on usein vuokrasopimuksen ehtona. – Kotivakuutukset eivät onneksi ole kalliita, ja sellaista voi kysyä useammasta paikasta. Kotivakuutuksen voi saada myös niin, että tarjoutuu maksamaan vakuutuksen koko vuodeksi kerralla. Puhelinliittymän hankinnassa voi toimia samalla tavalla kuin kotivakuutuksen kanssa: kysyä useammalta operaattorilta tai hankkia prepaidliittymän. SEURA-LEHTI UUTISOI syyskuussa, että luottotietoja tarkistetaan yhä useammin myös työtä haettaessa. Luottotietoja on tarkistettu esimerkiksi ihmisiltä, jotka ovat hakeneet sellaisiin kaupan alan tehtäviin, joissa käsitellään rahaa, sekä teleoperaattoreiden kuten DNA:n ja Elisan myymälöihin töihin hakeneilta. Luottotietoja on tarkistettu myös ihmisiltä, jotka ovat hakeneet sellaisiin työtehtäviin, jois-

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Sunnuntai 4.11. klo 17

sa tehdään työtä toisten kotona, ku ten kotisairaanhoidossa tehdään. Ju tun mukaan näin on toimittu ainakin Vantaan kaupungilla. Työnantaja saa tarkistaa työnhaki jan luottotiedot, mutta Minna Mattila ei usko, että sitä tehdään vielä sään nönmukaisesti tai että työnhaku vält tämättä tyssää maksuhäiriömerkin tään. Mattilan mukaan esimerkiksi kaupan alalla työskentelee ihmisiä, joilla on maksuhäiriömerkintä. – Laki kyllä sallii luottotietojen tar kistamisen, mutta ei niin, että ne tar kistettaisiin kesken työsuhteen, vaan silloin, kun henkilöä ollaan palkkaa massa tehtävään. Asiasta pitää maini ta työnhakijalle. Mattila toivoo, että työnantajat ei vät ajattelisi, että maksuhäiriömerkin nän saanut on huono työntekijä. – Se voi olla jopa päinvastoin. Vaik ka ihmisellä on maksuhäiriömerkintä, hän voi olla huolellinen rahojen kans sa työtehtävissään. KÄRÄJÄOIKEUDESSA TEHDYT ulosot topäätökset ovat julkisia, mutta luot totiedot eivät. Toisen luottotietoja ei saa tutkia pelkkää uteliaisuuttaan, vaan siihen on oltava perusteltu syy, kuten asunnon vuokraaminen tai työ hönotto. – Se, kuka saa katsoa luottotieto

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Artistivieraana Olivia Amupala

ja, on säädelty lailla. Luottorekisteri otteella näkyy kuuden kuukauden ajalta se, kuka tietoja on katsonut. Jo kaisella on oikeus pyytää nähtäväksi omat tietonsa ilmaiseksi kerran vuo dessa Suomen Asiakastiedolta tai Bis node Oy:ltä, Minna Mattila kertoo.

”

TÖÖLÖN SEURAKUNTA

MUISTI-ILTA

JOSKUS VOI KÄYDÄ NIINKIN, ETTÄ KUN PÄÄSEE

MUISTILUOTSI JÄRJESTÄÄ YHTEISTYÖSSÄ MM. MUISTIPUISTON, TOIMIVAN KODIN, DIAKONISSALAITOKSEN HOIVAN JA TENHOKOTI TUTORIKSEN KANSSA MUISTI-ILLAN.

TYÖELÄMÄÄN JA SAA SÄÄNNÖLLISET TULOT, ISKEE RAHANKÄYTÖSSÄ VAUHTISOKEUS.

Maksuhäiriömerkintä ei ole lopun elämän riesa. Velkomustuomioiden ja ulosoton merkintöjen kestoksi merki tään ensin kolme vuotta. Tuo aika ly henee kahteen vuoteen, jos sinä aika na ei ole tullut uutta merkintää. Velka kierteessä ei yleensä kyetä välttämään uusia merkintöjä. Silloin jokainen uu si merkintä pidentää edellisen mer kinnän voimassaoloaikaa neljään vuo teen. Tällaisessa tilanteessa on haet tava apua veloista selviytymiseen. ■

Kampin palvelukeskus Maanantaina Salomonkatu 21 B 12.11.2018 klo 17.30 Mitä jää muistiin - ja miten siihen voi vaikuttaa Dosentti, neurologian erikoislääkäri Susanna Melkas Toiminnan esittelyä, neuvontaa, materiaalia klo 16.30 alk. VAPAA PÄÄSY!

Kotimaisilla talveen! Tuntuu mukavalta! AILI XL

Koot: 35-43 Värit: punainen, viinpun, musta 189€

ALEKSI XL

RONJA XL

nahkalaukut

Koot: 39-48 Värit: ruskea, musta 185€

Koot: 35-43 Värit: tiili, ruskea, viinpun, musta 179€

utua.fi

Sievi Shop

Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Apua velkaongelmiin Takuusäätiön velkalinja palvelee arkisin klo 10–14, p. 0800 980 09. Takuusäätiön Kysy rahasta -chat on auki maanantaista torstaihin klo 12.30–15. Helsingin talous- ja velkaneuvonnassa ei ole enää jäljellä aikoja vuodelle 2018. Vuoden 2019 alussa talous- ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimistojen järjestettäväksi. Asiakasneuvonnan numerosta saa neuvontaa ja tietoa alustavan tapaamisajan varaamisesta oikeusaputoimistoon ma–to klo 9–12, p. 09 3103 3887.

Espoon talous- ja velkaneuvonta, ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–12, p. 0800 934 88. Vantaan talous- ja velkaneuvonnan puhelinneuvonta palvelee ma, ti ja to klo 9–11, p. 09 8392 2120. Apua voi pyytää myös seurakuntien diakoniatyöntekijöiltä. Heiltä saa keskusteluapua, ja he voivat auttaa esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä ja yhteydenpidossa velkojiin ja sosiaalitoimeen.

Iloa arkeen! Päivätoimintakeskus Myötätuuli tarjoaa päivätoimintaa kotona asuville iäkkäille ihmisille. Meiltä löytyy mukavaa seuraa ja mieluista tekemistä! Toimipisteemme sijaitsevat Itä-Helsingissä Vuosaaressa. Meillä käy Helsingin kaupungin palveluseteli. Soita ja ysy lisää!

Johanna Poranen | 050 441 3095

8 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Kun täytyy luopua Taina Latvala kirjoitti romaanin nuoruuden hyvästelemisestä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

olme sisarta kokoontuu elokuun viimeisenä viikonloppuna järven rannalle sijaitsevalle sukumökille. He viettävät mökkikauden päättäjäisiä, venetsialaisia, mutta samalla kun siskokset jättävät hyvästejä kesälle, he hyvästelevät nuoruutensa. Venetsialaiset-romaanin tekijä Taina Latvala halusi kirjoittaa sisaruussuhteista, koska kokee ne erittäin tärkeiksi. Sisarten välit voivat olla etäiset tai läheiset, mutta sisaruus ei katoa välimatkoihin. – Parhaimmillaan sisko voi olla hyvä ystävä ja voimavara. Joka tapauksessa hän on ihminen, jonka kanssa jaetaan perheen yhteiset kokemukset. Usein lapsuuden tapahtumat saatetaan kuitenkin muistaa eri tavoin, Latvala sanoo. Hänen uuden romaaninsa taustalla vaikuttaa Anton Tsehovin näytelmä Kolme sisarta. Kyseessä ei kuitenkaan ole muunnelma siitä, vaikka teoksissa onkin saman tyyppistä elämän merkityksen etsimistä. Kummassakin teoksessa sisarukset myös muistelevat haikeina lapsuuttaan, nuoruuttaan ja edesmennyttä isäänsä. KESÄMÖKKI ON Taina Latvalan romaanissa paikka, johon liittyy voimakasta tunnelatausta. Paula, sisarista keskimmäinen, haluaisi myydä mökin, koska siellä ei juuri käydä ja hän on joutunut yksin huolehtimaan siitä. Vanhin sisar Iiris ja nuorimmainen Elina puolestaan vastustavat myyntiä. – Minullekin kesämökki oli lapsuudessa ja nuoruudessa tärkeä paikka. Minulla on siitä vahvoja visuaalisia muistikuvia, jotka palasivat mieleen kir-

joittaessani. Romaanissa muistojeni mökki sulautuu kuitenkin osaksi fiktion maailmaa, Latvala kertoo. Venetsialaisissa on vahva luopumisen tunnelma. Se heijastuu sisarten suhteessa viisitoista vuotta sitten yllättäen kuolleeseen isään, joka oli perheen ristiriitainen voimahahmo ja jota mökki tavallaan symboloi.

”

PARHAIMMILLAAN SISKO VOI OLLA HYVÄ YSTÄVÄ JA VOIMAVARA. JOKA TAPAUKSESSA HÄN ON IHMINEN, JONKA KANSSA JAETAAN PERHEEN YHTEISET KOKEMUKSET.

– Läheisen ihmisen kuoleman aiheuttama suru ei haihdu koskaan. Siinä voi olla erilaisia vaiheita, mutta vielä vuosienkin kuluttua surun tunne voi nousta voimakkaasti esiin, Latvala sanoo. Veden äärellä oleilu ja veteen uppoamisen pelko luovat romaaniin hieman uhkaavan ilmapiirin. Sitä kirjoittaessaan Latvala kiinnostui Venetsiaan sijoittuvista tarinoista ja kävi miehensä kanssa kaupungissa. – Mereen vajoamassa oleva Venetsia on kaunis ja melankolinen. Siellä romaanin osaset loksahtivat jotenkin jännästi paikoilleen, Latvala kertoo.

– Venetsia tunnetaan myös naamioistaan ja karnevaaleistaan, ja naamioiden pudottamisesta kirjassanikin on kysymys. KIRJAILIJA ITSE on perheensä kuopus, joten pikkusiskon rooli on hänelle tuttu. Silti kirjan jokaisesta sisaresta löytyy Taina Latvalan omia piirteitä. – Esimerkiksi Iiris, joka matkustelee paljon ulkomailla, muistuttaa minua sillä tavalla, että minullakin on ikuinen matkakuume. Olen kuitenkin sen verran turvallisuushakuinen, ettei minusta ole reppureissaajaksi. Matkustan mieluummin lentolaukun kanssa ja yövyn mukavissa hotelleissa. 36-vuotias Latvala alkoi tuntea paloa kirjoittamiseen jo nuorena. Hän julkaisi 24-vuotiaana esikoisnovellikokoelmansa Arvostelukappaleen. Latvalan romaanit ja novellit ovat yleensä liittyneet jollakin tavalla Etelä-Pohjanmaahan, josta hän on kotoisin. Myös Venetsialaiset sijoittuu Etelä-Pohjanmaan järviseudulle, mutta se ei varsinaisesti näy sisarten olemuksessa eikä puhetavassa. Sen sijaan kuutisen vuotta sitten ilmestynyt romaani Välimatka, joka kertoo äidin ja tyttären Kanarian-matkasta, sisältää paljon murredialogia. Romaanista nähtiin Vaasan kaupunginteatterissa näytelmäversio, jonka Latvala itse dramatisoi. Sen jälkeen hän on kirjoittanut teatterille näytelmät Saman katon alla ja Mun Pohjanmaa. Parhaillaan on tekeillä uusi näytelmä. – Näytelmäteksteissäni on paljonkin paikallista murretta ja mentaliteettia. Kun on itse Pohjanmaalta kotoisin, tietää, mistä kirjoittaa. Kyllä sinne juurille veri vetää edelleen. ■

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kuulutus Kuulutus

SEURAKUNTAVAALIT 2018

SEURAKUNTAVAALIT 18.11.2018 Helsingin suomenkielisissä evankelisluterilaisissa seurakunnissa toimitetaan seurakuntavaalit marraskuun 18. päivänä 2018. Vaaleissa valitaan jäsenet Helsingin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon vuoden 2019 alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Vaalitoimitukset pidetään kunkin seurakunnan tiloissa sunnuntaina 18.11. kello 11–20. Alla on lueteltu seurakunnasta luottamuselimiin valittavien jäsenten määrät sekä vaalipäivän äänestyspaikat ja edellä mainitusta poikkeavat äänestysajat: seurakunta Haaga Herttoniemi Kallio Kannelmäki Lauttasaari Malmi Mikael Munkkiniemi Oulunkylä Paavali Pakila Pitäjänmäki Roihuvuori

seurakuntaneuvostoon 14 14 14 14 14 16 14 14 14 14 14 12 14

kirkkovaltuustoon 4 4 5 4 4 10 5 4 5 4 4 3 5

äänestyspaikka

käyntiosoite

Huopalahden kirkko Myllypuron kirkko Kallion kirkko Kannelmäen kirkko Lauttasaaren kirkko Malmin kirkko Mikaelinkirkko Munkkivuoren kirkko Oulunkylän kirkko Paavalinkirkko Hyvän Paimenen kirkko Pitäjänmäen kirkko Roihuvuoren äänestysalue: Roihuvuoren kirkko Laajasalon äänestysalue: Laajasalon kirkko

Vespertie 12 Myllynsiipi 10 Itäinen papinkatu 2 Vanhaistentie 6 Myllykallionrinne 1 Kunnantie 1 Emännänpolku 1 Raumantie 3 Teinintie 10 Sammatintie 5 Palosuontie 1 Turkismiehenkuja 4 Tulisuontie 2 Reposalmentie 13

Äänioikeutettu, jolla ei ole vakinaista osoitetta Roihuvuoren seurakunnassa, äänestää Laajasalon kirkolla. Tuomiokirkko Töölö*

Vartiokylä Vuosaari

16 16

12 14

6 6

3 5

Helsingin tuomiokirkko Töölön äänestysalue: Temppeliaukion kirkko Meilahden äänestysalue: Meilahden kirkko Vartiokylän kirkko Vuosaaren kirkko

Unioninkatu 29 Lutherinkatu 3 Pihlajatie 16 Kiviportintie 5 Satamasaarentie 7

*) Töölön ja Meilahden seurakunnat yhdistyvät vuoden 2019 alussa. Vaaleissa valitaan edustajat uuden Töölön seurakunnan luottamuselimiin. Äänioikeutettu 15.8.2018 seurakunnan läsnä olevaksi merkitty ja 16 vuotta viimeistään 18.11.2018 täyttävä seurakunnan jäsen saa äänestää mainitussa äänestyspaikassa. Ilmoitus äänestäjän äänestyspaikasta on lähetetty äänestäjälle postitse lokakuun puolivälissä. Äänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä äänestyspaikalla. Vaalien vahvistettu tulos on nähtävänä kunkin edellä mainitun seurakunnan ilmoitustaululla 26.11.–26.12. sekä 29.11. ilmestyvässä Kirkko ja kaupunki -lehdessä. Vaalipöytäkirja valitusosoituksineen on saman ajan nähtävänä seurakunnan kirkkoherranvirastossa sen aukioloaikana. Lisätietoa seurakuntavaaleista ja äänestämisestä Helsingin seurakuntien vaalisivuilta helsinginseurakunnat.fi/vaalit sekä seurakuntavaalit.fi. Helsingissä 17. päivänä syyskuuta 2018 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN KESKUSVAALITOIMIKUNTA Varapuheenjohtaja Sihteeri

Stefan Forsén Helli von Essen

10 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Karolina Kouvola on kuullut useita tarinoita Johan Sederholmista, joka oli rikas kauppias. Hänen kerrotaan kummittelevan kaupunginmuseossa.

Kummitteleeko täällä? Kummitusjutuissa on usein kyse luokkarajat ylittävästä tai muuten sopimattomasta rakkaudesta, sanoo Helsingin kummitustarinoihin perehtynyt uskontotieteilijä Karolina Kouvola. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARI AARNIO

ansallisteatterissa kulkee vaimonsa kirveellä tappanut ja sen jälkeen itsemurhan tehnyt näyttelijä Urho Somersalmi (1888–1962). Ravintola Kappelissa hääräilee 1880-luvulla ravintolaa pyörittänyt Josef Wolontis. Hakasalmen huvilalla näyttäytyy Helsingin Diakonissalaitoksen perustajana tunnettu Aurora Karamzin, joka kuoli vuonna 1902. Olipa näiden kummitusjuttujen todenperäisyydestä mitä mieltä tahansa, kiehtovia ne ovat. Uskontotieteilijä Karolina Kouvola on koonnut Helsinkiin sijoittuvat kummitustarinat kirjaksi yhdessä Vanessa Kairulahden kanssa. Helsingin henget – Opas aaveiden pääkaupunkiin (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) ilmestyi elokuun lopussa. Kirja kertoo paitsi Helsingin kummituksista myös siitä, miltä kaupungin historia näyttää kummitusjuttujen valossa. Kouvolan oma ote kummitustarinoihin on ennen kaikkea uskontotieteilijän. – Uskontotieteessä ei haluta sanoa, että tuo on totta tai tuo ei ole. Kummitustarinoissa kiinnostavaa on se, mitä ihminen kokee ja miten hän asiat selittää. Lattian narinaan voi olla jokin rakennustekninen selitys, tai sitten ih-

minen ajattelee, että se narisee, koska siinä kävelee 1700-luvun lopulla elänyt, kummitukseksi muuttunut Johan Sederholm, Kouvola havainnollistaa. KAIKENLAINEN MARGINAALISSA oleva ja selittämätön on aina kiehtonut Karolina Kouvolaa. Siksi hän kiinnostui myös kummitustarinoista. Hänen mielestään ne kertovat käsityksistämme siitä, miten elämä pitäisi elää ja mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Kummitusjutut avaavat historiaa ja kertovat siitä, mitä on kulloinkin pidetty sopivana. – Monissa kummitustarinoissa on kyse luokkarajat ylittävästä rakkaudesta tai muuten sopimattomista ihastuksista tai raskauksista. Ne voivat myös liittyä todellisiin historiallisiin tapahtumiin, sotiin tai tulipaloihin, Kouvola kertoo. – Kummitustarinoilla on haluttu pelotella. Pelko, jonka ne synnyttävät, on kuitenkin hallittua. Kertomus voi aiheuttaa väristyksiä mutta ei uhkaa fyysisesti. KUMMITUSTARINAT LIITTYVÄT usein kartanoihin, julkisiin rakennuksiin tai sellaisiin henkilöihin, joilla on ollut merkittävä asema. Tälle on useita selityksiä. Kartanot ja varakkaiden kodit ovat ylipäätään säilyneet, toisin kuin

tavallisten ihmisten kodit. Kartanonherrat ja -rouvat ja muut varakkaat henkilöt tunnettiin alueella yleensä hyvin ja heistä puhuttiin. Kummituskokemukset voivat perustua näkö-, kuulo- tai tuntoaistiin. On myös kokemuksia paikoista, joissa on yksinkertaisesti ”paha olla” tai erikoinen tunnelma. Usein kummitukset kuvataan kuitenkin hyväntahtoisiksi tai sellaiseksi, jotka ovat rakastaneet kyseistä paikkaa paljon ja haluavat siksi yhä osallistua elämään siellä.

”

KRISTINUSKON KÄSITYKSET KUOLEMANJÄLKEISESTÄ ELÄMÄSTÄ OVAT ELÄNEET RINNAKKAIN KUMMITUSJUTTUJEN KANSSA.

KRISTINUSKON KÄSITYKSET kuolemanjälkeisistä tapahtumista ovat Karolina Kouvolan mukaan eläneet Suomessa rinnakkain kummitusjuttujen kanssa. Esimerkiksi on pidetty ihan normaalina sitä, että ihminen ilmestyy kuolemansa jälkeen läheisilleen. – Puhuttiin ”kotonakulkijoista”. Eivät he olleet pelottavia, vaan tällaiset ilmiöt koettiin lohduttavina. Luterilaiset saattoivat ajatella, että vainaja siirtyi elävien maailmasta pois viimeistään vuoden kuluttua kuolemastaan. Ortodoksit ajattelivat, että vainaja saattoi liikkua elävien joukossa kuusi viikkoa.

– Pidettiin jopa hyvänä merkkinä sitä, jos kuollut ilmestyi 40 päivän sisällä kuolemastaan, ja huonona sitä, jos ei ilmestynyt. Kerrotaanhan Raamatussakin, että Jeesus ilmestyi ystävilleen neljänkymmenen päivän ajan ennen taivaaseen astumistaan. Luterilaisessa kansanperinteessä on kerrottu tarinoita kirkonväestä, joka varjeli sekä hautausmaita että kirkkoja. Kirkonväkeä kuvattiin olennoiksi, jotka olivat mustia tai valkeita, mutta läpikuultavia. Jos joku erehtyi pilkkaamaan kirkkoa tai vainajia, kirkonväki saattoi aiheuttaa sairautta, järjenmenetyksen tai jopa kuoleman. Helsingin kirkoissa ei kummittele. Tai ainakaan Kouvola ei ole tutkimuksissaan törmännyt helsinkiläisiin kirkkoihin liittyviin kummitusjuttuihin. KAROLINA KOUVOLAN MUKAAN kummitustarinat ovat olleet aina muodissa. Ihmisiä kutkuttaa ajatus siitä, että elämä voisi jatkua kuoleman jälkeen jossain muodossa tai että ihminen kuoltuaan voisi vaikuttaa läheistensä elämään. – Kaikenlaiset ihmiset uskovat kummitusjuttuihin. Aika moni ajattelee niin kuin minäkin, että ei usko, mutta on valmis uskomaan, jos itse kokee jotakin selittämätöntä, Kouvola sanoo. ■ Katso video, jolla Karolina Kouvola kertoo kauppias Johan Sederholmiin liittyvän kummitustarinan, osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

VIDEO VERKOSSA

Mitä ajattelee lähiomaisensa menettänyt siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu? Mitä vastaavat siunauskappelin työntekijä ja pappi? TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Missä hän on nyt?

Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

lpo Hynnisen hautakivessä Vantaan Ruskeasannan hautausmaalla on lentokoneen kuva. Se sopii miehelle, jonka työpaikka oli läheisellä lentokentällä ja joka myös harrasti ilmailua. Hänen kuolemastaan on juuri kulunut puolitoista vuotta. Leski, Päivi Kanerva-Hynninen, kävi alussa haudalla joka päivä, sillä kotoa on sinne matkaa vain puolisen kilometriä. Nyt hän on käynyt laittamassa haudalle kanervia, useampaa väriä. Päivi Kanerva-Hynninen muistaa aina sen päivän viime vuoden huhtikuussa. Hän oli ostoksilla etsimässä hääpäivälahjaa miehelleen, sillä heidän 20-vuotishääpäivänsä olisi parin päivän päästä. – Kun tuli illalla tyttäreni kanssa kotiin, en nähnyt Ilpon pyörää, ja silloin jo tajusin, että jotain kauheaa on tapahtunut. Meillä oli sellaiset välit, että tiesimme aina, missä toinen on. Pian sitten sairaalasta soitettiin, Kanerva-Hynninen kertoo. Ilpo Hynninen oli saanut aivoverenvuodon pyöräillessään töistä kotiin. Hänet oli saatu elvytettyä tapahtumapaikalla ja vietäisiin leikattavaksi. Sairaalassa omaisille kerrottiin, että hän olikin siirrettäessä saanut massiivisen toisen aivoverenvuodon. ”Ilpo todetaan tämän aamupäivän aikana aivokuolleeksi ja tulee menehtymään.” Niin sanoi sairaanhoitaja, kun Päivi Kanerva-Hynninen soitti seuraavana aamuna sairaalaan tiedustellakseen tilannetta. – Ajattelin, että ehtisimme äkkiä paikalle – niin kuin elokuvissa. Mutta kun menimme sinne, Ilpo oli jo julistettu kuolleeksi. Silti hän hengitti. Hän oli hengityskoneessa, koska olimme edellisenä iltana luvanneet hänen elimensä luovutukseen. Ajattelimme, että tarkkana miehenä hän ei olisi halunnut elintensä joutuvan hukkaan, Kanerva-Hynninen kertoo. – En ollut ikinä osannut pelätä, että Ilpolle kävisi niin. Hän oli terve, pyöräili töihin joka päivä, söi terveellisesti, ei tupakoinut ja käytti alkoholia kohtuullisesti. Ajattelin aina, että minä kuolen meistä ensimmäisenä. Mutta tyttäremme sanoivat, että isä olisi halunnut lähteä juuri tuolla tavalla eikä maata missään toisten hoidettavana. Viimeisen kerran Kanerva-Hynninen näki mie-

Päivi Kanerva-Hynninen menetti miehensä Ilpon puolitoista vuotta sitten.

hensä vielä ennen arkkuun laittoa. Tuntui siltä, että piti. – Veimme hänelle mukaan suklaata, toffeeta, pehmoleluja ja kukkia. Se oli Ilpon 57-vuotissyntymäpäivä.

”

Minä en pelkää kuolemaa, koska tiedän, että Ilpo odottaa siellä. Sitten joskus jatkamme yhdessä. Ei ole mitään hätää. PÄIVI KANERVA-HYNNINEN

TOISIN KUIN monet surevat Päivi Kanerva-Hynninen on nukkunut paljon. Uni on ollut hänelle pakopaikka, jossa surusta pääsee hetkeksi irti. Aamut ovat sitten sitäkin vaikeampia, ja ensimmäinen niistä oli kaikkein pahin. – Olimme tuoneet sairaalasta Ilpon vaatteet. Haistelin niitä. Tuntui, etten selviä tästä, että elämässä ei ole enää mitään. Minulta meni kaikki – vaikka samaan aikaan tiesin, että onhan minulla edelleen ihanat tytöt. Ja kaikista hirveintä oli se, että tytöillä ei ollut enää isää, Kanerva-Hynninen kertoo. Miehensä kuolemaa seuranneesta kesästä hän ei muista juuri mitään. Lomamatkalla Riiassa oli ensimmäinen kokonainen päivä itkemättä. Mutta suru odotti taas kotona. Joulua kotona KanervaHynninen tyttärineen ei kestänyt ajatellakaan. Sitä oli vietetty aina saman kaavan mukaan: Ilpoisä oli hakenut kuusen kotimetsästään Joroisista ja suunnitellut jouluruuat. Ilman häntä ei tulisi jouluakaan. – Lähdimme jouluksi Madeiralle. Siellä jotenkin

helpotti, ja huomasin, että surussa oli alkanut uusi vaihe. Mutta onhan se vieläkin semmoista aaltoliikettä. Välillä mietin, että onko tässä elämässä enää mitään. Saatan elää vielä 25 vuottakin. Yksinkö minä sitten vain olen? Kanerva-Hynninen sanoo. Sitten hän lisää, että välillä tulee hyviäkin hetkiä. On keskusteluja ystävien kanssa, hyvä kirja kesken tai sauna lämpiämässä. Ne estävät uppoutumasta liian syvälle suruun. Hän odottaa, että joskus tulisi aika, jolloin päällimmäinen tunne ei enää olisi suru vaan kiitollisuus yhdessä eletyistä vuosista. VUODEN VERRAN Ilpon takki oli tuolin karmilla, eikä sille tuolille saanut istua kukaan. Tänä kesänä, kun kotona tehtiin keittiöremonttia, Päivi KanervaHynninen lopulta siirsi takin pois. – En ole kysynyt, miksi näin kävi, koska maailmassa tapahtuu joka hetki ihan kauheita asioita. Ei niitä voi laittaa järjestykseen. Suren sitä, että Ilpolta loppui kaikki. Että niin hyvällä ihmisellä oli sellainen kohtalo. Ilpo oli toivonut, että hän voisi jäädä vähän aikaisemmin eläkkeelle ja viettää aikaa maalla metsähommissa. Mutta niin ei käynyt. Tyttäriensä kanssa Kanerva-Hynninen on puhunut paljon. – Joka kerta, kun tytöt ovat käymässä, Ilpo on meidän puheissamme. Toivon, että se on auttanut myös heitä. Tämä on meidän kolmen suru, jota kukaan muu ei tunnu ymmärtävän. Ei minun ystävistäni kukaan ole kokenut samaa. Välillä ihmettelen itsekin, että tapahtuiko meille tämä kaikki. KUN SURU oli raskaimmillaan, Päivi Kanerva-Hynninen pyysi miestään tulemaan uniinsa. Niin kävi kahdesti. Toisessa unessa hän sanoi miehelleen: ”Huomenna kello 17.16 sinä sitten saat sen aivoverenvuodon. Ihan kauheata.” Mies vastasi: ”Niin on, ihan kauheata.” – Jollain tasolla koen, että Ilpo on edelleen tässä vieressä. Henki tai sielu tai jokin. Kun kävelen hautausmaalle, tunnen, että menen sinne yhdessä Ilpon kanssa katsomaan kiveä, Kanerva-Hynninen kertoo. – Kotona puhun aika paljon Ilpolle. Kunhan höpötän. Ilpo oli minua paljon introvertimpi – minua huvittaa se, että en saanut aina vastausta häneltä silloinkaan, kun hän oli elossa.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Ilpon siunanneelta papilta Kanerva-Hynninen kysyi, onko Ilpo nyt äitinsä ja isänsä kanssa. Nämä olivat kuolleet peräjälkeen vain muutamaa kuukautta ennen poikaansa. – Uskon niin. Heillä on kaikki hyvin siellä. Ilpo on huolehtimassa ja antamassa voimaa, että me jaksamme tyttöjen kanssa elää eteenpäin. Minä en pelkää kuolemaa, koska tiedän, että Ilpo odottaa siellä. Sitten joskus jatkamme yhdessä. Ei ole mitään hätää.

okakuisena perjantaina Espoon siunauskappelin kylmiössä on 37 vainajaa. Laput kaappien ovissa kertovat, kuka odottaa siunausta, kuka tuhkausta. Tämä on erityisammattimies Tauno Sutisen työpaikka vielä muutaman kuukauden. Sutisen eläke alkaa juosta huhtikuun lopulla, mutta hän jää jo tammikuussa pitämään kertyneitä lomia. Taakse jää 31 vuotta seurakuntatyötä: ensin 15 vuotta Sammatissa ja sen jälkeen 16 vuotta Espoossa. – Olin 13 vuotta täällä Espoossa niin sanotusti kenttätöissä eli kaivamassa arkkuhautoja koneella ja uurnahautoja lapiolla. Nyt teen täällä kappelissa vahtimestarin hommia. Joinakin viikkoina olen tuhkaamassa krematoriossa ja tarvittaessa myös hautausmaalla kaivamassa tai peittämässä hautoja, Sutinen kertoo. Työ on viime vuosina ollut fyysisesti kevyempää kuin aikoinaan Sammatissa. Siellä Sutinen laskee kaivaneensa lapiolla 250 arkkuhautaa – suurimman osan 2,4 metrin syvyisiksi ja osan talvella, kun maa oli jäässä. Nykyisin arkkuhaudat kaivetaan koneella ja niitä tarvitaan vähemmän kuin ennen, sillä suurin osa vainajista tuhkataan. Sutinen vilkaisee tilastoa tietokoneelta: tänä vuonna Espoon krematoriossa on tuhkattu 946 vainajaa. Kun Sutiselta kysyy, kuinka monen ihmisen viimeisellä matkalla hän on yli kolmenkymmenen vuoden aikana tavalla tai toisella palvellut, hän puistelee päätään. Ei hän ole sitä laskenut. Haastattelupäivän summa on neljä, mutta se on ollut tavallista hiljaisempi päivä. Kappelissa on ol-

lut kolme siunausta, ja lisäksi on ollut yksi uurnanluovutus. Työstään Sutinen ei mielellään puhu ulkopuolisille, vaikka jotkut siitä kyselevätkin. – Puhutaan täällä työpaikalla oman porukan kesken. On meillä oma huumorikin. Eikä työasioita juuri tule ajateltua vapaa-aikana. – Kyllä tämä täytyy ottaa ihan työnä, ja tähän on tottunut. Kun itse asuu eri paikkakunnalla, vainajat eivät ole tuttuja vaan nimiä paperilla.

”

Kun ihminen kuolee ja elämän hopealanka katkeaa, sielu palaa Luojansa luokse ja ruumis joko poltetaan tai haudataan maahan. Sillä tavalla minulla on tapana sanoa. TAUNO SUTINEN

OMAISTEN KANSSA Tauno Sutinen on puheissa esimerkiksi silloin, kun he tulevat hakemaan uurnaa tai uurnaa lasketaan maahan. – Välillä he saattavat kysyä, onko kaikki tuhka uurnassa ja onko se varmasti heidän omaisensa tuhka. Kyllä se on. Tai onko arkusta jäänyt tuhkan sekaan jotakin, mutta sinnehän ei jää. Monet omaiset yllättyvät siitä, kuinka paljon tuhkaa on ja kuinka paljon se painaa. Aikuisesta ihmisestä tuhkaa jää neljästä viiteen litraa, ja se painaa viidestä seitsemään kiloa.

– Nuorella ja keski-ikäisellä ihmisellä luusto on kovempaa, ja silloin tuhkaa jää enemmän kuin vanhemmasta ihmisestä, jonka luut ovat hauraammat, Sutinen tarkentaa. Joskus jää jotakin muutakin kuin tuhkaa: tekoniveliä ja luihin ruuvattuja metalliosia. Yleensä ne toimitetaan krematoriosta kierrätykseen, mutta muutama mallikappale on säästetty, ja niitä Sutinen nyt näyttää. Ei niistä heti arvaisi, mitä ne ovat. KREMATORION UUNIEN lähtölämpötila on 750 astetta. Tarvittaessa se nousee aina 1 200 asteeseen saakka. Mutta se, mikä uunissa palaa pois, on vain ruumis. Mitä meille muuten kuolemamme jälkeen tapahtuu? – Kun ihminen kuolee ja elämän hopealanka katkeaa, sielu palaa Luojansa luokse ja ruumis joko poltetaan tai haudataan maahan. Sillä tavalla minulla on tapana sanoa, Tauno Sutinen vastaa. Hän on joutunut miettimään asiaa myös lähiomaistensa kuoltua. – Kun on kuollut kaksi lasta, niin missä he sitten ovat? Sen tiedän, että heidät on haudattu Metsolan hautausmaalle Lohjalle. Vanhempani on haudattu Vehmersalmelle, isovanhempia Lapinlahdelle ja Varpaisjärvelle, Sutinen kertoo. – Onhan se omien lasten kuolema kova paikka. Täälläkin kun on lasten hautauksia, sitä ajattelee, että heiltä on jäänyt elämä kokematta hyvässä ja pahassa. Ja se vanhempien suru. Oli lapsi sitten pieni tai aikuinen, vanhemmille hän on aina lapsi. Omaa kuolemaansa Sutinen ei ole erityisemmin ajatellut. Sellainen toivo hänellä on, että tapaisi sitten taas läheisensä: lapset, joista toinen syntyi kuolleena ja toinen kuoli juuri ennen 13-vuotispäiväänsä. Ja vanhemmat, jotka hän menetti ollessaan alle kaksikymppinen. – Mutta silloin ennen asioihin suhtauduttiin vähän eri tavalla. Kuolema tuntui luonnollisemmalta. Vanhemmalla polvella oli kokemusta siitä, että lapsia meni, ja silti elämän piti jatkua. Kuolema kuului elämään, Sutinen sanoo.

Tauno Sutisen työhön Espoon siunauskappelissa kuuluu myös vainajien tuhkaaminen krematoriossa.

Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Pappina Marja Heltelä on usein saanut vastata ihmisten kysymyksiin kuolemanjälkeisestä elämästä.

– Nykyisin kuolema on poissa silmistä ja poissa mielestä. Se tapahtuu laitoksissa. Omaiset eivät ole pukemassa vainajaa eivätkä yleensä käy katsomassakaan häntä kuoleman jälkeen. Ehkä se on helpompi käsitellä niin. Nykyään ajatellaan ehkä, että kun sielu on lähtenyt, arkussa on enää ihmisen kuoret eikä niitä tarvitse katsella.

n iso valkoinen laiva, jota ohjaa kapteeni. Laiva kiertää merta, pysähtyy laitureihin ja ottaa ihmisiä kyytiin. Marja Heltelä muistaa vieläkin kertomuksen laivasta ja mieleensä nousseen kuvan hymyilevästä kapteenista, vaikka hän oli sen kuullessaan 13-vuotias. Tuolloin hän istui pallopelissä tapaturmaisesti kuolleen ystävänsä hautajaisissa ja kuunteli papin siunauspuhetta. – Jo silloin ajattelin, että kun joku kuolee, hän on tallella. Niin ajattelen vieläkin. Jokainen vainaja on päässyt perille ja tallella, sanoo Heltelä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra. Siunauspuheita hän on papinuransa aikana ehtinyt pitää melkoisen määrän. Hän arvioi siunanneensa hautaan yli 200 vainajaa. Vanhin heistä on ollut yli satavuotias, nuorimmat vasta vauvoja. – Ajattelen niin, että Jumala päättää meidän elämämme päivät ja on antanut meille elämäntehtävän. Kun se on täytetty, me kuolemme. Pienellä vauvallakin oli elämäntehtävä. Hän teki vanhemmistaan äidin ja isän ja opetti paljon, Heltelä sanoo. – Meidän mielestämme elämä jää kesken, jos joku kuolee lapsena tai nuorena tai pienten lasten äitinä. Mutta Jumalan silmissä kaari on ehyt. Siinä on syntymä, elämän päivät ja kuolema. Varsinkin ensimmäisinä vuosina papin työssä Heltelästä saattoi tuntua pahalta, jos vainaja oli hänen itsensä ikäinen nainen, jolta jäi lapsia, tai lapsi, joka oli saman ikäinen kuin hänen omansa. Se tuntui tulevan liian lähelle. – Mutta kun pukee papin stolan päälle, se on kuin hevosen valjaat. Jumala on sanonut, että en anna sinulle suurempaa taakkaa kuin jaksat kantaa. Silloin mietin, että tämä on nyt Jumala sinun hommiasi ja minä olen tässä palvelemassa. Joskus ääni saattaa väristä liikutuksesta, mutta sitä Heltelä ei pelkää. Sehän vain kertoo hänen olevan mukana saattoväen surussa. – Minullahan siellä on helpoin osa. Kaikki muut ovat menettäneet läheisensä. Minä olen palveluteh-

tävässä ja autan heitä kantamaan heille rakkaan ihmisen Jumalan syliin. Omat tunteet ja projisoinnit omiin lapsiin tai itseen on osattava laittaa sillä hetkellä syrjään.

”

Ajattelen niin, että Jumala päättää meidän elämämme päivät ja on antanut meille elämäntehtävän. Kun se on täytetty, me kuolemme. MARJA HELTELÄ

MARJA HELTELÄ on puhunut perille pääsemisestä ja Jumalan sylistä, mutta mitä hän niillä tarkoittaa? Puhuuko hän siitä, mitä kristinuskossa perinteisesti sanotaan taivaaksi? Ihan aluksi Heltelä pahoittelee, että suomen kielessä on vain yksi sana, taivas, kuvaamaan kahta eri asiaa. Englannissa esimerkiksi on sky, jolla viitataan konkreettiseen, nähtävissä olevaan taivaaseen, ja heaven, joka on Jumalan valtakunta. – Koska meillä on vain se yksi taivas-sana, miellämme helposti, että Jumalan valtakunta on jossakin tuolla ylhäällä. Mutta Jumalan valtakunta leikkaa tästä läpi. Kaikki, jotka ovat siirtyneet Jumalan valtakuntaan, ovat tässä lähellä ja vierellä. Enkelit ovat tässä, Jumala on tässä. Taivas on meidän keskellämme. Me emme vain näe sitä taivasta, koska olemme fysiikan lakien alaisia, mutta joskus on hetkiä, jolloin voimme tunnistaa ja aavistaa sen. Heltelä on tottunut siihen, että lähes aina omaiset kysyvät häneltä kuolemanjälkeisestä elämästä. Monet ovat kokeneet, että vainaja on edelleen lähellä ja jopa keskustelleetkin hänen kanssaan. Ne, jotka ovat olleet paikalla läheisensä kuollessa, kertovat nähneensä, kuinka sielu, se, joka teki hänes-

tä persoonan, lähti pois. Jäljelle jäi enää ruumis, jota ihminen oli käyttänyt. Kysymys iankaikkisesta elämästä on Heltelälle hankalampi vastattava kuin kysymys taivaasta. – Kun mietin sitä, minun on vaikea keksiä mitään, mitä haluaisin tehdä iankaikkisesti. Siksi minun on ehkä turha miettiäkään sitä. Mutta ajatellaan vaikka näin, että Jumala on leipuri ja me olemme leipiä, jotka hän on tehnyt. Leivillä ei voi olla hajuakaan leipurin todellisuudesta. Puhumme Jumalasta niillä käsitteillä, joita meillä on, mutta Jumalan todellisuus on jotain muuta. Minä leipänä en voi kuvitellakaan iankaikkisuutta. TUOMIOKIRKON SAKASTIN ikkunalauta on täynnä kirjoja. Niiden joukosta Marja Heltelä löytää katekismuksen – ja katekismuksesta pitäisi löytyä sen, mitä kirkko virallisesti opettaa meille tapahtuvan kuolemamme jälkeen. – Ruumiimme hajoaa, mutta sielu odottaa ylösnousemuksen päivää, jolloin elävät ja kuolleet kootaan Jumalan eteen tuomiolle. Kristukseen uskovalle kuolema on portti tulevaan elämään, Heltelä lukee katekismuksesta uskontunnustuksen selitystä. – Ne, jotka luottavat Jumalaan, elävät iankaikkista elämää jo tässä ajassa. Maallisen elämän aikana ymmärrämme iankaikkisuuden vain vajavaisesti, hän jatkaa lukemistaan. Ei sanaakaan helvetistä. Eikö siihen enää kirkossa uskotakaan? – Minusta on edesvastuutonta, jos joku sanoo toisen joutuvan helvettiin. En menisi rajoittamaan Jumalan valtaa rakastaa, armahtaa ja antaa anteeksi, Heltelä tokaisee. Kun Heltelä pitää siunauspuhetta, hänellä on tapana tehdä kaari. Aloittaa kasteesta, jolloin lapsen kasvoihin ja rintaan on piirretty risti Jumalan suojeluksen ja varjeluksen merkiksi. Kasteessa läheiset ovat lausuneet uskontunnustuksen, joka päättyy sanoihin ”ja iankaikkisen elämän”. Puheen lopussa Heltelä kertoo, että sama Jumalan suojeluksen ja varjeluksen merkki tehdään nyt hiekalla arkun kanteen, ja saattoväki lausuu uskontunnustuksen, joka päättyy sanoihin ”ja iankaikkisen elämän”. Uskontunnustuksen sanoihin sisältyy Heltelän mukaan jälleennäkemisen toivo. Se sama, jonka hän kuulee keskustellessaan läheisensä menettäneiden kanssa ja arkulle kukkia laskevien jäähyväisissä. ■

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

TOPI LEHTIPUU, TENORI

K A A RTI N SO IT TO K U NTA

MEIDÃ&#x201E;N POIKAMME

P UO LUSTUSVO I M AT 10 0 -J U H L A KO N S E RT TI MUSIIKKITALOSSA 27.11. KLO 19

Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Äitiä ikävä

iime huhtikuussa kokki Sikke Sumari sai ulkomaille viestin äitinsä kuolemasta. Se ei tullut yllätyksenä, sillä Sumarin yli 90-vuotias äiti oli sairastanut pitkään Alzheimerin tautia. Sumaria kuitenkin suretti se, että äidin loppu tuli tyttären ollessa poissa kotimaasta. – Ajattelin, että nytkö sen sitten piti tapahtua. Olin toki aistinut, että lähtö on lähellä, vaikka äiti ei koskaan itse puhunut aiheesta. Äidin kuolema aiheutti tyttäressä tunteiden sekamelskan. Toisaalta tuli suuri suru, mutta toisaalta kuolema tuntui luonnolliselta, koska huonokuntoisen ihmisen elämä ei vaikuttanut enää elämisen arvoiselta. Tunteeseen sisältyi myös helpotusta, olihan seniorikodissa asuneesta äidistä ollut jatkuva huoli. Lisäksi oli ollut huono omatunto siitä, ettei ollut ehtinyt käydä tarpeeksi usein hänen luonaan. – Äiti ei kyllä ikinä valittanut, sillä hän oli aina valinnut seuransa tarkasti ja viihtynyt hyvin yksinkin. Mutta tietysti hän oli iloinen, kun joku meistä tyttäristä tai lapsenlapsista kävi häntä katsomassa. Suru on yhä läsnä. Erityisen vaikealta Sumarista on tuntunut se, ettei äidiltä voi enää kysyä mistään asioista. SIKKE SUMARI oli äitinsä kanssa läheinen, vaikka he eivät pitäneetkään jatkuvasti yhteyttä. Aiemmin he esimerkiksi matkustelivat paljon yhdessä. – Parasta aikaa oli se, kun äiti oli vielä vireänä työelämässä. Tutustuin silloin aikuisena paremmin hänen eri puoliinsa. Äiti jäi silti vähän arvoitukseksi, koska hän oli hyvin itsenäinen ihminen eikä juuri purkanut tuntojaan. Äidin sairastuttua Alzheimerin tautiin heidän suhteensa sai uusia sävyjä. Roolit vaihtuivat, kun äidistä tuli hoivattava. – Aloimme puhua yhä enemmän hänen lapsuudestaan, josta hän muisti asioita yllättävän hyvin. Näistä ja muista keskusteluista hän ei kuitenkaan muistanut jälkeenpäin mitään, mikä tuntui varsinkin alussa hämmentävältä. – Tavallaan tein surutyötä jo sairauden aikana, koska menetin vähitellen sen äidin, jonka olin oppinut tuntemaan. SURUSTA HUOLIMATTA Sikke Sumari koki olevansa sinut äitinsä kuoleman kanssa. Siksi hän oli yllättynyt, miten voimakkaan itkureaktion ja ahdistuksen hän sai nähdessään hautajaisissa äitinsä arkun.

Sikke Sumari ei käytä kuolemasta kiertoilmaisuja. Häntä kiehtoo elämän kierto kehdosta hautaan. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

– En tiedä, mitä tapahtui. Ehkä arkun näkeminen järkytti minua niin kovasti siksi, että vasta silloin ymmärsi täysin kuoleman lopullisuuden. Muistotilaisuudessa Sumari oli ajatellut puhua hänen ja äidin yhteisestä elämänmatkasta. Ahdistus rinnassa ei kuitenkaan hellittänyt, ja lääkäriystävä passitti hänet sairaalaan. Sumari oli saanut lievän sydäninfarktin: häneltä löytyi pieni tukos sydämen verisuonessa, ja se hoidettiin lääkityksellä. Hautajaisten jälkeen Sumari on käynyt silloin tällöin äidin haudalla. Hänestä se on hyvä paikka muistella rauhassa äitiä. – Äitini muistoksi otin myös elämäni ensimmäisen tatuoinnin, joutsenen olkapäähän. Hän oli joutsenten ystävä ja kävi usein ruokkimassa niitä rannassa. Äidin tavaroita oli jo hänen viimeisinä elinvuosinaan karsittu. Syksyn aikana sisarukset ovat käyneet yhdessä läpi jäljellä olevia esineitä ja niihin liittyviä muistoja. LÄHEISEN IHMISEN kuoleman Sikke Sumari oli kokenut jo isänsä kuoltua vuonna 2001. Sumari oli silloinkin ulkomailla. Saatuaan tiedon hän halusi mennä illalla kirkkoon rauhoittumaan, mutta yksikään paikkakunnan kirkoista ei ollut auki. Lopulta hän löysi läheisiltä kukkuloilta pienen kappelin, jossa hän sai kaipaamaansa lohdutusta. – Minusta kirkkojen pitäisi olla kaikkialla auki kellon ympäri. Usein ihmisillä, jotka ovat vaikeassa tilanteessa, on tarve etsiä rauhaa ja lohtua erityisesti illalla ja yöllä. Kuolemaan Sumari suhtautuu yleisellä tasolla realistisesti, koska kaikki kuitenkin kuolevat. Hän käyttää nimenomaan sanaa kuolema, ei mitään kiertoilmaisuja. – Kuolema-sana kertoo, että on kyse lopullisesta asiasta: ihminen on ikuisesti poissa. Se on vain parempi niellä. Tiedän myös hyvin, että kaikki täällä jatkuu, vaikka yksi Sikke kuolisi ja läheiset surisivat sitä aikansa. Sumaria kiehtoo elämän kierto kohdusta hautaan. Hän myös kokee, että on olemassa jonkinlainen korkeampi voima. – Välillä tapahtuu niin ihmeellisiä asioita, ettei se voi olla pelkkää sattumaa. Olen miettinyt, onko olemassa jotain enkeleitä vai mikä tämä juttu oikein on.

Näitä korkeampia voimia Sumari rukoilee aina astuttuaan lentokoneeseen. Hän rukoilee pääsevänsä turvallisesti perille, ja sitä, että hänen läheisistään pidettäisiin huolta, jos matkalla tapahtuisi jotakin. Matkoilla ollessaan hän saattaa sytyttää jossakin kauniissa kirkossa kynttilän. – Sen välityksellä lähetän perheelleeni rakkauden energiaa.

”

TAVALLAAN TEIN SURUTYÖTÄ JO SAIRAUDEN AIKANA, KOSKA MENETIN VÄHITELLEN SEN ÄIDIN, JONKA OLIN OPPINUT TUNTEMAAN.

KOHTAAMISTAAN SURUISTA huolimatta Sikke Sumari suhtautuu elämään rennosti, carpe diem- eli tartu hetkeen -asenteella. – Olen hieman päiväperhosmainen. Otan päivän kerrallaan, ja minun on vaikea suunnitella asioita kovin pitkälle. – Pyrin myös suhtautumaan asioihin positiivisesti, mutta silti olen välillä hyvinkin kriittinen. Se tulee lapsuudenkodistani. Meitä opetettiin olemaan itsenäisiä ja pärjäämään omillamme. Sumari tunnistaa olevansa äitinsä kaltainen siinä, että hän viihtyy hyvin yksin ja pyrkii olemaan vapaa kaikista henkisistä ja materiaalisista sidonnaisuuksista. – Minulla ei ole koskaan ollut tarvetta omistamiseen. Sen vuoksi esimerkiksi vaatteista ja tavaroista luopuminen ei tuota minulle minkäänlaista ongelmaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö aviomies, lapset ja ystävät olisi hänelle tärkeitä. Sumarin lapsuudenperhe muutti Pirkanmaalta Helsingin Jollakseen, kun hän oli yksivuotias. Perhe asui rintamamiestalossa, ja ympärillä oli energinen kyläyhteisö ja paljon lapsiperheitä. – Lapsuuteni oli turvallinen ja onnellinen. Alueen lapset pyörivät kaikkien pihoilla, ja yhteisö henki välittämistä. Äitini oli tuolloin kotona. Hänellä oli aina ruoka valmiina tiettyinä kellonaikoina.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Lapsuudenkodista sai alkunsa myös Sumarin kiinnostus ruokaan. – Äitini oli hyvä ruoanlaittaja, ja varsinkin juhlapyhien ateriat hän valmisti viimeisen päälle. En silti muista tehneeni itse kotona ruokaa kovinkaan paljon. Ehkä lähinnä jouluisin, jolloin ruokaa laitettiin viikkojen ajan. TARMOKKAALLA NAISELLA riittää hommia. Toukokuusta syyskuuhun Sikke Sumari pyörittää kokkikoulua ja ravintolaa Muhun saarella Saarenmaalla. Paikasta kertoo hänen viime vuonna julkaisemansa ruokakirja Nami Namaste. Monesta television ruokaohjelmasta tuttu kokki nähdään jälleen juontajana marraskuun lopulla jatkuvassa Kokkisodassa. Kokonaan uusi tehtävä on Kirkon Ulkomaanavun tänä syksynä avaaman WeFood-hävikkiruokamyymälän lähettiläänä toimiminen. – Olen iloinen, että voin levittää tärkeää sanomaa. Tutustuin näihin hävikkiruoka-asioihin kunnolla vasta nyt, ja olen ollut aivan pöyristynyt siitä ruokamäärästä, mikä Suomessa menee jätteeksi. Loppusyksystä Sumarilla on tapana lähteä miehensä Tony Ilmonin kanssa matkoille. – Vietämme syys- ja talvikauden milloin missäkin päin maailmaa. Lähdemme pakoon pimeää ja synkkää syksyä, saamaan valoa. Voimavaroja surunsa ja töidensä keskellä Sumari ammentaa paitsi matkustamisesta myös erilaisista kulttuuririennoista. Sumari käy teatterissa, elokuvissa ja konserteissa. – Erityisesti nautin klassisen musiikin konserteista. Ne vievät mukanaan ja antavat uutta virtaa. ■

Kuka?

Sikke Sumari, 67, on kokki, ruokakirjailija ja ravintoloitsija. Hän asuu Helsingissä ja Muhun saarella Saarenmaalla Virossa.

Mitä?

Sumari toimii jälleen tänä syksynä MTV3:n Kokkisodan uusien jaksojen juontajana. Kesäisin hän pitää kokkikoulua ja ravintolaa Muhun saarella. Lisäksi hän on kirjoittanut useita ruokakirjoja.

Motto

Carpe diem – tartu hetkeen.

Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Nyt on näkymättö män surun vuoro Päihdekuolema jää usein vainajan lähipiirin salaisuudeksi, josta ei kerrota ulkopuolisille. Läheisten toipuminen alkaa surun ja vaikeiden tunteiden jakamisesta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

ain mieheni perhe ja yksi ystäväni tietävät todellisen kuolinsyyn. Muille olemme sanoneet, että sydän petti. Läheisen ihmisen päihteille me nettänyt sanoo työkavereille ja tut taville, että kyseessä oli sairauskoh taus tai onnettomuus. Hautajaisissa ja muistotilai suudessa vainajan elämää hallinnutta päihdeongel maa silotellaan tai asiaa ei edes mainita. – Lopputuloksena voi olla hämmentynyt tunne: kenen hautajaisissa oikein olin? Epäaito tilanne saattaa aiheuttaa myös kiukkua ja vihaa, jos omai nen olisi halunnut puhua vainajan elämästä reilusti ja avoimesti, Helsingin seurakuntayhtymän päihde ja kriminaalityön diakoniatyöntekijä Virpi LiirusMäkelä sanoo. LiirusMäkelä ja Vantaan seurakuntayhtymän päihde ja kriminaalityön diakoniatyöntekijä Eeva Nurminen ovat mukana Sininauhaliiton ja sen kumppanien muodostamassa verkostossa, joka tuo päihdekuolemaan liittyvää surua näkyväksi. TYÖSSÄÄN DIAKONIATYÖNTEKIJÄT näkevät, että päihdekuolemien aiheuttama suru satuttaa suoma laisia sosiaalisesta taustasta riippumatta. Alkoholiin kuolee vuosittain 1 700 suomalaista, ja huumekuo lemat ovat muiden Pohjoismaiden tapaan EU:n kor keimmalla tasolla. Perinteisessä päihdetyössä omaisten suru jää si vuun, sillä päihdehuoltolain auttamisvelvoite ei ulo tu päihdekuolemiin. Päihteisiin kuolleen läheiset kohtaavat myös surun ilmaisemiseen liittyviä tabu ja ja leimaamista, joka voi ilmetä aliarviointina, hyl käämisenä ja mitätöintinä. LiirusMäkelä ja Nurminen toteavat, että moni pi tää yhä päihdekuolemaa epäluonnollisena tai itse aiheutettuna. Lapsensa päihteille menettäneet van hemmat saattavat joutua kuuntelemaan ulkopuolis ten syyllistäviä kommentteja. – Päihdekuolemat ovat niin yleisiä, että niihin liit tyvää surua on kohdattu suvussa kuin suvussa. Silti asiaan liittyy voimakas stigma. Ei ole helppoa ker toa työpaikalla, että oma lapsi on kuollut huumei siin. Sellainen asia on myös vaikea ottaa vastaan, LiirusMäkelä sanoo. PUHUMINEN PÄIHDEKUOLEMASTA voi tuntua vai kealta jopa sururyhmässä. Niin kävi Eeva Nurmi sen tapaamalle äidille, jonka poika oli kuollut päih teiden vaikutuksen alaisena. Äiti oli itsekin entinen päihteiden käyttäjä, joka oli toipunut ja raitistunut. Olin sururyhmässä, mutta ei siellä päihteistä puhuttu, ainoastaan kuolemasta. En itsekään uskaltanut ottaa sitä puheeksi.

Suru kulki äidin mukana vuosikausia, kunnes hän osallistui Nurmisen ohjaamaan päihdesensitii viseen sururyhmään. – Vertaisryhmässä hän löysi rohkeuden puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Ryhmän palauttees sa nainen kertoi, että hän koki ensimmäisen kerran tulleensa nähdyksi, Nurminen kertoo. Läheisen ihmisen päihdekuoleman kohdannut tarvitsee paikkoja ja kanavia, joissa oman menetys kokemuksen ja siihen liittyvät tunteet voi jakaa il man pelkoa leimaamisesta tai syyllistämisestä. – Päihteisiin kuolleen ihmisen omaiset ovat usein tehneet surutyötä jo vuosien varrella menetet tyään ihmisen päihteille. Suruviesti saattaa aiheut taa omaisissa jopa helpotuksen tunteita, Nurminen sanoo. Takana voi olla pelon täyttämiä kuukausia tai vuosia, joiden aikana läheiset eivät ole tienneet, mis sä päihteitä käyttävä perheenjäsen on. Lähisuhtee seen on voinut liittyä rahan kiristämistä. Silti helpo tuksen tunteeseen voi liittyä syyllisyydentunteita ja sen kyselemistä, olisiko jotakin ollut vielä tehtävissä. LiirusMäkelä korostaa, että kaikki tunteet ovat surutyössä sallittuja. – Vaikka päihdekuolemaan liittyisi helpotuksen tunteita, vainajan omainen ei halua kuulla muilta, että kuolema oli helpotus.

OMASTA SURUSTA puhuminen voi olla vaikeaa myös silloin, kun päihteisiin kuolleen läheinen on itse päihderiippuvainen. Nurminen ja LiirusMäke lä ovat nähneet, että surun jakaminen voi antaa voi mia päihteistä toipumiseen.

”

USEIN OMAISET OVAT TEHNEET SURUTYÖTÄ JO VUOSIEN VARRELLA MENETETTYÄÄN IHMISEN PÄIHTEILLE.

EEVA NURMINEN

Sururyhmän työskentelyyn sitoutuminen ei kui tenkaan onnistu, jos päihteiden käyttö on aktiivises sa vaiheessa. Toisaalta silloin yksittäisenkin keskus telun merkitys voi olla suuri. Mahdollisuus keskusteluun voi avautua ohime nevässä tilanteessa, kun diakoniatyöntekijä jalkau tuu kahvikärryn kanssa kadulle tai päihdetaustais ten ihmisten asumisyksikköön.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kirjoja surusta Kuolema ja syntymä

Maailman surullisin malli

JUHA ITKOSEN omakohtaisessa uutuusromaanissa limittyvät suuri suru ja suuri ilo, rakkaus, kuolema ja syntymä. Hän kertoo perheestä, jonka elämässä tapahtuu lyhyessä ajassa niin paljon, että ihmiset ovat yhtä tiivistynyttä tunnesykkyrää. Yhtäällä on arki, jossa eletään ruuhkavuosia, tehdään kunnianhimoisesti töitä ja puuhataan kaikkea ihan tavallista lasten kanssa. Arjen sisällä kulkee iltatähden odotus, josta ei tulekaan onnellista. Vanhemmat joutuvat kipeän valinnan eteen ja hädässään ja tuskassaan saavat parisuhteensa lähes selvitystilaan. Ja sitten yllätyksenä tulee uusi raskaus, pelottava ja ihmeeltä tuntuva.

TÄMÄN KIRJAN lähtökohdat ovat kahtaalla: englantilaisen taiteilijan John Everett Millais’n kuuluisassa maalauksessa Ophelia, jota Krista Launonen kutsuu maailman surullisimmaksi tauluksi, ja Launosen sisaren kuolemassa. Asetelma lupaa paljon, mutta pettää lukijan. Henkilökohtainen taso jää lähes viitteelliseksi, koska Launonen haluaa suojella edesmenneen sisarensa ja tämän läheisten yksityisyyttä. Nyt kirjan kiinnostavinta antia on Millais’n maalauksen mallina toimineen Elizabeth Siddalin elämäntarina.

KAISA HALONEN

Juha Itkonen: Ihmettä kaikki. Otava.

Laskelmoitua liikutusta ”VUODEN RIIPAISEVIN”, julistaa mainosteksti Luke Allnuttin kirjan kannessa. Se on aika paljon liikaa luvattu. Itse niputtaisin Allnuttin romaanin nuorten aikuisten kirjaksi, jossa yhdistyvät kepeä, nokkela tyyli ja sydäntä särkevä menetys. Tällä kertaa ei kuitenkaan kuole kumpikaan romanssin osapuolista vaan heidän yhteinen lapsensa, ja se saa siirappisen, kyyneleitä lypsävän käsittelytavan tuntumaan lähes sietämättömältä. KAISA HALONEN

– Moni päihteiden käyttäjä kantaa surua ystävistä, joita on voinut mennä monta yhden vuoden aikana. Usein päihteiden käyttäjät kokevat, että heidän surullaan ei ole oikeutusta. Heidän surunsa on tosi näkymätöntä, Liirus-Mäkelä sanoo. Päihdetaustaisen ihmisen suhteet biologisiin omaisiin saattavat olla katkenneet. Päihteisiin kuolleen omaiset eivät välttämättä osallistu asumispalveluyksikössä järjestettävään muistotilaisuuteen. Usein omaisille on kuitenkin tärkeää saada tietää, millaista vainajan elämä oli viimeisinä vuosina. Yksikön toisille asukkaille muistotilaisuus voi olla tärkeä hetki, jossa pyhä on vahvasti läsnä. – Moni on saanut lohtua siitä ajatuksesta, että häntäkin muistetaan sitten aikanaan oman kuoleman jälkeen samalla tavalla. Muistotilaisuus on viesti siitä, että heidän ei tarvitse lähteä elämästä yksin ja tuntemattomana, Nurminen sanoo. Pyhäinpäivänä 3.11. avautuu Sininauhaliiton ja sen yhteistyökumppaneiden ylläpitämä verkkosivu Vaiettumenetys.fi. Sivulla on mahdollisuus sytyttää tähti päihteisiin kuolleelle läheiselle ja jakaa häneen liittyvä kuva tai muisto. ■ Kursivoidut lainaukset kirjasta Päihdekuolema ja vaiettu suru (Toim. Katariina Hänninen, Marja-Liisa Laapio, Virpi Liirus-Mäkelä ja Eeva Nurminen). Kirjan voi lukea verkkosivulta Sininauhaliitto.fi > Julkaisut.

Luke Allnutt: Taivas on meidän. Otava.

Lapsensa menettäneet PIENESSÄ KIRJASSA pääsevät ääneen vanhemmat, jotka ovat menettäneet lapsensa. Joidenkin lapsi on kuollut heti synnyttyään, toisten jo kotoa muutettuaan. Surun kokemuksia ei voi vertailla, jokaisen on omanlaisensa, äärimmäisen yksityinen. Silti kertomuksissa on sellaista, minkä jokainen menetyksen kokenut luultavasti tunnistaa. Epäusko, jossittelu, viha, syyllisyys ja ikävä vuorottelevat, ja pikkuhiljaa pahin läikehdintä tasaantuu. KAISA HALONEN

Eeva Peura ja Tarja Tervahauta (toim.): Lapseni on poissa. Kirjapaja.

KAISA HALONEN

Krista Launonen: Ofelian suru. Avain.

Leskimiehen murhe ”RAKASTAN SINUA, vaimo kultani. Suojelusenkelini. Olen miehesi ainaisesti.” Muun muassa näillä sanoilla kirjailija Hannu Mäkelä helli yhdeksän vuoden ajan sähköpostiviesteissä vaimoaan, Svetlanaa, joka kuoli äkillisesti viime vuonna. Kirjassaan Valo – Kertomus rakkaudesta Mäkelä kertoo heidän suhteestaan, jota kahdessa maassa asuneet puolisot hoitivat paljon sähköpostin välityksellä. Parin ensi kohtaaminen oli Pietarissa, jossa toimittajana työskennellyt Svetlana haastatteli Mäkelää. Sen jälkeen alkoi viestittely, joka johti pikkuhiljaa rakastumiseen. Mäkelä yrittää pukea sanoiksi vaimonsa kuoleman aiheuttamaa järkytystä. Harvoin on leskimies tilittänyt yhtä avoimesti suruaan. Kirjailija koki vaimonsa sielunkumppanikseen, jonka myötä hänen elämäänsä tuli myös ortodoksinen kirkko. MARJO KYTÖHARJU

Hannu Mäkelä: Valo – Kertomus rakkaudesta. Kirjapaja.

Lapsen surukirja PETJA LÄHTEEN Surunsyömä kertoo 10-vuotiaasta Pentistä, jonka äiti on kuollut. Kaiken lisäksi isä on sairastunut surunsyömään ja hänet pitää pelastaa. Kirja tuo esiin lapsen hädän koskettavasti, lämpimän huumorin sävyttämänä. MARJO KYTÖHARJU

Petja Lähde: Surunsyömä. Karisto.

10 B

Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

MAINOS

TIHENTYNYT VIRTSAAMISTARVE JA YÖHERÄILY

setHäiritsevätkö yölliset ? WC-käynnit untasi?

KISTA:TIESITKÖ?

TARKISTA:

• Puolet yli 50-vuotiaista miehistä turauhasesi kokee eturauhasen liikakasvun tunut? aiheuttamia virtsaamisvaivoja.

Onko eturauhasesi suurentunut?

vessassa• European Association of Urologyn mukaan tihentynyt ammin kuin virtsaamistarve heikentää n miesten päivittäistä

Käyt vessassa useammin kuin aiemmin

Sinun on noustava yöllä käymään 2vessassa

tuottavuutta jopa 24 %.

un on noustava virtsaamistarpeen ä käymään• Tihentyneen aiheuttama yöheräily saattaa sa häiritä syvää REM-unta, joka on

odottamaan virtsaamisen aloitta3mistaJoudut

tärkeää aivojen palautumiselle.

dut odottamaan • Huonosti nukkuminen voi saamisen aloitta-

aiheuttaa vastustuskyvyn heikentymistä, masennusta ja vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin.

dut pinnisteään virtsaamisen miseksi

iesten yölliset WC- käy nnit voivat olla sasuihku on seurausta etukonainen rauhasen liikakasvusta. Eturauhanen eli prostata kasvaa sasuihkuiän myötä ja on täysin luonheikko nollinen ilmiö. Kaikilla yli 65-vuotiailla miehillä eturauhanen on sanpidättely kuin 25-vuotiailaikeaa suurempi la. Kyseessä on aivan normaali muutos kehossa, joka ulla on virtsan saattaa kuitenkin aiheutitiputteluataa kiusallisia virtsaamisongelmia. Eturauhasen liikakasvusta aiheutuneita muutoksia

voivat olla olla heikentynyt virtsasuihku, yölliset WC-käynnit, tihentynyt virtsaamisen tarve, jäännösvirtsan tunne rakossa ja jälkitiputtelu.

Mikä eturauhanen on?

Eturauhanen on kooltaan ja muodoltaan kiivihedelmää muistuttava lisäsukupuolirauhanen. Miehillä eturauhanen sijaitsee lantionpohjassa virtsa rakon alapuolella. Eturauhasen olemassaolon huomaa yleensä vasta vanhemmalla iällä. Tällöin

Prostabona een hintaan! MAGNUS SAI TUKEA TIHENTYNEESEEN

suurentunut eturauhanen voi alkaa painaa virtsarakon pohjaa ja ahtauttaa virtsaputkea, jolloin virtsaaminen vaikeutuu. Tämä ilmenee heikentyneenä virtsasuihkuna ja tunteena siitä, ettei rakkoa saa tyhjennettyä kunnolla.

Tukea virtsaamisvaivoihin

Eturauhasen liikakasvun aiheuttamiin virtsaamisvaivoihin voi saada apua Prostabonasta, joka tukee ikääntyvien miesten eturauhasen normaalia

toimintaa. Valmiste sisältää pellavansiemenuutetta, jonka terveys vaikutteiset ominaisuudet perustuvat pellavansiementen sisältämiin rasvahappoihin ja lignaaneihin. Prostabona sisältää myös E-vitamiinia sekä sinkkiä ja seleeniä. Sinkki auttaa ylläpitämään veren normaalia testosteronitasoa ja tukee fertiliteettiä. Seleeni ja Evitamiini suojaavat soluja hapettumiselta. Lisäksi seleeni edistää sekä siemennesteen että siittiösolujen tuotantoa.

– Prostabonan käytön jälkeen yölliset heräämiset ovat harventuneet, Magnus kertoo.

VIRTSAMISTARPPEESEENSA abona jakelupalveluna.

”En pystynyt in 19,95 € pidättämään ollenkaan…”

mmäisen pakkauksen ntaan!

Joudut pinnistelemään virtsaamisen aloittamiseksi

5 6 7

Virtsasuihku on katkonainen Virtsasuihku on heikko Virtsanpidättely on vaikeaa

on virtsan jälkitiputtelua 8 Sinulla

Tilaa Prostabona puoleen hintaan! Tilaa Prostabona jakelupalveluna. Saat ensimmäisen pakkauksen puoleen hintaan!

Nyt vain 19,95 €

ut 4,95 € (60 tablettia)

+ toimituskulut 4,95 € (60 tablettia)

isaikaa. a laskulla.

Ei sitoutumisaikaa. Maksu aina laskulla.

A: 0800 152 525

SOITA: 0800 152 525

8-16, Pe 8-14.30 u on maksuton!

Ma-To 8-16, Pe 8-14.30 Puhelu on maksuton!

äymme kalastamassa kavereiw.wellvita.fi deni kanssa vähintään kerran kuukaudessa. Istuessamme veneissä kalastusporukalla 1 on ollut tapana kiusoitella minua leikkimielisesti huutamalla välillä: ”Magnuksen on päästävä pissalle!” Ja tottahan se olikin, Magnus kertoo. – Niin kauan kuin muisitus täydentää normaalia tan,ruokaminun on täytynyt ttyy useita riskitekijöitä, eikä yhden nousta öisin pissalle. Viime a välttämättä ole hyötyä.

vuosina yölliset wc-käynnit tihentyivät entisestään ja alkoivat häiritä untani. Huonosti nukuttu yö vaikutti negatiivisesti myös virkeyteeni päiväsaikaan, Magnus kertoo. Hän löysi viimein ratkaisun tilanteeseensa Wellvitan lehti-ilmoituksesta. – Ilmoituksessa kerrottiin pellavansiemenuutetta sisältävän Prostabonavalmisteen ylläpitävän eturauhasen hyvinvointia.

www.wellvita.fi

Niinpä päätin kokeilla olisiko siitä helpotusta myös omiin virtsaongelmiini. Jonkun aikaa tuotetta käytettyäni aloin pikkuhiljaa huomata muutoksen parempaan. – Nykyisin yölliset heräämiset ovat harventuneet, ja viimeisimpien viikkojen aika-

na on ollut öitä, jolloin minun ei ole tarvinnut käydä vessassa lainkaan, hän lisää. – Nyt suosittelen Prostabonaa kaikille kalastusporukan kavereille, kun heidän täytyy

soutaa välillä maihin ”vedenheitolle”, Magnus nauraa pilke silmissään.

Hirsalantie 11 02420 Jorvas

Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruoka valiota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Mitä perheetön nelikymppinen nainen voi elämällään tehdä? Mia Kankimäki on etsinyt esikuvikseen menneiden aikojen naisia, jotka ovat seuranneet intohimojaan muiden odotuksista välittämättä.

Matkustaminen on Mia Kankimäen uutuuskirjassa vastaus kaikkiin kysymyksiin. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT OTAVA

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

”VAIKKA SINULLA OLISI tehokasta peliaikaa vain kahdeksan vuotta, ehdit silti kokea enemmän kuin monet koko elämänsä aikana.” ”Perheettömyys ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Ketään ei haittaa, vaikka kuolisit.” ”Vaikka olisit sairas, voit silti elää täysillä.” Kirjassaan Naiset joita ajattelen öisin (Otava 2018) Mia Kankimäki uuttaa elämänohjeita omia teitään kulkeneilta naisilta. Uutuuskirja kertoo tutkimusmatkailijoista ja taiteilijoista, jotka tekivät elämäänsä kyllästyneiden naisten irtiottoja 150 vuotta ennen kuin niistä tuli muotia. Kankimäki kutsuu yönaisiaan ”suojeluspyhimyksiksi, jotka johdattavat eteenpäin” unettomina öinä.

ESIMERKIKSI TANSKALAINEN Karen Blixen nautti safareista asuessaan Itä-Afrikassa vuosina 1914–1931. ”Luulet tietäväsi, mitä matka voi tarjota, mutta itse asiassa juuri sitä et tiedä”, hän kirjoitti. Kirkkoherran ja pyhäkoulunopettajan yorkshirelainen tytär Isabella Bird pääsi masennuksestaan myrskyisellä Atlantilla vuonna 1872: ”En pysty sanoin kuvaamaan, miten paljon rakastan elämääni!” Itävaltalainen Ida Pfeiffer (1797– 1858) kasvatti lapsensa aikuisiksi ja hoiti perhevelvollisuuksia, kunnes 44-vuotiaana heivasi miehensä ja omisti loppuelämänsä matkustushimonsa tyydyttämiseen minibudjetilla. Brittiläinen Mary Kingsley (1862– 1900) hoiti vanhempansa tunnollisesti hautaan asti ja lähti sitten melomaan

Länsi-Afrikan jokia ja ystävystymään ihmissyöjäheimojen kanssa. MONI NAINEN aloitti matkustelun, koska lääkäri määräsi ilmastonvaihdoksen hoidoksi sairasteluun ja alavireisyyteen. Mia Kankimäen minäkertoja M noudattaa kirjassa tätä ohjetta ja reissaa esikuviensa perässä, kun elämä ”koirankopissa Kalliossa” tuntuu esikoisromaanin jälkeen kovin tyhjältä. Matkustaminen merkitsee kirjassa uusia kokemuksia ja

nautintoa, joita ei varjosta ilmastoahdistus lentämisestä. M tuntuu olevan kovin lähellä kirjailija Kankimäkeä, joka irtisanoutui päivätyöstään kirjailijaksi heittäytyessään. Hänen esikoisensa Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava 2013) syntyi Japanin-matkan tuloksena. Kankimäen uusi kirja on omaperäinen sekoitus henkilökohtaista matkapäiväkirjaa, kulttuurihistoriallista tietokirjaa ja listoja yönaisten neuvoista. Se on helppo lukea ja vaikea unohtaa. ■

Upea Saga-palvelutalo valmistuu Tikkurilaan Esittelytilaisuus ma 12.11.2018 klo 17. Ilmoittaudu mukaan!

Lämpimästi tervetuloa infotilaisuuteemme kuulemaan Saga Tammilinnasta ja Sagan tarjoamista korkeatasoisista palveluista. Tilaisuudet järjestetään Vantaan Original Sokos Hotellissa osoitteessa Hertaksentie 2, 01300 Vantaa. Muistattehan ilmoittautua, paikkoja on rajoitetusti. Saga Tammilinnaan valmistuu 129 vuokrattavaa kotia ikäihmisille. Talo tarjoaa hoiva-, kuntoutus ja hyvinvointipalveluita asukkaan tarpeen mukaan. Tiedustelut, esitepyynnöt ja ilmoittautumiset: Maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi

KUTSU

Saga Tammilinna Neilikkatie 11 01300 Vantaa

12 B

Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

ritanniassa noin 80 prosentilla ihmisistä ei ole kosketusta kirkkoon tai kristinuskoon. Toisaalta gallupit kertovat, että ihmisillä on tällä vuosituhannella ollut selvästi enemmän hengellisiä ja uskonnollisia kokemuksia kuin pari–kolmekymmentä vuotta sitten. He raportoivat Jumalan, pyhän tai vainajien läsnäolosta ja kokemastaan johdatuksesta tai rukousvastauksista. – Ihmiset ovat taas kiinnostuneita hengellisyydestä. He etsivät hengellisiä kokemuksia, mutta toisaalta eivät näe kirkolla tai kristinuskolla olevan heille annettavaa. He eivät koe olevansa uskonnollisia vaan henkisiä tai hengellisiä, kuvailee Englannin anglikaanisen kirkon pappi Ian Mobsby. Hän on kirkossaan yksi niistä, jotka kehittävät uusia toimintatapoja kirkosta vieraantuneiden tavoittamiseksi. Koekenttänä hänellä on Pyhän Luukkaan seurakunta Lontoon Peckhamissa. Mobsbyn iso kysymys on, miten kirkko voisi nykyaikana olla ihmisille merkityksellinen. Ei kuulemma ainakaan niin, että pidetään väkisin kiinni sunnuntaiaamun jumalanpalveluksesta, keskitytään teologiseen hiustenhalkomiseen omassa kuplassa tai asetutaan puolustuskannalle, erilleen muusta maailmasta. – Koko historiansa ajan kirkko on joutunut aina asemoimaan itsensä uudenlaisiin ympäristöihin. Niin nytkin. Meidänkin on harkittava yhä uudestaan, mitä teemme ja miten. Jos jumitumme vanhaan, teemme vakavan virheen. MENESTYVILLÄ KRISTILLISILLÄ yhteisöillä on Ian Mosbyn mukaan ainakin yksi yhteinen piirre: niissä on sitouduttu syvään rukouselämään. – Ihmiset haluavat elää uskoaan. Uskon täytyy olla kokemuksellista ja henkilökohtaista. Jos kirkko tuntuu kylmältä ja persoonattomalta, keskittyy liiaksi puheeseen ja tekee ihmisistä jumalanpalvelusten passiivisia vastaanottajia, sitä ei tarvita. – Tuollainen saattoi toimia aikana, jolloin opettamista ja ajattelua pidettiin uskon kannalta tärkeinä, mutta nyt ihmiset kaipaavat muuta. He haluavat jotakin, mikä muuttaa heitä – jos kirkko ei pysty antamaan sellaista kokemusta, se kuolee. Kirkon kriisiin liittyy Mobsbyn mukaan myös jumalakuvan kriisi. – Kirkko ei osaa enää puhua Jumalasta uskottavasti, eikä monilla kristityilläkään ole käsitystä esimerkiksi siitä, mitä tarkoittaa, että Jumala on Kolminaisuus, Mobsby sanoo. – Pyhä Henki on typistynyt, ja Jeesus on irrotettu Kolminaisuudesta joko ihmisten parhaaksi kaveriksi tai supersankariksi. Jumalasta Isänä taas puhutaan Vanhan testamentin malliin, ja toisinaan vielä niin, että se on omiaan herättämään pelkoa ja syyllisyyttä. Toisaalta monet tuntuvat mieltävän Jumalan panteistisesti jonkinlaiseksi maailmankaikkeudessa vaikuttavaksi voimaksi. Mobsby arvioi, että kriisin juuret ovat viidensadan vuoden takana reformaatiossa. Sen seurauksena us-

– Anglikaaniset uusmonastiset yhteisöt ammentavat samasta rikkaasta kristillisestä perinteestä kuin katoliset sääntökunnatkin. Yhteisöjä on pääasiassa kahta tyyppiä. Toinen pohjautuu Brittein saarten vanhaan kelttiläiseen kristillisyyteen. Toinen, johon oma yhteisöni lukeutuu, käyttää elementtejä fransiskaanisesta, benediktiinisestä ja ignatiaanisesta hengellisyydestä, Ian Mobsby kertoo. Itse hän yrittää elää niin kuin opettaa, ja on seurakunnassaan toimivan Wellspring-yhteisön jäsen. Yhteisöllä on kolme taloa, joissa kussakin asuu 3–4 jäsentä. Lisäksi sillä on omissa asunnoissaan asuvia jäseniä. Yhteensä yhteisöön kuuluu noin 30 ihmistä. Nuorin on 18-vuotias, vanhin 75. Useimmat käyvät työssä. Yhteisön jäsenet tulevat erilaisista etnisistä taustoista: on brittejä mutta myös maahanmuuttajia LänsiAfrikasta ja Karibialta. Osa jäsenistä on naimisissa tai parisuhteessa, ja mukana on myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia.

”

OLEMME TULLEET AIVAN LIIAN RIIPPUVAISIKSI VARMUUDESTA JA OPISTA – JA UNOHTANEET MYSTIIKAN.

– Yhteisöelämä ja säännöllinen rukous voisivat olla kirkon vastaus hengellisille etsijöille, anglikaanipappi Ian Mobsby sanoo.

Luostari perinnettä lähiöihin Lontoolaispappi Ian Mobsby on huomannut, että ihmiset haluavat uskon olevan kokemuksellista ja merkityksellistä. He odottavat elämänsä muuttuvan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

kosta on yritetty tehdä liian rationaalista. – Olemme tulleet aivan liian riippuvaisiksi varmuudesta ja opista – ja unohtaneet mystiikan ja hiljaisen, mietiskelevän rukouksen. YKSI YRITYS VASTATA hengelliseen kaipuuseen on uusmonastinen lii-

ke, jossa sitoudutaan säännölliseen rukouselämään ja yhteisölliseen elämäntapaan. Liike on melko tuore, mutta mitään mullistavan uutta siinä ei ole. Pikemminkin se on paluuta luostariliikkeen syntyyn ensimmäisille kristillisille vuosisadoille ja sieltä peräisin olevan hengellisyyden soveltamista 2000-luvun maailmaan.

PÄIVITTÄISET RUKOUSHETKET vietetään seurakunnan kirkossa. Jäsenet sitoutuvat yhteisöönsä vuosittaisilla kuuliaisuuslupauksilla, jotka vastaanottaa hiippakunnan piispa. Yhteisö on siis tiiviisti kytköksissä anglikaaniseen kirkkoon ja paikallisen seurakunnan elämään. – Useimmilla tämän tyyppisiin yhteisöihin päätyvillä on valtava hengellinen nälkä. Monet ovat rikkinäisiä ihmisiä, jotka kamppailevat esimerkiksi mielenterveysongelmien tai riippuvuuksien kanssa. Yhteisölliseen ja aineellisesti vaatimattomaan elämäntapaan on ehkä helpompi sopeutua, jos on epätoivoinen ja elämä on raskasta. Harvoin ne, joilla on hieno elämä ja paljon rahaa, hakeutuvat yhteisöihin, Ian Mobsby sanoo. Erilaisten näkemysten yhteensovittaminen yhteisössä ei aina ole ollut mutkatonta. Kun mukana on konservatiivisten kirkkojen kasvattamia ensimmäisen polven maahanmuuttajia ja liberaaleja brittejä, ristiriitoja syntyy. Mobsbyn mukaan kaikkien ei oleteta olevan samaa mieltä, mutta esimerkiksi homoseksuaaleihin on suhtauduttava kunnioittavasti, vaikkei samaa sukupuolta olevien avioliittoa kannattaisikaan. Myös se on hyväksyttävä, että kirkossa naisilla on pääsy papin ja piispan virkaan. – Meidän on vain osattava elää sen kanssa, että olemme eri mieltä, ja rakastettava toisiamme. Joistakin asioista voisimme tapella loputtomasti, mutta on yritettävä päästä siitä yli ja löytää niihin kysymyksiin jonkinlainen sekä–että-ratkaisu. ■

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pieni ja huomaamaton* Yksilöllisesti valmistettu ja huomaamaton Oticon Opn -kuulokoje on piilossa korvakäytävässä. Lisäksi Opn antaa täyden 360° kuuntelukokemuksen. Ympärillä olevia ääniä jatkuvasti hallinnoimalla Opn auttaa saamaan puheesta selvää meluisissakin paikoissa. Voit näin seurata useita keskusteluja samanaikaisesti ja nauttia kokonaisvaltaisemmin elämästäsi. Lisätietoja www.oticon.fi * Huomaamaton korvassa kahdeksalla kymmenestä.

Kuulokojeparistot / 3 pkt

10€

Oticon tipit ja vahasuojat

– 20%

Tarjoukset voimassa 16.11.2018 asti kuuloverkko.fi sekä Helsingin ja Järvenpään myymälöissä

Varaa aika ilmaiseen kuulontutkimukseen ja neuvontaan Voimassa 16.11.2018 asti.

Kuuloverkko Helsinki, Järvenpää ja Hyvinkää Ajanvaraus puh. 09 2786 2040 www.kuuloverkko.fi

Lähde rauhassa. Anna perinnöksi toivoa. Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä. Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Tilaa kattava testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

Osa 20

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki

Kimmo Holappa, 47, on helsinkiläinen viestintäpäällikkö ja maailmanperintökohdebonggari. Hän latautuu luonnossa, kuuntelee hiljaisuutta ja liikkuu kaikissa keleissä. Unesco eli YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö on luetteloinut maailmanperintökohteita 40 vuotta eli vuodesta 1978 asti.Tällä hetkellä luettelossa on 1090 kohdetta. Suurin osa niistä on kulttuurikohteita, kuten rakennettuja miljöitä tai yksittäisiä rakennuksia.Suomessa kohteita on seitsemän. Listalle ovat päässeet muun muassa Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko ja Verlan tehdasmuseo. Kimmo Holappa on bongaillut parinkymmenen vuoden ajan Unescon nimeämiä maailmanperintökohteita. Lähin niistä on Suomenlinna.

Perinnöstä kiitollinen Pyhäinpäivänä Kimmo Holappa muistaa hiljattain edesmenneitä läheisiään poistamalla heidät puhelimestaan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

KUN KIMMO Holappa lapsuuden kesinä kummitädin luona kyläillessään heräili, täti oli ehtinyt jo paistaa useamman pellillisen pullaa. Aamiaiseksi oli tarjolla kylmää maitoa ja lämmintä vehnästä. Kummitäti on Holapan mielessä pyhäinpäivänä. Kun iltapäivä alkaa hämärtyä illaksi, Holappa laittaa soimaan Dvořákin tai Mozartin Requiemin eli sielunmessun. Hän istahtaa kotisohvalle ja avaa puhelimensa – mutta vaikka viestinnän ammattilainen onkin, nyt hän ei päivitä somea tai lue uutisia. Hän etsii puhelimen osoitekirjasta kummitädin nimen ja numeron ja poistaa ne. Sitten hän tekee saman appiukkonsa yhteystiedoille. Niitä ei enää tarvita, sillä molemmat ovat kuolleet viimeisen vuoden aikana. Holappa muistaa, kuinka pari kolme vuotta sitten loppukesän mökkireissulla appiukko vei hänet lähimetsään ja näytti parhaat sienipaikkansa. Hän itse ei enää jaksanut niillä käydä. Sen jälkeen kantarellien poimimiseen niiltä paikoilta on Holapan mielessä liittynyt kiitollisuus.

Pyhäinpäivä

ON MYÖS paikkoja, jotka on niin monen sukupolven ajan koettu pyhiksi tai muuten erityisiksi, että niis-

ISTOCK

Taivaan tähden

3.11.

OSOITEKIRJAN SIIVOAMISESTA juuri pyhäinpäivänä on tullut Kimmo Holapalle tärkeä tapa. Idea syntyi muutama vuosi sitten, kun hän pohti, milloin olisi sopiva hetki poistaa edesmenneiden yhteystiedot. Heti hautajaisten jälkeen se olisi tuntunut liian julmalta. Poista-käskyn painamisessa on haikeutta ja kiitollisuutta, mutta liian juhlalliseksi Holappa ei halua heittäytyä. Onnellisinta olisi, jos jonain pyhäinpäivänä poistettavia nimiä ei olisikaan. Tavallisesti niitä on yksi tai kaksi. Pyhäinpäivä on Holapalle muistutus jatkuvuudesta, siitä, että hän itse on yksi lenkki sukupolvien ketjussa. Sama hyvin terveellinen tunne omasta pienuudesta hänellä herää myös revontulia tai tähtitaivasta katsoessa. Siksi hänellä on puhelimessaan revontulihälytys ja siksi hän saattaa kiivetä kotinsa katolle taivasta ihmettelemään.

sä kokee itsensä suuren kokonaisuuden osaksi. Sellaisia ovat vaikkapa Unescon nimeämät maailmanperintökohteet, joita Kimmo Holappa on bongaillut parikymmentä vuotta. Hän arvioi vierailleensa 80–90 kohteessa, joista lähimpänä ja tutuin on Suomenlinna Helsingin edustalla. Holappa on bongannut myös monia eri uskontojen ja kulttuurien pyhiä paikkoja: inkakaupunki Machu Picchun Perussa, Kioton temppelit Japanissa, Umaijadi-moskeijan Damaskoksen vanhassakaupungissa Syyriassa. Yksi vaikuttavimmista oli Siinainvuoren juurella sijaitseva ortodoksinen Pyhän Katariinan luostari, joka on perustettu jo 300-luvulla. Etiopian Lalibelan kallioon kaiverrettujen kirkkojen näkemisestä Holappa oli haaveillut pikkupojasta asti. Holapan mielestä maailmanperintökohteita on vaikea vertailla saati laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta kaikissa niissä on jotakin sellaista, mikä saa kävijässä aikaan wau!-reaktion. On jotain ihmeellistä siinä, että niin moni on vuosituhansien tai -satojen aikana ollut juuri samassa paikassa ja kokenut siellä jotakin ainutkertaista. Ja vaikka ihmisten ainutkertaiset kokemukset katoavat heidän kuollessaan, paikat pysyvät.■

Onnellinen perhekuva AJATTELE, ETTÄ kukaan ei enää näkisi vaivaa tyhjän vuoksi eikä syntyisi vain kohta kuollakseen. Ajattele, että susi kulkisi karitsan kanssa yhtä jalkaa laitumella ja leijona söisi heinää kuin härkä. Kukaan ei tekisi pahaa. Kukaan ei vahingoittaisi ketään. Elämän virta kuohuisi kirkkaana kaupungin läpi, ja kaupungin valtakadulla, virran haarojen keskellä, pyhällä paikalla, kasvaisi elämän puu. Eikä vain kasvaisi vaan antaisi vuodessa kahdettoista hedelmät. Luit ihan oikein: uuden, mehukkaan sadon kerran kuussa. Puun lehdet lääkitsisivät terveiksi kansat. Mikään ei olisi enää kirouksen kahleessa. Yötä ei olisi

eikä enää olisi tarpeen sen enempää lamppu kuin aurinkokaan, koska syvimmän mahdollisen hyväksymisen Jumala olisi kaikkien valona. Mikä ihana tausta toisiaan ikävöivien perhekuvalle. Pyhäinpäivänä sytytän kynttilän sydämeni jokaiselle ikävälle ja ilolle, kuolleille ja syntyneille ja vielä syntymistään odottaville oman elämäni pyhille. Asetun heidän kanssaan elämänpuun katveeseen kuvaan, jossa ei tarvitse tiivistää ja jossa kenestäkään ei leikkaudu mitään pois eikä kukaan jää toisensa varjoon. Kaikki mahtuvat kuvaan täyteläisinä ja parhaimmillaan.

Ja vaikka emme jaksaisi hymyillä, säteilisi meistä se onnellinen päivä, koska kuulisimme Jeesuk-

sen sanovan: autuaita ovat murheelliset, he saavat lohdutuksen.

KAISA RAITTILA

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan. • Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua. • Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!” Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut. -Hannele 52 v.

www.detria.fi

MENOT 1.–15.11.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko ja toimitilat, Vespertie 12

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

TAPAHTUMIA Haagan seurakunnan kirkkoherranvaalin kärkiehdokkaiden esittäytyminen to 1.11. klo 18.30–20. Kahvi/iltatee. Urkukonsertti Satakielen laulu ke 7.11. klo 19. Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi, mukana kirjailija Pekka Hako. Huom! Taiteilijatapaaminen jo klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Konsertti to 15.11. klo 19, Luhmon jouset. Vapaa pääsy. Duunauspaja ma 5.11. ja 12.11. klo 18. Teemme palaponchoja lahjoitettaviksi. Teematorstai to 1.11. klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma alkaa n. klo 13. 8.11. Haaga 1918, Anssi Leskelä. 15.11. SPR:n tehtävissä Pohjois-Koreassa, Tuula Nilson. Seurakuntavaalit Haagassa. Valitsijayhdistykset ja ehdokkaat esittäytyvät su 4.11. klo 10 alkavan messun jälkeen kirkkokahvilla n. klo 11 sekä klo 14–15.30 Pohjois-Haagan K-Supermarketilla. Ennakkoäänestyspaikat ja -ajat: ti 6.11. klo 10–14 ja ke 7.11. klo 14–18 Pohjois-Haagan kirjasto, Kaupintie 4. To 8.11. klo 14–18, pe 9.11. klo 14–18 ja la 10.11. klo 10–15 Pohjois-Haagan K-Supermarket, Eliel Saarisen tie 5. Ti–la 6.–10.11. klo 9–18 sekä ke 7.11. klo 18–20 kirkkoherranvirastossa, Vespertie 12. Ennakkoäänestys kotona tai laitoksessa. Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on rajoittunut, voi äänestää kotona tai laitoksessa, mistä on ilmoitettava kirjallisesti tai puhelimitse kirkkoherranvirastoon 2.11. klo 16 mennessä. Viraston aukioloaikojen lisäksi tätä varten on puhelinpäivystys pe 2.11. klo 12–16, p. 09 2340 3200.

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 10, Muroma-Nikunen, Silin, Mönttinen; Ritva Koistinen, kantele. Pyhäinpäivän poisnukkuneiden ilta la 3.11. klo 18, Uutela, Mulari, Mönttinen; Samuli Hyvärinen, sello. Messu su 4.11. klo 10, Kolari, Mulari, Autio; musiikkiavustajina Lauluyhtye Ilon jäseniä. Kirkkokahvilla mukana seurakuntavaalien ehdokkaita n. klo 11. Isänpäivän perhemessu su 11.11. klo 10, Muroma-Nikunen, Silin, Autio. Messun jälkeen lounas. Laudes ma klo 7.30, Silin. Arkiehtoollinen ke 14.11. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Silin, Mönttinen.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

7.11.

Katupoikain messussa ke klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, jaetaan alkoholiton ehtoollinen. Messussa soi suomalaista katupoikateemaan sopivaa populaarimusiikkia 1950-luvulta nykypäivään. Musiikin sovittaja Vili Itäpelto toimii bändin johtajana. Liturgia ja saarna Haka Kekäläinen. Saa laulaa mukana!

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 3.11. klo 10. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 4.11. klo 18. Aamuehtoollinen ke 7.11. klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa, aamiainen 1,50 e seurakuntasalissa. Muksukirkko ke 7.11. klo 10 kirkossa. Perheen pienimpien kirkkohetki. Mahdollisuus ehtoolliseen. Iltaehtoollinen ke 14.11. klo 19 kirkossa. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

TAPAHTUMIA Vainajien muistoilta pyhäinpäivänä la 3.11. klo 18 kirkossa. Luetaan vuoden aikana kuolleiden Kannelmäen seurakunnan jäsenten nimet, ja jokaiselle sytytetään oma kynttilä alttarikaiteelle. Muistoillan toimittavat papit Konsta Korhonen ja Nina Rajamäki sekä kanttori Anne Myllylä. Anu Luukela, sello. Lähetyspiiri ti 6.11. klo 18 kirkolla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Seurakuntavaalit. Ennakkoäänestys 6.–10.11. Kauppakeskus Kaaressa ti–pe 6.–9.11. klo 12–19 ja la 10.11. klo 11–18. Virastossa ti–la 6.–10.11. klo 9–18. Vaalidösä ke 7.11. Honkasuolla klo 15–16.30 ja Kuninkaantammessa Taidemaalarinkadulla klo 17–19. Malminkartanon kappelissa ke 7.11. klo 16–20 Jennyn Mummola la 10.11. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Lapsille aikuisineen leikkiä, askartelua, lukemista vapaaehtoisten mummojen kanssa. Tarjolla välipalaa. Kamarikuoro Kotka-Canton konsertti su 11.11. klo 18 kir-

24.11.

Hiljaisuuden päivä Malminkartanon kappelilla, Vellikellonpolku 8, la klo 9.30– 15.30. Retriitissä on keittolounas ja päiväkahvi, vapaaehtoinen ruokaraha. Ilm. ja tied.: konsta. korhonen@evl.fi tai kirkkoherranvirasto viim. ma 19.11.

kossa. Kuoro ja solistit Nina Savonen, sopraano ja Tapio Lehtinen, baritoni. Johtaa Mikko Hauhia. Säestys Matti Vaakanainen. Mm. Gabriel Fauré: Requiem. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Työtupa ti 13.11 klo 15–19 kirkolla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Miesten Nurkka kirkolla ke 14.11. klo 16–19. Avoin keskusteluja kohtaamispaikka miehille ja miehenaluille Nurkassa. Lauletaan yhdessä. Avoin yhteislaulutilaisuus to 15.11. klo 10.15–12 kirkolla seurakuntasalissa.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 11 Meilahden kirkossa. Krans, Vuorio. Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18 Meilahden kirkossa. Ronimus, Vuorio, selloa soittaa Hannu Takkula. Luetaan vuoden aikana kuolleiden nimet ja sytytetään muistokynttilät. Kirkkokahvit ja mahdollisuus keskusteluun. Messu su 4.11. klo 11 Meilahden kirkossa. Riepponen, saarnaa Hannu Hietalahti, kanttorina Sari Pyykönen. Tyhjän sylin messu la 10.11. klo 16 Meilahden kirkossa lapsettomille, lapsensa menettäneille ja muille tyhjää syliä sureville. Krans, Malm, Aalto, kanttorina Samuli Korkalainen. Iltatee ja mahdollisuus keskusteluun. Isänpäivän messu su 11.11. klo 11 Meilahden kirkossa. Krans, kanttorina Hiski Wallenius.

TAPAHTUMIA Keskustelutilaisuus seurakuntavaaleista pe 2.11. klo 13 Rastilla. Mitä meille kuuluu ja millaisen seurakunnan haluamme? Mukana Kari Latvus, Jouni Kylmälä ja Hannu Ronimus. Siioninvirsiseurat to 15.11. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Puhujina Tuukka Kauhanen ja Virva Krans. Naisten forum ti 6.11. klo 15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Suomen ekumeenisen neuvoston koulutussihteeri Vilma Saarinen alustaa ekumenian saavutuksista ja ongelmista. Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä kokoontuu ti 6.11. klo 16 kerhotilassa. Tulossa: Meilahden kirkon esittely ja kävelyretki Ruskeasuon Rastille ma 26.11. klo 11.30. Rastilla tilojen esittely ja joulupuuro. Lisätiedot ja ilm. 16.11. mennessä meilahti.srk@ evl.fi tai p. 09 2340 4700.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Sanajumalanpalvelus pyhäinpäivänä 3.11. klo 11, mukana Procantus-kuoro. Jumalanpalveluksessa luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja heille sytytetään muistokynttilät. Kirkon sisäpihalle voi tuoda myös oman kynttilän. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Perinteinen messu su 11.11. klo 13.

TAPAHTUMIA Muistoa kunnioittaen pyhäinpäivänä 3.11. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Musiikkipitoinen iltatilaisuus, jossa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Tilaisuudessa esiintyvät: näyttelijä Mirjami Heikkinen, kanttorit Senni Valtonen ja Olga Mäkinen ja pastori Jouni Hartikainen. Kirjallisuuspiiri ma 5.11. klo 18.30 Munkkivuoren srk-talon alakerrassa. Pauliina Rauhala: Synninkantajat. Alustus Lea Nousiainen. Miksi olen olemassa? Etsimme jotain itseämme suurempaa ke 14.11. Munkkivuoren kirkossa, vieraana rovasti, emeritus toiminnanjohtaja Olli Valtonen. Ohjelma alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Maksullinen keittolounas, 5 e, seurakuntasalissa klo 13. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys 6.–10.11. Munkkivuoren seurakuntatalolla ti, to, pe, la klo 9–18 ja ke klo 9–20. Munkkiniemen yhteiskoulussa ke 7.11. klo 13–16 ja Munkkiniemen palvelukeskuksessa to 8.11. klo 11–14. Merimieskirkkopiiri ma 12.11. klo 14 Munkkivuoren päätykamarissa, vieraana Jaakko Laasio.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 10. Vuori, Kekäläinen, s, Ahola, Johan Carlsson, sello. Luemme vuoden aikana poisnukkuneiden jäsenten nimet ja sytytämme kynttilät heidän muistolleen. Messu ja vaalipaneeli su 4.11. klo 10. Kekäläinen, Vanne, s, Ahola. Seurakuntavaalien ehdokkaita tavattavissa. Katupoikain messu ke 7.11. klo 18. Messun musiikki suomalaista populääriä 50-luvulta tähän päivään ja valittu katupoikia ajatellen. Musiikin on sovittanut Vili Itäpelto, joka toimii myös bändin liiderinä. Voi laulaa mukana. Saarnaa metallipappi Haka Kekäläinen. Alkoholiton ehtoollinen. Messu su 11.11. klo 10. Lea Kujanpää, Kekäläinen, s, Ahola.

TAPAHTUMIA Nuorten ilta torstaisin klo 18–21 nuorten kellarissa kirkolla. Hauskaa tekemistä ja yllätysjuttuja. Tule olemaan hetkeksi tai koko illaksi. Kirkon olkkari ke klo 15–18.30 kirkolla. Tule piipahtamaan ja tapaamaan muita aikataulusi mukaan. Keitto n. klo 17. Hinta aikuiset 2 e, lapset maksutta. Mahdollisuus erilaisiin kädentöihin. Mitä muuta? – tuo ideasi ja osaamisesi. Toivoa naisille -piiri ke 7.11. klo 18.30 kirkolla. Tule mukaan rukoilemaan maailman naisten puolesta. Maksutonta apua lakiasioissa ke 14.11. klo 16–17.30 kirkolla. Lakimies Matti Siitonen antaa yleisluonteisia neuvoja lakiasioiden hoitamisessa. Miesten ilta to 15.11. klo 18 kirkon takkahuoneessa, käynti sisäpihalta. Tutustumista ja keskustelua tavallisten miesten kesken tavallisen tärkeistä elämän asioista.

MENOT 1.–15.11.

12 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Pyhäkoulu klo 10 Tuomiokirkon kappelissa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Seurakuntavaalipaneeli to 1.11. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Tule kuulemaan ja tapaamaan Tuomiokirkkoseurakunnan ehdokkaita keskusteluiltaan! Kahvia tarjolla klo 17.30 alk. ja tilaisuuden lopuksi. Messuavustajakoulusta to 1.11. klo 18 Vanhassa kirkossa, aiheena Katso salaisuuteen. Pyhäinpäivänä 3.11. muistetaan edesmenneitä läheisiä. Poisnukkuneiden muistohartaus Tuomiokirkossa klo 18, iltamessu Vanhassa kirkossa klo 18 ja pyhäinpäivän vesper Mikael Agricolan kirkossa klo 18. Musiikkia kaipauksesta pyhäinpäivän Kynttiläkon-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Kallion seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www. helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET

3.11.

Rukouslaulujen pyhäinpäivää vietetään Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, la klo 14. Kirkossa muistellaan läheisiä ja rukoillaan yhdessä. Rukouslauluja esittävät Carmen Ensemble ja Tuohuskuoro. Tilaisuuden järjestävät Radio Dei, Kristityt Yhdessä ry ja Agricola-liike.

sertissa 3.11. Swing High ja kynttilöin valaistu Suomenlinnan kirkko kutsuu hiljentymään musiikin äärelle klo 16.30. Vapaa pääsy, ohj. 5 euroa. Tule ideoimaan yhteisöruokailua Hyvän toivon kappeliin ma 5.11. klo 17.30 alk. Tavoitteena on ruokkia nälkäisiä ja tuoda yhteen erilaisia ihmisiä. Seniorifoorumilla ke 7.11. professori Sirkka-Liisa Kivelä puhuu seniorin oikeuksista ja ke 14.11. ylisukupolvisista traumoista selviämisestä luennoimassa psykoanalyytikko Pirkko Siltala klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Kirjallisuusillassa ke 7.11. tutustutaan kirjaan Lahtarit klo 18 alk. Tuomiokirkon kryptassa. Teetä klo 17.30. Alustaa Raila Leppäkoski. Maan suolassa keskustellaan sisällissodasta ja naisista. Miltä sisällissota näytti naisen silmin? Keskustelemassa dosentit Sari Näre ja Ulla-Maija Peltonen ke 14.11. klo 17.30 alkaen Tuomiokirkon kryptassa. Juontaa Raija Korhonen. Keittoa tarjolla 3 e klo 17 alk. Tukea Tuomiokirkkoseurakunnan alueella, toimeentulotuen rajoilla eläville ja perheille. Joulun ruokaavustusta voi hakea 12.11.–14.12. yksin-/kaksinasuvat ja perheet. Kts.

3.11.

Luceat – pyhäinpäivän konsertti, Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, klo 19–20.30. Kamarikuoro Kampin Laulu esiintyy, johtajanaan Kari Turunen, pianistina Jari Koivistoinen. Lippuja 20/15 e saa ostaa kuorolaisilta, Tiketistä ja puoli tuntia ennen konserttia ovelta.

ajanvaraus diak.vast.otolle. Ota yhteys alueesi diakoniatt:ään taloustilanteesi selvittämiseksi. Autamme lapsen joululahjan hankkimisessa. Lapsiperheet voivat hakea lahjansaajaksi Joulupuulahjakeräykseen. Lasten 40 e joululahjakorttitoiveita kerätään 2.11. asti. Otathan ajoissa yhteyttä oman alueen diakoniatt:ään perheesi tilanteen selvittämiseksi. Yksinelävien, vähävaraisten joulua vietetään Kulttuurikeskus Sofiassa 23.–16.12. Jouluista ohjelmaa, täysihoito 1 hh:ssa, omav. 40 e. Yhteiskuljetus. Lisätiet. alueesi diakoniatt:ltä. Sitovat ilm. 1.–30.11. p. 09 2340 6100. Ilmoittautuneisiin ollaan yhteydessä taloudell. tilant. selvittämiseksi. Vanhankirkon Tuki ry:n syysretki pe 23.11. Tapaaminen klo 11 Kansallismuseon edessä. Tutustuminen museoon, klo 12.30 lounas Ostrobotnian kabinetissa, hartaus. Hinta 20 e tilille FI2020581800017340, viite 1067. Ilm. Kosonen, p. 050 339 6204. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12.

Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ateria 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/ puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko.

TARJOA MENOVINKKIÄ: MENOT.KIRKKOJAKAUPUNKI@EVL.FI

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma– pe klo 16–19. Kivimessu to 1.11. klo 18. Laura Huovinen. Iltamessu pe 2.11. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 10. Mari Mattsson. Vokaaliyhtye Incanto. Pyhäinpäivän iltahartaus la 3.11. klo 18. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen seurakunnan jäsenten nimet. Messu su 4.11. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Unkarinkielinen messu su 4.11. klo 13. Muskarilaiset goes skidikirkko su 4.11. klo 16. Mari Mattsson. Iltamessu ma 5.11. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 6.11. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 7.11. klo 18. Jaana Partti. Kivimessu to 8.11. klo 18. Mari Mattsson. Iltamessu pe 9.11. klo 18. Pyry Paananen, Sini Mikkola. Messu su 11.11. klo 10. Visa Viljamaa. Iltamessu ma 12.11. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 13.11. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 14.11. klo 18. Jaana Partti. Kivimessu to 15.11. klo 18. Laura Huovinen. Alppilassa: Messu su 4.11. klo 11. Pauliina Lindfors, Eveliina Jamnes.

Menokasvo

Lyhtykulkue tuo valoa pimeyteen Laajasalossa Markku Arokanto, olet käsikirjoittanut ja ohjannut pienoisnäytelmän Pyhän Martin legendasta. Se esitetään Martin nimipäivän aattona 9.11. Laajasalon Stansvikin kartanon pihalla, jonne yleisö saapuu lyhtykulkueena illan pimeydessä. Mutta kuka ihmeessä oli Pyhä Martti? – Pyhä Martti oli roomalainen sotilas 300-luvulla. Hän taittoi viimeisestä leipäpalastaan puolet, leikkasi puolet viitastaan ja antoi ne kerjäläiselle, jota kaikki muut pilkkasivat. Hän kääntyi kristityksi, totaalikieltäytyi aseista älä tapa -käskyn vuoksi ja joutui vankilaan. Tarina on ajankohtainen tänäkin päivänä.

Kerro vähän enemmän näytelmästä. – Se on vaellusnäytelmä, joka alkaa lyhtykulkueena Koirasaarentien ja Gunillantien risteyksestä. Esityspaikka on Stansvikin kartanon puistoalue. Kaupunki häämöttää taustalla. Olemme ikään kuin kaupungin muurien ulkopuolella, jonne hylkiöt joutuivat Pyhän Martin aikana. EIRA SERKKOLA Martinpäivän valokulkue Laajasalossa pe 9.11. klo 18 alkaen. Noin kilometrin kävely ravintola Stansvikiin, oma lyhty mukaan. Näytelmä, Kruunuvuorenrannan valoarkkitehti Marjut Kauppisen puheenvuoro, makkaranpaistoa, tikkupullaa, Stansvikin herkkuja. Järj. Roihuvuoren seurakunta ja Laajasalon alueen toimijat.

ESKO JÄMSÄ

Näytelmä on osa Martinpäivän tapahtumia Kruunuvuorenrannassa. Miksi uudessa kaupunginosassa alettiin viime vuonna viettää Martinpäivää? – Tarkoituksena on synnyttää alueelle yhteisöllisyyttä. Martinpäivää ovat järjestämässä monet Laajasalon toi-

mijat, ja Roihuvuoren seurakunta on tapahtuman pääjärjestäjä. Ajatuksena on tuoda valoa marraskuun pimeyteen. Lyhtyjä on askarreltu lokakuussa leikkipuistossa.

MENOT 1.–15.11.

Kiinankielinen messu su 4.11. klo 13. Paulos Huang. Kaikenikäisten messu, Isäkirkko ke 7.11. klo 17.45. Pauliina Lindfors. Tasausmessu su 4.11. klo 16. Marjaana Toiviainen. Messu su 11.11. klo 11. Petri Patronen. Kiinankielinen messu su 11.11. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 11.11. klo 16. Petri Patronen.

TAPAHTUMIA W.A. Mozart: Suuri c-mollimessu la 3.11. klo 20 Kallion kirkossa. Tapiola Sinfonietta, Suomen Laulu, joht. Kristiina Poska. Liput 25/19/11 e. Chant & Orgue su 11.11. klo 18 Kallion kirkossa. Pariisilaiskirkkojen musiikkia kahdelta vuosisadalta. Pekka Suikkanen, urut, ja SIBArytons-kuoro. Vapaa pääsy. Virsin, lauluin, muisteloin – yhteislaulua ja tarinoita virsistä la 10.11. klo 16 Kallion kirkossa. Vivika Oksanen ja Liisa Enwald. Vapaa pääsy. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 1.11. Sami Jauhojärvi ja kisapappi Leena Huovinen. 8.11. Jörn Donner ja toimittaja Päivi Istala. 15.11.Ilmari Martikainen ja Päivi Istala. Iltaruoka ke 7.11. klo 17 Alppilan kirkolla. Martin päivän paneelikeskustelu, Sillanrakennusilta pe 9.11. klo 15.30 Kallion kirkossa. Puhujavieraat: Porin, Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala, Roihuvuoren seurakunnan nuori luottamushenkilö Ilmo Liimatta sekä Kotimaan toimittaja Meri Toivanen. Juontajat Katri Malmi sekä Noora Seppä. Järjestäjät: YKY, TYT, NAVI ja Sovittelujournalistit ry.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki Avoinna: ma, ti, to, pe klo 9–12 ke klo 12–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302.

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän messu 3.11. klo 11, Tolppanen, Andersson. Messu 4.11. klo 11, Kuusniemi, Valojärvi. Pyhäkoulu. Seurat 7.11. klo 19, Leena VäyrynenSi, Veli-Matti Hynninen, Heusala. Messu 11.11. klo 11, Heusala, Valojärvi. Pyhäkoulu. Viikkomessu 14.11, klo 11, Työrinoja, Andersson.

TAPAHTUMIA Lapsikuoro ma klo 15, Seurakuntasali. Avoin rukouspiiri tiistaisin klo 18, Lauttasaaren kirkko, kerhohuone 15. Seniorilautta keskiviikkoisin klo 10, Seurakuntasali. Larun olohuone keskiviikkoiltaisin klo 17.30–20, Kirkkokahvila. Torstai-piiri 1.11, 15.11., 29.11.(joka toinen torstai) klo 13–14.30, Palvelukeskus Mereo. Raamattupiiri 6.11. ja 20.11.(joka toinen tiistai) klo 18–20, Lauttasaaren kirkko, kokoushuone 10, B-rappu. Käsityöpiiri ti 13.11. ja 27.11. klo 13 palvelukeskus Mereo. Lisätietoja diakoni Taina Viherkari p. 050 380 3532. Joulukahvila, Lauttasaaren Kirkkokahvila muuntautuu joulunajaksi

tunnelmalliseksi joulukahvilaksi, jossa nautitaan herkullisista joulutortuista, pipareista ja tuoksuvasta glögistä. Joulukahvila on auki 1.11.– 23.12. ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 10–20. Seurakuntavaali-iltamat seurakuntasalissa 5.11. klo 18. Kenestä tulee Sinun seurakuntasi päättäjä? Tule tutustumaan seurakuntavaaliehdokkaisiin ja kertomaan mitä Sinä toivoisit seurakunnaltasi. Äänestämällä vaikutat. Vaali-iltamissa nautitaan hyvistä keskusteluista, musiikista ja tarjolla olevista herkuista. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys Lauttasaaressa 6.–10.11. Äänestyspaikat löydät Sinulle lähetetystä vaalikirjeestä, seurakunnan kausiesitteestä ja seurakunnan nettisivuilta. Sururyhmä to 8.11. klo 17.30 läheisensä menettäneille, mukana pappi Marko Heusala ja diakoni Taina Viherkari, Kirkon kerhohuone 15. Lauttasaaren Orkesterin konsertti 11.11. kirkkosalissa klo 18, johtaa Ahti Valtonen. Solistina saksofonisti Olli-Pekka Tuomisalo. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e. Kuorokonsertti ti 13.11. klo 19 kirkkosalissa, Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro HYMSK, johtaa Kati Pirttimaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Pianisti Virva Garamin konsertti la 17.11. klo 16. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 3.11. klo 10, Arja Kortelainen, Seppo Välimäki. Pyhäinpäivän muistohartaus la 3.11. klo 17, Juha Valkeapää, Paavalinkirkon kuoro, johtaa Seppo Välimäki. Sytytetään kynttilät poisnukkuneille. Messu su 4.11. klo 10, Juha Valkeapää, Tuija Samila, Graduale-kuoro, johtaa Seppo Välimäki. Junnumessu su 4.11 klo 15 kouluikäisille perheineen. Tarjoilua ja ohjelmaa messun jälkeen. Puolen tunnin messu ke 7.11. klo 18. Messu su 11.11. klo 10, Tuija Samila, Juha Valkeapää, Seppo Välimäki. Itä-Pasilan messu su 11.11 klo 12, Tuija Samila, Päiväkuoro, johtaa Seppo Välimäki. Junailijankuja 3, sisään Sähköttäjänkadulta. Piispanmessu ti 13.11. klo 18.30. Piispa Teemu Laajasalo saarnaa. Puolen tunnin messu ke 14.11. klo 18. Kuljetus seurakuntavaalipäivän messuun su 18.11. klo 10 Paavalinkirkkoon Itä-Pasilasta. Ilmoitt. virastoon ke 14.11. menn.

TAPAHTUMIA Luceat – Pyhäinpäivän konsertti la 3.11. klo 19. Kamarikuoro Kampin Laulu, johtaa Kari Turunen, Jari Koivistoinen, piano. Liput 20/15 e ovelta. Vaalipaneeli su 4.11. klo 19. Paavalin musiikkikoulun syysmatinea ma 5.11. klo 18 alasalissa. Vapaa pääsy.

Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyyden kahvila ti klo 13–14.30. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30. Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keula. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. Diakonian vastaanoton varausaika ma klo 10–12 ja ke klo 14–16, p. 050 433 9846. Voit myös jättää vastaajaan viestin. Iltaruoka ke klo 17–19, 1 e. Mummola su klo 15–17.30. Saunaretki Lohirantaan pe 23.11. Lähtö Paavalinkirkolta klo 10, paluu n. 15.30. Naisille ja miehille omat saunatilat, savusaunassa uimapuku. Ilmoittaudu maksamalla 10 e diakoniatyöntekijälle Pekka Tähtinen p.09 2340 5442 ja Säde Kultanen p.09 2340 5415 tai virastoon 9.11. menn. Parisuhdekurssi Myötäelämällä rakentavaan vuorovaikutukseen Paavalinkirkolla 16–18.11. Ilm. paavali.srk@evl.fi 5.11. menn. Osallistumismaksu 100 e/pari sis. kirjan ja kahvit. Lisätietoja nettisivuilta tai elina. koivisto@evl.fi.

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10. Pyhäinpäivän messu 3.11. Leinonen, Alanen, Tiitu, Tapio Tiitu. Messu 4.11. Maisila, Leinonen, Hersta, Karjalainen. Minja Pentti, viulu. Pyhäkoulu. Isänpäivän messu 11.11. Lehtimäki, Leinonen, Tiitu, Karjalainen. Helsingin Kaupungin Liikennelaitoksen Mieslaulajat, joht. Anita Lehtonen. Pyhäkoulu. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. Töölön kirkossa su klo 17. Pop-messu 4.11. Liturgi Iiro Salminen Porvoon suomalaisesta seurakunnasta, saarna Visa Viljamaa Kallion seurakunnasta, messuisäntä Mikko Saari, bändiliideri Make Perttilä, esilaulu Mirkka Paajanen. Artistivieras Olivia Amupala. Messu 11.11. Kaleva, Karjalainen.

TAPAHTUMIA Juutalainen perimätieto ja Raamattu 2.11. klo 16 Töölön kirkon Pärinäpirtissä. Luennoitsijana Hermann Aistrich. Pyhäinpäivän muistoilta 3.11. klo 18. Muistoillassa luetaan raamatuntekstejä, rukoillaan läheisten puolesta ja kuunnellaan musiikkia. Tilaisuudessa luetaan poisnukkuneiden nimet ja sytytetään kynttilät heitä ajatellen. Kulttuuriklubi. Ekumenia Merimieskirkossa 5.11. klo 17 Temppeliaukion kirkossa. Vapaa pääsy. Iltatee. Joulumyyjäisten suunnittelua 6.11. klo 17 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Merimieskirkkopiirin myyjäiset 10.11. klo 11–13 Temppeliaukion

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pianisti Sid Hille luo multi-instrumentalisti Herbert Könighoferin ja rumpali Markus Ketolan kanssa elektroakustisia äänimaisemia ke 14.11. Temppeliaukion kirkossa. Konsertti järjestetään yhteistyössä Itävallan suurlähetystön kanssa. Kuva: Sid Hille

7×

musiikkivinkki Lux Aeterna Pyhäinpäivän konsertissa Lux aeterna – ikuinen valo kuullaan osia sielunmessuista, lohdutuksen psalmeja ja lauluja taivaasta la 3.11. klo 14 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Jenni Lättilä, sopraano, Annaliisa Pillak ja Katja Mäkiö, mezzosopraano, Mikko Helenius, baritoni, piano, urut ja bandoneon. Vapaa pääsy.

Satakielen laulu

Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi konsertoi ke 7.11. klo 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Satakielen laulu -konsertissa on mukana myös kirjailija Pekka Hako. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Osa Kiviniemen 60-vuotisjuhlakiertuetta. Taiteilijaa pääsee tapaamaan klo 18 alkaen. Levyjä myynnissä.

Kuorokonsertti

Saksalais-suomalainen kuoro esittää kaksi teosta romantiikan aikakaudelta to 8.11. klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Rheinbergerin messun Messe in f op. 159 ja Mendelssohnin hymnin Hör mein Bitten lisäksi kuullaan urkusooloja sekä Rheinbergerin motetteja. Johanna Falkinger, sopraano, Marianne GustafssonBurgmann, urut, Agnes Goerke, konsertinjohto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 / 8 e.

Autumn Leaves

Sopraanot Olga Kurikka ja Miia Murtonen sekä baritonit Heikki

Cantell, Juha-Pekka Niemelä ja Mikko Virta laulavat konsertissa Il Concerto: Autumn Leaves la 10.11. klo 16 Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23. Pianistina soittaa Jasper Koekoek. Vapaa pääsy. Maksullinen ohjelma sisältää kahvit väliajalla.

Lumen Valo XXV

Lumen Valo -lauluyhtyeen 25-vuotisjuhlavuotta juhlitaan Lumen Valo XXV -konsertilla la 10.11. klo 19 Vanhassakirkossa. Lönnrotinkatu 6. Teema on rakkaus, ja kuolema esiintyy teosten teksteissä ja syntyhistoriassa sekä säveltäjien kohtaloissa. Suurin osa esitetään a cappella, muutamiin teoksiin mukaan saapuvat urkuri Ilpo Laspas ja Espoon Barokki ry:n continuoryhmä. Liput 25 / 15 e Lippupisteestä ja ovelta.

Isänpäiväkonsertti

Lauttasaaren Orkesteri pitää Isänpäiväkonsertin su 11.11. klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Johtaa Ahti Valtonen, solistina Olli-Pekka Tuomisalo, alttosaksofoni. Cesar Franckin, Yrjö Gunaropuloksen ja Sergei Rahmaninovin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 15 / 10 e.

Elektroakustisia äänimaisemia

Pianisti Sid Hille luo multiinstrumentalistin ja rumpalin kanssa elektroakustisia äänimaisemia ke 14.11. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Rauhallisia, kauniita ja jännittäviä äänitekstuureja luodaan spontaanisti improvisoiden. Sid Hille, Rhodes-sähköpiano, theremin ja elektroniikka, Herbert Könighofer, saksofonit ja huilut, Markus Ketola, rummut ja elektroniikka. Liput 15 /10 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 1.–15.11.

14 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

kirkon seurakuntasalissa. Itsetehtyä ruokaa, mm. erilaisia piirakoita ja kakkuja sekä valkosipulisilakoita. Myös lista- ja pika-arpoja. Kahviosta voi leivonnaisten lisäksi ostaa keittoa 5 e hintaan. Yhteislaulua Töölön kirjastossa 13.11. klo 18. Laulamme tuttuja lauluja vuosien varrelta. Kuunteleva rukous 14.11. klo 18.45 Töölön kirkossa. Opettelemme kuuntelemaan rukouksessa ja jaamme kokemaamme toisillemme. Vanhojen töölöläisten tapaaminen ke 14.11. klo 14 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Tule tapaamaan vanhoja tuttuja, juttelemaan ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupin äärellä. Jos tunnet olevasi ”vanha töölöläinen” tule mukaan. Pane sana kiertämään! Uusi Töölön seurakunta tutuksi, poikkea Meilahteen ma 26.11. klo 11.30–15. Vierailu Meilahden kirkossa ja seurakuntakeskuksessa, jossa joulupuuro, kahvit, esitelmä. Ilmoittaudu 16.11. mennessä meilahti.srk@evl.fi tai p. 09 2340 4700, ma, pe klo 10–14, ke klo 14–18. Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Cafe Töölö ke klo 14–18 Töölön kirkolla.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10, paitsi 4.11. ei messua. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 4.11. Slow-messu. Messussa painottuvat hiljaisuus ja Jumalan sana. Suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana seurakuntalaisten ryhmä. Su 11.11. Gospelmessu. Olkkola, Keinänen. Messu sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 16. Messun jälkeen yhteinen ateria. Pyhäinpäivän messu Kulosaaren kirkossa la 3.11. klo 10. Luetaan vuoden aikana kuolleiden kulosaarelaisten seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilä. Kallio, Lemponen. Pyhäinpäivän hartaus Leposaaren kappelissa la 3.11. klo 15. Luetaan vuoden aikana kuolleiden kulosaarelaisten seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilä. Kallio, Leino. Kappeli on hartauden jälkeen auki klo 19 asti. Pyhäinpäivän ilta Herttoniemen

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

3.11.

Nuorten leffalauantai on joka toinen viikko klo 18–21 Seurakuntakeskus Vuosaaren Valossa, Palvelukeskus Albatross, 1. kerros, Kahvikuja 3. Leffalauantai on rento ilta elokuvien äärellä 14–20 vuotiaille nuorille. Mukaan voi ottaa omat leffanaposteltavat.

kirkossa la 3.11. klo 16. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä. Keinänen, Huima, Eva Kasvio laulaa. Pyhäinpäivän ilta la 3.11. klo 18 Myllypuron kirkossa. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden myllypurolaisten seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä. Tikkanen, Leino.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alueellamme: Herttoniemen seurakuntatoimisto ti 6. – la 10.11. klo 9–18. Myllypuron kirkko ti 6.11. klo 15–19. Kulosaaren kirkko ke 7.11. klo 15–19. K-supermarket Hertta pe 9.11. klo 16–20. Mahdollisuus kotiäänestykseen ti 6. – la 10.11., ilmoita virastoon, jos toivot kotiäänestyksen. Raamatun maailma ja me -luentosarja Herttoniemen kirkossa ke 7.11. klo 18. Osa 4/4 Johannes, Jeesuksen läheisin opetuslapsi. Kirjallisuuspiiri Herttoniemen kirkolla ke 7.11. klo 18. Alice Munron Nuoruuden ystävä. Torstaikahvilassa kanttori Kari Jerkku kertoo virsikirjan oudoista virsistä Kulosaaren kirkonmäellä to 8.11. klo 13–14.30. Kallio. Konsertti Herttoniemen kirkossa la 10.11. klo 16. Il concerto: Autumn Leaves. Sopraanot Olga Kurikka ja Miia Murtonen. Baritonit Heikki Cantell, Juha-Pekka Niemelä ja Mikko Virta. Jasper Koekoek, piano. Vapaa pääsy. Ohjelmamaksu, joka sisältää väliajalla kahvit. Retkiklubi tekee ma 12.11. klo 11.30– 15 omakustanteisesti matkan Amos Rex -museoon ja Hiljaisuuden kappeliin. Lähtö Herttoniemen metroasemalta klo 11.30. Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Ehtoolliskirkko pe 2.11. klo 14 Helykodissa, Porttikuja 8. Pyhäinpäivän messu la 3.11. huom. klo 17. Jenni Kahenvirta, Sasu Rauhala, Anne Granström, Mia Iiskola, Eva-Lisa Lindström, Marja Lehtinen, Kirsi Honkanen-Punkari ja Iloinen Kanttorin Kööri ja lauluryhmä Melisma. Muistamme vuoden aikana poisnukkuneita seurakuntamme jäseniä. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu ja mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijän kanssa. Vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet on kirjoitettu muistotauluihin, joiden luona voi käydä hiljentymässä ja muistelemassa poisnukkunutta läheistä. Päivän aikana kirkko on auki ja pappi paikalla keskustelua varten klo 11–17. Muistotaulut ovat esillä 2.–8.11. Pyhäinpäivän hartaus la 3.11. klo 13 Östersundomin kirkossa. Eva-Lisa Lindström, Katri Paukkunen. Messu su 4.11. klo 11. Anne Granström, Mia Iiskola, Jaana Makkonen, Seija Välimäki, Trina Fellman, Karoliina Rahikainen, Mari Lamminen, Katja Sirkiä, huilu. Kuuntelemme hiljaisuutta ja laulamme virsien lisäksi Taizélauluja. Messun aikana Pyhis. Isänpäivän messu su 11.11. klo 11. Marja Lehtinen, Martti Häkkänen, Maija-Liisa Seppä, Mirja Laukkarinen, Matti Pohjoisaho. Messun aikana Pyhis. Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkossa.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www. helsinginseurakunnat.fi

6.11.

Iloinen Kanttorin Kööri -kuoroharjoitukset pidetään ti klo 18, Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1. Tuntuuko siltä, että haluaisit laulaa enemmän? Tule mukaan Iloiseen Kanttorin Kööriin, sinne ei ole pääsykokeita eikä muitakaan vaatimuksia. Kööriä johtaa kanttori Kirsi Honkanen-Punkari.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Pienituloisen ruokailu ma klo 11.

Lounas 1 e ja Takkatupa klo 12–14. Mielen hyvinvointi -ryhmä ma klo 14. Perheraamis ti klo 17.30–19.30. Mikaelin Eläkejumpparit – miesten voimisteluryhmä to klo 10. Torstain päiväkahvit klo 13. 8.11. Keneltä sain nimeni, vieraana Kaarina. 15.11. Tuoreita terveisiä Keniasta tuo Sari Viljakainen. Rukouspiiri pe klo 10. Mikaelin miehet -keskusteluryhmä la 10.11. klo 15. Jouluretki la 15.12. klo 10–17 Vivamon Raamattukylän joulupolulle ja Lohjan menneen ajan markkinoille. Retken hinta aikuiset 25 e, alle 12 v. lapset 15 e. Ilmoittautumiset seurakuntatoimistoon 1.–29.11. p. 09 2340 4800. Lisätiedot Sari Viljakainen p. 09 2340 4871. Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyvät verkkosivujemme tapahtumakalenterista. Pappi on tavattavissa Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Poisnukkuneiden muistotilaisuus la 3.11. klo 18. Ijäs, Rantala, Filppula. Cantiamo ja solistit esittävät G. Faurén Requiemin. Herättäjän kirkkopyhä su 4.11. klo 10. Laaksonen, Rantala, Filppula. Saarna Jaakko Simojoki. Juhlamukulamessu ja Kaskisten synttärikahvit su 11.11. klo 15.

Kaskinen, Vaulas, Filppula. Mukana Sonórus, Anna-Mari Kaskinen ja Petri Laaksonen. Arkkikirkko ke 7.11. klo 18. Iltamessu ke 14.11. klo 18. Laajasalon kirkossa: Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 12 ja Poisnukkuneiden muistotilaisuus klo 16. Vaulas, Laaksonen, NivaVilkko ja Chorus Marinuksen kvartetti. Messu su 4.11. klo 12. Rantala, Ijäs, Niva-Vilkko. Mukana Laulunystävät. Sari-Aino Tolonen esittelee näyttelyään messun jälkeen. Laajasalon opiston 111-vuotisjuhlamessu su 11.11. klo 12. Heidi From, Wille-Hermanni Riekkinen, Risto Oikarinen ja Pertti Holopainen. Kakkukahvit. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 13.11. klo 18.

TAPAHTUMIA Taidenäyttelyn avajaiset to 1.11. klo 17.30–19.30 Laajasalon kirkolla. Sari-Aino Tolonen, Kosketuksia. Idästä länteen laulun siivin su 4.11. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Chorus Marinuksen miesyhtye, johtajana Heikki Varis. Kahvitarjoilu. Kolehti kuoron ja diakoniatyön hyväksi. Lauri Thurénin raamattuillat to 8.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Lopuksi kahvit ja keskustelua. Martinpäivän valokulkue pe 9.11. klo 18 koko perheelle Kruunuvuorenrannassa. Lyhtykulkue Koirasaarentien ja Gunillantien risteyksestä ravintola Stansvikiin. Ulkonäytelmä Pyhän Martin legendasta. Makkaraa, tikkupullia ja Stansvikin herkkuja. Tuo mukaan oma lyhty. Järjestää srk ja Laajasalon toimijat. Musiikkipitoiset myyjäiset la 10.11. klo 10–13 Roihuvuoren kirkolla. Järjestäjinä Cantiamo ja lähetyspiiri. Isänpäivän aaton konsertti la 10.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Fredi, East Side Singers ja Antti Hyvärinen Lions Clubin ja Laajasalon opiston järjestämässä konsertissa. Sanan ja rukouksen ilta su 11.11. klo 17 Laajasalon kirkossa. Suomen lähetysseuran lähetyspiiri ke 14.11. klo 13 Laajasalon kirkolla. Seurakuntavaalit. Ennakkoäänestys 6.–10.11. ja vaalipäivä su 18.11. Lisätietoja anja.nurminen@evl.fi, p. 050 409 3036 tai pekka.kaskinen@evl.fi, p. 09 2340 5710. Jouluiloa! Diakoniatyö avustaa joulun alla vähävaraisia alueillamme. Lomakkeita jouluavustuksen hakemiseen saa kirkoilta ja netistä.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 3.11. klo 11 Vartiokylän kirkossa. Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus la 3.11. klo 18 Vartiokylän kirkossa. Iltamessu ke 7.11. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa. Minimessu to 15.11. Klo 9.30 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. 1.11. mukana

MENOT 1.–15.11.

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

lapsikuoro Kristallit. Messujen toimittajat löytyvät seura kunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho ma klo 12. Yhteinen iltaruoka ma klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hin taan 1 e. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Laulut soikoon! ke klo 13. Vaali-ilta ti 6.11. klo 18 seurakuntasa lissa. Tule tapaamaan ehdokkaitam me ja keskustelemaan! Ikäihmisten keskiviikkokerho 7.11. klo 14. Perjantailenkki pe klo 13. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, josta kävellään yhdessä Vartiokylän kirkol le, jossa on mahdollisuus kahvitella. Lisätiedot Kaisa Moilanen p. 09 2340 6451. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri ma klo 8. Puotilan olohuone ti klo 13–16. Klo 14 on ohjelmatuokio. 6.11. Katri Vanhamäki: Uudet virret. 13.11. Matti Lipponen: Puotilan kartanon synty vaiheet. Vaali-ilta ti 30.10. klo 18 Birgitta salissa. Tule tapaamaan ehdokkai tamme ja keskustelemaan! Pihakahvit la 10.11. klo 12.30–14 Matteuksenkirkon pihalla. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Piispanmessu to 1.11. klo 18, kirkko. Mäkelä, Teemu Laajasalo, Jurmu, Virtanen. Ei iltakirkkoa Katukappelissa to 1.11. eikä 8.11. Messu la 3.11. klo 11, kirkko. Ahonen, Jurmu. Pyhäinpäivän muistohartaus la 3.11. klo 18, kirkko. Pesonen, Nord lund, Jurmu, Gaudiumkuoro. Messu su 4.11. klo 11, kirkko. Antola, Paananen, Virtanen, Puotin laulu. Messu su 11.11. klo 11, kirkko. Holma, Auranen, Jurmu. Merirastimessu ja kappelikuppila su 11.11. klo 15, Merirastikappeli. Antola, Jurmu. Iltakirkko to 15.11. klo 18, Katukap peli. Pesonen, Jurmu.

TAPAHTUMIA Piispa Teemu Laajasalo vierailee Vuosaaressa. Tutustui piispaan ja tule to 1.11. klo 18 kirkolle iltames suun. Kuninkaan ilta kirkolla pe 2.11. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Jorma Lahikainen, Tuula Saukkonen ja Vuorilaulu. Seurakuntavaalit. Sinä päätät kuka päättää seurakunnassasi. Äänestä ja vaikuta! Lisätietoa nettisivuillamme.

Jonas Rannila sanoo Johanneksenkirkon alttaritaulun sopivan erityisen hyvin Paulus-oratorion teemaan, koska se kuvaa Paavalin kääntymistä kristityksi.

Apostoli Paavalin kiehtova tarina Mendelssohnin Paulus-oratorio teki vaikutuksen kapellimestari Jonas Rannilaan jo 12-vuotiaana kuorolaisena. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

yhäinpäivän viikon kiinnostavimpiin konsertteihin kuuluu Felix Mendelssohnin Paulus-oratorio, Opus 36. Vuonna 1836 sävelletty teos kertoo apostoli Paavalin kääntymisestä juutalaisesta fariseuksesta hartaaksi kristityksi. Kapellimestari Jonas Rannila halusi esitettäväksi oratorion, koska se kuuluu 1800-luvun alun harvemmin esitettyihin merkkiteoksiin. Se on hänelle myös henkilökohtaisesti tärkeä. – Olin lapsena mukana Cantores Minores -kuorossa, jossa tutustuin kirkkomusiikin hienoimpiin teoksiin. Lauloimme paljon Bachin musiikkia, mutta Tuomiokirkon 150-juhlakonsertissa esitimme Mendelssohnin Paulusoratorion. Tuo varhaisromanttinen teos teki minuun suuren vaikutuksen tunteikkuudellaan ja runsailla orkesteriosuuksillaan. Pari tuntia kestävä Paulus-oratorio muistuttaa rakenteeltaan Bachin Matteuspassiota: se sisältää aarioita, resitatiiveja, kuoro-osia ja koraaleja. – Kuorolla on teoksessa iso rooli, sillä se esiintyy kansanjoukkona, pakanoina, fariseuksina ja kääntyneinä kristittyinä. Meillä onkin kuorossa lähes sata laulajaa, Rannila kertoo. Johanneksenkirkossa esitettävän oratorion tuottaa Manifestum-kuoro, jonka taiteellisena johtajana Rannila toimii. Lisäksi mukana ovat Somnium Ensemble -kuoro ja Kirkkonummen kamariorkesteri. Solisteina kuullaan huippulaulajia, sopraano Hedvig Pauligia, altto Monica Groopia, te-

nori Mati Turia ja basso Heikki Kilpeläistä. PAULUS-ORATORIO JAKAANTUU kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan Pyhän Stefanoksen marttyyrikuolemaa, johon Paavali kristittyjen vainoajana osallistuu, sekä Damaskoksen tietä, jolla Paavali kääntyy farisealaisesta kristityksi. Toinen osa käsittelee Paavalin dramaattisen elämänmuutoksen jälkeistä aikaa, hänen rooliaan kristinuskon levittäjänä ja hänen marttyyrikuolemaansa Roomassa. Teoksen tapahtumia säestää useampaan kertaan kuultava Valvomisen sunnuntain virsi Herätkää niin huuto kaikaa. Jonas Rannilan mukaan Paavali on Raamatun tärkeimpiä henkilöitä: hänen kirjeensä Uudessa testamentissa ovat keskeisiä kristinuskon ja koko länsimaisen kulttuurin syntymisessä. – Paavalin ydinajatuksena oli, että Jumala on läsnä kristityssä. Ihminen

ei pelastu omilla teoillaan vaan olemalla uskossa osallinen Jeesukseen ja tämän ylösnousemukseen. – Kärsimys ja kuolema olivat Paavalin mukaan merkkejä Jumalan läheisyydestä. Tämä liittyy olennaisesti pyhäinpäivän viettämiseen, minkä vuoksi Paulus-oratorio sopii erinomaisesti tähän ajankohtaan. Paulus-oratorio on neljäs Rannilan johtama pyhäinpäivän konsertti Johanneksenkirkossa. Teokset ovat vaihdelleet vuosittain, ja ne ovat vetäneet kirkkoon yli tuhat kuulijaa. Tänä vuonna teoksen esittämistä tehostavat Johanneksenkirkon uudet kuoriurut. Kirkon alttaritaulu puolestaan sopii erityisen hyvin konsertin teemaan, sillä Eero Järnefeltin vuonna 1932 maalaama Taivaallinen näky kuvaa Paavalin kääntymystä. ■ Paulus-oratorio pyhäinpäivänä la 3.11. kello 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 30 e Lippu.fi.

Konsertteja pyhäinpäivän aikaan Johannes Brahmsin Ein deut ches Requiem op. 45 pe 2.11. klo 19 Helsingin tuomiokirkos sa. Cantores Minores, solistit Helena Juntunen ja Tommi Ha kala sekä Lohjan kaupungin orkesteri, johtaa Hannu Nor janen. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e (numeroidut rivit) Ticket master. Pyhäinpäivän kynttiläkonsertti la 3.11. klo 16.30 Suomenlinnan kir

kossa. Swing High lauluyhtye. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e. W.A. Mozartin cmollimessu la 3.11. klo 20 Kallion kirkossa. Suo men laulu ja Tapiola Sinfonietta. Liput 25/19/11 e Lippupiste. Bach ja Fauré: Kantaatti ja Re quiem – Surun ja lohdun säveliä su 4.11. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Cantabilekuoro. Liput 25/20 e Ticketmaster.

MENOT 1.–15.11.

16 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Ennakkoäänestys virastolla ti–la 6.–10.11. klo 9–18, Katukappelissa ti– to 6.–8.11. klo 9–18, pe 9.11. klo 12–20 ja la 10.11. klo 10–18. Vaalipäivänä su 18.11. Vuosaaren kirkolla klo 11–20. Äänioikeutettu on vähintään 16-vuotias seurakunnan jäsen. Ota mukaan henkilöllisyystodistus. Laulu kuuluu kirkkotiellä. Opetellaan yhdessä lisävihkon virsiä kirkolla su 4.11. klo 15. Laulattamassa ja virsistä kertomassa Teija Tuukkanen ja Hanna Virtanen. Avoin päiväkerho Perhosparkki 2–6-v. Valossa ke 7.11. klo 13–15.30. Ohjattua toimintaa, hartaushetki, leikkiä, välipala. Ilm. p. 050 322 9070. Maksu 5 e. Pyhän tanssin iltapäivä Merirastikappelissa la 10.11. klo 13–16. Meditatiivista tanssia, mietiskelevää rukousta. Helpot askelkuviot. Maksu 15 e. Ilm. saraaho@gmail.com, p. 050 490 6014. Ylistystanssi-ilta naisille Marielundin kappelissa to 8.11. klo 18.30. Vapaamuotoista tanssia, helpot koreografiat, rukousta. Ohj. Mervi Koski. Isänpäivän yhteislauluja su 11.11. klo 16 Merimieskirkolla, Provianttikatu 4. Hanna Vuollo, Anja Hinkkanen. Mystikot matkakumppaneina su 11.11. klo 10, Uutelan kota. Lauri Maarala alustaa dominikaanimunkki Eckhartin elämästä ja kokemuksellisesta tietämisestä ja johdattaa hengellisiin harjoituksiin ja keskusteluihin. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14. Pappi Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa ti klo 9–10. Sähköposti: vuosaari.diakonia@evl.fi. www.helsinginseurakunnat.fi/ vuosaari

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän la 3.11. messu klo 10 Malmin kirkossa. Esko M. Laine. messu klo 10 Viikin kirkossa. Sari Hakuri, Andrei Hongell, sello. Sytytämme kynttilät kuluneena vuonna hautaan siunatuille seurakuntalaisille. Kirkkokahvit. messu klo 12 Jakomäen kirkossa.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

2.11.

Mörköbileet Malmin kirkossa, Kunnantie 1, pe klo 17. Ällökuja, mörködisko, kasvomaalausta, onginta 2 e. Mukana karkkipiispa sekä Timo ja Dali-käärme.

Timo Ahoinpelto. Sytytämme kynttilät kuluneena vuonna hautaan siunatuille seurakuntalaisille. Kirkkokahvit. kynttiläkirkko klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa. Martta Paijola. Lähetyskahvila. kynttilähartaus klo 16 Malmin kirkossa. Pirkko Poisuo. Hartaudessa palavat kynttilät edesmenneiden muistolle ja luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet alueilta 00700, 00720, 00730, 00740 ja 00780 Helsinki. Iltatee. messu klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. Sytytämme kynttilät kuluneena vuonna hautaan siunatuille seurakuntalaisille. Kirkkokahvit. messu klo 16 Puistolan kirkossa. Markus Kopperoinen. Sytytämme kynttilät kuluneena vuonna hautaan siunatuille seurakuntalaisille. Kirkkokahvit. Messu su 4.11. klo 10 Malmin kirkossa. Esa Järvinen. Helsingin Naispoliisilaulajat, joht. Anna-Elina Norjanen. klo 10 Puistolan kirkossa. Heidi Tikka. Lähetyskahvila. klo 10 Viikin kirkossa Kansainvälinen messu. Outi Lantto. klo 16 Pihlajamäen kirkossa Lähetysmessu. Tansanian lähetit Pia ja Mikko Pyhtilä. Messun jälkeen kiinalainen ateria, hinta 8 e. klo 17 Valon messu Tapanilan kirkossa. Esa Järvinen. Messu su 11.11. klo 10 Malmin kirkossa. Esko M. Laine. klo 14 Malmin kirkossa aikuisrippikoulun konfirmaatio. Timo Ahoinpelto. klo 10 Puistolan kirkossa Rukoushelmimessu. Markus Kopperoinen. Lähetyskahvila. klo 10 Viikin kirkossa. Petri Jukanen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa kansainvälinen messu. Markku Arola. Nepalilaisia vieraita. Viikkomessu Jakomäen kirkossa to 15.11. klo 14. Heidi Tikka. Hiljainen viikkomessu Viikin kirkossa to 8.11. ja 15.11. klo 17.30.

TAPAHTUMIA Sinä olet ääretön – lauluja rukoushelmistä Malmin kirkossa su 4.11. klo 18. Messu-

5.11.

Kirkkoherranvaalin paneelikeskustelu Pakilassa ma klo 17 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1.

laulajat-kuoro, joht. Kaisu Rauhamaa sekä Pekka Nymanin yhtye. Kaarina Hakkarainen johdattaa rukoushelmien maailmaan. Vapaa pääsy; ohjelma 10 e sis. rukoushelminauhan. Pieni iltasoitto Puistolan kirkossa su 4.11. klo 18. Katja Sirkiä, huilu; Karoliina Koivisto, viulu; Matti Oikarinen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Merikannon matkassa -konsertti Puistolan kirkossa su 11.11. klo 18. Eilamaria Leskinen, laulu ja Liisa Pimiä, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laulumatinea Voimalla neljän miehen Malmin kirkossa ti 13.11. klo 13. Jaakko Aakkula, Aimo Holtari, Timo ja Toivo Olli. Matinean jälkeen eläkeläisten iltapäivä. Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodilla ti 13.11. klo 18. Pyhäinpäivä Malmin hautausmaalla la 3.11. Isossa kappelissa klo 11–18 tasatunnein lyhyt musiikkipitoinen hartaus. Kappelirakennuksen viereisessä odotustilassa tarjolla lämmintä juotavaa klo 11-18. Paikalla Malmin seurakunnan työntekijöitä. Kappelirakennuksessa hautapaikkojen tiedustelut klo 10–14. Pyhäinpäiväviikonloppuna hautausmaan portit auki yötä päivää. Mörköbileet Malmin kirkossa pe 2.11. klo 17. Ällökuja ja mörködisko. Kasvomaalausta. Ilmaista tarjoilua. Onginta 2 e. Voi pukeutua mörköteeman mukaisesti. Paikka myös muistelulle ja hiljentymiselle, kynttilöille ja surun väreille. Mukana karkkipiispa sekä Timo ja Dali-käärme. Suositusikäraja 7. Vauvojen iltapäivä Jakomäen kirkossa pe 9.11. klo 13–15. Avoin iltapäivä vauvoille ja vanhemmille, myös odottaville äideille. Tule juomaan kuppi kahvia ja tutustumaan muihin. Ei ilmoittautumista. Maksuton. Tied. Seija Saarinen p. 050 325 1268. Kastepäivä Jakomäen kirkossa la 24.11. klo 10–16. Mutkaton ja maksuton tapa järjestää juhla. Voit tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Kirkko tarjoaa valoisat tilat, kakkukahvit ja lainaa tarvittaessa kastemekon. Mukaan juhlaan voi kutsua läheiset. Tied. ja ilm. Heidi Tikka p. 09 2340 4469, heidi.tikka@evl.fi.

8.11.

Professori Minna Huotilainen luennoi, miten oppimista voi tehostaa to klo 18– 19.30 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Keittoruokaa 2 e klo 17–18. Lastenhoito.

Kurkkaa kertomukseen -ilta Puistolan kirkossa ma 12.11. klo 18. Tutkailemme Raamatun kertomuksia kokemisen, tiedon ja yhteisen jakamisen kautta raamatuntukija ja pappi Elina Perttilän kanssa. Iltatee. Kansainväliset nyyttärit Pihlajamäen kirkolla ke 7.11. klo 18. Tuo yhteiseen pöytään jotain pientä syötävää ja halutessasi ohjelmanumero omasta kulttuuristasi. Adventtimyyjäiset Pukinmäen Portissa la 24.11. klo 12–15. Myyntipöytävaraukset 12.11. alk. arkisin klo 12–15, p. 044 270 6244 / Raija Välimaa. Pöytävuokra 5 e diakoniatyön hyväksi. Soppakirkko Siltamäen seurakuntakodilla ti 13.11. klo 12. Aamupuuro ja hartaus Tapulin seurakuntakodissa to 8.11. ja 15.11. klo 10. Näkövammaisten ryhmän 20-vuotisjuhla Malmin kirkolla ma 12.11. klo 13. Avoimet eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkolla ti 6.11. ja 13.11. klo 13. Tapanilan kirkolla ke 7.11. ja 14.11. klo 13. Pihlajamäen kirkolla ke 7.11. ja 14.11. klo 12. Ke 7.11. diabeteslääkärin puheenvuoro, Tuula Pontela. Puistolan kirkolla Torstaikahvila to 8.11. ja 15.11. klo 13–14.30. Sinikka Laurila vierailee 15.11. Jakomäen kirkolla torstaikahvila Jakis to 8.11. ja 15.11. klo 13–15. Viikin kirkolla Naapurikahvit ke 7.11. ja 14.11. klo 13. Avoimet kahvilat ja iltapäivät Siltamäen seurakuntakodilla Kirkkohetki ja kahvila ti 6.11. klo 12. Porttikahvilan puuropäivä Pukinmäen Portissa ma 5.11. klo 12–15. Vapaaehtoinen maksu. Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodissa ma 5.11. puurotarjoilu ja 12.11. Tiina Koskinen Tapulin kirjastosta vierailee klo 11.15. Tiistaitupa Tapulin seurakuntakodissa ti 6.11. ja 13.11. klo 14–17. Avoimien ovien iltapäivä kaikenikäisille, hartaus, välipala, ohjelmaa ja yhdessäoloa. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys Kirkkoherranvirasto, Kunnantie 1, ti 6.11. klo 9–19, ke 7.11. klo 9–20, to 8.11. ja pe 9.11. klo 9–19, la 10.11. klo 9–18. Jakomäen kirkko, Pihlajamäen

kirkko, Puistolan kirkko, Siltamäen seurakuntakoti, Tapulin seurakuntakoti, Tapanilan kirkko, Viikin kirkko ke 7.11. klo 16–20. Malmintorin kauppakeskus, Malmin kauppatie 18, ti 6.11. – pe 9.11. klo 12–19, la 10.11. klo 11–18. Viikin Prisma, Viikintori 3, ti 6.11. – pe 9.11. klo 15–19, la 10.11. klo 11–15. Helsingin Uusi Yhteiskoulu, Lucia Hagmaninkuja 4, ti 6.11. klo 9–14. Helsingin Medialukio, Moisionpolku 3, ti 6.11. klo 9–14. Viikin normaalikoulu, Kevätkatu 2, ke 7.11. klo 9–14. Perho Liiketalousopisto Malmin kampus, Latokartanontie 12, ke 7.11. klo 9–14. Stadin ammattiopisto, Vilppulantie 14, to 8.11. klo 9–14. Viikin infokeskus Korona, Viikinkaari 11, to 8.11. klo 10–18. Vaalipäivän äänestyspaikka Malmin kirkko su 18.11. klo 11–20.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 3.11. klo 10. Savik ja PesonenKareinen. Pyhäinpäivän iltakirkko la 3.11. klo 18. Heininen ja Mäkiö. Kaari-ensemble laulaa. Messu su 4.11. klo 10. Karin Airaksinen ja Mäkiö. Chorus Sine Nomine. Messun jälkeen mahdollisuus tutustua seurakuntavaaliehdokkaisiin kirkkokahvien yhteydessä. Messu su 11.11. klo 10. Elo, Handolin, Pesonen-Kareinen. Käpylän kirkkokuoro. Käpylän kirkossa: Pyhäinpäivänä Käpylän kirkko on auki hiljentymistä varten klo 15–20. Impilahti-Seuran 70-vuotisjuhlamessu 3.11. klo 10. Saarna rovasti Martti Myllärinen, Heininen, Anssi Pyykkönen, Elina Kivinen, viulu. Messu ja kehitysvammaisten kirkkopyhä su 4.11. klo 18. Albekoglu ja Helenius. Käpylän kansanmessu su 11.11. klo 18. Albekoglu ja Helenius. Saarna: Kati-Pupita Mattila. Amoro Barocco -orkesteri. Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa. Joka kuukauden 3. keskiviikko rukoushetken yhteydessä myös ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla kaiken ikäisille.1 e. Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–15.1–10 e. Lux Aeterna – Ikuinen valo. Pyhäinpäivän konsertti 3.11. klo 14 Käpylän kirkossa. Osia sielunmessuista, lohdutuksen psalmeja ja lauluja taivaasta. Jenni Lättilä, sopraano ja Annaliisa Pillak, mezzosopraano. Katja Mäkiö, mezzosopraano ja urut. Mikko Helenius, baritoni, piano ja bandoneon. Vapaa

MENOT 1.–15.11.

pääsy, ei ohjelmamaksua. Väinämön perintö - KansallisKuoron 110-vuotisjuhlakonsertti to 6.11. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Johtaa Teppo Lampela. Iki-ihania kuorosävelmiä menneiltä vuosikymmeniltä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laulusuzukioppilaiden konsertti to 15.11. klo 18 Käpylän kirkossa. Musiikkikoulu Virtus. Aivot on luotu oppimaan -luento to 8.11.klo 18–19.30 Oulunkylän kirkossa. Parin euron keittoruoka tarjolla klo 17–18. Alustajana kasvatustieteen professori Minna Huotilainen. Lastenhoito järjestetty. PariAsiaa-luentoillat Oulunkylän kirkossa. To 15.11. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin ja 22.11. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen. Luennot klo 18–19. Luennoitsijana Parisuhdekeskus Kataja ry:n parisuhdetyön vapaaehtoiset Jarkko ja Minka Hauta-Aho. Luentoihin vapaa pääsy, illat eivät sisällä ryhmäkeskusteluja. Luentojen jälkeen halukkaille mahdollisuus lyhyeen yhteiseen keskus-

teluun. Lastenhoitoa tarvitseville ilmoittautuminen kyseisen viikon maanantaihin mennessä terhi. lahdensalo@evl.fi, p. 050 365 3987.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän iltakirkko la 3.11. klo 16. Suvi-Maria Roine ja Marita Toivonen. Tilaisuudessa luetaan ääneen vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Messu su 4.11. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen ja Jari Koivistoinen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B. Käsityöläisten messu su 11.11. klo 11. Marita Toivonen, Suvi-Maria Roine ja

Ari Häyrinen. Seurakunnan Kutomakerho tarjoaa kirkkokahvit. Pieni iltamessu ke 14.11. klo 19. Jouni Pirttijärvi.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Kirkkoherranvaalin paneelikeskustelu ma 5.11. klo 17. Tervetuloa tenttaamaan ehdokkaita Hyvän Paimenen kirkkoon. Strand Band, virsijazz-konsertti pe 9.11. klo 18. Tule äänestämään seurakuntavaaleissa ja nauti sen jälkeen vuorovaikutteisesta yhteislaulukonsertista. Yhdessä veisattujen, jazzvaikutteisesti säestettyjen virsien lomaan saa keskittyä kuuntelemaan Strand-bandin ja laulusolistin sooloesityksiä. Vapaa pääsy. Pakilan Martat valmistavat havukransseja ti 13.11. klo 18. Kutomakerhon nukkenäyttely 8.–11.11. Näyttely on avoinna yleisölle: to 8.11. klo 9–13, pe 9.11. klo 9–13 ja klo 16–18, su 11.11. klo 10–14. Esillä n. 40 nukkea lähes sadan vuoden ajalta puettuna eri vuosikymmenten vau-

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

vavaatteisiin. Vapaa pääsy. Peittopiirin peittonäyttely 10.–18.11. Peittopiirin Äiti Teresa -peitot esillä Hyvän Paimenen kirkon Paimensalissa. Vapaa pääsy. Omatoimiperhekerho maanantaisin Kirkonkellarissa klo 9–11.30. Aamupala 1 e tehdään omatoimisesti paikalla olevista aineksista. Vox Sonora -kuoron harjoitukset maanantaisin klo 18 kirkolla. Kuoroa johtaa kanttori Ari Häyrinen. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Tule laulamaan yhdessä tuttuja lauluja ja opettelemaan uusia! Kahvit. Perhekerho VälKeessä torstaisin klo 9–11.30. Aamupala 2 e/aikuinen ja 0,50 e/lapsi. Rentoa yhdessä olemista ja vaihtuvaa tekemistä. Waste & Feast lounaskahvila Kippo & Kulho perjantaisin klo 11–12.30 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka maksaa 2 euroa tai 5 euroa, joka on omakustannushinta tai 10 euroa, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä.

Erityisryhmille Näkövammaisten hengellisen musiikin levyraati ma 12.11. klo 17–18.30 seurakuntien talossa, Kolmas linja 22 B. Näkövammaisten adventtiretki la 1.12. Pakarituvalla, Kuriiritie 1, Vantaa. Kimppakävelyä klo 13–14, pientä syömistä ja yhdessäoloa tuvalla klo 14–16. Menopaluu kuljetus Mikonkadun turistipysäkiltä. Paluu klo 16.30. Ilmoittautumiset kuljetukseen ma 26.11. mennessä Marja Leena Kalliolle p. 09 2340 2549. Näkövammaisten joulujuhla ti 11.12. klo 14–17 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Ohjelmassa joulubuffet ja jouluinen ohjelma. Osallistumismaksu 10 e, joka kerätään paikan päällä. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen ma 26.11. mennessä p. 09 2340 2538, ysk.diakonia@ evl.fi.

Tiesitkö?

Pyhäinpäivänä on tilaa surulle Marraskuun ensimmäisenä lauantaina hautausmailla syttyvät tuhannet kynttilät. Hautausmaiden kappeleissa on myös hartauksia. TEKSTI LAURA KOSKELAINEN KUVA AARNE ORMIO/ KIRKON KUVAPANKKI

yhäinpäivänä ihmisillä on lupa ikävöidä ja muistella omia rakkaitaan, joista on joutunut luopumaan. Pastori Jenni Kallion mielestä on tärkeää, että ihmisillä on aikoja ja paikkoja surulle. Hän pitää pyhäinpäivänä hartauden Leposaaren hautausmaan kappelissa Kulosaaressa. Kallio aikoo puhua surusta ja kuolemasta. – Kerron myös toivosta, joka meillä kristityillä on: kuolema ei ole vain eroa ja ikävää vaan se on myös kotiinpaluun juhlaa. JOS SUREMINEN tuntuu raskaalta, Kallio muistuttaa, että

surussa monia lohduttaa toivo jälleennäkemisestä taivaassa. Toisia auttaa surussa aika, sillä ajan mittaan surun muoto muuttuu. Toiset itkevät ja puhuvat, toisille tuo lohtua vaikkapa luonnossa kulkeminen. – Jokainen suree omalla tavallaan, mutta surun kannattaa antaa tulla ulos. Muuten se tulee vastaan myöhemmin elämässä, usein vielä kipeämpänä, Kallio sanoo. PYHÄINPÄIVÄN TUNNELMA hautausmaalla on rauhallinen ja levollinen. Kynttilät pimeässä kertovat rakkaudesta, ikävästä, kunnioituksesta ja muistoista. Tätä tunnelmaa on mahdollisuus päästä kokemaan Hieta-

niemen, Honkanummen, Leposaaren, Malmin, Maunulan ja Östersundomin hautausmailla. Pyhäinpäivän aikaan hautausmaiden portit ovat pitkään auki: ne avataan torstaina 1.11. kello 7 ja suljetaan maanantaina 5.11. kello 22. MALMIN HAUTAUSMAALLA korttelin 82 Menneiden sukupolvien muistelupaikka on poistettu käytöstä paloturvallisuussyistä. Uudeksi muistelupaikaksi on otettu ”Kivinen tie” kortteleiden 96 ja 97 välissä. Ketokivenkaaren portilta ja pääväylällä on opasteet alueelle. Pihlajamäentien portin, Vanhan portin, edessä oleva muistelupaikka säilyy entisellään. ■

Pyhäinpäivän hartaudet hautausmailla lauantaina 3.11. Hietaniemen uusi kappeli kello 14, pastori Maija Kuoppala ja kanttori Anna Pulli. Hietaniemen uusi kappeli klo 16, pastori Jonas Gehlin, kanttori Fred Lindström. Ruotsinkielinen jumalanpalvelus, jossa luetaan vuoden aikana edesmenneiden nimet. Honkanummen iso kappeli klo 14, pastori Marjaana Rantala ja kanttori Hannele Filppula. Kulosaaren Leposaaren kappeli klo 15, pastori Jenni Kallio ja kanttori Marika Leino. Kappeli on hartauden jälkeen auki, sieltä saa glögiä lämmikkeeksi ja pastori Kallio on paikalla klo 19 asti. Malmin isossa kappelissa klo 11–18 tasatunnein lyhyt musiikkipitoinen hartaus, jonka Malmin seurakunnan työntekijät

pitävät. Kappelirakennuksen viereisessä odotustilassa on tarjolla lämmintä juotavaa klo 11–18. Paikalla on Malmin seurakunnan työntekijöitä. Kappelirakennuksessa hautapaikkojen tiedustelut klo 10–14. Maunulan hautausmaalla klo 17 muistokynttiläristin juurella, kirkkoherra Ulla Kosonen. Östersundomin kappeli klo 13, pastori Eva-Lisa Lindström ja kanttori Katri Paukkunen. Voit seurata pyhäinpäivän tunnelmaa myös netistä osoitteesta www.pyhäinpäivä.fi. Monissa kirkoissa järjestetään hartauksia, joissa luetaan vuoden sisällä kuolleiden nimet. Katso ne täältä: www.helsinginseurakunnat.fi/pyhainpaiva.html.stx

18 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Lakipalveluja

Hautauspalveluja HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

www.bremerinhautakivi.fi

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI.

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

TURVAA LÄHEISESI

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Hammashoitoa HAMMASASEMA

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus Svinhufvudintie 1 p. 050 5570 740

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€ Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Ada Tikka

T A K U U T Y Ö

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ostetaan OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI. Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Vuokrata halutaan Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061

4h perhe etsii vuokra-asuntoa Helsingistä n. 1.12. alkaen 045 2710270/ Hanna

1.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne. www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h

Siivouspalveluja Parturikampaaja Jane kotikäynnit myös jalkahoitoja 040 748 56 01 Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Jalkahoidot 40 €. Kotikäynnit 50 €. Puh 040-154 7607

Kangasalantie 2, 00550 Helsinki

Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

MYYN HUONEISTOSI, 0400 506079 [A] LKV, 45 v kokemus huoneistot 1,75 % mh:sta A N N E L I VA I N I O RA N TA K Y yksityinen helsinkiläinen anneli.vainioranta@welho.com

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla Petri Posti petriposti@elisanet.fi kotitalväh. 0505003090

Kansainväliset rippikoulut (ev.lut.) Partaharjulla, Pieksämäellä kesällä 2019 www.nuorikirkko.fi/nuoret

HERÄNNÄISSEURAT pe 2.11. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. la 3.11. klo 10 kirkkopyhä Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo; kahvit ja seurat; mukana Herännäisnuorten kuoro. su 4.11. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoren kko, Tulisuont.2, Hki; saarna J.Simojoki; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkään kko, Hämeenk.16; saarna Sam.Korkalainen, mukana Veisuuveljet; kirkkokahvi ja seurat srkkesk. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mm. Iiris Kivimäki, Timo Lappalainen, L.Väyrynen-Si; mukaan kutsutaan näkövammaisia, käytössä pistekirj.-Siionit ja isotekstiset. ma 5.11. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 7.11. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. ti 13.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D,2.krs. ke 14.11. klo 19 Matinkappelilla, Liisankj.3, Espoo. klo 19 Körttikodin seurat to 15.11. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. TULOSSA: Körttikoti 90 v. 21.-25.11. yo-kodilla, Seuratuvalla ja Joh.kko.

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 4.11. klo 13.30 Kuka minua hallitsee? Happamattomuuden juhla 1. Kor. 5 - Eeva Pouke Pyhän Hengen temppeli 1. Kor. 6 - Raimo Vanninen Raamattupiiri 15.11. klo 18 1. Kor. 4-6

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 13.11. klo 19 Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Haagan pappilantie 2, 00320 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Myydään Kristiinankaupungissa kolmio 78 m2. Valoisa peruskorjattu asunto. Alin kerros, lasitettu parveke, oma terassi ja autopaikka. 88 000 € p. 040 5593587 Myytävänä ryijy ja sängynpeitto kotikutoinen. Pellavaliinoja ja pyyhkeitä ym. kodintavaraa. Korkeavuorenkatu. Puh. 050 4325815

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

www.kotikuntoon.com Kotisiivousta/ikkunanpesua. Timo 0440691994

Tilaisuuksia

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

Terveydenhoitoa Psykoterapiaryhmä Kalliossa tiistaisin 8.1.-17.12.2019 klo 17.15-18.45. Masennuksesta, ahdistuksesta ja sosiaalisten tilanteiden jännittämisestä sekä vaikeista ihmissuhteista kärsiville. Yhteydenotot: Camilla Sundell (TM,YTM, Kela-pätevyys) camilla.sundell@outlook.com, p. 0403667592

20 A Kirkko ja kaupunki | 1.11.2018

Kirkko työllistää osatyökykyisiä BRITA JOKINEN-MORRIS kysyi (K&k 25.10.). tarjoaako kirkko työpaikkoja osatyökykyisille. Helsingin seurakuntayhtymän Työtä kohti -projekti on tarjonnut Helsingin seurakunnille mahdollisuutta työllistää vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia jo vuodesta 2015. Määrärahan avulla on tehty tänä vuonna 32 määräaikaista työsopimusta, koko hankkeen kautta lähes 80. Muutamat seurakunnat ovat työllistäneet osatyökykyisiä myös suoraan. Monenlaisissa avustavissa työtehtävissä ihmiset ovat työnteon lisäksi voineet harjoitella päivärytmiä ja työelämätaitoja sekä kokea osallisuutta. Moni heistä on siirtynyt työelämään. Espoon seurakunnissa on tälläkin hetkellä osatyökykyisiä työntekijöitä sekä määräaikaisissa että pysyvissä työsuhteissa. Tämän lisäksi seurakunnissa toteutuu säännöllisesti eri alojen määräaikaisia työkokeiluja sekä työelämään tutustumisjaksoja. Työkokeiluja järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Myös Vantaan seurakuntayhtymä työllistää osatyökykyisiä eri yksiköissä. Se työllistää mielellään harjoittelijoita ja työkokeilijoita, jotta seurakunta voisi olla mahdollisimman monelle väylä työelämään.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? ALESSANDRO BIANCHI / LEHTIKUVA − REUTERS

Hanna-Elina Yli-Koski teologian maisteri Helsinki

Pelastuminen voi olla hyvin konkreettista

Toimitus

Monenlaisia työpaikkoja tarvitaan ELÄMME SUURTEN muutosten aikaa. Työ ja sen laatu muuttuvat, kun digitalisaatio mullistaa työn tekemisen. Koulutetut ja menestystä janoavat ovat selviytyjiä talouden kasvun rattaissa. Sen sijaan ihmiset, jotka luokitellaan oppimisrajoitteisiksi tai muuten työhön sopimattomiksi, eivät loista työmarkkinoilla. Onneksi joukossamme kulkee ihmisiä, jotka eivät luovuta. Siitä on osoituksena Salossa toimiva Ihme ja Kumma ry. Yhdistyksen puheenjohtaja sai sitkeytensä ansiosta aluehallintovirastolta avustuksen työllistääkseen yhdistyksessä toimivia kehitysvammaisia ja muita työvoiman ulkopuolelle tuomittuja lähimmäisiämme. Ilman avustusta he eivät olisi voineet palkata uutta ohjaajaa eikä työntekijöitä toimintansa laajentamiseksi. Tällaisen toiminnan soisi koskevan kaikkia ihmisiä, jotka eivät nykyisessä työtahdissa työmarkkinoilla selviä ja joita ei ole kelpuutettu työmarkkinoille. Työtä ja tekemistä kyllä riittää. Birgitta Wulf Salo

Koti-irtaimiston myynti yllätti KOTIIMME OLI KERTYNYT perintöinä ylimääräistä irtaimistoa. Saimme SPR:n ja Kierrätyskeskuksen kautta pääosan siitä uusille käyttäjille. Kokeilin myös myyntiä tämän lehden taannoiselle Ostetaan-palstan ilmoittajalle. Ensimmäinen seitsemän muuttolaatikon kauppa onnistui, kun ostaja hieman jousti aluksi tarjoamastaan

Nuoresta, joka ei usko, kasvaa nopeasti nuori aikuinen, joka eroaa kirkosta, ei kasta lapsiaan, ei solmi avioliittoa kirkossa, ei halua vaikuttaa kirkon asioihin äänestämällä saati asettumalla ehdokkaaksi eikä – mikä tärkeintä – solmi henkilökohtaista suhdetta rakastavaan ja armolliseen Jumalaan. Otsikon kysymys on iso, eikä minullakaan ole siihen yhtä kaiken kattavaa vastausta. Tärkeintä on kuitenkin se, että edes kysyy.

Salvadorin katolinen arkkipiispa Óscar Romero ammuttiin kirkkonsa alttarille kesken messun 1980. Murhaa ei koskaan selvitetty. Vapautuksen teologiaksi kutsuttua liikettä edustanut Romero puolusti köyhiä hallituksen mielivaltaa vastaan. Monet salvadorilaiset pitävät Romeroa marttyyrina. Kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen kirkko Salvadorissa käynnisti prosessin julistaakseen hänet pyhimykseksi, mutta Vatikaani esti sen. Silloinen paavi Johannes Paavali II piti vapautuksien teologiaa kommunistien juonena. Nykyinen paavi Franciscus otti asian uuteen käsittelyyn ja julisti Óscar Romeron pyhimykseksi 14.10.2018 Pietarinkirkossa, Roomassa. Kuvassa näkyy Romeron kanonisointimessuun osallistuneita piispoja.

pienestä hinnasta. Ratkaisevaa oli yhden merkkivalaisimen (Tynell) sisältyminen tavaroihin. Sen hinta voi huutokaupoissa olla moninkertainen koko tavaraerän hintaan verrattuna. Keräilin sitten vielä toisen kahdeksan laatikollisen erän. Sen myynti ei onnistunut. Olin katsellut netistä tavaroiden hintaa ja arvelin, että puolet siitä olisi kohtuullinen hintataso. Ostaja tarjosi vain neljäsosan pyynnöstäni. Ostajan ollessa jo lähtöaikeissa hän otti yhdeksän pienehköä maalausta sisältävän laatikon syliinsä ja sanoi, että tämän hän voisi ottaa. Tauluja oli yhdessä katseltu ja hän oli arvostellut niitä ankarasti: ”Kukkatauluja ei osta kukaan”, ”tekijät ovat tuntemattomia” jne. Joukossa oli mm. Jorma Mollbergin kukkataulu. Pitäen taululaatikkoa sylissään ostaja työnsi siitä hintana viidenkympin setelin ja tarjosi kättään tervehdykseen. Arvelin hänen lähtiessään hyvästelevän kädestä pitäen, mutta hän piti käteen tarttumista sopimuksena ja poistui rivakasti autolleen. Jälkeenpäin totesin pelkästään Mollbergeja olevan markkinoilla yli kuudensadan euron hintaan. Kuvaavaa on, että ”kaupasta” ei

tehty mitään kuittia. Päinvastoin ostajan kuittivihko ja mainoskynä jäivät hätäisessä lähdössä eteisen pöydälle. Valde Mikkonen Helsinki

Miksi isoset eivät usko Jumalaan? RIPPIKOULUA KÄSITTELEVÄSTÄ artikkelista (K&k 11.10.) kävi ilmi, että edes isoseksi lähteminen ei takaa Jumalauskoa. Vain kolmasosa helsinkiläisistä isosista uskoo Jumalaan. Tätä ei koeta kovin ongelmalliseksi, koska rippikoulun ei haluta pakottavan uskoon. Mikä olisi toinen tie? Kuulun itse Herttoniemen seurakuntaan, jossa isostoiminta on hyvin suosittua ja isoseksi pääsystä suorastaan kilpaillaan. Tässä seurakunnalla olisikin oivallinen mahdollisuus vahvistaa rippikoulun jälkeen ehkä vielä hentoa uskoa. Tämä olisi tärkeää siksi, että isosilla on vahva rooli rippikoulussa ja uskovat isoset kannustavat myös rippikoululaisia uskomaan. Suomessa lähes kaikki nuoret käyvät rippikoulun, joten tilaisuus kannattaisi käyttää nuoren uskon vahvistamiseen. Tämä on mielestäni rippikoulun keskeisin tehtävä.

TÄMÄN PÄIVÄN IHMISET ajattelevat ja muodostavat kantoja uskonnollisista asioista. Enää ei kaikille uskovaisillekaan riitä, että kaiken perusteluksi todetaan näin kerrotun Raamatussa. Keskeistä on ollut usko tuonpuoleiseen elämään. Tulisi elää ja uskoa sitä silmälläpitäen, että pelastuisi eli varmistaisi itselleen ikuisen elämän. Mutta millaisilla edellytyksillä voimme olettaa, että kuoltuamme meitä odottaisikin vielä uusi elämä? Maapallolla on tähän asti elänyt yli 80 miljardia ihmistä. Missä heidän kaikkien sielunsa nyt olisivat? Mitä ne olotilaltaan olisivat? Luoja ei tarkoittane muuta kuin seurata luomallaan maapallolla tapahtuvaa elämää, ja siihen joskus jopa puuttuakin? Luoja loi kaikki edellytykset ja järjestelmät maapallolle. Evoluutio perustui näihin järjestelmiin. Ne ovat menetelmiä, joille kehitys rakentui ja rakentuu, kuten ihmislapsen synnytys ja varttuminen. Sama koskee kasvikuntaa, eläinkuntaa, sääoloja, painovoimaa, maapallon asemaa avaruudessa ja kiertoa auringon ympäri. Ne ovat konkretiaa. Mitä siis on pelastuminen? Ei tuonpuoleiseen siirtymistä, vaan tämän elämän vaaroista selviämistä. Pelastuminen on ollut konkreettista, kun viimeaikaiset luonnonkatastrofit ja sotien piittaamattomat pommitukset ovat koetelleet ihmisiä. Osa asukkaista on pelastunut, osa jäänyt tuhojen kohteeksi. Mikä on elämän tarkoitus? Goethe on todennut, että se on ”elämä itse.” Miksi se olisi muuta? Maapallolle olemme syntyneet, ja täällä meidän on parasta järjestää elämämme parhain päin ja mahdollisimman tasapuolisin keinoin. Mutta luonnon paikkakohtainen kovuus on todistanut, ettei tasapuolisuus ole kaikessa mahdollista. Elämä kohtaa ihmisiä monin eri tavoin. Paljon on tehty, paljon on vielä tehtävissä, jotta kaikilla ihmisillä menisi parhaan mukaan. Se on varmasti myös Korkeimman toivomus. Harry Blässar Helsinki

Mielipiteitä voi lukea myös verkossa KIRKKO JA KAUPUNKI julkaisee mielipiteitä www.kirkkojakaupunki.fi-sivustolla. Ne löytyvät Puheenvuorotosiosta.