Kirkko ja kaupunki 2019 11 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

6.6.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Artesaani Teija Eteläahon pöllöt villitsevät Vantaankoskella

B1 Opi käyttämään rukous nauhaa

Jylhänkauniin Tolkien-elokuvan ohjannut Dome Karukoski innostuu ihmisten tarinoista.

B 6

KARL MARX VUONNA 1844

Olemme käsittäneet väärin Karl Marxin, joka sanoi 1800luvulla, että uskonto on oopiumia kansalle. Olen tutkinut apteekkien historiaa, ja siihen aikaan oopiumi oli paras ja toimiva lääke vaikka syöpäkipuihin, joihin yrttien imeskely ei auttanut. HISTORIOITSIJA TEEMU KESKISARJA SANA-LEHDESSÄ 19/2019

Iankaikkisesti

Uskonto on ahdistetun luonto kappaleen huokaus, sydämettömän maailman sydän aivan kuten se on hengettömien olosuhteiden henki. Se on kansan oopiumia.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019 Nöyrät näkevät tämän ja iloitsevat, niiden mieli virvoittuu, jotka etsivät Jumalaa, sillä Herra kuulee köyhien rukouksen eikä hylkää omiaan. PSALMI 69:33–34

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Me ei olla apinoita SIMPANSSILAUMAT OVAT aika pieniä. Jo viidentoista yksilön porukassa saattaa kahden uroksen välinen kilpailu jakaa lauman kahdeksi toisilleen vihamieliseksi yhteisöksi. Simpanssit ovat geneettisesti lähempänä ihmistä kuin gorilloja tai muita ihmisapinoita. Meidän geenimme ovat 95-prosenttisesti samat. Eläköön se viisi prosenttia.

”

IHMISTEN YHTEISÖT ovat selvästi suurempia kuin simpanssien. Sivilisaation tutkijat sanovat, että se johtuu kyvystämme laulaa JUHLIMINEN ja tanssia yhdessä. KUULUU ”Kun joukko ihmisiä käyttelee suuria IHMISLAJIN lihaksiaan samassa tahdissa ja liikkuu ja KAIKKEIN ääntelee rytmikkäästi, heidän keskuudesPERUSTAVIMPIIN saan herää emotionaalinen solidaarisuus, TAITOIHIN. joka edistää yhteistyötä ja keskinäistä tukea vaaratilanteissa”, kirjoittavat historian professorit J.R. ja W.H. McNeill erinomaisessa kirjassaan Verkottunut ihmiskunta - yleiskatsaus maailmanhistoriaan (Vastapaino 2005). Historioitsijat katsovat, että juuri tanssi ja laulu ovat tulen käyttämisen ohella vaikuttaneet siihen, että esivanhempamme järjestäytyivät suuremmiksi yhteisöiksi. Tämä puolestaan loi pohjaa sanallisen viestinnän kehittymiselle. JUHLIMINEN KUULUU ihmislajin kaikkein perustavimpiin taitoihin. Tanssi ja laulu ovat tehneet meistä meitä. Tämä tuli mieleeni, kun katselin jääkiekon maailmanmestaruutta juhlivia lajitovereitani ja kuuntelin kultapelaajille soitettuja kirkonkelloja. Tämä tuli mieleeni, kun kuuntelin tuhansien laulajien suvivirttä Senaatintorin juhlamessussa helatorstaina.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Mitä lasten ötökkäkerhossa tapahtuu? Vantaalla vietetään parhaillaan ötökkävuotta, joten kävimme vierailulla Rekolan seurakunnan ötökkäkerhossa. Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv. ISTOCK

VIIME VIIKONLOPPUNA juhlittiin koulunsa päättäneitä, kohta vietetään rippijuhlia ja kesähäitä. Juhlikaa, laulakaa, tanssikaa, halatkaa, suudelkaa ja skoolatkaa, kun siihen on vähänkin aihetta, sillä Jumala on tarkoittanut ihmisen semmoiseksi. Homo sapiens eli viisas ihminen on myös Homo ludens eli leikkivä ihminen ja Homo celebrans eli juhliva ihminen. Eikä mikään apina.

Luojani, miten tässä näin kävi? En osaa elää rakkaimpieni kanssa. Hössötän ja hyysään. Takerrun, turhaudun ja tiuskin, enkä anna periksi, vaan jankutan niin, että näännytän itsenikin. Nosta minut, ota turviisi ja anna rauhasi, että löytäisin taas irtonaisuuden ja ilon.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 6.6.2019

numero 11

Seuraava lehti ilmestyy 4.7. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Haluan testata omia rajojani” Lauttasaarelainen palomies Jari Saario aikoo soutaa kesäkuussa Kööpenhaminasta Helsinkiin, noin 900 kilometriä

1 2

Millainen veneesi on? – Se on 7,5-metrinen soutuvene, joka on tehty 9 millimetriä paksusta mahonkivanerista kilpaveneen runkoon. Liukumapinta on pitkä, ja keula ja perä on katettu. Keulassa tavarat pysyvät kuivina, kun roiskevettä lentää paljon. Takana on makuutila. Kuinka pitkiä päivämatkoja teet ja mitä reittiä aiot soutaa? – Aion soutaa 12–14 tuntia päivässä rauhallista tahtia kolmen viikon ajan. Soudan lyhintä reittiä: Kööpenhaminasta Ruotsin rannikkoa pitkin Öölantiin, sieltä Gotlantiin ja siitä yli Viron rannikolle. Virosta soudan kotiin Lauttasaareen. Riippuu tietysti tuulista. Kovassa vastatuulessa joutuu soutamaan kovaa pysyäkseen edes paikallaan. – En pysty soutaessani seuraamaan sääennusteita, mutta kaverit viestittävät niistä minulle. Navigointiin käytän karttaplotteria ja AIS-järjestelmää, joihin saan sähköä aurinkopaneeleista. AIS:n avulla laivat havaitsevat minut sumussakin ja minä laivat.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

Miten vesi ja ruoka riittävät? – Vettä ei mahdu veneeseen mukaan kovin paljon, joten suodatan merivedestä juomavettä jalalla pumpattavalla suodattimella. Siihen menee pari tuntia päivässä. Keitän vettä pienellä Primus-keittimellä ja kaadan kuuman veden suoraan kuivamuonapussiin. – Syön silloin kuin tuuliolot sen sallivat, ja sama nukkumisen kanssa. Silloin lasken ajoankkurin pitämään venettä suunnassa, kun on sopiva kevyt myötätuuli. Toivottavasti ei tarvitse valvoa yli kolmea vuorokautta peräkkäin. Yritän tulla koko matkan ilman rantautumista, mutta en ota siitä pakkomiellettä. Jos ruoka tai vesi loppuu, sitä on haettava lisää. – Minulla ei ole huoltovenettä, mutta on ”hätänappi” eli satelliittiyhteydellä toimiva in-reachlaite. Muita turvavarusteita ovat hätäraketit, äänitorvi ja kuivapuku.

”

PELKKÄ URHEILUSUORITUS EI NIIN KIEHDO, MUTTA TÄSSÄ ON AIKAMOINEN SEIKKAILU MUKANA.

Miksi haluat tehdä näin hurjan soutumatkan? – Haluan testata omia rajojani. Pelkkä urheilusuoritus ei niin kiehdo, mutta tässä on aikamoinen seikkailu mukana. – Palomiehenä ja kilpasoutajana treenaan normaalisti jatkuvasti kuin huippu-urheilija eli 10–15 tuntia viikossa. Töissä joudun usein nopeisiin tilanteisiin, jotka vaativat nopeita päätöksiä. Niitä tulee varmaan matkallakin vastaan. Valvomista olen treenannut vuorotöissä jo 16-vuotiaasta asti eli 31 vuoden ajan. – Pyysin tuttua Lauttasaaren seurakunnan pappia siunaamaan veneeni matkaan. Ajattelin kyllä ensin jotain ihan pienimuotoista juttua, mutta siunaus tapahtui Lauttasaaren kirkonmäellä messun yhteydessä. Sain myös mukaani pienen puisen ristin, jonka kiinnitän veneen kompassiin. – Reissu on totta kai fyysisesti raskas, mutta vielä enemmän se kysyy henkistä kanttia.

Millainen on iltarukouksesi? – En rukoile joka ilta. Jos rukous joskus unohtuu, se ei ole minusta niin huono juttu eikä vaikuta uskoon mitään. Tavallaan iltarukous on se, kun kuulen lasten rukoilevan illalla. ■

Jari Saarion soutu-urakka alkaa Kööpenhaminasta kesäkuun 10. päivän vaiheilla säästä riippuen.

4 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019 JOONAS BRANDT

Kirkko ja kaupungin Kesä -lehden kannessa poseeraa Marzi Nyman.

Hae oma kesälehtesi lähimmältä kirkolta Kirkko ja kaupunki on tehnyt erillisen kesälehden. Erikoisnumeroa ei kanneta osoitteellisena koteihin, vaan lehteä on jaossa kirkoissa ja kesän tapahtumissa niin kauan kuin sitä riittää. 68-sivuisessa aikakauslehdessä on kaksi laajaa henkilöjuttua. Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka kertoo suhteestaan Suomen kesään ja saunaan ja pohtii piispan roolia. Kitaristi Marzi Nyman puolestaan kertoo soittajan elämästään ja nuoruudestaan papin perheessä. Lehdessä on iso juttukokonaisuus rippikoulusta, konfirmaatiosta, rippilahjoista ja rippijuhlien järjestämisestä. Juttua on myös esimerkiksi häistä ja kirkkojen bongaamisesta matkoilla. Mukana on myös pääkaupunkiseudun seurakuntien menovinkkien highlights sekä juttua kirkkojen kesäisestä kulttuuritarjonnasta.

Kirkko ja kaupungin sopimus katkolla? Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntayhtymät perustivat vuonna 2016 usean vuoden valmistelutyön jälkeen yhteisen mediatoimituksen. Mediatoimitus tekee Kirkko ja kaupunki -lehteä ja verkkomediaa sekä tuottaa Jouluradion. Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto pohti 4.6. kokouksessaan Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan välisen yhteistyösopimuksen irtisanomista. Ehdotus syntyi yhteisen kirkkoneuvoston 15.5. kokouksessa. Taustalla oli esitys, jossa katsottiin median vievän liian suuren osan Vantaan seurakuntayhtymän viestinnän kuluista. Yhteinen media on tuonut Vantaalle kahden vuoden aikana noin 200 000 euron säästöt ja yli sata lisäsivua vuodessa verrattuna aiempaan tilanteeseen, jolloin Vantaalla ilmestyi oma lehti, Vantaan Lauri. Tämä lehti meni painoon kaksi päivää ennen valtuuston kokousta. Lue, mitä kirkkovaltuusto päätti asiasta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Ratikkasuunnitelmat etenevät Vantaalla Vantaan ratikka- eli raitiotiesuunnitelmia esiteltiin Vantaan kaupungintalolla viime viikolla. Raitiotieyhteys yhdistäisi Hakunilan ja Länsimäen rataverkkoon. Suunnitellun linjan pituus olisi 18,3 kilometriä ja ennustettu matkustajamäärä noin 81 000 matkustajaa vuorokaudessa. Lisäksi varaudutaan raitiotieyhteyksiin myös Jumbolta Tammiston läpi kohti Helsinkiä ja Pakkalasta Myyrmäkeen.

Teija Eteläahon pöllöt kirvoittivat hykerryttäviä elämänviisauksia lasten suusta.

Vantaankosken iltapäivä kerhon valtasi pöllömania Teija Eteläaho väritti upean pöllön, ja sitten kaikki lähti lapasesta. TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA MARIANNA SIITONEN

aikki alkoi ihan viattomasti. Avustava ohjaaja Teija Eteläaho, 41, saapui työpaikalleen Vantaankosken seurakunnan iltapäiväkerhoon kello 12, eli samoihin aikoihin, kun iltapäiväkerholaiset pölähtävät koulusta. Huhtikuun alkupuolen päivä oli kuin mikä tahansa niistä viidestä arkipäivästä, jolloin Eteläaho työskentelee kello kolmeen iltapäivällä. Lasten kanssa puuhailun, välipalan esillepanon ja pöytien siivouksen ohella yksi Eteläahon työtehtävistä on ylläpitää ja emännöidä piirustuspöytää sekä sen tarpeistoa. OHJAAJA TYTTI MALINEN muistaa silloiset tapahtumat varsin hyvin. – Teija tuli näyttämään värittämäänsä pöllöä. Ihmettelin pöllön upeaa värimaailmaa ja kysyin, la-

minoisinko pöllön, että sen voisi ripustaa ikkunaan. Siitä se sitten lähti, Malinen muistelee. Teija Eteläahon värisilmä selittyy lahjakkuuden lisäksi käsityöartesaanin ammattitaidolla. Ei siis ihme, että lapset ihastuivat ikihyviksi Eteläahon värikkääseen siipiveikkoon, ja siitä leimahti varsinainen pöllömania. Pöllöjä väritettiin. Pöllöjä liimattiin. Pöllöjä laminoitiin. Pöllöjä ihasteltiin. Pöllöistä juteltiin. Pöllöjen vallatessa yhä enemmän alaa sekä lasten mielessä että evakossa olevan iltapäiväkerhon rakennuskontissa, Malinen ja Eteläaho ideoivat Ei pöllömpi puu -ulkoinstallaation. Laminoidut pöllöt nousivat Myyrmäen remontissa olevan kirkon pihapuihin. Ne saavat olla ihasteltavina niin kauan kuin ne säilyvät ehjinä. Se ei välttämättä ole kovin pitkään, sillä Vantaankosken seura-

kunnalla on ollut ongelmia ilkivallan kanssa. Vain jokin aika sitten Myyrmäen kirkon tiilimuurista vietiin jättimäinen banderolli. KUVATAITEESTA PÖLLÖLOGIA laajeni nopeasti myös filosofis-eettisiin pohdintoihin. Pääteltiin, että pöllöllä olisi varmasti paljon viisasta sanottavaa. Niinpä lasten kanssa alettiin keskustella siitä, millaista olisi pöllön mielestä viisas elämä. Aivoriihi tuotti pistämättömiä mietelmiä, kuten: ”Jos toinen haluaa olla rauhassa, niin sit antaa olla rauhassa, eikä koko ajan härötä siinä!”, ”Tavaroiden heittely ei ole viisasta.” ja ”Ei saa juosta juna-asemilla eikä juosta junan alle.” Pöllöilmiön alkuunpanija itse suhtautuu rauhallisesti molempiin erikoisuuksiinsa: niin pöllövillitykseen kuin siihen tosiasiaan, että hänellä on kehitysvamma. Eteläaho ei juuri osaa nimetä tilanteita, jotka hän kokisi erityisen haastaviksi kehitysvammansa takia. Yksi konkreettinen hankaluus tosin nousee mieleen.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vantaan malli omaa luokkaansa Työvalmentaja Pia Kangaspunta on ylpeä siitä, että Vantaalla kehitysvammaisten työikäisten henkilöiden työllisyysprosentti on 11,5, kun se muualla Suomessa on noin 2–3 prosenttia. Tilastot ovat tosin vuodelta 2015, mutta uusia lukuja lasketaan parhaillaan. Todennäköisesti prosentti on noussut. Kangaspunta työskentelee Vantaan työvalmennus Virtaamossa, joka tukee vammaisten henkilöiden työllistymistä. Vantaan mallin menestys selittynee osaksi työvalmentajien aktiivisella otteella. – Menemme työpaikoille kertomaan, miten asiakkaitamme voisi työllistää ja millaista tukea työnantaja voi saada meidän kauttamme, Kangaspunta kertoo. Työvalmentaja on asiakkaan tukena pitkin matkaa. – Työnantaja huolehtii ensisijaisesta työhön perehdyttämisestä. Me työvalmentajat toimimme tarvittaessa asiakkaan muistina, ja yhdessä käymme läpi eri työvaiheita, kunnes ne eivät tuota ongelmia. Tällä tavalla työnantajalla ei mene perehdyttämiseen yhtään enempää aikaa kuin niin sanotun tavallisenkaan työntekijän kohdalla. Vantaalla on tällä hetkellä töissä 120 kehitysvammaista henkilöä, joille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Osa työnantajista on hakenut palkkatukea, osa ei. Työvalmentajat auttavat työnantajaa esimerkiksi palkkatuen, Vantaa-lisän tai työolojen järjestelytuen hakemisessa. Kehitysvammaiset henkilöt työllistyvät yleensä catering-alalle tai laitoshuollontehtäviin, mutta onpa Vantaalla yksi kehitysvammainen ammattimuusikkokin. Vantaan mallista ollaan kiinnostuttu jo muuallakin Suomessa, kuten Helsingissä, Espoossa, Satakunnassa ja Tampereella.

– On hyvä käydä oman ohjaajan kanssa kaupassa. Hänen avullaan pystyn laskemaan, että rahat riittävät, Eteläaho kertoo. Sen sijaan vastaus siihen, mikä työssä on parasta, tulee kuin apteekin hyllyltä. – Eniten tykkään olla lasten kanssa. Työssäni on parasta se, kun tytöt aina kysyvät mukaan leikkimään, Eteläaho sanoo. Alun perin Eteläaho etsiytyi iltapäiväkerhoon työvalmentajan kautta. – Ensin piti kyseessä olla vain harjoittelu, mutta sainkin kaikki hommat hoidettua parissa päivässä. Alun perin minun piti mennä keittiölle, Teija muistelee uransa alkuvaiheita. TEIJA ETELÄAHO on työskennellyt nyt jo viisi vuotta Vantaankosken seurakunnan iltapäiväkerhossa Myyrmäessä. Eteläaho asuu Käenkukka-asumisyksikössä ja tapaa omaohjaajaansa kerran viikossa. Vantaan seurakuntien kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen kiittelee Vantaan toimintaa. Yleisesti ottaen Tuohimaa-Salminen on sitä mieltä, että seurakunnat eivät ole kovin hyvin onnistuneet työllistämään kehitysvammaisia. – Työ ja toimijuus edistävät kehitysvammaisten ihmisten osallisuut-

ta yhteiskunnassa ja kirkossa. Hyvän ohjauksen ja tuen avulla mahdollistetaan kehitysvammaisten ihmisten työllistäminen erilaisiin työtehtäviin, Tuohimaa-Salminen sanoo.

”

www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Tiedonjanoisia palvellaan verkossa koko kesä osoitteessa

kirkkoja kaupunki.fi

JOS TOINEN HALUAA OLLA RAUHASSA, NIIN SIT ANTAA OLLA RAUHASSA, EIKÄ KOKO AJAN HÄRÖTÄ SIINÄ! – ILTAPÄIVÄKERHOLAISEN ELÄMÄNVIISAUS

Eteläahon ja Malisen pöllöprojektissa on arvokasta vielä se, että pöllöjen värittämiseen osallistui myös Käenkukka-yhteisön vapaaehtoisia. Näin Eteläaho toimi pöllöprojektissa linkkinä työympäristönsä ja oman yhteisönsä välillä. – Olemme halunneet tukea yhteisen projektin kautta lasten ymmärrystä ihmisten yhdenvertaisuudesta. Siinä ollaan kristillisen kasvatuksen ytimessä. Jumalan silmissä kaikki ovat saman arvoisia. Pöllökin on sitä mieltä, Tytti Malinen summaa. ■

Hyvää kesää! Paperinen Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 4.7.

6 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Kesätyöntekijä arvioi hautoja, joilla kukaan ei enää käy Vantaalla Ruskeasannan ja Helsingin pitäjän kirkon hautausmailla arvioidaan tänä kesänä, mitkä haudat ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

eli Haavistolla on meneillään aikamoinen urakka. Hän käy parissa kuukaudessa läpi vanhoja hautoja Helsingin pitäjän kirkon ja Ruskeasannan hautausmailla ja arvioi, mitkä niistä kannattaisi suojella. Kyse on haudoista, jotka ”on kuulutettu hoitamattomina” jo vuonna 2006, eli kukaan ei ole vuosiin hoitanut niitä. Ruskeasannan hautausmaalla tällaisia hautoja on 152 ja Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla 118. Haavisto on aloittanut hautojen läpikäynnin Ruskeasannan hautausmaalta, jossa vanhojen hautojen inventointi on tehty viimeksi vuonna 1996. Taide- ja kulttuurihistoriaa opiskellut Haavisto on tehnyt vastaavaa työtä Pirkanmaalla, mutta Vantaalla hän on töissä ensimmäistä kertaa.

– Ensivaikutelma Ruskeasannasta oli, että se on kaunis ja rauhallinen, metsäinen hautausmaa upeassa ympäristössä. Se on myös todella hyvin hoidettu, Haavisto luonnehtii. – Pitäjän kirkon hautausmaalla voi oppia Vantaan paikallishistoriaa. Siellä hautamuistomerkeissä näkyy paljon vainajien asemaan liittyviä nimikkeitä. Myös alueen ruotsinkielisyys näkyy vahvasti. VANHOJA HAUTOJA inventoidessaan Heli Haavistolla on käytössä lista siitä, kuka millekin paikalle on haudattu. Vanhimmat inventoitavat haudat ovat 1800-luvun lopulta, uusimmat 1970–80-luvuilta. Joskus muistomerkki kertoo vainajan koko nimen, syntymä- ja kuolinajan sekä aseman tai ammatin. Toisilla haudoilla tietoa on niukasti.

Haavisto valokuvaa inventoitavat haudat ja selvittää, onko vainajasta saatavilla lisää tietoa tai onko haudalla paikallis- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Tässä työssä apuna ovat paikallishistoriaa tuntevat yksityishenkilöt ja Vantaa-Seura. Haudan kulttuurihistoriallinen arvo on monen tekijän summa. 1800-luvun ja 1900-luvun alun muistomerkit ovat jo sinällään arvokkaita. Myös se vaikuttaa, onko muistomerkki erikoinen vai tavanomainen ja selviääkö siitä vainajan ammatti tai asema. Torpparit ja kartanonherrat ovat kuitenkin yhtä arvokkaita. – Vaatimattomammat haudat ovat historiallisesti tärkeitä, sillä suurin osa kansasta ei ollut varakkaita, Haavisto muistuttaa. Jos Haavisto tulee siihen tulee tulokseen, että hauta kannattaa suojella, hän tekee asiasta esityksen. Lopullisen päätöksen kulttuurihistoriallisten hautojen säilyttämisestä tekee yhteinen kirkkoneuvosto. Kulttuurihistoriallisesti tärkeiksi katsotut haudat siirtyvät seurakunnan hoitoon. Se tarkoittaa sitä, että hauta

pidetään siistinä ja muistomerkki hoidetaan, mutta esimerkiksi kukkaistutuksia ei tehdä. Ne hautapaikat, joita ei päätetä säilyttää, vapautuvat uudelleen käyttöön. Seurakunnille palautuneet kiviset hautamuistomerkit viedään murskattavaksi.

”

VAATIMATTOMAMMAT HAUDAT OVAT HISTORIALLISESTI TÄRKEITÄ, SILLÄ SUURIN OSA KANSASTA EI OLLUT VARAKKAITA.

RUSKEASANNAN HAUTAUSMAA vihittiin käyttöön vuonna 1887. Vanhimmat yhä jäljellä olevat haudat ovat 1890-luvun alusta. Ruskeasannan hautausmaan puinen kappelirakennus valmistui 1927. – Tämän hautausmaan tausta on sellainen, että aluksi ihmiset eivät oikein halunneet tänne, sillä Ruskeasanta oli vähän syrjässä. Pitäjän kirkon hautausmaalle taas oli haudattu ihmisiä jo satojen vuosien ajan, Haavisto kertoo. Nyt tilanne on muuttunut, ja Ruskeasannan hautausmaalle tehdään jo laajennusosaa. Ruskeasannassa näkyy hyvin, miten yhteiskunta ja hautaamiseen liittyvät tavat ovat muuttuneet. 1800-luvun lopun hautamuistomerkit olivat yleensä rautaristejä, koska silloin ruukit yleistyivät. Varakkaimmat hankkivat hautakiviä jo 1800-luvun alussa. Jotkut suvut laitattivat myös ketjut tai aidat haudan ympärille, mikä oli hyvin kallista.

1800-luvun lopulla yleistyivät rautaiset hautamuistomerkit. Heli Haavisto arvioi Ruskeasannan hautausmaalla 152 hautaa. Pitäjän kirkon hautausmaalla arvioitavia hautoja on hieman vähemmän.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Aluksi hautakivet olivat matalia hautapaasija. Vuosisadan vaihteessa yleistyivät kapeat ja korkeat mallit, ja nykyiset vaakamallit tulivat 1920–1930-lukujen taitteessa. – Vanhoissa haudoissa näkee paljon titteleitä sekä muistolauseita ja raamatunlauseita. Niistä näkee, että Suomi on ollut sääty-yhteiskunta, Haavisto sanoo. HAUTOJEN INVENTOINTI on Heli Haavistolle mieluisa kesätyö. Monet haudat ovat saaneet hänet miettimään ihmisten elämäntarinoita. Yhdessä Ruskeasannan haudassa lepää 1950-luvulla kuollut nainen, jonka hautakiveen on merkitty myös kutsumanimi Sokea-Mari ja teksti ”Siell’ kaunis kannel soi”. Lähellä pääporttia on hyvin harvinainen muistomerkki, niin sanottu hautalauta. Hautalauta saattoi olla sama lauta, jonka päällä vainaja oli maannut riihessä. Siitä tehtiin hautamuistomerkki pyöristämällä toista päätä ja lisäämällä nimikyltti. Ruskeasannan hautausmaan ainoa jäljellä oleva hautalauta varmasti säilyy, mutta inventoitavien listalla tuo hauta ei ole. Vuonna 1902 kuolleen naisen haudalla käy yhä joku. ■

Hautapaikan hallintaaika on 25 vuotta Tuhkahaudan ja arkkuhaudan hallintaaika on 25 vuotta. Sen jälkeen haudan hallintaa voi sopimuksesta jatkaa. Haudan hoidosta voivat vastata vainajan läheiset itse, tai siitä voidaan tehdä sopimus seurakunnan kanssa. Päävastuu haudan hoidosta jää aina hautaoikeuden haltijalle, joka on yleensä joku vainajan läheisistä. Haudan hoidon voi tilata Vantaan seurakuntien hautatoimistosta. Tilauksen tekee hautaoikeuden haltija. Kukkahoidosta voidaan tehdä sopimus yhdeksi tai viideksi vuodeksi. Vuosittain Vantaan seurakunnat pitää huolta noin 5 000 hoitosopimushaudasta Ruskeasannan ja Helsingin pitäjän kirkon hautausmailla.

Niin sanottu hautalauta oli aikanaan yleinen hautamuistomerkki. Ruskeasannan hautausmaalla niitä on jäljellä enää yksi.

Oikeistopopulistit houkuttelevat kelkkaansa konservatiivisia kristittyjä Kansallista identiteettiä puolustava liike sanoo korostavansa perinteisiä kristillisiä arvoja, vaikka kristinuskoon on alusta pitäen kuulunut kaikenlaiset rajat ylittävä lähimmäisenrakkaus. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA PAULI SALMI

onessa Euroopan maassa populistinen oikeisto pyrkii entistä vahvemmin luomaan yhteyksiä konservatiivisesti ajatteleviin kristittyihin. Puola, Unkari ja Ranska ovat tästä näkyvimpiä esimerkkejä. Ilmiö näkyy Suomessakin, sanoo Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen. – Kristillinen kansallismielisyys ei tosin ole meillä suurten massojen liike, ainakaan vielä. Tänä vaalikeväänä on kuitenkin näkynyt monia merkkejä siitä, että kristillisdemokraatit ovat hakeneet vetoapua perussuomalaisista, Saarinen sanoo. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah edustaa puolueensa eurooppamyönteisintä ja vähiten kansallismielistä linjaa. Muut KD:n kansanedustajat ovat Saarisen tulkinnan mukaan lähempänä perussuomalaisia. – Perussuomalaisten näkyvimmistä poliitikoista kristillisiin arvokonservatiiveihin vetoavat erityisesti Laura Huhtasaari ja Mika Niikko. Kun Jussi Halla-aho alkoi johtaa perussuomalaisia, ajattelin ensin, että uskonnon rooli puolueessa kuihtuu. Näin ei käynyt. Timo Soinin lanseeraaman kristillissosiaalisen linjan sijaan siellä korostuu nyt kristillisyyden ja kansallismielisyyden yhteys, Saarinen arvioi.

KANSALLISTA IDENTITEETTIÄ korostavaa yleiseurooppalaista maahanmuuttovastaista liikettä kutsutaan identitaariliikkeeksi. Sen kannattajat pelkäävät, että laajamittainen maahanmuutto vieraista kulttuureista tuhoaa eurooppalaisen identiteetin. Saarisen mukaan voimakkaan muukalaisvastainen ja kansallismielinen liike kehittyi Ranskassa siksi, että siellä on jo vuosikymmeniä ollut iso muslimivähemmistö. Ranskan identitaariliikkeen esille nostamat ajatukset vahvistuivat muualla Euroopassa vuosien 2015–2016 pakolaiskriisin aikana ja sen jälkeen. Viime vuosina ranskalainen uusoikeisto on hakenut lisää voimaa konservatiivisesti ajattelevista katolisista kristityistä. Vuosina 2012–2014 kumpikin ryhmä vastusti homoavioliitot sallivaa avioliittolain muutosta. Suomessa Aito avioliitto -liike otti suoraan käyttöönsä ranskalaisen La Manif pour Tous -liikkeen logon. Aito avioliitto -liikkeessä taustavaikuttajana toiminut Jukka-Pekka Rahkonen perusti myös Oikea Media -verkkosivuston. Siitä on Saarisen mukaan tullut uusoikeiston ajatushautomo. RISTO SAARISEN johtama Helsingin yliopiston Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikkö tutkii, millainen rooli uskonnolla on vähemmistöpolitiikassa. Onko uskonto este kehitykselle? Vai voivatko us-

konnot edesauttaa erilaisten identiteettien hyväksymistä? Tutkijat huomasivat, että erilaisten vähemmistöjen asemaa vahvistavalle politiikalle on kehittynyt vastareaktio, jota oikeistopopulismi ruokkii. Identitaariliike käyttää islamin uhasta sellaisia sanoja kuin ”islamisaatio” ja ”väestönvaihto”. Liike levittää uhkakuvaa, että alkuperäiset valkoiset eurooppalaiset katoavat parissa sukupolvessa maahanmuuttajien korkeamman syntyvyyden vuoksi. Oikeistopopulistit sanovat puolustavansa Eurooppaa ja sen kristillisiä arvoja. Sillä ei heille ole niin väliä, että kristinusko on syntyajoistaan lähtien ollut vahvasti globaali uskonto, jonka lähimmäisenrakkauden ajatus sulkee piiriinsä kaikenlaiset ihmiset kansallisuudesta ja rajoista riippumatta.

”

KRISTINUSKO ON SYNTYAJOISTAAN LÄHTIEN OLLUT VAHVASTI GLOBAALI USKONTO.

Saarinen on oikeistopopulismin noususta huolissaan. Samalla hän pitää ongelmana myös yhteiskunnan polarisoitumista. – Sympatiani ovat liberaalin ja avoimen yhteiskunnan puolella. Samalla ajattelen, että yhteiskunnassa on pyrittävä kuuntelemaan osapuolia, joilla on merkittävä kannatus demokraattisissa vaaleissa. Meillä liberaaleilla on aihetta myös itsekritiikkiin. Osaamme olla ylimielisiä ja usein ajattelemme tietävämme asiat paremmin. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

– Aikataulut ovat tiukkoja, ja koko ajan pitäisi uudistua. Tällaista on modernin työssä käyvän perheellisen naisen elämä, Erja Lyytinen sanoo.

Irti kiltin tytön kahleista Uutta levyä tehdessään kitaristi Erja Lyytinen teki matkan itseensä. Eron tuskasta selviydyttään hän kokee itsensä entistä vahvemmaksi sekä muusikkona että äitinä.

un Erja Lyytinen, 42, kirjoitti äskettäin julkaistun Another World -albumin sanoituksia, hän vuorotellen itki ja nauroi. Tekstit perustuvat paljolti hänen omiin kokemuksiinsa – surun ja pettymyksen tunteisiin ja parisuhteen päättymiseen. – Kyse ei ole mistään päiväkirjanomaisesta tilittämisestä. Musiikin ja kirjoittamisen kautta voi kuitenkin purkautua ja puhdistua. Olisi hienoa, jos myös kuulijat kokisivat levyn voimaannuttavana. Lyytinen haluaa kertoa rocksävytteisillä bluesbiiseillään entistä vah-

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

vemmasta naisesta. Eron tuomasta tuskasta selvittyään hän kokee, että hänen itsetuntonsa ja -tuntemuksensa ovat kasvaneet, ja hän kulkee nyt eteenpäin. – Esimerkiksi Cherry Overdrivessa nainen kaasuttaa autolla hurjaa vauhtia vaaroja uhmaten. Hän on päässyt eroon kiltin tytön kahleista ja saanut uutta rohkeutta. – Torn-kappale taas kertoo siitä, miten ihminen on mennyt hajalle, mutta hän on taistellut ja selvinnyt vaikeasta ajasta. Uskon itse siihen, että aina on toivoa ja että kaikesta voi selvitä. Tieto siitä antaa hirveästi voimaa.

LEVYN NIMIKAPPALE Another World kertoo rakkaudesta, mutta se ottaa kantaa myös ilmastonmuutokseen. Erja Lyytinen on tiedostanut vahvasti sen, millaisessa kulutusyhteiskunnassa me elämme ja miten vähän ihmiset tekevät ilmastonmuutoksen torjumiseksi. – Maailmalla reissatessani olen törmännyt pöyristyttäviin asioihin. Esimerkiksi kiertueella Kanadassa katselin, miten järjettömän kokoisilla autoilla ihmiset ajoivat marketista toiseen. Lyytinen itse pyrkii ostamaan laadukkaita ja ekologisia vaatteita ja on noudattanut viimeisen vuoden kasvisja kalaruokavaliota.

– Jokainen voi tehdä jotakin, mutta maailmanlaajuisesti pitäisi tehdä paljon enemmän. Se ei välttämättä ole yksinkertaista, koska ihmisiä elää niin erilaisissa oloissa. KANSAINVÄLISTÄ URAA Erja Lyytinen alkoi tehdä 2000-luvun puolivälissä saksalaisen levy-yhtiön avittamana. Nykyään Lyytisen levyt julkaisee hänen oma Tuohi Records -yhtiönsä. Matkapäiviä kertyy paljon: viime vuonna hän teki bändinsä kanssa 130 keikkaa, joista 70 prosenttia oli ulkomailla. Kiertueilla Lyytinen pyrkii käymään aina jossakin kirkossa, koska

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

”

Olen älyttömän iloinen siitä, että nykyään on paljon nuoria bluesmimmejä.

hän nauttii niiden arkkitehtuurista ja rauhoittavasta tunnelmasta. Kiertueiden aikana Lyytisen viisivuotiaista kaksospojista huolehtii heidän italialaistaustainen isänsä. – Joudun välillä olemaan poissa kotoa parikin viikkoa, mutta onneksi ex-mieheni ymmärtää tilanteen. Tämä huoltajuuskuvio on toiminut hyvin, vaikka se on vaatinut joustavuutta ja järjestelyjä. Haastatteluhetkellä Lyytinen kärsii Kanadan-kiertueen jälkeisestä jet lagista. Levätä hän ei silti ole juurikaan ehtinyt, koska lapset oli vietävä aamulla päiväkotiin ja oli hoidettava työasioita. – Aikataulut ovat tiukkoja, ja koko ajan pitäisi uudistua. Tällaista on modernin työssä käyvän perheellisen naisen elämä. En mitenkään pystyisi tähän, ellen suhtautuisi niin intohimoisesti musiikkiin, Lyytinen sanoo. OMASTA LAPSUUDESTAAN Erja Lyytinen muistaa, miten hän jo muutaman vuoden ikäisenä lauloi innoissaan isänsä kitaran säestyksellä. Kitarasta tuli Lyytisenkin soitin. Toisin kuin monet muut teini-ikäiset hän innostui 16-vuotiaana bluesista ja mustasta gospelista. – Tuo musiikki vain tuntui niin siistiltä. Aloin siinä vaiheessa tehdä omia biisejä. Musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta valmistunut Lyytinen on halunnut oppia jatkuvasti lisää eri musiikinlajeista. Uudella Another World -albumilla kuuluvat muun muassa rockista ja jazzista saadut vaikutteet. – Siitä olen älyttömän iloinen, että nykyään on paljon nuoria bluesmimmejä. Tämä ei siis ole vain tietyn ikäluokan musiikkia, Lyytinen sanoo. Vuonna 2017 Lyytinen sai harvinaisen tunnustuksen, kun European Blues Awards valitsi hänet vuoden parhaaksi kitaristiksi. – Se tuntuu hienolta, ja pidän sitä voittona sekä naiskitaristeille että ylipäätään suomalaisille kitaristeille. Tunnustus tuntuu hyvältä myös siksi, ettei tämä ole ollut helppo tie vaan vaatinut melkoisesti sinnikkyyttä. Lyytisen mukaan keikkojen määrä on lisääntynyt tunnustuksen myötä. Hän oli toissa vuonna mukana myös MTV:n Tähdet, tähdet -ohjelmassa. – Kysyntää on riittänyt. Se on toisaalta kivaa ja toisaalta kovaa, Lyytinen summaa. ■

Rosoisten rakkaustarinoiden kuuntelija Perheneuvoja ja Kirkko ja kaupungin uusi verkko kolumnisti Katianna Ruus kanen tietää, miten pari suhteissa oikeasti menee. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILJA HARALA

atianna Ruuskanen kuulee usein asioita, joita ihmiset eivät ole kertoneet edes lähimmille ystävilleen. Perheneuvojana Helsingissä työskentelevän Ruuskasen luo tullaan puhumaan yksinäisyydestä, haluttomuudesta, epävarmuudesta, uskottomuudesta, riidoista ja ylipäätään kaikenlaisista hankalista asioista ihmissuhteissa. Joskus asiakkailla on niin vaikeita elämäntilanteita, ettei oikein mikään tunnu auttavan. Silloin voi vain miettiä, mikä auttaisi jaksamaan juuri tänään. Ei ihan kevyen kuuloista työtä, mutta Ruuskasen mielestä ihanaa. Ihania ovat erityisesti asiakkaat, ne, jotka saapuvat hektisen arkensa ja myrskyjensä keskeltä vastaanotolle ja alkavat puhua. – Perheneuvojan luo tullessaan ihminen on yleensä aika aito ja teeskentelemätön. Hänellä on halu selvittää tilannetta, Ruuskanen sanoo.

– Ihmistä ei voi silti lähestyä koulutus tai teoria edellä. Perheneuvojan työ on onneksi sellaista, että kaikesta voi ammentaa ja kaikesta luetusta ja koetusta on hyötyä. Läheisissä ihmissuhteissa ihmiset näyttävät itsestään parhaimmat mutta myös raadollisimmat puolensa. Ruuskasen tehtävänä ei ole ryhtyä tuomaroimaan. – Perheneuvonnassa tarkoituksena ei ole sanoa, että sinä teet oikein ja sinä väärin, vaan saada ihmiset pohtimaan sitä, miksi he toimivat noin. Tavoitteena on lisätä kommunikaatiota ja ymmärrystä ja luoda yhteistä tarinaa. Varsinaisen työn tekevät aina asiakkaat itse. PERHENEUVOJA KUUNTELEE toisten murheita, mutta kun työpaikan ovi menee kiinni, työasiat pitäisi osata jättää. Vastapainoa työlle tuovat van-

”

PERHENEUVOJAN LUO TULLESSAAN IHMINEN ON YLEENSÄ AITO JA TEESKENTELEMÄTÖN.

hat rakkaat ystävät, ”joille puhuminen on tapa olla maailmassa”, sekä harrastukset, kuten Kallion kantaattikuorossa laulaminen. – Kuorossa laulaessani unohdan kaiken muun. Ruuskanen myös valokuvaa ja viettää aikaa luonnossa jackrussellinterrierinsä Lahjan kanssa. – Koira pitää minut lämpimänä ja hellänä. Jos olen vaarassa kovettua ja kyynistyä, koira avaa minussa jonkin lempeys- ja hellyyskanavan. Lahja on todella hyvä siinä. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat yhä Katianna Ruuskasen elämässä läsnä. Kotona on muistivihkoja, joiden sivuille on taltioitu ajatuksia, kokemuksia ja havaintoja. – Kirjoittaessani mieli järjestyy. Kirjoitan missä vain. Nyt Ruuskanen aloittaa Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina. Kolumneja hän ei ole aiemmin kirjoittanut, mutta niihin löytyy varmasti aineksia muistivihkojen sivuilta. – Aion kirjoittaa helsinkiläisten elämästä, perheneuvonnan näkökulmasta. Haluaisin kirjoittaa niin, että teksteistä välittyy toivo. ■ Lue Katianna Ruuskasen ensimmäinen kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KAUAN ENNEN kuin Katianna Ruuskasesta tuli perheneuvoja, hän oli nuori nainen, joka rakasti lukemista ja kirjoittamista ja lähti opiskelemaan kirjallisuutta. 24-vuotiaana Ruuskasesta tuli erityislapsen äiti ja heti seuraavana vuonna yksinhuoltaja. Elämä opetti, ettei sitä voi suunnitella eikä hallita. – Kastetta koskevassa toimituskeskustelussa pappi totesi, että minulla on paljon kysymyksiä. Hän kysyi, olenko ajatellut teologista tiedekuntaa. Papin havainto oli oikea. Ruuskanen haki teologiseen tiedekuntaan, ja vuonna 1999 hänet vihittiin papiksi. – Pääsin ensin Pakilaan nuorisopapiksi ja sitten samaan tehtävään Malmille. Vuonna 2006 aloin opiskella psykoterapiaa ja antaa yhtenä päivänä viikossa perheneuvontaa. Tykkäsin siitä niin paljon, että tein aina valtavasti töitä juuri sinä päivänä. Päätoiminen perheneuvoja Ruuskanen on ollut noin viisi vuotta. Hän tahtoo tehdä parisuhde- ja perhetyötä juuri kirkossa. Ruuskaselle on tärkeää, että kirkon perheneuvonta on ilmaista ja että sinne ovat kaikki tervetulleita. Asiakkaat tietävät, että Ruuskanen nojaa työssään paitsi ammattitaitoonsa myös korkeampaan voimaan. – Ajattelen, että kirkko yhteisönä tekee hyvää työtä rikkinäisten ja heikompien puolesta. PAPPINA, PSYKOTERAPEUTTINA ja perheneuvojana Katianna Ruuskanen pääsee katsomaan ihmistä eri kulmista.

Vapaalla Katianna Ruuskanen ulkoilee jackrussellinterrieri Lahjan kanssa. Koira avaa lempeys- ja hellyyskanavat.

MENOT 6.6. – 4.7.

10 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16. p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 830 6507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi HUOM! Heinäkuussa ei diakoniapäivystyksiä, yhteydenotot puhelimitse ja sähköpostitse.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Nuortenilta GrilLepaani tiistaisin klo 18–21. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22. Konfirmaatiomessu City-ripari su 9.6. klo 12. Tapani Varis, Liisa Juusela, Aini Liimatainen, Kaarina Partanen, Riikka Jäntti. Kesämatala – mukava maanantai kirkolla! Ma 10.6. ja 17.6. hartaus klo 11, ja sen jälkeen maksuton soppalounas. Matala jää kesätauolle 17.6. ja jatkuu jälleen syksyllä. Tutkimme Raamattua ma 10.6. ja 17.6. klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Vauvakahvila ma 10.6. klo 12.30–14. Kevätkauden päätös. Hengailua vauvaperheille, rennosti, vauvojen ehdoilla. Perhekerho 12.6. klo 9–12. Kevään viimeinen kerta. Kesäillassa soi sello ja laulu ke 12.6. klo 18. Seeli Toivio, sello ja laulu, Riikka Jäntti, piano. Merikantoa, Bachia ja Järnefeltiä. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 euroa. Kesäkahvit torstaisin klo 13–14.30. Lasten tupa lapsiparkki 1–8-vuotiaille pe 14.6. klo 9–12. Konfirmaatiomessu Pälkäne 1. la 15.6. klo 11. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri, Joona Pitkäniitty. Konfirmaatiomessu Hankasalmi 1. su 16.6. klo 12. Tiina Palmu, Nina Häkkinen, Jouko Saari, Rasmus Simell, Riikka Jäntti. Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 12. Tapani Varis, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit. Messu su 23.6. klo 12. Hans Tuominen, Juha Paukkeri. Konfirmaatiomessu Pälkäne 3. la 29.6. klo 11. Hans Tuominen, Margit Hakamäki, Emma Perälä, Riikka Jäntti. Konfirmaatiomessu Holma su 30.6. klo 12. Vesa Häkkinen, Jasmine Moberg, Joona Pitkäniitty, Riikka Jäntti.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Kesäkahvit tiistaisin klo 13–14.30. Messu su 9.6. klo 10. Sari Kokkonen, Päivi Tiitu. Messu su 16.6. klo 10. Saarna Jari Araneva, liturgi Tapani Varis, kanttori Päivi Tiitu. Seurat Esikoiset ry su 16.6. klo 14.30. Messu Länsimäessä seuraavan kerran su 18.8. klo 10.

MUUALLA Lapsiperheiden grilli-ilta to 6.6. klo

17–19. Rentoa yhdessäoloa ja pientä puuhaa! Kolohongan ostarilla. Yhteistyössä Sotungin Tulikettujen ja MLL:n Itä-Hakkilan osaston kanssa. Metsäseikkailu 7–9-vuotiaille ma 10.6. klo 12–15 Kolohongassa. Ilmoittautumiset eija.hyytiainen@evl.fi. Puistoseikkailu Håkansbölen Kartanolla to 13.6. klo 10–13. Café Ruunan keittolounas 2e/hlö, alle 3-vuotiaat maksutta. Ilmoittautuminen eija. hyytiainen@evl.fi. Juhannusjuhlat Vantaan seurakuntien yhteisiä juhannusjuhlia vietetään Pyhän Laurin kirkkopuistossa pe 21.6. klo 16–18.15. Kesäistä ohjelmaa koko perheelle. Bussikuljetus lähtee Länsimäen kirkolta klo 15 ja Hakunilan kirkolta klo 15.15. Bussit tulevat samaa reittiä takaisin tapahtuman jälkeen. Bussimaksu aikuisilta 8 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Bussilipun hintaan sisältyy pullakahvit. Ilmoittautumiset bussikuljetukseen pe 14.6. mennessä kirkkoherranvirastoon sähköpostitse hakunilan.seurakunta@evl.fi tai puhelimitse ma–to klo 9–16, p. 09 830 6500.

KASTETTU Hani Hawa Pjulzju.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Juha Kalervo Liikka ja Tiia Janita Törmi.

HAUTAAN SIUNATTU Kaija Ellen Andersson 99 v, Lempi Maria Lindroos 96 v, Frans Topias Wikström 89 v, Aino Liisa Pehkonen 83 v, Eeva Marjatta Vähämaa 68 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Kesäaikaan (1.6.–31.8.) tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Nuorten kesäavoimet ti ja ke 4.6.– 3.7. klo 18–21. Kirkon nuortentilassa. Pelaamme lautapelejä, pingistä, biljardia, juttelemme ja oleskelemme muuten vaan. Ilta päättyy hartauteen. Anna Tapion konfirmaatiomessu su 9.6. klo 10. Jaakko Kara ja Anna Tapion rippileirin työntekijät. Musiikista vastaa Hannu-Pekka Heikkilä. Partaharjun konfirmaatiomessu su 9.6. klo 13. Jarna Wikström ja Partaharjun rippileirin työntekijät. Musiikista vastaa Hannu-Pekka Heikkilä. Puhjonrannan konfirmaatiomessu su 16.6. klo 10. Miika Koistinen ja Puhjonrannan rippileirin työntekijät. Musiikista vastaa Hannu Lehtikangas. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 22.6. klo 10. Jarna Wikström ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messu su 23.6. klo 10. Jaakko Kara, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä. Lehtoniemen konfirmaatiomessu

su 30.6. klo 10. Matti Hyry ja Lehtoniemen rippileirin työntekijät. Musiikista vastaa Hannu-Pekka Heikkilä. Siikaniemen konfirmaatiomessu su 30.6. klo 13. Miika Koistinen ja Siikaniemen rippileirin työntekijät. Musiikista vastaa Hannu-Pekka Heikkilä. Päiväkerhojen ilmoittautuminen on käynnissä. Lisätiedot nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet > päiväkerho.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 6.6. klo 11. Kenian lähetyspiiri to 20.6. klo 11.

LAMMASKUJA 2A Pähkinä-kesäkahvila avoinna ti, ke ja to 4.6.–31.7. klo 10–15. Tule kahville, rupattelemaan ja tutustumaan alueen asukkaisiin.

MUUALLA Pihaseurat keskiviikkoisin klo 18 ke 12.6. Pähkinä-kahvilassa os. Lammaskuja 2A. Ke 19.6. Pihaseurat ja 75-vuotisjuhlat, Tuula Mösöllä os. Santamäentie 32 D 12. Ke 26.6. Vapaalan seurakuntatalossa, os. Ilpolankuja 2. Ke 3.7. Hämeenkylässä, Leena Kasevalla os. Ainontie 10 B 11. Ke 10.7. Piknik-kesäseurat, Lammaslammen laiturilla, minigolfkentän vieressä. Vantaan seurakuntien yhteinen juhannusjuhla pe 21.6. n. klo 16–18.15 Pyhän Laurin kirkolla. Luvassa on mm. musiikkia, yhteislaulua, runonlausuntaa, hyvää syötävää ja juotavaa sekä lopuksi hartaus. Mikäli saavut juhlaan yhteiskuljetuksella, ilmoittaudu pe 14.6. kirkkoherranvirastoon osoitteeseen: hameenkylan. seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450. Yhteiskuljetus lähtee klo 15 Hämeenkylän kirkolta, josta jatkamme reittiä: Pähkinärinteen ostoskeskus, Linnaisten päätepysäkki, Hämevaaran veitsitien liikenneympyrä, Rajatorpan ostoskeskus ja Pyhän Laurin kirkko. Laatuaikaa perheille -leiri 3.–4.8. Leirin hinta on 70 e lapsilta (4 v. ja isommat) ja 90 e aikuisilta (yli 12 v.). Hinta sisältää kuljetukset, täysihoidon, teatterilipun ja leiriohjelman. Lisätiedot leiristä nettisivuillamme. Ilmoittautumiset ke 19.6. mennessä osoitteessa: hameenkylanseurakunta.fi > Lapset ja perheet > Retket leirit ja tapahtumat.

KASTETTU Semio Edwin Moilanen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jyrki Kalevi Sallinen ja Heli Susanna Kainulainen.

HAUTAAN SIUNATTU Esko Eelis Muhojoki 85 v, Sirpa Sinikka Kuivalainen 76 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna 3.6.–9.8. klo 9–14, kiinni pe 21.6., p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin 3.6.–9.8. klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa

ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys kesä-elokuussa ti ja to klo 11–12 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kesämuskari perheille pe 7.6. klo 10–12 lasten tiloissa. Alussa muskarihetki, jonka jälkeen leikitään ja kahvitellaan. Muskariin ei tarvitse ilmoittautua, toimintaa sekä sisällä että ulkona. Ohjaajina Erja Lindholm ja Satu Kurvinen. Messu su 9.6. klo 10. Minna Ruuttunen, Eveliina Ojala, Airi Saloniemi. Kirkkomehut. Kesämuskari perheille ma 10.6. klo 10–12 lasten tiloissa. Alussa muskarihetki, jonka jälkeen leikitään ja kahvitellaan. Muskariin ei tarvitse ilmoittautua, toimintaa sekä sisällä että ulkona. Ohjaajina Erja Lindholm ja Satu Kurvinen. Kirkon aamupuuro ma 10.6. ja 17.6. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Punainen lanka -raamattupiiri ma 10.6. ja 17.6. klo 18 asiakastilassa. Kesämuskari perheille pe 14.6. klo 10–12 lasten tiloissa. Alussa muskarihetki, jonka jälkeen leikitään ja kahvitellaan. Muskariin ei tarvitse ilmoittautua, toimintaa sekä sisällä että ulkona. Ohjaajina Erja Lindholm ja Satu Kurvinen. Hiljaisuuden jooga pe 14.6. klo 12–13 kirkkosali 2:ssa. Kristillinen hiljaisuuden jooga on rauhallista ja lempeää venyttelyä, kehollisia harjoituksia, joihin liitetään mukaan rukousta ja hiljaisuutta. Jooga on maksuton ja sopii kaikille. Ota mukaan oma joogamatto. Lisätiedot ja ilm. 12.6. mennessä: pia.olkkonen@evl.fi. Messu su 16.6. klo 10. Jussi Ikkala, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Kirkkomehut. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 22.6. klo 18. Elina Jokipaltio, Airi Saloniemi. Messu su 23.6. klo 10. Eveliina Ojala, Airi Saloniemi. Kirkkomehut. Korso-messu Light to 27.6. klo 19 kirkossa. Etkot kahvin ja teen äärellä klo 18, jolloin voi myös ilmoittautua messun eri tehtäviin. Messu su 30.6. klo 10. Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Kirkkomehut. Lappalaisen pianistisisarusten kahvikonsertti ti 2.7. klo 15 seurakuntasalissa. Sisarukset Aino ja Inkeri soittavat pianokappaleita. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu, vapaaehtoinen kahviraha.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Kirkonkulma suljettu 3.–7.6., 21.6. ja 1.–12.7. Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Suvilintu Nikinmäessä -yhteislauluhetki ti 25.6. klo 14. Erityisesti ikäihmisille suunnattu yhteislauluhetki, johon kaikki ovat tervetulleita. Tilaisuudessa lauletaan Airi Saloniemen säestyksellä lauluja Suvilinnun lauluvihosta, joka sisältää tuttuja lauluja kaikenikäisille. Laulamisen lisäksi voit jättää kolehtiin rahaa Kirkon Ulkomaanavulle. Kahvitarjoilu.

MUUALLA Juhannusjuhla pe 21.6. klo 16–18.15 Pyhän Laurin kirkkopuistossa, Pappilan edessä. Ohjelmassa kesäisiä lauluja ja runon lausuntaa. Juhlille voi tulla omalla autolla, julkisilla tai bussilla, joka lähtee seurakuntien alueelta. Bussimaksu on aikuisilta 8 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Bussilipun hintaan sisältyy pullakahvit. Julkisilla ja autolla tulleille maksullinen. Myynnissä on myös grillattua makkaraa. Ilmoittautumiset Korson seurakunnan bussikuljetukseen pe 14.6. mennessä, p. 09 830 6550. Bussireitti: Nikinmäki seurakuntakoti/ Surviaisenkuja 1 klo 15 - Mikkolan Shell - Kulomäentie - Korson kko Peltomyyränkuja - Korpivaarantie Vallinojantie - Urpiaisentie - Anttilantie - Lehmustontie - Korsontie - Teeritie - Kulotie - Maauunintie - Kulorastaantie - Kulomäentie - Tuusulantie - Pyhän Laurin kirkko.

KASTETTU Jade Laura Maria Vuori, Nelli Aino Eveliina Turunen, Lauri Giannis Ilmari Pussila, Benjamin Joel Juhani Puuronen, Toivo Onni Otava Karlsson, Amanda Anja Sofia Huvinen, Isla Amalia Jokisalo.

HAUTAAN SIUNATTU Palokangas Tekla Orvokki 88 v, Jekaterina Langinen 87 v, Jaakko Olavi Suomalainen 77 v, Pia Eialin Bjugg 68 v, Pirjo Helena Yletyinen 62 v, Tom Mikael Linden 35 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 (ei 5.7.) p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi Rekolan kirkolla ti klo 11–13 Asolan seurakuntatalolla to klo 11–13 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Kesäkuussa päivystys vain Asolassa torstaisin klo 10–11.30 1.7.–5.9. päivystys vain Rekolan kirkolla sama aika 8.–14.7. diakoniatoimisto suljettu, ei päivystyksiä Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Helluntain kansainvälinen messu su 9.6. klo 10. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi. Silmukka Siskot-ryhmä ke klo 9.30. Avoin raamattupiiri ke klo 18.30. Open Doors, nuorten avoimet ovet ke (5.6.–30.7.) klo 18–21. Raamattu- ja keskustelupiiri to 6.6., 4.7. klo 13. Konfirmaatiomessu (Piispala 1) la 15.6. klo 13 Oili Karinen, Noora Hultin. Konfirmaatiomessu (Piispala 2) su 16.6. klo 10 Ben Ahlroos, Noora Hultin. Konfirmaatiomessu (Vormsi) su 16.6. klo 14 Laura Leverin, Noora Hultin. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 22.6. klo 12. Oili Karinen, Noora Hultin. Messu su 23.6. klo 10. Vappu Olsbo, Noora Hultin.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 6.6. – 4.7.

Messu su 30.6. klo 10. Oili Karinen, Marja Kyllönen.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Diakoniapäivystys to klo 10–11.30. Asolan kesäkahvilaan (ma–to 3. –27.6. klo 10–13) ovat tervetulleita kaikenikäiset aikuiset ja lapset vanhempiensa seurassa maanantaista torstaihin. Paikalle voit tulla oman aikataulusi mukaan. Nautitaan yhdessä kahvikupponen, grilli kuumenee tarvittaessa omille makkaroille tai voit ostaa makkaran 1 e/kpl. Yhdessäolon lomassa ohjelmaa pop up-periaatteella. Nikkaristipalaveri ke 5.6. klo 13. Bible Group in English. A new Bible Group starts in June. We will study and discuss the Gospel of John. The group will be led by Juha Kaunismaa. The time of the gatherings will be decided with participants. Got interested? Let Juha know by contacting him 045 120 9212. Asolan arabiankielinen työ la–su, tied pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

MUUALLA Puutarhapiirin omakustanteinen retki ”Tuurholman kartanopuistoon” ti 11.6. Tapaaminen klo 12 Henrik Borgströmintien P-alueella. Oppaana Tuovi Lehtinen. Kesäseurat Maarnilla Kustaantie 20. Ke 12.6. Kahvit klo 18 ja seurat klo 18.30. Leppoisaa yhdessäoloa ja laulua. Kuulumisia lähetysjärjestöjen kesäjuhlilta ja kuurojen parissa tehtävästä työstä Ghanassa. Mukana Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi. Hanna-rukouspiiri ma 17.6., 1.7. klo 18–19.30 Lampiranta, Tertunkuja 4 B. Vantaan seurakuntien juhannusjuhlat Pyhän Laurin kirkkopuistossa pappilan edessä pe 21.6. klo 16–18.15. Ohjelmassa on lipunnosto, yhteislauluja suvilinnun lauluvihkosta, runonlausuntaa ja hartaus. Kokkoa ei polteta. Bussilippu 8 e sisältää kahvin ja kahvileivän, alle 12-v. ilmaiseksi. Omin kyydein tuleville kahvi ja kahvileipä 2 e. Paikan päällä voi ostaa grillimakkaraa 2 e kpl. Ilmoittautuminen bussikuljetukseen kirkkoherranvirastoon viimeistään 14.6. p. 09 830 6700. Maksu kerätään bussissa, muistathan tasarahan. Bussireitti: klo 15: Päiväkummun Alepa - Laurintie - Rekolantie (kirkon pysäkki) - Peijaksentie Laurantie - Havukosken Alepa (Eteläinen Rastitie) - Laurantie - Hanabölentie - Koivukylänväylä - Kytötie (pysäkki Alepaa vastapäätä) - Peijak-

sentie - Asolanväylä (pysäkki Citymarketia vastapäätä) - Koivukylän Puistotie - Haapatie - Pitäjän kirkko. Paluu samaa reittiä.

KASTETTU Elna Aleksandra Kinnari, Joshua Luka Tolonen, Anna Jelisaveta Khirug.

HAUTAAN SIUNATTU Matti Juhani Jäppinen 67 v, Vesa Valde Lahtela 59 v, Pentti Kalervo Suhonen 83 v, Matti Kalevi Mäenpää 78 v, Jukka Pekka Vettenranta 63 v, Heikki Vihtori Tuomi 84 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset kesällä 3.6.–9.8. ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi kesällä ma–ke ja pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) to klo 11–14 (Pyhän Laurin kirkko) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki kesällä ma klo 12–18, ti–pe klo 10–18 sekä la–su tilaisuuksien mukaan. Kesäopas on paikalla 10.6. alkaen ma–pe kirkon aukioloaikoina. Laurin päiväkonsertit -sarja: Marzi Nyman ja Jukka Leppilampi to 6.6. klo 12. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Helluntain messu su 9.6. klo 12. Sanna Heikurinen, Tiia Orpana, Päivi Helén, Samppa Laakso. Kulttuurikävelyt keskiviikkoisin 12.6., 19.6., 26.6. ja 3.7. lähtevät kirkon portilta. Opastetuilla kierroksilla saa kuulla kirkon ja kirkonkylän historiasta, arkeologisten kaivausten tuloksista, hautausmaan muistomerkeistä ja alueen rakennuskulttuurista. Hinta 10 e, eläkeläiset 5 e, alle 15-vuotiaat ilmaiseksi. Järjestää Vantaa-Seura.

Laurin päiväkonsertit -sarja: Varpu Heikinheimo, viulu, ja Daniel Beskow, piano, to 13.6. klo 12. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Laurin päiväkonsertit -sarja: Janne Malinen, kitara, to 20.6. klo 12. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Juhannusmessu la 22.6. klo 12. Päivi Helén, Terhi Viljanen, Terje Kukk. Messu su 23.6. klo 12. Terhi Viljanen, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso. Laurin päiväkonsertit -sarja: Mariska to 27.6. klo 12. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Laurin päiväkonsertit -sarja: Johanna Almark-Mannila yhtyeineen to 4.7. klo 12. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne. Pienten paikka auki to 6.6. ja 13.6. klo 9–15. Pienten paikka auki pe 7.6. klo 9–15. Messu su 9.6. klo 10. Sari Rajala, Janne Silvast, Iina Katila. Mukana Thaimaan-lähetit Satu ja Ilkka Koivisto. Pienten paikka auki ma 10.6. klo 9–15. Pienten paikka auki ti 11.6. klo 9–15. Pienten paikka auki ke 12.6. klo 12–15. Kesäinen lauluhetki ke 12.6. klo 18. Messu su 16.6. klo 10 Annaelina Mäkilampi, Susanna Rinne, Iina Katila. Kesäkahvit keskiviikkoisin 19.6., 26.6., 3.7., 10.7., 17.7. ja 24.7. klo 13–15. Vapaata seurustelua kahvikupin ja kahvileivän ääressä seurakuntasalissa. Vapaaehtoiset tarjoilevat kahvin, paikalla seurakunnan työntekijä. Messu su 23.6. klo 10 Jyrki Kaukanen, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso. Messu su 30.6. klo 10 Maria Koukkari, Marja Eloranta, Terje Kukk.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Kesäperhepäivä pe 7.6. ja 14.6. klo 9–14. Naisten lenkkisauna to 13.6. klo 18–20.30. Lenkkeilyä, saunomista, yhdessäoloa ja keskustelua seuraavan sunnuntain evankeliumitekstistä. Iltapala 2 e.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Kesäperhepäivä ma 10.6. klo 9–12. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e / perhe.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Kesäperhepäivä ti 11.6. klo 9–12. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e / perhe.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Kesäperhepäivä to 6.6. 9–12. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e / perhe.

MUUALLA Vantaan seurakuntien juhannusjuhla pe 21.6. klo 16–18.15 Pyhän Laurin kirkkopuistossa, Pappilan edessä. Ohjelmassa kesäisiä lauluja, runon lausuntaa ja lapsille temppurata. Sisäänpääsy ilmainen, myynnissä kahvia, pullaa ja makkaraa. Vapaaehtoiset Nikkaristit ovat kesätauolla 1.6–31.7. Elokuussa Nikkaristit tarjoavat taas maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Senioripysäkki-ryhmä yli 60-vuotiaille syksyllä. Ikääntyminen tuo muutoksia. Mietiskelet ehkä eläkkeelle jäämistä, läheisen kuolemaa, yksinäisyyttä, sairastumista tai ihmissuhteita. Ensi syksynä aloittava Senioripysäkki saattaa olla sinua varten. Ota yhteyttä jo nyt: Hanna Raunu p. 050 384 8481.

KASTETTU Aarni Urmas Akseli Lauton, Jooa Micael Ahonen, Robin Romeo Särömaa-Viitaluoma, Anna Frida Kristiina Ojala, Aaro Ilmari Sarivaara, Aada Lisbeth Aitavaara, Hertta Linnea Fihlman, Alina Daniela Vänskä, Hilla Lotta Heikkinen, Elias Ragnar Immonen, Saimi Aleksandra Maria Jääskeläinen, Rasmus Johannes Ranta, Alex Vermas Tapio Heikkinen, Elias Ragnar Immonen, Emilia Lena Rafaela Peltola, Rianna Myy Maria Lönn, Eero Oliver Koski.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Tuomas Aleksi Moskari ja Kati Annele Virolainen, Mika Rainer Schorin ja Susanna Elisabeth Rosenberg, Tero Juhani Tamminen ja Hanna Mari Anneli Helenius.

HAUTAAN SIUNATTU Aina Taimi Mäkinen 95 v, Lahja Maria Elisabeth Suonpää 94 v, Eva Carita Kanerva 90 v, Seppo Vesa Turunen 84 v, Leevi Kalervo Kuusonen 80 v, Kaija Marjatta Landén 79 v, Lasse Veikko Vahter 75 v, Julius-vauva 0 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–14, 17.6.–4.8. suljettu maanantaisin p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Ajanvaraus samaan aikaan. Kivistön kirkon diakoniapäivystys suljettu kesä–heinäkuussa.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Helluntain messu su 9.6. klo 10. Papit Mark Saba, Tiina László, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kenialainen Laban Anla laulaa. Kesäcafé kesä- ja heinäkuussa joka keskiviikko klo 12–14. Kahvia, teetä, leivonnaisia, voileipiä, grillimakkaraa. Vapaaehtoinen maksu. Konfirmaatiomessu la 15.6. klo 10. Myyrmäen päivärippikoulu. Messu su 16.6. klo 10. Papit Tiina László, Maari Santala, kanttori Katariina Kopsa. Ystävämessu – Friendship Mass su 16.6. klo 16. Ystävämessu on tarkoitettu sekä Suomeen ulkomailta muuttaneille että täällä syntyneille. Messussa käytetään suomea ja englantia sekä apukielinä osallistujien tarpeen mukaan kiinaa, arabiaa, saksaa, ruotsia ja portugalia. Messun jälkeen iltatee. Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 10. Pappi Paavo Ranta, kanttori Ritva Holma. Messu su 23.6. klo 10. Pappi Margit Helin, kanttori Viena Huhtala. Konfirmaatiomessu la 29.6. klo 10. Mannilan 1. rippikoululeiri. Konfirmaatiomessu la 29.6. klo 14. Anna Tapion rippikoululeiri. Messu su 30.6. klo 10. Papit Maari Santala, Margit Helin, kanttori Eveliina Pulkkinen.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 6.6. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Hyvää ravintoa -messu su 9.6. klo

Menokasvo

Mene rohkeasti papin juttusille Pastori Sari Rajala, miksi Tikkurilan seurakunnan päivystävä pastori oleilee kesätorstaisin kolme tuntia Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla? – Pappi on paikalla hautausmaalla, Pyhän Laurin kirkossa tai kappelissa tai kahvilassa sitä varten, että hänen kanssaan voi jutella. Häneltä voi kysyä kastamiseen, vihkimiseen tai hautaamiseen liittyvistä asioista. Tai jos haluaa puhua pidemmän aikaa iloista tai suruista, me papit olemme läsnä. – Pappien tehtävä on tavata ihmisiä, eikä jumiutua toimistoihin.

ESKO JÄMSÄ

Mistä pappien ulkona päivystäminen sai alkunsa? – Olin pyhäinpäivänä töissä Pyhän Laurin kappelissa. Minulla oli siellä monta toimitusta, ja niiden välissä oli aikaa. Kuljin hautausmaalla pantapaita päälläni sytyttämässä kynttilöitä läheisilleni. Kun ihmiset näkivät minut, he halusivat jutella. Tästä tuli ajatus, että pappien

kannattaisi päivystää kirkon läheisyydessä. – Malmin seurakunta on tehnyt pioneerityötä ja aloittanut hautausmaapäivystyksen vuosi sitten. Nyt Helsingissä on päivystyksiä myös muilla hautausmailla. Sataa tai paistaa, mistä papin löytää? – Hirveällä sateella meidät löytää todennäköisesti jostain sisätilasta ja pienemmällä sateella ehkä sateenvarjon alta ulkoa. Meille voi myös soittaa. – Usein, kun papin näkee hautausmaalla, hänellä saattaa olla kiire työtehtävään. Silloin, kun olemme päivystämässä, meillä ei ole kiire mihinkään. Haluan rohkaista ihmisiä tulemaan juttusille. Mikään asia ei ole liian pieni tai liian suuri. Olemme mielellämme juttukaverina. NINA RIUTTA Päivystävä pastori torstaisin 30.8. asti klo 11–14 Pyhän Laurin kirkon tienoilla, Kirkkotie 45. Päivystävä pappi p. 09 830 6202.

MENOT 6.6. – 4.7.

12 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

16. Kaikenikäisten yhteinen iloinen ehtoolliskirkko, jossa on tilaa leikille, laululle ja liikkeelle. Jokainen halukas lapsi tai aikuinen voi osallistua messun toteutukseen ehtoollisavustajana, tekstinlukijana, esirukouksen lukijana tai vaikkapa laulajana tai tanssijana. Riittää, että tulet Kivistön kirkolle ennen messua klo 15.30. Messun jälkeen iltapalaa. Pappi Laura Sydänmaalakka, kanttori Katariina Kopsa. Konfirmaatiomessu la 15.6. klo 14. Kivistön päivärippikoulu.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Iltamessu su 30.6. klo 18. Pappi Veli-Matti Hynninen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Toivon tuulten kesämaanantai ma 10.6. klo 18. Päivi Sarjasto. Toivon tuulten kesämaanantai ma 17.6. klo 18. Ari Paloheimo. Toivon tuulten kesämaanantai ma 24.6. klo 18. Oiva Salli. Toivon tuulten kesämaanantai ma 17.6. klo 18. Jouko Jääskeläinen.

MUUALLA Vantaan seurakuntien juhannusjuhla pe 21.6. klo 16–18.15 Pyhän Laurin kirkkopuistossa. Ohjelmassa musiikkia, yhteislaulua ja runonlausuntaa. Temppurata lapsille. Mukana myös juhannuskoira. Seurakunnan oma bussi juhannusjuhlille kulkee reittiä: klo 15.00 Kaivokselan S-marketin bussipysäkki Helsingin suuntaan, 15.15 Kivistön kirkko ja 15.30

Seutulan kappeli 15.30. Lippu bussiin maksaa 8 e ja alle 12-v. ilmaiseksi. Hinta sisältää kahvin ja pullan juhlissa. Juhliin voi mennä omalla kuljetuksella. Myyrmäestä ja Martinlaaksosta pääsee bussilla 571 Pyhän Laurin kirkolle. Sisäänpääsy juhlaan on ilmainen. Paikalla myynnissä pullaa, kahvia ja makkaraa. Ilmoittautuminen bussiin Vantaankosken seurakunnan kirkkoherranvirastoon viim. 14.6. puh. 09 830 6440 tai vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Nikkaristit ovat kesätauolla juhannuksesta elokuun alkuun.

KASTETTU Frida Agnes Maria Nygård, Taiga Hulda Birgitta Salo, Ellen Matilda Forsman, Hugo Henrik Antero Hartikainen, Eveliina Liisa Emilia Nevala, Elena Maria Alexandra Peltoniemi, Thomas Ato Uski-Vartiainen, Julius Antti Mikael Ruuskanen, Emilia Katriina Kyheröinen, Lilja Alina Hatakka, Martti Johannes Mikael Punkari, Saara Vieno Sofia Haapasalo, Eliot Vihtori Vannesluoma, Mila Anneli Lehti, Elli Iisa Huotari.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Terhi Suvi Tuulikki Huotinen ja Joni

Tuomas Niemeläinen, Ville Valtteri Manneri ja Maria Katriina Karlsson, Tuomas Taneli Tepponen ja Sara Julia Laurila.

HAUTAAN SIUNATTU Sonja Johanna Toikka 86 v, Valma Kaarina Mäkinen 79 v, Eero Ilmari Sinikallio 78 v, Sisko Tellervo Toivonen 77 v, Satu Kaarina Friberg-Helldan 75 v, Keijo Ensio Rinkinen 72 v, Rauni Orvokki Lappalainen 64 v, Tuula Merja Hannele Hämäläinen 59 v, Marko Tapio Salonen 51 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262. Sommaröppet ti–fr kl. 9–13, måndagar stängt vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning to kl. 10–11.30 (juni-aug)

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkovägen 45 Högmässa sö 9.6, 16.6, 23.6, 30.6; kl. 10 Midsommardagens högmässa lö 22.6 kl.10 Kvällskonserter to kl. 19: 4.7 Noora Karhuluoma 11.7 Sommarkvällens sagor med cello och piano. Duo Joseida. Maria Kämppi, piano & Iida-Alina Poijärvi, cello 18.7 Tia Svanberg 25.7 Toner I ljus och gestalt. Marianne Maans och Sofia Lindroos

VIRTA-KYRKAN, KUOHUSALEN Råtorpsvägen 8 Musiklek & babyrytmik, säsongsavslutning må 3.6, musikpedagog Heidi Åberg Höstterminen startar 2.9. Anmälningar till heidielisa.aberg@gmail.com.

DÖDA Märta Marita Collin 98 år, Etel Marita Andersson 92 år, Kalevi Johan Forslund 83 år, Ernst Lennart Selenius 99 år.

Apua ja tukea

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom on (förhandsanm.) Terminsstart: 19.8. Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl. 13–17 (förhandsanm.) Terminsstart: 20.8. Familjecafé – Terminsstart 21.8.

BAGARSTUGAN Kurirvägen 1 Sommarsamling ti 11.6 kl.13. Allsång, kaffe och andakt.

FOLKHÄLSANHUSET Vallmovägen 28 Veckomässa fr 7.6 kl. 14.

ÖVRIGT Fadderdagen sö 2.6. Läs tvåspråkig info på hemsidan vandasvenskaforsamling.fi. Pensionärernas utfärd ti 4.6. Bussrutt till Helsingfors: Start kl. 9 från Håkansböle kyrka-Fernissagatan 4-Folkhälsan-Virtakirkko i MyrbackaHelsingfors. Anmälningstiden har gått ut. Midsommarfest i prostgårdsparken vid Helsinge kyrka S:t Lars fr 21.6 kl. 16–18.15. Arr. Vantaan seurakunnat. Mera info på hemsidan vandasvenskaforsamling.fi.

Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09-8306330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Myyrmäen kerho ti 11.6. klo 13–15, Martinristi, Martinpolku 2 C. Ohjaajana Sini Siiriäinen. Kahvitarjoilu. Pakarituvalla yhdessä ke 12.6. klo 12.30–15, Pakaritupa, Kuriiritie 1. Tervetuloa Pakarituvalle tapaamaan ja tutustumaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai lähteä välillä kimppakävelylle klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin (2,5 km), jossa on mukana pieniä hiljentymishetkiä. Mukana tuvalla ja kävelyllä Marja Leena ja Terhi. Liikenneyhteydet tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemalta kulkee bussi nro 571, jonka pysäkki on kirkon kohdalla.

TO 6.6. Laurin päiväkonsertit -sarja: Marzi Nyman ja Jukka Leppilampi klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

KE 12.6. Kesäillassa soi sello ja laulu klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Seeli Toivio, sello ja laulu, ja Riikka Jäntti, piano. Merikanto, Bach ja Järnefelt. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kesäinen lauluhetki klo 18 Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4.

TO 13.6. Laurin päiväkonsertit -sarja: Sateen jälkeen klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vuokko Heikinheimo, viulu, ja Daniel Beskow, piano. Romanttisia säveliä Keski-Euroopasta Pohjolaan. Mozart, Sibelius, Grieg ja Brahms. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TO 20.6. Laurin päiväkonsertit -sarja: Oikeasti romanttinen kitara klo 12 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Janne Malinen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TI 25.6. Suvilintu Nikinmäessä -yhteis-

ANDREJ GRILC

Kirkoissa soi lauluhetki klo 14 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1. Lauletaan Suvilinnun lauluvihosta.

TO 27.6. Laurin päiväkonsertit -sarja: Mariska klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TI 2.7. Lappalaisen pianistisisarusten kahvikonsertti klo 15 Korson kirkon seurakuntasalissa, Merikotkantie 4.

TO 4.7. Laurin päiväkonsertit -sarja: Laula henkesi edestä ja soita ihmisiksi klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Johanna AlmarkMannila yhtyeineen. Suomenruotsalaisista kansansävelmistä uusia sovituksia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TO 11.7. Laurin päiväkonsertit -sarja: Vokaaliyhtye Signe klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Riikka Keränen, Selma Savolainen, Kaisa Mäensivu ja Josefiina Vannesluoma. Mila Laine, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Duo Joseida: Kesäillan tarinoita sellolla ja pianolla klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Vappu Heikinheimo ja Daniel Beskow soittavat romanttisia säveliä 13.6. Pyhän Laurin kirkossa.

Maria Kämppi, piano, ja Iida-Alina Poijärvi, sello.

TO 18.7. Laurin päiväkonsertit -sarja: Mi refugio – turvapaikkani klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Henrik Sandås, harmonikka ja bandoneon. Bachin, Mozartin, Messiaenen, Gubaidulinan teoksia, konsertin nimiteos Cobiánin. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TO 25.7.

TO 1.8.

Laurin päiväkonsertit -sarja: Fillarikonsertti klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala. Kahden viisikielisen hybridiviulun yhtye vie pyöräillen musiikkiaan pitkin eteläistä Suomea. Myös yleisön toivotaan polkaisevan kirkolle ilmastoteon hengessä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Laurin päiväkonsertit -sarja: Matkalauluja klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ninni Poijärvi & Tommi Kalenius. Konsertissa yhdistyvät tarinankerronta ja laulut. Klassikoiden lisäksi lauluntekijöiden omaa tuotantoa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Helmiä Rukousnauhat ja -helmet ovat ikiaikaisia apuvälineitä rauhoittumiseen ja keskittymiseen. TEKSTI KAISA HALONEN JA TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ JA PEKKA J. HEISKANEN/VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

S 2B

Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

olmuja tai helmiä – ei väliä. 100 tai 59 tai 33 tai 18 – ei niin väliä sil läkään. Terve Maria, Jeesuksen rukous, ka tekismuksen mietis keleminen, ihan vain hengittäminen – kaik ki käy. Jo se, että pi dät rukousnauhaa kä dessäsi tai kuljetat si tä mukanasi, on ru kous, rohkaisee pappi ja hengellinen ohjaaja Henri Järvinen. Kristillisessä perinteessä on lukemattomia tapo ja käyttää rukousnauhaa, ja joillakin niistä on pit kä historia. Esimerkiksi katolisessa kirkossa yleises ti käytetty ruusukkorukous juontaa juurensa kes kiajalle. Ortodoksit puolestaan käyttävät rukousnauhaa toistaessaan Jeesuksen rukousta: ”Herra Jeesus Kris tus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä.” Ru kous on peräisin yli tuhannen vuoden takaa. Myöhemmin myös protestanttisissa kirkoissa on alettu harrastaa erilaisia rukousnauhoja ja helmiä ja niihin liittyviä meditaatioita. Järvinen itse käyttää erilaisia rukousnauhoja vaihtelevasti. Yleensä hän käyttää ruusukko rukousnauhaa, mutta paastonaikoja varten hänel lä on ortodoksinen satasolmuinen rukousnauha, jonka kanssa hän rukoilee Jeesuksen rukousta. Van hat rukousperinteet ovat hänen mielestään niin rik kaita, etteivät ne tyhjene käytössä, vaan puhuttele vat eri tilanteissa aina uudella tavalla. MUTTA EIKÖ RUKOILEMINEN onnistu ihan hyvin il man rukousnauhaakin? – Nauha on apuväline rukoilemiseen. Kun toistaa tiettyä mantraa tai rukousta, helmien avulla pysyy hyvin laskuissa, Henri Järvinen sanoo. Nauhan hypistely voi myös rauhoittaa ja auttaa keskittymään. Sitä voi pyöritellä sormissaan stres silelunakin. – Rukousnauhat ovat yleisuskonnollinen il miö ja ikivanha juttu. Niiden lisäksi rukouk sen apuna on käytetty muitakin konkreet tisia välineitä kuten esimerkiksi ikoneita ja erilaisia ristejä. Järvinen on huomannut, että monille hen gellisyydestä kiinnostuneille ei riitä pelkkä pu he tai raamatunluku, vaan he kaipaavat konk reettisia asioita ja esteettisiä kokemuksia: kauniita tiloja, musiikkia ja tavaroita, joita voi koskettaa ja pitää mukana. Juuri siksi Järvinen ja hänen työto verinsa myyvät erilaisissa henkisyys ja hyvinvoin titapahtumissa rukousnauhoja ja ikoneita ja anta vat käyttöohjeet kaupan päälle.

”

Kun toistaa tiettyä mantraa tai rukousta, helmien avulla pysyy hyvin laskuissa. HENRI JÄRVINEN

Ritva Halmeen rakkain rukousnauha on ostettu Roomasta.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Rukousnauha vie Jeesuksen elämään

iitä tulee ostettua matkoilta, koska ne ovat niin kauniita. Minulla on nii tä varmaan joka nurkassa, käsilau kuissa ja taskuissa, kertoo espoolai nen Ritva Halme. Rukousnauhat eivät ole katolisel le Halmeelle vain matkamuistoja. Hän lisää, ettei vät ne myöskään ole amuletteja tai taikakaluja. Ei vätkä koruja. Niiden avulla rukoillaan: ruusukko rukousnauhassa on viisi kymmenen helmen ryhmää, joiden kohdalla toistetaan Terve Maria ru kousta ja samanaikaisesti hiljaa mietiskellään salai suuksiksi kutsuttuja tapahtumia Neitsyt Marian ja Jeesuksen elämässä. – Näin rukoillessani mietin Jeesuksen elämää yh dessä Marian kanssa, Halme sanoo. Rukousnauhan läpikäyminen aloitetaan siinä roikkuvan ristin kohdalta uskontunnustuksella ja Terve Marioiden välillä lausutaan Isä meidän rukous ta ja Kunniaa Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Tähän kaikkeen kuluu aikaa yhteensä noin 20 minuuttia. RUKOUSNAUHAA KÄYTETÄÄN katolisissa kirkoissa esilukijan johdolla, yleensä ennen messua, mutta moni käyttää sitä myös hiljaa yksin rukoillessaan. – Yksi tavallisimmista tavoista käyttää rukous nauhaa on esirukous jonkin asian tai toisen ihmi sen puolesta, Ritva Halme kertoo. – Joissakin maissa on totuttu rukoilemaan ru kousnauhan kanssa. Meille suomalaisille se ei tun nu niin läheiseltä. Luulen, että katolinen nuoriso kin räplää nykyään enemmän puhelinta kuin ru kousnauhaa, Halme sanoo.

Halmeelle rukousnauhasta on tullut matka kumppani. Hän on tehnyt useampia pyhiinvaelluk sia Santiago de Compostelaan ja Suomessa Pyhän Henrikin vaelluksia Yläneeltä Köyliöön. Vaelluksilla hän on huomannut, että rukousnauhan kanssa ru koileminen onnistuu parhaiten kävellessä. Askelten rytmi ja rukouksen rytmi tukevat toisiaan. Joskus hän on myös mitannut matkaa rukoilemalla: laske nut, montako ruusukkorukousta kestää kävellä jos takin paikasta toiseen. – Kotona en juurikaan käytä rukousnauhaa. Ru koileminen on muuttunut iän myötä niin, että siitä on tullut enimmäkseen hiljaa olemista. TERVE MARIA rukous eli Ave Maria loppuu avun pyyntöön: ”Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile mei dän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetke nä.” Terve Maria ei siis oikeastaan ole rukous vaan esirukouspyyntö. Ritva Halmeella on selitys sille, miksi rukoilles sa käännytään Neitsyt Marian puoleen. – Ehkä Marialta pyydetään esirukousta, kos ka joskus tuntuu siltä, että Jumala on niin kauhe an etäinen ja suuri herra. Siksi voi tuntua helpom malta saada se ensimmäinen kontakti johonkin täl lä välillä. – Ehkä sekin vaikuttaa, että Maria on nai nen. Minulla ei ole mitään tilastotietoa täs tä, mutta minusta tuntuu, että rukousnau han käyttäminen on enemmän naisten jut tu. Vielä 1600luvun puolivälissä, kun kato lisuus oli jo hätistetty pois Suomesta, naiset ainakin Satakunnassa pitivät salaa keskenään rosariumeiksi kutsuttuja tilaisuuksia, joissa ru koiltiin ruusukkorukousnauhan kanssa, Halme kertoo.

Terve Maria

ykyisen Vantaanlaakson alueella si jainnut Lillas oli 1600luvulla mer kittävä tila. Maanviljelyn lisäksi siel tä käytiin kauppaa Tallinnaan. Tila myös varusti omaa ratsumiestä, jo ka kiersi Ruotsin armeijan mukana Euroopassa sotimassa. Jossain vaiheessa 1600lukua tilalla myös asui joku, joka käytti helminauhoja tai mahdollisesti jopa rukoili helmien avulla ruusukkoa. Lillaksen alueella tehdyissä ar keologisissa kaivauksissa on nimittäin löy detty neljä gagaattihelmeä ja noin seitsemän kymmentä eri väristä lasihelmeä. Gagaatti on fossiloitunutta puuhiiltä, jota saatiin LänsiEuroo pasta. Keskiajalla sitä käytettiin erityisesti rukous helmissä. Lasihelmikorut olivat 1600luvulla muotia, ja nii hin oli varaa muillakin kuin aatelisilla. Koristautu miseen ei tosin kannustettu, sillä sekä Ruotsin val tio että luterilainen kirkko olivat turhaa koreilua vastaan. – On ihan mahdollista, että ainakin osa näis tä helmistä on peräisin rukousnauhasta, vaikka sellaisia ei enää luterilaisena aikana Suomessa yleisesti käytettykään. Kaivauksissa löydettiin myös kaksi pronssista matkaikonia, kertoo toh torikoulutettava Tuuli Heinonen, joka valmis telee väitöskirjaa pääkaupunkiseudun vanhois ta kylistä. LISÄKSI LILLAKSEN tilalta on löydetty kaksi raken nuskätköä. Kätköt ovat vanhaa arkimagiaa, jollaista on harjoitettu rautakaudelta aina 1900luvulle asti. Lillaksen kätköissä oli kivikautisia talttoja, jotka sil loiset asukkaat olivat ilmeisesti löytäneet tilan pel loista. Niiden uskottiin tulleen ukkosen mukana ja suojelevan tulelta. – Lillaksen asukkailla on ollut aika monipuolinen käsitys uskonasioista. He ovat olleet kiinnostunei ta arkipäiväisestä uskonnon harjoittamisesta ja sel västi halunneet käyttää kaikkia mahdollisia keino ja elämän turvaamiseksi, Tuuli Heinonen kertoo. Hän arvioi, että helmet ovat voineet tulla tilal le normaalin kaupankäynnin kautta LänsiEuroo pasta. Toinen vaihtoehto, joka selittäisi myös iko nit, on se, että joku tilan ratsusotilaista on tuonut ne matkoiltaan.

Tämä 1600luvulta peräisin oleva helmi on saattanut olla osa rukousnauhaa.

LISÄÄ VERKOSSA

Kaivaukset paljastavat 1600-luvun uskonnollisuutta

Terve, Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus. Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkenä. Aamen.

Katso osoitteessa kirkkojakaupunki.fi, kuinka ruusukko rukousnauhaa käytetään.

Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Helmien pyörittely palauttaa riparin turvallisen tunnelman

ea Lind, 15, ja Miko Rantala, 17, ovat vantaalaisen Hakunilan seura kunnan isosia, jotka tutustuivat ru koushelmien käyttöön riparilla. Seu rakunnan rippikouluissa opetuksen alkuvaiheeseen kuuluu isosten oh jaama pienryhmätyöskentely, jossa nuoret kokoa vat itselleen ruotsalaispiispa Martin Lönnebon suunnittelemat rukoushelmet ja opettelevat käyt tämään sen kahdeksaatoista helmeä. Rantala huomasi jo omalla rippileirillään, et tä rukoushelmien käyttäminen tuo hänelle hyvän olon. – Jaksoin tehdä riparilla paljon enem män kuin olisin uskonut, vaikka aina ei oli si huvittanutkaan. Tavallisina arkipäivinä Rantala ei kulje ta helmiä mukanaan, vaan säilyttää niitä vit riinikaapissa sänkynsä vieressä. Helmet näkyvät la sioven läpi, ja hän ottaa ne mukaansa erityisiin ti lanteisiin, kuten lähtiessään isoseksi rippileirille. OTTAESSAAN HELMINAUHAN käteensä Miko Ranta la tavoittaa välittömästi hyvän leiritunnelman. On kuin aikaisempien leirien kokemukset olisivat jo tenkin jääneet helmiin. – Saan kiinni fiiliksestä, joka leirillä oli. Muistan ikään kuin filminauhana sen, miten edellinen leiri on mennyt ja mitä siellä on tehty, Rantala sanoo. Leirin aikana helminauha pysyy Rantalan ran teessa. Isosena hän ohjaa riparilaisia rukous helmien käytössä. Helmiä käytetään muun muas sa niiden teemoihin liittyvissä opetustilanteissa se kä iltahartauksissa, joissa luetaan kaikuna isosen tai riparilaisen valitsema johonkin helmeen liitty vä rukous. Usein nuoret valitsevat yhteiseen rukoukseen yön helmen, autiomaan helmen tai toisen kah desta rakkauden helmestä. Moni kokee lähei seksi myös luomakunnan helmen rukouk sen, joka puhuu ekologisesta vastuusta. – Saan helmistä tosi paljon hyvää ener giaa. Jos vaikka päivä on ollut raskas, ajat telen, että huomenna on uusi päivä, jolloin teemme kaikkea siistiä. ASIOIDEN HYPISTELEMISESTÄ pitävälle Nea Lin dille rukoushelmien askartelu ja käyttö rippileiril lä tuntui mukavalta. Lind kertoo, että helmien sormeilu vähensi le vottomuutta ja auttoi häntä pysymään paikoillaan. Rukoushelmien käyttö iltahartaudessa rauhoitti mielen päivän lopuksi. Helmet olivat mukana myös riparin viimeisessä iltahetkessä. Rukoushelmien läpi käyminen yhdes sä kokosi yhteen sen, mitä ripari merkitsi. Tilanne oli Lindille erityisen haikea. – Siinä ympyrä sulkeutui konkreettisesti. Taju sin, että nyt tämä loppuu, enkä enää koskaan koe samaa uudestaan. Pidin riparista tosi paljon, enkä olisi halunnut lähteä sieltä, hän sanoo.

Nea Lind ja Miko Rantala tutustuivat rukoushelmiin Hakunilan seurakunnan riparilla.

Martin Lönnebon rukoushelmet Näin Martin Lönnebon rukoushelmiä käytetään Hakunilan seurakunnan ripareilla. Aloita kullanvärisestä Jumalahelmestä ja etene vastapäivään.

Yön helmi ”Kun yön pelot tulevat, enkelisi vartioivat minua pimeässä.”

Ylösnousemuksen helmi ”Sinä muutat suruni iloksi.”

RIPARISTA LÄHTIEN rukoushelmet ovat kulkeneet Nea Lindin laukun pohjalla. Niiden hypistely pa lauttaa yhteyden riparilla koettuun hyvään oloon. Lind mainitsee esimerkkinä pääsykoetilanteen, jos sa helmet auttoivat häntä pääsemään jännittämi sen yli. – Helmien avulla pystyin rauhoittumaan siinä hetkessä. Yleensä tartun ensin kahteen punaiseen helmeen. Niiden hypistely tuo takaisin sen turvalli sen ja hyvän fiiliksen, jonka koin riparillani.

VIDEO VERKOSSA

Nea Lind ja Miko Rantala kertovat rukoushelmien käytöstä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Salaisuuden helmet ”Sinä näet salaisuuteni, Jumala. Tee minusta rohkea. Lohduta minua.”

Minä-helmi ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.”

Jumala-helmi ”Sinä olet ääretön. Sinä olet lähellä. Sinä olet valo.”

Hiljaisuuden helmet (soikeat helmet) ”Ota yksinäisyyteni. Olen sinun.”

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Päivittäinen rukous on sisäisen muutoksen lähde

iisi suurta puuhelmeä ja 29 pienempää kulkee vuorollaan Tiina Kristofferssonin sormien välistä, kun KOMteatterissa työskentelevä Kristoffersson kävelee päivittäisen työmatkansa Töölöstä Ullanlinnaan. Kristoffersson tilasi ensimmäiset rukoushelmensä Yhdysvalloista viisi vuotta sitten. Kaunis esine, hän ajatteli, mutta helmillä pitäisi myös tehdä jotain, jotta niillä olisi merkitystä. Seuraava vaihe alkoi syksyisellä junamatkalla, jonka aikana Kristoffersson pohti elämäänsä. Saman vuoden aikana hän oli syventänyt suhdettaan kristinuskoon osallistumalla jumalanpalveluksiin ja lukemalla kristillistä mystiikkaa ja teologiaa käsitteleviä kirjoja. – Jumala, mitä haluat minun tekevän? Kristoffersson kysyi mielessään. Kuin vastauksena hänen mieleensä tuli selkeä ajatus: rukoile toisten ihmisten puolesta. Kristoffersson ajatteli olevansa täysin väärä valinta esirukoilijan tehtävään. Eihän hän edes pitänyt ihmisistä. Kokemus rukousvastauksesta oli kuitenkin niin vahva, että hän ei halunnut ohittaa sitä vain tyypillisenä ”sisäisenä puheluna”.

Tiina Kristoffersson aloittaa arkipäivänsä rukoilemalla, että luonto välttyisi ihmisen aiheuttamalta katastrofilta.

Rakkauden 2. helmi (lähimmäisenrakkaus) ”Niin kuin sinä lohdutat anna minun lohduttaa. Niin kuin sinä rakastat anna minun rakastaa.”

Rakkauden 1. helmi (Jumalan rakkaus) ”Ruoki minua rakkaudella, Jumala.”

Luomakunnan helmi ”Sinä, Herra, loit maailman, kasvit, eläimet ja ihmiset. Opeta meitä arvostamaan ja suojelemaan luomakuntaasi.”

Kasteen helmi ”Kasteessa ristin merkkinä piirsit minuun sanasi: Sinä olet minun. En koskaan hylkää sinua.”

Pyhän huolettomuuden helmi ”Sinä tiedät, mitä tarvitsen. Varjele minut huolehtimasta.”

Autiomaan helmi ”Teen väärin ja satutan muita. En jaksa yksin, kaipaan rakkautta. Armahda minua.”

TIINA KRISTOFFERSSON teki rukoushelmistä oman versionsa, jossa kolme suurta helmeä on varattu esirukoukselle. Rukouspolku hahmottui luterilaisen messun rukouksista, jotka hän kokee itselleen läheisiksi. – Siitä lähtien olen pitänyt messun liturgiaa mukanani tarrautumalla päivittäin rukousnauhoihin, Kristoffersson sanoo. Kävelymatka kotoa Kristofferssonin työpaikalle kestää noin 20 minuuttia. Sinä aikana hän ehtii käydä läpi jokaiseen helmeen liittyvän rukouksen. Rukous alkaa rististä ja päättyy ristiin. Kymmenen tai viidentoista minuutin varaaminen rukoukselle ei kuulosta paljolta, mutta Kristofferssonin mukaan sitoutuminen päivittäiseen rukoukseen on voimakas sisäisen muutoksen lähde. – Rukoushelmien käyttäminen on toimintaa, joka tähtää sydämen muutokseen. Voimme muuttaa itseämme tiettyyn pisteeseen saakka tietoa lisäämällä ja valistuksella, mutta suurissa kysymyksissä, joissa muutoksen tarve koskee koko identiteettiämme, pelkät järkiperusteet eivät riitä. VIIMEISEN SUUREN HELMEN kohdalla Tiina Kristoffersson rukoilee luomakunnan puolesta. Hän pyytää, että ihmiset pystyisivät vastaanottamaan tieteentekijöiden viestin luonnon pelastamisen vaatimasta elintapojen muuttumisesta. Kristoffersson pitää tärkeänä sitä, että kristitty kääntyy ulospäin itsestään ja vaikuttaa yhteiskunnassa tavalla tai toisella. Ilman sitä hengellisyys jää vain itsen etsimisen ja parantelemisen projektiksi. Rukoillessaan luonnon puolesta Kristoffersson tuntee, että hänen aikaisempi luottamuksensa luonnon varjeltumiseen vakavalta katastrofilta on alkanut pettää. Hän kamppailee sisäistä toivottomuutta vastaan hyräilemällä virttä Herraa hyvää kiittäkää. – Päivittäisen rukouksen hedelmät eivät ole vain iloa, onnea ja autuutta. Sisäinen herääminen voi aiheuttaa myös suurta surua ja sisäistä tuskaa, hän sanoo. ■

Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Kuka?

Elokuvaohjaaja Dome Karukoski, 42, asuu Helsingin Töölössä. (Hänen sielun ikänsä vaihtelee kuulemma 16 ja 80 ikävuoden välillä.) Hän on ohjannut vuodesta 2005 lähtien kahdeksan pitkää elokuvaa ja kolme tvsarjaa.

Mitä?

Karukosken uusin elokuva Tolkien kertoo fantasiakirjallisuuden isän, J.R.R. Tolkienin, lapsuudesta ja nuoruudesta. Tolkienin on tuottanut amerikkalainen Fox Searchlight Pictures, ja elokuvan esitysoikeudet on myyty 50 maahan. Karukoski on Renny Harlinin ohella toinen Hollywoodissa työskennellyt suomalaisohjaaja.

Motto

Ole itsellesi armollinen.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Sivullinen oikeassa paikassa Dome Karukoski halusi olla nuorena Tolkien-lautapelissä velho. Elokuvan ohjaaminen J.R.R. Tolkienista oli hänelle unelmien täyttymys. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

os Angelesista edellispäivänä kotiutunut Dome Karukoski on poikki. Takana on Tolkien-elokuvan seitsemän viikkoa kestänyt pressikiertue. Kotona hän ehtii olla vain vajaan viikon, kun kiertue jatkuu. – Tiukoista aikatauluista huolimatta olen yrittänyt nauttia tästä kaikesta. Tunnen, että minulla on siihen täysi oikeus. Kansainvälisissä lehdistötilaisuuksissa on melkoinen härdelli. Haastatteluja voi olla 50–70 päivässä, ja yhdelle toimittajalle on aikaa 8–15 minuuttia. Karukoski ymmärtää, miten tärkeä osa työtä se on: jos hän on hyvä haastateltava, se on elokuvan eduksi. – Kilpailu elokuva-alalla on Amerikassa kovaa. Elokuvan eteen tehdään kaikki. Minut on kasvatettu tunnolliseksi, ja haluan hoitaa asiat mahdollisimman hyvin. Perheellisenä miehenä mietin vain välillä, onko kaikki tämä hyväksi perheelle ja omalle terveydelle. Karukosken pyrkimyksenä ei ole koskaan varsinaisesti ollut päästä Hollywoodiin ohjaamaan. Hän tietää, että se on mankeli, jossa ohjaajan sielu tuhoutuu helposti. – Oli tämä kuitenkin mahtava kokemus ja suomalaiselle harvinaista herkkua. Ja itse projekti, elokuvan tekeminen fantasiakirjallisuuden isästä, J.R.R. Tolkienista, oli minulle unelmien täyttymys. TOLKIENIN TUOTANNON Dome Karukoski tunsi ennestään hyvin. Hän luki Tolkienin tunnetuimman teoksen, Taru sormusten herrasta, 12-vuotiaana ja innostui. Sen jälkeen hän luki Hobitin ja Silmarillionin. Karukoski pelasi myös Tolkienin kirjoihin liittyvää lautapeliä. Hän ei halunnut olla pelissä mikään yksittäinen hahmo vaan velho, joka taikoo asioita. – Ajattelen, että ohjaaja on myös eräänlainen velho, koska hän kykenee luomaan tarinaa ja taianomaisia hetkiä. Minusta Tolkien-elokuva kertoo juuri tarinan voimasta. – Toisaalta ohjaaja joutuu myös velhojen tapaan taistelemaan pimeyden voimia vastaan, sillä työssä on aina myös vastoinkäymisiä. Ehkä olen vielä matkalla siihen, tuleeko minusta hyvä vai paha velho, Karukoski pohtii. Tolkienin elämästä Karukoski ei ennen elokuvaprojektia tiennyt juuri mitään. Hän yllättyi siitä, miten kaunis ja koskettava tämän lapsuudentarina on. Yllättävää oli sekin, miten paljon yhteistä Karukoski löysi omastaan ja Tolkienin elämästä. – Elimme kumpikin lapsena köyhässä yksinhuoltajaperheessä. Tolkienin isä oli kuollut, ja minä olin ensimmäisen kerran yhteydessä yhdysvaltalaiseen isääni vasta 14-vuotiaana. – Isättömyyden trauma johti Tolkienilla ulkopuolisuuden kokemukseen, jonka tunnistan hyvin myös itsessäni. Tämän vastapainoksi ystävyyssuhteet muodostuivat Tolkienille erittäin tärkeiksi. Hän

haali erilaisia ystävyysklubeja, joista hän piti kiinni suorastaan maanisesti. ELOKUVA-ALALLE PÄÄTYMINEN oli Dome Karukosken elämässä pitkälti sattumaa. Hän ei harrastanut nuorena esimerkiksi videoiden kuvaamista lukuun ottamatta perhepiirissä kuvaamiaan rippijuhlavideoita. Koulussa hän päätyi 16-vuotiaana tekemään äidinkielen tunnilla jonkinlaisen hassutteluvideon. Siitäkin tehtävästä hän kiinnostui lähinnä sen vuoksi, että pääsi pois luokkahuoneesta. Jokin alkoi kuitenkin muuttua, kun Karukoski tutustui paremmin näyttelijäisäänsä. Hän alkoi teiniikäisenä käydä tämän luona New Yorkissa loma-aikoina.

”

Samalla kiusaaminen toi bensaa moottoriin. Halusin onnistua ja näyttää kaikille, että minusta on johonkin. – Aloin tajuta hänen kauttaan, kuka olen ja mitkä ovat vahvuuteni. Minulle tuli into ilmaista itseäni teatterilavalla. Pyrin pari kertaa Teatterikorkeakouluun, mutta en päässyt sisään. Sitten hain Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan elokuvaohjaamista, ja yllättäen minua onnisti. Tunsin silloin 22-vuotiaana heti olevani oikeassa paikassa. Karukosken nuoruuteen kuuluivat myös kokemukset kiusaamisesta. Se lisäsi osaltaan sivullisuuden ja riittämättömyyden tunteita. – Samalla kiusaaminen toi bensaa moottoriin. Halusin onnistua ja näyttää kaikille, että minusta on johonkin. Karukoski on tehnyt vuodesta 2003 lähtien erityyppisiä elokuvia. Tällä vuosikymmenellä hän on ohjannut Napapiirin sankarit, Leijonasydämen, Mielensäpahoittajan ja Tom of Finlandin. – Elokuviani yhdistää se, että ne ovat humaaneja tarinoita. Moni niistä kertoo tietyn ulkopuolisuuden lisäksi poikkeuksellisesta ajasta ja miljööstä. HUMAANI TARINA sisältyy myös vuonna 2009 valmistuneeseen Kiellettyyn hedelmään, joka kertoo kahdesta tiukassa uskonnollisessa yhteisössä kasvaneesta lestadiolaistytöstä. Dome Karukoski pitää Kiellettyä hedelmää sisartyönä ensimmäiselle pitkälle elokuvalleen Tyttö sinä olet tähti.

– Kummassakin elokuvassa päähenkilöt kysyvät, onko tämä ympäristö minua varten. Erityisesti nuorilla naisilla voi olla yhteiskunnassa monenlaisia paineita. Lestadiolaisessa yhteisössä naisen odotetaan elävän äidin roolissa tiettyjen normien mukaan. Uskontoon sinänsä Karukoski suhtautuu arvostavasti. Hän on huomannut, että Suomen kirkko on moderni ja kuunteleva ja auttaa hädässä olevia. Sen sijaan hän ei hyväksy sitä, että Jenkeissä jotkin fundamentaliset kirkot siunaavat aseita ja pyrkivät monin tavoin manipuloimaan ihmisiä. Uskonnollista tematiikkaa on myös Tolkienin teoksissa. Karukosken mielestä varsinkin Taru sormusten herrasta on selkeästi katolinen teos. – Tolkien-elokuvassakin on joitakin uskonnollisia kohtauksia. Esimerkiksi kohtauksessa, jossa Tolkien luulee menettäneensä Edithin, elämänsä rakkauden, hän lausuu epätoivoisena muinaisen englantilaisen runoilijan Cynewulfin Crist-runoa. – Halusin tuoda Tolkienin uskonnollisuuden esiin epäsuorasti. Samalla tavoin viitteellisesti elokuvassa käsitellään Tolkienin suomen kielen harrastamista. Tolkien oli Karukoskelle ensimmäinen työ, josta oli olemassa valmis käsikirjoitus. Yleensä Karukosken elokuvien taustalla on ollut jokin idea tai kirja, josta hän on tehnyt käsikirjoituksen yhdessä jonkun kirjoittajan kanssa. Tolkienin käsikirjoituksesta tehtiin monta versiota. Esimerkiksi sotakuvauksia muutettiin niin, että niissä näkyvät vahvasti kirjailijan omat ahdistavat kokemukset. – Kyseessä on matka pimeyteen ja siitä selviytyminen. Uskon, että tällaisia kokemuksia voi kuvata vain se, joka on itse käynyt pimeydessä. Tolkien myös toimii näissä ja muissa kohtauksissa täysin kristillisen etiikan mukaisesti. ELOKUVAN VALMISTUMISEN jälkeinen uupumus on Dome Karukoskelle tuttu tunne. Aiemmin voimat palautuivat, kun hän lähti vaikkapa viikoksi sukellusmatkalle. Nyt tällainen ei onnistu, kun perheessä on kaksi pientä lasta. – Kotona ollessani pyrin olemaan lapsilleni läsnäoleva isä. Kerron heille tarinoita, ja rohkaisen heitä näin avaamaan mielikuvitustaan. Nykyisessä elämäntilanteessa Karukoski yrittää etsiä itselleen uusia palautumiskeinoja. Yksi sellainen on urheilu. Hän pyrkii myös hakeutumaan uudestaan kirjojen pariin, ja harmittelee lukemisen jääneen, vaikka kirjaan syventyminen on hyvä keino irrottautua työasioista. Karukosken tulevat työkuviot ovat vielä auki, vaikka joitakin aiheita onkin kehitteillä. Hänellä on Fox Searchlight Picturesin kanssa alustava sopimus toisesta elokuvasta, mutta sen tekemisestä ei ole varmuutta. ■

Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Näkymätön nuo Muunsukupuoliset, transihmiset, homo- ja biseksuaalit sekä muu sateenkaariväki kertovat rippikoulumuistonsa. Harva kapinoi, kun ohjaaja käskee riparilla poikien joukkoon piirtämään unelmien tyttöystävää. Helvetti pelottaa. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS HANS EISKONEN

”I

ltaohjelmien sketseissä tehtiin homoista pilaa. Onneksi leirilleni osui myös isosia ja ohjaajia, jotka sanoivat, että jokainen on Jumalalle arvokas omana itsenään.” Nainen, 26 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä kirkossa puhuvat monesti ulkopuoliset. Tässä jutussa puheenvuoron saavat vähemmistöjen jäsenet. Kirkko ja kaupunki pyysi rippikoulumuistoja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöiltä, ja vastauksia tuli 109. Valtaosa kommenteista oli kriittisiä, mutta omaa riparia myös ylistettiin: ”Rippikoulu- ja isosaikani takia uskaltauduin ulos kaapista. Lämmin henki ja yhteenkuuluvuudentunne sai minussa aikaan reaktion, että kelpaan tällaisena.” Nainen, 20 Vastaajat määrittelevät sukupuolensa itse. Nainen voi olla myös sukupuolensa naiseksi korjannut tai asiaa suunnitteleva. Moni syntyessään tytöksi määritelty kokee itsensä aikuisena naiseksi, mutta jotkut muunsukupuoliseksi, sukupuolettomaksi, mieheksi tai vaikka transmieheksi. SUURIN OSA VASTAAJISTA meni rippikouluun vanhempien mieliksi tai kaverien perässä. Jotkut halusivat oppia lisää Jumalasta. ”Rippikoulun käyminen oli minulle uskovaisena nuorena itsestäänselvyys, ja kokemus oli todella hyvä.” Nainen, 23 ”Ajattelin, että saattaisin löytää rippikoulun aikana uskon uudelleen. Kävi päinvastaisesti. Rippikoulu sai minut kääntämään selkäni järjestäytyneille uskonnoille.” Muunsukupuolinen, 27 ”Kävin aktiivisesti lasten leireillä, ja olin innoissani rippikoulusta. Se oli kumminkin erilainen. En saanut rippikoulussa yhtään kaveria, eikä sukupuolivähemmistöjä otettu huomioon ollenkaan. Leirillä tehtiin unelmien mies- ja naismallit, mutta kun kysyin, sain tehdä unelmatyttöystävän poikien kanssa.” Muu, 17 Näkymättömyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset toistuvat sateenkaarinuorten rippikoulukokemuksissa. ”Olin ulkopuolinen ja ihan erilainen.” Mies, 16 ”Koin yhteenkuuluvuuden tunnetta, jos toimin ja ajattelin kuten muut. Leiri ja kesähengailu omanikäisellä porukalla oli tärkeää. Oma identiteetti jäi kuitenkin piiloon.” Nainen, 27 ”Yhdelle tyypille meinasin tulla kaapista. Puhuimme suhteista ja sanoin: ’Entä jos se on tyttöystävä?’ Hän tönäisi minut alas sängyltä huutaen ’hyi’.” Muunsukupuolinen, 18 ”Oloni oli näkymätön. Päätin hylätä kirkon ennen kuin se hylkää minut.” Mies, 17 AHDISTUS KUULUU monen sateenkaarinuoren rippikoulukokemukseen. Varsinkin nuoret, jotka eivät samastu synnytyslaitoksella määriteltyyn sukupuoleen, kertovat pahoinvoinnista.

”Rippikoulu oli todella ahdistava.” Transpoika, 15. ”Kävin pääni sisällä pitkällisiä keskusteluja siitä, että mitä jos Jumala on olemassa, homous on synti ja synneistä joutuu helvettiin, jos niitä ei kadu. Tiesin jo 15-vuotiaana, etten voisi katua rakkautta toiseen ihmiseen. Ahdistus oli kova, kun mietin, rajoitanko elämääni siksi, että olisin kuollessani paremmassa asemassa.” Muunsukupuolinen, 27 ”En voinut olla rippikoulussa oma itseni ja kamppailin yksin helvettiin joutumisen pelon kanssa.” Muunsukupuolinen, 27 ”Sukupuolivähemmistöistä ei puhuttu, ja seksuaalivähemmistöistäkin vain silloin, kun eräs poika kysyi, miten homoihin suhtaudutaan. Leirinjohtaja kertoi, että homot päätyvät helvettiin.” Muunsukupuolinen, 26 ”Olen aina tuntenut, ettei kirkko hyväksy minua. Yhtenä iltana pohdin, kannattaako minun edes elää.” Muunsukupuolinen, 18 ”Meillä oli vanhoillinen pappi, joka toitotti, miten syntisiä olemme ja että joudamme helvettiin. Konfirmaatiotilaisuudessa oli sukupuolitetut penkkirivit, ja seurakunnan työntekijä repi minut niskasta poikien penkistä tyttöjen penkkiin.” Mies, 20 ”Rippikoulussa pappi sai kuulla minun kuuluvan seksuaalivähemmistöön. Tämän myötä pidettiin kokonainen oppitunti siitä, miten homoseksuaalit joutuvat helvettiin, elleivät eheydy ja pyydä syntejä anteeksi.” Nainen, 20 MYÖS MYÖNTEISIÄ riparimuistoja kerrotaan. ”Yksi elämäni hienoimmista kokemuksista. Tutustuin ihmisiin, joiden kanssa olen yhä tekemisissä ja sain eväitä elämän myöhempiin myrskyihin.” Nainen, 22. ”Oli hauskaa, ei todellakaan syrjitty. Jatkoin isoseksi.” Biologinen tyttö / oikea poika, 16 ”Seurakunnan työntekijät olivat huippusakkia. He ottivat jokaisen rakkaudella vastaan omana itsenään, sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.” Mies, 26 ”Rippikouluni oli huikea.” Nainen, 16 Erityisen paljon kehuja kerää körttien ripari, jota pitää kirkon herätysliikkeisiin kuuluva Herättäjä-Yhdistys: ”Kävin körttiriparin. Etukäteen jännitti, mutta leiri ja riparipappimme olivat aivan mahtavia. Puhuimme myös seksuaalivähemmistöistä kunnioittavasti ja hyväksyen. Ilmapiiri leirillä oli avoin.” Naisoletettu muunsukupuolinen, 29 MONEN RIPPIKOULUN KONKARIT kertovat, että suhtautuminen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin on ihan leiristä kiinni. ”Rippikoulu oli täyttä kuraa. Kiusaamiseeni puututtiin vain kerran, ja silloinkin sanoin ohjaajalle asiasta. Sain sellaisen kuvan, että työntekijät ja isoset vihaavat minua, koska kuulun seksuaalivähemmistöön. Olen kui-

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

ri puhuu tenkin ollut sen jälkeen leireillä isosena. Ohjaajat ja muut isoset ovat ottaneet asemani huomioon, mikä on aivan mahtavaa. Otamme myös tulevien riparilaisten aseman huomioon.” Transmies, 17 ”Varsinkin maalaispaikkakunnilla seurakunnan nuorisotyöntekijät ja papit eivät suhtaudu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin hyväksyvästi ja ymmärtäväisesti. Tiedän, että monissa suurten kaupunkien seurakunnissa rippikoulujen järjestäjät pyrkivät aktiivisesti olemaan sensitiivisiä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan.” Nainen, 23 Syrjinnän pelko ja tarve itsensä puolustamiseen luovat paineita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen nuorille. ”Rippikoulussa kysyttiin, saisivatko samaa sukupuolta olevat parit mennä kirkossa naimisiin. Tuntui hirveältä puolustaa omaa olemustaan ja seurata samalla, kuinka minua kohtaan vastenmielisesti käyttäytyvät tyypit ilmaisivat inhoaan, eivätkä ohjaajat moittineet heitä.” Mies, 22 ”Päädyin keskusteluun sateenkaariperheistä. Entinen kaverini oli sitä mieltä, että lapsella kuuluu olla isä ja äiti. Osaan puolustaa itseäni, mutta olisi ollut mukavaa, jos ohjaaja olisi puuttunut tähän. Toinen ikävä tilanne tuli, kun silloinen kumppanini kävi tapaamassa minua vierailupäivänä. Olimme selkeästi pariskunta julkisine hellyydenosoituksineen, mutta rippileirin pappi päätteli, että olimme erittäin läheisiä sisaruksia. Se tuntui todella oudolta.” Muunsukupuolinen, 23 ”Jos olet itsevarma ja sanavalmis nuori, voit olla oma itsesi, sillä ’ketään ei syrjitä’. Valtaapitävillä henkilöillä saattaa kuitenkin olla asenteita, joiden edessä tekee mieli piiloutua.” Transmaskuliini, 24 ”Lauloin ponnekkaasti toisen tytön kanssa ’tuu mun vaimoksein’, muuttamatta tilalle ’mieheksein’, vaikka siihen kovasti tyttöjä kannustettiin. Yksin en olisi siihen pystynyt!” Nainen, 26

SEURUSTELUA, RAKKAUTTA ja seksuaalisuutta käsitellään joka rippikoulussa. Tunti on odotettu. ”Puhuttiin paljon rakkaudesta, mutta vain miehen ja naisen välisestä. En uskaltanut tuoda esille suuntautumistani.” Nainen, 21 ”Olin juuri ymmärtänyt olevani seksuaalisesti kiinnostunut kaikista sukupuolista, joten olisin kaivannut puhetta aihepiiristä. Seksuaalisuuden kehitys on iso osa aikuistumista, jota rippikoulun on tarkoitus tukea.” Nainen, 23 ”Rippipappimme kuvaili, että jos mies saa hyvän vaimon tai nainen hyvän miehen, niin muu unohtuu.” Mies, 22 ”Riparista vastaava pappi mainitsi rakkausteemaisena päivänä homouden olevan syntiä ja korosti päivän kertovan nimenomaan heterosuhteista, koska ’homot eivät koe rakkautta’.” Muunsukupuolinen, 23 ”Kun muut pojat kailottivat kovaan ääneen Tuu mun vaimoksein -kappaletta, minä hyräilin hiljaa päässäni ’tuu mun mieheksein’ ja tunsin itseni vääräksi ja iljettäväksi.” Mies, 28 ”Joku nuori kysyi homoseksuaalisuudesta. Kiitos henkilökunnalle, joka kertoi sen olevan ok ja kannattavansa samaa sukupuolta olevien vihkimistä kirkossa. Tuli mukava fiilis.” Nainen, 19 ”Rippikoulun yhden päivän teemana olivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Setalta tuli kaksi puhujaa kertomaan niistä ja omista kokemuksistaan. Tunnelma oli positiivinen ja kannustava. Kun muutaman vuoden päästä myönsin oman seksuaalisuuteni itselleni ja muille, koin valtavan hyödylliseksi, että saatoin palata rippikoulusta saamiini materiaaleihin ja että rippikoulussa oli puhuttu asiasta niin avoimesti ja hyväksyvästi. En tiedä, olisinko muuten yhtä sinut itseni kanssa nyt.” Nainen, 22 ■ Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Pride näkyy ja kuuluu Helsingissä 24.–30.6. Kirkkojakaupunki.fi kertoo Pride-viikolla, miten seurakunnat osallistuvat tapahtumaan ja kuinka sateenkaariväki kehittäisi rippikoulua.

”On hengellistä väkivaltaa julistaa, että homous on synti” Periaatteessa kaikenlaiset nuoret otetaan rippikoulussa vastaan sellaisina kuin he ovat. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikouluissa käytetään vuonna 2017 hyväksyttyä rippikoulusuunnitelmaa, jossa puhutaan sukupuolisensitiivisyydestä. Se tarkoittaa, että sukupuoli on moninaisempi asia kuin jako tyttöihin ja poikiin. Näin rippikoulusuunnitelmassa lukee: ”Turvallinen rippikoulu edellyttää riittävää ymmärrystä sukupuolisensitiivisyydestä. Nuori on erityisen herkässä kasvun vaiheessa. –– Sanavalinnat voivat sulkea ihmisiä ulkopuolelle huomaamatta ja ilman erityistä kiusaamistarkoitusta. On tärkeää tietoisesti huomioida se, että nuoret, heidän perheensä ja todellisuutensa ovat monenlaisia. Kirkossa ei haluta sulkea ketään ulkopuolisiksi.” Käytännössä rippikouluja on monenlaisia.

- Paikalliset erot ovat suuria. Äskettäin ammattiin valmistuneet kirkon työntekijät ovat varsin valveutuneita, mutta 25 vuotta työskennelleet ovat eläneet eri maailmassa, sanoo Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen. Kokkonen tutustui rippikoulukokemuksiin, joita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lähettivät Kirkko ja kaupungille. Muutamaa asiaa hän ei hyväksy. - On hengellistä väkivaltaa julistaa, että homous on synti. Tällöin puututaan toisen ihmisen olemukseen ja identiteettiin. Homovitseille ja sukupuolisuutta normittaville sketseille pitää olla nollatoleranssi myös isosten järjestämässä iltaohjelmassa. Rippikoulun käyneiltä nuorilta kysyttiin viime vuonna riparikokemuksia. Väitteeseen ”minun oli turvallista olla rippikoulussa” vastasi myöntävästi 96

prosenttia tytöistä ja pojista ja 74 prosenttia nuorista, jotka olivat merkinneet sukupuolekseen muu. Tänä vuonna kysely tehdään uudestaan. - Sukupuolisensitiivisyyden pitää toteutua niin koulussa, rippikoulussa kuin harrastuksissa. Väitän, että rippikoulu kestää vertailun. Kokkonen painottaa, että sukupuolen moninaisuuden tunnustaminen ei merkitse sukupuolen häivyttämistä. - Tyttö saa olla niin prinsessa ja poika niin äijä kuin kokee olevansa, kunhan näistä asioista ei muodostu jokaista nuorta koskevia oletuksia. Jokainen saa olla sellainen kuin on. Moninaisuus kertoo Jumalan luomistyöstä, ei ongelmista saati sairauksista. Kokkonen väitteli vuonna 2016 tohtoriksi sukupuolesta ja yhteisöllisyydestä rippikoulun rituaaleissa.

Osa 34

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa, 53, asuu Tampereella. Hän on ohjannut muun muassa elokuvat Nousukausi ja 21 tapaa pilata avioliitto sekä tv-sarjat Klikkaa mua ja Ex-onnelliset. Vuoksenmaan avovesissä uimisesta kertova Vesiystäviä-kirja ilmestyi tänä keväänä. Vuoksenmaa työstää parhaillaan uutta 70 on vain numero -elokuvaa sekä Exonnellisten seuraavaa tuotantokautta. Lisäksi häneltä on tulossa ensi vuoden alussa esikoisromaani, perhetarina, joka sijoittuu vuoden 1977 sähkölakon seitsemälle viikolle.

Johanna Vuoksenmaan lempiuintipaikkoihin kuuluu Espoon Myllyjärvi, jota hän kuvailee kauniiksi mutta ristiriitaiseksi naarasjärveksi.

Luonnonvesien terapiaa Johanna Vuoksenmaa nauttii täysin siemauksin järvissä, lammissa ja joissa uimisesta.

elämyksen. Hän kutsuu sitä eräänlaiseksi mindfulnessiksi tai improvisaatioleikiksi.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JUSSI HELTTUNEN

iime kesän helteillä ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa saattoi pulahtaa veteen useita kertoja päivässä. Uiminen ei kuitenkaan liity Vuoksenmaalla vain hellepäiviin, sillä se merkitsee hänelle hyväksi koettua tapaa rentoutua. Taiteentekijällä työt ovat mielessä koko ajan, joten Vuoksenmaa tarvitsee vahvoja aistiärsykkeitä päästäkseen edes hetkeksi irti töistä. Hänelle vesi tarjoaa nautintoa tuovan, kaikilla aisteilla koettavan

Helluntai

AVOVESISSÄ UIMINEN on kuulunut Johanna Vuoksenmaan elämään pienestä pitäen. Kahdeksan

ISTOCK

Taivaan tähden

9.6.

KESÄLLÄ VUOKSENMAA ei välttämättä ehdi juurikaan lomailemaan, joten uintireissut limittyvät muuhun elämään. Hän saattaa piipahtaa uimassa vaikka kesken elokuvan kuvausten. Kymmenen minuutin uintihetki tuntuu mittaansa pidemmältä hengähdystauolta. Vuoksenmaa ui mieluiten järvissä, lammissa ja joissa, koska hän kokee ne isoa ja voimakasta merivettä turvallisemmaksi. Uidessaan hän aistii, miten erilaiset vedet kannattelevat ja miltä ne tuntuvat iholla. Esimerkiksi säätila vaikuttaa veden väriin ja ääneen. Sisävesissäkin aallot saattavat myrskyllä olla niin hurjia, että uimari todellakin tietää, kuka siinä tanssissa vie.

Pyhä Navigaattori PIISPA Aimo T. Nikolainen kiteytti aikoinaan helluntain merkityksen napakasti näin: ”Helluntai on Jeesuksen toinen tuleminen”. Niinpä. 40 päivää poislähtemisensä jälkeen hän tuli, nyt Pyhänä Henkenä. Tämä selittää sen, miksi Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Teille on hyödyksi, että minä menen pois.” Hyödyllistä siksi, että kun Jeesus oli täällä, hän oli sidottu ajan ja paikan rajoituksiin. Hän saattoi olla vain yhdessä paikassa. Puhua vain niiden kanssa, jotka olivat läsnä. Rohkaista ja opettaa vain puheittensa kuulijoita. Vastata vain muutamiin kysymyksiin. Pyhä Henki on sen sijaan tasapuolisesti kaikkien meidän vierellä.

vuotta sitten harrastukseen tuli uusi yhteisöllinen ulottuvuus, kun Vuoksenmaa perusti ystävänsä kanssa Facebook-ryhmän nimeltä Avovesiin! Ajatuksena oli bongata uimarantoja ympäri Suomea ja jakaa niistä vinkkejä ryhmässä. Myöhemmin Vuoksenmaata yllytettiin kokoamaan uintipaikoistaan kirja. Hän päätti ottaa sitä varten jokaisesta uintiretkestään valokuvan, onhan hän ensimmäiseltä ammatiltaan valokuvaaja. Vesiystäviä-kirjassaan Vuoksenmaa esittelee 101 järveä, lampea ja jokea. Hän on jakanut uintipaikkansa hauskalla tavalla viiteen kategoriaan: ystävällisiin sylivesiin, arkisiin ja vaatimattomiin vetten varpusiin, yksinäisiin ja itsenäisiin erakkovesiin, lumoaviin maagisiin vesiin sekä suuriin ja omanarvontuntoisiin vesiklassikoihin. Vuoksenmaan mukaan Suomen vesistöt antavat meille enemmän kuin tajuammekaan. Ne tarjoavat sekä huvia että terapiaa eivätkä kysele ihmisen ikää tai ihonväriä. ■

Tekee kaikkea tuota samaa. Mutta siis hyvin henkilökohtaisesti ja joka hetki, sekunti sekunnilta. Uuden testamentin käyttämä nimi Pyhästä Hengestä on kreikankielinen sana parakletos. Sana tarkoittaa auttajaa, mutta se on niin monimerkityksellinen, että erikieliset raamatunkäännökset kääntävät sen useilla eri tavoilla. Jokainen käännös on totta ja avaa yhden puolen Pyhän Hengen tehtävästä. Hän on opas eli navigaattori. Puolustusasianajaja. Inspiraattori. Personal trainer. Kehottaja. Terapeutti. Lohduttaja. Ajattele, mikä apu! Hän on koko ajan läsnä. Aina valmiina. Ihmisen uskollinen palvelija. OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

MENOT 6.6. – 4.7.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

JUSSI HELTTUNEN

3× ESKO JÄMSÄ

menovinkki

Kaikkien kristittyjen sunnuntai Kansainvälisessä messussa laulaa kenialais lähtöinen Laban Asila (kuvassa), joka ha luaa omalla musiikillaan tavoittaa ihmiset ja välittää Jumalan hyvää sanaa. Asila on lau lanut kirkossa lapsesta lähtien, koska hä nen vanhempansa ovat pappeja. Helluntain raamatuntekstit kertovat kristittyjen yhtey destä. Messussa puhutaan suomea ja eng lantia. Kirkkosalissa leikkitila. Kirkkokahvit. Kansainvälinen helluntaimessu su 9.6. klo 10 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

Mariska tekee tänä kesänä vain yhden keikan, ja se on Vantaan Pyhän Laurin kirkossa.

Laulaja-lauluntekijä Mariska tuli iloiseksi, kun häntä pyydettiin Pyhän Laurin kirkkoon esittämään musiikkiaan.

TAITAVANA SANANKÄYTTÄJÄNÄ palkittu Mariska on omien sävellystensä lisäksi sanoittanut muun muassa Anna Puun ja Jenni Vartiaisen hittejä. – Kun aloitin sanoittajana, oikeita sanoja oli vähän työlästä löytää. Nyt olen rampannut sitä reittiä sen verran, että useimmiten sanat aukeavat aika helposti. Kirjoittamiselle tekee hyvää se, että sitä tekee. – Täytyy vain pitää aistit avoimena ja kuunnella itseään ja muita, Mariska toteaa. Kolme vuotta sitten elämä yllätti. Mariska sai lapsen, vaikka näin ei lääkärien mukaan koskaan pitänyt tapahtua. Taiteilijan arki muuttui. – Aikaa on niukemmin kuin ennen. Kirjoitustyö pitää tehdä keskittyneesti tiiviissä ajassa. Olen nykyisin tehokkaampi, ja se on vain hyvä!

– Lapsen kanssa eläessä huomaa, että saman asian, johon olisi ennen käyttänyt varmaan kaksi tuntia, pystyy tekemään viidessätoista minuutissa, Mariska kertoo naurahtaen.

Rauhoitu joogassa

Kristillinen hiljaisuuden jooga on rauhallista ja lempeää kehollista harjoitusta, johon lii tetään rukoilemista. Jooga on maksuton ja sopii kaikille. Ota mukaan oma joogamatto. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 12.6. men nessä: pia.olkkonen@evl.fi. Hiljaisuuden jooga pe 14.6. klo 12–13 Korson kirkolla, Me rikotkantie 4.

KIRKOT OVAT Mariskalle tuttuja paikkoja, vaikkei hän ole niissä aiemmin esiintynytkään. Hän saattaa välillä piipahtaa kirkon penkkiin istuskelemaan. – Jos matkan varrelle osuu kirkko ja minulla on aikaa, käyn siellä vähän funtsimassa, hän kertoo. Mariska käy aika paljon itsekseen läpi uskontoon liittyviä kysymyksiä, ja hän keskustelee niistä mielel-

”

AIKA MONESSA BIISISSÄ AJATUKSENA ON, ETTÄ VAIKEUKSIEN KAUTTA VOITTOON.

lään muiden kanssa. Joskus hän saattaa poiketa jumalanpalveluksessa. – Kyllä minä tunnistan sen tarinan, jota siellä kerrotaan. Arvostan kirkon duunia, varsinkin sitä, jota tehdään vähäosaisten auttamiseksi. Elämä maistuu juuri nyt Mariskasta oikein hyvältä. Suurimman osan aikaa häntä naurattaa, ja välillä vähän itkettää. Näin sen hänen mielestään pitääkin mennä. – En pane yhtään pahakseni sitä, että kesä tulee. Luonto on ehkä isoin asia, jota olen talven aikana kaivannut. Nyt pääsee taas metsään ihmettelemään. Laurin päiväkonsertit -sarja: Mariska to 27.6. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

PER HARDESTAM

ariska ei ole ikinä esiintynyt kirkossa. – Mutta hyvin oli tapahtumakoordinaattori lukenut ajatuksiani. Olen useasti ajatellut, että olisi hauska tehdä kirkkokeikkoja. Ainakin oman seurakuntani Paavalin kirkossa on paljon kaikenlaista musiikillista tarjontaa. Se on tosi kiva. Mariskan musiikkiura alkoi klassisella ja jatkui punkilla ja räpillä erilaisissa kokoonpanoissa. 2010-luvulla Mariska ja Pahat Sudet -yhtyeessä hänen musiikkinsa oli aika iskelmähenkistä. Nyt Mariska jatkaa säveltämistä ja sanoittamista soolona. Parasta aikaa hän tekee uutta levyä. Sinkku ilmestyi toukokuun viimeisenä päivänä, ja levy on tarkoitus julkaista lokakuussa. Mariska tekee tänä kesänä vain yhden keikan, ja se on Vantaan Pyhän Laurin kirkossa. Konsertissa kuullaan vanhojen biisien lisäksi uutta tuotantoa. – Kappaleiden sanoituksissa on voimauttavia teemoja. Aika monessa biisissä ajatuksena on, että vaikeuksien kautta voittoon, Mariska kertoo.

AARON NEIFE

”Kirkko on hyvä paikka funtsia”

Juhannusta juhlimaan

Juhannusjuhlien ohjelmassa on kesäisiä lauluja, runon lausuntaa ja lapsille temppu rata. Yhteisellä kyydillä bussimaksu 8 e/ai kuinen, alle 12v. ilmaiseksi, hintaan sisältyy pullakahvit. Myynnissä pullaa ja grillimak karaa. Ilmoittautumiset bussikuljetuksiin 14.6. mennessä. Lisätietoja vantaanseura kunnat.fi. Juhannusjuhlat pe 21.6. klo 16– 18.15 Pyhän Laurin kirkkopuistossa, Kirkko tie 45. KATRIINA HARVIAINEN

14 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

MENOT 6.6. – 4.7.

Leo Majanto ei ole aina Vantaalla, vaan välillä hän käy myös Mäntsälässä, Kreetalla ja Thaimaassa.

Omaa vantaalaisuuttaan ei tiedä, mutta sen voi oppia Kuinka vantaalainen?

Jos tämä kalan pyrstö on vantaalaisen mittari, se ui minun vaakunassani syvällä.

Olen tosi vantaalainen, kun en ole asunut missään muualla, sanoo leppäkorpelainen, ensimmäisen kouluvuotensa päättänyt Leo Majanto.

MINULLA ON pikkusisko ja pikkuveli. Joskus meillä saattaa olla pikkusiskon kanssa hyvät leikit, mutta useimmiten hyvät riidat. Ei tule niitä hyviä leikkejä juuri nyt mieleen, kun ei olla joulun jälkeen juuri leikitty. Mutta meidän naapurissa asuu poika, jolla on ihan sama nimi kuin minulla. Hän on Leo Jii, minä olen Leo Äm. Me tykätään samoista asioista, tram-

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

len asunut tässä huoneessa puolivuotiaasta. En valinnut itse tapetteja, vaan rupesin vain asumaan. Huoneessani ei yleensä mahdu istumaan lattialla, mutta nyt äiti on siivonnut sen. En ole aina Vantaalla, vaan käyn myös Mäntsälässä mökillä ja joskus matkalla Kreetalla tai Thaimaassa. Kaupungeista tiedän Vantaan lisäksi Lahden. Kummitätini asuu siellä tiilistä rakennetussa kerrostalossa. Muuten Lahdessa on ihan samanlaista kuin täällä. Vantaan vaakuna on minulle tuttu kuva, vaikka en muistanutkaan sen nimeä. Olen tosi vantaalainen.

”

MEIDÄN OPETTAJAMME ON KILTTI JA KIVA. SELLAISIA VANTAALAISET OVAT.

palla hyppimisestä ja autoilla ja legoilla leikkimisestä. Emme onneksi ole samanikäisiä. Se olisi jo ihan liikaa. Se olisi niin kauheaa, että pitäisi repiä nenä irti.

Kaverini Robi asuu kävelymatkan päässä. Me leikitään sellaista, että laitetaan pikkuautot ajamaan ison kiven päällä. Koulussa paras kaverini on Luka. Me leikitään hippaa ja kiipeillään. Tyttöjen kanssa me ei leikitä, paitsi joskus tosi harvoin. Molemmat mummolanikin ovat Vantaalla, kävelymatkan päässä metsän takana. Voin mennä mummolaan ihan itse. On hyvä olla perheen vanhin lapsi. Saan mennä yksin myös suojatien yli. Kouluun mennessä pitää ylittää kaksi tietä. MINULTA LOPPUI eka luokka ja eka kouluvuosi. Kesäloma alkoi. Se on koulussa parasta. Riittää, että panee kengät jalkaan, kun menee ulos. Tokalla luokalla saan sitä paitsi mennä pyörällä kouluun. Meidän luokalla melkein kaikki ovat tuttuja eskarista ja kirkon kerhosta. Käsityötunnilla me ollaan tehty tyynyt, joulukoristeita ja pehmoleluja. Minä ompelin nallen. Jotkut tekivät Pokémonien Pikachun. Meidän opettajamme Kati on kiltti ja kiva. Sellaisia vantaalaiset ovat. Koulussa aika moni asia on erilailla kuin eskarissa. Ei nukuta päiväunia. On tarjottimet. Otetaan ruoka itse. Pitää syödä kaikki, minkä ottaa. Tykkään matikasta, koska tykkään laskemisesta. Osaan myös lukea. Juhani, Aapo, Simeoni. Niin tässä Koirien Kalevalassa lukee.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

Tuomasmessu

Kattojen maalaukset /pesut

24 h

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi

Myydään asunto

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Asunto 2h+k 59m2 Kiteen Puhos, kahden järven välisellä harjulla erittäin kauniilla paikalla hyvä kaksio, edullinen ostaa ja asua, p. 0449393862

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

Palveluja tarjotaan

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Saarnaa piispa emerita Irja Askola Liturgina Tapio Koivu Musiikissa nuorisokuoro Cumina Tervetuloa!

www.katonmaalausvantaa.fi

Ostetaan

BREMERIN KIVI

Helluntain Tuomasmessu 9.6. klo 19

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

tuomasmessu.fi

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

Lisätietoa tuomasmessu.fi

Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

HERÄNNÄISSEURAT ke 5.6. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki. su 9.6. klo 15 Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. ke 26.6. klo 18 Perinteiset kesäseurat Enonkoskella, Hynnisten kesäpappila, Vuorikoskent. 554. Kulj. Kalliosta 25.27.6. ilm. p. 0923403600. su 30.6. klo 10 h-juhlillelähtökirkkopyhä Hgin Vanha kko, Lönnrotink.6; kahvit ja veisuut puistonpuol. portailla. klo 17 sateenkaariseurat Seuratuvalla (Autotalo); mm. M.Majuri, M.Peiponen, A.Majuri. ke 3.7. klo 19 herättäjäjuhlillelähtöseurat Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1, Hki. pe-su 5.-7.7. Herättäjäjuhlat Nivala: www.herattajajuhlat.fi.

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä. Käyntiosoite: Kielotie 2b • katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

@Tuomasmessu

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Palvelukseen halutaan Taksinkuljettaja TaksiHelsinki välitykseen, työsuhdeasunto mahdollisuus, osa-aika työtä myös tarjolla, p.0449393862, ismoriiali@gmail.com

Kiinteistövälitystä

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Markku Rautanen YKV, LKV

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

www.jyrkisaarimaa.fi

Tuomasmessu

Mikael agricolan kirkko › TehTaankaTu 23, helsinki › raTikka 1,2,3 ja bussiT 14,18,21

Janinan Kotihoito 046 922 2000

Hammashoitoa

Tilaisuuksia

Rakennusala

PÄIVYSTYS

Nappaa mukaan Kesälehdessä mm. rippijuhlareseptit, Marzin tie muusikoksi ja piispa saunassa! Hae lehti lähikirkoltasi.

16 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Veljeskunnat järjestävät pyhän viikon kulkueet TÄMÄN SIVUN Miltä usko näyttää? -palstalla julkaistiin pääsiäisen jälkeen (K&k 25.4.) kuva kolmesta huppupäisestä miehestä Sevillan kadulla pyhän viikon aikana. Teksti kertoo tietämättömyydestä. Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 kristilliset kirkot sopivat Pyhän viikon juhlasta, jota nykyisin vietetään ympäri maailmaa. Sevillan Semana Santa -perinne on peräisin vuodesta 1248, jolloin kaupunki oli valloitettu takaisin maurilaisilta. Sata vuotta myöhemmin perustettiin ensimmäinen veljeskunta, joka toimii edelleen. Nykyisin veljeskuntia on 58. Kullakin on esitettävänään tietty kohta Jeesuksen viimeisestä viikosta palmusunnuntaista alkaen. Jokaisessa kulkueessa on soittokunta, Kristuksen lavan alla 50 kantajaa (costaleros), sadat nasaretilaiset kynttilöineen veljeskunnan omissa väreissä, sureva äiti Maria kantajineen ja lisää nasaretilaisia. Katujen varsilla hiljentyvät kymmenettuhannet kaupunkilaiset ja turistit. Pitkäperjantain aamuna (madrugada) kuusi kulkuetta lähtee omista kirkoistaan eri puolilta kaupunkia kello 24 sekä kello 1.05 ja 2.00. Kulkueet etenevät merkittyä reittiään ja katedraalin lävitse palaten omaan kirkkoonsa 12 tuntia myöhemmin. Aikataulu ja reitti ovat tarkat, kulkueita on viikon aikana paljon ja kaikki kulkevat katedraalin kautta. Palmusunnuntaina kulkueita on yhdeksän, muina päivinä kahdeksan tai seitsemän. Kulkuetehtävissä ovat papit ja maallikot, lapset ja aikuiset. Rakkauden ja surun, kuoleman ja ikuisuuden voi myös turisti kokea seuratessaan kulkueiden verkkaista etenemistä. Taukojen aikana joku flamenco-laulaja virittää parvekkeelta saetan, uskonnollisen laulun. Elina Grönlund Tampere

Suntiot mainittu! LUIN SINI Alénin kirjoituksen suntioiden työpanoksen arvostamisesta (K&k 23.5.). Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Suntion työpanos on yhtä tärkeä kuin muidenkin jumalanpalveluksiin osallistuvien. Ilokseni ja suurella ylpeydellä voin mainita, että työpaikallani on jo useita vuosia mainittu suntiotkin. Tästä kiitosta ja kehuja Kannelmäen seurakunnan papistolle ja kirkkoherralle. Muille seurakunnille kehotus: tehkää tässä asiassa parannus. Jyri Niskanen suntio, Kannelmäen seurakunta

SINI ALÉN on huolissaan, kun suntioita ei mainita messun toimittamisessa nimeltä. Mielestäni siellä ei tarvitse mainita kenenkään nimeä. Eihän se ole mikään rock-konsertti. Osallistujien nimet voisi listata ilmoitustaululle. Jäisi sekin aika itse asiaan. Kysehän on kuitenkin vaan ihmisen turhamaisuudesta saada nimensä kuu-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? JANNE SIMOJOKI

enemmän kotona hoitajan pikaisten piipahdusten varassa. Lisää hoitavia käsiä tarvitaan. Vanhustyössä tarvitaan eri tavoin auttavia ihmisiä entistä enemmän. Kaikki hyvät käytännöt tulee saada käyttöön. Onneksi meillä on valtava innostunut vapaaehtoisjoukko seurakunnissa, erilaisissa eläkeläis-, omaishoitaja- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöissä, SPR:ssä ja muualla, läheisten ja naapurien lisäksi. Nyt tarvitaan kaikkien vapaaehtoisten toimijoiden laajaa yhteistyötä sekä keskenään että kaupungin eri tahojen kanssa vanhusten hyväksi. Pietari Jääskeläinen vanhus- ja eläkeläisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja

Raamatun oppeja ei pidä vääristellä

Helsingin hiippakunta vietti helatorstaina 60-vuotisjuhliaan ulkoilmamessulla Senaatintorilla. Juhlamessussa saarnasi piispa Teemu Laajasalo ja liturgina palveli Helsingin katedraalin kirkkoherra Marja Heltelä. Auringon hellimään messuun osallistui 7 850 seurakuntalaista eri puolilta Helsingin hiippakuntaa.

luviin. Ei työmaillakaan ole mitään nimenhuutoa ennen kuin aletaan hommiin. Risto Yli-Tolppa Korso

Muslimivähemmistö ei halua kirkkosalejamme PIRKKO KARASTI haluaa pitää ihmiset evankelis-luterilaisessa kirkossa pelottelemalla. Jos kirkosta eroaminen jatkuu, ”olemme kohta muslimeja tai muslimit ... muuttavat kirkkosalit moskeijoiksi”, hän kirjoitti (K&k 9.5.). Tuon voisi nähdä vihapuheeksi. Suomessa tällä hetkellä asuvista ihmisista hiukan yli prosentti, siis yksi sadasta, on muslimeja. Kirkon jäseniä on hiukan alle 70 prosenttia, siis seitsemän kymmenestä. Onko Karastilla varma tieto siitä, että vähäinen muslimivähemmistö haluaisi vallata enemmistön kirkkosalit? Ellei ole, hän antaa väärän todistuksen lähimmäisistään. Ymmärtääkseni käytännössä kukaan ei eroa kirkosta kääntyäkseen muslimiksi. Miten ihmeessä meistä sitten tulisi muslimeja sen nojalla, että jotkut ihmiset eroavat kirkosta? Us-

kooko kirjoittaja, että hänestä itsestään tulisi muslimi? Kirjoituksen julkaiseminen osoittaa mielestäni huonoa harkintaa lehden osalta. Islamofobia ei ymmärtääkseni ole kirkon kanta vaan kirkko pyrkii päinvastoin lisäämään uskontojen välistä ymmärrystä.

Risto Pitkänen Helsinki

Vapaaehtoiset ovat kultaa vanhustyössä KIITOKSET SADOILLE tuhansille vanhustyötä tekeville vapaaehtoisille ja omaisille. Teitä tarvitaan tulevaisuudessa vieläkin enemmän. Jo joka neljäs suomalainen on vanhuuseläkkeellä, ja eläkeläisten määrä kasvaa edelleen. Kaatunut sote-uudistus merkitsee myös vanhuspalveluissa epävarmuutta: miten ja keiden toimesta palveluja tuotetaan? Kuntien ja valtion rahoitus ei nykyisellään riitä laadukkaiden palvelujen turvaamiseen. Seuraavan hallituksen tulee varmistaa riittävä lisärahoitus. Kuntakohtaiset erot vanhuspalvelujen laadussa tulevat valitettavasti kasvamaan. Huonokuntoisia vanhuksia pidetään hoitajapulan vuoksi säästösyistä yhä

KIRKKO JA kaupungin numerossa 10 (23.5.) oleva Matti Myllykosken siteeraus hämmentää. Hänen mukaansa ajatus tulevasta maanpäällisestä paratiisista on ”lahkolainen tulkinta”, kun taas ”kristinuskon valtavirta” tulkitsee tämän doktriinin puhtaasti eettisenä opetuksena, eli symbolisesti. Raamatun tekstejä Jeesuksen toisesta tulemisesta ja uudesta valtakunnasta on vaikeaa ymmärtää muina kuin konkreettisina lupauksina. Tämän doktriinin tulkitseminen puhtaasti symbolisena merkitsee käytännössä apostaasia (uskosta luopumista). Puhun nyt yleisellä tasolla, kun sanon, että Raamattuun ei ole kenenkään pakko uskoa, mutta sen sisältö on mikä on, eikä sen oppeja ole tarkoitettu vääristeltäväksi omaan maailmankuvaan tai kulttuurin muotivirtauksiin sopivaksi. Riku Koivusalo Vantaa

Sielu on täysin aineeton USKONNONFILOSOFI AKU Visala kertoi (K&k 23.5.), että hän ”olisi mieluiten huippuälykäs ja ahdistunut kuin yksinkertainen ja onnellinen”. Tässäkin on syytä pitää mielessä, että huippuälykkyyskin on vain suhteellista eikä sellaisena saatu lahjakaan kata kaikkea. Paras todistus tästä on tieteen kunnioittavista saavutuksista huolimatta se, että tiede nostaa kädet pystyyn tasan siinä, missä materia loppuu ja alkaa aineettomuus, kuten ovat esimerkiksi käsitteet sielu ja Jumala. Summa summarum: Kolmiyhteisen Jumalamme lisäksi myös meidän kuolematon sielumme on tuonpuoleisesta saatujen kokemustemme valossa täysin aineeton, ja näin ollen niiden kaikkien selittäminen on yksinomaan meidän Luojamme kädessä. Mauno Aholainen Helsinki

Mielipiteitä verkossa MIELIPITEITÄ JULKAISTAAN myös verkossa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi. Muista liittää mielipiteeseen yhteystietosi. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista.