Kirkko ja kaupunki 2018 24 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

24 20.12.2018 kirkkojakaupunki.fi

A7 Lähde joulukirkkoon, löydä omasi!

B1 Turvapaikan­ hakijan ensimmäinen joulu turvassa

Joulu saa tulla Vexi Salmi: ”En tiedä, mistä se tuli, mutta tunnenhan minä joulu­ evankeliumin” B 8

PAPPI JA KANSALAISOIKEUS­ TAISTELIJA A. J. MUSTE (1885–1967)

Noin 85 000 alle viisivuotiaan lapsen arvioidaan kuolleen äärimmäiseen nälkään ja tauteihin Jemenin sodassa sen jälkeen, kun konflikti kiihtyi huhtikuussa 2015.

Iankaikkisesti

Rauhaan ei ole tietä. Rauha on tie.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

PELASTAKAA LAPSET

Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat, kaikki veren tahrimat vaatteet poltetaan, ne joutuvat tulen ruoaksi.

Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan.

JESAJAN KIRJA 9:4 JA 6

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Rääpäleen joulu SEIMI ON SYÖTTÖKAUKALO. Kätevä emäntä tekee siitä tarpeen vaatiessa vaikka vauvansängyn, vähän niin kuin äitiyspakkauksen pahvilaatikosta.

Kun kaikki näyttää menevän mönkään, tärkeintä on varmistaa vauvan hyvinvointi. Neitsyt Maria kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen makaamaan, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

Jeesuksen elämän alku ei ollut kovin loistokas. Ensimmäiseen jouluun kuului paljon käytännön sanelemaa pakkoa, huolta, murhetta ja muuttuneita suunnitelmia. Sellaisia ovat monen ihmisen ENSIMMÄISEEN joulut olleet siitä pitäen.

”

JOULUUN KUULUI KÄYTÄNNÖN

ENSIMMÄISEEN JOULUUN kuului silti SANELEMAA paljon rakkautta. Sitä oli ainakin neljää PAKKOA JA PALJON sorttia. Ensinnäkin sitä kaikkein suurinta RAKKAUTTA. rakkauden lajia, Jumalan rakkautta ja hyvää tahtoa koko ihmiskuntaa kohtaan.

Toiseksi ensimmäiseen jouluun kuului Marian ja Joosefin keskinäistä rakkautta. Kolmanneksi siihen kuului Marian äidinrakkautta ja neljänneksi Joosefin isällistä rakkautta Jeesusta kohtaan.

MAHTOIKO RAKASTUNUT nuoripari ollenkaan aavistaa, miten järisyttävän symbolisen teon he tekivät peitellessään vastasyntynyttä vauvaansa seimeen eli ruoka-astiaan?

He pusuttelivat ja paijasivat hänet siihen meidän sielujemme ravinnoksi, meidän elämämme leiväksi.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Kauppakeskus­ pukki ja hänen kantaisänsä vuosisatojen takaa

SIRPA PÄIVINEN

SEIMEN PAHNOILLA näkyy se omituinen kristillinen kaksoiskierre, että antaminen ja saaminen, halpa ja arvokas, arkinen ja pyhä, jumalallinen ja inhimillinen, maallinen ja taivaallinen kiertyvät yhteen.

Ihmiseksi syntynyt Jumala tuli tähän maailmaan kaikkivaltiudestaan tyhjentyneenä, toisten hoivasta riippuvaisena rääpäleenä.

Keskiaikaisessa jouluvirressä – nykyisen virsikirjan virressä numero 19 – joulun suuri salaisuus ilmaistaan näin: Äidin rintaa tarvitsee, hän ken kaikki ravitsee.

Seimen pahnoilla Jumala vetoaa kaikkien apua ja turvaa etsivien ihmisten puolesta: ”Kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle vähimmistä, te olette tehneet minulle.”

Kädet ristissä rukoilen, että joulurauha ei olisi vain ajatus, vaan totta tässä maailmassa.

Ei vain iankaikkisuudessa, vaan nyt.

En usko siihen, mitä rukoilen, sillä ihminen on, mitä on.

Mutta silti rukoilen.

Herra armahda.

Tilausjoulupukki Olli Suonpää on koskettanut joulun taikaa. Pyhä Nikolaos laittoi tuon taian itämään 200-luvun lopun Turkissa.

Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 20.12.2018

numero 24

Seuraava lehti ilmestyy 17.1.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kampin kappeliin pääsee ilman ajanvarausta Kampin kappelin papin Nanna Helaakosken mielestä on tärkeää, että akuuttiin hätään löytyy apua myös jouluna.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

1.

Millainen on normaali työpäiväsi?

– Normaalia työpäivää ei ole kovin helppo määritellä, koska kappelin kävijämäärä vaihtelee. Kohtaan päivittäin turisteja, jotka tulevat ihastelemaan kappelin arkkitehtuuria. Osa kävijöistä taas on kaupunkilaisia, jotka tarvitsevat juttukaveria tai apua erilaisiin asioihin. Moni tulee myös pelkästään hiljentymään.

ongelmista. Työhöni sisältyy paljon ohjausta eri palveluihin, koska osa ei tiedä, mistä voisi hakea apua.

– Kappeliin voi tulla anonyymisti, jolloin ei ole pelkoa leimautumisesta. Jotkut kävijät ovat tutustuneet ensin rauhassa paikkaan ja meihin työntekijöihin ennen kuin ovat puhuneet vaikeuksistaan.

2.

Mikä tuottaa sinulle iloa työssäsi?

– Kristityn velvollisuus on auttaa, vaikka ei saisi siitä kiitosta. Mutta usein saan itselleni hyvän mielen, varsinkin jos pystyn löytämään ihmisen ongelmaan ratkaisun tai uuden suunnan.

On myös kiva tavata turisteja ympäri maailmaa. Lisäksi meillä on hieno työtiimi, minkä vuoksi töihin on aina mukava tulla.

3.

Miten Kampin kappeli on avoinna jouluna?

– Kappeli on ollut alusta lähtien auki myös joulunpyhinä. Nyt se on avoinna jouluaattona kello 8–12 sekä joulupäivänä ja tapanina kello 12–16. Täällä voi hiljentyä tai jutella kirkon työntekijän tai kaupungin sosiaaliohjaajan kanssa. Tarjolla on glögiä ja pipareita.

4.

Miksi on tärkeää, että tällainen paikka on?

– On hyvä, että löytyy paikka, jonne pääsee joka päivä ilman ajanvarausta. Ihminen voi olla ahdistunut sairauden tai kuoleman kohdatessa. Moni kärsii yksinäisyydestä tai ihmissuhteisiin, päihteidenkäyttöön, mielenterveyteen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvistä

”

KAPPELIIN VOI TULLA ANONYYMISTI, JOLLOIN EI OLE PELKOA LEIMAUTUMISESTA. NANNA HELAAKOSKI

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– En rukoile joka ilta, vaan silloin, kun minulla on jotain asiaa Jumalalle. Nimeän silloin ihmisen tai asian, jonka puolesta rukoilen.

Rukouksen kohteena voi olla myös tuntematon ihminen, jonka olen kohdannut työssäni.

– Ajattelen, että Jumala kyllä näkee, mitä minä ja muut ihmiset tarvitsevat. Sen vuoksi ei ole tarpeen rukoilla joka ilta. Toisaalta voin rukoilla muuhunkin aikaan päivästä, vaikka auton ratissa. ■ Kampin kappeli on avoinna Helsingin Narinkkatorilla jouluaattona 24.12. klo 8–12, joulupäivänä klo 12–16 ja tapaninpäivänä klo 12–16. Normaalisti kappeli on auki ma–pe klo 8–20 ja la–su klo 10–18.

Nanna Helaakoski tapaa työpäivänsä aikana Kampin kappelissa monenlaisia kävijöitä.

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018 PEKKA PELLINEN / ESPOON KAUPUNKI

Espoon tuomiokirkko juhlavalaistaan 31.12. uudenvuoden juhlassa. Näyttävimmät valoesitykset nähdään kello 18 ja 18.20 Kirkkopuistossa.

Uuttavuotta juhlitaan Kirkkopuistossa Uudenvuoden juhlaa vietetään Espoon keskuksen Kirkkopuistossa 31.12. kello 17.30–19. Kaupungin järjestämässä juhlassa on luvassa näyttävä laservaloesitys, valotaideteos Ikaros ja tunnelmallisesti valaistu tapahtuma-alue Espoonjoen molemmin puolin. Paikalle kannattaa saapua julkisilla kulkuneuvoilla.

Myös Espoon tuomiokirkko juhlavalaistaan tapahtuman ajaksi. Kirkko on hämyvalaistu ja avoinna 31.12. kello 17–19.15.

Glögiä tarjotaan viidelle sadalle ensimmäiselle kellotapulissa.

Lähetyslentäjät ry ei saanut virallista asemaa Suomen Lähetyslentäjät ry:stä ei tule kirkon virallista lähetysjärjestöä. Piispainkokous perustelee päätöstään sillä, että yhteiskristillinen eli tunnustustenvälinen yhdistys ei täytä lähetysjärjestöksi hyväksymisen edellytyksiä, kuten sitoutumista luterilaiseen tunnustukseen.

Kirkolla on nyt seitsemän virallista lähetysjärjestöä, joiden kanssa on tehty perussopimus. Seurakunnat tekevät yhteistyötä monen muunkin järjestön kanssa, ja yhteistyö jatkuu. Lähetyslentäjiä tukee esimerkiksi Espoon tuomiokirkkoseurakunta.

Suomalaisten pyhä on arkista

Tapiolan ja Leppävaaran kirkkoja korjataan Tapiolan kirkon peruskorjaushanke hyväksyttiin Espoon yhteisessä kirkkovaltuustossa. Korjaustyöt alkavat todennäköisesti syksyllä 2020 tai keväällä 2021 ja kestävät 12–16 kuukautta. Peruskorjauksen kustannukset ovat 16,3 miljoonaa euroa.

Myös Leppävaaran kirkon korjaussuunnitelma ja 1,25 miljoonan kustannukset hyväksyttiin valtuustossa. Kirkko peruskorjattiin vuonna 2010, mutta se vaatii nyt lisäkorjauksia.

Espoo aikoo luopua Hilasta Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymien leiri- ja kurssikeskustoiminnan linjausten mukaan leiritoimintaa kehitetään etenkin Nuuksion kupeessa sijaitsevan Velskolan ja Masalassa sijaitsevan Hvittorpin kurssikeskuksissa. Kirkkonummella olevasta Hilasta pyritään luopumaan. Jugend-huvila Villa Hvittorp otetaan jälleen majoituskäyttöön ja lisäksi tutkitaan asuinkäytössä olevan kiinteistön ottamista leirikäyttöön.

Velskolaan suunnitellaan lisärakentamista, joka korvaisi sekä Velskolan kartanon että Hilan tilat. Hilasta voidaan luopua vasta kun korvaavat tilat on saatu rakennettua.

Suomalainen pitää pyhänä rakkautta, läheisiä ihmisiä, omaa kotia ja lepoa.

E

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN GRAFIIKKA MAIJA SAARI

rilaisten kuplien ja leirien aikanakin lähes 70 prosenttia suomalaisista pitää pyhänä rakkautta ja läheisiä ihmisiä. Yli puolet kyselytutkimukseen vastanneista piti pyhinä myös rauhaa, omaa kotia ja lepoa, turvallisuutta sekä ihmisarvoa. Tutkimuksen tekivät Suomen Kulttuurirahasto ja e2 Tutkimus.

Kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä, pitää tutkimuksen tuloksia toivoa antavina.

– Pyhyyden ydin on Suomessa yllättävän jaettua. Olen ihan varma, että jos eri kuplissa eläviä pantaisiin kohtaamaan toinen toisiaan, he voisivat huomata, ettei sosiaalinen etäisyys olekaan niin pitkä ja miten pyhim-

mät asiat ovatkin ehkä yhteiset.

Erimielisyyksissä on useimmiten kyse siitä, miten yhteiskunta pitäisi järjestää ja mitkä ovat oikeita poliittisia ratkaisuja, mutta sitten on näitä luovuttamattomaasioita, joissa eri kuplien edustajat voivat olla lähempänä toisiaan kuin he arvaavatkaan.

TOISAALTA JONKINLAISISTA vastakkainasetteluista kertoo esimerkiksi se, että arvoliberaaleiksi ja arvokonservatiiveiksi itsensä määritelleiden näkemykset pyhästä erosivat jonkin verran.

Juuri nämä erot pyhinä pidetyissä asioissa voivat tutkimuksen tekijöiden mukaan selittää julkisen keskustelun ristiriitoja ja repivyyttä. Yhteentörmäyksiä syntyy, kun toisen pyhää ei tunnisteta tai sitä pilkataan tietoisesti.

Konservatiiveille Suomi ja sen

itsenäisyys, kirkko, uskonto ja perinteet olivat selvästi useammin pyhiä kuin liberaaleille. Liberaalit taas pitivät keskimääräistä useammin pyhänä ihmisarvoa, yksilönvapautta, tiedettä sekä taidetta ja kulttuuria.

Se, mitä pidetään pyhänä, oli melko vahvasti sidoksissa myös puoluekantaan. Keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja sinisten kannattajat esimerkiksi pitivät keskimääräistä useammin Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Perussuomalaisten ja sinisten kannattajissa oli lisäksi keskimääräistä vähemmän niitä, jotka pitivät ihmisarvoa pyhänä.

PYHYYS KÄSITTEENÄ liitetään usein uskontoon ja hengellisyyteen. Pyhyyden ytimessä -tutkimuksessa käsite rajattiin toisin: pyhässä on kyse ihmisen omasta

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

olla myös jotain pienempää ja arkisempaa kuin elämän ja kuoleman kauhistuttavimmat tai kauneimmat kysymykset. Ja se on ihan hyvä. Jokaisella on oikeus omaan pyhäänsä, Anne Birgitta Pessi sanoo.

KIRKKO, USKONTO JA USKONNOLLINEN yhteisö sekä henkisyys ja uskonnollisuus jäivät pyhien asioiden luettelossa häntäpäähän ja olivat pyhiä vain noin joka kuudennelle vastanneista. Pessi näkee kuitenkin kirkon vaikutusta siinä, että pyhän käsite on suomalaisille niin tuttu ja ajatuksia herättävä. Lisäksi pyhien asioiden kärjessä on monta sellaista teemaa, joita kirkko pitää esillä.

Tällaisia ovat esimerkiksi rakkaus, rauha ja ihmisarvo.

– Hyvin monille uskontojen pääviesti ja Jumalan velvoite on lähimmäisenrakkaus. Myös luterilaisuuden ytimessä on se, miten elät arvosi teoiksi ja palvelet luomakuntaa. Arki ja uskonnollisuus limittyvät ja lomittuvat. Vaikka pyhien asioiden listan kärjessä on niin sanotusti maallisia asioita, pyhyys ei kuitenkaan käsitteenä ole liudentunut tai väljentynyt. Tämä näkyy tässä tutkimuksessa vahvasti: vastaaja on voinut pitää tärkeänä esimerkiksi maanpuolustusta, mutta ei samassa kyselyssä nostanut sitä pyhäksi.

kokemuksesta, siitä, mitä hän itse pitää erityisenä ja koskemattomana.

– Kysyimme nimenomaan sitä, mikä vastaajalle itselleen on pyhää. Kysymyksen muotoilu saattoi osaltaan ohjata siihen, että pyhäksi nimetyt asiat voivat

KIRKKOA JA USKONTOA pyhänä pitävien osuus suomalaisista on suunnilleen yhtä suuri kuin aktiivisesti kirkon toimintaan osallistuvien osuus – tai vaikkapa seurakuntavaalien äänestysprosentti. Sikäli tulos ei Pessiä hätkähdytä.

Sen sijaan se, että henkilökohtainen uskonnollisuus tai henkisyys ei noussut pyhinä pidettyjen asioiden listassa korkeammalle, oli Pessistä hivenen yllättävää.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmisten yksityinen uskonnonharjoitus, esimerkiksi rukoileminen, on huomattavasti yleisempää kuin vaikkapa jumalanpalveluksiin osallistuminen. ■

Mikä suomalaisille on pyhää?

A

5

Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: espoonseurakunnat.fi.

Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia avustuksia.

Hakuaika umpeutuu 31.1.2019 ja apuraha on käytettävä 30.6.2020 mennessä.

Avustuksia koskeviin tiedusteluihin vastaa yhteisen seurakuntatyön päällikkö Eero Jokela, p. 09 8050 2590, eero.jokela@evl.fi.

Uudet tilaukset – 20%

Kodikasta Joulua! www.sope .fi

1. Rakkaus, läheiset ihmiset (68 %) 2. Rauha, koti, lepo (56 %) 3. Turvallisuus (54 %) 4. Ihmisarvo (53 %) 5. Terveys (48 %) 6. Kotimaa, Suomen itsenäisyys (46 %) 7. Luonto (44 %) 8. Yksilönvapaus (43 %) 9. Uusi elämä, lapset (36 %) 10. Auttaminen, yhteisöllisyys (30 %) 11. Kuolema ja siihen liittyvät asiat, kuten hautausmaat ja hautajaiset (22 %) 12. Taide, musiikki, kulttuuri (20 %) 13. Tiede, uusi tieto (19 %) 14. Traditiot, perinteet, rituaalit (16 %) 15. Henkisyys, uskonnollisuus henkilökohtaisena kokemuksena (16 %) 16. Kirkko, uskonto ja uskonnollinen yhteisö (15 %) 17. Minä, mielipiteeni (14 %) Lähde: Anne Birgitta Pessi, Ville Pitkänen, Jussi Westinen ja Henrietta Grönlund: Pyhyyden ytimessä.

Tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemuksesta.

Avoinna myös su 30.12. klo 12-16

Ale alkaa 27.12. Tervetuloa!

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

Katso aukiolomme sope.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018 MAINOS

MAINOS

Scillan arki:

KLUBEJA JA KAKKUKAHVEJA

Scilla-hoivakodissa muistisairaat elävät yhteisöllistä arkea, johon kuuluu usein myös juhlia. Omahoitajat huolehtivat siitä, että kunkin asukkaan mieltymykset huomioidaan niin arjessa kuin juhlassakin.

V

alto täyttää tänään 84 vuotta.

Hänen omahoitajansa Marja Hytönen kattaa kahvipöytää ja kärrää saliin kaksi komeankokoista voileipäkakkua, toinen lihaa, toinen kalaa.

Scillan asukkaat ja hoitajat kerääntyvät hiljalleen kahvikuppien äärelle avaraan saliin. Korkeista kaari-ikkunoista kajastaa talvipäivän kuulas valo.

Junat suhahtelevat alhaalla Helsingin päärautatieasemalta kohti Pasilaa, mutta ylös kattokerrokseen niiden äänet eivät kuulu.

On aika laulaa onnittelulaulu Valtolle. Mukaan laulamaan kiiruhtaa myös Scillan yksikönjohtaja Johanna Arppe.

Kahvipöydissä laskeskellaan, että seuraavaksi vuorossa ovat Hymyn satavuotissynttärit. Merkkipäiviä juhlistetaan Scillassa aina mielellään, ja pyöreitä vuosia vähän isommin. ”Kyllä me täällä juhlimme aina, kun vain jonkun syyn keksimme”, toteaa Arppe.

Tänään onnittelulauluun yhtyvät myös vapaaehtoistyöntekijät Risto Latva ja Paul Oesch, jotka käyvät kerran viikossa tapaamassa Scillan asukkaita.

Latvan ja Oeschin houkutti alun perin Scillaan kaunis miljöö. He olivat tutustuneet aiemmin muissa vapaaehtoistöissä ja päättivät yksissä tuumin lähteä kysäisemään, olisiko heidän ajalleen käyttöä Scillassa.

Olihan sille. Kaverukset otettiin avosylin vastaan juttelemaan, lueskelemaan ja ulkoilemaan asukkaiden kanssa. ”Scillaan on aina kiva tulla, koska meitä nimitetään täällä pojiksi”, naurahtaa itsekin eläkeikään ehtinyt Latva kahvipöytään asettuessaan.

YKSILÖLLISTÄ, OMANNÄKÖISTÄ ELÄMÄÄ Muistisairaiden hoivakoti Scilla on toiminut Helsingin Diakonissalaitoksen pihapiirissä, 1800-luvulla valmistuneessa rakennuksessa, kesästä 2013.

Aivan ensimmäisenä asukkaana Scillaan muutti

MAINOS

Hymy, jonka satavuotissynttäreitä päästään pian juhlimaan. Hän varasi itselleen paikan ja valitsi huoneenkin valmiiksi jo talon remontointivaiheessa.

Scillassa on huoneet 24 asukkaalle. Pienimmät huoneet ovat 18-neliöisiä, ja suurimmissa, 42-neliöisissä, mahtuu asumaan myös pariskunta.

Kaikkia huoneita yhdistää avaruus ja valoisuus.

Lisäksi Scillassa on kaksi olohuonetta ja kaksi ruokasalia, joista toisessa aletaan tänä talvisena iltapäivänä siirtyä suolaisesta makeaan. Voileipäkakut on syöty, ja Marja Hytönen tuo sisään suuren, pyöreän sacherkakun.

Tänään syödään sacheria, koska päivänsankari Valto rakastaa suklaata. Omahoitajat elävät arkea asukkaiden rinnalla, joten makumieltymykset ovat tiedossa, vaikka muistisairaus etenisikin niin, ettei asukas osaa enää itse toiveitaan kertoa.

Omahoitajat saavat paljon arvokasta tietoa asukkaiden mieltymyksistä, vanhoista harrastuksista ja elämäntarinoista myös omaisilta, joihin pidetään tiiviisti yhteyttä. ”Mitä enemmän tiedämme asukkaista, sitä paremmin pystymme rakentamaan heille yksilöllistä, omannäköistä elämää”, sanoo lähihoitaja Tiia Teittinen, joka vastaa Scillan klubi- ja harrastustoiminnasta.

HARRASTUKSET IDEOIDAAN YHDESSÄ Asukkaiden muistot ovat näkyvillä Scillassa.

Käytävän seinälle on kerätty näyttely heidän nuoruudenkuvistaan. Seiniä koristavat lisäksi tuoreet valokuvat viime kesän retkiltä ja aurinkoisista iltapäivistä Scillan vehreällä kesäpihalla.

Scillassa näyttää kodikkaalta. Keskimääräisestä kodista hoivakodin erottaa vain se, että hoitajat ovat läsnä ympäri vuorokauden.

Apua saa aina, oli huoli suuri tai pieni. Ja juttuseuraakin löytyy.

Muistihoitajaksi kouluttautunut erikoissairaanhoi-

taja Pia Rairo on Scillan lähiesimies. Hän muistuttaa, että yksinäisyys vaivaa monia kotona asuvia muistisairaita. Kun ajan ja paikan hahmotuskyky heikkenee, ihminen on kotonaan hyvin yksin. ”Me tarjoamme asukkaillemme säännöllistä ruokailua, seuraa ja virikkeitä. Tällä yhdistelmällä ihmisen kunto kohenee yleensä niin, että pystymme pitämään lääkkeiden käytön minimissä.

Esimerkiksi unilääkkeitä Scillassa ei syö tätä nykyä kukaan”, kertoo Rairo, joka on sairaanhoitajan peruskoulutuksen lisäksi kouluttautunut muistihoitajaksi.

Virikkeitä Scillassa tarjoavat muun muassa Tiia Teittisen joka arki-ilta pyörittämät klubit, jotka on ideoitu yhdessä asukkaiden ja henkilökunnan kanssa.

Kädentaitoklubissa askarrellaan, kirjallisuusklubissa luetaan, muistellaan ja kuunnellaan äänikirjoja, ja peliklubissa harrastetaan sekä liikunnallisia ulkopelejä että sisällä pelattavia lautapelejä. ”Peliklubit ovatkin jänniä, koska täällä on todella kilpailuhenkistä porukkaa”, Teittinen naurahtaa.

Kahdesti kuukaudessa kilpailuhenkiset pääsevät myös pelaamaan bingoa. Musiikkia taas tarjoaa musiikkipedagogi Mari Kätkä, joka käy säännöllisesti haitareineen laulattamassa väkeä.

Risto Latva ja kolmisen vuotta Scillassa asunut Anita muistelevat kahvikupin ääressä Kätkän yhteislaulutuokioita. ”Lauloimme hienoja suomalaisia lauluja”, Anita kertoo.

LOPPUELÄMÄN KOTI Pakkastaivaan valo taittuu hämärään Töölönlahden ja Linnunlaulun yllä, kun scillalaiset lopettelevat kakkukahveja.

Syntymäpäiväsankari Valto pakkaa lahjaksi saamansa suklaarasian rollaattorin kyytiin ja lähtee käytäväkävelylle. Salme piipahtaa omassa huoneessaan, jonka hänen lapsensa ja lapsenlapsensa ovat sisustaneet lämpimin sävyin. Näin joulun alla huoneeseen tuo väriä myös helakanpunainen joulutähti.

Salmella, kuten muillakin asukkailla, on huoneessaan televisio. Hän lähtee kuitenkin mieluummin olohuoneeseen, jonne muutkin jo kerääntyvät tv:n äärelle.

Lähiesimies Pia Rairo ei tällä kertaa istu mukaan tv:tä katsomaan ja juttelemaan. Hän valmistautuu vastaanottamaan Scillan uusinta asukasta, joka tulee taloon kokeilujaksolle. ”Toivotan kaikki Scillaa harkitsevat tervetulleiksi katsomaan, millaista täällä on. Jos ei pärjää enää kotona arjessa, voi tulla kokeilujaksolle testaamaan, viihtyykö tällaisessa yhteisöllisessä asumismuodossa”, Rairo kertoo.

Monet viihtyvät. Suurin osa kokeilujaksolle Scillaan tulleista ihmisistä muuttaa sinne vakituisesti, loppuelämäkseen.

Vielä on selvitettävä yksi asia, ennen kuin jätämme Scillan lämminhenkisen yhteisön katsomaan tv:tä ja valmistautumaan illan klubiin. Mistä hoivakodin nimi tulee? Vastaus kuuluu: aivan naapurista.

Kaunis sininen scilla siberica eli idänsinililja kukkii varhain keväällä Töölönlahdella, maisemissa, joissa Scillan asukkaat, hoitajat ja vapaaehtoiset yhdessä ulkoilevat.

Lue lisää > https://www.hoiva.fi/

MAINOS

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Espoon tuomiokirkko odottaa joulun juhlijoita. Kirkossa on useita hartauksia ja messuja jouluaaton aikana.

Joulu kutsuu kirkkoon Jouluaaton hartaudet 24.12.

Saunalahden koulun amfi ■ klo 13 perhehartaus, Tyrskyvuori

Olarin seurakunta

Espoon tuomiokirkko­ seurakunta

■ klo 14.30 perhehartaus seimen

■ klo 14 kaksikielinen

äärellä, Kaskikappeli ■ klo 15.30 jouluhartaus myös lemmikeille, Pakkasvuoren kesäteatteri ■ klo 17 Espoonlahden kirkko, Kirkkokuoro

aattohartaus / Bilingual Colourful Christmas Service, Matinkappeli, ■ klo 15 Olarin kappeli

■ klo 10, 11, 14, 15 ja 16 Espoon

tuomiokirkko ■ klo 13 Kauklahden kappeli ■ klo 13 Nupurin kappeli ■ klo 14 ja 15.30 Auroran kappeli ■ klo 14 ja 16 Laaksolahden kappeli ■ klo 14.30 lapsiperheille, Kauklahden kappeli ■ klo 15 Suvelan kappeli ■ klo 13 ja 14.30 Viherlaakson kappeli ■ klo 15.30 Kalajärven kappeli ■ klo 19 Suvelan kappeli ■ klo 20 jouluaaton messu, Espoon tuomiokirkko

Espoonlahden seurakunta ■ klo 11 ja 15 perhehartaus

seimen äärellä, Espoonlahden kirkko ■ klo 14 perhehartaus seimen äärellä, Soukan kappeli ■ klo 11.30 perhehartaus,

Kauniaisten suomalainen seurakunta ■ klo 13.30 jouluaaton

perhehartaus, Kauniaisten kirkko ■ klo 16.30 aattohartaus, Kauniaisten kirkko

Leppävaaran seurakunta ■ klo 11 lasten joulukirkko,

Leppävaaran kirkko ■ klo 12 Kellonummen kappeli ■ klo 14 KilonRisti ■ klo 15 ja 16.30 Leppävaaran kirkko ■ klo 15 Karakappeli ■ klo 16 Perkkaan kappeli

■ klo 12 Olarin kirkko, perheille ■ klo 14 ja 16 Olarin kirkko

Tapiolan seurakunta ■ klo 11 lasten aattohartaus ja

joulukuvaelma, Tapiolan kirkko ■ klo 13 ja 14 perheiden aattohartaus ja joulukuvaelma, Tapiolan kirkko ■ klo 15 ja 16.30 aattohartaus, Tapiolan kirkko

Esbo svenska församling ■ kl. 11 julbön med små och stora

i Köklax kapell ■ kl. 12 och kl. 13 julbön med små och stora i Esbo domkyrka ■ kl. 13.30 julbön med små och stora i Esbovikens kyrka ■ kl. 13.30 julbön med små och stora i Alberga kyrka ■ kl. 16 julbön med små och stora i Olars kyrka, svenska sidan ■ kl. 17 julbön i Esbo domkyrka

Jouluyön messut 24.12. klo 23 ■ Espoon tuomiokirkko ■ Espoonlahden kirkko ■ Leppävaaran kirkko ■ jouluyön Risteysmessu,

Olarin kirkko ■ Tapiolan kirkko

Espoonlahden seurakunta ■ klo 9 joulukirkko, Soukan

kappeli.

■ klo 11 messu, Espoonlahden kirkko

Kauniaisten suomalainen seurakunta ■ klo 9 joulukirkko, Kauniaisten

Joulupäivän kirkot ja messut 25.12.

Espoon tuomiokirkko­ seurakunta ■ klo 8 jouluaamun

jumalanpalvelus, Espoon tuomiokirkko ■ klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu, Espoon tuomiokirkko ■ klo 15 perheiden joulukirkko, Espoon tuomiokirkko

kirkko

Leppävaaran seurakunta ■ klo 9 sanajumalanpalvelus ja

kirkkokahvit, Karakappeli ■ klo 11 joululaulumessu ja kirkkokahvit, Leppävaaran kirkko

Olarin seurakunta ■ klo 12 joulupäivän Kauneimmat

joululaulut -messu, Olarin kirkko

Tapiolan seurakunta ■ klo 10 joulupäivän messu,

Tapiolan kirkko

Esbo svenska församling ■ kl. 6 julotta i Esbo domkyrka ■ kl. 8 julotta i Mataskärs kapell

8 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

”

OLEN SAANUT KIRJOISTA APUA, TURVAA JA VIIHDYKETTÄ, JA MAAILMANKUVANI ON LAAJENTUNUT. SANNA PELLICCIONI

distää meitä, kertoo kuvittajana ja lastenkirjailijana työskentelevä Pelliccioni.

Juvonen ja Pelliccioni alkoivat suositella ja lainata kirjoja toisilleen. Näin kahden hengen lukupiiri syntyi kuin itsestään.

Kaksikko tapaa kirjallisuuden merkeissä vähintään pari kertaa kuukaudessa. Luettavien kirjojen valitseminen on helppoa, koska heillä on saman tyyppinen kirjamaku. Molemmat lukevat mielellään kaunokirjallisuutta, elämäkertoja ja historiateoksia.

Sanna Pelliccioni ja Maija-Liisa Juvonen ovat kiinnostuneita niin kaunokirjallisuudesta, elämäkerroista kuin historiateoksistakin.

Kahden naisen lukupiiri Kun naapurukset Sanna Pelliccioni ja Maija-Liisa Juvonen keskustelevat kirjoista, iällä ei ole väliä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Seitsemän kirjaa yksilöstä ja perheestä Naiset tekevät näkyviksi ihmissuhteiden ristiriitoja ja arkoja kohtia.

Ainutkertaiset hetket

En ole onnistunut löytämään kovin monta ehdotonta helmeä tänä vuonna suomeksi julkaistusta kirjallisuudesta, mutta Lucia Berlinin novellit ovat sellaisia. Kummastuttaa vain se, miksi vuonna 2004 kuolleen Berlinin tuotanto on löydetty vasta nyt. Novellit ovat kaunistelemattomia, usein samaan aikaan surullisia ja synkeän hauskoja. Berlin tuntuu rekisteröivän henkilöistään ja heidän maailmastaan kaiken sellaisen, minkä moni muu sivuuttaisi epämiellyttävänä tai yhdentekevänä, ja rakentavan siitä jotain ai-

nutkertaista ja hyvin totta. Aineksia kirjailijantyöhön antoi myös hänen oma levoton elämänsä, johon mahtui useita asuinpaikkoja ja aviomiehiä sekä kamppailu alkoholismin kanssa.

KAISA HALONEN Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia sekä Siivoojan käsikirja 2.

Tanssia ruusuilla ja muita kertomuksia. Aula & Co 2018.

Rakkauden valinnat

Pirjo Hassinen on pitkän kirjailijanuransa aikana kirjoittanut perheiden ja sukujen kipeistä salai-

K

äpylässä asuvat naapurukset Sanna Pelliccioni, 42, ja MaijaLiisa Juvonen, 95, tutustuivat kahdeksan vuotta sitten. Pelliccioni tapasi kerrostalon pihalla Juvosen Raimo-miehen ja kutsui tämän vaimoineen kahville.

– Minua kiinnosti, miten pitkäaikaisia asukkaita olympiavuonna 1952 rakennetussa talossamme asui. Kun tutustuimme Maija-Liisan kanssa, huomasimme pian, että kirjallisuus yh-

suuksista ja puristavimmista suruista. Hänellä on taito valaista tarkasti ihmissuhteita, joista ei aina tiedä, milloin rakkaus niissä muuttuu riippuvuudeksi tai vallankäytöksi. Parit-romaanissa leikataan kolmeen lyhyeen, käänteentekevään jaksoon ja kolmeen eri lähteestä ammentavaan rakkauteen yhden suvun vaiheissa.

On rakkaus sitten uhrautuvaa tai intohimon tai yhteisen sopimuksen pohjalle rakentuvaa, se vaatii

KAKSIKON VIIMEISIMPIIN kirjalöytöihin kuuluu Samuli Paulaharjun vuonna 1921 kirjoittama teos Kolttain mailla, jonka Pelliccioni nappasi taloyhtiön kierrätyshuoneesta. Se kertoo Paulaharjun vuonna 1914 tekemästä tutkimusmatkasta kolttasaamelaisten pariin.

– Kolttasaamelaisten elämä ei ole ollut helppoa. Välillä kirjassa oli niin hurjia juttuja, että piti keskeyttää lukeminen, naiset päivittelevät.

Vaikuttavimpiin lukukokemuksiin molempien mielestä lukeutuu Emmi Itärannan romaani Teemestarin kirja.

Teos kuvaa nuorta naista maailmantilanteessa, jossa vesilähteet ovat ehtyneet.

– Kirjassa on maailmanlopun tunnelmaa, mutta se sisältää myös toivoa, Pelliccioni kuvailee.

Elämäkerroista vaikutuksen teki Hanna-Reetta Schreckin Minä maalaan kuin jumala, joka kertoo vuon-

aktiivisia valintoja: milloin luopumista, milloin sitoutumista.

KAISA HALONEN Pirjo Hassinen: Parit. Otava 2018.

Lempi palaa juurilleen

Katja Ketun monitasoinen romaani Rose on poissa kertoo Lempistä, joka on taustaltaan puoliksi suomalainen ja puoliksi Midewin-parantajayhteisöön kuuluva ojibwa-intiaani. Tiukassa

uskonyhteisössä 45 vuotta elänyt nainen palaa tapaamaan reservaattiin suomalaisjuurista isäänsä. Muistisairaan isän epäillään sekaantuneen nuoren tytön katoamiseen. Isän on aiemmin epäilty surmanneen Lempin mystisesti kadonneen Rose-äidin.

Lempi tutustuu vanhempiensa ja sukujensa tarinaan äitinsä vanhojen kirjeiden kautta. Lempi itse kirjoittaa mielessään vanhalle rakastetulleen, jonka hän ta-

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9 ISTOCK

na 1954 kuolleen Ellen Thesleffin taiteesta ja elämästä. Juvosta kiehtoo kirjan ajankuva, onhan hän itse elänyt aikana, josta kirja kertoo.

– Oli kiinnostavaa lukea taiteilijoiden värikkäästä elämästä. Se nimittäin poikkesi melkoisesti tavallisten ihmisten puritaanisesta elämästä.

Pelliccionia taas kosketti se, miten vaikea naisen asema Thesleffin aikaan oli: naista ei otettu vakavasti taiteilijana.

– Onneksi hänen isänsä oli kannustava. Thesleffille muodostui vahva taiteilijaidentiteetti, eikä hän suostunut naisen perinteiseen rooliin.

KUN IHMISIÄ yhdistää jokin asia, ei iällä ole väliä. Sen ovat huomanneet myös Maija-Liisa Juvonen ja Sanna Pelliccioni.

Pelliccioni on aina viihtynyt vanhempien ihmisten seurassa. Hän ihailee ikäihmisiä, jotka ovat säilyttäneet Juvosen tavoin elämänilonsa ja suhtautuvat avoimesti uusiin asioihin.

– On ollut superkiinnostavaa kuunnella Maija-Liisan elämänvaiheista.

Minusta on jännää esimerkiksi se, että hän kävi vuonna 1949 ensimmäistä lastaan odottaessaan Pariisissa kahden työkaverinsa kanssa. Tuohon aikaan ei moni suomalainen matkustanut ulkomaille.

Juvonen puolestaan ihailee tämän päivän nuoria naisia. Hänellä itsellään on kaksi tytärtä.

– Sanna onkin tyttärieni Outin ja Liisan sekä heidän tyttäriensä lisäksi nykyään ainoa yhdyssiteeni koko muuhun maailmaan, hän kuvailee näiden ihmissuhteiden merkitystä.

MAIJA-LIISA JUVONEN on lukenut nuoresta lähtien monenlaista kirjallisuutta. Kun Juvonen muutti 13-vuotiaana pohjoisesta Helsinkiin, äiti vei hänet ensitöikseen Rikhardinkadun kirjastoon.

Kirjojen merkitystä Juvoselle kuvaa se, että hänen ensimmäinen oma huonekalunsa oli pieni kirjahylly. Hän sai sen äidiltään joululahjaksi.

paa jälleen kotikonnuilla. Samal­ la hän alkaa ymmärtää, millais­ ta selviytymistaistelua hänen eri­ taustaisten sukujensa elämä on ollut amerikkalaisessa tasapäis­ tävässä yhteiskunnassa. Lempi tajuaa nyt myös, kuka hän itse on ja mihin hän kuuluu.

MARJO KYTÖHARJU Katja Kettu: Rose on poissa. WSOY 2018.

Oodi kirjoille ja lukemiselle

Sanna Pelliccionia lukemisen tär­ keys on askarruttanut niin paljon, että hän päätti tehdä siitä kirjan.

– Halusin tehdä eräänlaisen oodin kirjoille ja lukemiselle, mutta pitkään en tiennyt, miten sen toteut­ taisin. Eräänä pääsiäisenä minul­ ta sitten alkoi tulvia aiheeseen liitty­ viä kuvia.

Pelliccioni ajatteli ensin myös kir­ joittaa kirjan itse, mutta hän luopui ajatuksesta. Huomattuaan, että kir­ jailija Siri Kolu puhui paljon lukemi­ sesta, hän pyysi Kolua kirjoittamaan tekstit kuviinsa.

Lue minut! ­niminen kirja ilmes­ tyy tammikuussa. Pelliccionin mu­ kaan tavoitteena on samalla innos­ taa nuoria ja aikuisia luovaan kirjoit­ tamiseen, minkä vuoksi kirja sisältää kuvien ja tekstien lisäksi inspiraatio­ tehtäviä sanataideharjoituksineen.

Kirjaan perustuu lapsille ja nuo­ rille suunnattu toiminnallinen kier­ tonäyttely Lue minut, joka aloittaa 15.2. Vantaan Lastenkulttuuritalo Pessistä.

– Olen elämän varrella monesti huomannut lukutaidon tärkeyden. Siihen perustuu myös ruoanlaittotaitoni.

Pelliccioni puolestaan luki lapsena vähän. Hän alkoi lainata kirjoja kirjastosta vasta nuorena aikuisena.

– Kirjallisuus on tarjonnut oivan väylän käsitellä erilaisia elämään liittyviä kysymyksiä. Olen saanut kirjoista apua, turvaa ja viihdykettä, ja maailmankuvani on laajentunut. Esimerkiksi Yuval Noah Hararin teos Sapiens – Ihmisen lyhyt historia auttoi minua ilmastoahdistuksessa. Se muistutti taas ihmisen pienuudesta ja samalla mahdollisuudesta toimintaan.

Pelliccionilla on kirjahylly sekä olohuoneessa että makuuhuoneessa. Osa kirjoista on italiankielisiä, koska hänen miehensä on lähtöisin Italiasta. ■

Tyttöäiti eroaa

Riikka Pulkkisen uusin romaa­ ni on kuvaus erosta mutta sa­ malla myös kertomus aikuistu­ misesta töyssyineen ja epävar­ muuksineen. Romaanin päähen­ kilö Frederika ja hänen miehensä eroavat näennäisen kivuttomas­ ti, ilman suurempia riitoja tai edes selvää syytä. Vai riittääkö syyksi pettymys ja riittämättö­ myys, se, ettei perhe­elämä pie­ nen lapsen kanssa mahdukaan

Espoon tuomiorovastin joulutervehdys ON RIEMUA erossa olleiden ystävien kohdatessa. On kovasta paikasta yhdessä selviytyneiden riemua. On uuden elämän riemua ja nuoruuden iloa. On rakastuneen riemua, kun se oikea löytyi.

enkelien mentyä ja hämmennyksen haihduttua lampaat näkivät kedolla ensin riemullisen ja melkein riehakkaan paimenten polskan. Ja vasta sitten paimenet lähtivät Betlehemiin.

JOULUYÖN PAIMENTEN kedon riemu on vielä jotakin muuta.

Enkelien ylistys kedon yllä on taivaallista ilonpitoa: ”Riemuitkaa kaikki! Älkää ollenkaan pelätkö. Teille ja kaikille kansoille on syntynyt Vapahtaja!”

KRISTITYN SYVIMMÄN jouluilon syy on ihmiseksi syntynyt Jumala, veljemme ja Vapahtajamme.

Jumala on täällä. Sisaret ja veljet: riemuitaan jouluna Vapahtajasta!

SITTEN: Ylistyslaulua ja ilosoittoa ja ennennäkemätöntä riemua! Se tarttuu meidän edustajiimme, maan paimeniin.

Jouluyön messu ma 24.12. kello 23 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Liturgia ja saarna tuomiorovasti Antti Kujanpää, messussa avustavat Mari Mathlin, Aleksi Majuri ja Raigo Liiman.

Urkurina Sheldon Ylioja, Tiia Saari ja Kullervo Latvanen laulavat.

VAIKKA EVANKELIUMI ei tätä kerrokaan, olen melko varma, että

siihen ihanteelliseen muottiin, jonka Frederika on kuvitellut ja rakentanut? Frederika on kaikes­ sa ärsyttävyydessään uskottava ja vivahteikkaasti kuvattu hah­ mo: kontrollifriikki ja ahdistu­ va täydellisyydenkurottelija, jo­ ka samaan aikaan määrittelee it­ sensä tytöksi, vetää irtokarkkeja, tanssahtelee ja pukeutuu söpös­ ti kultasandaaleihin. Silti kirja on kantokykyynsä nähden liian pit­ kä. Sekaan punottu kertomus Frederikan ja hänen sisarten­ sa nuoruudesta olisi voinut olla ihan oma kirjansa ja höpsön po­ nisadun olisin mieluiten jättänyt kokonaan lukematta.

KAISA HALONEN Riikka Pulkkinen: Lasten planeetta. Otava 2018.

Perhe repeää

Pakistanilaissyntyinen Britanni­ assa asuva Kamila Shamsie poh­ tii romaanissaan sitä, miksi toiset

altistuvat ääri­islamin propagan­ dalle ja kuinka terrorismin pelko ja ennakkoluulot vaikuttavat sii­ hen, millainen elintila tavallisille muslimeille länsimaissa jää. Ro­ maanin orvot lontoolaissisaruk­ set koettavat kukin löytää oman tiensä ja ajautuvat erilleen sekä periaatteissaan että teoissaan. Is­ ma muuttaa Yhdysvaltoihin teke­ mään väitöskirjaa, Aneeka opis­ kelee juristiksi ja heidän veljensä Parvaiz tekee järkyttävän ratkai­ sun: lähtee jihadisti­isänsä jälkiä seuraten Syyriaan. Sen jälkeen kenelläkään heistä ei ole paluuta normaaliin elämään.

KAISA HALONEN Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa. Gummerus 2018.

Tässä ei käy hyvin

Ranskalais­marokkolaisen Leïla Slimanin Kehtolaulu on eräänlai­ nen trilleri, vaikka se rakenteel­ taan poikkeaakin lajityypin pe­

ANTTI KUJANPÄÄ

ruskaavasta. Jo heti romaanin alussa paljastetaan, mihin kaik­ ki päättyy: maijapoppasmaisen täydellinen lastenhoitaja Louise surmaa hoidokkinsa. Sen jälkeen keritään auki sitä, mikä käsittä­ mättömältä tuntuvaan tekoon johti: pikkuhiljaa kasvavia jännit­ teitä, ennakkoluuloja, väärinym­ märryksiä ja hiljaista valtataiste­ lua Louisen ja perheen vanhem­ pien välillä. Louise on yksinäi­ nen, taloudellisessa ahdingossa elävä nainen. Lasten kanssa puistossa ulkoillessaan hän he­ rättää ihmetystä, sillä hän on ai­ noa valkoihoinen ranskalainen työssä, jota yleensä tekevät vain siirtolaiset. Slimani ei tunteile ei­ kä saarnaa, ja juuri hänen vähä­ eleinen, toteava tyylinsä tekee kertomuksesta vieläkin ahdista­ vamman.

KAISA HALONEN Leïla Slimani: Kehtolaulu. WSOY 2018.

10 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Jouluaattona 24.12. myynnissä havut, kranssit, kynttilät, ym.

Espoon tuomiokirkon, Olarin ja Kappelin hautausmailla klo 10-17 tmi Pirkko Maaniemi Tervetuloa!

Tilaisuuksia

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 13.1. klo 13.30 Kuka on Jumalasi?

Epäjumalille uhrattu liha 1. Kor. 8:1-13 – Janne Kaisanlahti Varoitus epäjumalista 1. Kor. 10:1-22 – Raimo Vanninen

Hautauspalveluja

Lakipalveluja

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

HERÄNNÄISSEURAT pe 28.12. klo 13 Sipoon pappilassa, Kuninkaant.28 (huom: aika!). klo18 Viattomien lasten päivän Siionin kantelen ja Siionin virsien lauluseurat Puistolan kko, Tenavat.4, Hki. su 30.12. klo 15 Jouluseurat Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä TAMMIKUU 2019 ti 1.1. klo 18 uuden vuoden lähetysseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 4.1. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparik.8, Espoo. su 6.1. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. ma 7.1. klo 18.30 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. pe 11.1. klo 18 Viikkomessu Kallion kko, It. Papink.2, Hki; V.-M.Hynninen.

Juhlaveisuut ja -seurat; mukana Veisuuveljet. la 12.1. klo 10-16 Rauhan päivä Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi): klo 10 ”Pyhästä Hengestä rauha lähtee”, TT Kati Kemppainen, SLS; klo 12 keittolounas (7-10€); klo 13 Siionin rauhanvirsienveisuut; klo 14 kahvit; klo 14.30 ”Tarinoita rauhasta ja rauhattomuudesta”, tarinateatteriseurat Pyhä solmun johdolla; lisätied. www.h-y.fi. su 13.1. klo 12 kirkkopyhä Jakomäen kko, Hki; kahvit ja veisuut. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 18 N-järven srk-kesk, Kirstaant.5. ti 15.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, kevään aloitus (Autotalo, Kamppi). pe 18.1. klo 18 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hvnkää.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Palveluja tarjotaan Koti siivousta, 20 v taidolla.

Kauppa käynnit ja taksin kuljetukset Jv.palvelu.virtanen 0400739591

Siivouspalveluja

Rakennusala

Toimisto- ja kotisiivoukset laadukkaasti Myös pienet remontit/muuttopakkaukset Puhdas / Jessica 0407169680

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Myydään

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Minä ilmoitan teille suuren ilon:

Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran vasta ensi vuonna

17.1.2019 Sillä välin aion itse lukea sitä verkosta

kirkkojakaupunki.fi

Mustafa Al-Sudanin tutustuminen kristinuskoon alkoi jo ensimmäisellä viikolla hänen tultuaan Suomeen.

Ensimmäinen joulu Tänä jouluna Mustafa Al-Sudani tuntee olevansa turvassa ensimmäistä kertaa vuosiin. Syyrian sotaa paenneiden Kahlah Flahan ja Maher Almasihin perheessä joulu herättää sekä kiitollisuutta että koti-ikävää.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

2B

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Maher Almasihi ja Kahlah Flaha pyrkivät järjestämään jouluun Suomessa samanlaisia asioita kuin Syyriassa. Pikkujoulu kokosi pääkaupunkiseudun arabiankieliset kristityt Myllypuron kirkkoon seurustelemaan ja syömään yhdessä.

M

arraskuun puolivälissä Mustafa Al-Sudani näki todentuntuisen unen, jossa hän sai kauan odottamansa oleskeluluvan Suomesta. Al-Sudani heräsi onnellisena ja kirjoitti unesta sosiaalisen median ryhmälle, jonka jäsenet ovat saman tilanteen jakavia ystäviä.

Muutamaa tuntia myöhemmin linja-autossa istuva Al-Sudani sai puhelun vastaanottokeskuksesta.

Hänelle oli tullut postia ja asia oli tärkeä. Soittaja ei kertonut enempää, mutta kehotti Al-Sudania hakemaan postin samana päivänä.

Se oli liikaa. Al-Sudani alkoi itkeä hillittömästi.

– Toiset matkustajat katsoivat minua kummissaan ja ihmettelivät, mitä oikein tapahtuu. Tuo kaverihan näytti aivan normaalilta vielä pari minuuttia sitten. Postissa odotti päätös koko elämästäni: olisiko tulevaisuuteni valoisa vai täysin musta, Al-Sudani sanoo.

Al-Sudani soitti arabiankielisen työn pastorille Ramez Ansaralle, joka rauhoitteli järkyttynyttä miestä ja yritti valaa häneen uskoa.

Al-Sudanin lähipiiriin oli kahden edellisen viikon aikana tullut kolme kielteistä turvapaikkapäätöstä.

Al-Sudanin kohdalla onnellisen ratkaisun puolesta puhui se, että kuori odotti häntä K-marketin postissa.

Kielteinen päätös olisi pitänyt hakea poliisiasemalta.

Lähetys ei ollut vielä tullut postiin, joten Al-Sudania neuvottiin palaamaan myöhemmin.

Kahden jälkeen iltapäivällä Al-Sudani oli taas K-marketin kassalla. Nyt hän sai käteensä Maahanmuuttovirasto Migrin lähettämän kirjeen. Al-Sudani avasi kuoren. Se piti sisällään hänen oleskelulupansa.

– Tarvitsin aikaa ymmärtääkseni asian. Istuin alas, keskityin hengittämiseen ja yritin rentoutua.

Olin ollut edellisen kerran yhtä onnellinen, kun minut kastettiin, hän sanoo.

”

Tämä on ollut onnenvuoteni. Seuraava päämääräni on opetella tosissani suomen kieltä.

MUSTAFA AL-SUDANI

SYYSKUUSSA 2016 Mustafa Al-Sudani näki tilanteensa toivottomana. Kuukautta aikaisemmin hän oli käynyt Migrissä viimeisessä haastattelussa ja odotti nyt turvapaikkapäätöstä Luona Oy:n vastaanottokeskuksessa Espoon Otaniemessä.

Kielteisten päätösten sarja näytti loputtomalta.

Suomen uusien linjausten mukaan Irakista, Afganistanista ja Somaliasta lähteneet turvapaikanhakijat voitiin palauttaa lähtömaahansa riittävän turvalliseen paikkaan.

– Vastaanottokeskuksessa ei ollut paljonkaan tekemistä, joten puhuimme toistemme kanssa kaikki päivät ja yöt. Kuulin lukemattomia huonoja uutisia ja tarinoita, jotka olisivat voineet tuhota minut, Al-Sudani sanoo.

Al-Sudani oli varma siitä, että hänen päätöksensä olisi kielteinen. Irakissa turvalliseksi paikaksi arvioitiin muun muassa Bagdad, josta hän oli lähtenyt reilua vuotta aiemmin. Hän ei kuitenkaan ajatellut palaamista.

Bagdadissa Al-Sudanin autoon oli ammuttu kaksi luotia. Tappomääräyksen yhtenä syynä oli Al-sudanin mukaan shiiamuslimien ja hänen oman ryhmänsä sunnien välinen vihamielisyys. Hän oli varma siitä, ettei selviytyisi toista kertaa hengissä samanlaisesta tilanteesta.

Lopulta tuli Al-Sudanin vuoro mennä poliisiasemalle hakemaan oma päätöksensä. Migri uskoi hänen kertomuksensa, mutta katsoi, että hän voi palata Irakiin turvallisesti. Al-Sudani ei romahtanut henkisesti, vaikka päätös tuntui kuolemantuomiolta.

– Selviydyin, koska olin aina kirkossa, hän sanoo.

MAHER ALMASIHI PILKKOO vihanneksia Myllypuron kirkon keittiössä. Ulkona harmaa lauantai taittuu pimeäksi illaksi. Kirkko täyttyy hyväntuulisesta rupattelusta ja lasten äänistä. Jossakin vaiheessa paikalle tulevat myös Almasihin vaimo Kahlah Flaha ja tytär Shahd Almasihi.

Arabiankielisten kristittyjen pikkujoulunvietto on alkanut yhteisellä ruoanlaitolla. Itämaisen kahden ruokalajin aterian valmistaminen kestää kolme tuntia, mutta kenelläkään ei tunnu olevan kiire mihinkään. Vain pastori Ramez Ansara vilkuilee kelloa ja pahoittelee sitä, että kirkon hälyttimet menevät päälle jo puoli yhdeltätoista illalla.

Maher Almasihi, Kahlah Flaha ja pariskunnan kolme lasta ylittivät Suomen rajan vuoden 2016 alussa ja anoivat turvapaikkaa. Perhe oli lähtenyt liikkeelle Mahardah’sta, joka on Moskovan patriar-

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

kaattiin kuuluvien ortodoksikristittyjen asuttama noin 22 000 asukkaan kaupunki Syyrian pohjoisosassa.

Vuonna 2011 alkaneen sisällissodan ensimmäisinä vuosina sota aiheutti Mahardah’n asukkaille taloudellisia menetyksiä, mutta kaupunki ei ollut välittömässä vaarassa. Tilanne muuttui vuonna 2014, kun Al-Qaida ja muutama muu radikaali järjestö saartoivat kaupungin.

Rauhallisten kristittyjen kotikaupunki joutui jatkuvaan ohjustulitukseen, jolle ei näy loppua.

– Kukaan muu kuin Mahardah’n oma miliisi ei puolusta kaupunkia. Siinä vaiheessa, kun lähdimme, Mahardah’iin oli ammuttu yli 6000 ohjusta.

Tämä on vahvistettu tieto, Almasihi sanoo.

SUOMESSA VASTAANOTTO oli karu. Kolme ensimmäistä yötä Maher Almasihin ja Kahlah Flahan perhe nukkui Tornion poliisiaseman lattialla. Suomen Punaisen Ristin tarjoamaa ruokaa lukuun ottamatta muuta tukea ei ollut. Torniosta perhe siirrettiin Inkeroisissa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen.

Seuraavat neljä kuukautta olivat raskaita varsinkin perheen lapsille.

– Tuntui siltä, että vastaanottokeskus oli pelkkää bisnestä. Kukaan ei välittänyt siitä, että olimme perhe. Saimme samanlaisen 12 neliön huoneen kuin yksin tulleet turvapaikanhakijat. Lapset eivät saaneet mennä edes kouluun, Almasihi sanoo.

Tilanne olisi ollut kestämätön ilman kirkon ja paikallisen helluntaiseurakunnan tarjoamaa tukea.

Almasihi mainitsee seurakuntien retket ja sen, että lapset pääsivät mukaan kirkon kerhotoimintaan ja leireille. Myös pastori Ramez Ansara tuli Inkeroisiin asti tapaamaan sinne majoitettuja kristittyjä.

Kesäkuussa 2016 perhe pääsi pois vastaanottokeskuksesta, kun Almasihi hankki omilla varoillaan vuokra-asunnon pääkaupunkiseudulta. Tällä hetkellä Myllypurossa asuva perhe on löytänyt oman paikkansa arabiankielisten kristittyjen yhteisöstä, joka kokoaa ihmisiä eri puolilta pääkaupunkiseutua.

Alussa perhe yritti hakeutua kirkon suomenkieliseen toimintaan, mutta he kokivat, että muut seurakuntalaiset eivät ottaneet heitä joukkoonsa. Välinpitämätön vastaanotto hämmästyttää Almasihia.

– Kerran osallistuimme Myllypuron kirkon messuun ja menimme sen jälkeen kirkkokahveille, mutta kukaan ei näyttänyt huomaavan läsnäoloamme.

Toinen pettymys oli edessä, kun perheen vanhin poika tuli rippikouluikään. Vanhemmat ilmoittivat pojan rippileirille, koska halusivat hänen saavan suomenkielisiä ystäviä.

– Ensimmäisen oppitunnin jälkeen rippikoulua ohjaava pappi soitti ja sanoi, että lapsen suomen kieli ei riitä. Hän oli kuitenkin käynyt suomalaista koulua jo puolentoista vuoden ajan, Almasihi ihmettelee.

MUSTAFA AL-SUDANI SAI yhteyden kirkkoon jo ensimmäisen Suomessa viettämänsä viikon aikana, kun Olarin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola tuli vastaanottokeskukseen tapaamaan turvapaikanhakijoita.

Al-Sudani tulkkasi Silvolan ja turvapaikanhakijoiden välisiä keskusteluja arabiasta englanniksi ja toimi tulkkina turvapaikanhakijoille järjestetyissä kirkon tilaisuuksissa. Pian hän huomasi olevansa kirkon aktiivi, jonka päivät täyttyivät vapaaehtoistyöstä.

– Organisoin aina jotakin yhdessä Markuksen kanssa, tapahtumaa Olarin kirkossa tai jonkun ihmisen auttamista. Sillä tavalla selviydyin henkisesti: pääsin pois vastaanottokeskuksesta ja sain muita kiireitä, Al-Sudani sanoo.

Kun Otaniemen vastaanottokeskus lopetti toimintansa, kirkko järjesti Al-Sudanille asunnon.

Kirkkoon tutustumisesta alkoi uusi elämänvaihe, jonka aikana hänestä tuli kristitty.

– Kaksi vuotta vain elin tätä elämää ja prosessoin asioita. Sen jälkeen pyysin opetusta Raamatusta, Al-Sudani sanoo.

Ramez Ansara on kastanut ja liittänyt kirkon yhteyteen yli 160 ihmistä, jotka ovat kääntyneet kristityiksi Suomessa.

Pastori Ramez Ansara on kahden ryhmän paimen Arabiankielisen työn pastori Ramez Ansara aloitti työnsä Myllypuron kirkolla vuoden 2011 alussa. Mukana oli seitsemän ihmistä, mutta jo saman vuoden lopulla kirkkoon kokoontui 87 henkeä. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vuosina 2015–2016 toi Ansaran työn piiriin uusia ihmisiä ja muutti työn luonnetta.

Tänään Ansara toimii pappina lähes neljällesadalle ihmiselle. Hän on kastanut ja liittänyt kirkon yhteyteen yli 160 ihmistä, jotka ovat kääntyneet kristityiksi Suomessa. Haastattelupäivää seuraavalle sunnuntaille on sovittu kolme kastetta.

Työhön on tullut myös uusia haasteita, kuten luottamuksen rakentaminen kristittyinä Suomeen tulleiden ja täällä kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden välille. Luottamuspulan vuoksi näihin ryhmiin kuuluvat kristityt kokoontuvat erillään, vaikka heillä on sama äidinkieli.

– Monet kristittyinä tulleet eivät hyväksy uusia kristittyjä yhteyteensä, koska epäilevät, että muslimeista kristityiksi kääntyneet haluavat vain käyttää kirkkoa hyväksi, Ansara sanoo.

”

En tee lähetystyötä enkä kutsu ketään kirkkoon, koska en halua suhtautua ihmisiin objekteina.

RAMEZ ANSARA Tällä hetkellä Ramez Ansara vetää arabiankielistä rippikoulua 22 hengen ryhmälle, joka kokoontuu kerran viikossa Herttoniemen kirkolla. Tavallisimmin kastetta edeltää 45–60 tunnin opetus.

Kun Ansara arvioi, että oppilas on valmis, hän kysyy, haluaako tämä kasteen.

– Annan kasteopetusta kaikille ihmisille, joita nämä asiat kiinnostavat. En tee lähetystyötä enkä kutsu ketään kirkkoon, koska en halua suhtautua ihmisiin objekteina, hän sanoo.

Ansaran työhön kuuluu myös suosituksien tekeminen kristityiksi kääntyneille turvapaikanhakijoille Migrin päätöksiä varten. Hän arvioi, että noin joka kymmenes heistä saa oleskeluluvan.

Ansara kritisoi Migrin linjaa, jossa kielteisiä päätöksiä perustellaan kristillisen uskon pintapuolisuudella. Ansaran mukaan taustalla on usein turvapaikanhakijan alhainen koulutustaso.

– Mielestäni kyse on syrjinnästä. Tunnen kristityiksi kääntyneitä ihmisiä, jotka eivät osaa kirjoittaa edes omaa nimeään. Tiedän jo ennen Migrin haastatteluja, etteivät he osaa kertoa uskostaan loogisesti.

Antaessaan kasteopetusta Ansara hyötyy siitä, että hän on taustaltaan palestiinalaiskristitty. Hyvä islamin tuntemus antaa mahdollisuuden lähestymistapaan, jota hän kutsuu ”vertailun teologiaksi”.

Oppitunneilla käsitellään muun muassa kysymystä Jumalan olemassaolosta ja profeetta Muhammedin asemaa. Yhdessä pohditaan myös sitä, onko Koraani tullut Allahilta suorana arabiankielisenä ilmestyksenä.

Kriittistä raamatuntutkimusta muistuttavan lähestymistavan avulla Ansara näyttää oppilailleen, että Koraanissa on epäjohdonmukaisuuksia, historiallisia epätarkkuuksia ja suoria kristillisiä vaikutteita.

Tekstien kriittinen lukeminen jatkuu Raamatun äärellä. Ansara osoittaa, että minkä tahansa asian voi halutessaan perustella Raamatulla. Esimerkiksi toisen ihmisen tappaminen olisi helppo oikeuttaa kertomuksella Daavidista ja Goljatista.

– Haluan näyttää, että kristityillä on oikeus keskustella kriittisesti uskosta ja Raamatusta. En halua, että oppilaillani on pintapuolinen usko, jossa heille opetetaan tietynlaiset kriteerit ja sitten he elävät niiden mukaan. Siksi on tärkeää, että ihminen tuo oman persoonansa mukaan prosessiin.

4B

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Anteeksiantamisen näkeminen käytännössä kosketti Mustafa Al-Sudania ja sai hänet pyytämään opetusta Raamatusta.

Kristillisen anteeksiantamisen näkeminen käytännössä teki Al-Sudaniin suuren vaikutuksen. Häntä kosketti erityisesti tilanne, jossa kristitty antoi anteeksi häntä satuttaneelle ihmiselle. Al-Sudanin mukaan kyse oli vakavasta teosta, jollaisesta hän ei olisi päässyt yli.

– Jos joku tekee sinulle jotakin todella pahaa ja pystyt antamaan sen anteeksi, se on jotakin isoa.

Tapaus sai minut kysymään, mistä sellainen voima tulee.

Al-Sudani opiskeli pastori Ramez Ansaran johdolla kristinuskon perusteita kaksi kertaa viikossa vajaan seitsemän kuukauden ajan. Heinäkuussa 2017 Ansara kastoi hänet Perkkaan kappelissa Espoossa yhdessä kolmen muun turvapaikanhakijan kanssa.

OLESKELULUPIEN SAAMINEN koko perheelle tuntui kauan odotetulta paluulta elävien joukkoon.

Elokuussa 2016 Maher Almasihi ja Kahlah Flaha hakivat tärkeän postilähetyksen Hyvinkäältä, jonne heidän vastanottokeskuksensa oli siirtynyt. Saman kuukauden aikana koko perhe liittyi luterilaisen kirkon jäseniksi.

– Syyrian vakavan tilanteen vuoksi tiesin, että saamme myönteisen päätöksen. Kaikkialta Euroopasta tuli tietoja, joiden mukaan lähes kaikki syyrialaiset otetaan vastaan, Almasihi kertoo.

Almasihin mukaan perhe elää nyt hyvää elämää, vaikka hänen puolisonsa terveysongelmat ovat varjostaneet Suomessa elettyjä vuosia. Nuoremmat lapset käyvät koulua ja vanhin poika on aloittanut ammattiopinnot.

– Ennen sotaa elämämme Syyriassa oli kaunista.

Luotin aina siihen, että saamme Jumalan armosta hyvän elämän. Sama luottamus on jatkunut täällä Suomessa, Almasihi sanoo.

Kahlah Flaha lisää, että usko on antanut perheelle kärsivällisyyttä kestää raskaita vaiheita.

– Koen, että Jeesus on ollut vierellämme vaikeissa tilanteissa. Nyt tuntuu vihdoin siltä, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan.

Kiitollisuuteen sekoittuu turhautumisen tunteita ja koti-ikävää. Mahardah’ssa Almasihi työskenteli tietotekniikkayrityksen johtotehtävässä ja perhe asui isossa talossa sukulaisten ja naapureiden ympäröimänä. Nyt hän suorittaa Amiedussa yksitoista kuukautta kestäviä opintoja, jotka päättyvät helmikuussa 2019.

”

Suomessa pyrimme järjestämään jouluun samanlaisia asioita kuin Syyriassa.

MAHER ALMASIHI

– Opiskelen ICT-asentajaksi. Syyriassa minulla oli alan yliopistotutkinto. Täällä tarvitsen suomalaisen todistuksen, joten minun piti palata kouluun opiskelemaan asioita, joita olen itse opettanut Syyriassa.

Syyriassa perheen jouluaikaan kuului monta tärkeää juhlapäivää. Aatonaattona ortodoksikristityt kokoontuivat Mahardah’n kirkkoon. Sen jälkeen juhlat jatkuivat paikallisissa ravintoloissa aamun tunneille saakka. Almasihi mainitsee, että jouluaikana alkoholin hinta nousi kaupungissa.

Aattona lapset saivat lahjoja kuten Suomessakin ja joulupäivänä vuorossa oli yhteinen ateria laajan suvun kanssa.

– Suomessa pyrimme järjestämään jouluun samanlaisia asioita kuin Syyriassa. Tänä vuonna saamme vieraaksemme Norjaan asettuneita ystäviä, jotka tulevat samasta kotikaupungista kuin me, Almasihi sanoo.

KASTEPÄIVÄÄ SEURANNUT VUOSI on tuonut Mustafa Al-Sudanin elämään monta uutta asiaa. Tehtyään Migrille uuden turvapaikkahakemuksen hän aloitti työnteon helsinkiläisessä ravintolassa. Viime kesänä Al-Sudani alkoi seurustella suomalaisnaisen kanssa. Saatuaan marraskuussa oleskeluluvan hän on löytänyt uuden työpaikan siivousfirmassa.

– Tämä on ollut onnenvuoteni. Seuraava päämääräni on opetella tosissani suomen kieltä, hän sanoo.

Al-Sudani kokee olevansa yhä shokissa kaikesta tapahtuneesta, mutta onnellisella tavalla. Pitkään jatkuneesta stressistä toipuminen vaatii oman aikansa.

– Nyt voin ajatella hyviä asioita, kun elämäni suuri ongelma on ratkaistu. Edessä on paljon avoimia kysymyksiä, hän sanoo.

Yksi päätöksiä odottava asia koskee kouluttautumista. Ennen pakoaan Bagdadista Al-Sudani opiskeli yliopistossa informaatiotekniikkaa, mutta hän ei ole varma, haluaako Suomessa samalle alalle.

Edessä on Mustafa Al-Sudanin kolmas joulu Suomessa. Hän aikoo viettää sitä Turussa tyttöystävän ja tämän vanhempien kanssa.

– Tästä joulusta tulee täysin erilainen, Al-Sudani sanoo.

– Nyt olen vihdoinkin turvassa.■

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Kuka?

Samuli Putro, 48, on Helsingissä asuva muusikko, joka tuli tunnetuksi Zen Cafe -yhtyeen laulaja-kitaristina. Hän on tehnyt myös viisi soololevyä.

Mitä?

Putron kuudes soololevy Pienet rukoukset julkaistaan alkuvuodesta 2019.

Samanniminen on myös hänen tammi–helmikuussa Ateneumin taidemuseossa järjestettävä kahdentoista konsertin sarjansa.

Motto

Huominen on huomisen kokoinen.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Hiljaisissa tiloissa Samuli Putron rukous voi olla ilmaan heitetty ajatus tai toive.

Joskus pelottaa niin paljon, että on laitettava kädet ristiin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

O

nko olemassa silloin, kun ei kuulu eikä näy? Sitä muusikko Samuli Putro kysyi muutama vuosi sitten itseltään hiljennettyään keikkatahtia ja keskityttyään uudenlaisiin projekteihin. Niin Zen Cafe -bändinsä suosion aikoihin kuin soolourallaankin hän oli tottunut valtaviin kickseihin, joita esiintyminen tuotti. Kun rutiinikeikkoja ja esillä olemista rupesi tietoisesti vähentämään, elämään jäi tyhjää tilaa.

Myöskään tietynlainen elämäntapa ei enää tuntunut hyvältä. Se, mikä sopi kolmekymppiselle, perheettömälle ja kaupunkilaiselle rocktähdelle, ei enää toiminut keski-ikäänsä havahtuneen Putron elämässä. Ei enää taksin ovien pauketta eikä lähes päivittäistä baareissa roikkumista.

– Olen opetellut elämään omien ajatusteni kanssa hiljaisissa tiloissa, Putro kertoo.

Hän on hankkinut työhuoneen ja opetellut lähtemään sinne aamuisin – ja huomannut olevansa aamuihminen. Uusi elämä siis?

– Se on se elämä, joka löytyy ihan yksinkertaisesti tekemällä. Siinä on onni ja rauha, ja sitä kaipaan repaleisten viikkojen ja kuukausien keskellä. Kysymys siitä, miksi olen olemassa, saa vastauksen aina, kun jaksan kävellä kotoa työhuoneelle, viettää siellä päivän ja kävellä takaisin kotiin.

SAMULI PUTRO on nyt 48-vuotias, ja pahin keskiiän ahdistus tuntuu helpottaneen. Viime vuonna ilmestynyt Valkoinen hetero -levy kyseenalaisti keskiikäisen miehen roolien kapeutta ja elämäntyylin kliseitä känniahdistelusta työhulluuteen ja naisenkaipuusta kuolemanpelkoon. ”Kun sanotaan, että ihminen on jumalan kuva, se meinaako, että jumala miettii alati kuolemaa? Sillä niin olen tehnyt viisi viimeistä vuotta”, Putro laulaa levyn nimibiisissä. Siinä kuvattu kuolemanpelko on hänelle itse elettyä.

– Se ei ollut suosikkielämänvaiheeni. Mutta sitten pelko rupesi pikkuhiljaa katoamaan kuin lumet katoilta silloin kun tulee kevät: sitä ei huomaakaan, mutta yhtäkkiä ne ovat poissa.

Sellaista keski-iän kriisiä, jossa alkaisi murehtia tekemättömiä ja kokematta jääneitä asioita, Putro ei ole kokenut.

– Kaikkea banaalia, kuten matkustamista, olen tehnyt ihan tarpeeksi. Ja koska en ole koskaan kaivannut lapsia, minusta ei tunnu, että olisin jäänyt niitä vaille.

– Jotkut ihastumiset ja rakastumiset, jotka eivät

ole saavuttaneet niin sanottua täyttymystä, eivät tunnu menetyksiltä tai keskenjääneiltä, sillä rakkaus on oma asiansa. Siinä ei loppujen lopuksi ole tärkeintä se, keneen rakastuu, vaan se, että rakastuu. Voima, vahvuus ja elossa olemisen tunne tulee rakastumisen kokemuksesta, ei välttämättä siitä tietystä ihmisestä.

Rakkaus onkin Putron maailmassa sukua hengelliselle kokemukselle ja taide-elämykselle. Kaikissa niissä mennään minuuden rajojen yli.

– Noiden kokemusten äärellä ei tunne olevansa kehossaan, vaan ruumiillisuuden tuntu katoaa.

Sellaiset kokemukset tipahtelevat eteen kuin roskat tuulessa. Ne eivät tarvitse selvää alkusyytä. Ne tulevat annettuina. Se kai on armon olemus.

”

KYSYMYS SIITÄ, MIKSI OLEN OLEMASSA, SAA VASTAUKSEN AINA, KUN JAKSAN KÄVELLÄ KOTOA TYÖHUONEELLE, VIETTÄÄ SIELLÄ PÄIVÄN JA KÄVELLÄ TAKAISIN KOTIIN.

1980-LUVULLA Samuli Putron kotipaikkakunnalla Raahessa seurakunnan nuorisotyö oli aktiivista ja tavoitti ison joukon monen ikäisiä nuoria. Myös Putron.

– Seurakunta antoi mahdollisuuden viettää aikaa sellaisessa ympäristössä, jossa puhuttiin muustakin kuin mopoista. Siellä kaikki minua kiinnostavat asiat olivat jollain tavalla läsnä: soittaminen, musiikista puhuminen ja keskustelut jostain sellaisesta, mitä ei pystytä konkreettisesti todistamaan. Ne ovat minulle tärkeitä asioita yhä. Seurakunnan kesäkodilla minusta tuli minä, Putro kertoo.

Kivutonta se ei ollut. Seurakunnassa tehtiin selväksi, etteivät esiaviolliset suhteet olleet hyväksyttäviä, mutta samaan aikaan tytöt alkoivat kiinnostaa ja veri veti ensimmäisiin kokeiluihin. Sama ristiriita koski muitakin maailmallisina pidettyjä asioita. Sitten koitti ”vuosi baari” eli Putro tuli täysi-ikäiseksi.

– Siihen maailmanaikaan se ei mennyt niin, että heilutaan perjantaina jurrissa pienen kaupungin kapakoissa ja sitten mennään lauantaina seurakunnan nuorteniltaan. Jouduin valitsemaan, mis-

sä maailmassa haluan elää. Lopulta se johti siihen, että lopetin seurakunnassa käymisen.

VAIKKA YHTEYS seurakuntaan katkesi jo yli 30 vuotta sitten, kiinnostus hengellisyyteen ei ole Putron elämästä kadonnut. Kolmisen vuotta hän tuijotteli seinällään lappua, jossa luki ”pienet rukoukset”.

Aiheesta syntyi ensin laulu, ja nyt Putro valmistelee samannimistä levyä ja konserttisarjaa Ateneumin taidemuseoon.

Konsertteja varten hän keräsi äänitettyjä rukouksia myös yleisöltä. Niissä toistuva teema oli kontaktin – niin rakkauden kuin ystävyydenkin – kaipuu.

Sitä, mikä on rukousta, Putro ei halunnut tarkasti rajata. Rukous voi olla myös muuta kuin perinteistä puhetta Jumalalle, vaikkapa ilmaan heitetty ajatus tai toive.

– Kun ihminen ajattelee, hän käy jonkinmoista keskustelua itsensä kanssa. Tai maailman tai Jumalan kanssa. Minullakin on ollut tarve löytää reitti keskusteluun jonkun itseäni suuremman kanssa.

Tämä projekti on ehkä jonkinlainen väliaikaisratkaisu siihen etsintään. Sen lopullisen vastauksen löytämiseen on aikaa vielä koko elämä.

Väliaikaisratkaisuunkin päätyminen on ollut Putrolle mutkikasta. Hän kuvailee edenneensä lapsenuskosta ensin kriittiseen jumalakäsitykseen ja sitten kohti omannäköistään hengellisyyttä. Samalla on vahvistunut näkemys, että uskominen ei välttämättä tarvitse ympärilleen virallisia rakenteita eikä kommunikaatio jonkun suuremman kanssa vaadi vakiintuneita tapoja.

– Minulla on kaikessa tekemisessäni oman tilan terve – miksi ei sitten myös uskomisessa? Ulkopuolinen voi nähdä siinä erikoisuudentavoittelua, mutta kyse on siitä, että haluan löytää oman reitin, on kyse sitten työhuoneelle kävelemisestä, soitinten käsittelystä tai kontaktin saamisesta johonkin ihmiseen.

Putron oma rukoileminen on useimmiten tulevaisuuden ajattelemista, pelkojen ja toiveiden hahmottamista. Välillä hän rukoilee perinteiseksi kutsumallaan tavalla: kädet ristiin, lapsenusko päälle ja puhetta kohti persoonallista Jumalaa.

– Sellainen kädet ristiin -tyyppinen rukous tulee käyttöön silloin, kun olen eniten peloissani tai väsynyt. Se on yksi tapa tunnistaa omia äärirajojani.

Rukous on silloin viimeinen oljenkorsi. Siihen takertuessani tiedän, että ok, minulla ei ole muuta.

Se, että edes silloin tällöin viimeinen oljenkorteni on konkreettinen Jumala, riittää minulle uskonnoksi tässä vaiheessa. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Sydämen seimi Vexi Salmen kirjoittama joululaulu Sydämeeni joulun teen voisi hyvin olla keskiaikaisen munkin kirjoittama. Samoja ajatuksia esittivät jo 300-luvun kristilliset mystikot.

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA SIRPA PÄIVINEN

N

eitsyt Maria on nuori, aivan lapsi vielä. Hän puristaa vauvaa rintaansa vasten. Vauva pelkää pimeää, mutta se rauhoittuu saadessaan tutin suuhunsa. Kun Maria laittaa vauvan makuuasentoon, sen silmät menevät kiinni. Vauva on aivan oikean tuntuinen. Sen hiuksia voi kammata ja se pissaa, kun Maria on syöttänyt sitä tuttipullolla. Maria sai vauvan lahjaksi viime jouluna.

Joosefista tuntuu, että kaikki katsovat häntä. Joosefilla on kylpytakki päällään ja häntä nolottaa, vaikka samalla hän tuntee outoa ylpeyttä. Paimenilla on pyyheliinat päässään ja lätkämailat paimensauvoina. He eivät tiedä, mitä niillä sauvoilla pitäisi tosipaikan tullen tehdä.

Kylpytakkeihin ja pöytäliinaviittoihin sonnustautuneiden pienten eläytyjien joulukuvaelma on piirtynyt osaksi sielunmaisemaa niissäkin sieluissa, joiden uskonnollisuuden laita on vähän niin ja näin. Joulukuvaelma tuo ensimmäisen joulun tapahtumat tähän päivään. On kuin Kristus todella syntyisi tänään, kesken kaiken, näihin syleihin.

On kuin enkeli toisi ilahduttavan viestinsä rauhasta ja sovinnosta juuri meille, juuri nyt. Tässä koulun jumppasalissa, tässä päiväkodin aulassa, tämän lähiökirkon kokolattiamatolla.

On kuin joulu ei olisikaan tarunhohtoinen tapahtuma kaukana menneisyydessä. On kuin ikuisuus leikkaisi meidän aikaamme.

VANHAN KRISTILLISEN ajatuksen mukaan Kristus todella syntyy uudestaan ja uudestaan. Hän ei syntynyt ainoastaan kerran Betlehemissä vaan hän syntyy jatkuvasti ihmisten sydämissä. Eikä hän synny ainoastaan ihmisten sydämissä, vaan hän syntyy joka viikko myös mystisesti alttarilla, ehtoollisen sakramentissa. Ehtoollisen leipälautanen on seimi, jossa Sana tulee lihaksi.

Näin opettivat vanhat kristilliset mystikot. Heidän vaalimansa ajatus Jumalan Pojan jatkuvasta syntymisestä näyttää puhuttelevan myös meitä kolmannen vuosituhannen suomalaisia. Sen osoittaa Kassu Halosen säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman joululaulun Sydämeeni joulun teen suunnaton suosio.

Vexi Salmen lauluteksti kelpaa kristillisen mystiikan peruskurssiksi. Sen

aatehistorialliset juuret vievät suomalaisesta herännäisyydestä 1500-luvun espanjalaisten mystikkojen kautta keskiajan Reininmaan dominikaanikonventteihin ja sieltä myöhäisantiikin Roomaan ja Kreikkaan.

MYSTISTÄ KOKEMUSTA, Jumalan salaisuuden avautumista, on perinteisesti kuvattu matkana. Matkaanlähtö eli exodus saa alkunsa yksinolosta, kaipauksesta ja hiljaisuuden kuuntelemisesta. Kun kaipaus on kyllin suuri, on sielu valmis lähtemään liikkeelle vaikka se ei edes tiedä, mihin se on menossa.

Siitä myös Vexi Salmi aloittaa: ”On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen ja sanaton on sydämeni kieli.

Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.”

YÖ ON MYSTIIKAN vuorokaudenaika.

1500-luvun espanjalainen munkki ja runoilija Juan de la Cruz eli Ristin Johannes kirjoitti, että sielun täytyy jättää tyyni ja turvallinen talonsa, mikäli se mielii lähestyä Jumalaa. Turvapaikkansa jätettyään sielu joutuu pimeään yöhön. Silti sielu ei joudu harhaan eikä tuhoon, vaan juuri yön pimeydessä se saa lohdutuksensa.

Jumalan kohtaaminen on tuntemattoman eteen astumista. Hän on salaisuuksien salaisuus. Hänen läheisyydessään voimme vain nostaa sormen huulillemme, kuten kappadokialaisiksi isiksi kutsutut 300-luvun kreikkalaiset teologit Basileios Kesarealainen, Gregorios Nyssalainen ja Gregorios Nazianzolainen sanoivat.

Kappadokialaiset isät opettivat, että mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan Jumalan mysteeriä, sillä Jumala ylittää meidän käsityskykymme. Jotta voisin astua Jumalan hiljaiseen salaisuuteen, minun on syytä jättää kaikki asiat ja kaikki sanat ”unohduksen pilven alle”. Sydämen kieli on sanaton, ja me opimme sen vasta, kun uskallamme astua sielun pimeään yöhön.

KAIKISTA ÖISTÄ mystisin on jouluyö, Jumalan maan päälle laskeutumisen yö, Jeesuksen syntymän yö.

Jouluyön hiljaisuudessa ihminen valmistaa sydämeensä seimen, johon Jeesus-lapsi voi syntyä. Joululaulunsa kertosäkeessä Vexi Salmi vie kuunteli-

jat kristillisen mystiikan ytimeen, Jeesuksen syntymiseen: ”Nyt sydämeeni joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.”

Vexi Salmi vaikuttaa kirjoittaneen laulunsa Mestari Eckhartiksi kutsu-

tun saksalaisen dominikaanimunkin sulkakynällä. 1200-luvulla elänyt Eckhart opetti että Jumala synnyttää Poikansa jatkuvasti ihmisen sielussa.

Myös Mestari Eckartin oppilas Johannes Tauler pohdiskeli Jeesuslapsen syntymistä sydämen seimeen.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

peräisen teoksen ilmestymisen jälkeen, ja sitä on luettu ahkerasti varsinkin Länsi-Suomen herännäispiireissä.

Ehkäpä juuri Taulerin postillaan sisältynyt joulusaarna valmisti tietä Kassu Halosen ja Vexi Salmen joululaulun suurelle suosiolle Suomessa.

Joulusaarnassaan Tauler pohtii tiernapojistakin tuttua profeetan lausetta ”On lapsi syntynyt meille ja Poika annettu on”. Tauler selittää Jumalan Pojan syntymän kolmiulotteiseksi. Ensinnäkin Kristus syntyy iankaikkisuudessa Isästä, toiseksi hän syntyy ajallisesti Betlehemissä Pyhästä Hengestä ja Neitsyt Mariasta, kolmanneksi hän syntyy mystisesti joka päivä ihmisen sielussa.

Ja tämä Jeesus-lapsen syntymä on täynnä rakkautta — niin iankaikkisuudessa, Betlehemissä kuin meidän sydämissämmekin.

Siksi jouluvalmisteluista kaikkein tärkein on oman sydämen sijaaminen seimeksi Joulun lapselle, hänen rakkauden täyttämää syntymäänsä varten. Jo vanhat kappadokialaiset mystikot opettivat, että vaikka emme ymmärryksemme kautta voi tietää, millainen Jumala on, voimme tuntea hänet rakkauden kautta.

”

VEXI SALMEN LAULUTEKSTI KELPAA KRISTILLISEN MYSTIIKAN PERUSKURSSIKSI.

JOULULAULUNSA TOISESSA säkeistössä Vexi Salmi jatkaa vanhojen mystiikan opettajien viitoittamalla tiellä.

Mystikon tie on puhdistumisen tie, via purgativa. Jumalan kirkkauden näkeminen herättää katumuksen ja omien syntien tuntemisen: ”On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa, kuin yhtä puhdas itse olla voisin.”

Mystiikka paljastaa ihmiselle sekä hänen todellisen minänsä että Jumalan rajattoman rakkauden ihmisiä kohtaan. Ristin Johanneksen ystävä, toinen suuri espanjalainen 1500-luvun mystikko Pyhä Teresa opetti, että ihminen ei voi tuntea Jumalaa tuntematta omaa itseään, mutta hän ei tunne omaa itseään, ellei hän tunne Jumalaa.

Keskiajalla eläneen dominikaanimunkki Taulerin saarnat kuuluvat myös luterilaiseen peruskirjallisuuteen, sillä Martti Luther piti Taulerin saarnapostillaa kovasti arvossa.

Suomeksi Taulerin postilla käännettiin 1800-luvulla, yli 500 vuotta alku-

SYDÄMEENI JOULUN TEEN -laulun viimeinen säkeistö huipentuu syvään rauhaan: ”On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään kuin oisin osa suurta kaikkeutta.”

Kuinka ollakaan, vanhat mystikot kuvaavat mystiikan huipennukseksi juuri unitiota eli yhdistymistä. Se on kaikkeuden ykseyden oivaltamista, koko todellisuuden yhteenkuulumista. Pyhä Teresa vertasi sielun yhtymistä Jumalaan kahteen kynttilään, jotka asetetaan niin lähelle toisiaan, että niistä lähtee vain yksi valo.

Yhtä lähellä on Betlehem meidän kotejamme. ■

B

9

Joulu perinteineen on Vexi Salmelle tärkeä juhla.

Yksi laulu puuttui Sydämeeni joulun teen -laulun sanat syntyivät marraskuisena päivänä yli 30 vuotta sitten. Laulun tekijä Vexi Salmi uskoo, että se päätyy vielä virsikirjaan.

S

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

anoittaja Vexi Salmi muistelee tänä vuonna 30 vuotta täyttävän joululauluklassikkonsa syntyprosessia normaalina työtehtävänä.

Flamingo-levy-yhtiössä tehtiin vuoden 1988 lopulla Vesa-Matti Loirin joululevyä. Siitä puuttui vielä yksi laulu. Salmi teki tekstin ja pyysi säveltäjä-sovittaja Kassu Halosta säveltämään sen. Hänen ohjeensa Haloselle oli, että tee tästä harras, isä Bachia unohtamatta.

Salmen mukaan tunteikkaan Sydämeeni joulun teen -laulun teksti syntyi yhden aamupäivän aikana.

– En tiedä, mistä se tuli, mutta tunnenhan minä jouluevankeliumin. Lähtökohtana oli myös se, että teen Vesku Loirin näköisen laulun. Olin keskustellut Veskun kanssa paljon uskontoon ja mystiikkaan liittyvistä kysymyksistä.

Ja olin minä tutustunut myös kristillisen mystikon Mestari Eckhartin kirjoituksiin.

Kappaleen sävellyskin syntyi nopeasti. Kassu Halonen sai tekstistä hyvin kiinni, ja sävellyksen runko oli valmis 20 minuutissa.

HETI ENSIMMÄISENÄ jouluna Sydämeeni jouluun teen alkoi soida joka paikassa. Se pääsi pian myös Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut -vihkoseen. Joissakin uskonnollisissa piireissä sitä ei kuitenkaan hyväksytty, ja niiden painostuksesta kappale poistettiin välillä vihkosesta.

– En itse ajatellut sanoja tehdessäni kovinkaan dogmaattisesti. Tekstin synnytti tunne joulusta ja sen keskeisestä tarinasta, Salmi selvittää.

– Nähtävästi tällainen hulivili ei olisi ääriuskovaisten mielestä saanut tehdä harrasta biisiä. Minulle on kuitenkin aivan sama, mitä muut ihmiset ajattelevat. Ajattelen niin, että uskonto on kokemista, jokaisen sisimmässään tekemää tutkimusta.

VEXI SALMESTA on hienoa se, miten suomalaiset ovat ottaneet Sydämeeni joulun teen -laulun omakseen. Hän uskoo, että jonain päivänä se on vielä virsikirjassakin.

Joulu on Salmelle tärkeä juhla.

Hän arvelee, että se on tärkeä suurelle osalle suomalaisista.

– Vaikka jouluun liittyy kaupallisuutta, mielletään se Suomessa yhä perheen yhteiseksi juhlaksi. Meillä myös joulun traditiot ovat säilyneet hyvin.

Salmi on viettänyt joulua Katrivaimonsa kanssa jo vuosia Saksan Schwarzwaldissa. Saksa ja saksan kieli tuntuvat molemmista läheisiltä. Saksalaisissa jouluperinteissä lauluineen, kuusineen ja ruokineen on paljon samaa kuin suomalaisissa perinteissä.

– Asumme Freudenstadtissa aina samassa gasthausissa. Tänä jouluna mukaan tulevat myös poikani ja hänen tyttöystävänsä. Ennen Saksaan lähtöä tapaamme täällä kotona sukua neljässä polvessa, Helsingin Punavuoressa asuva Salmi kertoo.

Schwarzwaldissa pariskuntaa kiehtovat alueen vuoristo ja metsät.

Patikointiretket jylhissä maisemissa ovat inspiroineet Salmea myös laulujen tekemisessä. Tosin enää ei tekstejä juuri synny. Salmen mielestä elämäntyöksi riittää, kun on kirjoittanut yli 6 000 laulutekstiä, joista yli 3 000 on levytetty. ■

Osa 23

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki

Ninni Poijärvi, 44, on laulaja-lauluntekijä ja muusikko. Hän asuu Helsingissä.

Poijärveltä on ilmestynyt neljä sooloalbumia.

Marraskuussa ilmestyi Poijärven Joulu-albumi, joka sisältää tunnettuja joululauluja. Vuoden 2019 alusta Poijärvi esiintyy laulaja-lauluntekijä Tommi Kaleniuksen kanssa Matkalauluja-kiertueella.

Katso video, jolla Poijärvi kertoo, mitä joulu ja joulumusiikki hänelle merkitsevät, osoitteessa jouluradio.­fi.

Ninni Poijärvi hämmästelee usein maalaamisensa lopputulosta.

Mielenrauha löytyy maalaamalla Siveltimien ja värien seurassa Ninni Poijärvellä ei ole suorituspaineita.

le, vaan kannattaisi suhtautua toisiin niin, että heilläkin voi olla vaikeaa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

PUOLITOISTA VUOTTA sitten Ninni Poijärvelle tuli sellainen olo, että hän haluaa taas maalata. Kaapin kätköistä löytyi neljä haaleaa väriä, jotka olivat jääneet aiemmin käyttämättä. Niistä syntyi Valoa päin -taulu. Nyt se muistuttaa kodin seinällä siitä, mitä kohti hän on menossa.

Kun Poijärvi aloittaa maalaamisen, hänellä saattaa olla mielessään väri tai kuvio. Erityisesti sinisen eri sävyt kiinnostavat häntä. Lopputuloksesta hän on usein samalla tavalla hämmästynyt kuin joskus kirjoittaessaan laulua – tuollainenko siitä tuli?

Ei hän niin ollut ajatellut, mutta ehkä sen takana oli se joku, joka ihmisessä puhuu.

N

inni Poijärvi ottaa käteensä siveltimen ja alkaa maalata. Hän ei vaihda taiteilijatakkia ylleen, eikä mieti paikkaa, mihin asettua. Maalaaminen käy yhtä hyvin keittiön ruokapöydän ääressä kuin lattialla. Ajankohta voi olla aamu, päivä tai ilta.

Poijärvi on huomannut olevansa elämänvaiheessa, jossa on tärkeä löytää mielenrauha. Hän saattaa stressata ja kokea paineita monista sellaisista asioista, jotka hän ymmärtää toissijaisiksi, kun hän laittaa elämäänsä oikeisiin mittasuhteisiin. Olisi hyvä muistaa, että asioilla on tapana järjestyä. Eikä muiden sanomisten pitäisi antaa jäädä möykyksi sisäl-

Jouluyö

ISTOCK

Taivaan tähden

24.12.

KAIKISTA MIELUISIMMAN oman hetkensä Ninni Poijärvi kokee hiljaisuudessa. Aikaisemmin hän ei oikein osannut ottaa aikaa itselleen. Nyt hän on oppinut.

Kotona puitteet eivät ole tällä hetkellä useinkaan sellaiset, että Poijärvi pystyisi maalaamaan rauhassa yksin. Mutta kun hän näkee mielessään takkatulta tai kynttilän valoa, vaikka niitä ei oikeasti olisikaan, hänelle tulee ajaton olo. Silloin hän voi olla muiden seurassakin rauhassa. Kaikki puuhaavat omia tärkeitä asioitaan, eikä kukaan kyttää toisten tekemisiä. Jokainen saa tehdä sitä, mikä tuntuu itsestä hyvältä.

Poijärvelle sisäinen rauha ja voima ovat sama asia. Hän on huomannut, että sisäinen voima löytyy, kun pysähtyy. Kun on rauhallinen mieli, hyväksyy itsensä ja antaa itselleen anteeksi. Silloin kaikki muutkin ihmiset saavat olla sellaisia kuin ovat.

Toisinaan tämä elämän matka tuntuu Poijärvestä vaikealta. Mutta maalatessa hänellä ei ole suorituspaineita. Silloin hän ei ole velkaa kenellekään.

Hän ei maalaa muiden odotusten vuoksi, ei velvollisuudesta, eikä siksi, että on pakko. Poijärvi maalaa, koska se tuo hänelle iloa. ■

Ahdas lantio JOULUYÖN KERTOMUKSESSA minua helpottaa eniten tämä: vaikka majatalossa ei ollut sijaa, lapsi mahtui syntymään.

Lapsen tuloa ei hidastanut säällisen naimakaupan puute, poliittisesti räjähdysherkkä tilanne eikä kateellisen kuninkaan tappolista.

Ja miten hyvin nuori ensisynnyttäjä selvisi, vaikka siihen aikaan mikä tahansa komplikaatio olisi voinut kaataa koko taivaallisen suunnitelman: napanuora kaulan ympärillä, kesken kaiken irtoava istukka, liian ahdas lantio.

Jos olisin osa jouluyön kertomusta, olisin se itseään säästelevä majatalo. Sulkisin oven. Kupeita polttaisi. Jotain olisi juuri ja juuri

syntymäisillään, mutta ei vain syntyisi. Luottaisin, mutta vain melkein. Toivoisin, mutta vain aavistuksen. Rakastaisin, mutta ahdistuneesti.

Siksi minun on luettava tarkoitusta etsivälle, vapisevalle itselleni ääneen: Tänä yönä se, mitä odotat, syntyy suljetusta ovestasi huolimatta. Laiha lantiosi levenee, erottava muuri hajoaa ja sisäisen syyllistäjäsi leimuava miekka sammuu. Kerubi, joka on tähän asti vartioinut elämänpuulle vievää tietä, on vaihtanut työpaikkaa. Paratiisin puut ojentavat oksiaan jokaista niiden keskellä kulkevaa kohti ja sanovat: syö minusta, syö minusta niin kuin et olisi kos-

kaan syönyt. Elämän kaikki kaunis ja väkevä on nyt sinun.

Lapsi nukkuu sotkuisen ja säntäi-

levän elämäsi alttarilla. Älä käänny pois. Polvistu vaikka tyhjin käsin.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Gurun opissa Ohjaajana Juhani Rekola Juhani Rekola syntyi vuonna 1916.

Hän menetti isänsä alle kaksi­ vuotiaana sisällissodassa ja äitin­ sä kymmenvuotiaana. Sen jälkeen hän varttui lapsettoman enonsa perheessä. Rekola vihittiin papik­ si vuonna 1941. Jatkosodassa hän toimi sotilaspappina ja joukkueen­ johtajana. Vuodesta 1956 lähtien hän työskenteli Tukholman suomalaisen seurakunnan pappina. Siellä hänet tunnettiin työstään suomalaisten al­ koholistien parissa, joita kutsuttiin Slussenin sisseiksi.

Rekola on viime vuosisadan tär­ keimpiä suomalaisia teologeja. Hän on myös kirjallisuuden ja taiteen maailmassa vapaasti liikkuva ajatte­ lija ja esseisti. Hänen menetyksen ja tragedian teologiansa alkoi hahmot­ tua jo sota­aikana. Hänen kirjojensa nimet puhuvat puolestaan: Kuitenkin Jumala on (1968), Jokainen enkeli on pelottava (1970), Ruusumaanantaista pääsiäisaamuun (1973), Beetlehem on kaikkialla (1976), Kuoleman tanssi (1976), Kadotetun paratiisin portilla (1982) ja Kuva uskon tulkkina (1985). Ruusumaanantai­ ja Beetlehem­kirjat on myöhemmin julkaistu yksissä kansissa kirjassa Ilo pimeydessä (2013).

Joulun tähti loistaa kaiken yllä Maailma, jonka yltä Betlehemin tähti sammuu, on kylmä ja pimeä, kirjoittaa pappi Juhani Rekola.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”USKON SYNTYMINEN on Jumalan työtä, ja siksi se on salaisuus. Mutta usko ei ole mikään sivutie ohi ajattelun. Jumala käyttää meidän ajatteluamme lähestyessään meitä.”

Näin kirjoitti Tukholman suomalaisen seurakunnan pappi ja kirjailija Juhani Rekola.

Tekstipätkä luonnehtii hyvin hänen kirjailijanlaatuaan. Uskon asioista pitää puhua rehellisesti ja avoimesti. Fraasit pitää siivota. Kevyesti ei pidä sanoa mitään, ei varsinkaan lausetta ”Kyllä Jumala auttaa”. ”Sillä ei ole niinkään varma, että hän auttaa”, totesi sodan kokenut mies.

Vuonna 1974 Rekolalta ilmestyi esseekokoelma Beetlehem on kaikkialla.

Siinä vanhat joulun kertomukset ja legendat heräävät eloon.

Rekolan kirjoitukset eivät ole vanhentuneet yhtään. Betlehem, tähti, seimi, paimenet, enkelit ja tietäjät puhuvat tästä ajasta ja tälle ajalle. Ne ovat kuin reväistyt tästä maailmasta, jossa elämme.

Kirjoituksissa elävät rinnakkain ja sisäkkäin pimeys ja valo, epätoivo ja toivo, kuolema ja elämä, murhe ja ilo.

Ne kertovat lapsen syntymästä, pakolaisuudesta ja kärsimyksestä sekä lupauksen täyttymisestä. Kaiken yllä

loistaa joulun tähti, joskus kirkkaammin, joskus himmeämmin, punaisena toivon tähtenä.

JEESUKSEN SYNTYMÄ oli aluksi lähes huomaamaton tapahtuma, eikä hänelle näyttänyt löytyvän sijaa mistään.

Rekola viittaa vanhojen bysanttilaisten mestareiden maalauksiin, joissa Jeesus syntyy raunioissa tai luolassa. ”Jeesus syntyi raunioiden pimeään maailmaan. Murtuneen päälle hän saapui”, Rekola kirjoittaa.

Järkyttävällä tavalla tästä kertoo jouluviikolla vietettävä viattomien lasten päivä. Silloin muistellaan kuningas Herodeksen organisoimaa julmaa lasten murhaa, jonka tämä pani toi-

meen säilyttääkseen oman asemansa.

Kuultuaan Betlehemissä syntyneestä kuninkaasta hän antoi määräyksen tappaa kaikki lähitienoon kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset.

Jeesus ja pyhä perhe pelastuivat enkelin ilmoituksen avulla. Betlehemin pienet pojat eivät pelastuneet.

He menettivät henkensä Jeesuksen tähden. Rekola ei näe kertomuksessa paljon mieltä.

Kertomus voi olla legenda, mutta lasten joukkomurhat eivät ole legendaa tänäkään päivänä. Lapset ovat aina uhrina, kun ihmiset joutuvat lähtemään pakoon vainoa tai pommeja.

Lasten kärsimyksessä ei ole mieltä.

He kärsivät muiden tähden. Rekola viittaa Albert Camus’n romaaniin

Jouluaatosta loppiaiseen Jos haluat syvyyttä joulunaikaasi, voit aloittaa jokaisen päiväsi Juhani Rekolan mietiskelytekstillä. Kirkko ja kaupunki julkaisee 24.12.–6.1. ääneen luettuja katkelmia hänen kirjastaan Beetlehem on kaikkialla.

Neljässätoista mietelmässä kuljetaan joulun tapahtumissa alkaen joulu­ aatosta ja päättyen loppiaiseen. Toisinaan joulun tähti tuntuu painuvan taivaanrannan taakse. Sitten se taas loistaa kirkkaana ja korkealla.

Kuuntele tekstejä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/betlehem.

Putoaminen, jossa Jeesus menee ristille Betlehemin lasten tähden.

TÄSSÄ MAAILMASSA kaikki on murtunutta ja epätäydellistä kurottaen samalla siihen, mikä on kokonaista ja täydellistä, Rekola muistuttaa. Ilman toivoa näemme vain murtuneen. Toivo saa näkemään, että murtunut on lupaus korjaantumisesta. Odotamme murtuneen äärellä sitä, mikä on täydellistä.

Jouluna Jumala tuli ihmiseksi. Hän syntyi pieneksi lapseksi. Hän sai hetken turvan äitinsä sylistä ja eläinten suojasta, mutta pian hänestä tuli koditon ja pakolainen. Aasi, rauhan ratsu, kantoi hänet turvaan.

Ensimmäisenä jouluna Maria kapaloi lapsensa seimeen uskoen huomiseen. Kätilö, joka nyt pakolaisleirillä auttaa lasta syntymään ja laskee hänet äidin syliin, välittää toivoa siitä, että vielä on huominen.

Tarvitsemme toivon kuvia. Lasta olkien päällä. ”Sanomaton ihme on Jeesuksen syntymä”, Rekola kirjoittaa. Niin alas Jumala laskeutui, lapsen hätään ja iloon.

Siitä joulun tähti kertoo. Maailma, jonka yltä Betlehemin tähti sammuu, on kylmä ja pimeä. ■

MENOT 20.12. 2018– 17.1.2019

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

11

Raamatun kuvaus ensimmäisen joulun tapahtumista on hyvin niukka. Jouluevankeliumissa ei kerrota Mariasta, joka olisi ratsastanut Betlehemiin aasin selässä.

Adventti vaihtuu jouluksi keskiyöllä Jouluyön messussa voi kokea saman kuin paimenet kerran betlehemiläisellä kedolla. Messua vietetään jouluyönä kaikissa Espoon seurakunnissa.

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA ISTOCK

N

ja varsinainen joulu alkaa keskiyöllä joulukuun 24. päivän vaihtuessa joulupäiväksi. Joulu kestää jouluyöstä tammikuun kuudentena päivänä vietettävään loppiaiseen asti.

Aatto merkitsee juhlaa edeltävää päivää, jolloin juhlavalmistelut viimeistellään. Sana ”aatto” tulee muinaisruotsin sanasta apton, josta nykyiseen ruotsin kieleen on tullut iltaa merkitsevä sana afton. Alun perin se tarkoitti juhlan edellistä päivää. Samanlainen yhteys näkyy myös englannin kielen aattoa merkitsevän sanan eve ja iltaa merkitsevän sanan evening välillä.

eitsyt Maria ja Joosef. Seimi ja vastasyntynyt Jeesus-lapsi. Talli. Aasi ja härkä.

Mielikuvat Jeesuksen syntymästä ja ensimmäisestä joulusta istuvat niin syvällä, ettemme tule ajatelleeksi, että Raamatun jouluevankeliumissa ei tosiasiassa kerrota puoliakaan siitä, mitä me sinne kuvittelemme.

Jouluevankeliumissa ei mainita lainkaan aasia eikä härkää eikä mitään muitakaan eläimiä. Raamattu ei tiedä mitään siitä, että Joosef ja Maria olisivat tulleet Betlehemiin aasin kanssa. Raamatussa ei sanota, että Jeesus olisi syntynyt tallissa. Se asia on päätelty kertomuksessa mainitusta seimestä eli eläinten syöttökaukalosta, mutta niitä pidettiin myös laitumilla. Ortodoksisissa ikoneissa Jeesus syntyykin luolassa.

Sen jouluevankeliumi kertoo, että Jeesus syntyi yöllä. Heti kun Maria oli synnyttänyt, evankeliumin kirjoittaja mainitsee, että sillä seudulla oli paimenia yöllä vartioimassa laumaansa.

teava: Joosef, Maria, Betlehem, seimi, kapalot, enkeli, paimenet, lammaslauma, yö.

Jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä vietetään messua, koska Jeesus syntyi yöllä. Jouluyön messu on suurimmassa osassa kristikuntaa koko joulunvie-

ton päätapahtuma. Paavin toimittama jouluyön messu Rooman Pietarinkirkossa on varmasti maailman tunnetuin joulukirkko.

JOULUYÖN MESSUSSA odotus vaihtuu juhlaksi. Se sama viesti, jonka enkelit ilmoittivat kerran paimenille, kaikuu nyt meille. Kahden tuhannen vuoden takainen ihmeellinen yö betlehemiläisellä kedolla kietoutuu yhteen espoolaisen ja kauniaislaisen jouluyön kanssa Herran vuonna 2018.

Jouluyön messuissa kaikkialla maailmassa luetaan vanha rukous, jossa sanotaan: Tämä on se yö, jona ihmisen sovituksen ja anteeksiannon ikävä / ilon ja rauhan ikävä / tulevaisuuden ja toivon ikävä / saa vastauksen. / Tämä on se yö, jona kristikunta käy rukoukseen Jeesus-lapsen seimen äärelle / yö joka loistaa kuin kirkas päivä.

Tänä jouluna jouluyön messua vietetään kaikissa Espoon seurakunnissa. Jouluyön messut alkavat seurakuntien pääkirkoissa kello 23.

RAAMATUN KUVAUS ensimmäisen joulun tapahtumista on kovin niukka. Kertomus maailmanhistorian merkittävimmästä tapahtumasta on karun to-

JOULUAATTO KUULUU vielä adventtiin. Se on juhlavalmistelujen päivä, joka päättää neljä viikkoa kestäneen odotuksen. Joulua valmistava adventti päättyy

Jouluyön messut 24.12. kello 23 Espoon tuomiokirkossa, Espoonlahden kirkossa, Leppävaaran kirkossa ja Tapiolan kirkossa sekä jouluyön Risteysmessu Olarin kirkossa.

”

JOULU ALKAA JOULUYÖSTÄ JA JATKUU LOPPIAISEEN ASTI.

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

12 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Kauneimmat joululaulut messu su 23.12. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Petri Koivusalo. Päivi Kärkäs, oboe.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 10.

Pappi Kirsi-Marja Isotalo, kanttori Petri Koivusalo.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 11.

Pappi Kirsi-Marja Isotalo, kanttori Petri Koivusalo.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14.

Pappi Vilppu Huomo, kanttori Petri Koivusalo.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15.

Pappi Vilppu Huomo, kanttori Petri Koivusalo.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16.

Pappi Vilppu Huomo, kanttori Petri Koivusalo.

Jouluaaton messu 24.12. klo 20.

Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Aleksi Majuri, kanttori Sheldon Ylioja.

Jouluyön messu 24.12. klo 23. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Mari Mathlin, Aleksi Majuri ja Raigo Liiman, kanttori Sheldon Ylioja. Tiia Saari ja Kullervo Latvanen, laulu.

Katri Tikka, harppu.

Jouluaamun jumalanpalvelus ti 25.12. klo 8, ”Kello löi jo viisi...” Liturgia ja saarna Kirsi-Marja Isotalo, avustaa Vilppu Huomo, urkuri MarjaLiisa Talja, kanttori Anna-Liisa Haunio. Pia Pelkonen, viulu.

Kauneimmat joululaulut -messu ti 25.12. klo 12. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Perheiden joulukirkko ti 25.12. klo 15. Pappi Kirsi Muurimäki, kanttori Päivikki Leinonen.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Mari Mathlin, urkuri Olli Saari, kanttori Anna Lohi.

Messu su 30.12. klo 10. Liturgia ja saarna Aleksi Majuri, avustaa KirsiMarja Isotalo, urkuri Anna Lohi, kanttori Petri Koivusalo.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 15. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Petri Koivusalo.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 10.

Liturgia ja saarna Antti Kujanpää,

avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Leena Talvio, kanttori Päivikki Leinonen. Uusien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden siunaaminen. Kirkkokahvit ja juhla seurakuntatalossa.

Messu su 13.1. klo 10. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Mari Mathlin, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Marja-Liisa Talja. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 13.1. klo 18, ”Rakas elämä”. Pappi Aleksi Majuri, kanttori Anna-Liisa Haunio ja musiikkivieraana Petri Kangas. Asemapäällikkönä Satu Hellsten. Lasten pysäkki. Iltatee kirkon kuorissa.

Espoon hiippakunnan kevätkauden avausmessu ti 15.1. klo 9. Toimittajina Kai Peltonen, Mika Nurmi ja Sirpa Tirri, kanttorina Marja-Liisa Talja.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Loppiaisen messu su 6.1. klo 12.

Mäenpää, Talvio. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli

Messu su 13.1. klo 16. Kunnamo, Talja. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Loppiaisen kyläkirkko su 6.1. klo 12 ”Jeesus on maailman valo”. Nurminen, Koivusalo.

Urdunkielinen messu la 12.1. klo 16.

Masih.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 10.1. klo 19.

Nupurin kappeli Messu su 13.1. klo 12. Mathlin, Ylioja.

Kirkkokahvit.

Rinnekappeli Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14.

Muurimäki, Talja.

Messu su 13.1. klo 14. Corander, Haunio.

Suvelan kappeli Loppiaisen messu su 6.1. klo 15.

Kyönsaari, Leinonen. Ghislaine Dionne, sopraano. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Rukoushetki ma–pe klo 12. 21.12.

ET lev 138 x 225 mm

asti, jatkuu 2.1.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS

Su 23.12., 6.1. ja 13.1. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA pe 21.12. klo 17. Ari Kunnamo, Leena Talvio. pe 21.12. klo 19. Sheldon Ylioja.

English Christmas Carols. pe 21.12. klo 21. Hannu Mäenpää, Anna-Liisa Haunio. su 23.12. klo 17. Anita Kyönsaari, Petri Koivusalo. su 23.12. klo 19. Alarik Corander, Jiri Kuronen. su 23.12. klo 21. Antti Kujanpää, Jiri Kuronen. la 29.12. klo 17. Antti Kujanpää, Mikko

Harjunpää, Jiri Kuronen, Inna ja Juha Vintturi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 14.1. klo 19.”Israelin ihme ja Presidentti Truman”.

AURORAN KAPPELI Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14.

Salonen, Lohi.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15.30.

Salonen, Lohi.

Aamustartti -rukoushetki ma 7.1. alk. klo 7.30–8.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13, 10.1. alk. Aik. 5 e, lapset 0,50- 2 e.

Alkuhartaus.

Eläkeläiskerho ti 15.1. klo 13.

Jumalan olemassaolo – tietoteoreettinen tosiasia to 17.1. klo 19.

Teologisen opintopiirin aiheena Platonistisen teologian uusi tuleminen. Opetusneuvos Tapio Ahokallio.

Kahvit klo 18.30.

Café Aurora ma-pe klo 10-14, 7.1. alk.

Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15.30.

Muurimäki, Talja.

Gospel Dance to 10.1. alk. klo 17.30– 18.30, mm. salsa, cha cha, merengue.

Eläkeläiskerho ma 14.1. klo 13.

Israel-laulun ja -rukouksen ilta ke 16.1. klo 18. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13.

Liiman, Saari.

Jouluaaton hartaus lapsiperheille 24.12. klo 14.30. Liiman, Saari.

Kappelilounas ti 8.1. alk. klo 11.30– 12.45. Aik. 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus.

Apostolien teot to 10.1. klo 18. Seppo Särkiniemi.

Eläkeläiskerho ma 14.1. klo 13.

Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 16.1. klo 18.30. Geosges Bernanos: ”Maalaispapin päiväkirja”. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14.

Mathlin, Leinonen.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16.

Mathlin, Leinonen.

Eläkeläiskerho ma 7.1. klo 13. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13.

Isotalo, Haunio.

Keskiviikon kohtaamispaikka ke 9.1. klo 13.

Naisten raamattupiiri ke 9.1. klo 18.

SUVELAN KAPPELI Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15.

Majuri, Haunio.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 19.

Vapaaehtoiset seurakuntalaiset.

Eläkeläiskerhot: Teräskukat to 10.1. klo 12. Hopeapiiri to 17.1. klo 12.

Käsityöpiiri ti 15.1. klo 10–12. Lähetystyön hyväksi.

Kappelilounas ti 15.1. klo 12–13.

Alkuhartaus, aik.3 e, lapset 1,5 e.

Israelilaisia tansseja ti 15.1. klo 16–18. Tied. helene.taal@evl.fi.

Israel-rukouspiiri ke 16.1. klo 17.30.

Tied. helene.taal@evl.fi.

Laulun, rukouksen ja yhteyden ilta ke 16.1. klo 18.30.

Café Suvela ma–to klo 12–14. www.suvelankappeli.fi

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

VIHERLAAKSON KAPPELI Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13.

Malvaranta, Poijärvi.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14.30.

Malvaranta, Poijärvi.

Kappelilounas ti 8.1. alkaen klo 12–13. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus.

Lähetyspiiri ma 14.1. klo 14.

Eläkeläiskerho ke 16.1. klo 13.

Café Viheri ma 7.1. alkaen klo 10–12 ja ke klo 13–15. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8. Glögiä, joulutorttuja & joulutunnelmaa to 20.12. klo 10−17. Joulutauko 21.12.–6.1. Tied. Tiina Hieta-

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran­ katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1

YÖN KAUNEIMMAT JOULULAULUT Pe 21.12. klo 21 Leppävaaran kirkko. Lauletaan yhdessä kauneimpia joululauluja. Taneli Helminen, basso, Tomi Trofast, laulu, Arto Vallivirta, kitara ja puhaltimet, Timo Salo, kitara ja huuliharppu, Outi Noponen, piano, urut ja laulu. Kolehti Suomen Lähetysseuran kautta maailman lasten auttamiseen.

J OULUAATTO MA 24.12.

Lasten joulukirkko klo 11 Leppävaaran kirkko. Musiikkipitoinen jouluhartaus koko perheelle. Raiskio, Vallivirta, Noponen.

Aattohartaudet klo 12 Kellonummen kappeli klo 14 KilonRisti. T. Salo, Noponen. klo 15 Leppävaaran kirkko. Jyrki Korhonen, basso, Miika Penttala, trumpetti. Raiskio, Hyry. klo 15 Karakappeli. Tuula ja Janne Saari, alttoviulu. T. Salo, Luoto. klo 16 Perkkaan kappeli. Tuula ja Janne Saari, alttoviulu. Juvela, Luoto. klo 16.30 Leppävaaran kirkko. Jyrki Korhonen, basso, Miika Penttala, trumpetti. Laaksonen, Hyry.

Jouluyön messu klo 23 Leppävaaran kirkko. Jouluyönä vietetään messua enkelien kanssa. Laulaja-lauluntekijä-kitaristi Make Perttilä ja Joulukuoro. Juvela, Laaksonen, Noponen.

JOULUPÄIVÄ TI 25.12 .

Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit klo 9 Karakappeli. Lily-Marlene Puusepp, harppu. Vallivirta, Hyry.

Joululaulumessu ja kirkkokahvit klo 11 Leppävaaran kirkko. Koko perheen joululaulumessu. Lily-Marlene Puusepp, harppu. Vallivirta, Raiskio, Hyry.

TAPANINPÄIVÄ KE 26.12.

Messu ja kirkkokahvit klo 11 Leppä-

niemi, 040 7636 599.

RUKOUSHETKI ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Tapaninpäivänä ke 26.12. klo 15.

Yhteistä rukousta, psalmi- ja virsilaulantaa pappi Anita Kyönsaaren johdolla.

UUDENVUODENAATON VALOTAPAHTUMA KIRKONMÄELLÄ ma 31.12. klo 17.30 alkaen Espoon tuomiokirkon Kirkkopuisto muuttuu tunnelmallisesti valaistuksi valopuistoksi. Luvassa myös laservaloesitys sekä liikkuva valotaideteos. Valotapahtuman järjestää Espoon kaupunki. Espoon tuomiokirkko on avoinna kävijöille klo 17−19.15. Muusikko Tero

vaaran kirkko. Laaksonen, T. Salo, Luoto.

VUODENVAIHDE Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit ti 1.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Alanne, Luoto.

Loppiaisen messu ja kirkkokahvit su 6.1. klo 11 Leppävaaran kirkko.

Laaksonen, Pöyri, Hyry.

Loppiaisen messu ja kirkkokahvit su 6.1. klo 13 Karakappeli. Raiskio, Hyry.

MUUT MESSUT Hiljainen rukousaamu pe 21.12. klo 8.30 KilonRisti. Teehetki.

Messu ja kirkkokahvit su 23.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pilgrim Brass -yhtye. Alanne, Koskela, Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 30.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pyhän perheen sunnuntai. Raiskio, Raunu, Luoto.

Hiljainen rukousaamu pe 4.1. klo 8.30 KilonRisti. Ehtoollinen klo 8.30 ja hiljaista rukousta klo 9.15 asti.

Teejatkot. Hiljentymään voi tulla jo klo 8.15. Rukousaamua vietetään jatkossa joka kuukauden 1. pe.

Messu ja kirkkokahvit su 13.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Uudet luottamushenkilöt siunataan tehtäväänsä.

K. Salo, Yletyinen, Latvanen.

Virsi ja messu su 13.1. klo 17 Perkkaan kappeli. T. Salo, Latvanen.

Ehtoollishartaus ti 15.1. klo 14.10 Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus.

SIIONINVIRSISEURAT Anna Siionin virsien hoitaa! Ma 7.1. klo 19 Leppävaaran kirkossa. Puhujana tiedottaja Laura Vähäsarja. Illan isäntänä Anssi Siukosaari. Kahvi/tee klo 18.30.

LAPSET JA PERHEET ALK.9.1.

Lasten ja perheiden toiminta alkaa joulutauon jälkeen 9.1 Perhekahvilat ma klo 9–11 Lasten kappeli Arkki (alk. 14.1.), ti klo 9–11 Perkkaan kappeli (alk. 15.1.), ke klo 9–11 Karakappeli (alk. 9.1.), to klo 9–11 KilonRisti ja Uuttu (alk. 10.1.).

Vauvakerhot ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki (alk. 14.1.) ja ti klo 13–15 Uuttu ja Perkkaan kappeli (alk. 15.1.)

Arkin paja la 12.1. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki. Kerran kuukaudessa kokoontuvassa Pajassa puuhataan koko perheen voimin. Askarrellaan kameleita, aarrearkku ja lumiukkoja.

Kirkkohetki klo 11.30. Mehua ja pullaa.

Muskarikuoro Huiske to klo 16.50 Uuttu (5–7-vuotiaat). Alk. 17.1.

Pajunen tunnelmoi kynttilöin valaistussa kirkossa musiikkia eri instrumentein klo 17.30−17.55. ja 18.35−19.

Glögitarjoilu kellotapulissa viidellesadalle ensimmäiselle klo 17.15–18 ja klo 18.30−19.15. Vapaa pääsy.

JOULUHARTAUS KELLONUMMELLA Jouluaaton hartaus pidetään 24.12. klo 12.

LAULETAAN YHDESSÄ!

-PROJEKTIKUORO Kaikenikäisille pe 25.1. klo 17.30–19 ja la 26.1. klo 12–14.30 Kauklahden kappelissa. Musiikkikasvattajat Mimmi Laaksonen ja Annika Kukkonen. ILM. 17.1. mennessä: sheldon. ylioja@evl.fi.

KOULULAISET ALK. 14.1.

Koululaisten parkit ja harrastekerhot alkavat 14.1. alkaen.

Parkit 2.–6.-luokkalaisille ti klo 13–16 nuortentila Siipi, ke klo 13–16 KilonRisti ja to klo 13–16 Uuttu.

Kokkikerho 1.–3.-lk ma klo 16.30 nuortentila Siipi.

Liikuntakerho 1.–6.-lk ma klo 16.30 Ruusutorpan koulu. Alk. 28.1.

Ohjelmointikerho 3.-6.-lk ma klo 18 Karatalo, Karakallion nuorisotila, Kotkatie 4.

Letityskerho 3.–6.-lk ti klo 16.30 Lasten kappeli Arkki.

Puuhaileva kokkikerho 4.–6.-lk ke klo 16 Karakappeli.

SUOMALAINEN EROSEMINAARI Vertaisryhmässä käsitellään eroa oppimisprosessina. Torstaisin klo 17–20 Laaksolahden kappelissa 3.1. alkaen. Hinta 70 e. Tied. 040 5474 146 tai outi.wenell@evl.fi.

UUSI TUTKIMUSMATKAPERHEKERHO Itsetuntemusryhmä aikuisille alkaa ke 6.2. klo 9.30–11.30 Kalajärven kappelissa. Tied. ja ilm. Mia Blomstedt, 050 4327 501 tai mia.blomstedt@evl.fi.

LASKETTELULEIRI RUKALLE PÄÄSIÄISENÄ 18.–22.4. Kivalla porulla 05–07 syntyneille nuorille. Hinta 350 e sis.

Ilmoittaudu kerhoihin www.nuortensiipi.fi.

Lapsikuoro Havina Uutussa to klo16 (2.–6.-luokkalaiset) ja to klo 17.35 (5.–9.-luokkalaiset). Alk.17.1.

NUORET Nuortenillat joka pe klo 18–22 ja joka la klo 17–23.30 nuortentila Siipi.

AIKUISTEN PIENRYHMÄT Kaikki aikuisten pienryhmät aikatauluineen löydät viim. 7.1.2019 verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/ leppavaaran-seurakunta/aikuiset Kirkon lähetyspiiri ti 8.1. klo 13 Leppävaaran kirkko.

LE 91 x 168 mm

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

13

hissiliput, bussimatkat, majoituksen, tapaturmavakuutuksen, ruokailut ja retken tropiikkiin ja mukavan yhteisohjelman. ILM. www.lujakallio.fi.

LÄHDE RISTEILYLLE Seurakuntamatka 18.–23.8.2019.

Reitti: Pietari–Neva–Valamo–Syväri– Ääninen–Kiži–Petroskoi–Mandrogi– Pietari. Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861.

LISÄÄ TAPAHTUMIA Lisää tietoa kappeleilla kokoontuvista kerhoista ja pienryhmistä löytyy kappelien nettisivuilta; joiden osoitteet ovat kappelien kohdalla.

Ks. myös: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi.

Runopiiri joka toinen ti klo 18 Karakappeli, alk. 8.1.

Raamattu- ja rukousryhmä ke klo 18.30 Perkkaan kappeli, alk. 9.1.

Raamattu-rukous- ja ylistyspiiri ke klo 18.30 Karakappeli, alk. 9.1.

Raamattu- ja lähetyspiiri to klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Mukana vierailija Sley:stä. Alk. 10.1.

Käsityöpiiri Kädentaitajat to klo 13 Leppävaaran kirkko, alk. 10.1.

PäiväRaamattupiiri to klo 14 Karakappeli, alk. 10.1.

Heprealaiset tanssit to klo 18 Perkkaan kappeli. Maksu 3–4 e/kerta.

Tied.: arja.i.heiskanen@gmail.com.

Alk. 10.1.

Kilon kristittyjen avoin ilta: ”Mistä valoa maailmaan? Löytyykö kristillistä toivoa?” to 10.1. klo 18 KilonRisti. Alustajana Päivi Käri-Zein. Kahvitarjoilu.

Mattanja-kuoro ma klo 18.30 Lasten kappeli Arkki, alk. 14.1.

Raamattupiiri ma klo 18.15 Leppävaaran kirkko, alk. 14.1.

Uutun Raamattupiirit ma klo 18.15 Uuttu, alk. 14.1.

Suomen Sairaanhoitajain Kristillinen Seura: ”Kokonaisvaltainen hoitaminen” su 13.1. klo 16 Karakappeli. Alustamassa professori Katie Gerrish.

VARTTUNUT VÄKI ALK. 8.1.

Varttuneen väen kerhot ti klo 13 Karakappeli (alk. 8.1.) ja to klo 13 Perkkaan kappeli (alk. 10.1.).

VASEMMAN (TAI OIKEAN) KÄDEN MAALARIT La 12.1. klo 12 KilonRisti. Materiaalimaksu 15 e/kerta. Ilm. viikko ennen maalauskertaa: inkeri.juvela@evl.fi.

ALFA-KURSSIN JATKOT Ke 16.1. klo 18 Leppävaaran kirkko.

”LUOMINEN JA TIETEELLINEN MAAILMANKUVA” Ke 16.1. klo 18 Karakappeli. Puhujana Eero Junkkaala.

DIAKONIALOUNAAT ALK. 8.1.

Joka ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e. Alkuhartaus/ruokarukous.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

14 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

JOULUAATTO MA 24.12.

Perhehartaus seimen äärellä klo 11 Espoonlahden kirkko. Santaharju, Yli-Jaskari.

Perhehartaus klo 11.30 Saunalahden koulun amfi. J. Lehti.

Perhehartaus klo 13 Tyrskyvuori. J. Lehti.

Perhehartaus seimen äärellä klo 14 Soukan kappeli. Turtiainen, Puukko.

Perhehartaus seimen äärellä klo 14.30 Kaskikappeli. Ylisuutari, Yli-Jaskari.

Perhehartaus seimen äärellä klo 15 kirkko. Santaharju, Puukko.

Jouluhartaus myös lemmikeille klo 15.30 Pakkasvuoren kesäteatteri.

Turtiainen.

Aattohartaus klo 17 kirkko. Turtiainen, Lonka, Kirkkokuoro.

Jouluyön messu klo 23 kirkko.

Ylisuutari, Olli, Yli-Jaskari.

JOULUPÄIVÄ TI 25.12.

Joulukirkko klo 9 Soukan kappeli. J. Lehti, Puukko.

Messu klo 11 kirkko. Turtiainen, Erkko, Puukko.

TAPANISTA LOPPIAISEEN Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 11 kirkko. J. Lehti, Sinervo, Yli-Jaskari.

Messu su 30.12. klo 11 kirkko. Kohijoki, Knuutti, Puukko. Kirkkokahvit.

Messu su 30.12. klo 17 Soukan kappeli. Erkko, Lonka. Kirkkokahvit.

Uuden vuoden messu ti 1.1. klo 11 kirkko. Sinervo, Olli, Puukko.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 11 kirkko. H. Lehti, Reinikainen, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Kauneimmat joululaulut -messu su 6.1. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Yli-Jaskari.

JOULUN JÄLKEEN Messu ja uusien luottamushenkilöiden siunaus su 13.1. klo 11 kirkko.

Turtiainen, J. Lehti, Puukko. Candomino-kuoro, joht. Esko Kallio. Kirkkokahvit.

Messu su 13.1. klo 17 Soukan kappeli - kappelisali, J. Lehti, Lonka. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-messu su 20.1. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Arkiaamun rukoushetki ma-pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke 9.1. alkaen klo 6.30–7.30 kirkko.

Israel-rukouspiiri ti 8.1. klo 18.30 kirkko.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Raamattu- ja keskustelupiiri ma 7.1. klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli.

Miesten raamattupiiri to 10.1. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko. 17.1. Miika – Messiaan profeetta (johdanto). Kirkkoherra Jouni Turtiainen.

Helvetti, taivas ja pelastus -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä to klo 18 kirkko. 24.1. Heräsikö oikeesti? Jeesuksen ylösnousemus raamatuntutkimuksen valossa. Pastori, TT Kari Kuula.

JUHLITAAN! Joulujuhla burmalaiseen tapaan la 22.12. klo 10–15 Soukan kappeli.

Kahvit klo 10, musiikkipitoinen juhla klo 11 ja burmalaista ruokaa klo 13.30.

MUSIIKKIA J. S. Bachin jouluoratorio (kantaatit I–III) pe 21.12. klo 20 kirkko. Kamarikuorot Navichorus ja Wähäpaimen, Espoon barokki, solisteina Sari Rautio, sopraano, Katariina Heikkilä, altto, Jussi Salonen, tenori ja Elja Puukko, basso, musiikinjohto Mikko Niinikoski. Liput ovelta 15 e.

The Early Music Group of Kiili la 5.1. klo 19 kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Franz Schubertin Winterreise pe 25.1. klo 19 kirkko. Elja Puukko, baritoni ja Risto Lauriala, piano.

Levynjulkaisukonsertti.

SIIONINVIRSISEURAT

SENIORIKERHOT

pe 4.1. klo 18.30 kirkko.

Tule mukaan keskustelemaan ja kahvittelemaan! Kerhot kokoontuvat viikoittain 7.1. alkaen.

Ma klo 10 kirkko ja klo 12.30 Kaskikappeli.

Ti klo 13 Mäntykappeli.

Ke klo 13.30 Puistokartanon palvelutalo To klo 13 Soukan kappeli.

Pe klo 13 Merikartanon palvelutalo, hartaus- ja keskustelupiiri.

OSTAMALLA VOIT AUTTAA Kirpputorimme Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15, alk. 10.1. os.

Soukankaari 8 B.

JUHLAKONSERTTI Kari ja Rauha Viron työtä 20 vuotta la 19.1. klo 17 kirkko. Sunsax, Kipparinkadun kvartetti, duetto Helena Yli-Jaskari ja Elja Puukko, säestäjänä Jerry Jantunen. Kakkukahvit ystävyysseurakuntamme Lääne-Nigulan hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

EKUMEENINEN RUKOUSILTA Kristittyjen ykseyden viikon rukousilta ke 23.1. klo 18.30 kirkko. Jouni Turtiainen ja Elja Puukko. Iltatee.

TUKEA JA APUA Palveluajat ma klo 9–10 kirkko p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli p. 09 8050 6738.

Ruokailu vähävaraisille 7.1. alkaen ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30–11.30.

Hinta 3 e/aikuinen, 3–14-v. 1 e.

Aamupala ti klo 9–10 kirkko, alk. 8.1.

Elintarvikejakelu ma-pe klo 9 kirkko, myös jouluaattona 24.12., vuoronumeroiden jako klo 8.40. Ma 7.1. alkaen jakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko.

Kultavilja ti 8.1. klo 12 Soukan kappeli. Yksinäisille, kotona asuville, liikuntarajoitteisille vanhuksille.

Lounas ja kahvit 5 e. Kuljetus tarvittaessa. Tied. ja ilm. Eija Siivonen 041 534 1706.

Omaisten ja läheisten teemaillat mielenterveyskuntoutujien läheisille to 17.30: 10.1., 7.2., 7.3., 4.4. ja 2.5. klo 17.30 Meriemy, Merenkäynti 3.

Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe 11.1. klo 12.30 Soukan kappeli, parill. vkot. Mahdollisuus ruokailuun klo 12, 5 e/henkilö.

Perjantaiporinat-keskusteluryhmä pe 11.1. klo 13 Soukan kappeli, parill. vkot.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Kaikille avoin kahvila ke klo 13–15 kirkko, alk. 9.1. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti, joulutauko 28.12. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

UUSI HARRASTUS? Käsityökerho ma 7.1. klo 12.30 Soukan kappeli.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 8.1. klo 13 kirkko, parill. vkot. Tied. Eveliina Rožnovski 041 518 1244.

Teresa-piiri ti 8.1. klo 18 kirkko, parill. vkot. Tuetaan Naisten Pankin toimintaa. Tied. teija.moilanen@evl. fi, 040 728 7478.

Raamattu- ja lähetyspiiri ke klo 12 Iivisniemen srk-koti, alk. 9.1., parill. vkot. Piiri tukee lasten Raamattu- ja lukutaitotyötä Pipliaseuran kautta.

Tied. Seija-Sisko Raitio 044 591 2008.

Kipparin lähetyspiiri to 10.1. klo 14–16 lähetystyön uutiset, to 7.2. ja 7.3. klo 12–16.30 kankaanpainantaa kirkolla. Tied. Marita Helki 044 338 6409.

Lähetyksen kirkkokahvipiiri järjestää silloin tällöin kirkkokahveja. Tule mukaan kivaan porukkaan ja ilmoittaudu Reine Aallolle 044 284 2118.

Laulukerho ti 15.1., 29.1., 12.2. 26.2., 12.3., 26.3., 9.4., 23.4. ja 7.5. klo 13 kirkon musiikkisali. Lauletaan virsiä kanttorin johdolla. Pullakahvit 1,50 e.

Lukupiiri ti 15.1. klo 18 kirkko. Kirjana Yoko Ogawa, Professori ja taloudenhoitaja. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

Ikuisten kertomusten äärellä, tutkitaan Raamattua toiminnallisin menetelmin alk. ma 11.2. klo 17–21 Soukan kappeli. Kokoontumiset sopivat ateisteille, agnostikoille kuin myös Jeesuksen seuraajille. Tässä Raamatun tutkimisessa emme vain istu paikoillamme, joten varaa mukaan mukavat vaatteet, joissa on helppo liikkua. Muut kokoontumiset 25.2., 11.3., 25. 3. ja 1.4. Tied. eveliina. roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

LAULATTAAKO? Tule kuoroon! Vox Edeni rippikoulun käyneille, Okra nuorille aikuisille, Laulumieli kaikille laulunhaluisille, Kirkkokuoro, kamarikuoro Navichorus ja gospelryhmä Nardus. Lue lisää: Espoonseurakunnat – Seurakunnat

– Espoonlahti – Musiikki – Kuorot

TOIMIVA PERHE Kurssi antaa käytännöllisiä ja konkreettisia ihmissuhdetaitoja lapsiperheen pyöritykseen. Tavoitteena on lisätä vanhempien ja lasten välisiä suhteita ja edistää koko perheen hyvinvointia. Kurssi pidetään tammi-huhtikuussa tiistai-iltaisin ja kahtena lauantaina. Lisätiedot ja ilmoittautuminen nettisivulla 1.1.– 11.1. Espoonseurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahti – Aikuiset – Perhe ja parisuhde. Tiedustelut tanja. routama@evl.fi, 050 441 9145.

KIRKKOHÄÄT? KUMMIKSI? Rippikoulu käymättä? Aikuisrippikoulu alkaa ke 30.1. klo 18 Espoonlahden kirkolla. Lisätietoja espoonseurakunnat.fi/aikuisrippikoulu tai olli-pekka.ylisuutari@evl.fi, 050 358 0956.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta Sode, Soukantie 13 Changemaker-ryhmä to 20.12. klo 17.30–19.

Nuorten joulupuurot nuorten illassa pe 21.12. klo 17–22.

KERHOT OVAT JOULUTAUOLLA Perhekerhot jatkuvat ke 9.1. Saunalahden perhekerhon uusi aika pe klo 10–11.30.

Muskareissa vapaita paikkoja.

Soukan kappelissa ja Kaskikappelissa uudet ryhmät vauvoille - tervetuloa mukaan! Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen sivulla espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/ muskarit.. Tied. sonja.munter-makelainen@evl.fi.

Tyttöjen ja poikien kerhot jatkuvat viikolla 2. Lue lisää sivulta www. sodesode.fi.

KEVÄTTÄRPPEJÄ Vapaaehtoistoiminnan tori su 31.1. klo 12.30–13.30 kirkko.

Eljan tuoli ke 13.2., 13.3. ja 10.4. klo 18.30 kirkko. Illan vieraina mm. HansChristian Daniel ja Jorma Hynninen.

Luukas 10 – Tapa elää -opetus (6 krt) alk. to 14.3. klo 10–12 kirkko.

ArkiYstävä-peruskurssi la 6.4. klo 10 Karakappeli.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 23.12. klo 10.

Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio.

Jouluyön Risteysmessu ma 24.12. klo 23. Liturgia Kimmo Ansamaa, saarna Jussi Koski, avustava pappi Tapio Suontakanen.

Kauneimmat joululaulut -messu ti 25.12. klo 12. Liturgia ja saarna SallaMaria Viitapohja, avustava pappi Jarmo Jussila, avustava pappi Juha Virta, kanttori Sari Rautio, Markku Nuotio, laulu, Nanako Lammi, saksofoni.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 10. Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori Mikko Korhonen.

Messu su 30.12. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila, Venla Saavalainen, viulu.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Päivi Hakomäki.

Loppiaisen messu. su 6.1. klo 10.

Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Sari Rautio, Sonja Munter-Mäkeläinen, nokkahuilu, Tapiolan Laulu, johtaa Uli Korhonen.

Messun yhteydessä uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen.

Messu su 13.1. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski.

Matinkappeli: Kauneimmat joululaulut -messu su 23.12. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Mia Wrang, kanttori Mikko Niinikoski.

Tietäjien Matinmessu su 6.1. klo 17.

Liturgia Mia Wrang, saarna Pirjo Lund. Musiikki: Tuomas Leinonen ja Virva-Kukka Saari. Bilingual Colourful Worship Service Matinmessu.

Kaksikielinen messu, johon kaiken ikäiset ovat lämpimästi tervetulleita.

Messun jälkeen tarjolla iltapalaa.

Bilingual (Finnish-English) colourful worship, everyone is warmly wel-

come. Fellowship and snack after the service.

Messu su 13.1. klo 12. Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski, Olarin seniorilaulajat.

Tankkauspaikka ti 15.1. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila. Tule tankkaamaan sielusi ja ruumiisi.

Matalan kynnyksen messu ja sen jälkeen kirkkokahvit tanakalla kahvileivällä. Mukavaa yhdessäoloa ja hauskaa ohjelmaa.

Olarin kappeli: Messu su 13.1. klo 12.

Liturgia ja saarna Antti Malinen.

Chapple, Iso Omena: 20.12. Risteys.

Etkot klo 18. Rento messu klo 19.

Liturgia ja saarna Jussi Koski. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Risteys jää joulutauolle, seuraava on 10.1.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

Tilaisuuksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran kautta apua tarvitseville. Tänä vuonna Kauneimmat Joululaulut soivat maailman lasten puolesta.

Olarin kirkko: To 20.12. klo 18. Juha Virta, Sari Rautio, Espoon Laulu, johtaa Säde Bartling. Ravintolakoulu Perhon ruokarekasta myydään jouluherkkuja Kauneimpien joululaulujen kohteen tukemiseen. Su 23.12. klo 18 ja klo 20. Artistivieraana tenori Pentti Hietanen, säestys Heini Hietanen, juontaa Juha Virta.

AATTOHARTAUDET MA 24.12.

Klo 12 Olarin kirkko, perheille.

Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Emilia Turpeinen,

kanttori Päivi Hakomäki, Loviisa Koivusalo, kantele.

Klo 14 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski, Kamarikuoro Wähäpaimen.

Klo 14 Matinkappeli. Kaksikielinen aattohartaus (suomi-englanti).

Liturgia Mia Wrang, saarna Hans Krause, kanttori Päivi Hakomäki, Hannele Savunen, laulu. Bilingual Colourful Christmas Service (EnglishFinnish).

Klo 15 Olarin kappeli. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki, Hannele Savunen, laulu.

Klo 16 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Emilia Turpeinen, kanttori Mikko Niinikoski.

AIKUISTEN RYHMIÄ Olarin kirkko: Lauluryhmä aikuisille.

Voimaantumista yhdessä laulamisesta toiveitten mukaisesti Olarin kirkon kerhosiiven monitoimisalissa 15.1. alkaen ti klo 18–19. Lisätiedot Minna Halmetoja, minna.halmetoja@ kolumbus.fi, 040 488 7157.

Psalmeja luovasti – kokeellinen taideryhmä etsii uusia polkuja luovuuteen maalaten, piirtäen, ja musiikkia apuna käyttäen 23.1 alkaen ke klo 18–20. Tiedustelut: Anne Solomko 045 649 9824 ja Virve Soini 050 549 8695. Hinta 5 e/kerta (pieni iltapala sisältyy hintaan).

Miestenpiiri (entinen Olarin kirkon piiri) 11.1. alkaen pe klo 12.30–14.30.

Miestenpiiri 18.1. alkaen pe klo 12.30– 14.30. Tiedustelut Miestenpiireistä: Paavo Pinomaa 040 583 1635.

Naisten Raamattupiiri 11.1. alkaen pe klo 15–17. Vetäjä Seija-Sisko Raitio 044 591 2008.

Matinkappeli: Rukouspiiri 7.1. alkaen ma klo 15–17. Vetäjänä Elvi Hiltunen 041 548 0668.

Raamattupiiri 7.1. alkaen ma klo 18–20. Yhteyshenkilö Seija Talonen 050 357 3851.

Raamattupiiri 8.1. alkaen ti klo 12.30– 14. Vetäjä Pirjo Aunimo 040 587 4635.

Sanan ympärillä -ryhmä 8.1. alkaen ti klo 12.30–14. Vetäjä Tarja Valtonen 0500 403 852.

Hiljaisen rukouslaulun ryhmät 15.1. alkaen parittomien viikkojen ti klo 18–19.30. Tavoitteena on oman lauluäänen kehittäminen, hienovaraisen kuulemisen oppiminen sekä kehon värähtelyn ja resonanssin aistiminen. Vetäjä Raisa Saloheimo, raisa.saloheimo@gmail.com.

Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki 16.1. alkaen ke klo 10.45–13.

Ohjaajina Irmeli Partanen 044 3300 742 ja Anne Solomko 045 6499 824.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

15

Raamattupiiri 9.1. alkaen parittoman viikon ke klo 18.30–20. Vetäjä Kari Siltanen 040 720 8391.

Virsistä voimaa to klo 14–16. Veisaamme virsiä ja keskustelemme niiden pohjalta. Tarjoilu. Vetäjänä Terttu Laiho 040 703 5167.

Lukupiiri keskustelee ennalta ilmoitetusta kirjasta kerran kuukaudessa to klo 18–20. Piiriin voi tulla, vaikka ei olisi lukenutkaan kirjaa. 17.1. Kirjana Henning Mankell: Juoksuhiekka.

Aamurukoushetki pe klo 8.30–9.30.

Yhteyshenkilö Hannele Selesvuo 050 553 2330. Alkaa 11.1.

Aikuisen väen sinkkupiiri kerran kuussa. 11.1. klo 17.30–19.30. Aiheena : Elämän tarkoitus (Ulla Hakkola).

Tiedustelut Helena Nurmi 040 214 5505.

Chapple, Iso Omena: Vanhempien varaventtiili to 20.12. klo 12 ja joulutauon jälkeen taas 3.1.

Neulekahvila 7.1. alkaen ma klo 13–15. Omat langat mukaan. Käytössä myös jämälaari, johon voi tuoda lahjoituksia. Puikkoja ja koukkuja saa myös paikan päältä. Miesten vuoro 7.1. alkaen ma klo 13–15. Tule viettämään aikaa ja keskustelemaan kahvikupposen äärelle. Ryhmään kutsutaan erityisesti hiljattain eläkeikään ehtineitä.

Olarin kappeli: Akvarelliryhmä 18.1. alkaen ti klo 18–20. Aikaisempaa kokemusta maalaamiseen ei tarvita.

Tiedustelut: Marja Jauhiainen 040 531 1029, alkaen ti 8.1.

SENIORIKERHOT Seniorikerhossa jutellaan vaihtuvin teemoin kahvinjuonnin lomassa.

Maanantaisin 7.1. alkaen klo 13 Matinkappelilla. Keskiviikkoisin 9.1. alkaen klo 13 Olarin kappelilla. Torstaisin 10.1. alkaen Olarin kirkolla klo 13. Perjantaisin 11.1. alkaen klo 14.30 Haukilahden palvelukeskuksessa (Haukitalo), Haukilahdenkatu 16.

DIAKONIALOUNAS Ti 8.1. alkaen klo 13–14 Matinkappelilla. Lipunmyynti alkaa klo 12.30. To 10.1. alkaen klo 13–14 Olarin kappelilla. Lipunmyynti alkaa klo 12.30, hinta 3 e. Maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tai joka kaipaa juttuseuraa.

TYTTÖJEN JA POIKIEN KERHOT Vapaita paikkoja mm. Puuhailevissa kokkikerhoissa. Kerhokausi jatkuu ensi vuonna viikolla 2. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: anne.sarasmaa@evl.fi; 040 551 4426 tai timo. kekkonen@evl.fi; 050 364 8983.

Menokasvo

Pienten lasten hautajaiset koskettivat Roger Rönnbergiä eniten Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Roger Rönnberg, millaista joulua odotat? − Työurani päättyy jouluaamuna kahteen jumalanpalvelukseen. Kello 6 Espoon tuomiokirkossa pidettävä joulukirkko on hieno tilaisuus. Olen ollut poissa siitä vain muutaman kerran. Saarnaan ja toimin liturgina myös Mataskärin kappelissa kello 8 alkavassa tilaisuudessa. Sitten alkavat lomat ja eläkepäivät. Meidän joulupöytäämme kokoontuu yleensä kymmenen henkeä syömään aattoaamuna joulupuuroa ja iltapäivällä jouluhartauden jälkeen jouluateriaa.

Mikä on koskettanut sinua eniten työurallasi?

Mitä jäät kaipaamaan työstäsi? − Kaikenlaisia kohtaamisia ihmisten kanssa, sillä ne ovat hienoja hetkiä. Ne antavat minulle paljon, onpa kyse kastekeskustelusta, kohtaamisesta potilashuoneessa tai juttuhetkestä juhannusjuhlassa. Tunnen usein Jumalan läsnäolon.

PAULA HUHTALA Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2004 alkaen toiminut Roger Rönnberg jää virallisesti eläkkeelle 1.4. Lähtöjuhlaa vietetään 20.1. Lue haastattelu verkko-osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

ESKO JÄMSÄ

Mistä haluat puhua joulusaarnassasi? − Uskon, että se tulee olemaan herkkä hetki. Joulun sanoma on niin suuri aihe, että se riittää. Yritän kertoa sen syvällisen merkityksen kuulijoille niin että he ymmärtävät, mistä siinä on kyse. Siihen on hyvä lopettaa.

− Pienten lasten hautajaiset. Papin työni alkuvaiheessa Inkoossa kohtasin niitä aika monia. Myös Espoossa olen ollut niissä mukana. Vaikka lapsen kuolema on raskas kokemus myös papille, olen pystynyt tukemaan perhettä ja olemaan mukana vaikeassa elämäntilanteessa. En ole aina tiennyt, mitä sanoa tai tehdä, mutta olen turvautunut papin rooliin eli ollut läsnä. Se on riittänyt.

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

16 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT IV adventin Kauneimmat joululaulut -messu su 23.12. klo 10.

Tapiolan kirkko. Hero, Ristimäki, Malkamäki. Espoon Laulu, joht.

Säde Bartling.

Joulupäivän messu ti 25.12. klo 10.

Tapiolan kirkko. Salmensaari, Hatakka.

II joulupäivän messu ke 26.12. klo 10. Tapiolan kirkko. Tiihonen, Kallio, Jurmu.

Messu su 30.12. klo 10. Tapiolan kirkko. Kallio, Ilola.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 30.12. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSA Sö. 23.12. Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

DE VACKRASTE JULSÅNGERNA Sö 23.12. Esbo domkyrka kl. 15.

Wikman, Ahlbeck.

On. 26.12. Hagalunds kyrka kl. 17.

Wikman, Terlinden.

JULAFTON 24.12.

Julbön med små och stora: Köklax kapell kl. 11. Jäntti,

Uudenvuodenaaton iltamessu ma 31.12. klo 18. Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki.

Uudenvuodenpäivän messu ti.1.1. klo 10. Tapiolan kirkko. Salmensaari, Linnoinen, Malkamäki.

Viikkomessu ke 2.1. klo 8. Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 10.

Tapiolan kirkko. Linnoinen, Tervonen, Jurmu. Vaskiyhtye. Pyhäkoulu.

Viikkomessu ke 9.1. klo 8. Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki.

Messu su 13.1. klo 10. Zitting, Hatakka, Jurmu. Tapiolan kirkko. Aalto-yliopiston opiskelijajärjestö Ristin Killan senioripyhä. Pyhäkoulu.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 13.1. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 16.1. klo 8. Tapiolan kirkko. Hatakka, Jokivuori.

SIIONINVIRSISEURAT Su 13.1. klo 16 Tapiolan kirkko.

Puhujina mm. Eero Jokela, Päivi Linnoinen.

JOULUAATTO MA 24.12.

Lasten aattohartaus ja joulukuvaelma klo 11 Tapiolan kirkko. Muskari-

Malmgren, familjen af Hällström, sång.

Esbo domkyrka kl. 12. Kanckos, Kronlund.

Esbo domkyrka kl. 13. Kanckos, Kronlund.

Alberga kyrka kl. 13.30. Jäntti, Wikman.

Esbovikens kyrka kl. 13.30. Ahlbeck, Malmgren. Johan Krogius & barnkören Stämsökarna, sång.

Olars kyrka, svenska sidan, kl. 16. von Martens, Wikman.

Julbön i Esbo domkyrka kl. 17.

Rönnberg, Kronlund, Markus Malmgren.

JULDAGEN 25.12.

Julotta i Esbo domkyrka kl. 6.

Rönnberg, Kronlund.

Julotta i Mataskärs kapell kl. 8.

Rönnberg, Malmgren. Olivia Kyllönen, sång. Glöggservering.

kuoro Laulusimpukat sekä muskarilaisia.

Perheiden aattohartaus ja joulukuvaelma klo 13 Tapiolan kirkko. Kia Olkkola ja Ava Aalto, laulu; Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello.

Perheiden aattohartaus ja joulukuvaelma klo 14 Tapiolan kirkko. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut, Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello.

Aattohartaus klo 15 Tapiolan kirkko.

Linnoinen, Malkamäki. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro.

Aattohartaus klo 16.30 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Malkamäki. Soitinryhmä: Maaria, Aapo ja Liisa Malkamäki.

Jouluyön messu klo 23. Tapiolan kirkko. Kallio, Tervonen, Jurmu. Oi jouluyö vokaali- ja soitinyhtye.

dessä”. Lähetysjuhla: Sleyn Kenian lähetti Anna-Liisa Markkula kertoo Kenian työn kuulumisia, Hannele Lehtinen, päätöshartaus Soili Haverinen. Helsingin Evankelinen kuoro Sari Pyykösen johdolla. Kirjapöytä ja arpajaiset.

AATTOILTA YHDESSÄ

Gospelmamat -kuoron kevään projekti starttaa su 13.1. Harjoitukset pääsääntöisesti su klo 16.30–17.45 Tapiolan kirkolla. Esiintymiset 10.2. ja 10.3. Lisätied. Tapiolan seurakunnan www-sivuilla. Ole yhteydessä Elina Jokivuoreen, elina.jokivuori@ evl.fi, 040 513 0845.

Vietämme jouluaattoa yhdessä ma 24.12. klo 16.30 alkavan hartauden jälkeen Tapiolan kirkolla. Jouluista puuhaa ja pientä jouluista syötävää.

EVANKELINEN TALVIPÄIVÄ Evankelinen Talvipäivä la 12.1. klo 15. Tapiolan kirkko. Raamattuopetus Jukka Niemelä: ”Valo loistaa pimey-

TULE KUUKAUDEKSI KUOROON! Kuukaudeksi kuoroon -projekti alkaa Tapiolan kirkolla to 10.1. klo 18–20. Harjoitukset aina to. Esitys su 10.2. klo 10 messussa. Harjoittelemme norjalaisen säveltäjän Ola Gjeilon Sunrise Mass -teosta. Matalan kynnyksen koelaulutilaisuuksia 8.–10.1.

Varaa aika: kanttori Liisa Malkamäki, liisa.malkamaki@evl.fi, 046 920 9017.

GOSPELMAMAT -KUORO

URUT SOI TAPIOLASSA! -KEVÄT Avoin urkutunti kaikille kiinnostuneille la 2.2. klo 9.30. Sopii pianoa soittaneille. Kanttori Liisa Malkamäki esittelee Tapiolan kirkon urkuja, äänikertoja ja mekaniikkaa. Ota helppo pianonuotti mukaan tai improvisoi. Tilaisuudessa voi ilmoittautua kolmen kokoontumisen pienryhmiin.

Toukokuussa yhteinen Urut soi Tapiolassa! -matinea. Tied. liisa. malkamaki@evl.fi, 046 920 9017.

KESKIVIIKKOKERHO Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13.

Oman. Kädenojennus uskon muurien yli. Ke 9.1. Rovasti Aarne Laasonen kertoo Omanin matkasta.

Voiko kärsimystä selittää? Ke 16.1.

TK Sami Kuitunen kertoo Raamatun Jobin kirjasta filosofian valossa.

ENTISTEN NUORTEN JATKORIPARI Jatkoripari Velskolassa 25.–27.1.

Ilm. Marianne Tiihonen 040 735 6575.

TA 233 x 110 mm

STEFANIDAGEN 26.12.

Esbo domkyrka kl. 12.15.

Högmässa, Terlinden, Wikman, predikan av Laura Wickström.

FÖRSTA SÖNDAGEN EFTER JUL Sö. 30.12. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Högmässa, Jäntti, Malmgren.

Kyrkkaffe i Sockenstugan.

ESBO BAROCKS JULKONSERT Sö. 30.12. Esbo domkyrka kl. 19.

Minna Nyberg, sopran Juho Punkeri, tenor. Schein, Altenburg, van Eyck, Buxtehude, Weckmann, Hammerschmidt. Fritt inträde, program 20 e.

NYÅRSAFTON Må. 31.12. Ljuspark och laserljusshow i Kyrkparken vid Esbo domkyrka. Ljusparken är öppen kl. 17.30–19.

Ljuskonstverket Ikaros kl. 18–18.20, laserljusshow 18.20–18.35. Esbo domkyrka är öppen 17.00–19.15.

Kyrkklockorna ringer 17.57–18.00.

Skymningsmusik i kyrkan 17.30–17.55 och 18.35–19. Nyårsglögg i klockstapeln 17.15–18 och 18.30–19.15. Arr. Esbo stad i samarb. m. Espoon tuomiokirkkosrk. & Esbo sv. förs.

NYÅRSDAGEN 1.1.2019 Esbo domkyrka kl. 12.15.

Högmässa, Terlinden, Malmgren

TRETTONDAGSAFTONSKONSERT Lö. 5.1. Esbo domkyrka kl. 18.

Spira ensemble, dir. Kari Turunen.

Alfvén, Gjeilo, Komulainen, Takach, Elder, Chilcott. Biljetter vid dörren,15 e vuxna, pensionärer, 10 e studerande.

TRETTONDAGEN Sö 6.1. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Högmässa. Ahlbeck, Wikman.

Kyrkkaffe i församlingsgården.

ÖPPEN MOTTAGNING To 20.12, 27.12 och 8.1 kl. 10–12, Esbo sv. förs. kansli, Kyrkog. 10. Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal.

FAMILJEKLUBBAR, DAGKLUBBAR OCH MINIORKLUBBAR start fr.o.m. vecka 2 2019.

SAMLINGAR FÖR SENIORER & DAGLEDIGA start fr.o.m. vecka 4-5.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Vinkkejä vuorovaikutukseen Toimiva perhe -kurssilla opit käytännöllisiä ihmissuhdetaitoja lapsiperheen pyöritykseen. Kurssi on tammihuhtikuussa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen espoonseurakunnat.fi. Ilmoittautuminen 1.–11.1.2019.

Toimiva perhe -kurssi 29.1. alkaen Soukan kappelilla, Soukankuja 3.

Tuomaan päivän joulukonsertti J. S. Bachin jouluoratorio soi Espoonlahden kirkossa perjantaina 21.12. Sen toteuttavat kamarikuorot Navichorus ja Wähäpaimen, Espoon barokki, solisteina Sari Rautio, sopraano, Katariina Heikkilä, altto, Jussi Salonen, tenori ja Elja Puukko, basso.

Musiikinjohto Mikko Niinikoski. Liput ovelta 15 euroa.

Bachin jouluoratorio pe 21.12. klo 20 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

Kauniaisten suomalainen seurakunta

UUDENVUODENPÄIVÄN MESSU

Ti 1.1. klo 10 kirkossa. Kari Kuula ja kanttori Mikko Nurmi, kirkkokahvit.

Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU Su 23.12. klo 10 kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Anna Marte, Kirkkokuoro. Messun jälkeen kirkkokahvit.

JOULUAATON PERHEHARTAUS Ma 24.12. klo 13.30 kirkossa, Kari Kuula ja kanttori Teija Palolahti, Katri Kallio, viulu ja Tiro Rohkimainen.

JOULUAATON HARTAUS Ma 24.12. klo 16.30 kirkossa, Mimosa Mäkinen ja kanttori Teija Palolahti. Viola Palolahti, harppu; Eliel Palolahti, sello; Leon Schnabel, sello; Martti Laivuori, sello; Teija Palolahti, laulu.

JOULUKIRKKO Ti 25.12. klo 9 kirkossa, Anna-Kaisa Tuomi ja kanttori Teija Palolahti.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT -MESSU Tapaninpäivänä ke 26.12. klo 10 kirkossa, Kari Kuula ja kanttori Teija Palolahti. Kirkkokahvit.

MESSU Su 30.12. klo 10 kirkossa, Mimosa Mäkinen ja kanttori Teija Palolahti, kirkkokahvit.

LOPPIAISEN MESSU Su 6.1. klo 10 kirkossa, saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, Anna Marte, Tiro Rohkimainen, Kirkkokuoro. Kirkkokahvit. Uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 7.1. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ryhmässä rukoillaan myös kirkon aulassa olevaan rukouslaatikkoon jätettyjen ja seurakunnan kotisivujen kautta tulleiden rukouspyyntöjen puolesta.

Ryhmää ohjaavat Kari Mattila ja Ritva Kallio. Avoin ryhmä, ei erillistä ilmoittautumista.

KIRKKOKUORO Ti 8.1. klo 18 kauden aloitus kirkon yläsalissa. Harjoitukset tiistaisin.

SURURYHMÄ To 10.1. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Tied. past. Anna-Kaisa Tuomi, p. 050 5447 535.

MESSU Su 13.1. klo 10 kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte.

Kasteen sunnuntain messuun kutsutaan erityisesti v. 2018 kastetut perheineen ja kummeineen, kirkkokahvit.

PERHEKERHO JA NALLE-KERHO Ma 14.1. klo 9.30 Sebastoksen toimitilassa.

ILON RYHMÄ Ti 15.1. klo 15 mielenterveysryhmä

Sebastoksen toimitilassa. Järj. srk:t ja kaupunki.

OMAISHOITAJAT Ke 16.1. klo 15.30 Sebastoksen toimitilassa.

MARTAT JA MARIAT To 17.1. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä yläsalissa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 21.1. klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13 – 15 Sebastoksessa.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

HILJAISUUDEN RETRIITTI Utössä 26.–29.4. Retriitissä on mahdollisuus hiljaisuuteen ja lepoon ainutlaatuisen saaristoluonnon keskellä. Hartaushetket majakan kappelissa, virikepuheet, ulkoilu ja maittavat ateriat hoitavat ihmistä kokonaisvaltaisesti. Majoittuminen vaatimattomissa yhden hengen huoneissa (myös hotellimajoitus eri hintaan mahdollista), matkat kimppakyydein. Ohjaajina Anna-Kaisa Tuomi ja Eija Nurmio. Hinta 250 e.

Ilmoitt. 1.1. lähtien kauniaisten.suom. srk@evl.fi tai 050 500 9000.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 22.1. klo 13 kirkon yläsalissa.

TUTKIMUSMATKA UNIIN Uniryhmä torstaisin 10.1., 17.1, 24.1., 31.1., 7.2., 14.2., 7.3., 14.3. ja 21.3. klo 18.30–21 Kauniaisten kirkolla alatakkahuoneessa. Omien unien ymmärtäminen on tie hyvinvointiin ja kasvuun. Ryhmässä tutkitaan unia luottamuksellisessa ilmapiirissä.

Mukaan otetaan 8 osallistujaa, hinta 40 e. Ohj. Helena Eskelinen ja AnnaKaisa Tuomi. Tied. ja ilm. 21.12. menn. anna-kaisa.tuomi@evl.fi

OLENNAINEN-TAPAHTUMA La 26.1. klo 12–16 Kauniaisten kirkolla. Naisten iltapäivässä alustukset tunteista, selviytymisestä ja yhdestä Raamatun naisesta. Alustusten lomassa keskustelua ja musiikkia.

Mukana Anne Pohtamo-Hietanen, Aino Viitanen, Raija Pelli ja Anna-Kaisa Tuomi. Musiikista vastaavat Sirkku Laurila ja Anna Marte. Keittolounas ja kahvi, yht. 10 e. Ilm. 23.1. menn. p.

050 500 9000 tai kauniaisten.suom. srk@evl.fi. Mahd. lastenhoitotarpeesta pyydetään kertomaan ilmoittautumisen yhteydessä. Tilaisuus toteutetaan yhdessä Suomen Raamattuopiston kanssa.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

JULAFTON MÅ 24.12 Familjejulbön i Grankulla kyrka kl. 12.

Julbön i Grankulla kyrka kl. 15.

JULDAGEN TI 25.12 Julotta i Grankulla kyrka kl. 7.

ANNANDAG JUL ON 26.12 Julmässa i Sebastos kl.12.

HÖGMÄSSOR I GRANKULLA KYRKA SÖ 23.12 Högmässa kl. 12.

SÖ 30.12 Högmässa kl. 12.

TI 1.1 Nyårsdagens högmässa kl.12 SÖ 6.1 Trettondagens högmässa kl.

12.

SÖ 13.1 Högmässa kl.12.

s. 17 233 x 65 mm

International Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 30.12. ja 13.1. klo 12.30 Tapiolan kirkossa.

Worship and Eucharist in Arabic on Fri at 5 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” and Arabic Christian Meeting at Perkkaa Chapel on Fri or

Sun. Ask more about Arabic work: pastor of the Arabic Congregation in Helsinki, Ramez Ansara, 050 304 1698.

Chinese Family Club on Fri 21st Dec at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2.

Evening tea and Bible study with Chinese families. Kenny Ding, kenny. ding@gmail.com, 050 387 5192.

Venäjänkielinen sanajumalanpalvelus su 6.1. klo 16 Perkkaan kappeli.

Venäjänkielinen aikuisrippikoulu alkaen ti 8.1. klo 17 Perkkaan kappeli. Tied. Vadim Rozhnovskiy 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi.

Let’s Read Together Join us and learn Finnish together with nice volunteers. We gather together every Wednesday at 2–4 pm at Sello Library, room called Mauri, at second floor. martta.nurmi@evl.fi, 040 559 1487.

TZ-choir – International Choir for

17

everybody. Every Wednesday at 5 pm at Perkkaa Chapel. Sing in different languages! Hosting Vadim Roznovskiy, 050 563 5905, vadim. rozhnovskiy@evl.fi.

Worship Service in English on Sunday 23.12., 6.1. and 13.1. at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+

years). Fellowship time and refreshments after the service. www. church.fi English Christmas Carols – Welcome to sing Christmas Carols in English from around the world on Friday 21.12. at 19:00, Espoo Cathedral, Kirkkopuisto 5. Organist: Sheldon Ylioja.

See more: Colourful Espoo > Kerhot/Clubs

Kirkoissa soi TO 20.12.

Espoon mieslaulajien joulukonsertit klo 18 ja klo 20 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5.

Niklas Spångberg, basso; Henri Hersta & Ville Urponen, urut. Johtaa Helge Kõrvits. Liput 20 e. www. esmila.com.

Dominanten perinteinen joulukonsertti klo 19 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Joht. Seppo Murto, Laura Nurkka, urut. Liput: lippu.fi ja ovelta 27/15 e.

PE 21.12.

J. S. Bachin jouluoratorio (kantaatit I–III) klo 20 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Kamarikuorot Navichorus ja Wähäpaimen, Espoon barokki, solisteina Sari Rautio, sopraano, Katariina Heikkilä, altto, Jussi Salonen, tenori ja Elja Puukko, basso, musiikinjohto Mikko Niinikoski. Liput ovelta 15 e.

English Christmas Carols klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Kauneimmat englanninkieliset joululaulut. Yhteislaulua, kanttori Sheldon Ylioja. Vapaa pääsy.

Yön kauneimmat joululaulut klo 21 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Lauletaan yhdessä kauneimpia joululauluja. Taneli Helminen, basso, Tomi Trofast, laulu, Arto Vallivirta, kitara ja puhaltimet, Timo Salo, kitara ja huuliharppu, Outi Noponen, piano, urut ja laulu. Kolehti Suomen Lähetysseuran kautta maailman lasten auttamiseen.

LA 22.12.

Enkelten laulua pimeydessä -joulukonsertti vuoden pimeimpänä päivänä klo 19 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Johanna Almark-Mannila & JAM ensemble.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

SU 23.12.

Kauneimmat joululaulut klo 18 ja klo 20 Olarin kirkossa, Olarinluoma 4. Artistivieraana tenori Pentti Hietanen, säestys Heini Hietanen, juontaa Juha Virta.

Apua & tukea Tukea nuorille ja heidän vanhemmilleen

Juho Punkeri, tenori. Schein, Altenburg, van Eyck, Buxtehude, Weckmann, Hammerschmidt. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

Sekasin chat: Sekasin chatissa voi keskustella nimettömästi ja luottamuksellisesti mistä tahansa mieltä painavasta asiasta. Verkkoauttamispalvelu 10–29-vuotiaille on avoinna ma–pe klo 7–24 sekä la–su klo 15–24.

Palvelussa on ruuhkaa iltaisin ja viikonloppuisin. Sekasin chat: sekasin247.fi Saapas auttaa nuoria uudenvuodenaattona. Nuorten auttamis- ja palveluoperaatio Saapas päivystää maanantaina 31.12.2018 klo 19 alkaen. Päivystys loppuu 1.1.2019 kello kahteen mennessä. Operaation aikana Saapas päivystää numerossa 09 8050 5050.

Espoon seurakuntien Saapas on liikkeellä yhdellä partiolla. Lisäksi Kauniaisten kaupunki päivystää yhdellä partiolla ja tekee yhteistyötä Saappaan kanssa. Saapas liikkuu koko Espoon alueella ja toimii pääasiassa alle 18-vuotiaiden nuorten kanssa.

Operaatiolla ei ole omaa selviämisasemaa. Kuljetusapua tarvitsevat nuoret viedään joko kotiin tai Jorviin.

Yli 16-vuotiaat kuljetetaan tarpeen mukaan Espoon selviämishoitoasemalle.

Ota yhteyttä!

Potkiiko elämä päähän? Tarvitsetko jonkun, joka selvittää asioita kanssasi? Oletko huolissasi kaveristasi?

Oletko huolissasi lapsestasi? Ota yhteyttä seurakuntien erityisnuorisotyönohjaajiin. Tavoitat heidät myös WhatsAppin kautta.

Sähköpostit etunimi.sukunimi@evl.fi.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta: Pia Härkönen: 040 562 1341 ja Sari Vikström-Kivioja: 050 438 0185.

Espoonlahden seurakunta: Hanne Malkki 040 517 0629.

Kauniaisten suom. seurakunta: Nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja, 050 464 7001.

Leppävaaran seurakunta: Maija Kumpulainen, 040 724 1120 ja Toni Majola, 040 559 1736. WhatsApp-tuki 7–12 -vuotiaille.

Olarin seurakunta: Erityisnuorisotyönohjaaja Johanna Flinkman 040 546 5197.

Tapiolan seurakunta: Erityisnuorisotyönohjaaja Aura Karjalainen 040 560 0010.

LA 5.1.

The Early Music Group of Kiili klo 19 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 13.1.

Elvistä ja Rukousta klo 15 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Tule kuulemaan 60-luvun herkkää Elvistä viisiäänisesti laulettuna pianon ja kitaroiden säestyksellä. Elvis is back -yhtye: Seppo Juntunen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Juha Kuivanen, Joska Josafat sekä Kim Ekblom. Konsertin jälkeen on mahdollisuus rukoukseen. Vapaa pääsy.

LA 19.1.

Juhlakonsertti: Kari ja Rauha Viron työtä 20 vuotta klo 17 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Sunsax, Kipparinkadun kvartetti, duetto Helena Yli-Jaskari ja Elja Puukko, säestäjänä Jerry Jantunen. Kakkukahvit ystävyysseurakuntamme Lääne-Nigulan hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

De profundis – Barokin helmiä ranskalaiseen tapaan klo 18 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Ohjelma: Jean Gilles: Messe des morts & Michel Richard Delalande: De Profundis. Suomalainen Kamarikuoro & Espoon barokki, joht. Eric-Olof Söderström. Meeri Pulakka, sopraano; Pauliina Kallio, sopraano; Tuula Mäntyjärvi, altto; Markku Pihlaja, kontratenori; Martti Anttila, tenori; Sampo Haapaniemi, basso. Liput 20 e, lippu.fi ja R-kioskit, ovella vain käteinen. Ohjelma 2 e.

PE 25.1.

Franz Schubertin Winterreise pe 25.1. klo 19 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Elja Puukko, baritoni ja Risto Lauriala, piano. Levynjulkaisukonsertti.

SU 30.12.

Espoon Barokin perinteinen joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Espoon barokki. Minna Nyberg, sopraano;

Mielenterveyttä

SEPPO SIRKKA

Elvis is back -yhtye esiintyy su 13.1. klo 15 Suvelan kappelissa. Ohjelmistossa on Elviksen herkkää musiikkia 60-luvulta viisiäänisesti laulettuna pianon ja kitaroiden säestyksellä. Vapaa pääsy.

ILJA KARSIKAS

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

18 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka Tapiolan kirkon Olohuoneessa to klo 12.30–14. Keskustelua kahvikupposten äärellä.

Masentaa, väsyttää, ahdistaa? Älä jää yksin, tule Mieli Maasta ry:n vertaisryhmään. Tapaamme joka keskiviikko Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, klo 18–20:45. Info: Mikko, 044 756 0105.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Naisten kesken keskiviikkoisin noin kerran kuukaudessa klo 18.30 Uutussa. Tule jakamaan elämää yhdessä toisten kanssa. Luemme Raamattua, rukoilemme ja keskustelemme.

Kokoontumisen luonne on sielunhoidollinen. Ryhmä jatkuu taas 9.1. Tied.

Eija Ala-Venna 045 6755321.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Meren ja taivaan välillä -ryhmä.

Keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä Meriemy, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot.

Espoon seurakunnat toivottavat joulurauhaa ja siunattua uutta vuotta 2019! Autetaan ja tuetaan toisiamme myös ensi vuonna.

Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi.

Torstaiturinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi Espoonlahden kirkko, Ryhmäkulma, to klo 13–14.30, parilliset viikot. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa. pohjonen@evl.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 10.1. klo 15–16.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kokoonnumme parillisten viikkojen torstaisin. Jakaminen, yhdessäolo, parempi mieli! Tiedustelut 050 438 0189.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveysryhmä (Ilon ryhmä) Kauniaisissa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15. Järj. Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen).

Tukea omaishoitajille ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Soukan kappelilla, Soukankuja 3, parilliset viikot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen, 041 534 1706.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Omaishoitajien kokoontuminen ke 16.1. klo 15.30 Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11.

Suomalainen eroseminaari ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Suomalaisen eroseminaarin vertaisryhmässä käsitellään eroa oppimisprosessina. Torstaisin klo 17–20 Viherlaakson kappelissa 3.1. alkaen. Hinta 70 e. Tied. perhetyönohjaaja Outi Wenell, 040 547 4146, outi.wenell@evl.fi.

Päivystävä pappi www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea/keskusteluapua ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Päivystävä pappi on tavattavissa puhelimitse arkisin klo 9–15 p. 09 8050 2602.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Päivystävän papin tiedustelut Espoonlahden kirkon vahtimestarilta 050 432 7512 tai seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 ma–pe klo 9–15.

OstariPastori torstaisin klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Päivystävän papin puh. numeron saa kirkkoherranvirastosta p. 050 500 9000 (ma–pe klo 10–14).

Papin puhelin Kun haluat keskustella papin kanssa, soita ja varaa tapaamis- tai soittoaika.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA P. 09 8050 3501 arkisin klo 9–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Soittopyyntöihin pappi vastaa saman päivän aikana.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Päivystävän papin tiedustelut Espoonlahden kirkon vahtimestarilta 050 432 7512 tai seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 ma-pe klo 9–15. OstariPastori torstaisin klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Päivystävän papin puh. numeron saa kirkkoherranvirastosta p. 050 500 9000 (ma-pe klo 10-14).

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA P. 09 8050 5562 ma–pe klo 12–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Pappi vastaa soittopyyntöihin saman päivän aikana. Puhelimessa voi sopia papin kanssa myös kotikäyntiajan.

OLARIN SEURAKUNTA 040 547 1857 ma–pe klo 9–21.

TAPIOLAN SEURAKUNTA 050 432 6339 ma–pe klo 9–19.

Palveleva puhelin ja netti Palveleva puhelin tarjoaa soittajalle mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita puhelimitse nimettömänä. Palvelua tarjotaan suomeksi p. 0400 22 11 80 su–to kello 18–01, pe ja la kello 18–03, ruotsiksi p. 0400 22 11 90 joka ilta kello 20–24.

Palveleva netti osoitteessa www. verkkoauttaminen.fi antaa luottamuksellista keskusteluapua verkossa. Suojatussa palvelussa on mahdollisuus keskustella omasta elämäntilanteesta tai muutoin mieltä askarruttavista asioista tehtävään koulutettujen vapaaehtoisten ja kirkon työntekijöiden kanssa.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään.

Diakoniatoimistojen ja -työntekijöiden yhteystiedot löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi/ apua-ja-tukea.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastetut Tuure Jalmari Halonen, Stella Milja Matleena Hartikainen, Vili Niki Mika Hiltunen, Samuli Kaarlo Huhtala, Ilmari Paavo Johannes Immonen, Eliel Oskari Jussila, Mila Mona Amanda Kangas, Kiira Julia Kuitto, Maria Elena Aurora Merviä, Aleksi Hugo Nestori Mäkinen, Nelle Isabel Marie Nordberg, Ida Lumi Matilda Puuska, Iisa Alina Lydia Salonen.

Avioliittoon aikovat Aki Ilmari Kössilä ja Laura Pauliina Raitanen.

Hautaan siunatut Terttu Helena Ilvessalo 94 v, Veikko Olavi Johannes Tiensuu 90 v, Anneli Majlis Karmo 86 v, Anna Kaarina Pietikäinen 85 v, Yrjö Sakarias Teikari 80 v, Hertta Orvokki Ober 74 v, EevaRiitta Kaarina Koskio 70 v, Kristina Ingegärd Vaarakallio 70 v.

Kastetut Vienna Melina Dalman, Rudith Siviä Gueli, Benjamin Daniel Juhani Kinnunen, Minéa Mea Aurora Kullberg, Aurora Lempi Silvia Kylätie, Joona Aleksi Maury, Manuel Aatos Numminen Rodriguez, Ida Alina Tiitto.

Avioliittoon aikovat Niko Kristian Suominen ja Anne-Marika Kuusela.

Hautaan siunatut Toivo Reino Ilmari Niemimaa 95 v, Marja Liisa Saaristo 75 v, Seija Kaarina Selén 74 v, Kaija Tellervo Tuomala 69 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Aava Alisa Hedman, Emmi Kristiina Koukku, Aino Linnea Kymäläinen, Niila Antton Miettinen, Kristian Erik

Alexander Mrena, Sampo Eino Iivari Repo, Minea Amanda Rostedt.

Hautaan siunatut Tyyne Sanelma Salminen 96 v, Raili Elisabet Castrén 91 v, Eero Tapio Mänttäri 85 v, Ritva Eija Marjatta Tani 83 v, Pirjo Helinä Hietanen 75 v, Aaro Mikael Mannersuo 73 v, Leena Marjatta Kolehmainen 62 v, Matti Hermanni Hirvonen 49 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Daniel Aron Kouhia, Hiski Herman Ukko Lyyra, Aada Olivia Syrjänen, Nelli Kristiina Uunila.

Avioliittoon vihityt Harri Henrik Junnila ja Anu Laura Matlena Vikki-Junnila.

Hautaan siunatut Toini Vieno Elina Stenius 101 v, Pentti Arvi Honkanen 92 v, Liisa Helena Jokinen 90 v, Raili Annikki Palm 83 v,

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Riitta-Liisa Kauppila 80 v, Pauli Päiviö Lyytikäinen 78 v, Pertti Olavi Jaaramo 76 v, Jaakko Kalervo Viitasalo 75 v, Marja-Liisa Vehokari 71 v, Iivo Artturi Suhonen 66 v, Veli Matti Kinnunen 59 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Elma Aliisa Laitila, Topias Heikki Aukusti Salo.

Hautaan siunatut Aino Tuulikki Luoto 100 v, Kirsti Hilja Julia Toppari 95 v, Veijo Antero Martikainen 93 v, Inkeri Kilpinen 92 v, Aune Mirjam Viluksela 92 v, Matti Asser Leppälä 90 v, Veikko Olavi Vapaavuori 90 v, Bertta Matilda Veiramo 90 v, Terttu Aino Inkeri Berghäll 89 v, Sirpa Sinerva Holm 83 v, Hilkka-Liisa Kajosaari 83 v, Paula Tellervo Teerikangas 82 v, Sirkka Heleena Hanhikorpi 77 v, Heimo Johannes Heiskanen 77 v.

A

19

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Viggo Johan Fabian Lång, Oscar Caj Christian Ramberg.

Avlidna/Hautaan siunatut Gunnar Valdemar Järnström 91 år, Henry Waldemar Westerlund 91 år, Pirkko Maija Helena Mattsson 86 år, Stig-Göran Bruno Nyberg 76 år, Margit Elisabet Koivikko 73 år, Tom Gunnar Perä 70 år, Gustaf Adolf Byman 64 år.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Willjam Anton Jean Minkkinen, Onni Samuel Helistekangas, Otto Onni Kalle Hernetkoski.

Hautaan siunattu Paavo Pauli Kalevi Vuorinen 88 v.

Paremmin pysyvä hammasproteesi!

Tule mukaan pilottiryhmään ja ole ensimmäisten joukossa, joille asennetaan uudentyyppiset, sirot saksalaisvalmisteiset Medentika -implantit.

Tarjoamme potilaille hoidon erikoishammaslääkärin ja erikoishammasteknikon saumattomassa yhteistyössä.

Vielä muutama mahtuu mukaan.

3.900 €

Ryhmän jäsenet saavat hoidon erikoishintaan:

Hinta sisältää kokoproteesit ylä- ja alaleukaan sekä alaleuan proteesin pysyvyyden varmistavat implantit ja erikoiskiinnikkeet. Siihen sisältyy tarvittava alkutarkastus, röntgenkuvat sekä systemaattinen jälkiseuranta.

Toimi näin: Ota yhteyttä numeroon ja sovi alkutarkastus

010 2715 100

Mikäli implanttihoidolla voidaan parantaa proteesiesi kiinnitystä sinulle varataan aika suu- ja leukakirurgin vastaanotolle. Seuraavassa vaiheessa tehdään tarkempi tutkimus ja hoitosuunnitelma.

Hoito voidaan suorittaa miellyttävästi kevytnukutuksessa ja toipuminen on yleensä nopeaa.

Pikku Huopalahti

Erikoishammasteknikot

Puutarhurinkuja 2, 3 krs.

00300 Helsinki Kauppalantie 4, 00320 Helsinki

20 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Erolapsen paras joululahja KOTI ON kauniisti koristeltu joulunviettoa varten. Vanhemman ostamat lahjapaketit odottavat lapsia. Turhaan. Tämä on jo viides joulu peräkkäin, kun hän on apea, koska lapset eivät sopimuksesta huolimatta saaneet tulla. Yhtäkkiä valo välähtää ikkunassa, sydän pomppaa. Mutta ilo oli ennenaikainen. Lohduton kaipaus täyttää mielen.

Näytelmä toistuu lukuisissa kodeissa. Ainakin osittain vieraannutetuiksi joutuu 29 prosenttia erolapsista. Vieraannuttaja voi olla isä tai äiti.

Tuomareiden tehtävänä on päättää, missä lapsi asuu ja kuka saa vallan. Kun vanhempi voi voittaa tai hävitä kaiken, syntyy perättömiä väitteitä ja riitaa. Puolet ensikertaisesta lähisuhdeväkivallasta liittyy huoltokiistoihin.

Joulu on lapsille rakkaimpia juhlia, mutta tärkeintä lapsen kehitykselle on yhteinen arki vanhemman kanssa. Tutkimusten mukaan erolapset toivoisivat enemmän aikaa myös toisen vanhemman kanssa.

Suomessa oikeus ei tavan mukaan määrää tasapuolista vuoroasumista.

Ruotsissa yli puolet uusista erolapsista vuoroasuu puoliksi. Nämä ruotsalaislapset voivat erolapsista parhaiten. Myös heidän vanhempiensa elämänlaatu on parempi kuin toisilla.

Lapsuudessaan puolet ajasta isän ja puolet äidin luona viettäneet kertovat aikuisina, että järjestely oli paras mahdollinen.

Merkittävä joululahja kansanedustajilta lapsillemme olisi rohkea ja tutkimustiedon tukema laki runsaasta luonaolosta kummankin vanhemman kanssa, jos vanhemmat eroavat. Vuoroasumisen tavoiteltavuus ja vieraannuttamisen tuomittavuus pitäisi kirjata lapsenhuoltolakiin. Useammissa kodeissa vallitsisi rauha ja joulumieli niin lapsilla kuin aikuisilla.

Petri Kolmonen puheenjohtaja Isät lasten asialla ry

Tuomiokirkon mäelle tarvitaan kaide VOISIKO Tuomiokirkkoseurakunta kustantaa kirkolle johtavalle jyrkälle mäelle meitä huonosti liikkuvia varten edes toiselle reunalle kaiteen. Tal-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

DPA / LEHTIKUVA

dollista ajaa kirkonmäki ylös ja nousta kyydistä kellotapulin vieressä. Silloin mäkeä ei tarvitse kavuta jalkaisin.

Kellotapulin puolella paikoitustilaa on vähän, mutta kyyditseminen kirkkopihalle onnistuu. Ymmärrän, ettei tämä ratkaise kaikkien ongelmaa.

Tervetuloa Tuomiokirkkoon joulun ajan kymmeniin konsertteihin, hartauksiin ja messuihin.

Antti Kujanpää kirkkoherra Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Nuoret mukaan neuvostoihin

Seimiasetelma eläimineen palauttaa mieliin Jeesuksen syntymän Betlehemissä. Ensimmäisen jouluseimen rakensi tarinoiden mukaan Franciscus Assisilainen Italiassa vuonna 1223, kun hän halusi tavoittaa alkuperäisen joulun tunnelman. Nämä seimihahmot vuodelta 1961 ovat Mindelheimin seimimuseosta Saksasta.

vella mäki on lumisena ja jäisenä vaarallinenkin. Olin viime vuonna joulukonsertissa kahden iäkkään lähinaapurini kanssa. Iltavalossa sohjoiset, niljakkaat kivet tuottivat jyrkässä mäessä todellisen vaaratilanteen, ikäihmisten hauraat luut huomioiden.

Kiitos kuitenkin hienoista konserteista.

Sirkka Kalaranta eläkeläinen

EDELLISEN JOHDOSTA: Hyvä Sirkka Kalaranta ja kohtalotoverit. Ennen vanhaan kirkot rakennettiin lähes poikkeuksetta mäelle, että ne näkyisivät ja kuuluisivat kauas, niin myös yli 500 vuotias Espoon tuomiokirkko. Silloin ei ajateltu esteettömyyttä.

Normaalireittiä P-alueelta Tuomiokirkkoon tulevalle mäen nousu voi olla erityisen haasteellinen, vaikka lumet aurataan ja reitit hiekoitetaan aina kun on tarvetta. Tukikaiteen rakentamista on seurakuntien kiinteistöpalveluissa selvitetty muutama vuosi sitten. Selvityksen mukaan kapean polun kummallakin puolella on vanhoja mutta edelleen käytössä olevia hautoja. Hautoja on voitava kaivaa ja hoitaa koneellisesti. Polun tukikaide estäisi koneiden käytön. Siksi kaidetta ei ole valitettavasti voitu rakentaa toiveista huolimatta.

Tähän ongelmaan on kyllä olemassa useimmille tulijoille käypä ratkaisu: Jos kirkkoon tulija saa autokyydin tai tulee omalla autollaan, on mah-

HELSINGIN KAUPUNKI kokeilee läsnäolo- ja puheoikeuden antamista nuorille lautakuntien kokouksissa (HS 26.11.).

Sama käytäntö vallitsee jo Espoon ja Vantaan nuorisovaltuustoissa.

Kokeilu konkretisoi lasten ja nuorten mielipiteiden huomioimisen heitä koskevia asioita käsiteltäessä. Kokeilulla annetaan nuorille aito mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi.

Myös kirkon omissa säädöksissä edellytetään, että seurakunnat ottavat päätöksenteossaan huomioon päätöstensä vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Rovastikunnallista nuorisoparlamenttia on kokeiltu Länsi-Helsingissä hyvällä menestyksellä.

Haastan pääkaupunkiseudun seurakunnat kaupunkien mallin mukaiseen nuorten läsnäolo- ja puheoikeuskokeiluun hallintoelintensä kokouksissa. Nuoret voitaisiin valita esimerkiksi omilla nuorisovaaleilla, joissa olisi myös luontevaa kokeilla sähköistä äänestämistä.

Tähän mennessä kirkkomme toimet nuorten osallisuuden lisäämiseksi ovat olleet melko vaatimattomia kirkolliskokouksen lukuisista kannustavista päätöksistä huolimatta. Kirkolliskokous valmistelee tulevaisuustoimeksiantoa, jossa nuorten osallisuutta lisättäisiin kaikilla kirkon päätöksenteon tasolla.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat voisivat omien nuorisovaalien ja -parlamenttien avulla hankkia arvokasta tietoa kokonaiskirkon ratkaisujen tueksi. Ennen kaikkea kokeilu viestisi kirkon nuorille jäsenille, että heidän jäsenyytensä on tärkeää ja arvokasta.

Sami Ojala toiminnanjohtaja Nuori kirkko ry