Kirkko ja kaupunki 2019 06 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

28.3.2019 kirkkojakaupunki.fi

A4 Nuoret naiset ottavat etäisyyttä perinteiseen uskonnollisuuteen A6 Yhdeksänkymppisten kerhossa käy kiitollisia ihmisiä

Aurinkorannikko houkuttelee perheitä

Mandi muutti Espanjaan B 1

ENGLANTILAINEN MYSTIKKO JULIANA NORWICHLAINEN (1342–N.1416)

”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” toistui taukoamatta. Ajattelin äitiäni, muistelin lapsuuttani. Ajattelin seurakunnan päiväkerhossa askartelemaani enkelinkuvaa, jonka äiti oli kiinnittänyt sinitarralla sänkyni viereen. KARO HÄMÄLÄINEN KERTOO ULTRAJUOKSUKOKEMUKSESTAAN KIRJASSAAN MIKSI JUOKSEN (OTAVA 2019)

Iankaikkisesti

Niin langetessamme kuin jälleen noustes samme meitä jatkuvasti varjelee sama rakkaus. Sillä Jumalan silmissä me emme lankea, omissa silmissämme emme pysy pystyssä, ja molemmat seikat ovat totta.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019 Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. PSALMI 91:11–12

Rukous

Pääkirjoitus

KATRISAARELA

Pitääkö Raamatun tutkimusta pimittää tyhmältä kansalta? PARI VIIKKOA sitten tuli kuluneeksi tasan viisikymmentä vuotta siitä, kun nuori pappi Terho Pursiainen päiväsi esipuheen pieneen kirjaansa, jolla oli kovin provosoiva nimi: Uusin testamentti. Pursiainen kirjoitti, että kirjassa mainitut asiat olivat enimmäkseen tuttuja Suomen kirkon papeille. Ne liittyivät lähinnä raamatuntutkimukseen. ”Kun IHMISTEN niitä ei ole saatettu muiden kuin pappien TASAVERTAISUUS EI tietoon, oli tämä kirja kirjoitettava”, hän totesi. OLLUT RAAMATUN Pursiaisen mukaan kirkossa haluttiin KIRJOITTAJIEN salata tieteellisen tutkimuksen tuloksia YHTEISKUNNISSA yksinkertaisena pidetyltä kansalta. IHANNE EIKÄ

”

KIRKON RAAMATUNTULKINTA ei Nissisen ja Vähäkankaan mielestä ota vakavasti sitä, millaista tietoa teologinen, historiallinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus on tuottanut avioliitosta, sukupuolentulkinnasta ja yhteiskunnan rakenteista. Esimerkiksi ihmisten tasavertaisuus ei ollut Raamatun kirjoittajien yhteiskunnissa sen paremmin ihanne kuin käytäntökään. Jo tämän tiedon luulisi vaikuttavan siihen, miten Raamattua tulkitaan nykyisessä tasa-arvoa korostavassa yhteiskunnassa. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

KÄYTÄNTÖ.

kirkkojakaupunki.fi Piispa Teemun teesit

MARI AARNIO

TILANNE EI ole viidessäkymmenessä vuodessa juuri muuttunut. Tieteellisen raamatuntutkimuksen anti ei tunnu kelpaavan kirkolle vieläkään. Viimeksi asiaan kiinnittivät huomiota professori Martti Nissinen ja tohtori Päivi Vähäkangas aikakauslehti Vartijaan kirjoittamassaan artikkelissa. Siinä he käyvät läpi kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietinnön kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta. Tutkijat pitävät mietinnön raamattuargumentteja ohuina ja vähäisinä: Raamattu alistetaan pelkäksi opillisen auktoriteetin työkaluksi. Nykyisten ja Raamatun aikaisten parisuhteiden vertaaminen toisiinsa vaatisi vakavaa tulkinnallista työtä. Pelkkä Raamatun jakeiden siteeraileminen ei riitä.

Kiitos, että otit pimeän pois päältäni ja annat taas tämän ihmeen: valo kasvaa, tunteja on enemmän. Näen likaiset ikkunat, uuvahtaneet viherkasvit ja elämässäni paljon sotkuista ja keskeneräistä. Kiitos, etten tässä kevättoivossa muista niitä kovin paljon murehtia.

Uudessa videosar jassa piispa Tee mu Laajasalo ker too teesejään kuin Martti Luther kon sanaan! Katso so messa tai osoittees sa kirkkojakaupun ki.fi/teemunteesit.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 28.3.2019

numero 6

Seuraava lehti ilmestyy 11.4. KANNEN KUVA: CHUS ALONSO

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

”

OLEMME SIUNATTUJA SAADESSAMME ASUTTAA MAAN KALTAISTA PLANEETTAA. CARLA KÄYHTY

”Todellakin aion äänestää” Carla Käyhty, 20, opiskelee laulua, hankkii ansioita siivoamalla ja valmistautuu pääsykokeisiin. Hän äänestää ensi kertaa eduskuntavaaleissa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JOONAS BRANDT

Eduskuntavaalit ja eurovaalit ovat tulossa. Aiotko äänestää? – Todellakin. Äänestäminen on hieno mahdollisuus vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan ja myös Euroopan asioihin. Kiinnostus äänestämiseen heräsi yläasteen yhteiskuntaopin tunneilla. Politiikkaa tulee seurattua jonkin verran sekä paperilehdestä että verkkolehdistä. Lehtiä luen päivittäin. – Olen opintojen ohella hankkinut ansioita siivoamalla. Kun siivoojan työt loppuvat, minut on palkattu vaalitoimitsijaksi sekä eduskunta- että eurovaalien ennakkoäänestyksiin.

poja ovat myös erilaiset tempaukset ja mielenosoitukset.

Viime kuntavaaleissa vain vajaa kolmannes alle 25-vuotiasta äänesti. Miksi? – Ehkä moni nuori ajattelee, että yhdellä äänellä ei ole merkitystä. Se on väärin ajateltu, sillä yksittäiset äänet ovat yhdessä paljon. – Äänestäminen on yksi tapa vaikuttaa. Sen lisäksi voi tehdä muutakin. Itse olen kirjoittanut mielipidekirjoituksia lehtiin. Sosiaalisessa mediassa pystyy myös levittämään mielipiteitä. Hyviä ta-

Miksi juuri nuo asiat ovat sinulle tärkeitä? – Tykkään käydä patikkaretkillä. Luonto on elämän perusta. Olemme siunattuja saadessamme asuttaa maan kaltaista planeettaa, joten velvollisuutemme on huolehtia siitä. Haluaisin, että tulevat sukupolvet voivat kasvaa turvallisessa ja monimuotoisessa maailmassa. Olen huolissani ilmastonmuutoksesta. Pyöräily on ekologinen tapa liikkua ja osa elämänfilosofiaani. Kuten elämässä,

3 4

Millaiset asiat vaikuttavat äänestyspäätökseesi? – Minulle tärkeitä asioita ovat luonnon kunnioittaminen, biodiversiteetin suojelu ja ilmastomuutos. Tämän lisäksi olennaisia asioita ovat koulutus, sukupuolten välinen tasa-arvo ja tuloerojen kaventaminen. Olen seurannut myös keskustelua vanhustenhoidosta. Minusta jokainen ihminen on arvokas ja ansaitsee hyvää huolenpitoa.

pyöräilyssä raskaampia osuuksia seuraa helpompi osuus. Tärkeintä on mennä eteenpäin. – Opiskelen laulua Helsingin evankelisessa opistossa ja valmistaudun neljän musiikkioppilaitoksen pääsykokeisiin. Koulutuksella on merkittävä yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Se tukee laajan maailmankatsomuksen ja ryhmä- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Kaikilla sukupuolilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet uraan ja siinä etenemiseen. Oikeudenmukaisuus ja vähemmistöjen puolustaminen ovat minuun sisäänrakennettuja asioita.

Millainen on iltarukouksesi? – Pitkän päivän jälkeen haluan olla virikkeettömässä ympäristössä varsinkin, kun olen muuttanut suhteellisen harvaan asutulta omakotialueelta pääkaupunkiseudulle kerrostalokämppään. Sammutan valot ja olen vain hiljaisuudessa. Välillä syön myös iltapuuroni pimeässä. ■ Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on 3.–9.4. ja vaalipäivä 14.4. Europarlamentin vaalien ennakkoäänestys on 15.–21.5. ja vaalipäivä 26.5.

4 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

ESKO JÄMSÄ

Suunnistaessaan Mari-Torri Tuominen elää läpi koko tunteiden kirjon. Hän voi kokea pyhän läsnäoloa tai pudota suohon. Kunniamaininnalla palkittu kuva on lenkkipolulta Malminkartanosta. Esko Jämsän ottama kuva julkaistiin Kirkko ja kaupungissa lokakuussa 2018.

Kirkko ja kaupungille otettu kuva palkittiin Vuoden parhaat lehtikuvat palkittiin 18.3. Suomen Kuvajournalistit valitsi Vuoden lehtikuvaksi Joonas Brandtin Helsingin Sanomille ottaman kuvan Malmin rippileiriltä. Esko Jämsän ottama kuva suunnistusta harrastavasta Mari Torri-Tuomisesta palkittiin kunniamaininnalla. Kuva on otettu Kirkko ja kaupungin Harras hetki -sarjan juttuun. Jämsä on kuvannut pitkään Kirkko ja kaupungille. Brandt on uusi kuvaaja Kirkko ja kaupungin kuvaajien joukossa.

Tuomiokirkon ja Kallion valot sammuvat Uuden turvallisuustutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta helsinkiläisistä on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien helsinkiläisten osuus on noussut kolmessa vuodessa yli 10 prosenttiyksikköä. Lauantaina 30.3. vietetään Maailman luonnonsäätiön WWF:n Earth Houria, joka näyttää valomerkin ilmaston puolesta. Helsingissä Tuomiokirkon ja Kallion kirkon ulkovalaistukset sammutetaan tapahtuman ajaksi kello 20.30–21.30.

Hätäapua Mosambikin hirmumyrskyn uhreille Kirkon Ulkomaanapu kanavoi katastrofirahastostaan 50 000 euroa Mosambikiin ja Zimbabween yhteistyökumppaninsa Kirkkojen katastrofirahaston ACT-allianssin ja paikallisten apujärjestöjen kautta. Hätäapu, joka sisältää muun muassa puhdasta vettä, ruokaa ja hygienia- ja keittiötarvikkeita, kohdennetaan 5 000 kotitaloudelle Mosambikissa, erityisesti naisille, lapsille, vanhuksille ja sairaille, sekä perheille Zimbabwessa. Hirmumyrsky Idai iski viikko sitten 177 kilometrin tuntinopeudella maahan Mosambikin satamakaupungin Beiran läheisyydessä ja aiheutti alueella valtavaa tuhoa. Myös MAF Suomi eli Lähetyslentäjät auttaa katastrofin uhreja lennoillaan. Lue lisää: Kirkkojakaupunki.fi.

Porvoon piispanvaalissa toinen kierros Bo-Göran Åstrand ja Sixten Ekstrand etenivät toiselle vaalikierrokselle Porvoon piispanvaalissa. Äänet jakautuivat seuraavasti: kirkkoherra Harry Sanfrid Backström sai 107 ääntä, toimittaja ja pappi Lisa Enckell 151 ääntä, kirkkoherra Bo-Göran Åstrand 198 ääntä sekä johtaja Sixten Ekstrand 188 ääntä. Toinen kierros on 10.4.

Nuoret naiset etsivät hengellisyyttä ilman kirkkoa

Nuoret naiset luopuvat joukoittain uskosta Jumalaan. Samaan aikaan heidän kiinnostuksensa hengellisyyteen lisääntyy, kertoo uusi tutkimus. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA MAIJA SAARI

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

helmikuussa tehdyssä Kirkon tutkimuskeskuksen kastekyselyssä. Kyselyyn vastasivat 0–6-vuotiaiden lasten vanhemmat, joiden keski-ikä oli 35 vuotta. LAPSEN KASTAMATTA jättäminen yleistyy perheissä, joissa vanhemmat tai toinen vanhemmista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Kastamattomuuden yleisin syy on se, että lapselle halutaan antaa mahdollisuus päättää myöhemmin itse kasteesta. Helsingissä asuvat kirkon jäsenet jättävät lapsensa kastamatta todennäköisemmin kuin muualla asuvat. Kyselyyn vastanneet naiset päätyivät miehiä harvemmin kastamaan lapsensa. Merkittäväksi perusteluksi kastamattomuudelle nousi se, että vastaaja ei pidä itseään uskovaisena (55 %) tai hänellä on ohut side kirkkoon (47 %). Puolet vastaajista sanoi puolison vaikuttaneen siihen, että lasta ei kasteta. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kiinnittää huomiota siihen, että enää hieman yli puolet (56 prosenttia) vastaajista pitää uskonnollista seremoniaa lapsen syntymän yhteydessä tärkeänä. – Kun kastetta tärkeänä pitävien vanhempien osuus laskee tietyn rajan alle, seurauksena voi olla kasteiden määrän nopea luisuminen. Ruotsissa lapsen kastamatta jättäminen lähti selkeästi kiihtymään, kun noin kolmannes jätti lapsensa kastamatta. Suomessa ollaan nyt siinä pisteessä, Salomäki sanoo. Suomessa kastettujen osuus syntyneistä lapsista on vähentynyt 16 vuodessa yli viidenneksen. Vuonna 2017 suomalaisista lapsista kastettiin 67,1 prosenttia.

USKONNOSTA ETÄÄNTYNEIDEN ohella yhä useampi nuori aikuinen kuuluu ryhmään, joka ei noudata mitään uskontoa, mutta pitää silti itseään hengellisinä ihmisinä. Moraali- ja arvokysymykset vaikuttavat merkittävästi nuorten uskontosuhteeseen. Jos vastaaja hyväksyi samaa sukupuolta olevien parisuhteet, hänellä oli muihin ikäluokkiin verrattuna lähes kaksinkertainen todennäköisyys kuulua hengellisten mutta uskonnosta etääntyneiden ryhmään. Etääntymisestä huolimatta kiinnostus uskontoa kohtaan ei näytä heikentyneen nuorimmissa ikäryhmissä. 15–24-vuotiaista yli viidesosa (22 prosenttia) ilmoitti, että heillä on ollut elämässään käännekohta, jolloin he HELSINGISSÄ ASUVA ovat omistautuneet uuLAPSI JÄÄ USEIN della tavalla uskonnolKASTAMATTA. le. Nuorista naisista näin kertoi 28 prosenttia, kun vastaava luku kaikista suomalaisista oli 17 prosenttia.

”

KRISTILLISEEN uskoontuloon liitetystä uudestisyntymiskokemuksesta todistaa entistä harvempi nuori nainen. Kun keskimäärin vajaa kymmenesosa (8 prosenttia) suomalaisista ilmoitti jossain vaiheessa elämäänsä omistautuneensa Kristukselle, alle 35-vuotiaista naisista näin kertoi tehneensä vain neljä prosenttia. Sen sijaan 15–24-vuotiaiden miesten ryhmässä keskimääräistä useampi, noin 11 prosenttia vastaajista, ilmoitti omistautuneensa Kristukselle. Vuosittain tehtävän kansainvälisen ISSP-kyselyn (International Social Survey Programme) Suomea koskeva osuus kerättiin syys–joulukuussa 2018. Kyselytutkimukseen vastasi 1229 15–74-vuotiasta suomalaista. Samansuuntaisesta kehityksestä näkyy viitteitä myös tämän vuoden

KYSELYTUTKIMUSTEN TULOKSET kertovat, että nuorten ikäluokkien suhde uskontoon on yhä herkkäliikkeisempi, ja siihen vaikuttavat aikaisempaa enemmän yksilön omat arvostukset ja elämäntilanne. Y-sukupolveen kuuluvat 25–34-vuotiaat ovat kasvaneet nettiaikaan ja voimakkaasti yksilöllisyyttä korostavaan kulttuuriin. He ovat myös kohdanneet niukkuuden, jossa omat tulot eivät kasva suuremmiksi kuin edellisellä sukupolvella. Kimmo Ketolan mukaan nämä tekijät selittävät, miksi nuoret aikuiset kokevat epäluuloa yhteiskunnan instituutioita kohtaan. Samasta suunnasta löytyy selitys myös nuorten naisten uskontokrittisyydelle. – Y-sukupolvi sekä joutuu luottamaan että haluaa luottaa omiin kokemuksiinsa. Tämä näkyy uskonnollisena liikkuvuutena, Ketola sanoo. – Kun yhtälöön lisätään se, että kirkko on ollut näkyvästi esillä avioliittolain muutoksen vuoksi ja suurin osa nuorista naisista hyväksyy samaa sukupuolta olevien avioliitot, ristiriita heijastuu suoraan kirkkosuhteeseen.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

lle 35-vuotiaiden suomalaisten suhde uskontoon on voimakkaassa muutoksessa. Erityisen selkeästi muutos näkyy 25–34-vuotiailla eli niin kutsutussa Y-sukupolvessa. Tieto on peräisin suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta tuoreesta kyselytutkimuksesta. 25–34-vuotiaista naisista 29 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia kertoi luopuneensa uskosta Jumalaan. Ikäryhmään kuuluvista naisista ja miehistä kahdeksan prosenttia ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan. Jumalauskosta luopuneiden suuri osuus kertoo nopeasta maallistumisesta. Erityisesti nuorten naisten keskuudessa on kuitenkin nähtävissä myös lisääntynyttä kiinnostusta hengellisiin ja henkisiin asioihin. – Naiset ovat kyselytutkimusten mukaan miehiä uskonnollisempia. Tästä aineistosta näkyy kuitenkin aiempaa selvemmin, että nuorempiin ikäryhmiin kuuluvat naiset ottavat etäisyyttä perinteiseksi miellettyyn uskonnollisuuteen, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola sanoo.

Haluatko kuulla palvelusetelistä? Esittelykierros ja luento Saga Käpylinnassa ke 3.4.2019 17

Lämpimästi tervetuloa kuulemaan luentoa palvelusetelistä, tuista ja vähennyksistä sekä miten niitä voi hyödyntää Saga Käpylinnassa asuessaan. Ennen luennon alkua tutustumme yhdessä Sagan korkeatasoisiin hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluihin sekä kauniiseen palvelutaloomme. Saga Käpylinna tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille Helsingin Oulunkylässä. Esitepyynnöt, yksityiset esittelyt ja tilapäiset asunnot: Tuula Korhonen | puh. 040 6719 813 tuula.korhonen@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

6 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Elämänilon kerho Munkkivuoren kirkolla kokoontuu keskustelukerho, jossa on erityisen valoisa ja hauska tunnelma. Se onkin sallittu vain yli 90-vuotiaille. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

yt on kyllä sen näköistä porukkaa, että tekisi mieli kysyä paperit! Munkkivuoren seurakuntasalissa kerran kuukaudessa kokoontuvan keskustelukerhon ikäraja on 90 vuotta, mutta pöydän ympärille saapuu niin skarpin, ryhdikkään ja siloposkisen näköistä porukkaa, että alkaa vähän epäilyttää. Ehkä syytä onkin: Helga Niitamo myöntää, että kun hän tuli keskustelukerhoon ensimmäistä kertaa, hän ei ollut vielä täyttänyt yhdeksääkymmentä. Muut kerholaiset epäilevät erityisesti Eino Papinniemen ikää. Papinniemi nimittäin kertoo, että on nyt jättänyt metsästyksen ja golfin, mutta käy yhä lähes päivittäin kävelylenkillä, joskus yksin, joskus ”naapuriportaan papparaisen” kanssa. Mutta ei, ei hänkään ole liian nuori tähän seurueeseen. Tänä vuonna täyteen tulee 92 vuotta.

Alkuhartauden jälkeen juodaan kahvit. Diakonissa Leena Leppilahti (oikealla vihreässä puserossa ja punaisessa jakussa) on kerhon vetäjä.

YHDEKSÄNKYMPPISTEN keskustelukerho on kokoontunut Munkkivuoren kirkolla vuodesta 2014. Luonnollisesti porukka on vähän vaihtunut, mutta alusta saakka mukana ovat olleet Munkkiniemen seurakunnan diakonissa Leena Leppilahti, vapaaehtoistyöntekijä Leena Pietinen ja kerhon vanhin kävijä, nyt 95-vuotias Ilona Halonen. On oikeastaan hänen ansiotaan, että kerho on olemassa. – Olin kerran yksin kävelyllä ja pysähdyin kirkon tienoilla. Aloin miettiä, kuinka moni yhdeksänkymppinen silläkin hetkellä istui yksin kotona. Otin yhteyttä seurakunnan diakonissaan, että yhdeksänkymppisille pitäisi olla oma kerho, Halonen kertoo. Munkkiniemen peruspiirin alueella, johon kuuluu 18 029 asukasta, yli 90-vuotiaita on tällä hetkellä 346. Kerholaiset tulevat paikalle kävellen, tai jos tarve vaatii, kimppataksilla, jonka Leena Leppilahti järjestää tapaamisviikolla. Kokoontumiset alkavat

pienellä hartaushetkellä. Sen jälkeen kahvitellaan ja jutellaan. – Aika paljon on puhuttu sotavuosista. Kerhossa jutellaan myös lapsuuden asioista ja työelämästä. Sairauksista kerhossa ei juurikaan puhuta, Leppilahti sanoo. PÄIVÄ VAIN ja hetki kerrallansa sekä Kiitos sulle Jumalani – alkuhartauden virret kieltämättä sopivat tälle porukalle.

”

AIKA KULUU NOPEASTI. PÄIVÄT, VIIKOT JA VUODET MENEVÄT ENTISTÄ NOPEAMMIN. EINO PAPINNIEMI

Sitten juodaan kahvia ja vaihdetaan kuulumisia. Nyt kun kerhossa on muutama ylimääräinen vieras, osa haluaa kertoa vähän enemmän elämästään. Ihan päivänkohtaisia kuulumisiakin jaetaan. – Sulatin tänään pakastimen, koska ajattelin, että voi olla viimeisiä kunnon pakkaspäiviä tänä talvena, Marjatta Lahtinen kertoo. Lahtinen on ollut mukana Merimieskirkkopiirissä ja järjestänyt kirkkokahveja. – Minulla on ollut taipumuksena löytää ihmisiä, joita olen voinut auttaa, hän sanoo. Kirkkokahvijärjestelyistä hän on nyt luopunut, koska ei tohdi enää yli yhdeksänkymppisenä mennä mukaan. Apua, vieläkö tuossa iässäkin pitää miettiä, mitä muut ajattelevat? Eikö silloin kannattaisi tehdä juuri sitä, mitä huvittaa? – No juu, mutta kun ei enää pysty kaikkeen, Lahtinen vastaa.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Merkityksellistä elämää

Etsitkö hyvän arjen kotia? Wilhelmiina tarjoaa ammattitaitoista hoitoa ikääntyville heidän omaa rauhaansa ja tottumuksiaan kunnioittavassa yhteisössä. Meillä jokainen saa nauttia merkityksellisestä arjesta ja elää omanlaistansa elämää. Eino Papinniemi, Ilona Halonen, Gun Järnström ja Marjatta Lahtinen vaihtavat kuulumisia.

Poimintoja läheisten antamista palautteista Wilhelmiinalle: “Olen voinut turvallisin mielin jättää läheiseni Wilhelmiinaan. Ja siellä on mukava käydä.” “Wilhelmiina on edistyksellinen, hyvä, lämmin hoivakoti. Asukkaat viihtyvät ja te pidätte heistä hyvää huolta. Erityisesti Te annatte yksilöllistä hoivapalvelua, huomioden asukkaan eri elämäntilanteet.”

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Wilhelmiinaan! Sovi tutustumiskäynti soittamalla asiakkuuspäällikkö Heidi Moisiolle, puh. 050 577 1666 tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen wilhelmiina@wilhelmiina.fi Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi www.wilhelmiina.fi Helga Niitamon ja Eino Papinniemen mukaan yhdeksänkymppiset puhuvat keskenään ainakin harrastuksista.

Sunnuntai 7.4. klo 17

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Muut tuntuvat tietävän, mistä hän puhuu. – Minulta ovat jääneet iän myötä pois käsityöt, Helga Niitamo sanoo. Ei täällä silti surkutella. Ehkä se on osa pitkän iän salaisuutta. – Usein mietin, miten minun elämäni onkin mennyt näin hyvin. Tunnen syvää kiitollisuutta, Ilona Halonen toteaa. PUHEENAIHEET RISTEILEVÄT. Välillä puhutaan kävelyn merkityksestä terveydelle. Hetken päästä pohditaan, olisiko brunssille mitään parempaa ja suomenkielisempää sanaa. Helga Niitamo haluaa lukea muille kirjeen, jonka sai äidiltään vuonna 1948, vähän sen jälkeen, kun oli muuttanut Helsinkiin opiskelemaan. Se herättää muissakin muistoja. Enää ei kukaan taida kirjoittaa noin kauniita ja pitkiä kirjeitä. Helga Niitamo ja Eino Papinniemi toteavat, että kun yhdeksänkymppiset tapaavat, he palaavat mielellään muistoihin.

Harrastukset ovat yksi vakiopuheenaihe. Niitamo on entinen äidinkielenopettaja ja lukee yhä paljon, vaikka sitten suurennuslasin kanssa. Papinniemi harrastaa liikuntaa, ja ostarilla käydessään hän tapaa usein jonkun tutun kasvon. Välillä hän katsoo televisiota. Lukeminen on vähän jäänyt, mutta Aku Ankka hänelle tulee yhä. Lopuksi on pakko kysyä, miltä tuntuu olla yhdeksänkymppinen ja miten aika nykyään kuluu. – Ei sitä ikää tule ajatelleeksi. Yhtä hyvin voisin olla kahdeksankymppinen, Helga Niitamo kuvailee. – Aika kuluu nopeasti. Päivät, viikot ja vuodet menevät entistä nopeammin, Papinniemi sanoo. – Nopeasti. Niin minustakin, Niitamo säestää. ■

Millaista on olla yhdeksänkymppinen? Katso video yhdeksänkymppisten kerhosta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Yhdeksänkymppinen ei ole harvinaisuus Vuoden 2017 lopulla 90–99-vuotiaita oli Suomessa 48 520 ja 100 vuotta täyttäneitä 854. Pitkäikäisiä naisia oli huomattavasti enemmän kuin miehiä. Yhdeksänkymppisten määrän kasvu näkyy myös ajokorttitilastoissa. Vuoden 2019 alussa noin 4 600:lla yli 90-vuotiaalla oli ajokortti. Määrä on yli kymmenkertaistunut viidessä vuodessa.

Artistivieraana Jukka

TÖÖLÖN SEURAKUNTA

Takalo

8 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Rene Långström alkoi käyttää huumeita 12-vuotiaana. Nuorten Vamoksessa hän on saanut elämäänsä uusille raiteille.

Vamos, Breikki ja Al-amal tuovat toivoa Renelle ja tuhansille muille Helsingin diakonissalaitos auttaa elämänsä suuntaa etsiviä nuoria, huumevieroituksessa olevia opiaattiriippuvaisia ja paperittomiksi joutuneita maahanmuuttajia.

ene Långström, 30, käytti vielä puolitoista vuotta sitten huumeita, ja oli käyttänyt jo 16 vuoden ajan. Långströmin koulunkäynti loppui peruskoulun kuudennella luokalla. Hän vietti nuoruutensa klubeilla Tukholmassa. Långström sanoo olevansa ”erityisen vihattu romani”, sillä hän on homo. Hän oli koulukiusattu, ja häntä on puukotettu. Hän oli ”masentunut ja lopussa”, kun hän astui sisään nuorten Vamoksen ovesta. Muutos ei tapahtunut heti, mutta pian hän huomasi, että hänestä todella välitettiin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

– Elämänarvoni ovat muuttuneet. Olen nyt kamoista puhdas. Peruskoulusta oli 49 kurssia tekemättä, nyt enää kaksi. Täällä on ihania opettajia, ei mitään pomottavia boss-ihmisiä. Kerran soitin iltayhdeksältä opettajalle. Hän jutteli kanssani kaksi tuntia. Täällä ihmiset eivät katso vinoon, vaan saan olla mitä olen, Långström kertoo. Aiemmin hän piti ihanneammattinaan baarimikkoa. Nyt hän ajattelee, ettei jaksa kuunnella jumputusta, vaan haluaa opiskella asiointitulkiksi. Se vaatii vaivannäköä, mutta Långström on saanut itseluottamusta. – Kiitos Jumalalle, että on olemassa tällainen paikka! Tänne tulo oli elämäni käännekohta. Val-

mentajat luottavat, tukevat ja välittävät, Långström kiittää ja harmittelee ainoastaan sitä, että kohta koulu loppuu. Vamos auttaa 16–29-vuotiaita nuoria, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa: arjessa pärjäämisessä, psyykkisessä hyvinvoinnissa, koulunkäynnissä, työelämään pääsyssä, raha-asioissa, asumisessa. Suomessa on arviolta 60 000 nuorta, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Heistä noin 20 000:lla on niin vaikea tilanne, että he tarvitsisivat Vamoksen kaltaista tukea. Siinä jokainen nuori saa henkilökohtaisen valmentajan. Sen lisäksi heillä on mahdollisuus intensiiviseen ryhmätoimintaan.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

ARJA KARHUVAARA

BREIKKI-YKSIKÖSSÄ ALPPIKADULLA käyvät opiaattiriippuvaiset. He saavat siellä korvaushoitoa, joka vähentää huumeriippuvuudesta aiheutuvia haittoja. Samalla Breikki antaa heille yhteisön sekä ammattilais- ja vertaistukea. Bobby kertoo käyttäneensä huumeita koko aikuisikänsä. Korvaushoidon ja saamansa tuen avulla hän on välttynyt vankilakierteeltä. Breikissä on monenlaista harrastustoimintaa ja ystäviä. – Tämä yhteisö on minulle tärkeä. En käytä alkoholia, eikä minun siksi ole tarvinnut yöpyä Kisahallissa. Nykyään en liiku edes metrossa ilman lippua, niin kunnollista elämää vietän, Bobby kertoo. MARGINAALIN MARGINAALISSA yhteiskunnassamme ovat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tai muuten paperittomiksi joutuneet maahanmuuttajat. Heitä auttaa Suojattomat-yhteisöhanke ja päiväkeskus. Päiväkeskus tarjoaa paperitto-

”

ELÄMÄNARVONI OVAT MUUTTUNEET. PERUSKOULUSTA OLI 49 KURSSIA TEKEMÄTTÄ, NYT ENÄÄ KAKSI. RENE LÅNGSTRÖM

Helsingin diakonissalaitos toivoo tulevalta hallitukselta, että haavoittuvassa asemassa elävien nuorten ja maahantulijoiden tilanteeseen haettaisiin ihmisarvoisia ratkaisuja. Nuorten hyvinvoinnin parantamiseen Diakonissalaitoksella on kuuden kohdan ohjelma. Sillä pyritään muun muassa vähentämään koulutuksesta ja työelämästä pudonneiden nuorten määrää, parantamaan mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä poistamaan nuorten asunnottomuutta. Maahanmuuttopolitiikkaan Diakonissalaitos kaipaa ihmisarvoa ja Suomen taloudellista hyvinvointia tukevia päätöksiä – eivätkä nämä asiat ole sen mukaan ristiriidassa. Maahantulijoiden kunnollinen kotouttaminen ja työllistäminen kannattaa. Diakonissalaitos kasvattaisi Suomen pakolaiskiintiötä, palauttaisi humanitaarisen oleskeluluvan uudestaan käyttöön, helpottaisi maahantulijoiden työllistymistä ja poistaisi romanikerjäläiset kaduilta työllistämällä heitä sekä Suomessa että lähtömaissa. Miksi tällaiset toiveet hallitusohjelmaan, Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen? – Toiveitamme yhdistävät ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Ne liittyvät siihen, millaisen yhteiskunnan haluamme ja mihin olemme kansainvälisesti sitoutuneet. Pentikäisen mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikasta puuttuu tällä hetkellä johtajuus. Viranomaiset ja ministeriöt pallottelevat vastuuta toisilleen, ja toiminta on linjatonta, jopa vastuutonta. – Monien ihmisten tilanne on täysin epäinhimillinen. On yhteiskunnalle haasteellista ja jopa vaarallista, että täällä on tuhansia pattitilanteessa olevia ihmisiä. Heitä ei käytännössä voida palauttaa kotimaahansa, ja nyt he elävät täällä paperittomina. Pentikäisen mukaan poliitikot ovat pelotelleet ihmisiä. Kun Suomen kaltaisessa demokraattisessa maassa on väläytetty jopa auttamisen kriminalisointia, se on käsittämätöntä. – Paperittomien tilanteen helpottamiseksi pitäisi korjata kaksi asiaa: helpottaa työlupien saantia ja palauttaa humanitaarinen oleskelulupa. Emme ajattele, että jokainen tänne tullut on turvapaikan tarpeessa. Jos turvapaikan tarvetta ei ole, ja asia on kunnolla tutkittu, hakija voidaan palauttaa kotimaahansa. Mutta jos ihmisiä ei heidän kotimaansa kielteisen kannan takia voida palauttaa tai sotatilanne sen estää, on hölmöläisen hommaa kasvattaa paperittomien joukkoa täällä meillä ihan itse.

Fysioterapiayrittäjä Kaupunginvaltuutettu

205 ENNAKKOÄÄNESTYS 3.–9.4. VAALIPÄIVÄ 14.4.

SE NIOR IA EI JÄTE TÄ

EI NYKYISIÄ – EIKÄ TULEVIA

Suomen ensimmäisenä fysioterapeutti-kansanedustajana hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, senioreista huolehtiminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ovat olleet keskeisiä teemojani jo vuosia. Nyt tarvitaan lopultakin tekoja, jotta senioreille riittää hoivaajia ja nuoret saavat aikuisuudesta kiinni!

050 555 5454 arjakarhuvaara.fi

WILLE RYDMAN KANSANEDUSTAJA

KOKOOMUS HELSINKI

216

Jotta kouluissa soisi vastakin Suvivirsi ja Enkeli taivaan.

Maksaja: Vasemmistonaiset ja ehdokkaat itse

mille toimettomuuden ja pelonsekaisen odottelun sijaan yhteisöllistä toimintaa ja tukea. Paperittomat ovat nimenneet keskuksen arabian kielellä AlAmaliksi eli toivoksi. Päiväkeskuksen sijainti on viranomaisten tiedossa, mutta esimerkiksi poliisit kunnioittavat keskuksen toimintaa ja antavat sen toimia rauhassa. On tärkeää, että paperittomilla on paikka, jossa he voivat pestä pyykkiä, käydä suihkussa ja syödä sekä saada keskusteluapua ja käytännön tukea asioidensa hoitamiseen. Päiväkeskuksessa käy päivittäin 25–30 paperitonta. He eivät uskalla puhua elämäntilanteestaan toimittajan kanssa, joten yhteisötyöntekijät Anne Hammad ja Hayder Aljouranj kertovat asioista heidän puolestaan. Heidän mukaansa joukossa on monenlaista väkeä. Osalla on vielä uusi turvapaikkahakemus vireillä. Osa elää paperittomana Suomessa, koska ei uskalla palata sotaa käyvään lähtömaahansa. Toisia ei voida pakolla palauttaa, koska lähtömaa eli Irak kieltäytyy ottamasta palautusta vastustavia vastaan. Sitten on Suomessa jo pitkään asuneita somalialaisia, jotka ovat yhtä aikaa virallisesti kuntalaisia ja paperittomia. Jopa kokonaiset perheet Suomessa syntyneine lapsineen ovat tyhjän päällä, koska Suomi lakkautti humanitaariset oleskeluluvat vuonna 2016. Ihmiset elävät kaupungin myöntämällä pienellä tarveharkintaisella sosiaalituella tai tekevät pimeitä töitä. He asuvat tuttavien luona. Moni joutuu tavalla tai toisella hyväksikäytetyksi. Tämän joukon koko kasvaa, mahdollisesti useisiin tuhansiin, kun vielä kesken olevat turvapaikkapäätökset ratkaistaan. ■

”On hölmöläisen hommaa kasvattaa paperittomien joukkoa”

maksettu itse

Vamos toimii Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä viidellä muulla paikkakunnalla. Kymmenen vuoden aikana apua on saanut yli 10 000 nuorta, viime vuonna 2 342. Viime vuonna toiminnassa mukana olleista nuorista 86 prosenttia koki elämänsä muuttuneen paremmaksi. Diakonissalaitoksella on laskettu, että kun puolet Vamoksessa olleista nuorista päätyy koulutukseen tai työelämään, se tarkoittaa yhteiskunnalle yhtä nuorta kohti 290 000 euron säästöä seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana. Ihmisarvon puolustaminen on siis taloudellisestikin kannattavaa.

Outi Alanen

näyttelijä ensihoitaja amk

Sirkku Ingervo

erityisopettaja, teol.yo sosiaalityöntekijä

Irja Remekselä työtön

Keskustelutilaisuus Riittävätkö mielenterveyspalvelut? Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.Tervetuloa! ke 3.4. klo 18-20 Topeliuksenkatu 17 C

10 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Petteri Auvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja ja luottamusmies.

• Lapsista ja vanhuksista täytyy pitää huolta • Asumisen hintaa pitää saada alaspäin • Toisen asteen koulutus maksuttomaksi

Seniorin asialla

”Heikoimmista on pidettävä hyvää huolta ja senioreiden hyvästä hoidosta ei saa tinkiä.” ”Senioreiden arvostusta on nostettava. Ikärasismia ei saa sallia.”

Matti Niiranen

• 56-vuotias valtiotieteiden maisteri • toiminnanjohtaja valtakunnallisessa seniorijärjestössä • Helsingin kaupunginvaltuutettu ja varavaltuutettu 2013• Helsingin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja • Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE, valtuuston jäsen • Kansaneläkelaitos KELA, Eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen

209

www.mattiniiranen.fi KOKOOMUS– Helsinki

224

HEIKOMMAN PUOLELLA www.petteriauvinen.fi | Helsinki

kansanedustaja terveydenhuollon maisteri kolmen lapsen äiti

SARI SARKOMAA 217 järki ja tunteet HELSINKI KOKOOMUS

Lähipalvelut — päivähoito, peruskoulu, terveys- ja vanhuspalvelut — ihmisen mittaiseksi Hyvä ja inhimillinen hoiva kuuluu jokaiselle. Vanhustenhuollon sietämättömät epäkohdat on kitkettävä juurineen. Osaavan hoitohenkilöstön riittävä määrä on turvattava kaikissa vanhuspalveluissa. Haluan hoivatakuun varmistamaan, ettei yksikään vanhus joudu sinnittelemään ilman riittävää apua ja turvaa. Ketään ei saa jättää yksin. www.sarisarkomaa.fi

Sarin tukiyhdistys

Ilmoituksen maksaa Matti Niiranen

Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsen suvaitsevuuden puolesta!

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Aurinkoisempaa arkea Siellä voi nauttia lämmöstä talvellakin ja käydä koulua ja rippikoulua suomeksi. Mandi Fagerström, 14, kotiutui Fuengirolaan nopeasti. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT CHUS ALONSO

äkymä voisi olla miltä tahansa suomalaiselta seurakuntatalolta. Tuolit on aseteltu ympyräksi ja jokaisen päällä on virsikirja. Vasta kun katsoo ulos ikkunasta, muistaa, missä ollaan. On talvi, mutta aurinko ei ole vielä iltakuudelta laskenut ja lämpötila on yhä sellaisissa lukemissa, ettei tarvitse huolestua teinien paljaista nilkoista.

Kohta ringin täyttävät Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan rippikoululaiset. Tänään heitä on koolla 21, joskus enemmän, joskus vähemmän. – Porukkaa tulee ja menee koko ajan, ja se on tosi aurinkorannikkolaista, rippikoulua vetävä pappi Kaisa Kariranta sanoo. Hän on töissä seurakunnassa lokakuusta toukokuuhun, niin sanotussa turistipapin tehtävässä, joka on aina määräaikainen.

Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Suomalaisen seurakunnan ripareille on viime vuosina ollut paljon tulijoita. Aurinkorannikolle ei enää muuteta vain eläkepäiviksi, vaan muuttajissa on yhä enemmän nuoria aikuisia ja kokonaisia perheitä. Yksi vetonaula on Aurinkorannikon suomalainen koulu. – Tavoitamme nuoret lähinnä koulun kautta. Tästäkin ryhmästä sitä käyvät lähes kaikki, Kariranta kertoo. ENNEN KUIN RIPARILAISET syventyvät päivän aiheeseen, ohjelmassa on leikkejä. Ensimmäisessä kaikki asettuvat kuvitteellisen Suomen kartan päälle, niille paikkeille, mistä kukin on muuttanut Espanjaan. Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa on ruuhkaa. Pohjois-Suomessa seisoo vain yksi, Rovaniemen kohdalla. Mandi Fagerström asettautuu Tampereen kohdalle. Siellä hän on syntynyt. Perheen muutosta Espanjaan juttelemme lisää parin päivän päästä Mandin kotona punaisessa kerrostalossa Avenida Finlandian varrella. – Tammikuussa 2017 muutimme Espanjaan, kertoo Mandin äiti Rea Fagerström. Alun perin Espanjaan muutti myös Mandin isoveli Micke, mutta hän palasi myöhemmin Suomeen. Myös Mandin isä Petri ja isosisko Tiia asuvat Suomessa. He tulevat keväällä Espanjaan, kun vietetään Tiian häitä. Silloin paikalle tulee enemmänkin sukulaisia Suomesta. Isä Petri käy Espanjassa aina välillä ja saattaa jossakin vaiheessa muuttaa maahan kokonaan. Koti, missä se onkaan? Mandin mielestä se on Espanjassa, Rean mielestä siellä, missä ovat rakkaat ihmiset – vaikka sitten useammassa paikassa yhtä aikaa.

Turistipappi Kaisa Kariranta vetää rippikoulua Aurinkorannikon suomalaisessa seurakunnassa parillekymmenelle nuorelle.

MUUTTO AURINKORANNIKOLLE oli alun perin äidin idea. Arki oli hektistä, sillä Rea Fagerström teki yrittäjänä töitä aamusta iltaan. Isä Petri on myös yrittäjä, ja oli poissa pari päivää viikossa. – Meillä oli sellainen ajatus, että kun ollaan eläkkeellä, muutetaan johonkin. Tein paljon töitä. Oli oma yritys, talli ja kotieläinpiha. Oli pakko pysähtyä, Rea kertoo. – Tajusin myös, että lapset alkoivat olla sen verran isoja, että he muuttaisivat kohta omilleen, joten piti opetella olemaan taas äiti. Rea kaipasi myös lämpöä. Yhdellä syyslomalla perhe kävi katsomassa, miltä elämä Fuengirolassa näyttää. Mandi ei tiennyt kaupungista mitään eikä ollut lainkaan innoissaan muuttoajatuksesta. Suomessa koulu meni huonosti, mutta lähellä olivat sentään kaverit, oma hevonen, poni ja muut eläimet. – Melkein itkin, kun kävimme tutustumassa kouluun täällä Espanjassa, koska pelkäsin, että opettajat ovat huonompia kuin Suomessa ja etten saisi kavereita. Pelot osoittautuivat onneksi aiheettomiksi. Tammikuussa 2017 Mandi jatkoi kutosluokkaa Fuengirolassa ja sai nopeasti kavereita. Koulu alkoi sujua. – Espanjassa minulla on joka aineessa eri opettaja, eivätkä he koskaan huuda vaan ovat tosi kärsivällisiä. Tulen kaikkien kanssa hyvin toimeen, Mandi sanoo.

”

Me käymme paseolla kävelyllä ja yritämme olla kuin espanjalaiset.

Rea Fagerström halusi lisää aikaa perheelleen. Hän halusi myös kokeilla lämpimämmässä ilmastossa asumista.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Mandi ulkoilee Oreo-koiran kanssa ja treenaa sen kanssa esteitä.

Mandi Fagerströmille tallilla käyminen on ollut paras kielikoulu. Piti oppia nopeasti oikea ja vasen, ravi ja laukka.

Mandista tuntuu, että hänestä on tullut entistä rohkeampi. – Olen tunneilla aktiivinen. Täällä ollaan aina tosi positiivisia. Ei haittaa, vaikka menee väärin. Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa mennään suomalaisen opetussunnitelman mukaan, mutta kaikki opiskelevat myös espanjaa. Mandilla espanjaa on kaksi tuntia viikossa, ja sen lisäksi hän käy paikallisen opettajan yksityistunneilla. Paras kielikoulu hänelle on ollut hevosharrastus. – En puhu kieltä paljon, mutta kaupassa sanon moi, kiitos ja heippa espanjaksi. Tallilla espanjaa on pakko osata, kun siellä he aina kysyvät, miten menee. Ja on tiedettävä vasen, oikea, ravi, laukka ja muut sellaiset sanat. VAIKKA MAISEMAT ovat erilaiset, Fuengirolaa suomalaisempaa paikkaa on vaikea löytää Suomen rajojen ulkopuolelta. Lähes minkä tahansa palvelun saa suomeksi, ja tavallisen marketin hyllyltä voi löytää hapankorppuja ja salmiakkia. Suomi-kuplaan on helppo jäädä, mutta periaatteessa jokainen määrittelee itse, mihin rajat vetää, kuinka suomalaista tai espanjalaista oma arki on. Poikkeustilanteissa ja alkuun pääsyssä suomalaisyhteisöstä on hyötyä. – Haemme paikallisia juttuja, mutta se ei ole helppoa. Olen pärjännyt, vaikka tulin tänne yksin lasten kanssa enkä puhunut mitään vierasta kieltä, Rea sanoo. Englantia hän ei vieläkään puhu, mutta espanjaa jonkin verran. Mandikin on miettinyt kulttuurieroja.

Ajatus Espanjaan muutosta ei aluksi innostanut Mandia lainkaan. Onneksi hevosharrastusta on voinut jatkaa myös uudessa paikassa.

– Me käymme paseolla kävelyllä ja yritämme olla kuin espanjalaiset. Pitää elää maassa maan tavalla. Ikäisiinsä espanjalaisiin nuoriin Mandi ei ole vielä tutustunut, mutta arvelee, että suomalaisilla nuorilla on tiukempaa. – Espanjalaisperheiden vanhemmat eivät vaikuta olevan niin tarkkoja kotiintuloajoista. Suomessa käydessään Mandi ja Rea ovat huomanneet, että jotakin Espanjasta on jo tarttunut. – Mandi saa ihmiset Suomessa häkeltymään, Rea toteaa nauraen. – Niin, sanoin jäätelönmyyjälle, että moi, mitä kuuluu. Ja kun hän vastasi, että hyvää, esitin vielä jatkokysymyksen, että miksi sulle kuuluu tänään hyvää. – Olen Espanjassa rennompi ja aika utelias. Täällä tapahtuu erilaisia juttuja kuin Suomessa. Pitää ter-

”

Täällä ollaan aina tosi positiivisia. Ei haittaa, vaikka menee väärin.

vehtiä bussikuskia ja olla iloinen. Minä taas saan iloa siitä, kun muut ovat iloisia, Mandi kertoo. ARKEA EI KUKAAN pääse pakoon edes muuttamalla toiseen maahan. – Arki on arkea täälläkin, mutta se on erilaista. Välillä se on selviytymistä, sillä täällä on nykyään pienet palkat ja kovat vuokrat, Rea muistuttaa. Hän toimii ajanvaraajana Baronalla, joka on 250 työntekijällään eniten suomalaisia Aurinkorannikolla työllistävä yritys. Mandi käy koulua, tekee läksyjä ja lukee kokeisiin. Lähes joka päivä hän matkustaa bussilla pois Fuengirolan keskustasta ja kävelee vielä puoli tuntia pääkseen tallille. Siellä asuu hänen oma hevosensa. Perheeseen kuuluu myös löytökoira Oreo. Rea ja Mandi ulkoiluttuvat sitä vuorotellen, ja iltaisin Mandi treenaa Oreon kanssa agilityä joko ulkona tai kattoterassilla. Pari kertaa kuussa on rippikoulua. Se ei eroa kovin paljoa siitä, mitä ripari olisi ollut Suomessa. On tapaamiset, ulkoläksyt ja samat kristinuskon perusjutut. Isoset tosin puuttuvat, ja leirijakso on lyhyt, vain yhden viikonlopun pituinen. Leiri pidetään Los Rubios -nimisessä ekumeenisessa keskuksessa Málagassa. – Olisin oikeastaan halunnut hevosriparille, mutta äiti sanoi, että se on liian kallis. Mutta se oli selvää, että menen riparille. Tähän mennessä siellä on ollut tosi kivaa, Mandi sanoo. Konfirmaatio on huhtikuussa. – Rippijuhlat ovat toukokuussa. Niitä vietetään samalla kun siskon häitä. ■

Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019 ISTOCK

Seurakunta tuo suomalaiset yhteen VAIKKEI olisi Suomessa kovin aktiivinen seurakuntalainen, Aurinkorannikolla moni suomalainen löytää itsensä kirkon toiminnasta. Mukaan on helppo tulla varsinkin, kun seurakuntakodilta löytyvät esimerkiksi vapaaehtoisten pyörittämä kahvila ja kirjasto. Aurinkorannikon seurakunnalla on kolme toimitilaa: seurakuntakoti Los Bolichesin alueella Fuengirolassa, Pacosintupa suomalaisten suosimalla Los Pacosin asuinalueella Fuengirolassa sekä Torrentupa Torremolinoksessa. Toisinaan suomalaiset kokoontuvat paikallisessa katolisessa kirkossa. Kirkon ulkosuomalaistyössä Espanjan Aurinkorannikko on tärkeä alue, sillä siellä on paljon väkeä sekä asumassa että käymässä. Tarkkaa suomalaisten määrää Aurinkorannikolla on vaikea tietää, mutta on arvioitu, että heitä olisi kaikkiaan noin 30 000. Suurin osa heistä asuu Fuengirolassa. Yhä useampi heistä on työikäinen, sillä monet yritykset ovat siirtäneet toimintojaan Espanjaan.

mintaan: on perhekerho, pyhäkoulu, partio ja lauantai-iltaisin toimiva nuorisokahvila. Myös nuorten aikuisten toiminta on käynnistymässä. – Sunnuntaiset jumalanpalvelukset ovat suosittuja, ja niissä käy monenikäistä porukkaa, kertoo Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan johtava pappi Timo Sainio. Hän jää tänä keväänä eläkkeelle työskenneltyään alueella 12 vuotta. – Normisunnuntaina kirkossa on 300–350 ihmistä. Laulu ja osallistuminen on mahtavaa. Kynnys tulla mukaan on matala, ja messuissa aina iloa ja huumoria. Se on myös sosiaalinen tapahtuma. Aloitamme iltapäivällä kello 15 tai 17, ja messun jälkeen mennään kirkkokahville tai syömään tuttujen kanssa, Sainio kertoo. AURINKORANNIKOLLA on perinteisesti ollut ympäri vuoden kaksi pappia sekä talvikaudella turistipappi ja -kanttori. Keväällä tilanne muuttuu, sillä Kirkkohallituksen säästöt osuvat myös ulkosuomalaistyöhön. – Aurinkorannikon suomalainen seurakunta sai ottaa kantaa siihen, onko parempi, että heillä on yksi ko-

SUOMALAISVÄESTÖN nuorentuminen on vaikuttanut myös seurakunnan toi-

Aurinkorannikolla asuu ainakin osan aikaa vuodesta arviolta noin 30 000 suomalaista. Erityisesti nuorten aikuisten ja lapsiperheiden määrä kasvaa.

koaikainen pappi ja yksi turistipappi talvikaudella vai kaksi kokoaikaista pappia seuraavat neljä vuotta. He päätyivät kahteen kokoaikaiseen pappiin, kertoo kirkon turistityön koordinaattori Bror Träskbacka Kirkkohallituksesta. Träskbackan mukaan Aurinkorannikon seurakuntaneuvosto pohtii vielä, olisiko lisää työvoimaa mahdollistaa saada siten, että seurakunta rahoittaa sen itse. – Heillä on kahvila ja ruokailuja, joista he saavat tuloja. Seurakunta on

saanut myös lahjoituksia, ja esimerkiksi Fuengirolan seurakuntakoti rahoitettiin osittain niillä. Lisäksi seurakunta saa pientä toiminta-avustusta. Juridisesti Aurinkorannikon seurakunta on Espanjaan rekisteröity yhdistys, joka kuuluu siellä uskonnolliseen ei-katoliseen rekisteriin. Pysyvästi Aurinkorannikolla asuvatkin ovat siis suomalaisen kotiseurakuntansa jäseniä, mutta he voivat liittyä pientä maksua vastaan Aurinkorannikon seurakunnan kannatusjäseniksi. ■

A R K EEN J A J U H L A A N – H Y VÄ Ä N E L Ä M Ä Ä N

Raamattu

Laaja valikoima. Useita suomenkielisiä käännöksiä, eri kokoja, eri värejä ja kansimateriaaleja.

Marja Heltelä

Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa – Surukodin kirja

Lohduttavia sanoja ja käytännön ohjeita läheisensä menettäneelle. Kokeneen sielunhoitajan kirjassa kuljetaan hienovaraisesti surutyötään tekevän kanssa kolmessa erilaisessa maastossa: surun pimeässä laaksossa, hautajaisjärjestelyiden käytännön haasteissa ja polulla, jonka on määrä johtaa huomiseen. 13,90 (18,90) MINERVA

1390

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Pirjo Kantala, Pekka Y. Hiltunen, Jaana Räntilä, Olli Valtonen (toim.)

Rukousten kirja

Arkeen ja juhlaan Elämässä tarvitaan kirjallisia matkakumppaneita. Vuoden kiertoa seuraavan kirjan ydin on kokoelma sekä täysin uusia että vanhoja klassisia rukouksia eri elämäntilanteisiin ja kirkkovuoden mittaan. Rukousten kirja ei tyhjene yhteen lukukertaan. Se on tarkoitettu kulkemaan elämässä mukana. 26,90 (31,90)

Kirkkovuosi lasten kanssa

Joka kodin perusteos, joka kertoo kirkkovuoden pyhistä innostavasti ja iloisesti kaikenikäisille. Kirkkovuosi kuvataan yhdeksänä koko aukeaman kuvana, joissa nykyperheen juhlanvieton keskeltä löytyy myös pyhän ulottuvuus. Kuvien osia seuraamalla avautuu lisää tietoa, tarinoita ja tekemistä kirkkovuoteen. 17,50 (19,90)

2690

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

1750

Playmobil Nooan arkki Nooan Arkki tutustuttaa lapsen Raamatun suureen kertomukseen. Punaisessa arkissa on kätevät kantohavat. Mitat: 31 x 18 x 18–22 cm 47,95

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

47 95

puh. 020 754 2350

Kuva: Mikko Mäntyniemi

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Järkevät valinnat kantavat pitkälle

Sievi on harvinainen, aidosti suomalainen kenkämerkki, joka suunnitellaan ja valmistetaan alusta loppuun Suomessa. Sievi-kengissä yhdistyvät hyvä muotoilu ja korkea laatu. Takuuna ekologisuudesta on ympäristöjärjestelmä, joka perustuu ISO 14001 -standardiin. Laadukkaat Sievi-kengät ovat eettiseti kestävä valinta ja ne tuovat iloa käyttäjälleen pitkäksi aikaa.

MOONA

Koot: 35-43 Värit: valkokulta, punahopea, sininen, musta 149€

IRENE XL

Koot: 35-43 Värit: valkokulta, punainen, musta 149€

SUSANNA Koot: 35-42 Värit: roosa, sininen, 149€

MIRKA XL

PÄ I V I

MAIJA

MARKKU XL

M I K KO

HELSINKI olkalaukku

Koot: 36-43 Värit: punainen, valkokulta, musta 129€

Koot: 40-48 Värit: ruskea, sininen, musta 145€

Koot: 35-43 Värit: oranssikulta, valkokulta, punakulta 89€

Koot: 35-43 Värit: ruskea, sininen, musta 145€

Sievi Shop

Koot: 35-42 Värit: valkokulta, punahopea, musta 139€

Uutuus! Selkeälinjaista skandinaavista muotoilua. 189€

Utua brändimyymälä, Aleksanterinkatu 36

Simonkatu 12, Helsinki ma-pe 10-18, la 10-16 Kauppakeskus Itis, Helsinki ma-pe 10-21, la 10-20, su 12-18 Kauppakeskus Jumbo, Vantaa ma-la 9-21, su 11-18

Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Kuka?

Joose Keskitalo, 36, on Savonlinnassa asuva muusikko ja kolmen lapsen isä.

Mitä? Keskitalon yhdeksäs studioalbumi En lähde surussa ilmestyi tammikuussa.

Motto Mielessä on ajatuksia, joita en tuo julki, koska ne edistäisivät nurinkurisia hankkeita. (Pentti Saarikoski)

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Outojen unien näkijä Jo lapsena Joose Keskitalo huomasi hahmottavansa monet asiat eri tavalla kuin muut. Lauluntekijänä hän haluaa jättää mysteerille tilaa ja olla uskollinen unilleen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

i puhuta siitä! muusikko Joose Keskitalo sanoo, ja sitten hän nauraa kauan ja kovaa. Selvä, ei puhuta Keskitalon öljymaalauksista, joita hän teki Savonlinnan taidelukion kuvataidelinjalaisena joskus parikymmentä vuotta sitten. Keskitalosta ei tullut kuvataiteilijaa. Taulujen sijaan hän tekee lauluja, joiden sanoitukset usein aukeavat kuin kuvina tai näkyinä. Lukion jälkeen Keskitalo muutti Helsinkiin, opiskeli musiikin teon ohessa yliopistossa teologiaa kandidaatin tutkintoon asti ja perheellistyi. Koko ajan hän tiesi, että muuttaisi vielä takaisin Savonlinnaan. – Kun on muuttanut lapsuudessaan niin monesti kuin minä, oman kotipaikan saa valita. Koin, että Savonlinna on se paikka, jossa värit ovat kirkkaampia kuin muualla. Kun Keskitalo asui Helsingissä, hän kertomansa mukaan eksyi koko ajan. Kaupunkia ei vain oppinut hahmottamaan. Haastattelupäivänä hän on tullut keikalle Helsinkiin Kulttuuritehdas Korjaamolle ja epäilee, että vaikka on keikkaillut paikassa monesti, hän ei olisi osannut paikalle ilman autokyytiä. KORJAAMOLLE JOOSE Keskitalon on tuonut hänen uusin levynsä En lähde surussa. Se on hänen uransa yhdeksäs studioalbumi. Ensimmäisen levyn ilmestymisestä on tänä vuonna kulunut jo 15 vuotta. Vaikka levyn nimi suuntaa ajatukset kuolemaan, Keskitalo sanoo olevansa kyllästynyt puhumaan aiheesta. – En ole koskaan kokenut, että minun lauluni erityisesti korostaisivat kuolemaa. Kun laulaa kuolemasta, laulaakin elämästä, ja kun laulaa elämästä, laulaa kuolemasta. Vastakohdat ovat aina läsnä. Mutta on vaikea kuvitella, että jostakin lauluntekijästä sanottaisiin, että hän on laulanut elämästä jo viisitoista vuotta. Keskitalon tekstit ovat tiheänään uskonnollista kuvastoa ja usein paremminkin monikerroksisen unen tai annetun profetian kuin loogisesti etenevän kertomuksen kaltaisia. Keskitalo huomauttaa, ettei ole mikään salaisuus, että monet hänen lauluistaan ovat unia. – Kun muuttaa nähdyn unen lauluksi, pitää olla kauhean varovainen. Siinä käy helposti niin, että alkaa tulkita liikaa, lyödä lukkoon merkityksiä ja poistaa sellaista, mikä tuntuu epäolennaiselta. Täytyy yrittää olla uskollinen sille, mitä on nähnyt, Keskitalo kertoo. – Monet asiat ovat mysteereitä, ja niiden pitääkin olla. On turha kiirehtiä ymmärtämään, mitä ne tarkoittavat. Siinä helposti kadottaa merkityksen ja syvyyden. JOOSE ON syvällinen, Joose on kiero, Joose on härski, Joose on apokalyptinen, Maailmanpalo on sairaan kova bändi. Näin listasi Niko Peltonen vuon-

na 2013 musiikkimedia Nuorgamissa viisi syytä, miksi ateistinkin kannattaa kuunnella Joose Keskitaloa. Maailmanpalo-bändiä voi nykyisin kuulla enää Keskitalon vanhoilta levyiltä, mutta ilmaus ”sairaan hyvä” epäilemättä pätee myös The Mystic Revelation of Teppo Repo -yhtyeeseen, jonka kanssa Keskitalo on viime vuosina levyttänyt ja keikkaillut. Keskitalo kertoo, että moni keikoilla hänen juttusilleen tullut on aloittanut: ”Olen ateisti, mutta kuuntelen musiikkiasi ja tykkään siitä.” Siihen Keskitalo yleensä vastaa, ettei se haittaa. – Me kaikki elämme tätä samaa elämää. Ei se, että joku on ateisti, sulje häntä pois tästä kielipelistä. Länsimainen yhteiskunta on niin kristillisyyden läpitunkema, että esimerkiksi Raamatun kielikuvat kulkevat populaarimusiikkiin ja ihmisten puheeseen koko ajan, vaikka niitä ei tiedostaisikaan. Mutta jos tiedostaa, mistä jokin viittaus tulee, se voi syventää sen merkitystä ja sitä voi paremmin käyttää hyödykseen. JOOSE KESKITALO itse hallitsee kristinuskon kielipelit, sillä hän kasvoi sellaisiin jo lapsena. Hänen isänsä, pappi Timo Keskitalo, oli tuolloin viiden-

”

MONET ASIAT OVAT MYSTEEREITÄ, JA NIIDEN PITÄÄKIN OLLA. ON TURHA KIIREHTIÄ YMMÄRTÄMÄÄN, MITÄ NE TARKOITTAVAT. SIINÄ HELPOSTI KADOTTAA MERKITYKSEN JA SYVYYDEN.

teen herätysliikkeeseen kuuluvan Kansanlähetyksen palveluksessa. Joosen lapsuudessa perhe oli lähetystyössä Lontoossa. – Tiedän, että monilla uskonnollisessa perheessä kasvaneilla on kokemus ahdistavasta hengellisyydestä, mutta itse en ole kokenut sellaista – en lapsena enkä myöhemminkään. Perheessämme keskusteltiin paljon ja myös ilmaistiin tunteita suhteellisen dramaattisesti, Keskitalo kertoo. Hän ei muista missään vaiheessa kapinoineensa kodin sääntöjä tai arvoja vastaan, mutta sopeutuminen suomalaiseen peruskouluun oli vaikeaa. – Jos kapinaa oli, se suuntautui enemmän koulua ja niitä auktoriteetteja vastaan. Vietimme Suomessa vuoden, kun olin seitsenvuotias, ja palasimme lopullisesti, kun olin kymmenen. Huomasin, että tulen erilaisesta taustasta kuin muut. Ensimmäisellä luokalla jäin jälki-istuntoon aika usein. Siihen aikaan seisottiin, ja vaikka ne eivät varmasti olleet kauhean pitkiä hetkiä, lapsesta ne tuntuivat siltä, Keskitalo kertoo. – Kyse on siitä, että hahmottaa asian eri taval-

la kuin muut, ja muut, jotka eivät sitä tajua, ovat pulassa. Koko ajan sattuu vahinkoja ja kaikenlaisia asioita, ja ne tulkitaan väärin. Näin minulle kävi. Nyt tunnistan vanhimmassa lapsessani vähän samaa piirrettä. JOS SANOO, että Joose Keskitalon tausta on viidennessä herätysliikkeessä, on vain osittain oikeassa. Keskitalo alkaa luetella: Hän voitti muusikonuransa alussa kantaaottavan gospelmusiikin kilpailun, jonka järjesti Herättäjä-Yhdistys. Hän kävi rukoilevaisten rippileirin. Hän oli aikoinaan paljon tekemisissä Sleyn kanssa. Hänellä on tuttuja Lähetyshiippakunnassa. Monelle kirkon kuppikuntiin ja liikehdintöihin perehtymättömälle järjestöjen nimet eivät luultavasti paljon kerro, ja tämä vielä vähemmän: Uukuniemen herätys. Sen orpokotijuhlilla Keskitalo muistelee käyneensä joka kesä viidentoista vuoden ajan. – Sen sijaan lestadiolaisuudesta minulla on surkuteltavan vähän tietoa. Joskus Wikipediassa oli varma tieto siitä, että minulla on lestadiolainen tausta. Silloin kaikissa haastatteluissa kysyttiin, mikä on nykyinen suhtautumiseni lestadiolaisuuteen. Minä, joka en halua tarkistaa mitään lehtijuttuja, vastasin, että ihan samanlainen kuin tähänkin saakka, Keskitalo naureskelee. MUTTA KYLLÄ Joose Keskitalosta jonkinlainen herätysliikkeestä irtautumistarina saadaan. Muutama vuosi sitten hänet liitettiin ortodoksiseen kirkkoon. – Syitä on tietysti monia. Kääntyminen ortodoksiksi ei tarkoita minulle sitä, että olen ollut tähän saakka harhaoppinen tai ajatellut väärin. Olen ajatellut tavallaan ihan oikein, mutta minulle on ikään kuin avautunut laajempi sfääri asioihin. Toisaalta olen astunut pimeydestä bysanttilaiseen kullanhohtoiseen hämärään. Toisaalta taas olen astunut kovasta spekulatiivisesta valosta semmoiseen tietämättömyyden pilveen, Keskitalo muotoilee. Sitten hän kiirehtii lisäämään, että siinä oli kaksi lainausta: ”kova spekulatiivinen valo” on runoilija Ezra Poundilta, ”tietämättömyyden pilvi” taas tuntemattomalta keskiaikaiselta mystikolta. Ortodoksisessa kirkossa Keskitalon on helppo olla. Hän on miettinyt, miksi seisominen jumalanpalveluksessa aiheuttaa hänessä tunteen yhteisöllisyydestä. – Siinä on jotenkin enemmän fyysisesti läsnä. Kun istuu, jokainen on enemmän omassa lokerossaan. Luterilaisessa kirkossa taas yksi tärkeimpiä yhteisöllisyyden kokemuksia taitaa olla se, että kirkkoon saavutaan yhtä aikaa. Savonlinnassa ortodokseja on niin vähän, ettei jumalanpalvelusta ole joka pyhä. Silloin kun on, Keskitalo menee kirkkoon. Välillä hän laulaa siellä kuorossakin. – Vaikka en osaakaan lukea nuotteja. Mutta olen oppinut, että kun nuotti menee alas, se tarkoittaa, että ääni menee matalammaksi. ■

Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Miksi masennus ei parane? Sadat tuhannet suomalaiset syövät masennuslääkkeitä, mutta masennus ei katoa. Kokonaisvaltaisen hoidon saaminen on kiven alla. TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVITUS HANNU LUKKARINEN

asennuksesta on tullut maailmanlaajuinen vitsaus. Aivojen välittäjäaineisiin vaikuttavia SSRI- tai SNRI -masennuslääkkeitä käyttää Suomessa reilusti yli 400 000 henkilöä. Noin puolet kerran masennukseen sairastuneista sairastuu siihen uudestaan. Ihmisistä, joilla on ollut elämänsä aikana kolme masennusjaksoa, yli 90 prosenttia sairastuu vielä tämänkin jälkeen. Tällöin kyseessä on toistuva masennus. – Toistuvaa masennusta sairastaville suositellaan jatkuvaa estolääkitystä myös oireettomien jaksojen aikana. Masennus on maailmanlaajuisesti yksi pahimmista elämänlaatua heikentävistä tekijöistä. Masennukseen voi sairastua kuka tahansa, kun olosuhteet ovat tarpeeksi kuormittavat, toteaa psykiatri Kari Raaska. Iso-Britanniassa masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt 170 prosenttia vuodesta 2000. Noin seitse-

män miljoonaa brittiä eli 16 prosenttia maan aikuisväestöstä on saanut masennuslääkereseptin. Yhdysvalloissa masennuslääkkeitä syö vuositasolla noin 37 miljoonaa aikuista eli 13 prosenttia väestöstä. Puolet heistä on käyttänyt masennuslääkkeitä viisi vuotta tai pidempään. Masennuslääkkeitä käytetään myös esimerkiksi yleisen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa. MIKSI MASENNUSLÄÄKKEILLÄ hoidetut eivät parane, vaan sairaus uusiutuu lääkkeistä huolimatta? – Totuus on, ettemme tunne tarkkaan niitä masennukseen liittyviä mekanismeja, jotka aivoissa vaikuttavat. Masennuksesta ei pitäisi puhua yhtenä sairautena vaan oireyhtymänä. Jokaisen masentuneen tilanne on erilainen, ja myös hoidon pitäisi olla yksilöllistä. Joidenkuiden sairastumista selittää osin perinnöllinen alttius masennukselle, mutta puhjetakseen

sairaus tarvitsee yleensä joko pitkäkestoisen stressitilanteen tai merkittävän, kielteisen elämäntapahtuman – tai molemmat, Kari Raaska sanoo. Toimittaja-kirjailija Johann Hari syyttää kirjassaan Mielen yhteydet – Masennuksen todelliset syyt masennuksesta materialistista elämäntapaa ja kovia arvoja. Menestyksen tavoittelu pakottaa suorituskeskeiseen elämään, joka sairastuttaa. Harin mukaan lääkevalmistajien intresseissä on ensisijaisesti miljardien dollareiden

liiketoiminta, ei potilaiden parantaminen tai oikean lääketutkimustiedon tuottaminen. Potilaan elämäntilanteen huomioon ottaminen edellyttää keskusteluapua tai psykoterapiaa. Myös nettiterapiasta on hyviä kokemuksia. – Käypä hoito -suosituksen mukaisesti masennuslääkitys voi olla perusteltu kaikissa diagnoositasoisissa masennuksissa, ja suositeltavinta on yhdistää se psykoterapiaan. Jos kyse on lievästä tai keskivaikeasta masennuk-

Mikä SSRI-lääke? SSRI-lääkkeiden nimitys tulee sanoista selective serotonin reuptake inhibitor, eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät. SSRI-lääkkeet ja SNRI-lääkkeet (serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät) ovat paljon käytettyjä masennuslääkkeitä. SSRI-lääkkeet estävät aivojen välittäjäaine serotoniinin varastoitumista hermosoluun. Sittemmin hylätyn ”serotoniiniteorian” mukaan masennus johtuisi liian alhaisesta serotoniinitasosta aivoissa. SSRI-lääkkeiden sivuvaikutuksina raportoidaan muun muassa seksuaalitoimintojen häiriöitä, väsymystä, huonovointisuutta ja nuorilla jopa kohonnutta itsemurhariskiä. Lääkityksen lopettaneet ovat kärsineet muuan muassa ahdistuneisuudesta, seksuaalitoimintojen häiriöistä ja tunne-elämän latistumisesta. Osalla haittavaikutukset ovat jääneet pysyviksi.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

sesta, masennuslääkitys ja psykoterapia ovat teholtaan samanarvoisia, joten niitä voidaan käyttää toistensa vaihtoehtoina. Vaikeassa masennuksessa on aina syytä käyttää masennuslääkettä, Raaska sanoo. Hän pitää nopeaa hoitoon hakeutumista ensiarvoisen tärkeänä. – Ajoissa aloitettu ja tehokas hoito voi estää masennuksen kroonistumisen. Etukäteen ei voi tietää, kuka kuuluu siihen ryhmään, joka masentuu vain kerran. Yksittäisen masennusjakson hoito kestää ylläpitohoitoineen yleensä kuudesta kuukaudesta vuoteen. Toistuvassa masennuksessa suositellaan pidempiaikaista estolääkitystä uusien masennusjaksojen estämiseksi. Lievemmissä tapauksissa masennus voi parantua itsekseen. POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ja nopea hoito on ratkaisevan tärkeää, mutta se ei aina toteudu. Masennuspotilaiden kokemukset nettikeskustelupalstoilta ovat karua luettavaa. ”Hoitoa pitäisi antaa silloin, kun sitä tarvitsee – ei vuoden päästä. Jokainen terveyskeskuslääkäri voi tehdä lähetteen fysioterapiaan, mutta jos psykiat-

”

EMME TUNNE TARKKAAN NIITÄ MASENNUKSEEN LIITTYVIÄ MEKANISMEJA, JOTKA AIVOISSA VAIKUTTAVAT. PSYKIATRI KARI RAASKA

rian erikoislääkäri puoltaa lausunnossaan psykoterapiaa, niin Kela voi siitä huolimatta tehdä hylkypäätöksen”, valittaa kirjoittaja Tukinet.fi-nettisivuilla. Suomessa terapian saatavuus on usein ongelma niin alueellisesti kuin taloudellisesti. Lisäksi Kelan tukemanakin terapia voi olla monelle liian kallista. Kela-korvatusta terapiakerrasta jää potilaan maksettavaksi noin 35–50 euroa per kerta. Terapiassa tulisi käydä vähintään kerran viikossa. Toisinaan oikean diagnoosin saaminen viivästyy ja sitä kautta myös hoidon aloitus. Kari Raaskan mukaan on melko tavallista, että potilas hakeutuu lääkäriin muun syyn kuin masennusoireiden vuoksi. ■

Tuore äiti ei saanut terapiaa PASTORI Mari Mattsson sairastui masennukseen, kun hänen lapsensa olivat puolitoista- ja kolmevuotiaat. Alkusysäyksenä oli Mattssonin vanhempien avioero, mutta tuoreen äitiyden myötä esiin nousi vielä pahempaa: omat hyväksikäyttökokemukset hyökyivät päälle. Akuutista kriisistä huolimatta yhteiskunta ei ojentanut auttavaa kättä. – Kela teki päätöksen, ettei minulle myönnetty tuettua terapiaa. Heidän mielestään en tarvinnut sellaista. Vaikka olin äitiyspäivärahalla, hakeuduin yksityisen terapeutin vastaanotolle. Mattsson kokeili kaikkiaan kymmentä eri masennuslääkettä, ensin SSRI- ja sitten myös SNRI-lääkettä. – Voin lääkkeistä sekä fyysisesti että henkisesti niin huonosti, että minun oli lopetettava niiden käyttö. Tuli tunne, että pää hajoaa enkä pysty enää toimimaan. Tuolloin, yli 12 vuotta sitten, toimintakyvyn menetys ei ollut vaihtoehto. – Sekä terapia että läheisten tu-

ki olivat elintärkeitä, mutta hyvin usein löysin itseni kirkosta. Sain toivoa ja voimaa myös luonnosta. Istuin merenrannalla ja koin, että tähän pahaan oloon ei tarvitse jäädä. Tunsin vapautta ja toivoa. Mattssonin mielestä nykyään ihmisiä hoidetaan aivan liikaa pelkästään pillereillä. Tunteiden tukahduttaminen lääkkeillä ei paranna, vaan turruttaa. – Toki lääkkeellä voidaan saada ensiapu akuuttiin tilanteeseen, mutta se ei voi olla ainoa ratkaisu. Paras masennuslääke on, kun joku pysähtyy kysymään, mitä sinulle kuuluu. Ja kuuntelee myös, mitä toinen vastaa. Mattsson ei pidä masentunutta heikkona. – Hyvin usein masennuksen taustalla on monta eri syytä, ei vain yksi. Meillä kaikilla on murtumispiste, mutta se on erilainen eri ihmisillä. Toipuminen alkaa Mattssonin mukaan siitä, että kipeitä asioita alkaa käsitellä. ■

Pääsiäisen kohokohta J. S. BACH: JOHANNES-PASSIO

www.kirkkojakaupunki.fi

Cantores Minores • Suomalainen barokkiorkesteri Joht. Hannu Norjanen • Tom Nyman • Jyrki Korhonen Helena Juntunen • Teppo Lampela • Niall Chorell Tommi Hakala • Veikko Vallinoja KE

17.4. KLO 19

19.4. KLO 18

TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA

65, 50/40, 30/25, 15 € • NUM. RIVIT • SIS. KÄS.KULUT

Osa 29

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Janita Akiola AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Aaro Löf, 35, kutsuu itseään inhimillisen henkisyyden opettajaksi. Hän kirjoittaa blogia hidastaelamaa.fi-sivustolle. Alkuvuodesta ilmestyi hänen kirjansa Rohkea elämä – 7 askelta todelliseen muutokseen. Löf kertoo kirjoittaneensa kirjan hengellisille etsijöille, jotka kaipaavat jonkinlaista viitekehystä, mutta eivät jostain syystä halua sitoutua mihinkään tiettyyn uskontoon, esimerkiksi suufilaisuuteen tai kristilliseen mystiikkaan. Aaro Löfin rukousmatto on matkamuisto Jerusalemista.

Luojan pehmeä läsnäolo Jos Löf on julkisella paikalla, hän pyrkii rukoilemaan niin, ettei häiritse muita tai herätä huomiota. Rukouksen voi lausua myös hiljaa mielessään.

Aaro Löf rukoilee viidesti päivässä ja voi tuntea Jumalan läsnäolon tuoksuna tai voimana. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

n yksi päivän viidestä rukoushetkestä. Aaro Löf levittää rukousmaton olohuoneen lattialle ja polvistuu. Hän pyytää Luojalta ohjausta ja varjelusta pysyäkseen oikealla tiellä. Sen jälkeen hänen rukoushetkeensä kuuluu pyhien tekstien ja Luojan nimen resitointia. Ensimmäisen kerran Löfin puhelin hälyttää rukoilemaan vähän yli viideltä aamulla. Hän laulaa aamutuimaan milloin suufilaisia tai sikhiläisiä, milloin kristillisiä lauluja – esimerkiksi virttä Herra kädelläsi. Päivän viimeisen rukouksen Löf lausuu iltakahdeksan jälkeen. Rukoillessaan Löf ei istu paikoillaan. Välillä hän painaa päätään alas, välillä kumartuu lattiaan asti. Liike on olennainen osa rukousta, sillä sen avulla koko ruumis on harjoituksessa läsnä.

Elämän leipä

MIKSI ME olemme täällä? Miksi maailma näyttää usein niin järjettömältä? Tämäntapaisia kysymyksiä Aaro Löf muistaa pohtineensa jo lapsena. Keskus-

ISTOCK

Taivaan tähden

31.3.

AARO LÖF on suufi. Suufilaisuus määritellään usein islamilaiseksi mystiseksi suuntaukseksi, mutta Löf ei koe olevansa sen enempää muslimi kuin kristittykään. Jos hänen pitää lokeroida itsensä, hän kutsuu itseään kristittyjen ystäväksi, muslimien ystäväksi ja sikhien ystäväksi, mutta niitäkin enemmän Luojan ystäväksi. Suufilaisuudessa, kuten missä tahansa muussakin mietiskelyperinteessä, on Löfin mukaan kyse omakohtaisesta Luojan kokemisesta. Jumala kun ei mahdu mihinkään muualle kuin häntä seuraavan sydämeen. Luojan läsnäolo tuntuu Löfille eri hetkinä erilaiselta. Toisinaan läsnäolo tuoksuu tai maistuu. Välillä kaikki näyttää hyvin kirkkaalta ja selkeältä. Joskus kaikki on pehmeää ja herkkää. Löf saattaa myös tuntea voiman, joka on hyvin rauhallinen ja syvä.

telukumppanina oli usein hänen mumminsa, joka oli harras kristitty. Pohdinta ei ole tauonnut. Vuosien varrella Löf on harjoittanut niin joogaa, tantraa kuin kristillisen mystiikan eri suuntauksiakin. Hänelle kaikissa hengellisissä perinteissä on lopulta kyse samasta asiasta: Jumalan kokemisesta. Päästäkseen siinä syvemmälle hänen oli lopulta valittava yksi tie ja sitouduttava siihen. Pitkään suufilaisuus oli Löfille tuttua vain kirjoista. Sitten hän näki netissä kuvan pitkäpartaisesta miehestä, jonka hymyssä oli jotakin puhuttelevaa. Mies oli Sheikh Burhanuddin, suufilainen opettaja, ja Löf lähti tapaamaan häntä Italiaan. Sheikh Burhanuddinista tuli hänelle isähahmo ja ystävä, jolta hän edelleen saa ohjausta ja johon hän luottaa varauksetta. Enää Löf ei oikein osaa kuvitella, millaista elämä olisi, jos hänellä ei olisi minkäänlaista kosketusta Jumalaan. Joulun jälkeen hän oli pyhiinvaellusmatkalla. Matka oli niin voimakas kokemus, että kotiin palattuaan Löf piti pientä taukoa. Hän kyllä rukoili, mutta rutiininomaisesti. Sitten kävi niin kuin hänelle ennenkin on käynyt: hänelle tuli outo ja ohut olo ja jonkinlainen kaipuu. Jumalasta ei vain pääse kovin kauas. ■

Luottamusharjoitus LEIPÄSUNNUNTAINA KIRKOISSA luetaan israelilaisten vuosikymmeniä kestäneestä harhailusta autiomaassa. Juuri kun he luulivat kuolevansa, aukesi milloin kalliosta lähde, milloin taivas niin, että maanpeitoksi satoi kylläiseksi tekevää mannaa. Mannaa olisi riittänyt ruukkujen täydeltä, mutta sitä oli lupa kerätä vain päivän tarve kerrallaan. Hiekan pölyssä kansa tarpoi luottamusharjoituksesta toiseen. Sama täällä. Vaikka minulla on vuosikymmenien kokemus selviytymisestä, epäilen sitä edelleen niin, että annan vain liiastani. En koskaan pane maailman köyhien kanssa tasan. Me kulutuksen hel-

teessä tarpovat olemme vuosisatojen saatossa kehittäneet järkeviä selityksiä sille, miksi sittenkin pitää kerätä myös huomisen varalle. Leipäsunnuntain kertomuksessa vähä pannaan riittämään monelle. Jeesusta on tultu kuuntelemaan vuorensyrjän täydeltä. Päivä paahtaa. Pienen pojan viidestä leivästä ja kahdesta kalasta saavat tuhannet vatsansa täyteen, ja tähteitä jää kaksitoista korillista. Monesti olen ehtinyt miettiä, miten kertomus pitäisi käsittää. Tekikö Jeesus tosiaan sellaisen ihmeen, että leipä ei loppunut, vaikka siitä taitettiin uusi ja uusi pala? Vasta paljon myöhemmin ymmärsin, ettei suurin ihme ollut

se, että ruoka riitti. Suurin ihme oli se, että pieni poika antoi vähät eväänsä. Hän teki sen silläkin uhal-

la, että olisi saattanut jäädä itse kokonaan ilman. ■

KAISA RAITTILA

MENOT 28. 3 .– 1 1.4.

Länsi-Helsinki Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

PITÄJÄNMÄEN srk

Messu su 31.3. klo 10. Uutela, Silin, Mönttinen, Cantabilen lauluryhmä. Messu su 7.4. klo 10. Silin, MuromaNikunen, Autio. Laudes ma 1.4. klo 7.30. Silin. (ei 8.4.). Arkiehtoollinen ke 3.4. klo 15, Hopeatie 14. Mulari, Mönttinen.

TAPAHTUMIA Konsertti to 4.4. klo 19. Esa Pietilä, saksofoni. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Letkeitä lattarisäveliä ke 10.4. klo 18. Luhmon poplaulajat tulkitsevat lattarirytmejä. Yhteistyössä Pohjois-Haaga seura ry:n kanssa. Pianomusiikkia huhtikuun illassa to 11.4. klo 19. Luhmon piano-oppilaat. Esikoisvauvojenkerho 25.3.–20.5. ma klo 13–14.30. Tied. ulla.leivo@ evl.fi. Teematorstai to klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 28.3. Helsingin vanhat valokuvat, Tuomas Myren. 4.4 Nivelrikko ja sen itsehoito, fysioterapeutti Hanna Jungman Suomen nivelyhdistys. 11.4. Kiveen hakattu. Pyhät tekstit ja perinteet muutoksessa. Toim. Martti Nissinen ja Leena Vähäkylä. Mukana TT Hannu Vapaavuori. Toivon tiistai 2.4. klo 18. Johdatusta vai harhailua, toimitusjohtaja, päätoimittaja Kirsi Rostamo Radio Deistä. Kello5tee to klo 16.30. Ehtoollishartaus 11.4. klo 16.15. Duunauspaja ma 1.4. klo klo 18–20. Aikuisten lautapelikerho la 6.4. klo 12–15.30. Raamattupiiri to 4.4. klo 17.30. Lähetysraamattupiiri ma 8.4. klo 13. Lähetyspiiri ti klo 13. Perjantaikahvit kaupalla 12.4. klo 14–16 Pohjois-Haagan K-Supermarket, Eliel Saarisen tie 5.

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

JUMALANPALVELUKSET

MARKKU PIHLAJA

Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivien iltamessu la 29.3. klo 18 Helsingin tuomiokirkossa, televisioidaan. Messu lähetetään Yle TV 1:ssä su 7.4. klo 10. Messussa saarna piispa Teemu Laajasalo, liturgi tuomiorovasti Maria Heltelä, urkuri Inka Kinnunen, kanttori Hanna Remes. Kuorot avustavat.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Haagan seurakunta

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Ti 2.4.

Toivon tiistai Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, klo 18. Päätoimittaja Kirsi Rostamo puhuu aiheesta Johdatusta vai harhailua. Mukana Lähde-kuoro. Sanaa, rukousta, musiikkia.

Kahvit tarjoaa K-Supermarket, juttuseuraa Haagan seurakunnan papit Sami Lahtinen ja Marjut Mulari. Pääsiäisen ihme – perheiden arkipyhäkoulu ma 1.4. Tönöllä klo 18.30– 19 sekä 8.4. pääsiäisvaellus. Lasten pääsiäisvaellukset 9.4.– 12.4. klo 9–12 Tönöllä. Tervetuloa elämysmatkalle pääsiäisen tapahtumiin. Sopii kaikenikäisille. Lähdöt puolen tunnin välein. Ryhmät ilm. miira.muroma-nikunen@evl.fi, p. 050 380 3235. Sunnuntai kirkolla 14.4. klo 9–13. Aamupala klo 9, messu klo 10, diakoniapäivystys klo 12–13. Kellotapuli avoinna. Ensiesityksenä Bolivia-laulu, suloiset alpakat ruokittavina.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. 31.3. klo 10 Kuoromessu, Michael Haydn, Missa Dolorum. Pappi Virpi Koskinen, Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myllylä, urut, Johanna Kilpijärvi, sello, Tuula Honkanen, huilu. 31.3. klo 18 Metallimessu. Haka Kekäläinen, liturgia, Virpi Koskinen ja nuoret, saarna, bändi. Aamuehtoollinen ke 3.4. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen aamiainen 1,50 e. Luottamuksen messu ke 10.4. klo 19 kirkossa. Taizén rukouslauluja, hiljaista mietiskelyä. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 7.4. klo 18.

Ke 3.4.

Lastenvaatteiden vaihtotapahtuma Pitäjänmäen kirkon olkkarissa, Turkismiehenkuja 4, ke 3.4. klo 15–18.30. Keittoa tarjotaan klo 17 hintaan 2 e aikuinen ja alle kouluikäisille maksutta. Ke 10.4. koristellaan yhdessä virpomavitsoja ja kuullaan pääsiäiskertomus.

-1. kerroksessa. Raamatun kertomuksia, laulua, leikkiä, askartelua. Paastonajan vaellukseni kohti pääsiäistä Malminkartanon kappelilla ma 1.4. ja 8.4. klo 18–18.45. Hiljentymistä, mietiskelyä, rukousta, musiikkia, virikepuhe. Vetäjinä Nina Rajamäki, Mervi Lahola, Kirsi Lindedahl. Työtupa ti 2.4. klo 15–19, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Mannerismeja su 7.4. klo 18. Eeva Semerdjiev, mezzosopraano, ja Janne Oksanen, piano. Eeva-Liisa Mannerin runoja. Laulua ja pianoteoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. PariAsiaaluento Oivalluksia pari suhteen tunnetaitoihin ma 8.4. klo 18–19.30 Klaneettitiellä. Perheneuvoja Tero Pulkkinen ja PariAsiaa-ohjaaja Dora Puhakka luennoivat. Lastenhoito järjestetään 1 v. täyttäneille. Viittomakielinen raamattupiiri ti 9.4. klo 14.30 Malminkartanon kappelilla. Vieraana Markku Yli-Mäyry. Lähetyspiiri ti 9.4. klo 18 Klaneettitiellä. Kirsi Kosonen kertoo Thaimaasta. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Lauletaan yhdessä kirkossa to 11.4. klo 10.15–12. Pääsiäismyyjäiset la 13.4. klo 11–13, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Käsitöitä, leivonnaisia ja buffet. Mukana Lähetyspiiri ja Työtupa, Kannelkellot, Kannelmäen Martat ja Kuurojen raamattupiiri.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET

Raamiskerho Paikassa 4–12-vuotiaille to 28.3. klo 17.30–18.30 Kaaren

Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Ke 24.4. Munkkivuoren kirkossa, vieraana Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Kolehti kerätään vieraan osoittamaan kohteeseen. Luennon jälkeen ToivonBistro-lounas seurakuntasalissa n. klo 13, vapaaehtoinen maksu.

Pitäjänmäen seurakunta

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

Messu su 31.3. klo 11. Jaetut eväät -jumalanpalvelus. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Arkiehtoollinen ke 10.4. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Iltateetarjoilu.

TAPAHTUMIA Naisten kesken ilta pe 29.3. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Teema: Onnesta ja uskosta, vieraana sielunhoitoterapeutti Brita Ahola. Rukouspiiri perjantaisin klo 18 Munkkiniemen kirkolla. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Sanan äärellä tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkolla. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkon aulassa. Avoin olohuone vapaaehtoisten voimin. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Lauluhetki ke 3.4. klo 13.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Mukana Risto Kultala ja Eeva Löflund. Laulamme kevätlauluja. Kirjallisuuspiiri ma 8.4. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Kai Aareleid: Korttitalo, Schilds & Söderström, alustus Lea Nousiainen. Miksi olen olemassa? Etsimmekö jotain itseämme suurempaa?

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Messu su 31.3. klo 10. Vuori, Kujanpää, saarna ja huilu. Ehtoollisella tuoretta itse leivottua leipää. Cityrippikoulun konfirmaatio messu su 7.4. klo 10. Vanne, Kujanpää, s, Vili Itäpelto, bändi. Päiväkerhojen ja perheiden pääsi äiskirkko pe 12.4. klo 11. Jukka-pappi, lastenohjaajat. Paastonajan hiljainen viikkomessu keskiviikkoisin 24.4. asti klo 18. Laulamme lempeitä, keskiaikaisia rukouslauluja ja vanhoja virsiä ilman säestystä.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri ma 1.4. klo 18.30 kirkolla. Aiheena vuoden 2000 Kristinoppi. Yhteisöruokailu tiistaisin klo 12.15–14 kirkolla. Hinta 2 e, 7–12-vuotiailta 1 e. Kirkon olkkari keskiviikkoisin klo 15–18.30. Keitto klo 17, hinta 2 e, alle kouluik. maksutta. Olkkarissa 3.4. klo 16–18.30 lastenvaatteiden vaihto tapahtuma. Voit tuoda vaihtoon 0–12-vuotiaiden puhtaita, ehjiä ja käyttökelpoisia vaatteita, asusteita, jalkineita ja leluja. Olkkarissa 10.4. virpomavitsojen koristelua ja pääsiäiskertomus. Toivoa naisille piiri ke 3.4. klo 18.30 kirkolla. Rukoillaan maailman naisten puolesta. Eero Junkkaalan Usko ja tieto opintopiiri ke 3.4. klo 18 kirkossa. Miten Raamattua tulisi tulkita? Aloitamme klo 18 osallistumalla messuun, josta siirrymme keskustelemaan Raamatun äärelle. Teetarjoilu, iltapala. Laula kanssamme yhteislaulutilai suus pe 5.4. klo 13 kirkolla. Kahvitarjoilu. Maksutonta lakineuvontaa ke 10.4. klo 16–17.30 kirkolla. Raamattupiiri to 28.3., 11.4., 25.4. ja 9.5. klo 15 kirkolla. Aiheena Jeesuksen vertaukset.

Hae lapselle päiväkerhopaikkaa 1.–30.4. Päiväkerho on leikin lumoa ja yhdessäolon iloa arkisin 2–3 kertaa viikossa 2–3 tuntia kerrallaan. Päiväkerhossa lapsesi osallistuu monipuoliseen toimintaan leikkien, tutkien, liikkuen, laulaen ja ihmetellen. Päiväkerho on tarkoitettu koti- tai kodinomaisessa hoidossa oleville 3–6-vuotiaille lapsille. Päiväkerhotoiminta on pedagogisesti suunniteltua toimintaa, ja lastenohjaajilla on lapsija perhetyön perustutkinto. Päiväkerho tukee kotien kristillistä kasvatusta. Monet vanhemmat kertovat tuovansa lapsensa kerhoon, jotta tämä saa siellä hyvän pohjan elämälleen. Lisäksi vanhemmat pitävät tärkeänä lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä ryhmätoiminnassa. Päiväkerhopaikkaa voi hakea 2013– 2015 syntyneelle lapselle 1.–30.4. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lue lisää: pienelleparasta.fi

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 28. 3 .– 1 1.4.

12 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa v.1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Vanhan kirkon messussa kuullaan romantiikan ajan musiikkia. Su 31.3. klo 10 aiheena Laetare, iloitkaa! Messumusiikki koostuu ranskalaisen romantiikan ajan musiikista. Pääsiäisaskartelua kouluikäisille 1.–6.-luokkalaisille ma 1.4. klo 17.30 alk. Mikael Agricolan kirkolla ja ke 3.4. klo 16.30 Hyvän toivon kappelissa. Ilm. hanna.ikaheimo@evl.fi. Ohjattua askartelua kaiken ikäisille la 6.4. klo 12–15 Tuomiokirkon kryptassa. Kirjallisuusilta ke 3.4. Tuomiokirkon kryptassa. Tuomiokirkon kryptassa klo 18 puhutaan Oskari Saaren kirjasta Aki Hintsa, Voittamisen anatomia, alustaa Leena Riuttamäki. Keskustelua myötätunnosta ja vähemmistöistä piispa Teemu Laajasalon myötätuntoillassa ma 8.4. klo 18 Vanhassa kirkossa. Tuomiokirkon urkuvartti peruttu ke 10.4. Virsi-illassa yhteislaulua ja virsitutkimuksen löytöjä. Virsitutkija SuviPäivi Koski kertoo ke 10.4. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa kansallisesti merkittävästä Saksassa tehdystä virsikirjalöydöstä: Yxi Vähä Suomenkielinen wirsikiria, Rostock 1607. Tule mukaan ehtoollisavustajaksi! Koulutus to 11.4. Hyvän toivon kappelissa. Koulutus alkaa klo 17.15, keittoa tarjolla klo 17 alk. Jaetaan kesän avustusvuorot. Kahvila Tuomiokirkon kryptassa avoinna pe 29.3. klo 10–15 ja la 30.3. klo 8.30–18. Tervetuloa! Tuomiokirkon iltakirkko la 30.3. klo 18 kutsuu mukaan Jaetut eväät -jumalanpalveluspäiville. Saarnaa piispa Laajasalo, liturgina kirkkoherra Heltelä. Messu televisioidaan.

PITÄJÄNMÄEN srk

TAPAHTUMIA

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Ti 2.4.

Kelluva Katedraali, Marzi Nyman Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, klo 19. Lipun hinta 5 e Yhteisvastuun hyväksi.

Päätoimittaja emerita Reetta Meriläinen saarnaa Tuomiokirkossa su 31.3. klo 10. Tuomiokirkkoseurakunnan Ajan merkit -saarnasarjassa puhutaan maailmasta, yhteiskunnasta ja ihmisestä. Luottamuksen messu su 31.3. klo 12 Hyvän toivon kappelissa. Messu on osa Jaetut eväät -jumalanpalveluspäiviä. Seniorifoorumilla ke 3.4. aiheena Löydä liikkumisen ilo, puhumassa liikuntaneuvos Tuomo Jantunen. Ke 10.4. aiheesta Hyväksykäämme keskeneräisyys, luennoimassa rovasti, kirjailija Jorma Kalajoki. Seniorifoorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ekumeeninen valtiopäiväjumalanpalvelus vaalikauden päättyessä ke 10.4. klo 12 Tuomiokirkossa. Saarnaa piispa Jukka Keskitalo. Seurakuntalaisille, joilla ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon parvilta. Sisäänkäynti klo 11.10−11.30 etelä- ja pohjoisovista. Jumalanpalvelus kestää tunnin, eikä sen aikana voi poistua parvelta. Suuremmat kantamukset tulee jättää kotiin, sillä niitä ei voi viedä parville. Yleisön on varauduttava turvatarkastukseen. Lisät. helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Aterian hinta 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/ puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Pe 5.4.

Poliisisoittokunnan Nallekoplalastenorkesteri konsertoi ja kertaa liikennesääntöjä Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, klo 10. Vapaa pääsy.

Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Kivimessu to klo 18. 28.3. Mari Mattsson ja Tommi Niskala 4.4., Suvi-Maria Roine., 11.4. Mari Mattsson ja Tommi Niskala.

ISTOCK

Su 7.4.

Pop-messu klo 17 Töölön kirkolla, Topeliuksenkatu 4. Liturgia ja saarna Tuomas Meurman, messuisäntänä Mikko Saari. Artistivieraana Aknestikyhtyeestä tuttu Jukka Takalo.

Iltakirkko pe klo 18. 29.3. ja 5.4. Veli-Matti Hynninen. Messu su klo 10. 31.3. Visa Viljamaa. Vapautuksen teologian messu ma 1.4. klo 18. Kai Sadinmaa ja Jaana Partti. Lähdemessu ti klo 18. 2.4. ja 9.4. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun messu ke klo 18. 3.4. Marja Kotakorpi. Anima mea -lauluryhmä joht. Johanna Korhonen, Kelttimessu 10.4. Marja Kotakorpi. Anima mea -lauluryhmä joht. Hilkka-Liisa Vuori. Radiojumalanpalvelus Kallion kirkosta su 7.4. klo 10. Riikka Reina. Seurakuntaa pyydetään saapumaan klo 9.50 mennessä. Iltakirkko ma klo 18. 8.4. Jaana Partti. Alppilassa: Sateenkaarimessu la 30.3. klo 17. Samuli Korkalainen ja Jaana Partti. Messu su klo 11. 31.3. Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen ja Salonkikuoro, 7.4. Petri Patronen. Unkarinkielinen messu su 7.4. klo 11. Kiinankielinen messu su klo 13. 31.3 ja 7.4. Paulos Huang. Tasausmessu su klo 16. 31.3. Visa Viljamaa, 7.4. Petri Patronen.

Earth Hour la 30.3. klo 20–22 Viikin kirkolla, Agronominkatu 5. Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta aloittaa tilaisuuden tietoiskulla ilmastonmuutoksesta ja kestävän kehityksen ratkaisuista. Klo 20.30 kirkolla sammutetaan valot ja siirrytään kynttiläillalliselle tapaksia ja sapaksia nauttien. Kynttilähartaudessa rukoillaan luomakunnan puolesta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja se toteutetaan yhteistyössä partiolippukunta Viikin Vesikot ry:n kanssa. Ateriasta vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. Kysy mahdollisia vapaita paikkoja: Niina Pihlajamaa, p. 050 599 2149

Helsingin Urkupäivien konsertti la 30.3. klo 18. Naji Hakim, Ranska, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Helsingin Urkupäivien konsertti su 31.3. klo 16. Santeri Siimes, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 2.4. klo 14.30– 15.30. Linda Isokangas, urut. Vapaa pääsy. Poliisisoittokunnan Nallekopla-lastenorkesteri konsertoi ja kertaa liikennesääntöjä Alppilan kirkolla 5.4. klo 10. Konserttiin on vapaa pääsy, tervetuloa! Äänenmurros – keskusteluja kirkon rajapinnassa ti klo 18–19 paneelikeskusteluissa annetaan Redin Sillalla ääni ihmisille, asioille ja ilmiöille, jotka on perinteisesti kirkossa vaiettu tai vaiennettu. Nyt on uudenlaisen äänenmurroksen aika. Aiheena 2.4. Saavutettavuus. Vaihtuvia vieraita keskusteluun johdattelevat Mio Kivelä ja Mari Mattsson. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 4.4. Oopperalaulaja Ritva Auvinen. Sirkku Nyström haastattelee. Kirkkokyyti kiirastorstain messuun 18.4. klo 14. Jos et pääse yksin Kallion kirkkoon, invataksi hakee sinut sovitusti kotoa ja vie sinut takaisin messun jälkeen. Kirkossa saat apua tarvittaessa. Kuljetus on maksuton. Kuljetuksen voit sopia kirkkoherranvirastosta to 11.4. mennessä, p. 09 2340 3600, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke klo 12–17.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2, 00200 Helsinki Avoinna ma, ti, to, pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1, 00200 Helsinki

JUMALANPALVELUKSET Messu 31.3. klo 11. Tolppanen, Valojärvi. Pyhäkoulu. Seurat 3.4. klo 19. Leena VäyrynenSi, Minnamari Helaseppä, Marko Heusala. Messu 7.4. klo 11. Heusala, Andersson. Pyhäkoulu. Viikkomessu 10.4. klo 19. Heusala, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Seurakunnan uusi tila kauppakeskus Lauttiksessa on auki ma, ti, to, pe klo 9–12 ja 16–18. Keskiviikkoisin tila on auki klo 9–18. Perjantai-iltaisin tila on nuorten käytössä klo 18–20. Avoin perhekerho ma–pe klo 9–11. Ma, ti ja pe kirkolla, D-porras. Ke ja to kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, kokoontuminen D-portaan edessä. Avoin rukouspiiri ti klo 18, kerhohuone 15. Seniorilautta ke klo 10.30, seurakuntasali. Larun olohuone ke klo 17.30–20, kirkkokahvila. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 28. 3 .– 1 1.4.

Torstaipiiri 4.4. ja 18.4. (joka toinen torstai) klo 13–14.30, seurakuntasali. Raamattupiiri 9.4. ja 23.4.(joka toinen tiistai) klo 18–19.30, kokoushuone 10, B-rappu. Käsityöpiiri ti 2.4. ja 30.4. klo 13–14.30 seurakunnan uudessa tilassa kauppakeskus Lauttiksessa. Lisätietoja Sini Havas p. 050 380 3531. Töppösryhmä ke 10.4. klo 10.30–12, Kirkkokahvila. Tule mukaan neulomaan pieniä töppösiä lahjaksi kasteperheille. Ryhmä kokoontuu joka kuun toisena keskiviikkona. Lauttasaaren Musiikkiopiston orkestereiden konsertti pe 5.4. klo 18. Vapaa pääsy. Ja oboe soi! -konsertti la 6.4. klo 18. Solisteina Sole Mustonen sekä Juvenalia-musiikkiopiston kamariorkesteri Musisoinnin ilo. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Elämä, matka, vaellus su 7.4. klo 18. Juhani Haapasalon sävellys, laulusarja Vaivatun vaellus baritonille ja pianolle. Esa Ruuttunen ja Risto Lauriala. Ohjelma 15/10 e.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messu Paavalinkirkossa: Su 31.3 klo 10. Aitolehti, Valkeapää, Paavalinkirkon kuoro ja Välimäki. Messun jälkeen jatkoina Alasalissa on Vohvelibrunssi. Siellä on monenlaisia herkkuja tarjolla. Helsingissä vietetään koko maan yhteisiä Jaetut eväät -jumalanpalveluspäiviä, ja tämä tapahtuma on osa päivien kokonaisuutta. Olet lämpimästi tervetullut mukaan! Ke 3.4. klo 18 Puolen tunnin messu. Schmidt, Kiiski. Su 7.4. klo 10. Flinck, Samila, Kiiski. Ke 10.4. klo 18 Puolen tunnin messu. Kortelainen, Kiiski. Messu Itä-Pasilassa, os. Junailijankuja 3, sis. Sähköttäjänkadun puolelta: 31.3. klo 12. Schimdt, Päiväkuoro, Seppo Välimäki.

TAPAHTUMIA Keskeneräisenä täydellinen – Naisten brunssi la 6.4. klo 10.30– 13.30. Paavalinkirkon alasalissa herkullinen brunssi, 10/7 euroa käteisellä. Edullisempi hinta opiskelijoille, kotiäideille, työttömille ja eläkeläisille. Keskeneräisenä täydellinen: Työtoverit Merja Kauppinen ja Arja Savuoja käyvät läpi ihmiselämän kirjoa murheineen ja iloineen vuoropuhelussa. Ilmoittautuminen pe 29.3. mennessä osoitteeseen paavali.srk@evl.fi tai p. 09 2340 5000. Sunnuntain kevätretki 7.4. Lähde aikamatkalle! Vierailemme 1870-luvun Falkmanin taiteilija-ateljeessa, 1930-luvun koululuokassa sekä nostalgisessa 1970-luvun kodissa. Retki on maksuton, matka museolle omakustanteisesti julkisilla. Lähtö Paavalin alasalista klo 12. Mahdollisuus osallistua kahveille ja messuun ennen lähtöä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Säde Kultanen p. 09 2340 5415. Lähetysrukouspiiri ti 9.4. klo 14.30 sakastissa. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10–12 ja ke klo 14–16.

Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Päiväkuoro ke klo 15. Iltaruoka ke klo 17–19. Aamurukouspiiri to klo 9 keskusteluhuone. Paavalinkirkon kuoro to klo 18. Keulan aamu pe klo 9–10.30. Mummola lapsiperheille su 7.4. klo 15–17.30.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10. Messu 31.3. Alanen, Maisila, Hersta. Tuomas Kivistö piano. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Messu 7.4. Niemistö, Alanen, Hersta. Selloduo Varonen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm. Töölön kirkko su klo 17. Leipäsunnuntain messu 31.3. Meurman, Lehtimäki, Karjalainen. Naiskuoro Helmi, joht. Maija Sihvola. Messussa ollaan jokapäiväisen sekä taivaallisen leivän äärellä. Kirkkokahvit. Pop-messu 7.4. Meurman, Saari. Artistivieraana Jukka Takalo. Jatkot seurakuntasalissa. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko su klo 11. Meilahden kirkossa ei messua 31.3., mutta Tuomaankirkossa Puuhamessu klo 11. Messu 7.4. Riepponen, Kaleva. Kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Merimieskirkkopiirin myyjäiset la 30.3. klo 11–13 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Myynnissä kotiruokaa sekä lista- ja pika-arpoja. Kahvio, lounaskeitto 5 e. Puuhamessu lapsille ja koko perheelle su 31.3. klo 11 Tuomaankirkossa. Viisi leipää ja kaksi kalaa. Mukana Meilahden kirkon iltapäiväkerholaisia ja pyhäkoulunopettajat. Lounas 3/1 e ja kirkkokahvit. Naisten Forum ti 2.4. klo 15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Syksyn ohjelman suunnittelua. Tullaan tutuiksi -ilta ti 2.4. klo 17–20 Ruskeasuon Rastilla. Tule tekemään yhteistä tulevaisuutta! Seurakunnan kansainvälisen ja monikulttuurisen työn vapaaehtoisryhmät esittäytyvät. Tule tutustumaan toimintaan ja löydä oma tapasi auttaa. Ideoidaan yhdessä uutta toimintaa! Tarjolla iltapala, ilm. pe 29.3. menn. kika.paukkunen@ evl.fi, p. 050 503 0707, tai lea.pylkkanen@evl.fi, p. 050 515 1426.

Kulttuuriklubi ti 2.4. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Marzi Nyman, Kelluva Katedraali. Konsertin lippu 5 e Yhteisvastuun hyväksi. Iltatee. Rukousmessun suunnittelua ke 10.4. klo 18.30 Töölön kirkolla. Perheiden pääsiäistapahtuma to 11.4. klo 17–19 Töölön kirkolla. Pääsiäisen tunnelmaa koko perheelle! Kohtaamispaikka ja kahvila ma klo 14–15.30 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Tule juttelemaan ja kahvittelemaan. Torstaikerho to klo 13 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Ohjelmaa, keskustelua, kahvittelua, hartaushetki. Tule yksin, ystävän tai omaishoidettavan kanssa iltapäivähetkeen. Merimieskirkkopiiri ma klo 16.30 parittomina viikkoina Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Vierailijoita Suomen Merimieskirkosta. Café Töölön yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Café Töölö ke klo 14–18 Töölön kirkolla. Lounas pe klo 11.30–13 Ruskeasuon Rastissa. Hartaus klo 11.20. Kevätretki Hämeenlinnaan ke 24.4. klo 9–17.30. Ryysyranta, Aulanko, linnakierros, Hattulan kirkko, lounas ja kahvi. Hinta 20 e maksetaan bussissa. Ilm. jari.leinonen@evl.fi, p. 050 538 2251. Kesäretki Tampereelle ke 15.5. klo 9–19.30. Muumimuseo, kirkkokäynti, lounas, Pyynikin näkötornin munkkikahvit. Ilm. ja käteismaksu 26.4. menn. kirkkoherranvirastoon tai seurakuntatoimistoon. Aikuiset 35 e ja lapset 20 e, sis. kuljetukset, lounaan, pääsymaksun ja opastuksen museoon sekä kahvit. Retki ei ole kokonaan esteetön. Ennen viim. ilmoittautumispäivää voit perua osallistumisen ja saat rahasi takaisin. Sen jälkeen maksun palautus vain lääkärintodistuksella. Tiedustelut Heidi Tervahauta p. 09 2340 6372 ja Pasi Rautiainen p. 09 2340 4742.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18. OON Metsänkellot su 31.3. klo 14. Minimalistinen ja hiljaa avautuva meditatiivinen kanteleteos houkuttelee kuulijaa sisäiselle matkalle. Karjalaisesta kantelemusiikkiperinteestä inspiroitunut teos soi metsiemme puolesta. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen oviraha kerätään lyhentämättömänä Luonnonperintösäätiön kautta vanhojen metsien suojeluun. Yhteismeditaatio ke 3.4. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. markkohama@gmail.com.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Helsingin Urkupäivien päävierailijana soittaa ranskalainen Naji Hakim la 30.3. Kallion kirkossa. Hän konsertoi Helsingin lisäksi myös Porissa 28.3. ja Turussa 29.3.

7×

musiikkivinkki Urkupäivät Helsingin Urkupäivien 2019 teemana on ranskalainen urkumusiikki 1800-luvulta nykypäivän musiikkiin. Yksi urkumaailman suurista nimistä, ranskalainen Naji Hakim soittaa omia teoksiaan la 30.3. klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Muina urkureina soittavat Kira Lankinen pe 29.3. klo 19 Johanneksenkirkossa, Santeri Siimes su 31.3. klo 16 Kallion kirkossa ja Anna Pulli su 31.3. klo 10 erikoismessussa Vanhassakirkossa. Konsertteihin vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lisätietoa: www.organum.fi.

Urkukierros ja nuoria urkureita

Urkupäivien ohjelmassa on myös kierros Kalliossa su 31.3. klo 12–15 tutustumaan Kallion kirkon ja Pyhän sydämen kappelin urkuihin sekä Lasten ja nuorten urkukonsertti ma 1.4. klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Pakilassa, Palosuontie 1. Konsertissa julkaistaan kolme uutta nuorten ja lasten urkuohjelmistovihkoa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Harppukonsertti

Harppumusiikkia kuullaan su 7.4. klo 18 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Konsertin järjestävät Suomen Harpistit ry ja Malmin seurakunta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Leipää, viiniä ja Bachia

Puotilan kappelissa, Puotilantie 5, pidetään to 4.4. klo 18 uuden-

lainen konsertti, jonka lomassa voi nauttia ehtoollisen oikean leivän kanssa. Musiikkina kuullaan Bachin Matteus-passion koraalit sekä Bachin urkumusiikkia, mukana Kamarikuoro Cantus Novus, urkuri Katri Vanhamäki ja liturgi Karoliina Vidgrén. Vapaa pääsy.

Jubilate Deo

Oratoriekören i Helsingfors esittää ensimmäisenä Suomessa Dan Forrestin suurteoksen Jubilate Deo la 6.4. klo 18 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Ohjelmassa myös Vivaldin Magnificat. Solisteina laulavat sopraano Tuuli Lindeberg ja altto Elli Vallinoja, ja orkesterina soittaa Wegelius Sinfonietta. Liput 25 e Lippupisteestä ja ovelta.

Mannerismeja

Näyttelijä-laulaja, mezzosopraano Eeva Semerdjievin sekä pianisti Janne Oksasen Mannerismeja-konserttikiertue polkaistaan käyntiin su 7.4. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Konsertissa yhdistyvät muun muassa Eeva-Liisa Mannerin runous, Taneli Pylkkäsen Kuoleman joutsen -laulusarja ja Oksasen oma sävellys. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pianovirtuoosi

Fullsteam Agency järjestää poikkeavien musiikkityylien konsertteja ke 10.4., la 27.4. ja ma 27.5. Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ukrainalainen pianovirtuoosi ja säveltäjä Lubomyr Melnyk esiintyy 10.4. klo 19. Hän on ammentanut minimalistisia vaikutteita ja kerännyt mainetta yhtenä teknisimmistä ja nopeimmista pianisteista. Liput 26,50 e Lippupisteestä ja Tiketistä, 28 e ovelta.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 28. 3 .– 1 1.4.

14 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Messu sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 16. Su 31.3. Luomakunnan sunnuntain messu. Su 7.4. Matkakumppanuuden messu.

TAPAHTUMIA Koko perheen ympäristöpäivä su 31.3. klo 11–17 Herttoniemen kirkolla. Mm. linnunpönttöpaja, ötökkäpaja, aurinkoenergiaklinikka, pomppuvoimalla toimiva autorata, hunajamaistelua, miniroskispaja, ohjattuja linturetkiä lähialueelle ja Marttojen kasvisruokaravintola. Klo 14.30 ekoteologi Panu Pihkalan työpaja ympäristöahdistus ja toivo. Klo 16 luomakunnan sunnuntain messu. Konsertti to 4.4. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Kamarikuoro Ora, johtajana Kirsi Lemponen. Kim Joung Suk, mezzosopraano, ja Marika Leino, piano. Vapaa pääsy. Kohti pääsiäistä -perhepäivä la 6.4. Myllypuron kirkolla. Klo 14.30 alkaen pääsiäisaskartelua ja muskareita, klo 16 Nukketeatteri Sananjalan esitys Pieni on paljon, jonka jälkeen syödään yhdessä. Mukana Stina Huima. Akateemisen puhallinorkesterin konsertti Herttoniemen kirkossa la 6.4. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Shindo-työpaja su 7.4. klo 14 Herttoniemen kirkolla. Työpajassa etsimme rukouksen ja japanilaisen kehotyöskentelymenetelmän Shindon keinoin hiljaisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oma alusta, joustavat ja lämpimät vaatteet. Työpajan ohjaavat Stina Huima ja Tiina Koivulintu. Lasten pääsiäiskirkot ma 8.4. klo 10 Myllypuron kirkossa ja pe 12.4. klo 10.15 Herttoniemen kirkossa. Pieni Musiikkihetki ke 10.4. klo 17 Herttoniemen kirkossa. Noora Sinbel, piano. Vapaa pääsy. Sinun Sanasi -raamattuilta to 11.4. klo 17.30–19 Vakkasalissa. Mukana Jenni Kallio. Lähde!-ilta to 11.4. klo 18 Myllypuron kirkolla. Ylistystä, puheenvuoroja ja rukouspalvelua. Mukana Tapani ja Mervi Koski. Diakonian ajanvaraus Herttoniemi: p. 050 433 7339/Saarela tai kirkolla ke klo 9–9.30. Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 347 9515/Markkanen tai kirkolla ma klo 13–14. Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila. Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markkanen. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Pe 5.4.

Ilta ihmisyyden äärellä Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7, klo 18. Pikaluistelija Mika Poutala, muusikko Olli Helenius, start up -yrittäjä Juho Juutilainen ja pastori Antti Pesonen.

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Hiljainen iltarukous to 28.3. ja 11.4. klo 18. Rukousta, raamatunlukua, hiljaisuutta, taizelauluja tai virsiä. Arjen lepohetki, hiljainen iltarukous, lopuksi yhteinen iltatee. Messu 31.3. klo 11. Marjaana Faugel, Kirsi Honkanen-Punkari, Mellunmäen Martat avustavat. Messun aikana lapsille Pyhis, jossa luvassa pääsiäisyllätysten etsintää. Leipäsunnuntain hengessä kirkkokahvit toteutetaan nyyttäriperiaatteella. Voit tuoda tullessasi leipää tai muita leivonnaisia. Talo tarjoaa leivänpäälliset. Voit tuoda mukanasi myös reseptin muille jaettavaksi. Ylijääneet ruoat annetaan seuraavan päivän pienituloisten ruokailuun. Messu on osa Jaetut eväät -jumalanpalvelustapahtuman messutarjontaa. Messu su 7.4. klo 11. Marja Lehtinen, Mari Lamminen, Katja Sirkiä, huilu. Kirkkokahveilla Noora Sinbel esittää pianomusiikkia. Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Pienituloisten ruokailu maanantaisin klo 11. Vapaaehtoisten valmistama soppalounas, voileivät ja jälkiruokakahvit sekä lahjoitusleipää kotiin viemisiksi. Lounaan hinta 1 e. Takkatupa klo 12–14. Perheraamis tiistaisin klo 17.30. Yhteinen ruokailu, vapaaehtoinen maksu. Koko perheen musiikki- ja

3.–5.5.

Siellä saan levätä -retriitti Mäntsälän Leiriniemessä. Ohjaajina Eva-Lisa Lindström ja Sari Viljakainen (p. 050 448 5435), ilmoittautuminen 12.4. asti Mikaelin seurakunnan nettisivuilla. Hinta 150 e, Mikaelin srk:n jäsenille 120 e.

raamatunkertomushetki. Tunnin pituisessa aikuisten keskusteluhetkessä ei tarvita aiempaa raamatuntuntemusta. Lapsille on sillä välin omaa ohjelmaa ja ulkoilua ikäryhmän mukaan. Mikaelin miehet -keskusteluryhmä kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18: 3.4., 8.5. ja 5.6. Vapaata rupattelua ja Sanaa miesten kesken. Tied. Lauri Taipale p. 044 989 7535. Eläkejumpparit torstaisin klo 10. Liikuntaryhmä miehille, helppoa ja tehokasta voimistelua musiikin tahdissa oman kunnon mukaan. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. To 4.4. Tuonentupa: Kuolema arjessa, vieraana rovasti Sirkka Kuula. To 11.4. Kontulan ala-asteen opettaja Maria Kokkonen kertoo harjoittelustaan Suomen Lähetysseuran tehtävissä Namibiassa. Tuonentupa on keskustelukerho, jossa käsitellään avoimesti kuolemaa. Se ei ole sururyhmä, vaan avoin keskustelufoorumi meitä jokaista koskettavasta asiasta. Rukouspiiri perjantaisin klo 10. Rukoilemme toinen toistemme sekä yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua. Supersankarit-kesäpäiväleiri 1.–3.-luokkalaisille Mikaelinkirkolla 3.–14.6., toimintaa arkipäivisin klo 9–15. Leirimaksu 100 e sis. lounaan, välipalan, retket ja vakuutuksen. Leirikirje ja lasku postitetaan kotiin toukokuussa. Ilmoittautuminen sähköisesti nettisivujemme kautta 5.5. mennessä. Lisätied. Riitta Haikonen, p. 09 2340 4828. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Mukulamessu kaikenikäisille 31.3. klo 10. Timo-Pekka ja Anna-Mari Kaskinen, Alex Scott, Marjaana Rantala, Essi Lyytinen, Bändi Matteus Mykkäsen johdolla, lapsikuoro Sonorus Hannele Filppulan johdolla sekä Holy Trinity Leicesterin seurakunnan tiimi Englannista. Mukulamessussa on rukousvaellus, jota varten kirkkoon rakennetaan rukousmajoja ja -alttareita. Messussa lauletaan tuttuja lastenvirsiä sekä mukulalauluja. Messu su 7.4. klo 10. Nurminen, Lyytinen, Enni Maaninka. Marja Kari, sopraano. Arkkikirkko ke 3.4. klo 18. Iltamessu ke 10.4. klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 31.3. klo 12. Nurminen, Rantala, Niva-Vilkko. Mukana Chorus Marinus. Messun jälkeen kakkukahvit diakonissa Anni Mero-Hiltusen eläkkeellelähdön johdosta. Messu su 7.4. klo 12. Nurminen, Laaksonen, Niva-Vilkko. Kirkkokahveilla taiteilija Ritva Kosonen kertoo näyttelystään aulakahviossa.

TAPAHTUMIA Sellistien ja kontrabasistien pajaviikon konsertti 1 to 28.3. klo 18.30 Laajasalon kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Jaetut eväät-jumalanpalveluspäiviin liittyvä Mukulamessu kaikenikäisille su 31.3. klo 10 Roihuvuoren kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit ja -jätskit, joiden aikana Jaetut eväät - jumalanpalveluspäivien englantilaiset vieraat John McGuinley ja Alex Scott tuovat tuulahduksia uudistuneesta Holy Trinity Leicesterin seurakunnasta. Yhteisvastuukonsertti su 31.3. klo 18 Laajasalon kirkossa. Mieskuoro Könsikkäät ja Helsingin Balalaikkaorkesteri. Liput 15 e. Lippuja voi ostaa etukäteen Laajasalon kirkon aulakahviosta ma–pe klo 10–14 sekä tilaisuuksien yhteydessä. Sellistien ja kontrabasistien pajaviikon konsertti 2 to 4.4. klo 18.30 Laajasalon kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Per Crucem Kamarikuoro Aavan kevätkonsertti su 7.4. klo 18 Laajasalon kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ilta Raamatun äärellä ma 8.4. klo 18 Laajasalon kirkolla. Raamatunopetusakatemian iltatilaisuus, puhujina Eero Junkkaala, Kaisa Oittinen ja Aarne Vesamäki. Kutomakerhon kevätmyyjäiset la 13.4. klo 11–14 Roihuvuoren kirkolla. Myynnissä mattoja, poppanoita, neuleita, arpoja, leivonnaisia ym. Kahvio. Tulossa: Matka ystävyysseurakuntaan Tyröön Venäjälle 29.8.–1.9.2019. Seuraa ilmoittelua.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 10–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 7.4. messussa mukana Puotin Laulu. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. 4.4. konserttiehtoollinen, ks. tapahtumat. Ehtoollishartaus pe 5.4. klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkisin klo 9–15. Neulekerho ma klo 12. Yhteinen iltaruoka ma klo 16.30–18. Hinta 1 e. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Laulut soikoon! ke klo 13. Ikäihmisten keskiviikkokerho 3.4. klo 14. Pääsiäisaskartelua, Pirkko ohjaa. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri ma klo 8. Puotilan olohuone ti klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio. 2.4. Itä-Helsingin musiikkiopiston esittely ja lapsiesiintyjien konsertti, 9.4. Mikko Alava: Angola – seurakunnan uusi lähetyskohde. Leipää, viiniä ja Bachia -konserttiehtoollinen to 4.4. klo 18. Cantus Novus, Katri Vanhamäki ja Karoliina Vidgrén. Vapaa pääsy ja ohjelma. J.S. Bachin musiikkia. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16. Perjantailenkki Mukavaa kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, klo 13 Vartiokylän kirkolle. Kahvitarjoilu. Liikkuva diakoni Riikka Leppänen tarjoaa juttuseuraa eläköityville Fazer Cafessa ti klo 10–11, Espresso House to klo 12–13 ja Waste&Feastravintolassa Matteuksenkirkolla to klo 10–11.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 28. 3 .– 1 1.4.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 28.3. klo 18, Katukappeli. Jurmu. Jaetut eväät -messu su 31.3. klo 11, kirkko. Antola, Joronen, Jurmu, kuoro. Kirkkokahveilla tuoksuu ja maistuu juuri leivottu leipä! Iltakirkko to 4.4. klo 18, Katukappeli. Antola, Jurmu. Messu su 7.4. klo 11, kirkko. Paananen, Holma, Virtanen, Valon ääni. Messussa mukana tämän vuoden rippikoululaiset.

TAPAHTUMIA Ilta ihmisyyden äärellä kirkolla pe 5.4. klo 18. Mitä on elämässä menestyminen? Pysähdy pohtimaan, mikä elämässä lopulta on tärkeää. Illassa mukana pikaluistelija Mika Poutala, muusikko Olli Helenius, startup yrittäjä Juho Juutilainen ja pastori Antti Pesonen. Luvassa Olli Heleniuksen musiikkia, puheita, sanaa ja rukousta. Pääsiäisvaellus kirkolla ke 10.4. klo 17.30. Kulje pääsiäisen tapahtumissa ja tunnelmissa, hämmästy, hämmästele ja iloitse yhdessä. Pääsiäisvaellus on suunniteltu erityisesti lapsia ajatellen, mutta sen riemusta nauttivat kaikenikäiset. Ennen pääsiäisvaellusta klo 17 iltapala, hinta 5 e/hlö tai 10 e/perhe. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Merimieskirkko 10 vuotta -juhlakonsertti su 31.3. klo 16 Vuosaaren Merimieskirkolla, Provianttikatu 4. Konsertin teemana puhdas Itämeri. Esiintyjinä Sakarat laulupelimannit, Sibbo Spelmanslag, Harpolekarna Borgå ja Anja Hinkkanen. Vapaa pääsy. Tervetuloa juhlakonserttiin! Lukupiiri to 28.3. klo 18–20 Merimieskirkolla, Provianttikatu 4. Kirjana Ulla-Lena Lundbergin Suureen maailmaan. Lukupiiri on yksi 10-v. Vuosaaren Merimieskirkon juhlavuoden tilaisuuksista. Aprillipäivän Valon aamu ma 1.4. klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka vauvasta vaariin ja mukulasta mummuun! Aprillipäivän tempauksia Yhteisvastuun hyväksi, mm. hiustenleikkuuta, arpajaiset, herkkuja ja infoa Yhteisvastuusta. Lisäksi mukavaa seuraa, ajatus viikon aluksi ja aamupala vapaaehtoisella maksulla. Yhteys-ilta Katukappelissa ke 10.4. klo 17.30. Rukousta, opetusta, ajankohtaisia kuulumisia ja todistuspuheita palvelutyöstä. Vastuunkantajille suunnattuun iltaan ovat tervetulleita kaikki uudet seurakuntayhteydestä ja vapaaehtoistehtävistä kiinnostuneet. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Lastenohjaaja Anne Ridell saa nuket elämään suositulla lasten pääsiäisvaelluksella.

Rairuohoa ja pääsiäismunia tyhjällä haudalla Pääsiäisvaelluksilla lapsiperheet pääsevät pohtimaan isoja asioita.

TEKSTI MILLA-MARIA HYYRYNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

airuohon kasvatuksen ja virpomisen lisäksi lapsen kanssa voi valmistautua pääsiäiseen pääsiäisvaelluksella. Seurakunnat järjestävät ympäri Helsinkiä vaelluksia, joissa käydään läpi kristikunnan suuren juhlan tapahtumia kokemuksellisesti. Malmin seurakunnan lastenohjaaja Anne Ridell kantaa vaellusta varten Malmin kirkon saliin seurakuntalaisen tekemät nuket, joista suurimmat ovat 80-senttisiä. Mukana on niin enkeleitä, sotilaita kuin Jeesuskin. Malmilla vaelluksia on pidetty päivähoidossa oleville lapsille ainakin vuodesta 2002. – Parikymmentä vaellusta täyttyy nopeasti, Ridell sanoo.

ten seuraa viimeinen ateria ja kaunis Getsemanen puutarha.

TÄNÄ VUONNA Malmilla on paikallisten toiveesta myös perheille suunnattu, kaikille avoin vaellus huhtikuun 10. päivänä kello 18. Siihen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Puoli tuntia kestävä vaellus on suunniteltu 5- ja 6-vuotiaille. – Vaelluksella tutustutaan pääsiäisen tapahtumiin ja symboleihin kiertämällä kirkkosalissa kuudella pisteellä, jotka on somistettu kankailla, kivillä ja kasveilla, Anne Ridell kertoo. Ensimmäiseksi on vastassa Jeesus ratsastamassa Jerusalemiin. Sit-

LASTENOHJAAJA ANNE RIDELL

OSALLISTUJAT PÄÄSEVÄT näkemään myös Golgatan ja Jeesuksen hautakummun. Lapset ovat olleet kiinnostuneita sotilaista ja Jeesuksen kuolemasta. Ridelliltä ja mukana olevilta pappikollegoilta saa kysyä vaikeitakin kysymyksiä.

”

LAPSET KYSYVÄT, MIKSI JEESUS KUOLI, VAIKKEI HÄN OLLUT TEHNYT MITÄÄN PAHAA.

– Lapset kysyvät, miksi Jeesus kuoli, vaikkei hän ollut tehnyt mitään pahaa. Kuolemateema saa heidät myös kertomaan lemmikkien kuolemasta ja mummon hautajaisista. Kuoleman sijaan vaelluksella keskitytään kuitenkin ylösnousemuksen iloon. Sitä havainnollistetaan pahvisten munien avulla. – Avaamme munan, joka on tyhjä. Jeesus ei ole enää haudassa. Hän on ylösnoussut. ■

Pääsiäismenoja lapsille Pääsiäisvaellus perheille Malmin kirkossa, Kunnantie 1, ke 10.4. klo 18. Pääsiäisvaellus Vuosaaren kirkolla, Satamasaarentie 7, ke 10.4. klo 17.30. Ennen pääsiäisvaellusta klo 17 iltapala, 5 e/hlö tai 10 e/perhe. Kohti pääsiäistä -perhepäivä Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12, la 6.4. klo 14.30. Pääsiäisaskartelua, muskareita ja nukketeatteria. Pääsiäisaskartelua kouluikäisille 1.-6 -luokkalaisille ma 1.4. klo 17.30 alk. Mikael Agricolan kirkolla, ke 3.4. klo 16.30 Hyvän toivon kappelissa. Ilm. hanna.ikaheimo@evl.fi. Ohjattua askartelua kaikenikäisille la 6.4. klo 12–15 Tuomiokirkon kryptassa. Perheiden pääsiäisaskartelu Viikin kirkolla, Agronominkatu 5, la 6.4. klo 11–13. Päivän aluksi tarjolla myöhäistä aamupalaa. Ilmoittautuminen viim. 29.3. p. 050 380 3760. Pääsiäisaskartelua perheille, koululaisille ja leikki-ikäisille LänsiPasilan seurakuntakodissa ma 8.4. kello 10–16.

MENOT 28. 3 .– 1 1.4.

16 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut su 31.3. klo 10 Rippikoulupainotteinen messu Malmin kirkossa. Anni Punkka. klo 10 Messu Puistolan kirkossa. Timo Ahoinpelto. klo 10 Perhemessu Viikin kirkossa. Sofia Tuomenvirta. klo 16 Rippikoulupainotteinen messu Pihlajamäen kirkossa. Niina Pihlajamaa. klo 17 Valon messu Puistolan kirkossa klo 17. Iltatee. Messut su 7.4. klo 10 Muskarimessu Malmin kirkossa. Päivi Pulakka. Mukana Malmin, Siltamäen ja Tapanilan muskarilaiset. klo 10 Messu Puistolan kirkossa. Paula Närhi. klo 10 Messu Viikin kirkossa. Sini Arkko, saarna, Markku Arola. Kamarikuoro, johtaa Taru Hämäläinen. klo 13 Messu Vuorensyrjän palvelutalossa, Vuorensyrjä 7 C. Paula Närhi. klo 12 Rippikoulupainotteinen messu Siltamäen seurakuntakodissa. Martta Paijola. klo 16 Kelttiläinen messu Pihlajamäen kirkossa. Sofia Tuomenvirta. Kaisu Rauhamaa, Messulaulajat ja Kanneltajat, Mimmi Laaksonen, irlantilaiset puhaltimet.

TAPAHTUMIA Earth Hour -kynttiläillallinen Viikin kirkolla la 30.3. klo 20–22. Tervetuloa osallistumaan maailman suurimpaan ilmastotapahtumaan Earth Houriin. Kirkolla sammutetaan valot ja nautitaan yhdessä tapaksia ja sapaksia kynttilänvalossa. Ilmatieteenlaitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirran tietoisku aiheesta ilmastonmuutos ja kestävän kehityk-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

To 4.4.

Naisten ilta Pakilassa klo 18–22 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1. Ohjelmassa joogaa, kosmetiikkanäytteitä, pianomusiikkia, kädentaitoja, arpajaiset, pientä iltapalaa ja herkuttelua sekä vinkkejä some-niskan taltuttamiseen. Maksu 10 e, tuotto Yhteisvastuun hyväksi.

sen ratkaisut. Lopuksi kynttilähartaus, jossa rukoillaan luomakunnan puolesta. Vapaa pääsy. Ateriasta vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. Ilmoittautuminen: kysy vapaita paikkoja Viikin projektipapilta Niina Pihlajamaalta, p. 050 599 2149. Kamarimusiikkikonsertti Puistolan kirkossa ma 1.4. klo 18. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston oppilaat. Soppakirkko Tapulin seurakuntakodilla ma 1.4. klo 11.15. Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodilla ti 2.4. klo 18. Suunnitteluilta Pukinmäen Portissa ke 3.4. klo 18. Pukinmäen vapaaehtoisia kutsutaan suunnittelemaan seurakunnan tulevaa toimintaa alueella. Matkailuilta Malmin kirkossa la 6.4. klo 18. Ylilääkäri Janne Leinonen: Pohjois-Ruotsin ja Norjan tuntureilla. Harppukonsertti Puistolan kirkossa su 7.4. klo 18. Suomen Harpistit ry. Ohjelma 10 e. Israel-ilta Pukinmäen Portissa ti 9.4. klo 17.30. Ylistyslauluja, Raamatun Sanaa, rukousta Lähi-Idän rauhan puolesta.

La 6.4.

Perheiden pääsiäisaskartelu Viikin kirkolla, Agronominkatu 5, klo 11–13. Päivän aluksi tarjolla myöhäistä aamupalaa. Ilmoittautuminen viim. 29.3. p. 050 380 3760. Mukaan mahtuu 25 askartelijaa.

Perheiden pääsiäisaskartelu Viikin kirkolla la 6.4. klo 11–13. Päivän aluksi myöhäistä aamupalaa. Maksuton. Ilmoittaudu viimeistään 29.3. p. 050 380 3760. Mukaan mahtuu 25 askartelijaa. Pääsiäisvaellus perheille Malmin kirkossa ke 10.4. klo 18. Pääsiäisen tapahtumiin tutustutaan nukkeasetelmien avulla. Tiistaitupa Tapulin seurakuntakodilla ti 2.4. ja 9.4. klo 13.30–16.30. Avoin iltapäivä kaikenikäisille, tarjolla välipala. Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma 8.4. klo 11–13. Hiljaisuuden iltapäivä Tapulin seurakuntakodilla pe 19.4. klo 12–16.30. Hinta 5 e, sis. keittolounaan ja kahvin. Ilmoittautumiset 12.4. mennessä anni.paukkala-toivonen@evl.fi tai p. 050 564 6272. Mukaan mahtuu 15 osallistujaa. Pääsiäisen viettoon kirkolle! Olet lämpimästi tervetullut yksin, ystäväsi tai vaikka koko perheesi kanssa maksuttomalle pääsiäisaterialle kirkolle. Ilmoittaudu pe 12.4. mennessä. La 20.4. Puistolan kirkossa pääsiäisyön ateria klo 22 yömessun jälkeen. Su 21.4. Viikin kirkossa 1. pääsiäispäi-

vän lounas klo 10 messun jälkeen. Kaikilla kirkoilla juhlakahvit ja pääsiäisyllätys lapsille. Ma 22.4. Malmin kirkossa 2. pääsiäispäivänä koko seurakunnan yhteisen messun jälkeen juhlava lounas. Messuun maksuton kirkkokyyti. Ilmoittaudu aterialle pe 12.4. mennessä ma–pe klo 9–15, p. 09 2340 4400. Bussiretki Porvooseen ti 7.5. klo 10–16 (huom. kevätohjelmassa virheellinen päivä). Vieraillaan Albert Edelfeltin ateljeemuseossa ja Porvoon tuomiokirkossa. Bussi klo 10 Puistolan asema R-kioski, 10.15 Puistolan kirkko, 10.30 Jakomäen kirkko. Hinta 25 e/hlö, sis. lounaan. Paluu klo 16.30 mennessä. Ilmoittautumiset huhtikuun aikana p. 09 2340 4520 tiistaisin klo 12–16 tai sähköpostitse annikka.hakala@evl.fi. Etusijalla Tapulin, Puistolan ja Jakomäen alueella asuvat. Eläkeläisten iltapäivä Siltamäen seurakuntakodissa ti 2.4. ja 9.4. klo 12. Malmin kirkossa ti 2.4. ja 9.4. klo 13. Tapanilan kirkossa ke 3.4. ja 10.4. klo 13. Pihlajamäen kirkossa ke 3.4. ja 10.4. klo 13.

Naapurikahvit Viikin kirkolla ke 3.4. ja 10.4. klo 13. Torstaikahvila Puistolan ja Jakomäen kirkolla to 4.4. ja 11.4. klo 13–14.30. Puistolassa 11.4. vieraana Esa Nenonen Pelastusarmeijasta. Jakomäessä 4.4. alueliikuttaja Eero Kenttä ohjaa tuolijumppaa ja 11.4. Päivikki Peltomaa kertoo Pauliina Rauhalan kirjasta Synninkantajat. Ilmoittautuminen syksyn päiväkerhoryhmiin ja iltapäiväkerhoon Päiväkerhoon voivat tulla 3–6 vuoden ikäiset lapset. Kerhopaikkoja ovat Jakomäen, Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkot. Linkki sähköiseen hakemukseen löytyy Malmin seurakunnan kotisivuilta hakusanalla päiväkerho. Ilmoittautuminen on avoinna 1.–30.4. Lisätiedot: p. 09 2340 4576, johanna.m.laurinen@ evl.fi. 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhot toimivat Puistolan ja Viikin kirkoilla klo 12–16.30 ja kerhomaksu on 100 e/kk sis. toiminnan, välipalan ja vakuutuksen kerhoajalta. Seurakunnan iltapäiväkerhot järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Hakukaavakkeita saatavilla toimipisteistä ja Helsingin kaupungin sivuilta. Hakuaika iltapäiväkerhoihin 18.4. saakka. Lisätiedot: johanna.m.laurinen@evl.fi, p. 09 2340 4576 tai eeva.elsinen@ hel.fi, p. 09 3108 9205. Ilmoittaudu mukaan lasten ja perheiden kesätoimintaan! Suurleiri Pisara – ilmoittaudu kaikkien aikojen telttaleirille! Pieksämäen Partaharjulla 24.–29.7. järjestettävä valtakunnallinen suurleiri tarjoaa ikimuistoisia leirikokemuksia 10–14-vuotiaille varhaisnuorille sekä 15–28-vuotiaille nuorille aikuisille. Leirin hinta on 80 e. Ilm. seurakunnan nettisivuilla, hakusanaksi pisara. Lisätietoa leiristä niina.penttinen@evl.fi, p. 09 2340 4549 tai www.pisaraleiri.fi. Kesäloman päiväleirit 1.–2.-luokkalaisille 3.–7.6. ja 10.–14.6. Puistolan, Jakomäen ja Viikin kirkoilla. Leikkiä, askartelua, ulkoilua sekä kaksi retkipäivää viikossa. Hinta 25 e/viikko. Retkipäivinä omat eväät, muina päivinä lämmin ateria kirkolla. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 31.3. mennessä seurakunnan nettisivuilla, hakusanaksi päiväleiri. Kesäleiri Kellokoskella 3.–6.-luokkalaisille 3.–5.6.2019. Iloista yhdessäoloa, askartelua, ulkoilua, pelejä ja leikkejä. Leirin hinta 35 e. Lisätiedot ja ilm. seurakunnan nettisivuilla, hakusanaksi kesäleiri.

ÄMS

Kuinka tärkeää on seurakuntalaisten osallistuminen messun toteutukseen? – Tosi tärkeää! Ilman seurakuntalaisia ei olisi messua. Osallistuminen on aika spontaania. Puoli tuntia ennen messua jaetaan tehtäviä, sen mukaan miten paljon on kiinnostu-

Suunnittelitteko messuja etukäteen yhdessä kappelin alkumetreillä? – Kyllä, pidimme kolme Tuunaa messu -pajaa. Suunnittelu on kaikille avointa ja vaikuttaa tulokseen.

Jätkäsaaren kappalainen Hannu Varkki, vedät Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivillä kanavatyöskentelyä urbaanin yhteisön hengellisyydestä yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Millainen messuyhteisö vuosi sitten avattuun Hyvän toivon kappeliin on syntynyt? – Elävä, kodikas ja valoisa yhteisö. Kappelista on tullut uuteen, runsaan 10 000 asukkaan kaupunginosaan yhteisöllinen tila.

ESK

Menokasvo

Sunnuntaina voi tutustua vaikka minkälaisiin messuihin neita. Tehtävä voi olla vaikkapa öljyllä voitelu. Jotkut ovat vetäneet messun alussa kehollisen harjoituksen, joka auttaa keskittymään pyhäpäivän teemaan. Se voi olla esimerkiksi hengitysharjoitus tai ristinmerkin tekeminen. Sunnuntaina 31.3. klo 12 kappelissa, Länsisatamankatu 26, vietetään Luottamuksen messua, jonne kutsutaan myös Jaetut eväät -väkeä. Mikä messu se on? – Luottamuksen messun musiikkina on Taizén ekumeenisen yhteisön lauluja ja saarnan tilalla hiljaisuus. Kuunteleminen korostuu, ja tunnelma on vahvasti meditatiivinen. EIRA SERKKOLA Helsingin kirkoissa vietetään su 31.3. noin 30 erilaista messua pitkin päivää (huom. kesäaika). Lisätietoa: www.jaetutevaat.fi/ohjelma

MENOT 28. 3 .– 1 1.4.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 31.3. klo 10. Heininen, Savik, Helenius sekä Hanna Poikkilehto. Messu su 7.4. klo 10. Koskinen ja Mäkiö. Polku pääsiäiseen -pyhäkoulu su 31.3. alkaen klo 10 messun ajan. Kohti pääsiäistä. Mehu- ja keksihetki. Ei ennakkoilmoittautumista. Maksuton. Alle 4-vuotiaat oman aikuisen seurassa. Käpylän kirkossa: Messu su 31.3. klo 18. Elo, Mäkiö ja Oulunkylän seurakunnan isoset. Messu su 7.4. klo 18. Albekoglu, Helenius, sekä Käpylän kirkkokuoro. Maunulan kirkossa: Avajaismessu su 14.4. klo 12. Messun jälkeen juhlakahvit, huutokauppa ja mahdollisuus tutustua uusittuihin tiloihin. Mukana Adoramus-lauluryhmä sekä Maunulan lauluryhmä. Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa. Joka kuukauden 3. keskiviikko rukoushetken yhteydessä myös ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Pianisti Roope Gröndahlin konsertti su 31.3. klo 16 Oulunkylän kirkolla. Bach, Brahms, Messiaen, Merikanto, Szymanowski. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kevään kohinaa -musiikkimatinea to 4.4. klo 13, Oulunkylän vanha kirkko. Esiintyjiä Helsingin konservatoriosta. Ohjaavana opettajana Anitta Ranta-Huikuri Via Dolorosa to 11.4. klo 13, Oulunkylän vanha kirkko. Paastonajan musiikkia ja Raamatun tekstejä kuunnellen ja yhdessä laulaen, Ossi Kallioinen, huilu, Maija Pesonen-Kareinen, urut, lauluryhmä. Kati Koskinen, tekstinluku. Yhteisöravintola Salaam. Buffet to klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Hinta 1–10 e. Maanantaipuuro ma klo 9–12. Sisältää puuron, sämpylän, kahvin tai teen. Hinta 1 e tai omantunnon mukaan. PariAsiaa-luentoillat. La 30.3. klo 10–14: Työkaluja parisuhteen ristiriitoihin. Luennot ja pieni työskentely itsenäisesti tai oman puolison kanssa klo 10–12.40, lounas 12.45 (hinta 3 e/aikuinen). Lounasta ja lastenhoitoa varten ilmoittautuminen 28.3. mennessä terhi.lahdensalo@evl.fi. To 11.4. klo 18–19: Kun perheessä on sairautta. Perhepyhäkoulu keskiviikkoisin klo 17 Käpylän kirkolla. Yhteistä iltapuuhaa perheille. Laulua, leikkiä ja askartelua pääsiäisen ihmeestä. Kaikille avoin, ei ilmoittautumista. Aarteenmetsästys-huutokauppa 14.4 Maunulan kirkolla avajaismessun jälkeen juhlakahvien yhteydessä. Lahjoituksia otetaan vastaan 12.4. saakka Oulunkylän kirkolla. Emme

Liikkuva diakoni Riikka Leppänen päivystää kahviloissa.

Apua & tukea

Diakoni kuuntelee harmaita panttereita Jos ihmissuhteet jäivät työyhteisöön eikä kumppania ole, eläkeläisen arki voi yllättää yksinäisyydellään.

TEKSTI OUTI JAAKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

artiokylän seurakunta palkkasi diakoniatyöntekijä Riikka Leppäsen tavoittamaan ihmisiä, jotka kaipaavat yhteyttä toisiin uudessa elämänvaiheessa. – Toivon, että kasvoni tulisivat sillä lailla tutuiksi, että minua olisi helppo lähestyä. Tarjoan juttuseuraa ja kuuntelevaa korvaa eläköityville, Leppänen kuvaa työtään. Hän liikkuu Itiksen kauppakeskuksessa, asukastiloissa ja Matteuksenkirkolla, missä edullinen Waste&Feast-ravintolan ruoka kokoaa lounaalle päivittäin jopa toistasataa ihmistä – Tarkoitukseni on kuulostella, mihin ihmisen olisi helppo lähteä mukaan, jotta tutustuisi toisiin. Pienelläkin porukalla voi hyvin aloittaa jotain uutta, joka tuo mielekkyyttä arkeen uudessa elämäntilanteessa. Seurakunta tarjoaa siihen puitteet. USEIN ELÄKKEELLE jäävillä on monenlaista osaamista ja enemmän aikaa kuin työelämässä. Perinteiset eläkeläisjärjestöt eivät ehkä houkuttele, mutta jossakin voisi opittua hyödyntää. Uudessa elämänvaiheessa monet pariskunnat toteuttavat yhteisiä haaveita, matkustavat, remontoivat ja harrastavat liikuntaa. Jos kumppania ei ole tai on jäänyt les-

ota vastaan vaatteita. Huutokaupan tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Ikäihmisten kevätretki Hämeenlinnaan to 2.5. Hinta 35 e. Ilmoittautuminen ja erityisruokavaliot viim. 23.4. Elisa Hapulille, p. 09 2340 5381.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 31.3. klo 11. Mikael Tammilehto, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen.

Messu su 7.4. klo 11. Matleena Ikola, Marja Alftan ja Jussi Hirvonen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Peittopiirissä kudotaan Äiti Teresa -peittoja ja viihdytään yhdessä kupposen äärellä. Valmiit peitot toimitetaan SPR:n kautta pakolaisleireille. Tervetuloa aina parillisina maanantaina klo 13 kirkolle. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Kuoroa johtaa kanttori Ari Häyrinen.

keksi. Ja työyhteisö on tähän asti korvannut ihmissuhteet, niin yksin jääminen voi tulla yllätyksenä. – Monille työelämä tarjosi merkityksellisyyden tunnetta ja myös sosiaalisia suhteita. Ne pitäisi löytää jostain myös uudessa elämäntilanteessa, muuten ihminen helposti käpertyy kotiin, Riikka Leppänen sanoo. TUTKIMUSTEN MUKAAN nimenomaan yksinäisyyden kokemus heikentää keskeisesti yli 60-vuotiaiden elämänlaatua. Yksinäisyys ja masennus voivat myös lisätä alkoholinkäyttöä. Riikka on havainnut, että moni haluaa tulla kohdatuksi ja kuulluksi ja puhua omasta tilanteestaan. Myös miehiltä rupeaa juttua tulemaan, kun alkuun päästään. – Olen opetellut kävelemään hitaasti ja viestimään sillä, että minulla on aikaa. Kauppakeskuksessa en halua häiritä tai tyrkyttää mitään vaan olla ihmisiä varten. He saavat itse valita, mistä haluavat jutella. Viereen saa tulla istumaan, vaikkei olisi mitään asiaakaan. ■ Riikka Leppänen on tavattavissa: ti klo 10–11 Fazer Cafessa ja to klo 12–13 Espresso Housessa Kauppakeskus Itiksessä, Itäkatu 1-7. To Snellu Café Waste&Feast -ravintolan aulassa klo 10–11, Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

Kutomakerhossa sinulla on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua kangaspuihin. Oppia ja edetä saa omaan tahtiin ja apua on aina lähellä. Kerho kokoontuu VälKeessä keskiviikkoisin klo 19. Perhekerho torstaisin klo 9–11.30 VälKeessä. Tarjolla aamupalaa 2 e/ aikuinen ja 0,50 e/lapsi, rentoa yhdessäoloa ja vaihtuvaa tekemistä. Tervetuloa! Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Kippo & Kulho lounaskahvila perjantaisin klo 11–13 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka 2 e tai 5 e, joka on omakustannushinta tai 10 e, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä.

riikka.leppanen@evl.fi, p. 050 409 0672

Rauhanyhdistyksen alueseurat pe 29.3. klo 19. Urkukonsertti ma 1.4. klo 18. Uusia teoksia Arkipelagin, Länsi-Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Pakilan, Porvoonseudun ja Vantaan musiikkiopistojen oppilaiden (kanta-)esittäminä. Vapaa pääsy ja ohjelma. Pakilan Martat ti 2.4. klo 18. Marttaperinne-ilta. Naisten ilta to 4.4. klo 18–22. Ohjelmassa joogaa, kosmetiikkanäytteitä, pianomusiikkia, kädentaitoja, arpajaiset, pientä iltapalaa ja herkuttelua sekä vinkkejä someniskan taltuttamiseen. Maksu 10 e, tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Pakilan Martat ma 8.4. klo 18. Marttojen yhteistapaaminen.

18 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

Tuomasmessu

HERÄNNÄISSEURAT

joka sunnuntai klo 18 29.3. pe klo 18 Jaetut eväät -tapahtuman Tuomasmessu

31.3. Saarnaa Pirjo Kantala Musiikissa Taneli Helminen 7.4. Dialogisaarna Sami Pihlström ja

tuomasmessu.fi

Saarnaa Paul Hoffman (tulkkaus suomeksi) Musiikissa Inna ja Juha Vintturi Mukana laulaja Reeta Vestman ja oopperalaulaja Aarne Pelkonen

Olli Valtonen Musiikissa Antti Vuori ja Tuohus-kuoro Tuomasmessu

@Tuomasmessu

Tuomasmessu

Mikael agricolan kirkko › TehTaankaTu 23, helsinki › raTikka 1,2,3 ja bussiT 14,18,21

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Ihmisen Poika

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 9.4 klo 19

16.4. 17.4. 19.4. 20.4.

klo 13 ja 18 klo 13 ja 18 klo 13 ja 18 klo 13

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Lapsi 4–12 v. 9/12 €, aik. 13/15 €. Ryhmäalennus: joka 16. henkilö ilmainen. Varaudu sään mukaan.

Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi

Henrik Perret, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään keväällä joka toinen viikko. Petrus församling Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki

09 628 398

Palveluja tarjotaan

Ostetaan OSTAMME KULTAA JA HOPEAA

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 Lapinlahdenkatu 19 00180 Helsinki

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

KIITOS AJASTASI

GOSPEL GENTLEMEN KIERTUE 2019

10.05. HELSINKI Temppeliaukion kirkko, klo 19.00 LIPUT ENNAKKOON 22 €, OVELTA 25 €

La 6.4. klo 18.00

Alppilan kirkko, Helsinki

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

THANK YOU FOR A LIFETIME

JUHLAKONSERTTI – RUKOUSPALVELU RY 30 V.

hautakivityöt

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 31.3. klo 13.30 Seurakunnan rakentaminen Armolahjoista 1. Kor 14:1-25 – Taina Latvala Järjestys seurakunnan kokouksessa 1. Kor 14:26-40 – Heikki Junttila Raamattupiiri 9.4. klo 18 1. Kor. 10-12

Uu d is tu n u t musiikki näy t el mä

ESITYKSET PÄÄSIÄISENÄ:

www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

Kiinteistövälitystä

Esiintymässä: Tuomo Ahjokannas, Elvis is back -bändi, Exodus-kvartetti, Joska Josafat, Seppo Juntunen, Viktor Klimenko, Tapani ja Mervi Koski, Uffe Krokfors, Juha Kuivanen, René Laulajainen, Natalia Lehtinen, Kaarle Mannila, Jukka Parkkinen, Maarit Rajamäki, Salem Brass Band, Kimmo Suomela, Kari Tikka, Hillel Tokazier, Jukka Tolonen, Timo ja Kaisa Tuikkanen, Kaisa Valve, Nina Åström ja Johannes Österlund. Vapaaehtoinen ohjelma 10 € Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous! Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

tuomasmessu.fi

ke 27.3. klo 19 Körttikodin seurat, Hki. pe 29.3. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44 A (Tapaninkylä), Hki. su 31.3. klo 17 ”Armo arjessa”, veisuut Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. ma 1.4. klo 18.30 Kilonristissä, Vanharaide 1, Espoo. HUOM: EI Leppävaaran kko. ti 2.4. klo 18 kotiseurat lähetyksen hyväksi, Vanha Viertot. 1 A, Hki. ke 3.4. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 5.4. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 7.4. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Koskikeskus, Vernissak.4, Vantaa. klo 14 Myyrmäki Virtatalo, Rajatorpant.8A, Vantaa. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hyvinkää. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop 6, Espoo. ti 9.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo (Kamppi), Hki. ke 10.4. klo 19 Körttikodin seurat, Hki. to 11.4. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 12.4. klo 18.30 Söderkullan kko, Nti Miilin t.2, Sipoo. TULOSSA: su 14.4. klo 17 palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla: HNK ja Sanni Rämö.

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hammashoitoa

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Ada Tikka

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 €

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 299 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. p. 050-5533 050

TURVAA LÄHEISESI

Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

EHT Ossi Vallemaa

Lakipalveluja

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus

Kivuton hampaan poisto

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Siivouspalveluja

Rakennusala

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivousta yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. 0505003090

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907. Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

Kattojen maalaukset /pesut

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Vuokrata halutaan

www.katonmaalaushelsinki.fi

Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien

Halutaan vuokrata yksiö-kaksio Helsingistä. Vuokra 760 e. Nuori savuton nainen. Ota yhteyttä 0466200391 tai lucythagenius@gmail.com

• maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Opintoja lopetteleva luot,raitis,urheil, IT-opiskelija etsii HKI:stä asuntoa. Mies.Jutellaan lisää.p.050-4041309 Nainen, kissa ja vauva etsii rauhallista kotia alk 1.6. HKI kantak/ lähistö. p. 0400677510

LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €). YHTEISVASTUU.FI

20 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Lapsen hankkiminen pelottaa OLEMME PUHUNEET kumppanini kanssa siitä, haluaisimmeko lapsia. Kumppanini haluaisi, mutta minä en. Lapsen hankkiminen pelottaa. Haluanko synnyttää lapsen maailmaan, jossa ilmastoahdistus ja aikuisten kykenemättömyys tehdä päätöksiä ajavat nuoret kaduille ja koululakkoihin? Maailmaan, jossa tulevaisuutta ei pystytä ajattelemaan 2050-lukua pidemmälle, jolloin mahdollinen lapseni ei olisi vielä edes 30-vuotias? Maailmaan, jossa jääkarhuja ja koralleja kävellään katsomaan fossiilimuseoon? Minun ja sinun on helppo siirtää päätöksiä myöhemmäksi ja lepuuttaa mieltämme hyvinvointikuplan suojassa. Mutta samalla, kun me istumme mukavasti nojatuolissa ja luotamme siihen, että päättäjät hoitavat maailman asiat meidän puolestamme, jossain tulevaisuudessa lapsemme ja lapsenlapsemme kysyvät meiltä syyttävästi, miksemme tehneet mitään, kun toivoa vielä oli. Jos joskus tulevaisuudessa joudun tuon syyttävän katseen kohteeksi, haluan pystyä rehellisesti vastaamaan tehneeni kaikkeni. Siksi teen kaikkeni kestävän arjen eteen: olen vegaani, liikun julkisilla ja pyörällä, olen vähentänyt lentämistä, ostan kaiken kulutustavaran käytettynä. Kuitenkin kuluttajavalintoja tärkeämpää on vaikuttaa päätöksentekoon. Nyt eduskuntavaalien alla on aika herätä hyvinvointikuplasta ja ryhtyä vaatimaan päättäjiltä tekoja, joilla tulevaisuus saadaan turvattua. Sanahelinä ei enää riitä vaan tekoihin on sitouduttava. Emma Sairanen

Kaipaan messussa tilaa omille mietteille MESSUSSA LUEMME yhteen ääneen virsikirjassa olevia synnintunnustuksia, vaikka tarkoitus olisi, että jokainen miettii omia vääriä tekojaan ja katuu niitä. Paljon parempi vaihtoehto on, että vain pappi lausuu synnintunnustuksen ja kukin seurakuntalainen saa rauhassa keskittyä omien tekemistensä ja tekemättä jättämistensä miettimiseen. Tunnustusta ja synninpäästöä seuraava kiitosrukous sopiikin sitten mainiosti yhteen ääneen lausuttavaksi. Toinen häiritsevä tekijä messussamme on jatkuvien aamenien laulattaminen. Tiedän, että nämä elementit on otettu mukaan sillä ajatuksella, että seurakuntalaiset eivät olisi vain sanoman vastaanottajia, vaan näin osallistuisivat enemmän messuun. Ainakaan näissä kahdessa asiassa muutos ei ole vastannut tarkoitustaan. Jari Arjoranta

Läheiset tarvitsevat tietoa saattohoidosta LUKIESSANI SUSANNA Sompin kirjoitusta (K&k 28.2.) saattohoidosta huomioni kiintyi erityisesti otsikkoon Kuoleman rajan yli. Se oli selvä ilmai-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? ANTHONY WALLACE / AFP-LEHTIKUVA

Tiedonannoista vuorovaikutukseen ”KIRKKO ON suljettu” luki Viikin kirkon ovessa loppiaisena 6.1. Joku kävi kokeilemassa ovea. Sunnuntain messua ei siis vietettykään. Paremmin informoidut tiesivät, että jo vuosien ajan loppiaisen messua on vietetty Malmin kirkossa, ei alueilla. Viikin kirkossa paastonaikaan on ennen valmistauduttu tuhkakeskiviikon messulla. Nyt se on siirtynyt Malmin kirkkoon. Viikin kirkossa on jokaisena hiljaisen viikon iltana ollut tarjolla yhteistä askeltamista kohti pääsisäistä. Hiljaisen viikon sisällöllinen painopiste on nyt siirtynyt Malmin kirkkoon. Näin on jossakin linjattu. En tiedä, missä. Seurakuntalaisena olen saanut muutokset vain tiedoksi – kirkon ovessa ja Malmin seurakunnan kevätohjelmassa. Kuntaliitoksissa reunaalueiden palvelut heikkenevät, keskus vieraantuu periferian tarpeista. Suurissa yksiköissä paikallinen identiteetti katoaa. Viikin alueen kirkollinen elämä työntekijämuutoksineen ja kausiohjelmineen on ollut ennen kaikkea tiedoksiantoja. Näin toimitaan. Piste. Maantieteellinen etäisyys Malmin ja Viikin kirkkojen välillä on lyhyt, mutta henkinen etäisyys sittenkin pitkä. Avointa vuorovaikutusta on vähän – liian vähän. Saku Toiviainen

Malmilla etsitään uudelle tilaa Opiskelijat tukivat toisiaan Uuden-Seelannin Christchurchissa 18. maaliskuuta 2019. Hartaushetki, jossa muisteltiin 49 uhria, järjestettiin terroritekojen jälkeen. Christchurchin kaupungissa tehtiin perjantaina 15. maaliskuuta terrori-isku, jossa ihmisiä ammuttiin kahdessa eri moskeijassa. Terrori-iskun jälkeen Uuden-Seelannin hallitus ilmoitti, että se aikoo kiristää aseita koskevia lakejaan. Pääministeri Jacinda Ardern sanoo, ettei Christchurchin terrori-iskun tekijälle pidä antaa kuuluisuutta. Ardern esitti, että ihmiset muistaisivat uhreja toistamalla heidän nimiään.

su saattohoidon tarkoitukselle. Mieheni oli saanut syövän ruokatorveensa, ja tutkimuksen yhteydessä hänelle tehtiin samalla avanne kurkkuun, jolloin hän menetti puhekykynsä. Taudille ei ollut enää mitään tehtävissä, ja hänet siirrettiin Meilahden sairaalasta Suursuon sairaalaan. Kukaan ei kertonut minulle, miksi mieheni siirrettiin. En ollut koskaan aikaisemmin ollut viemässä ketään ”saattohoitoon” enkä tiennyt siitä mitään. Olen vasta nyt tajunnut, että olisin tarvinnut jonkun kertomaan minulle, mistä oli kyse. Toivon, että jokaiselle, joka joutuu viemään rakkaimpansa ”lähtöään odottamaan”, selitettäisiin mistä on kyse. Toivottavasti sairaalapappi olisi silloin paikalla. Brita Haapaniemi

Kirkko, ryhdistäydy seksuaalimoraalissa MITEN KIRKKOMME reagoi päivittäisiin uutisiin seksuaalisesta häirinnästä ja seksuaalirikoksista? Mitä törkeämpiä tapauksia tulee ilmi, sitä korkeammaksi näyttää kirkolla nousevan kynnys tuoda omat arvonsa esille. Ihmiset tarvitsevat näkymää paremmas-

ta ja oikeammasta. Hukkaako kirkko tämän mahdollisuuden? Yrittääkö kirkko vaieta asian osaltaan kuoliaaksi? Ajatellaanko, että kirkkojen piirissä maailmanlaajuisesti tehty seksuaalisuuteen liittyvä paha tekee kirkoista jäävejä opettamaan, mikä on Raamatun mukaista seksuaalisuutta. Se ei muutu, vaikka koko kristikunta eläisi sen vastaisesti. Seksuaalirikosten ja Raamatun opettaman seksuaalisuuden välissä on harmaa alue. Se tuntuu kuuluvan jokaisen yksityisyyteen, johon ei ole syytä kajota. Uskottomuus, vapaa seksi ja satunnaiset seksisuhteet ovat seurakunnissakin yksityisasioita. Jos olemme pettäneet puolisoamme, harrastaneet satunnaisia seksisuhteita tai käyttäytyneet muuten seksuaalisesti holtittomasti, tunnemmeko silloin, että on liian kiusallista puhua ääneen Jumalan tahdon mukaisesta seksuaalisuudesta? Meistä ei tule jäävejä puhumaan oikeasta, vaikka olisimme itse tehneet kuinka väärin tahansa. Eikä koskaan ole liian myöhäistä luopua väärästä ja pahasta. Ehkä Saul alias Paavali on meille siitä herättävin esimerkki. Juha Kokkila Helsinki

KIITOS SAKU Toiviaiselle palautteesta. Toimintaa ei ole linjattu keskus ja periferia -asetelman suuntaan. Viikin ja Pihlajamäen toimintaa suunnittelevat ja toteuttavat alueen työntekijät ja asukkaat, toki kokonaisuutena muiden alueiden kanssa. Toimintaa on linjattu siten, että olemme enemmän läsnä siellä, missä ei aiemmin ole oltu. Työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa pohdimme, mistä luovumme, jotta uudelle on tilaa. Loppiaisen messu on useana vuonna järjestetty Malmilla, jonne on ollut bussikuljetus muualta. Tästä on ilmoitettu kausiohjelmissa, ilmoitustauluilla ja lehdessä. Pahoittelen, että tieto ei teitä tavoittanut. Ajatus on, että ajoittain on tarve koko seurakunnan yhteisille messuille. Hiljaisella viikolla Viikin kirkossa on maanantaina hiljaisten laulujen ilta, tiistaina lasten kirkkohetki, torstaina messu. Perjantaina on sanajumalanpalvelus ja konsertti, lauantaina pääsiäisyön messu, sunnuntaina messu ja ateria sekä konsertti. Seurakuntalaisia on kutsuttu suunnittelemaan uudistuvaa viikkomessua. Olen ollut paljon mukana messuissa myös keskustelua varten, mitä onkin käyty usean seurakuntalaisen kanssa. Toukokuussa suunnittelemme toimintaa alueen ihmisten ja yhteisöjen kanssa, mistä lisätietoa myöhemmin. Tervetuloa mukaan keskustelemaan! Elina Perttilä johtava aluepastori Malmin seurakunta