Kirkko ja kaupunki 2019 16 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

12.9.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Mahtisonneja hirvisafarilla

Raamatulla päähän? Wille Riekkinen ottaa Raamatun tosiss aan vaikka ei kirjaimellisesti .B1

A 14 Katoavaa taidetta Myyrmäen Virtakirkossa

SERBIALAINEN SANANLASKU

Pitkähköjä aaltoja. Vaahtopäitä, jotka kohahtelevat. Pienet oksat heiluvat. Nostaa maasta pölyä ja irtonaisia paperin palasia. ILMATIETEEN LAITOKSEN KUVAUS KOHTALAISESTA TUULESTA

Iankaikkisesti

Jos tuulta ei olisi, peittäisivät lukinverkot taivaan.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019 Nyt ei valoa näy, pilvet sen peittävät. Sitten tulee tuuli ja lakaisee puhtaaksi taivaan. JOBIN KIRJA 37:21

Rukous

Pääkirjoitus

MIKE ERSKINE / UNSPLASH

Kirkon puolisalaiset vaalit ENSI VUODEN HELMIKUUSSA käydään kirkolliskokousvaalit. Ne ovat kirkon tärkeimmät vaalit. Silti niissä ei saa äänestää juuri kukaan. Neljäksi vuodeksi kerrallaan valittava kirkolliskokous määrit telee kirkon suuret opilliset ja käytännölliset linjat. Se myös päättää kirkon hallinnosta ja taloudesta.

”

KIRKOLLISKOKOUSVAALEJA on oikeastaan kahdet: seurakuntalaisten vaali ja pappien vaali. Kirkolliskokousvaali ei ole suora KIRKOLLISKOKOUSVAALI kansanvaali. Seurakuntalaisten VAIKUTTAA HELVETIN edustajista saavat äänestää seurakun TUOTEKEHITYS taneuvostojen ja kirkkovaltuustojen OSASTOLLA KEKSITYLTÄ jäsenet. Kansa on saanut vaikuttaa KEINOLTA KARKOTTAA vaalin tulokseen valitsemalla seura IHMISET KIRKKOÄIDIN kuntien luottamushenkilöt. HELLÄSTÄ HUOMASTA. Ehdokkaita voi asettaa valitsijayh distys. Sellaisen voi perustaa kym menen äänioikeutettua luottamushenkilöä. Ehdokkaan itsensä ei tarvitse toimia kirkon luottamustoimessa, riittää että hän on 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen. Papit taas valitsevat edustajansa suoralla vaalilla. Vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja ovat kaikki papit. Valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kolmen papin allekirjoitus.

KIRKON VAALEISSA on perinteisesti ollut vähän vaikea päästä perille siitä, mitä asioita eri valitsija yhdistykset ajavat. Me teemme Kirkko ja kaupungissa parhaamme selvittääksemme seurakuntalaisille, millaisia asioita ehdokkaat haluavat kirkossa edistää ja millaisia vastustaa. Ja vaikka et saakaan äänestää, voit vaikuttaa edustajaasi seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuus tossa kertomalla hänelle, mitä vaaleilta toivot ja odotat.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa ”Hyvä voittaa pahan 6–0” ja muita tärkeitä viestejä Huoneentauluista ja muista lauseista, jotka meitä ympäröivät, tulee osa meitä. Lapsena joku valitsee nuo lauseet puolestamme, mutta aikuisena ne voi onneksi valita itse, kirjoittaa perheneuvoja Katianna Ruuskanen. Lue kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 12.9.2019

numero 16

Seuraava lehti ilmestyy 26.9. KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA

MARI AARNIO

MONIMUTKAISUUDESSAAN kirkolliskokous vaali vaikuttaa helvetin tuotekehitysosastolla keksityltä keinolta karkottaa ihmiset kirkko äidin hellästä huomasta. Jotta kirkolliskokousvaali ei olisi liian yksinkertainen, valitaan samalla myös hiippa kuntavaltuuston jäsenet – ja nekin erikseen seurakuntalaisten ja pappien vaalissa. Käytännössä helmikuussa 2020 järjestetään siis neljät vaalit kahteen eri toimielimeen, joista kirkolliskokous käyttää merkittävää valtaa ja hiippakuntavaltuusto ei käytä.

30 biljoonaa solua asuu minussa. Heimoni on keksinyt sähkön ja sanat, raudan ja runot. Kaikkivaltias, voivatko näin hienot ja hauraat tyypit olla täällä vain sattumalta käymässä? En yhtään tiedä, mutta ainakin olemme muiden ihmisten kohtaajia, toisten solutemppelien tervehtijöitä. Siitä me saamme voimaa, nyt ja aina.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Ole hetki rauhassa ja puhutaan vasta sitten” Televisiosta tuttu ”Suomen Supernanny” Pia Penttala tietää, miten riitoja ratkotaan perheessä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JOONAS BRANDT

Ruuturiippuvuus on uusi asia, jota ei edes ollut 80-luvulla syntyneiden vanhempien lapsuudessa. Miten neuvot vanhempia perheen ruutuetiketissä? – Ruutuajan käytössä on nykyisin ongelmia sekä lapsilla että vanhemmilla. Ongelmia tulee erityisesti silloin, kun vanhempi käskee lapsen lopettaa ruudun käytön. Lapset esimerkiksi pelaavat sellaisia pelejä, joita on voitu rakentaa vaikka kolme päivää. Jos äiti tai isä käskee autoritaarisesti lopettamaan pelin heti, kaikki häviää. 80-luvullakaan vanhemmat eivät

lyöneet rikki sitä vaivalla rakennettua merirosvolaivaa. – Nukkumaanmenoaikaan vanhemmat saattavat huudella lapsille oman pädinsä takaa käskyjä, ja lapset tietävät, että tuo ei nouse sohvalta ainakaan tuntiin. Parempi on laittaa pädi pois, keskittyä lapseen 45 minuuttia ja palata sitten ruudun ääreen. – Tärkeintä on, että lapsen arjen toiminnot sujuvat. Kun kouluunlähtö, kotitehtävät, harrastukset ja nukkumaanmeno sujuvat ikätasoisesti oikein, miksi ei voisi käyttää ruutua? Ruutuajalla ei vain voi paikata näitä muita tekemisiä.

Uhkailu, kiristys vai lahjonta – mikä keino tepsii, kun lapsi ei tottele? – Nykylapset on opetettu hyvään itsearviointiin jo päiväkodissa ja alaluokilla. Perheessä kannattaa ottaa tunteet esiin silloin, kun ne eivät ole eniten pinnalla. Tuodaan asia esiin asiana ilman syyttelyä ja suurempia tunteita. Jokainen saa sanoa mielipiteensä, asiasta tehdään kompromissi ja sovitaan, mitä tapahtuu, jos näin ei tehdä. – Vanhemman on sitten pidettävä jämäkästi kiinni sopimuksesta. Esimerkiksi: jos aamulla sataa, laitetaan kumisaappaat jalkaan. Jos ei tehdä näin, illalla ei katsota Pikku Kakkosta. Vaikka siitä syntyisi kova huuto, aikuisen on kestettävä se. Lapsen on opittava syy-seuraussuhteet pienestä pitäen. – Tunteiden sanoittaminen on tärkeää. Esimerkiksi: Näen, että olet tosi vihainen. Ole hetki rauhassa ja puhutaan vasta sitten. – Vanhempi ei kiellä tunteita mutta näyttää, miten tunteiden kanssa selviydytään. Tunteista ja niiden tunnistamisesta löytyy paljon kirjoja lapsille, aikuisille ja murrosikäisille.

Miksi on vaikea ottaa vastaan lapsen kiukkua ja itkua? – Hyvin väsynyt vanhempi ei siedä lapsen kiukkua ja tappelua. Toisaalta on myös perheitä, joissa roolit ovat hämärtyneet. Aikuiset ovat enemmän lastensa kavereita, eikä kaverisuhteeseen liity spontaani vastaan paneminen. – Osa vanhemmista on saanut hyvin vapaan kasvatuksen. Silloin vahvoja negatiivisia tunteita ei ole tullut kotona esiin, koska konfliktitilanteita ei synny. Niiden kohtaaminen vanhemman roolissa tuntuu vieraalta.

4 5

Miten vanhempi voisi vahvistaa lapsen itsetuntoa? – Vanhemman tulee olla ylpeä ja onnellinen omasta lapsestaan. Kun lapsi saa tuntea itsessään, että hänestä ollaan ylpeitä ja hän kelpaa tällaisena, sen parempaa itsetunnon kasvualustaa ei voi olla. – Kehumisen ja kannustamisen lisäksi tarvitaan lupa epäonnistua ja harjoitella uudelleen, aikuisen tuella. Millainen on iltarukouksesi? – Illalla mietin aina päiväni kulkua ja päivän kohtaamisia. Poimin siitä positiiviset ajatukset, jolloin minun on hyvä käydä nukkumaan. ■

Erityistason psykoterapeutti ja lastensuojelualan ammattilainen Pia Penttala on haastateltavana perheiden Ovi on auki -tapahtumassa Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, lauantaina 14.9. klo 14. Katso koko päivän ohjelma: kallionseurakunta.fi/ovi-on-auki.

Uuteen Ruskeasannan arkkulehtoon tulee 400 hautasijaa.

MERI-ANNA HINTSALA/VANTAAN SEURAKUNNAT

4 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Kristityksi kääntyneitä on palautettu vaaraan Islaminuskon hylänneitä on perillä pidätetty. Osa piileskelee tai on kadonnut. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

Ruskeasantaan arkkulehto ja sirottelualue Vantaalla on vihitty käyttöön Ruskeasannan hautausmaan laajennusosa. Laajennusosan uudet hauta-alueet ovat arkkulehto ja sirottelualue. Arkkulehtoon tulee 400 hautasijaa. Sirottelualue on parintuhannen neliön laajuinen. Arkkulehtoon haudataan perinteiseen tapaan arkussa, mutta haudalle ei laiteta omaa hautakiveä tai muuta muistomerkkiä. Vainajan nimi voidaan kaivertaa alueen yhteiseen nimipaateen. Sirottelualue on luonnontilainen metsä, jonne tuhka sirotellaan maan pinnalle. Jo kolme neljästä hautauksesta Vantaalla on tuhkahautauksia.

Helsingin pitäjän hautausmaa laajenee Helsingin pitäjän hautausmaalla Pyhän Laurin kirkon vieressä käynnistyvät rakennustyöt hautausmaan laajentamiseksi. Sinne on jo tuotu työmaa-aitoja. Syksyn ja talven aikana alueen savimaata kaivetaan pois ja hautaukseen soveltuvaa hiekkaa tuodaan tilalle. Sitten pohjan annetaan painua ja tiivistyä. Uuden rakentaminen alkaa parin vuoden päästä. Alueelle on tulossa noin 1 000 uutta hautapaikkaa.

Aikakapseliin kätkettiin lasten piirroksia Samaan aikaan, kun työt Tikkurilan uuden kirkon rakennustyömaalla etenevät, tapahtuu myös naapuritontilla. Kirkon kupeeseen vastapäätä kaupungintaloa rakennetaan uutta keskustakorttelia, johon tulee seitsemän kerrostaloa. Sen peruskiveen muurattiin torstaina 29.8. aikakapseli, jonne kätkettiin Tikkurilan seurakunnan järjestämän koululaisten iltapäiväkerhon ja Ilolan päiväkerhon lasten piirroksia. Piirustusten teemana oli koti Tikkurilassa. Lapset kiinnittivät piirroksensa Vantaan opaskarttaan.

Pääkaupunkiseutu kasvoi ennätystahtia Helsingin väkiluku ylitti kesällä 650 000 asukkaan rajan. Heinäkuun lopussa asukkaita oli 651 495. Väkiluvun kasvu oli hitaampaa kuin viime vuonna. Naapurikaupungit Espoo ja Vantaa kasvoivat suhteessa Helsinkiä nopeammin, Espoo myös absoluuttisesti Helsinkiä rajummin. Koko pääkaupunkiseudun väkimäärä kasvoi tämän vuosituhannen ennätystahtia, yhteensä 10 543 asukkaalla. Syntyneiden määrä väheni lähes 300:lla. Kasvu perustuu muuttovoittoon, josta puolet tulee kotimaasta ja puolet ulkomailta.

aahanmuuttovirasto ja Helsingin hallintooikeus arvioivat muslimista kristityksi kääntyneen iranilaisen miehen voivan elää Iranissa ”maltillista kristityn elämää”. Hänet palautettiin elokuussa Iraniin ja pidätettiin siellä välittömästi. Iranin islamilaisessa tasavallassa protestanttiset kirkot, maanalaiset kodeissa kokoontuvat seurakunnat ja erityisesti islaminuskon hylänneet käännynnäiset ovat maan hallinnon silmätikku. Islamista luopumisesta voi seurata jopa kuolemantuomio. Näitä tuomioita ei ole viime vuosina langetettu, pitkiä vankeusrangaistuksia sen sijaan on. Vangittuja uhkaillaan ja pahoin-

pidellään. Suurimmassa vaarassa ovat seurakuntien johtohahmot ja muut näkyvät kristityt. Sellaista uskonnonvapautta, jossa voisi vapaasti ja pelkäämättä harjoittaa omaa uskontoaan, ei Iranissa ole. Maltillinen kristitty tarkoittaa näkymätöntä kristittyä. MAINITTU IRANILAINEN mies oli kiinnostunut kristinuskosta jo Iranissa ja haki siitä seuranneen vainon vuoksi turvaa Suomesta. Täällä hän liittyi kirkkoon ja oli aktiivinen seurakuntalainen. Niin aktiivinen, etteivät Suomen viranomaisetkaan kyseenalaistaneet hänen uskoaan. Toisin on ollut monessa muussa tapauksessa, joissa kastetulta kristityltä on evätty turva, koska kääntymyksen aitous on asetettu kyseenalaiseksi. Maahanmuuttovirasto kertoo verkkosivuillaan niistä periaatteista, joilla se tutkii uskonnol-

lista kääntymystä ja turvapaikan tarvetta. Sen mukaan Suomessa on jätetty yli tuhat hakemusta, joissa hakija pelkää vainoa kotimaassaan, koska on kääntynyt Suomessa kristityksi. Osa on saanut turvaa, osa ei. YK:n pakolaisjärjestön ja Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kääntymisestä tarvitaan luotettava selvitys. Maahanmuuttovirasto myöntää, että kääntymystä ei ole helppo selvittää. Samalla se kiistää, että Suomi rikkoisi laissa olevaa palautuskieltoa, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. SUOMALAISET kirkonjohtajat, monet seurakuntien turvapaikanhakijoiden kanssa työtä tekevät ihmiset ja turvapaikanhakijoita auttavat aktiivit arvioivat tämänhetkistä tilannetta toisin. Aidosti kristityiksi kääntyneitä on palautettu ainakin kymmeniä, ja useita muita uhkaa palautus.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

HAUTAUSMAAPÄIVÄ keskiviikkona 18.9. klo 9:30-14:30 Pitäjän hautausmaalla Multaa,lannoitetta, työvälineitä ja istutusapua seurakunnan puolesta. Kukkamyyjä paikalla. Tarjolla hautakiven oikaisut, kaiverrukset myös kiven myyntiä. Kahvi- ja mehutarjoilua levähdyspaikalla. Lämpimästi tervetuloa! Hautausmaan henkilökunta

”

130-vuotisjuhlaviikonloppu 20.–22.9.2019 Helsingissä Pe 20.9. Temppeliaukion kirkko klo 18.30 Musiikkijuhla – näyttelijä Seela Sella ja musiikkiryhmät La 21.9. Ruoholahden ostoskeskus klo 11.00 Ulkoilmatapahtuma Pelastusarmeijan Temppeli, Uudenmaankatu 40 klo 14.30 Naisten kokous klo 18.00 Upseerivihkimysjuhla Su 22.9. Pelastusarmeijan Temppeli klo 10.00 Pyhityskokous Juhlavieraina kansainväliset johtajat, kenraali Brian Peddle ja komentaja Rosalie Peddle. Kaikki ovat tervetulleita!

www.kirkkojakaupunki.fi Kir ilm kko jok est ja k y a pä a Ju y ve upu ivä m rk nk ala os . i n sa

– Hän sanoi ole vansa kääntymisensä tähden kuollut mies. Hän pelkäsi sekä suku aan että maan viranomai sia. Kun häntä lähdettiin palauttamaan, hän lä hetti pyynnön: siun aatko minua? Se oli viimeinen viesti, jonka Mäkinen mieheltä sai. Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) jätti hallitukselle kir jallisen kysymyksen kristityksi kääntyneiden tilanteesta. Hän tuntee useita afganistanilaisia ak tiivisia kristittyjä, jotka ovat saa neet kielteisen päätöksen. Afga nistan on maa, joka on kiistatta erityisen vaarallinen islaminus Kirkkokuntien johta kon hylänneille. jat julkaisivat elokuussa poikke Kirkko ja kaupunki kysyi sisä uksellisen yhteisen vetoomuk ministeri Maria Ohisalolta ai sen. He ilmaisivat huolensa pak heesta ja laajemminkin turva kopalautuksista. He muistuttivat, paikanhakijoiden tilanteesta. että Suomen laki ja kansainväli Ohisalon mukaan hänellä ei ole set sopimukset kieltävät palau toimivaltaa puuttua yksittäiseen tuksen vaaraan ja kyseenalais tapaukseen, mutta yksittäistapa tivat sen, miten uskoa nyt arvi usten kautta voi välittyä tietoa oidaan. Heidän ongelmista, joi mukaansa osa ta turvapaikka kirkkojen aktiivi menettelyssä on. sista jäsenistä on – Kaikki turva saanut virallisen paikanhakijat ei päätöksen siitä, vät ole saaneet ettei heidän us oikeudenmukais konsa ole aitoa. ta kohtelua, Ohi KAIKKI Kirkko ja kausalo sanoo. TURVAPAIKANHAKIJAT punki selvitti ti Hänen mu EIVÄT OLE SAANEET lannetta laajassa kaansa olisi vaka OIKEUDENMUKAISTA verkkoartikkelis va paikka suoma saan. Sitä varten laiselle oikeusval KOHTELUA. haastatellut ker tiolle, jos voitai MARIA OHISALO toivat konkreet siin osoittaa, että tisia esimerkke palautuskieltoa jä palautetuista on rikottu. ja siitä, mitä heil Näin olisi jo le on tapahtunut. Ihmisiä on ka useita kertoja tapahtunut ilman teissa tai piilossa maan alla. Osa YK:n kidutuksen vastaisen komi on paennut maasta uudelleen, tean (CAT) ja Euroopan ihmisoi osa on pidätettynä ja jotkut ovat keustuomioistuimen väliintuloa. ehkä kuolleet. Ne voivat ylikansallisina eliminä puuttua asiaan. MALMIN SEURAKUNNAN kansain – Kidutuksen vastainen ko välisen työn sihteeri, diakonissa mitea antoi Suomelle täytän Minna-Sisko Mäkinen, sai ke töönpanokiellon viimeksi tämän väällä yhteydenoton palautusta vuoden heinäkuussa, kertoo Pa odottaneelta mieheltä. Tapaus kolaisneuvonnan johtava laki syöpyi hänen mieleensä. mies Marjaana Laine. ■

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

6 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Sumuisten peltojen sonnit Joni Valkila vie matkailijat Suomen suurimpien villieläinten luo pääkaupunkiseudun liepeille. Hän on löytänyt sarvipäitä jokaisella hirvisafarilla. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JONI VALKILA JA KALLE KALLIO

irvisonneja on kolme. Jyhkeät sarvipäät nousevat aamu-udun keskellä häkellyttävän korkealle kaurahalmeesta. Niiden ympärillä käyskentelee antilooppimaisen siroja kauriita. Taustalta kuuluu hanhien mekastus, jonka välillä leikkaa kurjen huuto. Läheisellä laitumella yöpyy hevosia ja poneja, joiden aitauksen vieressä ruokailee lisää kauriita, joten ympärillä on isoja eläimiä kuin Afrikan savannilla. Nyt ollaan kuitenkin safarilla 40 minuutin automatkan päässä Helsingin Käpylästä, josta hirvisafariopas Joni Valkila lähti aamuyöllä ajamaan. Näköala eläinrunsauteen avautuu auton ikkunasta, josta rehevältä tuoksuva aamuilma tunkee sisään. Valkila neuvoo pysymään penkillä, sillä hirvet pelkäävät ihmisiä enemmän kuin autoja. Nyt ovat vuoden viimeiset hetket käydä pääkaupunkiseudun kupeessa hirvisafarilla, joka on kiinnostanut varsinkin ulkomaalaisia turisteja. Valkila

järjestää niitä touko–syyskuussa, ja lupaa hirvitakuun kesä–elokuussa. – Vielä kertaakaan ei ole tarvinnut maksaa rahoja takaisin. Tavallisesti Valkilan safareilla nähdään noin kahdeksan hirveä: nuoria ja vanhoja, sonneja ja lehmiä. – Hirvillä on aika säännölliset elämäntavat. Samat sonnit löytää samalta pellolta todennäköisesti seuraavanakin aamuna. Kello on vasta 5.20 sunnuntaiaamuna, mutta Valkila ei ole apajilla yksin. Länsiuusimaalaisella pellonreunalla on valmiiksi yksi hirvibongari, ja pian taakse pysähtyy toinenkin auto. Ikkunoista työntyvät pitkät objektiivit. – Harrastan itsekin luontokuvausta. Idea Moose Safarista syntyi, kun löysin niin hienoja paikkoja, että halusin viedä niihin muitakin, Valkila kertoo. SAFARIN PÄÄKOHDE on hirvi, mutta lisäksi nähdään usein kauriita, merikotkia, kurkia ja huuhkajia. Joskus vastaan on tullut myös kettu ja mäyrä. Afrikan safareita kiertänyt saksalaispari vaikuttui hirvisafarilla erityisesti rusakosta. Moskovalaiset ihailivat silokallioita. Jäkälät ovat joillekin vahva elämys. Valkila vie vierailijat myös kävelemään luontoon. Hirvisafareilla on käynyt eniten saksalaisia, mutta myös useita brittejä, sveitsiläisiä, australialaisia ja amerikkalaisia sekä muutama suomalainen. – Moni vierailija käy Suomessa vain Helsingissä, ja haluaa nähdä myös suomalaista luontoa.

Safarikävijät ovat palkinneet Valkilan TripAdvisorissa ja Google-arvosteluissa 5/5 tähdellä ja haltioituneilla hehkutuksilla: ”Alkukantaisen vaikuttava näky myös suomalaiselle! Uskomaton elämys istua samalla pellolla lähes 20 hirven ja lukemattomien kauriiden kanssa ja kuulla niiden syödä rouskuttavan.” Suomi valittiin vuoden 2019 parhaaksi luontomatkakohteeksi. Hirvet ruokailevat pelloilla erityisesti auringonnousun ja -laskun aikaan. Harva turisti haluaa herätä ennen auringonnousua, joten Valkila noutaa korkeintaan henkilöautollisen matkailijoita yleensä illansuussa. – Vedin viime kesänä hirvisafarin suunnilleen kerran viikossa. En yritä saada mahdollisimman paljon kävijöitä, sillä haluan pitää homman mukavana myös itselleni. Tämä on hiukan harrastusluontoista toimintaa. Valkila tekee päivätyökseen ihan muuta: hän auttaa ihmisiä Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtajana. – Työ hengellisen väkivallan parissa tuntuu välillä raskaalta, eikä sitä ole helppo jättää työpaikalle. Luontoretkeily auttaa saamaan muuta ajateltavaa. KELLO 5.28 pellolle astelee hirvilehmä. Kolme sonnia haistelee sitä ja seuraa perässä, kun lehmä palaa metsän suojaan. – Huomaa, että kiima-aika on alkamassa. Syyskuussa hirvet tulevat kiimaan ja sonnien sarvet ovat komeimmillaan. Sonni kasvattaa

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

7 KALLE KALLIO

JONI VALKILA

Jehovan todistajien lapsi halusi leikkiä dinosaurusten kanssa Joni Valkila oli lapsena Jehovan todistaja. Hän oli in noissaan uskonyhteisön opetuksesta, jonka mukaan maapallosta on tulossa hetkenä minä hyvänsä paratii simaa. Siellä elettäisiin sovussa eläinten kanssa. – Jehovan todistajien mukaan ihmiset elävät para tiisimaassa ikuisesti onnellisina leijonia ja pandakarhu ja silitellen ja hedelmiä syöden. Pidin tulevaisuuden näkymää tosi kiehtovana. Valkila järkeili lapsena, että Jumala palauttaa luo mansa dinosauruksetkin paratiisimaahan. – Ajattelin, että olisi mahtavaa päästä leikkimään di nosaurusten kanssa. Lapsuus Helsingin Malmilla oli hyvin luonnonlähei nen. Valkila näki kotitalonsa puutarhassa jopa hirven jäljet. – Leikin viisi–kuusivuotiaana tuntikausia metsässä vanhempien lasten kanssa ilman kelloa ja kännykkää. Vanhempani eivät tienneet, missä liikuin. Kotona oleva äitini oletti, että tulen jossain vaiheessa syömään. Joni Valkilan lapsuudessa Malmilla liikkui paljon fa saaneita. Hän yritti metsästää niitä alle kouluikäisenä. – Teimme kaverien kanssa jousipyssyjä, joilla am muimme fasaaneja. Onneksi välineemme olivat niin al keelliset, ettemme saaneet tapettua yhtäkään.

Hirveä on joskus yritetty kesyttää pohjoisiin oloihin sopivaksi työjuhdaksi. Sitä ei ole kiinnostanut.

uudet joka vuosi. Lokakuussa alkaa metsästyskausi, mikä saa villit märehtijät katoamaan avoimilta paikoilta. Kello 5.33 valkohäntäkauris ylittää tien aivan auton edestä. Myös hirvi on kulkenut monesti Valkilan tien poikki. Siitä voisi tulla pahaa jälkeä, koska Suomen suurimmalla villieläimellä on massaa jopa 600 kiloa. – Kolari ei ole ollut kertaakaan lähellä. Ajan hiljaa auringonnousun ja -laskun aikoihin. Onneksi joihinkin autoihin on jo kehitetty turvateknologiaa, joka pysäyttää automaattisesti, jos joku elävä olento tulee yhtäkkiä eteen. Valkila ajelee kapeita sorateitä metsikköjen, peltojen ja uinuvien maalaistalojen ohi. Kello 5.38 näkyy kolme kaurista, kello 5.42 kaksi lisää, kello 5.48 neljä kaurista, kello 5.51 viisi ja kello 5.52 taas yksi siro sarvipää. Autoa tuijottavat mantelinmuotoiset silmät kuuluvat 50–130-kiloisille valkohäntäkauriille sekä niiden pienille sukulaisille, 15–35-kiloisille metsäkauriille. Nouseva aurinko lisää siniharmaaseen aamusumuun vaaleanpunaista. Kello 5.53 näyttää kuin sumun keskeltä nousisi kaksi isoa lehteä, mutta hirvilehmä höristääkin korviaan aivan tien vieressä. Se hätkähtää hölkkäämään auton vierellä niin, että kypsäntuoksuinen viljapelto kahahtelee. Vasa seuraa perässä. Pian molemmat rauhoittuvat jatkamaan ruokailuaan aamukasteen keskellä. Isot ja pienet hirvieläimet laiduntavat aukeilla, kunnes aurinko on noussut kokonaan. Yhden aamun aikana näkyy kymmenen hirveä ja paljon enemmän kauriita. Majesteettinen hirvisonni tuijottaa hirvibongareita pitkään mäeltä ennen kuin astelee kiirehtimättä metsän varjoihin.

Kun Valkila varttui 16vuotiaaksi, paratiisimaa alkoi tuntua pahalta. Sinne pääsevät nimittäin opetuksen mukaan vain oikeaoppiset Jehovan todistajat. Jumala tappaa suuren osan ihmiskunnasta. Valkila sai peruskoulun päästötodistuksen keskiar voksi 9,5, mutta ei hakenut huippulukioon vaan ryh tyi tienraivaajaksi. Se tarkoittaa, että hän kulki ovel ta ovelle ja yritti saada mahdollisimman monet Jeho van todistajiksi. Samaan aikaan kiinnostus luonnontieteeseen ve ti Valkilaa irti uskonyhteisöstä, jossa ei uskota evoluu tioteoriaan. – Minulle oli opetettu, että noin 4,5 tuhatta vuotta sitten kaikki hukutettiin maailmanlaajuisessa veden

JOS JONI VALKILA saisi päättää, sumuisilla pelloilla käyskentelisi myös hirviä jykevämpiä sarvipäitä. Valkila haluaisi Suomen luontoon Euroopan suurimman maanisäkkään, jopa 1 300-kiloiseksi kasvavan euroopanbiisonin eli visentin. Biisoneita näkyy jo yli 20 000 vuotta vanhoissa eurooppalaisissa luolamaalauksissa. Niitä liikkui aikoinaan laumoina, mutta viimeinen luonnonvarainen eläin ammuttiin vuonna 1921. Lajin säilyminen johtuu eläintarhoista, joissa syntyneitä euroopanbiisoneita palautetaan luontoon. Korkeasaaressakin elää lauma.

”

Vähän vaarallisetkin asiat kuuluvat luontoon. Euroopanbiisonit ovat edelleen vaarantuneita. Metsästys oli vähällä käydä myös hirvien kohtaloksi 1900-luvun alun Suomessa. Euroopassa eli vielä viime jääkaudella villasarvikuonoja, mammutteja ja luolaleijonia. Ihminen on tärkeä syy monien isojen eläinten häviämiseen. – Suomalainen luonto pusikoituu, koska meillä ei ole riittävästi villejä ruohonsyöjiä eikä enää nautojakaan metsälaitumilla. Jotkut ajattelevat, ettei perinnemaisemien katoaminen haittaa, koska ne olivat ihmisen luomaa luontoa. Naudat ylläpitivät kui-

Uskonnon uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila irrottautuu päivätyöstään luonnossa.

paisumuksessa, ja vain joitakin eläimiä säilyi Nooan ar kissa. Huomasin luonnontieteellisiä kirjoja lukemalla, että opetus ei voi pitää paikkaansa. Silloin aloin epäillä kaikkea muutakin. Valkila erotettiin Jehovan todistajista 22vuotiaana. Syynä oli seksin harrastaminen tyttöystävän kanssa. Jehovan todistajien johtajat vaativat, että yhteisös tä eronnutta tai erotettua ei saa edes tervehtiä. Mää räys karttamisesta koskee myös omaisia. Sen vuoksi Valkila on tavannut vanhempansa ja sisaruksensa vain pari kertaa viimeisten 23 vuoden aikana. Hän käyttää omaa kokemustaan apuna työssään Uskojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtajana. Valkila opiskeli aikuisena valtiotieteen tohtoriksi, meni naimisiin ja sai kolme lasta. – Jehovan todistajista irtautuminen oli raskasta, mutta onnistuin rakentamaan uuden maailmankuvan ja sosiaaliset verkostot. Elämä on hyvää.

tenkin ympäristöä sellaisena kuin se olisi ollut suurten villieläinten ansiosta. Valkila haluaisi Suomeen myös villihevosia. Ne ovat erittäin uhanalaisia. – Villihevoset ja visentit kannattaisi sijoittaa aluksi aidatulle alueelle, jotta ihmiset ehtisivät tottua ajatukseen niistä luonnossa. Sipoonkorven kansallispuistossa pidetään perinnemaisemaa avoinna nautojen avulla. Jos siellä olisi visenttejä ja villihevosia, paikka olisi kiinnostavampi vierailijoillekin. – Hollanti on tiheämmin asuttu maa kuin Suomi, mutta silti sinne on luotu puistoalueita, joilla elää visenttejä ja villihevosia. Miksi sama ei toimisi Suomessa? Visenttiä eli euroopanbiisonia ei tarvitse Valkilan mukaan pelätä sen enempää kuin hirveä. – Yleensä villieläimet väistävät ihmistä. Silti on olemassa äärimmäisen pieni todennäköisyys, että iso eläin hyökkää kimppuun. Vähän vaarallisetkin asiat kuuluvat luontoon. Ihmisiä kuolee ampiaisen pistoihin, mutta ei kukaan vaadi vakavissaan, että ne pitäisi poistaa luonnosta. Valkila pohdiskelee, voisiko Suomi tarjota turvapaikan myös erittäin uhanalaiselle aasianleijonalle. Hän vaikuttui Helsingin Luonnontieteelliseen museoon rakennetusta rekonstruktiosta, jossa sukupuuttoon kuollut luolaleijona metsästää lumessa. – Leijonia eli Euroopassa satojen tuhansien vuosien ajan. Jos ihmisiä ei olisi, leijonat saalistaisivat Suomessa metsäpeuroja tänäänkin. ■ Katso videolta, mitä eläimiä hirvi safarilla nähtiin kirkkojakaupunki.fi.

VIDEO VERKOSSA

8 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Ai, mikä sormi on nimetön? Hakunilan päiväkerhossa muovaillaan, leikitään, lauletaan, rukoillaan ja opetellaan sormien nimiä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT ESKO JÄMSÄ

han heti ei arvaakaan, mitä Hakunilan kirkon yläkerrasta löytyy. Kun kiipeää portaat ylös, eteisessä näkyy lokerikkorivejä ja kaksi hymyilevää naista. – Tervetuloa päiväkerhoon, toivottaa lastenohjaaja Eija Hyytiäinen. – Meillä on täällä kaksi kerhohuonetta ja keittiö ja tätä eteistäkin voimme käyttää leikkitilana, kertoo lastenohjaaja Liisa Jylhä-Mikkonen. Kirkon yläkerrassa kokoontuu kaksi kertaa viikossa 3–6-vuotiaiden päiväkerho. Kerho kestää kaksi ja puoli tuntia. Perjantaina kello 9 paikalle tulee äiti kahden lapsen kanssa. Hanna Luotamo auttaa tyttärelleen Jadelle, 5, kerhotossuja jalkaan. Kaksosveli Joska, 5, tietää, mitä kerhoon tullessa ensimmäisenä tehdään: pestään kädet. Hän menee tottuneesti vessaan. Tunnelma on hiukan jännittynyt, sillä kerho kokoontuu vasta toista kertaa kesätauon jälkeen. – Ryhmään kuuluu nyt yksitoista lasta. Tilaa kerhossa on vielä hyvin uusille lapsille, Eija kertoo. – Voi harmi, kun kerhomummomme ei tänään päässyt paikalle, Liisa harmittelee. Kerhomummo on yleensä kerholaisten ilona, mutta tänään hänellä on muuta tehtävää. OHJAAJAT OVAT LAITTANEET kerhohuoneen pöydälle suojaliinan, muovailuvahaa ja muotteja. Toisella pöydällä on palapelejä ja lattialla lego- ja lelulaatikoita. Tämän päivän hitti on muovailu, sillä joka ikinen lapsi istahtaa muovailuvahapöydän ääreen. Punaisesta muovailuvahasta syntyy niin sydämiä, kuupiirakkaa, pullia, pikkupalleroita, porkkanoita kuin herneitäkin. – Tykkään herneistä, jos niistä on otettu kuori irti, ilmoittaa Max, 5. Liisa ihailee Iisan, 3, ”tatuointeja”. Hänellä on käsivarsissaan kuvia, jotka kyllä lähtevät ajan kanssa pois. Joska kertoo tehneensä muovailuvahasta lumiukon. – Ei se ole oikea lumiukko, toteaa Camilla, 3. Kun muovailut on muovailtu ja osa valmiista töistä laitettu tarjottimelle katseltavaksi, siirrytään eteiseen laulamaan ja liikkumaan. Sieltä siirrytään kerhohuoneeseen, johon Liisa on järjestänyt tuolit puoliympyrään. SEURAKUNNAN PÄIVÄKERHOSSA kokoonnutaan myös aamupiiriin. Pöydälle on laitettu risti ja kynttilä. Tuoleilta löytyvät lasten nimikortit, joista tietää oman paikkansa. Johtuukohan kesätauosta ja uusista kerholaisista, kun on niin hiljaista? Lapset istuvat vakavina. Vai rauhoittuvatko lasten ajatukset jo kynttilän näkemisestä? Ensin lauletaan laulu. Sitten jokainen saa kertoa oman nimensä. Vanhoilta kerholaisilta nimen sanominen sujuu muitta

Joska ja hänen kaksossiskonsa Jade tekivät muovailuvahasta lumiukot, joita he esittelevät Eijalle.

mutkitta, mutta uusia kerholaisia vielä vähän ujostuttaa. Se ei haittaa, sillä aikuiset auttavat. Tänään on Iisan ja Maxin vuoro toimia soittajina. He saavat triangelit, ja ne kilisevät hienosti, kun lauletaan Soivat iloisesti kirkonkellot. Liisa sytyttää kynttilän ja lapset harjoittelevat käsien ristiin laittamista. Niin on tapana tehdä, kun rukoillaan. Rukous päätetään Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, jolloin tehdään kolmella sormella ristinmerkki omaan kehoon: sormet viedään otsalle, rintaan ja kummallekin olkapäälle. Lopuksi lauletaan vielä Jumalan kämmenellä. – Joko vatsat kurisevat? Liisa kysyy. Ennen ruokailuun siirtymistä yksi lapsista saa käteensä kynttilänsammuttimen, jonka hän painaa liekin päälle. Sammuttaminen on tärkeä tehtävä. LAPSET ISTUVAT pöydän ääreen, lauletaan ruokalaulu ja Eija sytyttää kynttilän. – Miks toi haisee? joku lapsista kysyy.

Iisaa kiinnostaa, miltä muovailuvaha tuntuu.

Päiväkerhossa saa puuhailla ja samalla jutella aikuisten ja muiden lasten kanssa vaikka herneistä.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Lähes kaikki päiväkerhot muuttuvat maksuttomiksi Vantaan seurakuntien päiväkerhoista suurin osa muuttuu maksuttomiksi tänä syksynä. Päiväkerhot on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille. Nuorimmat kerholaiset ovat 2–3-vuotiaita. Muutamissa Vantaan seurakunnissa päiväkerhot ovat olleet maksuttomia jo aiemmin, ja nyt maksuttomuus laajenee. Ainoa poikkeus maksuttomuudesta on Tikkurilan seurakunta, jossa seurakuntaneuvosto päätti säilyttää päiväkerhomaksut toistaiseksi. Päiväkerhossa opitaan olemaan, tekemään ja leikkimään ryhmässä. Ohjelmassa voi olla käsillä tekemistä, musiikkia, liikuntaa ja ulkoilua. Erilaiset hiljentymishetket kuuluvat luontevasti kerhon arkeen. – Seurakunnan päiväkerho tarjoaa kotihoidossa oleville lapsille mahdollisuuden turvalliseen ryhmätoimintaan. Haluamme, ettei maksu ole perheille esteenä osallistumiseen, sanoo Rekolan seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka. Syksyn päiväkerhoihin on vapaita paikkoja ja mukaan voi tulla myös kesken kauden. Lisätietoja: vantaanseurakunnat.fi.

Camilla miettii, mitä tehdä muovailuvahasta. Hänen isoveljellään Maxilla suunnitelma on jo valmis.

– Tulitikusta tulee hajua, Eija toteaa. Vielä ruokarukous ja sen jälkeen Max kantaa eteisestä ison korin, jossa ovat kerholaisten reput. – Kenen reppu? Max kysyy ja nostaa yhden repun ilmaan. Hän vie reput oikeille omistajilleen. Repuista ilmestyvät pöydälle eväsrasiat, joista löytyy smoothieita, suklaapatukoita, myslikeksejä, sämpylöitä, voileipiä, riisikakkuja ja viinirypäleitä. Iisan napsiessa viinirypäleitä suuhunsa toiset ihailevat hänen pieniä vihreitä kynsiään, jotka ovat sävy sävyyn rypäleiden kanssa. Iisa näyttää toista kättään. – Tässä on punaiset! hän hihkaisee. Eväitä syödään hiljaisuudessa. – Mä join jo koko veden, toteaa Joska ja pamaut taa mukin pöytään. VAIKUTTAA SILTÄ, että ruoan jälkeen alkaa lasten mielestä se kaikkein paras osuus – leikkiminen! Lapset löytävät nopeasti tekemistä. Grace, 4, on laittanut pikkuautot parkkitaloon niin hienoon jär jestykseen, ettei parkkipirkoillakaan olisi sanomista. Kotileikkiä voi leikkiä minikeittiössä. Sieltä löy tyy hella, jonka keittolevyihin syttyy oikea valo. Se onkin mielenkiintoisempaa kuin ruoan laittaminen. Ohi mennessään melkein jokainen lapsi käy paina massa valon päälle. Myös ritarilinna ja sen ritarit ja hevoset kiinnos tavat. Max tekee legoista taloa. Nukkeakin joku on hoi tanut, ja se on jäänyt keittiön pöydälle nukkumaan. Lapset vaihtavat leikistä toiseen.

Grace ajaa pikkuautot parkkitaloon ja parkkeeraa ne tarkasti ruutuun.

Liisa laulaa viidestä ankasta ja lapset odottavat sitä, kun isäankka nostaa päänsä kaislikosta ja huutaa mahtavalla äänellä ”kvaak!”.

Yhtäkkiä kuuluu kellon kilkatus. Kilkuttaja on Liisa. – Siivouskello soi! Liisa sanoo. Pikkuhiljaa tavaroita aletaan laittaa paikoilleen. Mutta ei siinä ollutkaan vielä kaikki.

”

Ruoan jälkeen alkaa paras osuus – leikkiminen. RYHMÄ JAKAANTUU vielä kahteen huoneeseen. Toi sessa leikitään Eijan johdolla muistipeliä. Mikä eläin on hävinnyt lattialta sillä aikaa, kun pidetään silmiä kiinni? Lapset muistavat nopeasti ja hyvin. Välillä vähän kurkistellaan sormien raoista, mutta kukaan

ei jää siitä kiinni. Lapset saavat myös itse olla pii lottajan paikalla. Liisan kanssa lauletaan viidestä pienestä ankas ta ja ihmetellään, missä on peukalo. – Ai, mikä on nimetön? Camilla kysyy sormilau lun edetessä peukalon, etusormen ja keskisormen jälkeen nimettömään. Liisa näyttää, mikä on oikea sormi. – Tää on nimetön! Camilla kiljaisee iloisena ja näyttää sormea, joka on kenen tahansa vaikea nos taa ainoana esille. Kun Liisa pyytää lapsia loppupiiriin, kaikki ha luaisivat ottaa häntä kädestä kiinni. – Minulla pitäisi olla useampi käsi, Liisa huudah taa. Joltakulta pääsee melkein jo itku, kun käsi ei pää se aikuisen käteen. – Hei, nyt tiedän! Ottakaa minua sormista kiinni. Niistä riittää kaikille, Liisa sanoo. Niin jokainen lapsi saa hipaisun mukaansa. Re put selkään. Vanhemmat odottavat jo eteisessä. ■

MENOT 12. – 26.9.

10 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16. p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! Ma 16.9. ehtoollishartaus ja ma 23.9. hartaus klo 11 ja sen jälkeen maksuton ruokailu. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvaperheille, rennosti, vauvojen ehdoilla. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Puolituntinen iltakirkko täynnä hiljaisuutta, laulua ja mietiskelyä. Tule levähtämään kiireisen arjen keskellä! Alkaen 23.9. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Iloa, riemua, laulua, rukousta ja Sanaa. Alkaen 17.9. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Torstaitupa: Hakunilan Kansainvälisen yhdistyksen keittolounas to 12.9. klo 10–13. Vapaaehtoinen maksu. Viikkomessu torstaisin klo 18–18.45. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.45. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22. Messu su 15.9. klo 12. Hans Tuominen, Tiina Palmu, Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Mirva Haajasen lähtöjuhla. Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuma su 15.9. klo 14.30. Kävely Hakunilan kirkolta Nissbackan veistospuistoon, jossa Laila Pullisen teosten esittely. Paluu kirkolle n. 16.30, kasviskeitto ja yhteinen päätöshartaus. Voit ilmoittautua ja lahjoittaa netissä naistenpankki.fi tai paikan päällä. Lähetyspiiri ma 16.9. klo 18–19.30. Anitta Vuorela, Sansa. Seniorikerho ti 17.9. klo 13–14.30. Roskapoliisi Marjo Vainio. Torstaitupa: puurolounas 19.9. ja 26.9. klo 10–13. Vapaaehtoinen maksu. Messu su 22.9. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Päivähetki Raamatun äärellä ti 24.9. klo 11.45–13.30. Jari Araneva. Raamattuluento ke 25.9. klo 18.30– 20. Usko ajan haasteiden keskellä. 1. Johanneksen kirje 1:1–4: Elämän sana. Eero Junkkaala. Paluumuuttajien piiri to 26.9. klo 12.30–15. Päivi Helen. Vieraana AlinaSinikka Salonen.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää tiistaisin klo 10–12. Hartaushetki tiistaisin klo 12.30–

12.45. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21. Perhekerho perjantaisin klo 9–13. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30, ei ilmoittautumista. Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Lähetyspiiri to 12.9. klo 18. Messu su 15.9. klo 10. Hans Tuominen, Juha Paukkeri. Messu su 22.9. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti, Cecilia-kuorolaisia Heli Mikkelän johdolla. Lähetyspiiri to 26.9. klo 18–20.

MUUALLA Perhekerho Kolohongassa torstaisin klo 9–11. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Pohjolantie 2, 01260 Vantaa. Kuunloiste-lapsikuoro keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 15.45–16.15 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Varhaisnuorten ja nuorten oma kuoro laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle. Kuorot ovat maksuttomia. Lisätietoja: riikka.jantti@evl.fi Hakunila-päivä la 14.9. klo 10–14 Hakunilan ostarilla. Hakunilan kirkolla kirppis, buffet ja ohjelmaa lapsille. Kirkossa mahdollisuus hiljentymiseen. Yhteistyössä MLL:n Hakunilan yhdistys. Ilta keskeneräisyyden äärellä ke 2.10. klo 18 Kolohongan kerhotilassa, Pohjolantie 2. Kesken-runoilija Elina Salminen. Iltapalaa tarjolla alkaen klo 17.30. Ilm. 30.9. menn. birgitta. tasavuori@evl.fi.

KASTETTU Valtteri Nikanor Helenius, Alisa Enni Emilia Ruoppa, Mauri Mikael Saarman, Lilja Alina Alexander Sulanterä, Siiri Sisi Selina Valkonen, Dee Marissa Ylenius.

HAUTAAN SIUNATTU Pauli Henrik Hiltunen 87 v, Marja Kaarina Riihelä 78 v, Leo Erik Tarvainen 75 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Tiistaisin ja torstaisin klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie Yhteisen pöydän lounas ke 18.9. ja

25.9. klo 11. Maksuton hävikkiruuasta valmistettu lounas. Ehtoollishetki kirkkosalissa klo 12. Messu su 15.9. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Saarna Nevala, liturgi Hyry, kanttori Lehtikangas. Kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat, Jaakko Simojoki, Hyry ja Nevala. Nuorten aikuisten iltapäivä 15.9. klo 16 lautapelien merkeissä. Sauvakävelypiiri (miehet) su 15.9. klo 18. Omat sauvat. Nevala. Parittomien viikkojen sunnuntaina. Sielun vuodenaika -maalausilta ”Värit syvenevät” ma 16.9. klo 17.30–21. Vilja-Mantere, Vilén. Mukulamessun suunnitteluilta to 19.9. kello 17.30–19. Avoin kaikille. Messu su 22.9. klo 10. Saarna Kara, liturgi Vilén, kanttori Heikkilä. Herätysliikkeet-luentosarja su 22.9. klo 11.45. Osa II, Evankelisuus, Seppo Suokunnas. Laulun ystävät -yhteislauluilta ke 25.9. klo 14–15. Parittomien viikkojen keskiviikkoina. Kanttori Lehtikangas. Oopperakerho ke 25.9. klo 17.30.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 12.9. ja 26.9. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä. Parittomien viikkojen torstaina.

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä avoinna syyskaudella ma–ti ja to–pe klo 12–16. Tule kahville, rupattelemaan ja tutustumaan alueen asukkaisiin. Viikon vieras 12.9. klo 14. Alvar Holma, piano. Naisten ilta to 12.9. klo 17.30. Iltaperhekerhon teemailta. Jarna Wikström. Iltaperhekerho torstaisin klo 17.30. Vertaisryhmä koko perheelle. Vivianne Helmi ja Merja Leppänen. Tekstiilityöpaja la 14.9 klo 10–15. ”Luonnoksesta tekstiiliksi, pinnasta tekstuuriksi”. Sydänpähkinä-kastekaapin verhoilu ryhmätyönä. Tekstiilitaiteilija, TaM Annukka Mikkola. Yhteinen aamiainen ma 16.9. klo 10–11.30. Diakoniatyön maksuton aamiainen. Viikon vieras 19.9. klo 14. Kuukauden taiteilijat Anne Leppänen ja Tarja Pietilä kertovat töistään. Nuorten aikuisten iltakahvila pe 20.9. klo 18–22.

LAMMASKUJA 2B Luetaan yhdessä -ryhmä ti 17.9. ja 24.9. klo 10–12 maahanmuuttajatytöille ja -naisille. Pähkinärinteen lähetyspiiri parittomilla viikoilla keskiviikkoisin: seur. ke 11.9. klo 18. Kirjallisuuspiirin kesäkirjana on Jung Chang´n Villijoutsenet. Seuraavat kokoontumiset 7.10., 4.11. ja 2.12. klo 12. Pirkko Reko. Nettikerho ikäihmisille ke 18.9. klo 14–16. ”Netin avulla aivo- ja muistihuoltoa”. Parillisina viikkoina. Vetää informaatikko Riitta Sivenius.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 12.9. klo 11. Pastori Richard Ondicho. Parittomien viikkojen torstait. Kohtaamispaikka to 19.9. kello 11–12. Pastori Jaakko Kara & vierailijat. Kohtaamispaikka joka toinen torstai. Rukoillaan, lauletaan virsiä ja hengellisiä lauluja, luetaan esirukouksia toinen toisemme puolesta, kerrotaan elämästä ja tavataan vierailijoita.

Kamalat äidit -vertaisryhmä ti 24.9. klo 18.15, toinen kokoontuminen. Heidi Viitanen, Jarna Vikström.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 18.9. klo 13.30. Parillisina keskiviikkoina, os. Kastanjakuja 1 A. Tervetuloa palvelutalon ja lähialueen vanhukset! Kulttuuriretki Tampereelle, Kuorevedelle ja Mänttään pe 20.9. Lounas Näsinneulassa. Kirkkohetki Kuoreveden puukirkossa ja tutustuminen Mäntän Serlachius-taidemuseon näyttelyihin. Hinta 70 e. Lähtö Hämeenkylän kirkolta. Jukka Nevala ja Jarkko Vähäsarja. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6450. Senioreiden hyvinvointipäivä to 10.10. klo 9.30–14. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon. Vastuuhenkilö Jaakko Kara.

KASTETTU Mona Valeria Koivumäki, Milla Matilda Nuutinen, Nataliia Saaga Sipilä.

HAUTAAN SIUNATTU Olli Ville Paakkola 89 v, Seppo Antero Viitanen 88 v, Matti Tapani Husso 69 v, Reijo Tapio Rautiainen 64 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Iltarukouspiiri to 12.9., 19.9. ja 26.9. klo 18 kirkon kappelissa. Miesten saunailta to 12.9. ja 26.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Korso-messu Light to 12.9. ja 19.9. klo 19. Etkot kahvin ja teen äärellä klo 18. Perhekerho pe 13.9. ja 20.9. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 15.9. klo 10. Minna Ruuttunen, Sasu Rauhala, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Kävele Naiselle Ammatti su 15.9. klo 13. Lähtö srk-keskuksesta, reitti kulkee Ankkapuistossa noin 1,5 km:n lenkin. Kirkon sisäpihalla ohjelmaa, arpajaiset sekä myynnissä kahvia ja makkaraa. Naisten Pankin vapaaehtoisverkoston kampanjalla kerätään varoja kehitysmaiden naisten koulutuksen ja toimeentulon edistämiseksi. Ilmoittautumislahjoitus aikuisilta 10 e, 0–16-v. ilmaiseksi. Kirkon aamupuuro ma 16.9. ja 23.9. klo 10 srk-salissa, hinta 1 e. Perhekerho ma 16.9. ja 23.9. klo 12–15 lasten tiloissa. Runopiiri ma 16.9. ja 23.9. klo 12 kirkkosali 2:ssa. Naisten raamattupiiri ma 16.9. ja 23.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 16.9. ja 23.9. klo 18 kirkon kappelissa.

English Through Bible ma 16.9. ja 23.9. klo 18.30 kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 18.9. ja 25.9. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Hävikistä valmistettu, maksuton lounas, jota ennen mahdollisuus hiljentyä hartaushetkeen. Lähetyksen päiväpiiri ke 18.9. ja 25.9. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Gospel Korson harjoitukset ke 18.9. ja 25.9. klo 18 seurakuntasalissa. Uutta ja vanhaa amerikkalaista ja suomalaista gospelia. Kuoro on suunnattu noin 15–35-vuotiaille laulajille. Lisätiedot Jussi Saloselta, p. 050 573 6368. Vox Mea ke 18.9. ja 25.9. klo 18.30 kirkossa. Vetäjänä Airi Saloniemi, p. 050 310 7493. Musiikkia maailmalta – Tasauspäivän messun kuoroharjoitus ke 18.9. klo 19.30–21 kirkossa. Ryhmä esiintyy Tasauspäivän messussa 22.9. klo 10 kirkossa Airi Saloniemen johdolla. Seurakunnan seniorit to 19.9. klo 13 seurakuntasalissa. Bible Journaling -ryhmä to 19.9. ja 26.9. klo 17 kirkkosali 2:ssa. Raamatuntekstien parissa taiteilua seurakuntapastori Minttu Haapalaisen ja tiedottaja Maaria Keskitalon johdolla. Mukaan voi halutessaan ottaa oman Raamatun. Naisten saunailta to 19.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Hiljaisuuden jooga pe 20.9. klo 12–13 kirkkosali 2:ssa. Jooga on maksuton ja sopii kaikille, mukaan joogamatto. Ilmoittaudu pia.olkkonen@evl.fi. Tasauspäivän messu su 22.9. klo 10. Jani Vanhala, Elina Jokipaltio, Airi Saloniemi ja lauluryhmä. Kirkkokahvien yhteydessä leivonnaisten myyntiä. Tasaus-keräys auttaa ilmastonmuutoksesta kärsiviä kansoja vaikeiden elinolosuhteiden keskellä. Korso-messu Max to 26.9. klo 19 kirkossa. Jani Vanhala, Sasu Rauhala, Nikinmäen Naislaulajat. Ilta alkaa klo 18 etkoilla, joilla tarjolla ruokaa. Messun jälkeen jatkot Kirkonkulmassa. Senioreiden hyvinvointipäivä ti 8.10. klo 9.30–14 seurakuntasalissa. Teemana liikunta ja hyvinvointi: ohjelmaa, jumppatuokio ja lounas. Maksu 5 e paikan päällä käteisellä. Ilm. ti 24.9. menn. kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6552. Johannes Vähäsarjan taidenäyttely 8.9.–6.10. kirkolla, arkisin klo 9–15, torstaisin Korso-messun yhteydessä klo 20 saakka.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolun puolelta. Kirkonkulma ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11. Isosstartti to 12.9. klo 17.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 12.9. ja 19.9. klo 9–11.30. Nuorten perjantai NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 13.9. ja 20.9. klo 17.30– 20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 17.9. ja 24.9. klo 9–11.30. Seurakunnan seniorit ke 25.9. klo 10–12.

KASTETTU Rafael Victor Ian Virta, Natalia Michelle Matikainen, Vilma Ellen Lindström,

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 12. – 26.9.

Celina Viveca Elisabeth Svart, Miska Alvar Benjamin Laitinen, Aino Olivia Solveig Nygård.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jarmo Juhani Hartikainen ja Aune Elina Elsinen.

HAUTAAN SIUNATTU Pirkko Hilkka Kaarina Haanpää 88 v, Aarno Kivimäki 85 v, Pasi Paavo Kurvinen 71 v, Leila Anneli Vierikko 68 v, Sauli Olavi Hyökki 46 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 8306700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi Rekolan kirkolla tiistaisin klo 11-13 Asolan seurakuntatalolla torstaisin klo 11-13 p. 09 8306707 Diakoniapäivystys: Asolan seurakuntatalolla to klo 9-11 Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Diakoniakahvila toistaiseksi tauolla. Ukulelen jatkokurssi kolmena iltana to 12.9. ja 26.9. ja pe 4.10. klo 18–20, sekä messu su 6.10. Ohj. S-L Niemi. Pyhäkoulu su klo 10 Messu su 15.9. klo 10. V. Olsbo. Kantelettaret, laulukvartetti ja S-L Niemi. Yläovet auki ma klo 17. Hartaus. Maksuton iltapala ja sauna. Omat saunatarvikkeet. YT: Yhteisen Pöydän kanssa. Ma-Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille ma klo 18–20, Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi. Miesten raamattupiiri ma 16.9. klo 18.30 Lapsiperheiden olohuone ma klo 9–14 ja ti klo 9–11. Ma-puuroaamiainen klo 9–10.30, hinta 1 e/ annos, Ti-Kirkkomuskari klo 10.30. Taidekerho 5–9-v. ti klo 13 (27.8.– 22.10.) Ilm. 050 573 6328 / Petri. Ti-Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille ti klo 18–20, Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi. Silmukka Siskot-ryhmä ke klo 9.30. Lautapelikerho 5–8-v. ke klo 14.

(4.–18.9.) Ilm. 050 573 6328 / Petri Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18 Avoin raamattupiiri ke klo 18.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18.30–20. (Ei 25.9.) Tied. noora.hultin@evl.fi Raamattu- ja keskustelupiiri to 19.9. klo 13 Keskiaikaisia hymnejä suomeksi to 19.9. ja to 10.10 klo 18–20. Laulaja Nina Fågelbergin ohj. hymnilaulupaja. Salviateetä ja keskusteluhetki. Vantaan Rauhanyhdistyksen syysseurat la 21.9. klo 18 Messu su 22.9. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. S-M Roine, Rovasti U. Luokkala, kanttorit S-L Niemi ja J. Paukkeri. Rauhanyhdistyksen kuoro. Pirjon ja Pentin Tarinatupa syksyn ajan tauolla (syysesitteessä virheelliset tiedot).

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkuri -aamupala to klo 9–11. Maksuton. YT: Yhteisen pöydän kanssa. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 12.9. klo 17.30 Lastenhoito. Pieni iltapala. Tied. 050 346 155 /Siru Lasten oma päiväkerho 3.–5.-v, 3xvk. Tied. 050 573 6328 / Petri. Kerho on ilmainen. Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. Elokuva: Ei tietä kotiin. Su 15.9. klo 16. Dokumenttielokuva sekä keskusteluhetki. Paikalla elokuvan tekijä Markku Heikkinen ja päähenkilö Charles Nyakarashi. Maalaus- ja taideryhmä ma klo 10–12. Ohj. Anu. 10e/syys. Tied. 050 553 8459 / Irma. Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille Asolassa ma klo 18–20. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Työikäisten raamattupiiri ma 16.9. klo 18-19.30. Lapset tervetulleita. Asolan avoin perhekerho ja muskari ti klo 9–12. Muskari klo 9.30. Kipuryhmä ti 17.9. klo 15. Aihe: Auttaako meditaatio kipuihini? Ohj. J.Kuusijärvi. Bible study group - englanninkielinen raamattupiiri ti klo 18–19.30. On Tuesdays at 6pm–7.30pm. The topic: Gospel of St. John. J.Kaunismaa, tel. 045 120 9212. Saviryhmä ke klo 12. Ohj. Marika. 12e/syyskausi. Tied. 050 573 6329 / Irene. Tyttökerho 3.–6.-luokkalaisille ke klo 18. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 19.9. klo 18. Ohj. Iida, Narsistien uhrien tuki ry:stä.

Taivassukka-illat to 19.9.–31.10. klo 18. Kudomme taivassukkia itselle tai saattohoidossa oleville. Keskusteluaiheet: 19.9. ”Uskalla elää ja kuolla”, Sannamari. 26.9. ”Lapsen käsitys kuolemasta ja surutyö”, Irene. Seniorikahvila ma 23.9. klo 13. Asolan arabiankielinen työ la–su, tied. pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

MUUALLA Rekolanmäen koulun kuoro to klo 12. Tied. noora.hultin@evl.fi. Kaikki tervetulleita uskontokunnasta riippumatta. Kirkkolauluihin vanhemmilta kysytään lupa. Nuorten sähly Rekolanmäen koululla to klo 16–17. Omat pelivarusteet. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila. Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila. Toivoa naisille/Hanna-rukouspiiri ma 23.9. klo 18–19.30 Lampiranta, Tertunkuja 4 B.

KASTETTU Jasper Markus Hostio, Elian Leon Mähönen, Sara Anni Irene Varjosalo, Isla Eveliina Heino, Saimi Aino Linnanto.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Mikko Topias Tuunanen ja Sara Kaisa Hannele Virkkala.

HAUTAAN SIUNATTU Kaarlo Mikael Kokkonen 84 v, Leena Marketta Ketola 69 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15. p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi kesällä ma–pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki pääsääntöisesti ma–pe klo 12–16 tilaisuuksien mukaan. Lauluyhtye Club For Five: Hiljainen Hetki to 12.9. klo 19. Akustinen kirkkomusiikkikonsertti, joka antaa mahdollisuuden rauhoittua ja hiljentyä. Club for Fivella on täysin uusi ohjelmisto, joka käsittää virsiä, hengellisiä lauluja ja muuta kirkkotilaan sopivaa laulumusiikkia. Keskeisenä ajatuksena rauhan ja toivon näkökulma. Liput 25 e. Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien wenekuoro la 14.9. klo 18. Kesäkiertueen päätöskonsertti. Ohjelmassa on mm. Benjamin Brittenin, Huber Parryn ja Nils-Eric Fougstedtin säveltämää musiikkia. Kuoroa johtaa Riku Laurikka. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Messu su 15.9. klo 12. Johanna Jakonen, Kristiina Kartano, Samppa Laakso. Hääyö pe 20.9. Vihkimiset alkavat klo 20. Hääyössä kirkko on rakkautta täynnä, kun jo kymmenen vuotta täyttävässä vihkitapahtumassa hääparit sanovat tahdon. Esteettömyystodistukset tilattava viim. pe 13.9. Vihkiaikojen jako ja etkot hääpareille vieraineen alkavat Pyhän Laurin kappelilla klo 18.45. Lisätietoja: www.hääyö.fi Messu su 22.9. klo 12. Veikko Karhumaa, Johanna Jakonen, Samppa Laakso. Laulu- ja käsikelloyhtye Sonus su 22.9. klo 18. Bachin, Corellin, Purcellin ja muiden barokkimestareiden musiikkia. Käsikellojen ja laulun lisäksi tanssija Maria Hostikan barokkitanssi. Käsikelloyhtyettä johtaa Sanna Helasterä, Lauluyhtyettä Hanna Helasterä. Pianosäestykset Ritva-Leena Tuuli. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, äänite ja ohjelma 20 e.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne. Pienten paikka auki pe 13.9. ja 20.9. klo 9–15. Perheiden olohuone. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 13.9. ja 20.9. klo 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala seurustelun merkeissä. Aamuhartaus klo 9.30, aamupala tarjolla liukuvasti klo 12 saakka. Naisten rukouspiiri pe 13.9. ja 20.9. klo 18–20. Avoin rukouspiiri kaikille naisille. Sinkkuilta yli 40-vuotiaille pe 13.9. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 14.9. ja 21.9. klo 15. Kaikille avoin ylistys- ja laulupiiri.

Messu su 15.9. klo 10. Maria Koukkari, Päivi Helén, Iina Katila. Kirkkokahvit. Vantaan nuoret lesket -vertaistukiryhmä su 15.9. klo 17–19. Perhekerho ma 16.9. ja 23.9. klo 9.30–11.30. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 16.9. klo 13–14.30. Pyhän Laurin kuoron avoimet harjoitukset ma 16.9 ja 23.9 klo 18. Tule kuuntelemaan ja katsomaan harjoituksia. Olisiko tämä sinulle oikea paikka harrastaa kuorolaulua? Sansan medialähetyspiiri ma 16.9. klo 18. Rukous- ja keskustelupiiri aikuisille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen medialähetystyö. Sukkelat sukankutojat ti 17.9. klo 10. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Voit neuloa myös kotona, ja tuoda neulomuksesi tapaamiseen. Seurakunta tarjoaa langat. Lähetyksen päiväpiiri ti 17.9. ja 24.9. klo 13–14.30. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua mukavassa seurassa. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 18.9. klo 13. Pienten paikka avoinna ke 18.9. ja 25.9. klo 16–19. Gospel-lattarit ke 18.9. ja 25.9. klo 19.30. Armollinen tanssitunti naisille. Tanssitaan latinolaistansseja gospelmusiikin tahdissa. Sopii kaikille tanssijoille taustasta riippumatta. Tunnin hinta 5 e, tuotto lähetystyölle. Mukaan tanssikengät tai -tossut sekä juomapullo. Tied. Merja Rantala 050 526 9401. Hanna-piiri to 19.9. klo 9.30–13. Kuntokävelyä, keskustelua ja rukousta. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä, kahvit klo 10.30. Messu su 22.9. klo 10. Jaakko Hyttinen, Annaelina Mäkilampi, Terje Kukk. Kirkkokahvit. Lastenkirkko su 22.9. klo 10–11 Pienten paikassa. Lastenkirkossa ollaan yhdessä rennosti Jumalan kämmenellä. Mukana laulu, leikki, rukous ja tutut raamatunkertomukset. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa päivän rukouksen jälkeen ja ehtoollisen alkaessa lapset tulevat takaisin messuun. Tied. Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret. hirvensalo@evl.fi. Siioninvirsiseurat su 22.9. klo 11.45. Jaakko Hyttinen. Aamurukouspiiri ke 25.9. klo 8. Rukoillaan yhteisten ja omien rukousaiheiden puolesta. Leskenlehdet-vertaistukiryhmä to 26.9. klo 13. Leskenlehdet vertaistu-

Menokasvo

Kävellään ja ja kelataan naiselle ammatti

ESKO JÄMSÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntaneuvoston suunnittelija Toni Piispanen, kerro omista urheilusaavutuksistasi? – Olen 100 metrin pyörätuolikelauksessa vuoden 2012 paralympiavoittaja, vuoden 2013 maailmamestari ja vuoden 2014 Euroopan mestari. Yhteensä arvokisamitaleja on 14. Päämatkani ovat 100 metrin ja 200 metrin pyörätuolikelaukset. Kuinka kauan olet kelannut ja miten treenaat? – Vammauduin vuonna 1993 Lahden urheilutalolla kamppailulajien näytöksessä. Kahden vuoden kuluttua siitä aloin pelata pyörätuolirugbyä, ja siirryin sen kautta kelaukseen kymmenisen vuotta sitten. – Harjoitukset painottuvat työn takia iltoihin ja viikonloppuihin. Kuntosaliharjoituksia on 1–2 kertaa viikossa, ja kelausharjoituksia ja lihashuoltoharjoituksia 2–3 kertaa viikossa. Pääpaino meillä sprinttereillä on räjähtävyysharjoi-

tuksissa, eli nopeissa suorituksissa. Tehdään lyhyitä pyrähdyksiä, joita toistetaan paljon. Miksi olet Kävele Naiselle Ammatti -kampanjan kasvona? – Olen seurannut työni ja oman elämänikin puolesta tasaarvo- ja yhdenvertaisuuskeskustelua Suomessa ja maailmalla. Olen aina halunnut tehdä tasa-arvoisia tekoja ja sen takia olen ilman muuta mukana tässä Naisten Pankin kampanjassa. – Kävellään ja kelataan niiden naisten puolesta, jotka ovat ammattia vailla ja tarvitsevat apua. Kävelytapahtumilla halutaan valaa uskoa siihen, että kaikki on aina mahdollista. NINA RIUTTA Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuma la 14.9. klo 12 Myyrmäessä, su 15.9. klo 13 Korsossa ja klo 14.30 Hakunilassa. Katso tarkemmat tiedot sivuilta 10A ja 12A.

MENOT 12. – 26.9.

12 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

kiryhmä leskeksi jääneille, jotka ovat käyneet sururyhmän. Sinulle, joka koet tarvitsevasi tukea, kokemusten vaihtoa ja arkipäivän selviytymiskeinoja. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa torstaisin 26.9., 17.10., 7.11., 28.11. Ei ennakkoilmoittautumista. Tiedustelut: tuula.lapvetelainen@evl.fi tai 050 523 6308.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna to 12.9. klo 18–20.30. Perhepäivä pe 13.9. ja 20.9. klo 9–14. Kerho isille ja lapsille ti 17.9. ja 24.9. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa isien ja lasten kesken. Ohjelmassa mm. leikkiä, askartelua, muskaria, temppurataa. Tarjolla iltapala 3 e / perhe. Lisätietoja: outi.myllyla@evl. fi, p. 050 327 1634. Lapsikuoron harjoitukset ke 18.9. ja 25.9. klo 17–18. Rukouspiiri ke 18.9. ja ke 25.9. klo 18–20. Rukousta, Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua. Syysbrunssi la 21.9. klo 10–13. Brunssi koko perheelle. Hinta: aikuiset ja yli 12-vuotiaat 8 e, 5–12-v. 3 e ja alle 5-v. maksutta. Maksu käteisellä.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 12.9., 19.9. ja 26.9. klo 9.30–11. Laula ja leiki lapsen kanssa ma 23.9. klo 9–11. Pop up -tapahtuma. Tervetuloa myös mummit ja kummit lasten kanssa. Raamattu- ja lähetyspiiri to 12.9. ja 26.9. klo 18. Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä. Lapset tervetulleita mukaan.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 17.9. ja 24.9. klo 9.30– 11.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Vauvatanssit to 12.9. klo 14.30–15.15. Tule tanssimaan vauvasi kanssa, kokemaan liikkeen ilo, aistimaan musiikkia monipuolisessa ääniympäristössä. Tapahtuma on suunniteltu sylivauvoille. Elämyksiä kehtolaulusta rokkiin monipuolisesti toteutettuna. Vauvatanssiaiset sopivat jokaiselle, näihin tanssikuvioihin kaikki pääsevät mukaan. Pop up -tapahtuma. Perhekerho ma 16.9. ja 23.9. klo 9.30–11.30.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223. Perhekerho ti 17.9. ja 24.9. klo 9.30– 11.30.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Kouluikäisten kerhokausi starttaa syyskuussa. Ilmoittautumiset Tikkurilan seurakunnan nettisivuilla (Tytöt ja pojat -sivu). Lisätietoja koululaisten syystoiminnasta: Merja Rantala, p. 050 526 9401. Kohtaamisia Dixissä ti 24.9. klo 10–12 Tikkurilan Vantaa infossa, Ratatie 11, 2. krs. Tule kysymään ja keskustelemaan seurakunnan toiminnasta. Mukana seurakunnan työntekijä.

Avoin rukouspiiri ti 17.9. ja ti 24.9. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 a / Ruoppa. Malminiityn eläkeläiskerho ma 23.9. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16B. Kerho kokoontuu joka toinen viikko.

KASTETTU Juho Edvard Antero Kallioinen, Lilja Isabella Leinonen, Leo Paavo Leijamaa, Stella Marie Bonnici, Minttu Julia Rokosa, Vivian Edith Jaakkola, Viljami Johan Julenius, Leo Oscar Alvar Hirvonen, Mikael Angel Johannes Jauhiainen, Elias Oskari Jyrinki, Sasu Eelis Kolehmainen, Amanda Elice Fridolfsson, Naomi Sofia Alissa Nevalainen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Seppo Markus Marjomaa ja Paula Eliisa Henell, Tomi Juhani Lindqvist ja Kirsi Mirjami Viitanen.

HAUTAAN SIUNATTU Anna Liisa Mailis Marjatta Salminen 94 v, Ritva Sinikka Virtanen 87 v, Eira Anelma Rekomaa 86 v, Aarne Uolevi Salo 83 v, Maija-Liisa Kuusisto 82 v, Kaija Suoma Mirjami Kajan 79 v, Jorma Lauri Ilmari Muhonen 77 v, Tuula Marjatta Alsti 75 v, Helena Kaarina Kemiläinen 69 v, Jari Veli Tapio Turkki 61 v, Sami Mikael Eskelinen 45 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 13.9. klo 16–19. Messu su 15.9. klo 10. Papit Maari Santala, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen. Lastenkirkko (pyhäkoulu) su 15.9. klo 10. Ystävämessu – Friendship Mass su 15.9. klo 16. Lämminhenkinen, rukouskeskeinen jumalanpalvelus, jonka toteuttamiseen voit myös itse tulla mukaan. Suomeksi ja englanniksi. Messun jälkeen on teetarjoilu. Lastenhoito järjestetty. Kanttoreiden konsertti su 15.9. klo 19. Sinikka Honkanen, Kari Jerkku, Eveliina Pulkkinen, Katariina Kopsa ja käsikelloyhtye Sonus. Raamattupiiri Ilosanoma ma 16.9. klo 17.30–19. Alfa-kurssi maanantaisin 16.9.–18.11. klo 18.30–20.30 Myyrmäen Virtakirkossa ja la 26.10. Martinristissä. Kurssi kristinuskon perusasioista. Tied. ja ilm. Markku Laakso, p. 040 862 1721, markku.t.laakso@gmail.com. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu. Isoskoulutus ke 18.9. klo 18–20. Mission possible -lähetysilta ke

18.9. klo 17.30. Alkaen kakkukahvitarjoilulla. Illan vieraina 140 v täyttäneet lähetystyöntekijämme Anna-Kaarina ja Matti Palmu. Vantaan seurakuntien kirkkokuorojen konsertti to 19.9. klo 19. Kirkkoravintola Voimala pe 20.9 klo 11. Tule syömään yhdessä! Vapaaehtoiset valmistavat ja tarjoilevat lounaan pöytiin. Alkaa klo 11 kirkkohetkellä. Lounaalla hyödynnetään Vantaan yhteisen pöydän kautta saatua hävikkiruokaa. Messu su 22.9. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Hannu Pöntinen, kanttori Iisakki Seppä. Käsikelloyhtye Sonus. Messuryhmien starttipäivä. Tule kuulemaan ja kertomaan, miten voisit olla mukana messujen tekemisessä! Toivoa naisille -rukouspiiri ma 23.9. klo 13–14.30. Israelpiiri ti 24.9. klo 18.30–20. Miesten raamattupiiri ti 24.9. klo 18.30–20. Gospelsalsa ke 25.9. klo 16.30–17.30. Laulupaja ke 25.9. klo 18.30–20.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perhemuskari torstaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Brunssi la 14.9. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 3 e/ 3 vuotta täyttäneet lapset. Isä–lapsi-tapahtuma la 14.9. klo 14–18. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Rukouspiiri ti 17.9. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 17.9. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Miesten saunailta ke 18.9. klo 18.30– 21. Myyrmäen kirkon pihakontti Uomatie 1 Perhemuskari tiistaisin 9.30–11. Kausi 60 e.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14. Messu su 22.9. klo 12.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Miesten piiri ma 16.9. klo 18.30–20. Hannu Juntunen: Onko eduskunnan noudatettava perustuslakivaliokunnan päätöksiä? Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30. Martinristin raamattupiiri ti 17.9. klo 14–16. Martinristin lähetyspiiri ti 17.9. klo 19. Tuetaan nimikkolähetystyötä Suomen Lähetysseuran kautta. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13–15. Lepotila-meditaatio ke 18.9. klo 18.30–19.30. Ohjattu meditaatio, jossa yhdistelemme eri meditaatiotraditioita sekä käytämme apuna mm. visualisaatiota ja kuuntelevaa rukousta. Lepotila-meditaatioon ovat tervetulleita mukaan yhtä hyvin vasta-alkajat kuin jo pidempään meditaatiota harrastaneet.

Vanda svenska församling

Lukupiiri ke 25.9. klo 17–18.30. Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 17.9. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Vapaaehtoisten keikkapankki välittää kertaluontoista keikka-apua niille, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun apuun. Vapaaehtoiset voisivat saattaa lääkäriin, kauppaan tai auttaa muiden asioiden hoidossa kodin ulkopuolella. Apu on maksutonta. Puhelinpäivystys torstaisin klo 9–11, p. 050 347 5749, muina aikoina voit jättää vastaajaan viestin. Viestit kuunnellaan päivystysaikana. Keikan järjestämiseen menee aikaa, joten varathan keikkasi ainakin viikkoa etukäteen. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Kävele naiselle ammatti la 14.9. klo 12–15. Kävelytapahtuma koko perheelle. Lähtö Myyrmäen jäähallilta, Raappavuorent. 10. Osallistumismaksulla 20 e tuetaan naisten koulutusta ja työllistymistä kehitysmaissa. Koululaisten syyslomaleiri ”Naulaan ja naputan” Holmassa Nurmijärvellä alakoululaisille 14.–16.10.2019. Leirillä tehdään puutöitä, ulkoillaan, vietetään nuotiohetki ja hiljennytään mukavien kavereiden seurassa. Leirin hinta 70 e sis. kuljetukset, leirin ohjelma ja täysihoito. Ilm. vantaanseurakunnat. fi/ilmoittaudu. Tied. nuorisotyönohjaaja Johanna Isaksson, p. 040 746 5626.

KASTETTU Cemal Ümit Vural ,Vili Pietari Rauhala, Julius Olavi Juhani Haukka, Kasper Arno Holmberg ,Viena Edith Maasalo, Oona Eleonoora Enroos, Peetu Tapio Ilmari Lehtinen, Ninni Maria Ilona Alanko, Pauli Nyyrikki Salmiovirta, Eero Oskari Iijalainen, Max Erik Wilhelm Renholm, Bertta Vanamo Peltokorpi, August Jooseppi Peltokorpi.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Riikka Maria Rytilahti ja Hannu Kalevi Pöllänen, Ilkka Mikael Elo ja AnnaKaisa Emilia Juntunen, Tuomo Kaarlo Johannes Lalli ja Jaana Maarit Kristiina Honkanen.

HAUTAAN SIUNATTU Toivo Veikko Perttunen 86 v, Irja Emilia Kaartinen 83 v, Jouni Kristian Manninen 62 v.

Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262. Öppet må-fr kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 15.9 kl. 10 A. Paavola Högmässa sö 22.9 kl. 10 Kaplan Kaj Anderssons avskedspredikan, festkaffe på Prostgården.

VIRTA-KYRKAN, KUOHUSALEN, Råtorspv. 8 Mässa i Taizéanda sö 15.9 kl.12 Musiklek, för 2–4 åringar kl.14.30–15 med vuxen. Anmälningar till heidielisa.aberg@gmail.com Pensionärernas Må bra dag ons 9.10. kl.10–14. Andakt, gymnastik och kostrådgivning med Heidi Salminen, lunch serveras, Vantaan muistiyhdistys berättar om vårdviljan. Anmälan senast 1.10 till kansliet tfn 09 830 6262 eller Annakatri Aho tfn 050 464 5068.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA, STRÖMFÅRAVÄGEN 13 Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom onsdagar (förhandsanm.) Familjecafé – kontakta Folkhälsan

BAGARSTUGAN Ungdomskväll on 18.9., 25.9. kl. 18.

HELSINGGÅRD ViAnda-kören övar on kl. 12.

FOLKHÄLSANHUSET Dickursbykretsen on 18.9 kl. 14.

ÖVRIGT Skörde- och museidag lö 21.9 kl. 10, Vanda lantbruksmuseum, Nybackagr. 2. Basarbord för missionen; våffelstekning.

DÖPTA Joonatan Krister Holmberg, Emil Niilo Sahrqvist.

DÖDA Lilla-Mor Gunvor Söderholm, 70 år.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

HILJAISUUS JA RETRIITIT Retriittipäivä – hiljaisuuden meditaatioita ja rukoushetkiä 28.9. klo 10–15 Asolan seurakuntatalo. Ohjaajina työpaikkapappi Jari Saarinen ja työelämävalmentaja Seija Mauro. Ilm. viim. 20.9. Hiljainen tila muuttuu kuviksi – taidepainotteinen retriitti Bergvikin kartanossa 22.–24.11.2019 Tiina Palmu. Hinta 160 e + 20 e materiaalimaksu. Oppilaitosten henkilöstöretriitti Leiriniemessä 31.1.–2.2.2020. Ohjaajina Hanna Similä ja Tiina Kaaresvirta. Hinta 160 e.

Onko Jumala todella sanonut niin? Kuka Raamatussa puhuu ja miten? Miksi kirkon riitojen taustalla on Raamattu? Kolme raamatunlukemisen ammattilaista kertoo. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA KUVAT ANTTI RINTALA

hminen oli hädin tuskin luotu ja ehtinyt asettua taloksi paratiisiin, kun hän jo pilasi kaiken. Halutessaan tulla Jumalan kaltaiseksi hän maistoi kiellettyä hedelmää, suututti Jumalan ja karkotettiin paratiisista. Tämä kerrotaan Raamatun ensimmäisen kirjan kolmannessa luvussa, ja sen jälkeen loppu Raamattu kuluukin siihen, että Jumala panee täytäntöön monivaiheisen suunnitelmansa välien korjaamiseksi. – Raamattu on äärimmäisen yksinkertainen kirja. Siinä kerrotaan, miten Jumala loi ihmisen, miksi ihminen joutui eroon Jumalasta ja mitä Jumala päätti tehdä, jotta ihmisen ja Jumalan välinen suhde tulisi jälleen kuntoon, sanoo pappi ja lähetysteologi Jukka Norvanto. Norvanto puhuu äänellä, jonka aika moni suomalainen on kuullut, sillä hän on tehnyt Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmaa vuodesta 1997. Nyt Raamattua

Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

käydään läpi jo neljättä kertaa. Radio Deissä ohjelmalla on noin 130 000 kuuntelijaa viikossa. Ohjelma on suosittu myös Järviradiossa, joka tavoittaa yli 300 000 viikkokuuntelijaa. Syntiinlankeemuskertomus on yksi niistä raamatunkohdista, jotka puhuttelevat Norvantoa yhä uudelleen. Se tuntuu jatkuvasti ajankohtaiselta, sillä ihminen ei ole hänen mielestään muuttunut. – Ihmiskunnassa on koko ajan sama halu tulla Jumalan kaltaiseksi. En oikeastaan puhuisi syntiinlankeemuksesta vaan syntiinnousemisesta, sillä synnissä on aina kysymys siitä, että me nostamme itsemme joko lähimmäisten tai jopa Jumalan yläpuolelle. KUN IHMINEN OLI karkotettu paratiisista, Jumala asetti sitä vartioimaan kaksi kerubia ja salamoivan, leimuavan miekan. Tavallinen lukija saattaa ohittaa maininnan enempiä miettimättä tai ehkä kuvitella mielessään monisiipisiä enkelihahmoja ja jonkinlaisen Tähtien sota -elokuvista tutun valosapelin. Norvannolle tuo lause on avain koko Raamatun ymmärtämiseen. – Kerubit liittyvät Raamatussa aina Jumalan läsnäoloon. Jumalan läsnäoloon pääsee miekan kautta. Miekka on Jumalan sana ja viime kädessä Jeesus Kristus. Eli jo ensimmäisille ihmisille annettiin avaimet siihen, millä keinolla Jumalan yhteyteen kaikesta huolimatta voi päästä, Norvanto selvittää. Tällaista tapaa lukea Raamattua Norvanto kutsuu hengelliseksi tai uskoa vahvistavaksi. Kaikilla teksteillä on paikkansa ja tehtävänsä Jumalan suunnitelman kertomisessa. Vanha testamentti ennustaa ja lupaa sitä, mitä Jeesus Uudessa testamentissa tulee tekemään. Raamatun tekstejä selitetään toisilla Raamatun teksteillä. Norvanto tuli uskoon armeija-aikoinaan, ja siitä alkoi tarve perehtyä Raamattuun paremmin. Innokkaimmillaan hän kävi viikoittain kolmessa eri raamattupiirissä. Kiihkein ahmiminen on tyyntynyt joka-aamuiseksi Päivän Tunnussanan lukemiseksi ja raamattuopetuksien valmistamiseksi, mutta hänen näkemyksensä Raamatusta ei ole muuttunut. – Jumala ja hänen tahtonsa eivät ole pelkkää mielikuvitusta. Aikoinaan opiskellessani teologiaa joku luennoitsija sanoi, että Raamattu on ihmisten puhetta Jumalasta. Mietin silloin, että jos tuo on totta, miksi Raamattu kuitenkin vaikuttaa niin kuin se olisi Jumalan sanaa. Itselläni on ollut voimakas taju siitä, että Jumala puhuu Raamatun kautta, Norvanto sanoo.

RAAMATUN ALKUKERTOMUKSET, joihin syntiinlankeemuskin kuuluu, ovat tärkeitä myös Wille Riekkiselle, joka on eläkkeellä oleva piispa ja Uuden testamentin tutkija. Kertomukset luomisesta, syntiinlankeemuksesta, Kainista ja Abelista, vedenpaisumuksesta ja Babylonin tornin hajottamisesta ovat hänelle myyttejä, jotka kertovat Jumalasta ja ihmisestä Jumalan edessä. – Niitä ei pitäisi lukea historiana tai luonnonhistoriana. Sen sijaan ne herättävät ihmisen tärkeimmät kysymykset: missä olet suhteessa Jumalaan ja Jumalan tahtoon, missä on veljesi, missä on sydämesi ja missä on oikeus? Riekkinen sanoo.

Kun kirkossa kiistellään melkein mistä tahansa – esimerkiksi siitä, voiko nainen toimia pappina tai voisiko kirkko vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja – taustalla ovat erilaiset näkemykset Raamatusta ja sen tulkinnasta. Tästä jopa kiistojen osapuolet ovat keskenään samaa mieltä. Näin sen näkevät myös Riekkinen ja Norvanto. Kolmisen vuotta sitten Riekkinen kirjoitti esipuheen amerikkalaisen raamatuntutkijan Marcus J. Borgin suomennettuun kirjaan Kristinuskon sydän. Siinä Borg hahmottelee kaksi tapaa ymmärtää kristinusko ja Raamattu. Riekkinen on Borgin kanssa samoilla linjoilla.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Jukka Norvanto on pappi, kielenkääntäjä ja teologian lisensiaatti, joka työskentelee lähetysteologina Lähetysyhdistys Kylväjässä. Hän on tehnyt Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmaa yhteensä 1434 jaksoa ja kirjoittanut 79 kirjaa. – Sen jälkeen, kun ryhdyin käymään Raamattua läpi ohjelmaani varten, aloin ajatella, että jokainen sen kirjoista on omalla paikallaan ainutlaatuinen. Ennen sitä lempikirjani oli Vanhan testamentin Hoosean kirja. Profeetta Hoosea sai kokea, miltä tuntuu tulla rakastamansa hylkäämäksi. Jumala käski häntä ostamaan kalliilla hinnalla takaisin vaimonsa, joka oli lähtenyt toisen miehen mukaan. Israelin kansa oli toiminut kuin Hoosean vaimo: hylännyt Jumalan ja alkanut palvella epäjumalia. Siinä on myös liittymäkohta Uuden testamentin sanomaan. Jumala antoi jopa Poikansa hengen, kun Hoosea maksoi vain rahaa ja viljaa.

– On paljon ihmisiä, joille Raamatun kirjaimellinen tulkinta on ainoa oikea ja riittävä tulkinta. Ja sitten on entistä suurempi joukko meitä, jotka otamme Raamatun tosissamme, mutta emme kirjaimellisesti. Pyrimme etsimään sieltä kristinuskon sydäntä, joka on usko Jumalaan. Sen uskon ilmenemismuotoja Raamattu dokumentoi ja sitä uskoa meidän pitäisi suunnata tämän päivän ihmiselle siten, ettei uskosta tule pakkopullaa vaan vapauttava voima. Silloin usko Jumalaan antaa voimaa elää ja uskallusta kerran jopa kuolla, Riekkinen sanoo.

– Ne, joille kirjaimellinen tulkinta riittää, eläkööt siinä. Ei heitä pidä tuomita, mutta heidänkään ei pitäisi tuomita väljempää ja liberaalimpaa uskontulkintaa. Riekkinen mainitsee uutisotsikoihin ja poliisitutkintaan päätyneen esimerkin tiukemmasta tavasta tulkita Raamattua. Tänä kesänä kansanedustaja Päivi Räsänen kritisoi sitä, että kirkko lähti Pride-tapahtuman yhteistyökumppaniksi, ja liitti twiittiinsä kuvan muutamasta Uuden testamentin Roomalaiskirjeen jakeesta. – Kun näin tehdään, Raamattua käytetään lyömäaseena, ja se on minusta epäkristillistä, Riekkinen sanoo. Raamatusta löysi sopivan iskulauseen sekin nimetön kirjoittaja, joka 2000-luvun alussa siteerasi Riekkiselle Viidettä Mooseksen kirjaa: ”Hävitä paha keskuudestasi.” Kirjoittaja oli varma, että niin Jumala tekee – ainakin jos häntä vähän autetaan. Uhkauksen syynä oli se, että Riekkinen oli tuolloin asettunut julkisesti puolustamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia kirkossa. ERIMIELISYYDET RAAMATUNTULKINNASTA kietoutuvat myös erimielisyyksiin historiallis-kriittisestä raamatuntutkimuksesta ja siitä, mikä painoarvo tutkimuksen tuloksille pitäisi antaa kirkon opetuksessa ja kannanotoissa. – Raamattua kirjaimellisesti tulkitseva voi kokea tieteellisen tutkimuksen uhkaavana. Useimmille tutkimus on kuitenkin vapauttava voima. Ei raamatuntutkimuksessa kielletä Jumalaa tai Kristusta, vaan se voi auttaa näkemään, että Raamatussa puhutaan vertauskuvin ja monella tasolla ihmisen perimmäisistä kysymyksistä, Wille Riekkinen sanoo. – Kirjaimelliseen raamatuntulkintaan takertuminen veisi kirkkoa taaksepäin. Fundamentalismi ei tuota hyvää hedelmää, jos sen pohjalta lähdetään ratkomaan tämän päivän eettisiä ongelmia. Jukka Norvannon mielestä tutkimusta on monenlaista. Hän sanoo, että totta kai on hyvä opiskella Raamatun alkukieliä hepreaa ja kreikkaa, jotta voi itse nähdä, mitä tekstissä alun perin on sanottu ja miten se mahdollisesti on muuttunut, kun käsikirjoituksia on kopioitu. – Ongelmia tuleekin tulkinnasta. Tutkijat ovat usein erimielisiä siitä, mitä jokin kohta tarkoittaa – ja mitä se tarkoittaa meille. Tieteellisen tutkimuksen rajat tulevat vastaan siinä, ettemme aina tiedä, mikä oli se alkuperäinen tilanne, johon jokin teksti liittyy. Tutkimus myös elää, ja esimerkiksi arkeologisissa kaivauksissa saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Tämän päivän totuus on huomenna jo vanhentunut, Norvanto sanoo.

– Toisaalta viime kädessä tiede etsii totuutta ja Jeesus Kristus on totuus, joten eivät tiede ja usko voi siinä mielessä olla ristiriidassa, hän lisää. Wille Riekkinen kaipaa kirkkoon raamattuherätystä. Se kuulostaa hänen sanomakseen oudolta, sillä yleensä tämän tyyppisiä lausahduksia kuulee herätysliikkeiden suunnalta. – Minä tarkoitan raamattuherätyksellä sitä, että ruvettaisiin ottamaan raamatuntutkimus tosissaan. Aina kirkossakaan ei olla tietoisia Raamatun syntyprosessista ja sen luonteesta, vaan ajatellaan, että se on sanasta sanaan Jumalan sanaa. Tällaista käsitystä Riekkisen mielestä ruokitaan myös jumalanpalveluksissa. – Kun messussa luetaan vaikka epistolateksti jostakin Paavalin kirjeestä, sen lopuksi sanotaan, että tämä on Jumalan sana. Jos Paavali itse olisi kirkonpenkissä, hän sanoisi, että eipäs kun minä kirjoitin sen. Paavalin kirjeet ovat tiettyihin tilanteisiin kirjoitettuja tilapäiskirjeitä, mutta nyt niistä mielellään tehtäisiin yleispäteviä.

”

Raamatussa puhutaan vertauskuvin ja monella tasolla ihmisen perimmäisistä kysymyksistä. WILLE RIEKKINEN

SIINÄ MISSÄ RIEKKINEN kaipaa kirkkoon raamattuherätystä, Jukka Norvanto kaipaa lähetysherätystä. Elokuussa hän kävi Mongoliassa opettamassa paimentolaisten raamattukoulussa. Mongolia on yksi maista, joissa hänen työnantajansa Lähetysyhdistys Kylväjä toimii ja Norvannolle myös yksi todiste siitä, että Raamatussa on kyse muustakin kuin ihmisten sanoista. – Lähetyskentillä näkyy, kuinka Jumalan sana vaikuttaa. Kyse ei ole vain jonkun ihmisen subjektiivisesta kokemuksesta. Vuonna 1990 Mongoliassa tiedettiin olevan neljä kristittyä. Nyt kristittyjä on kymmeniä tuhansia. Ihmiset tulevat moottoripyörillä satojen kilometrien päästä raamattuopetukseen, Norvanto kertoo.

Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Nyt Norvanto on huolissaan lähetystyön tulevaisuudesta. Vanhat tukijat ovat uskollisia, mutta uusia on vaikea löytää. Toisinaan hänestä tuntuu siltä, että lähetystyölle on vaikea löytää ymmärrystäkin. – Jos kirkko lopettaa evankeliumin välittämisen, se lakkaa olemasta kirkko. Jos nyt sanotaan, ettei lähetystyötä tarvita, se on kaiken sen turhentamista, mitä Jeesus on ihmiskunnan puolesta tehnyt. En ole huomannut Raamatussa semmoista kohtaa, että Jeesus olisi peruuttanut lähetyskäskyn. ”JUMALA ON RAKASTANUT maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Tämän pienoisevankeliumiksi kutsutun Johanneksen evankeliumin jakeen on moni opetellut rippikoulussa ulkoläksynä. Se on yksi niistä raamatunteksteistä, jotka koristavat lasiseinää pappi Marja Malvarannan työpaikalla Suvelan kappelissa Espoossa. Marja Malvaranta itse muistaa sanasta sanaan monta muutakin raamatunkohtaa. Hänen nuoruudessaan 1970-luvulla opeteltiin Raamattua paljon ulkoa, ja opittu on pysynyt mielessä. Vaikka hän ei lukisi Raamattua joka päivä, sen sanat kulkevat mukana. Papille Raamattu on työväline. Sen pohjalta kirjoitetaan saarnat ja siitä etsitään sopivia sanoja puheisiin ja hartaushetkiin. Sielunhoidossakin sitä käytetään. Malvaranta on huomannut, että psalmit ovat antaneet lohtua monelle raskaassa elämäntilanteessa kamppailevalle. Saarnatessaan pappi on sidottu kirkkovuoden kulkuun. Kullekin pyhäpäivälle on omat raamatunkohtansa, joista joku valitaan saarnatekstiksi. Yleensä se on katkelma jostakin evankeliumista. – Saarnaa valmistellessani saatan viettää tekstin parissa pitkänkin ajan ja palata siihen monesta näkökulmasta. Käytän apuna myös selitysteoksia. Yritän katsoa vähän syvemmälle ja lukea Raamatun tekstiä myös historiallisena tekstinä. Mietin, mikä tämä teksti oikein on ja miksi se on tässä kirjassa, mitä se on silloin aikoinaan mahdollisesti merkinnyt ja mitä se tänä päivänä voisi merkitä, Malvaranta kertoo.

Wille Riekkinen on Kuopion hiippakunnan emerituspiispa ja teologian tohtori, jonka alaa on Uuden testamentin tutkimus. Tieteellisten julkaisujen lisäksi hän on kirjoittanut yksin ja yhdessä muiden kanssa kolmisenkymmentä kirjaa ja tehnyt kolme Raamattua käsittelevää televisiosarjaa. – Minulle koko Raamatun punainen lanka on Jumalan kaipuu ja kuuliaisuus Jumalalle. Ihminen kulkee pitkän matkan yrityksen ja erehdyksen tietä kysellen, mitä Jumala häneltä haluaa ja vaatii. Pitkästä aikaa minua ovat ruvenneet puhuttelemaan jotkut psalmit. Tällä hetkellä lempipsalmini on psalmi 90, joka tunnetaan Mooseksen lauluna. Siinä pyydetään näin: ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.” Ja: ”Herra, meidän Jumalamme, ole lempeä meille, anna töillemme menestys, siunaa kättemme työt.”

”

Itselläni on ollut voimakas taju siitä, että Jumala puhuu Raamatun kautta. JUKKA NORVANTO

– Hartauksia ja rukoushetkiä suunnitellessani lähestyn Raamattua toisin. Yritän miettiä, mitä Raamattu minun valitsemastani teemasta sanoisi ja mitä lohdutuksen tai rohkaisun sanoja sieltä löytyisi. Työssään Malvaranta myös ohjaa bibliodraamaa, jossa eläydytään Raamatun kertomuksiin teatterin, tanssin tai kuvataiteen keinoin, sekä ignatiaanisia retriittejä, joissa Raamattua käytetään mietiskelevän rukouksen lähtökohtana. – Olennaista niissä on se, mikä juuri tällä hetkellä koskettaa minun elämääni. Ignatiaanisessa

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

me maailman loppu. On uuden taivaan ja uuden maan aika. Wille Riekkiselle Ilmestyskirja ei kerro maailmanlopusta vaan se on lohdutuskirja. Hän muistuttaa, että se on kirjoitettu keisari Domitianuksen toimeenpanemien kristittyjen vainojen aikaan. – Sen viesti on, että tulipa mitä tahansa, pitäkää kiinni Kristuksesta, niin teillä ei ole mitään hätää.

Marja Malvaranta on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pap pi, joka on kouluttautunut myös retriitinohjaajaksi, bibliodraama ohjaajaksi ja ignatiaanisten ret riittien ohjaajaksi. – Minulla ei ole Raamatussa yhtä tiettyä lempikirjaa, pikem minkin on muutamia oman elä mäni kantavia kertomuksia. Niis tä tärkein on Johanneksen evankeliumin lopussa oleva kertomus, jossa Pietari kohtaa ylösnous seen Jeesuksen. Pietari on yksi niistä Raamatun henkilöistä, joi den kohdalle pysähtyy herkästi. Minulle hän on ihminen, joka on saanut selkeän kutsun ja haluaa seurata sitä sitoutuneesti. Aina ei vain mene ihan putkeen. Kaiken inhimillisen yrittämisen takana näen hänen vilpittömyytensä ja rakkautensa Jeesusta kohtaan.

mietiskelyssä viivytään raamatuntekstissä ja tunnustellaan, mikä siinä kutsuu, puhuttelee tai lämmittää jotakin kohtaa minussa. Sitten seurataan tuota kokemusta ja katsotaan, minne se vie, Malvaranta kuvailee. – Raamattua voi lähestyä eri tavoin, ja myös tieteellisellä tutkimuksella on paikkansa. Ajattelen, että Raamattu on Jumalan puhetta tässä päivässä ja myös historiallinen kirja, jossa kuuluu sen ajan ihmisten ääni. Kun Malvarannalta kysyy, mikä hänen mielestään on Raamatun olennaisin sisältö, hän vastaa

”

Raamattu välittää meille Jumalan rakkauden ja Jumalan rakastavan tahdon. MARJA MALVARANTA

yhdellä sanalla: Kristus. Sitten hän sanoo saman useammalla sanalla. – Luen Raamattua niin, että Jeesus on sen keskus ja läsnä kaikessa. Hän on odotuksena Vanhassa testamentissa ja ylösnousseena Kristuksena alkuseurakunnan elämästä kertovissa teksteissä. Raamattu välittää meille Jumalan rakkauden ja Jumalan rakastavan tahdon ja näyttää, että Jumala on kaikessa läsnä aikojen alusta aikojen loppuun. RAAMATUN VIIMEISESSÄ KIRJASSA Johanneksen ilmestyksessä ennustetaan tämän tuntemam-

Monissa kristittyjen porukoissa maailmanloppua on odotettu kiihkeästi – ja saatu odottaa kauan. Jeesuksen seuraajat ja ensimmäiset kristityt odottivat Jeesuksen palaavan maan päälle ja hänen lupaamansa Jumalan valtakunnan toteutuvan vielä heidän elinaikanaan. – Jeesuksen toista tulemista ei ole kuulunut ja päivämäärää siirretään jatkuvasti. Se jo osoittaa sen, että kirjaimeen tuijottaminen ei johda mihinkään. Meidän pitäisi keskittyä uskossa olennaiseen, ja olennaista on sana Jumalan valtakunnasta. Raamatussa ihan selvästi sanotaan, mitä se on: se ei ole vain jotain tuonpuoleista vaan oikeamielisyyttä, iloa ja rauhaa, jotka Pyhä Henki antaa, Riekkinen sanoo. Kun Jeesus puhuu viimeisestä tuomiosta, jossa ihmiset laitetaan vastuuseen teoistaan, kyse ei Riekkisen mielestä ole ennustuksesta tai uhkauksesta vaan kielikuvasta. – Sen tarkoituksena oli hätkähdyttää kuulijat miettimään omaa elämäänsä Jumalan edessä ja kysymään, ovatko he taivasten valtakunnan asialla. Niin se tekee meillekin tässä Jumalan antamassa elämässä, tässä maailmassa. – Enkä sano, etteikö mitään kuolemanjälkeistä elämää olisi – me vain emme sitä tiedä. Itselläni on aavistus, että on jotakin enemmän. Se jää nähtäväksi, joten keskitytään nyt vain tähän elämään. ■

Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Musiikkiin uponnut Eero Hämeenniemellä on kaksi intohimoa: improvisaatio ja Intia. Soittaessaan hän pääsee tilaan, jossa mieleen ei mahdu mitään muuta kuin musiikki. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

os aikoo mennä kuuntelemaan säveltäjä ja pianisti Eero Hämeenniemen soittoa, on ihan luvallista ottaa mukaan viltti ja tyyny ja tehdä olonsa mahdollisimman rennoksi. Rentoa hänen konserteissaan on muutenkin: taiteilija ei kävele juhlallisesti flyygelin ääreen vaan juttelee ihmisten kanssa ennen kuin alkaa soittaa, eikä hän kumartele konsertin lopuksi. Väliaikaa ei ole, eivätkä konsertit kestä juuri tuntia kauempaa. Taputtaa ei tarvitse. Hämeenniemen konsertit ovat improvisaatiokonsertteja. Hän soittaa paljon kirkoissa, ja silloin teemat, joista hän improvisoi, ovat yleensä peräisin hengellisestä musiikista. On tuttuja virsiä, mutta myös vanhempaa kirkkomusiikkia ja intialaisia melodioita.

– Yleensä lähden soittamaan tyhjästä ja löydän teeman jossakin vaiheessa, sitten taas etäännyn siitä. Teema on kuin hyppyrimäki: siitä saa alkuvauhdin, jonka avulla pääsee lentoon. Improvisoidessa musiikki itse kertoo, mitä seuraavaksi tapahtuu, Hämeenniemi kertoo. SOITTAESSAAN HÄMEENNIEMI pyrkii keskittymään täydellisesti siihen, mitä on tekemässä. Silloin mieleen ei mahdu mitään muuta. Hän ei ajattele sormiaan, ei pianoa. Hän ei ole enää tietoinen edes siitä, että soittaa. – Silloin musiikkia ei enää tarkastele ulkoapäin, vaan musiikista tulee ajattelun kieli. Ikään kuin ajattelen musiikiksi. Se on hieno tunne, ja se löytyy improvisoidessa melkein joka kerta, Hämeenniemi kertoo.

Keskittyneesti musiikkia kuuntelevallekin voi käydä niin, että musiikki täyttää mielen. Tai sitten hänen mielikuvituksensa lähtee liikkeelle. Hämeenniemi rinnastaa nämä kaksi kuuntelemiskokemusta kahteen eri tapaan meditoida. Idän uskontojen piirissä meditaatio suuntautuu sisäänpäin. Se on keskittymistä vailla pohtimista, ja siinä pyritään jonkin asian olemuksen näkemiseen. Varsinkin katolisessa kristillisessä perinteessä meditaatio on puolestaan tarkoittanut jonkun asian keskittynyttä mietiskelyä – se suuntautuu ikään kuin ulospäin. Esimerkiksi Ignatius Loyolan kehittämissä hengellisissä harjoituksissa lähtökohtana on Raamatun teksti, johon eläydytään mielikuvituksen avulla. Ruusukkorukouksessa taas mietiskellään Jeesukseen liittyviä salaisuuksia. SUUNNILLEEN SEITSENVUOTIAANA Eero Hämeenniemi huomasi, että hänen päänsä tuottaa musiikkia, jota hän ei ole kuullut missään muualla. Hän oli soittanut pianoa nelivuotiaasta ja rupesi nyt soittamaan sitä, mitä päässään kuuli. Hieman myöhemmin hän alkoi kirjoittaa sävellyksiään paperille.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Yhdeksänvuotiaana lopetin pianotunneilla käymisen. Sitten vain soitin. Kouluaikana olin mukana bändeissä ja aloin myös säveltää teatterimusiikkia. Koska hänellä ei ollut musiikkiopistotaustaa, hän epäili, voisiko hänestä tulla säveltäjää. Siksi hän harkitsi kriitikon ammattia. – Pääsin kuitenkin Sibelius-Akatemiaan. Olen siis Suomen musiikinhistorian ainoa epäonnistunut kriitikko, josta tuli säveltäjä. Kun Hämeenniemi oli lukiossa, kuuluisa saksalainen säveltäjä Karlheinz Stockhausen julkaisi kirjeen maailman nuorisolle. Hämeenniemi vastasi kirjeeseen ja sai Stockhausenilta henkilökohtaisen, käsinkirjoitetun vastauksen. Siinä Stockhausen muun muassa kehotti lukemaan intialaista filosofia Sri Aurobindoa, jonka ajattelusta hän oli innostunut. Hämeenniemikin innostui, ja sillä oli kauaskantoiset seuraukset.

”

Voiko omaa kohtaloaan paeta?

Intia on sekä hienostunut että karsea. On vaikea kuvitella, että olisin yhtä innostunut vaikka Sveitsistä.

Kuka?

Eero Hämeenniemi, 68, on säveltäjä, kirjailija ja pianisti. Hänen uusin kirjansa on tänä vuonna ilmestynyt Kun musiikki täyttää mielen (Basam Books), joka käsittelee musiikin ja meditaation suhdetta.

Mitä?

Hämeenniemi improvisoi pianolla eurooppalaisen ja intialaisen hengellisen musiikin teemojen pohjalta keskiviikkona 18.9. klo 20 Paavalinkirkossa. Sacred Music -festivaalin konserttiin on vapaa pääsy.

Motto

”Olkoot ilo ja tuska samanarvoisia voitossa ja tappiossa, tappiossa ja voitossa.” (Bhagavadgita)

MUSIIKKIOPINTOJENSA OHESSA Hämeenniemi opiskeli yliopistossa filosofiaa ja Intian kieliä, ja vuodesta 1984 lähtien hän on oleskellut Intiassa vuosittain. Nytkin hänellä on jo lentoliput ostettuna seuraavaa matkaa varten. Ensin hän lentää Mumbaihin ja jatkaa sieltä Etelä-Intiaan Chennaihin, joka on hänelle tutuinta Intiaa. – Huomasin heti, että Intia on niin iso, ettei sitä voi käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Siksi valitsin Etelä-Intian, ja olen nähnyt aika paljon vaivaa siellä puhuttavan tamilin kielen kanssa. Tamilit sanovat, ettei kukaan ulkomaalainen opi heidän kieltään. Siinä on omat kirjainmerkit, paljon sijamuotoja ja sitä on vaikea ääntää. Kirjakielen ja puhekielen välinen ero on tosi iso ja murteita on paljon, Hämenniemi kuvailee. Hän sanoo, ettei vieläkään aina ymmärrä kaikkea puhuttua, mutta tulee kyllä itse ymmärretyksi, koska puhuu kirjakieltä. ”Valkoinen sir puhuu niin kuin televisio”, kommentoi eräs intialainen Hämeenniemen puhetta. Pelkästään nykytamilin opiskelu ei ole riittänyt Hämeenniemelle, sillä harrastuksekseen hän on suomentanut valikoiman vanhaa tamilinkielistä runoutta. – Tienasin 1500 euroa kahdenkymmenen vuoden työstä, hän hymähtää. INTIASSA KIEHTOVAT Eero Hämeenniemeä monet vastakohdat. Hänen mielestään missään ei ole niin kaunista kuin Intiassa – eikä missään ole myöskään niin rumaa. – Intia on sekä hienostunut että karsea. On vaikea kuvitella, että olisin yhtä innostunut vaikka Sveitsistä. Intia on Hämeenniemelle kuin peili. Jos haluaa ymmärtää itseään ja omaa ajatteluaan, tarvitsee avuksi ulkopuolisen näkökulman. Sellaisen löytää perehtymällä tarpeeksi syvällisesti johonkin vieraaseen kulttuuriin. – Aina, kun palaan Suomeen, koen pienen kulttuurisokin: Miksi ihmiset ovat näin epäkohteliaita? Emmekö voisi olla vähän kivempia? Intialaiset vieraani puolestaan kysyvät Suomessa ensimmäiseksi, että missä kaikki ovat. He sanovat sen huolestuneeseen sävyyn, niin kuin pelkäisivät jonkin katastrofin tapahtuneen. ■

Paperijoutsen

Anna-Kaisa Linna-Aho

Herkkä ikä ja kaipaus sytyttävät tunteet roihuun, joka kärventää. Esikoisromaani pienen kylän ihmissuhteista jatkosodan aikaan. Kokematon helsinkiläistyttö Lydia tulee pulaa pakoon sukulaisiin maalle kesällä -43.

2795

Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Suru otti pysyvän paikan Kaija-Leena Ikola sai työpaikalleen puhelun, joka pudotti hänet pimeyteen. Kolme vuotta myöhemmin hän on valmis puhumaan lapsensa itsemurhasta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

oko ajan suru valtaa sydämessäni yhä enemmän tilaa. Se laajentaa reviiriään, kunnes tajuan, että en saa sitä enää millään pois. Marraskuussa 2016 varhaiskasva tuksen opettaja Kaija-Leena Ikola sai puhelun työpaikalleen itähelsinki läiseen päiväkotiin. Soittaja oli hänen Jyväskylässä asuva tyttärensä AnuMaarit, joka pyysi äitiään etsimään rauhallisen paikan. – Naurahdin, että nyt täytyy olla vakavaa asiaa, kun sanot noin. Tyttä reni ei vastannut siihen mitään, Iko la kertoo. Kyyneleet tulevat, kun Ikola ko koaa itsensä toistaakseen tyttären sa nat: ”Äiti, Jussi on kuollut.” Hänen 29vuotias poikansa Jussi oli lähtenyt elämästä oman käden kautta.

– Siitä lähtien tyttäreni lause on ol lut polttomerkitty aivoihini. En kos kaan ajatellut, että minulle voisi tulla sellainen puhelu, Ikola sanoo hiljaa. Poliisi oli käynyt aamulla KaijaLee na Ikolan ovella, mutta hän oli ehti nyt lähteä töihin. Sen jälkeen poliisi tavoitti hänen tyttärensä. Tämä kertoi suruuutisen samana aamuna myös Lontoossa asuvalle sisarelleen KatiMarialle. KaijaLeena Ikola jätti työpäivän kesken ja palasi kotiin. Tyttäret mat kustivat äitinsä luokse. Ikola jäi saira uslomalle. – Siinä kohtaa astuin elämän junas ta pois ja jäin asemalle. Tunsin putoa vani isoon pimeyteen, jossa maailma ympäriltäni hävisi. Lähetin läheisel le ystävälleni viestin, jossa ihmette lin, miten tällaisesta voi ikinä selvitä, hän sanoo.

JÄHMETÄN ITSENI. Kun en reagoi millään lailla, kun en tunne mitään, niin saan olla rauhassa, kuvittelen. Se ei kuitenkaan mene niin. Poikansa kuoleman jälkeen Kaija Leena Ikola ei enää osannut ajatella tulevaisuutta. Elämä oli jakautunut kahtia: oli elämä, jota hän oli elänyt aikaisemmin ja tämä, jossa hän selviy tyi jollakin tavalla päivästä toiseen. Ensimmäisen järkytyksen mentyä Ikolan selviytymiskeinoksi tuli vetäy tyminen elämän tarkkailijaksi. Pime ys tuntui suojaavalta. – Jähmetin ja turrutin itseni niin, et ten tuntenut mitään. En antanut min kään asian tulla lähelle, vaan suljin kai ken itseni ulkopuolelle. Mikään ei kos kenut minua, en kuulunut tähän elä mään. Surevalle sanotaan usein, että lä heisen kuolemaa seuraava ensimmäi nen vuosi on vaikein. Sen jälkeen ah distus helpottaisi. Ikolan suruproses si oli toisenlainen. Jussin kuolemaa seurannut vuosi meni järkytyksen aiheuttamassa sho kissa ja sumussa. Vaikka Ikola oli lait tanut poikansa arkkuun ja hyvästel lyt tämän yhdessä tyttäriensä kans

sa, mieli kielsi tapahtuneen ja uskot teli, että Jussi oli yhdellä reissuistaan, jolta palaisi aikanaan. – Sillä tavalla mieleni siirsi ja siir si asian kohtaamista. Toisena vuonna päästin ajatuksiini sen, että Jussi ei tu le ikinä takaisin. Oli pakko hyväksyä se, ettei häntä enää ole. Toinen vuosi Jussin kuoleman jäl keen oli niin vaikea, että se on suu reksi osaksi kadonnut hänen muistis taan. Ikola tiesi, että voi soittaa tyttä rilleen milloin tahansa. Hän ymmärsi kuitenkin, että he tarvitsivat tilaa ja ai kaa omalle surulleen. Äidin piti löytää itse tiensä takaisin elämään. TUNNEN KOKO AJAN surun läsnäolon. Se tarkkailee minua hyvin tiiviisti. Kun olen heikoimmillani, se iskee. Avuttomuuden kokemus saartoi KaijaLeena Ikolan yhä uudestaan. Sy dämestä tuntui puuttuvan Jussin ko koinen pala. Elämän ei pitänyt men nä niin, että äiti joutuu hautaamaan oman lapsensa. Syyllisyydentunne vei ajatukset Jussin kuolemaa edeltäneisiin kuu kausiin ja vuosiin. Mieli etsi niistä merkkiä tai vihjettä masennuksesta.

– Vähitellen aloin ymmärtää, etten pääse eteenpäin, ellen kohtaa suruani. Jos hyväksyn sen, että suru ja kaipaus ovat matkakumppaneitani loppuelämäni ajan, voin jatkaa elämääni, Kaija-Leena Ikola sanoo.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kysymykset eivät antaneet rauhaa: Miksi äiti ei voinut auttaa poikaansa? Miksei Jussille annettu vielä yhtä uutta aamua ja sen tuomaa mahdollisuutta? – Kävin loputtomasti läpi samoja asioita ja kyselin, miten tilanne olisi voinut mennä toisin. Samalla tajusin, että nämä ovat niitä asioita, joille en voi mitään. Raskaat ajatukset väsyttivät Ikolan niin, että hän makasi iltaisin sohvalla hädin tuskin seuraten television ohjelmavirtaa. Uupumuksen läpi mieleen jäi ajatus, jonka lausui Isä Matteon tutkimuksia -sarjan rikoksia selvittävä pappi. – Jos ihminen menettää vanhempansa, hänestä tulee orpo. Jos menettää puolisonsa, on leski. Mutta jos ihminen menettää lapsensa, hän ei ole mitään. Mikään sana ei kuvaa häntä. Tuolta minusta tuntui. KAIJA-LEENA IKOLA KUVAA surun vuosiaan välttelemisen ja kohtaamisen tanssiksi. Välillä hän on vältellyt surua, välillä antanut sille luvan. Ikola palasi töihin helmikuussa 2017 vajaan kolmen kuukauden sairasloman jälkeen. Saman vuoden syksyllä hän meni Suomen Mielenterveysseuran järjestämään läheisensä menettäneiden vertaistukiryhmään. Ryhmässä hän ymmärsi, että ei ole kokemustensa kanssa yksin. Ikola on käsitellyt sisäistä tuskaansa myös lukemalla suruun liittyviä artikkeleita ja mietiskelytekstejä. Lisäksi hän on kirjoittanut, saanut keskusteluapua sekä maalannut taideterapiassa ja kotonaan. Vaikka Ikola on pystynyt puhumaan surustaan, akvarellimaalaus on avannut sanoja suoremman yhteyden tunteisiin. Ensimmäiset maalaukset olivat synkkiä, mustan värin hallitsemia. Viime kuukausina paperille on ilmaantunut värien kirjoa, joka kertoo elämän palaamisesta. Ikola korostaa, että suru on hidas. Sisäinen tuska lievittyy vähitellen ja muuttuu kaipaukseksi. Elämä jatkuu kyllä, mutta siihen tarvitaan aikaa. – Vähitellen aloin ymmärtää, etten pääse eteenpäin, ellen kohtaa suruani. Jos hyväksyn sen, että suru ja kai-

paus ovat matkakumppaneitani loppuelämäni, voin jatkaa elämääni, Ikola sanoo. ELÄMÄN JATKUMINEN näkyi konkreettisesti tämän vuoden keväällä, kun Kaija-Leena Ikola osallistui Jyväskylässä nuoremman tyttärensä valmistujaisiin. Kesällä hän matkusti Lontooseen vanhemman tyttärensä luokse. Kävellessään aikaisemmilta matkoilta tuttuja Lontoon katuja Ikola huomasi, että sisäisen tyhjyyden tilalle oli tullut haikeus.

”

Mikään ei koskenut minua, en kuulunut tähän elämään.

Pappilan pojan muistelmat

– Viime keväänä huomasin, että olen palaamassa elämään kiinni. Katselen taas ympärilleni ja kiinnitän asioihin huomiota. Huomasin ajattelevani, että haluan vielä kokea ja elää. Ikola on alkanut ajatella myös tulevaisuutta ja siellä odottavaa eläkkeelle jäämistään. Hän ei suunnittele eläkevuosiaan, mutta uskaltaa toivoa, että olisi silloin vielä elämässä kiinni. – Tuntuu kuin herättelisin itseäni tosi syvästä horroksesta. Hengitän vapaammin, haistan tuoksuja ja tunnen auringon lämmön ihollani. Välillä tunteiden palaaminen tekee fyysisesti kipeää. Silloin joudun sanomaan itselleni, että pysy hereillä, älä vajoa takaisin pimeyteen. Minä valitsen, mikä on se tie, jota nyt lähden kulkemaan. Tällä kertaa annan itselleni luvan siihen, että voin vaihtaa tietä niin monta kertaa kuin on tarpeen. ■ Kursivoidut sitaatit perustuvat KaijaLeena Ikolan päiväkirjamerkintöihin.

Unelma toteutuu kuoleman jälkeen Kaija-Leena Ikolan poika Jussi Ikola opiskeli valokuvausta Visuaaliviestinnän instituutissa (VVI) Tampereella. Hänellä oli unelma omasta valokuvanäyttelystä New Yorkissa. Jussi Ikolan kuoleman jälkeen hänen läheisensä päättivät tehdä jotakin unelman hyväksi. Jussi Ikolan valokuvista ja teksteistä koottu näyttely avataan Sanomatalon käytävägalleriassa syyskuun lopulla. Ikolan opintojen tutorina toiminut valokuvaaja Vesa Tyni auttoi perhettä valokuvista ja teksteistä koostuvan näyttelyn kokoamisessa. – Näyttelyssä valokuvien katsoja pääsee kurkistamaan herkän mielen sisälle. Valokuvat toimivat tunneportteina, ja niiden yhteyteen valitut Jussin tekstit ovat koskettavia ja aitoja, Tyni sanoo. Itsemurhan tehneiden läheisiä tukeva vertaistukijärjestö Surunauha ry tukee näyttelyn järjestämistä. Kaija-Leena Ikolan mukaan näyttelyn yksi tavoite on se, että itsemurhista ja itsemurhayrityksistä puhuttaisiin avoimemmin. – Päätimme tulla esiin tämän asian kanssa, koska Suomessa on liikaa tarinoita, joissa itsemurhaan päätynyt ihminen on yrittänyt turhaan etsiä apua. Ennen kaikkea toivomme, että yhä useampi uskaltaa hakea apua ja myös saa sitä, Ikola sanoo. Jussi Ikolan valokuvanäyttely Minuuteni palasia 23.9.–6.10. Sanomatalon käytävägalleriassa, Töölönlahdenkatu 2, Helsinki. Oletko menettänyt läheisesi itsemurhan kautta? Haluaisitko jutella asiasta? Lähetä tekstiviesti ”Tukipuhelu” Surunauha ry:n vertaistukipuhelimeen p. 045 130 8603, niin saman kokenut vertaistukija soittaa sinulle lähipäivinä. Mielenterveysseuran kriisipuhelin p. 09 2525 0111 päivystää arkisin klo 9–7, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–7.

Pappilan poika Paavo Castrén

Muistelmateoksessaan Castrén palaa lapsuutensa päiviin pappisperheessä. Hän kertoo myös kokemuksistaan Helsingin yliopistossa, uraauurtavasta työstään Rooman ja Ateenan tiedeinstituuttien hyväksi sekä merkittävistä Pompejin tutkimuksistaan.

Osa 39

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Basso Tuukka Haapaniemi, 41, on musiikkikasvatuksen kandidaatti. Hän asuu Helsingissä, ja hänellä on yksi tytär. Haapaniemi laulaa vuonna 2000 perustetussa Club for Five -lauluyhtyeessä. Yhtyeen Hiljainen hetki -konsertit sisältävät suomalaisille tuttuja virsiä, hengellisiä lauluja ja muuta kirkkoon sopivaa laulumusiikkia. Club for Five -yhtyeen syksyn Hiljainen hetki -konsertit: to 12.9. klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, ti 8.10. klo 19 Espoon tuomiokirkossa ja su 17.11. klo 18 Kannelmäen kirkossa. Liput 25 e, lippu.fi.

Tuukka Haapaniemi kuuntelee musiikkia yleensä muualla kuin kotona.

Puistossa kuulokkeet korvilla Luonnosta ja musiikista tulee Tuukka Haapaniemelle hyvä olo. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

HILJENTYMINEN ON Tuukka Haapaniemelle mielen ja kehon yhteinen hetki. Kun mieli ja keho ovat samalla aaltopituudella ja haluavat samaa asiaa, avautuu väylä rauhoittumiselle. Laulajana hän on oppinut sen hengityksen kautta. Haapaniemellä ei ole tapana ajaa itseään niin piippuun, että hänen olisi pakko rauhoittua. Vaikka hän tekee paljon kaikkea, hän osaa tulla sieltä kaiken keskeltä latautumaan, ja sitten taas jatketaan. Hän pystyy tyhjentämään mielensä nopeasti. Tätä hän kutsuu mikrohiljentymiseksi. TÄYDELLINEN KOKEMUS hiljentymisestä menisi Tuukka Haapaniemen mielikuvissa näin. Hän istuisi jossain päin Saksaa vanhassa katedraalissa. Alt-

tarin edessä sellisti soittaisi J. S. Bachin soolosellosarjaa. Haapaniemi kuuntelisi. Ei kuuluisi muuta kuin sellon ääni. Todellisuudessa Haapaniemi menee puistoon halutessaan rauhoittua. Hän laittaa kuulokkeet päähän ja istahtaa puiston penkille tai kävelee puiden lomassa. Kuulokkeissa soi Arvo Pärtin Fratres, mieluiten jousiorkesteriversiona. Se kestää kymmenisen minuuttia. Musiikki lähtee hiljaisesti ja etenee pikkuhiljaa. Jossain vaiheessa musiikki alkaa soida lujempaa, kunnes se taas pitkän ajan kuluessa häipyy pois. Vaikka hän olisi ollut mukana minkälaisessa touhotuksessa tahansa, tämän teoksen alku pakottaa hänet rauhoittumaan.

Haapaniemi on melkein varma siitä, että hän on itse soittanut Fratresin nuorena. Hän soitti alttoviulua musiikkiopiston kamariorkesterissa. Siitä ajasta hänelle on jäänyt hyvän olon tunne: hyvällä porukalla soitettiin hyvää musiikkia. VANHASSA VALOKUVASSA Tuukka Haapaniemi istuu puolitoistavuotiaana lattialla ja kuuntelee isoilla valkoisilla kuulokkeilla musiikkia, todennäköisesti isänsä bändiä. Lapsuuden perheessä musiikki oli läsnä. Kaikki perheenjäsenet musisoivat. Nykyään Haapaniemi ei juurikaan kuuntele musiikkia kotona. Hän ei laita edes radiota päälle. Tai jos hän kuuntelee musiikkia, se liittyy työhön: hän hakee inspiraatiota. Kotona Haapaniemi nauttii hiljaisuudesta, jossa kuuluu luonnon ääniä ja jääkaapin tasaista hurinaa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

Ihaninta ihmisessä

ENSI SUNNUNTAINA saarnataan kirkoissa laupiaasta samarialaisesta. Mietipä hetkinen tuntemiasi ihmisiä. Kuka heistä on laupias? Oletko itse? Mitä laupeus ylipäätänsä tarkoittaa? Nykysuomen sanakirjassa todetaan, että se on ominaisuus, joka tulee lähelle hyvänsuopaisuutta. Mutta se ei tarkoita vain hyvää tahtoa. Laupeus on enemmän. Hyvää tahtovasta ihmisestä tulee laupias vasta, kun hän alkaa toteuttaa hyväntahtoisuuttaan Aiheena: käytännössä. Lähimmäinen Laupeus on vahvasti uskonnol-

15.9.

linen sana, sillä juuri sillä sanalla kuvataan Jumalaa. Laupias ja

armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa. Juma-

la ei ole passiivisesti hyvää toivova olento, vaan hän on aktiivisesti hyvyyttä luova ja hyvää suova olento. Elämänantaja ja elämää ylläpitävä Luoja. Laupeus-sanan ongelma on sen vanhahtavuudessa. Sanan sisältöä ei enää tunnisteta. Se on kääntynyt vähän kuin pilkkaavaksi sanaksi. Puhutaan laupiaasta ilmeestä, jolla tarkoitetaan tekopyhyyttä tai keinotekoista vastenmielistä pehmoilua. Mutta miksi olen juuttunut pohdiskelemaan tätä laupeutta? Jos Raamatun mukaan ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, laupeus kannattaa nostaa uuteen kukoistukseen. Voisiko laupeudesta tulla suorastaan kansanliike? OLLI VALTONEN

Jätä perinnöksi parempi maailma 3 faktaa testamenttilahjoittamisesta 1. Jokaisella on hyvä olla testamentti, sillä koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Testamentin laatiminen on järkevää nähdä osana elämänsuunnittelua. Testamentin teko on aina ajankohtaista, eikä sen tekemistä kannata siirtää tulevaisuuteen. 2. Omien rakkaiden jälkeen voit tukea sinulle tärkeitä asioita. Laatimalla testamentin huolehdit, että tärkeiksi kokemasi asiat saavat tukesi myös jatkossa. Läheistesi ohella voit muistaa testamentissasi esimerkiksi maailman lapsia haluamallasi osuudella omaisuudestasi. 3. Asianajaja auttaa testamentin laatimisessa veloituksetta. Saat halutessasi Suomen UNICEFin kautta yhteystiedot asianajajalle, jolta saat luottamuksellisesti ja maksutta apua testamenttisi laatimiseen, kun siihen sisältyy lahjoitus Suomen UNICEFille.

Testamentti on päätöksesi siitä, minkälaisen jäljen haluat jättää maailmaan. Pienikin testamenttilahjoitus UNICEFille voi pelastaa monen lapsen elämän. Ristikkoon on kätketty sanoja menneiltä vuosikymmeniltä ja UNICEFin historiasta. Täytä ristikko ja osallistu arvontaan osoitteessa unicef.fi/ristikko. Pääpalkintona on vuoden kahvit. Perjantaina 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttipäivää. Tervetuloa vierailemaan UNICEF-bussilla Kansalaistorilla, keskustakirjasto Oodia vastapäätä, klo 11–16. Paikalla myös UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs Eija Ahvo. Lämpimästi tervetuloa!

Lue lisää ja tilaa maksuton testamenttiopas: unicef.fi/testamentti

MENOT 12. – 26.9.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

ESKO JÄMSÄ

3× JOHANNES VÄHÄSARJA

menovinkki

Taidetta Korson kirkossa Taiteilija Johannes Vähäsarjan teoksia on esillä 6.10. saakka Korson kirkossa. Moni teoksista pohjautuu taiteilijan antikvariaateista löytämiin vanhoihin valokuviin, joiden henkilöt heräävät uudelleen henkiin erilaisilla pinnoilla. Kynä, paperi, ajatus -näyttely on avoinna arkisin klo 9–15 ja torstaisin Korso-messun yhteydessä klo 20:een saakka ja silloin, kun kirkossa on muita tilaisuuksia. Risto on Saara Vihman ensimmäinen lapsi. He kävivät tutustumassa muihin aikuisiin ja lapsiin Ensivauvat-ryhmässä.

Pieni breikki vauva-arkeen

AINA RYHMÄN aluksi äidit saivat kertoa kuulumisiaan. Ohjaajat Kristiina Kartano ja Outi Myllylä pitivät vauvoja silmällä sen tovin, että äidit saivat hakea itselleen kahvia ja voileipää. Sitten keskusteltiin. Aiheina olivat muun muassa äitiys, synnytyskokemukset, parisuhde, vauvoihin liittyvät asiat, isän rooli vauvan hoidossa ja omat lapsuusmuistot. – Kaikille annettiin mahdollisuus puhua, ja me vähän hiljaisemmatkin äidit saimme suunvuoron. Puhuminen siellä oli aika terapeuttista, Saara Vihma sanoo. Ryhmässä oli kuusi äitiä ja kuusi vauvaa. Kokoontumisten loputtua suurin osa äideistä jatkoi vielä tapaamisia. – Kevään aikana vierailimme vauvojen taidepajassa sekä kävimme lounaalla ja toistemme luona leik-

kitreffeillä. Kesällä puistoilimme. Nyt osa äideistä on palannut töihin. – Minäkin menen tammikuussa takaisin töihin ja Risto aloittaa päiväkodin. Olen käynyt Riston kanssa erilaisissa ryhmissä siksikin, ettei päiväkotiin meno tulisi shokkina, Vihma kertoo.

Syysbrunssi Ilolan seurakuntatalolla

Ilolan seurakuntatalolla herkutellaan runsaan brunssipöydän äärellä. Koko perheelle sopivan brunssin hinta on aikuisilta ja yli 12-vuotiailta kahdeksan euroa. 5–12-vuotiaat syövät kolmella eurolla ja alle 5-vuotiaat maksutta. Maksu käteisellä. Syysbrunssi la 21.9. klo 10–13 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja, 1.

VUOSI SITTEN Saara Vihmaa mietitytti isän rooli vauvan hoidossa. Joskus vastasynnyttäneeseen äitiin iski kateudenpoikanen, kun yhteisen lapsen isä kävi töissä, meni kauppaan ja pystyi tekemään mitä vain yksin.

”

MIETIN, PÄÄSENKÖ ENÄÄ IKINÄ MIHINKÄÄN. OLENKO TÄSSÄ SEURAAVAT 18 VUOTTA?

– Ajattelin silloin, että minä olen ikuisesti kiinni lapsessa. Mietin, pääsenkö enää ikinä mihinkään. Olenko tässä seuraavat 18 vuotta? – Ei se onneksi niin mene. Jälkeenpäin olen tajunnut, ettei isä oikein voi vauvan ensimmäisinä kuukausina muuta kuin olla äidin tukena. Risto on nyt vuoden ja yhden kuukauden -ikäinen. Vanhemmuus on nykyisin Vihman mielestä paljon tasavertaisempaa kuin alussa. – Pystyn iltaisin lähtemään ilman taaperoa jonnekin, ja olen ollut yönkin poissa kotoa. Hyvin isä ja poika pärjäävät. NINA RIUTTA

Ensivauvat-ryhmä 10.10. alkaen torstaisin klo 13–15 Pienten paikassa Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Vetäjinä Kristiina Kartano ja Outi Myllylä. Ilmoittautumiset outi.myllylä@evl.fi tai p. 050 327 1634.

PIXABAY

idit keskustelivat, ja vauvat makoilivat pehmeillä alustoilla ja konttailivat ja tutkivat leluja tai sitten heitä imetettiin ja syötettiin. – Poikani Risto vain pötkötteli alustalla ja viihtyi hyvin. Alussa hän saattoi nukkua kopassa vähän aikaa. Siellä oli hyvin turvallista ja rauhallista olla, muistelee Saara Vihma viime syksyä ja Ensivauvat-ryhmää. Siellä Vihma tapasi muita ensimmäisen lapsensa saaneita vanhempia. Vauvat olivat ryhmän aloittaessa alle puolivuotiaita. Vihman poika Risto oli silloin kolme kuukautta. Äidit ja vauvat kokoontuivat Pienten paikassa Tikkurilassa yhteensä seitsemän kertaa. – Siinä vaiheessa aikuisten seura ja aikataulutettu meno kerran viikossa olivat tärkeitä. Teki hyvää lähteä pienen vauvan kanssa välillä pois kotoa. Se auttoi pysymään paremmalla tuulella. – Olihan se aluksi aikamoinen ponnistelu päästä vasta kolmikuisen vauvan kanssa ajoissa kotiovesta ulos. Mutta odotin aina ryhmään menoa. Se oli yksi viikon kohokohdista.

PIXABAY

Ensivauvat-ryhmässä äidit saavat puhua toisten aikuisten kanssa.

Sukkia taivasmatkalle

Saattohoidossa oleville kudotaan taivassukkia Asolan seurakuntatalolla. Kutomisen lomassa keskustellaan kuolemaan ja elämään liittyvistä asioista. Sukat voi kutoa myös itselle odottamaan käyttöä. Mukaan voi tulla kerran tai joka kerta. Taivasukka-ilta to 19.9. klo 18–20 alkaen seitsemänä peräkkäisenä torstaina, Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6. JUHA-PEKKA VANHATALO

MENOT 12. – 26.9.

14 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Maikki Rantalan ja Essi Ruuskasen maalaaman muraalin on tarkoitus palvella hiljentymistä.

Riikinkukko ja jänikset virran varrella Maikki Rantalan ja Essi Ruuskasen muraali Myyrmäessä on uudenlaista, katoavaa kirkkotaidetta.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JUSSI HELTTUNEN

esi virtaa polveillen pitkin seinää välillä vuolaampana, välillä hennommin. Matkan varrella värit vaihtuvat, ja takaseinälle kaarruttuaan virta jähmettyy marmoriksi. Ollaan Vantaankosken seurakunnan Virtakirkossa, väistötilassa, jossa muun muassa seurakunnan jumalanpalvelukset pidetään sillä aikaa, kun Myyrmäen kirkkoa remontoidaan. Virta oli lähtökohtana seinämaalaukselle eli muraalille, jonka Street Art Vantaa -taiteilijakollektiivin Essi Ruuskanen ja Maikki Rantala suunnittelivat ja tekivät väliaikaiseen kirkkotilaan. Seinällä virtaava vesi ja sen yllä parveilevat sudenkorennot ovat Ruuskasen käsialaa. Rantala maalasi suurikokoiset eläinhahmot ja kirkkoarkkitehtuuriin viittaavat aiheet. Yksittäisiä kuvaelementtejä tärkeämpää olivat kuitenkin teoksen tunnelma ja väri-

maailma, joka oli sovitettava Myyrmäen kirkosta tuotuihin tekstiileihin ja huonekaluihin. – Haluttiin, että teos on rauhallinen ja että siinä olisi runsaasti katseltavaa, niin että se palvelee hiljentymistä, Rantala sanoo. VIRTAA VOI KOTISEUTUHENGESSÄ katsoa vaikka Vantaanjokena. Veteen sisältyy myös paljon kristillistä symboliikkaa. Jumalasta puhutaan elävän veden lähteenä. Kastetoimituksessa veden ja Jumalan sanan ajatellaan pesevän puhtaaksi synnistä. – Virta ja vesi liittyvät moneen Raamatun kertomukseen, joten se oli luonteva aihio lähteä liikkeelle. Virta kuvaa myös sitä, että asiat menevät eteenpäin ja muuttuvat. Usein elämää ajatellaan virtana, jossa tapahtuu iloisia ja surullisia asioita. Virta ei pysähdy, se vain menee menojaan. Halusin kuitenkin, että virranlopussa vesi muuttuu marmoriksi, koska kivi ker-

too ikiaikaisuudesta ja historiasta, Essi Ruuskanen kertoo. Ruuskanen maalasi muraaliin myös omaa historiaansa. Lapsena hänellä oli isoisän tekemä keppi, jota hän kutsui Mooses-kepiksi. Sen kanssa hän leikki Moosesta, joka sauvansa kohottamalla halkaisi Kaislameren, ja ajatteli, miten hienoa olisi oikeasti voida tehdä niin. Nyt aikuisena Ruuskanen halkaisi vedet maalaamalla kaksi aaltoa, joista toinen on tilan etu- ja toinen takaseinällä. MUTTA MIKSI KIRKKOTILAN seinällä on riikinkukko ja kaksi jänistä? Sudenkorennoista puhumattakaan? Maikki Rantala toteaa, että riikinkukko ja jänikset eivät ole kirkkotaiteessa yhtä itsestäänselviä symboleita kuin vesi. Muinoin uskottiin, että riikinkukon liha ei pilaannu, ja niin siitä antiikissa tuli kuolemattomuuden symboli. Kristillisessä perinteessä sen on ajateltu symboloivan Jeesusta. Turkissa riikinkukkokoristeluja on löydetty vanhoilta kristittyjen haudoilta, missä ne ovat olleet lupaus paratiisista. – Jänikset puolestaan kuvaavat enemmän maallista elämää. Jänishän on hedelmällisyyden symboli, Rantala sanoo.

Sudenkorentoja ei kristillisestä perinteestä ja kuvamaailmasta löydy. Ruuskanen ajattelee niiden muistuttavan kristinuskoa vanhemmasta suomalaisesta muinaisuskosta. – Niitä pidetään monesti pahuuden symboleina, mutta minulle ne edustavat kaikkea ihanaa ja positiivista: kepeyttä, elämäniloa ja yhdessä elämästä nauttimista. MURAALIA SUUNNITELLESSAAN taiteilijat perehtyivät suomalaiseen kirkkotaiteeseen ja huomasivat, että naisten tekemiä maalauksia on kirkoissa hyvin vähän. Parhaiten tunnetaan Helene Schjerfbeckin alttaritaulu Ruotsinpyhtään kirkossa ja Tove Janssonin alttaritaulu Teuvan kirkossa. – Harvoin sitä pääsee samaan kategoriaan tuollaisten taiteilijoiden kanssa, ja vielä katutaiteen keinoin, Essi Ruuskanen iloitsee. Katutaiteeseen kuuluu se, että teokset elävät, kuluvat ja katoavatkin. Niitä ei yleensä restauroida. – Tämäkään teos ei ole ikuinen. Seuraavat vuokralaiset tulevat tähän tilaan neljän vuoden päästä, ja silloin tämä luultavasti häviää, maalataan piiloon, Maikki Rantala muistuttaa. ■

n itoo erikoi ho

in e

t unu st

Sydä n

Jo nyt voit valita, kuka sydäntäsi hoitaa

n s air a

Kun haluat asiantuntevaa ja turvallista sydänhoitoa, valitse Sydänsairaala yhdessä oman lääkärisi kanssa. Helsingissä pääset kiireettömään hoitoon lähetteellä 10 arkipäivässä. Terveydenhuoltolaki on mahdollistanut erikoissairaanhoidon valinnanvapauden jo vuodesta 2014. Helsingin Sydänsairaala 050 339 2437 www.sydansairaala.fi TAMPERE | HELSINKI | HÄMEENLINNA | RIIHIMÄKI | VALKEAKOSKI

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Lakipalveluja

Hautauspalveluja HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms. PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. P. 040-6378899

Kiinteistövälitystä

Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

ESIRUKOUSILTA ti 17.9 klo 19

Siivouspalveluja tarjotaan, perussiivoukset, ikkunanpesut edullisesti kokemuksella. puh. 046-6203556 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Stig-Olof Fernström, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ma klo 14.30-16.30 ja esirukousiltana 18–19, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeitse Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko. Petrus församling

HERÄNNÄISSEURAT to 12.9. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. su 15.9. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; kahvit ja seurat. klo 10 A.Oravala 150 v. -juhlapyhä Vihdin kko, saarna S.Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Tarjoilu ja juhlaseurat. klo 15 kotiseurat Malmivaaralla, Kuningattarenk.13A3, Loviisa. klo 18 seurat Kirkonkulman Nuorten tila, Kirkkot.6, Jpää. ti 17.9. klo 12.30 ”Etiopiasta ja Inkeristä”, Leena Luukkonen (Lähetysseura) Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi). su 22.9. klo 10 kirkkopyhä Paavalin kko, Sammatint.5, Hki; saarna S.Korkalainen; mukana Seuratuvan virsikuoro. Kahvit ja seurat Alasalissa. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan koskikeskus, Vernissak.4; messu ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Rajamäen kko, Patruunant.7, N-järvi; saarna J.Simojoki; keitto ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.45, kahvit ja seurat; saarna S.Korhonen. klo 11 kirkkopyhä Meilahden kko, Pihlajat.16, Hki; kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä ja seurat Sammatin kko& srk-sali, Sammatint.19. klo 15 seurat Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hyvinkää. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 17 ”Veisaamme virttä uutta”; veisuut Seuratuvalla, Autotalo. ke 25.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratakatu 1aA3.

Ostetaan

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Esityslista on nähtävillä seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 12.9.2019 alkaen.

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

Kattojen maalaukset /pesut

Palveluja tarjotaan

kokoontuu tiistaina 24.9.2019 klo 18.00 Vantaan kaupungintalolla, Asematie 7, 01300 Vantaa.

22.9. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 1–2

hok-elannonlakipalvelu.fi

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Tilaisuuksia

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Hammashoitoa

VANTAAN SEURAKUNNAT FÖRSAMLINGARNA I VANDA

www.bremerinhautakivi.fi

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan halpoja autoja, katsastomattomatkin käy. Ota yhteyttä. Puh. 046 6221917

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kirkoissa soi TO 12.9.

TO 19.9.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Lauluyhtye Club For Five: Hiljainen Hetki klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Virsiä, hengellisiä lauluja ja muuta kirkkotilaan sopivaa laulumusiikkia. Liput 25 e, lippu.fi.

Vantaan seurakuntien kirkkokuorojen konsertti klo 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

Markku Rautanen YKV, LKV

LA 14.9.

Friday Flow – oboemusiikkia klo 19 Korson kirkon seurakuntasalissa, Merikotkantie 4. Jan Salminen, oboe ja Airi Saloniemi, piano. Vapaa pääsy, ohjelma ovelta 10 / 5 e.

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Kari Salko, 0400 604 133

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien wenekuoro klo 18 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ohjelmassa on muun muassa Benjamin Brittenin, Huber Parryn ja Nils-Eric Fougstedtin säveltämää musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

SU 15.9. Kanttoreiden konsertti klo 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Sinikka Honkanen, Kari Jerkku, Eveliina Pulkkinen, Katariina Kopsa ja käsikelloyhtye Sonus.

PE 20.9.

SU 22.9. Laulu- ja käsikelloyhtye Sonus klo 18 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Bachin, Corellin, Purcellin ja muiden barokkimestareiden musiikkia. Tanssija Maria Hostikka, barokkitanssi. Pianosäestykset Ritva-Leena Tuuli. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, äänite ja ohjelma 20 e.

16 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Turvapaikka vainon vaarassa oleville JAAKKO HEINIMÄKI kirjoittaa pääkirjoituksessaan, että historian kauheudet toistuvat Suomessa vuonna 2019 (K&k 22.8.). Heinimäen mukaan palautamme turvaa hakeneita ihmisiä turvattomille alueille, joissa heitä uhkaavat vaino, kidutus ja jopa kuolema. Suomi noudattaa palautuskieltoa: Ketään ei pidä palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Maahanmuuttoviraston tiedossa ei ole palautuskiellon rikkomuksia. Olemme samaa mieltä siitä, että viranomaisten vastuulla on ihmisarvoisen elämän suojaaminen ja sen edellytysten turvaaminen. Turvapaikkaprosessi on olemassa, jotta vainon vaarassa olevat saisivat suojelua. Kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijoiden päätöksistä käydään paljon keskustelua. Jos hakija vetoaa kääntymykseen, sen arviointi on viranomaisten ja tuomioistuimen velvollisuus, kuten muidenkin turvapaikkaperusteiden arviointi. Turvapaikka voidaan myöntää, kun ihminen on vainon vaarassa kotimaassaan alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen takia. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kastetodistus ja seurakunnan lausunto eivät voi ratkaista turvapaikka-asiaa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ohjeistaa, että kotimaasta lähdön jälkeinen kääntyminen on erityistilanne, jossa hakijalta odotetaan luotettavaa selvitystä siitä, että kääntyminen on aito eikä turvapaikan saamiseksi toteutettu. Turvapaikkapuhuttelu ei ole uskonopillinen kuulustelu, mutta ihmisen pitäisi pystyä kertomaan esimerkiksi siitä, millainen merkitys uskolla hänelle on tai miten usko näkyy hänen arjessaan. Päätöksiä tekevät pakolaisoikeuden asiantuntijat. Uskonnon vaihtaminen ei automaattisesti ole peruste turvapaikalle. Maahanmuuttovirasto käyttää ajantasaista maatietoa, jonka perusteella arvioidaan, kuinka todennäköisen riskin oikeudenloukkauksille uskonnon vaihtaminen aiheuttaa ihmiselle kotimaassa. Suomessa viranomaiset tekevät päätöksiä lain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. UNHCR:n mukaan Suomen nykyinen turvapaikkaprosessi takaa yksilöllisen ja oikeudenmukaisen käsittelyn. Kielteiset päätökset käsitellään lähes aina myös riippumattomissa oikeusasteissa. Vertaukset holokaustiin ovat täysin kohtuuttomia. Antti Lehtinen turvapaikkayksikön johtaja Maahanmuuttovirasto

Palautuskieltoa rikotaan jatkuvasti TURVAPAIKKAYKSIKÖN JOHTAJA Antti Lehtinen väittää Suomen noudattavan palautuskieltoa ja Migrin olevan tietämätön palautuskiellon rikkomuksista (kirkkojakaupunki.fi 30.8.). Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan yli-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? KIRSTY O’CONNOR / AP − LEHTIKUVA

Kirjoita surusta ja menetyksestä SURUN SIIVET Soivat on musiikillinen hiljentymishetki, jossa voimme muistella edesmenneitä rakkaitamme hoitavan musiikin ja laulun äärellä. Sitä vietetään Henkensä riistäneiden muistopäivänä 17.11.2019 Malmin hautausmaan isossa kappelissa Helsingissä. Kuoleman ja menetyksen kohdatessa toivomme rakentavamme siltaa surun läpi laulun, musiikin ja läsnäolon avulla. On tärkeää tuoda suru näkyväksi sanoin ja sävelin kunnioittamalla edesmenneiden muistoa. Jokaisella on lupa surra omalla tavallaan. Haluaisitko kirjoittaa meille omakohtaisia ajatuksia ja kokemuksia surun kohtaamisesta ja läheisen menettämisestä, runon tai ajatusten muodossa? Tekstikappaleita meille lähetetyistä kertomuksista tuodaan kuultavaksi konsertissa. Voit kirjoittaa anonyymisti, jos haluat. Arvostamme jokaista tekstiä. Lähetä tekstisi 17.10. mennessä osoitteeseen nurjoh@gmail.com. Johanna Nurmimaa Kai Sadinmaa

Maapallon ihmeellisyys todistaa Luojasta

Konservointihuollon johtaja Christopher Powell puhdisti Westminster Abbeyn kelloja 2. syyskuuta Lontoossa. Kellot ja kellokammio puhdistettiin viimeksi kymmenen vuotta sitten, ja niiden siivous vie konservaattorilta kokonaisen työviikon. Kelloja tornissa on kymmenen. Ne on kiinnitetty perinteiseen englantilaiseen tapaan, joka mahdollistaa sen, että kellot voivat heilua täyden kierroksen. Se antaa kellojen soittajille mahdollisuuden muunnella jaksoja, jolloin kellot soivat. Westminster Abbey on toiminut perinteisenä Englannin kuninkaallisten kruunajaisten ja hautajaisten näyttämönä monia vuosisatoja.

johtansa mukaan edes voi seurata sitä, mitä palautetuille tapahtuu kotimaassa. Me käännytysuhan alla olevien kanssa työskentelevät aktivistit näemme liian usein tilanteita, joissa ihmiskaupan uhria tai turvapaikanhakijan haavoittuvuutta ei ole tunnistettu. Perkaamme turvapaikkaprosesseja, jotka vilisevät myös tutkijoiden monessa yhteydessä osoittamia virheitä. Pidämme yhteyttä palautettuihin aina kun se on mahdollista. Kokemuksemme osoittaa, että palautuskieltoa rikotaan jatkuvasti. Palautettujen joukossa on mielenterveysongelmaisia hazaranuoria, toisen polven pakolaisia, jotka eivät ole koskaan käyneet Afganistanissa. Palautetut ovat paenneet salakuljettajien avulla uudelleen Iraniin ja päätyneet tekemään töitä majapaikkaa ja ruokaa vastaan hyväksikäytettyinä ja syrjittyinä. Eräs seuraamamme henkilö joutui pian palautuksensa jälkeen vangituksi Turkissa. Yksin maahantulleiden kohdalla turvapaikkapuhutteluja on viivytetty täysi-ikäistymisen hetkeen, jonka jälkeen puhuttelut on tehty ilman avustajia. Pahimmillaan 40-minuuttisesta puhuttelusta näkee, ettei nuori ole

ymmärtänyt, mitä häneltä on kysytty. Puhuttelun perusteella on kuitenkin varmistuttu, ettei suojeluntarvetta ole. Ihmiskaupan uhrien tilanne on kammottava, sillä ihmiskaupasta puhuminen on turvallisuusriski, eikä heille tarjottava apu ole riittävää. On todisteita palautettujen ajautumisesta uudelleen ihmiskaupan uhreiksi ja epäinhimillisesti kohdelluiksi. Vaara on jatkuva, eikä järjestelmämme takaa edes tunnistetuille uhreille suojelua. Kristityt käännytetyt, joiden usko on Migrin mukaan ollut aitoa, joutuvat käännytettyinä piilottamaan uskonsa ja elämään tapamuslimeina. Tämä on Migrin päätöksiinsäkin kirjaama näkemys uskonnonvapaudesta. Olemme Lehtisen kanssa yhtä mieltä siitä, että turvapaikkamenettely on olemassa, jotta vainon vaarassa oleva saisi suojelua. Tällä hetkellä menettely ei ole luotettava eikä perustuslaistakaan näytä olevan vainotuille suojaa. Sanna Valtonen Turvapaikanhakijoiden tuki ry, puheenjohtaja, aktivisti Lena Pettersson StopDeportations -verkosto, aktivisti

TIETEELLISEN NÄYTÖN puute on eräs yleinen peruste kieltää Jumalan olemassaolo. Mutta tieteellisyyden korvaavat tässä tapauksessa rationaalinen päättely ja järkiperäiset perusteet. Vaikka ei edes ottaisi huomioon Raamatun sanomaa ja ilmoituksia, on silti täysin perusteltua katsoa maailmassa vaikuttavan sellaisen mahdin, jota Jumalaksi nimitämme. Tähän näkemykseen päätyy pohtimalla, miten erinomaisesti maapallon toiminnat sujuvat ja miten monimuotoista kaikkinainen elämä maapallolla on. Aivan hämmästyttävän hienolla tavalla eri elintoiminnat yhdistyvät toisiinsa kaikilla elävillä olennoilla. Moista järjestelmää ei olisi voinut syntyä vain sattumien kautta. Evoluution on täytynyt edetä myös suunnittelun ja valvonnan myötä, vaikka myös lajien välinen kilpailu on vaikuttanut siihen, mitkä kasviston ja eläimistön lajit ovat päätyneet jäämään pysyviksi osiksi maapallon elollista luontoa. Kaikkein vähiten ihmisen kehitys sellaiseksi järjelliseksi olioksi, jollaisia me olemme, hyvässä ja pahassa, olisi voinut olla vain sattuman oikku. Maapallon asema maailmankaikkeudessa on poikkeuksellinen verrattuna muihin tiedettyihin taivaankappaleisiin. Tähän erityisyyteen vaikuttavat sovelias etäisyys auringosta, minkä ansiosta lämpötila on sopiva ja elämä maapallolla on mahdollista, sekä painovoima, joka muun muassa estää ilman kaikkoamisen avaruuteen. Ratkaisevaa on myös maapallon materiaalinen koostumus, joka tarjoaa muun muassa ruokatuotannolle välttämättömät raaka-aineet ja vesivarat. Tällainen järkiperäinen päättely on Luojan olemassaololle yhtä hyvä todiste kuin se, mitä pidettäisiin tieteellisenä todistusaineistona. Harry Blässar