Kirkko ja kaupunki 2019 10 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

10 23.5.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Vietä päivä kummilapsen kanssa

B1 Vaikeina aikoina taivas näkyy kirkkaammin

Piispa saunoo Saunassa moni suomalainen on aidoimmillaan. Kaisamari Hintikka riisuu piispan asun ja kertoo, millaista on elää uudessa roolissa. B 4

KREIKKALAINEN FILOSOFI EPIKUROS (341–270 EKR.)

Pidettäiskö kuitenkin luonto puhtaana? Meillä on kuitenkin vaan tää yks. Paljoa se ei vaadi, kun keskittyis ensinnä siihen, ettei itse roskita. LAULAJA SUVI TERÄSNISKA INSTAGRAMISSA 18.4.2019

Iankaikkisesti

Meidän ei tule turmella luontoa vaan seurata sitä.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019 Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA 1:15

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kummin vuoro ELLI JA AARNE, kaksi vanhaa ihmistä pienessä punaisessa tönössä. He olivat isäni kummit. He asuivat toisella paikkakun nalla, ja aina, kun kävimme siellä päinkään, poikkesimme myös Ellin ja Aarnen luokse. Minulle oli kerrottu, että jos isäni vanhemmat olisivat kuol leet, olisivat Elli ja Aarne pitäneet hänestä huolta. Siksi minun pikkupojan silmissäni Ellin ja Aarnen tönöön liittyi aivan erityinen juttu. Jos asiat olisivat menneet toisin, se olisi ollut minun mammalani ja nuo ihmiset olisivat olleet minun isovan hempiani. Välillä Ellin ja Aarnen luona oli vähän tylsää. Minua ei aina olisi huvittanut JOS ISÄNI VANHEMMAT mennä sinne. Silti me menimme, aina. OLISIVAT KUOLLEET, Selitykseksi riitti, että Elli ja Aarne ovat isän kummeja. He olivat aikanaan OLISIVAT ELLI JA pitäneet isästä huolta. Nyt oli isän AARNE PITÄNEET vuoro huolehtia heistä. HÄNESTÄ HUOLTA.

”

MINUSTA TULI isona pappi, ja olen vuosien varrella puhunut ristiäisissä sadoille kummeille. Joka kerran tuoreita kummeja katsellessani olen ajatellut Elliä ja Aarnea ja isääni. Olen ristiäisissä myös ajatellut sitä, että osat voivat kääntyä. Että kastemekkoon puettu pikkuvauva, joka tänään mökeltää avuttomana ja vaipoissa, on jonakin päivänä iso ja vahva aikuinen. Ja hän saattaa pitää huolta kummeistaan, jotka silloin ovat avuttomia ja vaipoissa, eikä heidän puheestaan saa selvää. KUMMIN HOMMA on kirkon vanhimpia virkoja. Jo ensimmäisissä maanalaisissa seurakunnissa mukaan liittyjät saivat koke neemman kristityn kummikseen. Hänen tehtävänään oli johdattaa uusi tulokas Valta kunnan salaisuuteen, opastaa ja tukea häntä ja rukoilla hänen puolestaan. Tämän päivän todellisuus on monella lailla toisenlainen kuin muinaisen Rooman katakom bien. Kummin tehtävän perusta on silti edelleen sama: kulkea vierellä, etsiä hyvää, opastaa, tukea ja rukoilla.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Lohtuhuivi lämmittää surevaa Tamperelainen pappi antoi muistotilaisuuden päätteeksi leskelle huivin. Idea levisi, ja ihmiset ympäri Suomea innostuivat neulomaan huiveja sureville. Nyt niitä neulotaan myös pääkaupunkiseudulla. Huivi lämmittää ja muistuttaa, ettei sureva ole yksin. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

ISTOCK

ELLIÄ JA AARNEA ei varsinaisesti tunnettu hurskaasta elämästään ja hartaista rukouksistaan. Mutta isälläni oli paikka heidän sydämessään, siitä olen varma. Ja se on jo rukousta, sillä Raamatun mukaan Jumala kuulee sydämen sanattomat huokauk setkin.

Luoja, mitä se tarkoittaa, ettei pimeässä laaksossa tarvitse pelätä mitään pahaa. Ei siellä näy suojelevaa kättä johdattavaa paimensauvaa eikä katettua pöytää saati tuoksuvaa öljyä päässä. On vain pimeyttä peiton alla ja päällä. Unta unen perään. Itkua ja hammasten kiristystä. Hylkäsitkö minut? Haluan uskoa sinuun.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 23.5.2019

numero 10

Seuraava lehti ilmestyy 6.6. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Ehkä Kristus on jossakin tullut täydelliseksi avaruusörkiksi” Uskonnonfilosofi Aku Visala on mieluummin huippuälykäs ja ahdistunut kuin yksinkertainen ja onnellinen.

Mikä erottaa ihmisen eläimestä? – Ihminen on myös eläin. Hän kuitenkin eroaa muista eläimistä siten, että Jumala on puhunut hänelle, kutsunut hänet töihin sekä antanut tätä tehtävää varten tarvittavat kyvyt. Kyky moraalisuuteen, kyky luoda ja ylläpitää kulttuuria sekä kyky muodostaa rakastavia suhteita tekee ihmisestä erityisen. Nämä kyvyt eivät tietenkään ole syntyneet tyhjästä, vaan niillä on juurensa muussa luomakunnassa. Muut eläimet eivät siis ole täysin järjettömiä ja moraalittomia. Olemme viimeisen vuosikymmenen oppineet, kuinka pieni ihmisen ja muiden eläinten ero todellisuudessa on.

Mitä tarkoittaa, että ihminen on Jumalan kuva? – Jumalan kuvana oleminen tarkoittaa sitä, että ihmisellä on tietty tehtävä ja tarvittavat kyvyt tähän tehtävään. Jumala puhuttelee ihmistä ja antaa hänelle tehtävän pitää huolta toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Puhuttelussa on järkeä vain, jos ihminen kykenee sen ymmärtämään ja vastaamaan siihen. Ihmiset ovat Jumalan kuvia kuitenkin vain epätäydellisesti. Kristus on täydellinen Jumalan kuva ja ihmisyyden mittari.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Miksi avaruusörkki ei olisi Jumalan kuva? – Avaruusörkki voi olla Jumalan kuva, jos sillä on siihen riittävät kyvyt ja jos Jumala sitten tätä örkkiä puhuttelee. Järjen ja moraalin kyvyt eivät ole sidottuja homo sapiens -lajiin, joten joku muukin voi aivan yhtä hyvin olla niillä varustettu. Meidän pallollamme näyttää siltä, että vain ihminen kykenee olemaan Jumalan kuva. Olihan Kristuskin homo sapiens eikä banaani tai muurahainen. Mutta emme voi tietää, onko muualla tapahtunut inkarnaatioita. Ehkä Kristus on jossakin tullut täydelliseksi avaruusörkiksi.

Olisitko mieluummin yksinkertainen ja onnellinen vai huippuälykäs ja ahdistunut? – Olen nyt yksinkertainen ja ahdistunut. Ahdistus taitaa siinä määrin kuulua elämääni, että lakkaisin olemasta, jos se kokonaan häviäisi. Ahdistusta voi tuskin välttää missään olosuhteissa. Ehkä onnellisuuskin on mahdollista vain silloin, kun ahdistusta on tietyn verran. Näin ollen olisin mieluiten huippuälykäs ja ahdistunut kuin yksinkertainen ja onnellinen.

Millainen on iltarukouksesi? – Onnistun toisinaan ennen nukkumaanmenoa supisemaan tyhjyydelle kunkin päivän kiitoksen aiheesta, omat puutteeni sekä toivomukset läheisten puolesta. ■

Aku Visala luennoi aiheesta Tekoäly Jumalan kuvana perjantaina 24.5. valtakunnallisilla Medialähetyspäivillä Vantaalla. Tapahtuman järjestävät Medialähetys Sanansaattajat, Vantaan seurakunnat ja Korson seurakunta.

”

IHMISET OVAT

JUMALAN KUVIA KUITENKIN VAIN

EPÄTÄYDELLISESTI.

4 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Zohreh Aghaz kääntyi kristityksi pakolaisleirillä Turkissa. Nykyään hänen lapsensakin kuuluvat Espoon tuomiokirkkoseurakuntaan. LÄNSIMETRO

Länsimetron havainnekuva antaa osviittaa siitä, miltä Kaitaan metroasema tulee näyttämään valmiina. Aseman ympäristöön rakentuu myös uusia kerrostaloja.

Kaitaan tontista tulossa miljoonia seurakunnille Espoon seurakuntayhtymän omistama tontti Kaitaalla tulee tuottamaan asemakaavan muutoksen myötä noin 6 miljoonaa euroa lähivuosien kuluessa. Maa-alue sijaitsee tulevan metroaseman ympärillä. Espoon seurakuntayhtymä on kilpailuttanut tulevien tonttien luovutukset, ja luovutuskilpailun on voittanut SRV Oyj. Yrityksen kanssa solmitun aiesopimuksen perusteella Espoon seurakunnille tuloutuu yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Tästä summasta seurakunnat maksavat maankäyttösopimuksena noin 7 miljoonaa euroa Espoon kaupungille. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää sopimuskokonaisuuden hyväksymistä yhteiselle kirkkovaltuustolle, joka kokoontuu 29.5. Seurakunnat aikovat rahoittaa tonttikaupan tuotoilla tulevia investointeja.

Koululaisia kutsutaan yöpymään kirkossa Helsinkiläiset Kallion ja Paavalin seurakunnat haastavat muita seurakuntia mukaan Yö kirkossa -tapahtumaan. Tarkoitus on järjestää kouluikäisille mahdollisuus viettää yö kirkossa. Idea liittyy kirkon koululaisten parissa tehdyn toiminnan satavuotisjuhliin. Mukaan on ilmoittautunut jo yli 40 seurakuntaa ja joukossa on useita seurakuntia Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Seurakunnat päättävät itse, milloin tapahtuma ensi syksynä on, mitä sen aikana tapahtuu ja mille ikäryhmälle se tarkemmin suunnataan. Lue lisää aiheesta Kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Lähetysseura avasi ilmastorahaston Suomen ensimmäinen oikeudenmukainen ja yhteisöpohjainen ilmastorahasto avattiin 17.5. Jyväskylän kirkkopäivillä. Kyseessä on Suomen Lähestysseuran Hope Fund. Rahaston kautta yritykset, yhteisöt ja seurakunnat voivat kompensoida esimerkiksi lentämisestä aiheutuvat säästönsä. Rahat käytetään Lähetysseuran tukemiin metsityshankkeisiin Nepalissa ja Tansaniassa. Hope Fund on päästökaupan edelläkävijä Suomessa. Se ei tavoittele voittoja. Hankkeet palvelevat paikallisten ihmisten tarpeita ja hidastavat ilmastonmuutosta. Lue lisää uutisia osoitteesta kirkkojakaupunki.fi

Suomenkielisistä espoolaisista hieman yli 70 prosenttia kuuluu kirkkoon. Suomen lisäksi seurakunnissa puhutaan 56 eri kieltä.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

ohreh Aghaz kävelee Suvelan kappelin käytävää pitkin vastaan. Hän tuntee paikat ja on kuin kotonaan. Aghaz on kotoisin Shirazin kaupungista lounaisesta Iranista, jossa hän eli taloudellisesti turvattua elämää apteekin farmaseuttina. Kun Iranissa tapahtui islamilainen vallankumous 1979, Aghaz oli vasta viisivuotias. Aikuisena hän ei koskaan epäillyt Jumalaa tai shiialaisuutta, joka on Iranin virallinen uskonto. Sen sijaan Aghazin puoliso Grigor oli kääntynyt kristityksi, joka halusi julistaa sanomaa Jeesuksesta. Siitä koitui ongelmia. Iranissa on pieni kristitty vähemmistö, mutta laki kieltää muslimiksi syntyneiden kääntymisen. – Kerran kun mieheni oli paikallisessa kristillisessä seurakun-

nassa, oveen koputti poliisi. Mieheni selvisi tilanteesta, sillä pastori piilotti hänet, Aghaz kertoo. Pariskunnalla oli tuolloin yksi lapsi. Pian Grigorin tilanne vaikeutui huomattavasti, ja vuonna

”

RAHA EI TUO SISÄISTÄ RAUHAA. SEN RAUHAN VOI ANTAA VAIN JUMALA. ZOHREH AGHAZ

2011 he pakenivat Turkkiin. – Turkissa mieheni pyysi minua mukaan jumalanpalvelukseen, jossa pastori rukoili alttarin eteen tulleiden ihmisten puolesta. Minäkin menin sinne eteen.

En kuitenkaan tuntenut mitään, Aghaz kertoo. – Vähän myöhemmin poikani valitti kovaa korvakipua. Rukoilimme yhdessä. Pian kipu oli poissa. Ymmärsin, että Jeesus voi tehdä ihmeellisiä asioita, Aghaz sanoo. Hänet kastettiin. Vuonna 2013 Aghazin perhe tuli Suomeen kiintiöpakolaisina. He muuttivat Espooseen, jossa he liittyivät evankelisluterilaiseen kirkkoon. AGHAZIN PERHEEN valinta on yksi esimerkki ilmiöstä, johon luterilaiset seurakunnat Espoossa ovat viime vuosina joutuneet. Suomenkielisistä espoolaisista hieman yli 70 prosenttia kuuluu kirkkoon. Viime vuonna kirkosta erosi 2 722 ihmistä. Kirkkoon liittyneitä oli 944. Yhä useampi liittyjistä on ollut maahanmuuttajataustainen. Viimeisimpien tilastojen mukaan Espoon seurakunnissa on noin

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Espoossa kirkkoon liittyy myös maahanmuuttajia

Sinfoninen riemulaulu :

F. MENDELSSOHN LOBGESANG (SINFONIA NR. 2) Cantores Minores • Lohjan kaupunginorkesteri joht. Hannu Norjanen Tuuli Lindeberg • Hedvig Paulig• Tuomas Katajala

7.6.

KLO 19 TUOMIOKIRKKO

1 400 maahanmuuttajaluterilaista. He puhuvat noin 56 eri kieltä. Juuri kirkosta kiinnostuneiden maahanmuuttajien tavoittamiseksi Espoon Tuomiokirkkoseurakunta käynnisti viime vuonna jäsenhankkeen, jota vetää pappi Oiva Hujanen. – Tämän hankkeen yhteydessä kirkkoon liittyi viime vuonna parisenkymmentä uutta jäsentä. Heistä noin puolet oli maahanmuuttajia ja loput kantasuomalaisia, Hujanen sanoo. Hänen mukaansa kirkkoon liittyjien tausta vaikuttaa siihen, miksi kirkkoon halutaan kuulua. – Kantasuomalaisten kohdalle me papit olemme huomanneet, että monet kiinnostuvat kirkosta sukulaisten kaste- tai konfirmaatiojuhlassa. Moni on liittynyt kirkkoon, koska kokee diakonian ja muun auttamistyön tärkeäksi, Hujanen sanoo. – Maahanmuuttajien motiivi taas perustuu hengelliseen etsintään. HUJASEN MUKAAN valtaosa luterilaisuuden valinneista maahanmuuttajista on kotoisin Afrikan maista, joissa kristinusko on valtauskonto. Joukossa on jonkin verran myös islamilaisista maista muuttaneita. – Sen lisäksi huomattava osa on venäläistaustaisia, ja monille inkerinsuomalaisille luterilaisuus on

tuttua, Hujanen luettelee. – Kirkko on joka tapauksessa moniääninen. Täällä on tilaa eri mielipiteille ja eri mieltä oleville, hän sanoo. Nykyään 37 prosenttia espoolaisista ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Onko tämä hanke kosiskelua? – Jumalaa ei voi alistaa suosiopeleihin. Jumala on lahjomaton, ja hän rakastaa jokaista ihmistä yhtä paljon. Myöskään kirkko ei voi uskollisena omalle sanomalle pelata mitään pelejä, Hujanen sanoo. SUOMEN JA Iranin välimatka on noin 4 500 kilometriä. Kulttuurit ovat hyvin erilaisia. – Mutta me olemme jo tottuneet Suomeen ja sen pimeyteen talvisin. Iranissa ruoka on herkullista, mutta ei lainkaan niin terveellistä kuin Suomessa, sanoo Zohreh Aghaz. Hän kertoo, että ennen aviomiehensä kääntymistä kristityksi 2000-luvulla elämä Iranissa oli melko huoletonta. – Minulla oli rahaa, ja elämä sillä tavoin turvattua. Mutta raha ei tuo sisäistä rauhaa. Sen rauhan voi antaa vain Jumala, Aghaz sanoo. Hän pitää eurooppalaista maallistumista huolestuttavana ilmiönä. – Kun minulla on jokin ongelma, rukoilen. Jumala yllättää minut joka kerta, hän sanoo. ■

LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA

LIPUT KULUINEEN 30/15 €

6 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

”Leivoimme kakkuja ja tanssimme kokkihatut päässä” Turvallisia aikuisia ei ole koskaan liikaa. Kirkko ja kaupungin lukijat kertovat, että he ovat oppineet kummeiltaan elämänviisautta ja käytännön taitoja. Kummin kanssa on syöty eväitä, lakattu varpaankynsiä ja pelattu katukiekkoa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ärkeintä oli ehkä se, että kummieni perheessä sain käsityksen siitä, kuinka normaalia elämää eletään. Että on pysyvyyttä ja rutiineja, akvaario ja penkkiurheilua.” Mies, 42 Kirkko ja kaupungin kummikyselyyn tuli yli 170 vastausta. Monelle kyselyyn vastanneelle suhde kummiin oli tärkeä ja läheinen. ”Muistan kummitätini kauniina, persoonallisena, itsestään huolehtivana naisena. Hän oli minulle esikuva.” Nainen, 61 ”Kummini soitti usein juuri, kun oli huono päivä. On se ihme, että hän osasi sanoa oikeat sanat. Upea ihminen.” Mies, 39 ”Nyt aikuisena kummisedästäni on tullut todella tärkeä henkilö ja iso osa elämääni, melkein kuin toinen isä.” Nainen, 27 LUKIJOIDEN KUMMIMUISTOT ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta lämpimiä. On myös muistoja, joissa kummi on ollut etäinen tai ei ole pitänyt mitään yhteyttä. Nämä tilanteet surettavat ja aiheuttavat jopa katkeruutta. Toisaalta etäinenkin kummisuhde on voinut olla merkittävä. ”Kummisetäni lähetti aina joulukortin. Se tuli joka joulu ekana. Kun kummisetä kuoli, minua itketti kaikkien saapuneiden korttien äärellä. Vuosia jatkunut joulumuistaminen tuntui hyvältä ja tärkeältä, vaikka muuten tapasimme aika harvakseltaan.” Nainen, 40 Kun yhteys kummiin on ollut hyvä, häneltä on voinut oppia monenlaista. ”Olen oppinut kummiltani, että kannattaa olla oma itsensä. Kummini ei ole mikään hienohelma vaan rempseä hurjapäinen nainen.” Nainen, 23 ”Kummiudessa ei ole kyse lahjoista tai materiasta, vaan ihan pienistä asioista, sellaisesta, että on kiinnostunut toisen ihmisen elämästä sen eri vaiheissa. Kummiltani opin, että välittäminen voi jatkua läpi vuosikymmenten. ” Nainen, 47 Kummit ovat opettaneet myös käytännön asioita, kuten kengännauhojen sitomista, ruoanlaittoa, marjastamista ja kauneudenhoitoa. ”Olen oppinut kummiltani, miten pitkä tukka pestään kunnolla ulkosaunassa ja miten koiran kanssa ylitetään suojatie. Olen oppinut myös, kuinka ihana on nauraa keskellä kauppaa vedet silmissä. Olen oppinut, miten rakastaa ja olla rakastettu, ja miten antaa anteeksi.” Nainen, 29 KYLÄILY JA YHDESSÄ vietetty aika. Niistä monet lukijat kumminsa muistavat. ”Sain kummiltani joululahjaksi jääkiekkomaalin,

jonka hän oli itse tehnyt. Sillä pelattiin meinaan joka kesä katukiekkoo.” Mies, 29 ”Olin 5-vuotias, kun kummini oli saanut työpaikaltaan liput Serenan vesipuistoon. Olisimme päässeet lipuilla myös ravintolaan syömään, mutta äitini oli laittanut meille voileivät evääksi. Kummini ehdottaessa ravintolaa vastasin, että meillähän on eväät. Söimme sitten eväät ulkona. Oli ihana aurinkoinen päivä ja meillä oli kivaa.” Nainen, 33 ”Yksi mieleenpainuvimmista muistoista on yhteinen Lontoon-matkamme. Kummini oli itse vasta tullut täysi-ikäiseksi ja halusi viedä siskoni ja minut matkalle synttärilahjana. Jälkikäteen ihmettelen kummini rohkeutta lähteä kahden kymmenvuotiaan kanssa yksin reissuun. Tuosta reissusta on muistona albumi täynnä kuvia sekä kaksi valtavaa pehmokoiraa.” Nainen, 26 ”Kun kävin kummini ja serkkujeni luona, kummini tarjosi aina keittiön pöydän ääressä matalista Ruska-kupeista tuoksuvaa teetä. Usein tarjolla oli myös voipullia. Lieden alla asusti laatikossaan kilpikonna Pietu.” Nainen, 61

”

NYT AIKUISENA KUMMISEDÄSTÄNI ON TULLUT TODELLA TÄRKEÄ HENKILÖ JA ISO OSA ELÄMÄÄNI. NAINEN, 27

”Kun olin pieni tyttö, kävimme usein mummon ja vaarin luona. Yksi kerta oli erilainen, kun Afrikassa asunut kummitätini oli tullut Suomeen. Hän kertoi opettavansa siellä ihmisiä rakentamaan kaivoja. Hän kertoi myös, että joutui siellä aina kolistelemaan kengät, ettei niissä ollut käärmettä tai hämähäkkejä.” Nainen, 37 KUMMIN KANSSA on myös ollut turvallista ja hauskaa kasvaa. ”Kun olin noin kolmivuotias, ihailin suunnattomasti nuorta ja mielestäni niin kaunista kummitätiäni. Muistan, kun kerran katselin ihaillen hänen punaisia varpaankynsiään. Silloin hän lakkasi minunkin varpaankynteni samanvärisiksi, ja ihailuni vaan kasvoi.” Nainen, 62 ”Kummitäti oli huomannut, että minulla oli alkamassa teini-ikä, mutta koska en tohtinut pyytää äidiltäni teinijuttuja, minulla ei ollut bikinejä. Kun kummitäti tuli 13-vuotissynttäreilleni, hänellä oli minulle 13 pientä pakettia. Niissä oli muun muassa ne himoitut bikinit ja meikkejä ja kaikkea naiseksi kasvamiseen liittyvää. Tuntui siltä, että hän arvosti minua jo nuorena ihmisenä eikä pitänyt enää pienenä lapsena.” Nainen, 26 ”Nuorena tyttönä asuin yhden vuoden kummitätini luona, kun aloitin opiskelut lähikaupungissa. Se vuosi oli minulle tärkeä, turvallisuutta tuovaa aikaa.” Nainen, 61 ”Kummitätini tuli auttamaan rippijuhlieni järjestämisessä. Kuuntelimme yhdessä tangomusiikkia, leivoimme kakkuja ja tanssimme kokkihatut päässä.” Tyttö, 17

Kummipäivä 2.6. Kummipäivää vietetään kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina 2.6. Kummille ja kummilapselle on päivän aikana tarjolla monenlaista yhteistä tekemistä eri puolilla Helsinkiä, Vantaata ja Espoota. Kummipäivänä on yhdessä tekeminen tehty helpoksi, ja päivä huomioidaan alennuksina. Helsingissä Kummipäivänä voi mennä kummin kanssa Mustasaareen, elokuviin, kiipeilemään, Merimaailma Sea Lifeen tai kaupunginmuseoon katsomaan näyttelyitä. Espoossa Kummipäivänä voi mennä temppuilemaan sisäaktiviteettipuistoon tai herkuttelemaan kahviloihin ja ravintoloihin. Vantaalla Kummipäivänä voi temppuilla vesipuistossa tai sisäaktiviteettipuistossa, tutustua lentokenttään, vierailla Fazerin tehtaalla, käydä ilmailumuseossa tai ihmetellä ötökkäsafaria. Katso tarkemmat tiedot: helsinginseurakunnat.fi/kummipaiva vantaanseurakunnat.f/kummipaiva espoonseurakunnat.fi/kummipaiva

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Heidi Koponen (keskellä) ja Tiia Klavert ovat lapsiensa Lennin ja Minean kanssa keinumassa Katrinebergin kartanon pihalla. Kartanossa voi tutustua Kummipäivänä 2.6. muun muassa kotieläimiin ja taidenäyttelyyn.

Kummius on kunniatehtävä Heidi Koponen ja Tiia Klavert ovat ystävyksiä ja toistensa lasten kummeja

un vantaalainen Heidi Koponen sai yhdeksän vuotta sitten esikoisensa Lennin, hän halusi lapsen yhdeksi kummiksi hyvän ystävänsä ja työkaverinsa Tiia Klavertin. – Ajattelin Tiian olevan hyvää kummimateriaalia, ja miehenikin hyväksyi valinnan, Koponen kertoo. Klavert oli otettu kummin tehtävästään. Kun hän joitakin vuosia myöhemmin itse odotti esikoistaan, hänel-

le oli itsestään selvää pyytää kummiksi Koposta. Nyt Koposen kummityttö Minea on kaksivuotias. Oman vivahteensa ystävysten kummiuteen on tuonut se, että Lenni ja Minea ovat kehitysvammaisia. – Lasten erityisyys on osa meidän perheidemme arkea. Se rajoittaa jonkin verran elämää, mutta pyrimme silti tekemään heidän kanssaan samoja asioita kuin muidenkin lasten kanssa. Olemme käyneet HopLopissa ja muissa lasten paikoissa, Klavert selvittää. Ystävykset tapaavat perheineen melko usein. Samalla he pitävät toisistaan huolta tavallista vaativammassa elämäntilanteessa. – Annamme toisillemme vertaistukea monin tavoin, Koponen sanoo.

Kumpikin kokee kummiuden kunniatehtävänä. Heidi Koposesta tuntui aikoinaan sydäntä lämmittävältä, kun häntä pyydettiin lyhyessä ajassa kolmen lapsen kummiksi.

” ON HIENOA

SAADA SEURATA KUMMILASTEN KASVUA.

HEIDI KOPONEN

– On hienoa saada seurata kummilasten kasvua. Olen jo huomannut, että pikkuinen Minea on melkoinen persoona, ja haluan tutustua häneen entistä paremmin. Tiia Klavertin mielestä kummiuteen liittyy tietynlainen vastuu. Kummilapsesta on pidettävä huolta, jos vaikka tämän vanhemmille sattuisi jotain ikävää. – On jännää ajatella, että pian vietetään ensimmäisen kummilapseni konfirmaatiota. – Lennikin käy ehkä riparin jossakin vaiheessa. Saattaa olla, että erityislapsen kanssa kummiyhteys jatkuu tiiviinä tavallista pidempään. Ehkä hänen kanssaan vietetään kakkukekkereitä vielä aikuisiässä. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Tilaisuuksia Raamattukylän musiikkinäytelmät

Paratiisin portit Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa on niin paljon pahuutta ja kärsimystä? 17.–19.5. klo 13 24.–25.5. klo 14 4.–8.6. klo 14

11.–12.6. klo 14 19.–20.6. klo 14 pe 21.6. klo 15.30

Laupias samarialainen Mikä on ihmisen vastuu toisesta ihmisestä ja samalla koko luomakunnasta? 24.–25.5. klo 11 su 26.5. klo 13 4.–8.6. klo 11

Lakipalveluja

Rakennusala

11.–12.6. klo 11 19.–20.6. klo 11

Paratiisin portit alk. 18 €/aik., 4–12 v. 10 € Laupias samarialainen alk. 12 €/aik., 4–12 v. 8 € Koko päivän lippu alk. 25 €/aik., 4–12 v. 15 €

Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. 0207 681 760

vivamonraamattukyla.fi

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

JATKUU VERKOSSA

Hautauspalveluja H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Kari Salko, 0400 604 133

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

hok-elannonlakipalvelu.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Siivouspalveluja

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

Vuokrata halutaan Siisti, raitis lukiolainen haluaa vuokrata asunnon Helsingistä. 040-8305501

Ostetaan

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

www.katonmaalausespoo.fi

Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

HERÄNNÄISSEURAT ke 22.5. klo 19 Matinkappeli, Liisankj.3, Espoo; kahvit 18.30. la-su 25.-26.5. Maailma kylässä -festivaali, Helsingin keskusta. su 26.5. klo 15 kotiseurat K.&H. Hämäläisellä, Björkbölent.17, Loviisa. HUOM. pvm muutt. su 2.6. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8A, Vantaa. ke 5.6. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki, tarj. klo 18.30. su 9.6. klo 15 Hyvinkään Vanha kko, Uudenmaank.13. MATKAT herättäjäjuhlille Nivalaan 5.7.7.: Vantaan-Kiasman bussi tied. Mirja Taipale, p. 050 3381 506; Itä-HginMalmin bussi tied. Vartiokylän srk, p. 09 2340 6400.

Pintaremontti piristää!

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

OSTAMME KULTAA JA HOPEAA WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 Lapinlahdenkatu 19 00180 Helsinki

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

KUN TAIVAS KOSKETTAA Kaihon tunteen pysäyttäessä ihminen on lähellä sitä, mitä sanotaan taivaaksi. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

A 2B

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

avan meren tuolla puolen jossakin on maa, missä onnen kaukorantaan laine liplattaa. Ei ole hämmästyttävää, että säveltäjä ja sanoittaja Unto Monosen Satumaa on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa suviyössä. Kaihoisa tango osuu suoraan suomalaisten perimmäiseen koti-ikävään, paratiisin kaipuuseen ja rakkauden janoon. Ruotsalainen uskonnonpsykologian professori Owe Wikström aloittaa kirjansa Kaipauksen puolustus tuokiokuvalla, jossa murmanskilaisen harmonikansoittajan tulkinta suomalaisesta tangosta muuttaa hetkessä göteborgilaisen ostoskeskuksen tunnelman. Aikaan repeää aukko, joka kestää muutaman minuutin. Tuntuu kuin koko ostoskeskus pysähtyisi hetkeksi. Ihmisten ilmeet pehmenevät, kun sävelet vievät haikeuteen, jossa on jotakin samalla kertaa kipeää ja suloista. Wikström jää pohtimaan, mistä kaiho tulee. Mitä aivan tavallinen har-

monikka aktivoi ihmisissä, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan tuota sävellystä? JEESUS OPETTI, että taivasten valtakunta toteutuu pian. Taivas merkitsi hänelle konkreettista toivoa siitä, että Jumala muuttaisi hänen köyhien kuulijoidensa ankarat elinolot täysin toisenlaisiksi. Ensimmäiset kristityt odottivat Jeesuksen paluuta ja taivasten valtakunnan tulemista omana elinaikanaan, mutta sukupolvet vaihtuivat, eikä odotusta palkittu. Varhaisten kristittyjen toivo osoittautui muuntautumiskykyiseksi, sanoo Uuden testamentin tutkija Matti Myllykoski. Hänen mukaansa Jeesuksen valtakunnasta on tullut kahden vuosituhannen aikana puhdas utopia. – Taivasten valtakunta on jatkuvasti läsnä utopiana. Se on paikka, jota ei ole, mutta joka on hyvä. Jos utopia otettaisiin pois, kristinusko romahtaisi. Sen varaan on rakennettu kaikki muu, Myllykoski sanoo. Utopia elää Myllykosken mukaan kahtena versiona. Lahkolainen tulkinta lähtee siitä, että Jeesuksen puheita maanpäällisestä taivasten valtakunnasta ei saa vesittää. – Varhaiskirkon ajoista lähtien lahkojen ongelmana on ollut se, että yhden ryhmän ideologiasta tehdään ehto Jumalan hyväksynnälle. Lahkoissa Jeesuksen sanomasta tulee lopulta väline itsestä puhumiseen: taivas kansoitetaan juuri näillä ihmisillä. Kristinuskon valtavirta on etääntynyt maanpäällisen paratiisin odottamisesta ja tulkitsee Jeesuksen opetuk-

sia eettisesti. Toivo on jotakin, jossa yhdistyvät Jumalan salaisuus ja kristityn vastuu. Kristittyjä kutsutaan toteuttamaan hyviä asioita, kunnes taivasten valtakunta toteutuu. – Eettisen tulkinnan mukaan taivas on nimeämätön hyvä, jota me kristityt odotamme ja jonka tulisi ohjata elämäämme ja toimintaamme. Kysymykseni on, mikä on se hyvä, jota odotamme, Myllykoski pohtii. TAIVAS KUVITELTIIN keskiajalla joko paratiisinomaiseksi puutarhaksi tai taivaalliseksi kaupungiksi, jota muurit ympäröivät. Taivaassa vallitsi rauha, jota taivaalliset sotavoimat suojelivat. Eripura oli poissa, koska Jumala oli karkottanut kapinahenkiset enkelit. Raamatun tekstien ympärille rakennetut tulkinnat pitivät yllä yhteiskunnan järjestystä, toteaa kirkkohistorian yliopistotutkija Päivi Salmesvuori. – Sääty-yhteiskunnan arvojärjestys esitettiin Jumalan tahdon mukaisena. Köyhien oli syytä tyytyä osaansa, eikä pyrkiä eteenpäin elämässä. Toisaalta taivas nähtiin maanpäällisen elämän käänteiskuvana, jossa epäoikeudenmukaisuudet ja kärsimykset oikaistaan. Rikas, joka ei auttanut köyhiä tässä ajassa, joutuisi helvettiin. Virallisen taivaskäsityksen rinnalla elivät kristillisten mystikkojen ilmestykset ja näyt. Niissä taivas oli jotakin henkilökohtaista, mikä tapahtui ihmisen sisimmässä. Kyse oli Jumalan välittömästä läsnäolosta, joka koettiin tässä ja nyt.

Mystikkojen mietiskelyharjoitukset muistuttivat Salmesvuoren mukaan nykyaikaista mindfulnessia. – Taivaskokemukset eivät johtaneet ”sitku”-elämään, jossa elämän muuttuminen paremmaksi tapahtuisi kaukaisessa tulevaisuudessa. Niiden sisältö tuli jokapäiväisiin askareisiin kuten astioiden tiskaamiseen. Kun mystikko kohtasi Jumalansa, koko elämä oli kokemuksessa läsnä: äly, uteliaisuus, pelot ja toiveet. Sisäisesti koettu Jeesuksen myötätunto velvoitti hoitamaan sairaita ja auttamaan köyhiä. Jeesus ei ollut kuninkaallinen hallitsija, vaan köyhä Kristus, jonka seuraaminen vei ihmisten keskelle. Uskonnollinen elämä tuli palatseista ja luostareista tavallisten ihmisten ja naisten ulottuville. – Erityisesti naismystikot löysivät rajoittavasta yhteiskunnasta säröjä ja rakoja, jotka antoivat heille mahdollisuuden toimia ja jakaa asioita muiden kanssa. MYSTIKOT KUVASIVAT sielun ja Jumalan yhtymistä miehen ja naisen rakkauteen liittyvällä kielellä. Taivaskokemuksen aikana sielu saattoi kihlautua, mennä naimisiin ja rakastella Jeesuksen kanssa. – Naismystikolle naimakauppa Jeesuksen kanssa oli houkutteleva. Sen ansiosta hän vältti lähes varman kuoleman lapsivuoteessa ja saattoi omistautua älylliselle työlle, jollaiseen tuon ajan perheenäidillä ei ollut mahdollisuuksia, Salmesvuori sanoo. 1300-luvun alussa vaikuttaneen Marguerite Poreten ja hänen aikalaisensa Mestari Eckhartin teksteis-

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

sä sielun yhtyminen Jumalan kanssa johti minuuden häviämiseen niin, että lopulta minää ei ollut enää olemassa. – Mystikkojen taivaskokemuksiin liittyi ajatus täydellisestä vapaudesta. Kun ihmisen oma tahto hävisi, seurauksena oli täydellinen tyytyväisyys, jossa ei ollut enää miksi-kysymyksiä, Salmesvuori sanoo. Raamatuntutkija Matti Myllykoski uskoo, että kristillinen taivastoivo vastaa johonkin sellaiseen, mikä yhdistää kaikkia ihmisiä. – Jokaisen ihmisen sisimmässä on tyhjä tila, jossa kaikki pyrkimykset ja selitykset katoavat. Kun olemme tyhjiä Jumalan edessä, hän antaa hyvyytensä, joka on kaikkien, mutta ei kenenkään, hän sanoo. Myllykoski tähdentää, että ihmisen ei tarvitse yrittää olla hengellinen miellyttääkseen Jumalaa. Asia on juuri päinvastoin: hengellinen kokemus

vapauttaa ihmisen olemaan oma itsensä ilman, että kukaan tulee mestaroimaan häntä. Tyhjän tilan löytäminen itsestä vaatii usein sitä, että elämä riisuu ihmistä. Elämänkriisit, vaikeudet ja onnettomuudet satuttavat meitä, emmekä löydä niille mitään selitystä tai tarkoitusta. Kristillinen perinne sanoo, että Jumala riisuu ihmisen. – Riisuminen johtaa siihen, että näemme itsessämme paljaan ihmisyyden, joka yhdistää meidät kaikkiin muihin. Jumalan hyvyys ei tee ketään erityiseksi. Se tulee ihmisen kohdalle kuin tuulenhenkäys, jota ei voi selittää tai omistaa, Myllykoski sanoo. ONNI ON VAIN käymässä luonamme. Kaikki ihana on pian ohi. Muutaman vuosikymmenen kuluttua kaikki, mitä olemme ja mitä teemme, on kadonnut. Tämän kaltaisiin ajatuksiin johtavat kaihon hetket ovat Owe Wikströmin mukaan tärkeitä. Kyseessä voi olla vain puolittain tietoinen tunne, mutta Wikströmin mukaan sitä kannattaa kuunnella. Elämänilo ja elämän rikkaus nimittäin lisääntyvät, jos pysähdymme aika ajoin ajattelemaan kaiken haurautta. Musiikintutkija, dosentti Pekka Jalkanen ei ihmettele sitä, että suomalaisen tangon melodia sai kiireiset ruotsalaiset pysähtymään ostoskeskuksen hälinän ja kulutustavaran keskellä. Jalkanen päätyi suomalaisen kaipuun juurille 1980-luvun alussa, kun hän ryhtyi tutkimaan iskelmämusiikin tyylillisiä syvärakenteita. Suomalainen iskelmä ammentaa Jalkasen mukaan voimaa sekä kaleva-

laisen muinaisajan melodisesta ajattelusta että kirkkomusiikista. Tutkija tunnistaa monista tutuista iskelmistä sävelkulkuja, jotka ovat peräisin vanhasta bysanttilaisesta ja gregoriaanisesta liturgiasta sekä protestanttisen ajan virsistä. Jalkanen mainitsee esimerkkeinä Joel Hallikaisen Kuurankukka-nimisen iskelmän ja Tuomari Nurmion kappaleen Valo yössä.

”

Taivasten valtakunta on jatkuvasti läsnä utopiana. Se on paikka, jota ei ole, mutta joka on hyvä. TUTKIJA MATTI MYLLYKOSKI

– Iskelmien ja kirkkomusiikin yhteys säilyi elinvoimaisena 1990-luvulle saakka, jolloin musiikillisen yhtenäiskulttuurin aika loppui Ylen kanavauudistukseen, Jalkanen sanoo. MONIEN SUOSIKKI-ISKELMIEN sävel perustuu Jalkasen mukaan laskevaan mollisävellajiin ja sen sol-do -ytimeen. Siksi Satumaan melodia on hyvin sa-

mankaltainen kuin jumalanpalveluksen alussa laulettavan Herra armahda -hymnin sävel. Kirkkomusiikissa laskeva sävellaji on kuvannut Jeesuksen ristinkuolemaa ja laskeutumista tuonelaan. Jalkasen mukaan Satumaan sanat puhuvat taivaskaipuusta, mutta sävel astumisesta helvettiin. – Sävel on hallitseva asia, jolla musiikin merkitys luodaan ja ilmaistaan. Iskelmää ja kirkkomusiikkia yhdistävän sävellajin pohjimmaisena merkityksenä on syvä ahdistuksen tunne. Jumalanpalveluksessa ahdistus ja siitä vapautuminen koetaan tietoisesti, mutta iskelmämusiikin kuuntelijat eivät yleensä tiedosta näitä asioita. Jalkanen ei usko, että iskelmien ja kirkkomusiikin melodioiden sukulaisuus kertoo säveltäjien laskelmoinnista. Iskelmänikkarit ovat turvautuneet vaistomaisesti suomalaisen musiikkiperinnön ilmaisuvoimaisimpiin rakenteisiin. Jalkasen mukaan synkkiin ja ahdistaviin tunteisiin johdattavien sävelkulkujen vetovoima perustuu siihen, että elämän vaikeudet ja pelot koskettavat jokaista ihmistä. Tämän oivaltaminen tuo musiikin kuuntelijalle lohtua ja helpotusta. Bysanttilaisen ja gregoriaanisen liturgisen musiikin ystäväksi tunnustautuva Jalkanen ei pidä omaa selitystään tyhjentävänä. – Kyse ei ole ahdistuksesta, vaan jostakin muusta. Vaikka olen itse enemmänkin agnostikko enkä ajattele asioita uskonnollisesti, koen vanhoissa liturgisissa hymneissä suurta voimaa. ■

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Kuka?

Kaisamari Hintikka on Espoon hiippakunnan piispa ja ainoa nainen Suomen piispojen joukossa. Hintikka syntyi Helsingissä vuonna 1967. Hän asuu Espoossa diplomiinsinöörimiehensä ja kouluikäisen lapsensa kanssa.

Mitä?

Kaisamari Hintikan erityisalaa on ekumenia eli kirkkojen välinen yhteistyö.

Motto

Yhdysvaltalaisen ihmisoikeusaktivistin Eleanor Rooseveltin lause ”Tee joka päivä jotakin, mikä pelottaa” on ollut minulle tärkeä elämän umpikujissa.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Koskelan Tarzan Kaisamari Hintikasta piti tulla biologi, mutta hänestä tulikin Espoon piispa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

iispanristi jäi työpaikan kassakaappiin. Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka kuoriutuu rivakasti piispanvioletista papinpaidasta, valkoisesta papinpannasta ja muista vaatteistaan. Hän on tullut Espoon seurakuntien leirikeskukseen löylyttelemään. – Tuntuu ihanalta päästä lauteille. Saunomiseen liittyy helpotuksen huokaus ja syvä rauha. Yleensä Hintikka pötköttää lauteilla selällään jalat katossa, mutta Hvittorpin rantasauna on siihen turhan korkea. Hintikasta paras sauna on sopivan pikkuinen, sellainen kuin suvun kesäpaikassa Joroisissa. Hän alkoi arvostaa sitä entistä enemmän asuessaan yli seitsemän vuotta Sveitsissä, josta palasi Suomeen, kun hänet vihittiin helmikuussa piispaksi. – Muistan, kuinka olin tehnyt koko vuoden töitä ja raahauduin henkitoreissani Suomeen lomanviettoon. Olin ensin pari päivää Helsingissä, ja vasta kesäpaikan saunan lauteilla tuli sellainen olo, että nyt olen perillä ja saan hengähtää. Suvun kesäpaikkaan liittyy myös Hintikan ensimmäinen saunamuisto. – Menin noin viisivuotiaana saunomaan kummitätini kanssa. Minua väsytti niin, että nukahdin pukuhuoneen kapealle puupenkille. Täti kääri minut vanhaan lammasturkkiin ja kantoi saunalta tupaan. Muistan vieläkin, miltä turkki tuoksui. Muisto liittyy äärimmäiseen turvallisuudentunteeseen. Olen palannut muistoon kaivatessani joskus maailmalla kotiin ja turvaan. PALJASJALKAINEN STADILAINEN eli lapsuutensa Puu-Koskelassa Helsingissä omakotitalossa, jossa asuivat Kaisamari Hintikan perheen lisäksi myös hänen mumminsa ja kummitätinsä. Lapsuus oli mukava ja talo myös, mutta saunaa siinä ei ollut. Leikkikavereita riitti pikkusiskossa ja -veljessä sekä naapuruston lapsissa. Heidän kanssaan Hintikka rakensi majoja lähimetsään, kiipeili tarzanina puissa ja leikki purkkista ja kymmentä tikkua laudalla. Puheterapeutti-kirjastonhoitajaäidin ja psykologi-isän perhe ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta Käpylän seurakunnan päiväkerhossa Kaisamari kävi lähes yhtäjaksoisesti nelivuotiaasta kouluikään. Seurakunnan kesäleiri kuului ohjelmaan kymmenenä peräkkäisenä kesänä, minkä jälkeen Kaisamari oli siellä vielä kahdesti apuemäntänä. Kotiseurakunta herätti kiinnostuksen hengellisyyteen. Sillä oli myös tasoittava vaikutus lapseen, joka riiteli usein ja tulisesti sisarustensa ja vanhempiensa kanssa. – Isä sanoi, että Kaisamarilla on ruuti kuivana. Murrosikäisenä otin railakkaasti yhteen vanhempien kanssa. Kierrokseni nousivat aika äkkiä, mutta en toisaalta ole pitkävihainen. Riitojen jälkeen hajaannuimme omille tahoillemme, mutta palasimme aina pian takaisin normitilanteeseen. Piispa hikoilee ylälauteella lähes puoli tuntia ennen ensimmäistä vilvoittelua. Hintikka muistelee, kuinka hikeentyi toisinaan myös koulussa.

– Saatoin marssia rehtorin kansliaan kannat paukkuen ja sanoa, että tämä on väärin! Menin rehtorin puheille solidaarisuudesta jotakuta minusta epäoikeudenmukaisesti kohdeltua oppilasta kohtaan. LINTU LAULAA PITKÄN sarjan saunan pihapuussa Vitträsk-järven rannalla, ja toinen vastaa siihen. Tuuli kuivattaa hien ja saunanpunakka iho ehtii kalveta sillä aikaa, kun Kaisamari Hintikka miettii, mikä on hänen tärkein tehtävänsä piispana. – Toivon, että voisin luoda toivoa. Minulle kristillisessä uskossa on kyse armollisuudesta, oikeudenmukaisuuteen pyrkimisestä ja solidaarisuudesta muita kohtaan. Tämä on ollut minulle tärkeää nuoresta asti, ja se vahvistui entisestään, kun työskentelin Luterilaisessa maailmanliitossa Sveitsissä. – Suomalaisessa hengellisyydessä on korostunut yksilön usko ja pelastuminen. Meillä on kiinnitetty vähemmän huomiota siihen, miten elää uskoa todeksi vastuullisena kansalaisena. Huonosti hoidetut vanhukset. Nuoret, joilla ei ole varaa opiskella peruskoulun jälkeen kalliiden kirjojen vuoksi. Samaa sukupuolta olevat parit, jotka eivät pääse kirkossa vihille. Köyhät ja syrjäytyneet, joista tuntuu, etteivät he voi mennä ihmisten ilmoille edes kirkkoon. Siinä on muutama ihmisryhmä, joille Hintikka haluaa oikeutta. Saunan lämpöön palattuaan piispa vihtoo kiivaasti.

”

Koulussa saatoin marssia rehtorin kansliaan kannat paukkuen ja sanoa, että tämä on väärin!

Hintikkaa kiinnosti erityisesti metalligrafiikka, jota hän aikoo tehdä taas, kun aikaa järjestyy. Muita lapsuuden ja nuoruuden ammattisuunnitelmia olivat liikunnanohjaaja, biologi ja näyttelijä. – Päädyin sitten piispana framille, Hintikka sanoo nauraen. Hintikka on tällä hetkellä ainoa nainen yhdeksän piispan joukossa. – Minut koetaan eksoottisena piispana, ja vientiä on ollut paljon. Työni on jatkuvaa antamista: koko ajan pitäisi sanoa medialle jotain fiksua ja filmaattista. Olen tajunnut, että minun täytyy huolehtia siitä, että saan myös itse uusia ajatuksia ja näkökulmia. Oma hengellinen elämäni piispana hakee vielä muotoaan. Kun Hintikka vihittiin piispaksi, hänet nostettiin Espoon hiippakunnan johtajaksi. Itse hän puhuu mieluummin palvelijan virasta. Hän haluaa olla helposti lähestyttävä, ihmisen kokoinen ja näköinen piispa. – Olen suhtautunut piispan viran ulkoisiin merkkeihin kriittisesti, mutta toisaalta ne suojaavat minua. Piispuus on virka, jonka näkyvimmillään puen päälleni. Hintikka siirtyy suihkuun. Hän vaahdottaa lyhyen tukkansa ripein liikkein ja kertoo samalla, että haluaa piispoiksi lisää naisia. – En tahdo istua yksin saunassa piispojen neuvottelupäivän päätteeksi. Kun Irja Askola valittiin ensimmäisenä naisena piispaksi, ajattelin, että tämä on alku, jonka jälkeen mennään vain parempaan suuntaan. Sen jälkeen kirkon tasa-arvotilanteeseen on tullut myös takapakkia. Askolan jälkeen kaikki piispat olivat jonkin aikaa miehiä. Naisia on vihitty papeiksi yli kolmenkymmenen vuoden ajan, mutta aihe herättää yhä keskustelua.

– Hyvätuloisilla, joihin itsekin kuulun, ei ole kykyä kuvitella, miltä elämä näyttää vaikkapa kolmannen polven työttömästä. Miltä tuntuu toivottomuus, joka on niin syvää, ettei sitä edes tajua toivottomuudentunteeksi? – Vaikka itselläni on rajalliset mahdollisuudet samastua heihin, tehtäväni on nostaa sellaisten ihmisten ääntä, jotka eivät tule kuulluiksi tässä yhteiskunnassa. Hintikka puhuu kaikkien yhtäläisestä ihmisarvosta ja yhteisvastuusta otsa syvillä rypyillä. – Tuntuu kuin solidaarisuus olisi so last season. Meidän pitää kantaa vastuuta myös asioista, jotka eivät kuulu omaan elämäämme. – Enemmistökirkon ja yhteiskunnallisen instituution aseman varjeleminen on välillä sumentanut sen, mitä oikeasti merkitsee olla kirkko. Vaeltava Jumalan kansa on minusta paras kuva kirkosta.

SAUNAN JÄLKEEN Kaisamari Hintikka sonnustautuu taas piispanviolettiin työpaitaansa. Se saa jäädä kaappiin vasta heinäkuussa, kun piispalla koittaa loma. – Odotan tosi paljon sitä, että saan kokea Suomen kesän hippeimmillään. Viime kerrasta on vuosia. Hintikka aikoo keskittyä lomallaan yksinkertaisiin iloihin, kuten marjastukseen ja sienestykseen. Hän on himosienestäjä, joka on saanut pari kertaa tenniskyynärpään tattikorien kantamisesta. Lisäksi Hintikka tietysti saunoo. Päijät-Hämeessä miehen suvun kesäpaikassa odottaa savusauna, jonne lapsesta asti toisensa tuntenut porukka kerääntyy lomalla rentoutumaan. – Yhteissaunassa pitkäaikaisten ystävien kesken ei ole minusta mitään kummallista. Jos siitä kertoo ulkomaalaisille, niin varsinkin jenkit pyörtyvät kauhusta. He ajattelevat, että miesten ja naisten saunominen yhdessä tarkoittaa hirveää rietastelua. Hintikka odottaa myös pääsyä oman sukunsa kesäpaikan saunaan, siihen lapsuuden ensimmäiseen ja oikeaan. – Rauha alkaa jo, kun sytytän puita kiukaan tulipesään ja tuijotan tulta. Perheen kanssa tulee saunottua enimmäkseen hiljaa. Sitä vain ähkää, puhisee ja kyhnyttää. ■

ALUN PERIN Kaisamari Hintikka ei suunnitellut kirkollista uraa, vaan hänestä piti tulla kuvataiteilija.

Hvittorpin saunaa voi vuokrata yksityistilaisuuksiin ja kaveriporukoille. Lisätietoa hvittorp.fi

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Kirkko opettaa albinistisia tyttöjä ompelemaan. Näin he voivat saada arvostetun ammatin.

Hengenvaarassa albinismin vuoksi Tansaniassa ihmisiä tapetaan, koska perinteiset parantajat väittävät, että albinististen ihmisten ruumiinosat tuovat onnea. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA VIRVE RISSANEN/SUOMEN LÄHETYSSEURA

eneettisestä albinismista kärsiviä syrjitään, vainotaan ja usein myös tapetaan monessa Afrikan maassa. Tansaniassa tapettiin vuonna 2017 peräti 170 ihmistä albinismin vuoksi. Tansanian luterilainen kirkko kamppailee albinististen ihmisten puolesta. Viktorianjärven kaakkoispuolella kirkon ja viranomaisten yhteistyö on johtanut siihen, että uusia murhia ei ole viime ajoilta raportoitu. Varmuutta pysyvästä muutoksesta ei silti vielä ole, sillä lapset, joilla on albinismi, joutuvat yhä asumaan valtion ylläpitämissä turvakeskuksissa. – Aiemmin albinistiset lapset on saatettu tappaa vauvoina heti syntymän jälkeen. Tai sitten heitä on syrjitty ja pidetty kirottuina, kertoo Happiness Gefi. Hän vastaa paikallisesta Oikeus elää albinismin kanssa -hankkeesta, jota Suomen Lähetysseura tukee. ALBINISMI ON STIGMA, joka Tansaniassa yhä usein johtaa lapsen hylkäämiseen tai eristämiseen. Ennakkoluulojen vuoksi albinismista kärsiviä lapsia ja nuoria koulutetaan keskuksissa, joissa he ovat turvassa. Kirkon koulutuskeskuksessa on tähän mennessä autettu 48 tyttöä ja nuorta naista. Uusimmalla kolmen kuukauden ompelukurssilla on kaksitoista naista.

– Näiden naisten ei ole helppo löytää ammattia, koska useimmat heistä eivät ole käyneet edes peruskoulua. Monilla heistä on lapsia muttei puolisoa. Annamme heille koulutusta, ompelukoneita ja materiaaleja. Lisäksi vahvistamme heidän itsetuntoaan ja korostamme, että Jumalan silmissä he ovat yhtä arvokkaita kuin muut, Happiness Gefi kertoo. Yksi albinismiin liittyvä paikallinen myytti väittää, että jos aidsia sairastava mies harrastaa seksiä sellaisen naisen kanssa, jolla on albinismi, sairaus siirtyy naiseen. Siksi moni tyttö tulee raskaaksi, saa lapsia – ja aidsin. IHMISIÄ MYÖS TAPETAAN albinismiin liittyvän taikauskon takia. Perinteiset parantajat väittävät, että albinististen ihmisten ruumiinosat tuovat onnea, terveyttä ja menestystä. Erityisen vaarallista heidän elämänsä on vaalien alla, sillä tuolloin myös rikkaat ja koulutetut ihmiset kääntyvät parantajien ja noitatohtorien puoleen. Rikolliset saattavat ansaita yhdellä ruumiilla jopa 75 000 dollaria. Happiness Gefin mukaan parantajat eivät itse tapa ketään, vaan kehottavat parannettavia tuomaan heille ruumiinosia taikoja varten. Ruumiinosista tulee amuletteja, joita voidaan kiinnittää esimerkiksi kalastusveneeseen. Kirkko pyrkii vaikuttamaan albinismiin liittyviin asenteisiin yhteistyössä maan viranomaisten, uskonnollisten johtajien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on saada perinteiset parantajat nä-

kemään heidän ylläpitämiensä uskomusten vahingollisuus ja saada heidät mukaan muutokseen. Aseina kamppailussa ovat niin laki, ihmisoikeudet kuin evankeliumi – ja hieman yllättäen myös jalkapallo. – Osana yhteistyötä suunnittelimme pappien ja perinteisten parantajien välisen jalkapallo-ottelun. Paikallishallinto oli siellä kunniavieraana. Tietenkin papit voittivat. Viranomaiset kysyivät sitten parantajilta, miten tämä on mahdollista, he kun väittävät tekevänsä kaikenlaisia ihmeitä, Gefi kertoo nauraen. Hänen mukaansa perinteisiin parantajiin on saatu hyvä yhteys. Heidän kanssaan on sovittu, ettei ihmisiä saa tappaa albinismin vuoksi. Jotkut parantajat ovat liittyneet kirkkoon. Toisten kanssa ollaan vuorovaikutuksessa yli uskontorajojen. – Kouluttajina on ollut myös ihmisiä, joilla on albinismi. Heitä on haluttu koskettaa, ja on ihmetelty, miten heillä voi olla tutkinto yliopistosta. On olennaista, että kouluttamamme naiset palaavat yhteisöihinsä ja näyttävät, että he elävät normaalia elämää. Tämä muuttaa asenteita enemmän kuin puheet, Gefi kiteyttää. ■

Mitä on albinismi? Albinismi on harvinainen geneettinen sairaus, jossa ihmisellä on hyvin vähän tai ei lainkaan melaniinipigmenttiä ihossa, hiuksissa ja silmissä. Albinismi voi ilmentyä silmässä tai siihen liittyy normaalia vaaleampi iho ja karvoitus. Albinismiin liittyy eritasoisia näköongelmia ja -vammoja. Silmät ja iho ovat erityisen herkkiä UV-säteilylle.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kestävää laatua!

PÄ I V I

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi @otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Koot: 35-42 Useita kuoseja 89€

ROLSER Laadukkaat citykärryt Useita malleja

CLOGS

Koot: 35-43 Useita kuoseja 85€

POLKU

Koot: 35-43 oranssikulta, punainen Koot:35-48 sininen, musta 159€

Sievi Shop Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Loisto Mariner mobiililaitteille

Veneilijän parasta matkaseuraa Loisto Mariner on veneilijän parasta matkaseuraa: navigointityökalut, säätila ja vesillä liikkuvien laivojen tunnistus AIS-tietojen avulla ovat aina mukanasi. Navigoi helposti suomalaisella merikartalla tai samoile tarkkojen maastokarttojen avulla. Loisto Mariner vie sinut minne vain: • Navigoi Suomen merialueilla tutuilla merikartoilla. • Veneile järvialueen merikarttojen avulla Suomen sisävesillä. • Retkeile tarkkojen maastokarttojen mukaan. • Suunnittele reittejä maalla tai vesillä, myös ilman verkkoyhteyttä • Tarkista säätiedot ja löydä levähdyspaikat vierasvenesatamista. • Löydä määränpääsi laajan nimistöhaun avulla Lue lisää: Loistonavigointi.fi Tutustu esittelyvideoon: Youtube.com  Loisto Mariner

UUTTA: AIS, harppitoiminnot, reitin jälkipiirto

Loisto Mariner on saatavilla latauskaupoista sekä Android- että iOS-käyttöjärjestelmiin.

SIPOO SIBBO www.sipoo.fi/tontit www.sibbo.fi/tomter

Kasvata perheesi juuret Sipooseen!

Rota din familj i Sibbo!

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Realistinen rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Ihminen voi tiedostamattaan tuhota rakkaussuhdettaan. Usein siihen on syynä aikaisempi traumaattinen kokemus.

– Moni elää puolella liekillä, ikään kuin käsijarru päällä, eikä uskalla lähteä tavoittelemaan sitä, mikä olisi itselle mahdollista. Usein pohjalla on kelpaamattomuuden ja riittämättömyyden tunne, joka on lahja lapsuuden lähipiiriltä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

PARISUHTEESSA TRAUMAN VAIKUTUS voi näkyä esimerkiksi samanlaisina toistuvina riitoina, joissa riidellään suhteen loppumisesta. Myös perusteeton mustasukkaisuus ja kyvyttömyys uskoa suhteen kantamiseen saattavat Harri Virtasen mukaan kertoa traumataustasta. – Tällaisten riitojen taustalla on perustavan laatuinen epäluottamus siihen, voiko minua rakastaa. Kun tätä epäluottamuksen pesäkettä sohaistaan, traumaselviytyjä alkaa toimia autopilotilla. Tuloksena on voimakas hyökkäys, jossa hän syyttää toista, eikä näe sillä hetkellä vikaa itsessään. Trauman vaikutus voi tulla pintaan myös dramaattisissa rakastumisissa ja eroissa, joissa tunteet ovat suhteettoman voimakkaita. Virtanen ei halua torjua tunteita, mutta epärealistinen tunnemaisema suhteen alussa tai lopussa saa hänen hälytyskellonsa soimaan.

raumaattiset kokemukset vaikuttavat parisuhteisiin enemmän kuin uskomme. Näin sanoo terapeutti Harri Virtanen, jonka traumoja ja niistä toipumista käsittelevä kirja Trauma ja rakkaus ilmestyi vuoden alussa. Virtasen mukaan luultua useampi meistä on traumaselviytyjä, eli olemme selviytyneet hengissä mieltä kuormittaneista kipeistä tapahtumista tai olosuhteista. Kokemukset ovat kuitenkin jääneet varjostamaan elämäämme. Virtasen mukaan trauma voi synnyttää meissä käyttäytymismekanismin, jolla tuhoamme rakkaussuhdettamme. Kun tämä mekanismi aktivoituu, alamme reagoida automaattisesti tietyllä tavalla. Emme enää valitse sanojamme, tekojamme emmekä tunteitamme, vaan toimimme tiedostamattomien mallien ohjaamana. Mieli yrittää tällä tavalla suojella ihmistä, jotta hän ei joutuisi kohtaamaan satuttavaa kokemusta uudelleen. – Kyseessä voi olla välttämätön suojamekanismi, jonka avulla ihminen on selviytynyt lapsena kokemastaan traumaattisesta tilanteesta. Ajan myötä siitä on kuitenkin tullut elämän vihollinen, Virtanen sanoo. KÄSITTELEMÄTTÖMÄSTÄ TRAUMASTA voi kertoa esimerkiksi ahdistusoire tai selittämättömäksi jäävä masennus. Myös riippuvuuden, syömishäiriön, pelkotilan tai unettomuuden taustalta voi löytyä traumaattinen kokemus. – Jos kärsit esimerkiksi unettomuudesta, jota on tuloksetta ratkottu monella tavalla, on hyvä kysyä, onko elämänhistoriassa tapahtunut jotakin, mikä voisi liittyä ongelmaan, Virtanen sanoo. Traumatausta saattaa altistaa myös psykoosille tai aiheuttaa oireita, jotka muistuttavat epävakaan persoonallisuushäiriön kriteereitä. Kaikkein syvimmät traumat syntyvät varhaisessa lapsuudessa läheisimpien ihmisten aiheuttamina. Aikuisena koettu trauma voi rikkoa luottamuksen elämän jatkumiseen. Virtanen korostaa, ettei trauman tuoma kärsimys ole mielen sairautta vaan osa elämää. Yli puolet lapsista kokee ennen kuudettatoista ikävuottaan jonkin traumatisoivan tapahtuman. Ihmiset kokevat traumaattiset tilanteet eri tavoilla: jotkut selviytyvät hyvin, mutta noin kolmannes traumatisoituu ja saa oireita. Eroa selitetään synnynnäisellä joustavuudella eli resilienssillä sekä opituilla tunteiden käsittelyn malleilla. – Traumat ovat yleisiä, mutta niiden vaikutuksista tiedetään vähän. Emme osaa tulkita tunne-elämän vaikeuksia traumoista johtuviksi, vaan traumojen seurauksia hoidetaan usein erillisinä ongelmina, Virtanen sanoo. Erityisesti suomalaisille ominainen trauman seuraus on Virtasen mukaan se, että ihminen tuntee itsensä vieraaksi omassa elämässään.

”

Traumakokemuksesta toipumisessa on kolme askelta. Ne ovat tietoiseksi tuleminen, vastuun ottaminen ja riskin hyväksyminen. – Mitä upeammalta toinen tuntuu suhteen alussa, sitä enemmän hänen hyväksyntänsä paikkaa omaa surkeutta, pienuutta ja vähäpätöisyyttä. Suhteen arkipäiväistyessä voi sitten tulla tarve saada toinen pois jalustalta. Vastakkainen esimerkki on erotilanne, jossa kymmenen tai kaksikymmentä vuotta yhdessä elänyt ja asioita jakanut pari muuttuu suhteen päättyessä toistensa vihollisiksi. Virtasen mukaan se, mikä on suhteessa rikottu, voi myös suhteessa parantua. – Hyvä uutinen on se, että trauman läpi voi päästä. Turvattomien vuorovaikutusmallien ei tarvitse jatkua samanlaisina hautaan asti. Myötätuntoisessa ja turvallisessa suhteessa traumaattinen kokemus voi muuttua osaksi ehjää elämäntarinaa. TERAPIASTA VOI OLLA apua silloin, kun omat voimat eivät riitä. Virtasen mukaan rakkaussuhteen parantava voima voi olla jopa terapiasuhdetta voimakkaampi. – Jospa ajattelisimme parisuhdetta tienä itseksi tulemiseen emmekä vain jonakin, mihin liittyy lasten kasvattamista, onnelliseksi pyrkimistä ja vaurauden keräämistä, Virtanen ehdottaa.

Traumakokemuksesta toipumisessa on Virtasen mukaan kolme askelta. Ne ovat tietoiseksi tuleminen, vastuun ottaminen ja riskin hyväksyminen. Virtanen tähdentää, että tietoiseksi tuleminen ei tarkoita traumaattisen tilanteen yksityiskohtaista muistamista. Olennaisempaa on tunnistaa elämässään trauman vaikutukset, kuten vahingolliset uskomukset ja käyttäytymismallit. Vastuun ottaminen voi tarkoittaa esimerkiksi omien tunteiden ja ajatusten suoraa ilmaisua. – Muutos edellyttää sen tiedostamista, mitä minulle on tapahtunut ja miksi toimin näin, ja sen jälkeen vastuun ottamista omasta käyttäytymisestä. En enää syytä muita omista toimintamalleistani enkä itsekään syyllisty niistä, vaan lähden tietoisesti rakentamaan yhteyttä toiseen ihmiseen. RISKIN OTTAMISELLA Virtanen tarkoittaa sitä, että ihminen alkaa kurottautua kohti toisia, vaikka ymmärtää, että siihen liittyy riski torjutuksi tulemisesta. Rakkaussuhteet tarjoavat yhteyttä, jakamista ja läheisyyttä, mutta myös kipeitä tunteita. Kaikissa ihmissuhteissa voi tulla haavoitetuksi. Tahtomattammekin petämme, hylkäämme ja loukkaamme toisiamme. Tätä ristiriitaa traumaselviytyjän on Virtasen mukaan vaikea kestää. Siksi hän saattaa vetäytyä suhteesta tai eristäytyä. Psyykkinen suojamekanismi, joka on aikaisemmin mahdollistanut selviytymisen, on kääntynyt häntä vastaan. Virtanen kuvaa traumasta kärsivän ihmisen tilannetta tunnettujen satujen avulla. – Jokin osa traumaselviytyjän sisimmästä on koteloitunut eikä ole enää yhteydessä maailmaan. Se on kuin Prinsessa Ruusunen, joka nukkuu satavuotista unta linnassaan, tai Lumikki lasiarkun suojassa. Virtanen muistuttaa, että unelma ikuisesta, paratiisimaisesta rakkaudesta on epärealistinen. Luopuminen kuuluu väistämättä kaikkiin suhteisiin. Jokainen rakkaussuhde päättyy lopulta eroon tai viimeistään toisen osapuolen kuolemaan. – Ainoa vaihtoehtomme on ottaa riski yhä uudelleen ja tehdä tekoja rakkauden maailmassa. Se, että ihminen joutuu lopulta luopumaan rakkaudesta tavalla tai toisella, luo rakkaudelle arvon. ■

Jungilainen terapeutti ja kirjailija Terapeutti ja kirjailija Harri Virtanen on suorittanut kuusivuotisen jungilaisen psykoterapiakoulutuksen Kööpenhaminan Jung-instituutissa. Aikaisemmin Virtanen on toiminut näytelmäkirjailijana, käsikirjoittajana ja ohjaajana. Sveitsiläinen psykiatri ja psykoanalyytikko Carl Gustav Jung (1875–1961) kutsui yksilön elämänmittaista kasvua omaksi itsekseen individuaatioksi. Siinä ihminen kasvaa kokonaisemmaksi, kun tiedostamattomat mielen sisällöt tulevat yhä enemmän tietoisiksi. Jungin ihmiskäsityksessä uskonto, myytit, sadut ja unet ovat tärkeässä osassa. Jung kehitti muun muassa tunnetun teorian kollektiivisesta piilotajunnasta ja arkkityypeistä.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Osa 33

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Noora Kauppila, 31, on laulaja ja esiintyvä taiteilija, joka ammentaa inspiraationsa ihmisäänestä ja muinaisesta suomalais-ugrilaisesta musiikkiperinteestä. Hän tarkastelee musiikin, luonnon ja kulttuurin välisiä suhteita ja käyttää ääntään tunteiden puolesta ja nostaakseen haastavia tunteita esiin. Kauppilan Itku äidin haudalla -konsertti to 23.5. klo 19 Musiikkitalon Black Boxissa, Mannerheimintie 13 A. Konsertissa ollaan globaalin siirtymäriitin äärellä ilmastonmuutoksen vuoksi. Teos puhuu luontoäidin kuolemisesta ja ympäristösurusta. Noora Kauppilan itkulaulujen sanat syntyvät usein luonnossa, varsinkin veden äärellä.

Poski painuu pehmeään liinaan Noora Kauppila itkee karjalan kielellä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

jä kotona omassa rauhassa tai mökillä lähellä luon toa. Viime kesänä lähes kaikki itkut syntyivät me ren rannalla ja soilla.

aastavin tilanne, jossa Noora Kauppila on itkulaulanut, oli näyttelyn avajaiset, joissa oli amerikkalai sia vieraita. Galleriassa hehkuivat kirkkaat loisteputket ja paikalla oli paljon ihmisiä. Avoimuudesta piti kääntyä nopeasti sisäisiin tuntoihin, kun Kauppila kertoi ensin englanniksi itkutraditiosta, ja sen jäl keen hän itki karjalan kielellä. Äänellä itkettäessä ei pelkästään paruta ääneen, vaan siinä ovat mukana sanat ja jokin syy. Se on kol lektiivista suremista. Perinteisesti itkijänaiset itki vät elämän suurissa käännekohdissa, kuten häissä ja hautajaisissa. Kauppila arvioi, että äänellä itke minen asettuu johonkin laulun ja tavallisen itkun välimaastoon. Omiin itkuihinsa Kauppila kirjoittaa runot van hojen itkufraasien pohjalta. Sysäys uuden itkun löy tämiseen vaatii pysähtymistä. Hän kirjoittaa tekste

YLEISÖN EDESSÄ itkiessään Noora Kauppila toivoo, että kuulijalla olisi turvallinen olo ja että hänen it kunsa loisi tilaa yhteiselle suremiselle. Joskus itku tuo lohtua ja koskettaa, joskus se ärsyttää tai hävet tää. Kauppilalle kaikki käy. Jollekin itkulaulu voi ol la kauhistus – tuossa se rääkyy. Sekin käy. Muutamia vuosia sitten aloittaessaan äänellä it kemisen Kauppila saattoi joskus miettiä, viekö it ku naista vai nainen itkua. Hänen on pitänyt tutus tua omaan suruunsa. Kauppila on oppinut omas ta haavoittuvuudestaan ja joutunut käymään läpi itsensä hyväksymisen prosessia. Itkeminen vaa tii uskallusta ja rohkeutta päästää irti egon vaa timuksista. Kun Kauppila itkee äänellä, hän istuu ja heijaa kehoaan. Itkuun lähdetään hengityksen kautta. Poskelle laitetaan itkuliina. Kauppila alkaa olla jo niin ehdollistunut, että painaessaan poskensa peh meään liinaan, itku alkaa tulla.

Rukoussunnuntai

VIIME KESÄNÄ Noora Kauppila kävi itkemässä Poh joisPohjanmaan soilla. Luonto oli hänen esiinty mislavansa. Ihmiset ajoivat sinne varta vasten hiek kateitä pitkin kuuntelemaan itkua. Suolla itkijänaisen on helppo kuulla omaa it kuaan. Mutta ei Kauppila suolla yksin itkenyt. Su denkorento tuli yhtäkkiä hänen eteensä ja syntyi duetto. Kun itkijä nainen itki ääneen ”tulkaa tukku lintuset”, kurkiaura lensi ylitse. ■ Katso video, jolla Noora Kauppila itkee, osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Rukous opettaa mittasuhteita TIEDÄN MONEN kääntäneen Juma lalle selän, kun hän on vastannut rukoukseen väärin tai jättänyt ko konaan vastaamatta. Se saa minut ihmettelemään, mitä rukous yli päätään on. Muistan tilanteita, joissa olen itsekin epätoivoissani parahtanut pyynnön. Aina on aiheena ollut jo kin minulle tai läheisilleni tarpeel linen hyvä. Vaikeassa elämäntilan teessa olen rukoillut ratkaisua, et tei itse tarvitsisi päättää. Sairaan parantumista rukoillessani olen pyytänyt Jumalaa varjelemaan hä net ja minut kivulta ja luopumisen tuskalta. En ihmettele, että rukous on myös kaupankäyntiä: olen kyllä uskollinen ja kiltti, jos vain annat

minulle tämän ja tuon. Juuri siksi rukoussunnuntain teksteistä hät kähdyttävin on tämä: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten”, sanoo Herra. Ja vaikka Herra tässä samai sessa raamatunkohdassa kauniis ti lupaa, että hän antaa meille tu levaisuuden ja toivon, hän ei pu hu sanaakaan siitä, että maallisen elämämme murheet tulisivat yht äkkiä ratkaistuiksi. Tulevaisuus ja toivo ovat tässä: ”Te etsitte minua ja löydätte minut. Koko sydämes tänne te minua etsitte ja minä an nan teidän löytää minut.” Mitä Jumalan löytäminen on? Ehkä jotakin sellaista, että sano maton kirkkaus vahvistaa sisäisen olemukseni ja elämäni kasvupoh

VIDEO VERKOSSA

ISTOCK

Taivaan tähden

26.5.

Toisinaan itku voi olla jännittynyttä ja tulla tosi syvältä, mutta se puhdistaa. Välillä Kauppilalle tu lee äänellä itkemisestä pöllämystynyt olo. Joskus riittää, että hän vain lukee itsekseen van haa itkurunoutta. Niitä lukiessa tulee tunne, että on osa vuosisatojen ketjua, ja oma oleminen aset tuu oikeisiin mittasuhteisiin. Kauppilasta on äärim mäisen rauhoittavaa saada jo kuolleiden naisten ri tuaalirunoudesta perspektiiviä omaan elämäänsä.

jana rakkaus opettaa minulle kai ken leveyden, pituuden, korkeu den ja syvyyden, kuten apostoli

Paavali Efesoksen kristityille toi voi.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Gurun opissa Ohjaajana Gerard W. Hughes Gerard W. Hughes on pappi, tunnettu hengellinen ohjaaja ja kirjailija. Hän syntyi vuonna 1924 katoliseen perheeseen Skotlannissa. 17-vuotiaana hän liittyi jesuiittoihin, ja 18 vuoden kouluttautumisen jälkeen hän valmistui jesuiitaksi St. Beuno’sin yhteisössä Pohjois-Walesissa. Hän harrasti vaeltamista ja teki elämänsä aikana kaksi tärkeää pyhiinvaellusta, toisen Roomaan ja toisen Jerusalemiin. Kummastakin vaelluksesta hän kirjoitti kirjan. Toinen niistä on julkaistu suomeksi nimellä Jalkaisin Jerusalemiin – pyhiinvaellus rauhan puolesta. Hughesilta on suomennettu myös kaksi hengellistä opaskirjaa. Ne ovat Matkaoppaana rukous ja Pyhän yllättämä – matkaopas uskon aarteisiin. Hughes kuoli 90-vuotiaana vuonna 2014.

Elämäsi on pyhiinvaellus Pyhiinvaeltajan ei kannata kuljettaa repussaan turhia taakkoja vaan pitää kantamuksensa kevyinä, muistuttaa pyhiinvaeltajakonkari Gerard W. Hughes.

erard W. Hughes rakasti kävelemistä Skotlannin kukkuloilla. Näillä retkillään hän huomasi ajatustensa selkiytyvän ja ratkaisujen kypsyvän. Elettiin 1960-luvun loppupuolta, ja Hughes työskenteli pappina Glasgow’n yliopistossa. Viikonloppuisin hänellä oli tapana retkeillä opiskelijoiden kanssa läheisillä vuorilla. Heitä puhutteli maiseman avaruus ja kauneus, ja heidät pysäytti vastapäisten rinteiden näkymä ja ajatus siellä sijaitseviin puolustusministeriön rakennuksiin mahdollisesti kätketyistä ydinaseista. Rinteillä kävellessään he pohtivat paitsi elämän kauneutta myös hyvän ja pahan taistelua ihmisten mielessä ja maailmassa. KAHDEKSAN VUODEN työrupeaman jälkeen Hughes päätti jättää yliopiston ja lähteä matkalle suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Kesällä 1975 hän teki kymmenen viikon pyhiinvaelluksen Ranskan halki Italiaan ja Roomaan, joka kiinnosti häntä ennen kaikkea Pietarin ja Paa-

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

valin ja kristillisen uskon alkuaikojen kaupunkina. Mutta Rooma ei lopulta ollutkaan niin tärkeä. Paljon tärkeämmäksi osoittautui viidentoista kilon reppu selässä kävelty matka. Sen aikana hän mietti oman elämänsä matkan suuntaa. Kotiin palattuaan hän muutti Pohjois-Walesissa sijaitsevaan jesuiittojen taloon, joka oli hänelle jo nuoruudesta tuttu. Parin työtoverinsa kanssa hän kehitti talosta uudenlaisen hengellisyyden keskuksen. Sinne saapui niin omaan elämäänsä rauhaa etsiviä ihmisiä kuin ydinaseita vastustavia rauhanliikkeen aktiiveja. Hughes itsekin halusi omistaa elämänsä yhä syvemmin rauhan asialle. Mutta mitä voisi yksi ihminen tehdä? Tämä kysymys mielessään Hughes lähti vuoden 1987 helmikuussa seuraavalle pitkälle pyhiinvaellukselleen. Hän kulki jalkaisin Jerusalemiin. Se oli pyhiinvaellus rauhan puolesta, ja hän teki sen kristillisen rauhanjärjestön Pax Christin nimissä. Hän käveli läpi Euroopan vetäen perässään rattaita, joissa piti reppuaan. Rattaille hän oli antanut nimeksi ”Mungo” kelttiläisen pyhimyksen

mukaan. Nimi muistutti häntä kelttiläiseen kristillisyyden ajatuksesta, että Jumalan pyhän läsnäolon voi kokea kaikessa. PYHIINVAELTAJA TEKEE aina matkaa ennen kaikkea omaan sisimpäänsä, Gerard W. Hughes muistuttaa. Pyhiinvaelluksella on päämäärää, mutta itse matka ja mitä sillä oppii, ovat usein tärkeämpiä kuin päämäärän saavuttaminen. Ulkoinen kohde

Pyhiinvaeltajan rukous Herra, päästä meidät sokeudestamme. Päästä meidät kaikista sellaisista uskonnon muodoista, jotka lukitsevat ihmiset temppeleihin, pyhiin paikkoihin ja kirkkoihin eivätkä tunnista sinua jokaisen ihmisolennon salaisuudessa. (Gerard W. Hughes)

voi motivoida matkaajaa ja kertoa hänelle jotakin hänen kaipauksestaan, mutta se, mitä matkalla tapahtuu, on aina yllätys. Pyhiinvaeltaja ei tiedä, mikä häntä odottaa. Se selviää päivä kerrallaan matkan aikana. Vaelluksella oppii, ettei reppuun voi pakata koko omaisuutta. Pyhiinvaeltajan kantamus on kevyt, sillä mukana on vain välttämätön. Vain siten pääsee perille. Se pätee koko elämään. Emme elä kasataksemme kantamuksia ja omaisuutta. Jos teemme niin, hukkaamme päämäärän ja kadotamme sielumme. ”Tarpeettomat matkatavarat, joita kannamme mielessämme, ovat paljon painavampia kuin yksikään selkäreppu”, Hughes sanoo. Tuota tarpeetonta painolastia ovat tukahdutetut tunteemme, arvostelevat asenteemme ja ahtaat uskomuksemme, jotka ovat niin iskostuneita meihin, ettemme usein edes huomaa niitä. Kun hellitämme niistä, taakkamme kevenee, sisimpämme avautuu ja maailma näyttää toiselta. Silloin voi tulla tilaa myös Jumalalle, joka avaa uusia polkuja. ■

MENOT 23.5. – 6 .6.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kesäiset laulut kaikuivat viime kesänä ravintola Basessa pidetyssä Suvilinnun laulut -yhteislauluillassa. Leppävaaran seurakunta järjestää samassa paikassa laulutilaisuuden 27. toukokuuta.

Kesäiset laulut ja virret kaikuvat yhteislauluillassa Suvivirsi ja moni muu kesäinen laulu herkistää mieleen. Suvilinnun laulut -yhteislauluilta järjestetään Leppävaarassa jo neljättä kertaa. Siellä saa laulaa sydämensä kyllyydestä. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA MARIANNA SIITONEN

hdessä laulaminen tekee hyvää. Sen tietää Leppävaaran seurakunnan kanttori Outi Noponen. – Kun laulamme yhdessä, saamme voimaa toinen toisistamme. Yhteisiin säveliin ja sanoihin voi osallistua ilman selittelyjä, onpa oma elämäntilanne mikä tahansa, sanoo Noponen. Hän on paneutunut yhdessä laulamiseen ja siihen, millaiset kesäiset laulut ja virret sopivat eri tilanteisiin laulettavaksi porukalla. Hän kokosi 29 laulua sisältävän Suvilinnun laulut -yhteislauluvihkosen yhdessä tamperelaisen kanttorin Sanna Ketolan kanssa. – Halusimme löytää sellaisia keväisiä ja kesäisiä kappaleita, jotka ruokkivat iloa, valoa ja toivoa sekä kertovat ihmisten välisestä lämmöstä ja huolenpidosta, kertoo Noponen. Vihkoseen pääsivät mukaan esimerkiksi tango Satumaa, iskelmät Sininen ja valkoinen, Lentäjän poika ja Sitkeä sydän sekä laulut Kalliolle, kukkulalle ja Päivänsäde ja menninkäinen. Virsikirjasta valittiin muun muassa virret Soi kunniaksi Luojan ja Oi ihmeellistä armoa. Kokoelmasta löytyy laulettavaa eri-ikäisille ja monenlaisiin tilanteisiin. Noposen ja Ketolan tavoitteena oli, että kappaleet sopivat laulettavaksi kirkois-

sa, toreilla, baareissa ja missä tahansa niitä yhdessä kajautetaankin. UUTTA VIHKOSTA käytetään muun muassa ravintola Basessa Leppävaarassa 27. toukokuuta järjestettä-

”

KUN LAULAMME YHDESSÄ, JAAMME HETKIÄ JA SAAMME VOIMAA TOINEN TOISISTAMME. KANTTORI OUTI NOPONEN

vässä Suvilinnun laulut -yhteislaulutilaisuudessa. Outi Noponen on valinnut kappaleet sinne. – Luvassa on lauluja laajalla kattauksella iskelmästä Suvivirteen, jota ei voi ohittaa. Koska olemme ravintolassa, jätämme virret vähemmälle. Moni löytää kevyen musiikin sanoituksista hengellistä sanomaa, sanoo Noponen. Suvilinnun laulut kaikuvat ravintola Basessa jo neljättä kertaa. Kauppakeskus Sellon yhteydessä si-

jaitseva paikka on tuttu monelle myös Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien pitopaikkana. Joulun alla tila on täynnä eivätkä kaikki mahdu istumaan, kesän tilaisuudessa sen sijaan istumapaikkoja riittää kaikille. OUTI NOPOSEN lisäksi kaikissa Basen kesäisissä yhteislaulutilaisuuksissa on ollut mukana pappi Aija Pöyri, joka tänäkin vuonna toimii tilaisuuden juontajana. Lauluja säestää Leppävaaran seurakunnan työntekijöistä koottu bändi. – Tärkeintä lauluilloissa on, että yleisö saa laulaa. Vuosi vuodelta väkimäärä on kasvanut, ja se on hienoa. Yleisön joukossa näen sekä aktiivisia seurakuntalaisia että tuoreita kasvoja ympäri Espoota. Monelle voi olla helpompi tulla laulamaan baariin kuin kirkkoon, arvelee Aija Pöyri. – Suvivirsi on ehdoton ykköslaulu, sillä se tuo monelle mieleen muistoja. Pöyri ei aio pitää puhetta, vaikka toimii illan juontajana. Pääasiassa hän kertoo, mitä seuraavaksi lauletaan. Maailman lasten auttamisesta hän kuitenkin aikoo puhua hieman, sillä se on yhteislauluillan kolehdin kohde. Suvilinnun laulut -lauluvihkonen on osa Kirkon Ulkomaanavun Suvivirsi-keräystä, jonka kohteena tänä vuonna on lasten ja nuorten koulunkäynnin tukeminen Ugandassa. Suvilinnun laulut -yhteislauluilta ravintola Basessa kauppakeskus Sellossa ma 27.5. klo 19. Senaatintorilla Helsingissä on Stadin suvivirsi -tapahtuma ke 29.5. klo 17. Yhteislaulun vetäjinä Reeta Vestman sekä artistivieras Osmo Ikonen. Suvivirren sunnuntaita vietetään 26.5. www.espoonseurakunnat.fi/jumalanpalvelukset

MENOT 23.5. – 6 .6.

10 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Konfirmaatiomessu la 25.5. klo 10. Laskettelurippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Noora Mättö, kanttori MarjaLiisa Talja. House band. Juhlamessu su 26.5. klo 10. Piispa Kaisamari Hintikka vihkii hiippakunnan uudet papit ja diakonian viranhaltijat. Avustajina tuomiokapitulin ja hiippakunnan seurakuntien työntekijöitä. Urkurina Petri Koivusalo, lauluja soitinyhtye Versoa Kirkkonummen suomalaisesta seurakunnasta johtaa Ilona Nyman. Helatorstain messu to 30.5. klo 10. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Marja-Liisa

Talja. Lauluyhtye Res Mira. Suvivirren sunnuntain messu su 2.6. klo 10. Liturgia ja saarna KirsiMarja Isotalo, avustaa Mari Mathlin, urkuri Leena Talvio, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu la 25.5. klo 16. Rinnekappeli Selkomessu su 26.5. klo 14. Ristimäki, Jurmu. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli Englanninkielinen messu (IEC) su 2.6. klo 16.30. Rukoushetki ma–pe klo 12–12.15. Viherlaakson kappeli Afrikkalainen gospelmessu su 26.5. klo 12. Marte, Ylioja, rippikoululaisia. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su 26.5. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. HUOM! su 2.6. klo 16.30 Englanninkielinen jumalanpalvelus poikkeuksellisesti Suvelan kappelissa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Suvisunnuntain iltamusiikki – kesän konserttisarja sunnuntaisin klo 19, 2.6.–25.8. Avajaiskonsertti su 2.6. klo 19. Vapaa pääsy. Ks. koko ohjelma tällä sivulla. Urkuyö ja Aaria -festivaali. Konsertit Espoon tuomiokirkossa torstaisin klo 21, 13.6.–29.8. Liput ja ohjelma: ks. www.urkuyofestival.fi. Espoon tuomiokirkon kesän aukioloajat ma–su klo 10–18, 1.6.–31.8. Tuomiokirkko on tiekirkko ma–pe 3.6.–2.8. Tiekirkko-oppaat ovat paikalla klo 11–16.30, lukuun ottamatta juhannusaattoa 21.6., jolloin ei opastusta.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas to 23.5. klo 11–13.

Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus klo 11. Raamattu-rukouspiiri ti 28.5. klo 18. Auroran välittävät vanhemmat ti 28.5. klo 19. Rukouspiiri ke 29.5. klo 18. Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Ylistys- ja rukousilta pe klo 19. www.kalajärvenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Laaksolahden lauluryhmän perinteiset Kevätlaulajaiset to 30.5. klo 18. Yhteislaulua ja esityksiä. Kakkukahvit. Vapaa pääsy. Keväiset laulut kutsuvat! www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Opitaan suomea ma klo 10–11.30. Keskustelua suomalaisista tavoista, kielestä ja kulttuurista, Tuire Moisander. Hopeapiiri-eläkeläiskerho to 23.5. klo 12. Kansainvälinen keittiö to klo 12. Kokkaamme ja tutustumme eri ruokakulttuureihin, Tuire Moisander. Café Suvela ma–to klo 12–14, 29.5. asti. Kahvia, teetä, suolaista ja makeaa. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Avoin raamattupiiri ti klo 18. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Otamme vastaan hyväkuntoisia vaatteita, kodintekstiilejä ja pientavaraa. Tied. Iina Madubuike, 050 438 0189.

ET lev 233 x 135 mm

KARUSELLI PERHEKERHO 3.–13.6. klo 9–13: ma ja ke Laaksolahden kappelissa, ti ja to Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Nautitaan kesästä yhdessä toisten perheiden kanssa mukavan ohjelman parissa, leikkien ja välillä hartauteen hiljentyen. Omat eväät, tarjolla kahvia ja teetä. Tule hetkeksi tai koko päiväksi! Tied. katri.kunnamo@evl.fi, 040 5747 878.

MIESTEN RANTASAUNAILTA ma 3.6. Hvittorpissa. Sauna lämpimänä klo 18 alkaen, klo 19.30 iltapala ja ohjelmaa ja yhteinen ehtoollinen. ILM. iltapalan (5 e) vuoksi 26.5. mennessä: 0400 361 363 tai hanski. kiili@gmail.com.

NAISTEN SAUNAILTA pe 30.8. klo 17.30 alkaen Hvittorpissa. Ruokailua, sauna, ohjelmaa ja iltahartaus. ILM. ja kysy myös yhteiskyydeistä 21.8. mennessä: 050 438 0164, kirsi.muurimaki@evl.fi tai 040 7369 315, virpi.sutelainen@evl.fi. Osallistumismaksu 10 e.

KOKO KANSAN JUHANNUSJUHLA Juhannusaattona 21.6. klo 18–20.30 Auroran kappelissa. Ohjelmassa mm. lipunnosto klo 18, musiikkia ja yhteislaulua, juhannusbuffet, pihapelejä, tietokisailuja sekä kauneimman suomalaisen kesärunon äänestys, ota suosikkirunosi mukaan! Jos haluat osallistua juhannusruokailuun jälkiruokakahveineen (7 e), ILM. 10.6. mennessä: ritva. salmela@evl.fi, 050 438 0191. Myynnissä myös grillimakkaraa, vohveleita ja kahvia. Juhlaa luotsaamassa pappi Kirsi Muurimäki, kanttori Marja-Liisa Talja sekä diakoni Anna Iivanainen.

le la 17.8. Lähtö ja alkuhartaus Espoon tuomiokirkolla klo 8. Sopii normaalikuntoisille, tarvittaessa matkan varrelta pääsee julkisella liikenteellä kotiin. Matka n. 26 km, omat eväät, juotavaa ja hyvät kengät mukaan. Saapuminen Pyhän Laurin kirkolle n. klo 18–19. Tied. ja ILM. 17.8. mennessä: mari.mathlin@evl.fi, 050 438 0182. Osallistumismaksu 10 e. Ohjaajana pappi Panu Pihkala. Järjestäjinä Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Pyhät polut ry. yhteistyössä Tikkurilan seurakunnan kanssa.

PÄIVÄ FRANSISKUS ASSISILAISEN SEURASSA Näkökulmina oikeudenmukaisuus, rauha ja luomakunnan eheytyminen la 31.8. klo 9.30–19 Hvittorpissa. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoon hiippakunta ja Fransiskaaninen kolmas sääntökunta (TSSF). Hinta 30 e. Tied. ja ILM. 9.8. mennessä: 040 531 1040, marja.malvaranta@ evl.fi.

EKUMEENINEN KULTTUURIMATKA Valamoon, Lintulaan ja Kuopion ortodoksiseen kirkkomuseoon 6.–8.9. Hinta 200–250 e, sis. mm. kuljetus, majoitus, aamiaiset ja ruokailut, opastukset ja sisäänpääsyt näyttelyihin. Oppaina Alarik Corander ja Tarja Rae. Tied. Tarjalta 040 5311 050. ILM. www.espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit.

SYYSMATTITALKOOLAISEKSI SyysMatin Markkinat 21.–22.9. Voit valita oman tehtäväsi kiinnostuksesi mukaan. Ilmoittautuminen nettisivuilla: espoonseurakunnat.fi/ syysmatinmarkkinat/talkoolaiset.

KIVIKIRKKOVAELLUS

LISÄÄ TAPAHTUMIA

Pyhiinvaellus Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkol-

www.espoonseurakunnat.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 23.5. – 6 .6.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Nuorten messu pe 24.5. klo 20 Sode. J. Lehti. Messu su 26.5. klo 11 kirkko. Pesonen, Santaharju, Yli-Jaskari. Messu su 26.5. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Yli-Jaskari. Helatorstain messu to 30.5. klo 11 kirkko. Kohijoki, J. Lehti, Ojala. Helatorstain kalliokirkko to 30.5. klo 16 kirkon kalliolla. J. Lehti, Puukko. Nuorten messu pe 31.5. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 2.6. klo 11 kirkko. J. Lehti, Reinikainen, Puukko. Kirkkokahvit. Messu su 2.6. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Lonka. Kirkkokahvit. Diakonian kevätjuhlamessu pe 7.6. klo 10 kirkko. Santaharju, Ojala, Pohjonen, Söderqvist, Munter-Mäkeläinen sekä vapaaehtoisia. Keittolounas ja kakkukahvit. Nuorten messu pe 7.6. klo 20 Sode. Reinikainen.

OLLAAN IHAN PIHALLA Piknik-kirkkokahvit ulkosalla su 9.6. alkaen, kirkolla su klo 11 messun jälkeen ja Soukan kappelissa kesä- ja elokuussa klo 17 messun jälkeen. Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua, messuvieraat voivat tuoda pientä purtavaa jaettavaksi.

LUETTAVAA KESÄKSI Lukukokemuksia tarjolla vielä su 26.5. klo 11 messun jälkeen kirkolla. Lainattavissa myös cd- ja dvd-levyjä.

TUKEA JA APUA Palveluajat ma klo 9–10 p. 09 8050 6638 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 ja to klo 9–10 p. 09 8050 6738 Soukan kappeli. Heinäkuussa vain ma klo 9–10 kirkko. Diakonialounas 13.6. saakka ti klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30–11.30 ja to klo 12–13 kirkko,

lipunmyynti klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, lapset 1 e. Jatkuu 19.8. Aamupala ti klo 9–10 kirkko, 18.6. saakka, jatkuu 20.8. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako klo 8.40. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to klo 14-15 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. vkot (ei 18.7.).

ASIAA PAPILLE? Papin tavoitat ma-pe klo 9–21 numerosta 050 432 8496. OstariPastori kauppakeskus Pikkulaivassa to klo 13–15. Tule moikkaamaan!

MEILLÄ RUKOILLAAN Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko. Raamattu- ja rukousilta pe 24.5. klo 19 Iivisniemen seurakuntakoti. Aamuvirkkujen rukoushetki ke 29.5. klo 6.30–7.30 kirkko.

JUHLAKONSERTTI Jyllan kuoro, Jylla Ensemble sekä entisiä laulajia pe 24.5. klo 18 Soukan kappeli. Erkki Sipilän eläkkeellelähtökonsertti. Ohjelma 10/5 e.

VIETÄ PÄIVÄ KUMMILAPSESI KANSSA SU 2.6.! Kummipäivän tarjouksia kauppakeskus Pikkulaivassa lounasaikaan klo 12–16: Ciao Caffé. Kotipizza, Burger King, K-supermarket Seilori ja Subway. Huimaa lystinpitoa SuperParkEspoossa: liput kummille ja kummilapselle puoleen hintaan klo 11–18. Kummassakin paikassa väkeämme paikalla klo 12–16. Kaikki pääkaupunkiseudun kohteet osoitteessa www. kumminkaa.fi/kummipaiva

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Kahvila ke 29.5. klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kesäkahvila ma–to klo 9.30–12.30 kirkko, 3.–19.6., Esbo svenskan päiväkerhotila ja terassi. Vauvakahvila ma 3.6., 10.6. ja 17.6. klo 13.30–15 kirkko. Konserttikahvila ke 5.6., 12.6. ja 19.6. klo 18–19 kirkko. Kahvilan jälkeen konsertti kirkkosalissa. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen. Kahvila lomailee

heinäkuun.

VIRTAA VARTTUNEILLE Ikäihmisten kesäkerho torstaisin klo 13–14.30 Soukan kappeli 20.6. saakka (ei 30.5.). Hartaushetki, kesäistä ohjelmaa, lauluja, visailua ja mukavaa yhdessäoloa. Kahvit 1,5 e.

KESÄILLAN MUSIIKKIA ESPOONLAHDEN KIRKOSSA Aur’amorosa – lauluja varhaisbarokin ajalta ke 5.6. klo 19, Ulla Paakkunainen, sopraano ja Eva Palviainen, barokkiharppu. Romansseja ja taivaallista tangoa ke 12.6. klo 19, Zoltan Takacs, viulu ja Helena Yli-Jaskari, piano. Suomalaista laulumusiikkia ke 19.6. klo 19. Lappeenrannan laulukilpailujen voittaja Jussi Vänttinen, baritoni sekä Juho Lepistö, piano. Tule kahville ennen konserttia, kahvila avoinna klo 18–19. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

YHTEISVASTUU OPEN Tehdään hyvää pelaamalla golfia! Golf-kilpailu pe 23.8. Gumböle Golf. Lue lisää nettisivulta espoonseurakunnat.fi/osallistu/yhteisvastuu. Kisa on avoin kaikille Green Cardin suorittaneille. Tänä vuonna Yhteisvastuu tukee lasten ja nuorten koulutusta kotimaassa ja maailman katastrofialueilla.

HÄÄYÖ

KIRKON JA SOUKAN KAPPELIN KESÄ Kirkko avoinna 3.6.–11.8. ma, ti, to ja pe 8–15, ke 8–21, la ja su toiminnan mukaan. Soukan kappeli avoinna 10.6.–11.8. toiminnan mukaan. Heinäkuussa Soukan kappelissa ei ole sunnuntaimessuja.

KESÄN JÄLKEEN KOITTAA SYKSYKIN – MUKSUT KERHOON!

Nyt on helppoa mennä naimisiin! Me on varattu kirkko ja kakkukahvit Vielä on vapaita paikkoja päiväker– tule paikalle tulevan puolisosi hoissa, muskareissa ja 1.–3. lk. iltakanssa. Hääyö pe 30.8. klo 21–00, päiväklubeissa. Hakulinkit ovat auki vihkiajat puolen tunnin välein. Vihkikoko kesän ajan. Ilm. sähköisesti parille ja n. 10 häävieraalle tarjotaan – EspoonlahEL 91 x 155espoonseurakunnat.fi mm seremonian jälkeen kakkukahvit. den seurakunta – Lapset ja lapsiperVaraukset Espoon seurakuntien heet. palvelukeskus ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

LAULETAAN ULKOSALLA Yhteislaulua ja pullakahvit la 8.6. ja la 10.8. klo 17 Pakkasmäen kesäteatteri, Espoonlahdentie 10.

NÄHDÄÄN RANNALLA Saunapaku ja pappi biitsillä to 27.6., 18.7. ja 8.8. Paikalla ollaan klo 15–20. Pelejä ja leikkejä, laulua ja juttelua, sauna lämpiää klo 17–19.30. Saunapaikat vahvistetaan 6.6. lehdessä.

OSTAMALLA TEET HYVÄÄ Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B, 15.6. saakka. Torstain tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän omaishoitajilleen. Lauantain tuotto nimikkolähettiemme Joel ja Signe Reinarun työn tukemiseksi Virossa.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta. Sode, Soukantie 13. Nuorten kevätretki ja Pool party Hilassa ti 28.5. Yhteiskyyti Sodesta klo 17. Ilmoittautuminen www.sodesode.fi viimeistään 24.5.

SuperPark Espoo klo 11–18

sLouna sia k tarjou

ON JUHLA JA JUHANNUSILTA… Vietetään kaupunkijuhannusta pe 21.6. klo 17–21 Soukan kappeli. Ruokailu klo 17, lipunnosto klo 18 ja ohjelmaa klo 18.15.

Menokasvo

Lähde helatorstaina venäjänkieliselle pyhiinvaellukselle Millainen on venäjänkielinen pyhiinvaellus, joka järjestetään helatorstaina Hvittorpissa, Espoonlahden seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Eveliina Rožnovski? – Sen järjestää Espoon ja Helsingin seurakuntien venäjänkielinen työ. Ensimmäistä kertaa keksimme järjestää tällaisen pyhiinvaelluksen. Mukana ovat myös kaikki venäjänkielistä työtä tekevät työntekijät.

ESKO JÄMSÄ

Kuinka pitkä matka vaelletaan? – Reitti kulkee pyörätietä sekä soratietä pitkin Masalan asemalta Hvittorpiin. Matkaa tulee nelisen kilometriä. Säänmukainen varustus pitää olla, ja jos sataa, kävelemme sateessa. Kävelyä tulee päivän aikana vähintään kahdeksan kilometriä. Millaista ohjelmaa on perillä Hvittorpissa? – Siellä odottaa maukas lounas. Ohjelmassa on bibliodraamaa helatorstain raamatunteksteistä sekä messu.

Kenelle tapahtuma on suunnattu? – Kaikille venäjää puhuville sekä kaikille kristityille ja agnostikoille kaikista tunnustuskunnista. Mukaan saavat tulla myös ateistit ja ei-kristityt. Millä mielellä lähdet itse pyhiinvaellukselle? – Kaikenlaiset vaellukset ja retket ovat lähellä sydäntäni, mutta pyhiinvaellus on minulle uutta. Matkalla pysähdymme muutaman kerran saamaan hengellistä evästä taivallukseen, muuten kuljemme matkan mietiskellen hiljaisuudessa. Jännityksellä odotan, onnistuuko ryhmältä hiljaa kulkeminen. Ääntä saa aikaan jokainen, mutta hiljaisuuteen tarvitaan kaikki. PAULA HUHTALA Venäjänkielinen pyhiinvaellus Kirkkonummella Masalan asemalta Hvittorpiin to 30.4. klo 10–18. Lisätiedot eveliina.roznovski@evl.fi, p. 041 518 1244.

MENOT 23.5. – 6 .6.

12 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

LE 91 x 154 mm

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Suvivirren sunnuntain messu ja kirkkokahvit su 26.5. klo 11 Perkkaan kappeli. Liturgia ja saarna teologian opiskelija Katri Malmi. T. Salo, Vallivirta, Hyry. Mukana lauluyhtye Candomino-kuorosta. Suvivirren sunnuntain messu ja kirkkokahvit su 26.5. klo 13 Karakappeli. Koskela, Raiskio, Noponen. Laulamme virsiä ja lauluja Suvilinnun laulut 2019 -vihkosta. Kolehdilla tuemme koulunkäyntiä Ugandassa. Helatorstain messu ja kirkkokahvit to 30.5. klo 13 Karakappeli. Raunu, Pöyri, Noponen. Mukana Tapiolan kamarikuoro. Messu ja kirkkokahvit su 2.6. klo 13 Karakappeli. T. Salo, Pöyri, Latvanen. Leppävaaran kirkon remontin ajan messu Karakappelissa joka su kello 13. Viikkomessu to 6.6. klo 18 Perkkaan kappeli. Alanne, Noponen. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Karakappeli.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Suvivirren sunnuntain messu ja kevätjuhla su 26.5. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori Mikko Niinikoski. Messun jälkeen kevätjuhlatapahtuma kirkonmäellä, tarjolla makkaraa ja mehua. Perhekirkko su 26.5. klo 16. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki. Kirkon jälkeen perhetapahtuma. Helatorstain messu to 30.5. klo 10. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki, Espoon Laulu, johtaa Säde Bartling. Messu su 2.6. klo 11 (Huomaa kesäaika!). Liturgia ja saarna Henri Röytiö, avustava pappi Marjo Parttimaa, kanttori Anna Pöyhönen. Matinkappeli: Messu su 26.5. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki. Kesäkirkko ti 4.6. klo 13. Liturgia ja saarna Mia Wrang. Kesän ajan joka tiistai klo 13 kesäkirkko tai -hartaus. Hartaushetken jälkeen kahvit kesäkahvilassa klo 13.30–15. Olarin kappeli: Messu su 26.5. klo 12.

SUVILINNUN LAULUT RAVINTOLA BASESSA

Suvivirrestä Lentäjän poikaan! Ma 27.5. klo 19 Ravintola Base, kauppakeskus Sello. Iloisesta laulusta ja leppoisasta tunnelmasta nauttiessasi voit tukea koulunkäyntiä Ugandassa. Mukana työntekijäbändi.

PYHIINVAELLUSPOLULLE NUUKSIOON! Runoryhmä retkeilee Nuuksion kansallispuistoon ti 28.5. klo 18–19.30 yhdessä SSKS:n kanssa. Tied. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574.

VAPAAEHTOISTEN KEVÄTJUHLA

kappelissa ja pihapiirissä ma–pe klo 9–13 ajalla 3.–20.6. Kesäkahvila ke 5.6. klo 14–15 Karakappeli. Alanne. Lopuksi hartaus. Soiva kesäkahvila -konsertti to 6.6. klo 12 Karakappeli. Lopuksi pullakahvit. Vapaa pääsy.

NAISTEN KESÄSAUNA Saunomme, hiljennymme ja nautimme iltapalaa ma 17.6., 12.8. ja 2.9. klo 18–21 Hvittorpin leirikeskuksessa, Hvittorpintie 245, Masala. Kulku omin kyydein. Ilm. 17.6. pidettävään saunailtaan viim. 27.5., ilmoita ruokaaineallergiasi: Eliisa Lassila, 040 715 9250 (myös tekstiviesti).

ANDEILTA TASANGOLLE

Tervetuloa juhlimaan kauden päättymistä ke 29.5. klo 18–20 Karakappeliin, sinä Leppävaaran seurakunnan vapaaehtoistehtävissä vuoden aikana työskennellyt! Ilmoita ruoka-aineallergiat: heli.siltakorpi@ evl.fi, 040 537 6876.

Venezuelalais–perulainen duo Nathaly Gómez ja Camilo Pajuelo sekä Margot Palomino Perusta esittävät musiikkia Latinalaisesta Amerikasta to 6.6. kello 18 Matinkappeli, Liisankuja 3. Vapaa pääsy. Käsiohjelmia myynnissä.

KESÄRAAMATTUPIIRI

”MATKA OMANIIN” -VALOKUVANÄYTTELY

KesäRaamis joka ma 3.6.–5.8. klo 18-20 Karakappeli. Tied. Rauni Hartikainen-Kaukinen, 040 523 3380.

KESÄKAHVILAT JA DIAKONIALOUNAAT Diakonialounas ennen kesää vielä to 23.5. ja ti 28.5. klo 11.30–12.30 Karakappelissa. Hinta 3 e. Lounaat jatkuvat 3.9. Lähetyksen vohvelikahvila ti 28.5. klo 13.30 Karakappeli. Tuotto nimikkolähettimme Pekka Palosaaren työn tukemiseen. Lapset kainaloon ja kesäkahvilaan! Perheiden kesäkahvila Perkkaan

Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Mikko Niinikoski. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: 23.5. Tapio Suontakanen, 30.5. Inari Varimo. Musiikki: Risteysbändi. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Risteys on kesätauolla kesä–elokuussa.

Kuvaaja Aarne Laasosen valokuvia esillä tilaisuuksien yhteydessä Karakappelissa 31.5. asti.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

kasvomaalausta, kahluualtaita. Saunat päivällä klo 15–17 uikkarisauna ja illalla klo 17–19 naiset ja klo 19–21 miehet. Päivällinen (lihapullat ja muusi) klo 16 ja 17 (aikuiset 7 e, lapset 3 e. Lipunnosto ja ohjelmaa klo 18 alkaen. Mm. kesäisiä lauluja, runovartit (Marketta Palomäki), pop up -muskari. Musiikki: musiikkipedagogi Juha Mäki. Makkaranpaistoa (makkara 1 e, pillimehu 1 e). Kokko klo 20 sään salliessa. TapahtuPERHETAPAHTUMA OLARIN ma päättyy klo 21. Bussikuljetusta KIRKOLLA 26.5. tarvitsevien tulee ilmoittautua 5.6. Perhekirkko klo 16, muskarihetki mennessä: olarinseurakunta@evl.fi vauvoille klo 17, muskarihetki isomtai arkisin klo 9–15 puh. 09 8050 mille klo 17.30, päivällinen (aikuiset 3 7000. Bussireitti: klo 15.45 Olarin e) klo 16.30. Keppihevosrata ja kuvakirkko – 15.55 Haukilahden taksiasebongausta pihamaalla, kankaanpaima – 16.05 Matinkyläntie, Alepan nantaa, pelihuone, leikkihuone. puoleinen pysäkki – 16.15 Kuunkehrä, Olarin kappelin edessä – Hvittorp. JUHANNUS HVITTORPISSA Paluukuljetus klo 21 samaa reittiä. Tule viettämään koko perheen Bussikuljetus aikuisilta 5 e, lapsilta 3 juhannusta Hvittorppiin juhannus3-v. ilmaiseksi. Kaikki maksut OL 91 x 55e, alle mm aattona 21.6. klo 15–21. Piknik klo käteisellä. Omalla autolla tulevien ei 15– (omat eväät, paikalla grillit), tarvitse ilmoittautua. Illalla parkkitilapsille pomppulinna, askartelua, loja saattaa olla rajallisesti.

MUSIIKKIA JA KESÄKAHVILA KIRKONMÄELLÄ

5.6.–14.8. keskiviikkoisin: klo 13 Kesälaulut kirkonmäellä, klo 14 kesäkahvila.

KAPPELEIDEN KESÄKAHVILAT – COLOURFUL SUMMER CAFE Tervetuloa tutustumaan ja juttelemaan uusien ystäviesi kanssa Matinkappelin ja Olarin kappelin kesäkahviloihin! Mahdollisuus myös keskustella diakoniatyöntekijän kanssa. Welcome to meet your new friends at Colourful Summer Cafés in Matinkappeli and in Olarin kappeli! The parish deacon is available for discussion. Matinkappelilla 4.6.–13.8. tiistaisin. Kesäkirkko tai hartaus klo 13 ja kahvila sen jälkeen. Christian Worship Service at 13 in Matinkappeli. Olarin kappelilla 6.6.–15.8. torstaisin klo 13.

KIRKKOPÄIVYSTYS Voit tulla hiljentymään, keskustelemaan ja juomaan kupposen kahvia tai teetä. Kirkkopäivystys keskiviikkoisin klo 13–15 Olarin kirkolla 5.6.– 14.8. Paikalla vapaaehtoisena toimiva kirkkopäivystäjä. Tiedustelut: marja.jauhiainen@evl.fi tai 040 531 1029.

PERHEIDEN KESÄSEIKKAILUT KIRKONMÄELLÄ Leppoisaa yhdessäoloa, puuhaa lapsille oman aikuisen kanssa sisällä ja ulkona ti 4.6.–pe 7.6. sekä ma 10.6.–to 13.6. klo 9.30–13. Olarin kirkolla. Pieni seikkailu kirkon piha-

maalla tai kirkkosalissa sekä hartausja lauluhetki. Mahdollisuus ruokailuun, lapset etusijalla.

PERHEIDEN VILINÄVIIKKO 1.–5.7. klo 10–12, Chapple, Iso Omena. VilinäViikolla sukelletaan taiteen ja leikin riemuun! Päivittäin vaihtuva taideohjelma, jonka ohessa Värien Kosmos -touhutila. VilinäViikko on avoin ja maksuton kaikenikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Tervetuloa vilisemään! Järjestäjät Hupsansaa ry ja Olarin seurakunta. Lue lisää chapple.fi.

CHAPPLE KESÄLLÄ Chapple, Iso Omena on avoinna kesällä kaikenikäisille 3.6.–9.8. arkisin klo 9.30–16.30 (ei juhannusaattona). Tule juttelemaan ja juomaan kuppi kahvia! Perhekahvila alkukesän to 20.6. asti arkisin klo 9.30–12. 24.6. jälkeen leikkinurkkaus salissa arkisin klo 9.30–16.30 pe 9.8. asti. Perheille lisäksi 1.7.–5.7. klo 10–12 Hupsansaa ry:n järjestämä VilinäViikko. Tilassa on tuolloin aistihuone ja päivittäin vaihtuvaa ohjelmaa kuten askartelua, musiikkia ja liikuntaa. Lue lisää: chapple.fi. Facebook & Instagram: Chapple Iso Omena.

KESÄSEURAT Tervetuloa kotiseuroihin (Elsankuja 3 B 32, Matinkylä) ke 12.6. klo 18.30 (pannu kuumana klo 18 alkaen). Mukana pastori Antti Kruus. Kahviraha Lähetysyhdistys Kylväjän Bangladeshin työlle.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Perheelle tekemistä kesäkuussa! Tule nauttimaan kesästä toisten perheiden kanssa Karuselli Perhekerhoon Laaksolahteen ja Espoon keskukseen. Mukavaa ohjelmaa ja leikkejä. Välillä hiljennytään hartauteen. Omat eväät, tarjolla kahvia ja teetä. Tied. katri.kunnamo@evl.fi, 040 5747 878. Karuselli Perhekerho 3.–13.6. klo 9–13: ma ja ke Laaksolahden kappelissa, ti ja to Espoon tuomiokirkon srk-talossa.

Musiikkia puolenpäivän aikaan Perinteinen kesäkonserttisarja alkaa Tapiolan kirkossa ti 11.6. klo 12. Avajaiskonsertissa esiintyvät Hedvig Paulig, sopraano ja Liisa Malkamäki, urut. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu KUAn hyväksi. Musiikkia puolenpäivän aikaan -kesäkonserttisarja 11.6–20.8. Tapiolan kirkossa tiistaisin klo 12.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10–14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 26.5. saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Anna Marte. Helatorstaina 30.5. klo 10 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte. Su 2.6. saarna Kari Kuula ja liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte.

MARTAT JA MARIAT To 23.5. klo 10 kansainvälisen työn ryhmä. Paistetaan kirkon keittiöllä munkkeja Granipäivään.

MUNKKEJA YHTEISVASTULLE Granipäivänä to 23.5. klo 17 alk. myydään munkkeja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Kauniaisten keskustassa.

CLUB FOR FIVE: HILJAINEN HETKI -KIRKKOKONSERTTI Granipäivän konsertti to 23.5. klo 19.30 Kauniaisten kirkossa Vapaa pääsy. Ohjelmia (10 e) myydään Yhteisvastuun hyväksi klo 18.30 alkaen kirkon aulassa.

MENOT 23.5. – 6 .6.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Suvivirren sunnuntain messu su 26.5. klo 10 Tapiolan kirkko. Seppo Salmensaaren lähtösaarna. Salmensaari, Tervonen, Jurmu. Psalmuskuoro. Viikkomessu ke 29.5. klo 8 Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Helatorstain messu to 30.5. klo 11 Espoon kulttuurikeskuksen Amfilla. Tiihonen, Ristimäki, Malkamäki. Lauluyhtye Laetificus. Sateen sattuessa messu vietetään Tapiolan kirkossa. Kirkkokahvit. Messu su 2.6. klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, Jurmu. TapiolaVocal. Kirkkokahveilla TM KTM Lea God kertoo uskontodialogista Omanin matkan pohjalta. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 2.6. klo 12.30 Tapiolan kirkko. Viikkomessu ke 5.6. klo 8. Tapiolan kirkko. Koivisto, Jurmu.

RYHMÄT JA PIIRIT Kohtaamispaikka to klo 12.30. Tapiolan kirkko. Tied. Sanna Pihlaja,

PERHEPUISTO KUTSUU Kirkon leikkipuistossa ulkoillaan ja leikitään pe 24.5. ja ma 27.5. klo 10–12. Omat grillattavat mukaan.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 27.5. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Grillijuhla ti 28.5. klo 13 kirkon pihalla.

KONSERTTI Vocalensemblen Alicia esiintyy, joht. EvaMarie Agnelied pe 31.5. klo 18 Kauniaisten kirkossa. Ohjelma 10 e

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

050 452 2874. Leijonaemot vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille ma 27.5. klo 17.30. Tapiolan kirkko. Tied. Merja Rukko, merja@rukko.fi. Lukupiiri ti klo 13. Tapiolan kirkko. Ohjaaja Riitta Linnapuomi. Mieli maasta -ryhmä ke 29.5. ja 5.6. klo 18. Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105. Hanna-rukouspiiri joka toinen ma 13.5. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Äiti Teresa -piiri ti 28.5. klo 13. Tapiolan kirkko.

tössä pe 21.6. Tapiolan kirkko. Ruokalippujen lunastaminen alkaa klo 10. Klo 11 tarjolla lohikeittoa hintaan 5 e aikuiset, lapset 3–14 v. 2 e, alle 3 v ilmaiseksi. Keittoa varattu 100 henkilölle. Juhannusjuhla klo 12. Ohjelmassa musiikkia ja yhteislaulua, runonlausuntaa, kukkaseppeleiden tekoa, haitarimusiikkia ja lapsille pop-up-nukketeatteri. Ilm. 18.6. mennessä Arja Muhin p. 040 531 1011 tai verkossa tapiolanseurakunta.fi.

URBAANI JUHANNUS

Kesäkonserttisarjan avajaiskonTA 138 x 88timm sertti Tapiolan kirkossa 11.6. klo 12.

Juhannusjuhla kaupunkiympäris-

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN

Hedvig Paulig, sopraano, Liisa Malkamäki, urut. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle. Konserttisarja tiistaisin 11.6.–20.8. klo 12.

LAPSILLE JA PERHEILLE Kesäperhekerho Tapiolan kirkolla viikoilla 23 ja 24 klo 9.30–11. Muskarihetkiä ja kivaa puuhaa. Tarkempi ohjelma löytyy Tapiolan seurakunnan verkkosivuilta, Lapset ja lapsiperheet. Tied. Liisa Soinio liisa. soinio@evl.fi, 040 539 4049 ja Saara Latvala saara.latvala@evl.fi, 040 531 1014.

Musiikkia puolenpäivän aikaan

Kesän konserttisarja 11.6.–20.8. joka ti klo 12 Tapiolan kirkossa

Kirkkopolku 6. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle. Ohjelma esiintyjätietoineen Tapiolan kirkolta tai verkosta espoonseurakunnat.fi.

Suvivirren

HELATORSTAIN MESSU TO 30.5. KLO 11

sunnuntain

KULTTUURIKESKUKSEN AMFILLA

messu su 26.5. klo 10 Tapiolan kirkko Seppo Salmensaaren lähtösaarna

Sateen sattuessa messu vietetään Tapiolan kirkossa.

Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

KESÄRETKI MUUMIMAAILMAAN Ti 18.6. lähtö Naantaliin klo 9 ja paluu klo 18.30. Aik. 25 e, lapset alk. 2 v. 20 e. (sis. matkat, sis.pääsy + paluumatkan eväät). Lounas omakustanteinen. Ilm. 7.6. menn. kerhossa tai srk:n kotisivuilla kohdassa lapset ja perheet. Lisätied. Sanni Hackmanilta.

PERHENEUVONTA Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinelävän ongelmiin: perheneuvoja Maritta Kirilä, ajanvaraus ma–to 050 301 7018.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Lö. 25.5. Olars kyrka, finska sidan, kl. 15 konfirmation av påskskriftskolan. Kanckos, Malmgren. Sö. 26.5. Sommarpsalmsöndagen. Karabacka kapell kl. 10. Ertman, Malmgren. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka kl. 12.15. Terlinden, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Psalmskivan Sommarlov säljs efter mässorna i Karabacka och Esbo domkyrka till förmån för Kyrkans Utlandshjälp. To. 30.5. Kristi himmelsfärds dag. Friluftsgudstjänst kl. 12.15 på gräsmattan invid Sockenstugan. Ahlbeck, Andersson, Malmgren. Servering. Sö. 2.6. Esbo domkyrka kl. 12.15. Kanckos, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan. To. 6.6. Mataskärs kapell kl. 18 kvällsmässa. Ahlbeck, Malmgren, Mataskär 1-skriftskolan.

ANDAKT & GRILLKVÄLL

On. 5.6. Södrik kapell kl. 17, von Martens.

HÖSTENS MINIORKLUBBAR Köklax kapell, Handelsb. 1, ti. och fre. kl. 13–16.45, start 13.8. Sökö kapell, Sökögr. 3, må. och to. kl. 13–16.45, start 15.8. Klubbarna är i första hand tänkta för barn i åk 2–3, äldre barn tas emot om det finns plats. Avgift för material och mellanmål: 50 euro för 1 dag/vecka, 95 euro för 2 dagar/vecka. Elektronisk anm. t.o.m. 16.6: esboforsamlingar.fi/ kom-med/barn-och-familj/barn-iskolaldern.

ÖPPEN MOTTAGNING Varje helgfri to. kl. 10–12, Esbo svenska församlings kansli, Kyrkog. 10. OBS! Ingen mottagning to. 30.5! Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal. Du kan komma in i olika kortare ärenden, beställa längre tid till själavård, för utredning av ekonomiska bekymmer mm.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN

Grankulla svenska församling

Esbo domkyrka sö. 2.6 kl. 19 Benedictus. Laura och Joona Vallenius & co. Nytt och gammalt med sång och spel. Fritt inträde & program. Frivíllig kollekt för musikarbetet i Esbo domkyrka. Konsertserien fortsätter varje sommarsöndag t.o.m. 25.8.

Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

SOMMARSAMLING

GRANKULLA KYRKA

Olars kyrka, svenska sidan, ti. 4.6 kl. 13–14.30. Andakt, program, kaffe med dopp, trevlig samvaro.

SÖ 26.5 Högmässa kl. 12. TO 30.5 Högmässa kl. 12. SÖ 2.6 Högmässa kl. 12.

MENOT 23.5. – 6 .6. PIXABAY

14 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Kirkoissa soi

Apua & tukea

TO 23.5.

SU 2.6.

Exodus & Jippu: Laula ihmisille -konsertti klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Laulu & laulun tarina – kuunteleva ja keskusteleva konserttisarja. Bändissä Joonatan Rautio saksofoni, Markku Perttilä kitara, Teemu Keränen basso, Petri Kangas piano, Pekka Nyman perkussiot, Risto Saarinen äänentoisto. Johtaa Anna-Liisa Haunio. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvit klo 18. Abendlied – Kuororomantiikkaa Keski-Euroopasta klo 19 Tapiolan kirkossa. Kamarikuoro Dimus, joht. Riku Laurikka & lauluyhtye Numerus. Bruckner – Brahms –Debussy –Rheinberger – Hindemith. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e ovelta puoli tuntia ennen konserttia. Club For Five: Hiljainen hetki -kirkkokonsertti klo 19.30 Kauniaisten kirkko. Granipäivän konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 18.30 alkaen kirkon aulasta.

Suvisunnuntain iltamusiikki 2019 -kesäkonserttisarjan aloitus: Benedictus klo 19 Espoon tuomiokirkko. Laura ja Joona Vallenius, laulu ja kitarat; Neea Lamminmäki, koskettimet; Johannes Erkkilä, perkussiot. Uutta ja perinteistä laulaen ja soittaen. Kesäiset sävelet johdattavat kiitollisuuden äärelle. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

LA 25.5. Pianotaiteilija Martin Malmgrenin konsertti klo 15 Suvelan kappeli. Ravel, Prokofiev, Rahmaninov. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi.

SU 26.5. Wagnerin inspiroimat klo 15 Suvelan kappeli. Ghislaine Dionne sopraano, Collin Hansen piano. Grieg, Wolf, Duparc, Magnard, Phitzner, Szymanovski. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi.

MA 27.5. Suvilinnun laulut kauppakeskus Sellon ravintola Basessa klo 19. Keväisistä ja kesäisistä lauluista, hyvästä juomasta, leppoisasta tunnelmasta ja mukavasta seurasta nauttiessasi voit myös Kirkon ulkomaanavun kautta tukea koulunkäyntiä Ugandassa. Mukana Leppävaaran seurakunnan työntekijöistä koottu bändi.

TO 30.5. Laaksolahden lauluryhmän perinteiset Kevätlaulajaiset klo 18 Laaksolahden kappelissa. Yhteislaulua ja esityksiä. Kakkukahvit. Vapaa pääsy.

PE 31.5.

Kesäillan musiikkia: Aur’amorosa – lauluja varhaisbarokin ajalta klo 19 Espoonlahden kirkko. Ulla Paakkunainen, sopraano ja Eva Palviainen, barokkiharppu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvila avoinna klo 18–19.

TO 6.6. Soiva kesäkahvila -konsertti klo 12 Karakappeli. Kanttorit Outi Noponen ja Pauliina Hyry toivottavat kesän tervetulleeksi kepein sävelin. Lopuksi pullakahvit. Kesäkonsertit kuukauden 1. ja 3. to kesäkuussa Karakappelissa ja heinä-elokuussa Perkkaan kappelissa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Andeilta tasangolle – De los Andes a los Llanos klo 18 Matinkappeli. Venezuelalais–perulainen duo Nathaly Gómez ja Camilo Pajuelo sekä Margot Palomino Perusta esittävät musiikkia eri puolilta Latinalaista Amerikkaa. Vapaa pääsy. Käsiohjelmia myynnissä.

TI 11.6. Musiikkia puolenpäivän aikaan -kesäkonserttisarjan avajaiskonsertti Tapiolan kirkossa klo 12. Hedvig Paulig, sopraano, Liisa Malkamäki, urut. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle. Konserttisarja jatkuu 20.8. asti tiistaisin klo 12.

Monet ryhmät ja piirit jäävät kesällä tauolle, mutta muuta kesätoimintaa on seurakunnissa runsaasti. Lähtisitkö kesäkahvilaan tai -konserttiin? Tai kesäperhekerhoon? Tietoa Kirkko Espoossa -kesästä löydät verkosta osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi ja seurakuntien omilta palstoilta. Espoon seurakunnat toivottavat lämmintä ja siunattua kesää!

Diakonian retkipäivä Diakonian retkipäivä virkistystä kaipaavalle to 6.6. klo 9–16.30 Villa Hvittorpissa, os. Hvittorpintie 245, Kirkkonummi. Ohjelmassa yhdessäoloa, ulkoilua, hiljentymistä ja maukasta ruokaa. Osallistumismaksu 15 e, lapset ja nuoret (3-14-v) 8 e. Ensikertalaiset etusijalla. Ilm. ja tiedot ruokarajoitteista ma 27.5. klo 12 mennessä diakonissa Sari Aroheikille, p. 040 5397191, tai sari.aroheikki@ evl.fi.

Diakonialounaat Espoon seurakuntien diakonialounaat jäävät pääosin kesätauolle toukokuun loppuun mennessä ja jatkuvat syksyllä. Ajantasaiset tiedot lounaista löydät täältä: www.espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/talous/ diakonialounaat

Tukea erityislapsille ja -nuorille

Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Kerho on tarkoitettu alakouluikäisille Asperger- ja autismin kirjon lapsille. Smile – autismin kirjon nuorten kerho su 26.5. klo 15–17 Nuortentila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Kerho on tarkoitettu yläkouluikäisille Asperger- ja autismin kirjon nuorille. Kysy lisää kerhoista: Maija Kumpulainen, 040 724 1120. Leijonaemot, vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille ma 27.5. klo 17.30. Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Tied. Merja Rukko, merja@ rukko.fi.

Multicultural families LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA If you want to discuss with a diaconal worker in English, contact Heli Taina-Rantakaulio, heli.taina-rantakaulio@evl.fi, tel. 040 513 0867. Diaconal workers offer discussion, financial advice and material assistance, help in dealing with authorities and form filling, family and relationship counselling, emotional support and addiction counselling.

KE 12.6.

Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 23.5. klo 17.30–19.30 Nuortentila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Nippanappa – autististen lasten kerho su 26.5. klo 13–15 Nuortentila

Kesäillan musiikkia: Zoltan Takacs, viulu ja Helena Yli-Jaskari, piano klo 19 Espoonlahden kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvila avoinna klo 18–19.

Seurakuntien yhteiset

International

Diakonian retkipäivä virkistystä kaipaavalle to 6.6. klo 9–16.30 Villa Hvittorpissa, os. Hvittorpintie 245, Kirkkonummi. Ohjelmassa yhdessäoloa, ulkoilua, hiljentymistä ja maukasta ruokaa. Osallistumismaksu 15 e, lapset ja nuoret (3–14-v) 8 e. Ensikertalaiset etusijalla. Ilm. ja tiedot ruokarajoitteista ma 27.5. klo 12 mennessä diakonissa Sari Aroheikille, p. 040 5397191 tai sari.aroheikki@evl.fi. Koko kansan Juhannusjuhla juhannusaattona pe 21.6. klo 18–20.30 Auroran kappelissa. Ohjelmassa mm. lipunnosto klo 18, musiikkia ja yhteislaulua, juhannusbuffet, pihapelejä, tietokisailuja sekä kauneimman suomalaisen kesärunon äänestys, ota suosikkirunosi mukaan! Jos haluat osallistua ruokailuun jälkiruokakahveineen (7 e), ilmoittaudu 10.6. mennessä: ritva.salmela@evl.fi, 050 438 0191. Myynnissä myös grillimakkaraa, vohveleita ja kahvia. Juhlaa luotsaamassa pappi Kirsi Muurimäki, kanttori Marja-Liisa Talja sekä diakoni Anna Iivanainen.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30): 26.5. in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. 2.6. at Suvela Chapel (Suvelan kappeli), Kirstintie 24. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Urdunkielinen messu la 25.5. klo 16 ja Urdunkielinen piiri perjantaisin klo 17.30 Kauklahden kappelissa. Lapsille pyhäkoulu. Kongolaisten piiri la 25.5. klo 16 Kauklahden kappelissa. Kielinä ranska, swahili. Worship and Eucharist in Arabic every Fri at 5.30 pm at Perkkaa Chapel. Arabic Young Adult Group “The Redeemed” every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel. Bible study and meeting. Pastor Ramez Ansara, 050 304 1689. Chinese Family Club on Fri 24th

KE 19.6. Kesäillan musiikkia: Suomalaista laulumusiikkia. Lappeenrannan laulukilpailujen voittaja Jussi Vänttinen, baritoni sekä Juho Lepistö, piano klo 19 Espoonlahden kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvila avoinna klo 18–19.

VALLENIUSTEN ALBUMI

Vocalensemblen Alicia klo 18 Kauniaisten kirkossa, johtaa EvaMarie Agnelied. Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

KE 5.6.

Espoon tuomiokirkon Suvisunnuntain iltamusiikki -sarjan avaa Benedictus-konsertti su 2.6. klo 19. Kesäisiä säveliä esittävät Laura ja Joona Vallenius (kuvassa), laulu ja kitarat, Neea Lamminmäki, koskettimet sekä Johannes Erkkilä, perkussiot.

Puhu papille Kun haluat keskustella papin kanssa, soita ja varaa tapaamis- tai soitto-

aika. Papin puhelin toimii arkisin klo 12–21. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA P. 09 8050 3501 ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA P. 09 8050 6000. Puhelu ohjautuu seurakuntasihteerille, joka kertoo päivystävän papin numeron tai välittää soittopyynnön. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA P. 09 8050 5562 OLARIN SEURAKUNTA P. 040 547 1857 TAPIOLAN SEURAKUNTA P. 09 8050 4900

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. Yhteystiedot: www.espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi Öppen mottagning varje helgfri to. kl. 10–12, Esbo svenska församlings kansli, Kyrkogatan 10. OBS! Ingen mottagning to. 30.5! Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal. Du kan komma in i olika kortare ärenden, beställa längre tid till själavård, för utredning av ekonomiska bekymmer mm.

May at 6-9 pm at Uuttu, Lintukulma 2. Evening tea and Bible study. Kenny Ding, kenny.ding@gmail. com, 050 387 5192. Venäjä-klubi kaikenikäisille pe 24.5. ja 31.5. klo 17 KilonRisti, Vanharaide 1. Lapsille peli- ja kerhotoimintaa. Vasta-alkajille raamattuopetusta sekä musiikkia aikuisten kesken. Isäntänä Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi. TZ-choir - International Choir for everybody! every Tue at 6 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5 and every Fri at 5 pm at Espoo Cathedral Parish Hall, Kirkkoranta 2. Sing in different languages. Hosting Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl. fi. See more: Colourful Espoo > Kerhot/ Clubs

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Alice Sara Sofia Aivila, Anni-Sofia Josefiina Anttila, Robin Maximus Ekebom, Jalo Eelis Rafael Fagerström, Kerttu Alma Katriina Försti, Eino Emil Johannes Hakkarainen, Leona Sylvia Haverinen, Stella Ellen Koljonen, Aatos Oiva Elvin Luoto, Veeti Juhani Paloniemi, Niilo Juhani Pohjola, Liinus Topi Leonard Rissanen, Eela Helmi Annabella Sievälä, Hugo Ilmari Sipilä, Neela Matilda Svan, Samuel Elias Tiittanen, Sointu Amalia Turkia, Aino Kaarina Valtanen, Lumi Sarah Vauhkonen, Vilhelmiina Amalia Helena Wickström. Avioliittoon aikovat Heikki Olli Antero Lehti ja Siiri Serafiina Salonen, Aki Kalevi Pyykkönen ja Mari Minerva Moilanen. Hautaan siunatut Aino Kaarina Honkanen 95 v, Sulho Iivari Summanen 91 v, Aino Hilma Tellervo Päivinen 90 v, Aino Liisa

Toropainen 83 v, Eila Sinikka Kyheröinen 81 v, Kurt Vilhelm Lostedt 75 v, Raimo Kalervo Huovila 69 v, Jorma Antero Huttunen 69 v, Lauri Johannes Kauha 66 v, Juha Miika Kristian Ruotsalainen 46 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Benjamin Eemil Jalli, Miika Patrik Katajamäki, Venla Elli Ilona Lehtikangas, Mason Tero Arnold Lith, Elliot Henrik Antero Mäki, Elsa Aino Irmeli Pasanen, Viljami Johannes Savolainen, Noel Antti Eerik Turunen. Avioliittoon aikovat Eero Pekka Matias Lesonen ja Anna Riikka Uusitalo, Ville Petteri Saarinen ja Sari Susanna Tarkia. Hautaan siunatut Sylvi Maria Matikainen 98 v, Ritva Marjatta Qvick 92 v, Eero Severi Savonen 92 v, Eila Anneli Puikkonen 85 v, Martti Olavi Kolehmainen 75 v, Leo Jorma Johannes Kaartinen 72 v,

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Seppo Ilmari Oras 72 v, Leila Marianne Nieminen 65 v, Toivo Veikko Häkkinen 64 v, Sirkka Liisa Kalmukoski 57 v.

Juhani Partanen 73 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastetut Tobias Valter Aleksandr Grönberg, Minea Eveliina Kakko, Iina Inkeri Kellock, Noel Heikki Leinos, Milo Ashton Moore, Josefina Anna Hannele Mäkinen, Toivo Eerik Riikonen, Vilho Martti Riikonen. Avioliittoon aikovat Antti Viljami Vuorela ja Varpu Liisa Kuusela-Utriainen, Tuomo Tapani Westerberg ja Riina Maria Lehto. Hautaan siunatut Pirkko Maria Salminen 92 v, Helvi Rämä 88 v, Eino Kari Kinnunen 71 v, Ritva Anneli Lehmusoksa 71 v, Terttu Mirjami Naurisjoki 68 v.

Kastetut Justiina Anna Edith Aho, Tero Ossian Nevalainen, Adelina Anni Kristina Racaj Lempiö, Vilho Johannes Mikael Ropponen, Kerttu Sofia Suhonen, Lauri Hannu Aleksanteri Vihriä. Avioliittoon aikovat Kari Kristian Aalto ja Päivi Johanna Kemppinen, Olli Tapani Holopainen ja Maiju Elina Varsala, Seppo Olavi Räisänen ja Anne Riitta Johanna Saastamoinen. Hautaan siunatut Kerttu Liisa Anneli Kirkkomäki 88 v, Eila Kaarina Kuronen 88 v, Maria Irmeli Mustonen 86 v, Andrei Aliaksandrau 85 v, Jouko Antero Koskinen 81 v, Raili Annikki Tarvainen 77 v, Tuula Anneli Hannukainen 73 v, Ismo Juhani Nummela 73 v, Asko Pertti

PaKe 233 x 55 mm

OLARIN SEURAKUNTA

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Alexander Leo Juhani Autio, Taimi Lilja Orvokki Erämaa, Miko Aarni

Oliver Kautto, Peetu Viljam Kalevi Naukkarinen, Hilda Elli Amanda Pero, Eliel Paavo Taneli Saarnio, Wilhelmina Elsa Aurora Schildt, Loviisa Anna Auroora Sipilä, Beatrice Sofie Skrikberg Blomqvist, Iisa Eelin Irene Wahlroos. Hautaan siunatut Aino Helena Koskinen 100 v, Ossi Tapio Heiskanen 92 v, Raili Anneli Suuntala 82 v, Tuula Annikki Venhola 77 v, Harto Mauri Pyörökivi 75 v, Anita Kristina Takala 73 v, Lauri Antero Syrjälä 69 v, Reijo Tapio Purje 66 v, Tuukka Joonas Vuorinen 46 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastetut/Döpta Amadeus Erik Reguel Blomberg, Miro Sebastian Honka, Elliot Alarik Jaakkola. Hautaan siunatut/Avlidna Anja Annikki Löfström 88 v, Carl Edvard Christian Saurén 81 v.

Urkumusiikki ja aariat kaikuvat läpi kesän Espoossa

MARKUS HENTTONEN

KANSALLISOOPPERA SOLISTEINEEN esiintyy 8.8. solisteinaan Virva Puumala, sopraano, ja Stefania Saglietti, harppu. Muusikko Marzi Nyman esiintyy urkuri Kalevi Kiviniemen kanssa 18.7. improvisatorisessa konsertissa, jossa hyödynnetään urkujen ja sähkökitaran monipuolisuutta. Urkuri Pétur Sakari konsertoi baritoni Jorma Hynnisen kanssa 13.6. Luvassa on pääosin suomalaista musiikkia. Timo Mustakallio -laulukilpailun tämän vuoden voittajia kuullaan tuoreeltaan 25.7. Esiintyjien nimet selviävät 14.7. käytävän loppukilpailun jälkeen. Juhannusiltamissa 20.6. nautitaan yhteislauluista sekä Laura Juvosen,

TUOMAS KATAJALA

ni ja urut, ja Juho Alakärppä, piano, konsertoivat 4.7. Näyttelijä Seela Sellan, sopraano Pia Freundin ja pianistin Kristian Attilan musiikkia ja runoja sisältävä yhteinen esitys 15.8. kertoo muun muassa ihmiskohtaloista ja elämän kipukohdista.

LEEDINA

spoon tunnetuin kesäkonserttien sarja käynnistyy 6.6. Tapiolan kirkossa pidettävällä konsertilla, jossa kuullaan Gioachino Rossinin viimeinen suurteos, oopperamainen Petite messe solennelle (pieni vakava messu). Solisteina laulavat Tuuli Takala, sopraano, Anu Ontronen, mezzosopraano, Tuomas Katajala, tenori ja Arttu Kataja, baritoni. Ensimmäistä konserttia lukuunottamatta Urkuyö ja aaria -konsertit ovat keskiaikaisessa Espoon tuomiokirkossa. Festivaali päättyy 29.8. konserttiin, jossa kuullaan laulumusiikkia renesanssin ajasta nykypäivän kuuden laulajan voimin. Sopraano Camilla Nylund esittää 22.8. yhdessä miehensä, tenori Anton Sariksen kanssa rakkausduettoja sekä musikaali- ja ooppera-aarioita. Tenori Topi Lehtipuu ja pianisti Ralf Gothóni esittävät liedkonsertissa 1.8. yhden taidelaulun klassikkoteosista, Robert Schumannin Dicterliebe -teoksen. Liedduo Aarne Pelkonen, barito-

JOUNI HARALA

Urkuyö ja aaria -festivaali esittelee kotimaisia ja kansainvälisiä artisteja sekä musiikkia kautta aikojen.

Tuuli Takala (vas.ylh.), Anu Ontronen (vas. alh.), Tuomas Katajala (oik. ylh.) ja Arttu Kataja (oik. alh.) ovat Urkuyö ja aaria -festivaalin avajaiskonsertin solisteja.

sopraano, ja Aapo-Tapani Kilpelän, bassobaritoni, esityksistä. Juhannusiltamiin on vapaa pääsy, samoin ennen konsertteja pidettäviin taiteilijatapaamisiin ja urkujen esittelyihin. KAIKKI MUUT konsertit ovat maksullisia. Lippujen hinnat ovat 14–39 euroa. Lippuja myydään netissä www.lippu.

fi, jossa hintaan lisätään toimitusmaksu, sekä ovella tuntia ennen konserttia. Festivaalin suurimmat tukijat ovat Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoon ruotsinkielinen seurakunta, Espoon seurakuntayhtymä sekä Taiteen edistämiskeskus. PAULA HUHTALA

www.urkuyofestival.fi

16 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Rakasta lähimmäistä kulutusvalinnoilla SUOMALAISET KULUTTAVAT kahvia eniten maailmassa, mikä näkyy myös seurakunnissa. Kahvia on tarjolla var maan ihan jokaisessa seurakunnan ti laisuudessa, ja mikäs siinä. Sitä vain olen jäänyt ihmettele mään, että vaikka kahvintuotannon eettiset epäkohdat ovat jo pari vuosi kymmentä sitten nousseet esille, niin useimmissa seurakunnissa ( joissa it se olen käynyt) juodaan vieläkin kah vimerkkejä, jotka eivät täytä mitään vastuullisuuskriteereitä. Finnwatchin mukaan kahvintuotta jat käyttävät usein lapsityövoimaa ja maksavat työntekijöilleen elämiseen riittämätöntä palkkaa. Työolosuhteet ovat usein kehnot, työpäivät pitkiä ei kä vapaapäiviä välttämättä ole. Kestävämpiä vaihtoehtoja on tar jolla. Reilun kaupan sertifikaatti ta kaa varmimmin sen, että kahvinvilje lijä tai kahviplantaasin työntekijä on saanut työstään kelvollisen korvauk sen ja voi työskennellä turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa. Pienvil jelijöille maksetaan pavuista maail manmarkkinahinnoista riippumaton takuuhinta, ja sen päälle reilun kau pan lisä. Reilun kaupan kahvin viljelyssä ei myöskään käytetä haitallisia torjunta aineita. Reilun kaupan sertifikaatti ta kaa, että tuotteen raakaaineista 100 prosenttia täyttää vastuullisuuden kriteerit, kun esimerkiksi UTZserti fikaattiin riittää 30 prosentin osuus. Mielestäni alle euron hintaeron (per paketti) ei pitäisi merkitä kirkko kahvia ostaessa, jos sillä hieman kor kemmalla hinnalla voi taata parem man toimeentulon lähimmäiselle siel lä jossain kaukana. Vastuullisuudesta maksaminen on mitä parhainta kehi tysapuakin. Sama koskee teetä ja suklaata ja monia muita ”siirtomaatuotteita”. Ehdotankin, että seurakunnat ja kristityt kotitaloudet siirtyisivät jou kolla vastuulliseen kahvitteluun ja teenjuontiin. Marion Routti Espoo

Vain harvan nettoeläke on 2500 euroa LUIN KOLME tarinaa suomalaisesta köyhyydestä (K&k 9.5.). En ollut us

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

sivuilta. Muutenkin olisi ensiarvoisen tärkeää käsitellä paljon enemmän si tä muutosta, mikä taloudessa tapah tuu, kun palkka muuttuu eläkkeeksi. Kyllä silloin tulot pienenevät ja siihen pitää varautua. Vuokko Hakala Vantaa

Miltä usko näyttää? PATRICIA DE MELO MOREIRA / AFP − LEHTIKUVA

EDELLISEN JOHDOSTA: Jutussa haas tatellun henkilön elämäntilanteeseen vaikuttavat ylivelkaantuminen ja sai raudet. Velkojen vuoksi tulotaso on jäänyt alle minimiturvan. Kuten ju tusta ilmenee, hän on saanut sen vuoksi harkinnanvaraista toimeen tulotukea. Toimitus

Antaessaan saa iloa itsekin

Toukokuussa 1917 katolisen karjapaimenen kolme lasta kertoi enkelin ja Neitsyt Marian ilmestyneen heille lähellä Fatiman kaupunkia Portugalissa. Lapset kertoivat ennustuksesta: rukous lopettaisi ensimmäisen maailmansodan, ja että vuoden 1917 lokakuussa Neitsyt Maria näyttäytyisi ja tekisi ihmeen. Lasten kertomusta epäiltiin poliittiittiseksi tempuksi, mutta samalla syntyi usko Fatiman ihmeeseen. Nykyään se kokoaa vuosittain tuhansia pyhiinvaeltajia kaupunkiin. Tämä saattue pysähtyi Fatiman pyhätölle 12. toukokuuta 2019.

koa silmiäni, kun köyhäksi luokiteltiin 2500 euron verotonta kuukausielä kettä saava. Tuon suuruisia eläkkeitä Suomessa saa paljon alle 10 prosenttia eläkeläisistä. Näin ollen minä ja suu ri osa vantaalaisista eläkeläisistä voi simme tulla diakonin vastaanotolle. Helsingin Sanomissa oli 12.5. kir joitus, jossa käsiteltiin kirkon vas tuuta rakentaa sosiaalista oikeuden mukaisuutta. Sosiaalinen oikeuden mukaisuus on mielestäni sitä, että heikoimmassa asemassa olevista pi

detään huolta. Kirkolta, kaupungilta ja eri järjes töiltä löytyy varmasti henkilöitä, jotka ovat perehtyneet antamaan neuvoja oman talouden hoidossa. Tässä tilan teessa tarvitaan neuvoja eikä talou dellista tukea. Eihän apua tarvitsevaa alkoholistiakaan hoideta tarjoamalla viinaa vaan ohjaamalla hoitoon. Toivon, että te arvoisat artikke lin kirjoittajat perehdytte Suomessa maksettavien eläkkeiden tasoon esi merkiksi Eläketurvakeskuksen netti

MITEN TOTEUTTAA lähimmäisenrak kautta? Jos rakastaa vain rahaa anta malla, ulkoistaa lähimmäisenrakkau den valtiolle, kunnalle tai seurakun nalle. Silloin voi jäädä vaille pikku pal velusten tuomaa hyvää mieltä ja iloa itselle. Elämästä voi kadottaa merki tyksen. Jokainen meistä – eläkeläinen, työs säkäyvä, yksinäinen, työtön tai vaikka syrjään sysätyksi itsensä tunteva – voi si päättää nähdä ja huomata toisen. Auttaa, hymyillä, tervehtiä ja saada iloa ja merkitystä elämäänsä. Antaes saan saa. Rakkaus on ainoa asia, joka lisääntyy, kun sitä tuhlataan. Olen juuri muuttanut Kauklahteen, ja minua on moikannut moni täysin tuntematon vastaantulija. Siitä tulee hyvä mieli! Me ihmisethän olemme valtio, kun ta ja seurakunta. Anita Laaksonen Espoo

Suntion panos messussa on tärkeä USEIN KUN kirkossa luetellaan mes sua toimittamassa olevat ihmiset, kaikki muut mainitaan nimeltä pait si suntiot. Yleensä heitä ei huomioi da mitenkään. Tämä on kuulijoille kiusallista. Messussa tarvitaan kaikkia työnteki jöitä ja vapaaehtoisia, jotka sitä ovat tekemässä, ja kaikkien tulisi olla sa manarvoisia. Sini Alén Vantaa