Kirkko ja kaupunki 2019 05 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

14.3.2019 kirkkojakaupunki.fi

A 15 Häämarssi hakusessa? Kanttori auttaa B 12 Näin teet itsellesi meditaatio jakkaran

Muistisairaiden Sanerva kodissa sääntöjä on vähän. Kylille lähtee saattaja mukaan.

Tänään kotona B 1

KREIKKALAINEN FILOSOFI ARISTOTELES 384–322 EKR.

Minä uskon sinuun. Sinulla on oikeus tavoitella sitä, mistä haaveilet. Uskon, että löydät oman polkusi maailmassa. Vaikka polkusi olisi joskus mutkitteleva ja veisikin sinua väärään suuntaan, se on kuitenkin sinun. KULTASEPPÄ HANNA RAINIO KIRJEITÄ TUNTEMATTOMALLE NUORELLE -KIRJASSA (LIKE 2018)

Iankaikkisesti

Nuoret ovat jatkuvasti juopumusta muistuttavassa tilassa, sillä nuoruus on makea ja he kasvavat.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019 Iloitse varhaisista vuosistasi, nuorukainen, nauti nuoruutesi päivistä! Seuraa sydämesi teitä ja silmiesi haluja, mutta muista, että Jumala vaatii sinut kaikesta tuomiolle. SAARNAAJAN KIRJA 11:9

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Sote-uudistusta tarvitaan edelleen SIPILÄN HALLITUKSELLE kävi niin kuin Tuomari Nurmion laulussa Huono ihminen: ”Kun hakkaa päätä seinään / pakko se on myöntää: / seinä kestää enemmän kuin pää.” Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen tyssäsi jo ajat sitten pääministeri Juha Sipilän jääräpäisyyteen ja haluttomuuteen kuunnella muiden näkemyksiä kuin omiaan ja omiensa. Edes perustuslain kanssa ei ollut hallituksessa niin turhan tarkkaa. Sote-uudistus oli käytännössä kaatunut jo kauan ennen hallitusta.

”

SOTE-UUDISTUS MUUTTUI matkan varrella aivan muuksi kuin sosiaali- ja terveyspalveSOTE-UUDISTUS lujen parantamiseksi. Siihen sotkeutui OLI KAATUNUT poliittisia valtapyrkimyksiä ja kaupallisia JO KAUAN ENNEN intressejä. HALLITUSTA. Kansalaisten tarve saada kunnollisia sosiaali- ja terveyspalveluja ei enää vaikuttanut uudistuksen kärkimotiivilta. Ja kun alkuvuodesta kävi ilmi, että monet yksityiset hoivayhtiöt ovat kohdelleet kaltoin asiakkaitaan, luottamus hoivabisnekseen suli olemattomiin ja sitä kautta myös usko hallituksen ajamaan valinnanvapausmalliin.

SOTE-UUDISTUSTA TARVITAAN edelleen. Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää nykyistä järkevämpää yhteistyötä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kesken – ja myös parempaa yhteistyötä julkisen palveluntuotannon ja yksityisten toimijoiden kesken. Palveluja uudistaessa on hyvä pitää mielessä myös, että sellaista ei kannata ruveta korjaamaan, mikä ei ole rikki. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Tänään olen vielä mahdollisuus, en mikään tahdoton olosuhteiden uhri Tänään on hyvä päivä on kuvan ja mietelmän yhdistelmä, jota julkaistaan keskiviikkoisin pääsiäiseen asti. Seuraa Kirkko ja kaupungin Instagramissa,Facebookissataiosoitteessakirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 14.3.2019

numero 5

Seuraava lehti ilmestyy 28.3. KANNEN KUVA: JUSSI HELTTUNEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

TOM JOHANSSON

TÄSSÄ LEHDESSÄ on toimittaja Kaisa Halosen ja valokuvaaja Jussi Helttusen puhutteleva reportaasi helsinkiläisestä Sanervakodista. Se on yksityisen palveluntarjoajan omistama hoivakoti, jonne hakeudutaan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kautta. Helsingin Diakonissalaitoksen omistama Sanervakoti on malliesimerkki hyvin hoidetusta palvelusta, jossa yhteistyö hoivayrityksen ja kunnallisten palvelujen kanssa toimii hyvin ja tuottaa toivottua tulosta: hyvää elämää.

Katson aamuauringon leikkiä vielä lumisella kalliolla. Huokaan syvään ja kiitän tästä päivästä. Sinua etsin, ja kuitenkin sinä olet jo näissä aamun ensi säteissä. Sinä odotat minua kaikessa, mikä tässä päivässä tulee vastaan. Se, mitä etsin, on koko ajan edessäni, kun vain pysähdyn ja katson.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

”

MINULLE ON TÄRKEÄÄ TEHDÄ TYÖTÄ, JOLLA ON VAHVA MISSIO. TOIMITUSJOHTAJA ANNI VEPSÄLÄINEN

Naisten Pankki auttaa koko sukua Naisten Pankin tuore puheen johtaja Anni Vepsäläinen haluaa tukea kehitysmaiden naisten toimeentuloa ja yrittäjyyttä. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JOONAS BRANDT

Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, mikä sai sinut lupautumaan luottamustoimeen? – Olin vuonna 2007 mukana synnyttämässä Naisten Pankkia. Yhteinen unelmamme oli saada aikaan kansanliike, joka tekee vaikuttavaa työtä kehitysmaiden naisten eteen. – Tunnen hyvin kumppanimme Kirkon Ulkomaanavun toiminnan. Kun edellinen puheenjohtaja Reetta Meriläinen tiedusteli kiinnostustani, tiesin heti, että tässä haluan olla mukana. – Nyt on kerätty varoja jo 14,5 miljoonaa euroa. Minulle on tärkeää tehdä työtä, jolla on vahva missio. Naisten Pankin missiona on tukea kehitysmaiden naisten toimeentuloa ja yrittäjyyttä kestävän kehityksen periaattein.

Voivatko miehet tallettaa rahaa Naisten Pankkiin? – Kaikki ihmiset voivat olla mukana Naisten Pankin varainhankinnassa sukupuolesta riippumatta. 3 000 vapaaehtoisen joukossa on myös miehiä, samoin ohjausryhmässä. Toivommekin lisää miehiä mukaan. – Meillä on nyt 12 hanketta kuudessa eri maassa, ja niissä hyödynsaajina ovat naiset. Kahdentoista vuoden kokemuksella tiedämme, että naisyrittäjät sijoittavat perheen hyvinvointiin. Tätä kautta toiminnasta hyötyvät myös heidän perheensä ja sukunsa. Näinä vuosina hankkeista on hyötynyt 59 000 ihmistä, suurin osa naisia. Välillisiä hyödynsaajia on peräti 290 000.

Miksi Naisten Pankki tukee juuri yrittäjyyttä ja kyläpankkeja? – Haluamme varmistaa, että avustukset synnyttävät kestävää kehitystä. Kun kyläpankki saa lainoja takaisin korkoineen, pankin pääoma kasvaa ja yhä useampi voi saada pienlainaa. Yrittäjyys on kehitysmaissa tärkeä ja kestävä keino työllistyä ja parantaa toimeentuloa.

Olet tehnyt pitkän uran yritysmaailmassa, muun muassa Diacor Terveyspalvelut Oy:n, HRM Partnersin ja TeliaSonera Finlandin toimitusjohtajana. Tarvitsevatko naisyrittäjät Suomessa erityis-

tä tukea? – On hyvä, että naisyrittäjiä ja johtajina toimivia naisia kannustetaan etenemään urallaan. Tässä toimivia malleja ovat erilaiset mentorointiohjelmat ja verkostot. Niin meillä kuin Naisten Pankin kohdemaissakin on tärkeää, että yhteiskunta hyödyntää naisten osaamisen. – Meillä Suomessa on erinomaiset palvelut ja rakenteet. Esimerkiksi vanhempainvapaat ja toimiva päivähoito ovat tärkeitä perusedellytyksiä naisten tasavertaiselle toiminnalle liike-elämässä. Kehitysmaissa tilanne on aivan toinen.

Millainen on iltarukouksesi? – Kiitollisuus täyttää usein mieleni ennen nukkumaanmenoa. Olen kiitollinen siitä, että minulla on ihana perhe, mies ja kaksi aikuista lasta, ja siitä, että työlläni on merkitystä, niin päivätyölläni Messukeskuksessa kuin vapaaehtoistyölläni Naisten Pankissa. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

JUSSI HELTTUNEN

Piispa Teemu Laajasalo on jo aiemmin myöntänyt kirjanpitorikkomuksen ja ottaa oikeuden päätöksen nöyränä vastaan.

Kirjanpitorikos toi sakkoa piispalle Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Helsingin piispan Teemu Laajasalon 20 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Tuomio tuli tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta. Perusteena on törkeä huolimattomuus Laajasalon yrityksen kirjanpidossa. Tuomio ei liity Laajasalon piispanvirkaan. Syyttäjä esitti 35 päiväsakkoa. Käräjäoikeus arvioi, että Laajasaloon kohdistuneiden rikosepäilyjen julkisuus on noussut kohtuuttomiin mittasuhteisiin ja lievensi tuomiota. Lisätietoa Kirkkojakaupunki.fi.

Lehti postitettiin vanhoilla osoitteilla Kirkko ja kaupunki -lehden torstaina 28.2. ilmestynyt numero postitettiin inhimillisen erehdyksen vuoksi vuoden 2018 helmikuun tiedoilla. Osoiterekisteri on nyt parantanut arkistointiprosessejaan niin, että vanha osoitepoiminta ei enää voi päätyä tuoreeseen lehteen. Kaikki jutut löytyvät verkkolehdestämme Kirrkkojakaupunki.fi. Kirkko ja kaupunki pahoittelee virheellisestä postituksesta syntynyttä sekaannusta ja pyytää anteeksi siitä koitunutta vaivaa ja pahaa mieltä.

Neljä ehdolla piispanvaalissa Ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan piispanvaalin ensimmäinen kierros käydään 19. maaliskuuta. Vaalissa ovat ehdolla Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Bo-Göran Åstrand, kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen johtaja, teologian tohtori Sixten Ekstrand, sairaalapappina, lähetystyöntekijänä ja radiotoimittajana työskennellyt Lisa Enckell ja Länsi-Turunmaan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Harry S. Backström. Mahdollinen toinen kierros on 10.4.

Lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Suomalaiset kehitysjärjestöt käynnistivät Nolo totuus -kampanjan kehitysyhteistyövarojen nostamiseksi. Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Nolo totuus on se, että tähän tavoitteeseen ei ole päästy kuin kerran. Suomi käytti viime vuonna kehitysyhteistyöhön 0,38 prosenttia bruttokansantulosta, kun esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa luku oli jo yli 0,7 prosenttia, Ruotsissa jopa 1,01. Ulkoministeriön selvityksen mukaan 88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.

Tasa-arvossa on vielä tavoiteltavaa On järkyttävää, jos kirkon kasvot julkisuudessa ovat aina miehen, sanoo teologian tohtori Anni Tsokkinen. Hänen mielestään tasa-arvo-ongelmat ovat kirkolle myös uskottavuusongelmia.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

yksyllä 2017 Anni Tsokkinen oli yksi niistä, joilla oli jotenkin pettynyt olo. Helsingin piispa Irja Askola oli jäämässä eläkkeelle. Sen jälkeen piispojen joukossa ei olisi ketään naista. – Jotain uutta olisi voinut alkaa, mutta palattiinkin ajassa taaksepäin, Tsokkinen sanoo.

Tsokkinen on filosofian tohtori, pappi ja kouluttaja, joka on toimittanut juuri ilmestyneen kirjan Taantuvan tasa-arvon kirkko (Kustantamo S&S, 2019). Helsingin piispanvaali oli yksi alkusysäys kirjalle, toinen oli viimetalvinen arkkipiispan vaali. Siinä yksi ehdokkaista, Sleyn lähetysjohtaja Ville Auvinen, teki selväksi, että ei piispana vihkisi naisia papeiksi.

– Vaikka hänellä ei ollut mahdollisuuksia voittaa, tuntui aivan uskomattomalta, että hän voi olla ehdolla kirkon korkeimpaan tehtävään. Että tie syrjinnälle on kirkossa edelleenkin auki, Tsokkinen sanoo. Piispanvaaleja on viime talven jälkeen ollut jo kahdet, ja 10. helmikuuta vihittiin virkaan toinen naispuolinen piispa koko Suomen luterilaisen kirkon historiassa, Kaisamari Hintikka Espoon hiippakuntaan. Nyt yksi kymmenestä piispasta on nainen. Naapurimaissa tilanne on toi senlainen. Ruotsin luterilaisessa kirkossa viisi neljästätoista piispasta on naisia, yksi heistä arkkipiispa. Norjassa naisia piispoista on yli puolet, seitsemän kahdestatoista, ja piispainkokousta johtaa nainen. – On tärkeää, että missä tahansa johtotehtävissä on sekä naisia että miehiä – myös kirkon johdossa. On aika järkyttävää, jos ne kirkon kasvot, jotka eniten näkyvät julkisuudessa, ovat aina miehen ja ne äänet, jotka esittävät kirkon kannanottoja, ovat pelkästään miesten ääniä, Tsokkinen sanoo.

”

MILLAISTA ON OLLA KRISTITTY, JOKA KIRKKOON TULLESSAAN EI KOE OLEVANSA TERVETULLUT? ANNI TSOKKINEN

VUOSI SITTEN Suomessa juhlit tiin sitä, että ensimmäisten nais ten vihkimisestä papeiksi tuli ku luneeksi 30 vuotta. Nykyisin nai sia on papeista jo lähes puolet, mutta kirkkoherroista vain noin viidesosa. – Naiset ovat muuttaneet kä sitystä siitä, mitä on olla pappi. Toisaalta heihin pappeina liite tään kulttuurisia stereotypioita: heidän odotetaan olevan ihmis läheisiä, empaattisia ja äidillisiä, arvioi Anni Tsokkinen. Mutta vaikka nainen pappi na on suomalaisten enemmis tölle jo itsestäänselvyys, vastus tajiakin riittää. Toisin kuin moni odotti, erimielisyydet eivät ole kolmessakymmenessä vuodessa loppuneet. Tsokkinen nostaa esi merkiksi viime syksynä piispoil le lähetetyn kirjeen, jossa 28 kir kolliskokousedustajaa toivoi nais ten pappeuden vastustajille lisää elintilaa kirkossa. – Eikä vastustus ole pieni il miö, sillä konservatiiviset he rätysliikkeet kasvattavat omas sa piirissään yhä uusia naisten pappeutta vastustavia sukupol

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

HAARLAN SÄVELLYKSIÄ HILJENTYMISEEN via. Ymmärrän, että monilla on iso intressi pitää konservatiiviset herätysliikkeet kirkon helmassa, mutta millainen hinta siitä mak setaan ja keitä silloin poljetaan maahan? Tsokkinen kysyy. KUN MAINITAAN samassa yhtey dessä kirkko ja tasaarvo, juuri naispuolisten pappien kohtelu on se, mikä monille nousee ensim mäisenä mieleen. Anni Tsokkisen mielestä tällä hetkellä isoimmat tasaarvoongelmat koskevat kui tenkin ihan tavallisia kirkon jäse niä, sillä ne liittyvät sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen ase maan. – Minusta on käsittämätön tä, että kristityt, syvästi usko vat ihmiset eivät voi kirkossa sol mia avioliittoa. Se on loukkaavaa ja epäinhimillistä. Tämä on ih misoikeuskysymys ja myös kir kon uskottavuuden kannalta iso haaste. Millaista on olla kristitty, joka kirkkoon tullessaan ei koe olevansa tervetullut? Tsokkinen sanoo. Hän kysyy myös, miten kirk ko voi tehdä yhteistyötä sellais ten järjestöjen kanssa, jotka ju listavat, että homoseksuaalises sa parisuhteessa elävät joutuvat helvettiin. YKSI ANNI Tsokkista hiertävä asia on se, että kirkolliskokouksessa tietyt päätökset vaativat taakseen kolmen neljäsosan määräenem mistön mennäkseen läpi. – Sen takia naisten pappeu den hyväksyminen kesti ja kes ti, ja nyt samaa sukupuolta ole vien parien vihkiminen on jää nyt samaan pullonkaulaan. Mää räenemmistöpykälällä pystytään siirtämään muutama vuosikym men asioita, jotka kuitenkin lo pulta tapahtuvat. Sillä aikaa kirkko jää enemmän ja enem män menneeseen maailmaan ja sen uskottavuus murenee enti sestään. Tsokkinen kysyy, miksi kirkon toiminta ja päätöksenteko ei tun nu juuri kiinnostavan muita kuin aktiivista herätysliikeväkeä, vaik ka kirkkoon kuitenkin kuuluu 70 prosenttia suomalaisista. – Mikä on kirkon pihvi? Millais ta kristinuskoa kirkko on tarjo amassa ja millaista Jumalaa kirk ko julistaa? Puhutaanko Jumalas ta sellaisella tavalla ja kielellä, jo ka koskettaa? Millaista teologiaa ja kristinuskon tulkintaa kirkon johto edustaa? Tsokkinen kyse lee. Vastauskin hänellä on: kirkos sa näkyy edelleen konservatiivi suus, hierarkkisuus ja pappisval taisuus. Instituutiona kirkko tun tuu aika omahyväiseltä. – Kristinuskon voisi ajatella myös toisella tavalla, elämäläh töisesti. Ollakseen uskottava us konnollisen yhteisön pitäisi ker toa sanomansa ymmärrettäväs ti ja kiinnostavasti. Jos kirkko ha luaa säilyä edes jollakin tavalla kansankirkkona, tämä pitäisi ot taa vakavasti. ■

SILENT MUSIC:

UMO & IRO HAARLA PE 12.4. KLO 18 ASKOLAN KIRKKO MA 15.4. KLO 19 PORVOON TUOMIOKIRKKO TI 16.4. KLO 19 ESPOON TUOMIOKIRKKO KE 17.4. KLO 19 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA TO 18.4. KLO 13 MUSIIKKITALO, PAAVO-SALI, HELSINKI PE 19.4. KLO 18 MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO, HELSINKI LIPUT & LISÄTIEDOT: UMO.FI

Masennustutkimus Etsimme potilaita kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan uudenlaisen lääkkeen tehoa vertaamalla sitä lumelääkkeeseen masennuksen hoidossa. Voitte osallistua tutkimukseen, jos: • • • •

olette 18-65 -vuotias kärsitte masennuksesta teillä on ollut myös aikaisempi masennusjakso ette sairasta muuta mielenterveyden häiriötä kuin masennusta • ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai liikaa alkoholia

Masennuksen oireita ovat:

• mielialan lasku, mielihyvän ja kiinnostuksen väheneminen • unihäiriöt, väsymys • keskittymiskyvyn ja muistin huononeminen • aloitekyvyn ja toimintatarmon väheneminen • toivottomuus, päätöksentekovaikeus • arvottomuuden tai syyllisyyden tunne • fyysiset oireet, lihasjännitys, ajoittain sydämentykytys • ruokahalun muutokset Tutkimus kestää enintään 11 viikkoa ja sisältää 6 tutkimuskäyntiä. Tutkimuksessa tehdään myös 5 yli yön unirekisteröintiä unen laadun selvittämiseksi. Tutkimus ja siihen kuuluvat vastaanottokäynnit ja lääkkeet ovat maksuttomia. Suomessa tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii dosentti Antti Ahokas, Lääkärikeskus Mehiläinen Helsinki. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 14.3, klo 15-18 soittamalla maksuttomaan numeroon 0800-199299, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

6 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Ota minut hetkeksi mukaasi Kun liftaa tuntemattoman jalankulkijan matkaan, päätyy tutustumaan kohtumeditaatioon, citykanoihin ja leikkaussaliin. Lauri Jäntti ja Helena Vartiainen näyttävät sen vuoksi mielellään hölmöiltä Kallion kaduilla. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

orstai-iltapäivänä puoli kahdelta kirkas iltapäiväaurinko tunkee Kallion joka soppeen ja viima vaatteiden alle. Teologian opiskelija Helena Vartiainen, 37, sekä uskontotieteilijä ja kaupunkitaiteilija Lauri Jäntti, 36, asettuvat kadulle peukalo pystyssä ja pahvikyltti kädessä. Suomenkielisessä versiossa lukee ”Ota minut hetkeksi mukaasi #urbanhitchhiking”. – En pysäytä ketään enkä tuputa itseäni, vaan odotan, että minut valitaan, Helena Vartiainen sanoo. Nyt testataan, kuinka hyvin kaupunkiliftari pääsee kävelevien ohikulkijoiden matkaan. Lauri Jäntti saa kyydin muutamassa sekunnissa, kun kaksi UFF:n kasseja kantavaa ranskalaisnaista ottaa hänet mukaansa. Nuoret ranskalaisnaiset kiertävät kirpputoreja. Seuraavassa käytettyjen vaatteiden liikkeessä Jäntti kysyy heiltä, mikä väri sopisi hänelle parhaiten. Ranskalaisten mielestä punainen näyttäisi komealta vaalealla suomalaismiehellä. Helena Vartiainen seisoo Siltasaarenkadun ja Kolmannen linjan kulmassa minuutin. Sitten nuori mies pysähtyy kohdalle, riisuu kuulokkeensa ja kysyy, mikä juttu tämä oikein on. Mies esittäytyy Tino Ovaskaksi, ja Vartiainen saattaa hänet Hakaniementorille. He löytävät nopeasti yhdistävän tekijän: Ovaska on töissä samassa paikassa kuin Vartiaisen kaveri. Torilla Vartiainen hyvästelee Ovaskan kädestä pitäen. Tänään hänen tarkoituksenaan on saada mahdollisimman monta kyytiä. Hakaniemen hallin kupeessa Vartiainen odottelee kolme minuuttia, kunnes pääsee kolmen teinitytön mukaan. Matkalla metroasemalle he juttelevat kaupunkiliftauksesta. Seuraa-

vaksi pysähtyy sipsejä syövä pietarilainen Alexander, jonka kanssa Vartiainen keskustelee tämän kauniista kotikaupungista. OMALLA TAHOLLAAN Jäntti auttaa ohikulkenutta miestä kantamaan ovea. Toinen mies näyttää hänelle keskisormea. Tunnin liftauksen aikana käy kolme kertaa niin, että nuori naiskaksikko poimii Jäntin mukaansa. Kävelyliftaus päättyy kahvilaan, jossa viimeinen naiskaksikko juttelee Jäntin kanssa hyväntuulisesti ovulaatiosta ja opettaa hänelle kohtumeditaatiota. Jäntti istuu naisten kanssa silmät suljettuina ja keskittyy ”omaan energeettiseen kohtuun”. Lauri Jäntti keksi jalankulkijoiden matkaan liftaamisen vuonna 2016,

Helena Vartiainen ja Lauri Jäntti näyttävät, miten kaupunkiliftataan: peukalo pystyyn, kyltti esiin ja katse ohikulkijoihin. Helpoiten kyydin saa aurinkoisella säällä ja yksin.

kun oli jutellut tavallisen liftauksen viehätyksestä. – Minusta liftauksen ydin ei ole tiettyyn maantieteelliseen päämäärään pääseminen vaan mielenkiintoisten tyyppien kanssa vietetty aika. Ajatte-

”

KAHDENKESKISESTÄ TILANTEESTA TULEE HELPOSTI INTIIMI, JA TOISINAAN ILMASSA ON TIETYNLAISTA KEMIAA. KAUPUNKILIFTARI LAURI JÄNTTI

lin, että miksi en unohtaisi autoa ja liftaisi suoraan ihmisten kyytiin. Vuonna 2017 Jäntti teki performanssitaiteilija Tuuli Mallan kanssa installaation kaupunkiliftauksesta HAM-taidemuseoon. Hän on liftannut kävelijöiden matkaan useissa maissa, vetänyt liftaustyöpajoja esimerkiksi kaupunki- ja nuorisotutkijoille ja viimeksi kaupunkiteologeille. Jäntin kaupunkiliftaukset johtavat usein yllättäviin tilanteisiin ja paikkoihin. Kerran hänet vietiin leikkaussaliin. Tupakkataukoa viettävä yksityisen sairaalan työntekijä huomasi kyltin kanssa seisovan Jäntin ja kutsui hänet tutustumaan sairaalan tiloihin. MILLAINEN IHMINEN OTTAA ventovieraan kadulta mukaansa? Vaikka min-

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Kahdenkeskisestä tilanteesta tulee helposti intiimi, ja toisinaan ilmassa on tietynlaista kemiaa. Kaupunkiliftausta voisi varmasti käyttää real time -tinderinä ja löytää sitä kautta seuraa, Jäntti sanoo. Jäntti pyrkii liftaamaan ilman ennakkoasenteita. Hän päätyy toisinaan tunneiksi kadulla tapaamansa ihmisen seuraan. Mieleen on jäänyt esimerkiksi seitsemänvuotias, joka kutsui kaupunkiliftaajan perheensä mukaan Marjaniemessä sijaitsevaan siirtolapuutarhamökkiin. – Viivyin puoli päivää seitsemänvuotiaan kanssa, koska hän oli niin innokas, että esitteli mökkinaapurin kanatkin. Monesti päädyn mukaan ihmisten arkisiin askareisiin, kuten kauppaan ostoksille tai jonkun kotiin juomaan kahvia. Jänttiä mulkoillaan joskus kadulla, mutta hän ei ole saanut keskisormea aggressiivisempaa palautetta. Tino Ovaska pysähtyy Kalliossa liftaavan Helena Vartiaisen kohdalle. Kävelyseura kelpaa. – Kaupunkiliftaus kuulostaa kepeältä harrastukselta, mutta se, miten pystymme olemaan ihmisiä ihmisille, on henkiinjäämiskysymys, sanoo Vartiainen.

kälainen, vakuuttavat Lauri Jäntti ja Helena Vartiainen. Naiset pysähtyvät kohdalle vähän useammin, kiinnostuneita on nuorista vanhuksiin. Kaupunkiliftauksen isä on jakanut kappaleen matkaa ainakin sadan jalankulkijan kanssa, neljättä kertaa liftaava Vartiainenkin yli kymmenen. Kaupunkiliftaus on vapauttanut heidät omista kuplistaan tapaamaan ihmisiä, joita he eivät muuten kohtaisi. – Heti ensimmäisellä liftauskerralla minut otti mukaansa Kallion virastotalon edestä nainen, joka koki, että tummaihoiset ovat matalampaa rotua. Se on ristiriidassa oman ihmiskäsitykseni kanssa, mutta liftaajana en julista mitään, Vartiainen kertoo. Myös muita kyytejä on jäänyt Vartiaisen mieleen. Taiteilija Alves Ludovico vei katsomaan sokerista rakennettua näyttelyään Kalliossa. Tietokirjailija Ilta-Kanerva Kankaanrinta otti hänet mukaansa Kruununhaasta ja kirjoitti kohtaamisesta Kirjala-blogissaan. Jäntillä on kaupunkiliftauksen jäljiltä monta Facebook-kaveria, mutta ystävien etsiminen ei ole hänelle liftauksen päämäärä.

Pietarilainen Alexander palaa yhä uudestaan Helsinkiin.

TEOLOGIAN OPISKELIJA Helena Vartiainen miettii kadulla seisoessaan raamatunlausetta: ”Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Vastavuoroisuuden kultainen sääntö löytyy monesta kulttuurista ja uskonnosta. – Kaupunkiliftaus kuulostaa kepeältä, mutta se, miten pystymme olemaan ihmisiä ihmisille, on henkiinjäämiskysymys. Kohtaaminen on tärkeää saada osaksi kaupunkikulttuuria. Vartiainen liittää toisen kohtaamisen lähimmäisenrakkauteen. Ihminen kaipaa nähdyksi tulemista pikkuvauvasta vanhukseksi asti. Vartiainen kokee toisinaan tuntemattomien kanssa kulkiessaan pyhän läsnäolon, joka ei yhdisty mihinkään tiettyyn uskontoon. – Monelle tulee pyhästä mieleen myyttinen luontokokemus, mutta minusta pyhän löytää myös kaupungista, jossa se sijaitsee ihmisten välissä. PERINTEINEN LIFTAAMINEN on siirtynyt tienvarresta pitkälti sosiaaliseen mediaan, jossa samaan suuntaan kulkevat jakavat matkan ja bensakulut. Esimerkiksi Facebookin Kimppakyyti-ryhmässä pyydetään ja tarjotaan autokyytejä. Kadulla seisovat kaupunkiliftarit asettavat itsensä alttiiksi noloudelle samalla tavoin kuin peukalokyytiläiset ennen tienposkessa. – Häpeän kynnys pitää ylittää joka kerta, Helena Vartiainen sanoo. Vartiainen tuntee itsensä kyltin kanssa seisoessaan katutolpaksi, jos ihmiset vain kävelevät hänen ohitseen silmiin katsomatta. – Mietin, tuntuuko kerjäläisestä tai prostituoidusta samalta. On vahva kokemus tulla huomatuksi tai sivuutetuksi. Ensimmäinen liftauskokemus muutti käyttäytymistäni pysyvästi. Päätin, että tervehdin aina katumarkkinoilla ensin myyjää ja mietin vasta sitten, ostanko häneltä. Myös Lauri Jäntti tuntee itsensä hölmöksi ryhtyessään liftaamaan. Jotkut ottavat kaupunkiliftarin mukaansa säälistä, mutta se ei häntä haittaa. – Kun olen valmis tarttumaan siihen, mitä vastaan tulee, tapahtuu eniten hauskoja ja maailmaa avartavia juttuja. ■

Mirja Ilkka ja Henri Kivioja tekevät taidetta samalla työhuoneella toisiaan sparraten.

Hengellisyyden erilaiset sävyt Ystävykset Mirja Ilkka ja Henri Kivioja edustavat eri tyylisuuntia ja ajatusmaailmoja. Heidän yhteisnäyttelynsä teemana on hengellisyys.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

uvataiteilijat Mirja Ilkka ja Henri Kivioja tutustuivat joitakin vuosia sitten opiskellessaan Kotkan Repin-instituutissa. Myöhemmin ystävykset päätyivät tekemään työtä samalle työhuoneelle Helsingin Herttoniemeen. Ajatus yhteisen näyttelyn pitämisestä kypsyi vähitellen. Nyt helsinkiläisessä galleria Ars Longassa on esillä taiteilijoiden yhteisnäyttely Luotujen laulu. Kaksikko valitsi näyttelyn teemaksi hengellisyyden, koska kumpikin on pohtinut paljon hengellisyyteen liittyviä asioita. He ajattelevat niistä eri tavalla, mutta se ei ole haitannut ystävyyttä ja yhdessä tekemistä.

”

MADOSSA JA PEURAN VASASSA VOI NÄHDÄ KOKO LUOMISTYÖN. MIRJA ILKKA

ARS LONGAN näyttelyssä Henri Kiviojalla on esillä kirkkain värein maalattuja töitä, jotka perustuvat Raamatun kertomuksiin. – Raamatullinen symboliikkahan on näkyvissä koko länsimaisen taiteen historiassa. Siitä on helppo ammentaa. – Pyrin kuvaamaan ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta. Minua inspiroivat erityisesti Vanhan testamentin sekä Uuden testamentin Ilmestyskirjan voimakkaat näyt. Ja Jeesus ristillä on tietysti tärkeä aihe.

Mirja Ilkan maanläheisin sävyin maalatut teokset kuvaavat eläimiä ja kasveja. Abstraktin ja esittävän taiteen välimaastossa liikkuvien maalausten pohjana ovat Franciscus Assisilaisen luontoajatukset. – Innostuin niistä osallistuttuani Sibelius-Akatemiassa väitöskirjaa tehneen Sirkku Rintamäen virsiprojektiin. Korvissani alkoi silloin soida Assisilaisen tekemä hieno hymni Kaikkien luotujen ylistys. – Minulla on lähtökohtana usein konkreettinen luontokappale, jonka ympärille kehittyy lisämerkityksiä. Esimerkiksi madossa ja peuranvasassa voi helposti nähdä koko luomistyön. HENGELLISYYS ON ollut Henri Kiviojan taiteessa vahvasti esillä jo pitkään. – Minulla oli parikymppisenä hengellinen etsintävaihe. Opiskelin tuolloin Limingan taidekoulussa ja keskustelin siellä uskonnosta muutaman lestadiolaisen opiskelijatoverini kanssa. Se johti siihen, että liityin vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen, Kivioja kertoo. Mirja Ilkka puolestaan ei ole aikuisena halunnut sitoutua mihinkään tiettyyn seurakuntaan. – Olen ollut yhteydessä erilaisten hengellisten yhteisöjen kanssa. Esimerkiksi viitisen vuotta sitten minut kutsuttiin helluntailaisten kokoontumiseen, jossa järjestettiin Pyhä henki -aiheinen näyttely. Rukoilin silloin jotain hyvää kuva-aihetta, ja yhtäkkiä mieleen tulivat hyttyset, joista olen tehnyt useita maalauksia. ■ Luotujen laulu -näyttely 31.3. saakka ti–pe klo 11–17 ja la–su klo 12–16 Ars Longassa, Annankatu 12.

8 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Mixu Lauronen esittää tarinansa supersankariasussa.

Arjen supersankarit luovat toivoa Mixu Lauronen ja Maria Hagman kertovat taiteen keinoin sairaudestaan ja surustaan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

aksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Mixu Lauronen valmistui äskettäin kulttuurikokemusasiantuntijaksi. Taiteen menetelmiä hyödyntänyt koulutus valmisti hänet kertomaan toisille omista kipeistä koke-

muksistaan. Helsinkiläinen Lauronen on aktiivinen mies. Hän toimii Kaksisuuntaiset-tukiyhdistyksen puheenjohtajana, ja aiemmin hän on ollut kokemusasiantuntijana A-klinikkasäätiön KokeNet-palvelussa. – Siinä hommassa vastasin sähköpostilla muun

muassa mielenterveysongelmia koskeviin kysymyksiin. Minusta tuntuu kuitenkin mielekkäämmältä kertoa kokemuksistani tarinan avulla useammalle kerralla, kertoo vuonna 2007 diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä saanut Lauronen. Uudessa pestissään Mixu Lauronen aikoo esittää tarinansa supersankariasussa kaduilla ja toreilla. Rekvisiittana hänellä on tiilenpuolikas, farkkutakki, vispilä, kulho ja rivi lääkepurkkeja. – Tarinan nimi on Arjen supersankarius. Kaikki tietävät arjen sankarit, mutta ne, jotka pyörittä-

vät arkea ylimääräisen taakan kuten sairauden kera, ovat arjen supersankareita. – Kaksisuuntainen mielialahäiriö on haastava sairaus, koska siinä mielialat voivat vaihdella laidasta laitaan. On kuin olisi aallokossa. Haluan osoittaa, että ihminen pystyy siitä huolimatta elämään arkea normaalisti. Samalla saan oman tarinani esittämisestä itse valtavasti voimaa. Lauronen kertoo tarinansa vitsien höystämänä, koska hänestä mielen sairaus ei ole niin vakava asia, ettei siitä voisi vitsailla. Hänen mottonsa onkin, että hän on aina tosissaan muttei koskaan vakavissaan.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

MARIA HAGMANIN MIES kuoli äkillisesti vuonna 2009. Hagman hakeutui kulttuurikokemusasiantuntijan koulutukseen, koska halusi oppia käsittelemään suruaan taiteen keinoin. Hän koki, ettei ollut päässyt irti miehensä kuoleman aiheuttamasta ahdistuksesta. – Miehen kuolema oli elämässäni iso jysähdys ja vaikutti syvästi identiteettiini. Tunsin jääväni suruni kanssa täysin yksin, koska olin vasta vähän päälle kolmekymppinen eikä kaveripiirissäni ollut kokemusta vastaavasta. Hagman kertoo saaneensa koulutuksessa työkaluja, joilla hän on rakentanut kokemastaan surusta kertomuksen näyttämölle. Tarina sisältää sekä improvisoituja että näyteltyjä monologiosuuksia sekä äänitetyn dialogin, jossa hänen edesmennyttä miestään esittää ammattinäyttelijä. Espoolaista Hagmania jännitti, kun hän esitti ensimmäisen kerran tarinansa 50-henkiselle yleisölle toimintakeskus Oodissa Kilossa. Puoli tuntia kestävä esitys onnistui hyvin. – Teatterin keinoin voi kertoa vaikeistakin asioista ja antaa katsojille uusia näkökulmia. – Tunnen päässeeni elämässä eteenpäin. Hyväksyn tapahtuneen paremmin, vaikka suru yhä toisinaan pulpahtaakin esille.

”

Suomen Laulun harjoituksia kuvattiin helmikuun lopussa Temppeliaukion kirkossa sen harjoitellessa Faurén teosta.

KAIKKI TIETÄVÄT ARJEN SANKARIT, MUTTA NE, JOTKA PYÖRITTÄVÄT ARKEA YLIMÄÄRÄISEN TAAKAN KUTEN SAIRAUDEN KERA, OVAT ARJEN SUPERSANKAREITA. MIXU LAURONEN

Sydäntyyny auttaa nuorena leskeksi jäänyttä Maria Hagmania eläytymään raskaisiin kokemuksiinsa.

KULTTUURIKOKEMUSASIANTUNTIJOITA on kouluttanut Helsingin Malmilla toimiva Taiteen Sulattamo ry. Se on mielenterveystoipujien ja taiteenalojen ammattilaisten vuonna 2013 perustama yhdistys. Viime syksynä yhdistys haki Kaunis mieli -hankkeeseensa henkilöitä, jotka olivat valmiita kertomaan psyykkisestä tai fyysisestä sairaudestaan tai vaikeasta elämäntilanteestaan käyttämällä taiteen eri menetelmiä. Koulutukseen tuli lyhyessä ajassa lähes 50 hakemusta, joiden perusteella valittiin koulutettavaksi kymmenen henkilöä. Heistä valmistui helmikuussa yhdeksän. – Hakemusten määrä osoittaa, että tällaista toimintaa tarvitaan. Ihmiset haluavat jakaa muille raskaitakin kokemuksiaan, kertoo Kaunis mieli -hankkeen kouluttaja Annukka Valo. – Työstimme opiskelijoiden tarinoita sekä ryhmä- että yksilöohjauksessa. Kun ryhmäläiset olivat tutustuneet erilaisiin taidemenetelmiin, he saivat valita, käyttävätkö oman tarinansa kerronnan tukena esimerkiksi teatteri-ilmaisua, liikettä, musiikkia tai valokuvaa. Kokemusasiantuntijoita on jo aiemmin käytetty hoitoalan koulutuksessa sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa. Kaunis mieli -hankkeessa on pyritty luomaan uusi toimintamalli, jossa ihmiset kiertävät kertomassa tarinaansa erilaisissa toiminta- ja kulttuurikeskuksissa. – Mielenterveyteen liittyvät ongelmat koskevat jollakin tavalla meitä kaikkia. Tarkoituksena on, että nämä tarinat lisäävät paitsi kertojiensa itseymmärrystä, myös kuulijoiden ymmärrystä mielenterveyteen liittyvistä häiriöistä. Tarinat luovat myös toivoa, Valo sanoo. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Kaunis mieli -hanke on laajenemassa muualle Suomeen. Tänä keväänä järjestetään vastaavanlainen koulutus myös mielenterveystoipujien omaisille. ■ Lisätiedot: www.taiteensulattamo.fi

Matteus-passio – c’mon everybody! Suomen Laulu -kuoro kutsuu kaikki kiinnostuneet harjoituksiinsa laulamaan Matteus-passiota. TEKSTI IRMELI KANGASPUNTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

uomen Laulu -kuoron taiteellinen johtaja Esko Kallio sai joitain vuosia sitten idean. Matteuspassion voisi laulaa yhdessä isolla porukalla. Suomen Laulun jokavuotinen Matteus-passio on koonnut uskollista yleisöä, jolle Kallio halusi tarjota mahdollisuuden kokea teos uudesta näkökulmasta. Näin syntyi ajatus kaikille avoimista harjoituksista. – Meillähän on Suomen Laulussa todella pitkä Matteus-passio-perinne, mutta yleisö ei ollut päässyt kokemaan, miltä tuntuu laulaa teosta itse, Kallio kertoo. ESPOOLAINEN Leena Valkeala on osallistunut nyt jo neljättä kertaa järjestettävään sing-along-tilaisuuteen aiemminkin. Valkealalla on kuorotaustaa, ja ensimmäisellä kerralla hän pyrki perehtymään etukäteen tulevaan sing-alongiin. – Lainasin kirjastosta nuotit, ja taisin vähän kuunnellakin etukäteen, Valkeala muistelee. Hän luuli, että kaikki kuoroosuudet pitää osata etukäteen. Näin ei kuitenkaan ole, ja teosta voi tulla laulamaan omasta lähtötasosta riippumatta. – Jo se toi onnen tunteen, kun suurin piirtein pystyi seuraamaan mukana, Valkeala kuvailee.

SING-ALONGISSA kuoronjohtaja harjoituttaa teoksen kaikki kuoroosat. Lisäksi mukana on muutamia soolo-osuuksia kuorolaisten esittäminä. Esko Kallio kertoo, että suurin osa kuorolaisista laulaa teoksen ulkoa, jolloin teos pysyy hyvin kasassa, vaikka mukana olisi myös kokemattomampia laulajia. Myös Leena Valkeala vakuuttaa, että laulamaan voi tulla, vaikkei olisi vuosien kuorotaustaa. – Rennoin mielin voi lähteä mukaan, eikä tarvitse jännittää. Aina siellä joku kuorolainen ottaa viereensä, rohkaisee Valkeala ensimmäistä kertaa tilaisuuteen osallistuvia. Sing-along-tilaisuus on kuorolle kuitenkin ihan oikea harjoitus tulevaa kiirastorstain esitystä varten. – Kaikki ovat tervetulleita. Meillä on iso porukka. Tilaisuus järjestetään ensimmäistä kertaa Johanneksenkirkossa, jossa on sitten sama atmosfääri kuin varsinaisessa esityksessä, Kallio sanoo. ■ Matteus-passion sing-alongtilaisuus keskiviikkona 27.3. kello 18 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Sing-along on Suomen Laulun ja Johannes församlingin yhteistyössä järjestämä tilaisuus. Se juonnetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisätietoa osoitteesta: suomenlaulu.wordpress.com.

Parasta juuri nyt: eduskuntavaalit 2019

paneeli yli puoluerajojen la 30.3 klo 15-18 Malta-sali, Välimerenkatu 13 A, Helsinki

Ilmasto-, sote-, maahanmuuttovaalit… taivas varjele, mitä sieltä tulee?

Kahdensadan kansanedustajan valinta on merkittävä vallan uusjako ja siksi siitä on hyvä olla kiinnostunut. Seuraava eduskunta päättää mm. koulutuksen suunnasta, sosiaaliturvan uudistamisesta, maahanmuutosta sekä vanhusten hoidosta.

Kutsu

Mille asioille pitäisi antaa enemmän rahaa ja mistä se olisi pois? Urakka ei ole helppo. Tule kuuntelemaan, kuinka yhtälön ratkaisisivat ehdolla olevat kansanedustajaehdokkaat Outi Alanen (vas), Jukka Järvinen (sd), Otso Kivekäs (vihr), Petrus Pennanen (pir), Irja Remekselä (vas) ja Pertti Riihelä (kd).

Tilaisuudessa voit nauttia myös taide-esityksistä. Kahvitarjoilu ja pientä purtavaa. Vaalipaneelin vetäjänä toimii toimittaja-kirjailija Miska Rantanen. Tilaisuuden alkusanat lausuu Irina Krohn.

Tämän vaalipaneelin voit toki jättää väliin, mutta jälkikäteen se voi harmittaa sinua kovasti. Riennä siis paikalle! Tervetuloa! Maksaja: ehdokkaat

Saga kutsuu viihtymään Esittelykierros joka keskiviikko klo 13 kaikissa Saga-palvelutaloissa

Turvallista asumista Esperin hoivakodit tarjoavat lämminhenkistä hoivaa ja turvallista asumista ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen. Soita ja kysy lisää palveluistamme! Hoivakoti Untuva, Lauttasaari: 044 720 2486 Hoivakoti Vanhalinna, Itäkeskus: 050 599 3567

Tutustu koteihimme: www.esperi.fi

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen Helsingin Ala-Malmilla sijaitsevaan taloomme. Tiesittehän, että voitte nauttia maukasta lounasta talomme kaikille avoimessa ravintolassa. Buffetlounas tarjoillaan joka päivä klo 11.30-14.30. Lounas (10,50€) sisältää alkusalaattipöydän, leivät, keiton, lämpimän ruoan, jälkiruoan sekä ruokajuomat. Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä ja varaa oma esittelyaika Satu Hellsten | puh. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 00700 Helsinki

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

10 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JUSSI HELTTUNEN

”Kauankohan olen ollut täällä?”

Muistisairaiden Sanervakodissa eletään niin tavallista elämää kuin voidaan – ja lopuksi kuollaan.

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

– Meillä kaikki tekevät samaa työtä ja esimiehet ovat hoitotyössä mukana, kertoo lähiesimies Susanna Tuovinen Diakonissalaitoksen Hoivan ylläpitämästä Sanervakodista.

Marja-Liisa lepää. Saara Tokola käy tarkistamassa, että kaikki on hyvin.

ertti harkitsee hetken, haluaako hän kutsua vieraita huoneeseensa. – Ääni on mennyt. Kun näen naisia, ääni menee, hän sanoo. Sitten hän viittoo peremmälle. Huo ne sijaitsee Myllypurossa, Sanervako din kolmannessa kerroksessa. Sitä ennen Pertti on asunut ainakin Kalliossa. – Mutta se oli huono paikka, ekassa kerrokses sa. Oli melua. Nyt olen hyvin tyytyväinen, jos saan olla täällä. Kauankohan olen ollut täällä? Varmaan enemmän kuin yhden vuoden. Susanna Tuovinen, toinen Sanervakodin lähi esimiehistä, vahvistaa, että enemmän. Vuosia on mennyt kahdeksan. – Minä olen ollut kiltti. Joskus ärähdän, kun jo ku asia ei ole mennyt niin kuin olen ajatellut, Pert ti kertoo. Täysin ongelmattomia tapauksia muistisairaille tarkoitetussa Sanervakodissa ei olekaan. Tavallisten muistisairauksien lisäksi sen asukkailla on esimer kiksi pahoinpitelyn tai aivoverenvuodon aiheut tamia aivovammoja sekä psyykkisiä sairauksia. Joi denkuiden aivoja on vahingoittanut rankasta alko holin käytöstä johtuva vitamiininpuutos. Ikänsä puolesta moni Sanervakodin 48 muisti sairaasta voisi olla vielä työelämässä, sillä heidän keskiikänsä on 65 vuoden kieppeillä. Nuorin on vii sikymppinen, vanhimmat yhdeksänkymppisiä. Jot kut ovat ennen Sanervakotiin tuloaan olleet asun

Lähihoitaja Annikki Mustonen ulkoilee asukkaiden kanssa.

nottomia, toiset taas eivät ole enää pärjänneet ko tona sairautensa kanssa. – Yksikään asukkaista ei ole täysin omatoimi nen. He tarvitsevat vähintään sanallista ohjausta. Osa kykenee liikkumaan ilman apua, jotkut eivät pysty edes syömään itse. Vuodepotilaita meillä ei siinä mielessä ole, että huonokuntoisimmatkin py ritään nostamaan joka päivä tuoliin, kertoo toinen lähiesimies, Saara Tokola. Jotkut asukkaista saattavat sairautensa vuok si käyttäytyä arvaamattomasti tai aggressiivisesti.

”

Läsnäolo, kosketus ja musiikki auttavat monesti. Ja se, että ihminen otetaan mukaan arkeen. LÄHIESIMIES SAARA TOKOLA

Tokola kertoo, että haasteellisen käytöksen hallit semiseen yritetään löytää muita keinoja kuin lääki tys. Itse asiassa monen asukkaan rauhoittavaa lää kitystä on Sanervakodissa pystytty purkamaan, ja nukahtamislääkkeitä käytetään harvoin. Onnistuneita esimerkkejä on useita. Tokola ker too iäkkäästä naisesta, joka ei Sanervakotiin tul lessaan osannut enää puhua selvillä lauseilla ja oli usein ulosteiden tuhrima. Kun naisen lääkitys lope tettiin, hän alkoi puhua. Nykyisin hän käy itse ves sassa eikä enää tarvitse vaippoja. Hän myös osaa selvästi sanoa, mitä haluaa ja mitä ei. – Läsnäolo, kosketus ja musiikki auttavat mones ti. Ja se, että ihminen otetaan mukaan arkeen ja hän saa elää mahdollisimman normaalia elämää ja tou huta. Yksi asukkaistamme esimerkiksi kulkee tiski rätin kanssa ja siirtelee kukkia paikasta toiseen. Sii hen ei puututa. Hän saa rauhassa siirrellä kukat ja liinat uuteen uskoon, Tokola kertoo. Hänen kollegansa Susanna Tuovinen lisää, että asukkaiden ja heidän yksilöllisten mieltymystensä tunteminen on tärkeää. Joku saattaa vastustella jo ka päivä hoitotoimia, mutta on tietyt tavat, jolla hä net saadaan mukaan niihin. – MITÄS Helkalle kuuluu? Saara Tokola huikkaa huoneen ovelta. – Se ei teille kuulu, asukas vastaa. Helka on talon vanhimpia asukkaita, kohta yh deksänkymppinen.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Lähiesimies Susanna Tuovinen ja yksi talon asukkaista aistihuoneessa, josta on huomattu olevan apua joillekin levottomille muistisairaille. Valkoinen huone saadaan valaistusta muuntelemalla eri väriseksi ja siellä voi esimerkiksi kuunnella musiikkia.

Pehmolelut ja robottikissat ovat asukkaiden lemmikkejä. Välillä Sanervakodissa vierailevat myös oikeat eläimet.

– Meillä kosketellaan ja halataan paljon. Oman persoonan joutuu laittamaan joka päivä likoon, kertoo lähiesimies Saara Tokola.

– Se on pikkuikä, hän itse kuittaa. Helkan, kuten muidenkin asukkaiden, huoneessa on huoneentaulu, jossa kerrotaan, millainen historia hänellä on ja mikä hänelle on tärkeää. Helka esimerkiksi tykkää tanssimisesta ja tupakoinnista – silloin kun muistaa. Kun Helka on äkäinen, hänen mielensä kirkastuu, kun hän saa alkoholittoman oluen. Sanervakotia ylläpitävä Diakonissalaitoksen Hoiva on linjannut, että koti on jokaisen perusoikeus eikä sitä tarvitse ansaita esimerkiksi raittiudella. Siksi Sanervakodin asukkaille sallitaan saunakalja tai konjakkitujaus. Tupakallekin pääsee. Pihalla on tupakointikatos, jonne hoitajat vievät tarvittaessa vaikka pyörätuolilla. Joskus saatetaan käydä porukalla ravintolassa. Kaikki eivät sairautensa vuoksi voi juoda alkoholia, mutta hyvä mieli tulee siitäkin, että pääsee ihmisten ilmoille. Lähihoitaja Annikki Mustonen lähtee Eskon ja Minnan kanssa kävelylle. Talon ulko-ovet ovat lukossa, mutta se ei tarkoita sitä, että ulos ei pääsisi ollenkaan. Omin päin ei voi lähteä – tällä hetkellä muistisairaista asukkaista vain yksi on siinä kunnossa, että hän osaa takaisin. Hoitajien lisäksi asukkaat saavat saattajia myös talon neljännen kerroksen vuokralaisista, jotka ovat sitoutuneet tekemään yhteisötyötä kymmenen tuntia kuukaudessa. Saattajan kanssa pääsee esimerkiksi ostoksille, kirjastoon, kirkkoon tai uimaan. Isommalla porukalla käytiin edellisellä viikolla Kiasmassa ja ystävänpäivänä elokuvissa.

Sanervakodin asukkaat pääsevät halutessaan ulos tupakalle.

Esko kävelee reipasta vauhtia. Talitintin äänen kuullessaan hän pysähtyy. – Ei ollut mikään lintu, hän toteaa ja jatkaa matkaa. – Ihan hyvin on mennyt, sanoo puolestaan Minna. Samaa mieltä on Mustonenkin. Hän tykkää ulkoilla ja ulkoiluttaa asukkaita. Joissain aiemmissa työpaikoissa on sanottu, että liikaakin, mutta täällä sitä arvostetaan.

”

Kun en mitään muuta keksi, katson kiviä ihmeissäni. SANERVAKODISSA ASUVA SEIJA

SEIJAA TAITAA harmittaa. – En pääse täältä mihinkään. Olen niin raivoissani. Mutta minä poistun pikkuhiljaa, hän sanoo. Seijalla on huoneessaan kirjoja ja lehtiä, ja niistä hän innostuu hetkeksi keskustelemaan. Hän kertoo ihailevansa erityisesti kirjailija Eeva Kilpeä ja tämän rohkeutta. Sitten katse kääntyy ikkunaan. – Kun en mitään muuta keksi, katson kiviä ihmeissäni. Eine istuu pöydän ääressä ja painaa lelukissaa poskeaan vasten. Hänen huoneensa korituolissa kissapehmoleluja on lisää. Niiden kaikkien nimi on Miiru, sama kuin Einen lemmikkikissalla aikoinaan. Oikeita kissoja kodissa ei voi pitää, mutta robottikissoja löytyy useampikin siliteltäväksi. Toisinaan saadaan eläviä eläimiä vierailulle. Kodin käytävillä on tepastellut niin laama, lammas, kani kuin kanakin. Myös Tuula pitää kissoista. Hän päästelee kehräävää ääntä ja heijaa sylissään robottikissaa. Kissan kuuluisi naukua, mutta paristo taitaa olla lopussa. – Tuula voi itse päättää, onko kissa lelu vai oikea. Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten aloitin työni muistisairaiden parissa, periaatteena oli, että muistisairaan tarinoihin ja uskomuksiin ei saanut mennä mukaan. Sitten havaittiin, että jatkuva asioiden korjaaminen vain lisäsi sekä sairaiden että hoitajien ahdistusta, Saara Tokola kertoo.

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Lähihoitaja Hannele Louhos istuu kuolevan vierellä.

Hoitajilla ei ole omia toimistotiloja, vaan heidän tietokoneensa ovat samoissa tiloissa, joissa asukkaat oleskelevat. Ateriat syödään ja kahvit juodaan samojen pöytien ääressä. – Ei meillä yleensä ole kiire, sillä asiat suunnitellaan hyvin. Kun työt on hyvin jaettu ja kaikki tietävät, mitä tehdään, jää aikaa olla asukkaiden kanssa. Joskus, kun on sijaisia, joudutaan juoksemaan, Susanna Tuovinen sanoo. – Osa asukkaista on niin toimintakykyisiä, että heille pitää olla aktiviteettia. Ja sellainen asukas, jota ohjataan kohta kohdalta tekemään asioita itse, vaatii työntekijältä enemmän aikaa kuin sellainen, jota hoidetaan sängyssä ja rutiininomaisesti pestään ja puetaan. Toimintaa on monenlaista: kokkaamista, maalaamista, pelaamista, liikuntaa. Asukkaat ovat mukana myös kotitöissä. He täyttävät ja tyhjentävät tiskikonetta ja viikkaavat pyykkiä. Asukkaat myös päättävät päivärytmistään itse. Ketään ei pakoteta aamulla heräämään tiettyyn aikaan tai laiteta illalla väkisin sänkyyn. Jos yöllä tulee nälkä, saa välipalaa. Omaiset saavat olla Sanervakodissa niin paljon kuin haluavat. Mitään määrättyjä vierailuaikoja ei ole, ja joillakin omaisilla on taloon oma avain. Aktiivisia omaisia tosin on vain muutamilla. Monia ei käy kukaan katsomassa. – Joko omaisia ei vain löydy tai sitten he eivät halua tulla, vaikka olemmekin vuosien varrella yrittäneet luoda kontaktia, Tokola kertoo.

– Suurimmalla osalla ei ole ketään muita kuin me, Tuovinen lisää. MARJA-LIISALLA on kaulassaan ja ranteissaan paljon kimaltavia koruja. – Minä olen Tuhkimo, hän sanoo ja nauraa päälle. Marja-Liisan pienessä huoneessa on kirjahylly. Hän kertoo aikoinaan opiskelleensa yliopistossa monenlaista: kotimaista kirjallisuutta, kansatiedettä, ranskaa. Huoneessa on myös maljakkokaupalla surunvalittelukukkia, joista osa on jo alkanut

”

Suurimmalla osalla ei ole ketään muita kuin me. LÄHIESIMIES SUSANNA TUOVINEN

kuihtua. Marja-Liisan lähiomainen kuoli hiljattain, ja nyt Saara Tokola järjestää hänen kanssaan hautajaisia. Parin vuoden päästä Marja-Liisa aikoo viettää toisenlaista juhlaa. Hänen 80-vuotissyntymäpäivillään tarjotaan toivottavasti ainakin katkarapuvoileipäkakkua ja mansikka-kermakakkua. Tokola kutsuu Sanervakodin väkeä suurperheeksi, joka elää yhdessä arkea ja juhlaa. Hoitajat ovat asukkaille myös omaisia ja ystäviä. Kun joku asukas kuolee, kodissa järjestetään muistohetki kakkukahveineen. Jos asukkaalla ei ole ketään omaisia, Sanervakodin työntekijät hoitavat hautajaisjärjestelyt. Seitsemänkymppinen Veikko makaa sängyssään silmät kiinni. Hengitys kulkee raskaasti. Lähihoitaja Hannele Louhos istuu vuoteen vierellä ja silittää Veikon käsivartta. Veikko on saattohoidossa ja hänellä on enää ehkä muutama tunti elinaikaa jäljellä. Kun asukkaan vointi heikkenee, hänen ei tarvitse lähteä sairaalaan tai saattohoitokotiin, vaan hänet hoidetaan täällä kuolemaansa asti. Silloin, kun kuolevalla on esimerkiksi vaikeita kipuja, avuksi tulee kaupungin kotisairaala. – Kuolevan luona ollaan mahdollisimman paljon. Muut työt järjestetään sen mukaan, Louhos sanoo. Hänen mukaansa kuoleville kerrotaan, keitä tärkeitä ihmisiä heillä on ollut ja mitä heidän elämässään on tapahtunut – niitä samoja asioita, joita muutenkin käytetään muistelun tukena. ■ Asukkaiden nimiä on muutettu heidän yksityisyytensä suojelemiseksi.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Seurakuntien hoivaa Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnat toimivat vanhustenhoidossa säätiöiden kautta. TEKSTI PAULI JUUSELA JA EIRA SERKKOLA KUVA MARIANNA SIITONEN

elsingin seurakunnat säätiöittivät omat vanhainkotinsa 1980-luvulla Gaius-säätiöksi. Espoon seurakuntayhtymä on Espoon Eläkekotisäätiön perustajajäsen yhdessä kaupungin ja Espoon eläkeläisten keskusliiton kanssa. Vantaan Peijaksen sairaalan vieressä sijaitsevaa Foibekartanoa pyörittää seurakuntien vuonna 1989 perustama Diakoniasäätiö Foibe. Kaikki kolme säätiötä tarjoavat vanhuksille sekä palveluasumista että tehostettua palveluasumista, jossa asukkaat ovat pääasiassa muistisairaita ja hoiva ympärivuorokautista. Asukkaita näissä on yhteensä yli 700. Seurakuntayhtymillä on edustajat säätiöiden hallituksissa. Tuoko seurakunnallinen kytkös hoivatuotantoon jotain erityistä? – Tärkeintä on se, että olemme säätiö emmekä tavoittele voittoa. Tarkoituksemme on auttaa espoolaisia ikäih-

misiä ilman, että on euron kuva silmissä. Tietysti toimeen täytyy tulla, sanoo Eläkekotisäätiön toiminnanjohtaja Irene Valo. – Se näkyy yhteisöllisyydessä ja yhteisissä aterioissa sekä halussa tukea ja auttaa, sanoo Foiben toimitusjohtaja Ulla Broms. Eläkekotisäätiöllä on kaksi palvelutaloa, Hopeakotka Karakalliossa ja Hopeakuu Olarissa sekä senioritalo Hopeakallio. Gaius-säätiöllä on Heseva-koti Käpylässä, ruotsinkielinen Munksnäshemmet ja Puotilan palvelutalo. Sekä Gaius-säätiöllä että Foibekartanolla on omaa ravintolatoimintaa, ja myös Eläkekotisäätiöllä on omat keittiöt ja pitopalvelua. Foibekartanossa erikoista on sen toimintamalli. Se haluaa tarjota asukkailleen laitosmaisen ympäristön sijaan kodin ja yhteisön. Foibekartanon työntekijät ovat pääosin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta heitä ei kutsuta ammattinimikkeillä, vaan kaikki ovat ”hyvän elämän valmentajia”.

Foibekartanon toimitusjohtaja Ulla Broms kehittää uudenlaista vanhuspalvelua.

Uudenlaiseen toimintamalliin siirtyminen ei ole sujunut kitkatta. Aluehallintovirasto on huomauttanut Foibekartanoa muutamista asioista. Ne ovat liittyneet niin hoivaan ja hoitoon kuin kirjallisten lupien kysymiseen valo- ja videokuvaamisessa. Vantaan kaupungin mukaan valvonnassa esille nousseisiin asioihin on puututtu ja asiat on korjattu. Heseva-kodista on tehty kaksi ilmoitusta ja kantelu aluehallintovirastoon vuonna 2015. Kyse oli muun muassa henkilökunnan vähyydestä.

Gaius-säätiön johtajan Jari Lehdon mukaan sen jälkeen alettiin seurata tarkemmin, että hoitajan sairastuttua vuoroon saadaan sijainen. Henkilökuntaa on hänen mukaansa ollut viime vuosina hyvin saatavilla. – Kun yksityisiä kaupallisia toimijoita on tullut, meiltäkin on lähtenyt sinne henkilökuntaa suurin toivein. Nyt he ovat alkaneet tulla takaisin. Hoitajat näkevät ensimmäisinä, mitä hoivatyön todellisuus siellä on, Lehto sanoo. ■ Lue lisää Foibekartanon toiminnasta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

M U ISTA YSTÄVÄ Ä PÄ Ä S I Ä I S KO R T I L L A

Pääsiäisikoni

Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle. Lakkapinta ja ripustuslenkki takana.Koko n. 10 x 15 cm. 9,90

Pääsiäiskortit

20 kristillistä pääsiäiskorttia. 10 erilaista korttia, 2 kpl kutakin. Korttipaketin sisältö voi vaihdella. 20,00

2000

Petri Laaksonen

Jani Heinineva (toim.)

Olkoon ylläsi kirkas taivas

# voima365

– Konserttialbumi cd Rakastettuja lauluja sovitettuna pienelle kamariorkesterille. Mukana myös kaksi uutta julkaisematonta laulua. 90 20,00 (21,90)

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Nuorille kirjoitettu päivähartauskirja sisältää puhuttelevan tekstin vuoden jokaiselle päivälle. 26,90 (29,90)

2690

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Taskuvirsikirja Linnut

Ihastuttavassa Taskuvirsikirjassa mukana ovat lisävihkon virret sekä Katekismus. Koko 90 x 138 mm. 14,90 (17,50)

1490

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Kämmenristi

Käteen sopivat, sileäpintaiset pyöristetyt ristit on valmistettu oliivipuusta käsin Betlehemissä. 5 cm 6,00 9 cm 10,00

puh. 020 754 2350

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Kuka?

Daniel Nylund, 67, on Ystävyyden Majatalon isäntä ja amatööriteologi sekä kirjailija, bloggari ja itsetuntemus- ja kohtaamiskouluttaja. Salossa sijaitseva Ystävyyden Majatalo on erilaisia elämänkriisejä kokeneiden toipumisyhteisö. Daniel vetää kumppaninsa Soilen kanssa itsetuntemuskursseja ja ryhmiä. Majatalo toimii Bed & Breakfast -paikkana sekä kurssi- ja juhlapaikkana.

Mitä?

Daniel Nylundin kirja Uhriutumisen kulttuuri ja vastuu ilmestyy kevään aikana. Nylund kirjoittaa myös vuorovaikutteista TeoBlogia, jossa hän käsittelee vaikeita teologisia kysymyksiä kulttuuritutkija René Girardin ajatusten pohjalta.

Motto

Tärkeintä elämässä ei ole onnellisuus, vaan mahdollisuus ja uskallus olla tosi. (Martin Buber)

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Jeesus-hippi ei heitä ensimmäistä kiveä Koko aikuisen elämänsä yhteisöissä asunut Daniel Nylund tietää, että hylätyksi joutumisen syyt voivat olla pieniä ja yllättäviä. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

ristitty ajattelija Daniel Nylund väittää, että kristinuskon herättämä myötätunto syrjinnän ja väkivallan uhreja kohtaan on tällä hetkellä maallistuneiden länsimaiden keskeinen arvo. Nylundin mukaan on kristinuskon ansiota, että olemme tietoisempia aiheuttamastamme viattomien kärsimyksestä kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. 16-vuotiaana Nylund kuunteli salaa oven takaa helluntaiseurakunnan vanhimmiston kokousta, jossa tehtiin häntä koskeva päätös. Teini-ikäinen Nylund erotettiin seurakunnasta ja jätettiin saatanan haltuun, koska hänen tiedettiin tupakoivan ja seurustelevan ei-uskovaisen eli seurakuntaan kuulumattoman tytön kanssa. Nylund tunsi sääliä isäänsä kohtaan, joka oli vanhimmiston jäsen ja joutui olemaan mukana poikansa erottamisessa. – Siitä lähtien olen etsinyt yhteisöllisyyttä, joka ei toteudu yksilöllisyyden kustannuksella, vaan vahvistaa sitä. Samalla olen etsinyt tapaa elää luovaa ja vapaata yksilöllisyyttä tavalla, joka ei syö yhteisöllisyyttä eikä johda kosmiseen orpouteen. IRTAUTUMINEN HELLUNTAILIIKKEESTÄ tuntui vapauttavalta. Nylund oli jo löytänyt uuden yhteisön hippikommuunista, joka kokoontui kesäisin Hangon leirintäalueella. Ylioppilaskeväänä hän tapasi Helsingissä amerikkalaisen Jeesus-hippiryhmän ja lähti sen mukaan Saksaan. Äiti ja isä saivat vastaanottaa ylioppilasruusut ilman poikaansa. – Hippeihin tutustuminen oli suunnaton onnenpotku. Se oli karua jengiä, jossa melkein kaikilla oli rikollinen päihdetausta. Siinä yhteisössä ei onneksi ollut kultinomaisia piirteitä, joita kehittyi myöhemmin monissa kristillisissä hippiyhteisöissä. Jeesus-hippien yhteisössä Nylund sai uudenlaisen kokemuksen armollisuudesta ja totuudellisuudesta. Viikoittaista ehtoollista edeltäneeseen syntien tunnustamiseen liittyvä muisto tuo pintaan lämpimän naurun. Nylundin synti oli se, että hän oli käynyt salaa ruokakaapilla levittämässä pähkinävoita ja hilloa leivälleen. – Minulta ei ollut huomaavaista toisia kohtaan hakea yhteisön rajallisista muonavaroista yli oman osuuteni. Syntien tunnustaminen ei ollut syyllisyydessä rypemistä, vaan rehellistä ja reilua asioiden käsittelyä. Kaunoja ja kateuksia purettiin suoruudella, jollaista en ollut koskaan nähnyt. HIPPIKOKEMUKSET ANTOIVAT elämälle uuden suunnan. Mentyään naimisiin Daniel Nylund asettui omakotitaloon, jonka hänen perheensä jakoi toisen perheen ja poikamiehen kanssa. Yhteisö ei ollut pitkäikäinen. Reilua vuotta myöhemmin kaksi hiljaista pariskuntaa pakkasi tavaroitaan autoon talon pihalla. Seuraava koti löytyi kristillisten nuorten yhteisöstä, joka eli Linnunlaulun huvilassa Töölönlahden rannassa.

Kokemus oli myönteinen, vaikka Nylundin itsenäinen ajattelu törmäsikin lapsuuden ahtaasta uskonnollisuudesta muistuttaviin piirteisiin. – Lähdin yhteisöstä kuultuani, että minussa oli demoni, jonka nimi on ”independent spirit” (riippumattomuuden henki). Siitä hengestä en halunnut vielä vapautua, Nylund nauraa. Nylund laskee eläneensä erilaisissa yhteisöissä yli 50 vuotta. Nyt kotina on Ystävyyden Majatalo, jonka tuolloin 34-vuotias Nylund ja hänen perheensä perustivat Saloon vuonna 1988. Majatalo on Nylundin seitsemäs yhteisö. Se syntyi aikaisempien yhteisöunelmien raunioille. Korkeiden ihanteiden ja ”hyvien tyyppien” ympärille rakentuneet yhteisöt olivat hajonneet sisäisiin ristiriitoihin. Lapsuuden helluntailaisuudessa tietyt synnit johtivat yhteisöstä erottamiseen. Syntien tilalle oli tullut salakavalasti uudenlaisia hyväksytyksi tulemisen kriteerejä. Kelvatakseen ihmisen piti olla suvaitsevainen, ymmärtäväinen ja fiksu. – Ymmärsin, että olin hirttänyt läheisiä ja itseäni idealistisella yhteisömielikuvalla ja vahvoilla hyvyysihanteilla. Ne olivat käänteisversio lapsuuteni fundamentalismista ja ehdoista, joiden alla olin kasvanut.

”

VANHANA HIPPINÄ OLEN AINA VIHANNUT SÄÄNTÖJÄ, MUTTA OLEN OPPINUT, ETTÄ NUOTTIEN OPPIMINEN LISÄÄ IMPROVISAATION MAHDOLLISUUKSIA.

NOLLAPISTEESTÄ aloittanut Ystävyyden Majatalo muodostui jo varhaisina vuosina toipumisyhteisöksi, jonka ovet olivat avoinna kaikenlaisille tulijoille. Alkuvaiheessa osalla heistä oli rankka vankilatai huumetausta. Nylund havahtui siihen, että hippiunelma tarvitsi suojaavia rajoja. Ilman niitä yhteisö ei ollut hänen lapsilleen turvallinen kasvuympäristö. Tänään Ystävyyden Majatalon uusilla jäsenillä on kahden viikon koeaika, jonka aikana toipuja ja yhteisö tutustuvat toisiinsa. – Koeaikana yritämme sanoittaa täällä olemisen tavoitteita ja sitä, mitä haluamme tehdä yhdessä niiden saavuttamiseksi. Tunnustelemme sitä, uskommeko, että meistä on apua siihen, mitä hän tarvitsee ja voiko hän luottaa meihin, Nylund sanoo. Uutta on sekin, että Ystävyyden Majatalolla on kirjoitetut säännöt, joita päivitetään tarpeen tullen. Sääntöjen tarpeellisuudesta huomautti ensimmäisenä Nylundin aikuinen tytär. – Hän totesi, että Majatalossa oli vain yksi sääntö eli minun kärsivällisyyteni, eikä kukaan tien-

nyt, missä sen raja kulki. Vanhana hippinä olen aina vihannut sääntöjä, mutta olen oppinut, että nuottien oppiminen lisää improvisaation mahdollisuuksia. YKSILÖLLISYYDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN välinen ristiriita elää Nylundin mukaan vahvimmillaan tasaarvoon ja sukupuoli-identiteettiin liittyvissä kysymyksissä. – Nämä kysymykset ajavat sellaisetkin ihmiset kiihdyksiin, jotka eivät ole kiihtyneet vuosikymmenin mistään poliittisesta kysymyksestä. Ei voi olla henkilökohtaisempaa, intiimimpää ja intensiivisempää kysymystä kuin se, miten suhtaudumme omaan ja toistemme identiteettiin. Nylund kohtasi identiteettikiistojen voiman sosiaalisen median keskustelussa. Muunsukupuolinen kirkon työntekijä ilmaisi ärtymyksensä siitä, että tuntematon mies oli avannut hänelle oven ja näin ilmaissut olettavansa hänet naiseksi. Nylundin mielestä jokin on mennyt raiteiltaan, jos mies joutuu tilille kohteliaasta käytöksestä. – Tempauduin mukaan terävään keskusteluun, jossa ärtymys ja vastaärtymys ruokkivat toisiaan. Oli kivaa taittaa peistä, kunnes pelästyin itseäni ja ymmärsin, että en halua lähteä tähän peliin. Onneksi ehdin kirjoittaa anteeksipyynnön, ennen kuin minut suljettiin pois keskustelusta. DANIEL NYLUND RYHTYI purkamaan vaikeaa aihetta kirjoittamalla, kuten hän on tehnyt läpi elämänsä. Kevään aikana ilmestyvässä kirjassa Uhriutumisen kulttuuri – viattomuus, valta ja vastuu hän esittää oman vastauksensa moraaliseen vyyhteen, jossa on usein vaikea nähdä, kuka on kenenkin uhri ja kuka on vastuussa mistäkin. Nylundin mukaan kasvava uhritietoisuus voi olla arvokkainta, mitä ihmiskunta on koskaan löytänyt. Hän seuraa kuitenkin huolestuneena sitä, miten uhrin roolia muutetaan valtarooliksi. – Viattoman uhrin paikalle on nyt tunkua. Uhriutumalla saa vastuuvapautta, koskemattomuutta ja moraalista ylemmyyttä, johon liittyy valtavasti tuomio-, hylkäämis- ja kivittämisvaltaa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten hyväksyminen ei tuota Nylundille vaikeuksia. Hän mainitsee, että helluntailiikkeeseen ja vapaakirkkoon kuuluvien muunsukupuolisten oman yhteisön perustamista pohjustettiin Ystävyyden Majatalossa. Yksi osallistujista harjoitteli ensimmäisen kerran naisen vaatteissa kulkemista vieraiden ihmisten joukossa. Nylundin mukaan uhriutumisen strategia kääntyy helposti uudenlaisen henkisen väkivallan oikeutukseksi. Kuten hänen lapsuudessaan, hylkäämiseen johtavat kuolemansynnit voivat olla pieniä ja yllättäviä. Sosiaalisesta mediasta on myös helppo löytää kivittäjiä. – Jeesus teki toisin. Hän näki uhrit ja heidän kärsimyksensä tuottajat, mutta ei koskaan vietellyt ketään vihaamaan edes sortajia. ■

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Minne sunnuntaina 31.3.2019? tule Messuun! KlO 10 asKOlan seuraKuntaKOti Helsingin tuOMiOKirKKO HuOpalaHden KirKKO HäMeenKylän KirKKO KalliOn KirKKO KannelMäen KirKKO KOrsOn KirKKO KOsKiKesKus KulOsaaren KirKKO MalMin KirKKO MiKael agricOlan KirKKO MyyrMäen VirtaKirKKO OulunKylän KirKKO paaValinKirKKO pitäjänMäen KirKKO pOrnaisten KirKKO puistOlan KirKKO reKOlan pyHän andreaan KirKKO rOiHuVuOren KirKKO sipOOn KirKKO teMppeliauKiOn KirKKO VanHa KirKKO ViiKin KirKKO

KlO 11

Helsingin MiKaelin KirKKO HyVän paiMenen KirKKO lauttasaaren KirKKO MunKKiVuOren KirKKO VartiOKylän KirKKO VuOsaaren KirKKO

KlO 12 HaKunilan KirKKO HyVän tOiVOn KirKKO laajasalOn KirKKO MiKael agricOlan KirKKO MyllypurOn KirKKO puKKilan KirKKO pyHän laurin Kappeli

KlO 16

HerttOnieMen KirKKO KiVistön KirKKO piHlajaMäen KirKKO

KlO

17 MunKKinieMen KirKKO puistOlan KirKKO töölön KirKKO östersundOMin KirKKO KlO 18 KannelMäen KirKKO Käpylän KirKKO MiKael agricOlan KirKKO

tule Messuun Myös la 30.3.2019 KlO 18 Helsingin tuOMiOKirKKOOn! www.jaetuteVaat.fi

Vuorisaarna oli Gandhille vastarinnan opas Intensiivinen Uuden testamentin tutkiminen edelsi Mohandas Gandhin läpimurtoa poliittisena aktivistina. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA LEHTIKUVA

un aiot tehdä jotakin, matkustaa jonnekin tai ostaa jotakin, tee ensin yksinkertainen ajatusharjoitus. Kuvittele mielessäsi kaikkein heikoimmassa asemassa oleva, vähäpätöisin ja yksinkertaisin ihminen, jonka näet kadulla. Kysy itseltäsi, auttaako suunnitelmasi häntä. Jos vastaat myöntävästi, toteuta se. Mutta jos vastaus on ”ei”, anna asian olla. Saattaisit saada tällaisen neuvon, jos henkilökohtainen valmentajasi olisi intialainen kansalaisoikeustaistelija ja itsenäisyysliikkeen johtaja Mohandas Gandhi (1869–1948). Gandhilaisen omantunnonharjoituksen muotoilee kanadalainen Uuden testamentin tutkija Alex Damm, joka vieraili elokuussa 2018 Helsingissä kansainvälisessä raamatuntutkijoiden konferenssissa. Damm puhui tutkijakollegoilleen siitä, millä tavalla Gandhi luki ja tulkitsi Uutta testamenttia. Alustuksessaan Damm totesi, että Jeesus Nasaretilaisen ja Gandhin hahmoissa on helppo nähdä yhtäläisyyksiä. – Kumpikin haastoi oman aikansa uskonnolliset ja poliittiset instituutiot, jotka käyttivät tavallisia ihmisiä hyväkseen, riistivät heitä taloudellisesti tai olivat esteenä heidän henkiselle kasvulleen, Damm sanoo. SEKÄ JEESUS että Gandhi olivat Alex Dammin mukaan sosiaalisia uudistajia, jotka tavoittelivat parempaa yhteiskuntaa väkivallattomin keinoin. Gandhi vastusti brittiläisen imperiumin harjoittamaa aineellista riistoa, rasismia ja voiton tavoittelua seurauksista piittaamatta. Jeesuksen kritiikki kohdistui uskonnollisten auktoriteettien tekopyhyyteen ja sosiaalisiin tapoihin, joilla hänen aikalaisensa erottautuivat marginaalissa elävistä ja epäpuhtaista ihmisistä. Dammin mukaan Gandhi otti Jeesuksen opetuksista suoria vaikutteita omaan yhteiskuntakritiikkiinsä.

Jeesuksen vuorisaarna antoi hänelle konkreettisen toimintamallin, jota seuraamalla intialaiset voisivat vastustaa väkivallattomasti brittien harjoittamaa kolonialismia. Vuorisaarnan mukaisia väkivallattoman vastarinnan keinoja olivat Gandhin mukaan esimerkiksi boikotit, yhteistyöstä kieltäytyminen ja suora toiminta. – Kun kohtaamme väkivaltaa missä tahansa muodossa, olipa se fyysistä tai psykologista, riistoa taloudessa tai yhteiskunnassa, meillä on Gandhin mukaan velvollisuus osoittaa vääryys ja oikaista se. Samalla meillä on velvollisuus tehdä niin syvästi kunnioittaen ihmisiä, jotka ovat mukana väkivallassa, ja rohkaista heitä muuttumaan, Damm sanoo. Gandhia vetivät puoleensa myös Jeesuksen käsky huolehtia köyhistä ja syrjäytyneistä sekä kutsu sisäiseen hengelliseen kasvuun, johon liittyi puhdistautuminen moraalittomasta käyttäytymisestä ja moraalittomista tunteista. GANDHIN VARHAISIN kokemus Raamatusta oli kielteinen. Lapsuudessaan hän kohtasi lähetystyöntekijöitä, jotka siteerasivat kristittyjen pyhää kirjaa pilkatessaan hindulaista perinnettä. Raamattu sai kuitenkin uuden mahdollisuuden 1880-luvulla, kun Gandhi opiskeli lakitiedettä Lontoossa. Opiskelutoverinsa kehotuksesta hän osti itselleen Raamatun ja luki sen kannesta kanteen. Jeesuksen opetukset koskettivat Gandhia syvästi. Hän löysi niistä tukea vakaumukselleen, jonka mukaan väkivallattomuus eli ahimsa on oikea tapa vastata vihamielisyyteen. Ahimsa on keskeinen käsite jainalaisuudessa, joka on väkivallattomuutta korostava intialainen vähemmistöuskonto. Myönteinen suhde Uuteen testamenttiin joutui uudelleen koetukselle 1890-luvun alussa, kun lakimieheksi valmistunut Gandhi työskenteli asianajajana Etelä-Afrikassa. Gandhi kohtasi englantilaisia herätyskristittyjä, jotka halusivat hänen

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

komalla Jeesukseen, ilman omaa aktiivisuutta. Gandhi piti Uutta testamenttia yhtenä monista pyhistä kirjoista, jotka opettavat rakkauden sanomaa. Jeesus oli Gandhille ennen muuta väkivallattoman elämäntavan opettaja ja esimerkki. Gandhin hindulainen tausta näkyy siinä, että hän viittasi Jeesukseen avatarina, yhtenä monista totuuden tai jumaluuden ruumiillistumista. GANDHIN TAPA soveltaa Jeesuksen opetuksia herätti laajan julkisen keskustelun. Muun muassa yhdysvaltalainen presbyteeripappi Frederick Fisher katsoi, että Gandhi oli onnistunut pääsemään lähelle historiallista Jeesusta ja ilmaisemaan Uuden testamentin alkuperäisen sanoman kristillistä perinnettä paremmin. Intialainen kristitty Samuel Imamuddin oli toista mieltä. Hän piti Gandhin puheita avatar-Jeesuksesta Uuden testamentin sanoman väärentämisenä ja pahoitteli sitä, että aito intialainen kristillisyys jäi Gandhin tulkintojen varjoon.

”

JEESUS JA GANDHI HAASTOIVAT USKONNOLLISET JA POLIITTISET INSTITUUTIOT, JOTKA KÄYTTIVÄT TAVALLISIA IHMISIÄ HYVÄKSEEN. ALEX DAMM

Raamatuntutkija Alex Dammin mukaan väkivallaton toiminta on avainkäsite, joka yhdistää Mohandas Gandhin (kuvassa) ja Jeesus Nararetilaisen ajattelua.

kääntyvän kristityksi. Heille Raamattu oli erehtymätön, ainutlaatuisella tavalla inspiroitu kirja, joka vaati ihmiseltä täydellistä kuuliaisuutta. Ristiriitaiset kokemukset ajoivat Gandhin käsittelemään suhdettaan Uuteen testamenttiin perusteellisesti. Hän kävi muun muassa pitkän kirjeenvaihdon venäläisen kirjailijan ja kristityn ajattelijan Leo Tolstoin kanssa. Tuloksena oli lopulta kokonaistulkinta, joka vahvisti Gandhin aikaisempia käsityksiä. Intensiivinen uskonnollinen pohdinta edelsi Gandhin läpimurtoa poliittisena aktivistina. Vuonna 1906 hän aloitti intialaisiin kohdistunutta sor-

toa vastustavan väkivallattoman kampanjan Etelä-Afrikassa. PUHUESSAAN HELSINKIIN kokoontuneille raamatuntutkijoille Alex Damm kiinnittää huomiota siihen, että Gandhi viittasi kirjoituksissaan vain pieneen osaan Uuden testamentin teksteistä. Gandhi jätti huomiotta sellaiset tekstit, joiden ajatusmaailmaa hän piti väkivaltaisena. Väkivaltaa tukevat kohdat eivät hänen mielestään olleet jumalallisesti inspiroituja, vaan heijastivat kirjoittajiensa tietämättömyyttä. Toinen Gandhille tärkeä kriteeri liittyi rationaalisuuteen. Gandhi piti

arvokkaina sellaisia Uuden testamentin tekstejä, jotka vetosivat hänen ymmärrykseensä. – Jos jotakin minkä tahansa uskonnollisen tekstin katkelmaa voitiin pitää sekä järkeenkäypänä että väkivallattomana, se oli Gandhin mukaan arvokas. Jos teksti oli Gandhin mielestä väkivaltainen tai ei vedonnut hänen ymmärrykseensä, hän ei pitänyt sitä seuraamisen arvoisena, Alex Damm sanoo. Rationaalisuuden kriteeriä ei Gandhin mielestä läpäissyt esimerkiksi luterilaisille tärkeä Uuden testamentin opetus, jonka mukaan ihminen voi saada Jumalan hyväksynnän vain us-

Alex Damm tähdentää, että Gandhilla ei ollut tieteelliseen raamatuntutkimukseen liittyvää koulutusta, eivätkä Jeesusta koskevat historialliset kysymykset kiinnostaneet häntä. Poliittinen aktivisti ei pohtinut, mitä Uuden testamentin tekstit tarkoittivat alkuperäisessä yhteydessään. – Gandhin lukutapaa ohjasi pyrkimys moraalisesti ja eettisesti merkityksellisen opetuksen omaksumiseen. Kerran hän sanoi, että Uusi testamentti olisi totta, vaikka Jeesus Nasaretilaista ei olisi ollut olemassa, Damm sanoo. Damm näkee kuitenkin Gandhin lukutavassa yhtäläisyyksiä siihen, miten kriittinen raamatuntutkija tarkastelee Jeesuksesta kertovia tekstejä. Damm mainitsee esimerkkinä Gandhille tärkeän vuorisaarnan, jonka materiaali on todennäköisesti peräisin varhaisesta Jeesuksen puheiden kokoelmasta. – Mitä enemmän ajattelen asiaa, sitä enemmän vakuutun siitä, että Gandhiin vetoavilla Jeesuksen opetuksilla on taipumus olla peräisin Jeesusperinteen varhaisimmista, alkuperäisimmistä kerrostumista. On kiehtovaa, että Gandhi on kiinnostunut juuri niistä teksteistä, jotka ovat historiantutkijan näkökulmasta kaikkein autenttisimpia. ■ Intialaisen teologian asiantuntija Jyri Komulainen luennoi su 24.3. klo 11.30 (messun jälkeen) Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3, Vantaa.

Osa 28

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Sanna-June Hyde, 43, on Helsingin kaupunginteatterin näyttelijä. Hän on pääroolissa hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisesta kertovassa Tahtonäytelmässä. Hyde on käynyt vuosia uimassa Helsingissä eri paikoissa. Tahto-näytelmän roolin innoittamana hän on alkanut tänä talvena myös hiihtää. Hydellä on erityisen läheinen suhde 90-vuotiaaseen Irmelimummoonsa. Katajanokan Allas Sea Poolista on tullut Sanna-June Hyden suosikkipaikka, koska siellä voi uida ulkoilmassa myös talviaikaan.

Veden paijaamana Näyttelijä Sanna-June Hyden nopea mieli rauhoittuu, kun hän pääsee uimaan. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

esi tuntui Sanna-June Hydestä omalta elementiltä heti hänen opittuaan uimaan. Se tapahtui Saimaan rannalla, isomummin kesäpaikassa Lappeenrannassa. Näyttelijälle uinti on hyvä laji, koska teatterin työaikojen takia hänen on vaikea sitoutua mihinkään tiettynä aikana pidettäviin liikuntatunteihin. Hyde käy uimassa eri aikoihin päivästä pari, kolme kertaa viikossa. Hän tuntee uimisen rauhoittavan nopeaa ja levotonta mieltään. Siihen liittyy äärimmäistä havain-

Rukous ja usko

TALVIAIKAAN Sanna-June Hyde on käynyt uimassa Helsingin uimahalleissa. Tällä hetkellä hänen suosikkinsa on pari vuotta sitten perustettu merikylpylä Allas Sea Pool Katajanokalla. Siellä hän menee ensin saunaan, sitten uimaan lämminvesialtaaseen ja sen jälkeen avantoon.

Hyde nauttii siitä, että Allas Sea Poolilla voi uida ulkoilmassa, sillä teatterissa joutuu harjoittelemaan ja esiintymään ikkunattomassa tilassa. 11- ja 8-vuotiaiden tyttöjen äidille on myös luksusta päästä välillä kaupungille. Kesät Hyde on usein viettänyt Etelä-Espanjan rannikolla, jossa hän on uinut paljon. Siellä hän on tuntenut itsensä vähintään yhtä onnelliseksi kuin Suomen suvessa. Viime kerran löytö oli vesiputous, jonka alla hän ui auringonlaskussa ja nautti suunnattomasti. SANNA-JUNE HYDE on tänä talvena löytänyt uuden liikuntalajin, hiihtämisen. Näin kävi, kun hänet valittiin hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisesta kertovan Tahto-näytelmän päärooliin ja hän joutui treenaamaan hiihtämistä. Hyde on käynyt hiihtolenkeillä Paloheinässä ja huomannut, että se rauhoittaa mieltä samalla tavalla kuin uiminen. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

17.3.

nointia ja keskittymistä sekä alistumista kehon liikkeisiin. Samalla siinä on mukana veden hyvältä tuntuvaa paijausta. Hyden mukaan myös näyttämöllä voi kokea samanlaisen psykofyysisen tunteen. Vaikka syke on näytellessä korkealla, mieli hiljenee, kun hän keskittyy täysillä yhteen asiaan. Sama kohotettu tunne Hydelle saattaa tulla hiljaisessa kirkossa. Hyde kutsuu kirkkoja energiakeskittymistaloiksi. Hän käy yhtä lailla luterilaisissa kuin katolisissakin kirkoissa. Tässä hän seuraa suomalaisia ja brittiläisiä isovanhempiaan, jotka kuuluvat näihin kirkkokuntiin.

Karski alku OVELLA ODOTTI iso täti piikki kädessä. Olin hakemassa influenssarokotusta. Pelkotyyppinä kysyin rohkeutta etsien: ”Oletko hyvä tuossa?” Sairaanhoitaja katsoi minua ja sanoi: ”En. Olen ihan surkea. Tämä tulee sattumaan hirveästi!” Hämmästyttävää ehkä, mutta pidin hänestä heti. Sitä paitsi ei sattunut yhtään. Jotain samaa on sunnuntain evankeliumin kuvaamassa Jeesuksessa. Matteuksen evankeliumin 15. luvussa meille esitellään vastahakoinen parantaja, joka ei suostu erään äidin pyyntöön parantaa hänen tyttärensä. Nainen on ulkomaalainen, kanaanilainen. Jeesus on ensimmäi-

sellä aikuisiän ulkomaanmatkalla etsimässä hetken rauhaa ja valmistaakseen opetuslapsiaan pääsiäisen murhenäytelmään. Jeesus ei edes vastaa naiselle. Opetuslapset hermostuvat: ”Tee hänelle jotakin. Hän kulkee perässämme ja huutaa.” Jeesus murahtaa: ”Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kadonneita lampaita varten.” Nainen on sinnikäs. Hän polvistuu Jeesuksen eteen: ”Herra auta minua!” Jeesus ei auta mitenkään vaan sanoo ynseästi, ettei ole oikein heittää lapsille tarkoitettua leipää koiranpennuille. Nainen oli nimittäin pakana. Olisin itse jo luovuttanut. Että

älä auta sitten. Mutta ei tämä nainen. ”Saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia”, hän muistutti. Silloin Jeesus sanoi: ”Suuri on sinun uskosi.” Sillä hetkellä tytär oli terve.

Vähän sama kokemus kuin minulla hyvän rokottajan edessä. Karski alku, mutta siunattu loppu. Tyly Jeesus. Olen hämmentynyt.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Apua rukoilemiseen Kaipaatko päänsisäistä hiljaisuutta, rukousta tai mietiskelyä, mutta sinun on vaikea keskittyä ja rauhoittua? Rukousjakkarasta voi olla apua. KUVAUSJÄRJESTELYT JA TEKSTI HANNA TAMMINEN KUVA LAURA RIIHELÄ

Voit tehdä jakkaran itse. Tarvitset kaksi laudanpätkää, neljä kulmarautaa ja kahdeksan ruuvia. Toinen laudanpätkä on noin 15 senttiä leveä ja 50 senttiä pitkä. Toinen laudanpätkä on noin 12 senttiä leveä ja 35 senttiä pitkä. Lisäksi tarvitset sahan, mitan, lyijykynän, hiekkapaperia ja ruuvimeisselin.

1. Tee jakkaran jalkakappaleet: Mittaa ja tee merkit kapeamman laudan toiseen sivuun 19 sentin kohdalle ja toiseen sivuun 16 sentin kohdalle, vedä viiva merkistä toiseen. Sahaa viivaa pitkin.

2. Tee jakkaran istuinkappale: Pyöristä leveäm män lankun reunat istumaystävällisiksi hiomalla jalkakap paleiden reunoja hiekkapaperilla tarpeen mukaan.

3. Kiinnitä kulma raudat jalka kappaleisiin ruuveilla vinoksi sahattuihin päihin, kaksi kumpaankin, noin 3 sentin etäisyydelle reunoista.

4. Valitse laudan kauniimpi puoli yläpuoleksi, mittaa ja piirrä alapuolelle viivat 1,5 sentin etäisyydelle päistä. Aseta jalkakappaleet istuinkappaleen alapuolelle piirtämiesi viivojen kohdalle kulmaraudat keskelle päin ja kiinnitä ne ruuveilla. Jos haluat, voit sahata jalkoihin ko lot kuten kuvan jakkaroissa on. Voit myös pintakäsitellä jakkarat lakalla, vahalla tai maalilla.

5. Sulje puhelin, sytytä kynttilä ja asetu ryhdikkäästi rukousjakkaralle. Huokaise tai toista mielessäsi tuttua rukousta tai tekstiä.

Kuvauspaikka Hyvän toivon kap peli Jätkäsaaressa.

MENOT 15. – 2 8.3.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–13, Virasto suljettu ma–ti 25.–26.3. p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

TAPAHTUMIA Elvistä ja rukousta – Elvis is back la 16.3. klo 18. Seppo Juntunen ja bändi. Gospelmusiikkia ja rukousta. Päivämusiikkia su 17.3. klo 14. Heidi Björkman-Korhonen piano-oppilaineen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Miesten keskustelupiiri ti 19.3. klo 18.30. Kiveen hakattu? Voivatko pyhät tekstit muuttua? Hannu Vapaavuori. Kun suru tuli kotiin, keskustelua surusta ti 19.3 klo 18. Minna-Maaria Sipilä, Minna-Maaria ja Juha Sipilä säätiön hallituksen pj. sekä kriisityöntekijä ja työnohjaaja Raija Törrönen. Kahvitarjoilu. Lähetystyötä modernein joukkotiedotusvälinein ke 20.3. klo 18.30. Medialähetysjärjestö Sanansaattajat ry:n ilta. Kristiina Erelä esittelee Sansan työtä. Mukana TT Juhani Forsberg ja Olli Mönttinen. Esikoisvauvojenkerho 25.3.–20.5. ma klo 13–14.30. Lisätietoa ulla. leivo@evl.fi. Käsityökerho Duunauspaja ti 19.3. klo 18–20. Teematorstai to klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 14.3. Suomalaiset etunimet 2000-luvulla, Minna Saarelma-Paukkala. 21.3. Ihmisen paras ystävä,

KALLION srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

27.3.

Ilmastonmuutos nyt! klo 18.30 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos – organisaatioiden vastuu. Vieraana Riikka Rantakari, toimitusjohtaja, seniorikonsultti, FitComm. Alustus, keskustelua, teetarjoilu.

Miksi olen olemassa -luentosarja klo 11.30 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. Vieraana Helsingin Sanomien toimittaja Katri Kallionpää. Tilaisuus uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro.

Meilahti + Töölö = Töölö 1.1.19 alkaen koira? Sirkka Kopisto. 28.3. Helsingin vanhat valokuvat, Tuomas Myren. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos – organisaatioiden vastuu ke 27.3. klo 18.30. Vieraana Riikka Rantakari, toimitusjohtaja, seniorikonsertti, FitComm. Kirkon kansainvälisen työn ilta. WWF:n Earth hour – illallinen kynttilänvalossa la 30.3. klo 18–20 Haaga-salissa, 2 kerros. Tervetuloa ”maailman suurimmalle” kynttiläillalliselle Earth Hour’n merkeissä. Vietämme yhdessä iltaa nyyttikestein. Talo tarjoaa kasviskeiton lisukkeineen. Tuo mukanasi jotain mieleistäsi syötävää. Mukana partiolippukunta Suosirrit. Tied. ja ilm. 22.3. mennessä anna-maija.korhonen@evl.fi tai Maiju Korhonen p. 050 409 7617.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. 24.3. Vauvakirkko. Tervetuloa erityisesti vuoden 2018 aikana kastetut vauvat läheisineen. Nina Rajamäki, Janette Lintelä, Virpi Koskinen, Tiia Saari. 31.3. klo 10 Kuoromessu. Messun musiikkina,(mahdollisesti ensimmäistä kertaa Suomessa, Michael Haydnin Missa Dolorum. 31.3. klo 18 Metallimessu. Järjestää Huopalahden rovastikunnan seurakunnat. Aamuehtoollinen ke 20.3. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen aamiainen 1,50 e. Iltaehtoollinen ke 27.3. klo 19 kirkossa.

Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 24.3. klo 18.

TAPAHTUMIA Tilkkutäkkipaikka la 16.3. klo 13–16 Paikassa, Kaaren -1. krs. Tule virkkaamaan isoäidinneliöitä peitoiksi vanhuksille. Työtupa ti 19.3. klo 15–19, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Avoin käsityöja askarteluhuone. Hiljaisuuden päivä la 23.3. klo 9.30– 15.30 Malminkartanon kappelilla. Ilmoittautuminen Konsta Korhonen, p. 09 2340 3824. Bach to You su 24.3. klo 18 kirkossa. Jouni Somero, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Raamiskerho Paikassa 4–12-vuotiaille torstaisin 28.3., 25.4. ja 23.5. klo 17.30–18.30 Kaaren -1. kerroksessa. Tutustutaan Raamatun kertomuksiin lapsilähtöisesti ja lapsia kiinnostavalla tavalla. Laulua, leikkiä, askartelua. Lapsi voi osallistua

Ilmastoahdistusilta ke 20.3. klo 19 Viikin kirkolla etsitään yhdessä ilmastoahdistukseen toivoa. Miten olla toiveikas, kun koko maailma tuntuu olevan menossa kohti tuhoa? Ympäristötutkija, teologian tohtori Panu Pihkala tarjoaa välineitä omien tunteiden käsittelyyn ja antaa valmiuksia kohdata ympäristöahdistusta. ESKO JÄMSÄ

Perheiden suruleiri Korpirauhan leirikeskuksessa Siuntiossa 17.–19.5. Leiri perheille, joissa on alaikäisiä lapsia ja joissa toinen vanhemmista on kuollut. Vanhemman kuolemasta olisi hyvä olla kulunut noin puoli vuotta. Osallistumismaksu 60 e/aikuinen ja 15 e/lapsi/nuori. Perheen aikuinen haastatellaan etukäteen, leirille valitsemisesta ilmoitetaan huhtikuun loppuun mennessä. Lisätietoja: Maarit Kolsi p. 050 427 0529 ja Eija Tuukkanen 045 613 5006. Ilmoittautumiset 12.4. mennessä sähköpostilla sairaalasielunhoito. hki@evl.fi tai p. 09 2340 2538.

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 17.3. klo 10. Nenonen, Muroma-Nikunen, Autio, Cantabilen lauluryhmä. Messu marianpäivänä su 24.3. klo 10. Kolari, Lahtinen, Mönttinen, Psalmilaulajat. Laudes ma klo 7.30. Silin. (ei 18.3.). Arkiehtoollinen ke 20.3. klo 15, Hopeatie 14. Uutela, Mönttinen.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

kerhoon sillä aikaa, kun aikuinen käy ostoksilla. Ohjaajina seurakunnan työntekijät sekä vapaaehtoiset. Paastonajan vaellukseni kohti pääsiäistä Malminkartanon kappelilla ma 18.3., 25.3., 1.4. ja 8.4. klo 18–18.45. Hiljentymistä, mietiskelyä, rukousta, musiikkia, virikepuhe. Mukaan voi tulla, vaikka ei pääsisi kaikille kerroille. Vetäjinä Nina Rajamäki, Mervi Lahola, Kirsi Lindedahl. Lähetyspiiri ti 26.3. klo 18 Klaneettitiellä. Evankeliumia Kaukasiaan, Elisa Wathén kertomassa aiheesta. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Lauletaan yhdessä kirkossa to 28.3. klo 10.15–12.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Perinteinen messu su 24.3. klo 13. Levollisuuden messu la 23.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Hiljaisuuden messu, Taize-lauluja, saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus, 10 min. Arkiehtoollinen ke 27.3. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Hartauspuhujana Ville Rusama.

TAPAHTUMIA Kirkkoisäntiä ja -emäntiä tarvitaan Munkkivuoren kirkolle. Tule koulutukseen Munkkivuoren kirkolle ti 19.3. klo 17.30. Kouluttajina suntio Marko Lahtinen ja diakonissa Leena Leppilahti. Lisätietoja marko.lahtinen@evl.fi tai p. 09 2340 5165.

90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 22.3. klo 13 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 2340 5138. Kristittyjen vaino maailmalla – hukkuuko heidän äänensä? pe 22.3. klo 18. Aiheesta kertoo vierailija Open Doors -järjestöstä. Musiikissa Petri J. Laine ja Jenni Alasihto. Miksi olen olemassa? Etsimmekö jotain itseämme suurempaa? Ke 27.3. Munkkivuoren kirkossa vieraana Helsingin Sanomien toimittaja Katri Kallionpää. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Kolehti kerätään vieraan osoittamaan kohteeseen. Luennon jälkeen ToivonBistro-lounas seurakuntasalissa klo 13, vapaaehtoinen maksu. Ilta tulilla, nuotioilta Munkkivuoren kirkon pihalla to 28.3. klo 18. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu su 17.3. klo 10. Kekäläinen, Kujanpää, s, Heli Kantola. Nuorten ehtoolliskirkko pe 22.3. klo 18. Kirkkohetken jälkeen ohjelmaa ja iltapala. Marianpäivän messu su 24.3. klo 10. Kujanpää, Kekäläinen ja Pautola, s, Kantola. Messun jälkeen yhteinen syntymäpäiväjuhla 70-, 75-, 80-, 85- ja yli 90-v. jäsenille. Paastonajan hiljainen viikkomessu keskiviikkoisin 24.4. asti klo 18. Laulamme lempeitä, keskiaikaisia rukouslauluja ja vanhoja virsiä ilman säestystä. Voit antaa sävelten hoitaa ja kuljettaa sinua paaston aikana kohti pääsiäistä. Saamme istua paikoillamme, polvistua, seisoa tai vaeltaa kirkkosalissa kukin oman toiveemme mukaan. Voimme osallistua lauluun tai vain kuunnella sävelten kaikua. Jos haluat mukaan rakentamaan yhteistä messuamme, ota yhteyttä lea.kujanpaa@evl.fi.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12, ti leivänjako rukoushetken jälkeen. Raamattupiiri ma 18.3. klo 18.30 kirkolla. Yhteisöruokailu tiistaisin klo 12.15– 14 kirkolla. Hinta yli 12-vuotiailta 2 e ja 7–12-vuotiailta 1 e. Kirkon olkkari keskiviikkoisin klo 15–18.30, ei 20.3. Keitto klo 17, hinta 2 e aik., alle kouluik. maksutta. Miesten ilta to 21.3. klo 18 kirkolla. Keskustelua tavallisen tärkeistä elämän asioista. Nuorten ilta ti 26.3. klo 18–21 kirkolla. Voit viipyä koko illan tai piipahtaa pienemmän hetken. 7–14-vuotiaiden lounaslauantai 6.4. klo 12 kirkolla. Valmistetaan lounas ja aterioidaan yhdessä. Ilm. toimistoon.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 15. – 2 8.3.

12 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Keskusta Tuomiokirkko seurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa v.1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

PITÄJÄNMÄEN srk

kuullaan kunkin kuoron omaa ohjelmistoa sekä yhteisnumeroita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lähde elämään -ilta su 17.3. klo 17 Kallion kirkossa. Arvokkaana, Marja Mäkelä Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. Tiistairuokailu 19.3. ja 26.3. klo 12–13 Alppilan kirkolla. Rento fiilis, hyvä ruoka ja mahdollisuus viettää aikaa yhdessä. Tervetuloa mukaan! Hinta 2 e. Lukupiiri ti 19.3. klo 17.30–19. Oletko kiinnostunut lukemisesta ja monenlaisista kirjoista? Tunnetko halua jakaa lukukokemuksiasi toisten lukijoiden kanssa? Lukupiiri kokoontuu Alppilan kirkolla kerran kuukaudessa. Jokaiselle kerralle valitsemme yhden kirjan, jonka pohjalta keskustelemme kirjasta vapaamuotoisesti. Vaihdamme usein ajatuksia myös ajankohtaisista kulttuuriteemoista rennossa ja avoimessa ilmapiirissä. Tule rohkeasti mukaan! Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 21.3. ”Onneni on olla Herraa lähellä”, Anna-Mari Kiiskinen. Sirkku Nyström haastattelee. 28.3. savolainen viäräleuka Heikki Kinnunen. Päivi Istala haastattelee.

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

17.3.

Päikkärit kirkossa klo 14–16 Paavalinkirkko, Sammatintie 5. Voit loikoilla kirkon penkillä tai alttarin lähellä kokolattiamatolla. Voit torkahtaa tai levätä muuten vaan kirkon hiljaisuudessa. Päiväunien jälkeen klo 16 lyhyt ehtoollismessu.

kostosta ja Pro-tukipisteen ihmiskaupan vastaisen työn vastaava erityisasiantuntija Essi Thesslund. Illan juontaa TM, pastori Minna Mannert. Keittoa tarjolla klo 17 alk. hintaan 3 e. Teejatkot. Tahdon-ilta naimisiin meneville ja häitä suunnitteleville. Illassa kuulet erilaisia musiikkivaihtoehtoja häämarsseiksi ja vihkivirsiksi ja saat tietoa vihkitilaisuuden askelmerkeistä; kaavasta, käytännöstä ja musiikista. Tahdon-ilta to 21.3. klo 18 Tuomiokirkossa. Tilaisuus päättyy Kryptassa, jossa kahvin ja teen lomassa on mahdollisuus esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä. Jätkäsaaressa konsertoidaan Yhteisvastuun hyväksi. Yhteisvastuukonsertti Hyvän toivon kappelissa su 24.3. klo 16. Risto Lauriala, piano, ja Risto Pulkamo, baritoni. Konserttiin on vapaa pääsy, ohj. 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Liszt-Chopin-Brahms-konsertti ti 26.3. klo 19 Tuomiokirkon kryptassa. Esiintymässä Gabor Farkas, piano, ja Zoltan Takacs, viulu. Järj. Suomen Liszt Seura. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Tervetuloa kahvittelemaan, lukemaan päivän lehteä sekä vaihtamaan kuulumisia! Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11 Mikael Agricolan kirkossa. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

20.3.

Maan suola -keskustelutilaisuus ihmiskaupasta klo 17.30 Helsingin tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Anne Meretmaa Dalitien Solidaarisuusverkostosta valottaa asiaa Dalit-tyttöjen ja Pro-tukipisteen erityisasiantuntija Essi Thesslund Suomen näkökulmasta.

Lauttasaaren seurakunta

Diak Areena: Reunalla – näkökulmia syrjäytymiseen la 23.3. Puhujina ovat kuuro rap-artisti Signmark, ex-syrjäytynyt ja mielenterveyskuntoutuja Kati Holstikko sekä julkisuutta saaneen romanikampanjan taustahahmo Mertsi Ärling. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton, ilmoittautuminen osoitteessa www.lyyti. fi/reg/Diak_Areena_5463. Tarjolla pientä purtavaa sekä verkostoitumista.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltakirkko ma klo 18. 18.3. ja 25.3. Jaana Partti. Lähdemessu ti klo 18. 19.3. Eeva-Liisa Hurmerinta, 26.3. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun messu ke klo 18. 20.3. ja 27.3. Marja Kotakorpi. Anima mea -lauluryhmää johtaa Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to klo 18. 14.3. Mari Matts-

Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2, 00200 Helsinki. Avoinna: ma, ti ,to, pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 IIDA LIIMATAINEN

Tuomiokirkossa soi Bachin kantaatit. Cantores Minores -poikakuoro esittää la 16.3. klo 15 Hannu Norjasen johdolla Bachin kantaatin ’Ich hab in Gottes Herz und Sinn’ ja motetin ’Komm, Jesu, komm’. Inka Kinnunen, sopraano, Jere Martikainen, tenori, Risto Pulkamo, baritoni, Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO). Vapaa pääsy, ohj. 10 e tuntia ennen ovelta. Kantaatti ’Ich hab in Gottes Herz und Sinn’ (BWV 92) kuullaan myös Tuomiokirkon messussa su 17.3. klo 10. Messussa saarnaa kirkkoherra Marja Heltelä. Musiikillinen rukoushetki su 17.3. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi. Lopuksi pientä tarjoilua Kryptassa. Yhteisöruokailua Jätkäsaaressa. Yhteisöruokailu on rakennettu ideapajoissa asukkaiden kanssa. Tarjolla on edullista ruokaa ja hyvää seuraa! Mukaan etsitään myös vapaaehtoisia mm. hovimestareiksi, roudareiksi ja porkkanoiden pilkkojiksi. Ruokailu maanantaisin klo 17–18.30 Hyvän toivon kappelissa. Hinta 1 e, 12 vuotta täyttäneet 0,50 e ja alle 12-vuotiaat maksutta. Seniorifoorumilla elämästä ja uskonnosta. Ke 20.3. aiheesta ”Kristityt ja muut uskonnot” puhumassa piispa emeritus Mikko Heikka. Ke 27.3 aiheesta ”Mikä tekee elämästä elämisen arvoisen?” luennoimassa kestävyystutkija, apul. prof. Arto O. Salonen. Seniorifoorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Maan suolassa ke 20.3. keskustellaan ihmiskaupasta. Mitä ihmiskauppa on? Mikä ylläpitää ihmiskauppaa? Tuomiokirkon kryptassa keskustelemassa klo 17.30 alk. Anne Meretmaa Dalitien Solidaarisuusver-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

son, 21.3. Eeva-Liisa Hurmerinta ja Tommi Niskala, 28.3. Mari Mattsson ja Tommi Niskala. Iltakirkko pe klo 18.15.3. ja 22.3. Veli-Matti Hynninen. Muskarilaiset goes Skidikirkko su 24.3. klo 16. Mari Mattsson. Musiikin ja lasten riemu valtaa Kallion kirkon! Messu su klo 10. 17.3. Mari Mattsson, 24.3. Veli-Matti Hynninen. Alppilassa: Viron- ja suomenkielinen yhteismessu su 17.3. klo 11. Suvi-Maria Roine, Peeter Paenurm, Dagmar Õunap. Kiinankielinen messu su klo 13. 17.3. ja 24.3. Paulos Huang. Messu su 24.3. klo 11. Pauliina Lindfors. Tasausmessu su klo 16. 17.3. Mari Mattsson, 24.3. Marja Kotakorpi.

TAPAHTUMIA Liedkonsertti la 23.3. klo 16–17 Alppilan kirkossa. Mária Záborszky, sopraano, ja Tatu Eskelinen, piano. Vapaa pääsy. Ilon kaikua Kalliossa -konsertti la 23.3 klo 19–21 Kallion kirkossa. Ilon kaikua Kalliossa tarjoilee kuulijoille sydäntä sykähdyttävän elämyksen, kun Higher Ground Vocalsin rinnalle tulevat laulamaan upeat kuorot Ink ja Lux Auribus. Akustisessa konsertissa

JUMALANPALVELUKSET Messu su 17.3. klo 11. Heusala, Andersson, Lauttasaaren Orkesterin Jousiyhtye. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 20.3. klo 19. Tolppanen, Andersson. Messu su 24.3. klo 11. Heusala, Andersson, Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 27.3. klo 19. Heusala, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Seurakunnan uusi tila kauppakeskus Lauttiksessa on auki ma, ti, to ja pe klo 9–12 ja 16–18. Keskiviikkoisin tila on auki klo 9–18. Perjantai-iltaisin tila on nuorten käytössä klo 18–20. Avoin perhekerho ma–pe klo 9–11. Ma, ti ja pe kirkolla, D-porras. Ke ja to kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, kokoontuminen D-portaan edessä. Avoin rukouspiiri ti klo 18, kerhohuone 15. Seniorilautta ke klo 10.30, seurakuntasali. Larun olohuone ke klo 17.30–20, kirkkokahvila. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Torstaipiiri 21.3. ja 4.4. (joka toinen torstai) klo 13–14.30, seurakuntasali. Raamattupiiri 26.3. ja 9.4. (joka toinen tiistai) klo 18–19.30, kokoushuone 10, B-rappu. Käsityöpiiri ti 19.3. ja 2.4. klo 13–14.30 seurakunnan uudessa tilassa kauppakeskus Lauttiksessa. Lisätietoja Sini Havas p. 050 380 3531. Töppösryhmä ke 10.4. klo 10.30–12, Kirkkokahvila. Tule mukaan neulo-

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 15. – 2 8.3.

maan pieniä töppösiä lahjaksi kasteperheille. Ryhmä kokoontuu joka kuun toisena keskiviikkona. Mieskuoro Manifestumin konsertti la 16.3. klo 19, Romantiikka & kapina 2019. Johtaa Jonas Rannila. Mukana käyrätorvikvartetti, urut ja piano. Liput 25 e. Oi kiitos 17.3. klo 18. AnnaMaija Oka, sopraano, Juha Pispa, baritoni, ja Mirva Helske, piano. Kuulan ja Merikannon ihania lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Huilumusiikin säihkettä su 24.3. klo 18. Heikki Sivonen, pianistina Joanna Broman.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messut Paavalinkirkossa Su 17.3. klo 10. Valkeapää, Flinck, Kiiski, Lauluyhtye Versio. Ke 20.3. klo 18. Puolen tunnin messu Flinck, Kiiski. Su 24.3. klo 10. Kortelainen, Koivisto, Välimäki. Ke 27.3. klo 18. Puolen tunnin messu, Koivisto, Kiiski. Messu Itä-Pasilassa, os. Junailijankuja 3, sis. Sähköttäjänkadun puolelta Su 17.3. klo 12. Valkeapää, Kiiski.

TAPAHTUMIA Lauluyhtye Version konsertti la 16.3. klo 18. Ohjelmassa mm. Frei Manuel Cardoson Requiem. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Päikkärit Paavalinkirkossa su 17.3.

klo 14–16. Tule kokemaan kirkko uudella tavalla! Voit loikoilla kirkon penkillä tai alttarin lähellä kokolattiamatolla. Voit torkahtaa tai levätä muuten vaan kirkon hiljaisuudessa. Ota mukaan lämmintä vaatetta. Päikkäreiden jälkeen klo 16 lyhyt ehtoollismessu. Pop up -kirjasto ti 19.3. klo 12–14. Kaikille avoin Diakin kirjasto jalkautuu Paavalin seurakunnan alasaliin esittelemään toimintaansa. Tietokilpailu, kirjavinkkejä sekä mahdollisuus rekisteröityä kirjaston asiakkaaksi. Voit jäädä nauttimaan kahvit Ystävyydenkahvilassa. Esikoiskirjailijailta su 24.3. klo 16 Paavalinkirkon yläsalissa. Paavalin seurakunnan vapaaehtoisilta on tänä keväänä ilmestynyt kaksi esikoisromaania, Anna-Maria Eilittä: Kun olen poissa ja Mikko Kortelainen: lastenromaani Kissa Kasuli ja eläinten turvametsä. Kuulemme otteita kirjoista ja kirjoittajien ajatuksia. Musiikki Ruut Kiiski. Paavalin musiikkikoulun oppilaskonsertti ma 25.3. klo 18–18.45. Vapaa pääsy. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10–12 ja ke klo 14–16. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Päiväkuoro ke klo 15. Iltaruoka ke klo 17–19. Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. Paavalinkirkon kuoro to klo 18. Keulan aamu pe klo 9–10.30. Mummola lapsiperheille su klo 15–17.30.

Töölön seurakunta

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10. Messu 17.3. Soili Maisila, Hilkka Niemistö, Leena Tiitu. Pasuuna-tuubakvartetti. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Messu 24.3. Eeva Tikka, Niemistö, Hersta, Vuorio. Kristillisen taideseuran 100-vuotisjuhlamessu. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat, joht. Kaija Viitasalo. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm. Töölön kirkko su klo 17. Rukousmessu 17.3. Messussa saat öljyllä voitelun ja halutessasi puolestasi rukoillaan. Kirkkokahvit. Messu 24.3. Kaleva, Meurman, Hersta. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikot, joht. Sirkku Rintamäki. Kirkkokahvit. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko su klo 11. Messu 17.3. Krans, Hiski Wallenius. Iida-Maria Kuronen, kantele. Kirkkokahvit. Messu 24.3. Leinonen, Naukkarinen, Pakkanen. Sofia Fernholm, nokkahuilu. Kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Yhteisvastuutapahtuma koko perheelle la 16.3. klo 12–15 Ruskeasuon Rastissa.

Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17,

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

SEPPO SIRKKA

7×

musiikkivinkki

Katedraalikantaatti Cantores Minores esittää J.S. Bachin kantaatin Ich hab in Gottes Herz und Sinn, BWV 92, ja motetin Komm, Jesu, komm, BWV 229, la 16.3. klo 15 Tuomiokirkossa. Solisteina laulavat Inka Kinnunen, Jere Martikainen ja Risto Pulkamo, ja orkesterina soittaa Suomalainen barokkiorkesteri. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Elvis is back

60-luvun herkkää Elvistä kuullaan

la 16.3. klo 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Elvis is back -yhtyeessä laulaa myös pastori Seppo Juntunen, joka on rukoillut sairaiden puolesta vuodesta 1984 alkaen. Konsertin jälkeen onkin mahdollisuus rukoukseen. Illassa mukana Marjut Mulari. Vapaa pääsy.

Mieskuoromusiikkia

Mieskuoro Manifestumin Romantiikka & kapina 2019 -konsertissa la 16.3. klo 19 Lauttasaaren kir-

Wilhelmiinan hartaus ja ehtoollinen ti 19.3. klo 15 ja 15.30, Taavetti Laitisen katu 4. Jazzia, gospelia ja puhetta Jumalasta ti 19.3. klo 18 Ruskeasuon Rastissa. Uudenlainen arki-illan ehtoolliskirkko, jossa musiikin ja Sanan vuoropuhelu kutsuvat dialogiin ja yhteiselle ehtoolliselle. Kahvia tarjolla klo 17.30. Valon ja ilon messu to 21.3. klo 18 Tuomaankirkossa. Rukous on silta. Jari Leinonen. Musiikkivieras Duo Virsipuu. Messun jälkeen tarjoilu. Yhteislauluilta to 28.3. klo 18 LänsiPasilan seurakuntakodilla. Yhteislaulua kanttorin vetämänä, mukana Virva Krans ja Nina Pakkanen. Seurakuntailta to 28.3. klo 18 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Temppeliaukion messun äärellä. Raamattu jumalanpalveluselämässä: messun sanaosa, käytänteet, rajat ja mahdollisuudet. Maksutonta talous- ja velkaneuvontaa Ruskeasuon Rastissa lounaan jälkeen pe 22.3. klo 12.30. Talous- ja velkaneuvonta-infon jälkeen mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan. Paikalla Helsingin Oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnasta Anna-Maija Högström, Ilkka Passi ja Noora Jaatinen. ViisiPorrasta-ohjelma on viidestä viikoittaisesta tapaamiskerrasta koostuva ohjelma. Kevään ryhmät: Yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen ti 2.–30.4. klo 14–16 Tuomaankirkon kerhotila. Ilm. viim. 26.3. Ryhmä 8 hlöä. Eläkkeelle, haaste vai mahdollisuus ke 10.4.–15.5. klo 14–16 Tuomaankirkon kerhotila. Ilm. viim. 3.4. Ryhmä 8 hlöä. Ilm. 5porrasta@gmail. com tai tekstiviesti p. 045 212 2915 tai 044 960 2325. Syksyn ryhmä: Yksinhuoltajan haasteet arjessa alkaa 3.9. klo 17–19 Töölön kirkossa. Ilm. kevään aikana. Ryhmä 8 hlöä. Hiljaisuuden retriitti Bergvikissä pe–su 10.–12.5. Hinta 80 e. Ilm. 15.4. menn. jari.leinonen@evl.fi,

p. 050 538 2251. Ilmoita allergiat ja ruokarajoitteet. Ryhmä 17 hlöä. Pyhäkoulu su klo 11 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Kuullaan Raamatun kertomus, leikitään, lauletaan ja askarrellaan. Lähetyspiiri ti klo 13.30 Töölön kirkolla. Ajankohtaisia kysymyksiä lähetystyöstä. Lähetyksen kädentaitopiiri ti klo 17 Tuomaankirkolla parittomina viikkoina. Piirissä tehtyjä käsitöitä myydään seurakunnan myyjäisissä nimikkolähettien tukemiseen. Café Töölön yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Lounashetki ke 27.3. klo 11.30–13 Meilahden kirkon alakerrassa. Café Töölö ke klo 14–18 Töölön kirkolla. Lounas pe klo 11.30–13 Ruskeasuon Rastissa. Hartaus klo 11.20.

kossa, Myllykallionrinne 1, nostetaan esille 1800-luvun romanttista mieskuoromusiikkia ja verrataan sitä uudempaan musiikkiin. Ohjelmassa on muun muassa Brahmsin, Brucknerin, R. Straussin, Orffin, Bergmanin ja Segerstamin teoksia, ensiesityksenä Mäntysaaren metsästysfanfaari. Liput 25 e.

rinkatu 3. Saari on tehnyt yhteistyötä muun muassa Jukka Perkon, Annamari Kähärän ja Don Huonot -yhtyeen kanssa. Vapaa pääsy.

Yhteisvastuukonsertti Seppo Juntunen ja Elvis is back -produktio esiintyvät Huopalahden kirkossa lauantaina 16.3. kello 18.

Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1, pidetään Yhteisvastuukonsertti su 17.3. klo 15. Jousikvartetti "fjur." ja musiikkikilpailun Jugend musiziert palkinnonsaajat esittävät monipuolisen ohjelman, mm. Šostakovitšin jousikvartetin nro 8, c-molli. Kvartetissa soittavat Sibelius-Akatemian oppilaat RobinLynn Hirzel ja Ulriikka Heikinheimo, viulu, Johanna Ludwig, alttoviulu, ja Fien van Damme, sello. Kahvit. Kahvi- ja ohjelmamaksu 10 e.

Two Moons

Pianisti Sid Hille soittaa vieraansa kitaristi Jarmo Saaren kanssa Two Moons -konsertissa pe 22.3. klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Luthe-

Erityisryhmille Kuurojen diakoni vuosilomalla 11.–16.3. Kuurojen raamattu-ja keskustelupiiri ti 19.3. klo 17–18.30 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Näkövammaisten kesäleirin ilmoittautuminen on alkanut. Leiri pidetään Lohjan Lohirannassa 3.–5.6. Hinta 50 e. Lisätietoja Marja Leena Kalliolta, p. 09 2340 2549, marjaleena.kallio@evl.fi. Kehitysvammaisten seurakuntailta to 14.3. klo 18–19.30 Kolmas linja 22 B, 2. kerros. Ilon juhlaa! Musiikki-ilta. Perheiden suruleiri 17.–19.5. sekä 5.10. on tarkoitettu perheille, joissa on alaikäisiä lapsia ja joissa toinen vanhemmista on kuollut. Leiri tukee erityisesti lasta ja nuorta surussa. Hinnat ja muita lisätietoja: Maarit Kolsi, p. 050 427 0529 ja Eija Tuukkanen, p. 045 613 5006. Ilm. 12.4. mennessä: sairaalasielunhoito.hki@evl.fi tai p. 09 2340 2538.

Suudelmin suljetut kirjeet Oulunkylän seurakunta ja Maunula-talo järjestävät yhdessä Suudelmin suljetut kirjeet -matinean la 23.3. klo 14 Maunula-talossa, Metsäpurontie 4. Rakkausaiheisten laulujen ja romanttisen musiikin ohessa näytetään kuvia valkokankaalle. Raivo Savik, viulu, Arja Aholammi-Pylkkänen, laulu ja kirjeet, Maija Pesonen-Kareinen, piano, ja Maunulan lauluryhmä. Kahvit. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle.

Lauletaan yhdessä

Mikaelinkirkolla Kontulassa, Emännänpolku 1, lauletaan kerran kuussa suomalaisia yhteislauluja menneiltä vuosikymmeniltä. Ti 26.3. klo 13 on vuorossa lauluja Suomesta, ti 30.4. sota-ajan lauluja ja ti 21.5. kauneimmat koululaulut. Kahvit klo 12.30 alkaen. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 15. – 2 8.3.

14 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 17.3. Kirkkokahveilla Virren voimaa -yhteislauluhetki. Su 24.3. messussa saarnaa Jukka Sariola. Messu sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 16, messun jälkeen yhteinen ateria. Su 17.3. Gospelmessu. Su 24.3. Matkakumppanuuden messu.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

15.3.

Armon ilta klo 18 Herttoniemen kirkolla, Hiihtomäentie 23. Kaipaatko rauhoittumista, laulua tai esirukousta viikon päätteeksi? Lapsille samaan aikaan pyhäkoulu, yhteinen iltatee.

23.3.

Kevätkirppis ja kahvio klo 10–13 Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13. Kahvilan ja pöytävuokrien tuotot Yhteisvastuu keräykselle. Vapaita pöytiä voit tiedustella ritva.pykalaniemi@evl.fi, p. 050 546 8804, yksityiset 10 e, järjestöt ja seurat 40 e.

TAPAHTUMIA Armon ilta pe 15.3. klo 18 Herttoniemen kirkolla. Laulua, rukousta, puhetta. Lapsille pyhäkoulu. Esirukouspalvelu ja iltatee. Iltaa tekemässä Juuso Perilä, Heli Mattila, Johannes Österlund ja seurakunnan vapaaehtoisia. Tervetuloa mukaan. Lähde!-ilta to 21.3. klo 18 Myllypuron kirkolla. Ylistystä, puheenvuoroja ja rukouspalvelua. Mukana Tapani ja Mervi Koski. Shindo-työpaja su 24.3. klo 14 Herttoniemen kirkolla. Työpajassa etsimme rukouksen ja japanilaisten kehotyöskentelymenetelmän Shindon keinoin sisäistä hiljaisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työpajan ohjaavat pastori, shindo-ohjaaja Stina Huima ja shindo-hoitaja-kouluttaja Tiina Koivulintu. Työpajan jälkeen klo 16 matkakumppanuuden messu. Nuorten aikuisten ilta – Subbari ti 26.3. klo 19 Myllypuron kirkolla. Subbarin jälkeen iltaehtoollinen klo 20. Lisätietoja Jyrki Keinänen, p. 050 380 3004. Tilkkutäkki-yhteislaulukonsertti ke 27.3. klo 18 Herttoniemen kirkolla. Tilaisuudessa lauletaan nuorten veisuja! Luento Israelin historiasta Kuninkaiden ajasta nykyvaltioon to 28.3. klo 18 Herttoniemen kirkolla. Luennoitsijoina TT Juho Sankamo, joka on kirjoittanut useita kirjoja eksegetiikan alalta Raamatun historiasta sekä FT Riikka Tuori, joka on LähiIdän tutkimuksen yliopistolehtori, erityisalanaan juutalaisten historia. Perjantai-ilta kirkolla pe 29.3. klo 19 Myllypuron kirkolla. Puheenvuoroja, musiikkia. Iltatee. Diakonian ajanvaraus Herttoniemi: p. 050 433 7339/Saarela tai kirkolla ke klo 9–9.30. Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 347 9515/ Markkanen tai kirkolla ma klo 13–14. Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila. Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markkanen. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Hiljainen iltarukous to 14.3. ja 28.3. klo 18. Rukousta, raamatunlukua, hiljaisuutta, taizelauluja tai virsiä. Arjen lepohetki, hiljainen iltarukous, lopuksi yhteinen iltatee. Messu, Ikäihmisten kirkkopyhä 17.3. klo 11. Marja Lehtinen, Eva-Lisa Lindström, Maria Virtanen, Armi Määttä, Tuija Mäkinen, Maija Isberg, Kirsi Honkanen-Punkari, Iloinen Kanttorin Kööri. Kirkkokahveilla jumalanpalveluksen teematuokiossa kuullaan uusista asioista Mikaelin messussa mm. kastepuusta, käsiohjelmista ja uusista mahdollisuuksista toimia vapaaehtoisena. Messun aikana lapsille Pyhis. Hartaus ja ehtoollinen pe 22.3. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Tilaisuus on avoin kaikille. Ehtoollishetki to 24.3. klo 13, yhteiset kirkkokahvit. Konfirmaatiomessu su 24.3. klo 11. Hiihtoloman cityrippikoulu. Eva-Lisa Lindström, Aimo Lankinen, Hanna Uimonen, Ari-Pekka Kankkunen, Kirsi Honkanen-Punkari, lauluryhmä Melisma, Nuoret avustavat. Laulamme virsikirjan ohella Nuoren seurakunnan veisuja. Messun aikana lapsille Pyhis. Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Lauletaan yhdessä! ti 26.3. klo 13. Suomalaisia yhteislauluja. Kahvio klo 12.30 alkaen. Pienituloisten ruokailu maanantaisin klo 11. Vapaaehtoisten valmistama soppalounas, voileivät ja jälkiruo-

kakahvit sekä lahjoitusleipää kotiin viemisiksi. Lounaan hinta 1 e. Takkatupa klo 12–14. Eläkejumpparit torstaisin klo 10. Liikuntaryhmä miehille, helppoa ja tehokasta voimistelua musiikin tahdissa oman kunnon mukaan. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 21.3. Ehtoollishetki, 28.3. Kun leipä ei riitä, mistä saa apua? Mukana Armi Määttä. Supersankarit-kesäpäiväleiri 1.–3.-luokkalaisille Mikaelinkirkolla 3.–14.6., toimintaa arkipäivisin klo 9–15. Leirimaksu 100 e sis. lounaan, välipalan, retket ja vakuutuksen. Leirikirje ja lasku postitetaan kotiin toukokuussa. Ilmoittautuminen sähköisesti nettisivujemme kautta 5.5. mennessä. Lisätied. Riitta Haikonen p. 09 2340 4828. Siellä saan levätä -hiljaisuuden retriitti keväisessä Mäntsälän Leiriniemessä 3.–5.5. Lähde hakemaan levosta ja hiljaisuudesta uutta voimaa elämääsi. Yhteiset hartaushetket rytmittävät puhumattomuuden rauhaa. Hinta 120 e Mikaelin srk:n jäsenille ja muille 150 e sis.kuljetukset, majoittumisen yhden hengen huoneissa, täysihoitoateriat. Ilm. sähköisesti 18.3.–12.4. välisenä aikana nettisivujemme kautta. Tied. Sari Viljakainen p. 09 2340 4871. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 17.3. klo 10. Rantala, Ijäs, Filppula. Ville Koponen, käyrätorvi.

Messu su 24.3. klo 10. Lyytinen, Laaksonen, Enni Maaninka. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Soppakirkko ke 27.3. klo 13. Ijäs, Juvonen, Selin. Laajasalon kirkossa: Lähetyspyhän messu su 17.3. klo 12. Laaksonen, Ijäs, Enni Maaninka. Saarna Jaakko Niiles Suomen Lähetysseurasta. Lopuksi lähetyslounas: perunat, läskisoosi (kasvisvaihtoehto), kahvit ja piirakka. Aikuiset 10 e, 5–15-vuotiaat 5 e. Tammisalon kirkossa: Taizé-messu su 24.3. klo 12. Vaulas, Laaksonen, Niva-Vilkko. Saarna sotilaspastori Risto Kaakinen. Chorus Marinus ja soitinryhmä Variksen Pojat, joht. Heikki Varis. Kahveilla infoa sotilaskotisisarten toiminnasta.

TAPAHTUMIA Ennen taistelua pe 15.3. klo 17 Roihuvuoren kirkossa Itä-Helsingin musiikkiopiston opettajien konsertti. Eduskuntavaalipaneeli la 16.3. klo 17 Laajasalon kirkolla. Jätä kysymyksesi ehdokkaille: www.roihuvuorenseurakunta.fi. Sanan ja rukouksen ilta su 17.3. klo 18 Laajasalon kirkossa. Pastori Jaakko Niiles Suomen Lähetysseurasta ja Marjatta Fahlenius. Kuorokonsertti Kohti pääsiäistä su 17.3. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo esittää mm. Bachin koraaleja ja Sisaskin Eestiläisen messun. Joht. Hannele Filppula, Katariina Kopsa, urut. Juha Tuomainen, tenori. Axel Laurén, rumpu. Kolehti. Koko perheen musiikkinäytelmä Marian miekka su 24.3. messun jälkeen Roihuvuoren kirkossa. Käsikirjoitus, Anna-Mari Kaskinen, ohjaus Arto Myllärinen, sävellykset Tommi Kalenius, koreografiat Sari Perttu, näyttelijöinä lapsia ja aikuisia. Kevätkirppis ja kahvio la 23.3. klo 10–13 Laajasalon kirkolla. Pöytävuokra 10 e yksityiset, 40 e järjestöt. Pöytävaraukset 18.3. mennessä: ritva.pykalaniemi@evl.fi, p. 050 546 8804. Vuokrien tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Hiljaisuuden päivä la 23.3. klo 11–18 Tammisalon kirkossa. Ilmoittautumiset: arja.vaulas@evl.fi, p. 050 596 8858. Virsi vitosella su 24.3. klo 15 Laajasalon kirkossa. Virsitoive 5 e Yhteisvastuun hyväksi. Taistelu Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaskonsertti su 24.3. klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Eläkkeellelähtökahvit su 31.3. n. klo 13 Laajasalon kirkolla. Diakonissa Anni Mero-Hiltunen jää eläkkeelle 1.6. ja kutsuu kaikki kahville messun jälkeen. Tulossa: Matka ystävyysseurakuntaan Tyröön Venäjälle 29.8.–1.9.2019. Seuraa ilmoittelua.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 10–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 17.3. diakoniatyöntekijä Riikka Leppäsen tehtäväänsiunaus, mukana Itä-Sointu. 24.3. messussa konfirmoidaan City-riparilaiset. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Ehtoollishartaus pe 15.3. ja 22.3. klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Neulekerho ma klo 12. Yhteinen iltaruoka ma klo 16.30–18. Hinta 1 e. Iltaperhekerho ma klo 17–18.30. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Laulut soikoon! ke klo 13. Lempeä lauantai 23.3. klo 10–12. Naisten aamupäivä. Ilm. virastoon 18.3. mennessä. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. Soppakirkko ke 27.3. klo 12. Luukas 10 -ryhmä. Kokoontumiset ke 20.3., 27.3., 3.4. 10.4. ja 8.5. klo 18. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri ma klo 8. Puotilan olohuone ti klo 13–16. Klo 14 ohjelmatuokio. 19.3. Erilaisuus – samankaltaisuus. Pohdintaa tasaarvosta Minna Canthin päivänä, 26.3. Tapio Sipilä: Suntio, seurakunnan käyntikortti. Perjantailenkki pe. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, klo 13 Vartiokylän kirkolle. Kahvitarjoilu. Liikkuva diakoni Riikka Leppänen tarjoaa juttuseuraa eläköityville: Fazer Cafe ti klo 10–11, Espresso House to klo 12–13 ja Waste&Feast-ravintola Matteuksenkirkolla to klo 10–11. Pihakahvila la 23.3. klo 12.30–14 Matteuksenkirkon pihalla. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 15. – 2 8.3.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 14.3. klo 18, Katukappeli. Jurmu. Messu su 17.3. klo 11, kirkko. Joronen, Paananen, Jurmu. Iltakirkko to 21.3. klo 18, Katukappeli. Pesonen, Virtanen. Messu su 24.3. klo 11, kirkko. Antola, Kirsti Hilden, Virtanen, Puotin laulu. Herättäjäyhdistyksen kirkkopyhä, seurat. Vuosaaren merimieskirkko 10 v. -juhlamessu su 24.3. klo 15, Merimieskirkko, Provianttikatu 4. Iltakirkko to 28.3. klo 18, Katukappeli. Jurmu.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 22.3. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. GeeGee. Majakka-ilta ke 27.3. klo 17–20 Columbuksessa ja Katukappelissa. Leppoisasti musiikkia, kohtaamisia, hyvinvointipalveluita, kahvia ja rukousta. Olli Helenius konsertoi Ciao! kahvilassa 17.30 ja Katukappelissa 18.30. No Man Is An Island –keskustelutilaisuus Valossa ke 20.3. klo 17–19.30. Suomalaiset kokevat elämäntilanteesta ja iästä riippumatta paljon yksinäisyyttä. Etenkin suuremmissa kaupungeissa olemme menettäneet entisajan yhteyden toisiin ihmisiin, kuten naapureihin. Voisiko naapureista löytyä uudenlaista yhteisöä? Auttaisiko vapaaehtoistoiminta? Vaikka ympärillä olisikin ihmisiä, yksinäisyyden aiheuttaa aidon kohtaamisen puute. Tervetuloa keskustelemaan aiheesta ja kertomaan omia näkökulmiasi yksinäisyyteen sekä yhteisöllisyyden löytymiseen uudelleen. Kahvitarjoilu. Puhkea kukkaan -paja Katukappelissa ke 20.3. klo 18. Ilta naisille, jotka haluavat oppia korostamaan piirteitään ja värien käyttöä meikissä. Ilm. mira.heino87@gmail.com. Kuulumisia Namibiasta Myrskylinnussa ke 20.3. klo 18. Maria Kokkonen vierailee medialähetyspiirissä ja kertoo kuulumisia vapaaehtoisjaksolta Namibiassa. Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka vauvasta vaariin ja mukulasta mummuun. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Haku kesäkerhoon. Kesäkerho eskareille ja 1–2 luokkalaisille Valossa arkisin klo 9–15. Kerhoviikot 3.–7.6. ja 10.–14.6. Teemana meri ja liikunta. Hinta 60 e/vko. Hakuaika 1.–31.3. Lisätietoa nettisivuillamme. Haku koululaisten iltapäiväkerhoon kirkolle ja Myrskylintuun ensi lukuvuodelle. Leikkiä, ulkoilua, ohjattua toimintaa, välipala ja retkiä. Kerhomaksu 100 e/kk. Haku 18.3.– 18.4. Lisätietoa nettisivuillamme. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Valossa ti klo 9–10. Sähköposti: vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Pienetkin häät ovat passelit Vihkiminen onnistuu vaikka ilman vieraita eikä se maksa mitään.

TEKSTI MILLA-MARIA HYYRYNEN KUVITUS PETTERI MATTILA

un Prinsessa Ruususen alkutahdit kajahtavat ilmoille, katseet kääntyvät morsiameen. Pian tarvitaan nenäliinoja. Usein hääpari on käyttänyt juhlaan tuhansia euroja ja suunnitteluun kuukausia. Häiden ei kuitenkaan tarvitse olla suuret tai perinteiset. Vihkimiseen tarvitaan vain kaksi todistajaa, se voi tapahtua virka-ajan ulkopuolella luonnossa ja musiikkina voi soida parille tärkeä kappale. – Tärkeintä naimisiin menossa on sitoutuminen. Papille vihkiminen ei koskaan ole liukuhihnatyötä, vaan aina ollaan uuden äärellä. Ihmisistä huokuu into ja vilpittömyys, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori Mari Kanerva sanoo.

yhteinen virsi ja muu musiikki. Vihkiminen on ilmaista. Tuomiokirkkoseurakunnassa vihille menevistä suurin osa valitsee alku- ja päätösmusiikeissa klassikoita: Melartinin Prinsessa Ruususen juhlamarssin, Mendelssohnin häämarssin, Pachelbelin kaanonin tai Wagnerin Morsiuskuoron.

PAPIN PUHEILLE tulevilla pareilla on aika hyvin selvillä, mitä vihkimisessä tapahtuu. Jännitykseen auttaa, kun Mari Kanerva kertoo muistuttavansa, milloin polvistutaan tai annetaan sormukset. Yksi kysymys on kuitenkin yleinen: kauanko vihkiminen kestää? Keskimäärin tilaisuus kestää 20– 30 minuuttia. Vihkitoimitus on jumalanpalvelus, johon kuuluu raamatunluku, papin vihkipuhe, rukous, kysymykset vihittäville sekä yleensä myös

JOITAKIN MUUTOKSIA toiveissa on viime vuosina ollut. – Elokuvamusiikki on lisääntynyt. Jotkut parit pyytävät soittamaan häämarssin pianolla tai tilaavat jousikvartetin. Hyvin monenlainen musiikki käy vihkitilaisuuteen, kuitenkin niin, että sen jumalanpalvelusluonne huomioidaan, tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Inka Kinnunen kertoo. Kinnunen suosittelee ottamaan kanttoriin yhteyttä viimeistään paria viikkoa ennen häitä, jolloin voi kysyä

”

PIENET VIHKITILAISUUDET OVAT EHKÄ HERKIMPIÄ, KOSKA JÄNNITYS ESILLÄOLOSTA ON POISSA. MARI KANERVA

vinkkejä ja esittää toiveita. Hän kannustaa vihkivirren laulamiseen. – Vihkivirsi luo yhteisöllisyyttä, kun koko hääväki voi osallistua. Suosittuja virsiä ovat kesäaikaan Suvivirsi ja ympäri vuoden sen säveleen tehty häävirsi sekä Nousta sain aamuun lisävihkon virsistä. JOS PERINTEISET häät eivät innosta, kannattaa tehdä toisin. Kanerva vihkii pareja myös ilman vieraita tai kodeissa lapsen kasteen yhteydessä. – Pienet vihkitilaisuudet ovat ehkä herkimpiä, koska jännitys esilläolosta on poissa. Kunpa ihmiset rohkaistuisivat ajattelemaan, että kirkko voi olla vain heitä varten. Kanerva toivoo myös, että pari keskittyisi nauttimaan päivästään. – Lopulta olennaista vihkitilaisuudessa ei ole se, että tukka on on hyvin, vaan se, että lupaudut toiselle ja uskostasi riippuen mahdollisesti pyydät Jumalan läsnäoloa ja siunausta liitolle. Omissa häissäni Kallion kirkossa ei ollut vieraita ja todistajina toimi kaksi suntiota. Vihkimisen jälkeen ostimme Myllypuron ostarilta pitsat. ■ Helsingin seurakunnat järjestävät pitkin kevättä Tahdon-iltoja, joissa kirkon henkilökunta vastaa vihille aikovien kysymyksiin, ja kanttorit esittävät vihkimiseen sopivaa musiikkia. Seuraava ilta on Helsingin tuomiokirkossa to 21.3. klo 18. Katso lisätietoja osoitteesta uskotoivorakkaus.fi/tahdon.

MENOT 15. – 2 8.3.

16 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut su 17.3. klo 10 Meditatiivinen messu Malmin kirkossa. Anita Olli. klo 10 Evankelisen Lähetysyhdistyk sen kirkkopyhä Puistolan kirkossa. Pekka Kiviranta. Mukana Ely:n lasten ja nuorten King’s Kids ryhmä. klo 10 Viikin kirkossa. Petri Jukanen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. Messut su 24.3. klo 10 Kelttiläinen messu Malmin kirkossa. Päivi Pulakka. klo 10 Puistolan kirkossa. Anni Pauk kalaToivonen. klo 10 Viikin kirkossa. Elina Perttilä. klo 16 Perhemessu Pihlajamäen kirkossa. Elina Perttilä. Viikkomessu Siltamäen seurakunta kodissa ti 19.3. klo 12. Martta Paijola.

TAPAHTUMIA Huolehditaan yhdessä ympäristöstämme! Ilmastoahdistusilta Viikin kirkossa ke 20.3. klo 19. Ympäristöteologi, teologian tohtori Panu Pihkala. Pihkala kirjoitti vuonna 2017 kirjan Päin helvettiä – ympäristöahdistus ja toivo. Illassa etsitään kirjan teeman mukaisesti toivoa ympäristöahdis tukseen. Ilta on kaikille avoin. Earth Hour -kynttiläillallinen Viikin kirkolla la 30.3. klo 20–22. Tervetuloa osallistumaan maailman suurimpaan ilmastotapahtumaan Earth Houriin. Kirkolla sammutetaan valot ja nauti taan yhdessä tapaksia ja sapaksia kynttilänvalossa. Ilmatieteenlaitok sen erikoistutkija Heikki Tuomenvir ran tietoisku aiheesta ilmastonmuu tos ja kestävän kehityksen ratkaisut. Lopuksi kynttilähartaus, jossa rukoil laan luomakunnan puolesta. Ilmoit

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

24.3.

Mirva Keski-Vähälä tanssii teoksensa Ehjyt klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Mikko Helenius on säveltänyt musiikin Soul Strings -jousiorkesterille, pianolle, bandoneonille ja uruille. Vapaa pääsy, esityksen jälkeen yleisökeskustelu ja kahvitilaisuus. Vapaaehtoinen käteismaksu 10 e Yhteisvastuulle.

tautuminen tapahtumaan seurakun nan nettisivuilla, hakusanaksi earth hour. Vapaa pääsy. Ateriasta vapaa ehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyk selle. Irlantilaisen musiikin ilta Puistolan kirkossa su 17.3. klo 18. Kamarikuoro, joht. Taru Hämäläinen ja Messulaulajat, joht. Kaisu Rauhamaa. Vapaa pääsy. Opettajien konsertti Malmin kirkossa ke 20.3. klo 19. Esiinty jinä PohjoisHelsingin musiik kiopiston opettajat. Vapaa pääsy. Kuorokonsertti Viikin kirkossa su 24.3. klo 18. Esiintymässä Phonic ja Lavalla kuorot, joht. Lenne Mitt. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laulajien ilta Malmin kirkossa ke 27.3. klo 18. Sari Anneli Ruokosen lauluoppilaita, Kaisu Rauhamaa, piano. Vapaa pääsy. Pullaperjantai Pukinmäen portissa pe 22.3. klo 9–12. Ehditkö antamaan hetken aikaasi hyvään tarkoituk seen? Pullaperjantaina voit pistäytyä leipomaan pullaa, pakkaamaan lämpimäisiä tai viemään niitä kotei hin, joissa pullat voisivat ilahduttaa. Poikkea vaikka vain hetkeksi – aikai sempaa pullanleipomistaitoa ei tarvi ta! Tied. pauliina.himanka@evl.fi tai p. 09 2340 4526.

Haku 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhoihin 18.3.–18.4. Malmin seura kunnan iltapäiväkerhot järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kerhot toimivat klo 12–16.30 ja kerhomaksu on 100 e/kk sis. toi minnan, välipalan ja vakuutuksen kerhoajalta. Lukuvuonna 2019–2020 iltapäiväkerhoja järjestetään Puisto lan ja Viikin kirkoilla. Hakukaavakkei ta saatavilla toimipisteistä ja Helsin gin kaupungin sivuilta. Lisätietoja johanna.m.laurinen@evl.fi, p. 09 2340 4576 tai eeva.elsinen@hel.fi, p. 310 89205. Ilmoittaudu mukaan lasten ja perheiden kesätoimintaan! Suurleiri Pisara – ilmoittaudu kaik kien aikojen telttaleirille! Pieksämä en Partaharjulla 24.–29.7. järjestettä vä valtakunnallinen suurleiri tarjoaa ikimuistoisia leirikokemuksia 10–14vuotiaille varhaisnuorille sekä 15–28vuotiaille nuorille aikuisille. Leirin hinta on 80 e. Ilm. seurakun nan nettisivuilla, hakusanaksi pisara. Lisätietoa leiristä niina.penttinen@ evl.fi, p. 09 2340 4549 tai www.pisaraleiri.fi. Kesäloman päiväleirit 1.–2.luokka laisille 3.–7.6. ja 10.–14.6. Puistolan, Jakomäen ja Viikin kirkoilla. Leikkiä, askartelua, ulkoilua sekä kaksi retki

Menokasvo

Ötökkäakatemia opettaa auttamaan öttiäisiä Ympäristötyön pappi Jenni Kallio, mikä on suosikkisi Ihan pihalla -ympäristöpäivässä? – Haluaisin linturetkelle. Helsingin seudun lintutieteelli nen yhdistys Tringa ohjaa retken lapsille kello 11.30 ja ai kuisille kello 13. Niihin ilmoittaudutaan Herttoniemen kirkon pihalla ennen lähtöä.

Rukousryhmät Malmin kirkossa ma klo 18. Viikin kirkolla joka toinen ke klo 18, seur. kerta 27.3. Pihlajamäen kirkolla joka toinen ma klo 18, seur. kerta 18.3. Puistolan kirkolla joka toinen ke klo 16, seur. kerta 20.3. Kerhot lähetystyön hyväksi Viikin kirkolla joka toinen ke klo 17.30, seuraava kerta 20.3. Pihlajamäen kirkolla joka toinen ke klo 17, seuraava kerta 27.3. Malmin kirkossa joka toinen to klo 15.30, seuraava kerta 21.3. Hartaus Pukinmäen Portissa su 17.3. klo 14. Hartaushetki Madetojan palveluta lolla pe 22.3. klo 13.30. Seurat Pihlajamäen kirkossa la 23.3. klo 16 yhteistyössä Suomen Raamat tuopiston kanssa. Jukka Holopainen, Unto Pulkkinen, Kalle Sorsa, Jarmo Makkonen. Eläkeläisten iltapäivä Siltamäen seurakuntakodissa ti 19.3. ja ti 26.3. klo 12. Malmin kirkossa ti 19.3. ja ti 26.3. klo 13. Tapanilan kirkossa ke 20.3. ja 27.3. klo 13. Pihlajamäen kirkossa ke 20.3. ja 27.3. klo 13. Naapurikahvit Viikin kirkolla ke 20.3. ja 27.3. klo 13. Torstaikahvila Puistolan ja Jakomäen kirkoilla to 21.3. ja 28.3. klo 13–14.30. Puistolassa 21.3. jumppahetki Terttu Ulande rin johdolla. Jakomäessä 21.3. viikkomessu. Puuropäivä ja lauluhetki Pukin mäen portissa ma 18.3. klo 12. Ma 25.3. paikalla kirjaston kirjavink

misistä, on pakko alkaa kiinnostua siitäkin, romahtaa ko luonto. – Jos ihminen kunnioittaa Jumalaa, hänen pitäisi osoit taa kunnioitustaan myös luomistyötä kohtaan. Emmehän me heitä arvostetun taiteilijankaan maalausta roskiin. Mitä Jeesus tekisi, jos hän eläisi maan päällä keskellä ilmastonmuutosta? – Luulen, että Jeesus olisi pettynyt tapaan, jol la olemme kohdelleet maapalloa. Jeesus vastusti tunnetusti ahneutta ja mammonan keräämistä, ja juuri ne ovat syinä nykytilanteeseen. Varmaan Jee sus haastaisi omalla radikaalilla tavallaan ihmisiä toimimaan. PIHLA TIIHONEN

IVIN EN

Mitä tekemistä kirkolla on ympäristöasioiden kanssa? – Luomakunnasta huolehtiminen on annettu ihmisten vastuulle. Me elämme tai kaadumme yhdessä luomakun nan kanssa, joten vaikka olisi kiinnostunut ainoastaan ih

päivää viikossa. Hinta 25 e/viikko. Retkipäivinä omat eväät, muina päivinä lämmin ateria kirkolla. Lisä tiedot ja ilmoittautuminen 31.3. mennessä seurakunnan nettisivuilla, hakusanaksi päiväleiri. Kesäleiri Kellokoskella 3.–6.luok kalaisille 3.–5.6.2019. Iloista yhdessä oloa, askartelua, ulkoilua, pelejä ja leikkejä. Leirin hinta 35 e. Lisätiedot ja ilm. seurakunnan nettisivuilla, hakusanaksi kesäleiri. Iltaruoka Siltamäen seurakuntako dissa ke 20.3. ja 27.3. klo 17–19. Kasviskeitto 1 e. Tiistaitupa Tapulin seurakuntakodil la ti 19.3. ja 26.3. klo 13.30–16.30. Avoin iltapäivä kaikenikäisille, tarjol la välipala. Ilosanomapiiri Pukinmäen Portissa ti 19.3. klo 18. Ilosanomapiiriin kutsu taan mukaan kaikkia Raamatusta kiinnostuneita, myös niitä, jotka eivät tunne Raamattua tai kristinuskon opetuksia. Yhteistä keskustelua. Raamattupiiri Pihlajamäen kirkolla joka toinen ti klo 18, seuraava kerta 26.3. Päiväraamattupiiri Malmin kirkossa to 21.3. klo 14. Naisten raamattupiiri Pihlajiston Mestassa, Salpausseläntie 12 C, joka toinen ma klo 18, seuraava kerta 18.3.

A PÄ SIRP

Miksi kannattaa tulla ympäristöpäivään, jos linnut eivät kiinnosta? – Ympäristöpäivän teemana on monimuotoisuus lähi luonnossa. Jos käytössä on koti tai mökkipiha, luon toa voi auttaa monilla pienillä teoilla. Haluan tietää mil laisia kukkia kannattaa istuttaa, jotta saisin pihaan per hosia.

26.3.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus klo 13 Hyvän Paimenen kirkon Kryptassa, Palosuontie 1. Tule laulamaan yhdessä ja ehdottamaan yhteiseksi iloksi virsiä ja lauluja.

Earth Hour -kynttiläillallinen Viikin kirkolla lauan taina 30.3. kello 20–22. Nautitaan yhdessä tapak sia ja sapaksia kynttilän valossa kirkolla. Ilmatie teenlaitoksen erikoistut kija Heikki Tuomenvirran tietoisku aiheesta ilmas tonmuutos ja kestävän ke hityksen ratkaisut. Lopuk si kynttilähartaus. Vapaa pääsy. Ateriasta vapaaeh toinen maksu Yhteisvas tuukeräykselle. Ilmoittau tuminen: helsinginseura kunnat.fi/malminseura kunta.html.stx.

Koko perheen ympäristöpäivä Ihan pihalla pidetään Herttoniemen kirkolla, Hiihtomäentie 23, su 31.3 klo 11–17. Ohjelmassa on esimerkiksi linnunpönttöpaja, pomppuvoimalla toimiva autorata ja ekoteologi Panu Pihkalan työpaja ympäristöahdistuksesta ja toivosta.

MENOT 15. – 2 8.3.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

kaaja ja mahdollisuus lainata kirjastokortilla kirjoja kotiin. Puuropäivä Olotilakahvila Olohuoneessa Tapulin seurakuntakodilla ma 18.3. klo 11.15. Ma 25.3. Veijo Kivistö Aivoliitosta kertoo aivoverenkierron häiriöistä. Soppakirkko Malmin kirkossa to 21.3. klo 12. Siltamäen seurakuntakodissa ti 26.3. klo 12. Jakomäen kirkossa ke 27.3. klo 11.15. Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri Malmin kirkossa ti 19.3. klo 17. Näkövammaisten kerho Malmin kirkossa ma 25.3. klo 14.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Saavu-messu su 17.3. klo 10. Heininen, Koskinen, Pesonen-Kareinen. Saarna Heli Ojalehto. Adoramus-lauluyhtye. Selkokielinen messu, jossa on huomioitu erityisesti liikuntaesteiset, näkövammaiset, kuulovammaiset ja muut erityisryhmät. Kirkkokahvit. Marianpäivän messu su 24.3. klo 10. Handolin, Pelkonen, Mäkiö, nuoristyönohjaaja Mia Mod sekä Chorus Sine Nomine. Käpylän kirkossa: Messu su 17.3. klo 18. Savik. Kanttori Hiski Wallenius. Marianpäivän messu su 24.3. klo 18. Airaksinen ja Pesonen Kareinen. Viivi Tulkki, Maria-aiheisia lauluja. Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa. Joka kuukauden 3. keskiviikko rukoushetken yhteydessä myös ehtoollinen. Maunulan kirkon remontti valmistuu huhtikuussa.

TAPAHTUMIA Yhteisöravintola Salaam. Buffet to klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Ravintolan toiminnasta vastaavat monet eri kansallisuudet. Hinta 1–10 e. Maanantaipuuro ma klo 9–12. Sisältää puuron, sämpylän, kahvin tai teen. Hinta 1 e tai omantunnon mukaan. Laulaen iloa jaamme su 17.3. klo 16 Oulunkylän kirkolla. Musiikkikoulu Virtuksen laulusuzukioppilaat ja soitinryhmä konsertoivat Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy. Ohjelma 5–8 e sis. kahvitarjoilun. Suudelmin suljetut kirjeet -musiikkimatinea la 23.3. klo 14 Maunula-talossa, Metsäpurontie 4. Rakkausaiheisia lauluja kuunnellen ja yhdessä laulaen. Raivo Savik, viulu, Arja Aholammi-Pylkkänen, Maija Pesonen-Kareinen, piano, ja Maunulan lauluryhmä. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu Yhteisvastuun hyväksi. EHJYT – 405 balettitossua elämän vertauskuvana -tanssiteos su 24.3. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Mirva KeskiVähälän 10-vuotistaitelijajuhla. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Pianisti Roope Gröndahlin konsertti su 31.3. klo 16 Oulunkylän kirkolla. Soolokonsertissa kuullaan teoksia seuraavilta säveltäjiltä: Bach, Brahms, Messiaen, Merikanto, Szymanowski. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Naistenpäivä – Voimaa etsimässä la 16.3. klo 11–16 Käpylän kirkolla. Pastori Tarja Albekoglu, kirjailija Liisa Mäntymies ja musiikkiterapeutti Elina Lassila. Vapaaehtoinen osallistumismaksu sisältää päivän ohjelman ja keittolounaan n. 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Päivän päätteeksi vietämme yhteistä messua. PariAsiaa-luentoilta to 21.3. klo 18–19 Oulunkylän kirkolla. Kipinää kosketukseen. Vapaa pääsy, ilmoittautumista toivotaan lastenhoidon järjestämistä varten: terhi.lahdensalo@evl.fi, p. 050 365 3987.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 17.3.klo 11. Mikael Tammilehto, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa. Messu su 24.3. klo 11. Marja Alftan, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro. Pyhäkoulu Lastenkappelissa. Pakilan Martat tarjoavat kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Peittopiirissä kudotaan Äiti Teresa -peittoja ja viihdytään yhdessä kupposen äärellä. Valmiit peitot toimitetaan SPR:n kautta pakolaisleireille. Tervetuloa aina parillisina maanantaina klo 13 kirkolle. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18, huomaa uusi päivä! Kuoroa johtaa kanttori Ari Häyrinen. Kutomakerhossa sinulla on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua kangaspuihin. Oppia ja edetä saa omaan tahtiin ja apua on aina lähellä. Kerho kokoontuu VälKeessä keskiviikkoisin klo 19. Perhekerho torstaisin kello 9–11.30 VälKeessä, Välitalontie 71. Tarjolla aamupalaa 2 e/aikuinen ja 0,50 e/ lapsi, rentoa yhdessäoloa ja vaihtuvaa tekemistä. Tervetuloa! Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Kerhossa mukana diakoniatyöntekijä. Kippo & Kulho lounaskahvila perjantaisin klo 11–13 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka 2 e tai 5 e, joka on omakustannushinta, tai 10 e, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä. Pakilan Martat ti 19.3. klo 18. Valmistamme susheja. Yhteisvastuutapahtuma: Koulu kirkolla la 23.3. klo 10–14. Toisilta oppimisen tapahtuma, luentoja ja taitoaineita: pitsinnypläystä, pitkähuilun soittoa, kahvinmaistelua, joogaa ja historiaa. Koululounaan ja koulukuvauksen tuotto Yhteisvastuulle.

Kirsi Jaakonaho (vas.) ja Paula Enckell (oik.) työskentelevät Hyvinvoinnin tuki -hankkeessa. Roosa Soveri-Jokinen on HUSin työntekijä ja Anna-Greta Tiira toimii kokemusasiantuntijana.

Apua & tukea

Dialyysipotilaat saavat uutta tukea Munuaissairaus ja dialyysihoidon aloittaminen muuttaa potilaan ja hänen läheistensä elämää. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA MARIANNA SIITONEN

aikka dialyysia eli keinomunuaishoitoa on käytetty pitkään munuaispotilaiden hoitamiseen, on oman hoidon aloittaminen uusi asia potilaalle ja hänen lä-

heisilleen. – Moni pelkää, että on aina kiinni laitteessa. Hän ei ehkä tiedä, tuleeko hoidosta kustannuksia. Jännittää, ettei osaa käyttää laitetta kotidialyysissa. Pelkojensa takia potilas voi lykätä dialyysin aloittamista eikä tietenkään saa silloin hoidon hyötyjä, kertoo kokemusasiantuntija Anna-Greta Tiira. Hän on toiminut munuaispotilaiden potilasyhdistyksessä ja valmentautunut kokemusasiantuntijaksi HUSin Vatsakeskuksessa. Taustalla on oma kokemus dialyysista. – Oma dialyysini alkoi pahan verenmyrkytyksen takia. Kun heräsin tajuttomuudesta, minulle oli jo tehty dialyysia. Aloin ymmärtää sen vasta myöhemmin. Hoitajilta ja koulutuksista olen oppinut, että munuaisten toiminta heikkenee yleensä vähitellen, kunnes joudutaan aloittamaan dialyysi. YLEENSÄ DIALYYSIA tehdään ainakin aluksi dialyysiyksikössä sairaalassa. Veren puhdistaminen keinomunuaishoidolla vaatii viikossa kolme hoitokertaa, kukin 4–5 tuntia. Kotihoidossa aikataulut voivat olla joustavampia. – Varsinkin monet vanhemmat ihmiset valitsevat hoitopaikakseen dialyysiyksikön kotihoidon sijasta. Se tuntuu ehkä turvallisemmalta, Anna-Greta Tiira kertoo.

– Alkuopastuksen jälkeen hoitajan tavoittaa helposti puhelimella. Hoito on erinomaista, kiittelee Tiira. Suuri muutos on, että terveydestä tulee elämän ykkösasia. Dialyysiin tottuminen voi viedä aikaa. Joillakin dialyysi jatkuu koko loppuelämän. Tiiran mukaan on hyvä, jos työpaikalla tiedetään hoidosta ja ystävät pysyvät rinnalla. – Se, kuinka riippuvaiseksi tulee vaikkapa puolisosta, voi pelottaa. Myös muilta perheenjäseniltä ja läheisiltä tilanne voi vaatia sopeutumista. Harmi, ettei dialyysini aikana vielä ollut Hyvinvoinnin tuki -palvelua, pohtii kokemusasiantuntija, joka on ollut suunnittelemassa uutta toimintaa. SYYSKUUSSA 2018 alkoi Meilahden sairaalassa HUSin ja kirkon yhteistyönä kolmivuotinen Hyvinvoinnin tuki -pilottihanke. Siinä työskentelevät Töölön seurakunnan palkkaamina pappi Paula Enckell, diakoniatyöntekijä Kirsi Jaakonaho ja nuorisotyönohjaaja Tilda Tiljander. Pilotti toimii Vatsakeskuksen tiloissa ja yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa. – Olemme olemassa dialyysipotilaita, heidän perheitään ja muita läheisiään varten tukena ja keskusteluapuna. Korostamme, että meidän kanssamme ei tarvitse puhua kriiseistä eikä diagnooseista, vaan ihan tavallisesti kuulumisista. Usein potilaita mietityttävät esimerkiksi sairastumisen aiheuttamat muutokset sekä sairauden ja työelämän yhteensovittaminen, Jaakonaho kertoo. ■ Hyvinvoinnin tuki tavoitettavissa arkisin klo 8–16 p. 050 520 5602, s-posti hyvinvoinnintuki@hus.fi.

18 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Tilaisuuksia

Siivouspalveluja

Tuomasmessu Agricolan kirkon kryptassa (os. Tehtaankatu 23) Mielenkiintoisia luentoja ja virkistäviä bussiretkiä.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Edulliset sämpyläkahvit klo 11.30 alkaen. Kts. seniorifoorum.fi/helsinki Kansan Raamattuseura & Hgin tuomiokirkkosrk

Myyjäiset Helsingin Raamattukoululla Töölönkatu 7 A 3 la 23.3.2019 klo 11-14 * keittoja ja leivonnaisia * käsitöitä * arpoja

Tervetuloa! Järj. Helsingin Raamattukoulusäätiön kannatusyhdistys ry

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

La 23.3. klo 18 ry, englanninkieliset seurat, tulkkaus suomeksi Pe 29.3. klo 19 alueseurat, Hyvän Paimenen kirkko Pe 5.4. klo 19 alueseurat, Mikaelin kirkko

joka sunnuntai klo 18

17.3. Taize-Tuomasmessussa saarnaa

Kaisa Raittila Liturgina Elina Antikainen Musiikissa Elsa Sihvola yhtyeineen ja Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla

24.3. Marianpäivänä saarnaa

Päivi Salmesvuori Liturgina Kati Pirttimaa Musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen ja GospelHelsinki Nina Pakkasen johdolla

tuomasmessu.fi

Tuomasmessu

@Tuomasmessu

Hautauspalveluja

24 h

ELVIS IS BACK

Huopalahden kirkko, Helsinki 60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Kim Ekblom, Taru Hallama ja Joska Josafat. Rukousta sairaiden puolesta. Vapaaehtoinen ohjelma 10 €. Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 26.3 klo 19

Pekka Reinikainen, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään keväällä joka toinen viikko. Petrus församling Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Ostetaan asunto

Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061

Halutaan ostaa Oulunkylästä hyvä 2-4 h + keittiö tai vaihtaa se Oulunkyläläiseen rivitalohuoneistoon 4h + k + s Puh. 050 - 377 31 09

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien

Ostetaan

Vuokrata halutaan

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

PÄIVYSTYS

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Akateeminen aviopari (DI ja lakimies) haluaa ostaa kaksion tai tilavan yksiön Helsingin eteläisen kantakaupungin alueelta. Puh 050 345 0743.

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. 0505003090

Me olemme Eija ja Mari, äiti ja tytär, teemme kodin ja toimitilojen siivouspalveluja 18 vuoden kokemuksella. Arvostamme ystävällistä palvelua, huolellisuutta ja tehokkuutta työssämme. Kodinsiivoukset alk.40 e/ h sis.alv24% Eija Lehtiö 050-3835508

Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa.

La 16.3. klo 18.00

ke 13.3. klo 18 viikkomessu Paavalin kko, Sammatint. 5, Hki; puhe L.Väyrynen-Si; kahvit ja seurat. klo 19 Körttikodin seurat. to 14.3. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink. 5, Hki. su 17.3. klo 10 kirkkopyhä Karjalohjan kko, Keskust. 30; seurat Lasikirkossa. klo 15 Hyvinkään kko yläsali, Hämeenk. 16. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent. 2, Espoon kesk. klo 17 syliseurat lapsiperheille (ja muillekin) Seuratuvalla, Salomonk. 17D, 2.krs; mm. S.Korkalainen, L.Väyrynen-Si. klo 18 Järvenpään Kirkonkulma, Kirkkot. 6. ke 20.3. klo 19 Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. la 23.3. klo 12-20 Jaakko Elenius -seminaari Turun kr. Opisto. su 24.3. klo 10 kirkkopyhä Kallion kko, It. Papink. 2, Hki; saarna V-M Hynninen, av. Herännäisnuorten kuoro; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3, Vantaa, kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Kauniaisten kko, Kavallint. 3; saarna M. Mäkinen. Kahvit ja veisuut. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot. 34, kahvit ja seurat; saarna K. P. Kinnunen. klo 10 kirkkopyhä Lohjan P. Laurin kko, Sibeliuksenk. 1, seurat srk-kesk. klo 11 kirkkopyhä Vuosaaren kko, Satamasaarent. 7, Hki; saarna K. Hildén, kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Hakunilan kko, Hakunilant. 48, Vantaa. Kahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J. Forssellin k.18, Loviisa. HUOM pvm muuttunut! ti 26.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17D, 2. krs; ”Arvaa ellet tiedä”, siioninvirsivisa; A.Rintala. ke 27.3. klo 19 Körttikodin seurat. pe 29.3. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44A (Tapaninkylä), Hki. su 31.3. klo 17 ”Armo arjessa” – veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17D (Autotalo, Kamppi).

Tuomasmessu

Mikael agricolan kirkko › TehTaankaTu 23, helsinki › raTikka 1,2,3 ja bussiT 14,18,21

ELVISTÄ JA RUKOUSTA HERÄNNÄISSEURAT

Kotisiivousta yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

tuomasmessu.fi

joka keskiviikko klo 13–14.15

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

BREMERIN KIVI Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

• maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kiinteistövälitystä Janinan Kotihoito 046 922 2000

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä? Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi. Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Seniorilo Oy

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Koti- ja hoivapalvelua sinulle Kauppa, ulkoilu, avustaminen yms. 0405466326 sari@palvelusroos.fi

Jalkahoidot 50 € kotikäyntinä Helsingin alueella.

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Puh 040-154 7607

Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€ 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€

Hinta alk. 65€

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Ada Tikka

T A K U U T Y Ö

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous! Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Hammashoitoa

Kivuton hampaan poisto

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä)

Lakipalveluja Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Leikkaa talteen

Palveluja tarjotaan

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ehdolla eduskuntaan?

30 % Annamme vaali-ilmoituksille

hinta-alennuksen.

Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme. Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

20 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Kohtuullinen elämä ei tarkoita kurjuutta KUN IHMISIÄ tarkoitushakuisesti pelotellaan ilmastotoimien seurauksista, unohtuu, että moni eläkeikäinen elää jo valmiiksi kohtuullisella tasolla. He ovat myös eläneet valtaosan elämästään aikana, jolloin lomalentely ei ollut tavallista, ruokahävikkiä vältettiin, vaatteita korjattiin ja tavaroita ostettiin harkiten. Suurten ikäluokkien edustajilla olisikin sanansa sanottavana elämäntapamuutoksiin, joita kansalaisilta odotetaan ilmastonmuutoksessa. Eläkeikäiset voisivat kertoa muutosta pelkääville, ettei 1950-, 1960ja 1970-lukujen arki ollut kurjuuden maksimointia. Mutta elämä voi tulevaisuudessa olla sellaista, jos nyt ei ryhdytä riittäviin toimiin. Suurimpia muutoksia kaivataankin nyt niihin asioihin, joihin yksittäinen ihminen ei voi vaikuttaa, esimerkiksi energia- ja metsäpolitiikkaan ja rakentamiseen. Me kaikki voimme vaatia päättäjiltä, että suurimmat saastuttajat asetetaan vastuuseen. Ilmastonmuutosta ei torjuta syyllistämällä yksittäisiä kansalaisia.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? FELIX KÄSTLE/DPA − LEHTIKUVA

KIITOS ARTIKKELISTANNE muunsukupuolisesta ”Artusta” (K&k 28.2.). Olen itse muunsukupuolinen, jo reilusti keski-ikäinen ihminen. Olen saanut seurakunnan työntekijöiltä täällä Helsingissä suvaitsevaa ja ennakkoluulotonta kohtelua. Olen tavallinen ihminen muiden joukossa sellaisena kuin olen. Oman seurakuntani diakoniatyöntekijöiden sekä kahviloiden tapaamisissa minut on otettu vastaan ilman sen kummempaa ihmettelyä (ainakaan itse en ole sitä huomannut!). Jos joku yksittäinen seurakuntalainen on mielessään jotakin ihmetellyt, se ei ole minulle välittynyt. Meitä muunsukupuolisia, transihmisiä ja muita, kuulunee paljonkin ev.lut. kirkkoon täällä pääkaupunkiseudulla. Kiitos saamastani kohtaamisesta! Tavallisena ihmisenä.

Lehtisaaren tyhjistä tonteista neuvotellaan

Anita Savioja vs. yhtymän johtaja Vantaan seurakunnat

Päätöksenteko on ollut sekavaa TÄLLÄ PALSTALLA on keskusteltu Helsingin seurakuntayhtymän toiminnasta Lehtisaaren maanvuokrien korotuksen yhteydessä. Vuokran-

Terhomatti Hämeenkorpi

Minut otettiin hyvin vastaan seurakunnassa

Iina Soininen

MEKKERI ANNER kirjoitti Lehtisaaren tonttien vuokrista (K&k 28.2.). Vantaan seurakunnat ovat neuvotelleet Helsingin Lehtisaaressa sijaitsevien asunto-tonttien vuokrien korottamisesta viime vuodet, sillä vuokrat ovat jääneet 1960-luvun tasolle. Sopimukseen vuokrien tasosta ei olla lukuisista yrityksistä huolimatta päästy. Lehtisaarelaiset haastoivat Vantaan seurakunnat oikeuteen vuoden 2017 lopussa. Sopimusta on yritetty saada aikaan myös sovittelemalla vuoden 2018 aikana. Vantaan seurakunnissa olemme pahoillamme tilanteen pitkittymisestä. Ymmärrämme, että vuokrien korotukset voivat inhimillisesti katsottuna silti olla suuret. Vantaan seurakunnat eivät kuitenkaan voi kohdella eriarvoisesti eri alueilla asuvia vuokralaisiaan. Väite kymmenistä tyhjillään olevista asunnoista on virheellinen. Vantaan seurakuntayhtymällä oli helmikuussa Lehtisaaressa ainoastaan kaksi vuokraamatonta asuntoa, ja toisesta on olemassa alustava varaus. Lehtisaaren rakentamattomien tonttien osalta tonttien vuokraneuvottelut ovat meneillään. Tontin ovat rakentamiskelpoisia vasta vuoden 2019 lopulla. Neuvottelut tyhjien tonttien vuokraamisesta eivät liity mitenkään meneillään olevien rakennettujen tonttien vuokraneuvotteluihin.

tautuneet, haluavatko tulijat asettua elämään maassa maan tavalla vai vaativatko he itselleen erioikeuksia. Kerran sisään tuotu monikulttuurisuus on todellisuutta – sitä ei voi pyyhkiä pois, kuten Pauli Juusela totesi verkkokolumnissaan (www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot 20.2.). Tulosten kanssa on elettävä, olivatpa ne kuinka tuhoisia tahansa.

Reija tavallinen seurakuntalainen

Lisää kristillistä sisältöä Tuhkakeskiviikkoa, 6. maaliskuuta, juhlistettiin muutenkin kuin otsaan piirretyllä tuhkaristillä. Esimerkiksi Etelä-Saksassa päivän kunniaksi kylpyyn pääsivät kukkarot. Friedrichshafenin kaupungissa Baden-WÜrttembergin osavaltiossa niin kutsutut pilasurijat juhlistivat siirtymää karnevaali- tai laskiaisajasta 40 päivän paastoon. Herraskaisesti pukeutuneet surijat nähtiin muun muassa lähteellä, jossa karnevaalikautena tyhjentyneet lompakot pestiin.

korotukset eivät ole ikinä mukavia, ja seurakuntayhtymän olisi pitänyt menneiden vuosikymmenten mittaan huolehtia tasaisesti, että vuokrat pysyisivät jotakuinkin samalla tasolla kaupungin perimien vuokrien kanssa. Kirkkovaltuuston jäsenenä ymmärrän pitkälti päätösprosessin avoimuutta ja linjakkuutta kohtaan esitettyä kritiikkiä. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä olen tottunut selkeämpään päätöksentekoon kuin mitä olen muissakin asioissa nähnyt yhtymässä. Esimerkiksi Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston kokouksesta joulukuussa 2018 minulle jäi sekava kuva Lehtisaari-asian käsittelystä salissa. Jätinkin pöytäkirjaan eriävän mielipiteen, koska en lopulta tiennyt salissa tehtyjen muutosesitysten jälkeen, mitä oltiin päättämässä. Asia olisi ollut parempi palauttaa silloin uuteen valmisteluun ja tuoda vaalien jälkeen uuden kirkkovaltuuston päätettäväksi. Seurakuntayhtymän koko päätöksentekoa on kehitettävä selkeämmäksi ja avoimemmaksi nyt alkaneella vaalikaudella. Ville Jalovaara yhteisen kirkkovaltuuston jäsen kaupunginvaltuutettu

Monikulttuurisuus ei ole pelkkää auvoa MONIKULTTUURISUUS ON muutakin kuin pizzaa, kirjavia kansallispukuja ja eksoottista musiikkia. Se on tavoiltaan ja kulttuuriltaan erilaisia yhteisöjä samojen rajojen sisällä. Se voi olla rikkautta ja vuorovaikutusta, mutta se on myös riskejä. Muistamme Jugoslavian, jota pidettiin sosialistimaista vapaamielisimpänä. Kuitenkin kävi niin, että kun Titon ote herposi, koko maa suistui verisiin konflikteihin. Pahiten joutuivat kärsimään alueet, joiden väestöryhmät olivat eniten toisiinsa lomittuneita, esimerkiksi Bosnia. Kulttuurien vuorovaikutus on jotakin muuta kuin monikulttuurisuus. Vaikutteiden ottaminen toisista kulttuureista on jotakin muuta kuin monikulttuurisuus. Kaupankäynti on jotakin muuta kuin monikulttuurisuus. Ennen kuin lähdemme sokeasti ihailemaan monikulttuurisuutta itseisarvona, meidän kannattaa muistaa riskit. On mietittävä, kuinka hyvin kulttuurit sopeutuvat ja integroituvat toisiinsa, jakavatko ne riittävässä määrin samoja arvoja, kuinka konfliktialttiiksi erilaiset yhdistelmät ovat osoit-

OLEN 62-VUOTIAS hyvin sairas mies. Haluaisin lukea lehdestämme mieluummin uskoani vahvistavia kuin uskoani kyseenalaistavia artikkeleitä. Olen pitänyt lehteä kristillisenä enkä jonkin sortin yleisfoorumina. Ilkka Tammikallio vielä uskovainen

Löysät pois eduskunnasta KANSANEDUSTAJA JUHANA Vartiainen (kok) on uutuuskirjassaan sitä mieltä, että vapaa-aika on liian halpaa. Ekonomille kyllä sopisi, että koko ihmiselämä on yhtä mittatikkuilua tehostamisineen, jopa vapaa-aikakin. Jospa kansanedustajat aloittaisivat tehostelun ihan siitä omasta laitoksestaan. Huomiota voisi kiinnittää seuraaviin asioihin: pitkät lomat, kulukorvaukset, torkkupeitot, palkkioiden nostot, oman työajan seuranta, asumiskorvaukset ja ”ilmaiset” ateriat. Jos oma pesä on moitteeton eikä ylilyöntejä esiinny, voi puhtaalla omallatunnolla neuvoa alamaisiaan. Nyt ei neuvonta oikein kolahtanut. Tuomo Paloheinä Helsinki

Mielipiteitä verkossa MIELIPITEITÄ VOI lukea verkossakin: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Myös kantaa voi ottaa verkkolomakkeella. Liitä kirjoituksiin nimesi ja osoitteesi.