Kirkko ja kaupunki 2018 21 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

15.11.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Keinoja, joilla parisuhde kestää vaikka mitä

B6 Jalkapallouran jälkeen Mikael Forssell elää lapsi perheen arkea

KATOLINEN MUNKKI THOMAS MERTON (1915–1968)

Tekee mieli paeta, mutta pakotiet ovat tukossa. Ajattele alkukuvaa, Melender hokee itsekseen, tyyntä vedenpintaa, jonka yllä liikkuu vain Herran henki. Aikaa ennen sanoja ja merkityksiä, puhdasta olemisen tilaa. Palauta itsesi sinne, missä et ole koskaan ollut. TOMMI MELENDER ROMAANISSAAN RAUTAKAUSI (WSOY 2018)

Iankaikkisesti

Meitä lämmittää tuli, ei savu. Meidät vie meren yli laiva, ei vanavesi. Niin myös sitä, mitä olemme, on etsittävä oman olemuksemme näkymättömästä syvyydestä, ei tekojemme ulkoisista heijastumista.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018 Jumalan henki on minut tehnyt, Kaikkivaltiaan henkäys antaa minulle elämän. JOBIN KIRJA 33:4

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Tunkkainen seksiopas KIRKON KAIKKEIN vanhoillisimmat järjestöt ovat julkaisseet seksioppaan rippikouluja varten. Oppaassa varoitellaan itsetyy dytyksestä ja homoudesta sekä muistutetaan, että miehellä perheen päänä on vastuu siitä, että perheen tekemät päätökset ovat viisaita.

”

FIKSUT SEURAKUNNAT eivät tällaisia tunkkaisia menneen maailman materiaa leja rippikouluissaan tietenkään käytä. KIRKOSSA EI HALUTA Kirkolla ei silti ole käytännössä keinoa SULKEA KETÄÄN kieltääkään niitä. Rippikoulun varsinaiset ULKOPUOLISEKSI. oppikirjat kulkevat piispainkokouksen AINAKAAN siivilän läpi, mutta muusta oppimateriaa KIRKOLLISISSA lista seurakunnat saavat päättää itsenäi sesti. ASIAKIRJOISSA Päätösvalta on viime kädessä jokaisen EI HALUTA. seurakunnan kirkkoherralla. Se on sitä paljon puhuttua moniäänisyyttä. Joka tarkoittaa myös laadun vaihtelua. Rippikouluun lähtijä ei voi olla täysin varma siitä, millaisiin näke myksiin opetus juuri hänen rippikoulussaan perustuu.

HYVÄ RIPPIKOULU on turvallinen. Omaan seksuaa liseen ja sukupuoliidentiteettiin liittyvät asiat vaativat erityisen turvallista ja hyväksyvää ilmapii riä. Tässä rippikoulun pitäjät ovat yleensä onnistu neet hyvin. Tuoreessa tutkimuksessa yli yhdeksänkymmentä prosenttia rippikoululaisista vastasi, että rippikoulus sa oli hyvä, hauska ja turvallinen olo ja että siellä sai olla oma itsensä. Olisipa mukavaa, jos vähintään yhdeksän kymmenestä kirkon jäsenestä voisi sanoa samaa kirkosta ylipäänsä. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Napsin beetä, ceetä, deetä ja sinkkiä. Voitelen leipäni kevytrasvalla. Mittaan verenpainetta ja sykettä. Kerään askeleita liikuntaappiin. Nostan töissä sähköpöydän ja seison. Täytän ristikoita. Pysähdyn, venyttelen ja hengitän hitaasti nenän kautta. Mutta rupsahdan ja rapistun, veltostun ja väsyn. Luojani, miksi minusta tällaisen teit? Katso minuun, rakasta minua.

kirkkojakaupunki.fi Kirkkoherra Kari Kanalan rivous oli tuomio kapitulille liikaa

ESKO JÄMSÄ

SUURTA HUOLTA rippikoulun laadusta ei kuiten kaan tarvitse kantaa. Jos rippikoulussa noudate taan voimassa olevaa opetussuunnitelmaa, se on sukupuolisensitiivinen ja jokaisen ainutlaatuisuutta ja erilaisuutta kunnioit tava. Sukupuolisensitiivisyydellä tarkoitetaan herkkyyttä sukupuoleen liittyville oletuksil le, odotuksille ja stereotypioille. Kirkossa ei haluta sulkea ketään ulkopuoli seksi. Tai ainakaan kirkollisissa asiakirjoissa ei haluta.

Olen yrittänyt.

Kari Kanala kertoi roastaustapahtumassa satiirisia alapääjuttuja. ”Sori siitä”, hän pahoittelee roisia käytöstään ja pohtii: ”Jumalanpalveluksen synnintunnustus on sekin itse asiassa seurakunnan yhteinen roastaus.” Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 15.11.2018

numero 21

Seuraava lehti ilmestyy 29.11. KANNEN KUVA: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Kirkkoa rakennetaan, jotta kaikki kokisivat rakastavan Jumalan” Espoon hiippakunnan uusi piispa Kaisamari Hintikka kertoo, mitä hän kysyisi Jumalalta, jos saisi esittää yhden kysymyksen. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Miksi halusit piispaksi? – Espoon hiippakunnasta minua lähestyi jo arkkipiispan vaalin alkumetreillä useampi ihminen, joka halusi esittää minulle kutsun. Mutta ei piispaksi tai edes piispaehdokkaaksi päädytä ilman, että itsekin on siihen valmis. Olen kuullut vuosien mittaan useamman ihmisen sanovan, että minulla olisi annettavaa tälle kirkollemme piispana. Lopulta rupesin vakavasti harkitsemaan asiaa. Vuodet Luterilaisessa maailmanliitossa ovat aivan erityisesti vahvistaneet tätä käsitystä.

Olet käyttänyt sellaista puhetapaa, että ”me yhdessä rakennamme kirkkoa”. Mitä silloin oikein rakennetaan? – Ensisijaisesti kirkko rakentuu Kristuksen varaan ja on hänen ruumiinsa tässä maailmassa. Mutta ihmiset rakentavat kirkosta myös ihmisyhteisöä, kristittyjen yhteisöä. Silloin rakennetaan erityisesti paikallista seurakuntaa, jossa mahdollisimman moni tuntisi olonsa turvalliseksi, tuntisi voivansa olla oma itsensä. – Kun mahdollisimman monenlaiset ihmiset voivat tuoda omat lahjansa seurakunnan työn suunnitteluun ja toteuttamiseen, kirkko rakentuu yhteistuumin alhaalta ylöspäin. Ihan konkreettisesti kirkkoa rakennetaan näinä päivinä esimerkiksi käyttämällä äänioikeutta seurakuntavaaleissa. – Kirkkoa ei rakenneta kuitenkaan ainoastaan sitä itseään varten, vaan meidän tehtävämme on elää kristittyjen yhteisönä niin, että ne sanat, joilla kerromme rakastavasta Jumalasta ja se tapa, jolla elämme yhdessä, eivät olisi ristiriidassa keskenään. – Kirkkoa rakennetaan siksi, että kaikki ihmiset kokisivat rakastavan Jumalan läsnäolon omassa elämässään. Molempia puolia tarvitaan – Kristusta kirkon MIKSI ET VASTAA kannattelijana, ihmisiä sen KAIKKIEN SINUA ETSIVIEN rakentajina – muuten kirkKAIPAUKSEEN? ko ohenee vain yhdenlaisten ihmisten yhteisöksi.

”

Hiippakuntasi alueella järjestetään paljon kesäfestivaaleja. Mitä niistä olet jo nyt merkinnyt kalenteriisi? – En ole vielä tutustunut ensi vuoden kalenteriini niin yksityiskohtaisesti, että voisin vastata tähän.

4. 5.

Jos saisit esittää Jumalalle yhden kysymyksen, mikä se olisi? – Miksi et vastaa kaikkien sinua etsivien kaipaukseen?

Millainen on iltarukouksesi? – Pitkän päivän iltana se usein on vaan huokaus ”Armahda. Siunaa rakkaitani.” Jos olen vielä tämän jälkeen hereillä, otan esiin rukousnauhan, ristin itseni, luen Isä meidän, rukoilen perheen, ystävien, ja erityisesti esirukousta kaipaavien ihmisten tai asioiden puolesta, lopuksi vielä Herran siunaus. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

MARIANNA SIITONEN

Sellossa annettiin viime viikolla joka viides Espoon ennakkoäänistä. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 18.11. Äänestäjä tarvitsee mukaansa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.

Ennakkoon äänesti 9 384 espoolaista Espoon seurakuntavaalien ennakkoäänestyspisteillä annettiin kaikkiaan 9 384 ääntä. Äänestäjistä 8 799 oli espoolaisia ja 585 ulkopaikkakuntalaisia. Muilla paikkakunnilla Espoon vaaleihin annetut äänet eivät ole vielä tiedossa.Viime vaaleissa espoolaisia ennakkoäänestäjiä oli 10 564 . Vaalien varsinainen äänestyspäivä on 18.11. Äänestyspaikka on seurakunnan pääkirkko paitsi Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa on kolme äänestysaluetta. Oman äänestyspaikan osoite löytyy kotiin tulleesta vaalikirjeestä tai sivuilta www.seurakuntavaalit.fi. Äänioikeuttaan voi käyttää myös nuori, joka täyttää 16 vuotta viimeistään 18.11.2018.

Leppävaaran kirkko joutuu remonttiin Mikäli Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy joulukuun kokouksessaan päätösehdotuksen, Leppävaaran kirkossa alkaa remontti ensi kesänä. Se maksaa noin 1,25 miljoonaa euroa. Rakennuksessa on havaittu rakenteellisia ongelmia seinä- ja lattiarakenteiden liitoskohdissa, sisäkatoissa sekä kirkkosalin ilmanvaihtohormistossa. Kirkko on rakennettu osittain kallion rinteeseen ja kallion laelle. Se on osin erittäin vaativa korjattava. Kirkkoon tehtiin vuonna 2010 osittainen peruskorjaus. Jo muutaman vuoden kuluttua siitä henkilöstö alkoi oireilla. Sen jälkeen tehtiin korjauksia, joiden yhteydessä havaittiin, että vuonna 1979 rakennetussa kirkossa on yllättävän laajoja ongelmia. Vasta korjaussuunnitelmien edetessä selviää, joudutaanko kirkon tiloja sulkemaan remontin takia.

Pekka Huokuna kansliapäälliköksi Kirkolliskokous valitsi 8.11. Kirkkohallituksen ykköspestiin eli uudeksi kansliapäälliköksi kirkkoneuvos Pekka Huokunan. Hän sai 58 ääntä ja Kuopion Männistön seurakunnan kirkkoherra Aulikki Mäkinen 47 ääntä. Kansliapäällikön virkaa haki 13 hakijaa. Valinnan loppusuoralla oli myös Espoon tuomiorovastikunnan lääninrovasti, Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo.

Nadia tekee nyt ilolla töitä Nadia Hynninen pääsi Klubitalon avulla ja kirkon tuella toipumisen tielle, opiskelemaan ja työharjoitteluun. Työtä kohti -hanke on tarjonnut monille pätkätyötä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

arjoilijaksi valmistunut Nadia Hynninen työskentelee perjantaisin Pakilan seurakunnan Waste and Feast -lounaspaikassa. Pääruoka valmistetaan Itäkeskuksen Matteuksenkirkon Waste and Feast -ravintolassa hävikkiaineksista. Hynninen valmistaa salaatin, jos vihanneksia saadaan ylijäämälahjoituksena. Hän leikkaa leivät ja pullat tarjolle, keittää kahvit, täyttää vesikannut ja tiskaa astiat. Hänellä on taskussaan kaksi muutakin osa-aikaista työsopimusta ravintola-alalta. – Olen nyt onnellisesti työelämässä, 33-vuotias Hynninen hymyilee. Siitä hän kiittää Klubitaloa ja kirkkoa. Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama tasavertainen yhteisö, joita on Suomessa 23. Voimavarat, osallisuus, toivo ja merkityksellisyys ovat Klubitalon toiminnan johtotähtiä.

Kun Nadia Hynninen oli sairas, hän hakeutui Itä-Helsingin Klubitalolle päästäkseen ihmisten ilmoille. Ensin hän kävi talolla kahdesti viikossa, sitten joka päivä. Klubitalolla toipumista edistetään työnteolla joko toimistoyksikössä tai ravintolayksikössä, ja Hynninen työskenteli molemmissa. Sairautensa takia Hynnisellä oli pitkiä työttömyysjaksoja eikä mitään tutkintoa. Kesken jäivät lukio sekä merkonomi- ja elektroniikkaopinnot, ja hänen ainoa työkokemuksensa oli kesäapulaisena kirjastossa. NADIA HYNNINEN on yksi niistä yli 70 henkilöstä, jotka ovat saaneet pätkätyötä seurakunnista Helsingin seurakuntayhtymän Työtä kohti -projektin kautta. Kesäkuussa 2015 alkaneen projektin tarkoituksena on työllistää nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä ja auttaa heitä pääsemään avoimille työmarkkinoille.

Alku oli tunnustelua, mutta nyt on päästy vauhtiin. Tämän vuoden aikana on solmittu 32 työsopimusta. Kaikkiaan työsopimuksia on tehty 3,5 vuoden aikana 72, kertoo projektityöntekijä Tarja Koivumäki. Tyypillisiä työtehtäviä ovat kahvila- ja keittiöapulainen, kerhojen apuohjaaja sekä diakoniaavustaja. Uusiakin tehtäviä on löytynyt, kuten tulkkausavustajan tehtävät. – Seurakunnista on löytynyt oikeita, mielenkiintoisia töitä. Työntekijät ovat voineet harjoitella päivärytmiä ja työelämätaitoja sekä kokea osallisuutta. Moni on siirtynyt työelämään, Koivumäki tiivistää. MISTÄ SITTEN työntekijät ovat löytyneet? Kirkon oman toiminnan kautta, lähinnä vapaaehtoistyön ja diakoniatyön kautta. Seurakuntayhtymän tärkeä yhteistyökumppani jo ennen Työtä kohti -hanketta on ollut Klubi-

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Nadia Hynninen työskentelee Pakilan seurakunnan hävikkiruokapaikassa. Taustalla nuorisopastori Heini Kontiainen, nuorisodiakoni Anni Nikkanen ja diakoniharjoittelija Anne Väliniemi.

#1001työmahdollisuutta-kampanja jäi kauas tavoitteestaan Maaliskuussa 2017 kirkkohallitus lanseerasi näyttävästi kirkon kaksivuotisen työllisyyskampanjan. Ajatuksena oli löytää seurakunnista välityömarkkinoiden työmahdollisuuksia, jotka voisivat johtaa myöhemmin työttömän työllistymiseen. Jakso voisi koostua kuusi kuukautta kestävästä palkattomasta työkokeilusta ja 3–4 kuukauden palkkatuetusta työstä. Hankkeen pääkohderyhmä olivat pitkäaikaistyöttömät nuoret, yli 55-vuotiaat ja maahanmuuttajat. Kirkkohallituksen yhteiskunnallisen työn asiantuntija Kari Latvus myöntää, että työmahdollisuuksia syntyi melko vähän eikä niistä ole valtakunnallista tilastoa. – Sellaista, että joka puolella seurakunnissa tartuttaisiin työllistämiseen, ei ole. Mutta yksittäiset seurakunnat ovat työllistäneet ihmisiä ja ottaneet työkokeiluihin. – Juuri vaikeana työllisyysaikana seurakunnissa oli menossa työvoiman ”harvennushakkuut” budjetin tasapainottamiseksi. Lisäksi työkokeiluilla oli huono maine yrityspuolen väärinkäytösten vuoksi. Somekeskusteluissa työkokeilu osoittautui erittäin sensitiiviseksi, mikä synnytti varautuneisuutta seurakunnissa, Latvus listaa syitä.

”Turvaa elämääsi” Veera Ruoho Kansanedustaja, poliisi, valtiotiet.kand.

Lue lisää verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi > uutiset

Ehdolla vaaleissa: Yhteinen kirkkovaltuusto: 58 Seurakuntaneuvosto: 119

talo, jonka kautta mielenterveysKun Nadia Hynnisen kunto kokuntoutujat ovat voineet saada heni, hän pääsi siirtymätyöhön tuntumaa työelämään avustavis- Vartiokylän kirkolle. Hän laittoi ilsa tehtävissä. tapäiväkerholaisille välipalan valSeurakunnissa on ollut töissä miiksi viitenä päivänä viikossa. useampiakin työllistettyjä kuin nuo 72 henkilöä, koska jotkut seu- TUTUSTUTTUAAN ammattikeitrakunnat työllistävät itse suoraan. töön Hynninen innostui ravintoTyötä kohti -hanke kouluttaa seu- la-alasta. Hän haki ja pääsi Starakuntia työllistämisasioissa ja din Ammattiopistoon tarjoilijalinhoitaa erilaisiin tukiin liittyvät asi- jalle. Hynnisellä ei kuitenkaan olat. Hanke käyttää palkkauskului- lut rahaa hankkia välttämättömiä hin tänä vuonna 100 000 euroa. opiskelutarvikkeita 600 eurolla. Helsingin kauKlubitalo auttoi etpungin kanssa on simään taloudellisviriämässä enemta tukea, jota löymänkin yhteistyi diakoniatyöntetyötä. Työllisyyskijän vastaanotolta. polkuja voidaan – Kiitos kirkon, suunnitella yhopiskelun alkaesTARKOITUKSENA ON dessä. sa minulla oli amMyös Espoon mattivaatteet, veitAUTTAA NUORIA, seurakunnissa on sisetti, kirjat ja muu PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIÄ osatyökykyisiä tarpeellinen. KluJA OSATYÖKYKYISIÄ työntekijöitä sebitalolaisten tuki ja PÄÄSEMÄÄN AVOIMILLE kä määräaikaisistsemppi auttoivat sa että pysyvissä paljon. TYÖMARKKINOILLE. työsuhteissa. LiViime kesäkuussäksi seurakunsa Nadia Hynninen nissa toteutuu juhli valmistumissäännöllisesti eri alojen määrä- taan tarjoilijaksi. Sitten hän alkoi aikaisia työkokeiluja sekä työelä- tehdä työhakemuksia. Siinä auttoi mään tutustumisjaksoja. Työko- Klubitalon työvalmentaja. Tuntui keiluja järjestetään yhteistyössä tosi hyvältä, kun useimpiin paikeri toimijoiden kanssa. koihin tuli haastattelukutsu. Nyt Hynninen summaa kokemuksenVANTAALLA SEURAKUNTAYHTYMÄ sa näin: työllistää osatyökykyisiä eri yksi– Olen opiskellut, saanut tutköissä. Se työllistää mielellään har- kinnon, työllistynyt ja saanut kajoittelijoita ja työkokeilijoita, jotta vereita Klubitalon avulla. Kirkko seurakunta voisi olla mahdollisim- puolestaan on avannut minulle man monelle väylä työelämään. oven työelämään. ■

”

Vastuullinen valintasi

PIRJO KEMPPI-VIRTANEN DI, hallituksen pj. Kirkkovaltuusto 38

JOUNI MYKKÄNEN Kulttuurineuvos Kirkkovaltuusto 40 Seurakuntaneuvosto 82

MIKA MÄKILÄ Oik.kand., toimitusjohtaja Kirkkovaltuusto 41 Seurakuntaneuvosto 83

SARI OJANEN Varatuomari Kirkkovaltuusto 44 Seurakuntaneuvosto 86

Tapiolan seurakunta – Kokoomus ja sitoutumattomat

6 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Onnellisilla pareilla on keinonsa Kokenut perheterapeutti Helena Toppari kertoo, miksi jotkut parit pääsevät yli ongelmista, joihin toisten suhde kaatuu. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

Millä keinoilla pari säilyttää yhteyden pitkien työmatkojen aikana? – Puolisoiden on voitava luottaa siihen, että he pysyvät toistensa mielessä. Hyvä tunneyhteys säilyy, kun pari pitää erossa ollessaan yhteyttä ja jakaa arkeaan niin, että kumpikin pysyy kartalla toistensa elämästä. – Suomalaiset on kasvatettu itsenäisyyteen. Tällöin vaarana on erilleen ajautuminen läheisistä. Moni ei ymmärrä, miten tärkeää on kääntyä stressaantuneena toisen puoleen, hakea tukea ja vastavuoroisesti kuunnella toista. Jos työmatkalla ei pyri rauhoittumaan olemalla yhteydessä puolisoon, niin rentoutumista hakee helposti seksin, alkoholin tai kovan urheilun avulla. – Ihmisen oma sisäinen turvallisuudentunne vaikuttaa siihen, kuinka paljon hän kestää yksinoloa ahdistumatta. Jotkut tarvitsevat enemmän puolison läsnäoloa kuin toiset. Työmatkoista selviämiseen vaikuttaa sekin, millainen kuorma kotiin jäävällä puolisolla on: sairastavatko lapset, jääkö ongelmatilanteissa liian yksin? Onko ympärillä tukiverkostoja?

Miten jotkut parit selviävät pettämisestä?

– Vuoden kestänyt sivusuhde ei välttämättä aiheuta suurempaa kriisiä kuin yhden illan juttu. Olennaisinta ovat uskottomuuden syyt ja merkitys. Joskus uskottomuus liittyy ihmisen sisäisiin asioihin eikä parisuhteeseen. Voi olla, että vaikkapa oman vanhem-

man kuolema aiheuttaa tunteita, joista ei saa kiinni, ja uskottomuus on reaktio niihin. Jos pari on ollut tyytyväinen ja sitoutunut suhteeseensa ja kummallakin on vahva motivaatio jatkaa yhteistä elämää, uskottomuuden syyn ymmärtäminen auttaa paljon. – Avioliitto instituutiona voi auttaa paria jatkamaan eteenpäin, jos kumpikin arvostaa sen pysyvyyttä. Ellei uskottomuutta käydä kunnolla läpi, suhde voi kuitenkin romahtaa sisällöllisesti, vaikka liitto jatkuisi. – Jos parisuhteen perusta on hauras, on vaarana, että se ei kestä uskottomuutta. Voi olla, että yhdessäoloaikaa on takana vasta vähän tai parisuhteeseen on sitouduttu liian nopeasti, koska on syntynyt yhteinen lapsi.

– Lapsen saaminen on todella perustavan laatuinen asia. Kun se ei onnistu, herää ennalta arvaamattoman voimakkaita tunteita. Lapsettomuus paiskaa puolisot eri maailmoihin, jos se on toiselle paljon isompi asia kuin toiselle.

Voiko tahattomasta lapsettomuudesta selvitä pariskuntana?

Miten parisuhde kestää toisen vakavan sairastumisen?

– Lapsettomuudesta selviävät parit surevat lapsen puuttumista yhdessä. Pari näkee itsensä parina myös ilman lasta. Jos lapsen tekeminen on suhteen tärkein päämäärä, se ei kestä lapsettomuutta.

Kuinka rakkaussuhde pysyy yllä, kun vauva-aikana rakennetaan taloa?

– On tärkeää, että päämäärä on yhteinen. Voi ajatella, että nyt on vaikeaa, mutta kumpikin työskentelee yhteisen tavoitteen eteen. Hyvä esimerkki on taloa rakentavan monikkoperheen sopimus pysyä yhdessä ainakin siihen saakka, kunnes nuorimmat täyttävät viisi. Parisuhde tarvitsee tuekseen rakenteita. Ilman niitä tulee helposti mieleen, että helpommallakin pääsisi. – Moni parisuhde on nykyään irrallinen yksikkö, joka pysyy kasassa puolisoiden välisen rakkauden varassa. Jos vaikeassa elämäntilanteessa ollaan vain kahden, molemmat puolisot ovat niin kuormittuneita, etteivät pysty juuri tukemaan toisiaan. Voisivatko isovanhemmat auttaa? Mitä enemmän apua pari saa muilta, sitä vahvempi se on.

– Vankka suhde venyy ja kestää toisen sairastuessa. On eletty yhdessä terveet päivät ja eletään tulevatkin. Suhteen kannalta on tärkeää liittää sairauden aiheuttama kriisi osaksi yhteistä tarinaa. Sairaus ei saa jäädä isoksi erilliseksi asiaksi.

– Suhde kestää sairauden huonoimmin silloin, kun se vaikuttaa radikaalisti perheen dynamiikkaan. Jos perheestä huolehtiva ja sitä rahoittava puoliso sairastuu vakavasti, toinen menettää turvansa.

Sietääkö suhde hyvin erilaiset tavat käyttää rahaa?

– Suhde rahaan liittyy koko persoonallisuuteen, joten parisuhteessa on vain suostuttava siihen, että tässä asiassa olemme erilaisia. Toiselle raha voi merkitä turvallisuutta, toiselle vapautta. Jokaisella on myös omanlaisensa top ten -lista elämän tärkeimmistä unelmista. Toisen unelmiin on suhtauduttava vakavasti, mutta niitä on myös soviteltava yhteen. En voi olla vaikkapa niin pihi kuin olisin yksin ollessani.

– Jos toinen on muilla elämänalueilla ennakoitava ja turvallinen, hänen holtittomalta tuntuva rahankäyttönsä on helpompi kestää. On tärkeää voida luottaa siihen, että meillä on yhteisiä päämääriä, joita tavoittelemme yh-

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Viimeinen ateria dessä myös taloudellisesti. Jos puoliso tuntuu sooloilevan ja elävän ihan omaa elämäänsä, se aiheuttaa turvattomuutta ja ristiriitoja.

Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

”

SEKSIÄ PIDETÄÄN TURHAN PINNALLISENA ASIANA. PERHETERAPEUTTI HELENA TOPPARI

Selviääkö parisuhde, jos seksi ei toimi?

– Jos puolison kanssa pääsee syvään yhteyteen muuten, on isompi todennäköisyys päästä yhteyteen myös seksuaalisesti. Halujen erilaisuus ei välttämättä johdu siitä, että puolisot olisivat pohjimmiltaan niin erilaisia. Moni pari nimeää ongelmakseen seksin, mutta seksuaalisuuteen liittyvien hankaluuksien alla on usein muitakin asioita, joista pitäisi puhua. Kun puolisoilla on hyvä yhteys, suhteeseen mahtuvat myös ajat, jolloin yhteistä seksiä on vähän. Hyvässä parisuhteessa puolisot voivat kasvaa yhdessä seksuaalisestikin. – Joissakin parisuhteissa on paljon huumoria, hauskaa yhteistä tekemistä, jaettu ystäväpiiri ja paljon muuta hyvää, mutta puolisot eivät löydä toisiaan seksuaalisesti. Silloin he joutuvat miettimään, voivatko elää suhteessa, jossa eivät voi toteuttaa itseään kokonaisina. Moni seksittömästä parisuhteesta kärsivä yrittää vaimentaa seksuaalisuuttaan. Silloin on vaarana, että hän ihastuu yhtäkkiä valtavasti uuteen ihmiseen, ja voimalla esiin ryöpsähtävä seksuaalisuus ottaa ylivallan. Ihminen joutuu miettimään, jätänkö ihan hyvän puolisoni, sitoumukseni ja koko yhteisen elämämme intohimoisen suhteen vuoksi. Ratkaisu ei ole helppo. Seksiä pidetään turhan pinnallisena asiana, jonka puutteeseen liittyvää kipua vähätellään. ■ TESTI Testaa miten parisuhteesi voi Kirkkojakaupunki.fi.

VERKOSSA

Kalaa ja kypsän naisen bluesia Vaikea sairaus opetti Sirpa Kähkösen mahduttamaan jokaiseen päivään pienen palan ikuisuutta.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

irpa Kähkönen syö ravintola Kosmoksessa käydessään aina saman annoksen. Paitsi tänään, koska paistettuja silakoita ei ole saatavilla. Se ei haittaa, sillä Kähkösen viimeiseksi ateriaksi kelpaavat myös lounaslistan ahvenet. Kähkönen katselee vuonna 1921 avautuneen Kosmoksen sisustusta: palmuja, kullattuja vanhoja peilejä ja kattokruunuja. Historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt kirjailija viihtyy Helsingin vanhoissa ravintoloissa ja syö niissä aina, kun se on mahdollista. Kähköstä miellyttää ravintola Kosmoksen ilmapiirin ohella sen maailmankaikkeutta tarkoittava nimi. – Siinä on mukana pisara ikuisuutta. Kun olin lapsi, minuun teki suuren vaikutuksen lastenkirja, jossa sanottiin koirien lähtevän kuoltuaan koirien tähdistöön. KOIRAN TÄHDELLE lähti hiljattain kirjailijan rakas Nelli-koira. Nelliä sureva Sirpa Kähkönen kertoo ajatelleensa paljon myös omaa kuolemaansa. – Kun minulla todettiin 40-vuotiaana aggressiivisen rintasyövän esiaste ja jouduin sen seurauksena leikkaukseen, ymmärsin, ettei ihminen voi koskaan tietää, missä kohtaa kuolema hänessä lymyää. Vaikka eläisi kuinka hyvin, elämän kulkua ei voi ennalta määrätä. – Sairaus opetti, ettei asioita kannata lykätä tulevaisuuteen. Sairaus myös vähensi haluani kontrolloida muiden ihmisten tekemisiä. Vähän aikaa luulin, etten enää koskaan valittaisi. Ei minusta sentään loputto-

man optimistista tullut, mutta joka päivä olen valtavan iloinen siitä, että saan yhä hääriä täällä. Päiväohjelmaan on tullut sairauden jälkeen pysähdyksiä. – Usein on kiire ja paljon tehtäviä, mutta riittää, että kävelee seuraavaan paikkaan ja pysähtyy lapsen tavoin ihailemaan vaikka syksyn lehtiä. Yritän mahduttaa jokaiseen päivääni pienen palan ikuisuutta.

”

SUREVIEN OIKEUS ON TEHDÄ HAUTAJAISISTA SELLAISET, ETTÄ HE SAAVAT LOHTUA.

ENSIMMÄISEN KOKEMUKSEN kuolemasta Sirpa Kähkönen sai seitsenvuotiaana, kun hänelle rakas isoisä kuoli mahasyövän aiheuttamiin koviin tuskiin. – Kivun lievittäminen oli vielä 1970-luvulla kovin alkeellista. Kun isoisä oli kuollut, minulle sanottiin, ettei häntä pidä surra vaan pitää iloita, kun hänellä ei ole enää kipuja. Otin neuvon kirjaimellisesti, joten hautajaisissa vuolaasti itkevät ihmiset ihmetyttivät minua. – Suru tuli vuotta myöhemmin, kun tajusin, ettei ukkia voi koskaan enää tavata. Hyvissä hautajaisissa on Kähkösen mukaan läsnä tietoisuus siitä, että oli aika. Kun nuori ihminen kuolee, hautajaisia vietetään liian aikaisin.

– Samaan uskovien yhteisöön kuuluminen on silloin korvaamaton lohtu, sillä yksin sureminen on kamalaa. Omia hautajaisiaan Kähkönen ei ole suunnitellut. – Suoraan sanoen hautajaiseni tuntuvat täysin yhdentekeviltä. Haluan antaa tilaa niille ihmisille, jotka minua mahdollisesti surevat. Surevien oikeus on tehdä hautajaisista sellaiset, että he saavat lohtua. Jos he haluavat järjestää iloiset peijaiset, niin järjestäkööt ne. AMERIKKALAISISSA HAUTAJAISISSA on tapana, että surijat kertovat siunaustilaisuudessa muistoja vainajasta. Se miellyttää Sirpa Kähköstä. – Jokin siinä vetää puoleensa, mutta ei se varmaankaan soveltuisi Suomeen sellaisenaan. Meillä puheet pidetään vasta sen jälkeen, kun on itketty kovaa kirkossa ja paleltu haudalla. Vasta sen jälkeen, kun on saatu kahvia ja juotu konjakkia, on puheiden aika – Toisaalta vanhoissa hautajaismenoissamme on kosolti ylevyyttä. Veisataan, itketään ja juodaan lopuksi kahvit. Se on tuttua ja turvallista Vaikka Kähkönen ei ole hautajaisiaan suunnitellut, yksi laulu saattaisi sopia niihin. – Olen joskus miettinyt, ketkä minun arkkuani kantavat. Onko ystäviä jäljellä ja keitä he ovat? Omanlaisensa ratkaisun tarjoaa Eero Ojasen säveltämä Kypsän naisen blues, jonka Anneli Saaristo esittää Marja-Leena Mikkolan sanoin. – Laulussa kypsän naisen arkkua kantaa kuusi hänen entistä miestään. Rehevä ja salaa viisas blues kertoo naisen elämästä, jota on eletty nauttien ja iloiten loppuun saakka. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

HERÄNNÄISSEURAT

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme. HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonlakipalvelu.fi

Palvelukseen halutaan PALVELUKSEEN HALUTAAN ILMOITUSHANKKIJA Mukavassa joukossamme on tilaa parille kaltaisellemme varttuneelle ihmiselle, jolla on terveet arvot ja työasenne. Tehtävänäsi olisi hankkia kannatusilmoituksia asiallisiin vammais- ja poliisijärjestöjen lehtiin. Walmos Oy, Malmi Henry Wallenius 0400 425119

ke 14.11. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. klo 19 Körttikodilla. to 15.11. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 16.11. klo 18.30 Söderkullan kko, N.Miilin t.2, Sipoo. su 18.11. klo 10 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat.4, Hki; saarna E.Helminen; kahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikint.9, Loviisa. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mukana Seuratuvan virsikuoro, joht. T.Sulkanen. ti 20.11. klo 18 Hakunilan kko kpli, Hakunilant.48, Vtaa. ke 21.11. klo 19 Körttis 90 -juhlaseurat, Ratak.1aA3; iltapala. pe 23.11. klo 18 ”Muistan päivää autuasta” Entisten nuorten ilta Seuratuvalla, Körttis 90 -oheisohjelmaa. Musiikkia, yhdessäoloa ja iltapalaa, Salomonk.17D. la 24.11. Körttis 90 v. klo 12-14 Avoimet ovet, Torpat ja Talot. klo 14 musiikkia ja keskustelu Alatalossa, Veisuuveljet, A.Grünthal, T.Rantala, R.Oikarinen, U.Aromaa, S.Ranta; Ratak.1aA3. klo 16 seurat; mm. P.Kettunen, A.Rintala, E.Salo-Kopperi, K.Elenius. klo 12-16 kahvitarjoilu. la 24.11. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1, (Kontula) Hki. su 25.11. klo 10 Körttikoti 90 -juhlamessu Johanneksenkko, Korkeavuorenk.12, Hki, saarna S.Juntunen, lit.S.Korhonen, Herännäisnuorten kuoro, Kodin asukkaita. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko, Kirkkot.4; saarna T.Rantala, laulu E.Ruuttunen; keitto, kahvit ja seurat. klo 12 Körttis 90 -kirkkokahvit ja seurat Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi), M.Ruuttunen, R.Jarkkola, T.Leino, H.Pöntinen, A.Elenius. n. klo 14 veisuut A.Roeringin haudalla, Malmin h-maa, L.Väyrynen-Si. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, Espoon kesk. klo 18 Klaukkalan kko takkah., Ylitilant.6, Njärvi. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. Ti 27.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi), SLS:n kummityö. ke 28.11. klo 19 Körttikodin seurat. TULOSSA: ke 5.12. klo 18 Valoon - kuorokonsertti Kulosaaren kko, Kulosaarent.40, Hki; Herännäisnuorten kuoro ja Veisuuveljet, ohj. 5/10 €. Tuotto H-Y:n kv-työlle.

Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Tekoälyn kehittäjät tavoittelevat ihmismäistä ajattelua, mutta emme tiedä, onko lopputuloksena zombi vai mystikko. Kognitiotieteilijä Michael Laakasuon mukaan edessä voi olla kysymys siitä, häviääkö ihminen lajina. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANSSI RAUHALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Michael Laakasuon mukaan kukaan ei tiedä, olisiko ihmisaivojen digitaalisella kopiolla tunteet.

aailman ensimmäinen ohjelmoitava tietokone käynnistyi marraskuussa 1945. Pennsylvanian yliopiston sähköosastolla rakennettu laitteisto painoi kolmekymmentä tonnia ja täytti 15 metriä pitkän tehdashallin. Sen ensimmäinen tehtävä oli vetypommin suunnittelussa tarvittavien laajojen laskelmien suorittaminen.

1950-luvun lopulta alkaen koneälyn kehittäjät ovat luvanneet, että tietokoneet saavuttavat lähitulevaisuudessa ihmisen tasoisen älykkyyden. Tie on kuitenkin osoittautunut odotettua kivisemmäksi. Nyt eletään taas lupausten aikaa. Tällä vuosituhannella koneet ovat oppineet muun muassa ymmärtämään puhetta, kääntämään kieliä ja tunnistamaan kuvia. Vuonna 2016 Google DeepMind -yrityksen ohjelmaa käyttävä tietokone päihitti ammattipelaajan intuitiivisuutta vaativassa Gopelissä.

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

MONI TAVALLISEEN ARKEEN liittyvä askare on vielä tekoälylle ylivoimai nen. Kongnitiotieteilijä Michael Laakasuon mukaan tekoälyltä puuttuu jousta vuus, joka antaa ihmiselle kyvyn siirtyä yh destä ympäristöstä ja kontekstista toiseen. Laakasuo tutkii tekoälyyn liittyviä eettisiä, psykologisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä Helsingin yliopistossa. Kun ihminen tulee johonkin ympäris töön, hän hahmottaa nopeasti, mikä siinä on olennaista. Se tapahtuu Laakasuon mu kaan automaattisesti: ymmärrämme, että kahvilassa haetaan kahvia, istuudutaan ja seurustellaan ystävien kanssa. Sitten nou semme ylös ja siirrymme kirjastoon, jossa ollaan hiljaa ja luetaan kirjaa omissa oloissa. – Kun olemme kerran oppineet kirjaston tai kahvilan toimintakulttuurin, kenenkään ei tarvitse kertoa sitä meille. Ihminen pys tyy luomaan mielessään uusia konteksteja sormia napsauttamalla ja sitomaan uuteen tilanteeseen sen kannalta relevantin infor maation. Tällä hetkellä meillä ei ole teko älyä, joka kykenisi siirtymään sujuvasti yh destä kontekstista toiseen ja hahmottamaan siinä olevan olennaisen informaation, Laa kasuo sanoo. Tekoälyn ohjaama robotti olisi helisemäs sä esimerkiksi koulussa, jossa konteksti vaih tuu monta kertaa päivässä, kun oppilaat siir tyvät esimerkiksi kielen oppitunnilta histo

rian tunnille ja sieltä musiikkiluokkaan. Voidakseen toimia ihmisen arjessa teko äly tarvitsisi algoritmin eli toimintaohjeen, johon on koodattu kaikkien paikkojen ja ti lanteiden tunnistamiseen tarvittavat piirteet ja niissä tarvittava tieto. – Jos sellaista robottia ohjaavassa teko älyssä olisi kontekstin tunnistin, se voisi lau kaista aina uudessa tilanteessa siihen sopi van aliohjelman. Silloin meillä olisi pinnal lisesti katsottuna ihmisen kaltainen olento, Laakasuo sanoo. PYRKIMYS LUODA ihmisen kaltainen tekoäly nostaa pintaan vanhan filosofisen kysymyk sen siitä, mitä tietoisuus on. Osa tekoälyteo reetikoista uskoo, että ihmisälyn kaltaisen joustavan tekoälyn luominen vaatii tietoi suuden ongelman ratkaisemista. Yksi näis tä teoreetikoista on englantilainen fyysikko ja matemaatikko Roger Penrose. – Penrosen mukaan ihmisen tietoisuus te kee jotakin sellaista, mitä ei voida palauttaa tavalliseen mikroprosessoriin. Kysymys ja kaa kuitenkin tutkijapiirien mielipiteitä. Voi olla, että Penrose on väärässä. Kukaan ei tie dä varmasti, Michael Laakasuo sanoo. Laakasuo toteaa, että tietoisuudella on ”kausaalista voimaa” eli vaikutuksia, joiden perusteella voimme päätellä, että se on todel linen ilmiö. Pystymme puhumaan tietoisuu desta ja arvioimaan sitä. Lainsäädäntö tunnis

Terminaattorien maailma ei ole todennäköinen

erminator-elokuvissa suurin osa ihmiskunnasta tuhoutuu, kun Skynet-niminen tietojärjestelmä tulee tietoiseksi itsestään ja päättää käynnistää ydinsodan. Skynet on alun perin kehitetty Yhdysvaltojen ilmapuolustuksen tueksi. Kun valittavana on robottien tai ihmisten maailma, Skynet valitsee robotit. Puolustusministeriön tutkimusjohtaja, professori Pekka Appelqvist naurahtaa ja sanoo, että elokuvasarja on tuttu, ”alan opetuselokuva”. Tieteiselokuvat ovat kiinnostavia, mutta nyt hän haluaa painaa jarrua. – Pienten lasten isänä nukun yhä yöni ihan rauhassa. Keskustelua tekoälystä, robotiikasta ja automatisoidusta sodankäynnistä käydään usein mielikuvien varassa. Todellisuus on tällaisesta maailmasta ainakin vielä kovin kaukana. Appelqvist lisää kuitenkin, että äärimmäisten uhkien ja moraalisten kysymysten käsitteleminen on tärkeää. – Tähän asti ihminen on ollut koneiden käyttäjä. Tulevaisuudessa teemme työtä entistä enemmän koneiden kanssa ja aiempaa tasa-arvoisempina kumppaneina tai jopa koneille alisteisina, eikä se ole automaattisesti huono asia. Armeijoilla on toistaiseksi lähinnä kaukokäytettäviä aseita, joista vastaa ihminen, vaikka aseiden alusta kuten lennokki voikin toimia jo varsin autonomisesti. Hurjilta vaikuttavia aseita on kuitenkin jo olemassa ja kehitteillä. Yhdysvalloilla on miehittämätön pinta-alus Seahunter jahtaamassa sukellusveneitä, ja Venäjällä on Poseidon-niminen miehittämätön ydintorpedo. Pekka Appelqvistin mukaan järjestäytyneillä armeijoilla on tarkasti varjeltu komentoketjunsa. Sotilaat haluavat pitää asiat viimeiseen asti omassa hallinnassaan. – Asejärjestelmien autonomiselle toiminnalle on siten selkeät rajat, Appelqvist huomauttaa. Hänen mukaansa asejärjestelmien lisääntyvä koneautonomia voi merkitä tuomiopäivän näkymien sijasta hyviä asioita. Uuden teknologian avulla tuhovoima voi kohdentua vain sinne, mihin se on tarkoitettu. – Teoreettisesti ajatellen nyt alkaisi olla mahdollista suunnitella aseita, joihin on ohjelmoitu myös moraalikoodistoa, Appelqvist sanoo.

Puolustusministeriön tutkimusjohtaja, professori Pekka Appelqvist on optimisti. Hän uskoo, että uudesta teknologiasta on ihmiselle enemmän hyötyä kuin haittaa.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

taa tietoisuuden olemassaolon, koska se pitää kärsimyksen tietoista aiheuttamista julmuutena, josta seuraa kovennettu rangaistus. – Emme kuitenkaan tiedä, mitä tietoisuus on. Se on selvästikin olemassa, ja se tekee jotakin, mutta emme tiedä, mitä se tekee informaation prosessoinnin kannalta, Laakasuo sanoo. Laakasuon mukaan tietoisuus on yhteydessä merkityksellisyyden kokemukseen. Tekoälyn algoritmit lukevat merkkejä, yhdistelevät niitä ja tekevät niiden pohjalta tilastollisiin todennäköisyyksiin perustuvia päätelmiä. Toisin kuin ihminen, ne ovat kuitenkin sokeita merkityksille. Laakasuo havainnollistaa eroa tekoälytutkija Timo Honkelan esimerkillä, jossa tekoälyn ohjaama kuvitteellinen robotti joutuu kylpyyn. KYLPEMINEN VOI OLLA ihmiselle syvästi rentouttava kokemus, joka toimii siirtymänä työn ja vapaa-ajan välillä. Peseytyminen voi olla myös uskonnollinen riitti. Robotti käyttäisi kylpyammeessa sensoreitaan ja tekisi mittauksia. Se arvioisi veden lämpötilan, kineettisen energian määrän, virtaukset ja paineen. – Kylvyn ottaminen ei kuitenkaan tuntuisi siitä yhtään miltään eikä sillä olisi merkitystä tulevaisuuden kannalta. Aika ei merkitsisi robotille mitään, vaikka sen algoritmeissa

olisi kyky kellottaa ajan kulumista, Michael Laakasuo sanoo. Tekoälyn algoritmit tuottavat laskemalla mahdollisen tulevaisuuden ennusteita, joita käytetään esimerkiksi sääennusteissa. Ennuste ei kuitenkaan merkitse niille samaa kuin tulevaisuus ihmiselle. Ero selittyy Laakasuon mukaan sillä, että tekoälyltä puuttuvat tunteet. Merkityksien pitää tuntua joltakin ollakseen merkityksellisiä. Yksi tutkijoiden käyttämistä tietoisuuden määritelmistä palautuukin juuri tuntemuksiin: tietoisuus on asia, joka saa ilmiöt tuntumaan joltakin. Se on biologisten olentojen ominaisuus, joka saa aikaan sen, että asiat ovat niille kokemuksellisia. – Kärsimys on tietoisuuden ominaisuus, jonka merkitys havainnollistuu, kun se koetaan, Laakasuo sanoo. TIETOISUUDEN ONGELMA muuttuu uudella tavalla konkreettiseksi, jos ihminen onnistuu tekemään joustavasti toimivan yleistekoälyn, joka kykenee tekemään saman kuin ihmisen aivot. Laakasuon mukaan yleistekoälyn luomiseen on useita mahdollisia reittejä. Yksi niistä on pakastettujen ihmisaivojen viipaloiminen ohuiksi siivuiksi, jotka skannataan tietokoneelle. Näin saataisiin malli, jonka pohjalta voidaan

Tutkan kehitys johti aikanaan siihen, että sotilaat pystyivät sen avulla näkemään vihollisen paljon kauempaa kuin omilla aisteillaan. Nyt koneiden avulla luodaan tilannekuvaa, jonka pohjalta pystytään nopeassa aikataulussa tekemään päätöksiä. – Järjestelmä on silti täysin ihmisen kontrollissa, eli kone antaa toimintasuosituksen, mutta ihminen päättää, mitä tekee. Voidaan kuitenkin kysyä, mikä on ihmisen tosiasiallinen merkitys tällaisessa järjestelmässä. Joissain tilanteissa ihmisen harkinta on keskeisessä osassa, mutta toisissa taas ei. On kyse sitten perinteisestä tekniikasta tai monimutkaista laskentajärjestelmää hyödyntävästä automatisoidusta tekniikasta ainakin yksi riski on yhteinen: nopeus. Kun asetekniikka kehittyy ja kehitetään esimerkiksi entistä nopeampia ydinohjuksia, reagointiaika lyhenee. – Koneet ovat nopeampia kuin ihmiset. Yksi huoli tässä on tilanteiden nopea eskaloituminen. En kuitenkaan usko, että yksikään järjestäytynyt sotaväki haluaisi kytkeä laajavaikutteisia aseita kuten ydinaseita täysin autonomisiin järjestelmiin eli siirtää päätösvaltaa koneille. Genevessä on käyty valtioiden välisiä neuvotteluja tavanomaisten aseiden rajoittamisesta. Neuvottelujen lähtökohtana on ollut, että koneautonomian takia ei sodan lakeja tarvitse keksiä uudestaan, vaan aiemmin sovitut periaatteet ovat sovellettavissa uusiinkin aseisiin. Sodan humanitaarisilla säännöillä pyritään siihen, että aseiden käytössä vältettäisiin tarpeettomia uhreja ja kärsimystä. – Kun samaa tekniikkaa käytetään sekä siviilisovelluksissa että sotateknologiassa, on vaikea rajata kokonaista teknologiaa pois. Esimerkiksi teknologia, jolla pyritään liikenteessä nollakuolemiin, voi sotatekniikassa olla toisenlaisessa käytössä. Vaikka tulevaisuus voi tuoda tullessaan yllättäviä, hankalia ja vaarallisiakin asioita, Pekka Appelqvist on optimisti. Hän uskoo, että uudesta teknologiasta on ihmiselle enemmän hyötyä kuin haittaa. Vastuu on kuitenkin ihmisellä: meidän on tehtävä päätökset siitä, miten teknologiaa käytetään. PAULI JUUSELA

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

muuttuisi ystävälliseen suuntaan, se viittaisi siihen, että se saattaa kyetä tietoisuuteen, Laakasuo sanoo. MICHAEL LAAKASUO on lukenut kymmenkunta syvällistä analyysia siitä, mihin tekoälyn kehittäminen voi johtaa. Jokainen niistä tulee samaan johtopäätökseen: yleistekoälyn syntyminen olisi vakava uhka koko ihmiskunnan olemassaololle. Riskit nousevat Laakasuon mukaan taloudellisesta ja sotilaallisesta kilpajuoksusta, johon kaikkien on pakko osallistua. Kilpajuoksua ohjaa kapitalistisen järjestelmän logiikka, jonka jo 1900-luvun alussa kirjoittanut Max Weber huomasi. Päihitä muut, niin saat lisää valtaa. Jos et pelaa kilpailun säännöillä ja muut pelaavat, olet tuhon oma. Muutaman kuukauden etumatka voi ratkaista, kuka päättää maapallon tulevaisuudesta. – Jos jokin taho onnistuisi luomaan esimerkiksi yleistekoälyn, joka on taitava sotastrategikko ja toimii kymmenkertaisella nopeudella ihmiseen verrattuna, se olisi äärimmäinen ase, jonka avulla voisi hallita kaikkia muita. Tämän logiikan vuoksi tekoälyyn perustuviin asejärjestelmiin käytetään valtavia rahasummia, Laakasuo sanoo. Tekoälyyn perustuvien asejärjestelmien kehittämiseen liittyy Laakasuon mukaan samankaltaisia riskejä kuin ydinasejärjestelmiin. Kokonaan uudenlaisia riskejä tuo tekoälyn ennakoimattomuus, joka näkyy jo nykyisissä alkeellisissa tekoälyissä. Microsoftin chatbotti yllätti kehittäjänsä oppimalla rasistiksi ihmisten antaman palautteen vaikutuksesta. Yksittäinen pörssialgoritmi toimii hyvin, mutta kun pörssissä on useita algoritmeja, niiden välille muodostuvat palauteluupit voivat aiheuttaa pörssiromahduksen.

rekonstruoida digitaalinen kopio ihmisaivoista. Aivojen kopioiminen ei ole enää puhdasta tieteisfiktiota. Yksi vuoden 2014 tiedeuutisista kertoi, että rotan tuntokeskuksen osa, 32 000 neuronia ja niiden väliset kytkennät, on digitalisoitu skannaustekniikan avulla. Virtuaalinen kopio toimi samalla tavalla kuin alkuperäinen. Laakasuon mukaan kukaan ei tiedä, olisiko digitaalinen kopio ihmisaivoista tietoinen olento. Tekoälyn tutkijat ovat väitelleet kysymyksestä tiedejulkaisujen sivuilla jo lähes vuosikymmenen ajan. Kysymystä on kutsuttu jopa tekoälytutkimuksen Graalin maljaksi. – Teoriassa tekoälytutkimus pystyy vastaamaan kysymykseen, mitä tietoisuus on. Jos tietoisuus on jotakin, minkä aivot pystyvät luomaan laskennallisesti, tietoisuuden luomisen pitäisi onnistua löytämällä oikea algoritmi, Laakasuo sanoo. Toinen mahdollisuus on se, että skannauksen tai jonkin muun tekniikan avulla syntyvä yleistekoäly olisi zombi, jossa ei olisi ketään kotona. Ilman tunteitakin se saattaisi pystyä toimimaan kuten ihminen. IHMISEN KALTAISEN YLEISTEKOÄLYN tietoisuuden tasoa voisi Michael Laakasuon mukaan selvittää koejärjestelyllä, jossa sille pyrittäisiin aiheuttamaan mystinen kokemus. – Mystiset kokemukset ovat selvästi riippuvaisia tietoisuuden olemassaolosta. Niiden merkityksellisyys tulee nimenomaan sen kautta, että ne tuntuvat joltakin, Laakasuo perustelee.

”

Mystiset kokemukset ovat selvästi riippuvaisia tietoisuuden olemassaolosta. MICHAEL LAAKASUO

Hän mainitsee tutkimuksen, jossa koehenkilöille annettiin suippomadonlakista eli niin sanotusta taikasienestä löytyvää psilosybiiniä, joka aiheutti heille mystisen kokemuksen. Jälkeenpäin moni kuvaili kokemusta elämänsä merkityksellisemmäksi, tärkeämmäksi kuin oman lapsen saaminen tai seksi. Neljätoista kuukautta myöhemmin tehdyssä seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että merkitykselliset kokemukset olivat muuttaneet koehenkilöiden käyttäytymistä. He olivat arkielämässään ystävällisempiä ja epäitsekkäämpiä kuin aikaisemmin. Käyttäytymisen muutos oli sitä selvempi, mitä syvempi mystinen kokemus oli ollut. Laakasuo ei ole vakuuttunut siitä, että mystinen kokemus olisi virtuaalisen tekoälyn ulottuvilla. – Jos saisimme testin tuloksena raportin, joka muistuttaa jollakin tavalla ihmisen psykedeelisiä, mystisiä tai hengellisiä kokemuksia ja samalla tekoälyn käyttäytyminen

MONIMUTKAISTEN tekoälyjärjestelmien toiminta noudattaa kaaosmatematiikan lainalaisuuksia. Pieni informaation vaihtelu voi kehittyä järjestelmässä isoksi muutokseksi kuten perhosvaikutus, joka aiheuttaa säätilan muutoksen. – Tekoälyjärjestelmät löytävät odottamattomat porsaanreiät omasta arkkitehtuuristaan tai maailman arkkitehtuurista ja hyödyntävät niitä, koska se on edullisin tapa saavuttaa niihin koodattu tavoite. Jos tekoälyllä on riittävästi joustavuutta ja kyvykkyyttä opettaa itseään, sieltä syntyy automaattisesti alitavoitteita. Jopa tyhmät järjestelmät, jotka eivät ole tietoisia, toimivat niin, Laakasuo sanoo. Vaikka ihmisaivojen tasoisella yleistekoälyllä ei olisi tietoisuutta, se kykenisi huolehtimaan omasta selviytymisestään, luomaan omia tavoitteita ja pyrkimään niihin suunnitelmallisesti. Luultavasti se myös opettaisi itseään ja tekisi itsestään parempia versioita. Monet tekoälyn asiantuntijat puhuvat singulariteetista eli käännekohdasta, jossa kehitys johtaisi yli-inhimillisen tekoälyn syntymiseen. Laakasuo pitää mahdollisena, että ihmismäisen tekoälyn kehittäminen osoittautuu luultua vaikeammaksi esimerkiksi ratkaisemattoman tietoisuuden ongelman vuoksi. Silti Laakasuo pitää yleistekoälyyn liittyviä riskejä niin suurina, että niitä ei kannattaisi ottaa. – Jos joku onnistuu luomaan ihmisaivojen tasolla olevan digitaalisen hermoverkon, silloin on syytä kysyä muutaman kerran, kannattaako sitä käynnistää. Ei ole mitään takeita siitä, että se ei karkaisi kehittäjiensä hallinnasta. ■

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tasa-arvoisen kirkon puolesta Seurakuntavaaleissa vali taan koko kirkon suunta. Nyt on aika ottaa tasa arvoinen avioliittolaki käyttöön myös kirkossa. #tahdonkirkossa Anna äänesi kirkon uudistumiselle! Tulkaa kaikki -liike ajaa uudistuksia läpi kirkon aina kirkolliskokoukseen asti. Ehdokkaamme ovat sitoutuneet liikkeen ohjelmaan: avio liitto kaikille, ei syrjintää, seurakuntalaiset vaikuttajiksi, jaamme omastamme sekä luottamusta ja sovintoa kirkkoon. Kristuksen kirkko on kaikille! www.tulkaakaikki.net Liikkeen ohjelmaan sitoutuneet ehdokaslistat pääkaupunkiseudun seurakunnissa: Espoo Vantaa Helsinki • Kotiseurakuntana • TK Hämeenkylä • TK Espoonlahti • TK Haaga Paavali • TK Leppävaara • TK Kallio • TK Korso • TK Kannelmäki • TK Pitäjänmäki • Kirkko kaikille • TK Rekola • Uudistusmieliset • TK Kirkon uudistajat • TK Tikkurila Olari Malmi (Tuomiokirkko) • TK Tapiola • TK Vantaankoski • TK Munkinseutu • TK Uusi Töölö (Munkkiniemi) • TK Vartiokylään Ehdokkaiden maksama • TK Oulunkylä • TK Vuosaari TK = Tulkaa kaikki

Luonto puhuu Luojastaan Seminaari on ilmainen, lounas omakustanteinen

Luontoyhteys hengellisyyden vahvistajana ‑seminaari

La 24.11.2018 klo 9.30–14.30

Kulttuurikeskus Sofia, Kallvikinrannantie 35, 00980 Helsinki Luontoympäristöt vahvistavat ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Parhaimmillaan luonto vahvistaa ihmisen hengellisyyttä ja antaa kokemuksen intiimiydestä ja osallisuudesta johonkin itseä suurempaan, Jumalaan.

Seminaarin avaus Isä Ambrosius

Luennot: • Isä Oskari Juurikkala: Jumalan kaksi kirjaa • Pappismunkki Mikael: Luostarin puutarhassa • Pappi, TT Pauliina Kainulainen: Miten mieli kestää ekologisen kriisin? -mietiskelevän rukouksen näkökulmia • Kehittäjä Tuomo Salovuori: Green Care -toiminnan mahdollisuudet llmoittautuminen 22.11.18 mennessä joko Sininauhaliiton tapahtumakalenterin kautta www.sininauhaliitto.fi/tapahtumat/ tai Kulttuurikeskus Sofiaan puh. 010 277 900.

TOPI LEHTIPUU, TENORI

K A A RTI N SO IT TO K U NTA

MEIDÄN POIKAMME

P UO LUSTUSVO I M AT 10 0 -J U H L A KO N S E RT TI MUSIIKKITALOSSA 27.11. KLO 19

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Kuka?

Mikael Forssell, 37, asuu EteläHelsingissä vaimonsa bloggaaja Metti Forssellin kanssa. Parilla on kaksi lasta, nelivuotias Lilia ja kaksivuotias Lucas.

Mitä?

Forssell teki ensiesiintymisensä HJK:n edustusjoukkueessa 16-vuotiaana. Vuoden 1998 lopulla hän siirtyi englantilaisseura Chelseaan, minkä jälkeen hän pelasi monissa eurooppalaisissa seuroissa. Uransa hän päätti HIFK:ssa. Suomen maajoukkueessa Forssell pelasi vuosina 1999–2014. Pelipaikaltaan Forssell on hyökkääjä. Hänellä on korkeakoulututkinto urheilujohtamisesta.

Motto

Toteuta unelmasi.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Rööperin rukoilija Upean jalkapalloilijan uran lopettanut Mikael Forssell elää lapsiperheen arkea ja valmistautuu valmentajan työhön. Johanneksenkirkko on kuulunut hänen elämäänsä pienestä pitäen. Siellä hän on mennyt naimisiin, ja siellä on kastettu hänen kaksi lastaan. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

ikael Forssell seisoo Johanneksenkirkon edessä Korkeavuorenkadulla. – Tämä on kaupungin siistein katu. Täällä on pikkuputiikkeja, leipomoita, kahviloita ja persoonallisia ravintoloita. Lasten kanssa viihdymme erityisesti rennossa Lungi-ravintolassa, entinen jalkapalloilija kertoo. Sisälle Suomen suurimpaan kivikirkkoon Forssell astuu kuin kotiinsa. – Taasko sä olet täällä? kirkkoherra Johan Westerlund kysyi, kun törmättiin vähän aikaa sitten tuossa käytävällä. Kavereiden häiden ja ristiäisten takia täällä tulee käytyä aika usein, sanoo ensimmäiselle penkkiriville istuutuva kahden pienen lapsen isä. Viime keväänä ammattilaisuran lopettanut Forssell vaikuttaa tyytyväiseltä. – Aamu on selätetty! Lasten kanssa oleminen on ihanaa, mutta kuten jokainen vanhempi tietää, kiireisenä tai väsyneenä homma käy hermoille. Nostan hattua vanhemmalle, joka onnistuu kasvattamaan lapset ilman uhkailua, kiristystä tai lahjontaa. Euroopan jalkapalloliiton A-valmentajalisenssiä suorittava ja nuorten hyökkääjien kanssa HJK-Akatemiassa työskentelevä Forssell poimii lasten kanssa olemisesta vinkkejä valmentamiseen. – Samoilla säännöillä pelataan molemmissa. Myös pelaajille pitää asettaa rajoja ja heitä pitää motivoida empatian ja sympatian keinoilla. 37-vuotias Forssell on uuden edessä. Ammattilaisuran aikana kertyneen opin siirtäminen eteenpäin valmentajana tuntuu luonnolliselta jatkolta. – LOPETTAMINEN on pitkän aikaa pelanneelle kuin kuolema. Sen jälkeen elämä on epävarmaa, Forssell pohtii. Hänen mukaansa maailmassa on aivan liian paljon ex-jalkapalloilijoita, joiden elämä on luisunut sivuraiteelle lopettamisen jälkeen. – Tyhjää oloa on helppo täyttää alkoholilla, huumeilla ja uhkapelillä. Kun niiden päälle tulevat vielä huonot sijoitusneuvot ja avioero, niin saadaan tilasto, jonka mukaan jopa 60–80 prosenttia ex-jalkapalloilijoista ajautuu henkilökohtaiseen konkurssiin viiden vuoden sisällä lopettamisesta. Forssell on itse sijoittanut ammattilaisuran tienestejä muun muassa Etelä-Helsingin kiinteistöihin. – Olen pyörinyt pienen ikäni näillä kaduilla ja hyppinyt aitojen yli pihoille, joten tunnen joka ikisen kadunpätkän ja suurimman osan rakennuksista. Jos joku sanoo, että osta Miklu kämppä tuosta talosta, tiedän heti, onko pihalla meteliä tai onko asunto suurimman osan päivästä pimeä. Vanhoista rakennuksista ja antiikista kiinnostunut Forssell innostuu erityisesti 1800-luvun arkkitehtuurista. Hän ihastelee vuonna 1888 rakennetun

tsaarin salaisen poliisin eli Ohranan talon onnistunutta remonttia – Helsingissä on aika vähän 1800-luvulla rakennettuja taloja. Ne eivät ole ehkä kaikkein käytännöllisimpiä, mutta niissä on historian havinan lisäksi huikean korkeat katot. MATALA EI OLE Mikael Forssellin lempikirkkokaan. Kun ruotsalaisen arkkitehdin Adolf Emil Melanderin suunnittelema uusgoottilaista tyyliä edustava kirkko valmistui vuonna 1891, sen koillispäädyn tornit kohosivat 74 metrin korkeuteen. Niitä torneja kirkon viereisellä Johanneksen kentällä jalkapalloa pelannut pieni poika katseli. – Olin jo pienenä uskossa ja liitin yhteen jalkapallon ja Jumalan. Unelmien toteuttaminen oli koko ajan mielessä, ja aika usein tuli rukoiltua ja kerrottua Jumalalle tavoitteista. Jumala oli pientä poikaa suurempi voima, jolle oli helppo uskoutua. Forssell ei muista, milloin hän tuli Johanneksenkirkkoon ensimmäisen kerran.

”

INNOSTUMISEN MUKANAAN TUOMAA JÄÄTÄVÄÄ ENERGIAA KANNATTAA ARVOSTAA.

– Joulukirkossa kävimme, mutta perhe ei ollut muuten erityisen uskovainen. Pallon kanssa kulkenut Forssell oli tuttu näky Rööperin kaduilla. Kovassa pakkasessa ja sankassa lumisateessa hän treenasi Iso Roobertinkatu 35– 37:n porttikongissa. Isä Bengt Forssell kannusti kuusivuotiaana Pallo-Pojissa pelaamisen aloittanutta Mikaelia ja tämän seitsemän vuotta vanhempaa Christinasiskoa. – Kotona oli hyvällä tavalla tiukka kuri. Faija opetti, että jalkapalloilija oppii paremmaksi toistoilla. Häneltä opin, että kannattaa vain yrittää uudelleen, kunnes jossain vaiheessa homma sujuu. ISÄN TUKI oli tärkeä jalkapalloon intohimoisesti suhtautuneelle pojalle, mutta merkittävä oli myös äidin muutto Lontooseen Mikaelin kanssa vuonna 1998. Siitä alkoi 17-vuotiaan hyökkääjän ura, joka toi Forssellille rahaa ja paljasti huippu-urheilun raakuuden. Nuori mies näki, miten kaukana haaveiden jalkapalloromantiikka oli todellisuudesta, jossa ihminen kutistuu pelinappulaksi. Uskoa tarvittiin, kun loukkaantuminen esti pelaamisen.

– On hienoa, että on Jumala, joka kuuntelee huolia. Olin tosi iloinen ja kiitollinen, kun pystyin taas pelaamaan. Yksi Forssellin uran järkyttävimmistä käänteistä tapahtui, kun joukkueen kapteeni heittäytyi junan alle Hannoverissa. – Sama kaveri, joka istui hetki sitten vieressäni kopissa, oli kuollut. Silloin ajattelin, että ehkä jalkapallo ei ole ihan kaikki tässä elämässä. Itsemurhaan johtanut vakava masennus oli jäänyt joukkuekavereilta huomaamatta. Käynnissä ollut kausi jatkui surusta huolimatta. – Hoidimme järkytystä puhumalla. Se oli kova paikka kaikille, ja joihinkin pelaajiin järkytys jätti ison arven. Jumala on aina Forssellin mukana. – Uskossa hienointa on se, ettei rukoileminen kysy aikaa eikä paikkaa. Voin rukoilla kaikkialla. Hengellisyys on fyysisyyden ja henkisyyden luonteva jatke. Forssell antaa mahdollisuuden myös mystisille kokemuksille. – Niitäkin sattuu, vaikka insinöörikaverit niille nauravat. ELÄMÄN KOKONAISUUDESSA Mikael Forssellille tärkeimpiä asioita ovat intohimo, hyvyys ja erilaisuuden rikkaus. – Innostumisen mukanaan tuomaa jäätävää energiaa kannattaa arvostaa. Uskon vetovoiman lakiin. Jos haluaa sisimmässään todella kovasti jotain, niin elämä alkaa viedä sitä kohti. Uskon myös, että onnistumiseen vaikuttaa oma asenne. Ja jos on ystävällinen muita kohtaan, niin maailma maksaa hyvyyden takaisin. Pohtiessaan hyvyyttä Forssell kääntyy katsomaan Eero Järnefeltin vuonna 1932 maalaamaan alttaritauluun. Taivaallinen näky, jossa apostoli Paavali kääntyy kristinuskoon Damaskoksen tiellä, on todistanut Forssellin elämän onnenhetkiä: neljä vuotta sitten häitä ja myöhemmin kahden lapsen ristiäisiä. Erilaisuus puolestaan merkitsee monikulttuurisuuteen jo maailmalla pelatessa tottuneelle Forssellille ennen kaikkea rikkautta. – Vastustan rasismia sen kaikissa muodoissa. Erilaisten kulttuuristen taustojen ymmärtämisestä on apua myös valmentajan työssä. Ymmärtämällä ihmistä hänestä saa parhaan mahdollisen irti kentällä. Jo aikanaan kotiseurakuntansa rippileirillä Forssell halusi tutustua myös sellaisiin ihmisiin, joiden kanssa hän ei muuten ollut tekemisissä. – Yksi poika teki metallilangasta haarniskaa larppaamista varten. Menin kysymään häneltä, mitä ihmettä hän oikein tekee. Hän oli hyvin varma omasta jutustaan. Se teki vaikutuksen. On tärkeää tajuta, että vaikka olemme kaikki ihan erilaisia, haarniskan virkkaaminen on tasan yhtä arvokasta kuin jalkapallon pelaaminen. ■

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Miksi James Bond ei koskaan kuole?

Rauhaa päälle maan! Osallistu helsinkiläisten rakkaimpaan jouluperinteeseen ja aloita joulunodotus pikkukanttorien kanssa!

Enkellaulu kajahtaa! -joulukonsertti MA

3.12. KLO 18

3.12. KLO 20

JOHANNEKSENKIRKKO

J. S. Bach: Magnificat & Jouluoratorio (I–III) PE

KLO 19

Perinteinen Joulukonsertti

KLO 18

KLO 20

14.12. 17.12.

20.12. 20.12.

TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

Fysio Sakurassa erikoistumme tarkkaan tutkimukseen ja yksilölliseen hoitoon. Fysioterapia

Hieronta

Personal Training

Ryhmät

www.fysiosakura.fi

Rajatorpantie 41 C, 3.krs. 01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16

Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä

Luulitko eläväsi maallistunutta arkea, jossa uskonnolliselle ajattelulle ei ole tilaa? Luulit väärin. Teologian opiskelija Olavi Seppänen ja uskontotieteilijä Nina Maskulin kertovat, miten uskonto näkyy esimerkiksi toimintaelokuvissa ja fantasiakirjallisuudessa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

ätä en ole tullut ajatelleeksi, vaikka olen nähnyt useimmat James Bond -elokuvat: Niissä eletään jonkinlaisessa myyttisessä, ajattomassa todellisuudessa, ja jokainen uusi elokuva kertoo saman tarinan uudelleen. James Bond ei koskaan kasva vastuulliseksi aikuiseksi, saati vanhene tai kuole. Hän elää ikuisesti, koska me uskomme häneen. Bond myyttisenä hahmona on yksi Yle Puheella lähetettävän Homo religiosus -ohjelman aiheista. Ohjelmaa tekee Olavi Seppänen, joka on opintojensa loppuvaiheessa oleva teologian opiskelija. Seppänen haastateltavineen kuljeskelee harmaalla rajavyöhykkeellä uskonnollisen ja ei-uskonnollisen elämän välillä ja katsoo yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöitä uskonnontutkimuksen näkökulmasta. James Bondin lisäksi Seppänen on tarkastellut esimerkiksi teknologian kehitystä ja siihen liittyviä maagisia ajattelutapoja sekä rockmusiikkia monijumalaisena kulttijärjestelmänä. Niin kuin ehkä aiheiden kirjosta voi päätellä, Seppäselle uskonnollisuuden ja epäuskonnollisuuden välinen raja on aika sumea. Hänen on vaikea sanoa ehdottomasti, mikä on uskontoa ja mikä ei.

– Suosin sellaista uskonnon käsitettä, jossa ei hirveän tiukasti lyödä lukkoon sitä, mitä uskonto on, vaan voidaan katsoa erilaisia ilmiöitä ja hyvin tavallistakin käyttäytymistä ja miettiä, missä mielessä se on lähellä sellaista, jota on totuttu pitämään uskontona, Seppänen sanoo. – Uskonnossa ei tarvitse välttämättä olla kyse uskosta yliluonnolliseen tai siihen, että todellisuus jakautuu aineeseen ja henkeen. Seppänen löytää uskonnon kaltaisia piirteitä myös politiikasta. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka esimerkiksi suhtautuminen kansallismielisiin ja äärioikeistolaisiin ryhmiin muistuttaa rituaalista rajanvetoa, jossa torjutaan tabuina pidettyjä asioita. HOMO RELIGIOSUS -SARJAN kolmannessa osassa Seppänen otti käsittelyynsä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan, jolla hänen

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

mukaansa on sotien jälkeisessä kulttuuri elämässä ollut lähes uskonnollinen merkitys. – Se on suomalaisille pyhä kirja, eräänlai nen kanoninen kertomus siitä, millaista suo malaisuus on. Tuntemattomaan sotilaaseen liittyy myös liturgian kaltaisia aspekteja, sillä henkilöiden dialogia murteineen toistetaan uskollisesti romaanin uudelleentulkinnois sa, vaikka tulkinnat muuten olisivat miten räväköitä tahansa, Seppänen sanoo. Mutta miksi juuri Tuntematon sotilas? 25vuotiaan Seppäsen odottaisi olevan kiin nostunut pikemminkin scifistä ja fantasiasta, jotka sitä paitsi vilisevät uskonnollisia viitta uksia. Seppänen pahoittelee, ettei hän ole kovin perehtynyt niihin. – No, Harry Potterit ja Tolkienit olen luke nut. Ja muumit. Muumien maailma on hänen mukaansa fantasiamaailmaksi aika poikkeava sikäli, et tä uskonto ja kaikki siihen viittaavakin näyt tää puuttuvan lähes kokonaan. – Tove Jansson ei välttämättä tykkäisi täs tä, mutta ehkä Muumipappa ja meri kirjasta voisi väsätä teologisen tulkinnan vaikka jo honkin seurakunnan iltahartauteen. Se kä sittelee syvää eksistentiaalista kriisiä: Muu mipappa kamppailee meren arvoituksen kanssa, mutta ei onnistu ratkaisemaan sitä. Kuvataanko siinä ihmisen ja mystisen, etäi sen jumalan vuorovaikutusta? Toisin kuin muumeissa, monessa fanta siakirjassa hyvä on puhtaan valkoista ja pa ha mustinta mustaa. Seppäsen mukaan voi makas kahtiajaottelu muistuttaa monien us kontojen maailmankuvaa. – Jotkut vierastavat fantasiakirjallisuutta juuri siksi. Heidän mukaansa elämä on to dellisuudessa paljon vaikeammin määriteltä vää ja hyvä ja paha paljon epämääräisempiä. USKONTOTIETEEN tohtorikoulutettava Nina Maskulin Helsingin yliopistosta näkee nuo rille suunnatun fantasiakirjallisuuden käsit televän isoja, klassisia teemoja: rakkauden voimaa, hyvää ja pahaa ja tunnetun maail man loppumisen uhkaa. – Esimerkiksi Harry Potter kirjojen ja elokuvien keskeinen kysymys on, miten suhtautua pahaan, miten toi mia paremman maailman puoles ta ja miten herkkä tasapaino hy vän ja pahan välillä on. Kirjasar jassa vallitsee jatkuva uhka siitä, että maailma muuttuu lopullisesti ja hyvä katoaa. Ja paras ase tuota uhkaa vastaan on rakkaus, Masku lin kertoo. Väitöskirjassaan Maskulin tut kii katastrofielokuvan 2012 vastaanottoa 15–19vuotiaiden nuorten parissa. Roland Emmerichin ohjaama 2012 kertoo veden paisumuksesta, joka tapahtuu luonnonmul listusten ja luonnonlakien muutosten seu rauksena.

– Kysymys oman maailman loppumises ta on kiehtonut nuorisoa kaikkina aikoina. Itse olen kasvanut aikana, jolloin pelättiin ydinsotaa. Tällä hetkellä uhkana on ilmas tonmuutos, Maskulin toteaa. Maailmanloppu ei ole mikään uusi teema – ja vedenpaisumus katastrofina on ihmis kunnalle tuttu jo Vanhan testamentin Ensim mäisestä Mooseksen kirjasta. Suurelle ylei sölle tarkoitetuissa elokuvissakin maailman loppu on toistuva aihe. Sitä vain on käsitelty eri vuosikymmeninä eri tavoin. 2010luvulla peleissä ja elokuvissa esimerkiksi kuvataan maailmanlopun tai ympäristötuhon jälkeis tä, postapokalyptista aikaa. – Jos joku tärkeä asia ei pääse muuten esiin, se purskahtelee käsiteltäväksi populaa rikulttuurissa ja taiteessa. Maailmanloppu elokuvia, joissa käsiteltiin muun muassa tau teja ja luonnonmullistuksia, alkoi 1990luvul ta alkaen tulla yhä tiheämmin. Eri muunnel mineen se on ihan käsittämättömän suosittu kertomustyyppi, Maskulin kertoo.

”

MAAILMANLOPPU ON KIEHTONUT NUORISOA KAIKKINA AIKOINA.

KAIKKI RAAMATUN maailmanloppukerto mukset eivät ole vedenpaisumuksen tai Il mestyskirjan kaltaisia spektaakkeleita. Yksi Nina Maskulinin lempikertomuksista on Vanhan testamentin Tuomarien kirjaan sisältyvä tarina Simsonista ja Delilasta, joka sekin ker too tuhosta. – Siinä Jumalan valittu Simson tekee nuo rena kaikkea sellaista, mikä ei ole sallittua ja nai toiseen kansaan kuuluvan Delilan. De lilaa painostetaan, jotta hän selvittäisi mie hensä salaisuuden. Niinpä hän pettää Simso nin, ja tämä tuomitaan. Vangittuna Simson saa hetkeksi voimansa takaisin, mistä seuraa joukkotuho eli molempien kansojen kuole ma, Maskulin kuvailee. – Tarinassa ei ole yksinkertaista opetusta eikä tapahtumien takana selkeää suunnitel maa. Sellaisena se on eräänlainen vastaker tomus merkkien täyteisille lopunaikojen ker tomuksille. ■ Homo religiosus tiistaisin klo 13.02 Yle Puheella ja Yle Areenassa. Nina Maskulin luennoi aiheesta Raamattu ja populaarikulttuurin tuomiot ja tuomarit Tikkurilan seurakunnan keskustelusarjassa to 29.11. klo 18, Vernissakatu 4.

Muuttuvat EMMA SALOKOSKI & UMO PE 7.12. KLO 18 TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO LA 8.12. KLO 18 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA MA 10.12. KLO 18 PORVOON TUOMIOKIRKKO TI 11.12. KLO 18 ESPOON TUOMIOKIRKKO PE 14.12. KLO 18 TEMPPELIAUKION KIRKKO, HELSINKI MA 17.12.KLO 18 KALLION KIRKKO, HELSINKI NORMAALIHINTA 34 € / ELÄKELÄISET 30 € / OPISKELIJAT, TYÖTTÖMÄT JA LAPSET 18 €

S-ETUKORTILLA NORMAALIHINTAISISTA ENNAKKOLIPUISTA -4 €

Johtoajatuksenamme on tuottaa palveluja, jotka olisimme valmis hyväksymään omille omaisillemme.

UUSI PALVELUKOTI LOHJALLA Palvelukoti Harjupuisto

Helsingiuksentie 54A, Virkkala Ympärivuorokautista tukea muistisairaille tai hoivaa ja palveluja tarpeidenne mukaan ilman jonoja. Meillä eletään toiminnallista arkea kodikkaassa ympäristössä. Soita ja varaa tutustumisaika! Eija Salo gsm: 050 511 5318 s-posti: eija.salo@seniorikodit.fi

seniorikodit.fi

Osa 21

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Ensimmäinen kristillisen meditaation ryhmä perustettiin Suomeen kymmenen vuotta sitten. Ryhmät kuuluvat Kristillisen meditaation kansainväliseen yhteisöön (World Community for Christian Meditation eli WCCM), jolla on toimintaa yli 120 maassa. Varatuomari Anu Pylkkänen, 65, on WCCM:n koordinaattori Suomessa. Pääkaupunkiseudulla kokoontuu viikoittain kolme kristillisen meditaation ryhmää: maanantaisin klo 18 Tapiolan kirkon sakastissa, tiistaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkon kappelissa ja keskiviikkoisin klo 18 Helsingin tuomiokirkon kappelissa. Ryhmiin osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista eikä sitoutumista. Lisätietoja voi kysyä osoitteesta kristillinenmeditaatio.wccm@gmail.com.

Anu Pylkkänen käy kristillisen meditaation ryhmässä joka keskiviikko.

Salaperäinen hiljaisuus ja kirkkaampi mieli Meditaatio auttaa Anu Pylkkästä tunnistamaan olennaisen.

välillä kahinaa, kun joku korjaa asentoaan. Toisinaan joku saattaa yskäistä tai aivastaa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

JOKA KESKIVIIKKO Anu Pylkkänen kiipeää portaat Helsingin tuomiokirkon kappelirakennukseen. Hän asettuu istumaan osaksi muutaman ihmisen piiriä ja sulkee silmänsä. ”Johdata meidät siihen salaperäiseen hiljaisuuteen, jossa rakkautesi näyttäytyy kaikille, jotka kutsuvat sinua”, pyydetään aloitusrukouksessa. Seuraavat 25 minuuttia Pylkkänen istuu hiljaa ja toistaa mielessään nelitavuista mantraa maranatha. Sana on arameaa, jota pidetään Jeesuksen äidinkielenä, ja tarkoittaa ”Herra, tule!” Mantra helpottaa keskittymistä. Mieli karkaa nokkelasti omille teilleen tämän tästä, mutta kun niin käy, Pylkkänen palauttaa sen toistamaan mantraa. Jaettu hiljaisuus on omanlaistaan. Toisten läsnäolon tuntee ja kuuleekin. Hengitystä, nieleskelyä,

Valvomisen sunnuntai

VAIKKA MEDITAATIO on yksinkertaista, helppoa se ei ole. Kyse ei ole tekniikasta tai suorituksesta, jonka onnistumista voisi arvioida, vaikka kiusaus siihen olisi suuri. Säännöllisen meditaation vaikutukset saattavat näkyä selvemmin muille ihmisille kuin meditoijalle itselleen, mutta on Pylkkänen itsekin huomannut muuttuneensa kärsivällisemmäksi. Hän on alkanut nähdä ihmiset lempeämmin kuin ennen. Meditaatio myös kirkastaa ajatuksia silloin, kun työssä tulee eteen hankala ongelma tai ihmissuhteissa jokin hiertää. Se on myös auttanut pääsemään irti harhaluulosta, että elämää pitäisi tai edes voisi kontrolloida. Oikeastaan meditaatio tuntuu Pylkkäsestä kaikkein luonnollisimmalta tilalta. Siinä hän on kotonaan, oma itsensä. Hänelle on ollut suuri löytö se, että olemme olemassa, vaikka emme ajattelisikaan. Tai: olemme puhtaimmin olemassa, kun emme ajattele. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

18.11.

MEDITAATIO ON kuulunut Anu Pylkkäsen elämään lähes 30 vuotta. Hän on tutustunut erilaisiin perinteisiin ja meditaatiotapoihin, mutta kun hän viitisen vuotta sitten tuli ensimmäistä kertaa kristillisen meditaation ryhmään, hän tunsi löytäneensä etsimänsä: jotain omasta perinteestä nousevaa ja tarpeeksi yksinkertaista. Pylkkänen meditoi kotona päivittäin ainakin kerran, useimmiten kahdesti. Hän sytyttää kynttilän ja rauhoittuu hetken ennen kuin asettuu meditoimaan. Päivittäinen harjoittelu vaatii sitoutumista. Joinakin päivinä mieli on levottomampi kuin toisina, mutta se täytyy vain hyväksyä. Vaikka aloittaminen tuntuisi hankalalta ja mieli keksisi kaikenlaisia verukkeita, Pylkkänen meditoi sittenkin. Pylkkänen muistelee kuulleensa, että ihmisen päässä pyörähtää päivän aikana 50 000–60 000 ajatusta. Suurin osa niistä on todennäköisesti turhia. Mielen pintaroskan alle saattaa jäädä isoja ja merkittäviäkin asioita. Pylkkäselle meditaatio on tapa

selkeyttää ja puhdistaa ajatuksiaan niin, että olennainen on helpompi nähdä ja tunnistaa. Ajatusten takana on suuri hiljaisuus, joka on meditaation varsinainen kohde.

Nukahditko? VALVOMISEN VIRALLISEN maailmanennätyksen teki kontrolloidussa kokeessa kalifornialainen opiskelija Randy Gardner joulukuun 27. päivänä vuonna 1963. Hän valvoi yhtä mittaa 11 vuorokautta ja 25 minuuttia ilman piristeitä tai erityisaineita. Stanfordin yliopiston unitutkija William Dement teki koehenkilölle useita testejä valvontamaratonin aikana. Testin jälkeen tutkimustieto analysoitiin ja tuloksista pystyttiin päättelemään, että ennätysmiehen aivojen eri osat olivat vuorotellen nokosilla, vaikka Gardnerin oli todettu olleen fyysisesti hereillä. Valvomisen ja ei-valvomisen ra-

ja on hiuksenhieno. Valvova henkilö saattaa nukkua mikrounia itse nukahtamistaan tiedostamatta. Tiedostamattomasta torkkumisesta lienee kysymys ensi sunnuntain teemassa: Valvokaa! On asioita, joille jumalanlapsi ei saa nukahtaa. Tärkein niistä on Raamatun kehotus rakastamiseen: ”Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.” Facebookia lukiessa tulee sellainen olo, että nyt on todellinen valvomisen paikka. Vihapuheita lukiessa viimeistään tajuaa, että tiedostamaton mikrouni on päässyt yllättämään. Olen löytänyt tästä myös itseni. Teräväkielisenä sanon asioita, joista rakkaus on kaukana.

Tässä kysymys on jatkuvasta itsensä valvomisesta. Elämän tärkein asia eivät ole työmarkkinariidat eikä sote. Eivät edes oikeat

uskonopit. Tärkein on rakkaus. Se edellyttää heräämistä yhä uudelleen. OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Gurun opissa Ohjaajana Richard Rohr Richard Rohr, 75, on fransiskaanipappi, joka elää Uuden Meksikon alueella Amerikan ja Meksikon rajalla. Hän syntyi vuonna 1943. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1970. Vuodesta 1986 Rohr on johtanut perustamaansa toiminnan ja meditaation keskusta (The Center for Action and Contemplation) Albuquerquessa. Keskus pyrkii olemaan rauhanomaisen ja väkivallattoman muutoksen ääni sekä hengellisen uudistumisen paikka. Rohrin opetukset perustuvat fransiskaanisiin ihanteisiin, rukoukseen ja solidaarisuuteen köyhiä ja marginaalissa eläviä kohtaan. Hän on kirjoittanut useita kirjoja fransiskaanisesta hengellisyydestä, miesten hengellisyydestä, enneagramista ja Raamatun kirjoituksista. Suomeksi hänen kirjoistaan on julkaistu mm. Suostu elämään, Rukoilijan matka kehältä keskukseen, Yksinkertaisuus, Irtipäästämisen taito ja Muutos alkaa meistä.

Haavat ovat opettajiamme Minun pitää riittää itselleni enkä tarvitse ketään, ajattelemme helposti. Jospa vahvuutemme onkin avoimuudessa, valmiudessa haavoittua ja ottaa vastaan rakkautta? fransiskaanipappi Richard Rohr pohtii. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

MONESTI MEIDÄN on vaikea suostua siihen, että kaikki otetaan mukaan ja erilaiset voivat tehdä asioita yhdessä. Mieluiten valitsemme seuramme itse. Haluamme viettää aikaa samanmielisten yhteisöissä, joista erilaisuus on hävitetty. Emme halua mukaan ”niitä”, jotka eivät kuulu ”meihin”. Jumala toimii toisin. Hän tahtoo kutsua rakastavaan seuraansa jokaisen eikä sulje ketään ulos. Kun oivallat, että sinut on hyväksytty ja vastaanotettu kaikkine vikoinesi, puutteinesi ja haavoinesi, haluat toimia samoin kanssakulkijoitasi kohtaan. Tätä on hengellisyys. Tätä toistaa kirjoissaan myös fransiskaanipappi Richard Rohr, yksi aikamme puhuttelevimmista mystikoista. JUMALAN SYVIN OLEMUS on rakkaus. Jumaluuden sisällä virtaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen ehtymätön rakkaus. Siitä kaikki syntyy ja kehittyy, ja se vetää kaikkia puoleensa. Rohr väittää, että rakkauden kolmi-

naisuuden voi havaita kaikessa. Universumin energia on atomien, protonien ja neutronien liikkeessä. Se on planeettojen, tähtien ja galaksien välisissä suhteissa – ja solujemme vuorovaikutuksessa. Se on elämässä ja kuolemassa. Se on haavoissamme. Jumala ei ole ylimmäinen monarkki, joka on etäällä kaikesta, minkä on luonut. Hän on tullut ylhäältä alas, ulkoa sisälle, ja hänessä on keskinäinen oleminen ja toisiin kääntyminen. Hän ei ole vain kaikkivoipa vaan myös ”kaikkihaavoittuva”, Rohr sanoo. MONISSA HENGELLISISSÄ traditioissa minään kohdistuvat iskut ja haavat nähdään opettajina. ”Haavoihin tulee kiinnittää huomiota eikä lähteä käräjöimään. Miten kristityn on mahdollista edes katsoa ristiinnaulittua näkemättä tätä?” Richard Rohr kirjoittaa. Jumala on astunut alas korkeudestaan. Hän tuli tähän maailmaan alastomana ja tarvitsevana lapsena. Hän ”lähti” maailmasta alastomana, kärsi-

Elävöitä meidät Etsi paikka, jossa voit olla parikymmentä minuuttia rauhassa, ja anna tämän rukouksen resonoida sinussa. ”Jumala, joka olet meitä varten, kutsumme sinua Isäksi. Jumala rinnallamme, kutsumme sinua Jeesukseksi. Jumala sisällämme, kutsumme sinua Pyhäksi Hengeksi. Sinä, joka olet ikuinen salaisuus, elävöitä, ympäröi ja avarra meidät.”

neenä ja haavoitettuna. Jumala on haavoitettu ja kosketettu. Miksi meidän pitäisi olla niitä, joita mikään ei kosketa? Sinun ei tarvitse pelätä omia eikä toisen haavoja. Haavoittuvuus merkitsee, että annan toisen vaikuttaa itseeni ja olen valmis muuttumaan. ”Vaihtoehto on tietenkin: Sinä et muuta minua. Sinä et opeta minulle mitään. Minä tiedän jo. Minulla on kaikki vastaukset”, Rohr listaa. MINUN PITÄÄ RIITTÄÄ itselleni enkä tarvitse ketään, sanomme helposti, vaikka tiedämme olevamme väärässä. Entäpä jos vahvuutemme on keskinäisessä olemisessa, toisille avautumisessa, valmiudessa haavoittua ja ottaa vastaan rakkautta? ”Kun minämme sykkyrät oikenevat eikä meidän ole pakko saada läpi omaa tahtoamme, meidän on mahdollista toteuttaa Jumalan tahtoa”, Rohr muistuttaa. Suurin käsky ei käske meitä olemaan oikeassa vaan rakastamaan. ■

MENOT 15. – 2 9.11.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Petri Koivusalo on innoissaan Synkkien virsien illasta, joka järjestetään 18. marraskuuta. Vuosi sitten vastaava tilaisuus sai hyvän vastaanoton.

Synkissä virsissä soivat elämän syvät virrat Elämän ikiaikaiset tosiasiat, kuten kuolema ja kärsimys, ovat pääosassa yhteislauluillassa Espoossa. Synkkien virsien helmissä tummuuden läpi loistaa kirkkaus.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

etri Koivusalolla oli vuosikausia päähänpinttymä, ja viime vuonna hän toteutti sen ensimmäisen kerran. Tämä on kova juttu, sanoivat mukana olleet. Nyt on aika tehdä se uudelleen. Päähänpinttymä on Synkkien virsien ilta, joka järjestetään Espoon tuomiokirkossa 18. marraskuuta. Tilaisuuden alaotsikkona on Yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä. – Halusin tehdä sellaisen yhteislauluillan, jossa lauletaan virsikirjasta raskaan sarjan virsiä, joissa käsitellään kaunistelematta ihmiselämän pelkoja, ahdistuksia ja kuolemanpelkoa, selvittää Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Petri Koivusalo tilaisuuden luonnetta. Virsikirjassa on lauluja ja tekstejä 1600 vuoden ajalta. Vaikka maailma on muuttunut paljon vuosisatojen varrella, virret ovat hänen mukaansa ajattomia. – Aina ihmiset ovat kuolleet, aina on ollut pelkoja, yksinäisyyttä ja murhetta. Nuo asiat on osattu sanoittaa aikakaudesta riippumatta.

Synkkien virsien illan yksi tärkeimmistä virsistä on numero 158, jota Koivusalo kehuu järeäksi, ikiaikaiseksi lauluksi. Koivusalo pohtii, väistelläänkö seurakuntatyössä raakoja ja realistisia sanoja. Hänen mielestään mi-

HÄN ON selkeästi innostunut tummasävyisestä aiheesta. – Monet virret ovat rautaa. Ne ovat jämeriä ja komeita, ja niissä sanoitetaan ihmisen elämää hienosti. Lopussa päästään lunastukseen, toivoon ja kirkkauteen.

SYNKKIEN VIRSIEN illan kulku on yksinkertainen: tulija saa ovelta virsikirjan ja käsiohjelman, kirkonkellojen soiton jälkeen yhteislaulua paahdetaan virsikirjasta tummalla sävyllä vajaan tunnin verran. Sitten lähdetään kotiin. Ei puhetta, ei selityksiä, ainoastaan laulua.

”

MONET VIRRET OVAT JÄMERIÄ JA KOMEITA, JA NIISSÄ SANOITETAAN IHMISEN ELÄMÄÄ HIENOSTI. KANTTORI PETRI KOIVUSALO

kään ei tunnu miltään, ellei se ole suhteessa johonkin. Valkeus ei tunnu miltään ilman pimeyttä.

Koivusalo haluaa jättää tilaa ihmisten omille oivalluksille. – Jokainen kuulee laulun omalla tavallaan ja peilaa sitä itseensä ja omaan elämäänsä. Musiikki on peilipinta, jonka kautta käsitellään vaikeita asioita, Petri Koivusalo sanoo. Virsi-illan esilauluryhmänä toimii Espoon mieslaulajat -kuoro, joka oli mukana viime vuonna. Koivusalo säestää uruilla. Hän lupaa ryöstöviljellä Espoon tuomiokirkon urkujen tummempaa soinnillista päätä. – Jos halutaan värittää virren sanomaa, silloin on maalattava kunnolla ja jyrättävä. Se on tehtävä anteeksi pyytelemättä, hän sanoo. SYNKKIEN VIRSIEN illan käsikirjoitus on muotoutunut Koivusalon mielessä hiljalleen. Pyöriteltyään aikansa lauluja päässään hänen mielessään niille muodostui selkeä järjestys. Hän yllättyi huomatessaan, että ne noudattavat pitkälle jumalanpalveluksen kulkua. Koivusalo halusi esille virsiä, joita on harvemmin laulettu, ja joita hän pitää ikiaikaisia huippuvirsiä. Niitä olisi ollut virsikirjassa lukuisia. Mukaan mahtui monta jykevää, synkkää virttä, kuten numerot 212, 598 ja 612, jossa on hänen mielestään koko virsikirjan komein teksti. Ilta päättyy Taivaassa ratki taivaassa -virteen, joka on numero 617. – Se on komea, julistava laulu. Se oli isäni lempivirsi. Soitin sen jykevästi hänen siunaustilaisuudessaan, kun arkkua kannettiin ulos, sanoo Petri Koivusalo. Synkkien virsien ilta – Yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä Espoon tuomiokirkossa, os. Kirkkopuisto 5, su 18.11. klo 18.

MENOT 15. – 2 9.11.

10 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 18.11. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Leena Talvio, kanttori Sheldon Ylioja, Kamarikuoro Vox Lapsus, Laura Airola viulu, Riikka Lampinen sello. Kirkkokahvit. Messu su 25.11. klo 10. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Sami Marte, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Petri Koivusalo. Päivi Kärkäs, oboe. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu su 25.11. klo 18, ”Kuolemasta elämään”. Asemapäällikkönä Leena Oikarinen, pappi Tuija Kuusinen, kanttori Marja-Liisa Talja sekä vapaaehtoisia avustajia. Lastenpysäkki. Iltatee. Rukoushetki to 29.11. klo 18. Yhteistä rukous-, psalmi- ja virsilaulua pappi Anita Kyönsaaren johdolla.

MESSUT KAPPELEILLA Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 18.11. klo 16. Muurimäki ja vapaaehtoiset avustajat. Haastattelusaarnassa Sari Savela. Anu Seppänen, piano. Messun aikana voi liikkua alttareilla ja jättää esirukouspyyntöjä. Lapsille lastenalttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit. Nojatuolimessu su 25.11. klo 16. Muurimäki ja vapaaehtoiset avustajat. Esilaulajana Hannu Toivonen. Haastattelusaarnassa ja pianossa Pekka Vuorio. Kari Vainio, klarinetti. Kirkkokahvit. Uusien messuavustajien koulutus to 22.11. klo 18–20. Tule vapaaehtoiseksi messuavustajaksi - Tarvitsemme säestäjiä, laulajia, ehtoollisavustajia, tekstin lukijoita, kolehdin kerääjää, laulukirjojen jakajaa. Lisätietoja Kirsi Muurimäki, 050 438 0164. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 18.11. klo 12. Särkiniemi, Koivusalo. Messupyhäkoulu. Kirkkokahvit. HalleLuja-messu pe 23.11. klo 18. Salonen, Saarinen. Messubändi. Messukahvit. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 22.11. klo 19. Mathlin. Rauhaa, rukousta ja hiljentymistä. Nupurin kappeli Messu su 25.11. klo 12. Liiman, Talja. Kirkkokahvit ja joulupuuroa. Myyjäi-

set; myynnissä mm. villasukkia ja leivonnaisia. Arpajaiset. Rinnekappeli Messu su 25.11. klo 14. Lehti, Puukko. Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 16.11. ja 30.11. klo 18. Salonen, Marte. Pizzajatkot. Messu su 18.11. klo 15. Huomo, Hujanen, Talvio. Kirkkokahvit. Rukoushetki ma–pe klo 12. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 18.11. klo 17. Mathlin. Messun jälkeen iltapalaa ja Vaeltajan Majatalon ohjelmaa. Ks. ohjelma kappelin kohdalta. Lähetysmessu ja -lounas su 25.11. klo 12. Mathlin, Koivusalo. Nimikkolähettien terveiset Mongoliasta ja Itävallasta. Lounaalla makuja maailmalta, aik. 8 e, lapset 4 e. Tuotto lähetystyön hyväksi.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Seurakuntavaaliäänestys su 18.11. klo 11–20. Eläkeläiskerho to 15.11. ja 29.11. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 19.11. klo 19. Risto Sepponen: ”Jumalan liitot”. Siioninvirsiseurat su 25.11. klo 16.

AURORAN KAPPELI ”Punainen ja valkoinen Raamattu” to 15.11. klo 19. Raamatun käyttö sisällissodan raamatuntulkinnoissa. TT Niko Huttunen. Kahvit klo 18.30. Toivoa naisille -piiri to 15.11. ja 29.11. klo 17. Kehitysmaiden naisten hyväksi. Seurakuntavaaliäänestys su 18.11. klo 11–20. Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30–8. Käynnistä viikkosi rukoushetkellä! Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Päivän tunnussana ma klo 11.

Hartaushetki to klo 11. Eläkeläiskerho ti 20.11. klo 13 Taivaalliset vastustajat – Lucifer ja muut langenneet enkelit ikoneissa la 24.11. klo 12. Alarik Coranderin luentosarja ”Ikoni- taivaallinen ikkuna”. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Seurakuntavaalien äänestys su 18.11. klo 11–20. Eläkeläiskerho ma 19.11. klo 13. Israel-laulun ja rukouksen ilta ke 21.11. klo 18. Naisten Café to 29.11. klo 18.30. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus. Eläkeläiskerho ma 19.11. klo 13. Viron kielen piiri ma 19.11. klo 18. Tutustumme vironkielisiin saarnoihin ja virsiin. RaamattuSyksy 2018 Kauklahdessa ti 20.11. kello 18. Teijo Mathlin: ”Psalmit”. Hengellinen kirjallisuuspiiri ke 21.11. klo 18. Pekka Reinikainen: ”Noituuden paluu lääketieteeseen”. Yhteisöllinen kuoro su 25.11. klo 17. Alle kouluikäiset aikuisen seurassa. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 26.11. klo 13. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kerho to 22.11. klo 10.30. Joulupuuro ja -myyjäiset su 25.11. n. klo 13 messun jälkeen. Myynnissä mm. villasukkia ja leivonnaisia. Arpajaiset. Keskiviikon kohtaamispaikka 28.11. klo 13. ”Rauhantekijät” ke 28.11. klo 18. Vuorisaarna-raamis naisille. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI

taus, aik.3 e, lapset 1,5 e. Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 20.11. klo 16-17 (aloittelijat) ja klo 17-18. Israel-rukouspiiri ke 21.11. klo 17.30. Messukoulu to 22.11. klo 18. Kansainvälinen keittiö to klo 12–14. Tutustumme eri maiden ruokakulttuureihin. Miestenpiiri ma 26.11. klo 12. Miten järjestää asiansa mahdollisimman turvallisesti kotona ja asioidessa? ti 27.11. klo 13.30. Turvallisuusasiantuntija Ilari Parisaar. Kahvit. Diakonia- ja lähetyspiiri vierailee nuorten illassa ke 28.11. klo 17. www.suvelankappeli.fi

pareille vaihtoehtoisesti joko to 22.11. tai 13.12. klo 17–19 Kirkonkymppissä, os. Kirkkokatu 10. Mahdollisuus kasteinfoon. Tied. kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165 tai outi. wenell@evl.fi, 040 547 4146.

VIHERLAAKSON KAPPELI

HILJAISUUDEN RETRIITTI

Vaeltajan Majatalo su 18.11. klo 18. Messu klo 17, jonka jälkeen iltapalaa ja Vaeltajan Majatalon ohjelmaa. Risto Sepponen: ”Mitä Jumala minulta odottaa?”. Esirukousta. Lähetyspiiri ma 19.11. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus. Eläkeläiskerho ke 21.11. klo 13. Lähetyslounas su 25.11. n. klo 13. Lounaalla makuja maailmalta, aik. 8 e, lapset 4 e. Tuotto lähetystyön hyväksi. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8. Otetaan vastaan lahjoituksia. Peittoja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

KYNTTILÄT SYTTYVÄT ITSEMURHAN TEHNEIDEN MUISTOLLE Sytytämme yhdessä kynttilät su 18.11. klo 18 Espoon tuomiokirkon edessä, jonka jälkeen keskustelua, iltatee ja hartaus Pitäjäntuvalla. Mukana pappi Pirkko Nurminen ja diakoni Virpi Sutelainen sekä EMYstä Kaj Järvisalo.

Eläkeläiskerhot: ”Hopeapiiri” to 15.11. ja 29.11. klo 12. ”Teräskukat” to PARISTA PERHEEKSI 22.11. klo 12. -PERHEVALMENNUS Pyhäkoulu su klo 15. Kappelilounas ti ET klo 12–13. AlkuharEnsimmäistä lastaan odottaville lev 185 x 110 mm

SUOMALAINEN EROSEMINAARI Vertaisryhmässä käsitellään eroa oppimisprosessina, aiheina mm. tunteet, itsetunto, uskottomuus, yksinäisyys, uusperhe, seksuaalisuus sekä lapsen näkökulma ja vanhemmuus erossa. Torstaisin klo 17–20 Viherlaakson kappelissa 3.1. alkaen. Hinta 70 e. TIED. perhetyönohjaaja Outi Wenell, 040 547 4146, outi. wenell@evl.fi. Hvittorpissa 11.−13.1. 2019 ”Auta meitä, Kristuksemme, rakastamaan kaikkia”. Hinta espoolaiset 90 e, muut 140 e. ILM. 17.12. mennessä: pirkko.nurminen@evl.fi tai 040 5674420.

ÄITILOMANEN − ”RAKASTETTU!” Hvittorpissa 26.−27.1.2019. Lepoa, ulkoilua, keskustelua, Sanaa ja rukousta, saunomista, hyvää ruokaa ja yllätyksiä. Hinta 50 e. Mukana Marja Malvaranta, Kirsi Kanerva ja Outi Wenell. Tied. outi.wenell@evl.fi tai 040 5474 146. ILM. 19.11. alkaen: www.espoonseurakunnat.fi > tapahtumahaku.

LÄHDE RISTEILYLLE Seurakuntamatka 18.–23.8.2019. Reitti: Pietari–Neva–Valamo–Syväri– Ääninen–Kiži–Petroskoi–Mandrogi– Pietari. Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861.

LISÄÄ TAPAHTUMIA Etsitkö perhekerhoja tai haluaisitko tulla mukaan rukous- tai raamattupiiriin? Tarkemmat tiedot pienryhmistä löytyvät kappelien nettisivuilta, joiden osoitteet löytyvät kappelien kohdalta. Ks. myös: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 15. – 2 9.11.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSUT Messu piirrettyjen sävelin su 18.11. klo 11 kirkko. H. Lehti, Knuutti, Puukko, Ojala. Kirkkokahvit. Nuorisotyö kahvittaa. Kohtaamispaikka-messu su 18.11. klo 17 Soukan kappeli. Knuutti, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Klassinen messu su 25.11. klo 11 kirkko. H. Lehti, Knuutti, Lonka, Puukko. J.S. Bachin kantaatti BWV 140 ”Wachet auf, ruft uns die Stimme”, Espoon barokki ry, Navichorus, sopraano Saija Kivioja, baritoni ja musiikin johto Elja Puukko. Kirkkokahvit. Tuomasmessu su 25.11. klo 17 Soukan kappeli. Knuutti, Ojala ja gospelryhmä Nardus. Iltatee. Leipämessu ja soppalounas pe 30.11. klo 10 kirkko. H. Lehti, Puukko, Pohjonen. Messun jälkeen esirukousmahdollisuus.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

TOIVON TORI

… TAI SYÖMÄÄN

LAULUKERHO

Seurakuntamme kirpputori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Torin 10-vuotisjuhlia vietetään to 29.11. kahvitarjoilun kera, ohjelmahetki klo 13.

Aamupala pe 16.11., 23.11., 7.12. ja 14.12. klo 8–9 kirkon kahvila. Leipämessu pe 30.11. klo 10 kirkko. Ruokailu ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30–11.30. Hinta 3 e aikuiset, 1 e 3–14-v.

Venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 20.11. klo 13 kirkon musiikkisalissa. Pullakahvit 1,50 e. Syyskauden viimeiset laulut ti 4.12.

TULE KAHVILLE… Kaikille avoin kahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä. Iivisniemen srk-kodin 50-vuotisjuhlia vietetään pe 14.12.

SEURAKUNTAVAALIT SU 18.11. Äänestä! Vaalipäivänä espoonlahtelaisten äänestyspaikka on Espoonlahden kirkko klo 11–20. Varustaudu pikkurahalla, jotta voit nauttia äänestyksen ohella myös maukkaat #vaalikahvit.

EL 91 x 160 mm

LUETAAN RAAMATTUA Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Leipämessun tähtisolu ke klo 10–11.30 kirkko. Opetusta, keskustelua, rukousta. Tied. Kalevi Laaksonen 050 550 7536. Miesten raamattupiiri to 15.11. ja 29.11. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko. 15.11. Heprealainen syntinen pelastuu (Joona 1–2). 22.11. Pakanasyntinen pelastuu (Joona 3–4). Kirkkoherra Jouni Turtiainen. Raamattu tutuksi ke 28.11. klo 12 Iivisniemen seurakuntakoti. Raamattu on monitahoinen kirjasarja, joka puhuttelee ihmisiä kaikkina aikoina ja kaikissa elämäntilanteissa. Mitä se sinulle kertoo? Seurakunta sekaisin -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä to klo 18 kirkko. 29.11. Nöyryys on hyveistä vaikein (1. Kor.4). Pastori, TT Kari Kuula.

KONSERTTEJA Soiva Marraskuu: Mendelssohnin motetteja ja Duruflén Requiem pe 16.11. klo 19 kirkko, kamarikuoro Navichorus ja solistit. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Soiva Marraskuu: Polyteknikkojen orkesteri pe 23.11. klo 18 kirkko, joht. James Kahane. Liput 18/15/10 e ovelta. Antti Railio: Joulumaan taikaa ma 26.11. klo 19 kirkko. Liput ennakkoon 24,90 e ticketmaster.fi ja ovelta tuntia ennen 30 e. Escappella-kuoron joulukonsertti ti 27.11. klo 19 kirkko. Liput 10 e/aik., 5 e/kouluikäiset lapset, pienet ilmaiseksi. Soiva Marraskuu: Aarian aika pe 30.11. klo 19 kirkko. Helena Yli-Jaskari, sopraano; Zoltan Takacs, viulu ja Anna Pulli, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kören Ecoro la 1.12. klo 18 Soukan kappeli, johtaa Mauriz Brunell. Perinteisiä ruotsinkielisiä joululauluja. Piano ja urut Olli Saari. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Joulutunnelmaa Rocky Road Brassin seurassa ma 3.12. klo 18 kirkko. Musiikkikahvila lähetystyön hyväksi.

KANSAINVÄLINEN LASTEN PÄIVÄ Kirkko on varattu lapsille ti 20.11. koko päivän. Lapsiperheille klo 9–14 mm. pomppulinna, askartelua, laulukaloja, nukketeatteri klo 9.30, 10.30 ja 13.30 sekä vauvojen värikylpy klo 11 ja 13. Alakouluikäisille ja lapsiperheille klo 16–18.30 mm. pomppulinna, askartelua, escape room, taskulamppupiilosta, leikkiä ja laulua. Nuoret valtaavat kirkon klo 19–21, luvassa mm. escape room, pomppulinna, taskulamppupiilosta, huispausta, laulua ja pelipiste.

LUKUPIIRI Heidi Köngäs, Sandra ti 20.11. klo 18 kirkko. 18.12. Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

PRAISE PARTY Kansainvälinen Praise Party pe 23.11. klo 18.30 Soukan kappeli. Iloitaan hyvän musiikin parissa, rukoillaan, tanssitaan ja ylistetään Jumalaa. Tarjolla syötävää, kahvia,

teetä, virvokkeita. Dj soittaa parasta gospel, praise, christian dance musiikkia, ehkä myös livemusiikkia. International Praise Party − Let´s celebrate with good music, praying, dancing and praising God! Snacks, coffee, tea and soft drinks available.

AIKUISET SINKUT Lemmikkini la 24.11. klo 18 kirkko. Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. 8.12. joulujuhla.

PUHUTAAN KRISTINUSKOSTA Neljä iltaa kristittynä elämisestä: Kristitty ja isänmaa ti 4.12. klo 18 Soukan kappeli, Jukka Knuutti. Iltatee.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22 Sode. Changemaker-ryhmä to 22.11. ja 20.12. klo 17.30–19 Sode. Itsenäisyyspäivän juhlat to 6.12. Hvittorp, ilm. viim. 19.11. Advis-leiri 7.–9.12. Hvittorpissa, ilm. viim. 25.11.

OPERAATIO JOULUN LAPSI Kenkälaatikkokeräys Romanian, Moldovan ja Viron lapsille on käynnissä: laatikkoaihioita ja pakkausohjeita saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelista. Tuo valmis paketti viim. 19.11. kirkolle tai Soukan kappelille. Tied. leena.jarvinen@evl. fi, 041 535 6190.

JOULU LÄHESTYY! Joulupolku la 1.12. klo 10–14 Soukan kappeli. Askartelua, joulupuuroa yms. Pikkuväelle oma adventtihartaushetki. Osallistumismaksu 4,50 e/ aik., 2,50 e/lapset, alle 3–v. ilmaiseksi. Pelkkä tarjoilu 1,50 e.

JOULUAATTO YKSINÄISILLE Espoon seurakuntien yhteinen joulujuhla Hvittorpin leirikeskuksessa ma 24.12. klo 11–16. Jouluateria, joululauluja, musiikkia ja hartaus. Ilm. to 29.11. klo 17–19 p. 050 438 0256, ma 3.12. klo 10–14 p. 050 374 4826 tai ti 4.12. klo 9.30–12 p. 040 705 3358. Ensikertalaiset etusijalla. Maksu 15 e kerätään bussissa. Maksuvapautusta voi hakea omasta seurakunnasta etukäteen. Osallistujille lähetetään kirje tarkemmasta aikataulusta. Juhlan järjestää Espoonlahden srk.

Menokasvo

Lasten naurua ja hauskoja leikkejä luvassa lapsenpäivän tapahtumassa Nuorisotyönohjaaja Julia Rautanen, millainen on Espoonlahden kirkossa järjestettävä Suuri lapsenpäivän tapahtuma? Lapset valtaavat kirkon päiväksi. Kyseessä on lähes koko päivän kestävä lapsen oikeuksien päivän tapahtuma, jossa on paljon tekemistä kaiken ikäisille lapsille ja nuorille. Onko tapahtuma suunnattu pienille lapsille? Kaiken ikäiset lapset ja nuoret ovat tervetulleita mukaan. Aamupäivä on erityisesti suunnattu pienille lapsille ja heidän perheilleen, ilta taas nuorille. Iltapäivällä ovat tervetulleita erityisesti alakouluikäiset ja lapsiperheet.

Millaista ohjelmaa on luvassa? Paljon hauskaa tekemistä kaiken ikäisille: esimerkiksi pomppulinna, liikuntarata, askartelua, nukketeatteria ja laulukaloja lapsille, värikylpyä vauvoille, taskulamppupiilosta ja huispausrata nuorille. Iltaohjelmassa on taskulamppupiilosta. Mitä se on? Se on osa nuorten itsensä toivomaa ja ideoimaa ohjelmaa, seikkailua pimeässä kirkossa taskulampun valossa. PAULA HUHTALA Suuri lapsenpäivän tapahtuma ti 20.11. klo 9–21 Espoonlahden kirkolla, os. Kipparinkatu 8. Toimintaa klo 9–14 lapsiperheille, klo 16–18.30 alakouluikäisille ja lapsiperheille, klo 19–21 nuorille.

ESKO JÄMSÄ

Miksi tapahtuma on 20. marraskuuta? Joulu on perinteisesti ollut kiireistä aikaa seurakunnassa ja monessa perheessä, joten syksyn iso tapahtuma haluttiin siirtää vähän aikaisemmaksi. Sopivaksi päiväksi valikoitui kansainvälinen lapsen oikeuksien päivä, jonka

kautta päästään myös pitämään esillä tärkeää lasten oikeuksien teemaa.

MENOT 15. – 2 9.11.

12 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla nadi 1.

kus. Avoin kaikille. Koskela, Hyry. Hiljainen rukousaamu joka pe klo 8.30 KilonRisti. Ehtoollinen kuukauden 1. pe. Teehetki. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

rovasti Marja-Liisa Hietanen.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY

MUSIIKKIA KYNTTILÄN VALOSSA -KONSERTTISARJA

Hiljainen aamupäivän hetki seuraavan sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 15. ja 29.11. klo 10. Kahvi/ teehetki ja voileipää. Tied. Alanne, 050 347 2548.

RUKOUSILTA 24/7-rukousviikon tilaisuus to 15.11. klo 18 Leppävaaran kirkko. Mukana

VASEMMAN (TAI OIKEAN) KÄDEN MAALARIT Taidetta tunteella la 24.11. klo 12 KilonRisti.

Valoa ja tunnelmaa marraskuun hämäryydessä. Konsertit tiistaisin klo 19 Leppävaaran kirkossa. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. 20.11. Mestareitten seurassa: Jorma Hynninen, Kalevi Kiviniemi, Ilkka Paananen. 27.11. Yhteisellä tiellä: gospellaulaja

Jaakko Löytty ja selloduo Anna-Maaria ja Olli Varonen. Pienikin valo pimeän poistaa -kynttiläkonsertti lapsille ja perheille la 24.11. klo 15 Leppävaaran kirkko. Taija Karppinen ja Essi Nyyssönen. Kesto n. 35 min. Vapaa pääsy.

Velskolassa. Hinta 15 e. Ilm. viim. to 29.11. Lohikari, 040 5311057.

KRISTILLISYYS VERKOSSA – MITÄ, MISSÄ, MITEN?

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

Kilon kristityt ke 21.11. klo 18 KilonRisti. Aija Pöyri. Tiedon ja kokemusten jakamisen paikka. Kahvitarjoilu. Tied. Kaija Rainio, 040 059 2148, kaija.rainio@kolumbus.fi.

leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ

DIAKONIALOUNAAT Joka ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e. Alkuhartaus/ ruokarukous.

Virkistystä kaipaavalle to 13.12.

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 18.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. ”Rohkaiskaa ja vahvistakaa siis toinen toistanne!” Valvomisen sunnuntai. Juvela, Koskela, Latvanen. Tapiolan kamarikuoro. Seurakuntavaalien äänestys messun jälkeen klo 11–20 seurakuntasalissa. Virsi ja messu su 18.11. klo 17 Perkkaan kappeli. Sari Anetjärvi, laulu. Laaksonen, Latvanen. Messu ja kirkkokahvit su 25.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Yletyinen, Hyry. Mattanja-kuoro Ritva Oksanen-Antinin johdolla. Messu ja kirkkokahvit su 25.11. klo 13 Karakappeli. ”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle”. Juvela, Hyry. Mattanja-kuoro Ritva OksanenAntinin johdolla. Ehtoollishartaus ti 27.11. klo 14.10 Leppävaaran Elä ja asu -seniorikes-

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 18.11. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 25.11. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki, Markku Nuotio, laulu. Matinkappeli: Messu su 18.11. klo 12. Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 25.11. klo 12. Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen, kanttori Sanna Franssila. Vapaaehtoisten valmistama messulounas messun jälkeen. Olarin kappeli: Messu su 25.11. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio, Riku Salminen, laulu. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Liturgia ja saarna: 15.11. Antti Malinen, 22.11. Jussi Koski. 29.11. Risteyksessä saarna ja liturgia Antti Malinen, musiikin johto Jussi

Koski. TV 1 televisioi tämän Risteyksen. Saavuthan paikalle hyvissä ajoin, viimeistään klo 18.45. Perhemessu la 17.11. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki. Messun jälkeen perhetapahtuma.

PERHETAPAHTUMA SEIKKAILUJEN CHAPPLE Seikkailujen Chapple kutsuu perheet mukaan tutustumaan Chapple-tilan salaisuuksiin ja vauhdikkaisiin seikkailuihin la 17.11. klo 10–13.

SEURAKUNTAVAALIT Seurakuntavaalien varsinainen äänestys su 18.11. klo 11–20 Olarin kirkolla.

”ÄLÄ SINÄ TERTTU PELKÄÄ.” Terttu Laihon selviytymistarina. Seurakuntailta Matinkappelissa ma 19.11. klo 18. Mukana Terttu Laiho, Eija Ahvo ja Juha Virta.

LAPSENOIKEUKSIEN ILTAPÄIVÄ Lapsenoikeuksien teemaa käsittelevä iltapäivän työpaja perheille ja alakouluikäisille lapsille ti 20.11. klo 13–15, Chapple, Iso Omena.

SANAN JA MUSIIKIN ILTAPÄIVÄ Su 25.11. klo 14 Matinkappelissa. Vieraana Jussi Hokkanen Suomen Raamattuopistolta. Juontajana Jukka Kivimäki. Mukana Suomen Raamattuopiston musiikkilinjan opiskelijoita. Yhteislauluja Viisikielinen-laulukirjasta. Järjestäjinä Olarin seurakunta ja Suomen Raamattuopisto.

LE lev 185 x 86 mm

AIKUISTEN RYHMIÄ

Olarin kirkko: Psalmeja luovasti – kokeellinen kuvataideryhmä ke klo 18–20. Tiedustelut: marja.jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029. Aikuisten yhteislauluryhmä ti klo 18–19. Diakonian työpaja ti klo 9–12 kerhorakennuksessa. Miestenpiiri pe klo 12.30– 14.30. Kokoontuu sovitusti. Tiedustelut etukäteen vetäjältä: Paavo Pinomaa 040 583 1635. Naisten raamattupiiri pe klo 15–17.

Matinkappeli: Lukupiiri to 15.11. klo 18–20. Kirjana Albert Camus: Sivullinen. Rukouspiiri ma klo 15–17. Raamattupiirit: ma klo 18–20, ti klo 12.30–14, parittoman viikon ke klo 18.30–20. Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30–14. Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki ke klo 10.45. Virsistä voimaa -ryhmä joka toinen to klo 14–16, seuraava 22.11. Hiljaisen rukouslaulun ryhmät Matinkappelilla ti klo 18–19.30: 20.11., 27.11. ja 11.12.

OL 91 x 103 mm

sekä pe klo 18–19.30: 16.11., 30.11. ja 7.12. Teemme terapeuttisia ääniharjoituksia ja opiskelemme antiikin kristillisiä lauluja sekä latinaksi että suomeksi. Laulutaito ei ole välttämätön ryhmiin osallistumiseen. Yhteystiedot: raisa.saloheimo@gmail.com tai p.09 803 4239. Chapple, Iso Omena: Miesten vuoro ma klo 13–15. Neulekahvila ma klo 13–15. Vanhempien varaventtiili to klo 12.

SENIORIKERHOT Seniorikerhossa jutellaan vaihtuvin teemoin kahvinjuonnin lomassa. Ma klo 13 Matinkappeli, ke klo 13 Olarin kappeli, to klo 13 Olarin kirkko ja pe klo 14.30 Haukilahden palvelukeskus.

DIAKONIALOUNAS Tiistaisin Matinkappelilla klo 13 ja torstaisin Olarin kappelilla klo 13. Lipunmyynti, lippu 3 e, klo 12.45– 13.30. Diakonialounaan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia tai joka kaipaa juttuseuraa.

HILJAISUUDEN RETRIITTI TALLINNASSA Tallinnan Birgittalaisluostarissa pe 14.12.–su 16.12. Ohjaaja Antti Kruus, tiedustelut 040 531 1051. Ilmoittautumiset 26.11. mennessä linkistä, joka löytyy netistä täältä: espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/aikuiset/retriitit. Hinta 180 e. Jokainen varaa ja maksaa itse lauttamatkansa, älä varaa ennen varmistusviestiä, että retriitti toteutuu. Laskutus verkkomaksuna retriittiin ilmoittauduttaessa.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Antti Railio Espoonlahdessa Voice of Finland -voittajana tutuksi tulleen Antti Railion konsertissa soivat klassiset joululaulut koskettavina tulkintoina. Liput ennakkoon 24.90 e ticketmaster.fi ja ovelta tuntia ennen 30 e. Antti Railio ja Joulumaan taikaa ma 26.11. klo 19 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8.

Viitasen Pia Leppävaarassa Viitasen Piian ”Eilen luvattiin lunta” on laulu, joka sai Leppävaaran seurakunnan kanttorin miettimään joulukuun alkuun konserttia, jossa soi tekstilähtöinen elämää pohtiva musiikki. Mukana on myös lauluyhtye Kuiske Outi Noposen johdolla. Vapaa pääsy. Eilen luvattiin lunta. Viitasen Piian soolokeikka la 1.12. klo 18 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

JUMALANPALVELUSELÄMÄÄ KAUNIAISTEN KIRKOSSA To 15.11. klo 19 nuorten Granut-messu. Su 18.11. klo 10 jumalanpalvelus, Mimosa Mäkinen ja kantt. Anna Marte, Kirkkokuoro. Osia jumalanpalveluksesta viittomakielellä, Maaria Passi. Su 25.11. klo 10 messu, saarna Kari Kuula, lit. Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Anna Marte. Kirkkokahvit.

VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYS Kauniaisten kirkossa su 18.11. klo 11–20 takkahuoneessa, aulasta oikealle (katutaso).

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30−11.00 Sebastoksen toimitilassa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 vartin hartaus ja kahvila klo 13−15 Sebastoksen toimitilassa

MENOT 15. – 2 9.11.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 18.11. klo 10. Tapiolan kirkko. Koivisto, Hatakka, Jurmu. Pyhäkoulu. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 18.11. klo 12.30. Tapiolan kirkko. Viikkomessu 21.11. klo 8. Tapiolan kirkko. Hatakka, Malkamäki. Radiomessu 25.11. klo 10. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Tervonen, Malkamäki, Jokivuori. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Messu on kuultavissa Radio YLE 1:ssä ja myöhemmin YLE Areenassa. Pyhäkoulu. Viikkomessu 28.11. klo 8. Tapiolan kirkko. Tiihonen, Jurmu. Kaiken kansan adventtikirkko ke 28.11. klo 13. Tapiolan kirkko. Rusama, Hero. Kuoro Kaikille joht. Elina Jokivuori ja Tapiolan lukion musiikkilinjan kamarikuoro joht. Tuula Tikkanen. Kirkkokahvit ovat diakonissa Leena Vanteen eläkkeellelähtökahvit. I adventin messu su 2.12. klo 10. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Koivisto, Malkamäki. Oratoriokuoro ja Vaskiyhtye, joht. Hannu Jurmu. Kirkossa joulupuu.

lintie 3). With tea of course. On Wednesdays at 18.30–20.00. Meetings are run by Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula.

KIMU-KUORON KONSERTTI Gaudete – Riemuitkaa! SibeliusAkatemian kirkkomuusikoiden kuoro ja kuoronjohdon opisk. esiintyvät pe 23.11. klo 18 Kauniaisten kirkossa. Jouluajan musiikkia eri vuosisadoilta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

PYHÄKOULU

Joulupuu antaa seurakuntalaisille mahdollisuuden tukea lahjakortilla taloudellisessa ahdingossa olevia lähimmäisiään. Puuhun on ripustettu kortteja, jotka nimettöminä esittelevät, kenelle diakoniatyöntekijä seurakuntalaisen lahjan toimittaa. Joukossa lapsia, aikuisia ja perheitä. Kortissa ohjeet ja työntekijä vastaa kysymyksiin messun jälkeen. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 2.12. klo 12.30. Tapiolan kirkko. Lasten Hoosiannakirkko su 2.12. klo 16. Muskarikuoro Laulusimpukat, kantelemuskarilaisia. Tapiolan kirkko.

KESKIVIIKKOKERHO Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13. Herra on minun paimeneni. Ke 21.11. Marja-Liisa Biskop ja Merja Tarhio, musiikki Heidi Zschauer. Tapiolan kirkko.

LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄN MUSKARIKIRKKO JA PERHETAPAHTUMA Supersankarit laulavat ja leikkivät Tapiolan muskarikirkossa ti 20.11. klo 10. Tule jo klo 9 kirkolle askartelemaan oma supersankarinaamio tai muihin toimintapisteisiin. Kirkkomehut. Halutessasi voit tulla supersankariasussa.

PERHEIDEN JOULUASKARTELUT Tule askartelemaan to 29.11. klo 17.30–19 joko Tapiolan kirkolle tai Mankkaan seurakuntakodille. Glögija piparitarjoilu.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 18.11 Högmässa kl.12. SÖ 25.11 Högmässa kl. 12.

Su 25.11. klo 9.45 kirkolla päiväkerhotiloissa.

SÖNDAGSSKOLA

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

Ma 26.11. klo 18.30 - 20.30 Sebastoksen toimitilassa.

TO 15.11 och 22.11 i övre brasrummet kl. 10−11.

OMAISHOITAJAT

FREDAG 16.11

Ke 28.11. klo 15.30 Sebastoksen toimitilassa.

Andakt för ungdomar i kyrkan kl.17.30. Ungdomskväll i Klubb 97 kl. 18.

KESKUSTELEVAT NAISET To 29.11. klo 14.00 Sebastoksen toimitilassa. Aihe: Yksinäisyys, mukana Lea Mäkeläinen.

RETKI SIPOOSEEN Ti 27.11. Söderkullan uusi kirkko, taidenäyttely Gumbostrandissa, myymälä, lounas, kahvit. Hinta 27 e lähtö klo 10 Varuboden pysäkki, paluu Kauniaisiin n. klo 15.45. Ilm. p. 050 500 9000.

SÖ 18.11 i Klubb 97 kl.12.

TISDAG 20.11 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag − tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

KYRKOSYFÖRENINGEN

DISCUSSING LIFE AND FAITH

ON 21.11 i övre brasrummet kl. 13.30.

Want to meet interesting people? Come join a weekly discussion group in English (Kauniainen Church, Kaval-

Meditativ andakt med taizésånger i kyrkan kl. 18.30 (sångövning kl, 18).

ONSDAG 21.11

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 28.11. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta

RYHMÄT JA PIIRIT Kristillinen meditaatio ma klo 18. Tapiolan kirkko. Avoin ryhmä. Tied. diakonissa Leena Vanne, 040 546 5193, leena.vanne@evl.fi. Senioreiden raamattupiiri pe 16.11. klo 13.30. Tapiolan palvelukeskus, Länsituulentie 1 A. Kohtaamispaikka to klo 12.30. Tapiolan kirkko. Keskusteluryhmä. Tied. Sanna Kohtala, 050 452 2874. Ikämiespiiri to klo 14. Tapiolan kirkko. Leijonaemot ma 26.11. klo 17.30, Tapiolan kirkko. Vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Tied. ja ilm. Janet Grundström, 040 487 7209.

SEURAKUNTAVAALIT 18.11. TAPIOLAN KIRKOLLA

loa kuuntelemaan.

ADVENTTIMYYJÄISET Myyjäiset la 1.12. klo 10–13. Tapiolan kirkko. Pöytävuokra 15 e. Pöytien varaus p. 09 8050 4000.

UNICEF JOULUKONSERTTI Iiro Rantala ja Duo Tiksola ma 3.12. klo 19. Tapiolan kirkko.

JOULUKONSERTTI Aikamiehet la 1.12. klo 13. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

ADVENTTIKOJU Tapiolan keskustassa la 1.12. ja 15.12. Glögi- ja piparitarjoilu.

MOZART REQUIEM Kaksi konserttia pe 23.11. klo 19 ja su 25.11. klo 18. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

TA 43 x 65 mm

Vaalipäivä su 18.11 klo 11–20. Vaalikahvila Tule nauttimaan kahvilan antimia äänestyksen jälkeen. Lasten omat vaalit klo 11–15. Äänestä tuleeko Lapsen oikeuksien päivän tapahtumaan rakentelu-, piirustusvai muovailupaja. Kasvo- tai käsimaalaus ja ilmapallo. Vaalimehut ja -keksit. Ahdistaako ilmastonmuutos? klo 14. Mitä voisi tehdä ja mistä löytyisi toivoa? Tutkijatohtori, pastori Panu Pihkala esitelmöi ja johdattaa yhteiseen keskusteluun. Pihkalan kirja Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja 2017) on ensimmäinen teos aiheesta. Oratoriokuoron avoin harjoitus seurakuntasalissa klo 15.30. Tervetu-

TISDAG 27.11 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11. Glad idag − tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

kollekt till Kyrkans Utlandshjälp.

BÖNEKVARTEN Ti. 20.11. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 18.30, Rönnberg. Vi ber för världen och kyrkan, för aktuella ämnen och för oss själva. Vi har möjlighet att tända ljus i ljusgloben och att lägga bönestenar i skålen på altaret.

SAMTAL OM KRISTEN TRO Ti. 20.11. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 19, Rönnberg. Hur leva som kristen? Vilka är våra verktyg? Vem är Gud som Skapare, Frälsare och Helig Ande?

HÖGMÄSSOR

BRASKVÄLL FÖR KVINNOR

Sö. 18.11. Esbo domkyrka kl. 12.15. Jäntti, Kronlund. Kyrkkaffe i församlingsgården. Sö. 18.11. Köklax kapell kl. 16 lovsångsmässa. von Martens, Kronlund, lovsångsteamet. Kyrkkaffe. Sö 25.11. Esbo domkyrka kl. 12.15. Terlinden, Malmgren, Esbo Arbis kammarkör, dir. Timo-Juhani Kyllönen. Närståendevårdarna inbjuds speciellt. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

To 29.11. Mataskärs lägercentrum, internatet, kl. 18.20. Kvällens tema är Frälsarkransen med Brita Ahlbeck. Kvällste.

FÖRSAMLINGSVALET 2018 Röstning på valdagen sö.18.11 i Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstr. 2, kl. 11–20.

VECKOMÄSSA On. 28.11. Södrik kapell kl. 12. von Martens, Wikman. Kyrkkaffe.

LJUSKONSERT To 22.11. Esbovikens kyrka kl. 18.30. Kammarmusik från olika tider med Musikinstitutet Kungsvägens blåsarelever och lärare. Fritt inträde. Frivillig

FÖRSAMLINGSLUNCH Ti. 20.11. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 12–14. Pris 5 e.

MENOT 15. – 2 9.11.

Kirkoissa soi

Apua & tukea

EIJA HARJU

14 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

PE 16.11 Soiva Marraskuu: Mendelssohnin motetteja ja Duruflén Requiem klo 19 Espoonlahden kirkossa, kamari kuoro Navichorus ja solistit. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LA 17.11. Franz Schubert: Winterreise klo 18 Kauklahden kappelissa. Raimo Laukka, baritoni & Maija Weitz, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

SU 18.11. Synkkien virsien ilta – yhteislau lua kirkkovuoden loppumetreillä klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Urkujen tummempia sointeja ryöstöviljelemässä: Petri Koivusalo, veisuuta jämerästi johtamassa: Espoon mieslaulajat, joht. Helge Kõrvits. Vapaa pääsy.

TI 20.11. Musiikkia kynttilän valossa: Jorma Hynninen & Kalevi Kivinie mi & Ilkka Paananen klo 19 Leppä vaaran kirkko. Kuula, Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Taiteili joiden levyjä myynnissä, käteis maksu.

PE 23.11. Mozart: Requiem klo 19 Tapiolan kirkossa. Tapiolan kirkon oratorio kuoro ja orkesteri, joht. Jonas Rannila. Anu Komsi, sopraano, Maria Kettunen, altto, Hannu Jur mu, tenori, Jyrki Korhonen, basso. Ohjelma 15 e. Vapaa pääsy. Toinen esitys su 25.11. klo 18. Soiva Marraskuu: Polyteknikkojen orkesteri klo 18 Espoonlahden kirkossa, joht. James Kahane. Liput 18/15/10 e ovelta. Gaudete – Riemuitkaa! Sibelius Akatemian kirkkomuusikoiden kuoro ja kuoronjohdon opiskelijat klo 18 Kauniaisten kirkossa. Joulu ajan musiikkia eri vuosisadoilta. Vapaa pääsy, ohj. 10 e KUA:n hyväksi. Iäisen lemmen ääni levynjulkista miskonsertti klo 19 Leppävaaran kirkossa. Oskar Merikannon duetto jen kokonaislevytys ensi kertaa samalla äänitteellä. Tiia Maria Saari, sopraano, Kullervo Latvanen, baritoni, Miikka Lehtoaho, piano. Levy ja ohj. myynnissä kirkon aulassa, yht.hinta 22 e. Vapaa pääsy.

LA 24.11. Pienikin valo pimeän poistaa konsertti lapsille ja perheille klo 15 Leppävaaran kirkossa. Muskari opettajat Taija Karppinen, huilu & laulu, ja Essi Nyyssönen, piano & laulu, laulattavat pienten kynttilä konsertissa. Kesto noin 35 min. Vapaa pääsy. Musiikkiopisto Avonian joulukonsertti klo 16 Kauklahden kappelis sa. Esiintymässä pianistit, viulistit ja alttoviulistit. Vapaa pääsy. Papas no Mamas 25 vuotta juhla konsertti klo 18 Espoon tuomiokir kossa. Negrospirituaaleja ja virsiä, mukana on myös yksi uusi vitsi! Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelma maksu.

SU 25.11. Satakielen laulu klo 15 Suvelan kappelissa. Kalevi Kiviniemi, urut. Huippuurkuri taikoo Suvelan

kappelin uusista uruista niin sata kielen kuin muidenkin lintujen laulun! Ohjelmassa teos uruille ja ääninauhalle, joka koostuu suoma laisten lintujen monipuolisista äänistä. Liput 10 e tuntia ennen ovelta. Kiurun portaat – lauluja elämästä klo 16 Olarin kirkossa. Mari Palo, sopraano, Marita Viitasalo, piano. Bach–Vivaldi–Sibelius–Merikanto–I. Kuusisto. Ohjelma 10 e, sis. kahvi tarjoilun. Mozart: Requiem klo 18. Tapiolan kirkko. Ks. lisätiedot yllä pe 23.11. klo 18.

MA 26.11. Antti Railio: Joulumaan taikaa klo 19 Espoonlahden kirkossa. Liput ennakkoon 24,90 e www.ticketmas ter.fi ja ovelta tuntia ennen 30 e.

TI 27.11. Musiikkia kynttilän valossa: Jaakko Löytty & selloduo Varonen klo 19 Leppävaaran kirkko. Yhteisel lä tiellä levynjulkistamiskonsertti. Ohjelmistossa on trion uusimman levyalbumin lauluja ja soitinmusiik kia. Lisäksi kuullaan AnnaMaaria Varosen sävellyksiä ja selloduon klassisia esityksiä ja kansanmusiik kipohjaisia teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Escappella-kuoron joulukonsertti klo 19 Espoonlahden kirkko. Liput 10 e/aik. 5 e/kouluikäiset lapset, pienemmät ilmaiseksi.

KE 28.11. Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkossa. EevaLiina Luuk kanen, Nea Li, Melina Nyberg ja Arttu Moser, viulu. Konserteissa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat, kesto 30 min. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Krista Pellikan lauluoppilaiden matinea klo 19 Suvelan kappelissa. Martin Malmgren, piano. Vapaa pääsy.

PE 30.11. Soiva Marraskuu: Aarian aika klo 19 Espoonlahden kirkko. Helena YliJaskari, sopraano; Zoltan Takacs, viulu ja Anna Pulli, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LA 1.12. Jouluna Jumala syntyi joulukon sertti klo 17 Kalajärven kappelissa. Minna ja Jussi Pyysalo. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamak su 10 e. Eilen luvattiin lunta. Viitasen Piian soolokeikka Leppävaaran kirkossa klo 18. Mukana Lauluyhtye Kuiske. Vapaa pääsy. Lauluyhtye Aikamiesten konsertti klo 13. Tapiolan kirkossa, Konsertin johtaa Jukka Okkonen, Hannu Jurmu, tenori ja Elina Jokivuori, urut. Liput 20 e.

SU 2.12. Tähtitaivas − lapsikuorojen advent tikonsertti klo 16 Espoon tuomiokir kossa. Lapsikuoro Tuike, johtaa Josefiina Haapalainen, Lapsikuoro Välke, johtaa Heli Vapaakallio, Pikkurella kuoro, johtaa EppInna Westergård, Auriella kuoro, johtaa Terhi Lehtovaara, Petri Koivusalo, urut. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kolehti.

Toimintaa erityislapsille ja -nuorille Unelmapantterit – lievästi kehitys vammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 22.11. klo 17.30– 19.30 Nuorisotila Siipi, os. Albergan esplanadi 1. Teemme nuorten toivo mia asioita, vaihdamme kuulumisia, pelaamme, keskustelemme, ulkoi lemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme hartauden ja syömme välipalaa. Maija Kumpulainen, 040 724 1120. Nippanappa – autististen lasten kerho su 25.11. klo 13.30–15.30 Nuori sotila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Kerho on tarkoitettu alakouluikäisille Asperger ja autismin kirjon lapsille. Yhteistyössä Espoon Autismi ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Teem me yhdessä erilaisia asioita; askarte lemme, leikimme ja laulamme. Toteutamme mahdollisuuksien mukaan lasten toivomia asioita. Kerhossa on pientä välipalaa ja loppuhartaus. Kerho maksaa 30 e/ kausi. Leijonaemot on vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Tied. ja ilm. Janet Grundström, 040 487 7209. Joka kuun viimeinen ma klo 17.30 Tapiolan kirkolla.

Mielenterveyttä Mielenterveystyöstä vastaavat työn tekijät seurakunnittain: Espoonlahti: Liisa Pohjonen 040 547 1848. Tuomiokirkkoseurakunta: Virpi Sutelainen 040 736 9315. Leppävaara: Harriet Lohikari 040 531 1057 Olari: Kristiina Leinonen 050 438 0238 Tapiola: Leena Vanne 040 546 5193 Jorvin sairaala: sairaalapastori Henrik Honkanen 050 438 0188 Yhteinen diakoniatyö: Minna Kova lainen 040 513 0854

Itsemurhan tehneiden muistolle Sytytämme yhdessä kynttilät su 18.11. klo 18 Espoon tuomiokirkon edessä, jonka jälkeen keskustelua, iltatee ja hartaus Pitäjäntuvalla. Mukana pappi Pirkko Nurminen ja diakoni Virpi Sutelainen sekä Emystä Kaj Järvisalo.

Diakonialounaat Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja kappeleilla löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/diakonialou naat. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kappelilounas ma ja to klo 11–13 Auroran kappeli, ti klo 11–12.30 Kauklahden kappeli, ti klo 12–13 Suvelan kappeli, ti klo 12–13 Viher laakson kappeli. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Diakoniaruokailu ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 Espoonlahden kirkko. Vuoronume roiden jako klo 8.40. Aamupala Espoonlahden kirkon seurakuntakahviossa pe klo 8–9: 16.11., 23.11., 7.12. ja 14.12. Leipämessu ja soppalounas pe 30.11. klo 10 Espoonlahden kirkko.

Seurakuntavaalien Vaalikeräykseen lahjoitetut varat käytetään lasten ja nuorten sekä naisten koulutukseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen Suomessa ja kehitysmaisssa. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 18. marraskuuta. Keräyslipas on silloin esillä äänestyspaikoilla. Keräyksen järjestäjinä ovat Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura ja Kirkkopalvelut.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonialounas joka ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko. OLARIN SEURAKUNTA Lounas tiistaisin Matinkappelilla ja torstaisin Olarin kappelilla klo 13. Lipunmyynti klo 12.45–13.30. TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon lounas joka ti klo 12.15. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30.

Kahvilat TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon Olohuone on avoin oleskelutila seurakuntalaisille ma, ke ja pe klo 10–14 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräyksel le. Nauti päivän lehdestä ja kuppo sesta kahvia. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Kaken kahvila on avoin kahvila joka pe klo 12–14 Iivisniemen seurakunta kodilla, Iivisniemenkatu 3. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä Kkauppias Olli Piekkala. Mukana seurakunnan työntekijä. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Piipahda kahvikupposelle! Suolais ta & makeaa, lehtiä & juttuseuraa… Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kah via, makeaa ja suolaista, netti, lehtiä. Café Suvela ma–to klo 12–14 Suve lan kappelissa, os. Kirstintie 24. Kah vi tai tee ja suolainen tai makea tarjottava 1,50 e. Myös erikoiskahve ja saatavilla. Café Viheri ma klo 10−12 ja ke klo 12−14. Viherlaakson kappelissa, os. Viherkalliontie 2. Kahvi, tee 1 e/mehu 0,50 e. Purtavaa makea tai suolaista 1 e. Päivän Hesari luettavaksi. KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Maanantaikahvila ja vartin hartaus joka ma klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15, seurakuntien toimitilassa Sebastoksessa, os. Kauniaistentie 11. OLARIN SEURAKUNTA Leipäkahvila: kahvin ja teen kanssa tarjolla artesaanileipomo Gateaun lahjoitusleivonnaisia perjantaisin klo 13–14.30 Matinkappelilla. Lisätietoja yhteisötyöntekijä David Caceres, 040 5384 144. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Avoin kahvila eläkeikäisille parillis ten viikkojen maanantaina klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Pieni hartaus klo 14, avointa keskustelua ja kahvitarjoilu. Perhekahvilat ma klo 9–11 Lasten kappeli Arkki, ti klo 9–11 Perkkaan

kappeli, ke klo 9–11 Karakappeli; to klo 9–11 KilonRisti ja to klo 9–11 Uuttu.

Kirpputorit ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Toivon Tori -kirpputori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Otamme lahjoituksia kiittäen vas taan. Tied. EilaRiitta Kämppi 050 593 1412. Facebook.com/toivetori. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Unelman kammari – kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8. Otamme vastaan puhtaita ja ehjiä vaatteita, tekstiilejä ja kodin taloustavaroita. Peitto ja käsityöpiiri ma klo 1315 ja käsityöpiiri to klo 1719. Tervetuloa myös uudet käsitöistä innostuneet. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Olotilan kirpputori ja kahvio to klo 11–14 Leppävaaran kirkko, Olotila. Tule kahville, juttelemaan, tee löytö jä tai etsi tuunattavaa. Kirpparia pyörittävät vapaaehtoiset. Tuotto lähetystyön hyväksi. Olotilan kädentaitajat myyvät villasukkia ja tumppuja kirkon eteisaulassa torstaisin klo 11–13 talven varalle ja vaikka joululahjaksi. Tuotto Mauritanian tyttöjen koulutta misen hyväksi. OLARIN SEURAKUNTA Matinkappelilla kirppis tiistaisin klo 11–13. Euron päivät kuukauden ensimmäisenä tiistaina: kassillinen tavaraa eurolla! Kirppiksen tuotot lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Minikirppikselle voit myös lahjoittaa tarpeettomaksi jääneet vaatteet ja tavarat. Lisätietoja diakoni Tytti Kohonen p. 050 365 3779.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvon taa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. Yhteystiedot löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/tukea, www. kauniaistenseurakunta.fi

Diakonian retkipäivä Diakonian retkipäivä virkistystä kaipaavalle to 13.12.2018 Velskolan leirikeskuksessa. Yhdessäoloa, ulkoilua, hiljentymistä, maukasta ruokaa, mahdollisuus saunoa. Osal listumismaksu 15 e. Ensikertalaiset etusijalla. Ilm. viim. to 29.11. ruoka aineallergioineen diakoni Harriet Lohikarille, 040 531 1057.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Hugo Wilhelm Andersson, Noemi Rose Botta, Rosa Aurora Säde Hautamäki, Jalo Sakari Hänninen, Tenho Kuisma Ilmari Knuutila, Atte Urho Tapio Korhonen, Nella Vanessa Mansnerus, Noel Edvin Nieminen, Alex Nicolas Jukanpoika Rautio, Ilpo Olavi Repo, Akseli Luukas Toivonen, Eemeli Oliver Toivonen, Aava Tuulia Mariia Vilkas, Olavi Antton Vuori, Seea Mariel Wirtanen. Hautaan siunatut Irja Aune Kohonen 96 v, Aili Annikki Vuori 96 v, Kirsti Kyllikki Mattila 89 v, Auvo Asser Muhonen 85 v, Irma Kaarina Turpeinen 75 v, Kimmo Kalevi Lahtinen 73 v, Leena Marketta Jylhä 66 v, Aimo Juhani Lemström 57 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Mila Alexandra Alho, Evan Valter Alexander Ekman, Elias Jonathan Heimonen, Vertti Mikael Hietanen, Ella Matilda Koivistoinen, Aliisa Hellin Nyman, Mimosa Unelma Pasanen, Niklas Pekka Raitaniemi, Seela Aleksandra Ranta, Topias Kosti Antero Saari, Roobert Niilo Vilhelm Töykkälä, Viola Aurora Veskus.

Hautaan siunatut Oili Inkeri Tuomola 91 v, Jenny Irene Valkonen 83 v, Pertti Veikko Koskinen 80 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Alma Annika Fagerroos, Kaarlo Johannes Harjula, Matias Oskari Harjula, Maria Leena Ilves, Pihla Siiri Maria Kuokkanen, Anssi Ossian Lipponen, Oliver Mauno Oskar Ojanen, Samuel Leo Ireneo Ojeda, Aurora Aava Eveliina Rantavuori, Lauri Alex Benjamin Sanssi, Viljo Ensio Seppälä, Kaarlo Aukusti Sillanpää, Aida Emilia Toijonen, Venla Ilona Toivanen, Robin Aukusti Vänttilä. Hautaan siunatutToini Huhtinen 97 v, Heikki Johannes Lahtinen 91 v, Anja Helena Kolehmainen 82 v, Hannu Antero Marjanen 73 v, Jorma Allan Sainio 73 v, Tuula Maria Hämäläinen 64 v, Marja Leena Elisabet Pajukoski 62 v.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Olavi Ilmari Lempinen, Vili Henrik Anselmi Mäki, Lauri Kristian Nyberg, Anna Emilia Katriina Piirto, Antti Otto Elias Piirto, Anton Julius Porkka, Voitto Olavi Ruokola, Sylvi Ellen Emelie Saarinen, Linnea Josefina Salminen, Vilhelm Juhani Vainio, Sylvi Aino Amanda Vihavainen. Hautaan siunatut Margit Anita Puisto 94 v, Maria Kaarina Kähkönen 87 v, Irma Annikki Hanslin 82 v, Kaija Mirja Annikki Mantila 80 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Martti Johannes Harri, Inna Diandra Länsivirta, Ahto Ilmari Olavi Nuotio. Hautaan siunatut Kaarina Margaretta Riihiranta 93 v, Anja Kyllikki Tähkä 86 v, Kirsti Kaarina Helminen 79 v, Harri Tapio Kuutsa 52 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Aura Sofia Maria Holmén, Ella Alexandra Mikkonen, Saga Linnéa Elisabeth Partanen. Avlidna/Hautaan siunatut Hjördis Linnea Ekström 104 år, Ulf Roger Östman 82 år, Harald Karl Martin Bergqvist 69 år.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Eino Alvar Andersson, Väinö Onni Matias Haaraniemi, Rosa Aurora Linnea Karvinen, Iiris Anna Ilona Koho, Cheri Amelie Koskimo, Miro

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church. www.anglican.fi. With you in Finnish group at Suvela chape, Kirstintie 24 on Thursdays at 17.30–18.30 until Dec 13. For you, who already know some Finnish but would like to learn moreTea served. Christian prayers. Child care. Info: tel. 040 531 1037. Venäjänkielinen pyhäkoulu ja laulukerho (UMKA) ma klo 17 Suvelan kappelissa. Tied. Margarita Ulianova, p. 044 238 4889. Suomea suomeksi ma klo 10 Suvelan kappelissa. Keskustelua suomalaisista tavoista, perinteestä ja kulttuurista. Tied. Tuire Moisander,

p. 050 432 9316. Urdunkielinen piiri pe klo 17.30 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Kongolaisten piiri la 17.11. klo 16 Kauklahden kappelissa Sudanilaisten piiri la 24.11. klo 16 Kauklahden kappelissa. Chinese Family Club Fri 23rd November at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2. Info: Kenny Ding, kenny. ding@gmail.com, 050 387 5192. Venäläinen ilta pe 16. ja 23.11. klo 17 Leppävaaran kirkolla. Info: Vadim.Rozhnovskiy@evl.fi, 050 563 5905. Let’s Read Together group. Join us and learn Finnish every Wednesday at 2-4 pm at Sello Library, room called Mauri, 2nd floor. Info: martta.nurmi@evl.fi, 040 559 1487. TZ-choir - International Choir for everybody every Wednesday at 5 pm at Perkkaa Chapel. Sing in different languages! Hosting Vadim Roznovskiy, 050 563 5905, vadim. rozhnovskiy@evl.fi. See more: Colourful Espoo > Kerhot/ Clubs

PaKe 91 x 90 mm

Seurakuntien yhteiset Diakonian retkipäivä virkistystä kaipaavalle to 13.12.2018 Velskolan leirikeskuksessa. Yhdessäoloa, ulkoilua, hiljentymistä, maukasta ruokaa, mahdollisuus saunoa. Osallistumismaksu 15 e. Ensikertalaiset etusijalla. Ilm. viim. to 29.11. ruoka-aineallergioineen diakoni

Harriet Lohikarille, 040 531 1057. Espoon seurakuntien yhteinen joulujuhla Hvittorpin leirikeskuksessa jouluaattona ma 24.12. klo 11–16. Jouluateria, joululauluja, musiikkia ja hartaus. Ilm. to 29.11. klo 17–19 p. 050 438 0256, ma 3.12.

klo 10–14 p. 050 374 4826 tai ti 4.12. klo 9.30–12 p. 040 705 3358. Ensikertalaiset etusijalla. Maksu 15 e kerätään bussissa. Maksuvapautusta voi hakea omasta seurakunnasta etukäteen. Osallistujille lähetetään kirje tarkemmasta aikataulusta. Juhlan järjestää Espoonlahden srk.

Käytä ääntäsi Minun kyläni, minun tilani.

vaalipäivänä su 18.11. klo 11–20 Löydä ehdokas ja äänestyspaikka: seurakuntavaalit.fi/vaalikone tai tämän lehden vaaliliitteestä. Ota mukaasi kuvallinen henkilötodistus. espoonseurakunnat.fi/vaalit

Espoonlahden seurakunnassa

Helena Kaija Martti Sistonen Viitakoski Hellström Hyvönen Paatelma Rönnberg

Timo

Seurakuntaneuvostoon

Yhteiseen kirkkovaltuustoon

Anita

Anneli

Tuomiokirkkoseurakunnassa

16 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Äidin rukoukset kantoivat ME KOLME lasta, 9-, 3- ja 1-vuotiaat. jäimme orvoiksi. Isämme teki yksinhuoltajana parhaansa. Ensi alkuun hänellä oli hoitajia apunaan. Yhteiskunta tarjosi jo silloin, 1935–1945, apuaan yksinhuoltajille. Voi miten me iloitsimme siitä. Mutta tuon avun vuoksi koukutoverimme halveksivat meitä. Meille huudettiin "kerjäläiset, kerjäläiset" ja kolikoita heitettiin jalkoihimme, eivätkä toiset lapset huolineet meitä välitunnilla seuraansa. Tuohon aikaan kaupoista ei saanut vapaasti ostaa kaikkia ruokatarvikkeita. Yksinhuoltajat saivat kupongin, jolla niitä sai ostaa kaupasta. Isä pyysi meitä käymään kaupassa koulusta tullessamme. Siellä oli töissä kaksi kiltinnäköistä tätiä. Poistuessamme kaupasta he sanoivat: ”Siinä oli taas niitä kerjäläisiä. Milloinkahan niistäkin päästäisiin eroon." Kuin tulikirjaimin jäi mieleeni tuo lausahdus. Olen nyt 88-vuotias. Vartuttuani huomasin hyvin tuon eriarvoisuuden, koska olin itse kuulunut ”kerjäläisiin”. Minulle tuli suuri halu auttaa muita, ensin koulutovereitani ja myöhemmin vanhuksia ja sokeita. Näin aikoinani Seurakuntasanomissa ilmoituksen, jossa haettiin apua sokeiden oppaaksi. Ajattelin, että siinä on minun paikkani. Meidän perheemme oli saanut apua yhteiskunnalta, ja nyt voin itse antaa apua sitä tarvitseville. Pannaan siis ilmainen hyvä kiertämään! Tätini kertoi, että äitimme oli rukoillut lähes jatkuvasti lastensa puolesta. Me uskomme, että äitimme rukoukset kuultiin ja ne kantoivat meitä Taivaan Isän suojeluksessa kaikkina vaikeina aikoina kuten sota-aikana, kun kotikadullemme putosi pommi. Maila Andersson Espoo

Itsekritiikki jalostaa, häpeä lannistaa ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN on elämän mittainen prosessi. Kun ihminen on sinut itsensä kanssa, hän saavuttaa mielenrauhan ja tasapainon. Etsin tietä kohti harmoniaa ja niin tekee moni muukin, sen tiedän. Itsekritiikin ja häpeän ero on siinä, että itsekritiikki jalostaa ajatuksia,

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? ERIC MILLER / REUTERS − LEHTIKUVA

toteutus. Tanssituomareiden puheissa ilmenee hienosti soljuvaa mutta silti ihan tyhjää höpötystä rakkaudesta, joka ei ole edes viihdettä. Kyllä pitäisi selvittää, mikä yhteys kantapääaskelluksella, vartalon heilautuksella tai vaikka käsienpidon korkeudella on rakkauteen. Sitten ovat ne teemat. Esimerkiksi yhdessä ohjelman teemassa kuvattiin selviönä luvatonta rakkautta, joka on hyvin vaikea alue filosofiassa ja teologiassa. Lisäksi on jäänyt ottamatta esille sellaiset tärkeät rakkauden alueet kuin torjuttu rakkaus (miksi en kelpaa?), sinetöity rakkaus (tuon kanssa elän, vaikka hänestä tulisi kasvi keskussairaalaan) ja taivaallinen rakkaus (olen pelastettu). Eikö vaan ole tuhoisaa, jos tärkeä jää piiloon? Juhani Heiska psykologi Savonlinna

Seurakuntavaalit ratkaisevat kirkon kohtalon

Ilhan Omar, vastavalittu Yhdysvaltain kongressin jäsen, juhlii vaalivoittoa Minneapolisissa 6.11.2018. Kongressiin valittiin nyt kaksi musliminaista, kummatkin demokraattipuolueesta. Omar on heistä toinen. Hän on tullut Yhdysvaltoihin pakolaisena Somaliasta.

mutta häpeä vain lannistaa. On päästettävä irti siitä, mikä lannistaa, ja on hyvä olla itselleen armollinen. Annetaan kaikkien olla yksilöitä, jotka elävät omaa elämäänsä! Janne-Petteri Kupsanen Vantaa

Kantapääaskellus ja rakkauden lait PIISPA ÄRÄHTI hiljattain jeesustelutermin väärästä käytöstä. Siinä ilmeni, kuinka julkiviestinnän vivahteilla on yllättävän tärkeä merkitys.

Samanlainen probleema ilmenee MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, jossa pidetään esillä rakkausteemaa. Tanssillahan voi kuvata rakkautta – mutta mutta. Jo muinaisten kreikkalaisten löytämä jäsennys rakkaudesta, eli rakkauden lajit eros, filia, storge ja agapé, kertoo kuitenkin sen, että jotain tärkeätä puuttuu. Rakkauden eroottista ja kaveria-eijätetä-puolta on helppo kuvata, mutta arkirakkaus ja ylijärjellinen agapé ovat jääneet ohjelman suunnittelijoilta piiloon. Toinen ongelma on tilaisuuksien

SEURAKUNTAVAALIT OVAT ratkaisevan tärkeät Suomen ev.lut. kirkon tulevaisuuden kannalta. Nyt valittavat kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen jäsenet tulevat valitsemaan uuden kirkolliskokouksen 64 maallikkoedustajaa. Kirkolliskokous päättää kirkon opista eli myös siitä, tullaanko kirkossamme vihkimään naispareja ja miespareja kristilliseen avioliittoon. Hiippakuntien papistot valitsevat kirkolliskokoukseen lisäksi 32 pappisedustajaa. Niiden joukossa tullee olemaan myös sukupuolineutraalia avioliittoa kannattavia pappeja. Sitä ennakoi se, että useat papit vihkivät jo nyt kirkkojärjestyksen vastaisesti tällaisia pareja. Nyt on siis erittäin tärkeätä, että me äänestäjät otamme selvää valitsemamme ehdokkaan kannasta tässä asiassa ja annamme äänemme ehdokkaalle, joka kannattaa Raamatun, kirkkojärjestyksen, piispainkokouksen ja teetettyjen tutkimusten mukaista kirkollista avioliittoa vain miehen ja naisen välillä. Näin olemme estämässä kirkkomme lopullista hajoamista. Varsinainen vaalipäivä on 18.11. Osmo Pylvänäinen Espoo