Kirkko ja kaupunki 2019 04 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

28.2.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Saattohoito johdattaa kuoleman rajan yli – ja tyyli on vapaa

B1 Evoluutiobiologi Aura Raulo, 29, haluaisi panna ventovieraat pussailemaan tieteen nimissä

Mitä tehdä, kun mikään ei tunnu miltään? B 12

KIRJAILIJA KYLLIKKI VILLA 1923–2010

”Se, onko jokainen asia hoidettu vimpan päälle, on vähemmän tärkeää kuin se, että olen rakastanut lapsiani kovasti.” NYHTÖKAURAYRITYKSEN TOIMITUSJOHTAJA MAIJA ITKONEN URAÄIDIN SELVIYTYMISOPPAASSA (ATENA 2019)

Iankaikkisesti

”Äitiys ettei sitä vain sekoitettaisi pyykkiin ja tiskaamiseen ja siten heitettäisi lasta pois pesuveden mukana!”

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019 ”Mikä olikaan äitisi! Naarasleijona leijonien joukossa. Se lepäsi nuorten urosten keskellä pentujensa kanssa.” HESEKIELIN KIRJA VANHASSA TESTAMENTISSA

Rukous

Pääkirjoitus

RODEO

Luterilainen paastonihkeys LASKIAISTIISTAIN JÄLKEISENÄ keskiviikkona – sitä kutsutaan tuhkakeskiviikoksi – alkaa paasto. Se kestää pääsiäisyöhön asti. Paasto on ikivanha uskonnollinen tapa valmistautua suureen juhlaan tai elämän käännekohtaan. Sen tarkoitus on itsensä tutkiminen ja tilan raivaaminen sieluun. Vanhastaan paastoon on kuulunut myös ripittäytyminen.

”

ÄKKIPÄÄTÄÄN AJATELLEN paastoa voi pitää jonkinlaisena mielen konmarittamisena. Japanilaisen bestseller-elämäntaitoIHMINEN EI VOI kirjailijan Marie Kondon mukaan nimetty MIELLYTTÄÄ menetelmä kodin tavarapaljouden raivaaJUMALAA miseksi perustuu siihen, että kodin tavarat käydään yksitellen läpi ja säästeTEKEMÄLLÄ tään vain ne, jotka tuottavat iloa. SANKARITEKOJA. Paaston idea on juuri päinvastainen. KAIKKI ON ARMOA. Siinä luovutaan määräajaksi juuri sellaisesta, mikä tuottaa iloa: kylläisestä olosta, herkuttelusta, nautintoaineista. Luopumisen tarkoitus on pelkistää elämä äärimmilleen, jotta paastoaja oivaltaisi, mikä lopulta on sellaista, että ilman sitä eläminen olisi pahempaa kuin kuolema.

SITTEMMIN PAASTOA on luterilaisessa kirkossa yritetty elvyttää kaikenlaisten kampanjoiden avulla. Kannattaisi ehkä kokeilla sitä, että lopetettaisiin ”paastonajasta” puhuminen ja erilaiset etuliitepaastot ja ryhdyttäisiin reilusti paastoamaan tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen. Sama juttu adventtina: lopetetaan pikkujoulut torttuineen ja pipareineen ja paastotaan ennen joulua. Se kuuluu hyviin kristillisiin tapoihin. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi ISTOCK JA MARI AARNIO

PAASTO NÄIVETTYI jossain vaiheessa pois luterilaisuudesta. Se muuttui paastoamisesta ”paastonajan viettämiseksi”, mikä tarkoitti lähinnä sitä, että kirkonmenoissa pidättäydyttiin hallelujan laulamisesta. Luterilaisuudessa ajatellaan, ettei ihminen voi miellyttää Jumalaa uskonnollisilla sankariteoilla. Kaikki on armoa. Tämä selittää luterilaisten nihkeän suhtautumisen paastoon. Paaston voi kuitenkin nähdä toisin. Sen voi nähdä lahjana ja mahdollisuutena elämän suunnan tarkistamiseen.

”Minä suojelen sinua kaikelta mitä ikinä keksitkin pelätä.” Ultra Bra soi päässäni, kun tutustutan koiranpentua postilaatikoihin huomiokartioihin ja patsaisiin jotka näyttävät pimeässä möröiltä. Herra, suhtauduthan yhtä kärsivällisesti minun kummiin pelkoihini ja oikkuihini.

Onko aina pakko mennä treeneihin? Lasten harrastukset rytmittävät monen perheen arkea. Mutta pitääkö lapsen harrastaa? Ja mitä sitten, kun ei huvita? Aikuistenkasvatuslaitospodcastissa lapset ovat asiantuntijoita ja antavat vinkkejä sujuvampaan arkeen. Podcastia voi kuunnella iTunesissa, Spotifyssa ja Soundcloudissa.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 28.2.2019

numero 4

Seuraava lehti ilmestyy 14.3. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Päästöjen vähentämistä kannattaa vielä yrittää Ilmastotutkija Laura Riuttasen johtama työryhmä haluaa kirkosta hiilineutraalin. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Onko kirkko valmis liittymään edellä kävijöihin ilmastonmuutoksen torju misessa, Laura Riuttanen? – Tämä testataan kirkkohallituksen täysistunnossa tällä viikolla sekä seurakunnissa tulevina vuosina. Kirkon energia- ja ilmastostrategiaa valmistelleen työryhmän saama palaute on ollut hyvin myönteistä: ihmiset ovat kokeneet toivoa herättävänä, että kirkko sitoutuu ilmastonmuutoksen hillintään. Konkreettiset tavoitteet myös motivoivat. Tapaamisissa olen havainnut, että ilmastotavoitteilla on piispojen ja kirkon muun johdon tuki. – Ilmastonmuutoksen torjuminen on kaikin puolin kannattavampaa kuin sen torjumatta jättäminen ja siinä tarvitaan kaikkia. Kirkko on merkittävä yhteiskunnan toimija, jolla on noin 6000 rakennusta, 170 000 hehtaaria metsää ja neljä miljoonaa jäsentä.

Kirkko haastaa suomalaisia kam panjalla, joka kutsuu tekemään henkilökohtaisen ekopaastolu pauksen. Kannattaako ilmasto katastrofin torjumista enää yrittää? – Kannattaa yrittää, sillä jokainen aikaansaatu päästövähennys on pois ilmakehää lämmittämästä. Jos ilmaston lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteeseen kahden asteen sijaan, sadat miljoonat ihmiset säästyvät inhimilliseltä kärsimykseltä. Voimme myös pelastaa korallit ja monta muuta eliölajia, eikä Grönlannin peruuttamaton sulaminen välttämättä käynnisty. – Itse en ole vielä ehtinyt tehdä ekopaastolupausta, mutta voisin ehkä olla ostamatta mi-

2 3

Mihin asiaan Helsingin seura kuntien pitäisi tarttua ensimmäi seksi, jos ne haluavat olla hiili neutraaleja vuonna 2030? – Suurin osa seurakuntien päästöistä tulee kiinteistöjen lämmittämisestä. Öljylämmityksestä pitäisi luopua ja seurakuntien tulisi siirtyä fossiilittomiin energianlähteisiin myös sähkön kulutuksessaan. Ruoan ja liikkumisen ilmastoystävällisyyteen pitäisi kiinnittää huomiota kaikessa toiminnassa. Käydäänkö poliittista ilmasto keskustelua oikeista kysymyksistä? – Puolueiden tavoitteista löytyy hiilineutraali Suomi vuoteen 2030 mennessä. Tämän saavuttaminen vaatii konkreettisia toimia ja poliittista ohjausta, esimerkiksi tukien uudelleenohjausta. – Monet kaupungit ja kunnat ovat lähteneet ilmastotalkoisiin tosissaan. Tahtoa on ja edelläkävijöitä kuunnellaan.

”

VOIMME PELASTAA KORALLIT, EIKÄ GRÖNLANNIN PERUUTTAMATON SULAMINEN VÄLTTÄMÄTTÄ KÄYNNISTY. LAURA RIUTTANEN

tään, mikä ei ole aivan välttämätöntä. Muutenkin olisi hyvä keskittyä olennaiseen ja karsia turha häly.

Millainen on iltarukouksesi? – Siunaan lapset joka ilta, kun he menevät nukkumaan. Se on rakkauden osoitus. ■

Ilmastotutkija Laura Riuttanen toimi kirkon energia- ja ilmastostrategiaa valmistelleen työryhmän puheenjohtajana. Kirkkohallituksen täysistunto otti kantaa työryhmän ehdotukseen tiistaina 26.2. Lue uutinen täysistunnon päätöksestä: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

4 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Lauttiksesta tulee yhteinen olotila, sanoo Lauttasaaren seurakunnan pappi Sirpa Tolppanen. Kuva: Antti Alanen

Seurakunta avaa tilan Lauttiksessa Lauttasaaren kirkko menee kesällä pariksi vuodeksi peruskorjaukseen, joten seurakunta tarvitsee väistötilan. Korvaava tila löytyi uudesta kauppakeskuksesta. Kirkkoherranvirasto siirtyy Lauttikseen maaliskuussa, ja paikasta tulee myös muiden seurakunnan työntekijöiden työtila. Kauppakeskuksessa on suunniteltu pidettävän esimerkiksi hetkipalveluksia, vauvamuskareita ja arvokeskusteluja. 92 neliömetrin tilassa ei ole varsinaista kappelia, mutta kirkon sakastista on sinne tuotu alttari ja risti. Suunnitelmissa on antaa tila perjantaisin nuorisolle kokoontumispaikaksi.

Kirkko ja kaupunki mukana vaalitentissä Sivistys, syrjäytyminen ja sote-uudistus. Siinä kolme pääteemaa pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen vaalikeskustelulle. Tilaisuus järjestetään 6.3. kello 15 Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin kampuksella Kalasatamassa. Sitä voi seurata suorana tapahtuman yhteistyökumppanin eli Kirkko ja kaupungin verkkosivuilta Kirkkojakaupunki.fi. Keskustelijoina ovat Paavo Arhinmäki (vas), Eva Biaudet (rkp), Simon Elo (sin), Antti Kaikkonen (kesk), Elie El-Khouri (kd), Sari Multala (kok), Mika Niikko (ps), Maria Ohisalo (vihr) ja Pilvi Torsti (sd). Tapahtuman juontavat Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja Eurooppanuorten liittohallituksen jäsen Hanna Kivimäki.

Tuomiokirkon urkuremontti valmistui Helsingin tuomiokirkon pääurut ovat olleet alkuvuoden remontissa ja kirkkosali suljettuna arkipäivisin urkuremontin vuoksi. Korjaustyöt on saatu valmiiksi suunniteltua nopeammin ja Tuomiokirkko on ollut avoinna normaalisti maanantaista 25.2. alkaen. Kirkko on auki joka päivä kello 9–18.

Oikaisu Kirkko ja kaupungin numerossa 3 kerrottiin pääkaupunkiseudun kirkkovaltuustojen puheenjohtajista. Jutussa todettiin virheellisesti, että Heikki Sorvari olisi toiminut aiemmin Espoon yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Näin ei ole, vaan Sorvari on toiminut varapuheenjohtajana. Puheenjohtajana toimii Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin nimittämä kirkkoherra, tällä hetkellä Kalervo Salo.

Tomi Saari kokkaa joka päivä eri kirkolla Helsingin seurakunnissa syödään yhdessä. Viikoittain on tarjolla jo 30 ateriaa eri paikoissa.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

aanantai: Toimintakeskus Jenny Malminkartanossa. Menu: kananrinta kookoskermakastikkeessa, kurkumariisi, salaatti, kahvi ja pulla. Ruokailijoita 48. Länsi-Helsingin seurakuntien yhdessä palkkaaman kokin Tomi Saaren työviikko alkaa Malminkartanosta. Toimintakeskus Jennyn pikku keittiössä vallitsee aamupäivällä aikamoinen vilske. Saari ja kolme vapaaehtoista, Maritta, Raija ja Marjatta, valmistavat lounasta. Kädet käyvät, suut käyvät, ja välillä nauretaan. Keittiö sijaitsee oikeastaan olohuoneen nurkassa. Punaisella sohvalla ja nojatuoleissa istuu jo muita vapaaehtoisia ja diakoniatyöntekijöitä juttelemassa. – Minulla on joka päivä eri tiimi, eri keittiö, eri asiakkaat sekä eri ruoka. Tänne Jennyyn suunnittelen aterian etukäteen jo per-

jantain tukkureissulla, koska täällä ei vielä käytetä hävikkiruokaa, Tomi Saari kertoo. Hävikki on kauppojen lahjoittamaa ylijäämäruokaa, joka on menossa pian vanhaksi, mutta on vielä hyvinkin syömäkelpoista. Helsingin seurakunnissa on tällä hetkellä 30 viikoittaista ruokailua, ja niistä viidessä hyö-

”

JENNYN OLKKARISSA ON SYÖTY YHDESSÄ EURON LOUNASTA JO VUOSIA.

dynnetään hävikkiruokaa. Tämä Waste & Feast -ruokailu (”hävikki & juhla”) on laajenemassa useampiin seurakuntiin, kunhan kauppojen kanssa saadaan sopimuksia tehtyä.

Saari on ammattilainen, joka on toiminut useissa eri ravintoloissa kokkina, keittiömestarina ja keittiöpäällikkönä. Hän piti omaa lounaspaikkaa Kauniaisissa 13 vuotta. Nykyistä työtään hän innostui hakemaan kahdesta syystä. Ne ovat yhteisöllisyys ja hävikki. – Hävikki on aarreaitta! Koskaan ei tiedä, mitä ruokaa tulee. Kerran saimme savurautua, kerran taas tuoretta tonnikalaa. Mutta jos tuleekin 60 putkiloa wasabitahnaa ja rikkinäinen linssipaketti, niin pelkästään niistä on vaikea tehdä ateriaa. Siksi varastossa on oltava perusaineksia. – Eteeni tulee aineksia, joita en olisi koskaan itse ostanut. Sitten kehitän niistä jotain hyvää. Onhan minulla täällä ”kovalevyllä” ruokaohjeita 30 vuoden ajalta, Saari nauraa koputtaen päätään. Jennyn Olohuoneessa on syöty yhdessä euron lounasta jo vuosia. Vapaaehtoisia on mukana iso porukka. Kun ”Martat” touhua-

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Yhdessä syöminen lievittää yksinäisyyttä Helsingin seurakuntayhtymässä on aloitettu kaksivuotinen ruoka-avun kehittämishanke, joka verkostoi yhteen monenlaisia ruoka-avun toimijoita. Yhteiset ateriat ovat osa hanketta. Kirkkolounaat juontavat juurensa jo 1990-luvun laman aikaisista työttömien ruokailuista. Myös Yhteisvastuukeräykselle on kerätty kauan rahaa sunnuntailounailla. – Yhdessä syöminen lievittää yksinäisyyttä. Voi löytyä vertaistukea eri elämäntilanteisiin, ja kirkon kynnys madaltuu. Myös työllistäminen on tärkeä osa ruokailutoimintaa, sanoo hankkeessa työskentelevä yhteisödiakoni Jukka-Pekka Vaittinen. Edullinen ruoka auttaa vähävaraisten ihmisten toimeentuloa. Iltaruokailut helpottavat pikkulapsiperheiden arkea. Ruokailuissa ei kuitenkaan tahdota lokeroida ihmisiä, sillä kuten Vaittinen sanoo, seurakunta on olemukseltaan kaikkia tasapuolisesti mukaan kutsuva yhteisö. Hävikkiruuan laajeneva käyttö tuo ruokailuihin ekologisen ulottuvuuden. Suomessa arvioidaan syntyvän ruokahävikkiä 400 miljoonaa kiloa vuodessa, eniten kotitalouksissa. Hanke on osa seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutosta.

- Tykkään siitä, kun tässä työssä on eri paikat ja ihmiset eri päivinä, sanoo Haagan, Kannelmäen, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakuntien yhteinen kokki Tomi Saari.

vat keittiössä, ”Mariat” juttelevat ihmisten kanssa, myös hiljaisimpien ja yksin istuvien kanssa, ja pitävät tunnelmaa yllä. Jalmar on tehnyt lumityöt ja vienyt roskat, Erja soittaa pianoa salissa, Harri laulaa alkuvirren, Tuula ja Kaija kiikuttavat annoksia katettuihin pöytiin, Birgitta rahastaa euron maksun. – Monien mielestä pöytiin tarjoilu on ihanaa, aivan kuin olisi ravintolassa, mainitsee diakoni Heidi Metsälä, joka on aina mukana Jennyssä. Hyväntuuliset eläkeläiset Lahja ja Paula ovat Jennyn vakioasiakkaita. – Ruoka on hyvä ja seura on hyvää. Tämä on sellainen mielenterveyden hoitopaikka! Täällä tapaa erilaisia ihmisiä, sanoo Lahja. TIISTAI: PITÄJÄNMÄEN kirkko. Menu: lohiseljanka tai samettinen porkkanasosekeitto, voileivät. Ruokailijoita 56. Toisin kuin Malminkartanossa, Pitäjänmäen seurakunnassa lounastarjoilu on uutta toimintaa. Joukko kiinnostuneita kävi syksyllä yhteisövalmennuksen, ja heistä on muodostunut vapaaehtoisten ydinryhmä. Yhteisöruokailua organisoimaan seurakunta palkkasi syksyllä puolipäiväisen diakonin, Siiri Luoman. – Tänä aamuna kävimme Siirin kanssa tukussa ostamassa raakaaineita. Matkalla päätin päivän ruuan, ja onneksi tukusta löytyi tällä kertaa lohta, Tomi Saari sanoo.

Puolenpäivän jälkeen kapea takkahuone on täynnä ruokailijoita. Kattilan ääressä seisova kokki saa kehuja keitosta ja vitsailee asiakkaiden kanssa. Syömässä käy myös lapsiperheitä. Esteri ja Janne piipahtivat lounaalle ensimmäistä kertaa pienten poikiensa Hanneksen ja Armaksen kanssa. Hyvä ja halpa ruoka aamupäivän kerhon jälkeen sekä poikien leikkikavereiden tapaaminen ilahduttivat perhettä. Kaksi euroa on yhdelle paljon ja toiselle vähän. Siksi kassalla voi ostaa aterialipukkeen myös jollekin tarvitsevalle, joka saa sen käyttöönsä diakoniatyöntekijän kautta. – Lounas on avoin kaikille alueen asukkaille, emmekä halua rajoittaa sitä tietylle ihmisryhmälle, Siiri Luoma kertoo.

kurssilainen Pauli kattaa pöytiä työharjoittelujaksolla. Hedelmäsalaattia valmistava Susanna kuorii vesimelonin muovista ja haistaa. Hän pyytää Tomiakin haistamaan. – Pois heti! kuuluu tuomio. Hävikkiainesten kanssa ollaan hyvin tarkkana laadusta ja hygieniasta. Kuormasta löytyy hyvää lehtikaalia. Tomi leikkaa sitä hienoksi, pyöräyttää öljyssä, maustaa chilillä, suolalla ja hunajalla ennen paistamista. Hän muistelee sunnuntain hauskaa tapausta. – Tein Kannelmäen kirkolla sop-

KESKIVIIKKO: MUNKKIVUOREN kirkko. Menu: maa-artisokkakeitto tai jauhelihakeitto, voileivät, hedelmäsalaatti, kahvi ja bostonpulla. Ruokailijoita 64. Munkkivuoren seurakunnan ToivonBistro käyttää hävikkiruokaa. Työkokeilija Susanna ja suntio Marko hakevat kuorman tiistaina. He lähettävät ”saaliista” kuvia kokille suunnittelun avuksi. – Saatiin paljon maa-artisokkaa. Siitä tulee kasvisruoka, kertoo Tomi Saari. Jauhelihakeiton lihat ostettiin. Aamupäivällä kirkon keittiössä on tilaa. Tomi ja Susanna kokkaavat siellä kahdestaan. Suntio-

RUOKAA TULEE.

”

HÄVIKKI ON AARREAITTA! KOSKAAN EI TIEDÄ, MITÄ KOKKI TOMI SAARI

palounaan Yhteisvastuukeräyksen avaussunnuntaina. Olipa ensimmäinen kerta urallani, kun tekemäni ruoka on oikein kirkossa kuulutettua! Sillä pappi kuulutti saarnan jälkeen, että tarjolla on porkkana-linssikeittoa fenkolitwistillä Yhteisvastuun hyväksi. Susanna on myös ravintolaalan ammattilainen. Hän toimi pitkään vapaaehtoisena seurakunnassa ja on nyt työkokeilussa tiistaista torstaihin. Hän haluaa oppia lisää hävikkikokkauksesta.

TORSTAI: HUOPALAHDEN kirkko. Menu: borshkeitto, voileivät, kahvi ja pulla. Ruokailijoita 37. Huopalahden kirkolla tarjotaan illansuussa diakoninen ateria. Tomi Saari kokkaa tänään Tonin kanssa, joka on Haagan seurakunnan monipuolinen ja ahkera vapaaehtoinen. Yleensä mukana on kolmantena Silja, mutta tänään hän ei pääse. Miehet pyöräyttävät myös talkookeiton YV-lipaskerääjille lauantaiksi. Salin puolella joukko aktiivisia eläkeläisnaisia kattaa pöytiä ja asettelee lahjoitusleipää esille. Sitä saa ottaa mukaan, samoin kuin muuta ruokaa, jos sitä jää. Ateriasta ei kerätä edes nimellistä maksua, koska väki on vähävaraista. Paikalla on myös vapaaehtoisia raha-asiain neuvojia, jos joku tarvitsee apua. Kun hiljainen väki lusikoi höyryävää keittoa salissa, Saari ehtii istahtaa alas ja pohtia hetken hävikkiruokaa. – Mistä hävikki johtuu, meistä kuluttajista vai kauppiaista? Täytyykö meidän esimerkiksi saada espanjalaisia mansikoita talvella? Tai toisaalta, haluaisimmeko me syödä talvella pelkkää naurista? – Vaikka olen hävikkikokki, niin meidän yhteinen tavoitteemme tässä ruokaprojektissa on, että hävikki vähenisi ja loppuisi. Tästä puhuimme myös palaverissa ruokakauppojen kanssa. Saari toimii Haagan, Kannelmäen, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakuntien kiertävänä kokkina.■

6 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Kuole man rajan yli Saattohoidossa tuetaan sekä potilasta että hänen omaisiaan. Kohtaamisissa on kaipaus usein vahvasti läsnä. TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA ESKO JÄMSÄ

oisinaan klisee pitää paikkansa. Yksi sellainen on sairaalapappi Kristiina Hannulan mukaan sanonta, että ”kuoleman edessä kaikki ovat tasa-arvoisia”. Kuoleman edessä myös ihmisten ajatukset kiertyvät samantyyppisiin kysymyksiin. Hannula kertoo, että kohtaamisissa kuolevan kanssa on kaipaus usein vahvasti läsnä. Kaipaus kohdistuu menneeseen elämään, arvokkaisiin hetkiin ja omaisiin, joista on pakko erota. Moni kuoleva suree sitä, ettei hän voi enää kauaa elää yhdessä puolisonsa, lastensa ja lastenlastensa kanssa. Tosilla taas korostuu kaipaus taivaaseen, pois tästä elämästä. YKSI UNIVERSAALI aihe on oman elämän merkitys, ja elämän merkitys ylipäätään. Joku näkee elämän merkityksen lapsissaan, joku lähimmäisissä, joku taas katsoo asiaa ikuisuuden perspektiivistä. – Hengellisyys antaa monelle kuolevalle tunteen siitä, että hän on isommissa käsissä ja että joku kantaa kuolemankin ylitse, Kristiina Hannula sanoo.

”

KUOLEVALLA SAATTAA OLLA TARVE PUHUA, MUTTA HÄNTÄ VOI PELOTTAA, ETTÄ PUHUMALLA VAIKEISTA AIHEISTA HÄN LISÄÄ LÄHEISTENSÄ AHDISTUSTA JA SURUA.

– Jotkut taas pohtivat, onko kuoleman jälkeen yhtään mitään. Epäilyistä huolimatta moni saa hengellisen ulottuvuuden läsnäolosta toivoa ja turvaa. Järjen epäuskon keskelle laskeutuu ihmisen ymmärryksen ylittävä rauha. Viime aikoina on puhuttu paljon vanhuksista, mutta saattohoidossa on myös nuoria ihmisiä. Erityisesti heidän huolensa kohdistuu oman tilanteen lisäksi usein myös jäljelle jäävän puolison ja lasten hyvinvointiin, toimeentuloon ja tulevaisuuteen. Toisinaan kokemus elämän epäoikeudenmukaisuudesta saattaa olla voimakas. Näin voi olla esimerkiksi nuorella ihmisellä. Toisaalta jäljellä olevan elämän lyhyys voi yllättää ikään katsomatta. – Moni yli 70-vuotiaskin kokee, että elämä jää kesken ja vanhuus odotettua lyhyemmäksi, Hannula toteaa. Vaikka moni kuoleva pohtii elämän peruskysymyksiä, kaikki eivät halua niitä käsitellä. Jokainen

Olipa potilaan toiveena syvällinen pohdinta tai kahvikupin ääressä rupattelu, sairaalapappi Kristiina Hannula toimii kuolevan ehdoilla.

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Messu ja Heikki Nenosen kirkkoherran virkaanasettaminen sunnuntaina 10.3.2019 klo 10 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12

Lisää hengellistä tukea

Helsingin seurakunnat ovat kouluttaneet koti sairaalan kanssa 48 vapaaehtoista. He tukevat sekä potilaita että omaisia yhdessä seurakuntien 42 työntekijän ja neljän kotisairaalan sairaala papin kanssa. Viime vuonna vapaaehtoiset aloittivat seura kuntien työntekijöiden tukemina 35 saattohoito suhdetta. Helsingissä alkaa uusi saattohoidon vapaa ehtoiskoulutus. Siihen kaivataan etenkin ruot sinkielisiä vapaaehtoisia. Suomenkielisiä vapaa ehtoisia etsitään erityisesti Herttoniemen, Munkkiniemen ja Lauttasaaren alueilta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 19.3. mennes sä: Kristiina Hannula p. 050 402 2723 tai vapaa ehtoistyo.fi/helsinki.

Piispa Teemu Laajasalo, saarna ja virkaanasettaminen Kirkkoherra Heikki Nenonen, liturgia Kanttorit Olli Mönttinen ja Hanna Autio Psalmilaulajat ja saksofonitrio Ava Lämpimästi tervetuloa messuun ja juhlakahville Haagan seurakunta

Tuomasmessu joka sunnuntai klo 18

3.3. Kirjailija, terapeutti Tommy Hellsten saarnaa, Meri-Anna Hintsala liturgina. Musiikissa Inna Vintturi ja lasten ja nuorten kuoro Taatelit Mari-TorriTuomisen johdolla.

tuomasmessu.fi

Viime vuonna Helsingissä kuoli kotonaan 176 potilasta. Tämän mahdollistaa potilaan kodissa järjestettävä saattohoito. Avosairaanhoidon hoi totiimiin kuuluvat kotisairaalan lääkärit ja sai raanhoitajat sekä sairaalapapit. Perushoitoa antavat kotihoidon työntekijät.

10.3. Kirjailija, pastori Saattohoito Saattohoito on osa palliatiivista eli oireenmu kaista hoitoa, ja se ajoittuu potilaan viimeisiin päiviin tai viikkoihin. Palliatiivisella hoitolinjal la tarkoitetaan vaihetta, jossa sairauden kulkuun ei enää voida olennaisesti vaikuttaa. Tällöin hoi don päämäärä on lievittää niin potilaan kuin lä heistenkin kärsimystä ja vaalia heidän elämän laatuaan. Nykyään saattohoitoa annetaan yhä useam min kuolevan omassa kodissa kotisairaalan kaut ta. Varsinaisen sairaalahenkilökunnan lisäksi saattohoitotiimiin saattaa kuulua henkisestä ja hengellisestä tuesta vastaava sairaalapappi tai tukemiseen koulutettuja vapaaehtoisia. Hyvään saattohoitoon kuuluu henkisen tuen ohella oireiden tehokas ja oikeaaikainen hoito, esimerkiksi riittävä kipulääkitys.

Miia Moisio saarnaa, Pirkko Järvinen liturgina. Musiikissa Markku Pihlaja ja Tuomaskuoro Hilkka Kangasniemen johdolla.

9.3. klo 17

Ehtookellot Kallion kirkossa. Lempeää laulua, rukousta, ehtoollinen. Soppasunnuntai laskiaisena, minituomaat ja messujatkot. Lisätietoa tuomasmessu.fi

Tuomasmessu

@Tuomasmessu

Mikael agricolan kirkko › TehTaankaTu 23, helsinki › raTikka 1,2,3 ja bussiT 14,18,21

Tiistai 12.3. 19 Temppeliaukion kirkko

Esa Kotilainen A J AT U S L A P S I vapaa pääsy TÖÖLÖN SEURAKUNTA

on yksilö, ja saattohoidossa on huomioitava kunkin potilaan tarpeet. – Potilas saattaa tarvita apua kuolemanpelon, yksinäisyyden tai ahdistuksen käsittelyssä. Monille hengellisyys ja usko antavat suurta turvaa. Joku toinen taas kaipaa kahvitteluseuraa. Tarpeet ovat erilaisia, ja niitä kunnioitetaan, Hannula sanoo. OMAISET OVAT saattohoidossa tärkeitä, mutta monesti kuoleva kaipaa myös omaa rauhaa. – Joskus kuolevaa helpottaa, kun omainen ei ole hänen kanssaan ihan koko ajan. Kuolevalla saattaa olla tarve puhua, mutta häntä voi pelottaa, että puhumalla vaikeista aiheista hän lisää läheistensä ahdistusta ja surua. Tällaisissa tilanteissa hänen on helpompi avautua jollekin ”tuntemattomalle” kuten papille tai saattohoidon vapaaehtoiselle, Kristiina Hannula sanoo. Hän kannustaa omaisia huolehtimaan omasta jaksamisestaan. – Kannattaa luottaa siihen, että myös muiden kuin omaisen antama tuki lohduttaa ja tuo turvaa. Omaisen ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, jos hän jättää potilaan ja vapaaehtoisen saattotyöntekijän tai papin kerran viikossa pariksi tunniksi kahdestaan. Joskus on hyvä tehdä hetki jotakin muuta. ■

Gaius ravintolat Muistotilaisuudet sekä lounasravintola- ja pitopalvelut Helsingissä ja Vantaalla • Honkanummen

hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki

Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310

• Malmin

hautausmaa Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavutie 2, Helsinki

www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/

8 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Masennuksen kautta kirjai Kirjoittaminen auttoi Tuuli Salmista masennuksesta toipumisessa. Aluksi hän kirjoitti pienille lapuille luontoon ja valoon liittyviä huomioita. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

yyrialainen turvapaikanhakija Wael pakenee vastaanottokeskuksen ahdistavaa ilmapiiriä. Pakomatka ei suju hyvin, sillä hän loukkaa itsensä ja myöhemmin hänet pahoinpidellään. Huonokuntoisen Waelin löytää Johannes, joka auttaa häntä äitinsä Olga kanssa. Tällaisista tapahtumista alkaa Tuuli Salmisen uusi romaani Rannalla poika. – Mietin, onko minulla oikeutta mennä syyrialaisen nuoren nahkoihin. Mielestäni on kuitenkin arvokasta, että edes yrittää asettua toisen henkilön asemaan, Salminen sanoo. Hän päätyi kirjoittamaan syyrialaisesta turvapaikanhakijasta, koska oli seurannut intensiivisesti Syyrian sodan vaiheita. – Sodat ovat aina tragedioita. Minua on koskettanut erityisesti tämä pitkään jatkunut Syyrian tilanne. Olen katsonut paljon siihen liittyviä uutisia ja dokumentteja. Ja tietysti muutaman vuoden takainen pakolaiskriisin symboliksi noussut valokuva kuolleesta pojasta rannalla järkytti, Salminen kertoo. – Aloin miettiä, mitä turvapaikanhakijat kokevat tullessaan pimeään ja kylmään Suomeen. Tänne asettuminen ei varmasti ole monestakaan syystä helppoa. Tähän talveen osuu hätkähdyttävästi se, että kirjassa Waeliakin piinannut toinen turvapaikanhakija syyllistyy alaikäisen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Oulun tapaukset ovat järkyttäneet Salmista syvästi, sillä hänen kirjoittaessaan kirjaansa ei maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia ollut juurikaan tullut ilmi. ROMAANIN TOINEN teema on masennus. Turvapaikanhakijoita auttava psykiatrina työskentelevä Olga masentuu kiusaamisen ja muiden vastoinkäymisten vuoksi. Lopulta hän romahtaa täysin. Tuuli Salminen haluaa osoittaa, että kuka tahansa voi sairastua masennukseen. – On ikävää, että ihmisiä luokitellaan monissa asioissa esimerkiksi iän, ammatin ja taloudellisen aseman perusteella. Masennus on Salmiselle tärkeä teema, koska hänellä itsellään on ollut syviä masennuskausia. Ne alkoivat parikymppisenä. – On vaikea kuvailla, millaista se

Uudessa romanissaan Tuuli Salminen menee nuoren syyrialaismiehen nahkoihin.

on. Pahimmillaan masennus on sitä, että yrittää pitää silmät auki ja hengittää. – Nuorena minulla oli hirveä kynnys hakea apua, koska masennuk-

sesta ei puhuttu yhtä avoimesti kuin nyt. Sopivan terapeutin löytäminen oli myös hankalaa. Salminen sai psykiatrista apua, ja myöhemmin hän löysi kirjoittamises-

ta apukeinon masennuksesta toipumisessa. Hän alkoi ensin kirjoittaa pienille lapuille muun muassa luontoon ja valoon liittyviä huomioita. Niistä hän siirtyi muistikirjoihin, ja vähitel-

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

MUISTI-ILTA

lijaksi

MUISTILUOTSI JÄRJESTÄÄ YHTEISTYÖSSÄ MM. AIVOLIITON, ETELÄ-SUOMEN SYDÄNPIIRIN, MUISTIPUISTON JA TOIMIVAN KODIN KANSSA MUISTI-ILLAN.

”

Maanantaina 11.3.2019 klo 17.30

Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21 B

Muistisairauksen hoito tänään Yleislääketiedeiden erikoislääkäri Ari Rosenvall (muistisairauksen erityspätevyys) Minimessut aulassa klo 16.30 Vapaa pääsy! www.alzhki.fi

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

TUULI SALMISTA on aina kiinnostanut perheiden sisäinen dynamiikka. Rannalla poika -romaanissaan hän kuvaa suomalaisia ja syyrialaisia perhekuvioita. Romaanin Olga on muuttanut tyttärensä ja poikansa kanssa Helsingistä vanhaan merenrantakaupunkiin. Kun tarmokas Meri-tytär lähtee Italiaan aupairiksi, äiti ja perheen poika Johannes lamaantuvat. Parikymppinen Wael puolestaan muistelee omaa ristiriitojen täyttämää perhettään Syyriassa ja myöhemmin pakolaisleirillä. Salminen kertoi perheestä myös esikoisromaanissaan, liki pari vuotta sitten julkaistussa Surulinnussa, joka oli Helsingin Sanomien esikoispalkintoehdokkaana.

ELÄMÄ ON HARVOIN TÄYSIN AUVOISTA, JA ON KIINNOSTAVAA KUVITELLA, MITÄ ERILAISTEN IHMISTEN MIELESSÄ JA VÄLILLÄ TAPAHTUU.

– Minua kiinnostavat pienet, tiiviit yhteisöt. Perhe-elämä on harvoin täysin auvoista, ja on kiinnostavaa kuvitella, mitä erilaisten ihmisten mielessä ja välillä tapahtuu. – Surulintu sijoittui Helsinkiin, mutta nyt halusin mennä oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja sijoitin uuden romaanini tapahtumat muualle. Yli viisikymppinen Salminen uskoo, että elämänkokemuksesta on hyötyä kirjoittamisessa. – Teini-ikäisen pojan äitinä pystyn eläytymään sekä aikuisten että nuorten maailmaan. Täytyy silti sanoa, että Rannalla poika -romaanissa kuvaamaani nuorten chattikeskustelua ei ollut helppo kirjoittaa. Jos olisin kirjoittanut keskustelun siihen tyyliin kuin teinit oikeasti tekevät, ei siitä olisi tajunnut mitään.

len hän alkoi kirjoittaa pidempää tekstiä. Saatuaan kirjoittamisestaan hyvää palautetta Salminen rohkaistui lähettämään romaanikäsikirjoituksensa kustantajalle.

PITKÄÄN IT-ALALLA työskennellyt Tuuli Salminen ei ole tällä hetkellä kokopäivätyössä, sillä hän haluaa aikaa kirjoittamiseen. – Olen suorittajaluonne, ja minun on vaikea laittaa itselleni rajoja. Tarvitsen samanlaisena toistuvaa kontrolloitua arkea. Olen pyrkinyt edistämään hyvinvointiani myös vaatimalla itseltäni vähemmän. Parasta työaikaa Salmiselle ovat aamut. Sen jälkeen hän jatkaa kirjoittamista päivän mittaan vaihtelevasti. Kirjoittamisen välillä hänen on päästävä liikkumaan luontoon, jossa hän kuvaa kameralla kaikkea mahdollista näkemäänsä. ■

Saga kutsuu viihtymään keskiviikkona 6.3.2019 klo 13 - 15

Saga Munkkiniemen väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin sekä kauniiseen palvelutaloomme ja vapaana oleviin asuntoihimme. Tiesittehän, että tarjoamme vakituisen asumisen lisäksi tilapäistä asumista. Esittelykierros joka keskiviikko klo 13 kaikissa Saga-palvelutaloissa. Lämpimästi tervetuloa! Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä ja varaa oma esittely: maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

Ehdolla eduskuntaan? Annamme vaali-ilmoituksille 30 % hinta-alennuksen. Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Janna Laiho p. 050 374 8174, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme. Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi! Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

10 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Yksinäisten kaupunki sisältää koskettavia tarinoita. Yhdessä kohtauksessa nuori leski (Veera Railio) kärsii yksinäisyydestä. Taustalla näkyy hänen edesmennyt puolisonsa (Ari-Matti Hedman).

Kaiken keskellä yksin Lähelläsi asuu monta yksinäistä ihmistä. Siitä kertoo musiikkiteatteri Kapsäkissä nähtävä Yksinäisten kaupunki. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

irjailija Eppu Nuotio alkoi jo vuosia sitten seurata suomalaista julkista keskustelua yksinäisyydestä. Hän luki aiheesta kaiken, mitä sai

käsiinsä. – Olen myös kiertänyt Suomen kouluissa ja nähnyt niissä lasten ja nuorten yksinäisyyttä. Tiedän itse nuoruudestani, miltä tuntuu jäädä joukon ulkopuolelle. Minulle avuksi tuli nuorisoteatteri. Sen jälkeen taide on ollut tukipuuni, josta olen pitänyt kiinni. Yksinäisyyden teema tuli Nuotiolle mieleen, kun säveltäjä Jukka Nykänen kysyi, mistä aiheesta he tekisivät seuraavan yhteisen teoksensa. Nykänen innostui teemasta. Nuotion mukaan Yksinäisten kaupunki kuvaa sitä, miten paljon yksinäisyyttä mahtuu tiiviisti rakennettuun kortteliin tai lähiöön. – Samalla kadulla, meitä lähellä, voi asua monta yksinäistä ihmistä. Jokaisella heistä on oma tarinansa, sillä yksinäisyyttä on monenlaista. EPPU NUOTIOTA AUTTOI Yksinäisten kaupungin kirjoitusvaiheessa Niina Junttila, Turun yliopiston kasvatustieteen apulaisprofessori. Hän on yk-

sinäisyystutkimuksen uranuurtajia Suomessa ja kirjoittanut aiheesta kirjat Kavereita nolla ja Kaiken keskellä yksin. Yksinäisyys on tutkimusten mukaan lisääntynyt Suomessa eri ikäryhmissä. On puhuttu jopa kansansairaudesta. – Yksinäisyys kuormittaa elimistöä samalla tavalla kuin pitkittynyt stressi. On pystytty osoittamaan, että se nostaa ennenaikaisen kuoleman riskiä yli 20 prosenttia. Yksinäisyys on täten suurempi riskitekijä kuin esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, ylipaino tai ilmansaasteet, Junttila kertoo. Yksinäisiksi itsensä kokevat ihmiset ovat kuvailleet tuntevansa syvää ahdistusta ja elämän merkityksettömyyttä, kun kukaan ei huomaa eikä välitä. Heillä on myös häpeän ja epäonnistumisen tunteita. – Yksinäisyyden tunne on aina subjektiivinen kokemus. Se on tunne, jota helposti vähätellään, jos siitä kertovalla näyttää olevan ihmisiä ympärillään, Junttila sanoo. – Nykyään ihmisten odotetaan olevan valtavan sosiaalisia. Moni luo kontakteja ja verkostoja sosiaalisen median kautta. Some voi toisaalta myös

lisätä emotionaalista yksinäisyyttä, jos isosta kontaktiverkostosta huolimatta puuttuu se läheinen ihminen, jonka puoleen voi kääntyä silloin, kun tarvitsee tukea. Junttila näkee yksinäisyyden taustalla myös ystävyys- ja sukulaisuussuhteiden höllenemisen. Erityisesti elämän kriisit, kuten avioero tai puolison kuolema, voivat tuoda yksinäisyyden tunteita. Joku voi tuntea itsensä yksinäiseksi lapsesta saakka.

”

YKSINÄISYYS KUORMITTAA ELIMISTÖÄ SAMALLA TAVALLA KUIN PITKITTYNYT STRESSI. TUTKIJA NIINA JUNTTILA

– Tietynlainen arkuus ja sisäänpäin kääntyneisyys saattavat myös periytyä. Lapsihan oppii vanhemmiltaan mallin, miten ollaan yhteydessä muihin ihmisiin, Junttila sanoo. SURULLISESTA AIHEESTA huolimatta ei tiedossa ole synkkää musiikkiteatteria. Eppu Nuotio ja Jukka Nykänen ovat pyrkineet katsomaan aihetta toivon vinkkelistä – ja on mukana ripaus huumoriakin. – Jukan sävelkieli on myös sellaista,

että lauluihin tulee väkisinkin valoisia sävyjä. Toivo on niissä sisään sävellettynä, Nuotio sanoo. Nykänen vahvistaa, ettei tulossa ole surullisten ja masentavien laulujen kavalkadia. – Musiikki kumpuaa minulla aina tarinasta. Epulla on taito kirjoittaa niin monimuotoista tekstiä, että se tuo myös sävellyksiin tunteiden kirjon. Yksinäisten kaupungin ohjaa musikaalin grand old maniksi kutsuttu Kurt Nuotio, Eppu Nuotion aviomies. – On hienoa, että saimme Kurtin ohjaajaksi. Tutustuin häneen jo 1990-luvun lopulla tehdessämme Les Miserables -musikaalia, Nykänen kertoo. – Kurt on ollut prosessissa vahvasti mukana. Hän on kommentoinut, kun jotain on saatu valmiiksi ja auttanut paljon teoksen muokkaamisessa, Eppu Nuotio sanoo. Pariskunta on asunut jo pitkään Berliinissä ja viihtynyt siellä hyvin. Voi kuitenkin olla, että lähiaikoina Suomi kutsuu heitä. Syynä on se, että he haluavat olla lähellä lapsiaan. Yksinäisten kaupungissa esiintyvät Emmi Hatjasalo, Ari-Matti Hedman, Veera Railio ja Mikael Saari. Ylen Uuden musiikin kilpailusta tuttu Saari on uusi kasvo Kapsäkin lavalla. ■ Yksinäisten kaupungin ensi-ilta ke 13.3. klo 19 Musiikkiteatteri Kapsäkissä, Hämeentie 68. Asiantuntijavieraana yksinäisyystutkija Niina Junttila.

Pussailun

ASIANTUNTIJA Evoluutiobiologi Aura Raulo, 29, tutkii pussailevia hiiriä, järkyttää Oxfordin yliopistossa pyjamahousuillaan ja nokittelee ateistiguru Richard Dawkinsille.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SAM CORNISH

un Aura Raulo oli rämpinyt Madagaskarin sademetsässä pari kuukautta, hän rakastui. – Mikään ei ollut niin kiinnostavaa kuin seurata kymmenen tuntia päivässä makeja ja kirjoittaa havainnot ylös. Hurahdin tutkimukseen täysin. Viisi kuukautta metsässä se-

koittaa pään. Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta kandiksi valmistunut Raulo sai apurahan työelämään tutustumista varten. Ajatuksena oli lähettää opiskelija hoitamaan Talvivaaran kaivoksen jälkiä Kainuuseen, mutta Raulo halusi seikkailla. Hän järjesti itsensä amerikkalaistutkijoiden apuriksi puoliapinoiden pariin keskelle Intian valtamerta.

”

Olisimme varmaan kuolleet ilman paikallisia oppaita.

– On ollut helpotus huomata, että kun haahuilee avoimin mielin ilman tarkempaa suunnitelmaa, päätyy kiinnostaviin paikkoihin, Aura Raulo sanoo.

Raulo päätyi lukemaan biologiaa vähän sattumalta. Opiskelu on ollut hänelle aina helppoa, ja hän sai hyvät pohjatiedot biologiaan Helsingin luonnontiedelukiosta. Kolme ensimmäistä yliopistovuotta Raulo mietti ahdistuneena, mitä hän oikeasti haluaisi tehdä. Epävarmuus lakkasi häiritsemästä vasta iilimatojen kansoittamassa, kuumankosteassa metsässä. – Tutkijat lähettivät minut ja amerikkalaisen tytön sademetsään pelkkien ohjeiden

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

kanssa. Olisimme varmaan kuolleet ilman paikallisia oppaita. Raulon ja amerikkalaisen opiskelijan piti selvittää, miten makien muut perheenjäsenet kuin emo hoitavat poikasia. Kävi kuitenkin niin, että ma kit eivät vielä kuukausienkaan tarkkailun jälkeen saaneet jälkikasvua. Raulo keksi kaverinsa kanssa alkaa tutkia sitä, minkälainen yhteys makien ystä vyyssuhteilla on niiden suolistomikrobeihin. – Mietimme teltassa, että entä jos olemme sosiaa lisia siksi, että voisimme jakaa hyviä bakteereja. Aloimme kerätä makien kakkanäytteitä ja katsoa, ketkä pussailevat keiden kanssa. Raulon piti kiivetä mäellä kasvavaan puuhun, jotta hän sai tarpeeksi kenttää soittaakseen pomoil leen Amerikkaan uudesta tutkimusaiheesta. Hän teki pro gradu työn makeista keräämästään aineis tosta. Siinä Raulo tarkastelee sosiaalisuuden vaiku tusta vastustuskykyyn ja sitä, miksi olemme yhdes sä, kun voisimme olla yksin. Raulo on kolmatta vuotta väitöskirjatutkijana maailman kärkiyliopistoihin rankatussa Oxfordin yliopistossa Englannissa. – Tunnelma on ilomielinen ja innokas. Ihmisis tä on sairaan siistiä, ettemme vieläkään tiedä, mi ten atomit toimivat. Helsingin yliopistossa Raulo oppi, että tiedet tä pitää jatkuvasti perustella sen tuottamalla ta loudellisella hyödyllä. Oxfordin yliopistossa on toisin. – Jos yliopistossa yritetään mennä innovaatio edellä, syntyy paskaa tiedettä. Oxfordissa ajatel laan, että ihmiskunnan tärkein tehtävä on ihme tellä, koska maailma on niin ihmeellinen. Lahjo mattomasta ihmettelystä syntyy sivutuotteena luo via ratkaisuja ihmiskunnan ongelmiin.

”

Jos saisin tutkimusluvan, panisin vieraat ihmiset pussailemaan toisiaan. TOISIAAN PUSSAILEVAT VILLIT metsähiiret, liito oravat ja vampyyrilepakot ovat tällä hetkellä Aura Raulon tutkimuskohteita. Häntä kiinnostaa niiden hyödyllinen bakteeristo. Terveelliset bakteerit ovat nyt suuren huomion kohteena. Niiden terveyshyötyjä ja vaikutuksia ih misiin tutkitaan kiivaasti. – Sekä hiirillä että makeilla näkyy selvästi, että ystävyksillä on keskenään samankaltaisia terveel lisiä bakteereja, koska ne koskettelevat toisiaan ja pussailevat jatkuvasti. Parhaat bakteerit on hiirillä, jotka hengailevat eri porukoihin kuuluvien kaverien kanssa. Raulo haluaisi tutkia, voiko ihminenkin parantaa vastus tuskykyään koskettelemalla monia. – Jos saisin tutkimusluvan, panisin vieraat ihmi set pussailemaan toisiaan ja tutkisin sen jälkeen heidän mikrobiomiaan. Minua kiinnostaisi selvit tää, vahvistaako vieraiden pussailu ihmisten vas tustuskykyä. Raulo puhuu pitkään siitä, miten monenlais ta hyötyä on erilaisiin seurapiireihin kuulumises ta. Hän itse liikkuu yliopistolla niin matemaatik kojen kuin teologienkin kanssa ja kuuluu kaiken tieteen vastapainoksi Magdalen Road Studioiden taideyhteisöön. Hänen tieteellisestä tutkimustyös tä inspiroitunutta installaatiotaidettaan on parhail laan esillä Lontoossa. Raulo kaipaa Suomesta lähinnä sitä asennetta, että jokainen huolehtikoon omista asioistaan niin kauan kuin ei häiritse muita. – Muualla Euroopassa puututaan toisten elä mään paljon nenäkkäämmin. Herkkä britti kokee

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

3 AURA RAULON KOTIALBUMI

Aura Raulon taideteos Extended Self kuvastaa hyvien bakteerien leviämistä sosiaalisissa verkostoissa. Ruusut saavat värejä toisiltaan.

– Meillä oli juuri pyjamabileet, joissa lojuin sängyllä matemaatikkojen kanssa pohtimassa sitä, miten avaruus voi olla niin iso. Mietin, että tämä ei eroa kovin paljon meiningistä kahdeksanvuotiaana, Aura Raulo kertoo.

ylimieliseksi jo sen, että sanon mitä ajattelen ja menen toisinaan töihin yliopistoon tohveleissa ja pyjamahousuissa, koska ne ovat mukavammat kuin farkut. Aiheutin myös hämminkiä pitämällä konferenssiesitelmän liito-oravista minä-muodossa ja liito-oravapuvussa. Raulolle on tyrkytetty Oxfordissa urhean naisluonnontieteilijän roolia ja häntä on pyydetty eri tilaisuuksiin edustamaan miehisellä alalla toimivaa naista. Hän on kuitenkin kieltäytynyt esiintymästä kunnioitetun Marie Curien seuraajana. – Minulla ei ole koskaan ollut vahvaa sukupuoliidentiteettiä, mutta Suomessa minua ei pakotettu määrittelemään itseäni. Englannissa olen identifioitunut muunsukupuoliseksi, koska johonkin kategoriaan on ollut pakko mennä. KAHDEN UUSPERHEEN ESIKOINEN varttui omakotitaloalueella Helsingin Kumpulassa. Aura Raulon äiti on teatteriohjaaja, ja suvussa on runsaasti muitakin taiteilijoita. Raulon isä puolestaan on biokemisti, ja hänen puolellaan on paljon luonnontieteilijöitä. – Teininä tuntui tosi ahdistavalta, kun en osannut päättää, tulisiko minusta taiteilija, tiedemies vai vaikka puuseppä. Päättämättömyyttä kuvaa se, että Raulo aloitti peruskoulun jälkeen Helsingin luonnontiedelukiossa Käpylässä, vaihtoi kesken kaiken Kallion ilmaisutaidon lukioon, ja palasi parin viikon jälkeen luonnontiedelukioon. Teininä Raulo oli fantasianörtti, joka käytti huomattavan paljon aikaa lohikäärmeiden piirtämiseen kahden ystävänsä kanssa. – Tutustuin parhaisiin ystäviini jo ala-asteella. Olimme niin noloja, että tipuimme kolmestaan sosiaalisen hierarkian kellariin. Raulo on udellut monilta Oxfordin yliopiston tutkijoilta heidän lapsuudestaan. – Moni huippututkija on kertonut olleensa lapsena kömpelö, änkyttävä ja koulukiusattu. Kun tippuu statuspelleilystä tosi nuorena, ei tarvitse miettiä mitä mieltä luokan suosituimmat oppilaat ovat vaan voi keskittyä olennaisimpiin asioihin. Piilaaksossa epäcooleista nörteistä tuli miljardöörejä.

– AURA ON PYHÄN HENGEN ystävä! Niin Aura Raulo huuteli pikkulapsena ratikassa vanhoille tädeille, ja läheiset katsoivat kiusaantuneina vierestä. Raulo kuvaa kumpaakin lapsuudenperhettään tapakristillisiksi. – Minulla oli lapsena vahvoja uskonnollisia kokemuksia ja niin paljon taipumusta hurmokselliseen hörhöilyyn, että joku manipuloiva uskonnollinen vallankäyttäjä olisi voinut saada minusta matkasaarnaajan. Raulo tajusi jo nuorena, että hengellisiä kokemuksia on vaikea jakaa.

”

Voisimme olla hedelmöitymässä tai hedelmöittämässä melkein koko ajan, mutta sen sijaan rakennamme avaruusasemia. – On väkivaltainen harha kuvitella muiden elävän pimeydessä, jos heillä ei ole samanlaista Jumalan läsnäolon kokemusta kuin itsellä on. Todellisuus puhuttelee ihmisiä eri tavoin. Körttiläisten rippikoululeiri oli käännekohta Raulon hengellisyydelle. Körttiläisyys on evankelisluterilaisen kirkon herätysliike, jolle on tunnusomaista kaipaava suhde Jumalaan ja oman uskon epäily. Raulo meni rippileirille uhmakkaana ja täynnä kysymyksiä, joihin hänelle ei tarjottu yhtään valmista vastausta. – Körtit kokoontuvat yhteen kysymysten alle. He veisaavat vajavuuden, hämmennyksen ja puolisokeuden näkökulmista. En olisi tiedemies, ellen olisi ensin körtti. Tajusin, että kun kyseenalaistaa

kaiken, ei lopulta ole muita ammatteja kuin tutkija. Raulo selittää, että körttiläisyyden traditio nojaa mystiikkaan. Jumala on salattu, ja salaisuus itsessään pyhä. – Minua kiehtoo körttiläisyydessä tuntemattoman jatkuva läsnäolo. Tieteelle ja mystiselle uskonnolle on tärkeää seistä pimeyden rajalla tietoisena siitä, että mitä tahansa arkista katsot, vieressäsi avautuu valtava kuilu, josta et tiedä mitään. Kuin jumppaa, jota pitää jatkuvasti harjoitella. Niin Raulo kuvaa aivojensa pitämistä oikeassa asennossa tiedettä varten. Körttiläinen kristillisyys auttaa häntä tieteilijänä esittämään uudenlaisia kysymyksiä. Uskontoa pidetään Oxfordin yliopiston evoluutiobiologien keskuudessa yleensä hölynpölynä. Yliopisto on tunnettu uusateismistaan, ja ehkä aikamme kuuluisin uskontokriitikko Richard Dawkins on kotoisin Raulon naapurista. – Dawkins höpötteli eräässä tilaisuudessa, että tieteen tehtävä on palauttaa ihmisten huomio faktoihin. Kysyin häneltä, että mitä mieltä olet sitten tilastotieteestä, jossa keskitytään siihen, mitä ei tiedetä. Dawkins sanoi, että minulla ei ole aikaa vastata tähän, mutta otapa kirjani allekirjoituksella. Moni ei arvosta häntä Oxfordissa tiedemiehenä, vaikka hän onkin tunnettu tieteen popularisoija. LUKIJAT TOIVOIVAT Aura Rauloa Kirkko ja kaupungin uudeksi verkkokolumnistiksi. Hän tarjoaa kurkistusaukon arkeensa, johon kuuluu esimerkiksi akateemisia cocktailkutsuja ja pubi-iltoja eri alojen älykköjen kanssa. Keskiajalla perustetun yliopiston kammioissa on pohdittu samoja kysymyksiä vuosisadasta toiseen. Raulo jatkaa niistä kolumneissaan. – Kirjoitan filosofisista ja hengellisistä kysymyksistä luonnontieteilijänä, mutta kolumnit lähtevät omista seikkailuistani Oxfordissa, jossa eletään ihan omassa kuplassa ajan ulkopuolella. Raulo tarkastelee kolumneissaan kanssaihmisiään eliöinä muiden joukossa. – Ihminen ei ole luomakunnan kruununjalokivi. Emme ymmärrä delfiinien, varisten, papukaijojen ja simpanssien ajattelua, mutta todennäköisesti se ei ole pinnallisempaa kuin meidän. Evoluutiobiologin lempilaji on kuitenkin ihminen. – Useimpien nisäkkäiden lisääntymiskausi kestää korkeintaan pari kuukautta vuodesta. Me voisimme olla hedelmöitymässä tai hedelmöittämässä melkein koko ajan, mutta sen sijaan rakennamme avaruusasemia ja maalämpöpumppuja ja säilömme marjoja. Ihailen ihmisten keskittymiskykyä. Olemme on suunnattoman liikuttavia yrityksissämme tulla nähdyksi ja ymmärtää muita. Vaikka yhteisymmärryksen saavuttaminen on vaikeaa, ihmiskunta yrittää sitä tosissaan. ■ Lue Aura Raulon ensimmäinen kolumni ”Kasvat solutasolla kiinni luontoon, halusit sitä tai et, eikä tätä yhteyttä kannata katkaista” osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Hauska musiikillinen monologi rakkaudesta iskelmään ja elämään

RAILI JA TÄHTI

pe 8.3. klo 19 ja ke 27.3. klo 14 Teksti ja ohjaus: Sakari Kirjavainen Lavalla: Annu Valonen Kesto: n. 1 t 40 min, sis. väliajan Liput: 29 / 27 € TEATTERI VANTAA Silkkisali Tikkurilantie 44, 01300 Vantaa p. 09 836 1919 www.teatterivantaa.fi www.netticket.fi

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

www.kirkkojakaupunki.fi

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Ihan tavallinen (trans)mies – Minun rakkauteni ei muutu, olet sitten lesbo tai mies, isä sanoi itseään etsivälle lapselleen. Nyt parikymppinen yliopisto-opiskelija Arttu on ollut vuoden verran virallisestikin mies.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

rtulla on ikää pari kymmentä vuotta, mutta hän on elänyt vasta vuoden viralli sesti omassa sukupuo lessaan miehen henki lötunnuksen ja nimen kera. – Olen tullut sukupuolenkorjauk sen myötä enemmän omaksi itsek seni. Olen paljon avoimempi ja sosiaa lisempi kuin ennen. Uskallan unel moida enemmän. Artun suurin haave on omakoti talo, jossa olisi tilaa nikkarointiin. Pihalla voisi kasvattaa perunoita ja porkkanoita. Talossa asuisi Artun lisäksi puoliso ja eläimiä. Kumppanin sukupuolella ja lemmikkien lajilla ei ole hänelle niin väliä. – Ennen ihastuin lähinnä naisiin, mutta sukupuolenkorjauksen jälkeen olen alkanut kiinnostua ihmisistä hei dän sukupuolestaan riippumatta. Arttu puhuu tasaisesti ja rauhalli sesti. Hän näyttää rotevalta nuorelta mieheltä, jolla on parransänkeä ja harventuva tukka. Alkava kaljuuntuminen johtuu mieshormoneista, joita on pistetty lihakseen Ylioppilaiden terveyden hoitosäätiö YTHS:llä kolmen viikon välein jo kolmen vuoden ajan. Syytä on myös sukuperinnössä, sillä Artun isäkin kaljuuntui varhain. – Minulla on nyt tosi hyvä olo kehossani. Halusin ja sain hormonit ja rintakehäkirurgian. Muita toimen piteitä en tahdo ainakaan moneen vuoteen. KORKEAKOULUTETTUJEN vanhem pien esikoinen kasvoi pääkaupunki seudulla. Arttu leikki barbileikeissä useimmin Kenillä, ja pikkusiskot vei vät nukkenaiset. Artun lempilelu oli Spiderman. Kotileikeissä hän tahtoi olla yleensä isä. – Vanhemmat antoivat minun leik kiä niin kuin halusin, mutta korvaan särähti, kun minua ja siskoja tytötel tiin. Hiljainen lapsi keskittyi kouluun ja piiloutui löysiin huppareihin ja fark kuihin. Hänellä ei ollut harrastuksia eikä juuri kavereitakaan. – Kun olin 13vuotias, äitini pyysi, että älä pukeudu noin poikamaisesti. Vastasin, että tunnen itseni enemmän

pojaksi kuin tytöksi. Äiti sanoi, että kyllä se muuttuu, kun kasvat. Silloin haluat varmasti olla nainen. Seuraavat viisi vuotta Arttu yritti elää teinityttönä. Hän veti aamulla ylleen tiukat farkut ja muodot paljas tavan paidan, laittoi hiuksensa huolel lisesti ja hankki korvakorut. Samaan aikaan hän masentui. – Välttelin rintsikoiden ostamista viimeiseen asti. Kuukautisten alkami nen tuntui todella kamalalta. Olin aja tellut, etteivät ne minua koske. Itkin paljon.

”

MUMMUNI KOMMENTOI, ETTÄ KYLLÄHÄN MINÄ TIESIN.

ITSEÄÄN ETSIVÄ Arttu kävi sekä rip pikoulun että Prometheusleirin. Jäl kimmäinen oli tärkeämpi kokemus, koska siellä pohdiskeltiin paljon esi merkiksi omaa minäkuvaa ja seksuaa lisuutta, ja Setan työntekijä kertoi sek suaalivähemmistöistä. – Päässäni pyöri puoli vuotta, etten taida olla ihan hetero. Kun kerroin asi asta perheelle, se oli äidille tosi kova paikka. Vei vielä toiset puoli vuotta ennen kuin Arttu mainitsi isälleen, että ei ehkä olekaan lesbo. – Sanoin, että haluan olla mies. Isä vastasi, että minun rakkauteni ei muutu, olet sitten lesbo tai mies. Arttu kertoi äidille transsukupuo lisuudestaan kirjeellä vasta aloittaes saan tutkimukset Transpolilla. – Olen ymmärtänyt muilta trans ihmisiltä, että isälle on monesti hel pompaa, jos lapsi on transmies ja äidille, jos tämä on transnainen. Pikkusisko muisteli ilmoituksen jäl keen lapsuuden leikkejä, joissa Arttu varasi miesbarbit. – Sisko esittelee minut isovelje nään, mikä tuntuu kivalta. MITÄ JOS JOUDUN huomion keski pisteeksi? Se jännitti, kun Arttu me ni lapsuudenperheensä kanssa ensim

mäisiin sukujuhliin sukupuolenkor jauksen jälkeen. Sukulaisten mutka ton ja myönteinen suhtautuminen yllätti. – Mummuni kommentoi, että kyl lähän minä tiesin. Isovanhempien luona olen aina voinut olla sellainen kuin olen. Arttu aloitti yliopistoopinnot, kun sukupuolenkorjausprosessi oli kes ken. Hänellä oli vielä naisen nimi ja henkilötunnus, mutta vieraat tulkit sivat hänet useimmiten pojaksi. Hän päätti tulla transsukupuolisena kaa pista ulos ainejärjestön Facebook ryhmässä. – Sain paljon tykkäyksiä ja kivoja kommentteja muilta opiskelijoilta. Yksi opiskelija kirjoitti, että olet roh kein ihminen, jonka tunnen. Arttu tutustui muihin sukupuolivä hemmistöihin kuuluviin nuoriin ver

taistukiryhmässä, jossa hän toimii nyt vertaisohjaajana. Ryhmiä järjestävät Helsingin seurakuntien erityisnuori sotyö Snellu ja Transtukipiste. – Oli tosi merkityksellistä huo mata, etten ole ainoa, vaan on mui takin, joilla on samoja fiiliksiä kuin minulla. Olen saanut ryhmästä myös kavereita. ARTTUA LUULLAAN usein nuorem maksi kuin hän on. Mieshormonit ovat ehtineet muokata häntä lihaksik kaammaksi ja harteikkaammaksi vä hemmän aikaa kuin pienestä asti poi kana kasvaneita miehiä. Pistetyt hor monit eivät myöskään lisää pituuskas vua, joka pysähtyi Artulla 165 senttiin. – Olin juuri aloittanut yliopiston, kun menin leikkauttamaan hiukseni Arttuna. Parturi kyseli, tykkäänkö kalastaa ja uida ja onko ruotsi jo alka

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Lasten ja nuorten sukupuoli-identiteetistä tuli yhteiskunnallinen kiistanaihe Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Seta julkaisi tammikuussa sukupuolen moninaisuudesta kertovan oppaan varhaiskasvattajille. Oppaan tarkoituksena on saada ammattilaiset tarkastelemaan kriittisesti sukupuolittavia käytäntöjä ja tukemaan lasten omaa sukupuoli-identiteettiä, oli se sitten tyttö, poika tai jokin muu. Orivedellä tehtiin helmikuussa valtuustoaloite, jonka mukaan ”tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia”. Aloitteessa vaaditaan, ettei päiväkodeissa ja kouluissa saa opettaa sukupuolen moninaisuudesta. Aloitteen tehneet seitsemän valtuutettua kuuluvat kokoomukseen, perussuomalaisiin, kristillisdemokraatteihin ja keskustaan. Evankelis-luterilainen kirkko otti sukupuolisensitiivisyyden rippikoulusuunnitelmaansa vuonna 2017: ”Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa stereotypioiden rikkomista, jotta jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa yksilönä ilman sukupuolen mukaan luotuja odotuksia. Se on taitoa huomioida sukupuolen moninaisuutta ja hyväksyä ihminen omana itsenään.” Seta ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Trasek vaativat nuorille oikeutta elää omalta tuntuvassa sukupuolessa. Murrosiän alkamista voitaisiin tarpeen mukaan myöhentää hormoniblokkerihoidolla. Kuluvan vuoden alussa uudistunut nimilaki helpottaa nimen muuttamista sukupuoli-identiteetin perusteella. Kun yli 15-vuotias hakija osoittaa, että nimen muutostarve liittyy sukupuoli-identiteettiin, uusi nimi saa olla miehen tai naisen nimi, sukupuolineutraali nimi tai näiden sekoitus. Nimenmuutos ei edellytä halutun sukupuolen juridista vahvistamista. Amnesty Internationalin mukaan Suomen nykyinen lainsäädäntö loukkaa transihmisten ihmisoikeuksia. Jos suomalainen haluaa vahvistaa itselleen muun juridisen sukupuolen kuin mikä hänelle on syntyessä määritetty, hänen on esitettävä pitkiin tutkimuksiin perustuva lääketieteellinen selvitys ja todistus lisääntymiskyvyttömyydestä.

nut koulussa. Hän piti minua yläkoululaisena. Kun Arttu näytti poikamaiselta, mutta oli vielä yhteiskunnan mielestä nainen, lipuntarkastaja syytti häntä muutaman kerran toisen henkilön matkakortin käyttämisestä. Arttu säikähtää edelleen tarkastajia, vaikka nykyään hänen matkakorttinsa, henkilötodistuksensa ja ulkonäkönsä sopivat yhteen. – Tuntui uhkaavalta, kun tarkastajat seisoivat puoliympyrässä edessäni ja sanoivat kovalla äänellä, että tämä matkakortti on naisen. Minun piti selittää siinä kaikkien edessä, että sukupuolenkorjaukseni on kesken. TRANSSUKUPUOLISET puhuvat sukupuolenkorjauksesta, eivät -vaihdoksesta. Arttu ei ole koskaan kokenut olevansa tyttö tai nainen, mutta

kanssaihmistensä silmissä hän on siirtynyt sukupuolesta toiseen. – Porukassa minua kuunnellaan miehenä enemmän kuin ennen kuunneltiin. Viihdyn taustani vuoksi hyvin naisoletettujen kanssa, mutta en enää voi mennä tuosta vain heidän porukkaansa, koska he näkevät minut miehenä. Miesoletetut puolestaan saattavat puhua vaikka armeijasta, josta minulla ei ole kokemusta. Arttua ärsyttää se, miten ohittamaton asia sukupuoli on kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Miksi toista ei voisi kohdata asettamatta häntä ensin johonkin sukupuolilokeroon? – Toivon, että voisin olla ihan vain Arttu. ■ Artun nimi on muutettu. Sukupuoltaan pohtivien nuorten ryhmä kokoontuu Helsingissä Snellussa 11.3., 15.4., 6.5. ja 3.6. kello 17–19, Toinen linja 8.

Auta

lahjoittamalla

VAATTEITA, HUONEKALUJA, ASTIOITA, KODIN TEKSTIILEJÄ… Tuo vaate-, huonekaluja tavaralahjoituksesi suoraan myymäläämme tai soita meille, niin noudamme lahjoituksen kotoasi. Otamme vastaan ehjiä, puhtaita ja myyntikelpoisia tavaroita.

Lahjoituksesi muuttaa maailmaa! Fida International on suomalainen avustus-, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Työmme keskipisteessä ovat ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Unelmamme on maailma, jossa jokainen lapsi saisi kurottaa kohti unelmiaan, riippumatta syntypaikasta, perhetaustasta, ihonväristä tai uskonnosta. Lahjoitetut tuotteet myydään Fida secondhand -myymälöissä. Myymälätoiminnan tuotot käytetään Fida International ry:n toiminnan tukemiseen.

TILAA ILMAINEN NOUTOPALVELU TAI TUO LAHJOITUKSESI MYYMÄLÄÄMME ilmainennoutopalvelu.fi • 09 566 00 200 Löydä lähin myymäläsi: www.fida.fi

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vääntöä Jumalan kanssa Kati Reijosella on pakkomielle etsiä ja ymmärtää. Hän toivoo, että Jumalasta voisi puhua saarnaamatta tai pilkkaamatta. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

eitsemän–kahdeksan vuotta sitten Kati Reijosen elämässä alkoivat asiat yksi toisensa jälkeen luhistua. Mies halusi erota. Työpaikka meni. Lapsi sairastui vakavasti. – Kaikki lakosi kerralla. Varsinkin avioliiton hajoaminen tuli ihan puun takaa. Olin kuvitellut, että minulla olisi ihminen, joka tukisi minua elämäni loppuun asti. Yhtäkkiä huomasin, että olin täysin yksin. Toisaalta aloin ymmärtää, että kaikki, mitä olin tehnyt siihen asti, oli huteralla pohjalla. Tuli kokonaisvaltainen merkityskriisi, Reijonen kertoo. Hän oli saanut puolisonsa kanssa kolme lasta, asunut useampia vuosia ulkomailla, väitellyt tohtoriksi ja luonut uraa muotoilun asiantuntijana. Kun se kaikki romahti, hänelle tuli vahva tunne, ettei hän halunnut palata takaisin entisenlaiseen elämään. – Entä jos tämän elämän voisikin elää toisella tavalla? Entä jos elämä ei olekaan suorittamista, pätemistä, saavuttamista ja omaisuutta? Kauan sitten hautaamani jumalakaipuu aktivoitui. Yhtäkkiä minusta tuntui, ettei millään muulla kuin tällä yhdellä asialla ole oikeasti merkitystä, Reijonen kertoo. SILLOIN KAUAN SITTEN, kaksikymppisenä, jumalakaipuu ja osaksi myös brittiläinen Mennyt maailma -televisiosarja sai Kati Reijosen lähtemään Saksaan katoliseen luostariin. Varsin pian romanttiset nunnahaaveet karisivat ja hän ymmärsi, ettei hänellä ollut todellista luostarikutsumusta. Nunnat, joista monet olivat tulleet luostariin jo teini-ikäisinä, vakuuttelivat, että oli aivan yhtä arvokasta palvella Jumalaa maailmassa. Reijonen palasi Suomeen ja alkoi elää samanlaista elämää kuin muutkin ikäisensä. Etsintä unohtui – mutta alkoi romahduksen myötä keski-iässä uudelleen. – Yksi lempisanontani on, että ihminen ei tiedä tarvitsevansa Jumalaa, kunnes Jumala on ainoa, mitä hänellä on, Reijonen hymähtää.

Kuka? Kati Reijonen, 59, kutsuu itseään entiseksi asiantuntijaksi, nykyiseksi ihmettelijäksi. Hän on kirjoittaja, blogisti ja muotoilukouluttaja.

Mitä? Reijonen on kirjoittanut kaksi kirjaa: Lyhyt matka perille (2016) ja Iso ajatus (2018). Hän viimeistelee kolmatta kirjaa ja luennoi sisäisestä vastuullisuudesta muotoilualan oppilaitoksissa.

Motto ”Jumala ei varjele meitä miltään, mutta hän kulkee meidän kanssamme kaiken läpi.”

Jumalaa Reijonen ei osaa vastoinkäymisistään syyttää. Hän ajattelee, että koska olemme sairastuvaisia ja kuolevaisia, joudumme joskus luopumaan kaikesta, ja siksi kärsimys vääjäämättä kuuluu elämään. – Ei siltä voi millään tavalla suojautua. Voi heristellä Jumalalle nyrkkiä ja kysyä, miksi hän antaa tämän tapahtua. Mutta siinä samalla tajuaa, että Jumalahan auttaa. Usko Jumalaan auttaa selviämään ja menemään vaikeiden kokemusten läpi.

”

TÄMÄ MAAILMA OLISI LOHDUTON JA ANKEA ILMAN JUMALAA. ON OLTAVA JOKU ABSOLUUTTINEN RAKKAUS, JOKA ON KAIKEN TÄMÄN KAUHEUDEN TAKANA.

MERKITYSKRIISI SAI Kati Reijosen lukemaan valtavat määrät uushenkistä ja elämäntaitokirjallisuutta – juuri niitä kirjoja, joille hän oli aiemmin naureskellut ja tuhahdellut. Se sai hänet myös opiskelemaan meditaation opettajaksi Yhdysvalloissa ja lopulta katsomaan kristinuskoa ja Jeesuksen opetuksia uusin silmin. – En ollut koskaan ajatellut, että synti voisi olla myös sitä, ettei tee oikeutta itselleen: ampuu ohi maalin eikä ole se, joka oikeasti on. Tai ettei Jumalan valtakunta ole tuolla eikä täällä, vaan tila, jossa ihminen on aidossa yhteydessä itseensä ja siten myös Jumalaan. Ja että helvetti on itse asiassa tila, jossa ihminen ei ota vastaan Jumalan rakkautta. Viime vuonna Reijoselta ilmestyi kirja Iso ajatus. Pitäisikö Jumalalle antaa vielä mahdollisuus. Siinä hän pohtii jumalasuhdettaan. – Minulla on Jumalan kanssa vääntöä. Rukoilen koko ajan, mutta erittäin harvoin saan mitään vastauksia – enkä koskaan sitä, mitä pyydän. Mutta joskus käy niin, että kun katson elämääni taaksepäin, huomaan, että tuo juttu menikin just parhaalla mahdollisella tavalla, Reijonen kertoo. – Minusta tuntuu, että Jumala kyllä ohjaa meitä. Luulen, että se sisäinen viisaus, joka hiljaisuudessa nousee esiin, on Jumalan puhetta. Onko Jumala energiaa tai jotakin, minkä osasia me kaikki olemme? Sitä Reijonen ei tiedä. Pääasia on, että Jumala on. – Tämä maailma olisi lohduton ja huippuankea ilman Jumalaa. On oltava joku pyhä, joku absoluuttinen rakkaus, joka on kaiken tämän kauheuden takana. NYT KATI REIJONEN viimeistelee kolmatta kirjaansa. Sen ydinkysymys on, olisiko mahdollista elää niin kuin Jeesus ja monet muut hengelliset opettajat ovat kehottaneet, murehtimatta. – Mitä tapahtuisi, jos me vain heittäytyisimme elämän virtaan? Minulle se on vaikeaa. Huomioni kääntyy automaattisesti uhkakuviin, ja mietin, mikä kaikki voi mennä pieleen, Reijonen kertoo.

– Toisaalta kaikki on aina järjestynyt. Tässähän minä vielä olen. Katto on pään päällä ja ruokaa kaapissa. Mutta siitä huolimatta tuntuu, että tulevaisuus on mörkö. Reijosella pyörii mielessä jo seuraavankin kirjan aihe: Jeesus. Tai pikemminkin hänen oma suhteensa Jeesukseen. Tai vielä tarkemmin: se ettei sellaista suhdetta ole. – Huomaan, että sivuutan Jeesuksen. Rukoilen tosi paljon, mutten Jeesusta vaan Jumalaa, Reijonen kertoo. – En osaa sanoa, mitä ajattelen Jeesuksen jumaluudesta tai pelastusopista. Minun on vaikea ymmärtää, mitä tekemistä sillä, että Jeesus roikkui ristillä, on minun syntieni kanssa. En osaa käsittää sitä muuten kuin tarinana, jolla kieltämättä on valtava voima. Ihmisten puolesta kuoleva Jumala on suurin tarina, mitä ikinä on kerrottu. Ystävät ihmettelevät tämän tästä, eikö Reijosen etsintä ja ymmärtämisen pakkomielle ikinä lakkaa ja miksi asiat pitää ottaa niin raskaasti. Reijonen puolestaan ihmettelee, miten muut ihmiset näyttävät elävän elämäänsä ihan tyytyväisinä. – Että eivätkö niitä vaivaa nämä asiat ollenkaan? Mehän emme edes tiedä, olemmeko me olemassa. No, ehkä kelailu on välillä mennyt minulla vähän överiksikin. SUOMESSA OLLAAN Kati Reijosen mukaan jumalakammoisia ja henkisyyskammoisia. – Kun käyn luennoimassa, minulle on annettu usein ohje, että puhu mistä tahansa, mutta älä Jumalasta. Reijosen mielestä se on outoa, sillä suurin osa suomalaisista kastetaan, käy rippikoulun ja siunataan hautaan. Hän ihmettelee, miksi tavallinen ihminen, joka ei ole mikään uskovainen, ei voisi puhua Jumalasta. Kun Reijosen jumalapohdinnat ilmestyivät viime vuonna kirjana, hän sai jonkun verran yhteydenottoja konservatiivisilta kristityiltä. Heidän kanssaan ei hänen mielestään syntynyt aitoa keskustelua. – Tuntui, että he kelasivat koko ajan samaa litaniaa. Mietin, mitä ne sanat tarkoittivat. Eihän Jeesus puhunut sillä tavalla. Miten kirkosta on tullut itseään ruokkiva retorinen kupla, jossa vain toistellaan samoja asioita? Onko syynä se, etteivät ihmiset itsekään uskalla katsoa oman uskonsa ytimeen? Kirkon olisi Reijosen mukaan pitänyt pystyä parempaan. – Kirkko on menettänyt otteensa ja voi kyllä syyttää siitä itseään. Jotainhan on pitänyt tapahtua, kun ihmisistä on tullut niin kirkko- ja jumalavastaisia. Toisaalta kirkko on niin kuin me ihmisetkin: epätäydellinen yritys tavoittaa jotakin, mitä on mahdotonta tavoittaa. Reijonen huomauttaa, että eipä hän juuri itsekään käy kirkossa, vaikka siihen kuuluukin. Kynnys tuntuu kovin korkealta. Jonkinlainen kynnys oli olemassa jo aikoinaan, kun hän oli seurakuntanuori. – En koskaan päässyt sisälle ydinporukkaan. En osannut olla sellainen kuin olisi pitänyt enkä hallinnut retoriikkaa. Jo sieltä minulle on jäänyt sellainen tunne, että minua ei oikein hyväksytä kirkkoon. ■

10 B

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

12 B

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Keskipäivän demoni – arjen ankeuttaja Tympääntymistä ja tylsyyttä ei karkoteta sijaistoiminnoilla eikä suorittamisella vaan valppaudella ja läsnäololla. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

evoton, aikaansaamaton, keskittymiskyvytön, kyllästynyt, apea, välinpitämätön, epämääräisen tyytymätön. Mieli harhailee päiväuniin, pomppii vaihtoehtoisiin todellisuuksiin, keksii verukkeita ja kaikenlaista sijaispuuhaa ja näpertelyä. Tuntuu, etten enää elä omaa elämääni. En kykene nauttimaan mistään tai syventymään asioihin, jotka ennen ovat tuntuneet tärkeiltä ja tuoneet iloa – tai edes niihin, jotka vain olisi pakko hoitaa. Oireeni ovat luultavasti yhtä vanhoja kuin ihmiskunta. 300–400-luvuilla Egyptin ja Syyrian autiomaihin vetäytyneiltä, erämaaisiksi ja -äideiksi kutsutuilta kristityiltä askeeteilta löytyy kuvauksia samantapaisesta mielentilasta. Ihminen ei tarvitse sähköpostia, älypuhelinta tai netin suoratoistopalveluja levottomuuttaan ruokkimaan. Erämaan erakoille riitti ikkuna, johon voi vilkuilla sen toivossa, että ulkona tapahtuisi jotakin, että polkua pitkin lähestyisi joku, jolla olisi asiaa. Heillä oli tylsyydelle ja tympääntyneisyydelle hyvin konkreettinen nimi: keskipäivän demoni. Aamuvarhain rukoilemaan heränneillä munkeilla oli keskipäivän kuumuuden aikaan takanaan jo pitkä työpäivä. Meidän oloissamme voisi ehkä puhua iltapäiväkahvitauon jälkeisestä demonista. – Erämaaisät kuvaavat keskipäivän demonilla tietynlaista toivottomuutta suhteessa omaan kutsumukseen: tässä ei ole mitään järkeä, tämä ei tun-

nu miltään, olenko oikealla tiellä, tämä ei enää ole sitä, mitä se joskus minulle oli, kertoo pappi ja psykoterapeutti Leila Valtonen. Pahimmassa tapauksessa keskipäivän demoni sai askeetin kyseenalaistamaan koko kutsumuksensa ja haaveilemaan uudesta elämästä jossain muualla. ”Missä tahansa olet, pysy siellä, äläkä kiirehdi pois”, kuului Antonios Suuren, ehkä kuuluisimman erämaakilvoittelijan, neuvo. On useampiakin kertomuksia munkeista, jotka olivat tyytymättömiä elämäänsä, mutta sitkeästi lykkäsivät poislähtöään aina seuraavaan päivään – vuosien ja vuosikymmenten ajan, kuolemaansa asti. Jotkut ovat selättäneet demoninsa rankalla kädellä. Äiti Saaran kerrotaan eläneen 60 vuotta joen rannalla katsomatta kertaakaan veteen. Ja eräs Helladius-niminen munkki kuulemma eli kammiossaan 20 vuotta, eikä kertaakaan nostanut katsettaan kattoon. OIREYHTYMÄLLENI on keskipäivän demonin lisäksi annettu muitakin nimiä. Se on yksi keskiajan teologien listaamista niin sanotuista kuolemansynneistä, latinankieliseltä nimeltään acedia, joka on suomennettu esimerkiksi hengen velttoudeksi. Ehkä sen voisi määritellä jonkinlaiseksi yhdistelmäksi laiskuutta ja murehtimista. Tai ”laiskuudeksi tai kyllästyneisyydeksi”, kuten Katolisen kirkon katekismus sanoo. Leila Valtonen epäilee, että acedialle on vaikea löytää yhtä suomenkielistä vastinetta. Jos puhutaan laiskuudesta, monelle tulee mieleen laiskottelu. Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Valtosen mielestä kyse on itsensä unohtamisesta: laiskuus ja saamattomuus kohdistuvat sellaisiin asioihin, jotka ovat itselle omimpia ja tärkeitä. Valtonen muistuttaa, että me olemme erilaisia: jotkut ovat toisia taipuvaisempia unohtamaan itsensä tai murehtimaan asioita. Kyse on siitä, että ihmisen huomio suuntautuu automaattisesti johonkin. Huomion suunnalla puolestaan on taipumus rutinoitua ja urautua niin, että ihminen itse ei ole siitä tietoinen. – Vuorovaikutus toisten kanssa on hyvä havahduttaja. Jokaisessa työyhteisössä tai parisuhteessa huomaa, etteivät meitä haittaa samat asiat. Erilaisuuden tunnistaminen auttaa arvostamaan myös omaa näkökulmaa. Toinen taipumus ei ole toista huonompi, Valtonen sanoo. Omiin automaattisiin reaktiotapoihin kannattaa kiinnittää huomiota. – Kun niitä oppii tunnistamaan, tajuaa, että voi valita tietoisemmin sen, miten toimii. On hyvä kysyä itseltään, miksi tekee sitä, mitä tekee, tai miksi välttelee jonkin asian tekemistä. Kun on tiedostanut, mitä oikeasti haluaa ja mikä on itselle tärkeää, tuleeko se hetki, että luopuu sijaistoiminnoista ja välttelystä ja suostuu joskus ikävältäkin tuntuvaan vaivannäköön? Valtonen herättelee. Tämän tiesivät jo varhaiset erämaaisät ja -äidit. Eikä heidän menetelmänsä oikeastaan poikennut siitä, mitä nykyisin opetetaan mindfulnessina.

– Jo vanhassa luostariperinteessä on tajuttu, että tarvitsemme tietoista läsnäoloa ja rauhaa. Se, että aina välillä muistaa olla tässä hetkessä, pysähtyy ja vain hengittää, auttaa tulemaan tietoiseksi oman huomion suunnasta. Jos vain mennä viilettää, ajautuu helposti automaattisten reaktioidensa vietäväksi, sanoo Valtonen. Erämaaisien aikaan parhaana keskipäivän demonin karkottajana pidettiin fyysistä, usein yksitoikkoista työntekoa. Punottiin koreja, ja kun ne tulivat valmiiksi, ne purettiin. Sitten aloitettiin punominen alusta. Valtonen sanoo, ettei hän lähtisi ihannoimaan kaikkia erämaaisien opetuksia. Ne ovat oman aikakautensa tuotetta, eikä kaikkea voi siirtää meidän aikaamme. Ei siis korinpunontakursseja seurakuntiin. – Meille kaikille riittää tässä maailmassa oikeaa ja tärkeää tekemistä. Jumala on luonut meidät omaan aikaamme, ja nykyiset ajankohtaiset ongelmat haastavat meitä ihan riittävästi. Kilvoittelua voi olla myös se, että olemme hereillä tässä ja nyt.

SITTEN ON VIELÄ se, miksi miehet ja naiset aikoinaan lähtivät erämaahan: rukous ja Jumalan lähellä oleminen. Entä jos se ei yhtään huvita? Aamulla ei jaksa herätä meditoimaan ja iltaan mennessä on jo unohtanut koko asian. Ikoni pölyyntyy yöpöydällä. Kirkkoon lähteminen tuntuu jo ajatuksenakin vaivalloiselta. – Hengellinen elämä ei ole suoritus. Ja joskus tyhjyydentunne voi tulla myös siitä, että jotkut asiat tai tavat eivät ole enää ajankohtaisia. Silloin laiskuutta voi olla pikemminkin se, että jumiutuu samoille tutuille, mutta toimimattomiksi käyneille laduille. Joskus vain on aika etsiä ja löytää jotakin uutta, eikä siitä tarvitse kokea syyllisyyttä, Leila Valtonen sanoo. – Jos kyllästyttää, voi turhautumisen sijasta ystävällisesti kysyä itseltään, minkä aika nyt voisi olla. Jos tuntuu, että hengellisen elämän rutiinit eivät toimi, voi miettiä, mikä ulkoisessa elämässä pitäisi järjestää toisin, niin että rukoilemiseen tai mietiskelyyn löytyisi sopiva aika, paikka ja tapa. Hengellisissä harjoituksissa toisto on kyllä hyvä asia, mutta ei siitäkään tarvitse tehdä pakkoa. Ennemminkin se on etuoikeus ja mahdollisuus. Valtonen itse on huomannut, että iän myötä hengellinen elämä on yksinkertaistunut ja pelkistynyt. Jo se, että sytyttää kynttilän ikonin alle, on rukous. ”YÖTÄ PÄIVÄÄ, niin kuin mikäkin kotitonttu minua tukahduttaa se ajatus, että elämäni on peruuttamattomasti hukassa. Menneisyyttä ei ole, sen olen typerästi holvannut joutaviin, ja nykyhetki hirvittää järjettömyydessään,” parahtaa Anton

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

että asiat tehdään sinnepäin tai ne ovat niin kuin sattuvat olemaan. Leila Valtosen mielestä keski-iän kriisiä eikä muitakaan elämänvaiheisiin liittyviä kriisejä voi tulkita pelkäksi henkiseksi tai hengelliseksi kyllästyneisyydeksi. Mutta niihin tepsii sama lääke: se, että on hereillä tässä ja nyt. – Kannattaisi pysytellä ajan tasalla oman elämänsä suhteen ja eri elämänvaiheissa arvostaa sitä, mikä juuri silloin on mahdollista. Jotkut jutut jäävät taakse ja ovet sulkeutuvat, mutta toisaalta myös kaikkea uutta tulee vastaan. Elämä on eri kohdissa erilaista. Kaikki eivät tee samanlaisia valintoja, eivätkä varsinkaan samassa tahdissa. ■

Tšehovin Vanja-eno-näytelmän nimihenkilö. Tunnistan Vanjan tuskan. Minusta se tiivistää hyvin sen, miltä tuntuu, kun oma elämä herättää ahtaanpaikankammoa ja kaiken rajallisuuden tajuaminen lamaannuttaa. Tuttuja oireita kuvaa myös ranskalainen benediktiinimunkki Jean-Charles Nault kirjassaan The Noonday Devil – Acedia, the Unnamed Evil of Our Times. Hän ehdottaa, että keskipäivän demoni voisi olla myös keski-iän demoni, sillä se käy päälle suurimmalla voimalla siinä vaiheessa, kun ikää on sen verran, että elämän isot valinnat on jo tehty. Silloin arvioi ja miettii, millaiset suunnanmuutokset tässä vaiheessa olisivat tarpeen tai vielä mahdollisia – tai vain välttelee asian käsittelemistä. Naultin mukaan keskipäivän ja keski-iän demoni kutsuu luokseen myös keskinkertaisuutta ja vähät välittämistä: tyytymistä haaleuteen, siihen

Osa 27

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Tunti rukoukselle -illat alkavat tuhkakeskiviikkona 6.3. klo 18–19 Diakonissalaitoksen kirkossa, Alppikatu 2, Helsingissä. Tilaisuuksissa tutustutaan kristilliseen rukoukseen keskustellen ja erilaisten harjoitusten avulla. Mitään ei tarvitse osata etukäteen. Jos jokin rukoustapa tuntuu omalta, sen opettelua voi jatkaa kurssilla. Ilona Huolman, 55, on suunnitellut Tunti rukoukselle -illat teologian opintoihinsa liittyvänä harjoitustyönä. Hän on opiskellut työn ohessa teologiaa Helsingin yliopistossa viime syksystä alkaen. Huolman työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa taideaineiden lehtorina. Ilona Huolman hiljentyy Diakonissalaitoksen kirkossa.

Lihaksi tullut rukous Jokin Ilona Huolmanin sisimmässä rukoilee, vaikkei hän olisi itse aktiivinen tai edes tietoinen asiasta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

lona Huolman päästää koiran vapaaksi ja lähtee seuraamaan pientä metsäpolkua. Pian hän löytää sopivan kallionreunan ja istuu kuuntelemaan. Käpytikka koputtaa kelopuuta vähän matkan päässä. Tuuli heiluttaa puiden oksia. Hämärän laskeutuminen tuo tähdet esiin ja saa hiljaisuuden tuntumaan syvältä. Huolman antaa kokemuksen mennä kehonsa läpi. Sisimmästä nousee vastauksena hiljainen rukous. 1980-LUVUN ALUSSA lähti pieni uteliaiden nuorten joukko helluntailaisten telttakokoukseen kuuntelemaan Niilo Yli-Vainiota, joka oli tuohon aikaan

Laskiaissunnuntai

VUOTTA MYÖHEMMIN 17-vuotias tyttö sai vanhemmiltaan luvan osallistua yhteiskristillisen Operaatio Mobilisaatio -järjestön järjestämälle kuukauden evankelioimismatkalle Belgiaan ja Iso-Britanniaan. Huolman levitti evankeliumia jakamalla traktaatteja ja laulamalla kaduilla ja vanhainkodeissa. Newcastlessa hän sai kielilläpuhumiskokemuksen ilman, että kukaan olisi johdatellut häntä siihen. Opiskeluvuosinaan Huolman pyrki ymmärtämään kokemuksiaan. Hän laajensi maailmankuvaansa lukemalla filosofiaa, uskontotiedettä, kulttuuriantropologiaa ja psykologiaa.

Etsimisen vuosiin liittyi myös kirkosta eroaminen sekä tutustuminen buddhalaiseen meditaatioon ja uushenkisten ilmiöiden kirjoon. VAIKEA PARISUHTEEN päättyminen seitsemän vuotta sitten toi Ilona Huolmanin nuoruuden hengellisen kaipuun takaisin pintaan. Hän palasi kirkon jäseneksi ja alkoi käydä jumalanpalveluksissa. Hän osallistui myös 1500-luvulla eläneen Avilan Teresan kristillistä mystiikkaa käsittelevään lukupiiriin. Kristillisiin mystikoihin tutustuminen auttoi Huolmania ymmärtämään, että rukous on jatkunut hänessä keskeytyksettä. Jokin hänessä on rukoillut niinäkin vuosina, jolloin hän ei ole ollut itse aktiivinen tai edes tietoinen asiasta. Rukouksesta on tullut hänelle lepoa Jumalan huolenpidossa. Kaikki elämänkokemukset on tarvittu, ja niillä on ollut merkitys. Istuessaan metsäkalliolla Huolman tavoittaa sen, että ihminen on lihaksi tullut rukous. ■

ESKO JÄMSÄ

Taivaan tähden

3.3.

Suomen tunnetuin saarnamies. Huolman ja toinen uskalikko menivät esirukoiltavaksi. Huolman päätyi Yli-Vainion eteen, joka kysyi, minkä asian puolesta hän toivoi esirukousta. Ihan kaiken, kuului hämmentynyt vastaus. Rukoillessaan Yli-Vainio ei koskenut Huolmaniin sormellakaan, mutta Huolmanin jalat pettivät alta kuin halvaantuneella. Voimakas kokemus sai hänet innostumaan hengellisistä asioista.

Paastopäiväkirja SOSIAALISESTA MEDIASTA olen bongannut jo monta ideaa. Paastota voi karkista tai kakusta tai viinistä. Joku on päättänyt olla ostamatta mitään, ja toinen yrittää selvitä puhumatta pahaa. Perinteinen paastoaja on syömättä lihaa. Kristityllä on nimittäin edessään 40 erilaista päivää. Laskiaistiistain jälkeisestä tuhkakeskiviikosta pääsiäisyöhön jatkuva suuri paasto kestää yhtä kauan kuin paholainen kiusasi Jeesusta autiomaassa. Olen oppinut, että paaston tehtävä on karsia tarpeetonta tauhkaa ja keskittää ajatukset olennaiseen. Monelle aloittelevalle paastoajalle se tarkoittaa epäonnistuneen joulunjälkeisryhdistäytymisen toista

yritystä. Olennaiseen keskittymisen toivotaan kaventavan rönsyilevän elämän lisäksi myös vyötäröä. En tiedä, mistä tämä itsekeskeinen ja omaa tulosta paranteleva paastokulttuuri on lähtöjään. Raamatussa sellainen esitellään oikean paaston irvikuvana. Oikea paasto ei ole kitumista nälässä eikä hyveellisyyspisteiden keräämistä. Sen tarkoitus ei ole tavoitella sitä, että saisin. Sen tarkoitus on antaa. Profeetta Jesajalla on melko tyhjentävä luettelo siitä, mihin minun seuraavien seitsemän viikon aikana pitäisi erityisesti keskittyä. Vapauta sorretut, check. Ruoki nälkäiset, check. Avaa kotisi kodittomalle, check.

Ei ihme, että kristityt ovat keksineet, että myös suklaasta kieltäytyminen on hengellinen

harjoitus ja urhean paastoajan teko. KAISA RAITTILA

16 B

Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Gurun opissa Ohjaajana Kathleen Fischer Yhdysvaltalainen Kathleen Fischer on feministisestä teologiasta innoituksensa hakeva hengellinen ohjaaja. Hän on opettanut teologiaa, työskennellyt terapeuttina hoivayhteisöissä ja toiminut etenkin naisten hengellisenä ohjaajana. Hän on myös kirjoittanut lukuisia kirjoja hengellisestä ohjauksesta ja teologiasta. Uusimmassa kirjassaan Loving Creation – Christian Spirituality, EarthCentered and Just Fischer käsittelee ympäristön tilaa ja sanoo, että jos haluamme säilyttää elämän maapallolla, meidän on suostuttava mielen ja sydämen muutokseen. Hän on kirjoittanut kirjoja myös miehensä Thomas Hartin kanssa, joka on terapeutti. Elämästään vaikeasti vammaisen aikuisen tyttärensä äitinä hän on kirjoittanut kirjassaan Parenting the Severely Disabled Adult. Kathleen Fischer on syntynyt vuonna 1940 ja elänyt lapsuutensa Oregonissa. Nykyään hän asuu Yhdysvaltain länsirannikolla Seattlessa.

Naisen tasavertainen ääni Kristillistä uskoa on tulkittu liian kauan miesten näkökulmasta, sanoo hengellinen ohjaaja Kathleen Fischer. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

KATHLEEN FISCHER on toiminut yli kolmekymmentä vuotta naisten hen gellisenä ohjaajana. Kuunnellessaan naisten kokemuk sia hän on nähnyt, miten syvästi sek sismi ja patriarkaalinen kulttuuri yhä vaikuttavat naisten arkeen ja hengel lisiin kokemuksiin. Toisaalta hän on myös nähnyt, mi ten naiset ovat löytäneet voimansa ja kykynsä, kun he ovat päässeet kerto maan oman tarinansa ja jakamaan ko kemuksiaan pelkäämättä ja omilla sa noillaan eikä niin kuin niistä joiden kuiden toisten mielestä ja kulttuuri oletusten mukaisesti olisi pitänyt puhua. HENGELLISEN OHJAUKSEN päämää ränä on oppia havaitsemaan Jumalan läsnäolo omassa elämässä sekä oppia kuuntelemaan omia ja toisten uskon kokemuksia. Kaikki teologia nousee ihmisten ja yhteisöjen uskon kokemuksista. Naisten kokemukset ovat yhtä tärkei tä kuin miesten ja se, miten naiset ym märtävät Jumalan ilmoituksen, on yh tä tärkeää kuin se, miten miehet sen ymmärtävät. Naisten kokemukset ja näkemyk set ovat silti jääneet usein kuulemat

ta. Raamattua ja teologiaa on tulkit tu miesten näkökulmasta, ei ihmisten. Kathleen Fischer sanoo ymmärtä vänsä feministejä, jotka kokevat sek sismin ja patriarkalismin olevan niin syvällä juutalaiskristillisessä perin teessä, että sitä on mahdoton muut taa. Hän itse ei ole kuitenkaan menet tänyt toivoaan, vaan tahtoo olla luo massa tilaa naisille, jotka haluavat olla sekä feministejä että kristittyjä. JUMALASTA VOI PUHUA muuten kin kuin miehisin kuvin, ja Raamatusta löytyy puhuttelevia naishah moja, Kathleen Fischer muistuttaa. Jeesuksen hän näkee ystävänä, vel jenä ja matkakumppanina. Jeesuksen

äitiä Mariaa hän kutsuu Maria Nasa retilaiseksi. Tämä ei ole vain Neitsyt Maria vaan ennen kaikkea nuori nai nen, joka lähtee kertomaan raskau destaan toiselle raskaana olevalle nai selle, Elisabetille, jotta he voivat ja kaa kokemuksiaan. Alkuaan Jeesuksen seuraan mah tuivat tasavertaisina niin miehet kuin naisetkin. Fischer tunnetaan hengellistä ohjausta käsittelevästä kirjastaan Women at The Well. Kirjan nimi viittaa Jee suksen ja samarialaisen naisen kohtaa miseen kaivolla. Kertomus on Fische rin mielestä upea esimerkki hengelli sestä kohtaamisesta, jossa sukupuoli, sosiaalinen asema ja etninen tausta

Hengellistä ohjausta ystävysten kesken Hengellisen ohjauksen tai matkakumppanuuden ryhmän voit muodostaa vaikka parin ystäväsi kanssa. Sovitte missä, milloin ja kuinka kauan kokoonnutte. Päätätte kuunnella toistenne kokemuksia mestaroimatta toisianne. Voitte aloittaa esimerkiksi pohtimalla näitä kysymyksiä: – Mitä Jumala kerran merkitsi minulle? – Mitä Hän merkitsee minulle nyt? – Mitä toivon tulevaisuudessa Häneltä?

ylittyvät ja yhtäkkiä Jeesus ja nainen ovat uppoutuneet keskusteluun siitä, mistä elämän syvin lähde löytyy. ”JUMALASSA EI OLE sijaa hierarkial le, epätasaarvolle eikä jaotteluille”, Kathleen Fischer kirjoittaa. Kolmiyh teisen Jumalan sisällä on rakkauden vuorovaikutus ja yhdenvertaisuus. Jos tahdomme olla toistemme tasa vertaisia kumppaneita, meidän tulisi löytää oma äänemme ja kuulla tois temme ääni. Erityisesti meidän tulisi kuunnella niiden ääntä, joilla ei vielä ole omaa ääntä tai joiden sanat ovat hukassa. Fischer tietää sen omasta ko kemuksestaan. Hän on toiminut tera peuttina dementiaa sairastavien ja heidän läheistensä parissa, ja hänellä itsellään on vaikeasti vammainen ty tär, jonka rinnalla hän on elänyt. Ihmisinä meitä ei määrittele ensi sijaisesti tietoisuutemme, osaami semme eikä sukupuolemme. Meidät määrittelee kykymme olla vuorovai kutuksessa ja suhteessa toisiimme. Sii nä vuorovaikutuksessa haavoitumme ja paranemme. ■ Mystikot matkakumppaneina -ilta ti 5.3. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Lauri Maarala kertoo Kathleen Fischeristä ja johdattaa hengellisiin harjoituksiin ja keskusteluihin.

MENOT 28.2. – 14.3.

Länsi-Helsinki

PITÄJÄNMÄEN srk

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

OULUNKYLÄN srk

Toivon tiistai 5.3. klo 18, Ahtaasta uskosta avarammalle – entisen nunnan matka kristityn vapauteen, Riitta Lemmetyinen. Lähde-kuoro. Sanaa, musiikkia, rukousta. Perjantaikahvit kaupalla 8.3. klo 14–16, Pohjois-Haagan K-Supermarketilla, Eliel Saarisen tie 5. Kahvit tarjoaa kauppa, juttuseuraa Haagan papit. Puutarhapalstan suunnittelua ke 13.3. klo 14. Elvis-ilta la 16.3. klo 18, Seppo Juntunen ja bändi, Mulari. Iltaperhekerho ma klo 17.30– 19 Tönöllä. Perhekerho pe klo 10–11.30 Mariankodissa, Schildtinpolku 6, sekä to klo 9.30–11 kirkolla. Esikoisvauvojenkerho 25.3.–20.5. ma klo 13–14.30. Ilm. ulla.leivo@evl.fi. Käsityökerho Duunauspaja ma 4.3. klo 18–20.

VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

Sunnuntai kirkolla laskiaissunnuntaina 3.3. klo 10, aamupala klo 9; messu klo 10, Silin, Lahtinen, Autio, Laura Nurkka. Tarjolla tehtäviä, joiden kautta halukkaat voivat osallistua messun toteuttamiseen. Ruokaa, kirkkokahvit ym. Lapsille ohjelmaa kirkon pihalla ja pelejä Tönöllä. Tuhkakeskiviikon messu 6.3. klo 19, Mulari, Schola Sancti Henrici. Messu ja Heikki Nenosen kirkkoherran virkaanasettaminen su 10.3. klo 10; piispa Teemu Laajasalo, saarna ja virkaanasettaminen; Heikki Nenonen liturgia, kanttorit Olli Mönttinen ja Hanna Autio. Psalmilaulajat, saksofonitrio Ava, johtaa Eero Saunamäki. Juhlakahvit. Laudes ma klo 7.30, Silin. (ei 11.3.). Arkiehtoollinen ke 6.3. klo 15, Hopeatie 14, Kolari, Mönttinen.

MALMIN srk MIKAELIN srk

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Haagan seurakunta

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Ke 6.3.

Tuhkamessu klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkis miehenkuja 4. Voit saada otsaasi tuhkaristin katumuksen ja paaston merkiksi.

Su 10.3.

Virrestä voimaa -illan teemana naiset virsien tekijöinä klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Pirjo Vahtola, juonto ja runot, Lasse Vahtola, laulu ja kitara, Anne Myllylä, urut.

Su 10.3.

Kirkkoherra Heikki Nenosen virkaanasettaminen ja messu klo 10 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Mukana muun muassa piispa Teemu Laajasalo.

Meilahti + Töölö = Töölö 1.1.19 alkaen Lähetysraamattupiiri ma 11.3. klo 13. Raamattupiiri to 7.3. klo 17.30. Lähetyspiiri ti klo 13. Raamatun kirjat lähetyksen näkökulmasta, TT Juhani Forsberg. Teematorstai to klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 28.2. Lasten Kalevala, Jouko Tikkanen. 7.3. KUA:n matkassa Ugandassa, Heikki Nenonen. 14.3. Suomalaiset etunimet 2000-luvulla, Minna SaarelmaPaukkala. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, soittopyynnöt virastoon, p. 09 2340 3200. Talvileiri aikuisille ma–pe 18.–22.3. Lahdessa. Hinta 140 e, ilm. sanna. laiho@evl.fi. Sururyhmä 13.3.–10.4. sekä 24.4. klo 17.30–19. Ilm. ja tied. 28.2. menn. mia.salmio@evl.fi.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. Tuhkakeskiviikon aamuehtoollinen ke 6.3. klo 9.15 kirkossa. Paastonaika alkaa. Voit saada otsaasi tuhkalla piirretyn ristin katumuksen merkiksi. Ehtoollisen jälkeen aamiainen 1,50 e. Luottamuksen messu ke 13.3. klo 19 kirkossa. Taizé-lauluja. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 24.2. klo 18.

TAPAHTUMIA SAKARI RÖYSKÖ

Via Crucis -pääsiäisvaelluksen vapaaehtoishaku on käynnissä ja ilmoittautuminen mukaan pääsiäisvaellukselle jatkuu 1.3. asti. Via Cruciksessa riittää vapaaehtoisille monenlaista tehtävää. Tämän vuoden teemana on nuoret, joten nyt toivotaan erityisesti nuoria mukaan toteuttamaan vaellusta. Ilmoittautumiset sähköpostitse: viacrucis@evl.fi

Viittomakielinen raamattupiiri ti 5.3. klo 14.30–17 Malminkartanon kappelilla. Vieraana Janne Kankkonen. Työtupa ti 5.3. klo 15–19, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Espanjalainen legenda pe 8.3. klo 19. Diplomikitaristi Janne Lehtinen soittaa Isaac Albénizin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Jennyn Mummola la 9.3. klo 10–13 Jennyssä, Beckerintie 9. Lapsille ja aikuisille yhteistä tekemistä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Avoimet ovet. Virrestä voimaa – Kuuluta kauttamme kaikille! Su 10.3. klo 18 kirkossa. Neitsyt Mariasta Anna-Mariin, Emmystä Ilonaan – naiset virsien sanoittajina ja säveltäjinä. Pirjo Vahtola, juonto ja runot, Lasse Vahtola, laulu ja kitara. Anne Myllylä, urut. Vapaa pääsy. PariAsiaa-luento Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen ma 11.3. klo 18–19.30 Klaneettitiellä. Perhe-

neuvoja Tero Pulkkinen ja PariAsiaaohjaaja Dora Puhakka luennoivat. Lastenhoito järjestetään 1 v. täyttäneille. Paastonajan vaellukseni kohti pääsiäistä Malminkartanon kappelilla ma 11.3., 18.3., 25.3., 1.4. ja 8.4. klo 18–18.45. Hiljentymistä, mietiskelyä, rukousta, musiikkia, virikepuhe. Mukaan voi tulla, vaikka ei pääsisi kaikille kerroille. Vetäjinä Nina Rajamäki, Mervi Lahola, Kirsi Lindedahl. Lähetyspiiri ti 12.3. klo 18 Klaneettitiellä. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Lauletaan yhdessä kirkossa to 14.3. klo 10.15–12. Hiljaisuuden päivä la 23.3. klo 9.30–15.30 Malminkartanon kappelilla. Ilmoittautuminen Konsta Korhonen, p. 09 2340 3824.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Arkiehtoollinen ke 6.3. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken pyhän äärellä. Puhujana Anna Saurama. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

TAPAHTUMIA Jakaranda-kuoron konsertti la 2.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa, johtajana Pekka Nyman. Puhujina Jonkolnee ja Weerapong Sampachanyanon Thaimaan evankelis-luterilaisesta kirkosta ja Kirsi Salmi Suomen Lähetysseurasta.

Rukouspalvelu maanantaisin klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Kirjallisuuspiiri ma 4.3. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo (Karisto). Alustus Kaarina Osmoviita. Merimieskirkkopiiri ma 11.3. klo 14 Munkkivuoren päätykamarissa. Toivoncafe torstaisin klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kirkkoisäntäkoulutus ti 19.3. klo 17.30 Munkkivuoren kirkossa. Munkkiniemen seurakunnassa järjestettäviin tilaisuuksiin tarvitaan apukäsiä, kahvinkeittäjiä, emäntiä, isäntiä, messuavustajia. Tiedustelut Leena Leppilahti p. 09 2340 5138 tai Marko Lahtinen p. 09 2340 5165. Miksi olen olemassa? Etsimme jotain itseämme suurempaa. Ke 27.3. Munkkivuoren kirkossa vieraana Helsingin Sanomien toimittaja Katri Kallionpää. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Luennon jälkeen ToivonBistro-lounas seurakuntasalissa klo 13, vapaaehtoinen maksu.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Laskiaissunnuntain messu ja lähetyslounas su 3.3. klo 10. Vuori, Vanne, s, Ahola. Tuhkamessu ke 6.3. klo 18. Voit saada otsaasi tuhkaristin katumuksen ja paaston merkiksi. Messu su 10.3. klo 10. Vuori, Nurminen, Ahola, Jyrki Myllylä, klarinetti. Hiljainen rukouslaulumessu ke 6.3.–24.4. klo 18. Laulamme lempeitä, keskiaikaisia rukouslauluja ja vanhoja virsiä ilman säestystä. Voit antaa sävelten hoitaa ja kuljettaa sinua paaston aikana kohti pääsiäistä. Saamme istua paikoillamme, polvistua, seisoa tai vaeltaa kirkkosalissa kukin oman toiveemme mukaan. Voimme osallistua lauluun tai vain kuunnella sävelten kaikua. Jos haluat mukaan rakentamaan yhteistä messuamme, ota yhteyttä lea.kujanpaa@evl.fi.

TAPAHTUMIA Yhteislauluja Kylli-kanttorin johdolla pe 1.3. klo 13 Pajamäessä. Maksutonta lakineuvontaa ke 6.3. klo 16–17.30 kirkolla. Toivoa naisille -piiri ke 6.3. klo 18.30 kirkolla. Rukoillaan maailman naisten puolesta. Miesten ilta to 7.3. klo 18 kirkolla. Keskustelua tavallisen tärkeistä elämän asioista. Ilta Raamatun äärellä ma 11.3. klo 18 kirkossa. Puhujina Markku Petlin, Topias Tanskanen, Eero Junkkaala. Yhteisruokailuja kirkolla tiistaisin klo 12.15–14, ja keskiviikkoisin olkkari klo 15–18.30, jossa keitto klo 17, 2 e aikuiset, alle kouluikäiset maksutta. Kohtaamispaikka perjantaisin klo 12–14 Pajamäessä. Keittolounas 8.3. sis. leipä, maito, jälkiruoka ja kahvi, 5 e. Muina perjantaina kahvi ja pulla/ piirakka 2 e.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 28.2. – 14.3.

12 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa v.1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Laskiaissunnuntain messu su 3.3. klo 10 Vanhassa kirkossa ja Tuomiokirkossa, jossa messun yhteydessä otetaan käyttöön remontissa olleet pääurut. Tuhkakeskiviikon messu ke 6.3. aamulla klo 8 Vanhassa kirkossa ja anglikaanien messu Tuomiokirkon kappelissa ja illalla klo 18 Tuomiokirkossa ja anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkon kappelissa. Kirjallisuusilta ke 6.3. klo 18 Tuomiokirkon tapulissa. Illan aiheena Yoko Ogawan kirja Professori ja taloudenhoitaja. Illan alustaa Pirkko Nilsson. Teetä tarjolla klo 17.30. Seniorifoorumilla lepoa sielulle ja ruumiille. Ke 6.3. vierailijana gospelmuusikko Pekka Simojoki. Ke 13.3. aiheesta ”Onko kipua kärsittävä” puhumassa lääk. tri. ja dos. Helena Miranda. Seniorifoorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Millaista yhteismusisointia kaipaisit elämääsi? Uusi musiikkiryhmä alkaa Hyvän toivon kappelissa. Musiikkiryhmästä kiinnostuneet pääsevät itse vaikuttamaan ohjelmistoon ja toimintamuotoon. Haluatko laulaa kuorossa tai soittaa yhdessä? Tehdä tempauksia Jätkäsaaren alueen elävöittämiseksi musiikin avulla? Jalkautua viemään musiikkia sinne, missä sitä eniten kaivataan? Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen to 7.3. klo 19 Hyvän toivon kappelissa. Lisät. elsa.sihvola@evl.fi, p. 050 598 0823. Wannabe Singers laulukoulukuoro harjoittelee. Viimeiset harjoitukset to 7.3. klo 18 ja la 9.3. klo 10 Vanhassa kirkossa. Lisät. anna.pulli@evl.fi. Luottamuksen messu pe 8.3. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Liturgina Jussi Ikkala, muusikkona Tuuli Malve.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Su 3.3.

Vauvakirkossa helistellään Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26, klo 15 yhdessä vauvan ja koko perheen kanssa. Voit ottaa oman helistimen mukaan. Luvassa muun muassa laulua, leikkiä, hypytystä, silitystä. Kaikki saavat tulla alttarin ääreen siunattavaksi.

Ke 13.3.

Talvisodan päättymistä muistellaan Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6. Perinteinen Talvisodan päättymisen muistotilaisuus pidetään klo 15 Vanhassa kirkossa. Ohjelmasta vastaa Pääkaupunkiseudun sotaorvot.

Lauttasaaren seurakunta

Meilahti + Töölö = Töölö 1.1.19 alkaen

Lähetyksen käsityö- ja opintopiirissä kudotaan, kuunnellaan ja keskustellaan. Tuomiokirkon kappelissa lähetyksen käsityö- ja opintopiirissä vietetään yhdessä rennosti aikaa käsitöitä tehden lähetyksen aiheiden äärellä keskustellen ja pohtien. Ti 12.3. klo 18 aiheella iloja ja ihmeitä. Vetäjinä kv-työn sihteeri Leena Piirainen ja johtava kappalainen Maija Kuoppala. Diakoniaruokailu alkaa. Edullista ruokaa tarjolla tiistaisin 12.3. alkaen klo 11 Mikael Agricolan kirkolla. Aterian hinta 1 e. Perinteinen Talvisodan päättymisen muistotilaisuus ke 13.3. klo 15 Vanhassa kirkossa. Ohjelmasta vastaa tänä vuonna Pääkaupunkiseudun sotaorvot. Tervetuloa muistelemaan lempeästi äidin ja lapsen tunnelmia sota-ajan Suomessa. Kesto n. tunnin. Koululaisten kerhot tarjoavat tekemistä ja yhdessäoloa. Kouluikäisten avoin kerho Olkkari kutsuu mukaan tiistaisin klo 14–17 ja 6–9-luokkalaisten avoin kerho Isojen Olkkari torstaisin klo 16–18 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Tervetuloa kahvittelemaan, lukemaan päivän lehteä sekä vaihtamaan kuulumisia! Diakoniaruokailu alkaa Agricolan kirkon kryptassa ti 12.3. klo 11. Aterian hinta 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

toja ja Poulenc. Liput 20 e. Ilmastonmuutos NYT pe 1.3. klo 17–19 Kallion kirkon vihreässä salissa. Tule suunnittelemaan ilmastonmuutokseen herättävää kampanjaa. Pöytä on vielä avoin ja kaikki kiinnostuneet mahtuvat mukaan ideoimaan viestinnän, yhteiskunnan, paikallistason ja globaalin vaikuttamisen tapoja. Lisätietoja Marja Kotakorvelta ja Laura Huoviselta, sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@evl.fi. Tiistairuokailu 5.3. klo 12–13 Alppilan kirkolla. Hinta 2 e. Iltaruoka ke 6.3. klo 17 Alppilan kirkolla. Vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa 1 e hintaan. Virsilauluhetki la 9.3. klo 13. Mukana Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 7.3. Runoilijasta tuli hyvä piispa. Tuleeko myös toimittajasta? Toimittaja-teologi Lisa Enckelliä haastattelee Istala. 14.3. Yksinäisyystutkija Niina Junttila. Raisa Rauhamaa haastattelee.

13.3. klo 18. Marja Kotakorpi. Kivimessu to 14.3. klo 18. Mari Mattsson. Alppilassa: Messu su 3.3. klo 11. Pauliina Lindfors. Unkarinkielinen messu su 3.3. klo 11. Kiinankielinen messu su 3.3. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 3.3. klo 16. Jaakko Niiles. Kaikenikäisten messu, tuhkamessu ke 6.3. klo 17.45. Pauliina Lindfors. Messu su 10.3. klo 11. Heidi Korhonen-Björkman. Kiinankielinen messu su 10.3. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 10.3. klo 16. Suvimarja Rannankari-Norjanen.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Kivimessu to 28.2. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 1.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 3.3. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta, Suvi-Maria Roine, SonorEnsemble. Vapautuksen teologian messu ma 4.3. klo 18. Kai Sadinmaa. Lähdemessu ti 5.3. klo 18. Visa Viljamaa. Tuhkakeskiviikon messu ke 6.3. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta, Visa Viljamaa. Kivimessu to 7.3. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 8.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 9.3. klo 17. Pastori Pirjo Kantala, musiikki Juha ja Inna Vintturi, kuoro. Messu su 10.3. klo 10. Marja Kotakorpi, vokaaliyhtye Incanto. Iltakirkko ma 11.3. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 12.3. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun messu ke

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 5.3. klo 13–14, Kallion kirkko. Toni Hintsala, urut. Vapaa pääsy. Kamarikuoro Kuultava pe 8.3. klo 19. Johtaa Erik Johannes Riekko. Rautavaara, Made-

Virasto: Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki Avoinna ma, ti ,to, pe klo 9–12, ke klo 12–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

JUMALANPALVELUKSET Perhemessu su 3.3. klo 11, Markkunen, Valojärvi. Draamallinen saarna ja Aurinko-kuoro. Pyhäkoulu. Seurat ke 6.3. klo 19, Jukka Nevala ja Minna Ruuttunen, Pirjo Työrinoja. Messu su 10.3. klo 11, Työrinoja, Andersson. Lauttasaaren orkesterin puhallinkvartetti. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 13.3. klo 19, Työrinoja, Andersson.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho ma–pe klo 9–11, D-porras. Metsäkerho ma–pe klo 9–11, kokoontuminen D-portaan edessä. Avoin rukouspiiri ti klo 18, kerhohuone 15. Seniorilautta ke klo 10.30, seurakuntasali. Larun olohuone ke klo 17.30–20, kirkkokahvila. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen.

Gospelmuusikko Pekka Simojoki on SenioriFoorum -luentosarjan vieraana Mikael Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23, keskiviikkona 6.3. kello 13. Simojoki myös laulaa tilaisuudessa, jonka yhteydessä vietetään Seniorifoorumin 12-vuotisjuhlaa. Mukana myös rovastit Matti Amnell ja Ensio Klemi. Koko kauden ohjelma löytyy täältä: www.seniorifoorum.fi/helsinki

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 28.2. – 14.3.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messut Paavalinkirkossa Su 3.3. klo 10, Koivisto, Kortelainen, Graduale-kuoro, Välimäki. Hernekeittolounas lähetystyön hyväksi. Ke 6.3. Tuhkakeskiviikon messu klo 18, Valkeapää, Kiiski. Su 10.3. klo 10. Schmidt, Koivisto, Kiiski. Ke 13.3. klo 18 Puolen tunnin messu, Valkeapää, Kiiski. Messu Itä-Pasilassa os. Junailijankuja 3, sis. Sähköttäjänkadun puolelta, su 3.3. klo 12. Koivisto, Päiväkuoro, Välimäki.

TAPAHTUMIA Kaikille avoin retki Päivälehden museoon su 3.3. Lähtö alasalista klo 12. Retki on maksuton, matka museolle omakustanteisesti julkisilla. Ilm. ja tied. Säde Kultanen p. 09 2340 5415. Markuksen evankeliumi -kirkkodraama su 3.3. klo 18 Paavalinkirkossa. Pauli Mahlamäki Tornion kaupunginteatterista tulkitsee evankeliumin kymmenet henkilöt. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuun hyväksi. Konsertti Talven taittuessa ti 5.3. klo 18 Paavalinkirkolla. Eilamaria Leskinen sopraano, Juha Kotilainen baritoni, Tuula Hällström piano. Liput 15 e. Pop up -tapahtuma Lounasta papin kanssa 4.–8.3. Tarkista kellonajat ja paikat nettisivuilta. Gabriel Fauré: Requiem to 7.3. klo 18. Sadelilja Pikkarainen sopraano, Juha Pikkarainen baritoni, Mervi

Lähteenmäki viulu, Maija Maltela urut, Paavalinkirkon kuoro joht. Seppo Välimäki. Vapaa pääsy. Canticum-Aamulaulu su 10.3. klo 12. Cantabile, joht. Dominik Vogt. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kaikille avoin kastetilaisuus Paavalinkirkossa su 10.3. klo 14. Ilm.1.3. mennessä paavali.srk@evl.fi tai p. 09 2340 5400. Kaikille avoin talousneuvonnan ilta ke 13.3. klo 18.30–20.15. Paikalla talous- ja velkaneuvonnan ammattilaiset, Paavalin diakoniatyöntekijät, sekä Rari raha-asianneuvontatoiminnan esittely. Ruokailu klo 17 alkaen, hinta 1 e. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10–12 ja ke klo 14–16. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Päiväkuoro ke klo 15. Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. Paavalin musiikkikoulun kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous ma 11.3. klo 19.15 alasalissa.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10. Laskiaissunnuntain messu 3.3. Alanen, Ronimus, Niemistö, Tiitu, Karjalainen. Ensemble Helsinginkadun Filharmonikoista. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden tehtäväänsiunaaminen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Messu 10.3. Arja Launis, saarna Marianne Heikkilä, Alanen, Tiitu, Tapio Tiitu. Käyrätorvi-kvartetti. Marttojen kirkkopyhä. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm. Töölön kirkko su klo 17. Pop-messu 3.3. Meurman, Leinonen, Saari. Artistivieraana Esa Kuloniemi. Jatkot seurakuntasalissa. Messu 10.3. Meurman. Kirkkokahvit. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko su klo 11. Ei messua 3.3. Messu 10.3. Hietalahti, Hiski Wallenius.

TAPAHTUMIA Yhteisvastuukonsertti la 2.3. kello 18 Meilahden kirkossa. Gospel Helsinki, joht. Nina Pakkanen; Tommi Kalenius & Ninni

Poijärvi; Joonatan Rautio, piano ja saksofoni; Juho Kivivuori, basso ja Sami Koskela, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Laskiaisen perhetapahtuma su 3.3. klo 11–13 Töölön kirkolla. Mukavaa yhteisestä puuhaa kaikille! Mäenlaskua kirkonmäellä, erilaisia toimintapisteitä, hernekeittoa, laskiaispullien rakentelua hyvässä seurassa. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Tuhkakeskiviikon messu ke 6.3. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Mukana Virva Krans ja Leena Tiitu. Resonanssi-klubi ti 12.3. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Esa Kotilainen – Ajatuslapsi. Vapaa pääsy. Siionin virsi -seurat to 14.3. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Mukana Johan Wennerström ja Virva Krans. Raamattuluento ti klo 13–15 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Helsingin Raamattukoulun luentosarja. Kevään teemana Apostolien teot. Luentokahvit ja keskustelua päivän aiheesta. Hanna-ryhmä ti parillisina viikkoina klo 18 Töölön kirkon seurakuntasalissa ja ke parittomina viikkoina klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Naisten rukousryhmän rukousaiheet kootaan ympäri maailmaa vaikeissa elämäntilanteissa eläviltä naisilta. Avoin perhekerho ti klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkon takahuoneessa ja klo 9.45–11.15 Meilahden kirkon liikuntasalissa, pe Töölön kirkolla klo 10–12 ja Ruskeasuon Rastilla klo 10–11.30. Café Töölön yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Miehille Äijäkuppila ke klo 13–15 Ruskeasuon Rastilla ja Miestenpiiri ke klo 16–18 parillisina viikkoina Töölön kirkon isossa neuvotteluhuoneessa. Café Töölö ke klo 14–18 Töölön kirkolla. Vapaaehtoisten ylläpitämä kahvila on sitoutunut ekologisiin arvoihin. Kahvilassa hyödynnetään ruokahävikkiä. Lounas pe klo 11.30–13 Ruskeasuon Rastissa. Hartaus klo 11.20. Gospelia kaikille Mass Choir, kevään ryhmä on täynnä, syksyyn voi ilmoittautua osoitteella gospeliakaikille@gmail.com. Diakoniatyön päivystys- ja ajanvarausnumero taloudellisissa asioissa virka-aikaan 09 2340 6318. Muissa asioissa voit olla yhteydessä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään. Länsi- ja Pohjois-Pasila, Heidi Tervahauta p. 09 2340 6372; Meilahti, Sirkku Kuusanmäki p. 09 2340 4740; Pikku-Huopalahti ja Ruskeasuo, Minna Valkiainen p. 09 2340 6371; Etu-Töölö, Maija Åker p. 09 2340 6370 ja Taka-Töölö, Pasi Rautiainen p. 09 2340 4742.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@ evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18. Kansainvälistä ylistysmusiikkia ke 6.3. klo 18. Konsertissa kuullaan lauluja englanniksi, ranskaksi, hepreaksi ja suomeksi. Kitaraduo Susanna, laulu, ja Med, kitara ja laulu. Vapaa pääsy. Yhteismeditaatio ke 13.3. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. markkohama@gmail.com.

13 TERO AHONEN

Torstaipiiri 7.3. ja 21.3. klo 13–14.30, seurakuntasali. Raamattupiiri ti 12.3. ja 26.3. klo 18–19.30, kokoushuone 10, B-rappu. Käsityöpiiri ti 5.3. ja 19.3. klo 13–14.30 Kauppakeskus Lauttiksessa. Lisätietoja p. 050 380 3531. Töppösryhmä ke 13.3. ja 10.4. klo 10.30–12, kirkkokahvila. Tule mukaan neulomaan pieniä töppösiä lahjaksi kasteperheille. Diakoniatyöntekijä tavattavissa Lauttasaaren Senioritalolla ti 12.3. klo 14.15. Tule mukaan kirkon laskiaistapahtumaan sunnuntaina 3.3. klo 11–15. Luvassa paljon ohjelmaa kaikenikäisille! Lapsille poniratsastusta, koiravaljakkoajelua, kasvomaalausta, ongintaa, pomppulinna ja tietysti paloauto! Amor nel mio penar – Barokkiaarioita ja virolaista laulumusiikkia su 10.3. klo 18. Ka Bo Chan, kontratenori, Inga Nikander, viulu, ja Mirva Helske piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Mieskuoro Manifestumin konsertti Romantiikka & kapina 2019 la 16.3. klo 19, johtaa Jonas Rannila. Mukana käyrätorvikvartetti, urut ja piano. Liput 25 e. Oi kiitos su 17.3. klo 18. AnnaMaija Oka, sopraano, Juha Pispa, baritoni, ja Mirva Helske, piano. Kuulan ja Merikannon ihania lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Ninni Poijärvi ja Tommi Kalenius esiintyvät Yhteisvastuukonsertissa Meilahden kirkossa lauantaina 2.3.

7×

musiikkivinkki Yhteisvastuukonsertti Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16, pidetään konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 2.3. klo 18. Esiintymässä ovat vauhdikas gospelkuoro Gospel Helsinki johtajanaan Nina Pakkanen, duo Tommi Kalenius & Ninni Poijärvi, Joonatan Rautio, piano ja saksofoni, Juho Kivivuori, basso, sekä Sami Koskela, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Kodály-viikko 30 v.

Kansainvälistä Kodály-viikkoa vietetään 3.–8.3. Viikon 30-vuotisjuhlakonsertissa ti 5.3 klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, esiintyvät Helsingin Juniorijouset johtajanaan Jukka Rantamäki, Puhallinorkesteri Itätuuli johtajanaan Helena Sinisalo sekä Juvenalia-kuoro johtajanaan Matti Järvinen. Vapaa pääsy. Viikon järjestävät Itä-Helsingin musiikkiopisto ja Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus yhteistyössä Musiikkiopisto Juvenalian, Espoon musiikkiopiston ja Helsingin konservatorion kanssa.

Exitin konsertti

Gospelmuusikko Pekka Simojoki konsertoi Exit-yhtyeensä kanssa la 9.3. klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Vuonna 2017 yhtye juhlisti 30-vuotista taivaltaan ja julkaisi uusimman albuminsa ”3.0”. Alkuperäisjäsenistä mukana ovat Pekka Simo-

joki, laulu, Matti Puttonen, laulu ja koskettimet, sekä Timo Luoto, rummut. Muut jäsenet ovat Jari Levy, laulu ja koskettimet, Markku Perttilä, laulu ja kitara, Jarkko Jouppi, kitara, ja Timo Jouppi, basso. Liput 20 e ovelta, alle 12-vuotiaille vapaa pääsy.

Lähtökonsertti Haagiin

Chorus Marinuksen Miesyhtye laulaa kahvimatineassa la 9.3. klo 16 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Yhtyettä johtaa Heikki Varis. Vapaa pääsy, kolehti yhtyeen Haagin matkan kustannusten tukemiseen.

Amor nel mio penar

Barokkiaarioita ja virolaista laulumusiikkia kuullaan su 10.3. klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Konsertissa esiintyvät Ka Bo Chan, kontratenori, Inga Nikander, viulu, ja Mirva Helske, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Laulun Siivin

Tule laulamaan ja ehdota laulutoivomuksiasi. Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila laulattavat virsiä ja muita lauluja Kultaisesta laulukirjasta ti 12.3. ja 26.3. klo 13 Hyvän Paimenen kirkon Kryptassa, Pakilassa, Palosuontie 1. Vapaa pääsy.

Hiljaista rukouslaulua

Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, vietetään Hiljaista rukouslaulumessua ke 13.3., 20.3. ja 27.3. klo 18. Messussa lauletaan lempeitä, keskiaikaisia rukouslauluja ja vanhoja virsiä ilman säestystä. Voit istua, polvistua, seisoa tai vaeltaa kirkkosalissa. Lauluun saa osallistua silloin, kun siltä tuntuu. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 28.2. – 14.3.

14 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 10.3. Messun yhteydessä syntymäpäivänviettäjien juhla. Messu sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 16, messun jälkeen yhteinen ateria. Su 3.3. Kolmen vartin messu. Su 10.3. Matkakumppanuuden Taizé-messu, jota ennen klo 14 rukoushelmityöpaja, materiaalimaksu 25 e. Tuhkakeskiviikon messu ke 6.3. klo 19 Herttoniemen kirkossa. Paastonaika alkaa. Halukkaat saavat otsaansa tuhkaristin. Stina Huima, Kirsi Lemponen ja messuryhmäläisiä.

TAPAHTUMIA Lasten laskiainen ja pehmolelujen kirkkoyö la 2.3. klo 16–18 Kulosaaren seurakuntasalissa eli Vakkasalissa. Askartelua, pientä herkkuiltapalaa, pulkkailua pihapiirissä, jos lunta riittää. Lapset voivat tuoda pehmolelujaan yökylään kirkkoon. Su 3.3. klo 10 Kulosaaren kirkossa lapsiystävällinen messu, jonka yhteydessä lelujen siunaus ja kotiin haku. Mukana Jenni-pappi. Sanat suussani sulavat la 2.3. klo 16 Myllypuron kirkossa. Eva Kasvio, laulu ja lausunta ja Pia Korteala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kauneimmat hengelliset yhteislaulut lähetystyön hyväksi su 3.3. klo 18 Myllypuron kirkossa yhdessä arabiankielisen seurakuntatyön kanssa. Mukana kirkkokuorot. Yhteislaulukonsertti teemana Ihanat naiset to 7.3. klo 19 Herttoniemen kirkossa. Herttoniemen Sointu -kuoro, johtajana Henna Dolk Viksten. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Kahvio aukeaa klo 18.30. Kodittomien yö pe 8.3. klo 16 alkaen Myllypuron kirkolla. Saunamahdollisuus ja ruokailu. Hartaus klo 19. Yöpymismahdollisuus. Lisätietoja: Pilvi Juvonen, p. 050 347 8582. Harmonikkaopiskelijoiden konsertti to 14.3. klo 18.30 Kulosaaren kirkossa. Opettaja Antti Leinonen, Itä-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Diakonian ajanvaraus Herttoniemi: p. 050 433 7339/Saarela tai kirkolla ke klo 9–9.30. Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 347 9515/Markkanen tai kirkolla ma klo 13–14. Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila. Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markkanen. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

La 2.3.

Onko perheessäsi joku, jota ei ole kastettu? Kastepäivä on helppo tapa järjestää kastejuhla. Sitä vietetään lauantaina klo 15–16 Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13. Soita p. 09 2340 5700 ja varaa aika kasteeseen kastepäiväksi 2.3., niin pappi ottaa yhteyttä. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit kastetun läheisille.

elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma,/ti/to/pe klo 10–14, p.0923404800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p.0923404815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Hiljainen iltarukous to 28.2. ja 14.3. klo 18. Arjen lepohetki, hiljainen iltarukous, lopuksi yhteinen iltatee. Messu 3.3. klo 11. Laskiaissunnuntai. Mia Iiskola, Anne Granström, Charlotta Ihebom, Tero Laurén, Juha Happonen, Kirsi Honkanen-Punkari, Iloinen Kanttorin Kööri. Kontulan Martat avustavat. Kirkkokahveilla Marttojen leipomia laskiaispullia. Messun aikana lapsille Pyhis. Tuhkakeskiviikon messu ke 6.3. klo 19. Marjaana Faugel, Jenni Kahenvirta, Hanna Videll, Maija Virkkunen, Mari Lamminen, Kaisa Valve, laulu ja huilu. Virsien lisäksi Taizé-lauluja ja hiljaisuutta Jumalan sanan äärellä. Mahdollisuus saada otsaan piirretty tuhkaristi merkiksi katumuksesta ja paastosta. Yhteisvastuun ja kiitoksen messu su 10.3. klo 11. Messun jälkeen tarjolla keittoa, oman alueen jäätelöä ja pullakahvit kirkkoherra Martti Häkkäsen 60-vuotisjuhlan merkeissä. Martti Häkkänen, Marjaana Faugel, Marja Lehtinen, Sasu Rauhala, Mari Lamminen, Mikaelin Laulajat, joht, Jukka Okkonen. Mahdolliset syntymäpäivän muistamiset Yhteisvastuukeräykselle (ks. nettisivuilta). Messun aikana lapsille Pyhis.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Perhekerhoissa leikitään ja askarrel-

La 2.3.

Lasten laskiaista vietetään lauantaina klo 16–18 Kulosaaren kirkolla, Kulosaarentie 40. Silloin lapset voivat tuoda pehmolelujaan kirkkoon yöksi. Pehmolelujen kirkkoyön jälkeen lelut siunataan seuraavan aamun messussa.

laan, yhteisissä tuokioissa musisoidaan ja lorutellaan. Tarjolla pientä välipalaa hintaan 1 e/perhe. Toimintakausi ma 8.1.–pe 24.5. (ei vko 16). Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 9.30– 11.30 (yhteinen tuokio klo 9.30); Sakarinmäen päiväkodilla tiistaisin klo 9.30–11.30; leikkipuisto Mellunmäessä torstaisin klo 9.30–11.30 (yhteinen tuokio klo 10); Länsimäen kirkolla perjantaisin klo 9–13 (muskarihetki klo 10). Perhekerho tiistaisin klo 13.30–15 Itäkadun perhekeskuksessa, Itäkatu 11. Kahvia, teetä ja muiden vanhempien seuraa ala-aulan leikkipaikassa. Lapsille leikkimistä ja pieni askartelu, mukana työntekijöitä Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnasta. Perheraamis tiistaisin klo 17.30– 19.30. Mikaelin miehet -keskusteluryhmä kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18: 6.3., 3.4., 8.5. ja 5.6. Vapaata rupattelua ja Sanaa miesten kesken. Tied. Lauri Taipale p. 044 989 7535. Rukouskoulu joka toinen torstai, 7.3., 21.3. ja 4.4. klo 18. Miksi rukoilisin? Kuuleeko joku jossain? Isä meidän -rukous: ulkoa opittu litania vai ihan oma rukouksesi? Uusia näkökulmia rukoilemiseen, kouluttajana toimii Päivi Peittola, KRS, mukana Anne Granström. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. To 7.3.Tuonentupa: Kuolema sairaalassa, vieraana sairaanhoitaja. To 14.3. Päivän uutisten äärellä, Marja Lehtinen. Tuonentupa on keskustelukerho, jossa käsitellään avoimesti kuolemaa. Se ei ole sururyhmä, vaan avoin keskustelufoorumi. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Urkukonsertti su 3.3. klo 18 Laajasalon kirkossa. SirkkaLiisa Jussila-Gripentrog. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirjallisuuspiiri ke 6.3. klo 18 Laajasalon kirkolla. Tiedustelut Leena Ilvoselta, p. 044 565 8778. Kodály-viikon Laulujen ilta to 7.3. klo 19 Laajasalon kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Lähtökonsertti Haagiin -kahvimatinea la 9.3. klo 16 Laajasalon kirkossa. Chorus Marinuksen Miesyhtye, joht. Heikki Varis. Vapaa pääsy, kolehti Miesyhtyeen Haagin matkan tukemiseen. Taivaallista musiikkia ja kansanlauluja su 10.3. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Konevitsa-kvartetti Pietarista. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e. Kevätkirppis ja kahvio la 23.3. klo 10–13 Laajasalon kirkolla. Pöytävuokra 10 e yksityiset, 40 e järjestöt. Kahviossa suolaisia ja makeita herkkuja. Pöytävaraukset pe 8.3. mennessä: ritva.pykalaniemi@evl.fi, p. 050 546 8804. Pöytävuokrien ja kahvilan tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Kiitos Euron päivän osallistujille, vapaaehtoisille ja lahjoittajille! Päivä tuotti 6039,45 e Yhteisvastuukeräykselle.

Roihuvuoren seurakunta

Vartiokylän seurakunta

Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 10–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Laskiaissunnuntain perhemessu 3.3. klo 10. Ijäs, Lyytinen, Filppula. Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus. Tuhkamessu ke 6.3. klo 18. Kaskinen, Filppula, Kamarikuoro Cantiamo. Messu su 10.3. klo 10. Nurminen, Vaulas, Niva-Vilkko, Filppula. Arkkikirkko ke 13.3. klo 18. Laajasalon kirkossa: Herättäjän kirkkopyhä su 3.3. klo 12. Laaksonen, Niva-Vilkko. Saarna Herättäjä-Yhdistyksen nuorisosihteeri Suvi Korhonen. Trio Mercoledi. Soppa ja seurat. Gospelmessu su 10.3. klo 12. Kaskinen, Vaulas, Lyytinen, Anttila. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 12.3. klo 18. Nurminen, Filppula, lauluryhmä.

TAPAHTUMIA Kastepäivä la 2.3. klo 15–16 Laajasalon kirkolla. Onko perheessäsi joku, jota ei ole kastettu? Kastepäivä on helppo tapa järjestää kastejuhla. Soita seurakuntatoimistoon p. 09 2340 5700 ja varaa aika kasteeseen Laajasalon kirkolla 2.3. Pappi ottaa sitten yhteyttä. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit kastetun lähipiirille. Kummipeli HIFK–Ilves la 2.3. klo 17 Helsingin jäähallissa. Kummeja kutsutaan yhdessä kummilapsen kanssa jääkiekko-otteluun. Otteluun saa kaksi lippua yhden hinnalla sähköisen linkin kautta: www.roihuvuorenseurakunta.fi. Alennus näkyy järjestelmässä, kun valitsee kaksi lippua kategorioista 2–5.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 3.3. Mukana Cantus Novus. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Ehtoollishartaus pe 1.3. ja 8.3. klo 12 Matteuksenkirkossa. Tuhkamessu ke 6.3. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa. Messujen toimittajat seurakunnan nettisivuilla.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkisin klo 9–15. Neulekerho ma klo 12. Yhteinen iltaruoka ma klo 16.30–18. Hinta 1 e. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Laulut soikoon! ke klo 13. Ikäihmisten keskiviikkokerho ke 6.3. klo 14. Itäkeskuksen kirjastosta erikoiskirjastonhoitaja Heli Kolehmainen kertoo palveluista ikäihmisille ja esittelee äänikirjoja. Luukas 10 -ryhmä. Tutustu Jeesuksen antamiin ohjeisiin. Opi uusi tapa elää silmät ja sydän avoimina arjessa. Kokoontumiset ke 13.3., 20.3., 27.3., 3.4. 10.4. ja 8.5. klo 18 Vartiokylän kirkolla. Lisätietoja Mikko Alava p. 050 380 2018. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri ma klo 8. Puotilan olohuone ti klo 13–16. Klo 14 ohjelmatuokio. 5.3. Heikki Nurmi: Nojatuolimatka Lutherin kaupunkeihin. 12.3. Raili Rauhala: Lauluja Lapin maasta. Perjantailenkki perjantaisin. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, klo 13 Vartiokylän kirkolle. Kahvitarjoilu. Liikkuva diakoni Riikka Leppänen tarjoaa juttuseuraa eläköityville

MENOT 28.2. – 14.3.

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

15 ESKO JÄMSÄ

Fazer Cafessa ti klo 10–11, Espresso House to klo 12–13 ja Waste&Feastravintolassa Matteuksenkirkolla to klo 10–11. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 28.2. klo 18, Katukappeli. Joronen, Virtanen. Perhemessu, toimintarata ja lounas su 3.3. klo 11, kirkko. Laskiaissunnuntai. Paananen, Holma, Virtanen, Satosalmi ja lastenohjaajia. Myyjäispöytä. Tuhkakeskiviikon Merirastimessu ke 6.3. klo 19, Merirasti-kappeli. Ahonen, Virtanen. Iltakirkko to 7.3. klo 18, Katukappeli. Paananen, Virtanen. Messu su 10.3. klo 11, kirkko. Huhdanmäki, Virtanen, Enni Maaninka. Iltakirkko to 14.3. klo 18, Katukappeli. Jurmu.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 8.3. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Mike Resch, anglikaani kirkkoherra Englannista. New Wine rohkaisupäivä kirkolla pe 8.3. klo 15. Mike Resch, anglikaani kirkkoherra Englannista. Rohkaisua ja kannustusta seurakunnan rakentamiseen Pyhän hengen voimassa. Opetusta, ylistystä, rukousta. Kevyt iltapala. Puhkea kukkaan -paja Katukappelissa ke 6.3. klo 18. Naisille, jotka haluavat oppia korostamaan piirteitään ja värien käyttöä meikissä. Opastettu meikki, harjoittelua. Ilm. kosmetologi-meikkaaja Miralle: mira. heino87@gmail.com. Ilta on maksuton. Pyhän tanssin iltapäivä Marielundin kappelissa la 9.3. klo 14–17. Meditatiivista tanssia ja mietiskelevää rukousta. Ota mukaan tossut/villasukat ja 5–15 e vapaaehtoista ovirahaa. Ilm. sara-aho@gmail.com, p. 050 490 6014. Schubertin Deutsche Messe kirkossa su 10.3. klo 17. Vuosaaren seurakunnan Gaudium-kuoro, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kuoro Domus Chorus, Espoon puhallinorkesteri. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Lauletaan yhdessä ajankohtaisia virsiä ja lauluja Katukappelissa ke 6.3. klo 13. Laulattajana Anja Hinkkanen. Yhteys-ilta Katukappelissa ke 13.3. klo 17.30–20. Rukousta, opetusta, ajankohtaisia kuulumisia ja todistuspuheita palvelutyöstä. Tervetuloa kaikki seurakuntayhteydestä ja vapaaehtoistehtävistä kiinnostuneet. Haku kesäkerhoon. Eskareiden, sekä eka- ja tokaluokkaisten kesäkerho Valossa 3.–7.6. ja 10.–14.6. klo 9–15. Kerhoon voi tulla viikoksi tai

Julia Manni ja Juha Eriksson odottavat innolla Pisara-suurleirille lähtöä. Sitä ennen he harjoittelevat teltan kokoamista.

Kesään on vielä aikaa – onneksi Pisara-leirille voi jo ilmoittautua Heinäkuussa Partaharjun leirikylä on kuusi päivää täynnä vilinää ja vilskettä.

isara-suurleiri kokoaa heinäkuussa Partaharjulle noin kaksituhatta eri-ikäistä nauttimaan leirielämästä ja yhdessäolosta. – Odotan suurleiriä erittäin innoissani ja uskon, että siellä on sairaan kivaa. Leirillä saa uusia kavereita ja pääsee kokeilemaan erilaisia juttuja, sanoo isosen tehtäviä Pisara-leirillä hoitava Julia Manni. – Harvoin pääsen kokemaan näin isoa leiriä. Edelliset Partaharjun leirit ovat olleet tosi myönteisiä kokemuksia. Parasta niissä on ollut huomata, että leiriläiset ovat yhtä porukkaa ja nauttivat kaikesta tekemisestä, kertoo Juha Eriksson. Hän lähtee Partaharjulle Espoonlahden seurakunnan työntekijänä. Mannilla ja Erikssonilla on jo mietittynä leiririnkkaan pakattavat tärkeimmät tavarat. Erikssonille ykköstarvikkeita ovat vettä hylkivät ulkoiluhousut, kitara ja oma makuupussi. Mannille tärkeintä on hyvä makuupussi. Partaharjun suurleiri on tähän asti ollut suunnattu vain 10–14-vuotiaille. Nyt sinne ovat junnuikäisten lisäksi tervetulleita nuoret ja perheet. Perinteinen junnuleiri jakautuu alueellisiin leirikyliin. Helsingin ja Espoon hiippakuntien junnut majoittu-

vat Purola-leirikylään, johon odotetaan noin viittäsataa varhaisnuorta. Nuorten ja perheiden leirit ovat omilla alueillaan. – Kaikki junnujen leirikylät sijaitsevat vakiintuneilla paikoillaan ja niillä on omat perinteiset tunnusvärinsä, kertoo Espoonlahden seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Stella Björkholm, joka on toinen Purola-

”

ODOTAN SUURLEIRIÄ ERITTÄIN INNOISSANI JA USKON, ETTÄ SIELLÄ ON SAIRAAN KIVAA. JULIA MANN

leirikylän kyläpäälliköistä. – Partaharjun suurleiri järjestetään vain joka neljäs vuosi. Jokaisen lapsen junnuikävaiheessa on vain yksi mahdollisuus lähteä sinne. – Seurakunnista lähtee sekä työntekijöitä että vapaaehtoisia isosia ja vapaaehtoisia leirille huolehtimaan varhaisnuorista. Purola-leirillä on yksi työntekijä alkavaa kymmentä leiriläistä kohti, sanoo Helsingin seura-

kuntien nuorisotyön sihteeri Pauli Syrjö, joka toimii Purolan toisena kyläpäällikkönä. Majoittuminen tapahtuu seurakuntien teltoissa, jotka ovat esimerkiksi isoja armeijan puolijoukkuetelttoja ja neljän hengen kupolitelttoja. Mukaan voi ottaa myös oman teltan. Leiriläiset tuovat omat ruokailuvälineet, makuupussit ja makuualustat. Seurakunnista saa tarvittaessa makuualustoja ja sadevarusteita. Syrjö on ollut vuodesta 1991 lähtien jokaisella Partaharjun suurleirillä. Hän toimii kolmatta kertaa kyläpäällikkönä. – Jokaisella leirillä on ollut uskomaton tunnelma. Esimerkiksi neljän vuoden takaisesta leiristä jäi kaikille hauskat muistot. Kun jälkeenpäin katsoimme porukalla leirikuvia, tajusimme että siellähän satoi vettä älyttömän paljon. Kukaan ei muistanut sadepäiviä, vaan sen mahtavan fiiliksen ja kivan yhdessäolon, kertoo Pauli Syrjö. PAULA HUHTALA

Pisara-suurleiri 24.-29.7. Partaharjulla www.pisaraleiri.fi. Junnuleirille osallistuvat ilmoittautuvat omaan seurakuntaansa. Lisätietoja www.helsinginseurakunnat.fi. Tänä vuonna kirkon varhaisnuorisotyö täyttää sata vuotta.

MENOT 28.2. – 14.3.

16 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

kahdeksi. Hinta 60 e/viikko sis. ohjatun toiminnan, ruokailut, vakuutuksen ja retken. Hakuaika 1.–31.3. Hakemuksia voi noutaa kerhopisteistä tai tulostaa nettisivultamme. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut laskiaissunnuntaina 3.3. klo 10 Malmin kirkossa. Pirkko Poisuo. klo 10 Konfirmaatiomessu Puistolan kirkossa. Päivi Pulakka. klo 10 Kirkkomuskarimessu Viikin kirkossa. Elina Perttilä. Laskiaistapahtuma klo 11. klo 12 Perhemessu Jakomäen kirkossa. Rosa Pöppönen. Laskiaistapahtuma klo 10. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa. Martta Paijola. Joukko-kuoro, joht. Viena Huhtala. klo 16 Kansainvälinen messu Siloéryhmän kanssa Pihlajamäen kirkolla. Markku Arola ja Minna-Sisko Mäkinen. Tuhkakeskiviikon viikkomessu

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Su 3.3.

Perinteinen laskiaisrieha järjestetään Viikin kirkolla, Agronominkatu 5, ja Latokartanon torilla. Kirkolla on klo 10 messu, lasten kirkkopolulla kuljetaan klo 11.15– 14, klo 11–14 tarjolla on muun muassa keittolounasta ja laskiaispullia, talutus- ja esteratsastusta keppihevosilla sekä askartelupiste ja myyjäiset. Latokartanon torilla, Tilanhoitajankaari 4, klo 11–13 on tarjolla säävarauksella muun muassa koiravaljakkoajelua ja pulkkamäki, esillä ovat myös VPK:n paloauto, traktori ja polkutraktoreita, syötäväksi löytyy grillimakkaraa ja mehua. Maskottikarhu jakaa karkkeja. Laskiaisriehan järjestäjiä ovat Malmin seurakunta, maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ja partiolippukunta Viikin Vesikot.

Malmin kirkossa ke 6.3. klo 20. Esko M. Laine. Messuvieraat saavat otsaansa tuhkanmerkin paaston alkamisen merkiksi. Messut su 10.3. klo 10 Herättäjän kirkkopyhän messu Malmin kirkossa. Meri Ala-Kokko, saarna Samuli Korkalainen. Veisuuveljet. Messun jälkeen siioninvirsiseurat. klo 10 Lähetysmessu Puistolan kirkossa. Anne ja Juha Ijäs. klo 10 Viikin kirkossa. Jukka Holopainen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen. klo 17 Valon messu Tapanilan kirkossa. Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa ke 13.3. klo 18. Tapanilan kirkon toimintaan voi tulla muutoksia remontin vuoksi. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan seurakunnan nettisivuilla.

TAPAHTUMIA Vietetään yhdessä laskiaista! Ulkoilua ja talvista puuhaa Pukinmäessä, Viikissä ja Jakomäessä.

Laskiaistapahtuma Pukinmäen Säveltäjänpuistossa la 2.3. klo 10–13. Vetokoira-ajelua, mäenlaskua, lumimaalausta sekä tietysti laskiaispullakahvila, grillimakkaraa ja mehupiste. Järj. MLL Pukinmäki-Savela, Malmin seurakunta ja Pukinmäen Martat. Laskiaisrieha Viikin kirkossa ja Latokartanon torilla su 3.3. klo 11–14. Kirkolla messu klo 10 ja Lasten kirkkopolku klo 11.15–14. Klo 11–14 keittolounas ja laskiaispullia, ratsastusta keppihevosilla, askartelua, lypsyrasti ja kasvomaalausta. Myyjäisissä käsitöitä ja herkkuja. Torilla klo 11–13 koiravaljakkoajelu säävarauksella ja Puistolan VPK:n paloauto. Jos sää sallii, lasketaan mäkeä – ota mukaan oma pulkka! Makkaraa, mehua, räiskäleitä ja karkkia. Varaa mukaan pikkurahaa, sillä osa aktiviteeteista on maksullisia. Järj. Malmin seurakunta, maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ja partiolippukunta Viikin Vesikot. Laskiaistapahtuma Jakomäen kirkolla su 3.3. klo 10. Lumimaalausta ja mäenlaskua säävarauksella. Hernekeittoa tarjolla klo 11–11.45. Perhe-

messu klo 12. Messun jälkeen laskiaispullia, mehua ja kahvia. Oboe-harmonikkakonsertti su 3.3. klo 18 Malmin kirkossa. Aale Lindgren, oboe, Johannes Niskanen, harmonikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Musiikkihyvinvointi teemana Pukinmäen Porttikahvilassa ma 4.3. klo 12. Ohjelma alk. klo 12.30. Musiikkiterapeutti ja väitöskirjatutkija Taru Koivisto Valkonauhaliitosta puhumassa musiikkihyvinvoinnista ja ohjaamassa harjoitteita. Liikutaan yhdessä Yhteisvastuun hyväksi! Yhteisvastuujumpat Puistolan kirkolla ti 5.3. klo 18 ja 19 ja Yhteisvastuu-gospelbic pe 8.3. klo 17.30. Kertamaksut Yhteisvastuukeräykselle lasten ja nuorten koulutuksen tukemiseen. Naistenpäivän kansainväliset nyyttärit Pihlajamäen kirkolla pe 8.3. klo 18. Kansainväliset nyyttärit ovat vapaamuotoisia, kaikille avoimia illanviettoja. Mukaan voi tuoda pientä syötävää yhteiseen pöytään. Halutessaan voi esittää pienen ohjelmanumeron omasta kulttuuris-

taan, esim. tanssi, laulu tai runo. Lopuksi mahdollisuus osallistua rukoushetkeen kirkossa. Kirkon synttärit Pihlajamäen kirkolla pe 8.3. klo 12. Hernekeittoa soppatykistä, Kaisaniemen koulun musiikkiluokka esiintyy klo 13. Päätteeksi kahvit. Isä–lapsi-brunssi la 9.3. klo 13. Ilm. kokkaamaan 2.3. mennessä Jukka Holopaiselle p. 050 4444 376. Ilm. syömään 4.3. mennessä p. 09 2340 4427. Hinnat 4 e/aikuinen, 2 e/yli 3-v. lapset. Iltaruoka ja muskarimessu Puistolan kirkossa ke 13.3. klo 17. Escape-tapahtuma 10–14-vuotiaille Malmin kirkossa to 14.3. klo 17. Pelataan yhdessä pakopeliä! Ilm. seurakunnan nettisivuilla, hakusanalla escape löydät kouluikäisten kerhot. Keppareiden kirkkoyö 13.–14.4. Puistolan kirkolla 7–14-vuotiaille. Kirkkoyössä tehdään omat keppihevoset. Luvassa myös ratsastusta keppihevosilla, eri askellajien harjoittelua sekä muuta yhteistä ohjelmaa. Materiaalimaksu 5 e. Ilm. 13.3. mennessä seurakunnan nettisivuilla, hakusanaksi kirkkoyö. Tied. niina. penttinen@evl.fi tai p.09 2340 4549. Perheleiri 30.–31.3. Korpirauhan leirikeskuksessa Siuntiossa. Hinta aikuiset 20 e, yli 4-v. 10 e, perhehinta 45 e. Ilmoittaudu 17.3. mennessä nettisivuilla, hakusana perheleiri. Tied. laura-elina.koivisto@evl.fi. tai p. 050 570 4648. Näin rauhaa rakennamme – Malmin seurakunnan lapsikuorojen konsertti Viikin kirkossa su 10.3. klo 16. Kamarimusiikkikonsertti Malmin kirkossa su 10.3. klo 18. Johanna Syväniemi, laulu, Pekka Haahti, laulu ja sello, Kari Syväniemi, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Älä pelkää -keskusteluilta Malmin kirkossa ke 13.3. klo 18. Talvisodan päättymisen muistopäivänä pohditaan sodan pelkoa eri aikoina. Pitääkö Venäjää pelätä? Dosentti, pastori Esko M. Laine ja Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa. Matkailuilta Malmin kirkossa la 2.3. klo 18. Tuija ja Esko M. Laine kertovat Tirolista alueena ja matkailukohteena. Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodissa ti 5.3. klo 18. Israel-ilta Pukinmäen Portissa ti 12.3. klo 17.30. Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma 11.3. klo 11.15. Hiustenleikkuuta tarjoaa Hanna

Menokasvo

Haave-leirillä saa turvallisesti pohtia omaa identiteettiä

ESKO JÄMSÄ

Haave 2019 -leiri järjestetään huhtikuussa Kirkkonummella. Kenelle leiri on suunnattu, vertaisohjaajana leirillä toimiva Havu Härmä? – Se on sukupuolivähemmistöön kuuluville ja sukupuoliidentiteettiään pohtiville 15–22-vuotiaille nuorille suunnattu vertaistukileiri. Se järjestetään nyt toista kertaa. Viime vuoden leiri saavutti suuren suosion ja toi osallistujia Pohjois-Suomesta asti. Haaveelle voi osallistua kaikkialta Suomesta riippumatta siitä, kuuluuko nuori kirkkoon vai ei.

Mikä on leirin tarkoitus? – Haave on syntynyt seurakuntien ja Setan Transtukipisteen yhteisestä haaveesta tarjota sukupuolivähemmistöön kuuluville nuorille turvallisia kohtaamisia, vertaisuuden kokemuksia, yhteisöllisyyttä ja ihanan tavallista leiritunnelmaa. Todella moni nuori ei ole koskaan kohdannut toista sukupuolivähemmistöön kuuluvaa nuorta tai päässyt pohtimaan suhdetta omaan sukupuoleensa turvallisessa ympäristössä. Leirillä nuorella on mahdollisuus käydä keskusteluja omasta identiteetistä sekä ryhmässä että kahden kesken ohjaajan tukemana.

Millä mielellä lähdet vertaisohjaajaksi? – Todella innostuneella ja odottavaisella mielellä. Vertaisohjaajana saan valtavasti voimaa ja iloa nuorten kohtaamisesta, leirin lämpimästä ilmapiiristä ja hyvästä ohjaajatiimistä. PAULA HUHTALA Espoon seurakuntien, Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyön ja Transtukipisteen yhteistyössä järjestämä vertaistukileiri 15–22-vuotiaille sukupuolivähemmistöön kuuluville ja identiteettiään pohtiville nuorille 5.–7.4. Kirkkonummella. Hinta on 60 e. Ilmoittautuminen 7.3. mennessä verkossa transtukipiste.fi, snellu.info tai sodesode.fi. Lisätietoja nuorisodiakoni Hanne Malkki, hanne.malkki@evl.fi.

MENOT 28.2. – 14.3.

Hujanen Tukkatapulista 10 e hintaan. Tiistaitupa Tapulin seurakuntakodilla ti 5.3. ja 12.3. klo 13.30–16.30. Avoin iltapäivä kaikenikäisille, tarjolla välipala. 5.3. leivotaan laskiaispullia. Sururyhmä läheisensä menettäneille Pihlajamäen kirkolla to klo 18–19.30, alk. 28.3. Ohjaajina diakoniatyöntekijä Merja Saviniemi ja pastori Petri Jukanen. Ilm. kirkkoherranvirastoon ark. klo 9–15, ke myös klo 15–17, p. 09 2340 4400 tai malmi. srk@evl.fi. Hartaushetki Madetojan palvelutalolla pe 8.3.klo 13.30. Eläkeläisten iltapäivä Siltamäen seurakuntakodissa ti 5.3. klo 12. Tapanilan kirkossa ke 13.3. klo 13. Pihlajamäen kirkolla ke 6.3. ja 13.3. klo 13. Eläkeläisten virkistysiltapäivä Malmin kirkossa ti 5.3. klo 11.30–15. Viikkomessu, keittolounas, ohjelmaa ja kahvit. Osallistumismaksu 2 e. Torstaikahvila Puistolan ja Jakomäen kirkoilla to 7.3. ja 14.3. klo 13–14.30. Jakomäessä to 14.3. päiväkoti Kotilon lapset laulamassa. Naapurikahvit Viikin kirkolla ke 6.3. ja 13.3. klo 13. Soppakirkko Tapulin seurakuntakodilla ma 4.3. klo 11.15.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Laskiaissunnuntain messu ja Herättäjän kirkkopyhä 3.3. klo 10. Kosonen, Heininen ja Mäkiö. Saarna Sanna Jukkola, laulu Esa Ruuttunen. Kirkkokahvit ja seurat. Nivalan herättäjäjuhlien järjestäjät kertovat tulevista juhlista. Messu su 10.3. klo 10. Elo, Savik ja Pesonen-Kareinen. Messuryhmä. Käpylän kirkossa: Arkimessu to 28.2. klo 20.30. Messun järjestää rippikouluryhmä ohjaajineen. Messu on avoin kaikille. Laskiaissunnuntain messu 3.3. klo 18. Albekoglu, Helenius. Messu su 10.3. klo 18. Pelkonen, Helenius sekä Käpylän kirkkokuoro. Erkki Pullinen luennoi messumusiikista klo 16 alkaen. Oulunkylän vanhassa kirkossa: Tuhkakeskiviikon messu 6.3. klo 19. Pelkonen, Pesonen-Kareinen ja Maunulan lauluryhmä. Musiikissa Kaija Mäki-Leppilampi, viulu, pop-up-lauluryhmä. Messun lauluja harjoitellaan klo 18 alkaen. Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa. Joka kuukauden 3. keskiviikko rukoushetken yhteydessä myös ehtoollinen. Maunulan kirkon remontti valmistuu huhtikuussa.

TAPAHTUMIA Yhteisöravintola Salaam. Buffet to klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Ravintolan toiminnasta vastaavat monet eri kansallisuudet. Hinta 1–10 e. Maanantaipuuro ma klo 9–12. Sisältää puuron, sämpylän, kahvin tai teen. Hinta 1 e tai omantunnon mukaan. Laskiaiskonsertti su 3.3. klo 16 Oulunkylän kirkolla. Camerata Amoroso, solisteina kontratenori Teppo Johannes Lampela ja koloratuurisopraano Tia Svanberg. Pääsiäisen ajan

kauneimpien aarioiden myötä hiljennymme paastonajan viettoon. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laulaen iloa jaamme su 17.3. klo 16 Oulunkylän kirkolla. Musiikkikoulu Virtuksen laulusuzukioppilaat ja soitinryhmä konsertoivat Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy. Ohjelma 5–8 e sisältäen kahvitarjoilun. Sururyhmä keskiviikkoisin klo 18 Oulunkylän kirkolla. Sinulle, joka olet menettänyt läheisesti. Tule mukaan koska vain ja käy sen verran kuin sinusta tuntuu. PariAsiaa-luentoillat to 28.2. klo 18–19 Oulunkylän kirkolla. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin ja to 21.3. klo 18–19 Kipinää kosketukseen. Vapaa pääsy, ennakkoilmoittautumista toivotaan lastenhoidon järjestämistä varten: terhi. lahdensalo@evl.fi, p. 050 365 3987. Galleria Aulan taidenäyttelyihin voi tutustua kirkon aukioloaikoina ma–to klo 8–20, pe-su klo 8–15 Oulunkylän kirkon ala-aulassa. 28.2. alkaen uusi näyttely Pohdintoja. Vapaa pääsy. Yhteydenotot: kirkkoherra Ulla Kosonen. Galleriavastaava: Ritva Tuomi-Rautiainen, p. 040 7369 373.

Mosaiikki tarjoaa tukea ja neuvontaa Turvapaikanhakijat, paperittomat ja monet muut osaavat hakea apua monikulttuurisesta päiväkeskuksesta.

JUMALANPALVELUKSET

Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Peittopiirissä kudotaan Äiti Teresa -peittoja ja viihdytään yhdessä kupposen äärellä. Valmiit peitot toimitetaan SPR:n kautta pakolaisleireille. Tervetuloa aina parillisina maanantaina klo 13 kirkolle. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18, huomaa uusi päivä! Kuoroa johtaa kanttori Ari Häyrinen. Kutomakerhossa sinulla on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua kangaspuihin. Oppia ja edetä saa omaan tahtiin ja apua on aina lähellä. Kerho kokoontuu VälKeessä keskiviikkoisin klo 19. Perhekerho torstaisin kello 9-11.30 VälKeessä, Välitalontie 71. Tarjolla aamupalaa 2 e/aikuinen ja 0,50 e/lapsi, rentoa yhdessäoloa ja vaihtuvaa tekemistä. Tervetuloa! Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Kerhossa mukana diakoniatyöntekijä. Kippo & Kulho lounaskahvila perjantaisin klo 11–12.30 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka 2 e tai 5 e, joka on omakustannushinta tai 10 e, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä. Raamattupiiri to 7.3. klo 18.30. Mukana pastori Marita Toivonen. Tormaystävät ry pitää sääntömääräisen vuosikokouksensa su 10.3. klo 13.30 alkaen Hyvän Paimenen kirkon tiloissa.

Apua & tukea

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

TAPAHTUMIA

Turvapaikan hakeminen tarkoittaa pitkää odotusta päätöksien saamiseksi. Nora Repo-Saeed ja muut Mosaiikin työntekijät avustavat tilanteiden selvittelyssä.

Pakilan seurakunta

Laskiaissunnuntain messu su 3.3. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Marja Alftan ja Ari Häyrinen. Kirkkokahveilla pannaria ja pianomusiikkia Itämeren hyväksi. Tuhkamessu ke 6.3. klo 19. Marja Alftan ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro. Messu su 10.3. klo 11. Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa. Tormaystävät tarjoavat kirkkokahvit.

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

ltapäivän hetkenä monikulttuurisessa päiväkeskus Mosaiikissa on toistakymmentä asiakasta. Joukossa on kaksi naista. Miehistä puolet näyttää parikymppisiltä, puolet varttuneemmilta. Yhtä miehistä on jo etukäteen pyydetty kertomaan tilanteestaan. Kutsutaan häntä Omariksi. Tervehdykset ja muutamat muutkin asiat sujuvat häneltä suomeksi. Kun turvaudumme tulkkiin, hän pääsee käyttämään äidinkieltään arabiaa. – Olen ollut Suomessa vuoden ja kuusi kuukautta. Asun vastaanottokeskuksessa. Olen turvapaikanhakija. Olen lähettänyt kaikki paperit, ja nyt vain odotan. Odotus on tosi raskasta, hän kertoo. VAIKEUDET KOTIMAASSA Irakissa saivat Omarin liikkeelle. – Kaikki ovat väsyneitä siihen, millaista siellä on. Omar tiesi etukäteen, että Suomi on puhdas, rauhallinen ja turvallinen maa ja että ihmiset ovat mukavia. Täällä ei tarvitsisi pelätä. Hänellä oli myös henkilökohtaisia syitä lähteä. – Minulla on pysyvä sairaus. Kotimaassani en saanut siihen hoitoa kahdeksaan vuoteen. Täällä olen päässyt lääkäriin ja saanut lääkkeitä. Terveydentilaani seurataan säännöllisesti. Omar kertoo olevansa kiitollinen Suomen valtiolle asumisesta, ruoasta, hoidosta. Hän kiittelee myös sitä tukea, jota on saanut Mosaiikissa. Hän muistelee taideprojektin työpajoja ja retkiä, joihin pääsi viime vuonna mukaan.

Mosaiikin työntekijän avulla on löytynyt myös suomen kielen kurssi. MOSAIIKKI ON toiminut lokakuusta 2017 alkaen. Se on monikulttuurinen olohuone erityisesti ulkomaalaistaustaisille, mutta ovet ovat auki kaikille. Toimintaa pyörittävät Punaisen ristin, Sininauhasäätiön ja Helsingin seurakuntayhtymän palkkaamat työntekijät. – Se, että tarjolla on kahvia ja keksiä ja ilmainen paikka tulla, ei tietenkään riitä. Tarjoamme monimuotoista tukea, neuvontaa ja apua, myös viranomaisten kanssa asioimiseen, projektityöntekijä Nora Repo-Saeed linjaa. Kävijöitä on parikymmentä päivässä. Viime vuonna käyntikertoja oli 3 400. Asiakkaissa on prosessin alussa olevia turvapaikanhakijoita, oleskeluluvan saaneita, paperittomia sekä suomalaisia puolisoita, jotka hakevat perheen yhdistämistä. – Asiakkaillamme voi olla monimutkaisia tilanteita, jotka vaativat paljon selvittelytyötä. Asiointia helpottaa suomen kielen taitomme ja se, että osaamme toimia suomalaisessa yhteiskuntajärjestelmässä. – Emme voi ojentaa kuuta taivaalta, mutta kun asiakas haluaa viedä asiaansa eteenpäin, autamme häntä. Pidämme kuitenkin realistisesti esillä hyvät ja huonot vaihtoehdot. Mosaiikissa toimii myös kymmenkunta vapaaehtoista. He opettavat suomea ja tutustuttavat kulttuuriin. ■ Monikulttuurinen päiväkeskus Mosaiikki on avoinna ti–pe klo 12–16. Osoitteen saa soittamalla p. 09 2340 2525.

18 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Kotiapua arkeen ja juhlaan

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Tilaisuuksia

Klubitoimintaa muistisairaille ja tukea omaisille Topeliuksenkadulla, kirjastoa vastapäätä Toiminnanjohtaja Lorenz Backman gsm 040-580 5308 pelastamuistisairas.fi

pe 1.3. klo 12 Maailman ekum. rukouspv hartaus Seuratuvalla, Salomonk.17D (Autotalo, Kamppi). klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 3.3. klo 10 herättäjäjuhlapyhä Oulunkylän kko, Teinintie 10, Hki; saarna S.Jukkola; laulu E.Ruuttunen; kahvit ja seurat, mm. E.-M.Haukinen. klo 12 kirkkopyhä Laajasalon kko, Reposalment. 13; soppa ja seurat. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomat.1, Vantaa. klo 17 herättäjäjuhlien seurat Seuratuvalla (Autotalo); S.Jukkola, M.Viljanen-Pihkala, E.-M.Haukinen. ma 4.3. klo 18.30 Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 6.3. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki; tarjoilu klo 18.30. pe-su 8.-10.3. Talviveisuut Lahdessa, ks. www.h-y.fi . su 10.3. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnant.1,Hki; saarna Sam. Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant.19, HNK-kvartetti; keittolounas ja seurat srk-talo, Iso Kylät.1. klo 17 ”Puiden hengitys” -konsertti Seuratuvalla; Anna-Maija Raittilan runoja, lausunta A.-K.Mäkisalo, sellomus. M.Makkonen; käsiohj. 10/5 € H-Y:n nuorisotyölle. klo 18 kotiseurat Lausvaaralla, Myllyniement.2, (Nukari) Nurmijärvi. klo 18 Ankkurissa, Keskusk.11, Mäntsälä. ti 12.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D, 2. krs; ”H-Y:n ja SLS:n yhteistyösopimus”; S.Juntunen. ke 13.3. klo 18 viikkomessu Paavalin kko, Sammatint.6, Hki; puhe L.Väyrynen-Si; iltatee ja seurat. klo 19 Körttikodilla, Ratak. 1aA3, Hki. to 14.3. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Kirkkopyhä 10.3. klo 10.00 Vanhassa kirkossa saarnaa Reino Junttila. Messun jälkeen seurat rukoushuoneella Kristuksen ruumis 1. Kor 12:12-31 – Reino Junttila Suurin on rakkaus 1. Kor. 13 – Emilia Siljander ja Johanna Holma

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Yksilöllistä kotipalvelua sinulle. 0405466326 sari@palvelusroos.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Remontit ja kirvesmiestyöt vuodesta 1991. Keittiöt, saunat, kylpyhuoneet, lattia, terassit, ovi ja ikkuna asennukset ym. P.Vuorenmaa Oy. 0503413593 juton@nic.fi • www.juton.fi

Pintaremontti piristää!

PELASTA MUISTISAIRAS RY

HERÄNNÄISSEURAT

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Rakennusala

Palveluja tarjotaan

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Ostetaan

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 12.3 klo 19

Fredrik Kass, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään keväällä joka toinen viikko. Petrus församling Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Siivouspalveluja Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

Kotisiivousta yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. 0505003090

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

Vuokrata halutaan Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061 Etsin väh. 31m2, liikuntaesteiselle soveltuvaa asuntoa Hki:stä, raitiovaunulinjojen läheisyydestä. Vuokra lisäkuluineen max. 700e/kk. Raija 0503555325

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

28.2.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Autan mielelläni asunnon myyntiin ja uuden hankintaan liittyvissä asioissa. Soita minulle, niin jutellaan lisää ja sovitaan maksuton arviointikäynti.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Soita 010 2715 100

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Kevät tulee ja kauppa käy!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Heli Ranne, myyntiedustaja 050 420 0032 • heli.ranne@habita.com

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Ada Tikka

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €). YHTEISVASTUU.FI

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

Leikkaa talteen

HAMMASASEMA

p. 050-5533 050

Kiinteistövälitystä

Hammashoitoa

EHT Ossi Vallemaa

20 A Kirkko ja kaupunki | 28.2.2019

Lisäkädet hoivaan eivät saa heikentää kotihoitoa RIITTÄVÄN HOIDON turvaamiseksi on välttämätöntä, että ympärivuorokau tista hoitoa tarvitsevien vanhusten hoitajamitoitusta nostetaan 0,7 hoita jaan vanhusta kohden. Lisärahoitus ta tarvitaan yli 200 miljoonaa euroa noin 4 200 hoitoalan ammattilaisen palkkaamiseksi. Pääkaupunkiseudul la hoitopaikan vuorokausihinta tulee olemaan yli 200 euroa eli yli 6 000 eu roa kuussa (vuonna 2017 keskimäärin 172 euroa vuorokaudessa). On ilmeinen vaara, että kun rahoi tusta ja henkilöstöä lisätään ympäri vuorokautista hoitoa antavissa pal velutaloissa, niin niitä vähennetään kotihoidossa. Kotihoito on palvelu asumiseen nähden niin edullista, et tä kotihoidossa ennustetaan pidettä vän entistä enemmän huonokuntoisia vanhuksia, jotka tarvitsisivat ympäri vuorokautista hoivaa. Pääkaupunkiseudulla kodinhoita jien työ on tullut entistä raskaam maksi, kun heillä on yhä enemmän hoidettavia. Hoitajalla voi olla työ aikanaan jopa 15 käyntiä eri kohteis sa. Aikaa vanhukselle voi jäädä alle 20 minuuttia päivässä, koska matkat ja valmistelut vievät aikansa. Työn kuormittavuuden takia kodinhoitaji en sairaslomat ovat keskimäärin yli 30 päivää vuodessa. Tarvitaan lisä käsiä myös kotihoidon tason turvaa miseksi. Arviolta lähes 350 000 suomalaista hoitaa sairasta omaistaan. Valtaosa ei saa edes pientä omaishoitopalkkiota. He tekevät mittaamattoman arvokas ta työtä yhteiskunnan kannalta myös taloudellisesti. Omaishoitajien uupu minen on estettävä ja hoivatyöstä on saatava riittävä palkkio. Järjestöjen, seurakuntien, läheis ten, naapureiden ja muiden vapaa ehtoistoimijoiden erilainen tuki, läs näolo, harrastuksiin vieminen ja pieni kotiapu tulee yhä tärkeämmäksi koto na asuville, usein yksinäisille vanhuk sille. Jokaisen ihmisen tulisi kokea, et tä minua ei jätetä yksin. Pietari Jääskeläinen vanhus- ja eläkeläisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja

Kuppimamma selätti minut kahdesti IHMISARVON SYVÄ nöyryyttäminen näkyy kaupungissamme. Tarkoitan tätä näkyä: EU&NATO alueelta tul lut, todennäköisesti elinaikanaan pa himman alistuksen kokenut mamma, joka sydäntalvella kerjää lantteja kup piinsa kyykyssä kyyhöttäen. Kirjoitettuani – yhtenä monesta – tätä ilmiötä vastustavan mielipiteen Helsingin Sanomiin jo lähes kymme nen vuotta sitten (HS 12.7.2009) olen mielipahakseni kohdannut saman sy däntä särkevän näyn joka talvi. Yksi kään julkinen tai mahdollisesti hiljai suudessa tehty yritys tämän säälin tunnetta häikäilemättömästi hyväksi käyttävän kerjuutavan kieltämiseksi ei ole johtanut tulokseen. Miksi? Viime talvena ohitin muutamana päivänä Kauppatorin laidalla vakio

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? AFP / LEHTIKUVA PRAKASH MATHEMA

siis kohtuutonta vedota suuria vuok rankorotuksia vastaan, kun on saanut vuosikymmeniä hyötyä markkinahin taa alemmasta vuokratasosta. Toivottavasti seurakuntayhtymä huomioi jatkossa tasapuolisemmin koko alueensa jäsenet ja pitää mie lessään myös kaikkein hädänalaisim pien kaupunkilaisten tarpeet päät täessään Lehtisaaren maanvuokrista. Heidän äänensä kun ei kuulu yhtä lu jasti kuin lehtisaarelaisten. Ilkka Heinänen Helsinki

500 perhettä maksaa kirkon virheistä

Nepalilaisten hindumiesten rukousrituaalissa kieritään pois Hanumante-joesta Bhaktapurissa Katmandun liepeillä 19. helmikuuta 2019. Matelu päättää Swasthani Brata Kathan -paaston, jonka sadat naiset ovat aloittaneet kuukautta aikaisemmin. Perinteellä uskotaan olevaan suotuisia vaikutuksia vauraan elämän ja onnellisen avioliiton saavuttamiseksi. Paasto pohjautuu hindutarinaan, ja sen on kritisoitu viljelevän naisvihaa. Tarinaa on kritisoitu naisia syrjiväksi. Monet nepalilaisnaiset ovatkin alkaneet vastustaa paastoa.

paikallaan kyyhöttävän kuppimam man, kun lämpötila oli jopa –18 as tetta ja koillistuuli erityisen pureva. Mihinkään uskontoryhmään tiukas ti kuulumattomana kysyinkin lopulta yllättäen itseltäni: Onko siinä Jeesuk sen aito olemus? Vihdoin kosketin koppuraiselta ja tiedottomalta vaikuttavan kärsijän kättä ja asetin siihen kympin setelin. Kiitokseksi hän pyyhkäisi rahalla ot saansa. Sama tilanne toistui saman mam man kanssa samassa paikassa muuta ma viikko sitten, jälleen ankarissa sää oloissa. Nyt hän sanoi kiitos. Havahduin vastaamaan itselleni vanhaan kysymykseeni: kyllä tästä kurjalta vaikuttavasta mutta kunnioi tettavan sitkeästä ihmispoloisesta vä littyy Jeesuksen loppuasema konk reettisemmin kuin siitä ristille asete tusta, epäaidosti kärsivästä ihmisestä, jonka voimme nähdä läheisen Tuo miokirkon edustalla pääsiäisenä esi tettävässä kärsimysnäytelmässä. Totesinkin kuppimamman nyt ka dulla selättäneen minut, kerjäämistä julkisesti vastustaneen hyvinvointi ihmisen, henkisessä painissa jo kah desti. Olavi Stenman Helsinki

Miksi tukisin asumista Lehtisaaressa? SINIKKA KIANTO moitti tapaa, jolla Helsingin seurakuntayhtymä on vie nyt eteenpäin Lehtisaaren maanvuok rien korotuksia (K&k 14.2.). Kiinteistö johtaja Kai Heinonen vastasi, että yh tymä alensi maanvuokria jopa 40 pro senttia alkuperäisistä esityksistä. Helsinkiläisenä kirkollisveron mak sajana kysynkin nyt, miksi minun pi tää tukea lehtisaarelaisten asumis ta? Jos kirkko perisi lehtisaarelaisilta asuntoyhtiöiltä markkinavuokraa, sil lä olisi käytettävissään enemmän va roja hädänalaisimpien auttamiseen. Lehtisaari on Helsingin mittakaa vassa vaurasta aluetta, eikä kirkon tehtävänä mielestäni ole tukea omis tusasumista siellä. Kaiken kukkuraksi kaikki tuen saajat eivät ole kirkon jäse niä eivätkä siis osallistu näihin yhtei siin talkoisiin mitenkään. Kuinkahan monta prosenttia lehtisaarelaisista yli päänsä kuuluu kirkkoon? Lehtisaarelaiset ovat tienneet asun tonsa ostaessaan, että taloyhtiöiden rakennukset sijaitsevat vuokramaal la. Kun vuokrasopimukset ovat usein kymmenien vuosien mittaisia, heidän olisi tullut ymmärtää, että niiden taso aikaa myöten jää markkinatasosta. On

LEHTISAAREN KEHITTYMINEN on py sähtynyt. Seurakuntayhtymillä on siellä kymmeniä tyhjiä asuntoja ja useita rakentamattomia tontteja. Nii hin on vuonna 2012 saatu rakennus lupa 500 asunnolle. Rakennusyhtiöt eivät ole halun neet rakentaa, koska pyydetty maan vuokra on ollut kohtuuttoman kor kea. Seurakunnilta on jäänyt saamat ta yli 850 000 euroa vuodessa uusien asuntojen maanvuokrina. Vantaan seurakuntayhtymällä on omien vuok ralaistensa kanssa vireillä oikeuskiis ta, mikä maksaa satoja tuhansia eu roja. Lisäksi rakentamattomista ton teista maksetaan korotettua kiinteis töveroa. Rahat kirkko olisi voinut käyttää diakoniatoimintaan ja sopia lehtisaa relaisten kanssa kohtuullisista vuok raehdoista riitelemättä. Esimerkiksi 900 euron yhtiövas tikkeesta maanvuokran osuus on nyt 100 euroa ja ensi vuonna kohtuullis tettuna 600 euroa, jolloin koko vasti ke on 1 400 euroa kuussa. Jotkut pitävät kohtuullistamista tu kena lehtisaarelaisille. Raha voitaisiin kirkon mukaan käyttää hädänalais ten tukemiseen. Kirkko haluaa mak sattaa menonsa 500:lla lehtisaarelai sella kotitaloudella, kun varsinainen rahasampo on siellä käynnistämättä. Mekkeri Anner Helsinki

Mitä kuuluu kirkossa? TUTTAVALLANI ON kuulolaitteista huolimatta huono kuulo. Hän käy mielellään kotikirkossaan. Saarnas ta hän ei kuule mitään, mutta saa sen aina kirjoitettuna. Hän on uskollinen seurakuntalainen, jota seurakunta palvelee hyvin. Olen kahtena sunnuntaina kah dessa eri kirkossa saanut kokea, mil tä tuntuu, kun en kuule saarnasta sa naakaan. Ja samoissa kirkoissa sa moin korvin olen toisena sunnuntai na kuullut erittäin hyvin. Tästä olen päätellyt, että mikrofonin asettelu on ratkaisevaa. Kaikenikäisiä ja kuuloisia seura kuntalaisia voisi mielestäni auttaa yk sinkertaisesti siten, että pappi ja vah timestari kokeilisivat etukäteen mik rofonin asettelua taatakseen kuulu vuuden kirkon takaosaankin. Ja mikä estää käyttämästä sinänsä hassunnä köistä poskimikrofonia, jonka käyt töön kannattaa opetella. Marjatta Katajamäki Munkkiniemi