Kirkko ja kaupunki 2019 09 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

9.5.2019 kirkkojakaupunki.fi

A4 Tutkija: Eurooppalaiset arvot ovat hauraat B1 Näin sinnittelevät suomalaiset köyhät

Feminismi pitää räppäri Mercedes Bentson hengissä

Äiti on parasta mitä minulla on ollut B 6

KIRJAILIJA EEVA KILPI (S. 1928)

Synkimpinä hetkinä minusta tuntui, että en kelpaa naisena, olen sekundaa. Minusta tuntui, että naiseus määritellään hedelmällisyyden ja äitiyden kautta. ADOPTIOLASTA ODOTTAVA ELLEN JOKIKUNNAS (ANNA-LEHTI 17.4.)

Iankaikkisesti

Hyvä Jumala, anna linnuille pesiä. Anna lapsille hyviä isiä ja äitejä. Anna yksinäisille vanhuksille joku, joka ottaa heidät syliin.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019 Vaikka sanoisin: ”Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon”, sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo. PSALMI 139:11–13.

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Oman onnen hutera noja ”JOKAISELLA, JOKA ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Tämä on suora lainaus Suomen perustuslaista. Ketään ei jätetä, kaikista pidetään huolta, ja se on julkisen vallan tehtävä. Tässä(kin) Suomi vaalii luterilaisuuden perintöä. Martti Luther oli munkki, jonka aikana luostarit vastasivat kouluope tuksesta, sairaanhoidosta ja köyhäinhoidosta. Ne rahoitettiin lähinnä avustuksilla ja almuilla.

”

LUTERILAISEEN REFORMAATIOON kuului luostareiden roolin uudelleenarviointi. Koulujen ylläpitäminen ja sosiaalitoimi TALOUS VAIKEUKSISSA siirrettiin maalliselle vallalle. PAINIVAT KUNNAT Luther ajatteli, että köyhien ei pitäisi TUNTEVAT KIUSAUSTA elää almujen ja rikkaampien ihmisten SIIRTÄÄ OMIA hyväntahtoisuuden varassa. Niihin kun ei LAKISÄÄTEISIÄ oikein voi luottaa. VASTUITAAN Luterilaisiin kaupunkeihin perustettiin KIRKOLLE. yhteinen kassa, josta kustannettiin asukkaiden sosiaaliturva ja annettiin starttirahaa yrittäjille. Kerjäläisyys lopetettiin. Rahat kaupungin kassaan saatiin kirkon lahjoituksi na ja asukkailta kerättävinä veroina.

KIRKON DIAKONIA voi toimia varsin vapaasti, koska sillä ei ole lakisääteisiä velvoitteita. Siksi diakonia on kekseliästä ja luovaa. Se on niin kekseliästä ja tehokasta, että talous vaikeuksissa painivat kunnat tuntevat joskus kiusausta siirtää omia lakisääteisiä vastuitaan kirkolle. Tähän ei seurakuntien pidä suostua. Hoidamme kyllä oman osuutemme niin hyvin kuin pystymme ja oletamme, että valtio ja kunnat hoita vat yhtä lailla oman osuutensa. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

TÄMÄ VAIKUTTI merkittävästi yhteiskunnalliseen kehitykseen. Luterilaisissa maissa kerätään edelleen aika korkeita veroja siksi, että perus turva koskisi jokaista ja että kansalaiset eivät vaikeuksineen joutuisi oman onnensa nojaan ja toisten hyväntekeväisyyden varaan. Nykyään tällaista järjestelmää kutsutaan hyvinvointivaltioksi. Se on luterilaisuuden perintö, jota pitää vaalia huolella. Kirkon diakonia kyllä auttaa ihmisiä sekä aineellisten että sosiaalisten vaikeuksien keskellä. Se kurkottaa sinne, minne muu apu ei ulotu, etsii avun katveita ja täydentää julkisen vallan palveluja.

Heräsin aamuun, jona talvi kokosi raskaan viittansa ja meni matkoihinsa. Kevät saapui hulmuavin helmoin. Se levitti vihreytensä kaiken ylle kuin armon, kuin sinun lämpösi ja läsnäolosi. Sinä kaiken uuden Luoja, iso kiitos.

Rhodoksen kuuluisa kissakuiskaaja Viina vei työn ja perheen, mutta kissat pitävät Ensio Kempen, 72, kiinni elämässä. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 9.5.2019

numero 9

Seuraava lehti ilmestyy 23.5. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

”En tiennyt, että jotain voi rakastaa näin paljon” Lapsettomuushoitojen ja rankan raskauden ja synnytyksen jälkeen Maija Salminen ei tiedä parempaa kuin pieni Daniel. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Maija Salminen, lapsesi syntyi puoli vuotta sitten. Mikä äitiydessä on yllättänyt? – Ihan ensimmäiseksi yllätti rakkaus. En tiennyt, että jotain voi rakastaa näin paljon. Toiseksi yllätti huoli. Yhtäkkiä ymmärsin, miltä omasta äidistäni on tuntunut, kun hän on ollut meistä lapsista huolissaan. – Daniel on syntynyt lapsettomuushoitojen jälkeen. Raskaus oli pahoinvointeineen rank ka ja synnytystä uhkasi hätäsektion mahdolli suus. Juuri siksi on niin ihmeellistä, että hän on nyt tässä. Vaikka olin nähnyt vierestä kavereiden lapsia ja rakastanut koiraa kuin vauvaa, en ollut ymmärtänyt, millaista on pitää sylissään omaa lasta. – Lapsettomuus on paljon yleisempää kuin olen ymmärtänyt. Toivon todella, että sen koke neet saisivat kokea myös tämän.

2 3 4

Kuinka aiot viettää äitienpäivää? – Menemme äitini luo. Sinne tulevat myös äidinäitini ja sisareni perhe. Olemme jo monta kertaa viettäneet äitienpäivää samalla joukolla. Äidinäi tini on viimeinen omasta sisarussar jastaan. Sekin luo oman tunnelmansa sukupol vien juhlaan. Mieheni Nikon äiti on arkemme pelastaja ja hoitaa Danielia usein. Mitä olet oppinut omalta äidiltäsi? – Äidiksi tultuani olen huomannut itsessäni äidin piirteitä, järjestelmälli syyttä ja vastuunkantoa. Äitiys on tehnyt minusta tehokkaamman toimijan. Olen ollut äkkipikainen ihminen, mutta nyt olen kärsivällisempi. Käyt Malmin seurakunnan esikoisvauvakerhossa Viikin kirkolla. Mikä vetää sinne? – On tosi kiva tavata samassa elämän tilanteessa olevia ihmisiä ja puhua vapaasti vauvajuttuja, jotka eivät kiinnosta niitä, joille ne eivät juuri nyt ole ajankohtaisia. Aikuisiällä on aika vaikea saada uusia kavereita. Äitiys on tuonut niitä lisää. – En olisi etukäteen voinut kuvitella, miten pienet asiat ovat nyt suuria. Daniel on muuttanut meidän elämämme lopullisesti. Juuri eilen ihme teltiin äitien kanssa, mitä me oikein tehtiin en nen, kun tultiin töistä kotiin.

Millainen on iltarukouksesi? – Meillä ei ole iltarukousta, mutta iltaisin laulan Danielille Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Se laulettiin myös Danielin ristiäisissä. Isänäitini lauloi sitä minulle. Haluan vaalia lapsuudes ta tuttua perinnettä. Lauluäänestäni en niin tiedä, mutta sanovat, ettei sillä ole väliä. Oman vanhemman ääni on aina paras mahdollinen. – Isänäitini opetti meille myös iltarukouksen, mutta en ole pitänyt sitä tärkeänä. Turvallinen ja sydämellinen, se sopii meille. ■

”

OLEN OLLUT ÄKKIPIKAINEN IHMINEN, MUTTA NYT OLEN KÄRSIVÄLLISEMPI. MAIJA SALMINEN

4 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

MAIJA SAARI

Vanha kirkko on hääparien suosikki. Muita haluttuja vihkikirkkoja ovat esimerkiksi Helsingin tuomiokirkko ja Johanneksenkirkko.

Hääkirkon voi varata netistä Ensi vuonna häitä suunnittelevat voivat nyt varata vihkikirkkonsa Helsingistä verkossa. Nettivarauslomake Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueen kirkkoihin on täytettävissä sunnuntaihin 12. toukokuuta saakka. Toiveita voi jättää vuoden 2020 lauantaipäiviä koskien. Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan ja Johannes församlingin jäsenet ovat etusijalla vihkiaikoja jaettaessa, mikäli päällekkäisiä toiveita ilmenee. Viime vuosina hääparien ykkössuosikki on ollut 1820-luvulla rakennettu Vanha kirkko. Muita kestosuosikkeja ovat Helsingin tuomiokirkko, Suomenlinnan kirkko, Johanneksenkirkko ja Mikael Agricolan kirkko. Lisää aiheesta Kirkkojakaupunki.fi.

Ilkka Kantola aloitti diakoniajohtajana Helsingin Diakonissalaitos nimitti teologian tohtori, kolmen kauden kansanedustaja Ilkka Kantolan diakoniajohtajan tehtävään toukokuun alusta lukien. Diakoniajohtajan tehtävänä on kehittää konsernin diakonisia sisältöjä sekä edustaa konsernia eri alojen verkostoissa ja julkisuudessa yhteistoiminnassa toimiala- ja palvelualuejohtajien kanssa. – Uskon, että kokemukseni sekä kirkon johtotehtävistä että lainsäädäntötyöstä eduskunnassa vahvistaa Diakonissalaitoksen kykyä vastata ajankohtaisiin ja tuleviin haasteisiin nopeasti muuttuvassa maailmassa, sanoo Ilkka Kantola.

Piispa Eero Huovinen sai kunniamerkin Arkkipiispa Tapio Luoma on myöntänyt Pyhän Henrikin ristin emerituspiispa Eero Huoviselle sekä Mikael Agricolan ristin taitelija Hannu Konolalle. Eero Huovinen (s. 1944) vihittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi 1991, jossa virassa hän toimi vuoteen 2010 saakka. Piispan tehtävässään hän tuli tunnetuksi ekumeenisena vaikuttajana. Konola on tehnyt useita lasimaalauksia ja -veistoksia sakraalitiloihin.

Helsinkiin syntyi lisää työpaikkoja Vuonna 2018 Helsingin työllisyysaste oli 74,0 prosenttia. Työpaikkamäärä kasvoi nopeimmin informaation ja viestinnän toimialalla. Myös ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan sekä terveysja sosiaalipalveluihin syntyi lisää työpaikkoja. Teollisuuden työpaikkamäärä sen sijaan aleni Helsingissä edelleen.

Ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat eurovaalien teemoja Myös eurooppalainen turvallisuuspolitiikka nousee esiin puolueiden eurovaaliohjelmissa. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA MARI AARNIO KUVALÄHTEET LEHTIKUVA JA ISTOCK

oukokuun eurovaaleissa valitaan uudet edustajat Euroopan parlamenttiin. Koska joka viides vuosi pidettävät eurovaalit ja joka neljäs vuosi käytävät eduskuntavaalit osuvat nyt Suomessa peräkkäin, eurovaalikeskustelu ei ollut päässyt kunnolla vauhtiin toukokuun alkuun mennessä. Sosiaalietiikan yliopistolehtori Virpi Mäkinen Helsingin yliopistosta kävi läpi puolueiden EU-vaaliohjelmia ja löysi muutamia keskeisiä teemoja. Ne ovat ilmasto- ja maahanmuuttokysymys, turvallisuus sekä taloudelliset kysymykset, hyvinvointi ja sosiaalisen eriarvoistumisen vastainen työ. – Ilmasto-, maahanmuut-

to- ja turvallisuuskysymyksiin puolueet ottavat kantaa voimakkaammin kuin vuonna 2014. Esiin nousee myös populististen ja nationalististen äänien vastustaminen. Mäkisen mukaan turvallisuus nostaa voimakkaasti päätään ”uutena arvona”, jota EU ei luettele perinteisten arvojensa joukossa. – Turvallisuus on käsitteenä moniulotteinen. Esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa turvallisuusretoriikkaa käytetään sekä poliittisten toimien puolustamiseen että niiden vastustamiseen. PERINTEISIIN EUROOPPALAISIIN arvoihin luetaan vapaus, demokratia, tasa-arvo, ihmisarvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. – Nämä ovat myös EU:n pe-

russopimuksen toisessa artiklassa mainitut unionin arvot, sanoo aatehistoriaan perehtynyt Mäkinen. Mäkisen mukaan nämä arvot nousevat yhteisestä historiasta. Eurooppalaiset arvot juontavat juurensa jo antiikin hellenistisestä sivistyksestä sekä juutalaiskristillisestä ja roomalaisen oikeuden perinnöstä. Muita aatehistoriallisesti vaikuttavia perinteitä ovat humanismi, liberalismi ja valistus. Tärkeitä vaikuttajia ovat Ranskan vallankumouksen julistus vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta sekä toisen maailmansodan jälkeen syntynyt YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. – Taustalla olivat jatkuvat sodat ja konfliktit niin valtioiden kuin uskontokuntienkin välillä ja

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Asiantuntija, kokenut ja kansainväliset yhteydet omaava vaikuttaja Euroopan parlamenttiin Uudet mepit pääsevät vaikuttamaan Euroopan unionin toimintaan 1.7. alkaen. Silloin alkaa myös Suomen kausi EU:n puheenjohtajamaana.

Eurovaalien ennakkoäänestys alkaa 15.5. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 26.5. Ennakkoon pääsee äänestämään 15.-21.5. EU-parlamentin vaaleissa koko Suomi on yhtä vaalipiiriä. Suomesta valitaan 13 edustajaa ja lisäksi yksi Brexitin toteutumisen varalta.

pyrkimys ”pysyvään” rauhaan, Mäki nen tiivistää.

EU:ssa on puolustettava suomalaisten terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta, luontoa ja ympäristöä – sekä meille tärkeitä eurooppalaisia arvoja EU:ssa on toimittava terveellisen suomalaisen ruoan sekä Suomen hyvän metsäpolitiikan puolesta EU:n tulee olla vahva edistämään Euroopan ja siten Suomen etua: pakolaisasiat on hoidettava hyvin ulkorajalla, samoin edistettävä ilmansuojelua

Pekka Puska lääkäri, professori

Tutustu ajatuksiin ja osaamiseen: www.pekkapuska.fi

Oma koti palvelukodissa

– Tutkijana sanon, että eurooppa lainen universalismi on kriisissä. Jos Euroopan maat eivät itse kunnioita ar vojaan, ne ovat aika huono vientituo te, Toivanen toteaa ottaen esimerkiksi Puolan ja Unkarin viimeaikaiseen ke hitykseen. Universalismi viittaa käsit teisiin, jotka soveltuvat kaikkiin ihmi siin aina ja kaikkialla.

MYÖS EUROSTORIEN eli Eurooppa laisen oikeuden, identiteetin ja histo rian tutkimuksen huippuyksikön apu laisjohtaja, professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta korostaa 1900luvun sotien mer kitystä eurooppalaisten arvojen synnylle. KONKREETTISESTI – Jotkut tutkijat ovat ARVOJA viedään Reet osoittaneet, että aja ta Toivasen mukaan tus yhteisestä euroop esimerkiksi EU:n ke palaisesta oikeudes hitysyhteistyöhank KUINKA MONI ta syntyi 1930luvulla keissa. Niihin sidotaan SUOMALAINEN reaktiona totalitaris oletus, että partne ON LUKENUT EUROOPAN mille. Sitä ennen Eu ri noudattaa euroop roopan eri osissa oli palaisia arvoja, ku IHMISOIKEUS hyvinkin erilaisia oi ten ihmisoikeuksien SOPIMUKSEN? keusjärjestelmiä ja et kunnioi tusta ja vä PROFESSORI nisoikeudellisia jao hemmistöjen suoje REETTA TOIVANEN tuksia. lua. Myös kahdenväli Toivasen mukaan sissä kauppasopimuk Eurooppaa on ”puhut sissa arvot mainitaan. tu yhtenäiseksi alueeksi” toisen maa – Se on hieno arvopohja sopimuksel ilmansodan jälkeisestä ajasta lähtien. le, mutta valvooko sitä kukaan? Jos toi Ajatuksena oli, että ei ikinä enää so nen sopijapuoli ei pysty siihen, voiko taa. Oli nähty, että valtiot eivät kyen vaatia toiseltakaan noudattamista? neet suojelemaan kansalaisiaan jär Yhdessä asiassa Toivanen antaa kyttäviltä ihmisoikeuksien loukkauk tunnustusta Euroopan arvopohjai silta. selle toiminnalle. Euroopan neuvos – Euroopan unionin alkuvuosista ton alaisuudessa Strasbourgissa toi lähtien on haluttu korostaa sitä, mi mii maailman ainoa ihmisoikeustuo kä meillä on yhteistä. Eurooppalaiset mioistuin (EIT), ja se luo arvoista ”ko arvot ovat yleismaailmallisesti tärkei vaa oikeutta”. tä asioita, joita pitäisi viedä jokaiseen Euroopan ihmisoikeustuomiois maailmankolkkaan. tuin, joka ei ole EU:n toimielin, rat Toivasen mielestä eurooppalaiset koo myös konkreettisia uskonnonva arvot ovat silti aika hauraat. Ihmiset pauden kysymyksiä, kuten saako Ita eivät ole sisäistäneet niitä oman elä lian kouluissa pitää ristiä seinällä tai mänsä arvoiksi. Kuinka moni suoma saako kasvot peittää burkhan alle. Eu lainen on esimerkiksi lukenut Euroo roopan neuvostoon kuuluu 47 Euroo pan ihmisoikeussopimuksen? pan maata. ■

”

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

un on nähnyt ruumiin rannalla, sitä ei unohda. Oikeastaan mitä vanhemmaksi tulee, sitä paremmin sellaisen muistaa. Näin kertoi toimittaja Taina Tervoselle viisikymppinen espanjalaisnainen, joka kunnallisvaltuutettuna vastasi kotikaupunkinsa hautausmaiden kunnossapidosta. Neljä vuotta sitten, 18.4.2015, Libyasta lähtenyt huonokuntoinen, ääriään myöten täyteen ihmisiä tungettu kalastusalus upposi Välimereen. Tämänhetkisen arvion mukaan aluksessa oli yli tuhat matkustajaa. Vain 28 heistä pelastui. Haaksirikot Välimerellä eivät ole mitään uutta, sillä Välimerestä on parinkymmenen viime vuoden aikana tullut maailman suurin joukkohauta, jossa lepää noin 30 000 vainajaa. Tuolloin uhreja vain oli yhdellä kertaa poikkeuksellisen paljon.

Vuosi onnettomuuden jälkeen aluksen hylky nostettiin merestä ja Italian viranomaiset aloittivat liki mahdottomalta tuntuvan uurastuksen selvittääkseen hylystä löytyneiden vainajien henkilöllisyyden. Tunnistamistyö on vieläkin kesken. Uhrien arvellaan olleen lähtöisin 15–20 eri maasta Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä. Heidän omaistensa jäljittämistä johtaa nyt Punaisen ristin kansainvälinen komitea. Huhtikuun 2015 haaksirikko on poikkeuksellinen myös siksi, että uhrien tunnistamiseksi ja heidän omaistensa löytämiseksi on tehty järjestelmällistä työtä. Monet Välimerestä nostetut tai sen rannoille huuhtoutuneet vainajat päätyvät ruumiinavauksen jälkeen nimettömään hautaan. Euroopassa ei ole yhtenäistä käytäntöä uhrien tunnistamiseksi, ja yksittäisten maiden resurssit siihen ovat riittämättömät.

JO ENNEN huhtikuun 2015 suuronnettomuutta Taina Tervonen oli kirjoittanut useampia uutisia Välimeren haaksirikoista ja niiden uhreista. Hän oli alkanut miettiä, keitä nämä hukkuneet olivat ja miksi heillä ei koskaan ollut nimiä. Vuonna 2016 Tervonen kirjoitti aiheesta jutun Image-lehteen. Sen jälkeen hän ja valokuvaaja Anna Autio päättivät jatkaa aiheen parissa ja tehdä kirjan. Tervonen haastatteli Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa ihmisiä, jotka työnsä tai esimerkiksi asuinpaikkansa vuoksi ovat joutuneet tekemisiin Välimereen hukkuneiden kanssa. Juuri ilmestyneessä Hukkuneet-kirjassa oman tarinansa kertovat muun muassa ruumiita haaksirikkoutuneesta aluksesta siirtänyt palomies, hukkuneita kuljettava ja hautaava hautausurakoitsija sekä vainajien henkilöllisyyttä selvittelevä oikeuslääkäri. – Halusin tietää, mitä näiden ihmisten työ konk-

Välimeri rantoineen on monen tuntemattoman viimeinen leposija Toimittaja Taina Tervonen haastatteli kirjaansa ihmisiä, joiden työnä on käsitellä Välimeren haaksirikoissa kuolleita. Heidän päällimmäinen tunteensa on voimattomuus. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANNA AUTIO

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

”

Vainajilla ei ole nimeä eikä ole ketään, jolle heidän kuolemastaan voisi ilmoittaa. reettisesti on, millaisissa tilanteissa he joutuvat kasvotusten kuoleman kanssa, mitä he siitä ajattelevat ja millaisia jälkiä siitä jää. Vaikka esimerkiksi oikeuslääkärit ovat päivittäin tekemisissä kuolleiden kanssa, näissä tapauksissa on heillekin jotain erityistä. Vainajilla ei ole nimeä eikä ole ketään, jolle heidän kuolemastaan voisi ilmoittaa, Tervonen sanoo. Hautausmaiden työntekijät kertoivat Tervoselle, miten he joutuvat työnsä puolesta saattoväeksi, kun omaisia ei ole tiedossa. He saattoivat murehtia sitä, ettei heillä läheskään aina ollut tietoa vainajien uskonnosta eikä siksi mahdollisuutta haudata vainajia heidän uskontonsa edellyttämällä tavalla. – Monella haastatellulla oli myös vahva näkemys, että nämä kuolemat olisi voitu välttää. Heidän päällimmäinen tunteensa oli voimattomuus. Erityisen raskasta heille oli kohdata lapsiuhreja, Tervonen kertoo. VÄLIMEREN IHMISSALAKULJETUS uhreineen on yksi juonne Euroopan pakolaiskriisissä. Taina Tervonen sanoo, ettei heidän kirjassaan ole oikeastaan kyse maahanmuutosta tai pakolaisuudesta. Maahanmuutto on Euroopassa niin poliittisesti latautunut aihe, ettei Tervonen edes kysynyt siitä haastateltaviltaan. – Ajattelen, että tässä on kyse ihmisyydestä ja siitä, millä tavalla kuolema kohdataan. Ja siitä, miksi kuolleiden tunnistaminen on tärkeää ja miksi hei-

tä kohtaan tulisi osoittaa kunnioitusta. Uskon, että jos toista ihmistä pystyy katsomaan ihmisenä, maahanmuuttokysymyksistä tulee aika toisarvoisia, Tervonen sanoo. Hän lisää, että on toimittajan työssä jo aiemmin pyrkinyt välttämään sellaisia sanoja kuin turvapaikanhakija, pakolainen, siirtolainen ja maahanmuuttaja. – Puhun sen sijaan ihmisistä, miehistä, naisista, matkalaisista, Välimeren ylittäjistä tai vaikka laittomasti rajan ylittävistä ihmisistä. Ranskassa asuva Tervonen huomauttaa itse olevansa siirtolainen ja maahanmuuttaja, mutta koska hän on valkoihoinen, kukaan ei kutsu häntä sellaiseksi. – Meille suomalaisille on itsestään selvää käydä lomalla ulkomailla tai muuttaa muualle opiskelemaan tai töihin. Rajat kiinni -keskustelu on minusta huuhaata, koska rajat ovat auki tietyille passeille ja kiinni toisille. On ihmisiä, jotka eivät pysty ylittämään rajoja muuten kuin laittomasti. JUTTUMATKOILLAAN TERVONEN on tavannut ihmisiä, jotka ovat selvinneet Välimeren ylityksestä hengissä, mutta nähneet toisten kuolevan. – Oikeastaan kaikki, jotka ovat tulleet Välimeren yli niissä pienissä paateissa, ovat matkallaan kohdanneet kuoleman – heidän matkakumppaneitaan on jossain vaiheessa kuollut, he ovat nähneet ruumiita tai olleet itse hengenvaarassa. Kukaan ei puhu siitä mielellään, enkä ole halunnut kysellä siitä. Ne ovat hirvittävän vaikeita kokemuksia ja saattavat aiheuttaa valtavaa syyllisyyttä siitä, että itse on hengissä. Salakuljettajien avulla Eurooppaan pyrkivät ihmiset ovat Tervosen mukaan tietoisia matkan vaaroista, mutta he ovat silti päättäneet yrittää. – Meidän on vaikea käsittää sitä, koska meidän ei koskaan tarvitse laittaa henkeämme pantiksi minkään asian vuoksi. He taas ajattelevat, että se, mikä määränpäässä odottaa, voi olla riskinoton arvoista, Tervonen sanoo. – Pelkkä mahdollisuus johonkin parempaan riittää. Esimerkiksi Senegalissa ihmiset elävät huonoimpina vuosina niin äärimmäisessä köyhyy-

Hauta Sisilian Cataniassa.

dessä, että jos Eurooppaan päässyt pystyy lähettämään kotiin 50 euroa kuukaudessa, hän elättää sillä koko perheen. IHMISSALAKULJETTAJAT TEKEVÄT Välimerellä valtavaa bisnestä, koska laillisia väyliä tulla Eurooppaan ei ole. – Miten asiat voitaisiin järjestää niin, ettei ihmisten tarvitsisi turvautua salakuljettajiin? Jos viisumin saaminen tehtäisiin helpommaksi, seurauksena tuskin olisi se, että Eurooppaan rynnisi puolet Afrikan ihmisistä. Monilla lähtijöillä on ajatus, että he ovat jonkin aikaa muualla töissä ja palaavat sen jälkeen kotiin. Niinhän me monet eurooppalaisetkin teemme, Taina Tervonen sanoo. – Nykyisin turvapaikkajärjestelmä on monelle ainoa tapa jäädä laillisesti maahan sen jälkeen, kun sinne on ensin laittomasti päässyt. Mielestäni olisi kaikkien kannalta helpompaa, jos sen luvan voisi hakea laillisesti. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Flirttailua terapeutin sohv Laura Lindstedtin uusin romaani kertoo taidetta rakastavan nymfomaanin erikoisesta terapiasuhteesta. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ihreään turbaaniin sonnustautunut Laura Lindstedt siemailee vihreää teetä seesteisen oloisena, vaikka hän on ollut melkoisessa mediarumbassa. Syynä siihen on hänen maaliskuussa ilmestynyt romaaninsa Ystäväni Natalia, jossa terapeutti kuvaa omalaatuista potilassuhdettaan. Potilas on seksuaalisesti ylivirittynyt Natalia, jonka ongelmia terapeutti tulkitsee itse kehittämänsä terapiamuodon avulla. Alun perin Lindstedtin piti kirjoittaa aivan toisesta aiheesta. Natalian tarina ja sen kantava teema, seksuaalisuus, kiilasivat kuitenkin sen ohi. – Mainosten seksuaalinen kuvasto näyttäytyy usein pinnallisena. Pornografiset teokset taas ovat oma lukunsa, mutta rakkaus ja siihen liittyvä seksuaalisuus ovat kaunokirjallisuuden vahvaa perusaineistoa. Halusin nähdä, pystynkö kirjoittamaan seksuaalisuudesta tuoreesti, Lindstedt sanoo. Romaanin päähenkilön nimi Natalia viittaa ranskalaiseen kirjailijaan Nathalie Sarrauteen, jonka tuotannosta Lindstedt on jo pitkään tehnyt väitöskirjaa. – Sarraute ei kirjoita lainkaan seksuaalisuudesta vaan ihmisten välisestä kommunikaatiosta. Siitä minun kirjassani on myös kyse. Ystäväni Natalian taustalta löytyy joukko Lindstedtiin vaikutuksen tehneitä kaunokirjallisia teoksia. – Feministisenä ja maskuliinisena ääripäänä omalle kirjalleni näen kaksi 1970-luvulla seksuaalisella kuvauksellaan kohauttanutta teosta, Eeva Kilven Tamaran ja Philip Rothin Portnoyn taudin. LAURA LINDSTEDTIN romaanissa terapeutin ja Natalian välillä vallitsee vahva jännite. He käyvät jatkuvaa valtataistelua. Natalian yhtenä keinona on flirttailu, joka aiheuttaa terapeutissa hämmennystä. Terapeutin sukupuolta ei kirjassa paljasteta. – Siihen on selkeä kaunokirjallinen syy. Uskon, että lukijan ajatukset pysyvät liikkeessä, kun hän joutuu pohtimaan, mikä on terapeutin sukupuoli ja kumpi loppujen lopuksi on kirjan vallankäyttäjä. Lindstedtin mukaan terapia perustuu lähtökohtaisesti valtasuhteeseen, jossa terapeutti käyttää asiantuntijan valtaa tarkkailemalla asiakastaan ennalta määrätyn ajan. Asiakas maksaa

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Ilmainen Ilmainen kartoitusIlmainen kartoituskäynti! kartoituskäynti! käynti!

alla Laura Lindstedt halusi nähdä, miten tuoreesti hän pystyy kirjoittamaan seksuaalisuudesta. Ystäväni Natalia -romaanissa käsitellään myös taidetta, feminismiä ja ihmisten välistä kommunikaatiota.

Hoivaa ja apua arkeen silloin kun Sinä tarvitset! Hoivaa ja apua arkeen silloin kun Sinä tarvitset! Hoivaa ja apua arkeen silloin kun Sinä tarvitset!

tästä, joten kyseessä ei ole mikä tahansa ihmissuhde. Lindstedt kävi 1990-luvulla neljä vuotta psykoanalyysissa, joten hän tietää, mistä terapiassa on kysymys. Hän koki, että oli tärkeää tarkastella omaa elämäänsä sitä kautta. – On hyvä, ettei terapiassa käymistä tarvitse enää nykyään hävetä. Kuulun toisaalta itse niin sanottuun terapiasukupolveen, jolle terapiassa käyminen on enemmän sääntö kuin poikkeus, Lindstedt toteaa. – Terapiamuotojahan on monenlaisia, mutta kirjassani käytetty kerrostushoito on täysin fiktiivinen metodi. Siinä kuitenkin viitataan oikeasti käytössä olevaan taideterapiaan, jossa voidaan esimerkiksi lukea muiden tekstejä ja löytää niistä jotain omiin kokemuksiin liittyvää.

”

Tilaa Deborasta taitava avustaja, hoitaja tai fysioterapeutti Tilaa Deborasta taitava avustaja, hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arjen ja itsenäisen tueksi. Palvelujemme Tilaa Deborasta taitava avustaja, elämän hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arjen ja itsenäisen elämän tueksi. Palvelujemme avulla kunnossa jatueksi. asuvatPalvelujemme kotona omaanasiakkaamme kotiisi arjen japysyvät itsenäisen elämän avulla asiakkaamme pysyvät kunnossa ja asuvat kotona pidempään. Mikäli kotona asuminen eija enää onnistu, avulla asiakkaamme pysyvät kunnossa asuvat kotona pidempään. Mikäli kotona asuminen ei enää onnistu, autamme Sinua löytämään uuden kodin Lauttasaareen pidempään. Mikäli kotona asuminen ei enää onnistu, autamme Sinua löytämään uuden kodin Lauttasaareen rakentuvasta Harmoniakorttelista. meihin yhteyttä ja kysy autamme Sinua löytämään uuden Ota kodin Lauttasaareen rakentuvasta Harmoniakorttelista. Ota meihin yhteyttä ja kysy myös tilapäisasumisen ratkaisuja. Kiitos että saamme rakentuvasta Harmoniakorttelista. Ota meihin yhteyttäauttaa. ja kysy myös tilapäisasumisen ratkaisuja. Kiitos että saamme auttaa. myös tilapäisasumisen ratkaisuja. Kiitos että saamme auttaa. Debora Oy | tuotamme palveluita valtakunnallisesti Debora Oy | tuotamme palveluita valtakunnallisesti asiakkaaksi@debora.fi debora.fi |valtakunnallisesti 0103208833 Debora Oy | tuotamme| palveluita asiakkaaksi@debora.fi | debora.fi | 0103208833 Kaupintie 10, 00440 Helsinki asiakkaaksi@debora.fi | debora.fi | 0103208833 Kaupintie 10, 00440 Helsinki Kaupintie 10, 00440 Helsinki

ABI, TEE JÄRKIVALINTA! HANKI SUOMESSA VALMISTETTU

YLIOPPILASLAKKi 70 € LYYRAT 18–90 €

Sofiankatu 5 • MA–TI 10–17, KE–PE 10–18, la 10–14 • 09 634 313 • wahlman.fi

SYVÄLLINEN KOMMUNIKAATIO ON USEIN VAIKEAA, SILLÄ SIINÄ OLLAAN PALJAANA JA HAAVOITTUVANA.

Taidetta rakastava Natalia innostuu terapiassa välillä hieman liikaakin, mikä osaltaan saa terapeutin varpailleen. Lukija voikin miettiä, miten hyvin romaanin terapeutti osaa tulkita haastavaa nymfomaanipotilastaan. KAHDEN IHMISEN välinen kommunikaatio on Laura Lindstedtin mielestä sekä loputtoman kiehtova että miinoitettu alue. – Small talk on kohtaamisten liukastetta, kun taas syvällinen kommunikaatio on usein vaikeaa, sillä siinä ollaan paljaana ja haavoittuvana. Kommunikaatio ei myöskään ole vain ihmisten välistä vaan myös ihmisen sisäistä, Lindstedt sanoo. – Tämä aika on täynnä näennäisen painokasta huutoa ja turhaa hälyä. Olisi hyvä miettiä, mikä milloinkin on oikeasti merkityksellistä. Some-viestintä on yleensä nopeaa, kun taas kaunokirjallisuus on hidasta ja monimuotoista. Siksi se on minulle itselleni tyydyttävin ja kiinnostavin ilmaisumuoto. Lindstedtin hitaassa tahdissa syntyneet romaanit ovat olleet arvostelumenestyksiä. Vuonna 2015 Finlandiapalkittu Oneiron-teos on myyty 14 kielialueelle. Osana kirjailijan työtä ovat kirjojen esittelymatkat kotimaassa ja ulkomailla, jolloin kirjoittaminen jää pakosta sivuun. – Kirjoittaminen vaatii tilaa ja rauhaa, ja työmatkoilla taas olen aivan erilaisissa sfääreissä, Lindstedt toteaa. Kirjoittamistyöhönsä Lindstedt saa voimaa yksinkertaisista perusasioista. Niihin kuuluvat perhe ja ystävät, amerikankääpiökettuterrieri Bouboulino ja luonnossa liikkuminen. ■

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Voitte osallistua tutkimukseen, jos: • • • •

9 1 0 2 . 6 2. EN

PSE A L I M M

KANSS

N I L L A N N U K A T L VA

PA L J O

KIVOJ

olette 18-65 -vuotias kärsitte masennuksesta teillä on ollut myös aikaisempi masennusjakso ette sairasta muuta mielenterveyden häiriötä kuin masennusta • ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai liikaa alkoholia

A N I A T N U N SUN

USKA PÄIV Ä

Etsimme potilaita kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan uudenlaisen lääkkeen tehoa vertaamalla sitä lumelääkkeeseen masennuksen hoidossa.

Masennustutkimus

VI ET Ä

10 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Masennuksen oireita ovat:

EO TA I

• mielialan lasku, mielihyvän ja kiinnostuksen väheneminen • unihäiriöt, väsymys • keskittymiskyvyn ja muistin huononeminen • aloitekyvyn ja toimintatarmon väheneminen • toivottomuus, päätöksentekovaikeus • arvottomuuden tai syyllisyyden tunne • fyysiset oireet, lihasjännitys, ajoittain sydämentykytys • ruokahalun muutokset Tutkimus kestää enintään 11 viikkoa ja sisältää 6 tutkimuskäyntiä. Tutkimuksessa tehdään myös 5 yli yön unirekisteröintiä unen laadun selvittämiseksi. Tutkimus ja siihen kuuluvat vastaanottokäynnit ja lääkkeet ovat maksuttomia. Suomessa tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii dosentti Antti Ahokas, Lääkärikeskus Mehiläinen Helsinki. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 9.5, klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

KURKKAA HAUSKAT

#KUMMIPÄIVÄ

YHTEISET TEKEMISET

WWW.KUMMIPÄIVÄ.FI

Äitienpäivälounas Saga Käpylinnassa Saga Käpylinnan väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi äitienpäivälounaalle kauniiseen palvelutaloomme su 13.5.2018, kattaukset klo 12 ja klo 13. Äitienpäivälounas sisältää keväisen alkuruokapöydän, pääruoan ja jälkiruoan kahveineen (25€/hlö). Menu Saga Käpylinnan kotisivuilla osoitteessa www.sagacare.fi. Varmistaaksenne paikanne, teettehän pöytävarauksen. Lounaan jälkeen Teillä on mahdollisuus tutustua Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja vapaana oleviin asuntoihimme. Voitte myös jäädä nauttimaan klo 15 alkavasta äitienpäiväkonsertista. Pöytävaraukset äitienpäivälounaalle 050 324 9543 Esitetilaukset, esittelyt ja tilapäisasumiskyselyt: 040 6719 813 tai 08000 6116 (ark. klo 9-17) tuula.korhonen@sagacare.fi | www.sagacare.fi

Kutsu

Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Kolme tarinaa suomalaisesta köyhyydestä

– Työttömyys menee ihon alle. Minusta tuntuu, että Kela ja TE-toimisto eivät auta vaan rankaisevat joka asiasta, sanoo Tuulahannele Halsey. Tuulahannele, Jenni ja Seppo kertovat kukin oman tarinansa rahattomuudesta ja osattomuudesta nyky-Suomessa. TEKSTIT PAULI JUUSELA JA SUSANNA SOMPPI KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Kun rahaa oli nolla euroa ja lapsella nälkä, menin diakoniavastaanotolle. Sieltä saatu apu oli taivaan lahja, Jenni sanoo.

Voisinpa viedä lapseni pizzalle

oin 120 000 suomalaislasta elää köyhässä perheessä. Itähelsinkiläisellä Jennillä, 43, on kaksi lasta, toinen aikuisuuden kynnyksellä, toinen vielä peruskoulussa. Heillä on normaalit ikäistensä haaveet, joita Jenni ei pysty toteuttamaan. – Nuorempi lapseni häpeää tilannettamme ja on vihainen minulle. Kavereilla on kunnon viikkorahat, hyvät asunnot, merkkivaatteita ja ulkomaanmatkoja. Jos voisin edes viedä heidät joskus pizzalle ilman, että joudun miettimään, miten pärjäämme loppukuun, olisin onnellinen, Jenni sanoo. Jennin tilanteeseen on monta syytä. Moni ikävä asia on vaikuttanut toisiinsa. – Tämä ei ole tapahtunut yhdessä yössä eikä yhdessä päivässä. Nyt minulla on ensi kertaa vuosiin toivoa, kun saan järjesteltyä velkani kaupungin juuri myöntämän sosiaalisen luoton avulla. Työpaikka minulla on kaupan alalla, pienipalkkainen mutta säännöllinen. On pakko luottaa, että asiat muuttuvat. LAPSIPERHEKÖYHISSÄ ON runsaasti yksinhuoltajia. Myös Jennillä on takanaan ero parisuhteesta, uusi suhde ja senkin päättyminen eroon. Uusperheessä kaikki näytti hyvältä, kunnes mies joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Osapäivätyötä tehneellä Jennillä oli velkaa jo entuudestaan, ja sitä kertyi lisää. Sitten toiselle lapsista tuli vaikeuksia koulussa, ja tilanne johti äidin järkytykseksi huostaanottoon. Nyt nuorella on vakava päihdeongelma. Perhe hajosi ja menetti asuntonsa. Välillä Jenni teki kahta osa-aikaista työtä selvitäkseen entisistä ja uusista veloista, joita hän otti, koska oli pakko ja koska hän uskoi selviävänsä niistä. Ei selvinnyt. Hän joutui käyttämään asumistukea ruoan ostamiseen lapsille.

– Muuten ei olisi ollut rahaa edes ruokaan. Se oli silti paha virhe. Vaikka niitä rästejä ei ollut paljon, saimme häädön ja elimme tuttujen nurkissa. Jo sitä ennen minulla oli ollut tilanteestamme niin hirveä stressi, että masennuin ja hiukset lähtivät päästä. Asunnottomaksi päätyminen teki elämästä erityisen raskaan varsinkin, kun Jenniltä olivat menneet luottotiedot. Lopulta löytyi vuokranantaja, joka kuunteli Jenniä, tutki luottotiedot ja vuokrasi asunnon, koska luotti Jenniin. Nyt Jenni on jotenkin selviytynyt sosiaalitoimen, lastensuojelun, sukulaisten ja kirkon tuella. – Lastensuojelu on maksanut nuoremman lapseni harrastuksen. Sosiaalitoimesta olisin voinut jossain tilanteessa saada enemmänkin tukea, mutten jaksanut korjata laskelmien virheitä. Seurakunnan diakonian tuella olen saanut rahaa ruokaan ja kerran myös vuokrarästiin. Se on ollut taivaan lahja. VUOSAAREN SEURAKUNNAN diakoniatyöntekijä Pinja Niemi kertoo kohtaavansa työssään paljon köyhyyttä, paljon lapsiperheitä ja heidän joukossaan paljon yksinhuoltajia. – On surullista, miten köyhyys ja eriarvoisuus ovat juuri nousukauden aikana lisääntyneet. Näen elämänkohtaloita, joita kuunnellessa sydän särkyy. On nälkää ja puutetta ihan tavallista asioista, kuten talvivaatteista. – Jos esimerkiksi köyhästä kodista löytyy luteita ja kaikki huonekalut menevät uusiksi, niin sohvaa ei sosiaalitoimessa pidetä elämän kannalta välttämättömänä. Miten sitten kutsut ketään käymään? Köyhyys hävettää ja kaventaa ihmissuhteita. Niemi kertoo perheestä, jolla ei ollut varaa ostaa lapsille pääsiäismunia. Toisen perheen nuori ei halunnut mennä kouluun, koska perheellä ei ollut rahaa koulukirjoihin ja koulussa hänelle sanottiin, että ilman kirjoja on turha osallistua tunneille.

– Juhlapyhät ja loma-ajat ovat köyhissä perheissä erityisen vaikeita ja stressaavia. Myös lasten kavereiden syntymäpäivät ovat hankalia, kun ei ole varaa ostaa kavereille lahjoja, Niemi selvittää. Diakonia antaa henkistä tukea ja apua käytännön asioiden hoitamisessa. Niemi on asiakkaidensa kanssa viikoittain yhteydessä Kelaan. Lasten harrastuksiin hän hakee apua Tukikummeista. Diakonian omat avustusrahat ovat pieniä. Silti niistäkin on suuri apu, kun rahat ovat kerta kaikkiaan lopussa.

”

Nyt minulla on ensi kertaa vuosiin toivoa, kun saan järjesteltyä velkani sosiaalisen luoton avulla. YKSINHUOLTAJA JENNI, 43

Niemi on sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi nostaa etuuksien tasoa ja kohdentaa tulonsiirtoja ja palveluita niitä tarvitseville. – Pitäisi tukea lasten harrastuksia, etteivät lapset syrjäydy. Pitäisi pitää huolta kansalaistaidoista, että ihmiset tietäisivät oikeuksistaan. Pitäisi huomata, että pätkä- ja silpputyöllä elävät voivat olla köyhiä. Ja pitäisi pitää huolta koulutuksesta ja taata toisen asteen koulutuksen ilmaisuus, hän listaa. ■ Jennin nimi on muutettu.

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Työtön on heittopussi

öyhyys ei ole pahinta Tuulahannele Halseyn, 61, työttömyydessä. Pahinta on menettää oman elämänsä ohjakset. – Työttömällä pitää olla joka asiaan TEtoimiston lupa, muuten menettää kaikki tulonsa. Aktiivimalli oli leikata päivärahaani, joten hakeuduin omaehtoisesti opiskelemaan. En tosin tiedä, hyväksyykö TE-toimisto nämä opinnot aktiivisuudeksi. Tuulahannele kokee, että nykyinen malli nujertaa ja nöyryyttää työtöntä. – Työttömyys menee ihon alle. Minusta tuntuu, että Kela ja TE-toimisto eivät auta vaan rankaisevat joka asiasta. Kun näen, että Kelasta tai TE-toimistosta on tullut kirje, joudun lähtemään luontoon rauhoittumaan. Niin ahdistavaksi koen asioimisen näiden laitosten kanssa. Ammattiliittonsa viimeisen päivärahasuorituksen Tuulahannele sai tammikuun lopussa. – Kelassa sanottiin, että summa huomioidaan tulona kahdeksi kuukaudeksi eteenpäin. Kännykkäni hajosi, ja se oli ainoa laite, jolla pääsin nettiin. Kela myönsi minulle 59 euroa kännykän hankkimista varten. Mutta eihän sillä saa älypuhelinta – ja kaikki asiointi tapahtuu netin kautta, eikä minulla ole tietokonetta. – Nyt saan työmarkkinatukea nettona 32,40 euroa päivässä. Asunnon vuokra on 745 euroa, ja asumistukea tulee 340 euroa kuukaudessa. – Eihän minulle jää elämiseen juuri mitään. Tuulahannele uskoo, että valtaosa työttömistä haluaa työllistyä. –Tavallinen suomalainen haluaa yrittää parhaansa mukaan olla hyödyksi. Tällainen kyttääminen ja nöyryyttäminen on aivan kohtuutonta. Kela

ja TE-toimisto harjoittavat suoranaista mielivaltaa työttömien ja sairaiden ihmisten suhteen. RAHAVAIKEUDET ALKOIVAT yllättävällä tavalla: Tuulahannele kohtasi vuonna 2008 elämänsä miehen. Tai ihanalta jenkkimies ainakin aluksi vaikutti. Yhteiselo muuttui nopeasti aivan muuksi. – Mies vaati minulta rahaa, ja lopulta olin milloin sairaalassa, milloin turvakodissa, Tuulahannele kertoo.

”

Hakeuduin omaehtoisesti opiskelemaan. En tosin tiedä, hyväksyykö TE-toimisto opintoni aktiivisuudeksi. TYÖTÖN TUULAHANNELE HALSEY, 61

Avioliitto ajautui eroon, mutta Tuulahannele oli sotkenut raha-asiansa onnettoman liittonsa myötä. Maaliskuussa hän hankkiutui velkajärjestelyyn, mutta ei siitä taivas auennut. Ulosotossa on tällä hetkellä 15 000 euroa. Tuulahannele kertoo, että velkajärjestelyn ehtojen mukaan hän ei saa ansaita vuodessa enem-

pää kuin tuhat euroa. Muuten velkojat voivat vaatia velkajärjestelyn purkamista. – Työttömälle velkajärjestely on kuin vankila. Jouduin sitoutumaan viideksi vuodeksi ihan täysin, eikä tämä systeemi jousta yhtään. Velkajärjestelyssä auttanut talousneuvoja tähdensi moneen otteeseen, ettei omin päin pidä mennä tekemään mitään. TOUKOKUUN PUOLIVÄLISSÄ Tuulahannelella on jälleen edessään stressaava hetki. Tuolloin on määrä käydä aktivointisuunnitelma uudelleen läpi TYPkeskuksessa. TYP-palveluiden idea on tarjota moniammatillista tukea yhdessä paikassa asiakkaille, joilla on monitahoisia haasteita. –Tähän mennessä en ole vielä tavannutkaan ainoatakaan TE-toimiston virkailijaa. Siitä huolimatta minulle on laadittu velvoittava aktivointisuunnitelma, Tuulahannele kertoo. Hänen mukaansa suomalainen perusturva ei riitä elämiseen. –Leipäjonot saataisiin häivytettyä, jos Kelan toiminta saataisiin jotenkin raiteilleen. Suomi on saanut ulkomaita myöten moitteita siitä, että perusturva on riittämätön. Lisäksi koko etuusjärjestelmä on joustamaton ja mutkikas. – Hukkaamme koko ajan suuren potentiaalin, kun koulutettuja ihmisiä viruu tyhjän panttina – eikä se ole heidän vikansa, Tuulahannele toteaa. – Kukaan ei uskalla ottaa vastaan osa-aikatyötä, koska se merkitsee joko tukien menettämistä tai niiden viivästymistä. Kelan käsittelyajat ovat tolkuttoman pitkiä, ja jollakin on ihmisen sekin aika elettävä. ■

Järjestelmä syrjii työttömiä

Pitkäaikaistyötön Tuulahannele alkaa voida huonosti, kun näkee TE-toimiston tai Kelan kirjeen. Hän kuvailee toimintaa mielivallaksi.

Loppuvuodesta 2018 julkistettu raportti paljastaa, että viranomaiset eivät edes tunnista Suomen 600 000:ta pitkäaikaistyötöntä tai osatyökykyistä. Heille kuuluvat palvelut toteutuvat täysin sattumanvaraisesti tai jäävät kokonaan toteutumatta. Työttömiksi työnhakijoiksi on kirjattu noin 27 000 pitkäaikaistyötöntä, jotka ovat todellisuudessa työkyvyttömiä. Koko järjestelmä on raportin mukaan lannistava ja passivoiva. ”Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin pirstaleinen eikä se kannusta työllistymiseen eikä osallisuuteen. Monialaisten palveluiden yhteensovittamista edellyttävää vastuuta ei ole kenelläkään”, raportissa todetaan. Järjestelmässä on selvästi syrjiviä piirteitä. ”Työttömät ovat tällä hetkellä syrjässä työkykypalveluista, etuuksista ja osallisuudesta”, kuuluu selvityksen tehneiden työ- ja elinkeinoministeriön johtajan Tuija Oivon ja lääketieteen tohtorin Raija Kerättären arvio. Oivon ja Kerättären mukaan ongelma on niin valtava, että se vaatii yli hallituskausien menevän työkykyohjelman.

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Taloudellinen ahdinko ei ole saanut Seppoa eristäytymään. – Lopullinen höperyys siitä tulisi, jos alkaisin kämpässä möllöttää.

Asunto, ruokaa vai lääkkeitä?

aloisa asunto Vantaalla ei anna viitettä siitä, millaisessa ahdingossa pitkäaikaissairas Seppo, 68, elää. Jatkuva stressi toimeentulosta on heikentänyt terveyttä entisestään. Sepolla on todettu diabetes, uniapnea ja verenpainetauti. – En olisi varmaan hengissä ilman tuota laitetta, Seppo sanoo ja osoittaa happilaitetta. Se on ollut käytössä 15 vuotta. Uniapnea on hoidossa. Muita sairauksiaan Seppo ei ole kyennyt hoitamaan asiaankuuluvalla tavalla. – Olin kolme kuukautta ilman insuliinia ja verenpainelääkitystä. Kolmen kuukauden satsi olisi maksanut 70 euroa, mutta siihen minulla ei ollut varaa. Lopulta menin syömään puuroa diakonissan kanssa, ja sieltä se diakonissa vei minut heti apteekkiin, osti lääkkeet ja antoi vielä kassillisen ruokaa mukaan, Seppo kertoo. – Viiden kuukauden vuokrat ovat maksamatta, ja minut häädetään parin viikon kuluttua. Sähkötkin meinattiin katkaista maksamattomien laskujen takia. Olen pyytänyt itselleni edunvalvojaa, mutta en ole saanut. Pyörät alkavat Vantaan kaupungilla pyöriä vasta nyt, kun ollaan tässä pisteessä, Seppo hymähtää. Asuntoasia on vienyt yöunet. – Kyllä häätö sen verran ahdistaa. Minulla on kolmenlaisia unilääkkeitä, mutta käytän vain melatoniinia joskus. Toistaiseksi polla ei ole ruvennut heittämään, ainakaan omasta mielestäni. Sepon mielenterveyden pelastus ovat sosiaaliset suhteet ja valoisa elämänasenne. – Olen kova höpöttämään ja vietän aikaa ihmisten seurassa. Muuten tulisin hulluksi. Vapaa-aikana käyn kaverin mökillä, soutelen ja käyn salilla. Lopullinen höperyys siitä tulisi, jos alkaisin täällä kämpässä möllöttää. Laajasta ystäväpiiristä huolimatta juuri kukaan ei ole selvillä Sepon todellisesta tilanteesta. – Kavereiden aivoja en halua omilla vaikeuksillani mädättää, Seppo tuhahtaa.

JULKINEN TERVEYDENHOITOKIN on tuottanut Sepolle hankaluuksia. – Viimeksi lääkäri ei ymmärtänyt juuri sanaakaan suomea. Varmasti hän on ihan pätevä, mutta kielimuuri on iso ongelma, Seppo sanoo. Samanlaisia asiakaskokemuksia on kantautunut myös Hakunilan seurakunnan diakoniatyöntekijän Kati Pyykön korviin. – Pienituloisen on käytettävä julkisen terveydenhuollon palveluita, joihin voi joutua odottamaan kauan. Sitten voi olla, ettei lääkäri kielimuurin takia ymmärrä, mikä potilasta vaivaa. Potilas saattaa

”

Voisin muuttaa minne tahansa, mutta lapset ja lapsenlapset asuvat pääkaupunkiseudulla. ELÄKELÄINEN SEPPO, 68

mennä todella huonoon kuntoon, ennen kuin löydetään oikea diagnoosi, Pyykkö kertoo. Lääkäri Satu Korhonen törmää päivittäin siihen, ettei potilas kykene hoitamaan itseään asianmukaisesti rahaongelmien takia. – Joissakin sairauksissa, kuten astmassa, voi lääkkeen käyttämättömyys pahentaa nopeastikin sairauden oireita. Psyykkisissä sairauksissa taas lääkityksen lopettaminen yhtäkkiä voi oireiden pahentumisen lisäksi aiheuttaa hankalia vieroitusoireita. Korhonen on huolissaan myös verenpainetautia ja diabetestä sairastavista. – Hoitamaton tai puutteellisesti hoidettu veren-

painetauti on riskitekijä vakaville komplikaatioille, kuten aivoinfarktille ja aivoverenvuodolle sekä sepelvaltimotaudille. Huonossa tasapainossa oleva diabetes altistaa muun muassa sepelvaltimotaudille. – Valitettavasti useat potilaat ovat joutuneet kieltäytymään tehokkaimmista lääkityksistä taloudellisista syistä. Tällöin lääkkeet valitaan halvemmista vaihtoehdoista. On sääli, että paras mahdollinen hoito ei ole kaikkien ulottuvilla, Korhonen sanoo. SEPON AHDINKO alkoi, kun hän jäi eläkkeelle kesällä 2018 ja tulot putosivat. Eläke on verottomana noin 2 500 euroa kuukaudessa. – Muuten pärjäisin hyvin, mutta kun on velkaa. Töissä ollessani paikkasin velkaa velalla ja pystyin hoitamaan lyhennykset. Eläkkeellä se ei enää onnistu, Seppo huokaa. Sepon velkaantumista pohjusti avioero lasten äidistä sekä myöhempi ero toisesta parisuhteesta. Seppo ei ole ongelmineen yksin. Eläkeikäisten maksuhäiriöiden määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Tällä hetkellä noin 34 500:lla yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä. Vuokraan Sepolta kuluu 950 euroa kuukaudessa, ja Vantaalla yksinasuvan vuokrasta huomioidaan toimeentulotuessa menona 694 euroa. Siitä ylimenevä osuus on asiakkaan kontolla. Pääkaupunkiseudulla ei juuri ole halpoja asuntoja tarjolla. – Voisin muuttaa minne tahansa, mutta lapset ja lapsenlapset asuvat pääkaupunkiseudulla. Meillä on hyvin läheiset välit, Seppo kuvailee. Lisäksi ulosotto vie tililtä 700 euroa joka kuukausi. Diakoniatyöntekijän avulla Seppo on saanut haetuksi toimeentulotukea, jota heltisi 146 euroa kahden kuukauden ajalle. Seppo koki koko prosessin nöyryyttävänä ja turhauttavana. Nyt Seppo on hakeutumassa velkasaneeraukseen. Juuri ennen lehden painoon menoa Seppo soittaa ja kertoo ilouutiset: häätö on saatu perutuksi. Aikaa häätöön on soittohetkellä enää muutama päivä. Seppo kertoo valvoneensa yön, mutta äänestä kuultaa helpotus, ja – totta vieköön – elämänilo. ■

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Loisto Mariner mobiililaitteille

Veneilijän parasta matkaseuraa Loisto Mariner on veneilijän parasta matkaseuraa: navigointityökalut, säätila ja vesillä liikkuvien laivojen tunnistus AIS-tietojen avulla ovat aina mukanasi. Navigoi helposti suomalaisella merikartalla tai samoile tarkkojen maastokarttojen avulla. Loisto Mariner vie sinut minne vain: • Navigoi Suomen merialueilla tutuilla merikartoilla. • Veneile järvialueen merikarttojen avulla Suomen sisävesillä. • Retkeile tarkkojen maastokarttojen mukaan. • Suunnittele reittejä maalla tai vesillä, myös ilman verkkoyhteyttä • Tarkista säätiedot ja löydä levähdyspaikat vierasvenesatamista. • Löydä määränpääsi laajan nimistöhaun avulla Lue lisää: Loistonavigointi.fi Tutustu esittelyvideoon: Youtube.com  Loisto Mariner

UUTTA: AIS, harppitoiminnot, reitin jälkipiirto

Loisto Mariner on saatavilla latauskaupoista sekä Android- että iOS-käyttöjärjestelmiin.

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Kuka?

Linda-Maria Roine, 26, tunnetaan räppäri Mercedes Bentsona. Hänen toinen albuminsa Joka ikinen yö julkaistiin tänä keväänä suoratoistopalveluissa.

Mitä?

Tänä keväänä ilmestyi myös Roineen ja toimittaja Venla Pystysen kirja Mercedes Bentso: Ei koira muttei mieskään (Johnny Kniga), joka kertoo Roineen elämäntarinan.

Motto

”Kauneus alkaa siitä hetkestä, kun päätät olla oma itsesi.” (Coco Chanel)

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Assan vessan feministi Koulukiusattu Linda-Maria Roine leikki välitunneilla Jumalan kanssa. Nyt hän on räppäri Mercedes Bentso, tylsä luterilainen, hetkittäin onnellinen ja usein vihainen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

hkä jonakin päivänä tämä kaikki alkaa tuntua Linda-Maria Roineesta normaalilta: Ystävät. Parisuhde, jossa ei tarvitse pelätä mitään. Työ, josta on unelmoinut jo teininä. Vielä toistaiseksi hänen on vähän vaikea uskoa sitä. – Ajattelen, että tämä on jotakin ihmeellistä, mistä pitää olla koko ajan ihan superkiitollinen. Samalla pelkään menettäväni tämän. Siksi pienetkin takaiskut, kuten vaikka riidat ihmissuhteissa, vievät saman tien ihan pohjalle. Pitkään Roineen elämässä normaalia olivat yksinäisyys, kiusaaminen, seksuaalinen kaltoinkohtelu, päihteet ja väkivalta. – Vasta nyt jälkeenpäin olen tajunnut, miten vaarallista ja hajottavaa on, kun kiusaamista ja seksuaalista kaltoinkohtelua kokee lapsena ja nuorena, jolloin itsetunnon pitäisi kehittyä. On vaikea ymmärtää, että minulla on nyt paljon ystäviä ja että joku tosiaan haluaa olla minun ystäväni, sillä ne kriittisimmät vuodet sain koko ajan kuulla, miten hirveä olen. Vaikeaa Roineen on myös tunnistaa sitä, että hän on onnellinen. Tai ainakin hetkittäin onnellinen. – Ihan pari päivää sitten olin liukuportaissa menossa ylöspäin ja tajusin, että minulla ei ole mitään hätää ja että kaikki on hyvin. Onnenhetkiä tulee myös arjen pienistä asioista, vaikka pyykkiä pestessä. Ei minusta aikaisemmin ole tuntunut siltä. USEAMMIN KUIN onnellinen Roine kuitenkin on ihan raivona, täynnä vihaa ja katkeruutta. Silloin avuksi tulee Viola Violencia, yksi hänen alter egoistaan. – Otan Violan ja kynän ja alan työstää. Työstämisestä syntyy riimejä räppäri Mercedes Bentsolle, joka sekin on yksi Roineen alter egoista. Monet teksteistä ovat synkkiä ja väkivaltaisia ja kertovat sellaisesta elämäntavasta, jota moni suomalainen ei ole nähnyt eikä luultavasti pysty kuvittelemaan. Roine miettiikin, että jos hän olisi elänyt helpomman lapsuuden ja nuoruuden, hänestä tuskin olisi tullut räppäriä. Ehkä hän olisi mennyt opiskelemaan teatteria tai musiikkia. Edelleenkin Roine huomaa olevansa katkera ihmisille, joilla asiat ovat olleet paremmin kuin hänellä. – Jos vaikka näen, että jollakin tytöllä on isä, tunnen katkeruutta. Se isäasia on minulle edelleenkin tosi paha, Roine sanoo. Hänkin olisi halunnut sellaisen isän, jollaisia isät hänen mielikuvissaan olivat: isä olisi puolustanut häntä ja ehkä estänyt kaikkea pahaa tapahtumasta, tarttunut tarvittaessa vaikka lapioon tai haulikkoon tytärtään suojellakseen. Isä kuitenkin häipyi kuvioista siinä vaiheessa, kun tytär oli aivan pieni. ONNEKSI OLI äiti. – Äiti on parasta, mitä minulla on ollut. Just eilen äiti oli käymässä. Maattiin sängyllä, katsottiin telkkaria, syötiin herkkuja ja juteltiin. Se tuntui ihan samalta kuin silloin, kun olin pieni ja asuin äidin kanssa, Roine kertoo.

– Äiti on kasvattanut minut lähes täydellisesti. Äiti opetti, että tee muille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Eihän siinä ollut muuta ongelmaa kuin se, että ne muut eivät ole toimineetkaan niin, ja minä olen ollut liian kiltti. Teini-ikäisenä Roine onnistui salaamaan äidiltään sen, että hän oli ajautunut itseään vanhemman poikaystävän mukana huumepiireihin ja käytti itsekin aineita. – En varmaan olisi jaksanut yrittää ja skarpata niin paljon, jos äiti olisi vaikka ollut itse narkkari tai koko ajan töissä. Äiti on myös iso syy siihen, että olen halunnut elää. Äiti on tukenut ja ollut konkreettisesti aina läsnä. On ihmeellistä, että jotakuta ylipäätään on kiinnostanut se, että minä olen hengissä. SEKSUAALISTA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ lapsena, koulukiusaamista, seksuaalista väkivaltaa, pahoinpitelyjä. On oikeastaan pieni ihme, että Linda-Maria Roine on hengissä ja kertomassa tarinaansa. Synkimpinä ja toivottomimpina hetkinä hän on harkinnut niin kiusaajiensa tappamista kuin itsemurhaakin. Nyt hän kuvaa asennoitumistaan maailmaan raa’aksi ja veriseksi lattiatason ja Assan vessan feminismiksi. Se on feminismiä, joka pitää hengissä: saa esimerkiksi tajuamaan, että väkivaltaisesta parisuhteesta on oikeus lähteä ja että seksi ilman toisen osapuolen suostumusta on raiskaus. – Minusta ei olisi tullut feministiä valtaväestön ongelmilla. Esimerkiksi se, että yritysjohtajina ei

”

JOS TEEN JOTAKIN PASKAA, PYYDÄN ANTEEKSI JA SAAN ANTEEKSI.

ole tarpeeksi naisia, ei mitenkään liity minun maailmaani. Minun on myös vaikea samastua sellaiseen keskusteluun, jossa nyhvätään ja takerrutaan lillukanvarsiin, koska olen nähnyt niin hirveitä asioita. Minusta se, että mies vetää naista turpaan, on suurempi ongelma kuin se, että mies tekee jotain mikroaggressioksi luettavaa niin kuin vaikka avaa naiselle oven. SEKOPÄÄ – niin Roine vastaa, kun häneltä kysyy, millainen ihminen hän tällä hetkellä on. Oikeastaan hän ei vielä tiedä. Oma identiteetti on ollut hakusessa kauan. Nuorempana hän samastui romanikulttuuriin, koska ei kokenut tulevansa hyväksytyksi valtaväestön parissa. Joulukuussa 2017, Suomen 100-vuotisjuhlien aikaan, Roine tajusi olevansa suomalainen. – Olen saanut suomalaisen ja luterilaisen kasvatuksen äidiltäni ja mummoltani. Suomalainen ja luterilainen kuulostaa helvetin tylsältä, mutta ei siinä ole mitään vikaa. Miksi olen ollenkaan lähtenyt etsi-

mään juuriani ja uskonnollista vakaumustani muualta, kun olen jo ihan lapsena saanut ne kotoa? Roine miettii. Kun hän oli pieni, äiti kertoi hänelle Taivaan Isästä. Lapsen mielessä Taivaan Isä näytti samalta kuin hänen oma, poissaoleva isänsä. Koulussa Roineella ei ollut ystäviä, mutta hän odotti välituntia päästäkseen olemaan Taivaan Isän kanssa. – Usko oli minulle lämmintä ja turvallista. Minulle oli itsestään selvää, että uskon Jumalaan. Joskus teini-iässä rupesin kaipaamaan omaa yhteisöä ja olin tosi altis kaikelle. Törmäsin romaninaisiin, jotka halusivat rukoilla puolestani. He johdattivat minut helluntaiseurakuntaan, Roine kertoo. Helluntaiseurakunnassa Roineelle sanottiin, että hänen pitäisi tulla uskoon. Roineesta se oli outoa, sillä hänellähän oli jo läheinen suhde Jumalan kanssa. – Liityin sitten seurakuntaan ja kävin kasteella, koska ajattelin, että niin pitää tehdä. HELLUNTAISEURAKUNNAN KÄSITYS uskosta olikin jotain ihan muuta kuin se, mihin Roine oli kotonaan tottunut. Jumalastakin annettiin kummallinen kuva. – Jumala, joka oli ollut minulle suuri ja tärkeä ystävä, esitettiinkin tosi pikkumaisena kyttääjänä. Ihmisten henkilökohtaisia asioita sorkittiin ja niistä joutui julkisesti tekemään tiliä. Siellä oli paljon tosi huonoista oloista tulleita ihmisiä ja minusta alkoi tuntua siltä, että heitä pidettiin pilkkana ja käytettiin hyväksi, Roine kertoo. Hänen ensimmäinen käyntinsä luterilaisessa jumalanpalveluksessa helluntaiseurakunnasta irtautumisen jälkeen ei ollut kovin rohkaiseva. Oli pitkäperjantai, ja tunnelma oli, no, niin kuin hautajaisissa. Kontrasti helluntaiseurakunnan ylistysmeininkiin ei olisi voinut olla suurempi. – Nyt tykkään tosi paljon käydä Tuomasmessussa. Siellä saa liikehtiä ja olla rennosti. Kukaan ei kysy, poltatko tupakkaa. Helluntaiseurakunnassa ehtoolliselle ei saanut mennä, jos oli esimerkiksi riippuvuuksia. Tuomasmessussa ihmisten puolesta rukoilevat eivät puhu kielillä vaan ihan suomeksi ja tavallisilla sanoilla, Roine kertoo. Jumalakin on taas se lapsuudesta tuttu. – Jumala on armollinen, ja minun ei tarvitse kuin uskoa ja tehdä parhaani. Jos teen jotakin paskaa, pyydän anteeksi ja saan anteeksi. JOS LINDA-MARIA Roine voisi päättää, jonakin päivänä myös kaikki tämä olisi normaalia: Naisiin ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvasta väkivallasta esimerkiksi romanikulttuurissa puhuttaisiin julkisesti. Väkivallan uhrit uskoisivat, että he ansaitsevat parempaa ja heillä on oikeus lähteä myrkyllisistä suhteista. Lähisuhdeväkivaltaan puututtaisiin aktiivisesti myös poliittisessa päätöksenteossa. Turvakotien määrää lisättäisiin. Säädettäisiin terapiatakuu niin, että mielenterveysongelmiin saisi apua viimeistään kuukauden sisällä. Ja Linda-Maria Roine tekisi musiikkia yhdessä ihailemiensa Lana Del Reyn ja Eminemin kanssa. ■

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Äidit ovat aina tunteneet syyllisyyttä Jo Raamatusta löytyy äitejä, jotka käyvät valtapelejä, suosivat yhtä lapsistaan ja kokevat riittämättömyyttä.

akkautta, kipeitä menetyksiä, häikäilemätöntä vallankäyttöä, lapsettomuuden aiheuttamaa häpeää. Kaikkea tätä raamatuntutkija Outi Lehtipuu on löytänyt perehtyessään Raamatun äiteihin. – Raamatussa kuvataan myös sellaisia äitiyden piirteitä, joita ei mielellään näkisi. Siellä on Rebekka, joka asetti toisen lapsensa toisen edelle. On myös vastine nykyajan jääkiekkoäideille: Jeesuksen opetuslasten Jaakobin ja Johanneksen äiti, joka häikäilemättä pyrki edistämään omi-

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA MARI AARNIO

en lastensa etua. Herodias puolestaan käytti tytärtään välikappaleena taivutellakseen miehensä tahtoonsa, Lehtipuu kertoo. Usein äidinrakkauden sanotaan olevan pyyteetöntä. – Höpöhöpö, Lehtipuu sanoo. – Pienen lapsen rakkaus vanhempiinsa on pyyteetöntä. Lapsi ei valikoi eikä pelaa. Hän on lojaali vanhemmilleen, ansaitsevat nämä sitä tai eivät. Sen sijaan äidit kyllä osaavat käydä kauppaa ja käyttää valtaa. ÄIDIT KUVATAAN Raamatussa aina suhteessa lapseen, tarkemmin sa-

nottuna poikaan. Äidit ovat tärkeitä, koska heidän poikansa ovat tärkeitä. Kiinnostuksen kohteena eivät ole naisten tarinat, vaan Israelin historian suurmiehet. Outi Lehtipuun kirjassa Raamatun äidit – sivustakatsojista päähenkilöiksi esitellään sellaisia tuttuja äitejä kuin Eeva, Saara ja Maria, mutta myös äitejä, jotka sivuutetaan Raamatussa maininnoilla ja joista kaikista ei tiedetä edes nimeä. Raamatun äideistä varhaisimmat elivät paimentolaiskulttuurissa, myöhäisimmät antiikin Rooman kaupungeissa. Aikajänne on noin tuhat vuot-

ta. Lehtipuun mukaan yhteistä näiden äitien elämänpiirille on ainakin se, että sukupuolten tehtävät ja roolit olivat vahvasti eriytyneitä. Silloin äitien vastuulla olivat asiat, joista nykyisin huolehtivat molemmat vanhemmat. – Raamatun ajan maailmassa naisen tehtävä oli äitiys. Oikeastaan vasta luostarilaitos 300-luvulta lähtien antoi naisille mahdollisuuden muuhun kuin avioliittoon ja äitiyteen, Lehtipuu arvioi. – Sellaista liikkumatilaa Raamatun äidit eivät olisi voineet kuvitellakaan. Heille avioliitto tarkoitti las-

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

ten synnyttämistä. Lapsettomuus oli iso ongelma ja häpeä. Toisaalta synnyttäminen oli tuon ajan oloissa aina hengenvaarallista. Se olikin naisten yleisin kuolinsyy. Luotettavaa ehkäisyä ei ollut, joten jos hedelmällisessä iässä oleva nainen ei ollut raskaana, hän luultavasti imetti. KOTI OLI Raamatun äitien työpaikka. Poikkeus on Lyydia, Apostolien teoissa mainittu vauras purppurakauppias. – Nykyajan työssäkäyviä äitejä saattaisi kiinnostaa, kuinka Lyydia yhdisti lapsenhoidon ja työn. Toisaalta hän on varmaan ollut niin hyvätuloinen, että hänellä on ollut varaa pitää pal-

”

ÄITIKIN VOI OLLA VAMPPI — TAI VAMPPIKIN VOI OLLA ÄITI.

velijoita huolehtimassa lapsistaan ja kodistaan, Outi Lehtipuu miettii. Niin sanotut ruuhkavuodet ovat nykyajan ilmiö, mutta Lehtipuun mukaan erilaiset syyllisyyden- ja riittämättömyydentunteet ovat olleet kaikkina aikoina äideille tuttuja. – Raamatun äideistä syyllisyyden kanssa on varmaan kamppaillut esimerkiksi Jeesukselta apua hakenut, nimetön kanaanilainen nainen. Hänestä ei tiedetä muuta, kuin että hänen tyttärensä oli sairas. Tuohon aikaan sairauden ajateltiin olevan seurausta synnistä tai pahoista teoista. Voin kuvitella, kuinka äiti on miettinyt, että mitä pahaa hän on tehnyt, kun hänen lapsensa ei ole terve. Raamatussa on useampiakin kertomuksia naisista, jotka eivät ole saaneet lasta. Tunnetuimpia ovat Vanhan testamentin Saara ja Uuden testamentin Elisabet. – Ensin voisi ajatella, että heissä on samastumispintaa lapsettomuudesta kärsiville. Mutta nämä Raamatun kertomukset päättyvät aina onnellisesti niin, että nainen lopulta synnyttää pojan. Kuitenkin silloinkin on varmasti ollut naisia, jotka jäivät lapsettomiksi. Heidän tarinansa eivät Raamatusta välity, Lehtipuu sanoo. OUTI LEHTIPUU kertoo yllättyneensä siitä, että kun Raamatun äitejä tarkasteli lähemmin, monesta heistä löytyi vastenmielisiä piirteitä. Varsinkin Vanhassa testamentissa äitiydestä näytetään molemmat puolet, äideistä löytyy niin hyvää kuin pahaa. Ja vaikka äidit ovat sivuhenkilöitä, heidän tunteitaan ja ajatuksiaan saatetaan kommentoida. – Uudessa testamentissa ainoa henkilö, josta sen kirjoittajat oikeastaan ovat kiinnostuneita, on Jeesus. Maria on kyllä tärkeä hänen äitinään, mutta ongelmana on se, että Mariasta on tehty niin epäinhimillinen kiiltokuva, että häneen on vaikea samastua. Lehtipuu löysi Mariasta myös toisenlaisen ulottuvuuden: Maria ei ymmärrä mahdottomalta tuntuvaa poi-

kaansa eikä poika vaikuta juuri piittaavan äidistään. – Nykyäänkin on paljon aikuisia lapsia, jotka ovat katkaisseet välit vanhempiinsa tai ottavat heihin yhteyttä vain silloin, kun tarvitsevat rahaa. Marian poika tunnetusti koki väkivaltaisen kuoleman. Lehtipuu muistuttaa, että lapsen menettäminen yleensäkin on Raamatussa iso teema. Moni poika kuolee ennen äitiään. – Eräänlainen vastakertomus on Saaran ja Iisakin tarina. Iisak etsi itselleen vaimon vasta äitinsä Saaran kuoltua. Hän oli nelissäkymmenissä, mikä siihen aikaan oli poikkeuksellisen myöhäinen ikä perheen perustamiseen. Asetelma houkuttelee pohtimaan Iisakin toiminnan taustoja: Oliko äidin ja pojan suhde niin tiivis, ettei siihen mahtunut vaimoa? Oliko siinä jonkinlaista takertumista? Oliko Saarasta tullut ylihuolehtiva, kun Iisak lapsena täpärästi välttyi kuolemalta? – Minä ajattelen, että Iisak oli vähän rassu, jonkinlainen peräkamarin poika. Hänen vaimonsa Rebekka taas oli vahva nainen, joka vehkeili suosikkipoikansa Jaakobin hyväksi ja vei miestään kuusi–nolla. – Iisakin ja Rebekan liitto oli aluksi onnellinen, mutta minusta tuntuu, että vuodet tekivät tehtävänsä. Rebekan mielenkiinto siirtyi selvästi miehestä poikaan, ja hän käytti miestään hyväkseen ajaakseen poikansa Jaakobin etua. Lehtipuu huomauttaa, että samoin kävi Batseballe. Hänet muistetaan yleensä ihanana naisena, johon kuningas Daavid rakastui. Vuosien kuluttua hänen ja Daavidin suhde oli viilentynyt, ja Daavidin vuodetta lämmitti palvelustyttö. Silti Batseba ei epäröinyt suostutella Daavidia jättämään valtaistuinta pojalleen Salomolle. – Se, että nainen asettaa lapset etusijalle elämässään eikä enää tunne seksuaalista mielenkiintoa miestään kohtaan, on tuttu tarina nykyäänkin, Lehtipuu sanoo. RAAMATULLA ON ollut kauaskantoisia vaikutuksia siihen, miten äitiyttä ja naiseutta on määritelty ja hahmotettu. Lehtipuun mukaan Raamatun vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että äidit on totuttu näkemään jotenkin ihanteellisina ja eteerisinä hahmoina, jotka eivät ole lihaa ja verta. Äidin seksuaalisuus on ollut tabu viime vuosikymmeniin asti. – Esimerkiksi Eevaa pidetään yleensä vain viettelijänä, joka houkutti viattoman miehen syntiin. Hän oli kuitenkin kaikkien elävien äiti. Äitikin voi olla vamppi — ja vamppikin voi olla äiti. – Eevan vastakohdaksi kirkko tarvitsi synnittömän Marian. Ja vielä nykyisinkin vastakkainasettelu äidin ja huoran tai hyvän ja pahan naisen välillä elää länsimaisessa kulttuurisessa kuvastossa erittäin vahvana. ■ Kuinka hyvin tunnet Raamatun oudot äidit? Testaa tietosi kirkkojakaupunki.fi:ssä.

TESTI VERKOSSA

Mitä tehdä, kun ei kuule hyvin? ILMAINEN YLEISÖLUENTO KUULOSTA & KUULOKOJEISTA

Oodi-kirjastossa ke 15.5. klo 12:15-12:45 Varaa paikkasi luennolle:

puh. 09 345 5300 tai info@kuulohansa.fi Lisätietoja: www.kuulohansa.fi Luento pidetään Helsingin Keskustakirjasto Oodissa, Maijansalissa, osoite Töölönlahdenkatu 4.

Kuuntelemme Sinua, jotta Sinä kuulisit paremmin.

ESIKOISLESTADIOLAISTEN KEVÄTSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

lauantaina 11.5. klo 12 ja 17 sunnuntaina 12.5 klo 12 ja 18 maanantaina 13.5. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Osa 32

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Janita Akiola AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Selja Purovaara, 30, asuu Vantaan Martinlaaksossa. Hän on valmistunut muusikoksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolta. Hän on opiskellut myös uskontotiedettä Helsingin yliopistossa ja työskentelee tällä hetkellä katsomusaineiden opettajana Ressun peruskoulussa. Purovaara aloitti 31.5.2016 Virsi päivässä -projektin, jonka tavoitteena oli kuvata Youtubeen päivittäin yksi virsiesitys.

Jouhikko on yksi Selja Purovaaran monista soittimista.

Virsi päivässä Youtubeen Selja Purovaara äänitti kolmessa vuodessa virsikirjan kaikki virret säestäen itseään esimerkiksi kitaralla tai mandoliinilla. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

hden virren äänittäminen vei vain viitisen minuuttia päivässä. Kolmeen vuoteen mahtui silti hetkiä, jolloin Selja Purovaara tuskitteli, miksi oli ryhtynyt urakkaan. Nuo hetket menivät kuitenkin nopeasti ohi, sillä hän teki virsikirjasta myös uusia, kiinnostavia löytöjä, vaikka oli kuvitellut tuntevansa sen läpikotaisin. Purovaara pyrki tekemään virsiäänityksensä mahdollisimman yksinkertaisesti. Toimivaksi säestystavaksi osoittautui amerikkalaisen folkmusiikin simppeli rytmi.

MITTAVAAN URAKKAANSA Selja Purovaara ryhtyi toimittuaan Helsingin yliopistossa teologian opiskelijoiden jumalanpalvelusharjoituskurssin kanttorina. Opiskelijat lauloivat kurssilla aina samoja virsiä. Monipuolistakseen valikoimaa Purovaara ideoi Virsi päivässä -projektin. Youtube-projektin nimi tulee kansanmusiikkipiireistä, jossa tune-a-day tarkoittaa, että muusikko opettelee uuden sävelmän joka päivä. Purovaara säesti lauluaan pääasiassa akustisella kitaralla. Lisäksi käytössä olivat piano, mandoliini, banjo,

jouhikko, urut, basso ja syntetisaattori. Joillakin videoilla oli mukana myös vierailevia muusikoita. ERITYISEN HARTAAN tunnelman Selja Purovaara koki Youtube-videota tehdessään viime pyhäinpäivänä Kiuruveden kirkossa. Hän äänitti siellä Armorikkaat-bändin kanssa poismenneiden muistelemiseen liittyneen virren. Tunnelmaan vaikutti osaltaan se, että kirkon seinällä oli yhtyeen yhden jäsenen esi-isän kuva. Lähes 800 virren urakka tuli täyteen juuri ennen pääsiäistä. Viimeisen virren Purovaara kuvasi ja äänitti Youtubeen kotikulmillaan Myyrmäen uudessa Virtakirkossa. Se oli pääsiäisvirsi Aurinkomme ylösnousi. Purovaara ei aivan yltänyt virsi päivässä -tavoitteeseensa. Hän arvioi työtahdiksi 1,3 virttä päivässä. Joka tapauksessa hän on tyytyväinen tulokseen ja saamaansa palautteeseen. Videoilla on ollut yli 311 000 katsojaa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

12.5.

Jumalan kansan koti-ikävä

Pikkuhiljaa Purovaara koki pääsevänsä virsien ytimeen. Erityisen hienoa hänestä oli tutustua virsien erilaisiin tapoihin sanoittaa pyhän kokemusta. Körttiläistaustansa vuoksi hän tuntee hyvin murheen sävyttämät Siionin virret. Virsikirjassa häntä säväyttivät suurta rakkautta ja lämpöä hehkuvat virret. Yhdeksi hänen lempivirrekseen tuli virsi 565, jossa lauletaan lohduttavasti ”Nyt melu tyyntyy, työn paine laantuu”.

Ikuiset bileet JUHLIMME EDELLEEN pääsiäistä. Tänä vuonna pääsiäisjuhla päättyy kirkon kalenterissa vasta kesäkuun kahdeksantena päivänä – ja tekee tilaa uudelle juhlakaudelle. Silloin aiheena on helluntai, maailmanlaajuisen kirkon syntymäpäivä. Ei siis mikään pieni juhla sekään. Ei ehkä aina tule mieleen, että kristityt ovat juhlakansaa, bilettäjiä, kuten nykykielellä sanotaan. Varsinkin pohjoisessa uskoa on eletty harmauden, arjen ja kovan työn kautta. Tosin on silloinkin pantu parasta ylle kirkkoon mentäessä. Joulua on juhlittu uusilla oljilla ja tavallista paremmalla ruualla.

Miksi me juhlimme? Perussyy löytyy pääsiäisestä ja silloin syntyneestä ylösnousemususkosta. Kristinusko on uskoa siihen, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Pääsiäisen tyhjä hauta muutti ratkaisevasti ihmisen näkökulmaa. Menneisyyden tilalle me saimme tulevaisuuden. Pääsiäinen käänsi katseemme eteenpäin, uuteen aamuun. Ensi sunnuntain oikea nimi on Jubilate eli Riemuitkaa, juhlikaa. Vähän hassusti se on saanut suomenkieliseksi nimeksi Jumalan kansan koti-ikävä. Koti-ikävä kääntyy mielessämme helposti kohti menneisyyttä. Mutta sen oikea merkitys on itse

asiassa uskovan katseen kohdistaminen tulevaisuuteen. Uuteen aamuun, uuteen elämään ja tule-

vaan suureen juhlaan, joka meitä odottaa. ■ OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Gurun opissa Ohjaajana John Main Irlantilaisesta John Mainista (1926–1982) tuli benediktiinimunkki 1960-luvulla Lontoossa. Olleessaan työkomennuksella Kaukoidässä Main oli kiinnostunut yhden sanan meditaatiosta ja harjoittanut sitä hindumestarin opastamana. Saman yksinkertaisen rukoustavan hän löysi kristillisestä perinteestä. Main perusti oman luostarin ja Kristillisen meditaation keskuksen (The World Community for Christian Meditation) Montrealiin. Hänen innoittamiaan kristillisiä meditaatioryhmiä on yli sadassa maassa, myös Suomessa. Kristillisen meditaation keskusta johtaa nykyään Mainin työtoveri Laurence Freeman.

Yksi sana riittää Tahtoisitko pysäyttää mielesi laukan? Se on mahdollista. Valitse rukoussana ja lausu sitä hiljaa mielessäsi parinkymmenen minuutin ajan, neuvoo benediktiinimunkki John Main. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”MEDITAATIOSSA OLEMME kaikki vasta-alkajia”, kirjoittaa benediktiinimunkki John Main, joka on yksi modernin ajan vaikuttavimpia kristillisen meditaation opettajia. Hän luotti syvään, yksinkertaiseen rukoukseen, jossa tarvitaan vähän sanoja. Hän kutsui sitä myös meditaatioksi. Main muistuttaa, että meidän ei niinkään tule puhua Jumalalle kuin kuunnella häntä. Siksi on tärkeää, että opettelemme olemaan vaiti ja avaamaan korvamme. Siinä olemme aina aloittelijoita, koska meidän on niin vaikea olla hiljaa. ENSIKOSKETUKSEN yksinkertaiseen rukoukseen John Main sai ollessaan diplomaattitehtävissä Kaukoidässä, nykyisen Malesian alueella. Hän oli 30-vuotias, kun tapasi siellä hindumestarin, josta huokuva rauha teki häneen vaikutuksen. Main kysyi tältä, voisiko hän kristittynä oppia meditoimaan. Tämä vakuutti, että meditointi tekisi Mainista entistä syvemmin kristityn. Hindumestari kertoi meditaation tarkoituksen olevan, että ihminen tulee tietoiseksi Hengen läsnäolosta itsessään ja koko universumissa lausu-

malla yhtä sanaa. Puolentoista vuoden ajan miehet tapasivat kerran viikossa. Mainin oli määrä meditoida puolen tunnin ajan aamuin illoin. Menetelmä oli yksinkertainen. Main sai opettajaltaan rukoussanan, mantran, jota hänen tuli toistaa hiljaa mielessään. Kun Main kysyi, mitä ja milloin tapahtuisi jotain, hän sai vain ohjeen: ”Toista vain mantraasi.” Kun sana alkaisi vähitellen soida hänen sisällään, se loisi yhteyden hänen ja kaiken muun välille. PALATTUAAN EUROOPPAAN John Main hakeutui kristilliseen benediktiiniluostariin. Siellä hän ei saanut

kuitenkaan harjoittaa Kaukoidässä oppimaansa rukousta, sillä hänen noviisimestarinsa piti sitä arveluttavana ja suorastaan vaarallisena uutuutena. Sitten Main luki 300-luvulla eläneen munkki Cassianuksen kirjoituksia, joissa tämä kertoo Egyptin erämaaisiltä saamastaan rukousohjeesta. Kun Cassianus oli kysynyt näiltä, miten voisi pysäyttää rukouksen aikana laukkaavat ajatuksensa, hän oli saanut kehotuksen toistaa mielessään psalmin säettä: ”Jumala, pelasta minut, Herra, riennä avukseni.” Main tunsi palanneensa kotiin. Kielletty rukouskäytäntö löytyi varhaisista kristillisistä opetuksista.

Yksinkertainen tapa meditoida Elämään löytyy rytmi, kun alat meditoida päivittäin. Etsi rauhallinen paikka. Istu alas. Sulje silmäsi kevyesti. Hengitä rauhallisesti. Ala hiljaa mielessäsi lausua sanaa, jota toistat parikymmentä minuuttia. John Main ehdottaa rukoussanaa ”Ma-ra-na-ta” (Tule, Herra Jeesus). Se voi olla muukin lyhyt sana tai säe Raamatusta tai kristillisestä perinteestä. Lausu vain sanaa hiljaa mielessäsi. Kuuntele sitä, anna sen resonoida sinussa ja toista sitä vain lempeästi. Älä ajattele sen merkitystä. Kun mitä tahansa ajatuksia tulee mieleesi, anna niiden mennä ja palaa vain toistamaan rukoussanaasi.

Main muisti Raamatun kertomuksen, jossa Jeesus kiitti publikaanin yksinkertaista rukousta: ”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.” Samaa juurta on itäisessä kristillisyydessä harjoitettu sydämen rukous, jossa toistetaan pyyntöä ”Herra Jeesus Kristus, armahda meitä”. Myös Jeesuksen opettama Isä meidän -rukous koostuu lyhyistä rukoussäkeistä. OMAN RUKOUSSANANSA John Main löysi vanhan kristillisen liturgian arameankielisestä sanasta maranata. Main näki, että tuo sana sopi kenelle tahansa, joka tahtoi kokea Jumalan läsnäolon elämässään ja oppia meditatiivisen rukouksen. Maranata on suomeksi ”Tule Herra Jeesus”. Meditatiivisessa rukouksessa ei kuitenkaan ole kyse rukoussanan merkityksen miettimisestä, vaan sen rauhallisesta toistamisesta. Se on paras tapa rauhoittua ja löytää lepo Jumalassa, Main opettaa. Et niinkään itse puhu Jumalalle, vaan asetut kuuntelemaan. Et tee mitään, vaan annat ajatusten mennä. Rukoussana vain soi sinussa. Olet yhtä Kristuksen kanssa, yhtä Jumalan kanssa ja yhtä toisten ihmisten kanssa. ■

MENOT 9. –23.5.

Länsi-Helsinki

PITÄJÄNMÄEN srk

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

Messu su 12.5. klo 10. Lahtinen, Kolari, Autio. Messu kaatuneitten muistopäivänä su 19.5. klo 10. Nenonen, Uutela, Mönttinen; Anna Záborszky-Teppo, sello. Kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarihaudoilla. Kirkkokahvit. Klo 12 punaisten hauta, Lahtinen. Arkiehtoollinen ke 15.5. klo 15, Hopeatie 14. Uutela, Autio. Laudes ma 20.5. klo 7.30. Silin. Sunnuntai kirkolla 26.5. klo 9–13.

MALMIN srk MIKAELIN srk

JUMALANPALVELUKSET

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

To 16.5.

Rantamessu Lehtisaaren uimarannalla klo 18, jonka jälkeen makkaran grillausta nuotiolla, mukana lapsikuoro.

TAPAHTUMIA Toivontiistai 21.5. klo 18. Harhailijan tarina, Sami Lahtinen haastattelee Erkki Haapaniemeä. Lähde-kuoro. Puut, kaikki heidän vihreytensä – Knuut Nissisen viuluresitaali ke 22.5. klo 15–15.45. Riikka Lumiaho, piano. E. Grieg, J.S. Bach, W.A. Mozart. Huilistien konsertti to 9.5. klo 19. Luhmo. Kallion Laulun kevätkonsertti to 14.5. klo 19, johtaa Anni Tolvanen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Kitaristien konsertti to klo 18 ja 19. Luhmo. Keväinen harppukonsertti su 19.5. klo 14. Lily-Marlene Puusepp ja oppilaat. Kamariorkesterin konsertti ke 22.5. klo 19. Luhmo. Kauneimmat kesävirret to 23.5. klo 18.30. Yhteislaulua, Psalmilaulajat, Mönttinen. Teematorstai to klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 9.5. Hauskaa ja todellista runoillen, Tuula Korolainen. 16.5. SPR:n tehtä-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Haagan seurakunta

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Su 19.5.

Ti 21.5.

Runomessussa selkokielellä klo 10 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, kuullaan runoilija Pia Perkiön tekstejä. Messu tulkataan viittomakielelle.

Toivon tiistai klo 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Harhailijan tarina, Sami Lahtinen haastattelee Erkki Haapaniemeä.

kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri tiistaisin klo 18.30 parillisina viikkoina Munkkivuoren seurakuntatalon päätykamarissa. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Naisten kesken -ilta pe 10.5. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Teemana Nainen ja seksuaalisuus, alustaa diakoniatyöntekijä Sirpa Zotow. Huilukonsertti Huilun sävelin kohti kesää pe 17.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Heikki Sivonen, huilu, ja Joanna Broman piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ilta tulilla, nuotioilta to 23.5. klo 18 Munkkivuoren kirkon pihalla. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan Urkukonsertti ke 29.5. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Kanttori Olga Mäkinen soittaa urkumusiikkia barokin ajalta nykypäivään. J.S. Bach, Viitanen, Mäkinen. Vapaa pääsy.

Pitäjänmäen seurakunta vissä P-Koreassa, Tuula Nilson. 23.5. Kevätjuhla. Kello5tee to klo 16.30. Kevätjuhla 16.5. klo 16. Ohjelmaa myös ulkona. Duunauspaja ti 14.5. klo 18–20. Aikuisten lautapelikerho la 18.5. klo 12–15.30. Raamattupiiri to 16.5. klo 17.30. Lähetysraamattupiiri ma 20.5. klo 13. Perjantaikahvit kaupalla pe 10.5. klo 14–16 Pohjois-Haagan K-Supermarket, Eliel Saarisen tie 5. Kahvit tarjoaa K-Supermarket, juttuseuraa Haagan papit Miira ja Maikki. Haagan seurakunnan vapaaehtoisten kiitospäivä Mustasaaressa ke 29.5. klo 17. Tapaaminen Taivallahden lauttalaiturilla. Ilm. virastoon ti 14.5 menn. Paluu klo 20.30. Ympäristötalkoot Haagassa 14.–17.5.

Kirkko juhlii Pitäjänmäessä Pitäjänmäen kirkko 60 vuotta -tapahtumia on lauantaina 18.5. klo 10–14 kirkolla, Turkismiehenkuja 4. Klo 10–12 Amazing Church, riemukas rastirata kaikenikäisille, ja lasten taidepaja Unelmien kirkko, kuvittaja Jenni Isotoff. Klo 11–13 yhteisöruokailu 7 e, klo 13–14 Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus. Lisäksi kahvila, kiitollisuusseinä, keppihevoskisa. Saa myös kokeilla jaakopinpainia sumopuvussa. Halutessaan voi pukeutua vuoden 1959 tyyliin. Valio tarjoaa jäätelöä 250 ensimmäiselle.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. Luottamuksen messu ke 15.5. klo 19 kirkossa. Taizén rukouslauluja ja hiljaista mietiskelyä. Runomessu selkokielellä su 19.5. klo 10 kirkossa. Messun aiheena on Taivaan kansalaisena maailmassa. Messussa kuullaan runoilija Pia Perkiön kirjoittamia tekstejä. Messu tulkataan viittomakielelle. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 19.5. klo 18. Aamuehtoollinen ke 22.5. klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa ja sen jälkeen aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa.

TAPAHTUMIA

Kirkon juhlamessu on sunnuntaina 19.5. klo 10, liturgina Arto Antturi, saarna teologian professori ja 1959 syntynyt jäsenemme Martti Nissinen, jousisoittajat. Juhlakahvia tarjoaa Konalan Martat. Pianotaiteilija Risto Lauriala sekä Pirkko Talolan ja Tapio Aaltosen duettoja. Omenapuun istutus.

ISTOCK

Muistojen ilta on to 23.5. klo 18 kirkossa, jossa esillä Petteri Lapin valokuvanäyttely. Musiikista vastaa Finnish Impro All Stars -orkesteri. Esiintymässä myös muusikko, laulaja Maija Kaunismaa, juontavat Leena-Maija Tuominen ja Maika Vuori.

Kahvit kirkolla ti–pe klo 10–15 ja ke lisäksi klo 17–20. Seurakunta Pohjois-Haaga-päivässä la 18.5.

Jennyn Mummola la 11.5. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua, lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Tarjolla välipalaa. Iäisen lemmen ääni – Oskar Merikannon duetot ja yksinlauluja su 12.5. klo 19 kirkossa. Äitienpäiväkonsertissa esiintyvät Tiia Maria Saari, sopraano, Kullervo Latvanen, baritoni, Tero Valtonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. PariAsiaa-luento ma 13.5. klo 18 Klanussa eli Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Perheneuvoja Tero Pulkkinen ja PariAsiaa-luentojen vetäjä Dora Puhakka luennoivat aiheesta Kipinöi-

tä parisuhteen läheisyyteen. Lastenhoito järjestetään yli 1-vuotiaille lapsille. Jos tarvitset lastenhoitoa, ilmoittaudu luentopäivänä klo 12 mennessä virastoon. Työtupa ti 30.4. klo 15–19 Klaneettitiellä. Avoin käsityö- ja askartelupiiri. Kevään päätös. Tilkkutäkkipaikka la 18.5. klo 13–16 Paikassa, Kauppakeskus Kaaren -1. krs. Tule virkkaamaan isoäidinneliöitä Heini Sinkon kanssa. Neliöistä tehdään peittoja vanhuksille. Raamiskerho 4–12-vuotiaille torstaina 23.5. klo 17.30–18.30 Paikassa, Kaaren -1. krs. Tutustutaan Raamatun kertomuksiin lapsia kiinnostavalla tavalla. Kavereita, laulua, leikkiä, askartelua. Lapsi voi osallistua kerhoon sillä aikaa kun aikuinen käy ostoksilla. Ohjaajina seurakunnan työntekijät sekä vapaaehtoiset.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Arkiehtoollinen ke 22.5. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Hartauspuhujana Pasi Andersson. Iltateetarjoilu. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Perinteinen messu su 12.5. klo 13 Munkkiniemen kirkossa. Rantamessu ke 16.5. klo 18 Lehtisaaren uimarannalla, mukana lapsikuoro. Messun jälkeen makkaran grillausta nuotiolla. Jos haluat kulkea rantaan yhdessä kanssamme, tule Lehtisaaren hiekkakentälle klo 17.30.

TAPAHTUMIA Rukouspalvelu ma 16–17.30 Munkkiniemen kirkossa. Kirkossa päivystää

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Messu su 12.5. klo 10. Kekäläinen, Vuori. Pitäjänmäen kirkko 60 vuotta – Juhlamessu su 19.5. klo 10. Arto Antturi, liturgi, teologian prof. ja v. 59 syntynyt jäsenemme Martti Nissinen, saarna, jousisoittajat. Juhlakahvit tarjoaa Konalan Martat. Pianotaiteilija Risto Lauriala sekä Pirkko Talolan ja Tapio Aaltosen duettoja. Omenapuun istutus.

TAPAHTUMIA Äitienpäiväkonsertti su 12.5. klo 18 kirkossa. Vantaan Laulu, joht. Riku Laurikka. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Pitäjänmäen kirkko 60 vuotta -tapahtumapäivä la 18.5. klo 10–14 kirkolla: Klo 10–12 Amazing Church – riemukas rastirata kaikenikäisille ja Unelmien kirkko – lasten taidepaja, kuvittaja Jenni Isotoff. Klo 11–13 Yhteisöruokailu 7 e. Klo 13–14 Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus. Lisäksi mm. kahvila, kiitollisuusseinä, keppihevoskisa. Voit myös kokeilla Jaakobin painia sumopuvussa (lasten ja aikuisten koot). Halutessasi voit pukeutua 59-vuoden tyyliin. Valio tarjoaa jäätelöä 250 ensimmäiselle. Pitäjänmäen kirkko 60 vuotta – Kevätkonsertti su 19.5. klo 18 kirkossa. Kilven kuoro, joht. Hanna Remes. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Pitäjänmäen kirkko 60 vuotta – Muistojen ilta to 23.5. klo 18 kirkossa. Unelmien kirkko ja Kiitollisuusseinän antimia. Petteri Lapin valokuvanäyttely. Illan musiikista vastaa Suomen parhaista improvisaatiomuusikoista koostuva, Hannu Riskun luotsaama Finnish Impro All Stars -orkesteri. Esiintymässä myös muusikko, laulaja Maija Kaunismaa. Juontavat Leena-Maija Tuominen ja Maika Vuori.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 9. – 23.5.

12 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa v. 1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

La 11.5.

Maratonkonsertti Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, klo 14–17, urkumusiikkia ja muuta hauskaa. Buffetin tuotto Yhteisvastuuseen, emäntänä toimii Kaarina Autio. Tule oleskelemaan, kuuntelemaan hyvää musiikkia ja maistamaan Kaarinan leivonnaisia. Ota tyyny mukaan, jos haluat nauttia musiikista vaakatasossa.

Ma 20.5. Tuomiorovasti Marja Heltelän raamattuilta klo 18 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Aiheesta Sukupuolisuus: Miten tulkita Raamattua? keskustelevat vastakkaisia näkökulmia edustavat professori Martti Nissinen ja TT Eero Junkkaala.

lähtien. Ohjaajana Terhi Orpana, Tuulikki Karu ja Pauliina Lindfors. Tervetuloa! Kangaspuukerho ti 14.5. klo 18 Alppilan kirkko. Uudet kutojat ovat tervetulleita mukaan. Hyvien uutisten ilta – elämää pääsiäisen jälkeen klo 18 Kallion kirkko. Tarjoilu klo 17.30. 14.5. Jerusalem – Pyhä kaupunki. Kenen pyhä ja millä perusteella?, Matti Viitanen. 21.5. Kevään juhlat kristityillä ja vanhassa testamentissa, Jouko Jääskeläinen. Torstaina iltapäivällä 16.5. klo 13. Suvivirsi soi yhdessä! Diakonian kesäleiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 19.– 22.8. Leiri on tarkoitettu vähävaraisille, Kallion seurakunnan alueella asuville. Leirillä ollaan kahdenhengen huoneissa, ellei terveyssyyt sitä estä. Leirin hinta on 100 e. Huomioithan, että leirikeskus ei ole esteetön. Ilmoittautumiset 2.5.–15.7. mennessä Kallion kirkkoherranvirastoon p. 2340 3600. Hakuajan päätyttyä lähetämme leirikirjeen mukaan päässeille. Lisätietoja: pastori Marja Kotakorpi p. 050 594 2374.

Lauttasaaren seurakunta Monikielinen turistityön 10-vuotisjuhlamessu Tuomiokirkossa su 19.5. klo 10. Mukana kirkkojen maailmanneuvoston maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komissio. Musiikillinen rukoushetki su 19.5. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Uusi Tuomiorovastin raamattuiltasarja! Ma 20.5. aiheena Sukupuolisuus: Miten tulkita Raamattua? Keskustelemassa prof. Martti Nissinen ja TT Eero Junkkaala. Mistä he ovat samaa mieltä, mistä taas eri linjoilla? Mitä he oivaltavat, mitä uutta me opimme? Lopuksi kysymyksiä, keskustelua ja iltatee. Raamattuilta Tuomiokirkon kryptassa 20.5. klo 18. Vanhankirkon Tuki ry:n kesäretki 6.6. klo 9, suuntana Lahti-HollolaMäntsälä. Lähtö Annankadulta. Hintaan 20 e kuuluu bussikuljetus, nähtävyydet ja lounas. Ilm. Seppo S. Kosonen, p. 050 339 6204, ja maksamalla retkimaksu tilille FI2020581800017340, viitenumero 1067. Varaa vihkiaika verkossa vuodelle 2020. Vihkiaikatoiveita vuoden 2020 lauantaipäiville voi jättää su 12.5. asti seurakunnan nettisivuilla. Lisät. https://urly.fi/1cuO. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Tervetuloa kahvittelemaan, lukemaan päivän lehteä sekä vaihtamaan kuulumisia! Kevään viimeinen diakoniaruokailu Agricolan kirkossa ti 14.5. klo 11, 1 e. Yhteisöruokailu Hyvän toivon kappelissa maanantaisin klo 17, 1–0,5 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Kivimessu to klo 18. 9.5. ja 23.5. Suvi-Maria Roine ja Tommi Niskala. Iltakirkko pe klo 18. 10.5. ja 17.5. Veli-Matti Hynninen. 3. sunnuntai pääsiäisestä, messu su 12.5. klo 10. Marja Kotakorpi. Iltakirkko ma klo 18. 13.5. ja 20.5. Jaana Partti. Lähdemessu ti klo 18. 14.5. Visa Viljamaa, 21.5. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu ke 15.5. klo 18. Jaana Partti. Kivimessu goes Eurovision to 16.5. klo 16. Mari Mattsson, Tommi Niskala. 4. sunnuntai pääsiäisestä, messu su 19.5. klo 10. Jaana Partti, Kilven kuoro. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 22.5. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima mea joht. Johanna Korhonen. Alppilassa: Messu su 12.5. klo 11. Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen. Kiinankielinen messu su 12.5. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 12.5. klo 16. Pauliina Lindfors.

Yhteismessu su 19.5. klo 11. Petri Patronen, piispa Tiit Salumäe. Kiinankielinen messu su 19.5. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 19.5. klo 16. Outi Lantto.

TAPAHTUMIA Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 14.5. klo 14 Kallion kirkko. Aaron Ahola, urut. Vapaa pääsy. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ma 20.5. klo 14 Kallion kirkko. Viena Huhtala, urut. Vapaa pääsy. Naiskuoro Melodien konsertti su 19.5. klo 18 Alppilan kirkko. Joht. Krista Pellikka. Vapaa pääsy. Kevätmuskari ti 14.5. klo 10.30. Alppilan kirkon muskarit ovat avoimia kaikenikäisille lapsille vauvoista

Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna ma, ti ,to, pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 12.5. klo 11. Kiviniemi, Andersson. Viikkomessu ke 15.5. klo 19. Kuusniemi, Valojärvi. Hienoa gospelmusiikkia! Solistina muusikko Jukka Leppilampi. Messu su 19.5. klo 11. Lemmetyinen, Andersson. Viikkomessu ke 22.5. klo 19. Kiviniemi, Andersson.

Oletko suunnitellut häitä vuodelle 2020? Haaveiletko häistä lämpimänä kesälauantaina tai lumisena talvilauantaina valkoisena hohtavassa Tuomiokirkossa tai Vanhan kirkkopuiston puiden katveessa olevassa Vanhassakirkossa? Mikäli unelmiesi vihkikirkko on jokin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueen kirkoista ja haluat mennä naimisiin perinteisesti lauantaina, voit jättää vihkiaikatoiveen vuoden 2020 lauantaille Tuomiokirkkoseurakunnan verkkosivuilla www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Linkki lomakkeeseen on auki su 12.5. saakka.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

ISTOCK

Musiikkia – Kamera käy! -konsertti Mikael Agricolan kirkon urkujen 50-v.päivän kunniaksi pe 10.5. klo 20. Mykkäelokuva Panssarilaiva Potemkin, säestys Mikko Helenius, urut, ja Tuomo Huhdanpää, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, kolehti palaneiden kirkkojen hyväksi. Luottamuksen messu pe 10.5. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Leikkipäivä la 11.5., Perhekerho ulkona Hyvän toivon kappelilla klo 9.30–12. Leikkivarjoleikkejä, perinneleikkejä, mehua ja keksejä. Tyhjän sylin rukoushetki la 11.5. klo 16 lapsen menettämisen surun tai lapsettomuuden kivun kanssa eläville Tuomiokirkon kappelissa. Tilaisuuden jälkeen kahvi- ja teetarjoilua sekä mahdollisuus keskusteluun. Kappeliretki perheille ti 14.5. klo 10.15 Hyvän toivon kappelissa. Maan suola ke 15.5. klo 17.30 Tuomiokirkon kryptassa. Illan vieraana Anjeline Okola Keniasta. Anjelinen vetämä Kirkkojen maailmanneuvoston hanke tekee rakenteellista, yhteiskunnallista vaikuttamista vammaisten ihmisten oikeuksien edistämiseksi etupäässä Itä-Afrikassa. Keittoa tarjolla klo 17, teejatkot. Seniorifoorumin kevätkauden päätös ke 15.5. Levollisen mielen reseptistä puhumassa psykologi Pirkko Lahti. Seniorifoorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Swing high -lauluyhtyeen kevätkonsertti Ilmasta, puista pe 17.5. klo 18 Vanhassa kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Perhekerho sateenkaariperheille la 18.5. klo 9.30 Hyvän toivon kappelissa.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MENOT 9. – 23.5.

Helatorstaina 30.5. klo 12 Helsingin hiippakunnan suuri 60-vuotisjuhlamessu Senaatintorilla. Lauttasaarelaisille järjestetään Kauppatorille yhteinen venekyyti. M/s Panda lähtee klo 10.45 Vattuniemen laiturista, Vattuniemenranta 5. Ilmoittaudu mukaan yhteiseen venekyytiin osoitteeseen lauttasaari.srk@evl.fi tai p. 09 2340 4300. Paikkoja on sadalle ensimmäiselle. Matkalla Pärnuun -konsertti kirkossa la 19.5. klo 18. Baritonit Tiitus Ylipää ja Samuli Taskinen sekä pianisti Mirva Helske. Ohjelma 10/5 e. Lauttasaaren musiikkiopiston kevätkonsertti ja kevätjuhla to 23.5. klo 18. Avoin perhekerho ma–pe klo 9–11. Ma, ti ja pe kirkolla, D-porras. Ke ja to kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, kokoontuminen D-portaan edessä. Avoin rukouspiiri ti klo 18, kerhohuone 15. Seniorilautta ke klo 10.30, seurakuntasali. Larun olohuone ke klo 17.30–20, kirkkokahvila. Torstaipiiri 16.5. Retki ratikkamuseoon. Lisätietoja Sini Havas p. 050 380 3531. Raamattupiiri ti 7.5. ja 21.5. klo 18–19.30, kokoushuone 10, B-rappu. Käsityöpiiri ti 30.4. ja 14.5. klo 13–14.30 kauppakeskus Lauttiksessa.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messut Paavalinkirkossa: Su 12.5. klo 10. Petri Flinck, Juha Valkeapää, Ruut Kiiski, Lauttasaaren Laulajat joht. Victoria Meerson. Ke 15.5. ei Puolen tunnin messua Tahdon illan vuoksi. Su 19.5. klo 10. Tuuli Aitolehti, Elina Koivisto, Seppo Välimäki. Ke 22.5. klo 18 Puolen tunnin messu. Tuula Paasivirta. Messu Itä-Pasilassa: Su 12.5. klo 12. Petri Flinck, Ruut Kiiski.

TAPAHTUMIA Cantos Sagrados to 9.5. klo 19.30. Kamarikuoro Audite, joht. Jani Sivén. Mirjam Kyrönseppä, Anni Nousiainen ja Markku Nurminen, urut. Liput 15/10 e. Lauttasaaren Laulajat pe 10.5. klo 19. Johtaa Victoria Meerson. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Matongon lähetyspiiri la 11.5. klo 14.30. Anna-Liisa Markkula, Tellervo Meripaasi, Petri Flinck. Tahdon ilta hääpareille ke 15.5. klo 18. Vihkimisen käytäntöjä ja häämusiikin esittelyä. Klo 17–18 voitte jättää avioliiton esteiden tutkintapyynnön virastoon. Elina Koivisto, Ruut Kiiski. Canticum – Iltalaulu su 19.5. klo 19. Cantabile-kuoro,

13 TIIU KAITALO

TAPAHTUMIA

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

johtaa Dominik Vogt. Musiikkia mm. säveltäjiltä Kreek, Duruflé ja Gjeilo. Liput 15/12 e. ”It will Discourse most Eloquent Music” – Shakespearen ajan englantilaista musiikkia ma 20.5. klo 19. Cappella Tibia. Ohjelma 10 e. Perheiden yhteinen kevätjuhla ti 21.5. klo 18. Lasten esityksiä ja keväisiä herkkuja. Arabian sukua -kevätretki to 23.5. Forssaan ja Humppilaan. Retken hinta 40 e. Lähtö klo 8.45 Paavalinkirkolta, paluu n. 18.45. Ilm. viim. 15.5. virastoon. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10–12 ja ke klo 14–16. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Päiväkuoro ke klo 15. Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. Paavalinkirkon kuoro to klo 18. Keulan aamu pe klo 9–10.30.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10. Messu 12.5. Maisila, Kaleva, Hersta. Kuultava-kamarikuoro, joht. Erik Riekko. Messu 19.9. Niemistö, Maisila, Tiitu, Tapio Tiitu. Suomen Laulu, joht. Esko Kallio. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm. Töölön kirkko su klo 17. Messu 12.5. Lehtimäki, Kaleva, Karjalainen. Rukousmessu 19.5. Messussa voit kirjoittaa omat rukousaiheesi, saada öljyllä voitelun ja halutessasi puolestasi rukoillaan. Ylistys- ja rukouslauluja säestää Kari Pulakka Band. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko su klo 11 Messu 12.5. Hietalahti, Naukkarinen, Vuorio. Konfirmaatiomessu 19.5. Meurman, Lindfors, Vuorio.

TAPAHTUMIA The Spring of Gospel Music -konsertti su 19.5. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Solistina Ida Elina. Mukana Gospelia kaikille Mass Choir, Gospel Helsinki. Joonatan Rautio, piano ja saksofoni, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Juho Kivivuori, basso, Saku Mattila, kitara. Musiikinjohto Nina Pakkanen. Liput lippu.fi.

Laula kanssamme -kesäkonsertti ja kevätjuhla ma 20.5. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Konsertissa esiintyvät laulajanäyttelijä Maria Ylipää, lauluyhtye Kuvaja, Peripherials-mieskvartetti sekä tenori Klaus Pennanen ja Henri Hersta. Yhteislaulua Inna Vintturin ja esilaulajien johdolla. Tilaisuus on kaksikielinen. Vapaa pääsy, kolehti HelsinkiMissiolle. Perheretki Mustasaareen to 23.5. klo 9.45–15. Lähtö Taivallahden laiturista, Eteläisen Hesperiankadun päästä. Kokoontuminen klo 9.45, lautta lähtee klo 10. Lauttamatka kestää noin 15 minuuttia. Omakustanteinen lounas klo 11.30 Mustasaaren kahvilassa. Tarjoamme lauttamatkat, iltapäiväkahvit ja lapsille jäätelöt. Saaressa on leikkikenttä, luontopolku ja pelikenttä. Paluulautta lähtee klo 14.40. Ilmoittautuminen viimeistään 12.5. Mia Malm p. 050 387 7220, mia.malm@evl.fi. Hopeapiiri pe 24.5. klo 13.15 Töölön kirkolla on kevään viimeinen kokoontuminen. Café Töölön yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla 21.5. asti. Lounas pe klo 11.30–13 Ruskeasuon Rastissa 24.5. asti. Hartaus klo 11.20. Café Töölö ke klo 14–18 Töölön kirkolla. Ke 22.5. klo 15 kahvilassa esiintyy Helsingin Lausujat. Vapaa pääsy. Viulumuskari 4–5-vuotiaille sekä 6–8-vuotiaille alkaa syksyllä. Viulumuskarissa soitetaan pienissä ryhmissä yhdessä muiden lasten kanssa, ja aikuinen on mukana tunneilla. Tunnit ovat leikkisiä ja kappaleita soitetaan aluksi korvakuulolta. Erilaiset laulut, lorut ja leikit tekevät soittamisesta ja oppimisesta kivaa! Ilmoittaudu mukaan syksyn innostaville ja inspiroiville viulumuskaritunneille! Lisätiedot ada.alakarppa@gmail.com. Ryhmästä voimaa, syksyn ryhmät. Uudenlainen, pienryhmille suunnattu ViisiPorrasta-ohjelma koostuu viidestä viikoittaisesta tapaamiskerrasta. Etsitään yhdessä parhaat eväät arkeen toiminnallisten harjoitteiden ja keskusteluiden kautta! Ilmoittautuminen 5porrasta@gmail. com tai tekstiviestillä p. 045 212 2915 tai 044 960 2325. Eläkkeelle – onni vai taakka, 11.9.– 9.10. klo 14–16. Viim. ilm. päivä 4.9. Yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen 8.10.–5.11. klo 13–15. Viim. ilm. päivä 1.10. Yksinhuoltajan haasteet arjessa 3.9.–1.10. klo 17–19. Viim. ilm. päivä 27.8.

Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores konsertoi äideille su 12.5. klo 17 Tuomiokirkossa.

7×

musiikkivinkki Äitienpäiväkonsertti Espoon puhallinorkesteri soittaa Bachin, Tšaikovskin, Schubertin, Šostakovitšin, Barryn, Kuulan ja Järnefeltin musiikkia Roihuvuoren Leijonien järjestämässä äitienpäiväkonsertissa la 11.5. klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Tuotto menee alueen lasten ja nuorten hyväksi.

Äideille Tuomiokirkossa

Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot sekä CM Muskarilaisten kuoro laulavat perinteisessä äitienpäiväkonsertissa su 12.5. klo 17 Tuomiokirkossa. Urkuja soittaa Markus Malmgren. Liput 25/20, 20/15, 15/10, 10 e (numeroidut rivit) Ticketmasterista. Ti 14.5. klo 18 kirkossa kuullaan Mutsi on bestis -konsertti, jonka järjestävät Stadin slangi ry ja Tuomiokirkkoseurakunta. Konsertissa esiintyvät Kisu Jernström, Slangikuoro ja OlliBull, juontajana Pirjo Tuohimaa. Illassa sjungataan myös kimpassa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Mieskuorolaulua

Mieskuoro Vantaan Laulu pitää Äitienpäiväkonsertin su 12.5. klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelman saa 10 eurolla.

The Spring of Gospel Music

Gospelia kaikille -hankkeen ke-

vätkonsertissa lauteille nousee yli 300 laulajaa su 19.5. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Konsertissa esiintyvät Gospel Helsinki, Gospelia kaikille Mass Choir, saksofonisti-pianisti Joonatan Rautio, lyömäsoittaja Sami Koskela, basisti Juho Kivivuori sekä kitaristi Saku Mattila. Iltaa tähdittävät kantelemuusikko Ida Elina sekä eteläafrikkalainen Soweto Choir. Liput 27,50 / 22,50 e Lippupisteestä.

Matkalla Pärnuun

Baritoni Tiitus Ylipää, bassobaritoni Samuli Taskinen ja pianisti Mirva Helske esittävät osan Pärnun laulukilpailun ohjelmistostaan su 19.5. klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Ohjelmassa on muun muassa Bachin, Händelin ja Schubertin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Acktén kamarifestivaali

Aino Acktén kamarifestivaalin kesäsarja järjestetään 21.5.–19.9., tapahtumapaikkana joko Kallion kirkkosali tai kirkolla sijaitseva Café Sonck, Itäinen papinkatu 2. Sarja käynnistyy sellisti Marko Ylösen ja pianisti Juhani Lagerspetzin konsertilla Jotka tuntevat rakkauden ti 21.5. klo 19.30 Kallion kirkossa. Ohjelmassa kuullaan Beethovenin, Schubertin ja Rahmaninovin musiikkia. Liput 25 e.

Kahdet Suvilaulajaiset

Pikku Kakkosesta tuttu Siina Hirvonen ja Taikaradio laulattaa ja leikittää lapsia to 23.5. klo 9.15 ja 10.15 Pihlajamäen Kiillepuistossa, Kinttupolku. Tilaisuudessa lauletaan myös Suvivirsi. Tervetuloa perheet mummojen ja pappojen kanssa mukaan Suvilaulajaisiin. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 9. – 23.5.

14 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virastolla ei ole väliaikaisesti käyntiosoitetta, Palvelemme puhelimitse ma, ti ja to, pe klo 9–15, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 12.5. Kirkkokahveilla Virren voimaa -yhteislauluhetki. Messu sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 16, messun jälkeen yhteinen ateria. Su 19.5. Gospelmessu.

TAPAHTUMIA Oi kiitos sä Luojani armollinen la 11.5. klo 16 Myllypuron kirkossa. Eva Kasvio, laulu, Pia Korteala, piano, ja Hannu Jylö, harmonikka. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e. Kirkkokuorojen kevätjuhlakonsertti ke 15.5. klo 19 Myllypuron kirkossa. Vapaa pääsy. Sinun Sanasi -raamattuilta to 16.5. klo 17.30–19 poikkeuksellisesti Leposaaren kappelissa. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Mukana Jenni Kallio. Soiva Sävel -lauluyhtyeen ensikonsertti to 16.5. klo 19 Kulosaaren kirkossa. Yhtyeen johtaja Essi-Reetta Särkämö. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 10 e. Kaatuneiden muistopäivän kunniakäynti Leposaaren hautausmaalla su 19.5. klo 12. Viuluoppilaiden konsertti pe 17.5. klo 18 Herttoniemen kirkossa. Järj. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Messuryhmä ma 20.5. klo 17 Myllypuron kirkolla. Tule mukaan kehittämään jumalanpalveluselämää! Mukana Stina Huima. Henna Dolkin kuorojen kevätkonsertti ti 21.5. klo 18.30 Herttoniemen kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e. Luento Israelin kulttuurista – Arjen elämää ja ruokakulttuuria to 23.5. klo 18 Myllypuron kirkolla. Avi ja Tomas Hovav kertovat arjen elämästä Israelissa. Tarjolla myös edullinen falafel-ateria! Perjantai-ilta kirkolla pe 24.5. klo 19 Myllypuron kirkolla. Puheenvuoroja Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso. Musiikkia, Johannes Österlund, kitara ja laulu, Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, soitinryhmä. Iltatee. Diakonian ajanvaraus Herttoniemi: p. 050 433 7339/Saarela tai kirkolla ke klo 9–9.30. Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 347 9515/Markkanen tai kirkolla ma klo 13–14. Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila. Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markkanen. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseu-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Su 12.5.

Messun jälkeen perinteinen äitienpäivälounas ja -kahvit sekä elävää musiikkia Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, klo 12.15–15. Aikuisilta hinta 20 e, 6–12-vuotiaat lapset 7 e. Pelkkä kakkukahvi 5 e/henkilö. Maksu käteisellä tai etukäteen ItäHelsingin Saappaan Tuki ry:n tilille, jolle tapahtuman tuotto menee.

rakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Hiljainen iltarukous to 9.5. klo 18. Tule. Ole. Huokaus riittää. Rukousta, raamatunlukua, hiljaisuutta, taizelauluja tai virsiä. Arjen lepohetki, hiljainen iltarukous, lopuksi yhteinen iltatee. Kevään viimeinen kerta. Messu su 12.5. klo 11. Eva-Lisa Lindström, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Messun aikana lapsille kevään viimeinen Pyhis. Messun jälkeen perinteinen äitienpäivälounas ja -kahvit Itä-Helsingin Saappaan Tuki ry:n hyväksi. Aikuiset 20 e, lapset (6–12-v.) 7 e, pelkät kakkukahvit 5 e. Perheiden kevätkirkko Mikaelinkirkolla ti 14.5. klo 10 ja Östersundomin kirkolla pe 17.5. klo 9.30. Mää-lampaan lisäksi Hillevi ja Tellervo -lampaat touhuavat kirkossa kevätsiivouksen merkeissä. Tule katsomaan, mitä jännää tapahtuu! Ehtoollishetki to 16.5. klo 13. Yhteiset kirkkokahvit. Messu su 19.5. klo 11. Messussa siunataan vapaaehtoiset ja uudet työntekijät tehtäviinsä. Jenni Kahenvirta, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori, mukana Iloinen Kanttorin Kööri. Kirkkokahveilla kerrotaan vapaaehtoistyöstä, nautitaan musiikista ja esitellään uudet työntekijät. Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 (ei 19.5.) Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Hartaus ja ehtoollinen Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa pe 17.5. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin. Os. Kontukuja 5. Kaatuneiden muistopäivän hartaus ja kunniakäynti sankarihaudoilla

Ma 13.5. ja ti 14.5. Koko perheen puistohetket ma klo 10 Vuosaaren Haruspuistossa, Meri-Rastilan tori 7, ja ti klo 10 Lohikäärmepuistossa, Satamasaarentie 3, on suunniteltu erityisesti lapsille. Musiikkia, laulua ja pieni näytelmäesitys.

Östersundomin kirkolla su 19.5. klo 13. Yhdessä Matteus församlingin kanssa. Marja Lehtinen. Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko to 9.5. klo 9–15. Tule mukaan osallistumaan maailmanennätysyritykseen. Tavoitteena on napata maailmanennätys ruotsalaisilta. Tarjolla on Reilun kaupan kahvia ja teetä, banaanikakkuja sekä suklaata. Kaikkien kävijöiden kesken arvomme Reilun kaupan kukkakimppuja. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 9.5. Vihainen nainen -kirjan äärellä Marja Lehtinen. 16.5. Ehtoollishetki ja yhteiset kirkkokahvit Kontula Electronic -konsertti su 19.5. klo 16. Lovi-Kollektiivi soittaa tapahtumaa varten suunnitellun tunnin mittaisen teoksen yhdistäen akustisia soittimia ympäristöääniin ja dronemusiikkiin. Artisteina Maija Holopainen ja Ulla Laukkanen, viulut, jouhikot, elektroniikat, sekä Jukka Andersson ja Heikki Lindgren, ympäristöäänitykset, syntetisaattorit. Vapaa pääsy. Kahvio Yhteisvastuukeräyksen hyväksi tuntia ennen konserttia. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET

Kuorofestivaali SibeliusAkatemian kanssa la–su 18.–19.5. Roihuvuoren kirkolla. Katso: musiikkiakirkoissa.fi. Puhallinorkestereiden kevätkonsertti ma 20.5. klo 19 Laajasalon kirkossa. Järj. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Kevätlaulajaiset ti 21.5. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus, Kamarikuoro Cantiamo, Markku Känninen, harmonikka ja trumpetti, Hannele Filppula, kuoronjohto, piano ja urut. Kolehti Kirkon Ulkomaanavulle. Toivon päivä ti 28.5. klo 11–15 Laajasalon kirkolla. Ilmoittautuminen 23.5. mennessä Jaana Kiiski, p. 09 2340 5700 ma–pe klo 10–13, paitsi ke klo 14–18. Päivä on maksuton. Tied. Hannele Juvonen, p. 09 2340 5718.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 10–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

Roihuvuoren kirkossa: Messu su 12.5. klo 10. Kaskinen, Rantala, Filppula. Mukana Sonorus. Messu su 19.5. klo 10. Vaulas, Ek, Filppula. Patrick Vena, kitara. Iltamessu ke 15.5. ja 22.5. klo 18. Laajasalon kirkossa: Gospelmessu su 12.5. klo 12. Ek, Rantala, Lyytinen. Messu su 19.5. klo 12. Vaulas, Ek, Niva-Vilkko.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Guitarras de primavera – klassista kitaramusiikkia Euroopasta ja Latinalaisesta Amerikasta to 9.5. klo 18.30. Sakari Savola, Touko Hirvonen, Emma Grillo-Kajava, Jorge Galindo Morata, Medini Aruljothi: Patrick Venan aikuisopiskelijoita Helsingin Konservatoriosta. Jousiorkestereiden kevätkonsertti to 9.5. klo 19 Laajasalon kirkossa. Järj. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Leijonien äitienpäiväkonsertti la 11.5. klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Espoon puhallinorkesteri, joht. Simo Kanerva. Ohjelma 15 e. Tuotot alueen lasten ja nuorten hyväksi. Kevätlaulajaiset ti 14.5. klo 18 Laajasalon kirkossa. Chorus Marinus, Miesyhtye, Kvartetti, Laulunystävät. Niva-Vilkko, yhteislaulua. Kahvitarjoilu. Flyygelin juhlaa ke 15.5. klo 18 Tammisalon kirkossa. Kaskinen, Filppula, Noora ja Olivia Sinbel, piano. Saimme lahjoituksena flyygelin, siitä iloitsemme! Saaristoristeily Yhteisvastuun hyväksi M/S Emmalla ma 20.5. klo 18–21 Kaivopuiston kautta Espooseen tai Itä-Helsingin saaristoon. Lähtö ja paluu Herttoniemenrannasta Bengtankujan päästä. Risteilyllä ruoka, kahvi ja pieni makea. Liput 35 e Laajasalon kirkolta ark. klo 10–14 sekä tilaisuuksien yhteydessä ke 15.5. mennessä. Kitarakonsertti to 16.5. klo 18.30 Roihuvuoren kirkolla. Järj. Itä-Helsingin musiikkiopisto.

Vartiokylän kirkolla: You raise me up! Seurakunnan kuorojen kevätkonsertti ke 15.5. klo 18.30. Vapaa pääsy ja ohjelma. Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho ma klo 12. Kevään viimeinen 20.5. Yhteinen iltaruoka ma klo 16.30– 18. 1 e. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Laulut soikoon! ke klo 13. Soppakirkko ke 15.5. klo 12. Maksuton keittolounas, alussa alkuhartaus. Ikäihmisten kevätjuhla ke 22.5. klo 13. Puotilan kappelissa: Muusikko-evankelista Samuli Saarinen ti 14.5. klo 18. Lauluja ja tarinoita elämästä ja Jumalasta. Maksuton. Aamurukouspiiri ma klo 8. Puotilan olohuone ti klo 13–16. Ohjelmaa klo 14 alkaen. 14.5. Eeva Palje: Runoja luonnosta. Kaikki kedon puut paukuttavat käsiänsä. 21.5. Pyhiinvaelluksen kasvava suosio! Santiagon tiestä kertoo Marja-Liisa Laihia. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16. Perjantailenkki, mukavaa kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, klo 13 Vartiokylän kirkolle. Kahvitarjoilu. Laulut soikoon Matteuksenkirkolla 15.5. klo 12 kevätlauluja yhdessä Waste&Feast-ruokailjoiden kanssa.

Vartiokylän kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 11. 19.5. mukana Itä-Sointu. Puotilan kappelissa: Kappelimessu torstaisin klo 18. Matteuksenkirkossa: Ehtoollishartaus pe 10.5. ja 17.5. klo 12. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 9. – 23.5.

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 9.5. klo 18, Katukappeli. Messu su 12.5. klo 11, kirkko. Joronen, Paananen, Anja Hinkkanen ja Sakarat. Iltakirkko to 16.5. klo 18, Katukappeli. Vanhanen, Virtanen. Messu su 19.5. klo 11, kirkko. Vanhanen, Huhdanmäki, Virtanen.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 17.5. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Kari KK Korhonen, Kaisa ja Timo Tuikkanen. Puistohetki perheille. Keväinen mukava kirkkohetki, joka on suunniteltu erityisesti lapsille ja perheille. Musiikkia, laulua ja pieni näytelmäesitys. Haruspuistossa ma 13.5. klo 10. Lohikäärmepuistossa ti 14.5. klo 10. Ikäihmisten kevätretki Fiskarsiin ma 20.5. Tutustumme Ruukin historiaan ja nykypäivään kävellen oppaan johdolla. Lounastamme ravintola Kuparipajan noutopöydässä ja vietämme vapaata aikaa Ruukin alueella ja putiikeissa. Retken hinta 30 e, sis. bussikuljetuksen, opastuksen ja lounaan. Lähtö Vuosaaren kirkolta klo 9 ja Mosaiikkitorilta klo 9.15. Paluu Vuosaareen noin klo 15.45. Ilmoittautuminen ja maksu virastoon. Lisätiedot Pinja Niemi, p. 09 2340 6540. Ikäihmisten kesäpäivä Mustasaaressa ke 19.6. klo 10–17. Ilmoittaudu jo nyt mukaan! Bussi lähtee kirkolta klo 10, pysähdys Mosaiikkitorilla klo 10.10. ja Rastilan metroasemalla klo 10.20. Vapaata ulkoilua, yhdessäoloa, luontopolku, pihapelejä, laulua, hartaus ja meriluonnosta nauttimista. Retken hinta 20 e sis. bussikuljetuksen, lauttamatkat, lounaan ja pullakahvit. Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu virastoon. Paluu Vuosaareen noin klo 17. Lisätiedot Heidi Rajamäki, p. 09 2340 6541. Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka vauvasta vaariin ja mukulasta mummoon. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Aloita viikko mukavassa seurassa aamiaisen äärellä. Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11. Vapaaehtoinen maksu 2 e. Perhekerhon retki Lohjalle, Vivamon lastenkylään, to 23.5. Lastenkylässä vaelletaan eläinoppaiden seurassa. Voit vierailla myös Mummolassa ja Vaarin verstaassa, pysähtyä lasten omassa kirkossa ja taputella lampaita. Lisätiedot: kirsi.satosalmi@evl.fi. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Heljä Misukka (vas.), Iris Pajunen, Werner Johansson ja Mikko Saari ovat mukana järjestämässä Meklun katujuhlaa. Syksyllä istutetut uudet lehmukset ehtivät saada lehtensä ennen juhlapäivää.

Mechelininkadun remontti huipentuu katujuhlaan Alueen asukkaat ja yhteisöt järjestävät juhlaohjelman vapaaehtoisvoimin. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

auantaina 11.5. Mechelininkadun liikenne on jälleen poikki. Mutta silloin ei enää kaiveta ylös vanhoja viemäri- ja kaukolämpöputkia, ei kaadeta lehmuksia eikä vaihdeta raitiokiskoja uusiin. Päinvastoin, silloin töölöläiset juhlivat alueensa pääkadun remontin valmistumista. Mechelininkatu on uusittu kokonaan parivuotisessa remontissa vuosina 2017–2018. Ajoradat on rakennettu uudestaan, ja kadun molempiin reunoihin on lisätty yksisuuntainen pyöräkaista. Uudet puut istutettiin kadun keskelle loppusyksystä. 16 miljoonaa euroa maksanut remontti on puurouttanut liikennettä ja aiheuttanut suuria vaikeuksia jalankulkijoille. Välillä on räjäytetty peruskalliota, ja kerran pidemmän vesikatkon aikana asukkaat hakivat vettä jakeluautosta. – Kun ratikka alkoi taas kulkea, tajusin, että remontti valmistuu kohta ja se on juhlan paikka, kertoo katujuhlaidean äiti, Mechelininkadun eli tuttavallisesti Meklun varrella asuva Heljä Misukka. ENSIMMÄINEN IDEOINTIKOKOUS pidettiin Töölön seurakunnan nuorisotilassa Kerhiksellä. Sen jälkeen kasvava järjestelyporukka on kokoontunut Perho Liiketalousopistossa, joka on muutenkin aktiivisesti mukana katujuhlan järjestelyssä.

Esiintymislavoja tulee kaksi, toinen Perhon edustalle ja toinen, nuorten lava, Taivallahden peruskoulun pihalle. Seurakunnan nuorisotyönohjaaja Mikko Saari ja aktiiviset nuorisoparlamentin jäsenet Werner Johansson ja Iris Pajunen ovat hankkineet paikalle esiintyjät. Ykkösnimi on rap-artisti Paleface, joka on ennenkin tehnyt yhteistyötä seurakunnan kanssa muun muassa Pop-messun artistivieraana. – Ystäviäni on tulossa katujuhlaan laulamaan ja soittamaan. Monet

”

TÖÖLÖLÄISET JUHLIVAT ALUEENSA PÄÄKADUN REMONTIN VALMISTUMISTA.

nuorten harrastusbändit etsivät tilaisuutta saada vetää keikkoja ja näyttää, mitä osaavat, kertoo Pajunen. Nuorten lavan esiintyjiä ovat jazzbändi Milo & Moses – Mooses Kuloniemi on käynyt Töölön seurakunnan riparin– sekä Aslak, Mabandi, Pine Forest ja Touko. Werner Johansson puolestaan juontaa nuorten lavan seitsemäntuntisen festarin. Mikko Saari toimii DJ:nä roudaustauoilla, ja mukana on myös DJ Olenko.

Yksi juhlan erikoisuus on se, että Taivallahden peruskoulu järjestää aamupäivällä samalla lavalla koulunsa kevätjuhlan. Tähän järjestelyyn oli hankittava kaupungin opetusjaoston lupa. ALUEEN YRITTÄJILLE Mechelininkadun remontti oli koettelemus, kun katutyöt karkottivat asiakkaita. Nyt Heljä Misukka on kävellyt liikkeestä toiseen kutsumassa yrittäjiä mukaan katujuhlaan. – Varsinkin etnisten ravintoloiden pitäjiä on vaikea muuten tavoittaakaan. Myös Perhon liiketalouden opiskelijat ovat kontaktoineet yrittäjiä. – Hauskaa, että porukat ovat lähteneet ideoimaan ohjelmaa! How Violins tarjoaa mahdollisuuden kokeilla viulunsoittoa, Favela pystyttää olutteltan, puistossa voi kokeilla asahijoogaa, ravintolat myyvät street foodia, sambakulkue tanssii kadulla ja Koffin hevoset saadaan paikalle. Myös katukorista pelataan, Misukka kertoo. Pormestari Jan Vapaavuori avaa juhlan Perhon lavalla kello 14. Musiikkiohjelmasta mainittakoon Ninni Poijärvi, naiskuoro Melodie ja Väiski 60's Boys, jonka soittajat ovat lapsuuden ja nuoruuden kavereita lähikulmilta. He soittavat rautalankaa ja twistiä. ■ Meklun katujuhla lauantaina 11.5. klo 14–22.

MENOT 9. – 23.5.

16 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut äitienpäivänä su 12.5. Messun jälkeen kakkukahvit. klo 10 Malmin kirkossa. Martta Paijola. klo 10 Puistolan kirkossa. Aleksi Vainikka. klo 10 Viikin kirkossa. Sari Hakuri. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. Messut su 19.5. klo 10 Klovnimessu Malmin kirkossa. Meri Ala-Kokko. Nuottilinnut ja Tuulenpesä, joht. Kaisu Rauhamaa, taideriparilaiset. Messun jälkeen kevätkekkerit, keittolounas, vohveleita partiolaisten hyväksi ja ohjelmaa kaikenikäisille. Kirkkokuoron konsertti klo 12, joht. Elina Tofferi. Vapaa pääsy. Messu ja kekkerit ovat osa Malmin päivien ohjelmaa. klo 10 Israel-teemainen messu Puistolan kirkossa. Pastori Markus Kopperoinen tuo terveisiä Suomen Lähetysseuran työvaihdosta Israelista. Kamarikuoro, joht. Taru Hämäläinen. klo 10 rippikoulumessu Viikin kirkossa. Petri Jukanen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen. Tyhjän sylin messu ja teehetki Viikin kirkossa la 11.5. klo 16. Keskustelumahdollisuus pastori Niina Pihlajamaan kanssa. Messu on tarkoitettu lapsettomille, lapsensa menettäneille ja abortin läpikäyneille sekä heidän läheisilleen. Levon messu Tapanilan kirkossa ke 15.5. klo 18. Meditatiivisessa messussa on mahdollisuus levätä patjoilla ja hiljentyä nuoren seurakunnan veisuja kuunnellen. Viikkomessu Viikin kirkossa ke 15.5. klo 18. Niina Pihlajamaa.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

La–su 18.–19.5.

La klo 11–15 vietetään Malmin päivien puistojuhlaa Ala-Malmin puistossa ja Malmitalossa, Ala-Malmin tori 1, alueen toimijoiden kanssa. Puistojuhlassa on Suvilinnun yhteislauluhetki, Malmin enkelit ja seurakunnan työntekijöitä tavattavissa. Ohjelma jatkuu su klovnimessulla ja kevätkekkereillä Malmin kirkolla, Kunnantie 1, klo 10.

Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa ke 22.5. klo 18. Messussa lauletaan veisuja ja virsiä bändin säestyksellä.

TAPAHTUMIA Brunssi ja äitienpäiväaskartelua Tapulin seurakuntakodilla la 11.5. klo 11–14. Kattaukset klo 11 ja 12.30. Aikuinen 5 e, lapsi 2 e. Tuotto Naisten Pankille. Vapaita paikkoja voi tiedustella p. 09 2340 4428. Partiolaisten äitienpäivälounas Pihlajamäen kirkolla su 12.5. klo 12. Varaa liput ennakkoon p. 050 64342. Perheretki Hennolan kotieläinpihaan Vihtiin ti 14.5. klo 9–16. Lähtö Viikin kirkolta bussilla klo 9, kyytiin pääsee myös Harjannetie 47:ltä, Pihlajiston Mestalta ja Pihlajamäen kirkolta. Ruokailu Lohirannan leirikeskuksessa. Bussi ja ruokailu maksuttomia, retkeläiset maksavat kotieläintarhan sisäänpääsyn, aikuinen 10 e, lapsi 8 e. Vapaita paikkoja voi tiedustella Jukka Holopainen p. 050 444 4376. Älä Pelkää -keskusteluilta Malmin kirkossa ke 15.5. klo 18. Mihin malmilaiset kuolivat 250 vuotta sitten ja

Klovnijumalanpalvelus noudattaa normaalin jumalanpalveluksen kaavaa mimiikan keinoin – messussa ei ole lausuttuja sanoja. Mimiikka, musiikki ja kirjoitetut banderollit kuljettavat jumalanpalvelusta eteenpäin. Messun jälkeen kevätkekkerit, Marttojen makoisa soppalounas, vohveleita partiolaisten hyväksi, pihaleikkejä ja askartelua. Kirkkokuoron konsertti on klo 12.

miltä tuolloin yleiset sairaudet näyttävät nyt lääkärin silmin? Terveyden menettämisen ja sairauden pelosta ennen ja nyt alustavat dosentti Esko M. Laine ja lääkäri, LL Marja-Leena Hassinen. Pieni iltarukous Pihlajamäen kirkossa ke 15.5. klo 18.15. Helena Pietinen. Suvilinnun lauluhetki Pukinmäen Portissa la 18.5. klo 13. Kaisu Rauhamaa. Malmin päivien puistojuhla la 18.5. klo 11–15 Ala-Malmin puistossa ja Malmitalossa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Suvilinnun yhteislauluhetki, Malmin enkelit ja seurakunnan työntekijöitä tavattavissa. Kevätkekkerit Malmin kirkolla su 19.5. Klovnimessu Malmin kirkossa klo 10. Messun jälkeen kevätkekkerit, keittolounas, vohveleita partiolaisten hyväksi ja ohjelmaa kaikenikäisille. Kirkkokuoron konsertti klo 12, joht. Elina Tofferi. Vapaa pääsy. Messu ja kekkerit ovat osa Malmin päivien ohjelmaa. Grilli-ilta Viikinmäessä ke 22.5. klo 17–19 Harjannetie 44:n pihassa. Makkaraa, vohveleita, mehua, lapsil-

le leikkiä, kaikille naapuriseuraa ja iloa keväästä. Kevätkonsertti Malmin kirkossa ke 22.5. klo 18. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Suvilaulajaiset –TV:stä tuttu Siina & Taikaradio -duo laulattaa ja leikittää lapsia, perheitä ja päivähoidon väkeä. To 23.5. klo 9.15 ja 10.15 Pihlajamäen Kiillepuistossa, Kiilletie 3. Sateella Pihlajamäen kirkossa. Pe 24.5. klo 9.15 ja 10.15 Viikissä Viikkarin pihalla, Laivuri Petterin kuja 3. Sateella Viikin kirkossa. Vapaa pääsy. Matka ystävyysseurakuntaan Tyröön ja Pietariin 29.8.–1.9. Hinta 375 e, sis. majoituksen aamiaisineen hotelli Moskovassa, tuloillallisen, lounaan Tyrössä, viisumin, bussikuljetuksen ja oppaan palvelut. Sitova ilmoittautuminen 14.6. mennessä: ritva.pykäläniemi@evl.fi tai p. 050 546 8804. Viisumilomakkeita täyttöohjeineen saa tilaamalla häneltä. Lisätiedot Esa Järvinen p. 09 2340 4458 ja seurakunnan verkkosivuilta. Kevätretki Loviisaan to 16.5. Lähtö Pihlajamäen kirkolta klo 9, Viikin kirkolta klo 9.15. Retkellä edetään

Honkanummen hautausmaan aluepuutarhuri Heli Hyystinmäki, olet mukana hautausmaan ympäristöpäivässä lauantaina 11.5. Millainen on Lainaa puutarhuri -palvelu? – Omainen voi lähteä puutarhurin ja työvälineiden kanssa haudalle golfkärryllä. Siellä mietitään istutuksia. Esimerkiksi jos hauta sijaitsee kesäkukkien kannalta huonosti kuusen alla, voisiko paikalle harkita kesäkukkien sijasta ympäristöystävällistä perennaa? Haluaako omainen hoitaa kukat itse vai tilata meiltä? Tarvittaessa voidaan pesaista hautakivi juuriharjalla. Mihin ihmiset kaipaavat neuvoja hautojenhoidossa? – Kesäkukkalajikkeen valintaan. Ja siihen, mistä voi tilata hautakiven oikaisun, jos kivi on vinossa. Mitä sinä teet työssäsi eniten näin keväällä? – Haravoin ja siivoan yleisiä alueita, leikkaan perennoja, tarkistan taimituhoja, tilaan uusia taimia, puita ja pensaita. Työkaverit vaihtavat myös multia haudoilla.

Paljonko Honkanummen komposti tuottaa multaa? – Paljon! Myymme sitä ympäristöpäivässä mukaankin. Täällä kompostoidaan myös Hietaniemen ja Maunulan hautausmaiden puutarhajätteet. Mitä muuta ympäristöpäivässä tapahtuu? – Meillä on kävelykierroksia eri teemoilla, esimerkiksi hautausmaan linnut. On myös linnunpönttötalkoot Tringa ry:n kanssa, ilmainen kahvitarjoilu ja kevätkonsertti. Lounasravintolasta voi ostaa lounaan. Kiertonetin huutokaupassa myydään kymmeniä 660-litraisia roska-astioita, pienoistraktori ja kaksi urkuharmonia. EIRA SERKKOLA Ympäristöpäivä Honkanummen hautausmaalla la 11.5. klo 10–15. Katso ohjelma: www.helsinginseurakunnat.fi/honkanummi

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 12.5. klo 10. Pelkonen, Heininen, Mäkiö. Anni Muttilainen, sello.

ESKO JÄMSÄ

Menokasvo

Lainaa puutarhuri hautausmaan ympäristöpäivässä

ikäihmisten tahtiin. Mahdollisia vapautuneita paikkoja voi tiedustella Sari Hakurilta p. 050 544 0554. Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodissa ti 14.5. klo 18. Maritta Widberg. Ilosanoma-raamattupiiri Pukinmäen Portissa ti 14.5. klo 18. Kirjoittajapiiri Malmin kirkossa ke 15.5. klo 18. Puikoissa-piiri Pukinmäen Portissa ke 22.5. klo 18–20. Hartaus Madetojan palvelutalolla pe 17.5. klo 13.30. Eläkeläisten iltapäivä Malmin kirkossa ti 14.5. klo 13–14.30. Kauden päättävä kevätjuhla. Naapurikahvit Viikin kirkolla ke 15.5. klo 13. Torstaikahvila Puistolan ja Jakomäen kirkoilla to 16.5. klo 13–14.30. Jakomäessä viikkomessu, Timo Ahoinpelto. Puurotarjoilu olotilakahvila Olohuoneessa Tapulin seurakuntakodilla ma 13.5. klo 11–13. Puurotarjoilu Porttikahvilassa Pukinmäen Portissa ma 13.5. klo 12–14.30. Vapaaehtoinen maksu. Soppakirkko Tapulin seurakuntakodilla ma 20.5. klo 11.15. Siltamäen seurakuntakodissa ti 21.5. klo 12. Jakomäen kirkon edustalla ke 22.5. klo 11.15. Malmin kirkossa to 23.5. klo 12. Näkövammaisten kerho Malmin kirkossa ma 20.5. klo 14–15.30.

MENOT 9. – 23.5.

Messu su 19.5. klo 10. Airaksinen, Handolin, Pesonen-Kareinen. Kansallis-Kuoro laulaa. Maunulan kirkossa: Messu su 12.5. klo 12. Pelkonen, Mäkiö. Messu su 19.5. klo 12. Sotaorvot, saarna kenttäpiispa emeritus Hannu Niskanen, Koskinen, Helenius. Käpylän kirkossa: Messu su 12.5. klo 18. Freija Özcan, Pesonen-Kareinen, Veera Pasanen, sello. Messun jälkeen musiikillinen kahvihetki äitienpäivän merkeissä. Tilkkutäkkimessu su 19.5. klo 18. Elo, Koskinen, Helenius. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18. Rukoilemme, laulamme Taize-lauluja ja luemme Raamatun tekstejä. Joka kuukauden 3. keskiviikkona vietämme ehtoollista.

TAPAHTUMIA Perheiden kevätretki Porvoon vanhaan kaupunkiin ma 13.5. Bussikuljetus. Lähtö Oulunkylän kirkolta klo 9 ja Käpylän kirkolta klo 9.15. Paluu Helsinkiin noin klo 12.30. Maksuton. Ilm. linnea.korhola@evl.fi. Lukupiiri Oulunkylän kirkossa ma 20.5. klo 18–19.30. Lukupiiri järjestetään kerran kuussa. 20.5. kirjana Olli Jalosen Taivaanpallo. Lisätietoja Kaisa Heiniseltä, p. 09 2340 5324. Maunula-päivä to 23.5. klo 16–19 Maunulan leikkipuistossa. Oulunkylän seurakunnalla tapahtumassa teltta, tervetuloa tapaamaan henkilökuntaa ja nauttimaan ohjelmasta! Kesäperhekerho Käpylän kirkolla maanantaisin 27.5., 3.6. ja 10.6. klo 9.45–11.15. Maksuton aamupala ja ohjelmaa. Barokkikonsertti Kesän korvilla su 26.05. klo 18–19 Oulunkylän kirkossa. Amore Barocco esittää riemullista barokin ajan musiikkia. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Perheiden piknik-retki Pikkukoskelle ma 17.6. Nähdään rannassa klo 10. Omat eväät, seurakunta tarjoaa kahvin, teen tai mehun. Maanantaipuuro ma klo 9–12. Sisältää puuron, sämpylän, kahvin tai teen. Hinta 1 e tai omantunnon mukaan. Avoin sururyhmä ke klo 18 Oulunkylän kirkolla. Viimeinen kokoontumiskerta on 22.5. Ryhmässä läheisensä menettäneet jakavat yhdessä kokemuksiaan ja tuntemuksiaan ja hakevat voimaa arjessa jaksamiseen ja menetyksestä toipumiseen. Ryhmä on maksuton, avoin kaikille eikä ilmoittautumista tarvita. Voit käydä kerran tai säännöllisesti. Yhteisöravintola Salaam. Buffet to klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Kevään viimeinen Salaam 16.5. Perheiden tanssituokiot joka perjantai Käpylän kirkolla. 3–5-vuotiaat klo 9.30–10, 1–2-vuotiaat klo 10.15– 10.45, 0–1-vuotiaat klo 11–11.30. Tanssituokioiden viimeinen kerta, kaikkien ryhmien kevätjuhla, on 24.5. klo 10.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 12.5. klo 11. Mikael Tammilehto, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Messu su 19.5. klo 11. Tiia Valve-Tuo-

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

vinen, Matleena Ikola ja Ari Häyrinen. Messussa siunataan tehtäväänsä uudet luottamushenkilöt. Pyhäkoulu Lastenkappelissa. Piispanpäivän iltamessu ja iltatee to 23.5. klo 18.30. Saarna piispa Teemu Laajasalo, liturgi Tiia ValveTuovinen. Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessua vietetään to 30.5. klo 12 Senaatintorilla. Hyvän Paimenen kirkolla ei ole silloin jumalanpalvelusta. Ilmoittautuminen kuljetukseen kirkkoherranvirastoon 15.5. mennessä.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Kuoroa johtaa kanttori Ari Häyrinen. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Kippo & Kulho lounaskahvila perjantaisin klo 11–13 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Signe Branderin 150-vuotisjuhlanäyttely su 12.5. asti Paimensalissa. Näyttely: Lähes huomaamaton ote. Aino Keinäsen piirustuksia 15.5.–14.6. Tervetuloa avajaisiin ti 14.5. klo 17–19. Viuluoppilaiden kevätkonsertti la 18.5. klo 11. Vapaa pääsy. Vanhan musiikin konsertti ke 22.5. klo 18. Järjestää Pakilan musiikkiopisto yhdessä Pakilan seurakunnan kanssa. Vapaa pääsy. Kesäretki Strömforsin ruukille ke 12.6. Lähtö kirkolta klo 10. Ajo Ruotsinpyhtäälle Strömforsin ruukille, jossa lounas ja opastettu kävelykierros historialliseen miljööseen. Kohteena mm. Ruotsinpyhtään kirkko, jossa Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu. Kaikki kohteet sijaitsevat lähellä toisiaan. Paluumatkalla kahvit Kahvila N’avettassa Sipoossa. Hinta 30–40 e osallistujamäärästä riippuen. Ilmoittautuminen virastoon ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500 to 23.5 mennessä. Lisätietoja diakoni Paula von Kochilta p. 050 556 1810.

Erityisryhmille Viitatun puheen tulkkaus selkokielisessä Runomessussa su 19.05. klo 10–11 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Näkövammaisten tapaaminen Pakarintuvalla huom! tiistaina 14.5. (ei ke) klo 12–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Voit viettää aikaasi tuvalla tai lähteä kimppakävelylle klo 12.30–13.30. Tervetuloa juhlimaan 60-vuotiasta Helsingin hiippakuntaa! Juhlamessu helatorstaina 30.5. klo 12 Senaatintorilla. Messussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo ja liturgina on tuomiorovasti Marja Heltelä. Kaikki erityistarpeet huomioitu: Messussa on viittomakielinen tulkkaus. Messun laulut ovat saatavilla pistemateriaalina. Avustajat ja työntekijät ovat vastaanottamassa tuntia ennen messun alkua Senaatintorin laidalla. Tulethan ajoissa, jotta saat istumapaikan.

Hirmumyrsky ja tulva ovat tuhonneet yli 3 000 luokkahuonetta Mosambikissa Beiran alueella. Kirkon Ulkomaanapu järjestää lapsille koulutelttoja yhdessä paikallisten viranomaisten ja kumppaniensa kanssa.

Apua & tukea

Koulu toimii teltassa Kirkon Ulkomaanapu auttaa Idai-hirmumyrskystä kärsineitä lapsia Mosambikissa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT NATALIA JIDOVANU/KIRKON ULKOMAANAPU

irkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntija Kaisa-Leena Juvonen vastaa puhelimeen Mosambikissa autosta. Hän on matkalla hirmumyrsky Idain pahasti vaurioittamasta Beiran kaupungista Namakandaan tapaamaan paikallisia opetusviranomaisia. Tarkoitus on selvittää koulujen kuntoa ja oppilaiden ja opettajien tuen tarvetta alueella. Juvonen kertoo, että Beirassa puut ovat riekaleina ja taloista katot poissa. Raivaustyöt ovat siellä edenneet ja kaduilla pystyy liikkumaan. Mitä kauemmas kaupungista mennään, sen hankalampi tilanne on. – Mosambikissa on edelleen paikkoja, jonne ei ole päästy, ja avun tarve on valtava. Joihinkin kyliin pystytään toimittamaan apua vain ilmateitse. Pikku hiljaa apu menee silti perille. Täällä suunnitellaan jo jälleenrakennustyötä, selvittää Juvonen, kun Idai-myrskystä on kulunut viisi viikkoa. KIRKON ULKOMAANAVUN paikallinen kumppanijärjestö CEDES on jakanut ruokaa Nhamantandan kunnassa Sofalassa sekä Buzin alueella. Näissä kylissä tämä oli ensimmäinen avustusjakelu syklonin tuhojen jälkeen. Yhteensä tämä ruokajakelu tavoittaa 5000 perhettä. Esimerkiksi Dgoven kylässä 220 perhettä sai ruokapaketin, josta riittää perheelle syötävää 15 päiväksi. Yksi paketti sisältää 25 kiloa maissia, viisi kiloa papuja, kilon suolaa, kilon sokeria, litran soijaöljyä ja kaksi saippuaa. YLI 300 000 kouluikäistä lasta on kärsinyt katastrofista. Moni lapsi joutui odot-

tamaa päiviä talojen katoilla ja puissa, että vesi laskisi. Lapset tarvitsevat psykososiaalista tukea järkyttävien tapahtumien läpikäymiseen. – Myös opettajat tarvitsevat tukea, jotta he voivat auttaa lapsia. Koulutamme yksinkertaisia tekniikoita siihen, miten asioita pystytään käsittelemään ja selviytymään eteenpäin, Kaisa-Leena Juvonen kertoo. Luokkahuoneita on tuhoutunut tuhatmäärin. Osa koulurakennuksista voidaan korjata tilapäisesti pressulla. Jos koulu on pahasti tuhoutunut, sen tilalle voidaan pystyttää telttakoulu. Lisäksi tarvitaan koulutarvikkeita. – Olen tavannut täällä yhteistyökumppaneita ja viranomaisia. Parhaillaan suunnittelemme, mihin koulutelttoja pystytetään ja minne rakennetaan väliaikaisia vessoja KUA:n tuella. – Nyt on tärkeää saada lapset kouluun, sillä jokainen päivä pois koulusta lisää riskiä koulunkäynnin keskeytymisestä kokonaan. Jatkossa on tärkeää, että kouluista rakennetaan sellaisia, että ne kestävät paremmin myrskytuhoja, sanoo Juvonen. YK:n tilastot kertovat, että 1,85 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa. Toisaalta 1,3 miljoonaa ihmistä on saanut ruokaapua. Kolera ja malaria leviävät alueella, ja kolerarokotuskampanja on käynnissä. Lisäksi Mosambikin pohjoisosaan iski 25.4. toinenkin hirmumyrsky, Kenneth. Helsingin seurakuntayhtymän järjestämä lipaskeräys tuotti yli 27 000 euroa luonnonkatastrofin uhrien auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Lisäksi budjettivaroista myönnettiin 30 000 euron avustus. ■

18 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Hautauspalveluja

Rakennusala

Palveluja tarjotaan

Pintaremontti piristää! Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä? Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi. Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Tarjoan kotitalousapua. Kaupassa käynti, siivous, juttuseuraa, asiointiapua yms. Hinta 40e/tunti. Soita, niin jutellaan tarkemmin. Minna/0465914704 PIKA KOTIAPUA 0442514416 Lapsista-vanhuksiin, myös ikkunanpesut muuttosiivoukset, kotiremontit,lemmikkien hoito ym. Kysy edullisista hinnoista.

Seniorilo Oy

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h

Kotiapua arkeen ja juhlaan Kaikki hoituu, luotettava palvelu 0405466326 sari@palvelusroos.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38 Jalkahoidot 50 € kotikäyntinä Helsingin alueella.

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Siivouspalveluja Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

Kotisiivousta yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

Palvelutalo Villa Ensi Oy

Osoitteessa Merikatu 23, 00150 Helsinki

Tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Soita ja kysy lisää! Maarit Ylimäki, puh 044 747 4177

24 h

PÄIVYSTYS

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

Kattojen maalaukset /pesut

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Puh 040-154 7607

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. www.petriposti.com/ 0505003090 Ikkunapesua/kotisiivousta 13 v. kokemuksella. Edullisesti, myös hankalat. Timo 0440691994

Ikkunoiden pesut, myös vaativat kohteet MIKI puh. 040 9528898

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

www.katonmaalaushelsinki.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien

hok-elannonhautauspalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

hok-elannonlakipalvelu.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

BREMERIN KIVI

• maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Myydään Myytävänä vapaa-ajan järvenranta kiinteistö 2 taloa, 98 m2 (tiili) ja 100 m2 (puu).

Kiinteistön jätevesijärjestelmä täyttää hajavesiasetusten vaatimukset. Ei välttämättä omaa autoa ja talonmies apua halutessa. 75 km Helsingistä Porvoon suuntaan. Hp. 250 000 € Puh. 0503749742 tai 0452051006

Ostetaan OSTAMME KULTAA JA HOPEAA WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 Lapinlahdenkatu 19 00180 Helsinki

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Lakipalveluja Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Hammaslääkäri Ada Tikka.

alk. 49 €

25 € 99 €

Hinnat eivät sisällä kelakorvausta.

T A K U U T Y Ö

p. 09 146 1460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 390€ Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 790 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 110€ Korjaukset ja pohjaukset odottaessa 95€

Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru • Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

PROTEESI VALMIS 12 TUNNISSA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. hinta 550€

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

HAMMASTEKNIKKO

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus Svinhufvudintie 1 p. 050 5570 740 Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Perushammash., implantit, protetiikka, ARABIANHAMMAS (ent.Stickdent) Kaj Franckin katu 1 TH 2, 00560 Hki, puh. 050-4757140

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous! Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Kari Salko, 0400 604 133

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA.

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT pe 10.5. klo 18 Kytäjän kko, Palkkisillant.11, Hyvinkää. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30, Martinkylä, Sipoo. su 12.5. klo 17 ”Elämä ja ilo”, äitienpäiväveisuut Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. su 19.5. klo 18 seurat Rajamäen kko srk-sali, Patruunant.7, N-järvi. klo 18 Kesää kohti –seurat, Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä. klo 18 Järvenpään Kirkonkulma, Kirkkotie 6. ti 21.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo (Kamppi); ”H-Y Suomen ja Unkarin luterilaisten välisen yhteyden vaalijana 1920-50-luvulla”; M. Viljanen-Pihkala. ke 22.5. klo 19 Matinkappeli, Liisankj.3, Espoo; kahvit 18.30. la-su 25.-26.5. Maailma kylässä -festivaali, Helsingin keskusta. su 26.5. klo 15 kotiseurat K. ja H. Hämäläisellä, Björkbölent.17, Loviisa. HUOM pvm muuttunut! MATKAT herättäjäjuhlille Nivalaan 5.-7.7.: Vantaan-Kiasman bussi tied. Mirja Taipale, p. 050 3381 506; ItäHgin-Malmin bussi tied. Vartiokylän srk, p. 09 2340 6400.

Tuomasmessu joka sunnuntai klo 18 12.5.

Saarnaa syöpälääkäri Tiina Tasmuth, lit. Arto Antturi Musiikissa Inna Vintturi

19.5. Luomakunnan messussa

saarnaa professori Atte Korhola, lit. Maikki Viljanen-Pihkala Musiikissa Taneli Helminen Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23

tuomasmessu.fi

Vuokrata halutaan Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061

Vuokralle tarjotaan Vuokrataan 1-2:lle tupakoimattomalle henkilölle täysin kalustettu kaksio parvekkeella Helsingissä Mikonkadulla ajalle 1.6.-30.9.2019 tai sopimuksen mukaan. Kalevi Tiainen, 0400-933 488, kalevi.tiainen@pp.inet.fi

Etsimme asuntoa 4:lle työssäkäyvälle luotettavalle aikuiselle (30–40 v). Varma vuokranmaksu. HKI-kantakaupunki/lähistö. 045 635 5187, t. Heidi, Fredrika, Jarmo, Anna Halutaan vuokrata asunto kantakaupungin alueelta, naishenkilölle, pitkäaikainen vuokrasopimus, p.040 5926667.

LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €). YHTEISVASTUU.FI Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

Leikkaa talteen

KEVÄÄKSI KAUNIS HYMY

• Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus • Hammasvalkaisu

p. 09 726 2266

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Kiinteistövälitystä

Hammashoitoa Miksi maksaisit liikaa? Kaunis hymy valloittaa.

20 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Keskustelu voi lisätä ymmärrystä – vai voiko? LEIKITÄÄN, ETTÄ joku piispa olisi kutsunut seksuaalirikoksen tehneen, päihtyneenä autoa ajaneen ja uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomion saaneen henkilön keskustelemaan kanssaan julkiseen tilaisuuteen. Piispa olisi luultavasti persoonana henkilö, joka on omassa eettisessä kehityksessään melko pitkällä. Hän tiedostaisi jo ennakkoon, että nyt voi absoluuttisesti maailmaa hahmottaville, asiat dikotomisesti mielessään jakaville henkilöille tulla suuri henkinen ahdistus, monimutkainen dilemma pohdittavakseen. Piispa varmaankin olisi varautunut saamaan julkista palautetta, yleensähän sitä tulee enemmän närkästyjiltä kuin laajasti asioita ymmärtäviltä. Leikitään, että joku skeptinen toimittajakin asettuisi kuuntelijoiden joukkoon, tietäen istuessaan penkkiin olevansa oikeamielisten edustaja tässä kyseenalaistamassaan tilaisuudessa. Leikitään, että auringon alla, kyseisen tilaisuuden yllä, olisi sinä päivänä poikkeuksellinen määrä viisautta, suvaitsevuutta ja armoa, jolloin kuulijat olisivat virittäytyneet suhteellisen ajattelun tasolle, joka mahdollistaa asettumisen toisen ihmisen asemaan. Seksuaalirikoksentekijä saisi kuulijat asettumaan asemaansa, oman tuskaisen elämänpolkunsa eri vaiheisiin, kun traumperäinen hoitamaton stressi on vaivannut, seksuaalinen halu on ollut pakottavaa ja kanavoitunut väärin, kun laittoman toiminnan ehkäisy on ollut yksilölle vaikeaa, jälkikäteen ajatellen mahdotonta. Apua hän ei aikanaan saanut. Päihtyneenä ajanut aukaisisi vahvaa geeniperimäänsä alkoholismisairauteen, miten hän jouduttuaan väkivallan uhriksi lääkitsi itseään alkoholilla, kuten niin monet muut, mutta hänen geeneillään riippuvuussairaus käynnistyikin vauhdilla. Oli juotava, itkettävä ja juotava, liskoaivojen määräämänä. Kuulijat kulkisivat hänen mokkasiineissaan, empaattinen ymmärrys aukaisisi heidän silmänsä. Kolmaskin kutsuttu kertoisi taustojaan ja perustelisi kantojaan, ja kuulijoissa tapahtuisi sama arkinen ihme: kyky rennosti asettua hänen asemaansa, ymmärtää hänen mielipiteitään pelkäämättä oman oikeassaolemisen, narsistisesti valitettavan hauraan turvatilansa särkymistä. Kuulijan dikotominen ”minä oikeassa, sinä väärässä” -asetelma murtuisi. Osallistuneita yhdistävä kanssaihmiseen kohdistuva aito empatia, lähimmäisenrakkaus, saisi tapahtumien edetessä tilaisuuden muistuttamaan Uuden testamentin tarinoiden juonta. Marjo Kankkonen psykologi, psykoterapeutti

Entinen rikollinen kelpaa Kirkkopäiville JYVÄSKYLÄN KIRKKOPÄIVILLE esiintyjävetonaulaksi hyväksytään ilman minkäänlaista pulinaa kolminkertainen murhamies, Lauri Johansson, joka keskustelee 18.5. piispa Jari Jolkko-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? ARIS MESSINIS / AFP − LEHTIKUVA

siin eikä sitä voi yksipuolisesti siirtää. Vuokranantajan ja vuokralaisen pitää sopia siitä erikseen. Yksi syy on se, että uudiskohteiden maanvuokrasopimuksiin sisältyy tavallisesti huoneistokohtainen tonttiosuuden lunastusoikeus. Tällaistahan Lehtisaaren sopimuksiin ei ole tulossa. Lunastusoikeus on olennainen taloyhtiöiden kulujen ennustettavuuden näkökulmasta. Ennen kaikkea lehtisaarelaisena toivon, että erimielisyyksistä voitaisiin keskustella avoimesti neuvottelupöydässä. Asukkailla on vahva halu löytää yhteisymmärrys, jossa molempien osapuolten toiveet huomioitaisiin reilusti. Matti Sadeniemi

Alueen arvostusta mitataan euroilla OTTAMATTA KANTAA siihen, pitäisikö Lehtisaaressa tontinvuokria nostaa, ihmettelen vain, mistähän seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Kai Heinonen on keksinyt Lehtisaaren asuntojen arvostuksen. Ainakin Käpylässä vuonna 2018 keskimääräinen neliöhinta oli 5270 euroa, Kumpulassa 5254 euroa ja Lehtisaaressa 4374 euroa. Ja samoilla vuokratonteilla ollaan, ja vuokrat nousevat kohisten Käpylässäkin. Raili Suviranta

Kuuluisa Paavalikin oli takinkääntäjä

Kristus nousi kuolleista! Värikkäät paperilyhdyt kohoavat ilmaan kuin kuumailmapallot Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi Leonidiossa, Kreikassa. Pääsiäinen on kristittyjen suuri juhla, jota varsinkin ortodoksisessa kirkossa vietetään pitkään ja hartaasti.

sen kanssa syyllisyydestä ja sovituksen mahdollisuudesta. Mutta Ruman ankanpoikasen nykymielipidettä ei haluta kuulla. Kansanjoukko jatkaa vanhaa huutoaan: ristiinnaulitkaa! Lauri Koskinen

Keskustelu ei vielä tarkoita hyväksymistä PIKKUSIELUINEN JA mustavalkoinen ajattelu alkaa vallata kirkkoa. Ei ole enää kysymys liberaaleista tai konservatiiveista, ei uskosta tai epäuskosta, ei oikeasta tai väärästä, vaan tiukasta omien linjojen pitämisestä, jotka ovat se oikea tapa olla ja elää. Jos piispa keskustelee julkisesti Jyväskylän Kirkkopäivillä toukokuussa kahden miehen kanssa, joista toinen on Jussi Halla-aho, toinen koomikkonäyttelijä, piispa on kriitikkojen mielestä näiden miesten ja kyseenalaisten ajatusten tukija. Jos minä keskustelen kenen tahansa rikollisen tai itselleni outoja asioita korostavan kanssa, ei se tarkoita, että hyväksyisin hänen tekemisensä ja mielipiteensä. Mitä se uskomme rakkaus ja ihmisen hyväksyminen oikeasti tarkoittaa? Mitä on luottamus uskomme uudista-

vaan voimaan ja ihmisen mahdollisuuteen muuttua ja kasvaa? Virheistä voi oppia, rikoksen voi sovittaa, joka aamu on armo uusi. Arvostella voin, eri mieltä voin olla, mutta ketään en halua enkä pysty ristiinnaulitsemaan. Millainen on avara kirkko? Jotain muuta kuin tämä häly yhden kirkkopäiväkeskustelun tiimoilta. Ja eikö kannattaisi odottaa sitä, mitä he siellä keskustelevat. Jopa ihan rauhassa. Risto Alaja eläkeläispappi

Lehtisaari ei ole uudiskohde SEURAKUNTAYHTYMÄN KIINTEISTÖJOHTAJA Kai Heinonen kirjoitti Lehtisaaren vuokrankorotuksista (K&k 25.4.). Heinonen perustelee kirkon aikeita maksattaa kiinteistövero vuokralaisillaan sillä, että läpilaskutus on maanvuokrasopimuksissa vakiintunut toimintamalli. Näin tosiaan on uudiskohteissa. Niitä Lehtisaaren 70-luvun talot eivät kuitenkaan ole. Keskeinen ero uudiskohteissa ja uusittavissa sopimuksissa on, että kiinteistöveron maksuvelvollisuus ei sisälly vanhoihin sopimuk-

KANSANEDUSTAJA HUSSEIN Al-Taee (sd.) kertoi kasvaneensa ulos vuosien takaisista mielipiteistään, mitä nyt kauhistellaan. Aikoinaan jo apostoli Paavali kertoi takinkäännöstään. Hän oli toiminut innokkaana Jeesuksen ja hänen opetuslastensa vihaajana, kunnes koki ilmestyksen ja hänestä tuli voimallinen Jeesuksen sanoman levittäjä. Aino Heiska

Voiko kirkko auttaa helteestä kärsiviä? HELLEKUOLEMIEN MÄÄRÄ kasvoi selvästi viime kesänä, ja Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan määrä uhkaa kasvaa. Omassakin tuttavapiirissäni tapahtui kolme äkillistä ja yllättävää kuolemaa. Monilla on käytössään vain kuuma kaupunkiasunto eikä varaa tai mahdollisuutta asentaa sinne ilmalämpöpumppua. Tilanne on myös psyykkisesti ahdistava. Ei voi paeta ulos, koska sielläkin on kuuma. Vanhusten lisäksi hellekuolleisuuden riskiryhmässä ovat pienet lapset ja pitkäaikaissairaat. Professori Jouni Jaakkola suosittaa hellejaksoille julkisten viileiden paikkojen tarjoamista. K-supermarket Haaga tarjosi viime kesänä yhden yön helpotuksen helteestä kärsiville. Voisiko kirkko tarjota pidempiaikaisia ilmalämpöpumpuilla varustettuja suojapaikkoja? Ajatus kesän tulemisesta ahdistaa minua, helteistä kärsivää, enkä aivan varmasti ole yksin tämän tunteen kanssa. Tuula-Maria Ahonen toimittaja