Kirkko ja kaupunki 2019 04 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

28.2.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Saattohoito johdattaa kuoleman rajan yli – ja tyyli on vapaa

B1 Evoluutiobiologi Aura Raulo, 29, haluaisi panna ventovieraat pussailemaan tieteen nimissä

Mitä tehdä, kun mikään ei tunnu miltään? B 12

KIRJAILIJA KYLLIKKI VILLA 1923–2010

”Se, onko jokainen asia hoidettu vimpan päälle, on vähemmän tärkeää kuin se, että olen rakastanut lapsiani kovasti.” NYHTÖKAURAYRITYKSEN TOIMITUSJOHTAJA MAIJA ITKONEN URAÄIDIN SELVIYTYMISOPPAASSA (ATENA 2019)

Iankaikkisesti

”Äitiys ettei sitä vain sekoitettaisi pyykkiin ja tiskaamiseen ja siten heitettäisi lasta pois pesuveden mukana!”

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019 ”Mikä olikaan äitisi! Naarasleijona leijonien joukossa. Se lepäsi nuorten urosten keskellä pentujensa kanssa.” HESEKIELIN KIRJA VANHASSA TESTAMENTISSA

Rukous

Pääkirjoitus

RODEO

Luterilainen paastonihkeys LASKIAISTIISTAIN JÄLKEISENÄ keskiviikkona – sitä kutsutaan tuhkakeskiviikoksi – alkaa paasto. Se kestää pääsiäisyöhön asti. Paasto on ikivanha uskonnollinen tapa valmistautua suureen juhlaan tai elämän käännekohtaan. Sen tarkoitus on itsensä tutkiminen ja tilan raivaaminen sieluun. Vanhastaan paastoon on kuulunut myös ripittäytyminen.

”

ÄKKIPÄÄTÄÄN AJATELLEN paastoa voi pitää jonkinlaisena mielen konmarittamisena. Japanilaisen bestseller-elämäntaitoIHMINEN EI VOI kirjailijan Marie Kondon mukaan nimetty MIELLYTTÄÄ menetelmä kodin tavarapaljouden raivaaJUMALAA miseksi perustuu siihen, että kodin tavarat käydään yksitellen läpi ja säästeTEKEMÄLLÄ tään vain ne, jotka tuottavat iloa. SANKARITEKOJA. Paaston idea on juuri päinvastainen. KAIKKI ON ARMOA. Siinä luovutaan määräajaksi juuri sellaisesta, mikä tuottaa iloa: kylläisestä olosta, herkuttelusta, nautintoaineista. Luopumisen tarkoitus on pelkistää elämä äärimmilleen, jotta paastoaja oivaltaisi, mikä lopulta on sellaista, että ilman sitä eläminen olisi pahempaa kuin kuolema.

SITTEMMIN PAASTOA on luterilaisessa kirkossa yritetty elvyttää kaikenlaisten kampanjoiden avulla. Kannattaisi ehkä kokeilla sitä, että lopetettaisiin ”paastonajasta” puhuminen ja erilaiset etuliitepaastot ja ryhdyttäisiin reilusti paastoamaan tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen. Sama juttu adventtina: lopetetaan pikkujoulut torttuineen ja pipareineen ja paastotaan ennen joulua. Se kuuluu hyviin kristillisiin tapoihin. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi ISTOCK JA MARI AARNIO

PAASTO NÄIVETTYI jossain vaiheessa pois luterilaisuudesta. Se muuttui paastoamisesta ”paastonajan viettämiseksi”, mikä tarkoitti lähinnä sitä, että kirkonmenoissa pidättäydyttiin hallelujan laulamisesta. Luterilaisuudessa ajatellaan, ettei ihminen voi miellyttää Jumalaa uskonnollisilla sankariteoilla. Kaikki on armoa. Tämä selittää luterilaisten nihkeän suhtautumisen paastoon. Paaston voi kuitenkin nähdä toisin. Sen voi nähdä lahjana ja mahdollisuutena elämän suunnan tarkistamiseen.

”Minä suojelen sinua kaikelta mitä ikinä keksitkin pelätä.” Ultra Bra soi päässäni, kun tutustutan koiranpentua postilaatikoihin huomiokartioihin ja patsaisiin jotka näyttävät pimeässä möröiltä. Herra, suhtauduthan yhtä kärsivällisesti minun kummiin pelkoihini ja oikkuihini.

Onko aina pakko mennä treeneihin? Lasten harrastukset rytmittävät monen perheen arkea. Mutta pitääkö lapsen harrastaa? Ja mitä sitten, kun ei huvita? Aikuistenkasvatuslaitospodcastissa lapset ovat asiantuntijoita ja antavat vinkkejä sujuvampaan arkeen. Podcastia voi kuunnella iTunesissa, Spotifyssa ja Soundcloudissa.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 28.2.2019

numero 4

Seuraava lehti ilmestyy 14.3. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Päästöjen vähentämistä kannattaa vielä yrittää Ilmastotutkija Laura Riuttasen johtama työryhmä haluaa kirkosta hiilineutraalin. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Onko kirkko valmis liittymään edellä kävijöihin ilmastonmuutoksen torju misessa, Laura Riuttanen? – Tämä testataan kirkkohallituksen täysistunnossa tällä viikolla sekä seurakunnissa tulevina vuosina. Kirkon energia- ja ilmastostrategiaa valmistelleen työryhmän saama palaute on ollut hyvin myönteistä: ihmiset ovat kokeneet toivoa herättävänä, että kirkko sitoutuu ilmastonmuutoksen hillintään. Konkreettiset tavoitteet myös motivoivat. Tapaamisissa olen havainnut, että ilmastotavoitteilla on piispojen ja kirkon muun johdon tuki. – Ilmastonmuutoksen torjuminen on kaikin puolin kannattavampaa kuin sen torjumatta jättäminen ja siinä tarvitaan kaikkia. Kirkko on merkittävä yhteiskunnan toimija, jolla on noin 6000 rakennusta, 170 000 hehtaaria metsää ja neljä miljoonaa jäsentä.

Kirkko haastaa suomalaisia kam panjalla, joka kutsuu tekemään henkilökohtaisen ekopaastolu pauksen. Kannattaako ilmasto katastrofin torjumista enää yrittää? – Kannattaa yrittää, sillä jokainen aikaansaatu päästövähennys on pois ilmakehää lämmittämästä. Jos ilmaston lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteeseen kahden asteen sijaan, sadat miljoonat ihmiset säästyvät inhimilliseltä kärsimykseltä. Voimme myös pelastaa korallit ja monta muuta eliölajia, eikä Grönlannin peruuttamaton sulaminen välttämättä käynnisty. – Itse en ole vielä ehtinyt tehdä ekopaastolupausta, mutta voisin ehkä olla ostamatta mi-

2 3

Mihin asiaan Espoon ja Kauniaisten seurakuntien pitäisi tarttua ensim mäiseksi, jos ne haluavat olla hiili neutraaleja vuonna 2030? – Suurin osa seurakuntien päästöistä tulee kiinteistöjen lämmittämisestä. Öljylämmityksestä pitäisi luopua ja seurakuntien tulisi siirtyä fossiilittomiin energianlähteisiin myös sähkön kulutuksessaan. Ruoan ja liikkumisen ilmastoystävällisyyteen pitäisi kiinnittää huomiota kaikessa toiminnassa. Käydäänkö poliittista ilmasto keskustelua oikeista kysymyksistä? – Puolueiden tavoitteista löytyy hiilineutraali Suomi vuoteen 2030 mennessä. Tämän saavuttaminen vaatii konkreettisia toimia ja poliittista ohjausta, esimerkiksi tukien uudelleenohjausta. – Monet kaupungit ja kunnat ovat lähteneet ilmastotalkoisiin tosissaan. Tahtoa on ja edelläkävijöitä kuunnellaan.

”

VOIMME PELASTAA KORALLIT, EIKÄ GRÖNLANNIN PERUUTTAMATON SULAMINEN VÄLTTÄMÄTTÄ KÄYNNISTY. LAURA RIUTTANEN

tään, mikä ei ole aivan välttämätöntä. Muutenkin olisi hyvä keskittyä olennaiseen ja karsia turha häly.

Millainen on iltarukouksesi? – Siunaan lapset joka ilta, kun he menevät nukkumaan. Se on rakkauden osoitus. ■

Ilmastotutkija Laura Riuttanen toimi kirkon energia- ja ilmastostrategiaa valmistelleen työryhmän puheenjohtajana. Kirkkohallituksen täysistunto otti kantaa työryhmän ehdotukseen tiistaina 26.2. Lue uutinen täysistunnon päätöksestä: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

4 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Piispa Veikko Munyika osallistui Espoon piispan Kaisa-Mari Hintikan piispanvihkimykseen 10. helmikuuta. Kuva: Jussi Helttunen

Kirkko kasvaa Namibiassa Eräs Kaisamari Hintikan piispanvihkimykseen osallistuneista ulkomaalaisista piispoista oli Namibian evankelis-luterilaisen kirkon läntisen hiippakunnan piispa Veikko Munyika. Kirkko syntyi suomalaisten lähetystyöntekijöiden työn tuloksena ja nyt siinä on yli 800 000 jäsentä. Jumalanpalvelukset ovat täynnä väkeä. – Emme tarvitse enää suomalaisia lähetystyöntekijöiksi, vaan yhteistyökumppaneiksi ja konsulteiksi. Koemme kirkkoina yhdessä, että suomalaiset tarvitsevat myös meitä, sanoo Munyika. Espoon hiippakunta on Muniykan hiippakunnan ystävyyshiippakunta. Lue lisää aiheesta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Kirkko ja kaupunki mukana vaalitentissä Sivistys, syrjäytyminen ja sote-uudistus. Siinä kolme pääteemaa pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen vaalikeskustelulle. Tilaisuus järjestetään 6.3. kello 15 Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin kampuksella Kalasatamassa. Sitä voi seurata suorana tapahtuman yhteistyökumppanin eli Kirkko ja kaupungin verkkosivuilta kirkkojakaupunki.fi. Keskustelijoina ovat Paavo Arhinmäki (vas), Eva Biaudet (rkp), Simon Elo (sin), Antti Kaikkonen (kesk), Elie El-Khouri (kd), Sari Multala (kok), Mika Niikko (ps), Maria Ohisalo (vihr) ja Pilvi Torsti (sd). Tapahtuman juontavat Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja Eurooppanuorten liittohallituksen jäsen Hanna Kivimäki.

Hiippakunta palkitsi Tuusulan Espoon hiippakunnan vuotuinen Yhdessä-tunnustuspalkinto myönnettiin kolmannen kerran. Sen sai Tuusulan seurakunta tunnustuksena innovatiivisesta yhdessä tekemisestä uuden seurakuntakeskuksen rakentamisessa. Piispa Kaisamari Hintikka myönsi ja jakoi palkinnon.

Oikaisu Kirkko ja kaupungin numerossa 3 kerrottiin pääkaupunkiseudun kirkkovaltuustojen puheenjohtajista. Jutussa todettiin virheellisesti, että Heikki Sorvari olisi toiminut aiemmin Espoon yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Näin ei ole, vaan Sorvari on toiminut varapuheenjohtajana. Puheenjohtajana toimii Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin nimittämä kirkkoherra, tällä hetkellä Kalervo Salo.

Tuhannet espoolaiset elävät ruoka-avun varassa Espoonlahden kirkolla jaetaan vuosittain liki 24 000 ruokakassia. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

ustassa muovilaatikossa on tuorepuuroa, grillimakkaraa ja pinaattilettuja. Kaikki nämä ovat menossa vanhaksi parin päivän sisään. Viereisessä laatikossa on kebakko-jauhelihavartaita, silakkalaatikkoa, mustaamakkaraa ja härkäpapupyöryköitä. – Tuomo, haluatko tummaa vai vaaleaa leipää? Ei tarvitse ottaa pelkkää patonkia, sanoo Kari Grönberg. Tuomo on tällä hetkellä vanhin Espoonlahden seurakunnan ruoka-avun asiakas. Hän työntää rollaattoria. Grönberg pöydän toisella puolella taas on vapaaehtoistyöntekijä, eläkeläinen hänkin. – Pitkän työuran jälkeen tuntui yksinäiseltä, kun ei enää ollut työyhteisöä. Sen takia viihdyn täällä vapaaehtoisena. Nämä ovat parhaita aamuja, hän sanoo.

KARI GRÖNBERG katsoo, että jokaiselle riittää tummaakin leipää. Hänen lisäkseen ruoka-avussa on 35 muuta vapaaehtoista. He ovat tulleet kirkolle jo seitsemältä aamulla lajittelemaan ruokia, jotka

”

JOS JOTAKUTA EI NÄY VÄHÄÄN AIKAAN, TULEE HUOLI, ONKO JOTAKIN SATTUNUT.

RAIJA AHLSTEN-TYNKKYNEN

lähialueen K-kauppiaat ovat lahjoittaneet ruoka-apuun. – Tänne tullaan eri puolilta Espoota, kertoo seurakunnan diakonissa Ulla-Maija Kyrölä. – Moni pelkää maksaa vuokraa,

koska sitten ei jää rahaa ruokaan ja sähkölaskuun. Sanon aina asiakkaille, että maksakaa se vuokra ensimmäisenä, koska kyllä ruokaa aina jostain saa, hän sanoo. Myös vapaaehtoistyöntekijät Raija Ahlsten-Tynkkynen ja Marjo Jaakkola tietävät, että Espoossa on vaurauden varjopuolena nälkää ja köyhyyttä. – Ainahan sitä sanotaan, että ei Espoossa ole kurjuutta. Mutta jotkut joutuvat lainaamaan sähköä naapurille. Rappukäytävissä näkee vaikka mitä jatkojohtoviritelmiä, Ahlsten-Tynkkynen sanoo. Jaakkola tietää vastaavaa. – Sitten on näitä, että jatkojohtoja vedetään parvekkeen kautta eri kerrokseen, hän sanoo. Espoonlahden seurakunnan ruoka-apu alkoi vuonna 2003 KSupermarket Seilorin aloitteesta leivänjakelulla. Nykyään ruokaa lahjoittaa yhteensä seitsemän lähialueen Kkauppiasta sekä artesaanileipomo Gateau.

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Espoonlahden kirkon ruoka-apuun tullaan eri puolilta kaupunkia. Tavallisesti kirkolla on satakunta asiakasta yhdellä kertaa.

Seitsemän lähiseudun kauppiasta lahjoittaa ruoat kirkolle. Seurakunnan pakettiauton lisäksi vapaaehtoiset noutavat ruokia omilla kyydeillään.

Heli Raja-Halli ojentaa vuoronumeron ruoka-avun asiakkaalle.

Asia on tärkeä vapaaehtoistyöntekijöille. Suru on yhteinen, jos joku asiakkaista kuolee. – On tosi kova paikka aina, kun joku tästä porukasta lähtee. Ja jos jotakuta ei näy vähään aikaan, tulee huoli, onko jotakin sattunut, kertoo Raija Ahlsten-Tynkkynen. ALKUVUOSINA RUOKAKASSEJA jonotettiin joka säällä ulkona. – Sitten kirkkoherra sanoi, että voidaan jonottaa myös sisätiloissa, sanoo Marjo Jaakkola. Nykyään ruoka-avun asiakkaiden ei tarvitse jonottaa kuin sen verran, että jokainen saa käteensä satunnaisesti arvotun vuoronumeron. Sen jälkeen asiakkaat voivat seurustella vapaasti. Kymmentä vaille yhdeksältä pidetään hartaus, johon muutamat

osallistuvat. Se ei ole edellytys ruoan saamiselle. – Ruokakassin odottamisesta on tullut monille tärkeä sosiaalisen kohtaamisen paikka. Jotkut haluavat vaihtaa saamansa vuoronumeron isompaan, jotta voivat jonottaa kauemmin ja seurustella muiden kanssa, yksi vapaaehtoisista kertoo. KUN OMA vuoro koittaa, ruokakassi ei ole valmiiksi täytetty vaan sen sisältöön voi vaikuttaa itse. – On asiakkaan itsemääräämisoikeuden säilyttämiseksi tärkeää, että hän saa täyttää ruokakassinsa haluamillaan vaihtoehdoilla, joita on tarjolla, sanoo vapaaehtoistyöntekijä Heli Raja-Halli. Vuonna 2018 Espoonlahden seurakunnan ruoka-apukasseja jaettiin 23 463 kappaletta. Viimeisen kym-

Vapaaehtoisten työvuoro alkaa jo kello 7 aamulla.

menen vuoden aikana määrä on yli kaksinkertaistunut. Tavallisena aamuna jaetaan satakunta vuoronumerolappua. ULLA-MAIJA KYRÖLÄ arvioi, että Espoonlahden seurakunnan ruokaapu kattaa noin kymmenesosan koko Espoon ruokajakelusta. – Viime vuodesta on ruoka-aputoiminnan kehittämiseksi tehty yhteistyötä seurakuntien, järjestöjen ja kaupungin edustajien kanssa. Täällä Espoonlahdessa meillä käy kerran kuukaudessa myös Espoon kaupungin sosiaaliohjaaja ja SPR:n terveyspisteen työntekijä, joka antaa terveysneuvontaa ja mittaa verenpaineita, Kyrölä sanoo. Uutena kokeiluna ovat ruokaavun asiakkaille suunnatut ruoanvalmistuskurssit.

– Nykyään on paljon liikuntarajoitteisia ihmisiä, jotka eivät pääse lainkaan (liikkumaan) pois kotoaan. Osa ruoka-avun vapaaehtoisista vie heille kotiin ruokakassin, ja me tietenkin teemme etsivää työtä, jotta löydämme avun tarvitsijoita, Kyrölä sanoo. Iivisniemestä Espoonlahden kirkolle tullut 67-vuotias Anni kertoo, että välillä liikkuminen onkin vaikeaa. – Kun ei ole hissiä, niin täytyy vain sitten mennä kepeillä ylös ja alas. Se on välillä kovaa. Kotona piti luopua matoista, ettei rollaattori jää niihin jumiin. Tyttärenpoika on 17, hän käy onneksi katsomassa välillä. Ilman ruoka-apua en pärjäisi, hän sanoo. ■ Tuomon ja Annin nimet on muutettu.

6 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Kuoleman rajan yli Kaikki vanhukset eivät halua kuolla suvun ympäröimänä. Jokainen meistä on yksilö myös saattohoidossa. TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA ESKO JÄMSÄ

oisinaan kulunut klisee pitää paikkansa, kuten se, että ”kuoleman edessä kaikki ovat tasa-arvoisia”. Mutta kukaan meistä ei ole toisen kanssa samanlainen – edes kuoleman edessä. Sairaalapappi Annamari Simpanen kumoaa yleispätevänä pidetyn ”totuuden” siitä, että kaikki pelkäävät yksinäistä kuolemaa. Simpanen työskentelee Espoon sairaalassa, jossa on myös saattohoito-osasto. – Varmasti suurin osa haluaa kuolla läheistensä ympäröimänä, mutta eivät kaikki. Jotkut kuolemaa tekevät toivovat yksinoloa ja rauhaa. Joskus hoitohenkilökunta saattaa ohjata omaisia hienotunteisesti ja sanoa, että potilas on juuri nyt hyvin väsynyt eikä jaksa seurustella, Simpanen sanoo. – Me ihmiset olemme erilaisia niin elämässä kuin kuolemassa. Se jos mikä on tullut minulle sairaalapastorin työtä tehdessäni entistä selvemmäksi. Ja sitä erilaisuutta täytyy kunnioittaa myös saattohoidossa. Espoon sairaalan 15-paikkaisella osastolla saattohoidettavat ovat pääsääntöisesti yli 60-vuotiaita. Vapaaehtoistyötä kuolevien parissa tekee parisenkymmentä henkilöä.

”

JOTKUT KUOLEMAA TEKEVÄT TOIVOVAT YKSINOLOA JA RAUHAA.

NIIN YKSILÖITÄ kuin olemmekin, kuoleman lähestyminen herättää ihmisissä samankaltaisia ajatuskulkuja. Yksi universaali aihe on oman elämän merkitys, tai elämän merkitys ylipäätään. Joku näkee merkityksen lapsissaan, joku yhteydessä lähimmäisiin, joku taas katsoo asiaa ikuisuuden perspektiivistä. Toinen meitä ihmisiä yhdistävä asia on kuolemanpelko. Vaikka kuoleva usein pohtii elämän peruskysymyksiä, kaikki eivät halua käsitellä niitä. Useimmiten potilas tarvitsee apua kuolemanpelon, yksinäisyyden tai ahdistuksen käsittelyssä. – Ihminen pelkää kuolemassaan samoja asioita kuin eläessään, kuten kipua tai yksinäisyyttä. Minun tehtäväni on tarjota hengellistä ja henkistä tukea. Jotkut haluavat esimerkiksi suunnitella hautajaisiaan etukäteen, Annamari Simpanen sanoo. Kuoleva tai omaiset saattavat myös toivoa sairaalassa pidettävää yhteistä hartaushetkeä. Monille hengellisyys ja usko antavat suurta turvaa.

Sairaalapappi Annamari Simpanen tukee niin kuolevaa kuin hänen omaisiaankin.

Kokemus elämän epäoikeudenmukaisuudesta saattaa nousta voimakkaana esimerkiksi silloin, kun nuori ihminen on sairastunut kuolemanvakavasti. Toisaalta myös yli 70-vuotias saattaa kokea elämänsä tai ainakin vanhuusajan jäävän liian lyhyeksi. Nykyään potilaalta ei salailla hänen sairautensa kulkuun liittyviä tosiseikkoja. – Potilaat saavat henkilökunnalta rehellistä tietoa, eikä heiltä yritetä pimittää vaikkapa tietoja kuoleman lähestymisestä. Kokemukseni mukaan potilaat ovat olleet täällä hoitoon tyytyväisiä. KUOLEMAAN LIITTYY myös selittämättömiä ilmiöitä, joita edes kokenut sairaalapappi ei yritä järkeillä. – On käynyt niin, että vanhus on odottanut lä-

heistä ihmistä saapuvaksi jostain hyvin kaukaa. Ja kun tämä läheinen on sitten käynyt, potilas on kuollut pian sen jälkeen. Niinkin on käynyt, että vaikka läheinen olisi istunut kuolevan vieressä koko ajan, potilas on kuollut juuri silloin, kun omainen on käymässä kahvilassa, Annamari Simpanen kertoo. Vaikka vanhustenhoidon tilanne on ollut viime aikoina isosti esillä, saattohoidossa on myös nuoria ihmisiä. Heillä huoli kohdistuu usein oman tilanteen lisäksi jäljelle jäävän puolisoon ja lapsiin. – Kuolevalla saattaa olla tarve puhua, mutta hän saattaa välttää puhumista vaikeista aiheista omaisten läsnä ollessa. Kuoleva voi pelätä, että hän lisää puheillaan läheistensä ahdistusta ja surua. Myös tässä kohtaa papin tai vapaaehtoisen apu voi tulla tarpeeseen. ■

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Mari Viita-aho esittelee Akseli Gallen-Kallelan tunnetuimpiin teoksiin kuuluvaa Aino-tarua vuodelta 1891. Ainon mallina toiminut Mary-vaimo soitti usein ateljeessa pianoa miehensä työskennellessä viereisessä huoneessa.

Elämänmittainen suhde Kalevalaan Akseli Gallen-Kallela oli läpeensä Kalevalan innoittama mies. Esimerkiksi Ainon mallina toimi hänen vaimonsa Mary. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K Saattohoito Saattohoito on osa palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa, ja se ajoittuu potilaan viimeisiin päiviin tai viikkoihin. Palliatiivisella hoitolinjalla tarkoitetaan vaihetta, jossa sairauden kulkuun ei enää voida olennaisesti vaikuttaa. Tällöin hoidon päämäärä on lievittää niin potilaan kuin läheistenkin kärsimystä ja vaalia heidän elämänlaatuaan. Nykyään saattohoitoa annetaan yhä useammin kuolevan omassa kodissa kotisairaalan kautta. Varsinaisen sairaalahenkilökunnan lisäksi saattohoitotiimiin saattaa kuulua henkisestä ja hengellisestä tuesta vastaava sairaalapappi tai tukemiseen koulutettuja vapaaehtoisia. Hyvään saattohoitoon kuuluu henkisen tuen ohella oireiden tehokas ja oikea-aikainen hoito, esimerkiksi riittävä kipulääkitys.

uvataiteilija Akseli Gallen-Kallelalla oli lähes elämänmittainen suhde Kalevalaan. Näin kertoo Gallen-Kallelan museon näyttelypäällikkö Mari

Viita-aho. – Gallen-Kallela luki teoksen jo nuorena, ja sen hahmot tulivat esiin hänen töissään monin tavoin. Hän teki jopa häämatkansa runojen syntymaille Vienan Karjalaan. Siellä keräämistään kansanrunoistahan Elias Lönnrot kokosi 170 vuotta sitten kansallisepoksemme. Gallen-Kallela puolestaan teki teoksen hahmoista, kuten Sammosta ja Väinämöisestä, kaikkien suomalaisten tuntemia kuvataiteen merkkiteoksia. Gallen-Kallelan museon uusi näyttely Kalevala, toisin sanoen painottuu erityisesti Gallen-Kallelan kalevalaisiin naishahmoihin. Esimerkiksi Ainon mallina oli taiteilijan Mary-vaimo ja Lemminkäisen äidin mallina hänen oma äitinsä. Gallen-Kallela käytti Kalevala-töidensä mallina myös kansannaisia, joista yhtenä esimerkkinä on Louhen hahmo.

NÄYTTELYSSÄ ON esillä Akseli GallenKallelan tuntemattomampia ja keskeneräisiksi jääneitä töitä. Nähtävillä on esimerkiksi taiteilijan 1890-luvulla aloittama triptyykki Väinämöisen lähtö. – Gallen-Kallela suhtautui tuohon työhön hyvin kunnianhimoisesti. Hän palasi siihen muiden töiden välissä, mikä vei aikaa. Työ jäi kuitenkin kesken, Mari Viita-aho selvittää. Näyttelyssä esitellään myös SuurKalevala-projektia. Kyseessä on iso kuvitettu Kalevala, johon Gallen-Kallela pyrki kehittämään uutta kansallista fonttia. Osa siitä valmistui ennen hänen kuolemaansa vuonna 1931. – Sen jälkeen fontin kehittelyä jatkoi taiteilijan poika Jorma GallenKallela. Myöhemmin kehitystyötä teki taiteen maisteri Teemu Heinilehto. Hänen fonttiaan on käytetty näyttelyn teksteissä. LÖNNROTIN HENGESSÄ Gallen-Kallelan museo keräsi nykypäivän espoolaisten tarinoita yhteistyössä Sellon kirjaston kanssa. – Näyttelyssä on mukana muun muassa kehtolauluja, tarinoita sukupolvelta toiselle, sananlaskuja ja kertomuksia maahan muuttamisesta, Mari Viita-aho kertoo. – Tämä osoittaa, että Lönnrotin keräämisen perintö jatkuu edelleen. Kalevala kertoi oman aikansa suomalaisuudesta ja nämä tarinat puolestaan nykyajan suomalaisuudesta. Näin aikakaudet keskustelevat keskenään. ■ Kalevalan päivää vietetään to 28.2. Kalevala, toisin sanoen -näyttely 5.5. saakka ti–la klo 11–16 ja su klo 11–17 Gallen-Kallelan museossa, Gallen-Kallelan tie 27.

8 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Tilaisuuksia

Hammashoitoa

Lakipalveluja

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

HERÄNNÄISSEURAT pe 1.3. klo 12 Maailman ekum. rukouspv hartaus Seuratuvalla, Salomonk.17D (Autotalo, Kamppi). klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 3.3. klo 10 herättäjäjuhlapyhä Oulunkylän kko, Teinintie 10, Hki; saarna S.Jukkola; laulu E.Ruuttunen; kahvit ja seurat, mm. E.-M.Haukinen. klo 12 kirkkopyhä Laajasalon kko, Reposalment. 13; soppa ja seurat. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomat.1, Vantaa. klo 17 herättäjäjuhlien seurat Seuratuvalla (Autotalo); S.Jukkola, M.Viljanen-Pihkala, E.-M.Haukinen. ma 4.3. klo 18.30 Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 6.3. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki; tarjoilu klo 18.30. pe-su 8.-10.3. Talviveisuut Lahdessa, ks. www.h-y.fi . su 10.3. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnant.1,Hki; saarna Sam. Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant.19, HNK-kvartetti; keittolounas ja seurat srk-talo, Iso Kylät.1. klo 17 ”Puiden hengitys” -konsertti Seuratuvalla; Anna-Maija Raittilan runoja, lausunta A.-K.Mäkisalo, sellomus. M.Makkonen; käsiohj. 10/5 € H-Y:n nuorisotyölle. klo 18 kotiseurat Lausvaaralla, Myllyniement.2, (Nukari) Nurmijärvi. klo 18 Ankkurissa, Keskusk.11, Mäntsälä. ti 12.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D, 2. krs; ”H-Y:n ja SLS:n yhteistyösopimus”; S.Juntunen. ke 13.3. klo 18 viikkomessu Paavalin kko, Sammatint.6, Hki; puhe L.Väyrynen-Si; iltatee ja seurat. klo 19 Körttikodilla, Ratak. 1aA3, Hki. to 14.3. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki.

Iltamessu La 2.3. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Seurat Ti 5.3. klo 19 Auroran kappelissa. Järjestäjänä Espoon Rauhanyhdistys.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Kirkkopyhä 10.3. klo 10.00 Vanhassa kirkossa saarnaa Reino Junttila. Messun jälkeen seurat rukoushuoneella Kristuksen ruumis 1. Kor 12:12-31 – Reino Junttila Suurin on rakkaus 1. Kor. 13 – Emilia Siljander ja Johanna Holma

Rakennusala Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

hok-elannonlakipalvelu.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Kiinteistövälitystä MYISITKÖ ASUNTOSI? Luotettava kiinteistövälittäjä palveluksessasi. LKV Marja Repo. RE/MAX CLASSIC. Puh. 040 556 9897 Soita tai laita tekstiviesti!

LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €). YHTEISVASTUU.FI Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

Pussailun

ASIANTUNTIJA Evoluutiobiologi Aura Raulo, 29, tutkii pussailevia hiiriä, järkyttää Oxfordin yliopistossa pyjamahousuillaan ja nokittelee ateistiguru Richard Dawkinsille.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SAM CORNISH

un Aura Raulo oli rämpinyt Madagaskarin sademetsässä pari kuukautta, hän rakastui. – Mikään ei ollut niin kiinnostavaa kuin seurata kymmenen tuntia päivässä makeja ja kirjoittaa havainnot ylös. Hurahdin tutkimukseen täysin. Viisi kuukautta metsässä se-

koittaa pään. Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta kandiksi valmistunut Raulo sai apurahan työelämään tutustumista varten. Ajatuksena oli lähettää opiskelija hoitamaan Talvivaaran kaivoksen jälkiä Kainuuseen, mutta Raulo halusi seikkailla. Hän järjesti itsensä amerikkalaistutkijoiden apuriksi puoliapinoiden pariin keskelle Intian valtamerta.

”

Olisimme varmaan kuolleet ilman paikallisia oppaita.

– On ollut helpotus huomata, että kun haahuilee avoimin mielin ilman tarkempaa suunnitelmaa, päätyy kiinnostaviin paikkoihin, Aura Raulo sanoo.

Raulo päätyi lukemaan biologiaa vähän sattumalta. Opiskelu on ollut hänelle aina helppoa, ja hän sai hyvät pohjatiedot biologiaan Helsingin luonnontiedelukiosta. Kolme ensimmäistä yliopistovuotta Raulo mietti ahdistuneena, mitä hän oikeasti haluaisi tehdä. Epävarmuus lakkasi häiritsemästä vasta iilimatojen kansoittamassa, kuumankosteassa metsässä. – Tutkijat lähettivät minut ja amerikkalaisen tytön sademetsään pelkkien ohjeiden

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

kanssa. Olisimme varmaan kuolleet ilman paikallisia oppaita. Raulon ja amerikkalaisen opiskelijan piti selvittää, miten makien muut perheenjäsenet kuin emo hoitavat poikasia. Kävi kuitenkin niin, että ma kit eivät vielä kuukausienkaan tarkkailun jälkeen saaneet jälkikasvua. Raulo keksi kaverinsa kanssa alkaa tutkia sitä, minkälainen yhteys makien ystä vyyssuhteilla on niiden suolistomikrobeihin. – Mietimme teltassa, että entä jos olemme sosiaa lisia siksi, että voisimme jakaa hyviä bakteereja. Aloimme kerätä makien kakkanäytteitä ja katsoa, ketkä pussailevat keiden kanssa. Raulon piti kiivetä mäellä kasvavaan puuhun, jotta hän sai tarpeeksi kenttää soittaakseen pomoil leen Amerikkaan uudesta tutkimusaiheesta. Hän teki pro gradu työn makeista keräämästään aineis tosta. Siinä Raulo tarkastelee sosiaalisuuden vaiku tusta vastustuskykyyn ja sitä, miksi olemme yhdes sä, kun voisimme olla yksin. Raulo on kolmatta vuotta väitöskirjatutkijana maailman kärkiyliopistoihin rankatussa Oxfordin yliopistossa Englannissa. – Tunnelma on ilomielinen ja innokas. Ihmisis tä on sairaan siistiä, ettemme vieläkään tiedä, mi ten atomit toimivat. Helsingin yliopistossa Raulo oppi, että tiedet tä pitää jatkuvasti perustella sen tuottamalla ta loudellisella hyödyllä. Oxfordin yliopistossa on toisin. – Jos yliopistossa yritetään mennä innovaatio edellä, syntyy paskaa tiedettä. Oxfordissa ajatel laan, että ihmiskunnan tärkein tehtävä on ihme tellä, koska maailma on niin ihmeellinen. Lahjo mattomasta ihmettelystä syntyy sivutuotteena luo via ratkaisuja ihmiskunnan ongelmiin.

”

Jos saisin tutkimusluvan, panisin vieraat ihmiset pussailemaan toisiaan. TOISIAAN PUSSAILEVAT VILLIT metsähiiret, liito oravat ja vampyyrilepakot ovat tällä hetkellä Aura Raulon tutkimuskohteita. Häntä kiinnostaa niiden hyödyllinen bakteeristo. Terveelliset bakteerit ovat nyt suuren huomion kohteena. Niiden terveyshyötyjä ja vaikutuksia ih misiin tutkitaan kiivaasti. – Sekä hiirillä että makeilla näkyy selvästi, että ystävyksillä on keskenään samankaltaisia terveel lisiä bakteereja, koska ne koskettelevat toisiaan ja pussailevat jatkuvasti. Parhaat bakteerit on hiirillä, jotka hengailevat eri porukoihin kuuluvien kaverien kanssa. Raulo haluaisi tutkia, voiko ihminenkin parantaa vastus tuskykyään koskettelemalla monia. – Jos saisin tutkimusluvan, panisin vieraat ihmi set pussailemaan toisiaan ja tutkisin sen jälkeen heidän mikrobiomiaan. Minua kiinnostaisi selvit tää, vahvistaako vieraiden pussailu ihmisten vas tustuskykyä. Raulo puhuu pitkään siitä, miten monenlais ta hyötyä on erilaisiin seurapiireihin kuulumises ta. Hän itse liikkuu yliopistolla niin matemaatik kojen kuin teologienkin kanssa ja kuuluu kaiken tieteen vastapainoksi Magdalen Road Studioiden taideyhteisöön. Hänen tieteellisestä tutkimustyös tä inspiroitunutta installaatiotaidettaan on parhail laan esillä Lontoossa. Raulo kaipaa Suomesta lähinnä sitä asennetta, että jokainen huolehtikoon omista asioistaan niin kauan kuin ei häiritse muita. – Muualla Euroopassa puututaan toisten elä mään paljon nenäkkäämmin. Herkkä britti kokee

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

3 AURA RAULON KOTIALBUMI

Aura Raulon taideteos Extended Self kuvastaa hyvien bakteerien leviämistä sosiaalisissa verkostoissa. Ruusut saavat värejä toisiltaan.

– Meillä oli juuri pyjamabileet, joissa lojuin sängyllä matemaatikkojen kanssa pohtimassa sitä, miten avaruus voi olla niin iso. Mietin, että tämä ei eroa kovin paljon meiningistä kahdeksanvuotiaana, Aura Raulo kertoo.

ylimieliseksi jo sen, että sanon mitä ajattelen ja menen toisinaan töihin yliopistoon tohveleissa ja pyjamahousuissa, koska ne ovat mukavammat kuin farkut. Aiheutin myös hämminkiä pitämällä konferenssiesitelmän liito-oravista minä-muodossa ja liito-oravapuvussa. Raulolle on tyrkytetty Oxfordissa urhean naisluonnontieteilijän roolia ja häntä on pyydetty eri tilaisuuksiin edustamaan miehisellä alalla toimivaa naista. Hän on kuitenkin kieltäytynyt esiintymästä kunnioitetun Marie Curien seuraajana. – Minulla ei ole koskaan ollut vahvaa sukupuoliidentiteettiä, mutta Suomessa minua ei pakotettu määrittelemään itseäni. Englannissa olen identifioitunut muunsukupuoliseksi, koska johonkin kategoriaan on ollut pakko mennä. KAHDEN UUSPERHEEN ESIKOINEN varttui omakotitaloalueella Helsingin Kumpulassa. Aura Raulon äiti on teatteriohjaaja, ja suvussa on runsaasti muitakin taiteilijoita. Raulon isä puolestaan on biokemisti, ja hänen puolellaan on paljon luonnontieteilijöitä. – Teininä tuntui tosi ahdistavalta, kun en osannut päättää, tulisiko minusta taiteilija, tiedemies vai vaikka puuseppä. Päättämättömyyttä kuvaa se, että Raulo aloitti peruskoulun jälkeen Helsingin luonnontiedelukiossa Käpylässä, vaihtoi kesken kaiken Kallion ilmaisutaidon lukioon, ja palasi parin viikon jälkeen luonnontiedelukioon. Teininä Raulo oli fantasianörtti, joka käytti huomattavan paljon aikaa lohikäärmeiden piirtämiseen kahden ystävänsä kanssa. – Tutustuin parhaisiin ystäviini jo ala-asteella. Olimme niin noloja, että tipuimme kolmestaan sosiaalisen hierarkian kellariin. Raulo on udellut monilta Oxfordin yliopiston tutkijoilta heidän lapsuudestaan. – Moni huippututkija on kertonut olleensa lapsena kömpelö, änkyttävä ja koulukiusattu. Kun tippuu statuspelleilystä tosi nuorena, ei tarvitse miettiä mitä mieltä luokan suosituimmat oppilaat ovat vaan voi keskittyä olennaisimpiin asioihin. Piilaaksossa epäcooleista nörteistä tuli miljardöörejä.

– AURA ON PYHÄN HENGEN ystävä! Niin Aura Raulo huuteli pikkulapsena ratikassa vanhoille tädeille, ja läheiset katsoivat kiusaantuneina vierestä. Raulo kuvaa kumpaakin lapsuudenperhettään tapakristillisiksi. – Minulla oli lapsena vahvoja uskonnollisia kokemuksia ja niin paljon taipumusta hurmokselliseen hörhöilyyn, että joku manipuloiva uskonnollinen vallankäyttäjä olisi voinut saada minusta matkasaarnaajan. Raulo tajusi jo nuorena, että hengellisiä kokemuksia on vaikea jakaa.

”

Voisimme olla hedelmöitymässä tai hedelmöittämässä melkein koko ajan, mutta sen sijaan rakennamme avaruusasemia. – On väkivaltainen harha kuvitella muiden elävän pimeydessä, jos heillä ei ole samanlaista Jumalan läsnäolon kokemusta kuin itsellä on. Todellisuus puhuttelee ihmisiä eri tavoin. Körttiläisten rippikoululeiri oli käännekohta Raulon hengellisyydelle. Körttiläisyys on evankelisluterilaisen kirkon herätysliike, jolle on tunnusomaista kaipaava suhde Jumalaan ja oman uskon epäily. Raulo meni rippileirille uhmakkaana ja täynnä kysymyksiä, joihin hänelle ei tarjottu yhtään valmista vastausta. – Körtit kokoontuvat yhteen kysymysten alle. He veisaavat vajavuuden, hämmennyksen ja puolisokeuden näkökulmista. En olisi tiedemies, ellen olisi ensin körtti. Tajusin, että kun kyseenalaistaa

kaiken, ei lopulta ole muita ammatteja kuin tutkija. Raulo selittää, että körttiläisyyden traditio nojaa mystiikkaan. Jumala on salattu, ja salaisuus itsessään pyhä. – Minua kiehtoo körttiläisyydessä tuntemattoman jatkuva läsnäolo. Tieteelle ja mystiselle uskonnolle on tärkeää seistä pimeyden rajalla tietoisena siitä, että mitä tahansa arkista katsot, vieressäsi avautuu valtava kuilu, josta et tiedä mitään. Kuin jumppaa, jota pitää jatkuvasti harjoitella. Niin Raulo kuvaa aivojensa pitämistä oikeassa asennossa tiedettä varten. Körttiläinen kristillisyys auttaa häntä tieteilijänä esittämään uudenlaisia kysymyksiä. Uskontoa pidetään Oxfordin yliopiston evoluutiobiologien keskuudessa yleensä hölynpölynä. Yliopisto on tunnettu uusateismistaan, ja ehkä aikamme kuuluisin uskontokriitikko Richard Dawkins on kotoisin Raulon naapurista. – Dawkins höpötteli eräässä tilaisuudessa, että tieteen tehtävä on palauttaa ihmisten huomio faktoihin. Kysyin häneltä, että mitä mieltä olet sitten tilastotieteestä, jossa keskitytään siihen, mitä ei tiedetä. Dawkins sanoi, että minulla ei ole aikaa vastata tähän, mutta otapa kirjani allekirjoituksella. Moni ei arvosta häntä Oxfordissa tiedemiehenä, vaikka hän onkin tunnettu tieteen popularisoija. LUKIJAT TOIVOIVAT Aura Rauloa Kirkko ja kaupungin uudeksi verkkokolumnistiksi. Hän tarjoaa kurkistusaukon arkeensa, johon kuuluu esimerkiksi akateemisia cocktailkutsuja ja pubi-iltoja eri alojen älykköjen kanssa. Keskiajalla perustetun yliopiston kammioissa on pohdittu samoja kysymyksiä vuosisadasta toiseen. Raulo jatkaa niistä kolumneissaan. – Kirjoitan filosofisista ja hengellisistä kysymyksistä luonnontieteilijänä, mutta kolumnit lähtevät omista seikkailuistani Oxfordissa, jossa eletään ihan omassa kuplassa ajan ulkopuolella. Raulo tarkastelee kolumneissaan kanssaihmisiään eliöinä muiden joukossa. – Ihminen ei ole luomakunnan kruununjalokivi. Emme ymmärrä delfiinien, varisten, papukaijojen ja simpanssien ajattelua, mutta todennäköisesti se ei ole pinnallisempaa kuin meidän. Evoluutiobiologin lempilaji on kuitenkin ihminen. – Useimpien nisäkkäiden lisääntymiskausi kestää korkeintaan pari kuukautta vuodesta. Me voisimme olla hedelmöitymässä tai hedelmöittämässä melkein koko ajan, mutta sen sijaan rakennamme avaruusasemia ja maalämpöpumppuja ja säilömme marjoja. Ihailen ihmisten keskittymiskykyä. Olemme on suunnattoman liikuttavia yrityksissämme tulla nähdyksi ja ymmärtää muita. Vaikka yhteisymmärryksen saavuttaminen on vaikeaa, ihmiskunta yrittää sitä tosissaan. ■ Lue Aura Raulon ensimmäinen kolumni ”Kasvat solutasolla kiinni luontoon, halusit sitä tai et, eikä tätä yhteyttä kannata katkaista” osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Hauska musiikillinen monologi rakkaudesta iskelmään ja elämään

RAILI JA TÄHTI

pe 8.3. klo 19 ja ke 27.3. klo 14 Teksti ja ohjaus: Sakari Kirjavainen Lavalla: Annu Valonen Kesto: n. 1 t 40 min, sis. väliajan Liput: 29 / 27 € TEATTERI VANTAA Silkkisali Tikkurilantie 44, 01300 Vantaa p. 09 836 1919 www.teatterivantaa.fi www.netticket.fi

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

www.kirkkojakaupunki.fi

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Ihan tavallinen (trans)mies – Minun rakkauteni ei muutu, olet sitten lesbo tai mies, isä sanoi itseään etsivälle lapselleen. Nyt parikymppinen yliopisto-opiskelija Arttu on ollut vuoden verran virallisestikin mies.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

rtulla on ikää pari kymmentä vuotta, mutta hän on elänyt vasta vuoden viralli sesti omassa sukupuo lessaan miehen henki lötunnuksen ja nimen kera. – Olen tullut sukupuolenkorjauk sen myötä enemmän omaksi itsek seni. Olen paljon avoimempi ja sosiaa lisempi kuin ennen. Uskallan unel moida enemmän. Artun suurin haave on omakoti talo, jossa olisi tilaa nikkarointiin. Pihalla voisi kasvattaa perunoita ja porkkanoita. Talossa asuisi Artun lisäksi puoliso ja eläimiä. Kumppanin sukupuolella ja lemmikkien lajilla ei ole hänelle niin väliä. – Ennen ihastuin lähinnä naisiin, mutta sukupuolenkorjauksen jälkeen olen alkanut kiinnostua ihmisistä hei dän sukupuolestaan riippumatta. Arttu puhuu tasaisesti ja rauhalli sesti. Hän näyttää rotevalta nuorelta mieheltä, jolla on parransänkeä ja harventuva tukka. Alkava kaljuuntuminen johtuu mieshormoneista, joita on pistetty lihakseen Ylioppilaiden terveyden hoitosäätiö YTHS:llä kolmen viikon välein jo kolmen vuoden ajan. Syytä on myös sukuperinnössä, sillä Artun isäkin kaljuuntui varhain. – Minulla on nyt tosi hyvä olo kehossani. Halusin ja sain hormonit ja rintakehäkirurgian. Muita toimen piteitä en tahdo ainakaan moneen vuoteen. KORKEAKOULUTETTUJEN vanhem pien esikoinen kasvoi pääkaupunki seudulla. Arttu leikki barbileikeissä useimmin Kenillä, ja pikkusiskot vei vät nukkenaiset. Artun lempilelu oli Spiderman. Kotileikeissä hän tahtoi olla yleensä isä. – Vanhemmat antoivat minun leik kiä niin kuin halusin, mutta korvaan särähti, kun minua ja siskoja tytötel tiin. Hiljainen lapsi keskittyi kouluun ja piiloutui löysiin huppareihin ja fark kuihin. Hänellä ei ollut harrastuksia eikä juuri kavereitakaan. – Kun olin 13vuotias, äitini pyysi, että älä pukeudu noin poikamaisesti. Vastasin, että tunnen itseni enemmän

pojaksi kuin tytöksi. Äiti sanoi, että kyllä se muuttuu, kun kasvat. Silloin haluat varmasti olla nainen. Seuraavat viisi vuotta Arttu yritti elää teinityttönä. Hän veti aamulla ylleen tiukat farkut ja muodot paljas tavan paidan, laittoi hiuksensa huolel lisesti ja hankki korvakorut. Samaan aikaan hän masentui. – Välttelin rintsikoiden ostamista viimeiseen asti. Kuukautisten alkami nen tuntui todella kamalalta. Olin aja tellut, etteivät ne minua koske. Itkin paljon.

”

MUMMUNI KOMMENTOI, ETTÄ KYLLÄHÄN MINÄ TIESIN.

ITSEÄÄN ETSIVÄ Arttu kävi sekä rip pikoulun että Prometheusleirin. Jäl kimmäinen oli tärkeämpi kokemus, koska siellä pohdiskeltiin paljon esi merkiksi omaa minäkuvaa ja seksuaa lisuutta, ja Setan työntekijä kertoi sek suaalivähemmistöistä. – Päässäni pyöri puoli vuotta, etten taida olla ihan hetero. Kun kerroin asi asta perheelle, se oli äidille tosi kova paikka. Vei vielä toiset puoli vuotta ennen kuin Arttu mainitsi isälleen, että ei ehkä olekaan lesbo. – Sanoin, että haluan olla mies. Isä vastasi, että minun rakkauteni ei muutu, olet sitten lesbo tai mies. Arttu kertoi äidille transsukupuo lisuudestaan kirjeellä vasta aloittaes saan tutkimukset Transpolilla. – Olen ymmärtänyt muilta trans ihmisiltä, että isälle on monesti hel pompaa, jos lapsi on transmies ja äidille, jos tämä on transnainen. Pikkusisko muisteli ilmoituksen jäl keen lapsuuden leikkejä, joissa Arttu varasi miesbarbit. – Sisko esittelee minut isovelje nään, mikä tuntuu kivalta. MITÄ JOS JOUDUN huomion keski pisteeksi? Se jännitti, kun Arttu me ni lapsuudenperheensä kanssa ensim

mäisiin sukujuhliin sukupuolenkor jauksen jälkeen. Sukulaisten mutka ton ja myönteinen suhtautuminen yllätti. – Mummuni kommentoi, että kyl lähän minä tiesin. Isovanhempien luona olen aina voinut olla sellainen kuin olen. Arttu aloitti yliopistoopinnot, kun sukupuolenkorjausprosessi oli kes ken. Hänellä oli vielä naisen nimi ja henkilötunnus, mutta vieraat tulkit sivat hänet useimmiten pojaksi. Hän päätti tulla transsukupuolisena kaa pista ulos ainejärjestön Facebook ryhmässä. – Sain paljon tykkäyksiä ja kivoja kommentteja muilta opiskelijoilta. Yksi opiskelija kirjoitti, että olet roh kein ihminen, jonka tunnen. Arttu tutustui muihin sukupuolivä hemmistöihin kuuluviin nuoriin ver

taistukiryhmässä, jossa hän toimii nyt vertaisohjaajana. Ryhmiä järjestävät Helsingin seurakuntien erityisnuori sotyö Snellu ja Transtukipiste. – Oli tosi merkityksellistä huo mata, etten ole ainoa, vaan on mui takin, joilla on samoja fiiliksiä kuin minulla. Olen saanut ryhmästä myös kavereita. ARTTUA LUULLAAN usein nuorem maksi kuin hän on. Mieshormonit ovat ehtineet muokata häntä lihaksik kaammaksi ja harteikkaammaksi vä hemmän aikaa kuin pienestä asti poi kana kasvaneita miehiä. Pistetyt hor monit eivät myöskään lisää pituuskas vua, joka pysähtyi Artulla 165 senttiin. – Olin juuri aloittanut yliopiston, kun menin leikkauttamaan hiukseni Arttuna. Parturi kyseli, tykkäänkö kalastaa ja uida ja onko ruotsi jo alka

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Lasten ja nuorten sukupuoli-identiteetistä tuli yhteiskunnallinen kiistanaihe Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Seta julkaisi tammikuussa sukupuolen moninaisuudesta kertovan oppaan varhaiskasvattajille. Oppaan tarkoituksena on saada ammattilaiset tarkastelemaan kriittisesti sukupuolittavia käytäntöjä ja tukemaan lasten omaa sukupuoli-identiteettiä, oli se sitten tyttö, poika tai jokin muu. Orivedellä tehtiin helmikuussa valtuustoaloite, jonka mukaan ”tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia”. Aloitteessa vaaditaan, ettei päiväkodeissa ja kouluissa saa opettaa sukupuolen moninaisuudesta. Aloitteen tehneet seitsemän valtuutettua kuuluvat kokoomukseen, perussuomalaisiin, kristillisdemokraatteihin ja keskustaan. Evankelis-luterilainen kirkko otti sukupuolisensitiivisyyden rippikoulusuunnitelmaansa vuonna 2017: ”Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa stereotypioiden rikkomista, jotta jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa yksilönä ilman sukupuolen mukaan luotuja odotuksia. Se on taitoa huomioida sukupuolen moninaisuutta ja hyväksyä ihminen omana itsenään.” Seta ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Trasek vaativat nuorille oikeutta elää omalta tuntuvassa sukupuolessa. Murrosiän alkamista voitaisiin tarpeen mukaan myöhentää hormoniblokkerihoidolla. Kuluvan vuoden alussa uudistunut nimilaki helpottaa nimen muuttamista sukupuoli-identiteetin perusteella. Kun yli 15-vuotias hakija osoittaa, että nimen muutostarve liittyy sukupuoli-identiteettiin, uusi nimi saa olla miehen tai naisen nimi, sukupuolineutraali nimi tai näiden sekoitus. Nimenmuutos ei edellytä halutun sukupuolen juridista vahvistamista. Amnesty Internationalin mukaan Suomen nykyinen lainsäädäntö loukkaa transihmisten ihmisoikeuksia. Jos suomalainen haluaa vahvistaa itselleen muun juridisen sukupuolen kuin mikä hänelle on syntyessä määritetty, hänen on esitettävä pitkiin tutkimuksiin perustuva lääketieteellinen selvitys ja todistus lisääntymiskyvyttömyydestä.

nut koulussa. Hän piti minua yläkoululaisena. Kun Arttu näytti poikamaiselta, mutta oli vielä yhteiskunnan mielestä nainen, lipuntarkastaja syytti häntä muutaman kerran toisen henkilön matkakortin käyttämisestä. Arttu säikähtää edelleen tarkastajia, vaikka nykyään hänen matkakorttinsa, henkilötodistuksensa ja ulkonäkönsä sopivat yhteen. – Tuntui uhkaavalta, kun tarkastajat seisoivat puoliympyrässä edessäni ja sanoivat kovalla äänellä, että tämä matkakortti on naisen. Minun piti selittää siinä kaikkien edessä, että sukupuolenkorjaukseni on kesken. TRANSSUKUPUOLISET puhuvat sukupuolenkorjauksesta, eivät -vaihdoksesta. Arttu ei ole koskaan kokenut olevansa tyttö tai nainen, mutta

kanssaihmistensä silmissä hän on siirtynyt sukupuolesta toiseen. – Porukassa minua kuunnellaan miehenä enemmän kuin ennen kuunneltiin. Viihdyn taustani vuoksi hyvin naisoletettujen kanssa, mutta en enää voi mennä tuosta vain heidän porukkaansa, koska he näkevät minut miehenä. Miesoletetut puolestaan saattavat puhua vaikka armeijasta, josta minulla ei ole kokemusta. Arttua ärsyttää se, miten ohittamaton asia sukupuoli on kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Miksi toista ei voisi kohdata asettamatta häntä ensin johonkin sukupuolilokeroon? – Toivon, että voisin olla ihan vain Arttu. ■ Artun nimi on muutettu. Sukupuoltaan pohtivien nuorten ryhmä kokoontuu Helsingissä Snellussa 11.3., 15.4., 6.5. ja 3.6. kello 17–19, Toinen linja 8.

Auta

lahjoittamalla

VAATTEITA, HUONEKALUJA, ASTIOITA, KODIN TEKSTIILEJÄ… Tuo vaate-, huonekaluja tavaralahjoituksesi suoraan myymäläämme tai soita meille, niin noudamme lahjoituksen kotoasi. Otamme vastaan ehjiä, puhtaita ja myyntikelpoisia tavaroita.

Lahjoituksesi muuttaa maailmaa! Fida International on suomalainen avustus-, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Työmme keskipisteessä ovat ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Unelmamme on maailma, jossa jokainen lapsi saisi kurottaa kohti unelmiaan, riippumatta syntypaikasta, perhetaustasta, ihonväristä tai uskonnosta. Lahjoitetut tuotteet myydään Fida secondhand -myymälöissä. Myymälätoiminnan tuotot käytetään Fida International ry:n toiminnan tukemiseen.

TILAA ILMAINEN NOUTOPALVELU TAI TUO LAHJOITUKSESI MYYMÄLÄÄMME ilmainennoutopalvelu.fi • 09 566 00 200 Löydä lähin myymäläsi: www.fida.fi

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vääntöä Jumalan kanssa Kati Reijosella on pakkomielle etsiä ja ymmärtää. Hän toivoo, että Jumalasta voisi puhua saarnaamatta tai pilkkaamatta. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

eitsemän–kahdeksan vuotta sitten Kati Reijosen elämässä alkoivat asiat yksi toisensa jälkeen luhistua. Mies halusi erota. Työpaikka meni. Lapsi sairastui vakavasti. – Kaikki lakosi kerralla. Varsinkin avioliiton hajoaminen tuli ihan puun takaa. Olin kuvitellut, että minulla olisi ihminen, joka tukisi minua elämäni loppuun asti. Yhtäkkiä huomasin, että olin täysin yksin. Toisaalta aloin ymmärtää, että kaikki, mitä olin tehnyt siihen asti, oli huteralla pohjalla. Tuli kokonaisvaltainen merkityskriisi, Reijonen kertoo. Hän oli saanut puolisonsa kanssa kolme lasta, asunut useampia vuosia ulkomailla, väitellyt tohtoriksi ja luonut uraa muotoilun asiantuntijana. Kun se kaikki romahti, hänelle tuli vahva tunne, ettei hän halunnut palata takaisin entisenlaiseen elämään. – Entä jos tämän elämän voisikin elää toisella tavalla? Entä jos elämä ei olekaan suorittamista, pätemistä, saavuttamista ja omaisuutta? Kauan sitten hautaamani jumalakaipuu aktivoitui. Yhtäkkiä minusta tuntui, ettei millään muulla kuin tällä yhdellä asialla ole oikeasti merkitystä, Reijonen kertoo. SILLOIN KAUAN SITTEN, kaksikymppisenä, jumalakaipuu ja osaksi myös brittiläinen Mennyt maailma -televisiosarja sai Kati Reijosen lähtemään Saksaan katoliseen luostariin. Varsin pian romanttiset nunnahaaveet karisivat ja hän ymmärsi, ettei hänellä ollut todellista luostarikutsumusta. Nunnat, joista monet olivat tulleet luostariin jo teini-ikäisinä, vakuuttelivat, että oli aivan yhtä arvokasta palvella Jumalaa maailmassa. Reijonen palasi Suomeen ja alkoi elää samanlaista elämää kuin muutkin ikäisensä. Etsintä unohtui – mutta alkoi romahduksen myötä keski-iässä uudelleen. – Yksi lempisanontani on, että ihminen ei tiedä tarvitsevansa Jumalaa, kunnes Jumala on ainoa, mitä hänellä on, Reijonen hymähtää.

Kuka? Kati Reijonen, 59, kutsuu itseään entiseksi asiantuntijaksi, nykyiseksi ihmettelijäksi. Hän on kirjoittaja, blogisti ja muotoilukouluttaja.

Mitä? Reijonen on kirjoittanut kaksi kirjaa: Lyhyt matka perille (2016) ja Iso ajatus (2018). Hän viimeistelee kolmatta kirjaa ja luennoi sisäisestä vastuullisuudesta muotoilualan oppilaitoksissa.

Motto ”Jumala ei varjele meitä miltään, mutta hän kulkee meidän kanssamme kaiken läpi.”

Jumalaa Reijonen ei osaa vastoinkäymisistään syyttää. Hän ajattelee, että koska olemme sairastuvaisia ja kuolevaisia, joudumme joskus luopumaan kaikesta, ja siksi kärsimys vääjäämättä kuuluu elämään. – Ei siltä voi millään tavalla suojautua. Voi heristellä Jumalalle nyrkkiä ja kysyä, miksi hän antaa tämän tapahtua. Mutta siinä samalla tajuaa, että Jumalahan auttaa. Usko Jumalaan auttaa selviämään ja menemään vaikeiden kokemusten läpi.

”

TÄMÄ MAAILMA OLISI LOHDUTON JA ANKEA ILMAN JUMALAA. ON OLTAVA JOKU ABSOLUUTTINEN RAKKAUS, JOKA ON KAIKEN TÄMÄN KAUHEUDEN TAKANA.

MERKITYSKRIISI SAI Kati Reijosen lukemaan valtavat määrät uushenkistä ja elämäntaitokirjallisuutta – juuri niitä kirjoja, joille hän oli aiemmin naureskellut ja tuhahdellut. Se sai hänet myös opiskelemaan meditaation opettajaksi Yhdysvalloissa ja lopulta katsomaan kristinuskoa ja Jeesuksen opetuksia uusin silmin. – En ollut koskaan ajatellut, että synti voisi olla myös sitä, ettei tee oikeutta itselleen: ampuu ohi maalin eikä ole se, joka oikeasti on. Tai ettei Jumalan valtakunta ole tuolla eikä täällä, vaan tila, jossa ihminen on aidossa yhteydessä itseensä ja siten myös Jumalaan. Ja että helvetti on itse asiassa tila, jossa ihminen ei ota vastaan Jumalan rakkautta. Viime vuonna Reijoselta ilmestyi kirja Iso ajatus. Pitäisikö Jumalalle antaa vielä mahdollisuus. Siinä hän pohtii jumalasuhdettaan. – Minulla on Jumalan kanssa vääntöä. Rukoilen koko ajan, mutta erittäin harvoin saan mitään vastauksia – enkä koskaan sitä, mitä pyydän. Mutta joskus käy niin, että kun katson elämääni taaksepäin, huomaan, että tuo juttu menikin just parhaalla mahdollisella tavalla, Reijonen kertoo. – Minusta tuntuu, että Jumala kyllä ohjaa meitä. Luulen, että se sisäinen viisaus, joka hiljaisuudessa nousee esiin, on Jumalan puhetta. Onko Jumala energiaa tai jotakin, minkä osasia me kaikki olemme? Sitä Reijonen ei tiedä. Pääasia on, että Jumala on. – Tämä maailma olisi lohduton ja huippuankea ilman Jumalaa. On oltava joku pyhä, joku absoluuttinen rakkaus, joka on kaiken tämän kauheuden takana. NYT KATI REIJONEN viimeistelee kolmatta kirjaansa. Sen ydinkysymys on, olisiko mahdollista elää niin kuin Jeesus ja monet muut hengelliset opettajat ovat kehottaneet, murehtimatta. – Mitä tapahtuisi, jos me vain heittäytyisimme elämän virtaan? Minulle se on vaikeaa. Huomioni kääntyy automaattisesti uhkakuviin, ja mietin, mikä kaikki voi mennä pieleen, Reijonen kertoo.

– Toisaalta kaikki on aina järjestynyt. Tässähän minä vielä olen. Katto on pään päällä ja ruokaa kaapissa. Mutta siitä huolimatta tuntuu, että tulevaisuus on mörkö. Reijosella pyörii mielessä jo seuraavankin kirjan aihe: Jeesus. Tai pikemminkin hänen oma suhteensa Jeesukseen. Tai vielä tarkemmin: se ettei sellaista suhdetta ole. – Huomaan, että sivuutan Jeesuksen. Rukoilen tosi paljon, mutten Jeesusta vaan Jumalaa, Reijonen kertoo. – En osaa sanoa, mitä ajattelen Jeesuksen jumaluudesta tai pelastusopista. Minun on vaikea ymmärtää, mitä tekemistä sillä, että Jeesus roikkui ristillä, on minun syntieni kanssa. En osaa käsittää sitä muuten kuin tarinana, jolla kieltämättä on valtava voima. Ihmisten puolesta kuoleva Jumala on suurin tarina, mitä ikinä on kerrottu. Ystävät ihmettelevät tämän tästä, eikö Reijosen etsintä ja ymmärtämisen pakkomielle ikinä lakkaa ja miksi asiat pitää ottaa niin raskaasti. Reijonen puolestaan ihmettelee, miten muut ihmiset näyttävät elävän elämäänsä ihan tyytyväisinä. – Että eivätkö niitä vaivaa nämä asiat ollenkaan? Mehän emme edes tiedä, olemmeko me olemassa. No, ehkä kelailu on välillä mennyt minulla vähän överiksikin. SUOMESSA OLLAAN Kati Reijosen mukaan jumalakammoisia ja henkisyyskammoisia. – Kun käyn luennoimassa, minulle on annettu usein ohje, että puhu mistä tahansa, mutta älä Jumalasta. Reijosen mielestä se on outoa, sillä suurin osa suomalaisista kastetaan, käy rippikoulun ja siunataan hautaan. Hän ihmettelee, miksi tavallinen ihminen, joka ei ole mikään uskovainen, ei voisi puhua Jumalasta. Kun Reijosen jumalapohdinnat ilmestyivät viime vuonna kirjana, hän sai jonkun verran yhteydenottoja konservatiivisilta kristityiltä. Heidän kanssaan ei hänen mielestään syntynyt aitoa keskustelua. – Tuntui, että he kelasivat koko ajan samaa litaniaa. Mietin, mitä ne sanat tarkoittivat. Eihän Jeesus puhunut sillä tavalla. Miten kirkosta on tullut itseään ruokkiva retorinen kupla, jossa vain toistellaan samoja asioita? Onko syynä se, etteivät ihmiset itsekään uskalla katsoa oman uskonsa ytimeen? Kirkon olisi Reijosen mukaan pitänyt pystyä parempaan. – Kirkko on menettänyt otteensa ja voi kyllä syyttää siitä itseään. Jotainhan on pitänyt tapahtua, kun ihmisistä on tullut niin kirkko- ja jumalavastaisia. Toisaalta kirkko on niin kuin me ihmisetkin: epätäydellinen yritys tavoittaa jotakin, mitä on mahdotonta tavoittaa. Reijonen huomauttaa, että eipä hän juuri itsekään käy kirkossa, vaikka siihen kuuluukin. Kynnys tuntuu kovin korkealta. Jonkinlainen kynnys oli olemassa jo aikoinaan, kun hän oli seurakuntanuori. – En koskaan päässyt sisälle ydinporukkaan. En osannut olla sellainen kuin olisi pitänyt enkä hallinnut retoriikkaa. Jo sieltä minulle on jäänyt sellainen tunne, että minua ei oikein hyväksytä kirkkoon. ■

10 B

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

12 B

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Keskipäivän demoni – arjen ankeuttaja Tympääntymistä ja tylsyyttä ei karkoteta sijaistoiminnoilla eikä suorittamisella vaan valppaudella ja läsnäololla. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

evoton, aikaansaamaton, keskittymiskyvytön, kyllästynyt, apea, välinpitämätön, epämääräisen tyytymätön. Mieli harhailee päiväuniin, pomppii vaihtoehtoisiin todellisuuksiin, keksii verukkeita ja kaikenlaista sijaispuuhaa ja näpertelyä. Tuntuu, etten enää elä omaa elämääni. En kykene nauttimaan mistään tai syventymään asioihin, jotka ennen ovat tuntuneet tärkeiltä ja tuoneet iloa – tai edes niihin, jotka vain olisi pakko hoitaa. Oireeni ovat luultavasti yhtä vanhoja kuin ihmiskunta. 300–400-luvuilla Egyptin ja Syyrian autiomaihin vetäytyneiltä, erämaaisiksi ja -äideiksi kutsutuilta kristityiltä askeeteilta löytyy kuvauksia samantapaisesta mielentilasta. Ihminen ei tarvitse sähköpostia, älypuhelinta tai netin suoratoistopalveluja levottomuuttaan ruokkimaan. Erämaan erakoille riitti ikkuna, johon voi vilkuilla sen toivossa, että ulkona tapahtuisi jotakin, että polkua pitkin lähestyisi joku, jolla olisi asiaa. Heillä oli tylsyydelle ja tympääntyneisyydelle hyvin konkreettinen nimi: keskipäivän demoni. Aamuvarhain rukoilemaan heränneillä munkeilla oli keskipäivän kuumuuden aikaan takanaan jo pitkä työpäivä. Meidän oloissamme voisi ehkä puhua iltapäiväkahvitauon jälkeisestä demonista. – Erämaaisät kuvaavat keskipäivän demonilla tietynlaista toivottomuutta suhteessa omaan kutsumukseen: tässä ei ole mitään järkeä, tämä ei tun-

nu miltään, olenko oikealla tiellä, tämä ei enää ole sitä, mitä se joskus minulle oli, kertoo pappi ja psykoterapeutti Leila Valtonen. Pahimmassa tapauksessa keskipäivän demoni sai askeetin kyseenalaistamaan koko kutsumuksensa ja haaveilemaan uudesta elämästä jossain muualla. ”Missä tahansa olet, pysy siellä, äläkä kiirehdi pois”, kuului Antonios Suuren, ehkä kuuluisimman erämaakilvoittelijan, neuvo. On useampiakin kertomuksia munkeista, jotka olivat tyytymättömiä elämäänsä, mutta sitkeästi lykkäsivät poislähtöään aina seuraavaan päivään – vuosien ja vuosikymmenten ajan, kuolemaansa asti. Jotkut ovat selättäneet demoninsa rankalla kädellä. Äiti Saaran kerrotaan eläneen 60 vuotta joen rannalla katsomatta kertaakaan veteen. Ja eräs Helladius-niminen munkki kuulemma eli kammiossaan 20 vuotta, eikä kertaakaan nostanut katsettaan kattoon. OIREYHTYMÄLLENI on keskipäivän demonin lisäksi annettu muitakin nimiä. Se on yksi keskiajan teologien listaamista niin sanotuista kuolemansynneistä, latinankieliseltä nimeltään acedia, joka on suomennettu esimerkiksi hengen velttoudeksi. Ehkä sen voisi määritellä jonkinlaiseksi yhdistelmäksi laiskuutta ja murehtimista. Tai ”laiskuudeksi tai kyllästyneisyydeksi”, kuten Katolisen kirkon katekismus sanoo. Leila Valtonen epäilee, että acedialle on vaikea löytää yhtä suomenkielistä vastinetta. Jos puhutaan laiskuudesta, monelle tulee mieleen laiskottelu. Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Valtosen mielestä kyse on itsensä unohtamisesta: laiskuus ja saamattomuus kohdistuvat sellaisiin asioihin, jotka ovat itselle omimpia ja tärkeitä. Valtonen muistuttaa, että me olemme erilaisia: jotkut ovat toisia taipuvaisempia unohtamaan itsensä tai murehtimaan asioita. Kyse on siitä, että ihmisen huomio suuntautuu automaattisesti johonkin. Huomion suunnalla puolestaan on taipumus rutinoitua ja urautua niin, että ihminen itse ei ole siitä tietoinen. – Vuorovaikutus toisten kanssa on hyvä havahduttaja. Jokaisessa työyhteisössä tai parisuhteessa huomaa, etteivät meitä haittaa samat asiat. Erilaisuuden tunnistaminen auttaa arvostamaan myös omaa näkökulmaa. Toinen taipumus ei ole toista huonompi, Valtonen sanoo. Omiin automaattisiin reaktiotapoihin kannattaa kiinnittää huomiota. – Kun niitä oppii tunnistamaan, tajuaa, että voi valita tietoisemmin sen, miten toimii. On hyvä kysyä itseltään, miksi tekee sitä, mitä tekee, tai miksi välttelee jonkin asian tekemistä. Kun on tiedostanut, mitä oikeasti haluaa ja mikä on itselle tärkeää, tuleeko se hetki, että luopuu sijaistoiminnoista ja välttelystä ja suostuu joskus ikävältäkin tuntuvaan vaivannäköön? Valtonen herättelee. Tämän tiesivät jo varhaiset erämaaisät ja -äidit. Eikä heidän menetelmänsä oikeastaan poikennut siitä, mitä nykyisin opetetaan mindfulnessina.

– Jo vanhassa luostariperinteessä on tajuttu, että tarvitsemme tietoista läsnäoloa ja rauhaa. Se, että aina välillä muistaa olla tässä hetkessä, pysähtyy ja vain hengittää, auttaa tulemaan tietoiseksi oman huomion suunnasta. Jos vain mennä viilettää, ajautuu helposti automaattisten reaktioidensa vietäväksi, sanoo Valtonen. Erämaaisien aikaan parhaana keskipäivän demonin karkottajana pidettiin fyysistä, usein yksitoikkoista työntekoa. Punottiin koreja, ja kun ne tulivat valmiiksi, ne purettiin. Sitten aloitettiin punominen alusta. Valtonen sanoo, ettei hän lähtisi ihannoimaan kaikkia erämaaisien opetuksia. Ne ovat oman aikakautensa tuotetta, eikä kaikkea voi siirtää meidän aikaamme. Ei siis korinpunontakursseja seurakuntiin. – Meille kaikille riittää tässä maailmassa oikeaa ja tärkeää tekemistä. Jumala on luonut meidät omaan aikaamme, ja nykyiset ajankohtaiset ongelmat haastavat meitä ihan riittävästi. Kilvoittelua voi olla myös se, että olemme hereillä tässä ja nyt.

SITTEN ON VIELÄ se, miksi miehet ja naiset aikoinaan lähtivät erämaahan: rukous ja Jumalan lähellä oleminen. Entä jos se ei yhtään huvita? Aamulla ei jaksa herätä meditoimaan ja iltaan mennessä on jo unohtanut koko asian. Ikoni pölyyntyy yöpöydällä. Kirkkoon lähteminen tuntuu jo ajatuksenakin vaivalloiselta. – Hengellinen elämä ei ole suoritus. Ja joskus tyhjyydentunne voi tulla myös siitä, että jotkut asiat tai tavat eivät ole enää ajankohtaisia. Silloin laiskuutta voi olla pikemminkin se, että jumiutuu samoille tutuille, mutta toimimattomiksi käyneille laduille. Joskus vain on aika etsiä ja löytää jotakin uutta, eikä siitä tarvitse kokea syyllisyyttä, Leila Valtonen sanoo. – Jos kyllästyttää, voi turhautumisen sijasta ystävällisesti kysyä itseltään, minkä aika nyt voisi olla. Jos tuntuu, että hengellisen elämän rutiinit eivät toimi, voi miettiä, mikä ulkoisessa elämässä pitäisi järjestää toisin, niin että rukoilemiseen tai mietiskelyyn löytyisi sopiva aika, paikka ja tapa. Hengellisissä harjoituksissa toisto on kyllä hyvä asia, mutta ei siitäkään tarvitse tehdä pakkoa. Ennemminkin se on etuoikeus ja mahdollisuus. Valtonen itse on huomannut, että iän myötä hengellinen elämä on yksinkertaistunut ja pelkistynyt. Jo se, että sytyttää kynttilän ikonin alle, on rukous. ”YÖTÄ PÄIVÄÄ, niin kuin mikäkin kotitonttu minua tukahduttaa se ajatus, että elämäni on peruuttamattomasti hukassa. Menneisyyttä ei ole, sen olen typerästi holvannut joutaviin, ja nykyhetki hirvittää järjettömyydessään,” parahtaa Anton

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

että asiat tehdään sinnepäin tai ne ovat niin kuin sattuvat olemaan. Leila Valtosen mielestä keski-iän kriisiä eikä muitakaan elämänvaiheisiin liittyviä kriisejä voi tulkita pelkäksi henkiseksi tai hengelliseksi kyllästyneisyydeksi. Mutta niihin tepsii sama lääke: se, että on hereillä tässä ja nyt. – Kannattaisi pysytellä ajan tasalla oman elämänsä suhteen ja eri elämänvaiheissa arvostaa sitä, mikä juuri silloin on mahdollista. Jotkut jutut jäävät taakse ja ovet sulkeutuvat, mutta toisaalta myös kaikkea uutta tulee vastaan. Elämä on eri kohdissa erilaista. Kaikki eivät tee samanlaisia valintoja, eivätkä varsinkaan samassa tahdissa. ■

Tšehovin Vanja-eno-näytelmän nimihenkilö. Tunnistan Vanjan tuskan. Minusta se tiivistää hyvin sen, miltä tuntuu, kun oma elämä herättää ahtaanpaikankammoa ja kaiken rajallisuuden tajuaminen lamaannuttaa. Tuttuja oireita kuvaa myös ranskalainen benediktiinimunkki Jean-Charles Nault kirjassaan The Noonday Devil – Acedia, the Unnamed Evil of Our Times. Hän ehdottaa, että keskipäivän demoni voisi olla myös keski-iän demoni, sillä se käy päälle suurimmalla voimalla siinä vaiheessa, kun ikää on sen verran, että elämän isot valinnat on jo tehty. Silloin arvioi ja miettii, millaiset suunnanmuutokset tässä vaiheessa olisivat tarpeen tai vielä mahdollisia – tai vain välttelee asian käsittelemistä. Naultin mukaan keskipäivän ja keski-iän demoni kutsuu luokseen myös keskinkertaisuutta ja vähät välittämistä: tyytymistä haaleuteen, siihen

Osa 27

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Tunti rukoukselle -illat alkavat tuhkakeskiviikkona 6.3. klo 18–19 Diakonissalaitoksen kirkossa, Alppikatu 2, Helsingissä. Tilaisuuksissa tutustutaan kristilliseen rukoukseen keskustellen ja erilaisten harjoitusten avulla. Mitään ei tarvitse osata etukäteen. Jos jokin rukoustapa tuntuu omalta, sen opettelua voi jatkaa kurssilla. Ilona Huolman, 55, on suunnitellut Tunti rukoukselle -illat teologian opintoihinsa liittyvänä harjoitustyönä. Hän on opiskellut työn ohessa teologiaa Helsingin yliopistossa viime syksystä alkaen. Huolman työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa taideaineiden lehtorina. Ilona Huolman hiljentyy Diakonissalaitoksen kirkossa.

Lihaksi tullut rukous Jokin Ilona Huolmanin sisimmässä rukoilee, vaikkei hän olisi itse aktiivinen tai edes tietoinen asiasta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

lona Huolman päästää koiran vapaaksi ja lähtee seuraamaan pientä metsäpolkua. Pian hän löytää sopivan kallionreunan ja istuu kuuntelemaan. Käpytikka koputtaa kelopuuta vähän matkan päässä. Tuuli heiluttaa puiden oksia. Hämärän laskeutuminen tuo tähdet esiin ja saa hiljaisuuden tuntumaan syvältä. Huolman antaa kokemuksen mennä kehonsa läpi. Sisimmästä nousee vastauksena hiljainen rukous. 1980-LUVUN ALUSSA lähti pieni uteliaiden nuorten joukko helluntailaisten telttakokoukseen kuuntelemaan Niilo Yli-Vainiota, joka oli tuohon aikaan

Laskiaissunnuntai

VUOTTA MYÖHEMMIN 17-vuotias tyttö sai vanhemmiltaan luvan osallistua yhteiskristillisen Operaatio Mobilisaatio -järjestön järjestämälle kuukauden evankelioimismatkalle Belgiaan ja Iso-Britanniaan. Huolman levitti evankeliumia jakamalla traktaatteja ja laulamalla kaduilla ja vanhainkodeissa. Newcastlessa hän sai kielilläpuhumiskokemuksen ilman, että kukaan olisi johdatellut häntä siihen. Opiskeluvuosinaan Huolman pyrki ymmärtämään kokemuksiaan. Hän laajensi maailmankuvaansa lukemalla filosofiaa, uskontotiedettä, kulttuuriantropologiaa ja psykologiaa.

Etsimisen vuosiin liittyi myös kirkosta eroaminen sekä tutustuminen buddhalaiseen meditaatioon ja uushenkisten ilmiöiden kirjoon. VAIKEA PARISUHTEEN päättyminen seitsemän vuotta sitten toi Ilona Huolmanin nuoruuden hengellisen kaipuun takaisin pintaan. Hän palasi kirkon jäseneksi ja alkoi käydä jumalanpalveluksissa. Hän osallistui myös 1500-luvulla eläneen Avilan Teresan kristillistä mystiikkaa käsittelevään lukupiiriin. Kristillisiin mystikoihin tutustuminen auttoi Huolmania ymmärtämään, että rukous on jatkunut hänessä keskeytyksettä. Jokin hänessä on rukoillut niinäkin vuosina, jolloin hän ei ole ollut itse aktiivinen tai edes tietoinen asiasta. Rukouksesta on tullut hänelle lepoa Jumalan huolenpidossa. Kaikki elämänkokemukset on tarvittu, ja niillä on ollut merkitys. Istuessaan metsäkalliolla Huolman tavoittaa sen, että ihminen on lihaksi tullut rukous. ■

ESKO JÄMSÄ

Taivaan tähden

3.3.

Suomen tunnetuin saarnamies. Huolman ja toinen uskalikko menivät esirukoiltavaksi. Huolman päätyi Yli-Vainion eteen, joka kysyi, minkä asian puolesta hän toivoi esirukousta. Ihan kaiken, kuului hämmentynyt vastaus. Rukoillessaan Yli-Vainio ei koskenut Huolmaniin sormellakaan, mutta Huolmanin jalat pettivät alta kuin halvaantuneella. Voimakas kokemus sai hänet innostumaan hengellisistä asioista.

Paastopäiväkirja SOSIAALISESTA MEDIASTA olen bongannut jo monta ideaa. Paastota voi karkista tai kakusta tai viinistä. Joku on päättänyt olla ostamatta mitään, ja toinen yrittää selvitä puhumatta pahaa. Perinteinen paastoaja on syömättä lihaa. Kristityllä on nimittäin edessään 40 erilaista päivää. Laskiaistiistain jälkeisestä tuhkakeskiviikosta pääsiäisyöhön jatkuva suuri paasto kestää yhtä kauan kuin paholainen kiusasi Jeesusta autiomaassa. Olen oppinut, että paaston tehtävä on karsia tarpeetonta tauhkaa ja keskittää ajatukset olennaiseen. Monelle aloittelevalle paastoajalle se tarkoittaa epäonnistuneen joulunjälkeisryhdistäytymisen toista

yritystä. Olennaiseen keskittymisen toivotaan kaventavan rönsyilevän elämän lisäksi myös vyötäröä. En tiedä, mistä tämä itsekeskeinen ja omaa tulosta paranteleva paastokulttuuri on lähtöjään. Raamatussa sellainen esitellään oikean paaston irvikuvana. Oikea paasto ei ole kitumista nälässä eikä hyveellisyyspisteiden keräämistä. Sen tarkoitus ei ole tavoitella sitä, että saisin. Sen tarkoitus on antaa. Profeetta Jesajalla on melko tyhjentävä luettelo siitä, mihin minun seuraavien seitsemän viikon aikana pitäisi erityisesti keskittyä. Vapauta sorretut, check. Ruoki nälkäiset, check. Avaa kotisi kodittomalle, check.

Ei ihme, että kristityt ovat keksineet, että myös suklaasta kieltäytyminen on hengellinen

harjoitus ja urhean paastoajan teko. KAISA RAITTILA

16 B

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Gurun opissa Ohjaajana Kathleen Fischer Yhdysvaltalainen Kathleen Fischer on feministisestä teologiasta innoituksensa hakeva hengellinen ohjaaja. Hän on opettanut teologiaa, työskennellyt terapeuttina hoivayhteisöissä ja toiminut etenkin naisten hengellisenä ohjaajana. Hän on myös kirjoittanut lukuisia kirjoja hengellisestä ohjauksesta ja teologiasta. Uusimmassa kirjassaan Loving Creation – Christian Spirituality, EarthCentered and Just Fischer käsittelee ympäristön tilaa ja sanoo, että jos haluamme säilyttää elämän maapallolla, meidän on suostuttava mielen ja sydämen muutokseen. Hän on kirjoittanut kirjoja myös miehensä Thomas Hartin kanssa, joka on terapeutti. Elämästään vaikeasti vammaisen aikuisen tyttärensä äitinä hän on kirjoittanut kirjassaan Parenting the Severely Disabled Adult. Kathleen Fischer on syntynyt vuonna 1940 ja elänyt lapsuutensa Oregonissa. Nykyään hän asuu Yhdysvaltain länsirannikolla Seattlessa.

Naisen tasavertainen ääni Kristillistä uskoa on tulkittu liian kauan miesten näkökulmasta, sanoo hengellinen ohjaaja Kathleen Fischer. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

KATHLEEN FISCHER on toiminut yli kolmekymmentä vuotta naisten hen gellisenä ohjaajana. Kuunnellessaan naisten kokemuk sia hän on nähnyt, miten syvästi sek sismi ja patriarkaalinen kulttuuri yhä vaikuttavat naisten arkeen ja hengel lisiin kokemuksiin. Toisaalta hän on myös nähnyt, mi ten naiset ovat löytäneet voimansa ja kykynsä, kun he ovat päässeet kerto maan oman tarinansa ja jakamaan ko kemuksiaan pelkäämättä ja omilla sa noillaan eikä niin kuin niistä joiden kuiden toisten mielestä ja kulttuuri oletusten mukaisesti olisi pitänyt puhua. HENGELLISEN OHJAUKSEN päämää ränä on oppia havaitsemaan Jumalan läsnäolo omassa elämässä sekä oppia kuuntelemaan omia ja toisten uskon kokemuksia. Kaikki teologia nousee ihmisten ja yhteisöjen uskon kokemuksista. Naisten kokemukset ovat yhtä tärkei tä kuin miesten ja se, miten naiset ym märtävät Jumalan ilmoituksen, on yh tä tärkeää kuin se, miten miehet sen ymmärtävät. Naisten kokemukset ja näkemyk set ovat silti jääneet usein kuulemat

ta. Raamattua ja teologiaa on tulkit tu miesten näkökulmasta, ei ihmisten. Kathleen Fischer sanoo ymmärtä vänsä feministejä, jotka kokevat sek sismin ja patriarkalismin olevan niin syvällä juutalaiskristillisessä perin teessä, että sitä on mahdoton muut taa. Hän itse ei ole kuitenkaan menet tänyt toivoaan, vaan tahtoo olla luo massa tilaa naisille, jotka haluavat olla sekä feministejä että kristittyjä. JUMALASTA VOI PUHUA muuten kin kuin miehisin kuvin, ja Raamatusta löytyy puhuttelevia naishah moja, Kathleen Fischer muistuttaa. Jeesuksen hän näkee ystävänä, vel jenä ja matkakumppanina. Jeesuksen

äitiä Mariaa hän kutsuu Maria Nasa retilaiseksi. Tämä ei ole vain Neitsyt Maria vaan ennen kaikkea nuori nai nen, joka lähtee kertomaan raskau destaan toiselle raskaana olevalle nai selle, Elisabetille, jotta he voivat ja kaa kokemuksiaan. Alkuaan Jeesuksen seuraan mah tuivat tasavertaisina niin miehet kuin naisetkin. Fischer tunnetaan hengellistä ohjausta käsittelevästä kirjastaan Women at The Well. Kirjan nimi viittaa Jee suksen ja samarialaisen naisen kohtaa miseen kaivolla. Kertomus on Fische rin mielestä upea esimerkki hengelli sestä kohtaamisesta, jossa sukupuoli, sosiaalinen asema ja etninen tausta

Hengellistä ohjausta ystävysten kesken Hengellisen ohjauksen tai matkakumppanuuden ryhmän voit muodostaa vaikka parin ystäväsi kanssa. Sovitte missä, milloin ja kuinka kauan kokoonnutte. Päätätte kuunnella toistenne kokemuksia mestaroimatta toisianne. Voitte aloittaa esimerkiksi pohtimalla näitä kysymyksiä: – Mitä Jumala kerran merkitsi minulle? – Mitä Hän merkitsee minulle nyt? – Mitä toivon tulevaisuudessa Häneltä?

ylittyvät ja yhtäkkiä Jeesus ja nainen ovat uppoutuneet keskusteluun siitä, mistä elämän syvin lähde löytyy. ”JUMALASSA EI OLE sijaa hierarkial le, epätasaarvolle eikä jaotteluille”, Kathleen Fischer kirjoittaa. Kolmiyh teisen Jumalan sisällä on rakkauden vuorovaikutus ja yhdenvertaisuus. Jos tahdomme olla toistemme tasa vertaisia kumppaneita, meidän tulisi löytää oma äänemme ja kuulla tois temme ääni. Erityisesti meidän tulisi kuunnella niiden ääntä, joilla ei vielä ole omaa ääntä tai joiden sanat ovat hukassa. Fischer tietää sen omasta ko kemuksestaan. Hän on toiminut tera peuttina dementiaa sairastavien ja heidän läheistensä parissa, ja hänellä itsellään on vaikeasti vammainen ty tär, jonka rinnalla hän on elänyt. Ihmisinä meitä ei määrittele ensi sijaisesti tietoisuutemme, osaami semme eikä sukupuolemme. Meidät määrittelee kykymme olla vuorovai kutuksessa ja suhteessa toisiimme. Sii nä vuorovaikutuksessa haavoitumme ja paranemme. ■ Mystikot matkakumppaneina -ilta ti 5.3. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Lauri Maarala kertoo Kathleen Fischeristä ja johdattaa hengellisiin harjoituksiin ja keskusteluihin.

MENOT 28.2. – 14.3.

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vasta hankittu kassakone on ahkerassa käytössä Kalajärven kappelin päiväkerhossa. Tyyne (oik.) on lähdössä ostoksille ja kerhon vetäjä Mia Blomstedt ostoksineen on jo ehtinyt Visan (kesk.) kassalle.

Seurakunnan päiväkerhossa leikitään ja opitaan tärkeitä taitoja Viisivuotias Visa leikkii kauppaa kavereiden kanssa Kalajärven kappelilla. Isona hänestä saattaa tulla kauppias. Espoon seurakuntien päiväkerhoissa käy 900 lasta. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

eikitään kauppaa, Visa sanoo ja nostaa punaisen kassakoneen tuolille. Onni ilmoittaa olevansa varakassamyyjä. Visa asettelee tyhjiä ruokapakkauksia matalalle penkille. Kun kaikki tavarat ovat paikoillaan, hän kuuluttaa, että nyt saa tulla kauppaan. Vertti, Tyyne, Valtteri, Inka ja muut kerholaiset ottavat pienet ostoskorit käteensä ja lähtevät ostoksille. Lopuksi he jonottavat kassalle, jossa kauppiaan uraa suunnitteleva Visa sanoo ”piip” lukiessaan tuotteen viivakoodin, kertoo loppusumman ja ottaa asiakkalta vastaan rahat tai kortin.

Blomstedt. Hän on yksi Espoon tuomiokirkkoseurakunnan päiväkerhon vetäjistä. – Seurakunnan päiväkerhossa on pienet ryhmät ja jokaisessa ryhmässä kaksi ohjaajaa. Meillä on ai-

KALAJÄRVEN KAPPELILLA leikkivät lapset ovat seurakunnan päiväkerholaisia, jotka käyvät kerhossa kolme kertaa viikossa kolme tuntia kerralla. Ryhmään kuuluu kahdeksan 4–5-vuotiasta lasta ja kaksi ohjaajaa. Kahdeksasta kerholaisesta tällä kertaa paikalla on seitsemän. Tilavassa huoneessa ei ole melua eikä sählinkiä, vaikka kauppaleikin lisäksi meneillään on barbien pukeminen, vauvan nukuttaminen ja moottoripyörien taitoajokisa. – Nämä lapset ovat onnekkaita, kun saavat käydä päiväkerhossa, sanoo perhetoiminnan ohjaaja Mia

PERHETOIMINNAN OHJAAJA MIA BLOMSTEDT

”

HARJOITTELEMME TAITOJA, JOITA TARVITAAN ESKARISSA JA KOULUSSA.

kaa lapselle. Olen aiemmin työskennellyt lastentarhanopettajana päiväkodissa, jossa ryhmäkoot olivat isompia. Erona päiväkotiin on esimerkiksi se, että seurakunnan päiväkerhossa annetaan kristillistä kasvatusta. Kerhossa luetaan kerhorukous, ruokarukous ja opetellaan hengellisiä lauluja.

ESPOON SEURAKUNTIEN päiväkerhoissa annetaan tavoitteellista varhaiskasvatusta 2–5-vuotiaille. Sen tähtäimenä on edistää kokonaisvaltaisesti lapsen kasvua ja kehitystä. Kerhoissa työskentelee koulutettuja alan ammattilaisia. Esimerkiksi Mia Blomstedt on koulutukseltaan sosionomi AMK ja kirkon varhaiskasvatuksenohjaaja. Lisäksi hänellä on lastentarhanopettajan kelpoisuus. Kerhon toinen ohjaaja Anne-Maria Tarvainen on koulutukseltaan lastenohjaaja. – Harjoittelemme taitoja, joita tarvitaan eskarissa ja koulussa. Opettelemme esimerkiksi ryhmässä toimimista, oman vuoron odottamista, tavaroiden jakamista ja kädentaitoja, sanoo Mia Blomstedt. ESPOON SEURAKUNTIEN päiväkerhoissa käy lähes 900 lasta, kerhoryhmiä on noin 60 ympäri Espoota. Kerhot kokoontuvat 1–3 kertaa viikossa 2–3 tuntia kerrallaan. Kerhomaksu on korkeintaan 100 euroa kaudessa riippuen tuntimäärästä. Maksu ei-jäsenille on hieman korkeampi. Kauniaisissa päiväkerhotoiminta uudistuu. Ensi syksynä kerho kokoontuu neljänä päivänä viikossa ja perheet voivat ilmoittautua niille kerhopäiville, jotka heille sopivat. Kerhoryhmässä on korkeintaan 14 lasta, iältään 3–5 vuotta. Päiväkerhon hinta on korkeintaan 50 euroa kaudessa riippuen tuntimäärästä. Ilmoittautuminen Espoon seurakuntien ensi syksyn päiväkerhoihin 1.–31.3. osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/paivakerhot. Kauden aikana voi tiedustella vapaita kerhopaikkoja suoraan seurakunnista. Ilmoittautuminen Kauniaisten seurakuntien päiväkerhoon 31.3. mennessä osoitteessa www. kauniaistenseurakunta.fi/lapsetjaperheet.

MENOT 28.2. – 14.3.

10 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Laskiaissunnuntain messu su 3.3. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori MarjaLiisa Talja. Kirkkokahvit. Tuhkamessu ke 6.3. klo 18. Pappi Anita Kyönsaari, kanttori Marja-Liisa Talja. Paaston matkan merkiksi voi messussa saada otsaansa tuhkaristin. Messu su 10.3. klo 10 ”Apumme on Kristus”. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Kirsi-Marja Isotalo, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Päivikki Leinonen. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu su 10.3. klo 18 ”Minun turvani”. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Pirkko Nurminen, kanttori Petri Koivusalo sekä ryhmä vapaaehtoisia. Lastenpysäkki. Iltatee kirkon kuorissa.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 3.3. klo 12. Salonen, Leinonen. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Messu su 3.3. klo 16. Kunnamo, Koivusalo. Kirkkokahvit. Messu su 10.3. klo 16. Kunnamo, Talja. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli

Lasiaissunnuntain kyläkirkko su 3.3. klo 12 ”Herra, Sinuun minä turvaan”. Nurminen, Ylioja. Messuryhmä ja -pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Nupurin kappeli Messu su 10.3. klo 12. Särkiniemi, Koivusalo. Kirkkokahvit. Rinnekappeli Messu su 10.3. klo 14. Kunnamo, Leinonen. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli HalleLuja -messu pe 1.3. klo 18. Marte. Nuorten messubändi, lastenhoito ja messupizzaa. Perhemessu su 3.3. klo 15. Malvaranta, Haunio. Yhteisvastuutapahtuma klo 13–15, ks. kappelin tiedot. Rukoushetki ma–pe klo 12. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 3.3. klo 17. Majuri. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla, ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www. church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 11.3. klo 19. Ville Tams: ”Lähetystyössä Mongolian maaseudulla”.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Eläkeläiskerho to 7.3. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30–8. Käynnistä viikkosi rukoushetkellä! Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus klo 11. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Matalan kynnyksen raamattupiiri. Rukouspiiri ke klo 18. Armenialainen ilta ke 6.3. klo 19. Armenian matkan muisteluita matkanjohtaja Hannu Mäenpään johdolla. Valokuvia Armeniasta. Tarjolla Lamash-leipää ym. ”Toivoa naisille” – Hannapiiri to 7.3. klo 17. Ohj. Tuula Jäppinen. Tosi miehiä vai olivatko? -ikoniluento la 9.3. klo 12. Persoonallisia Raamatun henkilöitä ikoneissa -luentosarja, Alarik Corander. Eläkeläiskerho ti 12.3. klo 13. Gospel Riders ti 12.3. klo 18. Onko ihminen eläin vai evoluution kärki? to 14.3. klo 19. Platonistisen teologian uusi tuleminen -luentosar-

ja, opetusneuvos Tapio Ahokallio. Kahvit klo 18.30. Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Huom! Gospel Dance -tunnit jatkuvat to klo 17.30–18.30, 28.2. alkaen. Hauskaa ja helppoa tanssillista liikuntaa! UUSI! Kuusi iltaa Roomalaiskirjettä -luentosarja alkaa ti 5.3. klo 18.30. Johdantoluento ja kirjeen läpileikkaus. Ari Kunnamo. Israel-rukouksen ilta ke 6.3. klo 18. Eläkeläiskerho ma 11.3. klo 13. Tule laulamaan riparilauluja ma 11.3. klo 19. Make Perttilä ja Marja-Liisa Talja laulattavat nuoruusajan tuttuja ja rakkaita melodioita. Ylistys- ja rukousilta pe klo 19. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e (yli 3-v). Alkuhartaus. Rukouspiiri ke 6.3. klo 18. Apostolien teot -raamattusarja to 7.3. klo 18, Seppo Särkiniemi. Eläkeläispiiri ma 11.3. klo 13. Runon ja laulun ilta ma 11.3. klo 18. Tule jakamaan runon ja laulun aarteita kanssamme. Radioraamattupiiri ti 12.3. klo 18.30. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 4.3. klo 13. Gospel-lattarit ma Ryhmä I klo 18 ja ryhmä II klo 19. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI

tuukeräykselle. Laulun, rukouksen ja yhteyden ilta ke klo 18.30. Iltatee. Eläkeläiskerhot to klo 12. Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 7.3. klo 15. Tied. 050 438 0189. Hiljaisen rukouksen ryhmä su 10.3. klo 13.30. Pyhäkoulu su klo 15. Diakonian ja lähetyksen käsityöpiiri ti 12.3. klo 10–12. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus, aik. 3 e, lapset 1,5 e. Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 12.3. klo 16–18. Suvelan naistenpäivä la 6.4. klo 10–14. Teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara: ”Sanojen suuri voima”. Sanat voivat nujertaa itsetunnon tai parantaa sen. Lounas, messu. Hinta 10 e. ILM. 22.3. mennessä: kirsi. kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Café Suvela ma–to klo 12–14. Kahvia, teetä, suolaista ja makeaa. Pappi paikalla ma klo 12–13. www.suvelankappeli.fi

tai tiettyinä päivinä kauppakeskuksessa. Tied. diakoni Kirsi Salonen, 040 547 1861 tai oman alueesi diakoniatyöntekijä.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Etsimme työntekijöitä lasten (2–5 -v.) päiväkerhoihin sekä perhekerhoihin. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 525 1216.

Vaeltajan Majatalo su 3.3. klo 18–19.30. Messu klo 17, jonka jälkeen iltapalaa. Olohuoneessa vietetään seuroja ja jaetaan kokemuksia uskon tieltä. Esirukousta. Kappelilounas ti klo 12–13. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus. Lähetyspiiri ma 11.3. klo 14. Eläkeläiskerho ke 13.3. klo 13. Café Viheri ma klo 10–12 ja ke klo 13–15. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.viherlaaksonkappeli.fi

Keskiviikon kohtaamispaikka ke 6.3. klo 13. Vuorisaarna-raamis naisille ke 6.3. klo 18. Ikäihmisten kerho to 28.2. ja 14.3. klo 10.30. www.nupurinkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

SUVELAN KAPPELI

Onnellisen parisuhteen rakennusaineet. Ti 5.3. klo 18 Suvelan kappelissa: ”Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen” ja ti 9.4. ”Virtaa parisuhteen hyvinvointiin”. Kataja ry:n vertaisohjaajat Mari ja Jaakko Laurikainen. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. kirsi.kanerva@evl.fi.

Laskiaissunnuntain Yhteisvastuutapahtuma su 3.3. klo 13–15. Khmerinkielisten esitys, leikkivarjo- ja muskarihetki. Keittolounas (aik. 4 e, lapset 2–3 e). Leivonnaisia, käsitöitä, arpoja, vohveleita, grillimakkaraa, lelukirppis, verenpainemittausta, pienimuotoista hiusten stailausta ja kulmien värjäystä. Maksutonta ulkopuuhaa ja askartelua, halikoira, paloauto (hälytysvarauksella) ym. ET lev 233 x 86 mm Perhemessu klo 15. Tuotto Yhteisvas-

Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

PARI ASIAA PARISUHTEESTA

YHTEISVASTUUKERÄÄJÄKSI!

SINUA TARVITAAN ARKIYSTÄVÄKSI Ulkoiluavuksi, juttukaveriksi yksinäiselle, oppaaksi näkövammaiselle, kaveriksi maahanmuuttajalle! ArkiYstäväksi-kurssi la 23.3 klo 10–15 Karakappelissa, Karakalliontie 12. Hinta 5 e. Lisätietoja ja ILM. 11.3. mennessä: 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi tai 040 7636 599, tiina.hietaniemi@ evl.fi.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Kaikille virkistystä kaipaaville to 4.4. Velskolan leirikeskukseen. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. ILM. 11.3.–15.3.: Ayda Meskanen, 040 5130 862 tai Anna Iivanainen, 050 4380 189. Osallistujille lähetetään retkikirje viikolla 12.

SIJAISEKSI LASTEN KERHOIHIN?

HERKKYYS VOIMAVARAKSI Tunnetko itsesi erityisherkäksi? Haluatko tietää ominaisuudestasi enemmän? Tule Auroran kappelille 26.3. klo 18–20. Yhdessä voimme löytää vastauksia kysymyksiin, jotka ovat askarruttaneet mieltäsi. Illan pohjalta perustetaan vertaistukiryhmä. Mukana Kirsi-Marja Isotalo ja Tuula Jäppinen.

KUMMIN KAA -LEIRI Ikimuistoinen yhteinen leiriviikonloppu la–su 27.–28.4. Hilan leirikeskuksessa. Hinta 45 e/aikuinen, 20 e/3–14 v. lapsi. Tied. ja ILM. 1.4. mennessä: 050 511 0165 tai kirsi. kanerva@evl.fi.

LÄHDE RISTEILYLLE! Seurakuntamatka 18.–23.8. Risteilyreitti: Pietari–Neva–Valamo–Syväri– Ääninen–Kiži–Petroskoi–Mandrogi– Pietari. Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861.

LISÄÄ TAPAHTUMIA www.espoonseurakunnat.fi

Voit kerätä joko valitsemallasi asuinalueella oman aikataulusi mukaan

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 28.2. – 14.3.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Messu su 3.3. klo 11 kirkko. Santaharju, Knuutti, Puukko. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit Petroskoi-työn hyväksi. Messu su 3.3. klo 17 Soukan kappeli. Knuutti, Yli-Jaskari, Laulumieli-kuoro. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 6.3. klo 14 kirkko. Sinervo, Yli-Jaskari, Okra. Kirkkokahvit. Tuhkamessu ke 6.3. klo 18.30 kirkko. Knuutti, Olli, Yli-Jaskari, Okra-kuoro. Messu su 10.3. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Olli, Puukko. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit ja lounas lähetystyön hyväksi. Kohtaamispaikka-messu su 10.3. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Helvetti, taivas ja pelastus -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä to klo 18 kirkko. 7.3. Mitä helvettiä? Kristinuskon opetus kadotuksesta. Pastori, TT Kari Kuula.

Omaisten teemailta mielenterveyskuntoutujien läheisille ja aiheesta kiinnostuneille to 7.3. klo 17.30 Meriemy, Merenkäynti 3. Verkostokehittäjä Eija Suominen FinFami Uusimaa ry:stä: ”Omaisen jaksaminen”. Tied. TUKEA JA APUA diakoni Liisa Pohjonen, p. 040 547 Palveluajat ma klo 9–10 kirkko p. 09 1848. 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille kappeli p. 09 8050 6738. ja heidän omaisilleen yhteistyössä Ruokailu ma ja to klo 12–13 EspoonSPR:n vapaaehtoisten kanssa pe 8.3. lahden kirkko, lipunmyynti 11.30– klo 10–12.30 Soukan kappeli, parill. 12.30 ja ti klo 11–12 Soukan kappeli, vkot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija lipunmyynti 10.30–11.30. Hinta 3 e/ Siivonen 041 5341 706 aik., 1 e/ 3–14-v. Kultavilja yksinäisille, kotona asuvilAamupala ti klo 9–10 kirkko. le, liikuntarajoitteisille vanhuksille ti Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 klo 12–14 Soukan kappeli. Lounas ja kirkko. Vuoronumeroiden jako klo kahvit 5 e. Kuljetus järjestetään EL 91 x 160 mm 8.40. tarvittaessa. Tied. ja ilm. Eija Siivo-

MEILLÄ RUKOILLAAN… Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Arkiaamun rukoushetki ma-pe klo 8.50 kirkko. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko. Israel-rukouspiiri ti 12.3. klo 18.30 kirkko.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Raamattu- ja rukousilta pe 1.3. ja 15.3. klo 19 Iivisniemen seurakuntakoti, paritt. vkot. Miesten raamattupiiri to 7.3. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko. 28.2. Jumalan pelastussuunnitelma (Miika 6–7). 14.3. Nahum – Ninive saa ansionsa mukaan (Nah 1–3). Kirkkoherra Jouni Turtiainen.

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

nen 041 534 1706. Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe 8.3. klo 12.30–14 Soukan kappeli, parill. vkot. Mahdollisuus ruokailuun klo 12, 5 e/henkilö. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706.

Maisa Tervo 050 592 8388.

L10T

Sokea tässä haluaa sinulta johdatusta (SV 15:3) pe 1.3. klo 18.30 kirkko, Helena Yli-Jaskari.

Luukas 10 – Tapa elää -opetus to 21.3., 28.3., 4.4., ja 18.4. klo 10–12 kirkko. Perustuu ohjeisiin, jotka Jeesus antoi opetuslapsilleen lähettäessään heidät matkaan Luukkaan evankeliumin 10. luvun mukaan. Tied. ja ilm. viim. 7.3. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

LASKIAISMYYJÄISET

PIKKUVÄELLE

Hernekeittoa, karjalanpiirakoita, laskiaispullia, leivonnaisia, käsitöitä ja herkkukoriarpajaiset la 2.3. klo 11–14 Soukan kappeli. Tuotto lähetystyölle.

Zooppera-musiikkikertomus aasista ja Nooasta ti 26.3. klo 18 kirkko. Aasin tehtävänä on raahata lautoja rakennustyömaalle. Aasin lempiruokaa ovat porkkanat. Ne ovat niin ii-ihania... Mitä sitten tapahtuu? Kahvitarjoilu. Päiväkerhot 2–5-v. syksyllä 2019: Ilm. espoonseurakunnat.fi / Espoonlahden seurakunta / Lapset ja lapsiperheet / Päiväkerhot. Tied. leena. jarvinen@evl.fi, 041 535 6190. Kesäkerho pikkukoululaisille Kaskikappeli ja Iivisniemi 3.–19.6. klo 9–14. Hinta 80 e koko aika, 30 e viikko, sis. lämpimän ruuan. Ilm. viim. 3.3.: espoonseurakunnat.fi / Espoonlahden seurakunta / Lapset ja lapsiperheet / Kouluikäiset / Kesäkerhot

SIIONINVIRSISEURAT

LAULETAAN YHDESSÄ Toivotuimmat virret la 2.3. klo 12 Soukan kappeli. Virsitoivomuksia otetaan vastaan ennen tilaisuuden alkua. Laulukerhossa viritellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 12.3. klo 13 kirkko. Pullakahvit 1,5 e.

SINÄ OLET AARRE Naistenpäivätapahtuma su 10.3. klo 11 kirkko: klo 11 messu, klo 12.15 lounas, klo 13 puheenvuoroja aarteesta ja kätketystä aarteesta sekä taukojumppa ja esirukouspalvelu, klo 15 päätöskahvit. Hinta 10 e. Ilmoittaudu viim. su 3.3. eveliina. roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Eljan tuoli -ilta ke 13.3. klo 18.30 kirkko, ”Virret elämän eväänä”, oopperalaulaja Jorma Hynninen. Ke 10.4. ”Taneli-papin matka” rovasti Hans-Christian Daniel. Keskustelujen lomassa musiikkia, joka liittyy haastateltavien tarinaan ja on ollut heille merkityksellistä. Illan päätteeksi on tarjolla iltatee.

YHTEISVASTUUTAPAHTUMA Onnenpäivä la 16.3. klo 10–14 Soukan kappeli. Ulkona mm. lettuja, makkaroita, hevoskyytiä, sisällä kahvila, arpoja, ongintaa, kirpputori, pomppulinna, leivonnaisia, yhteisvastuutuotteita, kasvomaalausta, kasviskeittoa sekä kahvia ja pullaa. Varaa oma myyntipöytä Onnenpäivän kirpputorille viim. 8.3. liisa. pohjonen@evl.fi, 040 547 1848. Pöytävuokra 25 e Yhteisvastuun hyväksi.

LUKUPIIRI

POMPPULINNADISKO Hyvää musiikkia, herkkuja, kilpailuja, leikkejä ja tanssia ti 5.3. klo 16–19 kirkko. Tapahtuma on maksuton ja osa ”100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa” juhlavuotta.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta, Sode, Soukantie 13 Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20. Changemaker, ryhmä paremman maailman puolesta to klo 17.30: 28.2. ja 14.3. Vox Edeni -kuoro torstaisin, tied. heli.k.ojala@evl.fi, 050 438 0174. NN – Neuvottelutilan neulekerho ke klo 17–19. Käsitöitä omaksi iloksi ja yhteiseen hyvään. Haave-vertaistukileiri sukupuolivähemmistöön kuuluville ja identiteettiään pohtiville 15–22-v. nuorille 5.–7.4. Kirkkonummella. Hinta 60 e. Ilm. viim. 7.3. sodesode.fi. Lisätietoja hanne.malkki@evl.fi, 040 517 0629. Järj. Espoon seurakunnat, Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyö ja Transtukipiste.

Kirjana Ljudmila Ulitskaja, Iloiset hautajaiset ti 19.3. klo 18 kirkko. Tied.

Menokasvo

Tommi Hakala konsertoi Olarissa ja valmistautuu Ring-oopperarooliin Oopperalaulaja Tommi Hakala, esiinnyt konsertissa Olarin kirkossa. Millaista musiikkia esität? – Olarin kirkon konsertissamme Marita Viitasalon kanssa ohjelmassa on Ahti Sonnisen, Johannes Brahmsin ja Oskar Merikannon laulumusiikkia sekä Franz Schubertin ja Frederik Chopinin pianomusikkia.

Konsertin koko tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Mitä hyväntekeväisyyskonsertit merkitsevät sinulle?

Mitä urallesi kuuluu? – Kuluva kausi 2018–19 on ensimmäinen, jolloin en ole oopperanäyttämöllä sen jälkeen, kun aloitin SibeliusAkatemian oopperakoulutuksessa 1992. Nyt minulla on konserttiesiintymisiä. Lisäksi valmistaudun Richard Wagnerin Ring-oopperoiden kolmen ylijumalan roolihahmoon Suomen kansallisoopperan uudessa Ring-produktiossa, joka alkaa ensi syksynä. PAULA HUHTALA Konsertti Olarin kirkossa su 3.3. klo 16. Tommi Hakala, baritoni ja Marita Viitasalo, piano. Liput 20 e , tuotto kokonaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TOMMI HAKALA

Onko esittämilläsi lauluilla erityistä merkitystä sinulle? – Sonnisen ”Viisi laulua Raamatun sanoihin” on kirkkokonserttieni kantaohjelmistoa. Tätä laulusarjaa ovat laulaneet aikoinaan jo äitini ja hänen isänsäkin. Merikannon laulut ovat olleet mukanani aivan ensimmäisistä laulutunneistani asti ja palaavat yhä aika ajoin konserttieni ohjelmistoihin.

– Ne kuuluvat jokaisen musiikkia esittävän taiteilijan toimenkuvaan, ja niissä musisoiminen on ollut erittäin kiitollista ja antoisaa. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi tämä taitaa olla neljäs kerta, kun konsertoin, tällä kertaa Olarissa.

MENOT 28.2. – 14.3.

12 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

SIIONINVIRSISEURAT 10-vuotisseurat ma 4.3. klo 18.30 KilonRisti. Huom! Uusi kokoontumispaikka. Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi. Mukana Antti Kujanpää, Urpu Sarlin, Simo Juntunen ja Olli Nuosmaa. Illan isäntänä Anssi Siukosaari. Kahvi/tee klo 18.30, seurat klo 19.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Hiljainen aamupäivän hetki seuraavan sunnuntain Raamatun tekstin

LE 43 x 100 mm

MESSUT JA HARTAUDET Laskiaissunnuntain messu ja kirkkokahvit su 3.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Laskeudumme paastoon. Laaksonen, Yletyinen, Hyry. Messu ja kirkkokahvit su 3.3. klo 13 Karakappeli. T. Salo, Hyry. Tuhkakeskiviikon messu ke 6.3. klo 19 Leppävaaran kirkko. Paastonaika alkaa. Halutessasi saat otsaasi tuhkaöljyseoksella tehdyn ristin merkiksi katumuksesta ja parannuksesta. Pöyri, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 10.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. ”Sinä olet ääretön, sinä olet lähellä, sinä olet valo.” Lauluyhtye Kuiske, Pekka Nyman, lyömäsoittimet, Ilari Lähteenmäki, saksofoni, ja Outi Noponen, piano ja lauluyhtyeen johto. Vallivirta, Pöyri. Lastenpaikka pienimmille vieraille. Virsi ja messu su 10.3. klo 17 Perkkaan kappeli. Alanne, Latvanen. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30, ti 5.3. lähtien Karakappeli.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 3.3. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski. Tuhkamessu ke 6.3. klo 19. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio. Messu su 10.3. klo 10. Liturgia SallaMaria Viitapohja, saarna Inari Varimo, kanttori Anna Pöyhönen. Uuden nimikkolähettimme Aaro Rytkösen tehtävään siunaaminen. Avustajina Tytti Kohonen, Anna Poutiainen ja Markus Silvola. Kirkkokahveilla Aaro Rytkönen kertoo työstään Omanissa. Paaston ajan aamumessu ke 13.3. klo 8. Liturgia ja saarna Juha Virta. Matinkappeli: Colourful Christian Worship Matinmessu su 3.3. klo 17. Kaksikielinen messu, jonka jälkeen tarjolla iltapalaa. Liturgia Anna Poutiainen, saarna Jukka Raunu. Musiikki: Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band. Bilingual (Finnish– English) colourful worship. Fellowship and snack after the service. Messu su 10.3. klo 12. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, kanttori Anna Pöyhönen. Messun jälkeen vapaaehtoisten seurakuntalaisten

äärellä to 28.2. klo 10 Karakappeli. Kahvi/tee ja voileipää päätteeksi. 14.3. alkaen ajat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin. Tied.: merja.alanne@ evl.fi, 050 347 2548.

LEPPÄVAARAN KIRKKO REMONTTIIN Leppävaaran kirkkoa korjataan kuluvan vuoden aikana. Kirkon toiminnot siirtyvät remontin ajaksi edempänä erikseen ilmoitettaviin tiloihin.

DIAKONIALOUNAAT

Venäjäklubi pe 8.3. lähtien klo 17–20 KilonRisti.

Ilm. viim. 11.3. Riitta Türkmen, 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi.

VARTTUNEEN VÄEN KERHOT

JEESUS JA LUNASTUKSEN SALAISUUS -LUENTO

Ti klo 13–14.30 Karakappeli. To klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Kahvia, hartaus, ohjelmaa, juttelua. Kahvila eläkeläisille parillisten viikkojen ma klo 13–14.30 Uuttu. Hyvän mielen kahvila ikäihmisille pe 8.3. klo 12–14 Nuortentila Siipi. Myös muuta ohjelmaa. Järj. Leppävaaran Martat.

MIESTEN ILTAMAT

Joka ti ja to klo 11.30–12.30 Karakappelissa ti 5.3. lähtien (to 28.2. ei lounasta).

Mies, tule jakamaan ajatuksia muiden miesten kanssa to 7.3. klo 18 Uuttuun. Ei ennakkoilm. Vetäjä Pauli Paananen, 045 633 7065.

KIRKON REMONTIN ALTA SIIRTYVIEN RYHMIEN JA KUOROJEN KOKOONTUMISPAIKAT

LASKIAINEN JA PAASTO – RAJOITTAVATKO MAAILMAN RESURSSIT RUOKAVALIOTANI?

Kahvila eläkeläisille ma 4.3. lähtien klo 13–14.30 Uuttu. Raamattupiiri ma 4. ja 11.3. klo 18.15 Lasten kappeli Arkki. Kirkon lähetyspiiri ti 5.3. lähtien klo 13 Lasten kappeli Arkki. Naisten Pankin kirjallisuuspiiri ti 12.3. lähtien klo 18 Sellon kirjasto. Raamattuaiheinen pienryhmä ke 6. ja 13.3. klo 18.30 KilonRisti. Kuoro kaikille ke 13.3. lähtien klo 18.30–19.45 KilonRisti. Kirkkokuoro to 7.3. lähtien klo 10 Karakappeli. Olotilan käsityöpiiri ke 6.3. lähtien klo 10–12.30 Perkkaan kappeli. Raamattu- ja lähetyspiiri to 7.3. klo 12 Lasten kappeli Arkin kahvitila. Kamarikuoro to 7.3. lähtien klo 18 Perkkaan kappeli.

Kilon kristittyjen avoin ilta to 7.3. klo 18 KilonRisti Markku Kojon johdolla. Kahvitarjoilu.

valmistama messulounas. 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki Tankkauspaikka, diakoninen messu messun ajan. Liturgia ja saarna: 28.2. ti 12.3. klo 16. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, 14.3. Antti MaliJarmo Jussila. Midmonth recharge nen. mass for your spiritual life! Tarjolla Liikuttava perhemessu la 2.3. klo 10. matalan kynnyksen yhteinen messu Liturgia ja saarna Inari Varimo, klo 16 ja sen jälkeen kirkkokahvit. kanttori Päivi Hakomäki, Mini- ja Coffee served afterwards. Satakielet sekä Ova et Pulli. Messun Olarin kappeli: Messu su 10.3. klo 12. jälkeen lounas ja liikunnallinen Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, perhetapahtuma. kanttori Mikko Niinikoski. MITÄ ON USKONTOJEN Chapple, Iso Omena: Risteys torstaiVÄLINEN DIALOGI? sin. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo OL 21 asti91 x 95Miten mmrauhaa voidaan rakentaa? (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). Tule kuulemaan lisää ja tutustumaan

RUNOSTA ILOA ELÄMÄÄN! Runopiiri ti 5.3. klo 18 Karakappeli. Lahjamarjatta Korhonen.

ELÄMÄSI VÄRIT? Vasemman (tai oikean) käden maalarit la 9.3. klo 12 KilonRisti. Ilm. viim.1.2.: heli.siltakorpi@evl.fi tai 040 537 687. Hinta 15 e/kerta.

ARKIYSTÄVÄKSI-KURSSI Vapaaehtoistyöstä uutta sisältöä elämään! ArkiYstävä-toimintaan perehdyttävä kurssi la 23.3. klo 10–15 Karakappeli. Hinta 5 e sis. kurssimateriaalin ja kevyen lounaan.

uuteen nimikkolähettiimme Aaro Rytköseen (Suomen Lähetysseura) su 10.3. Olarin kirkon messun jälkeen kahveilla klo 11–12.30 Aaro kertoo työstään Omanissa.

LIIKETTÄ NIVELIIN! -PERHETAPAHTUMA Liikunnallinen perhetapahtuma, joka alkaa liikuttavalla perhemessulla la 2.3. klo 10–13, Chapple, Iso Omena. Lounas (aikuiset 3 e, lapset ilmaiseksi) tarjolla klo 10.45–12.15. Liikuntapisteet avoinna klo 11–12.30. Huom! Leikkitila ei ole avoinna tapahtuman aikana.

IHANIEN NAISTEN ILTAPÄIVÄ Musiikkia, hemmottelua, yhdessäoloa Naistenpäivänä pe 8.3. klo 13–15, Chapple, Iso Omena. Yhteistyössä Asukastalo Kylämajan kanssa.

OMAISHOITAJIEN TEEMAPÄIVÄT



Tule kuulemaan omaishoidosta perjantaisin 8.3.–29.3. klo 12.30– 14.30 Olarin kirkon kerhosiivessä. Mahdollisuus osallistua hartauteen klo 12.15. Pariskunnat voivat tulla yhdessä, sillä vapaaehtoiset huolehtivat hoidettavista, kun omaishoitajat kokoontuvat teeman ympärille. Kahvihetki klo 14. Päivät ja teemat: 8.3. Ajankohtaista omaishoidosta. 15.3. Mitä SPR tarjoaa omaishoidon tueksi? 22.3. Seurakunnan palvelut ja apu omaishoitajalle. 29.3. Omaishoitoperheiden palvelut ja omaishoidon näkymät.

Luentosarja uskosta, tiedosta ja tieteestä. Teologian tohtori Eero Junkkaala alustaa ke 13.3. klo 18 Karakappelissa. Kommenttipuheenvuoro dosentti, kirkkoherra Kalervo Salo. Kahvitarjoilu klo 18. Muut sarjan luennot: 27.3. ”Pyhän Hengen tehtävä” ja 10.4. ”Israel ja palestiinalaiskysymys tänään”.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Taaperokirkko pe 1.3. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Körö-körö-körötellen – joko ollaan perillä? Toiminnallinen kirkkohetki. Kirkkomehut ja -kahvit sekä leikkimahdollisuus. Arkin paja la 9.3. klo 10–14 Lasten kappeli Arkki. Askarrellaan kelkkoja, luistimia ja lumihiutaleita. Elämyksellinen kirkkohetki n. klo 11.30. Kirkkomehut ja -kahvit. Valoa ja iloa -perheleiri 12.–14.4. Velskolan leirikeskuksessa. Suunnattu perheille, joissa on 0–12-vuotiaita lapsia. Etusijalla Leppävaaran srk:n jäsenet ja uudet leiriläiset. Hinta: aikuinen 45 e, lapsi 3–12 v. 20 e. Ilm. viim. 12.3. www.espoonseurakunnat. fi/leppavaaran-seurakunta/lapsilleja-lapsiperheille.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

ALKUKIRKKO – KRISTILLISYYS ALKUKIRKON AIKAAN Kaksi iltaa Olarin kirkolla: To 14.3. klo 18 Kristuksen kirkko kaikkien elävien äitinä. To. 4.4. klo 18 Kristuksen kirkon tunnuspiirteet. Luennoitsijana ja keskusteluun johdattajana TT Juho Sankamo. Mukana pastori Juha Virta.

ÄITIEN VIRKISTYSILTA Mukavaa rentoa tekemistä, saunomista, iltapala sekä iltahartaus 31.3. klo 16–20 Hvittorpissa. Kuljetus kimppakyydein. Hinta 5 e. Ilmoittautuminen 18.3. mennessä mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

PUUHISLEIRI 1–4-LUOKKALAISILLE Tule viettämään kesäloman ensimmäistä viikkoa mukavassa seurassa Hilan leirikeskuksen maisemissa to 6.6.–su 9.6. Hinta 45 e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteesta nuori. chapple.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI TALLINNAN BIRGITTALAISLUOSTARISSA Pe 29.3. – su 31.3. Kuuntele itseäsi. Hiljaisuus on yksi mahdollisuus kuunnella oman elämänsä sydänääniä, levähtää suorituspaineiden keskellä ja olla rauhassa Jumalan edessä. Ilmoittautuminen 21.3. mennessä antti.kruus@evl.fi Hinta 140 e maksetaan paikan päällä. Jokainen varaa ja maksaa itse lauttamatkansa, kun varmistus retriitistä on tullut. Lähtö pe 29.3. klo 16.30 lautalla Länsisatamasta.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Perhetapahtuma Suvelassa Yhteisvastuutapahtumaa vietetään Suvelan kappelilla laskiaissunnuntaina 3.3. Ohjelmassa muun muassa khmerinkielinen esitys, muskarihetki, lelukirppis, arpajaiset, perhemessu ja herkkumyyntiä. Paikalla myös halikoiria ja paloauto. Yhteisvastuutapahtuma su 3.3. klo 13–15 Suvelan kappelilla, Kirstintie 24. Lue lisää tuomiokirkkoseurakunan ilmoituksista. s. 10.

Pomppulinnadisco Espoonlahdessa Laskiaistiistaina 5.3. alakouluikäisten Pomppulinnadisco Espoonlahden kirkolla tarjoaa hauskanpitoa, leikkejä, kilpailuja ja musiikkia. Tapahtuma on osa 100 vuotta iloa - koululaiset kirkossa -juhlavuotta. Vapaa pääsy. Pomppulinnadisco ti 5.3. klo 16–19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 3.3. saarna Hanna Vanonen, lit. Tuomi, kantt. Marte. Messun osia viittomakielellä. Su 10.3. saarna Tuomi, lit. Kuula ja kantt. Marte.

KESKUSTELEVAT NAISET Ihmisten erilaisuuden hyväksyminen, Kari Kuula. To 28.2. klo 14 Sebastoksessa.

GRANUT-MESSUT To 28.2. ja to 14.3. klo 19 kirkossa, Kuula, Holkerinoja ja Rohkimainen, nuorten bändi.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30 Sebastoksessa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 4.3. klo 18.30 Sebastoksessa.

MENOT 28.2. – 14.3.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Perhemessu su 3.3. klo 10. Tapiolan kirkko. Tiihonen, Ristimäki, Jokivuori. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut. Jesse Viinikangas, viulu. Messun jälkeen ilmastolounas, kasviskeitto. Viikkomessu ke 6.3. klo 8. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Malkamäki. Tuhkamessu ke 6.3. klo 19. Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu. Messu su 10.3. klo 10. Tapiolan kirkko. Koivisto, Kallio, Jokivuori. Pyhäkoulu. Negrospirituaaleja a cappella laulavat Tapiolan seurakunnan Gospelmamat sekä Vuosaaren seurakunnan Uusi laulu -gospelkuoro. Anglikaaninien messu englannin kielellä su 10.3. klo 12.30. Tapiolan kirkko. Viikkomessu ke 13.3. klo 8. Tapiolan kirkko. Salmensaari, Jurmu.

KESKIVIIKKOKERHO Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13. Ke 6.3. Amalia – Tositapahtumiin perustuva musiikkidraama naisesta lähetystyössä Ambomaalla 1800-luvulla. Amalian roolissa esiintyy laulaja-lauluntekijä ja musiikkiteatterin ammattilainen Rosa Nyman.

READING CIRCLE IN ENGLISH

We read three books and discuss about them. Our discussion sessions will be held mondays 4.3., 1.4. and 29.4. at 19.00–20.30 at Kauniainen Church. Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Hengellinen matkakumppanuus, past. Anne Huoponen ti 5.3. klo 13 yläsalissa.

TUHKAKESKIVIIKON HILJAISUUDEN MESSU Ke 6.3. klo 19 kirkossa, Taizé-lauluja, rukousalttarit, ehtoollinen. Messussa mahd. saada tuhkaristi otsaan tai käteen paastonajan merkiksi. Tuomi, Palolahti, Rohkimainen ja avustajia.

ENGLISH DISCUSSION GROUP On Wednesday 6.3. at 18.30–20.00 at Kauniainen Church. Wed 6.3. Loneliness in the city. How many people do you need to be happy? Wed 13.3. How does your personal history shape your present life? Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula.

TEATTERI-ILTAPÄIVÄ Heli Laaksosen kamarinäytelmä ”Sylvia, Tuija ja Laulava patja”, näyttelijä Marjatta Rinne ja lausuja Eija Nurmio la 9.3. klo 15–17 Sebastoksen toimitilassa. Näytelmä on riemastuttava kertomus kaiken voittavasta ystävyydestä ja elämästä, joka kannattaa elää loppuun saakka. Näytelmän jälk. kahvitarjoilu ja mahd. keskusteluun. Lippu 10 e Yhteisvas-

Muissa rooleissa nähdään Markus Bäckman, Päivi Mattila ja Osmo-Matias Ojanen. Ke 13.3. Suomalaiset taiteilijat ja Italian vetovoima 1890-luvulla 1/2. Taidehistorioitsija Virve Heininen.

RYHMÄT JA PIIRIT Kohtaamispaikka to klo 12.30. Tapiolan kirkko. Tied. Sanna Kohtala, 050 452 2874. Lukupiiri ti klo 13. Tapiolan kirkko. Ohjaaja Riitta Linnapuomi. Mieli maasta -ryhmä ke klo 18. Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105. Hanna-rukouspiiri joka toinen ma, 4.3. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Lähetyspiiri joka toinen ti, 12.3. klo 13. Tapiolan kirkko. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Tapiolan kirkko. Senioreiden raamattupiiri pe 15.3. klo 13.30 Tapiolan palvelukeskuksessa, Länsituulentie 1 A. Miesten raamattupiiri kuukauden 1. ja 3. ti 18.30. Tapiolan kirkko. Seuraavat kokoontumiset 5.3., 19.3., 2.4. ja 16.4.

LAULUN JA RUKOUKSEN ILTA Ylistystä kaikilla kielillä! Ke 27.3. klo 18. Tapiolan kirkko. Tässä kaikille avoimessa kirkkoillassa on mahdollisuus suunnitella messuja yhdessä. Ota kalenterisi mukaan ja tule kuulemaan Sini Hulmin alustusta aisteista messussa. Kirkkoillassa laulamme hengellisiä lauluja ja voit rukoilla rukouspiirissä. Illassa mukana Anu Ristimäki ja Marianne Tiihonen.

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 13.3. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄÄJÄKSI Osallistu keräystempauksiin Tapiolan keskustassa pe–la 8.–9.3. tai 12.–13.4. Keräyskohteista tietoa sivulta yhteisvastuu.fi.

SIUNAUKSEN SADETTA -PERHETAPAHTUMA

Tapiolan ja Olarin seurakunnan pyhiinvaellusmatka Italiaan, Assisiin ja Roomaan 13.–20.5. Matkan teemoja ovat mm. varhaiskirkon taide, jumalanpalveluselämä, ekumenia, kirkon perinne, Franciscus Assisilainen ja muut kirkon pyhät ihmiset. Matkanjohtajina Ossi Tervonen ja Antti Kruus. Hinta 1 290 e (2-hh), 1 475 e (1-hh), sis. lennot, bussikuljetukset, majoitukset, opastuksen ym. Tied. Antti Kruus, sp@ anttikruus.com, 040 5460 844, www. espoonseurakunnat.fi/tapiolan-seu-

VÄRDEMETALLINSAMLING Har du ”skrotguld” eller udda smycken av brons, silver eller guld, som blivit liggande oanvända? Nu kan du donera dem till Gemensamt Ansvar! Värdemetall tas emot må. 25.2 och ti. 26.2 kl. 9–13 på Esbo sv. förs. kansli, Kyrkog. 10.

ILMOITTAUDU SYKSYN PÄIVÄKERHOON NYT Ks. info: kauniaistenseurakunta.fi.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 3.3. Karabacka kapell kl. 10. Kanckos, Wikman. Esbo domkyrka kl. 12.15. Terlinden, Kronlund. Sö. 10.3. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 10.30. Kanckos, Malmgren. Esbo domkyrka kl. 12.15. Terlinden, Wikman. Köklax kapell kl. 16 lovsångsmässa. Ahlbeck, Kronlund, lovsångsteamet.

Ilo olla yhdessä – positiivisen kasvatuksen kurssi vanhemmille ja kasvattajille. La 16.3. ja 30.3. klo 10–16 Tapiolan kirkolla. Hinta 50 e. Ilm. verkkosivuilla 2.3. alkaen. Mukaan mahtuu 16 hlöä. Tied. saara.latvala@ evl.fi. TA 43 x 106 mm

PYHIINVAELLUS ASSISIIN JA ROOMAAN

Su 10.3. klo 9.45 kirkon kerhorakennuksen päiväkerhotiloissa.

Kouluikäisten musaleiri 30.–31.3. Tied. tiro.rohkimainen@evl.fi.

POSITIIVISEN KASVATUKSEN KURSSI

Lipunnosto ke 13.3. klo 9 Kulttuurikeskuksen edessä, klo 10 seppeleenlasku Tuomiokirkon sankarihaudoilla. Muistojuhla klo 18. Tapiolan kirkko.

PYHÄKOULU

MUSALEIRI

rakunta/aikuiset/matkat-ja-retket. Ilm. info@elvetours.gr.

TALVISODAN PÄÄTTYMISEN MUISTOTILAISUUDET

ASKONSDAGSMÄSSA

Kansainvälisen työn ryhmä to 14.3. klo 12 kirkon yläsalissa. Sansan medialähetys ja työ Intiassa, Anitta Vuorela.

Muskarimessu ja perhetapahtuma la 9.3. klo 10–13. Tapiolan kirkko. Messun jälkeen avoinna erilaisia toimintapisteitä ja paikalla mm. paloauto. Tarjolla brunssi hintaan 10 e aikuiset, 3 e lapset 3–14 v.

tuun hyväksi. Paikkoja 30. Ilmoitt. kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai p. 050 500 9000.

MARTAT JA MARIAT

Södrik kapell on. 6.3 kl. 12. Terlinden, Wikman.

GEMENSAMT ANSVAR -MIDDAG Lagstad hembygdsgård fre. 8.3 kl. 18. Kaj-Mikael Wredlund berättar om GA. Musik med Nina Kronlund & Markus Malmgren. Tre rätters buffémiddag. Pris 35 e. Anm. senast 27.2, 09 8050 3000, el. esbosvenskaforsamling@evl.fi.

FAMILJEKLUBBAR Köklax kapell varje må, Sökö kapell varje ti, Mattby kapell varje to kl. 9.30–11.30.

SOMMARLÄGER FÖR KAUBARN 91 x 47 Dagsläger för 7–10-åringar i Matttby

kapell 3–7.6, 10–14.6 och 17–20.6 kl. 8.30–16.00. Max. 25 barn. Pris 1 v. 70 e, 2 v. 130 e, 3 v. 180 e inkl. lunch, mellanmål, program, material. Syskonrabatt 25 %. Övernattningsläger för 7–11-åringar på Mataskär 10–12.6. Max. 20 barn. Pris 45 e, syskonrabatt 25 %. Elektronisk anm. till alla läger t.o.m. 3.3, www.esboforsamlingar.fi/kom-med.

DAGKLUBBAR FÖR 2–5-ÅRINGAR Elektronisk anmälning till hösten 2019 1–31.3, esboforsamlingar.fi/ kom-med. Alla klubbar börjar 13.8: Carlberg, Ungdomsv. 10, Esbovikens kyrka, Skepparg. 8, Olars kyrka, svenska sidan, Olarsb. 4, Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstr. 2.

FÖRSAMLINGSLUNCH Olars kyrka, svenska sidan, ti 12.3 kl. 12–14. Pris 5 e.

ÖPPEN MOTTAGNING Esbo sv. förs. kansli, Kyrkog. 10, varje to kl. 10–12. Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal. mm

MENOT 28.2. – 14.3. EIJA HARJU

14 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Kirkoissa soi SU 3.3. Tommi Hakala, baritoni ja Marita Viitasalo, piano, klo 16 Olarin kirkossa. Sonninen – Schubert – Brahms – Chopin – Merikanto. Liput 20 e, konsertin koko tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tarinoita kaukaa -konsertissa klo 17 Leppävaaran kirkossa Clara Petrozzi, viulu, ja Claudia Graupner, piano, esittävät latinalaisamerikkalaista klassista musiikkia. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Romantiikan riemua! klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Franz Schubertin Saksalainen messu, duettoja, lyömäsoitin- ja puhallinmusiikkia. Vuosaaren seurakunnan Gaudium ja Espoon tuomiokirkon Chorus Domus -kuorot, Eeva Jurmu ja Anna Marte, laulu; Marja-Liisa Talja, piano ja urut; Espoon puhallinorkesteri joht. Simo Kanerva. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Åken jazzfestivaalin päätöskonsertissa klo 18 Kauniaisten kirkossa esiintyvät Julia Korkman, Claes Andersson ja Robi de Godzinsky. Liput 20 e.

TO 7.3. Yhteistä psalmilaulua klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Rukoushetki "Kristus on kaikki": Sanaa, rukousta ja psalmilaulua pappi Anita Kyönsaaren johdolla. Vapaa pääsy. Harmonikkakonserttoja kevätillassa klo 18 Suvelan kappelissa. Kalle Välimäen harmonikkaluokka Musiikkiopisto Juvenaliasta Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Syvänmerensukeltaja – Juicen virsikirjan helmiä klo 18.30 Laak-

solahden kappelissa. Lasse Halme & Deep Sea Divers. Laulu & laulun tarina – musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18.

LA 9.3. Kevään kaikua -kamarimusiikkikonsertti klo 18 Kauklahden kappelissa. Tuomas Perkkiö, sello ja Jarkko Sipilä, piano esittävät mm. Brahmsin ja Bachin musiikkia. Vapaa pääsy. Antoine Brumel: Maanjäristys klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Kamarikuoro Utopia. Pasunistit: Vesa Lehtinen, Esa Fagerholm ja Martti Vesola. Harvinainen tilaisuus kuulla renessanssimusiikin upea helmi, 12-ääninen "Maanjäristysmessu". Liput: 20/15 e.

MA 11.3. Ripariveisut -lauluilta klo 19 Kalajärven kappelissa. Make Perttilä ja Marja-Liisa Talja laulattavat nuoruusajan tuttuja ja rakkaita melodioita. Vapaa pääsy.

KE 13.3. Häivähdys Pyhää -päiväkonserttisarjassa klo 12 Tapiolan kirkossa EMOn nuoret taitajat Eero Vahtola, sello ja Veikko Hero, sello sekä Salla Karakorpi, piano esiintyvät. Kesto 30 min. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Konsertit joka toinen keskiviikko kevään ajan.

SU 24.3. Huomisesta kiitän -konsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa. Iro Haarla, piano ja Kristiina Olanto, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Lasse Halme on tutkinut Juice Leskisen sanoituksia ja kirjoittanut kirjan aiheesta. Hän esiintyy bändin kanssa Laaksolahden kappelissa to 7.3. klo 18.30.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Venäjäklubi kaikenikäisille pe

1.3. klo 17 Leppävaaran kirkko ja pe 8.3. lähtien klo 17 KilonRisti (os. Vanharaide 1). Lapsille peli- ja kerhotoimintaa. Vasta-alkajille raamattuopetusta sekä musiikkia aikuisten kesken. Isäntänä Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi. More info: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourfulespoo

Toivon Tori on Espoonlahden seurakunnan kirpputori, joka löytyy osoitteesta Soukankaari 8 B. Sieltä voi ostaa pikkurahalla esimerkiksi astioita, koruja, sisustusesineitä, lasten kirjoja, vaatteita ja leluja, kenkiä ja urheiluvarusteita. Toivon Tori on avoinna torstaisin klo 12–18 ja lauantaisin klo 11–15. Lue lisää aiheesta viereiseltä sivulta.

Apua & tukea Vertaistukea miehille LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Miesten iltamat. Sinä nuori tai vanhempi mies! Tule jakamaan ajatuksia muiden miesten kanssa to 7.3. klo 18 Uuttuun. Tapaamiset joka toinen to. Teemoina mm. isyys/ isäsuhde, parisuhde, seksuaalisuus. Ei ennakkoilm. Vetäjä Pauli Paananen, 045 633 7065.

Diakonialounaat Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja kappeleilla löydät täältä: www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea/talous/diakonialounaat ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kappelilounaat: Kappelilounas ma ja to klo 11–13 Auroran kappeli, os. Heiniemenpolku 1. Hartaus klo 11. Ateria: aikuiset 5 e, lapset 3–10-vuotiaat 2 e, alle 3-v. 0,50 e. Kappelilounas ti klo 11–12.30 Kauklahden kappeli, os. Kauppamäki 1. Alkuhartaus. Ateria: aikuiset 4 e, lapset 2 e (yli 3-v.) Kappelilounas ti klo 12–13 Suvelan kappeli, os. Kirstintie 24. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 3 e, lapset 1,5, e. Kappelilounas ti klo 12–13 Viherlaakson kappeli, os. Viherkalliontie 2. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 e, 3–10 v. 2 e, alle 3-v. 0,50 e. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Diakoniaruokailu ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, Soukankuja 3, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Hinta aikuiset 3 e ja lapset 1 e. Ruokailu 13.6. saakka, paitsi 15.4., 18.4., 22.4., 30.5., 3.6. ja 10.6. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 Espoonlahden kirkko. Vuoronumeroiden jako klo 8.40. Ilmainen aamupala Espoonlahden kirkon seurakuntakahvio ti klo 9–10, os. Kipparinkatu 8. Leipämessu ja soppalounas 29.3. ja 26.4. klo 10 Espoonlahden kirkko, os. Kipparinkatu 8. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonialounas joka ti ja to klo 11.30–12.30. Lounas peruttu to 28.2. kirkon remonttimuuton vuoksi. Lounaat jatkuvat 5.3. Karakappelissa. Hinta 3 e. Alkuhartaus/ruokarukous.

OLARIN SEURAKUNTA Diakoniaruokailu Tiistaisin klo 13–14 Matinkappelilla, Liisankuja 3 ja torstaisin klo 13-14 Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4. Hinta 3 e. Lipunmyynti alkaa klo 12.30. Diakonialounaan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tai joka kaipaa juttuseuraa. TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon lounas joka ti, Kirkkopolku 6. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 5 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. Ilmaiseksi. Maksuvapautus mahdollinen etukäteen diakonin kanssa sovittuna. Diakonian ajanvaraus 040 531 1011.

Kahvilat TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon Olohuone on avoin oleskelutila seurakuntalaisille ma, ke ja pe klo 10–14 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräykselle. Nauti päivän lehdestä ja kupposesta kahvia. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Kahvi/tee/kaakao 1 e, makea 1 e, suolainen 2 e. Tuotto Naisten Pankille ja lähetystyölle. Kaken kahvila joka pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala. Mukana seurakunnan työntekijä. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Piipahda kahvikupposelle – suolaista & makeaa, lehtiä & juttuseuraa! Café Aurora ma–pe klo 10–14 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1. Kahvia, makeaa ja suolaista, netti, lehtiä. Café Suvela ma–to klo 12–14 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Kahvi tai tee ja suolainen tai makea tarjottava 1,50 e. Myös erikoiskahveja saatavilla. Café Viheri ma klo 10−12 ja ke klo 12−14 Viherlaakson kappelissa, os. Viherkalliontie 2.Kahvi, tee 1 e/mehu 0,50 e. Purtavaa makea tai suolaista 1 e. Päivän Hesari luettavaksi. KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Maanantaikahvila ja vartin hartaus maanantaisin klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15, seurakuntien

toimitilassa Sebastoksessa, os. Kauniaistentie 11. OLARIN SEURAKUNTA Leipäkahvila: kahvin ja teen kanssa tarjolla artesaanileipomo Gateaun lahjoitusleivonnaisia perjantaisin klo 13–14.30 Matinkappelilla. Lisätietoja yhteisötyöntekijä David Caceres del Castillo, 040 538 4144. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Hyvän mielen kahvila ikäihmisille pe 8.3. klo 12–14 Nuortentila Siipi. Myös muuta ohjelmaa. Järj. Leppävaaran Martat. Perhekahvilat ma klo 9–11 Lasten kappeli Arkki, ti klo 9–11 Perkkaan kappeli, ke klo 9–11 Karakappeli; to klo 9–11 KilonRisti ja to klo 9–11 Uuttu. Varttuneen väen kerhot ti klo 13–14.30 Karakappeli. To klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Kahvia, hartaus, ohjelmaa, juttelua. Kahvila eläkeikäisille parillisten viikkojen maanantaina klo 13–14.30, 4.3. lähtien Uuttu.

Kirpputorit ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Toivon Tori -kirpputori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Otamme lahjoituksia kiittäen vastaan. Tied. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244. Facebook.com/toivetori. Torstain tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän omaishoitajilleen, lauantain tuotto nimikkolähettimme Joel Reinarun työn hyväksi Virossa. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Unelman kammari - kirpputori ja kahvila avoinna ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8. Otamme vastaan puhtaita ja ehjiä vaatteita, tekstiilejä ja kodin taloustavaroita. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17–19. Tervetuloa myös uudet käsitöistä innostuneet. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Olotilan käsityöpiiri ke 6.3. lähtien klo 10–12.30 Perkkaan kappeli. OLARIN SEURAKUNTA Matinkappelilla tiistaisin klo 11–13. Euron päivät kuukauden ensimmäisenä tiistaina: kassillinen tavaraa eurolla! Kirppiksen tuotot lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Minikirppikselle voit myös lahjoittaa tarpeettomaksi jääneet vaatteet ja tavarat. Lisätietoja diakoni Tytti Kohonen p. 050 365 3779.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Olivia Aino Alina Hakkarainen, Kasper Oliveri Kivistö, Frida Ruth Serafina Korhonen, Enni Iida Ailinea Laakso Siniluoto, Axel Heikki Mikael Pölönen, Aino Elena Joelina Rajasalo, Väinö Viljo Kasperi Rintala, Sylvia Aada Vilhelmiina Storås, Pekka Onni Olavi Turanvuori. Hautaan siunatut Jenny Matilda Laakso 95 v, Veikko Toivo Johannes Myrrä 78 v, Eeva Marjatta Salmi 75 v, Paula Hannele Tuulikki Brander 71 v, Anna Liisa Högström 69 v, Reijo Antero Kangas 55 v, Tuija Hannele Penttinen 54 v, Mika Juhani Koski 50 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Olivia Isabella Blomerus-Hirvikallio, Sofia Liliana Blomqvist, River Liam Jude Jessen, Kasper Tapani Oskari Kiviranta, Milja Merete Koski, Matilda Josefiina Misukka, Lilja Aurora Puheloinen, Tobias Viljo Tapio SokuraKuokka, Toivo Martti Juhani Tieaho, Saga Matilda Weckström. Hautaan siunatut Helga Sävel Vuorio 95 v, Kalervo

Saarela 93 v, Leena Inkeri Kuisma 78 v, Ilkka Samuli Johannes Porio 78 v, Yrjö Erkki Johannes Herranen 69 v, Niko Petteri Pihajoki 22 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Ayad Majid Hameed Al-Masoodi, Sebastian Heimo Halme, Elsi Maria Hoffmann, Leevi Eemil Severi Hyvönen, Linnea Emma Amanda Luhtala, Nuutti Viljami Nummiaho, Iida Kristiina Rauhamäki. Hautaan siunatut Outi Sinikka Hoffren 88 v, Toini Helena Levomäki 88 v, Saimi Kaarin Hyytiäinen 81 v, Helka Anneli Toropainen 78 v, Sirpa Marjatta Touronen 62 v, Tiina Johanna Viiala 56 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Alviina Sofia Aleksandra Hiironen, Diana Ellen Kristiina Murto, Maija Armi Amalia Stig, Hilla Ani Amanda Tielinen, Linnea Aino Edit Viitanen. Hautaan siunatut Bengt Rudolf Johansson 96 v, Annikki Korhonen 89 v, Lauri Kalevi Ruokosuo 89 v, Leena Riitta Ylihärsilä 86 v, Erkki Olavi Karjalainen 81 v, Milja Helka

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Helena Jalava 80 v, Asko Uolevi Jääskeläinen 76 v, Seija Sinikka Mättö 72 v, Marja Kaarina Elisabet Bäcklund 67 v, Antti Veikko Ahonen 66 v, Jaana Maritta Laukkanen 57 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Emma Leona Ingström, Fiona Ellen Johanna Keski-Kuha, Stella Aili Annikki Paananen. Hautaan siunatut Jussi Anttinen 91 v, Veijo Kullervo Koli 90 v, Jorma Mikael Hakkarainen 88 v, Jorma Heikki Ojanen 86 v, Lea Hilkka Tuulikki Korhonen 78 v, Pekka Tapio Emil Ekman 63 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Adam Elian Nikolai Ehrstedt, Melvin Erik Viktor Heikkinen, Milla Edel Kuusilinna, Vincent Leo Nouro-Ståhle, Frans Elias Akseli Öhman. Avlidna/Hautaan siunatut Nanna Antoinette Malmström 95 år, Bengt Edvin Eklund 84 år, Greta Anna Lisa Sandström 81 år, Hans-Olof Korsström 78 år, Mari-Ann Solveig Sundholm 75 år.

Seurakuntien yhteiset ArkiYstäväksi? Jos sinulla on aikaa tunti, kaksi viikossa tai kuukaudessa, ryhdy ulkoiluavuksi, juttukaveriksi yksinäiselle, oppaaksi näkövammaiselle tai kaveriksi maahanmuuttajalle. Tule kurssille oppimaan, millaista on olla ArkiYstävä. ArkiYstävä-kurssi järjestetään la 23.3. klo 10–15 Karakappelissa, os. Karakalliontie 12. Kurssilla tutustut toimintaan ja voit halutessasi aloittaa itse ArkiYstävänä. Kurssin hinta 5 e sis. kurssimateriaalin ja kevyen lounaan. Ilm. viim. 11.3.: Riitta Türkmen, 040 546 5198, riitta.turkmen@ evl.fi, tai Tiina Hietaniemi, 040 7636 599, tiina.hietaniemi@evl.fi. Startti vapaaehtoistoimintaan ti 19.3. klo 16.30–19 Sellon kirjaston aulassa. Tule tutustumaan vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksiin Espoossa. Mukana mm. Espoon

kaupungin vanhusten palvelut ja Espoon seurakuntien ArkiYstävä-toiminta. Ilm. viim. 13.3.: my.surveypal. com/startti032019 tai p. 050 540 3432. Diakonian retkipäivä kaikille virkistystä kaipaaville to 4.4. Velskolan leiri- ja kurssikeskukseen. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. Sitovat ilmoittautumiset 11.3.–15.3. diakoniatyöntekijöille: Ayda Meskanen, 040 5130 862 tai Anna Iivanainen, 050 4380 189. Retki on Espoon seurakuntien yhteinen ja etusijalla ovat ensikertalaiset. Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 14.3. klo 17.30–19.30 Nuortentila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Toivon Torilla voi tehdä yllättäviä löytöjä

oivon tori on yllätyksiä pursuava taivas. Espoonlahden seurakunnan kirpputorilla pöydät ja hyllyt pursuavat tavaroita, ja löytöjä voi tehdä pikkurahalla. Kirpputorilla on myytävänä muun muassa kauniita astioita, etnohenkisiä koruja, sisustusesineitä, lasten kirjoja, vaatteita ja leluja, kenkiä sekä urheiluvarusteita. Tarjolla on myös tekstiilejä sekä kotiin että mökille. Kerrostalon alakerrassa sijaitsevaa Toivon Toria ylläpitävät Espoonlahden seurakunnan vapaaehtoiset. Näin on ollut jo kymmenen vuotta. Vapaaehtoisia on kahdeksan, ja kaikkia yhdistää halu antaa aikaansa hyvän tekemiseen.

Muun muassa leluja ja lasten kirjoja on tarjolla Espoonlahden seurakunnan Toivo torilla Soukassa.

Sirkka Alila on ollut Toivon Torin vapaaehtoisena kaksi vuotta. Jäätyään eläkkeelle hän halusi tehdä jotain hyödyllistä. – Tykkään siivoamisesta. Joskus nuorena olin kaupassa töissä, joten kirpputorilla kerran viikossa päivystäminen on minulle mieluisaa puuhaa, hän kertoo. Rauha Väisänen on ollut kirpputorin vapaaehtoinen viitisen vuotta. Hän on ollut myös viemässä kirpputorin lahjoituksia Petroskoihin vammaisille lapsille ja nuorille. – Olen nähnyt, että meidän työllämme on merkitystä. Avustuskäynneillä välikätenä toimiminen on myös kasvattanut omaa intoani auttaa, Rauha Väisänen kertoo. ESPOONLAHDEN SEURAKUN NAN kirkkokuorossa laulava Kaija Tenhunen on ollut Toivon Torin vapaaehtoisena vuoden verran. Kirpputorista hän kuuli kuoron kautta. – Vapaaehtoisuus oman seurakunnan kirppiksellä tuntui luontevalta. Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa. Pidän kierrättämisestä. Tavaroiden laittaminen kauniisti esille tuo iloa silmälle, hän sanoo. Toivon Torin vapaaehtoiset ottavat vastaan, lajittelevat ja laittavat esille tavaralahjoitukset, joista pääosa tulee Espoosta.

Toivon Torin vapaaehtoisia yhdistää muun muassa halu antaa omaa aikaansa hyvän tekemiseen. Kuvassa Sirkka Alila (vas.), Rauha Väisänen ja Kaija Tenhunen.

Vapaaehtoiset muistuttavat, että kirpputorille voi lahjoittaa vain siistejä, ehjiä sekä puhtaita tavaroita ja tekstiilejä. Tilojen rajallisuuden vuoksi kookkaita sähkölaitteita ja huonekaluja ei oteta vastaan. Torin tuotolla autetaan vähävaraisia Petroskoissa ja Virossa. Kohteisiin viedään myös tavaralahjoituksia. Kirpputori on avoinna torstaisin ja lauantaisin, kummankin päivän

tuotto menee eri kohteisiin. TORSTAIN TUOTTO käytetään Petroskoin vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän omaishoitajiensa tukemiseen. Lauantain tuloilla autetaan Espoonlahden seurakunnan nimikkolähettien Joel ja Signe Reinarun tekemää työtä Tallinnassa Lääne-Nigulan alueella ja muuallakin Virossa. TEKSTI JA KUVA EIJA HARJU

Kiinnostaako sinua kierrätys ja diakoninen toisten auttaminen? Ota yhteyttä Espoonlahden seurakunnan kansainvälisen työn sihteeriin Eveliina Roznovskiin, s-posti eveliina. roznovski@evl.fi, p. 041 518 1244. Espoonlahden seurakunnan Toivon tori Facebookissa https:// www.facebook.com/toivetori Toivon Tori on avoinna torstaisin klo 12–18 ja lauantaisin klo 11–15 osoitteessa Soukankaari 8 B, Espoo. Maksuvälineenä käy ainoastaan käteinen.

16 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Mihin tekijät ovat kadonneet? VIIME VIIKOT on etsitty syitä tai jopa syyllisiä vanhustenhuollon ongelmiin. Viisi vuosikymmentä sitten elämäntapojen muutoksen myötä ja syntyvyyden säännöstelyä koskevan lain muutosten myötä tehtiin isoja päätöksiä. Silloiset suhteellisen korkeat syntyvyysluvut romahtivat 70-luvulla – vähennys vuodesta 1968 vuoteen 1973 oli noin 16 000 lasta. Pudotusta on nähty myös viime vuosina, kun on päästy lukumääräisesti jopa nälkävuosien tasolle. Tällaiset suuret muutokset vaikuttavat vasta vuosikymmenten mittaan. Ne näkyvät niin sanotussa huoltosuhteessa. Työssä käyviä ja palkkatuloa saavia on suhteellisesti entistä vähemmän koko väestöön suhteutettuna. Vaikka lukuja on mahdotonta kohdistaa mihinkään ammattiin suoraan, niin kaipaamme puuttuvia työntekijöitä, erään laskelman mukaan 4 200 hoitajaa. Aina voidaan puhua työtehtäviä vaihtaneista, mutta sekään ei selitä koko asiaa. Nyt puhutaan 0,5 hoitajan mitoituksen nostamisesta 0,7:ään hoidettavaa kohden. Tarvitsisimme oikeasti lisää suomalaisia. Lukuina olisi parempi puhua 5–7 hoitajasta kymmentä hoidettavaa kohden – heistä aina joku tai jotkut ovat konkreettisesti työvuorossaan paikalla. Poikkeuksellisen matalan syntyvyyden vuoksi aikanaan tulee puuttumaan monia tämän vuosikymmenen lapsia, joita kaipaisimme korkeaan ikään tultuamme tukemaan askeleitamme. Puheemme kaartavat lyhyen matkan, mutta tekomme vuosikymmenien päähän. Näistä kuvatuista väestöpolitiikan päätöksistä ja linjanvedoista on myös kysymys. Voiko niitä korjata ? Jouko Jääskeläinen valt. tri , kirkolliskokouksen jäsen Vantaa

Pop-messu on hengellinen AINO HELANDER arvosteli Soukan kappelin pop-messuja (K&k 14.2). Minusta on hyvä asia, että Espoonlahden seurakunnalla on tarjota erilaisia messuja. Olemme eri ikäisiä, uskontaipaleella eri kohdassa kulkevia

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? AFP / LEHTIKUVA PRAKASH MATHEMA

Viime talvena ohitin muutamana päivänä Kauppatorin laidalla vakiopaikallaan kyyhöttävän kuppimamman, kun lämpötila oli jopa –18 astetta ja koillistuuli erityisen pureva. Mihinkään uskontoryhmään tiukasti kuulumattomana kysyinkin lopulta yllättäen itseltäni: Onko siinä Jeesuksen aito olemus? Vihdoin kosketin koppuraiselta ja tiedottomalta vaikuttavan kärsijän kättä ja asetin siihen kympin setelin. Kiitokseksi hän pyyhkäisi rahalla otsaansa. Sama tilanne toistui saman mamman kanssa samassa paikassa muutama viikko sitten, jälleen ankarissa sääoloissa. Nyt hän sanoi kiitos. Havahduin vastaamaan itselleni vanhaan kysymykseeni: kyllä tästä kurjalta vaikuttavasta mutta kunnioitettavan sitkeästä ihmispoloisesta välittyy Jeesuksen loppuasema konkreettisemmin kuin siitä ristille asetetusta, epäaidosti kärsivästä ihmisestä, jonka voimme nähdä läheisen Tuomiokirkon edustalla pääsiäisenä esitettävässä kärsimysnäytelmässä. Totesinkin kuppimamman nyt kadulla selättäneen minut, kerjäämistä julkisesti vastustaneen hyvinvointiihmisen, henkisessä painissa jo kahdesti. Olavi Stenman

Mitä kuuluu kirkossa?

Nepalilaisten hindumiesten rukousrituaalissa kieritään pois Hanumante-joesta Bhaktapurissa Katmandun liepeillä 19. helmikuuta 2019. Matelu päättää Swasthani Brata Kathan -paaston, jonka sadat naiset ovat aloittaneet kuukautta aikaisemmin. Perinteellä uskotaan olevaan suotuisia vaikutuksia vauraan elämän ja onnellisen avioliiton saavuttamiseksi. Paasto pohjautuu hindutarinaan, ja sen on kritisoitu viljelevän naisvihaa.

ihmisiä. Meitä voivat puhutella eri asiat, eikä toinen silti ole parempi tai huonompi kristitty kuin toinen. Olen ollut muutaman kerran popmessussa. Messu oli välitön ja koskettava ja ainakin minusta hengellinen. Aira Häkkinen eläkeläinen , Espoo

Kuppimamma selätti minut kahdesti IHMISARVON SYVÄ nöyryyttäminen näkyy kaupungissamme. Tarkoitan tätä näkyä: EU&NATO -alueelta tul-

lut, todennäköisesti elinaikanaan pahimman alistuksen kokenut mamma, joka sydäntalvella kerjää lantteja kuppiinsa kyykyssä kyyhöttäen. Kirjoitettuani – yhtenä monesta – tätä ilmiötä vastustavan mielipiteen Helsingin Sanomiin jo lähes kymmenen vuotta sitten (HS 12.7.2009) olen mielipahakseni kohdannut saman sydäntä särkevän näyn joka talvi. Yksikään julkinen tai mahdollisesti hiljaisuudessa tehty yritys tämän säälintunnetta häikäilemättömästi hyväksi käyttävän kerjuutavan kieltämiseksi ei ole johtanut tulokseen. Miksi?

TUTTAVALLANI ON kuulolaitteista huolimatta huono kuulo. Hän käy mielellään kotikirkossaan. Saarnasta hän ei kuule mitään, mutta saa sen aina kirjoitettuna. Hän on uskollinen seurakuntalainen, jota seurakunta palvelee hyvin. Olen kahtena sunnuntaina kahdessa eri kirkossa saanut kokea, miltä tuntuu, kun en kuule saarnasta sanaakaan. Ja samoissa kirkoissa samoin korvin olen toisena sunnuntaina kuullut erittäin hyvin. Tästä olen päätellyt, että mikrofonin asettelu on ratkaisevaa. Kaikenikäisiä ja -kuuloisia seurakuntalaisia voisi mielestäni auttaa yksinkertaisesti siten, että pappi ja vahtimestari kokeilisivat etukäteen mikrofonin asettelua taatakseen kuuluvuuden kirkon takaosaankin. Ja mikä estää käyttämästä sinänsä hassunnäköistä poskimikrofonia, jonka käyttöön kannattaa opetella. Marjatta Katajamäki