Kirkko ja kaupunki 2018 22 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

22 29.11.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Löydä joulun ajan kirkko konsertit

A 12 Adelia Wadenström toi italialaisen seimiperinteen Helsingin kaduille

Valo laajenee Katso vinkit oman adventtikynttelikön tekemiseen. B 12

RUUSTINNA MARJA-LIISA VARTION ROMAANISSA HÄNEN OLIVAT LINNUT (1967)

Ei jumalakaan mitään niin paljon vihannut kuin tekopyhyyttä. Jumalan edessä oltiin sisin paljaana, armon muodossa lankeavaa muutosta itselle anellen: Jumala jumala, muuta minut! Ja Jumala – jos hyvin kävi – muutti. PIRJO HASSINEN UUDESSA ROMAANISSAAN PARIT (OTAVA 2018)

Iankaikkisesti

Se on totta: minä en ole oppinut koskaan rakastamaan ketään, mutta niinä hetkinä kun Jumala on minussa ovat kaikki ihmiset, kaikki mikä maailmassa elää ja hengittää minulle sanomattoman rakasta.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018 Minä annan teille uuden sydämen ja uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. HESEKIELIN KIRJA 36:26

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Aloittelijan asenne HOOSIANNA. Adventtikalenterin ensimmäisen luukun saa avata. Polku kohti joulua alkaa. Kirkon vuosi vaihtuu noin kuukautta ennen kuin kalenterivuosi. Joulun eli Jeesuksen syntymän lähesty minen merkitsee kokonaan uutta alkua. Vanhan voi jättää taakse ja uusi odottaa. Eikö juuri tämä olekin kristillisen uskon ja Jeesuksen seuraamisen perus vire: aloittamisen armo. Peliä ei ole YKSI HYVÄ TAPA menetetty, uusi alku on kaikesta huoli VALMISTAUTUA matta aivan mahdollinen. Elämä on JOULUUN ON seikkailu. Joka päivä on vaikka mitä uutta SUHTAUTUA SIIHEN NIIN opittavaa.

”

KUIN KAIKKI TAPAHTUISI ENSIMMÄISTÄ KERTAA.

KIRKOSSA PIDETTIIN juuri vaalit. Uudet valtuustot ja neuvostot ovat valmiina aloitta maan työnsä seurakuntalaisten ja muidenkin kaupunkilaisten parhaaksi. Lujasti onnea, sinniä ja siunausta vaaleissa menestyneille! Tervetuloa tekemään hyviä päätöksiä. VAALIEN JÄLKEEN alkaa aivan uusi aika. Vaikka valittujen joukossa olisikin pitkän linjan luottamus henkilöitä, niin kuin näissä kirkon elimissä usein pakkaa olemaan, on jokainen nyt työskentelynsä aloittava valtuusto ja seurakuntaneuvosto silti vasta alkaja, jonka hyveisiin kuuluu asioiden näkeminen tuorein silmin. Aivan kuin kaikki olisi uutta. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi KAISA KARIRANTA

KRISTILLINEN MIELENLAATU perustuu aloittelijan asenteeseen ja uusin silmin katselemiseen. Vastaalkaja tietää, ettei tiedä kaikkea. Hänen mielensä on avoin eikä hän luule itsestään liikoja. Aloittelija huomaa asioita, joita konkarin turtunut katse ei näe. Yksi hyvä tapa valmistautua jouluun on suhtau tua siihen niin kuin kaikki tapahtuisi ensimmäistä kertaa. Aloittelijan silmin mikään ei ole itses tään selvää. Aloittelija ei myöskään ole kova toisille, hänellä ei oikein ole varaakaan olla. Aloittelija on myötätuntoinen ja altis antamaan anteeksi, sillä hän itsekin tarvitsee myötätuntoa ja anteeksiantoa.

Mustaa ja harmaata, hämärää ja pimeää. Sellaisenako sinäkin tämän maailmasi näet, Jumala? Entä minut? Olen väsynyt, kiittämätön, kyllästynyt. Mikään mitä teen ei ole totta. Jokainen sanani olisi parempi sanomatta. Armahda. Sano: ”Tulkoon valo!”

Aurinkorannikon turistipapin päiväkirja Missä paljon suomalaisia, siellä on tietysti myös suomalainen seurakunta. Uudessa videosarjassa pastori Kaisa Kariranta kertoo työstään turistipappina aurinkoisella Fuengirolan seudulla. Katso videoita osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 29.11.2018

numero 22

Seuraava lehti ilmestyy 7.12. KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Ei hukata energiaa turhaan vääntämiseen” Lauttasaaren seurakunnan ääniharava Juha-Pekka Sihvonen sanoo, että kirkko on muuttunut keskustelevammaksi. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

Olet yli puolet elämästäsi ollut seurakunnan luottamushenkilö – miksi? – Olen halunnut vaikuttaa seurakunnan asioihin ja kantaa vastuuta sen kehittämisestä. Toinen ja ratkaiseva syy on se, että lauttasaarelaiset ovat luottaneet minuun ja kerta toisensa jälkeen valinneet minut edustajakseen. Äänestäjiltä saamaani tukea arvostan kovasti ja olen siitä kiitollinen. Lisäksi pitää mainita hyvät neuvostokollegat ja kirkkoherra. Lauttasaaressa ei hukata energiaa turhaan vääntämiseen vaan ollaan ratkaisukeskeisiä. Se auttaa jaksamaan.

Mikä on ollut elämäsi viisain ratkaisu? – Yleisesti ottaen olen saanut elää hyvää elämää. Varmaan siinä onnistumiseen on tarvittu jonkinlaista viisauttakin eri valinnoissa, vaikkapa että on panostanut opiskeluun ja liikuntaan sekä ollut avoin uusille kokemuksille ja uusiin ihmisiin tutustumiselle. Mutta on siihen tarvittu myös johdatusta ja onnea alkaen siitä, millaiseen perheeseen on syntynyt. Jos yksittäinen tilanne pitää mainita, niin oli viisasta, että uskalsin alkaa jutella vaimoni kanssa silloin, kun tapasimme ensi kertaa. Sillä oli paljon positiivisia seurauksia!

Miten kirkko on muuttunut vuodesta 1991, jolloin aloitit luottamushenkilönä? – Luottamushenkilön näkökulmasta kaikki oli alussa paljon jäykempää ja juhlavampaa, varsinkin 19-vuotiaan mielestä. Sittemmin se työ on

muuttunut paljon keskustelevammaksi ja rennommaksi, kuten varmasti minäkin. Yhtenäiskulttuuri oli 1990-luvun alussa vielä voimissaan ja kirkon painoarvo yhteiskunnassa suurempi. Lähes kaikki kuuluivat kirkkoon, ja esimerkiksi nuorisotoiminta oli vilkkaampaa. Lauttasaaren kirkkokin oli tärkeä nuorten sosiaalisen elämän keskus. Kirkossa ja elämässä ylipäätään oli vähemmän muuttujia kuin nykyisin. Siinä oli hyvät, mutta myös huonot puolensa. Nykyään kaikki kukat saavat kukkia vapaammin, mikä on mielestäni positiivista.

”

NYKYÄÄN KAIKKI KUKAT SAAVAT KUKKIA VAPAAMMIN.

Saako pizzaasi laittaa ananasta? – Riippuu pizzasta. Kinkku-ananas-pizzasta sitä ei saa jättää pois.

Millainen on iltarukouksesi? – Tarkkaa sisältöä en lähde avaamaan ja se vähän vaihteleekin tilanteen mukaan. Mutta kyllä siihen aina liittyy kiitollisuus, anteeksipyyntö, siunauksen toivominen ja muut ihmiset kuin vain minä itse, etenkin perhe ja läheiset. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

11,3 %

Seurakuntavaalien äänestysprosentti oli Helsingissä 11,3 prosenttia. Vaaliuurnilla kävi 32 800 helsinkiläistä äänioikeutettua.

Uusia kirkkoherroja. Heikki Nenonen valittiin Haagaan ja Tiia Valve-Tuovinen Pakilaan.

Haagaan ja Pakilaan valittiin kirkkoherrat Haagan seurakuntaneuvosto valitsi Heikki Nenosen Haagan seuraavaksi kirkkoherraksi. Nenonen on teologian maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Hän työskentelee Kirkon Ulkomaanavussa yhteyspäällikkönä. Pakilan seurakuntaneuvosto valitsi kirkkoherraksi seurakuntapastori Tiia Valve-Tuovisen. Hän on työskennellyt Pakilan seurakunnassa vuodesta 2007 pääasiassa lapsi- ja nuorisotyössä.

Seurakuntayhtymä liittyi ilmastokampanjaan Helsingin kaupungilla on noin 80 ilmastokumppania. Suurin osa niistä on yrityksiä, mutta nyt myös Helsingin seurakuntayhtymä liittyi verkostoon. Seurakuntayhtymän ilmastotavoitteena on selvittää Maunulan uurnalehdon huoltorakennuksen mahdollisuuksia siirtyä maalämpöön ja Östersundomin kirkon siirtymistä öljylämmityksestä maalämpöön. Lisäksi etsitään sopivia kirkkoja aurinkopaneelien asentamista varten. Myös kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan, ja nuorten Ilmastoristi-kampanja jatkuu. Siinä nuoret kuvaavat ympäristökannanottovideoita.

Yhteisvastuu kokosi yli 3 miljoonaa euroa Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräyksessä 3,1 miljoonaa euroa. Teemalla #ruokatrendit2018 tunnetun kampanjan varoilla torjutaan nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman konfliktialueilla. Yhteisvastuu-keräyksen tuotosta pääkaupunkiseutulaiset lahjoittivat yhteensä 461 000 euroa. Tästä Helsinki kokosi miltei 238 000 euroa. Espoon ja Kauniaisten tuotto oli hieman yli 143 000 euroa, ja Vantaalta saatiin lähes 81 000 euroa.

Helsingin valtuusto on pääkaupunkiseudun liberaalein Yli puolet uuden yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä on uusia.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA MAIJA SAARI

elsingin seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin seurakuntavaaleissa 91 jäsentä 20 seurakunnasta. 51 heistä eli 56 prosenttia on uusia. Kolmannes uuden kirkkovaltuuston jäsenistä on alle 40-vuotiaita, mutta yksikään ei ole alle 20-vuotias. Alle 30-vuotiaita on viisi. Vajaa kolmannes on yli 60-vuotiaita. Uusien valtuutettujen keski-ikä on 50 vuotta. Naisia on 61,5 prosenttia, eli naisten osuus kasvoi hieman. Nykyisessä valtuustossa naisia on 60 prosenttia. YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON suurimmat ääniharavat tulevat Lauttasaaren seurakunnasta. Valtuustopaikkansa uusivat KTM Juha-Pekka Sihvonen, joka keräsi 376 ääntä, ja pastori Kristiina Kartano, 344 ääntä. Yli 300 ääntä saivat myös keskustakirjaston johtaja Anna-Ma-

ria Soininvaara Tuomiokirkkoseurakunnasta (319), historiantutkija, kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara Vuosaaren seurakunnasta (306) ja toiminnanjohtaja Martina Harms-Aalto Johannes församlingista (303). Keskustan ruotsinkielistä seurakuntaa edustava Harms-Aalto on uusi jäsen kirkkovaltuustossa. Uuden Töölön seurakunnan kuusi valittua kirkkovaltuutettua ovat kaikki naisia, muun muassa partiojohtaja ja Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, kokoomuksen eduskuntaryhmän pääsihteeri Laura Rissanen ja FT Eija-Riitta Korhola, joka nousi uutena valtuustoon. Töölön ja Meilahden seurakunnat yhdistyvät vuoden 2019 alusta. Kannelmäen seurakunnasta jatkaa dosentti, lääkintäkenraalimajuri Timo Sahi, joka on vaikuttanut kirkon eri luottamuselimissä jo lähes 40 vuoden ajan. Myös hallituksen puheenjohtaja Peter Fryckman Herttoniemen seurakunnasta uusi paik-

kansa, samoin kuin kaupunginvaltuutetut Hanna Mithiku Munkkiniemen seurakunnasta, Seija Muurinen Roihuvuoren seurakunnasta ja Sinikka Vepsä Malmin seurakunnasta. MITÄ ARVOJA ja näkemyksiä uudet valtuutetut edustavat? Arvoliberaali Tulkaa kaikki -liike menestyi erityisesti Helsingissä. Liikkeellä on yhteinen ohjelma ja monessa seurakunnassa oma lista. Näiltä listoilta valittiin valtuustoon 26 jäsentä. Lisäksi 17 muilta listoilta valittua on allekirjoittanut liikkeen yleisluontoisen ohjelman. Siihen kuuluu paitsi avioliitto kaikille, myös esimerkiksi jäsendemokratia ja päätöksenteon läpinäkyvyys seurakunnissa sekä hyvänpuhumisen viljely vihapuheen sijaan. Yli puolet yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä valittiin paikallisilta, yleispätevästi nimetyiltä listoilta, kuten Seurakunnan rakentajat, Meidän seurakunta,

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

tuomasmessu.fi

Tuomasmessu 2.12. klo 18 Hoosiannaa laulamaan!

Saarnaa piispa Teemu Laajasalo Liturgina Pirjo Kantala Musiikissa Markku Pihlaja ja orkesteri Tuomasmessun lasten ja nuorten kuoro Mari Torri-Tuomisen johdolla Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla Minituomaat-pyhäkoulu yli 3-vuotiaille. Messujatkot. Tervetuloa! Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

Mikael agricolan kirkko › TehTaankaTu 23, helsinki › raTikka 1,2,3 ja bussiT 14,18,21

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

Kasvun rannat, Yhdessä ja Yhteis- paikanhakijoihin. Neljän mielestyöllä, Seurakunta kaikille, Avoin tä kirkon tulee erityisesti julistaa seurakunta tai Yhteinen seurakun- evankeliumia turvapaikanhakijoiltamme. Harva niistä on julkaissut le, ja kolmen mielestä kirkon tuliyhteistä ohjelmaa. si keskittyä työssään kantasuomaValtuutettujen arvoista ja asen- laisiin. teista saa osviittaa vaalikoneesYleisesti ottaen 76 vastannutta. Uusista valtuutetuista miltei 97 ta on sitä mieltä, että kirkon tuprosenttia eli 88 henkilöä vasta- lisi tavoitella erityisesti niitä, jotsi vaalikoneen kysyka eivät vielä ole myksiin ennen vaaseurakunnan toileja. Kaikki eivät vasminnassa mukatanneet jokaiseen na. Seitsemän hakysymykseen. luaa, että kirkko Vastanneista 72 keskittyisi toiminon sitä mieltä, että nassaan erityise72 VALTUUSTOON kirkon tulisi vihkiä si aktiivisiin jäseVALITTUA ON SITÄ MIELTÄ, avioliittoon myös saniinsä. maa sukupuolta oleVaalikoneesETTÄ KIRKON TULISI vat parit. Espoossa sa kysyttiin myös, VIHKIÄ AVIOLITTOON reilu puolet ja Vanmihin toimenpiMYÖS SAMAA taalla vajaa puolet teisiin olisit valSUKUPUOLTA OLEVAT valtuutetuista oli tämis, kun seuratä mieltä. 73 katsoo, kunnan talous PARIT. että seurakunnan heikkenee. Enitulisi voida valikoiten kannatusta sai da itselleen sopivimkiinteistöistä luomat lähetysjärjestöt puminen, 76 maikumppaneiksi eikä rahoittaa tasa- nintaa. Myös seurakuntien yhdispuolisesti kaikkia virallisia lähetys- tämistä isommiksi yksiköiksi pidetjärjestöjä. tiin hyvänä keinona (64). TyönteKirkolla on seitsemän virallis- kijöiden vähentämistä kannatti 33 ta lähetysjärjestöä, joiden hengel- vastaajaa. Kirkollisveron nostoa liset taustat ja toimintatavat ovat kannatti 24 ja toiminnasta leikkaaerilaisia. Osa niistä ei hyväksy nai- mista 21 vastaajaa. Tähän kysymyksia papeiksi. Helsingin yhteinen seen sai valita monta vaihtoehtoa. kirkkovaltuusto on aikanaan tehSeuraavaan väitteeseen valtaosa nyt päätöksen, että näitä järjestö- valtuutetuista vastasi myönteisesjä ei tueta. ti. "Kirkon tulee toimia edelläkävijänä oman toimintansa ilmastovai78 UUTTA valtuutettua katsoo, et- kutusten pienentämisessä" sai artä kirkon tulee jatkossakin tukea von 1,77 asteikolla –2...2. kaikkia turvapaikanhakijoita. KyKatso kaikki uudet luottamussymyksissä vaihtoehtona oli myös henkilöt sivuilta 7–10. keskittyminen kristittyihin turva-

”

Joulun Sana 2018 Joulun Sana tuo jouluilon. Tilaa itsellesi tai lähetä lahjana joulukortin sijasta.

TÄSSÄ JOULULEHDESSÄ MM. • Matti Mäkinen: Marian suuri tehtävä • Emerituspiispa Eero Huovinen: “Kristus on täällä tänään.” • Vexi Salmi ja Sydämeeni joulun teen: “Ajatukseni oli kuvata yhtä suomalaista joulua.” • Pula-ajan joulussa oli juhlan tuntua • Jouluristikko, lapsille askartelua, kertomuksia erilaisista jouluista ja paljon muuta

Lehden hinta 6 € ja CD:nä 8 €. Myynti: kristilliset kirjakaupat

6 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018 VIIVI HUUSKA

Perjantai 30.11.

■ Kummien joulu klo 18 Vanhassakirkos-

■ Marzi Nyman ja Senni Valtonen klo 19

sa. Paula Koivuniemi, Anu Hälvä, Seppo Ruohonen, Petri Laaksonen ja Könsikkäät. Liput 27,50 e. ■ Matka jouluun klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Keräys Joulun lapsi -kampanjalle.

Munkkiniemen kirkossa. ■ Bach: Magnificat in D ja Jouluoratorio (kantaatit I–III) klo 19 Tuomiokirkossa. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuoro, solistit ja Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 65, 50 / 40, 30 / 25, 15 e.

Lauantai 1.12.

Lauantai 15.12.

kirkossa. Järj. Lions Club Munkkivuori. ■ Saarnaaja-levyn kiertue klo 16 Paavalinkirkossa. Juhani Aaltonen ja Sointi Jazz Orchestra.

kirkossa. Solisteina Jussi Raittinen, Pentti Forssell ja Maria Hänninen, Slangikuoro. ■ Kallion Kantaattikuoro klo 18 Kallion kirkossa. Solistina Aarne Pelkonen. Liput 15 / 10 e. ■ Somnium Ensemble klo 18 Suomenlinnan kirkossa. Liput 15 / 7 e. ■ Kodaly-kuoro klo 18 Vuosaaren kirkossa. ■ Gospel Christmas klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Gospel Helsinki, Gospel Helsinki Ensemble, Gospelia kaikille Mass Choir, solistina Heidi Simelius. Joonatan Rautio, piano ja saksofoni, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Juho Kivivuori, basso. Liput 27,50 / 16,50 e.

■ Adventtikonsertti klo 15 Munkkivuoren

■ Snygeimmät joulubiisit klo 15 Paavalin-

Sunnuntai 2.12.

■ Laulullani lämmitellä sydämien

matkaa klo 13 Viikin kirkossa. Pihlajanmarjat-kuoro, Kira-Mia Tuisku. Jouluhiiruli avaa joulunajan. ■ Viipurin Lauluveikot klo 16 ja 19 Johanneksenkirkossa. Liput 25 e. ■ Adventtikonsertti klo 18 Kannelmäen kirkossa. Länsi-Helsingin Musiikkiopisto. Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Solisteja ja soitinyhtye. ■ Juhlaan valkeaan klo 18 Meilahden kirkossa. Jenni Taari, laulu, Noora Oinasmaa, piano, Aleksi Vasko, sello. ■ Illan tullen hämärtyypi klo 18 Mikaelinkirkossa. Suvi Lehtonen-Gräsbeck, sopraano, Folke Gräsbeck, piano. ■ Adventtivesper klo 18 Paavalinkirkossa. Paavalinkirkon kuoro. ■ Jippu klo 18 Pitäjänmäen kirkossa. Liput 10 e. ■ Kamarikuoro Cantiamo klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Katariina Kopsa, urut. Kolehti. ■ Helsingin Lauluveljet klo 18 Vuosaaren kirkossa.

Maanantai 3.12.

■ Helsingin poliisisoittokunta klo 19

Vanhassakirkossa. Solistina Mika Pohjonen. ■ Enkellaulu kajahtaa! klo 18 ja 20 Johanneksenkirkossa. Cantores Minores, Tuomas Katajala, laulu, Markus Malmgren, urut. Liput 30 / 25 / 20 / 15 e.

Sunnuntai 16.12.

■ Kamarikuoro Aava klo 18 Laajasalon

Emma Salokoski esiintyy UMO Jazz Orchestran kanssa perjantaina 14.12. Temppeliaukion kirkossa ja maanantaina 17.12. Kallion kirkossa.

Joulukonsertteja Helsingin kirkoissa

Maanantai 17.12. ■ Arja Saijonmaa klo 19 Johanneksenkir-

■ Malmin Mieslaulajat klo 19 Malmin kir-

kossa. Liput 32 e. ■ Ninni Poijärvi & Tommi Kalenius klo 19 Paavalinkirkossa. Liput 20 / 5 e.

kossa. ■ Puotin Laulu klo 19 Puotilan kappelissa. ■ Joulun loiste klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Kanteleorkesteri Finn-Kanteleet ja popkanteletar Ida Elina. ■ HelsinkiMission Kynttiläkonsertti klo 20 Mikael Agricolan kirkossa. Mm. Rajaton, Waltteri Torikka, Happoradio, Leri Leskinen yhtyeineen ja Tuomaskuoro. Liput 35 e.

Lauantai 8.12.

■ Bach: Jouluoratorio I–III klo 18 Kallion

sakirkossa. ■ Kamarikuoro Soi klo 19 Huopalahden kirkossa. ■ Soiva Ensemble klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Margit Tuokko ja Tuomas Miettola, laulu, Lauri Honkavirta, piano.

kirkossa. Kallion Kantaattikuoro, Storiaorkesteri, solisteina Johanna Isokoski, Teppo Lampela, Tommi Niskala ja Aarne Pelkonen. Liput 20 / 15 e. ■ Helsingin Työväen Orkesteri klo 18 Pitäjänmäen kirkossa. ■ Jumala kuiskaa joulun klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa. Maria Kettunen ja Jyrki Korhonen, laulu, Pirkko Hyttinen, piano. ■ Petri Laaksonen klo 19 Oulunkylän kirkossa.

Keskiviikko 5.12.

Sunnuntai 9.12.

Torstai 13.12.

linkirkossa. ■ Helsingin Sotaveteraanikuoro ja Viipurin Lauluveikot klo 18 Temppeliaukion kirkossa. ■ Helsingin Suomalaisen Klubin Kuoro klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa. ■ Naiskuoro Elegia klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa.

län kirkossa. Helsingin Työväen Orkesteri, Anna Immonen ja Hannu Leskinen, laulu. ■ Suomen Harpistit klo 18 Puistolan kirkossa. ■ Naiskuoro Discantus klo 18 Vuosaaren kirkossa.

kirkossa. Myös solistit ja lauluyhtyeet. ■ Herttoniemen Sointu ja Helsingin Helmi klo 19 Herttoniemen kirkossa. ■ Helsingin Laulu klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa. ■ Mikaelin Laulajat klo 19 Mikaelinkirkossa. Solistina Laura Pyrrö. ■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo 20.30 Mikael Agricolan kirkossa. Liput 27,50 / 17,50 e.

Tiistai 4.12.

■ Lauluyhtye Swing High klo 18 Vanhas-

■ Graduale-kuoro ja solistit klo 18 Paava-

Torstai 6.12.

■ Itsenäisyyspäivän konsertti klo 14

Temppeliaukion kirkossa. Vaskivuoren lukion kamarikuoro, Margareta Haverinen, laulu, Collin Hanssen, piano, Tapio Tiitu, urut, Helsingin Suomalaisen Klubin Kuoro. Liput 17–20 e.

Perjantai 7.12.

■ Maksetut Viulut -yhtye klo 18.30 Kan-

nelmäen kirkossa.

kirkossa. ■ Suomen Laulu klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Hedvig Paulig, sopraano, Tiina Karakorpi, piano. Liput 20 / 15 e. ■ Tuomasmessun konsertti klo 18 Mikael Agricolan kirkossa. Jaakko Löytty, Pekka Simojoki, Petri Laaksonen, Anna-Mari Kaskinen, lauluyhtye Peripherials, Tuomaskuoro ja housebändi. Kolehti. ■ Lauluyhtye Perhoinen ja Voci Ensemble klo 19 Alppilan kirkossa.

■ Iske ihmistä sydämeen klo 15 Käpy-

Maanantai 10.12.

■ Barokkipajan yhtyeet klo 19 Meilahden

kirkossa. FiBO Collegiumin järjestämän seniorien barokkipajan konsertti. ■ Sekakuoro Procantus klo 19 Munkkivuoren kirkossa. ■ Naiskuoro Elegia klo 19 Myllypuron kirkossa.

Tiistai 11.12.

■ Kirkkauden ääniä klo 18.30 Kannelmäen

kirkossa. Kalle Virtanen ja Ronnie Karlsson, laulu, Stefanie Tuurna, piano.

Keskiviikko 12.12.

■ Henna Dolk-Viksten ja bändi klo 19

Kulosaaren kirkossa. ■ Soiva Ensemble klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Sadelilja Larimo ja Margit Tuokko, laulu, Emma Kuntsi, kantele, Lauri Honkavirta, piano.

■ Paavalinkirkon kuoro klo 18 Paavalin-

Perjantai 14.12.

■ Pertti Palm ja yhtye klo 18 Pihlajamäen

kirkossa. ■ Joulun valoa klo 18 Puotilan kappelissa. Petri Bäckström, tenori, Janne Maarala, piano. ■ Emma Salokoski & UMO Jazz Orchestra klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Liput 34 / 30 / 18 e.

■ Emma Salokoski & UMO Jazz Orchestra

klo 18 Kallion kirkossa. Liput 34 / 30 / 18 e. ■ Phonic-kuoro klo 18.30 Tapanilan kirkossa. ■ Cantabile klo 19 Huopalahden kirkossa. ■ Bach: Magnificat in D ja Jouluoratorio (kantaatit I–III) klo 19 Tuomiokirkossa. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuoro, solistit ja Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 65, 50 / 40, 30 / 25, 15 e. ■ Discantus, Solina ja Riihimäen naislaulajat klo 20 Töölön kirkossa.

Tiistai 18.12.

■ Kamarikuoro Addictio klo 19 Käpylän

kirkossa. ■ Lauttasaaren Laulajat klo 19 Lauttasaaren kirkossa.

Keskiviikko 19.12.

■ Dominante klo 18 ja 20.30 Tuomiokir-

kossa. Liput 12–27 e. ■ Vokaaliyhtye Incanto ja kamariorkesteri Refugium musicum klo 19 Kallion kirkossa. Liput 20 / 15 / 10 e.

Torstai 20.12.

■ HKL:n Mieslaulajat klo 18 Mikaelin-

kirkossa. ■ Jouluista urkumusiikkia klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa. Ari Häyrinen. ■ Pepe Willberg ja orkesteri klo 19 Meilahden kirkossa. ■ Ogeli Big Band klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Solisteina Harriet Honkaniemi ja Antti Väärälä. MAIJA KIVIRANTA Vapaa pääsy, ellei toisin mainita. Monissa konserteissa voi ostaa ohjelmalehtisen. Tässä on vain pieni osa konserteista. Lisää tilaisuuksia: www.musiikkiakirkoissa.fi. Musiikkikalentereita saa kirkoista.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kuka on aito kristitty? Suomessa on kastettu arviolta tuhatkunta turva paikanhakijaa. Kristityksi kääntymiseen vedotaan noin 550:ssä vireillä olevassa turvapaikkahakemuksessa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

KRISTITYKSI KÄÄNTYMISEEN vetoaminen turvapaikkaperusteena ei ole uusi ilmiö, mutta viime vuosina se on yleistynyt merkittävästi sekä Suomessa että muualla Euroopassa, kertoo Maahanmuuttoviraston eli Migrin uskontoasioista vastaava esimies Anu Karppi. Uutta Karpin mukaan on se, että uskonnon vaihtamiseen vetoavat nykyisin irakilaiset ja afganistanilaiset. Tällä hetkellä vireillä on noin 550 turvapaikkahakemusta, joissa vedotaan kristityksi kääntymiseen. Näistä noin 200 on hallinto-oikeudesta palautettuja tapauksia, joissa hakijat odottavat puhuttelua Migrissä. Noin 350 tapauksessa hakijat on jo puhutettu, ja he odottavat päätöstä. Suurin osa hakijoista on Karpin mukaan vedonnut kristinuskoon kääntymiseen vasta saatuaan ensin kielteisen turvapaikkapäätöksen. Kastettujen turvapaikanhakijoiden tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä heitä on monissa eri kirkoissa ja seurakun-

nissa. Kirkkojen yhteistyöelimen Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) pääsihteeri Mari-Anna Auvinen arvioi, että viime vuosien aikana Suomessa on kastettu noin tuhat turvapaikanhakijaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun luterilaisten seurakuntien arabiankielisen työn piirissä on kolmen viime vuoden aikana kastettu noin 160 ja helluntailaisessa Helsingin Saalem-seurakunnassa noin 50 turvapaikanhakijaa. Migri joutuu turvapaikkapäätöksissään arvioimaan kastettujen turvapaikanhakijoiden uskon aitoutta. SEN:n järjestämässä seminaarissa 22.11. kuultiin sekä Migrin että kirkkojen edustajien näkemyksiä uskon aitouden arvioinnista. Arvioinnista tekee vaikean esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vaihteleva koulutustaso ja myös se, että eri kirkkokunnissa on erilaisia teologisia painotuksia ja niiden käyttämät käsitteet eroavat toisistaan, eikä niitä aina puhuttelussa osata ottaa huomioon.

Saalem-seurakunnan pastori Muayad Namrood ja Migrin uskontoasioista vastaava esimies Anu Karppi puhuivat uskon aitouden arviointia käsitelleessä seminaarissa.

KIRKKOJEN EDUSTAJAT kyselivät myös, mikä on aito kääntymys ja miten uskon syvyyttä voidaan arvioida. He muistuttivat, että kirkon kuuluu auttaa kaikkia apua tarvitsevia, mutta ketään ei kasteta turvapaikan takia ilman perusteellista opetusta ja harkintaa. Herttoniemen seurakunnan arabiankielisen seurakuntatyön pappi Ramez Ansara kertoi, että prosessiin kuuluu vähintään 45 tuntia opetusta. – Ei ole väliä, tuleeko joku kirkkoon oleskeluluvan takia. Tiedän, että 90 prosenttia tulijoista haluaa oleskeluluvan. Kirkossa he kuulevat Jumalan sanaa, ja se auttaa heitä elämässä. Minun tehtäväni ei ole päättää, kuka on oikeasti kääntynyt kristityksi. Se on Jumalan tehtävä, Ansara sanoi. Useat puhujat korostivat, että kris-

tityksi kääntyminen merkitsee muslimeille suhteiden katkeamista perheeseen, sukuun ja ystäviin – ja pahimmassa tapauksessa hengenvaaraa. Sellaiseen ei kovin kevein perustein lähdetä. – Suomalaiset eivät aina ymmärrä, kuinka kokonaisvaltainen asia islam muslimien elämässä on, muistutti Helsingin Saalem-seurakunnan pastori Muayad Namrood. Namroodin mukaan hänen seurakunnassaan halutaan varmistaa, että kasteelle tulevat ovat uskonsa kanssa tosissaan. Siksi opetus on tärkeää. – Emme koskaan lupaa kastepäivää etukäteen. Ennen kastetta haluan arvioida, onko ihminen valmis kasteelle ja julkistamaan uskonsa, vaikka ei saisikaan kastetodistusta Migrille vietäväksi. ■

Tule mukaan laulamaan ja lahjoittamaan!

Lahjoita 10 € kehitysmaiden lapsille - lähetä viesti JOULU10 numeroon 16155

www.kauneimmatjoululaulut.fi Keräysluvat: Manner-Suomi RA/2016/517, voimassa 1.1.2017–31.12.2019, myönnetty 22.9.2016, Poliisihallitus. Ahvenanmaa ÅLR 2017/6120, voimassa 2018, myönnetty 16.8.2017 Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2018–2020 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

12 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Joulu perinne Italiasta Adelia Wadenströmin rakentamaa seimikylää voi ihailla adventista alkaen Kampin kappelissa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

apsena Adelia Wadenström, silloinen Mastrogiacomo, katseli lumoutuneena kotikaupunkinsa Sulmonan kirkon jouluseimiä. Erityisesti häntä koskettivat pienet hahmot, jotka oli suunnattu katsomaan vaatimatonta majaa. Tuossa majassa oli syntynyt Jeesus-lapsi. Nuorena naisena hän tapasi suomalaisen miehen, ja 1990-luvun puolivälissä hän muutti tämän mukana Suomeen. Täällä hän rakensi ensimmäisen julkisesti esillä olleen jouluseimensä ravintola Raffaellon ikkunaan vuonna 1999. – Tila oli hieman hankala, koska se oli vain puoli metriä leveä ja kolme metriä pitkä. Toinen hankaluus liittyi seimihahmojen hankkimiseen. Kävin eri kaupoissa, eikä niistä löytynyt mitään, Wadenström kertoo. Niinpä hän otti yhteyttä italialaisiin ystäviinsä ja pyysi heitä hankkimaan seimirekvisiittaa. Eräs Suomessa asunut italialainen ystävä oli tuolloin lomamatkalla Italiassa, ja hän toi sieltä matkalaukullisen seimitavaraa. Wadenström suunnitteli seimen

kotona, minkä jälkeen hän rakensi sen ravintolan ikkunaan. – Raffaellossa ihmeteltiin, miksi seimessä oli vain muutama paimen ja ruskeaa paperia. Vastasin, että älkää olko huolissanne, sillä Italiassa seimeä rakennetaan ensimmäisestä adventista alkaen monen päivän ajan, 8.12. vietettävään Neitsyt Marian päivään saakka. – Italiassa Jeesus-lapsi ilmaantuu seimeen vasta jouluaattona. Ja jos mahdollista, sen laittaa sinne pieni lapsi. ENSIMMÄISEN ALEKSANTERINKADUN seimiasetelmansa jälkeen Adelia Wadenström alkoi tehdä yhteistyötä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Hänen rakentamiaan jouluseimiä on ollut Aleksilla ravintola Raffaellon lisäksi Tuomiokirkossa, Halosen myymälässä ja Nordean konttorissa. Hän on tehnyt yhdeksänä vuonna seimen myös Helsingin lastenklinikan tiloihin. Tänä vuonna Wadenström rakentaa jouluseimen Kampin kappeliin. Seimi kuvaa italialaista kylää taloineen, kirkontorneineen, kauppoineen, myllyineen ja kaivoineen. Taus-

talla näkyvät vuoret, sillä Wadenströmin lapsuudenkoti on Keski-Italiassa lähellä Apenniinien vuoristoa. – Seimen ympärillä tallissa ovat Maria ja Joosef. Lisäksi seimessä on enkeleitä, paimenia, kylän asukkaita ja erilaisia eläimiä. Talli, talo, kauppa ja mylly ovat Enrico Bartoluccin valmistamia, mutta kaivo sekä ihmis- ja eläinhahmot on ostettu italialaisesta seimitarvikemyymälästä. Niiden valmistamiseen on käytetty puuta, keramiikkaa ja kangasta, Wadenström selvittää. – Lisäksi haen seimen rakentamista varten materiaalia metsästä. Kerään sieltä sammalta, oksia ja kiviä. Wadenström tekee joka vuosi seimikylästään eri näköisen vaihtelemalla rakennusten ja hahmojen paikkoja. Välillä vanhojen tilalle täytyy hankkia uusia. Seimen rakentamiseen kuluu vähintään 12 tuntia. – Seimikylässä on myös elämää, sillä myllyssä soljuu vesi ja osa hahmoista liikkuu edestakaisin. JOULUSEIMIEN RAKENTAMINEN on Adelia Wadenströmille tärkeää: hän kokee kulkevansa Franciscus Assi-

silaisen jalanjäljissä. Kerrotaan, että pyhä Franciscus rakensi ensimmäisen Jeesuksen syntymää kuvaavan seimiasetelman pieneen Greccion kylään, joka sijaitsee Italiassa Lazion alueella. Seimiperinne on Italiassa yhä vahva. Seimissä näkyvät eri alueiden ominaispiirteet, esimerkiksi Roomassa antiikin rauniot, Napolissa tulivuori Vesuvius ja Sisiliassa kreikkalaiset temppelit.

”

JOULUSEIMI MERKITSEE MEILLE ITALIALAISILLE SIDETTÄ LAPSUUTEEN. KUN POIKANI OLI PIENI, TEIMME YHDESSÄ KOTIIN PIENEN SEIMEN.

– Jouluseimi merkitsee meille italialaisille sidettä lapsuuteen, jota pidetään ihmisen elämän hienoimpana ajanjaksona. Seimi tuo mieleen lapsuuden muistot ja aistimukset.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Urbaania joulunodotusta Ilja Karsikas teki joulukalentereita jo lapsena. Tänä vuonna hän on kuvittanut pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukalenterin. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

K Seimikylä sijaitsee vuoristossa, ja siellä on kyläläisten lisäksi muun muassa enkeleitä ja eläimiä sekä talli, kauppa ja mylly.

Seimien tekeminen on tuonut Wadenströmin elämään myös mukavaa vaihtelua, sillä hän toimi 15 vuotta alzheimeria sairastaneen äitinsä omaishoitajana. Materiaalien ja hahmojen etsimisessä ja tekemisessä ovat auttaneet hänen miehensä ja poikansa. Wadenströmin mukaan Suomeen oli aikoinaan vaikea sopeutua, koska kulttuurierot tuntuivat niin suurilta. – Vähitellen olen kuitenkin oppinut ymmärtämään suomalaista elämää ja kulttuuria. Nyt en enää tiedä, olenko enemmän italialainen vai suomalainen. Olen myös yrittänyt välittää nyt 17-vuotiaalle pojalleni molempien maiden perinteitä, hän kertoo. – Seimi on kuulunut aina Suomessakin jouluuni. Kun poikani oli pieni, teimme yhdessä kotiin pienen seimen. Viime jouluna olin niin väsynyt, etten jaksanut tehdä seimeä kotiimme, mutta laitoin esille kokoon taitettavan paperiseimen. ■ Perinteinen seiminäyttely 25.11.2018–6.1.2019. Seimiä eri puolilta maailmaa on esillä mm. Kampin kappelissa, Pyhän Henrikin katedraalissa, Tuomiokirkossa, Uspenskin katedraalissa ja Vanhassakirkossa sekä Aleksanterinkadun liikkeissä. Lisätietoa: www.jouluseimet.fi.

uvittaja Ilja Karsikas innostui heti. – Seurakunnat etsivät keväällä tarjouspyyntöjen kautta tekijää joulukalenterilleen. En tiennyt, paljonko tarjouksia tulee, mutta ajattelin, että nyt pitää laatia hyvä, koska halusin todella saada tämän homman. Se ei edes liittynyt siihen, että kalenteria tehdään niin suuri määrä, vaan myös siihen, että seurakuntien kanssa on ennenkin ollut mukava tehdä töitä. Karsikas on helsinkiläinen kuvittaja ja graafinen suunnittelija, joka on kuvittanut muun muassa neljä lastenkirjaa, tehnyt lehtikuvituksia ja suunnitellut Ruisrckin visuaalisen ilmeen vuosina 2013–2018. Tarkkoja ohjeita siitä, millaisia kuvia joulukalenterissa pitäisi olla, hän ei saanut, mutta jotakin sentään. Toivottiin Maria ja Jeesus -tyyppistä kuvaa, kaupunkimaisemaa ja sitä, että joulukuun muutama erityispäivä kuten Lucian päivä ja itsenäisyyspäivä otettaisiin huomioon myös kuvituksessa. Noin enimmäkseen Karsikas sai kuitenkin vapaat kädet. Kalenterista tuli hauska projekti. – On mukava ajatella, että tämä joulukalenteri on lahja ja ehkä ilahduttaa ihmisiä. Halusin tehdä siitä mahdollisimman kauniin myös siksi, että aion laittaa sen omallekin seinälleni, Karsikas sanoo nauraen.

JOULUKALENTERIKUVAN ensimmäiset luonnokset syntyivät kesäkuussa. Suunnittelu alkoi jo vähän aiemmin sattumalta. – Olin vaimon ja lasten kanssa keväällä Ateneumin Fantastico-näyttelyssä, ja päätin siellä ottaa mallikuvan vaimostani ja tyttärestäni. Kalenterin kuva ei ole aivan yksi yhteen sen kanssa, mutta asetelma on sama. Väsynyt lapsi äidin sylissä, Ilja Karsikas kertoo. Yhden luukun taakse Karsikas on piirtänyt myös itsensä, mutta tarkemmin luukkujen sisältöä ei voi tietenkään vielä paljastaa. Kuvien pieni koko ei ollut Karsikkaalle ongelma. – Olen suunnitellut myös postimerkkisarjan.

Kalenterin kaupunkimaisemasta voi tunnistaa Helsingin Tähtitorninmäen, mutta muuten miljöö on pitkälti mielikuvituksen tuotetta. Vaikka kuvassa tapahtuu paljon, tunnelma on levollinen. Pääosassa ovat äiti ja lapsi. – Ajattelen, että he ovat tässä kuvassa omassa maailmassaan. Se, mitä on heidän ympärillään, on ehkä jotakin, mitä lapsi aistii tai näkee unimaailmassaan. KALENTERI ON SUUNNATTU sekä lapsille että aikuisille, ja luukkujen takana on sekä kuvia että tekstiä. Suomenkieliset tekstit on laatinut Kaisa Kariranta, ruotsinkieliset Monica Vikström-Jokela ja englanninkieliset Hans Krause. Kuvia ja tekstejä ei ole suunniteltu yhdessä, mutta Ilja Karsikkaan mielestä ne sointuvat hyvin yksiin. – Tekstit sivuavat kuvia ja kuvat sivuavat tekstejä. Ne rikastuttavat toisiaan, hän sanoo. Kajaanista alun perin kotoisin oleva Karsikas on piirtänyt lapses-

ta asti. Hän taiteili myös joulukalentereita. – Tein sellaisen mustavalkoisen kalenterin kaverin kanssa, ja pikkusiskon kanssa teimme toisillemme joulukalenterit. Viimeiset itse tehdyt kalenterit syntyivät ehkä, kun olin 13-vuotias.

”

ON KIVA RITUAALI MENNÄ JÄÄKAAPIN OVELLE JA AVATA LUUKKU. SE VAHVISTAA JOULUN ODOTUSTA.

Valmiita kalentereitakin piti hankkia joka vuosi. – Parhaimmillaan niitä oli monta. Tykkään joulukalentereista, koska niissä yhdistyvät visuaalisuus ja toiminnallisuus. On kiva rituaali mennä vaikka jääkaapin ovelle ja avata luukku. Se vahvistaa joulun odotusta. ■

Lahjaksi 400 000 joulukalenteria Joulukalenteri on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien lahja jäsenilleen. Kalenteria on painettu noin 400 000 kappaletta, ja se on postitettu kaikkiin niihin talouksiin, joissa asuu vähintään yksi evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen. Lisäksi kalentereita on tarjolla seurakunnan tilaisuuksissa. Kalenteri on julkaistu suomen, ruotsin ja englannin kielellä.

Ilja Karsikas käytti joulukalenterin malleina vaimoaan ja lastaan. – On mukava ajatella, että tämä joulukalenteri on lahja ja ehkä ilahduttaa ihmisiä, hän sanoo.

14 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Helena Ruuska penkoi Hugo Simbergin elämää kahden ja puolen vuoden ajan, mutta jotkut kysymykset jäivät vastausta vaille. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA KANSALLISGALLERIA

mpaattinen, hauska, salaperäinen, seurallinen, lahjakas, monipuolinen, aikaansaava. Komeakin. Miksei sellainen mies löytäisi vaimoa? Tämän päivän sinkkunaisille Hugo Simberg kyllä kelpaisi, mutta reilut sata vuotta sitten unelmavävyltä vaadittiin muuta. – Siihen aikaan miehenmalli oli kapea. Kuka säätyläisnainen olisi uskaltanut viedä isänsä eteen piruja maalaavan taiteilijan, joka vielä kolmekymppisenä oli isänsä taloudellisen tuen varassa? sanoo Hugo Simbergin elämäkerran kirjoittanut Helena Ruuska. Kun Simberg lopulta useiden epäonnisten rakastumisten jälkeen avioitui Anni Bremerin kanssa, hän oli jo 36-vuotias. Suururakka Tampereen tuomiokirkon freskojen parissa ja säännölliset kuukausitulot Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana olivat vihdoin tehneet hänestä aviomieheksi kelpaavan. Avioliitosta tuli onnellinen. Ei Simberg tosin aluksi ollut kelvata Helena Ruuskallekaan. Hän oli saanut mainetta kahden kirjailijan, MarjaLiisa Vartion ja Eeva Joenpellon, elämäkertojen tekijänä, ja haaveili kirjoittavansa seuraavaksi Aino Kallaksesta. Kun kustantaja ehdotti Simbergin elämäkertaa, Ruuska oli vastahakoinen. – En halunnut kirjoittaa miehestä enkä kuvataiteilijasta. TÄNÄ SYKSYNÄ kahden ja puolen vuoden työn jälkeen ilmestyi Hugo Simberg – Pirut ja enkelit (WSOY). Ruuska käytti siihen lomia, viikonloppuja ja varhaisia aamuhetkiä ja oli myös muutaman kuukauden virkavapaalla äidinkielenopettajan työstään. Ennen työhön ryhtymistään hän tunsi Simbergin keskeiset teokset mutta ei tiennyt juuri mitään taiteilijan elämänvaiheista. Simbergin maailma, autonomian ajan Suomi, oli hyvin toisenlainen kuin se maailma, johon Ruuska aiemmin elämäkertoja kirjoittaessaan oli perehtynyt. Se oli myös vaikeammin tavoitettavissa. Marja-Liisa Vartio ja Eeva Joenpelto olivat molemmat syntyneet 1920-luvulla, liikkuivat samoissa kirjailijapiireissä ja tunsivat toisensa. Tietoa pystyi hankkimaan myös haastattelemalla ihmisiä, jotka olivat tunteneet heidät. Hugo Simbergiä ei päässyt niin lähelle. Jotkin asiat Simbergin elämässä jäivätkin Ruuskalle arvoituksiksi. Arkistomateriaalissa oli aukkoja eikä kaikkeen aineistoon päässyt käsiksi. Tiedossa on, että Simbergin kuoltua Anni-vaimo poltti osan miehensä kirjeenvaihdosta.

Hugon housuissa – Siellä on saattanut olla rakkauskirjeitä ajalta ennen avioliittoa. Joissakin kirjeissä on luultavasti kerrottu Simbergin sairauteen liittyviä asioita, Ruuska otaksuu. Simbergiä vaivannut krooninen sairaus oli todennäköisesti syfilis eli kuppa. Helsingin Diakonissalaitos, jossa Simbergiä sairauden vuoksi hoidettiin, ei ole päästänyt tutkijoita arkistoihinsa. – Jokin häntä vaivasi. Varmaan häntä painoi myös kuolemanpelko, sillä sairauteen ei ollut hoitoa. Sairaus saattoi olla syynä siihenkin, että hän nuorena toistuvasti pettyi rakkaudessa, Ruuska sanoo.

SAIRAUDEN ja sydänsurujen lisäksi Hugo Simbergiä piinasivat ajoittain myös epäonnistumisen tunteet. 1900-luvun alun jälkeen Simbergin edustama symbolismi alkoi taiteessa olla vanhanaikaista. Sen tilalle nousi ekspressionismi vahvoine väreineen. – Simberg ei päässyt ekspressionismiin käsiksi. Hän ei nähnyt maailmaa niin. Voi myös olla, että sairaus vei häneltä voimat. Tai sitten hän vain oli jo tehnyt ne parhaat työnsä, Helena Ruuska sanoo. Simbergin enkelit ja pirut ovat monille suomalaisille rakkaita, mutta hänen aikalaisensa eivät piruja ymmärtäneet. Niitä pidettiin kummajaisina.

Ruuskan mielestä Simbergin pirut ovat hellyttäviä ja jonkinlaisia epätäydellisyyden kuvia. – Piru oli Simbergille eräänlainen toinen minä. Piruja kuvaamalla hän purki pettymystä, surua, ahdistusta ja vaillinaisuuden tunnettaan. Ruuska arvioi, että juuri siksi niitä nykyisin rakastetaan. – Ihmisiä kiinnostaa, jos joku myöntää oman epätäydellisyytensä ja tunnustaa kärsivänsä. ”HANKI OMA ELÄMÄ”, oli Helena Ruuskalla nuorempana tapana ajatella isästään, joka oli innokas elämäkertojen lukija. Ruuska ei olisi silloin voinut ku-

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Mestari-Laulajat & Jaakko Ryhänen

Joulukonsertti Mikael Agricolan kirkossa la 22.12. klo 19.

Pääsylippu 25 € Ticketmasterilta tai ovelta tuntia ennen.

HELSINGIN

AIKUISOPISTO Oppimisen ja hyvinvoinnin keskus

ota aikaa itsellesi 1000+ kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300

Helena Ruuska tutustui elämäkertaa kirjoittaessaan hauskaan ja lahjakkaaseen Hugo Simbergiin. Simberg poseeraa kesällä 1893 sukunsa kesäpaikassa Niemenlautassa entisessä Viipurin läänissä.

vitellakaan, että hänen oma elämänsä tulisi jossakin vaiheessa kietoutumaan tiiviisti toisten ihmisten elämänvaiheiden penkomiseen – ja että hän jäisi siihen koukkuun. Nytkin häntä jo polttelee halu löytää seuraava aihe. Niin Hugo Simberg kuin Marja-Liisa Vartio ja Eeva Joenpeltokin ovat Ruuskan mukaan olleet elämäkerran kirjoittajalle otollisia kohteita. Heidän kaikkien elämästä löytyi iloa ja väriä mutta myös onnettomia rakkauksia ja menetyksiä. Simbergin tavoin Vartio sairasteli paljon ja kuoli nelikymppisenä. Joenpelto taas ei oikein päässyt yli avioerostaan ja joutui kokemaan vielä molempien poikiensa kuolemankin. Arkistoja penkoessaan Ruuska on myös löytänyt kiinnostavia ihmiskohtaloita, joista hän ei ole aiemmin tiennyt mitään. Hugo Simbergin kirjeenvaihtoa lukiessaan Ruuska esimerkiksi tutustui myös hänen sisariinsa ja innostui erityisesti Hugoa kaksi vuotta nuoremmasta Blenda Simbergistä. – Blenda on äärettömän mielenkiintoinen hahmo ja samalla esimerkki siitä, millaista herrasneidin elämä tuolloin oli. Hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin odottaa kosintaa ja avioliittoa. Blenda ei silti koskaan avioitunut vaan omistautui Hugolle ja muulle perheelleen. Toisaalta hän oli kielitaitoinen ja sai esimerkiksi matkustaa Euroopassa, Ruuska kertoo. – Blendan kirjeet tulevat iholle. Hän komenteli Hugoa, huolehti tästä ja katsoi välillä asiakseen ojentaa tätä. Tuntuu siltä, että hän eli Hugon kautta ja kompensoi näin omaa hiljaista elämäänsä.

Hugo Simbergin maalauksissa sisaret ovat usein selin ja katsovat ulos ikkunasta. – Minusta se kuvaa sitä, kuinka ahdasta naisen elämä tuolloin oli. ELÄMÄKERRAN KIRJOITTAJA joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan sen kanssa, kuinka pitkälle toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita voi arvailla ja kuinka paljon esimerkiksi taideteoksia voi tulkita niiden tekijän kokemusten perusteella.

”

IHMISIÄ KIINNOSTAA,

Turvallista asumista Esperi Hoivakodit tarjoavat lämminhenkistä hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Espoon kotimme sijaitsevat Ingaksessa, Viherlaaksossa ja Haukilahdessa. Soita ja kysy lisää! ● Hoivakoti Jänismäki, 040 351 0958 ● Hoivakoti Villa Lyhde, 0400 818 889 ● Hoivakoti Opri ja Oleksi, 050 592 6998

Tutustu koteihimme: www.esperi.fi

JOS JOKU

MYÖNTÄÄ OMAN EPÄTÄYDELLISYYTENSÄ JA TUNNUSTAA KÄRSIVÄNSÄ.

– Kun spekuloi, se pitää kirjoittaa auki. Eikä taiteilijan elämän ja hänen tuotantonsa välille voi koskaan laittaa yhtäläisyysmerkkejä. Taidetta ei voi tyhjentävästi tulkita. Jokainen näkee mitä näkee, Helena Ruuska sanoo. Hugo Simbergin tunnetuin maalaus Haavoittunut enkeli on hyvä esimerkki teoksesta, jota on tulkittu monin tavoin – myös taiteilijan sairauden kuvana – mutta joka pakenee selityksiä. Simberg itse ei halunnut rajoittaa teoksen tulkintaa. Siksi sillä ei alun perin ollut nimeä vaan nimen korvasi ajatusviiva. ■

Kodin seniorihoivaa. Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman. Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

16 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Viimeinen ateria Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

Lasi punaviiniä ja nälän vievä leipä Hannu-Pekka Björkman matkustaa Kuolemantanssi-maalausten perässä pitkin Eurooppaa ja kerää kirjoja kuolemakirjastoonsa.

annu-Pekka Björkman syö viimeisen ateriansa Kolme Kruunua -ravintolassa Kruununhaassa. – Kävin täällä ahkerasti asuessani Unioninkadun ja Liisankadun kulmassa. Nyt olen töissä Kansallisteatterissa, ja tänne on sopiva kävelymatka. Kolmeen Kruunuun hän pistäytyy usein teatteriesityksen jälkeen. Pienen nälän vievä oopperaleipä ja Jeesuksen ensimmäisestä ihmeestä muistuttava lasi punaviiniä sopivat myös viimeiseksi ateriaksi. – Pidän herkullisesta ja yksinkertaisesta bistro-ruoasta. KUOLEMA KIEHTOO Hannu-Pekka Björkmania. Hänellä on sata aihetta käsittelevää kirjaa. Suurin osa niistä käsittelee keskiaikaisia Kuolemantanssi-maalauksia. Björkmanin kertoo, että ensimmäinen maalaus valmistui vuonna 1425 Saints-Innocentshautausmaalle Pariisiin. – Ruton, satavuotisen sodan ja kulkutautien vuoksi kuolema oli tuohon aikaan ihmisten elämässä vahvasti läsnä. Maalauksessa kuolema tanssii erilaisten ihmisten – yhtä lailla kerjäläisen kuin kuninkaankin – kanssa. Maalaus lohdutti surevia ja osoitti, että kuolema on suuri demokraatti. Kuolemantanssi levisi Pariisista

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

muualle Eurooppaan. Björkman innostui nähtyään ensimmäisen kuolemantanssinsa Tallinnassa. Bernt Notken Nigulisten kirkkoon maalaama teos sytytti hänet. Sen jälkeen hän on kiertänyt Kuolemantanssi-maalausten perässä pitkin Eurooppaa. – Maalaukset ovat usein vähän syrjässä tai muuten hankalan matkan päässä. Kolme on Comojärven yläpuolella sijaitsevissa pienissä kylissä Italiassa ja muutama Bretagnen syrjäseudulla Ranskassa. Jotta kuolema pysyisi mielessä, Björkman kerää myös viktoriaaniselle ajalle tyypillisiä post mortem -valokuvia. – 1800-luvulla tuli Englannissa muotiin kuolleiden valokuvaamisen kultti. Kuollut puettiin ja hänestä otettiin edustava kuva. Valokuvia kannettiin pienissä koruissa. Muoti hiipui, kun kuolleiden kuvaamista alettiin pitää makaaberina.

– Omaisten ennakkonäytös on nimeltään ”surevat omaiset” ja näyttelijän vakituista kiinnitystä teatteriin kutsutaan ”hautakivisopimukseksi”. Oikean kuoleman kanssa täytyy vain elää. Oman ja toisten. – Ihmisellä on tietoa kuolemasta toisten ihmisten kuoleman kautta. Toisen ihmisen kuolema on repeämä minuudessa. Se vaikuttaa identiteettiin. Sen vuoksi juutalaisessa traditiossa läheisen kuoltua revitään puvuntakin rintamus, Björkman pohtii.

NÄYTTELIJÄLLE KUOLEMISEN esittäminen on vaikeaa. – Siinä tuntee erityisen herkästi ruumiinsa jokaisen sykäyksen ja tulee kiusallisella tavalla tietoiseksi elämästä, Hannu-Pekka Björkman sanoo. – Toisaalta jokainen teatteriesitys on ilmaan piirretty, hän kuvailee näyttelijän ammattia. Teatterin sanastossa kuolemalla on oma paikkansa.

PUVUNTAKIN RINTAMUS.

”

TOISEN IHMISEN KUOLEMA ON REPEÄMÄ MINUUDESSA. SEN VUOKSI JUUTALAISESSA TRADITIOSSA LÄHEISEN KUOLTUA REVITÄÄN

HANNU-PEKKA BJÖRKMAN on ortodoksi. Hän haluaisi tulla haudatuksi Valamon luostariin. – Sinne pääseminen on harvinaista. Päädyn varmaankin Kansallisteatterin hautaan Hietaniemeen, hän toteaa. Björkman on tyytyväinen siihen, miten ortodoksinen kirkko kulkee kuolemassa mukana.

– Kuolevan vuoteen äärellä luetaan tietyt rukoukset. Siunaustilaisuudessa arkku on auki, ja vainajan kasvot ovat alttariin päin. Vainajalla on rinnallaan ikoni ja otsallaan liina, jossa lukee ”Pyhä Jumala, Pyhä Väkevä, Pyhä Kuolematon”. – Kuolema on ylösnousemusjuhla eli ihmisen henkilökohtainen pääsiäinen, Björkman selittää. Saattajat seisovat tuohukset kädessä arkun ympärillä. He voivat halutessaan koskettaa vainajaa tai suudella ikonia. – Olen huomannut, että nämä ovat vaikeita asioita. Näemme paljon kuolemaa median ja fantasian kautta, mutta suurin osa meistä ei ole valmistautunut näkemään ruumista, saati käsittelemään asiaa. Björkmanille kuolleen ihmisen näkeminen on ollut rauhoittava ja voimaa antava kokemus. – Kun katsomme kuolemaa silmiin, katsomme johonkin, mitä emme voi käsittää, mutta samalla tiedämme, että sieltä katsotaan meihin. ■ Karamazovin veljekset 28.11. alkaen Kansallisteatterissa. Hannu-Pekka-Björkman esittää Fjodor Dostojevskin romaaniin perustuvassa näytelmässä veljesten isää. Ihmisen osa -elokuvan ensi-ilta joulukuussa. Hannu-Pekka Björkman on Kari Hotakaisen romaaniin perustuvan elokuvan pääosassa.

Uutta jengaa jouluun Aino Venna, Nina Tapio ja Anna‑Mari Kaskinen uudistavat joululauluperinnettä. Aino Venna esitti pari vuotta sitten ilmestyneellä joululevyllään perinteisiä joululauluja uudenlaisina versioina.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU JA NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

oululaulut ovat tärkeä osa muusikko Aino Vennan joulua. Niinpä hän halusi pari vuotta sitten tehdä joululevyn. Hänellä oli myös ollut bändinsä kanssa jo muutamana vuonna joulukonsertti Savoy-teatterissa. Aino Vennan joulu -albumi sisältää perinteisiä joululauluja, mutta aivan uudentyyppisinä versioina. – Kaipasin niihin kaanoneihin jotain uutta, omanlaista jengaa. Siinä ei olisi ollut mitään mieltä, että olisin tehnyt joulumusiikkia samaan tyyliin kuin sitä on tehty aina ennenkin. Kaikki levyllä kuultavat joululaulut ovat Vennalle rakkaita, ja hän teki itse suurimman osan niiden sovituksista. Uudenlaisen käsittelyn sai esimerkiksi Joulupuu on rakennettu. – Halusin tuoda tuttuun lauluun kansanperinteen pakanallista puolta. Siksi siitä tuli santanaja flamencohenkinen versio. Joulumusiikkihan on yleensä suoraviivaista ja tasarytmistä, mihin vaikuttaa osaltaan kirkollinen perinne. – En kuitenkaan tavoitellut erikoisuutta erikoisuuden vuoksi, enkä halunnut räjäyttää mitään perinteitä. Kyse on siitä, mikä tuntui itsestä hyvältä. On levyllä myös perinteisemmin esitettyjä joululauluja, esimerkiksi Varpunen jouluaamuna.

”

Erityisen onnellinen olen, jos levy kuuluu kymmenen vuoden kuluttua jonkun ihmisen jouluperinteisiin. AINO VENNA

LEVY SAI ilmestyessään kiittäviä arvioita, mutta Aino Venna tietää, että levyn omaperäisimmät versiot eivät ole olleet kaikkien mieleen. – On selvää, että kaikki eivät tykkää kaikesta. Sille ei voi mitään. En itsekään pidä siitä, että Beatlesin biiseistä tehdään erilaisia coverversioita. Ja silti teen niitä välillä itsekin. – On kuitenkin hienoa, jos olen pystynyt antamaan jollekulle uuden kokemuksen. Erityisen onnellinen olen, jos levy kuuluu kymmenen vuoden kuluttua jonkun ihmisen jouluperinteisiin. Vennalle loppuvuosi merkitsee rauhoittumista ja hiljentymistä. Siksi hän käy mielellään kirkkojen joulukonserteissa. Varsinkin hienosti esitetty kuorolaulu saa hänet herkistymään. Hänen lempijoululaulujaan ovat Ave Maria, Sylvian joululaulu, Varpunen jouluaamuna ja Elvis Presleyn esittämät joululaulut. VARSINAISTA JOULUA Aino Venna viettää eri vuosina vaihtelevasti eri paikoissa ja eri ihmisten kanssa. Hän on huomannut, että joululaulut pysyvät mukana, vaikka hän viettäisi joulua ulkomailla. Maailmalla ollessaan hän haluaa kuunnella erityisesti kaihoisaa Sylvian joululaulua. – Jouluun liittyy myös menneiden aikojen muistelua. Mieleen nousevat lapsuuden joulut, viimeiset joulut isovanhempien kanssa ja ystävien seurassa vietetyt joulut. Nykyään Vennan jouluun liittyy olennaisesti hänen ystäviensä Antti Kauppisen ja Paavo Halosen muutama vuosi sitten tekemä Armas aika -kirja. Se sisältää joulupöydän ruokareseptejä. – Kirjan ajatuksena on, että joulupöydässä ei tarvitse olla tarjolla pelkästään perinteisiä ruokalajeja. Jokainen voi tehdä juuri sellaisia ruokia, joista erityisesti pitää. Kirja antoi osaltaan sysäyksen omalle joululevylleni eli siihen, että tahdoin tarjota vaihtoehtoja joulunviettoon musiikin kautta.

Nina Tapio laulaa Joulu radion Hoosiannan, johon Katja Lappi on tehnyt irlantilaista kansanmusiikkia muistuttavan sovituksen.

– Minulle ehdottoman tärkeä jouluruoka on sienisalaatti isoäitini ohjeen mukaan. Sitä valmistan välillä muutenkin. Tänä vuonna Venna viettää joulua kotimaassa, koska tammikuun hän on stipendiaattina Beninissä Villa Karon taiteilijaresidenssissä. Monipuolinen muusikko on tehnyt viime aikoina muutakin kuin laulukeikkoja. Hän oli syksyn ajan mukana Kansallisteatterin Tainaron-näytelmässä ja marraskuussa sirkusakrobaatti Ilona Jäntin Orangerie-esityksessä Talvipuutarhassa. – Ensi keväänä vietän paljon aikaa ulkomailla, koska esiinnyn Ilonan kanssa muun muassa Bristolin sirkusfestivaaleilla. Jatkan myös uuden levyn tekemistä.

ouluradion tilaama versio Hoosiannasta tuo jälleen kerran uutta poljentoa joulun odotukseen. Kyseessä on G.J. Voglerin vuonna 1795 säveltämä adventtihymni. Tänä vuonna sen on sovittanut uusiksi Katja Lappi ja sen esittää laulaja Nina Tapio. – Minusta Hoosiannaa oli koulussa pianon säestyksellä aina vähän ankea laulaa. Tämä irlantilaista kansanmusiikkia muistuttava versio on tunnelmaa nostattava ja moniulotteisempi kuin alkuperäinen teos. Minulle tulee siitä hyvä ja iloinen fiilis, Tapio sanoo. Nina Tapio tuntee Katja Lapin hyvin, sillä tämä oli aikoinaan Sibelius-Akatemiassa hänen lauluoppilaanaan. Lappi on toisinaan myös soittanut Tapion laulukeikoilla. Lappi tunnetaan erityisesti suosittujen tv-ohjelmien, kuten Siskonpedin ja Putouksen, musiikkivastaavana.

Tapion esittämä Hoosianna alkaa soida Jouluradiossa ensimmäisenä adventtina. Siihen liittyy myös Hakaniemessä ja Helsingin keskustassa kuvattu video. Jouluradio pyrkii nostamaan tänä vuonna esiin naisten tekemää ja esittämää joulumusiikkia. Tapio pitää ajatuksesta. – Tämä on toteutunut Hoosianna-produktiossa hyvin, sillä kaikki videolla esiintyvät ovat naisia. Itse olen kuitenkin kokenut, että minua arvostetaan musiikintekijänä siinä kuin miehiäkin. NINA TAPIO RAKASTAA joulumusiikkia ja kuuntelee sitä muun muassa Jouluradiosta. Hänellä on myös ollut lähes vuosittain joulukonsertteja, joissa hän on päässyt itsekin jouluiseen tunnelmaan. – Erityisen hienoa on ollut laulaa kirkoissa. Kirkot ovat hiljentymisen paikkoja, ja niissä on aivan erilainen tunnelma kuin konserttisaleissa, Tapio sanoo. – Tänä vuonna en pidä omia joulukonsertteja enkä ehdi mennä muidenkaan artistien konsertteihin, koska loppuvuosi on niin kiireistä aikaa keikkarintamalla. Tapiolle tärkeimpiä joululauluja ovat Varpunen jouluaamuna, Sydämeeni joulun teen ja Sylvian joululaulu. Hänestä niissä on kaunis melodia ja puhutteleva sisältö. – Sylvian joululaulu kolahtaa aina, koska se tuo minulle muistoja lapsuuden jouluista Lontoossa. Lapsen mieleen jäi erityisesti se, miten suuren vaikutuksen koti-ikävästä kertova laulu teki aikuisiin.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

Sylvian joululaulu kolahtaa aina, koska se tuo minulle muistoja lapsuuden jouluista Lontoossa. NINA TAPIO

JOULUA NINA TAPIO viettää miehensä ja lastensa kanssa kotonaan tai äitinsä luona. Aattoaamuun kuuluvat joulupuuro ja Joulurauhan julistus. Jälkimmäinen oli jo Nina Tapion lapsuuden perheessä niin tärkeä, että koko porukka kuunteli sitä ulkomailla asuessaan kasetilta. – Nykyään aaton vietto jatkuu niin, että päivällä syömme kevyen kala-aterian, ja sen jälkeen tulee joulupukki. Illalla on ohjelmassa varsinainen jouluateria, ja silloin on tarjolla muun muassa äitini tekemiä lihapullia ja hänen miehensä valmistamaa rosollia, Tapio kertoo. – Jossain vaiheessa iltaa joku lukee jouluevankeliumin ja laulamme yhdessä joululauluja. Tämä joulu on Nina Tapiolle sillä tavalla erilainen, että yksi tärkeä ihminen on joukosta poissa. Hänen pitkäaikainen ystävänsä ja laulajakumppaninsa Hanna-Riikka Siitonen menehtyi kesällä syöpään. Tapio kertoo ajattelevansa ystäväänsä päivittäin. Surun keskelläkin on jaksettava keskittyä työhön. Tapio on toiminut vajaan vuoden ajan Jean S. -yhtyeen laulusolistina. Hän on viihtynyt hyvin 11-henkisessä bilebändissä, jonka soittajista hän tunsi suuren osan jo entuudestaan. – Esitämme nostalgista, kaikille tuttua covermusiikkia. Sitä voisi kuvailla hyvän tuulen musiikiksi.

Anna-Mari Kaskinen haluaa tuoda teksteissään esiin joulun salaisuuden niin, että jokainen voisi tuntea sen koskevan juuri itseään.

Keväällä hän aikoo jatkaa keikkailun lomassa ensimmäisen soololevynsä työstämistä. Albumin kappaleet säveltää, sovittaa ja tuottaa Kristian Maukonen, jonka kanssa Tapio ja Siitonen tekivät yhteistyötä Taikapeili-duon aikaan yli 20 vuotta sitten. – Jahkailin soololevyn tekemistä yli kymmenen vuotta. Ensimmäinen kappale syntyi lokakuussa, ja nyt on työn alla muutamia aihioita, Nina Tapio sanoo.

irjailija Anna-Mari Kaskisen täytyy oikein muistella, kuinka monta joululaulua hän on sanoittanut. Lauluja on siellä täällä paloina eri kokonaisuuksissa. Mieli palaa 1980–90-luvuille. – Yksi varhaisimmista on Pieni liekki, jota on sittemmin laulettu monena vuonna Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa. – Nuori Anna-Mari on ollut ihan oikeilla jäljillä Pientä liekkiä kirjoittaessaan. Joulun aikaan kynttilät viestivät Jumalan läsnäolosta, Kaskinen sanoo hymyillen. Hänen mielestään koko luomakunta kuuluu jouluun. Kaiken muun lisäksi siihen kuuluvat niin eläimet kuin heinän tuoksukin. – Mutta teenpä joulutekstin mistä näkökulmasta tahansa, joulun keskeisen sanoman pitää aina jollakin tavalla tulla siinä esiin. Vaikka laulussa olisi lampaita, Jeesus-lapsi on keskus. ENSIMMÄISET JOULULAULUNSA Anna-Mari Kaskinen kirjoitti ulkomailla. – Kun asuimme Australiassa, tein joulukuvaelman, jossa oli Jouluyön hymni. Sitä lauletaan edelleen. Samasta kuvaelmasta on Enkelten laulu, joka on tänä vuonna Kauneimmat joululaulut -vihkosessa. Sävelmät ovat Pekka Simojoen. Vuonna 1986, kun perhe oli lähdössä Australiaan, Kaskinen ajatteli lauluntekemisen ehkä jäävän, kun yhteistyökumppanit olivat Suomessa. – Olikin tosi kiva, kun tekstitilauksia alkoi tulla Australiaan. Suomen Lähetysseura on antanut minulle hienoja mahdollisuuksia.

Joulua vietetään Australiassa vuoden kuumimpaan aikaan. Kaskiset asuivat Melbournessa. He yrittivät saada joulutunnelmaa aikaan panemalla verhot kiinni ja joululaulut soimaan. Kynttilät kaartuivat kuumuudessa. Kaskiset kävivät paikallisessa kirkossa katsomassa musiikkinäytelmän Christmas in the Bush. Jouluevankeliumin tarina oli viety ulos eläinten ja eukalyptuspuiden keskelle. – Oli hienoa nähdä, että joulu kuuluu kaikille kansoille eikä meidän tarvitse olla kiinni poroissamme. Kengurut voivat yhtä hyvin tulla mukaan joulukuvioihin, Kaskinen sanoo. Ensimmäinen joulu Australiassa oli Kaskiselle mieleen painuva. Perheessä oli pieni esikoinen. He kököttivät lapsen kanssa jouluaattona pappilassa ja kävi niin, että suomalainen perhe kutsui heidät viettämään joulua luokseen. – Haikeus väistyi ja tuli kotoisa olo. Muistoksi siitä jäi vieraanvaraisuus, josta on tullut meille tärkeä jouluperinne, Kaskinen sanoo.

”

Haluaisin vielä tehdä joululauluja, jotka kertoisivat tästä todellisuudesta, jota nyt eletään. ANNA-MARI KASKINEN

PARHAILLAAN VIVAMON Raamattukylässä Lohjalla harjoitellaan joulunäytelmää Ihmeellinen ilo, jossa Anna-Mari Kaskinen on ollut käsikirjoittajana. Muusikko Tommi Kalenius on tehnyt siihen sävelmät. Näytelmästä esitetään Roihuvuoren kirkossa versio Joulu saapuu kaupunkiin. – Näytelmän Pieni Jeesus-lapsi -laulu esitetään myös Tuomasmessun joulukonsertissa. Teen siihen vielä yhden uuden säkeistön, Kaskinen kertoo. Virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä on Kaskisen sanoittama jouluvirsi, ja löytyypä hänen kädenjälkensä myös Ruotsin virsikirjasta. Siihen Kaskinen on suomentanut alun perin englantilaisen joululaulun. Kaskinen arvioi kirjoittaneensa kolmisenkymmentä joululaulua. Bravuurinaan hän pitää suomennostaan Joy to the World -laulusta, josta tuli Riemuitse maa. Sävelmän on sanottu olevan G.F. Händelin, mutta asiasta ei olla täysin varmoja. – Haluaisin vielä tehdä joululauluja, jotka kertoisivat tästä todellisuudesta, jota nyt eletään. Varsinkin siitä, ettei jouluun liittyisi vaatimuksia, vaan mietittäisiin, mitä joulu ihmiselle antaa. JOULULAULUISSA ON Anna-Mari Kaskisen mielestä tärkeää tuoda ihmisille toivoa: emme ole minkään asian kanssa yksin tässä maailmassa. – Pieni Jeesus-lapsi on tullut kaikkea sitä varten, mitä meidän elämässämme on. Hän on tullut kantamaan meidän huolemme ja sairautemme ja tuomaan rauhaa maailmaan. Teksteissään Kaskinen haluaa tuoda esiin jouluun liittyvän salaisuuden niin, että jokainen voisi yllättyä ja tuntea sen koskevan juuri itseään. – Emme koskaan voi ymmärtää sitä, mistä joulun sanomassa on kyse, mutta jospa voisimme nähdä sen ihmeen, joka joulun lapsessa on. Kaskinen ei kuitenkaan kuvittele hallitsevansa kenenkään elämää sanoituksillaan. – Se, mitä pyhän ja ihmisen välillä tapahtuu, kun ihminen näitä asioita miettii ja ehkä laulaa laulujani, ei enää kuulu minulle. Laulut elävät omaa elämäänsä. ■

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018 TOM JOHANSSON

Jouluradio lisää naisartistien määrä

J Shockwave paineaaltohoito Apua mm. luupiikkiin, jännevaivoihin, hyppääjän polvi, kalkkiolkapää, tennis- ja golfarinkyynärpää. Hoidossa annetaan mekaanisia paineiskuja, jotka ulottuvat syvällekin kudokseen.

www.fysiosakura.fi

Rajatorpantie 41 C, 3.krs. 01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16

Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä

ouluradio avasi kuulijoiden pyynnöstä pääkanavansa FM-aalloilla jo marraskuun alkupuolella. Silloin avautuivat myös Jouluradion uudet nettisivut, joilla voi kuunnella pääkanavan lisäksi yhdeksää muuta kanavaa. Kaikilla kanavilla kuullaan tänä vuonna musiikkia entistä tasapuolisemmin nais- ja miesartistien esittämänä. – Pääkanavalla päästään suhteeseen 50–50. Muutamalla muullakin kanavalla tavoite toteutuu. Tämä tarkoittaa sitä, että naisten esittämän musiikin määrää lisätään. Yhdellä nettikanavalla käy myös toisin päin, sillä viime vuonna ruotsinkielisellä Julradio-kanavalla oli enemmän nais- kuin miesartisteja, kertoo Jouluradion musiikkipäällikkö ja vastaava tuottaja Aura Neuvonen. Hän lupaa, että muutos tehdään tinkimättä musiikin laadusta ja kuulijoiden toiveista. Tätä helpottaa se, että Jouluradion kanavilla naisten esittämän musiikin osuus on ollut ennenkin kohtuullinen eli 30–40 prosenttia. – Poikkeus on Rouhea joulu -kanava, jonka linjana on metalli ja raskas rock-musiikki. Siellä naisartisteja oli viime vuonna vain kaksi prosenttia, eikä täysi tasapuolisuus ole realistinen tavoite, sillä siinä musiikinlajissa miesten osuus on dominoiva. Yksi keino tasapainottaa mies- ja naisesiintyjien määrää radiossa on voimasoitto eli se, että tiettyjen artistien suosittuja kappaleita soitetaan muita useammin. Tänä vuonna myös Jouluradion Hoosiannan tekijät ovat naisia. Sovitus on Katja Lapin käsialaa, ja kappaleen laulaa Nina Tapio. Uusi Hoosianna-

– Jouluradion pääkanavalla nais- ja miesartistien musiikkia soitetaan nyt yhtä paljon, musiikkipäällikkö Aura Neuvonen kertoo.

sovitus ja siitä tehty musiikkivideo julkaistaan tuttuun tapaan ensimmäisenä adventtina keskiyöllä. Miksi Jouluradio pyrkii tällaiseen muutokseen? Neuvosen mukaan mallia haetaan musiikkifestivaalien kansainvälisestä Keychange-kampanjasta, joka haastaa festivaaleja kiinnittämään huomiota esiintyjien sukupuolijakaumaan. Tällä hetkellä jo yli sata festivaalia on luvannut, että niillä esiintyy tasapuolisesti naisia ja miehiä vuonna 2022. Epätasa-arvo on musiikkibisneksessä iso asia. Se näkyy naisartistien arvostuksessa ja kohtelussa, ja se vaikuttaa artistien ja muiden musiikintekijöiden tuloihin. Neuvosen mukaan Jouluradio aloittaa tasaarvohankkeensa naisesiintyjistä, koska se on yksinkertaisinta. Radion musiikkivalinoissa on lisäksi kiinnitetty huomiota myös naisiin musiikin tekijöinä. PAULI JUUSELA Jouluradion FM-kanava soi Helsingissä, Vantaalla ja Etelä-Espoossa taajuudella 102,0 MHz. Espooseen saadaan lisälähetin taajuudella 97,1 MHz, joka lisää kuuluvuutta 10.12. alkaen. Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaperhettä.

Opettele uusi kieli! Kissojen salainen kieli Susanne Schötz Naukuminen, kehräys ja murahtelut ovat kissojen omaa kieltä. Jokainen kissanomistaja tietää, että nelijalkaisella perheenjäsenellä on paljon asiaa. Riemastuttavan ja tieteellisesti pätevän kirjan avulla eläinten ystävä voi perehtyä kissojen kieleen ja kommunikoida niiden kanssa.

Hinta 27 € Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

Lumijälkien maasto-opas Marcus Wikman Talvinen metsä on kuin avoin kirja, johon eläimet ovat kirjoittaneet nimimerkkinsä. Arimmat ja varovaisimmatkin eläimet jättävät jälkensä lumeen. Lumijälkien avulla on helppo havainnoida sellaisiakin eläimiä, joiden liikkeistä ei kesällä tiedä mitään. Maastokelpoinen opas on helposti pakattavissa repun tai takin taskuun.

Hinta 22 €

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan. • Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua. • Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!” Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut. -Hannele 52 v.

www.detria.fi

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Elämä on kotimatka Lapsettomuus ja äidin kuolema veivät sosiologi Kaisa Kuurneen kriisiin, jossa hänen oli pakko hyväksyä elämän arvaamattomuus. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

S Rauhaa päälle maan! Osallistu helsinkiläisten rakkaimpaan jouluperinteeseen ja aloita joulunodotus pikkukanttorien kanssa!

Enkellaulu kajahtaa! -joulukonsertti MA

3.12. KLO 18

3.12. KLO 20

JOHANNEKSENKIRKKO

J. S. Bach: Magnificat & Jouluoratorio (I–III) PE

KLO 19

Perinteinen Joulukonsertti

KLO 18

KLO 20

14.12. 17.12.

20.12. 20.12.

TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA

E S I T Y S A J AT

Ihmeellinen ilo musiikkinäytelmä

7.12. klo 10 ja 18 8.12.klo 10, 14 ja 18 9.12.klo 13 ja 18 13.12.klo 10 ja 18 14.12.klo 10 ja 18 15.12.klo 10, 14 ja 18 16.12.klo 13 ja 18 18.12.klo 12 ja 18 19.12.klo 12 LOPPUUNMYYTY Kysy peruutuspaikkoja

Lapsi 4–12 v. 9/12 €, aik. 13/15 €

Vivamontie 2 , 08200 LOHJA Tied. 0207 681 760

osiologi Kaisa Kuurne oli 26-vuotias, kun hänen elämäänsä tuli odottamaton murroskohta. Marraskuussa 2003 stressaantunut jatko-opiskelija jätti yliopiston arjen taakseen ja meni äitinsä ja isäpuolensa luokse lepäämään. Väitöstutkimustaan aloitteleva Kuurne oli tuolloin ensimmäisessä avioliitossaan. Toiveet yhteisestä lapsesta olivat korkealla, mutta lasta ei kuulunut. Tilanne johti kriisiin, jossa Kuurneen käsitykset itsestään ja elämästään romahtivat. Isossa perheessä kasvaneen Kuurneen mielikuvissa äidiksi tuleminen kuului itsestään selvästi aikuisen naisen elämään. Nyt perheuutisen tilalla oli jäytävä epävarmuus siitä, voiko hän saada lapsia. – Tuntui siltä kuin olisin pudonnut maailman ulkopuolelle, Kuurne sanoo. Romahduksesta alkoi elämänvaihe, jota Kuurne kutsuu pimeiksi vuosikseen. Lapsettomuushoidot olivat elimistölle äärimmäisen rankkoja, ja niihin liittynyt toivon ja epätoivon kierre kulutti voimavaroja. Raju sisäinen ahdistus sai hänet aloittamaan pitkän psykoterapian. LAPSETTOMUUDEN AIHEUTTAMA kriisi oli vaikeimmillaan, kun Kuurneen äidillä todettiin laajalle levinnyt syöpä. Elinaikaa ei ollut paljon. Äidin viimeisinä viikkoina Kuurne jäi pois töistä ja oli mukana tämän saattohoidossa. – Äiti kuoli vuonna 2005 samaan aikaan, kun unelmat omasta lapsesta otettiin pois. Silloin muistan ajatelleeni, etten ole koskaan voinut näin huonosti. Kaksi vuotta myöhemmin Kuurne toimi saattohoitajana myös isoäidilleen, jonka ainoa lapsi hänen äitinsä oli ollut. Kun Kuurne väitteli tohtoriksi keväällä 2010, hänen koiransa Mimi menehtyi munuaisvikaan. Kuurne siirsi väitöstilaisuuttaan voidakseen olla koiran kanssa niin kauan kuin se oli koiralle hyväksi. – Kaikki eivät ymmärrä tätä, mutta koiran kuolema oli raju kokemus. Jollakin tavalla Mimi oli ensimmäinen lapseni, hän sanoo. Kuurne tunsi elävänsä täysin erilaisessa todellisuudessa kuin muut ikäisensä. Viidentoista vuoden aikana hänen lähipiirissään oli syntynyt 27 lasta. Ystävien ja sisarusten lasten ristiäiset tuntuivat oman lapsen hautajaisilta. Sisäisessä mielikuvassa Kuurne tunsi kipunsa olevan kuin pahka. Se kantoi menetettyjä läheisiä, syntymätöntä lasta ja kuollutta koiraa kuin alkioita.

– Kriisi jatkui niin kauan kuin kieltäydyin suostumasta tilanteeseeni ja siihen, että lasta ei tule. KIRKKAAT OIVALLUKSET TULEVAT Kaisa Kuurneelle usein kirjallisuuden tai musiikin kautta. Niin kävi myös vuonna 2009, kun hän alkoi vähitellen hyväksyä oman elämänsä. Uudenlainen tapa olla olemassa sai sanat, kun Kuurne luki Nancy Hustonin kirjaa Kiitospäivän illallinen. Yksi kirjan henkilöistä sanoi, että elämää ei voi rakentaa aineksista, joita siinä ei ole. – Oivalsin, että elämän rakentaminen siitä, mitä ei ole, on masennuksen tie. Silloin päätin, että otan oman elämäni omakseni, Kuurne sanoo. Saman vuoden pääsiäisviikolla Kuurne kuunteli Töölön kirkossa Johannespassiota yhdessä isänsä Simo Kuurneen kanssa ja pohti elämäänsä. Avautuessaan musiikin kauniille rehellisyydelle hän huomasi katselevansa itseään uudella tavalla. – Ymmärsin, että äitiys ei ole kiinni siitä, onko minulla oma lapsi. Näin, että olen kokonainen naisena ja omana itsenäni ja minussa on ominaisuuksia, joita maailma tarvitsee. Kuurne päätti luopua lapsettomuushoidoista. Päätös ei syntynyt ilman kyyneliä, mutta nyt itku oli parantavaa. Seurasi hyviä vuosia, joiden aikana puolisot matkustivat ja tekivät asioita yhdessä. Läheiset suhteet sisarusten lapsiin lievittivät lapsettomuuden surua. Edessä oli kuitenkin uusi luopuminen, kun avioliitto päättyi eroon. Mikään Kuurneen elämässä ei näyttänyt olevan hänen omassa hallinnassaan tai menevän niin kuin hän oli ajatellut ja toivonut. Kaiken keskellä hän koki myös helpotuksen tunteita. – Kysyin itseltäni, miksi ylipäätään suorittaisin elämässä mitään, jos mikään niistä asioista, joita olen yrittänyt eniten, ei onnistu. RADIKAALI KYSYMYS avasi yhteyden uudenlaisiin unelmiin ja ajatuksiin. Aikaisemmin Kuurneen sisäinen kriitikko oli pysäyttänyt ne kysymällä ”olisinko hyvä tässä?” tai ”onkohan tämä liian outoa?” Nyt elämä näyttäytyi niin ainutkertaisena ja katoavana, että tutussa lokerossa pysyminen ei tehnyt sille oikeutta. Tarvittiin jotakin muuta, jonkinlainen hyppy. – Tunsin olevani täysin paljas ja uuden edessä. En voinut enää rakentaa elämää-

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

– Kyyneleet ovat usein suora reitti siihen, mikä on elämässä totta, Kaisa Kuurne sanoo. Bella-mäyräkoira sai perheestä uuden kodin Kuurneen isäpuolen kuoleman jälkeen.

”

OIVALSIN, ETTÄ ELÄMÄN RAKENTAMINEN SIITÄ, MITÄ EI OLE,

ON MASENNUKSEN TIE.

ni ja identiteettiäni sen varaan, kuka olen suhteessa toisiin. Oli pakko lähteä sisäiselle matkalle ja katsoa, mitä sieltä löytyy, Kuurne sanoo. Tieteellisen työnsä rinnalla Kuurne alkoi opiskella epätavallisia ja akateemiselle tutkijalle odottamattomiakin asioita. Hän aloitti joogaopettajan ja henkisen valmennuksen koulutukset sekä hakeutui opiskelemaan villinaisen arkkityyppiä jungilaisesta näkökulmasta amerikkalaisen psykoterapeutin ja runoilijan Clarissa Pinkola-Estésin oppilaana. Tänä syksynä ilmestyneessä, yhdessä isänsä kanssa kirjoittamassaan, kirjassa Sisäisen orvon viisaus Kuurne kokoaa yhteen omien kokemustensa, elämän murtumakohtia käsitelleen tutkimustyönsä ja

uusien opintojensa antia. Kuurneen isä tuo kirjaan vuosikymmenien kokemuksensa elämänkriiseistä kärsivien ihmisten erikoislääkärinä ja terapeuttina. Kirjan mukaan kaikki ihmiset jakavat saman sisäisen orvon kokemuksen, joka nousee elämän perimmäisestä turvattomuudesta. Hylkäämisen ja rakkauden ulkopuolelle jäämisen kokemus nousee pintaan kriiseissä, joissa lapsuudessa opitut elämänmallit pettävät. Tuskallisten kokemuksen hyväksymisestä voi alkaa sisäinen matka kotiin. Kotona oleminen merkitsee Kuurneelle oman itsen ja oman elämäntarinan eri puolien sallimista silloinkin, kun ne eivät ole eheitä ja kauniita. – Koti on siellä, missä ei tarvitse peitellä eikä pinnistellä, vaan voi katsoa itseään ja omaa elämäänsä rehellisesti ja hyväksyvästi: näin on ollut ja näin on. KEVÄÄLLÄ 2014 Kaisa Kuurne vastasi nettiilmoitukseen, jossa etsittiin kotia romanialaiselle orpokoiralle. Hän antoi koiralle nimeksi Lili. – Kun istuimme taloni portailla Lilin kanssa ja se painautui kylkeäni vasten, tunsin olevani taas kotona. Kaksi orpoa oli löytänyt toisensa, hän sanoo.

Kuka?

Kaisa Kuurne, 41, on sosiologian ja sosiaalisen hyvinvoinnin tutkimuksen dosentti ItäSuomen yliopistossa. Hän on myös joogaopettaja, retriittiohjaaja ja elämäntaidon ohjaaja.

Mitä?

Lokakuussa ilmestyi Kaisa Kuurneen ja hänen isänsä, erikoislääkäri ja terapeutti Simo Kuurneen yhdessä kirjoittama kirja Sisäisen orvon viisaus – kuinka löydän kotiin (Basam Books).

Motto

”Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotakin hyvää.” – Eeva Kilpi

Sitten Kuurne uskaltautui treffeille kuopiolaisen miehen kanssa, vaikka ei tuntenut olevansa vielä valmis vakavaan suhteeseen. Mieli muuttui kuitenkin nopeasti, kun he rakastuivat. Pariskunta meni naimisiin ja Kuurne muutti Kuopioon miehensä Petteri Karttusen ja tämän kahden murrosikäisen pojan luokse. – Tajusin, että nyt on parasta ottaa vastaan se, mitä elämä minulle antaa, Kuurne sanoo. Vuonna 2016 perhe kasvoi Bella-mäyräkoiralla, joka tarvitsi kodin Kuurneen isäpuolen kuoleman jälkeen. Viime vuonna elämä yllätti Kuurneen vielä yhdellä ihmeellä, jota hän ei ollut uskaltanut toivoa: 40 vuoden iässä hän huomasi olevansa raskaana. Pariskunta muutti Helsinkiin tämän vuoden kesäkuussa. Heinäkuussa perheeseen syntyi tytär Magda Eeva Kukka. Kaisa Kuurne pysähtyy katsomaan neljä kuukautta vanhaa tytärtään, joka on herännyt päiväuniltaan ja kuuntelee äitinsä puhetta tarkkaavaisena. – Voiko olla jotakin näin suloista kuin tämä? Koen, että olen saanut osakseni valtavan paljon armoa, jota en ole ansainnut tai odottanut, hän sanoo. ■

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Koti, uskonto ja presidentti

– No ehkä sellainen detalji, että vaikka Kekkonen oli vanhoilla päivillään kirkkokriittinen, hän oli haluton luopumaan mistään kirkkoon liittyvistä valtaoikeuksistaan. Hän kimpaantui pelkästä ajatuksestakin. Kekkonen halusi pitää kaikki langat käsissään, Jalovaara kertoo.

Suomen presidentit ovat välttäneet uskonnolla politikointia. Arkistojen penkomisen lisäksi tutkija Ville Jalovaara tapasi Martti Ahtisaaren, Tarja Halosen ja Sauli Niinistön. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS HANS EISKONEN

irka ja asema luovat kehikon, jolla Suomen kaksitoista presidenttiä ovat hoitaneet suhdettaan kirkkoon. Jokainen on hoitanut ne tehtävät, jotka presidentin on kuulunut hoitaa. Mutta silti niin presidenttien persoona kuin historialliset tilanteet ja yhteiskunnalliset liikehdinnät ovat vaikuttaneet siihen, miten kaukaiset tai läheiset heidän suhteensa kirkkoon ovat olleet, ilmenee kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaaran kirjasta Myrskyä ja mystiikkaa – Suomen tasavallan presidentit ja kirkko (Kirjapaja 2018). Suurimmalla osalla presidenteistä on ollut kristillinen vakaumus, mutta toiset ovat ilmaisseet sitä vahvemmin sanankääntein, toiset varovammin ja tunnustellen. Varsinaista uskonnolla politikointia presidentit ovat välttäneet, vaikka sota-ajan ahdingossa uskontoon vedottiinkin tavallista vahvemmin.

– Jokainen presidentti on halunnut hoitaa kirkkoon kuuluvat viran velvoitteet arvokkaasti ja perinteitä kunnioittaen. Kirkko on ollut presidenteille tuki ja yhteistyökumppani, joskus kriittinen vastavoima. Yhdentekevää suhdetta kirkkoon ei ole ollut heistä kenelläkään. Kirkolla on myös ollut Suomen poliittisessa historiassa merkitystä maan koko runsaan satavuotisen historian ajan ja on yhä, Jalovaara sanoo. Jalovaara on sekä Helsingin yliopiston kirkkohistorian että Turun yliopiston poliittisen historian dosentti. Hän on tehnyt väitöskirjansa Urho Kekkosen suhteesta kirkkoon ja myös jatkanu tutkimistyötä aiheesta. Tätä uutta kirjaansa hän teki sivutyönään kolmen vuoden ajan. Arkistojen ja kirjallisuuden penkomisen lisäksi hän tapasi kolme elossa olevaa presidenttiämme eli Tarja Halosen, Martti Ahtisaaren ja Sauli Niinistön. Vieläkö Kekkosesta löytyi uutta tietoa?

PIISPAN NIMITYSVALTA tuli valtionpäämiehelle Ruotsin kuninkaalta ja Venäjän tsaarilta. Se on Ville Jalovaaran mukaan ollut presidenteille yllättävän tehokas työkalu. Ennen kuin piispojen nimitysoikeus Halosen kaudella siirtyi kirkolle, presidentit ehtivät nimittää 54 piispaa. Näistä 22 nimitti Urho Kekkonen. Useimmiten presidentit nimittivät piispanvaalissa ensimmäiseksi tulleen ehdokkaan, mutta kuusi piispaa nimitettiin kahden muun vaalissa kärkisijoille tulleen ehdokkaan joukosta. Presidenttien valinnoissa ovat painaneet sisä- ja ulkopolitiikka mutta myös henkilösuhteet. Presidentin vallalla on ollut laajempaakin merkitystä, sillä yksikään piispanvaalissa kärkisijalle valittu ei ole voinut olla varma siitä, että hänestä todella tulee piispa. – Vastaava tilanne oli pitkään myös Ruotsissa, jossa nimitysoikeus oli hallituksella. Toisaalta myös joissakin presidentinvaaleissa kirkon jäsenyydellä ja suhtautumisella kirkon sanomaan on ollut merkitystä. Vuoden 1956 presidentinvaalissa Kekkonen voitti valitsijamiesäänestyksessä kahdella äänellä K.A. Fagerholmin, sosiaalidemokraatin, joka ei kuulunut kirkkoon. Fagerholm oli luvannut mahdollisen valintansa jälkeen liittyä kirkkoon, mutta Jalovaara arvioi, että joillekin valitsijamiehille tämä lupaus ei riittänyt. Jalovaara nostaa esille myös vaalit, joissa Martti Ahtisaari voitti Elisabeth Rehnin. Ainakin jonkin verran vaikutusta vaalissa saattoi olla sillä, että Rehn pohti eräässä vaalitilaisuudessa ääneen, oli-

Spiritualisti, agnostikko ja vanhatestamentillinen kristitty K.J. Ståhlberg (1919–1925) oli juristi ja perustuslain säätäjä, joka piti tarkkaa rajan uskonnon ja politiikan välillä. Hän varoi uskonnollista retoriikkaa virkatehtävissään, myös puhuessaan piispan virkaanasettamisessa. Kun Lapuan liike oli siepannut Ståhlbergin ja hänen vaimonsa lokakuussa 1930, Ståhlberg kertoi vapautumisensa jälkeen koko maalle, että kaappauksesta oli selvitty Jumalan avulla.

Lauri Kristian Relander (1925–1931) oli varovainen mies, myös suhteessa kirkkoon. Hänellä oli kuitenkin päiväkirjamerkintöjensä perusteella uskonnollinen vakaumus. Hänen aikanaan käytiin hyvin poliittiset arkkipiispanvaalit, joihin myös Lapuan liike pyrki uhkailemalla vaikuttamaan. Relander nimitti virkaan eniten ääniä saaneen ehdokkaan, kokoomuslaisen Lauri Ingmanin, joka oli toiminut myös pääministerinä.

P.E. Svinhufvud (1931– 1937) oli Suomen itsenäisyystaistelun johtohahmoja ja presidenttinä demokratiaa uhanneen Lapuan liikkeen kesyttäjä. Hänellä oli ”suomalaisen miehen jäyhä uskonnollinen vakaumus”, mutta hän näytti sitä presidenttinä ollessaan harkiten. Tämä oli kaukaa viisasta, sillä elettiin aikaa, jolloin Suomea pyrittiin valtioneuvoston linnan sijaan johtamaan Lapuan kirkolta.

Kyösti Kallio (1937–1940) valoi itsenäisyyspäivänä 1939 hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen kansaan luottamusta siihen, että Jumala oli Suomen puolella. Kallion päiväkirjoista ja hänen puolisolleen Kaisalle lähettämissään kirjeissä ilmenee syvä hengellisyys. Kallio joutui sairastelunsa vuoksi luopumaan presidentin tehtävistä ja kuoli dramaattisesti adjutanttinsa käsivarsille Helsingin rautatieasemalla.

Risto Ryti (1940–1944) oli asioita älyllisesti ajatteleva jatkosodan presidentti, joka kansan enemmistön mielestä sai epäoikeudenmukaisen vankilatuomion sotasyyllisenä. Hänen puolisonsa Gerda oli kiinnostunut spiritualismista ja Risto Rytiäkin aihe ainakin jossain määrin kiinnosti. Julkisesti hän puhui sodassa olevalla kansalleen Korkeimman johdatuksesta. Elämänsä loppuvaiheessa Ryti luki Raamattua.

C.G.E. Mannerheim (1944– 1946) toimi sisällissodassa valkoisten kenraalina, talvija jatkosodassa ylipäällikkönä ja lopulta myös presidenttinä. Hän oli luterilaisen kirkon jäsen, mutta kiinnostunut ortodoksisuudesta. Uskonnollisesti hän oli lähinnä agnostikko. Talvi- ja jatkosodan päiväkäskyissään hän kuitenkin käytti uskonnollista kieltä: suomalaiset taistelivat kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

ko Jeesus Nasaretilainen ollut historiallinen henkilö. Toisen äänestyskierroksen alla Rehn vakuutti, että uskoi uskontunnustuksen mukaisesti, mutta aiempi kommentti hiersi yhä osaa äänestäjistä. PRESIDENTEISTÄ AINOASTAAN Tarja Halonen ei virassa ollessaan kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tämä nousi esiin vaaleissa. Halonen kertoi eronneensa kirkosta 1970-luvulla, koska kirkko suhtautui silloin torjuvasti naispappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin. Hän kertoi kuitenkin olevansa kristitty. Presidenttiaikana kirkkoon liittyminen olisi voitu tulkita poliittiseksi teoksi, joten Halonen ei sitä silloin tehnyt. Kun hän luopui presidentin tehtävistä, hän liittyi nopeasti takaisin kirkkoon. Ketkä presidenteistä ovat olleet uskonnollisimpia? – En tietenkään voi mennä kenenkään pään sisään, mutta presidenttien esiintymiset, puheet, yksityiset päiväkirjat ja kirjeenvaihto sekä kirkossa käynti muutenkin kuin viran vuoksi toki avaavat asiaa. Kyösti Kallio ja hänen vaimonsa Kaisa olivat hyvin hartaita kristittyjä. Kallion puheissa oli lähes poikkeuksetta mukana uskonnollista retoriikkaa, Jalovaara kertoo. Hänen mukaansa myös J.K. Paasikivi oli ”omalla jännällä tavallaan vanhatestamentillinen” kristitty. Paasikivi oli kirkon tukena sotien jälkeisinä vaaran vuosina ja torppasi silloin muun muassa SKDL:n pyrkimykset lakkauttaa uskonnonopetus ja kunnallistaa hautausmaat. Paasikivi näki suurissa maailmantapahtumissa Korkeimman johdatusta ja toivotti uudenvuodenpuheessaan presidenteistä ensimmäisenä Jumalan siunausta. Niin ovat sittemmin tehneet myös Ahtisaari ja Niinistö. Tasavallan ensimmäinen presidentti oli perustuslain säätämisessä aktiivinen juristi K.J. Ståhlberg. Hän erotti hyvin tarkasti kirkon ja politiikan,

J.K. Paasikivi (1946–1956) oli yksi uskonnollisimmista presidenteistämme. Hän oli ”vanhatestamentillisesti uskonnollinen”, näki kansojen kohtaloissa Jumalan johdatusta ja toivotti uudenvuodenpuheissaan siunausta. Paasikiven arvovalta kirkossa oli suuri. Hän jyräsi yli kirkolliskokouksen kannan, joka olisi rajoittanut eronneiden uudelleenvihkimistä. Paasikivi puolusti kirkkoa vaaran vuosina sotien jälkeen.

Urho Kekkonen (1956– 1981) oli aluksi kirkon johdon mielestä elämäntavoiltaan väärä mies presidentin virkaan. Vuoden 1961 noottikriisi säikäytti kuitenkin myös kirkon Kekkosen tukijaksi. Kekkonen tarvitsi kirkkoa valtansa tueksi ja lähestyi kirkkoa instituutiona. Hän nimitti 22 piispaa virkoihinsa ja käytti siinä myös valtaa. Hänen omasta suhteestaan uskontoon on vain vähän tietoa. Hän näyttää olleen lähinnä agnostikko.

mikä Jalovaaran mukaan oli varmasti viisasta sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Talvi- ja jatkosotien aikana presidentit nostivat kirkon sanomaa esille tilanteessa, jossa kuolema oli joka päivä läsnä ja kansakunta tuhon partaalla. Suomalaiset olivat siihen aikaan uskonnollisempia kuin nyt, joten kodin, uskonnon ja isänmaan korostaminen oli luontevaa. Kallion puheissa näkyi hänen vahva vakaumuksensa ja sairauden tuoma herkkyys. Risto Rytin kohdalla uskonnon esiin ottaminen oli selkeämmin poliittista. Uskonto on esillä myös ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin monissa sodanaikaisissa päiväkäskyissä.

”

YHDENTEKEVÄÄ SUHDETTA KIRKKOON EI OLE OLLUT PRESIDENTEISTÄ KENELLÄKÄÄN.

TUTKIMUSTA TEHDESSÄÄN Ville Jalovaara tapasi kaikki kolme elossa olevaa presidenttiä eli Martti Ahtisaaren, Tarja Halosen ja Sauli Niinistön. Näitä tapaamisia hän pitää tutkimuksensa kannalta erityisen kiinnostavina. – Ahtisaarelle Namibiassa saatu kokemus lähetystyöntekijöistä on ollut tärkeä. Hän palasi keskustelussamme toistuvasti siihen, millainen merkitys heillä on ollut maan kehityksessä, Jalovaara sanoo. Halosen haastattelussa tuli esiin hänen kristillinen vakaumuksensa. Vaikka hän ei presidenttinä ollessaan kuulunut kirkkoon, hän korosti usein julkisuudessa myönteistä asennettaan kirkkoa kohtaan ja osallistui kirkon juhlatilaisuuksiin. Liittyessään

Mauno Koivisto (1982– 1994) oli kristinuskon ystävä ja virallisen kirkon kriitikko. Hän piti kirkon ja valtion suhteita liian läheisinä ja teki aloitteita niiden etäännyttämiseksi. Koivisto myös ärsyyntyi kirkon joistakin kannanotoista ja ilmaisi mielipiteensä räväkästi. Yksityisesti uskonnolliset kysymykset olivat hänelle kuitenkin tärkeitä, ja hän myös puhui tästä erityisesti presidenttikautensa jälkeen.

Martti Ahtisaari (1994– 2000) oli toinen presidentti, joka toivotti uudenvuodenpuheessaan Jumalan siunausta. Hän tutustui suomalaisiin lähetystyöntekijöihin opettajana ja diplomaattina toimiessaan ja oppi arvostamaan Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun työtä. Ahtisaari oli valmis luopumaan piispojen nimitysvallasta ja kannusti kirkkoa siihen. Tämä toteutui Tarja Halosen aikana.

takaisin kirkkoon hän koki palaavansa hänelle merkittävän Kallion seurakunnan yhteyteen. Halonen on korostanut uskontodialogia ja uskontojen välistä suvaitsevaisuutta. Yhdysvaltojen 11.9.2001 terrori-iskujen jälkeen hän kutsui suomalaisia islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden johtajia kahteen neuvonpitoon. Myös Niinistö on presidenttinä ollessaan korostanut uskontojen vuoropuhelua sekä Suomessa että maailmanpolitiikassa. – Henkilökohtaisessa suhteessaan uskontoon Niinistö on hillitty, kuten hän on muutenkin. Niinistö luonnehtii luterilaista kirkkoa tutuksi ja turvalliseksi rakenteeksi, johon on luontevaa kuulua. Kristinusko merkitsee hänelle paitsi uskontoa myös pohjaa eettiselle ajattelulle. Osalla presidenteistä on ollut läheiset välit joihinkin piispoihin tai muihin kirkon työntekijöihin. Yksi näistä on Helsingin piispa emeritus Eero Huovinen. Hän on tavannut kaikkia nykyisiä presidenttejä. Hän myös toimitti Mauno Koiviston hautaan siunaamisen, vaikka suhde Koivistoon alkoi hankalasti, kun tämä kirkkoon suivaantuneena jätti väliin Huovisen virkaanasettamisjumalanpalveluksen. Nykyisistä virassa olevista piispoista Kuopion piispa Jari Jolkkonen käy Niinistön kanssa aika ajoin yhteiskunnallisia keskusteluja. Niinistö kertoo lukevansa myös Jolkkosen teologisia kirjoituksia. Tukikummit-säätiön toiminnan kautta Niinistö kertoo tavanneensa kirkon diakoniatyöntekijöitä. Kohtaamiset arvokasta työtä itsestään numeroa tekemättämien diakoniatyöntekijöiden kanssa ovat tehneet häneen vaikutuksen. Turun kirkkopäivien yleisötilaisuudessa toukokuussa 2017 Niinistö pohti Huovisen kanssa uskontunnustuksen kohtaa ”on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita”. Niinistön totesi olevansa taipuvainen ajattelemaan, että se voisi mieluummin kuulua ”ja on sieltä tuleva armahtamaan eläviä ja kuolleita”. ■

Tarja Halonen (2000–2012) ei virassa ollessaan ollut kirkon jäsen. Hän erosi kirkosta 1970-luvulla, koska naispappeutta ei ollut hyväksytty ja koska kirkko suhtautui varautuneesti seksuaalivähemmistöihin. Vaalikampanjan aikana hän kuitenkin kertoi olevansa kristitty ja uskovansa Jumalaan. Halonen liittyi kirkkoon pian sen jälkeen, kun oli jättänyt presidentin tehtävät. Hän on edelleen aktiivinen uskontodialogin edistäjä.

Sauli Niinistö (2012–) suhtautuu kirkkoon ja uskontoon arvostavasti mutta hillitysti. Luterilaisen kirkon jäsenyys on hänelle itsestäänselvyys ja kristinusko paitsi uskonto myös pohja eettiselle ajattelulle. Hän otti presidentin uudenvuodenpuheeseen Jumalan siunauksen toivottamisen. Niinistö on Halosen tapaan korostanut uskontojen vuoropuhelun merkitystä kotimaassa ja maailmalla. Kuvalähteet: Tasavallan presidentin kanslia

Osa 22

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki

Risto Nordell, 59, on Yleisradion musiikki- ja kulttuuritoimittaja. Hän asuu Espoon Soukassa. Nordell vetää nyt 12. vuotta suosittua Riston Valinta -ohjelmaansa Yle Radio 1:ssä. Sitä voi kuunnella keskiviikkoisin kello 11 ja sunnuntaisin kello 14 sekä Yle Areenassa. Tänä syksynä ohjelman tiimoilta on ilmestynyt kirja Riston Valinta – Parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle (Kirjapaja 2018). Siinä Nordell kertoo työstään musiikkitoimittajana.

Työpaikallaan Yleisradiossa Risto Nordell uppoutuu kuuntelemaan musiikkia vanhassa nojatuolissaan.

Kirkkolaulu tempaa mukaan keinuntaan Kun Risto Nordell haluaa pysähtyä kiireen keskellä, hän kuuntelee renessanssiajan moniäänistä meditatiivista kirkkolaulua. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

leisradion musiikki- ja kulttuuritoimittaja Risto Nordell kuuntelee klassista musiikkia aamusta iltaan. Musiikin kuuntelu ei lopu työpäivän päätyttyäkään, sillä se on hänelle myös harrastus. Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi valmistunut Nordell tähtäsi klassiseksi laulajaksi, mutta hänestä tulikin radiotoimittaja. Mies on ratkaisustaan onnellinen, sillä hän on 30 vuoden aika-

KLASSINEN MUSIIKKI tuli Risto Nordellin elämään hänen ollessaan 16-vuotias. Bändikaverinsa innostamana hän kuunteli Jean Sibeliuksen 1. sinfonian. Se teki niin suuren vaikutuksen, että hän möi sähkökitaransa ja omistautui klassiselle musiikille. Renessanssiajan kirkkolaulusta Nordell kiin-

nostui opiskeluaikoina. Hänelle tuli voimakas tarve kuulla sitä enemmän ja enemmän. Hänen mukaansa musiikki on sydämen asia: jokin musiikinlaji vain vie kuulijansa mennessään Nordellia kiehtoo myös se, että 1400–1500-lukujen renessanssimusiikkia on löydetty koko ajan lisää kirkkojen, luostareiden, museoiden ja kirjastojen arkistoista. Siitä onkin tullut viime vuosina entistä tärkeämpi tutkimuskohde. PARHAANA PAIKKANA musiikin kuuntelulle ja rauhoittumiselle Nordell pitää Turunmaan saaristossa sijaitsevaa mökkiään. Siellä hän kuuntelee levysoittimelta musiikkia huoneessa, josta on näkymä merelle. Tärkeä rauhoittumiskeino meren rannalla ja purjehduksen parissa viihtyvälle Nordellille on myös kalastaminen. Se vaatii aikaa ja rauhaa ilman mitään aikatauluja. Kalaan ja veteen liittyy samalla puhuttelevaa kristillistä symboliikkaa. ■

TOM JOHANSSON

Taivaan tähden

Kaivattu kaupunki

SANOVAT, ETTÄ ihmisellä on opettamattakin taju Jumalasta. Että hän ei tarvitse tietoa tai uutta kokemusta Jumalan läheisyydestä vaan ainoastaan kielen ja välineen ilmaistakseen sen, mitä on jo kokenut. Siksi kirkon kielen pitäisi olla oppilauseita ja kiveen hakattuja kiteytymiä joustavampi. Isoäidin aikainen agraarikuvasto pitäisi voida siirtää laitakaupungin kortteleihin tai taajaman matkakeskuksen kahvilaan. Yrittäjälle hyvä kirjanpitäjä voisi kertoa paremmin huolenpidosta kuin keppi kädessä lauEnsimmäinen maa kokoava paimen. adventtiTärkeintä ei kuitenkaan ole kiesunnuntai len vuosikymmen. Tärkeintä on

2.12.

na voinut tehdä useita ideoimiaan klassisen musiikin ohjelmia. Välillä radiotyön hektisyys ja monet päällekkäiset asiat väsyttävät. Sellaisina hetkinä Nordell kaivaa esiin jonkin renessanssiajan moniäänistä kirkkolaulua sisältävistä levyistään. Nordell kuvailee verkkaisella tempolla esitettävää säestyksetöntä kirkkolaulua leijailevaksi ja meditatiiviseksi musiikiksi, jossa voi kuulla jopa 12 erilaista ääntä. Äänet risteilevät ja muodostavat kudelman, joka alkaa kieppua. Kuulija tempautuu mukaan keinuntaan, musiikin pulssiin. Se, jos mikä, rauhoittaa.

kielen symboleihin patinoitunut tunne. Jos tunnistan kirkon kielestä oman elämäni, sen kertomukset ovat nähdyksi tulemisen tarjoava peili. Jokainen tietää, millaista on odottaa orjuudessa vapauttajaa tai tarpoa autiomaan hiekassa perille pääsemättä, millaista on jäädä porukasta ja saada apua juuri, kun on putoamaisillaan kielekkeeltä. Tunteen patinaa ei voi liimata symbolin kylkeen. Se kasvaa sen pintaan jokaisesta kokemuksesta. Siksi kirkon kielistä tärkein on ruumiin kieli, se, mitä emme sano mutta minkä jokainen kansallisuudestaan tai kielitaidostaan riippumatta ymmärtää. Ensimmäinen adventti on Ju-

malan lähellä olemisen sunnuntai. Miten minun ruumiini sen sanoo? Tietävätkö ympärilläni elävät

olevansa Kaivattu kaupunki, Kaupunki, jota ei hylätä?

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Tämän lehden kannessa olevan adventtikynttelikön tekemiseen tarvitset: Pitkulaisen astian, johon kynttilät mahtuvat monen sentin päähän toisistaan

Aseta kynttilänjalat riviin astiaan. Peitä astia sammalella ja koristele. Muista kastella sammalta! Älä polta kynttilöitä valvomatta tulta. Voit katsoa videon kynttelikön tekemisestä Kirkko ja kaupungin nettisivuilta. Yksinkertaisimmillaan kynttelikön voi tehdä syvästä astiasta, hiekasta ja tuohuksista.

Metallisia kynttilänjalkoja Sammalta ja varpuja (kukkakaupasta tai maan omistajan luvalla metsästä) Oksia, käpyjä (pudonneita saa kerätä) Satunnaisia leikkokukkia Joulupalloja, seimihahmoja ja muita sopivia esineitä mielen mukaan

Adventtikynttilät johdattavat meidät kohti joulua. Kynttelikkö voi olla valmiina hankittu tai sen voi koota itse. ASETELMA JA TEKSTI HANNA TAMMINEN KUVA LAURA RIIHELÄ

Odotuksen valot Adventtikynttelikön neljä kynttilää symboloivat toivoa, rauhaa, rakkautta ja iloa.

Sytytytämme kynttelikön neljästä kynttilästä jokaisena joulua edeltävänä pyhänä yhden lisää. Jos poltat kynttilöitä ahkerasti, niitä on hyvä olla hankittuna enemmän kuin neljä. Kun lyhin kynttilä on palanut loppuun, siirrä osin palaneet kynttilät rivissä pykälää vasemmalle ja aseta uusi pitkä kynttilä oikealle. Joulun aikaan voit polttaa kaikkia neljää kynttilää.

MENOT 30.11. – 7.12.

Länsi-Helsinki

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk

Haagan seurakunta

HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu I adventtisunnuntaina 2.12. klo 10, Silin, Kolari, Autio; Lähdekuo ro. Tule aloittamaan uusi kirkkovuosi Hoosiannaa laulaen! Joululahjapuu. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus to 6.12. klo 10, Niemistö, Mönttinen. Helsingin Lauluveljet, johtaa Julia Lainema. Seppeleenlasku ja kunnia käynti sankarihaudoilla. Kirkkokah vit. Laudes ma klo 7.30, Silin. Arkiehtoollinen ja kauneimmat joululaulut ke 12.12. klo 15 palvelu keskuksessa, Hopeatie 14, Mulari, Mönttinen. Joulumessu 26.12. klo 15 palvelukes kuksessa, Hopeatie 14, Kolari.

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

30.11.

Kaikenikäisten joulutapahtuma pe klo 15–18 Tuomaankirkossa, Pihlajatie 16. Myyjäiset, kahvila ja musiikkia. Kauneimmat joululaulut klo 17.15.

1.12.

Adventtimyyjäiset la klo 11–13 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6. Käsitöitä, joulukoristeita, arvontaa, buffet.

4.12.

Usko tai älä -pizzailta ti klo 19 Pajamäen seurakuntakodilla, Pajamäentie 14. Pizzaa, tutustumista, kertomus, yhteislauluja ja Raamattumaistiainen.

TAPAHTUMIA Adventtivirsiä ja joululauluja teematorstaissa to 29.11. klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjel ma alkaa n. klo 13, Olli Mönttinen. Puurojuhla huom! ke 12.12., ilm. 5.12. menn. Konsertti to 29.11. klo 19, Viulun taitajat. Luhmon jousi soittajat. Vapaa pääsy. Adventtimyyjäiset la 1.12. klo 11–13 lähetyksen hyväksi. Itsetehtyjä leivonnaisia ja käsitöitä. Pikaarpa jaiset. Buffetissa myynnissä riisi ja ohrapuuroa, rusinakeittoa, pullaa, kahvia ja teetä. Duunauspaja ma 3.12. ja 10.12. klo 18 ja ti 18.12. Kamarikuoro Soi -joulukonsertti ti 4.12. klo 19, ”O Mag num Mysterium”. Joht. Chris tiaan Boele. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Opiskelijat ja eläkeläiset 5 e. Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti to 6.12. klo 15. Juhlapu he Hilkka Niemistö; Antti Falck, laulu; Hilkka Kangasniemi, piano; Viihdekuoro Variantti. Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen maksu. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Järj. LC PohjoisHaaga. Tiernapojat to 13.12. klo 19, Luhmon Kamariorkesteri, joht. Pekka Jylhä. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut su 16.12. klo 15 erityisesti lapsille ja perheille, MuromaNikunen, Autio, ja klo 18, Silin, Mönttinen. Perinteinen joulumetsä kirkonmäellä su 16.12. klo 16–18. Kauneimmat joululaulut ke 19.12. klo 18, Oikarinen, Mönttinen. Joulukonsertti Noël nouvelet ma 17.12. klo 19, ranskalaisia ja suomalaisia joululauluja. Cantabile, joht. Dominik Vogt. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kello5tee to 29.11. klo 17. Perheiden jouluaskartelu ma 17.12. klo 17 Tönöllä. Kaikille avoin. Jouluiloa – Rakennetaan yhdessä joulupuu alueen vähävaraiselle lapsiperheelle, vanhukselle ja yksi näiselle! Joululahjatoiveet joulu puusta adventtimessun jälkeen 2.12. Lapsen lahjan arvo max 50 e, van huksen max 30 e. Kiinnitä paketoi tuun lahjaan kuusesta saamasi numeroitu lappu. Diakoniatyönteki

jät toimittavat lahjat perille. Toimita lahjasi 13.12. menn. virastoon ma–to klo 10–13, Vespertie 12, 1. kerros. Virastoon voi tuoda myös jouluista lahjatavaraa, kuten säilyviä herkkuja ja villasukkia. Voit tuoda lahjan myös messun yhteydessä su 16.12. men nessä. Lisätietoja diakonilta: elisa beth.bariskin@evl.fi, p. 050 3671 224. Naisten kasvuryhmä -psykodraamaryhmä keväällä ke 6.3.–15.5. (7 krt) klo 18–21. Naisille, jotka halua vat oppia uutta itsestään ja ihmissuh teistaan. Tied. ja ilm. haastatteluun heli.salo@evl.fi, p. 050 380 2352. Leskien vertaisryhmä ti (6 krt) alkaen 29.1. klo 10–11.30 palvelukes kuksessa, Isonnevantie 28. Tule mukaan, kun pahin surusi on hellittä nyt. Ilm. ja tied. 8.1. menn. sanna.laiho@evl.fi, p. 050 367 1225.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. 1. adventtisunnuntain messut su 2.12. klo 10 kirkossa ja klo 18 Malmin kartanon kappelissa. Tule laulamaan Hoosianna! Aamuehtoollinen ke 5.12. klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa ja sen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmista ma aamiainen 1,50 e seurakuntasa lissa. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10.

TAPAHTUMIA Adventtimyyjäiset la 1.12. klo 11–13 seurakuntakeskuksessa. Myyjäispöy dillä käsitöitä, askarteluja ja leivon naisia. Buffet. Mukana muun muassa

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko ja toimitilat, Vespertie 12

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

seurakunnan Lähetys, Lapsi ja nuorisokuoro Kannelkellot ja Kannel mäen Martat. Tule ostoksille ja naut timaan myyjäjäistunnelmasta! Adventtikonsertti su 2.12. klo 18. LänsiHelsingin musiik kiopiston orkesterit esiintyvät. Lauletaan yhdessä Hoosianna. Vapaa pääsy. Rakenna joulupuu -keräys. Haluat ko antaa jouluiloa tuntemattomalle läheiselle? Rakenna joulupuu kerä yksen kautta on mahdollisuus antaa lahja vähävaraisen perheen lapselle tai aikuiselle. Lahjatoiveen voi nou taa Paikasta, Kauppakeskus Kaari 1. krs., ma–la 3.–8.12. (ei 6.12.) klo 12–18. Diakoniatyöntekijämme toimittavat lahjasi perille. Lähetyspiiri ti 4.12. klo 18–19.30 kirkolla kurssihuoneessa. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Partiolippukunta Susiveikkojen myyjäiset itsenäisyyspäivänä to 6.12. jumalanpalveluksen jälkeen klo 11.15–13.30 seurakuntakeskuk sessa. Maksettujen Viulujen Joulukonsertti pe 7.12. klo 18.30 kirkossa. Groovaava folk poppia, rakastettuja joululauluja ja yhtyeen omia sävellyksiä. Henna Maria Harju, viulu, mandoliini ja laulu, Tuuli Malve, viulu ja laulu, Ossi MäkiReini, kitara, perkussiot ja laulu, Neea Lamminmäki, harmooni ja syntetisaattori, Sirpa Luoma, lyömäsoittimet, viulu ja laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Paikan jouluikkuna. Perinteinen seimiasetelma Paikassa, Kaaren 1. kerroksessa on nähtävänä adven tista loppiaiseen. Jennyn Mummola la 8.12. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerin tie 9. Jouluista tunnelmaa ja yhdes säoloa lapsille ja aikuisille yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Ilmoittautumista ei tarvita. Välipalaa. Lasten kauneimmat joululaulut la 8.12 klo 16 kirkossa. Mukana Virpi Koskinen, Tiia Saari, Jenni Paaso, Lapsi ja nuoriso kuoro Kannelkellot.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Valon ja ilon messu to 29.11. klo 18 Tuomaankirkossa. Riep ponen, saarnaa Heini Kontiai nen, musiikkivieraina Taru Hallama, Heidi Tuikkanen ja Joska Josafat. 1. adventin Puuhamessu su 2.12. klo 11 Meilahden kirkossa. Krans, Otto Alanen, Pakkanen, Malm, Pasi lan pyhäkoululaiset ja pyhäkoulun opettajat. Lounas 4/2 e, kirkkokahvit. Rakenna Joulupuu keräys alkaa. Kuljetus LänsiPasilan Maistraatin torilta klo 10.15. Itsenäisyyspäivän messu to 6.12. klo 11 Riepponen, Pyykönen, mukana partiolaiset. Lipunnosto klo 10 Mei lahden alaasteen pihalla.

TAPAHTUMIA Kokoonnutaan yhteen: Kuje eli avoin keskusteluryhmä to klo 13 Rastilla. Rastin lounas pe 30.11. klo 11.30 Rastilla. Alkaa hartaudella klo 11.20. Kotiruokaa 3/1 e. Neulekerho ma 3.12. klo 13 Rastilla. Kohtaamispaikka ja kahvila ma 3.12. klo 14 LänsiPasilan seurakunta kodissa. Kansainvälisen diakonian vapaaeh toiset kokoontuvat ti 4.12. klo 17 Tuomaankirkon kerhotilassa. Joulutapahtuma kaikenikäisille pe 30.11. klo 15–18 Tuomaankirkossa. Jouluista myytävää, arpoja, ongin taa, kahvila, musiikkia ja mahdolli suus vierailla kirkon tornissa.

Senioriväen Puurojuhlat ke 12.12. ja to 13.12. klo 13–15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Ilmoittautuminen ke 5.12. mennessä kirkkoherran virastoon p. 09 23404700 tai meilahti.srk@evl.fi. Kuljetus to 13.12. LänsiPasilasta Maistraatintorilta, lähtö klo 12.30. Kauneimmat joululaulut: Pikkuhuopalahden asukas talolla Tapanilan asemalla to 29.11. klo 17. Yhteislauluhetki ja kahvit. Vapaaehtoinen kahvimaksu Suomen Lähetysseuran hyväksi. Osana Joulutapahtumaa pe 30.11. klo 17.15 Tuomaankirkossa. Juhlaan valkeaan -joulukonsertti su 2.12. klo 18 Meilahden kirkossa. Jenni Taari, laulu, Aleksi Vasko, sello ja Noora Oinas maa, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e vähävaraisten perheiden ja vanhusten auttamiseksi. Frauenliebe und Leben im Weihnachten ma 10.12. klo 19 Meilahden kirkossa. FIBO Collegiumin järjestämän seniorien barokkipajan joulukonsertti. Ohjel massa barokin ajan naissäveltäjien musiikkia sekä barokkijoululauluja. Vapaa pääsy. Gospel Christmas la 15.12. klo 19 Temppeliaukion kirkos sa. Lisätiedot www.gospelhel sinki.fi/. Liput 27,50 e/16,50 e, www.lippu.fi/.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET 1. adventtisunnuntain messu su 2.12. klo 11 Munkkivuoren kirkos sa. Lauletaan Hoosianna. Invakulje tus. Joululahjapuu, messun jälkeen voit ottaa joululahjatoiveen joulu puusta. Kirkkokahveilla seurakunta salissa Afrikantähti – lähetyselämää Etiopiassa, vieraana Hilkka Hares, Helena Mustakallio ja Ilpo Kari Lähe tysyhdistys Kylväjästä. Vapaaehtoi nen kahvimaksu Ginnirin lasten päiväkeskuksen hyväksi. Perheiden adventtihartaus ja iltapala su 2.12. klo 17 Munkkivuoren kirkossa, mukana lapsikuoro. Verkoston messut su klo 17 Munkki niemen kirkossa. Perinteinen messu su 9.12. klo 13. Itsenäisyyspäivä to 6.12. Munkkinie men kirkossa. Klo 10 sudenpentujen lupauksenanto, klo 11 sanajumalan palvelus, partiolaisten lupauksenan to. Mukana soitinyhtye Puhallus. Klo 13 kunniakäynti sankarihaudoille, puhe rehtori Aki Holopainen. Levollisuuden messu la 8.12. klo 18. Munkkiniemen kirkossa. Hiljaisuu den messu, Taizelauluja ja saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus 10 min. Messut sunnuntaisin klo 11 Munkki vuoren kirkossa.

TAPAHTUMIA Adventtikonsertti la 1.12. klo 15 Munkkivuoren kirkossa. Mikael Konttinen, Annika Eklund ja Jenni Taari, järjestää Lions Club Munkki vuori. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Ilta elävän veden lähteellä ke 5.12.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 30.11. – 7.12.

18 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu. Puhujana pastori Ari Puonti, Wineyard. Tunnelmallinen nukke-esitys ”Kertomus ensimmäisestä joulusta” ti 11.12. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Hiljentymis- ja lounashetki Munkkivuoren kirkossa ke 12.12. klo 12. Lyhyt lepo- ja latautumishetki, jonka jälkeen voi syödä omia eväitä kirkon takaosan kahvilassa. Tarjolla teetä ja kahvia. Joulukonsertti Valoa jouluun! pe 14.12. klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Marzi Nyman ja Senni Valtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulumyyjäiset Munkkiniemen kirkossa la 15.12. klo 12–14. Tarjolla jouluisia tuotteita ja leivonnaisia. Mukana Lähetys, Munkkiniemen Martat ja Sodderin ystävät. Kauneimmat joululaulut la 15.12. klo 18 Munkkiniemen kirkossa, mukana soitinyhtye Puhallus. Lasten kauneimmat joululaulut la 15.12. klo 16 Munkkivuoren kirkossa, mukana lapsikuoro Kauneimmat joululaulut su 16.12. klo 18 Munkkivuoren kirkossa, mukana seurakunnan joululaulukuoro.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Ensimmäisen adventin messu ja lähetyskahvit su 2.12. klo 10. Vuori, Kujanpää, s, Ahola, Pitäjänmäen kamarikuoro. Rakenna joulupuu -keräys käynnistyy. Sinulla on mahdollisuus valita alueen vähävaraisten perheiden lasten tai yksinelävien lahjatoive kirkon lahjatoivepuusta ja toteuttaa se. Lahjojen tulee olla uusia, arvoltaan max. 50 e. Toiveita noudettavissa myös toimistosta aukioloaikoina viikolla 49.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk

JUMALANPALVELUKSET MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Pyhäkoulu klo 10 Tuomiokirkon kappelissa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

2.12.

Vuoden viimeinen Pop-messu Töölön kirkolla, Topeliuksenkatu 4, su klo 17. Artistivieraana on pitkän linjan muusikko Olli Helenius. Liturgi Soili Maisila, saarna Sasu Rauhala, messuisäntä Mikko Saari, musiikkivastaava Tuomas Hautala, esilaulaja Mirkka Paajanen.

Itsenäisyyspäivän messu ja partiolaisten myyjäiset to 6.12. klo 10. Vanne, Vuori, s, Ahola.

TAPAHTUMIA Jippu – Rakkauden joulu -konsertti su 2.12. klo 18 kirkossa. Liput ovelta 10 e. Rukoushetki aamuvirkuille tiistaisin klo 8 Pajamäessä. Usko tai älä -pizzailta ti 4.12. klo 19 Pajamäessä. Teetä, pizzaa, tutustumista hauskojen tehtävien avulla, kertomus, yhteislauluja ja raamattumaistiainen. Päiväpiiri ja ehtoollinen ke 5.12. klo 14 Pajamäessä. Eläkeikäisten piirissä on hartaus, kahvit, lauluja ja keskusteluja. Kekäläinen. Toivoa naisille -piiri ke 5.12. klo 18.30 kirkolla. Rukoillaan maailman naisten puolesta. Kunniakäynti Pitäjänmäen sankarihautausmaalla to 6.12. klo 12, Sotarovastintie 7. Helsingin Työväen Orkesterin joulukonsertti, joht. Luis Ramirez la 8.12. klo 18 kirkos-

6.12.

Suomen Lausujain Liiton itsenäisyyspäivän runomatinea, Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, to klo 17. 80 vuotta täyttävän liiton matineassa juhlapuheen pitää Iiro Kajas, lausujat Hannu Huuska, Malla Kuuranne, Ella Pyhältö ja Seela Sella. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

sa. Solisteina Anna Immonen ja Hannu Leskinen. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Kauneimmat joululaulut su 9.12. klo 18 kirkossa. Minna Jaakkola, laulu, Jyrki Myllylä, saksofoni, Ilkka Kujala, kitara, Kimmo Heino, basso, Kylli Ahola, piano. Juontavat Leena ja Heikki Riipi. Joululounas pe 14.12. klo 12 kirkolla. Lippujen 10 e myynti käteisellä ennakkoon toimistossa. Seurakunnan bändi laulattamassa. Kylli Ahola, Jukka Vanne, Martti Pitkänen. Kauneimmat joululaulut la 15.12. klo 13 Kauppakeskus Ristikossa, Ajomiehentie 1. Jukka Vanne, Kylli Ahola. Kauneimmat joululaulut su 16.12. klo 17 kirkossa erityisesti lapsiperheille. Juontaa Jukka Vanne. Kylli Ahola, urut, Heli Kantola, piano. Kauneimmat joululaulut ke 26.12. klo 18 kirkossa. Juontaa Maika Vuori. Kylli Ahola, piano, Heli Kantola, urut.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Adventtimyyjäiset la 1.12. klo 10–14 Tuomiokirkon kryptassa. Kahvilassa myynnissä puuroa ja soppaa, kahvia ja leivonnaisia. Myynnissä yhteistyökumppaneiden tuotteita. Klo 12 Cantores Minores -kuorolaisia on esittämässä perinteisen Tiernapojatesityksen. Pienen seiminäyttelyn avajaiset su 2.12. klo 10 alkavan messun jälkeen kirkkokahveilla Tuomiokirkon kryptassa. Näyttely on avoinna kryptan seurakuntatilaisuuksien aikana 2.12.–6.1. sekä su–to 16.–20.12. klo 11–15. Ensimmäisenä adventtina kirkoissa kaikuu hoosianna-hymni. Su 2.12. lauletaan hoosianna ja joulun odotus alkaa. Messu klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Hyvän toivon kappelin perhemessun jälkeen välipalaa ja ohjelmaa lapsille. Joulupuu-keräys alkaa – lahjoita vähävaraisille lapsille joululahja. Anna jouluiloa Tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuvalle vähävaraisen perheen lapselle. Poimi su 2.12. lapsen lahjakorttitoive Tuomiokirkon kuusesta ja Vanhan kirkon kuusesta klo 10 alkavan messun jälkeen ja Hyvän toivon kappelin kuusesta klo 12 alkavan messun jälkeen. Toimita lahjakortti ke 12.12. mennessä virastoon Bulevardi 16 B ma–ti klo 9–15, ke 12–17 ja to–pe 9–12. Vox Urbanan konsertti su 2.12. klo 18 Vanhassa kirkossa. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Menokasvo

Sotaorpojen konsertissa laulaa Sirpaleet-kuoro Sotaorpojen itsenäisyyspäivän konsertti järjestetään Vanhassakirkossa. Millaista ohjelmaa on luvassa, Pirkko Koroma? – Konsertissa esiintyy Pääkaupunkiseudun sotaorpojen yhdistyksen jäsenistä koostuva Sirpaleet-kuoro, jossa laulan itsekin. Laulamme kappaleet Synnyinmaan laulu, Hiljaiset soinnut ja Kotimaani ompi Suomi. Meitä johtaa Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Tuula Stöckell. Hän on kärsivällinen ja innostava kuoronjohtaja. – Pääesiintyjänä on Qoro Quando -kuoro, joka laulaa Jori Männistön johdolla. Kuoroja säestää Tuomiokirkkoseurakunnan urkuri Anna Pulli.

Milloin jäit itse sotaorvoksi? – Olin kolmevuotias, kun menetin isäni sodassa. Äitini vei minut sen jälkeen Helsingistä Hämeenlinnaan isovanhempieni luokse hoitoon. Lapsuuteni oli onnellinen, mutta isän poissaolo tuntuu yhä elämässä. – Sotaorpojen saama rahallinen tai muu tuki on ollut vuosikymmenien varrella vähäistä. Siksi yhdessä toimiminen ja laulaminen merkitsevät meille paljon. Muutama vuosi sitten iloitsimme siitä, että valtio myönsi sotaorvoille oman rintamerkin. MARJO KYTÖHARJU Sotaorpojen perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti to 6.12. klo 15 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SIRPA PÄIVINEN

Miten pitkään yhdistyksenne on järjestänyt itsenäisyyspäivän konsertteja? – Kaatuneitten omaisten liittoon kuuluva yhdistyksemme perustettiin vuonna 2001, ja konsertteja on järjestetty Vanhassakirkossa siitä lähtien. Toimimme viime sotiemme sotaorpo-

jen hyväksi sekä vaalimme sodassa kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa pääkaupunkiseudulla. Yhdistyksessä on nyt yli 900 rekisteröitynyttä sotaorpoa. Sotaorpojen keski-ikä koko Suomessa on lähellä 80 vuotta.

MENOT 30.11. – 7.12.

Pohjoinen joulu – Poliisisoittokunnan joulukonsertti ma 3.12. klo 19 Vanhassa kirkossa. Jälleen saapuu joulun aika! Ja sen kanssa saapuu myös Poliisi hallituksen tarjoama joulukonsertti. Helsingin poliisisoittokunnan ammattilaisorkesteri tulkitsee jou lunajan musiikkia ylikapellimestari Sami Ruusuvuoren johdolla. Vapaa pääsy. Swing High’n joulukonsertti ti 4.12. klo 18 Vanhassa kirkos sa. Tule nauttimaan musiikista pimenevään joulukuun iltaan. Tarjol la rakkaita jouluklassikoita ja raikkai ta uutuuksia. Kunnianhimoista a cappellaa. Vapaa pääsy, ohj. 5 e. Seniorifoorumilla Isä meidän -rukouksesta. Ke 5.12. puhumassa piispa emeritus Eero Huovinen aiheesta ”Isä meidän”. Kauden vii meinen foorumi ke 12.12. ”Me käym me joulun viettohon” balalaikkaor kesteri Kalinkan ja Tehtaankadun alaasteen lauluryhmän saattelema na. Seniorifoorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Kirjallisuusillassa Pauliina Rauhalan kirja Synninkantajat ke 5.12. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Alustaa Päivikki Peltomaa. Itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksissa kiitetään isänmaasta. Ekumeeninen juhlajumalanpalvelus to 6.12. klo 12 Tuomiokirkossa. Saarnaa arkkipiispa Tapio Luoma. Jumalanpalvelus näytetään suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä. Seurakunta laiset, joilla ei ole kutsukorttia, pääsevät sisään klo 11.1011.30 etelä ja pohjoisovista. Istumapaikat ovat lehtereillä. Sisääntulijoiden tulee varautua mahdolliseen turvatarkas tukseen ja sen vuoksi suuret laukut ja kantamukset tulee jättää kotiin. Jumalanpalvelus to 6.12. klo 10 Vanhassa kirkossa ja klo 12 Mikael Agricolan kirkossa. Itsenäisyyspäi vän hartaus ja partiolaisten lupauk senanto klo 12 Suomenlinnan kirkos sa. Sotaorpojen perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti to 6.12. klo 15 Vanhassa kirkos sa. Qoro Quando, joht. Jori Männistö, Sirpaleetkuoro, joht. Tuula Stöckell sekä urut Anna Pulli. Vapaa pääsy, ohj.10 e. NMKY:n perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti to 6.12. kello 15 Johanneksenkirkossa. Esiintymässä sinfoniaorkesteri, mieskuoro ja musiikkiopistolaisia. Ensimmäiset Kauneimmat Joululaulut kaikuvat su 9.12. Pitkä odotus on päättymässä, kun päästään jälleen laulamaan yhdessä Kauneimpia Joululauluja. Ensimmäiset laulutilaisuudet järjes tetään su 9.12. erityisesti lapsille klo 15 Tuomiokirkossa ja klo 16 Hyvän toivon kappelissa. Joululauluja kaikenikäisille klo 16 Mikael Agrico lan kirkossa ja klo 18 Johanneksen kirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Perinteinen Jouluvesper to 13.12. klo 19 Tuomiokirkon kryptassa. Joulumusiikkia ja joulun Sanomaa. Järj. Lionsklubi Helsinki/Katajanok ka. Vapaa pääsy. Balalaikkaorkesteri Kalinka konsertoi pe 14.12. klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Vapaa pääsy, ohj.10 e. Pikkujoulut Suomenlinnan kirkolla pe 14.12. klo 16–19 kaiken ikäisille. Syödään yhdessä joulupuuroa ja askarrellaan pakettikortteja. Ohjel massa myös kynttiläpaja, piparkak

kujen koristelua, joululaulujen laula mista ja hartaus. Bachin Magnificat in D ja Jouluoratorion kantaatit I–III kaikuvat Tuomiokirkossa pe 14.12. klo 19 ja ma 17.12. klo 19. Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores, koulutusryhmien kuoro, sopraano Hedvig Paulig, altto Maria Kettunen, tenori Tuomas Katajala ja basso Juha Kotilainen, Suomalainen barokkiorkesteri, joht. Hannu Norja nen. Liput 65,50/40,30/25,15 e ticket master.fi. Jouluavustusta seurakunnan diakonialta. Toimeentulotuen rajoilla elävien, Tuomiokirkkosrk:n alueella yksinasuvien ja perheiden on mahdollista hakea srk:n joulu avustuksia ruokaan. Ota yhteyttä pe 14.12. menn. alueesi diakoniatyönte kijään tilanteesi selvittämiseksi. Yksinelävien joulu kulttuurikeskus Sofiassa 23.–26.12. Tuomiokirkkos rk tarjoaa 40 e:lla joululoman seura kunnan alueella asuville vähävarai sille yksineläville Sofiassa Vuosaares sa. Paikkoja 15. Sofiaan pääsee yhteiskyydeillä. Lisät. Tuomiokirkkosrk:n diakoniatyönteki jöiltä. Yhteyst. helsinginseurakunnat. fi/tuomiokirkko tai kysymällä kirkko herranvirastosta. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Diakoniaruokailu tiistaisin 11.12. asti klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryp tassa. Ateria 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanva raus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseura kunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamu rukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Kivimessu Lasse Heikkilän Suomalaisen messun sävelin to 29.11. klo 18. Laura Huovinen, Tommi Niskala. Iltamessu pe 30.11. klo 18. VeliMatti Hynninen. 1. adventtisunnuntain messu su 2.12. klo 10. Riikka Reina, Visa Viljamaa, Sinikka Metiäinen, Olli Pyylampi, Paavo Huotari. Jouluglögit. Adventtisunnuntain Skidikirkko su 2.12. klo 16. Mari Mattsson. Tytti

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Friberg, Olli Pyylampi. Iltapäiväker holaisten saarnanäytelmä ja Hoosi annavirsi aloittavat yhteisen joulun odotuksen! Jouluglögit. Iltamessu ma 3.12. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 4.12. klo 18. Visa Vilja maa. 1. adventin keskiaikainen messu ke 5.12. klo 18. Ad te levávi – Sinun puoleesi, Herra. Marja Kotakorpi, SibeliusAkatemian kirkkomusiikin opiskelijat ja Anima mea, joht. HilkkaLiisa Vuori. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Marja Kotakorpi, Laura Huovinen, Olli Pyylampi. Iltamessu pe 7.12. klo 18. VeliMatti Hynninen. 2. adventtisunnuntain messu su 9.12. klo 10. Mari Mattsson, EevaLiisa Hurmerinta, Sari Pentikäinen, Tommi Niskala, Hiljaa Ensemble kuoro. Alppilassa: 1. adventtisunnuntain messu su 2.12. klo 11. Lauletaan Hoosiannaa! Petri Patronen, Maarit van Santen, Ritva Nykäsenoja, Vivika Oksanen ja Salonkikuoro. Jouluglögit ja piparit. Kiinankielinen messu su 2.12. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 2.12. klo 16. Petri Patronen. Unkarinkielinen messu su 2.12. klo 11. Kaikenikäisten messu, Adventtikirkko ke 5.12. klo 17.45. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu, Dagmar Õunap. 2. adventtisunnuntain messu su 9.12. klo 11. Virsiä ja rukouksia 1600luvulta. Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen, Tero Moilanen. Tasausmessu su 9.12. klo 16. Jussi Ikkala.

kirkko. Joht. Matti Hyökki. Urut Tapio Tiitu. Liput 25/22 e. Kaikenikäisten Kauneimmat Joululaulut la 15.12. klo 11 Kallion kirkko. Kallion ala asteen Luciatytöt ja kuorolaulukou lu, Raakkujat joht. EevaLiisa Malm gren, Tommi Niskala, Tytti Friberg, Mari Mattsson. Eläkeläispiirien ja eläkeläisten Kauneimmat Joululaulut ke 5.12. klo 13 seurakuntakodil la. Tommi Niskala, Kati Helin ja Sari Pentikäinen. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 29.11. Jorma Hynni nen Päivi Istalan haastateltavana, kanttori Tommi Niskala laulujen säestäjänä. Alppilan kirkon kahvilan Lasten perjantai 30.11. Piparipaja Alppilan mummojen kanssa klo 10–12, 7.12. klo 10–12 Joulukorttipaja. Jouluinen muskarihetki Brahen leikkipuistossa pe 7.12. klo 10. Kaikille avoin joulumuskari ti 11.12. klo 10.30 Alppilan kirkolla musiikki pedagogi Terhi Orpanan johdolla. Menossa mukana myös lastenohjaa ja Tuulikki, Pauliinapappi ja joulu pukki. Tervetuloa mukaan!

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET

Hoosianna! la 1.12. klo 13 Adventtivirsien yhteislauluti laisuus. Kallion kirkko. Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Armas Maasalon adventtivesper su 2.12. klo 18 Kallion kirkko. Visa Viljamaa, Salonki kuoro, joht. Vivika Oksanen. urut, Tommi Niskala. Samuli Edelmann – Oi muistatko vielä sen virren ti 4.12. klo 19 Kallion kirkko. Liput 36 e. Itsenäisyyspäivän urkukonsertti to 6.12. klo 14 Kallion kirkko. Olli Pyylampi. Vapaa pääsy. Suur jõululaulude Ühislaumine pe 7.12. klo 18 Alppilan kirkko. Laulamme yhdessä tuttuja joululauluja suomeksi ja viroksi. Vivika Oksanen ja Dagmar Õunap. Vapaa pääsy. Rukousilta ja konsertti Seppo Juntusen johdolla la 8.12 klo 18 Alppilan kirkko. J.S. Bach: Jouluoratorio I–III la 8.12. klo 18 Kallion kirkko. Kallion Kantaattikuoro, Storia orkesteri, johtaa Tommi Niskala. Liput 20/15 e ovelta ja www.kallion kantaattikuoro.fi. Ylioppilaskunnan Laulajien perinteiset joulukonsertit su 9.12. klo 16 ja 18.30 Kallion kirkko. Johtaa Pasi Hyökki, Solistina Tapiolan kuoron pienyhtye. Liput 22,5/17,5 e. Suvi Teräsniska – Joulun Henki 2018 ma 10.12. klo 18 Kallion kirkko. Liput 30/35 e. Taas kaikki kauniit muistot – Laulu-Miesten joulukonsertti ti 11.12. klo 18 Kallion

Ensimmäisen adventin messu su 2.12. klo 11, Rintamäki, Työrinoja, Andersson. Seurat ke 5.12. klo 19, Juhani Veikko la, Heikki Sippola ja Sirpa Tolppanen. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen juhlajumalanpalvelus to 6.12. klo 11, Maria RepoRostedt, Marko Heusala, Marjukka Andersson. Mieskuoro Manifestum, johtaa Jonas Rannila. Käynti sankarihaudoilla klo 10.30. Messu su 9.12. klo 11, Työrinoja, Valojärvi.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki Avoinna: ma, ti, to, pe klo 9–12, ke klo 12–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302.

ohjataan hyväntekeväisyyteen. Ilm. myyjäksi sähköpostitse lauttasaari.srk@evl.fi. Yhteiset adventtimyyjäiset 1.12. klo 11–14. Adventtimyyjäisistä löydät joulunajan pikkuherkkuja ja paljon muuta leivonnaisista ihaniin käsitöi hin. Ilm. myyjäksi 29.11. klo 16 men nessä lauttasaari.srk@evl.fi tai kirk koherranvirastoon p. 09 2340 4300. Ensimmäisen adventin messu 2.12. klo 11. Tule laulamaan yhdessä upean kuoron kanssa Hoosiannaa. Messun jälkeen nautimme kirkko kahvit ja maistelemme joulun ensim mäiset joulutortut. Kauneimmat joululaulut su 9.12. klo 18. Mukana Lautta saaren musiikkiopisto. Messu ja joulukuvaelma su 16.12. klo 11. Perinteinen joulukuvaelma ja messun jälkeen puurojuhla ja joulu kahvit seurakuntasalissa. Kirkon joululounas seurakuntasalissa to 20.12. Joululounas perinteisi ne jouluherkkuineen. Kattaukset klo 12 ja klo 15. Lapset 8 e, aikuiset 15 e. Pöytävaraukset tehdään 15.12. men nessä lauttasaari.srk@evl.fi tai p. 09 2340 4300. Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron Adventtikonsertti su 2.12. klo 18. Johtaa Marjuk ka Andersson. Adventin kantaatteja. Soitinyhtye, solisteja. Ohjelma 10/5 e. Soiva Ensemblen joulukonsertti ti 4.12. klo 19. Sadelilja Larimo, viulu, ja isänsä Juha Pikkarainen, bassobaritoni, Margit Tuokko, sopraano, pianisti Sanni Antikainen ja kanteleensoittaja Emma Kuntsi. Ohjelma 10/5 e. Joulun valossa – Helsingin Konservatorion lasten ja nuorten kuorot la 8.12. klo 17. Johtaa Anna Nora ja Saara Aitta kumpu. Ohjelma 5 e.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET

Kiitos kaikille seurakuntavaaleissa äänestäneille. Teimme 17 % ennä tyksen äänestysaktiivisuudessa! Lapsikuoro ma klo 15, Seurakunta sali. Avoin rukouspiiri tiistaisin klo 18, Lauttasaaren kirkko, kerhohuone 15. Seniorilautta keskiviikkoisin klo 10, Seurakuntasali. Larun olohuone keskiviikkoiltaisin klo 17.30–20, Kirkkokahvila. Raamattupiiri 4.12. (joka toinen tiistai) klo 18–19.30, Lauttasaaren kirkko, kokoushuone 10, Brappu. Käsityöpiiri ti 11.12. klo 13 palvelu keskus Mereo. Lisätietoja diakoni Taina Viherkari p. 050 380 3532. Joulukahvila. Lauttasaaren Kirkko kahvila muuntautuu joulunajaksi tunnelmalliseksi joulukahvilaksi, jossa nautitaan herkullisista joulutor tuista, pipareista ja tuoksuvasta glögistä. Joulukahvila on auki 1.11.– 23.12. ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 10–20. Kirpputoritapahtuma Hyvän tekemisen tori kirkon liikuntasalissa la 1.12. klo 11–14. Osa myyntituotoista

Hoosianna-messu su 2.12. klo 10. Koivisto, Kanala, Gradualekuoro ja Välimäki. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Aitolehti, Väli mäki. Liikuntaesteisille kuljetus su 9.12. klo 10 messuun ja joulupuurolle. Ilm. kuljetukseen Hietalahti p. 09 2340 5451 viim. 3.12.

TAPAHTUMIA Rakenna joulupuu -keräys vähäva raisten perheiden lapsille su 2.12. klo 10 Paavalinkirkossa. Ota lahjatoi ve ja toimita 30–50 e lahja viim. ke 12.12. virastoon. Info: Tähtinen p. 09 2340 5442. Haluatko viedä seurakunnan joulutervehdyksen yksinäiselle vanhukselle? Info: Hietalahti p. 09 2340 5451. Jouluaskartelua Olkkarissa la 1.12 klo 10–16, Arabian kauppakeskuksen 2. krs. Olkkarin jouluherkkukeräys 26.11.– 14.12. Tuo Olkkariin jouluherkkukas si, jossa huoneenlämmössä säilyvää

MENOT 30.11. – 7.12.

20 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

tavaraa. Toimitamme tarvitseville. Info: Virkkunen p. 044 966 4502. Juhani Aaltonen & Sointi Jazz Orchestra: Saarnaaja -levynjulkaisukiertue la 1.12. klo 16. 18-henkinen Sointi Jazz Orchestra sekä saksofonisti-huilisti Juhani Aaltonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Armas Maasalon Adventtivesper su 2.12. klo 18. Elina Koivisto, Paavalinkirkon kuoro, johtaa Seppo Välimäki. Hiljaa helkkyellen ke 5.12. klo 18. Graduale-kuoro ja solistit, johtaa Seppo Välimäki. Vapaa pääsy. Ninni Poijärven Joulu-albumin julkaisukonsertti pe 7.12. klo 19. Ninni Poijärvi, laulu ja viulu, sekä Tommi Kalenius, laulu ja kitara. Liput 20 e, alle 15-v. 5 e. Rautatieläisten kristillisen yhdistyksen joulujuhla la 15.12. klo 13. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyyden kahvila ti klo 13–14.30. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45. Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keula. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan Asukastalolla, Topparikuja 2. Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. Diakonian vastaanoton varausaika ma klo 10–12 ja ke klo 14–16 p. 050 433 9846. Voit jättää muulloin viestin vastaajaan. Miesten pikkujoulusauna to 13.12. Lohirannassa. Lähtö klo 15.15 Paavalinkirkolta, klo 15.20 Kallion kirkolta. Ilmoittautumiset virastoon 5.12. mennessä. Hinta 10 e sis. jouluruokaa. Info: Tähtinen p. 09 2340 5442. Sururyhmä joka toinen to, alk. 10.1.2019. Ilm. virastoon.

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10. Messu 2.12. Naukkarinen, Maisila, Åker, Tiitu, Hersta. Tapiolan kuoro, joht. Pasi Hyökki. Rakenna Joulupuu -keräys alkaa. Pyhäkoulu. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus 6.12. Maisila, Lehtimäki, Tiitu, Hersta. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Visa Yrjölä. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. Pop-messu Töölön kirkossa su 2.12 klo 17. Maisila, Saari, Valkiainen, Sasu Rauhala, Tuomas Hautala, Mirkka Paajanen. Artistivieras Olli Helenius. Lastenhoito järjestetty, messun jälkeen jatkot seurakuntasalissa. Rakenna Joulupuu -keräys alkaa.

TAPAHTUMIA Kauneimmat joululaulut: Temppeliaukion kirkossa: 12.12. klo 19. Juvenalia-kamariorkesteri, joht. Janne Hanhijärvi. Leena Tiitu laulu, Henri Hersta urut. 15.12. klo 14. Pikkuväen joululaulut.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

1.12.

Vuosaaren Uutelassa Joulupolkua kuljetaan 7. kerran la klo 12–17. Kahden ja puolen kilometrin pituinen polku on valaistu sadoin kynttilöin ja sen varrella on jouluista ohjelmaa. Paikalla mm. joulupukki ja -muori, mutta porojen sijasta mukana on alpakoita.

Siina Hirvonen ja Taikaradio-orkesteri. Muskarilaiset Jenni Paason johdolla. Seurakunnan tervehdys Leena Tiitu. 6.1.2019 klo 18. Leena Tiitu, laulu; Tuomas Karjalainen, urut. Töölön kirkossa: 16.12. klo 17. Töölön kirkon kamariorkesteri, joht. Tuomas Karjalainen. Hannu Holma laulu, Hiljaa-ensemble, joht. Jukka Jokitalo. Töölön kirjastossa: 18.12. klo 18. Kaisa ja Kulkurit. Joulumyyjäiset ja puuhapäivä 1.12. klo 11–14 Töölön kirkolla. Joululauluhetki, piparien koristelua, joulukorttipaja, arpajaiset, kahvio, lohikeittoa, grillimakkaraa. Myynnissä mm. jouluherkkuja, koruja ja käsitöitä. Voit tuoda leivonnaisia ja ruokia myyntiin, tuoteselosteella varustettuna. Lisätiedot Kika Paukkunen p. 040 503 0707, Mari Munne-Kärkelä p. 050 465 7793. Merimieskirkkopiiri 3.12. klo 16.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Syyskauden viimeinen kokoontuminen. Piiri jatkaa 14.1. alkaen joka toinen ma klo 16.30. Vierailijoita Suomen Merimieskirkosta ja omasta seurakunnasta. Raamattuluento ja syksyn päätösmessu 4.12. klo 12.30 Temppeliaukion kirkossa. Itsenäisyyspäivän aaton kirkkojuhla 5.12. klo 18. Helsingin Sotaveteraanikuoro joht. Reijo Pajamo; Viipurin Lauluveikot joht. Ilkka Aunu. Tapio Tiitu urut. Juhlapuhe Jukka Paarma. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Itsenäisyyspäivän 50. juhlakonsertti 6.12. klo 14. Lions Töölö. Vaskivuoren lukion kamarikuoro joht. Sabrina Ljungberg; Frida Backman

viulu; Margareta Haverinen sopraano; Collin Hansen piano; Tapio Tiitu urut. Helsingin Suomalaisen Klubin Kuoro joht. Henrik Lamberg; Aarno Cronvall juonto. Lippu ennakkoon 17 e, ovelta 20 e. Naisten Pankin joulumyyjäiset 9.12. klo 10–14 Töölön kirkolla. Myynnissä mm. kahvia, teetä, leivonnaisia, käsitöitä, joulukortteja, Naisten Pankin Naisten Pankin tuotteita kuten kirjoja, parkkikiekkoja, heijastimia. Kirpputoritavaraa; vaatteita, koriste-esineitä, astioita ja kirjoja. Arpajaiset. Jouluaskartelua lapsille, kouluikäisille ja perheille 11.12. klo 18–20 Töölön kirkolla. Askartelua, pientä syötävää, joulupuuroa. Materiaali- ja iltapalamaksu 5 e/perhe paikan päällä. Ilm. nettisivulla. Lisätiedot Karoliina p. 050 408 1985. Gospel Christmas 15.12. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Gospel Helsinki, Gospel Helsinki Ensemble, Gospelia kaikille Mass Choir, Laulusolistina Heidi Simelius; Joonatan Rautio piano ja saksofoni; Juho Kivivuori basso; Sami Koskela lyömäsoittimet; Nina Pakkanen musiikinjohto. Lippu.fi. Joulunajan konsertti 23.12. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Barokkiaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä. Otto Alanen tenori, Henri Hersta urut. Vapaa pääsy. Joulunajan virsiä ja urkukoraaleja 30.12. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Hannu Leskinen baritoni; Henri Hersta urut. Vapaa pääsy.

Mitä antaa elämänne, jakakaa se keskenänne. Virrestä 816

6.12.

Perinteinen itsenäisyyspäivän kynttiläpaja Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1. Kolme samansisältöistä pajaa to klo 10, klo 11.30 tai klo 13. Jokaiseen pajaan mahtuu 25 kynttilänvalajaa. Hinta 4e/hlö maksetaan paikalla. Ilm. to-pe klo 10–14 viim. 30.11., p. 09 2340 4825 tai jätä sähköpostitse soittopyyntö: tyti.stolt-gronholm@evl.fi

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu Kulosaaren kirkossa su 2.12. klo 10. Rautiainen, Olkkola, mukana lapsikuoro ja Herttoniemen kirkkokuoro. Kulosaaren Marttojen lounasmyyjäiset seurakuntatalolla klo 11.30–13.30. Ensimmäisen adventin perhemessu Myllypuron kirkossa su 2.12. klo 12. Tule laulamaan Hoosiannaa ja virittäytymään joulunodotukseen lapsiystävällisessä messussa! Mukana lapsikuoro Marika-kanttorin johdolla sekä lastenohjaaja Elisabet ja varhaiskasvatuksen papit Stina ja Jenni. Messun jälkeen tarjolla joulupuuroa. Messu, Lähetystyön pyhä Herttoniemen kirkossa su 2.12. klo 16. Tikkanen, Kamarikuoro Ora, messun jälkeen yhteinen ateria. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Kulosaaren kirkossa to 6.12. klo 10. Ropponen, Kallio, Lemponen, Viipurin lauluveikot, Kulosaaren meripartio. Kirkkokahvit.

Jouluinen perhepäivä Herttoniemen kirkolla la 1.12. klo 14 ja 15. Tule jumppasaliin tekemään Impronautit Duon kanssa uusia joululauluja, aulassa klo 14 alkaen jouluaskartelua. Klo 16 Lasten ja perheiden kauneimmat joululaulut. Laulujen jälkeen tarjolla joulupuuroa, pipareita ja glögiä. Yhteistyössä Herttoniemen Lionsien kanssa. Äitien keskeneräisten käsitöiden ilta Kulosaaren kirkolla su 2.12. klo 17.30. Hyvää seuraa ja pientä purtavaa. Digiapua tarjolla Herttoniemen kirkolla ma 3.12. klo 9–10. Naapuruuspiiri Herttoniemen kirkolla ma 3.12. klo 13 kahvikupin, yhdessäolon ja laulun äärellä. Joulutauko 11.12.–6.1.2019. Eläkeläisten raamattupiiri Herttoniemen kirkolla ti 4.12. klo 12.30. Valoon-kuorokonsertti Kulosaaren kirkossa ke 5.12. klo 18. Herännäisnuorten kuoro, joht. Maija Sihvola, ja mieskuoro Veisuuveljet, joht. Samuli Korkalainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Kunniakäynti Leposaaren sankarihaudoille to 6.12. klo 12. Kallio, Lemponen. Itsenäisyyspäivän juhla to 6.12. klo 14 Myllypuron kirkossa. Myllypuron Lions. Armon ilta Herttoniemen kirkolla pe 7.12. klo 18. Rakenna joulupuu -keräys. Järjestämme joulun lahjakorttikeräyksen vähävaraisten perheiden ja yksinelävien hyväksi. Jos haluat olla mukana jakamassa joulumieltä, voit hankkia lahjakortin valitsemaasi liikkeeseen esim. lelu-, vaate- tai ruokakauppaan (arvo 10–50 e). Lahjoitukset voi tuoda 26.11.–16.12. Seurakuntatoimistoon tai Myllypuron kirkolle suntiolle sunnuntaisin 2.12., 9.12. ja 16.12. klo 11–14. Diakoniatyöntekijät jakavat lahjakortit niitä eniten tarvitseville. Lisätietoja: Heidi Tervahauta p. 050 433 7339. Diakonian joululounas ke 12.12. klo 12 Myllypuron kirkolla. Hinta 7 e. Lippuja Keskiviikkoruokailusta joka ke klo 12 Myllypuron kirkolta tai diakonilta ma klo 13–14 Myllypuron kirkolta tai seurakuntatoimistosta. Ota mukaan tasaraha. Lippuja rajoitettu määrä. Diakonian ajanvaraus. Huom! jos toivot tapaamista ennen joulua, varaa aika 12.12. mennessä. Herttoniemi: p. 050 347 9515/Markkanen tai kirkolla ke klo 9–9.30. Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 433 8343/Pesti tai kirkolla ma klo 13–14. Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila. Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markkanen. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

TAPAHTUMIA Perjantai-ilta kirkolla pe 30.11. klo 19 Myllypuron kirkossa. Puheenvuoroja Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso, Tikkanen ym. Musiikkia Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, Johannes Österlund, kitara, laulu, piano, soitinryhmä. Iltatee.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 30.11. – 7.12.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

− Haluan liittyä adventtipaastoon siirtämällä sivuun hössötystä ja hiljentymällä joka päivä, sanoo Kati Pirttimaa.

Hoosianna menee tunteisiin Hoosiannasta kehittyi vuosien saatossa hittibiisi ja kaiken kansan suosikki. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA PATRIK LINDSTRÖM

oosianna-hymni kajahtaa adventin alkaessa kirkoissa komeasti. Sana tulee Raamatusta. Kansanjoukko tervehtii aasilla ratsastavaa Jeesusta huutamalla hoosiannaa. – Heprean kielen sana hoosianna tarkoittaa oi auta, oi pelasta. Se on ikivanha siunauksen toivotus, kun kuningas on tullut, kertoo kanttori ja pappi Kati Pirttimaa. – Silti se Hoosianna-laulu, jota pääsemme laulamaan ensimmäisenä adventtisunnuntaina, on paljon uudempi. Hymnin on säveltänyt saksalainen säveltäjä Georg Joseph Vogler. Hän toimi tuolloin, 1700-luvun loppupuolella, Tukholman oopperan musiikillisena johtajana. Pirttimaan tavoin hänkin oli muusikko ja pappi, ja niinpä hänet tunnetaan myös nimellä Abbé isä Vogler. – Hoosiannasta on tullut suomalainen ja ruotsalainen perinne, ei kansainvälinen, vaikka toisin voisi luulla. Hymni koki muutamia vaiheita ennen kuin siitä tuli koko seurakunnan yhteinen laulu, selostaa Pirttimaa. SUOMEEN PÄÄTYNYT saksalaissyntyinen muusikko Richard Faltin sävelsi hymnille urkualkusoiton.

Helsinkiläinen kanttori Armas Maasalo sisällytti Hoosiannan adventtivesperiinsä. Hän lisäsi hymniin mieskuoron laulamat alkufanfaarit. Kirkkokuorot alkoivat laulaa Hoosiannaa. Aikaa myöten seurakuntalaiset oppivat ja innostuivat laulamaan mukana. Nykyvirsikirjaan Hoosiannasta tuli ihan virallisestikin seurakuntavirsi.

”

KENENKÄÄN EI TARVITSE ESITELLÄ KIILTOKUVAMAISTA ELÄMÄÄ TAI JOULUKOTIA.

SEURAKUNTALAISTEN INNOSSA laulaa Hoosiannaa on Pirttimaan mielestä jotain samaa kuin alkuperäisessä kansanjoukon tilanteessa. Kuninkaalla oli oikeus ottaa käyttöönsä mikä tahansa hevonen. Sanottiin vain, että herra tarvitsee sitä. Samoja sanoja käytettiin, kun Jeesuksen käyttöön otettiin aasi. – Kansa oivalsi yhteyden perinteeseen ja alkoi ter-

vehtiä Jeesusta kuninkaana, vaikkei hän ollutkaan voitokas sotasankari. Se, että Jeesus valitsi ratsukseen arjen työjuhdan, kertoi aivan muusta – vaatimattomuudesta ja nöyryydestä, siitä, että Jeesus tulee arkielämän keskelle sellaisena kuin se on. Kenenkään ei tarvitse esitellä kiiltokuvamaista elämää tai joulukotia. Silti Hoosianna-laulun myötä alkavana adventtiaikana nimenomaan valmistaudutaan jouluun. Sana adventti tarkoittaa Herran tulemista, Jumalan syntymistä maailmaan. Kati Pirttimaa sanoo arvostavansa erilaisia tapoja valmistautua jouluun, kunhan vain voimia ja iloa riittää vielä juhlasta nauttimiseenkin. – Vanhastaan on vietetty adventtipaastoa. Haluan liittyä siihen siirtämällä sivuun hössötystä ja hiljentymällä joka päivä Raamatun tekstien äärelle. Meillä on kotona anglikaaninen adventtikynttelikkö, jossa on kolme violettia, yksi roosa ja yksi valkoinen kynttilä. Virittelen myös pikku hiljaa jouluseimiasetelmaa. KATI PIRTTIMAA ei muista, milloin olisi itse laulanut Hoosiannaa ensimmäisen kerran. Ehkä Espoon vanhassa kirkossa, se kun oli viherlaaksolaisten kotikirkko. – Vahvimmat tunnekokemukseni ovat peräisin työvuosiltani Kallion kirkossa. Kirkko oli täynnä ihmisiä, kun adventtivesperin fanfaarit kajahtivat, muistelee nykyinen Espoon hiippakunnan jumalanpalvelus- ja hengellisen elämän asiantuntija. ■ Katso ensimmäisen adventtisunnuntain messut sivuilta 17–24 ja verkossa osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi.

MENOT 30.11. – 7.12.

22 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET 1. adventtisunnuntain perhemessu ja puuhapäivä ”Taivaan isän hommissa” su 2.12. klo 11. Messussa otetaan käyttöön kuvittaja Heli Pukin suunnittelema ja tekemä Mikaelinkirkon kastepuu. Messun jälkeen hän esittelee kastepuuta Mää-lampaan kanssa. Messun jälkeen puuro ja puuhaa perheille. Oman nallen/nuken voit tuoda mukaan kirkolle kasteleikkiin. Puurosta vapaaehtoinen maksu ystävyysseurakunta Tyrön hyväksi. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 11. Anne Granström, Aimo Lankinen, Mari Lamminen, Tuula Stöckell, viulu. Partiolaiset avustavat, lipunnosto kirkon pihalla klo 10.45. Iltaehtoollinen su 2.12. klo 17 Östersundomin kirkossa. Itsenäisyyspäivän seppeltenlasku ja hartaus to 6.12. klo 13 yhdessä Matteus församlingenin kanssa Östersundomin kirkolla. Sasu Rauhala.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Perinteiset adventtimyyjäiset la 1.12. klo 10–13. Joulutunnelmaa, lahjaideoita, juhlaherkkuja! Myynnissä mm. leivonnaisia, käsitöitä, kahviosta riisipuuroa ym. Tuotto ohjataan oman srk:n lähetys- ja auttamistyöhön. Kauneimmat joululaulut la 1.12. klo 13, adventtimyyjäisten jälkeen. Adventtikonsertti Illan tullen hämärtyypi su 2.12. klo 18. Suvi Lehtonen-Gräsbeck, sopraano, Folke Gräsbeck, piano. Ohjelmassa mm. Hanukka-lauluja ja Merikannon joululauluja. Yhteislauluna Hoosianna. Vapaa pääsy. Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 3.12. klo 10.30–12 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9. Itsenäisyyspäivän kynttiläpajat to 6.12. klo 12.30–14, 14–15.30 ja 15.30–17. Valitse paja, joka sopii sinulle parhaiten. Hinta on 3 e/hlö maksetaan paikan päällä. Pajassa sinun on mahdollisuus valaa neljä kynttilää sekä askarrella – tarjolla on myös pientä jouluista syötävää ja juotavaa. Kaikenikäiset ovat tervetulleita, alle kouluikäisille lapselle aikuinen mukaan. Ilmoittautuminen sähköisesti verkkosivujemme kautta etukäteen 3.12. mennessä. Itsenäisyyspäivän juhla to 6.12. klo 13. Ohjelmassa: Juhlapuhe uutistoimittaja Arvi Lind, LC presidentin sekä veteraanin tervehdyspuhe, yksinlaulua, lausuntaa, pianomusiikkia sekä Kadettikuoron ja iLOPISARAT-kuoron esityksiä. Juhla päättyy Maamme-lauluun. Kahvitarjoilu, vapaa pääsy. Järj. Lions Club Kontula ja Mikaelin seurakunta. Rakenna joulupuu -keräys. Hyväntekeväisyysprojektina keräämme alueemme vähävaraisille perheille ja yksinasuville lahjoituksina joulupusseja ja lahjakortteja. Osallistu lahjoittamalla joulupussi (sis. kahvipaketin, keksipaketin ja konvehtirasian) tai lahjakortti ruokakauppaan/tavarata-

loon (arvo 20–50 e) tai lahjakortti lelukauppaan (arvo 30–50 e). Tuo lahjoitukset Mikaelinkirkon suntioille arkena 26.11.–14.12. klo 9–15. Lahjoituksia otetaan vastaan 2.12. 1. adventtisunnuntain messun ja 9.12. olevan messun yhteydessä sekä 16.12. Mellunkylän Joulupuisto -tapahtuman yhteydessä klo 15 asti Mikaelinkirkolla. Mellunkylän joulupuisto su 16.12. klo 13–16. Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyvät verkkosivujemme tapahtumakalenterista. Pappi on tavattavissa Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Viimeiset puhelinpäivystykset ennen joulua ma 17.12.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Koko perheen hoosiannakirkko su 2.12. klo 10. Nurminen, Ijäs, Filppula. Cantiamo ja Sonórus. Itsenäisyyspäivän messu to 6.12. klo 10. Rantala, Nurminen, Filppula. Cantiamo. Arkkikirkko ke 5.12. klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 2.12. klo 12. Vaulas, Laaksonen, Rantala, Niva-Vilkko. Chorus Marinus. Lasten joulukirkkohetki ke 5.12. klo 9.30. Meriläinen, Pulkkiset, Rantala, Niva-Vilkko. Itsenäisyyspäivän juhlamessu to 6.12. klo 12. Ijäs, Laaksonen, Vaulas, Niva-Vilkko. Miesyhtye. Messun jälkeen juhla Laajasalo-Degerö Seuran ja Laajasalon Marttojen kanssa. Tammisalon kirkossa: Tammenterhokirkko su 2.12. klo 15. Kaskinen. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Kaskinen, Tiainen.

TAPAHTUMIA Adventtimyyjäiset la 1.12. klo 11–14 Laajasalon kirkolla. Myynnissä käsitöitä, leivonnaisia ja arpoja. Kahviossa mm. hirvikeittoa. Chorus Marinus, kvartetti ja P.S duo esiintyvät. Järj. lähetyspiirit, Chorus Marinus, lapsityö ja kansainvälinen diakonia. Rakenna joulupuu -keräys alkaa su 2.12. Voit ilahduttaa alueen vähävaraisten perheiden lapsia tai yksinasuvia vanhuksia. Roihuvuoren, Tammisalon ja Laajasalon kirkoilla on ”joulupuu”, josta voit ottaa kortin. Kortissa tarkemmat ohjeet. Adventin musiikkia su 2.12. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Filppula, urut Katariina Kopsa. Ohjelmassa mm. Armas Maasalon Adventtivesper. Kolehti diakoniatyölle. Aikamiesten joulukonsertti su 2.12. klo 18 Laajasalon kirkossa. Ohjelma 10 e.

Kauneimmat joululaulut päivällä ke 5.12. klo 13. Laajasalon kirkossa. Vaulas, NivaVilkko, Mero-Hiltunen. Kauneimmat joululaulut päivällä ke 5.12. klo 13 Roihuvuoren kirkossa. Filppula, Juvonen, tenori Juha Tuomainen. Radiolähetyspiiri ke 5.12. klo 13 Laajasalon kirkolla. Marttojen myyjäiset la 8.12. klo 8–15 Roihuvuoren kirkolla. Mm. käsitöitä ja leivonnaisia. Kauneimmat joululaulut su 9.12. Laajasalon kirkossa. Klo 15 perheille: viulisteja Itä-Helsingin musiikkiopistosta. Klo 18 mukana Chorus Marinus, joht. Päivi Niva-Vilkko, Miesyhtye, joht. Heikki Varis sekä Toimela Brass, joht. Veikko Rauhaniemi. Seurakunnan joulujuhla ti 11.12. klo 18 Laajasalon kirkossa. Topeliuksen Peikkojen joulu -näytelmä, ohj. ja dramatisointi Markku Arokanto. Mukana Laajasalon Huvilateatteri. Chorus Marinus, joht. Päivi Niva-Vilkko. Joulupuuro, joulupukki vierailee. Kauneimmat joululaulut ti 11.12. klo 18.30 Tammisalon kirkossa. Akateemisen Puhallinorkesterin soitinyhtye. Itä-Helsingin musiikkiopiston laulajien joulukonsertti ke 12.12. klo 18.30 Laajasalon kirkossa. Soiva Ensemblen joulu ke 12.12. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Sadelilja Larimo, sopraano, Margit Tuokko, sopraano, Emma Kuntsi, kantele, Lauri Honkavirta, piano. Uudempaa joulumusiikkia, Juha Lehmus ja Annukka Ahola, sekä suomalaisia joululauluja menneiltä vuosikymmeniltä. Kurkistus muiden maiden jouluiseen musiikkiin säveltäjinä mm. B. Britten ja G. Faure. Ohjelma 10/5 e. Seurakunnan joulujuhla to 13.12. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Ohjelmassa mm. A-M Kaskisen näytelmä Joulu saapuu kaupunkiin, joulupuuro ja kahvit. Lapsille joulupussit. Mukana Sonorus. Jouluisia säveliä pe 14.12. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Tarja Karkulehdon yksinlauluoppilaat. Kolehti lähetystyölle. Jouluiloa! Diakoniatyö avustaa vähävaraisia alueillamme. Lomakkeita jouluavustuksen hakemiseen saa kirkoilta ja nettisivultamme, www.roihuvuorenseurakunta.fi. Hakukaavakkeiden viimeinen palautuspäivä on 30.11. Diakoniatyön puhelinajanvarauksen vuoden viimeiset ajat Laajasalon alue ma 10.12. klo 10–11 p. 09 2340 5768 ja Roihuvuoren alue ti 11.12. klo 10–11 p. 09 2340 5758.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Huom. 2.12. Adventin perhemessu klo 10 Matteuksenkirkossa. Messu televisoidaan. Seurakuntaa pyydetään saapumaan ajoissa. Mukana lapsikuoro Kristallit ja Vartsika-bändi.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 11 Vartiokylän kirkossa. Partiolaisten kirkkopyhä. Sudenpennut antavat partiolupauksen. Mukana Vartiovuoren Poikain kenttäorkesteri. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

sinulle ehtoollisen messusta ja voit nauttia sen omassa kodissasi. Ilm. viim. pe klo 13 mennessä, p. 09 2340 6500. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10, kirkko. Antola, Virtanen. Kirkkokahvit ennen jumalanpalvelusta klo 9.30. Ei iltakirkkoa Katukappelissa itsenäisyyspäivänä to 6.12.

TAPAHTUMIA

Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho maanantaisin klo 12. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30-18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13. Perjantailenkki mukavaa kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö klo 13 Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, Vartiokylän kirkolle, jossa tarjolla kahvit. Perjantailenkkiä ei 7.12. Joulupaja la 1.12. klo 15–17. Tule askartelemaan erilaisia lahjoja ja kortteja sekä nauttimaan joulutunnelmasta. Pajan hinta 5 e/osallistuja maksetaan paikan päällä käteisellä. Ilmoittautuminen 30.11. mennessä heli.m.nieminen@evl.fi. Itsenäisyyspäivän myyjäiset to 6.12. klo 12–14. Perinteisissä myyjäisissä mukana alueen toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio. 4.12. Kari Koivu: Itsenäisen Suomen runouden aarteita. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16. Diakonian jouluajan ajanvaraus viimeistään perjantaina 14.12. Rakenna joulupuu -keräys Vartiokylän kirkolla 9.12. saakka ja virtuaalisesti osoitteessa www.kotimaanapu.fi: Vartsikan joulu 2018.

Kuninkaan ilta kirkolla pe 30.11. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhe Antti Pesonen, ylistys Hannele Ahtinen ja Hadassa. Joulupuu. Haluatko tuoda iloa lapsen jouluun? Lahjoita joululahja! Joululahjakeräys vähävaraisten perheiden lapsille avautuu messun jälkeen kirkolla su 2.12, jonka jälkeen lahjat ovat varattavissa nettisivuillamme. Toimitathan lahjat Katukappeliin tai virastolle 13.12. mennessä. Kiitos kun autat! Joulumyyjäiset kauppakeskus Columbuksessa la 1.12. klo 10–15 ja Vuosaaren kirkolla su 2.12. klo 12.30– 14. Tule tekemään löytöjä, ostamaan käsitöitä, joulusinappia, leivonnaisia, kortteja ja lahjatavaraa, sekä kokemaan iloista myyjäistunnelmaa. Nämä ostokset tekevät myös hyvää, sillä tuotto käytetään lähetystyöhön sekä seurakunnan piirien ja nuorten toiminnan tukemiseen. Joulupolku Uutelassa la 1.12. klo 12–17. Olemme mukana tunnelmallisella Joulupolulla! Tule sinäkin! Seiminäyttely Vuosaaren kirkolla 2.12.–6.1., avoinna muiden tilaisuuksien yhteydessä. Joulun erikoisnäyttelyssä on esillä parikymmentä seimeä Lea Purhosen kokoelmasta sekä kotimaasta että ulkomailta. Kokoelma on karttunut niin omilta matkoilta kuin ystävien tuliaisina; tänä vuonna mukana on mukana seimiä mm. Afrikasta. Lisäksi tänä vuonna on esillä erityisesti lapsille tehtyjä seimiä. Pysähdy seimen äärelle ja riemuitse yhdessä enkelien ja paimenten kanssa Jeesuksen syntymästä! Helsingin Lauluveljien adventtikonsertti kirkossa su 2.12. klo 18. Johtaa Julia Lainema. Puhe Seppo Tirkkonen. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Puotin Laulun joulukonsertti Joulujen laulut kirkossa ti 4.12. klo 18. Johtaa Anna Karjula. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e, opiskelijat ja työttömät kaksi yhden hinnalla. Pyhän tanssin iltapäivä Merirastikappelissa la 1.12. klo 13–16. Meditatiivista tanssia ja mietiskelevää rukousta. Helpot askelkuviot. Ota mukaasi sisätossut tai villasukat. Vapaaehtoinen oviraha 5–15 euroa. Ilm. saraaho@gmail.com tai p. 050 490 601. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 3.12. klo 12. Vieraana Anja Hinkkanen, aiheena ajatuksia ja musiikkia Suomen itsenäisyydestä. Tule viettämään mukavaa aikaa yhdessä! Yhteinen lounas kirkolla to 29.11. klo 11. Vapaaehtoinen maksu 2 e. Huom. lounasta ei ole itsenäisyyspäivänä 6.12. Mielenterveystyön joulujuhla kirkolla pe 30.11. klo 13–15. Joulupuuroa, torttukahvit, ohjelmaa, joululauluja ja jouluevankeliumi. Tervetuloa! Yhteistyössä Vartiokylän rovastikunnan diakoniatyö ja Helsingin kaupungin itäinen päihde- ja psykiatrian yksikkö.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 29.11. klo 18, Katukappeli. Antola, Virtanen. Ensimmäisen adventin perhemessu su 2.12. klo 11, kirkko. Holma, Jurmu, Paaso, muskarilaiset, Satosalmi ja lastenohjaajia. Tule aloittamaan yhdessä adventin aika ja laulamaan Hoosiannaa! Messun jälkeen lounas ja joulumyyjäiset, sekä Joulupuu-keräyksen avaus. Kotiehtoollinen su 2.12. Oletko sairas tai sinulla on vaikeuksia liikkua? Diakoniatyöntekijä voi tuoda

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 30.11. – 7.12.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

1.6.

Adventtitapahtuma ja myyjäiset Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1, la 1.6. klo 10–14.45. Alpakoita ja vetokoiria, kahvio, perinneleikittäjä, joulumusiikkia, lasten muskarihetket klo 10.30 ja 11.15, Lelut kiertoon -piste. Kolmen vartin Kauneimmat joululaulut klo 14.

Valon aamu ma 3.12. klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Tule aloittamaan viikko mukavassa seurassa aamupalan äärellä! Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14. Suljettu 6.12. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17, paitsi ei itsenäisyyspäivänä 6.12. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Tule laulamaan Hoosiannaa! Messut su 2.12. klo 10 Malmin kirkossa. Esa Järvinen, lapsikuorot, joht. Kaisu Rauhamaa. Messussa lastenhetki. klo 10 Viikin kirkossa. Petri Jukanen. klo 10 Puistolan kirkossa. Paula Närhi, glögitarjoilu. Messun jälkeen joulukorttipaja. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa.

24.12.

Kutsu joulunviettoon. Olet lämpimästi tervetullut yksin tai ystävän kanssa jouluaterialle ja yhteiseen joulunviettoon jouluaattona. Jouluateria hartauden jälkeen Viikin kirkolla, Agronominkatu 5, klo 17–19 ja Malmin kirkolla, Kunnantie 1, klo 18–20. Ilm. kirkkoherranvirastoon 3.–17.12., p. 09 2340 4400.

Martta Paijola, Joukko-kuoro, joht. Viena Huhtala. Perhekirkot su 2.12. klo 12 Jakomäen kirkossa. Heidi Tikka. Ennen messua klo 10 Jakomäen Joulumaa-tapahtuma, pipareiden paistoa ja joululauluja. Myynnissä villasukkia pukinkonttiin. Messun jälkeen riisipuuroa ja glögiä. klo 14 Puistolan kirkossa. Rosa Pöppönen, Laulupuu, joht. Taru Hämäläinen. Kirkon jälkeen Laulupuun kahvila. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen, Cantores Minores -muskarilaiset, joht. Terhi Orpana. Kahvija mehutarjoilu. Itsenäisyyspäivänä to 6.12. klo 10 Malmin kirkossa itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus. Kenttärovasti Janne Aalto, saarna, Pirkko Poisuo, Heikki Arikka. Malmin mieslaulajat, joht. Kirsi Tunkkari. Ennen messua klo 9.20 seppeleenlasku Veteraanikivellä kirkon pihalla. Kirkkokahvit. klo 9.30 Itsenäisyyspäivän hartaus ja kahvit Puistolan kirkolla. Timo Ahoinpelto. Ennen hartautta lipunnosto Puistolan torilla klo 9. klo 14 Pihlajiston asukastalo Mestassa Kauneimmat joululaulut ja itsenäisyyspäivän kahvit. Jukka Holopainen, Timo Olli.

TAPAHTUMIA Joulukonsertti su 2.12. klo 18 Malmin kirkossa. Helsingin Naispoliisilaulajat, joht. AnnaElina Norjanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirkkojen jouluseimet nähtävillä 2.12.–6.1. Joulumyyjäiset la 1.2. Pihlajamäen kirkolla klo 11–14. Myytävänä leivonnaisia, käsitöitä. Myyntipaikkoja voi kysellä markku.arola@evl.fi. Kahvilassa riisipuuroa, kahvia ja joulutorttuja. Adventtimyyjäiset Malmin kirkossa la 1.12. klo 11–13. Perinteistä myyjäistavaraa, kahvio. Kirkkosalissa klo 12 Rakkaimmat joululaulut: Kirkon kuoro, joht. Elina Tofferi, yhteislaulua. Adventtitapahtuma lähetyksen hyväksi Siltamäen seurakuntakodis-

sa la 1.12. klo 12–13.30. Kahvila, virsihetki, arpajaiset. Joulumyyjäiset su 2.12. klo 11–14 Viikin kirkossa. Klo 13 Jouluhiiruli avaa Viikin kirkon joulun, minkä jälkeen Laulullani lämmitellä sydämien matkaa -konsertti. Pihlajanmarjat-kuoro, joht. Marjasisko Varha. Kira-Mia Tuisku. Kaikenikäisten joulukorttipaja su 2.12. klo 11–13.30 Puistolan kirkossa. Tule siksi ajaksi kuin sinulle sopii. Eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkossa ti 4.12. klo 13 ja Pihlajamäen kirkolla ke 5.12. klo 12. Avoimet iltapäivähetket Olotilakahvila Olohuoneessa puurotarjoilu ja viikkomessu ma 3.12. klo 11.15, Anni Paukkala-Toivonen. Porttikahvila Pukinmäen Portissa ma 3.12. klo 12–15. Joulujuhla Siltamäen seurakuntakodissa ti 4.12. klo 12. Naapurikahvit Viikin kirkolla ke 5.12. klo 13. Rakenna joulupuu. Ilahduta lahjakortilla joko alueen yksinäisiä tai vähävaraisia lapsiperheitä. Anna saajan itse valita hankkimalla lahjakortti lapselle lelu- tai pelikauppaan tai tarjoamalla elämys koko perheelle vaikka elokuvalippujen muodossa. Yksinäistä ilahduttaa lahjakortti tavarataloon, jossa hän voi itse valita sen, mitä eniten tarvitsee. Tutustu tositarinoihin ja toiveisiin lähikirkoilla tai verkossa helsinginseurakunnat. fi/malmi. Toimita lahjakortti Malmin seurakunnan kirkkoherranvirastoon 3.–10.12. ma–pe 9–15 tai lähikirkollesi 1. tai 2. adventin messun yhteydessä. Joulun puurojuhla la 15.12. klo 16 Malmin kirkko. Puuro, glögi, kahvit ja torttu. Joululauluja. Hinta 5 e, tuotto lähetystyön hyväksi. Pirkko Poisuo, Timo Olli. Ilm. puurojuhlaan 13.12. mennessä suntioille p. 09 2340 4420, mainitse ruoka-aineallergiat. Kutsu Joulunviettoon! Olet lämpimästi tervetullut yksin tai ystävän kanssa jouluaterialle ja yhteiseen joulunviettoon jouluaattona 24.12. Jouluateria hartauden jälkeen Viikin kirkolla klo 17–19 tai Malmin kirkolla klo 18–20. Ilm. kirkkoherranvirastoon 3.12. alkaen tai viim. 17.12,

Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa lauletaan yhdessä Suomen Lähetysseuran painattamasta Kauneimmat joululaulut -vihkosesta. Vapaa pääsy, kolehti. Lauantai 1.12.

■ Klo 13 Mikaelinkirkko, Emän-

nänpolku 1 ■ Klo 14 Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, Kolmen vartin kauneimmat joululaulut

peli, Vanhakirkko, Carols by Candlelight - englanninkielinen vihko

Perjantai 14.12.

■ Klo 19 Paavalinkirkko, Pop kau-

Tiistai 4.12.

neimmat joululaulut, Östersundomin kirkko

ko, lapsille

Lauantai 15.12.

■ Klo 17.30 Hyvän Paimenen kirk-

Keskiviikko 5.12.

■ Klo 13 Roihuvuoren kirkko

Lauantai 8.12.

■ Klo 16 Kannelmäen kirkko, lap-

sille, Merimieskirkko, Provianttikatu 4

Sunnuntai 9.12.

■ Klo 15 Jakomäen kirkko, Laaja-

salon kirkko, perheille, Merirastikappeli, Kauneimmat joululaulut -Merirastimessu, Mikaelinkirkko, perheille, Tuomiokirkko, lapsille, Vartiokylän kirkko ■ Klo 16 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26, lapsille, Mikael Agricolan kirkko ■ Klo 18 Johanneksen-, Kannelmäen, Kulosaaren, Laajasalon ja Lauttasaaren kirkot, Pitäjänmäen kirkko, bändin säestyksellä, Siltamäen seurakuntakoti

Tiistai 11.12.

■ Klo 18 Mikaelinkirkko ■ Klo 18.30 Tammisalon kirkko

Keskiviikko 12.12.

■ Klo 13 Katukappeli, kauppakes-

kus Columbus, Laulupiirin kauneimmat joululaulut ■ Klo 18 Suomenlinnan ja Vartiokylän kirkot ■ Klo 18.30 Tapanilan kirkko ■ Klo 19 Merirasti-kappeli ja Temppeliaukion kirkko

Torstai 13.12.

■ Klo 12 Vuosaaren kirkko ■ Klo 14 Puotilan kappeli, erityi-

sesti ikäihmisille ■ Klo 18 Katukappeli, kauppakeskus Columbus, Puotilan kap-

■ Klo 11 Kallion kirkko, kaiken-

ikäisille ■ Klo 15 Alppilan kirkko, Sateenkaarikansalle, Oulunkylän kirkko, lapsille ■ Klo 16 Herttoniemen kirkko, Munkkivuoren kirkko, lapsille ■ Klo 18 Hyvän Paimenen kirkko, lapsille, Munkkiniemen kirkko

Sunnuntai 16.12.

■ Klo 12 Malminkartanon kappeli ■ Klo 14 Tuomaan Lasten kirkko,

Pihlajatie 16, leikki-ikäisille lapsille ja koululaisille, Viikin ja Vuosaaren kirkot, lapsille ■ Klo 15 Huopalahden ja Oulunkylän kirkot, Puistolan kirkko, lapsille, Tuomiokirkko, Vartiokylän kirkko, lapsille ja perheille ■ Klo 16 Herttoniemen kirkko, Kauneimmat joululaulut -messu, Malmin ja Viikin kirkot, lapsille, Mikaelinkirkko, Paavalin- ja Roihuvuoren kirkot, perheille, Tuomaan Lasten kirkko, Pihlajatie 16, taaperoille, Vuosaaren kirkko ■ Klo 17 Pitäjänmäen kirkko, lapsille ja perheille, Töölön kirkko ■ Klo 18 Huopalahden ja Hyvän Paimenen kirkot, Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26, Kallion ja Kannelmäen kirkot, Käpylän kirkko, Kauneimmat joululaulut -messu, Meilahden, Munkkivuoren, Myllypuron, Paavalin-, Puistolan, Roihuvuoren ja Viikin kirkot, Tuomiokirkko Tilaisuuksia järjestetään myös mm. kirjastoissa ja kauppakeskuksissa. Lisätietoa: www. kauneimmatjoululaulut.fi ja www.musiikkiakirkoissa.fi. Konserttilistaus löytyy sivulta A6

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 30.11. – 7.12.

24 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

p. 09 2340 4400. Paikkoja rajoite tusti. Kevään sururyhmä to 7.2., 21.2., 7.3., 21.3. ja 11.4. klo 17.30–19 Jakomäen kirkolla. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Päihdesensitiivinen sururyhmä läheisensä päihteisiin menettäneille Malmin seurakunnassa. Ryhmä kokoontuu joka toinen keskiviikko 16.1.–27.3. klo 17–19 Tapulin seura kuntakodilla, Maatullinkuja 4. Ohjaa jina pastori Markus Kopperoinen ja diakoniatyöntekijä Pauliina Himan ka. Tied. ja ilm. markus.kopperoi nen@evl.fi, p. 050 380 3569.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: 1. adventtisunnuntain messu 2.12. klo 10. Heininen ja Mäkiö. Kamari kuoro Addictio, johtaa Elisa Huovi nen. Rakenna joulupuu keräys alkaa. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpal velus 6.12. klo 10. Pelkonen ja Peso nenKareinen, Elsa Sihvola, sello, sekä Oulunkylän partiolippukunta Käskynhaltiat. Ennen jumalanpalve lusta lipunnosto klo 9.45 Oulunkylän kirkon yläpihalla. Adventin ajan pyhäkoulu Oulunky län kirkossa sunnuntaisin 2.12., 9.12., 16.12. ja 23.12. klo 10 messun ajan. Käpylän kirkossa: 1. adventtisunnuntain messu 2.12. klo 18. Elo ja Helenius. Kamarikuoro Addictio, johtaa Elisa Huovinen, sekä Käpylän kirkkokuoro. Lyydiatoimi kunnan adventtipuuro klo 16.30 alkaen. Voit tuoda halutessasi kahvi paketin lahjaksi Tallinnan suomalai sen Pyhän Pietarin seurakunnan joulujuhlaan. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpal velus 6.12. klo 10. Kosonen ja Heleni us sekä Käpylän kirkkokuoro. Ennen jumalanpalvelusta lipunnosto klo 9

Taivaskalliolla ja kahvit klo 9.30 kirkolla. Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa. Joka kuukauden 3. keskiviikko rukoushetken yhteydessä myös ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunky län kirkolla kaiken ikäisille.1 e. Kau den viimeinen aamupuuro 3.12. Tarjolla joulupuuroa ja klo 11 pieni jouluinen lauluhetki. Yhteisöravintola Salaam Oulunky län kirkolla torstaisin klo 12–15.1– 10 e. Joulun iloa ja rauhaa – Kan sallisKuoron joulukonsertti ti 4.12. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Johtaa Teppo Lampela. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Anna valo ke 5.12. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Naiskuoro Elegia kuljettaa kuulijansa hetkeksi valoon talven pimeyden keskellä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Iske ihmistä sydämeen su 9.12. klo 15 Käpylän kirkos sa. Helsingin Työväen Orkeste rin ja Käpylän Lionsklubin jouluinen konsertti. Anna Immonen, sopraano, Hannu Leskinen, baritoni, Luis Rami rez, orkesterinjohto. Adam, Corelli, Mozart, Sibelius, Kaski, Maasalo, Palmgren. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Hankitaan yhdessä sydäniskurilait teita Käpylään! Petri Laaksonen – joulukon sertti la 8.12. klo 19 Oulunky län kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Konsertissa Petri Laaksosta säestävät ammattikuusi kot Petri Hatakka koskettimet sekä kitaristeina paikkakuntakohtaisesti Make Perttilä ja Jan Lindström. Creatio – Luominen la 8.12. klo 16 Käpylän kirkossa. Vox Silentii. Adventin ajan grego riaanisia sävelmiä ja Hildegard Bingeniläisen lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Avoimet jouluvaellukset pikku väelle 10.12. klo 10.30 Oulunkylän kirkossa ja 7.12. klo 10.30 Käpylän kirkossa. Kauneimmat joululaulut: La 8.12. klo 11 Maunulan Smarket, klo 12 Ogelin liikekeskus, klo 13 KSupermarket Mustapekka, klo 14 Maunulatalo, Metsäpurontie 4. Mukana Musiikkikoulu Virtuksen lasten laulusuzukiryhmä ja soitin

yhtye, johtaa Mervi SipolaMaliniemi. Savik ja PesonenKareinen sekä Maunulan lauluryhmä. La 15.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut Oulunkylän kirkossa. Elo ja Mäkiö. Klo 17 Maunulan majan kauneimmat joululaulut, Metsäläntie 9. Savik ja PesonenKareinen. Su 16.12. klo 15 Oulunkylän kirkko. Kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Pelkonen ja Mäkiö. Klo 18 Kauneim mat joululaulut messu Käpylän kirkossa. Elo, nuorisotyönohjaaja Mia Mod ja PesonenKareinen. Oulun kylän seurakunnan isosten lauluja soitinryhmä. Ti 18.12. klo 14 Koskelan kirkko. Sairaalapastori ja Helenius. Ke 19.12. klo 19 Koskelan kirkko. Karin Airaksinen ja PesonenKarei nen. Maija Sihvola laulu, Maunulan lauluryhmä. To 20.12. klo 18 Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Heininen ja joulu kanttori Hiski Wallenius. Su 23.12. klo 18 Käpylän kirkko. Albekoglu ja kanttori Mikko Helenius. Helsingin Työväen Orkesteri säestää yhteislaulua. Klo 18 Oulunkylän kirkko. Heininen ja Mäkiö. Kaari ensemble, johtaa Saara Aittakumpu.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Hoosiannamessu su 2.12. klo 11. Mukana Vox Sonora kuoro. Jouni Pirttijärvi, SuviMaria Roine, Marita Toivonen, AnnaKaisa Jussila ja Ari Häyrinen. Messun jälkeen Rakenna joulupuu keräyksen avaus. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus to 6.12. klo 11. Marita Toivonen, Lauri Koivisto ja Ari Häyrinen. Kaskipartion ja Vuorenhaltioiden lippukuntien partiolaiset antavat partiolupauksen sa jumalanpalveluksen jälkeen. Itsenäisyyspäivän juhla ja musiik kitilaisuus to 6.12. klo 16. Juhlapu hujana pastori Kati Pitkänen, muka na myös Jussi Hirvonen ja Jouni Pirttijärvi. Vapaa pääsy.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Jouluvalojen sytytys Paloheinän kirjaston aukiolla pe 30.11.klo 18.30. Tanja Berg, Heli Sjöberg, Aino Perälä, Jouni Pirttijärvi, Jenni Paaso ja Ari Häyrinen. Adventtitapahtuma ja myyjäiset la 1.12. klo 10–14. Kirkon piha ja kirkko täynnä tekemistä: riisipuuroa ja makkaraa myynnissä, Pakilan Marttojen kahvio kirkon sisällä, alpakoita ja vetokoiria pihalla, MLL Pakilan perinneleikittäjä, jou luista musiikkia koko tapahtuman ajan kirkkosalissa. Lasten muskari hetket klo 10.30 ja 11.15. Jouluisia myyjäistuotteita. Kolmen vartin Kauneimmat joulu laulut la 1.12. klo 14. Laulamassa mukana Ari Häyrinen ja Jouni Pirtti järvi. Laulun siivin yhteislaulutilaisuus ti 4.12. klo 13. Tule laulamaan yhdes sä tuttuja lauluja ja opettelemaan uusia! Kahvit. Lasten Kauneimmat joululaulut ti 4.12. klo 17.30. Mukana laulamassa Jenni Paaso ja Aino Perälä. Helsingin suomalaisen klu bin kuoron joulukonsertti ke 5.12. klo 19. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 euroa. Lemmikkieläinten joulurauhan julistus la 8.12. klo 15 Tuomarinkylän ratsastuskoulun pihalla, Ratsukko polku 5. Ota mukaan lemmikkisi. Joulurauhaa julistamassa Tiia Valve Tuovinen ja SuviMaria Roine. Jumala kuiskaa joulun la 8.12. klo 19. Oopperalaulajat Maria Kettunen, mezzosopraa no ja Jyrki Korhonen, basso. Pirkko Hyttinen, piano. Vapaa pääsy ja ohjelma. Haltialan joulukuvaelma su 9.12. klo 11–18 Haltialan tilan lampolassa, Laamannintie 17. Esitykset tasatun nein klo 11, 12, 13, 14, 15, 16 ja 17. Kuvaelman toteuttavat Pakilan seurakunnan vapaaehtoiset. Hartaita joululauluja su 9.12. klo 18. Marja SolloKauppinen, sopraano. JanErik Ingvall, piano. Vapaa pääsy ja ohjelma. Laulaen joulua kohti ti 11.12. ja ti 18.12. klo 19. Tule laulamaan äänesi auki ja virittymään joulun tunnel maan! Teemme aluksi ryhmässä pienen äänenavauksen, jonka jälkeen laulamme suomen ja englanninkieli siä viihteellisiä joululauluja piano säestyksellä. Vetäjänä pop/jazzlau lunopettaja Susanna Eronen. Vapaa pääsy, halutessasi voit tukea tilaisuu dessa Pakilan seurakunnan jouluna jan hyvän tekemisen keräyskohteita.

Erityisryhmille Kuulovammaisille: Malmin kuurojenpiirin vuoden viimeinen kokoontuminen adventin odotuksen merkeissä ti 27.11. klo 17. Riisipuuroa. Pkseudun yhteinen adventtijuhla su 2.12. klo 14 Espoon Hvittorpissa. Ilmoittautumiset ym. A.Topiolle p. 040 531 1002. Pkseudun yhteinen viittomakieli nen joulukirkko ti 25.12. klo 15 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73. Kehitysvammaisille: Kauneimmat joululaulut la 8.12. klo 14–15 Vartiokylän kirkolla, Kivi portintie 5. Glögijatkot seurakunta salissa. Jouluretki Kaisankotiin la 15.12. Retken hinta 20 e. Lähtö klo 10.30 Mikonkadun turistipysäkiltä, paluu klo 16 mennessä. Sitovat ilm. viim. 3.12. p. 09 2340 2538 tai ysk.diakonia@evl.fi. Joulukirkko kehitysvammaisille ja heidän läheisilleen 18.12. klo 10–10.40 Paavalin kirkossa, Sammatintie 5.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18. Maailman aidspäivä la 1.12. klo 15 tunnustukseton muistohetki ja klo 16.30 muistohartaus. Sibelius lukion laulukuoro esiintyy. Muistam me kynttilöitä sytyttämällä erityisesti aidsiin menehtyneitä ja hivpositiivi sen diagnoosin saaneita. Viulukonsertti su 2.12. klo 15. KreetaJulia Heikkilä. Bachin sooloviulusonaatti nro 3 Cduuri. Vapaa pääsy. Yhteismeditaatio ke 5.12. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. mark kohama@gmail.com.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 30.11. – 7.12.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Apua & tukea

Monilla on ihmeellinen halu auttaa Osallistumalla Rakenna joulupuu -keräykseen voi antaa vähävaraiselle lahjan vaikkapa jouluateriaa varten.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI

erheen taloudellinen tilanne huolestutti kahden lapsen yksinhuoltajaa Jenny Isbergiä viime joulun alla. Hän oli työtön, ja tiedossa oli laskuja ja maksuja. Ennen joulua tulisivat vain lapsilisät. – Ei olisi ollut rahaa järjestää perinteistä jouluateriaa ja lahjoja lapsille. Ja joulun jälkeenkin pitää elää, toteaa Isberg. Hän meni kertomaan tilanteestaan diakoniatyöntekijälle Myllypuron kirkolle. – Minulle myönnettiin avustus. Sain lahjakortin, joka kävi ruokakauppaan. Se on tosi viisas lahja. Sain sitten ostettua myös lahjat lapsille, muistelee Isberg. Hän huomauttaa, ettei hänellä ole tapana hakea etuuksia, jos ei välttämättä tarvitse. Isberg tapasi tuolloin Herttoniemen seurakunnan diakoniatyöntekijän Kristian Pestin. – Meillä keräys toteutetaan lahjakorteilla. Lahjakortin voi osoittaa Prismaan, lelukauppaan tai minne nyt sitten kukin lahjoittaja haluaakin. Suurin osa lahjoittajista on yksityishenkilöitä. Lahjoituksia ovat tehneet myös Lionsit ja K-Supermarket Hertta, Pesti selvittää.

Viime vuonna keräys tuotti Herttoniemessä 5354 euroa. Lahjakortteja jaettiin 104. – Diakoniatyö jakaa lahjakortit eniten apua tarvitseville. Kaupungin sosiaalitoimi tietää keräyksestä ja voi neuvoa perheitä ottamaan yhteyttä seurakuntaan, Pesti toteaa. Rakenna joulupuu -keräys on toteutettu Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien yhteistyönä useiden vuosien ajan. – Eri seurakunnissa keräys voi olla erimuotoinen. Suuntauksena näyttäisi olevan siirtyminen tavaralahjoista lahjakortteihin. Silloin selvitään vähemmällä hallinnoimisella. Alueen väestörakenteesta riippuu, onko lahjan saajissa enemmän lapsiperheitä vai vanhuksia, arvioi koordinaattori Kristiina Vähäkangas. Lahjan tai lahjakortin suositushinta on 20– 50 euroa. TÄTÄ NYKYÄ Jenny Isberg tekee töitä työmarkkinatuella työllistettynä vanhusten parissa. Määräaikaisen työn jälkeen hän uskoo jatkavansa jossain työssä tai koulutuksessa. – Elämä menee niin kuin kuuluukin, kun lapsilla on omat hommansa, eskari ja päiväkoti, ja äiti käy töissä. Arki ja rutiinit toimivat. Rahatilanteeni ei silti ole juuri sen parempi kuin vuosi sitten. Monista töistä hankkii niin vähän, että sillä on vaikea selvitä. Isbergin odottaa joululta paljon. – Tärkeintä eivät ole lahjat, vaan yhdessäolo ja jouluaterian syöminen. Äitini ja siskoni tulevat meille. Käymme joulukirkossa ja muistamme edesmenneitä. Lapset lähtevät haudoille tonttulakit päässä. Taskulamppujen kanssa se on oikein seikkailuretki. ■ Rakenna joulupuu -keräyksessä voit jakaa jouluiloa ja yllättää perheen, lapsen tai yksinelävän vanhuksen joululahjalla. Lisätietoja: rakennajoulupuu.fi

LAHJAKORTTEJA ON tänä vuonna tuotu ennen kuin seurakunta oli kertonut mitään koko keräyksestä. – Monilla on aivan ihmeellinen halu auttaa, hämmästelee Kristian Pesti.

Menopalat

Itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa torstaina 6.12. kello 15 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, esiintyvät laulaja Antti Falck, pianisti Hilkka Kangasniemi ja Viihdekuoro Variantti. Juhlapuheen pitää pappi Hilkka Niemistö. Kahvitarjoilussa on vapaaehtoinen maksu. Vapaa pääsy, konsertin ohjelma 10 e. Järjestäjänä LC Pohjois-Haaga. Vapaaehtoiseksi Palvelevaan puhelimeen? Pääkaupunkiseudun palveleva puhelin hakee uusia vapaaehtoisia auttavaan puhelimeen, chattiin ja nettiin. Vapaaehtoisiksi sopivat aikuiset, joilla on kyky kuunnella ja auttaa toisia ihmisiä. Koulutus- ja ammattitaustat voivat ovat erilaisia, mutta yhteistä päivystäjil-

le on avoin suhtautuminen kaikenlaisiin keskustelunaiheisiin. Uusien päivystäjien valmennus alkaa tammikuussa 2019 Helsingissä. Valmennuksen jälkeen sitoudutaan puhelin-, chat- tai nettipäivystykseen. Päivystäjän polkuun kuuluu työnohjaus ja jatkokoulutus. Vapaaehtoiset eivät saa palkkaa, mutta kulut korvataan. Hakijat kutsutaan yksilö- ja ryhmähaastatteluun, jonka pohjalta valitaan valmennukseen osallistujat. Päivystäjältä edellytetään erilaisten yhteydenottajien kunnioittamista, vaitiolovelvollisuuden noudattamista, tasapainois-

ta elämäntilannetta sekä mahdollisuutta päivystää iltayöstä. Haastattelut ovat joulukuussa. Valmennus alkaa 21.1.2019 ja sisältää tammi–toukokuussa 5 maanantai-iltaa ja 3 lauantaipäivää. Lisäksi on väliaikatehtäviä ja harjoittelua. Täytä hakulomake 5.12. mennessä osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi/ artikkelit/palvelevapuhelin

26 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Hautauspalveluja

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Rakennusala Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

www.bremerinhautakivi.fi

BREMERIN KIVI

Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Ahdistaako liika tavara? Ammattijärjestäjämme auttavat ystävällisesti ja luottamuksellisesti! 050 493 1772, www.tavararemontti.fi MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Siivouspalveluja Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

MYYN HUONEISTOSI, 0400 506079 [A] LKV, 45 v kokemus huoneistot 1,75 % mh:sta A N N E L I VA I N I O RA N TA K Y yksityinen helsinkiläinen anneli.vainioranta@welho.com

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

www.kotikuntoon.com Kotisiivousta/ikkunanpesua. Timo 0440691994

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Toimisto- ja kotisiivoukset laadukkaasti Myös pienet remontit/muuttopakkaukset Puhdas / Jessica 0407169680

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Palveluja tarjotaan

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Ammattimaista kotisiivousta Kotitalouksille ja Yrityksille! 040 7240 237 - www.siivo.us Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

Kotimainen luotettava mies, ikkunanpesut edullisesti 45v. kok. 0402566907 Veikko Salonen

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Vuokrata halutaan Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061 Etsitään yksiötä Helsingin kantakaupungista tammikuusta alkaen. Olen rauhallinen ja luotettava 25-vuotias työssäkäyvä nainen. Vuokrakattoni on noin 650e/kk. Yhteydenotot: 0407637117 Kaksi 26v. loppuvaiheen opiskelijanaista etsii kotia Hgistä. 2-3h+k max 850€. puh 0504603606

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Putkiremontti tulossa! Luotettava senioripariskunta tarvitsee asunnon vuokrattavaksi 1.3. – 30.4. 2019. pääkaupunkiseudulta. Tarvitsetteko esim. kodinvahtia matkan takia. Kaikki ehdotukset otetaan ilolla vastaan. Puh. 040-5813711 ja 0400-405143.

Aalto MA opisk. 30 v. nainen ets. yksiötä HKI kantak. 1.1.19 alk. Luotettava&rauhal. p:0449857366 Kristitty nainen haluaa vuokrata hyvän asunnon PK-seudulta. Vuokra alle 800. P.0503686363

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Ostetaan

Tilaisuuksia

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651

HERÄNNÄISSEURAT ke 28.11. klo 19 Körttikodin seurat su 2.12. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. klo 16 Seuratuvalla; mm. Eija Fuller-Juusti, Juhani Elenius; (Autotalo, Kamppi). ma 3.12. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 5.12. klo 18 Valoon-kuorokonsertti, HNK & Veisuuvelj.; Kulosaaren kko, Kulosaarent.40, Hki. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 7.12. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. pe 7.12. klo 19 kotiseurat Hassisella, Sidet.10 (Tapanila), Hki. su 9.12. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant.4, Vtaa, kahvit ja seurat. klo 18 seurat Rajamäen kko srk-salissa, Patruunant.7, N-järvi. ti 11.12. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi); adventti. ke 12.12. klo 19 Körttikodin puuroseurat.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI.

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

La 8.12. klo 18.00 Alppilan kirkko, Helsinki To 13.12. klo 18.00 Meilahden kirkko, Helsinki

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Heidi Tuikkanen, Johannes Österlund, Kim Ekblom ja Joska Josafat. Alppilassa lisäksi Maarit Rajamäki ja Hillel Tokazier. Myös rukousta sairaiden puolesta. Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

ESIRUKOUSILTA Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 1 ti 11.12. klo 19

HUOM!

Pekka Reinikainen, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Haagan pappilantie 2, 00320 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 2.12 klo 13.30 Vapaus elää Pitääkö pysyä annetussa osassa? 1. Kor. 7: 17-24 - Tinja Halunen Elämää katoavassa maailmassa 1. Kor. 7:25-40 - Antti Lemmetyinen

Hammashoitoa HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus Svinhufvudintie 1 p. 050 5570 740

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€ 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto

Hinta alk. 65€

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Ada Tikka

T A K U U T Y Ö

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

MIELIPIDE

28 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Takuueläkeläiset elävät köyhyydessä KIMMO KILJUNEN kirjoitti eläkeläisten köyhyydestä ja taitetusta indeksistä (K&k 15.11.). Hän ei maininnut sitä, että melkein 110 000 eläkeläistä saa vain takuueläkettä, joka on tänä vuonna 780 euroa kuukaudessa. Ensi vuonna 2019 takuueläkkeellä olevat saavat yhdeksän euroa lisää rahaa kuukaudessa. Se tarkoittaa 30 senttiä lisää rahaa per päivä. Nämä eläkeläiset eivät saa työeläkettä. Heidän tulonsa on vain Kelan eläke, johon lisätään niin sanottu takuueläke. Kelan tietojen mukaan vuonna 2017 lähes 15 000 takuueläkkeellä olevaa sai Kelasta perustoimeentulotukea, kun rahat eivät millään riitä lääkkeisiin ja ruokaan.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ritva Vilen

Seksuaalikasvatus voi ahdistaa riparilla

Miltä usko näyttää? MOHAMMED HUWAIS / AFP − LEHTIKUVA

Mika Lille

Hyvän tähden – paras lehti POSTILUUKUSSANI LUKEE ”ei mainoksia”. Koska kuulun kirkkoon, postiluukustani kolahtaa kuitenkin joka toinen viikko Kirkko ja kaupunki -lehti. Eräänä yksinäisenä iltana selasin lehteä ja hämmästyin siitä, miten monipuolisia artikkeleita lehdessä on. Urheilijat ja näyttelijät kertovat elämästään, puhutaan yksinäisyydestä, väkivallasta, arjesta, parisuhteesta ja kerrotaan ihania selviytymistarinoita. Tähän lehteen jäin ihan koukkuun. Lukekaa se, älkääkä laittako suoraan lehtikeräykseen. Kirsi Ikonen

Lisäisikö sähköinen äänestys demokratiaa? OPETUSMINISTERI SANNI Grahn-Laasonen on ehdottanut, että evankelisluterilaisen kansankirkkomme tulisi näyttää esimerkkiä valtiolle, maakunnille ja kunnillle ottamalla ensimmäisenä käyttöön elektronisen äänestyksen, jonka voi hoitaa missä tahansa. Kuitenkin niin maallisessa kuin kirkollisessakin laissa puhutaan äänioikeudesta, ei äänestyspakosta, joka kuuluu aivan toisenlaiseen yhteiskuntamalliin. ”Kansalaisvelvollisuus” on toki kaunis kielikuva. Luonnollisin keinoin saatu kohtuullinen äänestysprosentti on olennainen osa meilläpäin arvostettua demokratiaa. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa ns. vihamielisen tahon tunkemista tärkeisiin tiedostoihin on liki mahdotonton absoluuttisesti estää, ja siksi on parempi olla varuillaan. Mielestäni on myös väärin pakottaa tai edes houkutella uurnille kansalaisia, joilla syystä tai toisesta ei ole ollut tarvetta muodostaa tosiasioihin perustuvia mielipiteitä ehdokkaiden soveltuvuudesta edustajiksemme. Kirkollisvaaleissa äänestysprosentti on kyllä liian alhainen. Mutta juuri tällaisessa tilanteessa on riski siitä, että suhteellisen pienikin aktiivinen ryhmä, jonka ihanteet poikkeavat hiljaisen enemmistön arvomaailmasta, voisi helposti vallata päätöksentekoelimet. Erkki Pullinen

piispalle. Harkitsen nyt vakavasti kirkosta eroamista Korhosen takia. Miksi ihminen ei osaa lopettaa? Katkeruus ei vie asioita eteenpäin, onhan tuo jo nähty!

YK:n keräämien tietojen mukaan noin 85 000:n alle viisivuotiaan lapsen arvioidaan kuolleen äärimmäiseen nälkään ja tauteihin Jemenin sisällissodassa sen jälkeen kun konflikti kiihtyi huhtikuussa 2015. Samalla kun tuhannet ja taas tuhannet lapset taistelevat Jemenissä hengestään, juhlittiin 20. marraskuuta 2018 pääkaupunki Sanaa´ssa, profeetta Muhammadin syntymää.

JAAKKO HEINIMÄKI kirjoitti (K&k 15.11) kirkon vanhoillisten järjestöjen tänä vuonna julkaisemasta Kutsuvat sitä rakkaudeksi -seksioppaasta nuorisotyöhön ja rippikouluihin. Sen mukaan mies on perheen pää ja se suhtautuu kielteisesti homosuhteisiin, itsetyydytykseen, kuparikierukkaan, jälkiehkäisypilleriin ja naispappeuteen. Opas on ristiriidassa peruskoulujen seksuaalikasvatuksen, seksuaalisuutta koskevan tieteellisen tutkimustiedon ja kirkon tasa-arvoperiaatteiden kanssa. Heinimäen mukaan rippikoulun laadusta ei kuitenkaan pitäisi olla suuresti huolissaan. Hän viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan yli 90 prosenttia nuorista koki rippikoulun turvallisena. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan kysytty mitään seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuolikokemukseen liittyvää. Onkin syytä mainita toinen tutkimus vuodelta 2017. Seksuaali-ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista rippikoulunuorista 42 prosenttia oli kokenut rippileirin ahdistavana. Tuomiokapituleilla ja piispoilla on esimiesasemansa kautta keinoja puuttua pappien toimintaan ja piispainkokouksen tehtävänä on valvoa kirkon virallisten palvelujärjestöjen kuten oppaan tuottaneiden Sleyn, Kansanlähetyksen ja Kylväjän toimintaa. Tärkeä kysymys onkin, haluaako kirkon johto puuttua asiaan? Sari Roman-Lagerspetz VTT, kirkon luottamushenkilö Vantaa

Sokkona ei voi äänestää VAALIASETELMISTA EI ilmene, mitä asioita ryhmät tai ehdokkaat ajavat. On mahdotonta äänestää sokkona. Liisa Rautiainen osallistuja

Risti riidassa TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA (JA kymmenen muutakin Helsingin seurakuntaa) on tehnyt erillisen päätöksen tilojensa avaamisesta kaikille pareille, ”kaikkiin kirkollisiin toimituksiin” (K&k 15.11.). Tein omassa seurakunnassani aloitteen, että tiloja annetaan vain kristillisen avioliiton (mies & nainen) solmiville. Seurakuntaneuvosto päätti, ettei erillispäätökseen ole aihetta, koska nykyohjeistus määrittää riittävästi tilojen käyttöä. Päätösselosteessa todetaan kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja Kirkkokäsikirjan sitovan pappeja, ja että avioliittoon voidaan vihkiä ja siunata vain mies ja nainen; avioliiton määritelmä ei ole muuttunut. Toisensuuntainen erillispäätös näköjään voidaan tehdä: Tilat avataan, hääkirkon voi varata, ja parit kuulu-

tetaan liittoon jota ei ole, ja johon ei voida vihkiä eikä siunata. Paitsi jos nyt kuitenkin niin tehdään. Mainitut kirkon kirjat eivät siis olekaan kovin merkityksellisiä. Voiko enää ristiriitaisempaa toimintaa ja viestintää olla? Hengellinen johtajuus on hukassa; kirkko on ajanut itsensä nurkkaan, josta sen on suuntaan tai toiseen raivattava tiensä ulos. Ihmiset ja yhteiskunta kyllä tekevät mitä tahtovat, mutta kirkolla, sen työntekijöillä ja luottamushenkilöillä, ei ole sellaista mandaattia. Vaalimainontakin oli näillä linjoilla: ”Minun oikeuteni, minun vakaumukseni, minun mielipiteeni, minun ajatukseni, minun arvoni, minun kirkkoni”. Minä kun olen ihan ajatellut, että Kristuksen… Hannu Ihalainen Mikaelin seurakuntaneuvoston jäsen

Katkeruus ei edistä asioita HEI, MITÄ ihmettä tapahtuu? Onko tästä Johanna Korhosesta tullut piispa Teemu Laajasalon vainoaja (www. kirkkojakaupunki.fi 13.11.)? Ja vain sen tähden, kun Korhosen oma ehdokas Helsingin piispaksi hävisi nykyiselle

Piispa suosittelee, päätoimittaja moittii JAAKKO HEINIMÄKI moitti pääkirjoituksessaan pientä kirjaa, joka piispa Seppo Häkkisen mukaan edustaa kirkon kantaa ja turvallista seksuaalieettistä opetusta. Häkkinen totesi Ylen Horisonttiohjelmassa 17.11., että vaikka seksuaalietiikasta vallitsee kirkon jäsenten keskuudessa hyvin monenlaisia käsityksiä, kirkon työntekijöiden tulisi sitoutua kirkon oppiin. ”Elämme nykyään sellaista aikaa, joka korostaa seksuaalisuutta ja ikään kuin kaiken hyväksyttävyyttä ja samalla hyvin voimakkaita paineita ja vaatimuksia asettavaa aikaa. Tätä taustaa vasten on ihan piristävää lukea opasta, joka nostaa yhtäältä esille seksuaalietiikan ihanteita ja toisaalta muistuttaa armollisuudesta ja jokaisen riittävyydestä omana itsenään."” Häkkinen muistutti, että kirkolla on selkeä kanta avioliitosta, vaikka osa kirkon jäsenistä, työntekijöistä ja luottamushenkilöistä ajatteleekin toisin. Timo Junkkaala TT, kirkon uusi luottamushenkilö Helsinki