Kirkko ja kaupunki 2019 08 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

8

25.4.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Tee pyhiin­ vaellus lähelle

B6 Nanna Susi näki enkelin

Espoo 4000 eKr. Miten elivät ja mihin uskoivat esiespoolaiset? B 1

LÄÄKÄRI JUSSI VILSKA YKSINÄISYYS-KIRJASSA (WSOY 1990)

Ihminen saattaa uskoa, että hoivarobotti todella välittää hänestä. Koska tämä on mahdotonta, kyseessä on eräänlainen petoksen muoto, joka uhkaa potilaan arvokkuutta.

FILOSOFI MAIJA-RIITTA OLLILA TEKOÄLYN ETIIKKAA -KIRJASSA (OTAVA 2019)

Iankaikkisesti

Persoonallisen yhteyden syntyminen kahden ihmisen välille on minulle yhä selittämätön, mystinen tapahtuma.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019 Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa?

JEESUS MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA (7:9–10)

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Sopivan puheen rajat LEIKITÄÄN, ETTÄ JOKU piispa kutsuisi tunnetun seksuaalirikollisen kirkollisille festareille keskustelemaan kanssaan fyysisen koskemattomuuden rajoista. Piispan keskustelukumppani olisi julkisesti vähätellyt tekojaan ja kuitannut Korkeimmasta oikeudesta asti saamansa raiskaustuomion muutaman ihmisen henkilökohtaiseksi mielipiteeksi.

Melko jämäkkänä saisi piispa keskustelua käydä, ettei festariyleisölle tulisi sellainen olo, että kirkko on jotenkin normalisoimassa seksuaalista ahdistelua ja häirintää.

Jo itse asetelma, keskustelun sävystä riippumatta, tuntuisi monesta seksuaaliHALLA-AHO rikoksen uhrista ja hänen läheisestään ON JUURI OIKEA varmasti siltä, että kirkon festarit eivät MIES POHTIMAAN ole heitä varten, ehkei koko kirkko.

SANANVAPAUDEN

” JA SOPIVAN

JOS PIISPA KUTSUISI tekojaan katumatPUHEEN RAJOJA. toman rattijuopon julkiseen keskusteluun ajokunnon rajoista, heräisi kysymys, miksi tuo keskustelu pitää käydä julkisesti.

Kenelle siinä esiinnytään, ja mikä tuon esiintymisen tarkoitus on? Viihdyttää? Löytää kirkkokansaa yhdistävä yhteisymmärrys päihtyneenä ajamisen reunaehdoista? Osoittaa kaikkien nähden kirkon sanoman ytimestä kumpuavaa armoa väärintekijälle? Vai antaa puheenvuoro rattijuopolle, jonka ääni jää yhteiskunnassa yleensä kuulematta?

HALLA-AHON JOHTAMAN PUOLUEEN kansanedustajissa on puheenjohtajan lisäksi muitakin samasta rikoksesta tuomittuja, joten siinä mielessä hän on juuri oikea mies pohtimaan sananvapauden ja sopivan puheen rajoja.

Melko jämäkkänä saa piispa keskustelua käydä, ettei festariyleisölle tule sellainen olo, että kirkko on jotenkin normalisoimassa rasistista vihapuhetta.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Fantasiakirjallisuus vilisee tarinoita roduista – todellisessa maailmassa eri ihmisrotuja ei ole olemassakaan

MAIJA SAARI

PIISPA TEEMU LAAJASALO on kutsunut Jussi Halla-ahon toukokuussa Jyväskylässä pidettäville Kirkkopäiville keskustelemaan kanssaan sopivan ja sopimattoman puheen rajoista.

Jussi Halla-aho tuomittiin vuonna 2012 sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Halla-aho vähätteli Korkeimman oikeuden langettamaa tuomiota ja piti sitä ”muutaman ihmisen henkilökohtaisena tulkintana”.

Rakas Jumala, Tässä tallustan nyt, tällainen hidas, väsynyt, tyhjiin ammennettu.

Toistan eilisen rutiineja, mutta elämä ei enää asu niissä.

Sinä katsot minua toisella tavalla.

Sinun silmissäsi elän jo uutta päivää.

Kävelen siihen kevyin askelin.

Esimerkiksi Game of Thrones -sarja huokuu rotuajattelua, eikä fantasiakulttuuria voi edes ajatella ilman rotuja. Todellisuutta sen sijaan voi, ja pitäisikin ajatella, sanovat tutkijat. Lue artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 25.4.2019

numero 8

Seuraava lehti ilmestyy 9.5.

KANNEN KUVA: MARTTA-KAISA VIRTA

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Jeesus piti aina heikoimpien puolta” Leppävaaran seurakunnan diakonia­ työntekijä Sari Aroheikki toimii Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Hänen Jeesuksensa oli yhteiskunnallisesti valveutunut.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1 2 3 4

Sari Aroheikki, miksi tarvitaan kristillistä työväenliikettä?

– Kirkko miellettiin 1900-luvun alussa oikeistolaiseksi, eikä työväki löytänyt paikkaansa kirkosta.

Suomen Kristillisen Työväen Liitto ry perustettiin vuonna 1906 rakentamaan siltaa työväen ja kirkon välille.

– Liikettä tarvitaan nykyäänkin. Edelleen on pienituloisia ihmisiä, jotka ovat hartaita kristittyjä ja haluavat edistää yhteiskunnallisia asioita. Liitto ja paikallisyhdistykset ovat yhdysside näiden ihmisten välillä.

Jeesus ja hänen kasvatti-isänsä Joosef olivat rakennustyöläisiä. Pietari ja Andreas olivat kalastajia. Onko kristinusko siis alun alkaen työväenliike?

– Kyllä näin voisi sanoa. Jeesus piti aina heikoimpien puolta ja osoitti armeliaisuuttaan kovaosaisille. Hän oli yhteiskunnallisesti valveutunut ja kyseenalaisti itsestäänselvyyksiä.

Kuinka yhdistyksenne toimii?

– Meillä on toimipiste Helsingin Torkkelinmäellä ja jäseniä koko pääkaupunkiseudulla. Yhdistyksemme on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

– Korostan aina sitä, että yhdistys on sen jäsenistö. Jokainen tuo mukanaan omaa osaamistaan. Meillä on hengellistä toimintaa ja järjestämme yhteiskunnallisia keskustelutilaisuuksia, usein yhteistyössä seurakuntien kanssa.

Mikä on lempivirtesi näin vapun aikaan?

– Virsi 59 on lempivirteni. Anna-Maija Raittilan sanoittama virsi alkaa: Leipää pelloilta maan, ruumiin ruoaksi saamme. Nälästä varjele, Herramme, siunaa kylväjät maamme. Virsi jatkuu: Leipää merien taa, eikö kaikille yllä? Kristityt, Isämme leivästä, heille riittäisi kyllä!

– Jos jakaisimme varallisuuden tasaisemmin, kaikille riittäisi ja kaikki saisivat, mitä kuuluu saada.

Tässä virressä on kristillisen työväenliikkeen ydinajatus.

5

Millainen on iltarukouksesi?

– Kun lapseni oli pieni, luin hänelle iltarukoukseksi Levolle lasken Luojani.

Lapsi kuitenkin opetti minua rukoilemaan uudella tavalla. Hän pyysi minua piirtämään sormella selkäänsä rakkaiden sukulaistemme nimiä.

– Nykyisin pysähdyn illalla ajattelemaan ihmisiä, joita olen tavannut päivän mittaan ja pyydän siunausta heille kaikille. ■

”

JOS JAKAISIMME VARALLISUUDEN TASAISEMMIN, KAIKILLE RIITTÄISI.

SARI AROHEIKKI

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

77,3

prosenttia Espoon ja 84,9 prosenttia Kauniaisten äänioikeutetuista äänesti eduskuntavaaleissa.

Kummassakin äänestys­ prosentti nousi edellisvaaleista.

MIKKO HUOTARI/KIRKON KUVAPANKKI

Piispa Kaisamari Hintikka saarnaa valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa 25. huhtikuuta.

Uusi eduskunta kokoontuu kirkkoon Uudet kansanedustajat kokoontuvat 25.4. kello 12 valtiopäivien ekumeeniseen avajaisjumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkkoon. Siinä saarnaa Espoon piispa Kaisamari Hintikka. Jumalanpalvelus radioidaan suorana Yle 1-kanavalla.

Espoon tuomiokirkkoon pääsee virtuaalisesti Espoon tuomiokirkkoon voi ensimmäisenä espoolaiskirkoista tutustua virtuaalisesti Google Mapsin kautta. Näin halutaan antaa ihmisille mahdollisuus ihastella vuosien 1485–1490 välillä rakennetun keskiaikaisen kirkon upeita sisätiloja ja lisätä kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen näkyvyyttä.

Katso lisää: www.espoonseurakunnat. fi/tuomiokirkko, klikkaa päälle virtuaaliesittely.

Pyhiinvaelluspolkua voi seurata kolmella kielellä Nuuksion kansallispuistoon elokuussa avattu luontopyhiinvaelluspolku palvelee myös ruotsin- ja englanninkielisiä vaeltajia.

Virikeaineistot ovat nyt saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi niin omalla älypuhelimella kuin Haltiasta lainattavina vihkoina. Noin 2,3 kilometrin reitti lähtee Luontokeskus Haltian pihasta. Virikeaineiston on kirjoittanut ympäristöteologi Panu Pihkala.

Porvoon piispaksi Bo-Göran Åstrand Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Bo-Göran Åstrand valittiin Porvoon piispaksi. Hän voitti Sixten Ekstrandin äänin 309–265.

Avun pyytämisessä ei ole mitään hävettävää Kova kilpailu ja menestymisen paineet lisäävät opiskelijoiden pahoinvointia. Oppilaitospapit toimivat opiskelijoiden ja koko henkilökunnan hyväksi.

Y

TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA JOONAS BRANDT

liopistomaailmassa on havahduttu toden teolla opiskelijoiden henkisen ja hengellisen tuen tarpeeseen.

Aalto-yliopisto ja Espoon seurakunnat allekirjoittivat maaliskuun lopulla yhteistyösopimuksen yliopistopappien toiminnasta Otaniemen kampuksella.

Johtavan oppilaitospappi Juha Lassilan tiimiin kuuluu kaksi muutakin oppilaitospappia, Anu Morikawa ja Jenny Vainio sekä laaja hyvinvointiammattilaisten verkosto.

Pappien rinnalla opiskelijoita auttavat muun muassa opintopsykologit, ylioppilaskunta ja YTHS eli ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.

Työsarkaa riittää kaikille. Tämä johtuu yhteiskunnan kovista arvoista ja menestymisen vaatimuksista. Opiskelija saattaa olla itselleen hyvin ankara, minkä lisäksi oloa voi pahentaa itsensä vertaileminen toisiin.

– Meille on tuttu ilmiö, että lukiossa opiskelija voi olla luokkansa priimus, mutta tänne tultuaan huomaakin, että on olemassa myös muita yhtä lahjakkaita ja lahjakkaampiakin opiskelijoita.

– Voi olla suuri järkytys huomata, että yliopistossa ei olekaan enää paras, vaan keskinkertainen, kertoo Juha Lassila.

Tällainen oivallus saattaa syöstä suorittajan uupumukseen, masennukseen tai ahdistukseen.

– Tärkeä viesti on se, että tukea saa ja sitä on runsaasti tarjolla. Täytyy vain rohjeta pyytää apua. Se saattaa olla monille suuri kynnys. Siksi on syytä muistaa, että avun pyytämisessä ei ole mitään hävettävää.

JUHA LASSILA on törmännyt myös vääriin olettamuksiin, jotka turhaan jarruttavat avun hakemista.

– Saatan saada viestin, jossa ensimmäiseksi pyydetään anteeksi sitä, että kirjoittaja lähestyy pappia, vaikka ei ole itse us-

konnollinen. Tällaisia ei kannata lainkaan ajatella, vaan ottaa rohkeasti yhteyttä. Oppilaitospapit ovat olemassa opiskelijoita ja henkilökuntaa varten. Me emme kysele, kuka on uskovainen ja kuka ei. Apua tarjotaan kaikille, Lassila muistuttaa.

Lassilan mukaan oppilaitospapit kykenevät muun moniammatillisen tiimin kanssa tarjoamaan kattavasti ja tarpeeksi apua tarvitseville. Ratkaisevaa on, että avun tarvitsija ilmaisee jollakin tavalla tuen tarpeensa.

Yliopisto- tai oppilaitosmaailmassa rehottavat samanlaiset ilmiöt kuin muualla yhteiskunnassa.

– Kiusaamista tapahtuu myös yliopistoissa. Tosin se saattaa olla hyvin hienovaraista, jolloin sitä on vaikea havaita. Esimerkiksi eristäminen muista ja yhteisestä toiminnasta on kiusaamista, joka ei välttämättä tule ilmi, Lassila sanoo.

YMPÄRISTÖASIAT askarruttavat opiskelijoita, ja käynnissä onkin

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Me emme kysele, kuka on uskovainen ja kuka ei, sanovat Aalto-yliopiston oppilaitospapit Jenny Vainio (vas.), Juha Lassila ja Anu Morikawa.

Äideistä parhaimmalle!

PERINTEINEN ÄITIENPÄIVÄKONSERTTI Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen CM Koulutusryhmien kuorot • CM Muskarilaisten kuoro Markus Malmgren, urut SU

12.5.

KLO 17

TUOMIOKIRKKO

ilmastoahdistusta käsittelevä ryh- kettavia tai henkilökohtaisia. mä, joka järjestetään opintopsyko– Yhteisötasolla kyseessä saatlogin kanssa. taa olla esimerkiksi tapaturmaiMyös opiskelijoiden mielenter- nen kuolema tai itsemurha. Ykveysongelmat ovat koko ajan li- silötasolla kriisi saattaa tietenkin sääntymässä. Näin kertoo paitsi johtua myös samanlaisista tapahtutkimustieto, myös Juha Lassilan tumista, mutta useimmiten opisoma kokemus. kelijan paha olo – Opiskelijoikumpuaa seurusden keskuudessa telusuhteen päätsaattaa vallita kotymisestä tai opisva kilpailuhenki. keluun liittyvisOn ihan tiettyjä tä asioista, kuten opintosuuntaukopiskeluun liittysia, joissa tälvistä paineista tai TUKEA SAA JA SITÄ ON lainen on hyvin siitä, että opinnot yleistä – samoin eivät etene.

RUNSAASTI TARJOLLA. kuin siitä synty– Tarjoamme JUHA LASSILA vät ongelmat ja tukea sekä opispahoinvointi. En kelijoille että henkuitenkaan hakilökunnalle. Pallua mustamaalavelumme ovat ta näitä opintosuuntauksia nimeä- kaikkien käytettävissä vakaumukmällä niitä erikseen. sesta tai uskontokunnasta riippuEntä millaisia hälytysmerkkejä matta, Lassila painottaa. ilmenee, kun opiskelijan mielenterveys alkaa horjua?

OPPILAITOSPAPIT MYÖS autta– Yleensä unihäiriöt, huono vat eri maista tulleita opiskelijoita ravinto, liikunnan ja sosiaalisten ja henkilökuntaa ymmärtämään kontaktien puute enteilevät on- suomalaista kulttuuria. Tarvittagelmia. Toisista eristäytyminen essa he toimivat henkilökunnan on hälytysmerkki, ja se on ylei- työnohjaajina. sempää miespuolisten opiskeliLuonnollisesti yliopistopappijoiden keskuudessa. Naisilla tun- en puoleen käännytään myös hentuu olevan enemmän sosiaalisia gellisissä kysymyksissä. Yliopistosuhteita, joten heillä eristäytymi- pappi saattaa saada kutsun vihkinen ei ole yhtä yleistä. Toki kyse papiksi, ja kastetilaisuuskin on jo on aina yksilöstä. koettu yliopiston päärakennuksen juhlatilassa.

RYHMÄTOIMINTAA järjestetään Espoon seurakunnilla on tällä tarpeen mukaan ukulelensoitosta hetkellä neljä oppilaitospappia ja sururyhmiin. yhteisökanttori, joka toimii myös Juha Lassilalle ovat tuttuja oppilaitoksissa. Aalto-yliopiston myös yllättävät kriisitilanteet. Ne lisäksi he työskentelevät myös voivat olla joko koko yhteisöä kos- muissa Espoon oppilaitoksissa. ■

”

A

LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA

LIPUT KULUINEEN 25/20, 20/15, 15/10, 10 €

Porvoon suomalaisessa seurakunnassa haetaan SEURAKUNTAPASTORIA jalkautuvaan, tavoittavaan työhön.

Viran hakuaika päättyy ke 24.4. klo 15.

Lisätiedot: www.porvoonseurakunta.fi

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA.

LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €).

YHTEISVASTUU.FI Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017.

Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Pätkä vanhaa valtaväylää Kuninkaantie oli keskiajalla kansainvälinen valtaväylä, joka Suomessa kulki Turusta Viipuriin. Sen varrella on useita keskiaikaisia kivikirkkoja. Pääkaupunkiseudulta voi tehdä retken esimerkiksi näihin kolmeen.

TEKSTIT KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Sipoon vanha kirkko

Sipoon vanha kirkko on rakennettu 1450-luvun alussa ja omistettu Pyhälle Sigfridille. Vuonna 1045 kuollut Sigfrid oli englantilainen munkki ja lähetyssaarnaaja, jota pidetään Ruotsin apostolina.

Sipoon vanha kirkko on säilynyt selvästi alkuperäisemmässä asussa kuin sitä nuoremmat Vantaan Pyhän Laurin kirkko ja Espoon tuomiokirkko. Vuosisatojen varrella kirkkoa on korjattu, mutta ei juurikaan muutettu. Ikkunat tosin olivat keskiajalla pienemmät ja kirkko sen vuoksi pimeämpi. Tuolloin kirkossa ei myöskään ollut penkkejä, vaan jumalanpalveluksissa seistiin.

Alkuperäisiä, punamullalla ja kimröökillä eli nokimustalla maalattuja seinämaalauksia on säilynyt jonkin verran. Ne ovat yksinkertaisia symboli- ja ornamenttikuvioita, kuten pakanallista alkuperää oleva jatulintarha.

Kirkon mukulakivinen lattia on 1700-luvulta, saarnatuoli ja seiniä koristavat sipoolaissukujen hautajaisvaakunat 1600-luvulta. Kirkossa on myös häpeäpenkki, joka oli tarkoitettu siveettömyydestä syytetyille naisille. Asehuoneesta löytyy jalkapuu, johon aikoinaan joutuivat kirkkorauhaa juopottelemalla tai tappelemalla rikkoneet miehet.

Kirkko on avoinna ja käytössä vain kesäisin, sillä siellä ei ole lämmitystä. Urkujakaan ei ole. Ympäri vuoden seurakuntalaisia palvelee vieressä oleva 1800-luvulla rakennettu kirkko.

Brobölentie 68, Sipoo

Vantaan Pyhän Laurin kirkko

1450-luvun lopulla rakennettu Vantaan Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, mutta keskiaikaa etsivä joutuu tyytymään kiviseiniin ja kolmeen kirkossa olevaan puuveistokseen. Syy on tulipalossa, joka vuonna 1893 tuhosi kirkon pahoin. Koko sisustus seinämaalauksia myöten jouduttiin uusimaan. Uusgoottilaista tyyliä edustavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer, joka löysi mallit uusiin seinämaalauksiin ranskalaisesta mallikirjasta.

Sipoon vanhan kirkon seinämaalaukset ovat yksinkertaisia symbolija ornamenttikuvioita.

Pyhän Laurin kirkkoa koristavat Neitsyt Mariaa ja lasta sekä tuntematonta naispyhimystä esittävät puuveistokset.

Espoon tuomiokirkon seinämaalaukset kertovat Raamatun tapahtumista ja pyhimysten elämästä.

Keskiaikaiset veistokset ja R. W. Ekmanin maalaama viimeistä ehtoollista esittävä alttaritaulu saatiin pelastettua palosta. Kirkon kuori-ikkunassa oleva lasimaalaus on saatu lahjoituksena palon jälkeen. Se kuvaa Jeesuksen sylissä lepäävää pyhiinvaeltajaa.

Kirkko on saanut nimensä keskiajalla suositun pyhimyksen, Pyhän Laurentiuksen, mukaan. Laurentius oli roomalainen diakoni, joka eli 200-luvulla ja koki marttyyrikuoleman keisari Valerianuksen vainoissa. Tarinan mukaan Laurentiusta oli vaadittu luovuttamaan keisarille kirkon aarteet, mutta kullan ja jalokivien sijasta hän toi hallitsijan eteen joukon kaupungin köyhiä ja kurjia.

Kirkkotie 45, Vantaa

Espoon tuomiokirkko

Alttarin yläpuolelle ripustettu krusifiksi näyttää siltä, että se on kärsinyt monenlaista, eikä ihme: sillä on ikää reilut 500 vuotta. Espoon tuomiokirkko, jossa krusifiksi sijaitsee, on vielä vanhempi. Se on rakennettu vuosien 1485 ja 1490 välillä.

Kirkko on kuluneiden vuosisatojen aikana kokenut monenlaista. 1820-luvulla se muutettiin ristikirkoksi, koska tarvittiin lisää tilaa. Tuomiokirkko siitä tuli 15 vuotta sitten, kun Espoon hiippakunta perustettiin.

Katolisena aikana kirkolla oli oma nimikkopyhimys, evankelista Matteus. Kirkon kuoriin onkin maalattu neljän evankelistan symbolit. Matteus on niistä se enkeliä muistuttava hahmo.

Evankelistojen lisäksi kalkkimaalauksiin on kuvattu Raamatun tapahtumia ja pyhimysten elämänvaiheita: enkeli Gabriel ilmestyy Neitsyt Marialle, Maria lepää kuolinvuoteellaan, Jeesus pesee opetuslastensa jalkoja ja Pyhä Yrjö taistelee lohikäärmettä vastaan.

Alun perin kuva-aiheita on ollut noin sata, mutta kirkon muutostöissä menetettiin nelisenkymmentä kuvaa.

Keskiaikaisissa kirkoissa seinämaalaukset eivät olleet vain koristeita, vaan eräänlainen Raamatun kansanpainos.

Niiden tehtävänä oli opettaa lukutaidottomalle väelle kristillistä uskoa.

Ne muistuttivat myös synnin vaaroista, sillä kirkon ulko-oviseinällä väijyy paholainen ja kuoriholveihin on kuvattu viimeinen tuomio.

Kirkkopuisto 5, Espoo

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Sami on entinen vanhoillislestadiolainen.

Ahtaan uskon jälkeen Tv-dokumentti vie katsojan tiukasta uskonyhteisöstä eronneiden vertaisryhmään.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JARKKO T. LAINE

Hannu Holmalle kävely on sekä kuntoilua että jumalanpalvelusta.

Tien raivaaja

Laulaja Hannu Holma ideoi Agricola-kävelyn, joka alkaa Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta ja päättyy hänen piispanvirkapaikkaansa Turkuun.

Suosittu ja tunnettu pyhiinvaelluskohde Espanjan Santiago de Compostela on harmillisen syrjässä, kun maailmaa katsoo Vantaalta, tuumi kävelyä harrastava laulaja ja laulunopettaja Hannu Holma. Niinpä hän päätti kokeilla, löytyisikö lähempää tarpeeksi kiinnostavaa reittiä kuljettavaksi.

Holma ideoi Agricola-kävelyn, joka alkaa Suomen reformaattorin ja kirjakielen isän Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta Itä-Uudeltamaalta ja päättyy Turkuun, jossa Agricola toimi piispana. Reitti seurailee vanhaa Kuninkaantietä, ja sen varrelle osuu monta keskiajalla rakennettua kivikirkkoa.

– Kirkot ovat kestäneet aikaa ja rajujakin olosuhteita, sillä ne on tehty kunnolla, Holma toteaa.

Hänen suunnitelmissaan Agricola-kävely koostuu 12 taipaleesta, jotka ovat 16–32 kilometriä pitkiä. Yhteensä matkaa kertyy reilut 240 kilometriä.

Tänä keväänä Hannu Holma on aloittanut ideansa testaamisen käytännössä. Maaliskuussa hän käveli veljensä kanssa 32 kilometrin matkan Pernajasta Porvooseen. Huhtikuun lopulla hänen on tarkoitus kävellä Porvoosta Sipooseen. Toukokuussa matka jatkuu pääkaupunkiseudulle, ensin Sipoosta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle ja sitten Pyhän Laurin kirkolta Espoon tuomiokirkolle.

Pernajan ja Porvoon väliseen osuuteen kävelijöiltä meni seitsemisen tuntia.

– Kuljimme verkkaista vauhtia, mutta emme pitäneet pitkiä taukoja. Olen huomannut, että pidemmillä kävelyillä tulee välillä ikään kuin seinä vastaan, ja sen jälkeen jatkaminen tuntuu hankalalta.

Siksi on parempi pysyä liikkeessä, Holma kertoo.

Hän laskeskelee kuluttaneensa tuolla reilun kolmenkymmenen kilometrin kävelyllä 1900 kilokaloria.

– Se on saman verran kuin 1860-luvun nälkävuosina suomalaisten päivittäinen ravinnonsaanti.

Holma kertoo, että hän haluaisi saada ihmiset kävelemään ja näin edistämään sekä fyysistä terveyttään että henkistä hyvinvointiaan.

– Käveleminen on edullinen tapa liikkua. Siihen tarvitsee vain hyvät kengät. Suosittelen mieluummin vaelluskenkiä kuin lenkkareita. Lenkkarit on tarkoitettu juoksuun, ja jos niillä kävelee pitempiä matkoja, saa helposti rakkoja.

Hannu Holmaa viehättää kävelemisessä myös se, että se ruokkii kaikkia aisteja. Aina näkee, kuulee ja haistaa jotakin uutta. Jo parikymmentä minuuttia luonnossa liikkumista riittää laskemaan verenpainetta ja stressihormonien tasoja.

– Lisäksi pitkiä pätkiä kävellessä joutuu olemaan itsensä kanssa. Joku voi rauhoittua mietiskelemällä, toinen pitkiä sikareita poltellessaan, mutta minulle kävely on se juttu. Se on samanaikaisesti kuntoilua, mietiskelyä ja jumalanpalvelusta – vaikka käyn minä kirkossakin, Holma kuvailee.

– Porukalla kävellessä voi myös päästä aika syvällisiin keskusteluihin. Aina sellainen jakaminen ei muuten olisi mahdollista. ■ Lukemattomia askelia -konsertti to 9.5. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Antti Kalo, tenori, Hannu Holma, baritoni, Markus Bäckman, basso, Anni Holma, piano, sekä Merry Ladies-yhtye, Come Back -orkesteri ja Hansemle-kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

DOKUMENTTIELOKUVA Uhrit vie katsojansa Uskontojen uhrien tuki ry:n vertaistukiryhmään. Osallistujat jakavat kokemuksiaan siitä, millaista on elää tiukan uskonyhteisön kurinpidon alla ja etsiä uutta elämäntapaa yhteisöstä eroamisen jälkeen.

Lähikuvassa on viisi ihmistä, joista kaksi on kuulunut Jehovan todistajiin, yksi helluntailiikkeeseen ja kaksi vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen. Viimeksi mainittu on evankelis-luterilaisen kirkon suurin herätysliike.

Yhdistäväksi peruskokemukseksi nousee oman minuuden, tunteiden ja ajatusten kieltäminen.

Ahtaasta yhteisöstä irrottautuminen näyttää suunnattoman helpottavalta kokemukselta. Taustaan liittyvän henkisen painolastin ja tunnelukkojen purkaminen on kuitenkin jokapäiväistä työtä, ja se vie vuosia.

Uuden vapauden korkea hinta tulee ilmi tilanteissa, joissa lähimmät sukulaiset hylkäävät oman tiensä löytäneen. Yksinäisyyden kokemusta vahvistaa se, että moni ahtaasta yhteisöstä tuleva ei tunne kuuluvansa valtaväestöön.

Dokumentti antaa päähenkilöilleen kasvot ja katsojalle tunteita, joihin on helppo samastua. Asioiden rehellinen kohtaaminen ja häpeästä vapauttava yhteyden löytyminen välittyvät onnistuneesti. ■ Uhrit – kun usko sammuu to 25.4. Yle TV1 ja Yle Areena.

Dokumentin on ohjannut Peter Wallenius.

24

ESPOO 28 | 4 | 2019

YHEISTYÖSSÄ TAPIOLAN SEURAKUNTA

SHAI MAESTRO TRIO

SU 28.4.

Agricola-kävely Vantaan Pyhän Laurin kirkolta Espoon tuomiokirkolle la 11.5. Lähtöhartaus Pyhän Laurin kirkon parkkipaikalla klo 9.45. Reitin pituus on 26 kilometriä. Reitti kävellään itsenäisesti omaan tahtiin. Perillä Espoon tuomiokirkossa konsertti klo 18. Kävellä voi myös lyhyemmän osuuden, esimerkiksi kaksi kilometriä Backaksen kartanolle tai seitsemän kilometriä kotiseututalo Övre Nybackaan.

Kummassakin on tuolloin kahvila avoinna.

Lukemattomia askelia -konsertti la 11.5. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Uli Kontu-Korhonen, sopraano, dulcimer ja organetto, Leena Ihamuotila, viulu, William Suvanne, saksofoni, Hannu Holma, baritoni, Anni Holma, piano, sekä lauluyhtye ja Espop-up-kuoro. Loppusiunaus piispa Kaisamari Hintikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

TAPIOLAN KIRKKO

KLO 16 APRILJAZZ.FI

8 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

KOHTUUS KAIKESSA -tapahtuma Bullankulmassa lauantaina, 4.5. kello 12.00

Yrityksiä

Bulevardi 16B, Helsinki

Otetaan yhtiökumppani perustettavaan yhtiöön. Asiakkaat tulevat ruokailusta ja kahvittelusta. p. 045 607 38 18

Ohjelma:

Emerituspiispa Mikko Heikka: Jumalan monet kasvot Kahvitarjoilu Ryhmätyöskentelyä, vetäjinä: pastori Sirkka-Liisa Raunio, diakonissa Sari Aroheikki, pastori Paavo Salakkaw

Järjestäjinä Vanhan kirkon seurakunta ja Helsingin Kristillinen Työväenyhdistys

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 28.4. klo 13.30 Tulevia aikoja Kuolleiden ylösnousemus 1. Kor. 15:12-34 – Markku Sivonen Ylösnousemusruumis 1. Kor. 15:35-58 – Tinja Halunen Raamattupiiri 9.5. klo 18.00 1. Kor. 13-16

hok-elannonlakipalvelu.fi

Hammashoitoa

Pintaremontti piristää!

SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Rakennusala

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

la 27.4. klo 18 Mikaelin kirkolla, Emännänp.1 (Kontula), Hki. klo 18 Kevätveisuut Virkkalan kko, Virkkalant.

1, Lohja; kahvit klo 17. su 28.4. klo 12 kirkkopyhä Myllypuron kko, Myllynsiipi 10, Hki; saarna T. Kauhanen; Seuratuvan virsikuoro; kahvit ja kevätveisuut. klo 16 Pitäjäntuvalla, Kirkonmäent.2, Espoon keskus.klo 17 Näkövammaisia kutsutaan Seuratuvalle, Salomonk.17D, 2.krs.; H. Kiuru, L. Siponkoski. Käyt. Siionin virret pistekirj. & isotekstillä. klo 18 Nurmijärven srk-keskus, Kirstaant.5. ke 1.5. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki, tarj. klo 18.30. pe 3.5. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. klo 19 kotiseurat Muumanilla, Asterit.6D (Pukinmäki), Hki la 4.5. klo 18 kevätkonsertti P.Laurin kko, Kirkkot.45, Vantaa: HNK + Veisuuveljet. su 5.5. klo 12 riparipyhä Tapanilan kko, Veljestent.6, Hki; saarna S. Korhonen. Kahvit ja Herättäjän ripari-info. klo 14 Myyrmäen Virtatalo, Rajatorpant.8A, Vantaa. ma 6.5. klo 18.30 Kilonristi, Vanharaide 1, Espoo. ti 7.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. ke 8.5. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA. pe 10.5. klo 18 Kytäjän kko, Palkkisillant.11, Hyvinkää. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30, Martinkylä, Sipoo. su 12.5. klo 17 ”Elämä ja ilo”, äitienpäiväveisuut Seuratuvalla, Autotalo, Hki.

Ostetaan

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Vapaa pääsy, tervetuloa!

HERÄNNÄISSEURAT

Lakipalveluja

Siivouspalveluja

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu.

Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausespoo.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt Kotitalousvähennys p.050 5940 360 www.tapioraivio.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Olipa kerran Espoo Tapiolalaisen Stina Metsalon naapuriluodolla eli kuusituhatta vuotta sitten hylkeenpyytäjiä. Oliko yksi heistä Metsalon esiäiti?

K

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

un Stina Metsalo herää maanantaiaamuna tasan kello seitsemän, hänen makuuhuoneessaan ei ui ahvenia.

Metsalo käy vessassa, pesee hampaat ja vie Elsin ulos. Elsi on nelivuotias kääpiövillakoira ja Metsaloiden perheenjäsen.

Elsi syö koirannappuloita ja Metsalo kaksi juustoruisleipää, jotka hänen miehensä on tehnyt. Sitten hän menee pyöräkellariin ja astuu ulos Tapiolaan.

Ulkona on 1950- ja 1960-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, nurmikenttiä ja männikköä. Ulkona ei ole lohia, haukia eikä rannikkosaaristoon eksyneitä miekkakaloja.

Stina Metsalo on sellainen kolmekymppinen espoolaisnainen, joita Tapiolassa esiintyy vuonna 2019.

6 000 vuotta sitten alueen kolmekymppiset elivät erilaista elämää.

Tuolloin merenpinta oli 20–25 metriä nykyistä korkeammalla ja suuri osa Tapiolasta oli merenpohjaa.

– Me olisimme tässäkin merenpinnan alla, kertoo museolehtori, arkeologi Jenni Siltainsuu Espoon kaupunginmuseosta.

Stina Metsalo on jo pyöräillyt vanhaa merenpohjaa pitkin metroasemalle, josta hän jatkaa työmatkaansa Helsinkiin.

Jenni Siltainsuun työpaikka on Tapiolassa.

– Lähin korkea kohta on tuo kukkula, jossa sijaitsevat taskumattitalot. Se on vähintään 20 metriä merenpinnan yllä. Se oli aluksi pieni luoto, Siltainsuu kertoo.

6 000 vuotta sitten Espoo oli pääasiassa saaristoa, jossa eli joitain kymmeniä hylkeenpyytäjiä. Yksi porukka asui paikalla, joka on nykyään keskellä Espoon keskuspuistoa Bosmalmilla lähellä Puolarmetsän sairaalaa ja Malminmäen ruokakauppoja.

Bosmalmilla eli 6 000–5 000 vuotta sitten muutaman perheen yhteisö yhteensä noin tuhannen vuoden ajan. Paikka oli pieni saari, jonka erotti naapurisaaresta kapea salmi. Rantaviiva kulki jossain Espoon keskuksen paikkeilla. Ihmiset asuivat

2B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

– Pihka laitetaan astiaan ja joukkoon murskataan hiiltä. Se kuumennetaan, ja siitä tulee kuin kuumaliimaa. Kylmänä se kovettuu.

pysyvissä hirsiasumuksissa, jotka oli kaivettu osittain maan alle. Katot tehtiin riu’uista, tuohesta ja sammalesta. Tulen kanssa sai olla varovainen.

– Bosmalmin saari oli suojaisa paikka, jossa oli hyvä asua. Se oli enemmän sisä- kuin ulkosaaristoa. Sen jälkeen oli vielä muutama saari ja sitten avomeri.

Kun Metsalo istuu metrossa matkalla kohti Herttoniemeä, aurinko on korkealla ja hänen esiespoolainen edeltäjänsä muissa puuhissa.

HYLJE UI jäiden alla ja etsii kaloja, joita syödä. Jäässä on aukko, josta hylje nousee pinnalle hengittämään.

Muinainen espoolainen odottaa aukon reunalla, sillä nyt on paras aika tappaa hylje.

Kevätaurinko paistaa yli meren, jonka eteläpuolella nykyisen Viron alueella asuu ihmisyhteisöjä, jotka ovat esiespoolaiselle luultavasti jossain määrin tuttuja. Ainakin virolainen meripihka päätyi muinaissuomalaisten käsiin.

Esiespoolainen on viilannut luunpalaan terävän kärjen ja väkäsiä. Hän on kiinnittänyt sen puiseen varteen ja köyteen, jonka toinen pää oli hänen jalkansa alla.

Kun kalastusretkellä ollut hylje nostaa päänsä avantoon, esiespoolainen iskee harppuunansa.

Hylje sukeltaa pakoon, mutta harppuunan väkäset tarttuvat sen lihaan ja köyden pää on espoolaisen jalan alla. Hylje vedetään pinnalle ja tapetaan.

– Toinen tapa on nuijia hylje hengiltä, kun se on menossa pesälleen hoitamaan kuuttiaan, Jenni Siltainsuu kertoo.

– Sitä en yleensä kerro lapsille.

Bosmalmin kaivauksissa on löytynyt ruukunsirpaleita, kivityökalun paloja ja nuotiopaikkoja. Nuotiopaikat ovat suomalaisille arkeologeille aarrearkku. Orgaaninen aines hajoaa Suomen maaperässä nopeasti, minkä vuoksi Suomesta on löydetty vain

”

Naiset ovat kaikissa kulttuureissa muokanneet nahkoja.

Esiespoolaiset hieroivat nahkaan eläimen aivoja.

Näin nahka saattoi säilyä hyvänä vuosikymmeniä. yksi kivikautisen ihmisen luuranko, sekin Ahvenanmaalta.

Myös eläinten jäänteet katoavat, ellei niitä polteta. Onneksi niitä poltettiin.

– Se on todennäköisesti ollut kätevä tapa hävittää luut, Siltainsuu sanoo.

Nuotiopaikoilta on löytynyt ennen kaikkea hylkeenluita, mutta myös vesilintujen ja kalojen luita. Siltainsuun lempparilöytö on ahvenen selkänikama, joka näyttää maallikon silmään pienen pieneltä kökkäreeltä.

– Kaivauksella se on mullansekainen klöntti, joka täytyy ensin tunnistaa luuksi. Sitten se menee osteologille, joka on opiskellut tunnistamaan luita.

Eläinmuseolla on valtavat vertailukokoelmat.

Esiespoolaiset elivät merestä. Suomessa ja sen lähialueilla on maalattu kallioon veneitä, joissa on yli kymmenen ihmistä. Kuolan niemimaalta löydetyissä maalauksissa pyydetään valaita.

Metsäneläinten luita Bosmalmilla on vähän. Metsästäjien jouset olivat luultavasti miehen mittaisia, ja niiden jännittäminen oli raskasta. Jousi siirtää ampujan selkälihasten energian valtavan nopeasti nuoleen, mutta lihasvoimaa on oltava.

– Saarni ja jalava ovat hyvää jousimateriaalia. Kivikaudella täällä kasvoi enemmän jaloja lehtipuita, koska silloin oli lämpimämpää, kertoo Museovirastossa tutkijana työskentelevä arkeologi Johanna Seppä. Hän on erikoistunut muinaisten työkalujen valmistustekniikoihin.

Nuolenkärjet työstettiin piikivestä iskemällä, ja ne kiinnitettiin varteen koivutervalla tai pihkaliimalla.

Koivuterva on kestävämpää, mutta pihkaliiman valmistus helpompaa. Sen osasi luultavasti jokainen.

– Otetaan männystä kuivaa pihkaa. Varhaisella kivikaudella täällä ei ollut kuusia, Seppä selittää.

STINA METSALO JÄÄ pois Siilitien metroasemalla.

Jälleen ollaan merenpinnan alla. Metsalo työskentelee opinto-ohjaajana herttoniemeläisessä koulussa. Herttoniemen mäki oli 6 000 vuotta sitten Helsingin eteläosien korkeimpia saaria.

Metsalo on ehtinyt tehdä kolmekymmenvuotisen elämänsä aikana monenlaisia töitä. Hän on ollut ulkoiluttamassa mummoja ja pappoja vanhusten kotihoidossa, valmistamassa kahvilassa cappuccinoja, ison ruokakaupan juustotiskillä, turistioppaana Temppeliaukion kirkolla ja Helsingin kaupungilla sekä opettajan sijaisena monissa kouluissa.

6 000 vuotta sitten espoolainen työelämä oli yksipuolisempaa. Ainakin Metsalo olisi oppinut pienestä pitäen käsittelemään nahkoja.

– Nahankaapimistyökalut ovat varmasti kuluneet naisten käsissä. Naiset ovat kaikissa kulttuureissa muokanneet nahkoja, kertoo Johanna Seppä.

Kun ukot ovat tuoneet hylkeen leiriin, ruho on nyljetty. Jos nahan jättää lojumaan sellaisenaan, se kipristyy mätäneväksi löyhkämöykyksi. Siksi nahka pingotetaan.

– Sitten siitä kaavitaan rasvat ja lihat pois. Se on aika iso duuni, Seppä sanoo.

Jos nahasta halutaan poistaa karvat, se onnistuu esimerkiksi tarkalla ja varovaisella osamädätyksellä. Jos karvat halutaan säilyttää, vain lihapuoli käsitellään.

Esiespoolaiset istuvat rantahietikolla. He hierovat nahkaan eläimen aivoja. Ympärillä pörräävät kärpäset, ja lokit vahtivat rantakivillä.

Aivot hakkautuvat mössöksi. Nahan säikeet tahtovat koko ajan liimautua toisiinsa, ja nahkaa pitää venytellä ja painella. Sitä tehdään niin kauan, että nahka kuivuu. Siihen menee useampi päivä.

Kun nahka imee rasvaista aivomassaa, mätäneminen pysähtyy. Näin nahka saattaa säilyä hyvänä vuosikymmeniä.

KUOLLEITA ELÄIMIÄ käsiteltiin Bosmalmin asumuksilla jatkuvasti. Eläimestä otettiin talteen käytännössä kaikki.

– Kun nykyään sanotaan, että lihapullaan on laitettu eläimen osia, jotka eivät ole syötäväksi kelpaavia, se on ihan höpöhöpöä. Ja suolistostakin voi tehdä sadevaatteita, Espoon kaupunginmuseon museolehtori Jenni Siltainsuu sanoo.

Kalman haju olisi nykyespoolaisen Stina Metsalon nenään kuvottava. Se oli luultavasti yksi syy luiden polttamiseen. Museoviraston tutkija Johanna Seppä luki kerran vanhan siperialaisen kansansadun taivaanjumalan pojasta, joka lähti maan päälle etsimään ihmisiä.

– Se vaelsi erämaassa, ja ensiksi se tunsi ihmisasutuksen hajun. Se käveli vielä kuukauden ja sitten se kuuli ihmisten ääniä. Se käveli vielä toisen kuukauden ja vasta sitten se näki heidät.

Muinaisten espoolaisten vaatteet olivat erinomaisia. Stina Metsalo pukeutuu talvella moneen vaatekerrokseen, mutta 6 000 vuotta sitten se ei ollut tarpeen. Nahkavaatteet pitävät hyvin lämpöä.

Hylkeennahka pitää myös vettä. Se oli kivikauden Gore-Tex. – Ihmiset ovat ihmetelleet, miksi jäämies Ötzillä oli nahkavaate paljaan ihon päällä. Alla ei ollut mitään paitaa, Siltainsuu kertoo.

– Joskus nuorena aikuisena lähdin bilettämään talvella 20 asteen pakkasessa niin, että minulla oli vain kelsiturkki ja sen alla joku pieni toppi. Siinä tarkeni ihan hyvin.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Turkikset ovat luultavasti olleet myös kauppatavaraa.

Suomalaisilla on huono mäihä: koko maasta ei löydy piikiveä, kivikauden huippumateriaalia. Työkaluja ja nuolenkärkiä voi toki tehdä kvartsistakin, mutta se lohkeaa paljon huonommin.

Suomen kivikautisten asumusten kaivauksista löytyy kuitenkin myös piikiveä. Se on tuotu Venäjältä ja Skandinaviasta. Johonkin espoolaiset ovat sitä onnistuneet vaihtamaan.

TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN on ihanaa palata Espooseen.

– Vähän vitsilläkin saatan sanoa, että kaikki on paremmin Espoossa, mutta siinä on osa totuutta, Stina Metsalo sanoo.

– Täällä on moni asia hyvin, ja kiva plussa on se, että taustani on täällä. Sukuni on jo kauan sitten asunut Espoossa.

Kun Metsalo palaa kotiin, hän tykkää syödä päivälliseksi pasta bolognesea tai riisiä kanakastikkeella.

On vaikea sanoa, miten Metsalon esiespoolainen naapuri valmisti hylje- tai ahvenpaistinsa.

Vantaalla saman ajanjakson kaivauksista on löytynyt ruukunsirpaleita, joissa on jäänteitä rasvasta ja bentsoehaposta. Jälkimmäistä on esimerkiksi puolukassa.

– Tiedämme, että Grönlannissa on herkku, johon sekoitetaan hylkeenrasvaa ja puolukkaa. Ehkä nämä ihmiset ovat syöneet jotain samanlaista. Se kuulostaa ihan kauhealta, arkeologi Jenni Siltainsuu sanoo ja nauraa.

Metsalo ei tiedä, miltä hylkeenrasva maistuu.

– Mutta yleensä minusta on tosi ällöttävää, jos lihassa on läskiä. Puolukka on ihan fine.

Koululla, jossa Metsalo työskentelee, on noin 750 oppilasta ja 60 työntekijää. Siinä on luultavasti paljon enemmän ihmisiä kuin hänen muinaisnaapurinsa tapasi koko elämänsä aikana.

Toisaalta Metsalon arkipäivien ydinperheeseen kuuluvat vain mies ja koira. Muinaisespoolainen vietti kotielämäänsä paljon isommassa porukassa.

STINA METSALON TYTTÖNIMI on Malmström. Hänen isänsä suvussa puhuttiin ruotsia, mutta kieli vaihtui jossain vaiheessa suomeksi.

”

Saarni ja jalava ovat hyvää jousimateriaalia.

Nuolenkärjet työstettiin piikivestä iskemällä, ja ne kiinnitettiin varteen koivutervalla tai pihkaliimalla.

Metsalo on työskennellyt Lontoossa, jossa hän eli englanniksi. Hän on opiskellut yliopistolla pääaineena saksaa ja sivuaineena ruotsia. Metsalon aviomies on puoliksi virolainen, ja Stina on oppinut avioliiton myötä etelänaapurin kieltä.

Metsalon kielitaito on nykysuomalaisella standardilla aika hyvä. Metsästäjä-keräilijöiden keskuudessa se olisi perustasoa.

– Afrikassa on säilynyt metsästäjä-keräilijäporukoita näihin päiviin saakka, ja niissä neli- ja viisikielisyys on ihan tyypillistä, sanoo suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi.

– Samanlaista oli esimerkiksi Länsi-Siperiassa 1900-luvulla. Jengi on osannut mansia, metsänenetsiä, hantia, komia ja venäjää. Mutta he ovat identifioituneet selvästi vain yhteen näistä ryhmistä.

Me emme tiedä mitään siitä, mitä kieliä 6 000 vuoden takaiset hylkeenpyytäjät puhuivat Espoon rannikolla. Suomen, saamen tai ruotsin sukukieliä ne eivät olleet. Suomalais-ugrilaiset kielet tulivat näille main vasta ajanlaskun alun tienoilla, ruotsi paljon myöhemmin.

Suomessa on kuitenkin paljon sellaisia paikannimiä, joita ei voida yhdistää mihinkään tunnettuun kieleen. Sellaisia ovat esimerkiksi Imatra ja Saimaa.

Tuntemattomia paikannimiä on myös Espoossa.

Saarikiven mukaan sellaisia ovat esimerkiksi järvi nimeltä Bodom, luonnonsuojelualue nimeltä Nuuksio – ja ehkä myös Espoo itse.

Myöskään sellaiset luonto- ja maastosanat kuin niemi, oja, saari ja mäki eivät ole suomalais-ugrilaista alkuperää eivätkä germaanisia, balttilaisia tai slaavilaisia lainoja.

Teoriassa voidaan ajatella, että jotkut sanoista olisivat jäänteitä Bosmalmin hylkeenpyytäjien kielestä. Kun ihmiset vaihtavat kieltä, vanhasta kielestä jää usein sanoja uuteen. Tavallisesti tällaiset sanat liittyvät juuri maantieteeseen, eläimiin tai kasveihin. Jos uusi kieli on tullut toisaalta, siinä ei välttämättä ole tarvittavia sanoja.

Olisi silti yltiörohkeaa sanoa, että Bosmalmin hylkeenpyytäjät olisivat käyttäneet näiden sanojen muinaismuotoja. 6 000 vuotta on valtavan pitkä aika. Jos oletetaan, että Stina Metsalon esiäidit ovat synnyttäneet esikoisensa keskimäärin parikymppi-

B

3

senä, väliin mahtuu 300 sukupolvea. Äiti, äidinäiti, äidinäidinäiti, äidinäidinäidinäiti ja niin edelleen.

Puhutut kielet ovat voineet vaihtua monia kertoja.

Ongelma on myös se, että Suomessa nykyään puhutun suomen kielen kantamuoto kehittyi lahden eteläpuolella Virossa.

– Mutta tietenkin on mahdollista, että se Espoossa puhuttu kieli oli sukua Viron alueella puhutuille kielille, joista on saatu lainoja kantasuomeen, Saarikivi pohtii.

Niin tai näin, 6 000 vuotta sitten Suomessa puhuttiin paljon useampia kieliä kuin nyt. Koko Suomen alueella eli ehkä 5 000–15 000 ihmistä. Jos Saarikivi suhteuttaa väkiluvun Siperian nykyisten metsästäjä-keräilijöiden väkimäärään ja kielten keskimääräiseen puhujamäärään, hän arvioi, että Suomen alueella puhuttiin ehkä 10–15 kieltä, jotka kuuluivat kolmeen tai neljään toisilleen vieraaseen kielikuntaan.

Mitään yhtä yhteistä kauppa- tai kulttuurikieltä ei luultavasti ollut.

– Kielten alueet ovat varmaankin olleet ekologisesti rajattuja. Ehkä joku jengi, joka on pyytänyt hylkeitä Itämeren rannalla, on puhunut samaa kieltä kuin hylkeenpyytäjät pitkin koko rannikkoa. Todennäköisesti Päijänteen, Laatokan ja Saimaan vesistöjen rannoilla on ollut ihan eri kielikunnat.

Kaikki se on vain arvailua. Ruukunsirpaleet ja nuotiopaikat vaikenevat.

SUNNUNTAIAAMUNA Stina Metsalo herää ja vie Elsin ulos. Myös hänen 6 000 vuoden takaisilla naapureillaan oli koiria. Ne olivat ainakin vetojuhtia, mutta ehkä myös vahtikoiria, kavereita ja perheenjäseniä.

Elsikin vahtii ikkunasta ohikulkijoita, etenkin isoja ja uhkaavan näköisiä koiria.

Metsalo syö aamupalan ja lähtee miehensä kanssa Tapiolan kirkkoon jumalanpalvelukseen.

Kristillinen usko on Metsalolle tärkeää. Hänen lapsuudenkotinsa ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta isänäiti opetti rukoilemaan.

Metsalo lukee Raamattua ja uskoo kolmiyhteiseen Jumalaan. Hänelle on tärkeää, että Jeesus kuoli ristillä hänen puolestaan.

– Vaikka mä mokailen elämässä, Jeesus on pelastanut tilanteen.

Kun Bosmalmin hylkeenpyytäjät hinkkasivat hylkeenaivoja kaavittuun nahkaan, Jeesuksen syntymään oli vielä tuhansia vuosia ja satoja sukupolvia. Äiti, lapsi, äiti, lapsi, äiti, lapsi ja niin edelleen. Jokainen heistä näki maailman vähän eri tavalla kuin toinen.

Muinaisespoolaisten maailmankatsomuksesta tiedetään vain vähän, ja sekin vähä on raavittu murusista.

Tiedetään, että ihmiset hautasivat vainajansa ja ripottelivat hautoihin punamultaa. Samalla punamullalla maalattiin kallioihin kuvia.

Kalliomaalauksia on löydetty esimerkiksi Nuuksiosta ja Kirkkonummelta. Maalausten ajoittaminen on vaikeaa, mutta ne ovat hyvin voineet olla tuttuja Bosmalmin yhteisölle.

– Kirkkonummen Juusjärvellä on maalauksessa ihmisiä, joilla on kädet pystyssä. Ylimmällä ihmishahmolla on eläimen pää ja kuono. Ehkä he juhlivat jotain, Jenni Siltainsuu kertoo.

– Johonkin uskomusmaailmaan ne varmasti liittyvät, mutta emme tiedä tarkemmin. On ehdotettu esimerkiksi, että kyse on metsästysmagiasta tai samanismista.

4B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

”

Harmi vain, kun kohta tulee naapuriheimo ja ampuu nuolet niskaan.

Metsästäjä-keräilijöiden elämän kenties kurjin puoli oli silmitön väkivalta.

Bosmalmin kaivauksista on löydetty myös savisia hahmoja, kuten rintava nainen. Vastaavanlaisia savinaisia on löytynyt kivikautisista kaivauksista ympäri Eurooppaa. Sitä voi sitten miettiä, miksi sellaisia on tehty.

Jos Janne Saarikiven pitäisi arvata, minkälainen oli muinaisespoolaisten maailmankuva, hän veikkaisi sen olleen jotain samanlaista kuin Siperiassa 1900-luvulla.

– Ihmiset ovat jakaantuneet jonkinlaisiin klaaneihin, jotka ovat ehkä assosioineet itsensä johonkin eläimeen, vaikka karhuun tai hirveen, joka on ollut heidän myyttinen kantaisänsä. Sitä eläintä on palvottu, ja sen metsästys on ollut rituaalinen pyhä toimitus.

EHKÄ MUINAISESPOOLAISET olivat Suuren hylkeen jälkeläisiä, jotka tappoivat merinisäkkäitä pyhän kunnioituksen vallassa.

Saarikivi uskoo, että muinaisten metsästäjä-keräilijöiden elämä oli mukavaa. Stina Metsalo tekee töitä seitsemän tuntia päivässä, mutta muinaisespoolainen huhki ehkä neljä tai viisi tuntia.

– Metsästys ja keräilyhän on hirveän kivaa, ja ruoka on hirveän korkealaatuista. Loppuajat vedetään jotain kivaa tanssia ja naidaan. Harmi vain, kun kohta tulee naapuriheimo ja ampuu nuolet niskaan, Saarikivi sanoo.

Siinä onkin metsästäjä-keräilijöiden elämän kenties kurjin puoli: silmitön väkivalta. Saarikivi on työskennellyt viime vuosina itäsiperialaisten nivhien parissa. Nivheillä oli vielä 1900-luvulla tapana selvittää keskinäiset ongelmansa tappamalla. Aviorikoksen tehnyt poltettiin elävältä.

– Kun brittiläiset lähetyssaarnaajat tulivat 1930-luvulla Papuan ylänköalueelle, paikalliset metsästäjä-keräilijät luopuivat mielellään vanhoista tavoistaan ja ottivat kristinuskon vastaan. He perustelivat sitä sillä, että on mukavaa, että aina kun käy kusella, ei tarvitse katsella niskan taakse, onko joku ampumassa myrkkynuolella kaulavaltimoon, Saarikivi kertoo.

Muinaisherttoniemeläiset ovat voineet joku ilta tulla Bosmalmille, tappaa kaikki miehet ja lapset, ottaa naiset orjiksi ja jatkaa elämäänsä heidän asuinsijoillaan.

– Se yhteisö on ollut aika pieni, ehkä viisikymmentä hylkeenpyytäjää. Sinne on voinut tulla jokin naapuriporukka, joka on vain tappanut ne kaikki

ja pöllinyt niiden hylkeenrasvat. Se on sitten ollut tavallaan siinä.

– Ja sen takia on hyvin mahdollista, että sillä nykyisellä espoolaisnaisella ei välttämättä ole yhtään niiden hylkeenpyytäjien geeneistä.

STINA METSALO PYYHKÄISEE pumpulitikulla poskensa sisäpintaa, sulkee näytteen muovitötsään ja lähettää sen Yhdysvaltoihin. Muutaman viikon päästä dna-testin tulokset ovat valmiit.

Tietokoneen näytöllä lukee U4b3, ja Turun yliopiston genetiikan professorin Päivi Onkamon mielestä se on jännä tulos.

Kyseessä on haploryhmä, joka selvitettiin Metsalon mitokondrio-dna:sta. Se kertoo, mistä hänen äitinsä, äitinsä äiti, äidinäidinäiti ja niin edelleen ovat peräisin – periaatteessa ensimmäisiin ihmisiin asti.

Myös isälinjaa voidaan tutkia, mutta siihen tarvitaan Y-kromosomi, joka on vain miehillä.

Metsalon muinaisäiti, rouva U, tuli Eurooppaan Lähi-idästä noin 50 000 vuotta sitten. Siihen aikaan Euroopassa eli mammutteja ja Espoon yllä oli kolmisen kilometriä jäätä. Se on vajaat kymmenen kertaa enemmän kuin nyky-Espoon korkein rakennelma, Latokasken 350-metrinen radiomasto.

U:ta lykästi, sillä hänen jälkeensä jättämä haploryhmä on Euroopassa yhä yleinen.

– U:n tytär U4 on elänyt ehkä 30 000 vuotta sitten. Hänen jälkeläisensä ovat kulkeneet idemmäs kuin monet muut U:t. Meillä Suomessa U4:ää on vähän, mutta mareilla, mordvalaisilla, udmurteilla ja muilla suomalaisten sukukansoilla sitä on enemmän, Onkamo kertoo.

Alalinja U4b3 on kuitenkin harvinainen. Onkamo löytää muutaman Metsalon kaukaisen U4b3-sukulaisen uiguureista, jotka ovat pääasiassa Kiinassa asuva islaminuskoinen kansa.

Päivän iso kysymys on, onko mahdollista, että joillakuilla muinaisespoolaisilla hylkeenpyytäjillä oli sama äitilinja kuin Metsalolla.

Kysymykseen on mahdoton vastata varmasti, koska Suomen maaperä syö ihmisten luut viimeistään tuhannessa vuodessa. Lahden toisella puolella Baltiassa maaperä on vähemmän ahnas, ja kivikautisia luita on säilynyt. Onkamo uskoo, että Etelä-Suomessa ja Baltiassa on asunut jotakuinkin samaa väkeä.

Onkamo tutkii aikansa tietokantoja, ja sitten löytyy osuma – tai ainakin melkein.

– 6 000 vuotta sitten Virossa on elänyt nainen, joka kuului haploryhmään U4a1. Se on sukua U4b3:lle, mutta ei aivan läheistä. Yhteinen esiäiti on ehkä 15 000 vuoden takana, Onkamo sanoo.

Sen tarkempaa tietoa ei löydy tähän hätään.

Ei ole mahdotonta, että joku Metsalon esiäideistä parkitsi hylkeennahkaa muinaisen Espoon rantakallioilla. Yhtä hyvin hän saattoi laulaa lapsille maailmansynnystä nykyisen Latvian tienoilla tai kertoa vitsejä sisaruksilleen Äänisen rannoilla.

Niillä tienoilla eli siihen aikaan muinaisen rouva U4:n jälkeläisiä. Varmaa on, että yksi sellainen asuu vuonna 2019 Tapiolassa. ■ Jutussa on käytetty lähteinä muun muassa seuraavia teoksia: Karin Bojs: Homo Europaeus – Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia; Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet – Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle; Sirpa Leskinen ja Petro Pesonen: Vantaan esihistoria; Marja Pirttivaara: Juuresi näkyvät – Geneettisen sukututkimuksen ABC; Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg: Suomen kalat.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan.

• Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua.

• Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!”

Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut.

-Hannele 52 v.

www.detria.fi

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Kuka?

Nanna Susi, 51, on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kuvataiteilijoita.

Mitä?

Susi kertoo maalaamastaan alttaritaulusta sunnuntaina 5.5. klo 11.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22, Vantaa.

Motto

Elämä voittaa aina.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Jaloillaan vaikka huojutetaan Kuvataiteilija Nanna Susi käy maalatessaan läpi monenlaisia tunteita. Maalaaminen on hänelle myös toivon merkki.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

T

eini-ikäisen uteliaisuutta se kai oli, että Nanna Susi sai kerran päähänsä lyöttäytyä äitinsä ystävättärien matkaan.

Näillä oli 1980-luvun alkupuolella tapana ajella pitkin Etelä-Suomea karismaattisissa rukous- ja parantamisilloissa. Sinä iltana Vääksystä suunnattiin Vantaan Rekolaan. Kirkkoa ei Rekolassa tuolloin ollut, vaan tilaisuus järjestettiin Suden muistikuvien mukaan jossakin puutalossa.

– Minua kiinnosti kovasti, kaatuisinko minäkin.

Niinpä kokosin rohkeuteni ja lampsin salin eteen.

Saarnaaja kosketti minua kahdella sormella ja kaaduin heti, Susi muistelee.

Viitisentoista vuotta myöhemmin Susi oli jälleen Rekolassa. Tällä kertaa hän pelkäsi putoavansa. Rekolan Pyhän Andreaan kirkkoon oli etsitty sopivaa alttaritaideteosta kilpailun avulla, ja Kuvataideakatemiasta juuri valmistunut Susi oli tuomariston yksimielinen valinta teoksen tekijäksi. Kirkkosaliin oli pystytetty rakennustelineet, joilla Susi kiipeili teostaan viimeistelemässä. Telineistä oli jouduttu irrottamaan tukipuita, jotta ne eivät olisi maalaamisen tiellä.

– Ajattelin, että varmaan romahdan tuohon alttarille ja kuolen. On sekin sitten loppu.

Muutenkin alttaritaulun tekeminen hirvitti. Susi tajusi olevansa sillä puolella alttarin muodostamaa rajaa, missä hänen ei kuuluisi olla, ja tekevänsä jotakin, mikä tuntui isolta niin nuorelle ihmiselle.

– Kirkossa ihmiset istuvat penkissä ja katsovat kaikki alttarin suuntaan. Siellä he menevät naimisiin, pääsevät ripille, surevat kuolleita. Heidän sydämensä on täynnä. Siellä on iloa, surua, pettymystä, rukousta, pelkoja ja toiveita – ihan koko repertuaari, mitä ihminen voi sielussaan kantaa. Alttaritaulua tehdessäni tajusin, että kaikki ne tunteet kohdistuvat myös tähän teokseen, Susi kertoo.

PYHÄ ANDREAS, jolle Rekolan kirkko on omistettu, oli kalastaja ja Jeesuksen opetuslapsi. Siksi Nanna Susi teki alttaritaulusta sinisävyisen, niin kuin se olisi kokonaan isoa merta. Teoksessa voi nähdä myös kalaverkon. Monta muutakin symbolia ja yksityiskohtaa Susi maalaukseensa sisällytti: orjantappuroita, pikarin, askelmat ylös, haudan käärinliinoineen, kyyneleen, saarnastuolin. Perinteisen ristin sijasta Susi maalasi teokseensa nelisakaraisen tähden.

Maalaustyö oli niin kokonaisvaltaista, että se jatkui unissakin. Jotkut niistä tuntuivat yliluonnollisilta, niin selkeitä ja samalla selittämättömiä ne olivat.

Eräässä unessa Jumala avasi keskustelun.

– Ääni kysyi: ”Nanna, mitä sinä haluat?” Mietin vastaustani pitkään ja sanoin sitten haluavani kupin kahvia. Jumala oli tosi pitkään hiljaa ja sanoi sitten: ”Jos sinä Nanna haluat vain kupin kahvia, tulet saamaan kaiken, mitä ikinä haluat.” Kun seuraavana päivänä kerroin uneni silloiselle kirkkoherralle Jukka Yrjölälle, hän huomautti, että Raamatussa Jumala esittää saman kysymyksen kuningas Salomolle, joka toivoi viisautta hallita kansaa.

Palkintorahoilla, sadalla tuhannella markalla, Susi maksoi opintolainansa pois ja osti itselleen astianpesukoneen.

– Se kevät oli elämässäni merkityksellinen. Silloin sain jonkinlaisen tunteen siitä, että pysyn pystyssä, vaikka minua kuinka huojutettaisiin. Olen saanut tukea, ja minulla on turvallinen olo tässä turvattomassa ammatissa, joka vaatii heittäytymistä ja kestävyyttä, Susi sanoo.

SINÄ KEVÄÄNÄ, jolloin Nanna Susi työskenteli Rekolassa, hän näki myös näyn, jonka seuraukset tuntuvat hänen elämässään yhä.

– Eräänä aamuna herätessäni näin sängyn laidalla istumassa enkelin. Sillä oli siniharmaa iho, mustat vaatteet, tummat hiukset ja mustat, kiiltävät siivet. Olin varma, että kuolen ja enkeli on tullut hakemaan minua, Susi kertoo.

”

ERÄÄNÄ AAMUNA HERÄTESSÄNI NÄIN SÄNGYN LAIDALLA ENKELIN. OLIN VARMA, ETTÄ KUOLEN JA ENKELI ON TULLUT HAKEMAAN MINUA.

Mitään dramaattista ei kuitenkaan vielä silloin tapahtunut. Seuraavana vuonna Susi oli stipendiaattina Italian Mazzanossa. Eräänä iltana hän istui paikallisessa baarissa ja näki yhtäkkiä mustan enkelinsä uudelleen. Enkeli ei puhunut englantia eikä Susi italiaa, mutta kahden viikon kuluttua he muuttivat yhdessä Roomaan. Samoihin aikoihin Suden taiteilijanura lähti nousukiitoon, kun hänet valittiin Suomessa vuoden nuoreksi taiteilijaksi.

Roomassa Susi ehti asua niin kauan, että oppi kielen ja riitelemäänkin. Vuonna 2005 hän muutti pienen poikansa kanssa takaisin Suomeen. Hän oli saanut kokea, miten pahasti suomalainen itsenäisen naisen ihanne on törmäyskurssilla perinteisen italialaisen perhemallin kanssa.

Edelleen Susi kuitenkin viettää mahdollisimman paljon aikaa Roomassa. Hän on hankkinut sieltä pienen asunnon, vanhan pyykkituvan kerrostalon katolta. Matka kakkoskotiin tuntuu hänestä helpolta: ensin muutaman sadan metrin kävely kotiovelta Hakaniemen metroasemalle ja Roomassa saman verran juna-asemalta toiselle kotiovelle.

TYÖHUONEESSA HELSINGIN Kalliossa tuoksuu öljyväri. Leveitä siveltimiä ja ruttuun puristettuja isoja värituubeja on pöydillä ja lattioilla. Seinille ripustettuina ja niitä vasten nojallaan on suurikokoisia maalauksia. Osa on valmiita, osa vielä kesken.

– Haluaisin saada näihin sellaisen fiiliksen, että ne ovat kevyitä, että kaikki on vähän kuin ilmassa.

Mutta kun olen maalari, joka vetää paksuja värikerroksia toistensa päälle, on vähän vaikea pitäytyä siinä kevyessä, Nanna Susi kertoo.

– Maalaaminen on rakentamista, purkamista ja tuhoamista. Tässä käydään paljon tunneskaaloja läpi. Koen itse olevani itseni työväline, eikä työtä voi jättää työpaikalle.

Silloinkaan, kun työ on tuntunut raskaalta, Susi ei ole kyseenalaistanut ammatinvalintaansa. Hän on tehnyt tietoisen päätöksen maalata koko loppuelämänsä.

– Minulla on ollut kovia kriisejä. En tiedä, kuinka monta kertaa olen ollut burnoutin partaalla. Olen jo aika tottunut siihen. Kun poikani Raffaello oli pieni, minulla oli viiden vuoden järjetön unettomuuskausi, jolloin nukuin ehkä kaksi tuntia yössä. Olin niin rajoilla, että saatoin yöllä ihan kirjaimellisesti hakata päätäni seinään.

KUN NANNA SUSI huomauttaa, että hän on eläessään tehnyt töitä useamman ihmisen edestä eikä päästä itseään helpolla, häntä uskoo. Tammikuusta alkaen hän on maalannut kuumeisesti uusia teoksia näyttelyyn, joka avautuu toukokuun lopulla Joensuun taidemuseossa.

– Aika käyttäytyy jännästi. Vaikka sanon, että minulla on kiire, minusta tuntuu, että minulla ei ole koskaan ollut näin paljon aikaa kuin näinä muutamina kuukausina. Joskus tuntuu, että aika ei liiku.

Minulle vain jostain syystä annetaan sitä nyt niin, että olen ehtinyt tehdä kaiken ja välillä huokaistakin, Susi sanoo.

Paikannimet vilisevät Suden puheessa, kun hän kertoo projekteistaan: parhaillaan Jyväskylässä, aiemmin Salossa ja Kiinan Xianissa, lähitulevaisuudessa Joensuun lisäksi Sysmään, Roomaan, Rovaniemelle, Tampereelle. Retrospektiiviset näyttelyt sekä Salon että Jyväskylän taidemuseossa ovat olleet kävijämagneetteja. Sudelle se on osoitus maalauksen vetovoimasta.

– Maalaukset ovat ihan oma maailmansa, eikä niitä nykyisin näytetä juuri missään. Mutta ihmisillä kuitenkin on ikävä maalauksia, he rakastavat niitä.

ANKARA TYÖTAHTI saattaa olla yrittäjä-äidin peruja. Äiti oli Nanna Sudelle läheinen. Vanhempien eron jälkeen Nanna ja hänen sisarensa jäivät asumaan äidin kanssa. Yhteydenpito oli tiivistä silloinkin, kun Susi asui Roomassa. Sitten, vuonna 2016, Laura-äidillä todettiin syöpä, joka oli levinnyt joka puolelle kehoa. Hän kuoli juhannusaattona. Seuraavan vuoden tammikuussa kuoli isä.

Edelleen Susi ajattelee äitiään joka päivä.

– Eilenkin tajusin, että minulla on niin hirveä ikävä, enkä voi tehdä mitään. Uskon, että kun elämä lyö meitä, sillä on jokin tarkoitus. Meidän pitää valmistautua myös omaan kuolemaamme. Läheisen kuolema pehmentää ja opettaa hyväksymään paljon asioita. Täytyy osata pysähtyä, ei voi vain juosta karkuun koko ajan, hän miettii.

– Emme me jaksaisi, jos me ajattelisimme, että elämä on vain sitä, että lopuksi kuollaan. Minulle maalaaminen on paljolti sitä, että on toivoa, että hyvä kantaa ja asioilla ja elämällä on merkitystä. Toivo pitää liikkeessä. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Jutta Ordning käy joka päivä katsomassa muistisairautta potevaa ja huonosti liikkuvaa äitiään Helvi Ordningia.

Muistisairaskin haluaa, että tukka näyttää hyvältä Kotona asuva muistisairas Helvi Ordning nauttii läheisen ihmisen huolenpidosta, kuten itse laitetusta ruoasta ja yhdessä syömisestä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

O

len hyvällä tuulella ja päivä on alkanut lois­ tavasti, vastaa sän­ gyssä makaava Helvi Ordning, 88, ky­ symykseen tämän­ hetkisestä voinnista. Vieressä on kulhollinen viinirypäleitä, joita hän napsii suuhunsa tasaiseen tahtiin.

Muistisairaan Ordningin luona on hänen tyttärensä Jutta Ordning, 55.

Vähän aiemmin kaupungin kotipalve­ lun hoitaja on vienyt huonosti liikku­ van Helvi Ordningin aamupesulle ja antanut aamiaisen.

Ordning ei muista lähiajan asioita ja tapahtumia juuri ollenkaan. Tyttä­ ren auttamana alkaa mieleen kuiten­ kin muistua muistoja aiemmasta elä­ mästä.

Ordning työskenteli kampaajana ja kasvatti yksinhuoltajana kolme las­ ta. Hän jäi sairauseläkkeelle kulumi­ en takia kuusikymppisenä. Sen jäl­ keen hän vietti menevää eläkeläisen elämää kulttuuririentoineen ja ulko­ maanmatkoineen.

Viitisen vuotta sitten Ordningil­ la todettiin muistisairaus. Myöhem­ min hänen liikuntakykynsä heikke­ ni epäonnistuneen selkäleikkauksen vuoksi.

Huumorintaju Ordningilla on kui­ tenkin säilynyt ennallaan: hän kertoo hymyssä suin seurustelevansa presi­ dentti Donald Trumpin kanssa.

Ja tukka, sen pitää entisellä kam­ paajalla olla hyvin, kun otetaan valo­ kuvia. Huulipunaa ei kuitenkaan tar­ vitse enää laittaa.

JUTTA ORDNING KÄY katsomassa äiti­ ään joka päivä. Tytär hoitaa monen­ laisia asioita, käy kaupassa, tekee ruo­ kaa, siivoaa ja pesee pyykkiä. Hän ei silti ole virallisesti omaishoitaja eli hän ei saa työstään mitään korvausta.

– Haluan äitini viettävän loppuun saakka ihmisarvoista elämää, jossa hänen mielipiteensä ja toiveensa ote­ taan huomioon. Tämä on minulle ar­ vokysymys.

Ordningin mukaan äiti on yleensä hyväntuulinen, mutta on myös päiviä, jolloin mieli on maassa eikä mikään ole hyvin. Saapuessaan äitinsä luokse tytär kysyy aina ensimmäiseksi, mitä ruokaa laittaisi.

– Äitini oli hyvä ruoanlaittaja. Teen hänen lempiruokiaan, esimerkik­ si kalakeittoa tai silakoita ja peruna­

muusia. Minusta on tärkeää, että hän saa nauttia ruoan tuoksusta ja yhdes­ sä syömisestä.

Helvi Ordning rakastaa musiikkia, ja Iskelmäradio onkin päällä ympäri vuorokauden. Hänen suosikkikappa­ leitaan ovat Lauri Tähkän Mä en pelkää ja Antti Ketosen Olisitpa sylissäni.

– Välillä katsomme yhdessä televi­ siosta Arto Nybergiä sekä erilaisia mu­ siikkiohjelmia, kuten Tähdet, tähdet ja Teeman klassisen musiikin konsertit.

Samalla saatamme ottaa lasilliset li­ kööriä tai konjakkia, tytär kertoo.

Näin keväällä Ordning alkaa viedä äitiään ulos pyörätuolilla. Tämä halu­ aa istua välillä pitkäänkin aurinkoises­ sa ulkoilmassa.

HELVI ORDNINGIN LUONA käy ko­ tipalvelun hoitaja kolmesti päiväs­ sä. Tämä huolehtii Ordningin aamu­ palasta, lääkityksestä sekä wc­ ja suihkukäynneistä.

Jutta Ordningin mukaan ylikuormi­ tetut hoitajat tekevät pääosin työnsä hyvin. Ongelmana on hoitajien vaih­ tuvuus. Hän on laskenut, että paikal­ la on käynyt muutaman vuoden aika­ na ainakin 200 eri hoitajaa.

– Äidillä on thaimaalaistaustainen omahoitaja, ja hänestä äiti pitää eni­ ten, sillä hän on empaattinen ja huo­ lehtiva. Hän ei kuitenkaan ehdi käy­ dä kovin usein.

Eniten Helvi Ordningia harmittaa se, jos hänen tukkaansa ei pestä kun­ nolla, kuten joskus on käynyt. Vas­ taavasti elämään tuo iloa se, että ty­ tär hankkii hänelle toisinaan kotiin

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Muistiongelmissa kannattaa hakeutua ajoissa hoitoon Muistiliiton asiantuntija Mari Luonsinen, miten yleisiä muistiongelmat ovat? Onko niiden määrä lisääntynyt viime vuosina?

– Joidenkin arvioiden mukaan muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat ovat aika yleisiä ja niiden määrä on todennäköisesti myös lisääntynyt. Muistin ongelmat voivat johtua monesta eri syystä. Jotkut voivat olla ohimeneviä tai hoidettavissa olevia.

Joskus kysymyksessä on etenevä muistisairaus.

– Muistin toimintaan vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi kiire tai väsymys voivat heikentää muistamista ja keskittymiskykyä, mutta kiireen hellittäessä ja hyvien yöunien jälkeen muisti toimii taas normaalisti. Toisaalta pitkäkestoiset uniongelmat, kuten uniapnea tai työuupumukseksi asti yltynyt stressi, voivat lisätä riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmällä iällä.

Millaisia ovat etenevän muistisairauden oireet?

– Etenevän muistisairauden oireet tulevat usein esille lähimuistin muutoksina. Näitä ovat esimerkiksi muistiongelmien haittaaminen töissä tai arkiaskareissa, sovittujen tapaamisten unohtelu, vaikeus löytää oikeita sanoja, päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen, taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeutuminen sekä mielialamuutokset ja ahdistuneisuus.

Mistä voi hakea apua? Mitä tehdä, jos muistiongelmainen kieltäytyy lähtemästä tutkimuksiin?

– Ensimmäiseksi kannattaa varata aika terveyskeskus- tai työterveyslääkärille, kunnan muistihoitajalle, yksityiselle geriatrille tai neurologille. Lisätietoja voi kysyä paikallisesta muistiyhdistyksestä.

On tärkeää, että muistin ongelmien aiheuttaja saadaan selville, jotta mahdollinen hoito tai muu syihin puuttuminen voidaan aloittaa mahdollisimman varhain.

esimerkiksi kampaajan, kosmetologin ja jalkahoitajan.

– Tärkeää on sekin, että äidillä on hyvät petivaatteet, ettei hänen tarvitse palella. Niin voisi helposti käydä laitoshoidossa. Illaksi jätän hänelle aina voileipiä ja hedelmiä, että hän voi syödä milloin haluaa, Jutta Ordning sanoo.

– Olen myös yrittänyt katsoa, ettei äidille syötetä hänen olotilaansa heikentäviä lääkkeitä. Kerran hänelle määrättiin muistilääkettä, joka vei tunnon kehosta. Tuo lääkitys saattoi johtua siitä, että häntä olisi ollut helpompi käsitellä.

JUTTA ORDNING on tehnyt äitinsä sairauden vuoksi viime vuodet lyhennet-

Jutta Ordning on kirjoittanut äitinsä huoneen seinälle ohjeita kotipalvelua varten.

– Tutkimuksiin hakeutuminen voi tuntua pelottavalta. Toisinaan ihminen ei itse huomaa tai uskalla myöntää muistinsa oireilevan. On hyvä tiedostaa, että muistioireissa ei suinkaan aina ole kyse etenevästä muistisairaudesta. Ei siis kannata heti alkuun puhua esimerkiksi Alzheimerin taudista, sillä monelle pelkästään tuon sanan kaiku voi aiheuttaa tutkimuksista kieltäytymisen.

Miten muistiongelmaista pitäisi kohdella?

– On tärkeää, että ihmisen kertoma huoli omasta tai läheisen muistista otetaan tosissaan ja taustalla olevat syyt selvitetään. Joskus voi käydä niin, että jos asiaan ei kiinnitetä huomiota oikeassa vaiheessa, tilanne pääsee etenemään, eikä ihminen välttämättä ota asiaa uudelleen puheeksi. Näin voidaan menettää kallisarvoista aikaa, kun mahdollinen hoito tai muu tilaan puuttuminen viivästyy ja ongelmat voivat sitä mukaa lisääntyä.

Miten pitkään muistisairautta poteva pärjää yksin kotona?

– Suomessa on noin 193 000 muistisairasta ihmistä, ja heillä jokaisella on omannäköisensä elämä ja sairaus. On siis mahdotonta sanoa yleispätevää aikaa, jonka muistisairautta sairastava pärjää kotona. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon erilaisia tukimuotoja on käytössä, asuuko hän yksin ja onko omaisia auttamassa. Yhtenä kotona asumisen ja pärjäämisen tärkeimmistä edellytyksistä voidaan pitää sitä, että ihminen kokee olonsa turvalliseksi.

– Hoitotyön Tutkimussäätiö Hotus kehittelee parhaillaan muistisairaan asuinmuodon valintaa tukevaa työvälinettä. Se valmistunee tämän vuoden lopulla.

”

Lisätietoa löytyy osoitteesta muistiliitto.fi.

HALUAN ÄITINI VIETTÄVÄN LOPPUUN SAAKKA IHMISARVOISTA ELÄMÄÄ, JOSSA HÄNEN MIELIPITEENSÄ JA TOIVEENSA OTETAAN HUOMIOON. JUTTA ORDNING

tyä työaikaa, koska täysiaikainen työ tuntuisi nyt mahdottomalta. Parhaillaan Ordning on opintovapaalla.

– Oma elämäni on nyt tavallaan pausella. Tämä on kuitenkin vain tietty jakso elämästä, ja ehdin hyvin käydä myöhemmin vaikkapa työväenopiston kursseilla.

Ordning osallistui Pääkaupunkiseudun omaishoitajien yhdistyksen järjestämään tukihenkilökoulutukseen. Hänestä koulutuksessa oli erityisen hienoa se, että siinä tapasi muita omaishoitajia.

– On antoisaa keskustella asioista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Monelle omaishoitajalle myös muiden omaisten, kuten sisarusten, tuki on tärkeää. Meillä veljeni on avuksi käymällä katsomassa äitiä kerran viikossa.

– Erilaiset tukiverkostot ovat tärkeitä. Myös kaikki tieto muistisairaudesta on hyödyllistä, koska se avaa asiaan uusia näkökulmia. ■

B

9

Osa 31

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Matti Pikkujämsä, 42, on kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Hän on tehnyt kuvituksia sekä kirjoihin että sanoma- ja aikakauslehtiin ja suunnitellut tekstiilejä muun muassa Marimekolle ja Samujille.

Yksi Pikkujämsän säännöllisistä kuvitustöistä on Kirkko ja kaupungissa ilmestyvä Gurun opissa -palsta. Hänen mielestään Gurun opissa -kuvitusten ei tarvitse olla faktaa, vaan enemmänkin henkistä tunnetta tai tunnelmaa. Niiden ei ole tarkoitus selittää asiaa tyhjiin, joten kuvittaja voi eläytyä vapaasti ja antaa tekstin herättämien mielikuvien tulla.

Matti Pikkujämsä on huomannut, että töistä tulee parempia, kun panee puhelimen pois.

Mielen siistijä Matti Pikkujämsä löytää hiljaisuuden seinää tuijottamalla tai vaikka uimahallin saunassa.

M

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

atti Pikkujämsän työpöydällä on sikin sokin siveltimiä, värituubeja, paletin virkaa toimittavia pahvilautasia ja likaisia kahvikuppeja. Pöydän nurkassa huojuu vino pino luonnoslehtiöitä ja kaikenlaista paperia. Pöydän siisteydellä ei ole niin väliä, mutta mielensä Pikkujämsä pyrkii pitämään siistinä. Aamuisin hän koettaa karsia mielessä pyöriviä asioita ja virittäytyä edessä oleviin töihin. Siinä auttaa usein musiikki, vaikkapa Brian Enon Music For Airports tai pianisti Glenn Gouldin tulkitsemat Bachin Goldberg-variaatiot.

Pikkujämsä tietää olevansa levoton ja innostuva. Hän käy helposti ylikierroksilla ja voisi surffata netissä vaikka kuinka kauan. Välillä pää on kukkuroillaan kuvia. Niiden jäsentämiseen ja karsimiseen

Ylösnousseen todistajia

MATTI PIKKUJÄMSÄ on asunut kaupungissa koko aikuisikänsä, joten hän ei tarvitse rauhoittumiseen umpimetsää tai mökkilaituria. Taidegalleriat, joissa arkipäivisin harvoin on muita ja joissa voi unohtua toviksi tarkastelemaan yhtä maalausta, sopivat hänelle. Rakas on myös Yrjönkadun uimahalli ja varsinkin sen sauna.

Ihmisvilinän keskellä hiljentymistä Pikkujämsä harjoittaa myös Japanissa, jossa hän työnsä vuoksi usein käy. Vaikka metrot ja junat siellä saattavat ol-

la tupaten täynnä, niissä on hiljaista ja lähes kirkkomainen tunnelma. Ihmiset löytävät oman tilansa, monet nukkuvat. Joskus Pikkujämsänkin on pakko sulkea silmät hetkeksi.

SUURKAUPUNKIEN TAUKOAMATTOMAN väri- ja valotulvan rinnalla Japanissa elää myös toisenlainen, pelkistetty estetiikka. Sitä Matti Pikkujämsä on löytänyt shintolaisista ja buddhalaisista temppeleistä.

Niihin japanilaiset itsekin piipahtavat rauhoittumaan. Pikkujämsän japanilaisystävät eivät ole erityisen uskonnollisia, mutta käyvät silti temppeleissä. Juhlapäivinä tunnelma niissä onkin enemmän karnevalistinen kuin harras.

Pikkujämsän suosikkitemppeli on Kiotossa sijaitseva zenbuddhalainen Ryoanji. Siellä on kuuluisa kivipuutarha, jossa pienten kivien keskeltä kohoaa saarekkeina suurempia. Ihmiset istuvat sitä katselemassa ja meditoimassa.

Ajatuksissaan Pikkujämsä yhdistää hiljaisuuden usein ylellisyyteen. Sauna on ylellisyyttä, samoin kotona lepääminen tai taidenäyttelyissä kuljeskelu. Hiljaisuus ei ole äänten puuttumista, vaan rauhaa jäsentää asioita ja koota hajanaista mieltä. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

28.4.

tarvitaan hiljaisuutta. Visuaalista tulvaa Pikkujämsä pääsee pakoon esimerkiksi kotona, missä hän mielellään makaa sängyllä ja katselee tyhjää seinää.

Pikkujämsä on opetellut työskennellessään pitämään puhelimen piilossa ja hiljaisella – ja huomannut, että töistä tulee parempia niin. Hänen ei tarvitse kuin syrjäsilmällä huomata, että puhelimen näyttö välähtää, niin se, mitä hän on mielessään rakennellut, romahtaa. Tilalle hyökyy ihmisiä, tunteita ja tunnelmia. Pian hän onkin jo uppoutunut Instagramiin tai Facebookiin, ja kaikki hyvä energia on kadonnut. Sosiaalinen media hengästyttää, ja ennen pitkää sekä silmät että mieli väsyvät.

Valkoisen vaatteen päivä PÄÄSIÄINEN OLI ensimmäisten kristittyjen erityinen kastepäivä.

Ristiäiset eivät päättyneet papin aameneen, vaan kastetta juhlittiin koko pääsiäisen tienoo. Kastepukua ei vaihdettu arkiasuun altaasta noustessa vaan vasta monta päivää myöhemmin, valkoisen vaatteen viikon jälkeen.

Siihen aikaan moni kastettu oli aikuinen. Kaste oli askel ylösnousseen todistajien joukkoon. Mutta ikä ei ollut este vastasyntyneen roolille. Uusi kristitty sai olla pieni, harjoitella alkeellisia taitoja ja juoda Jumalan sanaakin helposti sulavana kuin maito. Näin apostoli Paavali kuvaili tuoreen kristityn osaa.

Kasteen ja ylösnousemuksen teologia on sanoiksi saatettuna tavalliselle kirkon jäsenelle melkoista ammattislangia. Tavan kieltä on helpompi puhua ja ymmärtää. Miksi emme siis elvyttäisi avuttoman vastasyntyneen uskon merkkiä, valkoisen vaatteen tapaa?

Ihan niin kuin surevan tunnistaa suruajan mustasta vaatteesta, tunnistaisi valkoisesta sen, joka juuri juhlii tuoretta kristityn identiteettiään tai muistelee sen syntyä vuosia aikaisemmin.

Pienellä salapoliisityöllä voisin alkajaisiksi selvittää kasteeni päivän. Pukeutumalla vuosittain sen kunniaksi valkoiseen muistaisin,

mikä on olennaista muistaa: Olen päivän lapsi. En kuulu yölle enkä pimeydelle. Kellin uuden mah-

dollisuuden valossa. Voin jakaa sitä muille.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Gurun opissa Ohjaajana Ursula King

Ursula King on tunnettu hengellisyyden, feministisen teologian ja uskontojen välisen dialogin tutkija. Vuosina 1989–2002 hän työskenteli teologian ja uskonnollisten tutkimusalojen professorina Englannissa Bristolin yliopistossa.

Hän perusti ja johti siellä perustamaansa Uskonnon ja sukupuolen vertailevan tutkimuksen keskusta.

Hän on myös toiminut feministisen teologian vierailevana professorina Skandinaviassa Oslon yliopistossa.

King on syntynyt vuonna 1938.

Hän kirjoittaa ja luennoi edelleen.

Hengellisyydestä postmodernissa maailmassa hän on kirjoittanut kirjan The Search for Spirituality.

Jumalan rakkaus on kuin meren aava Eri uskonnot ovat kuin virtoja, jotka kulkevat omaa uomaansa samaan mereen, sanoo hengellisyyden tutkija Ursula King.

V

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

oisitko ajatella, että Jumalan rakkaus sulkee sisäänsä kaikki hengelliset polut ja tiet, joita ihmiset ovat kulkeneet ennen meitä ja joita he

nyt kulkevat?

Voisitko ajatella, että Jumalan rakkauden piiriin kuuluvat myös eri perinteiden löydöt ja virheet? Että Hänen rakkauteensa mahtuvat myös sinun havahtumisesi ja harhapolkusi?

NYKYAIKA PYRKII työntämään elämän hengellisen ulottuvuuden yksityisasiaksi. Samaan aikaan hengellisyys saa koko ajan uusia muotoja. Sanasta spiritualiteetti on tullut koodisana, joka lävistää erilaiset uskonnolliset ilmiöt, kokemukset ja käytännöt, joista ihmiset hakevat elämäänsä merkitystä, suuntaa ja arvoja.

Kohtaamme globaalin henkisyyden valtavan kirjon. Ateistinen ja agnostinen humanismi haastavat uskontoja.

Feministinen ajattelu kyseenalaistaa pelkästään miehiset kuvat Jumalasta.

Ekologinen hengellisyys nostaa päätään.

Miten tähän kaikkeen pitäisi suhtautua? Sitä pohtii 80-vuotias englan-

tilainen teologian professori ja globaalin hengellisyyden tutkija Ursula King.

King kysyy, voisimmeko käyttää tietoisuuttamme erilaisista hengellisistä teistä mahdollisuutena laajentaa ymmärrystämme. Miten voisimme tunnistaa erilaisuuden ja tulla samalla tietoisiksi siitä spirituaalisesta rikkaudesta, jonka eri katsomukset voivat yhdessä luoda? King uskoo, että eri traditioista ammentamalla voisimme löytää voimaa ja keinoja voittaa ennakkoluuloja, vähentää köyhyyttä ja oppia rauhan tekemisen taitoja.

URSULA KING ottaa esimerkiksi Suomessakin tutun laulun: ”Jumalan rakkaus on kuin meren aava, kuin tuulenhenki päällä kuuman maan.”

Meri löytyy eri uskontojen kuvastosta. Se symboloi Jumalan olemusta ja rakkautta. Sen voi tulkita kuvaavan myös eri uskontojen ja hengellisten polkujen päämäärää. Jokainen uskonto on kuin virta, joka kulkee omaa uomaansa, ja jokainen näistä uomista saavuttaa lopulta saman meren, ”saman päämäärän ja lopullisen kodin, miten se ymmärretäänkin”.

Päämäärästä voi olla eri mieltä, samoin sinne vievistä teistä. Paljon olisi kuitenkin saavutettu, jos emme näkisi suuria uskon traditioita toisistaan eristäytyneinä linnakkeina vaan hen-

Jumala kaikessa ja kaikki Jumalassa Voit nähdä Jumalan kevään valossa ja väreissä.

Voit nähdä Hänet leskenlehdissä valkovuokoissa ja koivujen silmuissa.

Voit kuulla Hänet lintujen livertelyssä, purojen solinassa ja laineiden loiskeessa.

Hän pyyhkii pois kaiken ummehtuneen.

Hän uudistaa, elvyttää ja tuo toivon.

gen virtoina, joissa koko olemustamme hoidetaan.

Hengelliset traditiot muodostavat yhdessä perinnön, joka kuuluu koko ihmiskunnalle, Ursula King muistuttaa. Hengellistä heräämistä ja uudistumista tapahtuu, kun opimme kuuntelemaan toisiamme, näkemään maailmaa toistemme näkökulmasta ja hiljentymään yhdessä. Tarvitsemme toistemme hengellisten polkujen, harjoitusten ja päämäärien ymmärtämistä, jos haluamme tehdä koko maapallon kodiksemme.

KRISTITTYJEN SYVIN symboli on Kristus, jonka kädet ovat ristillä avoinna kaikille ja sydän on haavoitettu kaikkien tähden. ”Hengellisyyden muutosvoima voi toimia kaikilla tasoilla: se voi muuttaa perinpohjaisesti työmme, ajatuksemme, rukouksemme, yhteiskuntamme, maailmamme – koko planeettamme”, Ursula King kirjoittaa.

Jumalan rakkaus on avoin kaikille todellisuuksille ja kaikille ihmisille ja sulkee sisäänsä kaiken. Mitä syvemmin olemme avoinna toisillemme ja kunnioitamme toisiamme, sitä avarampaa on hengellisyytemme. ■

MENOT 25.4. – 9.5.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Maaret Wager huomasi viime vuonna ilmoituksen pienestä pyhiinvaelluksesta. Hän liittyi mukaan tuntemattomien pyhiinvaeltajien joukkoon ja yllättyi yhdessä kävelemisen hyvästä tunnelmasta. Välillä reitti kulki metsäpolkuja pitkin ja välillä istahdettiin tauolle kirkon penkkiin.

Pieni pyhiinvaellus ei vaadi muuta kuin askelia Maaret Wager ilmoittautui mukaan pienelle pyhiinvaellukselle ja sai mieleenpainuvan kokemuksen.

TEKSTI MERJA RÄTY KUVA ESKO JÄMSÄ

A

ina pyhiinvaellus ei tarkoita kuukau­ sien valmistelua ja tarkkaa suunnitte­ lua, vaan matkaan voi lähteä kevyin varustein suurin piirtein kotiovelta.

– Näin ilmoituksen pienestä pyhiin­ vaelluksesta netissä ja ajattelin, että vaeltamisen ja pyhän yhdistelmä urbaanissa ympä­ ristössä on loistava. Lisäksi oli hienoa, että vaellus tapahtui kotikulmillani, lähellä arkista elämää, ker­ too Maaret Wager, joka osallistui viimevuotiselle vaellukselle.

Vetäjät Päivi Sutinen ja Päivi Rohkimainen halusivat järjestää kävelemisestä pitäville mata­ lan kynnyksen pyhiinvaelluksen, johon on help­ po tulla ja jonka voi kulkea senpituisena kuin jak­ saa ja haluaa. Samalla sapluunalla mennään tänä­ kin vuonna.

– Reitti on pääosin hyväkulkuista kävelytietä ja etappien välit ovat 3,5–6,5 kilometriä. Levähdyspai­ koilta on hyvät yhteydet julkisilla. Ja mukaan voi tul­ la kuka vain, mitään jäsenkortteja ei kysellä, sanoo Päivi Sutinen.

MAARET WAGER liittyi mukaan pyhiinvaellukselle Ta­ piolan kirkolta.

– Kirkolla oli hilpeä joukko vaeltajia ja vetäjät ot­ tivat uudet tulijat ystävällisesti vastaan. En tunte­

nut ketään eikä minulla ollut erityistä tarvetta ol­ la sosiaalinen, mutta tunsin silti suurta yhteenkuu­ luvuutta muiden kulkijoiden kanssa. Yhdessä vael­ taminen oli luontevaa ja tunnelma hyvä, muistelee Wager.

– Ehkä vaikuttavin osuus oli reitti Tapiolasta Ola­ riin. Kuljimme kotini ohi ja saatoin katsoa sitä ja ol­

”

TUO KOKEMUS ON KUIN PIENI TIMANTTI, JONKA SÄILYTÄN. MAARET WAGER

la kuin toisessa todellisuudessa – olin todella pyhiin­ vaellusmatkalla.

Koko vaelluksen mitta on noin 25 kilometriä. Tä­ nä vuonna vaellus alkaa Perkkaan kappelilta ja kul­ kee Tapiolan kirkon, Olarin kirkon ja Kauniaisten kir­ kon kautta Espoon tuomiokirkolle.

– Reitti oli todella upeasti suunniteltu, pitkiä mat­ koja myös helppokulkuisilla metsäpoluilla. Välil­

lä kuljettiin hiljaisuuden vallitessa. Sitten istahdet­ tiin kirkon penkkiin jalkoja lepuuttamaan ja jokai­ sessa pysähdyspaikassa oli sydämellinen ja vieraan­ varainen vastaanotto. Pitkän kävelyn jäljiltä mieli oli avoin ja herkistynyt vastaanottamaan sitä, mitä py­ sähdyspaikoilla kerrottiin. Oli luksusta, kun sai vain olla ja ottaa vastaan.

VAELTAJILLE TARJOTTIIN levon, sanan ja pienen purtavan lisäksi myös tietoa kustakin pysähdyspai­ kasta.

– Oli todella mielenkiintoista kuulla esimerkiksi kirkkojen sisustuksen symboliikasta, samalla myös asioita, jotka koskettivat henkeä ja sydäntä. Toisaalta vaelluksen aikana joku antoi käytännön ohjeita, mi­ ten estää rakkojen syntymisen jalkoihin. Henkinen ja käytännöllinen yhdistyivät, mistä pidän.

Pyhän kohtaaminen arjessa – se on asia, joka vael­ luksella tuli todeksi.

– Minusta pyhiinvaellus oli loistava tapa tuoda kirkkoa ja seurakuntaa lähemmäksi sellaista ihmis­ tä, kuten minä, joka ei ole aktiiviseurakuntalainen.

Pyhän voi antaa vaikuttaa myös arkisessa elämäs­ sään, jos sille vain löytää tilan. Arjestaan voi tehdä pienillä asioilla pyhää.

Viimevuotisesta vaelluksesta jäikin Maaret Wage­ rille ainutkertainen muisto.

– Tuo kokemus on kuin pieni timantti, jonka säi­ lytän.

Pieni pyhiinvaellus la 4.5. Klo 9 Perkkaan kappeli, klo 10.30 Tapiolan kirkko, klo 11.45 Olars kyrka, klo 14.30 Kauniaisten kirkko (keittolounas), klo 17 Espoon tuomiokirkko. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Päivi Sutinen, p. 050 3040 492, päivisutinen59@gmail.com.

MENOT 25.4. – 9.5.

10 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Messu su 28.4. klo 12. Majuri, Talvio.

Välke-lapsikuoro, joht. Heli Vapaakallio. Kirkkokahvit.

Pyhäillan messu su 5.5. klo 17.

Marte. Messun jälkeen Vaeltajan Majatalo -ilta klo 18–19.30. Ks kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www. church.fi.

PITÄJÄNTUPA Siioninvirsiseurat su 28.4. klo 16.

Kahvit klo 15.30. Järj. Herättäjäyhdistys.

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 6.5. klo 19. Kalevi Laaksonen: ”Jumalan suunnitelma”.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Eläkeläiskerho to 2.5. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI ”Toivoa naisille” Hannapiiri to 25.4.

klo 17.

Kaksi iltaa luterilaisuutta – Laki ja evankeliumi to 25.4. klo 19. To 16.5. ”Uskonvanhurskaus”. Alustus, Seppo Särkiniemi. Kahvit klo 18.30.

Koko perheen Yhteisvastuutapahtuma su 28.4. klo 10–14.30. Herkullinen brunssi klo 11–14. Makkaraa, vohveleita, lättyjä, pomppulinna, paloauto. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus klo 11.

Hiljaisuuden rukoushetki ti 7.5. kello 18. Tule lepäämään hiljaisuuteen. Iltatee.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 6.5. klo 13.

Israel-rukouksen ilta ke 8.5. klo 18.

Ylistys- ja rukousilta pe klo 19.

Tulossa: Lähetystapahtuma su 12.5.

Mm. lähettivieraat Hannu ja Päivi Heinonen, lentosimulaattori, lähetysnäyttely.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 28.4. klo 10. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Päivikki Leinonen. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 28.4. klo 18 ”Oman rauhani minä annan teille”. Asemapäällikkö Miia Pekkarinen, pappi Kati Pirttimaa ja diakoni Ayda Meskanen, kanttori Leena Talvio. Lastenpysäkki.

Iltatee.

Messu su 5.5. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Emriikka Salonen, urkuri Leena Talvio, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Riihimäen kirkkokuoro, johtaa Erkki Hannonen. Kirkkokahvit.

Rukoushetki to 9.5. klo 18 ”Paimenemme”. Hetken hengähdys Sanan, rukouksen ja psalmilaulun äärellä Anita Kyönsaaren johdolla.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e (yli 3-v). Alkuhartaus.

Vapputapahtuma ti 30.4. klo 15–18.

Ilmapalloja, kasvomaalausta, Onnenpyörä, arpajaiset. Simaa, munkkeja, makkaraa. Laulutuokio. Tuotto Yhteisvastuun hyväksi.

Apostolien teot to 2.5. klo 18. Seppo Särkiniemi.

Eläkeläiskerho ma 6.5. klo 13.

Radioraamattupiiri ti 7.5. klo 18.30.

Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 8.5. klo 18. Anna-Maija Raittila: ”Vehnänjyvän päiväkirja”. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 29.4. klo 13.

Gospel-lattarit ma Kaksi ryhmää: klo 18–19 ja klo 19–20. Hinta 5 e. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kerho to 25.4. klo 10.30.

Nojatuolimatka Turkkiin to 9.5. klo 18. Kolmen maan kansalainen, diakoni Ayda Meskanen kertoo elämästään kahden kulttuurin keskellä. Nautitaan myös teehetki turkkilaisittain. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot to klo 12.

Kansainvälinen keittiö to klo 12.

Pyhäkoulu su klo 15.

Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus, aik. 3 e, lapset 1,5 e.

Diakonian ja lähetyksen käsityöpiiri ti 7.5. klo 10–12.

Israel-raamattupiiri ke 8.5. klo 17.30.

Café Suvela ma-to klo 12–14. Kahvia, teetä, suolaista ja makeaa. Pappi paikalla ma klo 12–13. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Hiljaisuuden päivä la 27.4. klo 12–16.

Rukoushetkiä, ohjattua mietiskelyä, teehetki. ILM. eeva.honkanummi@ gmail.com ja 050 596 4395.

Vaeltajan Majatalo su 5.5. klo 18–19.30. Messu klo 17, jonka jälkeen urheilulähetystyössä toiminut Niko Ijäs kertoo uskosta ja urheilusta Suomessa ja lähetyskentillä.

Lähetyspiiri ma 6.5. klo 14.

Kappelilounas ti klo 12–13 Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e.

Eläkeläiskerho ke 8.5. klo 13.

Café Viheri ma klo 10–12 ja ke klo 13–15. www.viherlaaksonkappeli.fi

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 5.5. klo 12. Mäenpää, Talvio. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 28.4. klo 16.

Muurimäki, vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Pekka Vuorio, piano. Haastattelusaarnassa Taina Latvala.

Lasten alttari ja kirkkopussukat.

Kirkkokahvit.

Messu su 5.5. klo 16. Kunnamo, Leinonen. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Perhemessu ja lounas su 5.5. klo 12 ”Hyvän paimenen sylissä”. Laulua, leikkiä ja hiljentymistä. Mathlin, Talja, messuryhmäläiset. Lounas 4 e, perhe 10 e.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 9.5. klo 19. Kuusinen. Teejatkot.

Rinnekappeli Konfirmaatiomessu la 27.4. klo 14.

Rinnekappelin rippikoulu. Mikkola, Kovalainen, Kangas.

Selkomessu su 28.4. klo 14. Alanne, Noponen. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 26.4. klo 18.

Salonen, Ylitolonen. Nuorten messubändi, lastenhoito ja messupizzaa.

Messu su 5.5. klo 15. Kyönsaari, Talja.

Kirkkokahvit.

Rukoushetki ma–pe klo 12–12.15.

Viherlaakson kappeli

www.kalajärvenkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

Miesten rantasaunailta ma 3.6. klo 18 Hvittorpissa

Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19.

Otamme vastaan hyväkuntoisia puhtaita vaatteita ja kodintekstiilejä ja pientavaraa. Tied. Iina Madubuike, 050 438 0189.

PÄIVÄKERHOT & MUSKARIT Ilmoittautuminen syksyn ryhmiin käynnissä! Ilmoittaudu osoitteessa: www.espoonseurakunnat.fi.

KESÄKSI KULTA KAINALOON! Pikadeitit 35–45-vuotiaille sydänystävää vailla oleville sinkuille su 19.5. klo 13–15 Kalajärven kappelissa. Illan emäntinä Virpi Sutelainen ja Outi Wenell. Tiedustelut ja ILM. 2.5. asti virpi.sutelainen@ evl.fi, 040 7369 315. Rohkeasti mukaan!

PIENI PYHIINVAELLUS La 4.5. klo 9–17. Reitti ja aikataulu: Perkkaan kappeli klo 9–Tapiolan kirkko klo 10.30–Olarin kirkko klo 11:45–Kauniaisten kirkko klo 14.30– Espoon tuomiokirkko klo 17. Matkan pituus n. 25 km. Voit osallistua myös vain osaksi matkaa. Tauoilla omat eväät, tarjolla kirkoilla pientä evästä ja Kauniaisten kirkolla keittolounas.

Oma muki mukaan. Tied. ja ILM. paivisutinen59@gmail.com.

MIESTEN RANTASAUNAILTA Ma 3.6. Hvittorpissa. Sauna lämpimänä klo 18 alkaen, klo 19.30 iltapala ja iltaohjelmaa. Lopuksi yhteinen ehtoollinen. Ilm. iltapalan (5 e) vuoksi 26.5. mennessä: 0400 361 363 tai hanski.kiili@gmail.com.

EKUMEENINEN KULTTUURIMATKA Valamoon, Lintulaan ja Kuopion ortodoksiseen kirkkomuseoon 6.–8.9. Hinta 200–250 e, sis. mm. kuljetus, majoitus, aamiaiset ja ruokailut, opastukset ja sisäänpääsyt näyttelyihin. Oppaina Alarik Corander ja Tarja Rae. Tied. Tarjalta 040 5311 050. ILM. www.espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit.

PÄIVÄ FRANSISKUS ASSISILAISEN SEURASSA Näkökulmina oikeudenmukaisuus, rauha ja luomakunnan eheytyminen la 31.8. klo 9.30–19 Hvittorpissa.

Ohjelmassa mm. rukoushetki, pieni pyhiinvaellus ja messu. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoon hiippakunta ja Fransiskaaninen kolmas sääntökunta (TSSF). Hinta 30 e. Tied. ja ILM. 9.8. mennessä: 040 5311 040, marja.malvaranta@evl.fi.

SYVÄRIN JA ÄÄNISEN AALLOILLA Seurakuntamatka 18.–23.8. Risteilyreitti: Pietari–Neva–Valamo–Syväri– Ääninen–Kiži–Petroskoi–Mandrogi– Pietari. Tarkemmin: Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861.

SYYSMATTITALKOOLAISEKSI Voit valita oman tehtäväsi kiinnostuksesi mukaan. Ilmoittautuminen nettisivuilla: www.espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat/talkoolaiset.

HARMAAT PANTTERIT AUTTAVAT Ilmaiseksi ja keikkaluonteisesti pienimuotoisissa kotiaputöissä, mm. kuljetus-, lastenhoito- ja kodinhuoltoapua, digiboxin, tv:n ja tietokoneen asennus ja neuvonta. Ota yhteyttä: 040 572 5344 ja jätä viesti vastaajaan.

Etusijalla Tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuvat.

MIELEKÄSTÄ VAPEEHTOISTYÖTÄ Sinustako Harmaa Pantteri? Tule mukaan hyvään tiimiin, uudet vapaaehtoiset perehdytetään tehtävään.

Ota yhteyttä diakoni Anna Iivanaiseen, 040 572 5344.

LISÄÄ TAPAHTUMIA Kaikki kappelien pienryhmät löytyvät kappelien nettisivuilta, joiden osoitteet näet tällä sivulla kappelien kohdalla. Ks. myös: www. espoonseurakunnat.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 25.4. – 9.5.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Leipämessu ja soppalounas pe 26.4. klo 10 kirkko. J. Lehti, Puukko, Maijanen. Messun jälkeen esirukousmahdollisuus.

Nuorten messu pe 26.4. klo 20 Sode.

Olli.

Messu, OPKOn kirkkopyhä su 28.4. klo 11 kirkko. Isoset ja avustajat siunataan tehtäviinsä. Saarna Jussi Miettinen, Knuutti, Lonka. Kirkkokahvit.

Tuomasmessu su 28.4. klo 17 Soukan kappeli. Knuutti, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee.

Nuorten messu pe 3.5. klo 20 Sode.

H. Lehti.

Messu su 5.5. klo 11 kirkko. Olli, Knuutti, Puukko. Tapiolan kuoro, joht. Anna Matvejeff-Haapaniemi.

Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-messu su 5.5. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala. Kirkkokahvit.

Viikkomessu ke 8.5. klo 14 kirkko.

Pesonen, Lonka. Kirkkokahvit.

Nuorten messu pe 10.5. klo 20 Sode.

Ylisuutari.

Messu, rovasti Jukka Knuutin lähtösaarna su 12.5. klo 11 kirkko. Knuutti, Olli, Puukko. Kirkkokahvit.

Pop-messu su 12.5. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Reinikainen, Ojala.

Lastenhoito järjestetty. Kirkkokaakaot.

26.4. klo 18 Soukan kappeli. Iloitaan hyvän musiikin parissa, rukoillaan, tanssitaan ja ylistetään Jumalaa.

Tarjolla syötävää, kahvia, teetä, virvokkeita. Dj soittaa parasta gospel-, praise-, Christian dance -musiikkia, ehkä myös livemusiikkia. International Praise Party – Let´s celebrate with good music, praying, dancing and praising God! Snacks, coffee, tea and soft drinks available

AIKUISET SINKUT Kevään korvilla, vierailijana rovasti Jukka Knuutti la 27.4. klo 18 kirkko.

Retki Hvittorpiin la 25.5. Bussi kirkolta klo 10, paluulähtö n. klo 16.

Retken hinta 15 e. Ilm. viim. ma 13.5.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

lusta tai Espoon kaupungin muista palveluista.

TUKEA JA APUA Omaisten ja läheisten teemailta mielenterveyskuntoutujien läheisille to 2.5. klo 17.30 Meriemy, Merenkäynti 3. Mukana diakoni, seksuaalineuvoja Marja-Liisa Kiiski.

SPR:n terveyspiste ma 6.5. klo 8–10 elintarvikejakelun yhteydessä kirkko, paikalla sairaanhoitaja ja mahdollisuus mm. mittauttaa verenpaine.

Paikalla myös diakoniatyöntekijä Johanna Korpela, keskustelua venäjäksi tarjoaa Eveliina Rožnovski.

Sosiaaliohjaaja tavattavissa ti 14.5. klo 9–11 kirkko. Tule kysymään toimeentulotuesta, työllistymispo-

EL 90 x 160 mm

IKÄIHMISTEN KERHON OHJAAJAKSI? Tule tutustumaan pe 3.5. klo 10–12 Soukan kappeli. Kerhot kokoontuvat 1,5 h/viikko. Kerhoja voi ohjata myös ystävän kanssa. Tukea, suunnitteluapua ja materiaalia on tarjolla. Tied. eija.siivonen@evl.fi, 041 534 1706.

PÄÄTTÄJÄT VIERAILEVAT Espoon hiippakunnan edustajat esittelevät kevään kirkolliskokouksen aiheita su 5.5. klo 12.15–13.30 kirkko, mm. Kirkon kasvatus 2030 -tulevaisuusasiakirja, Kirkon strategia 2026, hiippakuntavaltuustojen lakkauttaminen, arkkipiispan vaalitapa sekä kirkolliset virka- ym. nimikkeet.

Kahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti.

UNOHTUMATTOMIA LEIRIMUISTOJA

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta. Sode, Soukantie 13.

Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20.

Changemaker, ryhmä paremman maailman puolesta to 25.4. klo 17.30.

NN–Neuvottelutilan neulekerho ke klo 17–19. Käsitöitä omaksi iloksi ja yhteiseen hyvään.

Ukulelekurssi pe 3.5, 17.5. ja 24.5. klo 17.30–19 Tule opettelemaan ukulelen soittoa! Ilmoittaudu viim.

28.4. sodesode.fi.

VIELÄ EHTII! SUHTEET KUNTOON Parisuhdeperheleiri 24.–26.5. Hvittorpissa. Käsitellään parisuhteen eri osa-alueita ja tuetaan suhteen myönteisiä puolia. Lastenhoito. Maksu 120 e/pari, 30 e/yli 3–v. lapset. Ilm. verkkosivujen kautta viim. 28.4. Espoonseurakunnat.fi – Espoonlahden seurakunta – Aikuiset – Perhe ja parisuhde. Tied. 050 511 0504 tai johanna.korpela@evl.fi.

UNELMIEN LIIKUNTAPÄIVÄ

YHTEISVASTUU

Musiikillinen liikuntaseikkailu perheille pe 10.5. klo 9.30–11 Iivisniemen seurakuntakoti. Sään salliessa myös ulkona.

Yhteisvastuugolf pe 23.8. Gumböle Golf. Tehdään hyvää pelaamalla golfia! Lue lisää verkkosivulta: www. espoonseurakunnat.fi/osallistu/ yhteisvastuu.

Tänä vuonna tuetaan lasten ja nuorten koulutusta kotimaassa ja maailman katastrofialueilla.

Amos Oz, Juudas ti 21.5. klo 18 kirkko. Tied. Maisa Tervo 050 592

Kansainvälinen Praise Party pe

Iltapäiväklubeissa leikkiä, askartelua, ulkoilua ja välipala 1.–3.-lk koulun jälkeen 2 krt/viikko Latokaski ja Iivisniemi. Ilm. viim. 5.5. espoonseurakunnat.fi – Espoonlahden seurakunta – Lapset ja lapsiperheet – Kouluikäiset. Tied. Leena Järvinen 041 535 6190.

Haku syksyn muskareihin 19.5. saakka. Ilm. ja lisätiedot espoonseurakunnat.fi – Tule mukaan – Lapsille ja lapsiperheille – Muskarit. Tied.

Sonja Munter-Mäkeläinen, 050 338 6202.

Okran 10-vuotisjuhlakonsertti su 5.5. klo 19 kirkko, joht. Helena YliJaskari. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Muistojen mailla, runo- ja musiikkimatinea to 9.5. klo 13 Soukan kappeli. Hilkka Niiranen, lausunta ja Timo Lonka musiikki. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu 1,5 e.

Kirkkokuoron kevätkonsertti pe 10.5. klo 19 kirkko. Tarja Raussi, sopraano, joht. Timo Lonka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LUKUPIIRI

PRAISE PARTY

HAKUJA AVOINNA

KONSERTTEJA

Hyvän paimenen toiminnallinen minimessu perheille su 5.5. klo 10 Soukan kappeli. Santaharju, Kohijoki, Lonka. Mukana lastenohjaajia ja muskariopettaja. Keittolounas, vapaaehtoinen ruokamaksu.

Kirkkomuskari ke 8.5. klo 9 Soukan kappeli. Lauletaan, leikitään ja soitellaan iloisissa kevättunnelmissa.

Kevätlaulajaiset ma 13.5. klo 18 kirkko. Tutustutaan kevään ihmeisiin musiikin siivin. Tarjoilu.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ

8388.

Siionin virsiä lauletaan pe 3.5. klo 18.30 kirkko.

Laulukerhossa venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 7.5. klo 13 kirkko. Pullakahvit, 1,5 e.

PIKKUVÄELLE

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Tori suljettu la 27.4.

11

Pisara-leiri Partaharjussa 24.–29.7.

10–15-vuotiaille. Omaa ohjelmaa myös vähän vanhemmille. Askartelua, liikuntaa, musiikkia, leirinuotioita ja telttamajoitus. Hinta 80 e kirkkoon kuuluvilta, muilta 130 e. Lue lisää ja ilmoittaudu viim. 10.5. www. sodesode.fi.

LAULETAAN

OSTAMALLA TEET HYVÄÄ

A

Menokasvo

Ukulelen soittotaito haltuun kurssilla Mistä syntyi idea järjestää ukulele-kurssi, Espoonlahden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ulla Kakko?

Hankimme seurakuntaamme ukuleleja viime vuonna havaittuamme, että monet lapset ja nuoret ovat innostuneita soittimesta. Halusimme tarjota nuorille mahdollisuuden kokeilla jotain uutta. Se tuntuu olevan helposti lähestyttävä soitin verrattuna moneen muuhun instrumenttiin.

Pitääkö kurssilaisten tuoda oma soitin?

Ei tarvitse. Kurssilla voi käyttää seurakunnan soittimia. Toki oman voi ottaa mukaan, jos sellainen on.

Voiko kurssille tulla, vaikka ei osaisi soittaa ukulelea?

Ehdottomasti! Tämä on alkeiskurssi, jolle voi tulla, vaikka ei olisi yhtään soittokokemusta. Tietysti tervetulleita ovat myös ne, joilla on jo aikaisempaa kokemusta. Aina voi oppia lisää.

Minkä ikäisille kurssi on tarkoitettu?

Se on suunnattu yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille. Luulen, että ukulele on nuorille tuttu etenkin populaarimusiikin kautta. Sitä soitetaan myös joissakin kouluissa.

ESKO JÄMSÄ

Oletteko järjestäneet ukulele kursseja aiemmin?

Tämä on ensimmäinen kerta. Jos innostus kasvaa, järjestämme mahdollisesti lisää kursseja jatkossa, esimerkiksi oman kurssin alakouluikäisille lapsille.

Missä ukulelen soittotaidosta on etua?

Omalla soittotaidolla voi ilahduttaa muita missä tahansa liikkuukin ja innostaa muita soittamaan. Yhteisiä veisuja voi säestää, jos toimii esimerkiksi rippikoulussa isosena.

PAULA HUHTALA Nuorten ukulele-kurssi 3., 17. ja 24.5. klo 17.30 Soden musiikkihuoneessa, Soukantie 13. Ilmoittautuminen viimeistään 28.4. verkossa www.sodesode.fi.

MENOT 25.4. – 9.5.

12 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran­ katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

LEPPÄVAARAN KIRKON PERUSKORJAUS MUUTTAA MESSUJEN SIJAINTEJA

Messut siirtyvät Leppävaaran kirkon remontin vuoksi muihin kappeleihin toukokuun alussa. Messu joka su klo 13 Karakappelissa 5.5. alkaen. Messu su 12.5. ja 26.5. klo 11 Perkkaan kappelissa.

SIIONINVIRSISEURAT Anna Siionin virsien, sanan ja

toisten seuran hoitaa sisimpääsi ma 6.5. klo 19 KilonRisti. Mukana Hans-Christian Daniel, Topi Haarlaa ja Inkeri Juvela. Illan isäntänä Anssi Siukosaari. Kahvi/tee klo 18.30.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Hiljainen iltapäivän hetki seuraavan sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 25.4. ja 9.5. klo 12.30 Karakappeli. Kahvi/tee ja voileipää päät-

Messu ja kirkkokahvit su 28.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pääsiäinen jatkua saa! Mukana lauluyhtye Kuiske Outi Noposen johdolla ja seurakuntalaisia eri tehtävissä.

Laaksonen, Alanne. Kirkkosalissa lastenpaikka.

Messu ja kirkkokahvit su 28.4. klo 13 Karakappeli. Laaksonen, Saari.

Messu ja kirkkokahvit su 5.5. klo 13 Karakappeli. Tämän vuoden rippikouluissa isosina ja apuohjaajina toimivat nuoret siunataan tehtäviinsä. Liturgina teologian opiskelija Katri Malmi. Musiikissa nuorten Liekki-bändi. Vallivirta, Raiskio, Noponen.

Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Karakappeli.

Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 3.5. klo 8.30 KilonRisti.

Raunu.

Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 28.4. klo 10.

Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski, Anton Kukkonen, sello.

Messu su 5.5. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Tapio Suontakanen. Musiikki: Mikko Niinikoski ja rytmiryhmänä Soul Connection combo, Jonnu Heikkilä, laulu, Jyrki Keinänen flyygeli, Pekka S. Virtanen, kitara ja Juha Virta, cajon. Messun yhteydessä uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen.

Matinkappeli: Messu su 28.4. klo 12.

Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Sari Rautio.

Colourful Christian Worship Matinmessu su 5.5. klo 17. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustava pappi Henri Röytiö. Musiikki: kanttori Sanna Franssila, Duo Cantares.

Nimeltä kutsutut - kasteen ihme ja kevätjuhla. Kaksikielinen messu.

Messun jälkeen tarjolla iltapalaa.

Called by name – Baptism and Spring celebration. Bilingual (Finnish– English) colourful worship. Fellowship and snack after the service, duo

ONKO RIPPIKOULU KÄYMÄTTÄ? TULOSSA KIRKKOHÄÄT? Aikuisrippikoulu alkaa Stellan Terra-talossa (Lars Sonckin kaari 16) to 25.4. klo 18. ILM. jukka.raunu@ evl.fi.

MIESTEN ILTAMAT Mies, tule jakamaan ajatuksia muiden miesten kanssa to 2.5. klo 18 Uuttuun. Ei ennakkoilm. Vetäjä Pauli Paananen, 045 633 7065.

hartaushetkiä ma 17.6.–to 20.6.

Toimintatuokioita perheelle yhdessä ja vähän erikseen. Uintia, sauna ja leirinuotioita. Hinta on omilla liinavaatteilla aikuiselta 45 e/hlö, 3–14-vuotiailta 20 e/hlö ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi (sisältää ruokailun, majoituksen ja toimintamateriaalin).

Etusijalla Olarin seurakunnan alueella asuvat perheet. Ilmoittautumislinkki leirille Espoon seurakuntien nettisivuilla 17.4.–15.5.

PARISTA PERHEEKSI -JATKOILTA

LEIKIN LUMOA LAUANTAIPERHE KAHVILASSA

Miten yhdistää vauva, arki ja parisuhde? Millaista elämä on perheenä uuden tulokkaan kanssa?

Miten huolehtia omasta ja yhteisestä ajasta ja jaksamisesta? Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan samassa elämäntilanteessa olevien kanssa su 5.5. klo 15–17, Chapple, Iso Omena. Vauva on tervetullut mukaan! Kahvia, teetä ja pientä syötävää. Lisätietoja: chapple.fi.

Tule viettämään äitienpäivän etkoja, leikkimään, laulamaan ja viettämään aikaa toisten perheiden kanssa 11.5. klo 9–12, Chapple, Iso Omena. Aamupala klo 10 asti (aikuiset 2 e, lapset ilmaiseksi). Laululeikkihetket klo 10 ja 11.30.

KASTEPÄIVÄ LA 4.5.

Mukava, mutkaton ja maksuton tapa järjestää kastetilaisuus. Perhejuhla helposti Chapple-tilassa Isossa Omenassa. Kastettavaksi voi tulla lapsi tai aikuinen. Tarjoamme kakkukahvit ja koristellun tilan ja lainaamme kastemekon. Voit kutsua 20 läheistäsi. Kasteita järjestetään klo 10, 11.30, 13, 14.30, 16 ja 17.30. Varaukset Espoon seurakuntien Palvelukeskuksesta p. 09 8050 2601.

KESÄN PERHELEIRI HILASSA Ulkoilua, leikkiä, kättentöitä, ulko- ja sisäpelejä sekä mukavia

PERHEIDEN KEVÄTRETKI VELSKOLAAN

LAPSENSA MENETTÄNEIDEN ÄITIEN RUUMIILLINEN SAIRASTAMINEN Käsittelemme hoitotyöhön liittyviä asioita ti 7.5 klo 18 Karakappeli.

Mukana psykoanalyytikko Soili Haaramo. Avoin kaikille. Tied. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574.

VARTTUNEEN VÄEN KERHOT

Häämusiikki-ilta ke 15.5. kello 19 Karakappeli. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

TAAPEROKIRKKO ”HYVÄN PAIMENEN SYLI”

AIKUISTEN HARRASTERYHMÄT

Elämyksellinen kirkkohetki lapsiperheille pe 3.5. klo 10–12 Arkki.

Kirkkomehut ja -kahvit. Leikkimahdollisuus.

Aikuisten pienryhmät aikatauluineen verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/ aikuiset

MUKSUT MUSKARIIN!

DIAKONIALOUNAAT

Muskariryhmiä niin vauvoille, sisaruksille kuin eskarilaisille! ILM. viim.

19.5.: www.espoonseurakunnat.fi/ muskarit

Joka ti ja to klo 11.30–12.30 Karakappelissa. Hinta 3 e. Alkuhartaus / ruokarukous. Huom! Ei diakonialounasta vapunaattona ti 30.4.

KAIKEN WÄEN WAPPU

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

Suosittu vapputapahtuma pidetään ti 30.4. klo 15–18 Perkkaan kappelilla.

Huom. Paikka vaihtunut. Tervetuloa nauttimaan yhteisöllisestä juhlahumusta! Kappelissa musiikkia, yhteislaulua, meheviä munkkeja ja simaa.

Pihapiirissä pomppulinna, ongintaa, säbätutka, temppurata, kasvomaala-

Cantares performs.

Olarin kappeli: Messu su 28.4. klo 12. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Mikko Niinikoski.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: 25.4. Jussi Koski, 2.5. Antti Malinen. Musiikki: Risteysbändi. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan.

usta, arpajaiset, polkupyörähuoltoa sekä grillimakkaraa. Hinta 1 e/hupi.

Tapahtuman tuotto Yhteisvastuukeräyksen kautta vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelun tukemiseen.

Ti klo 13–14.30 Karakappeli. To klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Kahvia, hartaus, ohjelmaa, juttelua. Kahvila eläkeläisille parillisten viikkojen ma klo 13–14.30 Uuttu.

MITÄ MUSIIKKIA HÄIHIN?

MESSUT JA HARTAUDET

Olarin seurakunta

teeksi. Tied.: merja.alanne@evl.fi, 050 347 2548.

8873. Tuo lahjoituksesi Ison Omenan Chapple-tilaan. Aukioloajat: huhti– toukokuussa ma–ke 9.30–20 ja to–pe 9.30–21, kesäkuussa arkisin 9.30– 16.30.

PERHEIDEN KESÄSEIKKAILUT KIRKONMÄELLÄ Leppoisaa yhdessäoloa, puuhaa lapsille oman aikuisen kanssa sisällä ja ulkona ti 4.6.–pe 7.6. sekä ma 10.6.–to 13.6. Olarin kirkolla. Pieni seikkailu kirkon pihamaalla tai kirkkosalissa sekä hartaus- ja lauluhetki. Mahdollisuus ruokailuun.

leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

AIKUISTEN RYHMIÄ Naisten saunailta Hvittorpissa ke 8.5. Iltapala 3,5 e. Matkat omin kyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30.

Kotimatkalle klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445 viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

Lukupiiri to 9.5. klo 18–20 Matinkappeli. Kirja: V.S. Nailpaul, Elämän kuva.

OLETKO KIINNOSTUNUT KUTOMISESTA?

Tule rentoon Työpajan porukkaan Olarin kirkon kerhorakennukseen ti klo 9–12 tekemään mm. Äiti Teresa MATINRAITIN -peittoja ja villasukkia. Otamme KYLÄKARNEVAALIT vastaan villalankoja, villaa väh. 50 %, 7.5. klo 16–19 Tiistilän koululla (myös jäännöskeriä) ja vanhoja (Tiistilänkuja 4). Poniajelua, tanssia, itsekudottuja purettavaksi sopivia liikkumista, tekemistä kaikenikäisille! villavaatteita. Työpajaan voi poiketa Varaathan käteistä grilliherkkuihin ja pieneksikin ajaksi. Tytti Kohonen p. kahvion tuotteisiin.

050 365 3779.

OL 91 x 65 mm

Ulkoilua maalaismaisemassa, lounas, lauluhetki, Kalojen kertomaa -esitys 29.5. klo 9–13.30. Linja-autokuljetus. Hinta 5 e/perhe. Ilmoittautumiset: perhetyöntekijä Raili Ruotsalainen, raili.ruotsalainen@evl.fi, p.

050 576 6305

DIAKONIAN KESÄKERÄYS – LOMAILOA LAPSIPERHEILLE Lahjoita virikkeitä lapsiperheiden kesäloman viettoa varten 15.4.–20.6.

Hyviä ideoita ovat esimerkiksi uimatarvikkeet, hyppynaru, jalkapallo, Linnanmäki-liput ja leffaliput. Tuotteiden tulee olla uusia ja käyttämättömiä. Diakonit jakavat lahjoitukset vähävaraisille perheille. Lisätietoja: diakoni Saija Väätäinen, 050 372

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Vauhdilla kevääseen!

Lapsikuorojen Huiskeen ja Havinan ja nuorten bändikerhon konsertissa kuullaan laululeikkejä ja rockia – saa laulaa mukana! Kesto noin 40 min, sopii kaikenikäisille.

Huiskeen, Havinan & bändikerhon konsertti la 27.4. klo 15 Leppävaaran kirkossa. Joht.

Outi Noponen, Essi Nyyssönen ja Taneli Helminen. Vapaa pääsy.

Rakkaudella ei ole yläikärajaa Rakas rinnalla pitää mielen virkeänä myös vanhemmalla iällä. Aiheesta luennoivat Tapiolan kirkolla TM, perheneuvoja, psykoterapeutti Eila-Kaarina Immonen ja perheneuvoja, pari- ja perheterapeutti, työnohjaaja Saija Falck.

Eila-Kaarina Immonen ja Saija Falck Espoon perheasiain neuvottelukeskuksesta luennoivat rakkauden terveysvaikutuksista to 2.5. klo 13 Tapiolan kirkolla. Kahvitarjoilu.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 28.4. saarna Kuula, liturgia Mäkinen ja kantt. Marte, T. Rohkimainen, nuorten bändi. Rippikoulusunnuntai, isosten tehtävään siunaaminen.

Su 5.5. saarna Mäkinen, liturgia Tuomi, kantt. Marte. Kirkkokuoro, Madrigaali- ja Hele -kuorot.

KESKUSTELEVAT NAISET Virrenvärssy rukouksena, Riitta Laakio to 25.4. klo 14 Sebastoksessa.

PERHEKERHO Ma 29.4. klo 9.30 Sebastoksessa.

Ma 6.5. klo 9.30 kirkon puistossa grillijuhlat.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 29.4. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

MENOT 25.4. – 9.5.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 28.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, Tiihonen, Jokivuori.

Maria Vuorinen, laulu ja alttoviulu.

Kirkkokahveilla Gideonit kertovat Raamattujen jakelutyöstä. Pyhäkoulu.

Messu su 5.5. klo 10 Tapiolan kirkko.

Karjalainen, Linnoinen, Jokivuori.

Kesän isosten ja avustajien sekä seurakunnan vapaaehtoisten siunausmessu. Nuorten bändi, joht.

Tuomas Merilahti. Pyhäkoulu.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 5.5. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 8.5. klo 8 Tapiolan kirkko. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

KESKIVIIKKOKERHO Tapiolan kirkko, seurakuntasali.

Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13.

Kevätlaulajaiset ke 8.5. Tule laulamaan keväisiä lauluja Tapiolan seurakunnan kanttoreiden johdolla.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 8.5. klo 12 Tapiolan

kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

KEVÄTRETKI Seurakunnan kevätretki Vivamoon ti 21.5. Lähtö Hotelli Gardenin edestä klo 9.15. Ohjelma Vivamossa, lounas ja kahvit. Paluu klo 15.45. Retken hinta 40 e. Ilm. ja ruoka-aineallergiat 12.5. mennessä Arja Muhin, 040 531 1011.

RAKKAUDELLA EI OLE YLÄIKÄRAJAA Luento to 2.5. klo 13 Tapiolan kirkko.

Rakkaudella on terveysvaikutuksia vanhemmalla iällä. Aiheesta luennoivat TM, perheneuvoja, psykoterapeutti Eila-Kaarina Immonen ja perheneuvoja, pari- ja perheterapeutti, työnohjaaja Saija Falck Espoon perheasiain neuvottelukeskuksesta. Kahvitarjoilu. Tied. Merita Hietanen, merita.hietanen@evl.fi, 040 531 1009 ja Katja Karvinen, katja. karvinen@evl.fi, 040 593 7386.

PERHEIDEN VAPPUTAPAHTUMA JA MUSKARIKIRKKO

PERHEPUISTOON TOUKOKUUSSA

La 4.5. klo 9–17 Perkkaan kappelilta Espoon tuomiokirkolle. Lähde pienelle pyhiinvaellukselle ja levähdä matkan varrella viidellä kirkolla.

Matka yht. n. 25 km. Voit osallistua vain osaan matkasta, oman aikataulusi ja jaksamisesi mukaan. Osa matkasta taitetaan hiljaisuudessa.

Tauoilla nautitaan omia eväitä ja kirkoille varattua pientä välipalaa.

Järjestäjät vastaavat matkan varrella virvoittavasta hanasta. Oma muki mukaan. Kauniaisten kirkolla on tarjolla keittoa. Sateen sattuessa vaelletaan sateessa. Reitti ja aikataulu: klo 9.00 Perkkaan kappeli (Upseerink. 5), klo 10.30 Tapiolan kirkko, klo 11.45 Olars kyrka, klo 14.30 Kauniaisten kirkko, klo 17.00 Espoon tuomiokirkko. Ohjaajina Päivi Sutinen ja Päivi Rohkimainen. Tied. ja ilm. (ilmoitt. välipalavarausta varten): Päivi Sutinen p. 050 304 0492, paivisutinen59@gmail.com.

NALLEKIRKKO Lapsille, lapsiperheille ja nalleystäville runoilua ja kevätlauluja to 9.5. klo 17.30 Kauniaisten kirkossa. Oma pehmolelu mukaan.

NUORTEN ILTA To 9.5. klo 18 nuortentiloissa.

Shai Maestro trio su 28.4. klo 16.

Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi TA 91 x -palsta.

13

VAPAAEHTOISTEN ILTAJUHLA Cocktailjuhlat ja konsertti su 5.5. klo 17. Tapiolan kirkko. Olli Heleniuksen konsertti klo 18. Mukana Vapaaehtoistyön koordinaattori Merita Hietanen ja jäsenyystiimi. Tervetuloa!

PERHEILTA Tule leikkimään, askartelemaan ja laulamaan perheiltaan to 25.4. klo 17. Mankkaan seurakuntakoti.

SURURYHMÄ LAPSENSA MENETTÄNEILLE Ryhmä alkaa to 16.5 klo 18. Tapiolan kirkko. Muut kerrat: to 23.5., (ei helatorstaina), 6.6. ja 13.6. ja syksyllä kaksi kertaa jotka sovitaan yhdessä keväällä. Ilm. ja yhteydenotto viim.

2.5. pappi Marianne Tiihonen, marianne.tiihonen@evl.fi, 040 735 65 75 tai perhetyöntekijä Kristiina Larjava, kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

52 mm

Siunauks en sadetta

Raamattuluento to 25.4. klo 18 Tapiolan kirkko. Room. 12, Elämä uskossa Kristukseen, pastori Ilpo Kari.

Kohtaamispaikka torstaisin klo 12.30 Tapiolan kirkko. Tied. Sanna

GRANUT-MESSU

PIENI PYHIINVAELLUS

APRIL JAZZ PÄÄTÖSKONSERTTI

A

RYHMÄT JA PIIRIT

KOULULAISTEN KESÄLEIRI

To 2.5. klo 19 kirkossa, Kuula, Holkerinoja, Rohkimainen ja nuorten bändi.

Pihlaja, 050 452 2874.

Leijonaemot vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille ma 29.4. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Tied. Merja Rukko, merja@rukko.fi.

Lukupiiri tiistaisin klo 13 Tapiolan kirkko. Ohjaaja Riitta Linnapuomi.

Mieli maasta -ryhmä ke 8.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105.

Hanna-rukouspiiri joka toinen ma 29.4. klo 18.30 Tapiolan kirkko.

Lähetyspiiri ti 7.5. klo 13 Tapiolan kirkko. Äiti Teresa -piiri tiistaisin klo 13 Tapiolan kirkko.

Kristillinen meditaatio ma klo 18 Tapiolan kirkko. Meditoidaan World Community for Christian meditation -tradition mukaisesti (WCCM.org).

Avoin ryhmä. Tied. Leena Vanne, magdaleena.vanne@gmail.com.

Tervetuloa juhlistamaan vappua ma 29.4. klo 9 Tapiolan kirkko. Muskarikirkko ja mukavaa yhdessä tekemistä, mm. askartelua, kepparirata, pomppulinna (säävarauksella) ja ilmapalloja jaossa. Vappuinen tarjoilu.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Muisti ja muistin huolto, muistiluotsi Andrea Lorenz-Wilde. Ti 30.4. klo 13 yläsalissa.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

7–13 v. Lahdessa Siikaniemessä ma 3.6.–to 6.6. Ilmoitt. 17.5. menn. kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai p. 050 500 9000. Tied. tiro.rohkimainen@evl.fi.

Kirkon leikkipuistossa ulkoillaan ja leikitään ti 14.5., pe 24.5. ja ma 27.5. klo 10–12. Omat grillattavat mukaan.

KESÄRETKI MUUMIMAAILMAAN Ti 18.6. lähtö Naantaliin klo 9 ja paluu klo 18.30. Aik. 25 e, lapset alk.

2 v. 20 e. (sis. matkat, sis.pääsy + paluumatkan eväät). Lounas omakustanteinen. Ilm. 7.6. menn. kerhossa tai srk:n kotisivuilla kohdassa lapset ja perheet. Lisätiedot Sanni Hackmanilta.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Lö. 27.4. Olars kyrka, finska sidan, kl. 15 högmässa med konfirmation av Cityskriftskolan. Ahlbeck, Nina Kronlund.

Sö. 28.4. Karabacka kapell kl. 10 gudstjänst med små och stora.

Jäntti. Andersson. Kyrkkaffe och kyrksaft.

Esbo domkyrka kl. 12.15 högmässa med dop. Kanckos, Andersson, Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Olars kyrka, svenska sidan, kl. 18.

Lovsångsmässa. Terlinden, Kronlund. lovsångsteamet. Kyrkkaffe.

Sö. 5.5. Esbo domkyrka kl. 12.15 Högmässa. Kanckos, Dannholm, Andersson, Kronlund, Malmgren.

Välsignelse av hjälpledare. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Pris 10 e/person per person, 20 e/ familj. Vi vandrar ca 2 km, vandringen passar alla åldrar. Avslutning ca kl. 17. Intäkterna går till Gemensamt Ansvar. Anm. senast 24.4, tommi. hartikainen@evl.fi eller församlingens kansli 09 8050 3000.

KONSERT FÖR KLIMATET

VÅRUTFÄRD TILL HELSINGFORS

Fre 26.4. Esbo domkyrka kl. 19. Den klassiska musikens pärlor. Johanna Almark, sång, Sakari Kuusi, violoncell, Carlotta Masci, piano, Susanna Pajukangas, piano, Raili Poijärvi-Salmela, violin, Heikki Sassi, sång, Henrik Wikström, piano, Ethan Xu, piano, samt Jammarkören, dir.

Johanna Almark. Fritt intr. Progr. 20 e, pens. & stud. 10 e. Intäkterna går till WWF:s kampanj för miljöfostran.

Arr. Trio Filia.

VANDRING I NOUX FÖR HELA FAMILJEN Lö 27.4. Start vid parkeringen vid Haukkalampi kl. 15. Korvgrillning, saft och andakt. Ledare Yvonne Terlinden och Tommi Hartikainen.

To 21.5. Start kl. 8.15 Kalajärvi kapell, 8.40 Esbo domkyrkas östra parkering, 9.00 Olars kyrka. Hemfärd kl. 15.

Vi besöker Vinterträdgården i Tölö, lunch & andakt i Alphyddans kyrka, överraskningsprogram på efterm.

Pris 30 e. Anm. senast 15.5 till Nina Wallenius, 050 432 4323 eller diakoni.esbosvenska@evl.fi

FÖRSAMLINGSLUNCH Olars kyrka, svenska sidan, ti. 7.5 kl. 12–14. Pris 5 e.

FAMILJEKLUBBAR Köklax kapell varje må. Sökö kapell varje ti. Mattby kapell varje to. Alla klubbar kl. 9.30–11.30.

MENOT 25.4. – 9.5. ÅKE JAUHIAINEN

14 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Kirkoissa soi TO 25.4.

Yhteisvastuukonsertti – Avonian jousisoittajat klo 18 Suvelan kappeli. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 e Yhteisvastuukeräykselle. Kahvitarjoilu ennen konserttia Suomen Lähetysseuran Jerusalemin työkeskuksen ja seurakunnan nuorten Israelin matkan hyväksi.

ohjelma 10 e.

TI 7.5.

Rakkauden virta -musiikkimessu klo 19 Espoon tuomiokirkko.

Levynjulkaisukonsertti. Haagan seurakunnan Lähde-kuoro, joht.

Hannakaisa Nyrönen, säveltäjä Tuomas Leinonen, pianisti Matti Turunen. Vapaa pääsy.

PE 26.4.

KE 8.5.

Ilmastokonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Klassisen musiikin helmiä. Johanna Almark, laulu; Sakari Kuusi, sello; Carlotta Masci, piano; Susanna Pajukangas, piano; Raili Poijärvi-Salmela, viulu; Heikki Sassi, laulu; Henrik Wikström, piano; Ethan Xu, piano sekä Jamarikuoro, joht. Johanna Almark.

Vapaa pääsy, ohjelma 20 e, opiskelijat ja eläkeläiset 10 e. Konsertin tuotto kohdennetaan WWF:n ympäristökasvatukseen. Järjestäjä Trio Filia.

EMOn opettajat esiintyvät Tapiolan kirkossa klo 12 Häivähdys Pyhää -päiväkonserttisarjan kevään viimeisessä konsertissa.

Timo Holopainen, viulu, Liina-Mari Raivola, sello, Salla Karakorpi, piano. Kesto 30 min. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

SU 28.4.

Matkalla jossakin, jonnekin – Matti Vilppolan konsertti klo 15 Suvelan kappeli. Williams, Ravel, Kuula, Stenius, Merikanto. Matti Vilppola, laulu; Niilo Junnikkala, piano; Anna-Liisa Haunio, urut.

Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle. Kahvitarjoilu ennen konserttia Suomen Lähetysseuran Jerusalemin työkeskuksen ja seurakunnan nuorten Israelin matkan hyväksi.

Vauhdilla kevääseen! Huiskeen, Havinan & bändikerhon konsertti klo 15 Leppävaaran kirkko. Laululeikkejä & rockia Leppävaaran seurakunnan lapsikuorojen ja nuorten bändikerhon tahtiin. Kesto n. 40 min, sopii kaikenikäisille. Saa laulaa mukana! Joht. Outi Noponen, Essi Nyyssönen ja Taneli Helminen. Vapaa pääsy.

April Jazzin päätöskonsertti: Shai Maestro trio klo 16 Tapiolan kirkko.

Shai Maestro, piano, Jorge Roeder, kontrabasso, Ofri Nehemaya, rummut. Liput alk. 21 e lippu.fi tai ovelta.

MA 29.4.

Kevätkonsertti - Esbo Arbis laulaa klo 19 Kauklahden kappeli. Vapaa pääsy.

TO 2.5.

Toukokuisia tunnelmia klo 19 Suvelan kappeli. Krista Pellikan lauluoppilaiden konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle. Kahvitarjoilu ennen konserttia Suomen Lähetysseuran Jerusalemin työkeskuksen ja seurakunnan nuorten Israelin matkan hyväksi.

SU 5.5.

Disney-konsertti klo 16 Kauniaisten kirkossa. Elokuvamusiikkia englanniksi ja ruotsiksi. Äitikuoro Änglaklang, Heli Peitsalo, joht. & urut. Petri Kangas, piano, Jaakko Penttilä, kitara, Tiro Rohkimainen, basso & Joel Saikkonen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen myynnissä kahvia ja pientä syötävää, tuotto kuoron matkakassaan.

Okran 10-vuotisjuhlakonsertti klo 19 Espoonlahden kirkko. Joht.

Helena Yli-Jaskari. Vapaa pääsy,

TO 9.5.

Muistojen mailla, runo- ja musiikkimatinea klo 13 Soukan kappeli.

Hilkka Niiranen, lausunta ja Timo Lonka musiikki. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu 1,5 e.

Pop-Kanteletar Ida Elinan konsertti Viherlaaksopäivän päätteeksi klo 19 Viherlaakson kappeli. Vapaa pääsy.

PE 10.5.

Kirkkokuoron kevätkonsertti klo 19 Espoonlahden kirkko. Tarja Raussi, sopraano joht. Timo Lonka.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 12.5.

Tommi Hakala, baritoni, Marita Viitasalo, piano klo 18 Olarin kirkko. Sonninen – Brahms – Schubert – Chopin – Merikanto Liput 20 e, konsertin koko tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

KE 15.5.

Häämusiikki-ilta kello 19 Karakappeli. Kanttorit esittävät näytteitä tunnetuimmista häämarsseista ja muusta häämusiikista. Kahvitarjoilun aikana on tilaisuus keskustella kaikesta mahdollisesta kirkkohäihin liittyvästä sekä kanttorien että paikalla olevan pastorin kanssa.

Vapaa pääsy.

Arja Koriseva ja Minna Lintukangas, piano: Lauluista Voimaa – Enkelin Silmin klo 19 Espoon tuomiokirkko. Hyväntekeväisyyskonsertissa voimalauluja ja lauluja elämästä. Konsertin tuotto Syöpäsäätiölle. Liput 25 e tuntia ennen ovelta. Ennakkovaraukset: tiina. konserttiliput@gmail.com.

SU 19.5.

Peilikuvia – Kirkkokuoro 40 v. juhlakonsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa. Kirkkokuoro, AccaBella ja Madrigaali- & Hele-kuorot juhlivat Kauniaisten seurakunnan Kirkkokuoron 40-vuotista taivalta. Kuorojen omia esityksiä, yhteisesityksiä ja yhteislaulua. Kahvitarjoilu.

Ohjelma 10 e sekä kahvitarjoilun tuotto Kirkkokuoron ja musiikkiopiston kuorojen Ruotsin-matkan hyväksi.

TO 23.5.

Club For Five: Hiljainen hetki -kirkkokonsertti klo 19.30 Kauniaisten kirkossa. Granipäivän konsertti.

Ohjelmia 10 e Yhteisvastuun hyväksi tuntia ennen kirkon aulasta.

Chapple Isossa Omenassa toimivassa Neulekahvilassa on tarjolla ikäihmisille omien käsitöiden tekemisen ohessa juttuseuraa ja kahvia. Olarin seurakunta on kehittänyt uudenlaisia toimintamuotoja yksinäisille ikäihmisille. Lue juttu etsivästä vanhustyöstä verkko-osoitteesta espoonseurakunnat.fi.

Apua & tukea

Tied. Eija Siivonen, 041 534 1706.

Harmaat pantterit Mielenterveyttä ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 2.5. klo 15 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kahvitarjoilu. Tiedustelut puh. 050 438 0189.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveysryhmä (Ilon ryhmä – Glad idag) Kauniaisissa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15. Järj.

Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen).

Keskusteluapua ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Keskusteluapua iästä ja sukupuolesta riippumatta omin aihein esim. jaksaminen, parisuhde, yksinäisyys, vanhemmuus, elämänmuutos, vaikeat tunteet, sairaus jne. Luottamuksellinen ja maksuton. Perhetyönohjaajan päivystysaika: ti klo 9–11 tai sopimuksen mukaan. Ajanvaraus: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinelävän ongelmiin perheneuvoja Maritta Kirilä, ajanvaraus ma–to p. 050 301 7018.

Omaishoitajille ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parilliset viikot, yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa. Lounas ja kahvit 5 e.

Harmaat pantterit auttavat ilmaiseksi ja keikkaluonteisesti pienimuotoisissa kotiaputöissä Tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuville; mm. kuljetus-, lastenhoito- ja kodinhuoltoapua, digiboxin, tv:n ja tietokoneen asennus ja neuvonta. Ota yhteyttä: 040 572 5344 ja jätä viesti vastaajaan.

Mielekästä vapaaehtoistyötä!

Sinustako Harmaa Pantteri? Tule mukaan hyvään tiimiin, uudet vapaaehtoiset perehdytetään tehtävään.

Ota yhteyttä diakoni Anna Iivanaiseen, 040 572 5344.

Sairaalassa Sairaalapappien yhteystiedot saat hoitavan yksikön henkilökunnan kautta tai www.espoonseurakunnat. fi/tukea/sairaalassa.

Kauniaisissa hoivakoti Villa Bredassa sairaalapastori Maritta Kirilä, ma–to klo 8–16 p. 050 301 7018.

Diakonialounaat Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja kappeleilla löydät täältä: www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea/talous/diakonialounaat.

Kahvilat Piipahda kahvikupposelle! Suolaista & makeaa, lehtiä & juttuseuraa…

Tapiolan kirkon Olohuone on avoin oleskelutila seurakuntalaisille ma, ke ja pe klo 10–14 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräykselle. Nauti päivän lehdestä ja kupposesta kahvia.

Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Kahvi/tee/kaakao 1 e, makea 1 e, suolainen 2 e. Tuotto Naisten Pankil-

le ja lähetystyölle.

Kaken kahvila joka pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle.

Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala. Mukana seurakunnan työntekijä.

Café Aurora ma–pe klo 10–14 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1.

Kahvia, makeaa ja suolaista, netti, lehtiä.

Café Suvela ma–to klo 12–14 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Kahvi tai tee ja suolainen tai makea tarjottava 1,50 €. Myös erikoiskahveja saatavilla.

Café Viheri ma klo 10−12 ja ke klo 12−14 Viherlaakson kappelissa, os.

Viherkalliontie 2. Kahvi, tee 1 e, mehu 0,50 e. Purtavaa makea tai suolaista 1 e. Päivän Hesari luettavaksi.

Maanantaikahvila ja vartin hartaus: klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 Kauniaisten seurakuntien toimitilassa Sebastoksessa, os.

Kauniaistentie 11.

Leipäkahvila: kahvin ja teen kanssa tarjolla artesaanileipomo Gateaun lahjoitusleivonnaisia perjantaisin klo 13–14.30 Matinkappelilla. Lisätietoja yhteisötyöntekijä David Caceres del Castillo, 040 5384 144.

Avoin kahvila eläkeläisille parillisten viikkojen ma klo 13–14.30 Uuttu (os. Lintukulma 2).

Tapaa muita vanhempia lapsineen vapaan yhdessäolon merkeissä.

Perhekahvilat ma klo 9–11 Lasten kappeli Arkki, ti klo 9–11 Perkkaan kappeli, ke klo 9–11 Karakappeli, to klo 9–11 KilonRisti ja to klo 9–11 Uuttu.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään.

Yhteystiedot: www.espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi

Seurakuntien yhteiset Pieni pyhiinvaellus la 4.5. klo 9–17 Perkkaan kappelilta Espoon tuomiokirkolle. Matkan varrella levähdetään viidellä kirkolla. Matka yht. n. 25 km.

Osa matkasta taitetaan hiljaisuudessa. Tauoilla nautitaan omia eväitä ja kirkoille varattua pientä välipalaa.

Voit osallistua myös vain osaan matkasta. Järjestäjät vastaavat matkan varrella virvoittavasta hanas-

ta, oma muki mukaan. Kauniaisten kirkolla on tarjolla keittoa. Sateen sattuessa vaellamme sateessa. Reitti: klo 9 Perkkaan kappeli, klo 10.30 Tapiolan kirkko, klo 11.45 Olars kyrka, klo 14.30 Kauniaisten kirkko, klo 17 Espoon tuomiokirkko. Vaelluksen ohjaajina Päivi Sutinen ja Päivi Rohkimainen. Tied. ja ilm välipalavarausten vuoksi: Päivi Sutinen p. 050 304

0492, paivisutinen59@gmail.com.

Smile – autismin kirjon nuorten kerho tekee retken su 28.4. klo 15–17. Ilmoittaudu mukaan: Maija Kumpulainen, 040 724 1120. Lähtö Nuorisotila Siivestä, os. Alberganesplanadi 1. Kerho on tarkoitettu yläkouluikäisille Asperger- ja autismin kirjon nuorille.

ELÄMÄNKAARI

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

15

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Opitaan suomea ma 29.4. ja 6.5. klo 10–11.30 Suvelan kappeli. Keskustelemme suomalaisista tavoista, kielestä ja kulttuurista. Ohjaajana Tuire Moisander.

Urdunkielinen piiri pe 26.4., 3.5. ja 10.5. klo 17.30 Kauklahden kappeli.

Lapsille pyhäkoulu.

Kongolaisten piiri la 27.4. klo 16 Kauklahden kappeli. Kielinä ranska, swahili.

Kansainvälinen keittiö torstaisin klo 12 Suvelan kappeli. Kokkaamme ja maistelemme eri maiden ruokia.

Pieni alkuhartaus. Tiedustelut Tuire Moisander, 050 432 9316.

Chinese Family Club on Friday 26th April, at 6-9 pm Uuttu (Lintukulma 2). Evening tea and Bible study.

Kenny Ding, kenny.ding@gmail. com, 050 387 5192.

Venäjäklubi kaikenikäisille pe 26.4. ja 3.5. klo 17 KilonRisti (Vanharaide 1). Lapsille peli- ja kerhotoimintaa. Vasta-alkajille raamattuopetusta sekä musiikkia aikuisten kesken. Isäntänä Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi.

Venäjänkielinen sanajumalanpalvelus su 5.5. klo 16 Perkkaan kappeli. Eveliina Roznovski.

International Morning Prayer every Friday at 7 am at Nuortentila Siipi (Alberganesplanadi 1). Join us for a prayer in English. Rudvin Stein, 040 5822759.

Let’s Read Together! Join us and learn Finnish for free together with nice volunteers. We gather every Wednesday at 2 pm to 4 pm at Sello Library, room Akseli, at the second floor. martta.nurmi@evl.fi, 040 559 1487.

International Praise Party pe 26.4. klo 18 Soukan kappeli. Let´s celebrate with good music, praying, dancing and praising God! Snacks, coffee, tea and soft drinks available.

TZ-choir – International Choir for everybody! Every Tuesday at 6 pm at Perkkaa Chapel (Upseerinkatu 5, Leppävaara) and every Friday at 5 pm at Espoo Cathedral Parish Hall (Kirkkoranta 2, 02770 Espoo). Sing in different languages. Hosting Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim. rozhnovskiy@evl.fi.

See more: Colourful Espoo > Kerhot/Clubs

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA

Kastetut Janna Aino Amanda Lagerblom, Kaapo August Lindlöf, Inna Anja Aurora Melkkilä, Venla Lahja Irene Myllärinen.

Hautaan siunatut Anna Kaarina Kakko 88 v, Birgit Huttunen 87 v, Ritva Kaarina Juselius 81 v, Irma Lahja Karjalainen 78 v, Tuula Kyllikki Heikkilä 74 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Beata Lumi Aurora Ajo, Bea Linnea Lehtovaara, Aili Lumi Emili Mönkkönen, Leon Veikko Vornanen.

Avioliittoon aikovat Ari Eino Suistola ja Anita Tellervo Paatelma.

Hautaan siunatut Reijo Ate Rönkkö 69 v, Riitta Anneli Tarhonen 69 v, Juha Tapani Rautiainen 55 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastetut Hilla Hedie Serafiina Kuusimäki, Kasper Oskari Lehtonen.

Hautaan siunatut Pentti Kullervo Tuomi 89 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Lucas Johan Alexander Breilin, Eliel Noah Dos Santos, Matilda Elsa Lyydia Mikola, Tilda Leea Alisa Willman.

Hautaan siunatut Kauko Pesonen 94 v, Veijo Ilmari Pimiä 90 v, Juha Eero Tapani Taskinen 57 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Kaj Christoffer Dahlström, Celeste Meimi Adele Perttunen.

Avlidna/Hautaan siunatut Caj Ralf Kumenius 78 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Pilvi Vappu Katriina Filppula, Riiko Elias Hakanen, Onni Julius Ilmari Ojapelto, Max Vilhelm Tolonen.

Hautaan siunatut Eila Tatjana Margareta Ketonen 92 v, Mikko Tapani Nurmi 73 v.

TERVETULOA KOTIIN! MEILLE KÄYVÄT MYÖS KUNTIEN PALVELUSETELIT

Elämää kunnioittaen, hoivaa antaen Gaius-säätiön Puotilan palvelutalo tarjoaa turvallista ja luotettavaa hoitoa, huolenpitoa ja asumista yli 53 vuoden kokemuksella. Autamme, kun avuntarve kasvaa.

Sijaitsemme kauniissa, merellisessä ympäristössä Puotilan kaupunginosassa, Itä-Helsingissä.

Meille voi tulla asukkaaksi kuntien palveluseteleillä. Asumisen ja hoivan voi maksaa myös itse.

Meillä on asuntoja myös lyhytaikaiseen asumiseen esim. putkiremontin ajaksi.

Olemme täysin kotimainen, voittoa tavoittelematon säätiö.

Tervetuloa tutustumaan!

Osastonhoitaja Sanna Kivimäki 050 300 3895 www.gaius-saatio.fi

Johtaja Jaana Rankinen 050 563 7525

16 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Raamatun tutkimusta ei ole pimitetty PITÄÄKÖ RAAMATUN tutkimusta pi­ mittää tyhmältä kansalta? Näin Jaak­ ko Heinimäki otsikoi pääkirjoituksen­ sa (K&k 28.3.). Tyylilleen uskollisena hän kärjistää ja antaa kuvan, että kirk­ ko olisi viimeiset viisikymmentä vuot­ ta pyrkinyt salaamaan Raamatun tut­ kimuksen tuloksia.

Todellisuudessa kirkon johto on tii­ viisti seurannut uusinta tutkimusta, mutta samalla pyrkinyt viisaasti va­ romaan tieteen pelikentälle kuuluvia yksipuolisuuksia ja virhetulkintoja.

Heinimäen mukaan pimitystä on tapahtunut erityisesti avioliittokes­ kustelussa. Hän viittaa Martti Nissi­ sen ja Päivi Vähäkankaan Vartijassa julkaistuun artikkeliin, jonka mukaan Raamattu edellyttäisi uutta tulkintaa avioliitosta. Lainaan tähän yhden lau­ seen kyseisestä artikkelista: ”Omassa kirkossamme raamatullisena avioliit­ tokäsityksenä on perinteisesti pidet­ ty kahden ihmisen, miehen ja nai­ sen, välistä virallistettua, elinikäistä suhdetta, jonka tarkoitus on tuottaa jälkeläisiä. Avioliitto esiintyy todella­ kin tällaisena niin Vanhan kuin Uuden testamentinkin teksteissä sekä ekspli­ siittisesti että implisiittisesti.”

Siis mikä olikaan ongelma? Lisäksi Nissinen ja Vähäkangas kertovat, että ”raamatullisena avioliittokäsityksenä voisi kuitenkin pitää moniavioisuut­ ta, avioeron kieltämistä tai avioliiton karttamista – niille kaikille löytyy pe­ rusteluja Raamatusta”.

Kyllä tämä on aina tiedetty, eikä si­ tä ole kukaan pyrkinyt pimittämään.

Silti kirkko tekee oikein, kun se seu­ raa Uuden testamentin viitoittamaa päälinjaa.

Eero Junkkaala teologian tohtori raamattukouluttaja

Yksin asuva mies, osallistu tutkimukseen ETSIN 1950-LUVULLA syntyneitä haas­ tateltavia tutkimukseen, jonka aihee­ na on yksin asuvien ikääntyvien mies­ ten läheiset ihmissuhteet, sosiaaliset verkostot ja elämäntarinat. Teen haas­ tatteluiden pohjalta yhteiskuntatie­ teellisen väitöstutkimuksen.

Ikääntyvien miesten yksinasumi­ sen on havaittu lisääntyneen Suomes­ sa, mutta miesten omista kokemuksis­

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

EMILIO MORENATTI / AP − LEHTIKUVA

laisia kuin koskaan sitten toisen maail­ mansodan. Valtavalta määrältä ihmi­ siä on riistetty mahdollisuus suun­ nitella ja rakentaa elämäänsä. Olem­ mekin vaarassa menettää kokonaisia sukupolvia koulutuksen ulkopuolelle.

Joka neljännen nuoren elämää kos­ kettaa väkivaltainen konflikti. On vää­ rin, että lapsen tai nuoren koulupol­ ku on kiinni siitä, minne hän on sat­ tunut syntymään.

Koulutodistus voi muuttaa ihmisen elämän. Koulutus voi myös vahvistaa epävakaita ja hauraita valtioita, jois­ sa on polttava pula osaavista työnte­ kijöistä ja yrittäjistä. Tästä huolimat­ ta Suomen kehitysyhteistyövaroja ei ohjata riittävästi koulutuksen tukemi­ seen, ja maailman humanitaarisesta avusta vain alle 2 prosenttia menee koulutukseen.

YK:n kestävän kehityksen tavoittei­ siin kuuluu koulupolun takaaminen jokaiselle vuoteen 2030 mennessä.

Tämän tulee olla myös Suomen seu­ raavan hallituksen näkemys.

Joel Linnainmäki Vantaa

Voiko kirkko auttaa helteestä kärsiviä?

La Candelarian veljeskunnan hiippaveikot kävelivät kirkkoon, josta starttasi laaja kulkue Espanjan Sevillassa tiistaina 16. huhtikuuta 2019.

Piinaviikolla Espanjassa nähdään satoja hiippapäisten veljeskuntien kulkueita, jotka kiinnostavat myös turisteja. Uskonnollisten veljeskuntien puvut on suunniteltu siten, että niiden kantajat voivat tehdä parannuksen ilman että heidät tunnistettaisiin.

Kulkueet jatkuvat palmusunnuntaista pääsiäissunnuntaihin. Sevillassa viikko huipentuu kiirastorstaina, jolloin saattueet suuntaavat kohti kaupungin katedraalia. Sinne ne saapuvat varhain pitkäperjantaina, joka on espanjaksi madrugá.

ta ei ole vielä juurikaan tietoa. Siksi haluan kuulla sinun elämäntarinasi!

Noin kaksi tuntia kestävä haastat­ telu voidaan tehdä kotonasi, tai sil­ le voidaan järjestää rauhallinen tila toisaalta. Tutkimushaastattelut ovat luottamuksellisia ja raportoin tulok­ set siten, että yksittäisiä henkilöitä ei voida tunnistaa.

Kysy lisää tai ilmoittaudu haastat­

teluun: kitti.suoranta@gmail.com tai 050 3467 125.

Kirsti Suoranta valtiotieteiden maisteri Itä-Suomen yliopisto

Koulutus jokaiselle lapselle ja nuorelle MAAILMASSA ON nyt enemmän pako­

HELLEKUOLEMIEN MÄÄRÄ kasvoi sel­ västi viime kesänä. Omassakin tutta­ vapiirissäni tapahtui kolme äkillistä ja yllättävää kuolemaa. Oulun yliopis­ ton tutkimuksen mukaan hellekuole­ mien määrä uhkaa kasvaa merkittä­ västi Suomessa.

Monilla on käytössään vain kuuma kaupunkiasunto eikä varaa tai mah­ dollisuutta asentaa sinne ilmalämpö­ pumppua. Tilanne on myös psyyk­ kisesti hyvin ahdistava. Ei voi paeta ulos, koska sielläkin on kuuma.

Vanhusten lisäksi hellekuolleisuu­ den riskiryhmässä ovat pienet lapset ja pitkäaikaissairaat. Professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta suosittaa hellejaksoille julkisten viileiden paik­ kojen tarjoamista. K­supermarket Haaga tarjosi yhden yön helpotuksen helteestä kärsiville viime kesänä. Voi­ siko kirkko tarjota pidempiaikaisia il­ malämpöpumpuilla varustettuja suo­ japaikkoja?

Ajatus kesän tulemisesta ahdis­ taa minua, helteistä kärsivää, enkä aivan varmasti ole yksin tämän tun­ teen kanssa.

Tuula-Maria Ahonen toimittaja