Kirkko ja kaupunki 2019 16 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

12.9.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Mahtisonneja hirvisafarilla

Raamatulla päähän? Wille Riekkinen ottaa Raamatun tosiss aan vaikka ei kirjaimellisesti .B1

A 15 ja B 6 Eri uskontojen musiikki soi Helsingissä

SERBIALAINEN SANANLASKU

Pitkähköjä aaltoja. Vaahtopäitä, jotka kohahtelevat. Pienet oksat heiluvat. Nostaa maasta pölyä ja irtonaisia paperin palasia. ILMATIETEEN LAITOKSEN KUVAUS KOHTALAISESTA TUULESTA

Iankaikkisesti

Jos tuulta ei olisi, peittäisivät lukinverkot taivaan.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019 Nyt ei valoa näy, pilvet sen peittävät. Sitten tulee tuuli ja lakaisee puhtaaksi taivaan. JOBIN KIRJA 37:21

Rukous

Pääkirjoitus

MIKE ERSKINE / UNSPLASH

Kirkon puolisalaiset vaalit ENSI VUODEN HELMIKUUSSA käydään kirkolliskokousvaalit. Ne ovat kirkon tärkeimmät vaalit. Silti niissä ei saa äänestää juuri kukaan. Neljäksi vuodeksi kerrallaan valittava kirkolliskokous määrit telee kirkon suuret opilliset ja käytännölliset linjat. Se myös päättää kirkon hallinnosta ja taloudesta.

”

KIRKOLLISKOKOUSVAALEJA on oikeastaan kahdet: seurakuntalaisten vaali ja pappien vaali. Kirkolliskokousvaali ei ole suora KIRKOLLISKOKOUSVAALI kansanvaali. Seurakuntalaisten VAIKUTTAA HELVETIN edustajista saavat äänestää seurakun TUOTEKEHITYS taneuvostojen ja kirkkovaltuustojen OSASTOLLA KEKSITYLTÄ jäsenet. Kansa on saanut vaikuttaa KEINOLTA KARKOTTAA vaalin tulokseen valitsemalla seura IHMISET KIRKKOÄIDIN kuntien luottamushenkilöt. HELLÄSTÄ HUOMASTA. Ehdokkaita voi asettaa valitsijayh distys. Sellaisen voi perustaa kym menen äänioikeutettua luottamushenkilöä. Ehdokkaan itsensä ei tarvitse toimia kirkon luottamustoimessa, riittää että hän on 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen. Papit taas valitsevat edustajansa suoralla vaalilla. Vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja ovat kaikki papit. Valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kolmen papin allekirjoitus.

KIRKON VAALEISSA on perinteisesti ollut vähän vaikea päästä perille siitä, mitä asioita eri valitsija yhdistykset ajavat. Me teemme Kirkko ja kaupungissa parhaamme selvittääksemme seurakuntalaisille, millaisia asioita ehdokkaat haluavat kirkossa edistää ja millaisia vastustaa. Ja vaikka et saakaan äänestää, voit vaikuttaa edustajaasi seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuus tossa kertomalla hänelle, mitä vaaleilta toivot ja odotat.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa ”Hyvä voittaa pahan 6–0” ja muita tärkeitä viestejä Huoneentauluista ja muista lauseista, jotka meitä ympäröivät, tulee osa meitä. Lapsena joku valitsee nuo lauseet puolestamme, mutta aikuisena ne voi onneksi valita itse, kirjoittaa perheneuvoja Katianna Ruuskanen. Lue kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 12.9.2019

numero 16

Seuraava lehti ilmestyy 26.9. KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA

MARI AARNIO

MONIMUTKAISUUDESSAAN kirkolliskokous vaali vaikuttaa helvetin tuotekehitysosastolla keksityltä keinolta karkottaa ihmiset kirkko äidin hellästä huomasta. Jotta kirkolliskokousvaali ei olisi liian yksinkertainen, valitaan samalla myös hiippa kuntavaltuuston jäsenet – ja nekin erikseen seurakuntalaisten ja pappien vaalissa. Käytännössä helmikuussa 2020 järjestetään siis neljät vaalit kahteen eri toimielimeen, joista kirkolliskokous käyttää merkittävää valtaa ja hiippakuntavaltuusto ei käytä.

30 biljoonaa solua asuu minussa. Heimoni on keksinyt sähkön ja sanat, raudan ja runot. Kaikkivaltias, voivatko näin hienot ja hauraat tyypit olla täällä vain sattumalta käymässä? En yhtään tiedä, mutta ainakin olemme muiden ihmisten kohtaajia, toisten solutemppelien tervehtijöitä. Siitä me saamme voimaa, nyt ja aina.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Ole hetki rauhassa ja puhutaan vasta sitten” Televisiosta tuttu ”Suomen Supernanny” Pia Penttala tietää, miten riitoja ratkotaan perheessä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JOONAS BRANDT

Ruuturiippuvuus on uusi asia, jota ei edes ollut 80-luvulla syntyneiden vanhempien lapsuudessa. Miten neuvot vanhempia perheen ruutuetiketissä? – Ruutuajan käytössä on nykyisin ongelmia sekä lapsilla että vanhemmilla. Ongelmia tulee erityisesti silloin, kun vanhempi käskee lapsen lopettaa ruudun käytön. Lapset esimerkiksi pelaavat sellaisia pelejä, joita on voitu rakentaa vaikka kolme päivää. Jos äiti tai isä käskee autoritaarisesti lopettamaan pelin heti, kaikki häviää. 80-luvullakaan vanhemmat eivät

lyöneet rikki sitä vaivalla rakennettua merirosvolaivaa. – Nukkumaanmenoaikaan vanhemmat saattavat huudella lapsille oman pädinsä takaa käskyjä, ja lapset tietävät, että tuo ei nouse sohvalta ainakaan tuntiin. Parempi on laittaa pädi pois, keskittyä lapseen 45 minuuttia ja palata sitten ruudun ääreen. – Tärkeintä on, että lapsen arjen toiminnot sujuvat. Kun kouluunlähtö, kotitehtävät, harrastukset ja nukkumaanmeno sujuvat ikätasoisesti oikein, miksi ei voisi käyttää ruutua? Ruutuajalla ei vain voi paikata näitä muita tekemisiä.

Uhkailu, kiristys vai lahjonta – mikä keino tepsii, kun lapsi ei tottele? – Nykylapset on opetettu hyvään itsearviointiin jo päiväkodissa ja alaluokilla. Perheessä kannattaa ottaa tunteet esiin silloin, kun ne eivät ole eniten pinnalla. Tuodaan asia esiin asiana ilman syyttelyä ja suurempia tunteita. Jokainen saa sanoa mielipiteensä, asiasta tehdään kompromissi ja sovitaan, mitä tapahtuu, jos näin ei tehdä. – Vanhemman on sitten pidettävä jämäkästi kiinni sopimuksesta. Esimerkiksi: jos aamulla sataa, laitetaan kumisaappaat jalkaan. Jos ei tehdä näin, illalla ei katsota Pikku Kakkosta. Vaikka siitä syntyisi kova huuto, aikuisen on kestettävä se. Lapsen on opittava syy-seuraussuhteet pienestä pitäen. – Tunteiden sanoittaminen on tärkeää. Esimerkiksi: Näen, että olet tosi vihainen. Ole hetki rauhassa ja puhutaan vasta sitten. – Vanhempi ei kiellä tunteita mutta näyttää, miten tunteiden kanssa selviydytään. Tunteista ja niiden tunnistamisesta löytyy paljon kirjoja lapsille, aikuisille ja murrosikäisille.

Miksi on vaikea ottaa vastaan lapsen kiukkua ja itkua? – Hyvin väsynyt vanhempi ei siedä lapsen kiukkua ja tappelua. Toisaalta on myös perheitä, joissa roolit ovat hämärtyneet. Aikuiset ovat enemmän lastensa kavereita, eikä kaverisuhteeseen liity spontaani vastaan paneminen. – Osa vanhemmista on saanut hyvin vapaan kasvatuksen. Silloin vahvoja negatiivisia tunteita ei ole tullut kotona esiin, koska konfliktitilanteita ei synny. Niiden kohtaaminen vanhemman roolissa tuntuu vieraalta.

4 5

Miten vanhempi voisi vahvistaa lapsen itsetuntoa? – Vanhemman tulee olla ylpeä ja onnellinen omasta lapsestaan. Kun lapsi saa tuntea itsessään, että hänestä ollaan ylpeitä ja hän kelpaa tällaisena, sen parempaa itsetunnon kasvualustaa ei voi olla. – Kehumisen ja kannustamisen lisäksi tarvitaan lupa epäonnistua ja harjoitella uudelleen, aikuisen tuella. Millainen on iltarukouksesi? – Illalla mietin aina päiväni kulkua ja päivän kohtaamisia. Poimin siitä positiiviset ajatukset, jolloin minun on hyvä käydä nukkumaan. ■ Erityistason psykoterapeutti ja lastensuojelualan ammattilainen Pia Penttala on haastateltavana perheiden Ovi on auki -tapahtumassa Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, lauantaina 14.9. klo 14. Katso koko päivän ohjelma sivulta A 12 tai: kallionseurakunta.fi/ovi-on-auki.

4 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

15 741

konserttivierasta kävi tänä kesänä Helsingin Urkukesän konserteissa. Tilaisuuksia oli yhteensä 114.

Kristityksi kääntyneitä on palautettu vaaraan Islaminuskon hylänneitä on perillä pidätetty. Osa piileskelee tai on kadonnut. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

ESKO JÄMSÄ

Verkosto-yhteisön Munkkiniemen messuissa on ahdasta.

Malmin seurakunta ja Verkosto yhteistyöhön Malmin seurakunta ja Verkosto-seurakunta aloittavat yhteistyön. Sen tarkoituksena on saada uusilla toimintamalleilla Malmin seurakuntaan mukaan enemmän nuoria aikuisia ja lapsiperheitä. Verkosto on vapaaehtoisuutta ja yhteisöllisyyttä korostava luterilainen, karismaattinen seurakuntayhteisö. Se toimii vapaaehtoisella kannatuksella ja korostaa pienryhmiä. Verkosto alkaa toimia syksyn aikana Pihlajamäessä ja Viikissä.

Kampin kappelissa kaksi miljoonaa kävijää Helsingin Narinkkatorilla olevassa Kampin kappelissa on vieraillut jo yli kaksi miljoonaa ihmistä. Ennätyskävijä astui kappelin ovesta sisään perjantaina 24. elokuuta kello 12.10. Rajapyykin saavuttanut kävijä oli Viktoria Burkina Pietarista, Venäjältä. Hän oli kappelissa ensimmäistä kertaa ja vaikuttui sen kauneudesta, luonnon valosta ja erityisesti hiljaisuudesta.

Pääkaupunkiseutu kasvoi ennätystahtia Helsingin väkiluku ylitti kesällä 650 000 asukkaan rajan. Heinäkuun lopussa asukkaita oli 651 495. Väkiluvun kasvu oli hitaampaa kuin viime vuonna. Naapurikaupungit Espoo ja Vantaa kasvoivat suhteessa Helsinkiä nopeammin, Espoo myös absoluuttisesti Helsinkiä rajummin. Koko pääkaupunkiseudun väkimäärä kasvoi tämän vuosituhannen ennätystahtia, yhteensä 10 543 asukkaalla. Syntyneiden määrä väheni lähes 300:lla. Kasvu perustuu muuttovoittoon, josta puolet tulee kotimaasta ja puolet ulkomailta.

aahanmuuttovirasto ja Helsingin hallintooikeus arvioivat muslimista kristityksi kääntyneen iranilaisen miehen voivan elää Iranissa ”maltillista kristityn elämää”. Hänet palautettiin elokuussa Iraniin ja pidätettiin siellä välittömästi. Iranin islamilaisessa tasavallassa protestanttiset kirkot, maanalaiset kodeissa kokoontuvat seurakunnat ja erityisesti islaminuskon hylänneet käännynnäiset ovat maan hallinnon silmätikku. Islamista luopumisesta voi seurata jopa kuolemantuomio. Näitä tuomioita ei ole viime vuosina langetettu, pitkiä vankeusrangaistuksia sen sijaan on. Vangittuja uhkaillaan ja pahoin-

pidellään. Suurimmassa vaarassa ovat seurakuntien johtohahmot ja muut näkyvät kristityt. Sellaista uskonnonvapautta, jossa voisi vapaasti ja pelkäämättä harjoittaa omaa uskontoaan, ei Iranissa ole. Maltillinen kristitty tarkoittaa näkymätöntä kristittyä. MAINITTU IRANILAINEN mies oli kiinnostunut kristinuskosta jo Iranissa ja haki siitä seuranneen vainon vuoksi turvaa Suomesta. Täällä hän liittyi kirkkoon ja oli aktiivinen seurakuntalainen. Niin aktiivinen, etteivät Suomen viranomaisetkaan kyseenalaistaneet hänen uskoaan. Toisin on ollut monessa muussa tapauksessa, joissa kastetulta kristityltä on evätty turva, koska kääntymyksen aitous on asetettu kyseenalaiseksi. Maahanmuuttovirasto kertoo verkkosivuillaan niistä periaatteista, joilla se tutkii uskonnol-

lista kääntymystä ja turvapaikan tarvetta. Sen mukaan Suomessa on jätetty yli tuhat hakemusta, joissa hakija pelkää vainoa kotimaassaan, koska on kääntynyt Suomessa kristityksi. Osa on saanut turvaa, osa ei. YK:n pakolaisjärjestön ja Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kääntymisestä tarvitaan luotettava selvitys. Maahanmuuttovirasto myöntää, että kääntymystä ei ole helppo selvittää. Samalla se kiistää, että Suomi rikkoisi laissa olevaa palautuskieltoa, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. SUOMALAISET kirkonjohtajat, monet seurakuntien turvapaikanhakijoiden kanssa työtä tekevät ihmiset ja turvapaikanhakijoita auttavat aktiivit arvioivat tämänhetkistä tilannetta toisin. Aidosti kristityiksi kääntyneitä on palautettu ainakin kymmeniä, ja useita muita uhkaa palautus.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tule vapaaehtoiseksi – tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville ikääntyneille ihmisille! Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

Vapaaehtoistoiminnan kurssi Paikka: Vanhustyön keskusliiton tilat os. Malmin kauppatie 26, 3 krs, 00700 Helsinki 7.10. 10.10. 14.10. 17.10.

klo 17.00-19.30 klo 17.00-19.00 klo 17.00-19.00 klo 17.00-19.30

Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18-vuoden ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa.

syöpyi hänen mie leensä. – Hän sanoi olevan sa kääntymisensä täh den kuollut mies. Hän pelkäsi sekä sukuaan et tä maan viranomaisia. Kun häntä lähdettiin palauttamaan, hän lä hetti pyynnön: siun aatko minua? Se oli viimeinen viesti, jonka Mäkinen mieheltä sai. Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen kristityk si kääntyneiden tilanteesta. Hän tuntee useita afganistanilaisia ak tiivisia kristittyjä, jotka ovat saa neet kielteisen päätöksen. Afga nistan on maa, joka on kiistatta erityisen vaarallinen islaminus kon hylänneille. Kirkkokuntien johtajat julkai Kirkko ja kaupunki kysyi sisä sivat elokuussa poikkeuksellisen ministeri Maria Ohisalolta ai yhteisen vetoomuksen. He ilmai heesta ja laajemminkin turva sivat huolensa pakkopalautuksis paikanhakijoiden tilanteesta. ta. He muistuttivat, että Suomen Ohisalon mukaan hänellä ei ole laki ja kansainväliset sopimukset toimivaltaa puuttua yksittäiseen kieltävät palautuksen vaaraan ja tapaukseen, mutta yksittäistapa kyseenalaistivat sen, miten us usten kautta voi välittyä tietoa koa nyt arvioidaan. Heidän mu ongelmista, joita turvapaikka kaansa osa kirk menettelyssä on. kojen aktiivisista – Kaikki turva jäsenistä on saa paikanhakijat ei nut virallisen pää vät ole saaneet töksen siitä, ettei oikeudenmukais heidän uskonsa ta kohtelua, Ohi ole aitoa. salo sanoo. KAIKKI Kirkko ja kauHänen mu TURVAPAIKANHAKIJAT punki selvitti ti kaansa olisi vaka EIVÄT OLE SAANEET lannetta laajassa va paikka suoma verkkoartikkelis laiselle oikeusval OIKEUDENMUKAISTA saan. Sitä varten tiolle, jos voitai KOHTELUA. haastatellut ker siin osoittaa, että MARIA OHISALO toivat konkreet palautuskieltoa tisia esimerkke on rikottu. jä palautetuista Näin olisi jo ja siitä, mitä heil useita kertoja ta le on tapahtunut. Ihmisiä on ka pahtunut ilman YK:n kidutuksen teissa tai piilossa maan alla. Osa vastaisen komitean (CAT) ja Eu on paennut maasta uudelleen, roopan ihmisoikeustuomioistui osa on pidätettynä ja jotkut ovat men väliintuloa. Ne voivat ylikan ehkä kuolleet. sallisina eliminä puuttua asiaan. – Kidutuksen vastainen ko MALMIN SEURAKUNNAN kansain mitea antoi Suomelle täytän välisen työn sihteeri, diakonissa töönpanokiellon viimeksi tämän Minna-Sisko Mäkinen, sai ke vuoden heinäkuussa, kertoo Pa väällä yhteydenoton palautusta kolaisneuvonnan johtava laki odottaneelta mieheltä. Tapaus mies Marjaana Laine. ■

”

Ilmoittaudu 27.9.2019 mennessä: puh. 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi www.vtkl.fi/senioritoiminta

Tässä voisi olla sinun mainoksesi! Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen, p. 050-3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

Merkityksellistä elämää

6 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Sumuisten peltojen sonnit Joni Valkila vie matkailijat Suomen suurimpien villieläinten luo pääkaupunkiseudun liepeille. Hän on löytänyt sarvipäitä jokaisella hirvisafarilla. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JONI VALKILA JA KALLE KALLIO

irvisonneja on kolme. Jyhkeät sarvipäät nousevat aamu-udun keskellä häkellyttävän korkealle kaurahalmeesta. Niiden ympärillä käyskentelee antilooppimaisen siroja kauriita. Taustalta kuuluu hanhien mekastus, jonka välillä leikkaa kurjen huuto. Läheisellä laitumella yöpyy hevosia ja poneja, joiden aitauksen vieressä ruokailee lisää kauriita, joten ympärillä on isoja eläimiä kuin Afrikan savannilla. Nyt ollaan kuitenkin safarilla 40 minuutin automatkan päässä Helsingin Käpylästä, josta hirvisafariopas Joni Valkila lähti aamuyöllä ajamaan. Näköala eläinrunsauteen avautuu auton ikkunasta, josta rehevältä tuoksuva aamuilma tunkee sisään. Valkila neuvoo pysymään penkillä, sillä hirvet pelkäävät ihmisiä enemmän kuin autoja. Nyt ovat vuoden viimeiset hetket käydä pääkaupunkiseudun kupeessa hirvisafarilla, joka on kiinnostanut varsinkin ulkomaalaisia turisteja. Valkila

järjestää niitä touko–syyskuussa, ja lupaa hirvitakuun kesä–elokuussa. – Vielä kertaakaan ei ole tarvinnut maksaa rahoja takaisin. Tavallisesti Valkilan safareilla nähdään noin kahdeksan hirveä: nuoria ja vanhoja, sonneja ja lehmiä. – Hirvillä on aika säännölliset elämäntavat. Samat sonnit löytää samalta pellolta todennäköisesti seuraavanakin aamuna. Kello on vasta 5.20 sunnuntaiaamuna, mutta Valkila ei ole apajilla yksin. Länsiuusimaalaisella pellonreunalla on valmiiksi yksi hirvibongari, ja pian taakse pysähtyy toinenkin auto. Ikkunoista työntyvät pitkät objektiivit. – Harrastan itsekin luontokuvausta. Idea Moose Safarista syntyi, kun löysin niin hienoja paikkoja, että halusin viedä niihin muitakin, Valkila kertoo. SAFARIN PÄÄKOHDE on hirvi, mutta lisäksi nähdään usein kauriita, merikotkia, kurkia ja huuhkajia. Joskus vastaan on tullut myös kettu ja mäyrä. Afrikan safareita kiertänyt saksalaispari vaikuttui hirvisafarilla erityisesti rusakosta. Moskovalaiset ihailivat silokallioita. Jäkälät ovat joillekin vahva elämys. Valkila vie vierailijat myös kävelemään luontoon. Hirvisafareilla on käynyt eniten saksalaisia, mutta myös useita brittejä, sveitsiläisiä, australialaisia ja amerikkalaisia sekä muutama suomalainen. – Moni vierailija käy Suomessa vain Helsingissä, ja haluaa nähdä myös suomalaista luontoa.

Safarikävijät ovat palkinneet Valkilan TripAdvisorissa ja Google-arvosteluissa 5/5 tähdellä ja haltioituneilla hehkutuksilla: ”Alkukantaisen vaikuttava näky myös suomalaiselle! Uskomaton elämys istua samalla pellolla lähes 20 hirven ja lukemattomien kauriiden kanssa ja kuulla niiden syödä rouskuttavan.” Suomi valittiin vuoden 2019 parhaaksi luontomatkakohteeksi. Hirvet ruokailevat pelloilla erityisesti auringonnousun ja -laskun aikaan. Harva turisti haluaa herätä ennen auringonnousua, joten Valkila noutaa korkeintaan henkilöautollisen matkailijoita yleensä illansuussa. – Vedin viime kesänä hirvisafarin suunnilleen kerran viikossa. En yritä saada mahdollisimman paljon kävijöitä, sillä haluan pitää homman mukavana myös itselleni. Tämä on hiukan harrastusluontoista toimintaa. Valkila tekee päivätyökseen ihan muuta: hän auttaa ihmisiä Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtajana. – Työ hengellisen väkivallan parissa tuntuu välillä raskaalta, eikä sitä ole helppo jättää työpaikalle. Luontoretkeily auttaa saamaan muuta ajateltavaa. KELLO 5.28 pellolle astelee hirvilehmä. Kolme sonnia haistelee sitä ja seuraa perässä, kun lehmä palaa metsän suojaan. – Huomaa, että kiima-aika on alkamassa. Syyskuussa hirvet tulevat kiimaan ja sonnien sarvet ovat komeimmillaan. Sonni kasvattaa

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

7 KALLE KALLIO

JONI VALKILA

Jehovan todistajien lapsi halusi leikkiä dinosaurusten kanssa Joni Valkila oli lapsena Jehovan todistaja. Hän oli in noissaan uskonyhteisön opetuksesta, jonka mukaan maapallosta on tulossa hetkenä minä hyvänsä paratii simaa. Siellä elettäisiin sovussa eläinten kanssa. – Jehovan todistajien mukaan ihmiset elävät para tiisimaassa ikuisesti onnellisina leijonia ja pandakarhu ja silitellen ja hedelmiä syöden. Pidin tulevaisuuden näkymää tosi kiehtovana. Valkila järkeili lapsena, että Jumala palauttaa luo mansa dinosauruksetkin paratiisimaahan. – Ajattelin, että olisi mahtavaa päästä leikkimään di nosaurusten kanssa. Lapsuus Helsingin Malmilla oli hyvin luonnonlähei nen. Valkila näki kotitalonsa puutarhassa jopa hirven jäljet. – Leikin viisi–kuusivuotiaana tuntikausia metsässä vanhempien lasten kanssa ilman kelloa ja kännykkää. Vanhempani eivät tienneet, missä liikuin. Kotona oleva äitini oletti, että tulen jossain vaiheessa syömään. Joni Valkilan lapsuudessa Malmilla liikkui paljon fa saaneita. Hän yritti metsästää niitä alle kouluikäisenä. – Teimme kaverien kanssa jousipyssyjä, joilla am muimme fasaaneja. Onneksi välineemme olivat niin al keelliset, ettemme saaneet tapettua yhtäkään.

Hirveä on joskus yritetty kesyttää pohjoisiin oloihin sopivaksi työjuhdaksi. Sitä ei ole kiinnostanut.

uudet joka vuosi. Lokakuussa alkaa metsästyskausi, mikä saa villit märehtijät katoamaan avoimilta paikoilta. Kello 5.33 valkohäntäkauris ylittää tien aivan auton edestä. Myös hirvi on kulkenut monesti Valkilan tien poikki. Siitä voisi tulla pahaa jälkeä, koska Suomen suurimmalla villieläimellä on massaa jopa 600 kiloa. – Kolari ei ole ollut kertaakaan lähellä. Ajan hiljaa auringonnousun ja -laskun aikoihin. Onneksi joihinkin autoihin on jo kehitetty turvateknologiaa, joka pysäyttää automaattisesti, jos joku elävä olento tulee yhtäkkiä eteen. Valkila ajelee kapeita sorateitä metsikköjen, peltojen ja uinuvien maalaistalojen ohi. Kello 5.38 näkyy kolme kaurista, kello 5.42 kaksi lisää, kello 5.48 neljä kaurista, kello 5.51 viisi ja kello 5.52 taas yksi siro sarvipää. Autoa tuijottavat mantelinmuotoiset silmät kuuluvat 50–130-kiloisille valkohäntäkauriille sekä niiden pienille sukulaisille, 15–35-kiloisille metsäkauriille. Nouseva aurinko lisää siniharmaaseen aamusumuun vaaleanpunaista. Kello 5.53 näyttää kuin sumun keskeltä nousisi kaksi isoa lehteä, mutta hirvilehmä höristääkin korviaan aivan tien vieressä. Se hätkähtää hölkkäämään auton vierellä niin, että kypsäntuoksuinen viljapelto kahahtelee. Vasa seuraa perässä. Pian molemmat rauhoittuvat jatkamaan ruokailuaan aamukasteen keskellä. Isot ja pienet hirvieläimet laiduntavat aukeilla, kunnes aurinko on noussut kokonaan. Yhden aamun aikana näkyy kymmenen hirveä ja paljon enemmän kauriita. Majesteettinen hirvisonni tuijottaa hirvibongareita pitkään mäeltä ennen kuin astelee kiirehtimättä metsän varjoihin.

Kun Valkila varttui 16vuotiaaksi, paratiisimaa alkoi tuntua pahalta. Sinne pääsevät nimittäin opetuksen mukaan vain oikeaoppiset Jehovan todistajat. Jumala tappaa suuren osan ihmiskunnasta. Valkila sai peruskoulun päästötodistuksen keskiar voksi 9,5, mutta ei hakenut huippulukioon vaan ryh tyi tienraivaajaksi. Se tarkoittaa, että hän kulki ovel ta ovelle ja yritti saada mahdollisimman monet Jeho van todistajiksi. Samaan aikaan kiinnostus luonnontieteeseen ve ti Valkilaa irti uskonyhteisöstä, jossa ei uskota evoluu tioteoriaan. – Minulle oli opetettu, että noin 4,5 tuhatta vuotta sitten kaikki hukutettiin maailmanlaajuisessa veden

JOS JONI VALKILA saisi päättää, sumuisilla pelloilla käyskentelisi myös hirviä jykevämpiä sarvipäitä. Valkila haluaisi Suomen luontoon Euroopan suurimman maanisäkkään, jopa 1 300-kiloiseksi kasvavan euroopanbiisonin eli visentin. Biisoneita näkyy jo yli 20 000 vuotta vanhoissa eurooppalaisissa luolamaalauksissa. Niitä liikkui aikoinaan laumoina, mutta viimeinen luonnonvarainen eläin ammuttiin vuonna 1921. Lajin säilyminen johtuu eläintarhoista, joissa syntyneitä euroopanbiisoneita palautetaan luontoon. Korkeasaaressakin elää lauma.

”

Vähän vaarallisetkin asiat kuuluvat luontoon. Euroopanbiisonit ovat edelleen vaarantuneita. Metsästys oli vähällä käydä myös hirvien kohtaloksi 1900-luvun alun Suomessa. Euroopassa eli vielä viime jääkaudella villasarvikuonoja, mammutteja ja luolaleijonia. Ihminen on tärkeä syy monien isojen eläinten häviämiseen. – Suomalainen luonto pusikoituu, koska meillä ei ole riittävästi villejä ruohonsyöjiä eikä enää nautojakaan metsälaitumilla. Jotkut ajattelevat, ettei perinnemaisemien katoaminen haittaa, koska ne olivat ihmisen luomaa luontoa. Naudat ylläpitivät kui-

Uskonnon uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila irrottautuu päivätyöstään luonnossa.

paisumuksessa, ja vain joitakin eläimiä säilyi Nooan ar kissa. Huomasin luonnontieteellisiä kirjoja lukemalla, että opetus ei voi pitää paikkaansa. Silloin aloin epäillä kaikkea muutakin. Valkila erotettiin Jehovan todistajista 22vuotiaana. Syynä oli seksin harrastaminen tyttöystävän kanssa. Jehovan todistajien johtajat vaativat, että yhteisös tä eronnutta tai erotettua ei saa edes tervehtiä. Mää räys karttamisesta koskee myös omaisia. Sen vuoksi Valkila on tavannut vanhempansa ja sisaruksensa vain pari kertaa viimeisten 23 vuoden aikana. Hän käyttää omaa kokemustaan apuna työssään Uskojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtajana. Valkila opiskeli aikuisena valtiotieteen tohtoriksi, meni naimisiin ja sai kolme lasta. – Jehovan todistajista irtautuminen oli raskasta, mutta onnistuin rakentamaan uuden maailmankuvan ja sosiaaliset verkostot. Elämä on hyvää.

tenkin ympäristöä sellaisena kuin se olisi ollut suurten villieläinten ansiosta. Valkila haluaisi Suomeen myös villihevosia. Ne ovat erittäin uhanalaisia. – Villihevoset ja visentit kannattaisi sijoittaa aluksi aidatulle alueelle, jotta ihmiset ehtisivät tottua ajatukseen niistä luonnossa. Sipoonkorven kansallispuistossa pidetään perinnemaisemaa avoinna nautojen avulla. Jos siellä olisi visenttejä ja villihevosia, paikka olisi kiinnostavampi vierailijoillekin. – Hollanti on tiheämmin asuttu maa kuin Suomi, mutta silti sinne on luotu puistoalueita, joilla elää visenttejä ja villihevosia. Miksi sama ei toimisi Suomessa? Visenttiä eli euroopanbiisonia ei tarvitse Valkilan mukaan pelätä sen enempää kuin hirveä. – Yleensä villieläimet väistävät ihmistä. Silti on olemassa äärimmäisen pieni todennäköisyys, että iso eläin hyökkää kimppuun. Vähän vaarallisetkin asiat kuuluvat luontoon. Ihmisiä kuolee ampiaisen pistoihin, mutta ei kukaan vaadi vakavissaan, että ne pitäisi poistaa luonnosta. Valkila pohdiskelee, voisiko Suomi tarjota turvapaikan myös erittäin uhanalaiselle aasianleijonalle. Hän vaikuttui Helsingin Luonnontieteelliseen museoon rakennetusta rekonstruktiosta, jossa sukupuuttoon kuollut luolaleijona metsästää lumessa. – Leijonia eli Euroopassa satojen tuhansien vuosien ajan. Jos ihmisiä ei olisi, leijonat saalistaisivat Suomessa metsäpeuroja tänäänkin. ■ Katso videolta, mitä eläimiä hirvi safarilla nähtiin kirkkojakaupunki.fi.

VIDEO VERKOSSA

8 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

uljemme Suvi Vaarlan kanssa Westendissä, jonka hulppeissa aidatuissa taloissa asuvat espoolaiset huipputuloiset. Vaarla sijoitti nousukautta ja lama-aikaa kuvaavan Westend-romaaninsa keskeiset tapahtumat tänne, koska Westend on jo sanana latautunut ja symboloi vahvasti menestystä. Romaanin perhe saa kokea nousukaudella materiaalisen unelman täyttymisen muuttamalla uuteen kotiin Westendiin. Tuo unelma romuttuu talouden syöksykierteessä. Vaarla valitsi teoksensa aiheeksi 1990-luvun lama-ajan, koska kyseinen ajankohta ja sen seuraukset olivat vaivanneet hänen mieltään lapsuudesta asti. – Ihmettelen, miksi lamaa ei ole käsitelty enempää kaunokirjallisuudessa. Kyseessä on kuitenkin kansallinen trauma, joka on vaikuttanut satojen tuhansien suomalaisten elämään. – Kymmeniä tuhansia yrityksiä meni konkurssiin, ja itsemurhia tehtiin vuonna 1990 enemmän kuin sota-aikana. Ei ole ihme, että lama-ajan lapsilla on osoitettu olevan tavallista enemmän psyykkistä oireilua. Vaarlan mielestä lama-aika oli vedenjakaja, joka käynnisti hyvinvointivaltion murroksen. Hyvinvointivaltion ihanne saavutti huippunsa 1980-luvun nousukaudella, jolloin syntyi nuorten ja menestyneiden elämäntyyli, juppikulttuuri. – Se oli eräänlainen hurmostila, barokkimaista liioittelun aikaa. Taloudessa meni lujaa: esimerkiksi Helsingissä oli vain yhden prosentin työttömyys, ihmiset saivat isoja palkankorotuksia ja asuntojen hinnat nousivat jopa 40 prosenttia vuodessa. – Onkin hurjaa, että talouden romahdus tapahtui 90-luvun taitteessa niin nopeasti, vain yhdessä vuodessa. WESTEND-ROMAANIN KERTOJA on perheen ainoa lapsi Elina, joka kasvaa aikuiseksi laman synnyttämän kaaoksen keskellä. Romaani kuitenkin kattaa kaikkiaan neljännesvuosisadan, 1980-luvulta 2000-luvulle. Suvi Vaarla halusi yhdistää teoksessaan yksityisen ja yleisen, käydä läpi henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen muutoksen. – Kirjani kertoo politiikasta, rahasta ja varallisuuseroista. Siitä, miltä tuntuu saada paljon ja menettää se kaikki. – Halusin ottaa Elinan kautta mukaan myös 2000-luvun työelämää ja sen kipupisteitä. Työelämä on muuttunut arvaamattomaksi, mikä on lisännyt ihmisten stressiä ja uupumusta. Lama kosketti myös Vaarlan omaa lapsuudenperhettä. Hänen äitinsä joutui 90-luvulla lopettamaan yrityksensä, jonka seurauksena perheen piti myydä asunto Kruununhaasta ja muuttaa Espoon Suvelaan. Päälle tuli vielä vanhempien avioero.

Suvi Vaarlan romaanin keskeiset tapahtumat sijoittuvat huipputuloisten asuinalueelle Westendiin.

Kaoottinen lama-aika jäi lapsen mieleen 1990-luvun lama jätti syvät jäljet moneen suomalaiseen perheeseen. Suvi Vaarla kertoo siitä romaanissaan Westend. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JUSSI HELTTUNEN

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Romaani on täysin fiktiota, mutta toki siinä ovat näkyvissä omat kokemukseni. Halusin Elinan tavoin kannatella vanhempiani vaikeina aikoina. Lisäksi lähdin opiskelemaan kansantaloustiedettä oppiakseni hahmottamaan, miten talous toimii. Se toi samalla minulle jonkinlaista turvaa. Westendin Elina selviytyy, paljolti siksi, että hänellä ovat kantavina voimina isoäiti ja ystävyys naapurintytön kanssa. Lama-ajan aiheuttama ahdistus ja ulkopuolisuus pysyvät silti sitkeästi mukana hänen elämässään. – Kirjani kuvaa myös yksinäisyyttä ja kurottautumista toista kohti. Niistäkin minulla on omakohtaista kokemusta. Vaarlan mukaan olisi tärkeää ymmärtää, että raha ei ole vain rahaa vaan liittyy vahvasti ihmisten elämään ja käytökseen. – Lama-aika aiheutti monenlaista häpeää ja syyllisyyttä. Vielä tuohon aikaan yrityksen konkurssi oli suuri epäonnistuminen ja koettiin hyvin häpeälliseksi. Toisaalta osalle kävi laman aikana hyvin, mikä saattoi aiheuttaa heille toisenlaista häpeää.

”

Kymmeniä tuhansia yrityksiä meni konkurssiin, ja itsemurhia tehtiin vuonna 1990 enemmän kuin sota-aikana. SUVI VAARLA on kirjoittanut ennen 24.9. julkaistavaa Westend-romaaniaan novellikokoelman Täydellisiä ihmisiä. Teosten välillä kului kuusi vuotta, sillä romaanin kirjoittaminen oli yllättävän pitkä ja vaativa prosessi. – Minulla oli vaikeuksia päästä sisälle romaanikerrontaan. Sain siihen apua Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulusta. Leipänsä Vaarla tienaa viestinnän ammattilaisena. Hän on opiskellut ja työskennellyt yhteensä neljä vuotta ulkomailla, Brysselissä, Pariisissa ja Lontoossa. Vaarla arvelee vuosien ulkomailla muuttaneen häntä jonkin verran, sillä hän on saanut niiden aikana etäisyyttä omaan taustaansa. – Olen puhunut nelivuotiaasta asti ranskaa, minkä vuoksi minun oli erityisen helppo elää ja toimia Pariisissa. Pariisi on kuitenkin nähty, ja viihdyn nyt hyvin Suomessa. Olen myös huomannut, että kirjoittaminen vaatii elämistä maassa, jonka kielellä kirjoittaa, sanoo Punavuoressa asuva Vaarla. – Seuraavassa kirjassani on globalisaatioon liittyvä teema, joten siihen ammennan varmaan jonkin verran kokemuksistani maailmalla. ■

Kari Bergholmille Temppeliaukion kirkko on ollut hengellinen tukikohta lähes viidenkymmenen vuoden ajan.

Temppeliaukion kirkko on Suomen tunnetuin rakennus Aikanaan kiistellyssä kirkossa kuhisee vuodesta toiseen yhä enemmän kävijöitä. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

emppeliaukio sai nimensä jo viime vuosisadan alussa, kun asemakaavaan tehtiin varaus kirkkoa varten. 1930-luvulla järjestettiin kaksi uuden kirkon arkkitehtikilpailua. Ensimmäisen ehdotuksia ei hyväksytty toteutettaviksi, ja toisesta jatkoon pääsi kolmannen palkinnon saanut J.S. Sirénin jylhä katedraali. Sen rakennustyöt aloitettiin marraskuussa 1939. Kolme päivää myöhemmin alkoi talvisota.

Kiinnostus ei ollut vain uuden hurmaa. Kirkossa vierailevien vuosittainen määrä lähenee jo miljoonaa. Kirkko on Suomen tunnetuin rakennus maailmalla. Sen lähetyskynttelikkö on tuottanut tarvitseville apua kymmeniä tuhansia euroja vuosittain.

SOTIEN JÄLKEEN oli kirkkoa kiireellisempiä rakentamiskohteita. Kun 1960-luvulla Helsingin suuria seurakuntia jaettiin pienemmiksi, Taivallahden seurakunta alkoi kiirehtiä omaa kirkkoa. Vuonna 1961 uuden arkkitehtikilpailun voittivat veljekset Timo ja Tuomo Suomalainen. Päätös rakentamisesta kuitenkin viipyi. Kirkon ulkomuodon lisäksi kiistaa herätti siihen sijoitettava raha. Yhteisessä kirkkovaltuustossa asia ratkesi tiukasti puheenjohtajan äänellä. Biafran nälkäänäkevien sijaan päätettiin neljä miljoonaa markkaa panna rakennustyöhön. Kun Temppeliaukion kirkko viisi vuosikymmentä sitten syksyllä 1969 oli valmis, sen pahinkin vastustaja muutti mieltään. Ne, jotka olivat sanailleet uuden tyhjyyttään kumisevan temppelin rakentamisesta, saivat jo ensimmäisenä syksynä todistaa sadantuhannen kävijän virtaa.

RAKENTAMISTA, MUTTA EN

”

KANNATIN KIRKON OSANNUT ENNAKOIDA, ETTÄ SIITÄ TULISI TÄLLAINEN PYHIINVAELLUSKIRKKO.

PARI VUOTTA kirkon valmistumisen jälkeen sen pyöreän kuparikaton alle astui ensimmäistä kertaa ulkoasiainneuvos Kari Bergholm. Hän oli seurannut kirkkohanketta jo ennen alueelle muuttamistaan. – Kannatin rakentamista, mutta en osannut ennakoida, että siitä tulisi tällainen pyhiinvaelluskirkko. Helsinki tarvitsi modernin kirkkorakennuksen. Kotiuduin tänne heti. En kuulu mihinkään herätysliikkeeseen. Seurakuntani kirkko on hengellinen kotini. Bergholm toimi vuosikymmenien ajan seurakuntaneuvostossa ja talous- ja hallintojohtokunnan puheenjohtajana. Hän johti myös kirkkoherran pyynnöstä yhden kauden seu-

rakunnan työalaa, jonka työntekijät olivat ajautuneet keskinäisiin kahnauksiin. – Kirkkoherra arveli, että minusta olisi rauhoittelemaan tilannetta. Ja niinhän siinä kävi. En saanut edes yhtään vihamiestä, Bergholm kertoo. – Jokaisella on suosikkipaikkansa Raamatussa. Minulle läheinen on Paavalin opetus hengellisistä lahjoista. Jumala antaa niitä kaikille ja vieläpä runsaasti. Meidän tehtävämme on antaa saamamme lahjat seurakunnan käyttöön. Bergholmin lahjana oli organisointi ja hallinto. Kun ne toimivat hyvin, vapautuvat työntekijöiden voimavarat hengelliseen työhön. KERRAN BERGHOLM sattui kirkkosaliin yhtä aikaa seurueen kanssa, jossa kirkkoarkkitehtuurin tuntija esitteli rakennusta. Hänen mukaansa länsimaisilla kirkoilla on kaksi perusmuotoa: goottilainen katedraali ja ympyrä- tai ristikirkko. Goottilainen kirkko kuvaa ihmisen pyhiinvaellusta ovelta alttarille ja toisaalta alhaalta ylös kohti Jumalaa. Ympyrä- tai ristikirkko, kuten Temppeliaukion kirkko, taas symboloi seurakuntayhteyttä ja Pyhän Hengen läsnäoloa. – Siitä pitäen olen aina tähän kirkkoon tullessani tuntenut Pyhän Hengen läsnäolon. Pitkän luottamustoimen jälkeen saattaisi kuvitella, että aikanaan vaikutuksen tehnyt kirkkotila alkaa tuntua arkiselta. – Päinvastoin, Bergholm sanoo. – Kun on mukana monessa, tarvitsee tukikohdan. Minulle se oli ja on Temppeliaukion kirkko. ■ Temppeliaukion kirkon 50-vuotisjuhlamessua vietetään sunnuntaina 29.9. kello 10.

10 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

130-vuotisjuhlaviikonloppu 20.–22.9.2019 Helsingissä Pe 20.9. Temppeliaukion kirkko klo 18.30 Musiikkijuhla – näyttelijä Seela Sella ja musiikkiryhmät La 21.9. Ruoholahden ostoskeskus klo 11.00 Ulkoilmatapahtuma Pelastusarmeijan Temppeli, Uudenmaankatu 40 klo 14.30 Naisten kokous klo 18.00 Upseerivihkimysjuhla

Tarvitseeko läheisesi ympärivuorokautista hoivaa, Haagan Helander-kodin muistisairaiden ryhmäkodissa vapaana paikka. Tiedustelut ja esittelyt arkisin klo 9-15 puh. 0400 341 306 Ilmari Helanderin Vanhusten Säätiö Olemme voittoa tavoittelematon säätiö ja käytämme varamme asukkaiden hyvinvointiin. www.helander-kodit.fi

Su 22.9. Pelastusarmeijan Temppeli klo 10.00 Pyhityskokous Juhlavieraina kansainväliset johtajat, kenraali Brian Peddle ja komentaja Rosalie Peddle. Kaikki ovat tervetulleita!

n itoo erikoi ho

in e

t unu st

Sydä n

Jo nyt voit valita, kuka sydäntäsi hoitaa

n s air a

Kun haluat asiantuntevaa ja turvallista sydänhoitoa, valitse Sydänsairaala yhdessä oman lääkärisi kanssa. Helsingissä pääset kiireettömään hoitoon lähetteellä 10 arkipäivässä. Terveydenhuoltolaki on mahdollistanut erikoissairaanhoidon valinnanvapauden jo vuodesta 2014. Helsingin Sydänsairaala 050 339 2437 www.sydansairaala.fi TAMPERE | HELSINKI | HÄMEENLINNA | RIIHIMÄKI | VALKEAKOSKI

Esittelykierros joka keskiviikko klo 13 Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniisiin palvelutaloihimme. Esittelykierros järjestetään kaikissa Saga-palvelutaloissa joka keskiviikko kello 13. Esittelykierrokselle ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Koti Saga-palvelutalossa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura on lähellä. Saatavilla on hoiva-, ruoka- ja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä ja varaa oma esittely: maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

Onko Jumala todella sanonut niin? Kuka Raamatussa puhuu ja miten? Miksi kirkon riitojen taustalla on Raamattu? Kolme raamatunlukemisen ammattilaista kertoo. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA KUVAT ANTTI RINTALA

hminen oli hädin tuskin luotu ja ehtinyt asettua taloksi paratiisiin, kun hän jo pilasi kaiken. Halutessaan tulla Jumalan kaltaiseksi hän maistoi kiellettyä hedelmää, suututti Jumalan ja karkotettiin paratiisista. Tämä kerrotaan Raamatun ensimmäisen kirjan kolmannessa luvussa, ja sen jälkeen loppu Raamattu kuluukin siihen, että Jumala panee täytäntöön monivaiheisen suunnitelmansa välien korjaamiseksi. – Raamattu on äärimmäisen yksinkertainen kirja. Siinä kerrotaan, miten Jumala loi ihmisen, miksi ihminen joutui eroon Jumalasta ja mitä Jumala päätti tehdä, jotta ihmisen ja Jumalan välinen suhde tulisi jälleen kuntoon, sanoo pappi ja lähetysteologi Jukka Norvanto. Norvanto puhuu äänellä, jonka aika moni suomalainen on kuullut, sillä hän on tehnyt Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmaa vuodesta 1997. Nyt Raamattua

Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

käydään läpi jo neljättä kertaa. Radio Deissä ohjelmalla on noin 130 000 kuuntelijaa viikossa. Ohjelma on suosittu myös Järviradiossa, joka tavoittaa yli 300 000 viikkokuuntelijaa. Syntiinlankeemuskertomus on yksi niistä raamatunkohdista, jotka puhuttelevat Norvantoa yhä uudelleen. Se tuntuu jatkuvasti ajankohtaiselta, sillä ihminen ei ole hänen mielestään muuttunut. – Ihmiskunnassa on koko ajan sama halu tulla Jumalan kaltaiseksi. En oikeastaan puhuisi syntiinlankeemuksesta vaan syntiinnousemisesta, sillä synnissä on aina kysymys siitä, että me nostamme itsemme joko lähimmäisten tai jopa Jumalan yläpuolelle. KUN IHMINEN OLI karkotettu paratiisista, Jumala asetti sitä vartioimaan kaksi kerubia ja salamoivan, leimuavan miekan. Tavallinen lukija saattaa ohittaa maininnan enempiä miettimättä tai ehkä kuvitella mielessään monisiipisiä enkelihahmoja ja jonkinlaisen Tähtien sota -elokuvista tutun valosapelin. Norvannolle tuo lause on avain koko Raamatun ymmärtämiseen. – Kerubit liittyvät Raamatussa aina Jumalan läsnäoloon. Jumalan läsnäoloon pääsee miekan kautta. Miekka on Jumalan sana ja viime kädessä Jeesus Kristus. Eli jo ensimmäisille ihmisille annettiin avaimet siihen, millä keinolla Jumalan yhteyteen kaikesta huolimatta voi päästä, Norvanto selvittää. Tällaista tapaa lukea Raamattua Norvanto kutsuu hengelliseksi tai uskoa vahvistavaksi. Kaikilla teksteillä on paikkansa ja tehtävänsä Jumalan suunnitelman kertomisessa. Vanha testamentti ennustaa ja lupaa sitä, mitä Jeesus Uudessa testamentissa tulee tekemään. Raamatun tekstejä selitetään toisilla Raamatun teksteillä. Norvanto tuli uskoon armeija-aikoinaan, ja siitä alkoi tarve perehtyä Raamattuun paremmin. Innokkaimmillaan hän kävi viikoittain kolmessa eri raamattupiirissä. Kiihkein ahmiminen on tyyntynyt joka-aamuiseksi Päivän Tunnussanan lukemiseksi ja raamattuopetuksien valmistamiseksi, mutta hänen näkemyksensä Raamatusta ei ole muuttunut. – Jumala ja hänen tahtonsa eivät ole pelkkää mielikuvitusta. Aikoinaan opiskellessani teologiaa joku luennoitsija sanoi, että Raamattu on ihmisten puhetta Jumalasta. Mietin silloin, että jos tuo on totta, miksi Raamattu kuitenkin vaikuttaa niin kuin se olisi Jumalan sanaa. Itselläni on ollut voimakas taju siitä, että Jumala puhuu Raamatun kautta, Norvanto sanoo.

RAAMATUN ALKUKERTOMUKSET, joihin syntiinlankeemuskin kuuluu, ovat tärkeitä myös Wille Riekkiselle, joka on eläkkeellä oleva piispa ja Uuden testamentin tutkija. Kertomukset luomisesta, syntiinlankeemuksesta, Kainista ja Abelista, vedenpaisumuksesta ja Babylonin tornin hajottamisesta ovat hänelle myyttejä, jotka kertovat Jumalasta ja ihmisestä Jumalan edessä. – Niitä ei pitäisi lukea historiana tai luonnonhistoriana. Sen sijaan ne herättävät ihmisen tärkeimmät kysymykset: missä olet suhteessa Jumalaan ja Jumalan tahtoon, missä on veljesi, missä on sydämesi ja missä on oikeus? Riekkinen sanoo.

Kun kirkossa kiistellään melkein mistä tahansa – esimerkiksi siitä, voiko nainen toimia pappina tai voisiko kirkko vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja – taustalla ovat erilaiset näkemykset Raamatusta ja sen tulkinnasta. Tästä jopa kiistojen osapuolet ovat keskenään samaa mieltä. Näin sen näkevät myös Riekkinen ja Norvanto. Kolmisen vuotta sitten Riekkinen kirjoitti esipuheen amerikkalaisen raamatuntutkijan Marcus J. Borgin suomennettuun kirjaan Kristinuskon sydän. Siinä Borg hahmottelee kaksi tapaa ymmärtää kristinusko ja Raamattu. Riekkinen on Borgin kanssa samoilla linjoilla.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Jukka Norvanto on pappi, kielenkääntäjä ja teologian lisensiaatti, joka työskentelee lähetysteologina Lähetysyhdistys Kylväjässä. Hän on tehnyt Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmaa yhteensä 1434 jaksoa ja kirjoittanut 79 kirjaa. – Sen jälkeen, kun ryhdyin käymään Raamattua läpi ohjelmaani varten, aloin ajatella, että jokainen sen kirjoista on omalla paikallaan ainutlaatuinen. Ennen sitä lempikirjani oli Vanhan testamentin Hoosean kirja. Profeetta Hoosea sai kokea, miltä tuntuu tulla rakastamansa hylkäämäksi. Jumala käski häntä ostamaan kalliilla hinnalla takaisin vaimonsa, joka oli lähtenyt toisen miehen mukaan. Israelin kansa oli toiminut kuin Hoosean vaimo: hylännyt Jumalan ja alkanut palvella epäjumalia. Siinä on myös liittymäkohta Uuden testamentin sanomaan. Jumala antoi jopa Poikansa hengen, kun Hoosea maksoi vain rahaa ja viljaa.

– On paljon ihmisiä, joille Raamatun kirjaimellinen tulkinta on ainoa oikea ja riittävä tulkinta. Ja sitten on entistä suurempi joukko meitä, jotka otamme Raamatun tosissamme, mutta emme kirjaimellisesti. Pyrimme etsimään sieltä kristinuskon sydäntä, joka on usko Jumalaan. Sen uskon ilmenemismuotoja Raamattu dokumentoi ja sitä uskoa meidän pitäisi suunnata tämän päivän ihmiselle siten, ettei uskosta tule pakkopullaa vaan vapauttava voima. Silloin usko Jumalaan antaa voimaa elää ja uskallusta kerran jopa kuolla, Riekkinen sanoo.

– Ne, joille kirjaimellinen tulkinta riittää, eläkööt siinä. Ei heitä pidä tuomita, mutta heidänkään ei pitäisi tuomita väljempää ja liberaalimpaa uskontulkintaa. Riekkinen mainitsee uutisotsikoihin ja poliisitutkintaan päätyneen esimerkin tiukemmasta tavasta tulkita Raamattua. Tänä kesänä kansanedustaja Päivi Räsänen kritisoi sitä, että kirkko lähti Pride-tapahtuman yhteistyökumppaniksi, ja liitti twiittiinsä kuvan muutamasta Uuden testamentin Roomalaiskirjeen jakeesta. – Kun näin tehdään, Raamattua käytetään lyömäaseena, ja se on minusta epäkristillistä, Riekkinen sanoo. Raamatusta löysi sopivan iskulauseen sekin nimetön kirjoittaja, joka 2000-luvun alussa siteerasi Riekkiselle Viidettä Mooseksen kirjaa: ”Hävitä paha keskuudestasi.” Kirjoittaja oli varma, että niin Jumala tekee – ainakin jos häntä vähän autetaan. Uhkauksen syynä oli se, että Riekkinen oli tuolloin asettunut julkisesti puolustamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia kirkossa. ERIMIELISYYDET RAAMATUNTULKINNASTA kietoutuvat myös erimielisyyksiin historiallis-kriittisestä raamatuntutkimuksesta ja siitä, mikä painoarvo tutkimuksen tuloksille pitäisi antaa kirkon opetuksessa ja kannanotoissa. – Raamattua kirjaimellisesti tulkitseva voi kokea tieteellisen tutkimuksen uhkaavana. Useimmille tutkimus on kuitenkin vapauttava voima. Ei raamatuntutkimuksessa kielletä Jumalaa tai Kristusta, vaan se voi auttaa näkemään, että Raamatussa puhutaan vertauskuvin ja monella tasolla ihmisen perimmäisistä kysymyksistä, Wille Riekkinen sanoo. – Kirjaimelliseen raamatuntulkintaan takertuminen veisi kirkkoa taaksepäin. Fundamentalismi ei tuota hyvää hedelmää, jos sen pohjalta lähdetään ratkomaan tämän päivän eettisiä ongelmia. Jukka Norvannon mielestä tutkimusta on monenlaista. Hän sanoo, että totta kai on hyvä opiskella Raamatun alkukieliä hepreaa ja kreikkaa, jotta voi itse nähdä, mitä tekstissä alun perin on sanottu ja miten se mahdollisesti on muuttunut, kun käsikirjoituksia on kopioitu. – Ongelmia tuleekin tulkinnasta. Tutkijat ovat usein erimielisiä siitä, mitä jokin kohta tarkoittaa – ja mitä se tarkoittaa meille. Tieteellisen tutkimuksen rajat tulevat vastaan siinä, ettemme aina tiedä, mikä oli se alkuperäinen tilanne, johon jokin teksti liittyy. Tutkimus myös elää, ja esimerkiksi arkeologisissa kaivauksissa saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Tämän päivän totuus on huomenna jo vanhentunut, Norvanto sanoo.

– Toisaalta viime kädessä tiede etsii totuutta ja Jeesus Kristus on totuus, joten eivät tiede ja usko voi siinä mielessä olla ristiriidassa, hän lisää. Wille Riekkinen kaipaa kirkkoon raamattuherätystä. Se kuulostaa hänen sanomakseen oudolta, sillä yleensä tämän tyyppisiä lausahduksia kuulee herätysliikkeiden suunnalta. – Minä tarkoitan raamattuherätyksellä sitä, että ruvettaisiin ottamaan raamatuntutkimus tosissaan. Aina kirkossakaan ei olla tietoisia Raamatun syntyprosessista ja sen luonteesta, vaan ajatellaan, että se on sanasta sanaan Jumalan sanaa. Tällaista käsitystä Riekkisen mielestä ruokitaan myös jumalanpalveluksissa. – Kun messussa luetaan vaikka epistolateksti jostakin Paavalin kirjeestä, sen lopuksi sanotaan, että tämä on Jumalan sana. Jos Paavali itse olisi kirkonpenkissä, hän sanoisi, että eipäs kun minä kirjoitin sen. Paavalin kirjeet ovat tiettyihin tilanteisiin kirjoitettuja tilapäiskirjeitä, mutta nyt niistä mielellään tehtäisiin yleispäteviä.

”

Raamatussa puhutaan vertauskuvin ja monella tasolla ihmisen perimmäisistä kysymyksistä. WILLE RIEKKINEN

SIINÄ MISSÄ RIEKKINEN kaipaa kirkkoon raamattuherätystä, Jukka Norvanto kaipaa lähetysherätystä. Elokuussa hän kävi Mongoliassa opettamassa paimentolaisten raamattukoulussa. Mongolia on yksi maista, joissa hänen työnantajansa Lähetysyhdistys Kylväjä toimii ja Norvannolle myös yksi todiste siitä, että Raamatussa on kyse muustakin kuin ihmisten sanoista. – Lähetyskentillä näkyy, kuinka Jumalan sana vaikuttaa. Kyse ei ole vain jonkun ihmisen subjektiivisesta kokemuksesta. Vuonna 1990 Mongoliassa tiedettiin olevan neljä kristittyä. Nyt kristittyjä on kymmeniä tuhansia. Ihmiset tulevat moottoripyörillä satojen kilometrien päästä raamattuopetukseen, Norvanto kertoo.

Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Nyt Norvanto on huolissaan lähetystyön tulevaisuudesta. Vanhat tukijat ovat uskollisia, mutta uusia on vaikea löytää. Toisinaan hänestä tuntuu siltä, että lähetystyölle on vaikea löytää ymmärrystäkin. – Jos kirkko lopettaa evankeliumin välittämisen, se lakkaa olemasta kirkko. Jos nyt sanotaan, ettei lähetystyötä tarvita, se on kaiken sen turhentamista, mitä Jeesus on ihmiskunnan puolesta tehnyt. En ole huomannut Raamatussa semmoista kohtaa, että Jeesus olisi peruuttanut lähetyskäskyn. ”JUMALA ON RAKASTANUT maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Tämän pienoisevankeliumiksi kutsutun Johanneksen evankeliumin jakeen on moni opetellut rippikoulussa ulkoläksynä. Se on yksi niistä raamatunteksteistä, jotka koristavat lasiseinää pappi Marja Malvarannan työpaikalla Suvelan kappelissa Espoossa. Marja Malvaranta itse muistaa sanasta sanaan monta muutakin raamatunkohtaa. Hänen nuoruudessaan 1970-luvulla opeteltiin Raamattua paljon ulkoa, ja opittu on pysynyt mielessä. Vaikka hän ei lukisi Raamattua joka päivä, sen sanat kulkevat mukana. Papille Raamattu on työväline. Sen pohjalta kirjoitetaan saarnat ja siitä etsitään sopivia sanoja puheisiin ja hartaushetkiin. Sielunhoidossakin sitä käytetään. Malvaranta on huomannut, että psalmit ovat antaneet lohtua monelle raskaassa elämäntilanteessa kamppailevalle. Saarnatessaan pappi on sidottu kirkkovuoden kulkuun. Kullekin pyhäpäivälle on omat raamatunkohtansa, joista joku valitaan saarnatekstiksi. Yleensä se on katkelma jostakin evankeliumista. – Saarnaa valmistellessani saatan viettää tekstin parissa pitkänkin ajan ja palata siihen monesta näkökulmasta. Käytän apuna myös selitysteoksia. Yritän katsoa vähän syvemmälle ja lukea Raamatun tekstiä myös historiallisena tekstinä. Mietin, mikä tämä teksti oikein on ja miksi se on tässä kirjassa, mitä se on silloin aikoinaan mahdollisesti merkinnyt ja mitä se tänä päivänä voisi merkitä, Malvaranta kertoo.

Wille Riekkinen on Kuopion hiippakunnan emerituspiispa ja teologian tohtori, jonka alaa on Uuden testamentin tutkimus. Tieteellisten julkaisujen lisäksi hän on kirjoittanut yksin ja yhdessä muiden kanssa kolmisenkymmentä kirjaa ja tehnyt kolme Raamattua käsittelevää televisiosarjaa. – Minulle koko Raamatun punainen lanka on Jumalan kaipuu ja kuuliaisuus Jumalalle. Ihminen kulkee pitkän matkan yrityksen ja erehdyksen tietä kysellen, mitä Jumala häneltä haluaa ja vaatii. Pitkästä aikaa minua ovat ruvenneet puhuttelemaan jotkut psalmit. Tällä hetkellä lempipsalmini on psalmi 90, joka tunnetaan Mooseksen lauluna. Siinä pyydetään näin: ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.” Ja: ”Herra, meidän Jumalamme, ole lempeä meille, anna töillemme menestys, siunaa kättemme työt.”

”

Itselläni on ollut voimakas taju siitä, että Jumala puhuu Raamatun kautta. JUKKA NORVANTO

– Hartauksia ja rukoushetkiä suunnitellessani lähestyn Raamattua toisin. Yritän miettiä, mitä Raamattu minun valitsemastani teemasta sanoisi ja mitä lohdutuksen tai rohkaisun sanoja sieltä löytyisi. Työssään Malvaranta myös ohjaa bibliodraamaa, jossa eläydytään Raamatun kertomuksiin teatterin, tanssin tai kuvataiteen keinoin, sekä ignatiaanisia retriittejä, joissa Raamattua käytetään mietiskelevän rukouksen lähtökohtana. – Olennaista niissä on se, mikä juuri tällä hetkellä koskettaa minun elämääni. Ignatiaanisessa

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

me maailman loppu. On uuden taivaan ja uuden maan aika. Wille Riekkiselle Ilmestyskirja ei kerro maailmanlopusta vaan se on lohdutuskirja. Hän muistuttaa, että se on kirjoitettu keisari Domitianuksen toimeenpanemien kristittyjen vainojen aikaan. – Sen viesti on, että tulipa mitä tahansa, pitäkää kiinni Kristuksesta, niin teillä ei ole mitään hätää.

Marja Malvaranta on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pap pi, joka on kouluttautunut myös retriitinohjaajaksi, bibliodraama ohjaajaksi ja ignatiaanisten ret riittien ohjaajaksi. – Minulla ei ole Raamatussa yhtä tiettyä lempikirjaa, pikem minkin on muutamia oman elä mäni kantavia kertomuksia. Niis tä tärkein on Johanneksen evankeliumin lopussa oleva kertomus, jossa Pietari kohtaa ylösnous seen Jeesuksen. Pietari on yksi niistä Raamatun henkilöistä, joi den kohdalle pysähtyy herkästi. Minulle hän on ihminen, joka on saanut selkeän kutsun ja haluaa seurata sitä sitoutuneesti. Aina ei vain mene ihan putkeen. Kaiken inhimillisen yrittämisen takana näen hänen vilpittömyytensä ja rakkautensa Jeesusta kohtaan.

mietiskelyssä viivytään raamatuntekstissä ja tunnustellaan, mikä siinä kutsuu, puhuttelee tai lämmittää jotakin kohtaa minussa. Sitten seurataan tuota kokemusta ja katsotaan, minne se vie, Malvaranta kuvailee. – Raamattua voi lähestyä eri tavoin, ja myös tieteellisellä tutkimuksella on paikkansa. Ajattelen, että Raamattu on Jumalan puhetta tässä päivässä ja myös historiallinen kirja, jossa kuuluu sen ajan ihmisten ääni. Kun Malvarannalta kysyy, mikä hänen mielestään on Raamatun olennaisin sisältö, hän vastaa

”

Raamattu välittää meille Jumalan rakkauden ja Jumalan rakastavan tahdon. MARJA MALVARANTA

yhdellä sanalla: Kristus. Sitten hän sanoo saman useammalla sanalla. – Luen Raamattua niin, että Jeesus on sen keskus ja läsnä kaikessa. Hän on odotuksena Vanhassa testamentissa ja ylösnousseena Kristuksena alkuseurakunnan elämästä kertovissa teksteissä. Raamattu välittää meille Jumalan rakkauden ja Jumalan rakastavan tahdon ja näyttää, että Jumala on kaikessa läsnä aikojen alusta aikojen loppuun. RAAMATUN VIIMEISESSÄ KIRJASSA Johanneksen ilmestyksessä ennustetaan tämän tuntemam-

Monissa kristittyjen porukoissa maailmanloppua on odotettu kiihkeästi – ja saatu odottaa kauan. Jeesuksen seuraajat ja ensimmäiset kristityt odottivat Jeesuksen palaavan maan päälle ja hänen lupaamansa Jumalan valtakunnan toteutuvan vielä heidän elinaikanaan. – Jeesuksen toista tulemista ei ole kuulunut ja päivämäärää siirretään jatkuvasti. Se jo osoittaa sen, että kirjaimeen tuijottaminen ei johda mihinkään. Meidän pitäisi keskittyä uskossa olennaiseen, ja olennaista on sana Jumalan valtakunnasta. Raamatussa ihan selvästi sanotaan, mitä se on: se ei ole vain jotain tuonpuoleista vaan oikeamielisyyttä, iloa ja rauhaa, jotka Pyhä Henki antaa, Riekkinen sanoo. Kun Jeesus puhuu viimeisestä tuomiosta, jossa ihmiset laitetaan vastuuseen teoistaan, kyse ei Riekkisen mielestä ole ennustuksesta tai uhkauksesta vaan kielikuvasta. – Sen tarkoituksena oli hätkähdyttää kuulijat miettimään omaa elämäänsä Jumalan edessä ja kysymään, ovatko he taivasten valtakunnan asialla. Niin se tekee meillekin tässä Jumalan antamassa elämässä, tässä maailmassa. – Enkä sano, etteikö mitään kuolemanjälkeistä elämää olisi – me vain emme sitä tiedä. Itselläni on aavistus, että on jotakin enemmän. Se jää nähtäväksi, joten keskitytään nyt vain tähän elämään. ■

Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Musiikkiin uponnut Eero Hämeenniemellä on kaksi intohimoa: improvisaatio ja Intia. Soittaessaan hän pääsee tilaan, jossa mieleen ei mahdu mitään muuta kuin musiikki. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

os aikoo mennä kuuntelemaan säveltäjä ja pianisti Eero Hämeenniemen soittoa, on ihan luvallista ottaa mukaan viltti ja tyyny ja tehdä olonsa mahdollisimman rennoksi. Rentoa hänen konserteissaan on muutenkin: taiteilija ei kävele juhlallisesti flyygelin ääreen vaan juttelee ihmisten kanssa ennen kuin alkaa soittaa, eikä hän kumartele konsertin lopuksi. Väliaikaa ei ole, eivätkä konsertit kestä juuri tuntia kauempaa. Taputtaa ei tarvitse. Hämeenniemen konsertit ovat improvisaatiokonsertteja. Hän soittaa paljon kirkoissa, ja silloin teemat, joista hän improvisoi, ovat yleensä peräisin hengellisestä musiikista. On tuttuja virsiä, mutta myös vanhempaa kirkkomusiikkia ja intialaisia melodioita.

– Yleensä lähden soittamaan tyhjästä ja löydän teeman jossakin vaiheessa, sitten taas etäännyn siitä. Teema on kuin hyppyrimäki: siitä saa alkuvauhdin, jonka avulla pääsee lentoon. Improvisoidessa musiikki itse kertoo, mitä seuraavaksi tapahtuu, Hämeenniemi kertoo. SOITTAESSAAN HÄMEENNIEMI pyrkii keskittymään täydellisesti siihen, mitä on tekemässä. Silloin mieleen ei mahdu mitään muuta. Hän ei ajattele sormiaan, ei pianoa. Hän ei ole enää tietoinen edes siitä, että soittaa. – Silloin musiikkia ei enää tarkastele ulkoapäin, vaan musiikista tulee ajattelun kieli. Ikään kuin ajattelen musiikiksi. Se on hieno tunne, ja se löytyy improvisoidessa melkein joka kerta, Hämeenniemi kertoo.

Keskittyneesti musiikkia kuuntelevallekin voi käydä niin, että musiikki täyttää mielen. Tai sitten hänen mielikuvituksensa lähtee liikkeelle. Hämeenniemi rinnastaa nämä kaksi kuuntelemiskokemusta kahteen eri tapaan meditoida. Idän uskontojen piirissä meditaatio suuntautuu sisäänpäin. Se on keskittymistä vailla pohtimista, ja siinä pyritään jonkin asian olemuksen näkemiseen. Varsinkin katolisessa kristillisessä perinteessä meditaatio on puolestaan tarkoittanut jonkun asian keskittynyttä mietiskelyä – se suuntautuu ikään kuin ulospäin. Esimerkiksi Ignatius Loyolan kehittämissä hengellisissä harjoituksissa lähtökohtana on Raamatun teksti, johon eläydytään mielikuvituksen avulla. Ruusukkorukouksessa taas mietiskellään Jeesukseen liittyviä salaisuuksia. SUUNNILLEEN SEITSENVUOTIAANA Eero Hämeenniemi huomasi, että hänen päänsä tuottaa musiikkia, jota hän ei ole kuullut missään muualla. Hän oli soittanut pianoa nelivuotiaasta ja rupesi nyt soittamaan sitä, mitä päässään kuuli. Hieman myöhemmin hän alkoi kirjoittaa sävellyksiään paperille.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Yhdeksänvuotiaana lopetin pianotunneilla käymisen. Sitten vain soitin. Kouluaikana olin mukana bändeissä ja aloin myös säveltää teatterimusiikkia. Koska hänellä ei ollut musiikkiopistotaustaa, hän epäili, voisiko hänestä tulla säveltäjää. Siksi hän harkitsi kriitikon ammattia. – Pääsin kuitenkin Sibelius-Akatemiaan. Olen siis Suomen musiikinhistorian ainoa epäonnistunut kriitikko, josta tuli säveltäjä. Kun Hämeenniemi oli lukiossa, kuuluisa saksalainen säveltäjä Karlheinz Stockhausen julkaisi kirjeen maailman nuorisolle. Hämeenniemi vastasi kirjeeseen ja sai Stockhausenilta henkilökohtaisen, käsinkirjoitetun vastauksen. Siinä Stockhausen muun muassa kehotti lukemaan intialaista filosofia Sri Aurobindoa, jonka ajattelusta hän oli innostunut. Hämeenniemikin innostui, ja sillä oli kauaskantoiset seuraukset.

”

Voiko omaa kohtaloaan paeta?

Intia on sekä hienostunut että karsea. On vaikea kuvitella, että olisin yhtä innostunut vaikka Sveitsistä.

Kuka?

Eero Hämeenniemi, 68, on säveltäjä, kirjailija ja pianisti. Hänen uusin kirjansa on tänä vuonna ilmestynyt Kun musiikki täyttää mielen (Basam Books), joka käsittelee musiikin ja meditaation suhdetta.

Mitä?

Hämeenniemi improvisoi pianolla eurooppalaisen ja intialaisen hengellisen musiikin teemojen pohjalta keskiviikkona 18.9. klo 20 Paavalinkirkossa. Sacred Music -festivaalin konserttiin on vapaa pääsy.

Motto

”Olkoot ilo ja tuska samanarvoisia voitossa ja tappiossa, tappiossa ja voitossa.” (Bhagavadgita)

MUSIIKKIOPINTOJENSA OHESSA Hämeenniemi opiskeli yliopistossa filosofiaa ja Intian kieliä, ja vuodesta 1984 lähtien hän on oleskellut Intiassa vuosittain. Nytkin hänellä on jo lentoliput ostettuna seuraavaa matkaa varten. Ensin hän lentää Mumbaihin ja jatkaa sieltä Etelä-Intiaan Chennaihin, joka on hänelle tutuinta Intiaa. – Huomasin heti, että Intia on niin iso, ettei sitä voi käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Siksi valitsin Etelä-Intian, ja olen nähnyt aika paljon vaivaa siellä puhuttavan tamilin kielen kanssa. Tamilit sanovat, ettei kukaan ulkomaalainen opi heidän kieltään. Siinä on omat kirjainmerkit, paljon sijamuotoja ja sitä on vaikea ääntää. Kirjakielen ja puhekielen välinen ero on tosi iso ja murteita on paljon, Hämenniemi kuvailee. Hän sanoo, ettei vieläkään aina ymmärrä kaikkea puhuttua, mutta tulee kyllä itse ymmärretyksi, koska puhuu kirjakieltä. ”Valkoinen sir puhuu niin kuin televisio”, kommentoi eräs intialainen Hämeenniemen puhetta. Pelkästään nykytamilin opiskelu ei ole riittänyt Hämeenniemelle, sillä harrastuksekseen hän on suomentanut valikoiman vanhaa tamilinkielistä runoutta. – Tienasin 1500 euroa kahdenkymmenen vuoden työstä, hän hymähtää. INTIASSA KIEHTOVAT Eero Hämeenniemeä monet vastakohdat. Hänen mielestään missään ei ole niin kaunista kuin Intiassa – eikä missään ole myöskään niin rumaa. – Intia on sekä hienostunut että karsea. On vaikea kuvitella, että olisin yhtä innostunut vaikka Sveitsistä. Intia on Hämeenniemelle kuin peili. Jos haluaa ymmärtää itseään ja omaa ajatteluaan, tarvitsee avuksi ulkopuolisen näkökulman. Sellaisen löytää perehtymällä tarpeeksi syvällisesti johonkin vieraaseen kulttuuriin. – Aina, kun palaan Suomeen, koen pienen kulttuurisokin: Miksi ihmiset ovat näin epäkohteliaita? Emmekö voisi olla vähän kivempia? Intialaiset vieraani puolestaan kysyvät Suomessa ensimmäiseksi, että missä kaikki ovat. He sanovat sen huolestuneeseen sävyyn, niin kuin pelkäisivät jonkin katastrofin tapahtuneen. ■

Paperijoutsen

Anna-Kaisa Linna-Aho

Herkkä ikä ja kaipaus sytyttävät tunteet roihuun, joka kärventää. Esikoisromaani pienen kylän ihmissuhteista jatkosodan aikaan. Kokematon helsinkiläistyttö Lydia tulee pulaa pakoon sukulaisiin maalle kesällä -43.

2795

Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Suru otti pysyvän paikan Kaija-Leena Ikola sai työpaikalleen puhelun, joka pudotti hänet pimeyteen. Kolme vuotta myöhemmin hän on valmis puhumaan lapsensa itsemurhasta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

oko ajan suru valtaa sydämessäni yhä enemmän tilaa. Se laajentaa reviiriään, kunnes tajuan, että en saa sitä enää millään pois. Marraskuussa 2016 varhaiskasva tuksen opettaja Kaija-Leena Ikola sai puhelun työpaikalleen itähelsinki läiseen päiväkotiin. Soittaja oli hänen Jyväskylässä asuva tyttärensä AnuMaarit, joka pyysi äitiään etsimään rauhallisen paikan. – Naurahdin, että nyt täytyy olla vakavaa asiaa, kun sanot noin. Tyttä reni ei vastannut siihen mitään, Iko la kertoo. Kyyneleet tulevat, kun Ikola ko koaa itsensä toistaakseen tyttären sa nat: ”Äiti, Jussi on kuollut.” Hänen 29vuotias poikansa Jussi oli lähtenyt elämästä oman käden kautta.

– Siitä lähtien tyttäreni lause on ol lut polttomerkitty aivoihini. En kos kaan ajatellut, että minulle voisi tulla sellainen puhelu, Ikola sanoo hiljaa. Poliisi oli käynyt aamulla KaijaLee na Ikolan ovella, mutta hän oli ehti nyt lähteä töihin. Sen jälkeen poliisi tavoitti hänen tyttärensä. Tämä kertoi suruuutisen samana aamuna myös Lontoossa asuvalle sisarelleen KatiMarialle. KaijaLeena Ikola jätti työpäivän kesken ja palasi kotiin. Tyttäret mat kustivat äitinsä luokse. Ikola jäi saira uslomalle. – Siinä kohtaa astuin elämän junas ta pois ja jäin asemalle. Tunsin putoa vani isoon pimeyteen, jossa maailma ympäriltäni hävisi. Lähetin läheisel le ystävälleni viestin, jossa ihmette lin, miten tällaisesta voi ikinä selvitä, hän sanoo.

JÄHMETÄN ITSENI. Kun en reagoi millään lailla, kun en tunne mitään, niin saan olla rauhassa, kuvittelen. Se ei kuitenkaan mene niin. Poikansa kuoleman jälkeen Kaija Leena Ikola ei enää osannut ajatella tulevaisuutta. Elämä oli jakautunut kahtia: oli elämä, jota hän oli elänyt aikaisemmin ja tämä, jossa hän selviy tyi jollakin tavalla päivästä toiseen. Ensimmäisen järkytyksen mentyä Ikolan selviytymiskeinoksi tuli vetäy tyminen elämän tarkkailijaksi. Pime ys tuntui suojaavalta. – Jähmetin ja turrutin itseni niin, et ten tuntenut mitään. En antanut min kään asian tulla lähelle, vaan suljin kai ken itseni ulkopuolelle. Mikään ei kos kenut minua, en kuulunut tähän elä mään. Surevalle sanotaan usein, että lä heisen kuolemaa seuraava ensimmäi nen vuosi on vaikein. Sen jälkeen ah distus helpottaisi. Ikolan suruproses si oli toisenlainen. Jussin kuolemaa seurannut vuosi meni järkytyksen aiheuttamassa sho kissa ja sumussa. Vaikka Ikola oli lait tanut poikansa arkkuun ja hyvästel lyt tämän yhdessä tyttäriensä kans

sa, mieli kielsi tapahtuneen ja uskot teli, että Jussi oli yhdellä reissuistaan, jolta palaisi aikanaan. – Sillä tavalla mieleni siirsi ja siir si asian kohtaamista. Toisena vuonna päästin ajatuksiini sen, että Jussi ei tu le ikinä takaisin. Oli pakko hyväksyä se, ettei häntä enää ole. Toinen vuosi Jussin kuoleman jäl keen oli niin vaikea, että se on suu reksi osaksi kadonnut hänen muistis taan. Ikola tiesi, että voi soittaa tyttä rilleen milloin tahansa. Hän ymmärsi kuitenkin, että he tarvitsivat tilaa ja ai kaa omalle surulleen. Äidin piti löytää itse tiensä takaisin elämään. TUNNEN KOKO AJAN surun läsnäolon. Se tarkkailee minua hyvin tiiviisti. Kun olen heikoimmillani, se iskee. Avuttomuuden kokemus saartoi KaijaLeena Ikolan yhä uudestaan. Sy dämestä tuntui puuttuvan Jussin ko koinen pala. Elämän ei pitänyt men nä niin, että äiti joutuu hautaamaan oman lapsensa. Syyllisyydentunne vei ajatukset Jussin kuolemaa edeltäneisiin kuu kausiin ja vuosiin. Mieli etsi niistä merkkiä tai vihjettä masennuksesta.

– Vähitellen aloin ymmärtää, etten pääse eteenpäin, ellen kohtaa suruani. Jos hyväksyn sen, että suru ja kaipaus ovat matkakumppaneitani loppuelämäni ajan, voin jatkaa elämääni, Kaija-Leena Ikola sanoo.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kysymykset eivät antaneet rauhaa: Miksi äiti ei voinut auttaa poikaansa? Miksei Jussille annettu vielä yhtä uutta aamua ja sen tuomaa mahdollisuutta? – Kävin loputtomasti läpi samoja asioita ja kyselin, miten tilanne olisi voinut mennä toisin. Samalla tajusin, että nämä ovat niitä asioita, joille en voi mitään. Raskaat ajatukset väsyttivät Ikolan niin, että hän makasi iltaisin sohvalla hädin tuskin seuraten television ohjelmavirtaa. Uupumuksen läpi mieleen jäi ajatus, jonka lausui Isä Matteon tutkimuksia -sarjan rikoksia selvittävä pappi. – Jos ihminen menettää vanhempansa, hänestä tulee orpo. Jos menettää puolisonsa, on leski. Mutta jos ihminen menettää lapsensa, hän ei ole mitään. Mikään sana ei kuvaa häntä. Tuolta minusta tuntui. KAIJA-LEENA IKOLA KUVAA surun vuosiaan välttelemisen ja kohtaamisen tanssiksi. Välillä hän on vältellyt surua, välillä antanut sille luvan. Ikola palasi töihin helmikuussa 2017 vajaan kolmen kuukauden sairasloman jälkeen. Saman vuoden syksyllä hän meni Suomen Mielenterveysseuran järjestämään läheisensä menettäneiden vertaistukiryhmään. Ryhmässä hän ymmärsi, että ei ole kokemustensa kanssa yksin. Ikola on käsitellyt sisäistä tuskaansa myös lukemalla suruun liittyviä artikkeleita ja mietiskelytekstejä. Lisäksi hän on kirjoittanut, saanut keskusteluapua sekä maalannut taideterapiassa ja kotonaan. Vaikka Ikola on pystynyt puhumaan surustaan, akvarellimaalaus on avannut sanoja suoremman yhteyden tunteisiin. Ensimmäiset maalaukset olivat synkkiä, mustan värin hallitsemia. Viime kuukausina paperille on ilmaantunut värien kirjoa, joka kertoo elämän palaamisesta. Ikola korostaa, että suru on hidas. Sisäinen tuska lievittyy vähitellen ja muuttuu kaipaukseksi. Elämä jatkuu kyllä, mutta siihen tarvitaan aikaa. – Vähitellen aloin ymmärtää, etten pääse eteenpäin, ellen kohtaa suruani. Jos hyväksyn sen, että suru ja kai-

paus ovat matkakumppaneitani loppuelämäni, voin jatkaa elämääni, Ikola sanoo. ELÄMÄN JATKUMINEN näkyi konkreettisesti tämän vuoden keväällä, kun Kaija-Leena Ikola osallistui Jyväskylässä nuoremman tyttärensä valmistujaisiin. Kesällä hän matkusti Lontooseen vanhemman tyttärensä luokse. Kävellessään aikaisemmilta matkoilta tuttuja Lontoon katuja Ikola huomasi, että sisäisen tyhjyyden tilalle oli tullut haikeus.

”

Mikään ei koskenut minua, en kuulunut tähän elämään.

Pappilan pojan muistelmat

– Viime keväänä huomasin, että olen palaamassa elämään kiinni. Katselen taas ympärilleni ja kiinnitän asioihin huomiota. Huomasin ajattelevani, että haluan vielä kokea ja elää. Ikola on alkanut ajatella myös tulevaisuutta ja siellä odottavaa eläkkeelle jäämistään. Hän ei suunnittele eläkevuosiaan, mutta uskaltaa toivoa, että olisi silloin vielä elämässä kiinni. – Tuntuu kuin herättelisin itseäni tosi syvästä horroksesta. Hengitän vapaammin, haistan tuoksuja ja tunnen auringon lämmön ihollani. Välillä tunteiden palaaminen tekee fyysisesti kipeää. Silloin joudun sanomaan itselleni, että pysy hereillä, älä vajoa takaisin pimeyteen. Minä valitsen, mikä on se tie, jota nyt lähden kulkemaan. Tällä kertaa annan itselleni luvan siihen, että voin vaihtaa tietä niin monta kertaa kuin on tarpeen. ■ Kursivoidut sitaatit perustuvat KaijaLeena Ikolan päiväkirjamerkintöihin.

Unelma toteutuu kuoleman jälkeen Kaija-Leena Ikolan poika Jussi Ikola opiskeli valokuvausta Visuaaliviestinnän instituutissa (VVI) Tampereella. Hänellä oli unelma omasta valokuvanäyttelystä New Yorkissa. Jussi Ikolan kuoleman jälkeen hänen läheisensä päättivät tehdä jotakin unelman hyväksi. Jussi Ikolan valokuvista ja teksteistä koottu näyttely avataan Sanomatalon käytävägalleriassa syyskuun lopulla. Ikolan opintojen tutorina toiminut valokuvaaja Vesa Tyni auttoi perhettä valokuvista ja teksteistä koostuvan näyttelyn kokoamisessa. – Näyttelyssä valokuvien katsoja pääsee kurkistamaan herkän mielen sisälle. Valokuvat toimivat tunneportteina, ja niiden yhteyteen valitut Jussin tekstit ovat koskettavia ja aitoja, Tyni sanoo. Itsemurhan tehneiden läheisiä tukeva vertaistukijärjestö Surunauha ry tukee näyttelyn järjestämistä. Kaija-Leena Ikolan mukaan näyttelyn yksi tavoite on se, että itsemurhista ja itsemurhayrityksistä puhuttaisiin avoimemmin. – Päätimme tulla esiin tämän asian kanssa, koska Suomessa on liikaa tarinoita, joissa itsemurhaan päätynyt ihminen on yrittänyt turhaan etsiä apua. Ennen kaikkea toivomme, että yhä useampi uskaltaa hakea apua ja myös saa sitä, Ikola sanoo. Jussi Ikolan valokuvanäyttely Minuuteni palasia 23.9.–6.10. Sanomatalon käytävägalleriassa, Töölönlahdenkatu 2, Helsinki. Oletko menettänyt läheisesi itsemurhan kautta? Haluaisitko jutella asiasta? Lähetä tekstiviesti ”Tukipuhelu” Surunauha ry:n vertaistukipuhelimeen p. 045 130 8603, niin saman kokenut vertaistukija soittaa sinulle lähipäivinä. Mielenterveysseuran kriisipuhelin p. 09 2525 0111 päivystää arkisin klo 9–7, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–7.

Pappilan poika Paavo Castrén

Muistelmateoksessaan Castrén palaa lapsuutensa päiviin pappisperheessä. Hän kertoo myös kokemuksistaan Helsingin yliopistossa, uraauurtavasta työstään Rooman ja Ateenan tiedeinstituuttien hyväksi sekä merkittävistä Pompejin tutkimuksistaan.

Osa 39

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Basso Tuukka Haapaniemi, 41, on musiikkikasvatuksen kandidaatti. Hän asuu Helsingissä, ja hänellä on yksi tytär. Haapaniemi laulaa vuonna 2000 perustetussa Club for Five -lauluyhtyeessä. Yhtyeen Hiljainen hetki -konsertit sisältävät suomalaisille tuttuja virsiä, hengellisiä lauluja ja muuta kirkkoon sopivaa laulumusiikkia. Club for Five -yhtyeen syksyn Hiljainen hetki -konsertit: to 12.9. klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, ti 8.10. klo 19 Espoon tuomiokirkossa ja su 17.11. klo 18 Kannelmäen kirkossa. Liput 25 e, lippu.fi.

Tuukka Haapaniemi kuuntelee musiikkia yleensä muualla kuin kotona.

Puistossa kuulokkeet korvilla Luonnosta ja musiikista tulee Tuukka Haapaniemelle hyvä olo. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

HILJENTYMINEN ON Tuukka Haapaniemelle mielen ja kehon yhteinen hetki. Kun mieli ja keho ovat samalla aaltopituudella ja haluavat samaa asiaa, avautuu väylä rauhoittumiselle. Laulajana hän on oppinut sen hengityksen kautta. Haapaniemellä ei ole tapana ajaa itseään niin piippuun, että hänen olisi pakko rauhoittua. Vaikka hän tekee paljon kaikkea, hän osaa tulla sieltä kaiken keskeltä latautumaan, ja sitten taas jatketaan. Hän pystyy tyhjentämään mielensä nopeasti. Tätä hän kutsuu mikrohiljentymiseksi. TÄYDELLINEN KOKEMUS hiljentymisestä menisi Tuukka Haapaniemen mielikuvissa näin. Hän istuisi jossain päin Saksaa vanhassa katedraalissa. Alt-

tarin edessä sellisti soittaisi J. S. Bachin soolosellosarjaa. Haapaniemi kuuntelisi. Ei kuuluisi muuta kuin sellon ääni. Todellisuudessa Haapaniemi menee puistoon halutessaan rauhoittua. Hän laittaa kuulokkeet päähän ja istahtaa puiston penkille tai kävelee puiden lomassa. Kuulokkeissa soi Arvo Pärtin Fratres, mieluiten jousiorkesteriversiona. Se kestää kymmenisen minuuttia. Musiikki lähtee hiljaisesti ja etenee pikkuhiljaa. Jossain vaiheessa musiikki alkaa soida lujempaa, kunnes se taas pitkän ajan kuluessa häipyy pois. Vaikka hän olisi ollut mukana minkälaisessa touhotuksessa tahansa, tämän teoksen alku pakottaa hänet rauhoittumaan.

Haapaniemi on melkein varma siitä, että hän on itse soittanut Fratresin nuorena. Hän soitti alttoviulua musiikkiopiston kamariorkesterissa. Siitä ajasta hänelle on jäänyt hyvän olon tunne: hyvällä porukalla soitettiin hyvää musiikkia. VANHASSA VALOKUVASSA Tuukka Haapaniemi istuu puolitoistavuotiaana lattialla ja kuuntelee isoilla valkoisilla kuulokkeilla musiikkia, todennäköisesti isänsä bändiä. Lapsuuden perheessä musiikki oli läsnä. Kaikki perheenjäsenet musisoivat. Nykyään Haapaniemi ei juurikaan kuuntele musiikkia kotona. Hän ei laita edes radiota päälle. Tai jos hän kuuntelee musiikkia, se liittyy työhön: hän hakee inspiraatiota. Kotona Haapaniemi nauttii hiljaisuudesta, jossa kuuluu luonnon ääniä ja jääkaapin tasaista hurinaa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

Ihaninta ihmisessä

ENSI SUNNUNTAINA saarnataan kirkoissa laupiaasta samarialaisesta. Mietipä hetkinen tuntemiasi ihmisiä. Kuka heistä on laupias? Oletko itse? Mitä laupeus ylipäätänsä tarkoittaa? Nykysuomen sanakirjassa todetaan, että se on ominaisuus, joka tulee lähelle hyvänsuopaisuutta. Mutta se ei tarkoita vain hyvää tahtoa. Laupeus on enemmän. Hyvää tahtovasta ihmisestä tulee laupias vasta, kun hän alkaa toteuttaa hyväntahtoisuuttaan Aiheena: käytännössä. Lähimmäinen Laupeus on vahvasti uskonnol-

15.9.

linen sana, sillä juuri sillä sanalla kuvataan Jumalaa. Laupias ja

armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa. Juma-

la ei ole passiivisesti hyvää toivova olento, vaan hän on aktiivisesti hyvyyttä luova ja hyvää suova olento. Elämänantaja ja elämää ylläpitävä Luoja. Laupeus-sanan ongelma on sen vanhahtavuudessa. Sanan sisältöä ei enää tunnisteta. Se on kääntynyt vähän kuin pilkkaavaksi sanaksi. Puhutaan laupiaasta ilmeestä, jolla tarkoitetaan tekopyhyyttä tai keinotekoista vastenmielistä pehmoilua. Mutta miksi olen juuttunut pohdiskelemaan tätä laupeutta? Jos Raamatun mukaan ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, laupeus kannattaa nostaa uuteen kukoistukseen. Voisiko laupeudesta tulla suorastaan kansanliike? OLLI VALTONEN

Jätä perinnöksi parempi maailma 3 faktaa testamenttilahjoittamisesta 1. Jokaisella on hyvä olla testamentti, sillä koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Testamentin laatiminen on järkevää nähdä osana elämänsuunnittelua. Testamentin teko on aina ajankohtaista, eikä sen tekemistä kannata siirtää tulevaisuuteen. 2. Omien rakkaiden jälkeen voit tukea sinulle tärkeitä asioita. Laatimalla testamentin huolehdit, että tärkeiksi kokemasi asiat saavat tukesi myös jatkossa. Läheistesi ohella voit muistaa testamentissasi esimerkiksi maailman lapsia haluamallasi osuudella omaisuudestasi. 3. Asianajaja auttaa testamentin laatimisessa veloituksetta. Saat halutessasi Suomen UNICEFin kautta yhteystiedot asianajajalle, jolta saat luottamuksellisesti ja maksutta apua testamenttisi laatimiseen, kun siihen sisältyy lahjoitus Suomen UNICEFille.

Testamentti on päätöksesi siitä, minkälaisen jäljen haluat jättää maailmaan. Pienikin testamenttilahjoitus UNICEFille voi pelastaa monen lapsen elämän. Ristikkoon on kätketty sanoja menneiltä vuosikymmeniltä ja UNICEFin historiasta. Täytä ristikko ja osallistu arvontaan osoitteessa unicef.fi/ristikko. Pääpalkintona on vuoden kahvit. Perjantaina 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttipäivää. Tervetuloa vierailemaan UNICEF-bussilla Kansalaistorilla, keskustakirjasto Oodia vastapäätä, klo 11–16. Paikalla myös UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs Eija Ahvo. Lämpimästi tervetuloa!

Lue lisää ja tilaa maksuton testamenttiopas: unicef.fi/testamentti

MENOT 13. – 26.9.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

To 26.9., 3. ja 10.10.

Hiljaisuuden jooga Klanussa, Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. klo 18.30–20, ohjaajana pappi Milla Mäkitalo, ilm. viim. pe 20.9.: milla.makitalo@evl.fi.

Pe 20.9., 18.10., 15.11. ja 20.12.

Aamuehtoollinen ja hiljaisuuden miniretriitti perjantaisin kerran kuussa, Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, klo 7–8.

TAPAHTUMIA Perjantaikahvit kaupalla ti 13.9. klo 14–16 PHaagan KSupermarket, Eliel Saarisentie 5. Kauppa tarjoaa kahvit, juttuseuraa Haagan seura kunnan papit. Konsertti – Verdi Huopalahdessa to 19.9. klo 19. Aarioita ja duettoja Giuseppe Verdin oopperoista. Mariia Bertus, Kalle Virtanen, Ronnie Karlsson, Janne Hautsalo, Stefanie Tuurna. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kaikki soittaa to 26.9. klo 18.30. Yhteislauluillassa pääset myös soittamaan! Ota mukaan kitara, ukulele tms. säestys soitin. Soitamme ja laulamme tuttuja lauluja, toiveet hanna.autio@evl.fi. Toivon tiistai 24.9. klo 18. Kristittynä katsomusten keskellä, Nenonen. Lähdekuoron mukana Burhan Hamdon, Moufak Barafi ja Jenny Liebkind, joiden kanssa sovitetaan virsiä ja lauluja Lähiidän tyyliin. Duunauspaja ti 17.9. klo 18. Hyvän mielen keidas to klo 16.30. Päivärukous – ad sextam to klo 12. Teematorstai: klo 12 päivärukous, klo 12.30 lounas 6 e, klo 13 ohjelmaa. 12.9. Lääkkeiden käytöstä, niiden sivu ja yhteisvaikutuksista, Heidi Knuutila, 19.9. Jeesusluento, Sami Lahtinen. Lähetyspiiri ti klo 13. TT Juhani Forsberg. Lautapelikerho la 21.9. klo 12. Kamalat äidit to klo 18–20. Vertais tukea murrosikäisten äideille. Nuorten syysleiri 20.–22.9. Hinta 20 e. Perhekerho to klo 10. Iltaperhekerho ma klo 17.30. Perhekerho pe klo 10 Mariankodilla, Schildtinpolku 6. Taaperotouhuilut 16.9.–7.10. ma klo 9–9.45. 1–3v. yhdessä aikuisen kanssa. Tied. tiia.hamalainen@evl.fi.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkos sa. Kirkkokahvit. Vapaaehtoisten seurakuntalaisten pitämä pyhäkoulu messun aikana seurakunta salissa. Messu ja iltatee su 22.9. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Aamuehtoollinen ke 25.9. klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa, ja sen jälkeen seurakuntasalissa vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen hintaan 1,50 e. Iltaehtoollinen ke 18.9. ja 25.9. klo 19 kirkossa. Kolmen vartin kirkko keskellä viikkoa. Lauletaan virsiä.

TAPAHTUMIA Jennyn Mummola lapsille aikuisi neen. 5vuotissynttärit la 14.9. klo 10–13, os. Beckerintie 9. Terve tuloa kaikenikäiset entiset ja uudet Mummolan kävijät. Leikkiä ja yhdes säoloa vapaaehtoisten mummojen kanssa. Välipalaa. Tässä on kaikki su 15.9. klo 18 kirkossa. Juhani Tikkanen bandin levynjulkaisukier tueen konsertti. Vapaa pääsy, ohjel ma 10 e. Tässä on kaikki levy myyn nissä hintaan 20 e. Yö on tähtikirkas la 21.9. klo 19 kirkossa. Musiikkia Italian mestareilta. Suomalai sen barokkiorkesterin konsertti. Anna Rainio, viulu, Mikko Ikäheimo, arkkiluuttu, teorbi ja barokkikitara. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tuki maksu orkesterille. Virrestä voimaa su 22.9. klo 18 kirkossa. Matkalaisen virsiä. Rovasti Pentti Simojoki, kant tori Anne Myllylä, Klaus Pennanen,

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

Messu su 15.9. klo 10. Antturi, Eero Junkkaala, s, Olli Saari. Messu ja lähettiperhe Keskisten tulojuhla su 22.9. klo 10. Kekäläinen, Vuori, s, Ahola.

TUOMIOKIRKKOsrk

Toivon tiistai klo 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Lähde-kuoro, arabimuusikot Burhan Hamdon, Moufak Barafi ja juutalainen muusikko Jenny Liebkind.

JUMALANPALVELUKSET ROIHUVUOREN srk

Ti 24.9.

Pitäjänmäen seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

JUMALANPALVELUKSET Laudes eli aamurukous ma klo 7.30. Silin. Konfirmaatiot la 14.9. klo 11 ja 14. Messu su 15.9. klo 10. Silin, Mulari, Mönttinen. Konfirmaatio klo 13. Arkimessu ke 18.9. klo 15 palvelukes kuksessa, Hopeatie 14. Mulari, Mönt tinen. Sadonkorjuumessu su 22.9. klo 10. Lahtinen, Silin, Mönttinen, Katri Linnasalo. Messun jälkeen kasviskeit tolounas lähetyksen hyväksi 10 e. Nimikkolähetti Katri Linnasalo. Kontemplatiivista rukousta ja kristillistä meditaatiota ke 18.9. klo 19–20. Silin. Kristillisen meditaa tion ja kirkon rikkaan rukousperin teen erilaisia tapoja ja muotoja.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

laulu, Johanna Kilpijärvi, sello. Yhteistä veisuuta. Lähetyspiiri ti 24.9. klo 18–19.30 Klaneettitiellä. Marianne Tast kertoo vapaaehtoistyöstä Etiopian aids orpojen ja vammaistyön parissa. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostu neille. Hiljaisuuden joogaa torstaisin 26.9., 3.10. ja 10.10. klo 18.30–20 Klaneetti tiellä. Kaikille sopiva harjoituskoko naisuus, jossa yhdistyvät lempeät, kehoa hoitavat liikkeet, hiljentymi nen ja keholliset rukoukset, joiden sanat nousevat kristillisestä traditios tamme. Ohjaajana on Milla Mäkitalo. Ota mukaan alusta ja villasukat. Ilmoittautumiset viimeistään pe 20.9. milla.makitalo@evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Su 22.9. vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen. Invakuljetus p. 09 234 05158. Messun jälkeen Leena Leppilahden eläkkeellelähtö juhla. Verkoston messut su klo 17 Munkki niemen kirkossa. Arkiehtoollinen ja iltatee ke 25.9. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Puhu jana Anna Saurama.

TAPAHTUMIA Lasten kuoro klo 16.30 seurakunta salissa ja kirkkokuoro klo 18 Munkki vuoren kirkossa aloittavat torstaina 12.9. Tervetuloa nykyiset ja uudet laulajat. Lisätietoja kanttori helisisko. kantola@evl.fi. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla.

ToivonCafe torstaisin klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Raamattupiiri to klo 18.30 joka toinen viikko parillisina viikkoina Munkkivuoren seurakuntatalon päätykamarissa. Alkaa 19.9. Naisten kesken -ilta pe 13.9. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Teemasta Mitä on rakkaus alustaa teol.kand. Minna Pirinen. Vuorovai kutteinen ilta ja pientä purtavaa. Luontoperhekerho ma 23.9. klo 17.30–19 Munkkiniemessä. Kerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa. Retken aikana nautitaan omia eväitä. Tied. rauna.mannermaa@evl.fi. Ilta tulilla, nuotioilta Munkkivuoren kirkon pihalla to 29.8. klo 18. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinur kille. Ota omat paistettavat mukaan. Vauvojen päivän iltasoitto vauvoille pe 27.9. klo 17.30 ja klo 18.15 Munk kivuoren kirkossa. Ilm. leena.eronen@evl.fi 25.9. mennessä. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 27.9. klo 13 Munkkivuoren seura kuntasalissa.

TAPAHTUMIA Yhteisöruokailu ti klo 11.30–13 kirkolla. Aikuiset 2 e, alle kouluikäiset maksutta. Lähetyspiiri ke 18.9. klo 14 Paja mäessä. Riitta Pyykön aiheena Raa mattu mordvalaisille. Kirkon Olkkari ke klo 15–18.30. Lämminhenkinen oleskelupaikka kaikenikäisille. Piipahda aikataulusi mukaan. Käytettävissä mm. käsityö ja askarteluvälineistöä. Kolmelta keitetään kahvit, viideltä ruokaillaan. Ruoka 2 e aikuisilta, lapset maksutta. Paja ke 18.–25.9. klo 17.30–19 kirkol la. Itsetekeville avointa käsityö ja korjausaikaa. Työvälineitä ja neuvoja saatavissa omiin pieniin kodin korja ustöihin ja digihommiin. Aamuehtoollinen ja hiljaisuuden miniretriitti kirkossa pe 20.9. Voit tulla mukaan hengähtämään, rukoi lemaan ja mietiskelemään Sanaa haluamasi pituiseksi ajaksi klo 7–8. Olemme hiljaisuudessa Jumalan edessä ja vietämme ehtoollista klo 7.15. Erbarme dich – armahda! su 22.9. klo 18 kirkossa. Barok kiyhtye Cornucopia ja tenori Jussi Salonen esittävät kolme aariaa Bachin kirkkovuoden jälkipuoliskon kantaateista sekä kokoelman Bachin kamarimusiikkia. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Maksutonta lakineuvontaa ke 25.9., 23.10., 27.11. klo 16–17.30 kirkolla. Lakimies Matti Siitonen antaa yleis luonteisia neuvoja lakiasioiden hoitamisessa. Vastaanotto saapumis järjestyksessä.

Riparin kertausharjoitukset aikuisille Tuusulan Kellokoskella, Juhlatalontie 4, leireillään aikuisten ri parin kertausharjoituksia 27.–29.9. Olet tervetullut mukaan riip pumatta siitä, oletko käynyt rippikoulun vai et. Sinulla on halu tessasi mahdollisuus käydä rippikoulu leirin yhteydessä, jos il moitat siitä etukäteen. Hinta 30/60 e (opiskelijat/muut), majoit tuminen 2–3 hengen huoneissa. Leirin vetävät yliopistopappi, seksuaali ja sukupuolivähemmistöjen pappi Laura ”Late” Män tylä, Töölön seurakunnan nuorisotyönohjaaja Mikko Saari, Paki lan seurakunnan aikuistyön pappi Marita Toivonen ja isoset. Il moittaudu ke 18.9. mennessä Aikuisten riparin kertausharjoituk set Facebooksivun linkin kautta. Lisätietoja tapahtuman Mes sengerissä tai laura.mantyla@evl.fi tai 0505919874.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 13. – 26.9.

12 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–24. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

PITÄJÄNMÄEN srk

roolia, lähetystehtävää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia. Tervetuloa tutustumaan, olemaan ja tekemään!

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

La 14.9.

Ke 25.9.

Ovi on auki -tapahtuma Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, kello 11–15. Lapsille mm. Kengurumeininki, pomppulinna, popcornia, kasvomaalausta, temppurata, Pablon koriskoulu n. 30 min, korispelit, lasten muskari, kaikenikäisten messu. Aikuisille mm. Potkua parisuhteeseen ja apua arkeen, supernanny Pia Penttala haastateltavana, konsertti, kahvia kirkkoherran kanssa, valokuvausta.

Miia Raninen, liturgeina Monica Heikel-Nyberg, Maikki Viljanen-Pihkala. Lähetystä ja käsitöitä kaikenikäis ten opintopiirissä. Lähetyksen käsityö- ja opintopiirissä Tuomiokirkon kappelin alakerrassa kokoonnutaan ti 24.9., 8.10., 22.10. ja 5.11. klo 18 lähetysteemojen äärellä kuunnellen, keskustellen ja viettäen aikaa rennosti yhdessä käsitöitä tehden. Alfakurssi Vanhassa kirkossa alkaa. Torstaisin 26.9.–28.11. klo 17.30 tutkitaan elämää ja kristinuskoa. Alfa koostuu viikoittaisista tapaamisista, joissa yhdessä syömistä, alustusta ja keskustelua. Järj. yhteistyössä KRS Opiskelijat, IEC, Missionmen ja Verkoston opiskelijat. Annankulman lähetyksen iltapäivässä to 26.9. klo 13 aiheena Israel, puhumassa Liisa Kareluoto. Omaishoitajien retki Hyrsylän mutkaan pe 27.9. Hinta 20 e. Ilm. 19.8.–13.9. Kallion seurakunnan virastoon p. 09 2340 3600 ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17. Lisät. p. 09 2340 5451/Hietalahti. Matka valoon, Kriisistä voi toipua. Kristuskeskeinen Krito-ryhmä kriisistä toipuville. 14.10. alk. maanantaisin klo 18 Annankulmassa. Tukea oman elämäsi kriisin käsittelemiseen koulutettujen ohjaajien vetämissä pienryhmissä. Lisät. ja ilm. 26.9. menn. p. 09 2340 6201/Ahonen. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14, pe klo 9–12. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Seniorifoorumin aiheena on ”Myötätunnon voima kirkossa ja maailmassa”. Vieraana on piispa Teemu Laajasalo klo 13 Mikael Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23. Edulliset kahvit alkaen klo 11.30. Seniorifoorumia isännöivät rovastit Ensio Klemi ja Matti Amnell.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17.

Iltakirkko maanantaisin klo 18. 16.9. ja 23.9. Jaana Partti. Iltakirkko tiistaisin klo 18. 17.9. ja 24.9. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 18.9. kelttimessu ja 25.9. rukouslaulumessu. Marja Kotakorpi. Kivimessu torstaisin klo 18. 19.9. Marja Kotakorpi, 26.9. Mari Mattsson. Iltakirkko perjantaisin klo 18. 13.9. Pauliina Lindfors, 20.9. Eeva-Liisa Hurmerinta. Lähimmäisen päivän messu su 15.9. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Messu su 22.9. klo 10. Mari Mattsson, Kamarikuoro SonorEnsemble. Alppilassa: Monikulttuurinen perhemessu su 15.9. klo 13. Eeva-Liisa Hurmerinta. Yhdessä Alppilassa kokoontuvien eri kieliryhmien kanssa. Tasausmessu su 22.9. klo 16. Mari Mattsson. Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu. Korostamme seurakuntalaisten

TAPAHTUMIA Violeta y Victor en Cuatro Cuerdas ma 16.9. klo 18.30 Kallion kirkon kappelisalissa. Las 4 Estaciones Jousikvartetti Chilestä. Violeta Parran ja Victor Jaran musiikkia. Yhteistyössä Chilen suurlähetystön kanssa. Vapaa pääsy. Sydämen pohjasta – vokaali yhtye Incanton 15vuotisjuh lakonsertti la 21.9. klo 18. Kallion kirkossa. Vokaaliyhtye Incanto, kamariorkesteri Refugium musicum, johtaa Jukka Jokitalo. Fougstedt, Järnefelt, Madetoja, Purcell. Liput 20/10 e ennakkoon kuorolaisilta, Ticketmasterista ja tuntia ennen ovelta. Sacred music festival – kuorokonsertti su 22.9. klo 15 Kallion kirkossa. Nuorisokuoro Eva Pietarista, Ibn Arabi Marokosta ja Lumen Valo. Liput 10/15 e. Ovi on auki tapahtuma la 14.9. klo 11–15 Alppilan kirkossa. Toimintaa lapsille ja aikuisille. Kengurumeininki, temppurata lapsille, koriskoulu kaikenikäisille, meditatiivista maalausta ja hiljaisuutta, vapaaehtoistoiminnan esittelyä, Kuorosota Kallion seurakunnan kanttorien johdolla, Supernanny Pia Penttala kirkkoherra Riikka Reinan haastateltavana ja paljon muuta. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 19.9. Kuvat puhuvat, taidemaalari Henry Wuorila-Stenberg. Raisa Rauhamaa haastattelee. Lähde elämään ilta su 22.9. klo 17. Uskoen, Tuula Tynjä. Kerran kuukaudessa viivähdetään Kallion kirkossa saamassa voimaa ja virkistystä. Vaihtuvia teemoja ja vierailijoita.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna ma, pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoite: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

JUMALANPALVELUKSET

Barokkia Kannelmäen kirkossa

Yö on tähtikirkas konsertti lauantaina 21.9. klo 19 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Suomalainen barokkiorkesteri (FiBo) soittaa musiikkia Italian mestareilta: Pandolfi Mealli, Spadi, Kapsberger, Leonarda, Matteis, Rognoni, Bertali. Anna Rainio, viulu, Mikko Ikäheimo, arkkiluuttu, teorbi ja barokkikitara. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu Fibolle. ISTOCK

Luottamuksen messu pe 13.9. klo 18 Tuomiokirkon kappelissa. Musiikillinen rukoushetki su 15.9. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi, pientä tarjoilua Kryptassa. Festivo! Urkuduon 20vuotis juhlakonsertti Vanhassa kirkossa. Irina Lampén ja Jaana Jokimies konsertoivat su 15.9. klo 16, mukana tanssija Minna Tervamäki. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Seniorifoorumilla puhutaan turval lisuudesta ja myötätunnosta. Ke 18.9. ajankohtaisista turvallisuusasioista senioreille puhumassa Pertti Haapiainen Helsingin poliisista. Ke 25.9. Myötätunnon voimasta kirkossa ja maailmassa puhuu piispa Teemu Laajasalo. Luennot klo 13 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Piispa Teemu Laajasalo vierailee Tuomiokirkkoseurakunnassa to 19.9. Vierailuun liittyen Tuomiokirkon kryptassa järjestetään klo 18 avoin, vapaamuotoinen illanvietto. Juttelua piispan kanssa, mukana myös Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijöitä. Ilta päättyy hartauteen klo 19.30. Muistimessu Tuomiokirkossa su 22.9. Muistimessu on kaikille avoin, mutta messussa huomioidaan erityisesti muistisairaat: käytetään selkokieltä, virret ovat tuttuja, koko messun ajan istutaan ja messu on normaalia lyhyempi. Messu alkaa klo 10 ja järjestetään yhteistyössä Helsingin Alzheimer-yhdistyksen kanssa. Suru sisälläni. Lapsensa menettäneiden messu ma 23.9. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Messu on kaikille lapsensa menettäneille lapsen iästä tai kuolinsyystä riippumatta. Kaksikielisen messun jälkeen kahvia, teetä ja keskustelua. Saarnaa

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Tenori kajauttaa Bachin aarioita Erbarme dich – armahda! konsertti Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, sunnuntaina 22.9. klo 18. Barokkiyhtye Cornucopia ja tenori Jussi Salonen esittävät kolme aariaa Bachin kirkkovuoden jälkipuoliskon kantaateista sekä valikoiman Bachin kamarimusiikkia: F-duuri-sonaatin, sovituksia inventioista sekä sello- ja cembalosoolot. Ohjelma 10 e.

Messu su 15.9. klo 11. Markkunen, Andersson. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 18.9. klo 19. Markkunen, Valojärvi. Messu su 22.9. klo 11. Kuusniemi, Andersson. Pyhäkoulu. Eläkkeelle siirtyvien kanttori Marjukka Anderssonin ja suntio Aila Kärkkäisen läksiäismessu sekä uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho kirkolla ma, ti, pe klo 9–11, Myllykallionrinne 1, D-rappu. Kerho Lauttiksessa seurakunnan tilassa ke ja to klo 9–12. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11. Aloitus kirkolla D-portaan edessä. Lasten Aurinkokuoro ma klo 15–15.45 seurakuntasalissa. Pikku Kirkko ma 16.9. klo 10–10.15. Pienten lasten oma kirkkohetki. Nuorten aikuisten Saarikuoro

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 13. – 26.9.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

13 NAUSKA

ke klo 17.30–18.15 seurakuntasalissa. Myös nuorehkoja soittajia tarvitaan! Tied. aino.valojarvi@evl.fi. Käsityöpiiri 17.9. alkaen klo 13 joka toinen tiistai Kauppakeskus Lauttiksessa. Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18 kirkolla, B-rappu, kerhohuone 15. Tule sellaisena kuin olet -Raamattupiiri 24.9. ja joka toinen ti klo 18.30 kirkolla, B-rappu, kerhohuone 10. Larun olohuone, avoin oleskelu- ja kohtaamispaikka, ke klo 17.30–20 kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Torstaipiiri 19.9. alkaen klo 13 joka toinen torstai Lauttasaaren kirjastolla, Pajalahdentie 10 A. Lauttasaaren seurakunnan uusi kamarikuoro Barcarola Chamber Choir ottaa innokkaita laulajia mukaan. Harjoitukset to klo 18–20.30. Tied. anne.viljamaa@evl.fi. Nuortenillat kauppakeskus Lauttiksessa perjantaisin klo 18–21. Vaellukselle? Kokeneet vaeltajat kertovat Santiago de Compostelan vaelluksesta Kauppakeskus Lauttiksessa, seurakunnan tilassa to 19.9. klo 16–18. Tied. Marko Heusala p. 09 2340 4306. Konsertti to 19.9. klo 19 kirkossa. Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron Buxtehudekonsertti. Vapaa pääsy.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 15.9. klo 10. Messu Itä-Pasilassa su 15.9. klo 12. Puolen tunnin messu ke 18.9. klo 18. Messu Herättäjän kirkkopyhä su 22.9. klo 10. Puolen tunnin messu ke 25.9. klo 18.

TAPAHTUMIA Päiväpiiri ke 18.9. klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, os. Topparikuja 2. Keskustelua sunnuntain evankeliumitekstistä. Iltaruoka ke 18.9. klo 17−18.30. Vegaanista keittoa/leipää 1 e/hlö. Kristillisen meditaation ryhmä ke 18.9. klo 17.15−17.45 Paavalinkirkossa jatkuen 27.11. saakka. Ohjattu meditaatio sisältää virikepuheen ja opastuksen kristillisen meditaation ryhmässä. Ryhmä on ilmainen. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajana Risto Lehtinen. Lisätied. Arja Rannanpää-Kortelainen. Hengellinen impromeditaatiokonsertti ke 18.9. kello 20. Eero Hämeenniemi improvisoi pianolla eurooppalaisen ja intialaisen hengellisen musiikin teemojen pohjalta. Vapaa pääsy. Järjestäjinä Sacred music festival in Helsinki ja Kirkko Helsingissä. Höntsäfudista ke 18.9. ja 25.9 klo 17−19. Mahdollisuus myös mölkyn/petankin pelaamiseen. Avoin kaikille. Mukana seurakunnan liikunta-agentti ja diakoniatyöntekijä. Kuntsin kenttä, Vallilanpuisto, Kangasalantie 15. Iltaruoka ke 25.9. klo 17−18.30 alasalissa. Vegaanista keittoa/leipää 1 e/hlö.

Hiljaisuuden retriitti Elämme rakkaudessa 18.−20.10. Korpirauhan leirikeskuksessa Siuntiossa. Lähtö Paavalinkirkolta bussikuljetuksella perjantaina klo 17. Paluu klo 16.30. Hinta omin lakanoin ja liinavaattein 100 e, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät 80 e. Ohjaajina Arja Kortelainen ja Juha Valkeapää. Lisätietoja p. 09 2340 5413 Arja ja p. 09 2340 5424 Juha. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 5400 tai paavali.srk@evl.fi viim. keskiviikkona 9.10. Ilmoittautuneille lähetetään retriittikirje. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10−12 ja ke klo 14−16. Hävikkiruokajakelu ti klo 12. Ruokailu Ystävyydenkahvilassa ti 17.9 klo 13−14.30. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Päiväkuoro ke klo 15. Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. Paavalinkirkon kuoro to klo 18.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10. Kirkkokahvit messun jälkeen. Merisunnuntain messu 15.9. Hannu Suihkonen, Kaleva, Naukkarinen, Tiitu, Hersta. Ensemble Helsingin kamariorkesterista. Messu 22.9. Kaleva, Naukkarinen, Tiitu, Vuorio. Ensemble Helsingin kamariorkesterista. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm. Töölön kirkko su klo 17. Syyskauden avajaistapahtuman messu 15.9. klo 12. Lehtimäki, Kaleva, Karjalainen. Rukousmessu 15.9. Messussa voit kirjoittaa omat rukousaiheesi, saada öljyllä voitelun ja halutessasi puolestasi rukoillaan. Lauluja säestää Kari Pulakka Band. Messu 22.9. Krans, Klemi, Karjalainen. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko su klo 11. Kirkkokahvit messun jälkeen. Messu 15.9. Maisila, Klemi, Vuorio. Messu 22.9. Herättäjä-yhdistyksen kirkkopyhä. Hietalahti, Marcus Kalliokoski. Tuomaankirkko Valon ja ilon messu to 19.9. klo 18. Musiikkivieraana Antti Vuori ystävineen, saarnavieraana Arttu Lindroos. Lisätiedot jari.leinonen@evl.fi.

TAPAHTUMIA Esirukousta vainottujen kristittyjen puolesta to 12.9. ja 26.9. klo 17–19 Töölön kirkon Pärinäpirtissä. Open Doors -järjestön rukouskalenterin mukaan.

Yhteisöllisyyden Töölön kirkko su 15.9. klo 12–19 Töölön kirkolla. Kaikille avoimessa ideointipäivässä etsitään ja kehitetään Töölön kirkkoa kaikkien yhteisenä paikkana. Luvassa työpajoja, messuja, yhteislauluhetki ja ruokaa. Naisten Forum ti 17.9. klo 15–17 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Aiheena Seniori-info – kuinka voin auttaa? Alustajana sosiaaliohjaaja Jonna Adhikari. Hanna-ryhmä, naisten rukousryhmä ti 17.9. klo 18–20 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Rukousaiheet joka päivälle kootaan ympäri maailmaa vaikeissa elämäntilanteissa eläviltä naisilta, pääasiassa kehitysmaista. Vanhasta kutoutuu uutta ma 23.9. klo 17–20 Tuomaankirkolla. Taideterapeuttinen ryhmä yli 55-vuotiaille. Lähestymme elämän ikuisia kysymyksiä kuten vanhenemista, rakkautta ja kuolemaa. Teemme omaelämäkerrallista taidekirjaa. Ryhmä sopii kirjallisuudesta ja avarasta hengellisyydestä kiinnostuneille. Ohjaajina kirjoittajakouluttaja Heli Hulmi ja opettaja Riitta Ahvenjärvi. Hinta 200 e sisältää taidemateriaaleja, avoimen kirjan ja iltapalat. Kokoontumiskertoja yhteensä 10. Ilm. hulmi.heli@gmail.com tai p. 050 527 2041. Raamattua löyhäpipoisesti ti 24.9. klo 16.30–18.30 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa. Menneisyys – tämä päivä – tulevaisuus; Israel, Iran ja Raamatun profetiat, Vanhan ja Uuden Testamentin valossa. Illan aiheena Tunne vihollisesi ja valmistaudu tulevaan! Vetäjänä Liisa Siikanen. Lähetyksen kädentaitopiiri ti 24.9. klo 17–19 Tuomaankirkolla. Teemme erilaisia käsitöitä lorupusseista koruihin, jotka myydään seurakunnan myyjäisissä. Lisätiedot Heleena Hilvo p. 044 547 7498. Temppeliaukion kirkko 50 vuotta -muistelukirjan julkistaminen ti 24.9. klo 18 Temppeliaukion kirkolla. Temppeliaukion kirkon 50-vuotisjuhlaviikot 24.9.–4.10. Tarkka ohjelma Töölön seurakunnan verkkosivuilla. Jazzia, gospelia ja puhetta Jumalasta ti 24.9. klo 18 Ruskeasuon Rastissa. Kahvit klo 17.30 ja illan päätteeksi ehtoollinen. Muusikkovieraana Jukka Leppilampi. Lounashetki ke 25.9. klo 11.30–13 Meilahden kirkon alakerrassa. Hinta 3/1 e. Gospel Gentlemen -konsertti ke 25.9. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Jaakko Löytty, Jukka Leppilampi ja Petri Laaksonen. Vapaa pääsy.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18. Duo Joska Josafat ja Olli Kari la 14.9. klo 16. Duo soittaa 1600-luvun virsiä sekä suomalaisia hengellisiä yksinlauluja. Joska Josafat, laulu ja kitara, Olli Kari, harmonikka. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Yhteismeditaatio ke 2.10. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. markkohama@gmail.com.

Säveltäjä-graafikko Pekka Toivosen Piano Week päättyy pe 13.9. klo 19 Johanneksenkirkossa pidettävään konserttiin. Festivaalin ideana on laajentaa taide- ja hengellisen musiikin määritelmiä.

7×

musiikkivinkki Pekka Toivonen Piano Week Pekka Toivonen Piano Week -festivaalin päätöskonsertti on pe 13.9. klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Pekka Toivonen, piano, Klaara Pyrhönen ja Marju Tsokkinen, viulu, Yonatan Quamado, alttoviulu, Tatu Ahola, sello, Akseli Porkkala, kontrabasso, Ilkka Ferm, tenorisaksofoni, Matias Haakana, tenori, multi-instrumentalisti Tixa sekä Suomalainen sekakuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Keräys SPR:lle.

Tässä on kaikki

Laulaja-lauluntekijä Juhani Tikkanen konsertoi Tässä on kaikki -albumin julkaisukiertueellaan su 15.9. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Juhani Tikkanen, laulu ja kitara, Jere Valkonen, kitara, Joona Vallenius, basso ja viulu, Johannes Erkkilä, rummut ja perkussiot. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Draamallinen konsertti

Roihuvuoren kirkolla, Tulisuontie 2, kuullaan ke 18.9. klo 19 Ystävyydellä-konsertti, joka pohjautuu Anna-Mari Kaskisen runoihin. Runot on säveltänyt Petri Tiainen, ja ne tulkitsee laulaen ja lausuen Mirva Kuivalainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Kirkkomusiikin päivän tapahtumia.

Urkuseikkailu! Ääniä taikalaatikosta Koko perheen konserteissa to 19.9. klo 9.30 ja 10.15 Maunulan kirkolla, Metsäpurontie 15, saa kurkistaa urkujen uumeniin, laulaa, leikkiä ja tanssia sekä tavata barokin ajan soittajia aikakauden puvuissa. Mukana ovat kanttorit Maija Pesonen-Kareinen ja Mikko Helenius, tanssinohjaaja Mirva Keski-Vähälä, barokkiviulisti Anna-Mari Ablouh, pastori Kukka Handolin ja lastenohjaajia. Vapaa pääsy. Kirkkomusiikin päivän tapahtumia.

Jäähyväiskonsertteja

Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro pitää jäähyväiskonserttinsa to 19.9. klo 19 Lauttasaaren kirkossa kanttori Marjukka Anderssonin jäädessä eläkkeelle. Mukana solisteja ja soitinyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Anderssonin läksiäismessua vietetään su 22.9. klo 11. Messun jälkeen kahvit ja minimaratonkonsertti klo 13–15, joka alkaa Anderssonin urkukonsertilla ja jatkuu muusikkoystävien astuessa kehiin. Vapaa pääsy.

Sydämen pohjasta

Vokaaliyhtye Incanton 15-vuotiskonsertin Sydämen pohjasta ohjelmassa kuullaan helmiä Purcellilta, Madetojalta, Fougstedtilta ja Järnefeltiltä la 21.9. klo 18 Kallion kirkossa. Mukana kamariorkesteri Refugium musicum. Liput 20/10 e Ticketmasterista ja ovelta.

Gospel Gentlemen

Temppeliaukion kirkko 50 vuotta -juhlaviikkojen ohjelmaan sisältyy kolmen gospelmusiikin konkarin Gospel Gentlemen -konsertti ke 25.9. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jaakko Löytty, Jukka Leppilampi ja Petri Laaksonen laulavat yksin ja yhdessä. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 13. – 26.9.

14 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 A Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä 26.5. alkaen Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Su 15.9. ei messua, yhteinen messu Myllypurossa. Su 22.9. Saarnaa Jukka Sariola. Su 29.9. Gospelmessu. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 15.9. Seurakunnan yhteinen messu. Vapaaehtoisten ja uusien työntekijöiden siunaaminen. Maksuton bussikuljetus seuraavilta paikoilta: n. klo 11.30 Kulosaaresta pysäkiltä 4762 Tupavuori, Kyösti Kallion tie; n. klo 11.35 Herttoniemenranta pysäkiltä 4074 Killingholmankuja, Laivalahdenkaari 26 edestä, n. klo 11.40 Herttoniemen kirkon pysäköintipaikalta, Hiihtomäentie 23. Paluukuljetus alk. n. klo 14 vastaavaa reittiä takaisin. Su 29.9. Lähetyspyhä, mukana lähetystyöntekijä Kaisa Huttunen (Etiopia, Suomen Lähetysseura). Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Laiturissa klo 17.

TAPAHTUMIA Elvistä ja rukousta su 15.9. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Mukana mm. Seppo Juntunen ja Markku Rautiainen. Taidepiiri keskiviikkoisin klo 14–16 Laiturissa. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 18.9. klo 14 Laiturissa. Mukana Kirsi Lemponen. Virsilauluilta to 19.9. klo 19 Kulosaaren kirkossa. Kirkkomusiikin päivä. Luento Israelin hengellisyydestä – Pyhää maata yhdessä jakaen to 19.9. klo 18 Myllypuron kirkolla. Mukana rabbi, juutalaisuuden asiantuntija Simon Livson sekä pääkaupunkiseudun arabiankielisen työn pappi Ramez Ansara, joka tuntee Palestiinan aluetta. Naisten lauluyhtye Marvinokin konsertti pe 20.9. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Perjantai-ilta Myllypuron kirkolla 20.9. klo 18, huom. aika! Puheenvuoroja Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso ja Tikkanen. Musiikkia Johannes Österlund, Eva Kasvio, Hannu Jylö, soitinryhmä. Iltatee. Konsertti su 22.9. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Heidi Korhonen-Björkman, urut. Vapaa pääsy. Lähde-ilta to 26.9. klo 18. Ylistystä, puheenvuoroja ja rukouspalvelu. Mukana Markku Rautiainen ja Mervi ja Tapani Koski. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Elintarvikejakoa ei ole arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteis-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

La 14.9.

Perinteistä perhepäivää vietetään klo 10–13 Vartiokylän kirkolla, Kiviportintie 5. Paikalla mm. poneja, pomppulinna, paloauto, grilliherkkuja, tatuointeja, Roskapoliisi vierailee. Tuotto menee Suomen Lähetysseuralle.

tä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Remontin aikana kulku Mikaelinkirkkoon vain pääovesta. Messu su 15.9. klo 11. Ikäihmisten kirkkopyhä. Marja Lehtinen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Messun aikana lapsille Pyhis kirkon yläkerrassa. Kirkkokahveilla tarjolla suolaista, makeaa ja yhteislauluja. Hartaus ja ehtoollinen to 19.9. klo 13, yhteiset kirkkokahvit. Ehtoolliskirkko pe 20.9. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Tilaisuus on kaikille avoin. Konfirmaatiomessu la 21.9. klo 11. Kesän cityrippikoulu. Jenni Kahenvirta, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Konfirmaatiomessu su 22.9. klo 11. Holman rippikoulu. Ami Lainela, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Messun aikana lapsille Pyhis kirkon yläkerrassa. Ei kirkkokahveja. Konfirmaatiomessu su 22.9. klo 14. Korpirauhan rippikoulu. Juha Kasari, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Hiljainen iltarukous joka toinen to klo 18: 12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11. Rukousta, raamatunlukua, hiljaisuutta, taizelauluja tai virsiä, lopuksi yhteinen iltatee. Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkossa. Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

Ma 16.9.

Uusi nuorten kuoro treenaa maanan taisin klo 18 Laajarannassa, Humal niementie 15, ja toivottaa tervetulleeksi rippikouluikäiset ja sitä vanhemmat nuo ret tekemään musiikkia yhdessä ilolla ja energialla. Ota yhteyttä kuoron johta jaan, tuuli.malve@gmail.com. Lisätietoa www.laajaranta.fi.

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET

Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Kerhotarjonta alakouluikäisille on julkaistu! Kerhot pyörivät viikoilla 36–48, paitsi syyslomaviikolla 42. Ilm. ja lisätiedot nettisivujemme kautta kohdasta Kouluikäiset. Kaikki kerhot ovat maksuttomia. Tarjolla on mm. Glitterikerho, Kuvataidekerho, Luovakerho, kokkikerhoja, sählykerhoja Mellunmäen ala-asteella, MiniAlba ja Lemmikkikerho. Miten kristinusko syntyi? Teol. tri Kari Kuulan luento- ja keskustelusarja kristinuskon varhaisvaiheista keskiviikkoisin klo 18: 25.9., 9.10., 30.10., 6.11. Sarjassa käydään läpi kristinuskon varhaisvaiheet. Kahvitarjoilu ennen tilaisuuksia. Ks. tarkemmat aiheet nettisivuiltamme. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 19.9. Ehtoollishetki ja yhteiset kirkkokahvit. 26.9. Vieraana Pietarista Suomeen palanneet nimikkolähettimme Lilian ja Hannu Keskinen. Olkkari-ilta aikuisille: Veisuilta la 21.9. klo 18–21. Tämä pieni maa jalkojen alla… Muistatko vielä rippikoulusta punaisen veisukirjan? Muistatko vielä mitä kaikkea iltanuotion ääressä sieltä veisattiinkaan? Haluaisitko palata hetkeksi noihin tunnelmiin ja tuttuihin melodioihin? Laulamme tuttuja veisuja yhdessä, muistelemme ripariaikoja ja nautimme pientä iltapalaa. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi seurakuntatoimistossa keskusteluja varten ma–ti ja to–pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Roihuvuoren kirkossa: Messu su 15.9. klo 10. Lyytinen, Rantala, Filppula. Messun jälkeen ELY:n seurat, Kaskinen, Vaittinen, Filppula. Stella Forssell, viulu. Messu su 22.9. klo 10. Nurminen, Vaulas, Laaksonen, Filppula. Helena Kangas, sopraano. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Soppakirkko ke 25.9. klo 13. Nurminen, Juvonen, Filppula. Lopuksi maksuton soppalounas ja kahvit. Laajasalon kirkossa: Messu su 15.9. klo 12. Lyytinen, Rantala, Niva-Vilkko. Laulunystävät. Messu su 22.9. klo 12. Ek, Vaulas, Filppula.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

TAPAHTUMIA Sanan ja rukouksen ilta su 15.9. klo 18 Laajasalon kirkossa. Jaakko Pirttiaho, Kansan Raamattuseura. Arja Vaulas. Ylistystä, rukousta ja esirukouspalvelua. Ylistyskuoro. Puurokahvila maanantaisin klo 10–11 Roihuvuoren kirkolla. Maksuton aamiainen, alussa hartaus. Vesper ma 16.9. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Musiikillinen iltahartaus. Cantiamo-kuoro, joht. Filppula. Kirjallisuuspiiri ke 18.9. klo 18 Laajasalon kirkolla. Tied. Leena Ilvonen, p. 044 5658 778. Ystävyydellä – musiikkia Anna-Mari Kaskisen runoihin ke 18.9. klo 19 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa. Draamallinen konsertti pohjautuu kirjailija AnnaMari Kaskisen runokokoelmaan Ystävyydellä sinulle. Runot on säveltänyt muusikko Petri Tiainen, ja ne tulkitsee laulaen ja lausuen näyttelijä Mirva Kuivalainen. Konsertissa kuullaan myös muita Tiaisen säveltämiä lauluja eri runoilijoiden teksteihin. Käsiohjelma 10/5 e. Rukoushetki torstaisin klo 12 Laajasalon kirkossa. Sauvakävelylenkki Stansvikissa ke 25.9. klo 18. Lähtö Gunillantien ja Koirasaarentien risteyksestä Kruunuvuorenrannassa. Fysioterapeutti Päivi Säynevirta opettaa kävelytekniikan ja johtaa n. tunnin lenkin Stansvikin kartanon ympäristössä. Ei tarvita maratonkuntoa. Sis. alku-

ja loppuverryttelyn. Omat sauvat mukaan. Tihkusateessa kävellään, kaatosateessa jäädään kotiin. Merilaulujen ilta ke 25.9. klo 18 Laajasalon kirkossa. Miesyhtye ja bändi, joht. Heikki Varis. Roihuvuoren kutomakerho ry:n vuosikokous to 26.9. klo 12 Roihuvuoren kirkon kerhosiivessä. Ole hyvä -palvelu tarjoaa maksutonta keikka-apua ikäihmisille. Jos tarvitset apua ostoksille, saattajaa lääkäriin tai vaikka juttuseuraa, soita p. 050 505 8599 (arkisin). Toimimme Herttoniemessä, Roihuvuoressa ja Laajasalossa. Ole hyvä on Roihuvuoren seurakunnan, SPR:n ja Rudolfin palvelukeskuksen hanke.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 15.9. Itä-Sointu, 22.9. Cantus Novus. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Ehtoollishartaus pe klo 12 Matteuksenkirkossa. Ikäihmisten syyskirkko to 26.9. klo 14 Puotilan kappelissa. Messujen toimittajat nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkip. klo 9–15. Neulekerho ma klo 11.30. Iltaruoka ma klo 16.30–18. 1 e. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Laulut soikoon! ke klo 13. Perinteinen Perhepäivä la 14.9. klo 10–13. Mukavaa toimintaa koko perheelle! Enkelten leivästä -konserttiehtoollinen to 19.9. klo 18 Puotilan kappelissa. Laulu- ja soitinyhtye. Cesár Franckin musiikkia. Vapaa pääsy ja ohjelma. Soppakirkko ke 25.9. klo 12. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri ma klo 8. Puotilan olohuone ti klo 13–16. Ohjelmaa klo 14. 17.9. Emeritapiispa Irja Askola: Kutsu kulkea nähden ja kuunnellen. 24.9. Jukka Pakarinen: Kymmenen vuotta kirkkoherrana. Huom! Retki Hietanimen hautausmaalle 1.10.2019. Opastettu retki. Lähtö omalla bussilla klo 12 Vartiokylän kirkolta, paluu n. klo 15. Ilm. 24.9. mennessä kirkkoherranvirastoon. Perjantailenkki Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, klo 13 Vartiokylän kirkolle, jossa kahvitarjoilu. Ripari-info ke 25.9. klo 18 Vartiokylän kirkolla. Tilaisuus on tarkoitettu 2020 riparille lähtevien riparilaisten huoltajille (vuonna 2005 syntyneet nuoret). Diakoniatyöntekijän ajanvaraus virastossa tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 13. – 26.9.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 12.9. klo 18, Katukappeli. Antola. Messu su 15.9. klo 11, kirkko. Antola, Ahonen. Iltakirkko to 19.9. klo 18, Katukappeli. Virtanen. Messu su 22.9. klo 11, kirkko. Lummeniemen kesä 1 musariparin konfirmaatio. Holma, Tuukkanen, Valon ääni. Konfirmaatio su 22.9. klo 14, kirkko. Lummeniemen kesä 3. Virtanen, Virtanen, Valon ääni. Iltakirkko to 26.9. klo 18, Katukappeli. Lauri Holma.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 20.9. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Petrus Ahonen, ylistys Mikko Nikula. Musiikkihetkiä Katukappelissa to 19.9. Valtakunnallinen kirkkomusiikin päivä. Ohjelmassa klo 14 Sakarat Laulupelimannit ja Anja Hinkkanen, klo 15 Vuosaari-kuoro, klo 16 Gaudium, klo 17 Uusi laulu. Vapaa pääsy. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 18.9. klo 13. Laulattajana Anja Hinkkanen. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla maanantaisin klo 12. Vieraana ma 16.9. Erja Ronkainen, Suvanto Ry., ikääntyneiden taloudellinen kaltoinkohtelu. Ma 23.9. Tinna Virpo, nainen miesten töissä, ratikkakuskina Helsingissä. Musiikki Kari Hagman. Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11. Syödään yhdessä mukavassa seurassa, lounashartaus. Vapaaehtoinen maksu 2 e. Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka vauvasta vaariin ja mukulasta mummoon. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Ensi kertaa äidiksi tuleville tai tulleille alkaa oma ryhmä. Pieniä alustuksia äitiyteen liittyvistä aiheista kahvikupin ääressä sekä vapaamuotoista keskustelua. Ilm. 27.9. mennessä p. 050 322 9070, kirsi. satosalmi@evl.fi. Valossa perjantaisin klo 9.30–11.30 ajalla 4.10.–29.11. Musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30–11.30. Leikkiä, yhdessäoloa, musiikkihetki ja välipala 1 e. Neulekerho kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Mukaan voi tulla, vaikkei vielä osaisi neuloa. Löytöretkiä Raamattuun ja rukoukseen. Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18, raamattumietiskelyä ja rukoushiljaisuutta. Miestenpiiri kirkolla tiistaisin klo 18 ja Myrskylinnussa to 26.9. klo 18. Avoin keskustelu ja raamattupiiri kirkolla to 19.9. klo 18. Rukouspiirit Katukappelissa tiistaisin klo 13 ja 17.30. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Festivaalin pääesiintyjän Ibn Arabin musiikissa soivat keskiajan Andalusian mystiset sävelet.

”Musiikin pyhyydessä uskonnot lähentyvät toisiaan” Sacred Music -festivaalin pääkonsertissa soi kristillinen, juutalainen ja islamilainen musiikki. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN

usiikissa on pyhyyttä silloin, kun soittajan sielu on mukana esityksessä. Näin sanoo Helsingin seurakuntien musiikkisihteeri, kanttori Jukka Ahokas. Hän on Sacred Music -festivaalin tuottaja. Ahokkaan mielestä kuka tahansa voi kuulla sen, kun soittaja on musiikissa mukana koko sielullaan. Kun Ahokas yli vuosi sitten alkoi puuhata uskontojen välistä Sacred Music -festivaalia, hän ei tuntenut juurikaan ei-länsimaalaisia musiikkiperinteitä. Yhtäkkiä edessä avautui kokonaan uusi maailma. – En osaa tällaista musiikkia itse soittaa enkä tunne sen teoriaa. Mutta se ei estä kuuntelemasta tai nauttimasta. Voin heittäytyä siihen, Ahokas sanoo. SACRED MUSIC -FESTIVAALI käynnistyy jälleen maanantaina 16. syyskuuta. Festivaalin pääesiintyjä on viisihenkinen Ibn Arabi -yhtye Marokosta. Yhtye esittää suufien musiikkia keskiajan Andalusiasta. Suufilaisuus on pieni islamilainen mystikkoliike.

– Musiikki on hengellistä silloin, kun sen sanat kertovat Jumalasta. Mutta hengellisyys on vielä tätäkin laajempi asia. Itse koen, että sanatonkin musiikki on hengellistä silloin, kun siinä purkautuu mystinen kokemus, Jukka Ahokas sanoo.

”

Sanatonkin musiikki on hengellistä silloin, kun siinä purkautuu mystinen kokemus. – Tällaisessa Hengen inspiroimassa, usein improvisoidussa musiikissa eri uskonnot lähentyvät toisiaan, hän jatkaa.

Mutta sitten kun musiikissa yhtäkkiä taivaat vain aukenevat, hengellisyyden tunnistaa välittömästi. – Viime vuonna Sacred Music -festivaalissa tunsin voimakkaasti, että hindulaisen Akkarai Sisters -yhtyeen esiintyessä oltiin kyllä pyhän äärellä, Ahokas sanoo. – Tänä vuonna odotan kovasti festivaalin pääkonserttia. Vanhassakirkossa esiintyvät perjantaina 20. syyskuuta venäjänjuutalainen nuorisokuoro Eva, suomalainen lauluyhtye Lumen Valo ja Ibn Arabi -yhtye. LÄNSIMAINEN KIRKKOMUSIIKKI on Jukka Ahokkaalle edelleen rakasta. Mutta yksi asia häntä on alkanut askarruttaa. – Sitä kuunnellessani usein vain keskityn analysoimaan muusikoiden osaamista, tempoja ja tulkintoja. Usein myös urkurin improvisaation tarkoituksena tuntuu olevan oman taiturimaisuuden esittely. Tai sitten näytetään, mihin kaikkeen urut teknisesti kykenevät, Ahokas sanoo. – Ylipäänsä länsimaalainen musiikki keskittyy häiritsevän paljon oikein soittamiseen. Silloin pyhän kokeminen voi olla vaikeaa. ■ Sacred Music -festivaali Helsingissä 16.–22.9. Katso festivaalin ohjelma osoitteessa www.facebook.com/sacredmusichelsinki.

MENOT 13. – 26.9.

16 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 15.9. klo 10 Malmin kirkossa. Miikka Heinonen. Vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen. Kirkkokahvit. Vapaaehtoisten päivä klo 12.15, sis. lounaan ja työpajoja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Ilm. p. 050 380 3690. klo 10 Viikin kirkossa. Elina Perttilä. klo 10 Puistolan kirkossa. Raine Talvisto. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Elina Perttilä. Messu su 22.9. klo 10 Malmin kirkossa. Sanna Einiö. klo 10 Kaksikielinen messu (suomienglanti) Viikin kirkossa. Hans Krause, Petri Jukanen. klo 10 Puistolan kirkossa. Aleksi Vainikka, mukana Puistolan Martat. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen. Viikkomessut Viikin kirkossa ke 18.9. klo 18. Elina Perttilä. Ke 25.9. klo 18 Petri Jukanen. Siltamäen seurakuntakodissa ti 17.9. klo 12. Martta Paijola. Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa ke 25.9. klo 18.

TAPAHTUMIA Tehdään joulu yhdessä! Työpajoissa pohditaan alueen ihmisille merkityksellisiä asioita ja yhteisiä arvoja sekä ideoidaan yhteistä joulua. Mitä kuuluu Tapuli? -työpajassa Tapulissa la 14.9. klo 12.30 suunnitellaan alueen joulua. Osallistujille maksuton brunssi. Kysy vapaita paikkoja p. 050 528 4453. Mitä kuuluu mies? -työpajassa ke 18.9. klo 18.30–20.30 Viikin kirkolla pohditaan, mitä kuuluu keski-ikäi-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

La 14.9.

Konsertti Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1, klo 19. Lauluja veden alta ja ääreltä, Emma Salokoski, laulu ja Johanna Juhola, haitari. Liput 17,50 e, www.ticketmaster.fi.

selle miehelle. Haluamme kuulla, miksi vain kolmannes alueen miehistä kuuluu kirkkoon. Keskustelua vetämässä viikkiläinen maallistunut perheenisä Timo Berry. Maksuton iltaruoka klo 17.30. Ilm. su 15.9. mennessä verkkosivuilla. Mitä kuuluu Malmi? -työpajassa ke 25.9. klo 18–20.30 Malmin kirkolla kuullaan, miltä Malmi näyttää työikäisen tai yrittäjän silmin. Keskustelua vetämässä järjestökouluttaja Salla Saarinen. Maksuton kevyt iltaruoka. Ilm. pe 20.9. mennessä verkkosivuilla. Malmin ääniä – Kansalaisvaikuttamisen päivän tapahtuma Malmin kirkolla ti 1.10. klo 18. Kenen ääni kuuluu Malmilla? Miten saamme syrjäytetyt äänet esiin? Kutsumme Malmin ihmisiä, vaikuttajia ja toimijoita kuulemaan live-esitystä, jossa malmilaiset puhuvat äänellään arjen haasteistaan. Keskustelua, Malmin enkeleiden musiikkia ja pientä iltapalaa. Ei ilmoittautumista. Tied. veera.wallenius@evl.fi, p. 050 475 5407. Sadonkorjuubrunssi Tapulin seurakuntakodilla la 14.9. klo 11–12.30. Aikuiset 5 e, lapset 2 e. Kysy vapaita paikkoja p. 09 2340 4426.

To 19.9.

Malmin hautausmaakierros ylipuutarhuri Paula Niemelän johdolla. Kokoontuminen klo 13 kappeleilla, lopuksi pullakahvit klo 14.15.

Sisupäivä Siltamäen seurakuntakodilla la 14.9. klo 10–13. Virsilauluhetki klo 10–11.30, askartelua, kahvila, tavaroiden vaihtolava, tietovisailu. Työntekijöitä tavattavissa. Päivä on osa SiSu-seuran tapahtumaa. Malmin Enkelit esittävät la 14.9. klo 11.30 pyhän hipaisemia iskelmiä ja pop-lauluja Malmitalon 25-vuotisjuhlassa. Vapaa pääsy. Galantit villit -konsertti Viikin kirkossa su 15.9. klo 18. Esa Pietilä, saksofoni, ja Assi Karttunen, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Jazzpastori ja Duo Free Sprits Malmin kirkossa to 19.9. klo 18. Junnu Aaltonen, tenorisaksofoni ja huilu, Markku Salo, tekstit ja lausunta. Vapaa pääsy. Puutarhakierros Malmin hautausmaalla to 19.9. klo 13–14.45 ylipuutarhuri Paula Niemelän johdolla. Kokoontuminen kappelilla. Päätteeksi pullakahvit. Ei ilmoittautumista. Sirkka Kuula ja EMOpe-jousikvartetti Puistolan kirkossa su 22.9. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Opastetut kävelyt Malmin hautausmaalla jatkuvat säävarauksella

To 19.9.

Jazzpastori ja Duo Free Sprits klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Junnu Aaltonen, tenorisaksofoni ja huilu, Markku Salo, tekstit ja lausunta.

ke 25.9. klo 18 ja la 28.9. klo 15. Kesto 1,5 h. Ilm. kai.sadinmaa@evl.fi tai tekstiviestillä p. 050 475 3295. Iltaruoka Siltamäen seurakuntakodissa ke 18.9. klo 17–18.30. Ateria 1 e/annos. Iltaruoka Viikin kirkolla ke 18.9. ja 25.9. klo 17. Lasten leikkitila klo 17.30–18.30. Kasvisruokaa 1 e/annos. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to 12.9., 19.9. ja 26.9. klo 12. Kotiruokaa 2 e/annos. Mestan olohuone ja lounas ti 17.9. ja 24.9. klo 11.30–13.30. Lounas klo 12, 2 e/annos. Olotilakahvila olohuone Tapulin seurakuntakodissa ma 23.9. klo 11. Pop-up tiistai Tapulissa ti 17.9. ja 24.9. klo 13.30–16. Ovet avoinna kaikenikäisille. Välipala, hartaus ja yhdessäoloa. Ostarin Onni Pihlajamäen kirkolla ti 17.9. ja 24.9. klo 9–11. Aamupalaa 0,30 e. Tekemistä syyslomalle! Ilmoittautuminen syyskuun aikana seurakunnan nettisivujen kautta. Syysloman maksuttomat toimintapäivät Tapanilan kirkolla 14.–18.10. ma–pe klo 9–15. Ulkoilua, pelejä, leikkejä, askartelua ja muuta kivaa

lomatekemistä 1.–3.-luokkalaisille. Kuljetus Tapanilaan Jakomäen, Malmin, Pihlajamäen, Puistolan ja Viikin kirkoilta klo 8.30, paluu n. klo 15. Tule mukaan koko viikoksi tai yksittäisiksi päiviksi. Tied. riitta.koivisto@evl.fi. Syyslomaleiri 3.–6.-luokalaisille Lohirannassa 16.–18.10. Kivaa lomatekemistä saman ikäisten kanssa: mm. ulkoilua, pelaamista, leikkejä, askartelua. Hinta 35 e. Leiri on tarkoitettu ensisijaisesti Malmin seurakunnan alueella asuville. Leiripaikat varmistetaan ilmoittautumisen jälkeen. Tied. anni.kuivala@evl.fi. Nuorten kirkkoyö – Tule viettämään yötä kirkolla! Tehdään iltapalaa, keksitään kivaa tekemistä ja tietenkin nukutaan! Vapaa pääsy. Ilm. seurakunnan verkkosivuilla. Sateenkaarinuorten ryhmä syksyllä 15–19-vuotiaille. Tied. melissa.hanhirova@gmail.com tai keranen.minerva@gmail.com. Kritoryhmä Tapulin seurakuntakodilla alk. 14.10. klo 18–20. Teemoina Jumalan etsiminen, johdatuksen pyytäminen sekä kasvu ja vahvistuminen muutoksen tiellä. Ryhmässä on koulutetut vapaaehtoisohjaajat ja se toimii vertaisryhmän periaatteilla. Tied. ja ilm. ti 24.9. klo 16–18, p. 050 4471 322. Pyhän tanssin kurssi Viikin kirkossa to klo 18–19: 26.9., 3.10., 10.10. ja 17.10. Hiljaista rukousta liikkeessä. Ei vaadi tanssitaitoa. Hinta 20 e/kurssi tai 6 e/kerta. Ilm. sofia.tuomenvirta@ evl.fi, p. 050 570 4821. Hartaus Vuorensyrjän palvelutalossa pe 20.9. klo 15.30. Hartaus Madetojan palvelutalossa pe 20.9. klo 13.30. Eläkeläisten iltapäivät Pihlajamäen kirkolla ke 18.9. ja 25.9. klo 13. Siltamäen seurakuntakodissa ti 17.9 ja 24.9. klo 12–13.30. Malmin kirkossa ti 17.9 ja 24.9. klo 13–14.30. Tapanilan kirkossa ke 18.9 ja 25.9. klo 13–14.30. Naapurikahvit Viikin kirkolla ke 18.9. ja 25.9. klo 13. Torstaikahvila Puistolan kirkolla to 19.9. ja 26.9. klo 13. Seniorit, laulu soi! Viikin kirkolla ti 24.9. klo 12. Korttelitupa Siltamäen seurakuntakodissa ma ja to klo 11.30–14.30.

Menokasvo

Lapsensa menettäneiden messussa saa surra yhdessä Seinäjokelainen Miia Raninen, olet järjestämässä Lapsensa menettäneiden messua Helsinkiin. Kenelle messu on tarkoitettu? – Kaikille lapsensa menettäneille, iästä tai kuolinsyystä riippumatta. Lapsensa menettänyt on hyvin rikki ja saattaa olla vihainen Jumalalle. Messun tarkoitus on kohdata vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat kaikissa heidän tuntemuksissaan ja ajatuksissaan.

Minkä ikäinen sinun lapsesi oli, kun menetit hänet? – Lapseni kuoli kohtuun loppuraskaudessa. Hänellä oli vakava sydänvika, mikä selvisi rakenneultrassa. Oli silti vielä toivoa, että hän voisi selvitä. – Silloin meillä oli jo 6- ja 3-vuotiaat pojat. Jouduin keräämään voimia, että jaksan poikien kanssa. En voinut koko ajan itkeä ja näyttää pahaa oloani. Mieheni oli päivät töissä ja rakensi iltaisin taloa. Se oli raskasta aikaa. EIRA SERKKOLA Lapsensa menettäneiden messu Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18, maanantaina 23.9. klo 18. Saarna Miia Raninen, liturgi Monica Heikel-Nyberg. Osittain kaksikielinen.

ESKO JÄMSÄ

Millaista lohtua messusta voi saada? – Messussa voidaan olla Jumalan luona yhdessä. Messuun voi tulla vihaisena, surullisena, katkerana, ahdistuneena. Sieltä löytyy ymmärrystä. Ei ole helppoa uskoa Jumalaan, joka ottaa oman lapsen pois. – Oman kokemuksen myötä nousee ajatus, että lapsensa menettänyt voisi löytää messussa tien rauhaan jutellen Jumalalle kaikkia tuntemuksiaan. Jumala kestää

kyllä kaikenlaiset ajatukset. Itse löysin lapseni kuoleman jälkeen tieni teologiaan, jota nyt opiskelen. – Lapsen menetys on iso, kova ja järisyttävä kokemus. Toivon sydämestäni, että me kirkossa voisimme olla jotenkin lohdutuksen sylinä, vanhempien tuskan keskellä.

MENOT 13. – 26.9.

Soppakirkko Tapulin olotilakahvilan yhteydessä ma 16.9. klo 11. Hiustenleikkuuta tarjoaa Hanna Hujanen Tukkatapulista, hinta 10 e. Siltamäen seurakuntakodissa ti 24.9. klo 12. Jakomäen kirkon pihassa 25.9. klo 11. Hävikkiruuan jako Viikin kirkolla ma klo 14. Diakoniatyön yhteystiedot Ajanvaraus taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön vastaajaan.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 p. 09 2340 5318

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu 15.9. klo 10. Savik, Heininen, Pesonen-Kareinen. Messu 22.9. klo 10. Pelkonen, Elo, Mäkiö. Maunulan kirkossa: Messu 15.9. klo 12. Savik, musiikissa Maunulan lauluryhmä, PesonenKareinen. Messu 22.9. klo 12. Pelkonen, Mäkiö. Käpylän kirkossa: Messu 15.9. klo 18. Kemppainen, Helenius. Messu 22.9. klo 18. Elo, Helenius.

TAPAHTUMIA Urkuseikkailu – Ääniä taikalaatikosta to 19.9. klo 09.30–11 Maunulan kirkolla. Tervetuloa koko perheen elämyksellisiin muskarikonsertteihin valtakunnallisena kirkkomusiikin päivänä klo 9.30 ja 10.15. Vapaa pääsy! Pappilan hätävara to 19.9. klo 13 Maunulan kirkolla. Valtakunnallisen kirkkomusiikkipäivän musiikkimatinea. Musiikkiesityksiä ja tuttuja yhteislauluja mm. Tapio Rautavaaran, Reino Helismaan ja Toivo Kärjen lauluja. Kahvitarjoilu, vapaa pääsy. Kirahvi Gaala! Valtakunnallisen vauvanpäivän juhla pe 27.9. klo 9.30 ja 10.15 Maunulatalolla. Kesto 30 min. Juhlakahvit ja -mehut. Vapaa pääsy. Family Thursday Maunulan kirkolla 26.9. klo 17–19. Perheille suunnattu yhteisöllinen ilta, jossa syödään, hiljennytään ja keskustellaan iltateellä vanhemmuuteen liittyvistä teemoista. Vapaaehtoiset valmistavat kirkolla sopan, halutessasi voit tuoda jotain yhteiseen nyyttäripöytään. Lisätiedot: Mirva Keski-Vähälä p. 046 9211 235. Naistenpäivä: Viisautta hyväksyä, rohkeutta muuttaa Oulunkylän kirkolla la 5.10. klo 10–15.30. Päivän keskusteluissa ja työpajoissa vierailijoina kirjailija, retriittiohjaaja Susanna Erätuli ja terapeutti, pappi Arja Seppänen. Naistenpäivä on kaikille naiseksi itsensä kokeville, sydämellisesti tervetuloa! Lastenhoito järjestetty, ilm. lastenhoitoon 2.10. mennessä maija.pesonen-kareinen@evl.fi.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Apua & tukea

Kalevi Jokinen jakaa hävikkiruokaa kahdesti viikossa Kalevi Jokinen toimii hävikkiruokajaon vapaaehtoisena, koska haluaa olla hyödyksi muille ja itselleen.

TEKSTI ULLA MIKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

alkoinen, kylmälaitteilla varustettu pakettiauto kurvaa Hermannin diakoniatalon sivuoven eteen. Kuskin avattua ovet Kalevi Jokinen, 69, alkaa tottuneesti nostella laatikoita autosta rullakkokärryihin. Muutamassa minuutissa kuorma on siirretty toisen kerroksen saliin. Salissa enimmäkseen vapaaehtoisista koostuva joukko käy nopeasti ruokakaupoista noudetut tuotteet läpi ja lajittelee ne pöydälle. Pian seinän toisella puolella kahviossa odottelevat ihmiset ovat jo päässeet täyttämään ruokakassejaan. Vaikka kaikki tapahtuu ripeästi, pienintäkään kiireen tuntua ei ole aistittavissa. – Sellainen tunnelma täällä on aina, leppoisa ja rauhallinen, Jokinen vahvistaa. NÄIN RUOKATAVARAT, jotka muutoin joutuisivat jätteeksi, päätyvät ihmisten keittiöihin Hermannin diakoniatalon kautta. Vantaalainen Kalevi Jokinen on osaltaan ollut mahdollistamassa sitä jo kolmen vuoden ajan. Vapaaehtoistoiminta tuli Jokisen elämään sen jälkeen, kun hän oli jäänyt eläkkeelle ja etsi itselleen sopivaa viikko-ohjelmaa. Hän pitää hävikkiruokajakoa niin mieluisana tehtävänä, että osallistuu siihen kahdesti viikossa ympäri vuoden. – Tänne tuleminen ei koskaan tunnu väkinäiseltä, vaan on mukava tulla rupattelemaan ihmisten kanssa. Moni tulee tänne kahville jo yhdeksän, kymmenen aikaan, vaikka aloitamme ruokajaon puoliltapäivin. Tärkeimpänä Jokinen pitää sitä, että tarvitsevat saavat ruokaa, mutta vapaaehtoistyön myötä hävikkiruoan

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, paitsi ke 18.9. suljettu p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 15.9. klo 11. Matleena Ikola, Mikael Tammilehto ja Jari Koivistoinen. Messu su 22.9. klo 11. Marita Toivonen, Matleena Ikola ja Ari Häyrinen.

merkitys myös ympäristön kannalta on alkanut tuntua tärkeältä. – Kaikki tämä ruoka, sehän menisi muuten roskiin. Se on valtava määrä. KALEVI JOKISEN mielestä vapaaehtoistoiminta sopii kenelle tahansa, jos vain haluaa olla hyödyksi muille ja itselleen. – Toki tässä tietynlainen kaveruus ja kyky toimia yhdessä ovat tärkeitä. Kolmeen vuoteen mahtuu paljon mieleen painuneita hetkiä. Yksi sellainen oli joulun alla, kun hävikkiruokaa hakemaan tullut rouva sai kokonaisen

joulukinkun. Joulun jälkeen nainen tuli kiittämään Jokista ja kertoi kinkun olleen hänen paras joululahjansa. – Kyllä siinä itsekin herkistyy. Niin kauan kuin kuntoa riittää, Kalevi haluaa jatkaa vapaaehtoisena. – En halua vielä ostaa kiikkustuolia ja jäädä paikalleni. Tästä saa niin paljon. ■ Hermannin diakoniatalon vapaaehtoistehtäviä voi tiedustella sähköpostitse ysk.erityisdiakonia@evl.fi Helsingin seurakuntien vapaaehtoistehtäviä löytyy kootusti vapaaehtoistyo.fi -sivustolta. Kirkko Helsingissä on mukana Vapaaehtoistoiminnan messuilla Vanhalla Ylioppilastalolla, Mannerheimintie 3, lauantaina 21.9. klo 12–16. Messuilla pääsee tutustumaan vapaaehtoistoiminnan erilaisiin mahdollisuuksiin. Vapaa pääsy.

Hävikkiruokajako on yllätyksellistä: ikinä ei etukäteen tiedä, mitä laatikoista paljastuu.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13 Kryptassa. Laulamme virsiä ja Kultaisen laulukirjan lauluja toiveiden mukaan. Laulun jälkeen kahvitarjoilu. Mukana kanttori Ari Häyrinen ja diakoni Anna-Kaisa Jussila. Perhekerhot tiistaisin ja torstaisin VälKeessä, Välitalontie 71, klo 9–11.30, keskiviikkoisin klo 17.30– 19.30 kirkon päiväkerhosiivessä. Perhekerhoissa on tarjolla kahvia ja teetä, rentoa yhdessäoloa ja vaihtuvaa tekemistä. Keskiviikkoisin mahdollisuus iltapalaan ja torstaisin

aamupalaan (2 e/aikuinen ja 0,5 e/ lapsi). Tervetuloa mukaan, ei tarvitse ilmoittautua. Kerhoissa mukana Moona Seppä. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 kirkolla. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Mukana seurakunnan työntekijä. Kippo & Kulho lounaskahvila perjantaisin klo 11–13 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka 3 e tai 5 e, joka on omakustannushinta, tai 10 e, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä, kiitos. Lauluja veden alta ja ääreltä la 14.9. klo 19. Emma Salokoski, laulu, ja Johanna Juhola, haitari. Konsertti on osa Paloheinä

soi -festivaalia. Liput 17,50 e www.ticketmaster.fi. Pakilan Martat ti 17.9. klo 18. Thaimaalainen vihannestaiteilija esittelee taitojaan. Viihdelaulukurssin konsertti pe 20.9. klo 18. Susanna Erosen oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Isovanhempien ja lastenlasten kerhoilta ma 23.9. klo 17.30–19.30. Ulkoilua Haltialassa, iltatee ravintola Pehtoorissa. Tapaaminen ravintola Pehtoorin edessä, Laamannintie 17. Avoin viihdelauluilta ti 24.9. klo 19. Viihdemusiikin lauluilta, vetäjänä pop/jazzlaulunopettaja Susanna Eronen. Vapaa pääsy.

18 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Tilaisuuksia

Hammashoitoa Miksi maksaisit liikaa? Kaunis hymy valloittaa.

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkäri Ada Tikka.

KEVÄÄKSI KAUNIS HYMY

• Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus • Hammasvalkaisu

alk. 49 €

25 € 99 €

Hinnat eivät sisällä kelakorvausta.

T A K U U T Y Ö

p. 09 726 2266

HAMMASTEKNIKKO

p. 09 146 1460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 390€ Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 790 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 110€ Korjaukset ja pohjaukset odottaessa 95€

Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru • Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

PROTEESI VALMIS 12 TUNNISSA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. hinta 550€

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

Soita 010 2715 100

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

HERÄNNÄISSEURAT

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 22.9. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 1–2

ESIRUKOUSILTA

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 17.9 klo 19

Stig-Olof Fernström, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ma klo 14.30-16.30 ja esirukousiltana 18–19, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeitse Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko. Petrus församling

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Su 15.9. klo 18.00

Kulosaaren kirkko, Helsinki 60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Kim Ekblom, Taru Hallama, Johannes Österlund, Joska Josafat. Rukousta sairaiden puolesta. Vapaaehtoinen kolehti.

to 12.9. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. su 15.9. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; kahvit ja seurat. klo 10 A.Oravala 150 v. -juhlapyhä Vihdin kko, saarna S.Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Tarjoilu ja juhlaseurat. klo 15 kotiseurat Malmivaaralla, Kuningattarenk.13A3, Loviisa. klo 18 seurat Kirkonkulman Nuorten tila, Kirkkot.6, Jpää. ti 17.9. klo 12.30 ”Etiopiasta ja Inkeristä”, Leena Luukkonen (Lähetysseura) Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi). su 22.9. klo 10 kirkkopyhä Paavalin kko, Sammatint.5, Hki; saarna S.Korkalainen; mukana Seuratuvan virsikuoro. Kahvit ja seurat Alasalissa. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan koskikeskus, Vernissak.4; messu ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Rajamäen kko, Patruunant.7, N-järvi; saarna J.Simojoki; keitto ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.45, kahvit ja seurat; saarna S.Korhonen. klo 11 kirkkopyhä Meilahden kko, Pihlajat.16, Hki; kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä ja seurat Sammatin kko& srk-sali, Sammatint.19. klo 15 seurat Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hyvinkää. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 17 ”Veisaamme virttä uutta”; veisuut Seuratuvalla, Autotalo. ke 25.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratakatu 1aA3.

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Rakennusala

Hautauspalveluja

T:mi Hannu Honkanen tarjoaa remonttipalvelua asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Ota yhteyttä 0449710680/ tmihannuhonkanen@gmail.com.

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

perunkirjoitukset

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Leikkaa talteen

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

hautakivityöt

09 628 398

Kiinteistövälitystä

Perushammash., implantit, protetiikka, ARABIANHAMMAS (ent.Stickdent) Kaj Franckin katu 1 TH 2, 00560 Hki, puh. 050-4757140

Ajanvaraus (09) 622 27 27

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

HAMMASASEMA

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus Svinhufvudintie 1 p. 050 5570 740

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

BREMERIN KIVI

Meiltä saat kaikki kotisi ja kiinteistösi remontit. Takuutyötä v.1989 lähtien • Ulko- ja sisämaalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattia pinnat • ilmainen arviointi Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen maaljasan@gmail.com

Kattojen maalaukset /pesut

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Kari Salko, 0400 604 133

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalaushelsinki.fi

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Siivouspalveluja Siivouspalveluja tarjotaan, perussiivoukset, ikkunanpesut edullisesti kokemuksella. puh. 046-6203556 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. www.petriposti.com/ 0505003090

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Tehokasta, tasokasta ja ystävällistä siivouspalvelua. Kaikki kodin perus siivouksesta suursiivouksiin. Asiakkaille kotitalousvähennys 50%. Kysy tarjous myös toimitilojen siivouksista. Mari Herala 0452657475

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotisiivousta ja ikkunanpesua yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Kauppa, ulkoilu, avustaminen yms. 0405466326 sari@palvelusroos.fi

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Isännöintikeskus Oy Kustaankatu 5, Helsinki Puh. 0400 – 865 423

Jalkahoidot 60 € kotikäyntinä Helsingin alueella.

Puh 040-154 7607 Kotiapua arkeen ja juhlaan

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

E D U L L I S E S T I testamentit, perintö- ym. lakiasiat myös kotikäynnit

Palveluja tarjotaan Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Lakipalveluja

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Janinan Kotihoito 046 922 2000

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38 Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Ostetaan

Vuokrata halutaan

Rauhallinen aviopari etsii 70m2 tai isompaa kotia Helsingin kantakaupungista, eritoten Töölöstä. Asunto voi olla remontoitava. p. 0445632365

Suomalaisirlantilainen työssäkäyvä opiskeleva pariskunta sekä kaksi lasta etsivät asuntoa 4 h + keittiö alueelta Töölö, Meilahti, Munkkiniemi. Yst. vast. pian 046 583 88 03

Ostetaan halpoja autoja, katsastomattomatkin käy. Ota yhteyttä. Puh. 046 6221917

Seurakuntaopiston opiskelija etsii siskonsa kanssa kimppakämppää 2-3h+k Helsingistä. Tiina 0417489323

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Etsin pitkäaikaista asuntoa Harjulta/Kalliosta. Luotettava, vak. työ. Ville / 044 026 2939

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Myydään

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Saunamökki 54 m2 Nurmijärvellä, myös tonttina rakentajalle. 37 km Helsingistä. p. 0504396147

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

20 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Turvapaikka vainon vaarassa oleville JAAKKO HEINIMÄKI kirjoittaa pääkirjoituksessaan, että historian kauheudet toistuvat Suomessa vuonna 2019 (K&k 22.8.). Heinimäen mukaan palautamme turvaa hakeneita ihmisiä turvattomille alueille, joissa heitä uhkaavat vaino, kidutus ja jopa kuolema. Suomi noudattaa palautuskieltoa: Ketään ei pidä palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Maahanmuuttoviraston tiedossa ei ole palautuskiellon rikkomuksia. Olemme samaa mieltä siitä, että viranomaisten vastuulla on ihmisarvoisen elämän suojaaminen ja sen edellytysten turvaaminen. Turvapaikkaprosessi on olemassa, jotta vainon vaarassa olevat saisivat suojelua. Kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijoiden päätöksistä käydään paljon keskustelua. Jos hakija vetoaa kääntymykseen, sen arviointi on viranomaisten ja tuomioistuimen velvollisuus, kuten muidenkin turvapaikkaperusteiden arviointi. Turvapaikka voidaan myöntää, kun ihminen on vainon vaarassa kotimaassaan alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen takia. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kastetodistus ja seurakunnan lausunto eivät voi ratkaista turvapaikka-asiaa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ohjeistaa, että kotimaasta lähdön jälkeinen kääntyminen on erityistilanne, jossa hakijalta odotetaan luotettavaa selvitystä siitä, että kääntyminen on aito eikä turvapaikan saamiseksi toteutettu. Turvapaikkapuhuttelu ei ole uskonopillinen kuulustelu, mutta ihmisen pitäisi pystyä kertomaan esimerkiksi siitä, millainen merkitys uskolla hänelle on tai miten usko näkyy hänen arjessaan. Päätöksiä tekevät pakolaisoikeuden asiantuntijat. Uskonnon vaihtaminen ei automaattisesti ole peruste turvapaikalle. Maahanmuuttovirasto käyttää ajantasaista maatietoa, jonka perusteella arvioidaan, kuinka todennäköisen riskin oikeudenloukkauksille uskonnon vaihtaminen aiheuttaa ihmiselle kotimaassa. Suomessa viranomaiset tekevät päätöksiä lain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. UNHCR:n mukaan Suomen nykyinen turvapaikkaprosessi takaa yksilöllisen ja oikeudenmukaisen käsittelyn. Kielteiset päätökset käsitellään lähes aina myös riippumattomissa oikeusasteissa. Vertaukset holokaustiin ovat täysin kohtuuttomia. Antti Lehtinen turvapaikkayksikön johtaja Maahanmuuttovirasto

Palautuskieltoa rikotaan jatkuvasti TURVAPAIKKAYKSIKÖN JOHTAJA Antti Lehtinen väittää Suomen noudattavan palautuskieltoa ja Migrin olevan tietämätön palautuskiellon rikkomuksista (kirkkojakaupunki.fi 30.8.). Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan yli-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? KIRSTY O’CONNOR / AP − LEHTIKUVA

Isätkin pyörittävät lapsiperhearkea HUOMASIN ILOKSENI Kirkko ja kaupungista, että vanhemmuuden tukeminen on vahvasti kotiseurakuntani Haagan agendalla. On käynnistynyt kolme ohjattua vertaistuellista ryhmää: yksi odottaville vanhemmille (Massukerho), yksi alle 8-kuukautisia lapsia kotona hoitaville vanhemmille (Esikoisvauvakerho) ja yksi murrosikäisten lasten vanhemmille (Kamalat äidit -ryhmä). Mutta mitä ihmettä: kaikki vanhemmuuden tukemiseen tähtäävä suunnitelmallinen ryhmätoiminta on suunnattu äideille. Sellaiset vanhemmat, jotka eivät ole äitejä, ovat edes periaatteessa tervetulleita ainoastaan ohjelmaltaan väljempään perhekerhotoimintaan. Ainakin omassa pääkaupunkiseutulaisessa tuttavapiirissäni on erittäin tavallista (suorastaan oletusarvo), että vanhempainvapaat jaetaan tasan molempien vanhempien kesken ja vastuuta niin lapsiperhearjen pyörittämisestä kuin elannon hankkimisestakin otetaan keskenään yhtä paljon. Seurakunnan toiminnasta kuvastuva todellisuus, jossa äidit pyörittävät yksin kotia ja isät vastaavat yksin perheen toimeentulosta, ei ole enää alkuunkaan sitä todellisuutta, jossa me elämme. Toivoisin, että jatkossa seurakuntien toiminnassa olisi tilaa myös keskenään tasa-arvoisina vanhempina toimiville isille ja äideille. Jaakko Tiinanen

Äitiryhmiä on toivottu Konservointihuollon johtaja Christopher Powell puhdisti Westminster Abbeyn kelloja 2. syyskuuta Lontoossa. Kellot ja kellokammio puhdistettiin viimeksi kymmenen vuotta sitten, ja niiden siivous vie konservaattorilta kokonaisen työviikon. Kelloja tornissa on kymmenen. Ne on kiinnitetty perinteiseen englantilaiseen tapaan, joka mahdollistaa sen, että kellot voivat heilua täyden kierroksen. Se antaa kellojen soittajille mahdollisuuden muunnella jaksoja, jolloin kellot soivat. Westminster Abbey on toiminut perinteisenä Englannin kuninkaallisten kruunajaisten ja hautajaisten näyttämönä monia vuosisatoja.

johtansa mukaan edes voi seurata sitä, mitä palautetuille tapahtuu kotimaassa. Me käännytysuhan alla olevien kanssa työskentelevät aktivistit näemme liian usein tilanteita, joissa ihmiskaupan uhria tai turvapaikanhakijan haavoittuvuutta ei ole tunnistettu. Perkaamme turvapaikkaprosesseja, jotka vilisevät myös tutkijoiden monessa yhteydessä osoittamia virheitä. Pidämme yhteyttä palautettuihin aina kun se on mahdollista. Kokemuksemme osoittaa, että palautuskieltoa rikotaan jatkuvasti. Palautettujen joukossa on mielenterveysongelmaisia hazaranuoria, toisen polven pakolaisia, jotka eivät ole koskaan käyneet Afganistanissa. Palautetut ovat paenneet salakuljettajien avulla uudelleen Iraniin ja päätyneet tekemään töitä majapaikkaa ja ruokaa vastaan hyväksikäytettyinä ja syrjittyinä. Eräs seuraamamme henkilö joutui pian palautuksensa jälkeen vangituksi Turkissa. Yksin maahantulleiden kohdalla turvapaikkapuhutteluja on viivytetty täysi-ikäistymisen hetkeen, jonka jälkeen puhuttelut on tehty ilman avustajia. Pahimmillaan 40-minuuttisesta puhuttelusta näkee, ettei nuori

ole ymmärtänyt, mitä häneltä on kysytty. Puhuttelun perusteella on kuitenkin varmistuttu, ettei suojeluntarvetta ole. Ihmiskaupan uhrien tilanne on kammottava, sillä ihmiskaupasta puhuminen on turvallisuusriski, eikä heille tarjottava apu ole riittävää. On todisteita palautettujen ajautumisesta uudelleen ihmiskaupan uhreiksi ja epäinhimillisesti kohdelluiksi. Vaara on jatkuva, eikä järjestelmämme takaa edes tunnistetuille uhreille suojelua. Kristityt käännytetyt, joiden usko on Migrin mukaan ollut aitoa, joutuvat käännytettyinä piilottamaan uskonsa ja elämään tapamuslimeina. Tämä on Migrin päätöksiinsäkin kirjaama näkemys uskonnonvapaudesta. Olemme Lehtisen kanssa yhtä mieltä siitä, että turvapaikkamenettely on olemassa, jotta vainon vaarassa oleva saisi suojelua. Tällä hetkellä menettely ei ole luotettava eikä perustuslaistakaan näytä olevan vainotuille suojaa. Sanna Valtonen Turvapaikanhakijoiden tuki ry, pj Lena Pettersson StopDeportations verkosto aktivisteja

KIITOS JAAKKO Tiinaselle palautteesta! Jotkut seurakuntamme lapsi- ja perhetyön muodot ovat tosiaan tarkemmin kohdennettuja kuin toiset, esimerkiksi massukerho ja esikoisvauvakerho. Taustalla ovat haagalaisten vanhempien toiveet. Jos seurakuntalaiset esittävät jatkossakin toiveita erityisesti isille ja vauvoille/lapsille suunnatusta toiminnasta, haluamme mielellämme vastata tarpeeseen. Kannustamme seurakuntalaisia myös omaehtoiseen toiminnan järjestämiseen. Esimerkiksi taaperokerho syntyi muutamien aktiivisten vanhempien aloitteesta. Kaikkia lapsiperheitä varten Haagan seurakunnassa toimii perhekerho kolmesti viikossa, ja perhekerhoissa on käynytkin ilahduttavan paljon myös isiä lastensa kanssa. Työssäkäyviä vanhempia ajatellen yksi kerhoista kokoontuu ilta-aikaan. Samoin aktiivisissa muskareissamme isiä on näkynyt enenevässä määrin. Myös Sunnuntai kirkolla -tapahtumat keräävät kirkonmäelle runsaasti lapsiperheitä, sekä isiä että äitejä. Nykyiset kerhojärjestelymme eivät missään tapauksessa ole kannanotto sukupuolirooleihin. Päinvastoin, rohkaisemme mielellämme isiä ja äitejä tasapuoliseen perhevastuun jakamiseen ja toivotamme kaikenlaiset perheet tervetulleiksi Haagan seurakunnan toimintaan! Heikki Nenonen kirkkoherra Ulla Leivo lastenohjaaja