Kirkko ja kaupunki 2019 03 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VĂ&#x201E;N TĂ&#x201E;HDEN.

A6 Silikoniblondista suntioksi

14.2.2019 kirkkojakaupunki.fi

B8 Kosketus ruokkii parisuhdetta paremmin kuin analysointi

Lukijat kertovat, miten he rentoutuvat. B 1

KIINALAINEN SANANLASKU

Kun ihminen on kuollut, hänen energiansa jatkaa samalla laadulla niissä ihmisissä ja ympyröissä, missä hän eli. ELOKUVAOHJAAJA KITI LUOSTARINEN HELMIKUUN EEVASSA

Iankaikkisesti

Ruohonlehtikin palaa takaisin valtamereen, kuinka eivät ihmiset kohtaisi uudestaan.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019 Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.” JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 11: 25–26

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Piikkejä lihassa UUTISET SUOMALAISEN vanhustenhoidon huonosta laadusta ja laiminlyönneistä tulivat yllätyksenä aika harvalle. Sitä paljon puhuttua hiljaista signaalia on sinkoillut ilmatilassa jo pitkään. Kaikki yksityisellä rahoituksella järjestetyt hoivapalvelut eivät ole luokattomia. On myös malliesimerkkejä asiakkaan ihmisarvoa kunnioittavasta ja hänen tarpeisiinsa erinomaisesti vastaavasta hoivabisneksestä. Eikä kaikki julkisen puolen palvelun tuotanto suinkaan ole onnistunut edistämään ihmisten hyvää elämää, DIAKONIT JOUTUVAT pikemminkin päinvastoin. Siitäkin on TAISTELEMAAN ikävä kyllä runsaasti esimerkkejä. ASIAKKAIDENSA

”

IHMISARVON

KIRKON YKSI TEHTÄVÄ on olla piikkinä PUOLESTA JOPA yhteiskunnan lihassa ja muistuttaa SEURAKUNNAN kaikkien ihmisten jakamattomasta SISÄLLÄ. ihmisarvosta silloin, kun jotkin muut arvot yrittävät jyrätä ihmisen arvokkuu den alleen. Kun hiljaiset signaalit ihmisen hädästä uhkaavat jäädä surinaksi päättäjien korvissa, pitää kirkon toimia vahvistimena, joka lisää voimaa hiljaisiin viesteihin.

VAAN MAHDOTONTA se ihmisarvon puolustaminen ei ole. Kristillinen ajatus kaikkien ihmisten yhtäläi sestä arvosta, Jeesuksen opetus laupiaasta samaria laisesta ja virren viisaus, jonka mukaan saaja auttaa antajaa ja sairas terveen parantaa, eivät ole elämälle vieraita korulauseita. Jos nimittäin haluamme niiden olevan totta. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi LEHTIKUVA

DIAKONIAN YKSI TEHTÄVÄ taas on olla piikkinä kirkon lihassa. Toisinaan diakonit joutuvat taistelemaan asiakkaidensa ihmisarvon puolesta jopa seurakunnan sisällä. Yksityisessä hoivakodissa huonoa hoitoa saava vanhus on siinä suhteessa varsin helppo tapaus, että hänen puolellaan ovat kaikki, varsinkin vaalien alla. Sen sijaan mielenterveyspotilaan, päihde ongelmaisen, ylivelkaantuneen, peliriippuvai sen ja pitkäaikaisvangin toivottaminen tervetul leeksi ja hänen ihmisarvonsa puolustaminen on jo paljon työläämpää. Niin pikkuporvarillinen parkettilattiakirkko me olemme.

Olen huolissani läheisistäni, joiden askel vuosi vuodelta hidastuu. Kunpa he voisivat asua vielä pitkään rauhassa kotona. Ilman pelkoa siitä, miten hoito järjestyy, jos jalat pettävät tai muisti katoaa. Rukoilen, että tuet elämän lopputaipaleella heitä, jotka kerran olivat täynnä elinvoimaa.

Paavi ja suurimaami paiskasivat kättä Paavi Franciscus ja suur imaami Ahmed elTayeb alle kirjoittivat julistuksen rau hasta ja tuomitsivat Jumalan nimissä tehdyn terrorismin. Paavi Franciscus on ensimmäi nen katolisen kirkon johtaja, joka on vieraillut Arabian nie mimaalla. Lue juttu osoittees sa kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 14.2.2019

numero 3

Seuraava lehti ilmestyy 28.2. KANNEN KUVA: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Tänään on hyvä hetki kertoa, että sinä olet tärkeä” Moni pariskunta voisi oppia rakkauden osoittamista perheen koiralta, sanoo Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

1 2 3

Paula Ruotsalainen, pitäisikö ystävänpäivää viettää kansainväliseen tapaan rakastavaisten päivänä vai muistaa ystäviä, kuten moni suomalainen tekee? – Kannustan sekä ystävyksiä että pariskuntia viettämään ystävänpäivää. Ystävyys ja rakkaus ovat elämän suuria lahjoja, joita ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Tämä päivä on hyvä hetki kertoa, että sinä olet minulle tärkeä. – Tärkeämpää kuin se, miten muistat, on se, että muistat ja kerrot sen. Paras lahja on aika, joko tapaaminen tai puhelinsoitto. Kysy, mitä toiselle kuuluu ja kuuntele rauhassa, mitä hän kertoo. Ystävänpäivä muistuttaa rakkaudenosoitusten tärkeydestä. Osoittavatko suomalaiset riittävästi hellyyttä? – Siinä asiassa on monella parantamisen varaa. Liian usein hellyys kohdistuu vain lapsiin ja lemmikkieläimiin ja puoliso jää sivustakatsojaksi. – Voisimme ottaa oppia siitä, miten koira tulee perheenjäsentä vastaan joka kerta yhtä iloisesti ja ilmaisee, että ”ihanaa kun tulit kotiin!” Lapsilta voisimme oppia välittömyyttä, joka saa kömpimään syliin tai halaamaan, kun siltä tuntuu. Minkälaista hellyyden osoittamista suomalainen mies kaipaa, entä nainen? – Työssäni olen kuullut miesten kertovan eri tavoin kosketusvajauksesta. Moni mies on vailla naisen kosketusta, vaikka eläisi parisuhteessa. Uskon, että mies soisi puolison siivoavan vähemmän ja sylittelevän enemmän. – Naiset toivovat usein arkikosketusta, kuten hipaisua ohi mennessä tai suukkoa kotiin tullessa. Usein naisilla on vielä suurempi vajaus puolison henkisestä läsnäolosta. Nainen kaipaa kokemusta, että mies on todella läsnä, edes välillä, ja kuuntelee, mitä hänellä on mielessä.

Voiko ystävänpäivää viettää, jos on yksinäinen ja se tuntuu kipeältä? – On hyvä olla ystävällisissä väleissä sen ihmisen kanssa, joka on kaikkein läheisin ja jonka kanssa on tekemisissä koko ajan eli oman itsensä. Jokainen voi olla itselleen ystävä: ostaa kukkia tai suklaata ja katsoa vaikka lempileffan. – Vaikka itsellä olisi torjutuksi tulemisen kokemuksia, niiden ei kannata antaa pilata tätä päivää ja tulevaisuutta. Aina kannattaa olla ystävällinen ja avoin uusille tuttavuuksille.

Millainen on iltarukouksesi? – Rukoilen joka ilta perheeni ja ystävieni puolesta. Muistan erityisesti niitä, joilla on nyt jollain tavalla vaikeaa. Lisäksi muistan rukouksissani vähän kaukaisempia ihmisiä, joiden elämässä tiedän olevan rankkoja asioita. ■

”

MONI MIES ON VAILLA NAISEN KOSKETUSTA, VAIKKA ELÄISI PARISUHTEESSA. PAULA RUOTSALAINEN

4 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Yksi Espoon vetonauloista on Nuuksio ja siellä Suomen luontokeskus Haltia. Kuva: Mika Huisman

Espoo on vuoden matkailualue Visit Finland, Suomen matkatoimistoalan liitto SMAL sekä Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy valitsivat Espoon kautta aikain ensimmäiseksi vuoden matkailualueeksi Suomessa. Vertailussa oli mukana yhteensä 111 kuntaa, seutukuntaa ja maakuntaa. Vuonna 2018 rekisteröityjen yöpymisten määrä Espoossa tammi-marraskuussa oli 440 000. Espoon vetovoimaisimmat kohteet ovat Nuuksio ja Suomen luontokeskus Haltia, EMMA – Espoon modernin taiteen museo Näyttelykeskus WeeGeellä, innovaatioekosysteemi Espoo Innovation Garden sekä Espoon Rantaraitti.

Espooseen valittiin kirkkoneuvosto Espoon kirkkovaltuusto valitsi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Heikki Sorvarin ja varapuheenjohtajaksi Paula Viljakaisen. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra Kalervo Salo. Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Outi Krause. Muut jäsenet kaudella 2019–2020 ovat Kira Järves, Tiina Kujala, Timo Lankinen, Kari Larjava, Olli Nuosmaa, Håkan Nyman, Esa Pigg, Iida Rotko, Anna Rukko, Risto Sepponen, Sini Tyvi ja Marja Vuorela.

Kauniaisten valtuustoa johtaa Ala-Reinikka Kauniaisten seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan tammikuussa puheenjohtajakseen Tapani Ala-Reinikan ja varapuheenjohtajaksi Veronica Fellmanin. Kirkkovaltuuston asioita valmistelemaan valittiin yhteinen kirkkoneuvosto. Sen puheenjohtajana toimii suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mimosa Mäkinen. Jäseniksi valittiin Nina Cross, Turid Hedlund (varapuheenjohtaja), Jaakko Nevanlinna, Kjell Nyberg, Ingrid Ojaluoma ja Kare Visuri.

Arkkipiispa jyrähti vanhustenhoidosta Arkkipiispa Tapio Luoma ottaa Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla olevassa haastattelussaan kantaa vanhustenhoitoon. Hänen mukaansa nyt julkisuuteen tulleet hoivan puutteet viestivät ongelmista asennoitumisessa ikäihmisiin ja muihin erityistä tukea tarvitseviin lähimmäisiimme. Pahimmillaan herää kysymys, pidetäänkö vanhuksia ylipäätään enää kiinnostavina, ainutlaatuisina ihmisinä, toteaa Luoma. Lue lisää: Kirkkojakaupunki.fi/ uutiset.

Kolmikko tarttui vallan kahvaan Helsingin ja Vantaan yhteisten kirkkovaltuustojen johtoon valittiin liberaalit nuoret naiset, Espooseen arvokonservatiivi mies. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

hteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja on merkittävä luottamushenkilö ja vallankäyttäjä seurakuntayhtymissä. Espoon, Helsingin ja Vantaan uudet kirkkovaltuutetut valitsivat puheenjohtajikseen kolmikon, jossa on kaksi naista ja yksi mies. Espoon valtuustoa johtaa 69-vuotias Heikki Sorvari. Helsingissä valtuustoa johtaa 36-vuotias Hanna Mithiku. Vantaalla puheenjohtajan nuijaa käyttää seuraavien kahden vuoden ajan 35-vuotias Eve Rämö. Rämö ja Mithiku edustavat arvoliberaalia Tulkaa kaikki -liikettä. Sorvari on arvokonservatiivisen Yhdessä matkalla -listan johtava hahmo. Seurakuntavaalien vaalikoneessa hän ilmoitti itselleen läheisimmäksi herätysliikkeeksi lestadiolaisuuden. HEIKKI SORVARI on kokenut kirkkopoliitikko. Hän on ollut Espoon seurakunnissa erilaisissa luottamustehtävissä jo 90-luvulta asti. Tätä ennen hän on toiminut kymmenen vuotta yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Sorvari on kirkolliskokouksen ja Kirkkohallituksen täysistunnon jäsen. Hän nosti kirkolliskokouksessa kissan pöydälle, kun siellä päätettiin pakottaa kaikki seurakunnat liittymään kirkon yhteisen kirjanpidon ja palkanlaskennan järjestelmään Kipaan. Häntä olisi kannattanut kuunnella, sillä raskas järjestelmä on nyt maksanut kirkolle kymmeniä miljoonia euroja. EVE RÄMÖ VALITTIIN 19-vuotiaana Korson seurakuntaneuvoston varajäseneksi vuonna 2002. Hän on kolmannen kauden kirkkovaltuutettu ja johtanut Vantaalla seurakuntien strategiaa pohtivaa toimikuntaa. Rämö on kaupunginvaltuutettu, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ja vihreiden ehdokas eduskuntavaaleissa. Hänen mukaansa on sekä seurakunnan että kaupungin etu, että niillä on yhteisiä luottamushenkilöitä. Näin kaupunki ja seurakunnat pystyvät toimimaan parhaiten vantaalaisten hyväksi. HANNA MITHIKU on ollut seurakuntien luottamushenkilö kahdeksan vuoden ajan. Viimeiset kuusi vuotta hän on vaikuttanut Helsingin seurakuntien yhteisessä kirkkoneuvostossa. Hän on myös kirkolliskokouksen varajäsen. Mithiku sanoo kuuluvansa moninkertaisesti vähemmistöön. Hän on Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen, kuuluu seksuaalivähemmistöön eikä ole ihonväriltään valkoinen. Hänen isänsä on kotoisin Etiopiasta.

Kirkossa on voitava sanoa, että synti on todellisuutta ja siitä pitää tehdä parannusta. HEIKKI SORVARI

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat Hanna Mithikulle tärkeitä – ja niin ne ovat myös helsinkiläisten enemmistölle. – Ei pidä jäädä tuijottamaan laskevia jäsenmääriä tai tekemään temppuja. Pitää rakentaa seurakuntaa, joka on ihmisille merkityksellinen. Tärkeää on, että kirkossa puheet ja teot kohtaavat toisensa, hän kiteyttää. VANTAAN KIRKKOVALTUUSTON puheenjohtaja Eve Rämö toivoo kirkon perhetyöhön uutta ajattelua. – Seurakunnan palvelut ovat vahvasti suunnatut ihmisille, jotka kulkevat tietynlaista elämänpolkua. Kuljetaan perhekerhosta rippikouluun ja seuraavan kerran ihmisiä tavoitetaan, kun heillä on omia lapsia. Kaikilla ei heitä ole. – Pitäisi olla toimintaa, johon voi tulla yhteen, on perhettä tai ei, toteaa Rämö. Heikki Sorvari toivoo, että seurakunnissa keskitytään kirkon perustehtävään. – Evankeliumin julistamiseen, lähetystyöhön ja diakoniaan. Kirkossa on voitava sanoa, että synti on todellisuutta ja siitä pitää tehdä parannusta. Ei Raamatun mukaista opetusta pidä pelätä.

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vuokrasopimus päättyy. Tervetuloa! www.sope .fi

Myymälämallit -50% kirjahyllyt • astiakaapit • tv-tasot • sohvat • vuodesohvat 2.3. asti

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Ehdolla eduskuntaan? Pitäisi olla toimintaa, johon voi tulla yhteen, on perhettä tai ei.

30 %

Tärkeää on, että kirkossa puheet ja teot kohtaavat toisensa.

Annamme vaali-ilmoituksille

HANNA MITHIKU

Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot.

hinta-alennuksen.

Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Janna Laiho p. 050 374 8174, etunimi.sukunimi@otava.fi

EVE RÄMÖ

Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme. Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Heikki Sorvari haluaa säilyttää hyvän espoolaisen yhteistyön ja toimia niin, että asiat sujuvat järjestyksessä ja rakentavasti. Eve Rämö haluaa, että pelisääntöjä noudatetaan ja keskustelu pysyy valtuustossa asiallisena. Hän ottaisi Vantaan kaupungilta mallia siihen, että tärkeimmissä päätettävissä asioissa pidettäisiin kokouksissa ryhmäpuheenvuorot. Hanna Mithiku korostaa, että luottamushenkilöiden ääntä pitää kuulla jo asioiden valmisteluvaiheessa. Kokouksissa hänen tavoitteensa on, että päätösesitykset ovat selkeitä.

MITÄ MIELTÄ KOLMIKKO on pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteistyöstä? Heikki Sorvari olisi valmis tutkimaan uudestaan oppilaitostyön yhdistämistä ja uskoo yhteistyöhön myös maahanmuuttajien kohtaamisessa. Lisäksi hän nostaa esille siirtymisen tilojen lämmityksessä fossiilisista polttoaineista ekologisiin vaihtoehtoihin. Se kannattaisi suunnitella ja valmistella yhdessä. Eve Rämö haluaisi kehittää Kirkko ja kaupunkia palvelemaan enemmän alueellisia tarpeita. Hän arvioi myös yhteisestä seurakuntatyöstä ja diakoniasta löytyvän yhteistyöalueita. Hanna Mithikun mukaan mahdollisen yhteistyön pitää olla joustavaa – pikemminkin yhteistä oppimista ja projekteja kuin pysyviä rakenteita. ■ Lue lisää puheenjohtajien ajatuksista kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

6 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Katri Haapanen on tehnyt opintoihin kuuluvia työharjoittelujaksoja Hakunilan seurakunnassa.

Sakastin tähtönen Suntioksi opiskeleva Katri Haapanen uskoo uuden ammatin opettavan nöyryyttä, koska siinä näkyy elämän koko kirjo.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

ä oot jotenkin tutun näköi nen, joku seurakuntalai nen saattaa sanoa Katri Haapaselle. – Ai, no mulla on vaan sel laiset kasvot, hän vastaa. Katri Haapanen (ent. Sorsa) ei ole sellainen ”oikea julkkis”, jonka kaikki tunnistaisivat siksi, että hän olisi ollut mukana politiikassa, musiikkielämäs sä, missikilpailuissa tai näytellyt. Jul kisuudessa hän on kyllä ollut. Ollakseen vasta 33vuotias Haapa nen on ehtinyt monenlaista. Hän on työskennellyt sihteerinä, assistenttina mallitoimistossa, kultasepänliikkees sä, optikkoliikkeessä, vaatekaupas sa ja DJ:nä. Hän on juontanut chattia telkkarissa, poseerannut mallikuvissa ja kisaillut bikinit päällä Viidakon tähtöset tositvohjelmassa. Hän on mennyt naimisiin, saanut lapsen, ollut kotiäitinä, elänyt ”hippi mutsivaiheen” ja pitänyt perheblogia, jossa jakoi elämästään lähes kaiken aina seksielämäänsä myöten. Avoi muutensa vuoksi hän on päätynyt kaikenlaisiin otsikoihin, tvohjelmiin

ja muun muassa Vauvalehden kan teen. Mutta nyt elämässä on uusi vaihe. Haapanen opiskelee suntioksi Laaja salon opistossa ja suorittaa opintoi hin kuuluvia harjoittelujaksoja koti kaupungissaan Vantaalla, Hakunilan seurakunnassa. KATRI HAAPASEN TAPA kertoa elä mästään on suora ja itseironinen. Se näkyy esimerkiksi hänen Instagram tilillään, jolla on yli 10 000 seuraajaa. Hän kutsuu itseään ja muita 2000lu vun silikoniblondeja ”ongelmajät teeksi”, koska muovisten esineiden laittaminen hautaan on kielletty. Hän myös jakaa kuvapareja, joissa vierek käin ovat blondiKatri bikineissä ja ny kyinen hillitysti pukeutunut, omaan ruskeaan hiustenväriinsä palannut suntioKatri. Paljon on tapahtunut, mutta muu tos ei ole niin suuri kuin ulkokuoren perusteella voisi kuvitella. – Kun aloin opiskella suntioksi, jot kuvat ajattelivat, että onkohan Katri seonnut. Toisaalta, kun olin esimer

kiksi Viidakon tähtösissä, puhuin us kosta ja muut tiesivät, että olen usko vainen. Ne, jotka tuntevat minut pi demmältä ajalta, eivät yllättyneet täs tä käänteestä. Oikeastaan esiin on tullut entistä Katria. Sellaista, joka on aina usko nut Jumalaan, vaikka erosi kertaal leen kirkostakin, kun usko ihmisiin ja kirkkoon horjui ja silloinen kumppa ni oli sitä mieltä, että niin pitää tehdä. Katri Haapanen pitää muutosta luonnollisena, elämään kuuluvana asiana.

”

TÄMÄ ON OLLUT MINULLE SILMIÄ AVAAVA TYÖ. TÄSSÄ NÄKEE ELÄMÄN KIERTOKULUN.

– Pakkohan muutosta on tapahtua. Kymmenen vuottakin on pitkä aika ih misen elämässä. Jos mitään ei tapah tuisi, olisin huolissani. VUODEN KESTÄVÄT suntioopinnot koostuvat sekä teoriaopinnoista et tä työharjoittelusta. Tähän mennes sä Katri Haapasen opintoihin on kuu

lunut kiinteistönhoitoa, työturvalli suutta, kirkollisten toimitusten kul kua, siivousta ja keittiötyöskentelyä. Keväällä on luvassa hautaukseen liit tyviä asioita. – Suntio on mahdollistaja. Jos miet tii vaikka yhtä päivää seurakunnassa: jos suntio ei olisi töissä, juuri mikään ei sujuisi. Työhön liittyy monenlaisia asioita. Jos minun pitää vaikka siivota vessat, teen sen mielelläni. Suntioopinnot kiinnostavat nyt monia alanvaihtajia. Haapanen arvioi olevansa luokkansa nuorin. – Suntion työ on arvostettu vanha ammatti. Kun on elänyt tiettyyn pis teeseen, haluaa nähdä muutakin. Tä mä on ollut minulle silmiä avaava työ. Tässä näkee elämän kiertokulun. Sa man päivän aikana voi olla hautajai set ja kaste. Työssä kohdatut asiat ovat saaneet Haapasen miettimään, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. – Jos joku ei opi tässä työssä nöy ryyttä, hänen pitää katsoa peiliin! Ol laanhan tässä mukana elämän kosket tavissa hetkissä ja valmistellaan mui den tärkeitä tilaisuuksia. On myös an nettava muille tilaa loistaa. Opintojen aikana Haapanen on miettinyt paljon omaa herkkyyttään. Suntion ei pitäisi olla se, joka mur tuu toisten hautajaisissa. Herkkyy den kanssa elämiseen Haapanen on

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

saanut apua työkavereilta. Hän muistaa erityisesti yhden papin sanat, ettei meidän ihmisten tarvitse kantaa toisten suruja, vaan voimme luottaa Jumalaan. – Hakunilassa on tosi hyvä ilmapiiri. Täällä puhalletaan yhteen hiileen ja minut on otettu lämpimästi vastaan. NUOREMPANA Katri Haapanen halusi julkisuutta julkisuuden vuoksi. Sitä tulikin, ja sen myötä kaikenlaista palautetta. Enimmäkseen palaute oli positiivista, mutta tuli myös negatiivista, jopa tappouhkaus. Perheen omaisuuttakin tuhottiin. Suntio-opintojen myötä Katri Haapanen on alkanut saada toisenlaisia kommentteja. Jotkut haluavat puhua hengellisistä asioista tai kysyvät, millaista siellä kirkossa oikeasti on. Haapasten kotonakin puhutaan uskonnosta ja kirkosta. Katrin aviomies Sasu on kirkkoon kuuluva ateisti. Yhteiselo on kuitenkin mutkatonta. – Esimerkiksi kuolema on meillä sallittu puheenaihe. Siitä on puhuttu myös meidän viisivuotiaan kanssa. Hänelle sanomme, että äiti uskoo, että kun ihminen kuolee, hän menee Jumalan luo. Isi uskoo, että meistä kasvaa nurmikkoa. SUNTIO-OPINNOT PÄÄTTYVÄT keväällä. Sen jälkeen Katri Haapanen aikoo tehdä töitä tuntisuntiona ja jatkaa osaaikatyötään vaatekaupassa. – Tykkään tehdä töitä erilaisissa paikoissa, erilaisten ihmisten kanssa. Kun töissä on kulunut vuosi, voi alkaa miettiä seuraavaa siirtoa. Haapasta kiinnostavat myös muut kirkolliset ammatit, esimerkiksi papin tai diakonin työ. Se, mihin suuntaan hän lopulta lähtee, on kiinni taloudellisistakin seikoista. Asuntolainaa pitäisi maksaa pois, ja varsinkin papiksi opiskelu vie monta vuotta. Unelmia Haapasella riittää. – Haluan opiskella, matkustaa, nähdä ja kokea. Olen vähän tuuliviiri, ei minusta koskaan tiedä. ■

Noin vuoden kestävät opinnot Varsinaista suntion ammattitutkintoa ei enää ole. Uusi tutkinto on nimeltään seurakunta- ja hautauspalvelualan ammattitutkinto. Tutkinto muuttui 1.8.2018. Uudessa tutkinnossa on kaksi osaamisalaa: seurakuntapalvelun osaamisala (suntio) ja hautauspalvelun osaamisala (hautaustoimistotyöntekijä). Alaa voi opiskella esimerkiksi Laajasalon opistossa Helsingissä, Seurakuntaopistossa Järvenpäässä ja Turun kristillisellä opistolla. Opinnot kestävät 1–1,5 vuotta. Koulutus tapahtuu pääasiassa työpaikalla. Ala kiinnostaa tällä hetkellä monia alanvaihtajia. Suntioksi ovat opiskelleet muun muassa näyttelijöinä tunnetut Sara Paavolainen ja Marja Packalén.

Andy Warholin viimeiseksi työksi jäi kuvasarja, joka perustuu Leonardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen -maalaukseen.

Andy Warhol kävi salaa kirkossa FLASH FLASH -ooppera kertoo ristiriitaisen taiteilijan ja mediapersoonan tarinan. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA GETTY IMAGES

uha Siltanen kiinnostui Andy Warholista jo opiskellessaan 1980-luvulla Teatterikorkeakoulussa. Tuolloin ei poptaiteen edelläkävijänä 1960-luvulla tunnetuksi tullut amerikkalaistaiteilija ollut erityisen muodikas. Siltanen löysi kuitenkin hengenheimolaisen Juhani Nuorvalasta, joka opiskeli Sibelius-Akatemiassa. Siltanen ja Nuorvala päättivät tehdä tarunhohtoisesta Warholista oopperan. FLASH FLASH valmistui vuonna 2008, mutta se saa kantaesityksensä vasta nyt Espoon kaupunginteatterin johtajan Erik Söderblomin ohjaamana. – Tämä on nyt viides tai kuudes yritys tuoda ooppera näyttämölle. Meille on tullut tästä viivytyksestä jo vitsailun kohde. Toki yhtenä syynä siihen on se, että teos sisältää hyvin erikoisia elementtejä. Kyseessä ei todellakaan ole perinteinen ooppera, libreton kirjoittanut Siltanen kertoo. Ooppera keskittyy Warholin kuolemaan. Taiteilija makaa newyorkilaisen sairaalan potilashuoneessa, joka näyttää hänen silmissään oopperan näyttämöltä. Kuoleva mies siis on omasta elämästään tehdyn oopperan katsoja. – Warhol kuoli vuonna 1987 sairaalassa oltuaan sappirakon leikkauksessa. Kuolemalle ei löytynyt lääketieteellistä syytä. Yksi teoria on, että operaatio kävi sairaaloita pelkäävän taiteilijan hermoille niin pahasti, että hän yksinkertaisesti kuoli kauhuun, Siltanen sanoo. MONILLE YLLÄTTÄVÄ tieto on ehkä se, että Andy Warhol oli harras kristitty, joka kävi salaa kirkossa viikoittain. Lähtökohtana tälle oli sukuperinne: hänen Slovakiasta muuttaneet vanhempansa olivat kreikkalaiskatolisia. Warholin uskonnollisuus tulee vahvasti esiin FLASH FLASH -oopperassa. Juha Siltasen mukaan Warholin tuotannossa keskeinen käsite on ikoni, joka ortodoksisuudessa tarkoittaa ikkunaa toiseen, lohtua antavaan, maailmaan. – Warholin teokset perustuvat tunnepitoisiin kuviin, joita hän kopioi ja käsitteli grafiikan keinoin. 1960-luvun alussa hänen taiteessaan oli dramaattisia aiheita kuten autokolari ja sähkötuoli. Hän toisti samaa kuvaa useamman kerran, koska uskoi, että toisto häivytti kuvan järkyttävän vaikutuksen ja antoi katsojalle miellyttävän, tyhjän olon.

– Toiston tekniikkaa Warhol käytti muun muassa tunnetuissa kuvasarjoissaan Marilyn Monroesta ja Campbellin säilykepurkeista. Hän halusi tehdä taideteoksia, joiden kautta katsoja saavuttaa rauhan samoin kuin ikoni tarjoaa rauhan ja kokemuksen ikuisuudesta. Warholin uskonnollisuutta kuvastaa myös se, että hänen viimeiseksi työkseen jäi sadan teoksen sarja kristinuskon keskeisestä teemasta, viimeisestä ehtoollisesta.

”

WARHOL HALUSI TEHDÄ TAIDETEOKSIA, JOIDEN KAUTTA KATSOJA SAAVUTTAA RAUHAN SAMOIN KUIN IKONI TARJOAA RAUHAN. JUHA SILTANEN

JUHA SILTASEN mielestä Andy Warholiin kiteytyy jotain olennaista 1900-luvun lopun kuluttamisen kulttuurista, palvoihan hän itsekin rahaa. Samalla yksinäisen ja salaperäisyyden verhoaman taiteilijan tuotantoon on piilotettu voimakasta hengellisyyttä. – Warhol oli ristiriitainen mutta tietyllä tavalla täysin synnitön ihminen. Vaikka hän oli rikas, hän eli askeettisesti ja toimi kaikessa sääntöjen mukaisesti, Siltanen pohtii. – Warholin Factory-studiolla hengaili ihmisiä, joita hän kutsui superstareiksi. Siitä tulevat väkisinkin mieleen Jeesus ja apostolit: Warhol oli keskellä syntisten laumaa, jonka elämää hän kuvasi ja dokumentoi. Juhani Nuorvalan säveltämän FLASH FLASH -oopperan musiikki poikkeaa perinteisestä oopperamusiikista niin soundinsa kuin virityksensä puolesta. Välillä tullaan lähelle rock-sointia. Oopperassa esiintyvät laulajat Tuuli Lindeberg, Varvara Merras-Häyrynen, Martti Anttila, Sampo Haapaniemi ja David Hackston sekä tanssija Ari Kauppila. Orkesterina on NYKY Ensemble. ■ FLASH FLASH – Andy Warholin kaksi kuolemaa to 14.2. ja pe 15.2. klo 19 ja la 16.2. klo 15 Espoon kaupunginteatterin Revontulihallissa.

8 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia

HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 4.–15.2. Kivipäiville osallistuvat seuraavat kiviliikkeet: Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy, Suomen Kivivalmiste Oy, Kivilähde – Kaavin Kivi Oy Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta. Kiviliikkeen edustajat toimipaikoissa: katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi

HERÄNNÄISSEURAT ke 13.2. klo 18 Hgin tuomiokirkon krypta, Kirkkok.18; teetä klo 19. klo 19 Körttikodin seurat. to 14.2. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 15.2. klo 15 Columbus Katukappeli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. su 17.2. klo 17 ”Ahdistuksesta aamuun”, veisuut Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi), Salomonk.17D. klo 18 Järvenpään Kirkonkulma, Kirkkot.6. pe 22.2. klo 18 Vehkojan srk-kesk., Yli-Anttilant.3, Hyvinkää. la 23.2. klo 18 Mikaelinkirkolla, Emännänp.1, (Kontula), Hki. su 24.2. klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikint.9, Loviisa. ti 26.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D (Autotalo, Kamppi), Hki. ke 27.2. klo 19 Körttikodin seurat. pe 1.3. klo 12 Maailman rukouspäivän hartaus (Kv. naisten ekum. rukouspv) Seuratuvalla, Salomonk.17D. Järj. NNKY, Maailman rukouspv. toimik. & H-Y. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo.

Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Rakennusala Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Palveluja tarjotaan MYISITKÖ ASUNTOSI? Luotettava kiinteistövälittäjä palveluksessasi. LKV Marja Repo. RE/MAX CLASSIC. Puh. 040 556 9897 Soita tai laita tekstiviesti!

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Olemme Eija ja Mari, äiti ja tytär, teemme yhdessä ja erikseen kodin ja toimitilojen siivouspalveluja yli 18 v. kokemuksella. Arvostamme ystävällistä palvelua, huolellisuutta ja tehokkuutta työssämme. Kodinsiivoukset alk.40 e/h sis. 24% alv. Soita meille: Eija Lehtiö & Mari Herala. Puh. 050-3835508

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €). YHTEISVASTUU.FI

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

Maailma pyörii 24/7, mutta ihminen ei sellaista kestä. Tarvitsemme lepopäivän. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

unnuntaina nukutaan pitkään. Sitten syödään tavallista parempi aamiainen kaikessa rauhassa. Mitään tiukkaa ohjelmaa päivälle ei ole laadittu, mitään ei ole pakko tehdä. Ei ostoksia, ei siivousta eikä pyykkäystä, ei työasioiden hoitamista eikä mielellään niiden miettimistäkään. Ehkä lähdetään ulos luontoon. Tai jos siltä tuntuu, käperrytään sohvalle katsomaan elokuvaa tai jaksokaupalla jotakin sarjaa. Tai nojatuoliin viltin alle lukemaan. Ruokaa laitetaan hartaudella ja syö-

dään kiireettömästi, yleensä perheen kanssa. Ruuan jälkeen voi pötkähtää päiväunille. Illalla jatkuu sama rento haahuilu. Tällainen on Kirkko ja kaupungin nettikyselyyn vastanneiden lukijoiden keskivertolepopäivä. Viikoittaista lepopäivää viettää ylivoimainen enemmistö 227 vastaajasta, ja suurimmalle osalle heistä lepopäivä on sunnuntai. Sen sijaan harvemmalle lepopäivän vietossa on enää selvää uskonnollista kytkentää. Kolmekymmentä vastaajaa kertoi käyvänsä jumalanpalveluksessa tai jossakin hengel-

lisessä tilaisuudessa, seuraavansa jumalanpalvelusta radiosta tai televisiosta, rukoilevansa tai lukevansa Raamattua. Käskyä lepopäivän pyhittämisestä noudatetaan siis edelleen, vaikka sen vietto on nykyisin erilaista kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Kun Suomen kulttuurirahasto selvitti hiljattain julkaistussa tutkimuksessaan, mitä asioita suomalaiset pitävät pyhinä, kakkossijalle nousivat rauha, koti ja lepo. Niitä piti pyhänä yli puolet vastanneista.

Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

SUNNUNTAINA kotona tassutteleva tai kirkon penkissä istuva suomalainen tuskin tiedostaa viettävänsä päivää, jonka juuret juontavat muinaiseen Mesopotamiaan. Siellä vietettiin kuukausittaista šapattu-nimistä uskonnollista juhlapäivää ja noin joka seitsemäntenä päivänä tabupäivää, jolloin kuninkaan oli vältettävä tärkeiden asioiden tekemistä. Kun näihin yhdistettiin Israelissa vietetty täydenkuunjuhla, saatiin viikoittainen sapatti, jonka Jerusalemin papisto kehitti mahdollisesti jo 400-luvulla eKr. Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen luonnehtii sapattia omintakeiseksi luomukseksi, ja pitää sitä vanhatestamentillisen tradition merkittävimpänä antina tämän päivän ihmiselle. – Se, että lepopäivä on kerran viikossa, ei ole mikään itsestäänselvyys. Lepopäivä ei tupsahda tuosta vain, vaan se on yhteiskunnassa sovittava asia. Meillä yhteiskunta on edelleen sitä mieltä, että tätä juutalaisuuteen ensimmäisenä vakiintunutta käytäntöä kannattaa pitää yllä. Viikoittainen lepopäivä on meillä säädetty laissa. Työaikalaki määrää, että työntekijän on saatava kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika, joka – mikäli mahdollista – on sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Kirkko on ollut innokas lepopäivän ja sen uskonnollisen merkityksen puolustaja. Luterilaisen puhdasoppisuuden aikana 1600-luvulla Ruotsissa säädetty pyhätyön kielto ei tarkoittanut pitkään nukkumista ja loikoilua, vaan ennemminkin aikaista aamuherätystä ja kirkkoon lähtemistä. Vielä vuoteen 1869 asti kirkossakäynti sunnuntaisin oli laissa säädetty velvoite. Sapatin rikkomisesta Suomessa jaettiin muutama tuomio vielä 1950-luvullakin – se poistettiin rikoslaista vasta vuonna 1970. Kun kauppojen aukiolon rajoitukset poistettiin 2016, lakia valmisteltaessa pyydettiin lausuntoa myös kirkkohallitukselta. Se totesi, että säännöllisen viikkorytmin ylläpitäminen on yhteiskunnallisesti tärkeää ja että kirkollisten juhlapyhien merkitys on kirkon sanoman kannalta suuri. 78-VUOTIAS Eeva Hurskainen epäilee, että hänen sukupolvensa saattaa olla viimeinen, jolle sunnuntai on pyhäpäivä jumalanpalveluksineen. Aiemmin hänellä oli tapana käydä kirkossa joka pyhä, nykyisin harvemmin. Sen sijaan hän kuuntelee jumalanpalveluksen radiosta sängyllä makoillen ja saattaa veisata virsiä mukana.

– Eläkeläisenä päivät ovat helposti yhtä pötköä, mutta olen tahallani ja oman mielenterveyteni vuoksi tehnyt sunnuntaista erilaisen päivän, Hurskainen kertoo. Sunnuntaina aamiainenkin on erilainen. Arkena Hurskainen syö ruisleipää, pyhänä lautasella saattaa olla sämpylä. Luterilaisten kirkonmenojen jälkeen hän kuuntelee radiosta vielä ortodoksisen liturgian – silloin kun sellainen tulee – ja Horisontin. Samalla hän kokkailee lounasta. Iltapäivällä ohjelma on vapaa. Hurskainen saattaa lähteä ulos, lueskella tai kyläillä, tai joku voi piipahtaa hänen luokseen vierailulle. Illalla hän katsoo televisiota tai kuuntelee klassista musiikkia. Hurskaisen lapsuudessa sunnuntai oli pyhäpäivä, rauhallinen ja erilainen kuin muut. Silloin pukeuduttiin pyhävaatteisiin ja käytiin kirkossa tai kuunneltiin jumalanpalvelus radiosta. Maalaistalon töistä tehtiin vain välttämättömät. – Käsitöitäkään ei saanut tehdä, mutta nykyisin kyllä teen niitä. Muuten lepopäivän pyhittäminen on jäänyt minulle veriin. Nuoremmilla sukulaisillani niin ei ole. Kun heillä on sunnuntaina vapaata, he saattavat tehdä vaikka remonttia. Minulle ei tu-

lisi mieleenkään. Mutta sen verran olen maallistunut, että saatan käydä kaupassa, jos lauantaina on jäänyt käymättä. ENSIMMÄINEN lepopäivän viettäjä löytyy Vanhan testamentin alkulehdiltä, luomiskertomuksesta: ”Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään”. Se on yksi perustelu lepopäivän vietolle, mutta Martti Nissinen huomauttaa, että Vanhassa testamentissa on toinenkin. – Kymmenestä käskystä on kaksi versiota. Toisen Mooseksen kirjan versiossa sapatti perustellaan sillä, että Jumalakin lepäsi seitsemännen päivän, kun oli kuusi päivää huhkinut luomisen työssä. Viidennessä Mooseksen kirjassa sapatti perustellaan levolla: olit orjana Egyptissä, joten tiedät, mitä on työnpaiskinta. Ja myös orjien, orjattarien, härkien ja aasien pitää saada levätä. Juutalaisten lauantaisesta sapatista tuli kristittyjen sunnuntainen lepopäivä, ja Mooseksen kirjojen neljännestä käskystä tuli katolilaisille ja myöhemmin luterilaisille kolmas käsky. Lepopäivän perustelut ovat kristityille samat kuin Israelin kansalle aikoinaan. – Esimerkiksi Martti Luther tulkitsi lepopäiväkäskyä niin, että se on Jumalalle pyhitetty päivä, jolloin pitää olla aikaa ajatella muutakin kuin duunia ja leivän hankkimista. Toisaalta se on lepopäivä, joka meille kuuluu, sillä kukaan ei jaksa, ellei välillä lepää, Nissinen kertoo. Nykyisin tiukan linjan juutalainen ei sapattina esimerkiksi aja autoa tai kytke päälle sähkölaitteita. Töitä ei saisi tehdä ajatuksissaankaan. Ennen maailma oli yksinkertaisempi. Vanhassa testamentissa riitti, että kiellettiin työnteko ja mainittiin erikseen kaupankäynti, taakkojen kuljettaminen, ruuan valmistus, puiden kokoaminen ja tulenteko. Sapattisäännösten rikkojaa uhattiin ankarilla rangaistuksilla: kuolemalla ja yhteisöstä karkottamisella. – Se on aika ronskisti sanottu. En usko, että lakia on tässä ankaruudessa toimeenpantu. Nehän olisivat saaneet tappaa puolet porukasta. Enemmän se kertoo siitä, että laki oli tärkeä yhteisölle, Nissinen sanoo. UUDESSA TESTAMENTISSA kerrotaan, kuinka Jeesus ajautui törmäyskurssille joustamattomien sapattisääntöjen ja niitä valvoneiden fariseusten kanssa. Martti Nissisen mielestä Jeesus ei vastustanut sapattia sinänsä, vaan hänen toiminnassaan ja sapattia koskevissa lausumissaan kiteytyy hänen suhteen-

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

sa uskonnollisiin säädöksiin ylipäätään. Eli kuten Jeesus sanoo parannettuaan miehen, jonka käsi oli surkastunut: ”Kyllä sapattina on lupa tehdä hyvää.” ”Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja’, te ette tuomitsisi syyttömiä. Ihmisen Poika on sapatin herra”, Jeesus tokaisi Matteuksen evankeliumin mukaan, kun fariseukset närkästyivät opetuslapsille, jotka katkoivat ja söivät sapattina viljantähkiä. Markuksen evankeliumin versiossa samasta tapahtumasta Jeesus sanoo myös, että sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. – Evankeliumeissa tehdään selväksi, että jos ihmisten hyväksi tarkoitetut säädökset tukehtuvat säälimättömään kontrolliin ja siihen, että ihmisiltä kielletään perusasioita jonkin määräyksen takia, ne eivät ole enää ihmistä varten vaan ihmistä vastaan. Pilkuntarkka lain noudattaminen on eräänlainen uhrimeno. Siinä ihminen uhraa itseään, jotta tulisi täydelliseksi laintäyttäjäksi, Nissinen sanoo. SUNNUNTAIAAMUISIN vähän yhdeksän jälkeen Heikki Arponen saapuu Espoon tuomiokirkon sakastiin. Hän on viitisen vuotta toiminut vapaaehtoisena kirkkoväärtinä. Kirkkoväärtit ovat messussa muun muassa ehtoollisavustajina, tekstinlukijoina ja ovella vastaanottamassa tulijoita. Monen mielestä se saattaa kuulostaa työltä, mutta Arponen ei koe sitä niin. – Se on kivaa. Kirkkoväärtinä koen palvelevani Jumalaa, kirkkoa ja seurakuntalaisia. Ja messu on juhla. Arponen tietää kuuluvansa vähemmistöön, niihin noin yhdeksään prosenttiin suomalaisista, jotka osallistuvat jumalanpalvelukseen vähintään kerran kuukaudessa. Hän on huomannut, että kun kirkossa käy säännöllisesti, kirkkovuoden sisältöä alkaa ymmärtää uudella tavalla.

”

Lepopäivä ei tupsahda tuosta vain, vaan se on yhteiskunnassa sovittava asia. EKSEGETIIKAN PROFESSORI MARTTI NISSINEN

– Tärkeää on myös lepo ja pysähtyminen. Siunaus tulee pikkuhiljaa. Usein myös Arposen vaimo on messussa kirkkoväärtinä. Kotiin palattuaan he juovat kirkkokahvit ja valmistavat ja syövät päivällisen yhdessä. Sunnuntain ohjelmaan saattaa kuulua myös kävelyretki. Iltaisin he usein jo valmistautuvat seuraavan viikon töihin. – Olennaista on, että olisi hyvä saada erotettua lepopäivä arjesta. Muttei se aina onnistu eikä siitä pidä ottaa paineita, Arponen sanoo. Kaikille se ei onnistukaan. Kati-Erika Timperille sunnuntai on tavallisesti pyykkipäivä. Pyykkäämisen lomassa hän suunnittelee perheelleen seuraavan viikon ruuat ja laatii ostoslistan sekä valmistautuu tuleviin kokouksiin. Lauantaisin on rennompaa. Silloin hän käy perheen kanssa esimerkiksi ulkoilemassa tai elokuvissa. Timperillä on epäsäännölliset työajat, mikä tarkoittaa välillä myös ilta- ja viikonlopputöitä. Lisäksi hän on mukana kunnallispolitiikassa ja kahden lukiolaisen äiti. Elämä on lasten kasvettua helpottunut, mutta toista lapsista kuljetetaan edelleen jal-

kapalloharjoituksiin ja -otteluihin. Työpuheluita ja -sähköpostia tulee vapaa-ajallakin. Myös kotitöistä Timperi kantaa päävastuun. Kokonaista omaa lepopäivää Timperin viikkoon ei mahdu, vaan lepo ja oma aika on otettava pienissä pätkissä. – Pyrin ottamaan omaa aikaa tunnin tai kaksi parina, kolmena päivänä viikossa. Silloin luen tai lähden lenkille. Työreissuilla päivät ovat pitkiä, mutta usein niihin saa mahdutettua vaikka museokäynnin. Täydellisintä irrottautumista on veneily. Silloin ei tarvitse eikä voi tehdä mitään. MUUTAMASSA VUOSIKYMMENESSÄ työ on muuttunut paljon. Maailma pyörii 24/7, mikä monessa ammatissa tarkoittaa vuoro- tai viikonlopputyötä. Aiemmin monen työ oli fyysisesti raskasta, mutta nykyisin yhä useampi tekee työtä, joka on henkisesti kuormittavaa. – Monessa asiantuntijatyössä on ongelmana se, että työ kulkee päässä mukana koko ajan. Työ on muuttunut niin, että se on yhä enemmän irrallaan ajasta ja paikasta. Siksi on alettu yhä enemmän kantaa huolta palautumisesta ja levosta, arvioi psykologian professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut työn kuormitusta, stressiä ja kuormituksesta palautumista. – Yhteiskunnasta on tullut yhä enemmän suorituskeskeinen, ja vapaa-aikakin alkaa olla suorittamista. Jääkö silloin enää aikaa palautumiselle? Kinnunen kysyy. Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että vapaa-ajan pitäisi todellakin olla työstä vapaata. Ei riitä, että ollaan tekemättä työtä. Myös ajatusten pitäisi päästä siitä irti. – Se, että ihminen ajattelee vapaa-ajallaan negatiivisia puolia työstään, kuormittaa häntä. Kuormittavaa on myös sellainen asioiden vatvominen, joka ei johda ratkaisuihin. Jokaisella pitäisi Kinnusen mielestä olla viikossaan myös ihan omaa aikaa, jolloin voi tehdä, mitä itse haluaa ja mistä nauttii – tai olla tekemättä mitään. – Jos on hyvin väsynyt ja uupunut, sohvalla loikominen on ihan ok. Sitten, kun on voimia, olisi hyvä löytää sellainen aktiviteetti, josta pitää. Tutkimusten mukaan liikunta on hyväksi, samoin vuorovaikutus muiden kanssa. Mutta en minä liikuntaa suosittele sellaiselle ihmiselle, joka ei siitä nauti. Joku voi tykätä vaikka kotitöistä, ja silloin ne voivat olla ihan hyvä keino palautua.

Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Loppuunpalamisesta puhuminen ei myöskään ole opiskelijapiireissä tabu. Pihla kuitenkin pelkää, että asiasta kertominen saattaisi vaikuttaa tulevaan työnhakuun, ja siksi hän puhuu tässä haastattelussa nimimerkillä. Pihlan toipuminen pääsi alkuun, kun hän sai tukea ja määräaikaisen eläkkeen ja pystyi niiden ansiosta keskittymään lepäämiseen. – Olen opetellut löytämään asioita, jotka tuovat iloa ilman, että niihin liittyy minkäänlaista tarvetta suorittaa. Olen esimerkiksi vaihtanut järjestöhommat siihen, että pelaan hyvällä omallatunnolla tietokonepelejä ja luen runokirjoja. Olen myös opetellut kuuntelemaan itseäni myötätuntoisesti. Pihlalle lepopäivä on aivan konkreettisesti lepopäivä, ja niitä hän yrittää järjestää itselleen kaksi viikossa. Hänen mukaansa se on vähän kuin simuloisi hiljaisuuden retriitin kotioloihin: kännykät ja kaikki turha pois. Ei uutisia. Unta niin paljon kuin unettaa. Kissojen paijaamista.

ULLA KINNUNEN MUISTUTTAA, että joka ikinen uupuu, jos tiukka työtahti ilman vapaapäiviä ja lomia jatkuu tarpeeksi kauan. Työhönsä motivoitunut saattaa jaksaa kauemmin, mutta ei hänkään loputtomiin. Jatkuva psyykkinen kuormitus voi johtaa myös fyysisiin sairauksiin. Stressitilanteessa kehossa erittyy stressihormoneita adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia. Kun stressaava tilanne on ohi, myös stressihormonien tason pitäisi palautua normaalille tasolle. – Jos näin ei käy, se kuluttaa elimistöä. Pitkäaikaisella stressillä on osoitettu olevan yhteys esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, Kinnunen kertoo. Hänen mukaansa yksi ensimmäisiä pitkittyneen stressin merkkejä on unen häiriintyminen. Jos unen saaminen on vaikeaa tai aamuyöstä herää miettimään ongelmiaan, asialle on syytä tehdä jotain. – Ja kyllä joka aamu voi kysyä itseltään, miltä tuntuu ja onko minusta kiva lähteä töihin. Jos jo aamulla on väsynyt, se voi olla uupumuksen merkki. Silloin on hyvä miettiä, onko se työ vai koko elämäntilanne, joka kuormittaa. Huolestua kannattaa myös, jos tuntuu siltä, että elämässä ei ole yhtään omaa aikaa eikä mitään mukavaa. KUN KAUPASSA käyminenkin alkoi tuntua sekä henkisesti että fyysisesti liian raskaalta, yliopistossa opiskeleva Pihla otti yhteyttä lääkäriin. Nyt hän on 26-vuotias. Viimeiset kaksi vuotta ovat menneet siihen, että hän on toipunut keräytyneestä väsymyksestä ja opetellut lepäämään. Hän on harjoitellut kuuntelemaan vointiaan ja pudottanut elämästään kuormittavia asioita. Jotta uupumus ei toistuisi, hän on myös miettinyt paljon sen syitä. – Parikymppisellä elämään opettelu on vielä vaiheessa, mutta samalla pitäisi kauheasti suorittaa. En oikein tiennyt, mikä riittää. Kun opintotuki loppui, menin töihin. Lopulta tein nollatuntisopimuksella töitä viidessä eri paikassa, jotta sain vuokrani maksettua, Pihla kertoo. – En myöskään tunnistanut omia rajojani. Ne kohdat kalenterissa, joissa ei ollut opiskelua, piti jättää vapaiksi työntekoon. Tuntui, ettei tilanteesta ollut ulospääsyä ja etten jaksanut, mutten saanut sanoa sitä. Häpesin sitä, että en jaksanut vastata ystävien viesteihin, ja surin, koska en tiennyt, milloin

minulla olisi seuraava vapaapäivä. Ja se, että en ehtinyt tavata ystäviä, uuvutti entisestään. Ajatukset alkoivat rakoilla, eikä Pihla pystynyt keskittymään eikä tekemään asioita, jotka olivat aiemmin tuoneet hänelle iloa. Hän heräili öisin kahden tunnin välein, ja unirytmi oli sekaisin. – Lopulta keho ei kestänyt. Tuli rytmihäiriöitä ja traumaperäistä reagointia aikaisempiin juttuihin. Kun ei saa levättyä, avautuu tulppa, ja menneisyyden raskaat ja käsittelemättömät asiat nousevat pintaan. Onneksi olen päässyt terapiaan purkamaan niitä. Tuttavapiirissään Pihla ei ole ainoa parikymppisenä loppuunpalanut. Hän kertoo tuntevansa monta alansa opiskelijaa, joille on käynyt samoin.

”OLEN KOTONA tekemättä mitään. Joskus yöpuvussa koko päivän, enkä petaa edes sänkyä”, kirjoittaa Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastannut 50-vuotias nainen viikonlopuistaan. Martti Nissinen huomauttaa, ettei lepo ole laiskuuden merkki eikä kenellekään pitäisi tulla huonoa omaatuntoa siitä, että lepää työstään. Hänen mukaansa työnantajat voisivat enemmän valvoa sitä, etteivät työntekijät tee liikaa töitä ja polta itseään loppuun. – Ei meitä ole luotu tänne pelkästään työntekijöiksi, eikä meidän ole tarkoitus olla taloudellisesti hyödyksi koko ajan. Myös talous on asia, joka on ihmistä varten – ei ihminen taloutta varten. Ihmisille on hyväksi, että on olemassa päivä, jolloin mietitään muutakin kuin rahan sampoamista. Nissisen mielestä on sääli, jos sunnuntaista tulee yhtä kiireinen kuin kaikista muistakin päivistä. Hän muistuttaa, että vapaa-aikana ihmisen pitäisi saada levätä loputtomista vaatimuksista ja hoitaa mieltään jollakin, mikä on kivaa ja tuntuu hyvältä. – On arvokas perintö, että joka seitsemäs päivä pyhitetään vähemmälle hömpötykselle. Ihmiselle on vahingoksi, jos ampiaispesä päässä ei hiljene hetkeksikään. Tylsyys olisi meille hyväksi. Olisi hyvä totutella olemaan välillä ihan luillaan liikkumatta. Tai liikkua, mutta ilokseen, ei suoritukseksi. ■ Kuvatekstit ovat Kirkko ja kaupungin lukijoiden kertomuksia heidän lepopäivän vietostaan.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kutsu

Shockwave paineaaltohoito Saga kutsuu viihtymään Esittelykierros joka keskiviikko klo 13 kaikissa Saga-palvelutaloissa

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen Helsingin Ala-Malmilla sijaitsevaan taloomme. Koti Saga-palvelutalossa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura on lähellä. Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Apua mm. luupiikkiin, jännevaivoihin, hyppääjän polvi, kalkkiolkapää, tennis- ja golfarinkyynärpää. Hoidossa annetaan mekaanisia paineiskuja, jotka ulottuvat syvällekin kudokseen.

Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä ja varaa oma esittelyaika Satu Hellsten | puh. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 00700 Helsinki

www.fysiosakura.fi

Rajatorpantie 41 C, 3.krs. 01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16

Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä

Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Väsynyt olemaan vahva Uupuneita hoitanut terapeutti Heli Suutari uupui kiivastahtisessa työssä, mutta oppi lopulta hoitamaan itseään. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

adam, onko teillä mahdollisesti stressiä? Ensiapuklinikan lääkärin kohtelias kysymys pysäytti Belgiassa asuvan Heli Suutarin kesällä 2016. Päivä oli saanut odottamattoman käänteen, kun Suutari palasi töistä kotiin. Puoliso ihmetteli, mitä hänen kasvoilleen oli tapahtunut. Suutari katsoi peiliin ja tajusi, että kasvojen oikea puoli oli halvaantunut. Kaikeksi onneksi halvaantumiselle ei löytynyt magneettikuvauksessa fyysistä syytä. Kasvojen puutuminen johtui pitkittyneestä ylikuormittumisesta. Muutamaa kuukautta aikaisemmin Suutari oli saanut unelmatyöpaikan hollantilaiselta yksityisklinikalta, joka oli erikoistunut riippuvuuksien, syömishäiriöiden ja burnoutin hoitamiseen. – Olin työskennellyt yksin sen jälkeen, kun valmistuin yksilö- ja pariterapeutiksi vuoden 2014 alussa. Tunsin itseni aloittelijaksi uudessa ammatissa ja kaipasin ympärilleni työyhteisön tuomia raameja, oppimista ja jakamista, hän kertoo. UNELMATYÖ OSOITTAUTUI yksinäiseksi puurtamiseksi. Työtoverit eivät viettäneet lounastaukoja yhdessä, vaan kukin söi kotoa tuomiaan voileipiä tietokoneensa ääressä. Suutari pani merkille, että moni kollega oli vastavalmistunut ja työntekijöiden vaihtuvuus klinikalla oli suuri. Työtahti oli hänelle ennen kokemattoman kova. Asiakkaat asuivat klinikalla hoidon ajan, ja terapeutit kiersivät huoneesta toiseen tapaamassa heitä. Kuhunkin tapaamiseen oli varattu 45 minuuttia. Ennen seuraavaa asiakasta oli 15 minuutin ”tauko”, jonka aikana piti kirjoittaa tapaamisen muistiinpanot ja lukea seuraavan asiakkaan kansio. – Se oli todellista liukuhihnatyötä. Melko pian huomasin, etten jaksanutkaan. En pysynyt tahdissa mukana. Työpaikka alkoi tuntua koneistolta, jonka arvomaailma oli vieras, Suutari sanoo. Kasvohalvaus havahdutti hänet kuuntelemaan pahaa oloaan. Olisi ollut ajanhukkaa jäädä odottamaan klinikan työkulttuurin muut-

tumista terveemmäksi. Päätös irtisanoutumisesta ei ollut hyppy tyhjän päälle, sillä hän oli säilyttänyt yksityisvastaanottonsa Brysselissä. Vakituisesta työpaikasta luopumisen lisäksi Suutari vähensi terapiatyön minimiin, harrasti liikuntaa ja söi terveellisesti. Toipumisen olisi pitänyt alkaa, mutta hän löysikin itsensä kuopan pohjalta. Itku, suru, epätoivo ja syvä väsymys saartoivat häntä monen kuukauden ajan. – Koin, että olin antanut kaikkeni, mutta mikään ei riittänyt. Löin itseäni tarpeettomilla itsesyytöksillä, jotka lisäsivät toivottomuutta entisestään: minun olisi sittenkin pitänyt tehdä enemmän ja joustaa arvoistani.

”

RUKOILEMINEN ON TERAPEUTTINEN ELE, KOSKA SIINÄ LUOVUTAAN OMASTA KAIKKIVOIPAISUUDESTA.

TYÖNOHJAUS JA TERAPIA sekä puolisolta ja ystäviltä saatu tuki helpottivat Heli Suutarin oloa hetkellisesti, mutta hän tunsi tarvitsevansa myös jotakin muuta. Oli tullut aika terapeutin maistaa omia lääkkeitään. Suutari raivasi kotinsa olohuoneeseen kirjoittamisnurkan ja ryhtyi kirjoittamaan itselleen päivittäisiä tekstejä. Kirjoittaessaan hän harjoitteli myötätuntoista suhtautumista itseensä, pureutui haitallisiin ajatustapoihinsa ja pyrki irtautumaan liiallisesta murehtimisesta. Tavallisesti hän aloitti aamulla ja kirjoitti kolme tuntia. – Kirjoittaminen tuntui ihanalta, ja pian huomasin, että se alkoi lohduttaa ja auttaa minua, Suutari sanoo. Terapeutin työkaluista oli apua, kun hän teki huolellista inventaariota sisäisestä maailmastaan. Kirjoittaessaan hän huomasi luiskahtavansa yhä uudestaan takaisin ajattelutapaan, joka ajoi hänet pinnistelemään ja hallitsemaan asioita. Jokin sisäinen ääni uskotteli, että elämä menisi omien toiveiden mukaisesti ja siinä olisi vähemmän vastoinkäymisiä, kunhan hän vain ottaisi asiat omiin käsiinsä ja työstäisi niitä. – Kirjoittaessani tajusin, että tuollainen on höpöhöpöä. Vähitellen näkökulma vaihtui ja Suutari ymmärsi, että vastoinkäymisten välttäminen ei ollutkaan hänen syvin tarpeensa. Tärkeämpää oli päästä eroon itsesyytöksistä. – Maailmassa tapahtuu aina jotakin paskamaista, johon en voi vaikuttaa. Mutta nykyään en enää säti itseäni siitä, että väsyn. Hyväksyn sen, että tarvitsen aikaa ja rauhaa enemmän kuin moni muu. ONGELMIEN MYÖNTÄMISEN taito on Suutarin mukaan yksi tärkeimmistä asioista, joita toipumises-

sa tarvitaan. Monissa päihde- ja toipumisterapioissa on nähty, että rehellinen peiliin katsominen on usein toipumisen vaikein askel. Kirjoittaessaan Suutari mietti omia riippuvuuksiaan. Hän oli pohtinut niitä jo vuosia aiemmin huomattuaan, ettei oma alkoholinkäyttö liittynyt vain ”keskieurooppalaisiin juomatapoihin”. Punaviini ei ollut pelkkä ruokajuoma tai hienostunut harrastus, vaan asia, jota hän ei enää hallinnut. – Jouduin myöntämään, että ongelma oli minua suurempi. Ymmärsin, että minun ei tarvinnut taistella, jotta saisin viinin juomisen hallintaan. Turhassa taistelussa voimani menisivät vain hukkaan, Suutari sanoo. Vuosien takaista lopettamista oli edeltänyt vaihe, jossa hän oli yrittänyt turhaan kohtuullistaa alkoholin käyttöään. Yritykset eivät onnistuneet, ennen kuin rinnalle löytyi ystävä, joka antoi hänelle yllättävän neuvon: pyydä Korkeimman apua. – En ollut tottunut rukoilemaan, mutta täytyy sanoa, että jokin siinä toimi. Rukoileminen on terapeuttinen ele, koska siinä luovutaan omasta kaikkivoipaisuudesta. Lopulta viinille ei ollutkaan niin vaikea sanoa hyvästejä, Suutari sanoo. Toipuminen on vienyt hänet tutustumaan muutenkin omaan henkisyyden nälkäänsä. – Tuntui tärkeältä, että voisin aktivoida uskoni siihen, että on olemassa korkeampi voima, joka pitää minusta huolta. Saan olla pieni eikä minun tarvitse osata ja hallita asioita. LAPSUUDESSAAN Heli Suutari ei ollut elämäänsä suorittava ”kympin tyttö”. Suorittamisen kulttuuri tarttui häneen vasta aikuisiällä Keski-Eurooppaan muuttamisen jälkeen. Aluksi Suutari työskenteli Brysselin EU-instituutioissa, joissa odotukset olivat kovia ja työpäivät pitkiä. Ammatinvaihto avasi polun vaativiin terapiaopintoihin ja täydennyskoulutuksiin, mutta mikään ei tuntunut milloinkaan riittävän. – Itseni hoitamisen myötä olen kaivanut esiin hyvän Pohjois-Pohjanmaan tavan, jossa tehdään työt, todetaan että tämä riittää ja mennään saunaan, hän sanoo. Nykyään Suutari pyrkii rikkomaan yksin pärjäämisen kulttuuria sekä omassa elämässään että työssään. Hän puhuu itsestään ja tunteistaan läheisilleen ja ystävilleen huomattavasti avoimemmin kuin ennen burnoutia. – Pyrin kuuntelemaan jaksamistani, enkä enää lyö lyötyä sättimällä itseäni. Kurottaudun aktiivisesti itseni ulkopuolelle ja panen itseni likoon puhumalla julkisesti ongelmistani. Toivuttuaan uupumisesta Suutari on etsinyt itselleen sopivia työtapoja ja viikkorytmiä. Tällä hetkellä hän pitää Brysselissä terapeutin vastaanottoa kahdesti viikossa. Kahtena arkipäivänä hän vastaanottaa asiakkaita kotonaan Skype-puheluiden välityksellä. – Perjantai on oma päiväni, jolloin järjestän treffit itseni kanssa: käyn jossakin aamiaisella ja kenties elokuvissa. Jos vain pystyn, pidän omista perjantaipäivistä kiinni koko loppuelämäni ajan. ■

Kuka?

Mitä?

Motto

Heli Suutari, 47, on Belgiassa asuva yksilö- ja pariterapeutti. Työskentelee Brysselissä ja pitää kotonaan etävastaanottoa Skypen kautta. Perheeseen kuuluvat belgialainen aviomies Pierre ja 11-vuotias tytär Ilona.

Heli Suutarin itselleen kirjoittamiin teksteihin perustuva kirja Kaikki kääntyy hyväksi – 365 ajatusta itsensä auttamisesta (Atena) ilmestyi tammikuussa. Suutari uskoo, että moni kroonistunut ongelma voi helpottaa, kun se nimetään.

Opettelen lohduttamaan itseäni, jotta minun ei tarvitse etsiä lohtua vääristä asioista.

Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Kun mikään ei tunnu miltään – pitäisikö erota? Arki jauhaa samaa rataa ja rakkaus on kadoksissa. Onko kaikki kumppanin syytä? Olisiko ero oikea vaihtoehto? Vai kannattaisiko etsiä tunteet esiin? TEKSTI OUTI REINOLA KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO

”

ies oli koko loman ajan etäinen, vetäytyvä ja todella hiljainen. Hän vaikutti jotenkin masentuneelta ja vastasi vain, ettei mikään enää tunnu oikein miltään. Sitten hän muutti pois kotoa. Ainoa saamani selitys oli, ettei mikään enää tunnu miltään.” Nainen, 44 Espoon seurakuntien perheneuvoja Saija Falck nyökkää. Hän kohtaa vastaavia tapauksia säännöllisesti: parisuhteita, joista tuntuvat tunteet kadonneen. Kipinää ei enää koeta. – Pariskunnasta ainakin toinen sanoo, ettei tunteita enää ole. Mutta kun asiaa tutkitaan tarkemmin, käykin ilmi, että tunteita on ihan valtavasti. Niitä vain ei uskalleta kertoa toiselle. Samaa mieltä on Turun seurakuntien perheneuvoja Jukka Salomäki. – Takana voi olla pitkä ketju hylätyksi tai torjutuksi tulemisen kokemuksia. Ihminen on pettynyt niin monta kertaa, että tunteet alkavat kadota. – Se, että on pitkään painanut omat tarpeensa alas, vaikuttaa väistämättä tunne-elämään, Falck jatkaa. Arkinen esimerkki on naisen suunnittelema viikoittainen jumpassa käynti. Jos mies myöhästyy jatkuvasti lapsenhoitovuoroltaan ja jumppa jää aina väliin, voi olla helpompi tyytyä tilanteeseen ja käpertyä kotiin kuin käynnistää joka kerta perheriita. Näennäisesti nainen alistuu kohtaloonsa, mutta tunteet jäävät pinnan alle. Pettymys, jota ei pureta, varastoituu. Kun tällaisia kokemuksia tulee kymmeniä, pintaan alkaa nousta katkeruus. – Puhumattomat tunteet voivat tulla esiin vuosien päästä. Joskus ihminen kertoo pariterapiassa kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin hän yritti puhua, mutta toinen ei kuunnellut, Falck kertoo. JOKAINEN PARISUHDE on erilainen, eikä nainen ole aina se, joka alistuu. Yhtä yleistä on miehen eläminen vaimon vahvan tahdon mukaan. Jos toisella on ehdoton käsitys siitä, miten elämää pitää elää, toisen vaihtoehdot ovat vähissä. Moni mies elää mieluummin ”tossun alla kuin taivasalla”. ”Huomasin aina tekeväni niin kuin vaimo halusi. Lomat vietettiin vaimon sukulaisten luona vaimon tekemällä aikataululla. Jos yritin sanoa jotain, siitä tuli hirveä vääntö. Pääsin helpommalla, kun annoin heti periksi. Elettiin vaimon määräämää elämää. Perheen takia luovuin jopa urheiluharrastuksistani. En halunnut riitaa.” Mies, 53 Rakkauden loppua vauhdittavat puhumattomuus, itsensä tai toisen ohittaminen, mitätöinti, henkinen, fyysinen tai hengellinen väkivalta, ylianalysointi ja uskottomuus.

– Myös toisen puolison ehdottomuus voi estää rakkautta. Tuolloin hän ei anna toisen kasvaa omaksi itsekseen vaan luulee tietävänsä, miten toisen pitää elää, Saija Falck sanoo. – Voi käydä myös niin, ettei tunneilmasto enää ole yhteinen. Toinen kasvaa kohti avoimuutta ja puhumista. Toinen taas jähmettyy paikoilleen ja pysyy poterossaan. JUKKA SALOMÄKI kehottaa katsomaan kodin perintöä. Miten omassa lapsuuden perheessä käsiteltiin tunteita? Toinen voi tulla kodista, jossa lämpöä, puhumista ja toisen huomioon ottamista on aina arvostettu. Toinen taas on saattanut kasvaa perheessä, jossa työ ja tekeminen on ollut rakkauden mitta ja tunteilua on pidetty lapsellisena. – Kaikilla ei ole esimerkiksi kykyä ottaa vastaan itseään koskevaa arviointia, tutkia omaa osuuttaan ristiriidoissa ja korjata sen pohjalta käytöstään, Saija Falck toteaa. Tärkeää parisuhteen toimivuuden kannalta olisi ymmärtää kumppanin erilaisuutta ja sallia toisen kasvu omaan suuntaansa. On hyvä miettiä myös oman parisuhteen pohjaa. Millaisesta tilanteesta lähdettiin aikoinaan liikkeelle? Veikö äkkirakastuminen jalat alta ja muutettiinko nopeasti saman katon alle? Vai onko kyseessä nuorena solmittu parisuhde, joka perustui kaveruuteen ja yhteen kasvamiseen? – Joskus minä ja me saattaa olla sama asia eikä oma, yksilöllinen identiteetti ole ehtinyt muodostua. Ihmiselle voi tulla myöhemmin vahva tarve löytää oma minuutensa, Salomäki selvittää. – Tai ehkä parisuhteessa ei vain ole enää uusia, innostavia asioita. Seksi on aina samanlaista ja toisen mielipiteet tiedossa jo etukäteen. Salomäki käyttää käsitettä parisuhdelaiskuus. – Kun töiden jälkeen väsyttää ja kumpikin möllöttää tabletin kanssa omassa nurkassaan, ei siinä juuri kipinä syty. Suhteeseen tarvitaan aina myös uutta ilmaa.

”

KOSKETUKSEN KIELTÄ KANNATTAA VARJELLA, SILLÄ SE YLLÄPITÄÄ RAKKAUTTA. SAIJA FALCK

TYYTYMÄTTÖMYYS tai tunteiden katoaminen ei ole aina huono enne. Se voi olla myös kutsua kasvuun tai astumista uudelle polulle. – Ihminen herää miettimään, mihin nämä vuodet ovat menneet ja mitä minä nyt tahdon elämältäni. Elämän kulku pakottaa muuttumaan. Ihmisen on kasvettava, tultava enemmän omaksi itsekseen, Jukka Salomäki pohtii. Entä jos rakkaus vain loppuu? Voiko se loppua? Keneltä se loppuu? Rakkautta ja sen kestävyyttä voi tarkastella monelta pohjalta. Koska rakkaus on ainakin osaksi tunne, se noudattaa tunne-elämän lakeja. Tunteet pysyvät elossa, kun ne saavat virrata eli niitä kuunnellaan, kohdataan ja jaetaan.

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Jos mikään ei tunnu miltään, voi kysyä, onko vir taa tyrehdytetty. Koska tunteita on viimeksi jaet tu? Joskus tarvitaan aikaa, että voi oivaltaa, minne tunteet ovat hautautuneet tai mitä on jäänyt kuu lematta. – Naiset puhuvat usein parisuhteen ongelmista ystäviensä kanssa. Tärkeintä olisi keskustella niistä myös oman puolison kanssa, painottaa Saija Falck. Hän haluaa kumota myytin suomalaisen miehen puhumattomuudesta. – Monet miehet puhuvat, ja nuori miessukupolvi näyttää jo kasvaneen keskustelun kulttuuriin. Pu humista voi myös opetella. Terapiassa puolisot saat tavat puhua kuukauden aikana enemmän kuin vuo sikausiin. Moni mies saa yhteyden tunnemaailmaansa suo rimmin rakastelun kautta, joten seksin ja läheisyy den puuttuminen etäännyttää miestä hänen omis ta tunteistaan. Toisaalta seksuaaliset halut saattavat kadota, jos kokee itsensä mitätöidyksi ja ohitetuksi. ”MIES ALKOI ohittaa minua vuosi vuodelta yhä enemmän. Minä olin aina se, joka joustin ja annoin periksi. Hän saneli lomamenot, osti huonekalut ja teki remontit kuuntelematta mielipidettäni. Kun pahoitin mieleni, hän sanoi, että älä valita. Yritin kertoa, että koin tulleeni ohitetuksi, mutta hänen mielestään jauhoin asioita. Koska mies ei suostunut puhumaan, emme selvittäneet asioita. Minä aloin muuttua kiukkuisemmaksi. Minusta tuli se ilkeä akka, joka oli tyytymätön kaikkeen.” Nainen, 32 Olennaista olisi ymmärtää, mikä on perimmäinen syy tunteiden katoamiselle. Miten elämä on päässyt siihen pisteeseen, ettei tunteita ole? Milloin niitä vii meksi oli? Mistä tämä ahdistus nousee? Nouseeko se omasta päästä? Haudatuista toiveista? Pettymyksistä parisuhteessa? Takaiskuista työelämässä? Jos mieleen tulevat eroajatukset, Saija Falck ke hottaa ottamaan ne esille heti, jotta asioista voitai siin keskustella puolison kanssa ajoissa. – Nopea lähteminen on epäreilua, koska se ei an na toiselle mahdollisuutta selvittää asioita. Myös vanhemmuus toimii useimmiten paremmin, jos erosta on kyetty keskustelemaan yhdessä. Joskus tunteiden laimeneminen ja olotila ”mi kään ei tunnu miltään” voi johtua masennuksesta. Jos ihminen on menettänyt elämässään jotain tär keää, kuten työn, vanhemmat, harrastuksensa tai haaveensa, mieliala laskee. Luonnollisesti se heijas tuu parisuhteeseen. – Masennus olisi aina hyvä hoitaa ennen kuin ryhdytään harkitsemaan eroa, Falck painottaa. Onko sitten tilanteita, joissa eron pohtiminen on paikallaan? – Jos on selvää, että tässä parisuhteessa minun syvimmät tunteeni ja tarpeeni eivät tule tyydyte tyiksi, en tule nähdyksi itsenäni eikä tilanteen kor jaaminen ole onnistunut, parisuhteen edellytykset ovat heikot, vastaa Jukka Salomäki. TOISAALTA TUNTEITAKAAN ei voi jatkuvasti olla, per heneuvojat muistuttavat. Myös tasaisuutta tarvitaan. Tärkeää on muistaa sekin, että tunteiden laime neminen on osa normaalia elämää. Kuka edes kes täisi alun hullaantumista ja kiihkeää kaipuuta vuo sikausien ajan? – Tunteita ei voi aina olla. Olemmeko me tunne narkkareita, kun koko ajan täytyy tuntua joltakin? Saija Falck kysyy. Tunteiden tarkkailu voi myös etäännyttää ja ol la ansa. Älykäs ja tiedostava ihminen saattaa sortua ylianalysointiin tilanteissa, joissa jokaista poissaole vaa katsetta tai mutisevaa lausetta on pakko ruotia. Analysointia paremmin parisuhdetta ruokkii vanha kunnon kosketus. – Kosketuksen kieltä kannattaa varjella, sillä se ylläpitää rakkautta. Kosketus lisää myös turvalli suutta. On iso asia, jos voi mennä toisen kainaloon. Kosketuksen avulla voi etsiä kadonnutta yhteyttä, Falck rohkaisee. – Jos suhteessa on läheisyyttä, samantapaiset seksuaaliset tarpeet ja yhteinen huumorintaju, niin paljon on jäljellä, Salomäki kiteyttää. ■

Osa 26

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Satu Kalajainen, 51, opiskelee ratkaisu keskeisen valmentamisen ja terapian menetelmiä sekä mentaalivalmennusta. Vuoden 2017 lopulla hän jätti työnsä lentoyhtiön asiakkuusjohtajana, koska halusi tehdä jotakin merkityksellisempää. Kalajainen kuuluu Vantaan hiihtoseuraan. Hän hiihti aktiivisesti kilpaa 10vuotiaasta täysiikäiseksi ja oli omassa ikäluokassaan Suomen 20 parhaan joukossa. Kalajaisen hiihtolenkkien tukikohtana toimii usein Hakunilan liikuntapuisto, josta pääsee Bisajärven kiertävälle metsäladulle. Satu Kalajaisen mieli vapautuu, kun hiihtäminen on rentoa ja vaivatonta.

Metsä vastaa hiihtäjälle Satu Kalajainen tavoittaa hiihtäessään sisäisen tilan, jossa kaikki on hyvin. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

ILLAN SININEN HETKI on aivan lopuillaan, kun Satu Kalajainen ilmaantuu ladulle. Hän ei halua menettää hämärää edeltävän sinisyyden vastustamatonta kauneutta. Pakkanen on painanut elohopean –20 asteeseen, mutta liikkuminen pitää kehon lämpimänä. Kalajainen on varustautunut kylmää vastaan pitkillä kerrastohousuilla, korkeakauluksisella puserolla, hiihtotakilla ja -housuilla sekä toppaliivillä. Hän tietää pärjäävänsä, kunhan sormet ja varpaat pysyvät lämpiminä. Aikaisemmin Kalajainen laski hiihtolenkeillä kertyviä kilometrejä, mutta nykyään mittayksiköksi riittää aika. Arki-iltoina hän viipyy ladulla noin tunnin. KALAJAINEN ETSII hiihtoon hyvän rytmin ja etenee vauhdikkaasti, mutta ei aja itseään ahtaalle. 15–20

Ansaitsema ton armo

TALVINEN METSÄ on hiihtäjälle päivittäin muuttuva taidenäyttely, jonka kauneutta Kalajainen vastaanottaa. Paljon nähneet vanhat puut kantavat viisautta, joka saa hänet tuntemaan itsensä pieneksi. Ihmettely tavoittaa ihmistä suuremman olemisen. Erityisen vahvana luonnon puhuttelu tuntuu kahden metsäisen mäen reunustamassa solassa, jonka läpi Kalajainen hiihtää Oittaan lähellä Espoossa. Kalajainen mainitsee myös kuun valaiseman aamulenkin Mustavuoren ladulla itäisessä Helsingissä ja kevään auringossa kylpevät peltoaukeat. Kun hiihtolenkki on ohi, autuas väsymyksen tunne valtaa koko olemuksen. Kalajainen on antanut itsestään paljon ja saanut paljon. Hän kiittää ääneen tahoa, joka sai hänet lähtemään ladulle. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

17.2.

minuuttia myöhemmin hän ei enää ajattele hiihtämistä. Kalajainen on tavoittanut sisäisen flow-tilan, joka tulee lähelle meditaatiota tai syvää hypnoosia. Kalajainen aloitti meditaatioon tutustumisen haastavassa elämäntilanteessa noin seitsemän vuotta sitten. Hän kirjoitti netin hakukoneeseen sanat ”henkinen kasvu”. Vaihtoehtojen joukossa oli meditatiivinen rajajooga, jonka avulla hän hiljentyy nykyään päivittäin. Meditaatio on Kalajaiselle nöyryyden opettelemista ja vastausten saamista suuriin kysymyksiin kuten siihen, ”mitä minä olen”. Kuten meditoidessa myös hiihtäessä mieltä rajoittavat ajatukset nollautuvat. Kalajainen tavoittaa luottamuksen siihen, että asiat tapahtuvat niin kuin niiden pitää.

Luonto tietää, miten se toimii. Samalla tavalla kuin meren aallot lyövät rantaan – kaikki asiat ja tapahtumat tulevat elämään juuri oikealla hetkellä ja sellaisella voimakkuudella kuin on tarkoitus.

Harmillisen reilua ARMOA SUO mielellään nöyrälle ja kiitolliselle. Mutta annas, jos toinen pitää sitä itsestään selvänä. Siitä on saanut alkunsa käsite halpa armo. Jos ei nimittäin silmin nähden ryve syyllisyydessä, ei ole oikeutettu siitä pääsemäänkään, ajattelee moni. Kertomus isännästä, joka palkkaa pitkin päivää joutoväkeä töihinsä, kuvaa tätä hyvin. Aamuvarhaisella isäntä lupaa hyvän päiväpalkan, mutta maksaa saman myös niille, jotka aloittavat työt vasta viime hetkellä iltapimeässä. Metelihän siitä nousee. Kuulen jo pääluottamusmiehen kiivaiden askelten kopinan. Isäntä, joka tässä kertomukses-

sa toimittaa Jumalan virkaa, ei ole kateellisten marinaa kuullakseen. ”Kai minä omallani saan tehdä mitä haluan”, hän sanoo. ”Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä.” Armossa erikoisinta ei ole se, että sitä riittää. Erikoisinta on se, ettei se kysy osoitetta. Hallitsemattomana se valuu kaikista halkeamista ja pehmentää kovat kulmani. Vaikka miten haluaisin jatkaa syntisten solidaarisuudessa ikuisena epäonnistujana, armo tulee ja jättää minut vastusteluistani huolimatta kiitollisuudenvelkaan. Meistä on noloa ja epäoikeudenmukaista, että armon saa tuos-

ta vain. Juuri siksi meille kristityille on tullut tarve patsastella omalla kunnollisuudellamme ja

neuvoa toisiakin elämänsä valinnoissa.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

MENOT 14. – 2 8.2.

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Julia Manni ja Juha Eriksson odottavat innolla Pisara-suurleirille lähtöä heinäkuussa. Sitä ennen he harjoittelevat teltan kokoamista.

Kesään on vielä aikaa – onneksi Pisara-leirille voi jo ilmoittautua Heinäkuussa Partaharjun leirikylä on kuusi päivää täynnä vilinää ja vilskettä. Valtakunnalliselle Pisara-leirille osallistuu satoja varhaisnuoria pääkaupunkiseudulta. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

isara-suurleiri kokoaa heinäkuussa Partaharjulle noin kaksituhatta eri-ikäistä nauttimaan leirielämästä ja yhdessäolosta. – Odotan suurleiriä erittäin innoissani ja uskon, että siellä on sairaan kivaa. Leirillä saa uusia kavereita ja pääsee kokeilemaan erilaisia juttuja, sanoo isosen tehtäviä Pisara-leirillä hoitava Julia Manni. – Harvoin pääsen kokemaan näin isoa leiriä. Edelliset Partaharjun leirit ovat olleet tosi myönteisiä kokemuksia. Parasta niissä on ollut huomata, että leiriläiset ovat yhtä porukkaa ja nauttivat kaikesta tekemisestä, kertoo Juha Eriksson. Hän lähtee Partaharjulle Espoonlahden seurakunnan työntekijänä. Mannilla ja Erikssonilla on jo mietittynä leiririnkkaan pakattavat tärkeimmät tavarat. Erikssonille ykköstarvikkeita ovat vettä hylkivät ulkoiluhousut, kitara ja oma makuupussi. Mannille tärkeintä on hyvä makuupussi. Takataskuun hän aikoo piilottaa monta kivaa leikkiä, jotka voi tarvittaessa kaivaa esiin. PARTAHARJUN SUURLEIRI on tähän asti ollut suunnattu vain 10-14-vuotiaille. Nyt sinne ovat junnuikäisten lisäksi tervetulleita nuoret ja perheet. Perinteinen junnuleiri jakautuu alueellisiin leirikyliin. Helsingin ja Espoon hiippakuntien junnut majoittuvat Purola-leirikylään, johon odotetaan noin

viittäsataa varhaisnuorta. Nuorten ja perheiden leirit ovat omilla alueillaan. – Kaikki junnujen leirikylät sijaitsevat vakiintuneilla paikoillaan ja niillä on omat perinteiset tunnusvärinsä. Purolan väri on oranssi ja se näkyy leiriläisten

”

ODOTAN SUURLEIRIÄ ERITTÄIN INNOISSANI JA USKON, ETTÄ SIELLÄ ON SAIRAAN KIVAA. ISOSENA LEIRILLÄ TOIMIVA JULIA MANNI

vaatteissa, kertoo Espoonlahden seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Stella Björkholm, joka on toinen Purola-leirikylän kyläpäälliköistä. – Partaharjun suurleiri järjestetään vain joka neljäs vuosi. Jokaisen lapsen junnuikävaiheessa on vain yksi mahdollisuus lähteä sinne. ESPOON SEURAKUNNAT tukevat taloudellisesti kirkkoon kuuluvia leirille lähtijöitä. Osallistujille jää mak-

settavaksi 80 euroa. Lisäksi bussikuljetus on ilmainen. – Seurakunnista lähtee sekä työntekijöitä että vapaaehtoisia isosia ja vapaaehtoisia leirille huolehtimaan varhaisnuorista. Purola-leirillä on yksi työntekijä alkavaa kymmentä leiriläistä kohti, sanoo Helsingin seurakuntien nuorisotyön sihteeri Pauli Syrjö, joka toimii Purolan toisena kyläpäällikkönä. Majoittuminen tapahtuu seurakuntien teltoissa, jotka ovat esimerkiksi isoja armeijan puolijoukkuetelttoja ja neljän hengen kupolitelttoja. Mukaan voi ottaa myös oman teltan. Leiriläiset tuovat omat ruokailuvälineet, makuupussit ja makuualustat. Seurakunnista saa tarvittaessa makuualustoja ja sadevarusteita. Espoolaisilla on mahdollisuus lainata seurakunnasta myös makuupussi. Syrjö on ollut vuodesta 1991 lähtien jokaisella Partaharjun suurleirillä. Hän toimii kolmatta kertaa kyläpäällikkönä. – Jokaisella leirillä on ollut uskomaton tunnelma. Esimerkiksi neljän vuoden takaisesta leiristä jäi kaikille hauskat muistot. Kun jälkeenpäin katsoimme porukalla leirikuvia, tajusimme että siellähän satoi vettä älyttömän paljon. Kukaan ei muistanut sadepäiviä, vaan sen mahtavan fiiliksen ja kivan yhdessäolon, kertoo Pauli Syrjö. Pisara-suurleiri 24.-29.7. Partaharjulla www.pisaraleiri.fi. Junnuleirille osallistuvat ilmoittautuvat omaan seurakuntaansa 31.3. mennessä osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/kesatoiminta. Ilmoittautumisaika Espoon seurakuntien lasten ja nuorten kesätoimintaan, kuten leireille, kerhoihin ja retkille, on meneillään. Lisätietoja osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/kesatoiminta Tänä vuonna kirkon varhaisnuorisotyö täyttää sata vuotta.

MENOT 14. – 2 8.2.

10 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 17.2. klo 10 ”Joka aamu on armo uus”. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Leena Talvio, kanttori Päivikki Leinonen. Andrej Hongell, sello. Kirkkokahvit. Messu su 24.2. klo 10. Liturgia ja saarna Kirsi-Marja Isotalo, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Leena Talvio. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu su 24.2. klo 18 ”Elämän valo”. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Kirsi-Marja Isotalo. Musiikki: Marja-Liisa Talja, Laura Airola, viulu. Lastenpysäkki. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 17.2. klo 12. Isotalo, Leinonen. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 24.2. klo 16. Muurimäki. Anu Seppänen, piano, Hannu Toivonen esilaulu. Haastattelusaarnassa perhetyönohjaaja Outi Wenell. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 17.2. klo 12. Särkiniemi, Ylioja. Messupyhäkoulu. Kirkkokahvit. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä ehtoollishartaus to 14.2. klo 19. Majuri. Hiljentymistä ja rukousta. Teejatkot. Nupurin kappeli Messu su 17.2. klo 15. Särkiniemi, Talvio. Kirkkokahvit. Rinnekappeli Selkomessu su 24.2. klo 14. Lehti, Lonka. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli Messu su 17.2. klo 15. Hujanen, Haunio. Elisa Nokelainen, viulu ja Esa Ylivaara, piano. HalleLuja-messu pe 1.3. klo 18. Marte. Nuorten messubändi, lastenhoito ja messupizzaa. Rukoushetki ma–pe klo 12. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 17.2. klo 17. Kuusinen. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla, ks. kappelin tiedot. Yhteisvastuumessu su 24.2. klo 12. Kuusinen, Talja, Lahtinen, Sutelainen. Kirkkokahveilla esitellään keräyskohde.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS

Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www. church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 25.2. klo 19. Jari A. Jolkkonen: ”Rapistuuko kristinusko yhteiskunnassa ja kirkossa?”

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Eläkeläiskerho to 21.2. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Miksi ateismi ja materialismi joutavat aatehistorialliseen museoon? to 14.2. klo 19. Platonistisen teologian uusi tuleminen -luentosarja, opetusneuvos Tapio Ahokallio. Kahvit klo 18.30. Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30–8. Käynnistä viikkosi rukoushetkellä! Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Päivän tunnussana ma klo 11. Hartaushetki to klo 11. Eläkeläiskerho ti 26.2. klo 13. Gospel Riders ti 26.2. klo 18. Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Gospel Dance to 14.2. ja 28.2. klo 17.30. Israel-laulun ja rukouksen ilta ke 20.2. klo 18. Eläkeläiskerho ma 25.2. klo 13. Ylistys- ja rukousilta pe klo 19. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Huom! Kappelilounas palaa vanhaan aikaan! Ti klo 11.00–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e (yli 3-v). Alkuhartaus. Vironkielen piiri ma 18.2. klo 18. Rukouspiiri ke 20.2. klo 18. Apostolien teot -raamattusarja to 21.2. klo 18. Seppo Särkiniemi. Eläkeläispiiri ma 25.2. klo 13. Radioraamattupiiri ti 26.2. klo 18.30. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 18.2. klo 13. Gospel-lattarit ma 25.2. Ryhmä I klo 18 ja ryhmä II klo 19. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kerho to 14.2. ja 28.2. klo 10.30. Keskiviikon kohtaamispaikka ke 20.2. klo 13. Vuorisaarna-raamis naisille ke 20.2. klo 18. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot to klo 12: Hopeapiiri 14.2. ja 28.2. Teräskukat 21.2. Kansainvälinen keittiö to klo 12–15. Kokkaamme eri maiden ruokia ja tutustumme eri ruokakulttuureihin, Tuire Moisander. Pyhäkoulu su klo 15. Iltapäivä kappelilla su 24.2. klo 15. Marja Malvaranta: ”Rukous”. Diakonian ja lähetyksen käsityöpiiri ti 26.2. klo 10–12. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus, aik. 3 e, lapset 1,5 e. Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 26.2. klo 16–18.

Israel-rukouspiiri ke 27.2. klo 17.30. Laulun, rukouksen ja yhteyden ilta ke 27.2. klo 18.30. Aiheena ”Myötätunto luo tulevaisuutta”. Iltatee klo 18.15. (20.2. lomaviikko, iltaa ei ole). Café Suvela ma–to klo 12–14. Kahvia, teetä, suolaista ja makeaa. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 17.2. klo 18–19.30. Messu klo 17, jonka jälkeen iltapalaa. Klo 18 alkaen Laura Wickström Open Doors -yhdistyksestä kertoo kristittyjen lisääntyneistä vainoista. Esirukousta. Kappelilounas ti klo 12–13. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus. Lähetyspiiri ma 25.2. klo 14. Avoin raamattupiiri ti klo 18. Eläkeläiskerho ke 27.2. klo 13. Café Viheri ma klo 10–12 ja ke klo 13–15. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Tuo ystäväsi tekemään löytöjä – me tarjoamme Ystävänpäivän kahvit 14.2.! Kirpputori ja kahvila

ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

YHTEISVASTUUKERÄÄJÄKSI! Ilmoittaudu lipaskerääjäksi! Voit kerätä joko valitsemallasi asuinalueella oman aikataulusi mukaan tai tiettyinä päivinä kauppakeskuksessa. Tied. diakoni Kirsi Salonen, 040 547 1861 tai oman alueesi diakoniatyöntekijä.

PARISTA PERHEEKSI -ILLAT Ensimmäistä lastaan odottaville torstaisin klo 17–18.30 Kirkonkympissä. Valinnainen päivä: 14.2., 21.3., 11.4., 16.5. tai 20.6. Tied. 050 511 0165, 040 547 4146.

SINUA TARVITAAN ARKIYSTÄVÄKSI Ulkoiluavuksi, juttukaveriksi yksinäiselle, oppaaksi näkövammaiselle, kaveriksi maahanmuuttajalle. Onko sinulla aikaa tunti, kaksi viikossa tai kuukaudessa? Tule ArkiYstäväk-

Pyhäillan messu & Vaeltajan Majatalo su 17.2. klo 17 alkaen Viherlaakson kappelissa Ks. Viherlaakson kappeli -otsikon alta.

si-kurssille la 23.3 klo 10–15 Karakallion kappeliin, Karakalliontie 12. Hinta 5 e, sis. materiaalin ja kevyen lounaan. Lisätietoja ja ILM. 11.3. mennessä diakoniatyöntekijöiltä: Riitta Türkmen, 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi ja Tiina Hietaniemi, 040 7636 599, tiina.hietaniemi@evl.fi.

CHORUS GAUDETE Kaikille lauluhaluisille! Harjoitukset 14.2. ja 28.2. klo 18–19 Espoon tuomiokirkossa, ohj. kanttori Leena Talvio.

TALVILOMAN PERHEPÄIVÄT Ti 19.2. Kalajärven kappelissa klo 10–13. Tarjolla makkaraa, leipää ja juotavaa 2 e/perhe. To 21.2. Laaksolahden kappelissa klo 10–13. Mahdollisuus ostaa syötävää kahvilasta 2 e/perhe. Tied. lapsityönohjaaja Aila Pihlajavesi, 040 525 1216 tai aila.pihlajavesi@ evl.fi.

SIJAISEKSI LASTEN KERHOIHIN? Etsimme työntekijöitä lasten (2–5v.) päiväkerhoihin sekä perhekerhoihin. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216.

KOULULAISTEN KESÄKERHOT Kerhot 1.–2.-luokkalaisille 3.–14.6. ma–pe klo 9–15. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216. ILM. 3.3. asti: www.espoonseurakunnat.fi.

ELÄMÄNI VÄRIT – KRISTILLINEN KUVATAIDERYHMÄ Uusia näkökulmia elämään kuvantekemisen keinoin! To 14.3. alkaen, klo 18–20.30 Kalajärven kappelissa. Hinta 90 e. Tied. ja ILM. 28.2. mennessä: virpi.sutelainen@evl.fi tai 040 736 9315.

PARI ASIAA PARISUHTEESTA Onnellisen parisuhteen rakennusaineet ti 5.3. klo 18 Suvelan kappelissa: ”Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen” ja ti 9.4. ”Virtaa parisuhteen hyvinvointiin”. Kataja ry:n vertaisohjaajat Mari ja Jaakko Laurikainen. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. kirsi. kanerva@evl.fi.

HERKKYYS VOIMAVARAKSI Tunnetko itsesi erityisherkäksi? Haluatko tietää ominaisuudestasi enemmän? Tule Auroran kappelille 26.3. klo 18–20. Yhdessä voimme löytää vastauksia kysymyksiin, jotka ovat askarruttaneet mieltäsi. Illan pohjalta perustetaan vertaistukiryhmä, johon voit ilmoittautua tilaisuuden jälkeen. Mukana Kirsi-Marja Isotalo ja Tuula Jäppinen.

KUMMIN KAA -LEIRI Ikimuistoinen yhteinen leiriviikonloppu la–su 27.–28.4. Hilan leirikeskuksessa. Hinta 45 e/aikuinen, 20 e/3–14 v. lapsi. Tied. ja ILM. 1.4. mennessä: 050 511 0165 tai kirsi. kanerva@evl.fi.

SYVÄRIN JA ÄÄNISEN AALLOILLA Seurakuntamatka 18.–23.8. Risteilyreitti: Pietari–Neva–Valamo–Syväri– Ääninen–Kiži–Petroskoi–Mandrogi– Pietari. Tarkemmin: Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861.

LISÄÄ TAPAHTUMIA www.espoonseurakunnat.fi

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 14. – 2 8.2.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Messu su 17.2. klo 11 kirkko. Knuutti, Ylisuutari, Yli-Jaskari. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Messu su 17.2. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Leipämessu ja soppalounas pe 22.2. klo 10 kirkko. Ylisuutari, Ojala, Kyrölä. Messun jälkeen esirukousmahdollisuus. Messu su 24.2. klo 11 kirkko. J. Lehti, Reinikainen, Lonka. Kirkkokahvit Pisara ry:n hyväksi. Tuomasmessu su 24.2. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla su klo 11 messun jälkeen kirkolla. Lainattavissa myös cd- ja dvd-levyjä.

MEILLÄ RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Arkiaamun rukoushetki ma-pe klo 8.50 kirkko. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

LUETAAN RAAMATTUA Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Miesten raamattupiiri to 21.2. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko. 14.2. Tuomiosta uuteen alkuun (Miika 3–5). 28.2. Jumalan pelastussuunnitelma (Miika 6–7). Kirkkoherra Jouni Turtiainen. Raamattu- ja rukousilta pe 15.2. ja 1.3. klo 19 Iivisniemen seurakuntakoti, paritt. vkot. Helvetti, taivas ja pelastus -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä to klo 18

kirkko. 21.2. Voivatko ne pelastua, jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta? Pastori, TT Kari Kuula.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Kaikille avoin kahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä. Toivon ja valon iltakahvit ma 25.2. klo 18.30 Soukan kappeli. Tunnista oma huolehtijatyylisi, mukana teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara ja diakoni Marja-Liisa ”Maiju” Kiiski. Iltahartaus.

OSTAMALLA VOIT AUTTAA Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15, os. Soukankaari 8 B.

PASTORI PÄIVYSTÄÄ Päivystävän papin tavoitat ma–pe klo 12–21 numerosta 09 8050 6000. Kauppakeskus Pikkulaivassa on pappi paikalla to klo 13–15. Tule moikkaamaan!

TEKEMISTÄ TALVI-ILTANA Lukupiirissä keskustellaan Orhan Pamukin kirjasta Lumi ti 19.2. klo 18 kirkko. 19.3. Ljudmila Ulitskaja, Iloiset hautajaiset. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388. Aikuiset sinkut viettävät ystävänpäivää la 16.2. klo 18 kirkko. Kevään muut illat 30.3., 27.4. sekä retki 25.5. Siioninvirsiseurat pe 1.3. klo 18.30 kirkko. Sokea tässä haluaa sinulta johdatusta (SV 15:3), Helena Yli-Jaskari.

LAULETAAN YHDESSÄ Seurakunnan kanttori laulattaa virsiä laulukerhossa ti 26.2. klo 13 kirkko. Pullakahvit 1,5 e. Toivotuimmat virret la 2.3. klo 12 Soukan kappeli. Virsitoivomuksia otetaan vastaan ennen tilaisuuden alkua. Kappelilla laskiaismyyjäiset klo 11–14.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Espoo rukoilee -ilta ke 27.2. klo 18.30 kirkko. Eveliina Rožnovski, Heli Ojala, gospelryhmä Nardus.

KARJALANPIIRAKKATALKOOT Leivotaan karjalanpiirakoita myyjäisiin Soukan Marttojen johdolla pe 1.3. klo 8 Soukan kappeli. Ilmoittaudu mukaan eveliina.roznovski@evl. fi, 041 518 1244.

LASKIAISMYYJÄISET Karjalanpiirakoita, laskiaispullia, arpoja ja käsitöitä sekä hernekeittolounas la 2.3. klo 11–14 Soukan kappeli. Tuotto lähetystyölle. Toivotuimmat virret kappelisalissa klo 12.

OMAISTEN TEEMAILTA mielenterveyskuntoutujien läheisille ja aiheesta kiinnostuneille to 7.3. klo 17.30 Meriemy, Merenkäynti 3. Verkostokehittäjä Eija Suominen FinFami Uusimaa ry:stä kertoo aiheesta ”Omaisen jaksaminen”. Tied. diakoni Liisa Pohjonen, 040 547 1848.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Eljan tuoli -illat ke klo 18.30 kirkko. Ajatuksena on keskustella vieraan kanssa menneestä elämästä ja pohtia ihmisyyttä erilaisista näkökulmista. Keskustelujen lomassa esitetään musiikkia, joka liittyy haastateltavien tarinaan ja on ollut heille merkityksellistä. Iltatee. Ke 13.3. ”Virret elämän eväänä” oopperalaulaja Jorma Hynninen. 10.4. ”Taneli-papin matka” rovasti Hans-Christian Daniel.

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Ilm. viim. 21.2. www.sodesode.fi. Hinta 35 e. Lisätiedot Julia 040 546 5196 tai Noona 040 596 1686. Perheleirillä askarrellaan, saunotaan, hiljennytään ja vietetään leppoisaa aikaa 22.–24.3. Velskolan leirikeskus. Hinta 40 e/aik., 20 e/yli 3-v. lapsi. Tied. tanja.routama@evl.fi, 050 441 9154. Ilm. viim. 24.2. espoonseurakunnat.fi – Espoonlahden seurakunta – Aikuiset – Perhe ja parisuhde.

KIVAA TEKEMISTÄ KESÄLLÄ Kesäkerho Kaskikappelilla ja Iivisniemessä 3.–19.6. klo 9–14. Hinta 80 e koko aika, 30 e viikko, sis. lämpimän ruuan. Ilm. viim. 3.3.: espoonseurakunnat.fi – Espoonlahden seurakunta – Lapset ja lapsiperheet – Kouluikäiset – Kesäkerhot.

NUORET

ta, Sode, Soukantie 13 Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20. Changemaker, ryhmä paremman maailman puolesta to klo 17.30: 28.2., 14.3., 28.3., 11.4., 25.4., 9.5. ja 23.5. Vox Edeni -kuoro torstaisin. Kysy lisää heli.k.ojala@evl.fi, 050 438 0174. NN–Neuvottelutilan neulekerho ke klo 17–19. Käsitöitä omaksi iloksi ja yhteiseen hyvään. Haave-vertaistukileiri sukupuolivähemmistöön kuuluville ja identiteettiään pohtiville 15–22-v. nuorille 5.–7.4. Kirkkonummella. Hinta 60 e. Ilm. viim. 7.3. sodesode.fi. Lisätietoja hanne.malkki@evl.fi, 040 517 0629. Järj. Espoon seurakunnat, Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyö ja Transtukipiste.

Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodes-

EL 91 x 140 mm

YHTEISVASTUUTAPAHTUMA ONNENPÄIVÄ Luvassa kaikkea kivaa vauvasta vaariin sekä sisällä että ulkona la 16.3. klo 10–14 Soukan kappeli. Varaa oma myyntipöytä Onnenpäivän kirpputorille viim. 8.3. liisa.pohjonen@evl.fi, 040 547 1848. Pöytävuokra 25 e tilitetään Yhteisvastuun hyväksi.

L10T Luukas 10 – Tapa elää -opetus to 21.3., 28.3., 4.4. ja 18.4. klo 10–12 kirkko. Perustuu ohjeisiin, jotka Jeesus antoi opetuslapsilleen lähettäessään heidät matkaan Luukkaan evankeliumin 10. luvun mukaan. Tied. ja ilm. viim. 7.3. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

K12 Haluatko tulla paremmin toimeen itsesi ja muiden kanssa? K12 on tunne- ja vuorovaikutustaitojen kasvukurssi 12–13-vuotiaille. Opetellaan tunnistamaan tunteita, tekemään aloitteita sekä käyttämään selkeää viestintää. Kurssi to 28.2., 7.3., 14.3., 21.3. ja 4.4. klo 18.30 Sode, Soukantie 13. Kysy lisää julia.rautanen@evl.fi, 040 546 5196. Ilmoittaudu sodesode.fi.

LEIRIELÄMÄÄ Kevätleiri esi–2. lk. 8.–10.3. Hvittorp.

Menokasvo

Haave-leirillä saa turvallisesti pohtia omaa identiteettiä Haave 2019 -leiri järjestetään huhtikuussa Kirkkonummella. Kenelle leiri on suunnattu, vertaisohjaajana leirillä toimiva Havu Härmä? – Se on sukupuolivähemmistöön kuuluville ja sukupuoli-identiteettiään pohtiville 15–22-vuotiaille nuorille suunnattu vertaistukileiri. Se järjestetään nyt toista kertaa. Viime vuoden leiri saavutti suuren suosion ja toi osallistujia Pohjois-Suomesta asti. Haaveelle voi osallistua kaikkialta Suomesta riippumatta siitä, kuuluuko nuori kirkkoon vai ei.

ESKO JÄMSÄ

Mikä on leirin tarkoitus? – Haave on syntynyt seurakuntien ja Setan Transtukipisteen yhteisestä haaveesta tarjota sukupuolivähemmistöön kuuluville nuorille turvallisia kohtaamisia, vertaisuuden kokemuksia, yhteisöllisyyttä ja ihanan tavallista leiritunnelmaa. Todella moni nuori ei ole koskaan kohdannut toista sukupuolivähemmistöön kuuluvaa nuorta tai päässyt pohtimaan

suhdetta omaan sukupuoleensa turvallisessa ympäristössä. Leirillä nuorella on mahdollisuus käydä keskusteluja omasta identiteetistä sekä ryhmässä että kahden kesken ohjaajan tukemana. Millä mielellä lähdet vertaisohjaajaksi? – Todella innostuneella ja odottavaisella mielellä. Vertaisohjaajana saan valtavasti voimaa ja iloa nuorten kohtaamisesta, leirin lämpimästä ilmapiiristä ja hyvästä ohjaajatiimistä. PAULA HUHTALA Espoon seurakuntien, Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyön ja Transtukipisteen yhteistyössä järjestämä vertaistukileiri 15–22-vuotiaille sukupuolivähemmistöön kuuluville ja identiteettiään pohtiville nuorille 5.–7.4. Kirkkonummella. Hinta on 60 e. Ilmoittautuminen 7.3. mennessä verkossa transtukipiste.fi, snellu.info tai sodesode.fi. Lisätietoja nuorisodiakoni Hanne Malkki, hanne.malkki@evl.fi.

MENOT 14. – 2 8.2.

12 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTATOIMISTO ON MUUTTANUT Uusi osoitteemme: Lars Sonckin kaari 16, 02600 Espoo.

LUENTOSARJA USKOSTA JA TIETEESTÄ: ”ONKO ABRAHAM OLLUT OLEMASSA?”

kakertomuksista ke 27.2. klo 18 Karakappelissa. Kommenttipuheenvuoro Jukka Raunu. Kahvitarjoilu klo 18. Muut sarjan luennot: 13.3. Jeesus ja lunastuksen salaisuus, 27.3. Pyhän Hengen tehtävä ja 10.4. Israel ja palestiinalaiskysymys tänään.

SEIS YKSINÄISYYDELLE!

Löydä uusi ystävä -pikatreffit ikääntyneille ja heidän kanssaan Kiinnostava luentosarja uskosta, vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille pe tiedosta ja tieteestä. Teologian 22.2. klo 13–15.30 Karakappeli. Yleitohtori Eero Junkkaala LEalustaa 91 x 97mmsön pyynnöstä Leppävaaran seuraAbrahamista ja Raamatun patriarkkunta järjestää jo toista kertaa rennot

ARKIYSTÄVÄKSI-KURSSI Vapaaehtoistyöstä uutta sisältöä elämään! ArkiYstävä-toimintaan perehdyttävä kurssi la 23.3. klo 10–15 Karakappeli. Hinta 5 e sis. kurssimateriaalin ja kevyen lounaan. Ilm. viim. 11.3. Riitta Türkmen, 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi. Ks. Yhteiset tapahtumat.

LAPSILLLE JA PERHEILLE Parista perheeksi -ilta ensimmäistä lastaan odottaville ke 27.2. klo 16.30 Uuttu. Ilta on osa perhevalmennusta. Taaperokirkko pe 1.3. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Körö-körö-körötellen – joko ollaan perillä? Toiminnallinen kirkkohetki. Kirkkomehut ja -kahvit sekä leikkimahdollisuus. Valoa ja iloa -perheleiri viikonloppuna 12.–14.4. Velskolassa. Suunnattu perheille, joissa on 0–12-vuotiaita lapsia. Etusijalla Leppävaaran srk:n jäsenet ja uudet leiriläiset. Hinta: aikuinen 45 e, lapsi 3–12 v. 20 e. Ilm. viim. 12.3. www.espoonseurakunnat. fi/leppavaaran-seurakunta/lapsilleja-lapsiperheille.

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 17.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Amazing grace! Joka aamu on armo uus – niin tänäänkin. Suvi Lähteenmäki ja Anne Saario, laulu, Sanni Hyppönen, huilu. Yletyinen, Alanne, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 17.2. klo 13 Karakappeli. Sinä olet sinä, sinä kelpaat. Jumalalla jokainen on yhtä arvokas. Vallivirta, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 24.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Kampin Laulu. T. Salo, Raiskio, Hyry. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

ja hauskat ystävätreffit! Päivässä luvassa lisäksi yhteislaulua ja kahvihetki. Tule ja tutustu alueen ihmisiin. Mukana diakonit Noora Rajala ja Riitta Türkmen.

Mitä?

kuuluu

Kiitos

kysymästä...

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY

KARAN LAULELOT -YHTEISLAULUTILAISUUS

Hiljainen aamupäivän hetki seuraavan sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 14.2. ja 28.2. klo 10 Karakappeli. Kahvi/tee ja voileipää päätteeksi.

Kanttori Pauliina Hyry laulattaa rakkaita virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja pe 22.2. klo 13 Karakappelissa.

KUORO KAIKILLE

Leppävaaran kirkolla. Ei esiintymis-, sitoutumis- eikä laulutaitopakkoa. Tule kokeilemaan. Joht. Outi Noponen.

”KYLVÄJÄT TYÖSSÄÄN – LAHJAT KÄYTÖSSÄ” Kilon kristityt to 21.2. klo 18 KilonRisti. Keskusteluun johdattaa Pirjo Survo. Kahvitarjoilu.

MIESTEN ILTAMAT Sinä nuori tai vanhempi mies! Tule jakamaan ajatuksia muiden miesten kanssa to 21.2. klo 18 Uuttuun. Tapaamiset joka toinen to. Teemoina mm. isyys/isäsuhde, parisuhde, seksuaalisuus. Ei ennakkoilm. Vetäjä Pauli Paananen, 045 633 7065.

UUSI RAAMATTU-AIHEINEN PIENRYHMÄ Viikoittain kokoontuva ryhmä ke 20. ja 27.2. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Alfan käyneille. Ei ennakkoilm. Vetäjät Irma Kallamäki ja Tuomas Valmari. Tied. 040 547 2016.

AIKUISTEN HARRASTERYHMÄT löydät verkosta: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/ aikuiset

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

harjoittelee ke 27.2. klo 18.30–19.45

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 17.2. klo 10. Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Anna Pöyhönen. Messu su 24.2. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Anna Poutiainen, kanttori Sari Rautio. Matinkappeli: Messu su 17.2. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila. Messu su 24.2. klo 12. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, kanttori Sanna Franssila. Olarin kappeli: Messu su 24.2. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Liturgia ja saarna: 21.2. Inari Varimo, 28.2. Tapio Suontakanen.

KIRJEPYHÄKOULU Omaa kirjepostia lapselle. Kirjepyhäkoululainen saa muutaman kerran kaudessa kotiin kirjeen, jossa seikkailevat Lauha Lammas, Arvo Aasi ja

Kauno Kyyhky. Kirjeessä on raamatunkertomus ja askarteluideoita. Kirjepyhäkouluun pääsee mukaan lähettämällä seuraavat tiedot: vanhemman nimi, lapsen nimi ja osoite: mia.silvola@evl.fi.

SENIORITREFFIT Aiheena ”Kristittynä maailmassa” ti 26.2. klo 13, Olarin kirkko. Vierailevana asiantuntijana Suvi-Marja Rannankari-Norjanen Suomen Lähetysseurasta. Lisätiedot Minna Martiskainen, p. 050 330 7129.

IHANIEN NAISTEN ILTAPÄIVÄ Musiikkia, hemmottelua, yhdessäoloa Naistenpäivänä pe 8.3. klo 13–15, Chapple, Iso Omena. Yhteistyössä Asukastalo Kylämajan kanssa.

PERHELEIRI Yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä Hvittorpissa 15.–17.3. Hinta aikuisilta 30 e, lapsilta 15 e, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Lisätietoja ja ilmoittautumislinkki leirille 1.–25.2.: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/lapsetja-lapsiperheet. Lisätietoja: mia. silvola@evl.fi, 050 576 4891.

ÄITIEN VIRKISTYSILTA Mukavaa rentoa tekemistä, saunomista, iltapala sekä iltahartaus 31.3. klo 16–20 Hvittorpissa. Kuljetus kimppakyydein. Hinta 5 e. Ilmoittautuminen 18.3. mennessä mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

AIKUISTEN RYHMIÄ Lauluryhmä aikuisille Olarin kirkon kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18.

Psalmeja luovasti – kokeellinen taideryhmä Olarin kirkolla ke klo 18–20. Tiedustelut: Anne Solomko 045 649 9824 ja Virve Soini 050 549 8695. Hinta 5 e/kerta (pieni iltapala sisältyy hintaan). Miestenpiiri 1 joka toinen pe klo 12.30–14.30 Olarin kirkolla. Uudet jäsenet tervetuloa! Miestenpiiri 2 joka toinen pe klo 12.30–14.30 Olarin kirkolla. Tiedustelut miestenpiireistä: Paavo Pinomaa 040 583 1635. Naisten Raamattupiiri pe klo 15–17 Olarin kirkolla. Vetäjä Seija-Sisko Raitio 044 591 2008. English Bible Study Englanninkielinen Raamattupiiri klo 17.30–19.30, Olarin kappeli. Lisätiedot: mia. wrang@evl.fi, 040 531 1027. Laulukoulu Sulo- ja Soraäänet harjoittelee: ke 20.2 ja ke 27.2 klo 18 sekä to 28.3 klo 19 Matinkappeli. Tiedustelut: sanna.franssila@evl.fi, 040 547 1859. Raamattupiiri ma klo 18–20 Matinkappeli. Yhteyshenkilö Seija Talonen 050 357 3851. Raamattupiiri ti 12.30–14 Matinkappeli. Vetäjä Pirjo Aunimo 040 587 4635. Rukouspiiri ma klo 15–17 Matinkappeli. Vetäjänä Elvi Hiltunen 041 548 0668. Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki ke klo 10.45–13 Matinkappeli. Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30–14 Matinkappeli. Vetäjä Tarja Valtonen 0500 403 852. Raamattupiiri parittoman viikon ke klo 18.30–20 Matinkappeli. Vetäjä Kari Siltanen 040 720 8391. Lukupiiri to 14.2. klo 18–20, Matinkappeli. Arto Paasilinna: Tohelo Suojelusenkeli. Seuraava: to 14.3.

Erik Wahlström: Tanssiva Pappi, Uno Cygnaeuksen elämäkerta. Virsistä voimaa parittoman viikon to klo 14–16 Matinkappeli. Seuraavat 14.2., 28.2. Vetäjänä Terttu Laiho 040 703 5167. Lähetyspiiri to klo 15–16.30 Matinkappeli. Lisätietoja Eila Laaksolahti 040 090 0698 tai Tytti Kohonen 050 365 3779. Vanhempien varaventtiili to klo 12, Chapple. Drop in -tukikeskustelua vanhemmille arjen kysymyksistä ja haasteista ilman ajanvarausta.

ilmoittautuminen osoitteesta nuori. chapple.fi.

PYHIINVAELLUSMATKA ASSISIIN JA ROOMAAN

Olarin ja Tapiolan seurakunnan matka Italian kahteen tärkeimpään pyhiinvaelluskaupunkiin 13.–20.5. Matkanjohtajina Ossi Tervonen ja Antti Kruus. Hinta, 1 290 e (2-hh), 1 475 e (1-hh), sisältää lennot, bussikuljetukset, majoitukset Roomassa Birgittalaisluostarissa piazza Farnesella, luterilaiset messut, rukoushetket, Assisissa puolihoito, opastuksen PUUHIS-LEIRI luentoineen ja opaskirjan, kuvapal1–4-LUOKKALAISILLE velun ym. Käynti Orvietossa. TiedusTule viettämään kesäloman ensitelut: Antti Kruus, antti.kruus@evl.fi mäistä viikkoa mukavassa seurassa 040 546 0844. Ilmoittautumiset: OL 91 x 75 mmtai Hilan leirikeskuksen maisemissa to El-Ve Tours, info@elvetours.gr. 6.6.–su 9.6. Hinta 45 e. Lisätiedot ja

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Haluatko auttaa nuoria? Espoon Saapas etsii uusia, täysi-ikäisiä vapaaehtoisia nuorten parissa tehtävään auttamistyöhön. Toimintaa ohjaavat Espoon seurakuntien nuorisotyönohjaajat. Koulutus sisältää neljä tapaamista ja päivystämistä Saappaan mukana. Ilmoittaudu Saapasavustajien koulutukseen pe 15.3. mennessä. Lue lisää Apua ja tukea -palstalta s. 14.

Tulevaisuus tekoälyn kanssa Tekoäly ja robotit tulevat – mitä se tarkoittaa ihmiskuvalle ja arvoille? Iiris Härmän dokumenttielokuvan jälkeen aiheesta keskustelevat piispa Kaisamari Hintikka ja tekoälyasiantuntija Tomas Lehtinen. Tilaisuuden järjestää Espoon kaupunki.

MENOT 14. – 2 8.2.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 17.2. klo 10. Tapiolan kirkko. Koivisto, Tervonen, Jurmu. Viikkomessu ke 20.2. klo 8. Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki. Messu su 24.2. klo 10. Tapiolan kirkko. Salmensaari, Karjalainen. Pyhäkoulu. Anglikaaninien messu englannin kielellä su 24.2. klo 12.30. Tapiolan kirkko. Iltakirkko ti 26.2. klo 18. Tapiolan kirkko. Rento ja kevyt, kaikille avoin iltamessu. Viikkomessu ke 27.2. klo 8. Tapiolan kirkko. Karjalainen, Jokivuori.

LAULUN JA RUKOUKSEN ILTA Toivoa ja luottamusta elämään ke 27.2. klo 18. Tapiolan kirkko. Tule laulamaan ja hiljentymään. Illassa mukana pastori Anu Ristimäki.

KESKIVIIKKOKERHO

Outouden laakso -elokuva ja yleisökeskustelu to 28.2. klo 18–20 KannuKino, Kannusillankatu 4.

Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13. Hirveä häpeä. Ke 20.2. Sosiaalipsykologi, tietokirjailija Janne Viljamaa. Tee arjen tekoja, joilla voit vaikuttaa kehon hyvinvointiin. Ke 27.2.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

yläsalissa, nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja.

Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 17.2. saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Teija Palolahti. Su 24.2. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttorina Lasse Mäki.

YSTÄVÄNPÄIVÄKAHVIT Kaikille to 14.2. klo 13–15 Sebastoksessa. Vapaaehtoinen kahviraha Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30 Sebastoksen toimitilassa. Vko 8 ei kerhoa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 18.2. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO ”Tyhmä vai köyhä” ti 19.2. klo 13

MARTAT JA MARIAT ”Tuoreet terveiset Ugandasta”, monikulttuurisuustyön asiantuntija Matti Peiponen. Kansainvälisen työn ryhmä to 21.2. klo 12 kirkon yläsalissa.

KIRKKOHIIREN UNILAULUILTA Monille lapsille tutuksi tullut Kirkkohiiri kutsuu perheitä laulamaan tuttuja ja uusia unilauluja ke 27.2. klo 18 Kauniaisten kirkossa. Tervetuloa myös isovanhemmat, kummit ja kaikki unilauluista kiinnostuneet.

ENGLISH DISCUSSION GROUP What type of Europe would we like to have? On Wednesday 27.2. at 18.30–20.00 at Kauniainen Church, Kavalllintie 3. Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula.

KESKUSTELEVAT NAISET ”Virrenvärssy rukouksena” to 28.2. klo 14 Sebastoksessa, mukana Riitta Laakio.

NUORTEN GRANUT -MESSU To 28.2. klo 19 kirkossa, Kari Kuula, Sonja Holkerinoja ja Tiro Rohkimainen, nuorten bändi.

TEATTERI-ILTAPÄIVÄ Heli Laaksosen kamarinäytelmä ”Sylvia, Tuija ja Laulava patja”, rooleissa näyttelijä Marjatta Rinne ja lausuja Eija Nurmio la 9.3. kello 15–17 Sebastoksen toimitilassa. Riemastuttava kertomus kaiken voittavasta ystävyydestä ja elämästä, joka kan-

Yrittäjä, TtM Marianne Kyrklund.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 27.2. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄÄJÄKSI Osallistu keräystempauksiin Tapiolan keskustassa pe–la 8.–9.3. tai 12.–13.4. Keräyskohteista tietoa sivulta yhteisvastuu.fi.

EROSTA ETEENPÄIN Erosta eteenpäin -vertaistukiryhmä aloittaa helmikuussa ja kokoontuu 5 kertaa to alk. 28.2., 14.3., 28.3. ja 11.4. sekä ti 7.5 klo 17.30–19.15. Tapiolan kirkko. Ryhmään mahtuu 6–8 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Ryhmässä käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita ja muutosta. Maksuton. Lastenhoito leikki-ikäisille järjestetään tarvittaessa. Ohjaajina psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. 14.2. kristiina.larjava@evl. fi, 050 358 1064.

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

ILMOITTAUDU KESÄKERHOON Hakuaika 1–2-luokkalaisten Mankkaalla ja Laajalahdessa 3.–14.6. kokoontuvaan kesäkerhoon on 1.2.–3.3. Tied. lapsityönohjaaja Riina Nissinen, riina.nissinen@evl.fi, 040 749 4334.

TULE MUKAAN KUOROON Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut harjoittelee ma klo 17.15. Nuorten lauluyhtye Dulcis ma klo 18.30. Kuoro kaikille ti klo 13.30. Tapiolan kirkko. Uusia laulajia otetaan kuoroihin! Tied. kuoronjohtajalta elina. jokivuori@evl.fi, 040 513 0845.

RYHMÄT JA PIIRIT Kohtaamispaikka to klo 12.30. Tapiolan Sanna Kohtala, TAkirkko. 43 xTied. 77 mm

Kouluikäisten musaleiri 30.–31.3. Tied. tiro.rohkimainen@evl.fi.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 17.2 Högmässa gemensamt med Grankulla Metodistförsamling i Grankulla kyrka kl. 12. SÖ 24.2 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 14.2 och 21.2 i övre brasrummet kl. 10–11.

TISDAG 19.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

050 452 2874. Senioreiden raamattupiiri pe 15.2. klo 13.30 Tapiolan palvelukeskuksessa, Länsituulentie 1 A. Lukupiiri ti klo 13. Tapiolan kirkko. Ohjaaja Riitta Linnapuomi. Miesten raamattupiiri kuukauden 1. ja 3. ti 18.30, Tapiolan kirkko. Seuraavat kokoontumiset 19.2., 5.3., 19.3. Leijonaemot vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille ma 25.2. klo 17.30, Tapiolan kirkko. Tied. Merja Rukko, merja@rukko.fi. Mieli maasta -ryhmä ke 27.2. klo 18, Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105. Hanna-rukouspiiri joka toinen ma 18.2. klo 18.30, Tapiolan kirkko. Raamattuluento ke 20.2. klo 18. Tapiolan kirkko. Pastori Ilpo Kari. Lähetyspiiri joka toinen ti 26.2. klo 13. Tapiolan kirkko. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Tapiolan kirkko.

Tapiolan ja Olarin seurakunnan pyhiinvaellusmatka Italiaan, Assisiin ja Roomaan 13.–20.5. Matkan teemoja ovat mm. varhaiskirkon taide, jumalanpalveluselämä, ekumenia, kirkon perinne, Franciscus Assisilainen ja muut kirkon pyhät ihmiset. Matkanjohtajina Ossi Tervonen ja Antti Kruus. Hinta 1 290 e (2-hh), 1 475 e (1-hh), sis. lennot, bussikuljetukset, majoitukset, opastuksen ym. Tied. Antti Kruus, sp@ anttikruus.com, 040 5460 844, www. espoonseurakunnat.fi/tapiolan-seurakunta/aikuiset/matkat-ja-retket. Ilm. info@elvetours.gr.

Aikuisten kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ma 25.2.–15.4. klo 17, yht. 8 krt. Tapiolan kirkko. Ihmetellään elämää kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä soveltamalla, tekstien avulla, kirjoittamalla ja keskustelemalla. Ohjaajana TM, pastori, kirjallisuusterapiaopiskelija Katja Hero. Tied. ja ilm. katja.m.hero@gmail. com, 040 524 6986.

MUSALEIRI

PYHIINVAELLUS ASSISIIN JA ROOMAAN

ELÄMÄN SANOJA

nattaa elää loppuun saakka. Näytelmän jälk. kahvitarjoilu ja mahd. keskusteluun. Lippu 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Mukaan mahtuu 30. Ilmoitt. kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai 050 500 9000.

UNGDOMSKVÄLL

SYMAMSELLERNA

FR 22.2 i Klubb 97 kl. 18-21.

varje ti. kl. 16–19, Vita huset, Prästgårdsgr. 1.

MÅLA FRÅN HJÄRTAT– AKVARELLMÅLNING OCH SAMTAL Må 25.2 i övre brasrummet 14-15.30.

TISDAG 26.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 17.2. Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Kronlund. Karabacka kapell kl. 10. Ahlbeck, Malmgren. Sö. 24.2. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ertman, Wikman.

UNGDOMSMÄSSA On. 27.2. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 19. Kanckos, Kronlund.

KYRKOSYFÖRENINGEN

SAMLINGAR FÖR SENIORER KL. 13–14.30

ON 20.2 och 27.2 i övre brasrummet kl. 13.30.

To 14.2 Karabacka kapell. Ti 19.2 Köklax kapell.

ÖPPEN MOTTAGNING varje to. kl. 10–12, Esbo sv. förs. kansli, Kyrkog. 10. Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal.

SOMMARLÄGER FÖR BARN Dagsläger för 7–10-åringar i Mattby kapell, 3–7.6 och 10–14.6 kl. 8.30– 16.00. Max. 25 barn. Pris: 1 vecka 70 e, 2 veckor 130 e, 3 veckor 180 e. Syskonrabatt 25 %. I priset ingår lunch, mellanmål, program och material. Dagsläger för 7–10-åringar 17–20.6 i Mattby kapell kl. 8.30–16.00. Max. 20 barn. Pris 60 e. I priset ingår lunch, mellanmål, program och material. Övernattningsläger för 7–11-åringar 10–12.6.på Mataskär. Max. 20 barn. Pris: 45 e, syskonrabatt 25 %. Mer info: Helena Aitti-Lindberg, 040 763 6250, helena.aitti-lindberg@evl.fi. Elektronisk anmälning till alla läger 30.1–3.3, www.esboforsamlingar.fi Platserna fylls i anmälningsordning, bekräftelsen v. 10. OBS! Lägret ordnas om43 15 x barn/vecka KAU 42 mm deltar.

Kirkoissa soi SU 24.2. Matkalla maineeseen -urkumatineassa klo 17 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2, 16-vuotias urkurilupaus Sini Huopaniemi esittää urkukilpailuohjelmistoaan säveltäjiltä Böhm ja Bonnet. Sini innostui urkujensoitosta rippikoulukesänään ja opiskelee nyt Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. Vapaa pääsy.

TI 26.2. Suomen Raamattuopiston musiikkilinjan konsertti klo 18 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1. Vapaa pääsy.

KE 27.2. Häivähdys Pyhää -päiväkonserttisarjassa klo 12 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, esiintyvät EMOn nuoret taitajat: Melina Nyberg,

Apua & tukea viulu, Arttu Moser, viulu, Eeva-Liina Luukkanen, viulu ja Salla Karakorpi, piano. Bach, Beethoven, Sarasate, Sibelius. Kesto 30 min. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

SU 3.3. Huippubaritoni Tommi Hakala ja pianisti Marita Viitasalo Yhteisvastuukonsertissa klo 16 Olarin kirkossa, Olarinluoma 4. Sonninen – Schubert – Brahms – Chopin – Merikanto. Liput 20 e. Konsertin koko tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Åken jazzfestivaalin päätöskonsertissa klo 18 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3, esiintyvät Julia Korkman, Claes Andersson ja Robi de Godzinsky. Liput 20 e.

TIMO MOKKILA

Baritoni Tommi Hakalan ura lähti nousukiitoon vuonna 2003, kun hän voitti BBC:n kansainvälisen Singer of the World -laulukilpailun. Hakala konsertoi Olarin kirkossa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 3.3. klo 16. Liput 20 e.

SIRPA PÄIVINEN

MENOT 14. – 2 8.2.

14 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Tukea perheille ja parisuhteeseen ESPOON PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Yhteydenotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420. KAUNIAISTEN SEURAKUNTIEN PERHENEUVONTA Perheneuvoja Maritta Kirilä ma-to klo 8–16 p. 050 301 7018. Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinelävän ongelmiin. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Kanssasi keskustelevat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan perhetyönohjaajat; Outi Wenell: 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi ja Kirsi Kanerva: 050 5110 165 kirsi.kanerva@evl.fi. Solmuja parisuhteessa -parineuvonta: ohjausta ja neuvontaa parisuhteen solmuihin, toistuviin ristiriitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. 8–10 tapaamiskertaa. Hinta 100 e/pari. Mahdollista anoa maksuvapautusta. Tied: Outi Wenell: 040 5474 146, outi.wenell@ evl.fi ja Kirsi Kanerva: 050 5110 165. kirsi.kanerva@evl.fi. Parista perheeksi -illat ensimmäistä lastaan odottaville torstaisin klo 17–18.30 Kirkonkympissä, Kirkkokatu 10. Valinnainen päivä: 14.2., 21.3., 11.4., 16.5. tai 20.6. Tied. 050 511 0165, 040 547 4146. Pari asiaa parisuhteesta: onnellisen parisuhteen rakennusaineet ti 5.3. klo 18 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24: ”Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen” ja ti 9.4. ”Virtaa parisuhteen hyvinvointiin”. Kataja ry:n vertaisohjaajat Mari ja Jaakko Laurikainen. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. kirsi. kanerva@evl.fi. Silta – Paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Keskusteluapua iästä ja sukupuolesta riippumatta omin aihein esim. jaksaminen, parisuhde, yksinäisyys, vanhemmuus, elämänmuutos, vaikeat tunteet, sairaus jne. Luottamuksellinen ja maksuton. Perhetyönohjaaja päivystää Suvelan kappelilla, os. Kirstintie 24, ti klo 9–11. Varaa aika: 050 5110 165 tai kirsi.kanerva@evl.fi. Voit tulla ilman ajan varaustakin, mutta varminta on varata aika. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Perhetoiminnanohjaaja Tanja Routama, 050 441 9154, tanja.routama@ evl.fi LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonista perhetyötä ja kriisiapua: diakonissa Sari Aroheikki, 040 539 7191, sari.aroheikki@evl.fi. OLARIN SEURAKUNTA Diakoninen perhetyö: Tanja Puhak-

Luetaan yhdessä -verkoston ryhmissä maahanmuuttajat oppivat suomen kieltä vapaehtoisten opettajien johdolla. Moni on saanut ryhmistä myös ystäviä. Ryhmä kokoontuu Leppävaarassa Sellon kirjastossa keskiviikkoisin klo 14–16. Lue aiheesta lisää viereiseltä sivulta.

ka, tanja.puhakka@evl.fi, p. 050 361 3357. TAPIOLAN SEURAKUNTA Keskusteluapua, rohkaisua tai eväitä parisuhteen tai vanhemmuuden kysymyksissä. Perhetyöntekijä, psykoterapeutti Maire Hellas, 040 565 8300 tai perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, 050 358 1064.

Multicultural families LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA If you want to discuss with a diaconal worker in English, contact Heli Taina-Rantakaulio, heli.taina-rantakaulio@evl.fi, 040 513 0867. Diaconal workers offer discussion, financial advice and material assistance, help in dealing with authorities and form filling, family and relationship counselling, emotional support and addiction counselling. Let's Read Together. Join us and learn Finnish for free together with nice volunteers. We gather together every Wednesday at 14–16 at Sello Library, room Akseli, at the second floor. More info: martta.nurmi@evl.fi; 040 559 1487.

Tukea nuorille Sekasin chatissa voi keskustella nimettömästi ja luottamuksellisesti mistä tahansa mieltään painavasta asiasta. Verkkoauttamispalvelu 10–29 –vuotiaille avoinna ma–pe klo 7–24 sekä la–su klo 15–24. Palvelussa on ruuhkaa iltaisin ja viikonloppuisin. Sekasin chat: sekasin247.fi Saapas päivystää kaduilla nuorten kokoontumispaikoilla perjantaisin noin klo 19–02. Meidät tavoitat numerosta 09 8050 5050. After School – avoimet ovet keskiviikkoisin Suvelan kappelissa (Kirstintie 24) klo 15–17. Tule tekemään läksyjä, nukkumaan päiväunet tai syömään evästä koulupäivän jälkeen. Seiskaluokkalaisille ja sitä vanhemmille koululaisille. Tied. Erne Hakala, p. 050 438 0206. Koululaisten parkit Leppävaarassa:

2.–6.-luokkalaisten iltapäiväparkit – tule tekemään läksyjä, pelaamaan askartelemaan tai lepäämään! Ti klo 13–16 nuorisotila Siipi; ke klo 13–16 KilonRisti; to klo 13–16 Uuttu.

Saapas kouluttaa uusia vapaaehtoisia Jos olet täysi-ikäinen, kiinnostunut nuorista ja haluat auttaa – Tule Espoon Saappaan vapaaehtoiseksi. Koulutus sisältää neljä tapaamista ja päivystämistä Saappaan mukana. Koulutus toteutetaan Olarin kirkolla. Ensimmäinen kokoontuminen on to 28.3. klo 18–20. Muut ajankohdat ovat ti 2.4. klo 18–20, to 4.4. klo 18–20 ja la 6.4. klo 10–15. Espoon Saappaan vapaaehtoiset kohtaavat nuoria heidän omilla ehdoillaan kaduilla ympäri Espoota. Saapaslaiset ovat turvallisia ja luotettavia aikuisia, jotka kuuntelevat ja auttavat nuoria. Toimintaa ohjaavat Espoon seurakuntien nuorisotyönohjaajat. Saapas päivystää perjantai-iltaisin noin klo 19–01. Saat itse päättää, milloin pääset mukaan. Koulutuksen käyminen ei velvoita osallistumaan päivystyksiin. Hyvän mielen lisäksi saat uusia tuttavuuksia ja kokemuksia sekä ruokaa. Haastattelemme koulutukseen osallistujat etukäteen. Ilmoittaudu pe 15.3.2019 mennessä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Aura Karjalainen, aura.karjalainen@evl.fi tai 050 583 6909.

Diakonialounaat Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja kappeleilla löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea/talous/diakonialounaat LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonialounas joka ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkolla 21.2. saakka. Diakonialounas peruttu ti 26. ja to 28.2. kirkon remonttimuuton vuoksi. Lounaat jatkuvat 5.3. Karakappelissa. Hinta 3 e. Alkuhartaus/ruokarukous.

Seurakuntien yhteiset ArkiYstäväksi? Jos sinulla on aikaa tunti, kaksi viikossa tai kuukaudessa, ryhdy ulkoiluavuksi, juttukaveriksi yksinäiselle, oppaaksi näkövammaiselle tai kaveriksi maahanmuuttajalle. Tule kurssille oppimaan, millaista on olla ArkiYstävä. Seuraava ArkiYstävä-kurssi järjestetään la 23.3. klo 10–15 Karakappelissa, os. Karakalliontie 12. Kurssilla tutustut toimin-

taan ja voit halutessasi aloittaa itse ArkiYstävänä. Kurssin hinta 5 e sis. kurssimateriaalin ja kevyen lounaan. Ilm. viim. 11.3.: Riitta Türkmen, 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi, tai Tiina Hietaniemi 040 7636 599, tiina. hietaniemi@evl.fi. Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 14.2. klo 17.30–19.30

Nuorisotila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Maija Kumpulainen, 040 724 1120. Nippanappa - autististen lasten kerho su 17.2. klo 13–15 Nuorisotila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Huom! Aika muuttunut. Kerho on tarkoitettu alakouluikäisille Asperger- ja autismin kirjon lapsille. Yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyk-

sen kanssa. Teemme yhdessä erilaisia asioita; askartelemme, leikimme ja laulamme. Kerhossa on pieni välipala ja loppuhartaus. Hinta 30 e/ kausi. Maija Kumpulainen, 040 724 1120. Uutta! Smile – autismin kirjon nuorten kerho su 17.2. klo 15–17 Nuorisotila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Kerho on tarkoitettu yläkoulu-

ikäisille Asperger- ja autismin kirjon nuorille. Kerho toteutetaan yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Teemme yhdessä nuorten toivomia asioita, esim. pelailemme, leivomme ja käymme retkillä. Pieni välipala ja loppuhartaus. Hinta 30 e/kausi. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA

Kastetut Lotta Elma Sofia Aro, Jaakko Samuel Asikainen, Minea Heli Maria Huoman, Helmi Siiri Valdine Hyväkkä, Hilla Eveliina Jaakkola, Kerttu Anneli Kinnunen, Santeri Matias Kivi, Ellen Helmi Olivia Kokko, Joonas Veikko Juhani Kumpulainen, Isla Odessa Kytölä, Luca Emil Christian Ljungberg, Iiris Lilja Ilona Markelin, Niilo Mikael Niemelä, Viena Inkeri Nurkkala, Eeli Kai Pitkänen, Viena Sormanen, Veera Maarit Vitikka, Isla Etna Aurora Äänne vaara. Hautaan siunatut Jukka Pekka Päiviö Pekkinen 95 v, Anelma EijaLiisa Backman 89 v, Ahti Kullervo Kivirinne 88 v, Saima Elina Kuronen 87 v, Harri Veikko Kallio 85 v, Pekka Olavi Kuusniemi 83 v, Unto

Aleksander Peltoniemi 82 v, Armas Kurt Gyllström 81 v, Paula Tuulikki Viitanen 66 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Casper Mikael Juvonen, Iines Maria Irene Kananen, Jose Elias Lehtinen, Daniel Alfred Lönnqvist, Astrid Tyyne Matilda Mettälä, Axel Mikael Roudas maa, Eskil Aarre Atlas Saramäki, Evie Olivia Smyth, Maya Annele Smyth, Samuel Max Benjamin Töyrylä. Hautaan siunatut Helvi Maria Röykkä 95 v, Sirkka Liisa Kinnunen 80 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Edvin Frans Juhani Suikkari, Jemina

Eva Helena Tervakangas, Amanda Elisabet Tiainen. Hautaan siunatut Tyyne Piia Kristiina Henell 95 v, Veikko Alfred Häikiö 95 v, Pentti Kauko Saarinen 91 v, Hjördis Anita Rodas 90 v, Viljo Eelis Purhonen 85 v, Pentti Juhani Rodas 83 v, Erkki Eero Sirainen 77 v, Risto Tuure Oraskari 76 v, Kaisu Leena Vuopala 74 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Vilho Eeli Hannikainen, Hilla Iida Illusia Huotari, Aleksi Juhani Keronen, Oliver Eemil Koch, Eveliina Vanessa Menghan Lun, Venla Julia Rämö, Vili Ilmari Ahmad Seppä, Kasper Olavi Rodrigues Tinga. Hautaan siunatut Jenny Sofia Uusitalo 101 v, Paula

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

AnjaMaria Turunen 90 v, Anja Liisa Vilhelmiina Ristola 85 v, Erkki Juhani Vesiluoma 78 v, Raimo Veikko Tapio Lähdesmäki 75 v, Eija Annukka Jokela 69 v, Teijo Mauritz Kauranen 57 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Kasper Johan Villehard Malk, Elisa Eleonora Rodriguez Parmes. Avioliittoon aikovat Heidi Emilia Launne ja Juuso Oskari Heinonen. Hautaan siunatut Laina Tellervo Simonen 87 v, Urpo Ensio Salovaara 86 v, Anja Helinä Vauramo 85 v, Marjatta Salli Synneve Savolainen 81 v, Virve Inkeri Luhtasela 79 v, Osmo Einar Juhola 78 v, Harri Aatos Sutinen 78 v, Tuomo Arvo Kalervo Tukkinen 75 v, Ahti Tapani

Siltanen 66 v, Lilja Matilda Lappalai nen 5 kk.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Niilo Matti Ilmari Ainamo, Tom Armas Gustaf Byman, Olivia Ingegerd Kaisjo ki Karhulahti, Alex Daniel Niklaus Sieppi. Avlidna/Hautaan siunatut Guy Hilding Sjöholm 83 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Luukas Sulo Eliel Rosenberg, Amos Fried Olavi Korppi. Hautaan siunatut Esko Juhani Haapala 91 v, Aleksi Eero Rantala 21 v.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuo miokirkkoseurakunnan seurakunta talo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Suomea suomeksi maanantaisin klo 10–11.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Keskustelemme suo malaisista tavoista, kielestä ja kult tuurista. Pieni hartaushetki, kahvit. Ohjaajana Tuire Moisander.

Kansainvälinen keittiö torstaisin klo 12–15 Suvelan kappelissa, Kirs tintie 24. Kokkaamme eri maiden ruokia ja tutustumme eri ruokakult tuureihin. Ohjaajana Tuire Moisan der. Urdunkielinen piiri perjantaisin klo 17.30 Kauklahden kappelissa, Kaup pamäki 1. Lapsille pyhäkoulu. Kongolaisten piiri la 16.2. klo 16 Kauklahden kappelissa, Kauppamä ki 1. Kielinä ranska, swahili. Worship and Eucharist in Arabic every Friday at 5.30 pm at Perkkaa Chapel. Rev. Ramez Ansara, pastor of

the Arabic work in Capital area. Venäjäklubi pe 15.2. ja 22.2. klo 17 Leppävaaran kirkko. Venäjäklubi kaikenikäisille. Lapsille peli ja kerhotoimintaa. Vastaalkajille raamattuopetusta sekä musiikkia aikuisten kesken. Isäntänä Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim. rozhnovskiy@evl.fi. Arabic Young Adult Group “The Redeemed”. Bible study and Arabic Christian Meeting on Fridays at 3 pm at Perkkaa Chapel. Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698. Chinese Family Club Fri 22nd at Feb

at 6 pm at Uuttu. Evening tea and Bible study with Chinese families. Kenny Ding, kenny.ding@gmail.com, 050 387 5192. International Morning Prayer every Friday at 7 am at Nuortentila Siipi. Join us for a prayer in English. Rud vin Stein, 040 5822759. Let’s Read Together! Join us and learn Finnish for free together with nice volunteers. We gather together every Wednesday at 14–16 at Sello Library, room Akseli, on the 2nd floor. martta.nurmi@evl.fi, 040 559 1487.

TZ-choir International Choir for everybody! Every Tuesday at 5 pm at Perkkaa Chapel. Sing in different languages. Hosting Vadim Rozhnovs kiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovs kiy@evl.fi. See more: Colourful Espoo > Kerhot/Clubs What type of Europe would we like to have? English discussion group on Wednesday 27.2. at 18.30–20.00 at Kauniainen Church, Kavalllintie 3. Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula.

Kielikurssi avaa oven suomalaiseen yhteiskuntaan

– Kun melkein jokaiselle on oma opettaja, voi asettaa tavoitteeksi sen, mitä juuri tietty oppilas tarvitsee, ryhmän johtajana toimiva Traute Stude sanoo. Hän on eläkkeellä oleva kieltenopettaja. Ohjelma alkaa yhteisellä osuudella, jonka pitää yksi opettajista, tällä kertaa Liisa Nevalainen.

SIRPA PÄIVINEN

uetaan yhdessä -verkoston suomen kielen kurssilla Sellon kirjastossa on kynnys matalalla. Mukaan saa tulla milloin ehtii, lapset saa ottaa mukaan ja lähtötaso voi olla mitä tahansa lukutaidottomasta professoriin. Jokainen saa yksilöllistä opetusta, sillä paikalla on useita vapaaehtoisia opettajia.

Syyrialainen Huda Alnajjar saa opastusta eläkkäällä olevalta kieltenopettajalta Liisa Nevalaiselta.

– Mikä viikonpäivä nyt on? hän kysyy. Moni osaa vastata suomeksi. Nevalainen jatkaa päivämääriin, kunnes vastaan tulee viides helmikuuta, J.L. Runebergin päivä. Kuka hän oli? Kielen ohella opitaan suomalaista kulttuuria. Runebergin kirjoittaman Maamme-laulun kautta päästään pohtimaan sellaisia sanoja kuin kansallislaulu ja synnyinmaa. LUETAAN YHDESSÄ -toiminta alkoi vuonna 2004, ja verkostoa hallinnoi Suomen Akateemisten Naisten liitto. Tavoitteena on auttaa maahanmuuttajien, erityisesti naisten, kotoutumista. Arkielämään liittyvä puhetaito ja ryhmien tarjoama yhteisö toimivat ovena suomalaiseen yhteiskuntaan. Leppävaaran seurakunta on muutaman vuoden ajan tehnyt yhteistyötä verkoston kanssa. – Haluamme tukea tätä. Näin voimme myös kohdata espoolaisia seurakunnan tilojen ulkopuolella, kansainvälisen työn sihteeri Martta Nurmi sanoo. Nurmi on ryhmässä yhtenä opettajista. Hänen kanssaan opiskelee Lama, joka haluaa kertoa vain etunimensä. Lama on ollut Suomessa kaksi vuot-

ta miehensä ja lastensa kanssa. – Minulla on neljä lasta. Kaikki ovat koulussa, vanhin on lukiossa, hän osaa kertoa selkeällä suomella. Sanojen yhdistäminen lauseiksi tuntuu hänestä vielä hankalalta, mutta taito lisääntyy nopeasti. Lama tulee Sellon kirjastoon opiskelemaan kolmesti viikossa. Kielikahvila on maanantaina ja torstaina ja kielikurssi keskiviikkona. Tavoitteena on päästä opiskelemaan ja töihin lastenhoitajaksi. Toisen pöydän äärellä Syyriasta kotoisin oleva Huda Alnajjar keskittyy opettajansa kanssa jo vaativampaan kielioppiin. Alnajjar on asunut Suomessa kolme vuotta miehensä ja kahden lapsensa kanssa. – Opin kieltä, kun opiskelin koulunkäyntiavustajaksi. Nyt olen työharjoittelussa, hän kertoo. – Syyriassa tein ensin töitä kemian alalla ja sitten opiskelin shakkivalmentajaksi ja työskentelin Dubaissa. Suomessa peliseuraa on jo löytynyt shakkikerhosta. Myös tämä kurssi on hänelle tärkeä, kielen ohella ihmisten vuoksi. – Olen oppinut paljon uusia sanoja ja ääntämistä. Enkä halua istua kotona ilman ystäviä, Huda Alnajjar sanoo. ARJA MAUNUKSELA

16 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Auta muutamalla eurolla lapsia kouluun TASAVALLAN PRESIDENTTI Sauli Niinistö avasi Yhteisvastuukeräyksen 3.2. Tänä vuonna keräyksen tuotolla on tarkoitus kohentaa lasten ja nuorten opiskelumahdollisuuksia sekä meillä Suomessa että muualla maailmassa. Suomessa on huomattava määrä perheitä, joilla ei ole varaa maksaa lapsen lukiokäyntiä eikä ostaa lukiokirjoja. On erittäin huolestuttavaa, että Suomessa kaikilla ei ole varaa opiskella. Köyhissä maissa lapset joutuvat töihin, kun perheellä ei ole varaa maksaa opiskelua. Lapset tekevät työtä lähes orjuudessa, että olisi rahaa saada jotain syötävää illalla. Koulutus on tärkeää. Se parantaa lapsen asemaa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Siksi kannattaa lahjoittaa muutamia euroja Yhteisvastuukeräykseen.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? JUSSI HELTTUNEN

Messut olivat ennen parempia KIITÄN HARRI Erämetsää rohkeasta kirjoituksesta nykyisistä jumalanpalveluksista (K&k 17.1.). Olen ollut samaa mieltä jo kauan aikaa. Mielestäni ennen oli paremmin. Nyt messuihin on tullut paljon kevyttä, varsinkin Soukan kappelissa on pop-messuja ja muita kevyitä palveluksia. Niistä puuttuvat hengellisyys ja harras tunnelma.

Aino Helander Espoo

OLEN AINA kokenut jumalanpalveluksen tärkeäksi. Lukiolaisena ajoin lumituiskussakin polkupyörällä seitsemän kilometriä päästäkseni Multian kirkkoon. Nyt kun papin töitä on vain pyynnöistä, haluan käydä pyhisin kirkossa, jossa on messu. Viime aikoina olen käynyt Helsingin eri kirkoissa tavoitteenani tutustua jokaiseen Herran huoneeseen pääkaupunkiseudulla. Olen yllättynyt ystävällisyydestä. Usein jo ovella toivotetaan tervetulleeksi. Minulle messu on kokonaisuus, missä kaikella on oma viestinsä. Olen sukupolvea, joka tulee kuulemaan saarnaa. Kaipaan julistettua Jumalan sanaa, sanomaa totuudesta

Espoon hiippakunnan vastavihitty piispa Kaisamari Hintikka jakoi ehtoollista juhlamessussa Espoon katedraalissa 10.2.2019. Sakramentin toimittamisessa häntä avusti Joona Keravuori. Katso kuvat Hintikan piispanvihkimyksestä verkko-osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

ja armosta. Joskus silti kyselen, onko julistus kadonnut äänentoistolaitteiden myötä? Aiemmin saarnat antoivat ajatuksia viikkoon, mutta nykyisin näin tapahtuu varsin harvoin. Hyvää ja täydellistä tavoitellessaan saarnat ovat muuttuneet lukemiseksi, mutta ovatko ne samalla menettäneet jotakin? Jos on tarkoitus häivyttää saarnaajan persoona, siinä on onnistuttu.

Lauri Oinonen teologian maisteri

Saako tulevaisuudessa hyvää kotihoitoa?

Mika Lille Helsinki

Kannattaa käydä messussa

messua menettäisin paljon. Kirkonkellot kutsuvat hienovaraisesti, kannattaa seurata kutsua.

Tällä voi olla toki hyvätkin puolensa. Tiedän veljellisestä kommentistani huolimatta saarnojen valmistelun olevan vaativaa työtä. Messu sisältää Jumalan suurta salaisuutta ja todellisuutta. Musiikki ja virret julistavat aina, kiitos kanttoreille. Kiitos vahtimestareille ja kirkkotien puhdistaneille aamuaikaisesta työstä. Kiitos usein tarjolla olevan kirkkokahvihetken tapaamisista. Koen, että ilman jokaviikkoista

RIITTÄVÄN HOIDON turvaamiseksi on välttämätöntä, että ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien vanhusten hoitajamitoitusta nostetaan 0,7 hoitajaan vanhusta kohden. Lisärahoitusta tarvitaan yli 200 miljoonaa euroa noin 4200 hoitoalan ammattilaisen palkkaamiseksi. Pääkaupunkiseudulla hoitopaikan vuorokausihinta tulee olemaan yli 200 euroa (vuonna 2017 keskimäärin 172 euroa) eli yli 6000 euroa kuussa. On ilmeinen vaara, että kun rahoitusta ja henkilöstöä lisätään ympärivuorokautista hoitoa antavissa palvelutaloissa, niin niitä vähennetään kotihoidossa. Kotihoito on palveluasumiseen nähden niin edullista, että kotihoidossa ennustetaan pidettävän entistä enemmän huonokuntoisia vanhuksia, jotka tarvitsisivat ympärivuorokautista hoivaa. Pääkaupunkiseudulla kodinhoitajien työ on tullut entistä raskaammaksi, kun heillä on yhä enemmän hoidettavia. Hoitajalla voi olla työaikanaan jopa 15 käyntiä eri kohteissa. Aikaa vanhukselle voi jäädä alle 20 minuuttia päivässä, koska matkat ja valmistelut vievät aikansa. Työn kuormittavuuden takia kodinhoitajien sairaslomat ovat keskimäärin yli 30 päivää vuodessa. Tarvitaan lisäkäsiä myös kotihoidon tason turvaamiseksi. Arviolta lähes 350 000 suomalaista hoitaa sairasta omaistaan. Valtaosa ei saa edes pientä omaishoitopalkkiota. He tekevät mittaamattoman arvokasta työtä yhteiskunnan kannalta myös taloudellisesti. Omaishoitajien uupuminen on estettävä ja hoivatyöstä on saatava riittävä palkkio. Järjestöjen, seurakuntien, läheisten, naapureiden ja muiden vapaaehtoistoimijoiden erilainen tuki, läsnäolo, harrastuksiin vieminen ja pieni kotiapu tulevat yhä tärkeämmiksi kotona asuville, usein yksinäisille vanhuksille. Jokaisen ihmisen tulisi voida kokea, että minua ei jätetä yksin. Pietari Jääskeläinen Vanhus- ja eläkeläisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja