Kirkko ja kaupunki 2019 12 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

4.7.2019 kirkkojakaupunki.fi

A4 Poliisipappi kuuntelee rosvojen ja poliisien murheita B 11 Biotieteilijä rentoutuu kirjoittamalla kirjeitä käsin

Rukous, sakset ja liimapuikko Nyt askarrellaan aarrekarttoja

B 1

PAAVO RINTALA: JUMALA ON KAUNEUS (OTAVA 1959)

Uskonnosta viis, mutta kirkonmäelle kiipeämisessä on aina oma fiiliksensä. Fyysisen ponnistuksen jälkeen voi pakanakin mielellään istahtaa kirkonpenkkiin miettimään elämää. Myönnän kyllä, että joskus minun käy kateeksi katolilaisia, jotka voivat käydä rippituolissa tunnustamassa syntejään ja huojentaa siten mieltään. MARCO KOSONEN KIRJASSA ITÄ MEIDÄN (LIKE 2019)

Iankaikkisesti

Hän pysähtyy ja katsoo rakennusta, johon katu on loppunut näin äkkiä. Se on juhlallinen, virittää matkamiehen mielessä soimaan vanhan virsikirjan virren. Se panee hyräilemään virttä. Tuntuu, että katu alkaa hänen edestään tätä rakennusta myöten kiivetä taivaaseen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019 He kaikki saavat tulla pyhälle vuorelleni. Minä täytän heidät riemulla, kun he rukoilevat siellä. Ja minun temppelistäni tulee huone, jossa kaikki kansat saavat rukoilla. JESAJAN KIRJA 56:7

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kirkko tuli seksihulluksi KIRKKO ON jo vuosia osallistunut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä tukevaan Helsinki Pride -tapahtumaan. Kirkko on järjestänyt messuja, hartauksia ja keskusteluja sekä ohjelmaa lapsille ja sateenkaarinuorten vanhemmille. Piispa Teemu Laajasalo palkitsi seurakuntien kaksikymmentä vuotta jatkuneen sateenkaarityön hiljattain myötätuntopalkinnolla. TÄNÄ VUONNA luterilaisen kirkon logo komeili kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuman muiden yhteistyökumppaneiden joukossa. Yksi asia erottaa kirkon muista Priden tukijoista. Muiden johtajat eivät riitele julkisesti siitä, onko meidän pankki, kauppa tai panimo oikeasti tukemassa Prideä vai ei. Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi, että mukana ollaan ja hyvällä mielellä. Mikkelin ja Oulun piispat taas ehättivät TÄMÄ ON KYLLÄ kirjoittamaan pitkät julkiset vuodatukset SURULLINEN KUVA siitä, että logon käytöstä päättäneellä KIRKOSTA. kirkkohallituksen johtoryhmällä ei ole valtuuksia päättää yhtään mistään. Yhteistyöstä – arkkipiispan tuella – päättänyt kirkkoneuvos Pekka Huokuna korosti kirkon olevan mukana ”niin sanottuna bisneskumppanina” ja että ”johtoryhmän mielestä on hyvä, että kirkon läsnäolo näkyy Pride-viikon yhteydessä”.

”

SAMANLAISTA PIISPALLISTA mandaattimarinaa ei kuultu silloin, kun kirkkohallituksen kansliapäällikkö päätti kirkon merkin käytöstä SuomiAreenassa tai TubeConissa. Se johtuu siitä, että oikeasti kyse ei ole valtuuksista. Kyse on seksistä. Kirkolla on päässä vikaa, siis organisaation yläpäässä. Kirkko on nimittäin seksihullu. Se sekoaa heti, kun jossakin vilahtaa jotakin sukupuoleen tai seksuaalisuuteen viittaavaa. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Tiesitkö, että Tove Jansson maalasi alttaritaulun?

FOTO-NISULA JA WIKIMEDIA COMMONS

MILTÄ ASIA näyttää oikeasti bisnespuolelta katsottuna? Sinebrychoffin tuotepäällikkö Nella Lämsä sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa, että heidän mukanaolonsa tarkoituksena ei ole pelkkä näkyvyys: ”Toivon, että mukaan lähteneet yritykset ovat mukana oikeista lähtökohdista. Ei vain markkinointimielessä vaan sydämellä ja tunteella.” Toista on meillä kirkossa. Moses is Moses. Kun Pride-yhteistyö merkitsee kaupallisille toimijoille käytännön tekoja maailman parantamiseksi, kirkolle se näyttää merkitsevän bisneskumppanuutta ja pr-näkyvyyttä. Tämä on kyllä surullinen kuva kirkosta.

Kiitos näistä viikoista, joina ei ole pakkoa mihinkään, venyvistä, laiskoista aamuista, päivistä, jolloin voi antaa jalkojen tai junan viedä, pitää puhelimen kiinni, kadota kirjaan. Tätä olen tarvinnutkin: vapautta olla vähän enemmän minä.

Taiteilija Tove Janssonin lisäksi myös alttaritaulun rahoittaja signeerasi työn, jonka yksi malli oli hänen tyttärensä. Muumien äiti maksoi taulusta saamallaan palkkiolla velkaansa Ullanlinnan ateljeeasunnosta.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 4.7.2019

numero 12

Seuraava lehti ilmestyy 1.8. KANSI: HANS EISKONEN JA SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vilma Ala-Lahti, opiskelet oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Mikä sai sinut lähtemään mukaan Ilmastoveivi2019-kampanjaan? – Haluan kanavoida ilmastoahdistukseni toiminnaksi ja toivoksi. Usein ihmisille tulee riittämätön ja merkityksetön olo tällaisten isojen kysymysten äärellä, mutta Ilmastoveivi 2019kampanja on yhdistänyt ihmisiä onnistu neesti. – Kuulin kampanjasta kaverin kaverilta, ja olen ollut mukana marraskuusta asti. En keksi mitään parempaa tapaa käyttää omaa osaamistani ja tie tämystäni kuin tällainen lapsia kunnioittava ilmas topolitiikka.

Mistä on kysymys Ilmastoveivi2019-kampanjassa? – Ilmastoveivi2019 keskittyy ilmaston muutoksen torjumisessa globaaliin tasoon, koska näissä kysymyksissä on tehtävä yhteistyötä rajojen yli. Suomi voi tulevalla EU:n puheenjohtajakaudellaan ottaa ilmastoasiat vahvemmin käsittelyyn ja olla näin kokoaan isompi toimija. – Ilmastonmuutoksen torjuminen on kaikil le parasta, ja koska Suomella on nyt loistava tilai suus toimia esikuvana, miksi emme hyödyntäisi tätä mahdollisuutta?

Mitkä ovat mielestäsi sellaisia tekoja, joita jokainen pystyy arjessaan tekemään ilmaston hyväksi? – Helpoiten kuka tahansa meistä pystyy auttamaan tätä yhteistä asiaa viemällä sitä eteenpäin omiin yhteisöihinsä – esi merkiksi harrastusryhmiin, kaveripiiriin tai työyhteisöön. Pienemmässä yhteisössä yksilöllä on paljon enemmän merkitystä, ja hänen sanomi siaan kuunnellaan. – Poliitikkojen on pidettävä huolta, että esimer kiksi kaupunkeja kannustetaan kestävämmän yh teiskunnan luomiseen. Ilmastonmuutosta pitäi si käsitellä myös positiivisuuden ja yhteishengen kautta eikä luoda ilmastonmuutoskysymyksien ympärille pelon ilmapiiriä.

”Tahdon kanavoida ilmasto ahdistukseni toiminnaksi” Ilmastoveivi2019-kampanjan sisällöntuottajan Vilma Ala-Lahden mielestä Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija. TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA JOONAS BRANDT

Mitä Suomen luonnosta haluaisit suojella ilmastonmuutokselta? – Suomen ikimetsiä pitäisi vaalia niin kuin koko elonkirjoa ja metsien monimuotoisuuttakin. Metsiä pitää käyttää kestävästi. Ne ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille ja mielenterveydelle, ja niissä saa liikkua vapaasti. – Lisäksi voisi ajatella, että me ihmiset olemme yhteydessä metsiin, koska ne tuottavat happea, jota me hengitämme, ja me puhallamme ulos hii lidioksidia, jota ne hengittävät.

Millainen on iltarukouksesi? – Minulla ei ole jokailtaista rutiinia, mutta usein kanavoin kiitollisuutta terveydestä, kaikesta saamastani ja eteeni siunaantuneista tilanteista. Kiitollisuuteen keskittymällä elämä näyttäytyy kauniina ja surunkin voi valjastaa voimavaraksi. ■ Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on 1.7.–31.12.2019. Puheenjohtajuuskausi on Suomelle kolmas.

4 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

HARRI HEMMILÄ

Vuonna 1958 valmistunut Lauttasaaren kirkko on pinta-alaltaan noin 5 800 kerrosneliömetriä.

Lauttasaaren kirkon remontti maksaa 15 miljoonaa Lauttasaaren kirkon tänä vuonna alkaviin korjaustöihin kuluu noin miljoona euroa, ja seuraavina kunakin kolmena vuonna noin 4–5 miljoona euroa. Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi enimmäiskustannusarvioksi 15,3 miljoonaa euroa. Korjauksen jälkeen Lauttasaaressa aiotaan toteuttaa suunnitelma, jonka mukaan kuka tahansa seurakunnan jäsen saisi käyttöönsä kirkkonsa avaimen. Käytännössä tämä toimisi siten, että tiloja voisi varata netin kautta.

Sateenkaaritoimijat saivat palkinnon Helsingin piispa Teemu Laajasalo on palkinnut sateenkaariyhdistys Malkuksen, Kallion seurakunnan sateenkaarityön ja Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyönohjaajan Henna-Mari Kettusaaren myötätuntopalkinnoilla. – Jeesus kutsuu jokaista luokseen. Sellaisen kutsun välittäminen ja Jumalan rakkauden ilmentäminen tilanteissa, joissa se ei aina ole helppoa, on näkyvä osa kaikkien nyt palkittujen työtä ja toimintaa. Haluan kiittää rohkeudesta, jota he ovat osoittaneet, Laajasalo sanoo.

Kirkko ja kaupungista sopimusneuvottelut Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto päätti kesäkuun alussa äänin 25–19 irtisanoa nykyisen sopimuksen Kirkko ja kaupunki -median julkaisemisesta Helsingin ja Espoon seurakuntien kanssa vuoden 2021 alusta. Seurakuntayhtymien virkamiesjohto kokoontui 14.6. keskustelemaan Kirkko ja kaupungin tilanteesta. Tapaamisessa sovittiin, että yhteisille kirkkoneuvostoille valmistellaan elokuuksi esitys sopimusneuvottelujen käynnistämisestä. Päätökset tehdään yhteisissä kirkkovaltuustoissa. Neuvottelujen tarkoituksena on etsiä ratkaisua, jolla Kirkko ja kaupunki voi jatkaa yhteisenä mediana myös vuoden 2020 jälkeen.

Agricolamessun sovellus digiteko-finaaliin Helsingin tuomioseurakunnan Agricolamessun sovellus, Cola Tribe app, on valittu finaaliin Atean Vuoden digitaalisin teko -kilpailussa. Cola Tribe app, kuten Agricolamessukin, pyrkii tavoittamaan erityisesti 19–29-vuotiaita.

Poliisipappia tarvitaan, kun hyvä elämä murtuu Henkirikoksen uhrin omaista ei kannata yrittää lohduttaa. Tärkeintä on olla läsnä, sanoo Jaani Vilkkilä. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA SIRPA PÄIVINEN

elsinki on ainoa kaupunki Suomessa, jossa toimii päätoiminen poliisipappi. Vuosien ajan virkaa hoiti viime vuonna eläkkeelle jäänyt Carita PohjolanPirhonen. Nyt Pasilan poliisitalolla päivystää Jaani Vilkkilä, 47. Hän aloitti tehtävässä lokakuun alus-

sa ja sai oman huoneen tammikuussa. Se on tarpeen, sillä keskustelut papin kanssa ovat luottamuksellisia. – Olen Helsingin seurakuntayhtymän työntekijä, en siis poliisi. Olen organisaation ulkopuolinen ja vaitiolovelvollinen. Tämä on hyvä tilanne työni kannalta, sanoo Vilkkilä. Helsingin poliisilaitoksella on noin 1600 työntekijää ja Maa-

hanmuuttovirastossa tuhatkunta. Vilkkilä toimii heidän työpaikkapappinaan. Lisäksi hän kohtaa henkirikosten ja itsemurhien uhrien omaisia ja poliisivankilan pappina rikoksista epäiltyjä. Paljon pappia pyydetään myös surujärjestöjen vertaistukitapahtumiin. SURUA, KUOLEMAA ja kriisitilanteita – ja sitäkin enemmän tavallisen työelämän arkea ja juhlaa. Jälkimmäiseen kuuluvat esimerkiksi kaksi poliisipariskuntaa, jotka Vilkkilä on vihkinyt avioliittoon. Ennen omaa työhuonetta Vilkkilä päivysti Pasilan kahden poliisitalon lukuisissa kahvihuoneissa. Niissä hän liikkuu vieläkin pal-

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Kun mennään henkirikoksen uhrin omaisen luokse, ei kannata yrittää lohduttaa. Sanat kaikuvat helposti tyhjinä. Tärkeää on, että pappi tai kuka tahansa muu ihminen on läsnä ja uskaltaa ottaa vastaan tunnereaktion. Toiset menevät lukkoon, toiset riehuvat shokissa. Kun antaa ensin oman läsnäolonsa, voi ehkä tehdä jonkun kysymyksen, joka tuo tilanteeseen uuden näkökulman. Usein sekin riittää, että on vierellä hiljaa, kertoo Vilkkilä. Vilkkilä kertoo myös siunanneensa hautaan rikosten ja itsemurhien uhreja, sillä tutuksi tullutta ja kriisissä auttanutta pappia on helpointa pyytää hautajaisiin. Omaisten tuskaa lisää usein loputon jossittelu ja itsesyytökset. Varsinkin kun rikoksen uhri on nuori, vanhemmat syyttävät itseään, vaikka olisivat tehneet kaikkensa rakkaansa pelastamiseksi.

”

POLIISI KOHTAA TYÖSSÄÄN TILANTEITA, JOTKA MENEVÄT IHON ALLE.

JAANI VILKKILÄ

– Lähes jokainen tapaamani vanki kertoo omaaloitteisesti, mitä hyvä elämä hänestä on, kertoo Jaani Vilkkilä, joka on Suomen ainoa poliisipappi.

jon, sillä sitä kautta pappi tulee tutuksi. Syvällisemmät keskustelevat alkavat kahvihuoneen rupattelusta ja jatkuvat papin työhuoneessa. – Poliisi kohtaa työssään tilanteita, jotka menevät ihon alle. Niistäkin puhutaan, vaikka useammin kamelin selän katkaisee siviilielämän kriisi, kuten jokin perhetilanne, kertoo Vilkkilä. Testataanko pappia? Vilkkilä nauraa ja vastaa, että totta kai. Hän kertoo huumepoliisin työntekijän heilutelleen eväsrasiansa päällä taskustaan ottamaansa pussia. Se sisälsi keltaista jauhetta. Muut poliisit ihmettelivät, eikö sitä ole vielä takavarikoitu. Papin piti haistaa pussia, joka sisälsikin parmesaania. VILKKILÄN PUHELIN on auki myös iltaisin, jos poliisista tai kaupungin kriisipäivystyksestä soitetaan. Häntä on pyydetty omaisten tueksi niin henkirikoksissa kuin itsemurhatapauksissa. Mitä pappi voi niissä sanoa?

Vilkkilä kohtaa myös rikoksista kiinniotettuja, pidätettyjä ja vangittuja. Heitä hän tapaa viikoittain poliisivankilassa, jossa vangit kutsuvat pappia juttelemaan kanssaan. – Nämä ovat todella merkityksellisiä tapaamisia, joissa puhutaan aika usein myös hengellisistä asioista. Varsinkin ensikertalaiselle vuorokausi pienessä ja karussa sellissä on raju kokemus. Minulla on se etu, että en ole viranomainen ja minulla on aikaa, usein menee tunti tai puolitoista. MONI VANGITTU TUNTEE häpeää ja myöntää tehneensä väärin. Moni kirjoittaa kirjeen omaisilleen, itselleen, jopa uhrilleen, vaikka ei sitä lähetä. Kun vanki kertoo omasta elämästään, lähes poikkeuksetta rikoksen taustalla on päihteiden käyttö. Usein rajun teon taustalta paljastuu herkkä ihminen, joka olisi kaivannut elämässään apua, tunnustusta ja patistusta eteenpäin. – Kiinnostavaa on, että lähes jokainen tapaamani vanki kertoo oma-aloitteisesti, mitä hyvä elämä hänestä on. Se on turvallista, tavallista arkea, johon kuuluvat työpaikka ja koti, sanoo Vilkkilä. Ennen nykyistä työtään Vilkkilä on toiminut seurakuntapappina Tampereen Harjun ja Helsingin Roihuvuoren seurakunnissa sekä oppilaitospappina Järvenpäässä ja Espoossa. Tärkeä kokemus poliisipapille oli myös vuoden pesti rauhanturvaajien pappina Kosovossa. ■

Putkiremontti, leikkaus tai kuntoutusjakso? Saga Käpylinna tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille Helsingin Oulunkylässä. Saatavilla on hoiva-, ruoka- ja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Meillä voi kokeilla huoletonta palveluasumista kauniissa miljöössä: • 89€/hlö/vrk sis. esteetön kalustettu asunto, päivittäinen lounas ja peruspalvelut Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä ja varaa oma esittely: maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

6 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Suuntaa saariin Moneen Helsingin saareen pääsee helposti reittiveneellä. Tutustu ainakin näihin! TEKSTI PIHLA TIIHONEN

Kaunissaari

KAUNISSAARI on suosittu telttailupaikka ja tunnettu siitä, että jotkut telttailijat viipyvät siellä koko kesän. Telttojen ympärille on viritetty kukkaistutuksia ja riippumattoja. Sileät kalliorannat, hienohiekkaiset uimapaikat ja vehreä metsä sijaitsevat lähes ulkomerellä, ja maisemat ovat sen mukaiset. Sadan hehtaarin kokoinen Kaunissaari on Helsingin suurin retkeilysaari Suomenlinnan jälkeen. Pituutta riittää kaksi kilometriä ja leveyttä 800 metriä. Helsingin Vuosaaresta voi lähteä noin tunnin merimatkalle Kaunissaareen vaikka hetken mielijohteesta, koska perillä palvelee ravintola, ja palvelut ovat muutenkin monipuoliset. Myös saunaan ja soutamaan pääsee. Palvelut: reittivene, mökkejä ja soutuveneitä vuokrattavana, telttailumahdollisuus, ravintola, viisi keittokatosta, joiden yhteydessä vesipiste ja käymälä, yleiset saunavuorot ja tilaussauna, luontopolku, hoidettu uimapaikka, venesatama.

Vartiosaari

KUIN OLISI toisessa ajassa. Siltä tuntuu saaressa, jossa puu kasvaa läpi lahonneen aitan ja kookkaat viinimäkikotilot matelevat satavuotiaan tallin luona. Hämärän laskeutuessa kotkansiipilehdossa suhahtelevat lepakot. 80 hehtaarin Vuosaaressa kannattaa kiertää vajaan kolmen kilometrin mittainen terveysluontopolku, jonka varrella on esimerkiksi näköalakallio,

Reittivene vie 24 saareen Helsingissä ja Espoossa Miten olisi ihan uusi lähimatkakohde? Reittivene kuljettaa pääkaupunkiseudulla 24 saareen, joihin pääsee vain vesiteitse. Helsingissä reittiliikenteen varrella on jutussa esiteltyjen lisäksi Sirpalesaari, Liuskasaari, Uunisaari, Särkkä, Klippan, Valkosaari, Suomenlinna, Vallisaari, Kivisaari, Satamasaari ja Leikosaari. HSL:n ABlipulla pääsee Espoon Otaniemeen, josta reittivene vie edelleen neljään ulkoilusaareen. Stora Herrö, Rövaren ja Gåsgrund sopivat myös telttailijalle. Iso Vasikkasaari on hyvä valinta päiväretkeilijälle, joka arvostaa ravintola- ja kahvilapalveluita sekä lastenvaunuillakin kuljettavaa rantareittiä. Vene Pentalan saareen ja sen saaristomuseoon lähtee Suomenojalta. HSL:n Reittiopas ohjaa retkeilijän kotisohvalta perille. Reittiveneet on kuitenkin maksettava erikseen. HSL:n lippu kelpaa ainoastaan Suomenlinnan lautalla. Katso esittelyt ja valokuvat kaikista saarista osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi/-/suuntaa-saariin

jatulintarha, seinätön ja katoton metsäkirkko, hiidenkirnu sekä tietysti hiekka- ja kalliorantaa. Loppukesästä kuusikossa kasvaa runsaasti mustikoita. Museovirasto on luokitellut Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Palvelut: reittivene, kauniina kesäviikonloppuina myös pop up -kahvila ja kyyditys saareen Reposalmesta, merkitty polku.

Isosaari

AALLOT OVAT HIONEET pitkästä kalliorannasta sileän ja poimuilevan. Pikkulammikkoon on jäänyt myrskyn viskaama pyöreä kivi. Taivas yhtyy horisontissa avomereen. Noin 76 hehtaarin linnakesaaressa riittää rauhaa, mutta siellä on myös vaativa par 3 -golfkenttä, merinäköalaterassi A-oikeuksilla, metsittyneitä merkkejä ajoista suljettuna sotilassaarena, hienohiekkainen uimaranta, vehmasta luontoa ja monipuoliset palvelut. Helsingin uloimpiin saariin kuuluvalta Isosaarelta voi hyvällä tuurilla bongata hylkeen tai merikotkan. Kauppatorilta lähtevästä merimatkasta saa nauttia yli puoli tuntia. Palvelut: reittivene, merkityt reitit, vesipisteet, kaksi ravintolaa, kaksi uimarantaa, kolme saunaa, telttailu- ja karavaanarikenttä, hotellilaiva, grillipaikka, golfkenttä ja vierassatamat.

Vasikkasaari

KRUUNUVUORENSELÄLLÄ, kolme kilometriä Kauppatorilta, sijaitsee noin 50 mökkiläisen kesäparatiisi. Pienet kesämajat vievät osansa 18 hehtaarin saaresta, mutta Helsingin kaupunki kehittää siitä tänä kesänä myös entistä toimivamman päiväretkikohteen. Polkuja kunnostetaan, opasteita ja vessoja lisätään. Grillaamaankin pääsee. Piknikviltti kelpaa levittää länsipuolen jylhille kallioille, joista avautuu näkymä Suomenlinnaan ja keskustaan. Saaressa on sekä orvokkien pilkuttamaa kalliota että reheviä metsikköjä. Luonnon keskeltä nousee ruosteinen, katoton öljysäiliö jäänteenä menneiltä ajoilta. Palvelut: reittivene, grillipaikka.

Lonna

MATKALLA Helsingin Kauppatorilta Suomenlinnaan on piskuinen Lonna. Sen kävelee ympäri muutamassa minuutissa, mutta täällä ei ole tarkoituskaan reippailla vaan löylytellä ja syödä ravintolassa, jonne kannattaa tehdä pöytävaraus ennakkoon. Lonnassa järjestetään myös maksuttomia leffailtoja ja jazz-konsertteja, joihin ympärillä loiskuva meri luo vahvan tunnelman. Palvelut: reittivene, ravintola, kahvila & baari, sauna.

Harakka

HELSINGIN KAUPUNGIN ympäristökeskuksen maksuttomat retket Harakan saarella ovat oivat tapa tutustua saaristoluontoon. Saarella toimiva luontotalo järjestää runsaasti retkiä, joiden teemoina ovat esimerkiksi rantakasvit ja perhoset. Lapset pääsevät vanhempiensa kanssa omille saariseikkailuille, joilla vaikkapa etsitään rupikonnia ja tutkitaan ötököitä. Harakan luontokeskus ja taiteilijatalo viettävät 30. juhlavuotta, minkä kunniaksi opastuksia on joka sunnuntai. Niissä tutustutaan luonnon lisäksi

1. 1. Reittivene vie Vasikkasaareen piknikille Kauppa torilta, Hakaniemestä ja Stansvikista. 2. Kaunissaari on Helsingin suurin telttailusaari. 3. Piskuinen Lonna houkuttelee kauniina kesäiltoina paljon väkeä jazzin, elokuvien ja ruoan ääreen. 4. Pihlajasaaren uimarannalla vaatteet vaihdetaan puisessa uimakopissa.

Lainattavalla kaupunkiveneellä pääsee minne vain Veneily on entistä helpompaa, vaikka ei venettä omistaisikaan. Vuokravälitysyritys Skipperi on laajentanut kaupunkiveneiden tarjonnan tänä kesänä Espoosta Helsinkiin, jossa soutuveneitä on tarjolla Munkkiniemenrannassa Café Torpanrannan yhteydessä, Töölönlahdella Finlandia-talon Café Verandan lähellä ja Vuosaaren Aurinkolahdessa Kahvila Kampelan luona. 25 euron kausimaksulla saa oikeuden soudella toukokuusta syyskuun loppuun kestävällä kaudella kolme tuntia kerrallaan. Vapaan veneen voi varata ja sen avaimen hakea rantakahvilasta. Kolmen tunnin vuokra-aika alkaa veneen varaamisesta, vaikka avaimet haettaisiin myöhemmin. Soutuveneissä on pelastusliivit aikuisille ja lapsille. Skipperi tarjoaa mahdollisuuden myös moottoriveneiden yhteiskäyttöön.

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

7 AIKO LOHTANDER/HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI

saaren historiaan ja taiteilijataloon, jossa on kesällä useita näyttelyitä. Kahdeksan hehtaarin Harakassa voi samoilla myös omin päin, kunhan pysyy merkityllä polulla. Luontotalolta voi ottaa mukaan saaren kartan ja lintukuvaston. Saarelle ei saa tuoda koiria. Palvelut: reittivene, merkitty polku, luontokeskus, taiteilijatalo näyttelyineen ja kokoustilat.

Pihlajasaari

MERITUULI JA AURINKO hyväilevät ihan joka paikasta, jos viettää päivää Helsingin suosituimman kesäsaaren nudistirannalla. 26 hehtaarin saarella riittää uimapaikkoja myös uima-asuisille. Matala hienohiekkainen uimaranta lauttarannan kupeessa saa menneiden aikojen tunnelmaa puis-

JUHANA HURTIG/HELSINKI MARKETING

JULIA KIVELÄ/HELSINKI MARKETING

ESKO JÄMSÄ/LEHTIKUVA

ten uimakoppien rivistä. Osa on kaikille avoimia, osa yksityiskäyttöön vuokrattuja. Uimarantaa täydentävät leikkipaikka lapsille, jäätelökioski ja pikku matkan päässä komea ravintola, jossa on tänä kesänä uusi ravintoloitsija. Taitavat uimarit voivat laskeutua uimaportaita syvään veteen myös sileältä kalliorannalta. Isot risteilijät ohittavat saaren läheltä ja keinuttavat uimaria aalloillaan. Pihlajasaareen pääsee lautalla Merisatamasta ja Ruoholahdesta. Palvelut: reittivene, telttailumahdollisuus, uimarannat, joista yksi nudisteille, ravintola, kahvila ja kioski, kolme keittokatosta, joiden yhteydessä vesipisteet ja polttopuut valmiina, käymälät, luontopolku, varattavat saunat, käyntisatama.

Mustasaari

HELSINGIN SEURAKUNTIEN kesäsaari tunnetaan jättikorvapuusteista, kaneista ja kanoista. Ravintolan terassilta näkyy matala uimaranta ja pikkulasten leikkipuisto, jonka hitti on junakiipeilyteline. Kuuden hehtaarin saaressa kulkee merkitty polku hiljentymispaikkoineen. Leveällä polulla on hyvä nukuttaa pikkulasta vaunupäiväunille. Siltaa pitkin pääsee myös luonnontilaiseen Hevossaareen, jossa on kesäisin lampaita. Mustasaaressa järjestetään hartaushetkiä, lastenteatteria ja muita tapahtumia. Päihteet ja lemmikit on kielletty. Palvelut: reittivene, ravintola, grillikatos, uimaranta, kappeli, vierasvenelaituri, merkitty polku, tilaussauna ja muita varattavia tiloja. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019 Ellen Thesleffin Lukuhetki-maalauksen malleina vuonna 1906 olivat hänen sisarensa Gerda Thesleff ja ystävänsä Sigrid Schaumann. Kuva Hanna Kukorelli / Helsingin taidemuseo.

1890-luvun alussa Ellen Thesleffillä oli lyhyet hiukset. Kuva Svenska Litteratursällskapetin arkisto.

Rantamaisema vuodelta 1900 on Sigrid Schaumanin varhaisimpia teoksia. Kuva Liisa Harju / Aineen taidemuseo.

Sigrid Schauman kesällä 1958. Kuva Hufvudstadsbladetin kuvaarkisto.

Taiteilijan luomisvoima ei ole sukupuolesta kiinni Ellen Thesleff ja Sigrid Schauman uudistivat taidetta vielä vanhoilla päivilläänkin.

aannoinen kansainvälinen somekampanja usutti nimeämään viisi naistaiteilijaa. Sen taustalla oli ajatus siitä, että naiset ovat roimasti aliedustettuina esimerkiksi taidemuseoiden kokoelmissa – ja mitä kauemmas nykytaiteesta mennään, sitä vaikeampaa naistaiteilijoita on muistaa tai nimetä. Tässä suhteessa meidän suomalaisten kelpaa kehuskella: 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa esiin nousi hämmästyttävä määrä lahjakkaita ja määrätietoisia naistaiteilijoita. He lähtivät ulkomaille opiskelemaan ja työskentelemään ja uudistivat kunnianhimoisesti omaa ilmaisuaan. Suomalaisena voi iloita siitäkin, että nämä naiset eivät ole unohtuneet historiaan. Parhaillaan Helsingissä on tilaisuus nähdä heistä kahden – Ellen Thesleffin ja Sigrid Schaumanin – teoksia. Näiden kahden taiteilijan tiet leikkasivat monessa kohtaa, sillä Schauman oli Thesleffin ja tämän sisarten Gerdan ja Thyran ys-

TEKSTI KAISA HALONEN

tävä. Heidän elämänvaiheensa olivat kuitenkin erilaiset. Thesleff sai alusta asti kotoa täyden tuen taiteilijanuralleen. August-isä rohkaisi häntä, mikä tuohon aikaan oli poikkeuksellista. Schaumanin isä sen sijaan kommentoi kirjeessään tyttärensä taiteilijanhaaveita näin: ”sinulla ei ehkä ole riittävästi taipumuksia siihen”. Thesleffillä oli siis selvästi paremmat lähtökohdat rakentaa itselleen identiteettiä taiteilijana. Hänen mielestään taiteessa ei ole väliä sukupuolella. Eräässä kirjeessään hän totesikin: ”Minä olen taiteilija – siinä kaikki.” Schauman sen sijaan oli vakuuttunut siitä, että nainen ja mies ovat erilaisia ja myös heidän taiteellinen ilmaisunsa on erilaista. ”Naisen tulee olla nainen taiteessaan, vain silloin se voi olla vahvaa”, hän kirjoitti. Hänelle tärkeintä taiteessa oli tunnekokemus ja sen välittäminen. 54-vuotiaana Sigrid Schauman liittyi katoliseen kirkkoon, mutta uskonnollisia aiheita hänen maalauksistaan ei löydy. Sen sijaan hänen kokemus-

taan Jumalasta voi etsiä siitä, kuinka hän maalauksissaan käsittelee valoa – ja varjoa. ”Hän maalasi sisäistä valoa, valoa aineettomana ominaisuutena ja henkisenä laatuna”, kuvailee Schaumanin elämäkerran kirjoittanut Camilla Granbacka. MOLEMMAT TAITEILIJAT ovat loistavia esimerkkejä siitä, ettei luomisvoima ole iästä kiinni. Thesleff maalasi 1940-luvulla seitsemänkymppisenä teoksia, jotka lähenivät abstraktia ilmaisua. 101-vuotiaaksi elänyt Sigrid Schauman piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä 86-vuotiaana. Hän oli toiminut 30 vuotta taidekriitikkona ja maalannut lähinnä vapaa-ajallaan. Eläkkeelle jääminen antoi hänelle uuden tilaisuuden keskittyä maalaamiseen. Schauman oli ryhtynyt kriitikoksi, koska hänellä oli tytär elätettävänään. Hän oli elänyt suhteessa liikemies Reguel Wolffin kanssa, aikomattakaan mennä naimisiin, ja jättänyt miehen raskaana ollessaan.

ELLEN THESLEFFIN törmäykset oman aikansa naiskuvan ahtaisiin rajoihin olivat toisenlaisia. Nuorena hän leikkasi hiuksensa lyhyeksi poikatukaksi ja keski-ikäisenäkin pukeutui kesäpaikassaan miehen vaatteisiin. Hän oli itsenäinen ja tuntui pitävän itsestään selvänä, että hänellä on samanlainen oikeus keskittyä työhönsä kuin miespuolisilla kollegoillakin. Elämä Firenzessä, jossa Thesleff vietti paljon aikaa, oli myös vapaampaa kuin kotiSuomessa. Thesleff ei koskaan mennyt naimisiin tai saanut lapsia, mutta rakastunut hän kyllä oli. Rakkaus brittiläiseen teatterivaikuttajaan Gordon Craigiin ei ilmeisesti saanut vastakaikua, mutta ystävyys ja kirjeenvaihto jatkuivat vuosikymmeniä. Sigrid Schauman – Taide tunteiden kuvana 4.8. asti Villa Gyllenbergissä, Kuusisaarenpolku 11, Helsinki. Ellen Thesleff – Minä maalaan kuin jumala 26.1. asti Helsingin taidemuseo HAMissa Tennispalatsissa, Eteläinen Rautatiekatu 8.

Unelmat kartalla Yrittäjä Kristiina Raunetsalo askarteli aarrekartan ja huomasi kaipaavansa vapautta ja keveyttä. Kehitysvalmentaja Kristiina Blom kertoo, miksi unelmilla on taipumus toteutua. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN KUVITUS HANS EISKONEN

Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

akkautta, rohkeutta, rauhaa. Uskoa, uskallusta. Viisautta, luottamusta. Ne ovat suuria sanoja. Kristiina Raunetsalo on kirjoittanut ne punaisella kynällä, tikkukirjaimin. Ne ovat asioita, joiden hän haluaisi ohjaavan elämäänsä. Viisikymppinen Raunetsalo on toiminut viimeiset parikymmentä vuotta yrittäjänä. Jo jonkin aikaa hän on ollut väsynyt. Hän on alkanut haaveilla jostakin muusta. – Haluaisin puhaltaa hetkeksi pelin poikki ja olla vaikka kolme kuukautta tekemättä mitään, mikä on yrittäjälle mahdotonta. Tiedän, että on monia mahdollisuuksia, ja kyllä minä jotakin osaan. Saadakseen selvyyttä siihen, mitä se hänen haaveilemansa jokin muu voisi olla, Raunetsalo askartelee aarrekarttaa. Aarrekartta on työkalu, jota käytetään esimerkiksi muutos- ja uravalmennuksissa konkretisoimaan unelmia ja suuntaamaan mieli niitä kohti. Aarrekartan voi tehdä eri tavoin. Tavallisin on kuvallinen, jollaisen Raunetsalokin aikoo tehdä. Pöydällä hänen edessään on aikakauslehtiä, värejä, siveltimiä, kyniä, sakset ja liimaa. Apunaan hänellä on Kristiina Blom, kehitysvalmentaja, jolla on kokemusta aarrekarttatyöskentelyn ohjaamisesta jo 1970-luvulta alkaen. – Tämä on sinulle aivan loistava ajankohta tehdä aarrekartta. Tuo hämmennyksen tila voidaan kääntää positiiviseksi, Blom rohkaisee Raunetsaloa. Raunetsalo käy esimerkiksi tyypillisestä aarrekartan tekijästä, sillä Blomin mukaan useimmat kursseille hakeutuvat ovat uutta suuntaa hakevia keski-ikäisiä. Blom on kouluttanut myös nuoria, jotka miettivät opiskelupaikan tai ammatin valintaa. Heitä hän on rohkaissut seuraamaan omia unelmiaan ja tekemään omia valintojaan – ei vanhempien tai opettajien. – Korostan aina, että ole uskollinen itsellesi, seuraa omaa tähteäsi. Olen tavannut hirveän monia ihmisiä, jotka ovat eläneet muiden odotusten mukaan. Kun aarrekarttatyöskentely sitten on sattunut sopivaan kohtaan, ihmisen käsitykset siitä, mitä on hyvä ja onnellinen elämä, ovat saattaneet heittää häränpyllyä, Blom kertoo.

”

Korostan aina, että ole uskollinen itsellesi, seuraa omaa tähteäsi. KRISTIINA BLOM

KURSSEILLAAN KRISTIINA Blom on huomannut, että jotkut suhtautuvat aarrekarttoihin niin kuin ne olisivat toivelista: haluan puolison, uuden auton, isomman asunnon, lisää rahaa. – Usein ihmiset sanovat, että haluaisin sitä tai voi kunpa olisi tätä, mutta se on haikailua eikä välttämättä johda pidemmälle. Jos heiltä kysyy, mikä heidän todellinen unelmansa on, he saattavat jäädä sanattomiksi. He tajuavat, että nyt tuo kysyy jotakin, mikä on totista totta. Aarrekartassa on Blomin mielestä jotakin samaa kuin rukouksessa. Myös siinä kerrotaan, mitkä asiat tällä hetkellä tuntuvat merkityksellisiltä ja mitä elämältä halutaan. Niinpä Blomin ensimmäinen kysymys Raunetsalolle – tai kenelle tahansa elämän risteyskohdassa tai umpikujassa pähkäilevälle – on: Millaista elämäsi on, kun unelmasi on totta? – Usein unelmien konkretisoimiseen liittyy käytännöllisiä ja materiaalisia asioita, vaikka pohjimmainen unelma on melkein aina henkinen. Ferrari pihamaalla voi olla jollekulle arvostuksen, toiselle

Kristiina Raunetsalo (vas.) kokeilee ensimmäistä kertaa aarrekartan tekemistä. Kristiina Blom opastaa vuosikymmenten kokemuksella.

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

taas vapauden symboli. Kuvallisten symbolien merkityksen tietää vain ihminen itse. Eikä kukaan voi tulkita toisen aarrekarttaa, Blom sanoo. Esimerkiksi Blom voisi hyvin liimata omaan aarrekarttaansa kuvan ikonista. Vaikka Blom on ortodoksi, ikoni aarrekartassa ei välttämättä kertoisi siitä, että unelmaelämässä hän olisi ahkerampi kirkossakävijä. Ikoni voisi olla hänelle myös muistutus kodin lämmöstä, läheisistä ihmisistä tai jostain muusta tärkeästä. Ihmisten perimmäiset unelmat ovat Blomin mukaan lopulta aika samanlaisia. Ne ovat pitkälti niitä, joita amerikkalainen psykologi Abraham Maslow jo 1940-luvulla kuvasi tarvehierarkiassaan. Tarvitsemme turvallisuutta, kaipaamme hyväksyntää ja rakkautta ja haluamme elää elämää, jonka koemme arvokkaaksi ja itsellemme sopivaksi.

Näin teet aarrekartan 1. Kysy itseltäsi, millaista elämäsi on, kun unelmasi on totta. Jää kuuntelemaan vastauksia: ota kaikki vastaan, älä valikoi, tuomitse tai sensuroi. 2. Kysy itseltäsi, mitkä kuvat, sanat tai tuntemukset kuvaavat sitä elämää, jossa unelmasi on totta. 3. Tee niistä itsellesi mahdollisimman kaunis taulu tai kirjoita kirje. Kuvallisen aarrekartan voi askarrella, piirtää tai maalata. Se voi olla seinälle ripustettava juliste tai pieni, lompakossa kulkeva lappu. Aarrekartan voi tehdä myös sähköisenä ja laittaa vaikka tietokoneelle taustakuvaksi. Sanalliseksi aarrekartaksi riittää usein muutama sana tai lause. Niitä varten voi hankkia oman muistikirjan. 4. Laita aarrekarttaasi päiväys, pidä se tallessa ja palaa siihen aika ajoin.

”ARVAA, MITÄ on tapahtunut!” on alkanut moni Kristiina Blomin vuosien varrella saama yhteydenotto. Sitten hänelle on kerrottu, kuinka ihmeellisiä asioita aarrekartan tekemisen jälkeen on sattunut. Blom ei kiellä ihmeiden mahdollisuutta, mutta monesti asioille, jotka vaikuttavat ihmeiltä, löytyy selitys ihmismielen toiminnasta. Ja niistä Blom on kiinnostunut. – Ilman muuta minäkin uskon ihmeisiin, mutta uskon myös siihen, että ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä mahdollisuuksiin paljon enemmän kuin yleensä ajatellaan. Aarrekartta on pala paperia, ei mikään taikakalu. Olennaista on se, mitä ihmisen mieli tekee. Olen taustaltani käyttäytymistieteilijä ja haluan selvittää, mitä ihmisessä tapahtuu silloin, kun hän tosissaan haluaa elämänsä muuttuvan – miten hän itse myötävaikuttaa siihen, että unelmat toteutuvat, Blom sanoo. – Kun unelman kuvaa sanallisesti tai kuvallisesti, aivot aktivoituvat havainnoimaan unelman kannalta mielenkiintoisia asioita – me herkistymme niille. Syntyy uudenlaisia neurologisia kytkentöjä. Teemme valintoja, jotka vievät kohti unelman toteutumista, ja yksi valinta voi muuttaa monta asiaa. Reitti muutokseen on harvoin suora. Tehdyt valinnat voivat kulkea siksakkia. Vasta jälkikäteen huomaa, miten yksi asia on johtanut toiseen. Blomin mielestä ihmiset unelmoivat aivan liian vähän. He eivät kehtaa, eivät rohkene, eivät anna itselleen tarpeeksi arvoa tai rajaavat unelmansa liian kapeasti. – Jos unelma on esimerkiksi palkankorotus, sen taustalla saattaa olla turvallisuuden tai arvostuksen kaipuu. Silloin kannattaisi kysyä itseltään, mitkä muut asiat voisivat tuottaa minulle tunteen, että olen turvassa tai minua arvostetaan. Silloin avautuisi paljon enemmälle kuin vain sille palkankorotukselle. Entä jos unelmat eivät toteudukaan? Blom sanoo, että monesti toteutumisen esteenä on se, että aarrekartan laatija ei alun alkaenkaan ole jaksanut uskoa koko juttuun eikä paneutua siihen tosissaan. Tai sitten hänellä on ollut liian tarkka käsitys siitä, miten asioiden pitää mennä – ja siksi hän on jo valmiiksi sulkenut silmänsä monelta mahdollisuudelta. Jos unelmakumppanin on näytettävä Claudia Schifferiltä tai George Clooneylta, sellainen aika todennäköisesti jää löytymättä. KRISTIINA RAUNETSALO liimailee viimeisiä kuvia aarrekarttaansa. Hän pysähtyy katsomaan kuvaa, jossa rehottaa kimppu auringonkukkia. Hänellä ei kuulemma ole aavistustakaan, miksi hän poimi yhdeksi kuvaksi juuri ne. Ei tarvitse ollakaan – Kristiina Blomin mukaan aarrekarttaa tehdessä ei pitäisi suunnitella tai analysoida, vaan antaa intuition tai sisäisen äänen ohjata. – En hirveästi jäänyt miettimään, vaan kun näin jotain puhuttelevaa, leikkasin sen mukaan. Uskon, että alitajuntani on jo työstänyt asiaa, Raunetsalo vahvistaa. Omaa aarrekarttaa ei tarvitse näyttää, saati selittää kenellekään, mutta Raunetsalo tekee niin. Hänen kartalleen on valikoitunut kirkko vuoristoisessa maisemassa, yksinäinen kulkija riippusillalla, lu-

minen vuorenrinne, jyrkkiä rantakallioita ja pieni hirsimaja. On nainen ostoksilla torilla ja yhteen liitettyjä erivärisiä käsiä. – Haen jonkinlaista vapautta siitä oravanpyörästä, jossa nyt olen, ja myös keveyttä ja leikkisyyttä. Olen ollut stressaantunut monista asioista jo vuosia. Nyt päällimmäisenä on ajatus, että haluaisin huilata, ihan vain olla hiljaisessa paikassa itsekseni ja miettiä, mitä haluan, Raunetsalo kertoo. Vapaus ja keveys voisivat olla Raunetsalolle vaikka sitä, että aamulla olisi aikaa poiketa torille ostamaan vihanneksia. Hän toivoisi kartan kertovan myös jotakin hänen halustaan kulkea tavalla tai toisella ihmisten rinnalla. Unelma auttamisesta voisi toteutua vaikkapa ulkomailla. Vuorillekin Raunetsalo haluaisi. Kesällä 2010 hän kiipesi Yhdysvalloissa Mount Rainierille ja saman vuoden joulukuussa Tansaniassa Kilimanjarolle. – Vuorelle nouseminen on kovaa duunia ja kovaa treeniä. Se on raskasta, mutta opettaa paljon. Loppuvaiheessa kyse ei ole enää kunnosta, vaan jostakin muusta. Minulle oli sanottu, että elämäni tulee muuttumaan ensimmäisen vuoren jälkeen, ja niin kävi. Mount Rainierin jälkeen tulin uskoon, Kilimanjaron jälkeen menin naimisiin. Aika isoja asioita.

”

En hirveästi jäänyt miettimään, vaan kun näin jotain puhuttelevaa, leikkasin sen mukaan. Uskon, että alitajuntani on jo työstänyt asiaa. KRISTIINA RAUNETSALO

Monelle elämän risteyskohdat ovat myös hengellisen kriisin ja etsinnän aikoja. Sitä Raunetsalo ei ole nyt kokenut. – Minulle on selvää, että olen uskossa ja ammennan kaiken sieltä. Vaikka tällä hetkellä on hankalaa, uskon siihen, että Jumala näkee nämä asiat paljon laajemmin kuin minä itse. Vaikka tämä on kuin löysässä hirressä roikkumista, luotan siihen, että Jumalalla on täydellinen suunnitelma, ja mitä ikinä tapahtuukaan, se on juuri niin kuin pitääkin. Minun täytyy vain uskaltaa tehdä valintoja. Kristiina Blom nyökyttelee. – Minun käsitykseni Jumalan tahdosta on se, että meille tarjotaan mahdollisuus tehdä valintoja. Meillä on vapaa tahto, eikä Jumala voi tehdä valintoja meidän puolestamme. Uskon, että Jumalan tahto on, että ihminen toteuttaisi omaa perusolemustaan, johon kuuluu myös kyky olla onnellinen, sanoo Blom. PARIN KUUKAUDEN päästä, loppukesästä, Kristiina Raunetsalon kannattaisi tarkastella aarrekarttaansa uudelleen kaikessa rauhassa. Kristiina Blomin mukaan muutaman kuukauden kuluttua lähes kaikki aarrekartan ääreen palaavat huomaavat, että se, mitä kuva edusti, on joko toteutunut tai täyttä päätä tapahtumassa. Tai sitten he ihmettelevät, minkä ihmeen takia ovat laittaneet karttaansa sellaista, mikä tuntuu turhalta. – Aarrekarttaan kannattaa laittaa vain muutama asia, vaikka mielessä pyörisi paljon kaikkea ihanaa. Aarrekartan tehtävä on herkistää ja suunnata mieltä, mutta ei mielikään jaksa tehdä töitä moneen suuntaan koko ajan. Lähdetään liikkeelle niiden ensimmäisten tärkeiden asioiden kanssa ja katsotaan, mitä tapahtuu, Blom neuvoo. ■

Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Yhden miehen karavaani Kun keuhkosairauden uuvuttama Matti Rämö nosti kuntopyörän television eteen, hänen elämänsä muuttui. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

yöräilijä antaa lintujen laulun vallata mielensä, kunnes tuntee sulautuvansa osaksi Helsingin Keskuspuiston vehreyttä. Polkiessaan hän hymyilee. Matti Rämö on suunnitellut reitin niin, että välttää vilkkaasti liikennöidyt väylät, eikä joudu pysähtymään yksissäkään liikennevaloissa. Työmatkasta Yleisradion mediataloon tulee tällä tavalla kuusi kilometriä pitempi kuin suorinta tietä. – Pyöräily on minulle harrastus, terapiaa, lääke, tapa olla olemassa ja tapa nauttia matkan tekemisestä, hän sanoo. Toimittajana työskentelevää Rämöä voi huoletta luonnehtia polkupyörämatkakirjojen Kalle Päätaloksi. Hän on kirjoittanut eri mantereille suuntautuneista pyörävaelluksistaan kaikkiaan yhdeksän matkakirjaa, joista viimeisin Polkupyörällä napapiirille ilmestyi keväällä. Rämö on kuljettanut lukijoitaan ja äänikirjojensa kuuntelijoita muun muassa Thaimaan ja Vietnamin trooppisessa kuumuudessa, Islannin myrskytuulten riepoteltavana ja Himalajan lumisilla rinteillä. SEITSEMÄNTOISTA VUOTTA sitten 40-vuotias Matti Rämö seisoi Vantaanjoen rannassa ja tunsi voimakasta pelkoa. Järkytyksen aiheutti sen tajuaminen, miten huonossa kunnossa hän oli. Reilun kilometrin kävely Pakilassa sijaitsevasta kodista oli vienyt voimat. Rämö oli sairastanut sarkoidoosi-nimisen keuhkosairauden, mutta heikkouden suurin syy ei ollut keuhkoissa. Sairauden hoidossa käytetty kortisonilääkitys aiheutti kovat vatsakivut, joiden vuoksi Rämö nukkui vain tunnin tai kaksi kerrallaan, eikä pystynyt syömään muuta kuin keitettyä porkkanaa ja perunaa. Piina jatkui kuusi viikkoa, kunnes vatsa rauhoittui yksityisen ravitsemusterapeutin suositteleman kookosöljyn avulla. Rämö haaveili voimien palauttamisesta pyöräilemällä, mutta tunsi olevansa liian heikossa kunnossa retkipyöräilyyn. Sen sijaan hän tilasi postimyynnistä halvan kuntopyörän, jonka nosti television eteen. Sinä kesänä jalkapallon maailmanmestaruuskisat pelattiin Etelä-Koreassa. Parhaimpina päivinä innokas jalkapallofani katsoi kolme tai neljä ottelua. – Lopulta havahduin siihen, että olin viettänyt kuntopyörän selässä kuusi tuntia saman päivän aikana. Silloin tiesin, että olen valmis maantielle, Rämö sanoo. MATTI RÄMÖ kokeili kuntoaan pyöräilemällä Helsingistä Kemiöön katsomaan poikansa jalkapallo-ottelua. Halvalla pyörällä taivallettu 150 kilometrin matka otti polviin niin pahasti, että Rämö ajoi suoraan jalkapallojunioreille tarkoitettuun ensiapuun.

Kylmäpussit lievittivät polvikipua sen verran, että paluumatka seuraavana päivänä onnistui. – Kemiön reissu oli hurja kokemus, ehkä suurin askel, jonka olen ottanut aikuisiän pyöräretkilläni. Voitin siinä oman pelkoni ja tein heikoilla välineillä jotakin, mihin pystymisestä olin epävarma. Omien rajojen venyttäminen jatkui. Rämö osti pyörämekaanikoltaan Helkaman Kulkuri-retkipyörän ja polki kaksisataa kilometriä yhdessä päivässä, sitten kolmesataa. Niin pitkät päivämatkat eivät olleet terveellisiä, mutta ne antoivat sisäisen varmuuden siitä, että pitkän pyörämatkan suunnitteleminen oli realistista. Ensimmäinen ”megapolkaisu” alkoi kotiovelta ja kuljetti Rämön Euroopan halki ja laivalla Välimeren yli. Matka Tunisian suolajärvelle ja takaisin kesti neljä kuukautta, joiden aikana Rämö pyöräili 9 560 kilometriä. – Halusin osoittaa itselleni, että olen parantunut. Pyörämatka oli myös paluuta nuoruuteni vaellusvuosiin, hän sanoo.

”

ta ja hoitanut tämän asioita, isän läsnäolo merkitsi henkistä turvaa. Seuraava kesä meni isän saattohoidossa. – Elämän päättyminen kuolemaan ei sinänsä ollut minulle uutinen. Silti omien vanhempien loikka tuntemattomaan toi lähelle sen, että myös minua odottaa loikka tuntemattomaan, Rämö sanoo. Monilla pyörämatkoillaan Rämö on hakeutunut vuorovaikutukseen kohtaamiensa uskonnollisten perinteiden kanssa. Hän on tullut vakuuttuneeksi siitä, että taipumus uskoa silmille näkymättömiin asioihin kuuluu ihmisyyteen. – Suurin osa maailman ihmisistä jäsentää olemassaoloaan jonkinlaisen näkymättömän ulottuvuuden kautta. Sen ymmärtäminen on syventänyt omaa tapaani kokea asioita. Pyöräillessään Islannissa vuonna 2011 Rämö ponnisteli kolme viikkoa poikkeuksellisen kovassa vastatuulessa ja vaikeissa olosuhteissa. Leiripaikkana oli kapea jokilaakso, joka oli samalla kertaa karu ja pelkistetyllä tavalla kaunis. Pystytettyään teltan Rämö unohtui pitkäksi aikaa kokemaan hiljaisuutta, jonka rikkoivat vain tuulen humina ja mereen laskevan joen ääni. Kosken tasainen kohina asettui hänen mieleensä ja vaiensi kaiken epäolennaisen. Syvältä sisimmästä nousi tietoisuus siitä, että hän oli perillä. Rämö itki onnesta. Jos elämä päättyisi tähän, hän olisi valmis. – Pyhyyden kokeminen tuo olemiseen arvon, jota ei voi selittää. Ei ole tärkeää, onko kokemus rationaalinen tai meneekö se yksiin joidenkin normien kanssa, hän sanoo.

PYÖRÄMATKAN AIKANA Matti Rämö valmistautui uuteen elämänvaiheeseen, jossa isää ei enää olisi. Vaativasta vuoristopyöräilystä tuli tärkeä rituaali, joka auttoi häntä käsittelemään asiaa. Vaikka Rämö oli jo jonkin aikaa pitänyt isästään huol-

MATKOILLAAN MATTI RÄMÖ on oppinut, että vaikeiden tilanteiden murehtiminen etukäteen on hyödytöntä. Asiat järjestyvät aina jotenkin. Yhtä tärkeä elämänoppi on se, että toisiin ihmisiin kannattaa luottaa. Yllättävän isoissakin kaupungeissa polkupyörän on voinut jättää lukitsematta kaupan eteen. – Monenlaisissa todellisuuksissa elävät ihmiset ovat pohjimmiltaan toistensa kaltaisia: heillä on halu etsiä yhteyttä. Useimmiten olen saanut ystävällisen ja vieraanvaraisen vastaanoton. Rämö tähdentää, että epäluuloihin ja vihamielisyyteen jumittuminen on mahdollisimman väärä tapa kohdata toinen ihminen. Työssään hän tuskastuu kohdatessaan nettivihaa, jonka käyttövoimana on syyllisten etsiminen ja ”väärien palikoiden yhdistely huonolla ymmärryksellä”. Pyöräily tarjoaa Rämölle tarpeellista etäisyyttä kuormittaviin asioihin. Samalla mieli jäsentää työhön liittyviä pulmia ja ihmissuhteiden monimutkaisuutta. Luonnon päivittäinen havainnointi auttaa luottamaan elämän jatkumiseen. – Kun rehkin pyörän selässä, löydän jonkinlaisen perusrauhan, jossa kaikki on hyvin. Vaikeat, sekavat ja epävarmat asiat asettuvat ymmärrettäviin uomiinsa. Ne ovat siinä ja minä tässä, Rämö sanoo. Tänä kesänä Rämö ei tee pitkää polkupyörävaellusta, joka kuljettaisi yhden miehen karavaanin monen maan ja ilmastovyöhykkeen läpi. Sen sijaan hän on suunnitellut pyöräretkiä muun muassa Porvooseen ja Etelä-Savoon. Rämö kertoo lomasuunnitelmistaan hyvillä mielin, ilman karheutta äänessä. – On hyvä huomata, että minulla ei ole tarvetta lähteä mihinkään. Kolmetuhatta kilometriä vuodessa Helsingin Keskuspuistossa antaa minulle terapian, jonka tarvitsen. ■

PYÖRÄN SELÄSSÄ LÖYDÄN JONKINLAISEN PERUSRAUHAN, JOSSA KAIKKI ON HYVIN.

HELSINGIN PUNAVUORESSA vietetty lapsuus tarjosi Rämölle varhaisen kokemuksen kulttuurien risteyksestä, jossa erilaiset pukeutumistavat, kielet ja olemisen muodot mahtuivat samalle kadulle. Kilometrin säteellä kotoa kokoontuivat niin hindut, muslimit kuin useampi pieni kirkkokuntakin. Kun nuoruuden rakkaus päättyi sydänsuruihin, juuri asevelvollisuuden suorittanut Rämö päätti lähteä tutkimaan maailmaa ja sulattelemaan pahaa oloaan. Interrail-matkaa seurasi pitempi retki, joka vei hänet muun muassa Italiaan ja Intiaan. Rämö vietti ulkomailla kaikkiaan kolme vuotta. Rämö on käsitellyt elämänsä isoja siirtymävaiheita myös aikuisena tekemillään pyörävaelluksilla. Pyöräillessään Intiassa vuonna 2008 hän kuljetti mukanaan äitinsä tuhkaa. Määränpäänä oli Varanasin kaupunki, jossa Rämö oli käynyt nuorena. Kirjassaan Polkupyörällä Intiassa Rämö ottaa lukijan mukaan uskonnolliseen rituaaliin, jonka lopuksi hän laskee äitinsä tuhkan Ganges-joen kuljetettavaksi. – Äitini tuhkan laskeminen Gangesiin oli vahva siirtymäriitti. Tulin sinuiksi suruni kanssa ja pääsin eroon ennenaikaisen kuoleman aiheuttamista miksi-kysymyksistä. Ymmärsin, että näin tämän pitikin mennä. Kuusi vuotta myöhemmin Rämö valmistautui nousemaan pyörällään yli 5 300 metrin korkeuteen Himalajan vuoristossa. Pitkään suunniteltua matkaa varjosti tieto isän vakavasta sairaudesta.

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kuka? Matti Rämö, 56, on Yle Teksti‑TV:n toimittaja, kirjailija ja intomielinen jalkapallofani. Rämö on koulutukseltaan maantieteilijä.

Mitä? Rämön kirja Polkupyörällä napapiirille – Kotimaan ihmeitä ja parisuhdepyöräilyä ilmestyi maaliskuussa. Kirjoittaessaan hän elää matkan uudestaan ja tekee tutkimusretkiä reittinsä luontoon, kulttuuriin, hengellisyyteen ja poliittisiin kysymyksiin.

Motto Pyöräilen, siis olen kotona.

Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Hyvästi häpeä! Häpeä on tuhoava tunne, koska se syö ihmistä sisältäpäin. Siksi on tärkeää tunnistaa oma häpeänsä. TEKSTI OUTI REINOLA KUVAT ANSSI RAUHALA

uistatko sen hetken, jolloin mokasit pahasti? Nolasit julkisesti itsesi? Esiinnyit surkeasti? Sekosit sanoissasi? Paljastit heikkoutesi? Häpesit silmät päästäsi. Punastelit tuskaisena. Toivoit, että maa olisi nielaissut sinut. Päällimmäisinä ovat itseinhon ja huonouden tunteet. Häpeä ilmenee eri tavoin eri ihmisillä. Yksi punastuu, toinen kokee kauhua, kolmannen henki salpautuu. Joku kokee, ettei voi olla enää olemassa.

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

Häpeä myös valehtelee. Se syöttää mielelle tarinaa omasta huonoudesta. Paras tapa päästä selville totuudesta on kysyä asiaa muilta. – Häpeään sidottu ihminen uskoo, että kaikki, mitä teen, on huonoa. Mutta kun kysyy muiden mielipidettä, saattaakin kuulla, että se, mitä teit, oli ihan ok tai jopa loistavaa, Hellsten sanoo. – En siis ole huono, vaan voin huonosti, koska minua on kohdeltu huonosti. VAIKEAMPI ONGELMA häpeästä tulee silloin, kun ihminen ei lainkaan tunnista sitä. – Kun persoonaa kahlitseva häpeä on suuri, näkyväksi tuleminen voi olla liian iso riski, Tommy Hellsten toteaa. Häpeä saattaa olla niin paha asia, että sen pelko hallitsee kaikkia toimia. Hellsten puhuu häpeäpersoonasta. Häpeäpersoona häpeää kaikkea itsessään ja erityisesti oman sisimpänsä esiin tuomista. Jos hänen pitäisi puhua julkisesti, lukea oma kirjoituksensa tai lausua runo, häpeä estää toiminnan. On helpompi kököttää nurkassa ja vahtia muiden mokia. – Kun ei edes yritä, ei voi tulla mokia, eikä mikään järkytä häpeää. Silloin saa olla rauhassa häpeän hyökkäyksiltä, Hellsten sanoo. Häpeän pelko voi myös juoksuttaa ihmistä. Koti on pidettävä siistinä, piha puunattuna ja ulkokuori eheänä. Jos heikkouteni paljastuu, olen kokonaan nolattu. Mikä hirvittävä häpeä valtaakaan mielen, jos joku näkee minut epätäydellisenä. – Häpeän sisällä elävä ihminen ei kykene näkemään häpeäänsä, koska hän samastuu siihen. Suuri edistysaskel on se, jos ihminen kykenee ymmärtämään, että hän tuntee häpeää, mutta ei itse ole häpeällinen, Hellsten sanoo.

kelpo ihmiseksi, enkä voi näyttäytyä muiden joukossa. Kyvyllä kokea häpeää on kuitenkin myös tarkoitus. Rakentava häpeä ohjaa ihmistä katumaan ja korjaamaan käytöstään ja siten kasvamaan yhteisön jäsenenä. Hävettävää tekoa ei halua toistaa.

Mitä häpeä pohjimmiltaan on? Miksi se on niin kahlitseva tunne? – Häpeä on kokemus ihmisarvon romahduksesta. Se on tunnetta siitä, että olet kokonaan arvoton, paha ja huono, määrittelee kirjailija ja terapeutti Tommy Hellsten. Nykyään tiedetään, että tunteilla on biologinen pohja. Niillä on merkitys lajin säilyvyyden kannalta. Hellsten näkee, että häpeä on tuhoisaa, koska siinä on kyse lauman ulkopuolelle joutumisesta. – Jos eläinlauma sulkee jäsenensä ulkopuolelle, tämä yksilö on suojaton ja turvaton. Yksin jäänyt on tuomittu häviämään. Häpeä tekee ihmiselle saman. Se sulkee hänet ulkopuolelle. Koska mokasin, olen epä

KUN PUHUTAAN HÄPEÄSTÄ, puhutaan vähintään kahden eri tason ongelmasta. Arkinen häpeä, kuten mokaamisen tuoma nolous, on normaali tunnekokemus. Siitä selviää ajan myötä ja parhaiten puhumalla jonkun kanssa. – Kun riittävästi puhut vaikeista asioista, ne muuttuvat vain asioiksi, Tommy Hellsten kiteyttää. Ongelma häpeästä tulee vasta sitten, jos siihen jää kiinni tai sitä ei tunnista. Tässä juuri on häpeän hankaluus: häpeällisistä muistoista on vaikea puhua, koska ne ovat niin ikäviä. Kuka haluaisi edes muistaa, miten kompasteli kaikkien edessä liikuntatunnilla, kertoi epävarmuuksissaan uudessa työporukassa levottomia juttuja tai joutui saunaan tuntemattomien sukulaismiesten kanssa? Helpompaa on torjua häpeä ja sulkea muistot mielestään. Ja naps, se, mikä on torjuttua ja piilotettua, lukkiutuu ja estää persoonaa kasvamasta. Häpeä saa kasvuvoimansa salaisuudesta.

MITEN IHMEESSÄ ihminen voi kasvaa häpeämään itseään ja itsensä näkyväksi tuomista? Miten voi jäädä häpeän vangiksi? Tommy Hellsten kehottaa katsomaan ihmisyyden ytimeen: rakkauden tarpeeseemme. Häpeä kasvaa siellä, missä rakkaus loistaa poissaololtaan. – Ihmisen syvin tarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi, vastavuoroisesti kohdatuksi. Vain siten hän voi syntyä persoonaksi. Ihminen ei voi kasvaa persoonaksi tyhjiössä. – Syvin ihmisyytemme on myös haavoittuvuutta. Inhimillinen heikkous on sitä, että en riitä yksinäni vaan tarvitsen yhteyden toisiin. Jos ihminen ei ole saanut kasvaa rakkaudessa, häpeä valtaa hänessä rakkaudelle varatun tilan. Hänestä tulee häpeään sidottu, Hellsten pohtii. Tuolloin ihminen on kasvanut häpeämään omaa ydintään ja sisimpiä tunteitaan. LUO KATSAUS OMAAN menneisyyteesi ja lapsuutesi. Olitko joka hetki varma vanhempiesi rakkaudesta? Vai oliko vanhempien rakkaus sidottua ehtoon: jos käyttäydyt hyvin, olet rakastettu? Jos olet kiltti, tottelevainen, auttavainen ja ahkera lapsi, hyväksymme sinut. Mutta auta armias, jos kiukuttelet, vastustat tai vihastut, saat osaksesi vähättelyä, ivaa ja nöyryytystä. Yksin toiseen huoneeseen, nurkkaan häpeämään, luokan eteen seisomaan. Tuolloin olet täysin paha ja huono. – Pienen lapsen on vaikea erottaa aikuisen sanoista oma itsensä ja oma tekonsa. Hän kokee, että hän on paha, koska on tehnyt pahaa. – Aikuisen tehtävänä olisi tehdä ero lapsen teon ja lapsen olemuksen välillä: tämä teko oli väärä, mutta äiti rakastaa sinua silti, Hellsten sanoo. Häpeä on ollut hyvin suomalainen ongelma, sillä suomalaiseen kasvatuskulttuuriin on kuulunut tunteiden väheksyntä. Varsinkin lapsen osoittamia negatiivisia tunteita on torjuttu. ”Jos vielä raivoat, äiti jättää sinut siihen”, huutaa äiti kaupassa. – Suomessa lapselle edelleenkin mä-

Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

kätetään paljon ja häntä saatetaan sättiä oman tahdon, väsymyksen ja kiukun näyttämisestä, Hellsten sanoo. Siinäpä se. Aikuinen ei kestä lapsen negatiivisia tunteita, koska ei ole itse saanut näyttää niitä. Harva osaa kysyä, mitä ihmettä pieni uupunut lapsi, raivoava teini tai itsepäisesti inttävä nuori voisi omille tunteilleen, jos ei aikuinenkaan osaa hillitä niitä. – Meillä on ollut niin vähän läsnäoloa lapselle. Jos ei ole ollut lapsena rakastettu omana itsenään, syntyy kokemus itseen liittyvästä huonoudesta, Hellsten pohtii. Kun lapsen tunteita vähätellään, ne kytkeytyvät häpeään. Se, mitä minä tunnen, on jotenkin väärin ja häpeällistä. On paras olla tuntematta mitään! Varsinkin tunteiden näyttäminen on mielletty heikkoudeksi. Pelkonsa näyttävälle pikkupojalle isä on huutanut: ”Isot miehet eivät itke.” – Häpeä muuttaa heikkouden huonoudeksi. Heikkous kuitenkin kuuluu ihmisyyteen. Jos sitä ei hyväksy, voi kysyä, onko ihmiskuva oikea, Hellsten sanoo.

HÄPEÄSTÄ VOI VAPAUTUA vain kohtaamalla sen ja puhumalla siitä. Parhaimmillaan hetkittäiset häpeän kokemukset

muuttuvat osaksi arkista elämää ja niihin liittyvä dramaattisuus vähenee. Jos siis pystyt tunnistamaan itsessäsi häpeää, heikkoutta ja keskeneräisyyttä, olet kasvamisen tiellä. Voit oikeastaan onnitella itseäsi. Olet tehnyt ison löydön. Tommy Hellsten näkee, että on oikeastaan olemassa vain kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka tunnistavat heikkoutensa ja niitä, jotka eivät sitä vielä tee. Sen sijaan he tekevät useimmiten kaikkensa kätkeäkseen sen. Ihminen, joka kieltää heikkouden itsessään, joutuu rakentamaan ihmisarvonsa suorittamisen ja vahvuuden varaan. Hänen on ponnisteltava ollakseen hyväksytty, kelpaava ja riittävä. Häpeästä eroon pääsy vaatii myös rohkeutta. – Rohkeus ei ole sitä, ettei pelkää. Rohkeutta tarvitaan, koska pelkää. Juuri häpeä synnyttää pelon siitä, etten kelpaa enkä riitä, Hellsten sanoo. Hän muistuttaa, että heikkous saattaa olla ihmisen arvokkain ominaisuus. Heikkous, kuten häpeä, kutsuu aidon rakkauden luokse. – Heikkous pelottaa ihmistä, jos hän on rakentanut kaiken itsensä varaan. Se, joka tunnistaa heikkoutensa, tajuaa kenties olevansa vailla rakkautta ja tarvitsevansa sitä. Ihmisen rakenne perustuu rakkauteen. Siksi ihmisen syvin identiteetti on Jumalan suunnassa eli rakkauden suunnassa. ■

Tommy Hellsten ja Tommi Kalenius pe 6.9. klo 19 Kallion kirkossa. Liput 25 e Ticketmasterista tai 30 e ovelta.

Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

TEATTERI HYÖKYVUORI ESITTÄÄ KESÄLLÄ 2019

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

ASTRID LINDGRENIN

Ohjaus: Erika Rehmonen & Jere Hartikainen Liput: 15/10€, perhelippu Musiikki: Georg Riedel 45€ (2 aikuista + 2 lasta) Musiikkien sovitus: Mikael Gustafsson Ensi-ilta: la 10.8.2019 klo 13.00 Katso muut esitysajat www.teatterihyokyvuori.net Brännare • Nuotio

M U S I I K K I KO M E DIA

Ohjaus ja koreografia: Tiina Brännare Ensi-ilta: pe 2.8.2019 klo 19.00 Katso muut esitysajat www.teatterihyokyvuori.net

Liput: 20/15€

Esitykset Pakkasmäen ulkoilmateatterissa Espoonlahdentie 12, Espoo • www.teatterihyokyvuori.net Varaukset: puh. 0400 260 710 • info@teatterihyokyvuori.com

TARJOAN 15 VUODEN KOKEMUKSELLA YKSILÖLLISTÄ PALVELUA ASUNTO– JA KIINTEISTÖKAUPAN SARALLA.

Lonto o

Dubai

Rooma

Lennä Eurooppaan –Asuntokaupoilta! Ansaitse Finnair Plus –pisteitä asuntokaupoilla. Kampanja koskee vain RE/MAX Hyvät Kodit kanssa tehtyjä kauppaanjohtaneita toimeksiantoja. www.PisteetKotiin.com

Berliini Praha

• arviot perunkirjoitukseen • kaupanvahvistajan palvelut • myynti ja vuokrauspalvelu • asiakirjapalvelut Markkinoiden laadukaimmat palvelut mm. 3D kuvaus, video-esittelyt, virtuaalistailaus ja valokuvaus. Petri Hietala Myyntijohtaja I Sales Director, LKV, LVV Julkinen kaupanvahvistaja I the notary Vastaavahoitaja I Responsible director FI Homes LKV

+358 400 519 920 I petri.hietala@remax.fi www.remax-hyvatkodit.fi

Osa 35

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Lasten- ja nuortenkirjailija Leena Valmu, 52, asuu Helsingin Maunulassa. Häneltä on tulossa ensi keväänä nuorten dekkaritrilogian kolmas osa, Ystävä. Kirjasarjan aiemmat osat ovat Poika ja Lappilainen. Valmu on myös biotieteen dosentti, ja hän työskentelee ThermoFisherillä teknologiapäällikkönä. Keväällä Valmu liittyi amerikkalaiseen kirjeenkirjoittajien allianssiin, jonka nettisoite on letterwriters.org. Leena Valmu uppoutuu mielellään kirjeen kirjoittamiseen varhain aamulla, kun muut perheenjäsenet vielä nukkuvat.

Hidasta viestittelyä Teknologiapäällikkö Leena Valmu rentoutuu kirjoittamalla kirjeitä käsin. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

asten- ja nuortenkirjailija Leena Valmun mielestä paras ajankohta kirjeen kirjoittamiseen on varhainen aamu. Hän herää yleensä jo viiden jälkeen, jolloin muut perheenjäsenet vielä nukkuvat ja koirakin vasta heräilee. Laitettuaan kahvin tippumaan Valmu aloittaa keittiön pöydän ääressä kirjoittamisen. Kesällä hän siirtyy usein kirjoituspuuhaan kotinsa terassille ja nauttii siitä, kun linnut laulavat eikä ketään näy missään. Tämä hetki merkitsee Valmulle täydellistä rentoutumista. Koko muu maailma sulkeutuu silloin ympäriltä, vähän samoin kuin päiväkirjaa kirjoittaessa tai virkatessa. SYSÄYKSEN KIRJOITTAA kirjeitä käsin Leena Valmu sai tänä keväänä Ateenassa, kun hän työskenteli siel-

Kadonnut ja jälleen löytynyt

LEENA VALMU KOKEE, että kirjeiden kirjoittaminen on hyvää vastapainoa nykyiselle hektiselle maailmalle, jossa viestit sinkoilevat nopeaan tahtiin. Hän on toisaalta ollut yllättynyt siitä, miten hidasta viestittely tällä tavoin onkaan, sillä kirjeen matka Ame-

rikkaan kestää lähes viikon. Ensimmäisiä kirjeitä kirjoittaessaan Valmu pohti käsialansa selkeyttä. Hän oli aikoinaan lähettänyt tyttärelleen kesäleirille kirjeitä, mutta tämä ei ollut saanut selvää hänen käsialastaan, koska koulussa oli opetettu erilaista kaunokirjoitusta. Nyt kaunokirjoitusta ei enää ole koulujen opetusohjelmassa. Valmu pitää sitä kirjoituskulttuurin väheksymisenä. SOMEPÄIVITYKSEN JA kirjeen ero on Leena Valmun mukaan siinä, että sosiaalisessa mediassa ihminen avaa itsensä koko maailmalle, mutta kirjeessä vain yhdelle ihmiselle. Kirjettä kirjoittaessaan voi samalla syvällisemmin analysoida itseään ja elämäänsä. Valmu uskoo, että ihmiskunta menettää jotain, kun se luottaa sinisilmäisesti tietotekniseen kehitykseen. Hänestä muistoja olisi hyvä jäädä muussakin muodossa kuin elektronisesti pilven reunalle. Erityi-

ISTOCK

Taivaan tähden

7.7.

lä Kirjailijaliiton residenssissä. Kerran hän törmäsi kaupungilla pieneen kauppaan, jossa myytiin pelkästään kaikkea kirjeiden kirjoittamiseen liittyvää, kuten kirjepapereita, kyniä ja kirjekuoria. Valmu alkoi muistella, miten hänellä oli nuorena kirjekavereita, esimerkiksi vuosien ajan portugalilainen tyttö, joka kävi Valmun häissäkin. Samana iltana Valmu löysi googlen avulla amerikkalaisen kirjeenkirjoittajien allianssin, joka välittää kirjeenvaihtokavereita ympäri maailmaa. Hän on nyt kirjeenvaihdossa kahden eri-ikäisen amerikkalaisnaisen kanssa.

Samassa pöydässä KRISTITTYJEN LAUMASSA on välillä ihan orpo olo. Tuntuu siltä, että on kadonnut itseltään ja muilta ja ulisee onttoon pimeään jossain kaukana kallionkielekkeellä. Omin avuin yritän saada ulkopuolisuuden koloon juuttunutta jalkaani irti, mutta uhkana on pudota samoin tein koko hengellisen todellisuuden yli. Erillisyys voi olla itse valittua tai toisten aiheuttamaa. Joskus vain tarvitsee avaran, aution niityn. Tahaton erillisyys etenee kuin parantumaton tauti. Epävarmuus, masennus tai epäonnistuminen hidastavat seuraan liittymistä. Mitä lujemmin lyöty aita, sitä vaikeampi sen läpi on päästä.

Monella on kokemus, että kateissa on myös Jumala itse. Tuossahan hän juuri oli, kun toisten häntä etsivien kanssa katselimme samaan suuntaan. Sitten pään täytti kaikki muu kohina, ja sydämen lepo oli tiessään. Mikä synnyttää läheisyyttä? Rehellisyys. Tarvitseminen. Jos kaikilla on kiire pitää kulissinsa reunasta kiinni, kohtaaminen jää valjuksi. Mutta kun sanon asian niin kuin se on, toisetkin vapautuvat sanomaan omansa. Ihmisyytemme istuutuu samaan pöytään kenenkään kaunistelematta. Haarukoimme rohkeaa elämää ja lusikoimme toisillemme lempeyttä. Siksi toivon, että olisit minulle

kuin se Jeesus, josta sanottiin: tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa

ja syö heidän kanssaan.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Gurun opissa Ohjaajana Elisabeth Behr-Sigel Elisabeth Behr-Sigel oli ranskalainen teologi ja yksi viime vuosikymmenien merkittävimpiä ortodoksisen kirkon opettajia. 1970-luvun lopusta lähtien hän haastoi rohkeasti ortodoksista kirkkoa avautumaan ulospäin ja pohtimaan myös naisten mahdollisuutta toimia papin tehtävissä. Hän syntyi vuonna 1907 Strassbourgin lähellä Alsacessa. Hänen isänsä oli luterilainen ja äitinsä juutalainen. Monet äidin sukulaiset kuolivat Hitlerin kaasukammioissa. Elisabeth joutui välillä itsekin pakenemaan pienten lastensa kanssa Gestapon urkkijoita. Opiskeluaikoinaan hän tutustui Pariisissa venäläisiin emigrantteihin ja kiinnostui ortodoksisesta hengellisyydestä. Hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon 1930-luvulla. Hän etsi kristittyjen välistä yhteyttä koko elämänsä ajan. Behr-Siegel kuoli vuonna 2005 lähes satavuotiaana.

Jeesus ei tyrkyttänyt perinteisiä sukupuolirooleja Ortodoksisen kirkon isoäidiksi kutsuttu Elisabeth Behr-Sigel määritteli Jeesusta seuranneet naiset tämän oppilaiksi ja ystäviksi.

aiset olivat läsnä Jeesuksen elämässä alusta loppuun. Maria synnytti Jeesuksen Betlehemin tallissa. Naiset tulivat kuuntelemaan hänen puheitaan yhtä lailla kuin miehet. Naisia liittyi hänen oppilaikseen ja heistä tuli hänen ystäviään. Naiset seurasivat Jeesusta aina ristin juurelle ja haudalle saakka. ”Jeesus ei lähettänyt heitä takaisin miestensä luo”, toteaa ranskalainen teologi Elisabeth Behr-Sigel napakasti. Behr-Sigel on viime vuosikymmenien merkittävimpiä läntisessä Euroopassa vaikuttaneita ortodoksisen kirkon teologeja. Häntä on sanottu myös ortodoksisen kirkon isoäidiksi. LAPSUUDEN KODISSAAN Strasbourgissa Elisabeth Sigel ei saanut uskonnollista kasvatusta. Isän tuntema pappi kastoi hänet luterilaisessa kirkossa vuoden vanhana. Nuorena Elisabeth halusi käydä sikäläisen rippikoulun ja tulla konfirmoiduksi kirkossa. Hän myös liittyi ystävänsä houkuttelemana nuorten ryhmään, jonka mottona oli Jeesuksen rukous ”Että he olisivat yhtä”. Elisabeth olisi halunnut opiskella teologiaa, mutta se ei ollut tuolloin naisille mahdollista. Niinpä hän

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

aloitti filosofian opinnot Strasbourgin yliopistossa. Kun teologian opinnot vuonna 1927 avautuivat myös naisille, Elisabeth vaihtoi tiedekuntaa. Teologian opintojen päättötyönsä hän teki toimiessaan Villé-Climontin vuoristokylässä reformoidun seurakunnan avustavana pappina. Vuoden ajan hän viiletti polkupyörällä pitkin kylää ja kävi ihmisten kodeissa ja maatiloilla. Hän kävi katsomassa yksinäisiä ja sairaita ja toimitti jumalanpalveluksia. Kyläläiset olisivat mielellään ottaneet nuoren naisen papikseen. ORTODOKSISUUTEEN Elisabeth Sigel sai kosketuksen tutustuessaan opiskeluaikanaan venäläisiin emigrantteihin, jotka olivat perustaneet ensimmäisen ranskankielisen ortodoksisen

seurakunnan Pariisiin. Elisabeth sai heistä monia elinikäisiä ystäviä. Tärkein ystävä oli ortodokseihin liittynyt benediktiinimunkki Lev Gillet, josta tuli 50 vuodeksi Elisabethin ystävä ja hengellinen mentori. Gillet toimitti Elisabethille mirhalla voitelun, kun hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon. Mirhalla voitelu tapahtui erään venäläisen emigrantin opiskelijaboksissa. Se oli sikäli kohtalokasta, että tuon opiskelijan kanssa Elisabeth meni myöhemmin naisimisiin ja perusti perheen. Tuossa opiskelijaboksissa Elisabethin elämän suunta sinetöityi monella tavalla. Kääntyessään ortodoksiksi hän luopui samalla unelmastaan toimia pappina.

Että he kaikki olisivat yhtä Kun Jeesus rukoili, että he kaikki olisivat yhtä, hän tarkoitti meitä kaikkia. Miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Meitä, jotka emme vielä tiedä, keitä olemme. Meitä, jotka emme tiedä, kuulummeko joukkoon. Meitä, jotka luulemme tietävämme, ketkä kuuluvat. Meitä, jotka haluaisimme astua ulos ahtaista rajoistamme. Meitä, jotka katsomme Häntä ja pyydämme, että voisimme olla yhtä Hänessä ja Hän meissä.”

TEOLOGIAN TUTKIJANA Elisabeth Behr-Sigel oli kiinnostunut Jeesuksen seuraajiin kuuluneiden naisten asemasta. Hän korosti, että Jeesus ei ikinä typistänyt ketään naista johonkin tiettyyn rooliin tai naisen malliin, ei edes omaa äitiään. Uusi testamentti kertoo esimerkiksi siitä, miten Jeesus keskusteli Betaniasta kotoisin olevan Marian kanssa hengellisistä kysymyksistä kaikessa rauhassa. Tämän siskon Martan kanssa hän kävi puolestaan pitkän keskustelun ylösnousemuksen salaisuudesta. Se huipentui Martan uskontunnustukseen: ”Minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla.” Jeesus ei kiitellyt naisia nöyryydestä eikä alistumisesta tai moittinut liiasta empaattisuudesta, Elisabeth muistuttaa. Jeesus kohteli naisia tasavertaisina ihmisinä. Hän puhui heille suoraan ja henkilökohtaisesti ja kutsui heitä kumppaneikseen. Elisabeth Behr-Sigel määritteli Jeesusta seuranneet naiset lyhyesti ja ytimekkäästi: ”He olivat Jeesuksen oppilaita ja ystäviä.” Hän unelmoi avarasta hengellisyydestä ja kirkosta, jossa miehet ja naiset voisivat olla yhtä uskossa ja toivossa, keskustella luottamuksen ilmapiirissä ja jakaa tehtävät avoimuuden ja yhdenvertaisuuden hengessä, vailla valmiita hierarkioita. ■

MENOT 4.7. – 1.8.

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

Su 14., 21. ja 28.7.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

Jumalanpalveluksia vietetään Karunan kirkossa Seurasaaressa sunnuntaisin kello 13. Museokirkossa yhteisen juhlahetken järjestäjänä on 14.7. Haagan seurakunta, 21.7. Pitäjänmäen seurakunta ja 28.7. Töölön seurakunta.

JUMALANPALVELUKSET Messu su 7.7. klo 10. Silin, Pöyhönen. Messu su 14.7. klo 10. Nenonen, Autio. Jumalanpalvelus su 14.7. klo 13 Karunan kirkossa Seurasaaressa. Nenonen, Autio. Messu su 21.7. klo 10. Uutela, Autio. Messu su 28.7. klo 10. Lahtinen, Autio. Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ke 7.8. klo 18. Muroma-Nikunen, Mönttinen.

TAPAHTUMIA Kesäillan musiikkia to 4.7. klo 18.30. Eetu Yrjänä, kitara. Kesäillan musiikkia to 25.7. klo 18.30. Barokkiyhtye Ombra Sonora: Petra Schauman, laulu, Mirva Laine, barokkiviulu, Ritva Hautsalo, viola da gamba ja lirone, Päivi Vesalainen, cembalo. Musiikkia barokkiajan unohtuneilta naissäveltäjiltä. Kesäillan musiikkia to 1.8. klo 18.30. Duo Ni: Makiko Oba ja Marja Nevankallio, konserttikanteleet. Kaikkiin konsertteihin vapaa pääsy. Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 12.30–14 Haaga-salissa, 2. kerros. Kahvit, hartaus, ohjelmaa. Kesäperhekerho torstaisin klo 10–11.30 kirkon pihalla. Säävarauksella. Puutarhapalstan tapaamispäiviä ti 16.7., 30.7., 13.8. ja 27.8. klo 10–12, Lassilan ryhmäpuutarha, palsta nro 146. Säävaraus. Oma vesipullo mukaan. Lisätietoja diakonilta: sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228. Bongaa diakonian kesäkärry, joka on liikkeellä maanantaiaamupäivisin 8.7., 22.7., 5.8. ja 19.8. Haagan alueella. Tavattavissa diakoniatyöntekijä, tarjolla kahvit ja pientä purtavaa. Säävaraus. Sunnuntai kirkolla syksyllä 1.9., 6.10. ja 30.10. Laitathan jo kalenteriisi. Haluatko tulla mukaan vapaaehtoistehtäviin? Voit osallistua toiveesi mukaisesti eri työaloille. Tied. sami.t.lahtinen@evl.fi ja sanna. laiho@evl.fi.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Iltaehtoollinen Malminkartanon kappelissa ke 10.7., 17.7., 24.7. ja 31.7. klo 18.

TAPAHTUMIA Luontopolku kaikenikäisille to 4.7. Lähtö Pitkäkosken majalta klo 18. Aistitaan ja koetaan kesäistä luontoa. Mukana polulla Jenna Mäkipelto ja Milla Mäkitalo. Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä... Konsertti su 14.7. klo 18 kirkossa. Jussi Vänttinen, baritoni, Joel Papinoja, piano, Saara Rauvala, sopraano. Säveltäjänimiä Brahms, Liszt, Saariaho. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sulle laulan – Suomalaisia sävelmiä ja runoja su 4.8. klo 18 kirkossa. Mari-Anni Hilander, sopraano, Henri Tikkanen, baritoni, Tero Valtonen, piano. Merikanto, Melartin, Kuula, Sibelius ja Leino. Suomalaisten säveltäjien klassikoita ja vähemmän tunnettuja lauluja uudemman polven säveltäjien teosten ohella. Lauletut ja lausutut runot ovat pääosin Eino Leinon. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 7.8. klo 18 kirkossa. Tervetuloa uudet ekaluokkalaiset läheisineen!

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut heinäkuussa sunnuntaisin klo 11 Munkkiniemen kirkossa. Su 7.7. Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen. Su 14.7. Hannele Harju, Senni Valtonen. Su 21.7. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen. Su 28.7. Hannele Harju, Olga Mäkinen.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa. Toivon Cafe/Bistro torstaisin klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Munkin seudun asukkaiden toivomuksista koostettu MunkkaLove-konserttisarja alkaa syksyllä ja siihen liittyy kansalaistapahtumia. Ensimmäinen konsertti on lauantaina 7.9.2019 klo 15–16.30 Munkkivuoren kirkossa, esiintyjinä Markku Perttilän bändi ja solistina Johanna Försti. Konsertin jälkeen klo 17 pihatapahtuma kirkon takapihalla. Toimintapisteet ja myyntitarjoilun organisoivat partiolaiset ja musiikkitarjonnan Soitinyhtye Puhallus.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna kesä-elokuussa ti, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Messu ja yhteislaulutilaisuus kirkossa su 7.7. klo 10. Vanne, Kekäläinen, s, Elina Hyvönen. Kirkkokahveilla laulamme Suvilinnun laulukirjoista. Messu su 14.7. klo 10 kirkossa. Vuori, Vanne, s, Hyvönen. Apostolien päivän messu su 21.7. klo 10 kirkossa. Antturi, Vuori, s. Sanajumalanpalvelus su 21.7. klo 13 Karunan kirkossa Seurasaaressa. Antturi. Helsingin Raamattukoulun kirkkopyhä ja yhteislaulutilaisuus su 28.7. klo 10 kirkossa. Antturi, Jari A. Jolkkonen, s. Kirkkokahveilla laulamme Suvilinnun laulukirjoista.

12 Vanhalta kappelilta. Ti 16.7. Uusi hautausmaa -kierros, lähtö klo 12 Mechelininkadun alemmalta portilta vastapäätä Taiteilijakukkulaa. Ke 18.7. Uurnalehto-kierros, lähtö klo 12 Uurnalehdon portilta vastapäätä uutta kappelia. Oppaana rov. Seppo Kosonen, Vanhankirkon Tuki ry. Keskipäivän konsertti Suomenlinnan kirkossa maanantaisin klo 12–12.20. Vapaa pääsy. Musiikki ja Henki -sarjassa ke 10.7. taiteen ja hengellisyyden liitosta. Ke 17.7. musiikin merkityksestä jumalanpalveluksessa. Ke 31.7. Like a Prayer? Madonna, uskonto ja populaarikulttuuri. Keskustelua, kuuntelua ja musisointia hengellisyyden ja musiikin rajoilta Hyvän toivon kappelissa klo 18. Lue lisää https://urly.fi/1eNG. Winnipeg Singers konsertoi su 14.7. klo 14 Suomenlin-

lisiä lahjatavaroita, kahvia ja jäätelöä. Avoinna ma–la klo 10–17 ja su klo 11.30–16. Kesän kypsyessä -retriitti Vihdin Riuttarannassa 16.–18.8.2019. Hinta 100 e. Lisät. ja ilm. to 1.8. menn. helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna jälleen syksyllä 2019. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

TAPAHTUMIA Yhteisöruokailu tiistaisin klo 11.30– 13 kirkolla. Aikuiset ja yli 12-v. 2 e, ja 7–12-v. 1 e. Alle kouluikäiset maksutta. Kässäkerho tiistaisin klo 13 kirkolla. Tarjolla juttuseuraa käsityön merkeissä tai ilman. Kahvit, käsityövinkkejä, novelleja, tarinoita. Yhteislaulutilaisuus – laula kanssamme to 18.7. klo 13 kirkossa. Kahvitarjoilu. Pop up -pyhäkoulu ti 30.7. klo 10 kirkolla. Leikkiä, laulua, kerrontaa ja rukousta.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–24. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 19 Kesäinen Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Hautausmaakierrokset kutsuvat tutustumaan Hietaniemeen. Ma 15.7. Vanha hautausmaa -kierros, lähtö klo

Kesäsunnuntaisin 25.8. asti Soutustadionin virsilauluilloissa lauletaan laineiden tahtiin kello 18–19 osoitteessa Merikannontie 4. Lempivirsiä lauletaan kanttorin johdolla kauniissa maisemissa. Illan päätteeksi pappi pitää hartauden.

nan kirkossa. 24 laulajan kuoro esittää musiikkia renessanssista nykypäivään. Joht. Yuri Klaz. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Musiikillinen rukoushetki su 21.7. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi, pientä tarjoilua Kryptassa. Keramiikkataidetta ja kirkkotekstiilejä Tuomiokirkon kryptassa. Italialaisen keramiikkataiteilija Giuseppe Liberatin töissä näkyy luomakunnan kauneus ja hauraus. Näyttely Maan Kaikuja esillä 11.7.– 21.7. Tekstiilitaiteilija Helena Vaarin näyttely tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden tutustua yhdellä kertaa useisiin eri kirkkojen kirkkotekstiileihin. Neula siveltimenä -näyttely 24.7.–18.8. Vapaa pääsy. Näyttelyt avoinna ma–la klo 11–17, su klo 12–17. Tule Tuomiokirkkoon iltapäivystäjäksi! Tuomiokirkko on auki kesällä joka päivä klo 18–24 vapaaehtoisvoimin. Päivystäjänä voivat toimia täysi-ikäiset ja yhteen koulutukseen osallistuneet. Kesän viimeinen koulutusilta to 1.8. klo 18 Tuomiokirkossa. Lisät. anni.roiha@ evl.fi, p. 050 442 0050. Urkumusiikkia Tuomiokirkossa läpi kesän. Urkuvartti keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12 Tuomiokirkossa. Helsingin urkukesän konsertteja 9.6.–21.8. Kaikki konsertit osoitteessa urkukesa.fi. Cathedral Shop Tapuli Tuomiokirkolla myy matkamuistoja ja kristil-

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma klo 18. 8.7., 15.7. ja 22.7. Jaana Partti ja 29.7. Riikka Reina. Iltamessu ti klo 18. 9.7. ja 16.7. Suvi-Maria Roine, 23.7. Riikka Reina ja 30.7. Petri Patronen. Iltamessu ke klo 18. 10.7. Eeva-Liisa Hurmerinta, 17.7. Marja Kotakorpi ja 24.7. Petri Patronen. Hiljainen rukouslaulumessu ke klo 18. 31.7. ja 7.8. Marja Kotakorpi. Iltamessu to klo 18. 4.7. Eeva-Liisa Hurmerinta, 11.7. Marja Kotakorpi, 18.7. Visa Viljamaa, 25.7. Riikka Reina ja 1.8. Suvi-Maria Roine. Iltamessu pe klo 18. 5.7. Pauliina

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 4.7. – 1.8.

10 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

TAPAHTUMIA Urkukesän päivämusiikki to klo 12 Kallion kirkossa. 11.7. Dag-Ulrik Almqvist, 18.7. Anni Nousiainen, 25.7. Anne Hätönen ja Dag-Ulrik Almqvist, 1.8. Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Urkukesän konsertti ma klo 19 Kallion kirkossa. 8.7. Olli Pyylampi, 15.7. Matti Vaakanainen, 22.7. Ville Urponen, 29.7. James D. Hicks, USA. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Elämäni värit -maalauskurssit. Mustasaaressa maalataan tänäkin kesänä elämän värejä. Tule etsimään omaa luovuuttasi värien kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Ohjaajana taideterapeutti, taidemaalari Tuija Varjoranta. Kurssipäivät: ti 30.7. – ke 31.7., la 3.8. – su 4.8., ti 6.8. – ke 7.8., to 8.8. – pe 9.8. ja la 10.8. – su 11.8. Sinun ei tarvitse osata maalata tai piirtää. Paikkana Mustasaaren toimintakeskus. Hinta 63 e/kurssi. Kaikki taidetarvikkeet sisältyvät hintaan. Kurssi on kaksipäiväinen. Ilmoittautuminen osoitteeseen kallio.srk@evl.fi.

Lauttasaaren seurakunta

Messu su 28.7. klo 11. Viikkomessu ke 31.7. klo 19. Huikkon leirin konfirmaatiomessu la 3.8. klo 10. Messu su 4.8. klo 11. Seurat ke 7.8. klo 19.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila 10.6.–12.8. kesämaanantaisin klo 13–14.30. Kesäkahvilan aluksi konsertti. Konsertin jälkeen hartaus ja kahvit. Kesäisiä kimppakävelyjä ke 10.7. ja ke 14.8. Lähtö klo 13 kirkon sisäpihalta ison kiven luota. Ei sateella. Diakoniatyöntekijät tavattavissa Kasinonrannassa to 25.7. klo 12–13.30. Säävaraus. Poliisien kesäkodin saunailta tiistaina 13.8. Kyyluodontiellä. Tarkemmat tiedot 4.8. lehdessä. Lasten puistomuskarit Kasinonrannassa ke 10.7. ja ke 17.7. klo 10. Lauletaan iloisia lauluja yhdessä kanttori Aino Valojärven kanssa. Säävaraus. Pienet kesäiset konsertit maanantaisin klo 13 kirkossa. 8.7. Johanna Engelbarth, 15.7. Ville Elomaa, urut, 22.7. Maiju Vaahtoluoto, altto, ja Mirva Helske, piano, 29.7. pianisti Mia Isaksson ja Chopin, 5.8. Jenni Witick, sello, ja Alina Sorjonen, piano. Konsertteihin vapaa pääsy.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Kesäaukioloajat 3.6.–18.8.: ma ja to klo 10–14, ke klo 12–17, tiistaina ja perjantaina suljettu, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET

Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna kesällä ma, pe klo 9–12, ke klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Rantamessu su 7.7. klo 11 Särkiniemen länsipuoleisilla rantakallioilla. Tule nauttimaan luonnosta ja kauniista merimaisemasta. Opastus Särkiniementien päästä. Säävaraus. Viikkomessu ke 10.7 klo 19. Lohirannan leirin konfirmaatiomessu la 13.7 klo 10. Messu su 14.7. klo 11. Viikkomessu ke 17.7. klo 19. Messu su 21.7. klo 11. Viikkomessu ke 24.7. klo 19.

SNAP PHOTO/LEHTIKUVA

Lindfors, 12.7. Jaana Partti, 19.7. Marja Kotakorpi, 26.7. ja 2.8. Petri Patronen. Messu su klo 10. 7.7. Pauliina Lindfors, 14.7. Eeva-Liisa Hurmerinta, 21.7. Jaana Partti ja 28.7. Marja Kotakorpi. Alppilassa: Messu su klo 16. 7.7. Pauliina Lindfors, 4.7. Eeva-Liisa Hurmerinta, 21.7. Jaana Partti., 28.7. Marja Kotakorpi, 4.8. Riikka Reina.

Messut Paavalinkirkossa. Messu su 7.7. klo 10. Messun toimittavat Tuija Samila ja JohannaToivonen. Puolen tunnin messu ke 10.7. klo 18. Messun toimittaa Juha Valkeapää. Messu su 14.7. klo 10. Messun toimittavat Petri Flinck ja Elina Pöysti. Puolen tunnin messu ke 17.7. klo 18. Messun toimittaa Petri Flinck. Messu su 21.7. klo 10. Messun toimittaa Juha Valkeapää. Puolen tunnin messu ke 24.7. klo 18. Messun toimittaa Juha Valkeapää. Messu su 28.7. klo 10. Messun toimittaa Johanna Toivonen ja Juha Valkeapää. Puolen tunnin messu ke 31.7. klo 18. Messun toimittaa Petri Flinck.

TAPAHTUMIA Kaikille avoin Sunnuntairetki su 28.7. Suomenlinnan tullimuseoon. Lähtö Paavalinkirkon sisäpihalta klo 12. Entisessä vankilarakennuksessa toimivassa museossa tutustumme oppaan johdolla tullin historiaan

Ke 10.7.

Evoluutiobiologi Aura Raulo ja teologi-muusikko Elsa Sihvola perustivat nuorina aikuisina Kuningatarpäivät-bändin käsittelemään elämän suuria kysymyksiä. Duo keskustelee ja esittää musiikkiaan kello 18–20 Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26.

Vuonna 1989 julkaistiin poptähti Madonnan Like a prayermusiikkivideo, joka herätti pahennusta.

Musiikki ja Henki -keskustelusarja pidetään keskiviikkoisin kello 18–20 Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26. 17.7. Kanttori Anna Pulli-Huomo kertoo musiikin tohtoriopinnoistaan ja virittelee keskusteluun musiikin merkityksestä jumalanpalveluksessa. 24.7. on vieraana Jukka Leppilampi. Tunnettu gospelmuusikko esittää laulujaan ja kertoo tiestään hengellisenä musiikintekijänä. Pastori Hannu Varkki haastattelee. 31.7. Like a Prayer? Madonna, uskonto ja populaarikulttuuri. Pastorit Joona Salminen, Sara Toivanen ja Jan Ahonen johdattavat aiheeseen.

Ruotsin ajalta nykypäivään. Retki on maksuton. Liikkuminen omakustanteisesti ratikalla ja HKL:n lautalla. Ennen lähtöä voit osallistua pihakahveille tai klo 10 alkavaan messuun. Tullimuseoon on lautalta kilometrin verran kävelyä mukulakivillä. Ilmoittautumiset: Säde Kultanen, p. 09 2340 5415. Pihakahvila tiistaisin klo 13–14.30. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10–12 ja ke klo 14–16. Hävikkiruokajakelu ti klo 10.

Hersta. Messu 21.7. Otto Alanen, Pete Vuorio. Messu 28.7. Isto Peltomäki, Roope Syngelmä, Jussi-Pekka Heikkilä. Karunan kirkko, Seurasaari, su klo 13. Jumalanpalvelus 14.7. Järjestää Haagan srk. Jumalanpalvelus 21.7. Järjestää Pitäjänmäen srk. Jumalanpalvelus 28.7. Järjestää Töölön srk.

TAPAHTUMIA

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, kesä-elokuu suljettu, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10. Messu 7.7. Otto Alanen, Roope Syngelmä, Leena Tiitu, Tapio Tiitu. Wiener Saengerrunde-kuoro, johtaa Karl-Gerhard Strassl. Konfirmaatiomessu 14.7. Hannu Hietalahti, Jussi-Pekka Heikkilä. Konfirmaatiomessu 21.7. Tuomas Meurman, Hannu Hietalahti, JussiPekka Heikkilä. Messu 28.7. Soili Maisila, Pete Vuorio. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm. Töölön kirkko su klo 17. Töölön kirkon sunnuntaimessut ovat tauolla kesä-elokuun ajan. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko su klo 11. Messu 7.7. Isto Peltomäki, Pete Vuorio. Messu 14.7. Soili Maisila, Henri

Sunnuntaimusiikkia vierailijoille su klo 16 Temppeliaukion kirkossa. 7.7. Karl-Gerhard Strassl, urut. 14.7. Henri Hersta, urut. 21.7. Henri Hersta, urut. 28.7. Pete Vuorio, urut, ja Heikki Takkula, sello. Vapaa pääsy. Soutustadionin virsilauluilta su klo 18 osoitteessa Merikannontie 4. Tule laulamaan lempivirsiäsi kanttorin johdolla! Illan päätteeksi hartaus. Church Café Temppeliaukion kirkolla ma–su klo 9.30–17 osoitteessa Temppelikatu 16. Kahvia, virvokkeita, leivonnaisia, jäätelöä, matkamuistoja. Cafe Töölön kesäkahvila ti ja pe klo 11–14 Töölön kirkolla. Kahvia, salaatteja, grillimakkaraa, mukavaa yhdessäoloa ja kesäistä tunnelmaa. Jaossa hävikkileipää. Mukana diakoniatyöntekijöitä. Cafe Tuomas ke klo 13–14.30 Tuomaankirkolla. Hartaus, vaihtelevaa ohjelmaa, yhdessäoloa kahvittelun kera. Nuortenilta ke klo 18–21 Kerhiksellä. Kesäkävelyt ke klo 10 Meilahden kirkon patiolta vapaaehtoisen koirakon kanssa. Lisätiedot Katri Kulmala p. 09 2340 6374 tai Minna Valkiainen p. 09 2340 6371. Cafe Rasti to klo 13–14.30 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa. Hartaus ja yhdessäoloa. Urkumusiikkia vierailijoille klo 16 Temppeliaukion kirkossa. 11.7., 18.7. ja 25.7. Henri Hersta. Vapaa pääsy. Nuorten Café pe klo 18–23 Kerhiksellä.

Automies-retkiä ikääntyneiden iloksi. Vapaaehtoiset autonkuljettajat toteuttavat ikääntyneiden retkitoiveita. Kerro oma retkitoiveesi: Katri Kulmala p. 09 2340 6374 tai Lauri Anttila p. 09 2340 4751. Kesäkauden vapaaehtoistehtäviä on tarjolla esim. Cafe Töölössä, arkiystävä- ja ulkoilutoiminnassa sekä kesätapahtumissamme. Kysy lisää Katri Kulmala p. 09 2340 6374 tai Lauri Anttila p. 09 2340 4751. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto on suljettu kesä-elokuun ajan.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18. Kaamos ti 9.7. klo 18. Aino Peltomaa, laulu, sanat, Nathan Wouters, kontrabasso, efektit, sävellykset. Peltomaan kirkas ja kuulas ääni, Woutersin virtuoosimainen tekniikka, efektoidun kontrabasson moninaiset sävyt ja äänten loputtomat ulottuvuudet vievät hauraiden ja vahvojen äänimaisemien äärelle. Vapaa pääsy.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä 26.5. alkaen Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

TAPAHTUMIA Kesäilta Myllypuron kirkolla to 11.7. klo 18. Mukana Juha-Matti Tikkanen ja Kirsi Lemponen. Vesiveisuut Kivinokan kioskilla su 14.7. klo 16. Mukana Jenni Kallio, Hannu Jylö ja Eva Kasvio. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuudet Kulosaaren kirkossa joka toinen keskiviikko, kahvit klo 13.30. Heinäkuussa 10.7. ja 24.7. (parilliset viikot). Laulattajana Kirsi Lemponen. Espanjalainen kitara ti 9.7. klo 19 Myllypuron kirkossa. Janne Lehtinen soittaa Albénizin musiikkia. Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Missä tyttö lauleleepi su 28.7. klo 18 Myllypuron kirkossa. Milla Mäkinen, laulu ja Jenna Ristilä, piano. Suomalaista musiikkia kansanrunoihin. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Diakonian ajanvaraus kesällä 1.6.–31.8. Ajanvaraus puhelimitse ma klo 13.30–15 ja ke klo 10–11.30 p. 09

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 4.7. – 1.8.

2340 3344. Muuna aikana voi jättää vastaajaan soittopyynnön ja yhteystiedot. Ajan voi myös käydä varaamassa maanantaisin klo 13–13.30 paikan päällä Myllypuron kirkolla, Myllynsiipi 10.Tarvittaessa paikalla olevien diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot saa puhelimitse seurakuntatoimistosta. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 7.7. klo 11. Marja Lehtinen, saarna, Tuula Stöckell, kanttori. Ehtoolliskirkko pe 12.7. klo 13.30 Kontulan Monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Marja Lehtinen, Kirsi Honkanen-Punkari. Tilaisuus on kaikille avoin. Messu su 14.7. klo 11. Eva-Lisa Lind-

ström, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Messu su 21.7. klo 11. Anne Grans-

Granström, p. 09 2340 4834. Kesän teematorstait torstaisin klo 13. 11.7. Keskustellaan arjen hyvistä

Su 14.7.

Vesiveisuut Kivinokan kioskilla. Yhteislaulua kello 16. Kävelytietä Kipparlahden silmukasta Kivinokan kärkeen. Laulattajina pastori Jenni Kallio, Hannu Jylö ja Eva Kasvio.

tröm, saarna, Tuula Stöckell, kanttori. Musiikissa avustaa Anne Hätönen. Messu su 28.7. klo 11. Mia Iiskola, saarna, Tuula Stöckell, kanttori, Anna Ginström, laulu. Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Suvi-illan yhteislauluja ja ehtoollishetki su 7.7. klo 18 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Marjaana Faugel ja Tuula Stöckell. Saunaretki Mäntsälän Leiriniemeen pe 8.8. klo 17–22. Lähde mukaan nauttimaan elokuun illasta, saunasta ja mukavasta seurasta! Retken hinta 10 e sis. kuljetuksen ja pienen iltapalan. Ilm. nettisivujen kautta tai puhelimitse ma 15.7. klo 14–17 ja ke 24.7. klo 16–18 Anne

7×

musiikkivinkki

liikuntatavoista ja kokeillaan muutamia helppoja jumppaliikkeitä. Lopuksi liikuttava hartaus, Marjaana Faugel. 18.7. Valasparvet laulakaa! Tutustutaan luontoaiheisiin virsiin, Tuula Stöckell. 25.7. Raamattutietovisa Pietarista, musabingo ja yhteislauluja, Tuuli Valaranta. 1.8. Oppia ikä kaikki. Uutistoimittaja Arvi Lind kuvaa koulunkäynnin ja opiskelun merkitystä 1960-luvulla. Mukana Martti Häkkänen. Diakoniapäivystykset keskitetään kesän ajaksi 1.6.–31.8. Ajanvaraus

TARJOA MENOVINKKIÄ: MENOT.KIRKKOJAKAUPUNKI@EVL.FI

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 7.7. klo 10. Nurminen, Maria Aaltonen. Ei messua su 14.7. Messu su 21.7. klo 10. Ek, Filppula. Messu su 28.7. klo 10. Vaulas, Olli Saari. Iltamessu ke klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 7.7. klo 12. Nurminen, Maria Aaltonen. Ei messua su 14.7. Messu su 21.7. klo 10. Ek, Filppula. Messu su 28.7. klo 12. Vaulas, Olli Saari. Laajarannassa: Kesämessu su 14.7. klo 12. Lyytinen, Filppula.

TAPAHTUMIA Kesäilta Laajarannassa su 7.7. klo 18. Ohjelmaa klo 18–19, naisten sauna klo 16–18 ja miesten sauna klo 19–20, vapaaehtoinen kahviraha. Lyytinen, Maria Aaltonen. Kesäpiiri ke 10.7. klo 13–14.30 Laajasalon kirkolla. Pientä ohjelmaa ja yhdessäoloa. Filppula. Kesäilta Laajarannassa su 14.7. klo 18. Ek, Filppula. Kesäpiiri ke 17.7. klo 13–14.30 Roihuvuoren kirkolla. Lyytinen. Lauluilta to 18.7. klo 18 Marjaniemen siirtolapuutarhan kerhotalolla, Virvakuja 6. Maakuntalauluja sekä lauluja Suvilinnun laulukirjasta. Ek, Filppula. Kesäilta Laajarannassa su 21.7. klo 18. Vaulas, Filppula, Anu ja Petteri Mannermaa. Terveiset Venäjän vähemmistökansojen parista ja Wycliffe raamatunkääntäjistä. Kesäpiiri ke 24.7. klo 13–14.30 Laajasalon kirkolla. Vaulas. Kesäilta Laajarannassa su 28.7. klo 18. Rantala, Olli Saari. Kesäpiiri ke 31.7. klo 13–14.30 Roihuvuoren kirkolla. Nurminen. Hong Kongin lasten sinfoniaorkesterin kenraaliharjoitus to 1.8. klo 16.30–18.30 Roihuvuoren kirkossa. Vapaa pääsy. Laajasalon kirkon Aulakahvio ma–pe klo 10–14, kiinni 15.–29.7. Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla auki 18.6.–6.8. tiistaisin klo 11–14. Etsinnässä nuoria Kruunuvuorenrannasta. Kartoitamme eri-ikäisten

Kauneimpia kesävirsiä

Kesäillan musiikkia

Poikkea myös Urkukesän päiväkonsertteihin ma klo 12 Suomenlinnan kirkkoon, Suomenlinna C 43, ti klo 12 Vanhaankirkkoon, Lönnrotinkatu 6, ja klo 17 Johanneksenkirkkoon, Korkeavuorenkatu 12, ke ja pe klo 12 Tuomiokirkkoon, Unioninkatu 29, ja to klo 12 Kallion kirkkoon, Itäinen papinkatu 2. Vapaa pääsy.

Laulamme yhdessä kauneimpia kesävirsiä ja -lauluja ma 15.7. klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Tule ja ehdota toiveitasi. Laulua säestää Ari Häyrinen. Vapaa pääsy.

Kesäillan musiikkia on tarjolla to 25.7. ja 1.8. klo 18.30 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. 25.7. Barokkiyhtye Ombra Sonora soittaa musiikkia barokkiajan unohtuneilta naissäveltäjiltä. Petra Schauman, laulu, Mirva Laine, barokkiviulu, Ritva Hautsalo, viola da gamba ja lirone, Päivi Vesalainen, cembalo. 1.8. Makiko Oba ja Marja Nevankallio soittavat konserttikanteleita. Vapaa pääsy.

Metrolla musiikkiin

Keskustassa pääsee Urkukesän ilmaisiin iltakonsertteihin kolme kertaa viikossa: ma klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, ke klo 19 vaihdellen Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18, Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29, ja Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, sekä su klo 20 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Metrolla musiikkiin -konsertit soivat tiistaisin kello 19 elokuun loppuun saakka. 9.7. Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12, ja 16.7. Merirasti-kappelissa, Jaluspolku 3, kuullaan kitaramusiikkia, 23.7. Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, urkumusiikkia ja 30.7. Puotilan kappelissa, Puotilantie 5, huilumusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Itä-Helsinki

diakoniatyöntekijälle puhelimitse ti klo 13–14 ja to 9–10 p. 09 2340 4818. Puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä. Tarvittaessa ajanvaraus Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13.

Päiväkonserttejakin paljon

Urkukesä jatkuu

Alankomaalainen renessanssimusiikkiin erikoistunut nokkahuiluyhtye The Royal Wind Music soittaa 22.7. Temppeliaukion kirkossa. Yhtyeen näyttävin soitin on subkontrabassonokkahuilu Big Babe.

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

Mestarit ja Kisällit Alankomaalainen nokkahuiluyhtye The Royal Wind Music ja joukko barokkiorkesteri Ensemble Nylandian muusikoita konsertoivat ma 22.7. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Nostre Maistre et bon Pere – Mestarit ja Kisällit -konsertissa kuullaan kirjo renessanssimusiikin kehityskaarta 1400-luvun alkupuolelta 1600-luvun alkuun. Nokkahuiluyhtyeen soittimista näyttävin on kolme metriä pitkä subkontrabassonokkahuilu Big Babe. Liput 18 / 9 e osoitteesta holvi.com/shop/ensemblenylandia/ ja 20 / 10 e ovelta.

Ylvään iltapäivän hiljaisuus Hannu-Pekka Björkman lausuu runoja ja Laura Mikkola soittaa pianoa to 1.8. klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2. Teoksia säveltäjiltä Debussy, Wagner, Liszt ja Rahmaninov sekä tekstejä runoilijoilta Mallarmé, Baudelaire, Verlaine, Rimbaud ja Rilke. Osa Aino Acktén kamarifestivaalia. Liput 25 e.

MENOT 4.7. – 1.8.

12 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Ke 10. ja 17.7. toiveita siitä, mitä toimintaa Kruunuvuorenrantaan kaivataan. Nyt haemme 14–18-vuotiaita haastateltaviksi. Palkkiona 2 elokuvalippua. Ota yhteyttä 11.7. mennessä: saara.menezes@evl.fi, p. 046 922 7287.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Puotilantie 5 (Puotilan kappeli) Avoinna ma–to klo 9–15. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 7.7. mukana Trio Barone. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Puotilan kappelissa: Kesäkerho varttuneemmalle väelle ke Puotilan kappelilla klo 14–15.30. Muut ryhmät ovat kesätauolla kesäelokuun ajan. Kappeli avoinna heinäkuussa ma–to 9–19 ja pe 9–16. Kesäkahvila heinäkuussa ma–pe 9-15. Huilu – aamunkoitto, metsänhenki. Metrolla musiikkiin -konsertti ti 30.7. klo 19. Trio WaCava esiintyy. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ma–ke klo 9–15 kirkkoherranvirastosta, Puotilantie 5, tai p. 09 2340 6400. Tulossa: Ekumeeninen kirkkovaellus su 1.9. klo 10. Lähtö Puotilan kappelilta kävellen –Merirastikappeli–Sofia. Omat eväät.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna 3.6.–9.8. ma, ti, to klo 9–13, ke klo 14–17, pe suljettu. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 4.7. klo 18, Katukappeli. Ahonen. Messu su 7.7. klo 11, kirkko. Joronen, Ekholm. Iltakirkko to 11.7. klo 18, Katukappeli. Virtanen. Messu su 14.7. klo 11, kirkko. Antola. Iltakirkko to 18.7. klo 18, Katukappeli. Messu su 21.7. klo 11, kirkko. Iltakirkko to 25.7. klo 18, Katukappeli. Antola. Messu 28.7. klo 11, kirkko. Antola. Iltakirkko to 1.8. klo 18, Katukappeli.

TAPAHTUMIA Kesäaamu kirkolla keskiviikkoisin klo 11 14.8. saakka. Mukavaa yhdessäoloa, kahvitarjoilu. Ikuinen kitara ja elämän rakkaus ti 16.7. klo 19 Merirasti-kappelissa. Santeri Rautiainen, kitara. Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Perheleiri Lohirannassa 9.–11.8. perheille, joiden elämäntilanne ei muuten välttämättä mahdollistaisi lomailua yhdessä. Kysy mahdollisia vapaita paikkoja: pinja.niemi@evl.fi, p. 09 2340 6540. Sairaan tuki -vapaaehtoisten koulutus alkaa syksyllä 2019. Tarjolla merkityksellinen vapaaehtoistehtävä kuolevan ja vakavasti sairaan sekä hänen läheistensä tukena. Vapaaehtoiset kuuntelevat heitä ja keskustelevat heidän kanssaan säännöllisissä tapaamisissa. Lisäksi he esim. lukevat ääneen, auttavat ulkoilussa tai vain istuvat potilaan luona hiljaa tämän tilanteen ja toiveiden mukaan. Tehtävään saa seitsemän illan koulutuksen: 16.10., 23.10., 30.10., 13.11., 20.11., 27.11. ja 11.12. Toimimme yhteistyössä Helsingin kaupungin kotisairaalan ja kotihoidon kanssa. Ilm. ja lisätiedot: kristiina.hannula@evl.fi, p. 050 402 2723. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@ evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi. srk@evl.fi. Suljettu 8.–14.7. Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 7.7. klo 10 Malmin kirkossa. Miikka Heinonen. klo 10 Puistolan kirkossa. Anni Paukkala-Toivonen. klo 10 Viikin kirkossa. Sari Hakuri. klo 10 Konfirmaatiomessu Pihlajamäen kirkossa. Lohiranta 3. Esa Järvinen. klo 14 Konfirmaatiomessu Pihlajamäen kirkossa. Kuggom 1. Niina Pihlajamaa. Messu su 14.7. klo 10 Malmin kirkossa. Anita Olli. klo 10 Konfirmaatiomessu Puistolan kirkossa. Kuggom 2. Meri Ala-Kokko. klo 10 Konfirmaatiomessu Viikin kirkossa. Kellokoski 2. Laura-Elina Koivisto. klo 14 Konfirmaatiomessu Viikin kirkossa. Purjehdusrippikoulu. Rosa Pöppönen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Markku Arola. Messu su 21.7. klo 10 Malmin kirkossa. Esko M. Laine. klo 10 Puistolan kirkossa. Timo Ahoinpelto. klo 10 Viikin kirkossa. Markku Arola. klo 10 Konfirmaatiomessu Pihlajamäen kirkossa. Korpirauha 2. Petri Jukanen. klo 14 Konfirmaatiomessu Pihlajamäen kirkossa. Huikon kartano 1. Jukka Holopainen. Messu su 28.7. klo 10 Malmin kirkossa. Timo Laaninen. klo 10 Konfirmaatiomessu Puistolan

Kuolleiden kirja -kävelyt Malmin hautausmaalla. Kokoontuminen hautausmaakappelin edessä kello 18. Hautausmaa herää eloon hautausmaapappi Kai Sadinmaan vetämillä kävelyillä. Ilmoittautumiset: kai. sadinmaa@evl.fi.

kirkossa. Kellokoski 3. Sanna Einiö. klo 10 ei messua Viikin kirkossa lattiaremontin vuoksi. klo 14 Konfirmaatiomessu Puistolan kirkossa. Huikon kartano 2. Anita Olli. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Rosa Pöppönen.

TAPAHTUMIA Musiikkihartaus Madetojan palvelutalolla pe 5.7. klo 13.30. Timo Olli. Kuolleiden kirja -kävelyt Malmin hautausmaalla ke 10.7. ja 17.7. Kokoontuminen hautausmaakappelin edessä klo 18. Malmin hautausmaa herää eloon hautausmaapappi Kai Sadinmaan vetämillä kävelyillä. Ilmoittautumiset: kai.sadinmaa@evl.fi. Minimusiikki on musiikkileikkihetki perheille. Ohjaajina seurakunnan kanttorit. Mukaan voi tulla niille kerroille, jotka itselle sopivat. Ei ennakkoilmoittautumista. Malmin kirkolla ke 5.6.–7.8. klo 9.45–10.30. Puistolan kirkolla ti 16.7. ja 23.7. klo 9.45–10.30. Viikin kirkolla 30.7. ja 6.8. klo 9.45–10.30. Kesälaulajat torstaisin klo 18–19.30. Kuoroa johtavat seurakunnan kanttorit vuorotellen. Äänenmuodostusharjoituksia, uusien laulujen opettelua sekä tekstin tulkinnan harjoittamista. Mukaan saa tulla niille kerroille, jotka itselle sopivat. Ei ennakkoilmoittautumista. Pihlajamäen kirkolla 11.7., 18.7. ja 25.7. Malmin kirkolla 1.8. ja 8.8. Kesäkahvilat klo 13. Yhdessäoloa, kahvittelua, yhteislaulua tai hartaus. Pukinmäen Portissa ma 8.7. ja 22.7. Siltamäen seurakuntakodilla ti 9.7. ja 23.7. Pihlajamäen kirkolla ke 17.7. ja 31.7. Tapulin seurakuntakodilla ma 15.7. ja 29.7. Kahvilan yhteydessä leivänjako. Jakomäessä Koillis-Seuran Tuvalla, Huokotie 3, to 11.7. ja 25.7. Ohjelmallinen iltakahvila Malmin kirkossa ti 16.7. klo 18.

Menokasvo

Koe vanhan huvilan tunnelmaa meren kainalossa

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 7.7. klo 10. Konfirmaatio

rautua odottamaan vuoroaan. Millainen paikka on Laajaranta? – Laajaranta on 1800-luvulla rakennettu huvila, joka on ollut aiemmin muun muassa Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen ja Kallion seurakunnan käytössä. – Roihuvuoren seurakunta sai paikan nuorisotyön tilaksi 1970-luvulla. Laajaranta on minulle tuttu ja rakas paikka jo tuolta ajalta, sillä kävin siellä tuolloin ensi kertoja. – Vanha huvila on viimeksi remontoitu vuonna 1994. Se on nykyään ympärivuotisessa käytössä. Paikka on nuorten kerhotila, mutta siellä on järjestetty myös retriittejä ja muuta seurakunnan toimintaa. ULLA LÖTJÖNEN

Roihuvuoren seurakunnan pappi Arja Vaulas, järjestät kesäillan viettoa sunnuntaisin meren rannassa. Mitä illoissa tapahtuu? – Luvassa on rentoa yhdessäoloa, yhteislaulua ja mahdollisuus grillata. Tarjoilun tuotto käytetään Tallinnassa sijaitsevan Petelin seurakunnan lastenkodin hyväksi. – Olemme järjestäneet kesäillan viettoa Laajarannassa jo kymmenen vuoden ajan. Illoissa on käynyt 25–50 ihmistä, etupäässä aikuisia.

ESKO JÄMSÄ

Illan mittaan on mahdollista saunoa. Kertoisitko tästä lisää? – Tänä kesänä järjestämme ensi kertaa saunomista sunnuntain kesäilloissa. – Sauna on pieni ja vaatimaton, vähän kuin mökkisauna. Lauteille mahtuu viisi ihmistä kerrallaan. Kannattaa siis va-

Grilli-illat keskiviikkoisin klo 18. Malmin kirkon pihassa ke 17.7. Makkaranpaistoa, musiikkia, yhdessäoloa suvi-illassa, Timo Laaninen, Taru Hämäläinen. Hoiva Viikin terassilla ke 10.7. Markku Arola, Mikko Korhonen. Puistolan kirkolla ke 31.7. Timo Ahoinpelto, Taru Hämäläinen. Isä–lapsi-leiri 26.–28.7. Korpirauhan maastossa Siuntiossa. Isien, lasten ja isoisien leirillä yövytään teltoissa, kiipeillään, kokeillaan inkkarikanootteja, uidaan ja paistetaan nuotiolettuja. Lähtö Pihlajamäen kirkolta pe klo 17, paluu su klo 16. Hinta 30 e/ perhe, lasten ikäsuositus yli 4 v. Tied. ja ilm. 12.7. mennessä jukka.holopainen@evl.fi tai p. 050 444 4376. Perheretki Mustasaareen la 10.8. klo 10–16 monikulttuurisille ja suomalaisperheille, jotka haluavat tutustua toisiinsa ja virkistyä yhdessä. Saaressa uimaranta, kotieläimiä ja muuta mukavaa. Aikuinen 10 e, 2–12-v. 5 e, alle 2-v. ilmaiseksi. Hinta sis. lauttamatkat ja tarjoilut. Kulku omin kyydein Taivallahden lauttarantaan, Eteläinen Hesperiankatu. Lisätiedot helena.pietinen@evl.fi tai p. 09 2340 4530. Ilm. p. 09 2340 4400, malmi. srk@evl.fi. Diakonia auttaa kesälläkin Diakoniatyöntekijän tavoittaa ajan varaamista ja neuvontaa varten ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Tapaamisaikoja on tarjolla mahdollisuuksien mukaan eri seurakunnan toimipisteisiin. Leivänjako Malmin kirkolla to klo 11.30–12. Jakomäen kirkon pihalla joka toinen ke klo 11, seuraava 10.7. Tapulin seurakuntakodilla kesäkahvilan yhteydessä joka toinen ma klo 13, seuraava 15.7.

Kesäilta Laajarannassa sunnuntaina 7.7. Humalniementie 15. Kesäiltaa viettämässä Essi Lyytinen ja Maria Aaltonen. Naisten sauna kello 16–18, ohjelmaa ja yhdessäoloa kello 18–19, miesten sauna kello 19–20. Kesäiltojen viettäminen jatkuu Laajarannassa joka sunnuntai 11.8. asti.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 4.7. – 1.8.

Kellokoski 2. Koskinen, Albekoglu, Helenius, Joonas Halminen, Miia Raninen, Anton Tanskanen. Messu su 14.7. klo 10. Elo, Järvinen, Pesonen-Kareinen. Messu su 21.7. klo 10. Konfirmaatio Mannila. Savik, Pelkonen, Helenius, Hanna Poikkilehto. Messu su 28.7. klo 10. Konfirmaatio Tuusjärvi. Airaksinen, Albekoglu, Mäkiö, Juhani Palmu, Emma Kokkonen. Maunulan kirkossa: Messu su 7.7. klo 12. Savik, PesonenKareinen. Messu su 14.7. klo 12. Elo, PesonenKareinen. Messu su 21.7. klo 12. Järvinen, Mäkiö. Messu su 28.7. klo 12. Koskinen, Helenius. Käpylän kirkossa: Messu su 7.7. klo 18. Pelkonen, Pesonen-Kareinen, Reeta Viljamaa, laulu. Messu su 14.7. klo 18. Albekoglu. Messu su 21.7. klo 18. Järvinen, Mäkiö. Messu su 28.7. klo 18. Koskinen, Helenius.

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kirkkopyöräilyreitit löytää omaan puhelimeen ladattavan sovelluksen kautta. Markus Kartano käyttää sovellusta ahkerasti.

TAPAHTUMIA Käpylän kirkon kesäkahvila tiistaisin. Klo 18 kahvit, ohjelma alkaa klo 18.30. Tarjolla musiikkia ja kahvit, joiden vapaaehtoinen maksu menee Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Kahviloiden aiheet: 9.7. Cantus Sororum. 16.7. Kamarimusiikin aatelia. 23.7. Elämä on väkevää. 30.7. Rakkaus on sininen. Oulunkylän kirkon kesäkahvila keskiviikkoisin. Klo 13.30 ohjelmaa ja sen jälkeen kahvit Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Kahviloiden aiheet: 10.7. Neiti Kesäheinä.17.7. Ain laulain työtäs tee. 24.7. Jokainen ihminen on laulun arvoinen. 31.7. J.S. Bachin Goldberg -variaatiot. Diakoniatyön ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 10–12 p. 09 2340 5318.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 7.7. klo 11. Marita Toivonen, Anni-Pauliina Lummekoski ja Ari Häyrinen. Messu su 14.7. klo 11. Marja Alftan, Marita Toivonen ja Jari Koivistoinen. Messu su 21.7. klo 11. Mikael Tammilehto, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen. Messu su 28.7. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Matleena Ikola, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Green Light -kesänuortenilta tiistaisin klo 18–21. Grillailua ja chillailua kirkolla. Eläkeikäisten kesäinen kerho torstaisin klo 13. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Mukana diakoniatyöntekijä. Kauneimmat kesävirret -yhteislaulutilaisuus ma 15.7. klo 19. Tervetuloa laulamaan yhdessä kauneimpia kesävirsiä ja -lauluja yleisön toiveiden mukaan kanttori Ari Häyrisen säestyksellä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Pyöräile kirkkokierros – uusi sovellus neuvoo reitit Verkkopappi Markus Kartano haluaa saada kaikki innostumaan pyöräilystä.

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

lkona tuulee rajusti ja jopolla on välillä hankala pyöräillä, mutta se ei seurakuntayhtymän verkkopappi Markus Kartanoa häiritse. Hän on ottanut kohteekseen Vallilassa sijaitsevan Paavalinkirkon, joka on Paavalin seurakunnan kotikirkko. Sujuvan reitin kirkoille löytää seurakuntien nettisivuilla julkaistusta kartasta. Siinä ovat pyöräilyreitit kaikkiin Helsingin kirkkoihin. Kartta on julkaistu myös Citynomadi-sovelluksessa, joka reittien lisäksi kertoo käyttäjälleen lähimmät kirkot ja nippelitietoa niistä. Sovellukseen on myös kirjattu kaupunkipyöräasemat, jos oman pyörän käyttäminen ei onnistu. KIRKKOPYÖRÄILY ON Markus Kartanon ja Paavalin seurakunnan aktiivijäsen Tarja Kantolan kehittämä projekti. Kantolan mielestä kirkkopyöräi-

lyssä yhdistyvät ilmastonmuutoksen torjuminen ja ihmisten innostaminen kirkossa käymiseen. Markus Kartano on itse innokas pyöräilijä, joten projektiin osallistuminen tuntui luontevalta.

”

KIRKKOPYÖRÄILYN VOI OTTAA VAIKKA KAVEREIDEN KANSSA KESÄPROJEKTIKSI. MARKUS KARTANO

– Pyöräilen paljon ja intohimoisesti, ja olen pyöräillyt varmaan kaikki Helsingin pyöräreitit. Voin sanoa, etten varmaan olisi osallistunut projektiin, ellen itse pitäisi pyöräilemisestä niin paljon, hän kertoo.

Citynomadin kirkkopyöräilykarttaan on merkitty vain Helsingin pyöräreitit, sillä tieto niistä oli jo valmiiksi saatavilla sähköisessä muodossa. Espoon ja Vantaan kirkkopyöräilyreittejä ei kartasta vielä löydy, mutta Kartano ei pidä niidenkään lisäämistä mahdottomana. Sitä paitsi koko Helsingin reitin pyöräily veisi nytkin jo useita päiviä. TÄHÄN MENNESSÄ reiteistä tullut palaute on ollut vähäistä mutta hyvää. Kartano toivoo, että reittien oheen suunniteltu Kirkkopyöräkilpailu kannustaa ihmisiä hyödyntämään reittejä enemmän. – Kilpailu voi auttaa ihmisiä osallistumaan kirkkopyöräilyyn. Tämän voi ottaa vaikka kavereiden kanssa kesäprojektiksi, Kartano suosittelee. Kirkkopyöräilykartta löytyy osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/ kirkkopyorareitit ja Citynomadi-sovelluksesta hakemalla yhteisökartoista ”Helsingin kirkkopyöräreitit”. Lisätietoja: markus.kartano@evl.fi.

Osallistu kirkkopyöräpeliin Lataa kännykkääsi Sepposovellus, joka löytyy Google Playsta tai iTunesista. Tai mene mobiililaitteella osoitteeseen play.seppo.io ja kirjaudu pelaajana koodilla 3235E7.

Laita joukkueen nimeksi oma nimimerkkisi ja anna sähköpostiosoitteesi. Nimimerkki on käyttäjätunnuksesi. Kun olet kirkolla, ota kuva kännykällä. Kuvassa täytyy näkyä kirkko ja pyöräsi tai

selfie sinusta ja pyörästä tai pyöräilykypärästäsi niin, että kirkko näkyy taustalla. Avaa peli ja klikkaa kartalla kirkon kuvaketta. Tästä aukeaa tehtäväsivu, johon voit liittää ottamasi kuvan. Voit kir-

joittaa tehtävään terveiset tai palautteen. Eniten pisteitä keränneet voittavat lahjakortteja pyöräilykauppaan. Osallistujien kesken arvotaan myös kirkkopelikortteja.

14 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Kuolleita

Tilaisuuksia

Lakipalveluja

Raamattukylän musiikkinäytelmä

16.–19.7. 22.–24.7. 26.–27.7. 28.7. 29.7. 2.–3.8. 4.8. 9.–11.8.

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

klo 13 klo 13 klo 13 klo 18 klo 13 klo 14 klo 13 klo 13

Näytökset alk. 18 €/aik., 4–12 v. 10 €

hok-elannonlakipalvelu.fi Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. 0207 681 760

vivamonraamattukyla.fi

HERÄNNÄISSEURAT

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms. Mattojen käsinpesua! 10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin. Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv. Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä.

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38 Älykännykkä- ja tietokoneapua Reipas tekn. yo. opastaa vaihe vaiheelta. Mahdollisuus kotitalousvähennykseen.Tänä kesänä uudesta numerosta:p. 041 746 9101

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PIKA KOTIAPUA 0442514416 Lapsista-vanhuksiin, myös hierontapalvelut, 35 v. kokemus, hoidon kesto 1,5 h, kysy lisää rus.finland@gmail.com

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Jalkahoidot 60 € kotikäyntinä Helsingin alueella.

Puh 040-154 7607

5.-7.7. ”Armossa avarassa”, herättäjäjuhlat Nivalassa, Körttiradio (pks) 105,8 MHz tai herattajajuhlat.fi/4630korttiradio-2019; ohjelma: herattajajuhlat.fi/4627-ohjelma. ke 17.7. klo 12 Arkiveisuut, Rautatienrakent. h-maa, Sandelinink.13, Hyvinkää. la 3.8. ”Ilmasto ja rauha” Loviisan rauhanfoorumi (kuljetus Kalliosta klo 13) klo 15 Rubato-konsertti Loviisan srk-kodilla, Kuningattarenk. 7; ja seminaari; Erkki Tuomioja: ”Kestämätön kehitys vakauden ja rauhan uhkana”; kommentit mm. Janne Saarikivi, Lauri Kemppainen, kaupungin ed. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kirkossa, Brandensteinink.2; joissa Eira Sax Quartet sekä Ilmasto ja kirkko -draama; puhujina mm. Aarre Kuukauppi ja Pauliina Kainulainen. Syksyn seurakalenteri ilmestyy elokuussa ja lähetetään postissa Herättäjä-Yhdistyksen jäsenille.

Siivouspalveluja Pölyt ja liat nurkista pois. Joka kodin siivouspalvelua ammattitaidolla. Kotitalousvähennys -50% Eija Christina 0503835508 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Tehokasta, tasokasta ja ystävällistä siivouspalvelua. Kaikki kodin perus siivouksesta suursiivouksiin. Asiakkaille kotitalousvähennys 50% Kysy tarjous myös toimitilojen siivouksista. Mari Herala 0452657475

Kotisiivousta yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. www.petriposti.com/ 0505003090

BUSSIRETKI HELSINGISTÄ Lahden Elojuhlille Joutjärven kirkolle la 3.8.2019 Lähtö: Kiasman pysäkiltä klo 10.45 Paluu: la noin klo 21.30 Matkan hinta: 40 € (Hki-Joutjärvi-Hki) Ilm.: Helsingin Raamattukoululle viimeistään 1.8. toimisto@helsinginraamattukoulu.fi puh. 040 512 6612 tai 09 496 175 Lisätietoja ohjelmasta: www.helsinginraamattukoulu.fi

Kaija Keijukka Puranen os. Martikainen

s. 27.01.1927 Suojärvi k. 22.03.2019 Helsinki Kaipaamaan jäi Marjut ja Holger sekä sukulaiset Äiti on taivaan kirkkain tähti sittenkin vielä, kun iäksi lähti. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitos osanotosta.

Rakennusala Pintaremontti piristää!

Vuokrata halutaan Nuori pariskunta etsii (Etelä-) Haagasta kaksiota. Yst.vast. p. 050 378 7443 Asiansa ja vuokransa hoitava pariskunta etsii asuntoa syksyksi putkiremontin ajaksi Länsi-Vantaan, Länsi-Helsingin, Etelä-Espoon alueelta. 040-5600820 Kristitty perhe etsii edullisesti 2mh+oh+k. Hki kesk. julkisilla max.40 min. 0405548002/Katariina

Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061

Ostetaan Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kattojen maalaukset /pesut

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalaushelsinki.fi Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hammashoitoa Miksi maksaisit liikaa? Kaunis hymy valloittaa.

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

KEVÄÄKSI KAUNIS HYMY

• Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus • Hammasvalkaisu

Hammaslääkäri Ada Tikka.

alk. 49 €

25 € 99 €

Hinnat eivät sisällä kelakorvausta.

T A K U U T Y Ö

PROTEESI VALMIS 12 TUNNISSA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. hinta 550€

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

perunkirjoitukset

p. 09 146 1460

Ilmainen proteesien tarkistus

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

HAMMASTEKNIKKO

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 390€ Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 790 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 110€ Korjaukset ja pohjaukset odottaessa 95€

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

p. 050-5533 050

p. 09 726 2266

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

hautakivityöt

09 628 398

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru • Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

EHT Ossi Vallemaa

Hautauspalveluja

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

BREMERIN KIVI

Kiinteistövälitystä

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus Svinhufvudintie 1 p. 050 5570 740 Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Palvelukseen halutaan Taksinkuljettaja TaksiHelsinki välitykseen, työsuhdeasunto mahdollisuus, osa-aika työtä myös tarjolla, p.0449393862, ismoriiali@gmail.com

Myydään Omakotitalo 87 m2 Heinävedellä. Edullinen suorasähkölämmitys. Palvelut lähellä. Kuntotarkastettu. 22 000€ p. 0400 337 517

Asunto 2h+k 59m2 Kiteen Puhos, kahden järven välisellä harjulla erittäin kauniilla paikalla hyvä kaksio, edullinen ostaa ja asua, p. 0449393862

Tiedonjanoisia palvellaan verkossa koko kesä osoitteessa

kirkkojakaupunki.fi

Hyvää kesää! Paperinen Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 1.8.

16 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Kirkko ja kaupunki tuo kaikille säästöjä VANTAAN YHTEISEN kirkkovaltuuston päätös irtisanoutua Kirkko ja kaupunki -yhteistyöstä on pettymys. Olen entisenä espoolaisena ja vantaalaisena ja nykyisenä helsinkiläisenä ollut tyytyväinen lehteen. Varsinkin kirkkojakaupunki.fi-verkkojulkaisun sisältöjen jaettavuus ja eräiden uutisaiheiden huomioiminen maakunnallisissa ja valtakunnallisissa medioissa ovat kertoneet yhteistyön onnistumisesta. Julkaisutoiminta on jatkuvasti kehittynyt oikeaan suuntaan. Viehättävintä on, että mikään ei miellytä kaikkia. Juuri se ylläpitää kehitystä. Tylsyyteen media kuolee nopeasti. Yhteistyöstä eristäytyminen olisi vantaalaisilta kallis askel taaksepäin, sillä yhdistyminen säästi kuluja. Toimin aiemmin seurakuntalehtien kustantajan palveluksessa. Seurasin läheltä mediayhteistyön rakentumista Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien välille. Hankin useimpiin seurakuntalehtiin painotyön ja jakelun. Tunnen hyvin, miten seurakuntayhtymät ja yksittäiset seurakunnat ovat järjestäneet ilmoittelunsa paikallislehdissä, paikallislehtien liitteinä tai omissa seurakuntalehdissään. Mainosjakelun kieltäneiden talouksien määrä koko maassa lähenee miljoonaa. Tilaamatta saapuvan mainonnan sisältöön ei voi vaikuttaa. Siksi moni asettaa kiellon mainonnan jakelulle. Jo viisi vuotta sitten ylittyi kuudensadantuhannen raja. Kasvu on jatkunut noin viidenkymmenentuhannen vuosivauhdilla. Pääkaupunkiseudulla mainoskieltojen määrä kasvaa muuta Suomea nopeammin. Osoitteellista lehden jakelua mainosjakelun kielto ei estä. Niinpä Kirkko ja kaupunki jaetaan talouksiin, joissa kuulutaan seurakuntaan. Osoitteisto tehdään seurakuntien jäsenrekistereistä. Säästöpaineita kokevat kaikki seurakunnat. Viestinnästä näyttää löytyvän loputtomasti säästökohteita varsinkin kiinteistöhankkeita suunniteltaessa. En lakkaa ihailemasta sitä valtavaa työn määrää ja laatua, jonka seurakuntien viestijät päivittäin tekevät pitäessään seurakuntia seurakuntalaisten mielissä, järjestäessään tapahtumia ja vastatessaan ajoittain esille nouseviin mainekysymyksiin. Parhaat edellytykset on suurilla seurakuntayhtymillä, jotka ymmärtävät tehdä yhteistyötä. Yhteinen hankintatoimi on taatusti kustannustehokkain toimintamalli jatkossakin. Timo Karonen Helsinki

Päivi Räsäsen puolesta ja häntä vastaan HALUAN OSOITTAA tukeni Päivi Räsäselle, joka on jälleen saanut lokaa niskaansa arvostellessaan kirkon osallistumista Pride-viikkoon. Päivin kanssa saman vakaumuksen jakavat monet muut kristityt. Tarkoitukseni ei ole mollata, syrjiä tai vähentää homoseksuaalien ihmisarvoa. Jos asettuu vastustamaan samaa sukupuolta olevien parien raamatullista vihki-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? LEHTIKUVA / ARTUR WIDAK

Uskontunnustuksessa on ongelmia JÄIN ERÄÄNÄ sunnuntain messun jälkeen pohtimaan muutamia uskontunnustuksen kohtia. Jeesus Kristus on Jumalan ainoa Poika. Mutta miksi kaiken Luojalla olisi vain yksi Poika? Koen sen itsekkyytenä, että olen saanut syntyä paikkaan ja aikaan, jossa kerrotaan ja kirjoitetaan Jeesuksesta. Ja että vain Jeesuksen kautta on mahdollisuus päästä taivaaseen. Miten voin olla näin etuoikeutettu suhteessa moniin muihin tämän maapallon ihmisiin? Jos se onkin niin, että tällä Telluksellamme on ja on ollut useampia Jeesuksen kaltaisia pyhiä olentoja, jotka ohjaavat meitä ihmisiä elämään rakkaudessa. Jeesus kuoli syntiemme tähden. Jos se onkin niin, että Luojamme armo kyllä kantaa, mutta meidän jokaisen on elettävä todeksi rakkaus kaikkea luotua kohtaan. Ehkä rakkauden todeksi eläminen omien tekojeni kautta on se ratkaiseva tie syntien anteeksi saamiseen. Vastuu on myös minun eikä yksin Jeesuksen. Tämä on se ihmisenä kasvamisen perimmäinen tehtävä. Erkki Laurila Haagan seurakunta

Puolustusvoimat on tasa-arvoinen, kirkko ei

Kuivattuihin banaaninlehtiin pukeutuneet mutaiset hartaudenharjoittajat eläytyvät erämaassa Herramme tulemusta julistaneen Johannes Kastajan elämään juhannusmessussa Filippiinien Bibiclatissa 24.6.2019. Raamatun kuvauksen mukaan Johannes Kastaja pukeutui kamelintaljaan. Ikoneissa hänet kuvataan usein pölyisenä ja ruokkoamattomana profeettana. Juhannusta vietetään Johannes Kastajan syntymän muistoksi puoli vuotta ennen joulua. Tänä vuonna juhannusta juhlittiin Suomessa kaksi päivää etuajassa eli 22. kesäkuuta.

mistä avioliittoon, nämä asiat helposti yhdistetään. Kyse on kuitenkin suuresta arvokysymyksestä eli siitä, millaiseksi Jumala avioliiton alun perin tarkoitti, ja mitkä ovat tästä totuudesta luopumisen seuraukset. Sanomattakin on selvää, että jokainen ihminen on arvokas, Jumalan luoma, ja siten omaa vankkumattoman ihmisarvon ja oikeuden tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja kunnioittaen. Lopulta seurakunnan tehtävä ei ole puuttua lainsäädäntöön tai sekaantua siihen, miten yhteiskunnassa tulisi toimia. Seurakunnan sisällä kuitenkin täytyy pitäytyä raamatullisessa avioliittokäsityksessä. Vaikka kristillinen seurakunta on maailmassa, ja kutsuttu kohtaamaan ihmiset Jeesuksen armolla ja rakkaudella, se ei saa väärällä tavalla päästää maailmaa sisään. Seurakunnan on seisottava raamatullisen ihmiskäsityksen ja muuttumattomien Jumalan säädösten takana myös maailman ja kulttuurin ympärillä muuttuessa. Meri-Heini Siirilä Espoo

TULIN 17-VUOTIAANA ulos kaapista helluntailaispapille. Hän ei hyväksy-

nyt homouttani eikä enää tervehtinyt. Kaksikymppisenä kirjoitin luterilaiselle papille. Hänkin oli fundamentalisti ja johdatti minut eheyttämisteologian ja -psykologian pariin. Aloin kieltää omaa seksuaalisuuttani. Uskoin Raamattuun, että homous on synti tai ainakin sairaus. Luulin eheytyväni heteroksi, jos oikein yritän ymmärtää menneisyyttäni ja traumojani, joista homous käsitykseni mukaan johtui. Siinä meni 15 vuotta. Ajattelutapani vei minut valtavaan ahdistukseen ja syyllisyyteen. Kuusi lääkeintoksikaatiota. Tämä eheytymiskaappi oli aivan liian raskas ja rikkoi psyykettäni. Onneksi minut kohtasi hyvä sielunhoitopappi, ja sain vähitellen oppia hyväksymään itseni. Nyt uskon, että Raamatun kirjoittajat yrittävät kertoa rakastavasta Jumalasta. Raamattuun on kuitenkin vilahtanut sen ajan käsityksiä, jotka eivät sellaisenaan ole nykyään noudatettavissa. Olen pahoillani siitä, että Päivi Räsäsen kaltaiset auktoriteetit sälyttävät herkkien nuorten sateenkaarikristittyjen päälle aivan liian suuria taakkoja kannettavaksi. En soisi, että kukaan kohtaisi samaa kohtaloa kuin minä! Anselmi

KIRKKO SAI kielteistä julkisuttta syrjäyttäessään kirkkohallituksen toiminnallisen osaston valinnassa naisehdokkaan. Syrjintäepäily vietäneen hallinto-oikeuteen. Uutinen ei tosin ole kovin suuri, sillä naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä vaikuttaa olevan yleinen toimintatapa kirkossa. Moni on vetänyt omat johtopäätöksensä ja eronnut kirkosta, jonka toiminta on ristiriidassa suomalaisten arvomaailman kanssa. Perusteluksi syrjinnälle on mainittu se, että muutokset tapahtuvat kirkossa hitaasti. Tämä on heikko perustelu epätasa-arvoisen kohtelun jatkamiselle. Esimerkiksi puolustusvoimat toteutti 1990-luvun puolivälissä naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aloituksen mallikkaasti. Aloitin vuonna 1996 Tikkakoskella alokkaana yhdessä ensimmäisistä naisten saapumiseristä. Kohtelu oli asianmukaista ja tasapuolista koko varusmiespalvelukseni ajan. Arvostukseni tuolloin ilmavoimissa vaikuttanutta kantahenkilökuntaa kohtaan onkin korkealla. Jos muutos puolustusvoimien kaltaisessa perinteikkäässä organisaatiossa on ollut mahdollista viedä läpi selkeällä aikataululla ja hyvin johdetusti, miksi muutos kirkossa on niin haasteellinen? Kirkon johdon tulisi ottaa syrjintään selkeä kanta ja toteuttaa Suomen perustuslain mukaista oikeudenmukaisuuden henkeä. Tein oman päätökseni erota kirkosta toistaiseksi. Olen valmis liittymään takaisin, mikäli kirkko tekee selkeän suunnitelman tasapuolisen kohtelun edistämiseksi, ja suunnitelman toteutumista valvotaan. Melina Haapala Espoo