Kirkko ja kaupunki 2019 02 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

31.1.2019 kirkkojakaupunki.fi

A4 Yhteisvastuu keräys alkaa

Meistä tuli poliitikkoja Sanni Grahn-Laasosesta, Annika Saarikosta, Kirsi Ojansuu-Kaunistosta ja Timo Harakasta tuli maailmanparantajia seurakuntanuorina B 1

A 10 Andy Warhol kävi salaa kirkossa

HENRI J. M. NOUWEN KIRJASSAAN ERÄMAASTA PUUTARHAAN (KIRJAPAJA 1986)

Hyväksy se, että kaikki asiat eivät ole omissa käsissäsi ja kaikkeen ei pysty vaikuttamaan. Elämä on jatkuvaa muutosta. NÄYTTELIJÄ JA BLOGISTI SARA PARIKKA KIRJASSAAN 365 – ILON JA INSPIRAATION VUOSI (WSOY 2018)

Iankaikkisesti

Huolet ovat pelokkaita keinoja pitää asiat vanhalla tolallaan, ja usein tuntuu kuin me mieluummin valitsisimme huonon varmuuden kuin hyvän epävarmuuden.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019 Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. JEESUS MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA 6:34

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Nuoret luulot NELJÄ SUOMALAISTA poliitikkoa kertoo tässä lehdessä, miten kipinä maailman parantamiseen syttyi rippikoulun maailman katsomuksellisissa keskusteluissa ja seurakunnan nuorten yhteisöissä. Neljä ihmistä eri puolilta Suomea. Heistä jokaisella on oma ainutlaatuinen tarinansa, vaikka jokaisessa tarinassa on paljon samaa. Olinhan siellä minäkin. Meitä on monta, jotka ammensimme teini vuosina elämän evästä Landoloin säestetyistä Nuoren seurakunnan MEITÄ ON MONTA, veisuista, raamattupiireistä ja JOTKA AMMENSIMME nuortenilloista. Olin ripareilla TEINIVUOSINA ELÄMÄN isosena ja pidin poikakerhoa. Kesä EVÄSTÄ LANDOLOIN retkellä Turussa vierailimme karkki SÄESTETYISTÄ NUOREN tehtaan lisäksi arkkipiispan talossa ja SEURAKUNNAN lauloimme kerhopoikien kanssa VEISUISTA. Mikko Juvalle, että kerran usko lapsuuden sulla oli suloinen.

”

SEURAKUNTA VOI TARJOTA itseään ja omaa paik kaansa etsivälle nuorelle ihmiselle turvallisen yhtei sön, jossa voi olla oma itsensä. Ja kun nuoruus jää taakse, jää usein taakse myös se turvallinen yhteisö. Monen kokemus seurakunnasta on, että se ei aikuisena osoittautunutkaan sellaiseksi, joksi sitä nuorena luuli. Eikä se välttämättä aina ole nuoren luulojen vika. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi PIRRE SAARIO

SEURAKUNTANUORTEN joukossa me juttelimme ja funtsimme ja väittelimme isoista asioista. Ja otimme tuntumaa rakkauselämän kiemuroihin. Ja kuunte limme musiikkia ja kävimme leffoissa. Ja aloimme katsoa niitä myös kotona. Meillekin hankittiin VHSvideonauhuri. Omat muistoni 1980luvun alkupuolen seura kuntanuoruudesta ovat enimmäkseen valoi sia. Minusta tuli aika pitkälti minä juuri seurakuntanuorten sekalaisessa porukassa. Monet parhaista ystävistäni ovat vieläkin sitä perua, lähes neljänkymmenen vuoden takaa. Tiedän toisenlaisiakin tarinoita. Nuorten ehdottomuus, varsinkin uskonnollinen ehdottu muus, saattaa joskus ilmetä kauhealla tavalla. Me jotenkin varjelluimme henkiseltä ja hengellisel tä väkivallalta, ehkä siksi, että kotipaikkakunnalla ni seurakunnan nuoret eivät olleet omaksi poru kakseen käpertynyt maailmasta eristynyt joukko, vaan meillä oli muitakin kavereita.

Olisi hyväksi keventää. Ei vain omaa painoani, vaan koko elämän. Auta. Sinä tiedät ne ihmiset, joista olen huolissani. Kiitos, että olet antanut minulle juuri heidät. Tiedät asiat, joiden menettämistä pelkään. Kiitos, että minulla on niin paljon. Auta. Anna minun muistaa, että sylistäsi ei voi pudota.

Ari ja Tapani Kotisaari voittivat ennakkoluulot Vuonna 2013 lähetystyöhön siunattiin ensimmäistä kertaa parisuhteensa rekisteröinyt homopari. Konservatiivikristityt nostivat kohun, ja aasialais kirkkoja peloteltiin lähetystyöhön tulevista homoista. Mitä Kotisaarille kuuluu nyt? Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 31.1.2019

numero 2

Seuraava lehti ilmestyy 14.2. KANNEN KUVAT: SIRPA PÄIVINEN JA ISTOCK

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Sisään astui id-juhlan kunniaksi parhaisiinsa pukeutunut muslimiseurue” USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Inka Nokso-Koivisto uskoo, että tarinateatteri lisää uskontojen välistä ymmärrystä. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA JOONAS BRANDT

1 2

Inka Nokso-Koivisto, mitä tarinateatterissa tapahtuu? – Tarinateatterissa katsojat voivat osallistua ja nähdä oman tarinansa toisen tulkitsemana. Se avaa uusia näkökulmia omiin kokemuksiin. Pelkkä toisen tarinan kuunteleminenkin avartaa. Tavoitteenamme on lisätä ymmärrystä eri uskontojen edustajien välillä. – Maailma on aina askeleen parempi, kun edes yksi ihminen ymmärtää toista paremmin. Kerro omasta elämästäsi tapaus, jonka haluaisit tuoda tarinateatteriin. – Nuokuin harmaana iltapäivänä bussissa. Sisään astui id-juhlan kunniaksi parhaisiinsa pukeutunut muslimiseurue. Juhlamieli täytti bussin ja erityisesti seurueen lapset olivat riemuissaan. Toivotin heille siunattua idiä. Ilo tarttui muihinkin matkustajiin ja harmaa arkipäivä muuttui hetkeksi juhlaksi.

”

NURKKAKUNTAINEN KULTTUURI HARVOIN YLTÄÄ SUURIIN KEKSINTÖIHIN. INKA NOKSO-KOIVISTO

Olet tutkinut keskiajan islamia. Kuinka suvaitsevainen maailma oli tuohon aikaan? – Tutkimukseni liittyi tieteen historiaan. Se on kiehtova esimerkki kulttuurien kohtaamisesta. Keskiajan islamilaisen imperiumin tiede oli aikansa korkeatasoisinta. Sen pohja ammennettiin aiemmista perinteistä ja se kehittyi loistoonsa yhteistyöprojektina, johon osallistui ihmisiä eri taustoista ja uskonnoista. Myöhemmin sen hedelmistä versoi moderni länsimainen tiede. – Moni asia on tänään paremmin, mutta jos meillä on jotain opittavaa tuosta aikakaudesta, niin ainakin se, että nurkkakuntainen ja sisäänpäin kääntynyt kulttuuri harvoin yltää suuriin keksintöihin.

4 5

Maailmassa on satoja miljoonia uskonsa tähden vainottuja. Miksi näin on? – Vainot liittyvät monitasoisiin yhteiskunnallisiin konflikteihin, ja yhtä vastausta ei ole. Vaikkei varsinaisista vainoista Suomessa onneksi voidakaan puhua, on tärkeää, että työskentelemme uskonnonvapauden puolesta siten, että kaikilla on vapaus harjoittaa omaa uskontoaan ja elää sen mukaisesti. Millainen on iltarukouksesi? – Minulle rukous merkitsee pohdintaa ja tietoisuutta asioiden perimmäisestä merkityksestä arjen keskellä, päivittäin. Toisinaan siihen liittyy yhteyden tunne Jumalaan, toisinaan kummastunut kysymys siitä, mitä ihmettä tässä maailmassa tapahtuu. ■ USKOT-foorumin, Suomen ekumeenisen neuvoston ja evankelisluterilaisen kirkon järjestämä tarinateatteriilta 5.2. kello 19 Nukketeatteri Sampossa, Erottajankatu 7. Liput 7 euroa www.uskot-resa.fi/verkkokauppa. YK:n Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa vietetään 1.–7.2. Viikon suojelijana toimii Kaisamari Hintikka, joka vihitään Espoon hiippakunnan piispaksi 10.2.

4 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

52,0

Köyhyys voi estää opinnot

prosenttia helsinkiläisistä kuului vuodenvaihteessa kirkkoon alustavan tiedon mukaan. Jäseniä seurakunnilla oli 337 955.

Yhteisvastuukeräys muistuttaa, ettei yhdenvertaisuus toteudu koulutuksessa. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

ESKO JÄMSÄ

Elina Pöysti ja Mari Mattsson ovat tavattavissa Redin Sillassa.

Siltaa juhlitaan Redissä Kallion ja Paavalin seurakunnilla sekä Jouluradiolla on Kauppakeskus Redissä fyysisen, sosiaalisen ja digitaalisen toiminnan monitoimitila, jonka virallisia avajaisia vietetään lauantaina 2.2. Avajaisten teemana on #rakkaudestaihmiseen ja #toinentoista. Helsingin piispa Teemu Laajasalo siunaa tilan kello 14.30. Projektipäällikkö, ”sillanrakentaja” ja pappi Mari Mattson kertoo, että Silta on paikka, jossa rakennetaan siltoja kirkon ja ihmisten välille tapahtumien, tempausten, klubi-iltojen ja keskustelutilaisuuksien kautta. Silta on paperiton ja esteetön tila, jonne voi piipahtaa vaikka kesken ostosten.

Kaisamari Hintikka vihitään piispaksi Espoon hiippakunnan uusi piispa Kaisamari Hintikka vihitään virkaansa Espoon tuomiokirkossa sunnuntaina 10.2. kello 10 alkavassa messussa. Messu lähetetään suorana Yle TV1:ssä ja Yle Radio 1:ssä. Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä työskennelleen Hintikan piispanvihkimyksestä tulee poikkeuksellisen kansainvälinen ja hyvin ekumeeninen.

Tuomiokirkosta lumiveistos Japaniin Helsingin tuomiokirkko komeilee pääveistoksena Sapporon 70. lumiveistostapahtumassa Japanissa helmikuun alusta lähtien. Tuomiokirkon muuntautumista lumitaideteokseksi alettiin valmistella jo lokakuussa, jolloin sekä järjestäjän että rakentajan edustajat olivat vierailulla Suomessa. Rakentajana Sapporossa toimii Japanin puolustusvoimat. Lue lisää uutisia osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

kkiseltään luulisi, ettei Suomessa kenenkään lukio- tai ammattiopinnot tyssää varattomuuteen. Luulisi, että kaikilla on varaa hankkia tietokone, koulukirjoja tai vaikkapa kokin työssä tarvittavia keittiöveitsiä. – Luulo ei ole tiedon väärtti tässäkään asiassa, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen. – Suomessa ei toteudu yhdenvertaisuus oikeudessa toisen asteen opintoihin, sanoo Pajunen. Hän nostaa esille vuoden 2017 Nuorisobarometrin tulokset. Barometrin mukaan 17 prosenttia vastaajista joutui karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan taloudellisten syiden vuoksi. Kymmenen prosenttia vastasi, että taloudelliset syyt vaikuttivat opintojen keskeyttämiseen.

– Lapsiasiainvaltuutetun mukaan 110 000 suomalaista lasta elää köyhyydessä. Perheen tulot vaikuttavat myös lasten ja nuorten opiskeluun. Lisäksi jo kotoaan lähteneistä nuorista moni elää todella vähällä rahalla. LUKIOSSA KIRJAT ja tietokone voivat maksaa 2 500 euroa. Ammatillisissa oppilaitoksissa kirjoja on vähemmän, mutta tietokone on usein tarpeen. Joissain koulutuksissa pitää heti opiskelujen aluksi hankkia itse kalliita työvälineitä, kuten kokinveitset tai parturin välineet. Kirkon Yhteisvastuukeräys nostaa esiin piilossa olevaa vähävaraisuutta, joka hankaloittaa monen nuoren tietä tulevaisuuteen. Keräysvaroilla tuetaan nuorten opiskelua sekä kotimaassa että katastrofialueilla ulkomailla. Suomessa keräystuotolla au-

tetaan nuoria maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa. Tapio Pajunen muistuttaa, että alle 17-vuotias nuori ei ole oikeutettu edes opintotukeen. Kirkon diakonia kohtaa jatkuvasti perheitä, joiden pienet tulot eivät riitä nuoren opiskelun tukemiseen. Tai voi olla niin, että tuloja on paperilla, mutta ne menevät velkoihin. Suomessa on Pajusen mukaan isoja kuntakohtaisia eroja esimerkiksi harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisessä. Jotkut kunnat kustantavat nuorten opiskelussa tarvitsemia välineitä. Toiset eivät. – Samaan asiaan on puuttunut Kaikille kone -kampanja. Sen avulla on hankittu jo yli 600 tietokonetta vähävaraisten perheiden nuorille. Tietokoneet on pääsääntöisesti toimitettu nuorille kirkon diakoniatyön kautta, selvittää Pajunen.

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Sunnuntai 3.2. klo 17

VÄHÄVARAISUUDEN ONGELMA on tut- kiminen on hankalaa. Nuori voi tulla tu myös pääkaupunkiseudulla. Van- vähävaraisesta kodista ja elää opintotaalla toimivan Kauppiaitten Kauppa- tuen varassa. Hänellä voi olla jo pikaoppilaitos MERCURIAn erityisopettaja vippejä, ja luottotiedot ovat jo mahdolSirkku Ohvo arvioi, että huono-osai- lisesti menneet. suus on lisääntynyt yhteiskunnassa. – Olen ohjannut nuoria oman seuraMonien oppilaiden on vaikea hank- kunnan tai oman asuinalueen diakoniakia opinnoissa tarvittavia välineitä ra- työn piiriin, kertoo Uusitalo. hanpuutteen vuoksi. Myös ammatilli– Yhteisvastuun keräyskohde on sen koulutuksen leikkaukset vaikutta- tärkeä. Toivottavasti julkisuus madalvat asiaan. taa kynnystä hakea apua. – Aikaisemmin opiskelijoilla oli mahYhteisvastuun tuotosta 20 prosentdollisuus käyttää koulun koneita. Nyt tia menee perille valtakunnallisen Kirkoneita ei enää ole koukon diakoniarahaston lun puolesta annettu. kautta ja 20 prosentNiitä pystyy kyllä laitia paikallisen seuranaamaan koululta päikunnan diakoniatyön väksi kerrallaan, mutta kautta. Varoja keräkoneita ei ole tarpeektään nuorten opissi paljon. Olemme jopa kelujen tukemiseen. PERHEEN TULOT miettineet, pitäisikö väPaikkakunnilla, joisVAIKUTTAVAT LASTEN JA hentää tietokonepohsa on vähän nuoria, NUORTEN OPISKELUUN. jaista opiskelua. Ei niin niitä voidaan Pajusen TAPIO PAJUNEN voi tehdä, sillä tietokomukaan käyttää myös netaidot ovat tällä alalmuiden taloudellisisla välttämättömiä, kersa vaikeuksissa olevitoo Ohvo. en ihmisten auttamiOhvon mukaan moni seen. opiskelija yrittää piilotella vähävaraiTuttuun tapaan 60 prosenttia kesuuttaan ja sanoo unohtaneensa työ- räystuotosta menee ulkomaisiin kohvälineet kotiin. Talousongelmat voivat teisiin eli tänä vuonna maailman kavaikuttaa opiskelumotivaatioon, aihe- tastrofialueilla asuvien nuorten kouuttaa stressiä ja johtaa mielenterveys- lutuksen tukemiseen Kirkon Ulkoongelmiin. Hän ohjaa opiskelijoita tar- maanavun kautta. Kun lapset ja nuoret vittaessa kuraattorin luokse. pääsevät köyhissä maissa kouluun, he pystyvät rakentamaan tulevaisuutta HELSINKILÄISEN Stadin ammattiopis- kotimaassaan. ton opiskelijapappi Sanna Uusitalo Tasavallan presidentti Sauli Niiniskertoo kohtaavansa työssään opiske- tö avaa Yhteisvastuukeräyksen sunlijoita, joille opiskeluvälineiden hank- nuntaina 3. helmikuuta. ■

”

”Oletko joutunut karsimaan opiskeluvaihtoehtojasi rahanpuutteen vuoksi?” ”Kyllä”

Kaikki vastaajat

17 %

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa

42 % Lähde: Nuorisobarometri 2017

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Artistivieraana Kärtsy Hatakka

TÖÖLÖN SEURAKUNTA

Tule vapaaehtoiseksi – tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville ikääntyneille ihmisille! Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

Vapaaehtoistoiminnan kurssi Paikka: Vanhustyön keskusliiton tilat os. Malmin kauppatie 26, 3 krs, 00700 Helsinki 4.3. 7.3 11.3 14.3.

klo 17.00-19.30 klo 17.00-19.00 klo 17.00-19.00 klo 17.00-19.30

Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18-vuoden ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa.

Ilmoittautumiset 28.2.2019 mennessä: puh. 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi www.vtkl.fi/senioritoiminta

6 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Auta

lahjoittamalla

VAATTEITA, HUONEKALUJA, ASTIOITA, KODIN TEKSTIILEJÄ… Tuo vaate-, huonekaluja tavaralahjoituksesi suoraan myymäläämme tai soita meille, niin noudamme lahjoituksen kotoasi. Otamme vastaan ehjiä, puhtaita ja myyntikelpoisia tavaroita.

Lahjoituksesi muuttaa maailmaa! Fida International on suomalainen avustus-, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Työmme keskipisteessä ovat ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Unelmamme on maailma, jossa jokainen lapsi saisi kurottaa kohti unelmiaan, riippumatta syntypaikasta, perhetaustasta, ihonväristä tai uskonnosta. Lahjoitetut tuotteet myydään Fida secondhand -myymälöissä. Myymälätoiminnan tuotot käytetään Fida International ry:n toiminnan tukemiseen.

TILAA ILMAINEN NOUTOPALVELU TAI TUO LAHJOITUKSESI MYYMÄLÄÄMME ilmainennoutopalvelu.fi • 09 566 00 200 Löydä lähin myymäläsi: www.fida.fi

Supikoirasta tulee henki patto Helmikuusta alkaen kuka tahansa saa tappaa supikoiran omalta pihaltaan. Viime kesänä Seurasaaren Instagram-tähtiä kesytettiin pullanpaloilla. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALA

telias katse, suuri kostea kuono ja pörröturkki: citysupikoirat poseeraavat valokuvaaja Antti Rintalan Instagram-kuvissa. ”Kukkuu senkin söpöwiini”, ”Voiiiih” ja ”Cuteness overload”. Näin seuraajat kommentoivat kuvien alla. Rintala kuvasi viiden supikoiran kasvua Helsingin Seurasaaressa kissanpennun kokoisesta alkaen. – Viime kesän alussa vain pieni kuvaajaporukka tiesi supikoirat. Kun pennut kasvoivat ja alkoivat laajentaa reviiriään, niitä saattoi pällistellä kymmenkunta ulkoilijaa kerralla. Alkusyksystä Rintala sattui paikalle, kun supikoiranpennuille heiteltiin pullanpaloja. – Supikoirat hakivat ruokaa noin metrin päästä ihmisjoukosta. Ne olivat tosi kesyjä. Rintala näki pennut tuolloin viimeisen kerran. Syksyllä supikoiranpennut lähtevät etsimään omia asuinsijoja. Keskimäärin vain yksi pentueesta näkee seuraavan kevään. SEURASAAREN SUPIKOIRAT ja niiden lajitoverit muuttuvat EU-asetuksella haitalliseksi vieraslajiksi, joka pyritään hävittämään. Asetus astuu voimaan helmikuun alussa koko unionin alueella. Suomen lainsäädäntö seuraa perässä todennäköisesti maaliskuussa, mutta supikoira on henkipatto jo ennen sitä, koska EU-asetus ylittää kansallisen lainsäädännön. Jos omalla takapihalla kuljeksii supikoira, sen saa pyydystää loukkuun ja tappaa. Metsästäjätutkintoa ei tarvita. Oikeus supikoiran metsästämiseen kuuluu aina alueen omistajalle tai haltijalle, jolle myös pennut ja niiden kanssa kulkevat emot ovat vapaata riistaa. Supikoira on pienehkön koiran kokoinen eläin, joka on paljon vaikeampi ottaa hengiltä kuin vaikkapa rotta, joka on vanhastaan määritelty haittaeläimeksi. – Olen huolissani siitä, seuraako uudesta asetuksesta eläinsuojeluongelmia, koska supikoiraa vihataan. Toivoisin, että supikoirajahtiin lähtisi vain ihmisiä, jotka osaavat lopettaa eläimen asianmukaisesti. Kaupunki ei tarjoa lopetuspalvelua, toteaa Hel-

singin kaupungin ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen. Myös Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti näkee tilanteessa riskejä. – Eläinsuojeluasetus säätää, että lopetuksen saa tehdä vain sen osaava henkilö. Yleensä tämän on taannut metsästäjätutkinto, jota ei enää vaadita supikoiran lopettamiseen. Tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa pitää kuitenkin välttää. Miten haittaeläimeksi julistaminen muuttaa supikoirien kohtelua? – Asia pitää miettiä ennen kuin uusi asetus astuu voimaan. Kun vastaan tulee ensimmäinen epäasiallinen supikoiran lopettaminen, joudumme puuttumaan asiaan, valvontaeläinlääkäri Lahti sanoo. HALLITUS ANTOI joulukuussa eduskunnalle esityksen, jonka mukaan EU:n vieraslajiksi määrittelemät lajit, kuten supikoira, on poistettava metsästyslain pyyntirajoitusten piiristä. Kysymys supikoiran surmaamistavasta aiheuttaa pientä päänvaivaa myös maa- ja metsätalousministeriössä, jossa lakiesitys valmisteltiin. – Ampuma-ase ei ole ainoa mahdollinen lopetuskeino, mutta käytännössä supikoira lopetetaan lähes aina tarkoitukseen soveltuvalla ampumaaseella siten, että eläintä ammutaan lähietäisyydeltä aivoihin, vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula linjaa. Seuraavana päivänä Nikula tarkentaa: – Kun myös eläinsuojelun vaatimukset otetaan huomioon, supikoiran kokoisen nisäkkään tappamiseksi ei suositella muuta keinoa kuin riittävän tehokkaalla aseella ampuminen. Valvontaeläinlääkäri Lahti on samaa mieltä kuin Nikula. Ennen kuin omalla takapihalla saa ampua, lupa aseen käyttöön pitää kuitenkin kysyä jokaiselta 150 metrin sisällä asuvalta. Jos supikoira on pyydetty loukkuun, eläimen voi vaihtoehtoisesti kuskata loukussa muualle ammuttavaksi. Ampuma-aseeksi sopivat esimerkiksi pistooli ja pienoiskivääri. – Lopettamiseen kannattaa kysyä apua paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä, neuvoo lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen. Hän vastaa vie-

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Supikoiranpentu tarkkaili valokuvaaja Antti Rintalaa viime kesänä Seurasaaressa. Pentu lähti todennäköisesti syksyllä etsimään omaa elinpiiriä, mutta sen vanhemmat saattavat yhä asua ulkoilijoiden keskellä. Supikoirat pysyvät saman kumppanin kanssa koko ikänsä.

raslajeista maa ja metsätalousministeriössä. – Mattimeikäläisen on vaikea surmata supikoira. Tarkoitus on säätää, että loukulla pyydystetyn haitallisen vieraslajinisäkkään saisi lopettaa loukkuun ilman tuota 150 metrin rajoitusta, Kemppainen kertoo. Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen vahvistaa, että yhdistys välittää metsästäjien yhteystietoja niille, jotka tarvitsevat apua metsästettävien eläinten pyytämiseen. Supikoiria on pyydetty koko maassa vuosittain noin 150 000 yksilöä. PAM! Kun Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen läheisyydessä kuuluu laukaus, supikoira saattoi juuri menettää henkensä. Helsingin kaupunki pyytää supikoiraa ja minkkiä Vanhankaupunginlahden ja Östersundomin arvokkailla lintuvesillä. – Supikoira aiheuttaa haittaa alkuperäiselle luonnolle ja erityisesti vesilinnuille, joten haluamme eläimen pois lintuvesiltä. Supikoiria elää lähes joka puolella Helsinkiä. Ihan Rautatien-

torilta ei ole havaintoja, mutta Töölönlahdelta on, kertoo ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen. Helsingin kaupunki ei ole suunnitellut supikoiran tehometsästystä alueellaan. Kaupunki laajentaa kuitenkin ensi kesänä minkin pyyntiä lintukosteikoista saaristoon, ja jos lintuluodoilla tavataan supikoiria, nekin metsästetään. Myös metsästysyhdistykset pyytävät riistaa pääkaupunkialueella. Heti Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen takaa alkavat Viikin koetilan maat, joilla Viikin Akateemiset Metsästäjät pyytävät supikoiria, minkkejä, kettuja ja rusakoita. – Pyrimme pyytämään alueelle vaeltavat supikoirat ennen kuin ne ehtivät lisääntyä, ja saamme varsin tehokkaasti pois jo pesiytyneet yksilöt. Pienen metsästysalueemme saaliit heijastavat eläinten määrää laajemmalla alueella, kertoo Antti Piironen Viikin Akateemisista Metsästäjistä. Kun supikoiran pyynti aloitettiin 2000-luvun alussa, alueelta metsästettiin vuodessa 89 supikoiraa. Metsästys on pienentänyt kantaa, sillä

”

OLEN HUOLISSANI SIITÄ, SEURAAKO UUDESTA ASETUKSESTA ELÄINSUOJELUONGELMIA, KOSKA SUPIKOIRAA VIHATAAN.

HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖ TARKASTAJA RAIMO PAKARINEN

viime vuosina saaliiksi on saatu 5–30 yksilöä. URBAANEJA METSÄLAIKKUJA ja puronvarsia kuvataan pääkaupunkiseudulla parhaillaan kuudellakymmenellä riistakameralla. Tutkija Mia Vehkaoja asensi viime maalis–huhtikuussa kamerat Helsingin, Espoon ja Vantaan viherkäytäviin, joita myöten villieläimet liikkuvat paikasta toiseen. Hän seuraa cityeläinten liikkeitä täyden vuoden.

Supikoiralla on lintukantoja pienentävän, tehokkaan pesärosvon maine. Joidenkin tutkimusten mukaan ketut ottavat kuitenkin supikoirien paikan ravintoketjussa, jos supikoirat hävitetään. Pääkaupunkiseudulla tutkitaan ensi keväänä lintujen pesillä käyviä lajeja. Supikoiraa pidetään haittaeläimenä myös sen kantamien tautien vuoksi. Se levittää trikiiniä, myyräekinokokkia, ketun kääpiöheisimatoa ja rabiesta. Vehkaoja on havainnut, että villejä koiraeläimiä elää eniten Vantaalla, mutta ne viihtyvät koko pääkaupunkiseudulla. Hän on havainnut niitä esimerkiksi Vuosaaressa. Jotkut muutkin cityeläimet ovat yhtä kesyjä kuin Seurasaaren viime kesän pennut. – Kun tyhjensin kesällä riistakameraa, ihmettelin ensin rapinaa, ja sitten supikoiranpentu tepasteli melkein jalkani yli. Se oli sellainen söpö nappisilmä. ■ Katso lisää kuvia Seurasaaren supikoirista kirkkojakaupunki.fi/villicity.

LISÄÄ VERKOSSA

8 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Johtaja aloittaa aamunsa adhd-lääkkeellä Nykyinen työelämä tarvitsee niitä vahvuuksia, joita adhd-oireisilla usein on. Sitä mieltä on johtoasemassa oleva Jani, joka sai diagnoosin kymmenkunta vuotta sitten. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS HANS EISKONEN

– Start up -maailmassa puhutaan skaalautuvista ihmisistä, jotka pystyvät kasvamaan ja muuttamaan rooliaan yrityksensä kasvaessa. Jos yritys lähtee oikeasti lentoon, voi olla, että joutuu miettimään oman roolinsa uusiksi kolmen kuukauden välein.

yöpaikkailmoituksessa haetaan uuden liiketoiminnan rakentajaa. Alle nelikymppinen pääkaupunkiseudulla asuva ”Jani” tutkii kiinnostuneena ilmoitusta kännykästään. Hän siirtyi alle vuosi sitten uuteen, vakituiseen työpaikkaan, johtajaksi keskisuureen yritykseen. – Olen aina avoin uusille mahdollisuuksille. Liikun työmarkkinoilla enemmän kuin monet. Työtehtävien vaativuus ja palkka ovat nousseet samalla, kun kokemukset ovat karttuneet. Työkaverit eivät tiedä, että Jani aloittaa aamunsa adhd-lääkkeellä. Hän sai diagnoosin kymmenkunta vuotta sitten. – Ilman lääkitystä en pystyisi hoitamaan sellaisia kokonaisuuksia kuin liiketoiminnan rakentaminen ja johtaminen. Adhd on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, johon voi yhdistyä myös vahvuuksia. Tyypillisiä ovat kekseliäisyys, energisyys, luovuus, rohkeus, joustavuus ja heittäytymiskyky.

RUNSAS VUOSI SITTEN Kirkko ja kaupunki haastatteli ensimmäisen kerran Jania ja hänen ystäväänsä ”Mikaa”, joka hänkin epäilee keskittymisvaikeuksiensa johtuvan adhd:sta. Viime haastattelun jälkeen Jani on ylennyt johtajaksi, kun taas Mikan adhd-selvitys jumittaa yhä. Mika varasi noin kolme ja puoli vuotta sitten ajan terveyskeskuksen mielenterveyshoitajalle adhd-selvitystä varten. Selvitykseen vaadittiin runsaasti terveyspapereita, joiden keräämiseen Mikalta meni runsaat kaksi vuotta. Työläät ja pitkäjänteisyyttä vaativat työt ovat adhd-oireiselle haastavia. Mika sai silti esimerkiksi jäljitetyksi neuvolakorttinsa syntymäkunnastaan, jota ei enää ole, sekä nivaskan tietoja itsestään entisestä kyläkoulusta, joka on lakkautettu. Lähete erikoislääkärille palasi kuitenkin takaisin, koska lääkäri halusi vielä lisää vanhoja terveystietoja. – En tiedä, jaksanko enää yrittää päästä adhd-selvitykseen. Turhauttaa tosi paljon palata takaisin lähtöruutuun, Mika sanoo.

– Luovuus on ollut vahvasti mukana töissäni. Esimerkiksi hyvä myyjä löytää juuri oikeanlaisen tavan esitellä asiansa eri asiakkaille. Kekseliäisyys näkyy kyvyssäni jalostaa hankkimastani tiedosta nopeasti ratkaisuja. Heittäytymiskyky auttaa esiintymään ja lähtemään mukaan uusiin juttuihin, Jani sanoo.

”

MONI HOITOON PÄÄSSYT AIKUINEN KUVAA, ETTÄ SAA NYT USKOMATTOMAN PALJON ASIOITA VALMIIKSI. ADHD-LIITON TIEDOTTAJA JARI HÄMÄLÄINEN

Janin mielestä adhd-oireisiin liitetyt vahvuudet vastaavat nykyisen työelämän vaatimuksiin. Hän painottaa joustavuuden merkitystä muuttuvissa työolosuhteissa.

ADHD-LIITON TIEDOTTAJA Jari Hämäläinen on kuullut monta samanlaista tarinaa. – Lähete palaa julkisessa terveydenhuollossa toisinaan bumerangina takaisin, jos taustaselvityksiä ei ole tehty riittävän tarkasti. Diagnoosia kannattaa silti hakea julkiselta puolelta, koska se on jatkohoidon kannalta helpoin vaihtoehto. Yksityiseltä lääkäriltä voi saada diagnoosin ja mahdollisen lääkereseptin nopeammin, mutta reseptiä voi olla vaikea uusia, jos sen kirjoittanut lääkäri vaikka muuttaa muualle. Vuonna 2017 päivitettiin adhd:n Käypä hoito -suositus koskemaan ensimmäistä kertaa myös aikuisia. – Aikuisten hoitoonpääsy ei ole silti juurikaan helpottunut pääkaupunkiseudulla. Toivoimme isompaa muutosta, mutta vie varmaan useamman vuoden, ennen kuin tietoisuus hoitosuosituksesta leviää, Hämäläinen sanoo. Adhd:sta kärsii noin kolme prosenttia aikuisista, eli Suomessa noin 130 000 yli kaksikymmenvuotiasta. Heitä on alettu hoitaa julkisessa terveydenhuollossa vasta 2000-luvulla. Suomessa käytetään kansainvälisesti vertailtuna vähän adhd-lääkkeitä. – Aikuisten hoito tarkoittaa useimmiten adhd:n ydinoireisiin vaikuttavaa lääkitystä. Sen ansiosta muut tukitoimet vaikuttavat paremmin ja ihminen pystyy kompensoimaan adhd:n

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Viimeinen ateria oireita omilla vahvuuksillaan. Moni hoitoon päässyt kuvaa, että saa nyt uskomattoman paljon asioita valmiiksi, Hämäläinen kertoo. MIKA ON HAKENUT apua keskittymisvaikeuksiinsa varsinaisen hoidon puutteessa self help -kirjoista. Lisäksi hän on opetellut kirjoittamaan kalenteriin kaikki menonsa. Niitä on paljon. – Olen työsuhteessa kolmeen työnantajaan ja alihankintasuhteessa yhteen firmaan, minkä lisäksi minulla on oma yritys, jolla on asiakkaita. Kohta omia yrityksiä on kaksi. Lisäksi opiskelen. Tulen juuri ja juuri toimeen kaikilla töilläni. Adhd-oireisilla aikuisilla on muita useammin sirpaleinen työelämä, johon kuuluu esimerkiksi työttömyyttä, freelancehommia, pätkätöitä ja sairauslomia. Mika ei ole ollut koskaan vakituisessa työsuhteessa. – Jos olisin maisterintutkintoni mukaisessa vakityössä, ansaitsisin varmaan tuplasti. Toisaalta voisi alkaa ahdistaa, jos en saisi tehdä yhdessä työssä riittävän monenlaisia asioita. Mika etsii itselleen eri työpaikoistaan mahdollisimman rauhallisen nurkan, sillä hän ei pysty työskentelemään avotoimiston virikkeiden keskellä. Puhelimen pirinä ja kollegoiden juttelu häiritsevät yleensä suuresti adhd-oireisten keskittymistä. – Töissä mietin jatkuvasti, että pitää tehdä pienet työtehtävät kerralla loppuun asti, kuten lähettää sähköposti, jonka olen kirjoittanut, Mika kuvaa. IMPULSIIVISUUS ja keskittymisvaikeudet näkyvät Janin työnteossa niin, että jos työkalenterissa ei lue mitään, hän ei välttämättä päädy hoitamaan kaikkein kiireellisimpiä asioita. Adhd-oireisen on usein vaikea hahmottaa, mikä työtehtävä on kullakin hetkellä olennaisin. Hän voi keskittyä liikaa johonkin yksityiskohtaan tai toisaalta pysytellä kokonaiskuvan tasolla, jolloin yksittäisiin tehtäviin tarttuminen tuntuu hankalalta. – Saatan huomata lukevani lehtiartikkelia, joka ei suoranaisesti liity ongelmaan, jota olin ratkaisemassa. Toisaalta saatan tulla samalla ajatelleeksi asioita, joita kukaan muu ei ole ajatellut, ja keksiä ratkaisuja, joihin muut eivät päätyisi, Jani sanoo. Monella adhd-oireisella on vaikeuksia rajoittaa kiinnostaviin asioihin käyttämäänsä aikaa, joten innostavan työn riskinä ovat loppuunpalaminen sekä työn ja perhe-elämän ristiriidat. Työpaikan ihmissuhteissa voi tulla ongelmia, jos adhd-oireinen puhuu työtovereilleen liian nopeasti ja töksäyttelee impulsiivisesti eikä keskity kuuntelemaan muita. Joidenkin on vaikea hillitä ärtymyksen näyttämistä työpaikalla, toisten on vaikea hyväksyä esimiestensä auktoriteettiasemaa. Adhd ei kuitenkaan estä nousua korkeaan asemaan, jos oireet ovat lieviä, ihminen lahjakas ja työ hänelle sopivaa.■ Artikkelissa on käytetty tietolähteenä myös Maarit Virran ja Anita Salakarin kirjaa ADHDaikuisen selviytymisopas 2.0 (Tammi 2018). Adhd-liiton puhelinneuvonta palvelee numerossa 040 541 7696 maanantaista torstaihin kello 9–11.

Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

Risotto maistuu taivaalta ja helvetiltä Katja Kettu haluaa tuhkaksi Jäämeren tuuleen. Sieltä tomumaja saisi liihotella tuulen mukana minne lystää.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

irjailija Katja Kettu on valinnut viimeisen aterian paikaksi Maannosravintolan. Kettu ryhtyi kasvissyöjäksi jo teininä, ja nyt häntä kiinnostavat eläinten oikeuksien ohella ruoan alkuperä, hiilijalanjäljen pienentäminen ja ruoan ilmastovaikutukset. – Arvostan ravintoloita, jotka suosivat lähellä tuotettua ruokaa. Täällä tarjoilija kertoo suunnilleen, minkä nimisestä lehmästä heidän maitonsa tulee, Kettu selittää tilatessaan spelttirisoton ja lasillisen alkuviiniä. Ruoan saavuttua hän kiittää risottoa jännittävän ja maan makuiseksi. – Tässä maistuu savu: taivas ja helvetti. Samastun tuohon viinipullon etiketin teuraalle vietävään epileptiseen karitsaan, hän parahtaa. Kettu on potenut viime kuukaudet tuntematonta sairautta. Lääkärin tyttärenä hän on tottunut ajatukseen sairauden voittamisesta. – Asioista selvitään. Oma kuolema on tuntunut tähän asti helpolta käsittää. Ruumis kuopataan. Se maatuu, mätänee, muuttuu mullaksi ja osallistuu lopulta alkuaineiden kiertokulkuun. Lopullinen maatuvaisuuden olemus raottuu vasta verhon takana.

MUMMON KUOLEMA kaksi vuotta sitten sysäsi Katja Ketun miettimään kuolemanjälkeisen elämän mahdollisuutta. – Kun yksi kerros sukua poistuu, oma pää alkaa tuntua entistä paljaammalta, Kettu kuvailee. Häntä alkoi pohdituttaa maailmanhengen tai muun kuoleman jälkeisen tilan mahdollisuus. – Tämä on täysin tunnetason ha-

puilua, koska sellaisen tilan olemassaolosta minulla ei ole mitään tietoa. En usko, että maailmassa on uskontoa, joka pystyy tuntosarvilla kurotukseeni vastaamaan, mutta sellaista toivoisin. Ketun lapsuudenkodissa ei uskottu Jumalaan. Ateismi oli Lapissa niin harvinaista, että päiväkodin pihalla hänen manattiin palavan helvetin tulessa. Kun hän huusi, ettei helvettiä ole olemassa, paikalle kutsuttiin sosiaalitarkastaja, joka tutki, voiko helvetin olemassaolon kieltävää lasta pitää päiväkodissa ollenkaan. Sama meno jatkui koulussa. Opettaja määräsi, ettei kukaan lähde kotiin ennen kuin Kettu laulaa virsiä.

”

NIIN KAUAN KUIN IHMISET MUISTETAAN, HE OVAT ELOSSA.

– Kommunistien ja ateistien pennut eivät olleet kovin suosittuja. Minun mielestäni kyse oli suvaitsemattomuudesta. Elämänkatsomustiedon ja psykologian tunneista oli toisaalta minulle paljon hyötyä. Hankin ahnaasti tietoa maailman uskonnoista. Luterilaisen uskonnon perusasiat jouduin opettelemaan myöhemmin. – Usko on kaunis asia. Se luo turvaa lupaamalla iankaikkisen elämän. Elo ilman jumaluutta on ankaraa ja kolkkoa. MYÖS KATJA KETULLE rakas mummo oli ateisti. Silti hänet siunattiin Kuhmon kirkossa.

– Mummo olisi halunnut tulla haudatuksi lapsuudenkotinsa hääpihlajan alle, muttei se ollut mahdollista. – Mummon kohdalla oli kyseessä monen sukupolven mittainen rikas elämä. Pappi oli jopa vähän järkyttynyt siitä, millaista raskautta ja suurta iloa yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtui. Hautajaisista Kettu ajattelee, että on helpottavaa, että meillä on perinne surun yhteisölliseen käsittelemiseen. Kun lihasopat on syöty muistellaan vainajan elämää: itketään, lauletaan ja nauretaan. Kettu haluaisi, että myös hänen hautajaisissaan muisteltaisiin elämää. – Toki minulla on tarpeeksi varallisuutta säällisiin hautajaisiin ja kunnon peijaisiin. Minulle voisi vaikka pystyttää kokon, jonka ympärillä pelimannit soittaisivat ja ihmiset tanssisivat. Tuhkat siroteltaisiin Jäämereen. Sieltä tomumajani saisi liihotella tuulen mukana minne lystää. Lapin lapsen kehtolaulun myötä vaihdokas palautettaisiin sinne, mistä se tuli. Kettu kertoo, että Länsi-Lapin tarinoissa hänen kaltaisensa vaihdokkaat tunnistetaan muun muassa vasenkätisyydestä ja punapäisyydestä. KIRJOJAAN VARTEN Katja Kettu on tutkinut pienten yhteisöjen käsityksiä elämästä ja kuolemasta. Eri heimojen uskonnoissa elämän tarkoitusta hahmotetaan yllättävän samalla tavalla. – Elämän tarkoitus on tehdä toisille ihmisille mahdollisimman paljon hyvää. Niin kauan kuin ihmiset muistetaan, he ovat elossa. Panteistisissa uskonnoissa esi-isät kulkevat mukana matkassa ukkospilvinä. ■

GETTY IMAGES

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

10 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Kutsu

Tervetuloa nauttimaan maukasta lounasta! Lämpimästi tervetuloa nauttimaan maukasta lounasta Saga Helapuiston kaikille avoimeen ravintolaan. Buffetlounas tarjoillaan joka päivä klo 11.30-14.00. Lounas (10,40€) sisältää alkusalaattipöydän, leivät, keiton, lämpimän ruoan, jälkiruoan sekä ruokajuomat. Katso viikon menu kotisivuiltamme osoitteesta www.sagacare.fi.

Andy Warholin viimeiseksi työksi jäi kuvasarja, joka perustuu Leonardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen -maalaukseen.

Lisätietoja ja yksityiset juhlatilaisuudet Mia Kasslin | puh. 050 5025 508

FLASH FLASH -ooppera kertoo ristiriitaisen taiteilijan ja mediapersoonan tarinan.

Andy Warholin teoksiin kätkeytyy voimakas hengellisyys

Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 00700 Helsinki www.sagacare.fi

Soita ja sovi tutustumiskäynti! Asiakkuuspäällikkö Heidi Moisio Puh. 050 577 1666

uha Siltanen kiinnostui Andy Warholista jo opiskellessaan 1980-luvulla Teatterikorkeakoulussa. Tuolloin ei poptaiteen edelläkävijänä 1960-luvulla tunnetuksi tullut amerikkalaistaiteilija ollut erityisen muodikas. Siltanen löysi kuitenkin hengenheimolaisen Juhani Nuorvalasta, joka opiskeli Sibelius-Akatemiassa. Siltanen ja Nuorvala päättivät tehdä tarunhohtoisesta Warholista oopperan. FLASH FLASH valmistui vuonna 2008, mutta se saa kantaesityksensä vasta nyt Espoon kaupunginteatterin johtajan Erik Söderblomin ohjaamana. – Tämä on nyt viides tai kuudes yritys tuoda ooppera näyttämölle. Meille on tullut tästä viivytyksestä jo vitsailun kohde. Toki yhtenä syynä siihen on se, että teos sisältää hyvin erikoisia elementtejä. Kyseessä ei todellakaan ole perinteinen ooppera, libreton kirjoittanut Siltanen kertoo. Ooppera keskittyy Warholin kuolemaan. Taiteilija makaa newyorkilaisen sairaalan potilashuoneessa, joka näyttää hänen silmissään oopperan näyttämöltä. Kuoleva mies siis on omasta elämästään tehdyn oopperan katsoja. – Warhol kuoli vuonna 1987 sairaalassa oltuaan sappirakon leikkauksessa. Kuolemalle ei löytynyt lääketieteellistä syytä. Yksi teoria on, että operaatio kävi sairaaloita pelkäävän taiteilijan hermoille niin pahasti, että hän yksinkertaisesti kuoli kauhuun, Siltanen sanoo. MONILLE YLLÄTTÄVÄ tieto on ehkä se, että Andy Warhol oli harras kristitty, joka kävi salaa kirkossa viikoittain. Lähtökohtana tälle oli sukuperinne: hänen Slovakiasta muuttaneet vanhempansa olivat ortodokseja. Warholin uskonnollisuus tulee vahvasti esiin FLASH FLASH -oopperassa. Juha Siltasen mukaan Warholin tuotannossa keskeinen käsite on ikoni, joka ortodoksisuudessa tarkoittaa ikkunaa toiseen, lohtua antavaan, maailmaan. – Warholin teokset perustuvat tunnepitoisiin kuviin, joita hän kopioi ja käsitteli gra-

fiikan keinoin. 1960-luvun alussa hänen taiteessaan oli dramaattisia aiheita kuten autokolari ja sähkötuoli. Hän toisti samaa kuvaa useamman kerran, koska uskoi, että toisto häivytti kuvan järkyttävän vaikutuksen ja antoi katsojalle miellyttävän, tyhjän olon. – Toiston tekniikkaa Warhol käytti muun muassa tunnetuissa kuvasarjoissaan Marilyn Monroesta ja Campbellin säilykepurkeista. Hän halusi tehdä taideteoksia, joiden kautta katsoja saavuttaa rauhan samoin kuin ikoni tarjoaa rauhan ja kokemuksen ikuisuudesta. Warholin uskonnollisuutta kuvastaa myös se, että hänen viimeiseksi työkseen jäi sadan teoksen sarja kristinuskon keskeisestä teemasta, viimeisestä ehtoollisesta. JUHA SILTASEN mielestä Andy Warholiin kiteytyy jotain olennaista 1900-luvun lopun kuluttamisen kulttuurista, palvoihan hän itsekin rahaa. Samalla yksinäisen ja salaperäisyyden verhoaman taiteilijan tuotantoon on piilotettu voimakasta hengellisyyttä. – Warhol oli ristiriitainen mutta tietyllä tavalla täysin synnitön ihminen. Vaikka hän oli rikas, hän eli askeettisesti ja toimi kaikessa sääntöjen mukaisesti, Siltanen pohtii. – Warholin Factory-studiolla hengaili ihmisiä, joita hän kutsui superstareiksi. Siitä tulevat väkisinkin mieleen Jeesus ja apostolit: Warhol oli keskellä syntisten laumaa, jonka elämää hän kuvasi ja dokumentoi. Juhani Nuorvalan säveltämän FLASH FLASH -oopperan musiikki poikkeaa perinteisestä oopperamusiikista niin soundinsa kuin virityksensä puolesta. Välillä tullaan lähelle rock-sointia. Oopperassa esiintyvät laulajat Tuuli Lindeberg, Varvara MerrasHäyrynen, Martti Anttila, Sampo Haapaniemi ja David Hackston sekä tanssija Ari Kauppila. Orkesterina on NYKY Ensemble. MARJO KYTÖHARJU

FLASH FLASH – Andy Warholin kaksi kuolemaa la 9.2. ja su 10.2. klo 17 Musiikkitalon Black Boxissa sekä ke 13.2., to 14.2. ja pe 15.2. klo 19 ja la 16.2. klo 15 Espoon kaupunginteatterin Revontulihallissa.

Ennen politiikkaa minusta tuli minä Sanni Grahn-Laasonen, Timo Harakka, Annika Saarikko ja Kirsi OjansuuKaunisto elivät nuoruuden tärkeät vuodet tiiviisti seurakunnan yhteydessä. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Sanni Grahn-Laasonen sai jo nuorena kirkon avaimet SINÄ KESÄNÄ Sanni Grahn-Laasosen (kok.) läheisin ystävä oli töissä Forssan kirkon oppaana. Tämä vastaanotti ja neuvoi kirkossa pysähtyviä matkalaisia. Tehtävän ansiosta ystävyksillä oli jotakin, mikä teki kesästä aivan erityisen: kirkon avaimet. – Lauloimme koko kesän kirkossa omaksi iloksemme. Muutaman kerran kävi niin, että matkailija tuli kirkkoon ja yllätti meidät laulamassa, GrahnLaasonen kertoo. Opetusministerin ja kokoomuksen varapuheenjohtajan kirkkosuhde palautuu lapsuuden varhaisiin vuosiin. Lasten kerho, enkelikirkko ja koululaisten iltapäiväkerho rakensivat yhteyttä kotiseurakuntaan. Rippikoulun jälkeen Grahn-Laasonen hakeutui isoskoulutukseen ja isoseksi. Forssan seurakunnan isoskoulutus oli nuorten suosiossa, ja myös moni ystävä lähti innolla mukaan. Viikonloppu- ja rippileirien ohessa hän kävi seurakunnan nuorteniloissa.

Grahn-Laasonen muistaa nuoruutensa seurakunnan helppona ympäristönä, jonne saattoi tulla uskon syvyydestä tai mielipiteistä riippumatta. – Avoin ja salliva ilmapiiri antoi tilaa kasvulle ja omille ajatuksille. Vasta myöhemmällä iällä olen törmännyt siihen, että kaikkialla näin ei ole. GRAHN-LAASONEN LUONNEHTII isosvaihettaan vastuuseen kasvamiseksi, joka on jatkunut myöhemmin yhteiskunnallisissa tehtävissä. Isosena hän harjoitteli muun muassa yhteisössä toimimista, ryhmän johtamista ja yhteisen ohjelman suunnittelua ja organisoimista. – Kun tein, mitä olin luvannut, sain koko ajan lisää vastuuta. Silloin asioita ei miettinyt niin pitkälle, mutta niin se vain on, että osallistuminen ja vastuun kantaminen ovat taitoja, joita voi opetella, hän sanoo. Papeilla ja muilla aikuisilla oli tärkeä rooli siinä, että seurakunta oli turvallinen paikka, jossa oli tilaa myös murrosiän kuohuille ja oman paikan etsimiselle.

Tältä Kirsi Ojansuu-Kaunisto, Timo Harakka, Sanni Grahn-Laasonen ja Annika Saarikko näyttivät nuorina.

Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

– Oma kasvuni oli tasaista, mutta oli tärkeää, että ympärilläni oli luotettavia ja turvallisia aikuisia, joille pystyi tarvittaessa puhumaan. Monista jäi lämpimiä muistoja, ja muutamien kanssa pidän yhteyttä edelleen, Grahn-Laasonen sanoo. Hänen rakkaimmissa seurakuntaan liittyvissä muistoissaan soitetaan ja lauletaan. Musiikkiopistossa nuoren Grahn-Laasosen instrumentteja olivat viulu, haitari ja rummut sekä ennen muuta laulu. Seurakuntanuorena hän harjoitteli ja esiintyi paljon erilaisten bändien ja musiikkiryhmien kanssa.

”

Musiikki tarjosi luontevan mahdollisuuden sekä osallistumiseen että vetäytymiseen. SANNI GRAHN-LAASONEN

NUORILLA MUUSIKOILLA oli avain treenitilaan. Se jäi mieleen isona luottamuksenosoituksena. – Kirkko tarjosi meille tekemistä, tilat ja soittimia. Useammin kuin kerran seurakunnan työntekijät roudasivat bändin kamoja puolestamme. Noiden vuosien peruja on se, että osaan vieläkin sen ajan Nuoren seurakunnan veisut etu- ja takaperin. Musiikin kautta Grahn-Laasonen tavoittaa sisäisen tilan, jossa hän saa olla oma itsensä ja jossa on omien ajatusten kuuntelemiseen tarvittavaa hiljaisuutta. – Forssan seurakunnassa musiikki tarjosi luontevan mahdollisuuden sekä osallistumiseen että vetäytymiseen, hän sanoo.

Laulaminen, kasvaminen vastuutehtäviin ja aikuisten turvallinen läsnäolo kiinnittivät nuoren Sanni Grahn-Laasosen Forssan seurakuntaan.

Läheisenä jatkunut suhde seurakuntaan tuli katvekohtaan, kun Grahn-Laasonen lähti opiskelemaan valtiotieteitä. Vaikka tunneside kirkkoon ei ollut katkolla, luontevaa jatkoa isosvaiheelle ei löytynyt vuosiin omia ja ystävien perhejuhlia lukuun ottamatta. – Seuraava askel tuli vasta päättäjänä, Grahn-Laasonen sanoo. Tällä hetkellä hän on kolmannella kaudellaan Forssan seurakunnan kirkkovaltuutettuna. Opetusministerin tehtävässään hän vastaa kirkollisista asioista. Vastuurooli tuntuu luontevalta ja mielekkäältä. Viime vuosien rakkain kirkkoon liittyvä muisto vie Grahn-Laasosen Yhteisvastuukeräyksen tilaisuuteen, jossa hän esiintyi laulajana.

Timo Harakan maailmankatsomus syntyi hippivuosina

Timo Harakka omaksui nuoruudessaan kristinuskosta nousevan elämänkatsomuksen. Arvot ovat ennallaan, mutta eettinen ehdottomuus on karissut.

EETTISET KYSYMYKSET alkoivat yllättäen hallita Timo Harakan (sd.) ystäväpiirin käymiä keskusteluja. Esimerkiksi Puolustusvoimien eettisen oikeutuksen tiukka pohtiminen venähti helposti yömyöhään. Sytyke pohdintaan oli peräisin rippileiriltä, jonka Harakan kaverit olivat käyneet sinä keväänä. Harakan oma ilmoittautuminen rippileirille oli unohtunut. Ottovanhemmat olivat ikääntyneitä ja kuuroja, ja virallisten velvollisuuksien hoitaminen tuotti heille vaikeuksia. Harakka alkoi käydä seurakunnan teetuvalla, jossa Äänekosken nuoret kokoontuivat 1970-luvun lopulla. Teetupaa veti pastori Leo Savonen, jonka rempseä ja maanläheinen ote mursi tehokkaasti kirkon ja teollisuuspaikkakunnan työläisyhteisön välisiä ennakkoluuloja. Seuraavana kesänä Harakka kävi rippikoulun ja hakeutui isoskoulutukseen. Leirimuisto tuolta ajalta palauttaa hänet Konginkankaan erämaahan,

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

missä seurakuntanuoret yöpyivät laavulla. Harakka pussaili tytön kanssa makuupussissa, ja vaatteissa haisi nuotion savu. Eettisen heräämisen rinnalla Harakka sai tartunnan teetuvan hengellisestä palosta. – Olin tuohon aikaan ihan selkeästi uskossa. Omaksuin sellaisen identiteetin ja koin sen vahvasti. Se vei eettiseen ehdottomuuteen, joka oli nuoruuttani hyvinkin leimaava piirre, hän sanoo.

”

Vuorisaarnan inspiroima humanistinen maailman katsomus on minulle edelleenkin pätevä. TIMO HARAKKA

YLIOPPILASKIRJOITUSTEN JÄLKEEN Harakka muutti Jyväskylään ja aloitti yliopisto-opinnot. Aikuisuus avautui 19-vuotiaalle nuorukaiselle selkeinä siirtyminä: ensimmäinen oma asunto, tyttöystävä ja oman uran alku Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittajana. Uusi ystäväpiiri löytyi körttimuusikko Jaakko Löytyn ympäriltä. Harakka sai paikan Löytyn yhtyeestä huilun ja saksofonin soittajana. Toisen päivän iltana -levyn (1982) tekeminen ja siihen liittynyt kiertue jäivät mieleen vahvoina kokemuksina. Nuoruuden seurakuntayhteys oli vaihtunut saman asian hippiversioon, jossa ei ollut mitään ulkokultaista.

– Sen joukon kristillisyys näyttäytyi minulle vuorisaarnan inspiroimana humanistisena maailmankatsomuksena. Se on edelleen hyvin pätevästi minun maailmankatsomukseni, vaikka kristinuskoon kuuluva yliluonnollinen puoli onkin haalistunut, Harakka sanoo. Tuohon aikaan liittyy muistikuva, jossa Harakka on hereillä vielä aamuneljältä. Viinit on juotu ja kahdeksan ihmistä nukkuu siskonpedissä ystäväpariskunnan puutalossa. Elämänvaihe päättyi vuonna 1983, kun Harakka muutti Helsinkiin. SEURAKUNTAVUOSINA MUOVAUTUNUT eettinen ydin on Harakan mukaan pysynyt hänen elämässään muuttumattomana. Ääneen tulee varovaisuutta, kun Sdp:n kansanedustaja nimeää tärkeiksi arvoikseen lähimmäisenrakkauden, suvaitsevaisuuden, rauhanaatteen pohjavirtaukset ja luonnonsuojelun. Harakan mukaan nuori ihminen ajattelee usein arvokysymyksiä henkilökohtaisesti ja ruumiillisesti ja pyörii oman minänsä ympärillä. Tärkeäksi tulee pyrkimys tulla oman etiikkansa näköiseksi. – Täydellisyyden tavoittelu kääntyy lopullista päämäärää vastaan. Sen vuoksi kaikissa aatteellisissa yhdistyksissä on käyty järkyttäviä taisteluita ja

”

Odotin itseltäni, että osaisin sanoa nuorille jotakin viisasta, mutta olin vielä itsekin lapsi. ANNIKA SAARIKKO

riitoja, jotka ovat ristiriidassa niiden sanoman kanssa, Harakka sanoo. Elämä on opettanut hänelle, että on mahdotonta olla samalla kertaa eettisesti ehdoton ja suvaitsevainen. On välttämätöntä tulla ulos omasta itsestään ja harjoitella empatiaa, kuuntelemista ja toisten ihmisten ajatusten omaksumista. – Minun kohdallani se on vaatinut isäksi tulemisen, joka tapahtui suhteellisen myöhään, 38-vuotiaana, sekä antautumisen ryhmäpsykoterapiaan, joka kesti kolme vuotta. Aikuistumisen prosessini on ollut varsin verkkainen, Harakka sanoo hymyillen.

Annika Saarikko löysi hengellisyydestä sisäisen turvan PERHE- JA PERUSPALVELUMINISTERI Annika Saarikko (kesk.) vietti lapsuuden ja nuoruuden tärkeät vuotensa Vampulassa, joka liitettiin vuoden 2009 alussa osaksi Huittisten kaupunkia. Vampula oli reilun tuhannen asukkaan pikkupaikkakunta, jonka seurakunnassa oli yksi pappi. Omaa nuorisotyöntekijää ei ollut. Jo alakoulun viimeisinä vuosina Saarikko osallistui iltapäiväkerhojen vetämiseen. Rippikoulun jälkeen hän toimi isosena useiden vuosien ajan. – Isosena tutustuin Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoihin, jotka olivat seurakunnassa kesäharjoittelijoina. He olivat aikuisia, itsenäisiä, upeita nuoria naisia, joilta opin paljon, Saarikko sanoo. Aloitettuaan opettajakoulutuksen yliopistossa Saarikko oli rippileireillä apuopettajana. Aktiivisen vapaaehtoistyön vaihe päättyi traagiseen tapahtumaan. Vuonna 2005 kuusi vampulalaista nuorta kuoli samassa liikenneonnettomuudessa. Heidän joukossaan oli Saarikon rippikoulunuoria ja hänen parhaan ystävänsä veli.

Annika Saarikon seurakuntanuoruus päättyi traagiseen tapahtumaan, mutta nuorena löydetty peruluottamus kantaa vieläkin.

Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

ONNETTOMUUDEN JÄLKEEN seurakunta järjesti ylimääräisen nuortenillan, johon kutsuttiin ulkopuolinen kriisityöntekijä. Tuosta illasta tuli Saarikolle käännekohta. Saarikko ei halua verrata itseään niihin, jotka menettivät läheisensä onnettomuudessa. Hän koki kuitenkin vahvasti pienen yhteisön kivun, jonka ratkaisemiseen 22-vuotiaan opettajakokelaan eväät eivät riittäneet. – Koin tilanteessa valtavaa neuvottomuutta. Odotin itseltäni, että osaisin sanoa nuorille jotakin viisasta, mutta olin vielä itsekin lapsi ja aivan liian lähellä tapahtunutta. Se oli minulle liian kova pala, Saarikko sanoo. Saarikon omakohtainen hengellinen maailmankatsomus vahvistui yläkoulu- ja lukiovuosina Sleyn rukoushuoneella, jossa Huittisten nuoret kokoontuivat. Nuorten tilaisuuksissa ei puhuttu naispappeudesta eikä homoseksuaalisuudesta, joiden torjumisessa Sley on viime vuosina profiloitunut. Saarikko sanoo, että nuorena hän ei tiennyt eikä ymmärtänyt, mitä kaikkea järjestö vastustaa. – Sisäisen perusluottamukseni pohja luotiin noina vuosina. Siinä oli paljon mustaa ja valkoista, mutta myöhemmin hengellisyyteni avartui ja siihen tuli sateenkaaren värejä. En ole tarvinnut voimakasta kapinavaihetta, koska en kokenut tuota vaihetta ahdistavana. NYKYÄÄN SAARIKKO rukoilee iltarukouksen neljävuotiaan Aarni-poikansa kanssa. Kristilliset juhlapyhät ovat perheessä selkeästi kristillisiä. Hengellistä sukulaisuutta Saarikko kokee erityisesti körttiläisen herätysliikkeen avaraan kristillisyyteen ja hiljaisuuden liikkeeseen. Nykyistä kirkkoa Saarikko katselee sekä ilahtuneena että huolestuneena. Avarakatseinen, elämänmakuinen ja itselleen hymyilevä kristillisyys tuntuu tervetulleelta. Huolta aiheuttaa se, millaisena kirkko näyttäytyy julkisuudessa. Peittyykö kristillinen lähimmäisvastuu kirkon sisäisten ristiriitojen alle? Kasvaminen Vampulan pienessä yhteisössä näytti Saarikolle yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistyön merkityksen. Hän lisää, että kristillinen vakaumus antaa hänelle henkistä suojaa, joka on välttämätöntä poliitikon vaativassa työssä. – Rakastan politiikan maailmaa, johon saan kuulua. On kuitenkin tärkeää, että kaikki ei ole kiinni tässä. Politiikka ei ole minulle elinehto, koska elämässäni on työstä riippumattomia arvoja.

Kirsi Ojansuu-Kaunistolle seurakuntanuoret olivat läheisempiä kuin oma perhe LOHJAN SEURAKUNNASSA eletty nuoruus oli pitkään Kirsi Ojansuu-Kaunistolle (vihr.) kipeä asia, josta oli vaikeaa puhua. Enää hankaluudesta ei näy jälkeäkään. Kun Ojansuu-Kaunisto palaa ratkaiseviin kasvuvuosiinsa, sanat tulevat keskittyneesti, painokkaasti ja tunteella. – Se oli kapinaa kokoomuslaisen isän arvomaailmaa vastaan. Porvarillisessa kodissa ei keskusteltu yhteiskunnallisista kysymyksistä, vaan elettiin isän näkemysten mukaan. Isä leimasi vasemmistolaisesti ajattelevat nopeasti kommunisteiksi, joita oli vaarallista kuunnella, hän sanoo. Seurakunta oli Ojansuu-Kaunistolle jotakin aivan muuta: paikka, jossa kokoontui erilaisista kotitaustoista tulevia nuoria. Tutustuessaan duunariperheiden, insinöörien, kotiäitien ja virkamiesten lapsiin hän oppi kohtaamaan erilaisia näkemyksiä, keskustelemaan ja väittelemään. – Juurruin noina vuosina syvästi Jeesuksen anarkistiseen arvopohjaan. Tutustuin siihen Jeesukseen, joka on syntisten, huorien ja publikaanien ystävä. Kristinuskossa on ainekset eettiseen kapinaan kaupallista pintaliitoa ja markkinoiden ylivaltaa vastaan, Ojansuu-Kaunisto sanoo.

Kirsi Ojansuu-Kaunisto tutustui Lohjan seurakuntanuoriin kilttinä perhetyttönä, mutta juurtui pian Jeesuksen anarkismiin.

”

Tutustuin Jeesukseen, joka on syntisten, huorien ja publikaanien ystävä. KIRSI OJANSUU-KAUNISTO

ALUSSA OLI kiltti, pyhäkoulunsa käynyt perhetyttö. Rippikoulun jälkeen Ojansuu-Kauniston sisäänajovaihe seurakuntanuorten yhteisöön kesti jonkin aikaa, mutta sitten alkoi tapahtua. Lukiovuodet täyttyivät tiiviistä eettisestä pohdinnasta, jota kesti aina 19-vuotiaaksi saakka. Erityisen tärkeänä Ojansuu-Kaunisto pitää ”Pihkun” eli lehtori Marjatta Pihkalan kotona kokoontunutta pienryhmää. Kahdesta kolmeen tuntiin kestäneissä keskustelusessioissa mentiin syvälle kiinnostaviin teemoihin. Suurelta lahjalta tuntui myös huumori, joka puuttui kotoa. – Sisareni sanoi kerran, että seurakuntanuorielämä oli minulle tärkeämpi kuin oma perhe. Siinä hän osui oikeaan, Ojansuu-Kaunisto sanoo. Ojansuu-Kaunisto luonnehtii nuorta itseään haavoittuvaksi ja alemmuudentuntoiseksi, enemmän kyselijäksi kuin teräväksi keskustelijaksi. Hän tunsi kipeästi, ettei koti ollut kasvattanut häntä kohtaamaan maailmaa, vaan kunnon kansalaiseksi, jolla oli hyvä käytös ja valoisa luonne. Lopulta sisäinen kapinallinen tuli pintaan. Ojansuu-Kaunisto suuttui isälleen tämän kuulumisesta

vapaamuurareihin. Tyttären mielestä vapaamuurarius edusti kaikkea sitä, mitä vastaan Jeesus taisteli. Kerran pieni porukka Lohjan seurakuntanuoria vieraili Ryttylässä konservatiivisen Kansanlähetyksen nuortentapahtumassa. Puhujat varoittivat nuoria synnillisestä elämästä, kuten esiaviollisen seksin vaaroista. – Totesimme aika nopeasti, että se ei todellakaan ollut meidän paikkamme. Olimmehan alkaneet poikaystäväni, toisen seurakuntanuoren, kanssa harrastaa seksiä jo aika paljon aikaisemmin. KIRSI OJANSUU-KAUNISTO tunnetaan nykyään taistelevana poliitikkona ja kirkollisena vaikuttajana, joka sanoo pelkäämättä sen, mitä pitää sanoa. Tällä hetkellä hän viimeistelee teologian maisteriopintojaan ja toivoo, että saisi jäädä aikanaan eläkkeelle papin tehtävästä. Kun eduskunta sääti samaa sukupuolta oleville pareille avioliittoon vertautuvan parisuhdelain vuonna 2001, Ojansuu-Kaunisto oli yksi harvoista kansanedustajista, jotka lakia puolustaessaan vetosivat kristinuskon sanomaan. Irrottautuminen seurakuntanuorista oli Ojansuu-Kaunistolle vaikea kokemus. Aloitettuaan kasvatustieteen opinnot Tampereen yliopistoon kuuluneessa Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa hän ihmetteli neuvottomana, missä ”oma perhe” nyt on. Aktiivinen unohtaminen tuntui ainoalta tavalta selviytyä menetyksestä. Samalla Ojansuu-Kaunisto kyseli, miten yhteys Jumalaan voi säilyä, kun sitä kannatellut nuorten yhteisö oli jäänyt taakse. – Siihen saumaan tuli oman henkilökohtaisen yhteyden löytyminen Jeesukseen Kristukseen. Se avautui minulle, kun olin yksin kävelyllä. Sen jälkeen ehtoollinen ja meditatiivinen rukous ovat säilyttäneet liekin vahvana. ■

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan. • Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua. • Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!” Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut. -Hannele 52 v.

www.detria.fi

Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Vuokrasopimus päättyy. Tervetuloa!

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Myymälämallit -50% www.sope .fi

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Janna Laiho, 050 374 8174 Kari Salko, 0400 604 133

Tervetuloa! 2.3. asti Malmin raitti 17, Helsinki

etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Oma koti palvelukodissa Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ

Kuva: Mikko Mäntyniemi

 Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kuka? Sami Jauhojärvi, 37, on uransa lopettanut maastohiihtäjä, parisprintin olympiavoittaja ja kolminkertainen MM-pronssimitalisti.

Mitä? Toimii televisiossa Yle Urheilun maastohiihdon asiantuntijakommentaattorina. Luennoi hiihdosta ja kirjoittaa Hiihto-lehteen. Kommentoi televisiossa seuraavan kerran 1.–3.2. maastohiihdon SM-kisoja Imatralta.

Motto? Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Sami ”Musti” Jauho järven ääni alkaa olla monille tuttu Yle Urheilun hiihtokilpailu lähetyksistä.

Tappiosta oppii enemmän kuin voitosta Kun Sami Jauhojärvi hiihti kilpaa, koko perheen elämä pyöri kisatavoitteiden ympärillä. Nyt hän opettelee epäitsekkyyttä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

iellyttävä ääni yhdistettynä Tor nion murteeseen on Sami Jauhojärven valtti hänen uudessa pestissään Yle Urheilun hiihto kisojen asiantuntijakommentaat torina. Jauhojärvi on saanut run saasti positiivista palautetta, mutta löytyy niitäkin, joita murteellinen puhe ärsyttää. – Yleisöltä on tullut kommentteja, että on juntti maista kun mie puhun murtheela. Mutta opin jo ur heiluuran aikana, ettei kaikkia voi miellyttää. Vuoden kestänyt kommentaattorin ura jatkuu ai nakin tämän vuoden. Mukavinta siinä on Jauhojär ven mielestä se, että hän saa edelleen olla tekemi sissä hiihdon kanssa. AMMATTILAISENA SAMI Jauhojärvi hiihti 17 vuotta. Kun hän lopetti keväällä 2017, matkapäiviä oli taka na paljon. Jauhojärvi oli poissa kotoa noin 200 vuo rokautta vuodessa. Kotona oli lopettamisen aikaan viisi ja yksivuotiaat lapset, ja viime lokakuussa per heeseen syntyi kolmas lapsi. – Kilpaurheilijalle on haaste sitouttaa perhe omaan tavoitteeseensa. Kun valmistauduin Lahden MM kisoihin 2017, vaimo kyllä ymmärsi, että perheem me ei voi tavata eri bakteerikannasta tulevia perhei tä, mutta selitäpä viisivuotiaalle, miksei hän voi men nä kaverin luo tai miksi kaveri ei voi tulla meille – sen takia, kun iskä valmistautuu MMkisoihin.

Runsaan harjoittelun vuoksi urheilija on suurim man osan vuodesta väsynyt. Jauhojärvi alkoi olla vä synyt olemaan väsynyt. Hän koki myös, ettei enää olisi kehittynyt hiihtäjänä. – Kilpailumotivaatio loppui siihen, kun tiesin, ett en enää taistele henkilökohtaisista mitaleista. Jauhojärvi on ollut uuden oppimisen edessä. Kilpaurheilijana hän pystyi aina päättämään, mi ten perheessä toimittiin. Kaiken piti aina tukea hä nen hiihtoaan. Tehtiin niin kuin urheilija halusi, ei kä hänen tarvinnut välittää, miltä toisesta tuntuu. – Itsekkyyteen tottuu, mutta parisuhteessa ja perheessä sellainen ei toimi. Nyt kilpaurheilu ei enää ole minulle syy sanoa ’ei’ tai ’tehdään näin’, vaan minun pitää ottaa enemmän huo mioon muita. JO PIKKU POIKANA Sami Jauhojärvi oppi, että mie het hiihtävät. Hänen isänsä työskenteli rajavartija na Ylitorniossa, jossa rajavartijoina oli huippuhiih täjiä. Isä itse oli entinen Bmaajoukkuetason hiih täjä. Myös äidin isä harrasti hiihtoa. – Kuusivuotiaana olin todennut, että isona mi nusta tulee hiihtäjä. Tosin olin kuulemma samoi hin aikoihin kysynyt äidiltä, voiko pappi ajaa mo polla. Äiti oli vastannut, että totta kai voi. Lapsen mielessä kävi kai papin työ, vaikka perheemme ei ollutkaan hirveän uskonnollinen. Kotona poikaa ei painostettu hiihtäjän uralle, mutta tukea hän sai. Nuorena hiihtäjänä Jauhojär vi muistaa myös tiukan paikan tullen rukoilleensa. – Se oli sen tyyppistä, että pani kädet ristiin ja sa noi: älä tule kipeäksi. Sillä haki pääkopalleen var muutta. Sami Jauhojärvi kokee, että hiihtäjän ura oli hä nelle elämänkoulua. – Opin tunteiden hallintaa, sain ymmärrystä omasta kropasta ja valtavan määrän tietoa ja taitoa itsestä huolehtimisesta. Lisänä ovat kaikki ne koke

mukset ja laaja ystäväpiiri, jotka sain reissatessani ympäri Suomea ja KeskiEurooppaa. Kisapappi Leena Huovisesta tuli niin tuttu, et tä Jauhojärvi pyysi hänet vihkipapikseen ja kasta maan lapsensa. – Urheilija voi jossakin vaiheessa tarvita ihmistä, jolle voi puhua luottamuksellisesti. Siinä paikassa kisapappi on oikea henkilö. Kisapappi toimii jouk kueessa myös psykologin roolissa eikä vain Juma lan sanan levittäjänä, Jauhojärvi kuvailee. Kirkosta yleensä hän ajattelee, että kaiken pahan keskellä, mitä maailmassa tällä hetkellä on menos sa, kirkko tarjoaa vielä jotakin hyvää. – Ihmisellä pitää olla joku turva takana, menee kuinka heikosti tahansa. Kirkko tarjoaa turvaa kai kille, olet sitten vauras tai varaton. HIIHTOURAANSA MUISTELLESSA Sami Jauhojärven mieleen nousee kaksi kisaa ylitse muiden. Ensim mäisenä ovat Jämin 15 kilometrin SMkisat perintei sellä vuonna 2009. – Se tunne, kun kropassa kaikki toimii juuri niin kuin pitää. Niitä hetkiä oli urheiluuran aikana erit täin harvoin. Suurimman tunnekuohun Jauhojärvi koki olym piavoitosta vuonna 2014. Kultaa tuli Sotšin pa risprintissä Iivo Niskasen kanssa. – Urheilija on tottunut siihen, että hän pystyy kontrolloimaan tunteensa täysin ja käyttäytymään loogisesti kaikissa tilanteissa. Mutta sitten tulikin tunnekuohu, jota ei pystynyt hallitsemaan. Kisoissa tähdätään voittoon, mutta Jauhojärven mielestä tappioista oppii enemmän kuin voitoista. – Jos menee voitosta voittoon, ei tarvitse pysäh tyä miettimään, missä olisi kehitettävää tai mitä pi täisi tehdä eri tavalla. Tappio on aina epäonnistu minen, mutta sen jälkeen ihminen osaa yleensä pa remmin mennä itseensä ja analysoida kokonaisuut ta. Voitosta voittoon mennessä unohtuu se, ettei ihminen ole kone. Tappion hetkellä auttaa Jauhojärven mukaan po sitiivinen ajattelu. – Totta kai ensin harmittaa, mutta ihmisen mie li pyrkii yleensä positiivisuuteen. Pieleen mennyt homma oli yksi mahdollisuus, jota ei tullut käytet tyä. Siitä opiksi ottaneena käännetään katse kohti seuraavaa mahdollisuutta. ■

Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Pappi ja uskontotutkija katsoivat HIFK:n jääkiekko-ottelun ja huomasivat, että yllättävän moni asia yhdistää urheilua ja uskontoa.

IFK:n kannattajien riemu täyttää Helsingin jäähallin, kun ottelu tamperelaista Ilvestä vastaan päättyy voittolukemiin 5–1. Kiekko on pomppinut kotijoukkueelle jo ottelun alkuvaiheessa, mutta vasta nyt Espoossa asuva pastori, verkkotuottaja Jan Ahonen uskaltaa huokaista helpotuksesta. Ahosen mukaan kiekkokausi on ollut HIFK:n kannattajille ahdistava. Erityisen vaikea kokemus oli peli, jossa joukkue putosi viimeisessä erässä johtoasemasta tappioon. – Tämä oli tällä kaudella ensimmäinen peli, jossa joukkueen henki kulki. Pelaajien helpotus ja uskon palautuminen olivat selvästi aistittavissa. Erityisesti Lennun (joukkueen kapteeni Lennart Petrell) onnistuminen maalinteossa tuntuu hyvältä, Ahonen sanoo. Henki ja usko ovat sanoja, joita Ahonen tarvitsee papin työssään,

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

mutta uskonnollinen kieli ei lipsu kiekkopuheeseen vahingossa. Ahonen on vähintään puoliksi tosissaan sanoessaan, ettei ole valinnut HIFK:n kannattamista, vaan joukkue on valinnut hänet. – Vuonna 2010 huomasin olevani HIFK:n mies. Se oli avosydänleikkaus, jossa turkulaista TUTO Hockeyta kannattanut sydän vaihdettiin HIFK-sydämeen, Ahonen sanoo. USKONTOTIETEILIJÄ, KIRKON tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg seuraa kiekko-ottelua Ahosen kanssa. Monet uskontotutkijat löytävät urheilujoukkueen kannattamisesta ja uskonnosta yhteisiä piirteitä. Suoraviivaisimmat pitävät urheilua jopa uskontona, mutta Sohlberg ei lukeudu heihin. – Yhdistäviä piirteitä ovat yhteisöllisyys, kokemuksellisuus, omistautuminen ja uhrautuminen. Urheiluseuran kannattamisesta puuttuu kuitenkin uskonnoille tyypillinen yliluon-

nollinen ja tuonpuoleinen näkökohta, Sohlberg sanoo. Illan ottelun aikana Sohlberg on tehnyt yhteenvetoa näkemästään. Se poikkeaa tavanomaisesta kiekkoselostuksesta. Ensimmäisen erän aikana Sohlbergin huomio on kiinnittynyt siihen, että kunnianhimoiselta urheilijalta vaaditaan uhrautumista ja monista asioista luopumista.

”

KANNATTAJA TUNTEE KUULUVANSA TIETTYYN JOUKKOON. TUTKIMUSKOORDINAATTORI JUSSI SOHLBERG

– Kuten uskontoon myös urheiluun kuuluu omistautuminen ja kärsimys. Vaikka harjoittelussa on leikin ulottu-

vuus, huipputasolla itsensä ylittäminen on myös ankaraa ja kovaa. Ajatus siitä, että palkintoa ei voi saavuttaa ilman uhria, tulee lähelle uskonnollista askeesia, Sohlberg vertaa. Kuin vahvistuksena Sohlbergin sanoille peli kaukalossa keskeytyy. Yksi pelaaja on pudonnut jäälle pitelemään jalkaansa, jonka suojaamattomaan kohtaan kiekko on osunut voimalla. TOINEN JÄÄKIEKKOA ja uskontoa yhdistävä piirre on Sohlbergin mukaan kannattajien välinen yhteenkuuluvuus. Sitä luovat jaetut voimakkaat tunnekokemukset sekä yhteiset perinteet, symbolit, värit ja laulut. Sekä jääkiekko että uskonto kokoavat yhteen ihmisiä, jotka tulevat erilaisista taustoista. – Kannattaja tuntee kuuluvansa tiettyyn joukkoon. Kannattamalla joukkuetta tai uskontoa ihminen ylittää jollakin tavalla yksilöllisyyden rajat, Sohlberg sanoo.

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

HIFK:n kannattajat seuraavat ottelun vaiheita vakavina. Keskellä uskontotieteilijä Jussi Sohlberg ja pastori Jan Ahonen.

Ahonen on ollut mukana järjestämässä myös isien ja poikien yhteisiä retkiä HIFK:n otteluihin yhdessä itähelsinkiläisten seurakuntien kanssa. Hän mainitsee myös seurakuntayhtymän tukemat kummipelit, joihin kummit ja kummilapset pääsevät tavallista edullisemmin. Ahonen uskoo, että jääkiekkoa ja uskontoa yhdistää mahdollisuus yhteiskunnallisten ristiriitojen liennyttämiseen ja väkivallan vähentämiseen. Toisaalta sekä urheilua että uskontoa on myös käytetty väärin väkivallan lietsomiseen. Illan ottelun aikana yleisö kohahtaa, kun perille mennyt taklaus rysähtää kaukalon laitaan. Yleisö seuraa tarkasti myös pelaajien välistä nahistelua ja tuomarin reaktiota siihen. – Olen miettinyt, voisiko jäällä nähty vaaran maku ja draama toimia rokotuksena, joka purkaa yhteiskunnallisten jakolinjojen herättämiä aggressioita. Väitän, että ajatuksessa on jotakin perää, Ahonen sanoo.

HIFK ja tamperelainen Ilves kohtasivat Helsingin jäähallissa 14. joulukuuta.

Ahonen tunnistaa oman penkkiurheilunsa Sohlbergin sanoista. – Menen matsiin kokemaan ja tuntemaan. Hyvä ottelu on tunteiden vuoristorata. Kun omat häviävät, se näkyy omassa mielialassa esimerkiksi alakulona, ja voitot vastaavasti ilona, Ahonen sanoo. Kiekkojoukkueen kannattajia hitsaa Sohlbergin mukaan yhteen myös luottamus menestymisen mahdollisuuteen, tiukoissa paikoissa jopa usko ihmeeseen. – Sekä pelaajat että joukkueen kannattajat uskovat, että voitto on mahdollinen. Tappiotilanteessa mukana voi olla ihmeen ulottuvuus: tästä voidaan vielä nousta, vaikka peli näyttää menetetyltä. Luottamuksella on suuri merkitys, vaikka siinä ei välttämättä ole yliluonnollista ulottuvuutta, Sohlberg pohtii. Vuonna 2014 Yhdysvalloissa tehdyn Public Religion Recearch -kyselytutkimuksen mukaan puolet amerikkalaista jalkapalloa seuraavista faneista uskoi, että yliluonnolliset voimat vaikuttivat tavalla tai toisella sarjan pudotuspelien kulkuun. Joka neljäs fani uskoi, että heidän kannattamansa joukkue on ollut kirouksen alaisena, kun pelit ovat suju-

– Jokainen urheiluseura pyrkii synnyttämään yhteisön. Se on se, minkä vuoksi olemme olemassa, HIFK:n myyntipäällikkö Raakel Koittola sanoo.

neet huonosti. Suunnilleen yhtä moni kertoi rukoilleensa joukkueen puolesta auttaakseen sen menestymistä. Noin viidennes uskoi Jumalan vaikuttavan siihen, mikä joukkue voittaa ja mikä häviää, ja suunnilleen yhtä moni teki jonkinlaisen rituaalin ennen pelin seuraamista tai sen aikana. – Suomessa vastaavaan kyselyyn ei saataisi tällaisia vastauksia. Suhtautuminen urheiluun heijastaa eri maiden välisiä uskonnollisuuden eroja, Sohlberg sanoo. PAPPINA JAN AHONEN on toimittanut hautaan siunaamisen, jossa jääkiekko ja uskonnollinen rituaali kohtasivat

”

MENEN MATSIIN KOKEMAAN JA TUNTEMAAN. HYVÄ OTTELU ON TUNTEIDEN VUORISTORATA. PASTORI JAN AHONEN

koskettavalla tavalla. HIFK:n uskollinen kannattaja lähti viimeiselle matkalleen joukkueen paitaan puettuna. Toimittaessaan siunauksen Ahonen käytti stolana HIFK:n huivia.

KUN JÄÄKIEKKO-OTTELUA seuranneet 7 159 katsojaa alkavat purkautua Helsingin jäähallista kiristyvään pakkaseen, HIFK:n myyntipäällikkö Raakel Koittola liittyy Ahosen ja Sohlbergin seuraan. Koittolan mukaan jokainen urheiluseura pyrkii synnyttämään uskollisten kannattajien muodostaman yhteisön. Tavoite kiteytyy HIFK:n mottoon ”me tuomme ihmiset yhteen”. – Se on se, minkä vuoksi olemme olemassa. Ajatuksena on, että jokainen saa tulla sellaisena kuin on ja sen ikäisenä kuin on. Kukin saa tulla kulloisenkin elämäntilanteensa kanssa ja kokea olevansa osa jotain suurempaa yhteisöä, kuuluvansa johonkin. Koittolan sanat saavat Sohlbergin hörähtämään. – Tuo voisi olla suora lainaus kirkon strategiasta, Sohlberg sanoo. ■

Osa 25

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Ohjausta hiljaiseen rukoukseen saa kaikille avoimessa ryhmässä, joka kokoontuu torstaisin klo 18 Annankulmassa, Annankatu 14 D, Helsinki. Illan aluksi on aina lyhyt ohjaus johonkin meditatiivisen rukouksen traditioon ja sen jälkeen 20–30 minuutin mittainen hiljainen rukous. Illan lopuksi on mahdollista keskustella koetusta tai kysymyksistä, joita harjoituksen aikana on noussut esille. Ohjaajina ovat Pekka Yrjänä Hiltunen, Tapio Koivu, Lauri Maarala, Leena Piirainen, Anne Pönni ja Sirkka-Liisa Raunio. Lisätietoja antaa Sirkka-Liisa Raunio, sirkka-liisa.raunio@evl.fi tai 050 359 3616.

Rukous ja mietiskely kuuluvat Leena Piiraisen jokaiseen päivään.

Luostarin puutarhuri Leena Piirainen viettää neljä kuukautta vuodesta espanjalaisessa luostarissa.

lä vaelluksellaan Salamancan maakunnassa sijaitsevaan Batuecasin karmeliittaluostariin. Kun hän vuorten yli taivallettuaan näki lopulta edessään pienen, vähän hylätyn oloisen erämaaluostarin, hän tunsi saapuneensa kotiin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

LEENA PIIRAISEN kotona piirongin päällä on orjantappurakruunuun ja punaiseen viittaan puetun Jeesuksen kuva. Sen edessä keinutuolissa hän lukee Raamattua, rukoilee ja mietiskelee. Jeesuksen kuva on tuomisia espanjalaisesta Batuecasin luostarista. Alun perin Piiraisen ei pitänyt viettää eläkepäiviään tässä helsinkiläiskaksiossa. Hän oli pitkään suunnitellut liittyvänsä katoliseen kirkkoon ja muuttavansa luostariin. Kaipuu alkoi kasvaa niinä vuosina, jotka hän oli lähetystyössä Venezuelassa. Hän myös kävi lomillaan Espanjassa pitkillä pyhiinvaelluksilla ja luostareissa. Sitten hän sai lapsenlapsia, ja suunnitelmat muuttuivat. Luostarielämästä Piiraisen ei silti ole tarvinnut luopua kokonaan. Vuonna 2014 hän poikkesi erääl-

Kynttilänpäivä

SUOMESSAKIN Leena Piirainen pyrkii pitämään rukousta mukana kaikissa tekemisissään. Pitkin päivää hän toistaa mielessään Jeesuksen rukousta ”Herra Jeesus Kristus Jumalan Poika, armahda minua syntistä ihmistä”. Joissakin tilanteissa rukous tiivistyy kahteen sanaan: ”Jeesus Kristus” tai ”Jeesus armahda”. Ne myös toimivat mietiskelyssä mielen tyhjentämisen apuna. Luostarissa aamu alkaa aina hetkipalveluksella, jonka jälkeen rukoillaan tunti hiljaisuudessa polvillaan. Sitten on messu. Saarnat ovat erilaisia kuin ne, joihin Piirainen on Suomessa tottunut. Niissä painotetaan jumalasuhdetta ja Jumalan etsimistä omasta sisimmästä. Ehtoollisen jälkeen istutaan vielä jonkin aikaa hiljaisuudessa. Piirainen on kokenut, että juuri se on paras aika seurustella Jeesuksen kanssa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

3.2.

ELÄMÄ LUOSTARIN vaatimattomissa oloissa tuntui niin omalta, että Leena Piirainen tiedusteli mahdollisuutta viettää siellä pidempiä aikoja. Sattumalta luostari tarvitsikin jonkun puutarhatöihin – ja Piirainen rakastaa puutarhanhoitoa. Seuraavana keväänä hän alkoi raivata ja kunnostaa luostarin hylättyä puutarhaa ja pihaa. Syksyllä hän palasi korjaamaan oliivi- ja hedelmäsatoa. Siitä lähtien hän on viettänyt luostarissa kaksi kuukautta kahdesti vuodessa: maalis–huhtikuussa ja loka–marraskuussa. Batuecasissa Piirainen nauttii eniten hiljaisuudesta ja ympäröivästä luonnosta. Puutarhassa työskennellessään hän kuuntelee luonnon ääniä ja kokee olevansa yhtä koko luomakunnan kanssa. Työtä tehdään hiljaa rukoillen. Oliiveja poimiessaan Piirainen kiittää Jumalaa kasvusta. Jos hän vaikka

tiskaa, hän siunaa ihmistä, joka on syönyt lautaselta. Jos hän kattaa pöytää, hän siunaa sitä, joka tulee sillä paikalla aterioimaan. Tällä tavalla koko elämään tulee rukouksen henki.

Puhallus ja lohdutus Uudessa testamentissa ei puhuta paljon lohdutuksesta. Poikkeuksen tekee kynttilänpäivän evankeliumiteksti – se, missä Jeesus tuodaan vauvana temppeliin. Temppelissä oli vanha Simeon, joka puhkesi ylistykseen nähdessään lapsen. Kerrotaan, että hän oli koko ikänsä odottanut Israelille luvattua lohdutusta. Lohdutusta? Aika erikoinen odotuksen kohde, kun muut odottivat sotasankaria, Messiasta. Lohdutus – mitä se on? Kaikki me odotamme tai kaipaamme jotain. Lottovoittoa esimerkiksi. Tai menestystä työssä. Mutta mitäpä, jos se, mitä elämästämme eniten puuttuu, onkin syvä lohdutus?

Sanakirja sanoo, että lohtu on sellaista, mikä lieventää sisäistä hätää tai huolta. Lohtu tarkoittaa toivoa. Vastaavasti lohduttomuus merkitsee toivottomuutta. Etymologisen sanakirjan mukaan lohdutuksen alkuperä on talttumisessa, sulamisessa, rauhoittumisessa. Kun lapseni oli pieni ja satuttanut itsensä, hän tuli syliin ja sanoi: ”Puhalla”. Ja lapsen suru suli, hätä asettui. Ei fyysinen kipu mihinkään kadonnut. Rauhoittuminen tuli aikuisen läsnäolosta ja puhaltamisesta. Myötätunnon kokemuksesta. Näin se menee. Lohtu on pohjimmaltaan hyväksymistä. Että näin on, ja näinkin selvitään. Sii-

hen itse kukin voi tarvita lohduttajan läsnäoloa. ”Henki armon tuoja, lohdutuksen suoja, asu luonani”, me rukoilemme eräässä Elias Lönnrotin

virressä. Se on hyvä aamuvirsi ennen kuin syöksyy talousvaliokunnan kokoukseen tai muihin arjen haasteisiin. OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Gurun opissa Ohjaajana Henri Nouwen Henri J. M. Nouwen on viime vuosisadan merkittävimpiä hengellisiä opettajia ja kirjoittajia. Hän eli vuosina 1932–1996. Hän syntyi ja kuoli Hollannissa, mutta asui monessa maassa. Hän teki työtä köyhien parissa ja toimi pastoraaliteologian ja -psykologian opettajana ja professorina Yalen ja Harvardin yliopistoissa. Ranskassa hän tutustui kehitysvammaisten Arkki-yhteisöihin. Hän innostui niistä ja eli elämänsä viimeiset kymmenen vuotta Kanadassa sijaitsevassa Arkki-yhteisössä toimien sen pappina. Nouwenin suomennettuja kirjoja ovat mm. Erämaasta puutarhaan, Sydämen tie, Pelon talosta rakkau den taloon, Toivo kaaoksen maa ilmassa, Kutsumus ja Tuhlaaja pojan paluu.

Jumalan luona kaikki vertailu päättyy Pappi ja kirjailija Henri Nouwen oli levoton sielu, joka löysi lopulta kotinsa kehitysvammaisten yhteisöstä.

enri Nouwen oli 54-vuotias ja kokeillut elämässään kaikenlaista. Itseään etsiessään hän oli matkustanut kotimaastaan Hollannista Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Hän oli opiskellut ja opettanut yliopistossa teologiaa ja psykologiaa. Välillä hän oli viettänyt aikaa luostarissa. Latinalaisessa Amerikassa hän oli työskennellyt köyhien parissa ja harkinnut sinne jäämistä. Nyt hän työskenteli professorina Yalen ja Harvardin yliopistoissa, mutta Ranskan-matkallaan hän oli kokenut jotakin ainutlaatuista. Hän oli tutustunut siellä Arkki-yhteisöihin, joissa kehitysvammaiset ja heidän avustajansa asuivat yhdessä. Tuo matka muutti hänen elämänsä suunnan. Nouwen jätti yliopistot ja löysi paikkansa Daybreakin Arkki-yhteisöstä Kanadasta. Hänestä tuli yhteisön pappi. Nouwen koki olevansa tuhlaajapoika, joka oli löytänyt kodin. Hän sanoo olleensa siihen saakka levoton sielu, jonka oli vaikea jäädä sinne, missä kulloinkin oli. Nyt hän oli löytänyt paikan, johon tahtoi asettua. KEHITYSVAMMAISTEN YHTEISÖSTÄ tuli Henri Nouwenille paitsi koti myös hänen tärkein koulunsa ja sen 25-vuotiaasta asukkaasta Adamista hänen

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

merkittävin opettajansa. Adam itse ei tosin tiennyt sitä. Hän ei osannut puhua, pukeutua, kävellä eikä syödä omin neuvoin. Hän myös sairasti vaikeaa epilepsiaa. Hän oli kaikessa riippuvainen toisten avusta. Jonkun piti olla aina paikalla häntä varten. Nouwen tajusi, että hän oli rakentanut oman elämänsä sen varaan, mitä hän oli ja sai aikaan ja mitä hän merkitsi muille. Adam opetti aivan muuta. Adam ei itse voinut tehdä mitään. Hänen kanssaan saattoi vain olla. Nouwen, jolle sanat olivat kaikki kaikessa, ymmärsi tulleensa paikkaan, joissa sanat olivat toissijaisia. Niitä ennen olivat syöttäminen, peseminen, halaaminen, syliin ottaminen, yhdessä tekeminen, sureminen ja iloitseminen.

Iltaisin Nouwen näki, miten levollinen rukous rauhoitti Adamin uneen. ”Siitä alkaen, kun olen rukoillut Adamin kanssa, olen entistä enemmän alkanut ymmärtää, että rukoileminen on olemista Jumalan kanssa, ajan haaskaamista hänen seurassaan”, Nouwen toteaa. ARKKI-YHTEISÖSSÄ Henri Nouwen kirjoitti kirjansa Tuhlaajapojan paluu. Sen aiheena on 1600-luvulla eläneen hollantilaisen Rembrandtin maalaama samanniminen teos. Kumpikin käsittelee Jeesuksen kertomusta tuhlaajapojasta, tämän hyväsydämisestä isästä ja omavoimaisesta isoveljestä. Maalauksen kopiota Nouwen piti aina mukanaan. Hän löysi kertomuksesta itsensä. Hän näki, miten vaikea

Myötätuntoisen sydämen rukous Rakas Jumala, sitä mukaa kun sinä vedät minua yhä syvemmälle sydämeesi, huomaan, että matkakumppanini ovat ihmisiä, joita sinä rakastat yhtä täydesti kuin minua.

Myötätuntoisessa sydämessäsi on paikka meille jokaiselle. Ketään ei jätetä ulkopuolelle. Auta minua jakamaan myötätuntoasi niin, että rajaton rakkautesi näkyisi siinä, miten kohtelen veljiäni ja sisariani.

(Henri Nouwenia mukaillen)

hänen oli lakata kontrolloimasta elämää ja ”yhä uudestaan antautua rakkaudelle, joka ei tunne mitään rajoja”. Nouwen ihaili sirkustaiteilijoita. Kerran lomamatkallaan hän näki kuuluisan trapetsiryhmän esityksen ja tutustui näiden huimapäiden elämään. Ilmahyppyjen tekijä kertoi Nouwenille, ettei suurin tähti suinkaan ollut hyppääjä vaan hänen sieppaajansa. Hyppääjän piti vain luottaa siihen, että sieppaaja on paikalla juuri oikealla hetkellä ja ottaa hänet kiinni. Hänen piti vain lentää kädet ojennettuina ja luottaa, että toinen on häntä varten. Nämä ilmalennot kuvasivat Nouwenille uskon ihmettä. JUMALAN LUONA kaikki vertailu ja kilpailu päättyy, Henri Nouwen sanoo. Jumala avaa sylinsä yhtä lailla sille, joka on tuhlannut kaiken, kuin sille, joka kokee eläneensä oikein ja tarkkailee tuhlaria kaunaisena. ”Jumalalla on yhtä harras – ellei hartaampi – halu löytää minut kuin minulla on halu löytää hänet”, Nouwen kirjoittaa. Samaa myötätuntoa Jumala odottaa meidän osoittavan toisillemme. Se on mahdollista, kun luottamuksemme on hänessä. ■ Mystikot matkakumppaneina -ilta ti 5.2. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Lauri Maarala kertoo Henri J. M. Nouwenista ja johdattaa hengellisiin harjoituksiin ja keskusteluihin.

MENOT 1. – 14.2.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntai kirkolla, perhemessu, Yhteisvastuukeräyksen avaus, talvirieha su 3.2. klo 9–13. Aamupala klo 9, messu klo 10, Muroma-Nikunen, Mulari, Mönttinen; Heikki Sivonen, huilu. Talvirieha klo 11–13 kirkonmäellä. Myyjäiset, grillimakkaraa, hernekeittoa, leivonnaisia, lettuja, arpoja; lapsille poniratsastusta pihalla ja toimintaa Tönöllä. Tuotto yv:n hyväksi. Laudes ma 4.2. klo 7.30, Silin. Arkiehtoollinen ke 6.2. klo 15 Hopeatie 14, Muroma-Nikunen, Mönttinen. Messu su 10.2. klo 10, Kolari, Silin, Mönttinen. Medismessu ke 13.2. klo 18, Kolari.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

HERTTONIEMEN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

3.2.

Talvirieha su klo 9–13 Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Klo 9 aamupala, klo 10 Perhemessu ja Yhteisvastuu keräyksen avaus, ruokaa, kahvia ja leivonnaisia sekä poniajelua, leikkejä, pelejä kirkonmäellä ja Tönöllä.

9.2.

Lasten musiikkikonsertti ja kakkukestit la klo 15 Munkkivuoren kirkolla, Ulvilantie 3. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

14.2.

Musiikkia ja ystäviä ympäri maailmaa konsertti to klo 18.30 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Just A Duo, ohjelma 5 e. Perjantaikahvit kaupalla 8.2. klo 14–16 Pohjois-Haagan K-Supermarketilla, Eliel Saarisen tie 5. Kauppa tarjoaa kahvit, papit juttuseuraa.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuun avaus 3.2. Messun jälkeen soppalounas Yhteisvastuun hyväksi. Aamuehtoollinen ke 6.2. klo 9.15 kirkossa, aamiainen 1,50 e seurakuntasalissa. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 10.2. klo 18. Iltaehtoollinen kirkossa ke 13.2. klo 19. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

TAPAHTUMIA Yhteisvastuu 2019 tukee lasten ja nuorten koulutusta Suomessa ja ulkomailla. Lipaskeräys Kaaressa

ISTOCK

PariAsiaa-luento Virtaa parisuhteen hyvinvointiin maanantaina 11.2. klo 18–19.30, Klaneettitie 6–8 A, 4. kerros, perheneuvoja Tero Pulkkinen ja PariAsiaaluentojen vetäjä Dora Puhakka luennoivat. Lastenhoito järjestetty yli 1-vuotiaille lapsille. Jos tarvitset lapsenhoitoa, ilmoittaudu viim. 11.2. klo 12 mennessä, p. 09 2340 3800.

VUOSAAREN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TAPAHTUMIA Nuorten solistien konsertti to 31.1. klo 18.15. Luhmo. Toivon tiistai 5.2. klo 18. Onko Kuolema kukistettu? Vieraana TT, piispan erityisavustaja, rap-artisti ja kirjailija Lauri Kemppainen. Sanaa, rukousta, musiikkia, iltatee. Konsertti ke 6.2. klo 19. Luhmon huilistit. Konsertti Yhteisvastuun hyväksi to 7.2. klo 19. Duo Free Spirits. Juhani ”Junnu” Aaltonen, saksofoni ja huilu, Markku Salo, tekstit. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Sadat kielet soivat talvisesti ti 12.2. klo 18. Kitaran ja kanteleen soittajien yhteiskonsertti. Luhmo ja LuoMuKanteleet ry. Miesten keskustelupiiri ti 12.2. klo 18, Vapaavuori. Käsityökerho Duunauspaja ma 4.2. klo 18–20. Lähetysraamattupiiri ma 11.2. klo 13. Raamattupiiri to 7.2. klo 17.30. Lähetyspiiri ti klo 13. Teematorstai to klo 12.30–14.30. Lounas 6 e. Ohjelma n. klo 13. 31.1. Ruokalistalla hyvät tavat, kamarineuvos, tapakouluttaja Kaarina Suonperä. 7.2. Nukkumalla terveyttä! Susanna Nuoramo, Coronaria Uniklinikka. 14.2. Yhteisvastuukeräys, Marjut Mulari. Talvileiri aikuisille ma–pe 18.–22.3. Lahdessa. Hinta 140 e. Tied. ja ilm. sanna.laiho@evl.fi. Vapaaehtoisten koulutuspäivä la 9.2. klo 10–14 Meilahdessa, ilm. 1.2. menn. lauri.anttila@evl.fi. Yhteisvastuu-lipaskeräys pe 8.2. klo 14–18 ja la 9.2. klo 12–18 Haagan alueella.

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Naimisiin ystävänpäivänä 14.2. – vielä ehtii! Kauppakeskus Redin uudessa Silta-tilassa se onnistuu. Silta-vihkiminen on tehty hääpareille vaivattomaksi. Lisätietoja saat vihkipapilta eli Kallion seurakunnan Mari Mattsonilta.

viikoilla 6 ja 10. Tulisitko lipaskerääjäksi? Tiedustelut Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843. Työtupa ti 5.2. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klaneettitiellä. Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Maanantaisin klo 12–14 tarjolla lounas eurolla. Torstaisin kahvila klo 12–14. Jennyn Mummola la 9.2. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä. Toimintaa ja yhdessäoloa lapsille ja aikuisille vapaaehtoisten mummojen kanssa. Ilmoittautumista ei tarvita. Tarjolla välipalaa. PariAsiaa-luento ma 11.2. klo 18–19.30, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Perheneuvoja Tero Pulkkisen ja PariAsiaa-luentojen vetäjä Dora Puhakan aiheena Virtaa parisuhteen hyvinvointiin. Lastenhoito yli 1-vuotiaille. Jos tarvitset lastenhoitoa, ilmoittaudu luentopäivänä klo 12 mennessä virastoon. Tervetuloa yksin tai yhdessä. Tiedustelut Konsta Korhonen, p. 09 2340 3824. Lähetyspiiri ti 12.2. klo 18–19.30. Kaisa Huttunen kertoo marraskuun Etiopian vierailusta, jolloin juhlittiin Suomen Lähetysseuran ja Etiopian Mekane Yesus -kirkon 50-vuotista yhteistyötä. Lauletaan yhdessä to 14.2. klo 10.15–12 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus. Ystäviä ja musiikkia ympäri maailmaa -konsertti to 14.2. klo 18.30. Just A Duo eli Alice Thompson, huilu, ja Antero Pellikka,

Hakuaikaa Silta-vihkimiseen on 1.2. asti. Lisätietoja ja hakemukset vihkipappi: mari.mattsson@evl.fi, insta: @mari_mattsson tai p. 050 380 3285. Paavalin ja Kallion seurakuntien sekä Jouluradion yhteinen kauppakeskustila eli Silta avaa ovensa lauantaina 2.2. Redissä. Kaipaatko tanssia, naurua ja iloista yhdessäoloa? Kaikille avoin retki ilmaiseen Mummodisko-tapahtumaan Kinaporin

kitara. Säveltäjänimiä Duarte, Bartók, Shankar, Miyagi, Sculthorpe, Piazzolla, Beaser. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Su 3.2. Yhteisvastuukeräyksen avaus, messun jälkeen lounas seurakuntasalissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Invakuljetus tied. Heli Erkkilä p. 09 2340 5158 Arkiehtoollinen ke 6.2. klo 19, puhujana Laura Mäntylä. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Perinteinen messu su 10.2. klo 13.

TAPAHTUMIA Kirjallisuuspiiri ma 4.2. klo 18.30 seurakuntatalon alakerrassa. Isaac Bashevis Singer: Nousee päivä, laskee päivä (Tammi), Alustus Kati Lind.

palvelukeskukseen lähtee keskiviikkona 13.2. Klo 12.30 Paavalinkirkon seurakuntasalilta, Sammatintie 5, matkataan yhdessä omalla kustannuksella julkisilla Kinaporiin. Nuoremmat voivat tulla mukaan isovanhempansa tai muun seniorin kanssa. Saa tulla myös vapaaehtoiseksi tanssikaveriksi. Kinaporissa on kahvio ja tilat esteettömiä. Lisätietoja: diakoniatyöntekijä Säde Kultanen, p. 09 2340 5415.

Naisten kesken -ilta pe 8.2. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Voimauttava valokuvaus, alustajana diakoniatyöntekijä Liisa Merivuori. Tuo mukanasi valokuva, joka on sinulle merkityksellinen. Lasten musiikkikonsertti la 9.2. klo 15 Munkkivuoren kirkossa ja sen jälkeen kakkukestit seurakuntasalissa. Yhteisvastuutapahtuma. Latinan laulajat – kuoro juuri sinulle! Tule laulamaan latinaksi! Laulamme yhdessä helppoja lauluja. Kokoonnumme 11.2., 11.3. ja 8.4. seurakuntatalon alakerrassa klo 18–19.15, joht. Senni Valtonen. Merimieskirkkopiiri ma 11.2. klo 14 Munkkivuoren päätykamarissa. Miksi olen olemassa? Etsimme jotain itseämme suurempaa. Ke 27.2. Munkkivuoren kirkossa vieraana Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja, kolumnisti ja pappi Jaakko Heinimäki. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Luennon jälkeen ToivonBistro-lounas seurakuntasalissa klo 13, vapaaehtoinen maksu.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Kynttilänpäivän messu su 3.2. klo 10. Vuori, Kekäläinen, Pautola, s, Ahola, Ilkka Selin, laulu. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Viikkomessu ke 6.2. klo 18. Vuori, Kujapää. Messu ja Yhteisvastuulounas su 10.2. klo 10. Kujanpää, Vanne, s, Ahola, Pitäjänmäen kamarikuoro.

TAPAHTUMIA Yhteislauluja pe 1.2. klo 13 Pajamäessä. Miesten ilta to 7.2. klo 18 kirkolla. Tutustumista ja keskusteluja. Kehon ja mielen rauhaa la 9.2. klo 11–13 kirkolla. Stressin poistoa ja rentoutusta kehollisella TRE-menetelmällä, hyväksyvän tietoisen läsnäolon mindfulness-rentoutus ja lyhyt kristillinen meditaatio. Hinta 20 e. Ilm. eeva.honkanummi@gmail.com. Maksutonta lakineuvontaa ke 13.2. klo 16–17.30 kirkolla. Yhteisruokailuja kirkolla tiistaisin klo 12.15–14 ja keskiviikkoisin olkkari klo 15–18.30, jossa keitto klo 17. 2 e aikuiset, alle kouluikäiset maksutta. Kohtaamispaikka perjantaisin klo 12–14 Pajamäessä. Keittolounas 8.2. ja 8.3. sis. leipä, maito, jälkiruoka, kahvi, 5 e. Muina perjantaina kahvi ja pulla/piirakka 2 e. TT Eero Junkkaalan Usko ja tieto -opintopiiri kirkolla keskiviikkoisin klo 18.45. Onko Raamattu historiankirjoitusta vai julistusta? Ovatko luomisusko ja tieteellisyys toistensa vastakohtia? Näitä ja muita asioita pohditaan keskustelusarjassa. 20.2. Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva, 6.3. Pääasia ja sivuasiat kristinuskossa, 3.4. Miten Raamattua tulisi tulkita, 24.4. Mitä arkeologia kertoo Raamatun historiallisuudesta.

MENOT 1. – 14.2.

12 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Keskusta

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Tuomiokirkkoseurakunta

PITÄJÄNMÄEN srk

Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa v.1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Perhemessu ja ukulelepaja. Tule soittamaan ukulelea perhemessuun su 3.2. klo 10 Tuomiokirkkoon tai klo 14 Suomenlinnaan. Yhteinen ukulelepaja pe 1.2. klo 17–18 Tuomiokirkon kappelissa. Ota oma soitin mukaan. 10 ensimmäiselle lainasoitin. Perhemessun jälkeen välipalaa ja puuhaa lapsille Kryptassa. Wannabe Singers laulukoulukuoro harjoittelee. Kokoonnumme viidettä kertaa harjoittelemaan la 2.2. klo 10 Vanhaan kirkkoon. Lisät. anna.pulli@evl.fi.

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk

PAAVALIN srk

MUNKKINIEMEN srk

TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

KALLION srk

Yhteisvastuukeräys alkaa su 3.2. Keräys tukee lasten ja nuorten koulutusta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Osallistu ja lahjoita: Kirkkopalvelut FI16 2089 1800 0067 75, NDEAFIHH, viitenro 308 090. Hyvän toivon kappeli juhlii 1-vuotissynttäreitään. Kappeli avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten ma–to klo 14–19, su klo 11–14. Su 3.2. klo 12 messussa dialogisaarna mediatuottaja, pappi Jan Ahosen vetämänä. Messun jälkeen kerätään yhdessä Yhteisvastuukeräystä. Ma 4.2. nyyttärit ja karaoke lapsiperheille klo 17 ja aikuisille klo 19. Ti 5.2. klo 14 Kappelikahvila ja klo 19 iltamusiikkia, Kanavan kaiku. Ke 6.2. klo 18 Iltamusiikkia, Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat. To 7.2. klo 17.30 meditaatio ja klo 19 RockHubs-jammailua. La 9.2. klo 9.30–12 sateen-

Seniorilo Oy

Syksyllä 2019 käynnistyy RYHMÄPSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS yhdessä Helsingin yliopiston ja Ryhmäanalyysikoulutus Oy:n kanssa Hakuaika helmikuussa, koulutusohjelma ja hakuohjeet löytyvät yliopiston kotisivuilta; www.helsinki.fi/psykoterapeuttikoulutus Lisätietoja antavat vastuukouluttajat Taru Kaivola, taru.kaivola@gmail.com, p. 050 360 2077 Kristiina Toivola, kristiina.toivola@tyonilo.fi, p. 040 506 3685

HERTTONIEMEN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

1.2. ja 3.3.

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi. Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

VUOSAAREN srk

ROIHUVUOREN srk

Perhemessujen ukulelepaja on pe klo 17–18 Tuomiokirkon kappelissa, Kirkkokatu 18. Messuun harjoitellaan 3 laulua. Ota oma soitin mukaan, 10:lle löytyy soitin lainaan. Sunnuntaiaamuna on klo 9.15 soittajien kokoontuminen Tuomiokirkolla ja Suomenlinnassa klo 13.30. Lisätietoa ja ukulelen lainausvaraus kanttori Anna Pullilta, anna.pulli@evl.fi, p. 050 4542 722.

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä? Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

www.iloisetseniorit.fi

VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

10.2.

Kahvia & musiikkia su klo 16, Ruskeasuon seurakuntakeskus, Tenholantie 6, ”Minä tulin sinua varten”, Tiia Maria Saari ja Kullervo Latvanen, piano, laulu ja kitara, kahvitarjoilu klo 15.30.

kaariperhekerho ja klo 13–16 perhekerho. Lähetyksen käsityö- ja opintopiiri alkaa! Tuomiokirkon kappelissa alkaa lähetyksen käsityö- ja opintopiiri. Kokoonnumme yhteen kutoen, kuunnellen ja keskustellen tarkoituksena viettää aikaa rennosti yhdessä käsitöitä tehden lähetyksen aiheiden äärellä keskustellen ja pohtien. Piiri alkaa ti 12.2. klo 18 aiheella Tehdään yhdessä. Vetäjinä kv-työn sihteeri Leena Piirainen ja johtava kappalainen Maija Kuoppala. Seniorifoorumilla aivosairauksista ja matkasta papiksi. Ke 6.2. aiheesta ”Voiko persoonallisuus muuttua aivosairauksien myötä?” luennoimassa neurologi, aivotutkija Merja Kallio. Ke 13.2. aiheesta ”Poliitikon tie papiksi” kertoo pappi, entinen puoluesihteeri Timo Laaninen. Seniorifoorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Kirjallisuusillassa ke 6.2. tutustutaan Amos Ozin kirjaan Juudas. Juudas on hienostunut rakkaustarina ja kehityskertomus Israelin valtiosta ja tunnetun raamatunkertomuksen uudelleentulkinta. Alustaa klo 18 Marja Ikonen, teetarjoilua klo 17.30 alk. Tuomiokirkon kryptassa. Luottamuksen messu pe 8.2. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Liturgina Jessica Högnabba, muusikkona Tuuli Malve. Siioninvirsiseurat ke 13.2. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Järj. yhteistyössä Herättäjä-Yhdistyksen kanssa. Teetarjoilu klo 19. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Tervetuloa kahvittelemaan, lukemaan päivän lehteä sekä vaihtamaan kuulumisia! Diakoniaruokailun mahdollisesta jatkosta ilmoitetaan myöhemmin. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse

Messu su 10.2. klo 10. Laura Huovinen, Riikka Reina. Skidikirkko ja pehmojen yö su 10.2. klo 16. Mari Mattsson, Tytti Friberg, Vivika Oksanen. Iltakirkko ma 11.2. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 12.2. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 13.2. klo 18. Marja Kotakorpi. Kivimessu to 14.2. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Alppilassa: Messu su 3.2. klo 11. Riikka Reina. Yhteisvastuukeräys alkaa. Unkarinkielinen messu su 3.2. klo 11. Kiinankielinen messu su 3.2. klo 13. Riikka Reina, Paulos Huang. Tasausmessu su 3.2. klo 16. Riikka Reina. Kaikenikäisten messu – Kynttiläkirkko ke 6.2. klo 17.45. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu ja Dagmar Õunap. Messu su 10.2. klo 11. Pauliina Lindfors. Kiinankielinen messu su 10.2. klo 13. Riikka Reina, Paulos Huang. Tasausmessu su 10.2. klo 16. Petri Patronen.

TAPAHTUMIA

diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia: helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Kivimessu to 31.1. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 1.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Kynttilänpäivän messu su 3.2. klo 10. Visa Viljamaa, Riikka Porkola. Yhteisvastuukeräys alkaa. Iltakirkko ma 4.2. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 5.2. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 6.2. klo 18. Marja Kotakorpi. Kivimessu to 7.2. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 8.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 9.2. klo 17. Pirjo Kantala, musiikki Juha ja Inna Vintturi.

Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 7.2. Kirjailija Antti Tuuri. Raisa Rauhamaa haastattelee. 14.2. Lasse Lehtinen. Päivi Istala haastattelee. Raamattu- ja rukousryhmä Kallion kirkolla ti 5.2. ja 12.2. klo 16.15–17.30. Aloitus rukoushetkellä Kallion kirkossa klo 16. Ystävänpäivän Yhteisvastuurieha to 14.2. klo 16–18 Kallion kirkonmäellä. Voimasanoja Raamatusta – Bible journal -illat Alppilan kirkolla ti 26.2., 5.3., 12.3., 19.3. ja 26.3. klo 18–20. Kurssimaksu 25 e. Ohjaaja Nina Klemmt. Ilm. kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Alba – Alppila Basket -treenit Alppilan kirkolla ti ja to klo 16.30–18. Tavoitteellista kilpakoripalloa pelaavien pienten poikien joukkue. Toiminta aloitetaan vuonna 2007–2008 syntyneiden poikien kanssa. Kysy lisää Petri Patronen, petri.patronen@evl.fi. Hiihtolomakirppis su 17.2. klo 12–18 Seurakuntakodilla. Pöydän vuokra 15 e. Pöydät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä Ilm. 13.2. mennessä. Viesti numeroon 050 472 0215. Tuotto Kallion nuorisotyön hyväksi.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki Avoinna : ma, ti ,to, pe klo 9 -12 ke klo 12-18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302

JUMALANPALVELUKSET Messu su 3.2. klo 11, Heusala, Valojärvi. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 6.2. klo 19, Kuusniemi, Valojärvi. Messu su 10.2. klo 11, Markkunen. Andersson ja laulaja Riku Salminen. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 13.2. klo 19, Markkunen, Valojärvi.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 1. – 14.2.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho ma, ti, to, pe klo 9–11, D-porras. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, kokoontuminen D-portaan edessä. Avoin rukouspiiri ti klo 18 Lauttasaaren kirkolla, kerhohuone 15. Seniorilautta ke klo 10.30, seurakuntasali. Larun olohuone ke klo 17.30–20, kirkkokahvila. Torstaipiiri 7.2. ja 21.2. (joka toinen torstai) klo 13–14.30, seurakuntasali. Raamattupiiri 12.2. ja 26.2. (joka toinen tiistai) klo 18–19.30, kokoushuone 10, B-rappu. Käsityöpiiri ti 5.2. ja 19.2. klo 13–14.30 seurakunnan uudessa tilassa kauppakeskus Lauttiksessa. Lisätietoja Sini Havas p. 050 380 3531. Maksutonta lastenhoitoapua voi tilata kotiin keskiviikko- tai torstaiaamuksi klo 9 ja 11 väliseksi ajaksi soittamalla ja varaamalla lastenhoitajan ti klo 9–11 numerosta 050 380 3514. Maksutonta lastenhoitoa kirkolla keskiviikkoiltaisin klo 17.30–19.30 kirkon leikkihuoneessa, B-rappu 2. kerros. Ilmoittautumiset ti klo 9–11 p. 050 380 3514. Maksuton lapsiparkki avoimessa perhekerhossa perjantaisin. Lapsen voi jättää hoitoon klo 9–11. Ei etukäteen ilmoittautumista. Ilmaista kotiapua: Noora ja Mohammed auttavat arjessa ja tekevät pieniä kotiaskareita. Apu on ilmaista. Lisätietoja p. 050 380 3531 ja 050 380 3532.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messut Paavalinkirkossa: Su 3.2. klo 10 Yhteisvastuukeräyksen avausmessu, Kortelainen, Samila, Paavalinkirkon kuoro, Välimäki. Seurakuntasalissa keittolounas klo 11.30. Vapaavalintainen maksu 1–10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Su 10.2. klo 10, Schmidt, Valkeapää. Graduale-kuoro Chorus I, Välimäki. Puolen tunnin messu ke 6.2. ja 13.2. klo 18. Messu Itä-Pasilassa os. Junailijankuja 3, sis. Sähköttäjänkadun puolelta, su 3.2. klo 12. Samila, Paavalinkirkon kuoro, Välimäki.

TAPAHTUMIA Sillan avajaiset 2.2., Kauppakeskus Redi, 2. krs, Hermannin rantatie 5. Sillan virallisena avajaispäivänä luvassa huikeaa ohjelmaa ja artisteja klo 12 alkaen! Olet lämpimästi tervetullut! Sillan aukioloajat avajaispäivän jälkeen ma–pe klo 10–21, la klo 10–19 ja su klo 12–18. Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Haluatko tulla Yhteisvastuukeräyksen lipaskerääjäksi 3.2. alkaen? Tied. Kirsti Hietalahti p. 09 2340 5451. Iltaruoka ke klo 17–18.30. Vegaanista ja gluteenitonta ruokaa, hinta 1 e. Suomen kuoronjohtajayhdistyksen koulutuspäivien konsertti la 9.2. klo 19.

Anteeksiantamisen ilo ja kipu: Kirjallisuusterapeuttinen Tapahtumapäivä la 9.2. klo 9–16. Kahvit ja kevyt lounas 10 e yht. Ei osallistumismaksua. Ilm. ja tied. pastori, kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirralle ext-tuula.paasivirta@evl.fi viimeistään 6.2. Retki Mummodiskoon ke 13.2. Kaikille avoin retki maksuttomaan Mummodisko-tapahtumaan Kinaporin palvelukeskukseen. Lähtö Paavalinkirkon alasalista klo 12.30, josta matkaamme omakustanteisesti julkisilla Kinaporiin. Ei ennakkoilmoittautumista. Yhteyshenkilö Säde Kultanen p. 09 2340 5415. Elämäni värit -maalauskurssi 16.–17.2. Hinta 50 e. Ilm. tuijavarjoranta@gmail.com tai p. 040 413 6575. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10–12 ja ke klo 14–16. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Aamurukouspiiri to klo 9 kappelissa. Keulan aamu pe klo 9–10.30. Lähetysrukouspiiri ti klo 14.30 sakastissa Lappalaisten, Viron ja Venäjän työn puolesta.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10. Perhemessu 3.2. Lehtimäki, Krans, Tiitu, Huhtamäki, Antila. Tiia Ignatiuksen sello-oppilaita Käpylän Musiikkiopistosta. Kynttilänpäivän iloa ja valoa sanoin, sävelin ja visualisoiden. Yhteisvastuukeräys alkaa. Messu 10.2. Alanen, Niemistö, Tiitu, Karjalainen. Tuomas Kivistö piano. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm. Töölön kirkossa su klo 17. Pop-messu 3.2. Artistivieraana Kärtsy Hatakka. Yhteisvastuukeräys alkaa. Messu 10.2. Meurman, Ronimus, Karjalainen. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkossa su klo 11. Messu 3.2. Niemistö, Enckell, Hersta. Yhteisvastuukeräys alkaa. Messu 10.2. Riepponen, Vuorio. Minna Karppanen cembalo.

TAPAHTUMIA Kulttuuriklubi ti 5.2. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Mystikot matkakumppaneina. Lauri Maarala kertoo kolmen mystikon elämästä ja johdattaa hengellisiin harjoituksin ja keskusteluihin. Sarjan ensimmäisenä

Henri Nouwen. Alustuksen jälkeen iltatee ja keskustelua illan aiheesta. Ystävänpäivän kahvila to 14.2. klo 12–17 Tuomaankirkolla. Kaikille avoin kahvila, tule yksin tai yhdessä! Voit askarrella ystävänpäiväkortteja itselle tai kirkolle, joka toimittaa niitä laitos- ja kotikäynneillä eteenpäin. Leivoskahvit vapaaehtoisella maksulla lasten kerhotyön hyväksi. Kohtaamispaikka ja kahvila ma klo 14–15.30 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Kohtaamista ja kahvittelua kaikenikäisille. Café Töölön yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Café Töölö ke klo 14–18 Töölön kirkolla. Vapaaehtoisten ylläpitämä kahvila on sitoutunut ekologisiin arvoihin. Kahvilassa hyödynnetään ruokahävikkiä. Torstaikerho to klo 13–14 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Tule voimaannuttavaan iltapäivähetkeen yksin, ystävän tai omaishoidettavan kanssa. Ohjelmassa keskustelua, hartaushetki ja kahvitarjoilua. Mukana seurakunnan työntekijä. Keskusteluryhmä Kuje to klo 13–15 Ruskeasuon Rastilla. Kuje on kaikille avoin kahvi- ja keskusteluhetki. Kohtaamisen kahvila to klo 15.30–17 Tuomaankirkolla. Tule vaihtamaan ajatuksia diakoniatyöntekijän ja toisten seurakuntalaisten kanssa. Lounas pe klo 11.30–13 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. Hartaus klo 11.20. Avoin perhekerho ti klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkon takahuoneessa ja klo 9.45–11.15 Meilahden kirkon liikuntasalissa, pe Töölön kirkolla klo 10–12 ja Ruskeasuon Rastilla klo 10–11.30. Ohjelmassa on lauluja hartaushetkiä, leikkiä, askartelua ja vapaata keskustelua lapsiperheen elämään liittyvistä asioista. Avoimeen perhekerhoon ei tarvitse ilmoittautua, eikä osallistumismaksua ole. Aikuisten talvileiri 18.–22.3.2019 Lahdessa Töölön ja Haagan seurakuntalaisille. Luonnonrauhaa, yhdessäoloa, saunomista, uintia. Hinta 140 e, johon sisältyy kuljetus, majoitus, täysihoito 2 hh. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 1.3. mennessä Sanna Laiho, Haaga, p. 09 2340 3228, tai Maija Åker, Töölö, p. 09 2340 6370.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18. Arctic viol book ti 5.2. klo 17. Varpu Haavisto, bassogamba, Mikko Perkola, bassogamba, Jukka Rautsalo, diskanttigamba, Minna Henriksson, cembalo, Olli Virtaperko, sävellys. Vapaa pääsy. Yhteismeditaatio ke 6.2. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. markkohama@gmail.com.

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Jesse Kaikuranta ja Irina esiintyvät ystävänpäivänä 14.2. kello 19 Tahdon! Lauluja rakkaudesta -konsertissa Mikaelinkirkossa.

8×

musiikkivinkki Laula kanssamme Pitäjänmäen seurakunnan Kyllikanttori laulattaa Laula kanssamme -kirjasta joka kuun ensimmäisenä perjantaina kello 13 Pajamäen seurakuntakodissa, Pajamäentie 14. Seuraava lauluhetki on pe 1.2. Vapaa pääsy.

Musiikkihartaus

Arkilauantaisin kello 18 voi hiljentyä puolisen tuntia kestävään musiikkihartauteen Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. La 2.2. urkurina soittaa Markku Heikinheimo. Vapaa pääsy.

Rakkautta etsimässä

Joel Hallikainen konsertoi su 3.2. klo 17 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Rakkautta etsimässä -konsertissa kuullaan lauluja muun muassa uusimmalta hengelliseltä levyltä. Ihmistä lähelle tulevat laulut ja omakohtaiset kokemukset nivoutuvat tarinaksi. Elämällä on suunta ja tarkoitus. Liput 15 e ovelta. Kahvio klo 16.30 ja konsertin jälkeen. Osa tuotosta lahjoitetaan Yhteisvastuukeräykselle.

Lasten musiikkitapahtuma

Tervetuloa lapset ja lapsenmieliset musisoimaan barokkiorkesterin kanssa su 3.2. klo 17 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Mukana on Amore Barocco -orkesteri, ViuluVei-viulukoulun oppilaita ja barokkitanssija. Yleisö voi pukeutua mukaillen barokkihenkeä. Ota mukaan sifonkihuivi tai jousisoitin niin voit osallistua myös tanssimiseen ja musisoimiseen. Vapaa pääsy, ohjelma 5–8 e sisältäen kahvit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Jammailua Jätkäsaaressa Länsisatamankatu 26:ssa sijaitseva Hyvän toivon kappeli juhlii ensimmäisiä synttäreitään 3.–9.2. Ohjelmassa on muun muassa ma 4.2. klo 17–19 nyyttärit ja karaoke lapsiperheille ja klo 19–21 aikuisille sekä ti 5.2. klo 19 ja ke 6.2. klo 18 iltamusiikkia. To 7.2. klo 19 on RockHubs-jammailua Elsa Sihvolan ja Tuulikki Laeksen johdolla. Tule kokeilemaan bändisoittimilla musisointia. Vapaa pääsy.

Kuorokonsertti

Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen koulutuspäivät tarjoavat konsertin la 9.2. klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Esiintymässä CandoMini johtajanaan Viena Kangas, kamarikuoro Addictio johtajanaan Elisa Huovinen ja Kaari-ensemble johtajanaan Saara Aittakumpu. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Levynjulkaisu

Eriikka Maalismaan ja Emil Holmströmin Alba-levy näkee päivänvalon ti 12.2. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Levy sisältää Schumannin kaikki kolme viulusonaattia. Konsertissa kuullaan Schumannin Sonaatti pianolle ja viululle nro 1, op. 105 F, ja Pianokvartetto op. 47 sekä lisäksi Schubertin Moments musicaux 1–3 D.780. Eriikka Maalismaa, viulu, Emil Holmström, piano, vierailevina artisteina alttoviulutaiteilija Lilli Maijala ja sellotaiteilija Markus Hohti. Vapaa pääsy.

Lauluja rakkaudesta

Irinan ja Jesse Kaikurannan tähdittämä Tahdon!-konsertti Lauluja rakkaudesta on Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, torstaina ystävänpäivänä 14.2. klo 19. Konsertissa kuullaan koskettavia rakkauslauluja artistien tuotannosta sekä pari lainattuakin laulua.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 1. – 14.2.

14 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Su 3.2. Gospelmessu. Sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 16, messun jälkeen yhteinen ateria. Su 3.2. Kolmen vartin messu. Su 10.2. Rippikoululaisten sana jumalanpalvelus. Su 3.2. messujen yhteydessä Yhteis vastuukeräyksen avaus.

TAPAHTUMIA Pianokonsertti – Schumania pe 1.2. klo 19 Herttoniemen kirkossa. Pianistit Lili Ahopelto ja Iiro Pulkkinen soittavat Helmi Vesa pianokilpailun ohjelmistoa. Konsert tiin on vapaa pääsy. Valoilmiö – erityismusiikki koulu Resonaarin konsertti su 3.2. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Vapaa pääsy. Kodittomien yö pe 8.2. klo 16 alkaen Myllypuron kirkolla. Saunamahdolli suus ja ruokailu. Hartaus klo 19. Yöpymismahdollisuus. Lisätietoja: Pilvi Juvonen, p. 050 347 8582. Äitien ilta su 10.2. klo 17.30 alkaen Kulosaaren seurakuntasalissa eli Vakkasalissa. Oleskeluilta lapsiper heiden äideille. Tarjolla pientä purta vaa. Mukana Jenni Kallio. Toivevirsien ilta ke 13.2. klo 18 Hert toniemen kirkossa. Minkä virren olet aina halunnut laulaa? Lauletaan yhdessä toivevirsiä Yhteisvastuun hyväksi. Laulattajana Kirsi Lemponen. Sinun Sanasi raamattuilta to 14.2. klo 17.30–19. Kulosaaren seurakunta salissa eli Vakkasalissa. Keskustelem me seuraavan sunnuntain teksteistä. Mukana Jenni Kallio. Henkireikä – miesten ilta ma 4.2. klo 18 Herttoniemen kirkolla. Mukana JuhaMatti Tikkanen. Raamattupiiri ke 6.2. klo 14 Myllypu ron kirkolla. Mukana Kylli Kuusisto ja Virpi Laakso. Kulosaaren lapsikuoron harjoituk set 6–12vuotiaille perjantaisin 8.2.–12.4. (paitsi hiihtolomalla 22.2.) klo 17–17.45 Kulosaaren kirkossa. Lapsikuoro esiintyy jumalanpalve luksessa palmusunnuntaina 14.4. klo 10. Kuoroa johtaa Henna Dolk Viksten, dolkmusic@gmail.com. Diakonian ajanvaraus Herttoniemi: p. 050 347 9515/Mark kanen tai kirkolla ke klo 9–9.30. Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 433 8343/Pesti tai kirkolla ma klo 13–14. Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila. Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markka nen. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Back man p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

3.2.

Erityismusiikkikoulu Resonaarin Valoilmiö-konsertti su klo 18 Kulosaaren kirkossa, Kulosaarentie 40.

9.2.

Euron päivää vietetään Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13, la klo 11–15. Päivässä on puuhaa pikkurahalla

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteis tä ja internetistä: www.helsinginseu rakunnat.fi/herttoniemi sekä face booksivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Hiljainen iltarukous to 31.1. ja 14.2. klo 18. Tule. Ole. Huokaus riittää. Arjen lepohetki, hiljainen iltarukous, lopuksi yhteinen iltatee. Joka toinen torstai. Messu su 3.2. klo 11. Aimo Lankinen, EvaLisa Lindström, Sari Viljakainen, Maija Isberg, Tuulikki Karu, Charlotta Ihebom, Mari Lamminen, Katja Sirkiä, huilu. Messun jälkeen Yhteis vastuukeräyksen aloitus: lounas, YVtuotteiden myyntiä, kohteen esittelyä. Kansainvälisentyönsiht. Sari Viljakainen kertoo matkastaan Keniaan, jossa matkaseurue tutustui KUA:n tukemaan koulu ja rauhan työhön Turkanaalueella sekä vieraili pakolaisleirissä. Tuotto YV:lle. Mes sun aikana lapsille Pyhis. Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkko, Kappelin tie 65. Perhemessu ja Ihme ja kumma puuhapäivä su 10.2. klo 11. Messus sa ollaan tutkimusretkellä Mää lampaan kanssa ja lauletaan iLOPISARATkuoron tahdissa iloisia lauluja. Messun jälkeen lounas (vapaaehtoinen maksu) ja puuhaa perheille klo 12–14: leikitään labora toriota, kokeillaan varjoteatteria, askarrellaan. Ehtoollishetki to 14.2. klo 13, yhtei set kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

kaikenikäisille, tuotto menee hyväntekeväisyyteen, Yhteisvastuukeräykselle. Luvassa on poniratsastusta ja ponikärryajelua klo 11–14. Lisäksi ongintaa, arvontaa ja temppurata. Paloautoon tutustumista, kilpailuja, kahvio, hernekeittoa ja muurinpohjalettuja, makkaraa ja loimulohta Huom! vain käteismaksu käy.

Joel Hallikaisen konsertti Rakkautta etsimässä su 3.2. klo 17. Liput 15 e tuntia ennen ovelta. Kahvio ennen konserttia klo 16.30 alkaen ja konsertin jälkeen. Kahvion ja osa konsertin tuotosta Yhteisvastuukeräykselle. Irina ja Jesse Kaikuranta – Lauluja rakkaudesta kon sertti to 14.2. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvio ennen konserttia klo 18.30 alkaen. Kahvio ja osa konsertin tuotosta Yhteisvastuu keräykselle. Konsertti on osa Helsin gin seurakuntien Tahdoniltoja. Ennen tilaisuutta pappi paikalla vastaamassa morsiusparien kysy myksiin. Käsityökerho maanantaisin klo 9.30. Otamme vastaan lankalah joituksia sukkien neulomista varten. Lahjoituslangat voi tuoda Mikaelin kirkon suntioille. Tied. Arja Heikki nen p. 050 379 3762. Rukouskoulu joka toinen torstai 7.2., 21.2., 7.3., 21.3., 4.4. klo 18. Miksi rukoilisin? Mitä se auttaa? Kuuleeko joku jossain? Isä meidän rukous: ulkoa opittu litania vai ihan oma rukouksesi? Uusia näkökulmia rukoi lemiseen. Kouluttajana toimii Päivi Peittola, KRS, mukana pastori Anne Granström. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 31.1. Häpeä, kun häpeää omaa olemassaoloaankin, mukana pohti massa Kaarina; 7.2. Tuonentupa, Kuolema musiikissa, kanttori Kirsi HonkanenPunkari. Tuonentupa on keskustelukerho, jossa käsitellään avoimesti kuolemaa. Se ei ole suru ryhmä, vaan avoin keskustelufooru mi meitä jokaista koskettavasta asiasta. Kevään muut kerrat: 7.3., 4.4., 2.5. Diakoniatyöntekijöiden yhteystie dot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 3.2. klo 10. Vaulas, Ijäs, Filppula. Mukana Cantiamo. Yhteis vastuukeräyksen aloitus ja uusien työntekijöiden siunaaminen tehtä viinsä. Messu su 10.2. klo 10. Kaskinen, Rantala, NivaVilkko. Iltamessu ke 13.2. klo 18. Laajasalon kirkossa: Perhemessu su 3.2. klo 12. Laakso nen, Ijäs, NivaVilkko. Yhteisvastuu keräyksen aloitus, messun jälkeen soppalounas. Gospelmessu su 10.2. klo 12. Kaski nen, Vaulas, Lyytinen. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 12.2. klo 18. Ijäs, Filppula. Mukana lauluryhmä.

TAPAHTUMIA Eero Junkkaalan Raamattuilta to 31.1. klo 18. Miksi rukoilen, kun Jumala tietää muutenkin? Mukana Arja Vaulas. Iltakahvit ja keskustelua. Aulakahvion taidenäyttelyn avajai set pe 1.2. klo 17 Laajasalon kirkolla. Aino Keinäsen näyttely Lähes huo maamaton ote. Elvistä ja rukousta su 3.2. klo 17 Roihuvuoren kirkossa. Seppo Juntunen ja bändi. Kolehti Juntusen rukoustyöhön. Euron päivä la 9.2. klo 11–15 Laajasa lon kirkolla. Ohjelmassa monenlaista puuhaa kaikenikäisille: mm. ponirat sastusta ja ponikärryajelua klo 11–14, ongintaa, arvontaa, temppurata, paloauto, kilpailuja ym. Kahvio, hernekeittoa, makkaraa, muurin pohjalettuja ja loimulohta.

Talven taittuessa Kamari orkesteri Bravura! su 10.2. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Sari Blå, orkesterinjohto ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lähetyspiiri ke 13.2. klo 13 Laajasa lon kirkolla. Eero Junkkaalan raamattuilta to 14.2. klo 18. Rukous ja armolahjat, parantaako Jumala? Mukana Marjaa na Rantala. Iltakahvit ja keskustelua. Kahvila Huili Roihuvuoren kirkon aulassa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 11–14. Kahvilaan etsi tään vapaaehtoisia päivystäjiä, tiedustelut Anja Nurmiselta p. 050 409 3036 tai anja.nurminen@evl.fi. Senioripysäkki – keskusteluryhmä 60 vuotta täyttäneille Laajasalon kirkolla. Ryhmä kokoontuu 1,5 tun nin ajan 15 kertaa. Ryhmässä jaetaan omia ajatuksia ja tunteita sekä löydetään niille uusia merkityksiä ja näkökulmia. Ota yhteyttä: Kristiina Selin p. 09 2340 5738. Diakoniatyö kiittää: Lämmin kiitos kaikille, niin yksityisille ihmisille, järjestöille kuin yhdistyksillekin, jotka lahjoititte diakoniatyön joulu keräykseen. Keräyksen tuotto käytet tiin Roihuvuoren seurakunnan alu een vähävaraisten lapsiperheiden, yksinelävien ja vanhusten hyväksi.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 10–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Vartiokylän kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 11. Iltamessu ke 6.2. klo 18.30. Puotilan kappelissa: Kappelimessu torstaisin klo 18. Matteuksenkirkossa: Ehtoollishartaus pe 1.2. ja 8.2. klo 12. Messujen toimittajat löytyvät seura kunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho maanantaisin klo 12. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13. Keskiviikkokerho 22.1. klo 14. Ohjel maa vaihtuvan teeman mukaan. Kerhoa ohjaa Pirkko Peltola. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvi kupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio. 5.2. Kuinka rahat riittävät tuleviin eläkkeisiin? Taloustieteilijä Jaakko Kiander. 12.2. Miten ikääntyvä vaalii terveyttään? Lääketieteen tohtori Esa Tahvanainen. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 1. – 14.2.

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

15 JUSSI HELTTUNEN

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 31.1. klo 18, Katukappeli. Holma, Jurmu. Messu su 3.2. klo 11, kirkko. Paananen, Holma, Virtanen, Valon ääni. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kirkkokahveilla keräyksen esittely ja mahdollisuus ilmoittautua lipas- ja listakerääjäksi. Myynnissä yhteisvastuutuotteita. Iltakirkko to 7.2. klo 18, Katukappeli. Virtanen, Virtanen. Messu su 10.2. klo 11, kirkko. Vanhanen, Mäkelä, Jurmu, Gaudium-kuoro. Iltakirkko to 14.2. klo 18, Katukappeli. Antola, Jurmu. Yhteislaulua Eeva Jurmun johdolla ennen iltakirkkoa klo 17.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 8.2. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Lauri Nurminen, Radio Dei, Paljain jaloin -duo. Kuorojen Yhteisvastuukonsertti kirkossa su 10.2. klo 17. Uusi laulu -kuoro, Gospelmamat, Discantus ja Helsingin lauluveljet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Yhteys-ilta Katukappelissa ke 13.2. klo 17.30–20. Rukousta, opetusta, ajankohtaisia kuulumisia ja todistuspuheita. Vastuunkatajille suunnattuun iltaan ovat tervetulleita kaikki uudet seurakuntayhteydestä ja vapaaehtoistehtävistä kiinnostuneet. Lukupiiri Merimieskirkolla, Provianttikatu 4, to 7.2. klo 18–20. Kirjana Ulla-Lena Lundbergin Jää. Lukupiiri on yksi 10-vuotiaan Merimieskirkon juhlavuoden tilaisuuksista. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ajankohtaisia virsiä ja lauluja Katukappelissa ke 6.2. klo 13. Laulattajana Anja Hinkkanen. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla maanantaisin klo 12. Vieraana 4.2. Kirsti Ijäs ja 11.2. Mirjam Palomaa ja Kari Hagman, tietovisailua ja musiikkia, hartaus Ritva Puhakka. Neulekerho kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Ryhmään voi tulla, vaikkei vielä osaisi neuloa, me opetamme kyllä! Teemme lämpimiä lahjoja kasteperheisiin ja vähäosaisille. Tule mukaan tuottamaan iloa! Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11. Vapaaehtoinen maksu 2 e. Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Lapsille ja perheille perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30, aamupala (aikuiset 1 e). Perhosparkki, avoin päiväkerho Valossa ke 13.2. klo 13–15.30, ilm. p. 050 322 9070. Kerhomaksu 5 e. Muskarit maanantaisin Marielundissa. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Hatem Aljaata heittää koreja Alppilan kirkon liikuntasalissa. Hän toivoo saavansa turvapaikan ja töitä tietotekniikan alalta.

Kirkko tarjoaa turvallisen tilan Alppilan kirkolla kokoontuu kerran kuussa ihmisiä, jotka tutustuivat toisiinsa mielenosoituksissa.

tämainen pop-musiikki raikuu keittiössä ja kana tuoksuu. Irakilainen Hatem Aljaata, 27, pilkkoo korianteria tsatsikin koristeeksi. Läheisessä pöydässä keskustelee joukko suomalaisnaisia. Maahanmuuttajille ja heidän tukijoilleen järjestettävä ilta on alkamassa. – Aloitimme illat täällä Alppilassa marraskuussa. Halusin tarjota maahanmuuttajille turvallisen paikan tavata toisiaan, kertoo Kallion seurakunnan diakoni Maarit van Santen. Illat vetivät heti hyvin väkeä: kahdella ensimmäisellä kerralla kävijöitä oli noin nelisenkymmentä. Tapaamisissa maahanmuuttajat saavat tukea arkeen, oppivat suomea ja voivat solmia uusia tuttavuuksia kantasuomalaisten kanssa. ENEMMISTÖ PAIKALLA olevista suomalaisista tuntee toisensa. He tutustuivat Rautatientorilla toissa vuonna pidetyistä, kuukausia kestäneistä turvapaikanhakijoiden palautuksia vastustaneista mielenosoituksista. Tätä kautta myös van Santen ja Aljaata tutustuivat. Kuten suurin osa kävijöistä, Aljaata on vuonna 2015 Suomeen tullut turvapaikanhakija.

– Tulin Suomeen, koska henkilökohtainen turvallisuuteni oli uhattuna. Halusin nimenomaan tänne kun kuulin, että täällä olisi tarjolla töitä tietotekniikka-alalla. Koodariksi kouluttautunut Aljaata unelmoi vielä alansa töistä. Hän on kuitenkin saanut Alppilan kirkolta hieman palkallisia keittiötöitä, kuten usea muukin turvapaikanhakija. Aljaatalle ei ole myönnetty oleskelulupaa, mikä stressaa häntä kovasti. – En tiedä, mitä teen, jos hakemukseni hylätään jälleen. Odottaminen on hirveää.

”

VIIHDYN SUOMESSA HYVIN, MUTTA YSTÄVIÄ ON VAIKEA SAADA. SHAHID

KIRKON OVI käy ja sisään astuu Aljaatan ystävä Shahid. Hänen elämänsä peruspalikat ovat kohdallaan. – Tulin Suomeen vuonna 2016 ja sain pian turvapaikan. Nyt opiskelen Eiran aikuislukiossa. Haaveeni on päästä opiskelemaan sähköinsinööriksi. Shahid on Alppilan kirkolla ensimmäistä kertaa. Hän ilahtuu kuullessaan, että käytössä on kuntosali ja liikuntasali.

– Viihdyn Suomessa hyvin, mutta ystäviä on vaikea saada. Toivon tutustuvani uusiin ihmisiin näissä illoissa. Tammikuun iltaan löytää vielä yksi maahanmuuttaja. Marokkolainen nuori mies purkaa sydäntään van Santenille, joka pyytää keskusteluun mukaan Laura Malinin. Malinilla on kokemusta maahantulijoiden auttamisesta jo 1980- ja 1990-lukujen taitteesta, jolloin hän toimi Punaisen ristin yhteyshenkilönä. Nyt hän on mukana Kotimajoitusverkostossa, jonka kautta on vuodesta 2015 järjestetty yli 400 kotimajoitusta. – Päädyin tukemaan turvapaikanhakijoita jälleen vuonna 2015, kun kotini lähelle Kirkkonummelle perustettiin vastaanottokeskus. Majoitin irakilaisen miehen, josta tuli vanhempieni avustaja. Malin korostaa, että hänen tekemänsä vapaehtoistyö on kahdensuuntaista. Hän saa kohtaamisista paljon. Yksi syy, miksi Malin auttaa nuoria turvapaikanhakijoita, on se, että hänellä on samanikäisiä poikia. – Ajattelen, että turvapaikanhakijat voisivat olla omia lapsiani. Shahidin nimi on muutettu. MILLA-MARIA HYYRYNEN

Jos haluat mennä mukaan maahanmuuttajille ja heidän tukijoilleen järjestettävään iltaan tai haluat vinkata niistä maahanmuuttajalle, ota yhteyttä Maarit van Santeniin, p. 050 564 6607 ja maarit.vansanten@evl.fi.

MENOT 1. – 14.2.

16 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Yhteisvastuumessut su 3.2. Messujen yhteydessä keräyskohteen esittely ja tarjoilu, jonka tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lounaan hinta 5 e/aikuinen, 2 e/lapsi. klo 10 Malmin kirkossa. Anita Olli. Yv-lounas. klo 10 Puistolan kirkossa. Paula Närhi. Yv-lounas. klo 10 Perhemessu Viikin kirkossa. Sofia Tuomenvirta. Yv-lounas. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa. Pirkko Poisuo. Yv-lounas. klo 12 Jakomäen kirkossa. Paula Närhi. Kirkkokahveilla keräyskohteen esittely. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen. Yv-ruokailu. Messut su 10.2. klo 10 Perhemessu Malmin kirkossa. Seija Knuutila-Loukonen. klo 10 Perhemessu Puistolan kirkossa. Rosa Pöppönen. klo 10 Viikin kirkossa. Petri Jukanen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Petri Jukanen. klo 17 Valon messu Tapanilan kirkossa. Vapaaehtoisten ja työntekijöiden yhdessä toteuttama messu.

TAPAHTUMIA Kevätesite noudettavissa! Kevätkaudella on tarjolla paljon toimintaa kaikenikäisille. Lisätietoa kevään viikko-ohjelmasta sis. musiikkiryhmät, lasten kerhot, kuorot, liikuntaryhmät, harrastepiirit, yhteiset olohuoneet sekä keskusteluja rukouspiirit kevään kausiesitteestä. Esite on saatavilla kaikissa toimipisteissä ja ladattavissa nettisivuilta www.helsinginseurakunnat.fi/malmi. Aikuisten veisuilta Malmin kirkossa

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

9.2.

Taiteellinen retriittipäivä la klo 10–16 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1. Hiljentymistä, rukousta, käsitöitä tai taideterapiaharjoituksia. Päivässä saa materiaalit, aamukahvin ja keittolounaan, mukana papit Suvi-Maria Roine ja Satu-Elina Ansas. Ilm. 6.2. asti: suvi-maria.roine@evl.fi tai p. 050 463 3682.

la 2.2. klo 17–23.30. Lauletaan Punaisen laulukirjan kappaleita bändin säestyksellä. Meri Ala-Kokko, Lissu Elenius, Laura Mäntylä. Nuorten aikuisten iltapäivä Montussa Tapanilan kirkolla la 2.2. klo 14–17. Nuorten aikuisten oma tapaaminen. Hengähdä hetkeksi. Keskustellaan päivän teemasta, rukoillaan ja syödään yhdessä nyyttäritarjottavia. Monikulttuurinen makuretki Pihlajamäen kirkolla la 2.2. klo 10–14. Valmistamme yhdessä ruuan. Ilm. 30.1. mennessä helena.pietinen@evl.fi. Perheiden teatteriretki Tampereelle su 3.2. Veljeni Leijonamieli -esitykseen. Ikäsuositus yli 5-v. Hinta 25 e/ aikuinen ja 20 e/lapsi, sis. matkat, ruokailun Raxissa ja teatterilipun. Lähtö Jakomäen kirkolta klo 9, bussi pysähtyy myös Viikin ja Malmin kirkoilla. Sähköinen ilmoittautuminen nettisivuilla, hakusanaksi teatteriretki. Tied. anni.kuivala@evl.fi. Perheiden iltaruoka Siltamäen seurakuntakodilla ke klo 17. Kasviskeitto 1 e. Iltaruoka kaikenikäisille Viikin kirkolla ke klo 17. Kasvisruoka 1 e. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla

18.–22.2.

Talviloman ilmaiset toimintapäivät 1.–3.-luokkalaisille Malmin kirkolla, Kunnantie 1, ma–pe klo 9–15. Ulkoilua, leikkiä ja yhdessäoloa. Ilmoittautua voi viikoksi tai yksittäisiin päiviin. Ilm. nettisivuilla, hakusana: talviloma.

to klo 12. Ateria 2 e. Kasvattajailta rippikoululaisten vanhemmille Malmin kirkossa ti 5.2. klo 18. Illan teema: Miten säilyttää yhteys murrosikäisten kanssa? Perhetyön asiantuntija Minna Tuominen ja opettaja Annukka Kalske. Kahvitarjoilu. Aikuisten kasvuryhmä Jakomäen kirkolla alkaa ti 5.2. klo 13–15. Löydä itsestäsi voimavaroja ja iloa. Tied. Elise Hartonen p. 09 2340 4523. Aikuisten saunailta la 9.2. Laajarannan leirikeskuksessa Laajasalossa, Humalniementie 15. Naisten sauna alkaa klo 16, miesten sauna klo 18. Iltahartaus, kahvitarjoilu. Tied. Esa Järvinen p. 09 2340 4458. Yhteisvastuukonsertti Puistolan kirkossa su 10.2. klo 18. Meri-Tuuli Ikäheimonen, huilu, Heikki Hämäläinen, sello, ja Anu Holländer, piano. Ohjelmassa Carl Maria von Weberin ja Nikolai Kapustinin triot sekä Elisenda Fabregasin Voices of the Rainforest. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuulle. Virsi-jazzkonsertti Viikin kirkossa su 10.2. klo 18. Outi Aro-Heinilä ja yhtye sekä Naiskuoro Pihlaja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Nella Fantasia – 60-vuotisjuhlakonsertti Malmin kirkossa su 10.2. klo 16. Reijo Ikonen, tenori, Ulla-Stina Ikonen, piano, harppu ja kantele. Kahvitarjoilu. Liput 15 e. Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodissa ti 5.2. klo 18. Maritta Widberg. Rukouspiiri Puistolan kirkossa joka toinen ke klo 16, alk. 6.2. Hartaus Pukinmäen Portissa su 10.2. klo 14. Sanaa ja musiikkia. Kahvitarjoilu. Israel-ilta Pukinmäen Portissa ti 12.2. klo 17.30. Tied. Katri Mäntyniemi p. 040 913 5459. Aikuisrippikoulu Malmin kirkolla la 23.2. klo 10–15.30, su 24.2. klo 12–15.30 ja la 30.3. klo 10–15.30. Konfirmaatio su 31.3. klo 14. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Sururyhmä läheisensä menettäneille Jakomäen kirkolla torstaina 7.2., 21.2., 7.3., 21.3. ja 11.4. klo 17.30–19. Ohjaajina pastori Timo Ahoinpelto ja diakoniatyöntekijä Annikka Hakala. Vapaita paikkoja voi kysyä kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 4400. Seuraava sururyhmä alkaa 28.3. Pihlajamäen kirkolla.

Eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkolla ti 5.2. ja 12.2. klo 13. Siltamäen seurakuntakodilla ti 5.2. ja 12.2. klo 12. Tapanilan kirkolla ke 6.2. ja 13.2. klo 13. Pihlajamäen kirkolla ke 6.2. ja 13.2. klo 13. Naapurikahvit Viikin kirkolla ke 6.2. ja 13.2. klo 13. Torstaikahvila Puistolan ja Jakomäen kirkoilla 7.2. ja 14.2. klo 13–14.30. Puuropäivä Pukinmäen Portissa ma 11.2. klo 12–14.30. Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu. Lauluhetki klo 13. Olotilakahvila olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11.15. Ma 4.2. olohuoneen yhteydessä soppakirkko, jonka jälkeen viikkomessu klo 11.45. Ma 11.2. Marja-Leena Hassinen kertoo ikoneista. Diakonian ajanvaraus taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481, muina aikoina vastaaja. Keskusteluajan varaaminen oman alueesi diakoniatyöntekijälle: Malmi, Pukinmäki, Tapanila ja Siltamäki p. 09 2340 4524 tai p. 09 2340 4526. Tapuli, Puistola ja Jakomäki p. 09 2340 4520 tai p. 09 2340 4523. Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikki ja Viikinmäki p. 09 2340 4530. Talviloman maksuttomat toimintapäivät 1.–3.-luokkalaisille Malmin kirkolla 18.–22.2. klo 9–15. Ulkoilua, leikkiä ja yhdessäoloa. Päiviin sisältyy ruokailu lukuun ottamatta retkipäiviä, jolloin omat eväät. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat tiedot kirjeitse. Ilmoittautua voi joko koko viikoksi tai yksittäisiin päiviin. Ilm. nettisivuilla, hakusanaksi talviloma. Talviloman leirit Nastolassa, Luomaniemen leirikeskuksessa. 1.–3.-luokkalaisten leiri 18.–20.2. ja 3.–6.-luokkalaisten leiri 20.–22.2. Leirillä ulkoillaan, leikitään, askarrellaan ja hiljennytään yhdessä. Hinta 35 e. Ilmoittautuminen nettisivuilla, hakusanaksi talviloma. Tied. pienten leiristä asko.lintumaki@evl.fi, p. 040 720 0747, ja isojen leiristä niina.penttinen@evl.fi, p. 050 911 8626.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Menokasvo

Malmilla pääsee laulamaan suosikkibiisejä Mikä on hienointa veisuillassa? – Viime vuonna oli mukavaa, kun mukana oli myös ihmisiä, joille veisut eivät aiemmin ole olleet tuttuja. Yhdessä laulaminen ja oleminen oli tärkeintä. – Kaikki tunteet olivat läsnä, sillä veisut herättävät monenlaisia ajatuksia tai muistoja. ULLA LÖTJÖNEN

ESK O JÄ MSÄ

Nuorisomuusikko Lissu Elenius, mikä on aikuisten veisuilta? – Se on rento täysi-ikäisten laulutapahtuma, jossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja 70-luvulta tähän päivään. Veisukirjoihin on vuosien varrella koottu vanhoja suosikkeja ja aina on otettu mukaan jotain uutta. Nykyään kirja ilmestyy viiden vuoden välein. Kenelle tilaisuus on tarkoitettu? – Ilta on tarkoitettu kenelle tahansa 18–116-vuotiaalle. Järjestämme aikuisten veisuillan nyt toista kertaa. Ensimmäinen ilta oli tosi onnistunut: tila oli täynnä kaikenikäisiä aikuisia, nuorempia ja vanhempia. Ilta Malmin kirkossa loppuu vasta lähellä puolta yötä. Mitä kaikkea teillä on ohjelmassa? – Ohjelmassa on laulamista ja rentoa yhdessäoloa. Tauoilla on aikaa jutella, tutustua toisiin ja syödä yhteisiä nyyttäriherkkuja. Ilta päätetään yhteiseen hartauteen.

Aikuisten veisuilta 2.2. kello 17–23.30 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Nuoren seurakunnan veisukirjan biisejä lauletaan upean bändin säestyksellä. Illassa on mukana ostaripastori Meri Ala-Kokko, Helsingin yliopistolaisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappi Laura ”Late” Mäntylä sekä Lissu and the Red Book Band. Tule yksin, kaverin kanssa tai isolla porukalla koko illaksi tai vain osaksi aikaa. Voit halutessasi tuoda mukanasi jotain pientä herkkua yhteiseen nyyttäripöytään. Illassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Jokainen saa olla mitä on. Tapahtuma on alkoholiton.

MENOT 1. – 14.2.

Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Apua & tukea

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu 3.2. klo 10. Kosonen, Heininen ja Pesonen-Kareinen sekä Adoramuslauluyhtye ja Addictio- kuoro. Vuoden 2019 Yhteisvastuukeräys avataan ja Oulunkylän seurakunnan uudet työntekijät siunataan työhön. Marttojen järjestämä kahvitus. Messu 10.2. klo 10. Airaksinen ja Mäkiö, sekä naiskuoro Elegia, johtaa Anna Karjula. Käpylän kirkossa: Messu 3.2. klo 18. Albekoglu ja Helenius sekä naiskuoro Helmi. Avataan vuoden 2019 Yhteisvastuukeräys. Messu 10.2. Elo ja Helenius sekä Oulunkylän seurakunnan isoset. Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa. Joka kuukauden 3. keskiviikko ehtoollinen. Maunulan kirkon remontti valmistuu huhtikuussa 2019.

TAPAHTUMIA Bellows & Pipes -konsertti Käpylän kirkossa 1.2. klo 18. Harmonikka-urut -duolevyn julkaisukonsertissa kuullaan Markku Lepistön sävellyksiä ja kansanmusiikkisovituksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Barokin pyörteissä – lasten musiikkitapahtuma Oulunkylän kirkossa 3.2. klo 17. Tervetuloa kaikki lapset ja lapsenmieliset vanhempineen kuuntelemaan, tanssimaan ja musisoimaan yhdessä barokkiorkesterin kanssa! Mukana esiintymässä Amore Barocco -orkesteri, sekä ViuluVei -viulukoulun oppilaita. Ota oma iso sifonkihuivi mukaan tai jousisoittimesi, niin voit osallistua musisoimiseen ja tanssimiseen. Kahvit ja ohjelmalehtinen sisältäen kahvitarjoilun Yhteisvastuun hyväksi 5–8 e. Ystävänpäivän lauluja Maunulan Saunabaarissa to 14.2. Klo 13. Maija Pesonen-Kareinen ja Elisa Hapuli, Maunulan lauluryhmä ja Maunulan leikkipuiston lapsiryhmä. Kahvitarjoilu Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy. Yhteisöravintola Salaam. Buffetlounasta tarjolla torstaisin klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Ravintolan toiminnasta vastaavat monet eri kansallisuudet. Vapaaehtoinen maksu 1–10 e. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12. Kohtaamispaikka kaikenikäisille vauvasta vaariin. Tule säännöllisesti tai poikkea satunnaisesti. Sisältää puuron, sämpylän, kahvin tai teen. Vapaaehtoinen maksu 1 e. Lasten muskariryhmät torstaisin Maunulan Asukastalo Saunabaarissa, 2–5-v. klo 9.30–10, 1–2-v. klo 10–10.30 ja 0–1-v. klo 10.30–11. Yksinhuoltajien olohuone Oulunkylän kirkolla klo 17–19. Ryhmä kokoontuu parittomien viikkojen tiistaina 21.5. saakka. Tarjolla on iltapalaa ja lastenhoito on järjestetty. Olkkari on maksuton, avoin kaikille, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Tiedustelut: diakoni Terhi Lahdensalo ja perhetyöntekijä Mirva Keski-Vähälä.

Yhteisvastuukeräyksen vapaaehtoiset Eila Hänninen ja Tiina Linkoaho pelaavat Yhteisvastuun Yatzy-peliä.

Yhteisvastuukeräys innostaa toimimaan Yhdessä tekeminen pitää kyynisyyden loitolla, sanovat Eila Hänninen ja Tiina Linkoaho. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA SIRPA PÄIVINEN

ila Hänninen ja Tiina Linkoaho kuuluvat kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmään, joka kokoontuu Meilahden kirkolla. Ajatus maailman parantamisesta ei ole ihan uusi löytö. – Olin parikymppinen, kun aloin ymmärtää kehittyvien maiden ongelmia ja avun tarvetta. Silloin puhuttiin prosenttiliikkeestä, ja minusta tuli Kirkon Ulkomaanavun kuukausilahjoittaja, Hänninen muistelee. Myöhemmin hän on toiminut Yhteisvastuukeräyksen listakerääjänä ja liikkunut myös keräyslippaan kanssa, Hänninen aloitti 1983 perustetussa vapaaehtoisryhmässä viisi vuotta sitten. Samantapaisia vaiheita läpi käyneellä Linkoaholla on takanaan 15 vuotta ryhmässä.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Yhteisvastuumessu su 3.2. klo 11. Mikael Tammilehto, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen. Yhteisvastuukeräys käynnistyy. Pakilan Martat kahvittaa, tuotto Yhteisvastuulle. Myynnissä leivonnaisia myös mukaan. Toteuttamassa seurakunnan lisäksi Pakilan Martat, lippu-

– Muutettuamme Pikku-Huopalahteen olin kerran kirkkokahveilla kun tuli puhetta kansainvälisestä avusta. Minut kutsuttiin ryhmään henkilökohtaisesti. Se kutsu kantaa yhä, Linkoaho toteaa. RYHMÄ SUUNNITTELEE ja järjestää tapahtumia, myyjäisiä, Yhteisvastuukeräyksen tuotemyyntiä, konsertteja, yhteisiä aterioita ja arpajaisia. Niillä tienataan rahaa keräykseen. Perinteinen näytön paikka on Yhteisvastuukeräyksen avausmessun yhteydessä 3. helmikuuta. – Kaikki ryhmäläiset eivät tietenkään ehdi kaikkeen mukaan, mutta kukin vuorollaan. Voi auttaa omalla tavallaan ja omalla paikallaan, ja voi luottaa siihen, että apu menee perille, Tiina Linkoaho sanoo. Hän korostaa ryhmän merkitystä: – Yhdessä tekeminen pitää kyynisyyden loitolla. Emme ole täällä vain itseämme varten. KAUTTA VUOSIEN ovat Yhteisvastuukeräyksen kohteet tuntuneet molempien mielestä tärkeiltä. Ryhmäläiset valmistautuvat kertomaan hienotunteisesti ja tyrkyttämättä, mihin

kunta Vuorenhaltiat ja Pakilan NMKY. Messu su 10.2. klo 11. Suvi-Maria Roine ja Ari Häyrinen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Peittopiiri parillisten viikkojen maanantaisin klo 13. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13 Mukana laulamassa Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18, huo-

tämän vuoden keräyksen rahat menevät. – Koulutus on aina ajankohtainen asia. Tänä vuonna halutaan tukea pienituloisten perheiden lapsia kotimaassa ja katastrofialueiden lapsia ulkomailla, Hänninen aloittaa ja Linkoaho jatkaa: – Tuki on hyvin konkreettista. Ihmisiä autetaan auttamaan itse itseään. Apua annetaan avunsaajien syntyperästä, uskonnosta tai poliittisesta vakaumuksesta riippumatta. ■ Lue lisää tämän vuoden keräys kohteista sivuilta A 4–5. Perhemessu, Yhteisvastuun avaus Laajasalossa su 3.2. klo 12 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Soppalounas. Joel Hallikainen – Rakkautta etsimässä su 3.2. klo 17 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Liput 15 e käteisellä. Kahvio ennen ja jälkeen konsertin. Osa tapahtuman tuotosta lahjoitetaan Yhteisvastuukeräykselle. Messu ja Yhteisvastuulounas su 10.2. klo 10 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Yhteisvastuukonsertti su 10.2. klo 18 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. MeriTuuli Ikäheimonen, huilu, Heikki Hämäläinen, sello ja Anu Holländer, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e keräykselle.

maa uusi päivä! Kuoroa johtaa kanttori Ari Häyrinen. Kutomakerho kokoontuu keskiviikkoisin klo 19 VälKeessä, Välitalontie 71. Perhekerho torstaisin kello 9–11:30 VälKeessä, Välitalontie 71. Tarjolla aamupalaa 2 e/aikuinen ja 0,50 e/ lapsi, rentoa yhdessäoloa ja vaihtuvaa tekemistä. Tervetuloa! Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Kerhossa mukana diakoniatyöntekijä. Kippo & Kulho lounaskahvila perjantaisin klo 11–12.30 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka 2 e tai 5 e, joka on omakustan-

Ystävänpäivän Yhteisvastuurieha Kallion kirkonmäellä to 14.2. klo 16–18. Arpajaiset, puffetti. Koiravaljakko, palokunta, makkaranpaistoa.

nushinta, tai 10 e, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä. Pakilan Martat ti 5.2. klo 18. Helander-kotien palvelut ikäihmisille, oma Marttamme kertoo. Oulunkylän Martat ovat vierainamme. Raamattupiiri to 7.2. klo 18.30. Viihdelaulukurssin konsertti ti 12.2. klo 19. Tammikuun viihdelaulukurssin osallistujat esiintyvät pop/jazzlaulunopettaja Susanna Erosen johdolla. Vapaa pääsy. Perinteinen Ystävänpäivän konsertti to 14.2. klo 19 Hyvän Paimenen kirkolla. Liput 15 e aikuiset ja 5 e alle 15-vuotiaat. Järjestäjinä alueen lc-klubit.

18 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Hautauspalveluja

Siivouspalveluja

HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 4.–15.2. Kivipäiville osallistuvat seuraavat kiviliikkeet: Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy, Suomen Kivivalmiste Oy, Kivilähde – Kaavin Kivi Oy

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Kotisiivousta yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

www.bremerinhautakivi.fi

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset edullisesti. Puh. 040-2566907.

Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta. Kiviliikkeen edustajat toimipaikoissa: katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

• maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja tasoitukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, puh. 050-4310175.

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Lakipalveluja

Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Rakennusala Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Etsitään pariskuntaa Oletko etsimämme henkilö? Dokumenttielokuvaan ikäihmisten rakkaudesta etsitään 75-90 vuotiasta pariskuntaa, jolla on edessä iso elämänmuutos: muutto palvelutaloon yksin tai yhdessä. Takana kenties pitkä parisuhde ja nyt ollaan yhdessä ison muutoksen edessä. Ota yhteyttä ohjaajaan: Anu Kuivalainen, puh. 040 1689901 anu.bonsai@gmail.com

Hammashoitoa TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

0400 287 442

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Vuokrata halutaan Ostetaan

Insinööri etsii Helsingistä yksiötä. Luottotiedot ok, ei lemmikkejä, savuton. 0405548893/ Kalle

Vuokralle tarjotaan Vuokralle tarjotaan kaunis, hyvin varusteltu 54 neliön kaksio Munkkivuoresta. Vuokra 950 €, vesimaksu 21/hlö Tiedustelut 0405835794 / Salmi

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Ada Tikka

T A K U U T Y Ö

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

Kotikuntoutusta taidolla ja sydämellä Kävely ja tasapaino paremmaksi omassa kodissa. Jani tietää konstit 20 vuoden kokemuksella. Fysioterapeutti kotiin -palvelu tarjoaa erityisesti ikäihmisille toiminnallista kuntoutusta, harjoittelua ja hierontaa kotona itsenäisen liikkumisen ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi. Puh. 040 552 9766 Jani Jaatinen fysioterapeutti, ikäihmisten fysioterapian erik. opinnot Dosentintie 7, 00330 Hki. fysioterapeuttikotiin.fi

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

pe 1.2. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. klo 18.30 kotiseurat E.Fuller-J.& H.Juusti, Hirvit.7, Sipoo. su 3.2. klo 17 Seuratuvalla, N.Rantala, K.Hildén (HUOM aika!). klo 18 Klaukkalan kko takkah., Ylitilant.6, N-järvi. klo 18 Yv-seurat Ankkurissa, Keskusk.11, Mlä. ma 4.2. klo 18 Pentin seurat Alppilan kko srk-sali, Kotkank. 2, Hki; mus. mm. Alppilan salonkikuoro; kahvit alussa. klo 18.30 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. pe-su 8.-10.2. seuraliikepäivät Aholansaari, www.aholansaari.fi. su 10.2. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, soppa ja seurat; Kipparink.8, Espoo: saarna L.Väyrynen-Si. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa; Seuratuvan virsikuoro, joht. T.Sulkanen. ti 12.2. klo 12.30 Seuratupa läh.piiri, Salomonk.17D, 2.krs; ”Intian medialäh.-työn ja heränn.kansan läh.-rahaston yht. juuret”; M.Soikkeli, Sansa. ke 13.2. klo 18 Hgin tmk krypta, Kirkkok.18; teetä klo 19. klo 19 Körttikodilla, Ratak.1aA3, Hki. to 14.2. klo 18 L.-Pasila srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 15.2. klo 15 Columbus Katukpli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. TULOSSA: su 10.3. klo 17 ”Puiden hengitys” -konsertti Seuratuvalla: A-M Raittilan runoja & sellomus.

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Su 3.2. klo 17.00

Leikkaa talteen

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Roihuvuoren kirkko, Helsinki 60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Kim Ekblom ja Joska Josafat. Myös rukousta sairaiden puolesta. Vapaaehtoinen ohjelma 10 €. Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Naistenpäivät 8.–10.2.2019 Pyhä puhuu ja puhuttelee arjessa Oman hiljaisen tavan ja tilan löytäminen, siellä viivähtäminen antaa voimia ja virkistää arkikiireiden keskellä. Se myös ohjaa pois uupumuksesta levollisuuteen ja lepoon. Hiljaisuuden hedelmistä voi nauttia ihan pienissäkin hetkissä. Pyhä puhuu, rohkaistutaan olemaan kuulolla. Naistenpäivien vetäjät Tuula Portin, Mari Peltoniemi, Sirkka-Liisa Raunio, Ulla Saunaluoma, Miia Ståhle, musiikissa Meri Kalanti. Vivamosta Leena Broman.

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Käsiohjelma tammikuun alussa vivamo.fi/ohjelmat Ilmoittautuminen 4.2.2019 mennessä:

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Ulla Saunaluoma

Vivamontie 2, 08200 Lohja, puh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi, vivamo.fi

kansanraamattuseura.fi ESIRUKOUSILTA

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 3.2. klo 13.30 Jumalan lahjoja Ehtoollisesta 1. Kor. 11:17-34 – Tinja Halunen Pyhän Hengen lahjat 1. Kor 12:1-11 – Kerttu Nygrén Raamattupiiri 14.2. klo 18.00 1. Kor. 7-9

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 12.2 klo 19

Ronny Thylin, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään keväällä joka toinen viikko. Petrus församling Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki

Ehtookellot Tuomasmessu joka sunnuntai klo 18 9.2. Kallion kirkossa klo 17

3.2. Saarna Heidi Zitting

Musiikissa Taneli Helminen, Tuomaskuoro

10.2.

Saarna Anitta Vuorela ja Kristiina Erelä Musiikissa Tuuli Malve, Tuomaskuoro Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23

Palvelukseen halutaan Taksinkuljettaja vakituiseen työsuhteeseen. Paikka avoinna päivä ja/tai yövuoroihin, myös osa-aikaista työtä tarjolla. Talli Pihlajamäessä. Soita 0449393862 tai ismoriiali@gmail.com

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Tuula Portin

Yhteistyössä

tuomasmessu.fi

Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Sirkka-Liisa Raunio

Osallistumismaksu 35 € (pelkkä la 25 €). Täysihoitohinta 141,50–179,50 €/hlö.

Lempeää laulua ja huilua. Siunausta ja rukousta. Johdatus pyhään ja ehtoollinen.

Janinan Kotihoito 046 922 2000

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Janna Laiho, 050 374 8174 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Ehdolla eduskuntaan?

30 %

Annamme vaali-ilmoituksille

hinta-alennuksen.

Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Janna Laiho p. 050 374 8174, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme. Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

tuomasmessu.fi

Palveluja tarjotaan

20 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Ruokalistalla on liikaa yllätyksiä OLEN KIRKON jäsen, koska se harjoittaa myöskin hyväntekeväisyystoimintaa. En ole uskonnollinen, mutta minulla on hengellinen vakaumus. Olen Etu-Töölössä asuva eläkeläinen. Toki teen myös työtä, koska se on mielenkiintoista ja palkitsevaa. Käyn joskus hakemassa kotiini Café Töölön Waste &Feast -lounasta Töölön kirkosta. Ruoka on edullista ja hyvää, mutta ruokalista ei juurikaan pidä paikkaansa. Kuulen milloin minkin selityksen: tukussa ei ollut, lista on laadittu syksyllä, tai tällä hinnalla ei saa muuta. Minulla on allergioita, joten olen tarkka ruokavaliostani. Ehkäpä se on niin, että halvalla ei saa kaikkea.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? CHANDAN KHANNA / AFP - LEHTIKUVA

Reino Seppänen

Töölön kirkolla syödään yhdessä KIITOS ARVOKKAASTA palautteesta. Café Töölön (Waste & Feast) yhteistä lounasta on ollut tarjolla tiistaisin ja perjantaisin Töölön kirkolla. Lounas on ensisijaisesti tarkoitettu nautittavaksi paikan päällä yhdessä muiden lounastajien kanssa. Toisinaan ruokaa on jäänyt yli, ja sitä olemme voineet myydä myös kotiin vietäväksi. Hinta on ollut tuolloin sama kuin paikan päällä syötynä. Olemme pyrkineet varmistamaan, että ruokailemaan tulleet henkilöt saavat lounasta. Joillakin kerroilla lounastajia on ollut niin paljon, että kaikille ei ole riittänyt ruokaa. Syyskauden alussa julkaisimme ruokalistan, johon olimme laittaneet maininnan siitä, että muutokset ruokalistassa ovat mahdollisia. Olemme pahoillamme siitä, että olet tullut kirkolle turhan takia ja kokenut pettymyksen. Kirkolle voi soittaa lounaspäivänä ja varmistaa, mitä ruokaa on tarjolla, jolloin välttyy turhalta käynniltä. Tervetuloa jatkossakin syömään Töölön kirkolle! Minna Valkiainen diakoniatyöntekijä Töölön seurakunta

Kiitos gregoriaanisesta messusta LÄMMIN KIITOS pastori Esko M. Laineelle, kumppaneille ja kuorolle Malmin kirkossa 19. tammikuuta 2019 latinaksi ja suomeksi järjestetystä gregoriaanisesta messusta ja piispa Henrikin aikojen muistelusta. Messun tunnelma oli koskettava. Se pani pohdiskelemaan myös kristillisen kirkon pitkää matkaa ja ihmisenä elämistä. Eeva Kuuskoski

Aikamatka kirkossa KIITOS MALMIN seurakunnalle, Esko M. Laineelle ja muille toimijoille Pyhän Henrikin päivän gregoriaanisesta messusta. Se oli aikamatka 500 vuoden taa, jolloin latina vielä oli kirkon kieli. Toisaalta messu juhlallisuudessaan ja hitaassa mietiskelevyydessään tuntui ihan ajankohtaiselta. Esko Miettinen Helsinki

Taiteilija käyttää ilmaisunvapauttaan RISTO SIMOSEN mielestä (K&k 20.12.2018) Ville Rannan piirrokset ovat jumalanpilkkaa. Kirkko ja kaupunki -lehdellä on suuri lukijakunta. Joukkoon mahtuu ihmisiä laidasta laitaan, joten heille tulee toimittaa elävää lehteä, jossa ei ole yhtä oikeaa ja toista väärää. Siksi pilapiirtäjä Rannan piirrokset sopivat hyvin lehden sivuille. Suurinta osaa lukijoista ne lähinnä hymyilyttävät kannaotoillaan. Sinä päivänä, kun K&k muuttuu yhden asian julistajaksi ja kirkollisten tilaisuuksien ilmoituslehdeksi, se saa ryhtyä lopettamaan itse itseään. Koska suorastaan ahmin kaiken saatavilla olevan printtimedian, olen tutustunut myös muiden uskontokuntien julkaisuihin ja lähinnä masentunut niiden yksipuolisesta, jopa tuomitsevasta sanomasta, vaikka elävä elämä on vuonna 2019 paljon moniarvoisempaa. Sakari Partinen Sipoo

Ranta viljelee miesvihaa

Pyhiinvaeltajia eri puolilta maailmaa osallistui tammikuun puolessa välissä hindujen Kumbh Mela –juhlaan Allahabadissa, Intiassa. Juhlassa puhdistaudutaan synneistä Sangamin vedessä. Sangam on hindujen pyhä paikka, jossa Ganges-, Yamuna- ja Sarasvati-joet yhdistyvät. Kyseessä on maailman suurin joukkokokoontuminen. Kahdentoista vuoden välein Allahabadissa järjestettävään Kumbh Melaan osallistuu kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Messua on uudistettava vanhaan suuntaan OTSIKKO VOI ensilukemalta tuntua paradoksilta. Kommenttini ydin on nostaa esille valtavirtana kulkevan arkipäiväistämisen sudenkuoppa. Ihminen kaipaa rituaaleja banaalin arjen keskellä. Evankelis-luterilainen kirkko on viime vuosina toiminut tätä kaipausta vastaan pyrkiessään arkipäiväistämällä lähentämään suhdettaan maallistuneeseen kirkon jäseneen. Evankelis-luterilaisen uskonnollisuuden ulkoiset muodot ovat askeettiset verrattuna esimerkiksi ortodoksiseen kirkkoon, jonka rituaaleihin kuuluvat väriloisto, suitsukkeet ja runsaat koristelut. Hyvä niin, askeettiset muodot istuvat hyvin pohjoismaiseen avoimeen yhteiskuntaan. Mutta arkeen osallistuminen ei saa tarkoittaa suomalaisen valtakirkon nykymenoa, joka tuntuu kärsivän jonkinlaista pitkittynyttä krapulaa niistä menneistä ajoista, jolloin uskonnollisen sanan tulkinta oli pappien yksinoikeus ja lukutaidotonta kansaa syyllistettiin uhkaavaan sävyyn. Reaktiona kirkkoa on arkipäiväistetty. Messutkaan eivät ole enää hiljentymisen riittejä, vaan kesken ju-

malanpalveluksen kirkkojen auloissa melutaan kovalla äänellä, lapset juoksentelevat pitkin käytäviä, lasten annetaan puhua salissa kovalla äänellä, saliin tullaan ja mennään kuin hollituvassa. Saarnan jälkeen osa seurakuntalaisista saattaa taputtaa, kun ei osata erottaa tv:n laulukilpailujen käytöstapoja kirkollisista käytöstavoista. ”Antakaa lasten tulla tyköni” ei tarkoita edellä kuvattua menoa. Kirkko ei uskalla auktoriteettivastaisen ilmapiirin Suomessa sanoa mistään mitään jylisevällä äänellä, kun pelätään, että joku saattaa pahastua, että loputkin ihmiset kirkkosalista kaikkoavat. Pohjanmaa on Suomessa niitä harvoja alueita, jossa enää kuulee todella väkeviä saarnoja. Ihminen kaipaa henkisyyttä ja hengellisyyttä, irtiottoa arjen keskellä. Rituaalit ja hiljentyminen ovat sen muotoja. Muodot eivät tarkoita kylmää, muodollista suhtautumista kasvokkain kohdattaessa, vaan koskevat messuja. Kirkon pitää uskaltaa tarjota tähän mahdollisuus, uskaltaa kunnioittaa muotoja, jopa tuoda lisää rituaaleja ja symbolismia. Usko on sitten jokaisen yksityisasia. Harri Erämetsä valtiotieteiden tohtori, Espoo

VILLE RANNAN pilapiirrokset ovat mielestäni hyvä esimerkki nykyajan suvaitsevaisuudesta: ollaan suvaitsevaisia niin kauan kuin toinen on samaa mieltä. Usein tällaiset henkilöt ovat lopulta kaikkein suvaitsemattomimpia. Ranta hyökkää usein halveksivasti suomalaista miestä kohtaan. Miesviha, joka kohdistuu valkoiseen mieheen, on muutenkin maamme yleisin vihamuoto. Se on niin yleinen, että sitä ei edes tuomita. Miettikää, jos Rannan piirroksissa olisi suomalaisen miehen tilalla maahanmuuttaja tai esimerkiksi nainen. Mielestäni kristilliset arvot eivät tue tällaista vihaa ja ylimielisyyttä. Eivätkä ne tue myöskään rasismin yleisintä muotoa eli niin sanottua itserasismia: katkeruutta ja ylikriittisyyttä suomalaisuutta kohtaan. Marja Wiik yhteiskuntatieteiden maisteri, Helsinki

Meille kulta ja kimallus, lapsille vain jätteet? JÄTE on teollisuustuotannon sivuvirta, jota on syntynyt teollisuuden alkuajoista asti. Ihmisen elämää helpottavat laitteet kuten puhelin, kamera, lamppu, polkupyörä, auto, lentokoneet ja muut tarve-esineet päätyvät lopulta jätteiksi. Aivan viime aikoina on huomattu muovin valtava määrä merissämme. Tuoreen tutkimuksen mukaan myös maaperässämme on muovia. Olemme käyttäneet maapallon luonnonvaroja tehdäksemme elämästämme mukavaa ja helppoa. Nyt on aika meidän jokaisen toimia, jotta ihmiskunta selviytyy ja saa jatkaa olemassaoloaan täällä toistaiseksi kauniilla planeetallamme. Ei ole oikein, että meidän on kulta ja kimallus – ja lapsille jäävät vain tuhkat. Birgitta Wulf Salo