Kirkko ja kaupunki 2019 17 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

26.9.2019 kirkkojakaupunki.fi

A8 Skam-näytelmä vie nostalgiatripille lukiovuosiin

B1 Cityeläinten salainen elämä

Liian positiivista? Samae Koskinen laulaa rakkaudesta ja toivosta, vaikka on raskassoutuinen äijä

A 6

SIMONE DE BEAUVOIR (1908–1986) MUISTELMATEOKSESSAAN MAAILMAN MENO.

Mihin aika on kadonnut. Missä vaiheessa elämä on mennyt minusta ohi. Minut on petetty. Katkeroitunut vanha nainen. Takana loistava tulevaisuus. Elämä jäi kesken. MINÄKERTOJA HYPPE SALMEN ROMAANISSA AALTOJA JA ASIATTOMUUKSIA (TAMMI 2019)

Iankaikkisesti

Ennen päivät lipuivat verkkaan, minä kuljin niitä nopeammin suunnitelmieni imussa. Nyt riittämättömät tunnit kiidättävät minua täyttä laukkaa hautaa kohti.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019 Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta. Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo. JOBIN KIRJA 14:1–2

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Vakavuuteen lankeaminen KÄSISSÄSI ON HISTORIALLINEN Kirkko ja kaupungin numero. Vielä tämän kerran tarjoamme lukijoillemme Ville Rannan pilapiirroksen. Ville Ranta piirsi Kirkko ja kaupunkiin yli kymmenen vuotta. Niistä seitsemän ensimmäistä vuotta piirrokset ilmestyivät vain Helsingin lehdessä, ja kun pääkaupunkiseudun seurakuntien mediat yhdistyivät vuoden 2017 alussa, myös espoolaiset, kauniaislaiset ja vantaalaiset pääsivät nauttimaan kir peän satiirikon kynän jäljestä.

”

JOS MEDIASSA

EMME ANTANEET pilapiirtäjällemme EI OLE RIPAUSTAKAAN potkuja. En olisi halunnut päästää häntä PUREVAA HUUMORIA, menemään, mutta minkäs teet, kun SE ON SUURESSA toinen media tekee houkuttelevamman VAARASSA HAPANTUA tarjouksen. Onneksi olkoon Iltalehti, OTTAMAAN palkkasitte erinomaisen pilapiirtäjän. LIIAN VAKAVASTI Rannan pilakuvista on tullut paljon SEKÄ ITSENSÄ ETTÄ palautetta. Kiitoksia ja kirouksia. Joillekin MAAILMAN, JOSTA Rannan piirrokset olivat syy kuulua SE RAPORTOI. edelleen kirkkoon. Joidenkin mielestä seurakunnan median ei pitäisi ollenkaan julkaista kantaa ottavia pilakuvia. Pitääpä. Jos mediassa ei ole ripaustakaan purevaa huumoria, se on suuressa vaarassa hapantua ottamaan liian vakavasti sekä itsensä että maail man, josta se raportoi. Näin on myös meidän hengellisessä elämässämme, ja tämä koskee myös kirkollista mediaa.

HYVÄ HUMORISTI paljastaa tämän. Siksi Kirkko ja kaupunki julkaisee jatkossakin kipakkaa ja purevaa satiiria.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa ISTOCK JA MARI AARNIO

YHDYSVALTALAINEN uskontotieteen ja uskonto jen historian professori Conrad Hyers kuvaa Raamatun paratiisikertomusta pikemminkin vakavuuteen kuin syntiin lankeamiseksi. Itse kertomuksessahan ei puhuta syntiinlankee muksesta tai perisynnistä yhtään mitään. Ensim mäisen Mooseksen kirjan kertomus Aadamista, Eevasta ja puhuvasta käärmeestä on vanha nuotio tarina, joka kertoo, miten jo ensimmäisillä ihmisillä alkoivat muutamat perusasiat mennä pieleen. Hyers pitää paratiisikertomusta kuvauksena siitä, miten turhantärkeys tuli maailmaan ja turmeli alkupe räisen viattomuuden tilan. Vakavuuteen langenneessa maailmassa ihmiset näkyvät suhtautuvan itseensä, mielipiteisiinsä ja uskomuksiinsa, asemaansa, saavu tuksiinsa ja suunnitelmiinsa aivan liian vakavasti.

Minulla on jatkuva syksy: kaipaan kesää, joka ehti kadota, aloitan uutta, joka jää vajaaksi. Tällaiseksiko sinä minut tarkoitit, Äiti Jumala, pysyvästi keskeneräiseksi? Ehkä voisit taluttaa minua niin kuin lasta, rauhoitella, kun kiirehdin turhaan, puhaltaa, kun kompuroin.

Kerro yllättävä ystävällinen teko, jonka olet nähnyt Vaikka ei aina siltä tunnu, maailmassa tapahtuu paljon hyvää. Keräämme verkossa tarinoita kaupunkiin kätkeytyvistä ystävällisistä teoista. Millaista pyyteetöntä tekoa olet todistanut? Kerro ja osallistu arvontaan osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 26.9.2019

numero 17

Seuraava lehti ilmestyy 10.10. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Lukion neljäsluokkalainen Netta Huhtamella Vantaalta aloitti kokkikerhon ohjaamisen rippileirin jälkeen. Hän ei malta lopettaa, koska oppii jatkuvasti uutta. TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA VILLE PALONEN

Netta Huhtamella, miksi aloitit kerhonohjaajana? – Aloitin kerhon pitämisen neljä vuotta sitten. Omalla rippileirilläni kysyttiin, kuka haluaisi lähteä vetämään kerhoa. Koska olen aina pitänyt lasten kanssa olemisesta, ilmoittauduin mukaan. – Ensimmäisenä syksynä meille pidettiin koulu tus, mutta mitään vaatimuksia esimerkiksi ruuan laittotaidoista ei ollut. Kerhon vetäminen ei ole pelkkää kokkaamista, vaan ruuan valmistumista odotellessa voi vaikka leikkiä ja askarrella.

2 3

Olet nyt pitänyt kerhoa vuodesta 2015 saakka. Mikä siinä on hauskinta? – Olen itse aika ujo ihminen, ja kerhon vetäminen on rohkaissut minua. Kerhoa vetäessä oppii aina jotain uutta, eikä silloin malta lopettaa. – On ihanaa katsoa, kuinka hauskaa lapsilla on ja kuinka innolla he tulevat kerhoon joka ker ta. Myös leikkiminen heidän kanssaan on minus ta hauskaa. Mistä kerhosi osallistujat pitävät eniten? – Kerholaisten iät vaihtelevat jonkin verran. Suurin osa on noin 7–10vuo tiaita. Mukana on ollut myös esimerkik si yksi seitsemäsluokkalainen ja eskarilainen. Yleensä osallistujat ovat enimmäk seen tyttöjä, mutta aina on myös muutamia poikia. – Yleensä lasten mielestä kerhon paras osuus on kokkaus. He odottavat sitä, että pääsevät mais telemaan omia tuotoksiaan.

”Kerhon vetäminen on rohkaissut minua”

Mitä muuta olet puuhannut seurakunnassa? – En ole Vantaankosken seurakunnas sa tehnyt toistaiseksi juuri mitään muuta, lukuun ottamatta paria lastenleiriä. Koen vahvuudekseni enemmän pienempien lasten kanssa puuhailun kuin vaikkapa ripariikäisten, joten kerhon vetäminen tuntuu omalta jutulta. – Aion vetää kerhoa niin pitkään kuin voin. Val mistun lukiosta jouluna. Katsotaan sitten sen jäl keen, miten aikaa on ensi vuonna.

Millainen on iltarukouksesi? – Minulla ei ole varsinaisesti iltarukous ta, mutta iltaisin ennen nukahtamista ni mietin asioita, joista olen kiitolli nen. ■

Katso lisätietoa kouluikäisten harrastekerhoista vantaanseurakunnat.fi/koululaisille

4 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019 MAIJA SAARI

Vantaan Pyhän Laurin kirkko on mukana Yö kirkossa -tapahtumassa.

Sadat kouluikäiset viettävät yön kirkossa Helsinkiläiset Kallion ja Paavalin seurakunnat haastoivat keväällä Suomen muut luterilaiset seurakunnat mukaan Yö kirkossa -kampanjaan. Kouluikäisille suunnatun kampanjan idea on viettää yö kirkossa. Tapahtuma on osa 100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa -juhlavuoden valtakunnallista toimintaa. Pääkaupunkiseudulla on mukana yli kaksikymmentä seurakuntaa. Yö kirkossa -tapahtumiin osallistuu Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla useita satoja kouluikäisiä. Suuri osa niistä pidetään valvomisen sunnuntaina eli 16.–17. marraskuuta, osa ennen sitä ja osa vielä joulukuussa.

”Isosena oleminen kasvatti minua”

Lehtisaarelaisten kanteet hylättiin Helsingin käräjäoikeus ratkaisi kiistan Lehtisaaren alueella sijaitsevien Vantaan seurakuntien tonttien vuokrauksesta. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki yhdeksän asuntoosakeyhtiön jättämät kanteet. Päätöstään käräjäoikeus perusteli sopimusvapauden periaatteella. Sen mukaan Vantaan seurakuntayhtymä voi maanomistajana päättää, millä ehdoilla se tarjoaa tonttia uudelleen vuokrattavaksi. Seurakuntien mailla sijaitsevien taloyhtiöiden vuokrat ovat vuosikymmenien ajan olleet alhaisella 1960-luvun tasolla. Vuokrat on tarkoitus nostaa käyvälle markkinatasolle uusilla vuokrasopimuksilla. Vantaan seurakuntien viiden prosentin tuottovaatimus on sama kuin sen Vantaalla sijaitsevilla vuokratonteilla, ja yhtymän on toimittava tasapuolisesti eri alueilla asuvia vuokralaisiaan kohtaan. Maanvuokratuotoilla rahoitetaan seurakuntien toimintaa, kuten työtä vähävaraisten ja perheiden parissa. Lehtisaaren asunto-yhtiöt ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen. Tämä antaa niille mahdollisuuden valittaa asiasta hovioikeuteen.

Porvoon piispa vihitään virkaansa Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand vihitään virkaan sunnuntaina 29.9. kello 10 Porvoon tuomiokirkossa. Vihkimisen toimittaa arkkipiispa Tapio Luoma avustajineen. Åstrand saarnaa. Vihkimysmessu televisioidaan suorana YLE Fem -kanavalla. Åstrand aloitti Porvoon piispana 1.9. Porvoon hiippakunnassa on 53 seurakuntaa, joissa on noin 240 000 jäsentä. Vantaan ruotsinkielinen seurakunta kuuluu Porvoon hiippakuntaan.

Tuoreen väitöskirjan mukaan rippikoulujen isoset ovat myöhemmällä iällä muita suomalaisia halukkaampia osallistumaan vapaaehtoistyöhön. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

ippikoulu jättää joskus ristiriitaisen tunteen. Niin kävi vantaalaiselle Viivi Helinille. – En itse pitänyt omasta rippileirikokemuksestani. Tiesin jo ennen leirille lähtöä, ettei se tulisi olemaan oma juttuni, ja oikeassa olinkin, hän sanoo. Yksi asia leirillä oli kuitenkin hyvin: isoset. – He tekivät toiminnallaan ja leikeillään leiriviikosta siedettävän, Helin sanoo. Juuri isosten esimerkin vuoksi hän itse halusi kokeilla samaa. Kokemus oli antoisa. – Yllätyin, kuinka paljon isosille annettiin tilaa suunnitella ja toteuttaa omia ideoita. Yllä-

tyin myös, kuinka rennosti pystyin olemaan isosen roolissa leiriläisille ilman, että olisin vaikuttanut määräilevältä tai että olisin vaikuttanut siltä kuin olisin asettanut itseni korkeammalle tasolle, Helin sanoo. ISOSTOIMINNASTA väitöskirjan kirjoittaneen Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtorin Jouko Porkan mukaan seurakunnan isostoiminta tarjoaa nuorelle jatkuvasti riittävän konkreettisia tehtäviä. – Palautteissa isostoiminta koetaan hyvin mielekkääksi, ja sen myötä syntyy merkittäviä ihmissuhteita. Lisäksi isostoiminta lisää nuorten halua osallistua vapaaehtoistoimintaan myös kirkon ulkopuolella. Tällaista muutosta ei ole havaittu muissa Euroopan maissa, Porkka sanoo. Porkan väitöskirja on osa kan-

sainvälistä hanketta, jossa mitattiin nuorten asenteita muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Unkarissa ja Sveitsissä. – Suomessa asenteet uskontoa kohtaan ovat jyrkentyneet muita maita enemmän. Tutkimusjakson aikana kotien uskontokasvatus muuttui, ja esimerkiksi iltarukous väheni selvästi. Lapsuusaikana uskonto ei enää ollut yhtä paljon esillä kuin aiemmin, Porkka sanoo. – Nykyään monet tulevat rippikouluun käytännössä ilman minkäänlaista uskontokasvatusta. Vaikka isostoiminta sitouttaa nuoria, monet myös eroavat kirkosta viimeistään muutettuaan kotoa pois toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. – Monille rippikoulu jättää hyvin myönteisen kuvan kirkosta, mutta sitten, kun yhteys kotiseurakuntaan opiskelun myötä katkeaa, tuo muistikuva ei enää ole riittävä peruste pysyä kirkossa. Moni toteaa, ettei usko Jumalaan, jolloin kirkkokin on tarpeeton. JOUKO PORKKA havaitsi väitöstutkimuksensa äärellä, että isosilla on muita myönteisempi käsitys kirkosta. Hänen mukaansa asenteisiin vaikuttaa se, että seurakunta toi-

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tervetuloa nauttimaan maukasta lounasta! Saga Tammilinna tarjoaa vanhustenviikon 6.-13.10.2019 kunniaksi -20% alennuksen buffetlounaan hinnasta (norm. 10,50€) eläkeläiskorttia näyttämällä. Buffetlounas tarjoillaan joka päivä klo 11-14. Lounas sisältää alkusalaattipöydän, leivät, keiton, lämpimän ruoan, jälkiruoan sekä ruokajuomat. Katso viikon menu kotisivuiltamme osoitteesta www.sagacare.fi. Saga Tammilinnan ravintola on aina avoinna kaikille. Juhlat tulossa? Varaa juhlakabinetti, tilaa tarjoilut tai kysy lisätietoja: puh. 050 3249 543 (ark. klo 9-15) | veli-pekka.alanne@sagacare.fi Nuoret kokevat isostoiminnan mielekkääksi saadessaan riittävästi vastuuta. Kuva Holman leirikeskuksesta kesällä 2018.

Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

www.kirkkojakaupunki.fi

vottaa jokaisen nuoren tervetul- ja luonnollisempaa olla seurassa, leeksi omana itsenään. Hän pitää jossa kaikkien annetaan olla juujopa yllättävänä sitä, miten erilai- ri sitä, mitä he ovat, Helin sanoo. sia ajatusmaailmoja isosilla on. Yksi vapauttava kokemus liit– Isosina on tyy leirin ilpaitsi kirkon ustaohjelmien koon sitoutuneisketseihin. ta nuoria, myös – Ei ole väagnostikkoja ja liä, mitä muut jopa ateisteja. miettivät silPorkan muloin, kun on kaan isostoiminitse pukeutuUUSIIN IHMISIIN nan vahvuus on neena ihan juuri siinä, että älyttömiin rooTUTUSTUU PARHAITEN, seurakunta sallii livaatteisiin KUN LUOPUU OMASTA eri tavalla ajatteja sanoo tyhSUOJAMUURISTAAN. lemisen. mimpiä vuoVIIVI HELIN – Nuor ten rosanoja sketasenteisiin vaisiä vetäessä. kuttaa suoraan – Rippileise, että seurari isosen näkunnassa jokainen saa olla oma- kökulmasta oli itselleni hauskuuna itsenään. Tällöin myönteiset den ja hölmöilyn kokemus. Opin ja rakentavat, riittävän pitkäkes- ottamaan rennommin enkä enää toiset henkilösuhteet vaikutta- miettinyt, olenko oikeanlainen vat siihen, miten kukin muodos- juuri sellaisena kuin olen. Isosetaa oman mielipiteensä, Porkka na oleminen myös kasvatti minua sanoo. ja opin tuntemaan erilaisia ihmisiä, Helin sanoo. ■ VIIVI HELININ kokemus on samansuuntainen. – Isosena opin, että uusiin ihmisiin tutustuu parhaiten, kun Ilmoittautuminen vuoden 2020 luopuu omasta suojamuuristaan rippikouluihin on käynnissä eikä koe enää tarvetta esittää joVantaalla 30.9.–13.10.2019. Katso lisätietoa: vantaanriparit.fi tain, mitä ei ole. On mukavampaa

”

Kir ilm kko jok est ja k y a pä a Ju y ve upu ivä m rk nk ala os . i n sa

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

6 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Juhlitaan tätä hetkeä Samae Koskinen kannustaa musiikillaan ottamaan elämästä kaiken irti, kun täällä vielä olemme. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

imen perusteella Samae Koskista, 40, on luultu maahanmuuttajaksi, saamelaiseksi ja shamaaniksi. Hän ei tiettävästi ole mikään niistä, vaan laulaja ja lauluntekijä. – Teini-ikäisenä paras kaverini kertoi, että hänellä on Pakistanissa serkku nimeltään Samae. Kaverini toivoi minun käyttävän Sami-nimeni tilalla sitä, jos meillä olisi joskus bändi, Koskinen kertoo. Poikien tiet erosivat. Se bändi jäi haaveeksi, mutta taiteilijanimi Samae Koskinen tuli käyttöön vuonna 1999 Sister Flo -bändissä. Ensimmäisen soololevyn Samae Koskinen julkaisi vuonna 2006. Siitä lähtien levyjä on syntynyt pääsääntöisesti kahden vuoden välein. Koskinen säveltää ja sanoittaa itse kaikki kappaleensa. Elokuussa häneltä ilmestyi seitsemäs albumi. Se on nimeltään Maidstone, ja sen nimeen liittyy tarina.

”

HILJAA JA KAUNIISTI SOITTAMINEN OLI KESKISORMEN NÄYTTÄMISTÄ YMPÄRISTÖLLE, JOSSA OLI PÄIHTEITÄ, VÄKIVALTAA JA KAIKKEA KURJAA.

PARISEN VUOTTA sitten Samae Koskinen keikkaili Merimieskirkolla Lontoossa. Hän asui ystävänsä luona Maidstone-nimisessä kaupungissa Kentin maakunnassa. Kun keikat olivat ohi, hän jäi sinne joksikin aikaa itsekseen kirjoittamaan. – Olen tietyllä tavalla anglofiili. Diggailen kovasti Englantia ja englantilaista kulttuuria ja sen älytöntä typeryyttä joissakin asioissa. Siinä on jotain kiehtovaa. Maidstonessa Koskinen oli ihan fiiliksissä. Hän ihaili upeita Tudor-tyylisiä taloja ruutuikkunoineen ja monimutkaisine kattorakenteineen, nautti kentiläisistä omenoista tehdystä ihanasta mehusta ja hyvistä oluista. Seuraavana kesänä Koskinen lomaili Maidstonessa perheensä kanssa. He kävelivät pitkin katua ja vaimo totesi ykskantaan: ”Toit meidät sitten lomalle Hämeenlinnaan.” – Jokaista hienoa Tudor-tyylistä taloa kohti kadun varrella oli kaksikymmentä uudenaikaista betonitaloa, sellaista Kouvola-Riihimäki-osastoa, Koskinen kertoo nauraen. Koskisen perspektiivi Maidstoneen oli romanttisempi kuin hänen vaimonsa. – Vedin tästä päätelmän, että musassa ja monessa muussakin asiassa on paljon kysy-

Samae Koskinen kertoo rakkaudesta ja panee merkille pieniä asioita, jotka oikeasti ovatkin isoja.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

ROLSER Laadukkaat Kevyt ja kestävä Rolser-ostoskärry auttaa sinua arjencitykärryt askareissa. Tule Sievi Useita Shop myymäläänmalleja toteamaan itse kuinka hyvä Rolser on! Tehtaan takuu 3 vuotta!

Tutustu Sievin Syysuutuuksiin! MINJA

mys siitä, mitä haluaa nostaa ja mitä haluaa jättää sivuosaan. Uudella levyllä käsitellään aika paljon juuri tätä. Maidstone-levy on Koskisen mukaan otettu hyvin vastaan. Albumista on tehty myös kasetti. – Siinä on jotain hienoa, että musiikkikokonaisuus on myös fyysinen esine. Sitoutuminen on aivan erilaista, kun teos on kädessä, verrattuna siihen, että se on klikkauksena kännykän ruudulla. Syksyn keikoilla Koskisesta on mielenkiintoista nähdä, minkälaisia fiiliksiä syntyy, kun hän soittaa uusia biisejä. – Yleisölle livenä esittäminen on ylivoimaisesti paras tapa saada selville, mihin biisistä on. SISTER FLO oli Samae Koskisen ensimmäinen bändi. Se esitti englanninkielistä musiikkia. Elettiin 1990-luvun lamavuosia. – Koulu- ja lukioaika olivat minulla aikamoista rämpimistä mielenterveysongelmien, täydellisen eristäytymisen ja ulkopuolisuuden kokemuksen kanssa. – Näköalaton on aika kohtelias termi sille, mitä elämä oli siinä kohtaa. Me riihimäkeläiset pojat yritimme tehdä niin kaunista musiikkia kuin ikinä pystyimme. Kun muut bändit soittivat äänekästä rockmusiikkia saranapuolelta sisään -meiningillä, Koskisen bändi soitti vaimentimet rummuissa tosi hiljaa. – Hiljaa ja kauniisti soittaminen oli keskisormen näyttämistä ympäristölle, jossa oli päihteitä, väkivaltaa ja kaikkea kurjaa, Koskinen muistelee. Monien vaiheiden jälkeen Koskinen on huomannut olevansa soolouralla ja elättävänsä itsensä suomenkielisellä musiikilla. Kielen vaihtuminen oli hänelle yllätys. – Minulla ei ole suomenkielisen rokin tai popin kanssa minkäänlaista historiaa. En ole

ikinä kuunnellut suomenkielistä musiikkia missään. Teini-iässä Koskinen kuunteli englanninkielistä hard rockia ja psykedeelistä musiikkia. Hän otti myös perin pohjin selvää rockja pop-musiikin alkulähteistä. – Kaiken tekemisen perusta on, että tuntee historiaa ja tuo siihen jotain omaa. Tarkoitan nyt pelkästään musiikkia, koska sanoitusten historiaa en tunne. Minulla ei ole siinä minkään tason esikuvia. Olen vain alkanut tehdä tekstejä. UUDELTA LEVYLTÄ löytyy Kukaan Meistä Ei Oo Täällä Liian Pitkään -niminen biisi. Samae Koskinen kertoo, että se on herättänyt kuuntelijoissa myötävärähtelyä, vaikka ensikuulemalta aihe on raskas. – Viesti biisissä on kuitenkin toivontäyteinen. Vielä, kun ollaan täällä, otetaan kaikki irti. Siinä ei hyvästellä, vaan juhlitaan tätä hetkeä. Myös Koskisen vanhoissa suosikkibiiseissä ollaan suurien tunteiden äärellä. Hän, jolla on kaikki kertoo Koskisen hääpäivästä. Sitä häntä pyydetään usein esittämään häihin. – Sinä taas on biisi, jossa pidän parin päivän ikäistä poikaani sylissä ja mietin, että mitä nyt tapahtuu. Voin sanoa suoraan, että vastasyntyneen lapsen sylissä pitäminen oli hengellinen kokemus, tekstiä vain tuli.

Koot: 35-43 Värit: viininpun, luumu, sininen, musta 139€

SELMA

Koot: 35-43 Värit:luumu, ruskea, musta 169€

Sievi Shop Simonkatu 12, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Tässä voisi olla sinun mainoksesi! Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Anne Joukainen, p. 050-3103081, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

YMPÄRILLÄÄN Samae Koskinen huomaa asioita, jotka joidenkuiden mielestä voivat olla yhdentekeviä. Hän näkee niissä jotakin erityistä. – Näen ihmisissä taikaa, varsinkin sellaisissa ihmisissä, joilla on kyky empatiaan ja taito asettua toisen saappaisiin. Ja luonnon kanssa olen välillä ihan polvillani, että miten voi olla näin hienoa. ■ Heijastus-konserttisarjassa: Samae Koskinen pe 4.10. klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 5 e vain ovelta.

Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään Keväiset puistot Rakkauden äänet Me voitettiin siis taas Vaikket oo tässä Yhtäkkii muistin Kuinka sua tarviinkaan

Kultaiset pellot Uniset koivut Junatkin ajallaan Vaikkei yhtään haluis Pakko on lähtee Hienoa tavallaan

Lapsi syntyy tähän maailmaan Parhaat pullot silloin avataan Hetken kaikki on taas alussa Hetken tie on täysin avoinna

Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään Siis syödään, juodaan, nauretaan Parhaat biisit lauletaan Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään On myöhempi kuin luuletkaan Ei muuta voi kuin rakastaa

Kiireiset vuodet Täynnä on päivät Tunnit niin äänekkäät Selkeimmät ohjeet Parhaimmat kyltit Niitä ei silmät nää

Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään Hiljaiset muistot Menikö oikein Kun valittiin puolia Teksti Samae Koskinen

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

8 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Ihan kuin oikeaa elämää Norjalaisesta Skam-nuortensarjasta tuli ilmiö, koska se ei tuntunut tv-sarjalta. Nyt se nähdään teatteriversiona Vantaalla. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA CATA PORTIN

ari vuotta sitten tapahtui kummia. Ensin suomalaiset nuoret löysivät norjalaisen nuortensarja Skamin, ja pian sitä katsoivat myös monet aikuiset. Syntyi erilaisia lieveilmiöitä: Kuvauspaikkana toimineen lukion liepeillä Oslossa parveili turisteja. Suomessa ruotsinopettajat huomasivat, että ruotsin koevastauksiin alkoi ilmestyä norjan sanoja ja nuorten kiinnostus muihin Pohjoismaihin kasvoi. Yksi sarjaan koukuttuneista oli Martinlaaksossa sijaitsevan kulttuuritalo Martinuksen päällikkö Christian Sandström. – Katsoin sarjaa, vaikka en ole enää mikään ihan nuori ja olen vielä kaiken lisäksi mies, Sandström kertoo. Sarja kertoo oslolaisten lukiolaisten elämästä, siten, että sarjan pää-

henkilö vaihtuu joka tuotantokaudella. Vaikka jotkut piirteet sarjassa ovat hyvin norjalaisia, pääpaino on kaikkia nuoria mietityttävissä teemoissa: ystävyydessä, seurustelussa, oman paikan löytämisessä, seksuaalisuudessa, perhesuhteissa, päihteissä ja uskonnossa. KUN CHRISTIAN SANDSTRÖM sai tietää, että sarjasta on tehty myös näytelmäversio, hän päätti aloittaa työt esitysoikeuksien saamiseksi Martinukseen. – Halusin tehdä jotain nuorille ja nuorten elämästä, jotain ajankohtaista. Oikeuksien saaminen oli varsinainen työvoitto. Skam-tv-sarja on ollut kansainvälinen menestys, ja siitä on tehty omat tv-versionsa muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, Italiassa ja Alankomaissa. Näytelmäversion oi-

keuksia ei ole kuitenkaan myönnetty aikaisemmin kuin Tanskaan. Yksi Norjan yleisradioyhtiön esittämistä ehdoista oli, että Skamin teatteriversio toteutetaan ammattimaisesti, vaikka näyttelijöinä ovat nuoret. Vantaalla keväällä järjestetyissä koe-esiintymisissä roolia Skamista tavoitteli 350 nuorta, joista valittiin kahdeksan. Monipäiväisissä pääsykokeissa nuoret eivät pyrkineet mihinkään tiettyyn rooliin, vaan mukaan ylipäätään. Toki monella oli jokin ajatus siitä, mikä rooli saattaisi sopia itselle. – Ulkonäön perusteella ajattelin, että voisin olla Eva, koska olen tällainen brunette. Harrastan myös meikkaamista, ja tein sitten samanlaiset meikit kuin hänellä, kertoo Evaa esittävä Rosanna Liuski. – Pääsykokeissa oli tosi hyvä tunnelma. Olimme lähettäneet videot itsestämme ja opetelleet erilaisia tekstejä. Porukkaa oli paljon, mutta oli turvallinen olo, muistelee Vildeä näyttelevä Kreetta Kiviniemi. Iältään näyttelijät ovat kahdenkymmenen molemmin puolin. Kaikki ovat harrastaneet teatteria pitkään.

Osa on itsekin katsonut Skamia, mutta jotkut tutustuivat sarjaan vasta roolin saatuaan. – Minulla ei ollut sarjasta hajuakaan. Kesällä aloin katsoa sitä ja tajusin, että sehän on järkyttävän hyvä. Sarja oli varsinainen nostalgiatrippi lukioon, kertoo Jonasta näyttelevä Elias Hjelm.

”

SARJA OLI VARSINAINEN NOSTALGIATRIPPI LUKIOON.

ELIAS HJELM

– Tiesin Skamin, kun hain tähän mukaan, mutta en tuntenut sarjaa kovin hyvin. Kun aloin perehtyä roolihahmooni, ajattelin, että onpa tosi siisti tyyppi. Se tunne on vain kasvanut prosessin aikana, sanoo Sanaa näyttelevä Yasmin Ahsanullah.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

SKAM-SARJASSA hyödynnettiin paljon sosiaalista mediaa. Hahmoilla oli omat Instagram-tilinsä, joilla he ikään kuin elivät elämäänsä, kun sarjaa kuvattiin. Sarjassa henkilöt pitivät yhteyttä toisiinsa myös viestien välityksellä, ja ne näytettiin katsojille. Tämä piirre on mukana myös teatteriversiossa, kuten sekin, että Skamissa on paljon musiikkia. – Näytelmäversio perustuu sarjan ensimmäiseen kauteen, kymmeneen jaksoon. Mitään ylimääräistä ei ole keksitty, mutta tarinaa on tiivistetty, kertoo Skamin ohjaaja Tiina Brännare. Tv-versiossa Brännaren huomion kiinnittivät sarjan rohkeus käsitellä eri aiheita sekä hyvä dramaturgia. – On ihan mieletön kunnia ohjata tämä, Brännare sanoo. – Nuorten kanssa on kiva tehdä töitä. Heillä on hyvä energia. He ovat uskaliaita ja ottavat ohjauksen hyvin vastaan. Nuorten näyttelijöiden mielestä ei ole ihme, että norjalaissarjasta tuli maailmanlaajuinen ilmiö. – Se on niin aito ja siinä on niin aitoja aiheita. Skam ei tuntunut tv-sarjalta tai elokuvalta vaan enemmänkin dokumentilta, Elias Hjelm summaa. ■ Skamin teatteriversiota esitetään 2.10.–30.11. Kulttuuritalo Martinuksessa Vantaalla, Martinlaaksontie 36. Liput: lippu.fi.

Emma Kallunki vaihtaa viime hetken kuulumiset Marika Pasasen ja Sauli Taipaleen kanssa Tikkurilan asemalla, josta nämä lähtevät junalla kohti Martinlaaksoa.

Nuorisotyötä raiteilla Kehärata on laajentanut pääkaupunkiseudun nuorten liikkumista yli kaupunkirajojen. Nuorisotyöntekijät seuraavat perässä. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

arika Pasanen ja Sauli Taipale pakkaavat iltaa varten reppuja ja sadevarusteita Nuorisotyö raiteilla -toimistossa Tikkurilassa. Emma Kallungin työvuoro alkaa tältä päivältä olla loppumassa. Kallunki ja Taipale ovat toimiston projektityöntekijöitä ja Pasanen on Vantaankosken seurakunnan nuorisotyönohjaaja. Nuorisotyö raiteilla eli NTR-toiminnalla halutaan vastata pääkaupunkiseudun nuorten lisääntyneeseen liikkuvuuteen yli kaupunkirajojen. Vantaan kaupungin vetämässä projektissa on kolme kokoaikaista työntekijää. Kenttätyössä eli keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin liikkuvissa tiimeissä on lisäksi työntekijöitä eri yhteistyökumppaneilta. Marika Pasanen, jonka työnkuvaan Vantaankosken seurakunnassa kuuluu erityisnuorisotyö, on mukana noin kerran kuussa. Hänen mukaansa on hyvä tavata nuoria muuallakin kuin rippikouluissa ja seurakunnan omassa toiminnassa. – NTR on uskonnollisesti sitoutumatonta. Jos joku kysyy, kerron olevani seurakunnan työntekijä. Sen kummemmin en tuo taustaani esiin, sillä se ei ole tässä se olennaisin juttu, Pasanen sanoo.

Skamissa näyttelevät Elias Hjelm (Jonas), Jenna Schleifer (Chris), Kreetta Kiviniemi (Vilde), Joona Saturi (William), Kreetta Sihvola (Noora), Jere Hartikainen (Isak) sekä eturivissä olevat Yasmin Ahsanullah (Sana) ja Rosanna Liuski (Eva).

NUORTEN PARISSA tehtävä työ on yleensä paikallista, mutta NTR kulkee kiskoja pitkin sinne, missä nuoret kunakin iltana liikkuvat. Heitä tavataan junissa, asemilla, kadulla, kauppakeskuksissa ja puistoissa – siis tiloissa, jotka ovat julkisia tai puolijulkisia. – Monet nuoret tapaamme illan aikana vain kerran. Toisia saatamme tavata eri paikassa ja eri porukassa kolmeenkin kertaan. Parin viime vuoden aikana olemme havainneet, että entistä nuoremmat liikkuvat entistä laajemmalla alueella, Sauli Taipale kertoo. Emma Kallungin mukaan Nuorisotyö raiteilla -toiminnan idea on ”olla turvallisena aikuisena läsnä nuorten hengausmestoissa”. – Kun menemme nuorten kokoontumispaikkoihin, jonne meitä ei ole kutsuttu, meiltä edellytetään hyvää tilannetajua. Aina emme mene suoraan jutte-

lemaan, vaan tarkkailemme tilannetta. Usein nuoret lähestyvät ensin meitä, Kallunki sanoo. RAIDENUORISOTYÖSSÄ TAVATAAN monenlaisia nuoria. – Meidän tehtävämme ei ole esimerkiksi kaataa juomia pois, eikä meillä ole siihen valtuuksiakaan. Sen sijaan rooliimme kuuluu huolenpito, eli tarkistamme nuorelta, onko kaikki hyvin. Joskus joudumme soittamaan apua ja myös ilmoittamaan asioista esimerkiksi lastensuojeluun, Sauli Taipale kertoo. Junissa liikkuessaan NTR:n partiot kohtaavat välillä tilanteita, joissa nuorten metelöinti häiritsee kanssamatkustajia. Yleensä jo pelkkä nuorisotyöntekijöiden läsnäolo auttaa. – Joskus joudumme keskustelemaan siitä, miten kaikilla olisi mukavampaa yleisissä tiloissa. Toisinaan tulee mieleen, että kaikki aikuiset eivät muista, mitä on olla nuori, Emma Kallunki pohtii. Nuorisotyö raiteilla -toiminnasta tehdyssä tutkimuksessa nousi esiin myös nuorten huoli aikuisten käytöksestä. Nuoret olivat huolissaan erityisesti uhkaavasti käyttäytyvistä päihtyneistä sekä rasismista. SEURAAVANA AAMUNA saamme kuulla, että tämän perjantai-illan aikana Sauli Taipale ja Marika Pasanen tapasivat nuoria Tikkurilan, Martinlaakson ja Myyrmäen asemilla ja kauppakeskuksissa, Jokiuoman puistossa ja Linnanmäen lähipuistossa. Yhteensä kohtaamisia oli illan aikana 195. ■

Mikä on NTR? Nuorisotyö raiteilla eli NTR on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka alkoi syksyllä 2015. Vantaan kaupungin nuorisotyö tarttui asiaan ja vastaa toiminnan organisoinnista. Omia työntekijöitä on kolme. Yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Helsingin ja Espoon kaupungit, Aseman Lapset ry., Väylävirasto, VR, Finavia, HKL, poliisilaitokset, järjestyksenvalvontayritykset ja ammattikorkeakoulut. Toukokuussa tänä vuonna mukaan tulivat Kirkkonummen, Kauniaisten ja Järvenpään kaupungit sekä HYRIA säätiö Hyvinkäältä. Toiminta kattaa pääkaupunkiseudun ja ison osan Uudenmaan maakuntaa. Myös Helsingin seurakuntien Snellun ja Espoon seurakuntien Saapas-toiminnan kanssa tehdään yhteistyötä. Vantaalta mukana kenttätyössä on lähes alusta saakka ollut Vantaankosken seurakunnan nuorisotyö.

MENOT 26.9. – 10.10.

10 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16. p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! Ma 30.9. ehtoollishartaus ja ma 7.10. hartaus klo 11, ilmainen ruokailu. Tutkimme Raamattua ma klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Vauvakahvila ma klo 12.30–14. Hengailua vauvaperheille, rennosti, vauvojen ehdoilla. Luottamuksen rukoushetki ma klo 18. Puolituntinen iltakirkko täynnä hiljaisuutta, laulua ja mietiskelyä. Nuortenilta Lepaani ti klo 18–21. Raamattupiiri ti klo 18–20. Perhekerho ke klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja lähiaikuiselle. Käsillä hyvää -ryhmä ke klo 14–15.30. Neulomme kastesukkia ja lohtuhuiveja. Viikkomessu to klo 18–18.45. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset to klo 18.45–20.45. Jengi-ilta nuorille pe klo 19.30–22. Torstaitupa: Puurolounas 26.9. klo 10–13. Vapaaehtoinen maksu. Paluumuuttajien piiri to 26.9. klo 12.30–15. Päivi Helén. Rohkeasti lentoon! Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 12. Paperilennokkeja askarrellaan alk. klo 11. Eveliina Ojala, Tiina Palmu, Riikka Jäntti, lapsikuorolaisia, muskarilaisia, Kaija Mäki-Leppilampi, viulu. Lähetyspiiri ma 30.9. klo 18–19.30. Liisi Jokiranta. Seniorikerho ti 1.10. klo 13–14.30. Merja Kauppinen (Sansa) kertoo Toivoa naiselle -työstä. Rukiista leipää Raamatusta ke 2.10. klo 18.30–20. Valo ja pimeys 1:5–7: TT Eero Junkkaala. Torstaitupa: Hakunilan Kotikirkon ilmainen keittolounas to 3.10. klo 10–13. Seniorimessu su 6.10. klo 12. Harri Nurminen, Hans Tuominen, Juha Paukkeri, Kultaisen Iän Laulajat. Ruislinnun laulu korvissani. Leijonien Punainen sulka -konsertti su 6.10. klo 14. Mervi Rautiainen, Helianna Herkkola, Arto Hosio, Jaakko Hietikko ja Juha Paukkeri. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Omaishoitajien olohuone ma 7.10. klo 15–16.30. Päivähetki Raamatun äärellä ti 8.10. klo 11.45–13.30. Jari Araneva. Virkisty ja viisastu! Senioreiden hyvinvointipäivä ke 9.10. klo 9–14. Tietoa liikunnasta ja ravinnosta, hoitotahdosta ja edunvalvonnasta sekä suhteiden vaalimisesta läheisiin. Lounas ja kahvi. Maksu 5 e diakoniatyön hyväksi käteisellä. Ilm. to 3.10. menn. virastoon, p. 09 8306 500. Rukiista leipää Raamatusta ke 9.10. klo 18.30–20. Rikos ja rangaistus 1:8–2:2: Prof. Seppo Suokunnas. Vanhustenviikon konsertti to 10.10. klo 11. Kahvit.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää ti klo 10–12. Teemme villapeittoja. Päivähartaus ti klo 12.30–12.45. Päiväkahvit ti klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa miesporukassa torstaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri to klo 19–21. Perhekerho pe klo 9–13. Kaikenikäisille lapsille ja lähiaikuiselle. Avoin kirkkomuskari pe klo 10–10.30 Riikka-kanttorin johdolla. Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.45. Puuroperjantai pe klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Lähetyspiiri to 26.9. klo 18. Messu su 29.9. klo 10. Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä. Vivacen kamarikuoro Mia Makaroffin johdolla. Messu su 6.10. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Esikoiset ry:n seurat su 6.10. klo 14.30–18. Lähetyspiiri to 10.10. klo 18–20. Matti ja Anna-Kaarina Palmu.

MUUALLA Perhekerho Kolohongassa to klo 9–11. Kaikenikäisille lapsille ja lähiaikuiselle. Pohjolantie 2. Kuunloiste-lapsikuoro 6–12-vuotiaille ke klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Aurinkotanssi-kuoro 11–15-vuotialle ke klo 15.45–16.15 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Ilta keskeneräisyyden äärellä ke 2.10. klo 18 Kolohongan kerhotilassa, Pohjolantie 2. Kesken-runoilija Elina Salminen vieraana avoimessa naistenillassa. Iltapalaa alk. klo 17.30. Ilm. birgitta.tasavuori@evl.fi, 050 523 4051.

KASTETTU Pihla Ilona Ahola, Mark Deniel Ernest Balk, Evelin Anja Alice Fjäder, EmmaSisko Marjatta Grönlund, Aarne Ukko Matias Kauppinen, Otto Eemil Kettunen, Alisa Enni Emilia Ruoppa, Aleksi Olavi Tiainen, Ella Adessa Väisänen.

HAUTAAN SIUNATTU Pertti Pekka Lahti 89 v, Liisa Kaarina Koskinen 81 v, Aimo Ensio Hakkarainen 72 v, Saranna Helena Kytölä-Avikainen 52 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Miesten kirjallisuuspiiri to 26.9. klo 18. Maksim Gorki: Lapsuuteni. Matti Hyry. Yhteisen pöydän lounas ke 2.10. ja 9.10. klo 11–12.30. Hävikkiruuasta valmistettu lounas on tarjolla keski-

viikkoisin, se on maksuton ja kaikille avoin. Ehtoollishetki kirkkosalissa klo 12. Messu su 29.9. klo 10–11.30. Mikkelinpäivä – enkelien sunnuntai. Kastepuun tyhjennys. Liturgi Hyry, saarna Wikström, kanttori Lehtikangas. Vauvakirkko su 29.9. klo 15–16. Rento puolituntinen kirkkohetki perheille. Musiikissa mukana muskariryhmät. Enkelipuuhaa lapsille jo klo 14 alkaen. Jarna Wikström, Laura Koskelo. Sauvakävelypiiri (miehet) su 29.9. klo 18. Omat sauvat. Nevala. Iisimessu ke 2.10. klo 19. Miika Koistinen. Mehutarjoilu. Seurakunnan nuorisotyö. Messu su 6.10. klo 10–11.30. Maanpuolustusväen kirkkopyhä. Liturgi Nevala, saarna Kaakinen, kanttori Heikkilä. Laulun ystävät -yhteislauluilta ke 09.10. klo 14–15. Kanttori Lehtikangas.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Käsityö- ja palvelupiiri HAIK ke 9.10. klo 10–11.30.

Mukaan mahtuu 30 ensin virastolle ilmoittanutta. Hinta-arvio noin 70 e.

KASTETTU Mai Minea Saastamoinen, Väinö Anton Juhani Jaakkola, Helmi Johanna Karhinen, Voitto Veli Artturi Haavisto.

HAUTAAN SIUNATTU Maila Ellen Pöysti 84 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, puhelin klo 9–14, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

LAMMASKUJA 2A

KORSON KIRKKO

Cafe Pähkinä avoinna ma, ti, to, pe klo 12–16. Tule kahville, rupattelemaan ja tutustumaan alueen asukkaisiin. Viikon vieras 26.9. klo 14. Veikko Partanen kertoo kokemuksiaan Karjalan matkoilta. Iltaperhekerho to 26.9. ja 3.10. klo 17.30–19. Vertaisryhmä koko perheelle. Vivianne Helmi ja Merja Leppänen. Yhteinen aamiainen ma 30.9. klo 10–11.30. Diakoniatyön maksuton aamiainen.

Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Iltarukouspiiri to 26.9., 3.10. ja 10.10. klo 18 kappelissa. Miesten saunailta to 26.9. ja 10.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Korso-messu Max to 26.9. klo 19 kirkossa. Jani Vanhala, Sasu Rauhala, Nikinmäen Naislaulajat. Ilta alkaa klo 18 etkoilla, joilla tarjolla ruokaa. Messun jälkeen jatkot. Bible Journaling -ryhmä to 26.9. ja 3.10. klo 17 kirkkosali 2:ssa. Raamatuntekstien parissa taiteilua seurakuntapastori Minttu Haapalaisen ja tiedottaja Maaria Keskitalon johdolla. Mukaan voi ottaa oman Raamatun. Messu su 29.9. klo 10. Sasu Rauhala, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. J. S. Bachin jalanjäljillä su 29.9. klo 15. Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Kirkon aamupuuro ma 30.9. ja 7.10. klo 10 seurakuntasalissa, hinta 1 e. Perhekerho ma 30.9. ja 7.10. klo 12–15 lasten tiloissa. Naisten raamattupiiri ma 30.9. ja 7.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 30.9. ja 7.10. klo 18 kirkon kappelissa. English Through Bible ma 30.9. ja 7.10. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 2.10. ja 9.10. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Hävikistä valmistettu, maksuton lounas, jota ennen mahdollisuus hiljentyä hartaushetkeen. Lähetyksen päiväpiiri ke 2.10. ja 9.10. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Vox Mea ke 2.10. klo 18.30 kirkossa. Airi Saloniemi, p. 050 310 7493. Diakonissan päivystys to 3.10. klo 10–11 diakoniatoimistolla. Keskustele terveydentilaan liittyvistä asioista, mittauta verenpaine tai verensokeri. Voit tulla ilman ajanvarausta. Seurakunnan seniorit to 3.10. klo 13 seurakuntasalissa. Naisten saunailta to 3.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Korso-messu Light to 3.10. ja 10.10. klo 19. Etkot kahvin ja teen äärellä klo 18. Perhekerho pe 4.10. klo 9–11.30 lasten tiloissa.

LAMMASKUJA 2B Pähkiksen lähetyspiiri ke 9.10. klo 18. Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10–12 maahanmuuttajatytöille ja -naisille. Nettikerho ikäihmisille ke 02.10. klo 14–16. ”Netin avulla aivo- ja muistihuoltoa”. Informaatikko Riitta Sivenius. Kirjallisuuspiiri ma 7.10. klo 12 John Steinbeck: ”Torstai on toivoa täynnä”. Pirkko Reko.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 26.9. klo 11. Pastori Tapio Kiviranta. Parittomien viikkojen torstait. Kohtaamispaikka to 3.10. kello 11–12. Pastori Jaakko Kara & vierailijat. Rukoillaan, lauletaan virsiä ja hengellisiä lauluja, luetaan esirukouksia toinen toisemme puolesta, kerrotaan elämästä ja tavataan vierailijoita. Vierailee tiedottaja Jouko Siirilä.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 3.10. klo 13.30. Parillisina keskiviikkoina, os. Kastanjakuja 1 A. Tervetuloa palvelutalon ja lähialueen vanhukset! Senioreiden hyvinvointipäivä ”Virkisty ja viisastu!” valtakunnallisen Vanhustenviikon merkeissä to 10.10. klo 9.30–14. Sis. lounaan, luentoja ja yhteislaulua. Ilmoittautuminen virastoon. Vastuuhenkilö Jaakko Kara. Maksu 5 e. Teatteriretki Tampereelle la 23.11. Yhtä matkaa -näytelmä Tampereen Työväenteatterissa, jota tähdittävät Seela Sella ja Puntti Valtonen.

Messu su 6.10. klo 10. Jani Vanhala, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. 5-vuotissynttärit su 6.10. klo 15. Juhlat alkavat kirkossa yhteisellä lauluhetkellä, jonka jälkeen tarjoilua seurakuntasalissa. Mukaan kutsutaan tänä vuonna viisi vuotta täyttävät vanhempineen. Ei ilmoittautumista. Kylväjä-piiri su 6.10. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Pyhäinpäivän messun kuoron harjoitus keskiviikkoisin 9.10. alkaen klo 18.30–20.30 kirkossa. Esiinnymme pyhäinpäivän messussa 2.11. klo 10. Ilm. ja mahd. koelaulut kuoroon airi.saloniemi@evl.fi tai p. 050 3107493. Osallistuminen sitovaa ja itsenäinen harjoittelutaito eduksi. Johannes Vähäsarjan taidenäyttely 8.9.–6.10. kirkolla, arkisin klo 9–15, torstaisin Korso-messun yhteydessä klo 20 saakka ja muiden tilaisuuksien yhteydessä. Virkisty ja viisastu! – Senioreiden hyvinvointipäivä ti 8.10. klo 9.30–14 seurakuntasalissa. Valtakunnallisen Vanhustenviikon hyvinvointipäivä. Miten vahvistaa omaa hyvinvointia ja terveyttä. Ohjelmassa tietoa liikunnasta ja ravinnosta, hoitotahdosta ja edunvalvonnasta sekä suhteiden vaalimisesta läheisiin. Lounas ja kahvi. Maksu 5 e diakoniatyön hyväksi käteisellä paikan päällä. Ilm. viim. 1.10. virastoon, p. 09 830 6552.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolun puolelta. Kirkonkulma ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11. Kastesukkatalkoot ma 7.10. klo 12.15–13.30 rippikoulusalissa. Kudotut vauvansukat lahjoitetaan korsolaisille kasteperheille. Omat puikot mukaan, lankoja löytyy paikan päältä.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 3.10. ja 10.10. klo 9–11.30. Nuorten perjantai NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 27.9. ja 4.10. klo 17.30– 20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 1.10. ja 8.10. klo 9–11.30. Seurakunnan seniorit ke 9.10. klo 10–12.

KASTETTU Leevi Juhani Luoma, Fiona Hilda Sofia Kotilainen, Erin Tiivi Sofie Särkiniemi, Aatu Johannes Vilhelmi Piili, Samuel Armas Haarahiltunen, Kalla Seelia Vänttilä.

HAUTAAN SIUNATTU Rauno Ilmari Heikkilä 78 v, Juho Viljo Antero Räsänen 73 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 8306700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi Rekolan kirkolla tiistaisin klo 11–13 Asolan seurakuntatalolla torstaisin

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

Cityeläimet piilokamerassa Kuusikymmentä riistakameraa kuvasi pääkaupunkiseudun villieläinten elämää vuoden jokaisena päivänä. Kuvat yllättivät tutkijan.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ANTTI RINTALA JA RIISTAKAMERA

astasyntyneet kaksosvasat tuijot tavat mustikanvarpujen seassa makavaa ruskeaa selkää. Se kuu luu luultavasti niiden emolle, jo ka lepää synnyttämisen jälkeen. Kuusenoksat kehystävät kuvaa, jonka riistakamera on napannut 12. heinäkuuta kello 9.52 vuonna 2018 Espoon Vanttilassa.

Tutkijatohtori Mia Vehkaoja Helsingin yliopis tosta tallensi Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vil lieläinten elämää kuudellakymmenellä riistaka meralla keväästä 2018 kevääseen 2019. Urbaanien eläinten laaja tutkimushanke on ainutlaatuinen ko ko maailmassa. Vehkaoja analysoi yli 200 000 kuvan aineis toaan vielä pitkään, mutta tietää jo, mitä nisäkkäi tä kaupunkimetsiköissä ja purojen vierustoilla kul

kee. Oravia tallentui riistakameroiden kuviin vasta kolmanneksi eniten, rusakot ylsivät kakkossijalle. Riistakamerat kuvasivat ylivoimaisesti eniten metsäkauriita. Suomen ja Euroopan pienimmällä hirvieläimellä on massaa suunnilleen saman verran kuin labradorinnoutajalla. Se pystyy alittamaan au totiet turvallisesti jopa isoja siltarumpuja myöten. – Mitä pienempi eläin on, sitä paremmin se pärjää kaupungissa. Kauriit kulkevat oman takapihanikin läpi. Lapseni näkevät niitä melkein päivittäin koulu matkalla, Espoon Kaitaalla asuva Vehkaoja kertoo. KAUPUNKI ON KAURIILLE reservaatti, jossa se saa yleensä elää turvassa pedoilta. Ketut voivat syödä parikiloisia vasoja, mutta aikuisen kaatami seen tarvittaisiin ilves. Yhtään ilvestä ei sattunut riistakameroi den eteen. Vehkaoja tietää, että muutama

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

tupsukorvainen kissapeto vaanii silti pääkaupunkiseudun metsiköissä. Hän ennustaa, että yltäkylläiset liha-apajat houkuttavat kapunkimetsiin niitä lisää. Aikuisia kauriita uhkaavat tällä hetkellä enimmäkseen liikenne ja vapaana juoksevat koirat, joita kauriit pakenevat autojen eteen säntäillen. Viime vuonna Uudellamaalla sattui noin 2 500 riistaonnettomuutta, kaksinkertaisesti edeltävään vuoteen verrattuna. Yleisin auton eteen tullut eläin oli Etelä-Suomessa valkohäntäkauris, toiseksi yleisin metsäkauris. Kannat ovat kasvaneet leutojen talvien myötä. Pääkaupunkiseudulla kulkee myös hirviä. Vehkaojan riistakameroiden muistikortille tallentui uteliaita hirventurpia ja pitkiä koipia varsinkin Espoon Vanttilassa ja Finnoonojalla sekä Vantaan Myllymäenojalla. Sarvipäitä kuljeskeli myös Helsingin Kontulassa. – Veikkaan, että hirvet ovat olleet Helsingissä vain läpikulkumatkalla. Mutta päätyyhän niitä välillä pääkaupungin keskustaankin. VILLIELÄINTEN TIRKISTELYLLE on vakava syy. Kun Mia Vehkaoja opiskeli biologiaa yliopistossa 2000-luvun alussa, hänelle opetettiin, että Helsinki on cityeläinten mallikaupunki. Luonnonvaraiset nisäkkäät pystyvät kulkemaan yhtenäisiä vihersormia pitkin turvallisesti alueelta toiselle. – Nyt kaikki vihersormet ovat poikki. Joka viides suomalainen asuu pääkaupunkiseudulla, ja alueen väkiluvun ennustetaan kasvavan edelleen. Vehkaoja tutkii, kuinka vihersormia katkovat tiet, talot ja muu infrastruktuuri vaikuttavat villieläinten elämään. Tutkimukseen kuuluu riistakamerakuvauksen lisäksi sammakkoeläinten ja selkärangattomien vesieläinten tarkkailua kosteikoissa.

”

Kun Tukholmassa yritettiin tutkia urbaaneja eläimiä, puolet riistakameroista varastettiin. Vehkaojan lähtöoletus on, että monen villin nisäkkään matka päätyy auton alle, ja osa vaihtaa suuntaa jo vilkkaan tien nähdessään. Hän salakuvasi eläimiä vain urbaaneilla alueilla: Espoossa ja Helsingissä Kehä III:n sisäpuolella, Vantaalla jonkin verran myös valtaväylän pohjoispuolella. Nuuksion ja Sipoonkorven Vehkaoja rajasi tutkimuksensa ulkopuolelle. Puolet kameroista kuvasi noin kolmen kilometrin mittaisia metsäkäytäviä, puolet puronvarsia. Vehkaoja kiinnitti jokaisen seurattavan viherkäytävän varrelle kolme kameraa, joiden muistikortit hän tyhjensi kuukauden tai muutaman välein. Kamerat kuvasivat eläimiä yölläkin. – Välillä näin muistikortilta, että metsäkauris oli seissyt vain varttia aikaisemmin samassa kohdassa kuin minä. Vehkaoja kiinnitti kamerat tarkoituksella paikkoihin, joiden ohi arveli harvan ihmisen kulkevan, mutta muistikorteille tallentui silti kameran ihmettelijöitä, humalaisia toikkaroijia ja puskapissijöitä. Espoonjoella riistakamera kuvasi luvatonta ravustusta. Vehkaoja poisti välittömästi ihmisten kuvat. Kuusi kertaa tutkijaa odotti tyhjä puu: kolme kameraa katosi Helsingistä ja toiset kolme Vantaalta. – Ehkä jotkut tajusivat tehneensä jotain epäilyttävää kameran edessä? Aineiston menetys harmittaa, mutta olen iloinen siitä, että vain kuusi kameraa vietiin.

Tutkijatohtori Mia Vehkaoja tekee pääkaupunkiseudulla ainutlaatuista tutkimusta urbaaneista nisäkkäistä.

– Kun Tukholmassa yritettiin tutkia urbaaneja eläimiä, puolet riistakameroista varastettiin jo ensimmäisen kuukauden aikana. Tutkimuksesta ei tullut mitään. CITYKETUN JA -SUPIKOIRAN elämään Mia Vehkaoja on ehtinyt perehtyä kaikkein tarkimmin. Valokuvat paljastavat, että molemmat kuljeskelevat pääkaupunkiseudulla ihmisistä, koirista ja toisistaan välittämättä. Tieto on yllättävä. Aiempien tutkimusten mukaan villit koiraeläimet välttelevät sekä kesyjä koiria että toisiaan, mutta ilmeisesti pääkaupunkiseudun cityrepolaiset ja -supikoirat ovat tottuneet vähän kaikkeen. Jotkut helsinkiläiset koiranulkoiluttajat ovat kertoneet, että kettu on seuraillut heidän koiriaan. Esimerkiksi kettua muistuttava, jo edesmennyt Foxykoira sai villiketun seurakseen monella aamulenkillä Malminkartanossa. Supikoiria on kesytetty pullanpaloilla Seurasaaressa. Vehkaoja ylättyi myös siitä, että metsikön halki kulkeva katu ei lisännyt kettujen ja supikoirien kuolemia auton alle. Ilmeisesti älykkäät koiraeläi-

met ehtivät pois alta, jos autot ajavat korkeintaan 40–50 kilometriä tunnissa. Supikoirat ja ketut eivät näytä välttelevän teitä. Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu supikoira on pääkaupunkiseudulla selvästi kettua yleisempi. Vuosaaren luonnonsuojelualue Helsingissä on ainoa poikkeus, jossa elää paljon kettuja, mutta ei riistakameroiden perusteella yhtäkään supikoiraa. Ensimmäiset supikoirat tuotiin Suomeen tarhaeläimiksi, mutta jotkut ovat tassutelleet itse maahan idästä. Supikoiraa pidetään pesärosvona ja tautien levittäjänä. Kaupunki on supikoirille ja ketuille kuin katettu buffetpöytä. Niille maistuvat niin pienet jyrsijät, ihmisten ruoantähteet kuin omenapudokkaat. – Ajattelen monen muun tutkijan lailla, että supikoiraa ei saada enää hävitettyä Suomesta. Niitä metsästetään vuosittain yli 200 000, mutta kanta vain kasvaa, Vehkaoja toteaa. SUURIN PETO, jonka riistakamerat tallensivat, on mäyrä. Uros voi kasvaa 17-kiloiseksi, mutta yleensä raitanaamainen näätäeläin jää noin kymmenkiloiseksi.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Helsingissä elää vähiten villejä nisäkkäitä. Puronvarsi Talissa on lähes autio eläimistä.

Mäyrä viihtyy hyvin kaupungeissa, joissa niitä elää lähes yhtä tiheässä kuin maaseudulla. Kaikkiruokaiselle tonkijalle riittää ruokaa yllin kyllin. Se kaivaa luolia, joissa myös kettu ja supikoira majailevat. – Vantaa on mäyrien valtakuntaa. Niitä asuu myös Espoossa ainakin Lintuvaarassa sekä kotini lähellä Kaitaalla, jossa naapurini on nähnyt mäyrän monta kertaa aamukävelyllään. Se on selvästi tottunut ihmisiin. Vehkaojan riistakamera kuvasi mäyrää Helsingissä Myllypurossa. Myös myllypurolainen Eino Huikko on valokuvannut mäyrää, joka liikkui omakotitalojen pihoilla viime kesänä. – Näin mäyrän ensimmäistä kertaa elämässäni elokuisena iltana. Se kulki omakotitaloni aidatulla pihalla eikä selvästikään keksinyt, miten pääsisi pois, koska olen laittanut kanaverkon kiertämään pihaa. Mäyrä pyrki vilpolan alle, mutta sen perustukset ovat betonia. Se heitti kevyen koirapatsaan sivuun ohi mennessään. Huikko valokuvasi kotinsa ikkunasta, kuinka mäyrä sai lopulta nostettua kanaverkkoa kuonollaan sen verran, että pääsi jatkamaan matkaa naa-

”

Vantaa on mäyrien valtakuntaa. purin pihalle. Hän jakoi mäyräkuvansa omakotitaloalueen Facebook-ryhmässä, jossa niihin reagoitiin tykkäyksin ja hymiöin. – Mäyrä on kulkenut monella pihalla, mutta en ole kuullut, että siitä olisi aiheutunut kenellekään harmia, Huikko sanoo. Tutkija Vehkaoja kertoo, että Englannissa kaikkiruokaisia mäyriä pidetään puutarhoja kaivelevina tuholaisina, mutta silti paikalliset ihmiset vastustavat, jos heille ehdotetaan mäyrien siirtämistä. – Tavallisesti ihmiset arvostavat luontoa lähellään. Villieläinten lähelle ei tietenkään kannata pyrkiä, ettei niille tule tarve puolustautua. En ole kuullut, että mäyrästä olisi mitään vaaraa ihmisille tai lemmikeille, elleivät metsästäjät ahdistele sitä, Vehkaoja sanoo.

MÄTÄJOKI VIRTAA Helsingin Talissa hiljakseen lehdon halki. Lehdet kiiltävät kuuron jälkeen kuin sademetsässä. Kaatunut haapa kasvaa sammalta ja kääpiä. Rehevä joenvarsi näyttää luonnontilaiselta, mutta on autio. Riistakamera kuvasi koko vuoden aikana vain yhden nisäkkään, oravan. Mia Vehkaoja näyttää kartasta, että metsikkö jää sumppuun Pitäjänmäentien, Taimistontien ja Peltotien väliin. Silläkin on merkitystä, että Pitäjänmäentien ali kulkee niin ahdas siltarumpu, että harva eläin pystyy kulkemaan sitä pitkin. Vehkaojan riistakameratutkimus osoittaa, miten ihmisten pitäisi toimia, jotta myös villit nisäkkäät pystyisivät asumaan kaupungissa. Pajukon ja muun ryteikön ympäröimät puronvierustat ovat eläimille tärkeämpiä paikkoja kuin vedettömät metsiköt. Siksi Vehkaoja säilyttäisi joka puronvarren ympärillä vähintään sadan metrin metsäkaistaleen. Lisäksi hän suojelisi alueet, joilla kamerat ovat kuvanneet paljon eri eläinlajeja tai harvinaisia lajeja. – Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat olleet todella kiinnostuneita tutkimuksestani. Vehkaoja on havainnut, että hän ja kaupunkisuunnittelijat miettivät viheraluei-

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019 JARKKO PELTOLUHTA

Urbaanien metsiköiden yleisimmät nisäkkäät 1. Metsäkauris elää erityisesti Vantaan Askistossa ja Matarissa sekä Espoon Gräsanojalla. Näkyy yhteen sä 1 656 riistakamerakuvassa. 2. Rusakko erityisesti Vantaan Kylmäojalla ja Mätä ojalla sekä Helsingin Mustapurolla. 1 315 kuvaa. 3. Orava erityisesti Vantaan Kylmäojalla ja Askistossa sekä Helsingin Kontulassa. 678 kuvaa. 4. Supikoira erityisesti Helsingin Mätäjoella sekä Van taan Myllymäenojalla ja Askistossa. 640 kuvaa. 5. Valkohäntäkauris erityisesti Vantaan Myllymäen ojalla ja Myyrmäessä sekä Espoon Vanttilassa. 439 kuvaa. 6. Kettu erityisesti Vantaan Mätäojalla ja Askistossa se kä Helsingin Longinojalla. 424 kuvaa. 7. Hirvi erityisesti Espoon Vanttilassa ja Finnoonojalla sekä Vantaan Myllymäenojalla. 54 kuvaa. 8. Mäyrä erityisesti Vantaan Askistossa ja Matarissa se kä Espoon Lintuvaarassa. 27 kuvaa. 9. Kissa erityisesti Vantaan Kylmäojalla sekä Helsingin Longinojalla ja Mustapurolla. 27 kuvaa. 10.Näätä erityisesti Helsingin Mätäjoella sekä Vantaan Rekolanojalla ja Matarissa. 15 kuvaa. Listalla ovat yleisimmät nisäkkäät, jotka kuusikymmentä riistakameraa kuvasi vuoden aikana. Pikkujyrsijät eivät aina näy kuvassa.

ta varsin erilaisella mittakaavalla. Vehkaoja tarkastelee eläimille tärkeitä elinympäristöjä viidensadan metrin säteellä, mutta kaupunkisuunnittelijat Espoossa kysyivät häneltä juuri, millaista luontoa heidän pitäisi säilyttää kahdenkymmenen metrin alueella eläimille tärkeiden paikkojen ympärillä. – Luonto ahdetaan kaupunkisuunnittelussa niin ahtaalle, että sitä ei kohta enää ole. HUOLTOASEMA, KERROSTALOJA, räikeänkeltainen silta. Espoon Gräsanojaa ympäröivä pusikko Ison Omenan kauppakeskuksen lähellä on kaukana neitseellisestä luonnosta, mutta silti täällä elää saukkoja, rusakkoja, kettuja, supikoiria ja metsäkauriita. Mia Vehkaoja osoittaa ovaalinmuotoista painaumaa savisella ojantörmällä: kauris lepäsi siinä äskettäin. Riistakameran kuvaama saukko ilahduttaa Vehkaojaa erityisesti, koska leikkisä vesipeto oli aiemmin uhanalainen. Saukko pääsee vilkkaan Länsiväylän toiselle puolelle alikulkukäytävää pitkin, mikä on tärkeää, sillä se liikkuu yön aikana kymmenenkin kilometriä.

Näin monta eläintä riistakamera kuvasi: ■ < 10 ■ 10–49 ■ 50–99 ■ 100–149 ■ 150–199 ■ 200–249 ■ 250–299 ■ 300–349 ■ 350–399 ■ 400 < Katso mitä nisäkkäitä lähelläsi kulkee osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

– Alikulku on niin iso, että myös kauriit pystyvät käyttämään sitä, ehkä hirvetkin. En kyllä tiedä, kuinka innoissaan ne olisivat ahtaasta väylästä, Vehkaoja pohtii. Riistakamerat kuvasivat saukkoja myös Vantaalla, ja niitä on nähty aiemmin Helsingissäkin. Saukko on yhdenneksitoista yleisin riistakameroiden kuvaama nisäkäslaji.

”

Luonto ahdetaan kaupunki suunnittelussa niin ahtaalle, että kohta sitä ei enää ole.

Pääkaupunkiseudun villien nisäkkäiden pääkaupunki on Vantaa. Askistossa riistakamera kuvasi kaikkein eniten eläimiä: ketun, metsäjäniksen, metsäkauriin, mäyrän, myyrän, oravan, rusakon, supikoiran ja valkohäntäkauriin. Toinen kamera Askistossa tallensi lisäksi hirven ja kärpän.

Listan kymmenenneksi yleisin laji on toinen iloinen yllätys. Se on sukua saukolle. – Näätiä on pidetty erämaisten havumetsien lajina, mutta niitä elääkin koko pääkaupunkiseudulla. Lisäksi yhdessä kuvassa näkyy kaksi näätää, vaikka sillä on erakon maine. Näätää ei taideta tuntea kovin hyvin, koska se liikkuu lähinnä öisin. Myös muutama minkki tallentui automaattikameran kuviin. Haitalliseksi vieraslajiksi määritelty minkki viihtyy parhaiten saaristossa ja merenrannoilla, joita Vehkaojan riistakamerat eivät kuvanneet. TÄMÄ METSÄ KUHISEE villejä nisäkkäitä, vaikka niitä ei näe. Riistakameran muistikortille tallentui vuodessa ennätykselliset 464 eläinyksilöä: kettu, metsäjänis, metsäkauris, mäyrä, jokin myyrä, orava, rusakko, supikoira ja valkohäntäkauris. Läheinen kamera kuvasi lisäksi hirven ja kärpän. Kehä III kuuluu selvästi, mutta ihmiset pysyvät autoissaan. Riistakamera ei kuvannut vuoden aikana ensimmäistäkään kaksijalkaista. Sen sijaan se saattoi kuvata puolen tunnin sisällä mäyrän, ketun ja supikoiran. Yhdessä kuvassa kaksi supikoiraa alkaa rähinöidä keskenään. Kaurislauma nukkui öitään kameran alla. Villien nisäkkäiden oma kaupunki sijaitsee Vantaan Askistossa. Kehä III estää eläimiä jatkamasta matkaansa eteenpäin mustikkaa ja saniaista kasvavasta valoisasta sekametsästä. KUULUVATKO VILLIELÄIMET KAUPUNKIIN? Tutkija Vehkaojan mielestä kyllä. Hän sanoo, että kaupungistuminen on maailmanlaajuisesti tärkein syy luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, eikä luonto selviä, ellei sitä suojella myös kaupungeissa. – Uhanalaisten lajien määrä kasvaa vuosi vuodelta Suomessakin. Luonto on kokonaisuus, jossa lajien puuttuminen vie ekosysteemin epätasapainoon ja pahimmillaan romahtamiseen. Jos luonto kuolee, kuolee lopulta ihminenkin. Vehkaoja muistuttaa, että ihmiset saavat luonnosta tutkitusti monenlaista hyvää. Stressi helpottaa, allergiat ja muut immuunisairaudet vähenevät. Sitten hän kääntää kysymyksen toisinpäin: – Suurin osa eliölajeista on ollut maapallolla ihmisiä kauemmin, joten miksi niiden pitäisi väistyä ihmisten tieltä? Miksi ihmiset saavat määrätä, mitä eläimiä missäkin saa asua? Luontoa ei voida säästää siten, että sinne valitaan vain lajeja, joita ihmiset haluavat. Maapallo ei toimi niin. ■

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

U S KO, T O I VO JA R A K K AU S

Kirkko- ja kaupunki -lehdestä tuttu

Tommy Hellsten

Enää en pelkää Ainoa rannekoru

33 helmeä, yksi jokaista Jeesuksen oletettua ikävuotta kohden. Kivestä tehdyt helmet ovat yksilöllisiä ja esim. kivihelmien värisävyt vaihtelevat jonkin verran. Sini- tai vihreäsävyinen. 39,90

3990

THE HOUSE OF KRISTOFFER

Lauri Maarala, Matti Pikkujämsä (kuv.)

Gurun opissa

Kuolleiden kirja

Kirja vie lukijan matkalle ihmisyyden ytimeen kävelemällä läpi Malmin hautausmaan ja selvittämällä sinne haudattujen ihmisten sytyttävät elämäntarinat. Miksi esimerkiksi Tauno Palon ja Ansa Ikosen elämät päättyivät lopulta niin eri tavoin? Se kertoo oivaltavasti yhden hautausmaan kautta elämästä aina ja kaikkialla. 22,90 (27,00) INTO

2290

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Toivoa ja inspiraatiota, kristillisen mystiikan, spiritualiteetin ja rukouksen opettajilta. Kirja tuo niin varhaisten vuosisatojen mestareiden kuin nykyajan mystikkojen elämän, opin ja harjoitukset tuoreella tavalla lukijan ulottuville. Teoksessa esitellään n. 40 hengellistä ohjaajaa eri vuosisadoilta. 19,60 (25,90)

1960

Rukousnauha savea

Ranteeseen sopiva kaunis ja yksinkertainen rukousnauha savesta. Suomalaista käsityötä. Malli on luterilainen ns. katekismusrukousnauha. Helmet värikkäitä ja väritys vaihtelee nauhoittain. 17,90 SAMOTTI

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Ninni Poijärvi, Tommi Kalenius

Kosketus cd

3990

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

15 laulun upea livealbumi. Sisältää myös neljä ennen julkaisematonta laulua. 16,10 (17,90)

puh. 020 754 2350

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Kai Sadinmaa

Hellsten pohtii koskettavassa uutuusteoksessaan rakkauden voimaa ja läsnäolon ihmettä. Rakkaus ja intuitio ovat oppaitamme, jos vain annamme niille mahdollisuuden. Ne kertovat, että elämän hallitsemattomuuden keskelle on kätketty läsnäolo ja rauha. 27,90 (32,90)

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Sananvapauden ja kauneuden ritari Ville Rannan kymmenvuotinen rupeama Kirkko ja kaupungin pilapiirtäjänä päättyy tässä numerossa. Hän siirtyy Iltalehteen. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

un Ville Ranta astuu töölöläiseen kahvilaan, hänen perässään leijailee huoleton ranskalaisuus: hänellä on Bretagnen merimiehet mieleen tuova raidallinen pusero ja hymy, jonka suunnasta ei voi olla varma. – Olen satiirikko. Se on luonteenpiirre, jota en pidä hyvänä enkä pahana. Minun on vaikea vakavoitua tai osallistua yhteiseen hengen nostatukseen. Satiiri on herättänyt antiikin ajoista alkaen väittelyitä taiteen vapaudesta. Rankka tyylilaji kestää aikaa, sillä yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ilmiöiden naurettavuudella on tapana säilyä. Kaikelle Rantakaan ei naura. Vakavaksi veti, kun Pariisissa alkuvuoden asunut taiteilija ei meinannut löytää Helsingistä asuntoa. – En halua asua rumassa talossa, vaikka asunto olisi kuinka kiva. Kauneus on minulle olennainen arvo. Lopulta tarpeeksi kaunis asunto löytyi Töölöstä. Helsinki on Rannalle tuttu kaupunki, sillä hän on opiskellut kirjallisuutta ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. Sinnekin hänet houkutteli kauneus. – Oulun yliopisto oli liian ruma. Se oli 1960-luvun teollisuuslaitoksen näköinen. Kauneuden ohella tärkeitä asioita Rannalle ovat luonto ja valo.

”

Ihminen on loppujen lopuksi vähemmän ihanteellinen kuin luulee olevansa. – Maapallon kaartumisesta johtuen Helsingin valo on melkein lähempänä Pariisin kuin Oulun valoa. Oulun valon suunta on aina melko radikaali: talven kalpeasta valosta kesän ehdottomaan ja sokaisevan kirkkaaseen valoon. Ranta enteilee kaipaavansa Helsingissä pohjoisen valoa. Hän päätti jo Oulun Nokelassa aloittaessaan piirtämisen pikkuveljien ja serkkujen kanssa, että hänestä tulee isona älykäs ja ihailtu sarjakuvataiteilija. – Luin Tinttejä ja Asterixeja. Ranskalaisissa sarjakuvissa minua viehättivät huumori ja äly. Haaveilin olevani aikuisena käsittämättömän fiksu ja lahjakas taiteilijana, joka osaisi yhdistellä asioita ja tilanteita niin, että niille naurettaisiin. Unelmat ovat toteutuneet: Rannan miltei koko tuotanto on käännetty ranskaksi ja kaksi vuotta sitten Ranskan presidentti teki hänestä ritarin eli palkitsi hänet Ranskan eteen tehdystä työstä Chevalier dans l’Ordre national du Merite -arvonimellä. Juuri nyt Kuningas menettää päänsä -sarjakuvaromaanin ranskannos ihastuttaa ranskankielisiä lukijoita. PILAPIIRTÄJÄN URAN potkaisi vauhtiin sensuuri. Ville Rantaa ärsytti, kun Jyllands-Postenin profeetta Muhammad -aiheiset pilakuvat vuonna 2006 poikivat maailmalla räävittömiä ruutuja ja tappouhkauksia, mutta Suomessa tehtiin hyssyttelystä taidetta. Ranta piirsi Tanskan lippua polttavat kärkipoliitikot Erkki Tuomiojasta Tarja Haloseen ulisemassa, että ”tärkeintä on etteivät muslimit suutu”. Ranta voisi piirtää Isis-vaimoista stripin. – Ei se edes ole aiheena erityisen polttava. Isisin pilkkaaminen on yksimielisesti hyväksyttyä Suomessa. Rannan sarjakuvista on vuosien aikana syntynyt kohuja sen verran, että edes taiteilija itse ei kaikkia muista. – Eri ajoilla on eri tabut. Aikaisemmin seksuaalisuus ja tietyt poliittiset aiheet olivat kiellettyjä. Nykyään tabut liittyvät ihonväriin, tasa-arvoon ja sukupuoleen. Vähemmistöryhmien pilkkaaminen on

nyt shokeeraavaa, vaikka se oli vielä 1990-luvulla hyväksyttyä. Arkoja aiheita on tärkeä käsitellä, koska vaikenemista on syytä vastustaa. – Vierastan ajatusta, jonka mukaan vain tietyt ryhmät saisivat puhua itseään koskevista asioista. Olisi hupsua, jos jokainen ryhmä saisi itse määritellä, miten heitä käsitellään vaikkapa taiteessa tai julkisuudessa. Se, että vain vammainen kirjailija voi tehdä tummaihoisen romaanihahmon, voi olla perusteltu mielipide, mutta minä asetun vastahankaan. Rantaa itseään loukkaa, kun häntä kutsutaan perheenisäksi. – Voin olla liikkeellä lasten kanssa, mutta en silti halua, että joku mummeli kahvilassa maalittaa minua. Toki olen lasteni isä, mutta en itse määrittele itseäni sen kautta enkä pidä siitä, jos muut niin tekevät. Toisaalta emme voi itse päättää, miten muut meidät näkevät ja määrittelevät. Suomalaiset miehisyyden mallit tuntuvat Rannasta vierailta ja vastenmielisiltä. Lätkähuuma on yksi niistä asioista, joihin Ranta ei lähde mukaan. Kauneuden palvoja määrittelee tyypillisen suomalaisen miehen seuraavasti: ”insinööri, käytännöllinen sääntöuskovainen”. Kritiikkiä suomalainen mies saa Rannalta myös yliherkkyydestä. – Hän ei osaa väitellä eikä keskustella. Mutta räyhätä hän osaa, jos joku toinen rikkoo sääntöjä. – Pyöräilijänä kiinnitän huomiota siihen, miten nopeasti raivo nousee helsinkiläisten pyöräilijöiden ja kävelijöiden välillä. Pariisilaiset nousevat vaikka keskellä risteystä autoistaan ja alkavat keskustella, kumpi teki virheen. Suomalaiselle väittely on katastrofi. Soitetaan mieluummin poliisille kuin suuta. Ranta pitää väittelyn välttelemistä suomalaisen keskustelukulttuurin puutteena. Toisaalta hän kertoo, että Pariisin kaduilla tapahtuva sarjaflirttailu raapi hänestä esiin suomalaisen puolen. – Huomasin olevani varpaillani, kun koko ajan piti olla valmis kommunikoimaan. VILLE RANNAN MIESMALLI on ritari, joka kipuilee menetettyä valta-asemaansa. Muutos on jo tapahtunut, ja se on pysyvä. – Kun halutaan puhua kauniisti tasa-arvokehityksestä, sanotaan, että tasa-arvo ei ole keneltäkään poissa. Mutta kyllä se on. Kun marginaaleille annetaan lisää oikeuksia, enemmistöt menettävät entisen asemansa. Miehet ovat tasa-arvon häviäjiä. Kuka pitää yllä vanhan ja rupsahtaneen miehen itsetuntoa ja kunniaa, kun naiset eivät enää sitä tee? Ei kukaan. Romahtavassa linnassa vanheneva kuningas on vertauskuva länsimaisen miehen muutoksesta, mutta myös Rannan taiteilijaminästä.

Kuka?

Ville Ranta on vuonna 1978 Oulussa syntynyt pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija.

Mitä?

Rannan ensimmäinen sarjakuvaromaani Sade ilmestyi vuonna 2003. Vuosien varrella ovat ilmestyneet muun muassa Eräänlaisia rukouksia, Sankaritekoja ja Paratiisisarja sekä viime syksynä Kuningas menettää päänsä. Ranta on palkittu muun muassa Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähatulla ja Penin sananvapauspalkinnolla. Hän on piirtänyt kymmenen vuotta pilakuvia Kirkko ja kaupunkiin. Syyskuussa hän aloittaa Iltalehden pilapiirtäjänä.

Motto

Elämä on lyhyt.

– Olen selkeästi katkera siitä, että minulla on muitakin velvollisuuksia kuin taiteilijan. Taiteellisissa kriiseissä kohdistan helposti pettymykseni perheelämään. Se vie liikaa aikaa ja tilaa. Ranta sanoo olevansa feministinen nykymies, mutta kadehtivansa taiteilijana salaa entisajan taiteilijamiesten vapautta. – Ihminen on loppujen lopuksi vähemmän ihanteellinen kuin luulee olevansa. Sukupuolten tasa-arvon illuusio saa satiirikolta kylmää kyytiä. – Miehet eivät vieläkään ota vastuuta perheen asioista. Isät eivät jää vieläkään kotiin hoitamaan lapsia ja tekevät kotitöitä paljon vähemmän kuin naiset. Miehet eivät anna vieläkään naisille uskottavaa toimijuutta yhteiskunnassa tai työelämässä. Greta Thunbergin kiusaaminen on tästä hyvä esimerkki. – Mutta on myös paljon naisia, jotka eivät anna miehelle tasa-arvoista asemaa perheessä. Miehistä puhutaan epäkunnioittavasti: miehet eivät muka osaa tehdä kotona mitään. Vallalla on venäläistyyppinen luuserimieskulttuuri, jossa emäntä hoitaa lapset, elukat, talon ja pihan ja mies makaa dokaamassa. UUSILLA KOTIKULMILLAAN Töölössä Ville Ranta on huomannut paljon kirkkoja. – Pidän kirkoista. Kirkoissa puhutaan asiaa, ja palveluksissa käymisestä tulee aina hyvä olo. Rannan lapsuudenkodissa ei oltu uskonnollisia, mutta äidinisä oli harras ortodoksi. Perhe kävi ukin mieliksi kirkossa jouluna ja pääsiäisenä, ja muulloinkin. – Äiti inhosi ortodoksista kirkkoa lapsuuden kokemustensa takia, mutta minä tykkäsin. Se oli kaunis, ja siellä oli rauhallinen ja hyvä olla. Suvussa oli muutamia uskonnollisia ihmisiä. Heitä Ranta arvosti, koska henkisyydessä ja uskonnollisuudessa oli jotain kaunista. Pikkuveljet taas olivat niin maallisia, etteivät suostuneet olemaan syömättä lihaa pitkäperjantaina. – Pidin sitä junttiutena. Ranta harrastaa ortodoksisia paastoja. Hän on ortodoksi, mutta käy harvakseltaan kirkossa. Yksi syy on se, että hän ei ole yhteisöllinen ihminen. – En harjoita aktiivisesti uskontoa, mutta pidän itseäni kristittynä. Ajattelen ja tunnen asioita sen kautta. Minulla on myös lämmin suhde uskonnollisiin teksteihin ja joihinkin tapoihin. Taustassani ei ole uskonnollisia traditioita, mutta puolisollani Rebekka Naatuksella niitä on. Hän tulee vanhoillislestadiolaisesta kodista. Se on hienoa, ja toivotan kristilliset perinteet tervetulleiksi elämääni. Ranta pohtii, että hän ei ehkä edes usko Jumalaan, mutta ajattelee silti mielellään Jumalaa ja ajattelee uskovansa Jumalaan. – Kyllä minä yllättyisin, jos Jumala ilmestyisi pilvien välistä. Ranta uskoo silti sieluun ja hyväksyy kristinuskon perusopetukset sellaisenaan. – Raamatussa on syvällistä tuhatvuotista viisautta, josta osa on paljon syvällisempää kuin järkeen perustuvat ihmiskäsitykset. Itse asiassa sieltä löytyy paljon samoja asioita kuin nykyajan humanismista. Mutta kauniimmin ilmaistuna. Ranta sanoo tuntevansa sääliä olevaista tiukan älyllisesti tarkastelevia ihmisiä kohtaan. – Toisaalta se on ymmärrettävää, koska elämme järkiperusteluja korostavaa aikaa. Monien asioiden kannalta järjen käyttö on tietysti hyvä asia. Kun Ville Rantaa pyydettiin kymmenen vuotta sitten piirtämään Kirkko ja kaupunkiin, hän mietti pitkään. Hän ei halunnut piirtäjäksi seurakuntalehteen, koska uskoi saavansa potkut, jos piirtäisi ärsyttävän kuvan. Silloinen päätoimittaja Seppo Simola ryhtyi Rannan henkilökohtaiseksi ritariksi. Hän suojeli piirtäjää konservatiivisten lohikäärmeiden hyökkäyksiltä. – Tänä aikana olen kasvanut ammattimaiseksi pilapiirtäjäksi. Aloittaessani olin vielä nuori räpeltäjä. Nyt olen tämmöinen keski-ikäinen sananvapausritari. ■

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Pyhän välittäjät ja myötäkärsijät Enkeliveistoksistaan tunnettu kuvanveistäjä Raimo Jaatinen toivoo ja pelkää kohtaavansa oikean enkelin. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JUSSI HELTTUNEN

uumiittomia, aineettomia, näkymättömiä henkiolentoja – sellaisia ovat enkelit kristillisen käsityksen mukaan. Kuvanveistäjä Raimo Jaatisen ateljeessa Nurmijärvellä moni enkeli on kuitenkin saanut aineellisen muodon, useimmat vielä painavasta pronssista.

– Sehän se ristiriita onkin, että miten aineellisesti kuvata aineetonta. Olen kyllä ajatellut joskus kokeilla, millaisia enkeleitä lasista saisi, Jaatinen sanoo. Hän ei ole pitänyt tarkkaa lukua enkeliveistoksistaan, joita ovat esimerkiksi Palava enkeli, Siunaava enkeli, Noutaja eli Tuonelan enkeli, Tähtienkeli ja

Musta enkeli. Jaatisen enkeleitä löytyy eri versioina muun muassa kirkoista, hautausmailta ja taidemuseoista. Seuravana muodon saa ehkä Kyynelten enkeli, jonka puvun Jaatinen suunnittelee koristelevansa kirkkailla pisaroilla. Enkeliä ei luoda noin vain. Jaatinen arvioi, että jos hän työskentelisi yhtäjaksoisesti, yhden pienehkön veistoksen tekemiseen saisi kulumaan kuukauden päivät. Pronssiveistoksen tekeminen alkaa vahamallin muovailemisella. – En kovin tarkkaan luonnostele teoksiani, vaan alan aika suoraan muovailla. Idea ei ole minulla

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

päässä, vaan pikemminkin sormissa, ja se kehittyy sitä mukaa kun näen, mitä teen, Jaatinen kertoo. Kun malli on valmis, sen ympärille valetaan muotti. Muotti poltetaan, jolloin vahamalli palaa sen sisältä pois. Sen tilalle muotin sisään valetaan sulatettu pronssi. Se on hikistä hommaa, sillä sulana pronssi on noin tuhatasteista. Pronssin annetaan jäähtyä useita tunteja, minkä jälkeen muotti irrotetaan sen ympäriltä. Sen jälkeen veistoksen pintaa voi vielä käsitellä esimerkiksi kiillottamalla.

”

Sehän se ristiriita onkin, että miten aineellisesti kuvata aineetonta.

Raimo Jaatinen on tehnyt pronssisen Siunaavan enkelin hautamuisto merkiksi kuvanveistäjä isälleen Toivolle, jolta hän on perinyt ateljeen.

RAIMO JAATISEN RAKKAIN ja raskain enkeli syntyi surutyönä hänen poikansa Sakarin haudalle Vantaan Ruskeasannan hautausmaalle. Sittemmin saman enkelin suojiin on haudattu myös Jaatisen ensimmäinen vaimo Eila. Tällä hetkellä Jaatisen ateljeeta hallitsee enkeliveistos, joka odottaa, että sen käsi hitsattaisiin paikoilleen, siunaavaan asentoon. Sen jälkeen enkeli siirretään Nurmijärven hautausmaalle, Jaatisen kaksi vuotta sitten kuolleen Toivo-isän haudalle. Tämänkin enkelin tekeminen on ollut surutyötä ja toisaalta myös kunniatehtävä. Toivo Jaatinen oli hänkin kuvanveistäjä, ja ateljee on hänen perujaan. Enkeli on yleinen aihe hautamuistomerkeissä. Varsinkin vanhoilla hautausmailla näkee komeita enkelipatsaita, mutta erilaisia enkelikoristeita tuodaan myös uurnalehtoihin ja tuhkiensirottelupaikoille. Jaatinen näkee haudoilla olevat enkelit lohdun tuojina. Sellaisia enkelit olivat myös evankeliumien kertomuksissa ilmoittaessaan Jeesuksen tyhjällä haudalla ylösnousemuksesta. ATELJEEN LATTIALLA LEPÄÄ pari puisia siipiä. Vieressä seisovalla enkelihahmolla on siipien paikalla kolot. Käsiäkään sillä ei ole. – Sovittelin siipiä sekä sivuille että selkään, mutta enkeli ei tuntunut tarvitsevan niitä, Jaatinen sanoo. Hänelle siivetön enkeli tuo mieleen Wim Wendersin elokuvan Berliinin taivaan alla, jossa enkelit kulkevat suurkaupungin ihmisten joukossa suojellen ja lohduttaen. Wendersin elokuvan hieman nuhjuiset keski-ikäiset miehet eivät oikein vastaa mielikuvia siivekkäistä ja valonhohtoisista taivaallisista olennoista, mutta itse asiassa Raamatussakin enkelit ottavat ihmisille ilmestyessään miehen hahmon, eikä niillä ole siipiä. Siivet enkeleille kasvoivat vasta myöhemmin kristillisessä taiteessa. Siivetön enkeli matkaa pian Kuusamoon, missä Jaatisella on näyttely lokakuussa. Siellä enkeli tulee osaksi installaatiota, seisomaan nimettömälle vankileirille vievän junaradan varteen. – Se on suojelusenkeli, mutta se ei voi puuttua asioiden kulkuun eikä varjella pahalta. Sen sijaan se on mukana ihmisten kärsimyksessä ja kärsii itse heidän kanssaan, Jaatinen kertoo. Suojelusenkeli ei ole vain lastenlaulujen ja kiiltokuvien asia. Jo Vanhan testamentin psalmissa 91 luvataan: ”Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.” Monet teologit kirkon historiassa ovat ajatelleet, että jokaisella meistä on oma henkilökohtainen suojelusenkeli.

Jaakobin tikapuut enkeleineen on muovailtu vahasta. Muutaman työvaiheen jälkeen niistä syntyy aikanaan pronssiveistos.

– Minua askarruttaa, kuinka paljon enkelit puuttuvat elämäämme ja miksi ne joskus puuttuvat, mutta pääsääntöisesti eivät. Avun tarvetta olisi niin paljon. Missä ovat esimerkiksi lasten suojelusenkelit silloin, kun heille tapahtuu jotakin pahaa? Jaatinen kyselee. RAAMATUSSA ENKELIT ILMESTYVÄT ihmisille usein silloin, kun Jumala on näkyvästi puuttumassa näiden elämään, kun jokin maailmassa muuttuu ihmeellisellä tavalla. Marialle kerrotaan tulevasta lapsesta, paimenille vastasyntyneestä Vapahtajasta, sureville naisille Jeesuksen ylösnousemuksesta. Usein enkelit joutuvat rauhoittelemaan sanoman vastaanottajia: ”Älkää pelätkö!” Raimo Jaatinen ajattelee enkelien olevan viestintuojia, jotka välittävät pyhän kosketusta ja läsnäoloa. Itse hän ei ole nähnyt enkeliä, mutta on kuullut enkelikokemuksia useammaltakin tuttavaltaan. – Olen kyllä miettinyt, miten itse käsittelisin sitä, jos kohtaisin enkelin. Tavallaan toivon sitä, ja kuitenkin pelkään. Mutta ehkä se ei olisi pelottava kokemus, vaan siinä olisi rauhan tuntu: tässä tämä pyhä nyt on läsnä. Jonkinlainen enkeleihin liittyvä hengellinen kokemus Jaatisellakin on ollut. Hän vietti pitkää viikonloppua Nurmijärven-ateljeessa ja muovaili arkkienkeli Mikaelia esittävää reliefiä. – Yhtäkkiä sitä tehdessäni tunsin pyhän läsnäolon. PIHAMAALLA PRESSUN ALLA makaavat yli seitsenmetriset tikapuut, jotka Jaatinen on kasannut leppäriu’uista. Näyttelyssä tikkaat nostetaan pystyyn kurkottamaan kohti taivaita. Vanhassa testamentissa kerrotaan Jaakobin nähneen unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen ja joita enkelit kulkivat ylös ja alas. Samassa unessa Jumala puhuttelee Jaakobia ja lupaa hänelle ja hänen jälkeläisilleen sen maan, jossa tämä nyt makaa. Herättyään Jaakob sanoo: ”Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä tiennyt sitä.” Jaatisen tikkaille katsoja saa itse kuvitella enkelit – tai olla kuvittelematta. Tikkaat ovat esimerkki sellaisesta taiteesta, jota Jaatinen haluaisi tehdä enemmänkin ja joka antaa katsojalle tilaa tulkita näkemäänsä oman vakaumuksensa mukaan. Tikapuissa voi nähdä viittauksen Vanhaan testamenttiin, mutta yhtä lailla ne voisivat kertoa siitä, kuinka ihminen haluaa vapautusta ja etsii tietä pois ahdistavasta tilanteesta. ■

– Poika on joutunut karheaan maastoon, eikä enkeli tyynnytä mieltä, kuvailee Raimo Jaatinen keskeneräisen veistoksensa tunnelmaa.

Osa 40

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Mari Forsberg, 44, asuu Helsingissä puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Forsberg työskentelee kulttuurituottajana, doulana ja mindfulnessohjaajana. Hän kuuluu kahden naisen doulakollektiiviin Doula Helsinkiin. Doulana Forsberg on perehtynyt lääkkeettömiin kivunlievityskeinoihin ja mindfulness-harjoitteluun synnytyksen apuna. Doula Mari Forsbeg tapaa äidin ja lapsen myös synnytyksen jälkeen. Silloin jutellaan siitä, kuinka synnytys meni ja kuinka arki vauvan kanssa sujuu.

Doula on vierellä, kun ihme tapahtuu Mari Forsberg haluaa tuoda synnytyssaliin rauhaa ja uskoa siihen, että kaikki menee hyvin.

hän pyrkii luomaan rauhallisen tunnelman ja luottamuksen siihen, että kaikki menee hyvin. Aina ei mene, ja silloin doulan rooli korostuu entisestään.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILJA HARALA

n aikoja, jolloin Mari Forsberg pitää puhelinta yöpöydällä ja saattaa nukkua tavallista kevyemmin. Kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ja kaksi viikkoa sen jälkeen on oltava hyvin tavoitettavissa. Forsberg on doula eli synnytystukihenkilö. Kreikan kielessä doula tarkoittaa palvelijaa. Taustalla on ikivanha ajatus siitä, että synnytyksessä naisen paras tuki ja turva on toinen nainen. Kätilön vuoro voi vaihtua tai hänellä voi paljon muitakin töitä, mutta doula tutustuu naiseen jo ennen synnytystä, on mukana synnytyksessä ja käy perheen luona vielä kerran, pari vauvan syntymän jälkeenkin. Kun Forsberg odotti kolmatta lastaan, hän luki paljon synnytyksestä ja synnyttämisen historiasta. Kolmanteen synnytykseensä hän pyysi mu-

Mikkelinpäivä

ON AINA SUURI luottamuksen osoitus, kun joku pyytää doulaksi. Se on kutsu intiimiin tilanteeseen, jossa ihminen on hyvin haavoittuvainen. Ennen synnytystä Mari Forsberg juttelee naisen kanssa synnytyksestä ja siihen liittyvistä peloista ja toiveista. Synnytys menee kuten menee, eikä sitä voi täysin suunnitella tai sen kulkua ennustaa, mutta siihen on hyvä valmistautua. Äidin rentous ja rauha kuitenkin edesauttavat sitä, että synnytys etenee kuten kuuluukin. Forsbergin mielestä doulana toimimisessa on kyse universaalista rakkaudesta ja sen jakamisesta. Hän tahtoo luoda jokaiseen asiakkaaseensa omanlaisensa, lämpimän suhteen. Synnytyssalissa

ISTOCK

Taivaan tähden

29.9.

kaansa doulan. Kokemus oli hyvä, ja kuopuksen syntymän jälkeen Forsberg kouluttautui itsekin doulaksi.

SYNNYTYSSALISSA OLLAAN kuin omassa pienessä kuplassa. Ilma on täynnä oksitosiinia, jota myös rakkaushormoniksi kutsutaan. Doulalla on oltava hyvä tilannetaju: hänen ei pidä mennä kätilön tai synnytyksessä mahdollisesti mukana olevan puolison tontille, vaan hänellä on oma roolinsa. Kun vauva parkaisee ensimmäisen kerran, huone täyttyy huojennuksesta, ilosta ja liikutuksen kyynelistä. Vanhemmista näkee, että he ovat ihmeen äärellä. Forsbergin mielestä pyhyys on läsnä koko matkalla: kun naisen sisällä kasvaa uusi elämä, kun yhteys äidin ja lapsen välille syntyy jo odotusaikana ja siinä, kun doula tukee toista naista. Tavallaan synnytyksessä ja vanhemmaksi tulossa on kyse maailman luonnollisimmasta asiasta. Samalla se on kuitenkin mysteeri. Synnytyksessä ei synny vain lapsi, vaan myös vanhemmat. Kun Forsberg lähtee sairaalasta, hänen askeleensa on kevyt, vaikka takana olisi pitkä valvottu yö. ■

Hyvän portaat JAAKOB, SE PAPUSOPALLA ja viekkaudella veljelleen kuuluneen siunauksen ostanut Vanhan testamentin suurmies, näki ihan tolkuttoman unen. Enkelit kiipesivät siinä edestakaisin portaita maan ja taivaan väliä. Onneksi Jumala esiintyi unessa myös ja kertoi, mistä oli kyse. Hän varjelisi Jaakobia ja antaisi hänelle maan hänen laajan sukunsa asua. Mikä helpotus petturille, joka oli jo tyytymässä mieron tiehen ja pakolaisen rooliin. Eesau-veli kun oli vihaisena jäänyt valmistelemaan kostoa. Siis että enkelit olivat kaikkialle Jaakobia seuraavia loputtomia siunauksia, minä ymmärsin. Kun

yhdet käänsivät hänelle selkänsä noustakseen taas taivaaseen, toisia oli matkalla häntä kohti loputtomana virtana. Katso, näin kerkeitä me olemme, halusivat he jatkuvalla kiipeämisellään osoittaa. Siunaus on jo siellä, missä et tiedä sitä vielä edes tarvitsevasi. Aloin katsella omaa elämääni sillä silmällä ja huomasin, että minulle oli kaikista karikoista huolimatta käynyt Jaakobin tavoin. Siunauksia oli siellä ja täällä, tulossa ja menossa. Niin näyttäviä ne eivät olleet kuin Jaakobin unessa. Usein piti kumartua ihan pölisevään arkeen niitä tarkistamaan. Mutta myös hyvin pieni siunaus on siunaus, ehkä pelkkä

Antonio Vivianin fresko Jaakobin tikapuut Pyhän Laurentiuksen kirkossa Roomassa.

ohut säie, joka sitoo minua hyvän syrjään. Vaikka yöllä olisi pään alla kivi tyynynä niin kuin Jaakobilla, aamu

aamulta herään pyhässä paikassa. Juuri siinä, missä elän, on Jumalan asuinsija ja Taivaan portti.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Gurun opissa Ohjaajana Rowan Williams

Rowan Williams on Englannin anglikaanisen kirkon vaikutusvaltaisimpia hengellisiä johtajia ja teologeja. Williams on syntynyt vuonna 1950 ja kotoisin Walesista. Vuosina 2002–2012 hän toimi Canterburyn arkkipiispana. Sitä ennen hän toimi sekä Walesin arkkipiispana että Monmouthin piispana. Hän on työskennellyt myös teologian professorina Oxfordin yliopistossa. Williams on kirjoittanut monia filosofisesti teräviä teologisia tutkimuksia. Hän on tunnettu myös yleistajuisista ja syvällisistä kirjoistaan, joissa hän pohtii neurotieteen, filosofian, psykologian, teologian ja kirjallisuuden näkökulmasta sitä, mitä tarkoittaa olla ihminen. Viime vuosina hän on kirjoittanut laajalle yleisölle tarkoitettuja kirjoja siitä, mikä kristillisessä uskossa on olennaista. Yksi näistä kirjoista on Being Christian – Baptism, Bible, Eucharist, Prayer vuodelta 2014.

Rukous näyttää sen, mitä eniten tarvitsemme Isä meidän -rukous on erinomainen meditaation lähtökohta. Sen säkeitä mietiskelemällä voimme nähdä, mitä juuri nyt tarvitsemme.

eesus opetti meille, miten lähestyä Jumalaa. Hän kutsui Jumalaa isäkseen ja kehotti meitä tekemään samoin. Tämän hän teki Isä meidän -rukouksessa. Vielä viimeisenä iltana ennen tuleva kärsimystään ja kuolemaansa hän vetosi Jumalaan isänään: ”Isä, kaikki on sinulle mahdollista. Ota tämä malja minulta pois. Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun.” Apostoli Paavalikin muistuttaa meitä, että jopa silloin kun meistä tuntuu, että emme osaa rukoilla, jokin syvällä sisimmässämme huokaa Jumalalle: ”Isä!” CANTERBURYN ENTINEN arkkipiispa ja anglikaanisen kirkon tärkeä teologi Rowan Williams sanoo, että kaiken mainitsemisen arvoinen teologian takana on kokemus ja oivallus siitä, että ihmiset voivat puhua Jumalalle uudella tavalla. Jumalalle voi puhua kuin rakastavalle isälle tai ystävälle, jolle voi sanoa kaiken, myös sisimmät toiveensa ja pelkonsa. Kun rukoilet Isä meidän -rukousta,

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

saat ajatella, että olet samassa asemassa kuin Jeesus isänsä edessä. Saat rukoilla hänen sanoillaan ja saat luottaa Jumalaan hänen laillaan. Isä meidän -rukouksen lyhyistä säkeistä näemme, mitä me kaikkein eniten tarvitsemme: huolenpitoa ja varjelusta, jokapäiväistä ruokaa ja juomaa, anteeksiantoa ja sovintoa sekä kestävyyttä kiusauksissa ja kärsivällisyyttä koetuksissa. ROWAN WILLIAMS on perehtynyt kirkon alkuajan rukouksen opettajiin, kuten 300-luvulla eläneeseen Gregorius Nyssalaiseen. Tämä opetti, että rukous vie meidät jo nyt taivasten valtakuntaan. ”Rukouksessa olemme osalliset Jumalan voimasta ja voimme tehdä ihmeitä”, Gregorius Nyssalainen kirjoitti. Isä meidän -rukouksesta voit nähdä, millaisia ihmeitä hän tarkoittaa: Keskellä arkea pysähdyt ja kysyt ensin Jumalan tahtoa. Rauhoitut katselemaan elämääsi rukouksen silmin. Pyydät päivittäistä leipää meille kaikille etkä halua ottaa toisten leipää. Luovut omastasi ja annat tarvitsevalle. Annat

anteeksi lähimmäiselle, mikä on näistä ihmeistä suurin.

Mietiskele Isä meidän -rukousta Jeesus opetti Isä meidän -rukouksen. Se on erinomainen meditaation lähtökohta. Varaa puoli tuntia aikaa päivästäsi. Kun olet asettunut aloillesi, lue rukous hitaasti pari kertaa alusta loppuun säe kerrallaan – joko ääneen tai hiljaa mielessäsi. Hengitä rauhallisesti säkeiden tahtiin ja niiden välissä ja anna rukouksen vaikuttaa sinuun. Kun mietiskelet säännöllisesti tätä Jeesuksen opettamaa rukousta, huomaat, miten koko elämän kattava rukous se on.

HÄMMENTÄVIN KOHTA Isä meidän -rukouksessa on se, jossa vetoamme Jumalan anteeksiantoon, koska itse olemme antaneet anteeksi. Eikö se mene juuri päinvastoin? Kyllä, Jumala on aina askeleen edellä. Hän on se, joka saa sinut rukoilemaan ja hän antaa sinulle ensin anteeksi. Hän on aloitteen tekijä. Sitten hän astuu ikään kuin sivuun ja sanoo: Tee sinä nyt samoin. Ja sinä vastaat ja vetoat häneen: Katso, miten opettelen antamaan anteeksi, anna siis sinä myös anteeksi minulle! Tämä on monelle Isä meidän -rukouksen vaikein kohta. Se muistuttaa meitä siitä, miten vähän anteeksianto ja sovinto näkyvät meidän elämässämme. Niissä olemme aina velkaa toisillemme. Siitä huolimatta saamme sanoa joka päivä ”Isä meidän”. Mitä syvemmin Jeesuksen opettama rukous elää sisimmässämme ja valaisee elämäämme, sitä enemmän alamme nähdä sen avaamia ihmeitä ympärillämme. Jotain siitä, mikä on totta taivaassa, näkyy jo täällä. ■

MENOT 26.9. – 10.10.

klo 11–13 (ei 10.10.) p. 09 8306707 Diakoniapäivystys: Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11 Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22 Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 10. L. Leverin, N. Hultin, kirkkomehut -ja kahvit Lapsiperheiden olohuone ma klo 9–14 ja ti klo 9–11. Ma-puuroaamiainen klo 9–10.30, hinta 1 e/ annos, Ti-Kirkkomuskari klo 10.30. Yläovet auki ma klo 17. Hartaus, iltapala ja sauna. Ma-Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille ma klo 18–20, Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Miesten raamattupiiri ma 30.9. klo 18.30. Taidekerho 5-9 v. ti klo 14 (ajalla 27.8.-22.10.) Ilm. 050 573 6328/Petri. Ti-Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille ti klo 18–20, Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi. Silmukka Siskot-ryhmä ke klo 9.30. Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18. Avoin raamattupiiri ke klo 18.30. Raamattu- ja keskustelupiiri to 3.10. klo 13. Syksyn säveliä to 3.10. klo 19. S. Toivio, laulu ja C. Hansen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Yhtämatkaa – Avoin yhteys -rukoustapahtuma la 5.10. klo 13–19.30 Teema, kristittyjen yhteys. 13.00 Yhteinen aloitus 14.30 Keittoa ja kahvia 15.45 Kanavat. 18.00 Kristittyjen yhteinen rukousilta. Messu su 6.10. klo 10. B. Ahlroos, S-L Niemi ja Ukulele soikoon! Pyhäkoulu su 6.10. klo 10. Keskiaikaisia hymnejä suomeksi to 10.10. klo 18–20. Laulaja N. Fågelberg.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkuri -aamupala to klo 9–11. Maksuton. Diakoniapäivystys klo 9–11. (Ei 10.10.) Lasten oma päiväkerho 3–5.v., 3xvk. Tied. 050 573 6328 / Petri. Kerho on ilmainen! Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. Maalaus- ja taideryhmä ma klo 10–12. Ohj. Anu. 10e/syys. Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille Asolassa ma klo 18–20. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Työikäisten raamattupiiri ma 30.9. klo 18-19.30.

Asolan avoin perhekerho ja muskari ti klo 9-12. Muskari klo 9.30. Kipuryhmä ti 1.10. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi. Aihe: Keskity hengitykseen kun kipu iskee! Bible study group – englanninkielinen raamattupiiri ti klo 18–19.30. On Tuesdays 6pm–7.30pm. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, tel. 045 120 9212. Saviryhmä ke klo 12. Ohj. Marika. 12e/syyskausi. Tyttökerho 3.–6.-luokkalaisille ke klo 18. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Ystävämessu / Friendship Mass su 6.10. klo 16. Kaksikielinen messu ja monikieliset kirkkokahvit, järj. Rekolan, Korson ja Tikkurilan srk:t. Seniorikahvila ma 7.10. klo 13 Poliisin vierailu, aiheena turvallisuus. Senioreiden hyvinvointipäivä pe.11.10. klo 9.30–14. Ilm. viim. 4.10. p. 09 830 6700. Lounas & kahvi yht. 5 e. Taivassukka-illat to klo 18–20. (31.10. asti) Kudotaan saattohoidossa oleville tai itselle. Aiheet: 26.9. ”Lapsen käsitys kuolemasta ja surutyö”, Irene. 3.10. Vaikea surutyö, Eeva Nurminen. 10.10. Taivaslauluja, Noora.

MUUALLA Rekolanmäen koulun kuoro to klo 12. Tied. noora.hultin@evl.fi. Kaikki tervetulleita uskontokunnasta riippumatta. Kirkkolauluihin vanhemmilta kysytään lupa. Nuorten sähly Rekolanmäen koululla to klo 16–17. Omat pelivarusteet. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila. Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila. Tuo tullessais vie mennessäis -kierrätyspäivä Havukosken palvelutalolla (Paimenentie 4) pe 27.9. klo 10–12. Tarjolla kahvia ja pientä naposteltavaa. Messu Foibekartanolla 29.9. klo 14, L. Leverin ja S-L Niemi. Toivoa naisille/Hanna-rukouspiiri ma 7.10. klo 18–19.30 Lampiranta, Tertunkuja 4 B. Puutarhapiirin omakustanteinen retki Pihlajamäen retropuistoihin. Ti 8.10., tapaaminen klo 12 Pihlajamäen kirkon portailla. Missiobrunssi kaikenikäisille la 12.10 klo 10–12 Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Lähetysseuran Global Action -vapaaehtoistoiminnan esittely. Ilm. viim. 4.10 minna.saarnivaara@evl.fi / 050 5564756.

KASTETTU Noel Aarni Otava Repola, Vili Juhani

Päivärinne, Matteo Sebastian Tenhunen, Ella Greta Olivia Lähteinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Sakari Johannes Rokkanen ja Maija Elina Haimala, Juha Tapio Ojala ja Anne-Carola Elander.

HAUTAAN SIUNATTU Maijaliisa Järvisalo 69 v, Seija Elisabet Valkki 89 v, Iida Maria Mäkinen 78 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi kesällä ma–pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki pääsääntöisesti ma–pe klo 12–16 tilaisuuksien mukaan. Messu su 29.9. klo 12. Perheneuvonnan 50-vuotisjuhamessu. Juhani Koskelin, Titta Huotari, Samppa Laakso. Kirkkokahvit messun jälk. pappilassa. Messu su 6.10. klo 12. Päivi Helén, Maria Koukkari, Iina Katila.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne. Leskenlehdet-vertaistukiryhmä to 26.9. klo 13. Leskenlehdet vertaistukiryhmä leskeksi jääneille, jotka ovat käyneet sururyhmän. Sinulle, joka koet tarvitsevasi tukea, kokemusten vaihtoa ja arkipäivän selviytymiskeinoja. Kokoontuu kerran kk torstaisin 26.9., 17.10., 7.11., 28.11. Ei ennakkoilm. Tied.tuula.lapvetelainen@evl. fi tai 050 523 6308. Pienten paikka auki pe 27.9. ja 4.10. klo 9–15. Perheiden olohuone. Kahvia ja keskustelukumppaneita

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

pe 27.9. ja 4.10. klo 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala seurustelun merkeissä. Aamuhartaus klo 9.30, aamupala tarjolla liukuvasti klo 12 saakka. Laulupiiri pe 27.9. klo 15.30. Samppa Laakso. Naisten rukouspiiri pe 27.9. ja pe 4.10. klo 18. Avoin rukouspiiri kaikille naisille. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 28.9. ja 5.10. klo 15. Kaikille avoin ylistys- ja laulupiiri. Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 10. Kristiina Kartano, Sari Rajala, Samppa Laakso. Perhekerho ma 30.9. ja 7.10. klo 9.30–11.30. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 30.9. klo 13. Sukkelat sukankutojat ti 1.10. klo 10. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Voit neuloa myös kotona, ja tuoda neulomuksesi tapaamiseen. Srk tarjoaa langat. Lähetyksen päiväpiiri ti 1.10. ja 8.10. klo 13. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 2.10. klo 13. Pienten paikka avoinna ke 2.10. ja 9.10. klo 16–19. Hanna-piiri to 3.10. klo 9.30–13. Kuntokävelyä, keskustelua ja rukousta. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä, kahvit klo 10.30. Laulupiiri pe 4.10. klo 15.30. Iina Katila. Messu su 6.10. klo 10. Marja Eloranta, Johanna Jakonen, Samppa Laakso. Lastenkirkko su 6.10. klo 10–11 Pienten paikassa. Laulua, leikkiä, rukousta ja tuttuja raamatunkertomuksia. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten tuokio alkaa päivän rukouksen jälkeen ja ehtoollisen alkaessa lapset tulevat takaisin messuun. Tied. Maaret Hirvensalo, p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi Israel-piiri ma 7.10. klo 18.30. Ajankohtaisia asioita Israelista, rukousta ja laulua. Virkisty ja viisastu! Senioreitten hyvinvointipäivä ti 8.10. 9.30–14.30. Tietoa liikunnasta ja ravinnosta, hoitotahdosta ja edunvalvonnasta, sekä suhteiden vaalimisesta läheisiin. Tarjolla lounas ja kahvi. Maksu 5 e diakoniatyön hyväksi käteisellä paikan päällä. Ilm. viim. pe 4.10. virastoon, p. 09 830 6717. Aamurukouspiiri ke 9.10. klo 8. Gospel-lattarit ke 9.10. klo 19.30. Armollinen tanssitunti naisille. Latinolaistansseja gospelmusiikin tahdissa. Sopii kaikille tanssijoille taustasta riippumatta. Tunnin hinta 5

e lähetystyölle. Mukaan tanssikengät tai -tossut, juomapullo. Tied. Merja Rantala, p. 050 526 9401.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Laulusuzukikonsertti su 29.9. klo 18–19. Siiri (11v) ja Ilona (7v) Riskala, laulu; Anna Orasmaa, piano ja cembalo. Vapaa pääsy. Pop up: Laula ja leiki ma 30.9. klo 9–11. Laula ja leiki yhdessä lapsen kanssa. Tervetuloa myös muut lähiaikuiset kanssa. Kerho isille ja lapsille ti 1.10. ja 8.10. klo 17.30–19. Yhdessäoloa isien ja lasten kesken. Mm. leikkiä, askartelua, muskaria, temppurataa. Iltapala 3 e / perhe. Lisätietoja: outi.myllyla@ evl.fi, p. 050 327 1634. Lapsikuoron harjoitukset ke 2.10. ja 9.10. klo 17–18. Rukouspiiri ke 2.10. ja ke 9.10. klo 18. Pop up: Vauvatanssiaiset to 3.10. klo 14.30–15.15. Tapahtuma sylivauvoille. Tarjolla elämyksiä kehtolaulusta rokkiin monipuolisesti. Näihin tanssikuvioihin kaikki pääsevät mukaan. Perhepäivä pe 4.10. klo 9–14. Miesten saunailta ma 7.10. klo 17.30–21. Omat pyyhkeet mukaan. Iltapala 5 €. Naisten lenkkisauna to 10.10. klo 18–20.30.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 26.9., 3.10. ja 10.10. klo 9.30–11. Raamattu- ja lähetyspiiri to 26.9. ja 10.10. klo 18. Raamattua ja lähetysasia.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 1.10. ja 8.10. klo 9.30– 11.30. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 2.10. klo 14. Pop up: Laula ja leiki ma 7.10. klo 9–11. Laula ja leiki lapsen kanssa. Myös mummit ja kummit lasten kanssa.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 30.9. ja 7.10. klo 9.30–11.30.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223. Perhekerho ti 1.10. ja 8.10. klo 9.30– 11.30.

Menokasvo

Lähde miesporukalla kävelemään Lammaslammen ympäri Kirkkoherra Jukka Nevala, miksi miehet kokoontuvat Hämeenkylässä kävelemään yhdessä? – Seurakuntalaisemme keihäänheiton olympiavoittaja Arto Härkönen ehdotti aikoinaan, että miehille pitäisi saada oma piiri, jossa myös liikutaan. Perustettiin kävelypiiri, joka on toiminut jo parisenkymmentä vuotta. – Ajatuksena on, ettei kirkossa tarvitsisi aina vain istua ja kuunnella. Miesten kävelypiirissä kävellään ja samalla keskustellaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Mukana on seurakunnan työntekijä, joka kuuntelee.

Miesten sauvakävelypiiri su 29.9. klo 18. Lähtö Hämeenkylän kirkolta, Auratie 3. Piiri kokoontuu aina parittomien viikkojen sunnuntaina.

SIRPA PÄIVINEN

Eivätkö miehet osaa itsekseen kävellä? – Yksin on usein vaikea lähteä liikkeelle. Ryhmän mukana on helpompi ryhtyä hoitamaan kuntoa ja matkakin menee helpommin. – Matkan tekeminen yhdessä on seurakuntayhteyttä parhaimmillaan. Vanha kirkko opetti, että kristillinen seurakunta on matkalla oleva kansa. Evankeliumeissa kerro-

taan, kuinka Jeesus liikkui paikasta toiseen kävellen ja opetti samalla ihmisiä. – Muutamia vuosia sitten eri organisaatioissa alettiin pitää työkokouksia kävellen. Meilläkin on tehty niin. Silloin asioista löydetään oleellinen ja turha pyöritys jää sivuun. Minkälaisen lenkin miehet sauvakävelevät? – Lähdemme kirkolta, kierrämme Lammaslammen ympäri ja palaamme kirkolle. Matka kestää noin 45 minuuttia. – Lammaslammen ympärillä on hyvät kävelytiet ja kauniit maisemat, jotka ovat joka päivä erilaiset. Kävely siellä on virkistävää. Vesi tekee ympäristön eläväksi. Lampi heijastaa myös taivasta keskellemme. NINA RIUTTA

MENOT 26.9. – 10.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys, p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Kohtaamisia Dixissä ti 1.10. klo 17–18 Tikkurilan Vantaa-infossa, Ratat. 11, 2. krs. Tule kuulemaan ja keskustelemaan, millaista toimintaa ja palveluita seurakunnassa on tarjota sinulle tänä syksynä. Avoin rukouspiiri ti 1.10. ja ti 8.10. klo 18.30 Annankalliont. 19 a / Ruoppa. Hertta kirkonrotta ke 2.10. klo 9.30–10 kauppakeskus Jumbon leikkipaikalla vastapäätä Robert’s Coffee -kahvilaa. Malminiityn eläkeläiskerho ma 7.10. klo 13.30, Malminiitynt. 16 B. Kylväjän raamattupiiri ma 7.10. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2.krs. Raamattua, rukousta ja keskustelua kahvin kera. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

KASTETTU Max Mikael Westerdahl, Minea Erika Neijonen, Essi Helmi Tervahauta, Minea Isabel Lindberg, Filip Michael Ghraizi, Anton Eino August Ohtonen, Aapo Eino Olavi Ripatti, Jens Eemil Airamaa, Minja Kerttu Tuulikki Härkönen, Janni Lilian Leijala, Aatu Eemil Viet Nguyen, Urho Sebastian Suni, Jasper Mikael Hurri, Leena Mari Charlotta Lindström, Alex Kristian Backman, Lianna Luna Linnea Karipuu.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Mikko Tapani Kurikka ja Sanna Maarit Nuutinen.

HAUTAAN SIUNATTU Lahja Linnea Margit Lehto 97 v, Saima Kyllikki Nieminen 96 v, Aini Sirkka Vainio 95 v, Taimi Kasslin 93 v, Eine Kaarina Mertanen 90 v, Toivo Pereläinen 84 v, Lempi Marjatta Huhtala 73 v, Rafael Tapio Alexander Sibakoff 10 kk.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho to klo 13.30–15. Nuortenilta to klo 18–20. Mikkelinpäivän perhemessu ja -tapahtuma su 29.9. klo 10. Papit Laura Sydänmaalakka ja Antti Isopahkala. Kanttori Katariina Kopsa. Perhetapahtumassa toimintapisteitä klo 13.30 asti. Grillistä hotdog+mehu 2 e. Pianokonsertti su 29.9. klo 18. Janne Oksanen soittaa Toivo Kuulaa. Perheraamis ma klo 9.30–11. Raamattupiiri Ilosanoma ma 30.9. klo 17.30–19.

Kahvila Olotila ke klo 11–13.30. Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 2.10. klo 17.30–20. Past., lähetysjohtaja Mika Tuovinen: Maailmanlähetyksen haasteet. Järj. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys. Isoskoulutus ke 2.10. klo 18–20. Kirkkoravintola Voimala pe 4.10. klo 11. Syömään yhdessä! Klo 11 kirkkohetki. Yhteisen pöydän hävikkiruokaa. Bible journaling -ryhmä la 5.10. klo 13–15. Koristellaan ja visualisoidaan Raamattuja. Ohj. Hanna Hietala ja Helena Fyhr. Tied.Helena Fyhr, 050 380 6500, helena.fyhr@evl.fi. Messu su 6.10. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Papit Hannu Pöntinen, Mark Saba. Kanttori Ritva Holma. Mieskuoro Oltermannit, joht. Ari Pärnänen. Lastenkirkko (pyhäkoulu) su 6.10. klo 10. Siioninvirsiseurat su 6.10. n. klo 12.15 Herättäjän kirkkopyhän jälk. Friends’ café Sun 6th October 3–6 PM. Friends’ Café is a gathering to discuss and hear about different topics. You will have the chance to get to know new friends from different countries. Childcare organized. Toivon tuulet su 6.10. klo 15–18. Jana Sasko. Seniorien hyvinvointipäivä ma 7.10. klo 9.30–14.30. Ilm. pe 27.9. menn. p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Maksu 5 e diakoniatyöhön. Toivoa naisille -rukouspiiri ma 7.10. klo 13–14.30. Israelpiiri ti 8.10. klo 18–19.30. Miesten raamattupiiri ti 8.10. klo 18.30–20. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 9.10. klo 10–12. Käsitellään luottamuksellisesti osallistujien tekstejä sovituista aiheista. Ilm. Sari Hongell, 040 723 6160. Laulupaja ke 9.10. klo 18.30–20. Viisikielisen laulukirjan lauluja. Kaikenikäisille ja -tasoisille laulajille. Gospelsalsatunnit ovat aiemmista tiedoista poiketen loppuneet. Koululaisten kerhoissa tilaa: ti klo 17 kokkikerho (7–9 v.), ti klo 18.30 monitoimikerho. Ilm. vantaankoskenseurakunta.fi.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, 050 341 8381 Perhemuskari torstaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset to klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen, 050 546 4756. Vaatevarasto avoinna to 3.10. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan. Tied. 050 357 7726. Vauvakerho pe klo 9–11. Perhekahvila ma klo 9.30–11.30. Aikuisten Olkkari ma klo 12–14. Rukouspiiri ti 1.10. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 1.10. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho ke klo 12.30–14. Sylimuskari vauvaikäisille ke klo 14–15.30. Kausi 60 e. Lasten lauluryhmä Kastehelmi harj. ke. 5–9-v. ryhmä klo 17.15–18 ja yli 9-v. ryhmä klo 18–19. Ilm. paikan päällä. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Miesten saunailta ke 2.10. klo 18.30– 21.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1 Perhemuskari ti 9.30–11. Kausi 60 e.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho ti klo 12.30–14.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho to klo 13–14.30. Perhemuskari to klo 15–16.30. Kausi 60 e. Kahvila Olotila ma klo 11–13.30. Miesten piiri ma 30.9. klo 18.30–20. Olavi Heikkinen: Koti-ikävä ja nostalgia. Aamurukouspiiri ti ja to klo 7.15–8. Perhekahvila ti klo 9.30–11.30. Martinristin raamattupiiri ti 1.10. klo 14–16. Martinristin lähetyspiiri ti 1.10. klo 19. Martinlaakson seniorien korttelikerho ke klo 13–15. Lepotila-meditaatio ke 2.10. klo 18.30–19.30. Ohjattu meditaatio. Koululaisten kerhoissa tilaa: ti klo 17 näytelmäkerho (7–9 v. tytöt), to klo 17 äijäluola (7–13 v. pojat). Ilm. vantaankoskenseurakunta.fi.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho to klo 9.30–11. Perhemuskari pe klo 9.30–11. Kausi 60 e Seniorikerho ke klo 10–11.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila to klo 9.30–11.30. Yksinhuoltajien olohuone pe klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 1.10. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

MUUALLA Seniorien syysretki ”Vantaan kartanot” ma 28.10. Oppaana Vantaa-Seuran toim.joht. Riina Koivisto. Hinta 30 e sis. bussimatkat ja lounaan. Ilm. 7.10. menn. kerhonohjaajille tai 09 8306 440. Ritva-Leenan lauluhetki Viherpuiston asukaspuistossa, Vihert. 56d ma 30.9. klo 10.30. Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihert. 56d ma 7.10. klo 10–10.30. Sylimuskari vauvaikäisille ma klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäent. 6. Kausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäent. 6. Kausi 60 e. Sählykerhossa tilaa: Rajatorpan kalliosuojassa ti klo 17. Oma maila, kengät, suojalasit + juomapullo mukaan. Ilm. vantaankoskenseurakunta.fi.

KASTETTU Oona Emilia Mäkelä, Leevi Antti Eemeli Johansson, Lilian Aada Wikström, Tuomas Johannes Kauppinen, Ella Alexandra Lemetyinen, Alex Tobias Tuominen, Helmiida Eveliina Aalto, Viivi Aleksandra Hartsikallio, River Mason Killius, Olivia Anneli Hyvönen, Isla Adessa Evelin Kemppainen, Altti Orvo Ilmari Lamminperä, Viola Amanda Suominen, Viljami Eino Alvar Vinnikainen, Nooa Ilari Pouttu, Urho Oskari Lahtinen, Leo Alessandro Qepi, Daniel Toba Oppusungu, Elve Saga Tuulia Sihvonen, Mea Leana Heikinheimo, Isla Nerea Sariola, Elia Alexi Salminen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Joona Anton Niemi ja Johanna Margareeta Helander, Miikkael Runar Landgärds ja Kaisa Karoliina Hammar, Sami Tapio Huuskonen ja Pia Marita Nurminen.

HAUTAAN SIUNATTU Lea-Kyllikki Nieminen 92 v, Terttu Kaarina Virtanen 90 v, Ragnhild Sofia Viitamäki 87 v, Kauko Rainer Kokkonen 71 v, Sirkka Maija Sorvettula 87 v, Riitta Tuulikki Elisabet Hilanka 76 v, Pirkko Tellervo Virtanen 81 v, Sylvi Sinikka Toivola 80 v, Kari Antero Henttonen 62 v, Maija Kaarina Korhonen 75 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 29.9 kl. 10 Pensionärernas kyrksöndag och de gamla psalmernas högmässa sö 6.10 kl 10. Kyrkkaffe i Prostgården.

VIRTA-KYRKAN, KUOHUSALEN Råtorpsvägen 8 Pensionärernas Må bra dag on 9.10 kl. 10–14, i kyrksalen. Andakt, gymnastik och kostrådgivning med Heidi Salminen, lunch serveras. Vantaan muistiyhdistys berättar om vårdviljan. Anmälan senast 1.10 före kl. 13 till kansliet tfn 09 8306 262 eller Annakatri Aho tfn 050 464 5068. S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 8.10 kl.12.30 Musiklek & babyrytmik, måndagar, musikpedagog Heidi Åberg. Babyrytmik: 0-1 åringar kl.14-14.30. Musiklek: 2-4 åringar kl. 14.30–15. Anm: heidielisa.aberg@gmail.com

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Strömfåravägen 13 Dagklubb för barn 2,5–6 år alla vardagar utom onsdag (förhandsanm.)

FÖRSAMLINGSSALEN Fernissag. 4, Dickursby Morgonmässa on 2.10 kl. 9.

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa fr 4.10 kl. 14.

ÖVRIGT Håll om mig – en kurs för er som vill investera i tid och livslång kärlek. Kontakta Anu Paavola, tfn 050 544 2671. Kursen förutsätter tillräcklig mängd deltagare.

DÖPTA Filip Elias Alexander Kainulainen, Sebastian Matias Lehtinen, Alexander Marco Nordenswan Omar.

KUNGÖRELSE TILL ÄKTENSKAP Konsta Petteri Penttilä och Jannica Mikaela Hellén.

DÖDA Mona Helena Mäenpää 78 år, Marita Inger Elisabeth Tillander 65 år.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282, laura. ohtonen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE JA VIITTOMAKIELISILLE Porkkanamarkkinat la 28.9. klo 10–14, Narinkkatori, Kampin keskus. Tapahtuman tuotto SLS:n kohteille. Satokauden tuotteita, leivonnaisia, käsitöitä, ruokaa ja kirpputori. Lähetyspiirillä oma pöytä. Myyjäispaikalle voi tuoda leipomuksia. Muista tuoteseloste mukaan! Tied. viittomakieliset Päivi Korhonen, p. 050 3019619 tai Annika Topio, p. 040 5311002, näkövammaiset Leena Siponkoski, p. 040 585 8510.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 27.9. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarank.7 B, 3.krs. Pyhäkoulu lapsille. Lastenhoito. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 1.10. klo 12–14 Myyrinki, Liesitori 1. Lounas klo 12 Cafe Popolossa Myyrinki. Yhdessäoloa klo 14 saakka. Vivavapaaehtoinen paikalla. Lähetyslounas su 6.10. klo 12 ja klo 13 viittomakielinen messu Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73, Hki. Lähetyslounas. VAKU ry:n Seniorikerho ma 7.10 klo 12–15 Koskikeskus, Vernissakatu 4, Sypressi-kokoushuone. Viittomakielinen perhekerho pe 11.10. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros. Pyhäkoulu lapsille. Lastenhoito.

NÄKÖVAMMAISILLE Malminpiiri ma 30.9., klo 14–16, Malmin kirkko, Kunnantie 1. Ohj. Hilkka Välitalo p. 040 562 3595. Näkökulma-vertaisryhmä ma 7.10. klo 13–15, Espoon seurakuntayhtymä, Kirkkokatu 1. Ryhmässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Ryhmä on vähän ja pitkään näkövammansa kanssa eläneille. Ohj. vertaisohjaaja, kuvataiteilija Maarit Hedman ja Tarja Huttunen. Myyrmäen kerho ti 8.10. klo 13–15, Martinristi, Martinpolku 2 C, Vantaa. Ohj. Sini Siiriäinen. Kahvitarjoilu. Juttupuhelin Kaipaatko juttukaveria? Päivystäjät soittavat juttukaveria toivoville ke klo 13–18. Otamme mielellämme uusia soitettavia. Ole yhteydessä Marja Leena Kallio, p. 09 2340 2549 / marjaleena.kallio@ evl.fi Keskiviikkokahvila ke 2.10., 9.10 ja 23.10 klo 14–15.30. Kuunpirtti, Kuunsäde 2 A–B, Espoo. Kuppi kahvia, seurustelua, ohjelmaa ja hartaushetki. Emäntinä Helena Paimela ja Leena Toiminen. Raamattupiiri to 3.10. klo 13–15, Tapiolan kirkko, Pylvässali, Kirkkopolku 6. Viikon Raamatun tekstejä, uusia hengellisiä kirjoja, keskustelua, rukoilua, laulua ja kahvittelua. Joka toinen to. Ohj. Sari Karjalainen. Naisten saunailta to 3.10. klo 16–19 Länsimäen kirkon kerhohuone, Kerokuja 9, Vantaa. Sauna ja iltapala. Oma pyyhe mukaan. Tied. Terhi Suonsivu, p. 050 381 887 58. Miesten saunailta to 3.10. klo 18–21 Länsimäen kirkon yläkerran kerhohuone, Kerokuja 9, Vantaa. Sauna ja iltapala. Oma pyyhe

MENOT 26.9. – 10.10.

Kirkoissa soi SU 29.9.

VILLE PAUL PAASIMAA

mukaan. Illan isäntänä Pentti Ahonen 041 544 07 64. Lähetyspiiri pe 4.10. ja 11.10. klo 17–19.30, Kolmas linja 22 B, 4. krs. Kokoontuu 6.9.–13.12. Ohj. Leena Siponkoski 040 585 85 10. Pengertuvan olohuone pe klo 13–15, Pengerkatu 11 A 3, 2. krs. Pengertupa, Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry, p. 044 066 22 49. Tukea, apua ja neuvontaa näkövammaisille, mm. postinja lehtien lukemiseen, lomakkeiden täyttöön, tiedonhakuun, lukutelevision käyttöön ja saattajapalvelua. Palvelu on työntekijän antamaa tukea virasto-, lääkäri- ja muulle henkilökohtaiselle asioinnille ja on maksullista. Tuomasmessu su 6.10. klo 18, Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, Helsinki. Laulut ja virret saatavissa pisteillä. Oppaat ja työntekijä vastaanottamassa klo 17.15 alk. kirkon portailla. Messujatkot (teetarjoilu) kryptassa, kirkon alakerta. Pakarituvalla yhdessä ke 9.10. klo 12.30–15, Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa. Vanhoja ja uusia ystäviä kahvikupin äärellä. Kimppakävelyä klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemissa (2,5 km), mukana pieniä hiljentymishetkiä. Mukana Marja Leena ja Terhi. Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemalta bussi nro 571, jonka pysäkki kirkolla.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

J. S. Bachin jalanjäljillä -konsertti klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 / 5 e. Laulusuzukikonsertti klo 18–19 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1. Siiri (11-v.) ja Ilona (7-v.) Riskala, laulu, sekä Anna Orasmaa, piano ja cembalo. Pianokonsertti klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Pianisti Janne Oksanen soittaa Toivo Kuulan sävellyksiä.

Rentoutumishetki klo 15 Tikkurilan Koskikeskusessa, Vernissakatu 4. Tule lepäilemään patjalla kirkon lattialle ja anna musiikin hoitaa. Kesto noin puoli tuntia. Oma ääni – Ilta Vivace Leidien kanssa klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

TI 15.10. Muistellessa-konsertti ja lauluilta ti 15.10. klo 18.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Kultaisen iän laulajat -kuoro esittää ja laulattaa muistelumusiikkia.

TO 3.10. Syksy soi! klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Seeli Toivio, laulu, ja Collin Hansen, piano. Ohjelma 15 e.

KE 23.10. Laulupaja klo 18.30 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Yhteislaulutilaisuus, jossa lauletaan kirkkovuoden teemaan sopivia virsiä ja yhteislauluja.

SU 6.10. Ruislinnun laulu korvissani klo 14 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Leijonien Punainen sulka -hyväntekeväisyyskonsertti. Mervi Rautiainen, Helianna Herkkola, Arto Hosio, Jaakko Hietikko ja Juha Paukkeri. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Mezzosopraano Seeli Toivio esiintyy Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

TO 10.10.

kuunnellen ja laulaen klo 18–20 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Kanttori-laulaja Nina Fågelberg.

Keskiaikaisia hymnejä suomeksi

SU 13.10.

TO 24.10. Ukulelen alkeiskurssi klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Kurssi joka toinen torstai (ei 10.10.) lokakuun loppuun saakka. Oma soitin mukaan. Jos tarvitset lainasoittimen, ota yhteyttä kanttori Noora Hultiniin, noora.hultin@evl.fi tai p. 050 433 3329.

MENOT 26.9. – 10.10.

14 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

SIRPA PÄIVINEN

5×

enkelikirkko FREEIMAGES

Perhemessu Tikkurilassa ja Rekolassa Sunnuntai 29.9. on mikkelinpäivä, jolloin jumalapalveluksissa aiheena ovat enkelit. Silloin kirkoissa vietään perhemessuja. Perhemessu su 29.9. klo 10 Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Esiintyjinä päiväkerholaiset. Pienten paikka auki leikkimistä varten klo 9–12. Perhemessun jälkeen kirkkokahvit ja -mehut. Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 10 myös Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. JUSSI HELTTUNEN

Auli Heikkinen kävi sukulaisten luona Pohjois-Karjalassa ja palasi kotiin Vantaalle hyvällä mielellä.

”Minä tarvitsen nuoria ihmisiä ympärilleni” Auli Heikkiselle iloa tuovat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset.

Perhetapahtuma Myyrmäessä

Virtakirkossa mikkelinpäivän perhetapahtuma alkaa messulla klo 10. Messun jälkeen kirkon sisäpihalla grillataan ja sisällä voi rentoutua Enkeli Caféssa. Hotdog ja mehu 2 e. Toimintapisteillä voi puuhata klo 13.30 saakka. Ohjelmassa suunnistusta kirkon tiloissa, temppurata, askartelua ja onnenpyörä. Perhetapahtuma su 29.9. klo 10 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. FREEIMAGES

Perhemessu Hakunilassa ja vauvakirkko Hämeenkylässä

Mikkelinpäivän messussa su 29.9. klo 12 paperilennokit lentävät Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Lennokkeja voi tulla askartelemaan kirkolle klo 11 alkaen. Messun jälkeen kirkkomehut. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3, vietetään enkelien päivänä su 29.9. klo 15 vauvakirkkoa. Enkelipuuhaa lapsille tarjolla klo 14 alkaen. Vauvojen kirkkohetken jälkeen herkutellaan soseilla. JUHA-PEKKA VANHATALO

antaalainen Auli Heikkinen, 83, vastaa puhelimeen Nurmeksessa. Hän kävelee hautausmaalla ja etsii läheisten hautaa. Hän istuu penkille juttelemaan. – Enpä löydä nyt isovanhempieni hautaa. Veli on haudattu tänne, ja sukua on vaikka kuinka paljon tällä samalla maalla. Heikkinen on kotoisin Pohjois-Karjalasta. Vantaalla hän asui pitkään omakotitalossa, mutta miehensä kuoleman jälkeen hän muutti kerrostaloon. – Kasvatan parvekkeella kukkia ja tomaatteja. Kun on maalla kasvanut, kaipaa multaa kynsien alle. Tomaattien kasvamista on mukava seurata. PUOLISO, VELI ja vanhin poika kuolivat perätysten. Suru on kulkenut viime vuosina Auli Heikkisen matkassa. – Kun on jo tämän ikäinen, myös tuttavapiiri vaihtuu, kun yksi toisensa jälkeen kuolee. Hyvää isomummon mielestä on se, että ympärillä on jälkikasvua. Hän näkee lasten syntyvän ja kasvavan. – Mutta toisaalta, näen myös planeettamme tuhon. Se ei tunnu kauhean hyvältä. Mutta tässä vaan tallataan tätä polkua. Lapset ja lapsenlapset käyvät Heikkisen luona yökylässä. Mummosta se on mukavaa. – Minä tarvitsen nuoria ihmisiä ympärilleni. Se on ihan fakta. Ei Heikkinen nuoria avuksi tarvitse, vaan heidän seuransa on mieluista. Kodinhoito on hänelle tärkeää. Mielellään hän tekee myös käsitöitä ja autoilee. – Pitkiä matkoja en enää yksin uskalla ajaa, mutta lyhyitä kyllä. Heikkinen lukee paljon. Hän on kiinnostunut Van-

taan historiasta ja elämäntarinoista. Ilkka Remestäkin hän on lukenut, vaikka Heikkinen ei jännitystä kaipaakaan. – Viime talvena luin neljä paksua kirjaa ilta- ja yölukemisena. Lukeminen on kauhean kivaa, mutta näkö minulla on jo rajallinen. Kaksi leikkausta on tehty. Isotekstisiä kirjoja luen kuitenkin helposti. TELEVISIOSTA AULI Heikkinen katsoo vain uutiset. Sarjoja hän ei jaksa enää seurata. Iltaisin Heikkinen asettuu television ääreen tarkoituksenaan katsoa Puoli yhdeksän uutiset. Lähellä puolta yötä hän herää. Uutiset ovat tulleet ja menneet. – Yöllä valvon paljon. Unta ei riitä koko yöksi ja päivällä on pakko nukkua päiväunet. Sitten valvon, enkä häkelly siitä. Nukun silloin, kun nukuttaa. Kun Heikkiseltä kysyy, tunteeko hän itsensä vanhaksi, vastaus on valmiina. – En minä niin vanha ole. Olen vain kauan elänyt, hän sanoo nauraen. NINA RIUTTA

Seniorien hyvinvointipäiviä Hyvinvointipäivien ohjelmassa on tietoa liikunnasta, ravinnosta, hoitotahdosta ja edunvalvonnasta sekä suhteiden vaalimisesta läheisiin. Lounas ja kahvit 5 e. Ilmoittaudu oman seurakuntasi kirkkoherranvirastoon. Hyvinvointipäivät alkavat klo 9.30 ja päättyvät klo 14: • ma 7.10. Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpantie 6 • ti 8.10. Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4 • ti 8.10. Korson kirkolla, Merikotkantie 4 • ke 9.10. Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48 • to 10.10. Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3 • pe 11.10. Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

Siivouspalveluja

24 h

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Tilaisuuksia

27.9. HELSINKI KALLION KIRKKO

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET PÄIVYSTYS

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

KLO 19.00

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

PEKKA SIMOJOKI MAKE PERTTILÄBAND

LIPUT ENNAKKOON 22 € OVELTA 25 € KONSERTIN KESTO NOIN 2 H 15 MIN.

MIRKKA PAAJANEN / MAIJA LEHTINEN HEIDI SIMELIUS

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito 046 922 2000

hok-elannonhautauspalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA?

Rakennusala

SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Kattojen maalaukset /pesut

Palvelumme ovat maksuttomia.

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.mrautanen.com

HERÄNNÄISSEURAT

Hammashoitoa

www.katonmaalausvantaa.fi

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä. Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

UUSI VASTAANOTTO AVATAAN 1.10. HAKANIEMEEN! Meillä sinua palvelevat tutut erikoishammasteknikot; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT Antti Koskelo Etelä-Haaga: Kauppalantie 4

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Malmi: Malmin raitti 12

Hakaniemi: Näkinkuja 4

010 2715 100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Ostetaan

ke 25.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. pe 27.9. klo 18.30 kotiseurat E.FullerJ.&H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo. la 28.9. klo 18 Mikaelinkirkon takkah., Emännänp.1, (Kontula) Hki. ti 1.10. klo 12.30 ”Ilmasto-oikeudenmukaisuus”, Ruusa Gawaza (Lähetysseura), Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi), Hki. ke 2.10. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrne 1, Hki; tarj. klo 18.30. to 3.10. klo 18 ”Kauneimmat koululaulut” -yhteislauluilta Seuratuvalla, (Autotalo, Kamppi); mukana V.Railio, K.Airas ja A.Rintala. pe 4.10. klo 18:30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink.8, Espoo. su 6.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vantaa; kirkkokahvit ja seurat. klo 17 syli- eli perheseurat Seuratuvalla; mm. Miina Meurman, Eero Untamala, Katariina Airas;Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi), Hki. ma 7.10. klo 18:30 seurat KilonRistissä, Vanharaide 1, Espoo. ke 9.10. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. to 10.10. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 6.10. klo 13.30 Lähetystilaisuus Samuel Repo ja Luukas Latvala tuovat terveisiä nuorten Venäjän matkalta

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

16 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Nuorten pakkopalautukset seis OLEMME ALAIKÄISINÄ yksin Suomesta turvaa hakeneiden nuorten kummivanhempia. Omien kumminuortemme ja heidän ystäviensä kautta olemme nähneet, kuinka Suomen turvapaikkaprosessissa on epäonnistuttu täysin turvan tarvetta selvitettäessä. Nuorten turvapaikkaprosessia kuvaa parhaiten sana arpapeli. Osa sai asianmukaisen oleskeluluvan, toisille osui kohdalle huono tulkki, välinpitämätön asianajaja ja hutaisemalla oikeusasteisiin tehty valitus. Afgaanitaustaisten nuorten kohdalla on uhkana palautus väkivaltaiseen ja levottomaan maahan, jossa osa heistä ei ole koskaan käynyt – koska he ovat syntyneet pakolaisina Afganistanin ulkopuolella. Virheitä ei korjata. Uusintahakemuksia ei käsitellä, vaikka ne ovat usein ainoa keino korjata virheellisesti tehtyjä, jo oikeusasteissa käsiteltyjä päätöksiä. Tuskallisin tilanne on niillä, joita uhkaa pakkopalautus, vaikka he ovat jo kotoutuneet hyvin Suomeen ja löytäneet täältä läheisiä ihmisiä sekä työ- tai opiskelupaikan. Meillä Suomessa on tilaa täältä turvaa hakeneille. He ovat valmiita olemaan osallisina yhteiskunnassamme, jos vain annamme heille mahdollisuuden. Heillä on Suomessa ihmisiä, joille he ovat tärkeitä ja rakkaita. Näiden nuorten palauttaminen konfliktien keskelle on eettisesti ja oikeudellisesti väärin. Syntyvyyden laskiessa ja työvoimapulan uhatessa se on myös taloudellisesti järjetöntä toimintaa. Kauanko nuorten ihmisten epäinhimillinen kohtelu saa jatkua? Anssi Rantanen Sanna Syri Anna Sahinoja Helsinki ja Espoo

Harrastetakuu torjuisi eriarvoistumista SUOMESSA ELÄÄ tällä hetkellä yli 100 000 lasta köyhissä perheissä. Pienituloisista lapsiperheistä noin 25 prosenttia on yksinhuoltajaperheitä. Vastaava osuus kahden huoltajan perheissä on 8 prosenttia. Eriarvoisuus alkaa korostua jo varhaislapsuudessa. Perheen toimeentulo vaikuttaa paitsi vanhemmuuden kokemukseen ja jaksamiseen, myös lapsen harrastusmahdollisuuksiin ja siihen, missä lapsi asuu ja mitä hän syö. Köyhän perheen lasten on todettu joutuvan herkemmin kiusatuksi vaatteiden, lelujen puutteen tai vapaaajan vieton mahdollisuuksien vuoksi. Täten yksin jääminen ja ulkopuolisuuden tunne ovat arkipäivää ja syrjäytymisen riski kasvaa. Ruoka-aputoiminnassa näemme konkreettisesti viikoittain, miten ruoka-apua jonottavien eläkeläisten mutta myös lapsiperheiden osuus on kasvanut. Eriarvoistumiskehitykseen tulee vahvasti tarttua. On tärkeää toteuttaa harrastetakuu, eli jokaisen lapsen tulee olla oikeutettu ainakin yhteen harrastukseen. Valtuustoaloitteessa ehdotin harrastevälinelainaamo-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? SAKCHAI LALIT / AP − LEHTIKUVA

tuksenmukaista elättää käsitystä, että armeijamme arvomaailmaan sisältyy monoteistinen usko. Enää tällaiseen käsitykseen ei ole varaa. Armeijan olisi profiloiduttava rationaalisena turvallisuuden tuottajana, joka pitää ateistin, agnostikon tai hindun maanpuolustustahtoa yhtä uskottavana ja tarpeellisena kuin kristityn tai juutalaisen. Toiseksi: jos halutaan, että kaikki kokevat sotilasvalan aidoksi sitoumukseksi, siihen eivät sovi ilmaukset, joilla on suurelle osalle varusmiehistä vain rituaalinen tai mytologinen merkitys. Kirkkoa palvelevista teologeista jopa skeptisimpien täytynee olla sitä mieltä, että Jumalan käsitteeseen liittyy jotakin merkityksellisempää kuin raamatulliset nimitykset, joita on mieluisa kuulla hartaissa tilaisuuksissa. Siksi kirkon luulisi paheksuvan sitä, että valtion laitos saa laillisesti kaiuttaa Jumalan nimeä vannomistapahtumissa, joissa ei lupauduta mihinkään hengellisen kasvun tavoitteluun. Yksilönvapautta ei suinkaan loukattaisi viemällä varusmiehiltä yksi mahdollisuus ulkonaiseen hurskauteen olosuhteissa, joita tunnetusti leimaa kova yhdenmukaisen käyttäytymisen paine. Seppo Vanamo

Hybridikristitty näkee harmaan sävyjä

Pyhän Marian tyttökoulun vararehtori, sisar Ana Rosa Sivori, 77, onnistui pitämään pitkään taka-alalla tiedon tunnetusta sukulaisestaan, jonka kanssa hän kommunikoi perinteisesti kirjein. Buenos Airesista kotoisin olevan Sivorin pikkuserkku on Jorge Mario Bergoglio, josta tuli kuusi vuotta sitten Paavi Franciscus. Paavin Thaimaan vierailu marraskuussa merkitsee Sivorille pikkuserkun jälleennäkemistä. Sivori saapui Thaimaahan vuonna 1966 lähetystyöntekijänä ja viihtyy nyt koululaisten parissa maan koillisosassa.

jen perustamista kuntiin mahdollistamaan kalliimpien välinelajien harrastamista. Vahti ry:n (Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry) mielestä tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja, perusturvan tason nostoa ja asenteiden muuttamista.

Tiina Tuomela Vahti ry:n puheenjohtaja, kirkkoja kaupunginvaltuutettu, hiippakuntavaltuutettu Vantaa

Katsomusneutraalia lastenkasvatusta ei ole YLE UUTISOI 16.9., että kastettavien lasten prosenttiosuus kaikista syntyneistä lapsista on vähentynyt voimakkaasti erityisesti Helsingin hiippakunnassa. Tärkeäksi syyksi ilmoitettiin nykyvanhempien halu antaa lastensa itse päättää maailmankatsomuksestaan. Taustalla oleva ajatus arvo- ja katsomusneutraalista lastenkasvatuksesta voi olla kaunis, tuntua edistykselliseltä ja hivellä vapautta rakastavaa ja pakkoa vieroksuvaa ihmismieltä, mutta se on utopistinen. Kaikki vanhemmat tulevat nimittäin omalla toiminnallaan väistämättä antaneeksi lapsil-

leen esimerkkinä näkemyksensä siitä, miten asiat ovat, miten niiden tulisi olla ja mikä on hyvää ja oikein tai pahaa ja väärin. Munasolun hedelmöittymisestä alkunsa saava lapsi alkaa sitä paitsi suuntautua ympäristöönsä, muun muassa kieleen, jo hyvän aikaa ennen syntymäänsä, siis jo sikiönä. Uskonnoton tai ateistinen kasvatus ei ole katsomusneutraalia, koska uskonnottomuus ja ateismi eivät ole katsomusneutraalieja. Se on kannanotto perimmäiseen olemassaolon kysymykseen siinä missä esimerkiksi teismikin. Mikko Heikkilä dosentti, Tampere

Sotilasvala on onttoa kulttuuria DOSENTTI NIKO Huttunen puolusti (K&k 15.8.) vanhan sotilasvalan säilyttämistä väitteellä, että sodan musertavuus luo tarpeen Jumalan nimen lausumiseen. Täytyykö lohdun tai avun saamiseksi puhua ääneen, ja onko vala hätäviestinnän harjoitus? Minusta sekä armeijan että kirkon tulisi vaatia yhden vakuutuksen käytäntöä. Sata vuotta sitten oli ehkä tarkoi-

MONET NIIN sanotut konservatiivikristityt pitävät kirjaimellisesti kiinni Raamatusta. Raamattu ei sano mitään positiivista homoseksuaalisuudesta. Johtopäätös: ”homouden harjoittaminen” on syntiä ja johtaa kadotukseen. Olen monissa kysymyksissä konservatiivinen. Luen päivittäin Raamattua. Se on minulle rakas kirja. Raamatun lehdiltä avautuva jumalallinen rakkaus on elämäni perusta ja kasvupohja (ks. Ef. 3:17). Homoustulkinnoissa en sitten olekaan niin perinteinen. Uskon, että Raamattu ei tunne tavanomaista, tasa-arvoon pohjautuvaa homosuhdetta. Raamatun kuvaus irstaasta, vastuuttomasta homoseksistä (ks. Room. 1:18–32) on tuomitseva. En kuitenkaan usko, että Raamatun henki ja punainen lanka, rakkaus, asettuu tasa-arvoisen homosuhteen vastustajaksi. Tällaisessa suhteessa seksin harrastaminen ei ole pääasia, vaan luonnollinen osa suhdetta, jossa halutaan ennen kaikkea riisuutua henkisesti toisen edessä. Pelkään, että moni konservatiivikristitty leimaa homouden hyväksyjät liberaalikristityiksi, joille kirkas evankeliumi jää hyväksymispuheen varjoon. Hybridikristittynä ammennan hengelliseen elämääni sekä konservatiivisia että liberaaleja elementtejä. Minua kiusaakin se, jos homouden hyväksyjiä ei pidetä Raamatun tosissaan ottavina kristittyinä. Enemmän kannattaisi etsiä kristittyjen keskinäistä rakkautta kuin oikeassa olemista. Jeesuksen rukous ”että he yhtä olisivat” ( Joh. 17:21) näyttäytyy tässä valossa ajankohtaisempana kuin koskaan. Marja Sollo-Kauppinen heteroavioliitossa elävä seurakunnan jäsen