Kirkko ja kaupunki 2019 08 Helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

8

25.4.2019 kirkkojakaupunki.fi

A9 Jorma Uotinen viimeisellä aterialla

B6 Nanna Susi näki enkelin

Espoo 4000 eKr. Miten elivät ja mihin uskoivat esiespoolaiset? B 1

LÄÄKÄRI JUSSI VILSKA YKSINÄISYYS-KIRJASSA (WSOY 1990)

Ihminen saattaa uskoa, että hoivarobotti todella välittää hänestä. Koska tämä on mahdotonta, kyseessä on eräänlainen petoksen muoto, joka uhkaa potilaan arvokkuutta.

FILOSOFI MAIJA-RIITTA OLLILA TEKOÄLYN ETIIKKAA -KIRJASSA (OTAVA 2019)

Iankaikkisesti

Persoonallisen yhteyden syntyminen kahden ihmisen välille on minulle yhä selittämätön, mystinen tapahtuma.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019 Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa?

JEESUS MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA (7:9–10)

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Sopivan puheen rajat LEIKITÄÄN, ETTÄ JOKU piispa kutsuisi tunnetun seksuaalirikollisen kirkollisille festareille keskustelemaan kanssaan fyysisen koskemattomuuden rajoista. Piispan keskustelukumppani olisi julkisesti vähätellyt tekojaan ja kuitannut Korkeimmasta oikeudesta asti saamansa raiskaustuomion muutaman ihmisen henkilökohtaiseksi mielipiteeksi.

Melko jämäkkänä saisi piispa keskustelua käydä, ettei festariyleisölle tulisi sellainen olo, että kirkko on jotenkin normalisoimassa seksuaalista ahdistelua ja häirintää.

Jo itse asetelma, keskustelun sävystä riippumatta, tuntuisi monesta seksuaaliHALLA-AHO rikoksen uhrista ja hänen läheisestään ON JUURI OIKEA varmasti siltä, että kirkon festarit eivät MIES POHTIMAAN ole heitä varten, ehkei koko kirkko.

SANANVAPAUDEN

” JA SOPIVAN

JOS PIISPA KUTSUISI tekojaan katumatPUHEEN RAJOJA. toman rattijuopon julkiseen keskusteluun ajokunnon rajoista, heräisi kysymys, miksi tuo keskustelu pitää käydä julkisesti.

Kenelle siinä esiinnytään, ja mikä tuon esiintymisen tarkoitus on? Viihdyttää? Löytää kirkkokansaa yhdistävä yhteisymmärrys päihtyneenä ajamisen reunaehdoista? Osoittaa kaikkien nähden kirkon sanoman ytimestä kumpuavaa armoa väärintekijälle? Vai antaa puheenvuoro rattijuopolle, jonka ääni jää yhteiskunnassa yleensä kuulematta?

HALLA-AHON JOHTAMAN PUOLUEEN kansanedustajissa on puheenjohtajan lisäksi muitakin samasta rikoksesta tuomittuja, joten siinä mielessä hän on juuri oikea mies pohtimaan sananvapauden ja sopivan puheen rajoja.

Melko jämäkkänä saa piispa keskustelua käydä, ettei festariyleisölle tule sellainen olo, että kirkko on jotenkin normalisoimassa rasistista vihapuhetta.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Fantasiakirjallisuus vilisee tarinoita roduista – todellisessa maailmassa eri ihmisrotuja ei ole olemassakaan

MAIJA SAARI

PIISPA TEEMU LAAJASALO on kutsunut Jussi Halla-ahon toukokuussa Jyväskylässä pidettäville Kirkkopäiville keskustelemaan kanssaan sopivan ja sopimattoman puheen rajoista.

Jussi Halla-aho tuomittiin vuonna 2012 sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Halla-aho vähätteli Korkeimman oikeuden langettamaa tuomiota ja piti sitä ”muutaman ihmisen henkilökohtaisena tulkintana”.

Rakas Jumala, Tässä tallustan nyt, tällainen hidas, väsynyt, tyhjiin ammennettu.

Toistan eilisen rutiineja, mutta elämä ei enää asu niissä.

Sinä katsot minua toisella tavalla.

Sinun silmissäsi elän jo uutta päivää.

Kävelen siihen kevyin askelin.

Esimerkiksi Game of Thrones -sarja huokuu rotuajattelua, eikä fantasiakulttuuria voi edes ajatella ilman rotuja. Todellisuutta sen sijaan voi, ja pitäisikin ajatella, sanovat tutkijat. Lue artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 25.4.2019

numero 8

Seuraava lehti ilmestyy 9.5.

KANNEN KUVA: MARTTA-KAISA VIRTA

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Jeesus piti aina heikoimpien puolta” Diakoniatyöntekijä Sari Aroheikki toimii Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Hänen Jeesuksensa oli yhteiskunnallisesti valveutunut.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1 2 3 4

Sari Aroheikki, miksi tarvitaan kristillistä työväenliikettä?

– Kirkko miellettiin 1900-luvun alussa oikeistolaiseksi, eikä työväki löytänyt paikkaansa kirkosta.

Suomen Kristillisen Työväen Liitto ry perustettiin vuonna 1906 rakentamaan siltaa työväen ja kirkon välille.

– Liikettä tarvitaan nykyäänkin. Edelleen on pienituloisia ihmisiä, jotka ovat hartaita kristittyjä ja haluavat edistää yhteiskunnallisia asioita. Liitto ja paikallisyhdistykset ovat yhdysside näiden ihmisten välillä.

Jeesus ja hänen kasvatti-isänsä Joosef olivat rakennustyöläisiä. Pietari ja Andreas olivat kalastajia. Onko kristinusko siis alun alkaen työväenliike?

– Kyllä näin voisi sanoa. Jeesus piti aina heikoimpien puolta ja osoitti armeliaisuuttaan kovaosaisille. Hän oli yhteiskunnallisesti valveutunut ja kyseenalaisti itsestäänselvyyksiä.

Kuinka yhdistyksenne toimii?

– Meillä on toimipiste Helsingin Torkkelinmäellä ja jäseniä koko pääkaupunkiseudulla. Yhdistyksemme on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

– Korostan aina sitä, että yhdistys on sen jäsenistö. Jokainen tuo mukanaan omaa osaamistaan. Meillä on hengellistä toimintaa ja järjestämme yhteiskunnallisia keskustelutilaisuuksia, usein yhteistyössä seurakuntien kanssa.

Mikä on lempivirtesi näin vapun aikaan?

– Virsi 59 on lempivirteni. Anna-Maija Raittilan sanoittama virsi alkaa: Leipää pelloilta maan, ruumiin ruoaksi saamme.

Nälästä varjele, Herramme, siunaa kylväjät maamme. Virsi jatkuu: Leipää merien taa, eikö kaikille yllä? Kristityt, Isämme leivästä, heille riittäisi kyllä!

– Jos jakaisimme varallisuuden tasaisemmin, kaikille riittäisi ja kaikki saisivat, mitä kuuluu saada.

Tässä virressä on kristillisen työväenliikkeen ydinajatus.

5

Millainen on iltarukouksesi?

– Kun lapseni oli pieni, luin hänelle iltarukoukseksi Levolle lasken Luojani.

Lapsi kuitenkin opetti minua rukoilemaan uudella tavalla. Hän pyysi minua piirtämään sormella selkäänsä rakkaiden sukulaistemme nimiä.

– Nykyisin pysähdyn illalla ajattelemaan ihmisiä, joita olen tavannut päivän mittaan ja pyydän siunausta heille kaikille. ■

”

JOS JAKAISIMME VARALLISUUDEN TASAISEMMIN, KAIKILLE RIITTÄISI.

SARI AROHEIKKI

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

77,4

prosenttia Helsingin äänioikeutetuista äänesti eduskunta­ vaaleissa. Viime vaaleissa äänestysprosentti oli 75,1.

STEPHANE DE SAKUTIN / AFP / LEHTIKUVA

Uskontodialogissa naisten ääni kuuluu ainoastaan ruohonjuuritasolla

Tältä Notre Damen urut näyttivät ennen tulipaloa. Palo sinkosi urkujen päälle kiviä ja hiekkaa sekä urkujen sivuosiin päätyi sammutusvettä.

Kalliosta kerättiin lahja Notre Dameen Pariisin Notre Damen katedraali kärsi mittavia tuhoja 15.4. illalla alkaneessa tulipalossa. Kallion kantaattikuoro ohjasi osan Johannes-passion lipputuloista ranskalaiskatedraalin ainutlaatuisten urkujen korjaamiseen. Kuoroa johtaa Kallion seurakunnan kanttori Tommi Niskala. Lue lisää aiheesta Kirkkojakaupunki.fi.

Sosiaalifoorumissa puhutaan vanhuksista Vanhustenhoivan tila on teemana Suomen Sosiaalifoorumin avoimessa keskustelutilaisuudessa 4.5. kello 12.15–13.45 Työväenopisto Arbiksella. Dagmarinkatu 3:n auditoriossa pidettävän tilaisuuden aiheena on ”Ammattina hoivatyö – voittoa vanhushoivalla”. Keskustelijoina ovat muun muassa Päivi Salmén-Gren Superista ja Kirsi Coco Tehystä sekä emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä. Tilaisuutta ovat järjestämässä Akavan, SAK:n ja STTK:n aluejärjestöt sekä Helsingin ja Vantaan seurakuntien yhteiskunnallinen työ.

Uusi eduskunta kokoontuu kirkkoon Uudet kansanedustajat kokoontuvat 25.4. kello 12 valtiopäivien ekumeeniseen avajaisjumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkkoon. Siinä saarnaa Espoon piispa Kaisamari Hintikka. Jumalanpalvelus radioidaan suorana Yle 1-kanavalla.

Porvoon piispaksi Bo-Göran Åstrand Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Bo-Göran Åstrand valittiin Porvoon piispaksi. Hän voitti Sixten Ekstrandin äänin 309–265.

Pastori Heidi Rautionmaan mielestä uskontojen välisen vuoropuhelun tulisi olla vapaa valtarakenteista.

Sitä se ei nyt ole.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ANTTI RINTALA

V

oiko opettaja sanoa vanhemmille, että heidän lapsensa on koulussa liian väsynyt, koska edellisen illan uskonnollinen tilaisuus on syönyt uniaikaa?

– Sehän on ajankäyttöä eikä uskontoa koskeva asia, ja siitä pitää keskustella ihan normaalilla tavalla ajankäyttöä koskevana kysymyksenä, sanoo uskontodialogikouluttaja, pastori Heidi Rautionmaa.

Rautionmaa työskenteli usean vuoden ajan Helsingin seurakuntien uskontodialogipappina.

Tällä hetkellä hän valmistelee kasvatustieteen väitöskirjaa, minkä lisäksi hän tekee peruskoulun kulttuuri- ja katsomustietoista oppimateriaalia.

uskontojen keskinäisen ymmärryksen tärkeyttä, mutta käytännön tilanteissa voi puuttua luottamusta ja rohkeutta tuoda esille myös haastavia asioita.

OPETTAJAN PULMATILANNE on esimerkki niistä kysymyksistä, joihin Heidi Rautionmaa saa työssään vastata.

Hänen mielestään Suomessa osataan juhlapuheissa korostaa

– Uskontojen edustajien vuoropuhelu voi syntyä vain yhdenvertaisessa tilanteessa, johon kuuluu luottamus ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen. Molempien on saatava tulla dialogiin it-

”

USKONTOJEN VUOROPUHELUSSA EI OLE TARKOITUS SULAUTTAA KAIKKIA USKONTOJA YHTEEN.

HEIDI RAUTIONMAA

senäisinä, eikä niin, että toinen osapuoli on toisen keskustelun kohteena, Rautionmaa sanoo.

– Dialogia ei ole se, että toisen täytyy olla puolustusasemissa tai kuunnella, kun toinen on jo valmiiksi määritellyt vastaukset, hän sanoo.

Ongelmana on, että enemmistöllä ja vähemmistöllä on erilainen tarve ja motiivi vuoropuheluun.

– Vuoropuhelun merkityksen ymmärtää usein parhaiten se, joka ei muuten saa ääntään kuuluviin.

USKONTOJEN vuoropuhelussa ei ole tarkoitus sulauttaa kaikkia uskontoja yhteen, toteaa Heidi Rautionmaa. Keskusteluun kyllä tuodaan asioita, jotka yhdistävät, mutta tämä ei poista uskontojen välisiä eroja.

– Kysymys on siitä, miten uskontojen edustajat elävät yhdessä ilman, että he kokevat toisensa uhkana. Vastakkaisasettelusta tulisi päästä eroon. Identiteetti ei muodostu siitä, mitä kukin

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

Sunnuntai 5.5. klo 17

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Artistivieraana Jepa

Lambert

TÖÖLÖN SEURAKUNTA

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖPÄIVÄT HONKANUMMEN HAUTAUSMAA 2019

Helsingin seurakuntayhtymän ympäristöpäivä järjestetään metsäisellä teemalla 11.5 kello 10 – 15 Honkanummen hautausmaalla.

Ohjattua ohjelmaa tasatunnein, mm. hautausmaakierrokset, metsämindfulness ja kevätkonsertti.

Lisäksi

– Jokainen ihminen on jatkuvasti katsomusdialogissa ympäröivän maailman kanssa.

Tästä esimerkkinä ovat monet arjen kohtaamiset, sanoo Heidi Rautionmaa.

ei ole, vaan mitä kukin on, ja miten on vuorovaikutuksessa muiden kanssa, Rautionmaa sanoo.

Hänen mukaansa ruohonjuuritason vuoropuhelussa puhutaan ilman leimoja.

– Siinä osallistujat itse määrittelevät, miksi he haluavat kokoontua yhdessä, ja mitä tavoitteita kokoontumisella on. Toista ihmistä ei nähdä enää ensisijaisesti jonkin tietyn uskonnon edustajana vaan yksilöllisenä lähimmäisenä, jonka omia kokemuksia kukaan ei voi kiistää, Rautionmaa kuvaa.

YHTENÄ HUOLENA Heidi Rautionmaan mukaan on, että uskontodialogi teollistuu. Tällöin ulkopuolisen rahoituksen varassa toimivat institutionalisoituneet järjestöt alkavat elää itse itseään varten.

Edelleen institutionalisoitunut uskontodialogi alkaa näyttää elitistiseltä, jolloin ainoastaan uskontonsa hyvin tuntevat voivat osallistua vuoropuheluun.

– Jokainen ihminen on jatkuvasti katsomusdialogissa ympäröivän maailman kanssa. Tästä esimerkkinä ovat arjen kohtaamiset, joissa ihmiset edustavat omaa itseään eivätkä esiinny jonkin tietyn organisaation nimissä, Rautionmaa sanoo.

– Instituutiot voivat myös pitää tällaista vapaata uskontodialogia uhkana juuri siksi, että sitä ei voi kontrolloida. Se on luovassa tilas-

• ilmainen kahvitarjoilu • Gaius Ravintolat tarjoaa omakustannehintaan lounasta klo 10:30 – 14:00 ympäristöteemalla.

• multamarkkinoilta hautausmaan kompostimultaa • toiminnallisia tietopisteitä • jaossa puuntaimia (rajoitettu määrä) Tutustu tarkempaan ohjelmaan verkkosivuilla www. helsinginseurakunnat.fi/honkanummi

sa, mikä mahdollistaa uudistavan ja innovatiivisen oppimisen. Ruohonjuuritasolla tittelit ja asemat eivät sido, vaan ihmiset osallistuvat dialogiin itse asian takia.

HEIDI RAUTIONMAAN mukaan uskontodialogin institutionalisoitumisesta on seurannut koko alan miesvaltaisuus.

– Vaikka juhlapuheissa korostetaan naisten merkitystä muutosvoimana, uskontodialogin näyttämöllä patsastelevat useimmiten vain yhdet ja samat miehet, Rautionmaa sanoo.

Hän on ollut pitkään mukana kansainvälisen Religions of Peace -järjestön Women of Faith Networkin Euroopan johtajistossa. Tällä hetkellä hän suunnittelee ohjelmaa kyseisen verkoston kansainväliseen kokoukseen, joka pidetään elokuussa Saksassa.

– Ruohonjuuritason uskontodialogi on usein käytännöllistä.

Siinä naiset saavat äänen ja pääsevät toimimaan. Esimerkiksi tulevana ramadanina Naisten uskontodialogineuvosto (Interfaith Council of Women in Finland) järjestävät Mellunmäen moskeijassa uskontodialogisen iftar-aterian paastopäivän päätteeksi, Rautionmaa sanoo.

– Uskontodialogi voi olla yksinkertaisesti yhdessäoloa yhteisen ruokapöydän ääressä. Kysymys on siitä, kuinka ruokaseurueessa ollaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. ■

TERVETULOA HELSINKIMISSION TESTAMENTTI-ILTAAN ma 6.5.2019 klo 18–19.30, Albertinkatu 33, Helsinki Asianajaja Johanna Norrback-Ilvessalo kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon testamenttia tehdessä.

Lisäksi kuulet toiminnastamme ja siitä, mitä saamme aikaan lahjoitusvaroilla. Kahvitarjoilu.

Ilmoittautumiset: kaisa.riski@helsinkimissio.fi, puh. 044 735 2675. helsinkimissio.fi/testamentti

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Pätkä vanhaa valtaväylää Kuninkaantie oli keskiajalla kansainvälinen valtaväylä, joka Suomessa kulki Turusta Viipuriin. Sen varrella on useita keskiaikaisia kivikirkkoja. Pääkaupunkiseudulta voi tehdä retken esimerkiksi näihin kolmeen.

TEKSTIT KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Sipoon vanha kirkko

Sipoon vanha kirkko on rakennettu 1450-luvun alussa ja omistettu Pyhälle Sigfridille. Vuonna 1045 kuollut Sigfrid oli englantilainen munkki ja lähetyssaarnaaja, jota pidetään Ruotsin apostolina.

Sipoon vanha kirkko on säilynyt selvästi alkuperäisemmässä asussa kuin sitä nuoremmat Vantaan Pyhän Laurin kirkko ja Espoon tuomiokirkko. Vuosisatojen varrella kirkkoa on korjattu, mutta ei juurikaan muutettu. Ikkunat tosin olivat keskiajalla pienemmät ja kirkko sen vuoksi pimeämpi. Tuolloin kirkossa ei myöskään ollut penkkejä, vaan jumalanpalveluksissa seistiin.

Alkuperäisiä, punamullalla ja kimröökillä eli nokimustalla maalattuja seinämaalauksia on säilynyt jonkin verran. Ne ovat yksinkertaisia symboli- ja ornamenttikuvioita, kuten pakanallista alkuperää oleva jatulintarha.

Kirkon mukulakivinen lattia on 1700-luvulta, saarnatuoli ja seiniä koristavat sipoolaissukujen hautajaisvaakunat 1600-luvulta. Kirkossa on myös häpeäpenkki, joka oli tarkoitettu siveettömyydestä syytetyille naisille. Asehuoneesta löytyy jalkapuu, johon aikoinaan joutuivat kirkkorauhaa juopottelemalla tai tappelemalla rikkoneet miehet.

Kirkko on avoinna ja käytössä vain kesäisin, sillä siellä ei ole lämmitystä. Urkujakaan ei ole. Ympäri vuoden seurakuntalaisia palvelee vieressä oleva 1800-luvulla rakennettu kirkko.

Brobölentie 68, Sipoo

Vantaan Pyhän Laurin kirkko

1450-luvun lopulla rakennettu Vantaan Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, mutta keskiaikaa etsivä joutuu tyytymään kiviseiniin ja kolmeen kirkossa olevaan puuveistokseen. Syy on tulipalossa, joka vuonna 1893 tuhosi kirkon pahoin. Koko sisustus seinämaalauksia myöten jouduttiin uusimaan. Uusgoottilaista tyyliä edustavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer, joka löysi mallit uusiin seinämaalauksiin ranskalaisesta mallikirjasta.

Sipoon vanhan kirkon seinämaalaukset ovat yksinkertaisia symbolija ornamenttikuvioita.

Pyhän Laurin kirkkoa koristavat Neitsyt Mariaa ja lasta sekä tuntematonta naispyhimystä esittävät puuveistokset.

Espoon tuomiokirkon seinämaalaukset kertovat Raamatun tapahtumista ja pyhimysten elämästä.

Keskiaikaiset veistokset ja R. W. Ekmanin maalaama viimeistä ehtoollista esittävä alttaritaulu saatiin pelastettua palosta. Kirkon kuori-ikkunassa oleva lasimaalaus on saatu lahjoituksena palon jälkeen. Se kuvaa Jeesuksen sylissä lepäävää pyhiinvaeltajaa.

Kirkko on saanut nimensä keskiajalla suositun pyhimyksen, Pyhän Laurentiuksen, mukaan. Laurentius oli roomalainen diakoni, joka eli 200-luvulla ja koki marttyyrikuoleman keisari Valerianuksen vainoissa. Tarinan mukaan Laurentiusta oli vaadittu luovuttamaan keisarille kirkon aarteet, mutta kullan ja jalokivien sijasta hän toi hallitsijan eteen joukon kaupungin köyhiä ja kurjia.

Kirkkotie 45, Vantaa

Espoon tuomiokirkko

Alttarin yläpuolelle ripustettu krusifiksi näyttää siltä, että se on kärsinyt monenlaista, eikä ihme: sillä on ikää reilut 500 vuotta. Espoon tuomiokirkko, jossa krusifiksi sijaitsee, on vielä vanhempi. Se on rakennettu vuosien 1485 ja 1490 välillä.

Kirkko on kuluneiden vuosisatojen aikana kokenut monenlaista. 1820-luvulla se muutettiin ristikirkoksi, koska tarvittiin lisää tilaa. Tuomiokirkko siitä tuli 15 vuotta sitten, kun Espoon hiippakunta perustettiin.

Katolisena aikana kirkolla oli oma nimikkopyhimys, evankelista Matteus. Kirkon kuoriin onkin maalattu neljän evankelistan symbolit. Matteus on niistä se enkeliä muistuttava hahmo.

Evankelistojen lisäksi kalkkimaalauksiin on kuvattu Raamatun tapahtumia ja pyhimysten elämänvaiheita: enkeli Gabriel ilmestyy Neitsyt Marialle, Maria lepää kuolinvuoteellaan, Jeesus pesee opetuslastensa jalkoja ja Pyhä Yrjö taistelee lohikäärmettä vastaan.

Alun perin kuva-aiheita on ollut noin sata, mutta kirkon muutostöissä menetettiin nelisenkymmentä kuvaa.

Keskiaikaisissa kirkoissa seinämaalaukset eivät olleet vain koristeita, vaan eräänlainen Raamatun kansanpainos.

Niiden tehtävänä oli opettaa lukutaidottomalle väelle kristillistä uskoa.

Ne muistuttivat myös synnin vaaroista, sillä kirkon ulko-oviseinällä väijyy paholainen ja kuoriholveihin on kuvattu viimeinen tuomio.

Kirkkopuisto 5, Espoo

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

Porvoon suomalaisessa seurakunnassa haetaan SEURAKUNTAPASTORIA jalkautuvaan, tavoittavaan työhön.

Viran hakuaika päättyy ke 24.4. klo 15.

Lisätiedot: www.porvoonseurakunta.fi

Äideistä parhaimmalle!

PERINTEINEN ÄITIENPÄIVÄKONSERTTI Hannu Holmalle kävely on sekä kuntoilua että jumalanpalvelusta.

Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen CM Koulutusryhmien kuorot • CM Muskarilaisten kuoro Markus Malmgren, urut SU

Tien raivaaja

Laulaja Hannu Holma ideoi Agricola-kävelyn, joka alkaa Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta ja päättyy hänen piispanvirkapaikkaansa Turkuun.

Suosittu ja tunnettu pyhiinvaelluskohde Espanjan Santiago de Compostela on harmillisen syrjässä, kun maailmaa katsoo Vantaalta, tuumi kävelyä harrastava laulaja ja laulunopettaja Hannu Holma. Niinpä hän päätti kokeilla, löytyisikö lähempää tarpeeksi kiinnostavaa reittiä kuljettavaksi.

Holma ideoi Agricola-kävelyn, joka alkaa Suomen reformaattorin ja kirjakielen isän Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta Itä-Uudeltamaalta ja päättyy Turkuun, jossa Agricola toimi piispana. Reitti seurailee vanhaa Kuninkaantietä, ja sen varrelle osuu monta keskiajalla rakennettua kivikirkkoa.

– Kirkot ovat kestäneet aikaa ja rajujakin olosuhteita, sillä ne on tehty kunnolla, Holma toteaa.

Hänen suunnitelmissaan Agricola-kävely koostuu 12 taipaleesta, jotka ovat 16–32 kilometriä pitkiä. Yhteensä matkaa kertyy reilut 240 kilometriä.

Tänä keväänä Hannu Holma on aloittanut ideansa testaamisen käytännössä. Maaliskuussa hän käveli veljensä kanssa 32 kilometrin matkan Pernajasta Porvooseen. Huhtikuun lopulla hänen on tarkoitus kävellä Porvoosta Sipooseen. Toukokuussa matka jatkuu pääkaupunkiseudulle, ensin Sipoosta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle ja sitten Pyhän Laurin kirkolta Espoon tuomiokirkolle.

Pernajan ja Porvoon väliseen osuuteen kävelijöiltä meni seitsemisen tuntia.

– Kuljimme verkkaista vauhtia, mutta emme pitäneet pitkiä taukoja. Olen huomannut, että pidemmillä kävelyillä tulee välillä ikään kuin seinä vastaan, ja sen jälkeen jatkaminen tuntuu hankalalta.

Siksi on parempi pysyä liikkeessä, Holma kertoo.

Hän laskeskelee kuluttaneensa tuolla reilun kolmenkymmenen kilometrin kävelyllä 1900 kilokaloria.

– Se on saman verran kuin 1860-luvun nälkävuosina suomalaisten päivittäinen ravinnonsaanti.

Holma kertoo, että hän haluaisi saada ihmiset kävelemään ja näin edistämään sekä fyysistä terveyttään että henkistä hyvinvointiaan.

– Käveleminen on edullinen tapa liikkua. Siihen tarvitsee vain hyvät kengät. Suosittelen mieluummin vaelluskenkiä kuin lenkkareita. Lenkkarit on tarkoitettu juoksuun, ja jos niillä kävelee pitempiä matkoja, saa helposti rakkoja.

Hannu Holmaa viehättää kävelemisessä myös se, että se ruokkii kaikkia aisteja. Aina näkee, kuulee ja haistaa jotakin uutta. Jo parikymmentä minuuttia luonnossa liikkumista riittää laskemaan verenpainetta ja stressihormonien tasoja.

– Lisäksi pitkiä pätkiä kävellessä joutuu olemaan itsensä kanssa. Joku voi rauhoittua mietiskelemällä, toinen pitkiä sikareita poltellessaan, mutta minulle kävely on se juttu. Se on samanaikaisesti kuntoilua, mietiskelyä ja jumalanpalvelusta – vaikka käyn minä kirkossakin, Holma kuvailee.

– Porukalla kävellessä voi myös päästä aika syvällisiin keskusteluihin. Aina sellainen jakaminen ei muuten olisi mahdollista. ■ Lukemattomia askelia -konsertti to 9.5. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Antti Kalo, tenori, Hannu Holma, baritoni, Markus Bäckman, basso, Anni Holma, piano, sekä Merry Ladies-yhtye, Come Back -orkesteri ja Hansemle-kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Agricola-kävely Vantaan Pyhän Laurin kirkolta Espoon tuomiokirkolle la 11.5. Lähtöhartaus Pyhän Laurin kirkon parkkipaikalla klo 9.45. Reitin pituus on 26 kilometriä. Reitti kävellään itsenäisesti omaan tahtiin. Perillä Espoon tuomiokirkossa konsertti klo 18. Kävellä voi myös lyhyemmän osuuden, esimerkiksi kaksi kilometriä Backaksen kartanolle tai seitsemän kilometriä kotiseututalo Övre Nybackaan.

Kummassakin on tuolloin kahvila avoinna.

Lukemattomia askelia -konsertti la 11.5. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Uli Kontu-Korhonen, sopraano, dulcimer ja organetto, Leena Ihamuotila, viulu, William Suvanne, saksofoni, Hannu Holma, baritoni, Anni Holma, piano, sekä lauluyhtye ja Espop-up-kuoro. Loppusiunaus piispa Kaisamari Hintikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

12.5.

KLO 17

TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA

LIPUT KULUINEEN 25/20, 20/15, 15/10, 10 €

Ilmainen Ilmainen kartoitusIlmainen kartoituskäynti! kartoituskäynti! käynti!

Hoivaa ja apua arkeen silloin kun Sinä tarvitset!

Hoivaa ja apua arkeen silloin kun Sinä tarvitset!

Hoivaa ja apua arkeen silloin kun Sinä tarvitset!

Tilaa Deborasta taitava avustaja, hoitaja tai fysioterapeutti Tilaa Deborasta taitava avustaja, hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arjen ja itsenäisen tueksi.

Palvelujemme Tilaa Deborasta taitava avustaja, elämän hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arjen ja itsenäisen elämän tueksi. Palvelujemme avulla kunnossa jatueksi. asuvatPalvelujemme kotona omaanasiakkaamme kotiisi arjen japysyvät itsenäisen elämän avulla asiakkaamme pysyvät kunnossa ja asuvat kotona pidempään.

Mikäli kotona asuminen eija enää onnistu, avulla asiakkaamme pysyvät kunnossa asuvat kotona pidempään. Mikäli kotona asuminen ei enää onnistu, autamme Sinua löytämään uuden kodin Lauttasaareen pidempään.

Mikäli kotona asuminen ei enää onnistu, autamme Sinua löytämään uuden kodin Lauttasaareen rakentuvasta Harmoniakorttelista. meihin yhteyttä ja kysy autamme Sinua löytämään uuden Ota kodin Lauttasaareen rakentuvasta Harmoniakorttelista. Ota meihin yhteyttä ja kysy myös tilapäisasumisen ratkaisuja. Kiitos että saamme rakentuvasta Harmoniakorttelista.

Ota meihin yhteyttäauttaa. ja kysy myös tilapäisasumisen ratkaisuja. Kiitos että saamme auttaa. myös tilapäisasumisen ratkaisuja. Kiitos että saamme auttaa.

Debora Oy | tuotamme palveluita valtakunnallisesti Debora Oy | tuotamme palveluita valtakunnallisesti asiakkaaksi@debora.fi debora.fi |valtakunnallisesti 0103208833 Debora Oy | tuotamme| palveluita asiakkaaksi@debora.fi | debora.fi | 0103208833 Kaupintie 10, 00440 Helsinki asiakkaaksi@debora.fi | debora.fi | 0103208833 Kaupintie 10, 00440 Helsinki Kaupintie 10, 00440 Helsinki

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA.

LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €).

YHTEISVASTUU.FI Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017.

Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

7

8 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Ilkikurisesti kuolemasta Anna-Maria Eilittä kirjoitti romaanin siitä, miten keski-ikäinen nainen seuraa läheistensä elämää kuolemansa jälkeen.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

ahdeksan vuotta sitten Anna-Maria Eilittä makasi sängyssä ja katseli peiton alta pilkistäviä varpaitaan. Siinä pälkähti mieleen, että jonain päivänä hänenkin isovarpaastaan roikkuu kuminauhalla varustettu nimilappu. Mitä sen jälkeen tapahtuisi?

Eilittä alkoi pohtia, ovatko kuolleet läheiset yhä mukana ja seuraavatko he meitä jotenkin. Tuosta ajatusleikistä käynnistyi kirjoitusprosessi, jonka tuloksena julkaistiin tänä keväänä Eilitän esikoisromaani Kun olen poissa.

Romaanissa 45-vuotias äidinkielenopettaja Ilona kuolee jäätyään auton alle. Yllättäen hän pystyy uudessa olotilassaan lentämään ja tarkkailemaan salaa perhettään ja ystäviään.

– Minulla oli kirjoittamisessa pitkiä taukoja muun muassa teologian opintojen takia. Romaani muhi silti koko ajan mielessä, Eilittä kertoo.

– Loppujen lopuksi kirja syntyi melko helposti. Pidin kuitenkin huolen siitä, ettei kirjasta tulisi liian ahdistavaa, vaan mukana olisi myös tietynlaista ilkikurista huumoria.

SISAREN ÄKILLINEN KUOLEMA juoksulenkillä 38-vuotiaana vaikutti osaltaan Anna-Maria Eilitän esikoisromaanin syntyyn. Sisarella oli mies ja kolme pientä lasta.

– Olin tuolloin itse vähän yli parikymppinen. Se oli käännekohta, joka muutti paljon elämääni.

Toisaalta Eilittä on ollut lapsesta saakka kiinnostunut kuolemasta.

– Lapsuudenperheessäni puhuttiin kaikista asioita, myös kuolemasta. Äitini hoiti kumpaakin mummoani heidän tultuaan vanhoiksi. Toinen heistä kuoli kotiimme, ja se tuntui aivan luonnolliselta.

Eilittä ei itse olisi vielä valmis kuolemaan, sillä nelikymppinen kolmen pojan äiti haluaisi kokea kaikenlaista.

– Kun on keski-ikäinen, kuolema vierailee lähipiirissä yhä tiuhempaan tahtiin. Kuolemasta pitäisikin puhua enemmän, sillä nyt se on jotenkin vaiettua ja etäännytettyä.

– Ehkä se johtuu siitä, että tässä ajassa ihannoidaan nuoruutta. Moni neli–viisikymppinen alkaa vaikkapa urheilla vimmaisesti. Siitä tulee mieleen, onko se eräänlaista pakoa ja vanhenemisen ja kuoleman kieltämistä.

Eilittä on myös huomannut, ettei moni halua puhua kuolemasta lasten kanssa. Hänestä on väärin, että lapsia suojellaan tällä tavalla, sillä heillä

Anna-Maria Eilitän esikoisromaani sai alkunsa hurjasta ajatusleikistä.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Viimeinen ateria Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

on monesti kyky käsitellä vaikeitakin aiheita. Kuolemasta olisi Eilitän mukaan luontevaa puhua lapsen kanssa esimerkiksi lemmikkieläimen kuoleman yhteydessä.

LIIAN VARHAINEN POISLÄHTÖ raastaa romaanin Ilonaa. Hän on siitä vihainen Jumalalle. Hän kaipaa silmittömästi perheenjäseniään ja ystäviään.

Kirjassa kuvataan, miten Ilona pääsee katsomaan aivan vierestä heidän suruaan ja omia hautajaisiaan lähikirkossaan.

Samalla Ilona seuraa sydän syrjällään läheistensä elämän jatkumista.

Vähitellen ihmisistä paljastuu yllättäviä ja koomisiakin asioita.

– Perhe ja muut läheiset ihmiset ovat minulle todella tärkeitä. Vaikka kyse on fiktiosta, olen poiminut kirjan hahmoihin joitakin piirteitä lähisukulaisistani ja ystävistäni, Anna-Maria Eilittä sanoo.

Ilona liikkuu näkymättömässä muodossa kävellen ja lentäen Etelä-Helsingissä, Punavuoressa, Ullanlinnassa ja Kaivopuistossa. Niistä on tullut vuosien mittaan tuttuja kulmia myös pohjoisesta kaupunkiin muuttaneelle Eilitälle.

– Haaveilin jo nuorena teologian opiskelusta Helsingissä, mutta isoon kaupunkiin muuttaminen tuntui siinä vaiheessa utopistiselta. Hankin sitten itselleni ammatin ja tulin tänne työn perässä, kertoo aiemmin rahoitusalalla työskennellyt Eilittä.

”

KUN ON KESKI-IKÄINEN, KUOLEMA VIERAILEE LÄHIPIIRISSÄ YHÄ TIUHEMPAAN TAHTIIN.

ALAN VAIHTO OSUI samaan aikaan kirjan kirjoittamisen ja kolmannen lapsen syntymisen kanssa. AnnaMaria Eilittä hymähtää, että kyse oli jonkinlaisesta keski-iän kriisisistä. Piti tehdä asioita, joita kohtaan tuntee paloa, jotta ne eivät jäisi tekemättä.

Myös puoliso on tukenut hänen valintojaan.

– Minulle on koko opiskelun ajan vahvistunut se, että olen nyt omalla alallani. Pääsin vielä harjoittelujaksolla Helsingin Paavalin seurakuntaan, jossa on uudistusmielinen ja hyvä henki, Eilittä sanoo.

– En osaa puhua hienolla teologisella kielellä, mutta olen huomannut, että on tärkeämpää tulla juttuun ihmisten kanssa ja kuunnella heidän ilojaan ja surujaan.

Mummon ansiosta Eilitän elämään on pienestä pitäen kuulunut rukoileminen.

– Se on sisäistä dialogia yläkerran herran kanssa ja tärkeä juttu omalle hyvinvoinnille. Luen myös lasten kanssa iltarukouksen. ■

Kevyet särpimet ja tuhkana tuuleen Hautajaiseni eivät ole enää minun showni, vaan elävien juhla, sanoo tanssitaiteilija Jorma Uotinen.

J

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

orma Uotinen saapuu Korkeavuorenkadulla sijaitsevaan ravintola Maxilliin kuin kotiinsa.

– Maxill on minulle tuttu ja oma jo vuodesta 1991 lähtien. Viihdyn täällä monta kertaa viikossa. Miksi viimeinen ateria vaatisi sen kummempaa paikkaa kuin lempiravintolan?

Ruokalistalta Uotinen valitsee vuosien kuluessa hyväksi havaitun annoksen: salaattia, grillattua lohta, avokadoa ja wasabi-kastiketta.

– Kevyt särvin sopii kuolemiseen!

KUOLEMA on Jorma Uotiselle ajankohtainen. Hänen viimeisin konserttikokonaisuutensa on nimeltään Avec le temps, ajan kanssa.

– 68-vuotiaana on luontevaa laulaa ajan vääjäämättömästä kulusta, koska kovin pitkää aikaa ei välttämättä ole enää jäljellä, Uotinen miettii.

Hän sanoo luottavansa kuolemasta puhuttaessa kirjailijoihin. Mukana on pino kirjoja.

Uotinen lukee ääneen katkelman Marguerite Duras’n kirjasta Kirjoitan. Siinä kirjailija tarkkailee kellarissa kärpäsen hidasta kuolemaa.

– Teksti saa lukijan samastumaan kärpäsen kuolemaan: kauhistuttava ja yhdentekevä tapahtuma koskettaa yhtäkkiä syvältä. Mitättömän hyönteisen dramaattinen poismeno saa eettistä ja poliittista painoa, kun se yhdistyy juutalaisten kohtaloon toisen maailmansodan aikana.

Uotinen kertoo ajatelleensa kuolemaa usein sen jälkeen, kun hän 19-vuotiaana sairastui monihermojuuritulehdukseen. Täydelliseen halvaantumiseen pahimmillaan johtava sairaus vei muutamiksi viikoiksi nie-

lemis- ja puhekyvyn. Paraneminen kesti vuoden.

– Sairastuminen oli tajunnan räjäyttävä kokemus siksi, että liikkeen millimetristä tuli tärkeä. Parannuttuani minulla ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin alkaa tanssia.

Uotisen ensimmäinen kosketus kuolemaan oli isän poismeno pojan ollessa kolmivuotias.

– En ehtinyt tuntea isääni, mutta niin kauan kuin asuin Porissa, kävin äitini ja siskoni kanssa säännöllisesti hoitamassa hänen hautaansa. Äitini kuoleman jälkeen sekä sisko että minä olemme muuttaneet Helsinkiin, joten 50 vuoden sopimuksen umpeuduttua isäni hautakivi poistettiin.

”

68-VUOTIAANA ON LUONTEVAA LAULAA AJAN VÄÄJÄÄMÄTTÖMÄSTÄ KULUSTA.

TYHJÄT MUODOLLISUUDET eivät ole Jorma Uotista varten, mutta kuolinpäivän ja kuolinhetken tärkeyden hän kertoo tajunneensa, kun hänen äitinsä kuoli.

– 10.11.2003 on minulle tärkeä päivä. Äiti ennakoi oman kuolemansa viimeisessä päiväkirjamerkinnässään. ”Sateinen päivä. Yskittää. Mitä minä odotan?” hän kirjoitti ruutuvihkoon.

Uotinen kävi katsomassa äitinsä ruumista.

– Ruumis oli jääkylmä ja kivikova.

Vain hiukset olivat pehmeät. Hämmästyin, että äiti oli meikattu. Äidil-

le, joka ei ikänä käyttänyt poskipunaa, oli maalattu punaiset posket. Se oli suorastaan groteskia.

– Olennaista minulle oli havahtuminen siihen, ettei äiti enää ollut paikalla. Siinä oli joku muu.

OMIA HAUTAJAISIAAN Jorma Uotinen ei ole suunnitellut.

– Olen saanut esiintyä koko elämäni, joten maahanpanijaisissani esiintykööt ja surkoot muut. Hautajaiset eivät ole enää minun showni, vaan elävien juhla.

Kirkossa siunaaminen ei ole Uotiselle mahdoton ajatus.

– Kirkossa siunaaminen on klassinen rituaali, johon liittyy totuudellinen ajatus siitä, että ihminen on maasta tullut ja maaksi pitää hänen jälleen tuleman. Siunauksen jälkeen minut voi ripotella tuhkana tuuleen.

Kirkolliseen violettiin pukeutunut Uotinen ei ole varma, onko hän kirkon jäsen, koska kerran illanistujaisissa eräs vieraista halusi erottaa hänet kirkosta.

– Netti-ilmoitus ei ilmeisesti mennyt läpi, koska minulle tulee yhä kirkon lehti, Uotinen kertoo nauraen.

Ystävien viimeaikaisista hautajaisista hänelle ovat jääneet mieleen Kaisa Blomstedtin hautajaiset.

Mustaan pitsiin verhottu kirstu ja ravintola Kosmoksessa nautitut samppanjat noudattivat tyylistään tarkan vainajan toiveita.

– Ottaessani osaa ihmisten poismenoon olen monesti käyttänyt Nazim Hikmetin runoa: ”Minä opin tuntemaan, minä opin yhä paremmin tuntemaan meren, hiekan, auringon, omenat ja tähdet. Kun aika kypsyy, on aika lähteä ja yhtyä mereen, hiekkaan, aurinkoon, omeniin ja tähtiin.” ■

10 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

TERVETULOA KOTIIN! MEILLE KÄYVÄT MYÖS KUNTIEN PALVELUSETELIT

Elämää kunnioittaen, hoivaa antaen Gaius-säätiön Puotilan palvelutalo tarjoaa turvallista ja luotettavaa hoitoa, huolenpitoa ja asumista yli 53 vuoden kokemuksella. Autamme, kun avuntarve kasvaa.

Sijaitsemme kauniissa, merellisessä ympäristössä Puotilan kaupunginosassa, Itä-Helsingissä.

Meille voi tulla asukkaaksi kuntien palveluseteleillä. Asumisen ja hoivan voi maksaa myös itse.

Meillä on asuntoja myös lyhytaikaiseen asumiseen esim. putkiremontin ajaksi.

Olemme täysin kotimainen, voittoa tavoittelematon säätiö.

Tervetuloa tutustumaan!

Osastonhoitaja Sanna Kivimäki 050 300 3895

Johtaja Jaana Rankinen 050 563 7525

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

www.gaius-saatio.fi

Putkiremontti, leikkaus tai kuntoutusjakso?

Saga Käpylinna tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille Helsingin Oulunkylässä. Saatavilla on hoiva-, ruoka- ja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Meillä voi kokeilla huoletonta palveluasumista kauniissa miljöössä: • 89€/hlö/vrk sis. kaunis kalustettu asunto, lounas ja peruspalvelut Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä ja varaa oma esittely Tuula Korhonen | puh. 040 6719 813 tuula.korhonen@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Olipa kerran Espoo Tapiolalaisen Stina Metsalon naapuriluodolla eli kuusituhatta vuotta sitten hylkeenpyytäjiä. Oliko yksi heistä Metsalon esiäiti?

K

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

un Stina Metsalo herää maanantaiaamuna tasan kello seitsemän, hänen makuuhuoneessaan ei ui ahvenia.

Metsalo käy vessassa, pesee hampaat ja vie Elsin ulos. Elsi on nelivuotias kääpiövillakoira ja Metsaloiden perheenjäsen.

Elsi syö koirannappuloita ja Metsalo kaksi juustoruisleipää, jotka hänen miehensä on tehnyt. Sitten hän menee pyöräkellariin ja astuu ulos Tapiolaan.

Ulkona on 1950- ja 1960-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, nurmikenttiä ja männikköä. Ulkona ei ole lohia, haukia eikä rannikkosaaristoon eksyneitä miekkakaloja.

Stina Metsalo on sellainen kolmekymppinen espoolaisnainen, joita Tapiolassa esiintyy vuonna 2019.

6 000 vuotta sitten alueen kolmekymppiset elivät erilaista elämää.

Tuolloin merenpinta oli 20–25 metriä nykyistä korkeammalla ja suuri osa Tapiolasta oli merenpohjaa.

– Me olisimme tässäkin merenpinnan alla, kertoo museolehtori, arkeologi Jenni Siltainsuu Espoon kaupunginmuseosta.

Stina Metsalo on jo pyöräillyt vanhaa merenpohjaa pitkin metroasemalle, josta hän jatkaa työmatkaansa Helsinkiin.

Jenni Siltainsuun työpaikka on Tapiolassa.

– Lähin korkea kohta on tuo kukkula, jossa sijaitsevat taskumattitalot. Se on vähintään 20 metriä merenpinnan yllä. Se oli aluksi pieni luoto, Siltainsuu kertoo.

6 000 vuotta sitten Espoo oli pääasiassa saaristoa, jossa eli joitain kymmeniä hylkeenpyytäjiä. Yksi porukka asui paikalla, joka on nykyään keskellä Espoon keskuspuistoa Bosmalmilla lähellä Puolarmetsän sairaalaa ja Malminmäen ruokakauppoja.

Bosmalmilla eli 6 000–5 000 vuotta sitten muutaman perheen yhteisö yhteensä noin tuhannen vuoden ajan. Paikka oli pieni saari, jonka erotti naapurisaaresta kapea salmi. Rantaviiva kulki jossain Espoon keskuksen paikkeilla. Ihmiset asuivat

2B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

– Pihka laitetaan astiaan ja joukkoon murskataan hiiltä. Se kuumennetaan, ja siitä tulee kuin kuumaliimaa. Kylmänä se kovettuu.

pysyvissä hirsiasumuksissa, jotka oli kaivettu osittain maan alle. Katot tehtiin riu’uista, tuohesta ja sammalesta. Tulen kanssa sai olla varovainen.

– Bosmalmin saari oli suojaisa paikka, jossa oli hyvä asua. Se oli enemmän sisä- kuin ulkosaaristoa. Sen jälkeen oli vielä muutama saari ja sitten avomeri.

Kun Metsalo istuu metrossa matkalla kohti Herttoniemeä, aurinko on korkealla ja hänen esiespoolainen edeltäjänsä muissa puuhissa.

HYLJE UI jäiden alla ja etsii kaloja, joita syödä. Jäässä on aukko, josta hylje nousee pinnalle hengittämään.

Muinainen espoolainen odottaa aukon reunalla, sillä nyt on paras aika tappaa hylje.

Kevätaurinko paistaa yli meren, jonka eteläpuolella nykyisen Viron alueella asuu ihmisyhteisöjä, jotka ovat esiespoolaiselle luultavasti jossain määrin tuttuja. Ainakin virolainen meripihka päätyi muinaissuomalaisten käsiin.

Esiespoolainen on viilannut luunpalaan terävän kärjen ja väkäsiä. Hän on kiinnittänyt sen puiseen varteen ja köyteen, jonka toinen pää oli hänen jalkansa alla.

Kun kalastusretkellä ollut hylje nostaa päänsä avantoon, esiespoolainen iskee harppuunansa.

Hylje sukeltaa pakoon, mutta harppuunan väkäset tarttuvat sen lihaan ja köyden pää on espoolaisen jalan alla. Hylje vedetään pinnalle ja tapetaan.

– Toinen tapa on nuijia hylje hengiltä, kun se on menossa pesälleen hoitamaan kuuttiaan, Jenni Siltainsuu kertoo.

– Sitä en yleensä kerro lapsille.

Bosmalmin kaivauksissa on löytynyt ruukunsirpaleita, kivityökalun paloja ja nuotiopaikkoja. Nuotiopaikat ovat suomalaisille arkeologeille aarrearkku. Orgaaninen aines hajoaa Suomen maaperässä nopeasti, minkä vuoksi Suomesta on löydetty vain

”

Naiset ovat kaikissa kulttuureissa muokanneet nahkoja.

Esiespoolaiset hieroivat nahkaan eläimen aivoja.

Näin nahka saattoi säilyä hyvänä vuosikymmeniä. yksi kivikautisen ihmisen luuranko, sekin Ahvenanmaalta.

Myös eläinten jäänteet katoavat, ellei niitä polteta. Onneksi niitä poltettiin.

– Se on todennäköisesti ollut kätevä tapa hävittää luut, Siltainsuu sanoo.

Nuotiopaikoilta on löytynyt ennen kaikkea hylkeenluita, mutta myös vesilintujen ja kalojen luita. Siltainsuun lempparilöytö on ahvenen selkänikama, joka näyttää maallikon silmään pienen pieneltä kökkäreeltä.

– Kaivauksella se on mullansekainen klöntti, joka täytyy ensin tunnistaa luuksi. Sitten se menee osteologille, joka on opiskellut tunnistamaan luita.

Eläinmuseolla on valtavat vertailukokoelmat.

Esiespoolaiset elivät merestä. Suomessa ja sen lähialueilla on maalattu kallioon veneitä, joissa on yli kymmenen ihmistä. Kuolan niemimaalta löydetyissä maalauksissa pyydetään valaita.

Metsäneläinten luita Bosmalmilla on vähän. Metsästäjien jouset olivat luultavasti miehen mittaisia, ja niiden jännittäminen oli raskasta. Jousi siirtää ampujan selkälihasten energian valtavan nopeasti nuoleen, mutta lihasvoimaa on oltava.

– Saarni ja jalava ovat hyvää jousimateriaalia. Kivikaudella täällä kasvoi enemmän jaloja lehtipuita, koska silloin oli lämpimämpää, kertoo Museovirastossa tutkijana työskentelevä arkeologi Johanna Seppä. Hän on erikoistunut muinaisten työkalujen valmistustekniikoihin.

Nuolenkärjet työstettiin piikivestä iskemällä, ja ne kiinnitettiin varteen koivutervalla tai pihkaliimalla.

Koivuterva on kestävämpää, mutta pihkaliiman valmistus helpompaa. Sen osasi luultavasti jokainen.

– Otetaan männystä kuivaa pihkaa. Varhaisella kivikaudella täällä ei ollut kuusia, Seppä selittää.

STINA METSALO JÄÄ pois Siilitien metroasemalla.

Jälleen ollaan merenpinnan alla. Metsalo työskentelee opinto-ohjaajana herttoniemeläisessä koulussa. Herttoniemen mäki oli 6 000 vuotta sitten Helsingin eteläosien korkeimpia saaria.

Metsalo on ehtinyt tehdä kolmekymmenvuotisen elämänsä aikana monenlaisia töitä. Hän on ollut ulkoiluttamassa mummoja ja pappoja vanhusten kotihoidossa, valmistamassa kahvilassa cappuccinoja, ison ruokakaupan juustotiskillä, turistioppaana Temppeliaukion kirkolla ja Helsingin kaupungilla sekä opettajan sijaisena monissa kouluissa.

6 000 vuotta sitten espoolainen työelämä oli yksipuolisempaa. Ainakin Metsalo olisi oppinut pienestä pitäen käsittelemään nahkoja.

– Nahankaapimistyökalut ovat varmasti kuluneet naisten käsissä. Naiset ovat kaikissa kulttuureissa muokanneet nahkoja, kertoo Johanna Seppä.

Kun ukot ovat tuoneet hylkeen leiriin, ruho on nyljetty. Jos nahan jättää lojumaan sellaisenaan, se kipristyy mätäneväksi löyhkämöykyksi. Siksi nahka pingotetaan.

– Sitten siitä kaavitaan rasvat ja lihat pois. Se on aika iso duuni, Seppä sanoo.

Jos nahasta halutaan poistaa karvat, se onnistuu esimerkiksi tarkalla ja varovaisella osamädätyksellä. Jos karvat halutaan säilyttää, vain lihapuoli käsitellään.

Esiespoolaiset istuvat rantahietikolla. He hierovat nahkaan eläimen aivoja. Ympärillä pörräävät kärpäset, ja lokit vahtivat rantakivillä.

Aivot hakkautuvat mössöksi. Nahan säikeet tahtovat koko ajan liimautua toisiinsa, ja nahkaa pitää venytellä ja painella. Sitä tehdään niin kauan, että nahka kuivuu. Siihen menee useampi päivä.

Kun nahka imee rasvaista aivomassaa, mätäneminen pysähtyy. Näin nahka saattaa säilyä hyvänä vuosikymmeniä.

KUOLLEITA ELÄIMIÄ käsiteltiin Bosmalmin asumuksilla jatkuvasti. Eläimestä otettiin talteen käytännössä kaikki.

– Kun nykyään sanotaan, että lihapullaan on laitettu eläimen osia, jotka eivät ole syötäväksi kelpaavia, se on ihan höpöhöpöä. Ja suolistostakin voi tehdä sadevaatteita, Espoon kaupunginmuseon museolehtori Jenni Siltainsuu sanoo.

Kalman haju olisi nykyespoolaisen Stina Metsalon nenään kuvottava. Se oli luultavasti yksi syy luiden polttamiseen. Museoviraston tutkija Johanna Seppä luki kerran vanhan siperialaisen kansansadun taivaanjumalan pojasta, joka lähti maan päälle etsimään ihmisiä.

– Se vaelsi erämaassa, ja ensiksi se tunsi ihmisasutuksen hajun. Se käveli vielä kuukauden ja sitten se kuuli ihmisten ääniä. Se käveli vielä toisen kuukauden ja vasta sitten se näki heidät.

Muinaisten espoolaisten vaatteet olivat erinomaisia. Stina Metsalo pukeutuu talvella moneen vaatekerrokseen, mutta 6 000 vuotta sitten se ei ollut tarpeen. Nahkavaatteet pitävät hyvin lämpöä.

Hylkeennahka pitää myös vettä. Se oli kivikauden Gore-Tex. – Ihmiset ovat ihmetelleet, miksi jäämies Ötzillä oli nahkavaate paljaan ihon päällä. Alla ei ollut mitään paitaa, Siltainsuu kertoo.

– Joskus nuorena aikuisena lähdin bilettämään talvella 20 asteen pakkasessa niin, että minulla oli vain kelsiturkki ja sen alla joku pieni toppi. Siinä tarkeni ihan hyvin.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Turkikset ovat luultavasti olleet myös kauppatavaraa.

Suomalaisilla on huono mäihä: koko maasta ei löydy piikiveä, kivikauden huippumateriaalia. Työkaluja ja nuolenkärkiä voi toki tehdä kvartsistakin, mutta se lohkeaa paljon huonommin.

Suomen kivikautisten asumusten kaivauksista löytyy kuitenkin myös piikiveä. Se on tuotu Venäjältä ja Skandinaviasta. Johonkin espoolaiset ovat sitä onnistuneet vaihtamaan.

TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN on ihanaa palata Espooseen.

– Vähän vitsilläkin saatan sanoa, että kaikki on paremmin Espoossa, mutta siinä on osa totuutta, Stina Metsalo sanoo.

– Täällä on moni asia hyvin, ja kiva plussa on se, että taustani on täällä. Sukuni on jo kauan sitten asunut Espoossa.

Kun Metsalo palaa kotiin, hän tykkää syödä päivälliseksi pasta bolognesea tai riisiä kanakastikkeella.

On vaikea sanoa, miten Metsalon esiespoolainen naapuri valmisti hylje- tai ahvenpaistinsa.

Vantaalla saman ajanjakson kaivauksista on löytynyt ruukunsirpaleita, joissa on jäänteitä rasvasta ja bentsoehaposta. Jälkimmäistä on esimerkiksi puolukassa.

– Tiedämme, että Grönlannissa on herkku, johon sekoitetaan hylkeenrasvaa ja puolukkaa. Ehkä nämä ihmiset ovat syöneet jotain samanlaista. Se kuulostaa ihan kauhealta, arkeologi Jenni Siltainsuu sanoo ja nauraa.

Metsalo ei tiedä, miltä hylkeenrasva maistuu.

– Mutta yleensä minusta on tosi ällöttävää, jos lihassa on läskiä. Puolukka on ihan fine.

Koululla, jossa Metsalo työskentelee, on noin 750 oppilasta ja 60 työntekijää. Siinä on luultavasti paljon enemmän ihmisiä kuin hänen muinaisnaapurinsa tapasi koko elämänsä aikana.

Toisaalta Metsalon arkipäivien ydinperheeseen kuuluvat vain mies ja koira. Muinaisespoolainen vietti kotielämäänsä paljon isommassa porukassa.

STINA METSALON TYTTÖNIMI on Malmström. Hänen isänsä suvussa puhuttiin ruotsia, mutta kieli vaihtui jossain vaiheessa suomeksi.

”

Saarni ja jalava ovat hyvää jousimateriaalia.

Nuolenkärjet työstettiin piikivestä iskemällä, ja ne kiinnitettiin varteen koivutervalla tai pihkaliimalla.

Metsalo on työskennellyt Lontoossa, jossa hän eli englanniksi. Hän on opiskellut yliopistolla pääaineena saksaa ja sivuaineena ruotsia. Metsalon aviomies on puoliksi virolainen, ja Stina on oppinut avioliiton myötä etelänaapurin kieltä.

Metsalon kielitaito on nykysuomalaisella standardilla aika hyvä. Metsästäjä-keräilijöiden keskuudessa se olisi perustasoa.

– Afrikassa on säilynyt metsästäjä-keräilijäporukoita näihin päiviin saakka, ja niissä neli- ja viisikielisyys on ihan tyypillistä, sanoo suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi.

– Samanlaista oli esimerkiksi Länsi-Siperiassa 1900-luvulla. Jengi on osannut mansia, metsänenetsiä, hantia, komia ja venäjää. Mutta he ovat identifioituneet selvästi vain yhteen näistä ryhmistä.

Me emme tiedä mitään siitä, mitä kieliä 6 000 vuoden takaiset hylkeenpyytäjät puhuivat Espoon rannikolla. Suomen, saamen tai ruotsin sukukieliä ne eivät olleet. Suomalais-ugrilaiset kielet tulivat näille main vasta ajanlaskun alun tienoilla, ruotsi paljon myöhemmin.

Suomessa on kuitenkin paljon sellaisia paikannimiä, joita ei voida yhdistää mihinkään tunnettuun kieleen. Sellaisia ovat esimerkiksi Imatra ja Saimaa.

Tuntemattomia paikannimiä on myös Espoossa.

Saarikiven mukaan sellaisia ovat esimerkiksi järvi nimeltä Bodom, luonnonsuojelualue nimeltä Nuuksio – ja ehkä myös Espoo itse.

Myöskään sellaiset luonto- ja maastosanat kuin niemi, oja, saari ja mäki eivät ole suomalais-ugrilaista alkuperää eivätkä germaanisia, balttilaisia tai slaavilaisia lainoja.

Teoriassa voidaan ajatella, että jotkut sanoista olisivat jäänteitä Bosmalmin hylkeenpyytäjien kielestä. Kun ihmiset vaihtavat kieltä, vanhasta kielestä jää usein sanoja uuteen. Tavallisesti tällaiset sanat liittyvät juuri maantieteeseen, eläimiin tai kasveihin. Jos uusi kieli on tullut toisaalta, siinä ei välttämättä ole tarvittavia sanoja.

Olisi silti yltiörohkeaa sanoa, että Bosmalmin hylkeenpyytäjät olisivat käyttäneet näiden sanojen muinaismuotoja. 6 000 vuotta on valtavan pitkä aika. Jos oletetaan, että Stina Metsalon esiäidit ovat synnyttäneet esikoisensa keskimäärin parikymppi-

B

3

senä, väliin mahtuu 300 sukupolvea. Äiti, äidinäiti, äidinäidinäiti, äidinäidinäidinäiti ja niin edelleen.

Puhutut kielet ovat voineet vaihtua monia kertoja.

Ongelma on myös se, että Suomessa nykyään puhutun suomen kielen kantamuoto kehittyi lahden eteläpuolella Virossa.

– Mutta tietenkin on mahdollista, että se Espoossa puhuttu kieli oli sukua Viron alueella puhutuille kielille, joista on saatu lainoja kantasuomeen, Saarikivi pohtii.

Niin tai näin, 6 000 vuotta sitten Suomessa puhuttiin paljon useampia kieliä kuin nyt. Koko Suomen alueella eli ehkä 5 000–15 000 ihmistä. Jos Saarikivi suhteuttaa väkiluvun Siperian nykyisten metsästäjä-keräilijöiden väkimäärään ja kielten keskimääräiseen puhujamäärään, hän arvioi, että Suomen alueella puhuttiin ehkä 10–15 kieltä, jotka kuuluivat kolmeen tai neljään toisilleen vieraaseen kielikuntaan.

Mitään yhtä yhteistä kauppa- tai kulttuurikieltä ei luultavasti ollut.

– Kielten alueet ovat varmaankin olleet ekologisesti rajattuja. Ehkä joku jengi, joka on pyytänyt hylkeitä Itämeren rannalla, on puhunut samaa kieltä kuin hylkeenpyytäjät pitkin koko rannikkoa. Todennäköisesti Päijänteen, Laatokan ja Saimaan vesistöjen rannoilla on ollut ihan eri kielikunnat.

Kaikki se on vain arvailua. Ruukunsirpaleet ja nuotiopaikat vaikenevat.

SUNNUNTAIAAMUNA Stina Metsalo herää ja vie Elsin ulos. Myös hänen 6 000 vuoden takaisilla naapureillaan oli koiria. Ne olivat ainakin vetojuhtia, mutta ehkä myös vahtikoiria, kavereita ja perheenjäseniä.

Elsikin vahtii ikkunasta ohikulkijoita, etenkin isoja ja uhkaavan näköisiä koiria.

Metsalo syö aamupalan ja lähtee miehensä kanssa Tapiolan kirkkoon jumalanpalvelukseen.

Kristillinen usko on Metsalolle tärkeää. Hänen lapsuudenkotinsa ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta isänäiti opetti rukoilemaan.

Metsalo lukee Raamattua ja uskoo kolmiyhteiseen Jumalaan. Hänelle on tärkeää, että Jeesus kuoli ristillä hänen puolestaan.

– Vaikka mä mokailen elämässä, Jeesus on pelastanut tilanteen.

Kun Bosmalmin hylkeenpyytäjät hinkkasivat hylkeenaivoja kaavittuun nahkaan, Jeesuksen syntymään oli vielä tuhansia vuosia ja satoja sukupolvia. Äiti, lapsi, äiti, lapsi, äiti, lapsi ja niin edelleen. Jokainen heistä näki maailman vähän eri tavalla kuin toinen.

Muinaisespoolaisten maailmankatsomuksesta tiedetään vain vähän, ja sekin vähä on raavittu murusista.

Tiedetään, että ihmiset hautasivat vainajansa ja ripottelivat hautoihin punamultaa. Samalla punamullalla maalattiin kallioihin kuvia.

Kalliomaalauksia on löydetty esimerkiksi Nuuksiosta ja Kirkkonummelta. Maalausten ajoittaminen on vaikeaa, mutta ne ovat hyvin voineet olla tuttuja Bosmalmin yhteisölle.

– Kirkkonummen Juusjärvellä on maalauksessa ihmisiä, joilla on kädet pystyssä. Ylimmällä ihmishahmolla on eläimen pää ja kuono. Ehkä he juhlivat jotain, Jenni Siltainsuu kertoo.

– Johonkin uskomusmaailmaan ne varmasti liittyvät, mutta emme tiedä tarkemmin. On ehdotettu esimerkiksi, että kyse on metsästysmagiasta tai samanismista.

4B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

”

Harmi vain, kun kohta tulee naapuriheimo ja ampuu nuolet niskaan.

Metsästäjä-keräilijöiden elämän kenties kurjin puoli oli silmitön väkivalta.

Bosmalmin kaivauksista on löydetty myös savisia hahmoja, kuten rintava nainen. Vastaavanlaisia savinaisia on löytynyt kivikautisista kaivauksista ympäri Eurooppaa. Sitä voi sitten miettiä, miksi sellaisia on tehty.

Jos Janne Saarikiven pitäisi arvata, minkälainen oli muinaisespoolaisten maailmankuva, hän veikkaisi sen olleen jotain samanlaista kuin Siperiassa 1900-luvulla.

– Ihmiset ovat jakaantuneet jonkinlaisiin klaaneihin, jotka ovat ehkä assosioineet itsensä johonkin eläimeen, vaikka karhuun tai hirveen, joka on ollut heidän myyttinen kantaisänsä. Sitä eläintä on palvottu, ja sen metsästys on ollut rituaalinen pyhä toimitus.

EHKÄ MUINAISESPOOLAISET olivat Suuren hylkeen jälkeläisiä, jotka tappoivat merinisäkkäitä pyhän kunnioituksen vallassa.

Saarikivi uskoo, että muinaisten metsästäjä-keräilijöiden elämä oli mukavaa. Stina Metsalo tekee töitä seitsemän tuntia päivässä, mutta muinaisespoolainen huhki ehkä neljä tai viisi tuntia.

– Metsästys ja keräilyhän on hirveän kivaa, ja ruoka on hirveän korkealaatuista. Loppuajat vedetään jotain kivaa tanssia ja naidaan. Harmi vain, kun kohta tulee naapuriheimo ja ampuu nuolet niskaan, Saarikivi sanoo.

Siinä onkin metsästäjä-keräilijöiden elämän kenties kurjin puoli: silmitön väkivalta. Saarikivi on työskennellyt viime vuosina itäsiperialaisten nivhien parissa. Nivheillä oli vielä 1900-luvulla tapana selvittää keskinäiset ongelmansa tappamalla. Aviorikoksen tehnyt poltettiin elävältä.

– Kun brittiläiset lähetyssaarnaajat tulivat 1930-luvulla Papuan ylänköalueelle, paikalliset metsästäjä-keräilijät luopuivat mielellään vanhoista tavoistaan ja ottivat kristinuskon vastaan. He perustelivat sitä sillä, että on mukavaa, että aina kun käy kusella, ei tarvitse katsella niskan taakse, onko joku ampumassa myrkkynuolella kaulavaltimoon, Saarikivi kertoo.

Muinaisherttoniemeläiset ovat voineet joku ilta tulla Bosmalmille, tappaa kaikki miehet ja lapset, ottaa naiset orjiksi ja jatkaa elämäänsä heidän asuinsijoillaan.

– Se yhteisö on ollut aika pieni, ehkä viisikymmentä hylkeenpyytäjää. Sinne on voinut tulla jokin naapuriporukka, joka on vain tappanut ne kaikki

ja pöllinyt niiden hylkeenrasvat. Se on sitten ollut tavallaan siinä.

– Ja sen takia on hyvin mahdollista, että sillä nykyisellä espoolaisnaisella ei välttämättä ole yhtään niiden hylkeenpyytäjien geeneistä.

STINA METSALO PYYHKÄISEE pumpulitikulla poskensa sisäpintaa, sulkee näytteen muovitötsään ja lähettää sen Yhdysvaltoihin. Muutaman viikon päästä dna-testin tulokset ovat valmiit.

Tietokoneen näytöllä lukee U4b3, ja Turun yliopiston genetiikan professorin Päivi Onkamon mielestä se on jännä tulos.

Kyseessä on haploryhmä, joka selvitettiin Metsalon mitokondrio-dna:sta. Se kertoo, mistä hänen äitinsä, äitinsä äiti, äidinäidinäiti ja niin edelleen ovat peräisin – periaatteessa ensimmäisiin ihmisiin asti.

Myös isälinjaa voidaan tutkia, mutta siihen tarvitaan Y-kromosomi, joka on vain miehillä.

Metsalon muinaisäiti, rouva U, tuli Eurooppaan Lähi-idästä noin 50 000 vuotta sitten. Siihen aikaan Euroopassa eli mammutteja ja Espoon yllä oli kolmisen kilometriä jäätä. Se on vajaat kymmenen kertaa enemmän kuin nyky-Espoon korkein rakennelma, Latokasken 350-metrinen radiomasto.

U:ta lykästi, sillä hänen jälkeensä jättämä haploryhmä on Euroopassa yhä yleinen.

– U:n tytär U4 on elänyt ehkä 30 000 vuotta sitten. Hänen jälkeläisensä ovat kulkeneet idemmäs kuin monet muut U:t. Meillä Suomessa U4:ää on vähän, mutta mareilla, mordvalaisilla, udmurteilla ja muilla suomalaisten sukukansoilla sitä on enemmän, Onkamo kertoo.

Alalinja U4b3 on kuitenkin harvinainen. Onkamo löytää muutaman Metsalon kaukaisen U4b3-sukulaisen uiguureista, jotka ovat pääasiassa Kiinassa asuva islaminuskoinen kansa.

Päivän iso kysymys on, onko mahdollista, että joillakuilla muinaisespoolaisilla hylkeenpyytäjillä oli sama äitilinja kuin Metsalolla.

Kysymykseen on mahdoton vastata varmasti, koska Suomen maaperä syö ihmisten luut viimeistään tuhannessa vuodessa. Lahden toisella puolella Baltiassa maaperä on vähemmän ahnas, ja kivikautisia luita on säilynyt. Onkamo uskoo, että Etelä-Suomessa ja Baltiassa on asunut jotakuinkin samaa väkeä.

Onkamo tutkii aikansa tietokantoja, ja sitten löytyy osuma – tai ainakin melkein.

– 6 000 vuotta sitten Virossa on elänyt nainen, joka kuului haploryhmään U4a1. Se on sukua U4b3:lle, mutta ei aivan läheistä. Yhteinen esiäiti on ehkä 15 000 vuoden takana, Onkamo sanoo.

Sen tarkempaa tietoa ei löydy tähän hätään.

Ei ole mahdotonta, että joku Metsalon esiäideistä parkitsi hylkeennahkaa muinaisen Espoon rantakallioilla. Yhtä hyvin hän saattoi laulaa lapsille maailmansynnystä nykyisen Latvian tienoilla tai kertoa vitsejä sisaruksilleen Äänisen rannoilla.

Niillä tienoilla eli siihen aikaan muinaisen rouva U4:n jälkeläisiä. Varmaa on, että yksi sellainen asuu vuonna 2019 Tapiolassa. ■ Jutussa on käytetty lähteinä muun muassa seuraavia teoksia: Karin Bojs: Homo Europaeus – Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia; Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet – Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle; Sirpa Leskinen ja Petro Pesonen: Vantaan esihistoria; Marja Pirttivaara: Juuresi näkyvät – Geneettisen sukututkimuksen ABC; Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg: Suomen kalat.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan.

• Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua.

• Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!”

Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut.

-Hannele 52 v.

www.detria.fi

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Kuka?

Nanna Susi, 51, on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kuvataiteilijoita.

Mitä?

Susi kertoo maalaamastaan alttaritaulusta sunnuntaina 5.5. klo 11.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22, Vantaa.

Motto

Elämä voittaa aina.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Jaloillaan vaikka huojutetaan Kuvataiteilija Nanna Susi käy maalatessaan läpi monenlaisia tunteita. Maalaaminen on hänelle myös toivon merkki.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

T

eini-ikäisen uteliaisuutta se kai oli, että Nanna Susi sai kerran päähänsä lyöttäytyä äitinsä ystävättärien matkaan.

Näillä oli 1980-luvun alkupuolella tapana ajella pitkin Etelä-Suomea karismaattisissa rukous- ja parantamisilloissa. Sinä iltana Vääksystä suunnattiin Vantaan Rekolaan. Kirkkoa ei Rekolassa tuolloin ollut, vaan tilaisuus järjestettiin Suden muistikuvien mukaan jossakin puutalossa.

– Minua kiinnosti kovasti, kaatuisinko minäkin.

Niinpä kokosin rohkeuteni ja lampsin salin eteen.

Saarnaaja kosketti minua kahdella sormella ja kaaduin heti, Susi muistelee.

Viitisentoista vuotta myöhemmin Susi oli jälleen Rekolassa. Tällä kertaa hän pelkäsi putoavansa. Rekolan Pyhän Andreaan kirkkoon oli etsitty sopivaa alttaritaideteosta kilpailun avulla, ja Kuvataideakatemiasta juuri valmistunut Susi oli tuomariston yksimielinen valinta teoksen tekijäksi. Kirkkosaliin oli pystytetty rakennustelineet, joilla Susi kiipeili teostaan viimeistelemässä. Telineistä oli jouduttu irrottamaan tukipuita, jotta ne eivät olisi maalaamisen tiellä.

– Ajattelin, että varmaan romahdan tuohon alttarille ja kuolen. On sekin sitten loppu.

Muutenkin alttaritaulun tekeminen hirvitti. Susi tajusi olevansa sillä puolella alttarin muodostamaa rajaa, missä hänen ei kuuluisi olla, ja tekevänsä jotakin, mikä tuntui isolta niin nuorelle ihmiselle.

– Kirkossa ihmiset istuvat penkissä ja katsovat kaikki alttarin suuntaan. Siellä he menevät naimisiin, pääsevät ripille, surevat kuolleita. Heidän sydämensä on täynnä. Siellä on iloa, surua, pettymystä, rukousta, pelkoja ja toiveita – ihan koko repertuaari, mitä ihminen voi sielussaan kantaa. Alttaritaulua tehdessäni tajusin, että kaikki ne tunteet kohdistuvat myös tähän teokseen, Susi kertoo.

PYHÄ ANDREAS, jolle Rekolan kirkko on omistettu, oli kalastaja ja Jeesuksen opetuslapsi. Siksi Nanna Susi teki alttaritaulusta sinisävyisen, niin kuin se olisi kokonaan isoa merta. Teoksessa voi nähdä myös kalaverkon. Monta muutakin symbolia ja yksityiskohtaa Susi maalaukseensa sisällytti: orjantappuroita, pikarin, askelmat ylös, haudan käärinliinoineen, kyyneleen, saarnastuolin. Perinteisen ristin sijasta Susi maalasi teokseensa nelisakaraisen tähden.

Maalaustyö oli niin kokonaisvaltaista, että se jatkui unissakin. Jotkut niistä tuntuivat yliluonnollisilta, niin selkeitä ja samalla selittämättömiä ne olivat.

Eräässä unessa Jumala avasi keskustelun.

– Ääni kysyi: ”Nanna, mitä sinä haluat?” Mietin vastaustani pitkään ja sanoin sitten haluavani kupin kahvia. Jumala oli tosi pitkään hiljaa ja sanoi sitten: ”Jos sinä Nanna haluat vain kupin kahvia, tulet saamaan kaiken, mitä ikinä haluat.” Kun seuraavana päivänä kerroin uneni silloiselle kirkkoherralle Jukka Yrjölälle, hän huomautti, että Raamatussa Jumala esittää saman kysymyksen kuningas Salomolle, joka toivoi viisautta hallita kansaa.

Palkintorahoilla, sadalla tuhannella markalla, Susi maksoi opintolainansa pois ja osti itselleen astianpesukoneen.

– Se kevät oli elämässäni merkityksellinen. Silloin sain jonkinlaisen tunteen siitä, että pysyn pystyssä, vaikka minua kuinka huojutettaisiin. Olen saanut tukea, ja minulla on turvallinen olo tässä turvattomassa ammatissa, joka vaatii heittäytymistä ja kestävyyttä, Susi sanoo.

SINÄ KEVÄÄNÄ, jolloin Nanna Susi työskenteli Rekolassa, hän näki myös näyn, jonka seuraukset tuntuvat hänen elämässään yhä.

– Eräänä aamuna herätessäni näin sängyn laidalla istumassa enkelin. Sillä oli siniharmaa iho, mustat vaatteet, tummat hiukset ja mustat, kiiltävät siivet. Olin varma, että kuolen ja enkeli on tullut hakemaan minua, Susi kertoo.

”

ERÄÄNÄ AAMUNA HERÄTESSÄNI NÄIN SÄNGYN LAIDALLA ENKELIN. OLIN VARMA, ETTÄ KUOLEN JA ENKELI ON TULLUT HAKEMAAN MINUA.

Mitään dramaattista ei kuitenkaan vielä silloin tapahtunut. Seuraavana vuonna Susi oli stipendiaattina Italian Mazzanossa. Eräänä iltana hän istui paikallisessa baarissa ja näki yhtäkkiä mustan enkelinsä uudelleen. Enkeli ei puhunut englantia eikä Susi italiaa, mutta kahden viikon kuluttua he muuttivat yhdessä Roomaan. Samoihin aikoihin Suden taiteilijanura lähti nousukiitoon, kun hänet valittiin Suomessa vuoden nuoreksi taiteilijaksi.

Roomassa Susi ehti asua niin kauan, että oppi kielen ja riitelemäänkin. Vuonna 2005 hän muutti pienen poikansa kanssa takaisin Suomeen. Hän oli saanut kokea, miten pahasti suomalainen itsenäisen naisen ihanne on törmäyskurssilla perinteisen italialaisen perhemallin kanssa.

Edelleen Susi kuitenkin viettää mahdollisimman paljon aikaa Roomassa. Hän on hankkinut sieltä pienen asunnon, vanhan pyykkituvan kerrostalon katolta. Matka kakkoskotiin tuntuu hänestä helpolta: ensin muutaman sadan metrin kävely kotiovelta Hakaniemen metroasemalle ja Roomassa saman verran juna-asemalta toiselle kotiovelle.

TYÖHUONEESSA HELSINGIN Kalliossa tuoksuu öljyväri. Leveitä siveltimiä ja ruttuun puristettuja isoja värituubeja on pöydillä ja lattioilla. Seinille ripustettuina ja niitä vasten nojallaan on suurikokoisia maalauksia. Osa on valmiita, osa vielä kesken.

– Haluaisin saada näihin sellaisen fiiliksen, että ne ovat kevyitä, että kaikki on vähän kuin ilmassa.

Mutta kun olen maalari, joka vetää paksuja värikerroksia toistensa päälle, on vähän vaikea pitäytyä siinä kevyessä, Nanna Susi kertoo.

– Maalaaminen on rakentamista, purkamista ja tuhoamista. Tässä käydään paljon tunneskaaloja läpi. Koen itse olevani itseni työväline, eikä työtä voi jättää työpaikalle.

Silloinkaan, kun työ on tuntunut raskaalta, Susi ei ole kyseenalaistanut ammatinvalintaansa. Hän on tehnyt tietoisen päätöksen maalata koko loppuelämänsä.

– Minulla on ollut kovia kriisejä. En tiedä, kuinka monta kertaa olen ollut burnoutin partaalla. Olen jo aika tottunut siihen. Kun poikani Raffaello oli pieni, minulla oli viiden vuoden järjetön unettomuuskausi, jolloin nukuin ehkä kaksi tuntia yössä. Olin niin rajoilla, että saatoin yöllä ihan kirjaimellisesti hakata päätäni seinään.

KUN NANNA SUSI huomauttaa, että hän on eläessään tehnyt töitä useamman ihmisen edestä eikä päästä itseään helpolla, häntä uskoo. Tammikuusta alkaen hän on maalannut kuumeisesti uusia teoksia näyttelyyn, joka avautuu toukokuun lopulla Joensuun taidemuseossa.

– Aika käyttäytyy jännästi. Vaikka sanon, että minulla on kiire, minusta tuntuu, että minulla ei ole koskaan ollut näin paljon aikaa kuin näinä muutamina kuukausina. Joskus tuntuu, että aika ei liiku.

Minulle vain jostain syystä annetaan sitä nyt niin, että olen ehtinyt tehdä kaiken ja välillä huokaistakin, Susi sanoo.

Paikannimet vilisevät Suden puheessa, kun hän kertoo projekteistaan: parhaillaan Jyväskylässä, aiemmin Salossa ja Kiinan Xianissa, lähitulevaisuudessa Joensuun lisäksi Sysmään, Roomaan, Rovaniemelle, Tampereelle. Retrospektiiviset näyttelyt sekä Salon että Jyväskylän taidemuseossa ovat olleet kävijämagneetteja. Sudelle se on osoitus maalauksen vetovoimasta.

– Maalaukset ovat ihan oma maailmansa, eikä niitä nykyisin näytetä juuri missään. Mutta ihmisillä kuitenkin on ikävä maalauksia, he rakastavat niitä.

ANKARA TYÖTAHTI saattaa olla yrittäjä-äidin peruja. Äiti oli Nanna Sudelle läheinen. Vanhempien eron jälkeen Nanna ja hänen sisarensa jäivät asumaan äidin kanssa. Yhteydenpito oli tiivistä silloinkin, kun Susi asui Roomassa. Sitten, vuonna 2016, Laura-äidillä todettiin syöpä, joka oli levinnyt joka puolelle kehoa. Hän kuoli juhannusaattona. Seuraavan vuoden tammikuussa kuoli isä.

Edelleen Susi ajattelee äitiään joka päivä.

– Eilenkin tajusin, että minulla on niin hirveä ikävä, enkä voi tehdä mitään. Uskon, että kun elämä lyö meitä, sillä on jokin tarkoitus. Meidän pitää valmistautua myös omaan kuolemaamme. Läheisen kuolema pehmentää ja opettaa hyväksymään paljon asioita. Täytyy osata pysähtyä, ei voi vain juosta karkuun koko ajan, hän miettii.

– Emme me jaksaisi, jos me ajattelisimme, että elämä on vain sitä, että lopuksi kuollaan. Minulle maalaaminen on paljolti sitä, että on toivoa, että hyvä kantaa ja asioilla ja elämällä on merkitystä. Toivo pitää liikkeessä. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Jutta Ordning käy joka päivä katsomassa muistisairautta potevaa ja huonosti liikkuvaa äitiään Helvi Ordningia.

Muistisairaskin haluaa, että tukka näyttää hyvältä Kotona asuva muistisairas Helvi Ordning nauttii läheisen ihmisen huolenpidosta, kuten itse laitetusta ruoasta ja yhdessä syömisestä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

O

len hyvällä tuulella ja päivä on alkanut lois­ tavasti, vastaa sän­ gyssä makaava Helvi Ordning, 88, ky­ symykseen tämän­ hetkisestä voinnista. Vieressä on kulhollinen viinirypäleitä, joita hän napsii suuhunsa tasaiseen tahtiin.

Muistisairaan Ordningin luona on hänen tyttärensä Jutta Ordning, 55.

Vähän aiemmin kaupungin kotipalve­ lun hoitaja on vienyt huonosti liikku­ van Helvi Ordningin aamupesulle ja antanut aamiaisen.

Ordning ei muista lähiajan asioita ja tapahtumia juuri ollenkaan. Tyttä­ ren auttamana alkaa mieleen kuiten­ kin muistua muistoja aiemmasta elä­ mästä.

Ordning työskenteli kampaajana ja kasvatti yksinhuoltajana kolme las­ ta. Hän jäi sairauseläkkeelle kulumi­ en takia kuusikymppisenä. Sen jäl­ keen hän vietti menevää eläkeläisen elämää kulttuuririentoineen ja ulko­ maanmatkoineen.

Viitisen vuotta sitten Ordningil­ la todettiin muistisairaus. Myöhem­ min hänen liikuntakykynsä heikke­ ni epäonnistuneen selkäleikkauksen vuoksi.

Huumorintaju Ordningilla on kui­ tenkin säilynyt ennallaan: hän kertoo hymyssä suin seurustelevansa presi­ dentti Donald Trumpin kanssa.

Ja tukka, sen pitää entisellä kam­ paajalla olla hyvin, kun otetaan valo­ kuvia. Huulipunaa ei kuitenkaan tar­ vitse enää laittaa.

JUTTA ORDNING KÄY katsomassa äiti­ ään joka päivä. Tytär hoitaa monen­ laisia asioita, käy kaupassa, tekee ruo­ kaa, siivoaa ja pesee pyykkiä. Hän ei silti ole virallisesti omaishoitaja eli hän ei saa työstään mitään korvausta.

– Haluan äitini viettävän loppuun saakka ihmisarvoista elämää, jossa hänen mielipiteensä ja toiveensa ote­ taan huomioon. Tämä on minulle ar­ vokysymys.

Ordningin mukaan äiti on yleensä hyväntuulinen, mutta on myös päiviä, jolloin mieli on maassa eikä mikään ole hyvin. Saapuessaan äitinsä luokse tytär kysyy aina ensimmäiseksi, mitä ruokaa laittaisi.

– Äitini oli hyvä ruoanlaittaja. Teen hänen lempiruokiaan, esimerkik­ si kalakeittoa tai silakoita ja peruna­

muusia. Minusta on tärkeää, että hän saa nauttia ruoan tuoksusta ja yhdes­ sä syömisestä.

Helvi Ordning rakastaa musiikkia, ja Iskelmäradio onkin päällä ympäri vuorokauden. Hänen suosikkikappa­ leitaan ovat Lauri Tähkän Mä en pelkää ja Antti Ketosen Olisitpa sylissäni.

– Välillä katsomme yhdessä televi­ siosta Arto Nybergiä sekä erilaisia mu­ siikkiohjelmia, kuten Tähdet, tähdet ja Teeman klassisen musiikin konsertit.

Samalla saatamme ottaa lasilliset li­ kööriä tai konjakkia, tytär kertoo.

Näin keväällä Ordning alkaa viedä äitiään ulos pyörätuolilla. Tämä halu­ aa istua välillä pitkäänkin aurinkoises­ sa ulkoilmassa.

HELVI ORDNINGIN LUONA käy ko­ tipalvelun hoitaja kolmesti päiväs­ sä. Tämä huolehtii Ordningin aamu­ palasta, lääkityksestä sekä wc­ ja suihkukäynneistä.

Jutta Ordningin mukaan ylikuormi­ tetut hoitajat tekevät pääosin työnsä hyvin. Ongelmana on hoitajien vaih­ tuvuus. Hän on laskenut, että paikal­ la on käynyt muutaman vuoden aika­ na ainakin 200 eri hoitajaa.

– Äidillä on thaimaalaistaustainen omahoitaja, ja hänestä äiti pitää eni­ ten, sillä hän on empaattinen ja huo­ lehtiva. Hän ei kuitenkaan ehdi käy­ dä kovin usein.

Eniten Helvi Ordningia harmittaa se, jos hänen tukkaansa ei pestä kun­ nolla, kuten joskus on käynyt. Vas­ taavasti elämään tuo iloa se, että ty­ tär hankkii hänelle toisinaan kotiin

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Muistiongelmissa kannattaa hakeutua ajoissa hoitoon Muistiliiton asiantuntija Mari Luonsinen, miten yleisiä muistiongelmat ovat? Onko niiden määrä lisääntynyt viime vuosina?

– Joidenkin arvioiden mukaan muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat ovat aika yleisiä ja niiden määrä on todennäköisesti myös lisääntynyt. Muistin ongelmat voivat johtua monesta eri syystä. Jotkut voivat olla ohimeneviä tai hoidettavissa olevia.

Joskus kysymyksessä on etenevä muistisairaus.

– Muistin toimintaan vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi kiire tai väsymys voivat heikentää muistamista ja keskittymiskykyä, mutta kiireen hellittäessä ja hyvien yöunien jälkeen muisti toimii taas normaalisti. Toisaalta pitkäkestoiset uniongelmat, kuten uniapnea tai työuupumukseksi asti yltynyt stressi, voivat lisätä riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmällä iällä.

Millaisia ovat etenevän muistisairauden oireet?

– Etenevän muistisairauden oireet tulevat usein esille lähimuistin muutoksina. Näitä ovat esimerkiksi muistiongelmien haittaaminen töissä tai arkiaskareissa, sovittujen tapaamisten unohtelu, vaikeus löytää oikeita sanoja, päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen, taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeutuminen sekä mielialamuutokset ja ahdistuneisuus.

Mistä voi hakea apua? Mitä tehdä, jos muistiongelmainen kieltäytyy lähtemästä tutkimuksiin?

– Ensimmäiseksi kannattaa varata aika terveyskeskus- tai työterveyslääkärille, kunnan muistihoitajalle, yksityiselle geriatrille tai neurologille. Lisätietoja voi kysyä paikallisesta muistiyhdistyksestä.

On tärkeää, että muistin ongelmien aiheuttaja saadaan selville, jotta mahdollinen hoito tai muu syihin puuttuminen voidaan aloittaa mahdollisimman varhain.

esimerkiksi kampaajan, kosmetologin ja jalkahoitajan.

– Tärkeää on sekin, että äidillä on hyvät petivaatteet, ettei hänen tarvitse palella. Niin voisi helposti käydä laitoshoidossa. Illaksi jätän hänelle aina voileipiä ja hedelmiä, että hän voi syödä milloin haluaa, Jutta Ordning sanoo.

– Olen myös yrittänyt katsoa, ettei äidille syötetä hänen olotilaansa heikentäviä lääkkeitä. Kerran hänelle määrättiin muistilääkettä, joka vei tunnon kehosta. Tuo lääkitys saattoi johtua siitä, että häntä olisi ollut helpompi käsitellä.

JUTTA ORDNING on tehnyt äitinsä sairauden vuoksi viime vuodet lyhennet-

Jutta Ordning on kirjoittanut äitinsä huoneen seinälle ohjeita kotipalvelua varten.

– Tutkimuksiin hakeutuminen voi tuntua pelottavalta. Toisinaan ihminen ei itse huomaa tai uskalla myöntää muistinsa oireilevan. On hyvä tiedostaa, että muistioireissa ei suinkaan aina ole kyse etenevästä muistisairaudesta. Ei siis kannata heti alkuun puhua esimerkiksi Alzheimerin taudista, sillä monelle pelkästään tuon sanan kaiku voi aiheuttaa tutkimuksista kieltäytymisen.

Miten muistiongelmaista pitäisi kohdella?

– On tärkeää, että ihmisen kertoma huoli omasta tai läheisen muistista otetaan tosissaan ja taustalla olevat syyt selvitetään. Joskus voi käydä niin, että jos asiaan ei kiinnitetä huomiota oikeassa vaiheessa, tilanne pääsee etenemään, eikä ihminen välttämättä ota asiaa uudelleen puheeksi. Näin voidaan menettää kallisarvoista aikaa, kun mahdollinen hoito tai muu tilaan puuttuminen viivästyy ja ongelmat voivat sitä mukaa lisääntyä.

Miten pitkään muistisairautta poteva pärjää yksin kotona?

– Suomessa on noin 193 000 muistisairasta ihmistä, ja heillä jokaisella on omannäköisensä elämä ja sairaus. On siis mahdotonta sanoa yleispätevää aikaa, jonka muistisairautta sairastava pärjää kotona. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon erilaisia tukimuotoja on käytössä, asuuko hän yksin ja onko omaisia auttamassa. Yhtenä kotona asumisen ja pärjäämisen tärkeimmistä edellytyksistä voidaan pitää sitä, että ihminen kokee olonsa turvalliseksi.

– Hoitotyön Tutkimussäätiö Hotus kehittelee parhaillaan muistisairaan asuinmuodon valintaa tukevaa työvälinettä. Se valmistunee tämän vuoden lopulla.

”

Lisätietoa löytyy osoitteesta muistiliitto.fi.

HALUAN ÄITINI VIETTÄVÄN LOPPUUN SAAKKA IHMISARVOISTA ELÄMÄÄ, JOSSA HÄNEN MIELIPITEENSÄ JA TOIVEENSA OTETAAN HUOMIOON. JUTTA ORDNING

tyä työaikaa, koska täysiaikainen työ tuntuisi nyt mahdottomalta. Parhaillaan Ordning on opintovapaalla.

– Oma elämäni on nyt tavallaan pausella. Tämä on kuitenkin vain tietty jakso elämästä, ja ehdin hyvin käydä myöhemmin vaikkapa työväenopiston kursseilla.

Ordning osallistui Pääkaupunkiseudun omaishoitajien yhdistyksen järjestämään tukihenkilökoulutukseen. Hänestä koulutuksessa oli erityisen hienoa se, että siinä tapasi muita omaishoitajia.

– On antoisaa keskustella asioista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Monelle omaishoitajalle myös muiden omaisten, kuten sisarusten, tuki on tärkeää. Meillä veljeni on avuksi käymällä katsomassa äitiä kerran viikossa.

– Erilaiset tukiverkostot ovat tärkeitä. Myös kaikki tieto muistisairaudesta on hyödyllistä, koska se avaa asiaan uusia näkökulmia. ■

B

9

Osa 31

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Matti Pikkujämsä, 42, on kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Hän on tehnyt kuvituksia sekä kirjoihin että sanoma- ja aikakauslehtiin ja suunnitellut tekstiilejä muun muassa Marimekolle ja Samujille.

Yksi Pikkujämsän säännöllisistä kuvitustöistä on Kirkko ja kaupungissa ilmestyvä Gurun opissa -palsta. Hänen mielestään Gurun opissa -kuvitusten ei tarvitse olla faktaa, vaan enemmänkin henkistä tunnetta tai tunnelmaa. Niiden ei ole tarkoitus selittää asiaa tyhjiin, joten kuvittaja voi eläytyä vapaasti ja antaa tekstin herättämien mielikuvien tulla.

Matti Pikkujämsä on huomannut, että töistä tulee parempia, kun panee puhelimen pois.

Mielen siistijä Matti Pikkujämsä löytää hiljaisuuden seinää tuijottamalla tai vaikka uimahallin saunassa.

M

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

atti Pikkujämsän työpöydällä on sikin sokin siveltimiä, värituubeja, paletin virkaa toimittavia pahvilautasia ja likaisia kahvikuppeja. Pöydän nurkassa huojuu vino pino luonnoslehtiöitä ja kaikenlaista paperia. Pöydän siisteydellä ei ole niin väliä, mutta mielensä Pikkujämsä pyrkii pitämään siistinä. Aamuisin hän koettaa karsia mielessä pyöriviä asioita ja virittäytyä edessä oleviin töihin. Siinä auttaa usein musiikki, vaikkapa Brian Enon Music For Airports tai pianisti Glenn Gouldin tulkitsemat Bachin Goldberg-variaatiot.

Pikkujämsä tietää olevansa levoton ja innostuva. Hän käy helposti ylikierroksilla ja voisi surffata netissä vaikka kuinka kauan. Välillä pää on kukkuroillaan kuvia. Niiden jäsentämiseen ja karsimiseen

Ylösnousseen todistajia

MATTI PIKKUJÄMSÄ on asunut kaupungissa koko aikuisikänsä, joten hän ei tarvitse rauhoittumiseen umpimetsää tai mökkilaituria. Taidegalleriat, joissa arkipäivisin harvoin on muita ja joissa voi unohtua toviksi tarkastelemaan yhtä maalausta, sopivat hänelle. Rakas on myös Yrjönkadun uimahalli ja varsinkin sen sauna.

Ihmisvilinän keskellä hiljentymistä Pikkujämsä harjoittaa myös Japanissa, jossa hän työnsä vuoksi usein käy. Vaikka metrot ja junat siellä saattavat ol-

la tupaten täynnä, niissä on hiljaista ja lähes kirkkomainen tunnelma. Ihmiset löytävät oman tilansa, monet nukkuvat. Joskus Pikkujämsänkin on pakko sulkea silmät hetkeksi.

SUURKAUPUNKIEN TAUKOAMATTOMAN väri- ja valotulvan rinnalla Japanissa elää myös toisenlainen, pelkistetty estetiikka. Sitä Matti Pikkujämsä on löytänyt shintolaisista ja buddhalaisista temppeleistä.

Niihin japanilaiset itsekin piipahtavat rauhoittumaan. Pikkujämsän japanilaisystävät eivät ole erityisen uskonnollisia, mutta käyvät silti temppeleissä. Juhlapäivinä tunnelma niissä onkin enemmän karnevalistinen kuin harras.

Pikkujämsän suosikkitemppeli on Kiotossa sijaitseva zenbuddhalainen Ryoanji. Siellä on kuuluisa kivipuutarha, jossa pienten kivien keskeltä kohoaa saarekkeina suurempia. Ihmiset istuvat sitä katselemassa ja meditoimassa.

Ajatuksissaan Pikkujämsä yhdistää hiljaisuuden usein ylellisyyteen. Sauna on ylellisyyttä, samoin kotona lepääminen tai taidenäyttelyissä kuljeskelu. Hiljaisuus ei ole äänten puuttumista, vaan rauhaa jäsentää asioita ja koota hajanaista mieltä. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

28.4.

tarvitaan hiljaisuutta. Visuaalista tulvaa Pikkujämsä pääsee pakoon esimerkiksi kotona, missä hän mielellään makaa sängyllä ja katselee tyhjää seinää.

Pikkujämsä on opetellut työskennellessään pitämään puhelimen piilossa ja hiljaisella – ja huomannut, että töistä tulee parempia niin. Hänen ei tarvitse kuin syrjäsilmällä huomata, että puhelimen näyttö välähtää, niin se, mitä hän on mielessään rakennellut, romahtaa. Tilalle hyökyy ihmisiä, tunteita ja tunnelmia. Pian hän onkin jo uppoutunut Instagramiin tai Facebookiin, ja kaikki hyvä energia on kadonnut. Sosiaalinen media hengästyttää, ja ennen pitkää sekä silmät että mieli väsyvät.

Valkoisen vaatteen päivä PÄÄSIÄINEN OLI ensimmäisten kristittyjen erityinen kastepäivä.

Ristiäiset eivät päättyneet papin aameneen, vaan kastetta juhlittiin koko pääsiäisen tienoo. Kastepukua ei vaihdettu arkiasuun altaasta noustessa vaan vasta monta päivää myöhemmin, valkoisen vaatteen viikon jälkeen.

Siihen aikaan moni kastettu oli aikuinen. Kaste oli askel ylösnousseen todistajien joukkoon. Mutta ikä ei ollut este vastasyntyneen roolille. Uusi kristitty sai olla pieni, harjoitella alkeellisia taitoja ja juoda Jumalan sanaakin helposti sulavana kuin maito. Näin apostoli Paavali kuvaili tuoreen kristityn osaa.

Kasteen ja ylösnousemuksen teologia on sanoiksi saatettuna tavalliselle kirkon jäsenelle melkoista ammattislangia. Tavan kieltä on helpompi puhua ja ymmärtää. Miksi emme siis elvyttäisi avuttoman vastasyntyneen uskon merkkiä, valkoisen vaatteen tapaa?

Ihan niin kuin surevan tunnistaa suruajan mustasta vaatteesta, tunnistaisi valkoisesta sen, joka juuri juhlii tuoretta kristityn identiteettiään tai muistelee sen syntyä vuosia aikaisemmin.

Pienellä salapoliisityöllä voisin alkajaisiksi selvittää kasteeni päivän. Pukeutumalla vuosittain sen kunniaksi valkoiseen muistaisin,

mikä on olennaista muistaa: Olen päivän lapsi. En kuulu yölle enkä pimeydelle. Kellin uuden mah-

dollisuuden valossa. Voin jakaa sitä muille.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Gurun opissa Ohjaajana Ursula King

Ursula King on tunnettu hengellisyyden, feministisen teologian ja uskontojen välisen dialogin tutkija. Vuosina 1989–2002 hän työskenteli teologian ja uskonnollisten tutkimusalojen professorina Englannissa Bristolin yliopistossa.

Hän perusti ja johti siellä perustamaansa Uskonnon ja sukupuolen vertailevan tutkimuksen keskusta.

Hän on myös toiminut feministisen teologian vierailevana professorina Skandinaviassa Oslon yliopistossa.

King on syntynyt vuonna 1938.

Hän kirjoittaa ja luennoi edelleen.

Hengellisyydestä postmodernissa maailmassa hän on kirjoittanut kirjan The Search for Spirituality.

Jumalan rakkaus on kuin meren aava Eri uskonnot ovat kuin virtoja, jotka kulkevat omaa uomaansa samaan mereen, sanoo hengellisyyden tutkija Ursula King.

V

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

oisitko ajatella, että Jumalan rakkaus sulkee sisäänsä kaikki hengelliset polut ja tiet, joita ihmiset ovat kulkeneet ennen meitä ja joita he

nyt kulkevat?

Voisitko ajatella, että Jumalan rakkauden piiriin kuuluvat myös eri perinteiden löydöt ja virheet? Että Hänen rakkauteensa mahtuvat myös sinun havahtumisesi ja harhapolkusi?

NYKYAIKA PYRKII työntämään elämän hengellisen ulottuvuuden yksityisasiaksi. Samaan aikaan hengellisyys saa koko ajan uusia muotoja. Sanasta spiritualiteetti on tullut koodisana, joka lävistää erilaiset uskonnolliset ilmiöt, kokemukset ja käytännöt, joista ihmiset hakevat elämäänsä merkitystä, suuntaa ja arvoja.

Kohtaamme globaalin henkisyyden valtavan kirjon. Ateistinen ja agnostinen humanismi haastavat uskontoja.

Feministinen ajattelu kyseenalaistaa pelkästään miehiset kuvat Jumalasta.

Ekologinen hengellisyys nostaa päätään.

Miten tähän kaikkeen pitäisi suhtautua? Sitä pohtii 80-vuotias englan-

tilainen teologian professori ja globaalin hengellisyyden tutkija Ursula King.

King kysyy, voisimmeko käyttää tietoisuuttamme erilaisista hengellisistä teistä mahdollisuutena laajentaa ymmärrystämme. Miten voisimme tunnistaa erilaisuuden ja tulla samalla tietoisiksi siitä spirituaalisesta rikkaudesta, jonka eri katsomukset voivat yhdessä luoda? King uskoo, että eri traditioista ammentamalla voisimme löytää voimaa ja keinoja voittaa ennakkoluuloja, vähentää köyhyyttä ja oppia rauhan tekemisen taitoja.

URSULA KING ottaa esimerkiksi Suomessakin tutun laulun: ”Jumalan rakkaus on kuin meren aava, kuin tuulenhenki päällä kuuman maan.”

Meri löytyy eri uskontojen kuvastosta. Se symboloi Jumalan olemusta ja rakkautta. Sen voi tulkita kuvaavan myös eri uskontojen ja hengellisten polkujen päämäärää. Jokainen uskonto on kuin virta, joka kulkee omaa uomaansa, ja jokainen näistä uomista saavuttaa lopulta saman meren, ”saman päämäärän ja lopullisen kodin, miten se ymmärretäänkin”.

Päämäärästä voi olla eri mieltä, samoin sinne vievistä teistä. Paljon olisi kuitenkin saavutettu, jos emme näkisi suuria uskon traditioita toisistaan eristäytyneinä linnakkeina vaan hen-

Jumala kaikessa ja kaikki Jumalassa Voit nähdä Jumalan kevään valossa ja väreissä.

Voit nähdä Hänet leskenlehdissä valkovuokoissa ja koivujen silmuissa.

Voit kuulla Hänet lintujen livertelyssä, purojen solinassa ja laineiden loiskeessa.

Hän pyyhkii pois kaiken ummehtuneen.

Hän uudistaa, elvyttää ja tuo toivon.

gen virtoina, joissa koko olemustamme hoidetaan.

Hengelliset traditiot muodostavat yhdessä perinnön, joka kuuluu koko ihmiskunnalle, Ursula King muistuttaa. Hengellistä heräämistä ja uudistumista tapahtuu, kun opimme kuuntelemaan toisiamme, näkemään maailmaa toistemme näkökulmasta ja hiljentymään yhdessä. Tarvitsemme toistemme hengellisten polkujen, harjoitusten ja päämäärien ymmärtämistä, jos haluamme tehdä koko maapallon kodiksemme.

KRISTITTYJEN SYVIN symboli on Kristus, jonka kädet ovat ristillä avoinna kaikille ja sydän on haavoitettu kaikkien tähden. ”Hengellisyyden muutosvoima voi toimia kaikilla tasoilla: se voi muuttaa perinpohjaisesti työmme, ajatuksemme, rukouksemme, yhteiskuntamme, maailmamme – koko planeettamme”, Ursula King kirjoittaa.

Jumalan rakkaus on avoin kaikille todellisuuksille ja kaikille ihmisille ja sulkee sisäänsä kaiken. Mitä syvemmin olemme avoinna toisillemme ja kunnioitamme toisiamme, sitä avarampaa on hengellisyytemme. ■

MENOT 26.4. – 9.5.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

OULUNKYLÄN srk

TAPAHTUMIA

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Ti 30.4.

Perheiden nonstop vappujuhla Munkkivuoren kirkon pihalla, Raumantie 3, klo 17–20. Kisailua niin aikuisille kuin lapsillekin, askartelua ja muuta mukavaa. Tarjolla munkkeja ja simaa.

Grilli on kuumana, voit ottaa omat grillattavat mukaan.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit.

Aamuehtoollinen ke 8.5. klo 9.15.

Ehtoollinen kirkossa ja sen jälkeen aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa.

Perhemessu su 5.5. klo 15 kirkossa.

Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 5.5. klo 18.

TAPAHTUMIA Tilkkutäkkipaikka la 27.4. klo 13–16 Paikassa. Tule virkkaamaan isoäidinneliöitä Heini Sinkon kanssa. Neliöistä tehdään peittoja vanhuksille.

Virrestä voimaa – Virsiä helvetistä ja sen lähistöltä su 28.4. klo 18 kirkossa. Teologian tohtori Kari Kuula avaa viimeisen tuomion ja kadotuksen teemoja virsikirjassamme. Anne Myllylä, urut.

Vapaa pääsy.

Työtupa ti 30.4. klo 15–19 Klaneettitiellä. Avoin käsityö- ja askartelupiiri.

Tähdet ylläni -konsertti to 2.5. klo 19 kirkossa. Opera Telluksen solistit ja Tatia Kukhianidze, piano, esittävät kauneimpia ooppera-aarioita ja musikaalien helmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tulkinnanvaraista-konsertti su 5.5. klo 18 kirkossa. Ohjelmassa on John Cagen teos Ryoanji. Darren Acosta, pasuuna, Kaisa Kortelainen, huilu, Juho Laitinen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lähetyspiiri ti 7.5. klo 18–19.30, Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Kevään päätös.

Ke 1.5.

Vappuolkkari Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4, klo 10–12. Meillä on jaetut eväät eli kaiken väen yhteiset nyyttärit. Voit tuoda yhteiseen pöytään omia vappuherkkujasi. Lapsille temppurata, kasvomaalausta ja saippuakuplailua. Leikit mahdollisia myös kirkon sisäpihalla. Lopuksi lyhyt hartaus.

Lauletaan yhdessä kirkossa to 9.5. klo 10.15–12. Kevään viimeinen yhteislaulutilaisuus.

Lahden-retki ti 14.5. Lähtö Kannelmäen kirkolta klo 9 ja paluu kirkolle noin klo 17.30. Matkan hinta 34 e.

Retken lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät nettisivuiltamme.

Ilmoittautua voi myös virastoon, p. 09 2340 3800.

Villiyrttikurssi la 25.5. Klo 15 luento Klaneettitiellä, ja siitä jatketaan Mätäjoen maastoon. Kouluttajina Luonto Åhlbergin Marja ja Mauri Åhlberg. Kurssille mahtuu enintään 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen virastoon ti 21.5. mennessä.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

Rukouspiiri perjantaisin klo 18 Munkkiniemen kirkolla. Tule rukoilemaan yhteisten asioiden puolesta.

Yhteisvastuukeräys-tempaus la 27.4. Klo 12 aloitamme lounaalla Munkkivuoren seurakuntasalissa, jonka jälkeen lähdetään pareittain keräämään ja palataan kahville.

Kahvit tarjolla klo 14–16.

Perheiden nonstop-vappujuhla ti 30.4. klo 17–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Pientä kisailua niin aikuisille kuin lapsillekin. Agilityrata keppareille, askartelua ja muuta mukavaa. Tarjolla munkkeja ja simaa. Grilli on kuumana, voit ottaa omat grillattavat mukaan.

Kirjallisuuspiiri ma 6.5. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Guzel Jahina: Suleika avaa silmänsä (Into), alustus Päivi Airikkala.

Lauluhetki ke 8.5. klo 13.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Laulamme äitienpäivälauluja. Mukana Risto Kultala ja Eeva Löflund.

Messu su 28.4. klo 10. Kujanpää, Kantola.

Messu su 5.5. klo 10. Vuori, Kujanpää, saarna ja huilu.

Viikkomessu ke 8.5. klo 18. Messua toteuttamassa Maika Vuori ja seurakuntalaisia. Puolisen tuntia kestävä palvelus on arjen keskellä hyvä pysähtymisen ja latautumisen paikka. Messu sisältää ehtoollisen, muutaman yhteislaulun, rukousta, raamatunlukua ja lyhyen puheen.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12.

Vapputapahtuma la 27.4. klo 12–14 kirkolla. Lähetyksen hyväksi aterialla nakit, perunasalaatti, tuoreet munkit, kahvit, simaa.

Raamattupiiri ma 29.4. ja 13.5. klo 18.30 kirkolla. Aiheena vuoden 2000 kristinoppi.

Vappuolkkari ke 1.5. klo 10–12 kirkolla. Meillä on jaetut eväät eli kaiken väen yhteiset nyyttärit. Voit tuoda yhteiseen pöytään vappuherkkujasi.

Lapsille temppurata, kasvomaalausta, askartelua ja saippuakuplailua.

Leikit mahdollisia myös kirkon sisäpihalla. Lopuksi lyhyt hartaus.

Toivoa naisille -piiri to 2.5. klo 18.30 kirkolla. Tule mukaan rukoilemaan maailman naisten puolesta.

Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus pe 3.5. klo 13 kirkolla. Kahvitarjoilu.

Lähetyspiiri ke 8.5. klo 14 kirkolla.

Terveiset nimikkoläheteiltä.

Raamattupiiri to 9.5. klo 15 kirkolla.

Aiheena Jeesuksen vertaukset.

Tule mukaan juhlakuoroon! Pitäjänmäen kirkko täyttää 60 vuotta ja juhlamessua vietetään 19.5. klo 10.

Juhlakuoroon ovat kaikki halukkaat tervetulleita. Avoimet harjoitukset kirkolla to 25.4., 2.5., 9.5. klo 18 sekä la 18.5. klo 14.

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Levollisuuden messu la 27.4. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Hiljaisuuden messu, Taize-lauluja, saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus.

Arki-illan luontohartaus ma 6.5. klo 18 Munkkiniemen rannalla.

Hartaus pidetään Munkkiniemen ihanassa rantamaisemassa leikkien ja laulaen. Jos haluat kulkea kanssamme rantaan yhdessä, tule Munkkiniemen kirkolle klo 17.30.

Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

Perinteinen messu su 28.4. klo 13.

TAPAHTUMIA Rukouspalvelu ma klo 16–17.30 Munkkiniemen kirkolla. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa.

Raamattupiiri ma klo 18 Munkkiniemen kirkolla.

11

JARKKO PELTOLUHTA

Kevään kynnyksellä, Sibeliuslukion oppilaskonsertti to 25.4. klo 19. Järj. LC Helsinki-Huopalahti. Ohjelma 5 e ovelta.

Teematorstai to klo 12.30–14.30.

Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 25.4.

Veteraanipäivä, Irma Lähdesmäki.

2.5. Kevättä rinnassa, huumoria pinnassa. Runoa ja musiikkia. Leila Mäkipentti, lausunta; Heidi Björkman-Korhonen, piano. Mönttinen.

9.5. Hauskaa ja todellista runoillen, kirjailija Tuula Korolainen.

Kello5tee to klo 16.30.

Duunauspaja ma 29.4. klo 18–20.

Aikuisten lautapelikerho la 20.4. ja 4.5. klo 12–15.30 kirkon Kivijalassa.

Raamattupiiri to 2.5. klo 17.30.

Lähetysraamattupiiri ma 6.5. klo 13.

Lähetyspiiri ti 7.5. klo 13.

Perjantaikahvit kaupalla pe 10.5. klo 14–16 Pohjois-Haagan K-Supermarket, Eliel Saarisen tie 5.

Kahvit tarjoaa K-Supermarket, juttuseuraa Haagan papit Miira ja Maikki.

Haku 3–5-vuotiaiden päiväkerhoon jatkuu 30.4. saakka.

Osallistu Yhteisvastuukeräykseen järjestämällä oma tempaus! Vaikka huhtikuiset kahvikekkerit ystäville.

Lippaan saat virastosta ma–to klo 10–13.

Silja ja Juhani Forsberg 160 vuotta! Yhteinen syntymäpäiväjuhla konsertin merkeissä su 28.4. klo 15 kirkossa. Jousikvartetti Ackord. Šostakovitš, jousikvartetto nr. 8 ja Dvořák, jousikvartetto nr. 12 (”amerikkalainen”). Karjalanpiirakkaja kakkukahvit. Ei lahjoja eikä kukkia, avoin kaikille, ei ilmoittautumista.

Vapputapahtuma kirkossa ja kirkonmäellä ke 1.5. klo 11–13.

Klo 11 Lipunnosto, Helsinki Brass Quartet, Siniristilippumme, partiolaiset, kirkkoherra Heikki Nenonen. Klo 11.15–12 torvisoittoa, Helsinki Brass Quartet, klo 12 kevätlauluja. Lapsille ohjelmaa Tönöllä.

Haagan kauniita maisemia kellotapulista. Myynnissä grillimakkaraa, vohveleita, kasvishernekeittoa, munkkeja, simaa, käsitöitä, pikaarpajaiset lähetyksen hyväksi.

VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

A

Pitäjänmäen seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 28.4. klo 10. Uutela, Silin, Autio. Riku Salminen, laulu.

Messu su 5.5. klo 10. Muroma-Nikunen, Mulari, Mönttinen. Hanne Lappalainen, huilu.

Medismessu ke 8.5. klo 18. Kolari.

Laudes ma 29.4. klo 7.30. Silin.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Beatles-messu. Lauantaina 4.5. klo 11 Kallion kirkossa soi virsien sijaan Beatlesin musiikki. Jumalanpalveluksen järjestää Kallion seurakunta yhteistyössä Helsinki Beatles Weekendin kanssa. Beatles-messu mukailee festivaalin teemaa Enemmän Beatlesiä – enemmän rakkautta, ja musiikiksi on valittu kirkkoon sopivia Beatles-kappaleita, jotka kertovat lähimmäisenrakkaudesta. Messussa liturgina ja saarnajana Mari Mattsson, musiikista vastaavat kanttori Tommi Niskala ja useat artistit sekä Suomesta että ulkomailta. Messun kolehti kerätään Yhteisvastuukeräykselle. Lue lisää: beatlesweekend.fi.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 26.4. – 9.5.

12 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa v.1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Väestöliiton asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore saarnaa Tuomiokirkossa su 28.4. klo 10. Tuomiokirkkoseurakunnan Ajan merkit -saarnasarjassa puhutaan maailmasta, yhteiskunnasta ja ihmisestä.

Musiikillinen rukoushetki su 28.4. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Mukana Jukka ja Tove Leppilampi. Lopuksi pientä tarjoilua.

Hengellinen harjoitusryhmä su 28.4. klo 13.45–15 Hyvän toivon kappelissa. Harjoitusten ja keskustelun kautta syvyyttä uskoon, rakkautta arkeen ja toivoa maailmaan.

Jumalan monet kasvot -seminaari Bulevardin seurakuntasalissa la 4.5. klo 12–16. Alustajina Mikko Heikka ja Timo Totro. Yhteistyössä Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen kanssa.

Suomenlinnan rippikoulun konfirmaatiomessu su 5.5. klo 14 Suomenlinnan kirkossa.

Tule Tuomiokirkkoon iltapäivystäjäksi! Tuomiokirkko on kesällä auki joka päivä klo 18–24 vieraita varten vapaaehtoisvoimin. Päivystäjänä voivat toimia täysi-ikäiset ja yhteen koulutukseen osallistuneet. Koulutusillat Tuomiokirkossa 6.5., 3.6., 2.7. ja 1.8. klo 18.

Kirjallisuusilta ke 8.5. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Aiheena Petri Pietiläisen ja Juha Metson kirja Junnu Vainio, sellaista elämä on.

Alustaa Pertti Jokinen.

Seniorifoorumilla ke 8.5. aiheena Kevään kohinaa – Mikael Agricolan kirkon urut 50 v. Ke 1.5. ei Seniorifoorumia. Seniorifoorumi klo 13 alk.

Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Sukellus ikonien maailmaan ja symboleihin -koulutus to 9.5. klo 18 Vanhassa kirkossa. Tarjoilua kryptassa alk. klo 17.30.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

TAPAHTUMIA

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Ma 6.5 alkaen

Tule Tuomiokirkkoon iltapäivystäjäksi!

Tuomiokirkko on kesällä auki joka päivä klo 24 asti. Vapaaehtoiset pitävät kirkkoa auki. Kerralla päivystää kaksi tai kolme vapaaehtoista. Päivystäjänä voivat toimia täysi-ikäiset ja yhteen koulutukseen osallistuneet. Koulutusillat Tuomiokirkossa ma 6.5. 3.6., 2.7. ja 1.8. klo 18.

Varaa vihkiaika verkossa vuodelle 2020. Jos unelmiesi vihkikirkko on jokin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkoista ja haluat mennä naimisiin ensi vuonna perinteisesti lauantaina, voit jättää vihkiaikatoiveen vuoden 2020 lauantaille viikolla 19 seurakunnan nettisivuilla. Lisät. https://urly.fi/1cuO. Helsinki Chamber Soloists -konsertti la 27.4. klo 19 Vanhassa kirkossa. Vapaa pääsy.

[NUOTTISYMBOLI]The Circle of Life – Kuoronjohdon A-tutkintokonsertti su 28.4. klo 19 Vanhassa kirkossa. Vapaa pääsy.

Jippii-konsertti ke 1.5. klo 15 Tuomiokirkossa.

Sibelius-Akatemian kamariorkesteri feat. Kerson Leong pe 3.5. klo 19 Vanhassa kirkossa. Vapaa pääsy.

Serenata Notturna – Musiikkiopisto Avonian kitaraorkesterin ja jousiorkesterin yhteiskonsertti la 4.5. klo 13 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Murtosoinnun kevätkonsertti Itämeren kaikuja to 9.5. klo 19 Tuomiokirkossa. Liput 20/15 e.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Tervetuloa kahvittelemaan, lukemaan päivän lehteä sekä vaihtamaan kuulumisia!

Diakoniaruokailu Agricolassa tiistaisin klo 11, 1 e.

Yhteisöruokailu Hyvän toivon kappelissa maanantaisin klo 17, 1–0,5 e.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Su 5.5.

Motoristikirkko Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2, klo 11.

Liturgi Suvi-Maria Roine, saarna motoristipastori Seikku Paunonen ja kanttori Dagmar Õunap.

Monipuolista ohjelmaa ja ruokailu.

Järjestäjänä Gospel Riders ja Kallion seurakunta.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Kivimessu to klo 18. 25.4 ja 9.5.

Suvi-Maria Roine, 2.5. Mari Mattsson.

Kantaattimessu pe 26.4. klo 18. Visa

Iloinen vapputapahtuma Huopalahden kirkossa ja kirkonmäellä 1.5. klo 11–13.

Klo 11 lipunnosto, partiolaiset.

Siniristilippumme, Helsinki Brass Quartet. Klo 11.15–12 torvisoittoa, Helsinki Brass Quartet. Klo 12 kevätlaulut.

Lapsille ohjelmaa Tönöllä.

Haagan kauniita maisemia kellotapulista. Hernesoppaa, kahvi- ja simabuffet, leivonnaisia, vohveleita, munkkeja, grillimakkaraa, käsitöitä, pika-arpajaiset lähetyksen hyväksi.

Suomen sosiaalifoorumi 4.–5.5. Helsingin ruotsinkielisellä

Kiinankielinen messu su klo 13.

28.4. ja 5.5. Paulos Huang.

Tasausmessu su klo 16. 28.4. Visa Viljamaa, 5.5. Juha Leinonen.

Motoristikirkko su 5.5. klo 11. SuviMaria Roine, motoristipastori Seikku Paunonen ja Dagmar Õunap.

Unkarinkielinen messu su 5.5. klo 11.

Viljamaa. Kantaesitys. Sävellys Kaj-Erik Gustafsson, tekstit piispa Irja Askola. Hanna Remes, musiikinjohto, Kilven kuoro, Kamarikuoro, SonorEnsemble, Ahjo Ensemble ja Oma Orchestra. Vapaa pääsy.

1. sunnuntai pääsiäisestä, messu su 28.4. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta.

Iltakirkko ma 29.4. klo 18. Mari Mattsson.

Lähdemessu ti klo 18. 30.4. ja 7.5.

Visa Viljamaa.

Iltakirkko pe klo 18. 3.5. Veli-Matti Hynninen.

Beatles-messu la 4.5. klo 11. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Beatles soi Kallion kirkossa.

Jumalanpalveluksen järjestää Kallion seurakunta yhteistyössä Helsinki Beatles Weekendin kanssa.

2. sunnuntai pääsiäisestä, messu su 5.5. klo 10. Laura Huovinen.

Vapautuksen teologinen messu ma 6.5. klo 18. Kai Sadinmaa.

Hiljaisen rukouslaulun messu ke klo 18. 8.5. Marja Kotakorpi. Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori.

Alppilassa: Messu su 28.4. klo 11. Riikka Reina.

työväenopisto Arbiksella, Dagmarinkatu 3.

Helsingin seurakuntien yhteiskunnallinen työ on mukana järjestämässä tilaisuuksia yhdessä ammattiyhdistysliikkeen ja kirkon 3+1-verkoston kanssa. Sosiaalifoorumin kansainväliseksi vieraaksi saapuu sosiologi ja ihmisoikeusaktivisti İsmail Beşikçi. Hänet tunnetaan erityisesti Turkin kurdiväestön oikeuksien puolustajana ja historian sekä sosiaalisen aseman tutkijana. Lisää ohjelmasta ja vieraasta: https://sosiaalifoorumi.fi/ ohjelma-2019/

G.F. Händel: Messias la 27.4. klo 18 Kallion kirkko. Kamariorkesteri Refugium musicum, Vokaaliyhtye Incanto ja Hiljaa Ensemble. Liput 25 / 20 / 10 e www.incanto.fi.

Kanttoreiden wappukonsertti ti 30.4. klo 16. Kanttorit karnevaalitunnelmissa. Tommi Niskala, Olli Pyylampi ja Vivika Oksanen. Ohjelma 10 e. Väliajalla vapaaehtoiset Kahvikaisat ja -kallet myyvät munkkeja ja simaa.

Kiinankielisen Le Song Chorus -kuoron kevätkonsertti pe 3.5 klo 18 Alppilan kirkossa.

Joht. Mimi Klemettinen. Ohjelmassa kiinan- ja englanninkielisiä lauluja.

Vapaa pääsy.

Rivorera-konsertti la 4.5. klo 18 Kallion kirkko. Georgian kansallisradion ja -television lauluyhtye Rivorera. Liput 22,50 e lippu.fi, 25 e ovelta.

Torstaina iltapäivällä 25.4 klo 13.

Luento tatuoinneista Kallion kirkossa. Tatuointitaiteilija ja rocktoimittaja Juho K. Juntunen.

Lasten perjantait pe klo 10–12 Alppilan kirkko. 26.4. Sämpyläpaja mummojen kanssa, 3.5. Aarteenetsintä.

Hyvien uutisten ilta – elämää pääsiäisen jälkeen ti 7.5. klo 18 Kallion kirkko. Tarjoilu klo 17.30.

Jeesuksen hautaliinat. Matti Viitanen ja Eeva-Liisa Hurmerinta.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2.

Avoinna ma, ti ,to, pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1 Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

JUMALANPALVELUKSET Messu su 28.4. klo 11. Heusala, Andersson. Pyhäkoulu Seurat klo 19. Lemmetyinen Messu su 5.5. klo 11. Markkunen, Valojärvi. Pyhäkoulu.

Viikkomessu ke 8.5. 11. Lemmetyinen, Valojärvi.

Messu su 12.5. klo 11. Kiviniemi, Andersson.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho ma–pe klo 9–11.

Ma, ti ja pe kirkolla, D-porras. Ke ja to kauppakeskus Lauttis.

Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, kokoontuminen D-portaan edessä.

Avoin rukouspiiri ti klo 18, kerhohuone 15.

Seniorilautta ke klo 10.30, seurakuntasali.

Larun olohuone ke klo 17.30–20, kirkkokahvila. (Ei 1.5) Liikunnallinen iltaperhekerho keskiviikkoisin kirkon kryptassa klo 18–19. Vietä liikunnallinen ilta lastesi ja muiden perheiden kanssa.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 26.4. – 9.5.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messut Paavalinkirkossa Su 28.4. klo 10. Kanala, Toivonen, Kiiski.

Su 5.5. klo 10 Sansan kirkkopyhä.

Anitta Vuorela, Flinck, Välimäki.

Ke 8.5. klo 18 Puolen tunnin messu.

Flinck, Kiiski.

Messu Itä-Pasilassa, os. Junailijankuja 3, sis. Sähköttäjänkadun puolelta Su 28.4. klo 12. Samila, Kiiski.

TAPAHTUMIA Wanhanajan vappukahvit Ystävyydenkahvilassa ti 30.4. klo 13–15.

Vapputarjoiluja. Kuvanäyttely ja arjen esineitä eri vuosikymmeniltä.

Nostalgista musiikkia ja muistoja menneiden aikojen vapunvietosta.

Sunnuntain kevätretki 5.5. Kaikille avoin retki nostalgiseen ja tunnelmalliseen ratikkamuseoon. Sisäänpääsy maksuton, matka museolle omakustanteisesti julkisilla. Lähtö Paavalin alasalista klo 12. Mahdollisuus osallistua kahveille ja messuun ennen lähtöä. Ilm. ja tied. Säde Kultanen p. 09 2340 5415.

Cantos Sagrados to 9.5. klo 19.30. Kamarikuoro Audite.

Joht. Jani Sivén. Mirjam Kyrönseppä, Anni Nousiainen ja Markku Nurminen, urut. Liput 15/10 e. Konsertin pääteoksena kuullaan James MacMillanin Cantos Sagrados, jossa kirkollisiin teksteihin yhdistyy väkevä kuvaus Argentiinan kipeästä historiasta. Muita säveltäjiä ovat mm. Talbot, Pearsall, Dufay, La Rue ja Carissimi.

Lauttasaaren Laulajat pe 10.5. klo 19. Johtaa Victoria Meerson. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Ohjelmassa keväisiä lauluja Suomesta ja maailmalta.

Arabian sukua -kevätretki to 23.5.

Forssaan ja Humppilaan. Tutustumme Ronttinmäen tehtaalaismuseoon ja nautimme lounaan Vorssan Vaprii-

kissa Forssassa sekä vierailemme Heljä Liukko-Sundströmin luona hänen ateljeessaan Humppilassa.

Retken hinta 40 e sis. matkat, vierailut opastuksineen, ruoat. Lähtö klo 8.45 Paavalinkirkolta, paluu n. 18.45.

Ilm. viim. 15.5. virastoon.

Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10–12 ja ke klo 14–16.

Hävikkiruokajakelu ti klo 10.

Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30.

Lempeää liikuntaa ti klo 13.45.

Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2.

Päiväkuoro ke klo 15.

Aamurukouspiiri to klo 9 keskusteluhuoneessa.

Kahvila lapsiperheille to klo 12–15.

Paavalinkirkon kuoro to klo 18.

Keulan aamu pe klo 9–10.30.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10.

Messu 28.4. Alanen, Maisila, Tiitu, Tapio Tiitu. Helten Brass Quartet.

Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Messu 5.5. Alanen, Krans, Hersta.

Cantabile-kuoro, joht. Dominik Lukas Vogt. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon.

Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm.

Töölön kirkko su klo 17.

Messu 28.4. Kaleva, Krans. Kirkkokahvit.

Pop-messu 5.5. Kaleva, Hietalahti.

Artistivieraana Jepa Lambert. Jatkot seurakuntasalissa.

Ehtoollishetki ke klo 18.

Meilahden kirkko su klo 11.

Messu 28.4. Hietalahti, Leinonen, Olli Saari. Aura Visala cembalo. Kirkkokahvit.

Messu 5.5. Leinonen, Enckell, Olli Saari. Tuuli Kainulainen viulu, Minna Karppanen cembalo. Kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Seurakuntailta to 25.4. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Teemana ehtoollinen.

Valon ja ilon messu to 25.4. klo 18 Tuomaankirkossa. Saarna Tuomas Meurman, musiikkivieras Duo Tiia Maria Saari ja Kullervo Latvanen.

Aikuisten nuortenilta to 25.4. ja 9.5. klo 18 Kerhiksellä. Kun tunnet kaipaavasi seurakuntakytköstä, haluat olla tekemisissä henkevien ja hengellisten aiheiden kanssa ja jutella, kuunnella. Illan aikana pohditaan yhteistä teemaa, oleillaan ja kahvitellaan. Päätteeksi iltahartaus.

Rukousmessun suunnitteluilta ke 8.5. klo 18.30 Töölön kirkolla. Tule mukaan suunnittelemaan 19.5. pidettävää Rukousmessua! Kysy lisää Kika Paukkuselta p. 040 503 0707.

Vapputapahtuma ti 30.4. klo 15–18 Meilahden kirkolla. Vapun perinteitä kunnioittaen tarjolla on munkkeja, simaa ja ilmapalloja! Ohjelmassa myös ongintaa, arpajaiset, teatterikerhon esityksiä ja lasten iltapäiväkerhon ohjelmaa. Kaisa & Kulkurit esiintyy ja levyjä pyörittää DJ Mikko Saari. Huimapäillä mahdollisuus päästä käymään kirkon tornissa!

Tapahtuman tuotto ohjataan Yhteisvastuu-kampanjalle.

Kahvittelua ja kohtaamisia. Äijäkuppila miehille ke klo 13–15 Ruskeasuon Rastilla 15.5. asti. Keskusteluryhmä Kuje to klo 13–15 Ruskeasuon Rastilla 16.5. asti on kaikille avoin kahvi- ja keskusteluhetki. Kohtaamisen kahvila to klo 15.30–17 Tuomaankirkolla 23.5. asti, tule vaihtamaan ajatuksia seurakunnan työntekijän ja toisten seurakuntalaisten kanssa.

Avoimet perhekerhot lasten vanhemmille, isovanhemmille, perhepäivähoitajille ja heidän lapsilleen.

Ohjelmassa laulu- ja hartaushetkiä, leikkiä, askartelua ja vapaata keskustelua lapsiperheen elämään liittyvistä asioista. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua, eikä osallistumismaksua ole.

Kerho kokoontuu Temppeliaukon kirkon takkahuoneessa ti 14.5. asti klo 10–11.30, Meilahden kirkon liikuntasalissa ti 14.5. asti klo 9.45–11.15, Töölön kirkolla pe 10.5. asti klo 10–12 ja Ruskeasuon Rastilla pe 17.5. asti klo 10–11.30.

Nuorille Kerhiksellä Peli-ilta ma klo 18–21, Nuortenilta ke klo 18–21 ja Café pe klo 18–23. Tuomaankirkolla nuortenilta pe klo 18–21.

Torstaikerho to klo 13–14.30 Meilahden kirkon seurakuntasalissa 23.5. asti. Ohjelmaa, keskustelua, hartaushetki ja kahvittelua. Tule mukaan kaikille avoimeen voimaannuttavaan iltapäivähetkeen yksin, ystävän tai omaishoidettavan kanssa.

Café Töölön yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Lounasta ei pe 26.4.

Lounas pe klo 11.30–13 Ruskeasuon Rastissa. Hartaus klo 11.20. Lounasta ei pe 26.4.

Café Töölö ke klo 14–18 Töölön kirkolla.

Lounashetki ke 8.5 klo 11.30–13 Meilahden kirkon alakerrassa, Jalavatie 6 b.

Kampin kappeli Simonkatu 7.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@ evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18.

Kuorokonsertti ke 8.5. klo 18.

A cappella kuoromusiikkia Suomesta ja Kanadasta. Lauluissa teemana aika, muutos ja kuolema. Kuoroa johtaa Erik Johannes Riekko. Vapaa pääsy.

Yhteismeditaatio ke 15.5. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. markkohama@gmail.com.

OON Metsänkellot su 18.5. klo 16. Minimalistinen ja hiljaa avautuva meditatiivinen kanteleteos houkuttelee kuulijaa sisäiselle matkalle. Vapaa pääsy.

A

13 JUKKAPERKO.COM

Torstaipiiri 25.4. klo 13–14.30, seurakuntasali.

Raamattupiiri ti 7.5 ja 21.5. klo 18–19.30, kokoushuone 10, B-rappu.

Käsityöpiiri ti 30.4. ja 14.5. klo 13–14.30 kauppakeskus Lauttiksessa.

Töppösryhmä ke 8.5. klo 10.30–12, kirkkokahvila. Tule mukaan neulomaan pieniä töppösiä lahjaksi kasteperheille.

Retki Tuusulanjärven rantamaisemiin ti 4.6. klo 9–16.30. Tutustutaan taiteilija Pekka Halosen Halosenniemen kotiateljeehen ja säveltäjä Jean Sibeliuksen kotiin Ainolaan. Avustamme tarvittaessa kulkemisessa ja ruokailussa. Retken hinta 20 e sisältää, matkat, lounaan ja sisäänpääsyliput.

Maratonkonsertti – urkumusiikkia ja paljon muuta hauskaa la 11.5. klo 14–17. Tule, kun Sinulle sopii. Vaeltele kirkossa tai istahda kuuntelemaan. Kaarinan kahvia ja pullaa tarjolla maksua vastaan. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Laulumusiikin helmiä su 19.5. klo 18. Laulaja ja Mirva Helske, piano. Vapaa pääsy.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Saksofonisti Jukka Perko esiintyy pianisti Sid Hillen kanssa 3.5.

Temppeliaukion kirkossa.

7×

musiikkivinkki Messias-oratorio Vokaaliyhtye Incanto, Hiljaa Ensemble ja kamariorkesteri Refugium musicum kokoavat voimansa Händelin Messias-oratorion äärellä la 27.4. klo 18 Kallion kirkossa. Teos kuvaa Jeesuksen toimintaa, ylösnousemusta ja toista tulemista Vanhan testamentin ennustusten sanoin. Solisteina laulavat Tuuli Lindeberg, David Hackston, Juho Punkeri ja Juhana Kotilainen. Liput 25 / 20 / 10 e Ticketmasterista ja ovelta.

Virsiä helvetistä ja sen lähistöltä

Teologian tohtori Kari Kuula avaa viimeisen tuomion ja kadotuksen teemoja virsikirjassa Virrestä voimaa -illassa su 28.4. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Yhteisveisuuta säestää Anne Myllylä. Vapaa pääsy.

Vappumatinea

70-luvulla perustettu folkyhtye Punainen lanka esiintyy vappumatineassa ke 1.5. klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Solisteina laulavat Eija Ahvo ja Harri Saksala, kanttorina toimii Mikko Helenius. Vapaa pääsy, ohjelma sekä sima- ja munkkitarjoilu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Hille ja Perko

Jukka Perko, yksi Suomen tunnetuimmista saksofonisteista, soittaa duo-improvisaatiokonsertin yhdessä pianisti Sid Hillen

kanssa pe 3.5. klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, Two Moons -sarjan konsertissa.

Vapaa pääsy.

Tahdon-iltoja

Seuraavat Tahdon-illat järjestetään su 5.5. klo 18 Kulosaaren kirkossa, ti 7.5. klo 18 Puotilan kappelissa, ti 14.5. klo 19 Kallion kirkossa ja ke 15.5. klo 18 Paavalinkirkossa. Avioliiton esteiden tutkinnan eli ns. kuulutukset voi laittaa vireille tuntia aikaisemmin. Kanttorit esittävät häämarsseja ja muuta vihkimiseen sopivaa musiikkia ja papit kertovat vihkimisen kaavasta ja toimitukseen liittyvistä käytännöistä. Lisätietoa: www.kirkkohaat.fi.

Itämeren kaikuja

Kamarikuoro Murtosointu konsertoi virolaisen Veronika Portsmuthin kuoroakatemian konserttikuoron kanssa to 9.5. klo 19 Tuomiokirkossa. Itämeren kaikuja -konsertissa kuullaan virolaista ja suomalaista kuoromusiikkia säveltäjiltä Kreek, Kuula, Körvits, Mäntyjärvi, Rautavaara, Sarapik, Sisask, Tobias, Tamberg ja Uusberg. Liput 20 / 15 e osoitteesta holvi.com/shop/Murtosointu/ ja ovelta.

Cantos Sagrados

Maallinen ja hengellinen kohtaavat Kamarikuoro Auditen konsertissa to 9.5. klo 19.30 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Pääteoksena kuullaan MacMillanin Cantos Sagrados, jossa teksteihin yhdistyy kuvaus Argentiinan kipeästä historiasta. Musiikkia myös säveltäjiltä Talbot, Pearsall, Dufay, La Rue ja Carissimi. Kuori- ja lehteriurkuja soittavat Mirjam Kyrönseppä, Anni Nousiainen ja Markku Nurminen.

Liput 15 / 10 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 26.4. – 9.5.

14 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virastolla ei ole väliaikaisesti käyntiosoitetta,Palvelemme puhelimitse ma, ti ja to, pe klo 9–15, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Werner Wirémin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10.

Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 28.4. Herättäjän kirkkopyhä. Saarnaa Tuukka Kauhanen Herättäjä-yhdistyksestä. Mukana Seuratuvan virsikuoro. Kirkkokahveilla kevätveisuut. Su 5.5. Gospelmessu ja kevätrippikoulun konfirmaatio.

Messu sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 16, messun jälkeen yhteinen ateria. Su 28.4. Monikulttuurinen messu. Su 5.5. Kolmen vartin messu.

TAPAHTUMIA Pianistien kevätsoittajaiset Herttoniemen kirkossa pe 26.4. klo 18. Opettaja Tanja Anttilan oppilaat. Vapaa pääsy.

Lounaskahvila Yhteisvastuun hyväksi Herttoniemen kirppispäivän yhteydessä Herttoniemen kirkolla su 28.4. klo 10 alkaen. Lohikeittoa tarjolla klo 11–13.

Kevätlaulajaiset-yhteislaulutilaisuus ma 29.4. klo 18 Herttoniemen kirkossa. Heikki Variksen laulukoulu ja Variksen pojat-orkesteri. Vapaa pääsy.

Vapunaaton ilta ti 30.4. klo 18 Myllypuron kirkolla lähetystyön hyväksi.

Vappuista ohjelmaa ja tarjoilua.

Musiikissa mm. Johannes Österlund, kitara, piano ja laulu sekä Kristian Nurminen, harmonikka. Mukana Juha-Matti Tikkanen. Juhlalippu 5 e ovelta lähetystyön hyväksi.

Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaskonsertti pe 3.5. klo 18 Herttoniemen kirkossa.

Opettaja Noora Voiman viuluoppilaat. Vapaa pääsy.

Tahdon-ilta su 5.5. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Illassa tutustutaan vihkimisen käytäntöihin, musiikkiin ja byrokratiaan. Klo 17 alkaen kirkossa on mahdollisuus tehdä avioliiton esteiden tutkinta.

Nuorten ja nuorten aikuisten iltaehtoollinen ti 7.5. klo 18 Myllypuron kirkolla. Isosten siunaaminen. Mukana nuorisotiimi.

Lähde!-ilta to 9.5. klo 18 Myllypuron kirkolla. Ylistystä, puheenvuoroja ja rukouspalvelua. Mukana Tapani ja Mervi Koski.

Diakonian ajanvaraus Herttoniemi: p. 050 433 7339/Saarela tai kirkolla ke klo 9–9.30.

Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 347 9515/Markkanen tai kirkolla ma klo 13–14.

Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila.

Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markkanen.

Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Ke 30.4.

Vappuaattoa vietetään Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13, klo 10–14, Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, klo 13, Vartiokylän kirkon maastossa, Kiviportintie 5, klo 12–13 ja Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12, klo 18.

Ma 20.5.

Illallisristeily saaristoon.

M/S Emma klo 18–21, lähtö Herttoniemen Neitojenrannasta. Merellistä musiikkia, yhteislaulua ja ruokaa 35 e/henkilö Yhteisvastuulle. Kanakastike + riisi/ kasvisruoka, kahvi/tee + pieni makea.

Liput arkisin Laajasalon kirkolta klo 10–14 ja Mikaelinkirkolta klo 9–17 ja tilaisuuksien yhteydessä.

Kaivopuiston kautta Espooseen tai Itä-Helsingin saaristoon. Lähtö ja paluu Herttoniemenrannasta Bengtankujan päästä. Ruokana broilerikastike riisillä (kasvisvaihtoehto), kahvi ja pieni makea. Liput 35 e Laajasalon kirkolta ark. klo 10–14 sekä tilaisuuksien yhteydessä ke 15.5. mennessä.

Matka Pietariin ja Tyröön 29.8.– 1.9.2019. Hinta 375 e sis. 3 yötä hotellissa Moskovassa aamiaisineen, tuloillallisen, lounaan Tyrössä, viisumin, bussikuljetuksen, matkaoppaan palvelut. Sitova ilm. pe 14.6. mennessä: ritva.pykalaniemi@evl.fi, p. 050 546 8804. Viisumianomuskaavakkeita saa ma, ti, to klo 10–13 Laajasalon kirkolta tai Ritvalta. Matkailta to 8.8. klo 18 Laajasalon kirkolla. Tied. kari. laaksonen@evl.fi, p. 050 556 2526.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 10–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Hiljainen iltarukous to 25.4. ja 9.5. klo 18.

Risteyksessä-messu su 28.4. klo 11.

Anne Granström, Kirsi HonkanenPunkari, lauluryhmä Melisma ja bändi. Messun jälkeen lähetyslounas nimikkolähetystyömme hyväksi.

Messun aikana lapsille Pyhis.

Tyhjän sylin messu la 4.5. klo 15.

Jenni Kahenvirta, Mari Lamminen.

Jumalanpalvelus lapsettomille, lapsensa menettäneille, keskenmenon kokeneille ja abortin läpikäyneille sekä heidän läheisilleen. Mahdollisuus keskustella työntekijöiden ja Käpy ry:n vapaaehtoisen kanssa kahvi- tai teekupin äärellä. Jaossa yhdistysten materiaalia.

Messu su 5.5. klo 11. Sasu Rauhala, Mari Lamminen, Anneli Koivisto-Väisänen, laulu. Kirkkokahveilla jumalanpalveluksen teematuokio, mukana Mia Iiskola. Messun aikana lapsille Pyhis.

Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. To 25.4. ehtoollishetki ja yhteiset kirkkokahvit. To 2.5. Tuonentupa: Vapaaehtoinen saattohoitaja Kaarina kertoo kokemuksistaan kuolemansairaan rinnalla.

Herännäisseurat la 27.4. klo 18.

Jaakko Simojoki, Arto Virkkunen ja Martti Häkkänen.

Simaa, säveliä ja munkkeja ti 30.4.

klo 12–14. Keväisiä yhteislauluja ja myynnissä talkoolla tehtyjä vappuherkkuja, niin kauan kuin tuotteita riittää. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Klo 13 tarinateatteri Pyhä Solmun improvisaatiota osallistujien omista tarinoista.

Lauletaan yhdessä! ti 30.4. klo 13.

Suomalaisia yhteislauluja, mm. sotaajan lauluja. Kahvio klo 12.30 alkaen.

Kevätlinnuille etelässä -konsertti su 5.5. klo 18. Margit Tuokon lauluoppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

Mikaelin Laulajien kevätkonsertti ke 8.5. klo 19. Joht.

Jukka Okkonen. Solistina oopperalaulaja, baritoni Raimo Laukka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Matka Nivalan Herättäjäjuhlille 5.–7.7. Hinta a) 150 e: kuljetus, majoitus ja aamupala Nivalan ammattioppilaitoksen opiskelija-asunnoissa, omat liinavaatteet mukaan. b) 60 e: bussimatka. Ilm. 31.5. mennessä, Vartiokylän srk p. 09 2340 6400. Järj, Malmin, Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnat.

Matka Pietariin ja Tyröön 29.8.–1.9.

Hinta 375 e sis. 3 hotelliyötä aamiaisineen, tuloillallisen, lounaan Tyrössä, viisumin, bussikuljetuksen, matkaoppaan palvelut. Sitova ilm. pe 14.6. mennessä: ritva.pykalaniemi@evl.fi, p. 050 546 8804. Matkailta Laajasalon kirkolla torstaina 8.8. klo 18. Tied. sari. viljakainen@evl.fi, p. 050 448 5435.

Järj. Mikaelin ja Roihuvuoren srk:t.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 28.4. klo 10. Vaulas, Rantala, Filppula. Mira-Maria Kuudanpaiste, laulu, Marianne Näränen, laulu ja piano, Stella Forsell.

Messu su 5.5. klo 10. Nurminen, Vaulas, Niva-Vilkko, Juvonen.

Arkkikirkko ke 8.5. klo 18.

Laajasalon kirkossa: Messu su 28.4. klo 12. Lyytinen, Rantala, Filppula.

Messu su 5.5. klo 12. Rantala, Vaulas, Niva-Vilkko.

TAPAHTUMIA Loviisan salongissa -kamarikonsertti su 28.4. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Sanna Kokko, viulu. Kristiina Hirvonen, sello. Sari Blå, piano. Sibeliuksen musiikkia. Ohjelma 10 e.

Sanan ja rukouksen ilta su 28.4. klo 18 Laajasalon kirkolla. Arja Vaulas.

Varaslähtö vappuun ti 30.4. klo 10–14 Laajasalon kirkolla. Vappumuskari klo 10.30–11. Tuotto Yhteisvastuun hyväksi.

Vapputapahtuma kaikenikäisille ke 1.5. klo 12–15 Roihuvuoren kirkolla. Kuoro- ja musiikkiesityksiä. Askartelua, onnenpyörä, paloauto, kahvio ja kirpputori. Tuotto kamarikuoro Cantiamon hyväksi.

Oodi ilolle pe 3.5. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Prima Nota -orkesteri Itä-Helsingin Musiikkiopistosta, joht. Lucia Nakova-Haikarainen.

Vesillelaskusiunaus veneilijöille su 5.5. klo 19 Laajasalon kirkossa.

Meteorologi Mika Rantanen, Chorus Marinus -miehet. Timo Pekka Kaskinen toimittaa veneilykauden siunauksen.

Laulu keväälle ti 7.5. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Kalle Virtanen, tenori. Ronnie Karlsson, bassobaritoni. Stefanie Tuurna, piano. Ohjelma 5 e.

Jousiorkestereiden kevätkonsertti to 9.5. klo 19 Laajasalon kirkossa. Järj. Itä-Helsingin musiikkiopisto.

Saaristoristeily Yhteisvastuun hyväksi M/S Emmalla ma 20.5. klo 18–21

Messu sunnuntaisin klo 11. Vartiokylän kirkossa Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Ikäihmisten kevätkirkko to 2.5. klo 14 Puotilan kappelissa Ehtoollishartaus pe 26.4. ja 3.5. klo 12 Matteuksenkirkossa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15.

Neulekerho maanantaisin klo 12.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. 1 e.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13.

Puotilan kappelissa: Kappelin Kyläjuoksu su 28.4. klo 16.

Kaiken ikäisten iloinen liikuntatapahtuma Yhteisvastuun hyväksi. Aikuiset 10 e ja lapset 5 e. Lisätiedot kotisivuilta ja Facebookista.

Tuokiokuvio kolmella soolokanteleella ma 29.4. klo 18.

Matilda Bergman, Laura Linkola ja Juulia Pölönen, kanteleet.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tahdon-ilta 7.5. klo 18. Häämusiikkia, tietoa vihkimisestä sekä mahdollisuus avioliiton esteiden tutkintaan.

Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8.

Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Ohjelmaa klo 14 alkaen. 30.4.

Vappuaatto – ei Olohuonetta, 7.5.

Alkusammutusharjoittelu ulkona Kim Halmela, turvallisuuskouluttaja.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus virastosta, Kiviportintie 5, tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Perjantailenkki, mukavaa kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, klo 13 Vartiokylän kirkolle. Kahvitarjoilu.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 26.4. – 9.5.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

15

Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 25.4. klo 18, Katukappeli. Pesonen, Virtanen.

Messu su 28.4. klo 11, kirkko. Saarna Marketta Antola, musiikki Eeva Jurmu. Myyjäispöytä Merimieskirkon hyväksi.

Iltakirkko to 2.5. klo 18, Katukappeli.

Virtanen.

Konfirmaatiomessu su 5.5. klo 11, kirkko. Holma, Virtanen.

Merirastimessu su 5.5. klo 15, Merirasti-kappeli.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 3.5. klo 18.

Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.

Antti Pesonen, Hanna Virtanen ja Uusi laulu.

Pyhän tanssin iltapäivä Marielundin kappelissa Vuosaaren kirkolla la 4.5. klo 14–17. Meditatiivista tanssia ja mietiskelevää rukousta. Helpot askelkuviot. Ota mukaan sisätossut tai villasukat ja 5–15 e vapaaehtoista ovirahaa. Ilm. sara-aho@gmail.com tai p. 050 490 6014.

Levollinen musiikkihetki kirkossa ke 8.5. klo 16.30. Tule levähtämään vartiksi musiikin äärelle.

Kevätaamu nuotiolla su 5.5. klo 9–11 Uutelan kodalla Särkkäniemessä, Vuosaaressa. Mietiskelyä, Taizé-lauluja ja kahvittelua. Aiheena Taizén Veli Roger. Pastori, retriitinohjaaja Lauri Maarala alustaa. Säänmukainen vaatetus, kokoonnumme Uutelan kodalla ja sen ympäristössä.

Yhteistyössä Sininauhaliitto ja Vuosaaren seurakunta. Kesäaamu nuotiolla Uutelan kodalla myös su 2.6. ja 30.6. klo 9.

Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka vauvasta vaariin ja mukulasta mummoon. Aamupala, vapaaehtoinen maksu.

Ilmoittaudu ikäihmisten kevätretkelle Fiskarsiin. Retki ma 20.5.

Tutustumme ruukin historiaan ja nykypäivään kävellen oppaan johdolla. Lounastamme Kuparipajan noutopöydässä ja vietämme aikaa ruukin alueella ja putiikeissa. Hinta 30 e, sis. kuljetus, opastus ja lounas.

Lähtö kirkolta klo 9 ja Mosaiikkitorilta 9.15. Paluu Vuosaareen 15.45.

Ilmoittautuminen ja maksu virastoon sen aukioloaikoina. Lisätiedot p. 09 2340 6540.

Haku päiväkerhoihin syyskaudelle 2019 ajalla 1.–30.4. Sähköinen haku, linkki hakemukseen löytyy nettisivuiltamme www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari.

2–6-vuotiaiden päiväkerhot toimivat kirkolla, Myrskylinnussa ja Valossa.

Kerhossa opitaan ryhmätaitoja leikin ja ohjattujen toimintojen kautta.

Lisätiedot kirsi.satosalmi@evl.fi.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön sähköpostilla vuosaari. diakonia@evl.fi.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Suntio Jenni Huikuri tietää kaiken kirkkokahvien keittämisestä. Kahdella teollisuuskeittimellä valmistuu yhteensä 160 kupillista kerrallaan.

Reilun kaupan kahvi höyryää kupissa seurakunnissa Suomessa yritetään järjestää ”maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko” 9.5. ja lyödä Ruotsin ennätys, 350 000 kahvittelijaa.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

M

ikaelin seurakunta osallistuu Reilun kaupan kahvitaukoon torstai-iltapäivänä 9.5.

– Meillä on silloin tarjolla Reilun kaupan kahvia ja teetä kuten joka päivä muutenkin. Teemme Reilun kaupan banaaneista kuivakakkua ja levykakkua. Pöydät koristellaan Reilun kaupan kukilla, ja kahvitaukoon liittyvät myös kukka-arpajaiset, kertoo suntio Jenni Huikuri.

Vapaaehtoinen kahviraha menee lähetystyöhön. Kahvitauon järjestäjät ilmoittavat osallistujamäärän Reilu kauppa ry:n toimistoon.

Mikaelin seurakunnassa juodaan lähemmäs tuhat kuppia kahvia viikossa. Myös teetä kuluu aika lailla. Kirkolla kokoontuvat monenlaiset ryhmät, ja messun jälkeen on aina tarjolla kirkkokahvit. Kirkolla muuten vain piipahtavat ihmiset saattavat käydä myös kahvilla tai teellä, ja työntekijät juovat niitä omilla tauoillaan.

Huikuri on toiselta ammatiltaan ravintolakokki. Hän toimii myös seurakunnan keittiövastaavana ja käy hankkimassa ruokatarpeet tukusta.

– Olemme kokeilleet eri kahvimerkkejä ja löytäneet meille sopivan maun ja keittosuhteen.

Miksi seurakunta haluaa käyttää Reilun kaupan kahvia, joka on hieman kalliimpaa kauin tarjouskahvi?

– Reilu kauppa poistaa globaalia köyhyyttä. Viljely on ympäristöystävällistä, ja siinä otetaan myös ihmisoikeuasiat huomioon, Huikuri perustelee.

”

REILUN KAUPAN SEURAKUNTIA ON SUOMESSA 121.

SUOMALAISET OVAT OTTANEET Reilun kaupan tuotteet omakseen 20 vuodessa. Ensimmäiset kahvit ja teet tulivat kauppojen valikoimiin vuonna 1999 ja banaanit pari vuotta myöhemmin.

Vuonna 2018 Suomessa myytiin Reilun kaupan tuotteita 263 miljoonalla eurolla, ja myynnin arvo kasvoi 12,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Päivittäistavarakaupan yleinen myynnin kehitys oli samaan aikaan 3,4 prosenttia.

Reilun kaupan seurakuntia on Suo-

messa 121, myös muita kuin luterilaisia. Valtaosa Helsingin seurakunnista sekä kaikki Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakunnat ovat hankkineet arvonimen.

– Tämä merkitsee vähintään sitä, että kaikki seurakunnassa tarjottava kahvi ja tee on reilua. Lisäksi seurakunta sitoutuu kertomaan Reilun kaupan periaatteista jossain tilaisuudessaan, kertoo Reilu kauppa ry:n yhteysvastaava Jatta Makkula.

– Seurakunnat ovat tukeneet reilua kauppaa Suomessa alusta lähtien, ja se on ollut tärkeä tekijä menestyksen taustalla, kiittää Makkula.

Myös Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen ovat Reilun kaupan kaupunkeja.

SUOMEN SUOSITUIMMAT Reilun kaupan tuotteet ovat kahvi, banaani ja leikkokukat. Banaaneja myytiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kiloa, ja kasvua oli 9 prosenttia verrattuna vuoteen 2017. Reilua kahvia myytiin 1,8 miljoonaa kiloa (kasvua 16 prosenttia). Erilaisia reiluja tuotteita on myynnissä yli 1200.

Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen mainitsee, että 20 vuotta sitten Reilu kauppa oli käynnistämässä keskustelua eettisestä kuluttamisesta.

– Nykyään yritysten kiinnostus tuotteen alkuperää kohtaan on kasvanut valtavasti, sillä kuluttajat vahtivat tänä päivänä tuotteiden alkuperää huomattavasti hanakammin kuin ennen. ■

MENOT 26.4. – 9.5.

16 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut su 28.4. klo 10 Messu Malmin kirkossa. Raine Talvisto, saarna. Messun jälkeen sima- ja munkkitarjoilu. klo 10 Konfirmaatiomessu Viikin kirkossa. Aholansaaren rippikoulu.

Anni Punkka. klo 10 Messu Puistolan kirkossa.

Miikka Heinonen, saarna. klo 16 Vauvakirkko Pihlajamäen kirkossa. Markku Arola, Laura Ilasen muskarilaiset. klo 17 Valon messu Puistolan kirkossa. Iltatee.

Messut su 5.5. klo 10 Iltarippikoulun konfirmaatiomessu Malmin kirkossa. Seija Knuutila-Loukonen. klo 10 Messu Viikin kirkossa. Sofia Tuomenvirta. klo 10 Rippikoulupainotteinen messu Puistolan kirkossa. Rosa Pöppönen. klo 12 Metsäkirkko Jakomäessä. Anni Paukkala-Toivonen. Yhteislähtö Jakomäen kirkolta klo 11.45. Kirkkomehut. Sateen sattuessa messu pidetään kirkolla. klo 12 Messu Siltamäen seurakuntakodissa. Eläkeläisten kirkkopyhä.

Martta Paijola, Joukko-kuoro. klo 12 Messu Tapanilan kirkossa.

Herättäjän rippikoulupyhä. Kirkkokahvit. klo 16 Messu Pihlajamäen kirkossa.

Markku Arola. Mukana Siloé-ryhmä. klo 16 Vauvakirkko Malmin kirkossa.

Laura-Elina Koivisto, Pukinmäen muskarilaiset.

Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa ke 8.5. klo 18.

Arki-illan ehtoollinen Viikin kirkossa ke 8.5. klo 18.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Ke 1.5.

Vapputapahtuma Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1, klo 11–14. Suolaisia ja makeita herkkuja sekä simaa Yhteisvastuun hyväksi. Ilmapalloja, onnenpyörä, musiikkia aikuisille ja lapsille.

TAPAHTUMIA Kansainväliset nyyttärit Pihlajamäen kirkossa pe 26.4. klo 18. Vapaamuotoinen, kaikille avoin illanvietto. Mukaan voit tuoda pientä syötävää yhteiseen pöytään. Halutessasi voit esittää myös pienen ohjelmanumeron omasta kulttuuristasi, esimerkiksi tanssin, laulun tai runon. Lopuksi mahdollisuus osallistua rukoushetkeen kirkossa. Kutsu mukaan myös ystäviäsi.

Isänmaallinen ilta veteraanien kunniaksi Malmin kirkossa pe 26.4.2019 klo 18. Malmin Mieslaulajat ja Kaartin soittokunnan varusmiehet. Käsiohjelma 15 e, veteraaneille maksuton. Tuotto hyväntekeväisyyteen. Järj. Lions Club Helsinki/Malmittaret.

Eläkkeellelähtöjuhla ja konsertti Viikin kirkossa su 28.4. klo 18. Tule lähettämään kanttori Marjasisko Varha eläkkeelle.

Kahvitus klo 17. Mukana Naiskuoro Pihlaja, Pihlajanmarjat, Karla-Maria Toiviainen, Kira-Mia Tuisku ja muita muusikoita.

Huilistien kevätkonsertti Puistolan kirkossa ma 29.4. klo 17. Mari-Kaisa Pyrhösen oppilaat Pohjois-Helsingin musiikkiopistosta esiintyvät.

Su 5.5.

Vauvakirkko Malmin kirkossa, Kunnantie 1, klo 16. Mukana ovat LauraElina Koivisto, Kaisu Rauhamaa ja Pukinmäen muskarilaiset.

Konsertti Laulun riemua Puistolan kirkossa la 4.5. klo 16. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston laulunopiskelijat esittävät lauluja ja duettoja. Laulajien ohjaus Jutta Holmberg, säestys Sigita Hirvi, piano.

Duokonsertti Malmin kirkossa su 5.5. klo 18. Manfred Gräsbeck, viulu ja Maija Lehtonen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Matkailuilta Malmin kirkossa la 4.5.klo 18. TM Kaisa Hirvonen:

Tutkimusmatkoilla Saksassa.

Lapsikuoron kevätkonsertti Puistolan kirkossa su 5.5. klo 14. Lastenkuoro Laulupuu, joht. Taru Hämäläinen, säestys Mikko Pettinen, piano, Aila Hettula, oboe.

Konsertin jälkeen Laulupuun kahvila.

Levynjulkistamiskonsertti Suomalaisen musiikin tarina 1900–1960 Viikin kirkossa su 5.5. klo 18. Mikko Raasakka, klarinetti ja liru, Antti Vahtola, piano. Ohjelma 10 e.

Nuorten vaikuttamisen päivä Tapanilan kirkossa ti 7.5. kello 17–20.

Teemana muun muassa Millainen olisi unelmien kirkko? Äitienpäiväkonsertti Puistolan kirkossa jo sunnuntaita ennakoiden keskiviikkona 8.5. klo 18.30. Puistolanraitin ala-asteen kakkosluokkalaiset esiintyvät äitienpäivän merkeissä. Käsiohjelma 5 e. Kahvila.

Brunssi ja äitienpäiväaskartelua Tapulin seurakuntakodilla la 11.5. klo 11–14 (huom! Jakomäen kirkon remontin vuoksi Tapuliin siirtyvä tilaisuus).

Kattaukset klo 11 ja

Vartiokylän seurakunnan pastori Mikko Alava, millainen kyläjuoksu Puotilan kappelin pihalta starttaa sunnuntaina 28.4.?

– Se on kaikenikäisten iloinen liikuntatapahtuma. Tavoite on kerätä rahaa Yhteisvastuulle ja samalla luoda yhteisöllisyyttä ja liikuttaa ihmisiä. Olen muutenkin kiinnostunut kylätoiminnasta ja toimin Puotila-seurassa.

Ihmiset siis maksavat päästäkseen juoksemaan?

– Kyllä, haluamme vähän veloittaa siitä ilosta! Lähtö ja maali ovat kappelilla, tyyli ja tahti on vapaa. Lenkin saa mennä vaikka potkupyörällä tai kävellen. Viime vuonna joku juoksi sen alle puolen tunnin. Matkalla on yksi huoltopiste, josta saa pientä evästä. Riparilaiset ovat mukana talkootehtävissä.

ESKO JÄMSÄ

Menokasvo

Lähde lenkille keväiseen maastoon Yhteisvastuun hyväksi

12.30. Aikuiset 5 e, lapset 2 e. Tuotto Naisten Pankille. Ilmoittautumiset ke 8.5. mennessä p. 09 2340 4428.

Kevätretki Loviisaan ja Strömforsiin to 16.5. Lähtö Pihlajamäen kirkolta klo 9, Viikin kirkolta klo 9.15. Paluu klo 17 mennessä. Kohteisiin tutustumista rauhalliseen tahtiin sekä lounas. Hinta 25 e. Ilmoittautumiset Pihlajamäen kirkolle p. 09 2340 4427 tai sari.hakuri@evl.fi.

Särkänniemen retki lapsille ja nuorille 24.8. Lähtö Malmin kirkolta klo 9.30, paluu klo 20. Retki on yli 10-vuotiaille, alle 10-vuotiaat voivat lähteä mukaan täysi-ikäisen seurassa. Retken hinta on 40 e, sisältäen matkat tilausbussilla, Särkänniemirannekkeen sekä ruokailun Hesburgerissa menomatkalla. Paluumatkalle on hyvä varata eväät tai rahaa eväiden ostoon. Lisätiedot: sini.paukkala@evl.fi. Linkki sähköiseen ilmoittautumiseen löytyy Malmin seurakunnan kotisivuilta hakusanalla Särkänniemi.

Soppakirkko Tapulin seurakuntakodissa ma 29.4. klo 11.15.

Hartaus Madetojan palvelutalolla pe 3.5. klo 13.30.

Porttikahvila Pukinmäen Portissa ma 29.4. ja 6.5. klo 12–14.30.

Tiistaitupa Tapulin seurakuntakodissa ti 30.4. klo 13.30–16.30. Avoin iltapäivä kaikenikäisille, tarjolla välipala.

Torstaikahvila Jakomäen kirkolla to 2.5. ja 9.5. klo 13–14.30.

Torstaikahvila Puistolan kirkolla to 2.5. ja 9.5. klo 13–14.30.

Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma 6.5. klo 11–13.

Iltaruoka Siltamäen seurakuntakodissa ke 8.5. klo 17–19. Kasviskeitto, leipä ja mehu 1 e.

Ilosanoma-raamattupiiri Pukinmäen Portissa ti 30.4. klo 18.

Päiväraamattupiiri Malmin kirkossa to 2.5. klo 14.

Lähetyspiiri Malmin kirkossa to 2.5. klo 15.30.

Näkövammaisten kerho Malmin kirkossa ma 7.5. klo 14.

Israel-ilta Pukinmäen Portissa ti 7.5.klo 17.30.

Puikoissa-piiri Pukinmäen Portissa ke 8.5. klo 18.

Eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkossa ti 30.4. ja ti 7.5. klo 13.

Siltamäen seurakuntakodissa ti 30.4. ja ti 7.5. klo 12.

Pihlajamäen kirkossa ke 8.5. klo 13.

Tapanilan kirkossa ke 8.5 klo 13.

Naapurikahvit Viikin kirkossa ke 8.5. klo 13.

Millaiset ihmiset innostuivat osallistumaan viime vuonna?

– Kaikenlaiset. Mukana oli naisia, miehiä, perheitä, ja ikähaarukka oli 1–80 vuotta.

Treenaatko itse juoksemista?

– Olen treenannut triathlonia ja tehnyt pari kertaa täysmatkan. Pidän kovasti liikunnasta. Se on tapa hoitaa omaa hyvinvointia.

Millä muilla tavoilla olette keränneet rahaa Yhteisvastuulle?

– Suositun iltaruokailumme tulot menevät koko keväältä Yhteisvastuulle, samoin tiistain olohuoneen kahvirahat. Lisäksi meillä on ollut laskiaistapahtuma, konsertti ja perinteistä lipaskeräystä.

EIRA SERKKOLA Kappelion kyläjuoksu sunnuntaina 28.4. klo 16, ilmoittautuminen ennen sitä pihalla (Puotilantie 5). Aikuiset 10 e, lapset 5 e, lenkki noin 5 km. Yhteisvastuukeräys tukee tänä vuonna lasten ja nuorten koulutusta.

MENOT 26.4. – 9.5.

Oulunkylän seurakunta

Pakilan seurakunta

Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 28.4. klo 10. Savik, Albekoglu, Helenius sekä Anne Pettinen. Juhlimme 80-, 85-, 90- ja 90+ vuotta täyttäviä. Juhlakahvit messun jälkeen.

Messu su 5.5. klo 10. Konfirmaatiomessu. Elo, kanttorina Jussi Hirvonen.

Käpylän kirkossa: Messu su 28.4. klo 18. Heininen, Mäkiö sekä Chorus Sine Nomine.

Messu su 5.5. klo 18. Koskinen, Mod, Helenius sekä isoset.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18. Lisäksi laulamme Taize-lauluja ja luemme Raamatun tekstejä. Joka kuukauden 3. keskiviikko vietämme ehtoollista.

Maunulan kirkossa: Messu su 28.4. klo 12. Heininen, Mäkiö.

Messu su 5.5. klo 12. Handolin, Pesonen-Kareinen.

TAPAHTUMIA Punainen lanka – vappumatinea ke 1.5. klo 16 Oulunkylän kirkolla. Vappumatineassa esiintyy 70-luvulla perustettu legendaarinen folk-yhtye Punainen lanka.

Vapaa pääsy, sima ja munkki 10 e.

Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Yhteisöravintola Salaam. Buffet to klo 12–15 Oulunkylän kirkolla.

Maanantaipuuro ma klo 9–12. Sisältää puuron, sämpylän, kahvin tai teen. Hinta 1 e tai omantunnon mukaan.

Tahdon-ilta la 4.5. klo 18 Oulunkylän vanhalla kirkolla, Siltavoudintie 12.

Tule kuuntelemaan otteita häämarsseista, häihin sopivista lauluista, sekä tietoa vihkikaavasta ja järjestelyistä ennen hääpäivää! Mukana pastori Karin Airaksinen ja kanttori Mikko Helenius.

Perheiden tanssituokiot perjantaisin Käpylän kirkolla. 3–5-vuotiaat klo 9.30–10, 1–2-vuotiaat klo 10.15–10.45, 0–1-vuotiaat klo 11–11.30.

Päiväkerho ma, ti ja to klo 8.30.

Oulunkylän kirkolla. 3–6-vuotiaiden oma kerho. Kerhossa ulkoillaan, leikitään, lauletaan, pelataan ja askarrellaan. Opimme yhdessä kirkkovuoden juhlista tarinoiden ja Raamatun kertomusten kautta.

Ilmoittaudu 30.4. mennessä seurakunnan verkkosivujen kautta.

Avoin sururyhmä ke klo 18 Oulunkylän kirkolla. Viimeinen kokoontumiskerta on 25.5. Ryhmässä läheisensä menettäneet jakavat yhdessä kokemuksiaan ja tuntemuksiaan ja hakevat voimaa arjessa jaksamiseen ja menetyksestä toipumiseen. Ryhmä on maksuton, avoin kaikille eikä ilmoittautumista tarvita. Voit käydä kerran tai säännöllisesti.

Naisten kirjallisuuspiiri ke 8.5. klo 18 Käpylän kirkolla. Ayòbámi Adébáyò, Älä mene pois. Yhteyshenkilö: Outi Takkinen, p. 040 483 4143.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

17

JUMALANPALVELUKSET Messu su 28.4. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Mikael Tammilehto ja Ari Häyrinen. Messussa siunataan käyttöön Aune Mattilan kutomat uudet stolat. Messun jälkeen aukeaa Signe Branderin näyttely.

Metsämessu to 2.5. klo 18. Yhteistyössä Helsingin Ladun kanssa.

Mukana Mikael Tammilehto, Tiia Valve-Tuovinen ja Helsingin laulun kvartetti. Lähtö Paloheinän majalta.

Hyvän Paimenen messu su 5.5. klo 11. Messu toteutetaan yhteistyössä Pakilan Musiikkiopiston kanssa.

Jouni Pirttijärvi, Tiia Valve-Tuovinen ja Pakilan Musiikkiopiston perinnesoitinryhmä.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Kuoroa johtaa kanttori Ari Häyrinen.

Kutomakerhossa sinulla on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua kangaspuihin. Oppia ja edetä saa omaan tahtiin ja apua on aina lähellä. Kerho kokoontuu VälKeessä keskiviikkoisin klo 19.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä.

Kippo & Kulho lounaskahvila perjantaisin klo 11–13 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka 2 e tai 5 e, joka on omakustannushinta tai 10 e, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä.

Kamuviulistien ilta ma 29.4. klo 18. Viulumusiikkia Suomesta ja maailmalta Pakilan musiikkiopiston kansanmusiikin opiskelijoiden esittämänä. Vapaa pääsy.

Vapputapahtuma ke 1.5. klo 11–14.

Suolaisia ja makeita herkkuja sekä simaa Yhteisvastuun hyväksi. Ilmapalloja, onnenpyörä, musiikkia aikuisille ja lapsille.

Raamattupiiri to 2.5. klo 18.30.

Piirissä mukana Marita Toivonen.

Viihdelaulukurssin kokoontumiset 7.5., 14.5., 21.5. ja 28.5. klo 18–19.45.

Loppukonsertti 29.5. klo 19. Hinta 85 e. Ilmoittautumiset susanna.e@ welho.com.

Mökkimattomarkkinat VälKeessä ke 8.5. klo 19. Kaikenlaista lahja- ym. tavaraa.

– Kun liikkuu rollaattorin kanssa, kaikki järjestelyhommat eivät onnistu, kertoo Matti Rikman.

Apua & tukea

Pieni teko voi olla iso arkiapu Verhojen vaihtaminen on ikäihmiselle usein mahdoton tehtävä.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

L

aajasalossa asuva Matti Rikman opastaa puhelimessa etukäteen: – Kun olet soittanut ovikelloa, kestää hetken ennen kuin olen avaamassa ovea. Liikun rollaattorilla.

Kun vieras on päässyt sisään, Rikman kertoo käyttäneensä rollaattoria viitisen vuotta.

– Nuorena liikkuminen ja liikunnan harrastaminen, etenkin jääkiekko ja lentopallo, olivat minulle ykkösasioita. Nyt diabetes on vienyt jaloista voimat. Se on minulle kova paikka.

Seisominen ilman tukea on Rikmanille vaikeaa, ja tasapaino horjuu. Oikea nilkka ei toimi, ja siksi kotihoito käy aamuisin auttamassa tukisukat jalkaan. Rikman on ulkoistanut kodin siivouksen ja ikkunoiden pesun siivousfirmalle. Rollaattorin kanssa hän selviää kuitenkin myös ulkona ja pääsee liikkumaan bussilla ja metrolla.

– Käyn kirjastossa ja apteekissa lähimmässä kauppakeskuksessa. Ostan ruokaa ja valmistan sen itse. Tosin muutama viikko meni sairaalassa tässä vasta sydänvaivojen ja pallolaajennusten takia. Sinne minut vietiin, kun oloni tuntui oudolta ja hälytin apua turvarannekkeella.

VAIKKA ARKI toimii kohtuullisesti, joskus Rikman tarvitsee apua johonkin askareeseen. Ratkaisua ei välttämättä löydy tutta-

vista tai pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista aikuisista lapsista.

– Kun olin lukenut Ole hyvä -palvelusta, mietin pitkään, voinko soittaa. Se häkellytti, että apua tarjotaan. Mitähän mahtavat kysyä ja miten saan perusteltua avuntarpeeni?

Rikman rohkaistui kuitenkin kertomaan vaatehuoneensa epäjärjestyksestä.

– Tätä nykyä minusta ei oikein ole järjestelyhommiin.

Myöhemmin apua on löytynyt myös keittiön pöydän siirtämiseen olohuoneeseen ja päinvastoin samoin kuin keittiön uusien verhojen ripustamiseen. Tallessa olevista Ole hyvä -korteista löytyvät auttajien nimet Taru, Abi, Anna ja Toni.

OLE HYVÄ -palvelu toimii Laajasalon, Roihuvuoren ja Herttoniemen alueilla. Se syntyi kaksi vuotta sitten Kruunuvuorenrantaprojektin osana.

– Ideana on auttaa kertaluonteisesti ja pienimuotoisesti, tavallisen ihmisen taidoilla. Maksutonta keikka-apua voi saada vaikka ostoksille tai saattajaksi lääkäriin, kertoo projektityöntekijä Miska-Maria Välimäki Roihuvuoren seurakunnasta.

Palvelu saattaa yhteen avuntarvitsijat ja avunantajat. Sitä toteuttavat yhteistyössä Roihuvuoren seurakunta, SPR Laajasalo ja kaupungin palvelukeskus Rudolf, joka kouluttaa vapaaehtoisia toimimaan esimerkiksi pyörätuolin kanssa.

– Myöhemmin on tarkoitus auttaa myös alueelle muuttavia nuoria perheitä, mutta tällä hetkellä keskitytään ikäihmisiin. Monet, myös nuoret aikuiset, ovat tietoisia siitä, että vanhusten hoito on huonoissa kantimissa, ja siksi he haluavat auttaa. ■ Ole hyvä -palveluun saa yhteyden p. 050 505 8599 tai olehyva.roihuvuori@evl.fi.

18 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Ostetaan

TURVAA LÄHEISESI

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

KOHTUUS KAIKESSA -tapahtuma

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Bullankulmassa lauantaina, 4.5. kello 12.00

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

Bulevardi 16B, Helsinki

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Ohjelma:

Emerituspiispa Mikko Heikka: Jumalan monet kasvot

Myydään

hok-elannonlakipalvelu.fi

Kahvitarjoilu Ryhmätyöskentelyä, vetäjinä: pastori Sirkka-Liisa Raunio, diakonissa Sari Aroheikki, pastori Paavo Salakkaw

Otetaan yhtiökumppani perustettavaan yhtiöön. Asiakkaat tulevat ruokailusta ja kahvittelusta. p. 045 607 38 18

Vapaa pääsy, tervetuloa!

Vuokrata halutaan

Järjestäjinä Vanhan kirkon seurakunta ja Helsingin Kristillinen Työväenyhdistys

Allan Franzén, Bengt Lassus, Peter Hilli.

Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko.

Petrus församling Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

Kiinteistövälitystä

Musiikissa Mikko Helenius

5.5. Saarna Olli Seppälä

Tupakoimattomalle yksiö 23m2 Oulunkylässä. Hyvät liikenneyhteydet.

Vapaa 1.5.2019. Vuokra 600 e.

Yhteys/näyttö puh. 0400-821 051, 30.4.2019 klo 16-18.

Myöhemmin puhelimella 0400-858 317.

Vantaalla Havukosken palvelutalossa vuokrattavana 2h,kk,kph 47 m2 Tiedustelut puh. 0500 714641

Musiikissa Inna Vintturi, lasten ja nuorten kuoro Taatelit Mari Torri-Tuomisen johdolla Tervetuloa!

MYYN HUONEISTOSI, 0400 506079 [A] LKV, 45 v kokemus huoneistot 1,75 % mh:sta A N N E L I VA I N I O RA N TA K Y yksityinen helsinkiläinen anneli.vainioranta@welho.com

Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 28.4. klo 13.30 Tulevia aikoja Kuolleiden ylösnousemus 1. Kor. 15:12-34 – Markku Sivonen Ylösnousemusruumis 1. Kor. 15:35-58 – Tinja Halunen Raamattupiiri 9.5. klo 18.00 1. Kor. 13-16

Täysraitis savuton 40v. akat. nainen, Kallio&ympäristö. N. 700€. +/- 30m2. Katri, p.040 1366110

Vuokralle tarjotaan

Tuomasmessu joka sunnuntai klo 18 28.4. Saarna Olli Valtonen

Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak.

En juo/polta. p.050-5996061

Harras kristitty opiskelija etsii asuntoa Töölö-Ullanlinna/Lauttasaari alueelta. puh:0407780877

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133

Leikkaa talteen

la 27.4. klo 18 Mikaelin kirkolla, Emännänp.1 (Kontula), Hki. klo 18 Kevätveisuut Virkkalan kko, Virkkalant.

1, Lohja; kahvit klo 17. su 28.4. klo 12 kirkkopyhä Myllypuron kko, Myllynsiipi 10, Hki; saarna T. Kauhanen; Seuratuvan virsikuoro; kahvit ja kevätveisuut. klo 16 Pitäjäntuvalla, Kirkonmäent.2, Espoon keskus.klo 17 Näkövammaisia kutsutaan Seuratuvalle, Salomonk.17D, 2.krs.; H. Kiuru, L. Siponkoski. Käyt. Siionin virret pistekirj. & isotekstillä. klo 18 Nurmijärven srk-keskus, Kirstaant.5. ke 1.5. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki, tarj. klo 18.30. pe 3.5. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. klo 19 kotiseurat Muumanilla, Asterit.6D (Pukinmäki), Hki la 4.5. klo 18 kevätkonsertti P.Laurin kko, Kirkkot.45, Vantaa: HNK + Veisuuveljet. su 5.5. klo 12 riparipyhä Tapanilan kko, Veljestent.6, Hki; saarna S. Korhonen. Kahvit ja Herättäjän ripari-info. klo 14 Myyrmäen Virtatalo, Rajatorpant.8A, Vantaa. ma 6.5. klo 18.30 Kilonristi, Vanharaide 1, Espoo. ti 7.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. ke 8.5. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA. pe 10.5. klo 18 Kytäjän kko, Palkkisillant.11, Hyvinkää. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30, Martinkylä, Sipoo. su 12.5. klo 17 ”Elämä ja ilo”, äitienpäiväveisuut Seuratuvalla, Autotalo, Hki.

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

tuomasmessu.fi

HERÄNNÄISSEURAT

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 7.5 klo 19

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hammashoitoa HAMMASASEMA

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€ Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Ada Tikka

T A K U U T Y Ö

Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Siivouspalveluja Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

Kotisiivousta yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Muutot ja tyhjennystyöt edullisesti.

Tyhjennysapupalvelut.com 0445221076

Ikkunapesua/kotisiivousta 13 v. kokemuksella. Edullisesti, myös hankalat. Timo 0440691994

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Palvelutalo Villa Ensi Oy

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Osoitteessa Merikatu 23, 00150 Helsinki

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. www.petriposti.com/ 0505003090

Tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä.

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Soita ja kysy lisää!

Maarit Ylimäki, puh 044 747 4177 Koti- ja hoivapalvelua sinulle Kauppa, ulkoilu, avustaminen yms.

0405466326 sari@palvelusroos.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

BREMERIN KIVI

Rakennusala Pintaremontti piristää!

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Palveluja tarjotaan

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

hautakivityöt

24 h

Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 €

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

perunkirjoitukset

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

www.eurohammas.fi

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

p. 050-5533 050

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

EHT Ossi Vallemaa

19

Hautauspalveluja

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

A

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu.

Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt Kotitalousvähennys p.050 5940 360 www.tapioraivio.fi

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalaushelsinki.fi

20 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

HSY, tiedota paremmin keräysautoista ONGELMAJÄTTEITÄ kerätään taas Hel­ singissä kiertäviin rekkoihin. Miten­ kähän olisi, jos ilmoitettaisiin kaikil­ le paikallisen lehden tai muun vastaa­ van avulla, milloin elektroniikkalait­ teita hakeva rekka tulee paikalle.

Silloin ei tarvitse valittaa, kun ih­ miset heittävät elektroniikkalaitteita sekajätteisiin.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

EMILIO MORENATTI / AP − LEHTIKUVA

Lassi Tiittanen

Koulutus jokaiselle lapselle ja nuorelle MAAILMASSA ON nyt enemmän pako­ laisia kuin koskaan sitten toisen maail­ mansodan. Valtavalta määrältä ihmi­ siä on riistetty mahdollisuus suun­ nitella ja rakentaa elämäänsä. Olem­ mekin vaarassa menettää kokonaisia sukupolvia koulutuksen ulkopuolelle.

Joka neljännen nuoren elämää kos­ kettaa väkivaltainen konflikti. Pakolai­ sena olevat lapset ja nuoret ovat viisi kertaa todennäköisemmin koulutuk­ sen ulkopuolella kuin muut ikätove­ rinsa. On väärin, että lapsen tai nuo­ ren koulupolku on kiinni siitä, minne hän on sattunut syntymään.

Koulutodistus voi muuttaa ihmisen elämän. Koulutus voi myös vahvistaa epävakaita ja hauraita valtioita, jois­ sa on polttava pula osaavista työnte­ kijöistä ja yrittäjistä. Tästä huolimat­ ta Suomen kehitysyhteistyövaroja ei ohjata riittävästi koulutuksen tukemi­ seen, ja maailman humanitaarisesta avusta vain alle kaksi prosenttia me­ nee koulutukseen.

YK:n kestävän kehityksen tavoittei­ siin kuuluu koulupolun takaaminen jokaiselle vuoteen 2030 mennessä.

Tämän tulee olla myös Suomen seu­ raavan hallituksen näkemys.

Joel Linnainmäki

Yksin asuva mies, osallistu tutkimukseen ETSIN 1950-LUVULLA syntyneitä haas­ tateltavia tutkimukseen, jonka aihee­ na on yksin asuvien ikääntyvien mies­ ten läheiset ihmissuhteet, sosiaaliset verkostot ja elämäntarinat. Teen haas­ tatteluiden pohjalta yhteiskuntatie­ teellisen väitöstutkimuksen.

Ikääntyvien miesten yksinasumi­ sen on havaittu lisääntyneen Suomes­ sa, mutta miesten omista kokemuksis­ ta ei ole vielä juurikaan tietoa. Siksi haluan kuulla sinun elämäntarinasi!

Noin kaksi tuntia kestävä haastat­ telu voidaan tehdä kotonasi, tai sil­ le voidaan järjestää rauhallinen tila toisaalta. Tutkimushaastattelut ovat luottamuksellisia ja raportoin tulok­ set siten, että yksittäisiä henkilöitä ei voida tunnistaa.

Kysy lisää tai ilmoittaudu haastat­ teluun: kitti.suoranta@gmail.com tai 050 3467 125.

Kirsti Suoranta valtiotieteiden maisteri Itä-Suomen yliopisto

Lapsi huostassa, onni matkassa KUN LAPSI on huostassa, moni ajatte­ lee helposti, että elämä on kurjaa ja

toiminnalleen laatimat eettisen sijoi­ tustoiminnan ohjeet ovat jääneet täy­ deksi sanahelinäksi. Sopii kysyä, mi­ ten verotuloja keräävä taho voi toi­ mia tällä tavoin. Toteutuessaan maan­ vuokrat olisivat Helsingin kalleimmat, keskimäärin 500 euroa kuussa per asunto.

Mielestäni yhtymien tulisi seura­ ta Helsingin kaupungin vuokratasoa.

Kaupungin vuokratasoa ovat vaati­ neet myös useat Helsingin kirkkoval­ tuutetut, mutta kiinteistöjohtaja on ajanut läpi tuottavampaa agendaa vä­ kevän lobbaamisen ja silloisen val­ tuuston puheenjohtajan avustuksella.

Timo Makkonen Lehtisaari

Seurakunnat ja kaupunki ovat erilaisia maanvuokraajia

La Candelarian veljeskunnan hiippaveikot kävelivät kirkkoon, josta starttasi laaja kulkue Espanjan Sevillassa tiistaina 16. huhtikuuta 2019.

Piinaviikolla Espanjassa nähdään satoja hiippapäisten veljeskuntien kulkueita, jotka kiinnostavat myös turisteja. Uskonnollisten veljeskuntien puvut on suunniteltu siten, että niiden kantajat voivat tehdä parannuksen ilman että heidät tunnistettaisiin.

Kulkueet jatkuvat palmusunnuntaista pääsiäissunnuntaihin. Sevillassa viikko huipentuu kiirastorstaina, jolloin saattueet suuntaavat kohti kaupungin katedraalia. Sinne ne saapuvat varhain pitkäperjantaina, joka on espanjaksi madrugá.

onnetonta. Että side lapseen katkeaa ja vanhemmuus kuihtuu. Itse en ole näin asiaa kokenut, vaan koen, että elämä on edelleen elämisen arvois­ ta ja että suhde lapseeni on lämmin ja elävä.

On myös paljolti omasta asenteesta kiinni, miltä tilanne tuntuu. Lapseni jouduttua (lue: päästyä) lastenkotiin hyväksyin tilanteen. Yhteistyö lasten­ kodin kanssa tuntuu hyvältä.

Lapseni on erityislapsi, jolla on tai­ pumusta väkivaltaiseen käytökseen.

Koen, että lastenkoti pystyy antamaan lapselleni paremmat eväät selviytyä arjesta. Yhteisöllinen, ammatillinen tuki tuntuu sopivan hyvin lapselleni.

Toki omassa vanhemmuudessani on tietyt kipupisteensä, mutta olen saanut käsiteltyä niitä puolisoni ja lapseni omahoitajien kanssa. Itse kär­ sin psyykkisistä oireista ja koen, että kun lapseni kasvatus on ikään kuin ul­ koistettu hoitohenkilökunnalle, voin hengittää vapaammin ja olla huolet­ tomampi.

Siispä lapsen ollessa huostassa voi onni olla edelleen matkassa. Suositte­ len samassa tilanteessa oleville van­ hemmille huolettomampaa otetta elä­ mään: lapsesi kasvatus voi olla hyvillä

raiteilla ja sinä saat vapaasti huolehtia omasta osuudestasi lapsesi elämässä.

Etkä ole menettänyt lastasi, vastuu hänestä vain on useammilla hartioilla.

Mimosa

Kiinteistövero kuuluu omistajalle KAUPUNGINVALTUUTETTU OSMO Soininvaara kritisoi blogissaan 12.3. (www.soininvaara.fi) kovin sanoin Helsingin ja Vantaan seurakuntayhty­ mien aikomusta laskuttaa kiinteistö­ vero Lehtisaaren vuokramaan asuk­ kailta. Ei ole kiinteistöveron laatijoi­ den tarkoitus, että maanomistajan riskit kasaantuvat vuokralaisen mak­ settavaksi. ”Kiinteistövero on omaisuusvero ja kuuluu omistajan maksettavaksi”, Soininvaara kirjoittaa. Asukkaathan maksavat jo veroa rakennuksista.

Seurakuntayhtymät ovat saaneet Lehtisaaren maat sielunmessulahja­ na. Näistä maista ne ovat nyt tako­ massa maksimaalista, riskitöntä voit­ toa, vailla mitään maanomistajan vel­ vollisuuksia.

Tällaista toimintaa on vaikea ym­ märtää, saati perustella. Kirkon itse

VUOKRANKOROTUKSET johtuvat ny­ kyisen vuokran pienuudesta: Van­ hojen sopimusten vuokralaiset eli maata vuokranneet asunto­osakeyh­ tiöt tai yksityishenkilöt ovat nautti­ neet alhaista tai hyvin alhaista vuok­ raa useissa tapauksissa jo vuosikym­ menten ajan. Samalla vuokralainen on saanut oikeuden pitää rakennus­ taan arvokkaalla tontilla ja etuoikeu­ den tontin uudelleen vuokraamiseen.

Tontinvuokralaisten yhdenvertai­ sen kohtelun varmistamiseksi maan­ vuokrasopimuksen päättyessä uusi maanvuokra tulee määrittää tasolle, joka heijastaa kohtuudella nykyhin­ noittelua. Tonttien maanvuokrien perusteena olevien rakennusoikeuk­ sien pääoma­arvot on lähtökohtaises­ ti määritetty samalla tavalla sekä Hel­ singin kaupungilla että seurakuntayh­ tymällä.

Lehtisaari merellisenä ja väljem­ min rakennettuna alueena on sel­ keästi arvostetumpi asuinalue kuin esimerkiksi Toukola, Kumpula, Kä­ pylä tai Koskela, joissa kaupunki on parhaillaan uusimassa vuokrasopi­ muksia.

On myös syytä muistaa, että kau­ pungilla on omat asuntopoliittiset syynsä subventoida asumista. Seura­ kuntien intressit maanvuokraajana ei­ vät ole samanlaiset kuin kaupungilla.

Kaupungin ansaintalogiikka on kaavoitusmonopolista ja kunnallisve­ rotusoikeudesta johtuen niin erilai­ nen muihin maanomistajiin verrattu­ na, ettei ole perusteltua verrata kau­ pungin maanvuokrasopimusten taso­ ja muiden maanomistajien vuokrien tasoon.

Kaupunki ei verottajana tietenkään maksa kiinteistöveroa omistamistaan tonteista, kun taas kaikki muut maan­ omistajat ovat velvollisia maksamaan kiinteistöveron kaupungille.

Koska kiinteistöverot liittyvät kiin­ teistön käyttöön ja niistä aiheutuviin kuluihin, on muiden maanomistajien kuin kuntien ja kaupunkien kohdal­ la maanvuokrasopimuksiin vakiintu­ nut toimintamalli siirtää kiinteistöve­ ro vuokramiehen vastattavaksi. Laki sallii sopimusten tekemisen niin, että vuokralainen maksaa kiinteistöveron.

Kai Heinonen kiinteistöjohtaja Helsingin seurakuntayhtymä