Kirkko ja kaupunki 2019 01 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

B1 Entinen risuparta‑ radikaali kirjoittaa Jumalasta

PIPI Klovni on sairaalassa lasten kaverina

A 7

17.1.2019 kirkkojakaupunki.fi

B6 Oodin johtaja Anna‑Maria Soininvaara haluaa kirjaston meininkiä kirkkoon

Se, mikä ulospäin näkyy ahkeruutena, järjestelmällisyytenä ja aikaansaavuutena, on yksi sairauteni vaikeimmista oireista. KOKO HUBARA IMAGESSA 12/2018

EEVA-LIISA MANNER: TÄMÄ MATKA (1956)

Iankaikkisesti

Olen väsynyt olemaan vahva ja pidättämään aina henkeäni kuin kottaraista häkissä. Tahdon avata häkin ja antaa unien tulla ja päästää linnun räystäälle kävelemään ja juomaan sadevettä dilp dop.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019 Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. JEESUS MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA (11:28).

Rukous

Pääkirjoitus

TOM JOHANSSON

Lapinlahden luostari VIIMEISET VIISI vuotta on Lapinlahden entinen sairaala-alue ollut kaikkien kaupunkilaisten ilona. Psykiatrisen sairaalan toiminnan loputtua Helsingin tuomiokirkon arkkitehdin Carl Ludvig Engelin suunnittelema sairaala avattiin mielen hyvinvoinnin lähteeksi ja kulttuurin keitaaksi. Toiminnasta on vastannut Suomen Mielenterveysseuran hallinnoima Lapinlahden Lähde. Lisäksi vanhassa sairaalassa toimii hävikkiruokaravintola, ja siellä on taiteilijoiden, muusikoiden ja käsityöläisten työtiloja. Alueella lämpiää myös yleinen sauna. Helsingin kaupunki on irtisanonut nykyisten vuokralaisten sopimukset ja käynnistänyt ideakilpailun LapinlahKAMPIN KAPPELIN den sairaalan tulevaisuudesta. RINNALLE OLISI HYVÄ Jos tässä yhtään nykyistä parempia SAADA PÄIVÄRETRIITTEJÄ ideoita kaivataan, niin Lapinlahden sairaalaan voisi sen briljanttia toiminTARJOAVA taa täydentämään avata luostarin. KAUPUNKILUOSTARI. Puitteetkin olisivat juuri oikeat pylväskäytävineen ja puutarhoineen.

”

PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNNAT ja muut alueen kristilliset toimijat voisivat nyt lyöttäytyä yhteen Mielenterveysseuran kanssa ja jättää ideakilpailuun ehdotuksen nykyisen kaltaisesta toiminnasta luostarilla terästettynä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi ISTOCK JA MARI AARNIO

KAMPIN KAPPELI Narinkkatorilla on tuiki tarpeelliseksi osoittautunut paikka lyhyeen hiljentymiseen. Sen rinnalle olisi hyvä saada päiväretriittejä, hiljaisia viikonloppuja ja matalan kynnyksen meditatiivisia hetkipalveluksia tarjoava kaupunkiluostari. Mallia voisi hakea Lontoosta, jossa toimii useita uudentyypisiä cityluostareita. Ekumeeninen karmeliittayhteisö ylläpiti muutaman vuoden ajan viehättävää luostaria Helsingin Vartiosaaressa. Helsingin Diakonissalaitos luopui juuri hiljaisuuden keskuksestaan Karjalohjalla. Tarve tällaisille rukouksen, mietiskelyn ja hiljaisuuden paikoille ei silti ole vähentynyt, päinvastoin. Lapinlahti olisi liikkumisen kannalta paljon parempi paikka luostarille kuin Vartiosaari tai Karjalohja. Sinne pääsee metrolla ja raitiovaunulla.

Rakas Jumala. Odotan sinua. Hengitän sinua. Annan läsnäolosi täyttää minut. Kiitos jokaisesta rakkaasta ihmisestä, jonka olet antanut minulle. Pidä heitä valossasi.

Lapset neuvovat aikuisia Mikä neuvoksi, kun lapset riitelevät koko ajan keskenään? Tai haluavat syödä ainoastaan herkkuja? Kirkko ja kaupungin podcastissa lapset ovat asiantuntijoita ja kertovat aikuisille, kuinka hommat hoidetaan. Podcastia voi kuunnella iTunesissa, Spotifyssa ja Soundcloudissa.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 17.1.2019

numero 1

Seuraava lehti ilmestyy 31.1. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Väkivallalla ei voi kumota suuria aatteita Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on talonpoika Lallin surmaaman piispa Henrikin kaima. TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA JOONAS BRANDT

Heikki Hiilamo, varhaista kaimaasi, Lallin tappamaa piispa Henrikiä, pidetään läntisen kristinuskon Suomeen tuojana. Mikä on suhteesi piispa Henrikiin? – Piispa Henrik on ilmeisesti kuvitteellinen hahmo. Mielikuvissani hän on yksinäinen lähetyssaarnaaja, joka menetti henkensä jäätyneen järven jäällä. – Henrikin ja Lallin tarina on vanha. Se on jäänyt elämään kaiketi siksi, että väki vallalla ei voi kumota suuria aatteita.

Mitä ajattelet Lallista? – Lallista liikkuu erilaisia teorioita. Hänet voidaan ajatella talonpojaksi, joka pitää kiinni perinteistään ja omaisuudes taan. Lalli suhtautui muukalai seen vihamielisesti. – Lallilla on seuraajia. Meidän aikam me lallit ovat ennakkoluuloisia ja epäilevät kaikkien tulijoiden liikkuvan pahoin aikein. – Myönteinen uteliaisuus olisi kuiten kin parempi vaihtoehto kuin ennakko luuloisuus.

Mitä heikkiys sinulle merkitsee? – Tykkään omasta nimestäni ja pidän siitä, että minua puhutel laan etunimellä. Se on mukavan tuttavallista. Sukunimellä kutsuminen ärsyttää ja tuo mieleen armeijaajat. – Heikkinimeen törmään aika harvoin. Nimi oli ilmeisesti jotenkin muodikas vuon na 1964, kun synnyin. Tai ehkä vanhem pani halusivat, että etunimi Heikki ja suku nimi Hiilamo sointuvat yhteen.

”

Meidän aikamme lallit ovat ennakkoluuloisia ja epäilevät kaikkien tulijoiden liikkuvan pahoin aikein. HEIKKI HIILAMO

Mitä toivot vuodelta 2019? – Tänä vuonna pidetään ainakin eduskunta ja EUvaalit. Kuinka voisimme parantaa maailman ja Suomen tilaa? Toivon vaalivuonna yhteiskun nallista keskustelua näistä teemoista. Ilmas tonmuutos on ollut paljon esillä. Nyt etsitään keinoja, joilla ilmastonmuutoksen etenemistä voitaisiin torjua. Jos esimerkiksi ottaisimme käyttöön lentoveron, ihmiset saisivat tilaisuuden osallistua yhteisiin talkoisiin. – Toivon myös, että perusturvan paran taminen näkyisi seuraavassa hallitusohjel massa. Heikoimmista tulee huolehtia. – Toivon lisäksi, että kirkollinen avioliit toon vihkiminen avattaisiin kaikille pareil le. Olin aiemmin kirkolliskokousedustajana ja seuraan tätä keskustelua edelleen.

Millainen on iltarukouksesi? – Lapsena luin iltarukouksen, mutta nyt ajattelen, että rukoukseen ei tarvita sanoja. Rukouksessa ihminen etsii myötätuntoa itseään ja muita ihmisiä kohtaan. Nykyisin iltarukoukseni on väsyneen miehen huokaus.■ Piispa Henrik kärsi marttyyrikuoleman perimätiedon mukaan vuonna 1156 Köyliössä. Hänen muistopäiväänsä vietetään 19.1., jolloin on myös Heikin nimipäivä. Nimipäiväkalenteri perustuu katoliseen pyhimyskalenteriin. Missa gregoriana Sancti Henrici – gregoriaaninen messu toimitetaan 19.1. kello 19 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Tämä Suomen kansallispyhimyksen messu vietetään suomeksi ja latinaksi.

4 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

205

tuhatta kävijää osallistui joulunajan tilaisuuksiin Helsingin kirkoissa.

KATRI SAARELA

Kampin kappeli sijaitsee Helsingin keskustassa Narinkkatorilla tontilla, jonka rajat kulkevat melkein seiniä myöten.

Kampin kappeli tarvitsee lisätilaa Helsingin seurakuntayhtymä haluaisi rakentaa Kampin kappeliin lisätilaa kävijöiden kohtaamista varten. Siksi kiinteistötoimisto on hakenut syksyllä asemakaavan muutosta. Lisärakennusta varten vuokrattaisiin noin 70 neliömetriä lisää maata. Kampin kappelin kävijämäärä on ylittänyt odotukset. Esimerkiksi vuonna 2018 kappelissa kävi runsaat 305 000 ihmistä. Nyt tarvitaan pieniä tapaamistiloja, joissa ihmiset voivat keskustella rauhassa papin, diakoniatyöntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa.

Urkuremontti sulkee Tuomiokirkon arkisin Helsingin tuomiokirkon pääurut ovat remontissa 7.1.–28.2. Tällöin korjataan urkujen äänitys ja urut viritetään. Lisäksi muun muassa kuluneet jalkiokoskettimet kunnostetaan. Työn suorittaa Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy. Remontin aikana arkipäivien tilaisuudet pidetään kirkon Kryptassa. Lauantaisin ja sunnuntaisin kirkkosali on avoinna.

Seurakuntayhtymä on karsinut toimitilojaan Viimeisten kolmen vuoden aikana seurakuntayhtymä on myynyt kymmenen kiinteistöä tai huoneistoa, joista myyntituloja saatiin yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Joukossa ovat Lassilan, Mellunmäen, Torpparinmäen ja Veräjänmäen seurakuntakodit sekä Ruoholahden kappeli. Seitsemän kiinteistöä on vuokrattu ja viidestätoista omaan käyttöön vuokratusta tilasta on luovuttu. Vuokratulot ja vuokrasäästöt muodostavat yhdessä runsaan miljoonan euron erän.

Meilahden ja Töölön seurakunnat yhdistivät voimansa Uusi Töölön seurakunta on valmis satsaamaan yli 20 000 euroa kuukaudessa uuden monitoimitilan vuokriin kauppakeskus Triplassa. TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA ESKO JÄMSÄ GRAFIIKKA MAIJA SAARI

eilahden ja Töölön seurakunnat yhdistyivät vuodenvaihteessa. Päätös tehtiin kummankin seurakunnan esityksestä ja Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin puoltamana. – Yhdistyminen merkitsee seurakunnan toiminnan turvaamista. Nyt kykenemme takaamaan kirkollisten tilojen ja palveluiden helminauhan koko toiminta-alueellamme riippumatta siitä, asuuko seurakuntalainen Etu-Töölössä vai Pohjois-Pasilassa. Haluamme, että kirkko on läsnä arjessa tasapuolisesti mahdollisimman monelle, perustelee Töölön seurakunnan kirkkoherra Hannu Ronimus. – Toinen peruste yhdistymisel-

le on isompi määrä työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jolloin voimme reagoida yllättäviinkin tapahtumiin nopeasti ja tehokkaasti. Lisäksi erillisinä seurakuntina meillä ei olisi ollut mahdollisuutta investoida esimerkiksi Triplan kaltaisiin toimitiloihin. TRIPLASTA ON muodostumassa City-Pasilan ydin, sillä alueelle rakennetaan kiivaasti. Töölön seurakunta avaa Triplaan oman toimitilansa. Seurakunnan 466 neliötä kattava monitoimitila sijoittuu kauppakeskuksen ja Pasilaan valmistuvan uuden rautatieaseman väliin. – Kauppakeskus Triplan konseptiin kuuluu se, että meidät on sisällytetty sen turvapalveluihin sekä markkinointi- ja mainosratkaisuihin. Ilman seurakuntien yh-

distymistä näin keskeinen sijainti, hyvä saavutettavuus ja suuri näkyvyys eivät olisi mahdollisia. Triplan monitoimitilojen kuukausivuokra on yli 20 000 euroa. Lähes samaa hintaluokkaa oleva vuokratila löytyy Espoosta. Olarin seurakunta maksaa 26 220 euron kuukausivuokraa 659 neliömetrin Chapple-tilastaan. Kyseessä on seurakunnan toimitila kauppakeskus Isossa Omenassa. YLI 20 000 EURON kuukausivuokra ei hätkähdytä Hannu Ronimusta. Hänestä ihmisten tavoittaminen on rahallisen uhrauksen arvoinen. – Monitoimitila palvelee alueen asukkaita kuin kotikirkko konsanaan, Ronimus sanoo. Töölön seurakuntaan kuuluu

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tästä se lähtee. Kirkkoherra Hannu Ronimus odottaa kauppakeskus Triplaan nousevan monitoimitilan valmistumista innolla. Näillä näkymin tiloihin päästään joulun alla.

Tervetuloa juhlimaan 200-vuotiasta Helsingin Pipliaseuraa

suuntaus on ollut nähtävissä jo 10– 20 vuotta sitten Euroopan metropoleissa.

■ Juhlamessu 20.1.2019 klo 10 Vanhassa kirkossa ■ Saarna: Helsingin alueseuran pj. Johannes Haapalainen ■ Messun jälkeen Bulevardin srk-salissa ohjelmalliset syntymäpäiväkahvit ■ Hannu Nyman puhuu aiheesta: “Tavoittaako Raamattu uudet sukupolvet?” Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotilan tervehdys, juontajana Asmo Sinervo, Apa & Erika perhebändi musisoi.

HELSINGIN PIPLIASEURA 200 VUOTTA

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

nyt 28 000 jäsentä. Väkimäärä tullee kasvamaan noin 10 000 jäsenellä, kun Keski- ja Pohjois-Pasilan uudet asuinalueet valmistuvat. Väkeä tosin saattaa muuttaa alueelle 20 000 henkeä, mutta helsinkiläisistä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon nykyään enää 53 prosenttia. – Kirkon pitää tulla sinne, missä ihmiset liikkuvat. Olen huolissani siitä, että kirkon jäsenmäärä on ollut laskussa etenkin pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa kirkkoon kuuluu yhä noin 70 prosenttia väestöstä. Tosin tämä sama

TÖÖLÖN SEURAKUNTA on saanut toimintaansa lisärahaa Temppeliaukion kirkon turistipääsymaksuista. Vuoden 2018 pääsymaksutulot ovat noin 1,8 miljoonaa euroa. Tämä tulolähde on ollut tervetullut etenkin nykyaikana, kun kirkollisveroista saatavat tulot ovat olleet laskussa. Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistyminen ei ole juuri kirvoittanut vastustusta sen paremmin seurakunnan työntekijöiden kuin seurakuntalaistenkaan keskuudessa. Siitä on Ronimuksen mukaan kiittäminen tehokasta ja riittävää viestintää. Toiseksi: luottamushenkilöt, työntekijät ja seurakuntalaiset on osattu osallistaa tulevaisuuden linjauksiin. – Joitain seurakuntalaisia on huolestuttanut esimerkiksi se, säilyykö jokin tietty toimitila, kuten esimerkiksi Ruskeasuon seurakuntakeskus. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että minkä tahansa yrityksen tai yhteisön yhdistyminen tarkoittaa usein työpaikkojen menetyksiä tai toiminnan karsimista. – Nyt kävi päinvastoin. Sanoisin, että Töölön seurakunnassa me olemme win-win –tilanteessa: toiminnan jatkuvuus on turvattu ja sitä voidaan kehittää monipuolisesti. ■

Kutsu

Hyvinvointitapahtuma keskiviikkona 30.1.2019 klo 13 - 15

Töölön seurakuntaan kuuluu 28 000 seura kuntalaista 65 vakituista työntekijää Yli 40 tunti työntekijää Noin 500 vapaaehtoista

Lämpimästi tervetuloa nauttimaan Saga Munkkiniemen hyvinvointitapahtumasta. Luvassa hyvinvointipisteitä, mukavaa yhdessäoloa ja ostoksia. Tapahtuman aikana Teillä on mahdollisuus tutustua Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen palvelutaloomme. Tiesittehän, että järjestämme esittelykierroksen joka keskiviikko klo 13. Esitetilaukset, yksityiset esittelyt ja tilapäiset asunnot: Marja Tammisto | puh. 050 463 5365 marja.tammisto@sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki www.sagacare.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hevoskuuri iloa Yhä useammin sairaala klovni on lapsen kaverina myös hoito toimenpiteessä kuten kanyylia asetettaessa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

unanenäbiili on liiken tees sä! Klovni tohtorit Tant ta rulla eli Taina Mäki-Iso ja MiisuLiisu Vähä Pokka eli Kaisa Päivölä ovat matkalla Uuden lastensairaalan aulaan. Klovni tohtorit saivat punanenäbiilin käyt töönsä viime syksynä. Sen on valmis tanut Uudelle lastensairaalalle ja sai raalaklovneille Koneinsinöörien kilta, ja siinä piilee monta pientä yllätystä, kuten Polaroidtulostin ja saippua kuplakone. Kun klovnitohtorit saapuvat au laan, moni lapsi vanhempineen jää tuijottamaan sekä biiliä että klovne ja ja tahtoo tulla tarkemmin tutustu maan. Se, miksi sairaalaan on tultu, ei näytä olevan nyt mielessä. Ja juuri sii nä piilee sairaalaklovnien idea.

”

POTILASHUONEESSA VOI OLLA MIELETÖN MEININKI. TAINA MÄKIISO

KENENKÄÄN MIELESTÄ ei ole kivaa joutua sairaalaan. Erityisen ikävää se on lapselle, joka voi joutua ole maan erossa perheestään ja kavereis taan, odottamaan, istumaan tai ma kaamaan paljon paikallaan ja jännit tämäänkin. Siksi Uudessa lastensai raalassa työskentelee kaksi vakituista sairaalaklovnia ja joukko satunnai sesti vierailevia sairaalaklovneja las ten ilona ja tukena. – Klovneja tarvitaan muistutta maan, että on muutakin elämää kuin se, että ollaan sairaalassa. Me ei koh data niinkään sairasta lasta vaan ihmi nen, lapsi tai nuori. Parhaimmillaan klovni voi muistuttaa leikistä ja mieli kuvituksen mahdollisuuksista, Taina MäkiIso summaa. – Klovni on tuulahdus muusta maa ilmasta, mikä voi helpottaa sairaalas sa oloa, Kaisa Päivölä jatkaa. Sairaudesta tai siitä, miksi sairaa lassa ollaan, klovnit eivät juttele, el lei lapsi tai vanhempi itse tee aloi tetta. – Pidempiaikaiset tuttavuudet ha luavat kertoa, missä mennään, et tä nyt ollaan lopettamassa hoidot tai nyt tuli takapakkia. Sillon me olemme valmiita kuuntelemaan. Meidän kans samme voi käsitellä tunteita ja näyttää

niitä. Me emme muistuta sairaudes ta, mutta emme torjukaan sitä, Mäki Iso sanoo. SAIRAALAKLOVNIT KIERTÄVÄT osas toilla ja sairaalan käytävillä tiettyi nä aikoina, mutta henkilökunta voi myös pyytää heitä tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan, jos tarvetta on. Muu taman vuoden ajan klovnit ovat ol leet mukana myös hoitotoimenpiteis sä tai siinä, kun lasta valmistellaan leikkaukseen tai nukutukseen. – Me voimme olla mukana vaikka silloin, kun lapselle laitetaan kanyy li. Tarkoitus on tehdä tilanteesta vä

hän siedettävämpi tai jopa hauskem pi, kertoo Sairaalaklovnit ry:n taiteel linen johtaja Kari Jagt. Sairaalaklovnit ovat tehtävään sä koulutettuja esittävän taiteen am mattilaisia, joita koskevat vaitiolo velvollisuus ja sairaalan hygieniaan liittyvät säännöt. – Sairaalaklovnit eivät tietenkään ole hoito tai lääketieteen ammattilai sia, mutta heidän pitää ymmärtää toi menpiteen vaiheet, Jagt sanoo. – Kaikissa tilanteissa on tärkeää kuunnella lasta ja vanhempaa sekä toimia läheisessä yhteistyössä henki lökunnan kanssa.

Vaikuttavaa työtä ympäri Suomen Sairaalaklovnitoiminta on syntynyt Yhdysvalloissa. Suomessa sairaalaklovnit aloittivat vuonna 2002 HYKSin lasten ja nuorten sairaalassa. Maailmanlaajuisesti sairaalaklovneja on yli 50 maassa. Suomessa sairaala klovneja on kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja muutamissa keskussairaalois sa. Toimintaa pyöritetään avustus ja lahjoitusvaroilla. Toimenpideklovneria aloitettiin Lastenklinikalla vuonna 2016. Toimenpideklovnerian vaikutuksia potilaskokemukseen käsitelevä suomalais tutkimus, Katja Mäenpään diplomityö, valmistui Aaltoyliopistossa viime syksy nä. Sen mukaan klovnin läsnäolo vaikutti positiivisesti sairaalakokemukseen ja siihen, miten lapset ja heidän vanhempansa kokivat tilanteen, jossa lapselle ase tettiin kanyyli. Klovni vähensi jännitystä ja toi tilanteeseen iloa.

Tarmo Huhtinen tuli kokeilemaan, miltä tuntuu istua Punanenäbiilissä, ja moikkaamaan Tanttarullaa (Taina Mäki-Iso) ja Miisu-Liisua (Kaisa Päivölä).

SAIRAALA ON HIERARKKINEN paikka, jossa on paljon rutiineja ja jossa lap sen aika voi käydä pitkäksi. Lapses ta voi myös tuntua, ettei hän voi vai kuttaa mihinkään. Klovnit ovat oiva apua tähän: he kulkevat lääkärintakis sa, mutta höpsöttelevät ja mokaavat. He rikkovat rutiineja, ja heille voi sa noa ”ei” tai heitä voi vaikka komentaa. Sairaalaklovnilta vaaditaan tilan netajua ja herkkyyttä. Potilaita on vauvoista murrosikäisiin, ja he voivat olla joskus väsyneitä tai heillä voi olla kipuja. Joskus lapsi on odottanut klov nin tapaamista pitkään. – Klovnien työ perustuu läsnä oloon, improvisaatioon ja kohtaami seen. Sairaalassa ollaan liikentees sä aika monenlaisissa tunnetiloissa, Kari Jagt kertoo. Kohtaamiset ovat antoisia, puolin ja toisin. – Potilashuoneessa voi olla mieletön meininki. Biisiin tai leikkiin osallistuu joskus lapsi, hoitohenkilökunta tai van hempikin. Jos joku avai si oven, hän ihmetteli si, mitä täällä oikein ta pahtuu, Taina MäkiIso sanoo. ■ Katso video sairaala klovneista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

VIDEO VERKOSSA

8 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Vauva ei pilaakaan pari suhdetta Lapsiperheitä on kuutta tyyppiä. Tunnistatko minkälaisessa itse vartuit tai missä kasvatat omaa lastasi? TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

yt tulee hyvä uutinen lasta harkitse ville. On pitkään uskottu, että vau van syntymän jälkeen tyytyväisyys parisuhteeseen vajoaa vääjäämättä lapsettomia pareja alemmalle tasol le ja saattaa pysyä siellä jopa kym menen vuotta. Ei pidä paikkaansa. Tutkimuksissa näkyy kyllä vauvaa seuraava not kahdus parisuhdetyytyväisyydessä, mutta todelli suudessa jyrkkään syöksykierteeseen joutuu vain pieni osa lapsiperheistä. Tähän tulokseen tuli psy kologian tohtori Jallu Lindblom, joka tutki Tam pereen yliopistossa yli 700 äidin, isän ja lasten per hettä raskauden ja vauvavuoden aikana. Neljällä prosentilla perheistä meni hienosti ras kausaikana, mutta huonosti vauvan ollessa yksivuo tias. Lindblom kutsuu näitä kriisiytyviksi perheiksi. – Muutos voi johtua esimerkiksi lapsen koliikis ta, parisuhdekriisistä tai vanhemman mielenter veysongelmien aktivoitumisesta vauvan myötä. Ei ole totta, että parisuhdetyytyväisyys laskee kaikil la vauvan synnyttyä. Joillakin se pysyy samalla ta solla ja joillakin paranee. VARAKKUUS JA KORKEAKOULUTUS lisäävät tutki musten mukaan monenlaista hyvinvointia. Ne en nakoivat kuitenkin parisuhdeonnen vähenemistä vauvan synnyttyä. – Mitä korkeampi koulutus ja intensiivisempi työ ura ihmisellä on, sitä suurempaan ristiriitaan koti vanhemmuus asettuu uran kanssa. Tulee paineita, kun on jalka yhtä aikaa kahden oven välissä. Jos kumpikin puolisoista haluaa keskittyä työuraan, voi tulla konflikteja työnjaosta kotona. Jos taas kumpikin puolisoista toivoo isän käyvän töissä ja äidin olevan kotona, vauvavuotta vietetään usein tyytyväisenä. Lindblom painottaa, ettei puhu tasaarvoa vastaan. – Isän ja äidin vanhemmuus ovat lapselle yhtä tärkeitä. Vaikka ihanteena olisi tasaveroinen van hemmuus, se muodostuu tutkitusti usein stereo tyyppiseksi. Lindblomin mukaan isomman hoivavastuun voi kuitenkin ottaa kumpi tahansa vanhempi, ja samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä kasvaa yhtä terveitä lapsia kuin muissa. – Naisparien ja miesparien lapsilla on havaittu joissakin tutkimuksissa pikkuisen enemmän pulmia kuin miehen ja naisen perheissä kasvavilla, mutta tämä selittyy todennäköisesti yhteiskunnan erilai sella suhtautumisella. VAUVAN SUKUPUOLELLAKIN näyttää olevan yhteys vanhempiensa parisuhdeonneen. Poikalasten van hemmilla voi mennä vauvavuotena hieman parem min kuin tyttölasten vanhemmilla. Lindblom aset telee sanansa varoen.

– Tulee mieleen sellainen selitys, että jos vauva on poika, sukupuoli luo linkin isään, jonka on näin helpompi tulla mukaan vauvan hoitoon. Tyttövau van kanssa hoitovastuu saattaa kasautua äidille, mi kä voi lisätä tyytymättömyyttä parisuhteeseen. Lindblomin mukaan sukupuoli vaikuttaa ”hir veän moneen asiaan”. – Näyttää siltä, että tyttövauvat ovat haavoittu vampia perheen sisäisille vaikeuksille kuin poika vauvat. On selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että vanhem pien riitely vauvan edessä on joka tapauksessa täl le pahaksi.

”

KORKEA KOULUTUS JA SIIHEN USEIN LIITTYVÄ VANHEMPIEN RUNSAS POISSAOLO NÄYTTÄVÄT TYÖNTÄVÄN SUORITUSKESKEISEEN VANHEMMUUTEEN. PSYKOLOGIAN TOHTORI JALLU LINDBLOM

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

TAVALLISEN HYVÄ PARISUHDE on paras kasvuympäristö vauvalle. Parisuhteeseensa erityisen tyytyväiset ja siihen voimakkaasti sitoutuneet parit erottuvat Jallu Lindblomin mukaan yllättävällä tavalla. – Kun suhde toiseen on hyvin romanttinen, on vaikeaa asennoitua yhteiseen vanhemmuuteen ja suhteen muuttumiseen. Pilvissä oleva parisuhdetyytyväisyys romahtaa korkealta, jos lapsi syntyy kesken kuherruskautta. Joillakin pareilla kuhertelu kestää tavallista pidempään. Vasta vähän aikaa yhdessä olleen parin suhde on vauvavuotena kovemmalla koetuksella kuin vakiintunut suhde. Jos parilla on ollut runsaasti parisuhdeongelmia jo raskausaikana, välit huonontuvat herkästi entisestään vauvan valvottaessa. Parisuhdetyytyväisyys on vaarassa myös silloin, kun äidillä on ollut ongelmia lapsuudenperheessään. Ne nousevat helposti pintaan oman vauvan myötä. LAPSIPERHEITÄ on Lindblomin väitöstutkimuksen mukaan kuutta sorttia. Eniten eli 34 prosenttia on yhtenäisiä perheitä, joissa äiti ja isä kasvavat vauvavuoden aikana vanhemmiksi, joista kumpikin pystyy tekemään myös itsenäisiä päätöksiä lapsen suhteen. Perheenjäsenten yksilöllisyydelle ja omille tarpeille on tilaa, ja keskinäinen kiintymys on vahva. Tyytyväisyys parisuhteeseen jatkuu myös vauvavuoden aikana. Tämä yleisin perhetyyppi on lapselle paras kasvuympäristö, mutta muissa on riskinsä. Eriävissä perheissä, joita on 15 prosenttia, äiti ja isä kertoivat vauvavuodesta kahta aivan erilaista tarinaa. – Eriävissä perheissä äiti on tyytyväinen parisuhteeseen, mutta isä ei. Todennäköisesti isä ei ole valmistautunut siihen, että parisuhde viilenee, kun äiti saa uutta täyttymystä vauvanhoidosta. Kun isä jää ulos vauvanhoidosta, se kuormittaa pidemmän päälle myös äitiä, Lindblom selittää. Kolmanneksi eniten eli 13 prosenttia Suomessa on autoritäärisiä perheitä, joissa on jäykkä ilmapiiri, vähän lämpöä ja me-henki kadoksissa. Autoritääriset vanhemmat ajattelevat, että ei ole koskaan liian aikaista opettaa lapselle kuria ja että liikaa halaillusta vauvasta kasvaa toisista riippuvainen ihminen. – Korkea koulutus ja siihen usein liittyvä vanhempien runsas poissaolo näyttävät työntävän suorituskeskeiseen vanhemmuuteen. Lasta ei haluta pitää liikaa lähellä, ja hänen toivotaan oppivan erilaisia taitoja itse. Vanhempien korkea koulutus yhdistettynä autoritääriseen kasvatukseen on lapselle pulmallinen yhdistelmä, Lindblom kertoo. KAKSI VIIMEISTÄ perhetyyppiä ovat lapselle haitallisimpia. Yhteenkietoutuneissa perheissä elämä on yhtä vellomista, kun perheenjäsenten väliltä puuttuvat kunnolliset rajat. Tunteet tarttuvat niin, että vauvan itku voi saada äidin ahdistumaan ja äidin äreys isänkin ärtyisäksi. Päätösvalta ei ole oikein kenelläkään. Näitä perheitä on 11 prosenttia. Etäisissä perheissä ihmissuhteet ovat riitaisia, kylmiä ja kaoottisia. Toisia ei oteta huomioon, ja vanhemmat jättävät lapsen tarpeet tyydyttämättä. Perheistä viisi prosenttia on etäisiä. Tässä joukossa korostuvat matalasti koulutetut, monilapsiset perheet. – Kun lapsia tulee paljon, tyytyväisyys parisuhteeseen laskee, tila vähenee ja perheen resurssit joutuvat koville. Mutta nämä tekijät eivät yksin selitä lopputulosta, Lindblom pohtii. Lindblom seurasi tutkimusperheiden lapsia varhaiseen kouluikään asti. Ongelmallisissa perhetyypeissä kasvaminen lisäsi lasten tunteiden säätelyn ongelmia ja masennusoireita. JOS VAUVAVUOSI MENI heikosti, onko lapsi ongelmissa? Ei hätää, vastaa Jallu Lindblom. Ensinnäkin perhe selittää vain kymmenen prosenttia lasten myöhemmästä masennuksesta ja ahdistuksesta. Toiseksi perhetyyppi voi vaihtua terveellisempään lapsen kasvaessa. – Myöhempi ympäristö korjaa aiemmin syntyneitä ongelmia. Ihminen on todella sitkeä ja mukautuva olento, joka on rakennettu selviämään. ■

Papin oppipoikia Olli Jalosen ja Mikael Niemen romaaneissa maailma avautuu onnettomista lähtökohdista ponnistaville lahjakkaille pojille, kun he oppivat lukemaan ja havainnoimaan luontoa. Pienen pojan suuri matka

Laestadius salapoliisina

En yhtään ihmettele, miksi Olli Jalosen Taivaanpallo voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Se on sekä suvereeni näyttö kokeneen kirjailijan taidosta ja kielentajusta että mukaansatempaava kertomus, jota lukee vähän samassa hengessä kuin vanhan ajan poikakirjoja. Romaanin minäkertoja on Saint Helenan saarella brittiläisessä siirtokunnassa varttunut isätön Angus-poika, jolla on utelias mieli ja tarkat silmät. Saarella vieraillut tähtitieteilijä Edmond Halley on kouluttanut pojan havainnoimaan tähtiä ja lintuja, ja saaren pappi puolestaan opettaa hänet lukemaan ja kirjoittamaan. Jalonen tavoittaa elävästi ja uskottavasti pikkupojan maailman, hänen huomionsa ympäröivästä maailmasta, lähipiirinsä ihmisistä ja omista tuntemuksistaan – ja pojan tiedon ja ymmärryksen rajat. Angus on valloittava ja vilpitön hahmo. Kun Angus lähetetään pois pienestä, kotoisasta maailmastaan ja salamatkustajana laivalla kohti Lontoota, hänen urheutensa ja toiveikkuutensa saa lukijalle palan kurkkuun pitkäksi aikaa. Taivaanpallo sijoittuu 1600-luvulle, kiehtovaan aikaan, jolloin luonnontieteissä tehdään läpimurtoja ja ristiriita uuden tieteen ja kirjaimellisesti tulkitun Raamatun maailmankuvan välillä alkaa olla ilmeinen. Toisaalta tämän rinnalla elää ihmisten mielessä edelleen vanha henkien ja taikojen todellisuus. Kirjan henkilöt elävät armottomassa maailmassa, jossa syntyperä ja sukupuoli pitkälle ratkaisevat sen, millaisia mahdollisuuksia ihmiselle avautuu. Anguksen leskiäidin ja isosiskon kohtalot näyttävät, kuinka suojatonta naisen elämä ilman aviomiestä tuolloin oli.

Ruotsalaiskirjailija Mikael Niemi tunnetaan Suomessa 2000-luvun alun suosikkiromaanista Populaarimusiikkia Vittulajänkältä. Niemen uusin romaani Karhun keitto sijoittuu samoille seuduille Tornionjokilaaksoon, mutta aivan toiseen aikaan, 1800-luvun puoliväliin. Silloin Lapissa Suomen ja Ruotsin rajaseuduilla elettiin hengellisen herätyksen aikaa. Sen keskeinen hahmo oli pappi Lars Levi Laestadius, jonka talouteen Niemi on romaaninsa tapahtumat sijoittanut. Laestadiuksen lisäksi romaanin keskeinen henkilö on hänen oppipoikansa Jussi. Niemen kuvaama Laestadius on suurisydäminen mies, jolla riittää aikaa ja voimia seurakuntansa pienimpien puolustamiseen. Nälkiintyneen ja pahoinpidellyn Jussinkin hän on pelastanut kotiinsa ja ottanut oppiinsa. Laestadiuksella riittää tarmoa muuhunkin kuin sanan julistamiseen. Hänen intohimonsa on Lapin luonto, erityisesti sen kasvit. Paikallisen papin tiedemiehen tarkkuudella tekemiä havaintoja ja päätelmiä tarvitaankin, kun kylällä tapahtuu selittämättömiä kuolemantapauksia, mutta oikeastaan tämä dekkarijuoni tuntuu turhalta ja päälle liimatulta. Ainakin minulle Niemen elämänmakuisesti kuvaamassa lappilaisen maalaiskylän arjessa ja sikäläisten ihmisten hengellisessä liikehdinnässä ja hurmoksessa olisi ollut eksotiikkaa riittämiin. Mikael Niemi: Karhun keitto. Like 2018.

KAISA HALONEN

Olli Jalonen: Taivaanpallo. Otava 2018.

Nuori nainen pakenee noituussyytteitä Tapio Koivukarin historiallisessa romaanissa Poltetun miehen tytär eletään noitavainojen aikaa 1600-luvun Islannissa. Hyväniemen talon isäntä Thórdur joutuu poltettavaksi noituudesta, koska hän on muka manannut piikansa ja kylän muiden nuorten naisten kimppuun paholaisen. Isännän arvellaan turvautuneen taikakeinoihin, koska piian haluttiin lähtevän takaisin kotitaloonsa. Piika ja muut nuoret naiset alkavat kouristella ja kaatuilla jumalanpalveluksissa. Thórdurin oma tytär Manga ei kuitenkaan reagoi saarnoihin kuten muut, joten myös häntä aletaan epäillä noituudesta. Manga lähtee pakoon kyläläisten tuomiota. Hän alkaa kiertää taloissa piikana ja päätyy sitä kautta Tómas-papin vaimoksi. Noituussyytteet seuraavat Mangaa kuitenkin myös pappilaan. Hänen tarinansa sisältää jännityskirjamaisia piirteitä, mutta sen päättymisestä saadaan hieman hämäävästi kaksi eri tulkintaa. Poltetun miehen tytär kuvaa kiinnostavasti talonpoikien ja kalastajien elämänmuotoa sekä aikaa, jolloin Islannissa elivät kristinuskon rinnalla vahvasti erilaiset taiat ja uskomukset. Taikoja tehtiin esimerkiksi synnytysten ja sairauksien yhteydessä. Valtio ja kirkko alkoivat kuitenkin suhtautua niihin 1600-luvulla ankarasti. Islannissa ehdittiin polttaa noituudesta kaksikymmentä miestä ja yksi nainen ennen 1700-luvun alkua, jolloin noitavainot loppuivat. Tapio Koivukari: Poltetun miehen tytär. Johnny Kniga 2018.

MARJO KYTÖHARJU

10 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Turvallista asumista Esperin hoivakodit tarjoavat lämminhenkistä hoivaa ja turvallista asumista ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen. Soita ja kysy lisää palveluistamme! Hoivakoti Untuva, Lauttasaari: 044 720 2486 Hoivakoti Tilkka, Huopalahti: 050 338 7344

Tutustu koteihimme: www.esperi.fi ESIKOISLESTADIOLAISTEN TALVISEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

lauantaina 26.1. klo 12 ja 18 sunnuntaina 27.1. klo 12 ja 18 maanantaina 28.1. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Sveitsin Alpeilla kulkee yksi Euroopan komeimmista junareiteistä, Bernina Express. Suuri osa reitistä on Unescon maailmanperintökohdetta.

Junalla maailmalle Maata pitkin matkustaville järjestetään ensimmäiset matkamessut. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK

WWF:N MUKAAN pitkä lentomatka on huonoin yksittäinen kulutusvalinta, mutta ilmastoahdistuksen ei tarvitse estää matkustamista. Vinkkejä lentokoneiden korvaamiseen saa ensimmäisiltä Maata pitkin -matkamessuilta lauantaina 19. tammikuuta. Kyseessä on vaihtoehtotapahtuma 18.–20.1. Messkukeskuksessa pidettävillä isoille Matkamessuille. Varjomessujen takana on joukko helsinkiläisiä kaupunkiaktiiveja, joille matkustus

on intohimo. Yksi heistä on elokuvantekijä Timo Wright, joka palasi viime syksynä maa- ja meriteitse Japanista. Jos junamatkailu ulkomailla on uusi asia, Wright suosittelee reissua Pietariin, jonne kulkee Helsingistä monta junavuoroa päivässä. – Muutamassa tunnissa pääsee isoon, kiinnostavaan ja erilaiseen kaupunkiin. Wright kehuu myös yöjunaa Moskovaan siistiksi ja helppokäyttöiseksi. Kun matkaan lähtee Helsingin päärautatieasemalta päivällisaikaan, on seuraavana aamuna perillä. Kolmas Wrightin suosikkireitti alkaa laivamatkalla Tukholmaan, josta pääsee junalla päivässä Kööpenhaminan kautta Berliiniin. ■ Maata pitkin matkamessut 19.1. klo 12 Sofia Future Farmissa, Sofiankatu 4, Helsinki.

Aloita matkan suunnittelu täältä Seat61.com kertoo paljon yksityiskohtaista tietoa junamatkailusta eri maissa.

Interrail.eu tarjoaa nykyään hyviä diilejä monenikäisille matkustajille, ei vain nuorille.

Bahn.com kokoaa melkein kaikki Europan juna-aikataulut aikataulusuunnittelun avuksi.

Maata pitkin matkustavat -Facebook-ryhmässä jaetaan reissuvinkkejä lentämistä välttävien kesken.

Kärsittekö unettomuudesta Etsimme potilaita kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan uudenlaisen lääkkeen tehoa vertaamalla sitä lumelääkkeeseen masennuksen hoidossa.

Soita ja sovi tutustumiskäynti! Asiakkuuspäällikkö Heidi Moisio Puh. 050 577 1666

Voitte osallistua tutkimukseen, jos: • olette 18-65 -vuotias • kärsitte masennuksesta • teillä on ollut myös aikaisempi masennusjakso • ette sairasta muuta mielenterveyden häiriötä kuin masennusta • ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai liikaa alkoholia Masennuksen oireita ovat: • mielialan lasku, mielihyvän ja kiinnostuksen väheneminen • unihäiriöt, väsymys • keskittymiskyvyn ja muistin huononeminen • aloitekyvyn ja toimintatarmon väheneminen • toivottomuus, päätöksentekovaikeus • arvottomuuden tai syyllisyyden tunne • fyysiset oireet, lihasjännitys, ajoittain sydämentykytys • ruokahalun muutokset Tutkimus kestää enintään 11 viikkoa ja sisältää 6 tutkimuskäyntiä. Tutkimuksessa tehdään myös 5 yli yön unirekisteröintiä unen laadun selvittämiseksi. Tutkimus ja siihen kuuluvat vastaanottokäynnit ja lääkkeet ovat maksuttomia. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 17.1 tai pe 18.1. klo 15-18 soittamalla maksuttomaan numeroon 0800-199299, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Katso lisää hyödyllisiä linkkejä pitkästä verkkojutusta kirkkojakaupunki.fi.

VINKIT VERKOSSA

Jumala Jumalaan uskominen ei ole lainkaan vaikeaa siksi, että usko olisi ristiriidassa tieteen kanssa. Uskomisen vaikeus on rakkauden vastaanottamisessa. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS HANS EISKONEN

Timon täytyi mennä päiväunille, ja siksi leikkiminen piti lopettaa. Timo oli ensimmäinen kodin ulkopuolinen leikkikaverini. Leikin jälkeen tuijotin oman huoneeni verhoja. Minä olen minä, minä ajattelin. Minä olen olemassa. Mutta jos minua ei olisi olemassa, missä minä silloin olisin? Se oli järisyttävä kokemus. Olin neljän vanha. En tarkista vuosilukua, koska tarina sellaisena kuin sen kerron on parempi kuin totuus. Totuus on tarina tässä tapauksessa, koska tämä on minun identiteettini, ja identiteetti on tarina, jonka ihminen sepittää itsestään. Olen elämäni aikana vaihtanut mielipidettä monta kertaa. Ateistin seurassa puolustan Jumalan käsitettä, mutta uskovaisseurassa pyristelen vastaan. Aina vastavirtaan. Koko siltä ajalta kun muistan olleeni olemassa tunnistan minuudestani jonkin pysyvän kerrostuman, vaikka vanhat vaatteet ovatkin kaapissa mystisesti kutistuneet. Siitä huolimatta olen koko ajan se yksi ja sama jätkä, joka missä tahansa tilanteessa osaa laulaa Bob Dylanin All along the Watch towerin. Joka kerran tätä pientä minuutta ajatellessani tunnen rintakehässäni ehkä suunnilleen sydämen kohdalla kämmenen kokoisen alueen lämpenevän. Mikään ei silti ole elämässä vaikeampaa kuin oman äänen kuuleminen. On älyttömän vaikeaa olla itsenäinen olento, joka ei kilju massan muka-

na. Reformaattorit opettivat, että ihminen on hevonen, jolla ratsastaa joko Jumala tai Saatana. Kun nyt marssitaan jonkin ismin nimissä, en ole varma, kuka liikuttaa jalkoja. Koko ala-asteen olin Timon kaveri. Pelattiin paljon tietokonepelejä. Vanhat joystickit ovat edelleen kaapissa. Sitten tuli kasvukipuja. Timo pisti välit poikki. Syy ei selvinnyt minulle ikinä. Minä menin lukioon, Timo ammattikouluun. En tiedä, missä Timo on nyt. Hän on tässä kertomuksessa tärkeä henkilö siksi, että hänen kauttaan tulin tietoiseksi ulkopuolisesta maailmasta ja siten itsestäni. Kohtaloni on sidottu juuri tähän tajuun omasta olemisesta suhteessa muihin. Tähän kokemukseen maailmasta on myös ihan aina kuulunut Jumala. Jopa poissa oleva Jumala on olemassa oleva Jumala. En osaa paikantaa tätä tuntemusta ruumiissani kovin tarkasti, mutta aivoissani on selvästi Jumalan mentävä aukko. Monet pitävät kummallisena, että olen omasta mielestäni myös ateisti. Ateismini ampuu alas kaikki omatekoiset tee-se-itse-jumalat. Tosi Jumala ei ole sellainen olento, jota voisin ateismillani tähdätä. Oikeille ateisteille tuskin kelpaisin, koska kysymys jumaluudesta ei anna minulle rauhaa. Jumala on järkkymätön ja jyrkkä, tummanpuhuva kallionseinämä sateen jälkeen, ja Jumala on koko ajan Hän, joka pitää huolen. Lapsesta asti minulla on ollut tällaisia mielensisäisiä kuvia. Se tuntuu oudolta semminkin, kun minä elän niin kuin Jumalaa ei olisi olemassa.

Jumala on synkkä itämerensuomalainen sana. Karjalassa ja vatjassa on jumala, vepsässä ja virossa jumal. Mordvan jondol eli salama on kirjaimellisesti jumalan tuli. Marin jumo on taivas ja ylijumala. Tämä on sana ja käsite, joka muokkaa minua yhtä paljon kuin god tai gud, jotka muistuttavat hyvää, good. Jumala on kyllä tosi hyvä, mutta samalla Jumala on kauhistuttava. Jumala asettaa Mooseksen kallion rotkoon. Hän suojaa vapisevaa Moosesta voimakkaalla kädellään, kunnes on mennyt tämän ohitse. Ristiriitani maailman tappiin asti on se, että kaikki on turvassa eikä meillä ole hätää – paitsi että koko maailma on hirveässä hädässä eikä kukaan ole turvassa. Kun nuoruudessani näin William Blaken teoksia, kuten Abelin murha tai Eu rooppa: Ennustus, ajattelin, että se oli siinä. Ihmisenä eläminen on traagista. Se edellyttää, että Jumala kuvataan voimallisena. Pliisu Jumala olisi epäjumala. Kieliopillisesti Jumala pitää kirjoittaa joskus isolla, joskus pienellä. Kun Jumala on kielellinen yleiskäsite, jolla viitataan erilaisiin jumaliin, se kirjoitetaan pienellä. Kun tarkoitetaan kaikkeuden Äitiä ja Herraa, Hänet kirjoitetaan isolla. Minä kirjoitan myös yksikön kolmannen persoonan muodon Hän isolla siksi, että siinä viittaussuhde minun ja Hänen välillä on ihan eri kertaluokkaa kuin kieli voi ilmaista. Lehtijutuissa näkyy louk-

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

kaavia arvolatauksia, kun toimittaja haastatellessaan muslimia kirjoittaa Allahin pienellä. Lehdessä erisnimet lihavoidaan, mutta Jumala ei ole sellainen persoona. Historiallinen henkilö Jeesus Nasaretilainen lihvoidaan, mutta Jeesusta Kristusta Jumalan ainoaa Poikaa ei.

Vanha tarina kertoo, että lokakuussa 312 jKr. keisari Konstantinus Suuren takana seisoi liki sadantuhannen sotilaan armeija. Ennen taistelua Konstantinus näki taivaalla punaisen ristin, ja hän kuuli äänen: ”Tässä merkissä olet voittava.” Historian jumalat ovat sodankäynnin jumalia. Konstantinus voitti, ja sotilaat heiluttivat hänen päävastustajansa Maxentiuksen irti leikattua päätä matkatuliaisena. Allahu akbar on rukouskieltä, mutta se on myös sotahuuto: Teillä on Jumala, mutta meidän Jumalamme on suurin! Jatkosodan aikana kerran körttiläisten seuroissa Helsingissä nuori teologian opiskelija piti puhetta, miten ihana oli ”Kristuksen ja Führerin johdolla taistella Perkelettä vastaan”. Nuoruuteni vuosina moni ateisti perusteli ateismiaan sillä, että uskonnon nimissä on tehty väkivaltaa. Ymmärrän heitä. Kun joku kannattaa sosialismia, siihen huomautetaan, etteivätkö sata miljoonaa uhria riittäneet todistamaan sosialismin toimimattomuutta. Tässä kohtaa ilmaantuu aina joku, joka sanoo, ettei sosialismia itse asiassa

ole kokeiltu ”oikeasti”. Keskustelu uskonnosta voi singota samoille kehille. Kaikki ihmisen keksinnöt voivat aiheuttaa pahaa. Uskonto on ihmisen keksintö. En pidä siitä, jos asiaa vesitetään sanomalla, että ”uskonnot itsessään ovat hyviä, mutta jotkut tekevät pahaa uskontojen nimissä”. Asia voi olla juuri noin, mutta uskonto ei tässä tarvitse puolustajaa vaan ihminen. Kerran 2000-luvun alussa helsinkiläisessä teatterissa esitettiin Peter Shafferin näytelmää Amadeus. Siinä Salieria näytteli Vesa Vierikko, joka esitysten aikana menetti äänensä. Niin raastavaa oli, kun hän huusi: Jumalauta, näillä lakeuksilla ei pilkata ihmistä! Se on minun uskontunnustukseni.

Minusta Jumalaan uskominen ei ole lainkaan vaikeaa siksi, että usko olisi ristiriidassa tieteen kanssa. Vaikeuteni uskomiseen liittyy vallankäyttöön. Netflix-draamasarjassa The Crown kuningatar Mary opastaa vain vähän ennen kuolemaansa kuningatar Elisabeth II:ta, että kuningas tai kuningatar eivät ole vastuussa kansalle vaan Jumalalle. Kuninkaallisen valta tulee Jumalalta. Siksi kirkonmies voitelee kuninkaan tai kuningattaren pyhällä öljyllä. Rooman valtakunnan aikana uskonnosta käytettiin ilmaisua religio. On epäselvää, mitä kaikkea tämä käsite piti sisällään. Se tiedetään, että religio ilmaisi palvomista ja alistussuhteessa olemista. Se

ilmaisi riippuvuussuhdetta perheen päähän ja yhteisön johtajaan, suvun vanhimpaan, paikallishallitsijoihin ja lopuksi keisariin, joka oli Jumalan poika. Suvun vanhin oli tärkeä hahmo, sillä menestyksen takeena oli jokaisen perheen ja suvun ikioma suojeluhenki eli genius – siis geeni. Hallitsijan geeni tuli Jumalalta.

Uskonto ei tässä tarvitse puolustajaa vaan ihminen. Uskonto on todellakin hallintajärjestelmä. Nyt tämä patriarkaalinen järjestelmä on murentumassa. Tässä murenemisen prosessissa on paljon hyvää, sillä monet kahleet kirpoavat ja monen ihmisen oleminen on paljon vapaampaa. Ilmassa on myös surua. Tulee ruhjeita, kun iso kivi – monoliitti – lohkeaa palasiksi ja murenee. Kirkoille patriarkaalisuuden murentuminen on huono uutinen. 2050-luvulla Suomessa kastetaan enää vain muutama lapsi, mutta heitäkään ei välttämättä juuri evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kun katsomme historiaa kevyellä kahden tuhannen vuoden aikajänteellä, tämä mureneminen alkoi 1300-luvulla. Se realisoitui reformaatiossa. Sen jälkeen maailmaan on syntynyt hirveä määrä pieniä kirkkoja ja kuppikuntia. Vieroksun amerikkalaista kristillistä fundamentalismia. Fundamentalistit ovat kuitenkin enemmän kapinallisia kuin minä. Kuninkaan valtaa he eivät pidä minään. Ko-

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

ko amerikkalainen ajattelutapa, että hallituksen täytyy pysyä mahdollisimman kaukana ihmisten tekemisistä, on juuri sitä kapinallista perua. Monet liberaalit haluavat, että ihmiset ohjataan lainsäädännön avulla tekemään hyvää. Martti Luther, tuo mielikuvitukseni kännäävä yliäly käs ja omahyväinen professori, nimenomaan ha lusi, että maallinen esivalta pakottaa ihmiset hyvyyteen. Talonpoikaiskapinassa 1524–1525 Luther vaa ti, että kaikki kynnelle kykenevät pistävät mil lä tahansa teräaseella talonpoikia kuoliaaksi min kä pystyvät. Omien fantasioitteni syvyyksissä Lut herin maailma ei ollut kovin erilainen kuin Isis. Luther vihasi vääräuskoisia.

Sisälläni elää koko ajan nelivuotias pikkupoika. Hän on se sama pikku poika, joka aikoinaan leikki alus sa mainitsemani Timon kanssa. Aika paljon leikittiin länkkärileikkejä. Toi sinaan roolimme teki meistä vihol lisia. Usein larppausleikkiemme kir joittamattomissa juonissa kuuluim me samalle puolelle. Nelivuotias sisälläni ei ymmärrä maailmaa. Hän haluaa, että hänet hyväksyttäisiin. Nelivuotiaan lohtuna on Taivaan Isä, se järkkymätön ja jyrkkä, tummanpuhuva kallionseinämä sateen jälkeen. Kun olin risupartaradikaali, uskoin syvästi, et tä Jumalan armo on erilainen rikkaalle ja köyhäl le. Joku monikansallisen korporaation ylimmässä

kerroksessa nahkatuolilla hyllyvä omistaja oli mie lestäni eri asemassa kuin kongolaisessa kaivokses sa elektroniikkateollisuuden tarpeisiin kobolttia kaivava pieni lapsi. Nelivuotias sisälläni kärsii hätää tuon lapsen puolesta. Miksi Taivaan Isä ei tee mitään? Aikui nen sisälläni sanoo, että ihmisen, ollakseen aito humanisti, on vastuutonta huutaa avuksi yliluon nollisia voimia tilanteeseen, jonka ainoa syyllinen on ihminen itse. Liberaalikristitty sisälläni sanoo, että jumalia ei tarvita, vaan kaikki se energia, joka menee urkukoraaleihin, täytyy käyttää auttami seen ja aseteollisuuden alasajoon. Parikymppisenä nuorena miehenä 1990luvul la uskoin, että todellinen Jeesus oli vallankumous taistelija, joka Kalashnikov kaulassa marssi toteut tamassa sosialistista vallankumousta. Hedelmis täänhän puu tunnetaan, ja vain kuollut usko olisi sellaista tekopyhyyttä, jossa hurskaat sanat eivät koskaan tule todeksi. Siirtomaaherruuden aiheut taman syyllisyyden takia lähetystyökin korvattiin suurelta osin kehitysyhteistyöllä. Poliittinen kantani oli yhtä ehdoton kuin oi keistolaisilla fundamentalisteilla. Joskus sellai nen määrätietoisuus saattaisi ollakin oikein – mut ta vain niin kauan kuin ei tehdä poliittisesti vää riä valintoja. Jos evankeliumin nimissä tuettaisiin jotakin sellaista poliittista kehitystä, joka jonain päivänä osoittautuisi virheeksi, usko olisi epäju malanpalvelusta. Se olisi silkkaa saatananpalvon taa, koska siinä tehtäisiin ajallisista asioista ikui sia. Juuri sen takia myös hyvien asioiden puolesta

politikoiminen uskonnon nimissä voi olla funda mentalismia. Ja silti jotakin pitää yrittää. Intian kastittomien korvissa juuri heidän hätänsä esiin nostaminen on armoa: sentään joku kuulee ja ymmärtää! Kristin usko on rauhan uskonto, mutta sitäkin enemmän se on armon uskonto. Samaan tapaan kuin Juma lan on tultava ihmiseksi myös armon on tultava ruoaksi, kengiksi, vaatteiksi, kodiksi, lukutaidoksi. Tämä on ristiriitaista, koska enemmistö piis poistakin varmaan ajattelee, että sosiaaliturva on yhteiskunnan eikä kirkon tehtävä. Maailman vää ryyksistä pitävät ääntä myös täysin uskonnotto mat yhteisöt ja järjestöt. Millä tavalla kirkot eroa vat näistä? Kerran eräänä alkusyksyn päivänä olin ystävä ni kyydissä Lahden moottoritiellä. Tämä ystävä ni oli asunut pitkät jaksot Angolassa ja Kolumbias sa ja nähnyt ihmisen pahuuden. Hän sanoi minul le: ”Jos kirkko itse politisoituu, se ei voi olla poli tiikan omatunto.”

Länsimaiset kirkot eivät enää usko Jumalaan. Ne yrittävät saada jäseniä takaisin kaikenlaisilla vetonauloilla. Ne ovat eri nauloja kuin Jeesuksen ristinpuun naulat. Kirkko ei enää tiedä, mikä on kirkko. Siksi uskon nosta on tullut hyvän mielen puu hastelua ja lettujenpaistamista. Tällainen kirkko muistuttaa virkeää isoisää, joka opettelee syömään tofua. Jotta kirkko ei vaikuttai

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

si perässähiihtäjältä, se ajaa omalla rollaattorillaan mielenosoitusten eturiviin esittämään edelläkävijää. Siksi se opettelee eri alojen asiantuntijaksi, joka jakaa paikallisseurakunnille papukaijamerkkejä kierrättämisestä. Jeesus neuvoi paastoamaan salaa, mutta kirkko tekee siitä hashtagin. Suosion kalastelu on merkki epäuskon kirkosta. Mutta onko sekään niin vaarallista? Vallankäytön kirkko on aina uskossaan varma kirkko, ja sellainen pelottaa enemmän. Epäröivä kirkko olisi siinä mielessä inhimillisempi. Mutta tämä projektista toiseen sekoileva nelivuotiskertomusten kirkko on jo menettänyt pelin. Ennen ihminen sai hyväksynnän kirkossa. Nyt kirkko etsii hyväksyntää ihmisiltä. Apostoli Paavali sanoo, että rakkaus ei tunne pelkoa. Tämä aikakausi on mielestäni suurta pelon aikakautta. Ei tarvitse päästää suustaan kuin yksi harkitsematon aivopieru, ja koko ihmisen elämä voidaan huuhtoa vessasta alas. Kun kuvittelemme olevamme hyvyyden ympäröimiä, minulle tulee olo, että tämä suvaitsevuuden ilmapiiri perustuu pelkoon siitä, mitä muut ajattelevat minusta. Koen, että me oikein hyvät ja suvaitsevaiset ihmiset muodostamme jonkinlaisen uskontosävytteisen lahkon, jossa nyökytellään toisille niin kauan kuin puhe on oikeaoppista hyvän puolella olemista. Heti, kun epäilen tämän hyvelahkon opinkappaleita, joudun inkvisitioon ja ehkä jopa koko seurakunnan ulkopuolelle, koska silloin vaarallisesti flirttaankin pahojen henkien kanssa. Englanninkielisessä maailmassa tunnetaan ilmaisu virtue signalling. Suomeksi se on jonkinlais-

ta hyvesäteilyä. Siinä haetaan ympäristön arvostelevien katseiden alla hyväksyntää poseeraamalla moitteettomasti. Todellisuudessa ihmismielen alimmissa kerrostumissa on primitiivisiä, rumia tunteita. Mutta sosiaalisen median moraaliposeerauksissa niitä syviä tunteita ei sovi tuoda esiin. Ne täytyy painaa alas, tai seurakunta haukkoo pyhää henkeään. Moralismi on tämän ajan uususkonto. Siitä puuttuvat ratkaisevat neljä kirjainta a, r, m ja o.

Vanhan määritelmän mukaan Jumala on se, mikä tai joka antaa syyn elää. Luther opetti, että Jumala on mikä tahansa, mihin ihminen suurimmassa hädässään turvaa. Siksi voidaan sanoa, että jonkun jumalana voi olla vaikkapa raha. Luther kiteyttää, että usko luo sekä Jumalan että epäjumalan. Se on käänteisesti lähes sama kuin se, että ihminen on hevonen, jolla ratsastaa Jumala tai Saatana. Tämän teorian mukaan myös ateistilla on jokin jumala – se on se, miltä, jolta tai mistä ateisti kaikkein suurimmassa hädässään pyytää apua. Kun autoon tulee vika, varaamme ajan merkkihuollosta. Kun epäilemme keuhkoputkentulehdusta, otamme jonotusnumeron terveyskeskuksessa. Kun syvällä sisimmässämme velloo piinaava ahdistuksen tunne, etsimme kuin huomaamattamme apua tupakka-askista, himourheilusta, alkoholista tai vaikka ahmimisesta. Ja kun meillä

on sisimmässämme jatkuva epäjärjestys, haemme lievitystä ulkoisten asioiden kontrolloimisesta. Kaikkien elämämme tuskien pohjalla olevaa ahdistusta kutsutaan eksistentiaaliseksi ahdistukseksi. Se on ahdistusta siitä, että on niin vaikeaa olla ihminen, ja lopuksi me vielä kuolemme. Elämä on tarkoituksetonta, tylsää ja epävarmaa, emmekä saa lopullista tyydytystä, vaikka meillä olisi kaikki maailman mammona.

Jeesus neuvoi paastoamaan salaa, mutta kirkko tekee siitä hashtagin. Viisaat sanovat, että ainoa lääke tähän on Jumalan rakkaus. Täyttäessään syvintä kaipaustaan jollain ulkoisella asialla kuten omaisuudella, kauneudella tai kuuluisuudella ihminen siis oikeasti tahtoisi vain tulla rakastetuksi täysin ehdoitta. Jumalaan uskominen ei ole minulle vaikeaa siksi, että usko olisi ristiriidassa tieteen kanssa. Se ei ole vaikeaa myöskään siksi, että usko voi vallanhimon vuoksi turmeltua. Päinvastoin juuri uskon sanastoon kuuluvat harhaoppi ja synti. Usko on vaikeaa siksi, että rakkauden vastaanottaminen on vaikeaa. Kun rakkaus on totta, myös Jumala voi olla totta. ■

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan. • Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua. • Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!” Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut. -Hannele 52 v.

www.detria.fi

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Luku toukasta kasvoi kirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara vaalii kirjaston perusideaa, johon kuuluvat tasaarvoisuus ja monipuolisuus. Hän haluaa samanlaista ajattelua myös kirkkoon. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

eskustakirjasto Oodin johtaja AnnaMaria Soininvaara tuntee ylpeyttä arkkitehtuurisesti upeasta ja monimuotoista toimintaa sisältävästä valtakunnastaan. – Takana on kymmenvuotinen projekti, josta kolme vuotta kului talon rakentamiseen. Rakennus näyttää hyvältä, ja se vastaa arkkitehtien alkuperäisiä suunnitelmia. Hän oli mukana kirjaston suunnittelussa alusta lähtien. Työryhmä sai ideoita seuraamalla kansainvälisiä trendejä, keräämällä toiveita kirjaston asiakkailta ja pitämällä työpajoja henkilökunnan kanssa. Soininvaara tietää jo lempipaikkansa Oodissa. Se on kolmannen kerroksen Kirjataivas, jonka hyllyissä on noin 100 000 lainattavaa kirjaa. Hänen mielestään kirjan ystävän kerros on toteutettu kauniisti elävine puineen ja huikeine näkymineen. Oodin johtaja on ehdottomasti sitä mieltä, että paljon puhetta herättäneestä uuden ajan kirjastosta kannatti maksaa 98 miljoonaa euroa. – Kirjasto on suosituin kulttuurilaitos Helsingissä. Uusi rakennus on saanut myös kosolti kansainvälistä huomiota, mikä tuo kaupunkiin varmasti lisää turisteja. Esimerkiksi New York Timesissa oli loppuvuodesta iso juttu Oodista.

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kuka?

Anna-Maria Soininvaara on keskustakirjasto Oodin johtaja. Kruununhaassa asuva Soininvaara täyttää 60 vuotta 18.1.

Mitä?

Soininvaara jatkaa Oodin kehittämistä. Hänet valittiin uudelle nelivuotiskaudelle kirkon luottamustoimiin. Hän harrastaa lukemista, musiikin kuuntelua ja juoksemista.

Motto

Ajat muuttuvat, ja me muutumme niiden mukana.

Soininvaaran mukaan Oodista ei tehty pääkirjastoa, koska keskeisellä paikalla sijaitseva rakennus haluttiin asiakkaiden eikä hallinnon käyttöön. Oodissa on vain vähän hallintoon liittyvää toimintaa, ja tässä suhteessa se eroaakin maailman muista suurista kirjastoista. ANNA-MARIA SOININVAARAN tie Oodin johtajaksi on ollut hyvin johdonmukainen. Hän oli kova lukemaan jo lapsena, oikea lukutoukka. Kirjojen maailma oli tullut tutuksi myös hänen isänsä, Urpo Lehtosen, työn kautta, sillä tämä oli Espoon kirjastotoimen johtaja. – Elin niin vahvasti tarinoiden maailmassa, että mietin välillä, elänkö lainkaan omaa elämääni. Kirjojen luoma vaihtoehtoinen todellisuus on varmaan tuttu monelle kirjallisuuden harrastajalle. Ylioppilaaksi tultuaan Soininvaara lähti opiskelemaan kirjallisuutta Helsingin yliopistoon. Kesäisin hän oli töissä kirjastossa, ja kirjastonhoitajan ammatti alkoi tuntua paremmalta vaihtoehdolta kuin vaikkapa opettajan ammatti. Hän jatkoi siis isänsä jalanjäljissä opiskelemalla kirjastonhoitajaksi Tampereella. – Alussa työn suolana oli asiakastyö, koska siinä tapasi erilaisia ihmisiä. Tietopalvelu oli tuolloin haastavampaa, kun ei ollut internetiä. Tänä aikana tiedonhaku taas uudistuu jatkuvasti, ja kirjaston työntekijät opastavat asiakkaita käyttämään apuna digitaalisia välineitä. Johtajan työssä Soininvaaraa ohjaa kirjaston hieno perusidea eli tasa-arvoinen tiedonsaanti, kirjallisuuden ja lukutaidon edistäminen sekä monimuotoisen kulttuurin esiin tuominen. – Pidän lukemista älyttömän tärkeänä, ja luen koko ajan jotain. Olen edelleen paperille painetun kirjan kannalla – se vain tuntuu jotenkin paremmalta. Viime vuonna Soininvaara luki lähes 60 kirjaa, joista hän suosittelee esimerkiksi Amos Ozin Juudasta ja Olli Jalosen Finlandia-palkittua Taivaanpalloa. Hän ei kuitenkaan ehdi lukea kaunokirjalli-

suutta niin paljon kuin haluaisi, koska joutuu työn takia lukemaan paljon ammattikirjallisuutta. KIRJASTON OHELLA Anna-Maria Soininvaaralle tärkeä asia on kirkko. Hän on toiminut parikymmentä vuotta kirkon luottamustehtävissä. Viime syksyn seurakuntavaaleissa hänet valittiin jälleen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostoon ja kirkkovaltuustoon. Soininvaara osallistuu kirkon toimintaan, koska hän haluaa olla muuttamassa sitä avoimempaan ja suvaitsevampaan suuntaan, tuoda tavallaan kirjaston arvoja kirkkoon. – Kirkossa on vielä paljon tehtävää tasa-arvoasioissa. Hiljattain tuli hälyttäviä uutisia, kun joukko kirkon väkeä lähetti piispoille adressin vaatiakseen ymmärtämystä papeille, jotka eivät halua tehdä yhteistyötä naispuolisten pappien kanssa. Ihmettelen, miten tällainen on yhä mahdollista. Vaikka Soininvaara on ajoittain turhautunut kirkkoon, hän uskoo, että muutos on mahdollinen, pienin askelin.

”

ELIN NIIN VAHVASTI TARINOIDEN MAAILMASSA, ETTÄ MIETIN VÄLILLÄ, ELÄNKÖ LAINKAAN OMAA ELÄMÄÄNI.

– En ole täysin luovuttanut kirkon suhteen, minkä vuoksi jaksan edelleen olla mukana näissä kuvioissa. Kirkon asioista päättämässä pitäisi kuitenkin olla enemmän meitä maallikoita. On vääristävää, kun luottamustoimissa on niin paljon teologeja ja kirkon työntekijöitä. – Helsingin seurakunnissa on kovasti puhuttu toimintakulttuurin muuttamisesta, mutta tapahtuuko mitään käytännössä? Kirkkoherroilla on yhä suuri valta päättää asioista. Oman demokratiakäsi-

tykseni vastaista on se, että kirkkoherra toimii seurakuntaneuvostossa sekä esittelijänä että puheenjohtajana. Soininvaaran mielestä kirkko pystyy vaikuttamaan asioihin yhteiskunnassa käymällä jatkuvaa vuoropuhelua sen eri toimijoiden kanssa. – Tämä on tärkeää, sillä mitä enemmän väkeä kirkosta karkaa, sitä pienemmäksi sen vaikutusvalta muuttuu. KIRKON TAPAHTUMISSA ja jumalanpalveluksissa Anna-Maria Soininvaara kertoo käyvänsä silloin tällöin. Viimeksi hän oli messussa loppiaisena. – Osallistun ehkä kymmenisen kertaa vuodessa jumalanpalveluksiin ja niiden lisäksi kirkkokonsertteihin. Jossain vaiheessa kävin perjantai-iltaisin Tuomiokirkon kryptassa pidetyissä Luottamuksen messuissa. – Täytyy kuitenkin tunnustaa, että sunnuntaiaamuisin juoksulenkki vie useimmiten voiton jumalanpalveluksesta. Kirkkotilassa ollessaan Soininvaara on aistinut monesti tietynlaista pyhyyttä. Se on tapahtunut myös muissa paikoissa, vaikkapa luonnossa. – Esimerkiksi merenranta ja tähtikirkas yö saattavat aiheuttaa tunteen siitä, että on yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa. – Saman tunteen voi saada aikaan myös klassinen musiikki. Pyrin käymään vähintään pari kertaa kuussa Kaupunginorkesterin tai Radion sinfoniaorkesterin konserteissa. Kirjan parissa, juostessa ja musiikkia kuunnellessa Soininvaara pystyy myös parhaiten unohtamaan työasiat ja rentoutumaan. Työn, kirkon luottamustoimien ja harrastusten vuoksi hän on nykyään melko paljon poissa kotoa. Toisin oli silloin, kun lapset olivat pieniä ja hänen aviopuolisonsa Osmo Soininvaara toimi vihreiden kansanedustajana. Soininvaarat tutustuivat 1980-luvun lopulla vihreiden toiminnassa. Anna-Maria Soininvaara oli 11 vuotta mukana Helsingin kunnallispolitiikassa. – En jatkanut poliittisella uralla, koska tajusin olevani parempi virkamies kuin poliitikko, hän sanoo nauraen. ■

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Kymmenen pientä lähetyssaarnaajapoikaa Kymmenen suomalaismiestä lähti vuonna 1868 viemään Jumalan sanaa Ambomaalle. Yhdeksän heistä palasi, sillä olosuhteet lähetyskentällä olivat karut. Mutta yksi jäi. TEKSTI SIMO HEININEN KUVAT SUOMEN LÄHETYSSEURA

Suomalaisen lähetystyön pioneeri Martti Rautanen työskenteli todennäköisesti tällä lähetysasemalla Ambomaan Olukondassa.

oukko miehiä astui laivaan Helsingin satamassa juhannusaattona 1868. Torvet soivat, ja laulettiin Martti Lutherin virttä Jumala ompi linnamme. Miesten keski-ikä oli 26 vuotta. He olivat lähdössä viemään Jumalan sanaa kauas Afrikkaan. Nämä ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat tulivat kansan parista. Martti Rautasen isä oli inkeriläinen maaorja. Pietari Kurvisen koti oli ilomantsilainen maalaistalo. Kaarle Tolonen oli kajaanilainen räätälinpoika. Aleksanteri Malmströmin isä oli porvoolainen teurastaja. Muidenkin tausta oli maaseudulla ja kaupunkien pikkuporvaristossa. He olivat käyneet kuusivuotisen lähetyskoulun. Se oli sisäoppilaitos, jossa opetettiin uskontoa, saksaa, englantia, maantietoa, laskentoa, piirustusta, laulua ja soittoa. Heillä ei ollut juuri mitään tietoja Afrikasta. Ensimmäisen mustaihoisen ihmisen lähetit näkivät menomatkalla Lontoossa. Suomalaiset matkasivat Afrikkaan kokeneiden saksalaisten lähetyssaarnaajien mukana. Aluksi he viettivät runsaan vuoden Reinin lähetysseuran asemalla Namibian keskiosassa. Siellä veljien välit rakoilivat. ”Veli Juntunen erotettiin. Se oli kovin ikävää”, merkitsi Martti Rautanen päiväkirjaansa. Joukkoon sopeutumaton lähetti palasi kotiin Ambomaata näkemättä. Muut saapuivat sinne heinäkuussa 1870. Vastaanotto oli aluksi suopea. Heimokuningas tuli tervehtimään, ja sulavakielinen Pietari Kurvinen kertoi

Ensimmäiset lähtijät vuonna 1868: takarivissä K. E. Jurvelin, E. Juntunen, J. Nissinen, M. Rautanen, J. Heinonen, A. Piirainen ja K. L. Tolonen sekä edessä B. B. Björklund, K. A. Weikkolin ja P. Kurvinen.

heidän tulleen julistamaan Jumalan sanaa ja sielujen pelastusta. ”Sanasi ovat hyvät”, päällikkö vastasi. Erityisen kiinnostunut hän oli siitä, oliko tulijoiden joukossa aseseppiä ja vankkureiden tekijöitä. SUOMALAISET ALOITTIVAT työnsä suurin toivein kolmen heimon parissa, mutta he joutuivat pian vetäytymään yhden heimon alueelle. Ensimmäinen pakana kastettiin vasta 13 vuoden työn jälkeen vuonna 1883. Pioneeriläheteistä oli silloin työkentällä vain Martti Rautanen.

”

OLISI HYVÄ, JOS HE RUPEAISIVAT PAREMMIN JUMALAN SANAA OPPIMAAN. JUHO HEINONEN

Alkuajan tilinpäätös näytti tappiota. Vasta perustetun lähetysseuran epäonnistuminen uudella työ-

kentällä oli tosin sääntö eikä poikkeus, ja Lähetysseura noudatti tuota sääntöä. Epäonnistumiseen oli syynsä. Lähetit eivät havainneet paikallisten keskuudessa suurtakaan kiinnostusta Jumalan sanaa kohtaan. Myös ambolaiset pettyivät toiveissaan. Opettajat eivät tuoneet mukanaan aseita, ampumatarvikkeita eivätkä sepäntaitoja. Myös lahjoiksi tarkoitetut tupakka, vaatteet ja viini loppuivat pian. Kahden kulttuurin yhteentörmäys käy ilmi Juho Heinosen raportista vuodelta 1878. Hän esittelee ambolaisten ekologista ja leppoisaa elämäntapaa: ”Ei näy kellään näistä kansalaisista olevan sitä vahvaa tahtoa ja opin halua, että vapaaehtoisesti tahtoisi oppimisen ja työn vaikeudet kärsiä, ja kun eivät tiedä työn hyödystä mitään eivätkä tahdokaan tietää, sillä nämä laiskuuden puolustukseksi sanovat parhaan olla näin kuin he nyt ovat. Näin ollen ei tule elämään mitään tarpeettomia puuhia vaateiden pesemisestä, huoneitten rakentamisesta ynnä muusta. Lisäksi he ovat ylpeät siitä, että heillä on maa, osaavat sitä kuokan kanssa viljellä ja viljasta tehdä olutta. Muutamilla on lisäksi runsaasti karjaa. He ovat mielestänsä rikkaita, joilta ei mitään puutu.” Tällaiseen maaperään ei evankeliumin sana juurtunut. Raportti jatkuu: ”Olisi hyvä, jos he rupeaisivat paremmin Jumalan sanaa oppimaan, mutta näyttää siltä, että he pitävät hengellistä oppimista yhtä tarpeettomana kuin ruumiillistakin.” Ambokuninkailla oli muitakin neuvonantajia, portugalilaisia kauppiaita, jotka ostivat viinalla ja aseilla or-

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

jia eivätkä katselleet lähettejä hyväl lä. Oikullisia, itsevaltaisia ja ajoittain juoppohulluja heimopäälliköitä ei ol lut helppo miellyttää. Kun lähettien taidoista ja lahjoista ei ollutkaan heil le hyötyä, nämä saivat pian kuulla, kenen maata tallasivat ja kenen vet tä joivat. LÄHETYSSEURAN JOHTOKUNTA ja lä hetit olivat kahden kerroksen väkeä. Helsingissä oli korkeita kirkonmiehiä ja säätyläisiä. Ambomaalla työtä teki vät kansan parista lähteneet nuoret miehet. Ensimmäiset lähetyssaarnaajille annetut ohjeet korostavat johtokun nan isällistä käskyvaltaa ja vaativat nuorilta veljiltä ”luottamusta, lapsel lista rakkautta ja kuuliaisuutta”. Lähe tit eivät täyttäneet näitä vaatimuksia. Välit johtokuntaan olivat alusta lähti en huonot. Kyse oli ennen muuta rahasta. Joh tokunnalla ei ollut realistista käsitys tä siitä, millaista työ kentällä oli, ei kä siitä, mitä se maksoi. Se oli laske nut kustannukset väärin uskoessaan maan hedelmällisyyteen ja kuninkai den anteliaisuuteen. Lähettien muka naan tuomat vaihtotavarat loppuivat pian eikä uusiin ollut rahaa. Heidän oli alistuttava heimopäälliköiden ar meliaisuuteen ja kerjättävä näiltä vil jaa ylläpidokseen. PITÄISIKÖ PALATA kotiin? mietti mo ni. Ilosanomaa ei otettu vastaan ja olot olivat niukat. Lähetit olivat jo ko timaassa kihlanneet itselleen morsia met, jotka ajan käytännön mukaan pi ti lähettää sulhasilleen kahden vuo den kuluttua. Karl Jurvelin, Alek sander Malmström ja Kaarle Tolonen olivat kuitenkin turhaan odottaneet kihlattujaan. Miehet eivät enää jak saneet poikamiehen ankeaa elämää vaan palasivat kotiin. Muut lähetit saivat morsiamensa ja menivät naimisiin, mutta hekin huo masivat pian, että lähetystyöllä oli kal lis hinta. Ambomaan ilmasto oli epäterveel linen. Martti Rautasen päiväkirjat ovat täynnä kuvauksia oman perheen ja muiden lähettiperheiden sairauksis ta. Malarialta ei osattu suojautua, ei kä muihinkaan infektiotauteihin ollut tehokasta lääkitystä. Kurviset menettivät puolivuoti aan esikoispoikansa, eikä kuoleman tapaus jäänyt lähettijoukon ainoaksi. Raskain kuorma oli Rautasilla, joiden kymmenestä lapsesta vain kolme sel visi aikuiseksi. SUOMEN KIRKKO ei ollut lähettänyt Ambomaalle yhtään pappia, mut ta lähetit saivat liperit kaulaansa. He saarnasivat, kastoivat ja jakoivat eh toollista. Kun he palasivat kotiin, pappis oikeudet otettiin heiltä pois, koska pelättiin, että muuten lähetyssaarnaa jille avautuisi oikotie papinvirkaan il man yliopistokoulutusta. Palanneista läheteistä Jurvelin ryh tyi sähköttäjäksi. Heinonen löysi työn Hämeenlinnan lääninvankilan työn johtajana. Juntusesta tuli kansakou lunopettaja. Tolonen ja Kurvinen jäivät aluk si Lähetysseuran matkasaarnaajiksi,

Kotimaiset kirjahyllyt -20%

Suomen parhaat kirjahyllyt meiltä; Monipuolinen Milano, ajaton Dimensio, persoonallinen Roma ja erinomainen Fakta, jonka runkosyvyys vain 25cm. Mitoita paikka ja kirjojen metrimäärä, niin löydämme teille sopivan hyllyn!

Martti Rautanen perusti Ambomaalla perheen ja asui siellä kuolemaansa saakka, eli vuoteen 1926.

mutta saivat pian tarpeekseen. Kur vinen menestyi itsenäisenä hartaus kirjailijana ja nousi evankelisen he rätysliikkeen johtohahmoksi. Hän oli hankkeen kärkimies, kun Evan keliumiyhdistys aloitti työn Japanissa 1898. Ensimmäiseksi Japaninlähetiksi valittiin 17vuotias Esteri Kurvinen. Tolonen lähti Amerikkaan, jossa papiksi pääsi helpommin kuin koti maassa. Hänestä tuli yksi suomalais ten siirtolaisten kirkon perustajia ja johtajia. Malmström sai papinviran Chicagon ruotsalaisessa seurakun nassa. TARINAN SANKARI on Martti Rauta nen. Ainoana kymmenestä pioneeri lähetistä hän jäi maahan ja pysyi siel lä kuolemaansa saakka, eli vuoteen 1926. Hän käänsi Raamatun ja kerä si kansanlauluja, arvoituksia ja sanan laskuja sekä kasveja ja kansatieteellis tä esineistöä. Kun saksalainen siirtomaavalta tu li LounaisAfrikkaan, Rautanen onnis tui pitämään ambokuninkaat syrjäs sä vastarinnasta, joka johti eteläisem pien heimojen kansanmurhaan vuon na 1904. ■

Lähetystyötä 160 vuotta

Suomen Lähetysseura perustettiin 160 vuotta sitten, ja vuonna 1868 se lähetti ensimmäiset kymmenen lähettiään Ambomaalle, Namibian pohjoisosiin. Lähetit loivat kirjakielen, perustivat kirjapainon, opettivat kansan lukemaan, rakensivat sairaalan ja kehittivät koululaitoksen. Ensimmäiset ambopapit vihittiin 1925, ja paikallinen kirkko itsenäistyi vuonna 1954. Namibiassa on yhä suomalaisia kirkon työntekijöitä, mutta he eivät ole lähetyssaarnaajia vaan itsenäisen kirkon palveluksessa olevia asiantuntijoita. Mitä Suomen Lähetysseura tekee nyt? Lue toiminnanjohtaja Rolf Steffanssonin haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

www.s o p e . f i

Voimassa 2.2. asti

Myymälämallit -30% -60% Tervetuloa! FAKTA 1820€ (2275€) K237, L200, S25cm

MILANO 2365€ (2956€) K220, L182

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Lantionpohjan fysioterapiaa Erityishoitoa virtsan tai ulosteen pidätyshäiriöihin, lantionpohjan kiputiloihin, erektiohäiriöihin ja erilaisiin laskeumiin.

www.fysiosakura.fi

Rajatorpantie 41 C, 3.krs. 01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16

Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä

Osa 24

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Teemu Laajasalo on seitsemäs piispa tänä vuonna 60 vuotta täyttävässä Hel singin hiippakunnassa. Vuosi 2019 on Helsingin hiippakunnas sa myötätunnon teemavuosi. Teemaa käsitellään viidessä Vanhassakirkossa pidettävässä tilaisuudessa, joissa piis pa Laajasalon kanssa keskustelemas sa on asiantuntijoita ja kokemusasian tuntijoita. Ensimmäisessä illassa maa nantaina 28.1. klo 18 vieraana on kirkko sosiologian professori Anne Birgitta Pessi. Illan teemana on Myötätunnon voima. Muut keskustelut ovat 8.4., 19.8., 28.10. ja 25.11. Hiippakunta jakaa joka kuukausi myö tätuntotekopalkinnon. Palkinnon saa jia perusteluineen voi ehdottaa esimer kiksi sosiaalisessa mediassa aihetunnis teella #myötätunto2019 tai sähköpostilla helsingin.tuomiokapituli@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko on piispa Teemu Laajasalolle rakas ja nurkkiaan myöten tuttu.

Pieni pala taivasta Piispa Teemu Laajasalolle kirkko ei ole mikä tahansa nähtävyys. Siksi hän toivoo, että niiden ovet pidettäisiin useammin auki. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

HELSINGIN TUOMIOKIRKKO on harvoin keskellä päivää aivan tyhjä, mutta nyt, kun kirkon urkuja korjataan, turisteilla ei ole pääsyä kirkkoon. Piispa Teemu Laajasalo saa rauhassa istahtaa penkkiin keskikäytävän varrelle ja katsella kirkkoa, joka on hänelle rakas, pyhä ja suuri. Sellaisia tuntemuksia tuskin kirvoittaisi upeinkaan museo tai kirjasto, sil lä kirkossa ei ole kyse vain arkkitehtuurista. Se ei ole mikä tahansa tila tai nähtävyys, vaan Jumalan kunniaksi rakennettu. Tuomiokirkko on Laajasalolle läpikotaisin tuttu, mutta yhä uudelleen hän huomaa jäävänsä häm mästelemään jotakin sen yksityiskohtaa tai ihan vain värisävyjä. Juuri tyhjässä kirkossa on hänen mielestään jotakin erityistä. Opiskeluaikoinaan 25 vuotta sitten Laajasalo työskenteli Tuomiokirkon suntion apulaisena. Useina kesäaamuina hän oli en

Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa

PIISPANA LAAJASALO ei noin vain hetken mielijoh teesta poikkea jumalanpalvelukseen, mutta matkan varrelle osuvaan kirkkoon hän saattaa piipahtaa hil jentymään ja rukoilemaan rakkaidensa puolesta. Kirkon ovella hän tekee ristinmerkin. Ja niin hän te kee myös lähtiessään. Ristinmerkit jäsentävät sen, että nyt ollaan kirkossa – erillään arjesta.

KIRKKO ON Laajasalolle pieni pala taivasta maan päällä. Kuten niin monet muut, hänkin hakeutuu lomamatkoillaan kirkkoihin. Syy siihen ei ole pel kästään tarve lepuuttaa jalkoja tai paeta kuumuut ta, eikä taidekaan. Usein hän on kokenut, että ne lukemattomat rukoukset, joita jossakin kirkossa on sanottu ja ajateltu, ovat tarttuneet sen seiniin. Kä vijä tuntee ne ja Jumalan läsnäolon. Laajasaloa ihmetyttää, että Suomessa kirkkojen kunnossapitoon käytetään paljon rahaa, mutta silti monet niistä ovat suurimman osan aikaa ihmisten ulottumattomissa. Piispana hän haluaisi rohkaista ja haastaa seurakuntia avaamaan kirkkojen ovet. Tärkeintä olisi, että ihmiset tietäisivät kirkon olevan auki ja heitä varten – ei se, kuinka moni sinne tulee tai kuinka monta tapahtumaa tilastoihin saadaan. ■

KATRI SAARELA

Taivaan tähden

20.1.

simmäisenä paikalla avaamassa ovia ja sai nauttia tyhjän kirkon hiljaisuudesta. Sittemmin Laajasalo on vihitty Tuomiokirkossa papiksi ja piispaksi. Kirkon kolot ja nurkat, kappeli, tapuli ja kryp ta ovat tulleet hänelle tutuiksi niin nuorisotyön ohjaajan sijaisena kuin seurakuntapappinakin. Kryptassa hän piti ensimmäisen saarnansa, nuor tenillassa tapulissa toimitti ensimmäistä kertaa eh toollisen.

Laajasalo ei ole niitä, joiden on helppo noin vain pysäyttää ja tyhjentää mielensä. Kirkon penkissä is tuessakin päässä liikkuu monenlaisia ajatuksia: osa häiritsee, osa rauhoittaa. Silloin hän on huoman nut, että kirkkotila auttaa hiljentymään. Jotakin ta pahtuu itsestä riippumatta.

Yliluonnollinen ilmiö KUN JEESUS evankeliumien kir joittajien mukaan ilmaisee juma lallisen voimansa, hän syntien an teeksi antamisen ohessa herät tää kuolleista, parantaa sairaan tai muuttaa veden viiniksi. Näi tä tarinoita kerromme yhä vielä, ja saamme sairaat ja toivottomat maksamaan viimeisetkin roponsa päästäkseen paikkaan, jossa huhu taan parantumisihmeitä tai kipe rästä paikasta päästäviä käänteitä tapahtuvan edelleen. Ihmeusko on kuitenkin vali koivaa. Kuka on kuullut vaaralli sesti ylipainoisen laihtuneen ru kouksella? Tai rauhaa rukoilevien saaneen aseet sylkemään luotien sijaan kukkia? Milloin on yksin

huoltajan rukous kuultu niin, et tä palkka kasvaa juuri ne epätoi voisesti tarvitut eurot? Usein ihminen rukoilee ihmet tä, kun ei jaksa kantaa kohtaloaan tai mennä sen läpi, mikä on edes sä. Hän haluaa päästä kohtaamas ta sen, mikä on totta. Eikö ihmeitä siis tapahdu? Tie tenkin. Kaikkein yliluonnollisim piin ihmeisiin on vain vaikein uskoa. Vaikka viha olisi sulkenut sydä met, rakkaus saattaa yhtäkkiä ava ta ne. Vaikka olisi helpompi hylä tä, monet meistä huolehtivat toi sistaan loppuun saakka. Vaikka toinen miten syvästi loukkaa, ai na on niitä, jotka jaksavat antaa anteeksi. Ja niitä, joilla on mutta

jotka luopuvat omastaan ja jakavat sen muiden kanssa. Sellaisia ovat ihmeistä uskomat tomimmat.

En tarvitse jumalallista voimaa muuttamaan elämääni vaan hyväk syäkseni sen sellaisena kuin se on. KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Gurun opissa Ohjaajana John F. Haught John F. Haught on syntynyt vuonna 1942 Yhdysvalloissa. Hän työskenteli 35 vuoden ajan Georgtownin katolisessa yliopistossa systemaattisen teologian professorina. Jäätyään eläkkeelle hän on toiminut yliopistossa senioritutkijana. Jo nuorena Haught oli kiinnostunut kosmologiasta, fysiikasta, evoluutiosta ja biologiasta. Erityisen vaikutuksen häneen tekivät jesuiittapappi ja paleontologi Pierre Teilhard de Chardinin teokset, joissa tämä yritti luoda synteesiä evoluution ja kristinuskon välille. Haught lähti lukemaan teologiaa, mutta ei ottanut pappisvihkimystä. 1990-luvulta lähtien evoluution liittyvät kysymykset ovat nousseet Yhdysvalloissa entistä enemmän julkisuuteen, kun kreationismin ja älykkään suunnittelun (Intelligent Design) kannattajat, evolutionistit ja uusdarvinistit ovat kiistelleet keskenään. Haught on ottanut kiistoihin kantaa muun muassa kirjoissaan Science and Religion: From Conflict to Corversation ja Making Sense of Evolution: Darwin, God and The Drama of Life.

Sattumaa vai sallimusta? Tiede sulkee selityksistään Jumalan, ja niin sen pitääkin tehdä, sanoo yhdysvaltalainen teologi John F. Haught.

ennsylvanialainen John F. Haught oli kutsuttu vuonna 2005 erikoiseen oikeudenistuntoon. Siinä käsiteltiin paikallisen koululautakunnan päätöstä ottaa Doverin koulupiirissä käyttöön oppikirja, jonka mukaan luonnon ilmiöiden takana on älykäs suunnittelu, ei evoluutio. Lautakunta korosti, että oppilaiden tuli olla tietoisia evoluutioteorian puutteista ja ongelmista. Heille piti opettaa luomisoppia ja älykkään suunnitelman teoriaa. Osa vanhemmista ei hyväksynyt lautakunnan päätöstä, vaan vei sen oikeuteen. Haught oli siellä heidän kutsumanaan. OIKEUDENKÄYNNIN AIKOIHIN John F. Haught oli työskennellyt 35 vuotta teologian professorina katolisessa Georgetownin yliopistossa ja kirjoittanut lukuisia kirjoja tieteen ja uskonnon suhteista. Oikeudessa Haught todisti, että lautakunnan päätös voisi pakottaa opettajat välittämään oppilailleen biologian tunneilla tietoa, joka oli luonteeltaan läpeensä uskonnollista eikä tieteellistä. Samalla hän kuitenkin muistutti, ettei oppilaille tulisi antaa myöskään sellaista opetus-

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

ta, että evoluutiota voi ymmärtää vain omaksumalla materialistisen maailmankatsomuksen. Hän painotti, että evoluution antama selitys monimuotoisen elämän synnystä ja kehittymisestä ei ole vaihtoehto tai kilpailija teologiselle selitykselle ja uskolle. Selitykset ovat rinnakkaisia. Joka tapauksessa jo universumin alkuhetkinä tapahtui jotain, mikä teki elämän synnyn mahdolliseksi, kun sen aika tuli, oli se sitten ”sattumaa” tai ”jumalallista sallimusta”. Miksi kinastella, kun Haughtin mukaan voisimme nähdä erilaiset tavat yrittää ymmärtää elämää mahdollisuuksina syventää omaa ymmärrystämme. TIEDE SULKEE selityksistään Jumalan. Niin sen pitääkin tehdä, John F. Haught muistuttaa. Kristitynkään ei tarvitse pitää Jumalaa luonnon tapahtumiin puuttuvana toimijana. ”Jumala ei ole tuhattaituri, suunnittelija eikä ensimmäinen liikuttaja. Hän on pikemmin elämän ja olemisen syvyys ja perusta”, Haught kirjoittaa teologi Paul Tillichia seuraten. Universumilla on lähes neljäntoista miljardin vuoden menneisyys ja

Elämän draaman katseluharjoitus Kuvittele, että olet maapallolla 3,8 miljardia vuotta sitten ja katselet ensimmäisten elämän merkkien ilmaantumista. Kuvittele, mitä kaikkea siellä näet. Kulje sitten mielessäsi hitaasti kohti nykyhetkeä. Matkalla näet, miten solut kehittyvät organismeiksi. Organismit kehittyvät selkärankaisiksi. Hermosysteemit tulevat yhä monimutkaisemmiksi. Aivokudokset syntyvät. Tietoiset olennot levittäytyvät maapallolle. Alkaa ihmisen vaellus tähän päivään. Minkälainen vaellus se on? Mitä ihmettelet? Katsele sitten vielä hetki omaa elämääsi. Mitä näet siinä juuri nyt? Mitä näet tästä eteenpäin?

vielä mittaamattoman pitkä tulevaisuus. Elämä maapallolla syntyi nelisen miljardia vuotta sitten ja kestänee auringon sammumiseen saakka. Ihmisen ja meidän tuntemamme tietoisen elämän synnystä on tästä perspektiivistä katsottuna vasta vähän aikaa. Niinpä meidän kannattaisi olla melko nöyriä ja hitaita sanomaan mitään lopullista koko elämän mielestä ja päämäärästä. JA SILLOIN KUN yritämme sanoa jotakin Jumalasta, meidän ei tule tunkea häntä fysiikan, kemian tai biologian lakeihin. Jos Jumala on ja jos olemme hänen muistissaan, hän on paljon enemmän kuin ikinä osaamme aavistaa. Aina kun rukoilet vaikka jonkun sinulle läheisen puolesta, rukoilet Jumalaa, joka ei ole vain tässä päivässä vaan myös huomisessa kutsumassa kaikkia puoleensa. Et huokaa yksin, huokaat koko kärsivän luomakunnan kanssa, joka odottaa vapautusta. Jos evoluutioon perehtyminen jotakin opettaa, niin kärsivällisyyttä ja keskeneräisyyden sietämistä. Käsityksemme Jumalastakaan ei ole vielä valmis, eikä se tässä elämässä valmiiksi tule. ■

MENOT 18. – 31.1.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

OULUNKYLÄN srk

Messu su 20.1. klo 10, Kolari, Mönttinen. Arkiehtoollinen ke 23.1. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Lahtinen, Mönttinen. Ekumeenisen rukousviikon Viikkomessu ke 23.1. klo 18, Mulari, Autio. Messu su 27.1. klo 10, Katri Uutela, liturgia, Mari Silin, Autio; keskustelusaarna Salvador Alogon ja Anna Pickeringin kanssa. ”Elämä kristittynä Haagassa. Rakastaminen ylittää uskontojen ja kulttuurien rajat”. Laudes ma klo 7.30, Silin. Vanhan hetkirukousperinteen mukaan. Sunnuntai kirkolla perhemessu, yv-keräyksen avaus ja talvirieha su 3.2. klo 10–13.

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

22.1.

30.1.

Miksi olen olemassa – etsimme jotain itseämme suurempaa klo 11.30 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. Piispa emerita Irja Askola vierailee. Hänen puheenvuoronsa jälkeen on mahdollisuus kysymyksiin. Keskusteluja voi jatkaa yhteisen aterian äärellä klo 13 seurakuntasalissa.

Meilahti + Töölö = Töölö 1.1.19 alkaen Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. Aamuehtoollinen ke 23.1. klo 9.15 kirkossa ja aamiainen 1,50 e seurakuntasalissa. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 27.1. klo 18. Luottamuksen messu ke 30.1. klo 19 kirkossa. Taizè-lauluja, hiljaista mietiskelyä.

TAPAHTUMIA Jennyn Olohuone maanantaisin klo 12–14 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Avoin kohtaamispaikka, tarjolla lounas ja kahvit eurolla. Jennyn Mummola la 12.1. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä. Toimintaa ja yhdessäoloa lapsille ja aikuisille vapaaehtoisten mummojen kanssa. Ilmoittautumista ei tarvita. Tarjolla välipalaa. Sinuhun turvaan, Jumala. Suomalaisen musiikin konsertti su 20.1. klo 18 kirkossa. Maria Kettunen, mezzosopraano, Jyrki Korhonen, basso, Jaakko Raulamo, sello, Pirkko Hyttinen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Työtupa ti 22.1. klo 15–19, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Avoin käsityöja askarteluhuone. Suomalaisen barokkiorkesterin avoimet harjoitukset su 27.1. klo 16–17 kirkossa. Yleisöllä on mahdollisuus päästä seuraamaan, mitä tapahtuu konsertin kulissien takana ja miten konsertti rakentuu. Vapaa pääsy. Lähetyspiiri ti 29.1. klo 18–19.30. Avoin piiri Klaneettitiellä. Vieraita ja

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET

TUOMIOKIRKKOsrk

Käsityökerho Duunauspaja klo 18 Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Tule mukaan joukkoon, joka on saanut kunniamaininnan ”Vuoden 2018 valopilkku” lähimmäisille tuottamastaan ilosta.

TAPAHTUMIA Iltamusiikkia to 24.1. klo 19. Heikki Sivonen, huilu, Joanna Broman, piano. Vapaa pääsy. Talvilaulujen lastenkonsertti ke 30.1. klo 18. Luhmo. Pienten solistien konsertti to 31.1. klo 18. Luhmo. Lähde-kuoro ma klo 18. Iltaperhekerho ma klo 17.30–19 Tönöllä, Kauppalankuja 7. Perhekerho pe klo 10–11.30 Mariankodissa, Schildtinpolku 6, sekä to klo 9.30–11 kirkolla. Esikoisvauvojenkerho ma klo 13–14.30. Ryhmät 21.1.–18.3. ja 25.3.–20.5. Tied. ulla.leivo@evl.fi. Käsityökerho Duunauspaja ti 22.1. klo 18–20. Esirukouspiiri ma klo 15. Lähetysraamattupiiri ma 28.1. klo 13. Raamattupiiri to 24.1. klo 17.30. Lähetyspiiri ti klo 13. Raamatun kirjat lähetyksen näkökulmasta, TT Juhani Forsberg. Psalmilaulajat to klo 18. Kello5tee to klo 16.30. Teematorstai to klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 17.1. Apua omaishoitajan arkeen, sos.ohjaaja Mariaana Korpela. 24.1. Suomen kirkko runsaat 860 vuotta, tapahtumia meillä ja muualla, TT Eija Köntti. 31.1. Ruokalistalla hyvät tavat, kamarineuvos, tapakouluttaja Kaarina Suonperä. Aikuisten sähly ti 15.1. klo 20–21 Pohjois-Haagan ala-asteella. Sekasählyvuoro. Ukuleleryhmät lapsille to klo 16.15, aikuisille to klo 17. Tied. hanna. autio@evl.fi. Uusi lautapelikerho la 19.1. klo 12–15.30 Kivijalassa. Naisten kasvuryhmä keväällä psykodraaman keinoin, tied. heli.salo@evl.fi. Vapaaehtoisten koulutuspäivä la 9.2. klo 10–14 Meilahden kirkolla, ilm. ja tied. lauri.anttila@evl.fi.

VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

JUMALANPALVELUKSET

jälkeen maksullinen keittolounas seurakuntasalissa klo 13.

MALMIN srk MIKAELIN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

ajankohtaista asiaa lähetyksestä. Miesten Nurkka ke 30.1. klo 16–19 Toimintakeskus Jennyssä. Avoin ryhmä joka toinen keskiviikko. Rentoa yhdessäoloa ja keskustelua enemmän ja vähemmän vakavista aiheista. Tiedustelut pastori Konsta Korhoselta. Lauletaan yhdessä -yhteislaulutilaisuus kirkossa to 31.1. klo 10.15–12. Laulattamassa kanttori Anne Myllylä. Lasten ja perheiden avoimet kerhot Klaneettitie 6–8 A 4. kerroksessa: Vauvakerho tiistaisin klo 10.30– 12, Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11.30, Esikoisvauvakerho torstaisin klo 10.30–12. Perheiden musakerhot Malminkartanon kappelissa maanantaisin klo 10–11.30 ja tiistaisin klo 17.30–19.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

pe 25.1. klo 13 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 2340 5138. Ilta elävän veden lähteellä pe 25.1. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu. Illan puhujina ovat Susanne ja Markku Laitinen Healing Rooms Finland ry:stä. ”Kohti tarkoitusta, valoa ja uusia toivon näköaloja.” Seurakuntailta logoterapiasta ja sen ajatuksista pe 25.1. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Luento ja keskustelua pastori, logoter.ohj. Maritta Hartikaisen johdolla. Tarjoilua. Merimieskirkkopiiri ma 28.1. klo 14 Munkkivuoren päätykamarissa. Miksi olen olemassa? Etsimme jotain itseämme suurempaa. Ke 30.1. Munkkivuoren kirkossa vieraana piispa emerita Irja Askola. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Luennon

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Perinteinen messu su 27.1. klo 13.

TAPAHTUMIA Naisten kesken -ilta pe 18.1. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. ”Henkinen koti”, aiheesta alustaa pastori Erja Kauppinen. Latinan laulajat – kuoro juuri sinulle! Tule laulamaan latinaksi! Laulamme yhdessä helppoja lauluja. Kokoonnumme kerran kuussa maanantaisin 21.1., 11.2. 11.3. ja 8.4. seurakuntatalon alakerrassa klo 18–19.15, joht. Senni Valtonen. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä

Uusia Saapas-vapaaehtoisia koulutetaan jalkautumaan kaupungille nuorten tueksi viikonloppuina. Päivystyksiä on tarjolla oman elämäntilanteen mukaisesti. Alaikäraja 18 vuotta, yläikärajaa ei ole. Koulutus järjestetään ke 6.2.– 22.5. klo 17.30–19.30 sekä viikonloppuleiri 2.–3.3. Ilmoittautumiset hkettusaari@evl. fi tai sanna.l.parkkinen@evl.fi, Itä-Helsingin Saapas juha.kasari@evl.fi. Lisätietoja www. snellu.info.

Messu su 20.1. klo 10. Maika Vuori, Kari Kopperi, s, Jukka Vanne, Eeva Salo-Kopperi, Kylli Ahola, Jyrki Myllylä, klarinetti. Messun yhteydessä pienokaisen kaste. Messu su 27.1. klo 10. Kekäläinen, Kujanpää, s, Vili Itäpelto ja bändi. Rippikoulujen aloitus.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12, ti leivänjako rukoushetken jälkeen, ei 29.1. Naisten iltapäivä: Elämän tärkeimmät biisit la 26.1. klo 16 kirkolla. Kaipaatko rentouttavaa ja puhuttelevaa hetkeä toisten naisten seurassa? Tule jakamaan itsellesi tärkeä musiikkimuisto. Voit ottaa kappaleen mukaasi tai lähettää tiedon heidi-maria.pautola@evl.fi. Musiikkityylillä ei väliä, pääasia että biisi on itselle tärkeä. Kahvi/teetarjoilu. Raamattupiiri parillisen viikon maanantaisin klo 18.30 kirkolla. Aiheena uusin, v. 2000 julkaistu Kristinoppi. Lähetyspiiri parittoman viikon keskiviikkoisin klo 14 Pajamäessä. Hartaus, kahvit, keskusteluja lähetystyön aiheista. Pitäjänmäen kamarikuoron harjoitukset torstaisin klo 18 kirkolla. Tunnetko laulamisesta kiinnostuneita tai laulatko itse? Vinkkaa meistä! Mukaan voi tulla kauempaakin. Ilm. kylli.ahola@evl.fi. Ekavauvaryhmä äideille ja heidän alle 8 kk:n ikäisille esikoisvauvoille maanantaisin 4.3. alkaen klo 13.30– 15 kirkolla. Leikitään äidin ja lapsen vuorovaikutusta vahvistaen, kahvitellaan ja keskustellaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ilm. 1.3. mennessä anna.helle@evl.fi.

Helsingin Pipliaseuran 200-vuotisjuhlat. Juhlamessu Vanhassa kirkossa 20.1. klo 10, Lönnrothinkatu 6. Johannes Haapalainen saarnaa ja messun jälkeen Bulevardin seurakuntasalissa nautitaan ohjelmalliset syntymäpäiväkahvit. Hannu Nyman puhuu aiheesta: Tavoittaako Raamattu uudet sukupolvet? Mukana ovat myös Suomen Pipliaseuran pääsihteeri Markku Kotila, lähetyspastori Asmo Sinervo. Musiikista vastaavat Apa&Erika Niemelä

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 18. – 31.1.

12 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Keskusta Tuomiokirkko seurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa v.1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

PITÄJÄNMÄEN srk

Jaana Partti, Sofia Tuonenvirta. Messu su 27.1. klo 11. Pauliina Lindfors, Erja Kurki. Kiinankielinen messu su 27.1. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 27.1. klo 16. Pauliina Lindfors, Aino Malmi.

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

TAPAHTUMIA

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

21.1.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki klo 18 Helsingin tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Rukoushetki tarjoaa hiljentymistä, Taizé-lauluja, rukousta ja rauhaa arjen kiireen keskelle.

Meilahti + Töölö = Töölö 1.1.19 alkaen

Toiminnanjohtaja Anni Lausvaara saarnaa Tuomiokirkossa 27.1. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa käynnistyy yhteiskunnallisten saarnojen sarja Ajan merkit. Kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 10 Tuomiokirkossa saarnaavat yhteiskunnalliset vaikuttajat. Su 27.1. klo 10 saarnaa Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Liturgina kirkkoherra Marja Heltelä. Kirkkokahvit ja keskustelua saarnasta Kryptassa. Wannabe Singers -laulukoulukuorossa opetellaan laulamista. Kaikille avoimen laulukoulukuoron seuraavat harjoitukset Vanhassa kirkossa to 31.1. klo 18–19.30. Lisät. anna.pulli@evl.fi, p. 050 454 2722. Annankulman lähetysiltapäivässä to 31.1. klo 13 puhutaan pakolaisuudesta. Mukana Minna Sisko Mäkinen, Annankatu 14D. Kuorot aloittavat kautensa. Vanhankirkon kuoro harjoittelee tiistaisin klo 18–20 ja Vanhankirkon Laulupiiri torstaisin klo 14.30–15.45 Bulevardin seurakuntasalissa, Bulevardi 16 B, 2. kerros. Lisät. risto.pulkamo@ evl.fi tai p. 09 2340 6184. Tervetuloa! Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Tervetuloa kahvittelemaan, lukemaan päivän lehteä sekä vaihtamaan kuulumisia! Diakoniaruokailun mahdollisesta jatkosta ilmoitetaan myöhemmin. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

18.2. asti

Silmänräpäyksiä kotikaduiltavalokuvanäyttely arkisin klo 9.30-13 Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73. Lämminhenkisiä Markku Huhdan tuokiokuvia Vallilasta ja Hermannista. Näyttely auki myös sopimuksen mukaan p. 09 2340 2571.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Kivimessu to 17.1. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 18.1. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Tuomasmessun ehtookellot la 19.1.

klo 17. Pastori Pirjo Kantala, musiikkivastuussa kuoro, Juha ja Inna Vintturi. Messu su 20.1. klo 10. Marja Kotakorpi. Luottamushenkilöiden tehtävään siunaus. Iltakirkko ma 21.1. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 22.1. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 23.1. klo 18. Marja Kotakorpi. Kivimessu to 24.1. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltakirkko pe 25.1. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 27.1. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltakirkko ma 28.1. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 29.1. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 30.1. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Kivimessu to 31.1. klo 18. Mari Mattsson. Alppilassa: Vironkielinen messu su 20.1. klo 11. Petri Patronen, Peeter Paenurm. Tasausmessu su 20.1. klo 16. Petri Patronen, Vilma Saarinen. Sateenkaarimessu la 26.1. klo 17.

Ajan merkit – puhetta maailmasta, yhteiskunnasta ja ihmisestä. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa käynnistyy yhteiskunnallisten saarnojen sarja. Kuukauden viimeisenä sunnuntaina saarnaavat yhteiskunnalliset vaikuttajat klo 10 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Sarjan aloittaa su 27.1. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Liturgina on kirkkoherra Marja Heltelä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja keskustelua saarnasta Kryptassa.

NINA KAVERINEN

Tuomiokirkon pääurut remontissa ja kirkkosali suljettu arkisin 7.1.–28.2. Remontin aikana Krypta on avoinna ma–pe klo 10–17: päivärukous ma, ti, ke ja pe klo 12, viikkomessu to klo 12 ja Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17. La ja su klo 9–18 kirkkosali on auki seurakuntatilaisuudet huomioiden. Kirkkosali avoinna normaalisti jälleen 4.3. alk. Yhteisöruokailun ideapaja kokoontuu pe 18.1. klo 17.30 Hyvän toivon kappelissa. Tule ideoimaan yhteistä ruokailua! Helsingin Pipliaseuran juhlii 200-vuotistaivaltaan. Juhlamessu su 20.1. klo 10 Vanhassa kirkossa. Messun jälkeen ohjelmalliset juhlakahvit Bulevardi 16 B, 2. krs. Lisät. piplia.fi. Tuunaa messu! Tule synnyttämään messuryhmiä su 20.1. klo 13.30–15.30 Hyvän toivon kappeliin. Dialogi-illassa aiheena Tuomiokirkkoseurakunnan tilojen käyttö. Seurakuntaneuvosto päätti marraskuussa, että Tuomiokirkkoseurakunnan kaikki tilat ovat kaikkien seurakuntalaisten käytössä ja tiloissa voivat mennä jatkossa naimisiin myös samaa sukupuolesta olevat parit. Aiheen tiimoilta on toivottu keskusteluiltaa, joka pidetään ma 21.1. klo 18 Hyvän toivon kappelissa, kahvia klo 17.30 alk. Mukana kirkkoherra Marja Heltelä ja aluekappalainen Sirkka-Liisa Raunio. Seniorifoorumilla presidenteistä ja ilmastonmuutoksesta. Ke 23.1. aiheesta Presidentit ja kirkko puhumassa pol.hist.dos. Ville Jalovaara ja ke 30.1. ilmastonmuutoksesta ja ihmisestä puhuu ympäristöasiantuntija, prof. Eeva Furman. Seniorifoorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Anni Lausvaara

Missa gregoriana Sancti Henrici - gregoriaaninen messu 19.1. klo 19 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Suomen kansallispyhimyksen messu vietetään suomeksi ja latinaksi. Palvelemassa ovat pastori Esko M. Laine, kanttori Taru Hämäläinen ja kuoro.

Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 17.1. Suomalainen, pappi ja piispa Ruotsissa. Piispa emerita Tuulikki Koivunen-Bylund. Sirkku Nyström haastattelee. 24.1. Muoti, muotoilu ja elävä ravinto. Marjatta Sarpanevan ihmeellinen elämä. Raisa Rauhamaa haastattelee. Ihmeiden aika ei ole ohi: Kolme Bibliodraamailtaa ti 22.1., 19.2. ja 26.3. klo 18–20. Ohjaajina Kati Helin ja Nina Klemmt. Vapaa pääsy. Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä ma 21.1., 18.2., 18.3., 15.4. ja 13.5. klo 18–19.30 HKTY, Torkkelinkatu 11 A 3. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Kysy lisää: retriitinohjaaja Nina Klemmt, p. 09 2340 6334. Kuorolaulukoulu Raakkujat ti 22.1., 5.2., 26.2., 19.3., 26.3., 2.4., ja 23.4. klo 17.30–20 Seurakuntakodilla. Ohj. kanttori, musiikin maisteri Eeva-Liisa Malmgren. Hinta 35 e. Lähde elämään -illat su klo 17 Kallion kirkossa. 27.1. Aitona, Päivi Peittola ja Eeva-Liisa Hurmerinta. Kärsimystrilogia, Kolme iltaa kärsimyksestä ti 29.1. klo 18 Kallion kirkon vihreässä salissa. Saarnaajan kirja – turhuuksien turhuutta kaikki. Kouluttajana Kansan Raamattuseurasta Riitta Keskimäki ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. Kahvit klo 17.30 alkaen.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki Avoinna: ma, ti, to, pe klo 9–12, ke klo 12–18 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

JUMALANPALVELUKSET Messu su 20.1. klo 11, Tolppanen, Työrinoja, Andersson. Messussa mukana saksofonisti Olli-Pekka Tuomisalo. Pyhäkoulu. Tyhjän sylin messu su 20.1. klo 17, Työrinoja, Andersson. Jumalanpalvelus lapsettomille ja lapsensa menettäneille sekä kaikille heidän läheisilleen – kaikille, joilla on kokemus tyhjästä sylistä. Musiikkia, rukousta ja ehtoollinen. Ekumeeninen rukousilta, kielinä suomi, ruotsi ja englanti, ke 23.1. klo 18 seurakuntasalissa. Illan teemana Ympäristötekoja arjessa. Rukoushetki klo 19. Repo-Rostedt, Tolppanen, Andersson, Markkunen, Valojärvi. Messu ja seurat su 27.1. klo 11. Saarna Simo Juntunen, musiikki Esa Ruuttunen ja Marjukka Andersson. Seuroissa puhuvat Mari-Anna Auvinen, Matti Malmivaara, Antti Rintala ja Kalle Kuusniemi. Keittolounas ja kahvi messun jälkeen. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 30.1 klo 19, Heusala, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Avoin rukouspiiri ti klo 18 Lauttasaaren kirkolla kerhohuone 15.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 18. – 31.1.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

Anteeksiantamisen ilo ja kipu la 9.2. klo 9–16, kirjallisuusterapeuttinen tapahtumapäivä Paavalinkirkolla. Lounas 10 e. Ilm. viim. 6.2. Tuula Paasivirta p. 040 556 9079, ext-tuula. paasivirta@evl.fi. Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ti 5.2.–23.4. klo 18–20.30. Ilm. viim. 28.1. Tuula Paasivirta p. 040 556 9079, ext-tuula.paasivirta@evl.fi. Elämäni värit -maalauskurssi 16.– 17.2. Hinta 50 e. Ilm. tuijavarjoranta@ gmail.com tai p. 040 413 6575.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 20.1. klo 10, Tuuli Aitolehti, Arja Kortelainen. Messu Itä-Pasilassa su 20.1. klo 12 Junailijankuja 3, sis. Sähköttäjänkatu. Juha Valkeapää. Puolen tunnin messu ke 23.1. klo 18, Annika Schmidt, Ruut Kiiski. Messu su 27.1. klo 10, Annika Schmidt, Elina Koivisto. Puolen tunnin messu ke 30.1. klo 18, Petri Flinck, Ruut Kiiski.

Temppeliaukion kirkossa su klo 10. Messu 20.1. Maisila, Alanen, Tiitu, Hersta. Vantaan Kamarikuoro, joht. Hanna-Perkola-Musikka. Pyhäkoulu. Messu 27.1. Niemistö, Naukkarinen, Tiitu, Hersta. Veikkolan Viihdelaulajat, joht. Jyrki Niskanen. Pyhäkoulu. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm.

TAPAHTUMIA

Töölön kirkossa su klo 17. Rukousmessu 20.1. Voit kirjoittaa omat rukousaiheesi ja pyytää että puolestasi rukoillaan. Ylistys- ja rukouslauluja. Messu 27.1. klo 17. Naukkarinen, Karjalainen. Ehtoollishetki ke klo 18.

Laulakaamme – laulusuzukien valtakunnallinen konsertti su 20.1. klo 16. Vapaa pääsy. Aurore-festivaali 24.–27.1. Festivaalipassi 50/35 e. Taiteilijatapaamiset/kahvit 45 minuuttia ennen konsertteja. Surumielinen ruhtinatar – musiikkia Margareta Itävaltalaisen laulukirjasta to 24.1. klo 19. Liput 20/15 e. Loistava dekadenssi – Juhlat Borgia-paavin hovissa pe 25.1. klo 19. Liput 20/15 e. Skandaali! – Rikollisen mielen mestariteoksia la 26.1. klo 19. Liput 20/15 e. Taivaan porteilla – Juhlamusiikkia paaveille ja keisareille su 27.1. klo 16. Liput 20/15 e. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10–12 ja ke klo 14–16. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Päiväkuoro ke klo 15. Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. Paavalinkirkon kuoro to klo 18. Keulan aamu pe klo 9–10.30. Naisten brunssi la 26.1. klo 10.30–12 hintaan 10/7 e. Klo 12 ”Tunteet työssä”, Minna Karhunen ja Hanna MarkkulaKivisilta. Ilm.18.1. menn. virastoon. Naistenleiri Kellokosken leirikeskuksessa 9.–10.2. Leena Lehtinen opettaa anteeksiantamuksesta ja kiitollisuudesta. Lähtö Paavalinkirkolta la klo 10, paluu su klo 15. Hinta 40 e. Ilm. 23.1. menn. virastoon.

Meilahden kirkossa su klo 11 Messu 20.1. Krans, Niemistö, Samuli Korkalainen. Kampin Laulu, joht. Kari Turunen. Ei messua 27.1. Puuhamessu klo 11 Tuomaankirkossa. Krans, Riepponen, Vuorio. Messu lapsille ja koko perheelle.

TAPAHTUMIA Aikuisten nuortenilta to 17.1. klo 18.30 Kerhiksellä. Ohjelmassa yhteisen teeman pohdintaa, vapaata oleilua, kahvia, teetä ja illan päätteeksi hartaus. Kokoontumiset parittomina viikkoina. Miesten maanantaiseura 21.1. klo 13 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Varttuneiden miesten keskustelufoorumi. Gospelia, jazzia ja puhetta Jumalasta ti 22.1. klo 10 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. Kahvit klo 17.30. Illan päätteeksi ehtoollinen. Valon ja ilon messu to 24.1. klo 18 Tuomaankirkossa. Usko on iloa, joskus kärsimistä! Musiikkivieraina Niilo Rantala ja Heidi Pyykkönen, Saarna Santeri Kaleva. Resonanssi-klubi to 24.1. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Ramblin’ Jazz Quartet feat.

Jukka Tolonen. Vapaa pääsy. Juutalainen perimätieto ja Raamattu pe 25.1. klo 16–19.30 Pärinäpirtissä. Kurssin toinen luento. Saman taivaan alla su 27.1. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Tukikonsertti ruandalaisten lasten ja nuorten musiikkiopintojen hyväksi. Vapaa pääsy, kolehti tukikohteeseen. Yhteisvastuu-postitustalkoot ti 29.1. klo 10–15 ja ke 30.1. klo 10–13 Töölön kirkolla. Talkooväelle tiistaina lounas ja kahvit, keskiviikkona suolapalaa ja kahvit. Raamattupiiri ti 29.1. klo 18–20 Töölön kirkolla. Teemana raamatullinen tasa-arvo. Lounashetki ke 30.1. klo 11.30–13 Meilahden kirkon alakerrassa. Seurakuntailta to 31.1. klo 18 Temppeliaukion kirkolla. Yhteinen keskusteluilta Temppeliaukion messun historiasta, kehityksestä ja tulevaisuudesta. Alustus messun teemasta ja keskustelua. Kirkkokahvit. Pop-messu su 3.2. klo 17 Töölön kirkolla. Artistivieraana Kärtsy Hatakka. Naisten Forum ti 5.2. klo 13, tutustumiskäynti Kansallisarkistoon, Rauhankatu 17. Raamattu tutuksi Temppeliaukion kirkolla tiistaisin. Raamattuluento klo 13, aiheena Apostolien teot, ja Raamattua löyhäpipoisesti klo 17, teemana Daniel 2, Esterin kirja. Avoimet perhekerhot ti klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkolla, pe klo 10–12 Töölön kirkolla ja klo 10–11.30 Ruskeasuon Rastilla. Café Töölön yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Äijäkuppila ke klo 13 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. Tule juttelemaan ja kahvittelemaan! Café Töölö ke klo 14–18 Töölön kirkolla. Lounas pe klo 11.30–13 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. Pyhäkoulu su klo 11 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Nuorille Kerhiksellä peli-ilta ma klo 18, Nuortenilta ke klo 18 ja Café pe klo 18. Tuomaankirkolla Nuortenilta pe klo 18.

Erityisryhmille Näkövammaisille Pengertuvan perjantain olohuonepäivät, Pengerkatu 11 A 3. Marja Leena mukana 8.2., 15.3., 5.4. ja 3.5. klo 13–15. Näkö menee – mitä jää? Ilmainen vertaiskurssi sinulle, joka olet hiljattain menettänyt näkösi, tai jonka näkö on voimakkaasti heikentynyt. Lue lisää Apua & tukea -palstalta sivulta A 17. Kuuroille Malmin raamattu- ja keskustelupiiri ti 29.1. klo 17–18.30 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Vammaisryhmien yhteinen tutustumiskäynti ortodoksiseen seurakuntaan. Kaikkia vammaisryhmiä palveleva kiitospalvelus Akatistos tiistaina 22.1. klo 17–19 Myllypuron ortodoksisella kappelilla, Jauhokuja 3 B 2, Liikuntamyllyn talossa. Kappelin oven kohdalla ortodoksiristi. Kirkkokahvit. Omatoiminen vierailu. Viittomakielinen tulkkaus. Tekstit isotekstisenä ja pistemateriaalina.

13 AURORE

Seniorilautta ke klo 10 seurakuntasalissa. Larun olohuone ke klo 17.30–20 kirkkokahvilassa. Torstaipiiri 24.1. ja 7.2. (joka toinen torstai) klo 13–14.30. HUOM! Seurakuntasalissa. Raamattupiiri ti 29.1. ja 12.2. (joka toinen tiistai) klo 18–19.30, kokoushuone 10, B-rappu. Käsityöpiiri ti 22.1. ja 5.2. klo 13–14.30 seurakunnan uudessa tilassa kauppakeskus Lauttiksessa. Lisätietoja Taina Viherkari p. 050 380 3532. Ilmaista kotiapua. Noora ja Mohammed auttavat arjessa ja tekevät pieniä kotiaskareita. Apu on ilmaista. Lisätietoja p. 050 380 3531 ja 050 380 3532. Konsertti La Rue su 27.1. klo 19 kirkossa. Virva Garam, piano, Susanna Arminen, viulu, Markus Pelli, sello. Ohjelma 10/5 e.

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Aurore-renessanssimusiikkijuhlissa Paavalinkirkossa on torstaina 24.1. kello 19 Surumielinen ruhtinatar – Musiikkia Margareta Itävaltalaisen laulukirjasta -konsertti, jossa esiintyvät Maija Lampela, The Cipriano Project ja Mikko Ikäheimo.

7×

musiikkivinkki Sinuhun turvaan, Jumala Sunnuntaina 20.1. kello 18 kuullaan suomalaista musiikkia Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Sinuhun turvaan, Jumala -konsertissa laulavat mezzosopraano Maria Kettunen ja basso Jyrki Korhonen. Jaakko Raulamo soittaa selloa ja Pirkko Hyttinen pianoa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Raakkujat

Kuorolaulukoulu Raakkujissa perehdytään lauluja hengitystekniikan saloihin tosimielellä pilke silmäkulmassa, opastajana MuM, kanttori Eeva-Liisa Malmgren. Harjoitukset pidetään ti 22.1., 5.2., 26.2., 19.3., 26.3., 2.4. ja 23.4. klo 17.30–19.45 Kallion seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28. Osallistuminen maksaa 35 e. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 22.1. Lisätietoa: www.kirkkohelsingissä.fi/kallio.

Lauletaan yhdessä

Tervetuloa nauttimaan yhteisestä laulun ilosta joka toinen keskiviikko kello 13 Kauppakeskus Columbuksessa sijaitsevaan Katukappeliin. Anja Hinkkanen laulattaa muun muassa kansanlauluja ja ajankohtaisia virsiä. Seuraavat laulukerrat ovat 23.1., 6.2., 20.2., 6.3., 20.3. ja 3.4.

Resonanssi-klubi

Temppeliaukion kirkon Resonanssi-klubien idea on synnyttää

arvaamattomia ja mielenkiintoisia tilanteita pyhän tilan ja erilaisten musiikkityylien kohdatessa. To 24.1. klo 19 klubin konsertissa esiintyy Ramblin’ Jazz Quartet vierailevana artistinaan Jukka Tolonen. Vapaa pääsy.

Renenssanssimusiikkijuhlat

Aurore-renessanssimusiikkijuhlien neljä konserttia muodostavat kertomuksen, joka etenee surumielisyydestään tunnetun ruhtinattaren laulukirjan musiikista härskin paavin lempimusiikkiin ja rikollisten säveltäjien mestariteosten kautta taivaan porteille vievään monikuoromusiikkiin. Konsertit ovat to 24.1., pe 25.1. ja la 26.1. klo 19 sekä su 27.1. klo 16 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 20/15 e osoitteesta holvi.com/shop/aurore/, Lippupisteestä ja ovelta, festivaalipassi 50/35 e. 45 min ennen konsertteja taiteilijatapaaminen ja kahvit kirkon alasalissa. Lisätietoa: renessanssimusiikkijuhlat.fi.

Sfääreissä

Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri konsertoi la 26.1. klo 16 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Kapellimestarina toimii Atso Almila. Ohjelmassa on Wagnerin Lohengrinoopperan eteerinen alkusoitto sekä Mahlerin monumentaalinen suurteos Sinfonia Nro 9. Liput 22,50 / 16,50 / 9 e Ticketmasterista, 20 / 14 / 8 e ovelta.

Sello soi

Seeli Toivio laulaa ja säestää itseään sellolla su 27.1. klo 16 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Ohjelmassa J.S. Bachin sellosarjoja sekä laulua ja improvisointia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 18. – 31.1.

14 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 16, messun jälkeen yhteinen ateria.

TAPAHTUMIA Kolmen vartin messu Herttoniemen kirkolla su 20.1. klo 16. Olkkola, Österlund Gospelmessu Herttoniemen kirkolla su 27.1. klo 16. Keinänen, Olkkola, Österlund Virren voimaa yhteislaulutilaisuus su 20.1. klo 12 messun kirkkokahvin yhteydessä. Lähetystyön pyhä su 27.1. klo 12 Myllypuron kirkossa. Messu ja kirkko kahvitilaisuus. Tikkanen, nimikkolä hetti Marja Kartano, Komin kielen raamatunkäännöstyö, Venäjä.

VIIKKOTOIMINTA Herttoniemen kirkko: ■ Digiapua! ma klo 10–11 Erkki Komu lainen, p. 040 502 4491. ■ Naisten jumppa ma klo 11. ■ Naapuruspiiri ma klo 12.30. ■ Herttoniemenrannan Martat ma klo 18 (parittomat viikot). ■ Henkireikä – miesten ilta ma klo 18 (parilliset viikot). ■ Eläkeläisten raamattupiiri ti klo 12.30 (parittomat viikot). ■ Kirjallisuuspiiri ti klo 13 (22.1., 12.2., 12.3., 9.4. ja 7.5.). ■ Miesten piiri ti klo 18 (parittomat viikot). ■ Laulun siivin ke klo 14, kahvit klo 13.30. ■ Taidepiiri ke klo 14. ■ Avoin perheliikunta to klo 17. ■ Herttoniemen Martat to klo 18 (parilliset viikot). ■ Työikäisten ilta to klo 18 (paritto mat viikot). ■ Aikuisten torstaisähly to klo 19. ■ Armon ilta pe 18.1. klo 18. Laulua, rukousta, puhetta. Pyhäkoulu. Esiru kouspalvelu ja iltatee. Myllypuron kirkko: osa viikkotoiminnasta ■ Inkerikerho ma klo 12, Lilja Tatti, parilliset viikot (21.1., 4.2., 18.2., 4.3., 18.3., 1.4., 15.4., 29.4., 13.5., 27.5). ■ Lähetyspiiri ke klo 14, Marjut Kärki, parittomat viikot (16.1., 30.1., 13.2., 27.2., 13.3., 27.3., 10.4., 24.4., 8.5., 22.5.). ■ Raamattupiiri ke klo 14, Virpi Laakso ja Kylli Kuusisto, parilliset viikot (23.1., 6.2., 20.2., 6.3., 20.3., 3.4., 17.4., 15.5.). Diakonian ajanvaraus: Herttoniemi: p. 050 347 9515/Mark kanen tai kirkolla ke klo 9–9.30. Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 433 8343/Pesti tai kirkolla ma klo 13–14. Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila. Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markkanen. Myllypuron elintarvikejakelu mape klo 8–11 Liikuntamyllyn pää

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

sastusta, ongintaa, arvontaa, temp purata, paloauto, kilpailuja ym. Kahvio, hernekeittoa, makkaraa, muurinpohjalettuja ja loimulohta. Aulakahvio ma–pe klo 10–14 Laaja salon kirkolla. Kahvila Roihuvuoren kirkon aulassa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 11–14. Kahvilaan etsitään vapaa ehtoisia päivystäjiä, tiedustelut Anja Nurmiselta p.050 409 3036 tai anja. nurminen@evl.fi. Diakonian puhelinajanvaraukset Laajasalo ma klo 10–11 p.09 2340 5768. Roihuvuori ti klo 10–11 p. 09 2340 5758.

TUOMIOKIRKKOsrk

17.1

Sinun sanasi – Raamattuilta Kulosaaren seurakuntasalissa eli Vakkasalissa klo 17.30. Keskustelun aiheena seuraavan sunnuntain kirkkovuoden tekstit. Iltoja vetää pastori Jenni Kallio.

dyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintar vikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteis tä ja internetistä: www.helsinginseu rakunnat.fi/herttoniemi sekä face booksivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Ehtoollishetki to 17.1. klo 13, yhteiset kirkkokahvit. Ehtoollishetki pe 18.1. klo 13.30 Kontulan monipuolinen palvelukes kus, Kontukuja 5. Kaikille avoin. Messu, uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen su 20.1. klo 11. Aimo Lankinen, Sasu Rauhala, Martti Häkkänen, Outi Juntunen, Arto Virkkunen, MaijaLiisa Seppä, Mirja Laukkarinen, Kirsi Honkanen Punkari, lauluryhmä Melisma. Mes sun aikana lapsille Pyhis. Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65. Kristittyjen yhteyden rukoushetki to 24.1. klo 18. Ekumeeninen rukous hetki rauhan puolesta. Martti Häkkä nen, Tuuli Valaranta, Hanna Videll, Mari Lamminen, Kaisa Valve, laulu. Rukoilemme yhdessä rauhaa eri kristillisten kirkkokuntien kanssa. Rukoushetken jälkeen tarjolla iltatee tä ja kristittyjen yhteyden jakamista. Messu su 27.1. klo 11. Martti Häkkä nen, Anne Granström, Ami Lainela, Kirsi HonkanenPunkari, Anneli KoivistoVäisänen ja Lasse Myllymaa, laulu. Kontulan Lions Club avustaa. Messun aikana lapsille Pyhis.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Käsityökerho maanantaisin klo 9.30. Pienituloisten ruokailu maanantai sin klo 11. Vapaaehtoisten valmista

24.1.

Ekumeenisen rukousviikon iltakirkko klo 18 Katukappelissa, Vuotie 45. Tule arkisen viikon keskellä hengähtämään sanan, sävelien ja ehtoollisen äärelle. Antti Pesonen, Joosef Vola ja Marco Pasinato. Pappi tavattavissa ennen iltakirkkoa klo 16–17.

ma soppalounas, voileivät ja jälkiruo kakahvit sekä lahjoitusleipää kotiin viemisiksi. Lounaan hinta 1 e. Takkatupa klo 12–14. Omaishoitajien vertaistukiryhmä Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9, Vantaa. Kerran kuussa maanantaisin: 11.2., 11.3., 8.4. ja 6.5. klo 10.30. Mielen hyvinvointi -ryhmä tiistaisin klo 14. Perheraamis tiistaisin klo 17.30. Toivoa naisille -ryhmä. Kannetaan yhdessä maailman naisia rukouksin. Kaipaatko yhteisyyden tunnetta, yhdessä hiljentymistä ja toisaalta iloista hetkeä yhteisellä iltapalalla? Kokoonnumme diakoneiden tilassa Mikaelinkirkolla (virastosiiven yläker ta, käynti takakautta) parittomien viikkojen keskiviikkoina 16.1. alkaen klo 17.30–19. Mukana diakoni Hanna Videll. Tarinatupa – kirjoittajapiiri ke 23.1. klo 16. Rukouskoulu joka toinen torstai klo 18. Kouluttajana Päivi Peittola, KRS. Aiheena 24.1. Miksi rukoilla? Mikaelin Eläkejumpparit –miesten voimisteluryhmä torstaisin klo 10. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 24.1. teemana Katkeruus, onko siitä poispääsyä? Hiljainen iltarukous to 17.1. klo 18., yhteinen iltatee. Lauletaan yhdessä! ti 29.1. klo 13. Lauluja Suomesta menneiltä vuosi kymmeniltä, kahvio avoinna klo 12.30 alkaen. Kansainvälinen perheilta Toivoa Naisille ke 30.1. klo 17.30. Sururyhmä läheisensä kuoleman kautta menettäneille Mikaelinkirkolla alkaa ke 13.2. klo 17.30. Tied. ja ilm. evalisa.lindstrom@evl.fi, p. 09 2340 4833. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 20.1. klo 10. Lyytinen, Nurminen, Filppula, Riitta Lampela, sello. Messu su 27.1. klo 10. Rantala, Vaulas, Enni Maaninka. Soppakirkko ke 30.1. klo 13. Ijäs, Filppula, Juvonen. Iltamessu ke 23.1. ja 30.1. klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 20.1. klo 12. Laaksonen, Vaulas, NivaVilkko. Mukana Chorus Marinuksen kvartetti. Messun jälkeen katsellaan kuvia seurakuntamatkalta Pietarista ja Tyröstä. Messu su 27.1. klo 12. Nurminen, Vaulas, NivaVilkko. Mukana Chorus Marinus.

TAPAHTUMIA Luova joukko joka toinen torstai klo 12, alkaa 17.1. Laajarannassa. Päivärukoushetki torstaisin klo 12–12.15 Laajasalon kirkossa. Perheiden raamattupiiri joka toinen perjantai klo 18, alkaa 18.1. Laajasa lon kirkolla. Lectio Divina -raamatturyhmä joka toinen maanantai klo 18, alkaa 21.1. Laajasalon kirkolla. Lähetyksen iltapäivä joka toinen tiistai klo 12.30, alkaa 22.1. Roihuvuo ren kirkon kappelissa. Evästä elämään -raamattupiiri n. kahden viikon välein torstaisin klo 18, alkaa 24.1. Roihuvuoren kirkon kappelissa. Tiedustelut Lauri Koppo nen, p. 045 678 1357. Lähetyspiiri ke 30.1. klo 13 Laajasa lon kirkolla. Eero Junkkaalan Raamattu-ilta to 31.1. klo 18. Miksi rukoilen, kun Jumala tietää muutenkin? Mukana Arja Vaulas. Iltakahvit ja keskustelua. Seuraavat illat 14.2. ja 28.2. Esikoisvauvakerho ti klo 9.30–11 Roihuvuoren kirkolla alkaa 5.2. Ilmot tautuminen taini.nurmesviita@evl.fi. Euron päivä la 9.2. klo 11–15 Laajasa lon kirkolla. Ohjelmassa monenlaista puuhaa kaikenikäisille: mm. ponirat

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartioky län kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Ehtoollishartaus pe 18.1. klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seura kunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho maanantaisin klo 12. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13. Ikäihmisten keskiviikkokerho ke 23.1.klo 14. Tuolijumppaa, ohjaa Pirkko Peltola. Soppakirkko ke 30.1. klo 12. Maksu ton keittolounas alussa alkuhartaus. Perjantailenkki. Mukavaa kävely seuraa perjantaisin. Lähtö Omakoti säätiöltä klo 13 Vartiokylän kirkolle. Kahvitarjoilu. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikup posen. Klo 14 on ohjelmatuokio. 22.1. Ronski rovasti juurillaan. Yrjö Tolva nen, Vartiokylää palvellut rovasti. 29.1. Miten luon nykybalettia? Minna Tervamäki, tanssija ja koreografi. Muusikko-evankelista Samuli Saarinen ti 29.1. klo 18. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 mape 9–12 tai 13–16. Joulu meni, lauluhalu jäi? Ei hätää, sillä nyt on varsin sopiva aika liittyä kuoroon. Ota yhteyttä kanttoreihin Katri Vanhamäkeen, p. 09 2340 6440, tai Hanna Kakkoseen p. 09 2340 6441, niin etsitään sinulle sopiva lauluporukka.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus

MENOT 18. – 31.1.

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

15 ESKO JÄMSÄ

Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 17.1. klo 18, Katukappeli. Holma, Virtanen. Vauvakirkko la 19.1. klo 10.30, kirkko. Holma, Virtanen, Satosalmi, lastenohjaajia. Messu su 20.1. klo 11, kirkko. Antola, Hanna Vuollo, Virtanen. Iltakirkko to 24.1. klo 18, Katukappeli. Pesonen, Jurmu. Messu su 27.1. klo 11, kirkko. Virtanen, Virtanen. Iltakirkko to 31.1. klo 18, Katukappeli. Holma, Jurmu.

TAPAHTUMIA Lämmin kiitos sinulle, joka lahjoituksellasi teit toisille joulun! Kuninkaan ilta kirkolla pe 25.1. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhujana Kristillisen koulun rehtori Jan Cedercreutz. Majakka-ilta ke 30.1. klo 17–20 kauppakeskus Columbuksessa ja Katukappelissa. Musiikkia, kohtaamisia, hyvinvointipalveluita, kahvia ja rukouspalvelua. Jalkaudumme Columbuksen käytäville 17, Katukappelissa kahvila 18–20. Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 23.1. klo 13. Laulattajana Anja Hinkkanen. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla maanantaisin klo 12. Ohjelmassa: 21.1. Ritva-Hanna Saari, Asahi lempeää liikettä, varaa mukavat vaatteet pehmeään liikkumiseen. 28.1. Seniori info, ikääntyneiden palvelut. Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11. Ruokaa, seuraa ja lounashartaus, vapaaehtoinen maksu 2 e. Ruokailun järjestää vapaaehtoisten Kriisiryhmä. Haluatko mukaan toimintaan? Ota yhteyttä Heidi Rajamäki, p. 09 2340 6541. Musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30. Yhdessäoloa, toimintaa ja pieni välipala. Avoin päiväkerho Perhosparkki 2–6-v. Valossa ke 30.1. klo 13–15.30. Ohjattua toimintaa, hartaushetki, leikkiä ja välipala. Ilm. 050 322 9070. Kerhomaksu 5 e, maksetaan paikan päällä käteisellä. Pisara suurleiri kouluikäisille, perheille ja nuorille Partaharjulla 24.– 29.7. Ilmoittaudu mukaan. Lisätietoa nettisivuillamme. Sururyhmä läheisensä menettäneille. Ryhmää ohjaavat Pia Nordlund p. 09 2340 6542 ja Johanna Joronen p. 09 2340 6526 (etunimi.sukunimi@evl.fi). Ryhmä kokoontuu ke 13.2., 20.2., 27.2., 13.3., 27.3., 10.4. ja 24.4. Ilm. 31.1. mennessä ohjaajille tai seurakunnan toimistoon, p. 09 2340 6500. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Elli Doylen lapsi on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.

Kun onnen odotus vaihtuu suureen suruun Tyhjän sylin messu voi olla hyvä paikka ajatella menetettyä vauvaa.

unsas kuusi vuotta sitten Elli Doyle kohtasi ensimmäisen kerran elämässään kuolleen ihmisen. Perheen toinen lapsi syntyi kuolleena. – Minulla oli raskauden aikainen maksan toimintahäiriö. On vain pieni todennäköisyys, että häiriöstä on haittaa vauvalle, mutta joillekin se osuu kohdalle. Äidin sappiarvoja seurattiin Kätilöopistolla. Siellä vauva kuoli yön aikana. – Yhdentoista aikoihin illalla vauva liikkui tavallisesti. Heräsin yhdeltä, eikä hän enää liikkunut. Odotin vielä kaksi tuntia ennen kuin soitin kelloa. Lapsen syntyminen kuolleena tuntui väärältä järjestykseltä. Doylesta tuntui, ettei hän olisi halunnut nähdä kuollutta vauvaansa. – Vauva nostettiin rinnalle, mutta minulla oli kiire saada hänet siitä pois. Myöhemmin olen katunut, etten uskaltanut viipyä siinä. Se oli ainutlaatuinen hetki, toista mahdollisuutta ei tule. Kun myöhemmin kävin äitini kanssa patologian laitoksella, tilanne oli toinen. ÄIDIN SURU on Elli Doylen mukaan hyvin kokonaisvaltainen kokemus. – Suru lamaannuttaa. Se täyttää alussa pään niin, ettei sinne mahdu mitään muuta. Luulen, että äidin suru on samantapaista, on kuollut lapsi

minkä ikäinen tahansa. Toki yhdessä eletty arki tuo suruun omat sävynsä. Synnytyslaitokselta saatujen esitteiden perusteella Elli Doyle kävi muutaman kerran Käpy – Lapsikuolemaperheet -yhdistyksen vertaisryhmässä. – Juttelin myös neuvolapsykologin kanssa. Ensimmäisen vuoden aikana kirjoitin blogia, ja löysin vertaisia sitäkin kautta. Vertaistuki oli paras apu. Nykyään teenkin vapaaehtoistyötä tukihenkilönä ja kokemusasiantuntijana.

”

OLEN VIRALLISESTI VAIN KAHDEN LAPSEN ÄITI. ELLI DOYLE

Menetys sai Elli Doylen pohtimaan arvojaan uusiksi. Hän on kouluttautunut ja työskentelee sairaanhoitajana. Sitä hän ei olisi aikaisemmin osannut kuvitellakaan. Perheeseen on myös saatu kolmas lapsi. – Olen virallisesti vain kahden lapsen äiti. Minua harmittaa, ettei meillä Suomessa rekisteröidä kuolleena syntyneitä niin kuin esimerkiksi Irlannissa. Doyle kertoo vuosien mittaan käyneensä muutamissa tyhjän sylin messuissa. – Jos messun uskonnollinen puoli tuntuu vieraalta, sen voi ohittaa. Messu voi olla hyvä paikka mennä ja py-

sähtyä vain ajattelemaan vauvaa arjen kiireiden keskellä. JOLTAKIN KUOLEMA vie lapsen. Toisesta ei ole toiveistaan huolimatta tullut vanhempaa tai isovanhempaa. Kolmas on menettänyt sisaren tai veljen. – Joskus vauvaonni voi vaihtua hautajaisiin tai ratkaisuihin, joita on raskas kantaa. Joskus elämä voi päättyä, ennen kuin on ehtinyt edes syntyä. Tai sitten uusi elämä ei ala, vaikka kuinka rukoilisi, sanoo Tyhjän sylin messun pappi Pirjo Työrinoja. – Jumalan eteen saa tulla sellaisena kuin on ja sellaisten tunteiden kanssa, mitä sydämessään kantaa: surua, vihaa ja kaipausta. Tunteet nousevat usein rakkaudesta ja ikävästä. Tyhjän sylin messu järjestetään Lauttasaaren seurakunnassa nyt toista kertaa. Työrinoja kertoo, että iltaa on toivottu ja seurakunta haluaa kulkea rinnalla surussa. Tyhjän sylin messussa voi hiljentyä, rukoilla, laulaa, kuulla lohduttavia tekstejä, jakaa kokemuksia sekä viettää ehtoollista. – Myös kynttilän sytyttäminen on rukousta. Lauttasaaren kirkon saarnatuolin edessä on kynttelikkö, johon voi sytyttää messussa kynttilän sen puolesta, jota kaipaa, sanoo Työrinoja. ULLA-MAIJA VILMI

Tyhjän sylin messu su 20.1. kello 17 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Jumalanpalvelus lapsettomille, lapsensa menettäneille sekä kaikille heidän läheisilleen – kaikille, joilla on kokemus tyhjästä sylistä. Musiikkia, rukousta ja ehtoollinen.

MENOT 18. – 31.1.

16 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Gregoriaaninen messu Malmin kirkossa la 19.1. klo 20 latinaksi ja suomeksi. Esko M. Laine, kuoro. Messut su 20.1. klo 10 Malmin kirkossa. Heikki Arikka. Uusien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen. klo 10 Puistolan kirkossa. Elina Vaittinen. klo 10 Viikin kirkossa. Petri Jukanen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Petri Jukanen. Messut su 27.1. klo 10 Rautatieläisten kirkkopyhän messu Malmin kirkossa. Liturgia Pirkko Poisuo, saarna Arto Auranen. klo 10 Puistolan kirkossa. Timo Ahoinpelto. klo 10 Viikin kirkossa. Elina Perttilä. Kirkkokahveilla taiteilija Eeva Ikosen teosten esittely. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Elina Perttilä. klo 17 Puistolan kirkossa Valon messu ja iltapala. Hiljainen viikkomessu Viikin kirkossa to 24.1. ja 31.1. klo 17.30. Niina Pihlajamaa.

TAPAHTUMIA Kotoisa brunssi Jakomäen kirkolla la 26.1. klo 11 ja 12.30. Aikuiset 5 e, lapset 2 e. Alakerrassa kirpputori, josta mahdollisuus varata pöytä 5 e. Ilm. kirkolle ke 23.1. mennessä p. 09 2340 4428. Perheiden teatteriretki Tampereelle su 3.2. Veljeni Leijonamieli -esitykseen. Ikäsuositus yli 5-v. Hinta 25 e/ aikuinen ja 20 e/lapsi, sis. matkat, ruokailun Raxissa ja teatterilipun. Lähtö Jakomäen kirkolta klo 9, bussi pysähtyy myös Viikin ja Malmin

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

20.1.

Kirkkoherra Leo Norjan lähtömessu klo 11 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Mukana ovat Leo Norja, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen. Messun jälkeen vietetään vielä lähtöjuhla.

kirkoilla. Sähköinen ilmoittautuminen nettisivuilla, hakusanaksi teatteriretki. Tied. anni.kuivala@evl.fi. Trubaduurikonsertti Malmin kirkossa su 20.1. klo 18. Tero Kuparinen, laulu ja kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Esa Pietilä Trio Viikin kirkossa su 20.1. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Improvisaatiokonsertti Viikin kirkossa su 27.1. klo 18. Eero Hämeenniemi, piano. Matkailuilta Malmin kirkossa la 26.1. klo 18. Kati Häkli kertoo matkastaan Lofooteille. Pyhäkoulut Malmin kirkolla su klo 10. Tapanilan kirkolla su klo 17 Valon messun aikana 10.2., 10.3., 14.4. Heikinlaaksossa Kalkkivuorentie 43:n kerhohuoneella la klo 10. Raamattukerho lapsille Puistolan kirkolla joka toinen su klo 10, seuraava kerta 27.1. Raamatun tarinoita lukutaitoisille lapsille. Kirjepyhäkoulu – pyhäkoulu kotona. Kirjepyhäkoulu tarjoaa lapsille mahdollisuuden pyhäkouluhetkeen kotona. Pyhäkouluun ilmoittautuneet lapset saavat noin kahdeksan kertaa vuodessa postia, joka sisältää kirjeen, tehtäviä ja Lasten pyhäkoululehden. Ilm. marianne.hapsal@

evl.fi tai p. 09 2340 4583. Perheyhteisö Taimi Puistolan kirkolla su 20.1. klo 15–17. Vertaistukiryhmä kouluikäisten lasten vanhemmille. Lapset tervetulleita vanhempien kanssa, ei lastenhoitoa. Perheiden iltaruokailu Siltamäen seurakuntakodilla ke klo 17. Sosekeitto 1 e. Iltaruoka kaikenikäisille Viikin kirkolla ke klo 17. Kasvisruoka 1 e. Perhekahvilat, aamupala 2 e/perhe. Malmin kirkolla pe klo 9.30–11.30. Siltamäen seurakuntakodilla to klo 9–11. Tapanilan kirkolla ti klo 9.30–11. Jakomäen kirkolla perhekahvila Jakis ke klo 9–11. Perhekerhot. Äiti tai isä, tule tapaamaan muita vanhempia perhekerhoon. Kerhot kokoontuvat viikoittain ma 14.1. alkaen. Jakomäen kirkolla to klo 9–11. Aamupala 2 e/perhe, ohjelmaa ja hartaus. Pihlajistossa Mestassa, Salpausseläntie 12 C, ti klo 10–11.30. Keittolounas 2 e. Puistolan kirkolla ke klo 9.30–11. Aamupala 2 e/perhe, ohjelmaa ja hartaus. Viikin kirkolla perhekerho ke klo 9.30–11 ja esikoisvauvakerho to klo 13.30–15. Avoimet ovet kaikenikäisille Tapanilan kirkolla ti klo 12–16. Tule

Menokasvo

Gospel-kuoro vetää väkeä yli odotusten

pakoon kylmää ja sadetta, tarjolla kuppi kuumaa ja päivän lehti luettavaksi. Paikalla seurakunnan kasvatustyön ihmisiä. Nuorten kahvila Tapanilan kirkolla ke klo 17–20.30 ja pe klo 19–22.30. Kouluikäisten kerhot alkavat viikolla 3, mm. kokkausta, askartelua, tiedepuuhaa, kepparikerhoa ja Escape Room-päiviä pienille ja isoille. Ks. vapaita paikkoja seurakunnan nettisivuilta. Paljon toimintaa kaikenikäisille: Lisätietoa kevään viikko-ohjelmasta sis. musiikkiryhmät, kuorot, liikuntaryhmät, harrastepiirit, yhteiset olohuoneet sekä keskusteluja rukouspiirit kevään kausiesitteestä. Esitteitä on saatavilla kaikissa toimipisteissä. Lisätietoa toiminnasta myös www.helsinginseurakunnat.fi/ malmi. Keskusteluilta katekismuksesta Siltamäen seurakuntakodissa to 24.1. klo 17.30. Herättäjän seurat pe 25.1. klo 19 Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D. Naisten raamattupiiri Pihlajiston Mestassa, Salpausseläntie 12 C, joka toinen ma klo 18, alk. 21.1. Gospelbic Puistolan kirkolla pe klo 17.30. Rukousryhmä Pihlajamäen kirkolla joka toinen ma klo 18, alkaen 21.1.

Paula Viertola, olet eläkeiässä ja koordinoit Gospelia kaikille -kuoron toimintaa. Miksi ihmeessä? – Minulla on aikaa lastenlasten hoidon ohessa ja haluan päiviini mukavaa tekemistä. Ja meitä eläkeläisiähän suorastaan hoputetaan työn tekemiseen. Sisälläni on paljon laulamattomia lauluja ja tanssimattomia tansseja.

Gospelia kaikille -kuoro starttaa kevätkautensa Meilahden kirkossa. Kuka voi ilmoittautua mukaan? – Gospelia kaikille Mass Choir on kaikille kiinnostuneille avoin kuoro. Emme kysele osaamista emmekä järjestä koelaulua. Viime vuonna kuoron nuorin laulaja oli iältään 17 ja vanhin 81-vuotias.

ESKO JÄMSÄ

Miksi kuoro on niin suosittu kuin se on? – Yksi suosion syy on matala kynnys. Toinen on varmaankin sopiva harjoitustahti. Meillä on harjoitukset kerran kuussa sunnuntaisin. Kuoroon liittyi vuonna 2018 kevätkaudelle 270 laulajaa ja syyskaudelle 315. Nyt alkavalle kaudelle on ilmoittautunut jo 206 laulajaa! Suosio on yllättänyt meidät moninkertaisesti. Odotimme mukaan muutamaa kymmentä laulajaa.

26.1.

Kotoisa brunssi klo 11 ja 12.30 Jakomäen kirkolla, Jakomäenpolku 7. Aikuiset 5 e, lapset 2 e. Alakerrassa kirpputori, josta mahdollisuus varata myyntipöytä 5 e. Ilmoittautumiset kirkolle 23.1. mennessä p. 09 2340 4428.

Bible group in easy English in Pihlajamäki church 31.1., 28.2., 28.3., 25.4. and 16.5. at 6 pm. Please sign in minna-sisko.makinen@evl.fi, 09 2340 4416. Kuurojen Raamattu- ja keskustelupiiri Malmin kirkossa ti 29.1. klo 17. Missiokerho Viikin kirkolla joka toinen ke klo 17.30–19, alkaen 23.1. Kerhossa tehdään käsitöitä myyntiin lähetystyön hyväksi, rukoillaan, jaetaan kuulumisia ja avataan näkymiä kirkon työhön maailmalla. Sururyhmä läheisensä menettäneille Jakomäen kirkolla torstaina 7.2., 21.2., 7.3., 21.3. ja 11.4. klo 17.30–19. Ohjaajina pastori Timo Ahoinpelto ja diakoniatyöntekijä Annikka Hakala. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Uurnakurssi 16.1.–20.2. ke klo 18–20 Pihlajistossa Salpausseläntie 4:n verstaalla. Vapaita paikkoja voi vielä tiedustella jukka.holopainen@evl.fi tai p. 050 444 4376. Käsityökerho Pihlajiston Mestassa, Salpausseläntie 12 C, joka toinen ti klo 13–14, alkaen 22.1. Kirjoittajapiiri Malmin kirkossa joka toinen ke klo 18–20, seuraava kerta 23.1.Tied. Kirsimarja Alatalo, p. 040 522 4048. Olohuone Pihlajiston Mestassa, Salpausseläntie 12 C, ti klo 11.30– 13.30. Keittolounas 2 e. Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma 21.1., puurotarjoilu, ja 28.1. klo 11.15. Soppakirkko, maksuton ateria ja hartaus Jakomäen kirkossa ke 23.1. klo 11.15. Siltamäen seurakuntakodissa ti 22.1. klo 12. Malmin kirkossa to 31.1. klo 12. Hartaushetki Madetojan palvelutalolla pe 18.1. klo 13.30. Eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkolla ti 22.1. ja 29.1. klo 13. Siltamäen seurakuntakodilla ti 29.1. klo 12. Tapanilan kirkolla ke 23.1. ja 30.1. klo 13. Pihlajamäen kirkolla ke 23.1. ja 30.1. klo 13. Naapurikahvit Viikin kirkolla ke klo 13. Torstaikahvilat 24.1. ja 31.1. Puistolan kirkolla klo 13–14.30 ja Jakomäen kirkolla Jakis klo 13–15. Taiteilija Eeva Ikosen teoksia esillä Viikin kirkolla 27.1.–10.2. kirkon ollessa auki muun toiminnan yhteydessä.

Millaista ohjelmistoa harjoittelette? –Laulamme rytmistä afroamerikkalaista gospelia. Laulut ovat englanninkielisiä ja helppoja oppia korvakuulolta. Kotioppimisen tueksi teemme stemma-äänitteet. Opettelemme ammattilaisten johdolla myös rytmistä liikkumista ja gospellaulamiselle ominaista äänen tuottamista. Ja jokaisessa harjoituksessa säestää huippuammattilaisista koottu bändi. ULLA LÖTJÖNEN Gospelia kaikille Mass Choir -harjoituskausi alkaa su 3.2. kello 15–17 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Kevätkauden osallistumismaksu on 30 euroa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: gospelhelsinki.fi/gospeliakaikille.

MENOT 18. – 31.1.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 20.1. klo 10. Savik, Heininen ja Mäkiö. Messu su 27.1. klo 10. Pelkonen, Airaksinen ja Mäkiö. Käpylän kirkossa: Iloisen tanssin messu su 20.1. klo 18. Handolin, Helenius ja perhetyöntekijä Mirva Keski-Vähälä. Messu su 27.1. klo 18. Koskinen ja Pesonen-Kareinen. Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa. Joka kuukauden 3. keskiviikko ehtoollinen. Maunulan kirkon remontti valmistuu keväällä 2019.

TAPAHTUMIA Auringon alla – cembalomusiikkia lämpimistä maista. 20.1. klo 16, Oulunkylän kirkko. Scarlatti, Bach, Picchi, Storace, Soler. Sanni Antikainen, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sello soi talvisessa iltapäivässä su 27.1. klo 16, Oulunkylän vanha kirkko. Sellisti ja laulaja Seeli Toivio laulaa ja säestää itseään sellolla. Ohjelmassa on J. S. Bachin sellosarjoja, sekä laulua ja improvisointia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Yhteisöravintola Salaam. Buffetlounasta tarjolla torstaisin klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Ravintolan toiminnasta vastaavat monet eri kansallisuudet. Vapaaehtoinen maksu 1–10 e. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12. Kohtaamispaikka kaikenikäisille vauvasta vaariin. Tule säännöllisesti tai poikkea satunnaisesti. Sisältää puuron, sämpylän, kahvin tai teen. Vapaaehtoinen maksu 1 e. Huolesta huojennukseen. Ryhmän päämääränä on tukea sinua selviytymään elämän haasteissa. Mikä tahansa tilanteesi on, voimme yhdessä tavata ja tarjota tukea toinen toisillemme. Jokaisen tarina on arvokas ja toista kuulemalla voi saada itsekin apua. Ryhmä kokoontuu Käpylän kirkolla Käpykappelissa ti klo 17–18.30 ajalla 29.1.–26.3. (ei viikolla 8). Ohjaajana toimii diakoniatyöntekijä ja psykoterapeutti Tarja Lindfors. Jos kiinnostuit, tiedustelut ja ilmoittautumiset 21.1. mennessä numeroon 09 2340 4227 tai tarja.lindfors@evl.fi, jokainen osallistuja haastatellaan erikseen. Perheiden tanssituokiot Käpylän kirkolla perjantaisin 18.1.–24.5. Ei ennakkoilmoittautumista. Huom! aloitusajoissa muutoksia: 3–5-vuotiaat klo 9.30–10, 1–2-vuotiaat klo 10.15–10.45 ja 0–1 vuotiaat klo 11–11.30. Avoin sururyhmä keskiviikkoisin klo 18 Oulunkylän kirkolla. Ryhmässä läheisensä menettäneet jakavat yhdessä kokemuksiaan ja tuntemuksiaan ja hakevat voimaa arjessa jaksamiseen ja menetyksestä toipu-

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Apua & tukea

Jos näkökyky katoaa, miten pääsee uuden elämän alkuun?

– Onni onnettomuudessa on, että olen perusmyönteinen ihminen, sanoo Matti Piirainen.

Matti Piirainen sokeutui äkkiarvaamatta viisi vuotta sitten. Nyt hän auttaa muita näkövammaisia Juttupuhelimessa. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

onenlaisia töitä tehnyt nelikymppinen merkonomi Matti Piirainen halusi vaihtaa ammattia. Hän opiskeli lähi-

hoitajaksi. Ennen viimeistä harjoitteluaan hän huomasi, että näkökyvyssä oli jotain pielessä. Silmälääkäri lähetti hänet silmäklinikalle. Kyse oli jostain vakavasta. Suonensisäinen kortisonihoito ei auttanut. – Muutuin norminäkevästä sokeaksi kahdessa kuukaudessa. Useimmilla tilanne etenee hitaammin. Näen vain hahmoja, tarkkaa näköä ei ole. Se, miksi minulle ylipäätään kävi näin, on mysteeri. Kun Piirainen viisi vuotta sitten kuuli tilanteestaan, hän purskahti itkuun.

miseen. Ryhmä on maksuton, avoin kaikille eikä ilmoittautumista tarvita. Voit käydä kerran tai säännöllisesti. Maunulan torstaikerho käynnistyy vasta 24.1. asukastalo Saunabaarissa klo 13. Kokoushuone 2. krs.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Kirkkoherra Leo Norjan lähtömessu ja juhla su 20.1. klo 11. Messussa

– Lääkäri kysyi, tarvitsenko psykologin apua, ja vastasin, että ehdottomasti kyllä. Ammattilaisten kanssa on helppo toimia, he tietävät mitä tekevät. MATTI PIIRAINEN hakeutui saman tien Keskuspuiston ammattiopistoon opiskelemaan pistekirjoituksen perusteita, näkövammaisena liikkumista ja atk-ohjelmia. Näkövammainen pystyy käyttämään tietokonettaan äänisovellusten avulla. – Olen aina tykännyt tietokonetekniikasta, mutta tällä näkökyvyllä jotkut asiat eivät onnistu. En pysty käyttämään netissä toimivia pankkipalveluita enkä muitakaan palveluja, jotka vaativat tunnistautumista. Piirainen kävi myös Näkö menee – mitä jää? -kurssin. – Palvelujärjestelmän lisäksi on ollut tärkeää oppia vertaistukeen liittyviä asioita. Olen löytänyt vapaaehtoistehtävän näkövammaisten Juttupuhelimessa. Matti Piirainen vaikuttaa olevan sinut elämäntilanteensa kanssa. – Otin heti käyttöön valkoisen kepin. Kun ihmiset näkevät sen, he auttavat usein pyytämättäkin. Henkilökohtainen avustaja oli tar-

liturgina Leo Norja, Tiia Valve-Tuovinen avustajana ja kanttorina Ari Häyrinen. Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro Ari Häyrisen johdolla. Lähtöjuhla alkaa heti messun jälkeen ja siihen ovat kaikki sydämellisesti tervetulleita. Messu su 27.1. klo 11. Suvi-Maria Roine ja Marita Toivonen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Peittopiiri parillisten viikkojen maanantaisin klo 13. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Mukana laulamassa Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila.

peen silloin, kun putkiremontin takia oli asuttava poissa tutusta kodista. – Vaikka sokeutuminen on henkilökohtaisen elämäni suuri tragedia, onni onnettomuudessa on, että olen perusmyönteinen ihminen. En ajattele sitä, mitä en voi tehdä, vaan mitä voin, sanoo Piirainen. Nykyään hän asuu ja elää omatoimisesti. – Lähikauppa on kahden korttelin päässä, käyn siellä kerran viikossa. Soitan sinne etukäteen, ja saan jonkun poimimaan tavarat minulle. Päiviin kuuluvat entiset harrastukset: musiikin kuunteleminen, kirjoittaminen ja liikunta. – Yksin en lähde kävelemään pitkälle, vaan kierrän kotitalon tonttia puolitoista tuntia kerrallaan. Saan siinäkin ulkoilmaa – maisemistahan ei ole minulle niin väliä. ■ Näkö menee – mitä jää? vertaiskurssi sinulle, joka olet hiljattain menettänyt näkösi tai jonka näkö on voimakkaasti heikentynyt, torstaisin 7.2.–21.3. klo 10–11.30 sekä lounas Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Ilmoittautumiset 4.2. mennessä marjaleena.kallio@evl.fi, p. 09 2340 2549 tai terhi.suonsivu@evl.fi, p. 050 381 8758. Helsingin ja Vantaan seurakunnat järjestävät yhteistyössä HUS:n silmäklinikan ja Näkövammaisten liiton kanssa.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Huomaa uusi päivä! Kuoroa johtaa kanttori Ari Häyrinen. Kutomakerho kokoontuu keskiviikkoisin klo 19 VälKeessä, Välitalontie 71. Perhekerho torstaisin kello 9–11:30 VälKeessä, Välitalontie 71. Tarjolla aamupalaa 2 e/aikuinen ja 0,50 e/ lapsi, rentoa yhdessäoloa ja vaihtuvaa tekemistä. Tervetuloa! Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Kerhossa mukana diakoniatyöntekijä. Akvarellitaideryhmä parittomien viikkojen torstaisin klo 17.30. Tervetuloa mukaan uudetkin taiteilijat. Kippo & Kulho -lounaskahvila perjantaisin klo 11–12.30 Risteyspai-

kan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka 2 e tai 5 e, joka on omakustannushinta tai 10 e, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä. Kirkkoherran lähtömessu ja juhla su 20.1. klo 11 alkaen. Pakilan Martat ti 22.1. klo 18. Kirjailijavieras kertoo meille elämänkertakirjoittamisesta ja muustakin kirjoittamisesta. Lähdetään yhdessä! Kerran kuussa lähdemme yhdessä julkisilla kulkuvälineillä ilmaistapahtumaan. Ke 30.1 klo 14.30 Taidekoti Kirpilä. Opastus yksityiseen taidekokoelmaan kattohuoneistossa. Pohjoinen Hesperiankatu 7, 6. krs. Tavataan Teboilin pysäkillä klo 13.20. Lisätiedot Paula von Koch, p. 050 556 1810.

18 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Ostetaan

Tilaisuuksia

Ehtookellot 19.1. Kallion kirkossa klo 17 Lempeää laulua ja huilua. Siunausta ja rukousta. Johdatus pyhään ja ehtoollinen.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651

tuomasmessu.fi

Tuomasmessu joka sunnuntai klo 18 27.1.

tuomasmessu.fi

20.1.

Helluntaikirkon pastori Esko Matikainen saarnaa, musiikissa Petri Kangas Kirkkohist. dosentti Mikko Malkavaara saarnaa, musiikissa Tuuli Malve

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23

HERÄNNÄISSEURAT pe 18.1. klo 18 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hvkää. su 20.1. klo 15 Loviisan srk-koti, It.Tullik. 6. klo 17 Seuratuvalla K.Kiilunen, T.Massa; Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi; HUOM aika). klo 18 Kirkonkulma, Kirkkot.6, Jpää. ke 23.1. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo; kahvit 18.30. klo 19 Körttikodilla, Ratak.1aA3, Hki. pe 25.1. klo 19 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoit.kaari 10D (Viikki), Hki. su 27.1. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaant.22, Vtaa; saarna L.Väyrynen-Si, kahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki; saarna S.Juntunen, laulu E.Ruuttunen; ruokailu ja seurat. klo 18 Lohjan srk-kesk.takkah., Sibeliuksenk. 2, kahvit klo 17. ti 29.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. pe 1.2. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. klo 18.30 kotiseurat E.Fuller-J. ja H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Jalkahoidot 50 € kotikäyntinä Helsingin alueella.

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Puh 040-154 7607

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Muutot ja tyhjennystyöt edullisesti. Tyhjennysapupalvelut.com 0445221076

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Opiskelija haluaa ostaa remontoitavan/kohtuuhintaisen 1-2h kanta-kaupungista ensiasunnoksi oonantai@gmail.com

Vuokralle tarjotaan

KIITOS YHTEISTYÖSTÄMME 2018 TURVALLISTA V. 2019 TEILLE KAIKILLE [A] LKV, jo 45 vuotta asunnot 1,75 % palkkiolla mh:sta A N N E L I V A I N I O R A NT A KY ark/vkl, 0400 506 079 anneli.vainioranta@welho.com

Siisti, valoisa kaksio Etelä-Haagassa 42 m2 , 2 h + kk. Vuokra 790 €/kk. Läh.tietoja p. 050 5976902 klo 19 jälkeen.

Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061

Työssäkäyvä 27-vuotias nuori nainen etsii asuntoa Helsingin tai Espoon alueelta hyvien kulkuyhteyksien päästä. Kirsi / 0505601033 Etsinnässä 3-4h+k vuokrakoti kantakaupungin alueelta. Olemme kolme siistiä, savutonta ja luotettavaa työssäkäyvää opiskelijaa. 0404110566 / Saana

ESIRUKOUSILTA ti 29.1 klo 19

Stig-Olof Fernström, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään keväällä joka toinen viikko. Petrus församling Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki

Palvelukseen halutaan Taksinkuljettaja vakituiseen työsuhteeseen. Paikka avoinna päivä ja/tai yövuoroihin, myös osa-aikaista työtä tarjolla. Talli Pihlajamäessä. Soita 0449393862 tai ismoriiali@gmail.com

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus

Myrskyläntie 22

La 26.1. klo 18 ry, ruotsinkieliset seurat, tulkkaus suomeksi Pe 1.2. klo 19 alueseurat, Mikaelin kirkko Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus Kivuton hampaan poisto

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Ada Tikka

T A K U U T Y Ö

www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

HAMMASASEMA

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus! Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

Juha Kurvinen, 040 541 5787

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Janna Laiho, 050 374 8174

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

Kari Salko, 0400 604 133 Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Kotisiivoukset edullisesti. Puh. 040-2566907.

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

etunimi.sukunimi@otava.fi

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Helsingin Rauhanyhdistys

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Hammashoitoa

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Siivouspalveluja

Ostetaan asunto

Vuokrata halutaan

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

19 ISTOCK

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Rakennusala

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Remontit ja kirvesmiestyöt vuodesta 1991. Keittiöt, saunat, kylpyhuoneet, lattia, terassit, ovi ja ikkuna asennukset ym. P.Vuorenmaa Oy. 0503413593 juton@nic.fi • www.juton.fi Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Hautauspalveluja HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja tasoitukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, puh. 050-4310175.

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

BREMERIN KIVI

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonlakipalvelu.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Teemaväriä tärkeämmät jutut Onko pakko askarrella? Tarvitaanko hääleikkejä? Pappi, kanttori, hääsuunnittelija ja viime vuonna avioitunut pari antavat vinkkejä tuleville hääpareille. Henri Järvinen, pappi Helsingin seu rakuntayhtymässä. Ollut mukana useilla häämessuilla. Vihkinyt avioliit toon noin 40 paria. ”Häissä on aina kyse juhlasta, jossa juhli taan parisuhdetta, perhettä ja rakkautta ja kaikkea sitä hyvää, mitä rakkaus tuo ihmis ten elämään. Olipa kyse kuinka suuresta tilaisuudesta tahansa, häät saisivat olla it selle sopivat ja omannäköiset. On tärkeää, että hääpäivänä tuntuisi siltä, että on omis sa häissään eikä jonkun muun, ja että myös vihkiminen kirkossa olisi kaunis ja juhlava hetki. Kannattaa miettiä sitä, miksi on me nossa naimisiin ja millä tavalla juhlaa ha luaa viettää. Vihkitilaisuutta voi ja kannat taa suunnitella yhdessä papin, kanttorin ja suntion kanssa ja kysyä rohkeasti, jos jokin askarruttaa.” Katri Vanhamäki, kanttori Vartiokylän seurakunnassa. Ollut mukana useilla häämessuilla. ”Olennaista on nauttia hääpäivän tunnel masta, kun suvut tulevat yhteen ja saa aloittaa ainutlaatuisen matkan perinteen ja siunauksen kannattelemana. Kanttorin erityisvinkki tuleville hääpa reille on, että jos mielessä on jokin erikoi sempi musiikkitoive, kannattaa olla ajois sa liikkeellä. Kanttorin ammattitaito on tei dän palveluksessanne, joten sitä kannat taa hyödyntää!” Petra Kiiskinen, suunnittelee häitä ja muita juhlia Bliss Wedding & Party planning yrityksessään. Suomen Hää suunnittelijat ry:n puheenjohtaja. ”Olennaista on se, ettei ole olemassa oi

keaa ja väärää tapaa mennä naimisiin. Joku pari haluaa mahtihäät, joku kaverihäät ja joku avioitua kahden kesken. Hääsuunnit telijana autan ihmisiä heidän häävisionsa toteuttamisessa. Voin auttaa vaikka somis tuksessa tai olla seremoniamestarina. En nakoin ja fiksaan yllättävät tilanteet. Hää trendit vaihtelevat, mutta tärkeintä on aina parin keskinäinen rakkaus ja kunnioitus. Nauttikaa häistä, sillä kaikki menee niin nopeasti ohi! Asia, jossa ei kannata sääs tää, on valokuvaaja. Jos kuvaajana on ka veri tai sukulainen, on riski, että hän on juttelemassa jonkun kanssa juuri silloin, kun jotakin tärkeää tapahtuu. Kuvat jäävät muistoksi häistä, ja niihin voi palata vielä vuosia häiden jälkeen. Kannattaa siis vali ta ammattilainen, joku, joka on hääjuhlas sa selkeästi töissä.” Viime vuonna avioituneet Saranda Dedolli ja Ferhat Yasa. Dedolli kirjoitti häistään ja niiden järjestämisestä Tyh jä ajatus blogiinsa. ”Menimme naimisiin Helsingissä touko kuussa 2018. Järjestimme juuri sellaiset häät, joista olimme haaveilleet. Luovuim me esimerkiksi turhista koristeluista ja kutsukirjeestä. Sen sijaan teimme vierail lemme Facebooktapahtuman. Sijoitimme tapahtumapaikkaan, ruokaan ja valoku vaajaan. Häiden suunnittelussa tärkeintä on ol la miettimättä liikaa muiden mielipiteitä. Ne ovat naimisiin menevän parin häät, ei vät sukulaisten tai ystävien. Häitä voi miettiä parin yhteisenä pro jektina. Jos mahdollista, yrittäkää naut tia myös häiden suunnitteluajasta. Pitä kää yhdessä vaikka viikottaisia palavere ja kävelylenkillä, saunassa tai kuoharila sin äärellä. Hääpäivä menee – niin kuluneelta kuin se kuulostaakin – nopeasti ohi. Varatkaa sil loin ainakin yksi hetki, jolloin vain olette ja ihmettelette kaunista päivää, paikallaolijoi ta ja sitä, että olette saaneet toisenne.” ■ HANNA ANTILA

Love me do -häämessut Kaapelitehtaalla 19.–20.1. Messuilla on myös seurakuntien osasto.

20 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Kiitos adventtikalenterista OLIN ILOISESTI yllättynyt seurakunnan jäsenille lähetetystä adventtikalenterista, sillä se oli tosi hyvä. Kuva oli kaunis ja lauseet olivat ajatuksella tehtyjä. Niitä lukiessa tuli iloinen ja levollinen mieli. Monet muutkin ovat kehuneet tätä adventtikalenteria. Suurkiitos sen tekijöille.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? DARRYL DYCK / PA PHOTOS – LEHTIKUVA

Seija Aspelund Vantaa

Kalenterin kuvat ja tekstit puhuttelivat AVASIN JUURI seurakuntamme lähettämän adventtikalenterin luukun 25. Kaksiosaisen luukun takaa paljastui kaunis ja tunnelmallinen kuva seimestä: lasta vanhempineen ympäröivät kotieläimet, enkeli ja itämaan tietäjät. Luukun teksti on ajaton: ”Hento ja suojaton. Niin tuli Jumala maailmaan.” Ja luukussa 24 muistutettiin lahjojen paketeista vapauttamisen yhteydessä aineettomista lahjoista: ilosta ja rauhasta. Kalenteri on yksinkertaisuudessaan ja viisaudessaan pysäyttävä ja aiempaakin sykähdyttävämpi. Joulua ja lasta odottaessa tulivat luukkujen avaamisen myötä hienosti esille valon, hymyn ja ystävällisyyden merkitys sekä arjen askareet. Itsenäisyyspäivän luukun teksti oli liehuvan Suomen lipun kera upea: ”Kiitos äidinkielestä, jolla rakastaa.” Luukun 8 teksti kehotti kokeilemaan kaikesta kiittämistä. Kiitos unohtuu tunnetusti helposti. Siispä kiitos nerokkaasta adventtikalenterista, joka on paljon enemmän kuin tavallinen joulukalenteri. Tuskin maltan odottaa ensi joulua! Klaus Krokfors Helsinki

Ilman Rantaa emme näkisi malkaa KOSKA KUULUN kirkkoon, kotiini tulee Kirkko ja kaupunki -lehti joka toinen viikko. Jo postilaatikolla avaan uteliaana lehden takasivun nähdäkseni, mitä Ville Ranta kuvillaan ja teksteillään viestittää. Rannan piirrokset sopivat erittäin hyvin tämän lehden sivuille. Ne osoittavat malan kaikkien meidän niin kutsuttujen kristittyjen silmissä, olipa kyse Palestiinan valtion olemassaolon oikeudesta, homoavioliittojen siunaamisesta kirkossa, maahanmuuttajien oikeuksista asua Suomessa tai Israelin sotilaiden kovista otteista kiviä heittäviä palestiinalaisteinejä vastaan. Sinä päivänä, jos ja kun Ville Rannan älykkäät ja osuvat pilapiirrokset loppuvat Kirkko ja kaupunki -lehdestä, lopetan lehden lukemisen. Hänen huumorinsa vaatii lukijaltaan älyllistä ponnistelua, jota toivon kaikilta häntä ankarasti kritisoivilta. Kaija-Leena Rikkonen Helsinki

Toim. huom. Kirjoittaja viittaa Raamatun jakeeseen: ”Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?” Malka on eräänlainen parru.

Loppiaista eli teofaniaa juhlitaan ortodoksisessa kirkossa joulunajan huipentumana. Sitä vietetään Jeesuksen kasteen muistoksi. Loppiaisena suoritetaan suureksi vedenpyhitykseksi kutsuttu rituaali. Pyhitettyä vettä käytetään myöhemmin esimerkiksi kotien siunaamisessa. Vancouverissa, Kanadassa, ortodoksinen seurakunta järjestää loppiaisena ristisukelluksen: pappi nakkaa ristin hyiseen mereen, ja seurakuntalaiset ryntäävät noutamaan sitä. Uskomuksen mukaan se, joka onnistuu saamaan ristin ja tuomaan sen takaisin papille, kokee tulevana vuonna erityistä siunausta elämässään. Tänä vuonna onnellinen ristisukelluksen voittaja oli Christopher Fryer.

Rannalla on taito kiteyttää

Ranta tekee pilkkapiirroksia

VILLE RANNAN piirrokset saavat Risto Simosen ajattelemaan jopa kirkosta eroamista (K&k 21.12.18). Minä taas kuulun Ville Rannan puolustajiin. Hänen tyylilajinsa on vaikea, mutta hän on onnistunut hyvin, koska hänen piirroksensa huomataan aina ja niihin reagoidaan. Ihailen Rannan taitoa kiteyttää vakavia ja tärkeitä ajatuksia yhteen piirrokseen, tuoden ne näkyville ja ymmärrettäviksi. Kiteytys saattaa joskus johtaa yliampuvaankin tulokseen, mutta tällaisen kuvan voi ohittaa hymähtäen ja odottaa jännityksellä taas seuraavaa. Minusta Kirkko ja kaupunki on hyvä lehti, koska se ei keskity vain yhden tradition äänitorveksi. Maailma on muutenkin täynnä kaikenlaista informaatiota, josta joko pitää tai ei pidä. Epämieluisan informaation voi aina ohittaa; sitä voisi sanoa medialukutaidoksi. Älkää vain lopettako Rannan piirrosten julkaisemista!

JAAN RISTO Simosen ihmettelyn Ville Rannan piirroksista ja Kirkko ja kaupungin linjasta tässä asiassa (K&k 21.12.18). Rannan piirrokset eivät ole nasevaan ja hauskaan oivallukseen perustuvia pilapiirroksia ollenkaan vaan pilkkapiirroksia. Provosoimaan pyrkivä pila toisten kustannuksella on pilkkaa. Ranta on poliittinen ”pilapiirtäjä”, joka provosoi tarkoituksella pilkkaamalla toisella tavalla ajattelevia ja toisenlaiset arvot omaavia. Tähän Rannan linjaan ja piirroksiin voi halutessaan tutustua enemmänkin ison puolueen äänenkannattajassa. Voi hyvin kysyä, kuinka tällainen jatkuva pilkka istuu Kirkko ja kaupungin arvomaailmaan. Meillä on varoittavia esimerkkejä Ranskasta poliittis-uskonnollisten pilapiirtäjien aikaansaamista konflikteista (siellä pilailu kohdistui muslimien arvomaailmaan). Ei Ranskasta kannata ottaa mallia Suomeen.

Päivi Väisänen Helsinki

Pentti Kahri Helsinki

Laajasalon asiat ovat nyt viranomaisten käsissä RITVA VILEN otaksuu (K&k 29.11.18), että minä ”vainoan” Helsingin piispaa Teemu Laajasaloa motiivinani ”katkeruus” vaalin tuloksesta. Näin alkeellisesta ajattelusta ei ole kyse. Kirkko toimii verovaroilla. Viranhaltijoiden tulee toimia lainmukaisesti ja käyttää varoja perustellusti. Vaalin jälkeen paljastui, että Laajasalolla on erittäin huonossa kunnossa oleva osakeyhtiö. Hän kieltäytyi erityistilintarkastuksesta ja joutuu helmikuussa käräjäoikeuteen kirjanpitorikoksesta. Viime keväänä ulkopuolisen selvittäjän dokumentaatio osoitti, että Laajasalo oli käyttänyt seurakuntayhtymän luottokorttia ohjeiden vastaisesti varsin runsaasti. Selvittäjä jätti johtopäätösten teon yhtymälle, joka kuitenkin halusi vain kuitata asian pikaisesti loppuun käsitellyksi. Olen pyytänyt verohallintoa tarkastamaan, koituuko Laajasalolle taloudellista etua lainvastaisesti, kun hän asuu työnantajan asunnossa maksamatta mitään suurimmasta osasta asuntoaan. Järjestely vaikuttaa kyseenalaiselta ja on syytä tutkia. Laajasalo ei ole tähän mennessä osoittanut pientäkään oma-aloitteisuutta epäselvyyksiensä selvittelyssä. Hän on myöntänyt väärinkäytöksiä, rikkomuksia ja rikoksia sitä mukaa kuin on jäänyt niistä kiinni. Kirkko on tehnyt parhaansa piispan suojelemiseksi. Minun tehtäväni on toimia paheksunnan kohteena ja ottaa vastaan vihanpurkauksia. Vilenkin uhkaa erota kirkosta minun, ei Laajasalon tekemisten takia. Onneksi vastuu Laajasalon asioista on nyt yhteiskuntamme lakia noudattavien viranomaisten käsissä. Johanna Korhonen kirkon luottamushenkilö

Nooa, don Quijote ja sateenkaari JUKKA-PEKKA HAMMARI otti mielenkiintoisella tavalla kantaa (K&k 20.12.18) kirjoitukseeni kirkon ristiriitaisesta toiminnasta ja viestinnästä sen viralliseen oppiin nähden. Mielenkiintoiseksi sen tekee viittaus Nooaan. Hän oli aikansa todellinen don Quijote, joka taisteli ”tuulimyllyjä” vastaan ihmisten välinpitämättömyydestä ja pilkasta välittämättä. Kyllä, uskon Nooaan ja hänen arkkiinsa; niin Jeesuskin teki. Jos sen perusteella sanotaan ”vanhoilliseksi”, niin sitten se on aivan oikea nimitys. Enpä usko, että Jumala mielipiteitään tai käskyjään muuttaa, vaikka ihminen tai yhteiskunta tai peräti kirkolliskokous niin tekisivätkin. Varsinainen aihe tässä olivat samaa sukupuolta olevat parit. On paradoksaalista, että kirkossakin puhellaan leppoisasti sateenkaariväestä eikä ymmärretä tai välitetä, mistä Nooa ja sateenkaari ihmiskuntaa muistuttavat (Matt. 24:38–39). Hannu Ihalainen Mikaelin seurakuntaneuvoston jäsen