Kirkko ja kaupunki 2019 03 Helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

3

14.2.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Silikoniblondista suntioksi A8 Lastensuojelu jätti Enjan yksin

Lukijat kertovat, miten he rentoutuvat. B 1

KIINALAINEN SANANLASKU

Kun ihminen on kuollut, hänen energiansa jatkaa samalla laadulla niissä ihmisissä ja ympyröissä, missä hän eli.

ELOKUVAOHJAAJA KITI LUOSTARINEN HELMIKUUN EEVASSA

Iankaikkisesti

Ruohonlehtikin palaa takaisin valtamereen, kuinka eivät ihmiset kohtaisi uudestaan.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019 Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.”

JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 11: 25–26

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Piikkejä lihassa UUTISET SUOMALAISEN vanhustenhoidon huonosta laadusta ja laiminlyönneistä tulivat yllätyksenä aika harvalle. Sitä paljon puhuttua hiljaista signaalia on sinkoillut ilmatilassa jo pitkään.

Kaikki yksityisellä rahoituksella järjestetyt hoivapalvelut eivät ole luokattomia. On myös malliesimerkkejä asiakkaan ihmisarvoa kunnioittavasta ja hänen tarpeisiinsa erinomaisesti vastaavasta hoivabisneksestä.

Eikä kaikki julkisen puolen palvelun­ tuotanto suinkaan ole onnistunut edistämään ihmisten hyvää elämää, DIAKONIT JOUTUVAT pikemminkin päinvastoin. Siitäkin on TAISTELEMAAN ikävä kyllä runsaasti esimerkkejä.

ASIAKKAIDENSA

”

IHMISARVON

KIRKON YKSI TEHTÄVÄ on olla piikkinä PUOLESTA JOPA yhteiskunnan lihassa ja muistuttaa SEURAKUNNAN kaikkien ihmisten jakamattomasta SISÄLLÄ. ihmisarvosta silloin, kun jotkin muut arvot yrittävät jyrätä ihmisen arvokkuu­ den alleen.

Kun hiljaiset signaalit ihmisen hädästä uhkaavat jäädä surinaksi päättäjien korvissa, pitää kirkon toimia vahvistimena, joka lisää voimaa hiljaisiin viesteihin.

VAAN MAHDOTONTA se ihmisarvon puolustaminen ei ole. Kristillinen ajatus kaikkien ihmisten yhtäläi­ sestä arvosta, Jeesuksen opetus laupiaasta samaria­ laisesta ja virren viisaus, jonka mukaan saaja auttaa antajaa ja sairas terveen parantaa, eivät ole elämälle vieraita korulauseita. Jos nimittäin haluamme niiden olevan totta.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi LEHTIKUVA

DIAKONIAN YKSI TEHTÄVÄ taas on olla piikkinä kirkon lihassa. Toisinaan diakonit joutuvat taistelemaan asiakkaidensa ihmisarvon puolesta jopa seurakunnan sisällä.

Yksityisessä hoivakodissa huonoa hoitoa saava vanhus on siinä suhteessa varsin helppo tapaus, että hänen puolellaan ovat kaikki, varsinkin vaalien alla.

Sen sijaan mielenterveyspotilaan, päihde­ ongelmaisen, ylivelkaantuneen, peliriippuvai­ sen ja pitkäaikaisvangin toivottaminen tervetul­ leeksi ja hänen ihmisarvonsa puolustaminen on jo paljon työläämpää. Niin pikkuporvarillinen parkettilattiakirkko me olemme.

Olen huolissani läheisistäni, joiden askel vuosi vuodelta hidastuu.

Kunpa he voisivat asua vielä pitkään rauhassa kotona.

Ilman pelkoa siitä, miten hoito järjestyy, jos jalat pettävät tai muisti katoaa.

Rukoilen, että tuet elämän lopputaipaleella heitä, jotka kerran olivat täynnä elinvoimaa.

Paavi ja suurimaami paiskasivat kättä Paavi Franciscus ja suur­ imaami Ahmed el­Tayeb alle­ kirjoittivat julistuksen rau­ hasta ja tuomitsivat Jumalan nimissä tehdyn terrorismin.

Paavi Franciscus on ensimmäi­ nen katolisen kirkon johtaja, joka on vieraillut Arabian nie­ mimaalla. Lue juttu osoittees­ sa kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 14.2.2019

numero 3

Seuraava lehti ilmestyy 28.2.

KANNEN KUVA: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Tänään on hyvä hetki kertoa, että sinä olet tärkeä” Moni pariskunta voisi oppia rakkauden osoittamista perheen koiralta, sanoo Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

1 2 3

Paula Ruotsalainen, pitäisikö ystävänpäivää viettää kansainväliseen tapaan rakastavaisten päivänä vai muistaa ystäviä, kuten moni suomalainen tekee?

– Kannustan sekä ystävyksiä että pariskuntia viettämään ystävänpäivää. Ystävyys ja rakkaus ovat elämän suuria lahjoja, joita ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Tämä päivä on hyvä hetki kertoa, että sinä olet minulle tärkeä.

– Tärkeämpää kuin se, miten muistat, on se, että muistat ja kerrot sen. Paras lahja on aika, joko tapaaminen tai puhelinsoitto. Kysy, mitä toiselle kuuluu ja kuuntele rauhassa, mitä hän kertoo.

Ystävänpäivä muistuttaa rakkaudenosoitusten tärkeydestä. Osoittavatko suomalaiset riittävästi hellyyttä?

– Siinä asiassa on monella parantamisen varaa. Liian usein hellyys kohdistuu vain lapsiin ja lemmikkieläimiin ja puoliso jää sivustakatsojaksi.

– Voisimme ottaa oppia siitä, miten koira tulee perheenjäsentä vastaan joka kerta yhtä iloisesti ja ilmaisee, että ”ihanaa kun tulit kotiin!”

Lapsilta voisimme oppia välittömyyttä, joka saa kömpimään syliin tai halaamaan, kun siltä tuntuu.

Minkälaista hellyyden osoittamista suomalainen mies kaipaa, entä nainen?

– Työssäni olen kuullut miesten kertovan eri tavoin kosketusvajauksesta. Moni mies on vailla naisen kosketusta, vaikka eläisi parisuhteessa. Uskon, että mies soisi puolison siivoavan vähemmän ja sylittelevän enemmän.

– Naiset toivovat usein arkikosketusta, kuten hipaisua ohi mennessä tai suukkoa kotiin tullessa. Usein naisilla on vielä suurempi vajaus puolison henkisestä läsnäolosta. Nainen kaipaa kokemusta, että mies on todella läsnä, edes välillä, ja kuuntelee, mitä hänellä on mielessä.

4

Voiko ystävänpäivää viettää, jos on yksinäinen ja se tuntuu kipeältä?

– On hyvä olla ystävällisissä väleissä sen ihmisen kanssa, joka on kaikkein läheisin ja jonka kanssa on tekemisissä koko ajan eli oman itsensä. Jokainen voi olla itselleen ystävä: ostaa kukkia tai suklaata ja katsoa vaikka lempileffan.

– Vaikka itsellä olisi torjutuksi tulemisen kokemuksia, niiden ei kannata antaa pilata tätä päivää ja tulevaisuutta. Aina kannattaa olla ystävällinen ja avoin uusille tuttavuuksille.

5

Millainen on iltarukouksesi?

– Rukoilen joka ilta perheeni ja ystävieni puolesta. Muistan erityisesti niitä, joilla on nyt jollain tavalla vaikeaa. Lisäksi muistan rukouksissani vähän kaukaisempia ihmisiä, joiden elämässä tiedän olevan rankkoja asioita. ■

”

MONI MIES ON VAILLA NAISEN KOSKETUSTA, VAIKKA ELÄISI PARISUHTEESSA. PAULA RUOTSALAINEN

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Avuntarve on selvä. Esimerkiksi viime marraskuussa perheneuvontaan tuli lähes 130 uutta yhteydenottoa, joista 20:lle pystyttiin antamaan aika. Kuva: Istock

Perheneuvontaan lisätyövoimaa Yhteydenotot perheneuvontaan ovat lisääntyneet. Tilanteen helpottamiseksi Kirkko Helsingissä on käynnistänyt koulutuksen, jossa joukko pappeja ja diakoniatyöntekijöitä koulutetaan osa-aikaiseen perheneuvontatyöhön. Tavoite on lyhentää perheneuvonnan jonoja.

Esimerkiksi viime marraskuussa perheneuvontaan tuli lähes 130 uutta yhteydenottoa, joista 20:lle pystyttiin antamaan aika. Uudet osaajat tekevät jatkossa perheneuvontatyötä 20–50 prosenttia työajastaan seurakuntien omissa tiloissa. Asiakkaat tulevat perheneuvonnan yhteisen ajanvarauksen kautta.

Arkkipiispa jyrähti vanhustenhoidosta Arkkipiispa Tapio Luoma ottaa Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla olevassa haastattelussaan kantaa vanhustenhoitoon. Hänen mukaansa nyt julkisuuteen tulleet hoivan puutteet viestivät ongelmista asennoitumisessa ikäihmisiin ja muihin erityistä tukea tarvitseviin lähimmäisiimme.

Pahimmillaan herää kysymys, pidetäänkö vanhuksia ylipäätään enää kiinnostavina, ainutlaatuisina ihmisinä, toteaa Luoma. Lue lisää: Kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Yhteinen kirkkoneuvosto valittiin Helsingin seurakuntien päättäjät valitsivat yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Hanna Mithikun. Valtuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Christoffer Perret. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Vartiokylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Pakarinen. Varapuheenjohtajaksi valittiin psykoterapeutti Riitta Asikanius. Kirkkoneuvoston jäseniksi valittiin Esa Ahonen, Risto Harju, Rakel Hiltunen, Anni Järvilehto, Kristiina Kartano, Lotta Keskinen, Ami Lainela, Otto Lehtipuu, Tuula Pontela, Salla Ranta, Rolf Steffansson, Pertti Sundberg ja Wiking Vuori.

Sadinmaa jatkaa hautausmaapappina Malmin hautausmaalla käynnistynyt hautausmaapappikokeilu osoittautui niin onnistuneeksi, että toimintaa on määrä laajentaa muillekin Helsingin hautausmaille. Pappi Kai Sadinmaan tämänkertainen pesti alkoi helmikuun alusta, ja se jatkuu ensi syksyyn. Hautausmaapapin toimenkuvaan kuuluu ihmisten kohtaaminen ja heidän kanssaan jutteleminen.

Kolmikko tarttui vallan kahvaan Helsingin ja Vantaan yhteisten kirkkovaltuustojen johtoon valittiin liberaalit nuoret naiset, Espooseen arvokonservatiivi mies.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Y

hteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja on merkittävä luottamushenkilö ja vallankäyttäjä seurakuntayhtymissä. Espoon, Helsingin ja Vantaan uudet kirkkovaltuutetut valitsivat puheenjohtajikseen kolmikon, jossa on kaksi naista ja yksi mies.

Espoon valtuustoa johtaa 69-vuotias Heikki Sorvari. Helsingissä valtuustoa johtaa 36-vuotias Hanna Mithiku. Vantaalla puheenjohtajan nuijaa käyttää seuraavien kahden vuoden ajan 35-vuotias Eve Rämö.

Rämö ja Mithiku edustavat arvoliberaalia Tulkaa kaikki -liikettä. Sorvari on arvokonservatiivisen Yhdessä matkalla -listan johtava hahmo. Seurakuntavaalien vaalikoneessa hän ilmoitti itselleen läheisimmäksi herätysliikkeeksi lestadiolaisuuden.

HEIKKI SORVARI on kokenut kirkkopoliitikko. Hän on ollut Espoon seurakunnissa erilaisissa luottamustehtävissä jo 90-luvulta asti. Tätä ennen hän on toiminut kymmenen vuotta yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana.

Sorvari on kirkolliskokouksen ja Kirkkohallituksen täysistunnon jäsen. Hän nosti kirkolliskokouksessa kissan pöydälle, kun siellä päätettiin pakottaa kaikki seurakunnat liittymään kirkon yhteisen kirjanpidon ja palkanlaskennan järjestelmään Kipaan. Häntä olisi kannattanut kuunnella, sillä raskas järjestelmä on nyt maksanut kirkolle kymmeniä miljoonia euroja.

EVE RÄMÖ VALITTIIN 19-vuotiaana Korson seurakuntaneuvoston varajäseneksi vuonna 2002. Hän on kolmannen kauden kirkkovaltuutettu ja johtanut Vantaalla seurakuntien strategiaa pohtivaa toimikuntaa.

Rämö on kaupunginvaltuutettu, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ja vihreiden ehdokas eduskuntavaaleissa. Hänen mukaansa on sekä seurakunnan että kaupungin etu, että niillä on yhteisiä luottamushenkilöitä. Näin kaupunki ja seurakunnat pystyvät toimimaan parhaiten vantaalaisten hyväksi.

HANNA MITHIKU on ollut seurakuntien luottamushenkilö kahdeksan vuoden ajan. Viimeiset kuusi vuotta hän on vaikuttanut Helsingin seurakuntien yhteisessä kirkkoneuvostossa. Hän on myös kirkolliskokouksen varajäsen.

Mithiku sanoo kuuluvansa moninkertaisesti vähemmistöön. Hän on Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen, kuuluu seksuaalivähemmistöön eikä ole ihonväriltään valkoinen. Hänen isänsä on kotoisin Etiopiasta.

Kirkossa on voitava sanoa, että synti on todellisuutta ja siitä pitää tehdä parannusta.

HEIKKI SORVARI

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat Hanna Mithikulle tärkeitä – ja niin ne ovat myös helsinkiläisten enemmistölle.

– Ei pidä jäädä tuijottamaan laskevia jäsenmääriä tai tekemään temppuja. Pitää rakentaa seurakuntaa, joka on ihmisille merkityksellinen. Tärkeää on, että kirkossa puheet ja teot kohtaavat toisensa, hän kiteyttää.

VANTAAN KIRKKOVALTUUSTON puheenjohtaja Eve Rämö toivoo kirkon perhetyöhön uutta ajattelua.

– Seurakunnan palvelut ovat vahvasti suunnatut ihmisille, jotka kulkevat tietynlaista elämänpolkua.

Kuljetaan perhekerhosta rippikouluun ja seuraavan kerran ihmisiä tavoitetaan, kun heillä on omia lapsia. Kaikilla ei heitä ole.

– Pitäisi olla toimintaa, johon voi tulla yhteen, on perhettä tai ei, toteaa Rämö.

Heikki Sorvari toivoo, että seurakunnissa keskitytään kirkon perustehtävään.

– Evankeliumin julistamiseen, lähetystyöhön ja diakoniaan. Kirkossa on voitava sanoa, että synti on todellisuutta ja siitä pitää tehdä parannusta. Ei Raamatun mukaista opetusta pidä pelätä.

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

5

Sunnuntai 3.3. klo 17

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Artistivieraana bluesministeri

Esa Kuloniemi

TÖÖLÖN SEURAKUNTA

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä?

Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi.

Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Seniorilo Oy

Vuokrasopimus päättyy.

Pitäisi olla toimintaa, johon voi tulla yhteen, on perhettä tai ei.

Tärkeää on, että kirkossa puheet ja teot kohtaavat toisensa.

HANNA MITHIKU

Tervetuloa! www.sope .fi

Myymälämallit -50% kirjahyllyt • astiakaapit • tv-tasot • sohvat • vuodesohvat 2.3. asti

EVE RÄMÖ Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Heikki Sorvari haluaa säilyttää hyvän espoolaisen yhteistyön ja toimia niin, että asiat sujuvat järjestyksessä ja rakentavasti.

Eve Rämö haluaa, että pelisääntöjä noudatetaan ja keskustelu pysyy valtuustossa asiallisena. Hän ottaisi Vantaan kaupungilta mallia siihen, että tärkeimmissä päätettävissä asioissa pidettäisiin kokouksissa ryhmäpuheenvuorot.

Hanna Mithiku korostaa, että luottamushenkilöiden ääntä pitää kuulla jo asioiden valmisteluvaiheessa.

Kokouksissa hänen tavoitteensa on, että päätösesitykset ovat selkeitä.

MITÄ MIELTÄ KOLMIKKO on pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteistyöstä?

Heikki Sorvari olisi valmis tutkimaan uudestaan oppilaitostyön yhdistämistä ja uskoo yhteistyöhön myös maahanmuuttajien kohtaamisessa.

Lisäksi hän nostaa esille siirtymisen tilojen lämmityksessä fossiilisista polttoaineista ekologisiin vaihtoehtoihin. Se kannattaisi suunnitella ja valmistella yhdessä.

Eve Rämö haluaisi kehittää Kirkko ja kaupunkia palvelemaan enemmän alueellisia tarpeita. Hän arvioi myös yhteisestä seurakuntatyöstä ja diakoniasta löytyvän yhteistyöalueita.

Hanna Mithikun mukaan mahdollisen yhteistyön pitää olla joustavaa – pikemminkin yhteistä oppimista ja projekteja kuin pysyviä rakenteita. ■ Lue lisää puheenjohtajien ajatuksista kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Ehdolla eduskuntaan?

Annamme vaali-ilmoituksille 30 % hinta-alennuksen.

Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot.

Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Janna Laiho p. 050 374 8174, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme. Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

6 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Katri Haapanen on tehnyt opintoihin kuuluvia työharjoittelujaksoja Hakunilan seurakunnassa.

Sakastin tähtönen Suntioksi opiskeleva Katri Haapanen uskoo uuden ammatin opettavan nöyryyttä, koska siinä näkyy elämän koko kirjo.

S

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

ä oot jotenkin tutun näköi­ nen, joku seurakuntalai­ nen saattaa sanoa Katri Haapaselle.

– Ai, no mulla on vaan sel­ laiset kasvot, hän vastaa.

Katri Haapanen (ent. Sorsa) ei ole sellainen ”oikea julkkis”, jonka kaikki tunnistaisivat siksi, että hän olisi ollut mukana politiikassa, musiikkielämäs­ sä, missikilpailuissa tai näytellyt. Jul­ kisuudessa hän on kyllä ollut.

Ollakseen vasta 33­vuotias Haapa­ nen on ehtinyt monenlaista. Hän on työskennellyt sihteerinä, assistenttina mallitoimistossa, kultasepänliikkees­ sä, optikkoliikkeessä, vaatekaupas­ sa ja DJ:nä. Hän on juontanut chattia telkkarissa, poseerannut mallikuvissa ja kisaillut bikinit päällä Viidakon tähtöset ­tosi­tv­ohjelmassa.

Hän on mennyt naimisiin, saanut lapsen, ollut kotiäitinä, elänyt ”hippi­ mutsivaiheen” ja pitänyt perheblogia, jossa jakoi elämästään lähes kaiken aina seksielämäänsä myöten. Avoi­ muutensa vuoksi hän on päätynyt kaikenlaisiin otsikoihin, tv­ohjelmiin

ja muun muassa Vauva­lehden kan­ teen.

Mutta nyt elämässä on uusi vaihe.

Haapanen opiskelee suntioksi Laaja­ salon opistossa ja suorittaa opintoi­ hin kuuluvia harjoittelujaksoja koti­ kaupungissaan Vantaalla, Hakunilan seurakunnassa.

KATRI HAAPASEN TAPA kertoa elä­ mästään on suora ja itseironinen. Se näkyy esimerkiksi hänen Instagram­ tilillään, jolla on yli 10 000 seuraajaa.

Hän kutsuu itseään ja muita 2000­lu­ vun silikoniblondeja ”ongelmajät­ teeksi”, koska muovisten esineiden laittaminen hautaan on kielletty. Hän myös jakaa kuvapareja, joissa vierek­ käin ovat blondi­Katri bikineissä ja ny­ kyinen hillitysti pukeutunut, omaan ruskeaan hiustenväriinsä palannut suntio­Katri.

Paljon on tapahtunut, mutta muu­ tos ei ole niin suuri kuin ulkokuoren perusteella voisi kuvitella.

– Kun aloin opiskella suntioksi, jot­ kuvat ajattelivat, että onkohan Katri seonnut. Toisaalta, kun olin esimer­

kiksi Viidakon tähtösissä, puhuin us­ kosta ja muut tiesivät, että olen usko­ vainen. Ne, jotka tuntevat minut pi­ demmältä ajalta, eivät yllättyneet täs­ tä käänteestä.

Oikeastaan esiin on tullut entistä Katria. Sellaista, joka on aina usko­ nut Jumalaan, vaikka erosi kertaal­ leen kirkostakin, kun usko ihmisiin ja kirkkoon horjui ja silloinen kumppa­ ni oli sitä mieltä, että niin pitää tehdä.

Katri Haapanen pitää muutosta luonnollisena, elämään kuuluvana asiana.

”

TÄMÄ ON OLLUT MINULLE SILMIÄ AVAAVA TYÖ.

TÄSSÄ NÄKEE ELÄMÄN KIERTOKULUN.

– Pakkohan muutosta on tapahtua.

Kymmenen vuottakin on pitkä aika ih­ misen elämässä. Jos mitään ei tapah­ tuisi, olisin huolissani.

VUODEN KESTÄVÄT suntio­opinnot koostuvat sekä teoriaopinnoista et­ tä työharjoittelusta. Tähän mennes­ sä Katri Haapasen opintoihin on kuu­

lunut kiinteistönhoitoa, työturvalli­ suutta, kirkollisten toimitusten kul­ kua, siivousta ja keittiötyöskentelyä.

Keväällä on luvassa hautaukseen liit­ tyviä asioita.

– Suntio on mahdollistaja. Jos miet­ tii vaikka yhtä päivää seurakunnassa: jos suntio ei olisi töissä, juuri mikään ei sujuisi. Työhön liittyy monenlaisia asioita. Jos minun pitää vaikka siivota vessat, teen sen mielelläni.

Suntio­opinnot kiinnostavat nyt monia alanvaihtajia. Haapanen arvioi olevansa luokkansa nuorin.

– Suntion työ on arvostettu vanha ammatti. Kun on elänyt tiettyyn pis­ teeseen, haluaa nähdä muutakin. Tä­ mä on ollut minulle silmiä avaava työ.

Tässä näkee elämän kiertokulun. Sa­ man päivän aikana voi olla hautajai­ set ja kaste.

Työssä kohdatut asiat ovat saaneet Haapasen miettimään, mikä elämässä on oikeasti tärkeää.

– Jos joku ei opi tässä työssä nöy­ ryyttä, hänen pitää katsoa peiliin! Ol­ laanhan tässä mukana elämän kosket­ tavissa hetkissä ja valmistellaan mui­ den tärkeitä tilaisuuksia. On myös an­ nettava muille tilaa loistaa.

Opintojen aikana Haapanen on miettinyt paljon omaa herkkyyttään.

Suntion ei pitäisi olla se, joka mur­ tuu toisten hautajaisissa. Herkkyy­ den kanssa elämiseen Haapanen on

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

saanut apua työkavereilta. Hän muistaa erityisesti yhden papin sanat, ettei meidän ihmisten tarvitse kantaa toisten suruja, vaan voimme luottaa Jumalaan.

– Hakunilassa on tosi hyvä ilmapiiri. Täällä puhalletaan yhteen hiileen ja minut on otettu lämpimästi vastaan.

NUOREMPANA Katri Haapanen halusi julkisuutta julkisuuden vuoksi. Sitä tulikin, ja sen myötä kaikenlaista palautetta. Enimmäkseen palaute oli positiivista, mutta tuli myös negatiivista, jopa tappouhkaus. Perheen omaisuuttakin tuhottiin.

Suntio-opintojen myötä Katri Haapanen on alkanut saada toisenlaisia kommentteja. Jotkut haluavat puhua hengellisistä asioista tai kysyvät, millaista siellä kirkossa oikeasti on.

Haapasten kotonakin puhutaan uskonnosta ja kirkosta. Katrin aviomies Sasu on kirkkoon kuuluva ateisti. Yhteiselo on kuitenkin mutkatonta.

– Esimerkiksi kuolema on meillä sallittu puheenaihe. Siitä on puhuttu myös meidän viisivuotiaan kanssa.

Hänelle sanomme, että äiti uskoo, että kun ihminen kuolee, hän menee Jumalan luo. Isi uskoo, että meistä kasvaa nurmikkoa.

SUNTIO-OPINNOT PÄÄTTYVÄT keväällä. Sen jälkeen Katri Haapanen aikoo tehdä töitä tuntisuntiona ja jatkaa osaaikatyötään vaatekaupassa.

– Tykkään tehdä töitä erilaisissa paikoissa, erilaisten ihmisten kanssa.

Kun töissä on kulunut vuosi, voi alkaa miettiä seuraavaa siirtoa.

Haapasta kiinnostavat myös muut kirkolliset ammatit, esimerkiksi papin tai diakonin työ. Se, mihin suuntaan hän lopulta lähtee, on kiinni taloudellisistakin seikoista. Asuntolainaa pitäisi maksaa pois, ja varsinkin papiksi opiskelu vie monta vuotta. Unelmia Haapasella riittää.

– Haluan opiskella, matkustaa, nähdä ja kokea. Olen vähän tuuliviiri, ei minusta koskaan tiedä. ■

7

Pojan ja äidin yhteinen matka Oskari Turpeinen kasvaa sikiöstä aikuiseksi tanssiteatteriteoksessa, joka kuvaa lapsen ja vanhemman suhdetta.

O

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

skari Turpeinen pelehtii pöydän kanssa elektronisen musiikin rytmissä. Turpeinen harjoittelee kohtausta, jossa hän esittää kahdeksanvuotiasta, sotaisten tietokonepelien lumoissa olevaa poikaa.

Helmikuun lopulla Kanneltalossa ensi-iltansa saava Yhteinen iho -teos perustuu koreografi-ohjaaja Ninni Perkon aiheeseen. Käsikirjoituksen on tehnyt näytelmäkirjailija Veera Tyhtilä.

– Halusin tehdä hoivaamiseen liittyvän esityksen. Kun poikani harkitsi muuttavansa pois kotoa, kehitin aiheen äidin ja pojan suhteesta. Teoksessa on jonkin verran myös puhuttua tekstiä, ja silloin enimmäkseen äänessä on äiti, Ninni Perko kertoo.

Hän valitsi teoksen pääosaan alle kolmekymppisen Oskari Turpeisen, koska tiesi tämän kykenevän muuntautumista vaativaan pojan rooliin.

Teoksessa käydään kronologisesti läpi eri ikävaiheet, sikiöstä aikuiseksi mieheksi.

– Tällaisen lähes 185-senttisen miehen on aika haastavaa esittää sylivauvaa, kävelemään opettelevaa yksivuotiasta tai pientä leikkivää poikaa. Siinä joutuu skarppaamaan, että on uskottava, Turpeinen toteaa.

ERILAISET TUNNETILAT, kuten ilo, toivo, kaipaus, kipu ja katumus, nä-

Noin vuoden kestävät opinnot Varsinaista suntion ammattitutkintoa ei enää ole. Uusi tutkinto on nimeltään seurakunta- ja hautauspalvelualan ammattitutkinto. Tutkinto muuttui 1.8.2018. Uudessa tutkinnossa on kaksi osaamisalaa: seurakuntapalvelun osaamisala (suntio) ja hautauspalvelun osaamisala (hautaustoimistotyöntekijä).

Alaa voi opiskella esimerkiksi Laajasalon opistossa Helsingissä, Seurakuntaopistossa Järvenpäässä ja Turun kristillisellä opistolla. Opinnot kestävät 1–1,5 vuotta. Koulutus tapahtuu pääasiassa työpaikalla.

Ala kiinnostaa tällä hetkellä monia alanvaihtajia. Suntioksi ovat opiskelleet muun muassa näyttelijöinä tunnetut Sara Paavolainen ja Marja Packalén.

A

Oskari Turpeinen harjoittelee vauhdikasta kohtausta, jossa hän esittää tietokonepelien lumoissa olevaa poikaa.

kyvät Yhteisen ihon kohtauksissa. Esimerkiksi murrosikä koettelee äidin ja pojan yhteiseloa.

– Pyrimme kuvaamaan teini-ikäisen ärsyttävää käytöstä ja äidin reaktioita paljolti huumorilla. Pojan aikuistuessa ja äidin vanhetessa suhteeseen tulee vakavampia ja koskettavampia sävyjä. Kohtaukset vaativat siis melkoista hienosäätöä, ja hyödynnämme niissä jonkin verran myös mimiikan keinoja, Oskari Turpeinen selvittää.

”

TÄLLAISEN LÄHES 185-SENTTISEN MIEHEN ON HAASTAVAA ESITTÄÄ SYLIVAUVAA. SIINÄ JOUTUU SKARPPAAMAAN, ETTÄ ON USKOTTAVA.

Äitiä esittää näyttelijä Minna Puolanto, joka on aiemmin toiminut tanssijana. Turpeisen mielestä yhteispeli hänen kanssaan on sujunut hienosti.

– Minna on vahva persoona, josta löytyy sopivasti kulmaa. Ja samoin kuin minä, hänkin on perehtynyt klovneriaan.

Teoksen musiikin on säveltänyt kitaristi Jarmo Saari.

– Kitaralla ja pianolla soitettava musiikki on jännittävän leikittelevää. Pääosin se on kaunista ja herkkää. Joissakin kohtauksissa soundit ovat rajumpia, Turpeinen kuvailee.

OSKARI TURPEINEN on Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen osastolta valmistuttuaan ollut mukana muun muassa Tanssiteatteri Hurjaruuthin, Kinetic Orchestran ja Auraco Companyn esityksissä. Lisäksi hän toimii opettajana Vantaan tanssiopistossa ja Vapaassa tanssikoulussa.

Vantaan tanssiopistosta tuli Turpeiselle tuttu paikka jo viisivuotiaana. Hänen opistossa työskennellyt isänsä, Isto Turpeinen, otti hänet silloin mukaan poikien tanssiryhmään. Teini-iässä tuli vaihe, jolloin hän olisi halunnut lopettaa harrastuksen.

– Ilmoitin joskus rippikouluikäisenä, että minusta ei tule ikinä tanssijaa. Isä pyysi minua vielä miettimään. Aloin sitten kokeilla erilaisia tanssilajeja, ja vähitellen into taas palasi, Oskari Turpeinen kertoo.

Tanssialan töistä on kova kilpailu.

Freelancerina toimivalla Turpeisella alkoi vasta muutama vuosi sitten olla töitä paremmin.

– Tässä työssä on tavallaan esiintyessäkin työnhaku päällä koko ajan. Se voi tuntua joistakin raastavalta.

– Oli töitä tai ei, on kunnostaan ja osaamisestaan pidettävä jatkuvasti huolta. Teen itse joka päivä pieniä harjoitteita, ja lisäksi käyn laulu- ja pianotunneilla. Treenaamista ymmärretään onneksi kotona, koska myös puolisoni on tanssija. ■ Yhteinen iho -teos 27.2., 1.3., 2.3., 5.3. ja 6.3. klo 19 Kanneltalossa, Klaneettitie 5.

8 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

”Minulla ei ollut ketään aikuista Lastensuojelun asiakas Enja Seppänen ei jaksanut aina mennä kouluun, koska oli heikkona nälästä.

Toisinaan hän meni kouluun vain saadakseen ruokaa.

TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA ESKO JÄMSÄ

K

ysyn asiaa moneen kertaan.

Että onko tämä kahvinsa ja suklaakakkupalansa ääressä istuva nuori nainen nyt ihan varma.

Mutta kyllä Enja Seppänen, 21, on.

Vaikka aihepiiri on arka, Enja haluaa esiintyä tässä jutussa omalla nimellään ja kasvoillaan. Hän haluaa tällä tavoin riisua häpeää syrjäytymisen, köyhyyden ja huono-osaisuuden ympäriltä.

Enja on ollut nuorempana lastensuojelun asiakas, mutta ei pääkaupunkiseudulla.

Lapsuudenperheen elämä alkoi luisua raiteiltaan, kun Enjan vanhemmat erosivat tytön ollessa yhdeksänvuotias. Enja ei halua tarkemmin kertoa, mitkä asiat johtivat lastensuojelun asiakkaaksi päätymiseen.

Melko pian ongelmat alkoivat näyttäytyä myös muille. Siitä huolimatta Enjaa ei koskaan sijoitettu kodin ulkopuolelle esimerkiksi sijaisperheeseen tai lastensuojeluyksikköön.

– Minusta tehtiin useita lastensuojeluilmoituksia.

Koulusta niitä tehtiin, koska minulle kertyi niin paljon poissaoloja. Aina en jaksanut lähteä kouluun, koska olin heikkona nälästä. Toisinaan taas lähdin kouluun vain saadakseni ruokaa. Myös vanhempani tekivät minusta lastensuojeluilmoituksia saadakseen minulle apua. Tein niitä itsekin.

OMA VUOKRA-ASUNTO Enjalle hankittiin, kun hän täytti 16 vuotta.

– Minulla ei ollut ketään aikuista kannattelemassa arjessa. Ei ketään, joka olisi ollut herättämässä ja laittamassa minua kouluun. Tuntui, että kaikki jättivät minut yksin, lastensuojelun työntekijöitä myöten. Vaikka asuin omillani ja yritin kertoa sosiaalityöntekijälle, että minulla ei ole rahaa ruokaan, asiaa vain ”selviteltiin” loputtomiin. ”Selvittely” jatkui, kunnes tulin täysi-ikäiseksi. Rahani kulkivat tuolloin vanhempieni kautta, koska olin alaikäinen.

Ainoa konkreettinen apu oli oma tukihenkilö, jonka Enja sai 17-vuotiaana. Ilo jäi lyhyeksi.

– Tukihenkilö kävi tapaamassa minua pari, kolme kertaa. Hän leipoi viimeisellä kerralla muffinsseja. Olihan se kivaa, ja etenkin se, että saatoin jonkin aikaa syödä muffinsseja pakastimesta. Kahden vuoden aikana sain ruokarahaa kerran, 60 euroa.

18-vuotiaaksi saakka Enja ei saanut muita tukitoimia.

– Olen tavannut sosiaalityöntekijää satunnaisesti ja saanut maksusitoumukset lukiokirjoihin, siinä kaikki. En ole koskaan tavannut samaa sosiaalityöntekijää tai tukihenkilöä useammin kuin kolme kertaa. Aina piti selittää oma asiansa juurta jaksain, ja aina asiat jäivät puolitiehen.

AINAINEN RAHAN ANELEMINEN sosiaalitoimesta oli ihmisarvoa alentavaa, etenkin alaikäiselle nuorelle, jota yhteiskunnan kuuluisi tukea.

– Tuli tunne, etten ole tärkeä ihminen, koska kukaan ei auta minua. Että minulla ei ole mitään väliä, koska saan nähdä nälkää.

Oman menneisyyden muisteleminen tekee yhä kipeää. Enjan silmiin nousee kyyneleitä, mutta hän hillitsee itsensä nopeasti.

Jälkihuolto – mitä ja kenelle?

Lastensuojelun jälkihuolto on tarkoitettu 16–20-vuotiaille nuorille, jotka ovat olleet huostaanotettuina tai sijoitettuna yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta lastensuojelulaitokseen tai perhehoitoon.

Jälkihuolto antaa tukea nuorelle itsenäiseen elämään siirtymisessä. Tukea voidaan antaa myös vanhempiensa luokse kotiutuvalle nuorelle.

Jälkihuollosta on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, apua omien voimavarojen löytämiseksi, apua tulevaisuuden suunnitteluun, apua asunnon hankkimiseen, tukea itsenäiseen asumiseen, tukea opintoihin ja työllistymiseen sekä taloudellista tukea ja ohjausta rahankäyttöön.

Jälkihuollon palvelut perustuvat aina sosiaalityöntekijän laatimaan jälkihuoltosuunnitelmaan. Palvelujen vastaanottaminen on nuorelle vapaaehtoista.

Lähete jälkihuoltoon tehdään yhdessä nuoren vastuusosiaalityöntekijän kanssa. Alle 18-vuotiaalla huoltaja osallistuu suunnitelman laatimiseen.

Kullekin nuorelle nimetään jälkihuollosta sosiaalityöntekijä. Sijoitettuna ollut nuori voi myös itse hakeutua asiakkaaksi.Jälkihuolto päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta.

”

MUISTAN, KUN OLIN TÄYTTÄNYT 18 VUOTTA JA SAIN ENSIMMÄISEN TOIMEENTULOTUKENI. SE OLI RIEMUN PÄIVÄ.

Enja pyysi itseään koskevat kirjaukset lastensuojelusta. Niissä luki esimerkiksi näin: ”Rahaa Enjalla on tällä hetkellä tilillä 0,50 euroa. Lainaa Enja ei ole kavereilta pyytänyt, sillä sitten häntä huolestuttaisi, pystyisikö hän milloin maksamaan takaisin.”

Kirjauksessa Enjalle ehdotetaan koulunkäynnin oheen ilta- tai viikonlopputyötä.

Myös koulunkäyntiä sivuava kirjaus löytyy. ”Enja itse on esittänyt huolta omasta toimeentulostaan ja kertonut poissaolojen johtuvan osittain nälän aiheuttamasta voimattomuudesta sekä uneliaisuudesta”.

– Kun luin lastensuojelun kirjauksia itsestäni, ihmettelin, onko tuo kaikki oikeasti tapahtunut minulle. Lapsuudessani ja nuoruudessani on vuosia, joista en muista juuri mitään.

Tänään Enja on tilastopoikkeama. Lastensuojelutaustaisena nuorena naisena hänen pitäisi olla suurella todennäköisyydellä asunnoton, päihdeongelmainen, vailla koulutusta ja ehkäpä raskaana.

Ainakin jotain näistä, tai jopa kaikkia.

ENJA SEPPÄNEN OPISKELEE nyt teologiaa ensimmäistä vuottaan Helsingin yliopistossa. Hänellä on

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

kannattelemassa” Jälkihuollon tilanne Helsingissä on ollut kaoottinen Lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten tilannetta on tutkittu Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa. Vain 14 prosenttia näistä nuorista on valmistunut ammattiin. Tutkittavina oli kaikkiaan 600 nuorta.

Yli puolella jälkihuoltonuorista on ongelmia raha-asioiden kanssa ja 40 prosentilla on mielenterveysdiagnoosi. Merkittävä ongelma on myös yleisen elämänhallinnan puute.

– Näillä nuorilla ei ole mitään syytä, miksi herätä aamulla. He tarvitsisivat ihan konkreettista tukea arjessa. Jokaisella jälkihuollon nuorella tulisi olla oikeus sosiaaliohjaajan palveluihin, sillä he lähtevät elämässään jo valmiiksi takamatkalta. Heidän läheisensä eivät ole kyenneet pitämään heistä huolta, sanoo Helsingin kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Minna Manelius.

– Olen huolissani etenkin nuorten mielenterveysongelmien ja päihteiden käytön vuoksi. Toivoisin yhä vain lisää yhteistyötä mielenterveyspalveluiden kanssa, sillä niin moni asia nivoutuu henkiseen hyvinvointiin.

Enja Seppänen on poikkeus aikuisiksi varttuneiden lastensuojelulapsien joukossa: hänellä on asunto ja opiskelupaikka yliopistossa. Ehkä jonain päivänä hän on kirjailija.

asunto, ja hän käy säännöllisesti kotikirkossaan.

Hän on aina lukenut ja kirjoittanut mielellään. Siihen on montakin syytä.

– Kirjaston palvelut ovat ilmaisia, ja kirjoittaminenkin on ilmainen harrastus. Muuhun ei olisi ollut varaa. Mutta olen myös luonteeltani tiedonhaluinen. Suuri haaveeni on, että kirjoittaisin joskus kirjan. Se saattaa käsitellä surua, ihmisarvoa ja kohdatuksi tulemista.

Mutta miten hän selviytyi nälkiintyneestä koulutytöstä yliopisto-opiskelijaksi?

– Olen saanut tukea ystäviltäni, ja harrastukset ovat antaneet voimia. Sain kerran Pelastakaa lapset ry:n kautta tanssikurssin, ja sen kautta töitä tanssinopettajana. Haluan, että jokainen tietäisi, miten ratkaiseva merkitys pienellä avulla oikeaan aikaan voi olla nuoren elämässä. Se saattaa

olla käännekohta parempaan. Toisen kerran sain lenkkitossut. Olin ikionnellinen, ja juoksin niillä monta vuotta.

– Muistan, kun olin täyttänyt 18 vuotta ja sain ensimmäisen toimeentulotukeni. Se oli riemun päivä, koska pystyin ostamaan talvikengät ja terveellistä ruokaa.

Vaikka kynnys oli aluksi korkea, Enja on rohkaistunut hakemaan apua vertaistukiryhmistä ja opiskelijoiden terveydenhuollosta. Sen kautta hän pyrkii hakeutumaan Kelan tukemaan terapiaan.

– Toivoisin, että kaikki nuoret saisivat tarvitsemaansa apua nopeasti ja niin, ettei heidän tarvitsisi selittää asiaansa lukemattomille eri henkilöille.

Siitä syntyy tunne, ettei kukaan oikeasti välitä, ja ettei homma ole kenenkään hallussa. Ja se on nuorelle tosi raskasta. ■

Tutkimus paljasti myös, että alle 21-vuotiaista tytöistä ja naisisista 40 prosenttia on ollut raskaana. Luvussa ovat mukana kaikki raskaudet, eli sekä ne, jotka ovat päättyneet lapsen syntymään, että ne, jotka päättyivät aborttiin.

– Näillä nuorilla on haasteita myös vanhemmuudessa: lapsuudenkodin ongelmat tulevat esiin oman lapsen synnyttä.

Tällä hetkellä tilanne Helsingin jälkihuollossa on lähes kaoottinen. Yhdellä sosiaalityöntekijällä on ollut pahimmillaan 90 asiakasta. Kun päätetyt uudet virat saadaan täytettyä, asiakasmäärä laskee 50 asiakkaaseen sosiaalityöntekijää kohden, mikä sekin on huima määrä.

Ongelmia on etenkin asuntojen saamisessa.

– Helsingissä on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista, joten itsenäistyvät lastensuojelun asiakkaina olleet nuoret joutuvat majailemaan vanhemmillaan – eli kodissa, josta heidät on alun perin otettu huostaan.

Tai sitten he asuvat kavereidensa luona, Manelius kertoo.

– Jotkut ovat sortuneet vuokraamaan ylikalliin asunnon, jota Kela ei hyväksy asumistuen piiriin. Sitten rahapulaa aletaan helposti paikata pikavipeillä, ja ennen pitkää talous on sekaisin ja nuori päätyy ulosottoon. Ilman luottotietoja moni muukin asia hankaloituu.

Helsingin kaupungilla on tarjota jälkihuoltonuorille yhteensä 302 asuntoa. Näille nuorille on tähän saakka ollut tarjota myös sosiaaliohjaajan palvelut, mutta ei muille. Asiakkaana on vuodessa lähes tuhat nuorta.

Tilanne paranee, kun sosiaaliohjaajan tuki tulee kaikkien jälkihuoltonuorten saataville.

– Myös tiimimallia on kehitetty, eli sosiaalityöntekijä saa tuekseen esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstöä tai muita tarvitsemiaan ammattilaisia.

10 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

– Myötätunto on sitä, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan. Vaalien lähestyessä sitä tarvittaisiin erityisesti poliittiseen keskusteluun, jossa helposti demonisoidaan muut puolueet, Pekka Sauri sanoo.

Vastalääkettä vihapuheelle Pekka Sauri sai Helsingin hiippakunnan ensimmäisen myötätuntopalkinnon rakentavasta toiminnastaan somessa.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

P

iispa Teemu Laajasalo palkitsi työelämäprofes­ sori Pekka Saurin vuo­ den ensimmäisellä Myö­ tätuntopalkinnolla. Pal­ kinto luovutettiin helmi­ kuun alussa.

Palkitsemisperusteluissa todetaan, että Pekka Sauri on osoittanut ja edis­ tänyt myötätuntoa kunnioittavalla, in­ nostavalla ja kohtaavalla toiminnal­ laan sosiaalisessa mediassa. Hän on omalla esimerkillään pyrkinyt edis­

tämään rakentavaa keskustelukult­ tuuria välttäen vastakkainasettelua, väärinymmärtämistä ja ohipuhu­ mista.

PEKKA SAURI ON aktiivinen twiittaaja.

Hänellä on Twitterissä yli 98 000 seu­ raajaa. Tammikuun 22. päivänä hän twiittasi: ”On jo myöhä, mutta jäin miettimään: kaikilla meillä on niin paljon enemmän yhteistä kuin erot­ tavaa. Jos muistaisimme tämän ennen kuin tyrmäämme, ennen kuin voitam­

Myötätunnon vuosi Helsingin piispa Teemu Laajasalo on julistanut vuoden 2019 Myötätunnon vuodeksi. Vuoden aikana hän jakaa kaksitoista Myötätuntopalkintoa, joilla kiitetään erityisestä myötätunnon osoittamisesta ja edistämisestä.

Myötätuntopalkinnon saajaa voi ehdottaa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen helsinki.tuomiokapituli@evl.fi tai sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #myötätunto2019.

Vuonna 2019 järjestetään myös myötätuntoiltoja. Vanhassakirkossa maanantaisin pidettävissä illoissa myötätunnosta keskustelevat eri alojen asiantuntijat.

Seuraavat illat ovat: 8.4. Myötätunto ja vähemmistöt, 19.8. Myötätunto ja sosiaalinen media, 28.10. Myötätunto ja köyhyys ja 25.11. Myötätunto ja Jeesus.

Helsingin hiippakunta täyttää tänä vuonna 60 vuotta.

me. Levollista yötä itsekullekin sielul­ le. Huomenna taas.”

– Poliittinen keskustelu on sosiaali­ sessa mediassa aika repivää. Helpos­ ti ihmiset pilkkaavat toistensa poliit­ tisia näkemyksiä ja vakaumuksia, ja toiset puolueet demonisoidaan, Sau­ ri sanoo.

– Kuitenkin jokainen on päätynyt omaan maailmankatsomukseensa jos­ takin historiasta käsin, ehkä jo isovan­ hemmista alkaen. Meillä kullakin on näkemystemme takana jokin historia, olitpa sitten demari, vihreä tai kokoo­ muslainen, Sauri pohtii.

Hän ottaa esimerkiksi ajankohtai­ sen vanhuspalvelukeskustelun.

– Siinä kaikki syyttävät nyt toisiaan.

Aihe herättää vahvoja tunteita ja kos­ kee jokaista, sillä kaikilla meillä on joko iäkkäät vanhemmat tai isovanhemmat tai muita iäkkäitä sukulaisia, ja kaikis­ ta meistä tulee ajan mittaan iäkkäitä.

– Vaalien alla syy tilanteeseen yri­ tetään aina vierittää muille ja vastuu halutaan ulkoistaa. Tämä sama taipu­ mus näkyy kaikessa muussakin inhi­ millisessä elämässä.

MYÖS TYÖELÄMÄSSÄ myötätunnol­ le olisi työelämäprofessorin mukaan käyttöä.

– Jos pystyisimme ajattelemaan, että jokaisen meistä on tuonut tähän pisteeseen jokin historia, pystyisim­ me paljon paremmin ymmärtämään toistemme toimintaa ja näkemyksiä.

Se olisi askel myötätuntoon ja sovin­ nollisuuteen, Pekka Sauri kannustaa.

Sauri on perustanut Twitterissä huomiota ja hilpeyttä herättäneen viikkopalkinnon #rakentavatwiittaaja.

Hänen seuraajansa voivat ehdottaa palkinnon saajia, ja hän julistaa vii­ kon voittajan aina tiistai­iltana.

”

POLIITTINEN KESKUSTELU ON SOSIAALISESSA MEDIASSA AIKA REPIVÄÄ. HELPOSTI IHMISET PILKKAAVAT TOISTENSA POLIITTISIA NÄKEMYKSIÄ JA VAKAUMUKSIA.

Tammikuun viimeisenä päivänä Sauri twiittasi 16 kertaa ja lisäksi uu­ delleentwiittasi uutterasti. Hän jakoi uutislinkkejä, vanhoja Helsinki­kuvia, tutkimustietoa ja yliopiston tapahtu­ mia, kommentoi politiikkaa ja Hel­ singin liikenneasioita. Yksi twiiteis­ tä kuului näin: ”Elämän opetuksia: jos jaksaa laskea kymmeneen ja vas­ tata alatyyliseen kommenttiin asialli­ sesti, alatyylisen kommentin postaa­ ja muuttuu useimmiten asialliseksi.

Kannattaa laskea kymmeneen tai jos­ kus kahteenkymmeneen.” ■ Helsingin yliopiston työelämä­ professori Pekka Sauri toimi Helsingin apulaiskaupunginjohtajana vuosina 2003–2017.

Maailma pyörii 24/7, mutta ihminen ei sellaista kestä. Tarvitsemme lepopäivän.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

S

unnuntaina nukutaan pitkään. Sitten syödään tavallista parempi aamiainen kaikessa rauhassa. Mitään tiukkaa ohjelmaa päivälle ei ole laadittu, mitään ei ole pakko tehdä. Ei ostoksia, ei siivousta eikä pyykkäystä, ei työasioiden hoitamista eikä mielellään niiden miettimistäkään.

Ehkä lähdetään ulos luontoon. Tai jos siltä tuntuu, käperrytään sohvalle katsomaan elokuvaa tai jaksokaupalla jotakin sarjaa. Tai nojatuoliin viltin alle lukemaan. Ruokaa laitetaan hartaudella ja syö-

dään kiireettömästi, yleensä perheen kanssa. Ruuan jälkeen voi pötkähtää päiväunille. Illalla jatkuu sama rento haahuilu.

Tällainen on Kirkko ja kaupungin nettikyselyyn vastanneiden lukijoiden keskivertolepopäivä.

Viikoittaista lepopäivää viettää ylivoimainen enemmistö 227 vastaajasta, ja suurimmalle osalle heistä lepopäivä on sunnuntai. Sen sijaan harvemmalle lepopäivän vietossa on enää selvää uskonnollista kytkentää. Kolmekymmentä vastaajaa kertoi käyvänsä jumalanpalveluksessa tai jossakin hengel-

lisessä tilaisuudessa, seuraavansa jumalanpalvelusta radiosta tai televisiosta, rukoilevansa tai lukevansa Raamattua.

Käskyä lepopäivän pyhittämisestä noudatetaan siis edelleen, vaikka sen vietto on nykyisin erilaista kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Kun Suomen kulttuurirahasto selvitti hiljattain julkaistussa tutkimuksessaan, mitä asioita suomalaiset pitävät pyhinä, kakkossijalle nousivat rauha, koti ja lepo. Niitä piti pyhänä yli puolet vastanneista.

2B

Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

SUNNUNTAINA kotona tassutteleva tai kirkon penkissä istuva suomalainen tuskin tiedostaa viettävänsä päivää, jonka juuret juontavat muinaiseen Mesopotamiaan. Siellä vietettiin kuukausittaista šapattu-nimistä uskonnollista juhlapäivää ja noin joka seitsemäntenä päivänä tabupäivää, jolloin kuninkaan oli vältettävä tärkeiden asioiden tekemistä.

Kun näihin yhdistettiin Israelissa vietetty täydenkuunjuhla, saatiin viikoittainen sapatti, jonka Jerusalemin papisto kehitti mahdollisesti jo 400-luvulla eKr. Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen luonnehtii sapattia omintakeiseksi luomukseksi, ja pitää sitä vanhatestamentillisen tradition merkittävimpänä antina tämän päivän ihmiselle.

– Se, että lepopäivä on kerran viikossa, ei ole mikään itsestäänselvyys. Lepopäivä ei tupsahda tuosta vain, vaan se on yhteiskunnassa sovittava asia.

Meillä yhteiskunta on edelleen sitä mieltä, että tätä juutalaisuuteen ensimmäisenä vakiintunutta käytäntöä kannattaa pitää yllä.

Viikoittainen lepopäivä on meillä säädetty laissa. Työaikalaki määrää, että työntekijän on saatava kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika, joka – mikäli mahdollista – on sijoitettava sunnuntain yhteyteen.

Kirkko on ollut innokas lepopäivän ja sen uskonnollisen merkityksen puolustaja. Luterilaisen puhdasoppisuuden aikana 1600-luvulla Ruotsissa säädetty pyhätyön kielto ei tarkoittanut pitkään nukkumista ja loikoilua, vaan ennemminkin aikaista aamuherätystä ja kirkkoon lähtemistä.

Vielä vuoteen 1869 asti kirkossakäynti sunnuntaisin oli laissa säädetty velvoite. Sapatin rikkomisesta Suomessa jaettiin muutama tuomio vielä 1950-luvullakin – se poistettiin rikoslaista vasta vuonna 1970.

Kun kauppojen aukiolon rajoitukset poistettiin 2016, lakia valmisteltaessa pyydettiin lausuntoa myös kirkkohallitukselta. Se totesi, että säännöllisen viikkorytmin ylläpitäminen on yhteiskunnallisesti tärkeää ja että kirkollisten juhlapyhien merkitys on kirkon sanoman kannalta suuri.

78-VUOTIAS Eeva Hurskainen epäilee, että hänen sukupolvensa saattaa olla viimeinen, jolle sunnuntai on pyhäpäivä jumalanpalveluksineen. Aiemmin hänellä oli tapana käydä kirkossa joka pyhä, nykyisin harvemmin. Sen sijaan hän kuuntelee jumalanpalveluksen radiosta sängyllä makoillen ja saattaa veisata virsiä mukana.

– Eläkeläisenä päivät ovat helposti yhtä pötköä, mutta olen tahallani ja oman mielenterveyteni vuoksi tehnyt sunnuntaista erilaisen päivän, Hurskainen kertoo.

Sunnuntaina aamiainenkin on erilainen. Arkena Hurskainen syö ruisleipää, pyhänä lautasella saattaa olla sämpylä. Luterilaisten kirkonmenojen jälkeen hän kuuntelee radiosta vielä ortodoksisen liturgian – silloin kun sellainen tulee – ja Horisontin.

Samalla hän kokkailee lounasta.

Iltapäivällä ohjelma on vapaa. Hurskainen saattaa lähteä ulos, lueskella tai kyläillä, tai joku voi piipahtaa hänen luokseen vierailulle. Illalla hän katsoo televisiota tai kuuntelee klassista musiikkia.

Hurskaisen lapsuudessa sunnuntai oli pyhäpäivä, rauhallinen ja erilainen kuin muut. Silloin pukeuduttiin pyhävaatteisiin ja käytiin kirkossa tai kuunneltiin jumalanpalvelus radiosta. Maalaistalon töistä tehtiin vain välttämättömät.

– Käsitöitäkään ei saanut tehdä, mutta nykyisin kyllä teen niitä. Muuten lepopäivän pyhittäminen on jäänyt minulle veriin. Nuoremmilla sukulaisillani niin ei ole. Kun heillä on sunnuntaina vapaata, he saattavat tehdä vaikka remonttia. Minulle ei tu-

lisi mieleenkään. Mutta sen verran olen maallistunut, että saatan käydä kaupassa, jos lauantaina on jäänyt käymättä.

ENSIMMÄINEN lepopäivän viettäjä löytyy Vanhan testamentin alkulehdiltä, luomiskertomuksesta: ”Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään”. Se on yksi perustelu lepopäivän vietolle, mutta Martti Nissinen huomauttaa, että Vanhassa testamentissa on toinenkin.

– Kymmenestä käskystä on kaksi versiota. Toisen Mooseksen kirjan versiossa sapatti perustellaan sillä, että Jumalakin lepäsi seitsemännen päivän, kun oli kuusi päivää huhkinut luomisen työssä. Viidennessä Mooseksen kirjassa sapatti perustellaan levolla: olit orjana Egyptissä, joten tiedät, mitä on työnpaiskinta. Ja myös orjien, orjattarien, härkien ja aasien pitää saada levätä.

Juutalaisten lauantaisesta sapatista tuli kristittyjen sunnuntainen lepopäivä, ja Mooseksen kirjojen neljännestä käskystä tuli katolilaisille ja myöhemmin luterilaisille kolmas käsky. Lepopäivän perustelut ovat kristityille samat kuin Israelin kansalle aikoinaan.

– Esimerkiksi Martti Luther tulkitsi lepopäiväkäskyä niin, että se on Jumalalle pyhitetty päivä, jolloin pitää olla aikaa ajatella muutakin kuin duunia ja leivän hankkimista. Toisaalta se on lepopäivä, joka meille kuuluu, sillä kukaan ei jaksa, ellei välillä lepää, Nissinen kertoo.

Nykyisin tiukan linjan juutalainen ei sapattina esimerkiksi aja autoa tai kytke päälle sähkölaitteita. Töitä ei saisi tehdä ajatuksissaankaan. Ennen maailma oli yksinkertaisempi. Vanhassa testamentissa riitti, että kiellettiin työnteko ja mainittiin erikseen kaupankäynti, taakkojen kuljettaminen, ruuan valmistus, puiden kokoaminen ja tulenteko. Sapattisäännösten rikkojaa uhattiin ankarilla rangaistuksilla: kuolemalla ja yhteisöstä karkottamisella.

– Se on aika ronskisti sanottu. En usko, että lakia on tässä ankaruudessa toimeenpantu. Nehän olisivat saaneet tappaa puolet porukasta. Enemmän se kertoo siitä, että laki oli tärkeä yhteisölle, Nissinen sanoo.

UUDESSA TESTAMENTISSA kerrotaan, kuinka Jeesus ajautui törmäyskurssille joustamattomien sapattisääntöjen ja niitä valvoneiden fariseusten kanssa.

Martti Nissisen mielestä Jeesus ei vastustanut sapattia sinänsä, vaan hänen toiminnassaan ja sapattia koskevissa lausumissaan kiteytyy hänen suhteen-

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

3

sa uskonnollisiin säädöksiin ylipäätään. Eli kuten Jeesus sanoo parannettuaan miehen, jonka käsi oli surkastunut: ”Kyllä sapattina on lupa tehdä hyvää.” ”Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja’, te ette tuomitsisi syyttömiä. Ihmisen Poika on sapatin herra”, Jeesus tokaisi Matteuksen evankeliumin mukaan, kun fariseukset närkästyivät opetuslapsille, jotka katkoivat ja söivät sapattina viljantähkiä.

Markuksen evankeliumin versiossa samasta tapahtumasta Jeesus sanoo myös, että sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.

– Evankeliumeissa tehdään selväksi, että jos ihmisten hyväksi tarkoitetut säädökset tukehtuvat säälimättömään kontrolliin ja siihen, että ihmisiltä kielletään perusasioita jonkin määräyksen takia, ne eivät ole enää ihmistä varten vaan ihmistä vastaan. Pilkuntarkka lain noudattaminen on eräänlainen uhrimeno. Siinä ihminen uhraa itseään, jotta tulisi täydelliseksi laintäyttäjäksi, Nissinen sanoo.

SUNNUNTAIAAMUISIN vähän yhdeksän jälkeen Heikki Arponen saapuu Espoon tuomiokirkon sakastiin. Hän on viitisen vuotta toiminut vapaaehtoisena kirkkoväärtinä. Kirkkoväärtit ovat messussa muun muassa ehtoollisavustajina, tekstinlukijoina ja ovella vastaanottamassa tulijoita. Monen mielestä se saattaa kuulostaa työltä, mutta Arponen ei koe sitä niin.

– Se on kivaa. Kirkkoväärtinä koen palvelevani Jumalaa, kirkkoa ja seurakuntalaisia. Ja messu on juhla.

Arponen tietää kuuluvansa vähemmistöön, niihin noin yhdeksään prosenttiin suomalaisista, jotka osallistuvat jumalanpalvelukseen vähintään kerran kuukaudessa. Hän on huomannut, että kun kirkossa käy säännöllisesti, kirkkovuoden sisältöä alkaa ymmärtää uudella tavalla.

”

Lepopäivä ei tupsahda tuosta vain, vaan se on yhteiskunnassa sovittava asia.

EKSEGETIIKAN PROFESSORI MARTTI NISSINEN

– Tärkeää on myös lepo ja pysähtyminen. Siunaus tulee pikkuhiljaa.

Usein myös Arposen vaimo on messussa kirkkoväärtinä. Kotiin palattuaan he juovat kirkkokahvit ja valmistavat ja syövät päivällisen yhdessä. Sunnuntain ohjelmaan saattaa kuulua myös kävelyretki. Iltaisin he usein jo valmistautuvat seuraavan viikon töihin.

– Olennaista on, että olisi hyvä saada erotettua lepopäivä arjesta. Muttei se aina onnistu eikä siitä pidä ottaa paineita, Arponen sanoo.

Kaikille se ei onnistukaan. Kati-Erika Timperille sunnuntai on tavallisesti pyykkipäivä. Pyykkäämisen lomassa hän suunnittelee perheelleen seuraavan viikon ruuat ja laatii ostoslistan sekä valmistautuu tuleviin kokouksiin. Lauantaisin on rennompaa. Silloin hän käy perheen kanssa esimerkiksi ulkoilemassa tai elokuvissa.

Timperillä on epäsäännölliset työajat, mikä tarkoittaa välillä myös ilta- ja viikonlopputöitä. Lisäksi hän on mukana kunnallispolitiikassa ja kahden lukiolaisen äiti. Elämä on lasten kasvettua helpottunut, mutta toista lapsista kuljetetaan edelleen jal-

kapalloharjoituksiin ja -otteluihin. Työpuheluita ja -sähköpostia tulee vapaa-ajallakin. Myös kotitöistä Timperi kantaa päävastuun.

Kokonaista omaa lepopäivää Timperin viikkoon ei mahdu, vaan lepo ja oma aika on otettava pienissä pätkissä.

– Pyrin ottamaan omaa aikaa tunnin tai kaksi parina, kolmena päivänä viikossa. Silloin luen tai lähden lenkille. Työreissuilla päivät ovat pitkiä, mutta usein niihin saa mahdutettua vaikka museokäynnin. Täydellisintä irrottautumista on veneily. Silloin ei tarvitse eikä voi tehdä mitään.

MUUTAMASSA VUOSIKYMMENESSÄ työ on muuttunut paljon. Maailma pyörii 24/7, mikä monessa ammatissa tarkoittaa vuoro- tai viikonlopputyötä.

Aiemmin monen työ oli fyysisesti raskasta, mutta nykyisin yhä useampi tekee työtä, joka on henkisesti kuormittavaa.

– Monessa asiantuntijatyössä on ongelmana se, että työ kulkee päässä mukana koko ajan. Työ on muuttunut niin, että se on yhä enemmän irrallaan ajasta ja paikasta. Siksi on alettu yhä enemmän kantaa huolta palautumisesta ja levosta, arvioi psykologian professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut työn kuormitusta, stressiä ja kuormituksesta palautumista.

– Yhteiskunnasta on tullut yhä enemmän suorituskeskeinen, ja vapaa-aikakin alkaa olla suorittamista. Jääkö silloin enää aikaa palautumiselle? Kinnunen kysyy.

Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että vapaa-ajan pitäisi todellakin olla työstä vapaata. Ei riitä, että ollaan tekemättä työtä. Myös ajatusten pitäisi päästä siitä irti.

– Se, että ihminen ajattelee vapaa-ajallaan negatiivisia puolia työstään, kuormittaa häntä. Kuormittavaa on myös sellainen asioiden vatvominen, joka ei johda ratkaisuihin.

Jokaisella pitäisi Kinnusen mielestä olla viikossaan myös ihan omaa aikaa, jolloin voi tehdä, mitä itse haluaa ja mistä nauttii – tai olla tekemättä mitään.

– Jos on hyvin väsynyt ja uupunut, sohvalla loikominen on ihan ok. Sitten, kun on voimia, olisi hyvä löytää sellainen aktiviteetti, josta pitää. Tutkimusten mukaan liikunta on hyväksi, samoin vuorovaikutus muiden kanssa. Mutta en minä liikuntaa suosittele sellaiselle ihmiselle, joka ei siitä nauti. Joku voi tykätä vaikka kotitöistä, ja silloin ne voivat olla ihan hyvä keino palautua.

4B

Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Loppuunpalamisesta puhuminen ei myöskään ole opiskelijapiireissä tabu. Pihla kuitenkin pelkää, että asiasta kertominen saattaisi vaikuttaa tulevaan työnhakuun, ja siksi hän puhuu tässä haastattelussa nimimerkillä.

Pihlan toipuminen pääsi alkuun, kun hän sai tukea ja määräaikaisen eläkkeen ja pystyi niiden ansiosta keskittymään lepäämiseen.

– Olen opetellut löytämään asioita, jotka tuovat iloa ilman, että niihin liittyy minkäänlaista tarvetta suorittaa. Olen esimerkiksi vaihtanut järjestöhommat siihen, että pelaan hyvällä omallatunnolla tietokonepelejä ja luen runokirjoja. Olen myös opetellut kuuntelemaan itseäni myötätuntoisesti.

Pihlalle lepopäivä on aivan konkreettisesti lepopäivä, ja niitä hän yrittää järjestää itselleen kaksi viikossa. Hänen mukaansa se on vähän kuin simuloisi hiljaisuuden retriitin kotioloihin: kännykät ja kaikki turha pois. Ei uutisia. Unta niin paljon kuin unettaa. Kissojen paijaamista.

ULLA KINNUNEN MUISTUTTAA, että joka ikinen uupuu, jos tiukka työtahti ilman vapaapäiviä ja lomia jatkuu tarpeeksi kauan. Työhönsä motivoitunut saattaa jaksaa kauemmin, mutta ei hänkään loputtomiin.

Jatkuva psyykkinen kuormitus voi johtaa myös fyysisiin sairauksiin. Stressitilanteessa kehossa erittyy stressihormoneita adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia. Kun stressaava tilanne on ohi, myös stressihormonien tason pitäisi palautua normaalille tasolle.

– Jos näin ei käy, se kuluttaa elimistöä. Pitkäaikaisella stressillä on osoitettu olevan yhteys esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, Kinnunen kertoo.

Hänen mukaansa yksi ensimmäisiä pitkittyneen stressin merkkejä on unen häiriintyminen.

Jos unen saaminen on vaikeaa tai aamuyöstä herää miettimään ongelmiaan, asialle on syytä tehdä jotain.

– Ja kyllä joka aamu voi kysyä itseltään, miltä tuntuu ja onko minusta kiva lähteä töihin. Jos jo aamulla on väsynyt, se voi olla uupumuksen merkki. Silloin on hyvä miettiä, onko se työ vai koko elämäntilanne, joka kuormittaa. Huolestua kannattaa myös, jos tuntuu siltä, että elämässä ei ole yhtään omaa aikaa eikä mitään mukavaa.

KUN KAUPASSA käyminenkin alkoi tuntua sekä henkisesti että fyysisesti liian raskaalta, yliopistossa opiskeleva Pihla otti yhteyttä lääkäriin. Nyt hän on 26-vuotias. Viimeiset kaksi vuotta ovat menneet siihen, että hän on toipunut keräytyneestä väsymyksestä ja opetellut lepäämään. Hän on harjoitellut kuuntelemaan vointiaan ja pudottanut elämästään kuormittavia asioita. Jotta uupumus ei toistuisi, hän on myös miettinyt paljon sen syitä.

– Parikymppisellä elämään opettelu on vielä vaiheessa, mutta samalla pitäisi kauheasti suorittaa.

En oikein tiennyt, mikä riittää. Kun opintotuki loppui, menin töihin. Lopulta tein nollatuntisopimuksella töitä viidessä eri paikassa, jotta sain vuokrani maksettua, Pihla kertoo.

– En myöskään tunnistanut omia rajojani. Ne kohdat kalenterissa, joissa ei ollut opiskelua, piti jättää vapaiksi työntekoon. Tuntui, ettei tilanteesta ollut ulospääsyä ja etten jaksanut, mutten saanut sanoa sitä. Häpesin sitä, että en jaksanut vastata ystävien viesteihin, ja surin, koska en tiennyt, milloin

minulla olisi seuraava vapaapäivä. Ja se, että en ehtinyt tavata ystäviä, uuvutti entisestään.

Ajatukset alkoivat rakoilla, eikä Pihla pystynyt keskittymään eikä tekemään asioita, jotka olivat aiemmin tuoneet hänelle iloa. Hän heräili öisin kahden tunnin välein, ja unirytmi oli sekaisin.

– Lopulta keho ei kestänyt. Tuli rytmihäiriöitä ja traumaperäistä reagointia aikaisempiin juttuihin. Kun ei saa levättyä, avautuu tulppa, ja menneisyyden raskaat ja käsittelemättömät asiat nousevat pintaan. Onneksi olen päässyt terapiaan purkamaan niitä.

Tuttavapiirissään Pihla ei ole ainoa parikymppisenä loppuunpalanut. Hän kertoo tuntevansa monta alansa opiskelijaa, joille on käynyt samoin.

”OLEN KOTONA tekemättä mitään. Joskus yöpuvussa koko päivän, enkä petaa edes sänkyä”, kirjoittaa Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastannut 50-vuotias nainen viikonlopuistaan.

Martti Nissinen huomauttaa, ettei lepo ole laiskuuden merkki eikä kenellekään pitäisi tulla huonoa omaatuntoa siitä, että lepää työstään. Hänen mukaansa työnantajat voisivat enemmän valvoa sitä, etteivät työntekijät tee liikaa töitä ja polta itseään loppuun.

– Ei meitä ole luotu tänne pelkästään työntekijöiksi, eikä meidän ole tarkoitus olla taloudellisesti hyödyksi koko ajan. Myös talous on asia, joka on ihmistä varten – ei ihminen taloutta varten. Ihmisille on hyväksi, että on olemassa päivä, jolloin mietitään muutakin kuin rahan sampoamista.

Nissisen mielestä on sääli, jos sunnuntaista tulee yhtä kiireinen kuin kaikista muistakin päivistä.

Hän muistuttaa, että vapaa-aikana ihmisen pitäisi saada levätä loputtomista vaatimuksista ja hoitaa mieltään jollakin, mikä on kivaa ja tuntuu hyvältä.

– On arvokas perintö, että joka seitsemäs päivä pyhitetään vähemmälle hömpötykselle. Ihmiselle on vahingoksi, jos ampiaispesä päässä ei hiljene hetkeksikään. Tylsyys olisi meille hyväksi. Olisi hyvä totutella olemaan välillä ihan luillaan liikkumatta. Tai liikkua, mutta ilokseen, ei suoritukseksi. ■ Kuvatekstit ovat Kirkko ja kaupungin lukijoiden kertomuksia heidän lepopäivän vietostaan.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Kutsu

Shockwave paineaaltohoito Saga kutsuu viihtymään Esittelykierros joka keskiviikko klo 13 kaikissa Saga-palvelutaloissa

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen Helsingin Ala-Malmilla sijaitsevaan taloomme. Koti Saga-palvelutalossa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura on lähellä.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Apua mm. luupiikkiin, jännevaivoihin, hyppääjän polvi, kalkkiolkapää, tennis- ja golfarinkyynärpää.

Hoidossa annetaan mekaanisia paineiskuja, jotka ulottuvat syvällekin kudokseen.

Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä ja varaa oma esittelyaika Satu Hellsten | puh. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 00700 Helsinki

www.fysiosakura.fi

Rajatorpantie 41 C, 3.krs.

01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16

Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä

6B

Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Väsynyt olemaan vahva Uupuneita hoitanut terapeutti Heli Suutari uupui kiivastahtisessa työssä, mutta oppi lopulta hoitamaan itseään.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

M

adam, onko teillä mahdollisesti stressiä?

Ensiapuklinikan lääkärin kohtelias kysymys pysäytti Belgiassa asuvan Heli Suutarin kesällä 2016. Päivä oli saanut odottamattoman käänteen, kun Suutari palasi töistä kotiin. Puoliso ihmetteli, mitä hänen kasvoilleen oli tapahtunut.

Suutari katsoi peiliin ja tajusi, että kasvojen oikea puoli oli halvaantunut. Kaikeksi onneksi halvaantumiselle ei löytynyt magneettikuvauksessa fyysistä syytä.

Kasvojen puutuminen johtui pitkittyneestä ylikuormittumisesta.

Muutamaa kuukautta aikaisemmin Suutari oli saanut unelmatyöpaikan hollantilaiselta yksityisklinikalta, joka oli erikoistunut riippuvuuksien, syömishäiriöiden ja burnoutin hoitamiseen.

– Olin työskennellyt yksin sen jälkeen, kun valmistuin yksilö- ja pariterapeutiksi vuoden 2014 alussa. Tunsin itseni aloittelijaksi uudessa ammatissa ja kaipasin ympärilleni työyhteisön tuomia raameja, oppimista ja jakamista, hän kertoo.

UNELMATYÖ OSOITTAUTUI yksinäiseksi puurtamiseksi. Työtoverit eivät viettäneet lounastaukoja yhdessä, vaan kukin söi kotoa tuomiaan voileipiä tietokoneensa ääressä.

Suutari pani merkille, että moni kollega oli vastavalmistunut ja työntekijöiden vaihtuvuus klinikalla oli suuri.

Työtahti oli hänelle ennen kokemattoman kova.

Asiakkaat asuivat klinikalla hoidon ajan, ja terapeutit kiersivät huoneesta toiseen tapaamassa heitä.

Kuhunkin tapaamiseen oli varattu 45 minuuttia. Ennen seuraavaa asiakasta oli 15 minuutin ”tauko”, jonka aikana piti kirjoittaa tapaamisen muistiinpanot ja lukea seuraavan asiakkaan kansio.

– Se oli todellista liukuhihnatyötä.

Melko pian huomasin, etten jaksanutkaan. En pysynyt tahdissa mukana. Työpaikka alkoi tuntua koneistolta, jonka arvomaailma oli vieras, Suutari sanoo.

Kasvohalvaus havahdutti hänet kuuntelemaan pahaa oloaan. Olisi ollut ajanhukkaa jäädä odottamaan klinikan työkulttuurin muut-

tumista terveemmäksi. Päätös irtisanoutumisesta ei ollut hyppy tyhjän päälle, sillä hän oli säilyttänyt yksityisvastaanottonsa Brysselissä.

Vakituisesta työpaikasta luopumisen lisäksi Suutari vähensi terapiatyön minimiin, harrasti liikuntaa ja söi terveellisesti. Toipumisen olisi pitänyt alkaa, mutta hän löysikin itsensä kuopan pohjalta.

Itku, suru, epätoivo ja syvä väsymys saartoivat häntä monen kuukauden ajan.

– Koin, että olin antanut kaikkeni, mutta mikään ei riittänyt. Löin itseäni tarpeettomilla itsesyytöksillä, jotka lisäsivät toivottomuutta entisestään: minun olisi sittenkin pitänyt tehdä enemmän ja joustaa arvoistani.

”

RUKOILEMINEN ON TERAPEUTTINEN ELE, KOSKA SIINÄ LUOVUTAAN OMASTA KAIKKIVOIPAISUUDESTA.

TYÖNOHJAUS JA TERAPIA sekä puolisolta ja ystäviltä saatu tuki helpottivat Heli Suutarin oloa hetkellisesti, mutta hän tunsi tarvitsevansa myös jotakin muuta. Oli tullut aika terapeutin maistaa omia lääkkeitään.

Suutari raivasi kotinsa olohuoneeseen kirjoittamisnurkan ja ryhtyi kirjoittamaan itselleen päivittäisiä tekstejä. Kirjoittaessaan hän harjoitteli myötätuntoista suhtautumista itseensä, pureutui haitallisiin ajatustapoihinsa ja pyrki irtautumaan liiallisesta murehtimisesta.

Tavallisesti hän aloitti aamulla ja kirjoitti kolme tuntia.

– Kirjoittaminen tuntui ihanalta, ja pian huomasin, että se alkoi lohduttaa ja auttaa minua, Suutari sanoo.

Terapeutin työkaluista oli apua, kun hän teki huolellista inventaariota sisäisestä maailmastaan.

Kirjoittaessaan hän huomasi luiskahtavansa yhä uudestaan takaisin ajattelutapaan, joka ajoi hänet pinnistelemään ja hallitsemaan asioita. Jokin sisäinen ääni uskotteli, että elämä menisi omien toiveiden mukaisesti ja siinä olisi vähemmän vastoinkäymisiä, kunhan hän vain ottaisi asiat omiin käsiinsä ja työstäisi niitä.

– Kirjoittaessani tajusin, että tuollainen on höpöhöpöä.

Vähitellen näkökulma vaihtui ja Suutari ymmärsi, että vastoinkäymisten välttäminen ei ollutkaan hänen syvin tarpeensa. Tärkeämpää oli päästä eroon itsesyytöksistä.

– Maailmassa tapahtuu aina jotakin paskamaista, johon en voi vaikuttaa. Mutta nykyään en enää säti itseäni siitä, että väsyn. Hyväksyn sen, että tarvitsen aikaa ja rauhaa enemmän kuin moni muu.

ONGELMIEN MYÖNTÄMISEN taito on Suutarin mukaan yksi tärkeimmistä asioista, joita toipumises-

B

7

sa tarvitaan. Monissa päihde- ja toipumisterapioissa on nähty, että rehellinen peiliin katsominen on usein toipumisen vaikein askel.

Kirjoittaessaan Suutari mietti omia riippuvuuksiaan. Hän oli pohtinut niitä jo vuosia aiemmin huomattuaan, ettei oma alkoholinkäyttö liittynyt vain ”keskieurooppalaisiin juomatapoihin”.

Punaviini ei ollut pelkkä ruokajuoma tai hienostunut harrastus, vaan asia, jota hän ei enää hallinnut.

– Jouduin myöntämään, että ongelma oli minua suurempi. Ymmärsin, että minun ei tarvinnut taistella, jotta saisin viinin juomisen hallintaan. Turhassa taistelussa voimani menisivät vain hukkaan, Suutari sanoo.

Vuosien takaista lopettamista oli edeltänyt vaihe, jossa hän oli yrittänyt turhaan kohtuullistaa alkoholin käyttöään. Yritykset eivät onnistuneet, ennen kuin rinnalle löytyi ystävä, joka antoi hänelle yllättävän neuvon: pyydä Korkeimman apua.

– En ollut tottunut rukoilemaan, mutta täytyy sanoa, että jokin siinä toimi. Rukoileminen on terapeuttinen ele, koska siinä luovutaan omasta kaikkivoipaisuudesta. Lopulta viinille ei ollutkaan niin vaikea sanoa hyvästejä, Suutari sanoo.

Toipuminen on vienyt hänet tutustumaan muutenkin omaan henkisyyden nälkäänsä.

– Tuntui tärkeältä, että voisin aktivoida uskoni siihen, että on olemassa korkeampi voima, joka pitää minusta huolta. Saan olla pieni eikä minun tarvitse osata ja hallita asioita.

LAPSUUDESSAAN Heli Suutari ei ollut elämäänsä suorittava ”kympin tyttö”. Suorittamisen kulttuuri tarttui häneen vasta aikuisiällä Keski-Eurooppaan muuttamisen jälkeen.

Aluksi Suutari työskenteli Brysselin EU-instituutioissa, joissa odotukset olivat kovia ja työpäivät pitkiä. Ammatinvaihto avasi polun vaativiin terapiaopintoihin ja täydennyskoulutuksiin, mutta mikään ei tuntunut milloinkaan riittävän.

– Itseni hoitamisen myötä olen kaivanut esiin hyvän Pohjois-Pohjanmaan tavan, jossa tehdään työt, todetaan että tämä riittää ja mennään saunaan, hän sanoo.

Nykyään Suutari pyrkii rikkomaan yksin pärjäämisen kulttuuria sekä omassa elämässään että työssään. Hän puhuu itsestään ja tunteistaan läheisilleen ja ystävilleen huomattavasti avoimemmin kuin ennen burnoutia.

– Pyrin kuuntelemaan jaksamistani, enkä enää lyö lyötyä sättimällä itseäni. Kurottaudun aktiivisesti itseni ulkopuolelle ja panen itseni likoon puhumalla julkisesti ongelmistani.

Toivuttuaan uupumisesta Suutari on etsinyt itselleen sopivia työtapoja ja viikkorytmiä. Tällä hetkellä hän pitää Brysselissä terapeutin vastaanottoa kahdesti viikossa. Kahtena arkipäivänä hän vastaanottaa asiakkaita kotonaan Skype-puheluiden välityksellä.

– Perjantai on oma päiväni, jolloin järjestän treffit itseni kanssa: käyn jossakin aamiaisella ja kenties elokuvissa. Jos vain pystyn, pidän omista perjantaipäivistä kiinni koko loppuelämäni ajan. ■

Kuka?

Mitä?

Motto

Heli Suutari, 47, on Belgiassa asuva yksilö- ja pariterapeutti. Työskentelee Brysselissä ja pitää kotonaan etävastaanottoa Skypen kautta. Perheeseen kuuluvat belgialainen aviomies Pierre ja 11-vuotias tytär Ilona.

Heli Suutarin itselleen kirjoittamiin teksteihin perustuva kirja Kaikki kääntyy hyväksi – 365 ajatusta itsensä auttamisesta (Atena) ilmestyi tammikuussa.

Suutari uskoo, että moni kroonistunut ongelma voi helpottaa, kun se nimetään.

Opettelen lohduttamaan itseäni, jotta minun ei tarvitse etsiä lohtua vääristä asioista.

8B

Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Kun mikään ei tunnu miltään – pitäisikö erota?

Arki jauhaa samaa rataa ja rakkaus on kadoksissa.

Onko kaikki kumppanin syytä?

Olisiko ero oikea vaihtoehto?

Vai kannattaisiko etsiä tunteet esiin?

TEKSTI OUTI REINOLA KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO

M

”

ies oli koko loman ajan etäinen, vetäytyvä ja todella hiljainen. Hän vaikutti jotenkin masentuneelta ja vastasi vain, ettei mikään enää tunnu oikein miltään. Sitten hän muutti pois kotoa. Ainoa saamani selitys oli, ettei mikään enää tunnu miltään.”

Nainen, 44 Espoon seurakuntien perheneuvoja Saija Falck nyökkää. Hän kohtaa vastaavia tapauksia säännöllisesti: parisuhteita, joista tuntuvat tunteet kadonneen. Kipinää ei enää koeta.

– Pariskunnasta ainakin toinen sanoo, ettei tunteita enää ole. Mutta kun asiaa tutkitaan tarkemmin, käykin ilmi, että tunteita on ihan valtavasti.

Niitä vain ei uskalleta kertoa toiselle.

Samaa mieltä on Turun seurakuntien perheneuvoja Jukka Salomäki.

– Takana voi olla pitkä ketju hylätyksi tai torjutuksi tulemisen kokemuksia. Ihminen on pettynyt niin monta kertaa, että tunteet alkavat kadota.

– Se, että on pitkään painanut omat tarpeensa alas, vaikuttaa väistämättä tunne-elämään, Falck jatkaa.

Arkinen esimerkki on naisen suunnittelema viikoittainen jumpassa käynti. Jos mies myöhästyy jatkuvasti lapsenhoitovuoroltaan ja jumppa jää aina väliin, voi olla helpompi tyytyä tilanteeseen ja käpertyä kotiin kuin käynnistää joka kerta perheriita.

Näennäisesti nainen alistuu kohtaloonsa, mutta tunteet jäävät pinnan alle. Pettymys, jota ei pureta, varastoituu. Kun tällaisia kokemuksia tulee kymmeniä, pintaan alkaa nousta katkeruus.

– Puhumattomat tunteet voivat tulla esiin vuosien päästä. Joskus ihminen kertoo pariterapiassa kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin hän yritti puhua, mutta toinen ei kuunnellut, Falck kertoo.

JOKAINEN PARISUHDE on erilainen, eikä nainen ole aina se, joka alistuu. Yhtä yleistä on miehen eläminen vaimon vahvan tahdon mukaan.

Jos toisella on ehdoton käsitys siitä, miten elämää pitää elää, toisen vaihtoehdot ovat vähissä.

Moni mies elää mieluummin ”tossun alla kuin taivasalla”. ”Huomasin aina tekeväni niin kuin vaimo halusi.

Lomat vietettiin vaimon sukulaisten luona vaimon tekemällä aikataululla. Jos yritin sanoa jotain, siitä tuli hirveä vääntö. Pääsin helpommalla, kun annoin heti periksi. Elettiin vaimon määräämää elämää. Perheen takia luovuin jopa urheiluharrastuksistani. En halunnut riitaa.” Mies, 53 Rakkauden loppua vauhdittavat puhumattomuus, itsensä tai toisen ohittaminen, mitätöinti, henkinen, fyysinen tai hengellinen väkivalta, ylianalysointi ja uskottomuus.

– Myös toisen puolison ehdottomuus voi estää rakkautta. Tuolloin hän ei anna toisen kasvaa omaksi itsekseen vaan luulee tietävänsä, miten toisen pitää elää, Saija Falck sanoo.

– Voi käydä myös niin, ettei tunneilmasto enää ole yhteinen. Toinen kasvaa kohti avoimuutta ja puhumista. Toinen taas jähmettyy paikoilleen ja pysyy poterossaan.

JUKKA SALOMÄKI kehottaa katsomaan kodin perintöä. Miten omassa lapsuuden perheessä käsiteltiin tunteita?

Toinen voi tulla kodista, jossa lämpöä, puhumista ja toisen huomioon ottamista on aina arvostettu. Toinen taas on saattanut kasvaa perheessä, jossa työ ja tekeminen on ollut rakkauden mitta ja tunteilua on pidetty lapsellisena.

– Kaikilla ei ole esimerkiksi kykyä ottaa vastaan itseään koskevaa arviointia, tutkia omaa osuuttaan ristiriidoissa ja korjata sen pohjalta käytöstään, Saija Falck toteaa.

Tärkeää parisuhteen toimivuuden kannalta olisi ymmärtää kumppanin erilaisuutta ja sallia toisen kasvu omaan suuntaansa.

On hyvä miettiä myös oman parisuhteen pohjaa. Millaisesta tilanteesta lähdettiin aikoinaan liikkeelle? Veikö äkkirakastuminen jalat alta ja muutettiinko nopeasti saman katon alle? Vai onko kyseessä nuorena solmittu parisuhde, joka perustui kaveruuteen ja yhteen kasvamiseen?

– Joskus minä ja me saattaa olla sama asia eikä oma, yksilöllinen identiteetti ole ehtinyt muodostua. Ihmiselle voi tulla myöhemmin vahva tarve löytää oma minuutensa, Salomäki selvittää.

– Tai ehkä parisuhteessa ei vain ole enää uusia, innostavia asioita. Seksi on aina samanlaista ja toisen mielipiteet tiedossa jo etukäteen.

Salomäki käyttää käsitettä parisuhdelaiskuus.

– Kun töiden jälkeen väsyttää ja kumpikin möllöttää tabletin kanssa omassa nurkassaan, ei siinä juuri kipinä syty. Suhteeseen tarvitaan aina myös uutta ilmaa.

”

KOSKETUKSEN KIELTÄ KANNATTAA VARJELLA, SILLÄ SE YLLÄPITÄÄ RAKKAUTTA. SAIJA FALCK

TYYTYMÄTTÖMYYS tai tunteiden katoaminen ei ole aina huono enne. Se voi olla myös kutsua kasvuun tai astumista uudelle polulle.

– Ihminen herää miettimään, mihin nämä vuodet ovat menneet ja mitä minä nyt tahdon elämältäni. Elämän kulku pakottaa muuttumaan. Ihmisen on kasvettava, tultava enemmän omaksi itsekseen, Jukka Salomäki pohtii.

Entä jos rakkaus vain loppuu? Voiko se loppua?

Keneltä se loppuu?

Rakkautta ja sen kestävyyttä voi tarkastella monelta pohjalta. Koska rakkaus on ainakin osaksi tunne, se noudattaa tunne-elämän lakeja. Tunteet pysyvät elossa, kun ne saavat virrata eli niitä kuunnellaan, kohdataan ja jaetaan.

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

9

Jos mikään ei tunnu miltään, voi kysyä, onko vir­ taa tyrehdytetty. Koska tunteita on viimeksi jaet­ tu? Joskus tarvitaan aikaa, että voi oivaltaa, minne tunteet ovat hautautuneet tai mitä on jäänyt kuu­ lematta.

– Naiset puhuvat usein parisuhteen ongelmista ystäviensä kanssa. Tärkeintä olisi keskustella niistä myös oman puolison kanssa, painottaa Saija Falck.

Hän haluaa kumota myytin suomalaisen miehen puhumattomuudesta.

– Monet miehet puhuvat, ja nuori miessukupolvi näyttää jo kasvaneen keskustelun kulttuuriin. Pu­ humista voi myös opetella. Terapiassa puolisot saat­ tavat puhua kuukauden aikana enemmän kuin vuo­ sikausiin.

Moni mies saa yhteyden tunnemaailmaansa suo­ rimmin rakastelun kautta, joten seksin ja läheisyy­ den puuttuminen etäännyttää miestä hänen omis­ ta tunteistaan. Toisaalta seksuaaliset halut saattavat kadota, jos kokee itsensä mitätöidyksi ja ohitetuksi. ”MIES ALKOI ohittaa minua vuosi vuodelta yhä enemmän. Minä olin aina se, joka joustin ja annoin periksi. Hän saneli lomamenot, osti huonekalut ja teki remontit kuuntelematta mielipidettäni. Kun pahoitin mieleni, hän sanoi, että älä valita. Yritin kertoa, että koin tulleeni ohitetuksi, mutta hänen mielestään jauhoin asioita. Koska mies ei suostunut puhumaan, emme selvittäneet asioita. Minä aloin muuttua kiukkuisemmaksi. Minusta tuli se ilkeä akka, joka oli tyytymätön kaikkeen.” Nainen, 32 Olennaista olisi ymmärtää, mikä on perimmäinen syy tunteiden katoamiselle. Miten elämä on päässyt siihen pisteeseen, ettei tunteita ole? Milloin niitä vii­ meksi oli? Mistä tämä ahdistus nousee? Nouseeko se omasta päästä? Haudatuista toiveista? Pettymyksistä parisuhteessa? Takaiskuista työelämässä?

Jos mieleen tulevat eroajatukset, Saija Falck ke­ hottaa ottamaan ne esille heti, jotta asioista voitai­ siin keskustella puolison kanssa ajoissa.

– Nopea lähteminen on epäreilua, koska se ei an­ na toiselle mahdollisuutta selvittää asioita. Myös vanhemmuus toimii useimmiten paremmin, jos erosta on kyetty keskustelemaan yhdessä.

Joskus tunteiden laimeneminen ja olotila ”mi­ kään ei tunnu miltään” voi johtua masennuksesta.

Jos ihminen on menettänyt elämässään jotain tär­ keää, kuten työn, vanhemmat, harrastuksensa tai haaveensa, mieliala laskee. Luonnollisesti se heijas­ tuu parisuhteeseen.

– Masennus olisi aina hyvä hoitaa ennen kuin ryhdytään harkitsemaan eroa, Falck painottaa.

Onko sitten tilanteita, joissa eron pohtiminen on paikallaan?

– Jos on selvää, että tässä parisuhteessa minun syvimmät tunteeni ja tarpeeni eivät tule tyydyte­ tyiksi, en tule nähdyksi itsenäni eikä tilanteen kor­ jaaminen ole onnistunut, parisuhteen edellytykset ovat heikot, vastaa Jukka Salomäki.

TOISAALTA TUNTEITAKAAN ei voi jatkuvasti olla, per­ heneuvojat muistuttavat. Myös tasaisuutta tarvitaan.

Tärkeää on muistaa sekin, että tunteiden laime­ neminen on osa normaalia elämää. Kuka edes kes­ täisi alun hullaantumista ja kiihkeää kaipuuta vuo­ sikausien ajan?

– Tunteita ei voi aina olla. Olemmeko me tunne­ narkkareita, kun koko ajan täytyy tuntua joltakin?

Saija Falck kysyy.

Tunteiden tarkkailu voi myös etäännyttää ja ol­ la ansa. Älykäs ja tiedostava ihminen saattaa sortua ylianalysointiin tilanteissa, joissa jokaista poissaole­ vaa katsetta tai mutisevaa lausetta on pakko ruotia.

Analysointia paremmin parisuhdetta ruokkii vanha kunnon kosketus.

– Kosketuksen kieltä kannattaa varjella, sillä se ylläpitää rakkautta. Kosketus lisää myös turvalli­ suutta. On iso asia, jos voi mennä toisen kainaloon.

Kosketuksen avulla voi etsiä kadonnutta yhteyttä, Falck rohkaisee.

– Jos suhteessa on läheisyyttä, samantapaiset seksuaaliset tarpeet ja yhteinen huumorintaju, niin paljon on jäljellä, Salomäki kiteyttää. ■

Osa 26

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Satu Kalajainen, 51, opiskelee ratkaisu­ keskeisen valmentamisen ja terapian menetelmiä sekä mentaalivalmennusta.

Vuoden 2017 lopulla hän jätti työnsä lentoyhtiön asiakkuusjohtajana, koska halusi tehdä jotakin merkityksellisempää.

Kalajainen kuuluu Vantaan hiihtoseuraan.

Hän hiihti aktiivisesti kilpaa 10­vuotiaasta täysi­ikäiseksi ja oli omassa ikäluokassaan Suomen 20 parhaan joukossa.

Kalajaisen hiihtolenkkien tukikohtana toimii usein Hakunilan liikuntapuisto, josta pääsee Bisajärven kiertävälle metsäladulle.

Satu Kalajaisen mieli vapautuu, kun hiihtäminen on rentoa ja vaivatonta.

Metsä vastaa hiihtäjälle Satu Kalajainen tavoittaa hiihtäessään sisäisen tilan, jossa kaikki on hyvin.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

ILLAN SININEN HETKI on aivan lopuillaan, kun Satu Kalajainen ilmaantuu ladulle. Hän ei halua menettää hämärää edeltävän sinisyyden vastustamatonta kauneutta.

Pakkanen on painanut elohopean –20 asteeseen, mutta liikkuminen pitää kehon lämpimänä. Kalajainen on varustautunut kylmää vastaan pitkillä kerrastohousuilla, korkeakauluksisella puserolla, hiihtotakilla ja -housuilla sekä toppaliivillä. Hän tietää pärjäävänsä, kunhan sormet ja varpaat pysyvät lämpiminä.

Aikaisemmin Kalajainen laski hiihtolenkeillä kertyviä kilometrejä, mutta nykyään mittayksiköksi riittää aika. Arki-iltoina hän viipyy ladulla noin tunnin.

KALAJAINEN ETSII hiihtoon hyvän rytmin ja etenee vauhdikkaasti, mutta ei aja itseään ahtaalle. 15–20

Ansaitsema­ ton armo

TALVINEN METSÄ on hiihtäjälle päivittäin muuttuva taidenäyttely, jonka kauneutta Kalajainen vastaanottaa. Paljon nähneet vanhat puut kantavat viisautta, joka saa hänet tuntemaan itsensä pieneksi. Ihmettely tavoittaa ihmistä suuremman olemisen.

Erityisen vahvana luonnon puhuttelu tuntuu kahden metsäisen mäen reunustamassa solassa, jonka läpi Kalajainen hiihtää Oittaan lähellä Espoossa. Kalajainen mainitsee myös kuun valaiseman aamulenkin Mustavuoren ladulla itäisessä Helsingissä ja kevään auringossa kylpevät peltoaukeat.

Kun hiihtolenkki on ohi, autuas väsymyksen tunne valtaa koko olemuksen. Kalajainen on antanut itsestään paljon ja saanut paljon. Hän kiittää ääneen tahoa, joka sai hänet lähtemään ladulle. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

17.2.

minuuttia myöhemmin hän ei enää ajattele hiihtämistä.

Kalajainen on tavoittanut sisäisen flow-tilan, joka tulee lähelle meditaatiota tai syvää hypnoosia.

Kalajainen aloitti meditaatioon tutustumisen haastavassa elämäntilanteessa noin seitsemän vuotta sitten. Hän kirjoitti netin hakukoneeseen sanat ”henkinen kasvu”. Vaihtoehtojen joukossa oli meditatiivinen rajajooga, jonka avulla hän hiljentyy nykyään päivittäin.

Meditaatio on Kalajaiselle nöyryyden opettelemista ja vastausten saamista suuriin kysymyksiin kuten siihen, ”mitä minä olen”.

Kuten meditoidessa myös hiihtäessä mieltä rajoittavat ajatukset nollautuvat. Kalajainen tavoittaa luottamuksen siihen, että asiat tapahtuvat niin kuin niiden pitää.

Luonto tietää, miten se toimii. Samalla tavalla kuin meren aallot lyövät rantaan – kaikki asiat ja tapahtumat tulevat elämään juuri oikealla hetkellä ja sellaisella voimakkuudella kuin on tarkoitus.

Harmillisen reilua ARMOA SUO mielellään nöyrälle ja kiitolliselle. Mutta annas, jos toinen pitää sitä itsestään selvänä. Siitä on saanut alkunsa käsite halpa armo. Jos ei nimittäin silmin nähden ryve syyllisyydessä, ei ole oikeutettu siitä pääsemäänkään, ajattelee moni.

Kertomus isännästä, joka palkkaa pitkin päivää joutoväkeä töihinsä, kuvaa tätä hyvin. Aamuvarhaisella isäntä lupaa hyvän päiväpalkan, mutta maksaa saman myös niille, jotka aloittavat työt vasta viime hetkellä iltapimeässä.

Metelihän siitä nousee. Kuulen jo pääluottamusmiehen kiivaiden askelten kopinan.

Isäntä, joka tässä kertomukses-

sa toimittaa Jumalan virkaa, ei ole kateellisten marinaa kuullakseen. ”Kai minä omallani saan tehdä mitä haluan”, hän sanoo. ”Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä.”

Armossa erikoisinta ei ole se, että sitä riittää. Erikoisinta on se, ettei se kysy osoitetta. Hallitsemattomana se valuu kaikista halkeamista ja pehmentää kovat kulmani. Vaikka miten haluaisin jatkaa syntisten solidaarisuudessa ikuisena epäonnistujana, armo tulee ja jättää minut vastusteluistani huolimatta kiitollisuudenvelkaan.

Meistä on noloa ja epäoikeudenmukaista, että armon saa tuos-

ta vain. Juuri siksi meille kristityille on tullut tarve patsastella omalla kunnollisuudellamme ja

neuvoa toisiakin elämänsä valinnoissa.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

MENOT 15. – 2 8.2.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

OULUNKYLÄN srk

TAPAHTUMIA Ilmastonmuutos nyt! ke 27.2. klo 18.30. Ilmastonmuutos haastaa kirkon, teologian ja kristityn. Vieraana kestävän kehityksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta.

Lähde-kuoro ma klo 18.

Iltaperhekerho ma klo 17.30–19 Tönöllä, Kauppalankuja 7.

Perhekerho pe klo 10–11.30 Mariankodissa, Schildtinpolku 6, sekä to klo 9.30–11 kirkolla.

Esikoisvauvojenkerho 25.3.–20.5. ma klo 13–14.30, äideille ja alle 8 kk esikoisvauvoille. Ilm. ulla.leivo@evl.fi.

Lasten muskariryhmät jatkuvat, tied. hanna.autio@evl.fi, p. 050 380 2474.

Esirukouspiiri ma klo 15.

Lähetysraamattupiiri ma 25.2. klo 13.

Raamattupiiri to 21.2. klo 17.30.

Lähetyspiiri ti klo 13. Raamatun kirjat lähetyksen näkökulmasta, TT Juhani Forsberg.

Psalmilaulajat to klo 18.

Kello5tee to klo 16.30.

Teematorstai to klo 12.30–14.30.

Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 14.2.

Yhteisvastuukeräys 2019, Marjut Mulari. 21.2. Uskonnot ja ilmastonmuutos, Ilari Rantakari. 28.2. Lasten Kalevala, Jouko Tikkanen.

Aikuisten sähly ti klo 20–21 PohjoisHaagan ala-asteella. Seurakunnan sekasählyvuoro.

Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, soittopyynnöt virastoon p. 09 2340 3200.

Ukuleleryhmät lapsille to klo 16.15, aikuisille to klo 17, tied. hanna.autio@evl.fi.

Talvileiri aikuisille ma–pe 18.–22.3.

Siikaniemessä Lahdessa. Hinta 140 e, tied. ja ilm. 1.3. menn. sanna.laiho@ evl.fi, p. 09 2340 3228.

Sururyhmä Huopalahden kirkolla, 2. krs. Vetäjinä diakonissa Mia Salmio ja rovasti Tuula Sääksi. Kokoontumiset 5 kertaa 13.3.–10.4. sekä 24.4. klo 17.30–19. Ilm. ja tied. 28.2. menn. mia.salmio@evl.fi, p. 09 2340 5128.

Järj. Huopalahden rovastikunta.

VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

Aamukahvit piispa Teemu Laajasalon kanssa klo 10 Coffee Housessa, Kauppakeskus Kaaren 2. kerroksessa. Mukana on väkeä piispan toimistosta ja Kannelmäen seurakunnasta. Kahvin ja pullan tarjoaa Kannelmäen seurakunta.

Ke 27.2.

Ilmastonmuutos nyt! Huopalahden kirkossa, Vespertie 12 klo 18.30–20.

Yhteiskunnan ja kestävän kehityksen johtava asiantuntija, rovasti Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta kertoo kuinka ilmastonmuutos haastaa kirkon, teologian ja kristityn. Keskustelua.

Meilahti + Töölö = Töölö 1.1.19 alkaen Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit.

Iltaehtoollinen ke 13.2. klo 19. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Aamuehtoollinen ke 20.2. ja 9.3. klo 9.15 kirkossa ja aamiainen 1,50 e seurakuntasalissa.

Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 24.2. klo 18.

TAPAHTUMIA Lauletaan yhdessä -yhteislaulutilaisuus kirkossa to 14.2. ja 28.2. klo 10.15–12.

Musiikkia ja ystäviä ympäri maailmaa -konsertti kirkossa to 14.2. klo 18.30. Just A Duo, Alice Thompson, huilu, ja Antero Pellikka, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Tilkkutäkkipaikka la 16.2. klo 13–16.

Tule virkkaamaan isoäidinneliöitä Paikkaan, Kaaren -1. kerrokseen!

Tilkuista kootaan peittoja vanhuksille.

Työtupa ti 19.2. klo 15–19, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Avoin käsityöja askarteluhuone.

Syvänmerensukeltaja – Juicen virsikirjan helmiä ti 19.2. klo 18 kirkossa.

Ohjelmassa sukelletaan Juicen syvällisiin kappaleisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin helmiin. Hiljaisia kappaleita ja kunnon rokkia. Lasse Halme & Deep Sea Divers: Lasse Halme, laulu ja kitara, Kimmo Kajos, kitara, Ilkka Hanski, basso, Veli Piiponniemi, rummut. Vapaa pääsy.

Aamukahvit piispan kanssa Kaaressa ti 26.2. klo 10. Tervetuloa

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

Messu su 17.2. klo 10. Vuori, Kujanpää, saarna, huilu, Ahola.

Viikkomessu ke 20.2. klo 18. Kujapää.

Messu su 24.2. klo 10. Kekäläinen, Vuori, s, Heli Kantola.

TUOMIOKIRKKOsrk

Ti 26.2.

11

JUMALANPALVELUKSET ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

A

Pitäjänmäen seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 17.2. klo 10, Lahtinen, Mulari, Autio. Messun jälkeen syntymäpäiväjuhla Haagan seurakunnan 70- ja 75-vuotiaille.

Messu su 24.2. klo 10, uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen, Muroma-Nikunen, Nenonen, kanttori Anna Pöyhönen.

Laudes ma klo 7.30, Silin. Vanhan hetkirukousperinteen mukaan, kesto n. 25 min.

Arkiehtoollinen ke 20.2. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Silin, Autio.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

aamukahville piispa Teemu Laajasalon kanssa Coffee Houseen Kaaren 2. kerrokseen. Mukana on väkeä myös piispan toimistosta ja Kannelmäen seurakunnasta. Kahvin, pullan ja yllätyslahjan tarjoaa Kannelmäen seurakunta.

Jennyn Olohuone maanantaisin ja torstaisin klo 12–14 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Avoin kohtaamispaikka, maanantaisin lounas eurolla, torstaisin kahvia.

Miesten Nurkka ke 27.2. klo 16–19 Toimintakeskus Jennyssä. Avoin ryhmä joka toinen keskiviikko. Rentoa yhdessäoloa ja keskustelua enemmän ja vähemmän vakavista aiheista. Tiedustelut pastori Konsta Korhoselta.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä.

Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla.

Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Senni Valtosen johdolla. Tied. senni.valtonen@evl.fi.

Israel-ilta pe 22.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Aiheena 10 syytä pysyä Israelin rinnalla. Puhujana pastori Seppo S. Kosonen. Musiikissa Ulla ja Pete Ronkainen.

Miksi olen olemassa? Etsimme jotain itseämme suurempaa. Ke 27.2. Munkkivuoren kirkossa vieraana Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja, kolumnisti ja pappi Jaakko Heinimäki. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro.

Luennon jälkeen ToivonBistro-lounas seurakuntasalissa klo 13, vapaaehtoinen maksu.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12, ti leivänjako ja 2 e ruokailu rukoushetken jälkeen.

Päiväpiiri ja ehtoollinen ke 20.2. klo 14 Pajamäessä. Kekäläinen. Hartaus, kahvit, lauluja, keskusteluja.

Usko tai älä -ilta ti 26.2. klo 19 Pajamäessä. Iltapala, tutustumista hauskojen tehtävien avulla, kertomus, yhteislauluja, Raamattumaistiainen.

Raamattupiiri parillisen viikon maanantaisin 13.5. asti klo 18.30 kirkolla, parittoman viikon torstaisin 28.2. asti klo 18 Pajamäessä.

Lähetyspiiri parittoman viikon keskiviikkoisin 8.5. asti klo 14 Pajamäessä. Hartaus, kahvit, lauluja, keskustelua lähetyksestä. Anitta Lepomaa: Evankeliumi burjaateille.

Miesten piiri tiistaisin klo 18 Riukutie 3:n kerhohuoneella. Pohditaan Raamatun ääressä elämän suuria ja pieniä kysymyksiä.

TT Eero Junkkaalan Usko ja tieto -opintopiiri kirkolla keskiviikkoisin klo 18.45. Onko Raamattu historiankirjoitusta vai julistusta? Ovatko luomisusko ja tieteellisyys toistensa vastakohtia? Mm. näitä pohditaan keskustelusarjassa. 20.2. Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva, 6.3.

Pääasia ja sivuasiat kristinuskossa, 3.4. Miten Raamattua tulisi tulkita, 24.4. Mitä arkeologia kertoo Raamatun historiallisuudesta.

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Levollisuuden messu la 16.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Hiljaisuuden messu, Taize-lauluja ja saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus 10 min.

Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Perinteinen messu su 24.2. klo 13.

TAPAHTUMIA Tuolijumppa maanantaisin klo 10 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e.

Olohuone tiistaisin klo 13–15 Munkkiniemen kirkolla. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule

Kansanmuusikot juhlatuulella Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 24.2. klo 17–19.30 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Mukana Helsingin ja Vantaan Pelimannit, kaustislaisen tyylin tulkitsija Spelarit, Sahansoittajat, Arkaaiset-trio, runoperinteen tulkitsija Inehmo-kalevalainen lauluryhmä, Sibbo Spelmanslag ja Sakarat Laulupelimannit yhtyeineen. Suureen kansanmusiikkikonserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 e. Sen järjestävät yhteistyössä Vuosaaren seurakunta, Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdistys ry 50 vuotta ja Lions Club Pro Cultura.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 15. – 2 8.2.

12 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomio­ kirkossa, Vanhassa kirkossa ja Angli­ kaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa v.1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Tuomiokirkon vihkimisen 167-vuotisjuhlamessu su 17.2. klo 10. Tuo­ miokirkon messun yhteydessä siuna­ taan uudet työntekijät tehtäviinsä.

Messun jälkeen kahvit Kryptassa.

Seniorifoorumilla liikutaan maan ja taivaan välillä. Ke 20.2. aiheesta ”Jumalan siunaus Suomen yllä” puhumassa ent. hävittäjälentäjä, kapt. evp. Olli Seppänen. Ke 27.2 aiheesta ”Eläimet kaupungissa” kertoo luonto­ ja lintutoimittaja Juha Laaksonen. Seniorifoorumi klo 13 alk.

Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Maan suolassa puhutaan vanhuudesta. Maan suola ­keskustelutilai­ suus Tuomiokirkon kryptassa ke 20.2. klo 17.30 alkaen.

Avoin meditaatio torstaisin klo 17.30 Hyvän toivon kappelissa. Hiljaisuu­ desta voimaa elämään ja apua stres­ siin.

Ohjausta hiljaiseen rukoukseen torstaisin klo 18 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Ohjattua, hiljaista rukousta.

Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen saarnaa Tuomiokirkossa su 24.2.

Tuomiokirkkoseurakunnan saarna­ sarja Ajan merkit tuo yhteiskunnalli­ sen saarnaajan Tuomiokirkkoon kuukauden viimeisenä sunnuntaina.

Su 24.2. klo 10 saarnaa viestintäpääl­ likkö Matti Nieminen. Kirkkokahvit ja keskustelua saarnasta Kryptassa.

Agricolamessu viettää 10-vuotisjuhlaa! Agricolamessu on erilainen, tavallisesta poikkeava ja virtaviivais­ tettu matalan kynnyksen messu Helsingin Punavuoressa. Colames­ sun 10­vuotisjuhlamessuun kokoon­ nutaan ke 27.2. klo 19 Mikael Agrico­ lan kirkossa. Messussa saarnaa messun perustaja, piispa Teemu Laajasalo.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Ti 19.2.

Kristillinen mystisyys on avaraa ja avointa kaikille nykypäivän ihmisille.

Kulttuuriklubilla tutustutaan kristilliseen mystiikkaan Richard Rohrin ajattelun kautta retriitinohjaaja Lauri Maaralan johdattelemana klo 19.–20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

To 21.2.

Korsuhartaus klo 18. Ässä-rykmentin muistokonsertti. Korsuorkesteri, johtaa Pepe Kovanen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e ovelta. Järjestää Ässä-rykmentin perinnetoimikunta ja Korsuorkesteri yhteistyössä Paavalin seurakunnan kanssa.

Meilahti + Töölö = Töölö 1.1.19 alkaen

Lasten kuorokerho Vanhan kirkon Varpuset harjoittelee ke 27.2. klo 14.30 Vanhassa kirkossa. Kuoroker­ hoon ovat tervetulleita kaikki 6–12­vuotiaat. Ilm. ennakkoon nana. honkasalo@evl.fi. Ei osall.maksua.

Kuulumisia Yhteisvastuukeräyksen kohteista Keniassa. Sari Viljakainen kertoo to 28.2. klo 13 sanoin ja kuvin Yhteisvastuukeräyksen kohteesta Annankulman iltapäivässä, Annanka­ tu 14 D. Perhekerhot aloittaneet kevätkautensa. Tule mukaan viettämään yhdessä aikaa perhekerhoon. Maa­ nantaisin ja tiistaisin klo 9.30–12 perhekerho ja klo 12–13 perhekerhon Olkkari Hyvän toivon kappelissa.

Perhekerho torstaisin klo 10–12 Mikael Agricolan kirkolla ja klo 15–17 Meritullin seurakuntatalolla. Vauva­ kerho tiistaisin klo 13–14.30 Hyvän

toivon kappelissa. On Mondays English Family Club & Terhokerho at 7–9 pm in Hyvän toivon kappeli, Jätkäsaari. Creative quality time together, co­operated with MLL. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkon kryptassa 4.3. saakka.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to 11–14 ja pe 9–12. Tervetu­ loa kahvittelemaan, lukemaan päi­ vän lehteä sekä vaihtamaan kuulumi­ sia!

Diakoniaruokailun mahdollisesta jatkosta ilmoitetaan myöhemmin.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanva­ raus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

ANTERO KAHILA/ KEIJO SUNDVALL

Fadomusiikkia ti 26.2. klo 19 Café Sonckissa, Itäinen papinkatu 2. Talvisia Fadotarinoita – kuulin kui helizi fado ­konsertissa suo­ malainen fadolaulaja Kirsi Poutanen ja pianisti­säveltäjä Esa He­ lasvuo jatkavat Aino Ackté ­kamarifestivaalin talvisarjassa heli­ sevää fado­matkaansa uusin musiikillisin kuosein tutumpaa ja perinteisempää fado­ohjelmistoa unohtamatta. Kokonaisuudes­ sa soivat Portugalin fadojen lisäksi uniikit uudet fadolaulut, jois­ sa portugalin­, suomen­ ja karjalankieli sekoittuvat lumovoimai­ seksi arkaaiseksi kudelmaksi. Liput: 20 e.

Lisää tapahtumia: helsinginseura­ kunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamuru­ kous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Kivimessu to 14.2. klo 18. Mari Matts­ son, Tommi Niskala.

Iltakirkko pe 15.2. klo 18. Veli­Matti Hynninen.

Messu su 17.2. klo 10. Jaana Partti, Eeva­Liisa Hurmerinta.

Iltakirkko ma 18.2. klo 18. Jaana Partti.

Lähdemessu ti 19.2. klo 18. Eeva­Lii­ sa Hurmerinta.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 20.2. klo 18. Jaana Partti. Anima mea ­lau­ luryhmä, johtaa Hilkka­Liisa Vuori.

Kivimessu to 20.2. klo 18. Eeva­Liisa Hurmerinta, Tommi Niskala.

Iltakirkko pe 22.2. klo 18. Veli­Matti Hynninen.

Sateenkaarimessu la 23.2. klo 17.

Pirkko Järvinen, Jaana Partti.

Messu su 24.2. klo 10. Riikka Reina, Jaana Partti.

Iltakirkko ma 25.2. klo 18. Jaana Partti.

Lähdemessu ti 26.2. klo 18. Visa Viljamaa.

Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 27.2. klo 18. Marja Kotakorpi.

Kivimessu to 28.2. klo 18. Mari Matts­ son, Tommi Niskala.

Alppilassa: Messu su 17.2. klo 11. Pauliina Lind­ fors, Anssi Pyykkönen Kiinankielinen messu su 17.2. klo 13.

Paulos Huang.

Tasausmessu su 17.2. klo 16. Janne Keränen.

Viron itsenäisyyspäivän juhlamessu su 24.2. klo 11. Piispa Tiit Salumäe, Dagmar Õunap, sekakuoro Siller.

Kiinankielinen messu su 24.2. klo 13. Paulos Huang.

Tasausmessu su 24.2. klo 16. Iiro Salminen, Porvoon srk, Antti Alanen saarna.

TAPAHTUMIA Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 26.2. klo 13–14, Kallion kirkko. Eerika Saarikos­ ki, urut. Vapaa pääsy.

Ystävänpäivän konsertti Cafe Sonckissa to 14.2 klo 19. Franz Schubert: Die Schöne Mülle­ rin. Irina ja Tommi Niskala. Liput 20 e.

Ystävänpäivän Yhteisvastuurieha to 14.2. klo 16–18 Kallion kirkon­ mäellä.

Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 21.2. museoneuvos Anja­Tuulikki Huovinen, Laura Huovi­ nen haastattelee. 28.2. Mannekiinista kansanedustajaksi Jutta Zilliacus.

Päivi Istala haastattelee.

Ilmastonmuutos NYT pe 1.3. klo 17–19 Kallion kirkon vihreässä salissa. Tule suunnittelemaan ilmas­ tonmuutokseen herättävää kampan­ jaa. Pöytä on vielä avoin ja kaikki kiinnostuneet mahtuvat mukaan ideoimaan viestinnän, yhteiskunnan, paikallistason ja globaalin vaikutta­ misen tapoja. Lisätietoja Marja Kotakorvelta ja Laura Huoviselta, sähköposti muotoa etunimi.sukuni­ mi@evl.fi.

Lähde elämään -ilta su 17.2. klo 17 Kallion kirkossa. Armahtaen, Päivi Peittola Kansan Raamattuseurasta ja Eeva­Liisa Hurmerinta Kallion seura­ kunnasta.

Hiihtolomakirppis su 17.2. klo 12–18 Seurakuntakodilla. Tuotto menee Kallion nuorisotyön hyväksi.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki Avoinna: ma, ti ,to, pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

JUMALANPALVELUKSET Messu su 17.2. klo 11, Tolppanen, Andersson, Pyhäkoulu.

Viikkomessu ke 20.2. klo 19, Työrino­ ja, Andersson.

Messu su 24.2. klo 11, Kuusniemi, Valojärvi. Pyhäkoulu.

Viikkomessu ke 27.2. klo 19, Heusala, Andersson.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho ma, ti, to, pe klo 9–11, D­porras.

Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, kokoontuminen D­portaan edessä.

Avoin rukouspiiri ti klo 18, kerho­ huone 15.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 15. – 2 8.2.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messut Paavalinkirkossa: Su 17.2. klo 10, Aitolehti, Flinck, Kiiski.

Su 24.2. klo 10, Valkeapää, Flinck, Kiiski.

Puolen tunnin messu ke 20.2. klo 18, Flinck, ja ke 27.2. klo 18, Koivisto.

Messu Itä-Pasilassa os. Junailijankuja 3, sisään Sähköttäjänkadun puolelta, su 17.2. klo 12.

Flinck, Kiiski.

Pepe Kovanen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e ovelta.

Kaikille avoin yhteislaulutuokio ti 26.2. klo 12. Kanttori Seppo Välimäen johdolla talvisia yhteislauluja seurakuntasalissa. Mahdollisuus jäädä nauttimaan kahvit Ystävyydenkahvilassa.

PariAsiaa parisuhdepäivä la 9.3. klo 9.30–15. Tervetuloa hoitamaan parisuhdetta Paavalinkirkolle! Tarjoamme teille valmiin ruoan ja kahvit sekä lastenhoidon yli 3-vuotiaille, jotta voitte keskittyä toisiinne ja parisuhteen kysymyksiin. PariAsiaa-päivää ohjaavat Parisuhdekeskus Kataja ry:n parisuhdetyön vapaaehtoiset Jarkko ja Minka Hauta-Aho. Päivän hinta 20 e/pari sisältää ohjelman, lounaan ja kaikki kahvit. Lastenhoito sisältää lounaan ja välipalan 5 e/ lapsi. Ilmoittautumiset 1.3. mennessä paavali.srk@evl.fi tai p. 09 2340 5000. Tied. Elina Koivisto.

Kaikille avoin kastetilaisuus Paavalinkirkossa su 10.3. klo 14. Haluatko kasteen lapsellesi tai nuorellesi?

Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 1.3. mennessä paavali.srk@evl. fi tai p. 09 2340 5400. Lisätietoja antaa Elina Koivisto.

Maailman rukouspäivää vietetään vuosittain, tänä vuonna teemalla Tulkaa – Kaikki on valmiina. NNKY ja Maailman rukouspäivätyöryhmä sekä Herättäjä-Yhdistys järjestävät hartauden pe 1.3. klo 12 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, 2. krs. Hartautta ovat toteuttamassa naiset eri kristillisistä kirkko- ja tunnustuskunnista.

Ekumeniassa yhdessä rukoileminen on alku kristittyjen yhteydelle. Maailman rukouspäivä on kaikille avoin tilaisuus, joka sisältää hartauden, yhteislaulua, kuvia ja kerrontaa maailmalta sekä kahvitarjoilun.

TAPAHTUMIA Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10–12 ja ke klo 14–16.

Hävikkiruokajakelu ti klo 10.

Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30.

Lempeää liikuntaa ti klo 13.45.

Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2.

Päiväkuoro ke klo 15.

Iltaruoka ke klo 17–18.30, ruoan hinta 1e, syöntiaikaa klo 19 saakka.

Aamurukouspiiri to klo 9 keskusteluhuone.

Paavalinkirkon kuoro to klo 18.

Keulan aamu pe klo 9–10.30.

Mummola su klo 15–17. Vegaanista kasvisruokaa ja kahvia. Mummolassa tarjolla seuraa, tekemistä ja yhdessäoloa lapsille, vanhemmille ja isovanhempi-ikäisille.

Elämäni värit -maalauskurssi 16.– 17.2. Hinta 50 e. Ilm. tuijavarjoranta@ gmail.com tai p. 040 413 6575.

Meditatiivinen tanssi, 3. jakso, 4 kertaa aikavälillä 11.3.–1.4. klo 17–18. Hinta 20 e. Ilm. ja tied. Tiina Sara-aho p. 050 490 6014 tai saraaho@gmail.com.

Korsuhartaus, Ässä-rykmentin muistokonsertti to 21.2. klo 18. Korsuorkesteri, joht.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja T uomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10.

Messu 17.2. Maisila, Tiitu, Hersta.

Lukas Stasevskij sello. Pyhäkoulu.

Messu 24.2. Alanen, Leinonen, Hersta. Valkotakit-kamariorkesterin jousikvartetti. Pyhäkoulu.

A

13 KALLE VEESAAR

Seniorilautta ke klo 10.30, seurakuntasali.

Larun olohuone ke klo 17.30–20, kirkkokahvila. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen.

Torstaipiiri 21.2. ja 7.3. (joka toinen torstai) klo 13–14.30, seurakuntasali.

Raamattupiiri 26.2. ja 12.3.(joka toinen tiistai) klo 18–19.30, kokoushuone 10, B-rappu.

Käsityöpiiri ti 19.2. ja 5.3. klo 13–14.30 seurakunnan uudessa tilassa kauppakeskus Lauttiksessa.

Lisätietoja Sini Havas p. 050 380 3531.

Töppösryhmä ke 13.3. klo 10.30–12 Kirkkokahvilassa. Tule mukaan neulomaan pieniä töppösiä lahjaksi kasteperheille. Ryhmä kokoontuu joka kuun toisena keskiviikkona.

Ystävänpäivänä torstaina 14.2. aukeaa kauppakeskus Lauttiksessa saarelaisten yhteinen avoin olotila.

Avajaisia vietetään erilaisin tapahtumin pitkin päivää klo 10–19. Ohjelmassa musiikkiesityksiä, vauvamuskari, korttiaskartelua, Lauttasaaren historian esittelyä, kahvi- ja mehutarjoilu. Lue tarkempi ohjelma seurakunnan verkkosivuilta!

Tule mukaan kirkon laskiaistapahtumaan sunnuntaina 3.3. klo 11–15.

Luvassa paljon ohjelmaa kaikenikäisille! Lapsille poniratsastusta, koiravaljakkoajelua, kasvomaalausta, ongintaa, pomppulinna ja tietysti paloauto!

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon.

Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm.

Töölön kirkossa su klo 17.

Rukousmessu 17.2. Messussa voit saada öljyllä voitelun ja halutessasi puolestasi rukoillaan. Voit myös kirjoittaa omat rukousaiheesi. Ylistys- ja rukouslauluja säestää Kari Pulakka Band.

Messu 24.2. Naukkarinen, Kaleva, Karjalainen. Metsoforte-kuoro.

Ehtoollishetki ke klo 18.

Meilahden kirkossa su klo 11.

Messu 17.2. Hietalahti, Naukkarinen.

Tuomas Kivistö piano.

Messu 24.2. Krans, Hietalahti, Pakkanen.

TAPAHTUMIA Siionin virsi -seurat to 14.2. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla.

Mukana Virva Krans ja Auvo Naukkarinen.

Kulttuuriklubi ti 19.2. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Mystikot matkakumppaneina. Pastori ja retriitinohjaaja Lauri Maarala kertoo fransiskaanipappi Richard Rohrin elämästä.

Yhteislauluja kanttorin johdolla to 21.2. klo 18 Pasilan seurakuntakodilla. Mukana Auvo Naukkarinen ja Nina Pakkanen.

Jazzia, gospelia ja puhetta Jumalasta ti 26.2. klo 18 Ruskeasuon Rastissa. Musiikkivieraana Joonatan Rautio, saksofoni, Auvo Naukkarinen ja Nina Pakkanen. Uudenlainen arki-illan ehtoolliskirkko, jossa musiikin ja Sanan vuoropuhelu kutsuvat dialogiin ja yhteiselle ehtoolliselle. Kahvia tarjolla klo 17.30 Valon ja ilon messu to 28.2. klo 18 Tuomaankirkossa. Musiikkivieraana Rautakoura ja saarnaajavieraana Mikko Saari. Messun jälkeen tarjoilu.

Café Töölön yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla.

Avoin perhekerho ti klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkon takahuoneessa ja klo 9.45–11.15 Meilahden kirkon liikuntasalissa sekä pe Töölön kirkolla klo 10–12 ja Ruskeasuon Rastilla klo 10–11.30. Ohjelmassa on laulu- ja hartaushetkiä, leikkiä, askartelua ja vapaata keskustelua lapsiperheen elämään liittyvistä asioista. Avoimeen perhekerhoon ei tarvitse ilmoittautua, eikä osallistumismaksua ole.

Café Töölö ke klo 14–18 Töölön kirkolla. Vapaaehtoisten ylläpitämä kahvila on sitoutunut ekologisiin arvoihin. Kahvilassa hyödynnetään ruokahävikkiä.

Torstaikerho to klo 13–14 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Tule voimaannuttavaan iltapäivähetkeen yksin, ystävän tai omaishoidettavan kanssa. Ohjelmassa keskustelua, hartaushetki ja kahvitarjoilua. Mukana seurakunnan työntekijä.

Pyhäkoulu su klo 10 Temppeliaukion kirkolla ja klo 11 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Pyhäkoulussa kuullaan Raamatun kertomus, leikitään, lauletaan ja askarrellaan. 4-vuotiaat voivat tulla yksin ja sitä nuoremmat yhdessä aikuisen kanssa. Vetäjinä vapaaehtoiset pyhäkoulunopettajat.

Diakoniatyön päivystys- ja ajanvarausnumero virka-aikaan on 09 2340 6318.

Birgit esiintyy Viron itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa Alppilan kirkossa lauantaina 23.2. kello 18.

7×

musiikkivinkki Urku-sähkökitarakonsertti Hieman erikoisempaa instrumenttiyhdistelmää pääsee kuuntelemaan sunnuntaina 17.2. kello 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1.

Tuomo Orrenmaa soittaa konsertissa sähkökitaraa ja Timo Olli urkuja. Vapaa pääsy.

Päivämusiikkia tiistaisin

Aivan keskustassa sijaitsevassa Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, voi istahtaa puolisen tuntia kestävän Päivämusiikin äärelle joka tiistai kello 12. Urkuja soittaa Santeri Siimes 19.2. ja 19.3., Aino-Maria Ollikainen 26.2. ja 26.3., Agnes Goerke 5.3. ja Laura Nurkka 12.3. Vapaa pääsy.

Juicen helmiä

Juice Leskisen kappaleisiin sukelletaan Syvänmerensukeltaja – Juicen virsikirjan helmiä -konsertissa ti 19.2. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Syvällinen lauluntekijä oli kriittinen yhteiskuntaa ja hallitsijoita kohtaan. Hän lauloi uskonnollisistakin aiheista, mutta haastoi perinteisen tavan ajatella. Lasse Halme esittää bändinsä kanssa valikoiman Juicen kappaleita, jotka on valittu virsikirjan teemojen mukaisesti. Lasse Halme & Deep Sea Divers: Lasse Halme, laulu ja kitara, Kimmo Kajos, kitara, Ilkka Hanski, basso, Veli Piiponniemi, rummut. Vapaa pääsy.

Laulun siivin

Kanttori Kirsi Lemponen laulattaa yhteislauluja joka toinen keskiviikko kello 14 Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23. Keväällä Laulun siivin -tilaisuuksia pidetään 20.2., 6.3., 20.3., 3.4., 17.4., 15.5. ja 29.5. Kahvittelemaan voi tulla kello 13.30 alkaen.

Vapaa pääsy.

Juhlakonsertti

Viron itsenäisyyspäivää juhlitaan konsertilla la 23.2. klo 18 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Solistina esiintyy kaunisääninen Birgit, joka on Viron ensimmäisen Idols-laulukilpailun voittaja ja menestyksekkään uran tehnyt laulajatar. Vapaa pääsy. Konsertin järjestävät Viro-instituutti, Viron suurlähetystö, Helsingin vironkielinen seurakuntatyö, Suomen Viro-yhdistysten liitto ja Tuglas-seura.

Jazzia, gospelia ja Sanaa

Tervetuloa viettämään uudenlaista arki-illan ehtoolliskirkkoa ti 26.2. klo 18 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa, Tenholantie 6. Jazzin, gospelin ja Sanan vuoropuhelu kutsuu dialogiin ja illan päätteeksi yhteiselle ehtoolliselle. Mukana musisoimassa saksofonisti Joonatan Rautio. Kahvittelemaan pääsee jo kello 17.30.

Vapaa pääsy.

Improvisaatiota keskiviikkoisin

Sid Hille soittaa pianolla meditatiivista improvisaatiomusiikkia keskiviikkoina 27.2., 20.3., 27.3., 3.4., 24.4., 8.5., 22.5. ja 29.5. klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vierailumaksu 3 e. Vapaa pääsy vuosikortilla, Helsinki Cardilla, Museokortilla ja Töölön seurakunnan jäsenille.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 15. – 2 8.2.

14 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10.

Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 17.2. Kirkkokahveilla Virren voimaa -yhteislauluhetki.

Messu sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 16, messun jälkeen yhteinen ateria. Su 17.2. Matkakumppanuuden messu.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Ke 27.2.

Puhkea kukkaan -paja Columbuksen Katukappelissa klo 18. Maksuton kurssi naisille, jotka haluavat oppia korostamaan piirteitään ehostaen ja opetella värien käyttöä meikissään.

Ilm. mira.heino87@gmail.com.

TAPAHTUMIA Armon ilta pe 15.2. klo 18 Herttoniemen kirkolla. Laulua, rukousta, puhetta. Lapsille pyhäkoulu. Esirukouspalvelu ja iltatee. Iltaa tekemässä Juuso Perilä, Heli Mattila, Johannes Österlund ja seurakunnan vapaaehtoisia. Tervetuloa mukaan.

Perhekerhot tauolla hiihtolomaviikolla 8, 18.–22.2. Perhekerhot kokoontuvat Myllypuron kirkolla maanantaisin klo 9.30–11.30, Kulosaaren seurakuntasalissa eli Vakkasalissa torstaisin klo 9.30–11.30 ja Herttoniemen kirkolla perjantaisin klo 9.30–11.30. Lisäksi Herttoniemenrannassa tiistaisin perhemuskari klo 17.30–19 Laivalahdenkaari 12 kerhohuoneessa. Mukana Marika Sointula.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Herttoniemen kirkolla ke 20.2. klo 14 ja aina joka toinen keskiviikko, parilliset viikot. Kahvit alkaen klo 13.30.

Laulattajana kanttori Kirsi Lemponen.

Lähde! -ilta to 21.2. klo 18 Myllypuron kirkolla. Ylistystä, puheenvuoroja ja rukouspalvelua. Mukana Markku Rautiainen sekä Tapani ja Mervi Koski.

Nuorten aikuisten ilta Subbari ti 26.2. klo 19–20 Myllypuron kirkolla.

Subbarin jälkeen iltaehtoollinen klo 20. Lisätietoja Jyrki Keinänen, p. 050 380 3004.

Lastenleiri Lohirannassa 7–12-vuotiaille 8.–10.3. Lähtö Herttoniemen kirkolta pe 8.3. klo 17, paluu su 10.3. n. klo 14. Leirin hinta 30 e/lapsi sisältää kuljetukset, ohjelman, majoituksen täysihoidolla ja tapaturmavakuutuksen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Juusolle: juha.perila@evl.fi, p 041 527 6061.

Diakonian ajanvaraus Herttoniemi: p. 050 347 9515/Markkanen tai kirkolla ke klo 9–9.30.

Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 433 8343/Pesti tai kirkolla ma klo 13–14.

Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila.

Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markkanen.

Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

VUOSAAREN srk

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Ehtoollishetki to 14.2. klo 13, yhteiset kirkkokahvit.

Hiljainen iltarukous to 14.2. ja 28.2. klo 18. Arjen lepohetki, hiljainen iltarukous, lopuksi yhteinen iltatee.

Ehtoollishetki pe 15.2. klo 13.30, Kontulan monipuolinen palvelukeskus, Kontukuja 5. Kaikille avoin.

Messu, työväen kirkkopyhä su 17.2. klo 11. Martti Häkkänen, Paavo Salakka (saarna), Anne Granström, Päivi Turkki, Tiina Lintunen, Marko Vainio, Mari Lamminen, Aikamiehet-kuoro, joht. Jukka Okkonen. Kirkkokahveilla alustus aiheesta Mikä tänään on oikeudenmukainen ja kohtuullinen ansio? Eija Lehto-Kannisto, varatuomari. Itä-Helsingin eläkkeensaajat avustavat kirkkokahveilla.

Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17, Östersundomin kirkko, Kappelintie 65.

Messu su 24.2. klo 11. Tuomas Pitkänen, Mia Iiskola, Maria Virtanen, Henna Hautamäki, Juha Enegren, Veikko Mähönen, Mari Lamminen, Kaisa Valve, laulu. Hiihtoloman cityrippikoulu mukana.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Irina ja Jesse Kaikuranta – Lauluja rakkaudesta to 14.2. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvio ennen konserttia klo 18.30 alkaen. Kahvio ja osa konsertin tuotosta Yhteisvastuukeräykselle. Konsertti on osa Helsingin seurakuntien järjestämää Tahdoniltojen sarjaa. Ennen konserttia pappi paikalla vastaamassa morsiusparien kysymyksiin.

Ke 27.2.

Jumppa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi pappi ja ryhmäliikunnanohjaaja Miia Moision ohjaamana Vartiokylän kirkon jumppasalissa, Kiviportintie 5 klo 18–19. Tunnin aikana tehdään lihaskuntojumppa ja lopuksi rentoudutaan. Ota mukaasi jumppapullo ja liikuntaan sopivat vaatteet. 5 euron maksu maksetaan käteisellä. Ei ennakkoilmoittautumista.

Herännäisseurat la 23.2. klo 18.

Veisataan Siionin virsiä ja kuunnellaan puheita niiden lomassa. VeliMatti Hynninen, Erkki Helminen, Arto Virkkunen ja Martti Häkkänen.

Lauletaan yhdessä! ti 26.2. klo 13.

Suomalaisia yhteislauluja mm. sota-ajalta. Kahvio klo 12.30 alkaen.

Janne Oksanen & Chopin -pianokonsertti to 28.2. klo 18.

Ohjelmassa myös J.S. Bach, C. Schumann ja M. Lindberg. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Mikaelin Lastentupa tarjoaa vapaaaikaa vanhemmille. Tuo lapsesi leikkimään ja askartelemaan. Sopii myös vauvoille. Pakkaa lapselle mukaan eväät ja pienimmille myös vaipat.

Lastentupa toimii parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 9–12 ja parittomilla viikoilla maanantaisin klo 16–19, maksuton. Ilmoita lapsesi mukaan yhdeksi tai useammaksi kerraksi, lastenohjaaja Riitta Haikonen p. 050 324 8118.

Mielen hyvinvointi -ryhmä tiistaisin klo 14. Ryhmässä keskustellaan mielenterveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Aiheena 19.2. Riittämättömyyden tunne; 26.2. Kaipaus.

Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13.

21.2. Kuulumisia Keniasta, Yhteisvastuukeräyksen ulkomaankohteesta kertoo Sari Viljakainen 28.2. Hyödylliset verkkopalvelut, Senioriverkko.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 17.2. klo 10. Nurminen, Laaksonen, Filppula.

Messu su 24.2. klo 10. Vaulas, Rantala, Enni Maaninka.

Iltamessu ke 20.2. ja 27.2. klo 18.

Soppakirkko ke 27.2. klo 13. Nurminen, Juvonen, Filppula.

Laajasalon kirkossa: Messu su 17.2. klo 12. Ijäs, Laaksonen, Filppula.

Kansanlaulumessu su 24.2. klo 12.

Vaulas, Rantala, Petri Tiainen. Mukana laulajia seurakunnan kuoroista.

TAPAHTUMIA Eero Junkkaalan raamattuilta to 14.2. klo 18 Laajasalon kirkossa.

Rukous ja armolahjat, parantaako Jumala? Mukana Marjaana Rantala.

Iltakahvit ja keskustelua.

Sanan ja rukouksen ilta su 17.2. klo 18 Laajasalon kirkossa. Marja Mäkelä kertoo Intian kristittyjen tilanteesta ja lastenkotityöstä. Mukana Kari Laaksonen.

Eero Junkkaalan raamattuilta to 28.2. klo 18 Laajasalon kirkossa.

Mitä opimme Raamatun rukouksista?

Mukana Arja Vaulas. Iltakahvit ja keskustelua.

Kastepäivä la 2.3. klo 15–16 Laajasalon kirkolla. Onko perheessäsi joku, jota ei ole kastettu? Kastepäivä on helppo tapa järjestää kastejuhla. Soita seurakuntatoimistoon p. 09 2340 5700 ja varaa aika kasteeseen Laajasalon kirkolla 2.3. Pappi ottaa sitten yhteyttä. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit kastetun lähipiirille.

Hiljaisuuden päivä la 23.3. klo 11–18 Tammisalon kirkossa. Retriittipäivä edellyttää hiljaisuuteen sitoutumista.

Rukoushetkiä, virikepuhe ja ehtoollinen. Mahdollisuus lyhyeen keskusteluun retriitinohjaajien kanssa. Ruokamaksu 10 e. Ilmoittautumiset pastori Arja Vaulakselle arja.vaulas@ evl.fi, p. 050 596 8858.

Puurokahvila maanantaisin klo 10–11 Roihuvuoren kirkolla. Aloita viikkosi yhteisellä, maksuttomalla aamiaisella.

Kahvila Huili Roihuvuoren kirkon aulassa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 11–14. Kahvilaan etsitään vapaaehtoisia päivystäjiä, tiedustelut Anja Nurmiselta p. 050 409 3036 tai anja.nurminen@evl.fi.

Keikka-apua ikäihmisille. Ole hyvä -palvelu tarjoaa keikka-apua ikäihmisille Roihuvuoressa, Herttoniemessä ja Laajasalossa. Roihuvuoren seurakunta toteuttaa palvelua yhdessä SPR Laajasalon ja Rudolfin palvelukeskuksen kanssa. Jos tarvitset saattajaa lääkäriin, juttuseuraa tai tukea ulkoiluun, soita päivystyspuhelimeen, p. 050 505 8599, tai kirjoita sähköpostia osoitteeseen: olehyva.roihuvuori@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 10–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Ehtoollishartaus pe 15.2. klo 12 Matteuksenkirkossa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Neulekerho ma klo 12. Ei 18.2.

Yhteinen iltaruoka ma klo 16.30–18.

1 e/hlö.

Miesten raamattupiiri ma klo 18.

Laulut soikoon! ke klo 13. Ei 20.2.

Ikäihmisten keskiviikkokerhoa ei 20.2.

Soppakirkko ke 27.2. klo 12. Maksuton keittolounas, alussa hartaus.

Yhteisvastuu-jumppa ke 27.2. Vartiokylän kirkon jumppasalissa klo 18–19. Tunnin aikana tehdään lihaskuntojumppa ja lopuksi rentoudutaan. 5 e (käteisellä) Yhteisvastuun hyväksi. Jumpan ohjaa pappi ja ryhmäliikunnanohjaaja Miia Moisio.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri ma klo 8.

Puotilan olohuone ti klo 13–16.

Klo 14 ohjelmatuokio. 19.2. Ympäristötutkija, pastori Panu Pihkala: Ympäristömuutos ja toivo. 26.2. Tämän runon haluan lukea! Ota mukaan!

Perjantailenkki perjantaisin. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, klo 13 Vartiokylän kirkolle. Kahvitarjoilu.

Pihakahvila la 23.2. klo 12.30–14 Matteuksenkirkon pihalla. Kahvia ja juttuseuraa.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus virastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 15. – 2 8.2.

Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 14.2. klo 18, Katukappeli. Antola, Jurmu.

Messu su 17.2. klo 11, kirkko. Joronen, Antola, Jurmu.

Merirastimessu ja kappelikuppila su 17.2. klo 15, Merirasti-kappeli.

Virtanen, Jurmu.

Iltakirkko to 21.2. klo 18, Katukappeli. Paananen, Virtanen.

Messu su 24.2. klo 11, kirkko. Antola, Kristian Nordberg, Virtanen.

Iltakirkko to 28.2. klo 18, Katukappeli. Joronen, Virtanen.

TAPAHTUMIA Majakka-ilta ke 20.2. klo 17–20 kauppakeskus Columbuksessa ja Katukappelissa. Leppoisasti musiikkia, kohtaamisia, kahvia, rukous- ja hyvinvointipalveluita. Artistivieraana Elli Kyyrö. Jalkaudumme Columbuksen käytäville klo 17, Katukappelissa kahvila avoinna klo 18–20.

Puhkea kukkaan -paja Katukappelissa ke 27.2. klo 18. Kaiken ikäisille naisille, jotka haluavat oppia korostamaan piirteitään ehostaen ja opetella värien käyttöä meikissään.

Kurssi on maksuton. Pajasta vastaavat kosmetologi/meikkaaja Mira Heino ja Pilvi Ketola. Ilm. mira.heino87@gmail.com.

Kuninkaan ilta pe 22.2. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Simi Virtanen, Vuosaaren srk.

Levollinen musiikkihetki kirkossa ke 20.2. klo 16.30.

Tervetuloa levähtämään vartiksi Vuosaaren kirkkoon monipuolisen musiikin äärelle.

Kansanmuusikot juhlatuulella suuri kansanmusiikkikonsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Vuosaaren kirkossa su 24.2. klo 17. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Mukana Helsingin ja Vantaan Pelimannit, kaustislaisen tyylin tulkitsija Spelarit, Sahansoittajat, Arkaaiset-trio, runoperinteen tulkitsija Inehmo – kalevalainen lauluryhmä, Sibbo Spelmanslag ja Sakarat Laulupelimannit yhtyeineen. Yhteistyössä Vuosaaren srk, Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdistys ry 50 vuotta ja Lions Club Pro Cultura.

Siionvirsiseurat Katukappelissa pe 15.2. klo 15–16. Antola ja Leena Väyrynen-Si Herättäjäyhdistyksestä.

Siioninvirsiä, keskustelua päivän tekstistä.

Lauletaan yhdessä ajankohtaisia virsiä ja lauluja Katukappelissa ke 20.2. klo 13. Laulattajana Anja Hinkkanen.

Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla maanantaisin klo 12. Vieraana 18.2.

Diakoni Pia Nordlund ja 25.2. Anja Hinkkanen, aiheena Kalevalan sankareita ja suomalaista kansanperinnettä.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

15

Urbaanin heimon juhla Nuorten suosima Agricolamessu kokoaa keskiviikkoisin väkeä Agricolan kirkkoon.

TEKSTI MILLA-MARIA HYYRYNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

S

ofia Oranen ja Eino Reponen ovat juuri sen ikäisiä nuoria aikuisia, joita seurakunnat toivoisivat hartaasti näkevänsä kirkonpenkissä.

21-vuotiaat kaverukset ovatkin säännöllisiä messukävijöitä. He eivät yleensä löydä tietään kirkkoon sunnuntaiaamuisin, vaan keskiviikkoiltaisin seitsemältä. Silloin Punavuoressa Mikael Agricolan kirkossa alkaa viikoittain järjestettävä Agricolamessu, jonka on kuvattu sopivan vaikka Tavastialle.

Tunnelmaa luodaan valoefektien, savukoneiden ja bändin avulla.

EINO REPONEN päätyi Agricolamessuun ripari-isosensa houkuttelemana.

– Hän pyysi mukaan hoitamaan tekniikkaa. Jäin ensimmäisen kerran jälkeen purkamaan kalustoa ja nyt olen ollut päävastuussa valoista monta vuotta.

Sofia Oranen päätti kokeilla messua, koska Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja ja pappi Henrik Wikström oli hänen rippikoulupappinsa.

– Messu teki minuun vaikutuksen.

Sen muoto ei ole ihan perinteinen. Iltaan kuuluvat kyllä tutut elementit: synnintunnustus, synninpäästö, saarna, esirukous ja ehtoollinen. Virsien sijaan lauletaan kuitenkin muita hengellisiä lauluja.

– Esimerkiksi vaivaannuttavia papin ja seurakunnan välisiä vuorolauluja ei ole, Reponen lisää naurahtaen.

Eino Reponen ja Sofia Oranen toteuttavat Agricolamessua vapaaehtoisina. Reponen vastaa valoista ja Oranen kuuluu jatkot järjestävään keittiötiimiin.

Valot ja musiikki luovat Agricolamessuun tunnelmaa.

– Sana on ehkä vahvempi tai aidompi kuin muualla. Henrik on rohkea puhuja, Oranen toteaa.

– Tärkeää on myös, että kaikki otetaan vastaan sellaisina kuin he ovat. Ei tarvitse olla syvästi uskossa, että voi osallistua.

KAIKILLE AVOIN, matalan kynnyksen messu oli tavoitteena, kun Agricolamessua ryhdyttiin luomaan kymmenen vuotta sitten. Sen 10-vuotisjuhlallisuuksia vietetään 27. helmikuuta.

– Agricolamessussa tullaan aina kokeilemaan uusia asioita, messun tuottaja Pietu Korpelainen kertoo. Messuun liittyvät tietyt elementit, mutta muuten sen toteutus on ollut leikkikenttä. Esimerkiksi musiikissa on testattu kaikenlaista kuorosta jousisoittimiin ja bändiin.

80 prosenttia kävijöistä on nuoria ja nuoria aikuisia. Suurin osa tehtävistä hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Alkuvaiheessa osallistujia oli muutamia satoja. Nykyisin kävijämäärä on sadan kieppeillä.

Korpelainen puhuu tämänhetkisestä tilanteesta yhteisön rakentamisen vaiheena.

– Tarkoitus on ollut luoda eri tavoin ajattelevista ihmisistä tribe eli “heimo”, jota yhdistää kaksi asiaa: Agricolamessu ja ajatus siitä, että armo ja rakkaus kuuluvat jokaiselle tässä kaupungissa.

”

EI TARVITSE OLLA SYVÄSTI USKOSSA, ETTÄ VOI OSALLISTUA. SOFIA ORANEN

YHTEISÖLLISYYS ONKIN Reposen ja Orasen mielestä eräs Agricolamessun valteista.

– Ne ihmiset, joiden kanssa olen eniten tekemisissä, ovat tuttuja messusta, Oranen kertoo. Olen tutustunut eri-ikäisiin ja eri elämäntilanteissa oleviin ihmisiin.

– Elämäni on muuttunut paljon viime vuosina. Agricolamessu on tuonut tukea, turvallisuutta ja jatkuvuutta. Täällä on tosi kivoja ihmisiä, joiden kanssa voi puhua mistä vain. Ennen kaikkea messu on minulle yhteisö, Reponen kiteyttää. ■ Agricolamessun 10-vuotisjuhlamessu keskiviikkona 27.2. kello 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Juhlamessussa saarnaa sen perustajiin kuuluva piispa Teemu Laajasalo. Illan päätteeksi kakkukahvit sekä Teemu Laajasalon ja Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja, pappi Henrik Wikströmin haastattelu.

MENOT 15. – 2 8.2.

16 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut su 17.2. klo 10 Malmin kirkossa. Esa Järvinen. klo 10 Puistolan kirkossa. Anni Paukkala-Toivonen. klo 10 Viikin kirkossa. Jukka Holopainen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen.

Messut su 24.2. klo 10 Malmin kirkossa. Timo Laaninen. klo 10 Puistolan kirkossa. Raine Talvisto. klo 10 Viikin kirkossa. Markku Arola. klo 16 Evankelisen lähetysyhdistyksen ELYn pyhä Pihlajamäen kirkossa.

Erja Kalpio, saarna. Siionin kanteleen lauluhetki. klo 17 Valon messu Puistolan kirkossa.

Viikkomessu Siltamäen seurakuntakodissa ti 19.2. klo 12. Esko M. Laine.

Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa ke 27.2. klo 18. Seija Knuutila-Loukonen.

TAPAHTUMIA Älä pelkää -keskusteluilta Malmin kirkossa ke 20.2. klo 18. Mitä ihmiset pelkäsivät 500 vuotta sitten ja miten pelot ovat muuttuneet? Miten pelko näkyy perheiden arjessa nyt? Alustajina dosentti, pastori Esko M. Laine ja perheneuvoja Juha Pettersson.

Kahvitarjoilu.

Pullaperjantai Tapulin seurakuntakodilla pe 22.2. klo 9–12. Ehditkö antamaan hetken aikaasi hyvään tarkoitukseen? Pullaperjantaina voit pistäytyä leipomaan pullaa, pakkaamaan lämpimäisiä tai viemään niitä koteihin, joissa pullat voisivat ilahduttaa. Poikkea vaikka vain hetkeksi

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Ke 20.2.

Älä pelkää -keskusteluilta klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Dosentti Esko M. Laine ja perheneuvoja Juha Petterson.

– aikaisempaa pullanleipomistaitoa ei tarvita! Tied. pauliina.himanka@evl.fi tai p. 09 2340 4526.

[NUOTTISYMBOLI]Urku–sähkökitarakonsertti Malmin kirkossa su 17.2. klo 18. Timo Olli ja Tuomo Orrenmaa.

[NUOTTISYMBOLI]Pianokvintetti Malmin kirkossa su 24.2. klo 18.

Allegros-kvartetti ja Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Papin pöytä Malmintorin kauppakeskuksen Plaza Mocca -kahvilassa joka torstai klo 12–14. Papin pöydässä kahviseurana pastorit Timo Laaninen ja Meri Ala-Kokko. Tervetuloa juttelemaan!

Nuorten aikuisten iltapäivä Montussa Tapanilan kirkolla la 23.2. klo 14–17. Nuorten aikuisten oma tapaaminen. Hengähdä hetkeksi. Keskustellaan päivän teemasta, rukoillaan ja syödään yhdessä nyyttäritarjottavia.

Afterschool – koululaisten avoimet ovet 1.–6.-luokkalaisille Malmin kirkolla ti klo 14–16. Ei hiihtolomaviikolla 19.2.

Avoimet ovet Tapanilan kirkolla kaikenikäisille ti klo 12–16. Aikuisille juttuseuraa, koululaisille mahdollisuus tehdä läksyjä ja lapsille tilaa

Pe 22.2.

Pullaperjantai klo 9–12 Tapulin seurakuntakodilla, Maatullinkuja 4. Poikkea leipomaan pullaa, pakkaamaan lämpimäisiä tai viemään niitä koteihin, joihin ne tuovat iloa.

leikkiä.

Tiistaitupa – avoin iltapäivä kaikenikäisille Tapulin seurakuntakodilla ti klo 13.30–16.30, alk. 26.2.

Hartaus, yhteistä tekemistä ja yhdessäoloa. Tarjolla välipala.

Porttikahvila Pukinmäen Portissa ma klo 12–14.30. Ma 18.2. klo 13 Marja-Leena Hassinen kertoo ikoneista kuvin ja sanoin.

Olotilakahvila olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11–13.

Kahvia, voileipiä ja ohjelmaa. 18.2. puuroateria. 25.2. kapteeni Esa Nenonen kertoo Pelastusarmeijasta.

Olohuone Pihlajiston Mestassa, Salpausseläntie 12 C, ti klo 12–14.

Keittolounas klo 12–13, 2 e.

Ostarin Onni – matalan kynnyksen kahvila Pihlajamäen kirkon alakerrassa ti klo 9–11. Aamupalaa 0,30 e.

Lähiöaseman Digineuvontaa samassa tilassa alk. klo 10.

Iltaruoka kaikenikäisille Viikin kirkolla ke klo 17–18.30. Kasvisruoka 1 e.

Perheiden iltaruoka Siltamäen seurakuntakodilla ke klo 17–18.30.

Kasviskeitto 1 e. Ei hiihtolomaviikolla 20.2.

Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12. Ateria 2 e.

Pieni iltarukous Pihlajamäen kirkos-

To 21.2.

Talvirieha ”Ystävyyden Ilo” Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 10–16. Leikkipuisto Maunulassa, Metsäpurontie 14–16.

Muskarit klo 10 ja 11 leikkipuiston sisätiloissa.

Hevosajelua, hernekeittoa ja laskiaispullaa. sa ke 20.2. klo 18.15, Timo Olli, ja 27.2. klo 18.15, Helena Pietinen. Vapaamuotoinen noin vartin mittainen rukoushetki.

Perheleiri Korpirauhan leirikeskuksessa Siuntiossa 30.–31.3. Hinta aikuiset 20 e, yli 4-v. 10 e, perhehinta 45 e. Ilm. seurakunnan nettisivuilla, hakusanaksi perheleiri. Tied. lauraelina.koivisto@evl.fi tai p. 050 570 4648.

Sururyhmä läheisensä menettäneille Pihlajamäen kirkolla to klo 18–19.30, alk. 28.3. Ohjaajina diakoniatyöntekijä Merja Saviniemi ja pastori Petri Jukanen. Ilm. kirkkoherranvirastoon ark. klo 9–15, ke myös klo 15–17, p. 09 2340 4400 tai malmi. srk@evl.fi.

Keskusteluilta katekismuksesta Siltamäen seurakuntakodissa to 28.2. klo 17.30.

Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri Malmin kirkossa ti 19.2. klo 17.

Näkövammaisten kerho Malmin kirkossa ma 25.2. klo 14.

Hartaus Madetojan palvelutalolla, Madetojankuja 3, pe 22.2. klo 13.30.

Seniorit, laulu soi! Viikin kirkolla ti 26.2. klo 13.

Eloa ja iloa eläkepäiviin -ryhmä alkaa taas maaliskuussa. Ryhmässä

etsitään yhdessä uusia näkökulmia ja henkisiä voimavaroja eläkevuosiin.

Kokoontumiset 5.3.–14.5. joka toinen ti klo 12–13.30. Opintopiiri kokoontuu 12 kertaa ja ryhmä jatkuu kesätauon jälkeen syksyllä. Ilm. 22.2. mennessä Leena Koivistolle p. 044 910 4685.

Eläkeläisten iltapäivä Malmin kirkossa ti 19.2 ja 26.2. klo 13.

Siltamäen seurakuntakodissa ti 19.2. ja 26.2. klo 12.

Tapanilan kirkossa ke 27.2. klo 13, ei 20.2.

Pihlajamäen kirkolla ke 20.2. ja 27.2. klo 13. Vieraana 20.2. Tommi Haapalainen ja 27.2. Puhekupla-ryhmä.

Torstaikahvila Puistolan kirkossa to 21.2. ja 28.2. klo 13–14.30. To 28.2. mukana Terttu Ulander, runoreppu.

Jakomäen kirkossa to 21.2. ja 28.2. klo 13–14.30. Torstaikahvilan yhteydessä 21.2. viikkomessu.

Naapurikahvit Viikin kirkolla ke 27.2. klo 13.

Soppakirkko Malmin kirkossa to 21.2. klo 12.

Siltamäen seurakuntakodissa ti 26.2. klo 12.

Jakomäen kirkossa ke 27.2. klo 11.15.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 17.2. klo 10. Pelkonen, Handolin ja Mäkiö.

Messu su 24.2. klo 10. Savik, Mäkiö ja Hapuli. 70 ja 75 vuotta täyttävien juhla ja juhlakahvit.

Käpylän kirkossa: Messu su 17.2. klo 18. Heininen ja Helenius, sekä Käpylän kirkkokuoro.

Kapellimestari ja kirkkomusiikin

Menokasvo

Tuomiokirkossa saarnataan Jeesuksen luontosuhteesta Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen, mistä saarnaat Helsingin tuomiokirkossa 24.2.?

– Päivän evankeliumitekstinä on vertaus kylväjästä. Pohdin, voiko sitä ymmärtää myös ajan ympäristöhaasteista käsin. Entä millainen on vertauksen kertojan eli Jeesuksen luontosuhde?

Jos saisit päättää yhden asian, jonka ansiosta Helsingistä tulisi ympäristöystävällisempi kaupunki, mitä päättäisit?

– Säilyttäisin luontoalueet. Antaisin tulevienkin helsinkiläisten nauttia maailman ehkä vihreimmästä pääkaupungista.

Onko luonnolla ja ihmisillä vielä toivoa?

– On. PIHLA TIIHONEN Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen saarnaa 24.2. kello 10 Helsingin tuomiokirkossa yhteiskunnallisessa Ajan merkit -sarjassa, jossa puhutaan maailmasta, yhteiskunnasta ja ihmisestä. Sarjassa saarnaa 31.3. päätoimittaja emerita Reetta Meriläinen, 28.4. Väestöliiton asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore ja 26.5. Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen.

ESKO JÄMSÄ

Mitä kirkon pitäisi tehdä ympäristön hyväksi?

– Kirkon tulisi kantaa ympäristövastuu omassa toiminnassaan ja auttaa ihmisiä muutoksessa, joka on käsillä.

Millä tavallisen helsinkiläisen valinnoilla on eniten vaikutusta luontoon?

– Tänä keväänä eniten vaikutusta on äänestämisellä. Aina oleellisia ovat oma liikkuminen, päivittäiset ruokavalinnat ja esimerkiksi sähkösopimus.

MENOT 15. – 2 8.2.

asiantuntija Erkki Pullinen pitää Käpylän kirkolla esitelmän klassisesta messumusiikista klo 16. Kuorolaisten musiikkinäytteitä.

Messu su 24.2. klo 18. Koskinen ja Pesonen-Kareinen.

Arkimessu to 28.2. klo 20.30.

Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa.

Joka kuukauden 3. keskiviikko ehtoollinen.

Oulunkylän vanhassa kirkossa: Vauvakirkko la 16.2. klo 15. Puolen tunnin kirkkohetki, jossa on huomioitu etenkin vauvaikäiset ja heidän vanhempansa. Kahvit.

Maunulan kirkon remontti valmistuu keväällä 2019.

TAPAHTUMIA Yhteisöravintola Salaam to klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Ravintolan toiminnasta vastaavat monet eri kansallisuudet. Hinta 1–10 e.

Maanantaipuuro ma klo 9–12. Kohtaamispaikka kaikenikäisille vauvasta vaariin. Tule säännöllisesti tai poikkea satunnaisesti. Sisältää puuron, sämpylän, kahvin tai teen.

Hinta 1 e tai omantunnon mukaan.

Matka itsetuntemukseen -kurssi. 5 tapaamiskerran ratkaisukeskeisin ja toiminnallisin keinoin kokoontuva ammatillisesti ohjattu vertaisryhmä, joka sopii erilaisissa elämäntilanteissa eläville. Ryhmään otetaan 6 henkilöä, osallistujat haastatellaan ja osallistuminen vaatii sitoutumista ryhmään. Osallistumismaksu on 10 e.

Ryhmä alkaa 6.3. ja kokoontuu keskiviikkoisin klo 17.30–19.30 viiden viikon ajan. Ilmoittautumiset 25.2. mennessä: diakoni Terhi Lahdensalo, terhi.lahdensalo@evl.fi, p. 050 365 3987.

Talvirieha Ystävyyden ilo Yhteisvastuun hyväksi torstaina 21.2. klo 10–16 Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14–16. Myynnissä hernekeittoa ja laskiaispullia klo 10.30–13 ja hevosajelua klo 10.30–16. Muskarihetket klo 10 ja 11 leikkipuiston sisätilassa. Järjestäjinä Leikkipuisto Maunula, Oulunkylän seurakunta ja vapaaehtoiset.

PariAsiaa-luentosarja 28.2. klo 18–19 Oulunkylän kirkolla. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin. Luentojen aikana on järjestetty lastenhoito, johon toivotaan ennakkoilmoittautumista terhi.lahdensalo@evl.fi, p. 050 365 3987.

Maunulan kirkon torstaikerho kokoontuu yhä Asukastalo Saunabaarissa. 14.2. ystävänpäivän musiikkimatinea klo 13. Kerho ei kokoonnu 21.2.

Käpylän päiväpiiri Käpylän kirkolla Käpykappelissa keskiviikkoisin 13–14.30. Piiri ei kokoonnu 21.2.

Ohjaajana Eila Järveläinen.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 17.2. klo 11. Suvi-Maria Roine, Mikael Tammilehto ja Jussi Hirvonen.

Messu su 24.2. klo 11. Suvi-Maria Roine, Mikael Tammilehto ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana Finnairin kuoro. Pyhäkoulu Lastenkappelissa.

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

17

Apua & tukea

Parisuhteessa elämiseen tarvitaan taitoja Vuorovaikutus- ja tunnetaitoja voi opetella koko elämän ajan.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

V

aikka eläisi hyvässä parisuhteessa, se ei tarkoita, etteikö suhdetta kannattaisi ja voisi hoitaa, sanoo diakoni Terhi Lahdensalo Oulunkylän seurakunnasta.

– Itse kukin muuttuu yksilönä koko ajan, samoin puoliso. Olosuhteet muuttuvat. Niinpä on luonnollista, että parisuhde muuttuu.

AIKA AJOIN on hyvä kysyä ja miettiä, kuka olen tänään,

kuka sinä olet ja mitä meille kuuluu.

Näitä kysymyksiä voi pohtia myös diakoniatyöntekijän, papin tai jonkun muun työntekijän kanssa. Se, että hankkii parisuhdetta koskevia tietoja, voi auttaa hahmottamaan omaa suhdetta.

Vuorovaikutus on keskeinen haaste monille pareille.

– Ongelmaa sanoitetaan eri tavoin. Jotkut puhuvat riidoista. Keskustelusta on tullut hankalaa ja on vaikea ymmärtää toista. Riidoista voi olla vaikea puhua kenellekään.

– Pohjalla on ehkä tunnetason kokemus, että jää yksin, sanoo Lahdensalo.

Taustalla voi olla monenlaisia haasteita. Arki kuormittaa pienten lasten vanhempia. Vanhemmaksi tuleminen, työpaineet, työttömyys, sairaus, mielenterveys tai taloudellinen niukkuus kuormittavat. Ei ehkä ole verkostoja, joissa taakkaa voisi jakaa.

– Väsynyt ja tyytymätön voi kokea, ettei osata olla yhdessä. Tilanteen purkamiseen tarvitaan välineitä.

Samoin siihen, mistä suunnasta apua ja ratkaisuja voisi löytyä ja miten selvittää ristiriitoja.

PARISUHTEEN YDINTÄ on tunneyhteys. Sen luoma lä-

PariAsiaa-luentoja Helsingin seurakunnissa

Diakoni Terhi Lahdensalo pitää PariAsiaa-luentoja Oulunkylässä.

Kannelmäessä Klaneettitie 6–8 A: ma 11.3., 8.4. ja 13.5. klo 18-19.30. Lastenhoito yli 1-vuotiaille vaatii ilmoittautumisen luentopäivänä klo 12 mennessä, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Lisätietoja: konsta.korhonen@ evl.fi, 09 2340 3824.

Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10: to 28.2., 21.3. ja 11.4. klo 18–19 sekä la 30.3. klo 10–13.30. Lastenhoito vaatii ilmoittautumisen. Muuten ilmoittautuminen vain lauantain keittolounasta varten (3 e). Lisätietoja: terhi.lahdensalo@evl.fi, 050 365 3987.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Peittopiiri parillisten viikkojen maanantaisin klo 13.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18, huomaa uusi päivä! Kuoroa johtaa Ari Häyrinen.

Kutomakerho kokoontuu keskiviikkoisin klo 19 VälKeessä, Välitalontie 71.

Perhekerho torstaisin kello 9–11.30 VälKeessä, Välitalontie 71. Tarjolla aamupalaa 2 e/aikuinen ja 0,50 e/ lapsi, rentoa yhdessäoloa ja vaihtuvaa tekemistä. Tervetuloa!

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Kerhossa mukana diakoniatyöntekijä.

heisyys ja monenlaisten tunteiden kirjo näkyy suhteessa.

– Tunnetaidoissa riittää opiskelemista, sanoo Terhi Lahdensalo.

– Tunnistanko ja osaanko nimetä omat tunteeni, miten ilmaisen niitä ja kuinka vastaanotan toisen tunteita?

Omien tunteiden äärelle on tärkeää pysähtyä. Vuorovaikutustaidot vahvistavat tunnetaitoja ja toisinpäin.

PariAsiaa-luentoja järjestetään yhteistyössä Parisuhdekeskus Katajan kanssa ja sen kehittämän mallin mukaisesti. Luennoitsijoina toimivat Katajan työntekijät tai sen kouluttamat vertaishjaajat.

Luennoille voi tulla yksin tai puolison kanssa. Keskusteluun ei ole pakko osallistua eikä ryhmätöitä ole. ■

Kippo & Kulho lounaskahvila perjantaisin klo 11–12.30 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka 2 e tai 5 e, joka on omakustannushinta tai 10 e, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä.

Viihdelaulukurssin konsertti pe 15.2. klo 18. Opiskelijat esiintyvät pop/jazzlaulunopettaja Susanna Erosen johdolla. Ohjelmassa mm. hengellistä musiikkia sekä suomalaisia ja ulkomaalaisia viihdesävelmiä. Vapaa pääsy.

Perinteinen Ystävänpäivän konsertti to 14.2. klo 19 kirkolla. Liput 15 euroa aikuiset ja 5 euroa alle 15-vuotiaat. Järjestäjinä alueen lc-klubit.

Lähdetään yhdessä! Ke 20.2. klo 12 Diakonissalaitoksen museo. Tava-

taan Teboilin pysäkillä klo 11.15.

Sururyhmä kokoontuu 28.2.–28.3. viitenä torstaina klo 17.30–19 kirkolla.

Mukaan mahtuu kymmenen henkilöä. Ilmoittautumiset virastoon 21.2.mennessä. Lisätietoja: Paula von Koch, p. 050 556 1810, paula.vonkoch@evl.fi.

Tormaystävät ry pitää sääntömääräisen vuosikokouksensa 10.3. klo 13.30 alkaen Hyvän Paimenen kirkon tiloissa.

Erityisryhmille Kuulovammaisten diakoni lomalla 11.–16.3.

Malmin raamattu- ja keskustelupiiri kuulovammaisille ti 19.2 sekä ti 19.3. klo 17–18.30 Malmin kirkossa,

Parisuhdepäivä Paavalin kirkolla, Sammatintie 5, la 9.3. klo 9.30–15. Hinta 20 e/pari sisältäen ohjelman, lounaan ja kaikki kahvit.

Lastenhoito yli 3-vuotiaille sisältäen ruuat 5 e/lapsi.

Ilmoittautumiset 1.3. mennessä paavali.srk@evl.fi, p. 09 2340 5000. Lisätietoja: elina.koivisto@evl.fi.

PariAsiaa-luennoilla on eri teemat eri seurakunnissa, katso lisää: www. helsinginseurakunnat.fi.

Kunnantie 1.

Viittomakielinen messu su 3.3. klo 13 KilonRistissä, Vanharaide 1, Espoo. U- ja E-junat pysähtyvät Kilon asemalla.

Saavu-messu kaikille vammaisryhmille su 17.3 klo 10 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Laulut saatavana pistemateriaalina ja isotekstisenä.

Viittomakielinen tulkkaus. Kahvitarjoilu. Näkövammaisten oppaat vastaanottamassa näkövammaisia klo 9.15 lähtien.

Kehitysvammaisten seurakuntaillat to 14.2., 14.3. ja 16.5. klo 18–19.30, Kolmas linja 22 B, 2. kerros. Teemat: 14.2. Ystävyyden juhlaa! Tuo mukana ystäväsi!

14.3. Ilon juhlaa! Musiikki-ilta.

16.5. Urheilun juhlaa. Abu Dhabin kuulumisia.

18 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Palveluja tarjotaan

Tuomasmessu joka sunnuntai klo 18 17.2.

Saarna Heikki Nenonen, Nenonen lit. Kati Pirttimaa Musiikissa Maija Sihvola lit. Katri Jussila Musiikissa Inna Vintturi

Minituomaat ja messujatkot

tuomasmessu.fi

24.2. Saarna Matleena Ikola,

Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23

HERÄNNÄISSEURAT ke 13.2. klo 18 Hgin tuomiokirkon krypta, Kirkkok.18; teetä klo 19. klo 19 Körttikodin seurat. to 14.2. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 15.2. klo 15 Columbus Katukappeli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. su 17.2. klo 17 ”Ahdistuksesta aamuun”, veisuut Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi), Salomonk.17D. klo 18 Järvenpään Kirkonkulma, Kirkkot.6. pe 22.2. klo 18 Vehkojan srk-kesk., Yli-Anttilant.3, Hyvinkää. la 23.2. klo 18 Mikaelinkirkolla, Emännänp.1, (Kontula), Hki. su 24.2. klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikint.9, Loviisa. ti 26.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D (Autotalo, Kamppi), Hki. ke 27.2. klo 19 Körttikodin seurat. pe 1.3. klo 12 Maailman rukouspäivän hartaus (Kv. naisten ekum. rukouspv) Seuratuvalla, Salomonk.17D. Järj.

NNKY, Maailman rukouspv. toimik. & H-Y. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo.

Helsingin Rauhanyhdistys

Lakipalveluja Hermoratahierontaa Etu-Töölössä Ajanvaraus: www.teijamaria.fi Puh. 045 609 5808

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Kotiapua arkeen ja juhlaan

Jalkahoidot 50 € kotikäyntinä Helsingin alueella.

Kaikki hoituu, luotettava palvelu Palvelus Roos.fi / 040 546 6326

Puh 040-154 7607 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536 MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

MIES JA PAKETTIAUTO 041 578 9575 - myös lumityöt, esim. autot pois lumesta!

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

TURVAA LÄHEISESI

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Leikkaa talteen

Tilaisuuksia

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Siivouspalveluja

Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Tervetuloa.

Kotisiivousta yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 26.2 klo 19

Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta.

Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray. petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki.

Esirukousiltoja pidetään keväällä joka toinen viikko.

Petrus församling Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki

Ostetaan Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Pintaremontti piristää!

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu.

Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Myrskyläntie 22

Ti 19.2. klo 19 alueseurat, Huopalahden kirkko Pe 1.3. klo 19 alueseurat, Mikaelin kirkko

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. 0505003090

Ostetaan asuntoja

Myydään asuntoja

Ostetaan yksiö pk-seudulta.

Nopeat kaupat, tarjoa! -Juho 0405800774, pkasunto@gmail.com

Yksiö Malmilla.

Puh. 050 – 4114461

Pienelle perheelle 3-4 h koti Lauttasaari, joustava aikataulu Soita! Kati/050 359 2581

Vuokrata halutaan

Perhe etsii remontoitavaa kolmiota kantakaupungista la.si@live.com

Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak.

En juo/polta. p.050-5996061

Vuokralle tarjotaan 3 h+k Haagassa. Vuokra 980 €/kk.

Vesimaksu 23 €/hlö/kk. Vakuus 2 kk.

Tiedustelut 050-5551360/Pirkko.

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

14.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

19

Hammashoitoa

Hautauspalveluja HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 4.–15.2.

Kivipäiville osallistuvat seuraavat kiviliikkeet: Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy, Suomen Kivivalmiste Oy, Kivilähde – Kaavin Kivi Oy Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta.

Kiviliikkeen edustajat toimipaikoissa: katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Ada Tikka

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

24 h

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ajanvaraus (09) 622 27 27 HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

BREMERIN KIVI

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

Palvelukseen halutaan Taksinkuljettaja vakituiseen työsuhteeseen. Paikka avoinna päivä ja/tai yövuoroihin, myös osa-aikaista työtä tarjolla.

Talli Pihlajamäessä.

Soita 0449393862 tai ismoriiali@gmail.com

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €).

YHTEISVASTUU.FI

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017.

Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

20 A Kirkko ja kaupunki | 14.2.2019

Omistajapolitiikan ohjeistus sanahelinää LEHTISAAREN MAANVUOKRAKOROTUKSIA on viety eteenpäin ikävällä tavalla. Salaisena asiana esityslistalla, neuvottelematta asukkaiden kanssa ja taktikoiden, etteivät asukkaat pääsisi vaikuttamaan heitä kovakouraisesti koskettavaan asiaan.

Kerrostaloasukkaat tulevat maksamaan pelkkää maanvuokraa noin 500 euroa kuukaudessa asunnosta riippuen. Osalla on jo nyt vaikeuksia selvitä hoitovastikkeesta ja asuntoon kohdistuvista lainoista. Haluaako kirkko todella tuottaa toimillaan lisää asiakkaita jo nyt resurssien yli läikkyvään diakoniatyöhön? Entä missä linjassa kirkon arvojen kanssa kulkee monesti kuultu kehotus muuttaa pois kodeistamme?

Kirkko on laatinut omistajapolitiikan ohjeistuksen. Sen mukaan talouselämä ja sijoitustoiminta ovat ihmisten välistä toimintaa, johon kirkko omistajapolitiikallaan ottaa kantaa ja pyrkii vaikuttamaan. Kultaisen säännön siirtäminen käytäntöön ei ole suoraviivaista, vaan sitä sovellettaessa asetutaan toisen ihmisen ja toisten ryhmien asemaan ja pyritään miettimään, mikä on näiden toisten todellista hyvää niiden omasta näkökulmasta. Omistajana ja sijoittajana kirkon pitää huomioida keskeiset sidosryhmänsä – eli ne, joihin harjoitettavalla politiikalla on vaikutuksia – ja miettiä niiden hyvän toteutumista.

Näiden lisäksi esimerkiksi Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen tukea kohtuullista asuntopolitiikkaa. Millä tavoin Lehtisaaren maanvuokramenettely on linjassa näiden seikkojen kanssa?

Sinikka Kianto Helsinki

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

JUSSI HELTTUNEN

Rebekka Nikula seurakuntaneuvoston jäsen

Auta muutamalla eurolla lapsia kouluun TASAVALLAN PRESIDENTTI Sauli Niinistö avasi Yhteisvastuukeräyksen 3.2.

Tänä vuonna keräyksen tuotolla on tarkoitus kohentaa lasten ja nuorten opiskelumahdollisuuksia sekä meillä Suomessa että muualla maailmassa.

Suomessa on huomattava määrä perheitä, joilla ei ole varaa maksaa lapsen lukiokäyntiä eikä ostaa lukiokirjoja.

On erittäin huolestuttavaa, että Suomessa kaikilla ei ole varaa opiskella.

Köyhissä maissa lapset joutuvat töihin, kun perheellä ei ole varaa maksaa opiskelua. Lapset tekevät työtä lähes orjuudessa, että olisi rahaa saada jotain syötävää illalla.

Koulutus on tärkeää. Se parantaa lapsen asemaa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Siksi kannattaa lahjoittaa muutamia euroja Yhteisvastuukeräykseen.

Mika Lille

Espoon hiippakunnan vastavihitty piispa Kaisamari Hintikka jakoi ehtoollista juhlamessussa Espoon katedraalissa 10.2.2019. Sakramentin toimittamisessa häntä avusti Joona Keravuori. Katso kuvat Hintikan piispanvihkimyksestä verkko-osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Lehtisaarelaisia on kuunneltu HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ on käsitellyt Lehtisaaren maanvuokra-asiaa julkisilla asialistoilla. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti Lehtisaaren maanvuokrasopimusten linjaukset 11.5.2017, ja tätä ennen seurakuntayhtymän kiinteistöosaston edustajat tapasivat maanvuokrasopimuksen osapuolia, kaikkia erikseen, minkä lisäksi kiinteistöjohtaja osallistui kahteen maanvuokrasopimuksia koskevaan lehtisaarelaisten järjestämään tilaisuuteen Lehtisaaressa ja yhteen Munkkivuoren kirkolla.

Myös yhteisen kirkkoneuvoston edustajat tapasivat lehtisaarelaisten lähetystöä Seurakuntien talolla ennen valtuuston kokousta. Tapaamiset olivat pääosin kevään 2017 aikana.

Lehtisaarelaisia on kuunneltu.

Maanvuokrasopimusten jatkokauden vuokria alennettiin 40 prosenttia verrattuna neuvottelujen alussa esitettyyn markkinaehtoiseen vuokratasoon. Alennusta pidetään joidenkin näkemysten mukaan muiden helsinkiläisten seurakuntien jäsenten tukena lehtisaarelaisille. Rahasumma on poissa niistä tuloista, joita käytetään myös diakoniatoimintaan eli hädänlaisten helsinkiläisten tukemiseen.

Asuntojen hoitovastikkeita ja asun-

nenlaista suorittamista. Ihmiset luottavat, että kirkko olisi armon paikka, jonne saa tulla sellaisena kuin on.

Mutta jouluyö tarjosikin vain suorituskristillisyyttä.

Haluanko tosiaan kuulua tuohon porukkaan, joka on noin ulossulkeva?! Saako jouluyönä olla vielä sellainen kuin on? Saako tulla vain ihmettelemään, polvistumaan ihmeen äärelle kuten likainen paimen? Kuulan sanoin: ”Jeesus on kanssani, vaikka en ymmärrä asiaa enkä osaa selittää sitä kenellekään, en edes itselleni.”

toihin kohdistuvia lainoja tai muita maksuja emme ole oikea taho kommentoimaan, sillä ne riippuvat hyvin paljon siitä, miten vuokraamallamme tontilla olevaa rakennusta on peruskorjattu ja hoidettu sekä kunkin asukkaan omasta taloudellisesta tilanteesta ja päätöksistä.

Lehtisaaren maanvuokralaisina oleville yhtiöille ja vuokramiehille lähetettiin sopimusten mukaisesti ehdotus jatkokaudesta vuoden 2017 lopulla. Vuokralaiset kommentoivat sopimusehtoja, ja kommentteja huomioitiin yhteisen kirkkovaltuuston tekemän peruslinjauksen raameissa.

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi vielä sopimusmallia koskevassa päätöksessään 13.12.2018 kaksi vuokramiesten etuja huomioivaa muutosehdotusta.

Kai Heinonen kiinteistöjohtaja Helsingin seurakuntayhtymä

Kertakäyttöastiat pois vanhainkodeista TV-UUTISISSA NÄYTETTIIN hoitokodissa ruokaileva vanhus, joka söi kertakäyttövadilta muovisilla ruokailuvälineillä. Syöminen oli epävarmaa,

niin kuin melkein jokaisella, joka on kokeillut samaa.

Hoitokoti on vanhuksen koti, ja kotona pitää olla kunnon lautaset ja ruokailuvälineet. Tässäkin on varmasti kyse hoitajapulasta: ei ole aikaa täyttää tiskikonetta. Seurauksena on myös järkyttävät määrät jätettä ja ylimääräisiä kuluja.

Sirkka Petterson

Jouluyönä oli taivaspaikkoja jaossa KARI KUULA linjasi kolumnissaan (K&k 20.12. ja www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot), että joulun sanoma on suorituskristillisyyden vastakohta. Ei tarvitse yltää johonkin uskonratkaisuun tai hengelliseen kokemukseen, sillä ne on tehty puolestani.

Kotiseurakuntani Vuosaaren kirkossa saarnaaja oli tullut toiseen tulokseen ja julisti jouluyön messussa, kuinka osa täällä ei vielä seuraa Jeesusta ja osa jo seuraa. Uskonratkaisun olisi voinut tehdä siinä heti ja sen puolesta rukoiltiin saarnan aikana. Lopuksi saarnaaja kylläkin tähdensi, että asia on ihmisen ja Jumalan välinen eikä kukaan pappi voi tähän pakottaa.

Jouluun liittyy perinteisesti mo-

Kirkko voi kotouttaa suomeksi YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN johtajan Stefan Forsénin mukaan englanninkielisiä messuja tarvitaan, koska kynnys suomenkieliseen seurakunnan toimintaan voi aluksi olla liian korkea (www.kirkkojakaupunki.fi 18.1.). Itse olen viime vuosina tavannut ainakin kahdeksan henkilöä, joiden kotoutumista ja suomen kielen oppimista on edistänyt osallistuminen suomenkieliseen seurakunnan toimintaan.

Tapasin hiljattain messussa henkilön, joka oli muuttanut Suomeen kolme viikkoa sitten eikä osannut sanoa suomeksi muuta kuin ”kiitos”. Silti kynnys ei ollut hänelle liian korkea, sillä hän ymmärsi sydämellään.

Jos kirkko järjestää englanninkielistä toimintaa, kynnys suomalaiseen yhteiskuntaan nousee entisestään.

Ongelmaksi voi tulla se, että tulokkaita ohjataan pois ja eriytetään omiin ryhmiinsä, mikä olisi aika tylyä. Kontakti suomenkieliseen ympäristöön vain lykkääntyy. Tutkimukset osoittavat, että kieli kehittyy vuorovaikutuksessa.

Arvostan sitä, että kirkko pyrkii kohtaamaan kaikenlaiset ihmiset, mutta mielestäni parempi ratkaisu olisi suomenkielisten messujen kehittäminen helpommin lähestyttäväksi kaikille.

Anna Pickering kasvatustieteiden maisteri suomen kielen opettaja aikuisille