Kirkko ja kaupunki 2019 10 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

10 23.5.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Vietä päivä kummilapsen kanssa

B1 Vaikeina aikoina taivas näkyy kirkkaammin

Piispa saunoo Saunassa moni suomalainen on aidoimmillaan. Kaisamari Hintikka riisuu piispan asun ja kertoo, millaista on elää uudessa roolissa. B 4

KREIKKALAINEN FILOSOFI EPIKUROS (341–270 EKR.)

Pidettäiskö kuitenkin luonto puhtaana? Meillä on kuitenkin vaan tää yks. Paljoa se ei vaadi, kun keskittyis ensinnä siihen, ettei itse roskita. LAULAJA SUVI TERÄSNISKA INSTAGRAMISSA 18.4.2019

Iankaikkisesti

Meidän ei tule turmella luontoa vaan seurata sitä.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019 Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA 1:15

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kummin vuoro ELLI JA AARNE, kaksi vanhaa ihmistä pienessä punaisessa tönössä. He olivat isäni kummit. He asuivat toisella paikkakun nalla, ja aina, kun kävimme siellä päinkään, poikkesimme myös Ellin ja Aarnen luokse. Minulle oli kerrottu, että jos isäni vanhemmat olisivat kuol leet, olisivat Elli ja Aarne pitäneet hänestä huolta. Siksi minun pikkupojan silmissäni Ellin ja Aarnen tönöön liittyi aivan erityinen juttu. Jos asiat olisivat menneet toisin, se olisi ollut minun mammalani ja nuo ihmiset olisivat olleet minun isovan hempiani. Välillä Ellin ja Aarnen luona oli vähän tylsää. Minua ei aina olisi huvittanut JOS ISÄNI VANHEMMAT mennä sinne. Silti me menimme, aina. OLISIVAT KUOLLEET, Selitykseksi riitti, että Elli ja Aarne ovat isän kummeja. He olivat aikanaan OLISIVAT ELLI JA pitäneet isästä huolta. Nyt oli isän AARNE PITÄNEET vuoro huolehtia heistä. HÄNESTÄ HUOLTA.

”

MINUSTA TULI isona pappi, ja olen vuosien varrella puhunut ristiäisissä sadoille kummeille. Joka kerran tuoreita kummeja katsellessani olen ajatellut Elliä ja Aarnea ja isääni. Olen ristiäisissä myös ajatellut sitä, että osat voivat kääntyä. Että kastemekkoon puettu pikkuvauva, joka tänään mökeltää avuttomana ja vaipoissa, on jonakin päivänä iso ja vahva aikuinen. Ja hän saattaa pitää huolta kummeistaan, jotka silloin ovat avuttomia ja vaipoissa, eikä heidän puheestaan saa selvää. KUMMIN HOMMA on kirkon vanhimpia virkoja. Jo ensimmäisissä maanalaisissa seurakunnissa mukaan liittyjät saivat koke neemman kristityn kummikseen. Hänen tehtävänään oli johdattaa uusi tulokas Valta kunnan salaisuuteen, opastaa ja tukea häntä ja rukoilla hänen puolestaan. Tämän päivän todellisuus on monella lailla toisenlainen kuin muinaisen Rooman katakom bien. Kummin tehtävän perusta on silti edelleen sama: kulkea vierellä, etsiä hyvää, opastaa, tukea ja rukoilla.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Lohtuhuivi lämmittää surevaa Tamperelainen pappi antoi muistotilaisuuden päätteeksi leskelle huivin. Idea levisi, ja ihmiset ympäri Suomea innostuivat neulomaan huiveja sureville. Nyt niitä neulotaan myös pääkaupunkiseudulla. Huivi lämmittää ja muistuttaa, ettei sureva ole yksin. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

ISTOCK

ELLIÄ JA AARNEA ei varsinaisesti tunnettu hurskaasta elämästään ja hartaista rukouksistaan. Mutta isälläni oli paikka heidän sydämessään, siitä olen varma. Ja se on jo rukousta, sillä Raamatun mukaan Jumala kuulee sydämen sanattomat huokauk setkin.

Luoja, mitä se tarkoittaa, ettei pimeässä laaksossa tarvitse pelätä mitään pahaa. Ei siellä näy suojelevaa kättä johdattavaa paimensauvaa eikä katettua pöytää saati tuoksuvaa öljyä päässä. On vain pimeyttä peiton alla ja päällä. Unta unen perään. Itkua ja hammasten kiristystä. Hylkäsitkö minut? Haluan uskoa sinuun.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 23.5.2019

numero 10

Seuraava lehti ilmestyy 6.6. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Ehkä Kristus on jossakin tullut täydelliseksi avaruusörkiksi” Uskonnonfilosofi Aku Visala on mieluummin huippuälykäs ja ahdistunut kuin yksinkertainen ja onnellinen.

Mikä erottaa ihmisen eläimestä? – Ihminen on myös eläin. Hän kuitenkin eroaa muista eläimistä siten, että Jumala on puhunut hänelle, kutsunut hänet töihin sekä antanut tätä tehtävää varten tarvittavat kyvyt. Kyky moraalisuuteen, kyky luoda ja ylläpitää kulttuuria sekä kyky muodostaa rakastavia suhteita tekee ihmisestä erityisen. Nämä kyvyt eivät tietenkään ole syntyneet tyhjästä, vaan niillä on juurensa muussa luomakunnassa. Muut eläimet eivät siis ole täysin järjettömiä ja moraalittomia. Olemme viimeisen vuosikymmenen oppineet, kuinka pieni ihmisen ja muiden eläinten ero todellisuudessa on.

Mitä tarkoittaa, että ihminen on Jumalan kuva? – Jumalan kuvana oleminen tarkoittaa sitä, että ihmisellä on tietty tehtävä ja tarvittavat kyvyt tähän tehtävään. Jumala puhuttelee ihmistä ja antaa hänelle tehtävän pitää huolta toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Puhuttelussa on järkeä vain, jos ihminen kykenee sen ymmärtämään ja vastaamaan siihen. Ihmiset ovat Jumalan kuvia kuitenkin vain epätäydellisesti. Kristus on täydellinen Jumalan kuva ja ihmisyyden mittari.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Miksi avaruusörkki ei olisi Jumalan kuva? – Avaruusörkki voi olla Jumalan kuva, jos sillä on siihen riittävät kyvyt ja jos Jumala sitten tätä örkkiä puhuttelee. Järjen ja moraalin kyvyt eivät ole sidottuja homo sapiens -lajiin, joten joku muukin voi aivan yhtä hyvin olla niillä varustettu. Meidän pallollamme näyttää siltä, että vain ihminen kykenee olemaan Jumalan kuva. Olihan Kristuskin homo sapiens eikä banaani tai muurahainen. Mutta emme voi tietää, onko muualla tapahtunut inkarnaatioita. Ehkä Kristus on jossakin tullut täydelliseksi avaruusörkiksi.

Olisitko mieluummin yksinkertainen ja onnellinen vai huippuälykäs ja ahdistunut? – Olen nyt yksinkertainen ja ahdistunut. Ahdistus taitaa siinä määrin kuulua elämääni, että lakkaisin olemasta, jos se kokonaan häviäisi. Ahdistusta voi tuskin välttää missään olosuhteissa. Ehkä onnellisuuskin on mahdollista vain silloin, kun ahdistusta on tietyn verran. Näin ollen olisin mieluiten huippuälykäs ja ahdistunut kuin yksinkertainen ja onnellinen.

Millainen on iltarukouksesi? – Onnistun toisinaan ennen nukkumaanmenoa supisemaan tyhjyydelle kunkin päivän kiitoksen aiheesta, omat puutteeni sekä toivomukset läheisten puolesta. ■

Aku Visala luennoi aiheesta Tekoäly Jumalan kuvana perjantaina 24.5. valtakunnallisilla Medialähetyspäivillä Vantaalla. Tapahtuman järjestävät Medialähetys Sanansaattajat, Vantaan seurakunnat ja Korson seurakunta.

”

IHMISET OVAT

JUMALAN KUVIA KUITENKIN VAIN

EPÄTÄYDELLISESTI.

4 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

ESKO JÄMSÄ

– Myötätunto on ominaisuus, jonka pitäisi olla sisäänrakennettuna jokaisessa, sanoo Sinikka Backman.

Sinikka Backman sai myötätuntopalkinnon Myllypuron elintarvikeavun toiminnanjohtaja Sinikka Backman, 72, sai Helsingin piispa Teemu Laajasalolta myötätuntopalkinnon. Backman on auttanut ruokaapua tarvitsevia ihmisiä vuodesta 1998. Myllypuron ruokajakelu toimii viitenä päivänä viikossa ja siellä käy enimmillään 1900 henkeä päivässä. Laajasalon mukaan Backman on ”kristillisen lähimmäisenrakkauden voimallinen esimerkki, jonka toiminta lisää myötätuntoa maailmaan.” Lue lisää kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Honkanummelle avattiin uusi metsähauta-alue Honkanummen hautausmaalla on otettu käyttöön uusi metsähauta-alue. Vantaan Itä-Hakkilassa sijaitseva Honkanummi on Helsingin seurakuntien hautausmaa. Uusi alue on kappelin takana ja sen maamerkkinä ovat jättimäiset siirtolohkareet. Alueen maapohja halutaan säilyttää luonnontilaisena. Hauta-alueella on kaksi tuhkan sirottelualuetta, muistolehto ja sukuhautoja tuhkahautaukseen. Kuvia ja lisätietoja kauniista hauta-alueesta löytyy osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Koululaisia kutsutaan yöpymään kirkossa Helsinkiläiset Kallion ja Paavalin seurakunnat haastavat muita seurakuntia mukaan Yö kirkossa -tapahtumaan. Tarkoitus on järjestää kouluikäisille mahdollisuus viettää yö kirkossa ensi syksynä. Mukaan on ilmoittautunut jo yli 40 seurakuntaa ja joukossa on useita seurakuntia Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Idea liittyy kirkon koululaisten parissa tehdyn toiminnan satavuotisjuhliin. Lue lisää aiheesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Lähetysseura avasi ilmastorahaston Suomen ensimmäinen yhteisöpohjainen ilmastorahasto avattiin 17.5. Jyväskylän kirkkopäivillä. Kyseessä on Suomen Lähetysseuran Hope Fund. Rahaston kautta yritykset, yhteisöt ja seurakunnat voivat kompensoida esimerkiksi lentämisestä aiheutuvat säästönsä. Rahat käytetään Lähetysseuran tukemiin metsityshankkeisiin Nepalissa ja Tansaniassa. Hope Fund on päästökaupan edelläkävijä Suomessa. Se ei tavoittele voittoja. Lue lisää uutisia osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset

Suomeen puuhataan Sovinnon päivää Toimittaja Wali Hashi kannattaa sovinnon synnyttämistä. Hän haluaa rakentaa siltoja eri ihmisten välillä. TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA MAIJA SAARI

omaliansuomalainen toimittaja Wali Hashi on mukana tänä keväänä starttaavassa Sovinnon kansanliikkeessä, johon osallistuu myös Helsingin seurakuntayhtymä. Hankkeeseen on varattu 40 000 euroa, ja sen aikana on tarkoitus kouluttaa ”Sovinnon lähettiläitä” konfliktitilanteita ratkomaan. Sovinnon edistäminen on etenkin Wali Hashin sydäntä lähellä, sillä hän oli ideoimassa toisessa kotimaassaan Somaliassa kansallista Cafis (anteeksianto) -nimistä kampanjaa vuonna 2017. Anteeksiantamisen päivän ideana on, että väärin tehneet pyytävät uhreiltaan tai loukkaamiltaan henkilöiltä julkisesti anteeksi – jopa tv-lähetyksessä. Nyt Suomeen

puuhataan vastaavanlaista kansallista Sovinnon päivää. – Suomessa ei ole aseellista konfliktia, mutta paljon muita ristiriitoja löytyy. Suomi on toinen kotimaani, ja haluaisin, että täälläkin aletaan rakentaa siltoja ihmisten välille, sanoo Wali Hashi. – Sovintoa tarvitaan esimerkiksi maahanmuuttajien, kantasuomalaisten ja eri uskontokuntien edustajien välille. Haluan hyödyntää sitä kokemusta, jota saatiin Somaliassa Anteeksiantamisen päivästä. Mutta sovintoa ja anteeksiantamista ja välittämistä tarvitaan myös ihan oman perheen sisällä. WALI HASHIN mielestä henkinen hyvinvointi alkaa jo perheestä. Henkisesti hyvinvoiva ihminen jaksaa todennäköisemmin kohdella lähimmäistään suopeam-

min kuin psyykkisesti kuormittunut henkilö. – Suomessa on totuttu ajattelemaan, että vanhukset voi laittaa hoivakotiin. Somaliassa sellainen ei tulisi kuuloonkaan, sillä lapsilla on velvollisuus huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Laitoksessa hoito voi olla hyvää, mutta siellä ei ole sukulaisten tarjoamaa rakkautta, Hashi muistuttaa. Wali Hashi on huolissaan suomalaisten henkisestä hyvinvoinnista. – Toivoisin Suomeenkin enemmän perheen arvostamista, sillä sieltä kaikki lopulta lähtee. – Kannatan ehdottomasti kansallista Sovinnon päivää Suomeen. Sitä voisi juhlistaa oman perheen kesken, ellei ole mahdollista osallistua julkiseen juhlintaan. Hän on pohtinut asiaa sekä

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Wali Hashi innostui heti Sovinnon kansanliikkeestä. Hän oli ideoimassa kansallista anteeksiantokampanjaa toisessa kotimaassaan Somaliassa vuonna 2017.

Sinfoninen riemulaulu :

F. MENDELSSOHN LOBGESANG (SINFONIA NR. 2) Cantores Minores • Lohjan kaupunginorkesteri joht. Hannu Norjanen Tuuli Lindeberg • Hedvig Paulig• Tuomas Katajala

7.6.

KLO 19

LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA

LIPUT KULUINEEN 30/15 €

TUOMIOKIRKKO

hyvinvointia mittaavien, kan- vat helsinkiläisten arkea. Ellei sainvälisten tutkimusten että konflikteja pystytä purkamaan, Suomen ja Somalian itsemur- jännitteet kärjistyvät edelleen, halukujen kautta. Mitä tulee Rintamäki selittää. aineelliseen hyvinvointiin ja Millaiset konfliktit ovat nyt terveyteen, Suomi on ollut vii- läsnä helsinkiläisten arjessa? me vuosiin saakka kansainvä– Sovinnon osapuolia pitää listä kärkeä. Tosin Suomessa- lähteä ihan erikseen kartoitkin köyhyys ja aineellinen hy- tamaan. Kyseessä voisivat olla vinvointi polarisoituvat kaiken esimerkiksi yhteisöjen väliset aikaa. konfliktit, kuten monikulttuuJoka tapauksessa Somalias- risuuteen liittyvät vastakkainsa tilanne on aiasettelut, Rintavan toinen. mäki kiteyttää. – Somalia on ”Sovinnon köyhä, sisällislähettiläiden” sodan repimä pilottikoulutus maa. Siellä ihalkaa kevään miset eivät tee aikana. Kouluitsemurhia – ja tus perustuu SUOMESSA nyt en laske täKirkon ulkoYHTEISÖLLISYYS JA hän esimerkikmaanavun exPERHEYHTEYS OVAT si itsemurhaistoiminnanjohMURTUNEET. kujen tekijöitä, tajan ja sittemvaan tarkoitan min Helsingin TOIMITTAJA WALI HASHI psyykkisestä Diakonissalaipahoinvoinnistoksen erityista johtuvia itseasiantuntijan murhia. Antti PentiWali Hashin käisen kehitmukaan Somaliassa ihmiset tämään vertaissovittelijoiden voivat henkisesti paremmin koulutukseen. Siinä hyödynnekuin Suomessa. tään sota-alueilla opittuja käy– Uskon, että tämä liittyy tännön taitoja, joita voidaan perheiden yhtenäisyyteen ja opettaa yhteisöille sovinnon siihen, että läheisistä pidetään vahvistamiseksi. huolta. Suomessa yhteisölliAlkuvaiheessa hankkeeseen syys ja perheyhteys ovat mur- ovat lähdössä mukaan Helsintuneet. Lisäksi kännykkä- ja gin seurakuntayhtymä ja Helnettimaailma etäännyttää ih- singin Diakonissalaitos. ■ misiä toisistaan, kun ei keskitytä olemaan läsnä läheisille, Senaatintorilla järjestetään Sovinnon Hashi pohtii. päivä -konsertti to 30.5. klo 15–16.30. Kirkko ja kaupunki pyysi Esiintyjinä Marzi Nyman trio, Jukka Helsingin seurakuntayhtymän Leppilampi, Maria Ylipää, Tove johtaja Juha Rintamäkeä kerWingren, Jukka Perko sekä sovinnon tomaan kansantajuisesti ”Soystäviä videolla ja stagella. vinnon kansanliikkeestä”. Järjestäjinä Aritistit ja – Kyse on sovinnon tuomiSovinnon kansanliike, Kirkko sesta erilaisten konfliktien kesHelsingissä ja Helsingin Diakonissalaitos. Vapaa pääsy. kelle. Monet konfliktit haasta-

”

ABI, TEE JÄRKIVALINTA! HANKI SUOMESSA VALMISTETTU

YLIOPPILASLAKKi 70 € LYYRAT 18–90 €

Sofiankatu 5 • MA–TI 10–17, KE–PE 10–18, la 10–14 • 09 634 313 • wahlman.fi

Turvallista asumista Esperin hoivakodit tarjoavat lämminhenkistä hoivaa ja turvallista asumista ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen. Soita ja kysy lisää palveluistamme! Hoivakoti Untuva, Lauttasaari: 044 720 2486 Hoivakoti Tilkka, Huopalahti: 050 338 7344

Tutustu koteihimme: www.esperi.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

”Leivoimme kakkuja ja tanssimme kokkihatut päässä” Turvallisia aikuisia ei ole koskaan liikaa. Kirkko ja kaupungin lukijat kertovat, että he ovat oppineet kummeiltaan elämänviisautta ja käytännön taitoja. Kummin kanssa on syöty eväitä, lakattu varpaankynsiä ja pelattu katukiekkoa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ärkeintä oli ehkä se, että kummieni perheessä sain käsityksen siitä, kuinka normaalia elämää eletään. Että on pysyvyyttä ja rutiineja, akvaario ja penkkiurheilua.” Mies, 42 Kirkko ja kaupungin kummikyselyyn tuli yli 170 vastausta. Monelle kyselyyn vastanneelle suhde kummiin oli tärkeä ja läheinen. ”Muistan kummitätini kauniina, persoonallisena, itsestään huolehtivana naisena. Hän oli minulle esikuva.” Nainen, 61 ”Kummini soitti usein juuri, kun oli huono päivä. On se ihme, että hän osasi sanoa oikeat sanat. Upea ihminen.” Mies, 39 ”Nyt aikuisena kummisedästäni on tullut todella tärkeä henkilö ja iso osa elämääni, melkein kuin toinen isä.” Nainen, 27 LUKIJOIDEN KUMMIMUISTOT ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta lämpimiä. On myös muistoja, joissa kummi on ollut etäinen tai ei ole pitänyt mitään yhteyttä. Nämä tilanteet surettavat ja aiheuttavat jopa katkeruutta. Toisaalta etäinenkin kummisuhde on voinut olla merkittävä. ”Kummisetäni lähetti aina joulukortin. Se tuli joka joulu ekana. Kun kummisetä kuoli, minua itketti kaikkien saapuneiden korttien äärellä. Vuosia jatkunut joulumuistaminen tuntui hyvältä ja tärkeältä, vaikka muuten tapasimme aika harvakseltaan.” Nainen, 40 Kun yhteys kummiin on ollut hyvä, häneltä on voinut oppia monenlaista. ”Olen oppinut kummiltani, että kannattaa olla oma itsensä. Kummini ei ole mikään hienohelma vaan rempseä hurjapäinen nainen.” Nainen, 23 ”Kummiudessa ei ole kyse lahjoista tai materiasta, vaan ihan pienistä asioista, sellaisesta, että on kiinnostunut toisen ihmisen elämästä sen eri vaiheissa. Kummiltani opin, että välittäminen voi jatkua läpi vuosikymmenten. ” Nainen, 47 Kummit ovat opettaneet myös käytännön asioita, kuten kengännauhojen sitomista, ruoanlaittoa, marjastamista ja kauneudenhoitoa. ”Olen oppinut kummiltani, miten pitkä tukka pestään kunnolla ulkosaunassa ja miten koiran kanssa ylitetään suojatie. Olen oppinut myös, kuinka ihana on nauraa keskellä kauppaa vedet silmissä. Olen oppinut, miten rakastaa ja olla rakastettu, ja miten antaa anteeksi.” Nainen, 29 KYLÄILY JA YHDESSÄ vietetty aika. Niistä monet lukijat kumminsa muistavat. ”Sain kummiltani joululahjaksi jääkiekkomaalin,

jonka hän oli itse tehnyt. Sillä pelattiin meinaan joka kesä katukiekkoo.” Mies, 29 ”Olin 5-vuotias, kun kummini oli saanut työpaikaltaan liput Serenan vesipuistoon. Olisimme päässeet lipuilla myös ravintolaan syömään, mutta äitini oli laittanut meille voileivät evääksi. Kummini ehdottaessa ravintolaa vastasin, että meillähän on eväät. Söimme sitten eväät ulkona. Oli ihana aurinkoinen päivä ja meillä oli kivaa.” Nainen, 33 ”Yksi mieleenpainuvimmista muistoista on yhteinen Lontoon-matkamme. Kummini oli itse vasta tullut täysi-ikäiseksi ja halusi viedä siskoni ja minut matkalle synttärilahjana. Jälkikäteen ihmettelen kummini rohkeutta lähteä kahden kymmenvuotiaan kanssa yksin reissuun. Tuosta reissusta on muistona albumi täynnä kuvia sekä kaksi valtavaa pehmokoiraa.” Nainen, 26 ”Kun kävin kummini ja serkkujeni luona, kummini tarjosi aina keittiön pöydän ääressä matalista Ruska-kupeista tuoksuvaa teetä. Usein tarjolla oli myös voipullia. Lieden alla asusti laatikossaan kilpikonna Pietu.” Nainen, 61

”

NYT AIKUISENA KUMMISEDÄSTÄNI ON TULLUT TODELLA TÄRKEÄ HENKILÖ JA ISO OSA ELÄMÄÄNI. NAINEN, 27

”Kun olin pieni tyttö, kävimme usein mummon ja vaarin luona. Yksi kerta oli erilainen, kun Afrikassa asunut kummitätini oli tullut Suomeen. Hän kertoi opettavansa siellä ihmisiä rakentamaan kaivoja. Hän kertoi myös, että joutui siellä aina kolistelemaan kengät, ettei niissä ollut käärmettä tai hämähäkkejä.” Nainen, 37 KUMMIN KANSSA on myös ollut turvallista ja hauskaa kasvaa. ”Kun olin noin kolmivuotias, ihailin suunnattomasti nuorta ja mielestäni niin kaunista kummitätiäni. Muistan, kun kerran katselin ihaillen hänen punaisia varpaankynsiään. Silloin hän lakkasi minunkin varpaankynteni samanvärisiksi, ja ihailuni vaan kasvoi.” Nainen, 62 ”Kummitäti oli huomannut, että minulla oli alkamassa teini-ikä, mutta koska en tohtinut pyytää äidiltäni teinijuttuja, minulla ei ollut bikinejä. Kun kummitäti tuli 13-vuotissynttäreilleni, hänellä oli minulle 13 pientä pakettia. Niissä oli muun muassa ne himoitut bikinit ja meikkejä ja kaikkea naiseksi kasvamiseen liittyvää. Tuntui siltä, että hän arvosti minua jo nuorena ihmisenä eikä pitänyt enää pienenä lapsena.” Nainen, 26 ”Nuorena tyttönä asuin yhden vuoden kummitätini luona, kun aloitin opiskelut lähikaupungissa. Se vuosi oli minulle tärkeä, turvallisuutta tuovaa aikaa.” Nainen, 61 ”Kummitätini tuli auttamaan rippijuhlieni järjestämisessä. Kuuntelimme yhdessä tangomusiikkia, leivoimme kakkuja ja tanssimme kokkihatut päässä.” Tyttö, 17

Kummipäivä 2.6. Kummipäivää vietetään kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina 2.6. Kummille ja kummilapselle on päivän aikana tarjolla monenlaista yhteistä tekemistä eri puolilla Helsinkiä, Vantaata ja Espoota. Kummipäivänä on yhdessä tekeminen tehty helpoksi, ja päivä huomioidaan alennuksina. Helsingissä Kummipäivänä voi mennä kummin kanssa Mustasaareen, elokuviin, kiipeilemään, Merimaailma Sea Lifeen tai kaupunginmuseoon katsomaan näyttelyitä. Espoossa Kummipäivänä voi mennä temppuilemaan sisäaktiviteettipuistoon tai herkuttelemaan kahviloihin ja ravintoloihin. Vantaalla Kummipäivänä voi temppuilla vesipuistossa tai sisäaktiviteettipuistossa, tutustua lentokenttään, vierailla Fazerin tehtaalla, käydä ilmailumuseossa tai ihmetellä ötökkäsafaria. Katso tarkemmat tiedot: helsinginseurakunnat.fi/kummipaiva vantaanseurakunnat.f/kummipaiva espoonseurakunnat.fi/kummipaiva

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Heidi Koponen (keskellä) ja Tiia Klavert ovat lapsiensa Lennin ja Minean kanssa keinumassa Katrinebergin kartanon pihalla. Kartanossa voi tutustua Kummipäivänä 2.6. muun muassa kotieläimiin ja taidenäyttelyyn.

Kummius on kunniatehtävä Heidi Koponen ja Tiia Klavert ovat ystävyksiä ja toistensa lasten kummeja

un vantaalainen Heidi Koponen sai yhdeksän vuotta sitten esikoisensa Lennin, hän halusi lapsen yhdeksi kummiksi hyvän ystävänsä ja työkaverinsa Tiia Klavertin. – Ajattelin Tiian olevan hyvää kummimateriaalia, ja miehenikin hyväksyi valinnan, Koponen kertoo. Klavert oli otettu kummin tehtävästään. Kun hän joitakin vuosia myöhemmin itse odotti esikoistaan, hänel-

le oli itsestään selvää pyytää kummiksi Koposta. Nyt Koposen kummityttö Minea on kaksivuotias. Oman vivahteensa ystävysten kummiuteen on tuonut se, että Lenni ja Minea ovat kehitysvammaisia. – Lasten erityisyys on osa meidän perheidemme arkea. Se rajoittaa jonkin verran elämää, mutta pyrimme silti tekemään heidän kanssaan samoja asioita kuin muidenkin lasten kanssa. Olemme käyneet HopLopissa ja muissa lasten paikoissa, Klavert selvittää. Ystävykset tapaavat perheineen melko usein. Samalla he pitävät toisistaan huolta tavallista vaativammassa elämäntilanteessa. – Annamme toisillemme vertaistukea monin tavoin, Koponen sanoo.

Kumpikin kokee kummiuden kunniatehtävänä. Heidi Koposesta tuntui aikoinaan sydäntä lämmittävältä, kun häntä pyydettiin lyhyessä ajassa kolmen lapsen kummiksi.

” ON HIENOA

SAADA SEURATA KUMMILASTEN KASVUA.

HEIDI KOPONEN

– On hienoa saada seurata kummilasten kasvua. Olen jo huomannut, että pikkuinen Minea on melkoinen persoona, ja haluan tutustua häneen entistä paremmin. Tiia Klavertin mielestä kummiuteen liittyy tietynlainen vastuu. Kummilapsesta on pidettävä huolta, jos vaikka tämän vanhemmille sattuisi jotain ikävää. – On jännää ajatella, että pian vietetään ensimmäisen kummilapseni konfirmaatiota. – Lennikin käy ehkä riparin jossakin vaiheessa. Saattaa olla, että erityislapsen kanssa kummiyhteys jatkuu tiiviinä tavallista pidempään. Ehkä hänen kanssaan vietetään kakkukekkereitä vielä aikuisiässä. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019 NINA KOSKINEN / HIEKAN TAIDEMUSEO

Pekka Halosen Madonna vuodelta 1902 muistuttaa tyyliltään henkivalokuvia, jotka sen syntyaikaan olivat muodissa.

Kun taiteesta tuli uskonto Akseli Gallen-Kallelalle ja muille kultakauden taiteilijoille taide oli henkisen etsinnän väline, jolla tavoiteltiin korkeampaa tietoa. Kirkon edustaman kristinuskon he kokivat vanhanaikaiseksi.

uonna 1899 Pekka Halonen sai valmiiksi häneltä tilatun alttaritaulun Mikkelin kirkkoon. Työ oli tuntunut väkinäiseltä, sillä aihe oli hänelle vastenmielinen: ristiin naulitseminen. Hän vierasti siihen liittyvää opetusta synnistä ja sovituksesta. Hän myös vihasi väkivaltaa eikä kestänyt kärsimyksen tuomista esille. – Halonen ei ymmärtänyt, miksi joku lyödään kiinni ristille ja miksi sitä kuvataan. Hänen maalaamansa Jeesus ristillä ei näytäkään kärsivältä, vaan tyyneltä ja lähes leijuvalta, sanoo taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen. Hän lisää, että Halosen mielestä Jeesuksen ristinkuolema ei ollut ollenkaan keskeistä kristinuskossa. Tärkein oli Vuorisaarna ja sen opetukset

TEKSTI KAISA HALONEN

lähimmäisenrakkaudesta ja väkivallattomuudesta. Halonen oli aikansa lapsi, sillä Vuorisaarnan merkitystä korostettiin myös tolstoilaisuudessa ja teosofiassa, jotka olivat keskeisiä virtauksia 1800–1900-luvun vaihteen henkisyydessä. NINA KOKKINEN tutki toukokuussa tarkastetussa väitöskirjassaan Suomen kultakauden taiteen yhteyksiä tuon ajan vaihtoehtoiseen henkisyyteen. Teosofian ja tolstoilaisuuden lisäksi niitä olivat esimerkiksi spiritualismi ja parapsykologia. Kokkinen valitsi tutkimukseensa kolme tunnettua taiteilijaa, jotka kaikki maalasivat myös uskonnollista taidetta julkisiin tiloihin. Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen tekivät seinämaalaukset Porissa sijaitsevaan Juséliuksen mausoleumiin, Halonen maalasi seitsemän alttaritaulua kirk-

koihin eri puolille Suomea ja Hugo Simberg freskot Tampereelle silloiseen Johanneksenkirkkoon, nykyiseen Tuomiokirkkoon. Kokkisen mukaan heidän kaikkien teokset poikkeavat perinteisestä kirkkotaiteesta. Kyse ei ole vain kuvallisen ilmaisun uudistamisesta, vaan niistä opeista ja hengellisistä suuntauksista, jotka vaikuttivat heidän taiteeseensa. He myös ottivat etäisyyttä siihen, mitä kirkko opetti. – Vuosisadanvaihteen sivistyneistön parissa oli yleistä, että kirkon edustama kristinusko koettiin vanhanaikaiseksi, sillä se ei sopinut yhteen tieteellisen maailmankuvan kanssa. Siksi haettiin uudenlaista vaihtoehtoa, Kokkinen kertoo. TAITEILIJOIDEN SUHDE kirkkoon ja kristinuskoon vaihteli. Halonen koki olevansa oikea kristitty, mutta hän

syytti kirkkoinstituutiota ja pappeja kristinuskon pilaamisesta. Hän piti kirkkoa ulkokultaisena ja suomi pappeja, joiden kuvasi lihovan läskipatojensa ääressä ja vähät välittävän vähäosaisista. Gallen-Kallela taas koki vahvasti kristinuskon ja tieteen yhteensovittamattomuuden. Hän ei silti ollut ateisti, vaan pikemminkin panteisti: hänelle Jumala oli jonkinlainen kaikkialla läsnäoleva maailmanhenki. Simberg puolestaan tunsi, ettei hän yrityksistään huolimatta usko. – Nämä taiteilijat olivat oman aikansa etsijöitä ja edelläkävijöitä tietynlaisessa yksilökeskeisessä henkisyydessä, josta nykyisin puhutaan paljon. Heidän henkisyytensä irtautui instituutioista ja perinteisestä yhteisöllisyydestä. Heidän yhteisönsä oli jonkinlainen löyhä veljeskunta, Kokkinen sanoo.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

MATS VUORENJUURI / SIGRID JUSÉLIUKSEN SÄÄTIÖ

Telepatiaa ja energiavirtauksia Gallen-Kallelan Museossa Espoossa on esillä Nina Kokkisen tutkimukseen perustuva näyttely Sielun silmä. Se esittelee 1800-luvun lopun esoteeristen ja okkultististen liikkeiden vaikutusta suomalaiseen taiteeseen. Taiteilijat olivat muiden aikalaistensa tavoin kiinnostuneita muun muassa spiritualismista, selvänäköisyydestä ja telepatiasta, ja monilla oli myös kokemuksia, joita voisi kutsua yliluonnollisiksi tai kummallisiksi. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen osallistuivat spiritualistisiin istuntoihin, GallenKallelan vaimo sai etiäisiä ja Halonen kohtasi kuolleen veljensä ilman meedion apuakin. Esoteerisuuden ja okkultismin visuaalinen kulttuuri vaikutti aikakauden taiteeseen. Varsinkin monissa Gallen-Kallelan maalauksissa väreilee ja aaltoilee kosminen energia. Taiteilijat kuvasivat itseään ja ystäviään näkijöinä, ja monet maalausten malleista näyttävät vaipuneen transsinkaltaiseen tilaan, olevan joko silmät suljettuina tai katsovan jonnekin tämän todellisuuden tuolle puolen.

Akseli Gallen-Kallelan Kosmoksessa vuodelta 1902 pyörteilee kosminen energia. Maalaus on esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten.

TAIDE NOSTETTIIN lähes uskonnon asemaan. Se oli totuuden etsimisen väline, jonka avulla tavoiteltiin jonkinlaista korkeampaa tietoa. ”Taide on elämä, uskonto – kaikki”, GallenKallela kirjoitti luonnoskirjaansa. Haloselle taide, tiede ja uskonto olivat ”yksi asia”. Simberg puolestaan kirjoitti tekevänsä itselleen uusia jumalia, joihin hän voi uskoa. Mitään yhtä, yhtenäistä tai yhteistä, oppia näillä kolmella taiteilijalla ei ollut, mutta Kokkisen mukaan tietyt esoteerisen henkisyyden ajatukset toistuivat heidän teoksissaan ja käsityksissään. – He ajattelivat, että on olemassa jonkinlainen alkulähde, joka rinnastui muun muassa taivaaseen ja kristinuskon Jumalaan. Ihmisissä on jumalallinen kipinä, sillä olemme kaikki maailmanhengestä tai jumalallisesta lähteestä kotoisin. Pikkuhiljaa olemme pudonneet erilaisten sfäärien läpi ja keränneet materiaa ympärillemme. Nykyisin elämme todellisuuden alimmassa kerroksessa, jossa meillä on keho ja kaikki vietit ja aistit. Päämääränä on nousta sfäärien läpi uudelleen jumalalliseen alkupisteeseen, Kokkinen tiivistää. – He ajattelivat myös, että todellisuudessa on monta tasoa. Me näem-

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Sielun silmä 8.9. asti Gallen-Kallelan museossa, Gallen-Kallelantie 27, Espoo.

me tämän todellisuuden, jossa elämme. Muita tasoja voi hahmottaa selvänäköisyyttä kehittämällä, jolloin voi nähdä esimerkiksi enkeleitä, piruja ja luonnonhenkiä ja kommunikoida kuolleiden kanssa. KANSALLISEEPOS Kalevala oli tärkeä varsinkin Haloselle ja Gallen-Kallelalle. Se ei ollut vain runoutta, vaan he antoivat sille uskonnollisen merkityksen. Esimerkiksi Halosen mukaan Kalevala oli suomalaisten pyhä kirja. Taiteilijat pitivät Kalevalaa suomalaisena muinaisuskona ja nostivat sen kristinuskon rinnalle. He ajattelivat, että molemmista on löydettävissä sama viisaustraditio, kun niitä lukee oikein. Gallen-Kallela ja Halonen lukivat myös Raamattua, mutta he lukivat sitä toisin kuin kirkko opetti. Lukekaa itse, olivat opettaneet jo Martti Luther ja herätysliikkeet – ja toisaalta Leo Tolstoi sekä tiedemies ja mystikko Emanuel Swedenborg. Kehotus lukea ja ymmärtää itse tuli siis monelta suunnalta, vaikka se ei ehkä ollut kirkolle mieleen. ■ Nina Kokkinen: Totuudenetsijät. Esoteerinen henkisyys Akseli GallenKallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Vastapaino 2019.

Putkiremontti, leikkaus tai kuntoutusjakso? Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille Helsingin Munkkiniemessä. Saatavilla on hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Meillä voi kokeilla huoletonta palveluasumista kauniissa miljöössä: • 89€/hlö/vrk sis. upea kalustettu asunto, lounas ja peruspalvelut Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä ja varaa oma esittely: Sanna Aksentjeff | puh. 050 463 5365 sanna.aksentjeff@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

10 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

1. Pekka Piekäisen suunnittelemalla kummi lusikalla tuetaan Arvo ja Lea Ylppö säätiön toimin taa. 2. Pöytähopeasarjojen jälkiruokalusikat ovat myös suosittuja kummilusikoita.

3. Kummilusikan voi an taa myös kastejuhlan jäl keen. Sodan aikaan synty nyt Timo Vehmas sai ema liin koristellun kuusilusikan kummitädiltään 18vuotis lahjaksi.

4. Kello on yhä yksi suosi tuimmista kummilusikka malleista. Karhulla koristel tu lusikkamalli on vuodel ta 1967.

5. Kummilusikkaan kai verretaan tavallisimmin kummilapsen nimi ja syn tymäpäivä. Kellolusikkaan jää muistoksi myös synty mäaika, paino ja pituus.

Vastasyntyneelle lahjaksi lusikka Kummilusikka on yhä yksi suosituimmista kastelahjoista. Aikanaan lusikka oli varallisuuden mitta. Nykyään sillä on suuri tunnearvo.

TEKSTI HANNA UUSITALO KUVAT ESKO JÄMSÄ

ilda-vauva sai kummiltaan kastelahjaksi hopeisen Pluto-lusikan. Siskolta löytyy Karitsa-lusikka ja veljen kummilusikkaa

koristaa norsu. – Minä sain kummisedältäni aikanaan kastelahjaksi kolme nimikoitua Chippendale-kahvilusikkaa ja seuraavana syntymäpäivänä kolme lisää, muistelee Hildan äiti Riina Toivanen. Tapa antaa kummilapselle kastelahjaksi hopeinen muistolusikka juontaa juurensa keskiaikaisiin apostolinlusikoihin, joita annettiin lahjaksi vastasyntyneelle. Nimitys tulee lusikoiden varren päähän kaiverretuista Jeesuksen opetuslasten kuvista. Kastelahjaksi annettu apostolinlusikka muistutti, että lapsi liittyi varhaisten opetuslasten joukkoon. Lusikassa oleva apostoli saatettiin valita joko kasteen saaneen lapsen nimen tai lahjan antajan suojeluspyhimyksen mukaan. Apostolinlusikat olivat suosittuja kastelahjoja erityisesti Englannissa ja Saksassa. Keskiajalta periytyy ilmeisesti myös sanonta ”syntynyt hopealusik-

ka suussa”. Rikkaat kummit lahjoittivat hopealusikan, mutta köyhillä oli varaa vain tina- tai kuparisekoitteisiin lusikoihin. KASTELUSIKKAPERINNE tunnettiin Suomessa jo 1700-luvulla. Lusikka oli lapselle tarpeellinen lahja, sillä alkujaan jokaisella perheenjäsenellä oli oma henkilökohtainen lusikka. Oma lusikka otettiin mukaan kylään ja matkoille. Lusikat edustivat myös menneen ajan pankkitiliä ja hopea oli hyvä sijoitus, sillä hopealusikka kävi tarvittaessa rahasta.

”

KUMMILUSIKKAA EI KANNATA SÄILÖÄ VITRIINISSÄ, VAAN SEN VOI ANTAA LAPSELLE KÄYTTÖÖN.

Kansan uskomuksissa kummilusikkaa pidettiin vaurauden enteenä ja sillä oli myös symbolinen merki-

tys: ”Olkoon sinulla syötävää, olkoon tälle käyttöä.” Ruokailuvälineiden yleistyessä kummille tuli vanhan tavan mukaan velvollisuus antaa kummilapselleen lusikka lapsen jokaisena syntymäpäivänä, kunnes lusikoita oli kertynyt puoli tusinaa tai tusina. NYKYISIN KUMMI päätyy kummilahjaa hankkiessaan useimmiten lastenlusikkaan. Kummilusikka on perinteisesti sylikummin lahja lapselle. Tapana on, että lahjan antaja kaiverruttaa lusikkaan tavallisimmin kummilapsen nimen ja syntymäpäivän, toisinaan myös syntymäajan, -painon ja -pituuden. Moni lastenlusikkamalli on vuosikymmeniä vanha. – Suosituin kummilusikka on edelleen perinteistä Kello-mallia, ja sitten tulee Karitsa-malli, kertoo Liisa Ritvanen espoolaisesta Kello ja Kulta Pulkkisesta. Lastenlusikoiden sijaan nykykummitkin hankkivat kummilusikoiksi myös perinteisten pöytähopeamallien lusikoita. – Näin kummit ja isovanhemmat voivat tulevaisuudessa kerätä lapsel-

le lahjaksi pöytähopeasarjaa, Ritvanen sanoo. Monikäyttöisiksi kummilusikoiksi Ritvanen nimeää Aino-pöytähopeasarjan lastenlusikan ja Kalevala Korun lusikkamallit. Kastelahjan hankinnalla voi tukea myös hyväntekeväisyyttä. Esimerkiksi osa WWF:n Panda-lusikan tuotosta menee luonnossa elävien isopandojen suojelutyöhön. Arvo ja Lea Ylppö -säätiön kummilusikalla tuetaan puolestaan lasten hermoston sairauksien ja vammojen tutkimus- ja opetustyötä. JOS KUMMILUSIKKA on jäänyt aikanaan hankkimatta, sen voi antaa myös kasteen jälkeen jonakin sopivana merkkipäivänä. Sota-aikaan syntynyt Timo Vehmas sai kummitädiltään kummilusikan 18-vuotislahjaksi. – Käytämme kuusella koristelua lusikkaa ottimena joka joulu, ja samalla muistuu kummitäti mieleen, Vehmas kertoo. Kummilusikkaa ei kannata säilöä vitriinissä, vaan sen voi antaa lapselle käyttöön. Leveävartinen lastenlusikka sopii hyvin pienen ruokailijan käteen, ja hopea on bakteereja hylkivä materiaali. ■

KUN TAIVAS KOSKETTAA Kaihon tunteen pysäyttäessä ihminen on lähellä sitä, mitä sanotaan taivaaksi. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

A 2B

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

avan meren tuolla puolen jossakin on maa, missä onnen kaukorantaan laine liplattaa. Ei ole hämmästyttävää, että säveltäjä ja sanoittaja Unto Monosen Satumaa on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa suviyössä. Kaihoisa tango osuu suoraan suomalaisten perimmäiseen koti-ikävään, paratiisin kaipuuseen ja rakkauden janoon. Ruotsalainen uskonnonpsykologian professori Owe Wikström aloittaa kirjansa Kaipauksen puolustus tuokiokuvalla, jossa murmanskilaisen harmonikansoittajan tulkinta suomalaisesta tangosta muuttaa hetkessä göteborgilaisen ostoskeskuksen tunnelman. Aikaan repeää aukko, joka kestää muutaman minuutin. Tuntuu kuin koko ostoskeskus pysähtyisi hetkeksi. Ihmisten ilmeet pehmenevät, kun sävelet vievät haikeuteen, jossa on jotakin samalla kertaa kipeää ja suloista. Wikström jää pohtimaan, mistä kaiho tulee. Mitä aivan tavallinen har-

monikka aktivoi ihmisissä, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan tuota sävellystä? JEESUS OPETTI, että taivasten valtakunta toteutuu pian. Taivas merkitsi hänelle konkreettista toivoa siitä, että Jumala muuttaisi hänen köyhien kuulijoidensa ankarat elinolot täysin toisenlaisiksi. Ensimmäiset kristityt odottivat Jeesuksen paluuta ja taivasten valtakunnan tulemista omana elinaikanaan, mutta sukupolvet vaihtuivat, eikä odotusta palkittu. Varhaisten kristittyjen toivo osoittautui muuntautumiskykyiseksi, sanoo Uuden testamentin tutkija Matti Myllykoski. Hänen mukaansa Jeesuksen valtakunnasta on tullut kahden vuosituhannen aikana puhdas utopia. – Taivasten valtakunta on jatkuvasti läsnä utopiana. Se on paikka, jota ei ole, mutta joka on hyvä. Jos utopia otettaisiin pois, kristinusko romahtaisi. Sen varaan on rakennettu kaikki muu, Myllykoski sanoo. Utopia elää Myllykosken mukaan kahtena versiona. Lahkolainen tulkinta lähtee siitä, että Jeesuksen puheita maanpäällisestä taivasten valtakunnasta ei saa vesittää. – Varhaiskirkon ajoista lähtien lahkojen ongelmana on ollut se, että yhden ryhmän ideologiasta tehdään ehto Jumalan hyväksynnälle. Lahkoissa Jeesuksen sanomasta tulee lopulta väline itsestä puhumiseen: taivas kansoitetaan juuri näillä ihmisillä. Kristinuskon valtavirta on etääntynyt maanpäällisen paratiisin odottamisesta ja tulkitsee Jeesuksen opetuk-

sia eettisesti. Toivo on jotakin, jossa yhdistyvät Jumalan salaisuus ja kristityn vastuu. Kristittyjä kutsutaan toteuttamaan hyviä asioita, kunnes taivasten valtakunta toteutuu. – Eettisen tulkinnan mukaan taivas on nimeämätön hyvä, jota me kristityt odotamme ja jonka tulisi ohjata elämäämme ja toimintaamme. Kysymykseni on, mikä on se hyvä, jota odotamme, Myllykoski pohtii. TAIVAS KUVITELTIIN keskiajalla joko paratiisinomaiseksi puutarhaksi tai taivaalliseksi kaupungiksi, jota muurit ympäröivät. Taivaassa vallitsi rauha, jota taivaalliset sotavoimat suojelivat. Eripura oli poissa, koska Jumala oli karkottanut kapinahenkiset enkelit. Raamatun tekstien ympärille rakennetut tulkinnat pitivät yllä yhteiskunnan järjestystä, toteaa kirkkohistorian yliopistotutkija Päivi Salmesvuori. – Sääty-yhteiskunnan arvojärjestys esitettiin Jumalan tahdon mukaisena. Köyhien oli syytä tyytyä osaansa, eikä pyrkiä eteenpäin elämässä. Toisaalta taivas nähtiin maanpäällisen elämän käänteiskuvana, jossa epäoikeudenmukaisuudet ja kärsimykset oikaistaan. Rikas, joka ei auttanut köyhiä tässä ajassa, joutuisi helvettiin. Virallisen taivaskäsityksen rinnalla elivät kristillisten mystikkojen ilmestykset ja näyt. Niissä taivas oli jotakin henkilökohtaista, mikä tapahtui ihmisen sisimmässä. Kyse oli Jumalan välittömästä läsnäolosta, joka koettiin tässä ja nyt.

Mystikkojen mietiskelyharjoitukset muistuttivat Salmesvuoren mukaan nykyaikaista mindfulnessia. – Taivaskokemukset eivät johtaneet ”sitku”-elämään, jossa elämän muuttuminen paremmaksi tapahtuisi kaukaisessa tulevaisuudessa. Niiden sisältö tuli jokapäiväisiin askareisiin kuten astioiden tiskaamiseen. Kun mystikko kohtasi Jumalansa, koko elämä oli kokemuksessa läsnä: äly, uteliaisuus, pelot ja toiveet. Sisäisesti koettu Jeesuksen myötätunto velvoitti hoitamaan sairaita ja auttamaan köyhiä. Jeesus ei ollut kuninkaallinen hallitsija, vaan köyhä Kristus, jonka seuraaminen vei ihmisten keskelle. Uskonnollinen elämä tuli palatseista ja luostareista tavallisten ihmisten ja naisten ulottuville. – Erityisesti naismystikot löysivät rajoittavasta yhteiskunnasta säröjä ja rakoja, jotka antoivat heille mahdollisuuden toimia ja jakaa asioita muiden kanssa. MYSTIKOT KUVASIVAT sielun ja Jumalan yhtymistä miehen ja naisen rakkauteen liittyvällä kielellä. Taivaskokemuksen aikana sielu saattoi kihlautua, mennä naimisiin ja rakastella Jeesuksen kanssa. – Naismystikolle naimakauppa Jeesuksen kanssa oli houkutteleva. Sen ansiosta hän vältti lähes varman kuoleman lapsivuoteessa ja saattoi omistautua älylliselle työlle, jollaiseen tuon ajan perheenäidillä ei ollut mahdollisuuksia, Salmesvuori sanoo. 1300-luvun alussa vaikuttaneen Marguerite Poreten ja hänen aikalaisensa Mestari Eckhartin teksteis-

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

sä sielun yhtyminen Jumalan kanssa johti minuuden häviämiseen niin, että lopulta minää ei ollut enää olemassa. – Mystikkojen taivaskokemuksiin liittyi ajatus täydellisestä vapaudesta. Kun ihmisen oma tahto hävisi, seurauksena oli täydellinen tyytyväisyys, jossa ei ollut enää miksi-kysymyksiä, Salmesvuori sanoo. Raamatuntutkija Matti Myllykoski uskoo, että kristillinen taivastoivo vastaa johonkin sellaiseen, mikä yhdistää kaikkia ihmisiä. – Jokaisen ihmisen sisimmässä on tyhjä tila, jossa kaikki pyrkimykset ja selitykset katoavat. Kun olemme tyhjiä Jumalan edessä, hän antaa hyvyytensä, joka on kaikkien, mutta ei kenenkään, hän sanoo. Myllykoski tähdentää, että ihmisen ei tarvitse yrittää olla hengellinen miellyttääkseen Jumalaa. Asia on juuri päinvastoin: hengellinen kokemus

vapauttaa ihmisen olemaan oma itsensä ilman, että kukaan tulee mestaroimaan häntä. Tyhjän tilan löytäminen itsestä vaatii usein sitä, että elämä riisuu ihmistä. Elämänkriisit, vaikeudet ja onnettomuudet satuttavat meitä, emmekä löydä niille mitään selitystä tai tarkoitusta. Kristillinen perinne sanoo, että Jumala riisuu ihmisen. – Riisuminen johtaa siihen, että näemme itsessämme paljaan ihmisyyden, joka yhdistää meidät kaikkiin muihin. Jumalan hyvyys ei tee ketään erityiseksi. Se tulee ihmisen kohdalle kuin tuulenhenkäys, jota ei voi selittää tai omistaa, Myllykoski sanoo. ONNI ON VAIN käymässä luonamme. Kaikki ihana on pian ohi. Muutaman vuosikymmenen kuluttua kaikki, mitä olemme ja mitä teemme, on kadonnut. Tämän kaltaisiin ajatuksiin johtavat kaihon hetket ovat Owe Wikströmin mukaan tärkeitä. Kyseessä voi olla vain puolittain tietoinen tunne, mutta Wikströmin mukaan sitä kannattaa kuunnella. Elämänilo ja elämän rikkaus nimittäin lisääntyvät, jos pysähdymme aika ajoin ajattelemaan kaiken haurautta. Musiikintutkija, dosentti Pekka Jalkanen ei ihmettele sitä, että suomalaisen tangon melodia sai kiireiset ruotsalaiset pysähtymään ostoskeskuksen hälinän ja kulutustavaran keskellä. Jalkanen päätyi suomalaisen kaipuun juurille 1980-luvun alussa, kun hän ryhtyi tutkimaan iskelmämusiikin tyylillisiä syvärakenteita. Suomalainen iskelmä ammentaa Jalkasen mukaan voimaa sekä kaleva-

laisen muinaisajan melodisesta ajattelusta että kirkkomusiikista. Tutkija tunnistaa monista tutuista iskelmistä sävelkulkuja, jotka ovat peräisin vanhasta bysanttilaisesta ja gregoriaanisesta liturgiasta sekä protestanttisen ajan virsistä. Jalkanen mainitsee esimerkkeinä Joel Hallikaisen Kuurankukka-nimisen iskelmän ja Tuomari Nurmion kappaleen Valo yössä.

”

Taivasten valtakunta on jatkuvasti läsnä utopiana. Se on paikka, jota ei ole, mutta joka on hyvä. TUTKIJA MATTI MYLLYKOSKI

– Iskelmien ja kirkkomusiikin yhteys säilyi elinvoimaisena 1990-luvulle saakka, jolloin musiikillisen yhtenäiskulttuurin aika loppui Ylen kanavauudistukseen, Jalkanen sanoo. MONIEN SUOSIKKI-ISKELMIEN sävel perustuu Jalkasen mukaan laskevaan mollisävellajiin ja sen sol-do -ytimeen. Siksi Satumaan melodia on hyvin sa-

mankaltainen kuin jumalanpalveluksen alussa laulettavan Herra armahda -hymnin sävel. Kirkkomusiikissa laskeva sävellaji on kuvannut Jeesuksen ristinkuolemaa ja laskeutumista tuonelaan. Jalkasen mukaan Satumaan sanat puhuvat taivaskaipuusta, mutta sävel astumisesta helvettiin. – Sävel on hallitseva asia, jolla musiikin merkitys luodaan ja ilmaistaan. Iskelmää ja kirkkomusiikkia yhdistävän sävellajin pohjimmaisena merkityksenä on syvä ahdistuksen tunne. Jumalanpalveluksessa ahdistus ja siitä vapautuminen koetaan tietoisesti, mutta iskelmämusiikin kuuntelijat eivät yleensä tiedosta näitä asioita. Jalkanen ei usko, että iskelmien ja kirkkomusiikin melodioiden sukulaisuus kertoo säveltäjien laskelmoinnista. Iskelmänikkarit ovat turvautuneet vaistomaisesti suomalaisen musiikkiperinnön ilmaisuvoimaisimpiin rakenteisiin. Jalkasen mukaan synkkiin ja ahdistaviin tunteisiin johdattavien sävelkulkujen vetovoima perustuu siihen, että elämän vaikeudet ja pelot koskettavat jokaista ihmistä. Tämän oivaltaminen tuo musiikin kuuntelijalle lohtua ja helpotusta. Bysanttilaisen ja gregoriaanisen liturgisen musiikin ystäväksi tunnustautuva Jalkanen ei pidä omaa selitystään tyhjentävänä. – Kyse ei ole ahdistuksesta, vaan jostakin muusta. Vaikka olen itse enemmänkin agnostikko enkä ajattele asioita uskonnollisesti, koen vanhoissa liturgisissa hymneissä suurta voimaa. ■

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Kuka?

Kaisamari Hintikka on Espoon hiippakunnan piispa ja ainoa nainen Suomen piispojen joukossa. Hintikka syntyi Helsingissä vuonna 1967. Hän asuu Espoossa diplomiinsinöörimiehensä ja kouluikäisen lapsensa kanssa.

Mitä?

Kaisamari Hintikan erityisalaa on ekumenia eli kirkkojen välinen yhteistyö.

Motto

Yhdysvaltalaisen ihmisoikeusaktivistin Eleanor Rooseveltin lause ”Tee joka päivä jotakin, mikä pelottaa” on ollut minulle tärkeä elämän umpikujissa.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Koskelan Tarzan Kaisamari Hintikasta piti tulla biologi, mutta hänestä tulikin Espoon piispa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

iispanristi jäi työpaikan kassakaappiin. Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka kuoriutuu rivakasti piispanvioletista papinpaidasta, valkoisesta papinpannasta ja muista vaatteistaan. Hän on tullut Espoon seurakuntien leirikeskukseen löylyttelemään. – Tuntuu ihanalta päästä lauteille. Saunomiseen liittyy helpotuksen huokaus ja syvä rauha. Yleensä Hintikka pötköttää lauteilla selällään jalat katossa, mutta Hvittorpin rantasauna on siihen turhan korkea. Hintikasta paras sauna on sopivan pikkuinen, sellainen kuin suvun kesäpaikassa Joroisissa. Hän alkoi arvostaa sitä entistä enemmän asuessaan yli seitsemän vuotta Sveitsissä, josta palasi Suomeen, kun hänet vihittiin helmikuussa piispaksi. – Muistan, kuinka olin tehnyt koko vuoden töitä ja raahauduin henkitoreissani Suomeen lomanviettoon. Olin ensin pari päivää Helsingissä, ja vasta kesäpaikan saunan lauteilla tuli sellainen olo, että nyt olen perillä ja saan hengähtää. Suvun kesäpaikkaan liittyy myös Hintikan ensimmäinen saunamuisto. – Menin noin viisivuotiaana saunomaan kummitätini kanssa. Minua väsytti niin, että nukahdin pukuhuoneen kapealle puupenkille. Täti kääri minut vanhaan lammasturkkiin ja kantoi saunalta tupaan. Muistan vieläkin, miltä turkki tuoksui. Muisto liittyy äärimmäiseen turvallisuudentunteeseen. Olen palannut muistoon kaivatessani joskus maailmalla kotiin ja turvaan. PALJASJALKAINEN STADILAINEN eli lapsuutensa Puu-Koskelassa Helsingissä omakotitalossa, jossa asuivat Kaisamari Hintikan perheen lisäksi myös hänen mumminsa ja kummitätinsä. Lapsuus oli mukava ja talo myös, mutta saunaa siinä ei ollut. Leikkikavereita riitti pikkusiskossa ja -veljessä sekä naapuruston lapsissa. Heidän kanssaan Hintikka rakensi majoja lähimetsään, kiipeili tarzanina puissa ja leikki purkkista ja kymmentä tikkua laudalla. Puheterapeutti-kirjastonhoitajaäidin ja psykologi-isän perhe ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta Käpylän seurakunnan päiväkerhossa Kaisamari kävi lähes yhtäjaksoisesti nelivuotiaasta kouluikään. Seurakunnan kesäleiri kuului ohjelmaan kymmenenä peräkkäisenä kesänä, minkä jälkeen Kaisamari oli siellä vielä kahdesti apuemäntänä. Kotiseurakunta herätti kiinnostuksen hengellisyyteen. Sillä oli myös tasoittava vaikutus lapseen, joka riiteli usein ja tulisesti sisarustensa ja vanhempiensa kanssa. – Isä sanoi, että Kaisamarilla on ruuti kuivana. Murrosikäisenä otin railakkaasti yhteen vanhempien kanssa. Kierrokseni nousivat aika äkkiä, mutta en toisaalta ole pitkävihainen. Riitojen jälkeen hajaannuimme omille tahoillemme, mutta palasimme aina pian takaisin normitilanteeseen. Piispa hikoilee ylälauteella lähes puoli tuntia ennen ensimmäistä vilvoittelua. Hintikka muistelee, kuinka hikeentyi toisinaan myös koulussa.

– Saatoin marssia rehtorin kansliaan kannat paukkuen ja sanoa, että tämä on väärin! Menin rehtorin puheille solidaarisuudesta jotakuta minusta epäoikeudenmukaisesti kohdeltua oppilasta kohtaan. LINTU LAULAA PITKÄN sarjan saunan pihapuussa Vitträsk-järven rannalla, ja toinen vastaa siihen. Tuuli kuivattaa hien ja saunanpunakka iho ehtii kalveta sillä aikaa, kun Kaisamari Hintikka miettii, mikä on hänen tärkein tehtävänsä piispana. – Toivon, että voisin luoda toivoa. Minulle kristillisessä uskossa on kyse armollisuudesta, oikeudenmukaisuuteen pyrkimisestä ja solidaarisuudesta muita kohtaan. Tämä on ollut minulle tärkeää nuoresta asti, ja se vahvistui entisestään, kun työskentelin Luterilaisessa maailmanliitossa Sveitsissä. – Suomalaisessa hengellisyydessä on korostunut yksilön usko ja pelastuminen. Meillä on kiinnitetty vähemmän huomiota siihen, miten elää uskoa todeksi vastuullisena kansalaisena. Huonosti hoidetut vanhukset. Nuoret, joilla ei ole varaa opiskella peruskoulun jälkeen kalliiden kirjojen vuoksi. Samaa sukupuolta olevat parit, jotka eivät pääse kirkossa vihille. Köyhät ja syrjäytyneet, joista tuntuu, etteivät he voi mennä ihmisten ilmoille edes kirkkoon. Siinä on muutama ihmisryhmä, joille Hintikka haluaa oikeutta. Saunan lämpöön palattuaan piispa vihtoo kiivaasti.

”

Koulussa saatoin marssia rehtorin kansliaan kannat paukkuen ja sanoa, että tämä on väärin!

Hintikkaa kiinnosti erityisesti metalligrafiikka, jota hän aikoo tehdä taas, kun aikaa järjestyy. Muita lapsuuden ja nuoruuden ammattisuunnitelmia olivat liikunnanohjaaja, biologi ja näyttelijä. – Päädyin sitten piispana framille, Hintikka sanoo nauraen. Hintikka on tällä hetkellä ainoa nainen yhdeksän piispan joukossa. – Minut koetaan eksoottisena piispana, ja vientiä on ollut paljon. Työni on jatkuvaa antamista: koko ajan pitäisi sanoa medialle jotain fiksua ja filmaattista. Olen tajunnut, että minun täytyy huolehtia siitä, että saan myös itse uusia ajatuksia ja näkökulmia. Oma hengellinen elämäni piispana hakee vielä muotoaan. Kun Hintikka vihittiin piispaksi, hänet nostettiin Espoon hiippakunnan johtajaksi. Itse hän puhuu mieluummin palvelijan virasta. Hän haluaa olla helposti lähestyttävä, ihmisen kokoinen ja näköinen piispa. – Olen suhtautunut piispan viran ulkoisiin merkkeihin kriittisesti, mutta toisaalta ne suojaavat minua. Piispuus on virka, jonka näkyvimmillään puen päälleni. Hintikka siirtyy suihkuun. Hän vaahdottaa lyhyen tukkansa ripein liikkein ja kertoo samalla, että haluaa piispoiksi lisää naisia. – En tahdo istua yksin saunassa piispojen neuvottelupäivän päätteeksi. Kun Irja Askola valittiin ensimmäisenä naisena piispaksi, ajattelin, että tämä on alku, jonka jälkeen mennään vain parempaan suuntaan. Sen jälkeen kirkon tasa-arvotilanteeseen on tullut myös takapakkia. Askolan jälkeen kaikki piispat olivat jonkin aikaa miehiä. Naisia on vihitty papeiksi yli kolmenkymmenen vuoden ajan, mutta aihe herättää yhä keskustelua.

– Hyvätuloisilla, joihin itsekin kuulun, ei ole kykyä kuvitella, miltä elämä näyttää vaikkapa kolmannen polven työttömästä. Miltä tuntuu toivottomuus, joka on niin syvää, ettei sitä edes tajua toivottomuudentunteeksi? – Vaikka itselläni on rajalliset mahdollisuudet samastua heihin, tehtäväni on nostaa sellaisten ihmisten ääntä, jotka eivät tule kuulluiksi tässä yhteiskunnassa. Hintikka puhuu kaikkien yhtäläisestä ihmisarvosta ja yhteisvastuusta otsa syvillä rypyillä. – Tuntuu kuin solidaarisuus olisi so last season. Meidän pitää kantaa vastuuta myös asioista, jotka eivät kuulu omaan elämäämme. – Enemmistökirkon ja yhteiskunnallisen instituution aseman varjeleminen on välillä sumentanut sen, mitä oikeasti merkitsee olla kirkko. Vaeltava Jumalan kansa on minusta paras kuva kirkosta.

SAUNAN JÄLKEEN Kaisamari Hintikka sonnustautuu taas piispanviolettiin työpaitaansa. Se saa jäädä kaappiin vasta heinäkuussa, kun piispalla koittaa loma. – Odotan tosi paljon sitä, että saan kokea Suomen kesän hippeimmillään. Viime kerrasta on vuosia. Hintikka aikoo keskittyä lomallaan yksinkertaisiin iloihin, kuten marjastukseen ja sienestykseen. Hän on himosienestäjä, joka on saanut pari kertaa tenniskyynärpään tattikorien kantamisesta. Lisäksi Hintikka tietysti saunoo. Päijät-Hämeessä miehen suvun kesäpaikassa odottaa savusauna, jonne lapsesta asti toisensa tuntenut porukka kerääntyy lomalla rentoutumaan. – Yhteissaunassa pitkäaikaisten ystävien kesken ei ole minusta mitään kummallista. Jos siitä kertoo ulkomaalaisille, niin varsinkin jenkit pyörtyvät kauhusta. He ajattelevat, että miesten ja naisten saunominen yhdessä tarkoittaa hirveää rietastelua. Hintikka odottaa myös pääsyä oman sukunsa kesäpaikan saunaan, siihen lapsuuden ensimmäiseen ja oikeaan. – Rauha alkaa jo, kun sytytän puita kiukaan tulipesään ja tuijotan tulta. Perheen kanssa tulee saunottua enimmäkseen hiljaa. Sitä vain ähkää, puhisee ja kyhnyttää. ■

ALUN PERIN Kaisamari Hintikka ei suunnitellut kirkollista uraa, vaan hänestä piti tulla kuvataiteilija.

Hvittorpin saunaa voi vuokrata yksityistilaisuuksiin ja kaveriporukoille. Lisätietoa hvittorp.fi

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Kirkko opettaa albinistisia tyttöjä ompelemaan. Näin he voivat saada arvostetun ammatin.

Hengenvaarassa albinismin vuoksi Tansaniassa ihmisiä tapetaan, koska perinteiset parantajat väittävät, että albinististen ihmisten ruumiinosat tuovat onnea. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA VIRVE RISSANEN/SUOMEN LÄHETYSSEURA

eneettisestä albinismista kärsiviä syrjitään, vainotaan ja usein myös tapetaan monessa Afrikan maassa. Tansaniassa tapettiin vuonna 2017 peräti 170 ihmistä albinismin vuoksi. Tansanian luterilainen kirkko kamppailee albinististen ihmisten puolesta. Viktorianjärven kaakkoispuolella kirkon ja viranomaisten yhteistyö on johtanut siihen, että uusia murhia ei ole viime ajoilta raportoitu. Varmuutta pysyvästä muutoksesta ei silti vielä ole, sillä lapset, joilla on albinismi, joutuvat yhä asumaan valtion ylläpitämissä turvakeskuksissa. – Aiemmin albinistiset lapset on saatettu tappaa vauvoina heti syntymän jälkeen. Tai sitten heitä on syrjitty ja pidetty kirottuina, kertoo Happiness Gefi. Hän vastaa paikallisesta Oikeus elää albinismin kanssa -hankkeesta, jota Suomen Lähetysseura tukee. ALBINISMI ON STIGMA, joka Tansaniassa yhä usein johtaa lapsen hylkäämiseen tai eristämiseen. Ennakkoluulojen vuoksi albinismista kärsiviä lapsia ja nuoria koulutetaan keskuksissa, joissa he ovat turvassa. Kirkon koulutuskeskuksessa on tähän mennessä autettu 48 tyttöä ja nuorta naista. Uusimmalla kolmen kuukauden ompelukurssilla on kaksitoista naista.

– Näiden naisten ei ole helppo löytää ammattia, koska useimmat heistä eivät ole käyneet edes peruskoulua. Monilla heistä on lapsia muttei puolisoa. Annamme heille koulutusta, ompelukoneita ja materiaaleja. Lisäksi vahvistamme heidän itsetuntoaan ja korostamme, että Jumalan silmissä he ovat yhtä arvokkaita kuin muut, Happiness Gefi kertoo. Yksi albinismiin liittyvä paikallinen myytti väittää, että jos aidsia sairastava mies harrastaa seksiä sellaisen naisen kanssa, jolla on albinismi, sairaus siirtyy naiseen. Siksi moni tyttö tulee raskaaksi, saa lapsia – ja aidsin. IHMISIÄ MYÖS TAPETAAN albinismiin liittyvän taikauskon takia. Perinteiset parantajat väittävät, että albinististen ihmisten ruumiinosat tuovat onnea, terveyttä ja menestystä. Erityisen vaarallista heidän elämänsä on vaalien alla, sillä tuolloin myös rikkaat ja koulutetut ihmiset kääntyvät parantajien ja noitatohtorien puoleen. Rikolliset saattavat ansaita yhdellä ruumiilla jopa 75 000 dollaria. Happiness Gefin mukaan parantajat eivät itse tapa ketään, vaan kehottavat parannettavia tuomaan heille ruumiinosia taikoja varten. Ruumiinosista tulee amuletteja, joita voidaan kiinnittää esimerkiksi kalastusveneeseen. Kirkko pyrkii vaikuttamaan albinismiin liittyviin asenteisiin yhteistyössä maan viranomaisten, uskonnollisten johtajien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on saada perinteiset parantajat nä-

kemään heidän ylläpitämiensä uskomusten vahingollisuus ja saada heidät mukaan muutokseen. Aseina kamppailussa ovat niin laki, ihmisoikeudet kuin evankeliumi – ja hieman yllättäen myös jalkapallo. – Osana yhteistyötä suunnittelimme pappien ja perinteisten parantajien välisen jalkapallo-ottelun. Paikallishallinto oli siellä kunniavieraana. Tietenkin papit voittivat. Viranomaiset kysyivät sitten parantajilta, miten tämä on mahdollista, he kun väittävät tekevänsä kaikenlaisia ihmeitä, Gefi kertoo nauraen. Hänen mukaansa perinteisiin parantajiin on saatu hyvä yhteys. Heidän kanssaan on sovittu, ettei ihmisiä saa tappaa albinismin vuoksi. Jotkut parantajat ovat liittyneet kirkkoon. Toisten kanssa ollaan vuorovaikutuksessa yli uskontorajojen. – Kouluttajina on ollut myös ihmisiä, joilla on albinismi. Heitä on haluttu koskettaa, ja on ihmetelty, miten heillä voi olla tutkinto yliopistosta. On olennaista, että kouluttamamme naiset palaavat yhteisöihinsä ja näyttävät, että he elävät normaalia elämää. Tämä muuttaa asenteita enemmän kuin puheet, Gefi kiteyttää. ■

Mitä on albinismi? Albinismi on harvinainen geneettinen sairaus, jossa ihmisellä on hyvin vähän tai ei lainkaan melaniinipigmenttiä ihossa, hiuksissa ja silmissä. Albinismi voi ilmentyä silmässä tai siihen liittyy normaalia vaaleampi iho ja karvoitus. Albinismiin liittyy eritasoisia näköongelmia ja -vammoja. Silmät ja iho ovat erityisen herkkiä UV-säteilylle.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kestävää laatua!

PÄ I V I

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi @otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Koot: 35-42 Useita kuoseja 89€

ROLSER Laadukkaat citykärryt Useita malleja

CLOGS

Koot: 35-43 Useita kuoseja 85€

POLKU

Koot: 35-43 oranssikulta, punainen Koot:35-48 sininen, musta 159€

Sievi Shop Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Loisto Mariner mobiililaitteille

Veneilijän parasta matkaseuraa Loisto Mariner on veneilijän parasta matkaseuraa: navigointityökalut, säätila ja vesillä liikkuvien laivojen tunnistus AIS-tietojen avulla ovat aina mukanasi. Navigoi helposti suomalaisella merikartalla tai samoile tarkkojen maastokarttojen avulla. Loisto Mariner vie sinut minne vain: • Navigoi Suomen merialueilla tutuilla merikartoilla. • Veneile järvialueen merikarttojen avulla Suomen sisävesillä. • Retkeile tarkkojen maastokarttojen mukaan. • Suunnittele reittejä maalla tai vesillä, myös ilman verkkoyhteyttä • Tarkista säätiedot ja löydä levähdyspaikat vierasvenesatamista. • Löydä määränpääsi laajan nimistöhaun avulla Lue lisää: Loistonavigointi.fi Tutustu esittelyvideoon: Youtube.com  Loisto Mariner

UUTTA: AIS, harppitoiminnot, reitin jälkipiirto

Loisto Mariner on saatavilla latauskaupoista sekä Android- että iOS-käyttöjärjestelmiin.

SIPOO SIBBO www.sipoo.fi/tontit www.sibbo.fi/tomter

Kasvata perheesi juuret Sipooseen!

Rota din familj i Sibbo!

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Realistinen rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Ihminen voi tiedostamattaan tuhota rakkaussuhdettaan. Usein siihen on syynä aikaisempi traumaattinen kokemus.

– Moni elää puolella liekillä, ikään kuin käsijarru päällä, eikä uskalla lähteä tavoittelemaan sitä, mikä olisi itselle mahdollista. Usein pohjalla on kelpaamattomuuden ja riittämättömyyden tunne, joka on lahja lapsuuden lähipiiriltä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

PARISUHTEESSA TRAUMAN VAIKUTUS voi näkyä esimerkiksi samanlaisina toistuvina riitoina, joissa riidellään suhteen loppumisesta. Myös perusteeton mustasukkaisuus ja kyvyttömyys uskoa suhteen kantamiseen saattavat Harri Virtasen mukaan kertoa traumataustasta. – Tällaisten riitojen taustalla on perustavan laatuinen epäluottamus siihen, voiko minua rakastaa. Kun tätä epäluottamuksen pesäkettä sohaistaan, traumaselviytyjä alkaa toimia autopilotilla. Tuloksena on voimakas hyökkäys, jossa hän syyttää toista, eikä näe sillä hetkellä vikaa itsessään. Trauman vaikutus voi tulla pintaan myös dramaattisissa rakastumisissa ja eroissa, joissa tunteet ovat suhteettoman voimakkaita. Virtanen ei halua torjua tunteita, mutta epärealistinen tunnemaisema suhteen alussa tai lopussa saa hänen hälytyskellonsa soimaan.

raumaattiset kokemukset vaikuttavat parisuhteisiin enemmän kuin uskomme. Näin sanoo terapeutti Harri Virtanen, jonka traumoja ja niistä toipumista käsittelevä kirja Trauma ja rakkaus ilmestyi vuoden alussa. Virtasen mukaan luultua useampi meistä on traumaselviytyjä, eli olemme selviytyneet hengissä mieltä kuormittaneista kipeistä tapahtumista tai olosuhteista. Kokemukset ovat kuitenkin jääneet varjostamaan elämäämme. Virtasen mukaan trauma voi synnyttää meissä käyttäytymismekanismin, jolla tuhoamme rakkaussuhdettamme. Kun tämä mekanismi aktivoituu, alamme reagoida automaattisesti tietyllä tavalla. Emme enää valitse sanojamme, tekojamme emmekä tunteitamme, vaan toimimme tiedostamattomien mallien ohjaamana. Mieli yrittää tällä tavalla suojella ihmistä, jotta hän ei joutuisi kohtaamaan satuttavaa kokemusta uudelleen. – Kyseessä voi olla välttämätön suojamekanismi, jonka avulla ihminen on selviytynyt lapsena kokemastaan traumaattisesta tilanteesta. Ajan myötä siitä on kuitenkin tullut elämän vihollinen, Virtanen sanoo. KÄSITTELEMÄTTÖMÄSTÄ TRAUMASTA voi kertoa esimerkiksi ahdistusoire tai selittämättömäksi jäävä masennus. Myös riippuvuuden, syömishäiriön, pelkotilan tai unettomuuden taustalta voi löytyä traumaattinen kokemus. – Jos kärsit esimerkiksi unettomuudesta, jota on tuloksetta ratkottu monella tavalla, on hyvä kysyä, onko elämänhistoriassa tapahtunut jotakin, mikä voisi liittyä ongelmaan, Virtanen sanoo. Traumatausta saattaa altistaa myös psykoosille tai aiheuttaa oireita, jotka muistuttavat epävakaan persoonallisuushäiriön kriteereitä. Kaikkein syvimmät traumat syntyvät varhaisessa lapsuudessa läheisimpien ihmisten aiheuttamina. Aikuisena koettu trauma voi rikkoa luottamuksen elämän jatkumiseen. Virtanen korostaa, ettei trauman tuoma kärsimys ole mielen sairautta vaan osa elämää. Yli puolet lapsista kokee ennen kuudettatoista ikävuottaan jonkin traumatisoivan tapahtuman. Ihmiset kokevat traumaattiset tilanteet eri tavoilla: jotkut selviytyvät hyvin, mutta noin kolmannes traumatisoituu ja saa oireita. Eroa selitetään synnynnäisellä joustavuudella eli resilienssillä sekä opituilla tunteiden käsittelyn malleilla. – Traumat ovat yleisiä, mutta niiden vaikutuksista tiedetään vähän. Emme osaa tulkita tunne-elämän vaikeuksia traumoista johtuviksi, vaan traumojen seurauksia hoidetaan usein erillisinä ongelmina, Virtanen sanoo. Erityisesti suomalaisille ominainen trauman seuraus on Virtasen mukaan se, että ihminen tuntee itsensä vieraaksi omassa elämässään.

”

Traumakokemuksesta toipumisessa on kolme askelta. Ne ovat tietoiseksi tuleminen, vastuun ottaminen ja riskin hyväksyminen. – Mitä upeammalta toinen tuntuu suhteen alussa, sitä enemmän hänen hyväksyntänsä paikkaa omaa surkeutta, pienuutta ja vähäpätöisyyttä. Suhteen arkipäiväistyessä voi sitten tulla tarve saada toinen pois jalustalta. Vastakkainen esimerkki on erotilanne, jossa kymmenen tai kaksikymmentä vuotta yhdessä elänyt ja asioita jakanut pari muuttuu suhteen päättyessä toistensa vihollisiksi. Virtasen mukaan se, mikä on suhteessa rikottu, voi myös suhteessa parantua. – Hyvä uutinen on se, että trauman läpi voi päästä. Turvattomien vuorovaikutusmallien ei tarvitse jatkua samanlaisina hautaan asti. Myötätuntoisessa ja turvallisessa suhteessa traumaattinen kokemus voi muuttua osaksi ehjää elämäntarinaa. TERAPIASTA VOI OLLA apua silloin, kun omat voimat eivät riitä. Virtasen mukaan rakkaussuhteen parantava voima voi olla jopa terapiasuhdetta voimakkaampi. – Jospa ajattelisimme parisuhdetta tienä itseksi tulemiseen emmekä vain jonakin, mihin liittyy lasten kasvattamista, onnelliseksi pyrkimistä ja vaurauden keräämistä, Virtanen ehdottaa.

Traumakokemuksesta toipumisessa on Virtasen mukaan kolme askelta. Ne ovat tietoiseksi tuleminen, vastuun ottaminen ja riskin hyväksyminen. Virtanen tähdentää, että tietoiseksi tuleminen ei tarkoita traumaattisen tilanteen yksityiskohtaista muistamista. Olennaisempaa on tunnistaa elämässään trauman vaikutukset, kuten vahingolliset uskomukset ja käyttäytymismallit. Vastuun ottaminen voi tarkoittaa esimerkiksi omien tunteiden ja ajatusten suoraa ilmaisua. – Muutos edellyttää sen tiedostamista, mitä minulle on tapahtunut ja miksi toimin näin, ja sen jälkeen vastuun ottamista omasta käyttäytymisestä. En enää syytä muita omista toimintamalleistani enkä itsekään syyllisty niistä, vaan lähden tietoisesti rakentamaan yhteyttä toiseen ihmiseen. RISKIN OTTAMISELLA Virtanen tarkoittaa sitä, että ihminen alkaa kurottautua kohti toisia, vaikka ymmärtää, että siihen liittyy riski torjutuksi tulemisesta. Rakkaussuhteet tarjoavat yhteyttä, jakamista ja läheisyyttä, mutta myös kipeitä tunteita. Kaikissa ihmissuhteissa voi tulla haavoitetuksi. Tahtomattammekin petämme, hylkäämme ja loukkaamme toisiamme. Tätä ristiriitaa traumaselviytyjän on Virtasen mukaan vaikea kestää. Siksi hän saattaa vetäytyä suhteesta tai eristäytyä. Psyykkinen suojamekanismi, joka on aikaisemmin mahdollistanut selviytymisen, on kääntynyt häntä vastaan. Virtanen kuvaa traumasta kärsivän ihmisen tilannetta tunnettujen satujen avulla. – Jokin osa traumaselviytyjän sisimmästä on koteloitunut eikä ole enää yhteydessä maailmaan. Se on kuin Prinsessa Ruusunen, joka nukkuu satavuotista unta linnassaan, tai Lumikki lasiarkun suojassa. Virtanen muistuttaa, että unelma ikuisesta, paratiisimaisesta rakkaudesta on epärealistinen. Luopuminen kuuluu väistämättä kaikkiin suhteisiin. Jokainen rakkaussuhde päättyy lopulta eroon tai viimeistään toisen osapuolen kuolemaan. – Ainoa vaihtoehtomme on ottaa riski yhä uudelleen ja tehdä tekoja rakkauden maailmassa. Se, että ihminen joutuu lopulta luopumaan rakkaudesta tavalla tai toisella, luo rakkaudelle arvon. ■

Jungilainen terapeutti ja kirjailija Terapeutti ja kirjailija Harri Virtanen on suorittanut kuusivuotisen jungilaisen psykoterapiakoulutuksen Kööpenhaminan Jung-instituutissa. Aikaisemmin Virtanen on toiminut näytelmäkirjailijana, käsikirjoittajana ja ohjaajana. Sveitsiläinen psykiatri ja psykoanalyytikko Carl Gustav Jung (1875–1961) kutsui yksilön elämänmittaista kasvua omaksi itsekseen individuaatioksi. Siinä ihminen kasvaa kokonaisemmaksi, kun tiedostamattomat mielen sisällöt tulevat yhä enemmän tietoisiksi. Jungin ihmiskäsityksessä uskonto, myytit, sadut ja unet ovat tärkeässä osassa. Jung kehitti muun muassa tunnetun teorian kollektiivisesta piilotajunnasta ja arkkityypeistä.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Osa 33

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Noora Kauppila, 31, on laulaja ja esiintyvä taiteilija, joka ammentaa inspiraationsa ihmisäänestä ja muinaisesta suomalais-ugrilaisesta musiikkiperinteestä. Hän tarkastelee musiikin, luonnon ja kulttuurin välisiä suhteita ja käyttää ääntään tunteiden puolesta ja nostaakseen haastavia tunteita esiin. Kauppilan Itku äidin haudalla -konsertti to 23.5. klo 19 Musiikkitalon Black Boxissa, Mannerheimintie 13 A. Konsertissa ollaan globaalin siirtymäriitin äärellä ilmastonmuutoksen vuoksi. Teos puhuu luontoäidin kuolemisesta ja ympäristösurusta. Noora Kauppilan itkulaulujen sanat syntyvät usein luonnossa, varsinkin veden äärellä.

Poski painuu pehmeään liinaan Noora Kauppila itkee karjalan kielellä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

jä kotona omassa rauhassa tai mökillä lähellä luon toa. Viime kesänä lähes kaikki itkut syntyivät me ren rannalla ja soilla.

aastavin tilanne, jossa Noora Kauppila on itkulaulanut, oli näyttelyn avajaiset, joissa oli amerikkalai sia vieraita. Galleriassa hehkuivat kirkkaat loisteputket ja paikalla oli paljon ihmisiä. Avoimuudesta piti kääntyä nopeasti sisäisiin tuntoihin, kun Kauppila kertoi ensin englanniksi itkutraditiosta, ja sen jäl keen hän itki karjalan kielellä. Äänellä itkettäessä ei pelkästään paruta ääneen, vaan siinä ovat mukana sanat ja jokin syy. Se on kol lektiivista suremista. Perinteisesti itkijänaiset itki vät elämän suurissa käännekohdissa, kuten häissä ja hautajaisissa. Kauppila arvioi, että äänellä itke minen asettuu johonkin laulun ja tavallisen itkun välimaastoon. Omiin itkuihinsa Kauppila kirjoittaa runot van hojen itkufraasien pohjalta. Sysäys uuden itkun löy tämiseen vaatii pysähtymistä. Hän kirjoittaa tekste

YLEISÖN EDESSÄ itkiessään Noora Kauppila toivoo, että kuulijalla olisi turvallinen olo ja että hänen it kunsa loisi tilaa yhteiselle suremiselle. Joskus itku tuo lohtua ja koskettaa, joskus se ärsyttää tai hävet tää. Kauppilalle kaikki käy. Jollekin itkulaulu voi ol la kauhistus – tuossa se rääkyy. Sekin käy. Muutamia vuosia sitten aloittaessaan äänellä it kemisen Kauppila saattoi joskus miettiä, viekö it ku naista vai nainen itkua. Hänen on pitänyt tutus tua omaan suruunsa. Kauppila on oppinut omas ta haavoittuvuudestaan ja joutunut käymään läpi itsensä hyväksymisen prosessia. Itkeminen vaa tii uskallusta ja rohkeutta päästää irti egon vaa timuksista. Kun Kauppila itkee äänellä, hän istuu ja heijaa kehoaan. Itkuun lähdetään hengityksen kautta. Poskelle laitetaan itkuliina. Kauppila alkaa olla jo niin ehdollistunut, että painaessaan poskensa peh meään liinaan, itku alkaa tulla.

Rukoussunnuntai

VIIME KESÄNÄ Noora Kauppila kävi itkemässä Poh joisPohjanmaan soilla. Luonto oli hänen esiinty mislavansa. Ihmiset ajoivat sinne varta vasten hiek kateitä pitkin kuuntelemaan itkua. Suolla itkijänaisen on helppo kuulla omaa it kuaan. Mutta ei Kauppila suolla yksin itkenyt. Su denkorento tuli yhtäkkiä hänen eteensä ja syntyi duetto. Kun itkijä nainen itki ääneen ”tulkaa tukku lintuset”, kurkiaura lensi ylitse. ■ Katso video, jolla Noora Kauppila itkee, osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Rukous opettaa mittasuhteita TIEDÄN MONEN kääntäneen Juma lalle selän, kun hän on vastannut rukoukseen väärin tai jättänyt ko konaan vastaamatta. Se saa minut ihmettelemään, mitä rukous yli päätään on. Muistan tilanteita, joissa olen itsekin epätoivoissani parahtanut pyynnön. Aina on aiheena ollut jo kin minulle tai läheisilleni tarpeel linen hyvä. Vaikeassa elämäntilan teessa olen rukoillut ratkaisua, et tei itse tarvitsisi päättää. Sairaan parantumista rukoillessani olen pyytänyt Jumalaa varjelemaan hä net ja minut kivulta ja luopumisen tuskalta. En ihmettele, että rukous on myös kaupankäyntiä: olen kyllä uskollinen ja kiltti, jos vain annat

minulle tämän ja tuon. Juuri siksi rukoussunnuntain teksteistä hät kähdyttävin on tämä: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten”, sanoo Herra. Ja vaikka Herra tässä samai sessa raamatunkohdassa kauniis ti lupaa, että hän antaa meille tu levaisuuden ja toivon, hän ei pu hu sanaakaan siitä, että maallisen elämämme murheet tulisivat yht äkkiä ratkaistuiksi. Tulevaisuus ja toivo ovat tässä: ”Te etsitte minua ja löydätte minut. Koko sydämes tänne te minua etsitte ja minä an nan teidän löytää minut.” Mitä Jumalan löytäminen on? Ehkä jotakin sellaista, että sano maton kirkkaus vahvistaa sisäisen olemukseni ja elämäni kasvupoh

VIDEO VERKOSSA

ISTOCK

Taivaan tähden

26.5.

Toisinaan itku voi olla jännittynyttä ja tulla tosi syvältä, mutta se puhdistaa. Välillä Kauppilalle tu lee äänellä itkemisestä pöllämystynyt olo. Joskus riittää, että hän vain lukee itsekseen van haa itkurunoutta. Niitä lukiessa tulee tunne, että on osa vuosisatojen ketjua, ja oma oleminen aset tuu oikeisiin mittasuhteisiin. Kauppilasta on äärim mäisen rauhoittavaa saada jo kuolleiden naisten ri tuaalirunoudesta perspektiiviä omaan elämäänsä.

jana rakkaus opettaa minulle kai ken leveyden, pituuden, korkeu den ja syvyyden, kuten apostoli

Paavali Efesoksen kristityille toi voi.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Gurun opissa Ohjaajana Gerard W. Hughes Gerard W. Hughes on pappi, tunnettu hengellinen ohjaaja ja kirjailija. Hän syntyi vuonna 1924 katoliseen perheeseen Skotlannissa. 17-vuotiaana hän liittyi jesuiittoihin, ja 18 vuoden kouluttautumisen jälkeen hän valmistui jesuiitaksi St. Beuno’sin yhteisössä Pohjois-Walesissa. Hän harrasti vaeltamista ja teki elämänsä aikana kaksi tärkeää pyhiinvaellusta, toisen Roomaan ja toisen Jerusalemiin. Kummastakin vaelluksesta hän kirjoitti kirjan. Toinen niistä on julkaistu suomeksi nimellä Jalkaisin Jerusalemiin – pyhiinvaellus rauhan puolesta. Hughesilta on suomennettu myös kaksi hengellistä opaskirjaa. Ne ovat Matkaoppaana rukous ja Pyhän yllättämä – matkaopas uskon aarteisiin. Hughes kuoli 90-vuotiaana vuonna 2014.

Elämäsi on pyhiinvaellus Pyhiinvaeltajan ei kannata kuljettaa repussaan turhia taakkoja vaan pitää kantamuksensa kevyinä, muistuttaa pyhiinvaeltajakonkari Gerard W. Hughes.

erard W. Hughes rakasti kävelemistä Skotlannin kukkuloilla. Näillä retkillään hän huomasi ajatustensa selkiytyvän ja ratkaisujen kypsyvän. Elettiin 1960-luvun loppupuolta, ja Hughes työskenteli pappina Glasgow’n yliopistossa. Viikonloppuisin hänellä oli tapana retkeillä opiskelijoiden kanssa läheisillä vuorilla. Heitä puhutteli maiseman avaruus ja kauneus, ja heidät pysäytti vastapäisten rinteiden näkymä ja ajatus siellä sijaitseviin puolustusministeriön rakennuksiin mahdollisesti kätketyistä ydinaseista. Rinteillä kävellessään he pohtivat paitsi elämän kauneutta myös hyvän ja pahan taistelua ihmisten mielessä ja maailmassa. KAHDEKSAN VUODEN työrupeaman jälkeen Hughes päätti jättää yliopiston ja lähteä matkalle suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Kesällä 1975 hän teki kymmenen viikon pyhiinvaelluksen Ranskan halki Italiaan ja Roomaan, joka kiinnosti häntä ennen kaikkea Pietarin ja Paa-

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

valin ja kristillisen uskon alkuaikojen kaupunkina. Mutta Rooma ei lopulta ollutkaan niin tärkeä. Paljon tärkeämmäksi osoittautui viidentoista kilon reppu selässä kävelty matka. Sen aikana hän mietti oman elämänsä matkan suuntaa. Kotiin palattuaan hän muutti Pohjois-Walesissa sijaitsevaan jesuiittojen taloon, joka oli hänelle jo nuoruudesta tuttu. Parin työtoverinsa kanssa hän kehitti talosta uudenlaisen hengellisyyden keskuksen. Sinne saapui niin omaan elämäänsä rauhaa etsiviä ihmisiä kuin ydinaseita vastustavia rauhanliikkeen aktiiveja. Hughes itsekin halusi omistaa elämänsä yhä syvemmin rauhan asialle. Mutta mitä voisi yksi ihminen tehdä? Tämä kysymys mielessään Hughes lähti vuoden 1987 helmikuussa seuraavalle pitkälle pyhiinvaellukselleen. Hän kulki jalkaisin Jerusalemiin. Se oli pyhiinvaellus rauhan puolesta, ja hän teki sen kristillisen rauhanjärjestön Pax Christin nimissä. Hän käveli läpi Euroopan vetäen perässään rattaita, joissa piti reppuaan. Rattaille hän oli antanut nimeksi ”Mungo” kelttiläisen pyhimyksen

mukaan. Nimi muistutti häntä kelttiläiseen kristillisyyden ajatuksesta, että Jumalan pyhän läsnäolon voi kokea kaikessa. PYHIINVAELTAJA TEKEE aina matkaa ennen kaikkea omaan sisimpäänsä, Gerard W. Hughes muistuttaa. Pyhiinvaelluksella on päämäärää, mutta itse matka ja mitä sillä oppii, ovat usein tärkeämpiä kuin päämäärän saavuttaminen. Ulkoinen kohde

Pyhiinvaeltajan rukous Herra, päästä meidät sokeudestamme. Päästä meidät kaikista sellaisista uskonnon muodoista, jotka lukitsevat ihmiset temppeleihin, pyhiin paikkoihin ja kirkkoihin eivätkä tunnista sinua jokaisen ihmisolennon salaisuudessa. (Gerard W. Hughes)

voi motivoida matkaajaa ja kertoa hänelle jotakin hänen kaipauksestaan, mutta se, mitä matkalla tapahtuu, on aina yllätys. Pyhiinvaeltaja ei tiedä, mikä häntä odottaa. Se selviää päivä kerrallaan matkan aikana. Vaelluksella oppii, ettei reppuun voi pakata koko omaisuutta. Pyhiinvaeltajan kantamus on kevyt, sillä mukana on vain välttämätön. Vain siten pääsee perille. Se pätee koko elämään. Emme elä kasataksemme kantamuksia ja omaisuutta. Jos teemme niin, hukkaamme päämäärän ja kadotamme sielumme. ”Tarpeettomat matkatavarat, joita kannamme mielessämme, ovat paljon painavampia kuin yksikään selkäreppu”, Hughes sanoo. Tuota tarpeetonta painolastia ovat tukahdutetut tunteemme, arvostelevat asenteemme ja ahtaat uskomuksemme, jotka ovat niin iskostuneita meihin, ettemme usein edes huomaa niitä. Kun hellitämme niistä, taakkamme kevenee, sisimpämme avautuu ja maailma näyttää toiselta. Silloin voi tulla tilaa myös Jumalalle, joka avaa uusia polkuja. ■

MENOT 24.5. – 6 .6.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

TAPAHTUMIA Kauneimmat kesävirret to 23.5. klo 18.30. Yhteislaulua, Psalmilaulajat, Mönttinen. Kesäillan musiikkia – Maailman ympäri 60 minuutissa to 6.6. klo 18.30. Huilu- ja kitaraduo Alice Thompson ja Antero Pellikka. Ilmastonmuutos – nyt! ke 29.5. klo 18.30. Hiilineutraali kirkko? Vieraana Kirkon energia- ja ilmastostrategiatyöryhmän pj, ilmastotutkija FT Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta. Teematorstai to klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, Kevätjuhla klo 13. Aikuisten lautapelikerho la 18.5. klo 12–15.30. Kesäkahvila kesä-, heinä- ja elokuussa Haaga-salissa, 2. kerros, keskiviikkoisin klo 12.30–14. Kahvit, hartaus, ohjelmaa. Perhekerhot to 23.5. klo 9.30–11 kirkolla, pe 24.5. klo 10–11.30 Mariankodissa, Schildtinpolku 6, ja ma 27.5. klo 17.30–19 Tönöllä. Kesäperhekerho to 6.6. klo 10–11.30 kirkon pihalla. Säävarauksella. Muskarit 6 kk – 3-vuotiaille ma-iltapäivisin ja ti-aamuisin. Opettajina kanttori ja varhaisiän mus.op. Hanna Autio sekä lastenohjaaja Ulla Leivo. Muskarikauden hinta 50 e/ lapsi, sisaruksilta 25 e. Ilmoittautuminen syksyn ryhmiin nettisivulla 13.5.–9.6. Kirkkoherranvirasto on avoinna ma 3.6. lähtien ma, ti ja to klo 10–13.

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

29.5.

Ilmastonmuutos – nyt! Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, klo 18.30. Kirkon kansainvälisen työn ilta. Alustus, keskustelua, teetarjoilu. Hiilineutraali kirkko? Vieraana ilmastotutkija FT Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta.

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

Pitäjänmäen seurakunta

MALMIN srk

JUMALANPALVELUKSET Suvivirren sunnuntai – Sunnuntai kirkolla su 26.5. klo 9–13. Aamupala klo 9. Messu klo 10. Kolari, Lahtinen, Mulari, Autio, Mönttinen. Messun jälkeen salaattia, grillimakkaraa, kirkkokahvit ja pullat. Lapsille ohjelmaa Tönöllä. Suvilinnunlauluja klo 12. Kellotapuli avoinna. Mukana FC POHU. #sunnuntaikirkolla #haagansrk Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu Senaatintorilla helatorstaina 30.5. klo 12. Piispa Laajasalo, saarna, tuomiorovasti Heltelä, liturgi, Helsingin Poliisisoittokunta, johtaa Sami Ruusuvuori, seurakuntien kuoroja. Kirkkoherra Heikin johdolla lähdetään Kirkkovaellukselle eli kävellen Haagasta Senaatintorille (Keskuspuiston kautta). Lähtö kirkolta klo 10. Liity joukkoon! Messu su 2.6. klo 10. Lahtinen. Laudes ma 27.5. klo 7.30. Silin. Arkiehtoollinen ke 29.5. klo 15, Hopeatie 14. Silin, Mönttinen.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

31.5.

Ilta elävän veden äärellä Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6, klo 18. Sanaa, musiikkia, esirukousta. Puhujana Pelastusarmeijan Helsingin osaston johtaja, kapteeni Esa Nenonen. Musiikissa Risto Rinkkala.

Suvivirren sunnuntain messu 26.5. klo 10. Tervetuloa laulamaan suvivirttä. Lea Kujanpää, Arto Antturi, s, Heli Kantola. Yhteislähtö hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessuun Senaatintorille to 30.5. Kokoontuminen Pitäjänmäen kirkolla klo 11. Matkustamme omakustanteisesti A-junalla. Messu alkaa klo 12. Ei messua Pitäjänmäen kirkossa. Messu su 2.6. klo 10. Jukka Vanne, Haka Kekäläinen, s. Viikkomessu ke 5.6. klo 18. Arto Antturi. Puolisen tuntia kestävä palvelus on arjen keskellä hyvä pysähtymisen ja latautumisen paikka. Messu sisältää muutaman yhteislaulun, rukousta, raamatunlukua, lyhyen puheen ja ehtoollisen.

TAPAHTUMIA

Kannelmäen seurakunta

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. Mätismessu Suvivirren sunnuntaina 26.5. klo 10 luonnonhelmassa Mätisfestareiden juhlakentällä Kartanonhaassa, Malminkartanon ja Kannelmäen välisellä jokialueella. Tervetuloa laulamaan Suvivirttä! Huom. Kannelmäen kirkossa ei ole messua su 26.5. Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu helatorstaina 30.6. klo 12 Senaatintorilla. Huom. Kannelmäen kirkossa ei ole jumalanpalvelusta to 30.5.

Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Perinteinen messu su 26.5. klo 13 Munkkiniemen kirkossa. Levollisuuden messu la 25.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Hiljaisuuden messu, Taize-lauluja, saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus.

TAPAHTUMIA Senja Salon klarinetti- ja piano-oppilaiden kevätkonsertti ma 27.5. klo 18.30 kirkossa. Vapaa pääsy. Raamiskerho Paikassa 4–12-vuotiaille torstaina 23.5. klo 17.30–18.30 Paikassa, Kaaren -1. krs. Tutustutaan Raamatun kertomuksiin lapsia kiinnostavalla tavalla. Kavereita, laulua, leikkiä, askartelua. Lapsi voi osallistua kerhoon sillä aikaa, kun aikuinen käy ostoksilla. Ohjaajina seurakunnan työntekijät sekä vapaaehtoiset. Jennyn olohuone ma 3.6. ja 10.6. klo 12–15. Avoin kohtaamispaikka Toimintakeskus Jennyssä, os. Beckerintie 9. Tarjolla lounas ja kahvit eurolla. Kauden päätös Malminkartanon kappelilla ma 17.6. klo 12–15. Jennyn kahvila to 6.6. ja 13.6. klo 11–14. Avoin kohtaamispaikka Toimintakeskus Jennyssä. Olohuone ja kahvila ovat kesätauolla heinäkuusta elokuun puoleenväliin, ovet ovat auki taas maanantaina 12.8.

TAPAHTUMIA Ilta tulilla, nuotioilta Munkkivuoren kirkon pihalla to 23.5. klo 18. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan.

Urkukonsertti ke 29.5. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Kanttori Olga Mäkinen soittaa urkumusiikkia barokin ajalta nykypäivään. J.S. Bach, Viitanen, Mäkinen. Vapaa pääsy. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 31.5. klo 13 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Ilta elävän veden äärellä pe 31.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Sanaa, musiikkia, esirukousta. Puhujana Pelastusarmeijan Helsingin osaston johtaja kapteeni Esa Nenonen. Musiikissa Risto Rinkkala. Lähetyksen pihajuhla ti 4.6. klo 15–18 Munkkiniemen kirkon pihalla. Mukana Suomen Lähetysseurasta sosionomi, kirkon nuorisotyönohjaaja ja diakoni Kirsi Salmela, joka on työskennellyt Thaimaassa, ja Sodderin seurakunnasta pastori Pekka Palosaari. Grillausta, kirpputori ja kahvitarjoilu. Mukana kanttori Olga Mäkinen ja pastori Jouni Hartikainen sekä lähetyksen työryhmä. ToivonCafe/Bistro torstaisin klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Päivärukous arkisin ma–ti, to–pe klo 12 kirkossa. Avoin kesäperhekerho lapsille ja vanhemmille ti 28.5., 4.6., 11.6., 18.6., 25.6. klo 10–11.30 kirkolla. Aamukahvit, leikkejä ja lauluja. Yhteisöruokailu tiistaisin 4.6.–27.8. klo 11.30–13 kirkolla. Aikuiset ja yli 12-v. 2 e ja 7–12-v. 1 e. Alle kouluikäiset maksutta. Voit myös tarjota lounaan vähävaraiselle ostamalla ylimääräisen lipukkeen, joka jaetaan tarvitsevalle diakoniatyön kautta. Tarjolla myös erilaisia vapaaehtoistehtäviä. Kässäkerho tiistaisin 4.6.–28.8. klo 13 kirkolla. Tarjolla juttuseuraa käsityön merkeissä tai ilman. Kahvia, teetä, käsityövinkkejä, novelleja ja tarinoita. Toivoa naisille -piiri ke 5.6. klo 18.30 kirkolla. Rukoillaan maailman naisten puolesta. Kansainvälisen liikkeen ydin on rukouskalenteri, jossa on jokaiselle päivälle lyhyt rukous. Saat kalenterin mukaasi.

Torilla tavataan Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessua vietetään Senaatintorilla helatorstaina 30.5. klo 12–14. Messussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo, liturgina toimii tuomiorovasti Marja Heltelä. Musiikista vastaa Helsingin Poliisisoittokunta Sami Ruusuvuoren johdolla sekä kuorot Helsingin hiippakunnan seurakunnista. Tapahtuma on kaikille avoin.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 24.5. – 6 .6.

12 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa v.1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa, 2.6. alk. klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

PITÄJÄNMÄEN srk

Messu su 26.5. klo 11. Pauliina Lindfors. Tasausmessu su 26.5. klo 16. Mari Mattsson. Messu su 2.6. klo 16. Eeva-Liisa Hurmerinta.

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

TAPAHTUMIA

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

30.5.

Saaristolaivalla Senaatintorille juhlamessuun. Yhteinen venekyyti Lauttasaaresta Kauppatorille sadalle ensimmäiselle helatorstaina Helsingin hiippakunnan suureen Senaatintorilla vietettävään 60-vuotisjuhlamessuun. M/s Panda lähtee klo 10.45 Vattuniemen laiturista, Vattuniemenranta 5. Messu alkaa klo 12. Ilmoittautumiset: lauttasaari.srk@evl.fi tai 09 2340 4300.

The Plains Singers -kuoron konsertti Tuomiokirkossa ti 28.5. klo 20. Vapaa pääsy. Helatorstaina 30.5. Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu Senaatintorilla klo 12. Ei messuja tuomiokirkkoseurakunnan kirkoissa. Tule Tuomiokirkkoon iltapäivystäjäksi! Tuomiokirkko on kesällä auki joka päivä klo 18–24 vieraita varten vapaaehtoisvoimin. Päivystäjänä voivat toimia täysi-ikäiset ja yhteen koulutukseen osallistuneet. Koulutusillat Tuomiokirkossa 3.6., 2.7. ja 1.8. klo 18. Lisät. Anni Roiha, anni.roiha@evl.fi, p. 050 442 0050. Suvimessu su 2.6. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Multilingual Summer Service. Musiikki ja Henki ke 5.6. klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Daikini alias Lauri Kemppainen. Keskustelua, kuuntelua ja musisointia hengellisyyden ja musiikin rajoilta. Suomalaisen kamarikuoron konsertti ke 5.6. klo 19 Vanhassa kirkossa. Vapaa pääsy. Vanhankirkon Tuki ry:n kesäretki to 6.6. klo 9, suuntana Lahti-Hollola-Mäntsälä. Lähtö Annankadulta. Hintaan 20 e kuuluu bussikuljetus, nähtävyydet ja lounas. Ilm. Seppo S. Kosonen, p. 050 339 6204 ja maksamalla retkimaksu tilille FI2020581800017340, viitenumero 1067. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13 (29.5. asti), to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Tervetuloa kahvittelemaan, lukemaan päivän lehteä sekä vaihtamaan kuulumisia! Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseura kunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Kivimessu to klo 18. 23.5. Suvi-Maria Roine ja Tommi Niskala. Iltakirkko pe klo 18. 24.5. ja 31.5.

Veli-Matti Hynninen. Messu su 26.5. klo 10. Mari Mattsson, Vokaaliyhtye Incanto. Iltakirkko ma 27.5. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 28.5. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke klo 18. 29.5., 5.6. Eeva-Liisa Hurmerinta. Suvivirren sunnuntain messu su 26.5. klo 13 REDIn Silta. Tervetuloa laulamaan ja viettämään ehtoollista Sillalle. Mari Mattsson, Elina Pöysti, Tommi Niskala ja Lauri Grünthal. Kirkkomatka yhdessä to 30.5. Hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu Senaatintorilla klo 12. Lähtö klo 10.30 Alppilan kirkolta ja jatkuu klo 11.00 Kallion kirkolta. Kävelemme kohti Senaatintoria ristiä seuraten. Messu su 2.6. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Kallion seurakunnan nimikkolähetin Katri Linnansalon lähtöjuhla. Salonkikuoro. Vapautuksen teologinen messu ma 3.6. klo 18. Kai Sadinmaa. Alppilassa: Sateenkaarimessu la 25.5. klo 11. Päivi Vähäkangas.

Keväinen matkakonsertti to 23.5. klo 19 Alppilan kirkko. Helsingin laulu ja Vantaan kamarikuoro, joht. Hanna Remes ja Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Háskólakórinn – Islannin yliopiston kuoro ma 3.6. klo 19 Kallion kirkko. Gesualdon, Hugo Distlerin ja Jake Runestadin sekä islantilaisten säveltäjien kuoromusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Urkukesän päivämusiikki to 6.6. klo 12 Kallion kirkko. Olli Pyylampi, urut. Vapaa pääsy. Kirkkoherranvirasto ke 29.5. on suljettu. Gender-ilta ti 28.5. klo 18. Keskustelutilaisuus. Vieraana teologian tohtori Ilse Paakkinen. Lasten perjantait pe 31.5. klo 10–12 Alppilan kirkko. Kangaskassin painantaa. Kesäkahvila ti 4.6. klo 15–18 Alppilan kirkko. Lapsille leikkitila kahvilan yhteydessä klo 14–18. Eläkeläisten kesäkahvila 5.6.–7.8. klo 13.00–14.30 Kallion kirkon kappelissa. Diakonian kesäleiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 19.– 22.8. Leiri on tarkoitettu vähävaraisille, Kallion seurakunnan alueella asuville. Leirillä ollaan kahdenhengen huoneissa, ellei terveyssyyt sitä estä. Leirin hinta 100 e. Leirikeskus ei ole esteetön. Ilmoittautumiset 15.7. mennessä Kallion kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3600. Hakuajan päätyttyä lähetämme leirikirjeen mukaan päässeille.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna ma, ti ,to, pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Jumaluusoppinutta räppiä Musiikki ja Henki -keskustelusarjassa keskiviikkona 5.6. klo 18–20 Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 28-26. Daikini alias pastori ja piispan erityisavustaja Lauri Kemppainen kertoo polustaan räppääväksi teologian tohtoriksi. Mikä tekee räpistä musiikkia? Mikä on Daikinin sanoma? Mukana myös Markus Malin (lyömäsoittimet) ja Ville Salminen (kitara, laulu). Pastori Maikki Viljanen-Pihkala haastattelee. Seurakunnan kesäkaupasta lahjoja ja matkamuistoja. Cathedral Shop Tapuli Tuomiokirkolla myy matkamuistoja ja kristillisiä lahjatavaroita. Herkkusuille on tarjolla kahvia, teetä, jäätelöä ja limonadia mukaan ostettavaksi tai paikan päällä nautittavaksi. Kauppa on auki 27.5.–8.10. ma–la klo 10-17 ja su klo 11.30-16.

SIRPA PÄIVINEN

Tuomiokirkko on avoinna kesä-elokuussa joka päivä klo 9–24. Lahjoita Linnanmäki-ranneke Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuvalle vähävaraisen perheen lapselle. Tuota kesäiloa ostamalla ranneke ja toimittamalla se ma 3.6. mennessä kirkkoherranvirastoon diakoniatyön kautta jaettavaksi. Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuva vähävarainen lapsiperhe voi hakea taloudellisin perustein Linnanmäki-rannekkeen ottamalla yhteyttä talousselvityksen tekoa varten oman asuinalueensa diakoniatyöntekijään ma 3.6. mennessä. Rannekkeita rajoitetusti, etusijalla perheet joille ei aikaisempina vuosina ole myönnetty ranneketta. Ei urkuvarttia Tuomiokirkossa pe 24.5., ke 29.5. ja pe 31.5. Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen saarnaa Tuomiokirkossa su 26.5. klo 10. Tuomiokirkkoseurakunnan Ajan merkit -saarnasarjassa puhutaan maailmasta, yhteiskunnasta ja ihmisestä. Seurakunnan kesäkaupasta lahjoja ja matkamuistoja. Cathedral Shop Tapuli Tuomiokirkolla myy matkamuistoja ja kristillisiä lahjatavaroita. Herkkusuille on tarjolla kahvia, teetä, jäätelöä ja limonadia mukaan ostettavaksi tai paikan päällä nautittavaksi. Kauppa auki 27.5.–8.10. ma–la klo 10–17 ja su klo 11.30–16. Tule kokeilemaan Tuomiokirkon tornin VR-sovellusta kirkon infoon tai Shopiin sen auettua. Hinta 4/3 e, alle 7-v. ilmaiseksi. Perhekerhojen kesäkerhot 27.–29.5 ja 3.–6.6. klo 10, tarkemmat tiedot https://urly.fi/1e7N.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Messu su 26.5. klo 11. Markkunen, Valojärvi. Suvivirren sunnuntai. Messun jälkeen suvivirsi ja muita yhteislauluja kirkkokahvin äärellä. Viikkomessu ke 29.5. klo 19. Markkunen, Andersson. Helatorstain juhlamessu Senaatintorilla to 30.5. klo 12. Piispa Teemu Laajasalo, tuomiorovasti Marja Heltelä, Helsingin Poliisisoittokunta, johtaa Sami Ruusuvuori, kuoroja Helsingin hiippakunnan seurakunnista. (Ei messua Lauttasaaressa.) Messu su 2.6. klo 11. Heusala, Andersson. Seurat ke 5.6. klo 19. Elina Hellqvist, Jussi Malkamäki, Juha Lavapuro.

TAPAHTUMIA Helatorstaina 30.5. klo 12 Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu Senaatintorilla. Yhteinen venekyyti M/s Panda lähtee klo 10.45 Vattuniemen laiturista, Vattuniemenranta 5. Ilmoittaudu osoitteeseen

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 24.5. – 6 .6.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messut Paavalinkirkossa: Su 26.5. klo 10. Elina Pöysti, Juha Valkeapää, Seppo Välimäki, Tampereen Filharmoninen kuoro, joht. Jani Sivén. Ke 29.5. klo 18 Puolen tunnin messu. Juha Valkeapää, Ruut Kiiski. Su 2.6. klo 10. Petri Flinck, Johanna Toivonen, Seppo Välimäki. Ke 5.6. klo 18 Puolen tunnin messu. Arja Rannanpää-Kortelainen, Ruut Kiiski. Messu Itä-Pasilassa Su 26.5. klo 12. Päiväkuoro, Juha Valkeapää, Seppo Välimäki.

TAPAHTUMIA M. Duruflé: Requiem la 25.5. klo 18. Tampereen Filharmoninen Kuoro, joht. Jani Sivén, Matti Pohjoisaho, urut. Ohjelma 15/10 e. Kevätlaulajaiset su 26.5. klo 16. Paavalinkirkon kuoro laulaa ja laulattaa. Lauletaan Suvilinnun lauluja. Seppo Välimäki. Kahvitarjoilu vapaalla kahvirahalla Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Kevätlauluja yhdessä laulaen ke 29.5. klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, os. Topparikuja 2. Mukana kanttori Ruut Kiiski ja Arja Rannanpää-Kortelainen. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10–12 ja ke klo 14–16. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Päiväkuoro ke klo 15. Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. Paavalinkirkon kuoro to klo 18. Pihakahvilaan ti 11.6. klo 13 järjestetään kuljetus liikuntaesteisille. Kulje-

JANI LAUKKANEN

lauttasaari.srk@evl.fi tai p. 09 2340 4300 (max 100 hlöä). Upea Sovinnon päivä -ilmaiskonsertti Senaatintorilla Helatorstaina klo 15. Esiintymässä mm. Marzi Nyman trio, Jukka Perko, Jukka Leppilampi ja Maria Ylipää. Avoin perhekerho ma–pe klo 9–11. Ma, ti ja pe kirkolla, D-porras. Ke ja to kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, kokoontuminen D-portaan edessä. Avoin rukouspiiri ti klo 18, kerhohuone 15. Seniorilautta ke klo 10.30, seurakuntasali. Larun olohuone ke klo 17.30–20, kirkkokahvila. Lauttasaaren musiikkiopiston kevätkonsertti ja kevätjuhla to 23.5. klo 18. Lajos Garam – 80-vuotisjuhlakonsertti su 26.5. klo 18. Esiintyjinä Lajos Garamin viuluoppilaita vuosien varrelta säestäjänä Virva Garam. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Gospel soi viikkomessuissa! Hienoa Jukka Leppilammen esittämää gospelmusiikkia 12.6. ja 19.6. keskiviikkojen viikkomessuissa.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Maria Ylipää, Tove Wingren, Jukka Leppilampi ja Marzi Nyman esiintyvät to 30.5. Senaatintorilla Sovinnon päivän konsertissa.

7×

Kuoro USA:sta Yhdysvaltalainen The Plains Singers -kuoro laulaa gospelin helmiä ja tuttuja evergreeneja ma 27.5. klo 15.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ti 28.5. klo 20 kuoro konsertoi Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Konsertteihin vapaa pääsy.

musiikkivinkki

Sovinnon päivä Duruflé: Requiem Tampereen Filharmoninen Kuoro esittää Duruflén Requiemin la 25.5. klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Urkurina soittaa Matti Pohjoisaho. Sielunmessu on musiikillisesti vähäeleinen ja hienostunut. Vapaa pääsy, ohjelma 15 / 10 e.

Philomela – Satakieli

Philomela-kuoro konsertoi su 26.5. klo 18 Kallion kirkossa. Philomela – Satakieli -konsertti on osa Acktén kamarifestivaalin kesäsarjaa. Ohjelmassa Anna-Mari Kähärän sävellyksiä, muun muassa Minna Canthin teksteihin sävelletty sarja Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä. Liput 25 e.

Senaatintorilla järjestetään Sovinnon päivä -konsertti to 30.5. klo 15–16.30. Esiintyjinä Marzi Nyman trio, Jukka Perko, saksofoni, ja laulajat Jukka Leppilampi, Tove Wingren ja Maria Ylipää. Juontajina Jukka Leppilampi ja Marianne Heikkilä. Konsertissa haastetaan myös rakentamaan kaupunkia, jossa puututaan konflikteihin ja halutaan elää sovinnossa. Järjestäjinä Artistit ja Sovinnon kansanliike, Kirkko Helsingissä, Helsingin Diakonissalaitos. Vapaa pääsy.

Metrolla musiikkiin

Metrolla musiikkiin -sarja tarjoaa monipuolisen valikoiman musiikkia kesätiistaisin kello 19 Itä-Helsingin kirkoissa. Avajaiskonsertissa Mozartit ja naiset ti 4.6. klo 19 Matteuksenkir-

kossa, Turunlinnantie 3, esiintyvät Itä-Helsingin kanttorikuoro ja instrumentalistit. Ohjelmassa juhlavuottaan viettävien säveltäjien Cl. Schumann, Strozzi, Munktell, L. Mozart ja W.A. Mozart musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Musiikkipitoiset kesäkahvilat

Oulunkylän seurakunnan kesäkahvilat käynnistyvät. Käpylän kirkolla aloitetaan ti 4.6. klo 18 Olet kaikki kauneus -konsertilla. Kaari-ensemble laulaa meditatiivista musiikkia. Myös yhteislaulua. Kahvit klo 18, ohjelma klo 18.30. Oulunkylän kirkolla aloitetaan ke 5.6. klo 13.30 Maan päällä niin kuin taivaassa -tapahtumalla, jossa tuodaan uusia ajatuksia Isä meidän -rukoukseen. Kuuntele, laula, katso, kosketa, hiljenny, liiku ja rukoile. Ohjelma klo 13.30, lopuksi kahvit. Vapaa pääsy, kahvimaksu Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Maailman ympäri 60 minuutissa

Huopalahden kirkossa matkustetaan Maailman ympäri 60 minuutissa to 6.6. klo 18.30. Kesäillan musiikkia esittää Huilu- ja kitaraduo Alice Thompson ja Antero Pellikka. Vapaa pääsy. Kirkon osoite on Vespertie 12.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

tusta varten ilm. virastoon 5.6. mennessä.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10. Messu 26.5. Niemistö, Krans, Tiitu, Tapio Tiitu. Jakaranda & Pekka Nyman. Kirkkokahvit. Messu 2.6. Kaleva, Krans, Tiitu, Karjalainen. Kirkkokahvit. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon.

Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm. Töölön kirkko su klo 17. Messu 26.5. Meurman, Karjalainen. Kirkkokahvit. Ehtoollishetki ke klo 18. Töölön kirkon sunnuntaimessut ovat tauolla kesä-elokuun ajan. Meilahden kirkko su klo 11 Messu 26.5. Suomen Karmel-yhdistys ry:n kirkkopyhä. Hannu Hiipakka, Ronimus, Pakkanen. Lauluryhmä Sarigim. Kirkkokahvit. Messu 2.6. Leinonen, Meurman, Pakkanen. Kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Lounas pe 24.5. klo 11.30–13 Ruskeasuon Rastissa. Hartaus klo 11.20. Kevätkauden viimeinen lounas. Töölö soi ti 28.5. klo 19 Töölön kirkossa. Klassisen musiikin konsertissa kuullaan mm. huilu-kitaramusiikkia, kappaleita kahdella viola da gamballa sekä konsertto huilulle, kitaralle ja sellolle. Väliaika. Yhteistyössä Töölö ry. Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu to 30.5. klo 12 Senaatintorilla. Teemu Laajasalo, Marja Heltelä. Helsingin Poliisisoittokunta, joht. Sami Ruusuvuori. Helsingin hiippakunnan seurakuntien kuoroja.

Temppeliaukon kirkon kesäkahvila avoinna ma–su klo 9.30–17, alkaen 2.6. Kahvia, virvokkeita, leivonnaisia, jäätelöä, matkamuistoja. Osoite on Temppelikatu 16. Soutustadionin virsilauluilta su 2.6. klo 18. Tule laulamaan lempivirsiäsi kanttorin johdolla! Illan päätteeksi hartaus. Lauluiltaa ei 9.6. Osoite on Merikannontie 4. Töölön kirkon kesäkahvila ti ja pe klo 11–14 Töölön kirkolla, alkaen 4.6. Kesäkahvilassa on tarjolla kahvia, salaatteja, grillimakkaraa, mukavaa yhdessäoloa ja kesäistä tunnelmaa. Jaossa hävikkileipää. Mukana diakoniatyöntekijöitä. Kesäkävelyt ke klo 10 Meilahden kirkolta, alkaen 5.6. Kävelyt vapaaehtoisen koirakon kanssa lähtevät kirkon patiolta. Lisätiedot Katri Kulmala p. 09 2340 6374 tai Minna Valkiainen p. 09 2340 6371. Kesäkahvila Cafe Rasti to klo 13–14.30 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa, alkaen 6.6. Hartaus ja yhdessäoloa. Piknik-ilta Viiripuistossa to 6.6. klo 18–20. Ilta pidetään Pikku-Huopalahdessa nyyttikestiperiaatteella. Musiikkia ja mukavaa yhdessäoloa! Mukana Kaisa ja Kulkurit. Tied. Jari Leinonen p. 050 538 2251.

Töölö laulaa ja leikkii – Gospelia kaikille -stadiontapahtuma su 9.6. Telia 5G Areenalla. Toimintarasteja ja esityksiä lapsiperheille klo 11–15. Gospel Helsinki -kuoron konsertti solisteinaan Johanna Försti ja Osmo Ikonen klo 18–20. Yhteislaulua. Kuoroa johtaa Nina Pakkanen. Vapaa pääsy. Rukousetkot ke klo 17 Töölön kirkolla. Kokoontuu kesä- ja elokuussa. Kesäretki Nummelle ja Sammattiin to 27.6. klo 9.30–18. Hinta 20 e aikuinen, 4–14-v. 10 e ja alle 3-v. ilmaiseksi. Elias Lönnrotin syntymäkoti ja Nummen kirkko, jossa hartaus. Mahdollisuus uida, ulkoilla, askarrella. Lounas Sammatin kievarissa, kahvit Nummen Myllylammen maatila- ja matkailukeskuksessa. Mukana diakoniatyöntekijöitä. Ilm. ja maksu käteisellä 19.6. mennessä kirkkoherranvirastoon tai diakoniatyöntekijöille. Lisätiedot p. 09 2340 6318. Viulumuskari 4–5-vuotiaille sekä 6–8-vuotiaille alkaa syksyllä. Viulumuskarissa soitetaan pienissä ryhmissä yhdessä muiden lasten kanssa ja aikuinen on mukana tunneilla. Erilaiset laulut, lorut ja leikit tekevät soittamisesta ja oppimisesta kivaa! Lisätiedot ada.alakarppa@gmail.com.

MENOT 24.5. – 6 .6.

14 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virastolla ei ole väliaikaisesti käyntiosoitetta, Palvelemme puhelimitse ma, ti ja to, pe klo 9–15,ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko (Hiihtomäentie 23) on poissa käytöstä 27.5. alkaen. Kulosaaren kirkko, Werner Wirémin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

TAPAHTUMIA Herttoniemen kirkko on poissa käytöstä ma 27.5. alkaen sisäilmasyistä. Perjantai-ilta kirkolla pe 24.5. klo 19 Myllypuron kirkossa. Puheenvuoroja, musiikkia. Mukana Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso ja Juha-Matti Tikkanen. Johannes Österlund, kitara ja laulu, Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka. Soitinryhmä. Iltatee. Luonto ja Terveys -konsertti su 26.5. klo 15 Myllypuron kirkossa. Retki Stansvikin kartanolle Laajasaloon ma 27.5. klo 11–15.30. Tapaaminen klo 11 Herttoniemen metroaseman R-kioskin edustalla. Kävelymatkaa bussin 88 pysäkiltä 700 m. Klo 11.30 Buffetlounas (11 e) ja klo 12.30 opastus Stansvikin kartanoon ja kartanonpuistoon. Ei ennakkoilmoittautumista. Matkanjohtajana ja oppaana Kalevi Möttönen, mukana pastori Juha Ropponen. Matkan omakustannushinta on 17,60 e (HSL-liput ja lounas). Kesäsumpit kesäkuun alusta alkaen joka tiistai klo 13 Myllypuron kirkolla. Mukana Anja Ruottinen. Ohjelmaa toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Kahvitarjoilu. Seurakunnan työntekijä paikalla kuukauden viimeisenä tiistaina: 28.6. Heli Mattila, 30.7. Kirsi Lemponen ja 27.8. Jyrki Keinänen. Rukouspiiri torstaisin klo 10–11 Kulosaaren kirkossa. Mukana Jana Sasko. Diakonian ajanvaraus Herttoniemi: p. 050 433 7339/Saarela tai kirkolla ke klo 9–9.30. Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 347 9515/Markkanen tai kirkolla ma klo 13–14. Kulosaari ja Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/Mattila. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 26.5. Gospelmessu. Messu Herttoniemen kirkossa su 26.5. klo 16, messun jälkeen yhteinen ateria. Su 2.6. ei messua. Helatorstain juhlamessu Senaatintorilla 30.5. klo 12. Helsingin hiippakunta 60 vuotta. Helatorstaina ei messua seurakunnan kirkoissa, osallistumme juhlamessuun.

VUOSAAREN srk

Valtakunnallinen Kummipäivä 2.6. Ideana on tarjota tekemistä ja yhdessä olemista kummille ja kummilapselle. Pääkaupunkiseudun seurakuntien järjestämä tapahtuma on suunnattu kummeille ja kummilapsille. Tarjolla on monipuolista yhteistä mukavaa tekemistä. Yhdessä tekeminen on Kummipäivässä tehty mahdollisimman helpoksi. Katso tapahtumat tarkemmin sivulta 6 ja osoitteesta kummipäivä.fi.

30.5.

Saaristolaivalla Senaatintorille juhlamessuun. Helatorstaina pääsee 200 ensimmäistä saapumisjärjestyksessä saaristolaivalla Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessuun Senaatintorille ilmaiseksi. Lähtö klo 10.30 Herttoniemenrannan vierasvenesatamasta. Käänny Laivalahdenkadulta Benktankujalle, jonka päässä on laituri. Bussi 81 Herttoniemen metroasemalta. Perillä Kauppatorilla klo 11.30, josta kävellään Senaatintorille. Ei ennakkovarauksia eikä paluukuljetusta.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Suvivirren sunnuntain messu 26.5. klo 11. Messussa siunataan tämän kesän riparien isoset. Tuomas Pitkänen, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Mukana nuorten kuoro ja bändi, nuoret avustavat. Laulamme virsikirjan ohella Nuoren seurakunnan veisuja. Messu videokuvataan ja julkaistaan netissä. Iltaehtoollinen su 26.5. klo 17, kevään viimeinen, Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Helatorstain juhlamessu Senaatintorilla 30.5. klo 12. Helsingin hiippakunta 60 vuotta. Mikaelinkirkossa ei messua 30.5. Idän seurakunnat järjestävät menomatkan Senaatintorille saaristolaivalla 200 ensimmäiselle, ei ennakkoilmoittautumista. Lähtö klo 10.30 Herttoniemenrannan vierasvenesatamasta Benktankujan päässä. Messu su 2.6. klo 11. Sasu Rauhala, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Margit Tuokko, laulu. Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Östersundomin hautausmaan ympäristöpäivä 17.5. klo 12–19. Ohjelmassa: Hautausmaapappi Kai Sadinmaa tavattavissa, kahvitarjoilu, puuntaimien jakoa, linnunpönttöjen rakentamista. Klo 18 Taas kukkasilla kukkulat – Musiikkihetki Östersundomin kirkossa: yhteislaulua ja keväistä musiikkia, kanttori Katri Paukkunen. Ultimatea, vauhdikasta frisbeepeliä Kontulan ala-asteen kentällä

tiistai-iltoina klo 18–19: 4.6., 11.6., 16.7., 23.7., 30.7., 6.8. ja 13.8. Pelissä on helpot säännöt, kaiken kuntoiset ovat tervetulleita! Juomapullo ja lenkkarit mukaan. Loppurukous, säävaraus (sateella ei pelata). Torstain päiväkahvit torstaina 23.5. klo 13. Sisarusten välirikko, voiko sitä korjata? Mukana pohtimassa Kaarina. Torstain päiväkahvit muuttuvat Kesän teematorstaiksi, kokoontumiset torstaisin klo 13. Tervetuloa virkistymään hyvän seuran ja kahvikupin ääreen. Mukana seurakunnan työntekijä ja/tai vierailija, joka johdattaa yhteiseen keskusteluun ja seurusteluun. Aiheena 6.6.: Kiven sisällä. Miten ja minkälaista uskonnollista työtä tehdään monikulttuurisessa, suljetussa yhteisössä? Pastori Tuomas Pitkänen kertoo kokemuksistaan työskenneltyään pappina puoli vuotta Sörnäisten vankilassa. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Diakoniapäivystykset keskitetään kesän ajaksi 1.6.–31.8. Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle puhelimitse ti klo 13–14 ja to 9-10 p. 09 2340 4818. (Huom. Puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä). Tarvittaessa voi käydä varaamassa ajan paikan päällä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, pe suljettu. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 26.5. klo 10. Laaksonen, Rantala, Filppula. Joukko-kuoro, joht. Viena Huhtala. Soppakirkko ke 29.5. klo 13. Nurminen, Juvonen, Filppula.

Iltamessu ke 29.5. ja 5.6. klo 18. Messu su 2.6. klo 10.Vaulas, Ek, Filppula, Kalle Virtanen, tenori ja Ronnie Karlsson, baritoni. Laajasalon kirkossa: Messu su 26.5. klo 12. Laaksonen, Rantala, Niva-Vilkko. Duo P.S. Lasten kevätkirkkohetki ke 29.5. klo 9.30. Rantala, Meriläinen, Pulkkiset, Niva-Vilkko. Messu su 2.6. klo 12. Vaulas, Ek, Filppula. Seurakunnan uudet työntekijät siunataan tehtäviinsä. Helatorstain juhlamessu Senaatintorilla 30.5. klo 12. Helsingin hiippakunta 60 vuotta. Kuljetus Saaristolaivalla, lähtö Herttoniemenrannasta Benktankujan päästä klo 10.30. Kauppatorille saavutaan klo 11.30, josta kävellään Senaatintorille. Matka on maksuton ja tarjolla vain menosuuntaan. Mukaan mahtuu 200 ensiksi saapunutta.

TAPAHTUMIA Toivonpäivä ti 28.5. klo 11–15 Laajasalon kirkolla. Virkistyspäivä seurakunnan alueen vanhuksille. Mukana julistustyöntekijä Tuula Hakkarainen ja musiikkikasvattaja Laura Juvonen. Yhteislaulua, ehtoollinen, lounas ja kahvit. Bussikuljetus Roihuvuoren kirkolta klo 10.30 ja Tammisalon kirkolta klo 10.40. Paluukuljetus em. paikkoihin n. klo 15. Ilm. pe 24.5. klo 16 srk-toimistoon p. 09 2340 5700 ma, ti, to klo 10–13 ja ke klo 14–18. Päivä on maksuton. Tied. Hannele Juvonen, p. 09 2340 5718. Kevään kielet -kuorokonsertti pe 31.5. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Joukko-kuoro, joht. Viena Huhtala. Pohjoismaisia säveltäjiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Suvilaulutapahtuma Stansvikissa su 2.6. klo 17 Kruunuvuorenrannassa, Stansvikintie 1. Koko perheen yhteislaulutapahtuma. Laajasalon Huvilateatteri esittää lapsille ohjelmaa. Ravintola auki. Ihmisen dilemma Bambu Hellstedtin taidenäyttely Laajasalon kirkossa 7.5.–25.8. Laajasalon kirkon aulakahvio on kesäkuussa auki ma–pe klo 10–14. Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla on alkukesällä auki ti–to klo 11–14.

Matka Pietariin ja Tyröön 29.8.– 1.9.2019. Hinta 375 e sis. 3 hotelliyötä aamiaisineen, tuloillallisen, lounaan Tyrössä, viisumin, bussikuljetuksen, opaspalvelut. Sitova ilm. pe 14.6.: ritva.pykalaniemi@evl.fi, p. 050 546 8804. Viisumianomuskaavakkeita saa ma, ti, to klo 10–13 Laajasalon kirkolta tai Ritvalta. Matkailta to 8.8. klo 18 Laajasalon kirkolla. Tied. kari. laaksonen@evl.fi, p. 050 556 2526.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 26.5. Suvilinnun laulujen messu, mukana Umilukkarit-kuoro. Ei messua 30.5. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Ei messua 30.5. Ehtoollishartaus pe 24.5. klo 12 Matteuksenkirkossa. Helatorstain juhlamessu Senaatintorilla 30.5. klo 12. Helsingin hiippakunta 60 vuotta. Ei messua Vartiokylässä eikä kappelimessua Puotilassa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkon ryhmät ovat kesätauolla kesä-elokuun ajan. Puotilan kappelissa: Keväinen laulukonsertti su 26.5. klo 16. Tia Svanberg, sopraano, Paula Patosalmi, altto ja Juha Hurskainen, urut. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Ohjelmaa klo 14 alkaen. 28.5. Raili Rauhala: Laulellen kesää kohti. Varttuneen väen kesäkahvit viikoittain Vartiokylän kirkolla tai Puotilan kappelilla. Aloitus torstaina 6.6. klo 14 Vartiokylän kirkolla. Ohjattua toimintaa, kahvit ja seurustelua, sisä- ja ulkopelejä sekä muuta toimintaa yhdessä ideoiden. Matteuksenkirkossa: Mozartit ja naiset ti 4.6. klo 19. Itä-Helsingin kanttorikuoro ja soitinyhtye. Metrolla musiikkiin -sarjan avajaiskonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–15.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 24.5. – 6 .6.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 23.5. klo 18, Katukappeli. Perhemessu su 26.5. klo 11, kirkko. Holma. Päiväkerhojen kevätkirkko. Helatorstain juhlamessu Senaatin torilla to 30.5. klo 12. Helsingin hiippakunta 60 vuotta. Ei messua Vuosaaressa. Iltakirkko to 30.5. klo 18, Katukappeli. Messu su 2.6. klo 11, kirkko. Mäkelä. Iltakirkko to 6.6. klo 18, Katukappeli.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 31.5. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Jussi Mäkelä, Olli Lehmonen & band. Kesäaamu nuotiolla su 2.6. klo 9–11 Uutelan kodalla Särkkäniemessä, Vuosaaressa. Säänmukainen vaatetus, kokoonnumme Uutelan kodalla ja sen ympäristössä. Järj. Sininauhaliitto ja Vuosaaren srk. Ikäihmisten kesäpäivä Musta saaressa ke 19.6. klo 10–17. Ulkoilua, yhdessäoloa, luontopolku, pihapelejä, laulua, hartaus ja meriluonnosta nauttimista. Hinta 20 e sis. kuljetukset, lounaan ja pullakahvit. Ilm. ja maksu virastoon. Bussi kirkolta klo 10, pysähdys Mosaiikkitorilla 10.10. ja Rastilan metroasemalla 10.20. Paluu noin klo 17. Lisätiedot p. 09 2340 6541. Ikäihmisten iltapäiväpiirin syksyn suunnittelu kirkolla ma 27.5. klo 10–12. Tule mukaan suunnittelemaan kaikille mukavaa ohjelmaa. Musiikillinen perhekerho Valossa ti 28.5. klo 9.30–11.30. Kevään viimeinen kerta. Leikkiä, musiikillinen tuokio, vapaata yhdessäoloa ja välipala, aikuiset 1 e. Kesäperhekerho ma–to klo 9.30–12 Myrskylinnussa 3.–6.6. ja 10.–13.6. alle kouluikäisille lapsille lähiaikuisineen. Kivaa yhdessäoloa sisällä ja rannalla, kahvi ja mehutarjoilu. Tule viettämään yhteistä mukavaa aamupäivää! Hae mukaan perheleirille Lohirantaan 9.–11.8. Mukavaa ohjelmaa, hyvää ruokaa, rentoutumista, saunomista, uimista ja iltanuotio. Leiri on suunnattu perheille, joiden elämäntilanne ei muuten välttämättä mahdollistaisi lomailua yhdessä. Tavoitteena on virkistyminen ja voimavarojen lisääminen arkeen. Hakuaika päättyy 28.6. Hakulomakkeita saa virastosta, Katukappelista ja diakoniatyöntekijöiltä tai voit tulostaa sen nettisivuiltamme. Leirin hinta 20 e/aikuinen ja 10 e/lapsi, alle 1-v. ilmaiseksi. Hintaan sisältyy ohjelma, ylläpito ja kuljetukset. Lisätiedot pinja.niemi@evl.fi, p. 09 2340 6549. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Mervi Rosnell (vas.) ja Elina Hirvola kutsuvat virkistymään työpaikalleen Mustasaareen. Sunnuntaina 2.6. lauttamatka Taivallahdesta on ilmainen, kun vietetään kummipäivää.

Walhalla-lautta vie kesäretkeilijän elämysten saareen Mustasaari on työntekijöiden mielestä pala paratiisia. Sinne pääsee pienelläkin budjetilla.

TEKSTI MILLAMARIA HYYRYNEN KUVA TOM JOHANSSON

ehtipuhaltimet hurisevat ja haravat heiluvat, kun talkoolaiset valmistelevat Seurasaarenselällä sijaitsevaa Mustasaarta kesävieraita varten. Walhalla-lautta seisoo vielä satamassa, mutta kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina se kuljettaa väkeä Taivallahdesta kummipäivään, kesäkauden ensimmäiseen tapahtumaan. – Lauttamatka on silloin ilmainen kaikille. Luvassa on keppihevoskisoja, musiikkihetkiä ja hartauksia, Mustasaaren toimintakeskuksen toiminnanohjaaja Mervi Rosnell kertoo. Rosnell aloitti työssään maaliskuussa. Hän ja saaressa siivoustyöntekijänä viime kesänäkin ollut Elina Hirvola esittelevät ympäristöä ylpeinä. – Paikkana Mustasaari on pala paratiisia. Se tarjoaa oivallisen retkipäiväympäristön pienelläkin budjetilla, Rosnell sanoo. MUSTASAARI ON ollut Helsingin seurakuntien omistuksessa vuodesta 2000. Sitä ennen seurakunnat vuokrasivat sitä kaupungilta 1930-luvulta alkaen. Vaikka kävijöistä suuri osa on lapsiperheitä, Rosnell korostaa, että kaikki ovat tervetulleita. Saari on myös ryhmien käytössä. Saaressa on grillikatos omien eväiden syömistä varten, ja vuonna 1888 rakennetussa tunnelmallisessa päära-

kennuksessa voi ostaa lounasta ja kahvia. Kesän ohjelmassa on niin hengellisiä tilaisuuksia kuin teatteria ja kädentaitojakin. – Klovnit ilman rajoja esiintyvät ja pitävät työpajan 8. kesäkuuta. Pukinmäen taidekoululaiset näyttelevät hölmöläisiä kesäteatterissa. Heinäkuun käsityöviikolla on kaikenikäisille sopivaa ohjelmaa, Mervi Rosnell mainitsee tapahtumia.

”

SAUNAAN PÄÄSEE KESKIVIIKKOISIN JA TORSTAISIN.

Hartaudet pidetään tiistaista lauantaihin kahdelta, ja torstai-iltaisin puoli seitsemältä voi hiljentyä luottamuksen rukoushetkessä. Sunnuntaisin vietetään messua. Saunaan pääsee keskiviikkoisin ja torstaisin. Lapsiperheen päivä vilahtaa saaressa. Lapset viihtyvät uimarannalla ja leikkipaikalla. Juhannusaattona on ohjelmaa koko perheelle. Kaikille avoimet ilmaismuskarit perjantaisin puoli kahdeltatoista alkavat juhannuksen jälkeen. Saaressa järjestetään myös lasten synttärijuhlia aarteenetsintöineen.

HEINÄKUISENA PÄIVÄNÄ Mustasaaressa käy jopa 600 ihmistä. Heitä palvelee yksitoista työntekijää, joiden työnkuva on moninainen. – Kaverini vinkkasi, että Mustasaari on mahtava kesätyöpaikka. Saan tehdä paljon muutakin kuin siivota, luokanopettajaksi opiskeleva Elina Hirvola sanoo. – Viime kesänä järjestimme kesätyöntekijöiden kesken yhteislaulutilaisuuden, kirjoitimme ja esitimme lastennäytelmän, ruokin lampaita, pidin hartauksia lapsille ja avustin messussa. Rosnellin ja Hirvolan mielestä parasta Mustasaaressa on luonto ja kohtaamiset ihmisten kanssa. – Aiemmissa asiakaspalvelutöissäni fokuksessa on ollut tulos, mutta täällä kannustetaan ihmisten kohtaamiseen. Viime kesältä mieleeni jäi erityisesti helteinen päivä, jolloin haravoin pari tuntia nelivuotiaan kanssa. Toisena päivänä juttelin pitkään iäkkään rouvan kanssa, Hirvola muistelee. Kävijät antavat kiittävää palautetta saaren miljööstä. Vartin lauttamatka on monelle elämys, samoin eläimet: lampaat, kanit ja kanat. – Kiitosta tulee myös ruuasta. Mustasaari on tunnettu mehevistä korvapuusteista! Hirvola sanoo hymyillen. ■ Mustasaareen pääsee lautalla Taivallahdesta 4.6.–11.8. tiistaista sunnuntaihin. Lauttamatka 4 e, alle 10-vuotiaat 0 e. Lisätietoja: www.mustasaarentoimintakeskus.fi.

MENOT 24.5. – 6 .6.

16 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut suvivirren sunnuntaina 26.5. Messuissa lauletaan suvivirsi. klo 10 Malmin kirkossa. Esa Järvinen liturgia, Pirkko Poisuo saarna. Messun jälkeen rovasti Pirkko Poisuon eläkkeellelähtöjuhla. klo 10 Puistolan kirkossa. Timo Ahoinpelto. klo 10 Torimessu Viikissä Latokartanon torilla. Niina Pihlajamaa. Kira-Mia Tuisku, laulu. Kirkkokahvit ulkona. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. Helatorstain juhlamessu Senaatintorilla to 30.5. klo 12. Helsingin hiippakunta 60 vuotta. Ei messuja Malmin seurakunnan kirkoissa. Messut su 2.6. klo 10 Malmin kirkossa. Anita Olli. klo 10 Puistolan kirkossa. Paula Närhi. klo 10 Viikin kirkossa. Jukka Holopainen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen.

TAPAHTUMIA Suvilaulajaiset pe 24.5. klo 9.15 ja 10.15 Viikissä Viikkarin pihalla, Laivuri Petterin kuja 3, sateella Viikin kirkossa. TV:stä tuttu Siina & Taikaradio -duo laulattaa ja leikittää lapsia ja perheitä. Vapaa pääsy. Pukinmäkipäivä Säveltäjänpuistossa la 25.5. klo 10–13. Afrikkalaiset salaattimaistiaiset. Paikalla seurakunnan työntekijöiden lisäksi nikkaripiiri ja kutomakerho, valokuvanäyttely. Kuolleiden kirja -kävelyt Malmin hautausmaalla keskiviikkoisin. Kokoontuminen hautausmaakappelin edessä klo 18. Malmin hautaus-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

15.5. alkaen

Elämää ja ihmiskohtaloita hautausmaakävelyllä Hautausmaapappi Kai Sadinmaa järjestää Malmin hautausmaalla Kuolleiden kirja -kävelyjä. Kävelyt perustuvat Sadinmaan kirjoittamaan ja kesällä julkaistavaan kirjaan. Kierroksia on joka keskiviikko alkaen 15.5. ja jatkuen syyskuulle (ei viikoilla 30 ja 31). Kokoontuminen klo 18 hautausmaakappelin edessä. Ryhmään otetaan rajoitettu määrä henkilöitä. Ilmoittautumiset sähköpostitse: kai.sadinmaa@evl.fi.

maa herää eloon hautausmaapappi Kai Sadinmaan vetämillä kävelyillä. Ilmoittautumiset kai.sadinmaa@ evl.fi. Sadinmaalta tulossa Kuolleiden kirja – Eli kuinka kävelin Suomen suurimman hautausmaan halki ja opin kaiken elämästä, hautaamisesta, rakkaudenkaipuusta ja puista. Puuroateria Porttikahvilassa Pukinmäen Portissa ma 27.5. klo 12–14.30. Vapaaehtoinen maksu. Post Iucundam -kuoron kevätkonsertti ”Henki, armon tuoja” Pihlajamäen kirkossa ke 29.5. klo 19. Lähetysyhdistys Kylväjän kesäseurat ke 29.5. klo 18.30 Ketoloilla, Topiaksentie 7. Mukana rovasti Olavi Peltola ja Ilpo Kari. Hartaus Madetojan palvelutalolla pe 31.5. klo 13.30. Naiskuoro Pihlajan konsertti Malmin kirkossa su 2.6. klo 18. Kuoroa johtaa Marjasisko Varha. Grilli-illat keskiviikkoisin klo 18 Puistolan kirkolla 5.6., 3.7. ja 31.7. Malmin kirkolla 19.6., 17.7., 21.8. Hoiva Viikin terassilla 12.6., 10.7. ja 14.8. Kesäkahvilat klo 13. Yhdessäoloa, kahvittelua, yhteislaulua tai hartaus.

Tapulin seurakuntakodilla joka toinen ma 3.6.–12.8. Pihlajamäen kirkolla joka toinen ke 5.6.–14.8. Pukinmäen Portissa joka toinen ma 10.6.–5.8. Siltamäen seurakuntakodilla joka toinen ti 11.6.–6.8. Jakomäessä kirkon remontin vuoksi Koillis-Seuran Tuvalla, Huokotie 3, joka toinen to 13.6.–25.7. Ohjelmallinen kesäkahvila Malmin kirkolla ti 11.6., 16.7. ja 6.8. klo 18. Minimusiikki on musiikkileikkihetki perheille. Ohjaajina seurakunnan kanttorit. Mukaan voi tulla niille kerroille, jotka itselle sopivat. Ei ennakkoilmoittautumista. Malmin kirkolla ke 5.6.–7.8. klo 9.45–10.30. Puistolan kirkolla ti 16.7. ja 23.7. klo 9.45–10.30. Viikin kirkolla ti 30.7. ja 6.8. klo 9.45–10.30. Kesälaulajat-kuoro torstaisin klo 18–19.30 eri puolilla seurakuntaa. Kuoroa johtavat seurakunnan kanttorit vuorotellen. Äänenmuodostusharjoituksia, uusien laulujen opettelua sekä tekstin tulkinnan harjoittamista. Mukaan saa tulla niille kerroille jotka itselle sopivat. Ei ennakkoilmoittautumista. Puistolan kirkolla to 6.6. ja 13.6. Ohjaajana

Taru Hämäläinen. Viikki to 20.6., 27.6. ja 4.7. Pihlajamäki to 11.7., 18.7. ja 25.7. Malmi to 1.8. ja 8.8. Seniorien kesäretki Hämeeseen ke 5.6. Lähtö bussilla klo 9 Malmin kirkolta, Kunnantie 1. Paluu n. klo 17. Vierailu Hattulan Pyhän Ristin kirkossa, lounas ja kahvit Hämeenlinnassa Aulangon maisemissa, nähtävyyksiä. Mukana Esa Järvinen ja Anita Olli. Retken hinta 40 e, sis. matkat ja lounaan. Varaathan maksun tasarahana. Ilm. ti 28.5. mennessä p. 09 2340 4400. Juhannusjuhlat kulttuurikeskus Sofiassa juhannusaattona pe 21.6. klo 16–21. Perinteistä kesäohjelmaa aikuisille ja lapsille. Mahdollisuus saunomiseen, oma pyyhe ja uimapuku mukaan! Hinta 22 e, alle 15-v. 10 e, alle 2-v. ilmaiseksi, perhe (2 aikuista ja lapset) 38 e (sis. bussikuljetuksen, tarjoilut ja saunan). Omalla autolla saapuville hinta 12 e, alle 15-v. 7 e, alle 2-v ilmaiseksi, perhe (2 aikuista ja lapset) 28 e. Ilm. kirkkoherranvirastoon 15.6. mennessä p. 09 2340 4400, myös omalla autolla tulijat. Bussikuljetus juhlaan seuraavilta pysäkeiltä: Bussi 1, lähtö klo 16.00 Tapulinaukio – 16.05 Puistola, pysäkki kirkon parkkipaikan kohdalla –

16.10 Jakomäen kirkko – klo 16.25 Pihlajamäen ostoskeskus – 16.30 Pihlajisto, Alepan pysäkki – 16.35 Viikin kirkko – Kulttuurikeskus Sofia klo 17. Bussi 2, lähtö klo 16.00 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – 16.05 Tapanilan tori – 16.15 Malmin kirkko – 16.25 Pukinmäki, Eskolantie Pukinmäen aseman kohta – Kulttuurikeskus Sofia klo 17. Matka ystävyysseurakuntaan Tyröön ja Pietariin 29.8.–1.9. Hinta 375 e, sis. majoituksen aamiaisineen hotelli Moskovassa, tuloillallisen, lounaan Tyrössä, viisumin, bussikuljetuksen ja oppaan palvelut. Sitova ilmoittautuminen 14.6. mennessä: ritva.pykäläniemi@evl.fi tai p. 050 546 8804. Viisumilomakkeita ja ohjeet saa häneltä. Lisätiedot Esa Järvinen p. 09 2340 4458 ja seurakunnan verkkosivuilta. Piknik-perheretki Seurasaareen to 4.7. klo 15.30–20. Ota halutessasi mukaan kiikarit ja lintukirja. Omat eväät – voit myös tuoda jotain yhteiseen piknikpöytään. Bussi 24, päätepysäkki Seurasaari, n. 20 min. Helsingin keskustasta. Ilm. p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Isä–lapsi-leiri 26.–28.7. Korpirauhan maastossa Siuntiossa. Isien, lasten ja isoisien leirillä yövytään teltoissa, kiipeillään, kokeillaan inkkarikanootteja, uidaan ja paistetaan nuotiolettuja. Lähtö Pihlajamäen kirkolta pe klo 17, paluu su klo 16. Hinta 30 e/ perhe, lasten ikäsuositus yli 4 v. Tied. ja ilm. 12.7. mennessä jukka.holopainen@evl.fi tai p. 050 444 4376. Perheretki Mustasaareen la 10.8. klo 10–16 monikulttuurisille ja suomalaisperheille, jotka haluavat tutustua toisiinsa ja virkistyä yhdessä. Saaressa uimaranta, kotieläimiä ja muuta mukavaa. Aikuinen 10 e, 2–12-v. 5 e, alle 2-v. ilmaiseksi. Hinta sis. lauttamatkat ja tarjoilut. Kulku omin kyydein Taivallahden lauttarantaan, Eteläinen Hesperiankatu. Lisätiedot helena.pietinen@evl.fi tai p. 09 2340 4530. Ilm. p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Diakonia auttaa kesälläkin. Diakoniatyöntekijän tavoittaa ajan varaamista ja neuvontaa varten ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Tapaamisaikoja on tarjolla mahdollisuuksien mukaan eri seurakunnan toimipisteisiin. Diakoniatyöntekijöitä on myös tavattavissa Malmintorin aulassa ti 4.6. klo 13–15. Leivänjako Malmin kirkolla to klo 11.30–12. Jakomäen kirkon pihalla joka toinen ke klo 11 alkaen 12.6. Tapulin seurakuntakodilla kesäkahvi-

Menokasvo

Kajauta Suvivirsi Senaatintorilla Osmo Ikosen kanssa Laulaja ja Sunrise Avenuen kosketinsoittaja Osmo Ikonen, olet artistivieraana Stadin suvivirsi -tilaisuudessa helatorstain aattona 29.5. Mitä aiot laulaa siellä? – Yhteislauluosion lisäksi esitän pari omaa biisiä. Yhteislaulut poimitaan Suvilinnun lauluvihkosta, eli ne eivät ole ihan normaaliohjelmistoani.

Olet tunnettu SuomiLOVE-ohjelman solistina ja sovittajana. Miten työ jatkuu? – Olen ollut mukana alusta asti, ja nyt päättyi jo viides kausi. Kesällä kuvataan inserttejä eri paikkakunnilla, ja lisäksi opettelen ja sovitan itselleni ihmisten toivomia lauluja. Siinä voi tulla vastaan kappaleita, joita ei ikinä kuvittelisi esittävänsä.

Oletko aiemmin osallistunut suvivirsitapahtumaan? – Kyllä, olin kerran aikaisemmin solistina Narinkkatorin tilaisuudessa. Se on leppoisa suomalainen torikokous, varsinkin hyvällä säällä. Diggaan keikoista, jonne pääsee fillarilla!

Mitä Suvivirsi merkitsee sinulle? – Se liittyy lapsuuteen ja koulun kevätjuhlaan. Suvivirrestä tulee aina mieleen, että nyt alkaa loma. Se on hieno pala suomalaisen musiikin historiaa ja positiivinen kesän aloitus. EIRA SERKKOLA ESKO JÄMSÄ

Mikä on lempilaulusi Suvilinnun lauluvihossa? – Lentäjän poika ilman muuta. Sitä olen esittänytkin. Tykkään Edu Kettusen teksteistä, ja olen itsekin lentäjän poika.

Stadin suvivirsi -yhteislaulutilaisuus Senaatintorilla helatorstain aattona 29.5. klo 17. Laulattamassa myös Reeta Vestman, Make Perttilän bändi säestää. Kolehti Kirkon Ulkomaanavun työlle Ugandan lasten koulujen hyväksi.

MENOT 24.5. – 6 .6.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Come back -orkesteri Maunulan kirkolla to 23.5. klo 18. Johtaa Mika Seppänen. Vapaa pääsy. Kesäperhekerho ma 27.5, 3.6. ja 10.6. klo 9.45–11.15 Käpylän kirkolla. Alle kouluikäisille suunnatussa perhekerhossa lauletaan, liikutaan, askarrellaan, hiljennytään ja leikitään yhdessä. Maksuton aamupala klo 9.45– 10.15, jonka jälkeen yhteistä ohjelmaa ja vapaata leikkiä. Sään salliessa leikitään kirkon etupihalla. Maksuton, ei ilmoittautumista. Kyselyt: p. 046 921 1235, mirva.keski-vahala@evl.fi. Kevät soikoon! KansallisKuoron kevätkonsertti ti 28.5. klo 19, Oulunkylän vanha kirkko. Joht. Teppo Lampela. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e, eläkeläiset 10 e. Käpylän kirkon kesäkahvilat. Ti 4.6. klo 18 Olet kaikki kauneus. Kaari-ensemble, joht. Saara Aittakumpu. Mukana kappalainen Kaisa Heininen ja diakoni Tarja Lindfors. Ti 11.6. klo 18 Kesäaamun muistan kaunehimman. Addictiokuoro, joht. Elisa Huovinen. Oulunkylän kirkon kesäkahvila ke 5.6. klo 13.30. Maan päällä niin kuin taivaassa. Uusia ajatuksia tuttuun Isä meidän -rukoukseen, eri aistein. Pastori Karin Airaksinen, diakoni Anne Pettinen ja kanttori Katja Mäkiö. Klo 13.30 on ohjelma ja sen jälkeen kahvi Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Kesänäyttelyn avajaiset ke 5.6. klo 17 Oulunkylän kirkolla. Ulla Hirvonen-Kiviharjun näyttely Niin pieniksi kasvoimme... Vauva ja lapsiveistoksia. Näyttely kuvaa lapsen toiminnan ja aistimaailman välistä yhteyttä. Näyttely on avoinna 5.6.–2.9. Oulunkylän kirkon galleria Aulassa.

Fingon järjestämä Maailma kylässä -festivaali täyttää Kaisaniemen puiston ja Rautatientorin 25.–26.5.

lan yhteydessä joka toinen ma klo 13, alkaen 3.6.

Oulunkylän kirkossa: Messu su 26.5. klo 10. Suvivirren sunnuntai. Savik, Albekoglu, Helenius. Messu su 2.6. klo 10. Handolin, Elo, Mäkiö ja Oulunkylän messuryhmä. Maunulan kirkossa: Messu su 26.5. klo 12. Suvivirren sunnuntai. Savik, Helenius. Messu su 2.6. klo 12. Handolin, Mäkiö. Käpylän kirkossa: Messu su 26.5. klo 18. Heininen. Hiljaisuuden rukoushetki ke 29.5. klo 18–18.30. Kevään viimeinen rukoushetki. Messu su 2.6. klo 18. Albekoglu, Pesonen-Kareinen. Adoramus-lauluyhtye. Helatorstain juhlamessu Senaatintorilla 30.5. klo 12. Helsingin hiippakunta 60 v. Ei messua Oulunkylän kirkoissa.

Tiesitkö

Uskontojen kylä on osa festivaalia

too yhteisen seurakuntatyön pappi Henri Järvinen. – Olen esitellyt yhdyskuntaamme tapahtumassa jo toistakymmentä vuotta sitten. Niinä aikoina meidät sijoitettiin milloin minnekin. Kun uskonnot esiintyvät yhdessä ryhmänä, se huomataan helpommin, toteaa Hanna-Leena Leinonen Suomen bahá'í-yhteisöstä.

USKONTOJEN KYLÄÄ suunniteltaessa on käyty uskontojen välistä vuoropuhelua. Se jatkuu tapahtuman aikana. – Kun eri uskontojen edustajat oppivat tuntemaan toisiaan, voimme tukea toisiamme kaupungin, maan ja maailman kehittämisessä esimerkiksi ilmastonmuutosasioissa, Järvinen sanoo. – Yhdessä voimme luoda luottamusta ja rohkaista toisiamme. Jos koko maailma on kylässä, olisi outoa, jos uskonnot eivät näkyisi, pohtii kansainvälisen työn sihteeri Tarja Korpaeus-Hellsten Helsingin seurakuntayhtymästä. Luterilaiset seurakunnat ovat Uskontojen kylässä esillä monikulttuurisuuskärjellä. Tarjolla on ikkuna uskoon etenkin muualta muuttaneille. ■

HÄLINÄN ja markkinameiningin keskelle asettuminen voi tuntua osalle uskontojen edustajista vieraalta, kertoo Suomen Buddhalaisen Unionin puheenjohtaja Irma Rinne. – Mutta on tärkeätä tulla näkyviin ihmisten arkeen. Uskonto ei ole vain

Maailma kylässä -festivaali 25.–26.5. Kaisaniemenpuistossa ja Rautatientorilla, ilmainen. Uskontojen kylä Mahdollisuuksien tori -teltassa. Ilmastoahdistuksesta voimavara muutokseen -paneeli englanniksi la 25.5. klo 11.35 alkaen Taiga-lavalla. Mukana mm. tutkija Panu Pihkala.

”Kun koko maailma on kylässä, olisi outoa, jos uskonnot eivät näkyisi.” TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA FINGO / TANJA RYHÄNEN

aailma kylässä -festivaali juhlii tänä keväänä 20. toimintavuottaan. Teemana on ilmastonmuutos. Esillä on myös perinteinen kysymyksenasettelu: monikulttuurisuus, kansainvälisyys ja kestävä kehitys. Festivaalilla järjestetään kolmannen kerran Uskontojen kylä. Aloitteen eri uskontojen yhteisesiintymisestä tekivät luterilaiset seurakunnat. – Helsingin seurakuntayhtymä on kokoonkutsujana, mutta olemme suunnitelleet kokonaisuuden yhdessä muiden uskontojen kanssa, ker-

Helsinki-päivän musiikkimatinea Maunula-talolla ke 12.6. klo 13 alkaen. Useita eri esiintyjiä sekä kahvit. Bussimatka Nivalan herättäjäjuhlille 5.–7.7. Tiedustelut Helena Untamala, p. 045 321 3195, 31.5. mennessä. Pelkkä bussimatka 60 e, matka ja majoitus 150 e. Järj. Malmin, Vartiokylän ja Mikaelin srk.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

piilossa oleva henkilökohtainen asia. Olen itse ollut esittelypöydän takana. Kokemus on ollut kiinnostava. Ne, jotka ovat pysähtyneet juttelemaan Rinteen kanssa, tuntevat usein asiaa ennestään. Heitä kiinnostavat buddhalaisuus ja yhteisöllisyys. He kyselevät jumalakäsityksestä ja eettisistä kysymyksistä, ja viime vuonna esimerkiksi ajankohtaisesta Myanmarin tilanteesta. Myös Leinonen on käynyt keskusteluja festivaalikansan kanssa. Joku on käynyt Delhissä Bahá'í-temppelissä ja haluaa tietää, mikä se on. Toiset pysähtyvät juttelemaan muutamiksi minuuteiksi. – Voidaan puhua tieteen ja uskon suhteesta tai sosiaali- ja koulutusasioista. Lisäksi festivaalilla voi tulla vastaan joku käännyttäjä, se ikään kuin kuuluu asiaan.

JUMALANPALVELUKSET Piispanpäivän iltamessu ja iltatee to 23.5. klo 18.30. Saarna piispa Teemu Laajasalo, liturgi Tiia ValveTuovinen. Suvivirren sunnuntain messu su 26.5. klo 11. Matleena Ikola, Marja Alftan ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana Marja Sollo-Kauppinen, mezzosopraano. Tervetuloa laulamaan yhdessä Suvivirttä! Pääsiäisriparin konfirmaatio su 26.5. klo 14. Kati Koskinen Oulunkylästä, Lauri Koivisto, Teemu Pekkala ja Jussi Hirvonen. Helatorstain juhlamessu Senaatintorilla 30.5. klo 12. Helsingin hiippakunta 60 v. Hyvän Paimenen kirkolla ei ole silloin jumalanpalvelusta.

Messu su 2.6. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Mikael Tammilehto ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Kippo & Kulho lounaskahvila perjantaisin klo 11–13 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka 2 e tai 5 e, joka on omakustannushinta tai 10 e, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä. Näyttely: Lähes huomaamaton ote. Aino Keinäsen piirustuksia 15.5.–14.6. Viihdelaulukurssin konsertti ke 29.5. klo 19. Susanna Erosen oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Ooo, kesän lapsi mä oon – kesäisiä

yhteislauluja Susanna Erosen johdolla ma 3.6. klo 19. Green Light -kesänuortenilta ti 4.6. klo 18–21. Grillailua ja chillailua. Kesäretki Strömforsin ruukille ke 12.6. Lähtö kirkolta klo 10. Ajo Ruotsinpyhtäälle Strömforsin ruukille, jossa lounas ja opastettu kävelykierros historialliseen miljööseen. Kohteena mm. Ruotsinpyhtään kirkko, jossa Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu. Kaikki kohteet sijaitsevat lähellä toisiaan. Paluumatkalla kahvit Kahvila N’avettassa Sipoossa. Hinta 30–40 e, osallistujamäärästä riippuen. Ilmoittautuminen virastoon ma–to klo 9–12 puh. 09 2340 5500 to 23.5 mennessä. Lisätietoja diakoni Paula von Kochilta p. 050 556 1810.

18 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Lakipalveluja

Siivouspalveluja Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

Kotisiivousta yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Ostetaan Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. www.petriposti.com/ 0505003090

hok-elannonlakipalvelu.fi

Älykännykkä- ja tietokoneapua Reipas tekn. yo. opastaa vaihe vaiheelta. Tänä kesänä uudesta numerosta: p. 041 746 9101

Hammashoitoa

Janinan Kotihoito 046 922 2000

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KEVÄÄKSI KAUNIS HYMY

• Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus • Hammasvalkaisu

Hammaslääkäri Ada Tikka.

alk. 49 €

25 € 99 €

Hinnat eivät sisällä kelakorvausta.

T A K U U T Y Ö

p. 09 726 2266

HAMMASTEKNIKKO

p. 09 146 1460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 390€ Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 790 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 110€ Korjaukset ja pohjaukset odottaessa 95€

Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru • Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

PROTEESI VALMIS 12 TUNNISSA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. hinta 550€

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä)

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTAMME KULTAA JA HOPEAA WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 Lapinlahdenkatu 19 00180 Helsinki

Ikkunapesua/kotisiivousta 13 v. kokemuksella. Edullisesti, myös hankalat. Timo 0440691994

Palveluja tarjotaan

Miksi maksaisit liikaa? Kaunis hymy valloittaa.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Perushammash., implantit, protetiikka, ARABIANHAMMAS (ent.Stickdent) Kaj Franckin katu 1 TH 2, 00560 Hki, puh. 050-4757140

Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Kotiapua arkeen ja juhlaan Kaikki hoituu, luotettava palvelu 0405466326 sari@palvelusroos.fi PIKA KOTIAPUA 0442514416 Lapsista-vanhuksiin, myös ikkunanpesut muuttosiivoukset, kotiremontit,lemmikkien hoito ym. Kysy edullisista hinnoista. Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Rakennusala Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

Kattojen maalaukset /pesut

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalaushelsinki.fi Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tilaisuuksia

Tuomasmessu

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

tuomasmessu.fi

SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

HERÄNNÄISSEURAT

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

Raamattukylän musiikkinäytelmät

26.5. Suvivirren sunnuntaina klo 18

Paratiisin portit

Saarnaa piispa Teemu Laajasalo Liturgina Marianne Heikkilä Musiikissa Inna Vintturi sekä Maja Mannila yhtyeineen, Tuomaskuoro Tuuli Malveen johdolla

Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa on niin paljon pahuutta ja kärsimystä? 17.–19.5. klo 13 24.–25.5. klo 14 4.–8.6. klo 14

11.–12.6. klo 14 19.–20.6. klo 14 pe 21.6. klo 15.30

Minituomaat pyhäkoulu yli 3-vuotiaille ja grillijatkot kirkon pihassa

KESÄISET TUOMASMESSUT joka sunnuntai klo 19 2.6. Saarna ja liturgia Jaana Räntilä

Laupias samarialainen Mikä on ihmisen vastuu toisesta ihmisestä ja samalla koko luomakunnasta? 24.–25.5. klo 11 su 26.5. klo 13 4.–8.6. klo 11

Musiikissa Tuuli Malve yhtyeineen Lisätietoa tuomasmessu.fi

11.–12.6. klo 11 19.–20.6. klo 11

Tuomasmessu

@Tuomasmessu

Mikael agricolan kirkko › TehTaankaTu 23, helsinki › raTikka 1,2,3 ja bussiT 14,18,21

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Ti 28.5. klo 18 Siionin laulujen ja virsien ilta, Huopalahden kirkko To 30.5. klo 16 ja 18 seurat, Ry Pe 7.6. klo 19 seurat, Suomenlinnan kirkko Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa.

Hautauspalveluja

Paratiisin portit alk. 18 €/aik., 4–12 v. 10 € Laupias samarialainen alk. 12 €/aik., 4–12 v. 8 € Koko päivän lippu alk. 25 €/aik., 4–12 v. 15 €

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. 0207 681 760

ke 22.5. klo 19 Matinkappeli, Liisankj.3, Espoo; kahvit 18.30. la-su 25.-26.5. Maailma kylässä -festivaali, Helsingin keskusta. su 26.5. klo 15 kotiseurat K.&H. Hämäläisellä, Björkbölent.17, Loviisa. HUOM. pvm muutt. su 2.6. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8A, Vantaa. ke 5.6. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki, tarj. klo 18.30. su 9.6. klo 15 Hyvinkään Vanha kko, Uudenmaank.13. MATKAT herättäjäjuhlille Nivalaan 5.7.7.: Vantaan-Kiasman bussi tied. Mirja Taipale, p. 050 3381 506; Itä-HginMalmin bussi tied. Vartiokylän srk, p. 09 2340 6400.

vivamonraamattukyla.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Kiinteistövälitystä

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Vuokrata halutaan Siisti, raitis lukiolainen haluaa vuokrata asunnon Helsingistä. 040-8305501

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous! Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061 Hei olen kohta 35 vuotias luotettava savuton nainen, eikä minulla ole lemmikejä. Mieheni menehtyi asuntoomme n. kk sitten, siksi en pysty asumaan samassa asunnossa johon rakkaani menehtyi. Asunto on kaksio ja siis myös aivan liian suuri ja kallis minulle nyt kun asun yksin. Ota minuun yhteyttä jos sinulla olisi tarjota minulle asuntoa Helsingistä. Ystävällisin kevät terveisin Eeva 046-5612698

Mukava, rauhaisa pikkuperhe etsii 3h+k / kaksiota Haagasta/lähitienoolta. P. 040 9316828

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Kari Salko, 0400 604 133

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

25 v lentoemäntä haluaa vuokrata edullisen yksiön Töölö-Kallio alueelta. Yst.vast. puh. 04153263971

Vuokrataan kaksio Helsingin kantakaupungista. 30-vuotiaat, työssäkäyvät, Niilo & Minna etsivät kotia. Muutamme 24-26.6. Tarjoa vuokralle: 040 8246 180

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

20 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Suntion panos messussa on tärkeä USEIN KUN kirkossa luetellaan messua toimittamassa olevat ihmiset, kaikki muut mainitaan nimeltä paitsi suntiot. Yleensä heitä ei huomioida mitenkään. Tämä on kuulijoille kiusallista: messussa tarvitaan kaikkia työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotka sitä ovat tekemässä, ja kaikkien tulisi olla samanarvoisia.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? PATRICIA DE MELO MOREIRA / AFP − LEHTIKUVA

Sini Alén Vantaa

Huijarit pois eurovaaleista OSA TULEVIEN eurovaalien ehdokkaista on ennakkoon ilmoittanut, että ei ota paikkaa europarlamentissa vastaan, vaikka tulisi valituksi. Tämä on äänestäjien halveksuntaa. Kun lähtee ehdokkaaksi, pitää sitoutua ottamaan paikka vastaan, oli sitten kyse valtuusto-, eduskunta- tai europarlamenttipaikasta. Vaalikoneissa on kysyttävä: ”Lähdetkö europarlamenttiin, jos tulet valituksi”. Äänestäjän tulee saada täysi varmuus ehdokkaan luotettavuudesta. Huijarit pois ehdokaslistoilta. Antti Vuorela diplomi-insinööri, Tapanila

Suomalaiset huomio! MIKSI IHMEESSÄ yhä suuremmassa määrin pyrimme eroamaan evankelis-luterilaisesta kirkosta? En ymmärrä tätä laisinkaan. Tätä menoa me olemme kohta muslimeja tai muslimit täyttävät kirkkomme ja muuttavat kirkkosalin moskeijaksi, kun oma kirkkomme ei enää kelpaa. Kertoisiko joku juuri eronnut tähän lehteen, miksi erosi? Pirkko Karasti Helsinki

Rakasta lähimmäistä kulutusvalinnoilla SUOMALAISET KULUTTAVAT kahvia eniten maailmassa, mikä näkyy myös seurakunnissa. Kahvia on tarjolla varmaan ihan jokaisessa seurakunnan tilaisuudessa, ja mikäs siinä. Sitä vain olen jäänyt ihmettelemään, että vaikka kahvintuotannon eettiset epäkohdat ovat jo pari vuosikymmentä sitten nousseet esille, niin useimmissa seurakunnissa ( joissa itse olen käynyt) juodaan vieläkin kahvimerkkejä, jotka eivät täytä mitään vastuullisuuskriteereitä. Finnwatchin mukaan kahvintuottajat käyttävät usein lapsityövoimaa ja maksavat työntekijöilleen elämiseen riittämätöntä palkkaa. Työolosuhteet ovat usein kehnot, työpäivät pitkiä eikä vapaapäiviä välttämättä ole. Kestävämpiä vaihtoehtoja on tarjolla. Reilun kaupan sertifikaatti takaa varmimmin sen, että kahvinviljelijä tai kahviplantaasin työntekijä saatyöstään kelvollisen korvauksen ja voi työskennellä turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa. Pienviljelijöille maksetaan pavuista maailmanmark-

Rakentamisen yhteydessä Baanalla sijaitseva virkistysalue aiotaan poistaa. Alueella pelataan paitsi koripalloa ja pingistä, myös potkulautaillaan, skeitataan ja pelataan mölkkyä. Jotkut istuvat penkeillä ja kivireunuksilla ja katselevat muiden touhuja, osa lukee kirjaa. Baanaa käyttävät virkistysalueena lähialueiden asukkaat, ja siellä liikkuvat myös Ressun koulun iltapäiväkerholaiset. Suunnitelmissa mainitaan, että koripallokentälle ja pingispöydille pyritään löytämään uusi paikka etelä-Baanalta. Liikuntapaikkojen siirtäminen varjoisalle ja kapealle etelä-Baanalle, jota kuormittavat Mechelininkadun liikenteen melu ja huono ilmanlaatu, on epäonnistunut, mielestäni jopa mahdoton ratkaisu. Nyt kun kaupungissa suunnitellaan Marian ja Lapinlahden sairaalaalueiden jatkokäyttöä, tulisi mielestäni suosia vahvasti kaikille avoimia tiloja eikä luoda sellaisia tiloja, joihin on pääsy vain harvalla. Mikäli suunnittelu pohjautuu pääosin elinkeinoelämän tarpeisiin, asukkaille syntyy helposti tunne epätasapuolisesta kaupunkisuunnittelusta. Kaupunkitila kuuluu kaupunkilaisille. Toivonkin, että Baanan hyvin toimiva virkistysalue voidaan säilyttää entisellään, etenkin kun se tukee hyvin myös Marian alueen toimijoita. Kaikille avoimien ja maksuttomien ulkoliikuntapaikkojen vähentäminen ei ole etenkään lasten ja nuorten etu. Elina Berg Helsinki

Toukokuussa 1917 katolisen karjapaimenen kolme lasta kertoi enkelin ja Neitsyt Marian ilmestyneen heille lähellä Fatiman kaupunkia Portugalissa. Lapset kertoivat ennustuksesta: rukous lopettaisi ensimmäisen maailmansodan, ja että vuoden 1917 lokakuussa Neitsyt Maria näyttäytyisi ja tekisi ihmeen. Lasten kertomusta epäiltiin poliittiittiseksi tempuksi, mutta samalla syntyi usko Fatiman ihmeeseen. Nykyään se kokoaa vuosittain tuhansia pyhiinvaeltajia kaupunkiin. Tämä saattue pysähtyi Fatiman pyhätölle 12. toukokuuta 2019.

kinahinnoista riippumaton takuuhinta, ja sen päälle reilun kaupan lisä. Reilun kaupan kahvin viljelyssä ei myöskään käytetä haitallisia torjuntaaineita. Reilun kaupan sertifikaatti takaa, että tuotteen raaka-aineista 100 prosenttia täyttää vastuullisuuden kriteerit, kun esimerkiksi UTZ-sertifikaattiin riittää 30 prosentin osuus. Mielestäni alle euron hintaeron per paketti ei pitäisi merkitä kirkkokahvia ostaessa, jos sillä hieman korkemmalla hinnalla voi taata paremman toimeentulon lähimmäiselle siellä jossain kaukana. Sama koskee teetä ja suklaata ja monia muita ”siirtomaatuotteita”. Vastuullisuudesta maksaminen on mitä parhainta kehitysapuakin. Ehdotankin, että seurakunnat ja kristityt kotitaloudet siirtyisivät joukolla vastuulliseen kahvitteluun ja teenjuontiin. Marion Routti Espoo

Voit auttaa iäkästä naapuriasi PÄÄMINISTERI JYRKI Katainen sanoi aikanaan, että vanhustenhoidossa tarvitaan naapuriapua ja lähimmäisen-

rakkautta. Olisi hyvä, jos mahdollisimman moni ryhtyisi esimerkiksi samassa portaassa asuvan sairastuneen ikäihmisen tuki- ja luottohenkilöksi, vaikka tämä jo olisikin kotihoidon asiakas. Kun vanhus sitten aikanaan siirtyy hoivakotiin, voi naapuriapu siirtyä hänen perässään sinne. Omasta kokemuksestani tiedän, että kummassakin hoitovaiheessa työmaata riittää. Itse saatoin tietenkin keskittyä vain yhteen ihmiseen, jonka kanssa oli jo kotihoitovaiheessa syntynyt syvä kiintymys ja luottamus. Oma työpanokseni hyväksyttiin sekä hoivakodeissa että kotihoidon piirissä, eikä henkilökunnan kanssa ollut koskaan mitään kahnausta. Sen sijaan sain kylläkin tunnustusta. Huolehtikaamme vanhuksistamme. Se on koko kansan asia. Se voi olla joskus uuvuttavaa, mutta se antaa enemmän kuin ottaa. Pentti Ojanen, 80 v Vantaa

Kaupunkitila kuuluu kaupunkilaisille MARIAN SAIRAALA-ALUEELLE ollaan kaavoittamassa liike-elämän keskusta.

Vain harvan nettoeläke on 2500 euroa LUIN KOLME tarinaa suomalaisesta köyhyydestä (K&k 9.5.). En ollut uskoa silmiäni, kun köyhäksi luokiteltiin 2 500 euron verotonta kuukausieläkettä saava. Tuon suuruisia eläkkeitä Suomessa saa paljon alle 10 prosenttia eläkeläisistä. Näin ollen minä ja suuri osa vantaalaisista eläkeläisistä voisimme tulla diakonin vastaanotolle. Kirkolta, kaupungilta ja eri järjestöiltä löytyy varmasti henkilöitä, jotka ovat perehtyneet antamaan neuvoja oman talouden hoidossa. Tässä tilanteessa tarvitaan neuvoja eikä taloudellista tukea. Eihän apua tarvitsevaa alkoholistiakaan hoideta tarjoamalla viinaa vaan ohjaamalla hoitoon. Toivon, että te arvoisat artikkelin kirjoittajat perehdytte Suomessa maksettavien eläkkeiden tasoon esimerkiksi Eläketurvakeskuksen nettisivuilta. Muutenkin olisi ensiarvoisen tärkeää käsitellä paljon enemmän sitä muutosta, mikä taloudessa tapahtuu, kun palkka muuttuu eläkkeeksi. Kyllä silloin tulot pienenevät ja siihen pitää varautua. Vuokko Hakala Vantaa

EDELLISEN JOHDOSTA: Haastateltavan elämäntilanteeseen vaikuttavat ylivelkaantuminen ja sairaudet. Velkojen vuoksi tulotaso on jäänyt alle minimiturvan. Kuten jutusta ilmenee, hän on saanut sen vuoksi harkinnanvaraista toimeentulotukea.

Toimitus