Kirkko ja kaupunki 2018 24 Helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

24 20.12.2018 kirkkojakaupunki.fi

A7 Lähde joulukirkkoon, löydä omasi!

Joulu saa tulla Vexi Salmi: ”En tiedä, mistä se tuli, mutta tunnenhan minä joulu­ evankeliumin” B 8

B1 Turvapaikanhakijan ensimmäinen joulu turvassa

PAPPI JA KANSALAISOIKEUS­ TAISTELIJA A. J. MUSTE (1885–1967)

Noin 85 000 alle viisivuotiaan lapsen arvioidaan kuolleen äärimmäiseen nälkään ja tauteihin Jemenin sodassa sen jälkeen, kun konflikti kiihtyi huhtikuussa 2015.

Iankaikkisesti

Rauhaan ei ole tietä. Rauha on tie.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

PELASTAKAA LAPSET

Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat, kaikki veren tahrimat vaatteet poltetaan, ne joutuvat tulen ruoaksi.

Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan.

JESAJAN KIRJA 9:4 JA 6

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Rääpäleen joulu SEIMI ON SYÖTTÖKAUKALO. Kätevä emäntä tekee siitä tarpeen vaatiessa vaikka vauvansängyn, vähän niin kuin äitiyspakkauksen pahvilaatikosta.

Kun kaikki näyttää menevän mönkään, tärkeintä on varmistaa vauvan hyvinvointi. Neitsyt Maria kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen makaamaan, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

Jeesuksen elämän alku ei ollut kovin loistokas. Ensimmäiseen jouluun kuului paljon käytännön sanelemaa pakkoa, huolta, murhetta ja muuttuneita suunnitelmia. Sellaisia ovat monen ihmisen ENSIMMÄISEEN joulut olleet siitä pitäen.

”

JOULUUN KUULUI KÄYTÄNNÖN

ENSIMMÄISEEN JOULUUN kuului silti SANELEMAA paljon rakkautta. Sitä oli ainakin neljää PAKKOA JA PALJON sorttia. Ensinnäkin sitä kaikkein suurinta RAKKAUTTA. rakkauden lajia, Jumalan rakkautta ja hyvää tahtoa koko ihmiskuntaa kohtaan.

Toiseksi ensimmäiseen jouluun kuului Marian ja Joosefin keskinäistä rakkautta. Kolmanneksi siihen kuului Marian äidinrakkautta ja neljänneksi Joosefin isällistä rakkautta Jeesusta kohtaan.

MAHTOIKO RAKASTUNUT nuoripari ollenkaan aavistaa, miten järisyttävän symbolisen teon he tekivät peitellessään vastasyntynyttä vauvaansa seimeen eli ruoka-astiaan?

He pusuttelivat ja paijasivat hänet siihen meidän sielujemme ravinnoksi, meidän elämämme leiväksi.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Kauppakeskus­ pukki ja hänen kantaisänsä vuosisatojen takaa

SIRPA PÄIVINEN

SEIMEN PAHNOILLA näkyy se omituinen kristillinen kaksoiskierre, että antaminen ja saaminen, halpa ja arvokas, arkinen ja pyhä, jumalallinen ja inhimillinen, maallinen ja taivaallinen kiertyvät yhteen.

Ihmiseksi syntynyt Jumala tuli tähän maailmaan kaikkivaltiudestaan tyhjentyneenä, toisten hoivasta riippuvaisena rääpäleenä.

Keskiaikaisessa jouluvirressä – nykyisen virsikirjan virressä numero 19 – joulun suuri salaisuus ilmaistaan näin: Äidin rintaa tarvitsee, hän ken kaikki ravitsee.

Seimen pahnoilla Jumala vetoaa kaikkien apua ja turvaa etsivien ihmisten puolesta: ”Kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle vähimmistä, te olette tehneet minulle.”

Kädet ristissä rukoilen, että joulurauha ei olisi vain ajatus, vaan totta tässä maailmassa.

Ei vain iankaikkisuudessa, vaan nyt.

En usko siihen, mitä rukoilen, sillä ihminen on, mitä on.

Mutta silti rukoilen.

Herra armahda.

Tilausjoulupukki Olli Suonpää on koskettanut joulun taikaa. Pyhä Nikolaos laittoi tuon taian itämään 200-luvun lopun Turkissa.

Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 20.12.2018

numero 24

Seuraava lehti ilmestyy 17.1.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kampin kappeliin pääsee ilman ajanvarausta Kampin kappelin papin Nanna Helaakosken mielestä on tärkeää, että akuuttiin hätään löytyy apua myös jouluna.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

1.

Millainen on normaali työpäiväsi?

– Normaalia työpäivää ei ole kovin helppo määritellä, koska kappelin kävijämäärä vaihtelee. Kohtaan päivittäin turisteja, jotka tulevat ihastelemaan kappelin arkkitehtuuria. Osa kävijöistä taas on kaupunkilaisia, jotka tarvitsevat juttukaveria tai apua erilaisiin asioihin. Moni tulee myös pelkästään hiljentymään.

ongelmista. Työhöni sisältyy paljon ohjausta eri palveluihin, koska osa ei tiedä, mistä voisi hakea apua.

– Kappeliin voi tulla anonyymisti, jolloin ei ole pelkoa leimautumisesta. Jotkut kävijät ovat tutustuneet ensin rauhassa paikkaan ja meihin työntekijöihin ennen kuin ovat puhuneet vaikeuksistaan.

2.

Mikä tuottaa sinulle iloa työssäsi?

– Kristityn velvollisuus on auttaa, vaikka ei saisi siitä kiitosta. Mutta usein saan itselleni hyvän mielen, varsinkin jos pystyn löytämään ihmisen ongelmaan ratkaisun tai uuden suunnan.

On myös kiva tavata turisteja ympäri maailmaa. Lisäksi meillä on hieno työtiimi, minkä vuoksi töihin on aina mukava tulla.

3.

Miten Kampin kappeli on avoinna jouluna?

– Kappeli on ollut alusta lähtien auki myös joulunpyhinä. Nyt se on avoinna jouluaattona kello 8–12 sekä joulupäivänä ja tapanina kello 12–16. Täällä voi hiljentyä tai jutella kirkon työntekijän tai kaupungin sosiaaliohjaajan kanssa. Tarjolla on glögiä ja pipareita.

4.

Miksi on tärkeää, että tällainen paikka on Helsingissä?

– On hyvä, että löytyy paikka, jonne pääsee joka päivä ilman ajanvarausta. Ihminen voi olla ahdistunut sairauden tai kuoleman kohdatessa. Moni kärsii yksinäisyydestä tai ihmissuhteisiin, päihteidenkäyttöön, mielenterveyteen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvistä

”

KAPPELIIN VOI TULLA ANONYYMISTI, JOLLOIN EI OLE PELKOA LEIMAUTUMISESTA. NANNA HELAAKOSKI

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– En rukoile joka ilta, vaan silloin, kun minulla on jotain asiaa Jumalalle. Nimeän silloin ihmisen tai asian, jonka puolesta rukoilen.

Rukouksen kohteena voi olla myös tuntematon ihminen, jonka olen kohdannut työssäni.

– Ajattelen, että Jumala kyllä näkee, mitä minä ja muut ihmiset tarvitsevat. Sen vuoksi ei ole tarpeen rukoilla joka ilta. Toisaalta voin rukoilla muuhunkin aikaan päivästä, vaikka auton ratissa. ■ Kampin kappeli on avoinna Helsingin Narinkkatorilla jouluaattona 24.12. klo 8–12, joulupäivänä klo 12–16 ja tapaninpäivänä klo 12–16. Normaalisti kappeli on auki ma–pe klo 8–20 ja la–su klo 10–18.

Nanna Helaakoski tapaa työpäivänsä aikana Kampin kappelissa monenlaisia kävijöitä.

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018 ESKO JÄMSÄ

Myllypuron ruokajakelusta voi hakea ruokaa myös jouluaattona.

Myllypurosta saa ruokaa jouluaattona Myllypuron elintarvikeavussa ylittyy tänä vuonna 250 000 kävijän raja. Myllypuro pitää ovensa auki myös jouluaattona kello 8–11. Myllypuron ja Heikki Hurstin järjestön ruoka-apu jatkuu myös ensi vuonna, sillä Helsingin kaupunki on myöntänyt toimintaan avustusta.

Kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä ja järjestöt jatkavat myös uuden toimintamallin kehittämistä. Siinä yhdistyvät elintarvikeapu, yhteisöllinen ruokailu ja ihmisten osallisuus. Helsingin seurakuntayhtymä on jo rekrytoinut kaksi uutta työntekijää kehittämään mallia.

Maahanmuutosta viidennes Helsinkiin Samaan aikaan kun muun Suomen väestönkasvu on miinusmerkkistä, väestön keskittyminen Helsingin seudulle jatkuu. Helsingin kaupungin väestöennusteen mukaan Suomen nettomaahanmuutosta 40 prosenttia ennustetaan tulevan suoraan Helsingin seudulle ja tästä puolet Helsinkiin.

Helsingin seutuun kuuluvat pääkaupunkiseutu ja kymmenen kehyskuntaa.

Helsingin seutu saa myös muuttovoittoa muualta Suomesta, josta puolet oli vuosina 2010–2017 ulkomaalaistaustaista väestöä. Seudun muuttovoitosta jopa 85 prosenttia on ollut tänä aikana ulkomaalaistaustaisia.

Suomalaisten pyhä on arkista Suomalainen pitää pyhänä rakkautta, läheisiä ihmisiä, omaa kotia ja lepoa.

Lehtisaaren sopimus hyväksyttiin Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi vuoden viimeisessä kokouksessaan sopimusmallin Lehtisaaren maanvuokrasta. Sopimusehdot ovat yhteisen kirkkovaltuuston toukokuussa 2017 päättämien linjausten mukaiset. Valtuusto täydensi mallia kahdessa kohdassa. Vuosivuokraa määrättäessä tapauskohtaista harkintaa ei voi tehdä vuokralaisten vahingoksi. Ja toiseksi jos Helsingin seurakunnat päättävät joskus myydä maa-alueen, myös vuokralaiselle tarjotaan ostomahdollisuus korkeimpaan tarjottuun hintaan.

Rintamäki jatkaa yhtymän johtajana Helsingin seurakuntayhtymän johtajana jatkaa kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki oman virkansa ohella vuodet 2019–2020. Tuomiokapitulin päätöksen mukaisesti Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimii Vartiokylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Pakarinen.

E

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN GRAFIIKKA MAIJA SAARI

rilaisten kuplien ja leirien aikanakin lähes 70 prosenttia suomalaisista pitää pyhänä rakkautta ja läheisiä ihmisiä. Yli puolet kyselytutkimukseen vastanneista piti pyhinä myös rauhaa, omaa kotia ja lepoa, turvallisuutta sekä ihmisarvoa. Tutkimuksen tekivät Suomen Kulttuurirahasto ja e2 Tutkimus.

Kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä, pitää tutkimuksen tuloksia toivoa antavina.

– Pyhyyden ydin on Suomessa yllättävän jaettua. Olen ihan varma, että jos eri kuplissa eläviä pantaisiin kohtaamaan toinen toisiaan, he voisivat huomata, ettei sosiaalinen etäisyys olekaan niin pitkä ja miten pyhim-

mät asiat ovatkin ehkä yhteiset.

Erimielisyyksissä on useimmiten kyse siitä, miten yhteiskunta pitäisi järjestää ja mitkä ovat oikeita poliittisia ratkaisuja, mutta sitten on näitä luovuttamattomaasioita, joissa eri kuplien edustajat voivat olla lähempänä toisiaan kuin he arvaavatkaan.

TOISAALTA JONKINLAISISTA vastakkainasetteluista kertoo esimerkiksi se, että arvoliberaaleiksi ja arvokonservatiiveiksi itsensä määritelleiden näkemykset pyhästä erosivat jonkin verran.

Juuri nämä erot pyhinä pidetyissä asioissa voivat tutkimuksen tekijöiden mukaan selittää julkisen keskustelun ristiriitoja ja repivyyttä. Yhteentörmäyksiä syntyy, kun toisen pyhää ei tunnisteta tai sitä pilkataan tietoisesti.

Konservatiiveille Suomi ja sen

itsenäisyys, kirkko, uskonto ja perinteet olivat selvästi useammin pyhiä kuin liberaaleille. Liberaalit taas pitivät keskimääräistä useammin pyhänä ihmisarvoa, yksilönvapautta, tiedettä sekä taidetta ja kulttuuria.

Se, mitä pidetään pyhänä, oli melko vahvasti sidoksissa myös puoluekantaan. Keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja sinisten kannattajat esimerkiksi pitivät keskimääräistä useammin Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Perussuomalaisten ja sinisten kannattajissa oli lisäksi keskimääräistä vähemmän niitä, jotka pitivät ihmisarvoa pyhänä.

PYHYYS KÄSITTEENÄ liitetään usein uskontoon ja hengellisyyteen. Pyhyyden ytimessä -tutkimuksessa käsite rajattiin toisin: pyhässä on kyse ihmisen omasta

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

arkisempaa kuin elämän ja kuoleman kauhistuttavimmat tai kauneimmat kysymykset. Ja se on ihan hyvä. Jokaisella on oikeus omaan pyhäänsä, Anne Birgitta Pessi sanoo.

KIRKKO, USKONTO JA USKONNOLLINEN yhteisö sekä henkisyys ja uskonnollisuus jäivät pyhien asioiden luettelossa häntäpäähän ja olivat pyhiä vain noin joka kuudennelle vastanneista. Pessi näkee kuitenkin kirkon vaikutusta siinä, että pyhän käsite on suomalaisille niin tuttu ja ajatuksia herättävä. Lisäksi pyhien asioiden kärjessä on monta sellaista teemaa, joita kirkko pitää esillä.

Tällaisia ovat esimerkiksi rakkaus, rauha ja ihmisarvo.

– Hyvin monille uskontojen pääviesti ja Jumalan velvoite on lähimmäisenrakkaus. Myös luterilaisuuden ytimessä on se, miten elät arvosi teoiksi ja palvelet luomakuntaa. Arki ja uskonnollisuus limittyvät ja lomittuvat. Vaikka pyhien asioiden listan kärjessä on niin sanotusti maallisia asioita, pyhyys ei kuitenkaan käsitteenä ole liudentunut tai väljentynyt. Tämä näkyy tässä tutkimuksessa vahvasti: vastaaja on voinut pitää tärkeänä esimerkiksi maanpuolustusta, mutta ei samassa kyselyssä nostanut sitä pyhäksi.

kokemuksesta, siitä, mitä hän itse pitää erityisenä ja koskemattomana.

– Kysyimme nimenomaan sitä, mikä vastaajalle itselleen on pyhää. Kysymyksen muotoilu saattoi osaltaan ohjata siihen, että pyhäksi nimetyt asiat voivat olla myös jotain pienempää ja

KIRKKOA JA USKONTOA pyhänä pitävien osuus suomalaisista on suunnilleen yhtä suuri kuin aktiivisesti kirkon toimintaan osallistuvien osuus – tai vaikkapa seurakuntavaalien äänestysprosentti. Sikäli tulos ei Pessiä hätkähdytä.

Sen sijaan se, että henkilökohtainen uskonnollisuus tai henkisyys ei noussut pyhinä pidettyjen asioiden listassa korkeammalle, oli Pessistä hivenen yllättävää.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmisten yksityinen uskonnonharjoitus, esimerkiksi rukoileminen, on huomattavasti yleisempää kuin vaikkapa jumalanpalveluksiin osallistuminen. ■

Mikä suomalaisille on pyhää?

1. Rakkaus, läheiset ihmiset (68 %) 2. Rauha, koti, lepo (56 %) 3. Turvallisuus (54 %) 4. Ihmisarvo (53 %) 5. Terveys (48 %) 6. Kotimaa, Suomen itsenäisyys (46 %) 7. Luonto (44 %) 8. Yksilönvapaus (43 %) 9. Uusi elämä, lapset (36 %) 10. Auttaminen, yhteisöllisyys (30 %) 11. Kuolema ja siihen liittyvät asiat, kuten hautausmaat ja hautajaiset (22 %) 12. Taide, musiikki, kulttuuri (20 %)

Paremmin pysyvä hammasproteesi!

Tule mukaan pilottiryhmään ja ole ensimmäisten joukossa, joille asennetaan uudentyyppiset, sirot saksalaisvalmisteiset Medentika -implantit.

Tarjoamme potilaille hoidon erikoishammaslääkärin ja erikoishammasteknikon saumattomassa yhteistyössä.

Vielä muutama mahtuu mukaan.

3.900 €

Ryhmän jäsenet saavat hoidon erikoishintaan:

Hinta sisältää kokoproteesit ylä- ja alaleukaan sekä alaleuan proteesin pysyvyyden varmistavat implantit ja erikoiskiinnikkeet. Siihen sisältyy tarvittava alkutarkastus, röntgenkuvat sekä systemaattinen jälkiseuranta.

Toimi näin: Ota yhteyttä numeroon ja sovi alkutarkastus

010 2715 100

Mikäli implanttihoidolla voidaan parantaa proteesiesi kiinnitystä sinulle varataan aika suu- ja leukakirurgin vastaanotolle. Seuraavassa vaiheessa tehdään tarkempi tutkimus ja hoitosuunnitelma.

Hoito voidaan suorittaa miellyttävästi kevytnukutuksessa ja toipuminen on yleensä nopeaa.

13. Tiede, uusi tieto (19 %) 14. Traditiot, perinteet, rituaalit (16 %) 15. Henkisyys, uskonnollisuus henkilökohtaisena kokemuksena (16 %) 16. Kirkko, uskonto ja uskonnollinen yhteisö (15 %)

Pikku Huopalahti

17. Minä, mielipiteeni (14 %) Lähde: Anne Birgitta Pessi, Ville Pitkänen, Jussi Westinen ja Henrietta Grönlund: Pyhyyden ytimessä.

Tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemuksesta.

Erikoishammasteknikot

Puutarhurinkuja 2, 3 krs.

00300 Helsinki Kauppalantie 4, 00320 Helsinki

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Piispa Teemu Laajasalon joulutervehdys

Laskettu aika

K

un raskaana olevalle naiselle ilmoitetaan synnytyksen arvioitu ajankohta, puhutaan lasketusta ajasta.

Ilmaus tavoittaa jotain hyvin oleellista odotuksen luonteesta. Kun ihminen odottaa jotain oikein kovasti, hän tulee vahvemmin tietoiseksi ajasta. Hän laskee kuumeisesti viikkoja ja päiviä. Odotuksen apuna voi olla erilaisia keinoja: ruksit almanakassa tai piikit aamukammassa. Odottava ihminen laskee aikaa.

Adventin aikana odotetaan joulua – Jeesuksen syntymän laskettua aikaa. Myös adventtina käytetään erilaisia odotuksen apuvälineitä. Jumalanpalveluksissa aikaa lasketaan sytyttämällä kynttilöitä.

Kotona avataan kalenterin luukkuja ja lasketaan päiviä jouluun.

Odottavan aika on pitkä. Mutta odottaminen on tärkeä osa suureen juhlaan tai muutokseen valmistautumista. Lasketun ajan odottaminen

Uudet tilaukset – 20%

Kodikasta Joulua! www.sope .fi

Avoinna myös su 30.12. klo 12-16

Ale alkaa 27.12. Tervetuloa!

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

Katso aukiolomme sope.fi

tarjoaa äidille ja isälle mahdollisuuden valmistautua uuteen elämäntilanteeseen. Tällöin vanhempi voi seurata paitsi syntymättömän lapsen kasvua myös omaa kasvuaan. Vastaavasti joulua edeltävä adventti antaa meille kaikille mahdollisuuden valmistautumiseen, ajan itsetutkistelulle.

Odottaminen saa odottamisen kohteen ikään kuin jo läsnä olevaksi – tämä koskee sekä toivoa että pelkoa. Onni on yhdelle läsnä jo onnen odotuksessa. Ja toisaalta kauheaa asiaa odottava elää jo monessa mielessä kauhun keskellä.

Jesajan kirjassa on lause, joka on kohdistettu erityisesti eri tavoin odottaville. Se kuuluu: ”Katso, sinun pelastajasi saapuu.”

Joulu on Pelastajan laskettu aika.

Muistuttakoot nuo sanat meitä siitä, että jouluna syntyvä Jeesus haluaa auttaa nimenomaan sinua ja minua.

Muistuttakoot nuo sanat meitä siitä, että jouluna syntyvä Jeesus haluaa auttaa meidät pois kaikesta synnistä ja syyllisyydestä ja antaa uuden alun.

Muistuttakoot nuo sanat meitä siitä, että jouluna syntyvä Jeesus haluaa auttaa meitä sellaisessakin murheessa, surussa ja hädässä, jossa kukaan muu ei voi meitä auttaa.

Laskettu aika on lähellä.

Toivotan iloista joulua kaikille Kirkko ja kaupunki -lehden lukijoille.

Aattohartaus 24.12.2018 klo 15.30 Helsingin tuomiokirkossa. Teemu Laajasalo saarnaa ja Suvi-Päivi Koski toimii liturgina. Avustajina toimivat Jussi Pajunen sekä partiolippukunnat. Urkurina Seppo Murto ja kanttorina Hanna Remes. Mukana myös kuoro DomEnsemble.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Kirkot odottavat joulun juhlijoita. Käpylän kirkossa on aattohartaus kello 15. Tämän jälkeen yhteinen aattoillan vietto huipentuu kello 21 alkavaan jouluyön messuun.

Joulu kutsuu kirkkoon

Aattohartaudet jouluaattona 24.12.

Klo 11

■ Katukappeli, Kauppakeskus

Columbus ■ Vanhakirkko (perheille)

Klo 12

■ Östersundomin kirkko

(perheille) ■ Mikaelinkirkko, Kontula

Klo 13

■ Huopalahden kirkko (perheille) ■ Hyvän Paimenen kirkko, Pakila

(perheille) ■ Kannelmäen kirkko (perheille) ■ Koskelan kirkko ■ Laajasalon kirkko (perheille) ■ Länsi-Pasilan seurakuntakoti ■ Munkkiniemen kirkko (perheille) ■ Paavalinkirkko, Vallila (perheille) ■ Puotilan kappeli ■ Temppeliaukion kirkko (perheille) ■ Tuomiokirkko (perheille) ■ Östersundomin kirkko

Klo 14

■ Alppilan kirkko ■ Kulosaaren kirkko (perheille) ■ Lauttasaaren kirkko (perheille) ■ Merirasti-kappeli ■ Mikael Agricolan kirkko ■ Mikaelinkirkko, Kontula

(perheille) ■ Oulunkylän kirkko (perheille) ■ Puistolan kirkko (perheille) ■ Puotilan kappeli ■ Tapanilan kirkko ■ Töölön kirkko

■ Vartiokylän kirkko (perheille)

■ Siltamäen seurakuntakoti

■ Viikin kirkko (perheille)

■ Tuomiokirkko (piispan

■ Östersundomin kirkko

aattohartaus)

Klo 14.30

Klo 16

■ Hyvän Paimenen kirkko, Pakila

■ Hyvän Paimenen kirkko, Pakila

(perheille)

■ Jakomäen kirkko

■ Pihlajamäen kirkko

Klo 15

■ Herttoniemen kirkko

■ Johanneksenkirkko ■ Kallion kirkko

■ Hyvän toivon kappeli,

■ Kannelmäen kirkko

Jätkäsaari ■ Käpylän kirkko ■ Laajasalon kirkko ■ Meilahden kirkko ■ Munkkiniemen kirkko ■ Munkkivuoren kirkko (perheille) ■ Myllypuron kirkko ■ Paavalinkirkko, Vallila ■ Pitäjänmäen kirkko ■ Puotilan kappeli ■ Roihuvuoren kirkko ■ Temppeliaukion kirkko (suomeksi ja englanniksi)

■ Lauttasaaren kirkko

Klo 15.30

■ Kulosaaren kirkko

■ Malminkartanon kappeli ■ Munkkivuoren kirkko ■ Oulunkylän kirkko ■ Suomenlinnan kirkko ■ Viikin kirkko

Klo 16.30

■ Huopalahden kirkko ■ Lehtisaaren koulu,

Papinpöydänkuja 10

Klo 17

■ Malmin kirkko ■ Tammisalon kirkko ■ Vanhakirkko ■ Vuosaaren kirkko

Klo 18

■ Töölön kirkko (messu)

Aattohartaudet hautausmailla Katso julkisen liikenteen lisävuorot ja poikkeusaikataulut: hsl.fi

Klo 15

■ Leposaaren hautausmaa,

Kulosaari

Jouluyön messut 24.12.

Klo 21

■ Käpylän kirkko

Klo 22

■ Mikaelinkirkko, Kontula ■ Vuosaaren kirkko

Klo 23

■ Hyvän Paimenen kirkko, Pakila ■ Laajasalon kirkko ■ Lauttasaaren kirkko ■ Malmin kirkko ■ Meilahden kirkko ■ Munkkiniemen kirkko ■ Oulunkylän kirkko ■ Paavalinkirkko, Vallila ■ Puistolan kirkko ■ Temppeliaukion kirkko

Klo 13

■ Viikin kirkko

■ Hietaniemen hautausmaa,

Jouluyön hartaudet ja musiikkihetket 24.12.

Vanha kappeli ■ Honkanummen hautausmaa, Iso kappeli ■ Malmin hautausmaa, Iso kappeli ■ Maunulan uurnalehto

Klo 14

■ Hietaniemen hautausmaa,

Uusi kappeli ■ Honkanummen hautausmaa, Iso kappeli ■ Malmin hautausmaa, Iso kappeli ■ Leposaaren hautausmaa, Kulosaari

Klo 22

■ Puotilan kappeli

Klo 23

■ Herttoniemen kirkko ■ Huopalahden kirkko ■ Kallion kirkko ■ Kannelmäen kirkko ■ Pitäjänmäen kirkko ■ Puotilan kappeli ■ Roihuvuoren kirkko ■ Tuomiokirkko

8 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Joulun lapsi näyttää kieltä Pipareita, joulutähtiä ja mitä näitä nyt on – muistisairaat vanhukset unohtavat yksityiskohtia, mutta tietävät kyllä, mikä heille tekee joulun. Korson vanhustenkeskuksen hoivakodissa valmistaudutaan juhlaan.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT MAIJA SAARI

Eeva Nurmi, 84:

V

ietän ensimmäistä jouluani hoivakodissa. On pikkuisen haikea mieli, kun pystyisin vielä tekemään huushollia, ja olisin niin hyvä valmistamaan laatikoita ja pikkuleipiä. Näin juuri untakin piparkakkujen leipomisesta.

Yleensä olen laitellut jouluksi ruoat ja leiponut Lucian piparkakkuja. Kirjoitin niiden reseptin ylös kansakoulun taloustunnilla.

Kerran leivoin sata piparkakkua ja laitoin ne hyvillä mielin vaatekaappiin. Onneksi kurkkasin piparilaatikkoon myöhemmin, koska siellä ei ollut enää mitään syötävää. Minulla oli siihen aikaan kolme taaperoa, joilta kysyin, että onko kukaan teistä käynyt piparilaatikolla. ”Ei”, he vastasivat viattomina. ”No onko joku käynyt piparilaatikolla?” ”Joo”, he nyökkäsivät. ”Mutta kun ne olivat niin hyviä!” Minä

Eeva Nurmi syö joulupäivänä herkkuja, jotka miniä on laittanut Nurmen reseptien mukaan.

sanoin, että taisivat tulla tarpeeseen, mutta älkää tehkö noin toiste. Seuraavana päivänä valmistin uuden taikinan.

Nyt saan mennä valmiiseen pöytään. Olen tehnyt vieraalle töitä 17-vuotiaasta asti, mutta enää ei tarvitse huolehtia mistään. Meistä pidetään täällä hyvää huolta.

Poikani ja hänen neljä aikuista lastaan tulevat tervehtimään minua ennen joulua. He asuvat lähellä, ja varsinkin nuorin pojanpoika käy täällä usein.

Huijari­ pojan kotiinpaluu Ihmisen osa -elokuva kertoo hauskasti ja koskettavasti Malmikunnaksen perheestä ja siitä, miten perheenjäsenet löytävät uudestaan yhteyden toisiinsa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

”

Täällä saa syventyä itseensä ja miettiä rauhassa hauskoja asioita.

EEVA NURMI, 84

Melkein kolmekymppinen ja lähes kaksimetrinen mies oli sanonut äidilleen, että mummi on hänelle niin tärkeä. Kyllä minä rutistan häntä, kun hän tulee kylään.

Minulla on ollut traditiona mennä joulupäiväksi poikani luokse syömään, koska olen leski. Siellä on myös kolme koiraa, jotka tulevat heti syliini.

Miniä on oikein hyvä talousihminen. Hän on saanut minulta reseptit, joiden mukaan tekee jouluruoat. Miniä saattaa soittaa ja kysyä, että kuule

KIRJAILIJA Kari Hotakaisen suuren suosion saaneesta romaanista Ihmisen osa on nähty useita teatteriversioita.

Nyt Juha Lehtola on ohjannut siitä samannimisen elokuvan, jonka käsikirjoituksen Lehtola on tehnyt yhteistyössä Hotakaisen kanssa.

Elokuvan keskeinen hahmo on Malmikunnaksen perheen poika Pekka. Hänen yrityksensä on mennyt jo ajat sitten konkurssiin, mutta hän esittää vanhemmilleen ja sisarilleen menestyvää yritysjohtajaa. Tosi asiassa hän on rahaton ja tekee vilunkia esimerkiksi syömällä ilmaiseksi ravintoloissa ja vieraiden ihmisten hautajaisissa.

PERHEENJÄSENET OVAT vuosien mittaan etääntyneet toisistaan. Tilanne muuttuu, kun maalla asuvien vanhempien Salmen ja Paavon koira kuolee, ja he päättävät lähteä tapaamaan lapsiaan pääkaupunkiin.

Vanhempien tempaus ei ole heidän aikuisten lastensa mieleen. Paljastuu, että Pekan lisäksi myös perheen tyttärillä Helenalla ja Maijalla on omat salaisuutensa. Maija elää lesbosuhteessa mustaihoisen Bikan kanssa, ja Helena on työssään burn outin partaalla.

Muutaman kipakan yhteenoton jälkeen vanhemmat ja lapset alkavat löytää uudestaan yhteyden toisiinsa. Tärkeänä tekijänä siinä on Helenan suloinen ja tarkkasilmäinen Sini-tytär, joka on myös Pekan kummityttö. Pekka jatkaa kuitenkin huijaamistaan, sillä hän ei pysty nielemään ylpeyttään ja kertomaan totuutta.

ELOKUVA ON vahvasti tragikoominen, ja erityisesti perheenjäsenten väliset yhteenotot hykerryttävät. Tosin Pekka on vajonnut ahdingossaan niin syvälle, että nälkäisen ja asunnottoman miehen nöyryyttävät teot eivät juuri naurata.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Kun Ebba Niilekselä oli lapsi, joulupukilla oli yllään turkki nurin päin.

Hevonen veti reessä joulukirkkoon.

opettaa, että hoida niin kuin haluaisit itseäsi hoidettavan vanhana.

Nykyään haluan rauhaa. En kaipaa enää muuta.

Anja Jousikari, 88: Anja Jousikari on jatkanut leipomista hoivakodissa.

mummi, miten tämä tehtiinkään. Meillä on niin läheiset välit, että kutsun häntä tyttärekseni.

Minulla oli pojan lisäksi kaksi tytärtä, mutta toinen heistä kuoli alle viisikymppisenä alkoholiin ja toinen alle kolmekymppisenä mielenterveysongelmiin. Anteeksi, tulee kyyneleet silmiin.

Jouluaattona haluan aina rentoutua yksin ja katsoa joulujumalanpalveluksen telkkarista. Tykkään jouluaatosta, kun silloin on niin rauhallinen ja hyvä olla. Täällä saa syventyä itseensä ja miettiä rauhassa hauskoja asioita.

Ebba Niilekselä, 90:

M

uistan, kuinka odotimme pukkia kotona maalaistalossa Niilekselässä. Meillä oli iso huone, jota nimitettiin saliksi. Tiesimme, että äiti käärii siellä paketteja. Sanoimme oven takana, että tuomme äidille paperia, mutta emme päässeet sisään.

Kysyin jouluaattona äidiltä, onko Lapissa muuta kuin joulupukki ja tontut. Äiti sanoi, että ei siellä ole semmoisia, se on vain satua. Minä ajattelin, että olisivat ne saaneet olla olemassa. Olin silloin 5–6-vuotias.

Pukin piti ehdottomasti tulla, ja sillä saattoi olla

tuttu turkki päällä nurin päin. Onhan niitä pukkeja täälläkin, mutta sellaisen tuleminen riippuu hoitajista.

Lapsena mentiin hevosella joulukirkkoon, ja se oli mukavaa. Täällä kuuntelen hartauden radiosta. Televisiosta en välitä. Sitä olen katsonut jo oman aikani.

Kerran kun halusin kuunnella radiota, yksi hoitaja sanoi, että sinä et täällä isännöi. Edellisen vahtimestarin kanssa laskettiin siitä leikkiä, että minä olen isännöitsijä ja hän vahtimestari. Täällä pärjää, kun ottaa huumorilla.

En sen kummemmin vietä jouluaattoa, siinähän se menee. Jouluna on hartaus, kynttelikköjä, kuusi ja ruokaa. Ruokapöydässä joku voi heittää vaikka kahvikupin päälleni. Vanhuus tulee ihmisille niin monella tavalla, että jotkut ovat aivan sekaisin.

Olen aikanaan kasvattanut joulukuusen pienestä taimesta asti sekä joulutähtiä ja muita. Kun ennen muinoin paistoin torttuja, kotona haisi hirveän hyvälle, mutta täällä ei ole sellaista.

Olen viettänyt sairaaloissa ja parantoloissa paljon aikaa lapsesta asti jalkojeni takia. Seuraan päivät ympäristöäni.

Joka osastolla pitäisi olla kaksi omaa hoitajaa ja lisäksi juoksutyttö. Nyt omahoitaja on vain nimi paperissa. Kun hoitajia koulutetaan, heille pitäisi

V

oi ihme, miten mukavia pikkuisia tonttuja täällä on käynyt! He ovat pieniä koululaisia.

Tontut lauloivat, ja he olivat tehneet joulukortit kaikille. Mukavan näköinen pikkupoika katseli ensin kaikkia mummuja, tuli sitten luokseni ja sanoi totisena, että hyvää joulua! Oli tehnyt oikein nätin kortin. Näin meitä täällä höpsötellään.

Olen mukana leipomisryhmässä, jossa tehdään pullia ja kakkuja. Nykyäänhän saa valmiina sitä, mikä se nyt on?

– Piparitaikinaa?

Joo, niitä ruskeita tehtiin.

– Piparkakkuja?

Niistä tuli hyviä. Täällä yritetään pitää henkeä yllä. On kynttelikköjä ja joka pöydällä noita kukkia.

Sano nyt niiden nimi.

– Joulutähti.

Täällä käy mukava naispappi, joka lukee läpi Raamattua. Se on paksu kirja. Kanttori soittaa pianoa ja laulaa. Tänne tulee varmaan jouluhartaus.

Tyttäreni toi huoneeseeni upean amarylliksen, jossa on seitsemän kukkaa. Siitä tulee jouluinen olo.

Menen jouluna syömään tyttäreni luokse Tapanilaan, jonne tulee muutakin sukua. Kävi niin mukavasti, että tyttärentytär sai tyttären, joten aterialle tulee myös vauva. Voi että hän on ihana! Vauva katsoo silmiin ja on ruvennut näyttämään kieltäkin. ■ VIDEO Vanhukset valmistautuvat jouluun. Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KUOKKASEN KUVAAMO © BUFO 2018

Hannu-Pekka Björkman näyttelee antaumuksella perhettään huijaavaa Pekkaa.

VERKOSSA

Hannu-Pekka Björkman näyttelee Pekan rypemistä antaumuksella ja vivahteikkaasti. Lopulta tämä tajuaa oman hölmöytensä, kun tutustuu Kari Hietalahden esittämään lipevään myyntimieheen Kimmo Hienlahteen.

Leena Uotila ja Asko Sarkola ovat varsin uskottavia lastensa valheista ja ongelmista typertyneinä vanhempina. Ria Kataja ja Armi Toivanen sopivat mainiosti epätasapainossa olevien tyttärien rooleihin.

Ihmisen osassa koskettaa se, miten perhe armahtaa lopulta myös heitä pahasti puijanneen Pekan, tuhlaajapojan. Elokuva muistuttaa, että asioista kannattaa puhua ennen kuin ne muodostuvat ylitsepääsemättömän vaikeiksi. Kaikilla on elämässä osansa, joillakin se vain on raskaampi kuin joillakin toisilla.

Elokuvan tekemistä on tukenut muun muassa Kirkon Mediasäätiö. ■ Ihmisen osa 21.12. elokuvateattereissa.

10 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Sanna Pelliccioni ja Maija-Liisa Juvonen ovat kiinnostuneita niin kaunokirjallisuudesta, elämäkerroista kuin historiateoksistakin.

Kahden naisen lukupiiri Kun naapurukset Sanna Pelliccioni ja Maija-Liisa Juvonen keskustelevat kirjoista, iällä ei ole väliä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

äpylässä asuvat naapurukset Sanna Pelliccioni, 42, ja MaijaLiisa Juvonen, 95, tutustuivat kahdeksan vuotta sitten. Pelliccioni tapasi kerrostalon pihalla Juvosen Raimo-miehen ja kutsui tämän vaimoineen kahville.

– Minua kiinnosti, miten pitkäaikaisia asukkaita olympiavuonna 1952 rakennetussa talossamme asui. Kun tutustuimme Maija-Liisan kanssa, huomasimme pian, että kirjallisuus yhdistää meitä, kertoo kuvittajana ja lastenkirjailijana työskentelevä Pelliccioni.

Juvonen ja Pelliccioni alkoivat suositella ja lainata kirjoja toisilleen. Näin kahden hengen lukupiiri syntyi kuin itsestään.

Kaksikko tapaa kirjallisuuden merkeissä vähintään pari kertaa kuukaudessa. Luettavien kirjojen valitseminen on helppoa, koska heillä on saman tyyppinen kirjamaku. Molemmat lukevat mielellään kaunokirjallisuutta, elämäkertoja ja historiateoksia.

KAKSIKON VIIMEISIMPIIN kirjalöytöihin kuuluu Samuli Paulaharjun vuonna 1921 kirjoittama teos Kolttain mailla, jonka Pelliccioni nappasi taloyhtiön kierrätyshuoneesta. Se kertoo Paulaharjun vuonna 1914 tekemästä tutkimusmatkasta kolttasaamelaisten pariin.

– Kolttasaamelaisten elämä ei ole ollut helppoa. Välillä kirjassa oli niin hurjia juttuja, että piti keskeyttää lukeminen, naiset päivittelevät.

Vaikuttavimpiin lukukokemuksiin molempien mielestä lukeutuu Emmi

Itärannan romaani Teemestarin kirja.

Teos kuvaa nuorta naista maailmantilanteessa, jossa vesilähteet ovat ehtyneet.

– Kirjassa on maailmanlopun tunnelmaa, mutta se sisältää myös toivoa, Pelliccioni kuvailee.

Elämäkerroista vaikutuksen teki Hanna-Reetta Schreckin Minä maa-

”

OLEN SAANUT KIRJOISTA

APUA, TURVAA JA VIIHDYKETTÄ, JA MAAILMANKUVANI ON LAAJENTUNUT. SANNA PELLICCIONI

laan kuin jumala, joka kertoo vuonna 1954 kuolleen Ellen Thesleffin taiteesta ja elämästä. Juvosta kiehtoo kirjan ajankuva, onhan hän itse elänyt aikana, josta kirja kertoo.

– Oli kiinnostavaa lukea taiteilijoiden värikkäästä elämästä. Se nimittäin poikkesi melkoisesti tavallisten ihmisten puritaanisesta elämästä.

Pelliccionia taas kosketti se, miten vaikea naisen asema Thesleffin aikaan oli: naista ei otettu vakavasti taiteilijana.

– Onneksi hänen isänsä oli kannustava. Thesleffille muodostui vahva taiteilijaidentiteetti, eikä hän suostunut naisen perinteiseen rooliin.

KUN IHMISIÄ yhdistää jokin asia, ei iällä ole väliä. Sen ovat huomanneet myös Maija-Liisa Juvonen ja Sanna Pelliccioni.

Pelliccioni on aina viihtynyt vanhempien ihmisten seurassa. Hän ihailee ikäihmisiä, jotka ovat säilyttäneet Juvosen tavoin elämänilonsa ja suhtautuvat avoimesti uusiin asioihin.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Oodi kirjoille ja lukemiselle

Sanna Pelliccionia lukemisen tär­ keys on askarruttanut niin paljon, että hän päätti tehdä siitä kirjan.

– Halusin tehdä eräänlaisen oodin kirjoille ja lukemiselle, mutta pitkään en tiennyt, miten sen toteut­ taisin. Eräänä pääsiäisenä minul­ ta sitten alkoi tulvia aiheeseen liitty­ viä kuvia.

Pelliccioni ajatteli ensin myös kir­ joittaa kirjan itse, mutta hän luopui ajatuksesta. Huomattuaan, että kir­ jailija Siri Kolu puhui paljon lukemi­ sesta, hän pyysi Kolua kirjoittamaan tekstit kuviinsa.

Lue minut! ­niminen kirja ilmes­ tyy tammikuussa. Pelliccionin mu­ kaan tavoitteena on samalla innos­ taa nuoria ja aikuisia luovaan kirjoit­ tamiseen, minkä vuoksi kirja sisältää kuvien ja tekstien lisäksi inspiraatio­ tehtäviä sanataideharjoituksineen.

Kirjaan perustuu lapsille ja nuo­ rille suunnattu toiminnallinen kier­ tonäyttely Lue minut, joka aloittaa 15.2. Vantaan Lastenkulttuuritalo Pessistä.

MAIJA-LIISA JUVONEN on lukenut nuoresta lähtien monenlaista kirjallisuutta. Kun Juvonen muutti 13-vuotiaana pohjoisesta Helsinkiin, äiti vei hänet ensitöikseen Rikhardinkadun kirjastoon.

Kirjojen merkitystä Juvoselle kuvaa se, että hänen ensimmäinen oma huonekalunsa oli pieni kirjahylly. Hän sai sen äidiltään joululahjaksi.

– Olen elämän varrella monesti huomannut lukutaidon tärkeyden.

Siihen perustuu myös ruoanlaittotaitoni.

Pelliccioni puolestaan luki lapsena vähän. Hän alkoi lainata kirjoja kirjastosta vasta nuorena aikuisena.

– Kirjallisuus on tarjonnut oivan väylän käsitellä erilaisia elämään liittyviä kysymyksiä. Olen saanut kirjoista apua, turvaa ja viihdykettä, ja maailmankuvani on laajentunut. Esimerkiksi Yuval Noah Hararin teos Sapiens - Ihmisen lyhyt historia auttoi minua ilmastoahdistuksessa. Se muistutti taas ihmisen pienuudesta ja samalla mahdollisuudesta toimintaan.

Pelliccionilla on kirjahylly sekä olohuoneessa että makuuhuoneessa. Osa kirjoista on italiankielisiä, koska hänen miehensä on lähtöisin Italiasta. ■

11

Seitsemän kirjaa yksilöstä ja perheestä Naiskirjailijat tekevät näkyviksi ihmissuhteiden ristiriitoja ja arkoja kohtia.

Ainutkertaiset hetket

En ole onnistunut löytämään kovin mon­ ta ehdotonta helmeä tänä vuonna suomek­ si julkaistusta kirjallisuudesta, mutta Lucia Berlinin novellit ovat sellaisia. Kummastut­ taa vain se, miksi vuonna 2004 kuolleen Ber­ linin tuotanto on löydetty vasta nyt. Novel­ lit ovat kaunistelemattomia, usein samaan aikaan surullisia ja synkeän hauskoja. Ber­ lin tuntuu rekisteröivän henkilöistään ja hei­ dän maailmastaan kaiken sellaisen, minkä moni muu sivuuttaisi epämiellyttävänä tai yhdentekevänä, ja rakentavan siitä jotain ai­ nutkertaista ja hyvin totta. Aineksia kirjaili­ jantyöhön antoi myös hänen oma levoton elämänsä, johon mahtui useita asuinpaikko­ ja ja aviomiehiä sekä kamppailu alkoholis­ min kanssa.

KAISA HALONEN Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia sekä Siivoojan käsikirja 2. Tanssia ruusuilla ja muita kertomuksia. Aula & Co 2018.

– On ollut superkiinnostavaa kuunnella Maija-Liisan elämänvaiheista.

Minusta on jännää esimerkiksi se, että hän kävi vuonna 1949 ensimmäistä lastaan odottaessaan Pariisissa kahden työkaverinsa kanssa. Tuohon aikaan ei moni suomalainen matkustanut ulkomaille.

Juvonen puolestaan ihailee tämän päivän nuoria naisia. Hänellä itsellään on kaksi tytärtä.

– Sanna onkin tyttärieni Outin ja Liisan sekä heidän tyttäriensä lisäksi nykyään ainoa yhdyssiteeni koko muuhun maailmaan, hän kuvailee näiden ihmissuhteiden merkitystä.

A

Rakkauden valinnat

Pirjo Hassinen on pitkän kirjailijanuransa aikana kirjoittanut perheiden ja sukujen ki­ peistä salaisuuksista ja puristavimmista su­ ruista. Hänellä on taito valaista tarkasti ih­ missuhteita, joista ei aina tiedä, milloin rak­ kaus niissä muuttuu riippuvuudeksi tai val­ lankäytöksi. Parit­romaanissa leikataan kolmeen lyhyeen, käänteentekevään jak­ soon ja kolmeen eri lähteestä ammentavaan rakkauteen yhden suvun vaiheissa. On rak­ kaus sitten uhrautuvaa tai intohimon tai yh­ teisen sopimuksen pohjalle rakentuvaa, se vaatii aktiivisia valintoja: milloin luopumis­ ta, milloin sitoutumista.

KAISA HALONEN Pirjo Hassinen: Parit. Otava 2018.

Lempi palaa juurilleen

Katja Ketun monitasoinen romaani Rose on poissa kertoo Lempistä, joka on taus­ taltaan puoliksi suomalainen ja puolik­ si Midewin­parantajayhteisöön kuuluva ojibwa­intiaani. Tiukassa uskonyhteisössä 45 vuotta elänyt nainen palaa tapaamaan reservaattiin suomalaisjuurista isäänsä.

Muistisairaan isän epäillään sekaantuneen nuoren tytön katoamiseen. Isän on aiemmin epäilty surmanneen Lempin mystisesti ka­ donneen Rose­äidin.

Lempi tutustuu vanhempiensa ja suku­ jensa tarinaan äitinsä vanhojen kirjeiden kautta. Lempi itse kirjoittaa mielessään van­ halle rakastetulleen, jonka hän tapaa jälleen kotikonnuilla. Samalla hän alkaa ymmär­ tää, millaista selviytymistaistelua hänen eri­ taustaisten sukujensa elämä on ollut ame­ rikkalaisessa tasapäistävässä yhteiskunnas­ sa. Lempi tajuaa nyt myös, kuka hän itse on ja mihin hän kuuluu.

MARJO KYTÖHARJU Katja Kettu: Rose on poissa. WSOY 2018.

Tyttöäiti eroaa

Riikka Pulkkisen uusin romaani on kuva­ us erosta mutta samalla myös kertomus ai­ kuistumisesta töyssyineen ja epävarmuuk­ sineen. Romaanin päähenkilö Frederika ja hänen miehensä eroavat näennäisen kivut­ tomasti, ilman suurempia riitoja tai edes sel­ vää syytä. Vai riittääkö syyksi pettymys ja riittämättömyys, se, ettei perhe­elämä pie­ nen lapsen kanssa mahdukaan siihen ihan­ teelliseen muottiin, jonka Frederika on ku­ vitellut ja rakentanut? Frederika on kaikes­ sa ärsyttävyydessään uskottava ja vivah­ teikkaasti kuvattu hahmo: kontrollifriikki ja ahdistuva täydellisyydenkurottelija, joka sa­ maan aikaan määrittelee itsensä tytöksi, ve­ tää irtokarkkeja, tanssahtelee ja pukeutuu söpösti kultasandaaleihin. Silti kirja on kan­ tokykyynsä nähden liian pitkä. Sekaan pu­ nottu kertomus Frederikan ja hänen sisar­ tensa nuoruudesta olisi voinut olla ihan oma kirjansa ja höpsön ponisadun olisin mieluiten jättänyt kokonaan lukematta.

KAISA HALONEN Riikka Pulkkinen: Lasten planeetta. Otava 2018.

Perhe repeää

Pakistanilaissyntyinen Britanniassa asuva Kamila Shamsie pohtii romaanissaan si­ tä, miksi toiset altistuvat ääri­islamin propa­ gandalle ja kuinka terrorismin pelko ja en­ nakkoluulot vaikuttavat siihen, millainen elintila tavallisille muslimeille länsimais­ sa jää. Romaanin orvot lontoolaissisarukset koettavat kukin löytää oman tiensä ja ajau­ tuvat erilleen sekä periaatteissaan että te­ oissaan. Isma muuttaa Yhdysvaltoihin teke­ mään väitöskirjaa, Aneeka opiskelee juris­ tiksi ja heidän veljensä Parvaiz tekee järkyt­ tävän ratkaisun: lähtee jihadisti­isänsä jälkiä seuraten Syyriaan. Sen jälkeen kenelläkään heistä ei ole paluuta normaaliin elämään.

KAISA HALONEN Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa. Gummerus 2018.

Tässä ei käy hyvin

Ranskalais­marokkolaisen Leïla Slimanin Kehtolaulu on eräänlainen trilleri, vaikka se rakenteeltaan poikkeaakin lajityypin perus­ kaavasta. Jo heti romaanin alussa paljas­ tetaan, mihin kaikki päättyy: maijapoppas­ maisen täydellinen lastenhoitaja Louise sur­ maa hoidokkinsa. Sen jälkeen keritään auki sitä, mikä käsittämättömältä tuntuvaan te­ koon johti: pikkuhiljaa kasvavia jännitteitä, ennakkoluuloja, väärinymmärryksiä ja hil­ jaista valtataistelua Louisen ja perheen van­ hempien välillä. Louise on yksinäinen, talou­ dellisessa ahdingossa elävä nainen. Lasten kanssa puistossa ulkoillessaan hän herät­ tää ihmetystä, sillä hän on ainoa valkoihoi­ nen ranskalainen työssä, jota yleensä teke­ vät vain siirtolaiset. Slimani ei tunteile ei­ kä saarnaa, ja juuri hänen vähäeleinen, to­ teava tyylinsä tekee kertomuksesta vieläkin ahdistavamman.

KAISA HALONEN Leïla Slimani: Kehtolaulu. WSOY 2018.

12 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018 MAINOS

MAINOS

Scillan arki:

KLUBEJA JA KAKKUKAHVEJA

Scilla-hoivakodissa muistisairaat elävät yhteisöllistä arkea, johon kuuluu usein myös juhlia. Omahoitajat huolehtivat siitä, että kunkin asukkaan mieltymykset huomioidaan niin arjessa kuin juhlassakin.

V

alto täyttää tänään 84 vuotta.

Hänen omahoitajansa Marja Hytönen kattaa kahvipöytää ja kärrää saliin kaksi komeankokoista voileipäkakkua, toinen lihaa, toinen kalaa.

Scillan asukkaat ja hoitajat kerääntyvät hiljalleen kahvikuppien äärelle avaraan saliin. Korkeista kaari-ikkunoista kajastaa talvipäivän kuulas valo.

Junat suhahtelevat alhaalla Helsingin päärautatieasemalta kohti Pasilaa, mutta ylös kattokerrokseen niiden äänet eivät kuulu.

On aika laulaa onnittelulaulu Valtolle. Mukaan laulamaan kiiruhtaa myös Scillan yksikönjohtaja Johanna Arppe.

Kahvipöydissä laskeskellaan, että seuraavaksi vuorossa ovat Hymyn satavuotissynttärit. Merkkipäiviä juhlistetaan Scillassa aina mielellään, ja pyöreitä vuosia vähän isommin. ”Kyllä me täällä juhlimme aina, kun vain jonkun syyn keksimme”, toteaa Arppe.

Tänään onnittelulauluun yhtyvät myös vapaaehtoistyöntekijät Risto Latva ja Paul Oesch, jotka käyvät kerran viikossa tapaamassa Scillan asukkaita.

Latvan ja Oeschin houkutti alun perin Scillaan kaunis miljöö. He olivat tutustuneet aiemmin muissa vapaaehtoistöissä ja päättivät yksissä tuumin lähteä kysäisemään, olisiko heidän ajalleen käyttöä Scillassa.

Olihan sille. Kaverukset otettiin avosylin vastaan juttelemaan, lueskelemaan ja ulkoilemaan asukkaiden kanssa. ”Scillaan on aina kiva tulla, koska meitä nimitetään täällä pojiksi”, naurahtaa itsekin eläkeikään ehtinyt Latva kahvipöytään asettuessaan.

YKSILÖLLISTÄ, OMANNÄKÖISTÄ ELÄMÄÄ Muistisairaiden hoivakoti Scilla on toiminut Helsingin Diakonissalaitoksen pihapiirissä, 1800-luvulla valmistuneessa rakennuksessa, kesästä 2013.

Aivan ensimmäisenä asukkaana Scillaan muutti

MAINOS

Hymy, jonka satavuotissynttäreitä päästään pian juhlimaan. Hän varasi itselleen paikan ja valitsi huoneenkin valmiiksi jo talon remontointivaiheessa.

Scillassa on huoneet 24 asukkaalle. Pienimmät huoneet ovat 18-neliöisiä, ja suurimmissa, 42-neliöisissä, mahtuu asumaan myös pariskunta.

Kaikkia huoneita yhdistää avaruus ja valoisuus.

Lisäksi Scillassa on kaksi olohuonetta ja kaksi ruokasalia, joista toisessa aletaan tänä talvisena iltapäivänä siirtyä suolaisesta makeaan. Voileipäkakut on syöty, ja Marja Hytönen tuo sisään suuren, pyöreän sacherkakun.

Tänään syödään sacheria, koska päivänsankari Valto rakastaa suklaata. Omahoitajat elävät arkea asukkaiden rinnalla, joten makumieltymykset ovat tiedossa, vaikka muistisairaus etenisikin niin, ettei asukas osaa enää itse toiveitaan kertoa.

Omahoitajat saavat paljon arvokasta tietoa asukkaiden mieltymyksistä, vanhoista harrastuksista ja elämäntarinoista myös omaisilta, joihin pidetään tiiviisti yhteyttä. ”Mitä enemmän tiedämme asukkaista, sitä paremmin pystymme rakentamaan heille yksilöllistä, omannäköistä elämää”, sanoo lähihoitaja Tiia Teittinen, joka vastaa Scillan klubi- ja harrastustoiminnasta.

HARRASTUKSET IDEOIDAAN YHDESSÄ Asukkaiden muistot ovat näkyvillä Scillassa.

Käytävän seinälle on kerätty näyttely heidän nuoruudenkuvistaan. Seiniä koristavat lisäksi tuoreet valokuvat viime kesän retkiltä ja aurinkoisista iltapäivistä Scillan vehreällä kesäpihalla.

Scillassa näyttää kodikkaalta. Keskimääräisestä kodista hoivakodin erottaa vain se, että hoitajat ovat läsnä ympäri vuorokauden.

Apua saa aina, oli huoli suuri tai pieni. Ja juttuseuraakin löytyy.

Muistihoitajaksi kouluttautunut erikoissairaanhoi-

taja Pia Rairo on Scillan lähiesimies. Hän muistuttaa, että yksinäisyys vaivaa monia kotona asuvia muistisairaita. Kun ajan ja paikan hahmotuskyky heikkenee, ihminen on kotonaan hyvin yksin. ”Me tarjoamme asukkaillemme säännöllistä ruokailua, seuraa ja virikkeitä. Tällä yhdistelmällä ihmisen kunto kohenee yleensä niin, että pystymme pitämään lääkkeiden käytön minimissä.

Esimerkiksi unilääkkeitä Scillassa ei syö tätä nykyä kukaan”, kertoo Rairo, joka on sairaanhoitajan peruskoulutuksen lisäksi kouluttautunut muistihoitajaksi.

Virikkeitä Scillassa tarjoavat muun muassa Tiia Teittisen joka arki-ilta pyörittämät klubit, jotka on ideoitu yhdessä asukkaiden ja henkilökunnan kanssa.

Kädentaitoklubissa askarrellaan, kirjallisuusklubissa luetaan, muistellaan ja kuunnellaan äänikirjoja, ja peliklubissa harrastetaan sekä liikunnallisia ulkopelejä että sisällä pelattavia lautapelejä. ”Peliklubit ovatkin jänniä, koska täällä on todella kilpailuhenkistä porukkaa”, Teittinen naurahtaa.

Kahdesti kuukaudessa kilpailuhenkiset pääsevät myös pelaamaan bingoa. Musiikkia taas tarjoaa musiikkipedagogi Mari Kätkä, joka käy säännöllisesti haitareineen laulattamassa väkeä.

Risto Latva ja kolmisen vuotta Scillassa asunut Anita muistelevat kahvikupin ääressä Kätkän yhteislaulutuokioita. ”Lauloimme hienoja suomalaisia lauluja”, Anita kertoo.

LOPPUELÄMÄN KOTI Pakkastaivaan valo taittuu hämärään Töölönlahden ja Linnunlaulun yllä, kun scillalaiset lopettelevat kakkukahveja.

Syntymäpäiväsankari Valto pakkaa lahjaksi saamansa suklaarasian rollaattorin kyytiin ja lähtee käytäväkävelylle. Salme piipahtaa omassa huoneessaan, jonka hänen lapsensa ja lapsenlapsensa ovat sisustaneet lämpimin sävyin. Näin joulun alla huoneeseen tuo väriä myös helakanpunainen joulutähti.

Salmella, kuten muillakin asukkailla, on huoneessaan televisio. Hän lähtee kuitenkin mieluummin olohuoneeseen, jonne muutkin jo kerääntyvät tv:n äärelle.

Lähiesimies Pia Rairo ei tällä kertaa istu mukaan tv:tä katsomaan ja juttelemaan. Hän valmistautuu vastaanottamaan Scillan uusinta asukasta, joka tulee taloon kokeilujaksolle. ”Toivotan kaikki Scillaa harkitsevat tervetulleiksi katsomaan, millaista täällä on. Jos ei pärjää enää kotona arjessa, voi tulla kokeilujaksolle testaamaan, viihtyykö tällaisessa yhteisöllisessä asumismuodossa”, Rairo kertoo.

Monet viihtyvät. Suurin osa kokeilujaksolle Scillaan tulleista ihmisistä muuttaa sinne vakituisesti, loppuelämäkseen.

Vielä on selvitettävä yksi asia, ennen kuin jätämme Scillan lämminhenkisen yhteisön katsomaan tv:tä ja valmistautumaan illan klubiin. Mistä hoivakodin nimi tulee? Vastaus kuuluu: aivan naapurista.

Kaunis sininen scilla siberica eli idänsinililja kukkii varhain keväällä Töölönlahdella, maisemissa, joissa Scillan asukkaat, hoitajat ja vapaaehtoiset yhdessä ulkoilevat.

Lue lisää > https://www.hoiva.fi/

MAINOS

Mustafa Al-Sudanin tutustuminen kristinuskoon alkoi jo ensimmäisellä viikolla hänen tultuaan Suomeen.

Ensimmäinen joulu Tänä jouluna Mustafa Al-Sudani tuntee olevansa turvassa ensimmäistä kertaa vuosiin. Syyrian sotaa paenneiden Kahlah Flahan ja Maher Almasihin perheessä joulu herättää sekä kiitollisuutta että koti-ikävää.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

2B

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Maher Almasihi ja Kahlah Flaha pyrkivät järjestämään jouluun Suomessa samanlaisia asioita kuin Syyriassa. Pikkujoulu kokosi pääkaupunkiseudun arabiankieliset kristityt Myllypuron kirkkoon seurustelemaan ja syömään yhdessä.

M

arraskuun puolivälissä Mustafa Al-Sudani näki todentuntuisen unen, jossa hän sai kauan odottamansa oleskeluluvan Suomesta. Al-Sudani heräsi onnellisena ja kirjoitti unesta sosiaalisen median ryhmälle, jonka jäsenet ovat saman tilanteen jakavia ystäviä.

Muutamaa tuntia myöhemmin linja-autossa istuva Al-Sudani sai puhelun vastaanottokeskuksesta.

Hänelle oli tullut postia ja asia oli tärkeä. Soittaja ei kertonut enempää, mutta kehotti Al-Sudania hakemaan postin samana päivänä.

Se oli liikaa. Al-Sudani alkoi itkeä hillittömästi.

– Toiset matkustajat katsoivat minua kummissaan ja ihmettelivät, mitä oikein tapahtuu. Tuo kaverihan näytti aivan normaalilta vielä pari minuuttia sitten. Postissa odotti päätös koko elämästäni: olisiko tulevaisuuteni valoisa vai täysin musta, Al-Sudani sanoo.

Al-Sudani soitti arabiankielisen työn pastorille Ramez Ansaralle, joka rauhoitteli järkyttynyttä miestä ja yritti valaa häneen uskoa.

Al-Sudanin lähipiiriin oli kahden edellisen viikon aikana tullut kolme kielteistä turvapaikkapäätöstä.

Al-Sudanin kohdalla onnellisen ratkaisun puolesta puhui se, että kuori odotti häntä K-marketin postissa.

Kielteinen päätös olisi pitänyt hakea poliisiasemalta.

Lähetys ei ollut vielä tullut postiin, joten Al-Sudania neuvottiin palaamaan myöhemmin.

Kahden jälkeen iltapäivällä Al-Sudani oli taas K-marketin kassalla. Nyt hän sai käteensä Maahanmuuttovirasto Migrin lähettämän kirjeen. Al-Sudani avasi kuoren. Se piti sisällään hänen oleskelulupansa.

– Tarvitsin aikaa ymmärtääkseni asian. Istuin alas, keskityin hengittämiseen ja yritin rentoutua.

Olin ollut edellisen kerran yhtä onnellinen, kun minut kastettiin, hän sanoo.

”

Tämä on ollut onnenvuoteni. Seuraava päämääräni on opetella tosissani suomen kieltä.

MUSTAFA AL-SUDANI

SYYSKUUSSA 2016 Mustafa Al-Sudani näki tilanteensa toivottomana. Kuukautta aikaisemmin hän oli käynyt Migrissä viimeisessä haastattelussa ja odotti nyt turvapaikkapäätöstä Luona Oy:n vastaanottokeskuksessa Espoon Otaniemessä.

Kielteisten päätösten sarja näytti loputtomalta.

Suomen uusien linjausten mukaan Irakista, Afganistanista ja Somaliasta lähteneet turvapaikanhakijat voitiin palauttaa lähtömaahansa riittävän turvalliseen paikkaan.

– Vastaanottokeskuksessa ei ollut paljonkaan tekemistä, joten puhuimme toistemme kanssa kaikki päivät ja yöt. Kuulin lukemattomia huonoja uutisia ja tarinoita, jotka olisivat voineet tuhota minut, Al-Sudani sanoo.

Al-Sudani oli varma siitä, että hänen päätöksensä olisi kielteinen. Irakissa turvalliseksi paikaksi arvioitiin muun muassa Bagdad, josta hän oli lähtenyt reilua vuotta aiemmin. Hän ei kuitenkaan ajatellut palaamista.

Bagdadissa Al-Sudanin autoon oli ammuttu kaksi luotia. Tappomääräyksen yhtenä syynä oli Al-sudanin mukaan shiiamuslimien ja hänen oman ryhmänsä sunnien välinen vihamielisyys. Hän oli varma siitä, ettei selviytyisi toista kertaa hengissä samanlaisesta tilanteesta.

Lopulta tuli Al-Sudanin vuoro mennä poliisiasemalle hakemaan oma päätöksensä. Migri uskoi hänen kertomuksensa, mutta katsoi, että hän voi palata Irakiin turvallisesti. Al-Sudani ei romahtanut henkisesti, vaikka päätös tuntui kuolemantuomiolta.

– Selviydyin, koska olin aina kirkossa, hän sanoo.

MAHER ALMASIHI PILKKOO vihanneksia Myllypuron kirkon keittiössä. Ulkona harmaa lauantai taittuu pimeäksi illaksi. Kirkko täyttyy hyväntuulisesta rupattelusta ja lasten äänistä. Jossakin vaiheessa paikalle tulevat myös Almasihin vaimo Kahlah Flaha ja tytär Shahd Almasihi.

Arabiankielisten kristittyjen pikkujoulunvietto on alkanut yhteisellä ruoanlaitolla. Itämaisen kahden ruokalajin aterian valmistaminen kestää kolme tuntia, mutta kenelläkään ei tunnu olevan kiire mihinkään. Vain pastori Ramez Ansara vilkuilee kelloa ja pahoittelee sitä, että kirkon hälyttimet menevät päälle jo puoli yhdeltätoista illalla.

Maher Almasihi, Kahlah Flaha ja pariskunnan kolme lasta ylittivät Suomen rajan vuoden 2016 alussa ja anoivat turvapaikkaa. Perhe oli lähtenyt liikkeelle Mahardah’sta, joka on Moskovan patriar-

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

kaattiin kuuluvien ortodoksikristittyjen asuttama noin 22 000 asukkaan kaupunki Syyrian pohjoisosassa.

Vuonna 2011 alkaneen sisällissodan ensimmäisinä vuosina sota aiheutti Mahardah’n asukkaille taloudellisia menetyksiä, mutta kaupunki ei ollut välittömässä vaarassa. Tilanne muuttui vuonna 2014, kun Al-Qaida ja muutama muu radikaali järjestö saartoivat kaupungin.

Rauhallisten kristittyjen kotikaupunki joutui jatkuvaan ohjustulitukseen, jolle ei näy loppua.

– Kukaan muu kuin Mahardah’n oma miliisi ei puolusta kaupunkia. Siinä vaiheessa, kun lähdimme, Mahardah’iin oli ammuttu yli 6000 ohjusta.

Tämä on vahvistettu tieto, Almasihi sanoo.

SUOMESSA VASTAANOTTO oli karu. Kolme ensimmäistä yötä Maher Almasihin ja Kahlah Flahan perhe nukkui Tornion poliisiaseman lattialla. Suomen Punaisen Ristin tarjoamaa ruokaa lukuun ottamatta muuta tukea ei ollut. Torniosta perhe siirrettiin Inkeroisissa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen.

Seuraavat neljä kuukautta olivat raskaita varsinkin perheen lapsille.

– Tuntui siltä, että vastaanottokeskus oli pelkkää bisnestä. Kukaan ei välittänyt siitä, että olimme perhe. Saimme samanlaisen 12 neliön huoneen kuin yksin tulleet turvapaikanhakijat. Lapset eivät saaneet mennä edes kouluun, Almasihi sanoo.

Tilanne olisi ollut kestämätön ilman kirkon ja paikallisen helluntaiseurakunnan tarjoamaa tukea.

Almasihi mainitsee seurakuntien retket ja sen, että lapset pääsivät mukaan kirkon kerhotoimintaan ja leireille. Myös pastori Ramez Ansara tuli Inkeroisiin asti tapaamaan sinne majoitettuja kristittyjä.

Kesäkuussa 2016 perhe pääsi pois vastaanottokeskuksesta, kun Almasihi hankki omilla varoillaan vuokra-asunnon pääkaupunkiseudulta. Tällä hetkellä Myllypurossa asuva perhe on löytänyt oman paikkansa arabiankielisten kristittyjen yhteisöstä, joka kokoaa ihmisiä eri puolilta pääkaupunkiseutua.

Alussa perhe yritti hakeutua kirkon suomenkieliseen toimintaan, mutta he kokivat, että muut seurakuntalaiset eivät ottaneet heitä joukkoonsa. Välinpitämätön vastaanotto hämmästyttää Almasihia.

– Kerran osallistuimme Myllypuron kirkon messuun ja menimme sen jälkeen kirkkokahveille, mutta kukaan ei näyttänyt huomaavan läsnäoloamme.

Toinen pettymys oli edessä, kun perheen vanhin poika tuli rippikouluikään. Vanhemmat ilmoittivat pojan rippileirille, koska halusivat hänen saavan suomenkielisiä ystäviä.

– Ensimmäisen oppitunnin jälkeen rippikoulua ohjaava pappi soitti ja sanoi, että lapsen suomen kieli ei riitä. Hän oli kuitenkin käynyt suomalaista koulua jo puolentoista vuoden ajan, Almasihi ihmettelee.

MUSTAFA AL-SUDANI SAI yhteyden kirkkoon jo ensimmäisen Suomessa viettämänsä viikon aikana, kun Olarin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola tuli vastaanottokeskukseen tapaamaan turvapaikanhakijoita.

Al-Sudani tulkkasi Silvolan ja turvapaikanhakijoiden välisiä keskusteluja arabiasta englanniksi ja toimi tulkkina turvapaikanhakijoille järjestetyissä kirkon tilaisuuksissa. Pian hän huomasi olevansa kirkon aktiivi, jonka päivät täyttyivät vapaaehtoistyöstä.

– Organisoin aina jotakin yhdessä Markuksen kanssa, tapahtumaa Olarin kirkossa tai jonkun ihmisen auttamista. Sillä tavalla selviydyin henkisesti: pääsin pois vastaanottokeskuksesta ja sain muita kiireitä, Al-Sudani sanoo.

Kun Otaniemen vastaanottokeskus lopetti toimintansa, kirkko järjesti Al-Sudanille asunnon.

Kirkkoon tutustumisesta alkoi uusi elämänvaihe, jonka aikana hänestä tuli kristitty.

– Kaksi vuotta vain elin tätä elämää ja prosessoin asioita. Sen jälkeen pyysin opetusta Raamatusta, Al-Sudani sanoo.

Ramez Ansara on kastanut ja liittänyt kirkon yhteyteen yli 160 ihmistä, jotka ovat kääntyneet kristityiksi Suomessa.

Pastori Ramez Ansara on kahden ryhmän paimen Arabiankielisen työn pastori Ramez Ansara aloitti työnsä Myllypuron kirkolla vuoden 2011 alussa. Mukana oli seitsemän ihmistä, mutta jo saman vuoden lopulla kirkkoon kokoontui 87 henkeä. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vuosina 2015–2016 toi Ansaran työn piiriin uusia ihmisiä ja muutti työn luonnetta.

Tänään Ansara toimii pappina lähes neljällesadalle ihmiselle. Hän on kastanut ja liittänyt kirkon yhteyteen yli 160 ihmistä, jotka ovat kääntyneet kristityiksi Suomessa. Haastattelupäivää seuraavalle sunnuntaille on sovittu kolme kastetta.

Työhön on tullut myös uusia haasteita, kuten luottamuksen rakentaminen kristittyinä Suomeen tulleiden ja täällä kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden välille. Luottamuspulan vuoksi näihin ryhmiin kuuluvat kristityt kokoontuvat erillään, vaikka heillä on sama äidinkieli.

– Monet kristittyinä tulleet eivät hyväksy uusia kristittyjä yhteyteensä, koska epäilevät, että muslimeista kristityiksi kääntyneet haluavat vain käyttää kirkkoa hyväksi, Ansara sanoo.

”

En tee lähetystyötä enkä kutsu ketään kirkkoon, koska en halua suhtautua ihmisiin objekteina.

RAMEZ ANSARA Tällä hetkellä Ramez Ansara vetää arabiankielistä rippikoulua 22 hengen ryhmälle, joka kokoontuu kerran viikossa Herttoniemen kirkolla. Tavallisimmin kastetta edeltää 45–60 tunnin opetus.

Kun Ansara arvioi, että oppilas on valmis, hän kysyy, haluaako tämä kasteen.

– Annan kasteopetusta kaikille ihmisille, joita nämä asiat kiinnostavat. En tee lähetystyötä enkä kutsu ketään kirkkoon, koska en halua suhtautua ihmisiin objekteina, hän sanoo.

Ansaran työhön kuuluu myös suosituksien tekeminen kristityiksi kääntyneille turvapaikanhakijoille Migrin päätöksiä varten. Hän arvioi, että noin joka kymmenes heistä saa oleskeluluvan.

Ansara kritisoi Migrin linjaa, jossa kielteisiä päätöksiä perustellaan kristillisen uskon pintapuolisuudella. Ansaran mukaan taustalla on usein turvapaikanhakijan alhainen koulutustaso.

– Mielestäni kyse on syrjinnästä. Tunnen kristityiksi kääntyneitä ihmisiä, jotka eivät osaa kirjoittaa edes omaa nimeään. Tiedän jo ennen Migrin haastatteluja, etteivät he osaa kertoa uskostaan loogisesti.

Antaessaan kasteopetusta Ansara hyötyy siitä, että hän on taustaltaan palestiinalaiskristitty. Hyvä islamin tuntemus antaa mahdollisuuden lähestymistapaan, jota hän kutsuu ”vertailun teologiaksi”.

Oppitunneilla käsitellään muun muassa kysymystä Jumalan olemassaolosta ja profeetta Muhammedin asemaa. Yhdessä pohditaan myös sitä, onko Koraani tullut Allahilta suorana arabiankielisenä ilmestyksenä.

Kriittistä raamatuntutkimusta muistuttavan lähestymistavan avulla Ansara näyttää oppilailleen, että Koraanissa on epäjohdonmukaisuuksia, historiallisia epätarkkuuksia ja suoria kristillisiä vaikutteita.

Tekstien kriittinen lukeminen jatkuu Raamatun äärellä. Ansara osoittaa, että minkä tahansa asian voi halutessaan perustella Raamatulla. Esimerkiksi toisen ihmisen tappaminen olisi helppo oikeuttaa kertomuksella Daavidista ja Goljatista.

– Haluan näyttää, että kristityillä on oikeus keskustella kriittisesti uskosta ja Raamatusta. En halua, että oppilaillani on pintapuolinen usko, jossa heille opetetaan tietynlaiset kriteerit ja sitten he elävät niiden mukaan. Siksi on tärkeää, että ihminen tuo oman persoonansa mukaan prosessiin.

4B

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Anteeksiantamisen näkeminen käytännössä kosketti Mustafa Al-Sudania ja sai hänet pyytämään opetusta Raamatusta.

Kristillisen anteeksiantamisen näkeminen käytännössä teki Al-Sudaniin suuren vaikutuksen. Häntä kosketti erityisesti tilanne, jossa kristitty antoi anteeksi häntä satuttaneelle ihmiselle. Al-Sudanin mukaan kyse oli vakavasta teosta, jollaisesta hän ei olisi päässyt yli.

– Jos joku tekee sinulle jotakin todella pahaa ja pystyt antamaan sen anteeksi, se on jotakin isoa.

Tapaus sai minut kysymään, mistä sellainen voima tulee.

Al-Sudani opiskeli pastori Ramez Ansaran johdolla kristinuskon perusteita kaksi kertaa viikossa vajaan seitsemän kuukauden ajan. Heinäkuussa 2017 Ansara kastoi hänet Perkkaan kappelissa Espoossa yhdessä kolmen muun turvapaikanhakijan kanssa.

OLESKELULUPIEN SAAMINEN koko perheelle tuntui kauan odotetulta paluulta elävien joukkoon.

Elokuussa 2016 Maher Almasihi ja Kahlah Flaha hakivat tärkeän postilähetyksen Hyvinkäältä, jonne heidän vastanottokeskuksensa oli siirtynyt. Saman kuukauden aikana koko perhe liittyi luterilaisen kirkon jäseniksi.

– Syyrian vakavan tilanteen vuoksi tiesin, että saamme myönteisen päätöksen. Kaikkialta Euroopasta tuli tietoja, joiden mukaan lähes kaikki syyrialaiset otetaan vastaan, Almasihi kertoo.

Almasihin mukaan perhe elää nyt hyvää elämää, vaikka hänen puolisonsa terveysongelmat ovat varjostaneet Suomessa elettyjä vuosia. Nuoremmat lapset käyvät koulua ja vanhin poika on aloittanut ammattiopinnot.

– Ennen sotaa elämämme Syyriassa oli kaunista.

Luotin aina siihen, että saamme Jumalan armosta hyvän elämän. Sama luottamus on jatkunut täällä Suomessa, Almasihi sanoo.

Kahlah Flaha lisää, että usko on antanut perheelle kärsivällisyyttä kestää raskaita vaiheita.

– Koen, että Jeesus on ollut vierellämme vaikeissa tilanteissa. Nyt tuntuu vihdoin siltä, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan.

Kiitollisuuteen sekoittuu turhautumisen tunteita ja koti-ikävää. Mahardah’ssa Almasihi työskenteli tietotekniikkayrityksen johtotehtävässä ja perhe asui isossa talossa sukulaisten ja naapureiden ympäröimänä. Nyt hän suorittaa Amiedussa yksitoista kuukautta kestäviä opintoja, jotka päättyvät helmikuussa 2019.

”

Suomessa pyrimme järjestämään jouluun samanlaisia asioita kuin Syyriassa.

MAHER ALMASIHI

– Opiskelen ICT-asentajaksi. Syyriassa minulla oli alan yliopistotutkinto. Täällä tarvitsen suomalaisen todistuksen, joten minun piti palata kouluun opiskelemaan asioita, joita olen itse opettanut Syyriassa.

Syyriassa perheen jouluaikaan kuului monta tärkeää juhlapäivää. Aatonaattona ortodoksikristityt kokoontuivat Mahardah’n kirkkoon. Sen jälkeen juhlat jatkuivat paikallisissa ravintoloissa aamun tunneille saakka. Almasihi mainitsee, että jouluaikana alkoholin hinta nousi kaupungissa.

Aattona lapset saivat lahjoja kuten Suomessakin ja joulupäivänä vuorossa oli yhteinen ateria laajan suvun kanssa.

– Suomessa pyrimme järjestämään jouluun samanlaisia asioita kuin Syyriassa. Tänä vuonna saamme vieraaksemme Norjaan asettuneita ystäviä, jotka tulevat samasta kotikaupungista kuin me, Almasihi sanoo.

KASTEPÄIVÄÄ SEURANNUT VUOSI on tuonut Mustafa Al-Sudanin elämään monta uutta asiaa. Tehtyään Migrille uuden turvapaikkahakemuksen hän aloitti työnteon helsinkiläisessä ravintolassa. Viime kesänä Al-Sudani alkoi seurustella suomalaisnaisen kanssa. Saatuaan marraskuussa oleskeluluvan hän on löytänyt uuden työpaikan siivousfirmassa.

– Tämä on ollut onnenvuoteni. Seuraava päämääräni on opetella tosissani suomen kieltä, hän sanoo.

Al-Sudani kokee olevansa yhä shokissa kaikesta tapahtuneesta, mutta onnellisella tavalla. Pitkään jatkuneesta stressistä toipuminen vaatii oman aikansa.

– Nyt voin ajatella hyviä asioita, kun elämäni suuri ongelma on ratkaistu. Edessä on paljon avoimia kysymyksiä, hän sanoo.

Yksi päätöksiä odottava asia koskee kouluttautumista. Ennen pakoaan Bagdadista Al-Sudani opiskeli yliopistossa informaatiotekniikkaa, mutta hän ei ole varma, haluaako Suomessa samalle alalle.

Edessä on Mustafa Al-Sudanin kolmas joulu Suomessa. Hän aikoo viettää sitä Turussa tyttöystävän ja tämän vanhempien kanssa.

– Tästä joulusta tulee täysin erilainen, Al-Sudani sanoo.

– Nyt olen vihdoinkin turvassa.■

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Kuka?

Samuli Putro, 48, on Helsingissä asuva muusikko, joka tuli tunnetuksi Zen Cafe -yhtyeen laulaja-kitaristina. Hän on tehnyt myös viisi soololevyä.

Mitä?

Putron kuudes soololevy Pienet rukoukset julkaistaan alkuvuodesta 2019.

Samanniminen on myös hänen tammi–helmikuussa Ateneumin taidemuseossa järjestettävä kahdentoista konsertin sarjansa.

Motto

Huominen on huomisen kokoinen.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Hiljaisissa tiloissa Samuli Putron rukous voi olla ilmaan heitetty ajatus tai toive.

Joskus pelottaa niin paljon, että on laitettava kädet ristiin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

O

nko olemassa silloin, kun ei kuulu eikä näy? Sitä muusikko Samuli Putro kysyi muutama vuosi sitten itseltään hiljennettyään keikkatahtia ja keskityttyään uudenlaisiin projekteihin. Niin Zen Cafe -bändinsä suosion aikoihin kuin soolourallaankin hän oli tottunut valtaviin kickseihin, joita esiintyminen tuotti. Kun rutiinikeikkoja ja esillä olemista rupesi tietoisesti vähentämään, elämään jäi tyhjää tilaa.

Myöskään tietynlainen elämäntapa ei enää tuntunut hyvältä. Se, mikä sopi kolmekymppiselle, perheettömälle ja kaupunkilaiselle rocktähdelle, ei enää toiminut keski-ikäänsä havahtuneen Putron elämässä. Ei enää taksin ovien pauketta eikä lähes päivittäistä baareissa roikkumista.

– Olen opetellut elämään omien ajatusteni kanssa hiljaisissa tiloissa, Putro kertoo.

Hän on hankkinut työhuoneen ja opetellut lähtemään sinne aamuisin – ja huomannut olevansa aamuihminen. Uusi elämä siis?

– Se on se elämä, joka löytyy ihan yksinkertaisesti tekemällä. Siinä on onni ja rauha, ja sitä kaipaan repaleisten viikkojen ja kuukausien keskellä. Kysymys siitä, miksi olen olemassa, saa vastauksen aina, kun jaksan kävellä kotoa työhuoneelle, viettää siellä päivän ja kävellä takaisin kotiin.

SAMULI PUTRO on nyt 48-vuotias, ja pahin keskiiän ahdistus tuntuu helpottaneen. Viime vuonna ilmestynyt Valkoinen hetero -levy kyseenalaisti keskiikäisen miehen roolien kapeutta ja elämäntyylin kliseitä känniahdistelusta työhulluuteen ja naisenkaipuusta kuolemanpelkoon. ”Kun sanotaan, että ihminen on jumalan kuva, se meinaako, että jumala miettii alati kuolemaa? Sillä niin olen tehnyt viisi viimeistä vuotta”, Putro laulaa levyn nimibiisissä. Siinä kuvattu kuolemanpelko on hänelle itse elettyä.

– Se ei ollut suosikkielämänvaiheeni. Mutta sitten pelko rupesi pikkuhiljaa katoamaan kuin lumet katoilta silloin kun tulee kevät: sitä ei huomaakaan, mutta yhtäkkiä ne ovat poissa.

Sellaista keski-iän kriisiä, jossa alkaisi murehtia tekemättömiä ja kokematta jääneitä asioita, Putro ei ole kokenut.

– Kaikkea banaalia, kuten matkustamista, olen tehnyt ihan tarpeeksi. Ja koska en ole koskaan kaivannut lapsia, minusta ei tunnu, että olisin jäänyt niitä vaille.

– Jotkut ihastumiset ja rakastumiset, jotka eivät

ole saavuttaneet niin sanottua täyttymystä, eivät tunnu menetyksiltä tai keskenjääneiltä, sillä rakkaus on oma asiansa. Siinä ei loppujen lopuksi ole tärkeintä se, keneen rakastuu, vaan se, että rakastuu. Voima, vahvuus ja elossa olemisen tunne tulee rakastumisen kokemuksesta, ei välttämättä siitä tietystä ihmisestä.

Rakkaus onkin Putron maailmassa sukua hengelliselle kokemukselle ja taide-elämykselle. Kaikissa niissä mennään minuuden rajojen yli.

– Noiden kokemusten äärellä ei tunne olevansa kehossaan, vaan ruumiillisuuden tuntu katoaa.

Sellaiset kokemukset tipahtelevat eteen kuin roskat tuulessa. Ne eivät tarvitse selvää alkusyytä. Ne tulevat annettuina. Se kai on armon olemus.

”

KYSYMYS SIITÄ, MIKSI OLEN OLEMASSA, SAA VASTAUKSEN AINA, KUN JAKSAN KÄVELLÄ KOTOA TYÖHUONEELLE, VIETTÄÄ SIELLÄ PÄIVÄN JA KÄVELLÄ TAKAISIN KOTIIN.

1980-LUVULLA Samuli Putron kotipaikkakunnalla Raahessa seurakunnan nuorisotyö oli aktiivista ja tavoitti ison joukon monen ikäisiä nuoria. Myös Putron.

– Seurakunta antoi mahdollisuuden viettää aikaa sellaisessa ympäristössä, jossa puhuttiin muustakin kuin mopoista. Siellä kaikki minua kiinnostavat asiat olivat jollain tavalla läsnä: soittaminen, musiikista puhuminen ja keskustelut jostain sellaisesta, mitä ei pystytä konkreettisesti todistamaan. Ne ovat minulle tärkeitä asioita yhä. Seurakunnan kesäkodilla minusta tuli minä, Putro kertoo.

Kivutonta se ei ollut. Seurakunnassa tehtiin selväksi, etteivät esiaviolliset suhteet olleet hyväksyttäviä, mutta samaan aikaan tytöt alkoivat kiinnostaa ja veri veti ensimmäisiin kokeiluihin. Sama ristiriita koski muitakin maailmallisina pidettyjä asioita. Sitten koitti ”vuosi baari” eli Putro tuli täysi-ikäiseksi.

– Siihen maailmanaikaan se ei mennyt niin, että heilutaan perjantaina jurrissa pienen kaupungin kapakoissa ja sitten mennään lauantaina seurakunnan nuorteniltaan. Jouduin valitsemaan, mis-

sä maailmassa haluan elää. Lopulta se johti siihen, että lopetin seurakunnassa käymisen.

VAIKKA YHTEYS seurakuntaan katkesi jo yli 30 vuotta sitten, kiinnostus hengellisyyteen ei ole Putron elämästä kadonnut. Kolmisen vuotta hän tuijotteli seinällään lappua, jossa luki ”pienet rukoukset”.

Aiheesta syntyi ensin laulu, ja nyt Putro valmistelee samannimistä levyä ja konserttisarjaa Ateneumin taidemuseoon.

Konsertteja varten hän keräsi äänitettyjä rukouksia myös yleisöltä. Niissä toistuva teema oli kontaktin – niin rakkauden kuin ystävyydenkin – kaipuu.

Sitä, mikä on rukousta, Putro ei halunnut tarkasti rajata. Rukous voi olla myös muuta kuin perinteistä puhetta Jumalalle, vaikkapa ilmaan heitetty ajatus tai toive.

– Kun ihminen ajattelee, hän käy jonkinmoista keskustelua itsensä kanssa. Tai maailman tai Jumalan kanssa. Minullakin on ollut tarve löytää reitti keskusteluun jonkun itseäni suuremman kanssa.

Tämä projekti on ehkä jonkinlainen väliaikaisratkaisu siihen etsintään. Sen lopullisen vastauksen löytämiseen on aikaa vielä koko elämä.

Väliaikaisratkaisuunkin päätyminen on ollut Putrolle mutkikasta. Hän kuvailee edenneensä lapsenuskosta ensin kriittiseen jumalakäsitykseen ja sitten kohti omannäköistään hengellisyyttä. Samalla on vahvistunut näkemys, että uskominen ei välttämättä tarvitse ympärilleen virallisia rakenteita eikä kommunikaatio jonkun suuremman kanssa vaadi vakiintuneita tapoja.

– Minulla on kaikessa tekemisessäni oman tilan terve – miksi ei sitten myös uskomisessa? Ulkopuolinen voi nähdä siinä erikoisuudentavoittelua, mutta kyse on siitä, että haluan löytää oman reitin, on kyse sitten työhuoneelle kävelemisestä, soitinten käsittelystä tai kontaktin saamisesta johonkin ihmiseen.

Putron oma rukoileminen on useimmiten tulevaisuuden ajattelemista, pelkojen ja toiveiden hahmottamista. Välillä hän rukoilee perinteiseksi kutsumallaan tavalla: kädet ristiin, lapsenusko päälle ja puhetta kohti persoonallista Jumalaa.

– Sellainen kädet ristiin -tyyppinen rukous tulee käyttöön silloin, kun olen eniten peloissani tai väsynyt. Se on yksi tapa tunnistaa omia äärirajojani.

Rukous on silloin viimeinen oljenkorsi. Siihen takertuessani tiedän, että ok, minulla ei ole muuta.

Se, että edes silloin tällöin viimeinen oljenkorteni on konkreettinen Jumala, riittää minulle uskonnoksi tässä vaiheessa. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Sydämen seimi Vexi Salmen kirjoittama joululaulu Sydämeeni joulun teen voisi hyvin olla keskiaikaisen munkin kirjoittama. Samoja ajatuksia esittivät jo 300-luvun kristilliset mystikot.

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA SIRPA PÄIVINEN

N

eitsyt Maria on nuori, aivan lapsi vielä. Hän puristaa vauvaa rintaansa vasten. Vauva pelkää pimeää, mutta se rauhoittuu saadessaan tutin suuhunsa. Kun Maria laittaa vauvan makuuasentoon, sen silmät menevät kiinni. Vauva on aivan oikean tuntuinen. Sen hiuksia voi kammata ja se pissaa, kun Maria on syöttänyt sitä tuttipullolla. Maria sai vauvan lahjaksi viime jouluna.

Joosefista tuntuu, että kaikki katsovat häntä. Joosefilla on kylpytakki päällään ja häntä nolottaa, vaikka samalla hän tuntee outoa ylpeyttä. Paimenilla on pyyheliinat päässään ja lätkämailat paimensauvoina. He eivät tiedä, mitä niillä sauvoilla pitäisi tosipaikan tullen tehdä.

Kylpytakkeihin ja pöytäliinaviittoihin sonnustautuneiden pienten eläytyjien joulukuvaelma on piirtynyt osaksi sielunmaisemaa niissäkin sieluissa, joiden uskonnollisuuden laita on vähän niin ja näin. Joulukuvaelma tuo ensimmäisen joulun tapahtumat tähän päivään. On kuin Kristus todella syntyisi tänään, kesken kaiken, näihin syleihin.

On kuin enkeli toisi ilahduttavan viestinsä rauhasta ja sovinnosta juuri meille, juuri nyt. Tässä koulun jumppasalissa, tässä päiväkodin aulassa, tämän lähiökirkon kokolattiamatolla.

On kuin joulu ei olisikaan tarunhohtoinen tapahtuma kaukana menneisyydessä. On kuin ikuisuus leikkaisi meidän aikaamme.

VANHAN KRISTILLISEN ajatuksen mukaan Kristus todella syntyy uudestaan ja uudestaan. Hän ei syntynyt ainoastaan kerran Betlehemissä vaan hän syntyy jatkuvasti ihmisten sydämissä. Eikä hän synny ainoastaan ihmisten sydämissä, vaan hän syntyy joka viikko myös mystisesti alttarilla, ehtoollisen sakramentissa. Ehtoollisen leipälautanen on seimi, jossa Sana tulee lihaksi.

Näin opettivat vanhat kristilliset mystikot. Heidän vaalimansa ajatus Jumalan Pojan jatkuvasta syntymisestä näyttää puhuttelevan myös meitä kolmannen vuosituhannen suomalaisia. Sen osoittaa Kassu Halosen säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman joululaulun Sydämeeni joulun teen suunnaton suosio.

Vexi Salmen lauluteksti kelpaa kristillisen mystiikan peruskurssiksi. Sen

aatehistorialliset juuret vievät suomalaisesta herännäisyydestä 1500-luvun espanjalaisten mystikkojen kautta keskiajan Reininmaan dominikaanikonventteihin ja sieltä myöhäisantiikin Roomaan ja Kreikkaan.

MYSTISTÄ KOKEMUSTA, Jumalan salaisuuden avautumista, on perinteisesti kuvattu matkana. Matkaanlähtö eli exodus saa alkunsa yksinolosta, kaipauksesta ja hiljaisuuden kuuntelemisesta. Kun kaipaus on kyllin suuri, on sielu valmis lähtemään liikkeelle vaikka se ei edes tiedä, mihin se on menossa.

Siitä myös Vexi Salmi aloittaa: ”On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen ja sanaton on sydämeni kieli.

Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.”

YÖ ON MYSTIIKAN vuorokaudenaika.

1500-luvun espanjalainen munkki ja runoilija Juan de la Cruz eli Ristin Johannes kirjoitti, että sielun täytyy jättää tyyni ja turvallinen talonsa, mikäli se mielii lähestyä Jumalaa. Turvapaikkansa jätettyään sielu joutuu pimeään yöhön. Silti sielu ei joudu harhaan eikä tuhoon, vaan juuri yön pimeydessä se saa lohdutuksensa.

Jumalan kohtaaminen on tuntemattoman eteen astumista. Hän on salaisuuksien salaisuus. Hänen läheisyydessään voimme vain nostaa sormen huulillemme, kuten kappadokialaisiksi isiksi kutsutut 300-luvun kreikkalaiset teologit Basileios Kesarealainen, Gregorios Nyssalainen ja Gregorios Nazianzolainen sanoivat.

Kappadokialaiset isät opettivat, että mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan Jumalan mysteeriä, sillä Jumala ylittää meidän käsityskykymme. Jotta voisin astua Jumalan hiljaiseen salaisuuteen, minun on syytä jättää kaikki asiat ja kaikki sanat ”unohduksen pilven alle”. Sydämen kieli on sanaton, ja me opimme sen vasta, kun uskallamme astua sielun pimeään yöhön.

KAIKISTA ÖISTÄ mystisin on jouluyö, Jumalan maan päälle laskeutumisen yö, Jeesuksen syntymän yö.

Jouluyön hiljaisuudessa ihminen valmistaa sydämeensä seimen, johon Jeesus-lapsi voi syntyä. Joululaulunsa kertosäkeessä Vexi Salmi vie kuunteli-

jat kristillisen mystiikan ytimeen, Jeesuksen syntymiseen: ”Nyt sydämeeni joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.”

Vexi Salmi vaikuttaa kirjoittaneen laulunsa Mestari Eckhartiksi kutsu-

tun saksalaisen dominikaanimunkin sulkakynällä. 1200-luvulla elänyt Eckhart opetti että Jumala synnyttää Poikansa jatkuvasti ihmisen sielussa.

Myös Mestari Eckartin oppilas Johannes Tauler pohdiskeli Jeesuslapsen syntymistä sydämen seimeen.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

peräisen teoksen ilmestymisen jälkeen, ja sitä on luettu ahkerasti varsinkin Länsi-Suomen herännäispiireissä.

Ehkäpä juuri Taulerin postillaan sisältynyt joulusaarna valmisti tietä Kassu Halosen ja Vexi Salmen joululaulun suurelle suosiolle Suomessa.

Joulusaarnassaan Tauler pohtii tiernapojistakin tuttua profeetan lausetta ”On lapsi syntynyt meille ja Poika annettu on”. Tauler selittää Jumalan Pojan syntymän kolmiulotteiseksi. Ensinnäkin Kristus syntyy iankaikkisuudessa Isästä, toiseksi hän syntyy ajallisesti Betlehemissä Pyhästä Hengestä ja Neitsyt Mariasta, kolmanneksi hän syntyy mystisesti joka päivä ihmisen sielussa.

Ja tämä Jeesus-lapsen syntymä on täynnä rakkautta — niin iankaikkisuudessa, Betlehemissä kuin meidän sydämissämmekin.

Siksi jouluvalmisteluista kaikkein tärkein on oman sydämen sijaaminen seimeksi Joulun lapselle, hänen rakkauden täyttämää syntymäänsä varten. Jo vanhat kappadokialaiset mystikot opettivat, että vaikka emme ymmärryksemme kautta voi tietää, millainen Jumala on, voimme tuntea hänet rakkauden kautta.

”

VEXI SALMEN LAULUTEKSTI KELPAA KRISTILLISEN MYSTIIKAN PERUSKURSSIKSI.

JOULULAULUNSA TOISESSA säkeistössä Vexi Salmi jatkaa vanhojen mystiikan opettajien viitoittamalla tiellä.

Mystikon tie on puhdistumisen tie, via purgativa. Jumalan kirkkauden näkeminen herättää katumuksen ja omien syntien tuntemisen: ”On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa, kuin yhtä puhdas itse olla voisin.”

Mystiikka paljastaa ihmiselle sekä hänen todellisen minänsä että Jumalan rajattoman rakkauden ihmisiä kohtaan. Ristin Johanneksen ystävä, toinen suuri espanjalainen 1500-luvun mystikko Pyhä Teresa opetti, että ihminen ei voi tuntea Jumalaa tuntematta omaa itseään, mutta hän ei tunne omaa itseään, ellei hän tunne Jumalaa.

Keskiajalla eläneen dominikaanimunkki Taulerin saarnat kuuluvat myös luterilaiseen peruskirjallisuuteen, sillä Martti Luther piti Taulerin saarnapostillaa kovasti arvossa.

Suomeksi Taulerin postilla käännettiin 1800-luvulla, yli 500 vuotta alku-

SYDÄMEENI JOULUN TEEN -laulun viimeinen säkeistö huipentuu syvään rauhaan: ”On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään kuin oisin osa suurta kaikkeutta.”

Kuinka ollakaan, vanhat mystikot kuvaavat mystiikan huipennukseksi juuri unitiota eli yhdistymistä. Se on kaikkeuden ykseyden oivaltamista, koko todellisuuden yhteenkuulumista. Pyhä Teresa vertasi sielun yhtymistä Jumalaan kahteen kynttilään, jotka asetetaan niin lähelle toisiaan, että niistä lähtee vain yksi valo.

Yhtä lähellä on Betlehem meidän kotejamme. ■

B

9

Joulu perinteineen on Vexi Salmelle tärkeä juhla.

Yksi laulu puuttui Sydämeeni joulun teen -laulun sanat syntyivät marraskuisena päivänä yli 30 vuotta sitten. Laulun tekijä Vexi Salmi uskoo, että se päätyy vielä virsikirjaan.

S

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

anoittaja Vexi Salmi muistelee tänä vuonna 30 vuotta täyttävän joululauluklassikkonsa syntyprosessia normaalina työtehtävänä.

Flamingo-levy-yhtiössä tehtiin vuoden 1988 lopulla Vesa-Matti Loirin joululevyä. Siitä puuttui vielä yksi laulu. Salmi teki tekstin ja pyysi säveltäjä-sovittaja Kassu Halosta säveltämään sen. Hänen ohjeensa Haloselle oli, että tee tästä harras, isä Bachia unohtamatta.

Salmen mukaan tunteikkaan Sydämeeni joulun teen -laulun teksti syntyi yhden aamupäivän aikana.

– En tiedä, mistä se tuli, mutta tunnenhan minä jouluevankeliumin. Lähtökohtana oli myös se, että teen Vesku Loirin näköisen laulun. Olin keskustellut Veskun kanssa paljon uskontoon ja mystiikkaan liittyvistä kysymyksistä.

Ja olin minä tutustunut myös kristillisen mystikon Mestari Eckhartin kirjoituksiin.

Kappaleen sävellyskin syntyi nopeasti. Kassu Halonen sai tekstistä hyvin kiinni, ja sävellyksen runko oli valmis 20 minuutissa.

HETI ENSIMMÄISENÄ jouluna Sydämeeni jouluun teen alkoi soida joka paikassa. Se pääsi pian myös Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut -vihkoseen. Joissakin uskonnollisissa piireissä sitä ei kuitenkaan hyväksytty, ja niiden painostuksesta kappale poistettiin välillä vihkosesta.

– En itse ajatellut sanoja tehdessäni kovinkaan dogmaattisesti. Tekstin synnytti tunne joulusta ja sen keskeisestä tarinasta, Salmi selvittää.

– Nähtävästi tällainen hulivili ei olisi ääriuskovaisten mielestä saanut tehdä harrasta biisiä. Minulle on kuitenkin aivan sama, mitä muut ihmiset ajattelevat. Ajattelen niin, että uskonto on kokemista, jokaisen sisimmässään tekemää tutkimusta.

VEXI SALMESTA on hienoa se, miten suomalaiset ovat ottaneet Sydämeeni joulun teen -laulun omakseen. Hän uskoo, että jonain päivänä se on vielä virsikirjassakin.

Joulu on Salmelle tärkeä juhla.

Hän arvelee, että se on tärkeä suurelle osalle suomalaisista.

– Vaikka jouluun liittyy kaupallisuutta, mielletään se Suomessa yhä perheen yhteiseksi juhlaksi. Meillä myös joulun traditiot ovat säilyneet hyvin.

Salmi on viettänyt joulua Katrivaimonsa kanssa jo vuosia Saksan Schwarzwaldissa. Saksa ja saksan kieli tuntuvat molemmista läheisiltä. Saksalaisissa jouluperinteissä lauluineen, kuusineen ja ruokineen on paljon samaa kuin suomalaisissa perinteissä.

– Asumme Freudenstadtissa aina samassa gasthausissa. Tänä jouluna mukaan tulevat myös poikani ja hänen tyttöystävänsä. Ennen Saksaan lähtöä tapaamme täällä kotona sukua neljässä polvessa, Helsingin Punavuoressa asuva Salmi kertoo.

Schwarzwaldissa pariskuntaa kiehtovat alueen vuoristo ja metsät.

Patikointiretket jylhissä maisemissa ovat inspiroineet Salmea myös laulujen tekemisessä. Tosin enää ei tekstejä juuri synny. Salmen mielestä elämäntyöksi riittää, kun on kirjoittanut yli 6 000 laulutekstiä, joista yli 3 000 on levytetty. ■

Osa 23

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki

Ninni Poijärvi, 44, on laulaja-lauluntekijä ja muusikko. Hän asuu Helsingissä.

Poijärveltä on ilmestynyt neljä sooloalbumia.

Marraskuussa ilmestyi Poijärven Joulu-albumi, joka sisältää tunnettuja joululauluja. Vuoden 2019 alusta Poijärvi esiintyy laulaja-lauluntekijä Tommi Kaleniuksen kanssa Matkalauluja-kiertueella.

Katso video, jolla Poijärvi kertoo, mitä joulu ja joulumusiikki hänelle merkitsevät, osoitteessa jouluradio.­fi.

Ninni Poijärvi hämmästelee usein maalaamisensa lopputulosta.

Mielenrauha löytyy maalaamalla Siveltimien ja värien seurassa Ninni Poijärvellä ei ole suorituspaineita.

le, vaan kannattaisi suhtautua toisiin niin, että heilläkin voi olla vaikeaa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

PUOLITOISTA VUOTTA sitten Ninni Poijärvelle tuli sellainen olo, että hän haluaa taas maalata. Kaapin kätköistä löytyi neljä haaleaa väriä, jotka olivat jääneet aiemmin käyttämättä. Niistä syntyi Valoa päin -taulu. Nyt se muistuttaa kodin seinällä siitä, mitä kohti hän on menossa.

Kun Poijärvi aloittaa maalaamisen, hänellä saattaa olla mielessään väri tai kuvio. Erityisesti sinisen eri sävyt kiinnostavat häntä. Lopputuloksesta hän on usein samalla tavalla hämmästynyt kuin joskus kirjoittaessaan laulua – tuollainenko siitä tuli?

Ei hän niin ollut ajatellut, mutta ehkä sen takana oli se joku, joka ihmisessä puhuu.

N

inni Poijärvi ottaa käteensä siveltimen ja alkaa maalata. Hän ei vaihda taiteilijatakkia ylleen, eikä mieti paikkaa, mihin asettua. Maalaaminen käy yhtä hyvin keittiön ruokapöydän ääressä kuin lattialla. Ajankohta voi olla aamu, päivä tai ilta.

Poijärvi on huomannut olevansa elämänvaiheessa, jossa on tärkeä löytää mielenrauha. Hän saattaa stressata ja kokea paineita monista sellaisista asioista, jotka hän ymmärtää toissijaisiksi, kun hän laittaa elämäänsä oikeisiin mittasuhteisiin. Olisi hyvä muistaa, että asioilla on tapana järjestyä. Eikä muiden sanomisten pitäisi antaa jäädä möykyksi sisäl-

Jouluyö

ISTOCK

Taivaan tähden

24.12.

KAIKISTA MIELUISIMMAN oman hetkensä Ninni Poijärvi kokee hiljaisuudessa. Aikaisemmin hän ei oikein osannut ottaa aikaa itselleen. Nyt hän on oppinut.

Kotona puitteet eivät ole tällä hetkellä useinkaan sellaiset, että Poijärvi pystyisi maalaamaan rauhassa yksin. Mutta kun hän näkee mielessään takkatulta tai kynttilän valoa, vaikka niitä ei oikeasti olisikaan, hänelle tulee ajaton olo. Silloin hän voi olla muiden seurassakin rauhassa. Kaikki puuhaavat omia tärkeitä asioitaan, eikä kukaan kyttää toisten tekemisiä. Jokainen saa tehdä sitä, mikä tuntuu itsestä hyvältä.

Poijärvelle sisäinen rauha ja voima ovat sama asia. Hän on huomannut, että sisäinen voima löytyy, kun pysähtyy. Kun on rauhallinen mieli, hyväksyy itsensä ja antaa itselleen anteeksi. Silloin kaikki muutkin ihmiset saavat olla sellaisia kuin ovat.

Toisinaan tämä elämän matka tuntuu Poijärvestä vaikealta. Mutta maalatessa hänellä ei ole suorituspaineita. Silloin hän ei ole velkaa kenellekään.

Hän ei maalaa muiden odotusten vuoksi, ei velvollisuudesta, eikä siksi, että on pakko. Poijärvi maalaa, koska se tuo hänelle iloa. ■

Ahdas lantio JOULUYÖN KERTOMUKSESSA minua helpottaa eniten tämä: vaikka majatalossa ei ollut sijaa, lapsi mahtui syntymään.

Lapsen tuloa ei hidastanut säällisen naimakaupan puute, poliittisesti räjähdysherkkä tilanne eikä kateellisen kuninkaan tappolista.

Ja miten hyvin nuori ensisynnyttäjä selvisi, vaikka siihen aikaan mikä tahansa komplikaatio olisi voinut kaataa koko taivaallisen suunnitelman: napanuora kaulan ympärillä, kesken kaiken irtoava istukka, liian ahdas lantio.

Jos olisin osa jouluyön kertomusta, olisin se itseään säästelevä majatalo. Sulkisin oven. Kupeita polttaisi. Jotain olisi juuri ja juuri

syntymäisillään, mutta ei vain syntyisi. Luottaisin, mutta vain melkein. Toivoisin, mutta vain aavistuksen. Rakastaisin, mutta ahdistuneesti.

Siksi minun on luettava tarkoitusta etsivälle, vapisevalle itselleni ääneen: Tänä yönä se, mitä odotat, syntyy suljetusta ovestasi huolimatta. Laiha lantiosi levenee, erottava muuri hajoaa ja sisäisen syyllistäjäsi leimuava miekka sammuu. Kerubi, joka on tähän asti vartioinut elämänpuulle vievää tietä, on vaihtanut työpaikkaa. Paratiisin puut ojentavat oksiaan jokaista niiden keskellä kulkevaa kohti ja sanovat: syö minusta, syö minusta niin kuin et olisi kos-

kaan syönyt. Elämän kaikki kaunis ja väkevä on nyt sinun.

Lapsi nukkuu sotkuisen ja säntäi-

levän elämäsi alttarilla. Älä käänny pois. Polvistu vaikka tyhjin käsin.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Gurun opissa Ohjaajana Juhani Rekola Juhani Rekola syntyi vuonna 1916.

Hän menetti isänsä alle kaksi­ vuotiaana sisällissodassa ja äitin­ sä kymmenvuotiaana. Sen jälkeen hän varttui lapsettoman enonsa perheessä. Rekola vihittiin papik­ si vuonna 1941. Jatkosodassa hän toimi sotilaspappina ja joukkueen­ johtajana. Vuodesta 1956 lähtien hän työskenteli Tukholman suomalaisen seurakunnan pappina. Siellä hänet tunnettiin työstään suomalaisten al­ koholistien parissa, joita kutsuttiin Slussenin sisseiksi.

Rekola on viime vuosisadan tär­ keimpiä suomalaisia teologeja. Hän on myös kirjallisuuden ja taiteen maailmassa vapaasti liikkuva ajatte­ lija ja esseisti. Hänen menetyksen ja tragedian teologiansa alkoi hahmot­ tua jo sota­aikana. Hänen kirjojensa nimet puhuvat puolestaan: Kuitenkin Jumala on (1968), Jokainen enkeli on pelottava (1970), Ruusumaanantaista pääsiäisaamuun (1973), Beetlehem on kaikkialla (1976), Kuoleman tanssi (1976), Kadotetun paratiisin portilla (1982) ja Kuva uskon tulkkina (1985). Ruusumaanantai­ ja Beetlehem­kirjat on myöhemmin julkaistu yksissä kansissa kirjassa Ilo pimeydessä (2013).

Joulun tähti loistaa kaiken yllä Maailma, jonka yltä Betlehemin tähti sammuu, on kylmä ja pimeä, kirjoittaa pappi Juhani Rekola.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”USKON SYNTYMINEN on Jumalan työtä, ja siksi se on salaisuus. Mutta usko ei ole mikään sivutie ohi ajattelun. Jumala käyttää meidän ajatteluamme lähestyessään meitä.”

Näin kirjoitti Tukholman suomalaisen seurakunnan pappi ja kirjailija Juhani Rekola.

Tekstipätkä luonnehtii hyvin hänen kirjailijanlaatuaan. Uskon asioista pitää puhua rehellisesti ja avoimesti. Fraasit pitää siivota. Kevyesti ei pidä sanoa mitään, ei varsinkaan lausetta ”Kyllä Jumala auttaa”. ”Sillä ei ole niinkään varma, että hän auttaa”, totesi sodan kokenut mies.

Vuonna 1974 Rekolalta ilmestyi esseekokoelma Beetlehem on kaikkialla.

Siinä vanhat joulun kertomukset ja legendat heräävät eloon.

Rekolan kirjoitukset eivät ole vanhentuneet yhtään. Betlehem, tähti, seimi, paimenet, enkelit ja tietäjät puhuvat tästä ajasta ja tälle ajalle. Ne ovat kuin reväistyt tästä maailmasta, jossa elämme.

Kirjoituksissa elävät rinnakkain ja sisäkkäin pimeys ja valo, epätoivo ja toivo, kuolema ja elämä, murhe ja ilo.

Ne kertovat lapsen syntymästä, pakolaisuudesta ja kärsimyksestä sekä lupauksen täyttymisestä. Kaiken yllä

loistaa joulun tähti, joskus kirkkaammin, joskus himmeämmin, punaisena toivon tähtenä.

JEESUKSEN SYNTYMÄ oli aluksi lähes huomaamaton tapahtuma, eikä hänelle näyttänyt löytyvän sijaa mistään.

Rekola viittaa vanhojen bysanttilaisten mestareiden maalauksiin, joissa Jeesus syntyy raunioissa tai luolassa. ”Jeesus syntyi raunioiden pimeään maailmaan. Murtuneen päälle hän saapui”, Rekola kirjoittaa.

Järkyttävällä tavalla tästä kertoo jouluviikolla vietettävä viattomien lasten päivä. Silloin muistellaan kuningas Herodeksen organisoimaa julmaa lasten murhaa, jonka tämä pani toi-

meen säilyttääkseen oman asemansa.

Kuultuaan Betlehemissä syntyneestä kuninkaasta hän antoi määräyksen tappaa kaikki lähitienoon kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset.

Jeesus ja pyhä perhe pelastuivat enkelin ilmoituksen avulla. Betlehemin pienet pojat eivät pelastuneet.

He menettivät henkensä Jeesuksen tähden. Rekola ei näe kertomuksessa paljon mieltä.

Kertomus voi olla legenda, mutta lasten joukkomurhat eivät ole legendaa tänäkään päivänä. Lapset ovat aina uhrina, kun ihmiset joutuvat lähtemään pakoon vainoa tai pommeja.

Lasten kärsimyksessä ei ole mieltä.

He kärsivät muiden tähden. Rekola viittaa Albert Camus’n romaaniin

Jouluaatosta loppiaiseen Jos haluat syvyyttä joulunaikaasi, voit aloittaa jokaisen päiväsi Juhani Rekolan mietiskelytekstillä. Kirkko ja kaupunki julkaisee 24.12.–6.1. ääneen luettuja katkelmia hänen kirjastaan Beetlehem on kaikkialla.

Neljässätoista mietelmässä kuljetaan joulun tapahtumissa alkaen joulu­ aatosta ja päättyen loppiaiseen. Toisinaan joulun tähti tuntuu painuvan taivaanrannan taakse. Sitten se taas loistaa kirkkaana ja korkealla.

Kuuntele tekstejä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/betlehem.

Putoaminen, jossa Jeesus menee ristille Betlehemin lasten tähden.

TÄSSÄ MAAILMASSA kaikki on murtunutta ja epätäydellistä kurottaen samalla siihen, mikä on kokonaista ja täydellistä, Rekola muistuttaa. Ilman toivoa näemme vain murtuneen. Toivo saa näkemään, että murtunut on lupaus korjaantumisesta. Odotamme murtuneen äärellä sitä, mikä on täydellistä.

Jouluna Jumala tuli ihmiseksi. Hän syntyi pieneksi lapseksi. Hän sai hetken turvan äitinsä sylistä ja eläinten suojasta, mutta pian hänestä tuli koditon ja pakolainen. Aasi, rauhan ratsu, kantoi hänet turvaan.

Ensimmäisenä jouluna Maria kapaloi lapsensa seimeen uskoen huomiseen. Kätilö, joka nyt pakolaisleirillä auttaa lasta syntymään ja laskee hänet äidin syliin, välittää toivoa siitä, että vielä on huominen.

Tarvitsemme toivon kuvia. Lasta olkien päällä. ”Sanomaton ihme on Jeesuksen syntymä”, Rekola kirjoittaa. Niin alas Jumala laskeutui, lapsen hätään ja iloon.

Siitä joulun tähti kertoo. Maailma, jonka yltä Betlehemin tähti sammuu, on kylmä ja pimeä. ■

MENOT 21.12.2018 – 17.1.2019

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko ja toimitilat, Vespertie 12

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Joulukauhan julistus to 20.12. klo 11–14. Tarjolla joulupuuroa ja -tunnelmaa ilmaiseksi. Seurakuntalaisten ideoima ja toteuttama hyväntekeväisyystapahtuma.

Loppiaiskonsertti su 6.1. klo 14, Duo Iro Haarla & Kristiina Olanto, piano ja laulu.

Vapaa pääsy.

Duunauspaja ma 7.1. ja ti 22.1. klo 18–20.

Kello5tee to 10.1. klo 16.30.

Psalmilaulajien harjoitukset to 10.1. klo 18.

Teematorstai to 10.1. klo 12.30– 14.30. Lounas 6 e, ohjelma alkaa n. klo 13.

Ukulele-kurssit to 10.1. alkaen, tied. hanna.autio@evl.fi.

Raamattupiiri to 10.1. klo 17.30.

Lähetysraamattupiiri ma 14.1. klo 13.

Lähde-kuoron harjoitukset ma 14.1. klo 18.30.

Lähetyspiiri ti 15.1. klo 13, TT Juhani Forsberg.

Aikuisten sähly ti 15.1. klo 20–21 Pohjois-Haagan ala-asteella. Seurakunnan sekasählyvuoro.

Iltamusiikkia to 24.1. klo 19.

Heikki Sivonen, huilu, ja Joanna Broman, piano.

Vapaa pääsy.

Toivon tiistai 5.2. klo 18 ”Onko kuolema kukistettu?”, Lauri Kemppainen, TT, piispan erityisavustaja,

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

22.12.

MetalliMessu Goes Joulu klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4.

Jouluista tunnelmaa metallisin sovituksin.

Metallimessupappi Haka Kekäläinen ja bändi.

rap-artisti, kirjailija. Sanaa, rukousta, musiikkia. Iltatee.

Tervetuloa Hiljentymisen keitaalle kirkon pihalle Kellotapulin juurelle.

Anna kuvan ja tekstin puhutella. Ne noudattelevat vuodenaikojen ja kirkkovuoden rytmiä.

Leskien vertaisryhmä ti (6 krt) alkaen 29.1. klo 10–11.30 palvelukeskuksessa, Isonnevantie 28. Tule mukaan, kun pahin surusi on hellittänyt. Tied. ja ilm. 8.1. menn. sanna. laiho@evl.fi, p. 050 367 1225.

Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö p. 09 2340 3200. Viikolla 52 ei ole diakoniapäivystystä.

Esikoisvauvojen kerhoryhmät ma klo 13–14.30 ajalla 21.1.–18.3. ja 25.3.–20.5. Äideille ja heidän alla 8 kk ikäisille esikoisvauvoilleen. Ilm. ulla.leivo@evl.fi, p. 050 355 4900.

Perhekerhot alk. 7.1. Ma klo 17.30–19 lasten ja nuorten talo Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 10–11.30 Mariankodissa, Schildtinpolku 6.

Muskariryhmät jatkavat keväällä.

Vapaita paikkoja voi tiedustella hanna.autio@evl.fi.

Naisten kasvuryhmä maaliskuussa, tied. ja ilm. heli.salo@evl.fi.

Talvileiri aikuisille ma–pe 18.–22.3.

Lahdessa. Hinta 140 e. Tied. ja ilm. sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228.

Nuorille www.instagram.com/haagantono/, www.facebook.com/ haagan.nuoret/

A

13

klo 17.30–19. Lisätietoja nettisivuillamme.

Sinuhun turvaan, Jumala.

Suomalaisen musiikin konsertti su 20.1. klo 18 kirkossa. Maria Kettunen, mezzosopraano, Jyrki Korhonen, basso, Jaakko Raulamo, sello, Pirkko Hyttinen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Meilahden seurakunta

KALLION srk

HUOM: Virasto on suljettu 27. ja 31.12.

Messu 4. adventtisunnuntai 23.12. klo 10, Oikarinen, Mulari, Mönttinen.

Kirkkokahvit.

Perheiden jouluaaton hartaus 24.12. klo 13, Muroma-Nikunen, Määttäsen perheorkesteri.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16.30, Niemistö, Maltela; Petteri Lehikoinen, laulu; Lily-Marlene Puusepp, harppu.

Jouluyön yhteislauluhetki ja hartaus 24.12. klo 23, Kolari, Autio; Petteri Lehikoinen, laulu; Lily-Marlene Puusepp, harppu.

Jouluaamun messu 25.12. klo 10, Silin, Muroma-Nikunen, Maltela.

Tapaninpäivän messu 26.12. klo 10, Uutela, Mulari, Autio.

Messu 26.12. klo 15 palvelukeskus, Hopeatie 14, Kolari.

Messu su 30.12. klo 10, Mulari, Uutela, Autio.

Uudenvuodenpäivän messu 1.1.2019 klo 10, Mulari, Autio. Kirkkokahvilla pääsuntio Kari kedon eläkkeellelähtökahvit.

Loppiaisen messu 6.1. klo 10, Silin, Mönttinen.

Messu ke 9.1. klo 15 palvelukeskus, Hopeatie 14, Mulari.

Messu 13.1. klo 10, Lahtinen, Muroma, Mönttinen.

Laudes ma 21.1. klo 7.30, Silin. Vanhan hetkirukousperinteen mukaan, kesto n. 25 min.

Sunnuntai kirkolla seuraavan kerran 3.2.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

24.12.

Jouluaaton iltapalalla Munkkivuoren seurakuntatalolla, Raumantie 3 tarjotaan jouluista syötävää, joululauluja ja iloista seuraa aattoiltana klo 19–21. Tule rohkeasti mukaan sellaisena kuin olet, tehdään yhdessä yhteinen aattoilta.

Mukana vapaaehtoisia sekä Leena Leppilahti ja Senni Valtonen.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Jouluaattona ma 24.12. kirkossa klo 13 Perheiden aattohartaus, klo 16 Aattohartaus ja klo 23 Jouluyön hartaus. Klo 16 Aattohartaus Malminkartanon kappelin pihalla.

Tule virittymään juhlaan, kuulemaan jouluevankeliumi ja laulamaan tuttuja jouluvirsiä.

Joulupäivän messu ti 25.12. klo 10.

Nyt paimenten kanssa Betlehemiin!

Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut.

Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus ke 26.12. klo 10. Toisena joulupäivänä muistellaan erityisesti Stefanosta, ensimmäistä marttyyria.

Messu su 30.12. klo 10. Vuoden viimeisen messun aiheena on pyhä perhe.

Uudenvuoden sanajumalanpalvelus ti 1.1. klo 10. Siunattua vuotta 2019!

Loppiaisen sanajumalanpalvelus su 6.1. klo 10 ja sen jälkeen n. klo 11.15 Kauneimmat Joululaulut seurakuntasalissa.

Aamuehtoollinen ke 9.1. klo 9.15 kirkossa ja aamiainen 1,50 e seurakuntasalissa.

Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 13.1. klo 18.

Iltaehtoollinen ke 16.1. klo 19. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

1.1.

Uudenvuodenpäivän messu klo 10 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12.

Kirkkokahvilla pääsuntio Kari Kedon eläkkeellelähtökahvit.

Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

Hyvät seurakuntalaiset! Vuoden 2019 alusta Meilahden ja Töölön seurakunnat yhdistyvät uudeksi Töölön seurakunnaksi. Toiminta jatkuu tutuissa toimipisteissä ja nykyiset työntekijät ovat seurakuntalaisia varten myös tulevaisuudessa. Esite kevätkauden toiminnasta jaetaan jäsentalouksiin postitse tammikuussa. Siunattua joulunaikaa toivottaen kirkkoherra Hannu Ronimus.

TAPAHTUMIA Valoa pimeydessä – Helsingin virolaisen musiikkistudion joulukonsertti pe 21.12. klo 18. Reigo Tamm, tenori, Annika Lumi, sopraano, Helsingin virolainen naiskuoro, Helsingin virolaisen musiikkistudion lapsikuorot, Käsikelloyhtye, Jousikvartetti, Mart Ernesaks, piano. Kapellimestari Silver Lumi. Liput Lippu.fi tai tuntia ennen ovelta, aikuiset 15 e, 3–12-v.

7 e, 0–2-v. ilmaiseksi.

Loppiaiskonsertti Valoa su 6.1. klo 18. Trio Valo eli Tia Svanberg, sopraano, Kirsi Ruotsala, viulu, Marja Nevankallio, kantele. Suomalaisten säveltäjien jouluista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Jennyn Mummola la 12.1. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Toimintaa ja yhdessäoloa lapsille ja aikuisille vapaaehtoisten mummojen kanssa. Ilmoittautumista ei tarvita. Tarjolla välipalaa.

Viikkotoimintaa aikuisille Klaneettitie 6–8 A 4. kerroksessa.

Raamattupiirit aloittavat viikolla 2: maanantaisin klo 10–11.30 ja tiistaisin Pelimannin raamattupiiri klo 18–20.

Työtupa on avoin käsityö- ja askarteluhuone 8.1. alkaen joka toinen viikko parillisten viikkojen tiistaisin klo 15–19. Kello viiden tee ja kahvi.

Lähetyspiiri 15.1. alkaen joka toinen viikko parittomien viikkojen tiistaisin klo 18–19.30. Avoin piiri. Vieraita ja ajankohtaista asiaa lähetyksestä.

Lasten ja perheiden avoimet kerhot Klaneettitie 6–8 A 4. kerroksessa alkavat viikolla 3. Vauvakerho tiistaisin klo 10.30–12, Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30– 11.30, Esikoisvauvakerho torstaisin klo 10.30–12.

Perheiden avoimet musakerhot Malminkartanon kappelissa maanantaisin klo 10–11.30 ja tiistaisin

JUMALANPALVELUKSET Länsi-Pasilan seurakuntakodissa: Jouluaaton hartaus perheille ma 24.12. klo 13. Ronimus, Pyykönen, Malm.

Meilahden kirkossa: 4. adventin messu su 23.12. klo 11.

Krans, Vuorio.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 15.

Ronimus, Pyykönen.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 23.

Riepponen, Pakkanen, seurakunnan nuoret.

Joulupäivän messu ti 25.12. klo 11.

Ronimus, Kauhanen, Pyykönen.

Tapaninpäivän kauneimmat joululaulut -messu ke 26.12. klo 11. Krans, Isto Peltomäki, Vuorio.

Messu su 30.12. klo 11. Krans, Pyykönen.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 11. Leinonen, Kaleva, Pakkanen.

Ei messua Meilahden kirkossa su 6.1.

Juhlamessu Temppeliaukion kirkossa klo 10.

Radiointimessu la 12.1. klo 16. Ronimus, piispa Teemu Laajasalo, Vuorio.

Suomen lähetysseuran lähettien tehtävään siunaaminen. Messun jälkeen lähetysjuhla. Messun kuulee YLE radio 1:stä su 13.1., jolloin ei messua Meilahden kirkossa.

TAPAHTUMIA Kynttilät syttyvät -joulukonsertti, Pepe Willberg ja orkesteri to 20.12. klo 19 Meilahden kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kamarikuoro Spira Ensemblen loppiaiskonsertti su 6.1. klo 18 Meilahden kirkossa. Liput 15/10 e.

Kuoroa johtaa Kari Turunen.

Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä ti 8.1. klo 17 kerhotilassa.

Avoin Gospel Workshop su 13.1. klo 12–14 ja Gospel Helsingin koelaulut klo 14.

Workshopissa opitaan koelaulussa

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT XX. – X– X.X. MENOT 21.12.2018 17.1.2019

14 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

käytettävä materiaali mutta siihen voi osallistua, vaikka ei jäisikään koelauluun. Koelaulu edellyttää Workshopiin osallistumista. Kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 18–20 Meilahden kirkolla. Ilmoittautuminen ja lisäinfo nina.pakkanen@evl.fi.

Naisten Forum ti 15.1. klo 15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Erikoistoimittaja Riittasisko Räike alustaa aiheesta Minkä varassa jaksamme? Hän on tehnyt kansainvälistä uraa UNICEFssa sekä toiminut YK:n Lapsenoikeuksien vuoden pääsihteerinä.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkossa: Messut sunnuntaisin klo 11.

Ma 24.12. Lasten ja perheiden aattohartaus klo 15, Aattohartaus klo 16, Satu Honkala, laulu.

Kauneimmat joululaulut -messu ke 26.12. klo 11.

Munkkiniemen kirkossa: Ma 24.12. Lasten ja perheiden aattohartaus klo 13, Aattohartaus klo 15, Jouluyön messu klo 23.

Joulukirkko 25.12. klo 8.

Messu 1.1.2019 klo 11.

Verkoston messut su klo 17 (ei 30.12.). Perinteinen messu 13.1. klo 13.

Lehtisaaren koululla Aattohartaus ma 24.12. klo 16.

TAPAHTUMIA Toivoncafe torstaisin klo 18.30 Munkkivuoren srk-salissa.

Avoin päiväkerho maanantaisin klo 9.30–11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon lastentilassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Alkaa viikolla 2.

Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, alkaa 7.1.

Ensilapsikerho maanantaisin klo 15–16.30 Munkkiniemen lastentilassa, alkaa 7.1.

Rukouspalvelu maanantaisin klo 16 Munkkiniemen kirkossa, alkaa 14.1.

Raamattupiiri maanantaisin klo 18 Munkkiniemen kirkolla, alkaa 14.1.

Askartelukerho maanantaisin klo 18 seurakuntatalon alakerrassa, alkaa 14.1.

Kirjallisuuspiiri ma 7.1. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Paolo Cognetti Kahdeksan vuorta (Bazar). Alustus Outi Jokinen.

Sanan äärellä -raamattupiiri tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkolla, alkaa 8.1.

Olohuone, vapaaehtoisten pitämä kahvila tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla, alkaa 8.1.

Raamattupiiri joka toinen tiistai klo 18.30 seurakuntatalon päätykamarissa, alkaa 8.1.

Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 10.1.

Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30–17.15 seurakuntatalossa.

Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Olga Mäkisen johdolla, alkaa 10.1.

Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Tervetuloa entiset ja uudet laulajat laulamaan kanttori Senni Valtosen johdolla, alkaa 10.1.

Rukouspiiri perjantaisin klo 18 Munkkiniemen kirkolla, alkaa 18.1.

Naisten kesken -ilta pe 18.1. klo 18. ”Henkinen koti”, alustus pastori Eija Kauppinen.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET MetalliMessu Goes Joulu la 22.12. klo 18. Jouluista tunnelmaa metallisin sovituksin. Haka Kekäläinen, bändi.

Kauneimmat joululaulut -messu su 23.12. klo 10. Haka Kekäläinen, Jukka Vanne, Elina Hyvönen. Virret korvataan laulamalla Kauneimpia joululauluja.

Aattohartaus ma 24.12. klo 15. Lea Kujanpää, Kylli Ahola, Heli Kantola, lauluyhtye. Jouluyön hartaus klo 23.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MEILAHDEN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

21.12.

Akademiska Damkören Lyran ja Akademiska Sångföreningenin perinteiset joulukonsertit ovat monelle rakas tapa aloittaa joulun vietto.

Solisteina sopraano Tuuli Lindeberg sekä mezzosopraano Erica Back Johanneksenkirkko, Korkeavuorenkatu 12 klo 20.30. Ohjelmassa on useita yleisön kestosuosikkeja, mutta myös jotain aivan uutta ja eksoottista.

Jukka Vanne, Vili Itäpelto, Martti Pitkänen.

Joulupäivän messu ti 25.12. klo 10.

Haka Kekäläinen, Lea Kujanpää, Heli Kantola, urut, Kylli Ahola, laulu.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 10.

Maika Vuori, Heikki Riipi, Kylli Ahola.

Messu su 30.12. klo 10. Jukka Vanne, Haka Kekäläinen, Elina Hyvönen.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 10. Maika Vuori, Lea Kujanpää, Elina Hyvönen.

Loppiaisen messu ja seurakuntaneuvoston siunaaminen su 6.1. klo 10. Vanne, Vuori, Ahola, Kujanpää, lauluyhtye.

2.1.

Lemmikkien siunaaminen Lauttasaaren kirkon sisäpihalla, Myllykallionrinne 1 klo 18.

Kaikki eläinten ystävät ja lemmikit perheineen ovat tervetulleita. Lemmikit siunataan ja ne saavat pienen herkkupalan.

Viikkomessu ke 9.1. klo 18.

Messu su 13.1. klo 10. Kujanpää, Kekäläinen, Ahola.

TAPAHTUMIA Kauneimmat joululaulut ke 26.12. klo 18 kirkossa. Maika Vuori, juonto, Kylli Ahola, piano, Heli Kantola, urut.

Aamurukous ti alk. 8.1. klo 8 Pajamäessä.

Kohtaamispaikka pe alk. 11.1. klo 12–14 Pajamäessä. 11.1. keittolounas 5 e, muulloin kahvi ja pulla/ piirakka 2 e.

Perhekerho ma alk. 14.1. klo 10 Pajamäessä. Avoin olohuone leikin ja

25.12.

Nyt riemuiten tänne!

Yhteislaulua Paavalinkirkossa, Sammatintie 5 klo 17–19.

Esa Ruuttunen, Graduale -kuoro, Paavalinkirkon kuoro ja vaskiyhtye.

Tilaisuuden johtaa Seppo Välimäki. Vapaa pääsy.

teeman äärellä vanhemmille ja hoitajille lapsineen.

Usko tai älä -ilta ti 15.1. klo 19 Pajamäessä. Iltapala, tutustumista hauskojen tehtävien avulla, kertomus, yhteislauluja, Raamattumaistiainen.

Kirkon olkkari ke alk. 16.1. klo 15–18.30 kirkolla. Mahdollisuus erilaisiin kädentöihin. Mitä muuta?

–tuo omat ideasi ja osaamisesi iltaan.

Keitto n. klo 17. Hinta aikuiset 2 e, lapset maksutta.

Maksutonta lakineuvontaa ke 16.1. klo 16–17.30 kirkolla.

Raamattupiiri to 17.1. klo 18 Pajamäessä. Markuksen evankeliumi. Jatkuu parittomilla viikoilla.

Miesten ilta to 17.1. klo 18 kirkolla.

Käynti sisäpihan kautta. Tutustumista ja keskustelua tavallisten miesten kesken tavallisen tärkeistä elämän asioista.

Menokasvo

Ihmiset, luonto ja musiikki innoittavat maalaamaan Mitkä asiat innoittavat sinua maalaamaan?

– Ihmiset ja luonto varmaan eniten.

On minulla silti paljon musiikkiin liittyviä töitäkin. Esimerkiksi Franz Schubertin Winterreise innoitti minua maalaamaan 24 teosta kuvaavaa taulua.

– Minulla on Leppävirralla kesäasuntona vanha kansakoulu, jossa maalaan kesäisin paljon. On hienoa, että voi kokea elämyksiä paitsi musiikin myös kuvien kautta.

Miten paljon harrastat taiteen tekemistä?

– Olen harrastanut piirtämistä ja maalaamista nuoresta lähtien. Välillä harrastus

kuitenkin oli parikymmentä vuotta pysähdyksissä laulajanurani vuoksi. Seitsemän vuotta sitten aloitin harrastuksen uudestaan, ja esimerkiksi tämän vuoden aikana minulla on ollut useita näyttelyitä.

– Laulamisen pyrin jättämään tulevaisuudessa hieman vähemmälle. Laulan silti niin kauan kuin se tuntuu hyvältä.

MARJO KYTÖHARJU SIRPA PÄIVINEN

Laulaja Jorma Hynninen, taidenäyttelysi Hetki ennen ja jälkeen on esillä Kallion kirkossa sijaitsevassa Café Sonckissa. Milloin näyttelyn työt ovat syntyneet?

– Uusimmat työt ovat tältä vuodelta, vanhimmat vuodelta 2011. Esillä on erityylisiä töitä, ja osaan niistä liittyy omakohtaisia tarinoita. Esimerkiksi Kiikkupuulla-työssä edesmennyt Reetta-vaimoni keinuu lapsena sisarensa kanssa puuhun ripustetussa keinussa. Maalaus pohjautuu vanhaan valokuvaan. Taikayö-maalaus taas kuvaa saunapolkuni myöhäissyksyllä punaisena hehkuvaa iltatunnelmaa.

Jorma Hynnisen taidenäyttely Hetki ennen ja jälkeen ma–to klo 10–16 uudenvuodenaattoon 31.12. saakka Café Sonckissa Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Vapaa pääsy.

MENOT 21.12.2018 – 17.1.2019

Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa v.1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

Joulunpyhinä juhlitaan vastasyntynyttä Vapahtajaa. Jouluaamun messu 25.12. klo 8 Tuomiokirkossa, klo 10 Vanhassa kirkossa ja klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Tapaninpäivän messu 26.12. klo 10 Tuomiokirkossa.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 10 Tuomiokirkossa.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa ja klo 14 Suomenlinnan kirkossa.

TAPAHTUMIA Lasten joulukirkko pe 21.12. klo 9.30 ja 10.15 Vanhassa kirkossa.

Festival of Nine Lessons and Carols pe 21.12. klo 19 Tuomiokirkossa. Tule laulamaan joululauluja englanniksi. Come and sing Christmas Carols in English with us in the Helsinki Cathderal! The service of Nine Lessons and Carols has been an annual tradition of the Anglican Church in Finland at least from 1950s and is based on the order used in King’s College in Cambridge.

Nicolas singers, conductor Agnes Goerke, organ Paul Dillingham and Agnes Goerke. No admission fee.

Kamarikuoro Sympaatin joulukonsertti la 22.12. klo 18 Vanhassa kirkossa. Vapaa pääsy, ohj.10 e.

Perinteiset hartaudet kutsuvat jouluaattona kirkkoon. Aattohartaudet 24.12. perheille klo 11 Vanhassa kirkossa ja klo 13 Tuomiokirkossa.

Kaikenikäisille klo 14 Mikael Agricolan kirkossa, klo 15 Hyvän toivon kappelissa, klo 15.30 Tuomiokirkossa, saarna piispa Laajasalo, klo 16 Johanneksenkirkossa, klo 16 Suomenlinnan kirkossa ja klo 17 Vanhassa kirkossa.

Oi, jouluyö -musiikkihartaus 24.12. klo 23 Tuomiokirkossa.

Kirkkoherra Heltelä, Helsingin filharmoninen kuoro.

Kauneimpia Joululauluja lauletaan joulun pyhinä ti 25.12. klo 14 Mikael Agricolan kirkossa ja ke 26.12. klo 18 Vanhassa kirkossa.

Pieni seiminäyttely Tuomiokirkon kryptassa avoinna 6.1. asti seurakuntatilaisuuksien aikana.

Uudenvuoden konsertti ma 31.12. klo 18 Tuomiokirkossa. Helsingin filharmoninen kuoro, joht. Jonas Rannila, urut Richard Gowers. Liput 15 e.

Kirjallisuusillassa kirjana Lasilinna. Ke 2.1. klo 18 Jeannette Wallsin omaelämänkerrallisen kirjan alustaa Riitta Virkkunen. Teetä klo 17.30 Tuomiokirkon kryptassa.

Perhekerhot alkavat jälleen tammikuussa. Yhdessäoloa, mukavaa tekemistä ja juttuseuraa 7.1. alkaen ma ja ti klo 9.30–12 Hyvän toivon kappelissa. Perhekerhon jälkeen jatkuu olkkari ma ja ti klo 12–13.

Meritullin perhekerho 10.1. alk. to klo 15–17 Meritullin kerhohuoneella.

Vauvakerho 8.1. alk. ti klo 13–14.30 Hyvän toivon kappelissa.

Tuomiokirkon pääurut remontissa ja kirkkosali suljettu arkisin 7.1.– 28.2. Pääurkuja remontoidaan n. 9 viikkoa. Remontin aikana Tuomiokirkko on arkisin suljettu. Päivärukous pidetään ma, ti, ke ja pe klo 12 Kryptassa. Urkuvartit palaavat ohjelmistoon remontin valmistuttua.

Viikkomessu on torstaisin klo 12 ja Pappi tavattavissa -päivystykset ti ja to klo 15–17 myös Kryptassa. Krypta on avoinna urkuremontin ajan ma– pe klo 10–17. Lauantaisin ja sunnuntaisin Tuomiokirkko on auki klo 9–18 seurakuntatilaisuudet huomioiden.

Pääurkujen sijasta käytetään alttariparven kuoriurkuja. Remontoidut urut otetaan käyttöön laskiaissunnuntaina 3.3. klo 10 alkavassa messussa.

Olkkarissa yhdessäoloa ja tekemistä koulupäivän jälkeen. Isojen Olkkari on palaa joulutauolta ja tarjoaa toimintaa 6.–9.-luokkalaisille 10.1. alk. to klo 16–18. Kokkausta, askartelua, hartaushetki ja nuorten toiveiden mukaisten juttujen tekemistä yhdessä. Kouluikäisten avoin Olkkari-kerho 8.1. alk. tiistaisin klo 14–17 Suomenlinnan kryptassa. Ei ennakkoilm., vapaa pääsy.

Torstaipiirissä yhdessäoloa 10.1. alk. to klo 13.30–14.20 Mikael Agricolan kirkolla. Kahvinjuonnin ja kuulumisten vaihdon lomassa lauletaan virsiä ja rukoillaan.

Kritoryhmässä on lupa tuntea.

Sielunhoidollisessa vertaistukiryhmässä käydään läpi elämän kipukohtia Lupa tuntea -kirjan pohjalta.

Kokoontumiset ma 21.1.–8.4.2019 klo 18–20 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Ilm. ennakkoon 11.1. menn. p.

09 234 06201.

Luottamuksen messussa hiljennytään arjen kiireiden keskellä.

Musiikkia ja rukousta pe 11.1. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Musiikista vastaavat Elsa Sihvola ja Tuuli Malve.

Kohtaamisia kahvikupin äärellä.

Kappelikahvilassa 15.1. alk. ti klo 14–16 jutellaan ja juodaan kahvia yhdessä Hyvän toivon kappelissa.

Keskiviikkokahveja juodaan 9.1. alk. ke klo 14 Suomenlinnan kirkon kryptassa.

Ekumeeninen ikoninäyttely avoinna ti–to 15.–20.1. klo 10–16 Tuomiokirkon kryptassa. Näyttely päättyy sunnuntaina kirkkokahvien jälkeen.

Vapaa pääsy.

Maan suolassa keskustellaan Darwinista ja Jumalasta. Tuomiokirkon kryptassa ke 16.1. klo 17.30 alkaen pohditaan, miksi ja miten Darwin menetti uskonsa. Minkälaisen henkisen matkan Darwin kulki perinteisestä kristinuskosta teismin kautta kohti vanhuusvuosien agnostismia.

Keskustelemassa TT, pastori, tietokirjailija Kari Kuula, mikrobigeneetikko, opettaja ja pappi Stefan Djupsjöbacka. Keskustelun pohjana Spencerin Darwin ja Jumala -kirja. Keskustelua ohjaa kustantaja Tomas von Martens. Yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun. Järj. mukana Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton (SKY) ja Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen (YKY) edustajat.

Vertaistukiryhmä tarjoaa voimavaroja arkeen. Etsitään sisäisiä voimavaroja ja vahvuuksia. Kokoontumiset to 7.2.–11.4. klo 14–16 Bulevardin pihasalissa. Ilm. ennakkoon 31.1. menn. p. 09 2340 6206 / 09 2340 6201.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna jälleen 10.1. alk. ke klo 11–13, to klo 11-14 ja pe klo 9–12.

Diakoniatoimisto kiinni 21.12.–1.1.

Kiireellisissä taloudellisissa asioissa yhteys Kelan tukeen 020 692 207.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle 2.1. alk. puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia: helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Kivimessu to 20.12. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala.

Iltamessu pe 21.12. klo 18. Veli-Matti Hynninen.

4. adventtisunnuntain messu su 23.12. klo 10. Kauneimpien Joululaulujen messu. Laura Huovinen, Vivika Oksanen, Visa Viljamaa, Eeva-Liisa Hurmerinta, Anna Edelmann, viulistit Liis ja Anthony Marini.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 16.

Laura Huovinen, Riikka Reina Tommi Niskala.

Joulukirkko ti 25.12. klo 8. Marja Kotakorpi, Jaana Partti, Vivika Oksanen, Mia Simanainen, laulu.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta, Visa Viljamaa, Tommi Niskala.

Iltakirkko to 27.12. klo 18. Laura Huovinen.

A

15 VILLE PAUL PAASIMAA

Keskusta

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Jutta Holmberg esiintyy tiistaina 1.1. Temppeliaukion kirkossa.

7×

musiikkivinkki Hyvä Tuomas joulun tuopi Tervetuloa kuuntelemaan jouluista konserttia Hyvä Tuomas joulun tuopi perjantaina 21.12. kello 19.30 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Tommi Niskala, laulu, Irina Niskala, urut ja piano. Konserttiin on vapaa pääsy.

5 euron hintaista ohjelmaa myydään Vailla vakinaista asuntoa ry:n hyväksi.

Jouluyön musiikkia

Keskellä jouluyötä maanantaina 24.12. voi hiljentyä musiikin äärellä kello 23 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Musiikkia esittävät Essi Lyytinen, alttoviulu, Hannele Filppula, laulu ja kuoronjohto, Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut ja piano, sekä Lauluryhmä. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Nyt riemuiten tänne!

Tule laulamaan yhdessä Esa Ruuttusen, Graduale-kuoron, Paavalinkirkon kuoron ja vaskiyhtyeen kanssa tiistaina 25.12. kello 17 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Nyt riemuiten tänne!

-tilaisuuden johtaa Seppo Välimäki. Vapaa pääsy.

Helsingin filharmoninen kuoro

Helsingin filharmonisen kuoron uudenvuoden konsertissa kuullaan mm. kuorokohtauksia Wag-

nerin oopperoista Tannhäuser ja Nürnbergin mestarilaulajat maanantaina 31.12. kello 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Ohjelmassa on myös Parryn kappaleita, kuten Blest Pair of Sirens, sekä Brahmsin, Brucknerin, Mendelssohnin ja Nydstedtin musiikkia. Urkusolistina ja säestäjänä soittaa Richard Gowers Iso-Britanniasta. Konsertin johtaa Jonas Rannila. Liput 20 / 15 e Tiketistä ja ovelta.

Uuden vuoden konsertti

Päivi ja Paavo Lipposen rahaston vuoden 2019 solistit sopraano Jutta Holmberg sekä basso Visa Kohva esittävät klassista musiikkia pianisti Erkki Korhosen säestyksellä tiistaina 1.1. kello 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ohjelmassa on duettoja, musikaalisävelmiä sekä laulukirjallisuutemme helmiä. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Loppiaiskonsertti

Kamarikuoro Spira Ensemble esittää keskitalven musiikkia sekä joulunvieton päättymiseen liittyviä teoksia Loppiaiskonsertissaan sunnuntaina 6.1. kello 18 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Ohjelmistossa on muun muassa Hugo Alfvénin, Ola Gjeilon, Juhani Komulaisen, Timothy Takachin, Daniel Elderin ja Bob Chilcottin sävellyksiä. Kuoroa johtaa Kari Turunen. Liput 15/10 e ovelta.

Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodilla, Jousimiehentie 5, lauletaan hengellisiä lauluja kerran kuukaudessa. Seuraava lauluilta on tiistaina 8.1. kello 18, laulattajana Maritta Widberg. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 21.12.2018 – 17.1.2019

16 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Viattomien lasten päivän iltamessu pe 28.12. klo 18. Visa Viljamaa.

Messu su 30.12. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta, Jaana Partti, Kati Helin, Vivika Oksanen, Salonkikuoro.

Uudenvuoden aaton viikkomessu ma 31.12. klo 18. Jaana Partti, Olli Pyylampi. Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 10. Visa Viljamaa ja Olli Pyylampi.

Viikkomessu ke 2.1. klo 18. Jaana Partti.

Viikkomessu to 3.1. klo 18. Mari Mattsson.

Iltakirkko pe 4.1. klo 18. Veli-Matti Hynninen.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 10.

Jaana Partti, Olli Pyylampi, Tommi Niskala, Nina Klemmt.

Vauvat goes skidikirkko su 6.1. klo 16. Mari Mattsson, Tytti Friberg, Olli Pyylampi.

Iltakirkko ma 7.1. klo 18. Jaana Partti.

Lähdemessu ti 8.1. klo 18. Visa Viljamaa.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 9.1. klo 18. Jaana Partti.

Kivimessu to 10.1. klo 18. Mari Mattsson.

Iltakirkko pe 11.1. klo 18. Veli-Matti Hynninen.

Messu su 13.1. klo 10. Visa Viljamaa.

Iltakirkko ma 14.1. klo 18. Jaana Partti.

Lähdemessu ti 15.1. klo 18. Visa Viljamaa.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 16.1. klo 18. Marja Kotakorpi.

Kivimessu to 17.1. klo 18. Mari Mattsson.

Alppilassa: 4. adventtisunnuntain messu su 23.12. klo 11. Pauliina Lindfors, sekakuoro Vox Urbana joht. Dagmar Õunap.

Kiinankielinen messu su 23.12. klo 13. Paulos Huang.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 14.

Petri Patronen, Vivika Oksanen, Sami Junnonen, huilu.

Joulukirkko ti 25.12. klo 10. Marja Kotakorpi, Jaana Partti, Vivika Oksanen, Mia Simanainen, laulu.

Messu su 30.12. klo 11. Pauliina Lindfors, Tiiu Himanen.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 11. Idän tietäjät. Mimi Klemettinen.

Kiinankielinen messu su 6.1. klo 13.

Paulos Huang.

Messu su 13.1. klo 11. Pauliina Lindfors.

Unkarinkielinen messu su 13.1. klo 11.

Kiinankielinen messu su 13.1. klo 13.

Paulos Huang.

Tasausmessu su 13.1. klo 16. Suvimarja Rannankari-Norjanen.

TAPAHTUMIA Hyvä Tuomas joulun tuopi – Tommi ja Irina Niskala pe 21.12. klo 19.30 Kallion kirkko. Laulu Tommi Niskala, Irina Niskala, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Vailla vakinaista asuntoa ry:n hyväksi.

Kauneimmat Joululaulut su 23.12. klo 16 Alppilan kirkko.

Kanttori Vivika Oksanen, duo Lumottaret Leena Saarinen ja Susanna Pajukangas ja pappi Petri Patronen.

Jouluyön musiikki ma 24.12. klo 23 Kallion kirkko. Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Suomen Lähetysseuran Safarikuoron konsertti su 6.1.2019 klo 12. Vapaa pääsy,

kolehti Kallion seurakunnan nimikkolähettien työlle. Johtaa Tommi Niskala.

Virsilauluhetki la 12.1. klo 13 Seurakuntakodilla. Mukana Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen.

Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 10.1. Mikä Ortodoksisessa kirkossa kiinnostaa, metropoliitta Ambrosius? Rovasti Olli Laine haastattelee. 17.1. Suomalainen, pappi ja piispa Ruotsissa. Piispa emerita Tuulikki Koivunen-Bylund. Sirkku Nyström haastattelee.

Ilmoittautuminen kevään musiikkileikkikouluihin: kallionseurakunta.fi/ lasten-ja-perheiden-kirkko.

Perheiden viikkotoiminta käynnistyy vko 3, ks. www.kallionseurakunta.fi.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki Avoinna arkisin: ma, ti, to, pe klo 9–12, ke klo 12–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302.

Kirkkoherranvirasto on kiinni uudenvuodenaattona 31.12.

Diakoniatoimisto on suljettu 24.12.2018–1.1.2019

JUMALANPALVELUKSET Messu su 23.12. klo 11, Heusala, Andersson.

Jouluaaton hartaus lapsiperheille ma 24.12. klo 14, Markkunen, Andersson.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 16, Juha Rintamäki, Marianne Heikkilä, Marjukka Andersson ja Helianna Herkkola.

Jouluyön kynttilämessu ma 24.12. klo 23, Tolppanen, Kuusniemi, Valojärvi.

Jouluaamun jumalanpalvelus ti 25.12. klo 8, Kuusniemi, Andersson, mukana Kamarikuoro-yhtye.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 11, Työrinoja, Valojärvi.

Messu su 30.12. klo 11, Markkunen, Andersson.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 11, Heusala, Valojärvi.

Lemmikkien uudenvuoden siunaus ke 2.1. klo 18 kirkon sisäpihalla, Markkunen, Työrinoja, Kokko.

Loppiaispäivän messu su 6.1. klo 11, Työrinoja, Valojärvi.

Viikkomessu ke 9.1. klo 19, Tolppanen, Valojärvi.

Messu su 13.1. klo 11, Heusala, Markkunen, Kuusniemi, Valojärvi.

Viikkomessu ke 16.1. klo 19, Markkunen, Andersson.

Messu su 20.1.klo 11, Tolppanen, musiikki Marjukka Andersson ja Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni.

Tyhjän sylin messu su 20.1. klo 17.

Jumalanpalvelus lapsettomille, lapsensa menettäneille sekä kaikille heidän läheisilleen – kaikille, joilla on kokemus tyhjästä sylistä. Musiikkia, rukousta ja ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Lasten kauneimmat joululaulut la 22.12. klo 14. Tuttuja joululauluja kanttori Marjukka Anderssonin johdolla.

Lähetysseurat ti 1.1. klo 18, seurakuntasali.

Avoin sururyhmä to 10.1. klo 17.30.

Läheisensä menettäneet saavat tukea ja lohtua surun ja kipeän elämänvaiheen keskellä. Mukana pastori Marko Heusala, p. 09 2340 4306, ja diakoni Taina Viherkari, p. 09 2340 4323.

Avoin rukouspiiri tiistaisin klo 18, alkaen 8.1., Lauttasaaren kirkko, kerhohuone 15.

Raamattupiiri joka toinen tiistai klo 18–19.30, alkaen 15.1., Lauttasaaren kirkko, kokoushuone 10, B-rappu.

Seniorilautta keskiviikkoisin klo 10, alkaen 9.1., Seurakuntasali.

Larun olohuone keskiviikkoiltaisin klo 18–20, alkaen 16.1., Kirkkokahvila.

Käsityöpiiri joka toinen tiistai klo 13, alkaen 22.1., palvelukeskus Mereo.

Lisätietoja diakoni Taina Viherkari p. 050 380 3532.

Torstai-piiri joka toinen torstai klo 13, alkaen 24.1., palvelukeskus Mereo. Lisätietoja diakoni Taina Viherkari p. 050 380 3532.

Avoin perhekerho, elektroniikkakerho, kokkikerho, metsäkerho, sähly ja muu lasten säännöllinen viikkotoiminta alkaa viikolla 2.

Muusta seurakunnan säännöllisestä viikkotoiminnasta ilmoitamme 17.1.2019 ilmestyvässä lehdessä.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 23.12. klo 10. Koivisto, Valkeapää, Somnium Ensemble, johtaa Tatu Erkkilä, Hakkarainen.

Kauneimmat joululaulut -messu su 23.12. klo 12 Itä-Pasilassa, Junailijankuja 3, sisään Sähköttäjänkadulta.

Koivisto, Päiväkuoro, Välimäki.

Perheiden jouluhartaus ma 24.12. klo 13. Elina Koivisto, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Jouluhartaus ja joulurauhan julistus ma 24.12. klo 15. Kari Kanala, Graduale-kuoro, Seppo Välimäki.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 23.

Juha Valkeapää, Arja Kortelainen, Viivi Hakkarainen ja Totti Hakkarainen, viulu, Sanna-Maarit Hakkarainen, kanttori.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus ti 25.12. klo 10. Petri Flinck, Seppo Välimäki.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 10. Tuija Samila, Petri Flinck, Seppo Välimäki.

Messu su 30.12. klo 10. Valkeapää, Aitolehti, Välimäki.

Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus ti 1.1. klo 10. Flinck.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 10.

Tuija Samila, Juha Valkeapää.

Messu Itä-Pasilassa su 6.1. klo 12, Junailijankuja 3, sisään Sähköttäjänkadulta. Tuija Samila.

Puolen tunnin messu ke 9.1. klo 18.

Messu su 13.1. klo 10. Petri Flinck, Annika Schmidt.

Puolen tunnin messu ke 16.1. klo 18.

TAPAHTUMIA Philomelan joulu to 20.12. klo 19. Liput 25/20 e.

Olkkarin joulupuuro la 22.12. klo 12, os. Hämeentie 111, 2. krs.

Kauneimmat joululaulut su 23.12. klo 16. 4. Line Käyrätorvikvartetti, Sanna-Maarit Hakkarainen, Juha Valkeapää.

Nyt riemuiten tänne! Tule Paavalinkirkkoon laulamaan yhdessä ti 25.12. klo 17. Esa Ruuttunen, Graduale-kuoro, Paavalinkirkon kuoron ja vaskiyhtye, joht.

Seppo Välimäki.

Cantare et Sonare su 6.1. klo 18. Cappella Tibia. Ohjelma 10 e.

Sururyhmä läheisensä menettäneille joka toinen to 10.1.–21.3. klo 18–20.

Ilm. p. 09 2340 5400.

Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10–12 ja ke klo 14–16.

Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2, alk. 9.1.

Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. 10.1. alk.

Hävikkiruokajakelu ti klo 10. 8.1.alk.

Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30.

8.1.alk.

Lempeää liikuntaa ti klo 13.45. 8.1. alk.

Pilates ja venyttely ke klo 17.45. 9.1. alk. Hinta 10 e. Ilm. virastoon 4.1.

Päiväkuoro ke klo 15. 9.1. alk.

Paavalinkirkon kuoro to klo 18. 10.1. alk.

Modernin ikonimaalauksen kurssi ti klo 16–19. 15.1. alk. Hinta 60 e sis. tarvikkeet. Ilm. virastoon 4.1.

Keulan Aamu pe klo 9.–10.30. 11.1. alk.

Meditatiivinen tanssi ma 7.1., 14.1. ja 28.1. klo 17. Hinta 15 e. Ilm. p. 050 490 6014, saraaho@gmail.com.

Majakkakerho Keulassa su klo 17–18.30 ja Sunnuntaikerho Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2, su klo 17–18 13.1. alk.

Perheaamu ti klo 10–11.30 Vallilan leikkipuistossa, Anjalantie 1 c. 15.1. alk.

Avoin perhekahvila to klo 12–15.

17.1. alk.

Naisten brunssi la 26.1. klo 10.30–12, 10/7 e. Klo 12 ”Tunteet työssä”, Minna Karhunen ja Hanna Markkula-Kivisilta. Ilm.18.1. menn. paavali.srk@evl.fi.

Naistenleiri Kellokosken leirikeskuksessa 9.–10.2. Leena Lehtinen opettaa anteeksiantamuksesta ja kiitollisuudesta. Hinta 40 e. Ilm. 23.1. menn. virastoon. Info: Elina Koivisto p. 050 322 1738.

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10.

Messu 23.12. Kauneimmat joululaulut. Maisila, Alanen, Hersta, Karjalainen. Kamarikuoro Kuultava, joht.

Erik Riekko Perheiden aattohartaus 24.12. klo 13. Lasten esittämä joulukuvaelma.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15.

Naukkarinen Hersta. Riikka Hakola sopraano.

Jouluyön messu 24.12. klo 23. Kaleva, Lehtimäki, Karjalainen. Hannu Holma laulu.

Jouluaamun messu 25.12. Naukkarinen, Hietalahti, Tiitu, Hersta. Ahjo Ensemble.

Tapaninpäivän messu 26.12. Hietalahti, Kaleva, Irina Niskala.

Metallimessu goes Joulu 26.12. klo 18. Haka Kekäläinen, Mikko Saari, Susanna Karhi, Messubändi, kuoro.

Messu 30.12. Naukkarinen, Hietalahti, Olli Saari.

Messu 1.1. Maisila, Hietalahti, Hersta.

Juhlamessu 6.1. Ronimus, Naukkarinen, Tiitu, Vuorio, Karjalainen. Meilahden kamarikuoro, Töölön kirkon kamarikuoro, Soitinyhtye, Johanna Lehesvuori sopraano. Juhlakahvit.

Messu 13.1. Alanen, Krans, Hersta.

Huilutrio. Pyhäkoulu.

Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm at Rock Church.

Töölön kirkossa su klo 17.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14.

Kaleva, Karjalainen. Hannu Holma laulu.

Jouluaaton messu klo 18. Leinonen, Saari. Kirkkopuuro seurakuntasalissa.

Joulupäivän messu 25.12. Leinonen, Hietalahti, Julia Tamminen.

Messu 30.12. Kaleva, Hietalahti, Olli Saari.

Messu 1.1. Lehtimäki, Karjalainen.

Messu 13.1. Meurman, Kaleva, Karjalainen.

Piispan viikkomessu 15.1. klo 18. saarna Teemu Laajasalo. Luottamushenkilöiden siunaaminen.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

TAPAHTUMIA Joulukuvaelman harjoitukset 23.12. klo 13 Temppeliaukion kirkolla.

Ilm. Karoliina p. 050 408 1985.

Joulunajan konsertti 23.12. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Barokkiaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä, Otto Alanen tenori, Henri Hersta urut. Vapaa pääsy.

Joulunajan virsiä ja urkukoraaleja 30.12. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Hannu Leskinen baritoni.

Raamattuluento ti klo 13 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa, alk. 8.1.

Rukousetkot 9.1. klo 17 Töölön kirkolla.

Rukousmessun suunnittelu 9.1. klo 18.30 Töölön kirkolla.

Hiljaisuuden jooga ke 9.1.–27.2. klo 17 ja 18.15. Temppeliaukion kirkolla. Heli Harjunpää p. 09 2340 2054.

Raamattua kuunnellen pe klo 17 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa, alk. 11.1.

Juhlajumalanpalvelus 12.1. klo 16 Meilahden kirkossa. Suomen Lähetysseura 160 v. Saarna Teemu Laajasalo. Antti Vuori ja yhtye, Musiikkiryhmä Cumina, Pete Vuorio urut.

Kampin Laulu. Lähettien matkaansiunaaminen. Messu radioidaan.

Merimieskirkkopiiri ma parittomat vkot klo 16.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa, alk. 14.1.

Jumpparyhmä ti klo 10.30 Temppeliaukion seurakuntasalissa, alk. 15.1.

Yhteinen lounas ti ja pe klo 12 Töölön kirkon seurakuntasalissa, alk.

15.1.

Lähetyspiiri 15.1. klo 13.30 Töölön kirkolla. Huom. uusi aika.

Café Töölö ke klo 14–18 Töölön kirkolla, alk. 16.1.

Downshiftaajat 17.1. klo 12–15 Töölön kirkolla.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 21.12.2018 – 17.1.2019

Hopeapiiri pe klo 13.15 Töölön kirkol­ la, alk. 18.1.

Aikuisten talvileiri 18.–22.3.2019 Lahdessa Töölön ja Haagan seura­ kuntalaisille. Luonnonrauhaa, yhdes­ säoloa, saunomista, uintia. Hinta 140 e, sis. kuljetus, majoitus, täysi­ hoito 2 hh. Lisätiedot ja ilm. 1.3. menn. Sanna Laiho, Haaga, p. 09 2340 3228, tai Maija Åker, Töölö, p. 09 2340 6370.

Avoin perhekerho klo 10–12 ti Temp­ peliaukon kirkon takkahuoneessa alk. 15.1. ja pe Töölön kirkon Lasten­ tilassa alk. 11.1.

Diakoniatoimisto suljettu 24.12.– 1.1.2019.

Seurakuntatoimisto suljettu 24.– 27.12. ja 31.12.–1.1.2019.

Kirkkoherranviraston aukioloajat 1.1.2019 alk. ma ja pe klo 10–15 ja ke klo 13–17.

Kampin kappeli Simonkatu 7.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

6.1. saakka

Mä kanssa paimenten käyn seimen äärehen -seiminäyttely Vuosaaren kirkolla 6.1. saakka. Pysähdy seimen äärelle ja riemuitse yhdessä enkelien ja paimenten kanssa Jeesuksen syntymästä! Joulun seiminäyttelyssä on esillä parikymmentä seimeä Lea Purhosen kokoelmasta, joita on hankittu sekä kotimaasta että ulkomailta.

Kokoelma on karttunut niin omilta matkoilta kuin ystävien tuliaisina. Tänä vuonna näyttelyssä on esillä erityisesti lapsille tehtyjä seimiä ja mukana on seimiä muun muassa Afrikasta. Seiminäyttely on avoinna tilaisuuksien yhteydessä Vuosaaren kirkon aulassa, Satamasaarentie 7.

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18.

Viulukonsertti su 6.1. klo 15.

Kreeta­Julia Heikkilä. Bachin sooloviulupartita nro 3 E­duu­ ri. Vapaa pääsy.

Yhteismeditaatio ke 9.1. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. markkohama@gmail.com.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Herttoniemen kirkossa: Levollisuuden messu su 23.12. klo 16. Huima, Tikkanen, Leino, Kaisa Valve, laulu.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 16.

Rautiainen, Huima, Kamarikuoro Ora, Lemponen, Essi Lind, Veikko Vallinoja, Elli Vallinoja, Kim Joung Suk, laulu, Miila Kallinen, piano.

Jouluyön hartaus ma 24.12. klo 23.

Olkkola, Keinänen, Österlund.

Joulupäivän messu ti 25.12. klo 10.

Huima, Lemponen, kirkkokuoro.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 16. Olkkola, Tikkanen, Leino.

Messu su 30.12. klo 16. Kallio, Öster­ lund.

Matkakumppanuuden messu su 6.1. klo 16. Huima, Österlund.

Kasteen virran messu su 13.1. klo 16.

Huima, Jerkku, Lemponen.

Kulosaaren kirkossa: Lasten ja perheiden aattohartaus ma 24.12. klo 14. Kallio, Koivistoinen.

Musiikillinen aattohartaus ma 24.12. klo 15.30. Kallio, Koivistoi­ nen, kirkkokuoro Aattohartaudet Leposaaren kappe­ lissa ma 24.12. klo 14 ja klo 15. Roppo­ nen, Österlund.

Joulukirkko ti 25.12. klo 8. Huima, Lemponen.

Kulosaaressa ei ole messua ke 26.12. eikä ti 1.1.

Messu su 30.12. klo 10. Ropponen, Lemponen.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 10.

Lähetyspyhä, Arja Vehko, Kallio, Leino.

Messu su 13.1. klo 10. Ropponen, Leino.

Myllypuron kirkossa: Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 15.

Tikkanen, Leino, kirkkokuoro.

Joulukirkko ti 25.12. klo 8. Tikkanen, Leino.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 12. Olkkola, Tikkanen, Lemponen.

Messu su 30.12. klo 12. Kallio, Lempo­ nen.

Messu ti 1.1. klo 12. Ilpo Kari, Rautiai­ nen, Lemponen. Kirkkokahvit ja Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjuhla.

Kauneimpien joululaulujen messu loppiaisena 6.1. klo 12. Tikkanen, Ropponen, Leino.

Gospelmessu su 13.1. klo 12. Olkkola, Keinänen, Österlund.

TAPAHTUMIA Lasten ja perheiden Kauneimmat joululaulut la 22.12. klo 15 Myllypu­ ron kirkossa.

Konsertti ke 16.1. klo 19 Hert­ toniemen kirkossa. Valtteri Halmkrona, Piece for pipe organ Ktesibios. Vapaa pääsy.

Sinun sanasi – Raamattuilta Kulo­ saaren seurakuntasalissa to 17.1. klo 17.30–19. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Mukana Jenni Kallio.

Diakonian ajanvaraus: Herttoniemi: p. 050 347 9515/Mark­ kanen tai kirkolla ke klo 9–9.30.

Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 433 8343/Pesti tai kirkolla ma klo 13–14.

Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila.

Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markka­ nen.

Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Back­ man p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

VIIKKOTOIMINTA Herttoniemen kirkolla: ■ Naapuruspiiri ma klo 12.30, alk. 7.1.

■ Laulun siivin ke klo 14, kahvit klo 13.30, alk. 9.1.

■ Taidepiiri ke klo 14, alk. 9.1.

■ Avoin perheliikunta to klo 17, alk. 10.1.

■ Aikuisten torstaisähly to klo 19, alk. 10.1.

Kulosaaressa: ■ Perhekerho seurakuntasalissa torstaisin klo 9.30, alk. 10.1.

■ Torstaikahvila seurakuntasalissa torstaisin klo 13, alk. 10.1.

Myllypuron kirkossa: ■ Perhekerho ma klo 9.30, alk. 14.1.

■ Miesten raamattupiiri ti klo 18.30, alk. 8.1.

■ Kirkko avoinna hiljentymistä varten ke klo 9–13, alk. 8.1.

■ Keskiviikkoruokailu klo 12, alk. 8.1.

■ Lähetyspiiri parittomien viikkojen ke klo 14, alk. 16.1.

■ Raamattupiiri parillisten viikkojen ke klo 14, alk. 23.1.

■ Myllypuron kirkon kuoron harjoi­ tukset ke klo 18–20, alk. 9.1. Joht. kanttori Marika Leino.

■ Torstaikerho klo 14 alk. 10.1.

■ Seniorisumpit pe klo 13, alk 11.1.

Ohjelmaa toteutetaan vapaaehtois­ voimin, kahvitarjoilu. Seurakunnan työntekijä paikalla kuukauden vii­ meisenä perjantaina.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET 4. adventtisunnuntain messu su 23.12. klo 11. Marja Lehtinen, Anne Granström, Maija­Liisa Seppä, Päivi Turkki, Mari Lamminen.

Aattohartaus perheille ma 24.12. klo 12 Östersundomin kirkko. Marjaa­ na Faugel, Kirsi Honkanen­Punkari.

Aattohartaus ma 24.12. klo 13 ja 14

Östersundomin kirkko. Marjaana Faugel, Kirsi Honkanen­Punkari.

Aattohartaus ma 24.12. klo 12. Anne Granström, Tuula Stöckell.

Aattohartaus ma 24.12 klo 14 per­ heille. Anne Granström, Tuula Stöckell.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 22.

Aimo Lankinen, Eva­Lisa Lindström, Ari­Pekka Kankkunen, Teija Tuukka­ nen. Mukana nuorten kuoro ja bändi, nuoret avustavat.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus ti 25.12. klo 8 Östersundomin kirkko.

Martti Häkkänen, Mia Iiskola, Arto Virkkunen, Tuula Stöckell.

Joulun lahja -perhemessu ti 25.12. klo 12 (huom. aika). Tule laulamaan jouluisia lauluja iLOPISARAT ­kuoron ja lauluryhmä Melisman kanssa. Saat pienen jouluyllätyksen. Messun jälkeen jouluista tarjoilua.

Kauneimmat joululaulut ja tapaninpäivän sana ke 26.12. klo 12. Mia Iiskola, Tero Laurén, Henna Hautamä­ ki, Tuula Stöckell. Tilaisuuden jälkeen koiravaljakkoajelu lapsille kirkon pihalla, 2 e/kierros. Säävaraus.

Messu su 30.12. klo 11. Eva­Lisa Lind­ ström, Sasu Rauhala, Päivi Turkki, Armi Määttä, Kirsi Honkanen­Punkari.

Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus ti 1.1. klo 11. Sasu Rauhala, Anne Granström, Karoliina Rahikai­ nen, Tuula Stöckell.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 11.

Marja Lehtinen, Mia Iiskola, Armi Määttä, Karoliina Rahikainen, Kirsi Honkanen­Punkari. Messun jälkeen joulupuuro lähetystyön hyväksi sekä Kauneimmat joululaulut vielä kerran klo 13.

Messu 13.1. klo 11. Anne Granström, Eva­Lisa Lindström, Jaana Makko­ nen, Tero Laurén, Mari Lamminen, Rody van Gemert, kitara. Messun aikana Pyhis.

Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkko, alk. 13.1.

Ehtoollishetki to 17.1. klo 13, yhteiset kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Joulukonsertti to 20.12. klo 18. HKL:n Mieslaulajat,

A

17

joht. Anita Lehtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kauneimmat Joululaulut vielä kerran su 6.1. klo 13.

Käsityökerho maanantaisin klo 9.30, alk. 7.1.

Pienituloisten ruokailu maanantai­ sin klo 11, alk. 7.1. Vapaaehtoisten valmistama soppalounas, voileivät ja jälkiruokakahvit sekä lahjoitusleipää kotiin viemisiksi. Lounaan hinta 1 e.

Takkatupa klo 12–14.

Tarinatupa – kirjoittajapiiri ke 9.1. klo 16.

Mikaelin miehet -keskusteluryhmä ke 9.1. klo 18.

Mikaelin eläkejumpparit –miesten voimisteluryhmä torstaisin klo 10, alk. 10.1.

Torstain päiväkahvit to 10.1. klo 13.

Millaisena näen oman tulevaisuute­ ni, mukana Marja.

Rukouspiiri perjantaisin klo 10, alk. 11.1.

Mielen hyvinvointiryhmä tiistaisin klo 14, alk. 15.1.

Perheraamis tiistaisin klo 17.30– 19.30, alk. 15.1.

Kansainvälinen perheilta ke 16.1. klo 17.30.

Perhekerhot alkavat viikolla 2: 8.1.

Mikaelinkirkolla klo 9.30–11.30, 8.1.

Sakarinmäen päiväkodissa klo 9.30– 11.30, 10.1. Leikkipuisto Mellunmäes­ sä klo 9.30–11.30 ja 11.1. Länsimäen kirkossa klo 9–13.

Uusi sururyhmä alkaa ke 13.2. klo 17.30 Mikaelinkirkolla. Keskuste­ luryhmä on tarkoitettu läheisensä hiljakkoin kuoleman kautta menettä­ neille aikuisille ja kokoontuu keski­ viikkoisin kuusi kertaa kevättalven aikana 1,5 tuntia kerrallaan. Ilmoit­ tautumiset miel. tammikuun aikana Eva­Lisa Lindström, p. 09 2340 4833 tai eva­lisa.lindstrom@evl.fi.

Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyvät verkkosivujemme tapah­ tumakalenterista.

Pappi on tavattavissa Mikaelinkir­ kolla viraston aukioloaikoina.

Diakoniapäivystyksiä ja ajanvarauksia ei ole ajalla 19.12.2018– 6.1.2019. Diakoniatyöntekijän anta­ maa keskusteluapua sekä neuvontaa ja ohjausta puhelimitse to 27.12. ja to 3.1. klo 13–14 p. 09 2340 4818 (numero ei ole muuna aikana käytös­ sä). Diakonian ajanvaraukset käyn­ nistyvät normaalisti viikolla 2. Dia­ koniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Aattohartaus ma 24.12. klo 15. Ijäs, Filppula.

Jouluyön musiikki ma 24.12. klo 23.

Lyytinen, Filppula. Sirkka­Liisa Jussila­Gripentrog, urut ja piano.

Lauluryhmä.

Joulupäivän messu ti 25.12. klo 10.

Rantala, Laaksonen, Filppula. Can­ tiamo.

Kauneimpien joululaulujen messu ke 26.12. klo 14. Lyytinen, Rantala,

MENOT 21.12.2018 – 17.1.2019

18 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Filppula. Jenni Witick, sello, PaulErik Söderqvist, kitara.

Messu su 30.12. klo 10. Ijäs, Vaulas, Filppula.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 14. Laaksonen, Ijäs, Niva-Vilkko.

Messu su 6.1. klo 10. Ijäs, Vaulas, Tiainen.

Messu su 13.1. klo 10. Ijäs, Nurminen, Filppula.

Iltamessu ke 2.1. ja 16.1. klo 18.

Arkkikirkko ke 9.1. klo 18.

Laajasalon kirkossa: Messu su 23.12. klo 12. Vaulas, NivaVilkko.

Perheiden aattohartaus ma 24.12. klo 13. Kaskinen, Niva-Vilkko.

Aattohartaus ma 24.12. klo 15. Kaskinen, Niva-Vilkko. Iiris Seesjärvi laulu.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 22.

Laaksonen, Ijäs, Niva-Vilkko. Chorus Marinuksen kvartetti.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus ti 25.12. klo 12. Rantala, Niva-Vilkko.

Chorus Marinus.

Messu su 30.12. klo 12. Ijäs, Vaulas, Filppula.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 12. Laaksonen, Ijäs, Niva-Vilkko.

Messu su 6.1. klo 12. Kaskinen, Vaulas, Laaksonen, Niva-Vilkko. Chorus Marinus. Uudet luottamushenkilöt siunataan tehtäviinsä.

Gospelmessu su 13.1. klo 12. Ijäs, Nurminen, Lyytinen.

Tammisalon kirkossa: Aattohartaus ma 24.12. klo 17. Lyytinen, Filppula.

TAPAHTUMIA Könsikkäiden joulukonsertti la 22.12. klo 17 Laajasalon kirkossa.

Laajasalon kirkon Aulakahvio kiinni 24.12.–1.1.

Diakonian puhelinajanvaraukset: Laajasalo ma klo 10–11 p. 09 2340 5768 alkaen 7.1. ja Roihuvuori ti klo 10–11 p. 09 2340 5758 alkaen 8.1.

VIIKKOTOIMINTA Laajasalo: ■ Perhetupa perhekerho ma klo 9.30–11 Laajasalon kirkolla, alkaa 7.1.

■ Eläkeläisten kerho ma klo 13, alkaa 14.1.

■ Tuolijumppa ma klo 14.30, alkaa 14.1.

■ Lectio Divina -raamatturyhmä joka toinen ma klo 18, alkaa 21.1.

■ Puikot heilumaan -käsityöryhmä joka toinen ma klo 18, alkaa 14.1.

■ Ylistyskuoro ma klo 18.30, alkaa 7.1.

Tied. Arja Suorsa-Rannanmäki, p. 050 369 5237.

■ Laulunystävät ti klo 13, alkaa 8.1.

■ Miesten raamattupiiri joka toinen ti klo 18, alkaa 8.1.

■ Chorus Marinus ti klo 18.30, alkaa 8.1. Tied. Päivi Niva-Vilkko p. 09 2340 5727.

■ Aamurukous ke klo 6.30, alkaa 9.1.

■ Suomen Lähetysseuran lähetyspiiri joka toinen ke klo 13, alkaa 16.1.

■ Sanansaattajien lähetyspiiri ke klo 13 joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona, alkaa 9.1.

■ Naisten raamattupiiri joka toinen ke klo 18, alkaa 16.1.

■ Kirjallisuuspiiri ke klo 18 kerran kuussa 9.1., 6.2., 6.3., 10.4. ja 8.5.

■ Eläkeläisten raamattupiiri pe klo 14, alkaa 11.1.

■ Perheiden raamattupiiri joka toinen pe klo 18, alkaa 18.1.

■ Sanan ja rukouksen ilta su klo 18 kerran kuussa 13.1., 17.2., 17.3. ja 28.4.

■ Puuhaperhekerho to klo 9.30–11 leikkipuisto Rudolfissa, alkaa 10.1.

Roihuvuori: ■ Puurokahvila ma klo 10–11, alkaa 7.1.

■ Sonórus ma klo 16, alkaa 7.1.

■ Cantiamo ma klo 18.30, alkaa 7.1.

■ Vesper ma klo 19.30 kerran kuussa 14.1., 11.2. ja 18.3.

■ Esikoisvauvakerho ti klo 9.30–11 Roihuvuoren kirkolla, alkaa 5.2.

Ilmoittautumiset taini.nurmesviita@evl.fi.

■ Roihutupa kahvio ti klo 12–14, alkaa 8.1.

■ Lähetyksen iltapäivä joka toinen ti klo 12.30, alkaa 22.1.

■ Rukous- ja ylistysilta joka toinen ti klo 18, alkaa 15.1.

■ Naiset Raamatun äärellä joka toinen ke klo 16.30, alkaa 16.1.

■ Evästä elämään -raamattupiiri n. kahden viikon välein to klo 18, alkaa 24.1. Tied. Lauri Kopponen, p. 045 678 1357.

Tammisalo: ■ Miestenpiiri joka toinen ma klo 18, alkaa 14.1.

■ Hiljaisuuden kirkko ti klo 18 kerran kuussa 15.1., 12.2., 12.3., 14.5.

■ Muskariperhekerho to klo 9.30–11, alkaa 10.1.

Laajaranta: ■ Luova joukko joka toinen to klo 12, alkaa 17.1.

■ Muskariperhekerho pe klo 9.30–11, alkaa 11.1.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, Huom! Virasto suljettu 24.–28.12. ja 31.12. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Vartiokylän kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 11. Loppiaisena 6.1. messussa seurakunnan uuden lähetyskannatuskohteen esittely.

Messussa 13.1. uusien luottamushenkilöiden siunaaminen tehtäväänsä.

Jouluaaton perhehartaus 24.12. klo 14.

Jouluaamun messu 25.12. klo 11.

Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus ja jouluinen mietiskelypolku 26.12. klo 11.

Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus 1.1. klo 11.

Puotilan kappelissa: Jouluaaton joululauluhartaudet 24.12. klo 13, 14, 15, 22 ja 23.

Viikkomessu torstaisin klo 18, alkaen 3.1.

Jumalanpalvelusten toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15.

Neulekerho maanantaisin klo 12, alk. 7.1.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla kotiruokaa hintaan 1 e. Alk. 14.1.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18, alk. 14.1.

Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13, alk. 9.1.

Ikäihmisten keskiviikkokerho 9.1. klo 14. Aiheena kodin turvallisuus.

Perjantailenkki. Mukavaa kävelyseuraa. Lähtö Omakotisäätiöltä klo 13 Vartiokylän kirkolle. Kahvitarjoilu. Alk. 11.1.

Puotilan kappelissa: Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 18.

Kauneimmat joululaulut to 27.12. klo 18.

Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8, alk. 7.1.

Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio.

Alk. 8.1. Kaiken Maailman laulut, Raili Rauhala, 15.1. Suomen evl. kirkon tulevaisuus, Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Tekisikö mielesi laulaa kuorossa?

Alkuvuodesta on sopiva aika liittyä kuoroon! Ota yhteyttä kanttoreihin Katri Vanhamäkeen, p. 09 2340 6440, tai Hanna Kakkoseen, p. 09 2340 6441, niin etsitään sinulle sopiva lauluporukka.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Messu su 23.12. klo 11, kirkko. Joronen, Vanhanen, Jurmu.

Aattohartaus ma 24.12. klo 11, Katukappeli. Paananen, Jurmu.

Aattohartaus ma 24.12. klo 14, Merirasti-kappeli. Holma, Virtanen.

Aattohartaus ma 24.12. klo 17, kirkko. Huhdanmäki, Irina Niskala.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 22, kirkko. Mäkelä, Virtanen, Uusi laulu -kuoro, Valon ääni. Betlehemin rauhantuli saapuu kirkkoon. Jos haluat ottaa 1000-vuotisesta tulesta liekin itsellesi, ota oma lyhty mukaan messuun.

Joulupäivän messu ti 25.12. klo 11, kirkko. Virtanen, Pesonen, Jurmu, sopraano Merja Vartia.

Tapaninpäivän jumalanpalvelus ke 26.12. klo 11, kirkko. Antola, Virtanen.

Messu su 30.12. klo 11, kirkko. Vanhanen, Holma, Ruut Kiiski.

Uudenvuoden sanajumalanpalvelus ti 1.1. klo 11, kirkko. Pesonen, Ruut Kiiski.

Kauneimpien Joululaulujen loppiaismessu su 6.1. klo 11, kirkko. Ahonen, Jurmu, Hinkkanen ja Sakarat.

Iltakirkko to 10.1. klo 18, Katukappeli.

Messu su 13.1. klo 11, kirkko.

Iltakirkko to 17.1. klo 18, Katukappeli.

TAPAHTUMIA Seiminäyttely kirkolla 6.1. saakka.

Seimiä ympäri maailman. Avoinna muiden tapahtumien yhteydessä.

Yhteys-ilta Katukappelissa ke 16.1. klo 17.30–20. Rukousta, opetusta, ajankohtaisia kuulumisia ja todistuspuheita palvelutyöstä. Vastuunkantajille suunnattuun iltaan ovat tervetulleita kaikki uudet seurakuntayhteydestä ja vapaaehtoistehtävistä kiinnostuneet.

Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa 7.1. alkaen. Rento ja avoin kohtaamispaikka. Aamupala, vapaaehtoinen maksu.

Nuortenkahvila tiistaisin klo 17–21 Valossa 8.1. alkaen.

Nuorten aikuisten ilta pe 11.1.

Retki TEAKiin. Lisätiedot Lauri p. 050 414 5361.

Lapsille ja perheille. Musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30, alk. 8.1. Aamupala (aikuiset 1 e).

Päiväkerhot jatkuvat viikolla 2. Muskarit maanantaisin alk. 8.1. Marielundin kappelissa, Vuosaaren kirkolla.

Lisätietoa nettisivuillamme (lapset ja perhe).

Perhosparkki, avoin päiväkerho 2–6-vuotiaille lapsille Valossa ke 16.1. klo 13–15.30. Toiminnassa vaihtelevat kädentyöt, draama ja musiikki, lisäksi pieni hartaushetki, leikkiä ja välipala. Ilm. p. 050 322 9070. Kerhomaksu 5 e/kerta, maksetaan paikan päällä käteisellä.

Pisara-suurleiri kouluikäisille, perheille ja nuorille 24.–29.7. Partaharju. Ilmoittaudu mukaan joka neljäs vuosi järjestettävälle suurleirille! Lisätietoa nettisivuillamme.

Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11, alk. 17.1. Vapaaehtoinen maksu 2 e.

Kävelyseuraa Vuosaaressa tiistaisin klo 11, alk. 8.1. Lähtö Mosaiikkitorilta Columbuksen sisäänkäynnin vierestä. Yhdessä ulkoilua ihaillen Vuosaaren kaunista luontoa. Kävelyvauhti määräytyy osallistujien mukaan, matkasta voi jättäytyä kesken pois.

Vapaaehtoisohjaaja Merja suunnittelee reitit osallistujien toiveiden ja sään mukaan.

Iltapäiväpiiri ikäihmisille maanantaisin klo 12 kirkolla, alk. 14.1. Tervetuloa mukaan kahvittelemaan, nauttimaan hyvästä seurasta, sekä vaihtelevasta ohjelmasta!

Raamattumietiskelyä ja rukoushiljaisuutta.

■ Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18, alk. 10.1.

■ Avoin keskustelu- ja raamattupiiri kirkolla torstaisin klo 18, alk. 10.1.

■ Iltaruskopiiri Merirasti-kappelissa maanantaisin klo 13, alk. 14.1.

■ Miestenpiiri kirkolla tiistaisin klo 18, alk. 8.1.

■ Miesten keskustelupiiri Myrskylinnussa joka toinen torstai klo 18, alk. 17.1.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa. Mahdollisuus jakaa kokemuksia siitä mikä tuntuu raskaalta ja mikä auttaa eteenpäin. Lisätietoa nettisivuiltamme.

Katukappelin joulutauko 22.12.–6.1.

Joulutauolla ei päivystystä ja pappia tavattavissa, eikä iltakirkkoa 27.12. ja 3.1.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Jouluaaton hartaudet ma 24.12. klo 14 Tapanilan kirkossa. klo 14.30 Pihlajamäen kirkossa. klo 16 Siltamäen seurakuntakodissa. klo 16 Viikin kirkossa. klo 17 Malmin kirkossa.

Jouluaaton hartaudet perheille ma 24.12. klo 14 Puistolan ja Viikin kirkoissa.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 23 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa.

Jouluaamu ja -päivä ti 25.12.

Messu klo 8 Malmin kirkossa.

Joululaulumessu klo 12 Jakomäen kirkossa.

Hartaus klo 16 Pihlajamäen kirkossa.

Tapaninpäivä ke 26.12.

Messu klo 10 Malmin kirkossa.

Malmin kirkossa: Messu su 23.12. klo 10. Laura-Elina Koivisto.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 17.

Timo Laaninen.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 23.

Esko M. Laine.

Jouluaamun messu ti 25.12. klo 8.

Sanna Einiö.

Joulun perhejumalanpalvelus ti 25.12. klo 11. Laura-Elina Koivisto.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 10. Pirkko Poisuo. Duo Kristiina Olanto ja Iro Haarla. Kirkkokahveilla joululauluhetki. Kirkkobussit yhteiseen messuun Malmin kirkolle: Bussi 1, lähtö klo 9.15 Viikin kirkko – klo 9.20 Pihlajiston Alepan pysäkki – klo 9.25 Pihlajamäen ostoskeskus – klo 9.35 Pukinmäki, Eskolantien pysäkki – Malmin kirkko. Bussi 2, lähtö klo 9.15 Jakomäen kirkko – klo 9.20 Puistolan kirkon pysäkki, Alepa – klo 9.25 Tapuli, Tapulinaukio – klo 9.35 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – klo 9.45 Tapanilan tori – Malmin kirkko.

Mainitut ajat ovat aikoja, joita ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä.

Paluukuljetus klo 12.30 samoja reittejä.

Joululaulumessu su 30.12. klo 10.

Anita Olli.

Uudenvuoden messu ti 1.1. klo 10.

Esko M. Laine.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 10.

Jaakko Rusama. Messun jälkeen kirkkokahvit sekä Lähetysjuhla kirkossa. Kirkkobussit yhteiseen messuun: Bussi 1, lähtö klo 9.15 Viikin kirkko – klo 9.20 Pihlajiston Alepan pysäkki – klo 9.25 Pihlajamäen ostoskeskus – klo 9.35 Pukinmäki, Eskolantien pysäkki – Malmin kirkko. Bussi 2, lähtö klo 9.15 Jakomäen kirkko – klo 9.20 Puistolan kirkon pysäkki, Alepa – klo 9.25 Tapuli, Tapulinaukio –

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 21.12.2018 – 17.1.2019

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

19 ISTOCK

klo 9.35 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – klo 9.45 Tapanilan tori – Malmin kirkko. Bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä ennen mainittua aikaa. Paluukuljetus klo 13.15 samoja reittejä.

Messu su 13.1. klo 10. Raine Talvisto.

Jakomäen kirkossa: Aattohartaus ma 24.12. klo 16. Paula Närhi.

Joululaulumessu ti 25.12. klo 12.

Timo Ahoinpelto.

Messu su 13.1. klo 12. Markus Kopperoinen, kirkkokahvit ja Siioninvirsiseurat.

Pihlajamäen kirkossa: Joululaulumessu su 23.12. klo 16.

Markku Arola.

Aattohartaus ma 24.12. klo 14.30.

Markku Arola.

Joulupäivän hartaus ti 25.12. klo 16.

Jukka Holopainen.

Messu su 30.12. klo 16. Niina Pihlajamaa.

Messu su 13.1. klo 16. Sari Hakuri.

Puistolan kirkossa: Messu su 23.12. klo 10. Anni Paukkala-Toivonen, lähetyskahvila.

Perheiden aattohartaus ma 24.12. klo 14. Rosa Pöppönen.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 23.

Heidi Tikka.

Siionin kanteleen ja Siionin virsien joululauluseurat pe 28.12. klo 18.

Timo Ahoinpelto.

Messu su 30.12. klo 10. Heidi Tikka, lähetyskahvila.

Messu su 13.1. klo 10. Markus Kopperoinen.

Siltamäen seurakuntakodissa: Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 15.30. Martta Paijola.

Viikkomessu ti 15.1. klo 12. Martta Paijola. Lähetyskahvila.

Tapanilan kirkossa: Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 14.

Esa Järvinen.

Valon messu su 13.1. klo 17. Jukka Suonoja.

Viikin kirkossa: Joululaulumessu su 23.12. klo 10.

Markku Arola.

Perheiden aattohartaus ma 24.12. klo 14. Outi Lantto.

Aattohartaus ma 24.12. klo 16. Sofia Tuomenvirta.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 23.

Sari Hakuri.

Messu su 30.12. klo 10. Niina Pihlajamaa.

Messu su 13.1. klo 10. Sofia Tuomenvirta.

Hiljainen viikkomessu to 17.1. klo 17.30.

TAPAHTUMIA Kauneimmat joululaulut su 23.12. klo 18 Malmin kirkossa. Kirkon kuoro, joht. Elina Tofferi. Meri Ala-Kokko.

Kauneimmat joululaulut su 23.12. klo 16 Tapulin seurakuntakodissa.

Taru Hämäläinen, Anni PaukkalaToivonen.

Kauneimmat joululaulut la 29.12. klo 16 Malmin kirkossa. Kaisu Rauhamaa, Esko M. Laine.

Hengellisten laulujen ilta ti 8.1. klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla.

Maritta Widberg.

Pyhäkoulu la klo 10–11 alkaen 12.1.

Heikinlaaksossa, Kalkkivuorentie 43 kerhohuone.

Pyhäkoulu Malmin kirkolla su klo 10, alkaen 13.1.

Rukoilemme yhdessä ■ Rukoile kiittäen -ryhmä Malmin kirkossa ma klo 18, alkaen 7.1.

■ Rukouspiiri Tapanilan kirkossa to 17.1. klo 18.

■ Rukousilta Viikin kirkossa ke 16.1. klo 18.

Raamatun kuvaus ensimmäisen joulun tapahtumista on hyvin niukka. Jouluevankeliumissa ei kerrota Mariasta, joka olisi ratsastanut Betlehemiin aasin selässä.

Adventti vaihtuu jouluksi keskiyöllä Jouluyön messussa voi kokea saman kuin paimenet kerran betlehemiläisellä kedolla. Helsingissä jouluyön messuun pääsee neljässätoista kirkossa.

NEITSYT MARIA ja Joosef. Seimi ja vastasyntynyt Jeesus-lapsi. Talli. Aasi ja härkä.

Mielikuvat Jeesuksen syntymästä ja ensimmäisestä joulusta istuvat niin syvällä, ettemme tule ajatelleeksi, että Raamatun jouluevankeliumissa ei tosiasiassa kerrota puoliakaan siitä, mitä me sinne kuvittelemme.

Jouluevankeliumissa ei mainita lainkaan aasia eikä härkää eikä mitään muitakaan eläimiä. Raamattu ei tiedä mitään siitä, että Joosef ja Maria olisivat tulleet Betlehemiin aasin kanssa. Raamatussa ei sanota, että Jeesus olisi syntynyt tallissa. Se asia on päätelty kertomuksessa mainitusta seimestä eli eläinten syöttökaukalosta, mutta niitä pidettiin myös laitumilla. Ortodoksisissa ikoneissa Jeesus syntyykin luolassa.

Sen jouluevankeliumi kertoo, että Jeesus syntyi yöllä. Heti kun Maria oli synnyttänyt, evankeliumin kirjoittaja mainitsee, että sillä seudulla oli paimenia yöllä vartioimassa laumaansa.

RAAMATUN KUVAUS ensimmäisen joulun tapahtumista on kovin niukka.

Kertomus maailmanhistorian merkittävimmästä tapahtumasta on karun toteava: Joosef, Maria, Betlehem, seimi, kapalot, enkeli, paimenet, lammaslauma, yö.

Jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä vietetään messua, koska Jeesus syntyi yöllä. Jouluyön messu on suurimmassa osassa kristikuntaa koko

joulunvieton päätapahtuma. Paavin toimittama jouluyön messu Rooman Pietarinkirkossa on varmasti maailman tunnetuin joulukirkko.

”

JOULUYÖN MESSU ON SUURIMMASSA OSASSA KRISTIKUNTAA KOKO JOULUNVIETON PÄÄTAPAHTUMA.

JOULUAATTO KUULUU vielä adventtiin. Se on juhlavalmistelujen päivä, joka päättää neljä viikkoa kestäneen odotuksen. Joulua valmistava adventti päättyy ja varsinainen joulu alkaa keskiyöllä joulukuun 24. päivän vaihtuessa joulupäiväksi. Joulu kestää jouluyöstä tammikuun kuudentena päivänä vietettävään loppiaiseen asti.

Aatto merkitsee juhlaa edeltävää päivää, jolloin juhlavalmistelut viimeistellään. Sana ”aatto” tulee muinaisruotsin sanasta apton, josta nykyiseen ruotsin kieleen on tullut iltaa merkitsevä sana afton. Alun perin se tarkoitti juhlan edellistä päivää. Samanlainen yhteys näkyy myös englannin kielen aattoa merkitsevän sanan eve ja iltaa merkitsevän sanan evening välillä.

JOULUYÖN MESSUSSA odotus vaihtuu juhlaksi. Se sama viesti, jonka enkelit ilmoittivat kerran paimenille, kaikuu nyt meille. Kahden tuhannen vuoden takainen ihmeellinen yö betlehemiläisellä kedolla kietoutuu yhteen helsinkiläisen jouluyön kanssa Herran vuonna 2018.

Jouluyön messuissa kaikkialla maailmassa luetaan vanha rukous, jossa sanotaan: Tämä on se yö, jona ihmisen sovituksen ja anteeksiannon ikävä / ilon ja rauhan ikävä / tulevaisuuden ja toivon ikävä / saa vastauksen. / Tämä on se yö, jona kristikunta käy rukoukseen Jeesuslapsen seimen äärelle / yö joka loistaa kuin kirkas päivä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Jouluyön messua vietetään Helsingissä Käpylän kirkossa kello 21 alkaen, Kontulan Mikaelinkirkossa ja Vuosaaren kirkossa kello 22 alkaen sekä Hyvän Paimenen kirkossa Pakilassa, Paavalinkirkossa Vallilassa, Laajasalon, Lauttasaaren, Malmin, Meilahden, Munkkiniemen, Oulunkylän, Puistolan, Temppeliaukion ja Viikin kirkoissa kello 23 alkaen.

MENOT 21.12.2018 – 17.1.2019

20 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Israel-ilta Pukinmäen Portissa ti 15.1. klo 17.30.

■ Pieni iltarukous Pihlajamäen kirkossa ke 16.1. klo 18.15.

■ Ylistys- ja rukoustanssi Puistolan kirkolla pe 11.1. klo 18.30.

Tutkimme Raamattua ■ Päiväraamattupiiri Malmin kirkolla to 17.1. klo 14.

■ Nuorten aikuisten yhteiskristillinen raamattupiiri Viikin kirkolla ma 13.1. klo 18.

■ Ilosanomapiiri Pukinmäen Portissa joka toinen ti klo 18 alkaen 8.1.

■ Raamattupiiri Pihlajamäen kirkolla joka toinen ti klo 18 alkaen 15.1.

Tuemme lähetystyötä ■ Lähetyspiiri Malmin kirkolla joka toinen to klo 15.30 alkaen 10.1.

■ Lähetyspiiri Puistolan kirkolla ma 7.1. klo 18.30.

■ Lähetyskerho Pihlajamäen kirkolla joka toinen ke klo 17 alkaen 16.1.

Teemme käsitöitä ■ Puikoissa-piiri Pukinmäen Portissa joka toinen ke klo 18 alkaen 16.1.

■ Kutomakerho Pukinmäen Portissa ma klo 18 alkaen 7.1.

■ Nikkaripiiri Pukinmäessä, Säterinportti 3 E, ke klo 11–14 ja pe klo 17.30– 20, alkaen 9.1.

■ Kutomakerho Tapanilan kirkossa ti 15.1. klo 15.

■ Käsityö- ja kutomakerho Puistolan kirkossa ke klo 18.30 alkaen 9.1.

Saamme iloa liikunnasta ■ Puistolan kirkolla alkaen 7.1. Kuntojumppa ti klo 18 ja 19, kertamaksu 3 e. Miesten sähly ma ja pe klo 20.

■ Tapanilan kirkolla Naisten jumppa ma 7.1. klo 18. Aikuisten sähly ti 15.1. klo 18.30. Nuorten ja nuorten aikuisten sähly to 17.1. klo 19.

■ Tapulin seurakuntakodilla Kevytliikuntaa pe klo 10.30 alkaen 11.1.

■ Viikin kirkolla Kristillinen jooga ti 14.1. klo 19. Ilm. Petri Jukanen p. 050 562 1276. Kausimaksu 50 e.

Syömme ja kahvittelemme yhdessä Malmin kirkolla ■ Perhekahvila pe 18.1. klo 9.30–11.30 Jakomäen kirkolla ■ Perhekahvila Jakis ke 16.1. klo 9–11.

■ Torstaikahvila Jakis to 17.1. klo 13–15.

■ Kotoisa brunssi Jakomäen kirkolla la 26.1. Kattaukset klo 11 ja 12.30. Aikuiset 5 e, lapset 2 e. Alakerrassa kirpputori, josta mahdollisuus varata pöytä 5 e.

Mukana roskapoliisi. Ilm. kirkolle ke 23.1. mennessä p. 09 2340 4428.

Pihlajamäen kirkolla ■ Ruoka-aika to 17.1. klo 12.

■ Ostarin Onni ti 15.1. klo 9.

Puistolan kirkolla ■ Torstaikahvila to 17.1. klo 13–14.30.

Pukinmäen Portissa ■ Porttikahvilan puuropäivä ma 14.1. klo 12–14.30.

Siltamäen seurakuntakodilla ■ Perheiden iltaruoka ke 16.1. klo 17–19. Perhekahvila to 17.1. klo 9–11.

Tapanilan kirkolla ■ Perhekahvila ti 15.1. klo 9.30–11.

■ Avoimet ovet ti klo 12–16 alkaen 8.1.

■ Nuorten kahvila ke klo 17–20.30 ja pe klo 19–22.30, alkaen 2.1.

Tapulin seurakuntakodilla ■ Soppakirkko ma 14.1. klo 11.

Viikin kirkolla ■ Iltaruoka ke 16.1. klo 17, kasvisruoka 1 e/annos.

■ Naapurikahvit ke 16.1. klo 13.

Leivänjako 7.1. alkaen ma klo 11 Tapulin seurakuntakodilla, ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla, ke klo 11 Jakomäen kirkolla. to klo 11.30 Malmin kirkolla (myös 27.12. ja 3.1.).

Hävikkiruokajako Viikin kirkolla ma 13.1. klo 14.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk

TAPAHTUMIA

■

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

24.12.

Vietä aattoiltaa kirkkoherra Ulla Kososen seurassa klo 16–21 Käpylän kirkko, Metsolantie 14.

6.1.

Loppiainen päättää joulunvieton. Kauneimmat joululaulut vielä kerran mm.

– Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 klo 14. Kanttori Mikko Helenius laulattaa ja säestää.

– Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 klo 18. Laulamassa mukana Ari Häyrinen ja Jouni Pirttijärvi. Laulujen päälle juodaan glögit.

Opimme uutta opintopiirissä ■ Eloa ja iloa eläkepäiviin Viikin kirkolla ti 8.1. klo 12. Ilm. Leena Koivisto p. 044 910 4685.

■ Arabian kielen opintopiiri Tapulin seurakuntakodilla ti 15.1. klo 18.

■ Suomen kielen keskusteluryhmä Malmin kirkolla ti 15.1. klo 18.

■ Kirjoittajapiiri Malmin kirkossa joka toinen ke klo 18 alkaen 9.1.

Eläkeläisten iltapäivät ■ Malmin kirkolla ti 15.1. klo 13.

■ Siltamäen seurakuntakodilla ti 15.1. klo 12.

■ Pihlajamäen kirkolla ke 16.1. klo 13.

Perhekerhot Äiti tai isä, tule tapaamaan muita vanhempia perhekerhoon. Kerhot kokoontuvat viikoittain ma 14.1. alkaen.

■ Jakomäen kirkolla to 17.1. klo 9.

■ Pihlajistossa Mestassa, Salpausseläntie 12–14, ti 15.1. klo 10.

■ Puistolan kirkolla ke 16.1. klo 9.30.

■ Viikin kirkolla perhekerho ke 16.1. klo 9.30. Esikoisvauvakerho to 17.1. klo 13.30.

Perheiden teatteriretki Tampereelle su 3.2. Menemme katsomaan esitystä Veljeni Leijonamieli, suositellaan yli 5-v. Hinta 25 e aikuinen ja 20 e lapsi.

Hinta sisältää matkat tilausbussilla, ruokailun Rax-ravintolassa ja teatterilipun. Bussi lähtee Jakomäen kirkolta klo 9 ja jatkaa Viikin kirkon kautta Malmin kirkolle. Kyytiin pääsee näiltä kolmelta kirkolta. Tied.

Tiina Mäki-Arvela p. 040 508 7383.

Ilm. Malmin seurakunnan nettisivujen kautta alkaa 3.1., hakusanaksi teatteriretki.

Ilmoittaudu muskariin! Malmin seurakunnan muskarit alkavat viikolla 3 (14.–18.1.). Ryhmiä on 0–2-vuotiaille lapsille vanhempineen, lisäksi sisarusryhmiä. Muskarit kokoontuvat seurakunnan eri toimipisteissä, ohjaajina toimivat varhaisiän musiikkipedagogit. Ilmoittautuminen Malmin seurakunnan nettisivujen kautta, hakusanaksi musiikkileikkikoulut. Linkit ovat auki 6.1. asti.

Saamme tukea vertaisryhmästä ■ Näkövammaisten kerho Malmin kirkolla joka toinen ma klo 14 alkaen 14.1.

Omaishoitajat Malmin kirkolla ti 15.1. klo 9.30.

■ Päihdesensitiivinen sururyhmä läheisensä päihteisiin menettäneille Tapulin seurakuntakodilla joka toinen ke 16.1.–27.3. klo 17–19. Ohjaajina pastori Markus Kopperoinen ja diakoniatyöntekijä Pauliina Himanka. Ilm. markus.kopperoinen@evl.fi, p. 050 380 3569.

■ Sururyhmä läheisensä menettäneille Jakomäen kirkolla to 7.2., 21.2., 7.3., 21.3. ja 11.4. klo 17.30–19. Ohjaajina pastori Timo Ahoinpelto ja diakoniatyöntekijä Annikka Hakala. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

■ Sururyhmä läheisensä menettäneille Pihlajamäen kirkolla to 28.3., 4.4., 11.4., 25.4., 2.5., 9.5. klo 18–19.30. Ohjaajina pastori Petri Jukanen ja diakoniatyöntekijä Merja Saviniemi. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

Diakonian ajanvaraus taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481, muina aikoina vastaaja. Keskusteluajan voit varata oman alueesi diakoniatyöntekijälle.

Malmi, Pukinmäki, Tapanila ja Siltamäki: Anna Ryhänen p. 09 2340 4524 ja Pauliina Himanka p. 09 2340 4526.

Tapuli, Puistola ja Jakomäki: Annikka Hakala p. 09 2340 4520 ja Elise Hartonen p. 09 2340 4523.

Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikki ja Viikinmäki: Helena Pietinen p. 09 2340 4530.

■

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: 4. adventtisunnuntain messu 23.12. klo 10. Pastori Kukka Handolin ja kanttori Hiski Wallenius.

Jouluaaton aattohartaudet 24.12.: Klo 14 aattohartaus erityisesti perheille. Pastori Kaisa Heininen ja kanttori Maija Pesonen-Kareinen. Klo 16 aattohartaus. Pastori Karin Airaksinen ja kanttori Maija Pesonen-Kareinen.

Jouluyön messu klo 23. Pastori Ulla Kosonen ja kanttori Katja Mäkiö.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus 25.12. klo 10. Pastori Tarja Albekoglu ja kanttori Maija Pesonen-Kareinen.

Tapaninpäivän messu 26.12. klo 10.

Pastori Kukka Handolin ja kanttori Mikko Helenius.

Adventti-pyhäkoulu sunnuntaina 23.12. klo 10 messun ajan.

Käpylän kirkossa: Jouluaaton aattohartaus 24.12. klo 15. Pastori Veli Pelkonen ja kanttori Mikko Helenius.

Avoin aattoillan vietto klo 16–21 Käpylän kirkossa. Pastori Ulla Kosonen.

Jouluyön messu klo 21. Pastori Ulla Kosonen ja kanttori Katja Mäkiö.

Joulupäivän messu 25.12. klo 8 jouluaamun sanajumalanpalvelus.

Pastori Johanna Elo ja kanttori Hiski Wallenius.

Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa.

Joka kuukauden 3. keskiviikko rukoushetken yhteydessä myös ehtoollinen. Hiljaisuuden rukoushetkeä ei vietetä ennen joulua. Aloitamme kevätkauden 9.1.2019.

Koskelan kirkossa: Jouluaaton aattohartaus 24.12. klo 13. Pastori Veli Pelkonen ja kanttori Mikko Helenius.

Oulunkylän vanhassa kirkossa: Jouluaamun sanajumalanpalvelus 25.12. klo 6. Pastori Johanna Elo ja kanttori Hiski Wallenius.

Maunulan kirkon remontti valmistuu keväällä 2019.

Kauneimmat joululaulut: To 20.12. klo 18 Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Heininen ja joulukanttori Hiski Wallenius.

Su 23.12. Klo 18 Käpylän kirkko.

Albekoglu ja kanttori Mikko Helenius.

Helsingin Työväen Orkesteri säestää yhteislaulua. klo 18 Oulunkylän kirkko. Heininen ja Mäkiö. Kaariensemble, johtaa Saara Aittakumpu.

Su 6.1.2019 klo 14 Loppiaisen kauneimmat joululaulut Oulunkylän kirkko. Helenius.

Yhteisöravintola Salaam. Buffetlounasta tarjolla jälleen 17.1. alkaen torstaisin klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Ravintolan toiminnasta vastaavat monet eri kansallisuudet.

Hinta 1–10 e.

Maanantaipuuro maanantaisin 14.1. alkaen klo 9–12. Kohtaamispaikka kaikenikäisille vauvasta vaariin. Tule säännöllisesti tai poikkea satunnaisesti. Sisältää puuron, sämpylän, kahvin tai teen. Hinta 1 e tai omantunnon mukaan.

Sururyhmä käynnistyy loppiaisen jälkeen keskiviikkona 9.1. ja jatkuu keskiviikkoisin klo 18.

Lukupiiri jatkuu maanantaina 7.1.

Kjell Westön Rikinkeltaisen taivaan parissa. Kerran kuussa maanantaisin klo 18 Oulunkylän kirkossa.

Naisten kirjallisuuspiirissä puhutaan ke 9.1. Charles Dickensin Saiturin joulusta. Kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkon kerhotilassa.

Isät hoi! -iltamuskari jatkuu Käpylän kirkolla tiistaisin, 8 kertaa, 15.1.– 12.3.2019, ei hiihtolomalla 19.2. 1. ryhmä klo 18–18.30 ja 2. ryhmä 18.45–19.15. Muskarit ovat maksuttomia. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Mirva Keski-Vähälä, p. 046 921 1235, mirva.keski-vahala@evl.fi.

Perheiden tanssituokiot Käpylän kirkolla perjantaisin 18.1.–24.5. Ei ennakkoilmoittautumista. Huom! aloitusajoissa muutoksia: 3–5-vuotiaat klo 9.30–10, 1–2-vuotiaat klo 10.15–10.45 ja 0–1-vuotiaat klo 11–11.30.

Galleria Aulan taidenäyttelyihin voi tutustua kirkon aukioloaikoina ma– to klo 8–20, pe–su klo 8–15 Oulunkylän kirkon ala-aulassa. Muiden tilaisuuksien aikana aulatila saattaa olla suljettu. Näyttelyihin on vapaa pääsy.

Tervetuloa! Aulaa pyörittävät vapaaehtoiset ja työntekijät. Yhteydenotot: kirkkoherra Ulla Kosonen. Galleriavastaava: Ritva Tuomi-Rautiainen, p. 040 7369 373.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Kauneimmat joululaulut -messu su 23.12. klo 11. Laulamme messussa Kauneimpia joululauluja. Mukana Leo Norja, Suvi-Maria Roine ja Ari Häyrinen.

Jouluaaton perhehartaus ma 24.12. klo 13. Huomaa muuttunut aika!

Mukana Suvi-Maria Roine, Anna-Kaisa Jussila, Jussi Hirvonen, Saija Mäntynen ja Aino Perälä.

Jouluaaton perhehartaus ma 24.12. klo 14.30. Huomaa muuttunut aika!

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 21.12.2018 – 17.1.2019

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

21

Apua & tukea Mukana Suvi-Maria Roine, Anna-Kaisa Jussila, Jussi Hirvonen, Saija Mäntynen ja Aino Perälä.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 16.

Mukana Leo Norja, Anna-Kaisa Jussila ja Ari Häyrinen.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 23.

Messua toimittamassa Marita Toivonen, Ilmari Syrjälä ja Juhana Saarinen bändeineen.

Joulukirkko ti 25.12. klo 8. Mukana Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen.

Tapaninpäivän jumalanpalvelus ke 26.12. klo 11. Mukana Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen.

Messu su 30.12. klo 11. Vuoden viimeisessä messussa mukana SuviMaria Roine, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen.

Uuden vuoden jumalanpalvelus ma 1.1. klo 11. Vuosi 2019 – Armon uusi aika! Aloitamme vuoden rukoillen ja siunausta pyytäen. Jumalanpalveluksessa mukana Leo Norja ja Ari Häyrinen.

Loppiaismessu su 6.1. klo 11. Mukana Jouni Pirttijärvi, Leo Norja ja Ari Häyrinen.

Messu su 13.1. klo 11. Mukana Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Jouluista urkumusiikkia kynttilän valossa to 20.12. klo 19. Hyvän Paimenen kirkon urut 15 vuotta. Ari Häyrinen soittaa.

Vapaa pääsy ja ohjelma.

Akvarellitaideryhmä to 3.1. klo 17.30. Tervetuloa mukaan uudetkin taiteilijat.

Kauneimmat joululaulut – vielä kerran su 6.1. klo 18. Laulamassa mukana Ari Häyrinen ja Jouni Pirttijärvi. Tilaisuuden jälkeen on glögi- ja mehutarjoilu.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset ke 9.1. klo 18. Huomaa uusi päivä!

Kuoroa johtaa kanttori Ari Häyrinen.

Eläkeikäisten kerho to 10.1. klo 13.

Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Kerhossa mukana diakoniatyöntekijä.

Raamattupiiri kirkon Yläsalissa to 10.1. 18.30. Mukana pastori Marita Toivonen.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ti 15.1. klo 13. Mukana laulamassa Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila.

Erityisryhmille

Saapas jalkautuu nuorten juttusille Saappaan päivystäjät tuntevat perjantai-iltaisin ulkona hengailevien nuorten maailmaa. Toimintaan haetaan uusia vapaaehtoisia.

S

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA MARIANNA SIITONEN

eitsemän jälkeen illalla punainen pikkubussi starttaa Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyön keskus Snellun edestä Kallion Toiselta linjalta. Auton kyljessä on palveluoperaatio Saappaan logo. Ratissa on erityisnuorisotyönohjaaja Henna-Mari Kettusaari, ja kyydissä kolme vapaaehtoista. Suuntana on Tapanila.

– Käymme paikoissa, joissa tiedämme nuorten liikkuvan ja viipyvän. Itä-Helsingin Saapas päivystää alueilla Kulosaaresta Jakomäkeen, Snellun Saapas muilla alueilla, Kettusaari kertoo.

Pääradan varren lisäksi kohteina voivat olla vaikka Siltamäki, Malminkartano, Kannelmäki ja etenkin kesäaikaan leikkikentät

Menopalat

Viittomakielinen joulukirkko ti 25.12. klo 15 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Pk-seudun yhteinen tilaisuus.

Kuurojendiakoni vp ja vuosilomalla 27.12.–6.1. Töissä ma 7.1.

Kannelmäen raamattupiiri kuulovammaisille ti 15.1. klo 15–17 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6.

Kehitysvammaisten seurakuntailta to 10.1. klo 18–19.30 Seurakuntien talolla, Kolmas Linja 22 B. Arjen juhlaa -teemalla.

Akatistos, kaikkia vammaisryhmiä palveleva kiitospalvelus tiistaina 22.1. klo 17–19 Myllypuron ortodoksisella kappelilla, Jauhokuja 3 B 2, Liikuntamyllyn talossa. Kappelin oven kohdalla ortodoksiristi. Kirkkokahvit.

Omatoiminen vierailu yhdessä muiden vammaisryhmien kanssa.

Saapas-vapaaehtoiset Lauri Koski, Annette Stadius ja Asta Kahra jututtivat nuoria joulukuisena perjantaiiltana muun muassa Malmilla.

ja puistot niin keskustassa kuin muualla.

ON PIMEÄÄ ja märkää. Nuoria näkyy vähän.

– Teemme yhteistyötä toisten jalkautujien kanssa. He liikkuvat yleensä aikaisemmin kuin me. Meillä on valmiuksia päivystää kello kahteen asti yöllä, Kettusaari jatkaa.

Saapaslaisten matka jatkuu Malmin asemalle. Liivit, joiden selässä on Saappaan kuva, herättävät huomiota. Te olette varmaan jotain vartijoita, heittää joku nuori. Saapaslaiset kertovat olevansa valmiita juttelemaan nuorten kanssa.

– Tärkeintä on, että on kiinnostunut nuorista, jaksaa kävellä ja jutella. Olen toiminut Saappaassa kymmenen vuotta. Sinä aikana työ on muuttunut keskuste-

Silmänräpäyksiä kotikaduilta Valokuvaaja, murrerunoilija Markku Huhdan (1964) lämminhenkisiä tuokiokuvia Vallillasta ja Hermannista nähtävänä Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73. Huhta asuu tätä nykyä Vallilassa ja on harrastanut valokuvausta 14-vuotiaasta asti. Valokuvat ovat saaneet runot rinnalleen.

Huhta on julkaissut neljä pohjanmaan murteella kirjoitettua runokirjaa. Valokuvanäyttely 18.12.2019 saakka avoinna arkisin klo 9.30–13.

levampaan suuntaan, arvioi Asta Kahra, yksi vapaaehtoisista.

Nuoret voivat puhua opiskelusta ja muista oman elämänsä asioista. Sellaisistakin, joista ei haluta puhua kotona tai kavereiden kanssa, kuten seurustelusta tai alkoholikokeiluista.

Kahralla on selässään reppu. Siinä on vettä ja mukeja, lämpölakana, ensiaputarvikkeita, kyniä ja paperia. Taskussa on kumihanskat ja paperia. Auttamistyölle on tarvetta etenkin erityistilanteissa, kuten festareilla, vappuna ja koulujen päättymisaikoina.

KUN LAURI KOSKI kuuli Saappaasta, hän ilmoittautui mukaan heti, kun oli täyttänyt 18 vuotta.

Kurssilla opittiin vuorovaikutus- ja ensiaputaitoja

Päihdesensitiivinen sururyhmä 16.1.– 27.3. 2019 Oletko menettänyt läheisesi päihteisiin? Päihdesensitiivisessä sururyhmässä voit käsitellä menetystäsi ja päihteisiin liittyviä kysymyksiä luottamuksellisesti viiden hengen vertaisryhmässä. Tapaamisissa käytetään ryhmän kanssa sovittavia toiminnallisia menetelmiä, kuten oman ja läheisen elämänkaaren käsittelyä piirtämällä. Pastori ja työnohjaaja Markus Kopperoinen sekä diakoniatyöntekijä Pauliina Himanka ohjaavat ryhmää Tapulin seurakuntakodilla keskiviikkoisin klo 17–19. Kysy lisää ja ilmoittaudu 11.1. mennessä: Markus, p. 050 380 3569, markus.kopperoinen@evl.fi.

sekä tietoa turvallisuudesta ja kriiseistä. Seitsemän vuoden aikana Koski on ehtinyt osallistua myös moniin lisäkoulutuksiin.

– Jos näen jonkun makaamassa kadulla, menen nykyään herkemmin katsomaan, mikä on tilanne, hän toteaa.

Saapas-päivystäjillä ei ole yläikärajaa. Useimmat ovat 25–45-vuotiaita, mutta joukossa on myös eläkeläisiä.

Kukin päivystää elämäntilanteensa mukaan. Kerran kuukaudessa voi päivystää myös netissä. ■ Saapas-koulutus uusille vapaaehtoisille ke 6.2.–22.5.2019 klo 17.30–19.30 sekä viikonloppuleiri 2.–3.3. Ilmoittautumiset hkettusaari@evl.fi tai sanna.l.parkkinen@evl.fi, Itä‑Helsingin Saapas juha.kasari@evl.fi.

Lisätietoja www.snellu.info.

Talven levossa - hiljaisuuden retriitti Riuttarannan leirikeskuksessa Vihdissä 25.– 27.1.2019. Sitoudumme keskustelemattomuuteen antaen tilaa levolle, itsensä ja ajatustensa kanssa kulkemiselle. Yhteiset ateriat, rukoushetket ja muu ohjelma kuljettavat läpi viikonlopun. Retriitissä jokaisella on oma huone ja aikaa päiväunille, ulkoilulle ja rauhalliselle lueskelulle. Mahdollisuus myös hiljaiseen saunaan. Retriitin hinta on 100 €. Ohjaajina Sirkka-Liisa Raunio ja Eija Nurmio Tuomiokirkkoseurakunnasta. Lisätietoja: sirkka-liisa.raunio@evl.fi. Ilmoittaudu 11.1. mennessä p. 09 2340 6100.

22 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

Lestadiolainen UUSHERÄYS

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 13.1. klo 13.30 Kuka on Jumalasi?

Epäjumalille uhrattu liha 1. Kor. 8:1-13 – Janne Kaisanlahti Varoitus epäjumalista 1. Kor. 10:1-22 – Raimo Vanninen

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

www.bremerinhautakivi.fi

Kaikki hautakivialan työt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Veloitukseton arviointi

BREMERIN KIVI

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

HERÄNNÄISSEURAT pe 28.12. klo 13 Sipoon pappilassa, Kuninkaant.28 (huom: aika!). klo18 Viattomien lasten päivän Siionin kantelen ja Siionin virsien lauluseurat Puistolan kko, Tenavat.4, Hki. su 30.12. klo 15 Jouluseurat Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä TAMMIKUU 2019 ti 1.1. klo 18 uuden vuoden lähetysseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 4.1. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparik.8, Espoo. su 6.1. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. ma 7.1. klo 18.30 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. pe 11.1. klo 18 Viikkomessu Kallion kko, It. Papink.2, Hki; V.-M.Hynninen.

Juhlaveisuut ja -seurat; mukana Veisuuveljet. la 12.1. klo 10-16 Rauhan päivä Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi): klo 10 ”Pyhästä Hengestä rauha lähtee”, TT Kati Kemppainen, SLS; klo 12 keittolounas (7-10€); klo 13 Siionin rauhanvirsienveisuut; klo 14 kahvit; klo 14.30 ”Tarinoita rauhasta ja rauhattomuudesta”, tarinateatteriseurat Pyhä solmun johdolla; lisätied. www.h-y.fi. su 13.1. klo 12 kirkkopyhä Jakomäen kko, Hki; kahvit ja veisuut. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 18 N-järven srk-kesk, Kirstaant.5. ti 15.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, kevään aloitus (Autotalo, Kamppi). pe 18.1. klo 18 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hvnkää.

Hammashoitoa

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€ Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Ada Tikka

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

24 h

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Muutot ja tyhjennystyöt edullisesti.

Tyhjennysapupalvelut.com 0445221076

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Hautausmaakäynnit ym.

Ogelin Kylätaksi P. 040 484 7711 Koti siivousta, 20 v taidolla.

Kauppa käynnit ja taksin kuljetukset Jv.palvelu.virtanen 0400739591

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

Ahdistaako liika tavara?

Ammattijärjestäjämme auttavat ystävällisesti ja luottamuksellisesti!

050 493 1772, www.tavararemontti.fi

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Rakennusala

Siivouspalveluja

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Ammattimaista kotisiivousta Kotitalouksille ja Yrityksille!

040 7240 237 - www.siivo.us Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Toimisto- ja kotisiivoukset laadukkaasti Myös pienet remontit/muuttopakkaukset Puhdas / Jessica 0407169680

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivoukset edullisesti.

Puh. 040-2566907.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Lakipalveluja

Minä ilmoitan teille suuren ilon:

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Ostetaan

Vuokrata halutaan

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Halutaan vuokrata 1-2 h Helsingin kantakaup. alk. 1.2.2019. Pitkäaik. vuokralainen. Puh. 0443233547

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Työssäkäyvä nainen etsii yksiötä Kamppi/Lauttasaari/muut lähialueet.

Otathan yhteyttä puh. 0505437883

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak.

En juo/polta. p.050-5996061

Kolmihenkinen perhe (tytär 7-v) etsii 3h (2h) keskustan vanhoista taloista.

Työssäkäyvät koulutetut vanhemmat, ei lemmikkejä eikä tupakointia.

P:050-5823444 24v nuorimies etsii pikaisesti asuntoa.

Takuuraha löytyy yksiöstä kaksioon.

Kätevä käsistään työmies. 0451438106

Vuokralle tarjotaan 2h+k+s iso terassi merinäköala puolikas 850€ kk info@art-t.fi H:ki Kalasatama 050 3170 119

Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran vasta ensi vuonna

17.1.2019 Sillä välin aion itse lukea sitä verkosta

kirkkojakaupunki.fi

A

23

24 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Erolapsen paras joululahja KOTI ON kauniisti koristeltu joulunviettoa varten. Vanhemman ostamat lahjapaketit odottavat lapsia. Turhaan. Tämä on jo viides joulu peräkkäin, kun hän on apea, koska lapset eivät sopimuksesta huolimatta saaneet tulla. Yhtäkkiä valo välähtää ikkunassa, sydän pomppaa. Mutta ilo oli ennenaikainen. Lohduton kaipaus täyttää mielen.

Näytelmä toistuu lukuisissa kodeissa. Ainakin osittain vieraannutetuiksi joutuu 29 prosenttia erolapsista. Vieraannuttaja voi olla isä tai äiti.

Tuomareiden tehtävänä on päättää, missä lapsi asuu ja kuka saa vallan. Kun vanhempi voi voittaa tai hävitä kaiken, syntyy perättömiä väitteitä ja riitaa. Puolet ensikertaisesta lähisuhdeväkivallasta liittyy huoltokiistoihin.

Joulu on lapsille rakkaimpia juhlia, mutta tärkeintä lapsen kehitykselle on yhteinen arki vanhemman kanssa. Tutkimusten mukaan erolapset toivoisivat enemmän aikaa myös toisen vanhemman kanssa.

Suomessa oikeus ei tavan mukaan määrää tasapuolista vuoroasumista.

Ruotsissa yli puolet uusista erolapsista vuoroasuu puoliksi. Nämä ruotsalaislapset voivat erolapsista parhaiten. Myös heidän vanhempiensa elämänlaatu on parempi kuin toisilla.

Lapsuudessaan puolet ajasta isän ja puolet äidin luona viettäneet kertovat aikuisina, että järjestely oli paras mahdollinen.

Merkittävä joululahja kansanedustajilta lapsillemme olisi rohkea ja tutkimustiedon tukema laki runsaasta luonaolosta kummankin vanhemman kanssa, jos vanhemmat eroavat. Vuoroasumisen tavoiteltavuus ja vieraannuttamisen tuomittavuus pitäisi kirjata lapsenhuoltolakiin. Useammissa kodeissa vallitsisi rauha ja joulumieli niin lapsilla kuin aikuisilla.

Petri Kolmonen puheenjohtaja Isät lasten asialla ry

Nuoret mukaan neuvostoihin HELSINGIN SANOMAT nosti 26.11.2018 esiin Helsingin kaupungin kokeilun, jossa nuorille annetaan läsnäolo- ja puheoikeus lautakuntien kokouksissa. Sama käytäntö vallitsee jo Espoon ja Vantaan nuorisovaltuustoissa.

Kokeilu konkretisoi lasten ja nuorten mielipiteiden huomioimisen heitä koskevia asioita käsiteltäessä. Kokeilulla annetaan nuorille aito mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi.

Myös kirkon omissa säädöksissä edellytetään, että seurakunnat ottavat päätöksenteossaan huomioon päätöstensä vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Rovastikunnallista nuorisoparlamenttia on kokeiltu Länsi-Helsingissä hyvällä menestyksellä.

Haastan pääkaupunkiseudun seurakunnat kaupunkien mallin mukaiseen nuorten läsnäolo- ja puheoikeuskokeiluun hallintoelintensä kokouksissa. Nuoret voitaisiin valita esimerkiksi omilla nuorisovaaleilla, joissa

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

DPA / LEHTIKUVA

Seimiasetelma eläimineen palauttaa mieliin Jeesuksen syntymän Betlehemissä.

Ensimmäisen jouluseimen rakensi tarinoiden mukaan Franciscus Assisilainen Italiassa vuonna 1223, kun hän halusi tavoittaa alkuperäisen joulun tunnelman.

Nämä seimihahmot vuodelta 1961 ovat Mindelheimin seimimuseosta Saksasta.

Jumalanpilkka ja Ville Rannan piirrokset OLEN SEURANNUT Kirkko ja kaupunki -lehdessä vuosikausia ilmestyneitä Ville Rannan piirroksia kasvavalla ärtymyksellä. Kun lehti muutoin on sisällykseltään asiallinen ja melko tavalla sellainen kuin kirkollisen lehden tulee olla, hyppäävät Rannan kirkkoa, Jumalaa, Jeesusta ja kaikkia pyhiä asioita törkeästi rienaavat piirrokset todella vaivaannuttavasti esille.

Miksi nämä piirrokset ovat jatkuvasti esillä K&k:ssa? Siksikö, että Rantaa arvostetaan kansainvälisesti? Haluavatko lehden linjaa paimentavat todistaa näin avarakatseisuutensa ja edistysmielisyytensä? Päätoimittajan vaihtuminenkaan ei vaikuttanut asiaan.

Meikäläisen kaltaisille 1940-luvulla syntyneille on rippikouluajasta jäänyt mieleen ehdoton kielto pilkata Jumalaa. Onko meidät syrjäytetty täysin K&k:n toimituspolitiikasta?

Ennen kaikkea haluan kysyä K&k:n päättäjiltä perustelut sille, mikä on pohjimmainen syy Rannan piirrosten julkaisemiseen. Haluan lukea selkeän yksiselitteisen vastauksen. Mieluummin sellaisen, jonka alle useampi arvostettu kirkonmies ja -nainen uskaltaa reilusti kirjoittaa nimensä.

Toistaiseksi kuulun vielä ev.lut. kirkkoon ja edelleen kannan kymmenykseni kirkolle, kuten tein yli 40-vuotisen työurani ajan.

Risto Simonen Länsi-Pakila

Pilapiirros on osa keskustelua olisi myös luontevaa kokeilla sähköistä äänestämistä.

Tähän mennessä kirkkomme toimet nuorten osallisuuden lisäämiseksi ovat olleet melko vaatimattomia kirkolliskokouksen lukuisista kannustavista päätöksistä huolimatta. Kirkolliskokous valmistelee tulevaisuustoimeksiantoa, jossa nuorten osallisuutta lisättäisiin kaikilla kirkon päätöksenteon tasolla.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat voisivat omien nuorisovaalien ja -parlamenttien avulla hankkia arvokasta tietoa kokonaiskirkon ratkaisujen tueksi. Ennen kaikkea kokeilu viestisi kirkon nuorille jäsenille, että heidän jäsenyytensä on tärkeää ja arvokasta.

Sami Ojala toiminnanjohtaja, Nuori kirkko ry

Taistelu tuulimyllyjä vastaan jatkuu KIRKON VANHOILLISSIIPI nosti taas päätään ja muistutti olemassaolostaan tällä sivulla. Hannu Ihalainen kirjoitti Tuomiokirkkoseurakunnan tilojen avaamisesta kaikille pareille ja Timo Junkkaala puolusti Kutsuvat sitä rakkaudeksi -seksuaaliopasta. Kyseiset henkilöt ilmeisesti ainakin itse uskovat asiaansa, mutta tarkoituksena oli taas ärsyttää ja loukata muita ihmisiä, omia kirkon kanta, ilmoittaa, että muu kirkko ja yhteiskunta ovat

väärässä – ja jatkaa taistelua tuulimyllyjä vastaan.

Kirkon on pitänyt pitkän historiansa aikana päivittää näkemyksiään moneen monituiseen kertaan, mutta nämä ihmiset uskovat yhä Nooan arkkiin ja käyttäytyvät ikään kuin mikään ei olisi muuttunut. Mikäli asiantuntemus – tai oikeammin asenteet – ovat tällä tasolla, kannattaisi keskittyä siihen, minkä he parhaiten taitavat, eli kirkollisten toimitusten hoitamiseen.

Tässä vielä sopiva raamatunlause valaisemaan asiaa: ”Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys.” (Matt. 6: 23) Jukka-Pekka Hammari Helsinki

Mikä on keskustelun tavoite?

HIEMAN HÄIRITSEE, kun tohtorit väittelevät erilaisista tutkimuksista, joita kyllä kirkon piirissä riittää (K&k 29.11.). On ehkä turha jakaa mielipidepalstoilla erilaisia tieteellisiä tutkimuksia. Eikö tohtoreilla olisi muita foorumeita väitellä keskenään? On niin turhauttavaa lukea näitä vuodatuksia, joiden ainoa sanoma on: minä olen oikeassa, turha muiden puhua mitään.

Risto Yli-Tolppa kansakoulupoika Vantaa

KIITOS PALAUTTEESTA. Julkaisemme Ville Rannan pilapiirroksia aivan samasta syystä kuin julkaisemme mielipidekirjoituksia ja kolumneja. Seurakunnat ovat määritelleet Kirkko ja kaupungin yhdeksi tehtäväksi kirkosta, uskonnosta ja yhteiskunnasta käytävään keskusteluun osallistumisen ja erilaisten mielipiteiden foorumina toimimisen.

Pilapiirros on yksi tapa osallistua tähän keskusteluun. Sen on tarkoituskin kärjistää ja provosoida ja sillä tavalla auttaa lukijaa selventämään omia ajatuksiaan.

Päätoimittaja vastaa Kirkko ja kaupungin julkaisupäätöksistä eikä voi eikä saa luovuttaa tätä päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Siksi tämän vastauksen alla on vain yksi nimi.

Jaakko Heinimäki päätoimittaja

Rauhallista joulua!

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy 17. tammikuuta 2019.

Mielipiteitä voi lukea myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.