Kirkko ja kaupunki 2019 17 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

26.9.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Westend-romaanissa lama suistaa arjen raiteiltaan

B1 Cityeläinten salainen elämä

Satiirin sankari Ville Rannan taistelu tuulimyllyjä vastaan on tämän lehden sivuilla ohi

SIMONE DE BEAUVOIR (1908–1986) MUISTELMATEOKSESSAAN MAAILMAN MENO.

Mihin aika on kadonnut. Missä vaiheessa elämä on mennyt minusta ohi. Minut on petetty. Katkeroitunut vanha nainen. Takana loistava tulevaisuus. Elämä jäi kesken. MINÄKERTOJA HYPPE SALMEN ROMAANISSA AALTOJA JA ASIATTOMUUKSIA (TAMMI 2019)

Iankaikkisesti

Ennen päivät lipuivat verkkaan, minä kuljin niitä nopeammin suunnitelmieni imussa. Nyt riittämättömät tunnit kiidättävät minua täyttä laukkaa hautaa kohti.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019 Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta. Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo. JOBIN KIRJA 14:1–2

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Vakavuuteen lankeaminen KÄSISSÄSI ON HISTORIALLINEN Kirkko ja kaupungin numero. Vielä tämän kerran tarjoamme lukijoillemme Ville Rannan pilapiirroksen. Ville Ranta piirsi Kirkko ja kaupunkiin yli kymmenen vuotta. Niistä seitsemän ensimmäistä vuotta piirrokset ilmestyivät vain Helsingin lehdessä, ja kun pääkaupunkiseudun seurakuntien mediat yhdistyivät vuoden 2017 alussa, myös espoolaiset, kauniaislaiset ja vantaalaiset pääsivät nauttimaan kir peän satiirikon kynän jäljestä.

”

JOS MEDIASSA

EMME ANTANEET pilapiirtäjällemme EI OLE RIPAUSTAKAAN potkuja. En olisi halunnut päästää häntä PUREVAA HUUMORIA, menemään, mutta minkäs teet, kun SE ON SUURESSA toinen media tekee houkuttelevamman VAARASSA HAPANTUA tarjouksen. Onneksi olkoon Iltalehti, OTTAMAAN palkkasitte erinomaisen pilapiirtäjän. LIIAN VAKAVASTI Rannan pilakuvista on tullut paljon SEKÄ ITSENSÄ ETTÄ palautetta. Kiitoksia ja kirouksia. Joillekin MAAILMAN, JOSTA Rannan piirrokset olivat syy kuulua SE RAPORTOI. edelleen kirkkoon. Joidenkin mielestä seurakunnan median ei pitäisi ollenkaan julkaista kantaa ottavia pilakuvia. Pitääpä. Jos mediassa ei ole ripaustakaan purevaa huumoria, se on suuressa vaarassa hapantua ottamaan liian vakavasti sekä itsensä että maail man, josta se raportoi. Näin on myös meidän hengellisessä elämässämme, ja tämä koskee myös kirkollista mediaa.

HYVÄ HUMORISTI paljastaa tämän. Siksi Kirkko ja kaupunki julkaisee jatkossakin kipakkaa ja purevaa satiiria.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa ISTOCK JA MARI AARNIO

YHDYSVALTALAINEN uskontotieteen ja uskonto jen historian professori Conrad Hyers kuvaa Raamatun paratiisikertomusta pikemminkin vakavuuteen kuin syntiin lankeamiseksi. Itse kertomuksessahan ei puhuta syntiinlankee muksesta tai perisynnistä yhtään mitään. Ensim mäisen Mooseksen kirjan kertomus Aadamista, Eevasta ja puhuvasta käärmeestä on vanha nuotio tarina, joka kertoo, miten jo ensimmäisillä ihmisillä alkoivat muutamat perusasiat mennä pieleen. Hyers pitää paratiisikertomusta kuvauksena siitä, miten turhantärkeys tuli maailmaan ja turmeli alkupe räisen viattomuuden tilan. Vakavuuteen langenneessa maailmassa ihmiset näkyvät suhtautuvan itseensä, mielipiteisiinsä ja uskomuksiinsa, asemaansa, saavu tuksiinsa ja suunnitelmiinsa aivan liian vakavasti.

Minulla on jatkuva syksy: kaipaan kesää, joka ehti kadota, aloitan uutta, joka jää vajaaksi. Tällaiseksiko sinä minut tarkoitit, Äiti Jumala, pysyvästi keskeneräiseksi? Ehkä voisit taluttaa minua niin kuin lasta, rauhoitella, kun kiirehdin turhaan, puhaltaa, kun kompuroin.

Kerro yllättävä ystävällinen teko, jonka olet nähnyt Vaikka ei aina siltä tunnu, maailmassa tapahtuu paljon hyvää. Keräämme verkossa tarinoita kaupunkiin kätkeytyvistä ystävällisistä teoista. Millaista pyyteetöntä tekoa olet todistanut? Kerro ja osallistu arvontaan osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 26.9.2019

numero 17

Seuraava lehti ilmestyy 10.10. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Boffaamisessa ei ole kyse väkivallasta” Espoolainen koulunkäyntiavustaja Eero-Pekka ”Eppu” Puhjo on ohjannut bofferikerhoja Tapiolan seurakunnassa vuodesta 2003. TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA VILLE PALONEN

Miksi aloitit kerhonohjaajana? – Olin kerhon perustamisen aikaan todella aktiivinen seurakunnan toiminnassa. Ehdotimme kerhoa yhdessä ystäväni kanssa, ja pidimme sitä kerran viikossa. Itse olin aloittanut boffauksen yläasteikäisenä äitini ostaman kirjan innoittamana. – Oma boffaamiseni on nykyään jäänyt vähemmälle lukuun ottamatta muutamia treenileirejä ja vuosittaista Sotahuuto-tapahtumaa, joka on pohjoismaiden suurin pehmomiekkailutapahtuma. Kavereiden kanssa on hankalampi järjestää boffaustapaamisia opiskelujen, töiden, perhe-elämän ja muiden harrasteiden tähden. Tämä kerho on siis ainoita paikkoja, jossa vielä boffaan.

Olet nyt pitänyt kerhoa vuodesta 2003 saakka. Mikä siinä on hauskinta? – Parasta on, kun boffaamisen kautta sellaiset lapset innostuvat liikunnasta, jotka eivät muuten siitä välttämättä pitäisi. Itselläni tilanne oli aikanaan hyvin samanlainen. Lisäksi boffaaminen on vain puhtaasti kivaa. – Harrastuspiiriin pitäisi saada lisää innostuneita harrastajia, ja kerhon vetäminen on oma panokseni siihen, että laji pysyy hengissä. Ainakin muutamat kerholaiseni boffaavat edelleen, vaikka kerhoajoista voi olla jo aikaa.

Mistä kerhosi osallistujat pitävät eniten? – Pidän kerhoa kahdesti viikossa: maanantaisin 4.–5.-luokkalaisille, keskiviikkoisin 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Suurin osa osallistujista on poikia, mutta välillä paikalla käy pyörähtämässä myös tyttöjä. – Lasten mielestä kerhossa on parasta, että voi turvallisesti lyödä toista. Boffaamisessa ei ole kyse väkivallasta, vaan ystävällisestä kontaktin ottamisesta, eikä tietenkään saa lyödä täysiä. Kontaktin ottamisessa on jotain ihmeellistä, se ei ole vain fyysistä, vaan kyseessä on kunnioitus ja toisen hyväksyminen.

4 5

Mitä muuta olet puuhannut seurakunnassa? – En tee seurakunnassa paljon muuta. Vuosittain yritän osallistua lastenleirille, jossa olen myös vetänyt boffausta. Tein ennen isoshommia, mutta viimeisin rippileirini taisi olla vuonna 2012, joten siitäkin on jo aikaa. Millainen on iltarukouksesi? – Se riippuu illasta. En yleensä harrasta uskontoa aktiivisesti arkipäivissäni, joten iltarukoukseni on lyhyt ja ytimekäs. Katso lisätietoa kouluikäisten harrastekerhoista Espoossa: espoonseurakunnat.fi/kouluikaiset ja Kauniaisissa: kauniaistenseurakunta.fi

”

Kontaktin ottamisessa on jotain ihmeellistä.

4 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

REIJA HIRVONEN / MAIJA SAARI

Tapiolan kirkossa yökirkkoa on järjestetty jo useana vuonna, ja tapahtuma on tullut joka kerta täyteen.

Sadat kouluikäiset viettävät yön kirkossa Ensimmäistä kertaa valtakunnallisena järjestettävä Yö kirkossa -tempaus on suunnattu kouluikäisille. Tapiolan kirkossa on järjestetty 5.–6.-luokkalaisille yökyläily jo useampana vuonna, ja tapahtuma on tullut joka kerta täyteen. Tänä vuonna koululaiset pääsevät yökylään kaikkiin Espoon kirkkoihin. Helsinkiläiset Kallion ja Paavalin seurakunnat haastoivat keväällä muut luterilaiset seurakunnat mukaan Yö kirkossa -kampanjaan. Tapahtuma on osa 100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa -juhlavuoden valtakunnallista toimintaa. Koko maassa on mukana yli 50 seurakuntaa. Pelkästään pääkaupunkiseudulla on mukana yli kaksikymmentä seurakuntaa. Yö kirkossa -tapahtumiin osallistuu Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla useita satoja kouluikäisiä. Suuri osa tapahtumista pidetään valvomisen sunnuntaina eli 16.–17. marraskuuta, osa ennen sitä ja osa vielä joulukuussa.

”Isosena opin ilmaisemaan itseäni”

Vahva tunnistautuminen on otettu käyttöön Espoon seurakuntien tapahtumiin ja toimintaan osallistuminen edellyttää toisinaan ennakkoilmoittautumista verkon kautta. Ilmoittautuminen vaatii jatkossa vahvan tunnistautumisen, jossa henkilötiedot varmistetaan pankkitunnusten avulla. Muutos tuli voimaan 12.9. Vahvassa tunnistautumisessa asiakas ohjautuu suomi.fi-palveluun. Asiakas tekee itselleen tunnuksen ja salasanan, joita hän käyttää jatkossa Espoon seurakuntien sähköiseen asiointipalveluun kirjautuessaan. Verkkoilmoittautuminen koskee joitakin leirejä, kerhoja ja rippikouluja. Vahva tunnistautuminen mahdollistaa myös osallistumismaksun maksamisen. Omilla tunnuksilla voi seurata ilmoittautumisia, perua niitä ja tarkastella maksamiseen liittyviä tapahtumia.

Porvoon hiippakunnan piispa vihitään virkaansa Porvoon hiippakunnan uusi piispa BoGöran Åstrand vihitään virkaan sunnuntaina 29.9. kello 10 Porvoon tuomiokirkossa. Vihkimisen toimittaa arkkipiispa Tapio Luoma avustajineen. Bo-Göran Åstrand saarnaa. Vihkimysmessu televisioidaan suorana YLE Fem -kanavalla. BÅstrand aloitti Porvoon piispana 1.9. Porvoon hiippakunnassa on 53 seurakuntaa, joissa on noin 240 000 jäsentä. Espoon ja Kauniaisten ruotsinkieliset seurakunnat kuuluvat Porvoon hiippakuntaan.

Tuoreen väitöskirjan mukaan rippikoulujen isoset ovat myöhemmällä iällä muita suomalaisia halukkaampia osallistumaan vapaaehtoistyöhön. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

kaa, kun tunsi yleisön ja osallistujat, hän sanoo.

spoolainen Saara Saarela oli viime kesänä Leppävaaran seurakunnan rippileirillä isosena. – Halusin isoseksi, koska ajattelin sen olevan hauskaa ja mukaansatempaavaa toimintaa, mitä se olikin. Isosen tehtävä on myös yhteisöllinen, Saarela sanoo. Hän sanoo yllättyneensä siitä, kuinka paljon isosille annetaan vastuuta. – Isosena opin ilmaisemaan itseäni, ohjaamaan ryhmää ja olemaan esimerkkinä. Yllätyin, millaisia haasteita ryhmän vetämiseen kuuluu. Myös esiintyminen ja leikkien vetäminen oli haus-

SAARA SAARELA ei ole kokemuksensa kanssa yksin. Diakoniaammattikorkeakoulun lehtorin Jouko Porkan tuore väitöskirja osoittaa, että valtaosa isosista kokee tehtävänsä mielekkääksi siksi, että nuorille annetaan konkreettisia ja vastuullisia tehtäviä. – Palautteissa isostoiminta koetaan hyvin mielekkääksi, ja sen myötä syntyy merkittäviä ihmissuhteita. Lisäksi isostoiminta lisää nuorten halua osallistua vapaaehtoistoimintaan myös kirkon ulkopuolella. Tällaista muutosta ei ole havaittu muissa Euroopan maissa, Porkka sanoo. Porkan väitöskirja on osa kansainvälistä hanketta, jossa mitattiin nuorten asenteita muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Saksas-

sa, Unkarissa ja Sveitsissä. – Suomessa asenteet uskontoa kohtaan ovat jyrkentyneet muita maita enemmän. Tutkimusjakson aikana kotien uskontokasvatus muuttui, ja esimerkiksi iltarukous väheni selvästi. Lapsuusaikana uskonto ei enää ollut yhtä paljon esillä kuin aiemmin, Porkka sanoo. – Nykyään monet tulevat rippikouluun käytännössä ilman minkäänlaista uskontokasvatusta. Vaikka isostoiminta sitouttaa nuoria, monet myös eroavat kirkosta viimeistään muutettuaan kotoa pois toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. – Monille rippikoulu jättää hyvin myönteisen kuvan kirkosta, mutta sitten, kun yhteys kotiseurakuntaan opiskelun myötä katkeaa, tuo muistikuva ei enää ole riittävä peruste pysyä kirkossa. Moni toteaa, ettei usko Jumalaan, jolloin kirkkokin on tarpeeton. JOUKO PORKKA havaitsi väitöstutkimuksensa äärellä, että isosilla on muita korkeampi kynnys erota kirkosta. Hänen mukaansa asenteisiin vaikuttaa se, että seurakunta toivottaa jokaisen nuoren tervetulleeksi omana itsenään. Hän pitää jopa yllättävänä sitä, miten erilai-

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

ROLSER Laadukkaat Kevyt ja kestävä Rolser-ostoskärry auttaa sinua arjencitykärryt askareissa. Tule Sievi Useita Shop myymäläänmalleja toteamaan itse kuinka hyvä Rolser on! Tehtaan takuu 3 vuotta!

Tutustu Sievin Syysuutuuksiin! MINJA

Koot: 35-43 Värit: viininpun, luumu, sininen, musta 139€

SELMA

Koot: 35-43 Värit:luumu, ruskea, musta 169€

Sievi Shop Simonkatu 12, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Tässä voisi olla sinun mainoksesi! Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Anne Joukainen, p. 050-3103081, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Nuoret kokevat isostoiminnan mielekkääksi saadessaan riittävästi vastuuta. Kuva Holman leirikeskuksesta kesällä 2018.

sia ajatusmaailmoja isosilla on. ryhmän ohjaamisesta, Muhonen – Isosina on paitsi kirkon us- sanoo. koon sitoutuneita nuoria, myös Järjestön ja seurakunnan ripagnostikkoja ja jopa ateisteja. pikouluissa on monia käytännön Hänen mukaansa isostoimin- eroja, mutta Muhosen mielestä nan vahvuus on juuri siinä, että suurin ero oli leiriläisten ennakseurakunta sallii eri tavalla ajat- koasenteissa. telemisen. – Seurakun– Nuorten nassa leiriläisiä ei asenteisiin vaikutkiinnostanut olla taa suoraan se, etriparilla. Ryhmätä seurakunnassa koko ja ryhmän jokainen saa olla asenteet vaikutomana itsenään. tavat leiriin todelISOSENA OPIN Tällöin myönteila paljon. Onneksi set ja rakentavat, kuitenkin oli hyvä OHJAAMAAN RYHMÄÄ JA riittävän pitkäkesohjaaja- ja isostiiOLEMAAN ESIMERKKINÄ. toiset henkilösuhmi, Muhonen saSAARA SAARELA teet vaikuttavat noo. siihen, miten kuIsosena olemikin muodostaa sessa on parasta oman mielipiteensä, Porkka sa- se, että siinä oppii sosiaalisia tainoo. toja. – Isosena opin, että esiintymisLEPPÄVAARAN SEURAKUNNASSA tä ei tarvitse kammota. Ei ole niin isosena ollut Milla Muhonen on väliä, vaikka iltaohjelmassa senat huomannut, että seurakuntien menisivätkin sakaisin, Muhonen järjestämät riparit voivat olla hy- sanailee. ■ vin erilaisia verrattuna järjestöriVuoden 2020 rippikouluihin kutsutaan pareihin. erityisesti vuonna 2005 syntyneitä – Kävin itse järjestöriparin. Hanuoria. Espoossa ilmoittautumisaika lusin päästä kokemaan myös seuvuoden 2020 rippikouluihin on 7.–31.10. rakunnan riparin, joten lähdin Katso lisää osoitteesta: espoonriparit.fi isoseksi. Lisäksi halusin haastaa Kauniaisissa ilmoittautumisaika on itseäni, tahdoin tutustua uusiin 1.10.-31.10. Katso lisää osoitteesta: kauniaistenseurakunta.fi kavereihin ja halusin oppia lisää

”

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

6 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Kaoottinen lama-aika jäi lapsen mieleen 1990-luvun lama jätti syvät jäljet moneen suomalaiseen perheeseen. Suvi Vaarla kertoo siitä romaanissaan Westend. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JUSSI HELTTUNEN

uljemme Suvi Vaarlan kanssa Westendissä, jonka hulppeissa aidatuissa taloissa asuvat espoolaiset huipputuloiset. Vaarla sijoitti nousukautta ja lama-aikaa kuvaavan Westend-romaaninsa keskeiset tapahtumat tänne, koska Westend on jo sanana latautunut ja symboloi vahvasti menestystä. Romaanin perhe saa kokea nousukaudella materiaalisen unelman täyttymisen muuttamalla uuteen kotiin Westendiin. Tuo unelma romuttuu talouden syöksykierteessä. Vaarla valitsi teoksensa aiheeksi 1990-luvun lama-ajan, koska kyseinen ajankohta ja sen seuraukset olivat vaivanneet hänen mieltään lapsuudesta asti. – Ihmettelen, miksi lamaa ei ole käsitelty enempää kaunokirjallisuudessa. Kyseessä on kuitenkin kansallinen trauma, joka on vaikuttanut satojen tuhansien suomalaisten elämään. – Kymmeniä tuhansia yrityksiä meni konkurssiin, ja itsemurhia teh-

tiin vuonna 1990 enemmän kuin sota-aikana. Ei ole ihme, että lama-ajan lapsilla on osoitettu olevan tavallista enemmän psyykkistä oireilua. Vaarlan mielestä lama-aika oli vedenjakaja, joka käynnisti hyvinvointivaltion murroksen. Hyvinvointivaltion ihanne saavutti huippunsa 1980-luvun nousukaudella, jolloin syntyi nuorten ja menestyneiden elämäntyyli, juppikulttuuri. – Se oli eräänlainen hurmostila, barokkimaista liioittelun aikaa. Taloudessa meni lujaa: esimerkiksi Helsingissä oli vain yhden prosentin työttömyys, ihmiset saivat isoja palkankorotuksia ja asuntojen hinnat nousivat jopa 40 prosenttia vuodessa. – Onkin hurjaa, että talouden romahdus tapahtui 90-luvun taitteessa niin nopeasti, vain yhdessä vuodessa. WESTEND-ROMAANIN KERTOJA on perheen ainoa lapsi Elina, joka kasvaa aikuiseksi laman synnyttämän kaaoksen keskellä. Romaani kuitenkin kattaa kaikkiaan neljännesvuosisadan, 1980-luvulta 2000-luvulle.

Taidelainaamo edistää taiteen harrastamista Kun taideteoksen voi lainata ilman ostositoumusta, saa rauhassa miettiä, haluaako sen kokonaan itselleen. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

spoon taidelainaamossa on taideteoksia joka lähtöön. Espoon kuvataiteilijoiden pyörittämä lainaamo muutti äskettäin uusiin avariin tiloihin kauppakeskus Selloon. Samoissa tiloissa toimii Galleria Aarni. Taidelainaamokoordinaattori Vera Kouran mukaan tilat ovat kolme kertaa isommat kuin aiemmassa paikassa Tapiolan Heikintorilla. – Myös sijainti on parempi. Tänne on helppo poiketa ostosten välissä vaikka vain katsomaan ja nauttimaan. Taideteoksen voi lainata haluamakseen ajaksi, vähintään kuukaudeksi, tai lunastaa omakseen kertasuorituksella tai korottomalla osamaksulla. Kuukauden maksuerä on 20. osa teoksen kokonaishinnasta. Jos teos tuntuu hyvältä, asiakas voi lunastaa sen vähitellen omaksi.

– Tässä on etuna se, että taideteosta voi sovittaa rauhassa paikalleen kotona. Käytännössä suurin osa asiakkaista haluaa ostaa teoksen itselleen, Koura selvittää. – Olemme saaneet toiminnasta hyvää palautetta. Ihmiset pitävät siitä, että voivat harkita ilman ostositoumusta hankintaansa. Myös lainaamon laajaa valikoimaa on kiitetty. TAIDELAINAAMOSTA ON lainattavissa paikan päällä noin 300 teosta sadalta taiteilijalta. – Valikoimaan sisältyy maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa. Suurin osa teoksista on espoolaisten taiteilijoiden töitä, Vera Koura kertoo. – Nettisivuilta löytyy taiteilijoiden töistä isompi valikoima. He voivat tuoda myös erikseen sovittaessa lainaamoon nähtäväksi töitään. Koura uskoo, että taidelainaamotoiminta edistää taiteen harrastamista ja hankkimista merkit-

Vera Koura esittelee Espoon taidelainaamon 300 teoksen kokoelmaa.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

KUULUTUS

”

Kymmeniä tuhansia yrityksiä meni konkurssiin, ja itsemurhia tehtiin vuonna 1990 enemmän kuin sota-aikana. – Romaani on täysin fiktiota, mutta toki siinä ovat näkyvissä omat kokemukseni. Halusin Elinan tavoin kannatella vanhempiani vaikeina aikoina. Lisäksi lähdin opiskelemaan kansantaloustiedettä oppiakseni hahmottamaan, miten talous toimii. Se toi samalla minulle jonkinlaista turvaa.

Suvi Vaarlan romaanin keskeiset tapahtumat sijoittuvat huipputuloisten asuinalueelle Westendiin.

Westendin Elina selviytyy, paljolti siksi, että hänellä ovat kantavina voimina isoäiti ja ystävyys naapurintytön kanssa. Lama-ajan aiheuttama ahdistus ja ulkopuolisuus pysyvät silti sitkeästi mukana hänen elämässään. – Kirjani kuvaa myös yksinäisyyttä ja kurottautumista toista kohti. Niistäkin minulla on omakohtaista kokemusta. Vaarlan mukaan olisi tärkeää ymmärtää, että raha ei ole vain rahaa vaan liittyy vahvasti ihmisten elämään ja käytökseen. – Lama-aika aiheutti monenlaista häpeää ja syyllisyyttä. Vielä tuohon aikaan yrityksen konkurssi oli suuri epäonnistuminen ja koettiin hyvin häpeälliseksi. Toisaalta osalle kävi laman aikana hyvin, mikä saattoi aiheuttaa heille toisenlaista häpeää. SUVI VAARLA on kirjoittanut ennen 24.9. julkaistua Westend-romaaniaan novellikokoelman Täydellisiä ihmisiä. Teosten välillä kului kuusi vuotta, sillä romaanin kirjoittaminen oli yllättävän pitkä ja vaativa prosessi. – Minulla oli vaikeuksia päästä sisälle romaanikerrontaan. Sain siihen apua Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulusta. Leipänsä Vaarla tienaa viestinnän ammattilaisena. Hän on opiskellut ja työskennellyt yhteensä neljä vuotta ulkomailla, Brysselissä, Pariisissa ja Lontoossa. Vaarla arvelee vuosien ulkomailla muuttaneen häntä jonkin verran, sillä hän on saanut niiden aikana etäisyyttä omaan taustaansa. – Olen puhunut nelivuotiaasta asti ranskaa, minkä vuoksi minun oli erityisen helppo elää ja toimia Pariisissa. Pariisi on kuitenkin nähty, ja viihdyn nyt hyvin Suomessa. Olen myös huomannut, että kirjoittaminen vaatii elämistä maassa, jonka kielellä kirjoittaa, sanoo Punavuoressa asuva Vaarla. – Seuraavassa kirjassani on globalisaatioon liittyvä teema, joten siihen ammennan varmaan jonkin verran kokemuksistani maailmalla. ■

tävästi. Lainaamolla on paljon vakituisia asiakkaita, koska he ovat huomanneet palvelun toimivaksi. – Teoksiin tutustuttuaan asiakas yleensä valitsee työn, joka herättää hyviä tuntemuksia. Pyrimme tietysti myös neuvomaan tarvittaessa asiakasta eri tavoin. Myös Helsingissä ja Vantaalla on taidelainaamot. Niiden toimintaperiaate on sama kuin Espoossa, vaikka käytännöt hieman vaihtelevat. Kouran mukaan taidelainaamoilla on suunnitella lähitulevaisuudessa yhteisiä kuvioita. ■

Espoon taidelainaamo, Kauppakeskus Sello, 3. krs, Leppävaarankatu 3-9. www.espoontaidelainaamo.fi, p. 050 322 8855 Taidelainaamo, Rikhardinkatu 3, Helsinki. www.taidelainaamo.fi, p. 050 470 5298 Taidelainaamo, Asematie 7, Vantaan Tikkurila. www.facebook.com/ taidelainaamovts/, p. 045 196 1155

Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla alla mainittujen sukuhautojen hoito on olennaisesti laiminlyöty. Kiinteistöjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston delegointipäätöksellä, velvoittaa kirkkolain 17 luvun 5 §:n perusteella kunkin mainitun haudan hautaoikeuden haltijaa vuoden määräajassa tämän kuulutuksen päivämäärästä lukien kunnostamaan haudan uhalla, että oikeus hautaan julistetaan menetetyksi. Hoitovelvoitteen täyttämiseksi riittää, että haudan yleishoito (= haudan nurmi- tai sorapinnan hoito sekä tarvittaessa muistomerkin ja mahdollisten reunakivien oikaisu) on järjestetty. Pelkkä kukkien tuominen haudalle ei riitä hoitovelvoitteen täyttämiseksi. Kukkien istuttaminen ei ole pakollista. Haudan kunnostuksen ja hoidon osalta antavat pyydettäessä ohjeita hautausmaiden työnjohtajat, jotka ovat tavattavissa hautausmailla pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7.30–14.30, lauantaita lukuun ottamatta. Puhelimitse heidät tavoittaa numerosta 09 80 501, varmimmin klo 13.00–14.00. Espoon seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto ottaa hautoja hoitaakseen ja lisätietoja saa hautatoimistosta, p. 09 8050 2200. Hautatoimisto on avoinna arkisin klo 9.00–15.00. Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. KIRKON HAUTAUSMAA Osasto D: 7, 20, 37, 121, 132, 146, 179, 209, 241, 242 Osasto E: 63, 133 Osasto F: 18, 66, 71, 83, 84, 117, 144, 156, 169, 221 Osasto G: 89, 90, 98, 100, 115, 150, 222, 235, 245 Osasto H: 62, 69, 89 Osasto I: 54, 111 Osasto N: 31, 91 Osasto O: 102 Osasto P: 6, 13, 28 Osasto R: 57 Osasto T: 13, 17, 39, 45 Osasto U: 12, 36, 71, 74, 85, 105, 207 Osasto V: 37, 51, 85, 113, 123, 124, 126, 171, 181 Osasto W: 1, 3, 5, 74, 97, 81, 120 Osasto X: 18, 94, 102, 106, 127, 130 Osasto Y: 7, 17, 24, 27, 129, 131, 138 Osasto Z: 91, 114 Osasto Å: 85, 125, 126, 127, 142, 164 Osasto Ä: 16, 29, 139, 146, 260, 272, 275, 282, 299 Osasto Ö: 46, 69, 83, 111, 119, 129 Osasto B1: 74, 394 Osasto C1: 15, 17, 24, 31, 32, 39 Osasto F1: 45, 88 Osasto G1: 48 Osasto H1: 105 Osasto I1: 1, 21, 23, 25, 32, 41, 67 KAPPELIN HAUTAUSMAA Osasto B: 61, 152 Osasto C: 12, 110, 160 Osasto D: 80, 86, 94 Osasto E: 12, 41, 108 Osasto G: 14, 71, 73, 148, 149 Osasto H: 17, 23, 47, 87, 92, 103, 116, 164, 185, 205 Osasto I: 17, 30, 42, 57, 77, 90, 103, 141 Osasto L: 1, 27, 41, 65 Osasto O: 17 Osasto P: 40 Osasto A1: 2.8 KELLONUMMEN HAUTAUSMAA A.6.11 B.15.7 H.7.19 H.8.7 H.8.8 H.8.19 H.8.23 H.9.3 H.9.8 H.9.10 H.12.23 H.13.18 J3.11.16 Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501. Espoossa 26.9.2019

www.kirkkojakaupunki.fi Kir ilm kko jok est ja k y a pä a Ju y ve upu ivä m rk nk ala os . i n sa

Suvi Vaarla halusi yhdistää teoksessaan yksityisen ja yleisen, käydä läpi henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen muutoksen. – Kirjani kertoo politiikasta, rahasta ja varallisuuseroista. Siitä, miltä tuntuu saada paljon ja menettää se kaikki. – Halusin ottaa Elinan kautta mukaan myös 2000-luvun työelämää ja sen kipupisteitä. Työelämä on muuttunut arvaamattomaksi, mikä on lisännyt ihmisten stressiä ja uupumusta. Lama kosketti myös Vaarlan omaa lapsuudenperhettä. Hänen äitinsä joutui 90-luvulla lopettamaan yrityksensä, jonka seurauksena perheen piti myydä asunto Kruununhaasta ja muuttaa Espoon Suvelaan. Päälle tuli vielä vanhempien avioero.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

8 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Tilaisuuksia

Hammashoitoa HERÄNNÄISSEURAT

Kohti uskallusta , toivoa ja luottamusta !

Naistenpäivät 4.–6.10. Vivamossa Jumala pysäyttää meidät elämässä monenlaisten, usein kipeidenkin asioiden äärelle ja kysyy valmiutta astua luottamuksen varaan. Onko minulla uskallusta kulkea Hänen minulle suunnitelmaansa polkua luottaen Hänen apuunsa ja johdatukseensa? Viikonlopussa mukana mm. pastori ja viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikura, teologi ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara, musiikissa Tuula Hakkarainen ja Juho Peuraniemi. Vivamosta Leena Broman ja Marika Viljamaa. Osallistumismaksu 35 € (pelkkä la 25 €). Täysihoitohinta 141,50–179,50 € / hlö. Yhteistyössä Ohjelma: vivamo.fi/ohjelmat

Ilmoittaudu 30.9. mennessä:

puh. 0207 681 760, Vivamontie 2, 08200 Lohja, vivamo@sana.fi, vivamo.fi

kansanraamattuseura.fi

27.9. HELSINKI KALLION KIRKKO KLO 19.00

PEKKA SIMOJOKI MAKE PERTTILÄBAND

LIPUT ENNAKKOON 22 € OVELTA 25 € KONSERTIN KESTO NOIN 2 H 15 MIN.

MIRKKA PAAJANEN / MAIJA LEHTINEN HEIDI SIMELIUS

HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Kari Salko, 0400 604 133

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

ke 25.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. pe 27.9. klo 18.30 kotiseurat E.FullerJ.&H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo. la 28.9. klo 18 Mikaelinkirkon takkah., Emännänp.1, (Kontula) Hki. ti 1.10. klo 12.30 ”Ilmasto-oikeudenmukaisuus”, Ruusa Gawaza (Lähetysseura), Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi), Hki. ke 2.10. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrne 1, Hki; tarj. klo 18.30. to 3.10. klo 18 ”Kauneimmat koululaulut” -yhteislauluilta Seuratuvalla, (Autotalo, Kamppi); mukana V.Railio, K.Airas ja A.Rintala. pe 4.10. klo 18:30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink.8, Espoo. su 6.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vantaa; kirkkokahvit ja seurat. klo 17 syli- eli perheseurat Seuratuvalla; mm. Miina Meurman, Eero Untamala, Katariina Airas;Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi), Hki. ma 7.10. klo 18:30 seurat KilonRistissä, Vanharaide 1, Espoo. ke 9.10. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. to 10.10. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 6.10. klo 13.30 Lähetystilaisuus Samuel Repo ja Luukas Latvala tuovat terveisiä nuorten Venäjän matkalta

Siivouspalveluja

UUSI VASTAANOTTO AVATAAN 1.10. HAKANIEMEEN! Meillä sinua palvelevat tutut erikoishammasteknikot; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT Antti Koskelo Etelä-Haaga: Kauppalantie 4

Malmi: Malmin raitti 12

Hakaniemi: Näkinkuja 4

010 2715 100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Hautauspalveluja

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ostetaan Haluan ostaa 1–2 h + k Soukka-Espoonlahti-Kivenlahti Miel. hyväkuntoinen. Ei uudisk. Yst.yht. p. 0400 422373 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

hok-elannonhautauspalvelu.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausespoo.fi

Cityeläimet piilokamerassa Kuusikymmentä riistakameraa kuvasi pääkaupunkiseudun villieläinten elämää vuoden jokaisena päivänä. Kuvat yllättivät tutkijan.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ANTTI RINTALA JA RIISTAKAMERA

astasyntyneet kaksosvasat tuijot tavat mustikanvarpujen seassa makavaa ruskeaa selkää. Se kuu luu luultavasti niiden emolle, jo ka lepää synnyttämisen jälkeen. Kuusenoksat kehystävät kuvaa, jonka riistakamera on napannut 12. heinäkuuta kello 9.52 vuonna 2018 Espoon Vanttilassa.

Tutkijatohtori Mia Vehkaoja Helsingin yliopis tosta tallensi Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vil lieläinten elämää kuudellakymmenellä riistaka meralla keväästä 2018 kevääseen 2019. Urbaanien eläinten laaja tutkimushanke on ainutlaatuinen ko ko maailmassa. Vehkaoja analysoi yli 200 000 kuvan aineis toaan vielä pitkään, mutta tietää jo, mitä nisäkkäi tä kaupunkimetsiköissä ja purojen vierustoilla kul

kee. Oravia tallentui riistakameroiden kuviin vasta kolmanneksi eniten, rusakot ylsivät kakkossijalle. Riistakamerat kuvasivat ylivoimaisesti eniten metsäkauriita. Suomen ja Euroopan pienimmällä hirvieläimellä on massaa suunnilleen saman verran kuin labradorinnoutajalla. Se pystyy alittamaan au totiet turvallisesti jopa isoja siltarumpuja myöten. – Mitä pienempi eläin on, sitä paremmin se pärjää kaupungissa. Kauriit kulkevat oman takapihanikin läpi. Lapseni näkevät niitä melkein päivittäin koulu matkalla, Espoon Kaitaalla asuva Vehkaoja kertoo. KAUPUNKI ON KAURIILLE reservaatti, jossa se saa yleensä elää turvassa pedoilta. Ketut voivat syödä parikiloisia vasoja, mutta aikuisen kaatami seen tarvittaisiin ilves. Yhtään ilvestä ei sattunut riistakameroi den eteen. Vehkaoja tietää, että muutama

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

tupsukorvainen kissapeto vaanii silti pääkaupunkiseudun metsiköissä. Hän ennustaa, että yltäkylläiset liha-apajat houkuttavat kapunkimetsiin niitä lisää. Aikuisia kauriita uhkaavat tällä hetkellä enimmäkseen liikenne ja vapaana juoksevat koirat, joita kauriit pakenevat autojen eteen säntäillen. Viime vuonna Uudellamaalla sattui noin 2 500 riistaonnettomuutta, kaksinkertaisesti edeltävään vuoteen verrattuna. Yleisin auton eteen tullut eläin oli Etelä-Suomessa valkohäntäkauris, toiseksi yleisin metsäkauris. Kannat ovat kasvaneet leutojen talvien myötä. Pääkaupunkiseudulla kulkee myös hirviä. Vehkaojan riistakameroiden muistikortille tallentui uteliaita hirventurpia ja pitkiä koipia varsinkin Espoon Vanttilassa ja Finnoonojalla sekä Vantaan Myllymäenojalla. Sarvipäitä kuljeskeli myös Helsingin Kontulassa. – Veikkaan, että hirvet ovat olleet Helsingissä vain läpikulkumatkalla. Mutta päätyyhän niitä välillä pääkaupungin keskustaankin. VILLIELÄINTEN TIRKISTELYLLE on vakava syy. Kun Mia Vehkaoja opiskeli biologiaa yliopistossa 2000-luvun alussa, hänelle opetettiin, että Helsinki on cityeläinten mallikaupunki. Luonnonvaraiset nisäkkäät pystyvät kulkemaan yhtenäisiä vihersormia pitkin turvallisesti alueelta toiselle. – Nyt kaikki vihersormet ovat poikki. Joka viides suomalainen asuu pääkaupunkiseudulla, ja alueen väkiluvun ennustetaan kasvavan edelleen. Vehkaoja tutkii, kuinka vihersormia katkovat tiet, talot ja muu infrastruktuuri vaikuttavat villieläinten elämään. Tutkimukseen kuuluu riistakamerakuvauksen lisäksi sammakkoeläinten ja selkärangattomien vesieläinten tarkkailua kosteikoissa.

”

Kun Tukholmassa yritettiin tutkia urbaaneja eläimiä, puolet riistakameroista varastettiin. Vehkaojan lähtöoletus on, että monen villin nisäkkään matka päätyy auton alle, ja osa vaihtaa suuntaa jo vilkkaan tien nähdessään. Hän salakuvasi eläimiä vain urbaaneilla alueilla: Espoossa ja Helsingissä Kehä III:n sisäpuolella, Vantaalla jonkin verran myös valtaväylän pohjoispuolella. Nuuksion ja Sipoonkorven Vehkaoja rajasi tutkimuksensa ulkopuolelle. Puolet kameroista kuvasi noin kolmen kilometrin mittaisia metsäkäytäviä, puolet puronvarsia. Vehkaoja kiinnitti jokaisen seurattavan viherkäytävän varrelle kolme kameraa, joiden muistikortit hän tyhjensi kuukauden tai muutaman välein. Kamerat kuvasivat eläimiä yölläkin. – Välillä näin muistikortilta, että metsäkauris oli seissyt vain varttia aikaisemmin samassa kohdassa kuin minä. Vehkaoja kiinnitti kamerat tarkoituksella paikkoihin, joiden ohi arveli harvan ihmisen kulkevan, mutta muistikorteille tallentui silti kameran ihmettelijöitä, humalaisia toikkaroijia ja puskapissijöitä. Espoonjoella riistakamera kuvasi luvatonta ravustusta. Vehkaoja poisti välittömästi ihmisten kuvat. Kuusi kertaa tutkijaa odotti tyhjä puu: kolme kameraa katosi Helsingistä ja toiset kolme Vantaalta. – Ehkä jotkut tajusivat tehneensä jotain epäilyttävää kameran edessä? Aineiston menetys harmittaa, mutta olen iloinen siitä, että vain kuusi kameraa vietiin.

Tutkijatohtori Mia Vehkaoja tekee pääkaupunkiseudulla ainutlaatuista tutkimusta urbaaneista nisäkkäistä.

– Kun Tukholmassa yritettiin tutkia urbaaneja eläimiä, puolet riistakameroista varastettiin jo ensimmäisen kuukauden aikana. Tutkimuksesta ei tullut mitään. CITYKETUN JA -SUPIKOIRAN elämään Mia Vehkaoja on ehtinyt perehtyä kaikkein tarkimmin. Valokuvat paljastavat, että molemmat kuljeskelevat pääkaupunkiseudulla ihmisistä, koirista ja toisistaan välittämättä. Tieto on yllättävä. Aiempien tutkimusten mukaan villit koiraeläimet välttelevät sekä kesyjä koiria että toisiaan, mutta ilmeisesti pääkaupunkiseudun cityrepolaiset ja -supikoirat ovat tottuneet vähän kaikkeen. Jotkut helsinkiläiset koiranulkoiluttajat ovat kertoneet, että kettu on seuraillut heidän koiriaan. Esimerkiksi kettua muistuttava, jo edesmennyt Foxykoira sai villiketun seurakseen monella aamulenkillä Malminkartanossa. Supikoiria on kesytetty pullanpaloilla Seurasaaressa. Vehkaoja ylättyi myös siitä, että metsikön halki kulkeva katu ei lisännyt kettujen ja supikoirien kuolemia auton alle. Ilmeisesti älykkäät koiraeläi-

met ehtivät pois alta, jos autot ajavat korkeintaan 40–50 kilometriä tunnissa. Supikoirat ja ketut eivät näytä välttelevän teitä. Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu supikoira on pääkaupunkiseudulla selvästi kettua yleisempi. Vuosaaren luonnonsuojelualue Helsingissä on ainoa poikkeus, jossa elää paljon kettuja, mutta ei riistakameroiden perusteella yhtäkään supikoiraa. Ensimmäiset supikoirat tuotiin Suomeen tarhaeläimiksi, mutta jotkut ovat tassutelleet itse maahan idästä. Supikoiraa pidetään pesärosvona ja tautien levittäjänä. Kaupunki on supikoirille ja ketuille kuin katettu buffetpöytä. Niille maistuvat niin pienet jyrsijät, ihmisten ruoantähteet kuin omenapudokkaat. – Ajattelen monen muun tutkijan lailla, että supikoiraa ei saada enää hävitettyä Suomesta. Niitä metsästetään vuosittain yli 200 000, mutta kanta vain kasvaa, Vehkaoja toteaa. SUURIN PETO, jonka riistakamerat tallensivat, on mäyrä. Uros voi kasvaa 17-kiloiseksi, mutta yleensä raitanaamainen näätäeläin jää noin kymmenkiloiseksi.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Helsingissä elää vähiten villejä nisäkkäitä. Puronvarsi Talissa on lähes autio eläimistä.

Mäyrä viihtyy hyvin kaupungeissa, joissa niitä elää lähes yhtä tiheässä kuin maaseudulla. Kaikkiruokaiselle tonkijalle riittää ruokaa yllin kyllin. Se kaivaa luolia, joissa myös kettu ja supikoira majailevat. – Vantaa on mäyrien valtakuntaa. Niitä asuu myös Espoossa ainakin Lintuvaarassa sekä kotini lähellä Kaitaalla, jossa naapurini on nähnyt mäyrän monta kertaa aamukävelyllään. Se on selvästi tottunut ihmisiin. Vehkaojan riistakamera kuvasi mäyrää Helsingissä Myllypurossa. Myös myllypurolainen Eino Huikko on valokuvannut mäyrää, joka liikkui omakotitalojen pihoilla viime kesänä. – Näin mäyrän ensimmäistä kertaa elämässäni elokuisena iltana. Se kulki omakotitaloni aidatulla pihalla eikä selvästikään keksinyt, miten pääsisi pois, koska olen laittanut kanaverkon kiertämään pihaa. Mäyrä pyrki vilpolan alle, mutta sen perustukset ovat betonia. Se heitti kevyen koirapatsaan sivuun ohi mennessään. Huikko valokuvasi kotinsa ikkunasta, kuinka mäyrä sai lopulta nostettua kanaverkkoa kuonollaan sen verran, että pääsi jatkamaan matkaa naa-

”

Vantaa on mäyrien valtakuntaa. purin pihalle. Hän jakoi mäyräkuvansa omakotitaloalueen Facebook-ryhmässä, jossa niihin reagoitiin tykkäyksin ja hymiöin. – Mäyrä on kulkenut monella pihalla, mutta en ole kuullut, että siitä olisi aiheutunut kenellekään harmia, Huikko sanoo. Tutkija Vehkaoja kertoo, että Englannissa kaikkiruokaisia mäyriä pidetään puutarhoja kaivelevina tuholaisina, mutta silti paikalliset ihmiset vastustavat, jos heille ehdotetaan mäyrien siirtämistä. – Tavallisesti ihmiset arvostavat luontoa lähellään. Villieläinten lähelle ei tietenkään kannata pyrkiä, ettei niille tule tarve puolustautua. En ole kuullut, että mäyrästä olisi mitään vaaraa ihmisille tai lemmikeille, elleivät metsästäjät ahdistele sitä, Vehkaoja sanoo.

MÄTÄJOKI VIRTAA Helsingin Talissa hiljakseen lehdon halki. Lehdet kiiltävät kuuron jälkeen kuin sademetsässä. Kaatunut haapa kasvaa sammalta ja kääpiä. Rehevä joenvarsi näyttää luonnontilaiselta, mutta on autio. Riistakamera kuvasi koko vuoden aikana vain yhden nisäkkään, oravan. Mia Vehkaoja näyttää kartasta, että metsikkö jää sumppuun Pitäjänmäentien, Taimistontien ja Peltotien väliin. Silläkin on merkitystä, että Pitäjänmäentien ali kulkee niin ahdas siltarumpu, että harva eläin pystyy kulkemaan sitä pitkin. Vehkaojan riistakameratutkimus osoittaa, miten ihmisten pitäisi toimia, jotta myös villit nisäkkäät pystyisivät asumaan kaupungissa. Pajukon ja muun ryteikön ympäröimät puronvierustat ovat eläimille tärkeämpiä paikkoja kuin vedettömät metsiköt. Siksi Vehkaoja säilyttäisi joka puronvarren ympärillä vähintään sadan metrin metsäkaistaleen. Lisäksi hän suojelisi alueet, joilla kamerat ovat kuvanneet paljon eri eläinlajeja tai harvinaisia lajeja. – Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat olleet todella kiinnostuneita tutkimuksestani. Vehkaoja on havainnut, että hän ja kaupunkisuunnittelijat miettivät viheraluei-

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019 JARKKO PELTOLUHTA

Urbaanien metsiköiden yleisimmät nisäkkäät 1. Metsäkauris elää erityisesti Vantaan Askistossa ja Matarissa sekä Espoon Gräsanojalla. Näkyy yhteen sä 1 656 riistakamerakuvassa. 2. Rusakko erityisesti Vantaan Kylmäojalla ja Mätä ojalla sekä Helsingin Mustapurolla. 1 315 kuvaa. 3. Orava erityisesti Vantaan Kylmäojalla ja Askistossa sekä Helsingin Kontulassa. 678 kuvaa. 4. Supikoira erityisesti Helsingin Mätäjoella sekä Van taan Myllymäenojalla ja Askistossa. 640 kuvaa. 5. Valkohäntäkauris erityisesti Vantaan Myllymäen ojalla ja Myyrmäessä sekä Espoon Vanttilassa. 439 kuvaa. 6. Kettu erityisesti Vantaan Mätäojalla ja Askistossa se kä Helsingin Longinojalla. 424 kuvaa. 7. Hirvi erityisesti Espoon Vanttilassa ja Finnoonojalla sekä Vantaan Myllymäenojalla. 54 kuvaa. 8. Mäyrä erityisesti Vantaan Askistossa ja Matarissa se kä Espoon Lintuvaarassa. 27 kuvaa. 9. Kissa erityisesti Vantaan Kylmäojalla sekä Helsingin Longinojalla ja Mustapurolla. 27 kuvaa. 10.Näätä erityisesti Helsingin Mätäjoella sekä Vantaan Rekolanojalla ja Matarissa. 15 kuvaa. Listalla ovat yleisimmät nisäkkäät, jotka kuusikymmentä riistakameraa kuvasi vuoden aikana. Pikkujyrsijät eivät aina näy kuvassa.

ta varsin erilaisella mittakaavalla. Vehkaoja tarkastelee eläimille tärkeitä elinympäristöjä viidensadan metrin säteellä, mutta kaupunkisuunnittelijat Espoossa kysyivät häneltä juuri, millaista luontoa heidän pitäisi säilyttää kahdenkymmenen metrin alueella eläimille tärkeiden paikkojen ympärillä. – Luonto ahdetaan kaupunkisuunnittelussa niin ahtaalle, että sitä ei kohta enää ole. HUOLTOASEMA, KERROSTALOJA, räikeänkeltainen silta. Espoon Gräsanojaa ympäröivä pusikko Ison Omenan kauppakeskuksen lähellä on kaukana neitseellisestä luonnosta, mutta silti täällä elää saukkoja, rusakkoja, kettuja, supikoiria ja metsäkauriita. Mia Vehkaoja osoittaa ovaalinmuotoista painaumaa savisella ojantörmällä: kauris lepäsi siinä äskettäin. Riistakameran kuvaama saukko ilahduttaa Vehkaojaa erityisesti, koska leikkisä vesipeto oli aiemmin uhanalainen. Saukko pääsee vilkkaan Länsiväylän toiselle puolelle alikulkukäytävää pitkin, mikä on tärkeää, sillä se liikkuu yön aikana kymmenenkin kilometriä.

Näin monta eläintä riistakamera kuvasi: ■ < 10 ■ 10–49 ■ 50–99 ■ 100–149 ■ 150–199 ■ 200–249 ■ 250–299 ■ 300–349 ■ 350–399 ■ 400 < Katso mitä nisäkkäitä lähelläsi kulkee osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

– Alikulku on niin iso, että myös kauriit pystyvät käyttämään sitä, ehkä hirvetkin. En kyllä tiedä, kuinka innoissaan ne olisivat ahtaasta väylästä, Vehkaoja pohtii. Riistakamerat kuvasivat saukkoja myös Vantaalla, ja niitä on nähty aiemmin Helsingissäkin. Saukko on yhdenneksitoista yleisin riistakameroiden kuvaama nisäkäslaji.

”

Luonto ahdetaan kaupunki suunnittelussa niin ahtaalle, että kohta sitä ei enää ole.

Pääkaupunkiseudun villien nisäkkäiden pääkaupunki on Vantaa. Askistossa riistakamera kuvasi kaikkein eniten eläimiä: ketun, metsäjäniksen, metsäkauriin, mäyrän, myyrän, oravan, rusakon, supikoiran ja valkohäntäkauriin. Toinen kamera Askistossa tallensi lisäksi hirven ja kärpän.

Listan kymmenenneksi yleisin laji on toinen iloinen yllätys. Se on sukua saukolle. – Näätiä on pidetty erämaisten havumetsien lajina, mutta niitä elääkin koko pääkaupunkiseudulla. Lisäksi yhdessä kuvassa näkyy kaksi näätää, vaikka sillä on erakon maine. Näätää ei taideta tuntea kovin hyvin, koska se liikkuu lähinnä öisin. Myös muutama minkki tallentui automaattikameran kuviin. Haitalliseksi vieraslajiksi määritelty minkki viihtyy parhaiten saaristossa ja merenrannoilla, joita Vehkaojan riistakamerat eivät kuvanneet. TÄMÄ METSÄ KUHISEE villejä nisäkkäitä, vaikka niitä ei näe. Riistakameran muistikortille tallentui vuodessa ennätykselliset 464 eläinyksilöä: kettu, metsäjänis, metsäkauris, mäyrä, jokin myyrä, orava, rusakko, supikoira ja valkohäntäkauris. Läheinen kamera kuvasi lisäksi hirven ja kärpän. Kehä III kuuluu selvästi, mutta ihmiset pysyvät autoissaan. Riistakamera ei kuvannut vuoden aikana ensimmäistäkään kaksijalkaista. Sen sijaan se saattoi kuvata puolen tunnin sisällä mäyrän, ketun ja supikoiran. Yhdessä kuvassa kaksi supikoiraa alkaa rähinöidä keskenään. Kaurislauma nukkui öitään kameran alla. Villien nisäkkäiden oma kaupunki sijaitsee Vantaan Askistossa. Kehä III estää eläimiä jatkamasta matkaansa eteenpäin mustikkaa ja saniaista kasvavasta valoisasta sekametsästä. KUULUVATKO VILLIELÄIMET KAUPUNKIIN? Tutkija Vehkaojan mielestä kyllä. Hän sanoo, että kaupungistuminen on maailmanlaajuisesti tärkein syy luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, eikä luonto selviä, ellei sitä suojella myös kaupungeissa. – Uhanalaisten lajien määrä kasvaa vuosi vuodelta Suomessakin. Luonto on kokonaisuus, jossa lajien puuttuminen vie ekosysteemin epätasapainoon ja pahimmillaan romahtamiseen. Jos luonto kuolee, kuolee lopulta ihminenkin. Vehkaoja muistuttaa, että ihmiset saavat luonnosta tutkitusti monenlaista hyvää. Stressi helpottaa, allergiat ja muut immuunisairaudet vähenevät. Sitten hän kääntää kysymyksen toisinpäin: – Suurin osa eliölajeista on ollut maapallolla ihmisiä kauemmin, joten miksi niiden pitäisi väistyä ihmisten tieltä? Miksi ihmiset saavat määrätä, mitä eläimiä missäkin saa asua? Luontoa ei voida säästää siten, että sinne valitaan vain lajeja, joita ihmiset haluavat. Maapallo ei toimi niin. ■

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

U S KO, T O I VO JA R A K K AU S

Kirkko- ja kaupunki -lehdestä tuttu

Tommy Hellsten

Enää en pelkää Ainoa rannekoru

33 helmeä, yksi jokaista Jeesuksen oletettua ikävuotta kohden. Kivestä tehdyt helmet ovat yksilöllisiä ja esim. kivihelmien värisävyt vaihtelevat jonkin verran. Sini- tai vihreäsävyinen. 39,90

3990

THE HOUSE OF KRISTOFFER

Lauri Maarala, Matti Pikkujämsä (kuv.)

Gurun opissa

Kuolleiden kirja

Kirja vie lukijan matkalle ihmisyyden ytimeen kävelemällä läpi Malmin hautausmaan ja selvittämällä sinne haudattujen ihmisten sytyttävät elämäntarinat. Miksi esimerkiksi Tauno Palon ja Ansa Ikosen elämät päättyivät lopulta niin eri tavoin? Se kertoo oivaltavasti yhden hautausmaan kautta elämästä aina ja kaikkialla. 22,90 (27,00) INTO

2290

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Toivoa ja inspiraatiota, kristillisen mystiikan, spiritualiteetin ja rukouksen opettajilta. Kirja tuo niin varhaisten vuosisatojen mestareiden kuin nykyajan mystikkojen elämän, opin ja harjoitukset tuoreella tavalla lukijan ulottuville. Teoksessa esitellään n. 40 hengellistä ohjaajaa eri vuosisadoilta. 19,60 (25,90)

1960

Rukousnauha savea

Ranteeseen sopiva kaunis ja yksinkertainen rukousnauha savesta. Suomalaista käsityötä. Malli on luterilainen ns. katekismusrukousnauha. Helmet värikkäitä ja väritys vaihtelee nauhoittain. 17,90 SAMOTTI

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Ninni Poijärvi, Tommi Kalenius

Kosketus cd

3990

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

15 laulun upea livealbumi. Sisältää myös neljä ennen julkaisematonta laulua. 16,10 (17,90)

puh. 020 754 2350

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Kai Sadinmaa

Hellsten pohtii koskettavassa uutuusteoksessaan rakkauden voimaa ja läsnäolon ihmettä. Rakkaus ja intuitio ovat oppaitamme, jos vain annamme niille mahdollisuuden. Ne kertovat, että elämän hallitsemattomuuden keskelle on kätketty läsnäolo ja rauha. 27,90 (32,90)

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Sananvapauden ja kauneuden ritari Ville Rannan kymmenvuotinen rupeama Kirkko ja kaupungin pilapiirtäjänä päättyy tässä numerossa. Hän siirtyy Iltalehteen. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

un Ville Ranta astuu töölöläiseen kahvilaan, hänen perässään leijailee huoleton ranskalaisuus: hänellä on Bretagnen merimiehet mieleen tuova raidallinen pusero ja hymy, jonka suunnasta ei voi olla varma. – Olen satiirikko. Se on luonteenpiirre, jota en pidä hyvänä enkä pahana. Minun on vaikea vakavoitua tai osallistua yhteiseen hengen nostatukseen. Satiiri on herättänyt antiikin ajoista alkaen väittelyitä taiteen vapaudesta. Rankka tyylilaji kestää aikaa, sillä yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ilmiöiden naurettavuudella on tapana säilyä. Kaikelle Rantakaan ei naura. Vakavaksi veti, kun Pariisissa alkuvuoden asunut taiteilija ei meinannut löytää Helsingistä asuntoa. – En halua asua rumassa talossa, vaikka asunto olisi kuinka kiva. Kauneus on minulle olennainen arvo. Lopulta tarpeeksi kaunis asunto löytyi Töölöstä. Helsinki on Rannalle tuttu kaupunki, sillä hän on opiskellut kirjallisuutta ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. Sinnekin hänet houkutteli kauneus. – Oulun yliopisto oli liian ruma. Se oli 1960-luvun teollisuuslaitoksen näköinen. Kauneuden ohella tärkeitä asioita Rannalle ovat luonto ja valo.

”

Ihminen on loppujen lopuksi vähemmän ihanteellinen kuin luulee olevansa. – Maapallon kaartumisesta johtuen Helsingin valo on melkein lähempänä Pariisin kuin Oulun valoa. Oulun valon suunta on aina melko radikaali: talven kalpeasta valosta kesän ehdottomaan ja sokaisevan kirkkaaseen valoon. Ranta enteilee kaipaavansa Helsingissä pohjoisen valoa. Hän päätti jo Oulun Nokelassa aloittaessaan piirtämisen pikkuveljien ja serkkujen kanssa, että hänestä tulee isona älykäs ja ihailtu sarjakuvataiteilija. – Luin Tinttejä ja Asterixeja. Ranskalaisissa sarjakuvissa minua viehättivät huumori ja äly. Haaveilin olevani aikuisena käsittämättömän fiksu ja lahjakas taiteilijana, joka osaisi yhdistellä asioita ja tilanteita niin, että niille naurettaisiin. Unelmat ovat toteutuneet: Rannan miltei koko tuotanto on käännetty ranskaksi ja kaksi vuotta sitten Ranskan presidentti teki hänestä ritarin eli palkitsi hänet Ranskan eteen tehdystä työstä Chevalier dans l’Ordre national du Merite -arvonimellä. Juuri nyt Kuningas menettää päänsä -sarjakuvaromaanin ranskannos ihastuttaa ranskankielisiä lukijoita. PILAPIIRTÄJÄN URAN potkaisi vauhtiin sensuuri. Ville Rantaa ärsytti, kun Jyllands-Postenin profeetta Muhammad -aiheiset pilakuvat vuonna 2006 poikivat maailmalla räävittömiä ruutuja ja tappouhkauksia, mutta Suomessa tehtiin hyssyttelystä taidetta. Ranta piirsi Tanskan lippua polttavat kärkipoliitikot Erkki Tuomiojasta Tarja Haloseen ulisemassa, että ”tärkeintä on etteivät muslimit suutu”. Ranta voisi piirtää Isis-vaimoista stripin. – Ei se edes ole aiheena erityisen polttava. Isisin pilkkaaminen on yksimielisesti hyväksyttyä Suomessa. Rannan sarjakuvista on vuosien aikana syntynyt kohuja sen verran, että edes taiteilija itse ei kaikkia muista. – Eri ajoilla on eri tabut. Aikaisemmin seksuaalisuus ja tietyt poliittiset aiheet olivat kiellettyjä. Nykyään tabut liittyvät ihonväriin, tasa-arvoon ja sukupuoleen. Vähemmistöryhmien pilkkaaminen on

nyt shokeeraavaa, vaikka se oli vielä 1990-luvulla hyväksyttyä. Arkoja aiheita on tärkeä käsitellä, koska vaikenemista on syytä vastustaa. – Vierastan ajatusta, jonka mukaan vain tietyt ryhmät saisivat puhua itseään koskevista asioista. Olisi hupsua, jos jokainen ryhmä saisi itse määritellä, miten heitä käsitellään vaikkapa taiteessa tai julkisuudessa. Se, että vain vammainen kirjailija voi tehdä tummaihoisen romaanihahmon, voi olla perusteltu mielipide, mutta minä asetun vastahankaan. Rantaa itseään loukkaa, kun häntä kutsutaan perheenisäksi. – Voin olla liikkeellä lasten kanssa, mutta en silti halua, että joku mummeli kahvilassa maalittaa minua. Toki olen lasteni isä, mutta en itse määrittele itseäni sen kautta enkä pidä siitä, jos muut niin tekevät. Toisaalta emme voi itse päättää, miten muut meidät näkevät ja määrittelevät. Suomalaiset miehisyyden mallit tuntuvat Rannasta vierailta ja vastenmielisiltä. Lätkähuuma on yksi niistä asioista, joihin Ranta ei lähde mukaan. Kauneuden palvoja määrittelee tyypillisen suomalaisen miehen seuraavasti: ”insinööri, käytännöllinen sääntöuskovainen”. Kritiikkiä suomalainen mies saa Rannalta myös yliherkkyydestä. – Hän ei osaa väitellä eikä keskustella. Mutta räyhätä hän osaa, jos joku toinen rikkoo sääntöjä. – Pyöräilijänä kiinnitän huomiota siihen, miten nopeasti raivo nousee helsinkiläisten pyöräilijöiden ja kävelijöiden välillä. Pariisilaiset nousevat vaikka keskellä risteystä autoistaan ja alkavat keskustella, kumpi teki virheen. Suomalaiselle väittely on katastrofi. Soitetaan mieluummin poliisille kuin suuta. Ranta pitää väittelyn välttelemistä suomalaisen keskustelukulttuurin puutteena. Toisaalta hän kertoo, että Pariisin kaduilla tapahtuva sarjaflirttailu raapi hänestä esiin suomalaisen puolen. – Huomasin olevani varpaillani, kun koko ajan piti olla valmis kommunikoimaan. VILLE RANNAN MIESMALLI on ritari, joka kipuilee menetettyä valta-asemaansa. Muutos on jo tapahtunut, ja se on pysyvä. – Kun halutaan puhua kauniisti tasa-arvokehityksestä, sanotaan, että tasa-arvo ei ole keneltäkään poissa. Mutta kyllä se on. Kun marginaaleille annetaan lisää oikeuksia, enemmistöt menettävät entisen asemansa. Miehet ovat tasa-arvon häviäjiä. Kuka pitää yllä vanhan ja rupsahtaneen miehen itsetuntoa ja kunniaa, kun naiset eivät enää sitä tee? Ei kukaan. Romahtavassa linnassa vanheneva kuningas on vertauskuva länsimaisen miehen muutoksesta, mutta myös Rannan taiteilijaminästä.

Kuka?

Ville Ranta on vuonna 1978 Oulussa syntynyt pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija.

Mitä?

Rannan ensimmäinen sarjakuvaromaani Sade ilmestyi vuonna 2003. Vuosien varrella ovat ilmestyneet muun muassa Eräänlaisia rukouksia, Sankaritekoja ja Paratiisisarja sekä viime syksynä Kuningas menettää päänsä. Ranta on palkittu muun muassa Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähatulla ja Penin sananvapauspalkinnolla. Hän on piirtänyt kymmenen vuotta pilakuvia Kirkko ja kaupunkiin. Syyskuussa hän aloittaa Iltalehden pilapiirtäjänä.

Motto

Elämä on lyhyt.

– Olen selkeästi katkera siitä, että minulla on muitakin velvollisuuksia kuin taiteilijan. Taiteellisissa kriiseissä kohdistan helposti pettymykseni perheelämään. Se vie liikaa aikaa ja tilaa. Ranta sanoo olevansa feministinen nykymies, mutta kadehtivansa taiteilijana salaa entisajan taiteilijamiesten vapautta. – Ihminen on loppujen lopuksi vähemmän ihanteellinen kuin luulee olevansa. Sukupuolten tasa-arvon illuusio saa satiirikolta kylmää kyytiä. – Miehet eivät vieläkään ota vastuuta perheen asioista. Isät eivät jää vieläkään kotiin hoitamaan lapsia ja tekevät kotitöitä paljon vähemmän kuin naiset. Miehet eivät anna vieläkään naisille uskottavaa toimijuutta yhteiskunnassa tai työelämässä. Greta Thunbergin kiusaaminen on tästä hyvä esimerkki. – Mutta on myös paljon naisia, jotka eivät anna miehelle tasa-arvoista asemaa perheessä. Miehistä puhutaan epäkunnioittavasti: miehet eivät muka osaa tehdä kotona mitään. Vallalla on venäläistyyppinen luuserimieskulttuuri, jossa emäntä hoitaa lapset, elukat, talon ja pihan ja mies makaa dokaamassa. UUSILLA KOTIKULMILLAAN Töölössä Ville Ranta on huomannut paljon kirkkoja. – Pidän kirkoista. Kirkoissa puhutaan asiaa, ja palveluksissa käymisestä tulee aina hyvä olo. Rannan lapsuudenkodissa ei oltu uskonnollisia, mutta äidinisä oli harras ortodoksi. Perhe kävi ukin mieliksi kirkossa jouluna ja pääsiäisenä, ja muulloinkin. – Äiti inhosi ortodoksista kirkkoa lapsuuden kokemustensa takia, mutta minä tykkäsin. Se oli kaunis, ja siellä oli rauhallinen ja hyvä olla. Suvussa oli muutamia uskonnollisia ihmisiä. Heitä Ranta arvosti, koska henkisyydessä ja uskonnollisuudessa oli jotain kaunista. Pikkuveljet taas olivat niin maallisia, etteivät suostuneet olemaan syömättä lihaa pitkäperjantaina. – Pidin sitä junttiutena. Ranta harrastaa ortodoksisia paastoja. Hän on ortodoksi, mutta käy harvakseltaan kirkossa. Yksi syy on se, että hän ei ole yhteisöllinen ihminen. – En harjoita aktiivisesti uskontoa, mutta pidän itseäni kristittynä. Ajattelen ja tunnen asioita sen kautta. Minulla on myös lämmin suhde uskonnollisiin teksteihin ja joihinkin tapoihin. Taustassani ei ole uskonnollisia traditioita, mutta puolisollani Rebekka Naatuksella niitä on. Hän tulee vanhoillislestadiolaisesta kodista. Se on hienoa, ja toivotan kristilliset perinteet tervetulleiksi elämääni. Ranta pohtii, että hän ei ehkä edes usko Jumalaan, mutta ajattelee silti mielellään Jumalaa ja ajattelee uskovansa Jumalaan. – Kyllä minä yllättyisin, jos Jumala ilmestyisi pilvien välistä. Ranta uskoo silti sieluun ja hyväksyy kristinuskon perusopetukset sellaisenaan. – Raamatussa on syvällistä tuhatvuotista viisautta, josta osa on paljon syvällisempää kuin järkeen perustuvat ihmiskäsitykset. Itse asiassa sieltä löytyy paljon samoja asioita kuin nykyajan humanismista. Mutta kauniimmin ilmaistuna. Ranta sanoo tuntevansa sääliä olevaista tiukan älyllisesti tarkastelevia ihmisiä kohtaan. – Toisaalta se on ymmärrettävää, koska elämme järkiperusteluja korostavaa aikaa. Monien asioiden kannalta järjen käyttö on tietysti hyvä asia. Kun Ville Rantaa pyydettiin kymmenen vuotta sitten piirtämään Kirkko ja kaupunkiin, hän mietti pitkään. Hän ei halunnut piirtäjäksi seurakuntalehteen, koska uskoi saavansa potkut, jos piirtäisi ärsyttävän kuvan. Silloinen päätoimittaja Seppo Simola ryhtyi Rannan henkilökohtaiseksi ritariksi. Hän suojeli piirtäjää konservatiivisten lohikäärmeiden hyökkäyksiltä. – Tänä aikana olen kasvanut ammattimaiseksi pilapiirtäjäksi. Aloittaessani olin vielä nuori räpeltäjä. Nyt olen tämmöinen keski-ikäinen sananvapausritari. ■

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Pyhän välittäjät ja myötäkärsijät Enkeliveistoksistaan tunnettu kuvanveistäjä Raimo Jaatinen toivoo ja pelkää kohtaavansa oikean enkelin. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JUSSI HELTTUNEN

uumiittomia, aineettomia, näkymättömiä henkiolentoja – sellaisia ovat enkelit kristillisen käsityksen mukaan. Kuvanveistäjä Raimo Jaatisen ateljeessa Nurmijärvellä moni enkeli on kuitenkin saanut aineellisen muodon, useimmat vielä painavasta pronssista.

– Sehän se ristiriita onkin, että miten aineellisesti kuvata aineetonta. Olen kyllä ajatellut joskus kokeilla, millaisia enkeleitä lasista saisi, Jaatinen sanoo. Hän ei ole pitänyt tarkkaa lukua enkeliveistoksistaan, joita ovat esimerkiksi Palava enkeli, Siunaava enkeli, Noutaja eli Tuonelan enkeli, Tähtienkeli ja

Musta enkeli. Jaatisen enkeleitä löytyy eri versioina muun muassa kirkoista, hautausmailta ja taidemuseoista. Seuravana muodon saa ehkä Kyynelten enkeli, jonka puvun Jaatinen suunnittelee koristelevansa kirkkailla pisaroilla. Enkeliä ei luoda noin vain. Jaatinen arvioi, että jos hän työskentelisi yhtäjaksoisesti, yhden pienehkön veistoksen tekemiseen saisi kulumaan kuukauden päivät. Pronssiveistoksen tekeminen alkaa vahamallin muovailemisella. – En kovin tarkkaan luonnostele teoksiani, vaan alan aika suoraan muovailla. Idea ei ole minulla

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

päässä, vaan pikemminkin sormissa, ja se kehittyy sitä mukaa kun näen, mitä teen, Jaatinen kertoo. Kun malli on valmis, sen ympärille valetaan muotti. Muotti poltetaan, jolloin vahamalli palaa sen sisältä pois. Sen tilalle muotin sisään valetaan sulatettu pronssi. Se on hikistä hommaa, sillä sulana pronssi on noin tuhatasteista. Pronssin annetaan jäähtyä useita tunteja, minkä jälkeen muotti irrotetaan sen ympäriltä. Sen jälkeen veistoksen pintaa voi vielä käsitellä esimerkiksi kiillottamalla.

”

Sehän se ristiriita onkin, että miten aineellisesti kuvata aineetonta.

Raimo Jaatinen on tehnyt pronssisen Siunaavan enkelin hautamuisto merkiksi kuvanveistäjä isälleen Toivolle, jolta hän on perinyt ateljeen.

RAIMO JAATISEN RAKKAIN ja raskain enkeli syntyi surutyönä hänen poikansa Sakarin haudalle Vantaan Ruskeasannan hautausmaalle. Sittemmin saman enkelin suojiin on haudattu myös Jaatisen ensimmäinen vaimo Eila. Tällä hetkellä Jaatisen ateljeeta hallitsee enkeliveistos, joka odottaa, että sen käsi hitsattaisiin paikoilleen, siunaavaan asentoon. Sen jälkeen enkeli siirretään Nurmijärven hautausmaalle, Jaatisen kaksi vuotta sitten kuolleen Toivo-isän haudalle. Tämänkin enkelin tekeminen on ollut surutyötä ja toisaalta myös kunniatehtävä. Toivo Jaatinen oli hänkin kuvanveistäjä, ja ateljee on hänen perujaan. Enkeli on yleinen aihe hautamuistomerkeissä. Varsinkin vanhoilla hautausmailla näkee komeita enkelipatsaita, mutta erilaisia enkelikoristeita tuodaan myös uurnalehtoihin ja tuhkiensirottelupaikoille. Jaatinen näkee haudoilla olevat enkelit lohdun tuojina. Sellaisia enkelit olivat myös evankeliumien kertomuksissa ilmoittaessaan Jeesuksen tyhjällä haudalla ylösnousemuksesta. ATELJEEN LATTIALLA LEPÄÄ pari puisia siipiä. Vieressä seisovalla enkelihahmolla on siipien paikalla kolot. Käsiäkään sillä ei ole. – Sovittelin siipiä sekä sivuille että selkään, mutta enkeli ei tuntunut tarvitsevan niitä, Jaatinen sanoo. Hänelle siivetön enkeli tuo mieleen Wim Wendersin elokuvan Berliinin taivaan alla, jossa enkelit kulkevat suurkaupungin ihmisten joukossa suojellen ja lohduttaen. Wendersin elokuvan hieman nuhjuiset keski-ikäiset miehet eivät oikein vastaa mielikuvia siivekkäistä ja valonhohtoisista taivaallisista olennoista, mutta itse asiassa Raamatussakin enkelit ottavat ihmisille ilmestyessään miehen hahmon, eikä niillä ole siipiä. Siivet enkeleille kasvoivat vasta myöhemmin kristillisessä taiteessa. Siivetön enkeli matkaa pian Kuusamoon, missä Jaatisella on näyttely lokakuussa. Siellä enkeli tulee osaksi installaatiota, seisomaan nimettömälle vankileirille vievän junaradan varteen. – Se on suojelusenkeli, mutta se ei voi puuttua asioiden kulkuun eikä varjella pahalta. Sen sijaan se on mukana ihmisten kärsimyksessä ja kärsii itse heidän kanssaan, Jaatinen kertoo. Suojelusenkeli ei ole vain lastenlaulujen ja kiiltokuvien asia. Jo Vanhan testamentin psalmissa 91 luvataan: ”Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.” Monet teologit kirkon historiassa ovat ajatelleet, että jokaisella meistä on oma henkilökohtainen suojelusenkeli.

Jaakobin tikapuut enkeleineen on muovailtu vahasta. Muutaman työvaiheen jälkeen niistä syntyy aikanaan pronssiveistos.

– Minua askarruttaa, kuinka paljon enkelit puuttuvat elämäämme ja miksi ne joskus puuttuvat, mutta pääsääntöisesti eivät. Avun tarvetta olisi niin paljon. Missä ovat esimerkiksi lasten suojelusenkelit silloin, kun heille tapahtuu jotakin pahaa? Jaatinen kyselee. RAAMATUSSA ENKELIT ILMESTYVÄT ihmisille usein silloin, kun Jumala on näkyvästi puuttumassa näiden elämään, kun jokin maailmassa muuttuu ihmeellisellä tavalla. Marialle kerrotaan tulevasta lapsesta, paimenille vastasyntyneestä Vapahtajasta, sureville naisille Jeesuksen ylösnousemuksesta. Usein enkelit joutuvat rauhoittelemaan sanoman vastaanottajia: ”Älkää pelätkö!” Raimo Jaatinen ajattelee enkelien olevan viestintuojia, jotka välittävät pyhän kosketusta ja läsnäoloa. Itse hän ei ole nähnyt enkeliä, mutta on kuullut enkelikokemuksia useammaltakin tuttavaltaan. – Olen kyllä miettinyt, miten itse käsittelisin sitä, jos kohtaisin enkelin. Tavallaan toivon sitä, ja kuitenkin pelkään. Mutta ehkä se ei olisi pelottava kokemus, vaan siinä olisi rauhan tuntu: tässä tämä pyhä nyt on läsnä. Jonkinlainen enkeleihin liittyvä hengellinen kokemus Jaatisellakin on ollut. Hän vietti pitkää viikonloppua Nurmijärven-ateljeessa ja muovaili arkkienkeli Mikaelia esittävää reliefiä. – Yhtäkkiä sitä tehdessäni tunsin pyhän läsnäolon. PIHAMAALLA PRESSUN ALLA makaavat yli seitsenmetriset tikapuut, jotka Jaatinen on kasannut leppäriu’uista. Näyttelyssä tikkaat nostetaan pystyyn kurkottamaan kohti taivaita. Vanhassa testamentissa kerrotaan Jaakobin nähneen unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen ja joita enkelit kulkivat ylös ja alas. Samassa unessa Jumala puhuttelee Jaakobia ja lupaa hänelle ja hänen jälkeläisilleen sen maan, jossa tämä nyt makaa. Herättyään Jaakob sanoo: ”Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä tiennyt sitä.” Jaatisen tikkaille katsoja saa itse kuvitella enkelit – tai olla kuvittelematta. Tikkaat ovat esimerkki sellaisesta taiteesta, jota Jaatinen haluaisi tehdä enemmänkin ja joka antaa katsojalle tilaa tulkita näkemäänsä oman vakaumuksensa mukaan. Tikapuissa voi nähdä viittauksen Vanhaan testamenttiin, mutta yhtä lailla ne voisivat kertoa siitä, kuinka ihminen haluaa vapautusta ja etsii tietä pois ahdistavasta tilanteesta. ■

– Poika on joutunut karheaan maastoon, eikä enkeli tyynnytä mieltä, kuvailee Raimo Jaatinen keskeneräisen veistoksensa tunnelmaa.

Osa 40

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Mari Forsberg, 44, asuu Helsingissä puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Forsberg työskentelee kulttuurituottajana, doulana ja mindfulnessohjaajana. Hän kuuluu kahden naisen doulakollektiiviin Doula Helsinkiin. Doulana Forsberg on perehtynyt lääkkeettömiin kivunlievityskeinoihin ja mindfulness-harjoitteluun synnytyksen apuna. Doula Mari Forsbeg tapaa äidin ja lapsen myös synnytyksen jälkeen. Silloin jutellaan siitä, kuinka synnytys meni ja kuinka arki vauvan kanssa sujuu.

Doula on vierellä, kun ihme tapahtuu Mari Forsberg haluaa tuoda synnytyssaliin rauhaa ja uskoa siihen, että kaikki menee hyvin.

hän pyrkii luomaan rauhallisen tunnelman ja luottamuksen siihen, että kaikki menee hyvin. Aina ei mene, ja silloin doulan rooli korostuu entisestään.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILJA HARALA

n aikoja, jolloin Mari Forsberg pitää puhelinta yöpöydällä ja saattaa nukkua tavallista kevyemmin. Kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ja kaksi viikkoa sen jälkeen on oltava hyvin tavoitettavissa. Forsberg on doula eli synnytystukihenkilö. Kreikan kielessä doula tarkoittaa palvelijaa. Taustalla on ikivanha ajatus siitä, että synnytyksessä naisen paras tuki ja turva on toinen nainen. Kätilön vuoro voi vaihtua tai hänellä voi paljon muitakin töitä, mutta doula tutustuu naiseen jo ennen synnytystä, on mukana synnytyksessä ja käy perheen luona vielä kerran, pari vauvan syntymän jälkeenkin. Kun Forsberg odotti kolmatta lastaan, hän luki paljon synnytyksestä ja synnyttämisen historiasta. Kolmanteen synnytykseensä hän pyysi mu-

Mikkelinpäivä

ON AINA SUURI luottamuksen osoitus, kun joku pyytää doulaksi. Se on kutsu intiimiin tilanteeseen, jossa ihminen on hyvin haavoittuvainen. Ennen synnytystä Mari Forsberg juttelee naisen kanssa synnytyksestä ja siihen liittyvistä peloista ja toiveista. Synnytys menee kuten menee, eikä sitä voi täysin suunnitella tai sen kulkua ennustaa, mutta siihen on hyvä valmistautua. Äidin rentous ja rauha kuitenkin edesauttavat sitä, että synnytys etenee kuten kuuluukin. Forsbergin mielestä doulana toimimisessa on kyse universaalista rakkaudesta ja sen jakamisesta. Hän tahtoo luoda jokaiseen asiakkaaseensa omanlaisensa, lämpimän suhteen. Synnytyssalissa

ISTOCK

Taivaan tähden

29.9.

kaansa doulan. Kokemus oli hyvä, ja kuopuksen syntymän jälkeen Forsberg kouluttautui itsekin doulaksi.

SYNNYTYSSALISSA OLLAAN kuin omassa pienessä kuplassa. Ilma on täynnä oksitosiinia, jota myös rakkaushormoniksi kutsutaan. Doulalla on oltava hyvä tilannetaju: hänen ei pidä mennä kätilön tai synnytyksessä mahdollisesti mukana olevan puolison tontille, vaan hänellä on oma roolinsa. Kun vauva parkaisee ensimmäisen kerran, huone täyttyy huojennuksesta, ilosta ja liikutuksen kyynelistä. Vanhemmista näkee, että he ovat ihmeen äärellä. Forsbergin mielestä pyhyys on läsnä koko matkalla: kun naisen sisällä kasvaa uusi elämä, kun yhteys äidin ja lapsen välille syntyy jo odotusaikana ja siinä, kun doula tukee toista naista. Tavallaan synnytyksessä ja vanhemmaksi tulossa on kyse maailman luonnollisimmasta asiasta. Samalla se on kuitenkin mysteeri. Synnytyksessä ei synny vain lapsi, vaan myös vanhemmat. Kun Forsberg lähtee sairaalasta, hänen askeleensa on kevyt, vaikka takana olisi pitkä valvottu yö. ■

Hyvän portaat JAAKOB, SE PAPUSOPALLA ja viekkaudella veljelleen kuuluneen siunauksen ostanut Vanhan testamentin suurmies, näki ihan tolkuttoman unen. Enkelit kiipesivät siinä edestakaisin portaita maan ja taivaan väliä. Onneksi Jumala esiintyi unessa myös ja kertoi, mistä oli kyse. Hän varjelisi Jaakobia ja antaisi hänelle maan hänen laajan sukunsa asua. Mikä helpotus petturille, joka oli jo tyytymässä mieron tiehen ja pakolaisen rooliin. Eesau-veli kun oli vihaisena jäänyt valmistelemaan kostoa. Siis että enkelit olivat kaikkialle Jaakobia seuraavia loputtomia siunauksia, minä ymmärsin. Kun

yhdet käänsivät hänelle selkänsä noustakseen taas taivaaseen, toisia oli matkalla häntä kohti loputtomana virtana. Katso, näin kerkeitä me olemme, halusivat he jatkuvalla kiipeämisellään osoittaa. Siunaus on jo siellä, missä et tiedä sitä vielä edes tarvitsevasi. Aloin katsella omaa elämääni sillä silmällä ja huomasin, että minulle oli kaikista karikoista huolimatta käynyt Jaakobin tavoin. Siunauksia oli siellä ja täällä, tulossa ja menossa. Niin näyttäviä ne eivät olleet kuin Jaakobin unessa. Usein piti kumartua ihan pölisevään arkeen niitä tarkistamaan. Mutta myös hyvin pieni siunaus on siunaus, ehkä pelkkä

Antonio Vivianin fresko Jaakobin tikapuut Pyhän Laurentiuksen kirkossa Roomassa.

ohut säie, joka sitoo minua hyvän syrjään. Vaikka yöllä olisi pään alla kivi tyynynä niin kuin Jaakobilla, aamu

aamulta herään pyhässä paikassa. Juuri siinä, missä elän, on Jumalan asuinsija ja Taivaan portti.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Gurun opissa Ohjaajana Rowan Williams

Rowan Williams on Englannin anglikaanisen kirkon vaikutusvaltaisimpia hengellisiä johtajia ja teologeja. Williams on syntynyt vuonna 1950 ja kotoisin Walesista. Vuosina 2002–2012 hän toimi Canterburyn arkkipiispana. Sitä ennen hän toimi sekä Walesin arkkipiispana että Monmouthin piispana. Hän on työskennellyt myös teologian professorina Oxfordin yliopistossa. Williams on kirjoittanut monia filosofisesti teräviä teologisia tutkimuksia. Hän on tunnettu myös yleistajuisista ja syvällisistä kirjoistaan, joissa hän pohtii neurotieteen, filosofian, psykologian, teologian ja kirjallisuuden näkökulmasta sitä, mitä tarkoittaa olla ihminen. Viime vuosina hän on kirjoittanut laajalle yleisölle tarkoitettuja kirjoja siitä, mikä kristillisessä uskossa on olennaista. Yksi näistä kirjoista on Being Christian – Baptism, Bible, Eucharist, Prayer vuodelta 2014.

Rukous näyttää sen, mitä eniten tarvitsemme Isä meidän -rukous on erinomainen meditaation lähtökohta. Sen säkeitä mietiskelemällä voimme nähdä, mitä juuri nyt tarvitsemme.

eesus opetti meille, miten lähestyä Jumalaa. Hän kutsui Jumalaa isäkseen ja kehotti meitä tekemään samoin. Tämän hän teki Isä meidän -rukouksessa. Vielä viimeisenä iltana ennen tuleva kärsimystään ja kuolemaansa hän vetosi Jumalaan isänään: ”Isä, kaikki on sinulle mahdollista. Ota tämä malja minulta pois. Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun.” Apostoli Paavalikin muistuttaa meitä, että jopa silloin kun meistä tuntuu, että emme osaa rukoilla, jokin syvällä sisimmässämme huokaa Jumalalle: ”Isä!” CANTERBURYN ENTINEN arkkipiispa ja anglikaanisen kirkon tärkeä teologi Rowan Williams sanoo, että kaiken mainitsemisen arvoinen teologian takana on kokemus ja oivallus siitä, että ihmiset voivat puhua Jumalalle uudella tavalla. Jumalalle voi puhua kuin rakastavalle isälle tai ystävälle, jolle voi sanoa kaiken, myös sisimmät toiveensa ja pelkonsa. Kun rukoilet Isä meidän -rukousta,

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

saat ajatella, että olet samassa asemassa kuin Jeesus isänsä edessä. Saat rukoilla hänen sanoillaan ja saat luottaa Jumalaan hänen laillaan. Isä meidän -rukouksen lyhyistä säkeistä näemme, mitä me kaikkein eniten tarvitsemme: huolenpitoa ja varjelusta, jokapäiväistä ruokaa ja juomaa, anteeksiantoa ja sovintoa sekä kestävyyttä kiusauksissa ja kärsivällisyyttä koetuksissa. ROWAN WILLIAMS on perehtynyt kirkon alkuajan rukouksen opettajiin, kuten 300-luvulla eläneeseen Gregorius Nyssalaiseen. Tämä opetti, että rukous vie meidät jo nyt taivasten valtakuntaan. ”Rukouksessa olemme osalliset Jumalan voimasta ja voimme tehdä ihmeitä”, Gregorius Nyssalainen kirjoitti. Isä meidän -rukouksesta voit nähdä, millaisia ihmeitä hän tarkoittaa: Keskellä arkea pysähdyt ja kysyt ensin Jumalan tahtoa. Rauhoitut katselemaan elämääsi rukouksen silmin. Pyydät päivittäistä leipää meille kaikille etkä halua ottaa toisten leipää. Luovut omastasi ja annat tarvitsevalle. Annat

anteeksi lähimmäiselle, mikä on näistä ihmeistä suurin.

Mietiskele Isä meidän -rukousta Jeesus opetti Isä meidän -rukouksen. Se on erinomainen meditaation lähtökohta. Varaa puoli tuntia aikaa päivästäsi. Kun olet asettunut aloillesi, lue rukous hitaasti pari kertaa alusta loppuun säe kerrallaan – joko ääneen tai hiljaa mielessäsi. Hengitä rauhallisesti säkeiden tahtiin ja niiden välissä ja anna rukouksen vaikuttaa sinuun. Kun mietiskelet säännöllisesti tätä Jeesuksen opettamaa rukousta, huomaat, miten koko elämän kattava rukous se on.

HÄMMENTÄVIN KOHTA Isä meidän -rukouksessa on se, jossa vetoamme Jumalan anteeksiantoon, koska itse olemme antaneet anteeksi. Eikö se mene juuri päinvastoin? Kyllä, Jumala on aina askeleen edellä. Hän on se, joka saa sinut rukoilemaan ja hän antaa sinulle ensin anteeksi. Hän on aloitteen tekijä. Sitten hän astuu ikään kuin sivuun ja sanoo: Tee sinä nyt samoin. Ja sinä vastaat ja vetoat häneen: Katso, miten opettelen antamaan anteeksi, anna siis sinä myös anteeksi minulle! Tämä on monelle Isä meidän -rukouksen vaikein kohta. Se muistuttaa meitä siitä, miten vähän anteeksianto ja sovinto näkyvät meidän elämässämme. Niissä olemme aina velkaa toisillemme. Siitä huolimatta saamme sanoa joka päivä ”Isä meidän”. Mitä syvemmin Jeesuksen opettama rukous elää sisimmässämme ja valaisee elämäämme, sitä enemmän alamme nähdä sen avaamia ihmeitä ympärillämme. Jotain siitä, mikä on totta taivaassa, näkyy jo täällä. ■

MENOT 26.9. – 10.10.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Monet vapaaehtoiset auttavat ikäihmisiä kävelylle tai pyörätuoliretkelle. Vie vanhus ulos -kampanjapäivänä 10. lokakuuta kaikissa Espoon seurakunnissa on tarjolla ulkoilukahvit.

Vie vanhus ulos teemapäivänä − moni tarvitsee tukea liikkumiseen Vie vanhus ulos -kampanja haastaa tarjoamaan ulkoiluseuraa ikäihmiselle. Espoon seurakunnat peukuttavat ulkoilijoita ja valtakunnallista tapahtumapäivää 10.10.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA SIRPA PÄIVINEN

anhustenhoidosta, sen ongelmista ja ikäihmisten yksinäisyydestä on viime vuosina puhuttu paljon. Vapaaehtoistyössä toimiva Helena Karppi muistaa hyvin oman havahtumisensa asialle. – Kuulin radio-ohjelman, olin silloin vielä työelämässä. Espoolaisen vanhainkodin hoitaja kertoi, että talossa oli vanhuksia, jotka eivät olleet päässeet vuoteen ulos. Resurssit eivät riittäneet ulkoiluttamiseen. Se kuulosti kamalalta. Eläkkeelle jäätyämme päätimme mieheni kanssa tehdä omalta osaltamme jotain. Vapaaehtoistyön kurssin kautta Karppi on päätynyt arkiystäväksi muutamille vanhuksille. Jonkun kanssa hän on ulkoillut pihapiirissä, ja toisen kanssa hän on lähtenyt seuraksi vaateostoksille ja lääkäriin tai ollut juttuseurana. Yhteydenpitoa on voitu jatkaa, vaikka ulkoilut ovat jääneet vanhuksen kunnon heikentyessä. – Tärkeintä on, että ollaan yhdessä ja jutellaan. Vaikka olisi tavattu vain kerran pari kuukaudessa, on voitu ihan ystävystyä. Se tuntuu hyvältä, varsinkin kun tietää, että toisen vanhat tuttavat ovat käyneet vähiin tai heitä ei enää lainkaan ole. – On mielenkiintoista kuunnella ikäihmisten muisteluita lapsuudestaan 90 vuotta sitten. Elämä oli vaa-

timatonta, puutteita oli, mutta silti kaikki saattoi olla hyvin, pohtii Karppi. KUN LÄHTEE ulkoilemaan vanhuksen kanssa, pitää muistaa liikkua hänen tahtiinsa, tunnustellen ja kuu-

”

JOKU VOI LÄHTEÄ LIIKKEELLE INNOKKAASTI, MUTTA 50 METRIÄ VOI OLLA HÄNELLE PITKÄ MATKA. VAPAAEHTOINEN ULKOILUTTAJA REA TORO

lostellen hänen jaksamistaan, neuvoo toinen vapaaehtoinen Rea Toro. Hän työskenteli työuransa viimeiset kymmenen vuotta hoitokodissa. – Ei voi ajatella, että kävellään heti jokin matka, kilometri tai kaksi. Joku voi lähteä liikkeelle innokkaasti, mutta 50 metriä voi olla hänelle pitkä matka. Voi olla viisainta pysyä talon ympärillä. Silloin apuvoimat ja levähdyspaikat ovat lähellä, kertoo kaksi

vuotta sitten vapaaehtoiseksi ryhtynyt Toro. Hoitokodissa harva asukas käveli niin, että pystyi kiertämään ison salin omin voimin. Apuvälineitä tarvittiin. – Rollaattorista on sekin hyöty, että siinä pääsee levähtämään. Kun liikutaan pyörätuolin kanssa, voidaan mennä pitkällekin, kunhan vain ulkoiluttaja osaa ja jaksaa työntää tuolia. Jos istuja on 140-kiloinen ja ulkoiluttaja 50-kiloinen, voi tulla vaikeuksia. Vaikka alamäki helpottaa menoa, se on vaarallisempi kuin ylämäki. LYHYELLÄKIN RETKELLÄ voi Toron mukaan tehdä yhdessä havaintoja ja katsella maisemia. Ja jos ei päästä ulos asti, voidaan ehkä vaihtaa maisemia ja maailmoita kirjojen ja lehtien avulla. – Kaikki eivät halua tai eivät pysty lähtemään ulos. Jotkut pelkäävät niin, etteivät uskalla lähteä ainakaan yksin. He voivat jumittua kotiinsa ja yksinäisyyteensä. Sitä lievittämään tarvitaan niitä, jotka innostavat ja hakevat ulos tai johonkin toimintaan, kerhoon tai piiriin, kertoo Toro. Hän auttelee liikkumisessa muutamia näkövammaisia. Vie vanhus ulos -kampanjan ideana on haastaa kenet tahansa – naapuri, tuttava, ystävä, sukulainen – ulkoilemaan vanhuksen kanssa. Ulkoilijoita kahvitetaan seurakunnissa. Lisätietoja: espoonseurakunnat.fi/vanhustenviikko Seurakunnat kattavat ulkoilukahvit to 10.10. seuraavasti: Tapiolan olohuoneella klo 10–14, Kirkkopolku 6 Soukan kappelilla klo 10–14, Soukankuja 3 Olarin kirkolla klo 10–14, Olarinluoma 4 Suvelan kappelilla klo 12–14, Kirstintie 24 Karakappelilla klo 13–14, Karakalliontie 12

MENOT 26.9. – 10.10.

10 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 10. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Kirsi-Marja Isotalo, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Anna-Liisa Haunio. Exodus-kuoro, joht. Haunio, Lapsikuoro Välke, joht. Heli Vapaakallio. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu su 29.9. klo 18 ”He toivat hänen tykönsä lapsia”. Asemapäällikkö Satu Hellsten ja pappi Pirkko Nurminen. Musiikki: Anna-Liisa Haunio, Petri Kangas ja Titi Gävert. Lastenpysäkki. Iltatee kuorissa. Messu su 6.10. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Leena Talvio. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 6.10. klo 12. Salonen, Haunio. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 29.9. klo 16. Muurimäki, Jani Häggblom, piano. Haastattelusaarnassa Seppo Sipilä Pipliaseurasta. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahveilla Pipliaseuran esittely. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 6.10. klo 12. Mathlin,

Koivusalo. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä- ehtoollishetki to 10.10. klo 19. Marte. Teejatkot. Suvelan kappeli Perheiden ehtoolliskirkko pe 4.10. klo 10. Malvaranta, Haunio, Vainio, Vesanen, Kunnamo, Lähde. HalleLuja -messu pe 4.10. klo 18. Salonen, Ylitolonen, nuorten messubändi. Messupizza. Naistenpäivän messu la 5.10. klo 13.15. Malvaranta, Haunio. Ks. Naisten päivän ilmoitus ohessa. Messu su 6.10. klo 15. Lähetystyöntekijä Saara Karttunen, Hujanen, Mathlin, Haunio, seurakuntalaisia. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 6.10. klo 17. Marte, Sillanpää. Ilta jatkuu Vaeltajan majatalolla, ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. Järj. Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot: www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijät miestenilta ma 7.10. klo 19. Martti Huhtinen.

AURORAN KAPPELI Perheiden päivä ma: Perhekerho klo 10–12, kappelilounas klo 11–13, Perhekerho klo 13–15. Iltaperhekerho 7.10. klo 17.30–19 (parittomilla viikoilla). Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 2–0,50 e. Alkuhartaus klo 11. Toivoa naisille – Hannapiiri to 3.10. klo 17. Nimikkolähetit Eeva ja Jari Vähäsarja. Ikoniluento la 5.10. klo 12. Alarik Corander. Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Kirkkokyyti! Kutsumme Kalajärven kappelille su 13.10. klo 16 messuun erityisesti niitä, joiden on vaikea liikkua. Jos tarvitset kyydin, ota yhteys 7.10. mennessä: virpi.sutelainen@evl.fi, 040 736 9315. Myös kyydin tarjoajia tarvitaan. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Apostolien teot to 26.9. klo 18,

Seppo Särkiniemi. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus. Radioraamattupiiri ti 8.10. klo 18.30. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Ida Bois: ”Toiselle ihminen” to 3.10. klo 18.30. Laulu & laulun tarina -konsertti. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Naisten vuorisaarnaraamis ti 8.10. klo 18. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Hiljaisen rukouksen ryhmä su 29.9. klo 13.30. Iltapäivä kappelilla su 29.9. klo 15. ”Raamatun ajan tuoksuöljyt”. Exodus-kuoro. Israelilaisia tansseja Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 8.10. klo 16-18. Israel-raamattupiiri ke 9.10. klo 17.30. After School – avoimet ovet ke klo 15–17 yläasteikäisille ja vanhemmille koululaisille. Café Suvela ma–to klo 12–14. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan majatalo su 6.10. klo 18–19.30. Messu klo 17, iltapala. Diakoni Anna Iivanainen esittäytyy klo 18. Esirukousta. Lähetyspiiri ma 7.10. klo 14. Nimikkolähetti Saara Karttunen. Kappelilounas ti klo 12, 1.10. alkaen. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Café Viheri ma ja ke klo 10−12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila, os. Kaivomestarinkatu 8, ma klo 10−13 ja to klo 10−17. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. Anni Vanhanen p. 050 438 0189.

CHORUS GAUDETE Kaikille lauluhaluisille! Harjoitukset to klo 18: 26.9. (kirkko), 10.10. (toimituskappeli), 24.10. (kirkko), 7.11. (toimituskappeli) ja 21.11. (kirkko). Paikkana Espoon tuomiokirkko tai Tuomiokirkon viereinen toimituskappeli vuorokerroin. Ohj. kanttori Leena Talvio. Tule harjoituksiin silloin kun sinulle ET 232 x 85 sopii, mmei vaadita aikaisempaa laulukokemusta.

RAAMATUN NAISET JA RAKKAUS Naistenpäivä Suvelan kappelissa la 5.10. klo 9.30–14. Kasvislounas 10 e, messu. Mukana Mirja Lassila, Marja Malvaranta, Anna-Liisa Haunio ja Kirsi Kanerva. ILM. 30.9. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

VANHUSTEN VIIKKO 7.–13.10. Pullakahveille! Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa ja tulkaa sen jälkeen seurakunnan tarjoamille pullakahveille! Viherlaakson kappeli ma 7.10. klo 10–12. Auroran kappeli ke 9.10. klo 10–14. Suvelan kappeli to 10.10. klo 12–14. Kappelilounaalle! Tuo mukanasi ikäihminen Kauklahden kappelin kappelilounaalle ti 8.10. klo 11–12.30. Alkuhartaus. Molemmille ilmainen lounas!

ELÄKELÄISKERHOT espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/aikuiset/elakelaisryhmat.

KIRKAS MYSTIIKKA -SEMINAARI Esseisti Juhani Rekolan elämäntyöstä ja perinnöstä 12.10. klo 10−17 Suvelan kappelissa. Puhujavieraita, keskustelua, musiikkia. Vapaa pääsy, ruoka- ja kahvimaksu 10 e käteisellä paikan päällä. Ks ohjelma: www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat (hae nimellä).

SIJAISEKSI LASTEN KERHOIHIN? Etsimme sijaisia lasten (2−5-v.) päiväkerhoihin sekä perhekerhoihin. Uudet sijaiset haastatellaan ja perehdytetään tehtäviin. Tied. Lapsityönohjaajalta: aila.pihlajavesi@evl. fi, 040 525 1216.

SYYSLOMAN PERHEPÄIVÄT Ma 14.10: Auroran kappeli klo 10−14. Marja-rastirata, askarteluja, leikkiä, musisointia. Lounas klo 11−13: aik. 5 e, lapsi 3−10 -v. 2 e, alle 3-v. 0,50 e. Tied. 050 511 0317. Kalajärven kappeli klo 10−13: Tekemistä koko perheelle. Tarjoilu 2 e/perhe. Tied. 050 511 0336. Tiistai 15.10: Suvelan kappeli klo 10−13. Laulua, leikkiä, liikkumista, askartelua, hartaushetki. ILM. lounaalle 4.10. mennessä: heli.vesanen@evl.fi tai 040 702 6141. Lounas 3 e aik., lapsi 1,5 e, lapsi 0−2 -v. maksuton.

Keskiviikko 16.10: Kauklahden kappeli klo 10−13. Hartaus, askartelua, leikkiä. Lounas, aik. 4 e, lapsi yli 3-v. 2 e. Tied. 050 378 3280. Torstai 17.10: Laaksolahden kappeli klo 10−13. Rasti- ja temppurata, askartelua, leikkiä. Kahvila klo 10.30−12. Kahviraha 4 e/perhe, 2 e/ aik. Tied. 050 434 1063.

HILJAISUUDEN PÄIVÄ La 26.10. klo 10–16 Kalajärven kappelissa. Kaipaatko hiljaisuutta, lepoa ja pysähtymistä omaan elämääsi? Yhteisiä rukoushetkiä, meditaatiota ja henkilökohtaista matkantekoa hiljaisuudessa. Ehtoollishartaus. Hinta 10 e sis. kevyen lounaan. Ohj. Kirsi Muurimäki, Taina Latvala ja Virpi Sutelainen. Tied. ja ILM. 11.10. mennessä: 040 736 9315.

PIRISTYSTÄ KAAMOKSEEN Naisten viikonloppuleiri pe−su 15.−17.11. Hvittorpissa. Rentoa yhdessäoloa ja tekemistä, tanssia, hiljentymistä. Ohj. Tiina Hietaniemi ja Virpi Sutelainen. Hinta 45 e, sis. täysihoidon. Tied. ja ILM. 31.10. mennessä: tiina.hietaniemi@evl.fi, 040 763 6599.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 15.−17.11. Hilassa. Ohj. Marja Malvaranta ja Eeva Honkanummi. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut. ILM. 24.10. mennessä: 040 5311 040/Malvaranta.

PERHEILLE Toimiva perhe -vuorovaikutuskurssi vanhemmille alk. to 3.10. klo 17.30 Kalajärven kappeli, 50 e/aikuinen. Tied. 050 583 6886, 050 434 1063. Parista perheeksi -ilta ensimmäistä lastaan odottaville to 3.10. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied. 050 511 0165, 040 547 4146. Perhekerhot: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/perhekerhot. Isovanhemmat-lapsenlapset-leiri 30.11.–1.12. Tied. 050 511 0165, kirsi. kanerva@evl.fi.

HAUSSA: PIPOJA, LAPASIA & VILLASUKKIA Keräämme asunnottomille uusia pipoja, käsineitä/lapasia ja villasukkia. Tuo lahjoituksesi Kirkonkymppiin, mukaan teksti: ”Asunnottomien yö”.

LISÄÄ TAPAHTUMIA www.espoonseurakunnat.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 26.9. – 10.10.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Leipämessu pe 27.9. klo 10 kirkko. Ylisuutari, Ojala, Leinonen. Messun jälkeen keittolounas. Nuorten messu pe 27.9. klo 20 Sode. Kohijoki. Jamilahti-rippikoulun konfirmaatio la 28.9. klo 11 kirkko. Pesonen, Puukko. Velskola Väentupa 2 -rippikoulun konfirmaatio la 28.9. klo 14 kirkko. Olli, Yli-Jaskari. Kelttimessu su 29.9. klo 11 kirkko. H. Lehti, J. Lehti, Ojala. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit Pisara ry:n hyväksi. Messu su 29.9. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Puukko. Kirkkokahvit. Nuorten messu pe 4.10. klo 20 Sode. J. Lehti. Kiipula 3 -rippikoulun konfirmaatio la 5.10. klo 11 kirkko. Ylisuutari, YliJaskari. Messu su 6.10. klo 11 kirkko. Santaharju, Sinervo, Yli-Jaskari. Pyhäkoulu. Kipparin lähetyspiirin kirkkokahvit. Pelli 2-rippikoulun konfirmaatio su 6.10. klo 14 kirkko. Reinikainen, Puukko. Messu su 6.10. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Puukko. Muskarimessu ma 7.10. klo 10 Soukan kappeli. Kohijoki, Santaharju, Puukko, Munter-Mäkeläinen. Nuorten messu pe 11.10. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 13.10. klo 11 kirkko. Olli, Reinikainen, Yli-Jaskari, Lonka. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit Yhteisvastuun hyväksi. Kohtaamispaikka-messu su 13.10. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Pesonen, Ojala & bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13. Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30. Israel-rukouspiiri ti 8.10. klo 18.30, kk:n 2. ti.

lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30– 11.30, hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Aamupala ti klo 9–10 kirkko, maksuton. Leipämessu pe 27.9. klo 10 kirkko.

LUETAAN RAAMATTUA

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B.

Raamattuluentosarja: Kysymyksiä ja vastauksia Kristuksen kirkosta to klo 18 kirkko paritt. vkot, TT Juho Sankamo. 10.10. Uuden testamentin kuvia seurakunnasta. juhosankamo. fi/web/wordpress/ Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Raamattu ja rukous -ilta pe 27.9. ja 11.10. klo 19 Iivisniemen seurakuntakoti, paritt. vkot. Miesten raamattupiiri to 3.10. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää ma-pe klo 9–21 numerossa 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva. Tule moikkaamaan!

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen. Perhekahvilat ma klo 9.15–11.15 Soukan kappeli ja to klo 9.45–11.45 Kaskikappeli. Lapsiperheiden kahvittelupaikka, mukana lastenohjaajia.

MIELUISIN MUISTONI Aikuisten sinkkujen ilta la 28.9. klo 18 kirkko. Syksyn muut illat 26.10., 23.11. ja 7.12.

LAULATTAAKO?

Siionin virsiä lauletaan pe 4.10. klo 18.30 kirkko. TUKEA JA APUA Toivotuimmat virret la 5.10. klo 12 Palveluajat ma klo 13–14 Espoonlah- Soukan kappeli. den kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo Laulukerhossa veisataan virsiä ti 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 8.10. klo 13 kirkon musiikkisali, 6738. EL 91 x 96Helena mm Yli-Jaskari. Pullakahvit 1,5 e. Ruokailu ma ja to klo 12 kirkko,

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

BRUNSSI JA MYYJÄISET

Maukasta ruokaa, leivonnaisia ja käsitöitä la 5.10. klo 11–14 Soukan kappeli, lähetystyön hyväksi. Brunssi 15 e/aik., 5 e/lapsi, perhelippu 35 e (2 aik. ja 2–3 lasta). Klo 12 kirkkosalissa Toivotuimmat virret.

ISRAEL-ILTA Juutalaisuus ja kristinusko ma 7.10. klo 18 Soukan kappeli, pastori Irene Erkko, tarjoilua. Juutalaisuuden syvin olemus, Suomen juutalaisten ylirabbiini Simon Livson ja Juutalaisen uskonnon ja kristinuskon erot, Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Ilkka Vakkuri.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Eljan tuoli -illat ke klo 18.30 kirkko. Vieraan kanssa keskustellaan menneestä elämästä ja pohditaan ihmisyyttä erilaisista näkökulmista. Keskustelujen lomassa musiikkia, joka liittyy haastateltavien tarinaan ja on ollut heille merkityksellistä. Kolehti Yhteisvastuulle. Illan päätteeksi iltatee. Ke 9.10. pappi ja oopperalaulaja Esa Ruuttunen. 13.11. emerituspiispa Eero Huovinen.

VIE VANHUS ULOS -PÄIVÄ Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa ja tulkaa kävelyn päätteeksi täytekakkukahville to 10.10. klo 10–14 Soukan kappeli, Soukankuja 3.

LUKUPIIRI R.K. Narayan, Kilpimaalarin rakkaus ti 15.10. klo 18 kirkko. Ti 19.11. Olli Jalonen, Taivaanpallo. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

PIKKUVÄELLE Lapsiparkki on turvallinen paikka 2–6-v. lapsellesi, kun tarvitset aikaa itsellesi tai asioiden hoitoon. Lapsiparkki ma klo 13–16 kirkko, varaukset viim. ed. pe tekstiviestillä 041 535 6190. Kerro lapsen nimi, ikä ja huoltajan nimi. Iloitaan vauvoista yhdessä! Vauvanpäivä pe 27.9. klo 11.30–15 Soukan kappeli. Keittolounas 11.30–13, vapaaehtoinen ruokamaksu. Klo 12 äideille itsehoitovinkkejä ja muskari, klo 13 vauvahieronta, klo 13.30 odottavien äitien muskari, klo 14 parisuhdeasiaa. Paikan päällä srk:n perhetyöntekijöitä ja neuvolan perhetyöntekijöitä. Lisäksi kantoliinaopastusta, srk:n Toivon Torin myyntipiste (käytettyjä vauvatavaroita), opastusta kastetilaisuuden järjestämiseen, lastenhoito isommil-

KIRKOSSA RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen. Avoin rukouspiiri su messun ja

Menokasvo

EI MITÄÄN TEKEMISTÄ? Sode-klubi, avoin iltapäiväkerho alakouluikäisille ti klo 14–16.30 Sode, Soukantie 13. Piipahda tai tule koko ajaksi, ei ilmoittautumista. Kirkkoyö la–su 26.–27.10., alkaa klo 18 ja päättyy su klo 11 messuun. Lue lisää ja ilmoittaudu www.sodesode.fi – kouluikäiset – tapahtumat. Sporttikerhoja, kokkailua, taiteilua ja vaikkapa lautapelejä... tarjolla erilaisia kerhoja ja kursseja – mukaan mahtuu vielä. Kouluikäisten tapahtumat www.sodesode.fi

RIPARIKESÄ 2020 LÄHESTYY! Infoilta ensi vuoden rippikoululaisten vanhemmille ma 7.10. klo 18.30– 20 kirkko. Kysy mieltäsi askarruttavia kysymyksiä! Kahvitarjoilu. Iltaa isännöi pastori Olli-Pekka Ylisuutari.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, Sode, Soukantie 13. Nuorten ilta pe klo 17–22, messu klo 20. Changemaker to 26.9. klo 17.30. Haluatko toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta? Tule mukaan! Syyskauden muut illat 10.10., 24.10., 7.11., 21.11., 5.12. ja 19.12. Yösode pe 18.10. klo 22–la 19.10. klo 12. Seuraa instagram @sodesta

RIKASTA MINUA Parisuhdeperheleiri 25.–27.10. Hvittorp. Keskitytään parisuhteen vahvuuksiin, voimavaroihin ja mahdollisuuksiin sekä hyvän huomaamiseen ja sanoittamiseen, toiveiden ja tarpeiden rakentavaan ilmaisuun. Maksu 120 e/pari, lapset 30 e/yli 3–v. Ilm. verkossa viim. 4.10. Tied. tanja. routama@evl.fi, 050 441 9154.

TÄSSÄKÖ TÄMÄ ELÄMÄ ON? Alfa-kurssi kristinuskon perusasioista alkaa to 7.11. klo 18.30, paritt. vkot. Kokoontumisia 11. Tied. ja ilm. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Ovatko vauvat tervetulleita kirkkoon? – Kyllä. Toivon näkeväni jumalanpalveluksessa ja seurakunnan ti-

laisuuksissa vauvoja ja lapsiperheitä nykyistä enemmän. Espoonlahden kirkossa ja Soukan kappelissa on kastepuu, ja perhe voi itse kiinnittää siihen kastelinnun, jossa on oman vauvan nimi. Kastat vauvoja työssäsi pappina. Millaisia kastetilaisuudet ovat? – Minulle on tärkeää, että kastetilaisuudesta tulee perheen omannäköinen ja siitä jää mieleen hyviä muistoja. Papin on aina tärkeä muistaa, että kastetilaisuus on perheelle ainutkertainen tilanne, joka voi vahvistaa kirkon jäsenyyttä. PAULA HUHTALA Vauvanpäivä pe 27.9. klo 11.30–15 Soukan kappelissa, os. Soukankuja 3. Keittolounas klo 11.30–13. Vauvapäivä pe 27.9. klo 13–16 Chapplessa Iso Omena -kauppakeskuksessa, os. Suomenlahdentie 1.

ESKO JÄMSÄ

Miksi vauvoja kannattaa juhlia? – Jeesus kutsui luokseen lapsia ja kehotti aikuisia tulemaan heidän kaltaisikseen. Kristillinen kasvatus alkaa jo pienenä ja silloin lapsille annetaan turvallisia aineksia jumalasuhteen luomiseen. Mielestäni vauvat tuovat mukanaan tulevaisuuden toivoa ja muistuttavat siitä, että uusien ihmisten kautta sukupolvet vaihtuvat.

le lapsille. Päivä päättyy yhteiseen kirkkomuskarihetkeen. Nuku, kuolaa, jokeltele – tyyli on vapaa vauvakirkossa su 6.10. klo 15–15.30 Soukan kappeli. Mukana menossa muskariope Sonja MunterMäkeläinen, pastori Mira Kohijoki ja kanttori Helena Yli-Jaskari. Kahvitarjoilu vanhemmille, piltit pikkuisille. Muskarimessu ma 7.10. klo 10 Soukan kappeli. Soitetaan, lauletaan ja leikitään yhdessä!

Tule vauvan päivänä Soukan kappelille ja Chappleen Vauvan päivä on pe 27.9. Mitä tapahtuu silloin Espoonlahden seurakunnassa, rovasti Leena Santaharju? – Seurakuntamme on mukana valtakunnallisessa vauvan teemapäivässä. Soukan kappelissa on silloin vauvaperheille suunnattua ohjelmaa, kuten muskarihetkiä, vauvahierontaa, parisuhdeasiaa, käytettyjen vauvatarvikkeiden myyntiä ja opastusta kastetilaisuuden järjestämiseen. Tapahtumassa on mukana sekä seurakunnan että neuvolan perhetyöntekijöitä.

MENOT 26.9. – 10.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu , Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 29.9. klo 11 Perkkaan kappeli. Pöyri, Latvanen. Perhemessu ja kirkkokahvit su 29.9. klo 13 Karakappeli. Kaikenikäisten messu kestää noin 45 min. Mukana lapsikuorot Huiske ja Havina sekä Maria Laakso, huilu. Koskela, Yletyinen, Noponen. Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Karakappeli. Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 4.10. klo 8.30 KilonRisti. Granlund. Messu ja kirkkokahvit su 6.10. klo 13 Karakappeli. Mukana Kirkkokuoro. T. Salo, Raunu, Latvanen.

TASAUSKERÄYS Toivoa ilmassa. Tule lipaskerääjäksi kauppakeskus Selloon to 26.9. klo 15–17.30. Osallistumalla keräykseen voit auttaa ilmastonmuutoksesta eniten kärsiviä Tansaniassa, Nepalissa, Laosissa, Boliviassa sekä Zimbabwessa. Lisätiedot: felm.suomenlahetysseura.fi/tasaus/ Ilm. tekstiviestillä: Martta Nurmi, 040 559 1487.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Mikkelinpäivän messu su 29.9. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Mikko Niinikoski. Messun yhteydessä siunataan diakonian työpajalaisten tekemät tilkkupeitot. Kirkkokahveilla työpajan esittelyä. Perhekirkko su 29.9. klo 16 Olarin kirkko, Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki. Kirkon jälkeen perhetapahtuma. Messu su 6.10. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Henri Röytiö. Kanttori Sari Rautio, Markku Nuotio, laulu, Nanako Lammi, saksofoni. Matikappeli: Messu su 29.9. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Mikko Niinikoski. Colourful Christian Worship Matinmessu su 6.10. klo 17. Liturgia Anna Poutiainen, saarna Mia Wrang, kanttori Sanna Franssila ja musiikkiryhmä. Bilingual Colourful Worship Service Matinmessu. Messun jälkeen tarjolla iltapalaa. Bilingual (Finnish– English) colourful worship. Fellowship and snack after the service.

LECTIO DIVINARAAMATTUMIETISKELY Hiljaista olemista ja eläytymistä evankeliumin tapahtumiin to 26.9. ja 10.10. klo 12.30–14 Karakappelissa.

KILON KRISTITTYJEN ILLAT Kilon kristittyjen avoimet illat: to 26.9. teemana kiitollisuus, to 10.10. teemana kristityn vapaus klo 18 KilonRistissä. Tule tutustumaan muihin kilolaisiin! Emäntänä Kaija Rainio. Kahvitarjoilu.

lemaan iäkkään naapurin, ystävän tai KOKKAILUA, KOODAILUA, TAIDETTA JA PONEJA sukulaisen kanssa ja tulkaa yhdessä kävelyn päätteeksi seurakuntaan Ilmoittaudu koululaisten ilmaisiin kahville. Seurakunta tarjoaa kahvit harrastekerhoihin. Vielä on tilaa Karakappelissa to 10.10. klo 13–14. kaikissa kerhoissa! Valon säveliä – Vanhustenviikon espoonseurakunnat.fi/nuortensiipi/ konsertti pe 11.10. klo 13.30 Karakap- tytot-ja-pojat/harrastekerhot peli. Tule kuuntelemaan muistoja Taidekerho 1.–3.-luokkalaisille ma nostattavia klassikoita kanttoreiden klo 17 nuortentila Siipi. esittäminä. Outi Noponen ja Kullervo Ohjelmointikerho 3.–6.-luokkalaiLatvanen, laulu, Pauliina Hyry, urut ja sille ma klo 18 Karatalo, Kotkatie 4. LE 91 x4 e.105 Mediakurssi mm piano. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 9–14-vuotiaille ti klo Kahvitarjoilu. 16.30 Uuttu.

SIIONINVIRSISEURAT Puhujina emerituspiispa Mikko Heikka sekä pastorit Inkeri Juvela ja Timo Salo. Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi ma 7.10. klo 19 KilonRistissä. Isäntänä Anssi Siukosaari. Kahvi/tee klo 18.30.

KUORO KAIKILLE Ääniverryttelyä juuri sinulle wannabe-singer! Kaikenikäisten kuorossa ei ole laulutaitovaatimuksia, sitoutumis- eikä esiintymispakkoa. Treenit su 29.9., 20.10. ja 17.11. klo 15.30–17 Perkkaan kappeli. Kanttori Outi Noponen.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

VANHUSTENVIIKOLLA TAPAHTUU Vie vanhus ulos -päivä Lähde ulkoi-

Vapaaehtoisten pitämä hartaushetki su 6.10. klo 12 Matinkappelissa.

PERHEKIRKKO JA -TAPAHTUMA Mikkelinpäivänä 29.9. Olarin kirkolla klo 16. Lapset voivat pukeutua enkeleiksi kirkkoon. Kannattaa tulla pukeutumaan jo klo 15.45. Päivällinen (aikuiset 3 e ja lapset ilmaisiksi). Toimintapisteissä liidellään enkelin siivillä!

VAUVAPÄIVÄ Valtakunnallinen vauvan päivä vauvaperheille ja heidän läheisilleen leikkien, laulaen ja ihmetellen. Chapple, Iso Omena pe 27.9. klo 13–16. Tutustumme alueemme eri toimijoihin ja palveluihin. Mm. muskarihetkiä ja arvontaa.

IKÄÄNTYVIEN MAAHANMUUTTAJIEN RYHMÄ Kotoutumista tukeva ryhmä yli

Taaperokirkko: ”Kori täynnä syksyn herkkuja” pe 4.10. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Nyt on aika kerätä syksyn sato talteen ja iloita kasvusta. Tässä kirkkohetkessä lapsen on lupa leikkiä, näkyä ja kuulua. Mukana muskariope Essi, pappi Kirsti ja perhetoiminnanohjaaja Seija. Kirkkomehut ja -kahvit. Arkin Paja: ”Helmeilyä” la 12.10. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki. Rukoushelmisuunnistus ja helmiaskarteluja (aarre- ja korurasia). Elämyksellinen kirkkohetki klo 11.30. Kahvia, mehua ja pullaa. Aikuisten pienryhmät espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/ aikuiset Lapsiperheet espoonseurakunnat.fi/ leppavaaran-seurakunta/lapsille-jalapsiperheille Koululaiset ja nuoret nuortensiipi.fi

Laulutuokiossa harjoitellaan äänenkäyttöä ja muita laulamisen perusasioita tuttujen virsien ja hengellisten laulujen kautta. Pe 4.10., 18.10. ja 1.11. klo 13–14 Karakappeli. Kanttori Pauliina Hyry.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN

LAPSIPERHEILLE

VIIKKOTOIMINTA VERKOSSA

KARAN LAULELOT -YHTEISLAULUTILAISUUS

Tankkauspaikka, diakoniamessu ti 8.10. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, diakoni Aapo Rikala. Midmonth recharge mass for your spiritual life! Diakonialounas. Lunch served afterwards. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: to 26.9. Jussi Koski, to 3.10. Henri Röytiö, to 10.10. Inari Varimo. Musiikki: Risteysbändi. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan.

Kokkikerho 1.–3.-luokkalaisille ti klo 16 Lasten kappeli Arkki. Bändikerho 11–14-vuotiaille ti klo 16.15 nuortentila Siipi Kokkikerho 4.–6.-luokkalaisille ke klo 17.30 Karakappeli. Ponikerho 1. –3.-luokkalaisille to klo 18 Karakappeli.

50-vuotiaille maahanmuuttajille. Opitaan suomen kieltä ja kulttuuria 26.9.–28.11. torstaisin klo 13–15, Chapple, Iso Omena, 2. krs. Lisätietoja: Espoon seurakuntayhtymän arabiankielisen seurakuntatyön ohjaaja Mirna Nadra p. 050 472 9780, mirna.nadra@evl.fi ja EMY ry:n toiminnanohjaaja Virpi Guttorm p. 050 310 7981, virpi.guttorm@emy.fi.

SENIORITREFFIT Retki Hvittorpiin 8.10. klo 11–16. Yhteiskuljetus. Matkan omavastuu 5 e, sis. lounaan ja kuljetuksen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 30.9. mennessä: Minna Martiskainen p. 050 330 7129, minna.martiskainen@evl.fi tai Marja Jauhiainen p. 040 531 1029, marja.jauhiainen@evl.fi. Hvittorpissa meille esiintyy Jukka Salminen.

VIE VANHUS ULOS -TAPAHTUMA Vanhustenviikolla 10.10. klo 10–14. Olarin kirkolla. Lähde ulkoilemaan yksin tai yhdessä muiden kanssa. Kirkolla kakkukahvit ulkoilun jälkeen. Yhteislenkille lähdöt Olarin kirkolta klo 10 ja 12. Klo 11 luento aiheesta Diabetes ja liikunta. Klo 13 luento aiheesta Jalkojen hyvinvointi.

on 30 e syksyltä ja jatkossa 40 e/ kausi. Materiaalimaksu 30 e (maksetaan opettajalle) kattaa värit ja kaksi lautaa. Pensselit jokainen hankkii itse. Lisätiedot ja ilmoittautumiset tarjarae@gmail.com tai p. 040 531 1050.

SYYSSEIKKAILUT KIRKONMÄELLÄ Pelejä ja leikkejä ulkona ja sisällä koko perheelle Olarin kirkolla 16.10.– 18.10. klo 9.30–13. Kädentöitä, hartaushetki sekä tarjolla lounasta, 3 e/ perhe (etusija lapsilla). Lisätietoja: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

PERHELEIRI Yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä Hvittorpissa 1.–3.11. 30 e/aikuinen, 15 e/lapsi ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Hakulinkki nettisivuillamme 12.9.–8.10. Lisätietoja: mia.silvola@ evl.fi, 050 576 4891.

PARISUHDEPÄIVÄ Teemana on ”Tunteet ja tarpeet” Villa Hvittorpissa su 24.11. klo 8–16. Ilmoittautumislinkki päivään on avoinna 2.9.–21.10. Lisätiedot: p. 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@ evl.fi.

VAPAAEHTOISTEN TEEMAPÄIVÄ

SYYSLOMALEIRI 1–6-LUOKKALASILLE

Olarin kappelilla la 12.10. klo 9.30– 15. Ilmoittautuminen 3.10. mennessä, olarinseurakunta@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 09 8050 7000.

Hilassa 17.10.–19.10 klo 12. Tule kokemaan syksyn huikein kokemus ja viettämään syyslomaa mukavassa seurassa. Ilmoittautuminen on auki 2.10. asti osoitteessa nuori.chapple.fi.

IKONIMAALAUSTA VASTAALKAJILLE Olarin kirkolla ti 15.10. alkaen klo 16–19 pääsääntöisesti tiistaisin. Hinta

omin kyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin. Laulukoulu Sulo-ja-soraäänet ke 2.10. alkaen klo 18 Matinkappeli. Ryhmään voi liittyä milloin vaan syyskauden aikana.

OLARI 50-VUOTTA -JUHLA Tule juhlimaan 50-vuotiasta Olarin aluetta Päivänkehrän koululle la 28.9. klo 14–16. Valokuvanäyttely, askartelua ja leikkejä, muurinpohjalettuja, kulttuurikahvila. Klo 15: kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Päivänkehrän musiikkiluokat, Olarin voimistelijat, Olarin räppileidit sekä katsaus Olarin historiaan. Vapaa pääsy.

ETSIMME SIJAISIA PERHETYÖHÖN Haemme vastuuntuntoisia sijaisia työskentelemään lasten ja perheiden parissa. Suurin tarve on ryhmissä: päiväkerhoissa, perhekerhoissa ja -kahviloissa, mutta myös iltaisin ja viikonloppuisin. Toivomme kokemusta lasten kanssa toimimisesta sekä edellytämme ev.lut. seurakunnan jäsenyyttä. Tarjoamme työstä tuntipalkkion. Tiedustelut: p. 040 503 7622, paula.bruce-haatainen@ evl.fi tai p. 041 518 1228, camilla. posa@evl.fi.

AIKUISTEN RYHMIÄ Naisten saunailta Hvittorpissa ke 9.10. klo 18–. Iltapala 3,5 e. Matkat

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Hengähdä hetki hiljaa Kaipaatko hiljaisuutta, lepoa ja pysähtymistä omaan elämääsi? Hiljaisuuden päivässä voit kokea tätä kaikkea. Hinta 10 euroa sisältää kevyen lounaan. Ohjaajina pappi Kirsi Muurimäki, TM Taina Latvala ja diakoni Virpi Sutelainen. Varaa paikkasi 11.10. mennessä: 040 736 9315. Hiljaisuuden päivä la 26.10. klo 10–16 Kalajärven kappelissa, Ruskaniitty 3.

Tarinoita uudesta alusta Akustista pop-musiikkia tekevä muusikko Ida Bois esiintyy Laulu & laulun tarinassa torstaina 3.10. Toiselle ihminen -illassa puhutaan muun muassa elämästä, kivusta ja toivosta. Kahvit klo 18 alkaen. Vapaa pääsy. Ida Bois Laulu & laulun tarinassa to 3.10. klo 18.30 Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 29.9. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte. Su 6.10. senioreiden kirkkopyhä. Saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Anna Marte.

PERHEKERHO MAANANTAISIN Kauniaisten kirkolla, kerhotiloissa klo 9.30–11, Kavallintie 3. (huom. paikka).

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 30.9. klo 18.30–20.30 Sebastoksen toimitilassa.

NUORTEN AVOIMET OVET Ma 30.9. klo 15.30–18 kirkon nuorten tiloissa.

MENOT 26.9. – 10.10.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT

URUT SOI TAPIOLASSA -KONSERTTI Lasten ja enkeleiden päivän konsertti kaiken ikäisille su 29.9. klo 18 Tapiolan kirkko. Konsertissa kuullaan niin urkujen hentoa helinää, enkelin siipien suhinaa kuin myös suuren soittimen tuhansien pillien juhlavaa pauhua. Säveltäjinä mm. J. S. Bach, D. Locklair, Schubert, Duruflé ja Dubois, Williams. Halukkaat voivat lopuksi kokeilla urkuja. Juonto Liisa Malkamäki. Konsertin kesto n. 30 min. Vapaa pääsy.

Messu su 29.9. klo 10 Tapiolan kirkko. Karjalainen, Koivisto, Malkamäki. Messussa avustaa Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 2.10 klo 8. Tapiolan kirkko. Koivisto, Jurmu. Aamupuuro ja kirkkokahvit. Messu su 6.10. klo 10 Tapiolan kirkko. Tervonen, Ristimäki, Malkamäki. Tapiolan Laulu laulaa Bengt Johanssonin kuoroteoksen Pater Noster Uli Kontu-Korhosen johdolla. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 6.10. klo 12.30 Tapiolan kirkko. Viikkomessu ke 9.10. klo 8 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Jokivuori. Aamupuuro ja kirkkokahvit. Keskipäivän rukous arkis in klo 12 Tapiolan kirkko.

MUSKARIMESSU

4-VUOTISSYNTTÄRIT

Ukraina uskon ja politiikan polttopisteessä ke 2.10. klo 13 Tapiolan kirkko. Vieraana rovasti Aarne Laasonen. Kahvit alk. klo 12.30. Runon ja kuvan kosketus ke 9.10. klo 13 Tapiolan kirkko. Vieraana

Juhlitaan la 5.10 klo 16 Tapiolan kirkolla (v. 2015 syntyneet). Ilm. jatkettu 27.9. saakka: terhi.kuoppala@evl.fi

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Yllätysmusiikkia, kanttori Anna Marte. Ti 1.10. klo 13 kirkon yläsalissa.

VAIKEITA USKONKYSYMYKSIÄ Luento- ja keskustelusarja Kauniaisten kirkolla seur. tiistaisin klo 18.30: 1.10. Miksi Jumala salaa itsensä? Kari Kuula. 8.10. Onko tulevaisuus määrätty? Mimosa Mäkisen kamppailu teologisen ikiongelman kanssa. 22.10. Esirukouksen arvoitus. Anna-Kaisa Tuomi. 29.10. Pääseekö koira taivaaseen? Entä alienit ja klingonit? Kari Kuula.

ENGLISH DISCUSSION GROUP On Wednesdays 18.30–20 Kauniainen Church, Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula. Wed 2.10. Animals as pets and commodities. 9.10. Death and afterlife. All questions answered.

MARTAT JA MARIAT To 3.10. klo 12 kansainvälisen työn ryhmä yläsalissa. Tuula Tapanainen Open doors -avustusjärjestöstä vierailee, aiheena ”Vainotut kristityt naiset”.

OMAISHOITAJIEN VERTAISRYHMÄ Ti 8.10. klo 15.30 Villa Bredassa.

NAISTEN BRUNSSI – VIERAANA IRJA ASKOLA La 5.10. klo 12–15 Kauniaisten kirkolla. Toimittaja Raija Pellin haastateltavana piispa emerita Irja Askola teemalla ”Naisen sana ja sydän”. Hinta 10 e (josta puolet Naisten Pankille).

Pienten oma messu ma 30.9. klo 18. Tapiolan kirkko. Muskarikuoro Laulusimpukat sekä lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut. Messun jälkeen iltapala.

URKUKONSERTTI LAPSILLE Kun valas hotkaisi Joonan – teos uruille, kertojalle, lapsikuorolle ja solistille ti 1.10. klo 10 ja pe 4.10. klo 9.30 Tapiolan kirkko. Sävellys Veli Kujala, teksti Kaija Pispa, kertoja Mari Kätkä, urut Susanne Kujala, laulu Hannu Jurmu ja Tapiolan seurakunnan Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut. Kesto n. 35 min. Yli 4-v.

PERHEILTA Laajalahdessa ke 2.10. klo 17.30–19. Koko perheelle iloista puuhaa ja iltapala.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

TOUHULEIRI PERHEILLE Su 17.–ti 19.11. Hvittorpin leirikeskuksessa Kirkkonummella. Työssäkäyvä vanhempi voi olla mukana sunnuntain, lähteä töihin leirikeskuksesta ma-aamuna ja palata taas töiden jälk. leirille perheen luo. Tulo su 17.11. omilla autoilla klo 16. Leiri päättyy tiistaina klo 12 (tilausbussi lähtee). Aikuiset: koko leiri 50 e ja osa-aika 40 e. Lapset: 25 e, alle 3 v. maksutta. (sis. ruokailut, majoitus ja paluukulj.). Ilmoitt. kauniaisten. suom.srk@evl.fi. Tied. susan.hackman@evl.fi.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Lö. 28.9. Esbo domkyrka kl. 15. Konfirmation, Houtskär-skriftskolan. von Martens, Brunell. Sö. 29.9. Esbo domkyrka kl. 12.15. Gudstjänst med små och stora på Mikaelidagen. von Martens, Brunell, barnledarna och dagklubbsbarnen. Kyrklunch i församlingsgården. OBS! Ingen gudstjänst i Olars kyrka kl. 18! Lö. 5.10. Esbovikens kyrka kl. 15. Konfirmation, Mataskär 5-skriftskolan. Terlinden, Malmgren, Sabina Kyllönen. Sö. 6.10. Esbo domkyrka kl. 12.15.

rovasti Aarne Laasonen. Kahvit alk. klo 12.30.

040 742 4232.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ

Aikuisten kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ma 7.10.–25.11. (8 krt.) klo 17–19, Tapiolan kirkko. Ihmettelemme elämää tekstien avulla, kirjoittamalla ja keskustelemalla. Ohj. Katja Hero. Ilm. seurakuntatoimistoon p.09 8050 4000 tai tapiolanseurakunta@evl.fi.

Lounaskonsertti ke 9.10. klo 12. Tapiolan kirkko. Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat esiintyvät. Vapaa pääsy. Vapaaeht. ohjelmamaksu.

VIE VANHUS ULOS -PÄIVÄ Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa to 10.10. Riksakyytejä Tapiolan kirkolla klo 11–13 ja kakkukahvit ulkoilijoille klo 10–14. Mukana runoilija, sahansoittaja Aarne Laasonen.

ELÄMÄN SANOJA -RYHMÄ

PAIKALLISEKUMEENINEN FOORUMI Uudet suomalaiset, uudet kristityt pe 27.9. Tapiolan kirkko. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

RYHMÄT JA PIIRIT

ARKELOGIAN AARTEITA

Miesten raamattupiiri ti 1.10. klo 18.30–20. Tapiolan kirkko. Kohtaamispaikka: to 10.10. osallistumme Vie vanhus ulos -päivään. Lähdemme kävelylle kirkon pääovelta klo 12.30 ja palaamme kahville.

Kuvanäyttely lokakuun ajan Tapiolan kirkolla.

KRITO

TA 43 x 35 mm

Haluatko lisätä ymmärrystäsi kriiseistä? Vertaisryhmä Tapiolan kirkolla to 3.10.–28.11. klo 18.30. Matka valoon -kirjan pohjalta. Kirjan voi lainata tai ostaa. Ilm. Aini Torkkeli 040 529 4784 tai Anneli Johansson

TEATTERIRETKI Lähde Lahden kaupunginteatteriin. Retki sis. lounaan ennen näytelmää Neljäntienristeys, liput ja matkat. Hinta 55 e. Lähtö Tapiolasta hotelli Gardenin edestä to 21.11. klo 9.15. ja paluu n. klo 16. Sitova ilm. viim. ke 23.10. Tapiolan seurakuntatoimistoon p. 09 8050 4000 ma–pe klo 9–15.

SURURYHMÄ Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi ke 6.11.–11.12. klo 17–19 Tapiolan kirkko. Ohj. Katja Hero ja Saara Sahla. Tied. Katja Hero, 050 583 6909. Ilm. Tapiolan seurakuntatoimisto p. 09 8050 4000.

KESKIVIIKKOKERHO

Ilmoitt. 30.9. menn. p. 050 500 9000 tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi. Etusija kauniaislaisilla.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Hilan leirikeskuksessa to 3.10. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

Jäntti, Brunell, kören EsVoces. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 10.30. Majuri, Malmgren. Kyrkkaffe.

KONSERT Fre 27.9. Köklax kapell kl. 19. En himmelsk färd. Esbo barock och Anna Villberg, sopran. Fritt inträde, program 15 e.

VAD SEDAN? To. 3.10. Olars kyrka kl. 10.30–12. Hur ser min vardag ut då jag inte längre går till jobbet varje dag? Vad vill jag och vad kan jag göra som känns meningsfullt? Välkommen till en samtalsserie kring dessa frågor under hösten, 24.10 och 14.11. Ansvarsperson är Heidi Jäntti, heidi. jantti@evl.fi, 040 531 1046. Ingen förhandsanmälan behövs.

SAMLINGAR FÖR DAGLEDIGA I ALLA ÅLDRAR Vi träffas kl. 13–14.30: To. 26.9 Karabacka kapell, Marina Selenius

berättar om hur vi ska ta hand om våra fötter. Ti. 1.10 Köklax kapell. To. 3.10 Kalajärvi kapell, gäst är minneshandledare Ida Mitchell. Ti. 8.10 Träffdax i Köklax kapell. Ti. 8.10 OIars kyrka. To. 10.10 Karabacka kapell.

SORGEGRUPPEN Ti. 1.10. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 18–19.15. Följande träffar 8.10, 22.10, 29.10. Mer info: Taina Sandberg, 040 547 1856.

SYMAMSELLERNA Varje ti. kl. 16–19 Vita huset, Prästgårdsgr. 1. Börja med en ny hobby eller fortsätt med handarbetet som blev på hälft! Mer info: Nina Wallenius, 050 432 4323.

FAMILJEKLUBBAR FÖR FÖRÄLDRAR MED SMÅBARN Köklax kapell varje må. Sökö kapell varje ti. Esbo domkyrkas församlingsgård varje on. Mattby kapell varje to. kl. 9.30–11.30.

Kirkoissa soi

Apua & tukea

PE 27.9.

LA 5.10.

Erityisnuorille

Espoon barokkipäivät – Taivai nen matka klo 19 Kauklahden kappelissa. Espoon barokki, solistina kauklahtelainen sopraano Anna Villberg. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Lauluyhtye Kuiskeen 6vuotis synttärikonsertti klo 17 Karakappelissa. Hyvän porukan hienoa musiikkia, laulamisen iloa ja synttäriohjelmaa. Mukana Petri Kangas, piano. Vapaa pääsy. Myös lapset ovat lämpimästi tervetulleita!

Unelmapantterit – lievästi kehitys vammaisten nuorten kerho to 10.10. klo 17.30–19.30 nuortentila Siipi. Teemme nuorten toivomia asioita: vaihdamme kuulumisia, pelaamme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme hartauden ja syömme välipalan. Maksuton. Tied. Meri Saloila, 040 724 1120. Kappeli klubi – Kehitysvammaisten kerho ke 9.10. klo 18 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1.

SU 29.9. Urut soi Tapiolassa – Lasten ja enkeleiden päivän konsertti kaikenikäisille klo 18 Tapiolan kirkossa. Urkujen hentoa helinää, enkelin siipien suhinaa ja suuren soittimen tuhansien pillien juhlavaa pauhua. Säveltäjinä J. S. Bach, D. Locklair, Schubert, Duruflé ja Dubois, Williams. Lopuksi mahdollisuus kokeilla urkuja. Juonto Liisa Malkamäki. Kesto n. 30 min. Vapaa pääsy.

TI 1.10. Urkukonsertti lapsille: Kun valas hotkaisi Joonan klo 10 Tapiolan kirkossa. Sävellys Veli Kujala, teksti Kaija Pispa, kertoja Mari Kätkä, urut Susanne Kujala, laulu Hannu Jurmu ja Tapiolan seurakunnan Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut. Kesto n. 35 min. Yli 4-v. Myös pe 4.10. klo 9.30.

TO 3.10. Ida Bois: Toiselle ihminen klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Laulu & laulun tarina –Musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja tarjoaa ikimuistoisia musiikkihetkiä. Kahvit klo 18 alkaen. Vapaa pääsy.

PE 4.10.

Naiskuoro Kuplivan 5vuotiskon sertti klo 16 Olarin kirkossa. Kupliva on espoolainen kuoro, joka kuplii laulun riemua ja tekee musiikkia ilolla, mutta kuitenkin tavoitteellisesti. Kuoroa johtaa Viena Kangas. The Watercolors – Jazzakvarel leja syksyn väreissä klo 18 Kauklahden kappelissa. Jazz-yhtye The Watercolorsissa soittavat Janne Saarinen, oboe, englannintorvi; Ilkka Uksila, vibrafoni; Joonas Tuuri, kontrabasso. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Kauklahden ystävyysseurakunnan Kosen hyväksi.

TI 8.10. Lauluyhtye Club For Five: Hiljai nen hetki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Tuttuja virsiä ja hengellisiä lauluja sekä kirkkoon sopivaa laulumusiikkia. Liput Lippu.fi 25 e + toim.kulut. Ovelta 27 e, jos lippuja on jäljellä.

PE 11.10. Valon säveliä – Vanhustenviikon konsertti klo 13.30 Karakappelissa. Muistoja nostattavia klassikoita kanttoreiden esittäminä. Outi Noponen ja Kullervo Latvanen, laulu, Pauliina Hyry, urut ja piano. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 4 e. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu, vap.eht. maksu diakoniatyölle.

THE WATERCOLOURSYHTYE

Urkukonsertti lapsille: Kun valas hotkaisi Joonan klo 9.30 Tapiolan kirkossa. Ks. konsertin tiedot yllä 1.10.

SU 6.10.

The Watercolorsyhtye luo jazzakvarelleja syksyn väreissä konsertis saan su 6.10. klo 18 Kauklahden kappelissa. Vapaa pääsy, vapaaehtoi nen ohjelmamaksu Kauklahden ystävyysseurakunnan Kosen hyväksi.

s. 14 86 x 28 mm

Mielenterveyttä Torstaipiiri mielenterveyskuntou tujille to 3.10. klo 15 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kahvitarjoilu. Tiedustelut puh. 050 438 0189.

Kahvilat TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon Olohuone: Avoin oleskelutila seurakuntalaisille ma, ke ja pe klo 10–14 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräykselle. Nauti päivän lehdestä ja kupposesta kahvia. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Kahvi/tee/kaakao 1 e, makea 1 e, suolainen 2 e. Tuotto Naisten Pankille ja lähetystyölle. Kahvilan syyskausi 18.12. saakka Kaken kahvila joka pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen. Mukana seurakunnan työntekijä. Kahvila lomalla heinäkuussa. Perhekahvilat ma klo 9.15–11.15 Soukan kappeli (Soukankuja 3) ja to klo 9.45–11.45 Kaskikappeli (Kaskipiha 5). Tule kahvittelemaan ja vaihtamaan kuulumisia muiden lapsiperheiden kanssa. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURA KUNTA Piipahda kahvikupposelle! Suolaista & makeaa, lehtiä & juttuseuraa. Café Aurora ma–pe klo 10–14 Auroran kappelissa (Heiniemenpolku 1). Kahvia, makeaa ja suolaista, netti, lehtiä. Café Suvela ma–to klo 12–14 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Kahvi tai tee ja suolainen tai makea tarjottava 1,50 e. Myös erikoiskahveja saatavilla. Café Viheri ma ja ke klo 10−12 Viherlaakson kappelissa, os. Viherkalliontie 2.Kahvi, tee 1 e / Mehu 0,50 e. Purtavaa makea tai suolaista 1 e. Päivän Hesari luettavaksi. KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Maanantaikahvila ja vartin har taus: joka ma klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15, seurakuntien toimitilassa Sebastoksessa, os. Kauniaistentie 11. OLARIN SEURAKUNTA Leipäkahvila: kahvin ja teen kanssa

HEIDI KORSMANHIRVONEN

MENOT 26.9. – 10.10.

14 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Espoon seurakuntien näkövammaistyö järjestää näkövammaisille monen laisia kohtaamisen paikkoja. Tiesitkö, että Kirkko ja kaupunki ilmestyy myös äänilehtenä? Äänilehden ja kausiohjelman voit tilata näkövammais ten diakonissa Tarja Huttuselta, p. 040 734 7715 tai tarja.huttunen@evl.fi. tarjolla artesaanileipomo Gateaun lahjoitusleivonnaisia perjantaisin klo 13–14.30 Matinkappelilla. Lisätietoja yhteisötyöntekijä David Caceres del Castillo, 040 5384 144.

Näkövammaisille Espoon seurakuntien näkövam maistyö järjestää näkövammaisille kohtaamisen paikkoja. Keskiviikkokahvila: Kuppi kahvia, seurustelua, pientä ohjelmaa ja hartaushetki joka keskiviikko klo 14–15.30, paitsi yhdistyksen jäseniltaa edeltävänä keskiviikkona (kuukauden kolmas torstai). Seuraava kerta 2.10. Paikka: Kuunpirtti, Kuunsäde 2 A–B. Emäntinä Helena Paimela ja Leena Toiminen. Yhteistyössä Espoon Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa. Näkövammaisten raamattupiiri joka toinen torstai klo 13–15 Tapiolan kirkon Pylvässalissa. Seuraavat kerta to 3-10. Ohjaaja Sari Karjalainen. Näkökulma: Vertaisryhmässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Tarkoitettu sekä vähän aikaa että pitkään näkövammansa kanssa eläneille. Kerran kuukaudessa maanantaisin klo 13–15 Espoon seurakuntayhtymässä, Kirkkokatu 1. Seuraava kerta 7.10. Ohjaajina vertaisohjaaja, kuvataiteilija Maarit Hedman ja Tarja Huttunen Kaikissa näkövammaisten kokoontumisissa ovat vapaaehtoiset opasystävät ovella vastassa. Ei ennakkoilmoittautumista. Kysy lisää ja tilaa näkövammaistyön syysesite: Tarja Huttunen p. 040 734 7715 tai tarja. huttunen@evl.fi.

Isovanhemmat ja lapset leirille ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURA KUNTA Isovanhemmat – lapsenlapset leiri 30.11.–1.12. Hvittorpissa. Hinta 45 e/ aik., 20 e/lapsi. Ilmoittautuminen 15.10 alkaen: www.espoonseurakunnat.fi> Tapahtumahaku > Isovanhemmat- lapsenlapset leiri. Tied. 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURA

KUNTA Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Ota ajoissa yhteyttä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue, 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvelan alue, 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta), 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö), 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio). PohjoisEspoon alue (Kalajärvi), 040 736 9315. LänsiEspoon alue, 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso), 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki). Viherlaaksolahden alue, 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso). ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Ma klo 13–14 Espoonlahden kirkko, p. 09 8050 6638, Kipparinkatu 8 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738, Soukankuja 3. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakoniavastaanotto ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Mikäli sinun on vaikea iän tai sairauden vuoksi päästä vastaanotolle, voit sopia myös kotikäynnin. OLARIN SEURAKUNTA Puhelimitse ti klo 10–11, p. 050 4329 368. Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) ti klo 10–11 sekä diakoniaruokailun yhteydessä klo 13 alkaen: Matinkappelilla tiistaisin ja Olarin kappelilla torstaisin. TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011. ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Öppen mottagning i Esbo svenska församlings kansli, Kyrkogatan 10 i Esbo centrum, varje torsdag kl. 10–12. Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal. Du kan komma in utan tidsbeställning i olika kortare ärenden, det går också att beställa en längre tid. Du behöver inte fundera ensam, ta modigt kontakt så funderar vi tillsammans!

Seurakuntien yhteiset Paikallisekumeeninen foorumi – avoin seminaari. Uudet suomalaiset, uudet kristityt – tervetuloa vai tervemenoa? pe 27.9. klo 11–16 Tapiolan kirkolla. Klo 12 Keskipäivän rukous, piispa Kaisamari Hintikka. Klo 12.15 syyrialaista kasvisruokaa, minkä jälkeen esitelmiä maahan-

muuton kysymyksistä. Puhujana mm. asiantuntija TT Elina Hellqvist Kirkkohallituksesta. SateenkaariSiipi to 3.10. klo 17–20 nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Nuortenilta erityisesti seksuaali- ja/ tai sukupuolivähemmistöön kuuluville nuorille. Kokoonnumme syys–jou-

lukuussa joka kuukauden ensimmäinen torstai. Ilta on avoin kaikille espoolaisille nuorille. Järj. Espoonlahden ja Leppävaaran srk:t. Hiljaisuuden retriitti 15.−17.11. Hilan kurssikeskuksessa. Ohj. Marja Malvaranta ja Eeva Honkanummi. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut. Ilm. 24.10.

mennessä: 040 531 1040/Malvaranta. Espoon seurakuntien yhteinen diakonian retkipäivä virkistystä kaipaaville Hilan leirikeskuksessa to 3.10. Retken järjestää Tapiolan seurakunta,. mukana diakonissa Sanna Pihlaja ja pappi Marianne Tiihonen. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman ja

kuljetuksen. Varaathan mukaan tasarahan ja ulkoiluvaatteet. Retkellä saunomismahdollisuus. Sit. ilm. pe 27.9. klo 9–12 seurakuntasihteerille, p. 050 441 6259.

ELÄMÄNKAARI

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

International ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Mio Feodor Bildjuschkin, Anton Henry Samuel Björkell, Eero Juhani Elo, Sinja Eliisa Greus, Rasmus Alvar Halpin, Viljami Toivo Tapio Iivonen, Emmi Aino Alexandra Ikäheimo, Iivari Emil Koivula, Isabella Johanna Marjatta Koponen, Aarne Valtteri Kumpulainen, Lauri Pekka Kärkkäinen, Kasper Pentti Loponen, Vanessa Aurora Fransilia Olin, Tilda Isabella Maria Palmén, Aamu Hilda Emilia Rantonen, Pamela Rosalind Vapaarinne, Iine Helmi Vikstedt. Avioliittoon aikovat Roger Roope Hagert ja Liisa Irene Eerikäinen, Eero Heikki Juhani Lilja ja Janina Eliina Hietala. Hautaan siunatut Kauko Kalervo Saari 95 v, Toivo Pellervo Grönlund 94 v, Maija Hammarén 86 v, Niilo Henrik Heinonen 83 v, Aulikki Elina Melander 80 v, Mikko Antero Lampén 72 v, Ulla Kaarina Andersson 71 v, Jukka Reima Tapani Hiltunen 68 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Iida Terttu Kallakas, Aarni Johannes Nils Korhola, Verneri Leo Matias Korhonen, Vilma Eerika Kostilainen, Akseli Pentti Jalmari Marttila, Max Erik Einari Stude, Viia Kaisla Henriikka Tukkiniemi, Martta Alexandra Tuominen, Roosa Isla Maria Tykkä, Onni Alvar Ylhäinen.

Avioliittoon aikovat Timo Tapani Ollikainen ja Laura Annika Aarre. Hautaan siunatut Lars Axel Holmberg 95 v, Elvi Hillebrand 87 v, Ritva Marita Aarva 80 v, Keijo Emil Peltonen 78 v, Kimmo Kalervo Hamunen 77 v, Yrjö Tapani Paastela 74 v, Heikki Olavi Laitinen 73 v, Juha Pekka Olavi Tarma 72 v, Anita Ingrid Nelke 68 v, Leena Marketta Mustiala 67 v, Paul Juhani Henriksson 34 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Aarne Alpo Einari Koskinen. Hautaan siunattu Seija Aura Sanelma Grotenfelt 82 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Adessa Olivia Hyyryläinen, Robert Paavo Verneri Jantunen, Linnea Erica Isabella Juola, Loot Pauli Toivo Abel-Kristian Paananen-Huuskonen, Luka Lauri Ilmari Wanne, Hilla Maaria Yliluoma, Sylvi Katariina Yliluoma. Hautaan siunatut Katri Marjatta Aarnio 86 v, Heikki Tapani Kainlauri 72 v, Tiina Kaarina Mäkelä 57 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Greta Meeri Sofia Arra, Selma Helmi Emilia Arra, Aapo Jukka Lauri Arvila,

Sebastian Frans Olavi Hannimäki, Liam Toivo Alexander Hirvilammi, Leo Viljam Karuluoto, Pentti Urho Eemeli Kärkkäinen, Vilma Maria Ojaranta, Tessa Sanni Katariina Riihimäki, Daniel Ragnar Saari, Vilhelm August Saijonmaa, Nessa Anja Maria Ström, Leonna Laila Mikaela Tapala, Matti-Pekka Johannes Vuoriluoma. Avioliittoon aikovat Tomi Santeri Aalto ja Milla Kaarina Syvälä. Hautaan siunatut Osmo Tapio Välimaa 82 v, Antti Juhani Hemmo 78 v, Saara Leena Marita Rossi 30 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Leevi Elias Bister, Lilja Eeva Eliisa Kuljukka, Olavi Onni Lindgren, Rebekka Aurora Vakkilainen. Hautaan siunatut Terttu Annikki Rouhiainen 85 v, Saara Helena Patja 84 v, Veikko Aapeli Lehti 78 v, Eero Veli-Matti Laatio 68 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Michaela Johanna Serafina Kamila, Joline Angelica Pajusalo, Fia Isabel Syrjälä, Anton Kristoffer Uotila, Alexander Leonard Vikström. Avlidna/Hautaan siunatut Eeva Maria Brondin 98 år, Sigrid Marianne Welander 91 år, Åke Bertil Lauri Laurila 90 år.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo, Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Selkokielinen raamattupiiri tiistaisin klo 13–14.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Erityisesti suomen kieltä opetteleville maahanmuuttajille. Kansainvälinen keittiö to 26.9. ja 10.10. klo 11 Suvelan kappelissa. Valmistamme ja syömme yhdessä eri kulttuurien ruokia. Viron kielen piiri ma 7.10. klo 18 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Ohjaaja Leena Oikarinen. English Discussion Group on Wednesdays 18.30–20 at Kauniainen Church. Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula. Wed 2.10. Animals as pets and commodities. 9.10. Death and afterlife. All questions answered. Venäjänkielinen ilta perheille pe 27.9. ja 4.10. klo 17 KilonRisti. Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905. Venäjänkielinen sanajumalanpalvelus su 6.10. klo 16 Perkkaan kappeli. Arabiankielinen raamattupiiri joka to klo 10 KilonRisti.

Arabiankielisten naisten ryhmä joka pe klo 18 Perkkaan kappeli. Kysy lisää Espoon seurakuntien arabiankielisen työn ohjaajalta: Mirna Nadra, 050 472 9780, mirna.nadra@ evl.fi. Young Arabic Christian Fellowship every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel. Arabic Worship and Eucharist Sun 6th Oct at 1 pm at Perkkaa Chapel. Pastor Ramez Ansara, 050 304 1689. Chinese Family Club Fri 11th Oct at 5 pm at Uuttu. Evening tea and Bible study with Chinese families. Kenny Ding, 050 387 5192. Al Massira Course every Wed at 6 pm at Karapellontie 11. Join “Al Massira” course of Christianity with Leppävaara church workers. You may speak English or Arabic. Contact: jukka.raunu@evl.fi, mirna.nadra@evl.fi. Kotoutumista tukeva ryhmä yli 50-vuotiaille maahanmuuttajille. Opitaan yhdessä suomen kieltä ja kulttuuria 26.9.–28.11. torstaisin klo 13–15, Chapple, Iso Omena, 2. krs. Arabian ja darin kielten tulkkaus. Lisätietoja: Mirna Nadra p. 050 472 9780 mirna.nadra@evl.fi ja Virpi Guttorm p. 050 310 7981 virpi. guttorm@emy.fi.

16 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Nuorten pakkopalautukset seis OLEMME ALAIKÄISINÄ yksin Suomesta turvaa hakeneiden nuorten kummivanhempia. Omien kumminuortemme ja heidän ystäviensä kautta olemme nähneet, kuinka Suomen turvapaikkaprosessissa on epäonnistuttu täysin turvan tarvetta selvitettäessä. Nuorten turvapaikkaprosessia kuvaa parhaiten sana arpapeli. Osa sai asianmukaisen oleskeluluvan, toisille osui kohdalle huono tulkki, välinpitämätön asianajaja ja hutaisemalla oikeusasteisiin tehty valitus. Afgaanitaustaisten nuorten kohdalla on uhkana palautus väkivaltaiseen ja levottomaan maahan, jossa osa heistä ei ole koskaan käynyt – koska he ovat syntyneet pakolaisina Afganistanin ulkopuolella. Virheitä ei korjata. Uusintahakemuksia ei käsitellä, vaikka ne ovat usein ainoa keino korjata virheellisesti tehtyjä, jo oikeusasteissa käsiteltyjä päätöksiä. Tuskallisin tilanne on niillä, joita uhkaa pakkopalautus, vaikka he ovat jo kotoutuneet hyvin Suomeen ja löytäneet täältä työ- tai opiskelupaikan. Meillä Suomessa on tilaa täältä turvaa hakeneille. He ovat valmiita olemaan osallisina yhteiskunnassamme, jos vain annamme heille mahdollisuuden. Heillä on Suomessa ihmisiä, joille he ovat tärkeitä ja rakkaita. Näiden nuorten palauttaminen konfliktien keskelle on eettisesti ja oikeudellisesti väärin. Syntyvyyden laskiessa ja työvoimapulan uhatessa se on myös taloudellisesti järjetöntä toimintaa. Miten kauan tämä edellisen hallituksen aloittama nuorten ihmisten epäinhimillinen kohtelu saa jatkua? Anssi Rantanen Sanna Syri Anna Sahinoja Espoo ja Helsinki

Kirkosta erotaan väärin perustein MEILLÄ ON oikein hyvä ja vapaa kirkko minun evankelis-luterilaisen järkeni mukaan. Meidän kirkossamme ei puututa henkilökohtaiseen elämäämme eikä uskoomme; päätoimittaja Heinimäen mukaanhan sellaista tapahtuu muissa uskonsuunnissa (www.kirkkojakaupunki.fi 19.6.). Meillä ei ahdisteta eikä etsitä meistä syn-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? SAKCHAI LALIT / AP − LEHTIKUVA

seltä ja hivellä vapautta rakastavaa ja pakkoa vieroksuvaa ihmismieltä, mutta se on utopistinen. Kaikki vanhemmat tulevat nimittäin omalla toiminnallaan väistämättä antaneeksi lapsilleen esimerkkinä näkemyksensä siitä, miten asiat ovat, miten niiden tulisi olla ja mikä on hyvää ja oikein tai pahaa ja väärin. Munasolun hedelmöittymisestä alkunsa saava lapsi alkaa sitä paitsi suuntautua ympäristöönsä, muun muassa kieleen, jo hyvän aikaa ennen syntymäänsä, siis jo sikiönä. Uskonnoton tai ateistinen kasvatus ei ole neutraalia, koska uskonnottomuus ja ateismi eivät ole katsomusneutraalieja. Se on kannanotto perimmäiseen olemassaolon kysymykseen siinä missä teismikin. Mikko Heikkilä dosentti,Tampere

Kirjoita surusta ja menetyksestä

Pyhän Marian tyttökoulun vararehtori, sisar Ana Rosa Sivori, 77, onnistui pitämään pitkään taka-alalla tiedon tunnetusta sukulaisestaan, jonka kanssa hän kommunikoi perinteisesti kirjein. Buenos Airesista kotoisin olevan Sivorin pikkuserkku on Jorge Mario Bergoglio, josta tuli kuusi vuotta sitten Paavi Franciscus. Paavin Thaimaan vierailu marraskuussa merkitsee Sivorille pikkuserkun jälleennäkemistä. Sivori saapui Thaimaahan vuonna 1966 lähetystyöntekijänä ja viihtyy nyt koululaisten parissa maan koillisosassa.

tejä, ellei sitten kateutta. Käsitykseni mukaan joissakin uskonsuunnissa on sellainen käsitys, että tiettyyn hengelliseen liikkeeseen kuuluminen pelastaa, ei henkilökohtainen usko itsessään. Olen myöskin sitä mieltä, että kirkon yhteiskunnallisen politiikan ei pidä vaikuttaa ihmisen kirkosta eroamiseen. Koska vain oma usko on se, joka merkitsee. Ja saathan sinä nauttia messuista ehtoollisineen. Martti Rikard Vonlaufen Lippajärvi

Katsomusneutraalia lastenkasvatusta ei ole YLE UUTISOI 16.9., että kastettavien lasten prosenttiosuus kaikista syntyneistä lapsista on vähentynyt voimakkaasti erityisesti Helsingin hiippakunnassa. Tärkeäksi syyksi ilmoitettiin nykyvanhempien halu antaa lastensa itse päättää maailmankatsomuksestaan. Taustalla oleva ajatus arvo- ja katsomusneutraalista lastenkasvatuksesta voi olla kaunis, tuntua edistykselli-

SURUN SIIVET SOIVAT on musiikillinen hiljentymishetki, jossa voimme muistella edesmenneitä rakkaitamme hoitavan musiikin ja laulun äärellä. Sitä vietetään Henkensä riistäneiden muistopäivänä 17.11. Malmin hautausmaan kappelissa Helsingissä. Kuoleman ja menetyksen kohdatessa toivomme rakentavamme siltaa surun läpi laulun, musiikin ja läsnäolon avulla. On tärkeää tuoda suru näkyväksi sanoin ja sävelin kunnioittamalla edesmenneiden muistoa. Haluaisitko kirjoittaa meille omakohtaisia ajatuksia ja kokemuksia surun kohtaamisesta ja läheisen menettämisestä, runon tai ajatusten muodossa? Näitä kertomuksia tuodaan kuultavaksi konsertissa. Voit kirjoittaa anonyymisti, jos haluat. Arvostamme jokaista tekstiä. Lähetä tekstisi 17.10. mennessä osoitteeseen nurjoh@gmail.com. Johanna Nurmimaa Kai Sadinmaa

Sain rukousvastauksen PIIRTÄJÄ VILLE Ranta on saanut uuden pestin iltapäivälehdessä ja ”joutuu” lopettamaan pilapiirrokset muualla. Herralle kiitos! Vielä kun se toinen käsittämätön tekele häviäisi seurakuntalehdestä. Heidi Järnefelt Espoo