Kirkko ja kaupunki 2019 18 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

10.10.2019 kirkkojakaupunki.fi

A8 Kari Kanala ja Milla Mäkitalo kirjoittivat parisuhdeoppaan

B6 Sirpa Kähkönen ammentaa sukunsa vaietuista tarinoista

Öljykrapula

B 1 Uskonto ja taide vastaavat niihin ilmastokysymyksiin, joihin tekniikka ei vastaa, sanoo filosofi Tere Vadén

RANSKALAINEN FILOSOFI JA HISTORIOITSIJA ALEXIS DE TOCQUEVILLE (1805–1859)

Jos joku asia on salaisuus, se sitoo energiaa ja estää luovuuden. PUNAVANKIEN ELÄMÄÄ LAHDEN HENNALASSA TUTKINUT KIRJAILIJA, TUTKIJA MARJO LIUKKONEN DEMOKRAATISSA 18/19

Iankaikkisesti

Ihmisistä on mukavampaa uskoa yksinkertaiseen valheeseen kuin monitahoiseen totuuteen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019 Älkää siis pelätkö ihmisiä. Ei ole kätköä, joka ei paljastuisi, eikä salaisuutta, joka ei tulisi ilmi. EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 10:26

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

En lähde karkuun ”EN TIEDÄ, voinko auttaa, mutta ainakin lupaan, että en lähde tästä karkuun. Olen tässä ja kestän sen, mitä kerrot.” Näin kuvasi kuopiolainen oppilaitospastori Panu Pohjolainen takaraivossaan jyskyttänyttä ajatusta hänen ajaessaan kohti kauppakeskusta, johon hänet oli hälytetty koulusurman vuoksi. Pappi ei tiennyt tarkkaan, mikä häntä perillä odottaisi. Sen hän tiesi, että tosi on kyseessä ja hätä on kova.

”

MINUA PUHUTTELI tämä kolmiosainen kohtaamisen kaava: En tiedä, voinko auttaa. Lupaan, että en lähde karkuun. Kestän sen, mitä kerrot. Ihmisten maailmassa tapahtuu paljon pahaa. KUKAAN Me aiheutamme sitä itse, toiset aiheuttavat meille pahaa, ja pahaa tapahtuu myös meistä EI TOIVO riippumatta. ITSELLEEN Ihmisten maailmassa tapahtuu myös paljon PAHAA. hyvää. Hyvääkin tapahtuu meistä riippumatta, meidän ansiostamme ja koska toiset tekevät meille hyviä asioita. Sellainen apu, joka auttajasta itsestään tuntuu hyvin pieneltä, saattaa avun saajalle merkitä koko elämän pysymistä kasassa, kun kaikki ympäriltä murenee tai romahtaa äkillisesti.

LUTHER SISÄLLYTTI Katekismuksessa jokapäiväiseen leipään myös hyvät ystävät ja luotettavat naapurit. Me tarvitsemme lähellemme ihmisiä, jotka pysyvät vieressä, vaikka mitä olisi tapahtunut. Jotka kestävät kuulla sen, mitä meillä on kerrottavana. Oli se sitten oman mielen mustuutta tai jotakin muuta vaikeaa. Kristityn kutsumuksena on olla tällainen ystävä ja naapuri toiselle. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Köyhät, heikot, vanhat ja sairaat saavat taipua sen tieltä, mitä me kutsumme kehitykseksi ja menestykseksi. Jumala, pakota meidät katsomaan ympärillemme ja miettimään, mikä on oikein ja kohtuullista. Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

ISÄ MEIDÄN -RUKOUS päättyy pyyntöön, että Jumala päästäisi meidät pahasta. Se on ihmisen perushuokaus. Kukaan ei toivo itselleen pahaa. Sellainenkin ihminen, joka haluaa vahingoittaa itseään, toivoo ja tavoittelee jotakin hyvää. Tuskan tai itseinhon loppumista. Isä meidän -rukouksessa pyydetään myös jokapäiväistä leipää. Se tarkoittaa muutakin kuin päivittäistä proteiini-, hiilihydraatti-, kuitu- ja hivenaineannosta: jokapäiväinen leipä merkitsee kaikkea sitä, mitä me päivästä toiseen välttämättä tarvitsemme.

Fiksut ihmiset 2020-luvun kynnyksellä tuhoavat maata jalkojensa alla ja tahtovat lisää, lisää ja lisää.

Tutkimustieto vei mormonit kriisiin, jossa järki ja usko törmäävät Mormonien nettisukupolvi on löytänyt uskontonsa syntyvaiheisiin liittyvän tutkimustiedon. Nyt nuoret esittävät kysymyksiä kirkon johtajien rehellisyydestä. Lue juttu www.kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 10.10.2019

numero 18

Seuraava lehti ilmestyy 24.10. KANNEN KUVA: VILLE TIETÄVÄINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Ilmi Villacís, oletko huolissasi suomalaisten lukemisesta? – En ole kovin huolestunut, koska Suomi on edelleen huippumaa lukutaidossa. Siinä on silti parantamisen varaa, sillä lukutaidon taso on heikentynyt ja aktiivisia lukijoita on vähemmän. – Pitäisi puhua enemmän siitä, miten paljon iloa ja elämyksiä lukeminen tuottaa. Keskustakirjasto Oodi on osaltaan näyttänyt, että kirjat kiinnostavat: siellä ylitettiin äskettäin kahden miljoonan lainaajan raja.

Mikä merkitys suomenkielisellä kaunokirjallisuudella on nykyajan suomalaisille? – Kaunokirjallisuus heijastaa yhteiskuntaa, siinä eläviä ihmisiä ja sitä, mitä he pitävät tärkeänä. Omia ajatuksiaan voi peilata kirjallisuuteen ja oppia uutta. – Toimin tänä vuonna kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon esiraadin puheenjohtajana. Suomessa on tarjolla paljon hyvää kirjallisuutta. Uskon, että hyvä lukutaito vaikuttaa osaltaan siihen, että syntyy tasokasta kirjallisuutta, jota arvostetaan myös ulkomailla.

Miksi lapselle kannattaa lukea ääneen? – Lapselle lukeminen vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Tämä puolestaan kasvattaa lapsen sanavarastoa, sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa. Mikään tekninen laite ei korvaa tällaista perusläheisyyttä. – Aivotutkijoiden mukaan lapselle kannattaa lukea heti syntymästä lähtien. Kun lapselle luetaan usein, auttaa se häntä sosiaaliseen taustaan katsomatta pärjäämään paremmin myös koulussa. Suomen neuvoloissa jaetaan perheille kolmen vuoden ajan Lukukeskuksen tuottamaa kangaskassia Lukulahja lapselle, joka sisältää loru- ja satukirjat. Tarkoituksena on antaa näin vanhemmille kipinä lapselle lukemiseen.

– Olen taustaltani virolainen ja opettelin suomen kielen muutettuani tänne 14-vuotiaana. Olin varsinainen lukutoukka, ja varmaan siksi uuden kielen oppiminen tuntui helpolta. Nykyään en osaa erottaa, ajattelenko suomeksi vai viroksi.

Millainen on iltarukouksesi? – Uppoudun yleensä kirjaan iltaisin. Minusta kirjailijat ja runoilijat osaavat sanoittaa ajatuksia ja toiveita niin, että ne koskettavat sielua samalla tavalla kuin rukous. ■ Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään 10.10.

Mikä on suomen kielen kaunein sana? – Se on lumous. Sanaan sisältyy pehmeyttä ja kaipuuta ja suomen kielelle ominainen aaltoileva sävy.

”Omia ajatuksiaan voi peilata kirjallisuuteen” Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kehottaa lukemaan lapselle ääneen. Hän itse oppi suomen kielen 14-vuotiaana muutettuaan Virosta Suomeen. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA VILLE PALONEN

4 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019 SIRPA PÄIVINEN

Asunnottomien yö nostaa tänä vuonna esiin erityisesti naisten asunnottomuuden. Kahvia ottava Tepu löysi kodin asumisyksiköstä, joka sijaitsee Itä-Pasilassa.

Asunnottomat naiset tarvitsevat turvaa Yli 1200 yksin elävää naista oli viime vuonna asunnottomia. Asuntoa vailla oli lisäksi 159 lapsiperhettä ja 105 pariskuntaa. Vaikka neljä viidestä asunnottomasta on miehiä, naisten asunnottomuudessa on monia erityispiirteitä. Naisten parissa on paljon piiloasunnottomuutta. Tämä tulee ilmi esimerkiksi tilanteissa, joissa nainen sietää parisuhteessa väkivaltaa välttääkseen kadulle joutumisen. Asunnottomille suunnatuissa palveluissa naiset kokevat turvattomuutta paikoissa, joissa samoissa tiloissa on miehiä. Turvattomuus voi estää jopa palvelujen käytön. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat päihteitä käyttävät asunnottomat naiset. He tarvitsisivat oman turvakodin. Helsingissä järjestettävä valtakunnallinen päätapahtuma pidetään Sörnäisissä Vaasanaukiolla 17.10. kello 16–22. Lisätietoa aiheesta kirkkojakaupunki.fi ja asunnottomienyo.fi.

Diakonissalaitos avasi hätämajoituksen Helsingin Diakonissalaitoksen hätämajoitus avasi viime viikolla ovensa talvikaudeksi. Majoitus on suunnattu pääasiassa EU-alueen liikkuvalle väestölle, joka asuu ulkona, teltoissa ja hylätyissä rakennuksissa pitkin pääkaupunkiseutua. Hätämajoitus toimii Diakonissalaitoksen Alppikadun korttelissa, ja petipaikkoja majoituksessa on 200. Hätämajoitus on avoinna joka yö kello 21–08. Diakonissalaitoksen hätämajoitus järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja kaupunki tukee toimintaa taloudellisesti. Viime talven aikana hätämajoituksessa majoittui joka yö keskimäärin 146 ihmistä. Helsinkiläisille asunnottomille tarkoitettu hätämajoitus toimii Hietaniemen palvelukeskuksessa. Kun siellä on täyttä, Diakonissalaitos ottaa vastaan myös muita kuin liikkuvaan väestöön kuuluvia ihmisiä. Kolmas majoituspaikka on Hermannin diakonatalossa, joka palvelee ensisijaisesti paperittomia.

Miten myötätunto liittyy köyhyyteen? Helsingin Vanhassa kirkossa keskustellaan maanantaina 28.10. köyhyydestä ja myötätunnosta. Piispa Teemu Laajasalon keskustelukumppaneina ovat sisäministeri ja köyhyystutkija Maria Ohisalo, talousja velkaongelmissa auttavan Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar sekä Myllypuron elintarvikeavun pitkäaikainen toiminnanjohtaja Sinikka Backman. Myötätuntoilta alkaa kello 18.

Hävikkiruokaterminaali mullistaisi ruuanjakelun Toiminnan käynnistäminen vaatii kaupungilta ensi vuodelle 1,2 miljoonaa euroa.

Tehtaat, ruokatukut, kaupat

TEKSTI PAULI JUUSELA GRAFIIKKA MAIJA SAARI

ari vuotta sitten käynnistynyt hanke Helsingin ruoka-avun kehittämisestä on siinä pisteessä, että nyt tarvitaan päätöksiä rahasta. Helsinkiin ollaan synnyttämässä Vantaan yhteisen pöydän tapaista mallia. Siinä ruoan lahjoittajat ja sitä jakelevat kymmenet toimijat saadaan toimimaan tehokkaasti yhdessä. Ennen kuin sopimuksia hävikkiruoan jakelusta voidaan teollisuuden ja kaupan kanssa tehdä, tarvitaan hävikkiruokaterminaali, henkilökuntaa ja autoja. Hankkeen työntekijät – kaupungin palkkaama projektipäällikkö ja seurakuntien palkkaama hanke-asiantuntija ja yhteisödiakoni – ovat hyvä alku. Jo nyt Helsingin seurakuntayhtymän hankkima kylmäauto ajaa ruokakuljetuksia eri puolille kaupunkia kuutena päivänä viikossa. Tämä ei vielä riitä, sillä tavoitteena on saada aikaan tehokas ruoka-avun logistiikkaverkosto. – Helsingin kaupunki ja seurakuntayhtymä ovat vuodesta 2018 suunnitelleet ja kehittäneet ruokaapua yhdessä. Kaupungilla tämä on tehty ilman lisärahoitusta, sopeuttamalla muusta toiminnasta. Ensi vuoden talousarvioon tarvitaan nyt oma erillismääräraha, jos todella halutaan, että tästä tulee totta, sanoo kaupungin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela. Erillismäärärahaa tarvitaan noin puoli miljoonaa euroa hävikkiruokaterminaalin hankintaan ja kunnostamiseen. Tämä on kertaluonteista. Lisäksi käytettäisiin vuosittain noin 670 000 euroa tilavuokriin, kahden kylmäkuljetusauton ja yhden pakettiauton leasingiin, kaluste- ja toimitilakustannuksiin sekä henkilöstökuluihin. Yhteensä 1,2 miljoonalla eurolla hävikkiterminaali saadaan toimimaan.

Ruoankuljetukseen tarvitaan kaksi kuorma- ja pakettiautoa.

2 10

Koulujen osallistumista jakeluverkostoon selvitetään

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Pyhäinpäivän konsertti

Hävikkiruokaterminaali työllistää noin kymmenen henkilöä, koko jakelu verkosto kymmeniä.

Yhteinen logistiikka auttaisi ruokaavun jakajia keskittymään ihmisten kohtaamiseen. Alun vastakkainasettelusta ruokakassien jakelun ja yhteisöruokailujen välillä on päästy eroon ja eri toimijoille on syntynyt yhteinen näkemys siitä, mitä pitäisi tehdä.

”

Urut ja piano Tapio Tiitu. Johtaa Henrik Lamberg Temppeliaukion kirkko la 2.11. klo 13

Pääsylippu 20 € ovelta tuntia ennen.

JATKOSSA VOIDAAN TYÖLLISTÄÄ KYMMENIÄ VAIKEASTI TYÖLLISTETTÄVIÄ. EMILIA LAINE

– Tarkoitus ei ole ajaa alas nykyisiä isoja toimijoita, vaan kehittää mallia monipuolisemmaksi niin, että ihmiset voivat valita itselleen sopivimman tavan saada ruokaa ja tavata muita. Koulutusta, vertaistukea ja yhdessä kehittämistä teemme jo nyt. Terminaalissa ja koko verkostossa voidaan jatkossa työllistää kymmeniä vaikeasti työllistyviä, sanoo Laine. – Köyhyyden vähentämisessä auttaa, että saamme ruoka-apua hakevat ihmiset nykyistä paremmin sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Vaikka teemme jalkautuvaa sosiaalityötä ruokajonoissa ja kaduilla jo nyt, uusi malli tuo uusia mahdollisuuksia, arvioi Leena Luhtasela. ENTISTÄ TEHOKKAAMPI tapa yhdistää hävikkiin joutuva ruoka ja ruokaa tarvitsevat ihmiset on ekologinen. Se myös auttaa kaupunkia ja seurakuntia saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa. – Jos pystymme pelastamaan noin 20 prosenttia helsinkiläisten ruokahävikistä, se vastaa reilun 1500 keskivertosuomalaisen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä, kertoo Juha Rintamäki. Vaikka hävikin vähentäminen on ilmastonkin kannalta hyvä, oleellisinta on, että ihmiset tulevat autetuiksi. – Ruokailujen järjestäminen, hävikin hyödyntäminen ja työllistäminen ovat diakoniatyötä parhaimmillaan. Se, ettei ihmisen tarvitse huolehtia perusravinnon saamisesta itselleen ja perheelleen, antaa tilaa etsiä tietä eteenpäin myös mahdollisissa muissa ongelmissa. Ja kun yksinäisyys on monen ihmisen arkea, niin yhteisöruokailut auttavat tässä, sanoo Rintamäki. Jos kaupunki tekee päätöksen hankkeen rahoituksesta, hävikkiterminaalitiloja voidaan alkaa etsiä heti vuodenvaihteen jälkeen. Vielä keväällä ei tule valmista, sillä ison organisaation pystyttäminen vie aikaa.■

Tavoite vuoteen 2021 mennessä:

ruokajakelijaa, joista puolet seurakunnallisia

www.kirkkojakaupunki.fi Kir ilm kko jok est ja k y a pä a Ju y ve upu ivä m rk nk ala os . i n sa

Helsingin seurakuntayhtymä pitää kiinni nykyisistä taloudellisista ja toiminnallisista sitoumuksistaan. Se valmistelee lisäksi eri puolille kaupunkia lisää ruokapaikkoja ja jakelupisteitä. – Kaiken kaikkiaan seurakunnilla on yli 60 ruokailua 33 toimipisteessä ja määrät ovat kasvussa. Seuraavaksi on suunnitteilla kaksi uutta Waste & Feast -hävikkiruokaravintolaa. Myös ruokakasseja jaetaan, suurimpana toimijana Myllypuron elintarvikeapu ry, jonka taustayhteisö on Herttoniemen seurakunta. Ruuan hakijoita voi olla enimmillään noin 2000 päivässä. Lisäksi on kymmenen muuta pienempää hävikkiruoan ja lahjoitusleivän jakopaikkaa ympäri Helsinkiä. Automme toimittaa hävikkiä myös 14 muulle toimijalle, selvittää yhtymänjohtaja Juha Rinta mäki. Projektipäällikkö Emilia Laine toteaa, että uusia toimijoita syntyy kuin sieniä sateella. Osa järjestää joko ilmaisia tai hyvin edullisia yhteisöllisiä ruokailuja tai jakaa ruokakassseja, osa tekee molempia. Ruokaa toimittavia kauppoja on noin 130–140. Hävikkiruokaterminaali kytkisi jakeluun tehokkaasti isot tukut ja teollisuuslaitokset seka takaisi kylmäketjun ja elintarvikehygienian.

Mestari-Laulajat

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

6 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

irjailija Laura Honkasalo innostui muutama vuosi sitten Marie Kondon kirjasta KonMari. Teos sai aikaan laajaa keskustelua kodin tavaroiden järjestämisestä ja karsimisesta. Honkasalo liittyi kirjan ilmestymisen jälkeen erilaisiin Facebookiin perustettuihin konmaritus-, kodinraivausja minimalistiryhmiin. Honkasalo on pyrkinyt karsimaan vaatteita, astioita, kirjoja ja huonekaluja. Isoksi ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut se, että monella niistä on tarina ja tunnearvoa. Honkasalon uusi kirja Kaapin henki – tavaravaivaisen tunnustuksia kertoo hänen elämänsä tärkeistä tavaroista ja niistä luopumisesta. – Olen pienestä pitäen ajatellut, että tavaroilla on sielu. Ehkä se johtuu osittain siitä, että minulle luettiin lapsena H.C. Andersenin satuja, joissa lankarullat, mustepullot ja muut esineet esiintyivät henkilöinä.

”

OLEN PIENESTÄ PITÄEN AJATELLUT, ETTÄ TAVAROILLA ON SIELU. LAURA HONKASALO

– Kaikki eivät tietenkään suhtaudu tavaroihin näin tunteella. Oli kuitenkin kiinnostavaa huomata, että kun joku Facebook-ryhmässä kertoi säilyttävänsä vanhaa nalleaan lasipurkissa, herätti nallen tunkeminen astiaan suurta närkästystä. LAURA HONKASALO on laskenut, että hänellä on kodissaan kymmenkunta tavaraa, joista hän ei voisi missään tapauksessa luopua. Lukuun eivät sisälly mökillä säilytettävät tavarat, kuten lapsuuden ja nuoruuden rakkaimmat kirjat. Kirjojen karsiminen on tuntunut Honkasalosta erityisen vaikealta. Helpointa on ollut luopua teoksista, joita voi lainata helposti kirjastosta. – En voisi luopua esimerkiksi keräämistäni vanhoista kodinhoito-oppaista, koska niitä on hauska lukea aivan huvikseen. – Minulla on myös sukuraamattu 1770-luvulta. Kirjasta puuttuu selkämys ja sen tekstiä on vaikea lukea, mutta haluan säilyttää sen tunnearvon takia. Honkasalon mukaan moni piti pyhäinhäväistyksenä sitä, että eräs henkilö ilmoitti Facebookissa heittävänsä vanhan Raamatun roskakoriin. – Joku esitti, että Raamatun hävittämiseen pitäisi olla viralliset ohjeet, joku toinen taas, että se olisi poltettava tai haudattava maahan. Yllätyin tästä, koska yleensä luterilaiset eivät suhtaudu asioihin näin kiihkeästi ja taikauskoisesti. TAVAROISTA LUOPUMISTA Laura Honkasalo ei ole juurikaan joutunut katumaan. Tosin oli esimerkiksi yksi sininen paita, jonka laittamista kierrätyk-

Myymäläpäällikkö Peppi Mattila (oik.) esittelee kirjailija Laura Honkasalolle Porttipuiston kierrätyskaupassa myynnissä olevia lampunvarjostimia.

Miksi tavaroista on niin Laura Honkasalo haluaa eroon ylimääräisestä tavarasta. Karsimista on vaikeuttanut se, että niin moneen esineeseen liittyy tunnearvoa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

seen hän myöhemmin harmitteli. Olisihan hän voinut viedä paidan ensin vintille, josta sen olisi vielä voinut kaivaa esiin. – Lapsena minua harmitti se, että äitini antoi sukulaislapselle minun valurautaisen leikkiompelukoneeni. Neuvostoliitossa valmistettu turkoosi kone toimi pyörittämällä sitä sivupyörästä, Honkasalo kertoo. On tiettyjä tavaroita, joiden pois-

heittämistä Honkasalon on ylipäätään vaikea hyväksyä. – Jokainen tietysti tekee omat valintansa, mutta minusta on kauheaa, että joku hävittää päiväkirjansa ja teinikalenterinsa. Nehän sisältävät tärkeitä menneisyyteen liittyviä muistoja ja arjen historiaa. En myöskään ymmärrä, miten joku voi heittää pois vanhoja sukuvalokuvia. Kuvista näkee vaatetusta ja muuta ajankuvaa, vaikka ei

tuntisikaan niissä olevia ihmisiä. Honkasalo ei tavaroiden karsimisesta huolimatta voisi kuvitella elävänsä täysin minimalistisesti, esimerkiksi hyvin pienessä, tavaroista riisutussa kodissa. Se ei onnistuisi etenkään siksi, että hän viihtyy kotona, laittaa ruokaa ja tekee käsitöitä. Hän haluaisi kuitenkin edelleen vähentää tavaroiden määrää senkin vuoksi, että kotona olisi enemmän tilaa.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tavara liikkuu kierrätyskaupassa Nykyään yhä useampi tavara päätyy kierrätykseen. Se näkyy hyvin vantaalaisessa Porttipuiston kierrätyskaupassa, joka kuuluu Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen kahdeksan myymälän ketjuun. Avara ja valoisa kauppa muistuttaa enemmän tavarataloa kuin perinteistä kirpputoria. Myymäläpäällikkö Peppi Mattilan mukaan tavaroiden lahjoittajia on 40–150 päivässä. – Otamme vastaan ehjiä ja puhtaita tavaroita. Lahjoituksen on oltava siinä kunnossa, että sen voisi antaa vaikka ystävälle. – Ihmisistä on tullut entistä laatutietoisempia myös kierrätetyn tavaran suhteen. Sen vuoksi esimerkiksi sohva, jossa on tahra, ei kelpaa. Mattila kertoo kaupan käyvän hyvin: parhaat tavarat myydään muutamassa tunnissa. – Jos tahtoo tehdä löytöjä, täällä kannattaa käydä mahdollisimman usein. Meillä on myös käytössä kanta-asiakaskortti, jolla saa 10 prosenttia alennusta kaikista muista paitsi verstastuotteista. Opiskelijat saavat alennusta vielä enemmän. Siinä, mikä menee parhaiten kaupaksi, on myymäläkohtaisia painotuksia. Porttipuiston kaupassa eniten kysyntää on kodin pientavaroilla, kirjoilla ja vaatteilla. Myynnissä on myös muun muassa ammattilaisten korjaamia sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Peppi Mattilan mielestä kierrätys on tärkeää ennen kaikkea maapallon hyvinvoinnin kannalta. Maapallon luonnonvarat hupenevat kovaa vauhtia nykyisellä kulutustahdilla. – Kierrätyskaupassa on tarjolla hyvää tavaraa halvalla, osa jopa ilmaiseksi. Valikoima on persoonallisempi kuin tavallisessa kaupassa, ja välillä voi tehdä upeita löytöjä. Tiedän sen, koska ostan itse suuren osan vaatteistani ja tavaroistani kierrätettynä. Äskettäin Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus sai lahjoituksena kymmeniä käyttämättömiä morsiuspukuja. Osa niistä on Porttipuiston kaupassa, jossa niitä voi sovittaa rauhassa erillisessä huoneessa. Kierrätyskeskuksissa tehdään myös jatkuvasti uudistuksia. Yksi näistä on Espoon Nihtisillan kierrätyskeskuksen Plan B -verstas. Verstaassa ideoidaan ja tehdään vanhasta uutta, esimerkiksi penkkejä vanhoista lumilaudoista. Plan B -tuotteita on tarjolla myös Porttipuiston kaupassa.

vaikea luopua? KIRPPUTOREILLA AIEMMIN tiuhaan ravannut kirjailija on tavaroiden karsimisen myötä vähentänyt kirppiskäyntejään radikaalisti. – Käytetyn tavaran ostamista pidetään ekologisesti parempana vaihtoehtona, mutta ostomekaniikka on silti sama kuin yleensäkin shoppailussa. Kirppikseltä ostetaan yhtä lailla kippoja mielen piristykseksi, Laura Honkasalo pohtii. – En halua enää juurikaan käydä kirppiksillä edes katselemassa, koska se tuntuu ajan tuhlaamiselta. Moni törmää valtavaan tavararöykkiöön lähiomaisen kuoltua. Jotkut eivät jaksa tai ehdi käydä läpi tavaroita vaan tilaavat paikalle kuolinpesien

tyhjennykseen erikoistuneen yrityksen. – Ongelmallista tällaisissa tilanteissa on usein myös se, että osaan tavaroista on muodostunut tunneside, mutta ei ole mitään paikkaa, missä näitä tavaroita voisi säilyttää. Honkasaloa itseään ovat asioiden suhteuttamisessa auttaneet kävelyretket hautausmaalla. Vanhalla hautausmaalla on rauhoittavaa katsella hautapaasien nimiä ja miettiä, millaisia tarinoita niihin liittyy. – Hautausmaalla tajuaa, ettei mikään täällä maan päällä ole loppujen lopuksi niin vakavaa, kun me kaikki kuitenkin kuolemme emmekä saa mitään mukaamme. ■

HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUT sekä PROTEESITYÖT Hammaslääkäri Satu Aalto

Meiltä myös proteesit ja osaproteesit – kuten aina ennenkin. Kyllä uusimalla paranee.

SOITA JA VARAA AIKA

09 774 5770 Hammaslääkäriasemai

Hämeentie 7, Helsinki

www.albin.fi

MUISTI-ILTA

MUISTILUOTSI JA YHTEISTYÖKUMPPANIT: NUTRICIA SOUVENAID, DIAKONISSALAITOKSEN HOIVA, PÄÄKAUPUNKISEUDUN DIABETESYHDISTYS, MUISTIPUISTO, SEURANA JA KAMPIN PALVELUKESKUS

Maanantaina Kampin palvelukeskus 21.10.2019 klo 17.30 Salomonkatu 21 B Muistisairauksen hoito tänään Yleislääketiedeiden erikoislääkäri Ari Rosenvall (muistisairauksen erityspätevyys) Minimessut aulassa klo 16.30 alk. Vapaa pääsy! www.alzhki.fi

Tässä voisi olla sinun mainoksesi! Ilmoitusmoduulit: kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Anne Joukainen, p. 050-3103081, etunimi.sukunimi@otava.fi

8 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Ensitreffien jälkeen Ensitreffit alttarilla -ohjelmastakin tuttu kirkkoherra Kari Kanala kirjoitti parisuhdekirjan vaimonsa Milla Mäkitalon kanssa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

oka viikko tuhannet suomalaiset kuuntelevat, kun Kari Kanala puhuu parhaaseen katseluaikaan rakkaudesta. Paavalin kirkkoherra Kanala palasi tänä vuonna Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijajoukkoon. Kauniisti parisuhdeasioista puhuvaa Kanalaa kuunnellessa on helppo nyökytellä, mutta mitä tästä parisuhdeasiantuntijasta ajattelee hänen vaimonsa, Kannelmäen seurakunnan pappi Milla Mäkitalo? – No, Mäkitalo sanoo ja nauraa. – En osaa sanoa tähän mitään. Olen ajatellut, että onpa tosi viisaita ajatuksia, noudattaisitpa näitä kaikkia kotonakin!

Milla Mäkitaloa ja Kari Kanalaa yhdistää samankaltainen huumori.

– Kyllä Milla varmasti arvostaa minua siinä roolissa. Ainakin hän pitää jalat maassa ja puolustaa, Kanala jatkaa. Puolustusta on tarvittukin, sillä parisuhdehjelma, jossa tuntemattomat avioituvat keskenään, herätti alkaessaan vuonna 2015 hämmennystä ja vastustusta. Myös parivalintoja ja ohjelmassa mukana olevien tekemisiä ja sanomisia on ruodittu pitkin matkaa joskus julminkin sanankääntein. – Jos ihmiset tarkastelisivat omaa toimintaansa parisuhteessa, he eivät pystyisi arvioimaan niin helposti muita. Emme me ihmiset toimi kuin koneet. Se on tämän elämän rikkaus ja haaste, Mäkitalo toteaa. Ohjelma ei kuitenkaan ole ainoa syy siihen, että Kanalan ja Mäkitalon perheessä on tänä vuonna pohdittu

parisuhdeasioita tavallistakin enemmän. Lokakuun lopussa ilmestyy pariskunnan ensimmäinen yhteinen kirja Suhteellista – Pilkettä ja pohdintaa parisuhteesta. AJATUS KIRJANTEKOON lähti stand upista. Kari Kanala ja Milla Mäkitalo ovat tehneet yhdessä stand upia, jossa he ammentavat pappeudesta ja parisuhteestaan. Kirjassa on yhdessä ja erikseen kirjoitettuja tekstejä sekä asiantuntija-artikkeleita, rukouksia ja pop-lyriikkaa. Kanala ja Mäkitalo painottavat, että kirja ei ole mikään parisuhdeopas, vaan enemmänkin opus, josta voi lukea palan sieltä, toisen täältä. Aiheet vaihtelevat arkisista asioista, kuten siivoamisesta, laajempiin kysymyksiin, kuten kommunikaatioon, onnellisuuteen ja lapsettomuuteen, josta Kanalalla ja Mäkitalolla itselläänkin on kokemusta. – Jos jokin kirjassa korostuu, niin arki, ja jos jokin sana, niin tahdon, Kari Kanala kuvailee.

– Vihkipareilta kysytään, että tahdotko osoittaa uskollisuutta ja rakkautta. Se on viisas kysymys. Rakkauden teot ovat kunnioitusta, ja rakkauden takana on kiintymys, joka taas syntyy tahtomisesta. MILLA MÄKITALO ja Kari Kanala tapasivat toisensa ensimmäisen kerran baarissa kirkon kasvatuksen neuvottelupäivien yhteydessä keväällä 2009. He tutustuivat vähitellen, ja alkoivat seurustella syksyllä 2009. Häitä vietettiin seuraavana vuonna.

”

USEIMMILLE PUOLISO ON PARAS KAVERI, MUTTA KAIKILLA ASIOILLA HÄNTÄ EI KANNATA RASITTAA. MILLA MÄKITALO

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Milla teki heti vaikutuksen. Huumori oli yhdistävä tekijä. Kumpikaan meistä ei ota itseään kovin vakavasti, Kanala sanoo. – Juttelimme paljon jo sen kevään aikana. Mietin, että voiko jonkun kanssa todella jutella mistä vain, Mäkitalo jatkaa. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon, suurimpana asiana se, että vuonna 2016 pariskunnalle syntyi poika. Hitaat aamut ovat vaihtuneet minuuttiaikatauluun ja sunnuntaisiin kalenterisulkeisiin. Entiset reppureissaajat haaveilevat nyt all inclusive -pakettimatkasta. Sellaisina lyhyinä aamun ja illan hetkinä, kun olisi aikaa toiselle, kumpikin roikkuu liikaa somessa. Kahden ilta- ja viikonlopputöitä tekevän papin perheessä on haasteensa. – Siitä, että olemme samalla alalla, on silti ehdottomasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Toinen ymmärtää työn vaatimukset ja sen, ettei kaikista työasioista voi puhua, Kanala toteaa. – Teologisessa tiedekunnassa ajattelin, että en haluaisi puolisokseni pappia, mutta hyvä näin. Emme tuo kauheasti työasioita kotiin eikä kaikkea saa kertoakaan, mutta avun pyytäminen ammatillisissa asioissa on helppoa, Mäkitalo sanoo. PARISUHTEISSA ja parisuhdekirjoissa esiintyvät lopulta yleensä samat vanhat viisaudet. Puhukaa. Kuunnelkaa. Riidelkää, mutta reilusti. Ja lopulta kaikki kompuroivat juuri näissä. Miksi se on niin vaikeaa? – Kyse on parisuhteen turvallisuudesta. Hyvässä parisuhteessa on mahdollista olla välillä pikkulapsi, kiukutteleva teini ja rapistuva vanhus. Toivottavasti eniten on kuitenkin aikuisuutta, Kari Kanala pohtii. – Asiaan vaikuttavat myös väsymys ja kuormittuminen. Usein äksyillään toiselle asioista, jotka eivät liity mitenkään häneen, Milla Mäkitalo jatkaa. Entäs se puhuminen? Pitääkö ihan kaikesta puhua? Kanala ja Mäkitalo sanovat, että periaatteessa kyllä, mutta toivovat, että puoliso ei olisi kenellekään se ainoa kuuntelija. – Kaikista asioista ei kannata eikä voikaan puhua, mutta perusjutut on hyvä sanoa ääneen, kuten vaikka se, että tämä väsymys johtuu nyt töistä, Kanala selittää. – Useimmille puoliso on paras kaveri, mutta kaikilla asioilla häntä ei kannata rasittaa. En minä jaksa kuunnella koko ajan Arsenal-juttuja. Niillä Kari voi rasittaa muita, Mäkitalo sanoo viitaten miehensä suosikkijalkapalloseuraan. Puhumisessa, kuuntelemisessa ja pitkässä yhteiselossa on se hauska puoli, että koko ajan voi oppia toisesta uutta. – Arvostan Millaa tosi paljon pappina sekä sitä, miten hän suhtautuu elämään. Hänessä näen myös itseni koko ajan. Elämä olisi aika köyhää ilman Millaa. – Karin rohkeus yllättää aina. Jotkut hänen avauksensa töissä ovat sellaisia, että ajattelen, että eihän tuossa ole mitään järkeä, ja huomaan samalla oman pidättyväisyyteni. Koko ajan, kun tutkailemme maailmaa, opimme ja omaksumme uutta myös toisiltamme. ■

myksistä. Ei heille riitä se, että arkkipiispa sytyttää kynttilän ja sanoo pari kaunista sanaa. Ei ketään kiinnosta semmoinen helppo arjen kristillisyys, jolla tällä hetkellä yritetään pitää tämä kirkkoinstituutio pystyssä. GEORGE ORWELLIN KUULUISASSA romaanissa 1984 kehitettiin uuskieli, joka oli virallisesti ohjailtua oikeaoppista, köyhää kieltä. Kirkossa on Wikströmin mukaan nykyisin vallalla ihan oma uuskielensä, joka vaikeuttaa uskosta puhumista.

”

EI KETÄÄN KIINNOSTA SEMMOINEN HELPPO ARJEN KRISTILLISYYS, JOLLA TÄLLÄ HETKELLÄ YRITETÄÄN PITÄÄ TÄMÄ KIRKKOINSTITUUTIO PYSTYSSÄ.

– Jumalasta ei voi puhua uskottavasti niin, ettei ota mihinkään kantaa, sanoo Henrik Wikström.

Enemmän tosissaan uskon kanssa Kirkko on työntänyt Jumalan sivuun, väittää Agricolaliikkeen pappi Henrik Wikström. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

irkon puhe Jumalasta on hampaatonta. Kirkkolaitos kaupittelee itseään pyhän kokemisella ja hyvän tekemisellä ja on tehnyt Jumalasta itselleen brändin. Vihervasemmistoa kosiskelevat seurakuntalehdet esittävät Jumalan suurena tuntemattomana liberaalina. Kirkko on halunnut tehdä itsestään yhteiskunnallisesti tärkeän keskittymällä Jumalan sijasta milloin mihinkin ajankohtaiseen trendiin, tällä hetkellä luonnonsuojeluun ja vähemmistöjen puolustamiseen. Näin väittää Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja ja pappi Henrik Wikström juuri ilmestyneessä kirjassaan Mitä Jeesus tekisi?. Provokaatiostako siinä on kyse? Wikström sanoo, ettei hänellä ole tarvetta provosoida tai esiintyä nuorena vihaisena miehenä. Hän on 47-vuotias ja tehnyt papin töitä 16 vuotta kahdeksassa seurakunnassa, ja kirjoittaa nyt omista havainnoistaan. – Kuvaan sitä, miten kirkolle on käynyt. Kirkko on ikään kuin vahingossa työntänyt Jumalan sivuun. Nykytilanne on pitkän kulttuurisen

kehityskaaren väistämätön pää. Nämä ovat sellaisia juttuja, joihin kukaan ei ole syyllinen ja joihin kaikki ovat syyllisiä, Wikström sanoo. – Ainakin Suomessa kirkko kieltäytyy keskustelemasta ihmisiä kiinnostavista, suurista hengellisistä kysymyksistä, siitä, mikä aiemmin on ollut uskon ydinaluetta: Jumalasta, Saatanasta, taivaasta, helvetistä. Sen sijaan puhutaan moraalista. Taustakangas on sama, mutta keskustelunaiheet ovat ihan toisia kuin ne, joista kristinusko syntyi. WIKSTRÖM MUISTUTTAA, että hän on yksi kritisoimansa kirkkolaitoksen työntekijöistä. Eikä hän ole sanomassa, että kaikki korjautuisi, kunhan piispat tekisivät niin tai näin tai kunhan papit lukisivat enemmän Raamattua. Sen sijaan hän haluaa tuoda näkyviin sitä kuilua, mikä on ihmisten hengellisten kysymysten ja kirkon varovaisen jumalapuheen välillä. Varovaisuus johtuu Wikströmin mukaan siitä, että kirkko haluaa pitää kiinni jäljellä olevista jäsenistään. – Oikeasti ihmiset ovat kiinnostuneita aika syvistä hengellisistä kysy-

– Ihmisten kanssa jutellessani huomaan usein, että he eivät osaa sanoittaa niitä hengellisiä kysymyksiä, joita heillä on, koska he eivät ole vuosikymmeniin kuulleet muiden kuin ihan överityyppien puhuvan niistä. Kirkon ja kirkollisen lehdistön tasapainotteleva ote on johtanut ihan mahdottomaan tilanteeseen: mihinkään ei uskalleta ottaa kantaa, koska pelätään, että joku suuttuu. Mutta ei Jumalasta voi puhua uskottavasti niin, että ei koskaan ota mihinkään kantaa. Miten Jumalasta sitten Henrik Wikströmin mielestä pitäisi puhua tai mitä Jumalasta ylipäätään voi sanoa? Ainakin Jumalan olisi oltava niin suuri, että hänen todellisuutensa piiriin mahtuu muutakin kuin suomalaisen keskiluokan elämä. Liian siisti ja ristiriidaton kuva Jumalasta ei anna lohtua niille, jotka kokevat kärsimystä, vääryyttä ja menetyksiä. – Suurin osa elämän kysymyksistä on sellaisia, että tarvitaan voimakkaampi Jumala, jos halutaan, että Jumala on vastaus mihinkään. Sen takia kirkon pitäisi ottaa koko ilmoitettu Jumalan todellisuus enemmän tosissaan. Kyllä kaikessa pitäisi olla ihmeellisyyden silaus päällä ja ihmisten pitäisi tulla kirkossa yllätetyiksi ja haastetuiksi. – Kaikki eivät pääse taivaaseen – myös kadotus on olemassa. Saatana on todellinen. Osa ihmisistä joutuu lopullisesti Jumalan hylkäämäksi. Wikström tietää, että kun hän sanoo näin, hänet luokitellaan konservatiiviksi. Sellainen hän ei kuulemma ole. Hän kutsuu itseään klassisen kristinuskon edustajaksi, vaikka tietää senkin ärsyttävän joitakuita. – Konservatiivien ongelma on se, että he edustavat enemmän jonkinlaista kadonnutta aikaa kuin rehellistä jumalapuhetta. He olisivat ihan tyytyväisiä, kun saisivat kirkon itselleen ja naiset pois kirkosta, ja sitten he voisivat pyörittää messuja, joissa kävisi kymmenen ihmistä. Noin se ei voi olla. Jos kristinusko on totta, sen pitää olla kaikille. ■

10 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Retkikonkarit vinkkaavat kotikaupunkiensa parhaat luontokohteet syyslomalaisille. TEKSTI PIHLA TIIHONEN

Helsinki

Monta retkikirjaa kirjoittanut Raija Hentman Vantaan Länsimäestä on kolunnut pääkaupunkiseudun metsät tarkkaan. Luonnossa liikkumisen grand old lady suosittelee kotikaupungistaan 4–9-vuotiaille suunnattua Soltorpin lastenluontopolkua Vantaan Hämeenkylän kupeessa. Luonnonsuojelualueen jalopuut hehkuvat ruskan väreissä, ja rastit johdattelevat lapset ihmettelemään elämää maan päällä ja alla. Runsaan puolen kilometrin mittaisen polun varrella pääsee myös tasapainoilemaan. Eväskatos suojaa sateella. – Polku on lyhyt, mutta kiva. Hentmanin mielestä toinen tutus-

Luonto inspiroi lasten leikkejä.

Hirvisafariopas Joni Valkila

Tutkijatohtori Mia Vehkaoja

tumisen arvoinen kohde on Bisajärvi, jonka koilliskulman kallion päällä voi kokkailla tulilla uudessa keittoka-

ESKO JÄMSÄ

Cityeläintutkija Mia Vehkaoja Espoon Kaitaalta retkeilee usein 8- ja 11-vuotiaiden lastensa kanssa. Hän suuntaa Nuuksion ruuhkaisten polkujen sijaan Vaakkoin ulkoilualueelle,

Vantaa

ANTTI RINTALA

Espoo

jossa risteilee lukemattomia merkitsemättömiä polkuja. Lempikohde on Väärä-Musta-järven kierros, joka tarjoaa kolmisen kilometriä jylhiä kalliorantoja ja suota. Toinen Vehkaojan suosikki on Vanttila, jossa hänen riistakameransa ovat kuvanneet paljon metsä- ja valkohäntäkauriita sekä hirviä. Alueella on helppo kulkea lenkkipolkuja pitkin. Vehkaoja suosittelee ottamaan syksyllä sienikorin mukaan. – Pikniktauon voi pitää Vanttilan koulun mukavalla leikkipihalla.

KALLE KALLIO

Käpyläläinen Joni Valkila on hirvisafariopas, joka bongaa urbaaneja eläimiä myös 15-, 11- ja 1-vuotiaiden lastensa kanssa. Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue on hänestä hieno paikka kiikaroida lintuja. Siellä voi hyvällä tuurilla nähdä myös kauriita, varsinkin jos retkeläiset ovat aamuvirkkuja. Valkilan perheen toinen suosikkikohde on Seurasaari, jossa saattaa tavata ihmisiin tottuneita kettuja ja supikoiria. Siellä kohtaa ainakin kesyjä lintuja. – Linnut syövät kädestä, mikä on hieno elämys.

PIHLA TIIHONEN

Lapset lähiluontoon

Retkikirjailija Raija Hentman

toksessa. Kallion alapuolella ulkoilutien vieressä on myös liiteri ja vessa. ■ Lisää vinkkejä: kirkkojakaupunki.fi.

Saga kutsuu viihtymään Esittelykierros Sagan päivänä to 17.10.2019 klo 13 Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniisiin Helsingin Oulunkylässä ja Munkkiniemessä sijaitseviin palvelutaloihimme. Tutustumiskäynnille ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Koti Saga-palvelutalossa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura on lähellä. Saatavilla on hoiva-, ruoka- ja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä tai varaa oma esittelyaika: maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki

Ilmastokatastrofin välttämiseen tarvitaan syvä elämänmuutos, jossa öljy lakkaa hallitsemasta ihmistä. Muutoksen tiellä on suuria kysymyksiä, joihin tekniikka ei vastaa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS VILLE TIETÄVÄINEN

Öljyn ansassa

Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

itä me halutaan? – Ilmastotekoja!” Nuorten ilmastolakkolaisten viesti kiteytyi suoraan kysymykseen ja vastaukseen syyskuun lopussa. Eduskuntatalon eteen kokoontui tavallisena arkiaamuna 5000–6000 mielenosoittajaa. Saman viikon aikana miljoonat ihmiset vaativat päättäjiltä nopeita ilmastotoimia yli sadassa maassa. – Tunnistamme kyllä sen, että nykyistä menoa jatkamalla tulevaisuutta ei enää ole. Minusta näyttää kuitenkin siltä, että tarvittavan muutoksen suuruus ja laatu eivät ole jäsentyneet kunnolla muille kuin pienelle vähemmistölle, joka on perillä luonnontieteistä, sanoo Bios-tutkimusyksikössä työskentelevä filosofi Tere Vadén. Työkseen ekologisen kriisin seurauksia pohtiva Vadén pohjustaa ajatustaan samoilla ilmastotutkimuksen tuloksilla, joista 16-vuotias ruotsalainen koululainen Greta Thunberg puhui syyskuussa Yhdysvaltojen kongressille ja YK:n huippukokoukseen kokoontuneille maailman huippupoliitikoille. Vakavan ilmastokriisin vaara on tunnettu vähintään 30 vuoden ajan. Osaamme luetella ekokatastrofin keskeiset syyt: fossiilisten energianlähteiden käytön, luontoa kuormittavan maankäytön, globaalin väestönkasvun ja kulutuksen kasvun henkeä kohden. Miten on mahdollista, että kaikki jatkuu ennallaan? Vadén kiinnittää huomiota siihen, että pystymme laskemaan luotettavasti valtion tai yksittäisen ihmisen hiilibudjetin. Osaamme pystyttää tuulimyl-

lyjä ja kiinnittää aurinkopaneeleja. Osaamme pohtia omia kulutustottumuksiamme kriittisesti. Muutoksen tiellä on kuitenkin suuria kysymyksiä, joihin meillä ei ole vastauksia. Filosofi tarttuu nuorten mielenosoittajien huutamaan kysymykseen "Mitä me halutaan?" – Mitä haluaisin elämältä tulevaisuudessa, jos en olisikaan länsimainen kuluttaja, vaan jotakin aivan muuta, mikä on yhtä kaukana omasta tilanteestani kuin neuvostoihmisen tai keskiajan kristityn elämä? Tällaisten kysymysten pohtimisella on Vadénin mukaan kiire.

”

Me jäämme historiankirjoihin naurettavan lyhyenä maailmanhistorian jaksona, jota voi verrata vandaalien valtakuntaan. FILOSOFI TERE VADÉN

– Tiedämme nyt, että 1800-luvun puolivälissä alkanut tekninen kulttuuri kestää enintään 200 vuotta. Vuoteen 2050 mennessä tämä loppuu tavalla tai toisella. Monet inhimilliset kulttuurit ovat pystyneet selviytymään tuhansia vuosia. Me jäämme historiankirjoihin naurettavan lyhyenä maailman-

historian jaksona, jota voi verrata germaaniheimo vandaalien valtakunnan ikään.

iime vuosina Tere Vadén on pohtinut toista suurta kysymystä: mikä on luonut yhteiskunnan, jossa elämme? Vadén hahmottelee vastausta kuvittelemalla vieraan sivilisaation edustajan, joka tarkkailee kulttuuriamme avaruudesta. Kuvitteellisen avaruusolennon katse seuraa öljyn matkaa kaikkialle maailmaan: ensin tuhansia kilometrejä pitkien öljyputkien läpi, sitten valtamerten yli valtavissa tankkereissa. Lopulta öljy on joka paikkaan tunkeutuvan muoviteollisuuden raaka-ainetta ja polttoainetta, joka liikuttaa autoja ja maatalouskoneita. Ihmiskunnan käyttämästä energiasta 80 prosenttia tuotetaan yhä fossiilisten polttoaineiden avulla. – Käytännöllisesti katsoen kaikki länsimaisen kulttuurin liike ja tuotanto ovat öljyn muuttumista joksikin muuksi. Lihaa syödessämme syömme fossiilisia polttoaineita, koska lihantuotannossa yhden ruokakalorin tuottaminen vaatii kymmeniä kaloreita fossiilista energiaa, Vadén sanoo. – Jatkamme elämää öljyn ehdoilla, vaikka tiedämme, että fossiilisten polttoaineiden käyttö vie yhteiskunnan kuilun reunan yli. Kuvitteellinen tarkkailija saattaisi kysyä, kumpi käyttää kumpaa: käytämmekö me öljyä vai öljy meitä? Öljy on Vadénin mukaan upea, mutta samalla petollinen asia. Sen ansiosta käytettävissämme on valtava määrä vapaata energiaa ja työtä. Sen turvin länsimainen ihminen elää huumassa, jossa kuvittelemme, että voimme tehdä mitä tahansa. Fossiilinen energia on rikkonut jotakin, mitä yhteiskuntafilosofit kutsuvat jatkuvuuden hallinnaksi.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kaikkia kulttuureja, jotka elävät tasapainossa luonnon kanssa, yhdistää Vadénin mukaan yksi asia. Yhteisöt pysyttelevät lähellä sitä aineen ja energian kiertoa, johon niiden olemassaolo perustuu. Ihmiset ovat suoraan tekemisissä ruoan tuotannon ja jätteiden kanssa. Öljyn ansiosta länsimaisen kulttuurin ei ole tarvinnut välittää olemassaolonsa aineellisista ehdoista. Vadénin mukaan olemme eläneet kuplassa, jota antiikin filosofian käsite hybris kuvaa pelottavan osuvasti. Olemme ylimielisiä, tyhmänylpeitä ja perusteettoman voimantunteen vallassa kuin humaltunut nuorisojoukko. – Luulemme olevamme tosi taitavia, mutta itse asiassa menestymisemme perustuu satunnaiseen luonnonhistorialliseen seikkaan. Ilmastonmuutoksen edessä osaamistasomme on osoittautunut kovin huonoksi. Tämä asia ei ole vielä kunnolla jysähtänyt ihmisten tietoisuuteen.

ntiikin filosofien mukaan hybriksen valtaan joutunut ihminen päätyy helposti loukkaamaan toisia, koska on menettänyt kyvyn antaa heille arvoa. – Jos kuuntelemme esimerkiksi Amerikan mantereen alkuperäiskansojen, perinnekulttuurien ja feministien esittämää kritiikkiä, heidän mielestään kulttuurissamme on vahva luontoa nöyryyttävä, loukkaava ja ylimielinen piirre, Tere Vadén sanoo. Länsimaisella kulttuurilla on Vadénin mukaan edessään väistämättä syvä nöyrtyminen. Hän näkee, että uudenlaisen elämäntavan ainekset ovat jo olemassa. Ne ovat kuitenkin niin marginaalissa, että katseen tarkentaminen niihin on vaikeaa. Vadén mainitsee omavaraisuuteen pyrkivät pienyhteisöt ja pitkään kestäneet ei-länsimaiset perinnekulttuurit.

Fakta: Ilmastokatastrofin väistämisellä on kiire

•

Ihmisen tähän mennessä aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat nostaneet maapallon keskilämpötilaa noin yhdellä asteella. Tällä hetkellä maapallo lämpenee 0,2 astetta vuosikymmenessä.

•

Lähes kaikki maailman maat ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa asteessa. Samalla luvattiin pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Lämpenemisen vertailukohtana pidetään esiteollista aikaa ennen vuotta 1850.

•

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) arvion mukaan jo kahden asteen lämpeneminen kiihdyttäisi merkittävästi lajien sukupuuttoa sekä vaikuttaisi dramaattisesti maailman ruoantuotantoon ja puhtaan veden saatavuuteen.

•

Monien tutkijoiden mukaan kahden asteen lämpeneminen voi aiheut taa ketjureaktion, jossa maapallon itsesäätelyjärjestelmät pettävät ja lämpeneminen alkaa ruokkia itseään mahdollisista päästörajoituksista riippumatta. Lopulta edessä olisi maapallon elinkelpoisuuden romahtaminen.

•

IPCC:n mukaan maapallon lämpeneminen voidaan vielä rajoittaa 1,5 asteeseen. Tavoite vaatii nettopäästöjen pudottamista nollaan vuoteen 2050 mennessä. Nettopäästöjen nollaaminen tarkoittaa sitä, että ihmiskunta tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin meret, maaperä ja metsät kykenevät sitomaan.

•

Tyytyminen tähän mennessä tehtyihin vähennyssitoumuksiin nostaisi maapallon keskilämpötilaa kolme astetta vuoteen 2100 mennessä. Omaa tavoitettaan kiristänyt Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

– Miljoonat ihmiset elävät jo nyt fossiilitalouden ulkopuolella eivätkä tavoittele aineellisia mukavuuksia, hän sanoo. Edessä häämöttävä murros vertautuu Vadénin mielessä Rooman valtakunnan hajoamiseen. Uudenlaiset taidot levisivät vähitellen Eurooppaan feodaaliherrojen maatiloilta ja kristillisistä luostareista. Lopulta syntyi uusi hallinto, joka oli aivan toisenlainen kuin Rooman keskitetty hallintomalli.

”

Kun pohdimme ekologisen kriisin vaatimaa elämänmuutosta, taustalla jyrisee kysymys siitä, miksi elämme ja olemme täällä. FILOSOFI TERE VADÉN

Aiemmin suuret yhteiskunnalliset murrokset ovat kestäneet useita sukupolvia, mutta nyt aikaa on vain vuosikymmen tai kaksi. – Tarvitsemme tietoa ja ymmärrystä maapallon ekologisesta tilasta, mutta muutoksen onnistuminen vaatii ratkaisujen löytämistä paikallistasolla. Uusien elintapojen edistämisessä olisi omiaan keskiajan luostarilaitoksen kaltainen verkosto, jossa juurille menevä henkisyyden harjoittaminen yhdistyisi keittiöpuutarhan viljelyyn, Vadén pohtii.

enkisyyden harjoittaminen on Vadénin mukaan tarpeen siksi, että öljyn varassa elävä länsimainen ihminen on huomaamattaan pienentynyt sisäisesti. Samalla olemme ajautuneet moraaliseen kiipeliin, josta ei ole helppoa ulospääsyä. – Muutamia poikkeusyksilöitä lukuun ottamatta emme voi tehdä muutosta yksin. Emme voi hypätä yksin ulos ympäristöstä, johon olemme kasvaneet, vaan tarvitsemme siihen ihmisyhteisön tukea. Toisaalta eettinen rehellisyys edellyttää sitä, että emme päästä yksilöä vastuusta, Vadén sanoo. Vadén vertaa fossiilisesta energiasta irrottautumista uskonnolliseen kääntymiseen tai valaistumiseen, jonka avulla ihminen vapautuu päihteistä. Laskennallinen tieto henkilökohtaisesta hiilibudjetista ei riitä. Muutokseen tarvitaan myös uudenlaisia malleja, myyttejä ja symboleita, jotka kiteyttävät sen, mihin suuntaan olemme menossa. Niitä löytyy Vadénin mukaan uskonnollisista traditioista. – Kun pohdimme ekologisen kriisin vaatimaa muutosta, taustalla jyrisee kysymys siitä, miksi elämme ja olemme täällä. Elämme kulutuskulttuurissa, koska se tarjoaa elämäämme merkityksiä. Nyt pitäisi osata luopua siitä ja elää jonkin muun vuoksi. Tässä pohdinnassa uskonto ja taide ovat paljon ratkaisevammassa asemassa kuin luonnontieteet.

kologinen kriisi on keskeisiltä osin ihmismielen kriisi. Siksi riittävä ja olennainen muutos ei synny vain vihreän teknologian kehittämisestä, vaan siihen vaaditaan ihmisen mielen muuttumista. Näin ajattelee Enonkosken luostariyhteisön pappi ja teologian tohtori Pauliina Kainulainen, joka pohtii ihmisen luontosuhdetta tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Suuren järven syvä hengitys. – Näyttää todennäköiseltä, että edessä on vakava ekologinen romahdus, mutta meidän pitää jatkaa kamppailua sen lieventämiseksi. Ei ole vaihtoehto jäädä tumput suorina seuraamaan, mitä luonnolle tapahtuu, eikä ole mielekästä seurata sitä yksin, Kainulainen sanoo. Hän etsii vastauksia ekologiseen kriisiin kahdesta suunnasta: kristillisestä mietiskelyperinteestä, johon sisältyy korkeatasoista tietoa ihmismielestä, sekä vanhasta suomalaisesta maailmankuvasta. Suomalaisten luontosuhde on Kainulaisen mukaan rikkoutunut, kun vanha suomalais-ugrilainen maailmankuva on joutunut syrjään. Nykyaika toi sen tilalle mekanistisen maailmankuvan, joka on hallinnut läntistä maailmaa lähes 400 vuotta. Siinä luonto ymmärretään pohjimmiltaan koneen kaltaiseksi ja siihen suhtaudutaan resurssina. – Mielemme oirehtivat sitä, että olemme menettäneet jotakin. Uskon, että Suomen korkeat riippuvuus-, väkivalta- ja itsemurhatilastot kertovat osaltaan luontosuhteemme vaurioitumisesta, hän sanoo.

”

Jatkamme luonnon tuhoamista osittain siksi, että työelämä vie meistä mehut, emmekä enää jaksa paneutua muuhun. TEOLOGI PAULIINA KAINULAINEN

Menetys tuli Kainulaista vastaan konkreettisesti vuonna 2006, kun kansainväliset kaivosyhtiöt tulivat hänen kotiseuduilleen Kontiolahden ja Enon rajalle etsimään uraania. Yhtäkkiä paikallisyhteisölle elintärkeät pohjavedet ja marjametsät olivat uhattuina. Jos uraanikaivos toteutuisi, sen jätteet säteilisivät radioaktiivisina tuhansia vuosia.

auliina Kainulainen liittyi Pohjois-Karjalan uraanikaivoksia vastustavaan liikkeeseen. Nopeasti kasvava kansanliike kokosi yhteen lähialueen maanviljelijöitä, teatteri- ja taideväkeä, seurakunta-aktiiveja, yliopistotutkijoita ja luonnonsuojelijoita. Kamppailu jatkui epätasaisena vuoteen 2013 saakka. Lopulta kaivosyhtiö ilmoitti yllättäen vetäytyvänsä valtauksiltaan uraanin hinnan alentumisen vuoksi. Kainulaiseen vaikutti erityisen voimakkaasti se, että ministeriön virkamiehet taivuttelivat kuntapäättäjiä uraanin louhinnan kannalle. – Olimme siis ihan itse antamassa oman maaperämme rikkaudet kansainvälisten yhtiöiden käsiin lyhytnäköisten taloudellisten etujen vuoksi. Kokemus avasi silmäni sille, millaista on joutua kolonialismin uhriksi, hän sanoo. Kainulainen on perehtynyt kolonialismiin tutkimalla Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologiaa ja syventymällä alkuperäiskansoihin kuuluvien kristillisten teologien ajatteluun. – Monien tutkijoiden mukaan kolonialismi on syvimmältään mielen kolonisaatiota. Siksi alkuperäiskansojen kamppailussa olennaista on vapautuminen kulttuurisesta alemmuudentunteesta, joka johtuu siitä, että ihminen on riistetty irti omilta mailtaan, omasta kielestään, kulttuuristaan ja hengellisyydestään.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Toisin kuin monet alkuperäiskansat, suomalaiset eivät ole joutuneet luopumaan esimerkiksi omasta kielestään ja maastaan. Kainulaisen mukaan olemme kuitenkin menettäneet ikivanhan luontosuhteemme, yhteyden eläimiin ja luonnon pyhyyden tajun. Hän uskoo, että tämä menetys on avannut portit luonnon kestämättömälle hyväksikäytölle.

otoperäiseen suomalaiseen kulttuuriin on Pauliina Kainulaisen mukaan sisältynyt merkittävää tietoa ihmisen ja luonnon suhteesta. Yhtenä esimerkkinä on kohtuullisuuden ihanne, johon myös Kainulaiselle tärkeän Kohtuusliikkeen nimi viittaa. Kohtuusliike syntyi syksyllä 2009, kun uraanikaivoksia vastustaneet ihmiset alkoivat yhdessä pohtia ympäristöongelmien perimmäisiä syitä. Jäljet johtivat ylikulutukseen ja jatkuvaan, rajattoman talouskasvuun. – Meitä edeltäneet sukupolvet osasivat elää tasapainossa luonnon kanssa ja ottivat luonnosta vain sen, mitä elämiseen tarvittiin. Tämän elämäntavan uudelleen löytäminen auttaisi meitä irtautumaan kertakäyttökulttuurista, Kainulainen sanoo. Samasta kulttuurisesta pohjavirtauksesta hän löytää tasavertaisen ja kunnioittavan sukulaissuhteen eläimiin. – Vanhan luontoyhteyden katoaminen näkyy metsien kovakouraisissa avohakkuissa ja siinä kärsimyksessä, jota eläimet kokevat teollistuneen eläintuotannon liukuhihnoilla. Kotoperäisen kulttuurin aatteelliset juuret ovat Kainulaisen mukaan paljon 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kansallisromanttista aikaa syvemmällä menneisyydessä. Henkilökohtaisella tasolla paluu

”

Vanhan luontoyhteyden katoaminen näkyy metsien kovakouraisissa avohakkuissa ja siinä kärsimyksessä, jota eläimet kokevat teollistuneen eläintuotannon liukuhihnoilla. TEOLOGI PAULIINA KAINULAINEN

yhden tai kahden sukupolven päähän saattaa kuitenkin riittää. – Kohtuullisuuden kulttuuri hiipui 1960- ja 70-lukujen edistysuskossa, mutta uskon, että se on vielä palautettavissa. Esimerkiksi omassa lapsuudenkodissani ruokaa ei heitetty hukkaan, eikä jätettä juurikaan syntynyt, Kainulainen sanoo.

yvällinen elämänmuutos edellyttää Pauliina Kainulaisen mukaan sitä, että varjelemme mielemme toimintakykyä. Aivomme tarvitsevat rauhoittumisaikaa, jotta pystyisimme kes-

kittymään kokonaisuuksiin. Siksi Kainulaisen kesällä ilmestyneen kirjan alaotsikko on Luontosuhde ja kokonainen mieli. – Jatkamme luonnon tuhoamista osittain siksi, että työelämä vie meistä mehut, emmekä enää jaksa paneutua muuhun. Toinen mieltämme hajottava asia on mobiiliteknologia, joka tuo netin kaikkialle ja rasittaa aivojamme jatkuvalla ärsykepommituksella. Kainulainen varjelee omaa mieltään kieltäytymällä älypuhelimesta ja rajoittamalla sosiaalisen median käytön minimiin. Viimeisten 25 vuoden ajan hän on tavoitellut sisäistä keskittymistä myös meditoimalla. Jeesuksen opetuksiin perustuvien mietiskelyperinteiden avulla Kainulainen on kohdannut kaksi suurta ekologisen mielenmuutoksen vastustajaa, mukavuudenhalun ja pelon. – Mietiskelyperinteissä pyritään sisäiseen vapauteen ja riippumattomuuteen. Irti päästäminen vertailusta ja arvostuksen saamisen tarpeesta osuu suoraan kulutuskulttuurin ytimeen. Henkisen vapauden etsiminen on vaativaa, mutta siinä kohdataan Pyhän Hengen voima ja Jumalan valtakunnan rikkaus, hän sanoo. Jeesus vertasi Jumalan valtakuntaa muun muassa kauppiaaseen, joka etsi arvokkaita helmiä. Löydettyään etsimänsä hän myi kaiken mitä omisti ja osti helmen. Kainulainen mainitsee myös Jeesuksen opetuksen, jonka mukaan irti päästäminen omasta egosta johtaa elämän löytämiseen: ”Joka kadottaa oman elämänsä, löytää sen.” – Se, mitä Jeesus opetti, on ajankohtaista nyt. Noissa teksteissä puhutaan syvästä transformaatiosta eli sisäisestä muutoksesta. Ihmiselle avautuu yllättäen niin arvokas ulottuvuus, että hänessä tapahtuu elämänarvojen keikahdus. ■

Tehdään matkasta yhteinen. Hoiva tukee ikääntyneitä ja heidän läheisiään elämän muuttuvissa tilanteissa. Rinnalla kulkee ammattitaitoinen henkilökunta elämän loppuun asti. Hoivakodeissamme Viikissä, Pitäjänmäellä ja Kalliossa eletään hyvää ja turvallista elämää, jossa arki ja juhlat kuuluvat kaikille. Tarjoamme ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista sekä lyhytaikaisia hoivajaksoja.

Kysy vapaista hoivakotipaikoistamme 09 7750 5980 tai palveluneuvonta@hoiva.fi Tavoitat meidät arkisin klo 9.00-15.00 Viikki · Kotikallio · Kyläkallio · Scilla · Leenankoti

Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Mummojen inspiroima Sirpa Kähkösen kirjojen alkusysäyksenä ovat olleet oman suvun osittain rankatkin tarinat. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

asilan aseman raiteet ylittävä Linnunlaulun silta on tullut kirjailija Sirpa Kähköselle tutuksi parina viime vuonna. Sen kautta hän kulkee aamuisin kotoaan Kalliosta kirjailijatalo Villa Kivessä sijaitsevalle työhuoneelleen. Eko-Viikissä rivitalossa asuneelle Kähköselle muutto kerrostaloon Kallioon on merkinnyt melkoista elämänmuutosta. Hän on kuitenkin viihtynyt hyvin kivisessä kaupunginosassa. – Olen jo ehtinyt kiintyä Kallion äänimaailmaan, erityisesti kirkonkellojen soittoon. Jean Sibeliuksen sävelmää soitetaan kaksi kertaa päivässä, puoliltapäivin ja iltakuudelta. Lisäksi kellojensoitolla kutsutaan sunnuntaisin jumalanpalvelukseen. – Pidän myös siitä, että Kallion kaduilla näkee kaikenlaista kulkijaa, vaikka välillä vastaan tulee surullisiakin tapauksia. Pienet kaupat ja kahvilat myös tuntuvat kotoisilta. Helsingin keskustaa lähellä oleva Kallio sopii hyvin Kähkösen nykyiseen aktiiviseen elämänvaiheeseen. Hän pääsee sieltä useimpiin työhön liittyviin tilaisuuksiin kätevästi kävellen tai polkupyörällä. Tekemistä riittää, sillä Kähkönen toimii kirjailijan työn ohella Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana. – Minusta tuntuu tärkeältä työskennellä muiden hyväksi, puhua taiteilijoiden toimeentulon ja sosiaaliturvan puolesta. Se tuo samalla yksinäiseen kirjoittajan työhön sosiaalista yhdessä tekemistä. Nyt tähän on myös aikaa paremmin, kun ei tarvitse enää joka päivä huolehtia perheestä.

seuraavaksi. Hän odottaa kirjoittamiseen sisäistä tilausta eli toimii aihetta etsiessään vahvasti intuition varassa.

LÄHIPIIRIN MUKAAN Sirpa Kähkönen olisi jo 17-vuotiaana arvellut, että hänestä tulee kirjailija. Itse hän ei muista tehneensä niin, koska kirjailijan ammatti tuntui hänestä suurelta ja saavuttamattomalta asialta. Lukioiässä Kähkönen kirjoitti runoja. Ensimmäiset julkaistut teokset olivat kuitenkin nuortenkirjoja. Kolmekymppisenä Kähkönen löysi kiinnostavan aihepiirin yllättävän läheltä. Kansallisarkisto avasi tuolloin suuret poliisiarkistot, ja kuopiolaistaustainen Kähkönen pääsi tutkimaan omassa suvussaan kuiskailtuja asioita. – Olen lapsesta lähtien ollut tarinoiden kyllästämä. Sukuni on sisällissodan vihamielisyyden vaurioittama, minkä vuoksi tarinat olivat jääneet ikään kuin kysymyksiksi, joihin piti löytää vastauksia. – Opiskelin yliopistossa historiaa, ja sen tutkiminen alkoi ruokkia kirjoittamistani. Tajusin, että pieni tarina kuuluu isoon tarinaan. Se on jaettavissa ja tuttu monelle. Se on samalla uutta sotahistoriaa, mikrohistoriaa, joka kertoo siviilien kohtaloista ja tekee historian eläväksi. Vaikka Kähkösen Kuopioon liittyvistä romaaneista on kehkeytynyt sarja, hän ei uuden kirjan ilmestyttyä yleensä tiedä, mistä aiheesta kirjoittaa

– Mummoni tuli nuorena maalta kaupunkiin ja rakastui poliittisesti aktiiviseen mieheen, joka joutui vankilaan 1930-luvun poliittisen kriisin aikana. Myös talvi- ja jatkosodassa mummolla oli vaikeita aikoja miehen ollessa rintamalla. Hän koki kaupungin pommitukset ja näki sotaa pakoon lähdettyään järven takaa kotikaupunkinsa palavan. Kun Kähkösen mummo sitten katsoi televisiosta Vietnamin sodasta kertovia uutisia, tulivat sodan kauhut vahvasti hänen mieleensä. – Hän alkoi vuolaasti itkien kertoa siitä minulle, koska olin juuri tuolloin yötä hänen luonaan. Turvallisen aikuisen outo käytös tuntui kahdeksanvuotiaasta pikkutytöstä tosi pelottavalta. Aikuisena tajusin, että kyse oli ahdistavaan asiaan liittyvästä posttraumaattisesta stressireaktiosta. Kähkösen mukaan tämä todistaa sen, miten kriisiaikoihin liittyvät pelko ja ahdistus siirtyvät jälkipolville. Isän puoleisen sukunsa kautta hän tietää myös evakoiden tuntemuksista. – Evakoille kodin menettäminen oli järkyttävä kokemus. Ei ihme, että moni kuvaannollisesti nukkui käsilaukku tyynyn alla, lähtövalmiina. Varsinkin vanhalle ihmiselle lähtö omasta kodista saattoi olla sokeeraava. Näin koki isäni äidinäiti, joka kuoli heti evakkopaikkaan päästyään.

UUSIN ROMAANI Muistoruoho jatkaa Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjaa, jonka ensimmäinen osa ilmestyi 20 vuotta sitten. Muistoruohoa voi kuitenkin lukea itsenäisenä teoksena, kuten Kähkösen mukaan muitakin sarjan teoksia. 1970-luvulle sijoittuvan romaanin yhtenä keskeisenä hahmona on kuusikymppinen Anna, joka järkyttyy syvästi nähdessään uutiskuvia Vietnamin sodasta. Jo aiemmista kirjoista tutussa henkilössä on yhtymäkohtia Kähkösen äidinäitiin.

”

Haluaisin, että suurten ikäluokkien kiltit tytöt ja pojat voisivat nyt vanhoina olla vasta hankaisia ja tehdä asioita täysin oman mielensä mukaan.

LESKEKSI JÄÄNYT Anna ja hänen ikätoverinsa ihmettelevät romaanissa 1970-luvun meininkiä. Naisen asema oli aiemmin tarkkaan määritelty, mutta nyt naiset lähtivät entistä vahvemmin työelämään ja pukeutuivat rennosti farkkuihin ja minihameisiin. – Lasten hoitoa ei kuitenkaan ollut järjestetty samalla tavalla kuin nykyään. Tuon ajan ilmiö olivatkin avainkaulalapset. Sota-ajan seurausta varmaan oli se, että lapsiin iskostettiin yksin pärjäämisen eetos, Sirpa Kähkönen sanoo. Peruskoulu-uudistus takasi koulutuksen kaikille. Se ei ollut enää perheen varallisuudesta kiinni. Kähkönen itsekin on lähtöisin tavallisesta työläisperheestä. – Asuimme puutalossa Kuopion keskustassa 1970-luvun lopulle asti, jolloin alueen talot purettiin ja muutimme lähiöön. Se oli saman tyyppinen metsälähiö kuin Kontula. Tulimme siis osaksi Suomen kaupungistumisen kehitystä. Kähkösen perhe kannusti häntä opiskelemaan. Esimerkiksi hänen molemmat mummonsa teroittivat hänelle, että pitää käydä koulut loppuun ja hankkia työpaikka, ettei jää miehen palvelijaksi. – Tämä johtui luultavasti siitä, että mummoni olivat tottuneet sota-aikana toimimaan. Heidän oli pitänyt laittaa kätensä konerasvaan, tehdä siis myös miesten työt. – Vaikka mummoni olivat ajatuksiltaan ja asenteiltaan uudenaikaisia, he pitivät silti kiinni vanhan ajan naisellisuudesta. He käyttivät yhä hameita, korsetteja ja nailonsukkia, ja esimerkiksi naisen tupakointi kadulla tuntui ajatuksena täysin mahdottomalta. Kähkönen tuntee erityistä sympatiaa sodan jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkia kohtaan. – Heidän piti olla niin kunnollisia, syödä aina lautasensa tyhjäksi. Haluaisin, että nämä kiltit tytöt ja pojat voisivat nyt vanhoina olla vastahankaisia ja tehdä asioita täysin oman mielensä mukaan. MUMMOJENSA OHJEITA Sirpa Kähkönen on noudattanut ilmeisen hyvin: hän on pärjännyt elämässä itsenäisesti omilla kyvyillään. Hän on myös pyrkinyt vaikuttamaan oman alansa asioihin. Ennen Kirjailijaliiton puheenjohtajan pestiä hän luotsasi neljä vuotta sananvapausjärjestö PENin Suomen-osastoa. Kähkösen mukaan tuolloin tuli selväksi, ettei kirjailijoiden sananvapaus ole ollut Suomessa pitkin aikoihin uhattuna. Toinen tilanne on monilla tutkijoilla ja toimittajilla, joiden tutkimisen ja sanomisen vapautta on yritetty kaventaa sosiaalisen median vihakampanjoilla. – Erityisesti yksin työskentelevällä freetoimittajalla on ollut vaikeaa, jos hän on joutunut somemyrskyn ja maalittamisen keskelle. Nämä tapaukset voivat olla tosi hämäriä ja nuhruisia. Kirjan tulevaisuuteen Kähkönen uskoo edelleen, vaikka tässä ajassa on sosiaalinen media ja muita kilpailevia vaihtoehtoja. – Tunne vahvistuu, kun näkee, miten liikennevälineissä luetaan perinteisiä kirjoja ja vanhemmat tuovat lapsiaan keskuskirjasto Oodiin. Meidän pitää edelleen satsata kirjastoihin, jotka takaavat kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden lukea. ■

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kuka?

Sirpa Kähkönen, 55, on Helsingin Kalliossa asuva kirjailija. Hän toimii myös Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana.

Mitä?

Kähkönen on keskittynyt kirjoissaan historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Hänen uusin romaaninsa Muistoruoho on hänen Kuopio-sarjansa kahdeksas teos. Kähkönen on kirjoittanut kaikkiaan 12 romaania, minkä lisäksi hän on tehnyt kolme tietokirjaa, näytelmiä ja suomennoksia.

Motto

Elämälle kiitos.

Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Unissasaarnaajan kahdet Marian paratiisi kertoo eristäytyneestä lahkosta ja sitä johtaneesta Maria Åkerblomista. Totuus oli elokuvaakin ihmeellisempi. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SAMI KUOKKANEN/KOMEETTA

öyhän perheen tytär lähetetään viisi vuotiaana varakkaaseen kasvatti perheeseen. Murrosiässä tyttö alkaa saarnata unenkaltaisessa tilassa. Hä nen ympärilleen muodostuu yhteisö, jossa ihmiset ovat valmiit myymään omaisuutensa ja seuraamaan johtajaansa vaikka Pa lestiinaan, Luvattuun maahan, asti. Nainen tekee, tai saa ainakin muut tekemään, rikoksia ja istuu vä lillä vankilassa. Myöhemmin hänestä tulee parket tialan yrittäjä ja koirankasvattaja, jolla on näyttävä tyyli, erikoinen kotitalo ja lemmikkinä kaksi leijo naa. Kuulostaa Hollywoodelokuvan käsikirjoituk selta, mutta suurin piirtein näin Maria Åkerblomin (1898–1981) elämä todella meni. 4. lokakuuta elokuvateattereihin tullut Zaida Bergrothin ohjaama Marian paratiisi elokuva ammentaa Maria Åkerblomin erikoisesta elämäs tä. Elokuva on ”tositapahtumien inspiroima”, mut ta aikajännettä ja monia yksityiskohtia on muutet tu. Elokuvan päähenkilö on fiktiivinen hahmo, Ma ria Åkerblomin teiniikäinen seuraaja Salome. Åkerblomin elämäntarinan ja åkerblomilaisuu den paras asiantuntija, teologian tohtori, entinen Porvoon piispa ja 1980luvulla kulttuuriministeri näkin toiminut Gustav Björkstrand ei ihmettele, miksi Suomen tunnetuimman unissasaarnaajan ta rina kiehtoo. – Maria Åkerblomilla oli dramaattinen elämä. 1920luvulla hänen liikkeensä oli skandaali ja kaik kien huulilla. Hän ei kiinnostanut pelkästään pai kallisesti, vaan hänestä kirjoitettiin Ruotsissa asti, Björkstrand sanoo. GUSTAV BJÖRKSTRAND KUULI jo lapsena juttuja Maria Åkerblomista. Åkerblomin ympärille muo dostunut uskonnollinen yhteisö syntyi Kokkolas sa, mistä myös Björkstrand on kotoisin. Björkstrand teki Åkerblomista ensin historian ja kirkkohistorian pro gradu tutkielmat, sitten li sensiaatintyön ja väitöskirjan. Vuonna 1976 ilmes tynyt väitöskirja keskittyi tutkimaan åkerblomilai suutta uskonnollisena liikkeenä. Väitöstilaisuuden kynnyksellä Björkstrand sai eräästä asianajotoimis tosta kirjeen, jossa vaadittiin, ettei tutkimusta saa julkaista tai Björkstrand joutuu maksamaan suuret sakot. Toimeksiantaja oli Maria Åkerblom. Väitös tilaisuus kuitenkin pidettiin, eikä tutkimuksen jul kaisulla ollut seuraamuksia. Kun Maria Åkerblom oli kuollut, Björkstrand kir joitti hänestä kirjan. Åkerblomin persoonaan kes kittyvä Maria Åkerblom: elämän ja kuoleman lähettiläs ilmestyi vuonna 2011. Tutkimustensa kohdetta Gustav Björkstrand ei koskaan tavannut, useista yrityksistään huolimat ta. Väitöskirjaansa varten hän haastatteli lähes 200 ihmistä, jotka olivat liikkeessä mukana tai tekemi sissä sen kanssa. Aineistona Björkstrandilla olivat myös esimerkiksi oikeudenkäyntipöytäkirjat, jot ka liittyivät Maria Åkerblomiin ja åkerblomilaisiin. Vuosina 1919–1928 Åkerblomia syytettiin muun muassa kirkkolain rikkomisesta, erään maanviljeli jän ampumisesta ja myymälävarkauksista, ja hänen

Marian paratiisi -elokuvassa Maria Åkerblomia näyttelee Pihla Viitala. HS ARKISTO

Osa Maria Åkerblomin saarnojen rekvisiittaa oli sänky. Myös Marian paratiisi -elokuvassa hän nousee välittämään jumalallisia viestejä sängyltään.

seuraajiaan esimerkiksi nimismies Ernst Veneliuksen murhayrityksestä. Venelius oli tutkinut Åker blomin toimintaa Kokkolassa. Vuonna 1928 Åkerblom tuomittiin kahdeksak si vuodeksi vankeuteen murhayrityksestä ja vää rään valaan yllyttämisestä. Hän istui tuomionsa Hämeenlinnan naisvankilassa. Oikeudenkäynneis sä Åkerblom tiettävästi kiisti aina kaiken. – Olen käynyt läpi 10 000 sivua oikeudenkäynti pöytäkirjoja ja sanoisin, että asia on kyllä ihan sel vä. Hän oli syyllinen, Björkstrand toteaa.

Maria Åkerblom tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen murhayrityksestä ja väärään valaan yllyttämisestä.

MARIA ÅKERBLOMIN ISÄN kerrotaan olleen vapaa ajattelija ja äidin uskonnollinen. Perheessä, jossa Åkerblom oli piikana murrosiässä, oli uskovia ih misiä ja käytiin kirkossa. Hän oppi nopeasti ja imi vaikutteita. Ensimmäiset saarnansa Maria Åkerblom piti 18vuotiaana kotimökissään. Maine alkoi levitä, ja häntä pyydettiin puhumaan kirkkoihin ja rukoushuo neisiin. Alttarille tuotiin sänky, jossa hän makasi la kanan alla ja nousi sitten saarnaamaan eräänlaisessa horrostilassa – tai näin hän ainakin sujuvasti näytteli.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

kasvot Unissasaarnaaja, koirankasvattaja ja yrittäjä

HS ARKISTO

•

Ida Maria Åkerblom syntyi 14.9.1898 Snappertunassa Raaseporissa. Vanhemmat olivat köyhiä mäkitupalaisia. Köyhyyden vuoksi yhdeksän lasta lähetettiin jo nuorena töihin muualle.

•

Näki ensimmäiset enneunensa 1913 ja piti ensimmäiset unisaarnansa vuonna 1917. Yksi veljistä piti tätä sairaana piirteenä ja toimitti sisarensa tutkittavaksi Kammion mielisairaalaan.

•

Muutti Kokkolaan 1918. Metsänhoitaja Eino Wartiovaara tutustui Åkerblomiin ja adoptoi tämän. Tuolloin oli laillista adoptoida alle 21-vuotiaita.

•

Åkerblom seuraajineen muutti Helsinkiin 1923 ja osti Villa Toivolan Meilahdesta. Rahat saatiin mm. yhteisön jäsenten maatilojen myynnistä.

•

Tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen 1928. Onnistui pakenemaan sekä poliisivankilasta että Hämeenlinnan naisvankilasta.

•

Vuonna 1933 Åkerblom vapautui vankilasta ja asettui asumaan Villa Toivolaan. Hänestä tuli arvostettu koirien kasvattaja ja parkettiajan yrittäjä, jonka yritys pääsi uusimaan myös Presidentinlinnan parkettilattiat.

•

Tarjosi vuonna 1941 kodin kahdelle orvoksi jääneelle Korkeasaaren leijonanpennulle.

•

Åkerblom kuoli alkoholisoituneena Helsingissä 25.2.1981. Hänet on haudattu Honkanummen hautausmaalle.

•

Åkerblom ja hänen ympärilleen syntynyt uskonnollinen liike ovat kiehtoneet ihmisiä pitkään. Ennen elokuvaa hänestä on tehty tv-dokumentti, näytelmiä ja rikosromaani.

Kun kaksi Korkeasaaren leijonanpentua tarvitsi sijais emoa vuonna 1941, Maria Åkerblom tarjoutui apuun. Pennut muuttivat Villa Toivolaan Meilahteen.

– Sisällissodan jälkeen nuoret valkoiset kävivät kuuntelemassa Åkerblomia, vaikuttuivat hänestä ja pyysivät häntä lähtemään Pohjanmaalle. Se oli herätysliikkeille otollista maaperää, Gustav Björkstrand kertoo. Yksi puheista vakuuttuneista oli metsänhoitaja Eino Wartiovaara. Hän adoptoi 20-vuotiaan Åkerblomin, ja he asettuivat Kokkolaan. Wartiovaarasta tuli Åkerblomin ympärille syntyneen uskonnolliseen liikkeen toinen johtohahmo ja rikoskumppani.

ALUKSI MARIA ÅKERBLOM veti paikalle satoja, myöhemmin jopa tuhansia kuulijoita Helsingissä, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Hänen puheensa olivat kansantajuisia ja niitä leimasi lopun ajan tunnelma. Sellaisissa tunnelmissa Åkerblom seuraajineen muutti Kokkolasta Helsinkiin. – Åkerblom halusi viedä seuraajansa Luvattuun maahan ennen kuin viimeinen päivä koittaa. Åkerblom joutui kuitenkin vankilaan, eivätkä hänen seuraajansa koskaan päässeet Helsinkiä pidemmälle, Gustav Björkstrand sanoo.

Kirkon piirissä Åkerblomiin suhtauduttiin kaksijakoisesti. Pappeja oli mukana hänen tilaisuuksissaan, mutta ainakin arkkipiispa Gustaf Johansson yritti estää Åkerblomin toiminnan. Arkkipiispa ja Åkerblom tapasivat, kun Johansson oli Kokkolassa piispantarkastuksella. – Johansson oli sitä mieltä, että naisen tehtävä oli avioitua ja hoitaa kotia, ei saarnata. Maria Åkerblom siteerasi hänelle Vanhan testamentin Joelin kirjaa, jossa mainitaan profetoivat tyttäret. Unissasaarnaajana Maria Åkerblom ei ollut ainoa lajissaan. Björkstrandin mukaan vastaavia saarnaajia oli 1900-luvun alussa useita. – Oli sellaisia julistajia kuin Helena Konttinen ja Karolina Utriainen. Siihen aikaan naisesta ei voinut tulla pappia, mutta hänestä saattoi tulla unissasaarnaaja. Sisällissota, sitä edeltänyt ja sen jälkeinen aika sekä köyhyys saivat ihmiset hakemaan turvaa uskonnosta ja karismaattisista johtajista. – Tällaisia liikkeitä syntyy, kun on jollakin tavalla rauhaton tilanne. Näin oli myös kylmän sodan aikaan. Nyt turvattomuuden tunnetta luo esimerkiksi ilmastonmuutos. En yllättyisi, jos jokin vastaava liike syntyisi nyt, Björkstrand sanoo.

”

En yllättyisi, jos jokin vastaava liike syntyisi nyt. TEOLOGIAN TOHTORI GUSTAV BJÖRKSTRAND

SILLÄ AIKAA, kun Maria Åkerblom oli vankilassa, åkerblomilaisten joukko pieneni kahteen kolmasosaan siitä, mitä se parhaimmillaan oli. Kun Åkerblom vapautui vankilasta vuonna 1933, hänen uransa saarnaajana päättyi. Hänestä tuli parkettialan yrittäjä ja kennelin pitäjä, joka emännöi prameita juhlia kotonaan Villa Toivolassa Meilahdessa. Marian paratiisi -elokuvassa åkerblomilaisuus esitetään liikkeenä, jonka jäsenet eivät saaneet juurikaan olla tekemisissä muiden kanssa. Björkstrandin mukaan tämä pitää paikkansa. – Kun haastattelin åkerblomilaisia tutkimustani varten, heille oli tärkeää, ettei heidän identiteettinsä paljastuisi. He saattoivat sanoa, etteivät ole puhuneet näistä asioista edes lapsilleen. Muusta maailmasta eristäytyminen teki liikkeestä lähtemisen vaikeaksi. – Tällaiset piirteet ovat tyypillistä joillekin uskonnollisille liikkeille, kuten Jehovan todistajille ja mormoneille, Björkstrand huomauttaa. Toisten mielestä Maria Åkerblom oli lämminsydäminen hyväntekijä, toisten mielestä ihmisiä manipuloiva huijari ja rikollinen, jonka johtamassa liikkeessä ei kaihdettu väkivaltaa eikä pelottelua. Gustav Björkstrand on keskustellut Maria Åkerblomista myös psykiatrian asiantuntijoiden kanssa. – Kyllä minä kaiken sen pohjalta ajattelen, että hän oli psykopaatti. Hänessä oli ikään kuin kaksi persoonaa, kuten hän itsekin joskus oli sanonut. Toinen haluaa palvella Jumalaa ja toinen jotain ihan muuta. Björkstrand luonnehtii Maria Åkerblomia myös teräväksi liikenaiseksi ja karismaattiseksi henkilöksi, jolla kiistatta oli voimakas vaikutus ihmisiin. Paljon pysyy ikuisena arvoituksena. ■

Osa 41

MATTI HAGELBERG

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

neniälittereK

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Meidän Herramme muurahainen VANHURSKAAN RUKOUS voi paljon, kun se on harras. Hampaita on kuulemma kasvanut tekohampaiden tilalle Sanan ja rukouksen illoissa, ja rippileirillä telottuun isovarpaaseen on lakannut sattumasta. Parasta aikaa on BB-talossa uskovainen mies, joka ilmeisesti joko ei ole vanhurskas tai jonka rukous ei ole harras, sillä kovista yrityksistä huolimatta hän ei ole onnistunut helpottamaan kämppäkavereidensa krapulapäänsärkyä rukouksen voimalla. Paremmin kävi helsinkiläiselle hevipastorille, joka rukoili rahahuoliinsa helpotusta, ja tuota pikaa tilille ilmestyi yli puoli miljoonaa euroa. Kiitollinen kirkonmies kuittasi

”

BB‑TALOSSA ON USKOVAINEN MIES. YRITYKSISTÄÄN HUOLIMATTA HÄN EI OLE ONNISTUNUT HELPOTTAMAAN KÄMPPÄ KAVEREIDENSA KRAPULA PÄÄNSÄRKYÄ RUKOUKSEN VOIMALLA.

velkojaan maksetuksi sitä vauhtia, että maallinen oikeus rätkäisi taivaallisten tulojen johdosta kavallustuomion. Meidän Herramme muurahaisen muille rahoille löytyi luonnollinen selitys. Rahat maksaneessa seurakuntayhtymässä oli sattunut fiba, mikä kirkon nykyisessä taloushallintojärjestelmässä on hyvinkin luonnollista. Rukousvastauksille usein löytyy luonnollinen selitys. Tapana on todeta, että on se silti rukousvastaus. Hevipastorin tapauksessa Jumala olisi kyllä saanut toimia huolellisemmin ja peitellä rukousvastauksen jäljet paremmin. Nyt tuli monelle paha mieli.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Iiro Rantala, 49, on Helsingissä asuva muusikko ja säveltäjä. Hänen soololevynsä My Finnish Calendar julkaistiin elokuussa. Albumin 12 sävellystä kuvaavat, millaisia suomalaiset ovat ja miten vuodenajat vaikuttavat heidän käytökseensä. Rantalan musiikillinen matka suomalaiseen sielunmaisemaan on kuultavissa soolokonsertissa Helsingin Musiikkitalossa torstaina 5.12. kello 19. Muuten hän keikkailee syksyn aikana enimmäkseen KeskiEuroopassa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa.

Iiro Rantala hyräilee välillä mukana syventyessään oopperapartituuriin ja teoksen musiikkiin.

Koukussa oopperateoksiin Iiro Rantala rentoutuu lukemalla suosikkioopperoidensa partituureja ja kuuntelemalla samalla niiden musiikkia kuulokkeista. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

uusikko Iiro Rantala nostaa taiteilijakoti Lallukassa sijaitsevan asuntonsa pöydälle kaksi paksua oopperapartituuria, Mozartin Taikahuilun ja Rossinin Sevillan parturin. Kun Rantala haluaa ottaa löysästi, hän lukee suosikkisäveltäjiensä oopperoiden partituureja, joista näkee sävellysten kaikki soitin- ja lauluosuudet. Samalla hän kuuntelee teosten musiikkia kuulokkeista. Rantala löysi tämän musiikillisen harrastuksen neljä vuotta sitten. Kansallisooppera tilasi silloin häneltä koomisen oopperan, minkä vuoksi Rantala alkoi tutkia oopperoita tarkemmin. Hän lainasi teosten partituureja kirjastosta, ja hän kehuukin Suo-

Kristityn vapaus

KOMIIKAN YSTÄVÄNÄ Iiro Rantala huomasi, että häntä puhuttelivat eniten vanhojen mestareiden, kuten Mozartin, Rossinin, Puccinin ja Verdin, kevyimmät ja hauskimmat teokset. Hänestä niissä on tiettyä selkeyttä ja ajatuksen kirkkautta. Kävi niin, että Rantala jäi koukkuun partituurien tutkimiseen, ja hän alkoi lukea niitä vapaa-ajallaan. Hän on myös ostanut itselleen joitakin partituureja, koska nyt niihin voi palata milloin tahansa. Vaikka Rantalan harrastus alkoi sattuman kautta, hän uskoo joidenkin asioiden valmistaneen häntä tähän. Rantala oli jo pitkään säveltänyt musikaaleja

VASTAPAINOA TYÖLLE Iiro Rantala ei koe tarvitsevansa. Pianistin työ keikkakiertueineen on hänelle elämäntapa, eikä hän koe sitä mitenkään voimia vieväksi. Rantala ei juuri lomailekaan, sillä jo viikonkin lomalla hänestä tulee rauhaton, kun hänellä ei ole mitään musiikillista tekemistä. Oopperapartituurit ovat myös poikkeus siinä mielessä, ettei Rantala muuten kuuntele vapaa-ajalla musiikkia. Esimerkiksi illanvietossa soitettava taustamusiikki aiheuttaa hänelle kärsimystä, koska hän ei pysty olemaan niin, että musiikki menisi ohi korvien. Partituureja Rantala lukee vain kotona, joko työhuoneessa tai olohuoneen pöydän ääressä. Se on hänelle vähän kuin television katselun korvike mutta paljon antoisampaa ja kiinnostavampaa. ■

Vapaa ja onnellinen MIKÄ ON elämän tarkoitus? Sitä pohti esimerkiksi jo Sokrates 2 400 vuotta sitten. Hän oli sitä mieltä, että elämän tarkoitus on onnellisuus ja instrumentit sen saavuttamiseksi ovat erilaiset hyveet. Tarkoitusta etsitään myös meidän päivinämme. Yksi aikamme legendaarisimmista elokuvista sai siitä nimensä: Monty Python – Elämän tarkoitus (1983). Lopussa kysymykseen vastataan: ”No, se ei ole mitään kovin erikoista. Hmm, yritä olla kiva ihmisille, varo syömästä rasvaa, lue hyvä kir-

ja silloin tällöin, kävele hieman ja yritä elää rauhassa ja sopusoinnussa yhdessä kaikkien uskontojen ja kansojen edustajien kanssa.” Ensi sunnuntai kertoo kristinuskon näkemyksen. Elämän tarkoitus on vapaus. Se on vapautta synnin kahleista. Sen lisäksi se on vapautta toisten ihmisten mielipiteistä ja perinteisistä säännöistä. Teema on ajankohtainen kirkollemme sen etsiessä tietään keskellä aikamme uskonnollista murrosta. Vastakkain ovat nimenomaan perinnäissäännöt ja uusi ai-

ISTOCK

Taivaan tähden

13.10.

men kirjastolaitosta maailman parhaaksi myös tässä suhteessa.

ja tutustunut samalla musiikkiteatterin maailmaan. Hänelle tärkeissä oopperoissa taas yhdistyvät teatteri, musiikkidraama ja komiikka. Hänestä on kiehtovaa nähdä, miten kyseiset oopperat on sävelletty ja mitä ratkaisuja niissä on käytetty.

ka, joka haastaa menneitä uskomuksia. Moni aikamme uskovista on hämmennyksissään uuden aikakauden uusien ilmiöiden edessä. Mitä pitää ajatella uudesta avioliittolaista? Onko Raamattu menettämässä merkitystään nykykirkossa? Ei hätää. Uskomisen kohde ja ydin on yhä sama kuin ennenkin. Ja sen sanoittaa hyvin apostoli Paavali käsitellessään kysymystä vapaudesta ensi sunnuntain tekstissä: ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.”

OLLI VALTONEN

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA? Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan. • Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua. • Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiiviurheilijoiden ja -liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Relaxant® Jalkavoide

on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka • hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!” Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

www.relaxant.fi

• helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä www.relaxant.fi

MENOT 11. – 24.10.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Ti 22.10.

Uutta iloa ”Toivoa ja lohtua masentuneelle” -ilta Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, klo 18. Puhumassa kirjailija, pappi ja terapeutti Miia Moisio. Toivon tiistaissa mukana Lähde-kuoro. Sanaa, rukousta, hengellistä musiikkia. Lastenhoito järjestetty. Iltatee.

To 24.10.

Taiteen sanansaattajat Taideilta Raamatun enkeleistä Klanussa, Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. klo 18. Opettaja Eira Pekari näyttää kuvia ja luennoi aiheesta Enkelit kuvataiteessa, Raamattu inspiraation lähteenä. Siiri Tuomi-Turtiainen lukee Raamatun tekstejä. Mukana myös kanttori Sirkku Rintamäki. Vapaa pääsy.

TAPAHTUMIA

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Metsäkirkko su 13.10. klo 15. Lähtö Pitkäkosken ulkoilumajan, os. Kuninkaantammentie 19, edestä. Ehtoollishartaus noin 10 minuutin kävelymatkan päässä metsässä. Iltaehtoollinen ke 16.10. ja 23.10. klo 19 kirkossa. Messu ja iltatee su 20.10. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Aamuehtoollinen ke 23.10. klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa ja seurakuntasalissa aamiainen hintaan 1,50 e.

TAPAHTUMIA Jennyn Mummola lapsille aikuisineen la 12.10. klo 10–13, os. Beckerintie 9. Leikkiä ja yhdessäoloa vapaaehtoisten mummojen kanssa. Välipalaa. Majakkakerho yli 3-vuotiaille ma 14.10. klo 15–16. Leikkiä ja laulua perhetyöntekijä Sannan kanssa Paikassa, Kaaren -1. krs. Työtupa ti 15.10. klo 15–19 Klaneettitiellä. Avoin käsityö- ja askarteluhuone, jossa tehdään muun muassa tuotteita Lähetyksen myyjäisiin. Lauletaan yhdessä to 17.10. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus. Mestari Telemann – aina muodissa la 19.10. klo 19 kirkossa. FiBO Players: Hanna Haapamäki, nokkahuilu ja traverso, Anna Rainio, viulu, Maija Lampela, viola da gamba, ja Laura Ollberg, cembalo. Telemannin kamarimusiikkia. Vapaa pääsy. Viittomakielinen raamattupiiri ti 22.10. klo 14.30–17 Malminkartanon kappelilla. Vieraana pastori Antti Pesonen.

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

Lähetyspiiri ti 22.10. klo 18–19.30 Klaneettitiellä. Tiedottaja Tiittu Paju kertoo seurakunnan viestinnästä. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Taideilta Raamatun enkeleistä to 24.10. klo 18 Klaneettitiellä. Opettaja Eira Pekari näyttää kuvia ja luennoi aiheesta Enkelit kuvataiteessa, Raamattu inspiraation lähteenä. Siiri Tuomi-Turtiainen lukee Raamatun tekstejä. Luennon lomassa laulaa kanttori Sirkku Rintamäki. Vapaa pääsy. Hiljaisuuden päivä -miniretriitti la 26.10. klo 9.30–15.30 Malminkartanon kappelilla. Ohjaajina Kaarina Ruusuvirta ja Jyrki Myllylä. Kysy vapaita paikkoja konsta.korhonen@ evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

Kirkkokuoro torstaisin klo 18–19.30 Munkkivuoren kirkossa. Lisätietoja kuoroista kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi. Toivon café torstaisin klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Merimieskirkkopiiri ma 14.10. klo 14. Piiri kokoontuu joka toinen viikko Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. Ilta seurakuntalaisille pe 18.10. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Munkinseudun historiikkia: Munkkiniemi. Erkki Wuori. Kahvitarjoilu. Urkukonsertti Toccaten ti 22.10. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Heli Kantola, urut. J.S. Bach, C.-M. Widor. Vapaa pääsy. MunkkaLove la 26.10. klo 15. Munkin seudun asukkaiden toivomuksista koostettuja toivekappaleita esittää musiikin huippuammattilaisten bändi Markku ”Make” Perttilän johdolla. Solistina muusikko Laura Sippola ja juontajana tv-toimittaja Päivikki Koskinen. Sururyhmä alkaen 6.11. klo 17.30 Munkkivuoren kirkossa. Tiedustelut Mia Salmio p. 09 2340 5128.

Messu su 13.10. klo 10. Antturi, Pilvi Listo-Tervaportti, ghanalainen Living Waters seurakunta. Messu osin englanniksi. Messu su 20.10. klo 10. Antturi, Vuori, s, Ahola, Pitäjänmäen kamarikuoro. Messun jälkeen syntymäpäiväjuhla 70, 75, 80, 85 ja yli 90 v. 1.7.– 31.12.2019 täyttäneille/täyttäville jäsenille. Esiintymässä Retro sisters.

TAPAHTUMIA Päivärukous ma, ti, to, pe klo 12 kirkossa. Tiistaisin rukoushetken jälkeen hävikkiruoan ja leivänjako. Yhteisöruokailu tiistaisin klo 11.30– 13 kirkossa. Aikuiset 2 e, alle kouluikäiset maksutta. Lähetyspiiri ke 16.10. klo 14 Pajamäessä. Terveiset lähetiltämme Mikael Tunérilta. Kirkon Olkkari keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Lämminhenkinen oleskelupaikka kaikenikäisille. Käytettävissä mm. käsityö- ja askarteluvälineistöä. Kolmelta kahvit, viideltä ruokaillaan. Ruoka 2 e aikuisilta – lapset maksutta. Hyvä uutinen kaikille -TV7-ilta ke 16.10. klo 18.30 kirkossa. Puheita, musiikkia, rukouspalvelua. Antturi, Ahola, TV7:n perustajat Martti ja Mirja Ojares ja evankelista Arvo Silventoinen. Aamuehtoollinen ja hiljaisuuden miniretriitti kirkossa pe 18.10. Tule mukaan hengähtämään, rukoilemaan ja mietiskelemään Sanaa haluamasi pituiseksi ajaksi klo 7–8. Olemme hiljaisuudessa Jumalan edessä ja vietämme ehtoollista klo 7.30. Tarvitsetko tilapäistä apua lastenhoidossa? Tarjoamme maksutonta lastenhoitoapua kotiin. Ajanvaraus ma klo 13–16 Sari Lippojoki, p. 09 2340 5643.

ESKO JÄMSÄ

Perjantaikahvit kaupalla 11.10. klo 14–16, P-Haagan K-Supermarket, Eliel Saarisentie 5. Kauppa tarjoaa kahvit ja papit juttuseuraa. Duunauspaja ti 22.10. klo 18. Miestenpiiri ti 22.10. klo 18.30 yläsalissa. Aiheena Isä meidän -rukous, mitä siinä pyydän? Alustaa Hannu Vapaavuori. Toivon tiistai 22.10. klo 18. Toivoa ja lohtua masentuneelle, kirjailija, pappi ja terapeutti Miia Moisio. Mukana Lähde-kuoro. Lastenhoito järjestetty. Iltatee. Hyvän mielen keidas to klo 16.30. Teematorstai: klo 12 päivärukous, klo 12.30 lounas 6 e, klo 13 ohjelmaa. 10.10. Aleksis Kiven elämä ja kuolema, Teemu Keskisarja. 17.10. Jeesusluento, Sami Lahtinen. 24.10. Tuoreet terveiset Ugandasta, Elisabeth Bariskin. Raamattupiiri to 17.10. klo 17.30. Lähetyspiiri ti klo 13, TT Juhani Forsberg. Lähetysraamattupiiri ma 21.10. klo 13. Aikuisten lautapelikerho la 19.10. klo 12. Perhekerho to klo 10. Iltaperhekerho ma klo 17.30. Perhekerho pe klo 10 Mariankodilla, Schildtinpolku 6. Aikamatka varhaisten kristittyjen elämään ke 23.10. klo 18. Kahvit klo 17.30. Uskonnollisuus antiikin Roomassa, pastori Jani Vanhala. Luentosarja pyrkii herättämään kuvan siitä ympäristöstä, johon juuri syntynyt kristinusko levisi. Lauantaibrunssi 26.10. klo 11–13. Kasvisateria, vapaaehtoinen maksu KUA:n hyväksi. Elisabeth Bariskin tuo terveiset Ugandan opintomatkaltaan. Vapaaehtoisten koulutuspäivä la 19.10. klo 10–14. Hartauskoulutusta. Ilm. ja tied. 11.10. menn. sami.t.lahtinen@evl.fi.

JUMALANPALVELUKSET ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

Pitäjänmäen seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

JUMALANPALVELUKSET Laudes eli aamurukous ma klo 7.30. Silin. Messu su 13.10. klo 10. Mulari, Muroma-Nikunen, Autio. Arkimessu ke 16.10. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14. Silin. Kontemplatiivista rukousta ja kristillistä meditaatiota ke 16.10. klo 19–20. Silin. Kristillisen meditaation ja kirkon rikkaan rukousperinteen erilaisia tapoja ja muotoja. Päivärukous – ad sextam to klo 12. Pienten kirkko la 12.10. klo 15. Muroma-Nikunen, Autio. Lauluja, leikkejä, köröttelyä. Tervetuloa perhe, kummit, mummit ja muut läheiset! Messu su 20.10. klo 10. Lahtinen, Silin.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Levollisuuden messu la 19.10. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on 10 min mietiskelyhiljaisuus.

TAPAHTUMIA Olohuone tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkon aulassa. Avoin olohuone vapaaehtoisten voimin. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Lasten kuoro torstaisin klo 16.30– 17.15 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Nyt ilmoittaudutaan rippikouluihin! Kaikkiin helsinkiläisiin rippikouluihin ilmoittaudutaan lokakuussa. Seurakunnat ovat lähettäneet syyskuussa alueellaan asuville vuoden 2020 aikana 15 vuotta täyttäville jäsenilleen kirjeen, jossa kerrotaan tarkemmin oman seurakunnan rippikoulumahdollisuuksista. Rippikouluun voi osallistua, vaikka ei ole kirkon jäsen. Voit tutustua seurakunnan rippikoulusivuihin ja löytää sieltä mukavimmalta vaikuttavan leirin ja ilmoittautua. Lisätiedot: www.kirkkohelsingissa.fi

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 11. – 24.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

PITÄJÄNMÄEN srk

Alppilassa: Tasausmessu su 13.10. klo 16. Visa Viljamaa. Tasausmessu su 20.10. klo 16. Petri Patronen.

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

TAPAHTUMIA

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Su 13.10.

Laadukasta saattohoitoa? Hyvä elämä loppuun asti -luento Kallion seurakuntakodissa, Siltasaarenkatu 28, klo 12. Luennoimassa ja keskustelemassa mm. kivun- ja palliatiiviseen hoitoon erikoistunut lääketieteen tohtori, syöpätautien erikoislääkäri Tiina Tasmuth. Tilaisuuden jälkeen saattohoidon vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet voivat jäädä keskustelemaan vakavasti sairaan tuen ja saattohoidon työntekijöiden diakoni Sinikka Metiäisen ja pastori Marja Kotakorven kanssa.

Alfa-kurssi Vanhassa kirkossa torstaisin 26.9.–28.11. klo 17.30. Tutkitaan elämää ja kristinuskoa. Alfa koostuu viikoittaisista tapaamisista, joissa yhdessä syömistä, alustusta ja keskustelua. Lähetystä ja käsitöitä kaikenikäisten opintopiirissä. Lähetyksen käsityö- ja opintopiirissä Tuomiokirkon kappelin alakerrassa kokoonnutaan ti 22.10. klo 18 lähetysteemojen äärellä kuunnellen, keskustellen ja viettäen aikaa rennosti yhdessä käsitöitä tehden. Yhteisöruokailussa edullista ruokaa ja hyvää seuraa maanantaisin klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Notkeutta ja liikettä senioreiden tuolijumpasta keskiviikkoisin klo 9.30 Tuomiokirkon kryptassa ja seniorinaisten jumpassa maanantaisin klo 9.30 ja 10.40 Meritullin voimistelusalissa. Lasten kuorokerho Vanhan kirkon Varpuset harjoittelee keskiviikkoisin klo 14.30–15.30 Vanhassa kirkossa. Kuorokerhoon ovat tervetulleita kaikki 6–12-vuotiaat. Ilm. nana.honkasalo@evl.fi. Musamuorit kokoontuvat Hyvän toivon kappelissa maanantaisin klo 13. Soittamisen ja laulamisen harrastusryhmä senioreille. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14, pe klo 9–12. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11–12 Mikael Agricolan kirkossa. Aterian hinta 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Messu sunnuntaisin klo 10. 13.10. Ässärykmentin muistopäivän messu. Messun toimittaa kirkkoherra emeri-

tus Esa Siljamäki, avustaa kirkkoherra Riikka Reina, Kallion Kantaattikuoro. Messussa muistetaan talvisodan päättymispäivänä Ässä-rykmentin perintöä. Ässä-patsaan kukitus Alli Tryggin puistossa klo 13. Puisto on Hämeentien ja Porthaninkadun välissä. 20.10. Petri Patronen. Iltakirkko maanantaisin klo 18. 14.10. ja 21.10. Jaana Partti. Iltakirkko tiistaisin klo 18. 15.10. Eeva-Liisa Hurmerinta, 22.10. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 16.10. Jaana Partti, 23.10. kelttimessu, Marja Kotakorpi. Slangitsyrkka to 10.10 klo 18. Riikka Reina. Kivimessu torstaisin klo 18. 17.10. Petri Patronen, Tommi Niskala, 24.10. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko perjantaisin klo 18. 11.10. ja 18.10. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot lauantaina 19.10. klo 17. Pirjo Kantala, musiikki Juha ja Inna Vintturi sekä kuoro.

Globaalia vastuuta Ekumeenista Vastuuviikkoa vietetään 20.–27.10. teemalla Ihmisoikeuspuolustajat. Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa esille maailman alkuperäiskansojen kielten tilanne. Tavoitteena on teemavuoden kautta mm. lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen kielistä ja niiden uhanalaisuudesta ja kehittää ja standardisoida kieliä. Katso tapahtumat: www.vastuuviikko.fi

Maurice Duruflé: Requiem pe 11.10 klo 19 Kallion kirkossa. Kamarikuoro Kuultava ja Ian Sadler, urut. Johtaa Erik Johannes Riekko. Urkukonsertti la 12.10. klo 18 Kallion kirkossa. Ian Sadler, Kanada, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 17.10. valokuvaaja Caj Bremer, Päivi Istala haastattelee. 24.10. Eurooppalaisilla juurilla Eeva Lennon, Päivi Istala haastattelee. Saattohoito – hyvä elämä loppuun asti -luento su 13.10. klo 12 Kallion seurakuntakodissa, Siltasaarenkatu 28. Asiasta puhumassa ja keskustelemassa lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä syöpätautien erikoislääkäri Tiina Tasmuth, joka on erikoistunut kivunlievitykseen ja palliatiiviseen hoitoon. Tilaisuuden jälkeen saattohoidon vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet voivat jäädä keskustelemaan vakavasti sairaan tuen- ja saattohoidon työntekijöiden diakoni Sinikka Metiäisen ja pastori Marja Kotakorven kanssa. Lasten perjantait pe klo 10–12. 11.10. Mummolan pullapaja. Lähde elämään -ilta su 20.10. klo 17. Iloiten, Päivi Peittola. Kerran kuukaudessa viivähdetään Kallion kirkossa saamassa voimaa ja virkistystä. Vaihtuvia teemoja ja vierailijoita.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna : ma, ti, to, pe, klo 9–12, ke klo 14–18 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoite: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.10. klo 11. Rintamäki, Työrinoja, Viljamaa. Pyhäkoulu. Seurakunnan kappalaisen, Pirjo Työrinojan läksiäismessu ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen. Viikkomessu ke 16.10. klo 19. Lemmetyinen, Valojärvi. Messu su 20.10. klo 11. Pyhäkoulu. Lemmetyinen, Valojärvi. Viikkomessu ke 23.10. klo 19. Kuusniemi, Valojärvi.

TAPAHTUMIA

JARKKO PELTOLUHTA

Seniorifoorumilla puhutaan uskosta ja eläkkeelle siirtymisestä. Ke 16.10. Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja, rovasti Ulla Saunaluoman johdolla pohditaan ”Miksi uskoisin?”. Ke 23.10. psykologi Pekka Järvinen puhuu eläkkeelle siirtymisen haasteesta. Luennot klo 13 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Luottamuksen messu Tuomiokirkon kryptassa pe 11.10. klo 18. Liturgina Katja Kujanpää. Musisoidaan yhdessä Hyvän toivon kappelissa! Kappelin musiikkiryhmä harjoittelee torstaisin klo 18–20. Osallistujien on mahdollista vaikuttaa ryhmän ohjelmistoon ja toimintamuotoon. Voit tulla laulamaan ja/tai oman soittimen kanssa. Musiikkiryhmää johtaa Hyvän toivon kappelin yhteisömuusikko, musiikkikasvatuksen maisteri Elsa Sihvola. Lisät. elsa.sihvola@ evl.fi, p. 050 598 0823. Musiikkia ja rukousta Suomenlinnan kirkossa. Musiikillinen rukoushetki su 20.10. klo 14, mukana Jukka ja Tove Leppilampi. Lopuksi pientä tarjoilua kryptassa. YK:n päivän jumalanpalvelus 24.10. Tuomiokirkossa. Jumalanpalvelus alkaa klo 10. Puhujavieraana artikkelitoimittaja, rovasti ja rauhanturvaajien sotilaspappina Libanonissa työskennellyt Jussi Rytkönen, liturgina johtava kappalainen Maija Kuoppala. Musiikista vastaavat kanttori Inka Kinnunen, Lähde-kuoro Matti Turusen johdolla solisteinaan Jenny Liebkind, Burhan Hamdan ja Mouafak Barafi. Jumalanpalvelusta voi seurata suorana lähetyksenä Kirkko Helsingissä -Youtube-kanavalla. Jumalanpalvelus järjestetään yhteistyössä Suomen YK-liiton ja Kristillisen Rauhanliikkeen kanssa.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Nuorten aikuisten Saarikuoro ke klo 17.30–18.15 seurakuntasalissa. Tied. aino.valojarvi@evl.fi. Käsityöpiiri ti 15.10. ja joka toinen ti klo 13 Kauppakeskus Lauttiksessa. Avoin rukouspiiri joka ti klo 18 kirkolla, B-rappu, kerhohuone 15. Tule sellaisena kuin olet -Raamattupiiri ti 22.10. ja joka toinen ti klo 18.30 kirkolla, B-rappu, kerhohuone 10. Seniorilautta ke klo 10.30 seurakuntasalissa. Larun olohuone, avoin kohtaamispaikka ke klo 17.30–20 kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 11. – 24.10.

Torstaipiiri to 17.10. ja joka toinen to klo 13 kirjastolla, Pajalahdentie 10 A. Lauttasaaren seurakunnan uusi kamarikuoro Barcarola to klo 18–20.30. Tied. anne.viljamaa@evl.fi. Nuorten illat Lauttiksessa pe klo 18–21. Pikku Kirkko ma 14.10. klo 10–10.15. Pienten lasten oma kirkkohetki. Gospelkonsertti Maan korvessa kulkevi pe 11.10. klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Kristiina Brask, laulu, Ossi Jauhiainen, piano ja laulu, Mikko Tuomi, kitara. Ohjelma 15 e. Uutta! LaruAreena joka to klo 18. Puheenvuoroja 2020-luvun ihmisyydestä ja uskonnollisuudesta. To 10.10. avaustilaisuudessa aiheena Sovinto. Puhujana Antti Pentikäinen Georg Masonin yliopiston tutkimusprofessori, Sovinto-kansanliikkeen vetäjä. Tule kuulemaan ja keskustelemaan! Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. To 17.10. klo 18 aiheena Sovittelu. Pirjo Työrinoja, pitkän linjan rikos- ja riita-asioiden sovittelija. To 24.10. klo 18 aiheena Uskonnon merkitys rauhantyössä. Tanja Viikki.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Ilmastomessu su 13.10 klo 10. Messu haastaa toimimaan ilmastonmuutosta vastaan, luonnon ja ihmisen puolesta. Messu on osa koko syksyn kestävää kampanjaa, jonka avulla herätellään kymmenen ilmastoteon avulla pohtimaan luonnon hyvinvointia, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ihmisen vastuuta. Messussa saarnaa Suvimarja Rannankari-Norjanen. Mukana messussa ovat myös Suomen Lähetysseuran Katja Tynkkynen ja Hanna Hokka. Messu Itä-Pasilassa su 13.10. klo 12. Osoite Junailijankatu 3. Puolen tunnin messu ke 16.10. klo 18. Messu su 20.10. klo 10. Puolen tunnin messu ke 23.10. klo 18.

TAPAHTUMIA M. Durufle: Requiem su 13.10. klo 19. Vuokko Saariaho, mezzosopraano, Ian Sadler, urut, ja Kamarikuoro Kuultava, johtaa Erik Johannes Riekko. Liput 25 e. Levynjulkistuskonsertti Creatio – Meditatiivinen Hildegard Bingeniläinen pe 18.10. klo 18. Vox Silentii. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sunnuntairetki Taidehallille su 20.10. Kaikille avoin retki kaikenikäiset mukaansa tempaavaan klovnihahmoista ja sateenkaarista koostuvaan Ugo Rondinonen näyttelyyn. Retki on maksuton, matka kohteeseen omakustanteisesti. Lähtö alasalista klo 12, Sammatintie 5. Ennen lähtöä voit nauttia kahvit tai osallistua messuun. Ilmoittautumiset ja tiedustelut p. 09 2340 5415. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10−12 ja ke klo 14−16. Hävikkiruokajakelu ti klo 12. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asu-

kastalolla, Topparikuja 2. Päiväkuoro ke klo 15. Iltaruoka alasalissa ke klo 17−18.30. Tarjolla vegaanista keittoa 1 e/annos. Kristillisen meditaation ryhmä ke klo 17.15−17.45 Paavalinkirkossa jatkuen 27.11. saakka. Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. Paavalinkirkon kuoro to klo 18. Turvasatama – pitkäaikaissairaiden ja omaisten tukiryhmä. To 24.10. klo 15–16 vuorossa omaisten kokoontuminen Paavalinkirkon kirkkoherranvirastolla. Lisätiedot elina.poysti@evl.fi.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10. Kirkkokahvit messun jälkeen. Messu 13.10. Leinonen, Alanen, Hersta. Kissi Choir Berliinistä, joht. Anita Rennert. Messu 20.10. Alanen, Valkama. Ensemble Sipoon kamariorkesterista. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm. Töölön kirkko su klo 17. Messu 13.10. klo 12. Kaleva, Karjalainen. Töölön kamarikuoro, joht. Tuomas Karjalainen. Messu 13.10. Kaleva, Karjalainen. Rukousmessu 20.10. Open Doors -järjestön puhujalähettiläs kertoo järjestön toiminnasta. Messussa voit kirjoittaa omat rukousaiheesi, saada öljyllä voitelun ja halutessasi puolestasi rukoillaan. Säestää Kari Pulakka Band. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko su klo 11. Kirkkokahvit messun jälkeen. Messu 13.10. Krans, Vuorio. Kampin Laulu, johtaa Saara Aittakumpu. Lähetyksen kirkkopyhä. Messussa mukana lähetyspiiriläiset. Messussa ja kirkkokahvilla vieraana Maria Paulasaari Suomen Lähetysseurasta. Messu 20.10. Klemi, Kaleva, Karjalainen. Anna-Kristiina Kaappola, sopraano. Vastuuviikon aloitus. Tuomaankirkko Valon ja ilon messu to 24.10. klo 18. Leinonen, Maisila. Musiikkivieraana Jukka Leppilampi.

TAPAHTUMIA Kahvia, keskustelua ja kohtaamisia Pasilan Rastissa ma klo 14–15.30 ja to klo 13–15, Töölön kirkolla ke klo 12–14 ja Tilkantorilla Pikku-Huopalahdessa to klo 15.30–17. Ikäihmisten jumpparyhmässä ti klo 10.30–11.15 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa leppoisaa ja kevyttä liikuntaa. Lounas tarjolla ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla, hinta 3/1 e, ja pe klo 11.30–13 Pasilan Rastissa, hinta 3/1 e.

Miehille ohjelmaa keskiviikkoon: Äijäkuppila klo 13–15 Ruskeasuon Rastilla ja Miestenpiirissä 16.10. klo 16–18 Töölön kirkon seurakuntasalissa valitusta aiheesta mukavaa jutustelua. Aamurukoushetki to klo 7.30–9 Töölön kirkon Pärinäpirtissä on vapaamuotoinen ja avoin hetki, johon voi tulla oman aikataulun mukaan. Torstaikerho to klo 13–14.30 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Voimaannuttava ohjelmallinen iltapäivähetki. Miesten maanantaiseurassa ma 21.10. klo 13–15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa Tuula Tynjän aiheena Galilean kaivaukset. Naisten Forumissa ti 22.10. klo 15–17 Meilahden kirkon seurakuntasalissa suunnitellaan kevään 2020 ohjelmaa. Eläkeläisten päivä to 24.10. klo 11–15 Meilahden kirkolla. Luennoimassa Kristiina Nordman Kansan Raamattuseuran Koulutuspalveluista sekä Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Ilm. 10.10. mennessä p. 09 2340 6318. Kerro samalla, tarvitsetko invataksikuljetuksen. Bluegrass-workshop la 26.10. klo 14 Meilahden kirkolla. Kitaran, mandoliinin, banjon ja kontrabasson soittoa bluegrass-tyyliin ja erilaisia tyylilajille ominaisia soittotekniikoita. Omat soittimet mukaan! Workshopin vetäjinä Jussi Syren and the Groundbreakers-yhtyeen jäsenet. Ilm. 20.10. mennessä jari.leinonen@evl.fi tai p. 050 538 2251. Vapaa pääsy. Jussi Syren and the Groundbreakers -konsertti la 26.10. klo 18 Meilahden kirkolla. Luvassa on banjo- ja mandoliinivetoisten hengellisten kappaleiden lisäksi a cappella -laulua. Vapaa pääsy. Diakonialta voi hakea jouluavustusta 31.10. mennessä. Hakemuksia saa diakoniatyöntekijältä, kirkkoherranvirastosta sekä verkkosivuilta. Avustuksen saajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. Hakemuksella voi hakea Rakenna joulupuu -keräyksen kautta joululahjatoiveita avustuksena lapsiperheille, yksinäisille ja ikäihmisille.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18. Runolauluja ja vuorolaulua ti 22.10. klo 18. Kansanlaulajaäänitaiteilija Outi Pulkkisen Kampin kappelin ihmeelliseen akustiikkaan räätälöimä runolaulukonsertti inkeriläisistä naisten lauluista. Loppuosassa kaikki pääsevät yhtymään vuorolauluun. Vapaa pääsy. Yhteismeditaatio ke 6.11. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. markkohama@gmail.com.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vuoden 2007 Idols-kilpailusta tunnetuksi tullut Kristiina Brask esittää uutta gospelmusiikkiaan muusikko ja laulaja Ossi Jauhiaisen sekä kitaristi Mikko Tuomen kanssa perjantaina 11.10. kello 18 Lauttasaaren kirkossa.

7×

musiikkivinkki Uutta gospelia

Levynjulkistus Lauluyhtye Vox Silentii pitää levynjulkistuskonserttinsa Creatio – Meditatiivinen Hildegard Bingeniläinen pe 18.10. klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Yhtyeessä laulavat Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Gospellaulaja-lauluntekijä Kristiina Brask, multi-instrumentalisti ja laulaja Ossi Jauhiainen sekä useista bändeistä tunnettu kitaristi Mikko Tuomi tuovat uutta gospelmusiikkia pe 11.10. klo 18 Lauttasaaren kirkkoon, Myllykallionrinne 1. Brask tuli tunnetuksi vuoden 2007 Idols-kilpailusta. Maan korvessa kulkevi -konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Mestari Telemann

55-vuotisjuhlakonsertti

Bruckner & Stravinsky

Aikamies-yhtyeen 55-vuotisjuhlakonsertissa kuullaan viihdeklassikoita, uusia sovituksia sekä vakavampaa ohjelmistoa su 13.10. klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Aikamiehiä johtaa Jukka Okkonen. Mukana myös Danny ja diplomipianisti Marjaana Merikanto, juontajana Anna-Liisa Tilus. Liput 25 e www. aikamiehet.fi, laulajilta ja ovelta. Yli 10 hengen ryhmille -10%. Alle 12-v. vanhempien seurassa ilmaiseksi. Väliajalla juhlakahvitus.

Luonnon ääniä

Pelimannisoitanta ja barokin ajan luontokuvat muodostavat matkan böömiläiseltä maatilalta salonkien ja vuorimaisemien kautta suomalaiseen mäntymetsään su 13.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu, ja Matias Häkkinen, cembalo. Konsertti avaa Solistiyhdistyksen konserttisarjan. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

FiBO Players esittää kuplivaa kamarimusiikkia Mestari Telemann – aina muodissa -konsertissa la 19.10. klo 19 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Hanna Haapamäki, nokkahuilu ja traverso, Anna Rainio, viulu, Maija Lampela, viola da gamba ja Laura Ollberg, cembalo. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle.

Brucknerin rakastetun E-mollimessun parina kuullaan harvinaisempi Stravinskyn Messu su 20.10. klo 18 Tuomiokirkossa. Konsertissa esiintyvät Helsingin filharmoninen kuoro ja Kareliapuhallinorkesterin soittajia johtajanaan Jonas Rannila. Liput 20 / 15 e osoitteesta https://holvi.com/shop/ hfk-liput/.

Elvistä ja rukousta

Elvis is back! -yhtye esittää 1960-luvun herkkää Elvistä su 20.10. klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Elvistä ja rukousta -tilaisuuteen kuuluu myös rukouspalvelua sairaiden puolesta, jota vetää pastori Seppo Juntunen. Bändissä esiintyvät Elviksenä Seppo Juntunen, Johannes Österlund, kitara ja laulu, Taru Hallama, Joska Josafat ja Juha Kuivanen, laulu, Kim Ekblom, kitara. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 11. – 24.10.

14 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 A Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

KALLION srk

TAPAHTUMIA Armon ilta pe 11.10. klo 18 Myllypuron kirkolla. Puheenvuoroja, rukousta ja ylistystä. Vieraina pastori Erja Kalpio Evankelisesta lähetysyhdistyksestä sekä koti-isä ja toimittaja Ariel Neulaniemi Radio Deistä. Musiikissa Johannes Österlund. Ranskalaisen musiikin konsertti su 13.10. klo 18 Myllypuron kirkossa. Jenny Metsälä, huilu ja Reetamaria Rajala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 16.10. klo 14 Laiturissa. Luento: Jerusalemin seutu Jeesuksen jalanjäljissä ke 16.10. klo 18 Myllypuron kirkolla. Luennoi TT, arkeologi, kirjailija ja pappi Eero Junkkaala. Valtakunnallinen asunnottomien yö to 17.10. Myllypuron kirkolla klo 16 alkaen. Saunamahdollisuus ja ruokailu. Hartaus ja ehtoollinen klo 19. Yöpymismahdollisuus. Lisätietoja Pilvi Juvonen, p. 050 347 8582. Hymn to Freedom -konsertti su 20.10. klo 18 Myllypuron kirkossa. Pianotaiteilija Janne Maarala. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Lasten joululaulukuorot 6–12-vuotiaille: Torstaisin 7.–28.11. klo 15–15.45 Myllypuron kirkossa. Kuoro esiintyy 1.12. adventtisunnuntain perhemessussa Myllypuron kirkossa. Kuoroa johtaa Marika Leino. Perjantaisin 25.10.–29.11. klo 17–17.45 Kulosaaren kirkossa. Kuoro esiintyy su 8.12. klo 18 Kulosaaren kauneimmissa joululauluissa. Kuoroa johtaa Henna Dolk Viksten, dolkmusic@gmail.com. Diakonian ajanvaraus puhelimitse: Herttoniemen alue, 050 433 7339 (Taina Saarela). Herttoniemenrannan alue: 041 511 5464 (Heli Mattila) tai 050 433 7339 (Taina Saarela). Kulosaaren alue: 041 511 5464 (Heli Mattila). Myllypuron alue: 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai 050 347 9515 (Kati Markkanen). Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Elintarvikejakoa ei ole arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä Facebook-sivuiltamme.

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 13.10 Lounas lähetystyön hyväksi messun jälkeen. Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Laiturissa klo 17.30.

VUOSAAREN srk

La 26.10.

Testaa retriittiä Levollinen päiväretriitti Laajarannassa, Humalniementie 15, klo 10–16. Hyvä tapa kokeilla retriittiä pienesti ja tutkailla, sopisiko se itselle. Rukoushetki, lounas, omaa aikaa hiljaisuudessa tai ulkoilua merenrantamaisemissa, päiväkahvit, ehtoollinen, hinta 15 e. Ohjaajina psykologi Johanna Sorsa ja pastori Anne Granström, p. 09 2340 4834, jolle ilmoittautuminen to 10.10. klo 15–17 tai Mikaelin seurakunnan nettisivun linkin kautta 19.10. mennessä.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Ekumeenisen lähetyspyhän messu su 13.10. klo 11. Lars Pajuniemi, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Seurakuntaneuvoston jäseniä avustamassa. Messun jälkeen lähetyslounas nimikkolähetystyön hyväksi ja Lars Pajuniemi kertoo ajankohtaisia kuulumisia Suomen Lähetysseuran työstä maailmalla. Messun aikana lapsille Pyhis kirkon yläkerrassa. Hartaus ja ehtoollinen to 17.10. klo 13. Yhteiset kirkkokahvit. Ehtoolliskirkko Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa pe 18.10. klo 13.30. Messu su 20.10. klo 11. Sini Ikävalko, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Messun aikana lapsille Pyhis kirkon yläkerrassa. Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkossa. Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Aikamiesten 55-vuotisjuhlakonsertti su 13.10. klo 18. Lauluyhtyettä johtaa Jukka Okkonen. Mukana myös Danny ja diplomipianisti Marjaana Merikanto, juontajana Anna-Liisa Tilus. Liput 25 e tuntia ennen ovelta tai ennakkoon www.aikamiehet.fi. Väliajalla juhlakahvit, tuotto seurakunnan lähetystyölle. Levollinen päiväretriitti la 26.10. klo 10–16 Laajasalossa, Humalniementie 15. Lyhyt päiväretriitti tarjoaa mahdollisuuden tutustua retriittiin ja kuulostella, olisiko se sinua varten. Päivää rytmittävät rukoushetki,

lounas, mahdollisuus omaan oloon hiljaisuudessa lueskellen, kirjoittaen, ulkoillen kauniissa merenrantamaisemissa, päiväkahvit ja ehtoollisen vietto. Päivän ajaksi sitoudumme hiljaisuuteen. Jos jokin askarruttaa sinua, voit varata ajan lyhyttä keskustelua varten retriitin ohjaajalta. Ohjaajina Johanna Sorsa ja Anne Granström. Hinta 15 e. Ilm. nettisivujen kautta 19.10. mennessä tai puhelimitse to 10.10. klo 15–17, p. 09 2340 4834. Hiljentyen kohti adventin aikaa -retriitti 22.–24.11. Parinpellon kurssikeskuksessa Hollolassa. Hinta 120 e oman seurakunnan jäseniltä, muilta 150 e. Sis. edestakaisen kuljetuksen, majoittumisen yhden hengen huoneissa (omat liinavaatteet), täysihoitoateriat. Ohjaajina Eva-Lisa Lindström ja Sari Viljakainen. Ilm. nettisivujen kautta 14.10.–8.11. tai puhelimitse ma 14.10. klo 14–17 tai to 17.10. klo 15–18, p. 050 448 5435. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 17.10. Ehtoollishetki ja kirkkokahvit. 24.10. Median siivin maailmalle, Marja Soikkeli Medialähetysjärjestö Sansasta kertoo kuulumisia maailmalta. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi seurakuntatoimistossa keskusteluja varten ma–ti ja to–pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 13.10. klo 10. Vaulas, Essi Aalto, Niva-Vilkko, Chorus Marinuksen kvartetti. Messu su 20.10. klo 10. Laaksonen, Lyytinen, Filppula, Cantiamo.

Vesper ma 14.10. Filppula, Cantiamo. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Lähetyspyhän gospelmessu su 13.10. klo 12. Kaskinen, Laaksonen, Ek, Lyytinen. Saarna Timo Lankinen Medialähetys Sanansaattajista (SANSA). Lähetyslounas: lohikeitto, leipä, juoma, kahvi ja kääretorttu. Aikuiset 10 e, alle 15-v. 5 e ja alle 5-v. maksuton. Messu su 20.10. klo 12. Laaksonen, Lyytinen, Tiainen. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 8.10. klo 18. Nurminen, Filppula, lauluryhmä. Hiljaisuutta, Taizé-lauluja, ehtoollinen.

netaan kurssilaisille. Ilm. 17.10. mennessä ritva.hirvonen@gmail.com. Kastepäivä Laajasalon kirkolla 9.11. klo 14–17.45. Helppo tapa järjestää lapselle kastejuhla. Seurakunta tarjoaa kastejuhlaan osallistuville kastekahvit ja -kakut seurakuntasalissa. Varataksesi kasteajan ota yhteyttä seurakuntatoimistoon p. 09 2340 5700 tai roihuvuori.srk@evl.fi.

Kuolema kutsuu kahville Voiko kuolemaan valmistautua? Mitä käytännön järjestelyjä minun pitää tehdä? Ensimmäinen Death Cafe -tapahtuma torstaina 31.10. klo 18–20. Ensimmäisessä tilaisuudessa puhutaan parantumattomasti sairaiden hoitamisesta, kokonaisvaltaisesta auttamisesta ja läheisensä menettämisestä. Aiheisiin johdattavat Terhokodin ylilääkäri Annika Riska, sosiaalityötä tekevä sairaanhoitaja Carita Olkkonen, kirkon sairaalasielunhoidon asiantuntija Virpi Sipola ja kokemusasiantuntija surun ja luopumisen kokemuksesta. Keskustelua johdattelee erikoistoimittaja Tiina Merikanto. Järjestäjinä toimivat Tuomasyhteisö, Terhokoti ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.

TAPAHTUMIA Itä-Helsingin musiikkiopiston kitarakurssin päätöskonsertti Roihuvuoren kirkossa to 10.10. klo 19. Vapaa pääsy. Hiljaisuuden päivä la 12.10. klo 11–18 Päivä sisältää kehollisen rukouksen harjoitteita: lempeitä ja hoitavia liikkeitä Raamatun tekstien, laulun sanojen ja rukousten äärellä. Mukana retriitinohjaajat Arja Vaulas ja Jaana Kangas. Ruokamaksu 10 e. Ilm. arja.vaulas@evl.fi. Sanan ja rukouksen ilta su 13.10. klo 18 Laajasalon kirkolla. Raamattuilta: Onko järkevää uskoa Jumalaan? to 24.10. klo 18 Laajasalon kirkossa. TT Eero Junkkaala, Laaksonen, Niva-Vilkko. Ole hyvä -palvelu tarjoaa maksutonta keikka-apua ikäihmisille. Jos tarvitset apua ostoksille, saattajaa lääkäriin tai vaikka juttuseuraa, soita p. 050 505 8599 (arkisin). Toimimme Herttoniemessä, Roihuvuoressa ja Laajasalossa. Ole hyvä on Roihuvuoren seurakunnan, SPR:n ja Rudolfin palvelukeskuksen hanke. Taidenäyttely Laajasalon kirkolla 1.–30.10. Liisi Myllykankaan näyttely ”Tuntureilla”. Avajaiset ti 1.10. klo 17.30–19. Taidenäyttely Roihuvuoren kirkolla 3.–31.10. Aino Keinäsen näyttely ”Lähes huomaamaton ote”. Sukkakurssi Roihuvuoren kirkolla to 24.10, 31.10., 7.11. ja 14.11. klo 11–13. Roihuvuoren Marttojen opastuksella neulotaan villasukat. Kurssille mahtuu 15 osallistujaa. Tarvikkeet kustan-

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 13.10. Uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen. 20.10. mukana Itä-Sointu. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Ehtoollishartaus pe klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho maanantaisin klo 11.30. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. 1 e. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13. Raamattuluentosarja keskiviikkoisin 16.10., 30.10., 20.11. ja 27.11. klo 18. Luennot pitää Hannu Äimänen Helsingin raamattukoulusta.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 11. – 24.10.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Ohjelmaa klo 14 alkaen. 15.10. Musiikintekijät Helsingin kau punkikuvassa. 22.10. Ida Kinnunen: Ihmisoikeudet Länsirannan arjessa. Perjantailenkki, kävelylenkki muka vassa seurassa. Lähtö Omakotisää tiöltä, Puotilantie 3, klo 13 Vartioky län kirkolle, jossa kahvitarjoilu. Pihakahvit la 19.10. Matteuksenkir kolla klo 12.30–14.00. Kahvia, juttu seuraa, rukousta. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus virastosta tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 & 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 10.10. klo 18, Katukap peli. Paananen. Messu su 13.10. klo 11, kirkko. Joro nen, Vanhanen, Jurmu. Myyjäispöytä. Iltapäiväkirkko su 13.10. klo 15, Katukappeli. Iltakirkko to 17.10. klo 18, Katukap peli. Virtanen, Mäkinen. Messu su 20.10. klo 11, kirkko. Vanha nen, Huhdanmäki, Mäkinen, Discan tus.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 18.10. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Soppaa, kahvia ja keskustelua. Miltä köyhyys näyttää? YK:n köyhyy den ja syrjäytymisen vastaisen päi vän tapahtuma to 17.10 klo 16–18 Vuosaaren Mosaiikkitorilla. Mitä köyhyys on, mikä sitä aiheuttaa ja miten se voidaan poistaa? Olipa käsityksesi köyhyydestä omakohtai nen tai ei, tule keskustelemaan sopan äärelle. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 16.10. klo 13. Musiikillinen perhekerho Valossa ti 22.10. klo 9.30–11.30. Leikkiä, musiikkihetki ja välipala 1 e. Kerho on avoin, tervetuloa mukaan, kun sinulle sopii! Kristillisen kirjallisuuden lukupiiri naisille Katukappelissa joka toinen sunnuntai klo 18. Hengähdä hetki kohtaamisten ja ajatustenvaihdon äärellä. Luemme yhdessä valittua kirjaa ja keskustelemme sen herättä mistä ajatuksista. Lukupiirit 13.10., 27.10., 10.11., 24.11. ja 8.12. Virsiä ja viiniä Vuotalon kahvila Pokkarissa pe 18.10. klo 18. Tule laulamaan virsiä ja nauttimaan omakustanteinen lasi viiniä ja pala juustoa kanssamme. Virret valitaan toivelauluina. Vapaa pääsy. Esteetön sisäänkäynti Vuotalon pääovesta. Syystunnelmia sydämellisesti su 20.10. klo 16 Merimieskirkolla, Provianttikatu 4. Sakaratlaulupeli mannien elokuvasävelmiä ja vuosaa relaisia kirjailijoita teksteineen. Yhteistyössä Vuosaaren Sydänyhdis

Fokuksessa voidaan toimittaa kasteita ja vihkimisiä, ja seurakuntalaiset voivat varata tilaa perhejuhlia varten.

Monitoimikeskus ja hiljaisuuden keidas aukeaa Triplassa Töölön seurakunnan uusi uljas toimitila Fokus kauppakeskus Mall of Triplassa avautuu 17.10. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA TRIUM ARCHITECTS

FOKUS ON KERÄNNYT ihmisten toiveita tilan käytöstä Facebookissa. Hyviä ideoita onkin tullut runsaasti. ”Yhteisöllistä toimintaa yksinäisyyttä vastaan.” ”Ei-kaupallinen saareke, kaikenikäisten kohtaamispaikka, avoin tila ideoiden toteuttamiselle. Myös juttuseuraa sitä kaipaaville.” ”Hiljaisuuden keidas kaiken hälinän keskellä!” ”Toimintaa alle kouluikäisille lapsille iltaisin ja viikonloppuisin. Tyyliin Kannelmäen seurakunnan Jennyn mummola.” ”Nuorille avoimet ovet ja mielekästä, ohjattua toimintaa.” ”Kaipaisin ihan perusmessua sunnuntai-iltaisin ja jonain arki-iltana iltahartautta.” ”Rukoilua ihmisten kanssa jotka sitä haluaa ja lauluhetkiä.” ”Jos voisi tulla sellaista osallistuvaa seurakuntameininkiä, missä seurakuntalaiset voisivat olla osallisina ohjelmissa?” – Kysyimme ihmisiltä, mikä heitä elähdyttää ja mitä seurakunnan pitäisi tehdä Fokuksessa. Kaikesta siitä, mitä toivotaan, joudumme valitsemaan, sanoo Töölön seurakunnan Tripla-tiimin vetäjä, kappalainen Auvo Naukkarinen. Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus Pasilassa. Siihen kuuluvat kauppakeskus Mall of Tripla, asema, pysäköintihalli, asuntoja ja toimistoja.

tys ry, LC Pro Cultura ja Merimieskirk ko. Liput 10 e, Sydänyhdistyksen jäsenet 5 e. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla maanantaisin klo 12. Käsitöitä! Neulekerho kirkolla keski viikkoisin klo 18 ja Näppärät medialä

Seurakunnan vuokratila Fokus sijaitsee palvelukerroksessa elokuvateatterin vieressä, autokoulua vastapäätä ja Suomen suurimman hotellin seinänaapurina, siis keskellä elämää. Fokuksen 466:en neliömetriin mahtuu avoin kahvilatila ja kolme rauhallista ”sielunhoitohuonetta”, joista yksi toimii myös sakastina, keittiö sekä noin sadan hengen sali, jonka voi jakaa verhoilla. Fokuksen toimintaa on suunniteltu huolella jo pitkään niin Triplan toimijoiden kuin seurakuntalaistenkin kanssa.

”

FOKUKSESSA TYÖSKENTELEE SÄÄNNÖLLISESTI KAKSI PERHENEUVOJAA.

UUTTA ON ainakin se, että Fokuksessa työskentelee säännöllisesti kaksi perheneuvojaa. Perinteisen työn lisäksi he tarjoavat pop-up-perheneuvontaa eli mahdollisuutta arviointikäyntiin ja käyttävät perheiden tukemiseen muitakin kanavia kuten podcasteja. Perhekerhot ja varhaisnuorten iltapäivätoiminta palvelevat Pasilan asukkaita. Nuorten kohtaamista on mietitty kauppakeskuksen väen, kaupungin nuorisotyöntekijöiden ja Aseman Lapset ry:n kanssa.

hetyspiiri Myrskylinnussa ke 16.10. klo 18. Löytöretkiä Raamattuun ja rukoukseen. Hiljainen tila kirkossa torstai sin klo 18. Avoin keskusteluja raa mattupiiri kirkolla torstaisin klo 18. Rukouspiiri Katukappelissa tiistaisin

– Nähtäväksi jää, paljonko nuoria tulee radan varrelta Triplaan viettämään aikaa. Fokuksen tilat ovat kaikkien käytössä, emmekä voi irrottaa erillistä huonetta nuoria varten, vaan heitä ohjataan Pasilan ja kantakaupungin nykyisiin nuortentiloihin, Naukkarinen sanoo. Koska Töölön seurakunnalla on jo neljä kirkkoa, Fokukseen ei ole suunniteltu säännöllistä messutoimintaa. Iltaehtoollisia aletaan kenties viettää ensi vuoden alusta. Fokuksessa voidaan toimittaa kasteita ja vihkimisiä, ja seurakuntalaiset voivat varata tilaa perhejuhlia varten. Musiikkiohjelmaa on luvassa runsaasti, muskareista alkaen. TRIPLASSA SIJAITSEVA Pasilan asema on liikennesolmu, jonka läpi virtaa kymmeniä tuhansia ihmisiä päivässä. Kannattaako Pasilassa junaa odottavan työmatkalaisen poiketa Fokuksessa? – Kyllä, hän voi käydä kahvilla, osallistua ohjelmiin, hiljentyä, jutella papin tai diakonin kanssa tai käydä popup-perheneuvonnassa, jos sellaista tarvetta on, Auvo Naukkarinen sanoo. Tripla on myös tuhansien ihmisten työpaikka. Kauppakeskuspappi Piia Klemi verkostoituu Triplan 250 muun vuokralaisen kanssa ja voi jalkautua työpaikoille, jos sitä toivotaan. ■

klo 13 ja 17.30. Miestenpiiri kirkolla tiistaisin klo 18 ja Myrskylinnussa to 10.10. klo 18. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Fokuksen avajaisviikonloppuna 17.–20.10. kävijöille kakkukahvit ja lapsille tatskoja ja ilmapalloja. 17.10. enkelitaidetyöpaja klo 10–19. 18.10. tanssiteos Räyhä klo 10 ja 14 18.–31.10. musiikkiohjelmaa joka päivä klo 12 ja 18 La 19.10. klo 10–17 perheneuvoja paikalla. Su 27.10. kauppakeskusmessu klo 16.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimit se ti 9–11, to 13–15 p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa ti 9–11. vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsingin seurakunnat.fi/vuosaari

MENOT 11. – 24.10.

16 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 s ekä ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaina 13.10. klo 10 Malmin kirkossa. Seija Knuutila-Loukonen. Tiia Maria Saari ja Isabella Shaw, laulu. klo 10 Puistolan kirkossa. Esko M. Laine. klo 10 Lähetysmessu Viikin kirkossa. Kylväjän kirkkopyhä. Ilpo Kari. Kamarikuoro Taru Hämäläisen johdolla. klo 16 Vauvakirkko Malmin kirkossa. Laura-Elina Koivisto. Muskarilaiset. klo 16 Pihlismessu Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. Pihlismessu sopii sinulle, joka kaipaat messuun uudempaa musiikkia ja vähemmän kaavamaisuutta. Voit myös tulla valmistelemaan messua tai soittamaan pop-up bändiin. Ota yhteys sari.hakuri@evl.fi, p. 050 544 0554. klo 17 Valon messu Tapanilan kirkossa. Esa Järvinen. Lapsille messun aikana pyhäkoulu. Messut sunnuntaina 20.10. klo 10 Malmin kirkossa. Miikka Heinonen. klo 10 Puistolan kirkossa. Anni Paukkala-Toivonen. klo 10 Vastuuviikon messu Viikin kirkossa. Marja Kantanen, saarna. Kirkkokahvien teemana ihmisoikeudet ja pakolaisuus. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Herättäjän kirkkopyhä. Pertti Simola. Herännäisnuorten kuoro. Viikkomessu Tapulin seurakuntakodissa ma 21.10. klo 12. Markus Kopperoinen. Viikin kirkossa ke 16.10. ja 23.10. klo 18. Niina Pihlajamaa. Siltamäen seurakuntakodissa ti 22.10. klo 12. Martta Paijola. Hartaus Madetojan palvelutalossa pe 18.10. klo 13.30.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Pe 18.10.

Nuoret nukkuvat kirkossa Yö kirkolla järjestetään Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6, 18.10. klo 22–19.10 klo 10. Kirkkoyö alkaa suoraan perjantaikahvilan perään. Tapahtumassa tehdään yhdessä iltapalaa, keksitään kivaa tekemistä ja tietenkin nukutaan! Aamulla yöpyjille tarjolla aamupalaa. Ilmoittautuminen seurakunnan verkkosivuilla www.malminseurakunta.fi päättyy 17.10. Tapahtuma on maksuton.

Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa ke 23.10. klo 18.

TAPAHTUMIA Kamarimusiikkikonsertti Puistolan kirkossa su 13.10. klo 18. Martin Malmgren, piano, Varpu Heikinheimo, viulu ja Laura Martin, sello. Vapaa pääsy. Elvistä ja rukousta Viikin kirkossa su 20.10. klo 18. Seppo Juntunen ja yhtye Elvis is back! Vapaa pääsy. Aikuisten saunailta Lohirannan leirikeskuksessa Lohjalla la 19.10. klo 15–21. Saunavuorot miehille ja naisille klo 16 alkaen. Mahdollisuus myös savusaunaan. Iltapala ja hartaus. Ei yhteiskuljetusta eikä ennakkoilmoittautumista. Tied. Esa Järvinen, p. 040 536 2733. Perheleiri Siuntiossa 9.–10.11. Yhdessäoloa, ulkoilua, saunomista. Aikuiset 20 e, yli 4-v. lapset 10 e, perhehinta 45 e. Ilm. 27.10. mennessä helsinginseurakunnat.fi/malmi. Nuorten kirkkoyö syyslomalla 18.–19.10. Tehdään iltapalaa, keksitään kivaa tekemistä ja tietenkin nukutaan! Ilm. 17.10. mennessä helsinginseurakunnat.fi/malmi. Stressinhallintakurssi työikäisille ja opiskelijoille Tapanilan kirkolla

su klo 15.30–17.30. Kokoontumiset 27.10., 3.11., 24.11. ja 1.12. Ohjaajina Miia Moisio ja Meri Ala-Kokko. Hinta 40 e. Kysy vapaita paikkoja meri. ala-kokko@evl.fi, p. 050 380 3568. Rippikouluun ilmoittautuminen 1.–31.10. osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/malmi. Lisätietoja rippikoulupäivystyksestä pe klo 10–12, p. 09 2340 4407. Pyhän tanssin kurssi Viikin kirkossa to 17.10. klo 18–19. Hiljaista rukousta liikkeessä. Ei vaadi tanssitaitoa. Hinta 6 e. Syyslomaviikolla poikkeuksia aikataulussa: koululaisten kerhot, perhekerhot ja perhekahvilat ovat tauolla ma 14.10.–pe 18.10. Koululaisten kerhot Tule kokkaamaan, askartelemaan koruja tai leikkimään Pokémon-kerhoon! Löydät kerhot osoitteesta helsinginseurakunnat.fi/malminseurakunta/ artikkelit/kerhot. Iltaruoka Siltamäen seurakuntakodissa ke 16.10. ja 23.10. klo 17–18.30. Aterian hinta 1e/annos. Ateriaan sisältyy kasviskeitto, leipä ja mehu. Lasten leikkitila avoinna klo 17.30–19. Iltaruoka ja perhekerho Jakomäen leikkipuiston tiloissa, Kolupolku 10, ti 22.10. klo 17–19. Ateria 2e/perhe. Viikin iltaruoka ke 23.10. klo 17.

Kasvisruokaa 1e/annos. Lasten leikkitila klo 17.30–18.30. Ei syyslomaviikolla ke 16.10. Mestan olohuone ti 15.10. ja 22.10. klo 11.30–13.30. Lounas 2 e/annos. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to 17.10. ja 24.10. klo 12. Kotiruokaa 2 e/annos. Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma 21.10. klo 11–13. Klo 12 viikkomessu. Markus Kopperoinen. Porttikahvila Pukinmäen Portissa ma 14.10. ja 21.10. klo 12–14.30. Pop-up tiistai Tapulin seurakuntakodilla ti 22.10. klo 13.30–16. Ovet avoinna kaikenikäisille. Välipala, hartaus, yhdessäoloa ja yllätysohjelmaa. Ostarin Onni Pihlajamäen kirkossa ti 15.10. ja 22.10. klo 9–11. Aamupalaa 0,30 e. Seniorit, laulu soi! Viikin kirkolla ti 22.10. klo 12. Tiia Maria Saari. Eläkeläisten iltapäivät Siltamäen seurakuntakodissa ti 15.10. ja 22.10. klo 12. Malmin kirkossa ti 15.10. ja 22.10. klo 13. Pihlajamäen kirkossa ke 16.10. ja 23.10. klo 13. Tapanilan kirkossa ke 23.10. klo 13. Torstaikahvila Puistolan kirkolla to 17.10. ja 24.10. klo 13–14.30.

Naapurikahvit Viikin kirkossa ke 23.10. klo 13. Soppakirkko Tapulin seurakuntakodilla Olotilakahvila Olohuoneen yhteydessä ma 14.10. klo 11–13. Malmin kirkossa to 17.10. klo 12. Soppatykki Jakomäen kirkon pihassa ke 23.10. klo 11. Hävikkiruuan jako Viikin kirkolla ma klo 14. Leivänjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11. Jakomäen kirkolla ke klo 11. Pihlajamäen kirkon alakerrassa ti klo 9. Malmin kirkossa to klo 11.30. Diakoniatyön yhteystiedot Jos tarvitset keskustelutukea elämän eri tilanteissa, ota yhteyttä oman alueesi diakoniatyöntekijöihin. He osaavat kertoa diakonian toiminnasta alueittain. Puistola, Tapuli, Jakomäki: p. 09 2340 4520 tai p. 09 2340 4523. Malmi, Pukinmäki, Tapanila, Siltamäki: p. 09 2340 4524 tai p. 09 2340 4526. Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikki, Viikinmäki: p. 09 2340 4530 tai p. 09 2340 4534. Taloudellisissa kysymyksissä ota yhteyttä p. 09 2340 4481. Varmimmin numeroon vastataan ma–to klo 10–11.30, muina aikoina jätä vastaajaan soittopyyntö yhteystietoineen. Vastaajaa kuunnellaan ja yhteydenottopyyntöihin vastataan arkipäivisin.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 p. 09 2340 5318

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu 13.10. klo 10. Handolin, Savik, Pesonen-Kareinen ja Elävät Kivet -kuoro. Messu 20.10. klo 10. Airaksinen, Helenius ja messuryhmä. Maunulan kirkossa: Messu 13.10. klo 12. Handolin ja Wallenius.

Menokasvo

YK:n päivän jumalanpalvelus huokuu rauhantahtoa Toimittaja ja pastori Jussi Rytkönen, olet toiminut rauhanturvaajien pappina Libanonissa kaksi eri kertaa. Mikä on vetänyt sinut tähän tehtävään? – Rauhanturva- eli kriisinhallintatehtävissä pappi pääsee elämään seurakuntansa keskellä aivan eri tavalla kuin normaalissa seurakuntatyössä. Näissä tehtävissä voi myös kokea sellaista toveruutta, jota ei kovin monessa muussa paikassa ole tarjolla.

YK:n päivän jumalanpalvelus 24.10. kello 10 Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa pitää puheen artikkelitoimittaja, rovasti Jussi Rytkönen. Liturgina toimii pastori Maija Kuoppala. Tilaisuus on kaksikielinen (suomi–englanti). Jumalanpalvelusta voi seurata suorana lähetyksenä Kirkko Helsingissä -Youtube-kanavalla.

SIRPA PÄIVINEN

Sinut on kutsuttu puhumaan jumalanpalveluksessa, joka pidetään YK:n päivänä 24.10. Mistä aiot puhua? – Päivän teksti on kirjeestä roomalaisille. Nämä pari jaetta ovat olleet mielessäni, kun olen märehtinyt puheen juuria: ”Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa.” Jos maailmassa elettäisiin noin, kriisinhallintajoukkoja ei tarvittaisi.

Yhdistyneet kansakunnat (YK) perustettiin vuonna 1945. Järjestön tavoitteena on luoda maailma, jossa ihmiset eläisivät ilman sodan ja väkivallan uhkaa. Onko tämä tavoite mielestäsi mahdollinen? – Syntiin langenneessa maailmassa tuo tavoite on ikävä kyllä epärealistinen. Silti siihen pitää pyrkiä, myös kriisinhallintatehtävissä ase kädessä. Aika ristiriitaista, eikö vain? Väkivallan ja sodan uhkia ei voida maailmasta eliminoida, mutta niitä voidaan yrittää vähentää ja pitää kriisejä aisoissa. Samalla pitää pyrkiä lievittämään niistä kärsivien ihmisten hätää. ULLA LÖTJÖNEN

MENOT 11. – 24.10.

Messu 20.10. klo 12. Airaksinen ja Helenius. Käpylän kirkossa: ”Vapaus vai vankila?” Käpylän kansanmessu 13.10. klo 18. Kaipainen, Savelius-Latvus, Wallenius ja messuryhmä. Keittoa tarjolla messun jälkeen. Messu 20.10. klo 18. Leinonen ja Mäkiö.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Apua & tukea

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Muisteluryhmä tiistaisin Käpykappelissa klo 13–15. Ohjaajana Ata Hautamäki p.040 512 0926. Käpylän päiväpiiri keskiviikkoisin Käpykappelissa klo 13–14.30. Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin Oulunkylän kirkolla klo 13–14.30. Avoin sururyhmä keskiviikkoisin Oulunkylän kirkolla klo 18–20. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18–19 Käpylän kirkossa. Ehtoollinen 16.10. Muskarit torstaisin Maunulan kirkolla klo 9.30 2–5-v., klo 10 1–2-v., klo 10.30 vauvat. Yhteisöravintola Salaam torstaisin klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Maunulan torstaikerho torstaisin klo 13–14.30 Maunulan kirkolla. Perheiden tanssituokiot perjantaisin Käpylän kirkolla ikäryhmittäin 3–5-v. klo 9.30, 1–2-v. klo 10.15, 0–1-v. klo 11. Kehitysvammaisten Meidän kerho ma 14.10. klo 17–18.30 Voudintien kerhohuone. Koskelan lähetyspiiri ti 15.10. klo 15, Voudintie 4. Lukupiiri ma 21.10. klo 18 Oulunkylän kirkon takkahuone. Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu. Yksinhuoltajien Olkkari 22.10. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla. Yksinhuoltajien olkkarissa vietetään iltaa, levähdetään, jutellaan, liikutaan ja taiteillaan. Ei ennakkoilmoittautumista. Musiikin riemua to 24.10. klo 13 Maunulan kirkolla. Tervetuloa kuuntelemaan Helsingin konservatorion ammatillisen koulutuksen opiskelijoita musisoimassa. Ohjaavana opettajana Anitta Ranta-Huikuri. Mukana diakonissa Elisa Hapuli. Family Thursday to 24.10. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Perheille suunnattu yhteisöllinen ilta, jossa syödään yhdessä, hiljennytään ja keskustellaan iltateellä vanhemmuutta tukevista ja askarruttavista teemoista. Vierailijana äiti ja Masentunut Mutsi -bloggari Tinna Pehkonen, teemana synnytyksen jälkeinen masennus ja voimavaroja vanhemmuuteen. Mukana Mirva Keski-Vähälä, Karin Airaksinen, Anna Hjelt-Jauhiainen ja Maija Pesonen-Kareinen.

Työllisyyskioskikokeilua luotsaava Markku Rönkkö on itsekin ollut työtön. –Tärkeintä on, ettei jää keinottomuuden tilaan, vaan hankkii tietoa ja asettaa tavoitteita.

Itsekin työttömyyden kokenut Markku Rönkkö auttaa nyt muita työnhaussa Itäkeskuksen Stoassa kokeillaan työllisyys kioskia, jossa voi piipahtaa vapaaehtoisten työllisyys koutsien juttusilla. TEKSTI OUTI JAAKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

yöllisyyskioskin ideana on tarjota työtä etsiville työttömille juttuhetkeä, jossa voi käydä omaa tilannettaan läpi koulutettujen vapaaehtoisten kanssa. Yhdessä katsotaan, tarvitaanko apua esimerkiksi CV:n tekemiseen, piilotyöpaikkojen kartoittamiseen, työkokeilun tai harjoittelun löytämiseen vai uuteen koulutukseen hakeutumiseen. – Työllisyyskioski-nimellä haluamme viestiä, että kynnys piipahtaa on mahdollisimman pieni. Ajatuksena on antaa apua ihmiseltä ihmiselle, hanketyöntekijä Markku Rönkkö painottaa.

– Työtä etsivää voi usein auttaa parhaiten ihminen, joka sekä tuntee työnhaun kiemurat että on itse päässyt tilanteesta eteenpäin. KOKEILUUN ON haettu vapaaehtoisia työllisyyskoutseja, joille järjestetään koulutusta, työnohjausta ja vertaistukea. He myös pääsevät itse kehittämään kioskitoimintaa. Tavoitteena on saada vapaaehtoisten asiantuntemus käyttöön kirkossa yhä laajemmin. Hyviä kokemuksia on jo saatu raha-asianeuvonnassa. Markku Rönkkö on ollut pariinkin otteeseen työttömänä. Ensimmäisen kerran hän itse irtisanoutui IT-alalta. – Mulle tuli rajat vastaan, kun laskuttaminen alkoi olla tärkeämpää kuin asiakkaan auttaminen. Vaikka sain hyväpalkkaisena ansiosidonnaista, niin varasuunnitelmaa ei ollut. Yhtäkkiä ei ollut mitään, hän kertoo. – Jos ei ole tavoitetta, ei ole aavistustakaan, mitä pitäisi tehdä. Kun joku loppuu, niin pitää keksiä uusi tavoite. Se löytyy usein vasta sitten, kun päästää vanhasta irti. Minulta siihen meni muutama vuosi.

MARKKU RÖNKKÖ opiskeli hierojaksi, kokeili yrittämistä ja opiskeli sosionomiksi vain huomatakseen, ettei valmistuttuaan saanutkaan töitä. Myös opinto-ohjauksessa oli puutteita. – Minulta puuttui kunnallista ja seurakunnallista työkokemusta. Oli iso yllätys, ettei työnantaja tunnistanut, että muualtakin hankitulla asiakastyökokemuksella olisi merkitystä. Rönkkö ei lannistunut, vaan on hankkinut monenlaista lisäkoulutusta. – Se on tietysti ihmisestä kiinni, mutta olen aina ollut ratkaisukeskeinen, halunnut oppia uutta ja kehittää itseäni. – Vaikka ensin masentuisi, sitten pitää alkaa miettiä, miten pääsee eteenpäin. Kysyä neuvoa tuttavilta, asiantuntijoilta, ihan mistä vain. Pääasia, että tekee jotain ja kysyy itseltään, mikä voisi kiinnostaa. ■ Työllisyyskioski Stoan aulassa, Turunlinnantie 1, to 31.10, 7.11., 14.11, 21.11. klo 13-15 Järjestäjänä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama Kykyportaat–hanke, joka tukee työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Juurimessu su 13.10. klo 11. Matleena Ikola, Mikael Tammilehto ja Jussi Hirvonen. Messu vie sen äärelle, mitä juuremme voivat olla tässä ajassa. Käsityöläisten messu su 20.10. klo 11. Marita Toivonen, Matleena Ikola ja Ari Häyrinen. Messu ja Äiti

Teresa -peittojen siunaus. Peittopiirin peittonäyttely esillä Paimensalissa seuraavan viikon. Seurakunnan Kutomakerho tarjoaa kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13 Kryptassa. Laulamme virsiä ja Kultaisen laulukirjan lauluja toiveiden mukaan. Laulun jälkeen kahvitarjoi-

lu. Mukana kanttori Ari Häyrinen ja diakoni Anna-Kaisa Jussila. Kutomakerhossa sinulla on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua kangaspuihin. Oppia ja edetä saa omaan tahtiin ja apua on aina lähellä. Kerho kokoontuu VälKeessä keskiviikkoisin klo 19. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 kirkolla. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Mukana seurakunnan työntekijä. Kippo & Kulho lounaskahvila perjan-

taisin klo 11–13 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka 3 e tai 5 e, joka on omakustannushinta tai 10 e, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä, kiitos. Nuorten Random-ilta to 10.10. klo 18 Pirtillä. Mukana Ida ja Mikael. Pakilan Martat ti 15.10. klo 18. Juhlitaan synttäreitä. Korsuhartauskonsertti su 20.10. klo 18. Perinteikäs Korsuorkesteri esittää sotaajan hengen mukaista ohjelmis-

toaan. Esitysten lomassa pienimuotoinen kenttähartaus ja veteraanin tervehdys. Konsertin kesto 1,5 tuntia. Liput ovelta 15 e. Kahvitarjoilu. Viihdelaulukurssin konsertti ti 22.10. klo 19. Viihdelaulukurssin laulajat esiintyvät laulunopettaja Susanna Erosen johdolla. Vapaa pääsy. Isovanhempi lapsenlapsi -ryhmä ke 23.10. klo 17.30. Pelataan yhdessä pelejä kirkon Yläsalissa takkatulesta nauttien.

18 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536 SENIORITAKSI Saatavana ajoon 5 hlö farm. auto. Ogelin kylätaksi P. 040 4847711 Vesa

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

Etsitään avustajaa KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Jalkahoidot 60 € kotikäyntinä Helsingin alueella. Älykännykkä- ja tietokoneapua Reipas tekn. yo. opastaa vaihe vaiheelta. Mahdollisuus kotitalousvähennykseen. p. 041 746 9101

Puh 040-154 7607

Kotikuntoutusta taidolla ja sydämellä Kävely ja tasapaino paremmaksi omassa kodissa. Jani tietää konstit 20 vuoden kokemuksella. Fysioterapeutti kotiin -palvelu tarjoaa erityisesti ikäihmisille toiminnallista kuntoutusta, harjoittelua ja hierontaa kotona itsenäisen liikkumisen ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi. Puh. 040 552 9766 Jani Jaatinen fysioterapeutti, ikäihmisten fysioterapian erik. opinnot Dosentintie 7, 00330 Hki. fysioterapeuttikotiin.fi

Siivouspalveluja

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

BREMERIN KIVI

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

etunimi.sukunimi@otava.fi

09 628 398

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

perunkirjoitukset

hautakivityöt

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt Kotitalousvähennys p.050 5940 360 www.tapioraivio.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kiinteistövälitystä

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. www.petriposti.com/ 0505003090

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI.

Meiltä saat joustavan rahoituksen edullisella korolla!

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Tehokasta, tasokasta ja ystävällistä siivouspalvelua. Kaikki kodin perus siivouksesta suursiivouksiin. Asiakkaille kotitalousvähennys 50%. Kysy tarjous myös toimitilojen siivouksista. Mari Herala 0452657475

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

Vesikourujen uusimiset, kattoturvatuotteet asennettuna Tilaa meiltä ilmainen arviointi kohteellesi! SADEVESI- JA SALAOJAREMONTIT

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Siivouspalveluja tarjotaan, perussiivoukset, ikkunanpesut edullisesti kokemuksella. puh. 046-6203556

Kotisiivousta ja ikkunanpesua yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Hautauspalveluja

Kattojen maalaukset / pesut

www.0502205.fi

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Pyörätuolissa istuva, työssäkäyvä erityisopettaja hakee henk.koht.avustajaa, 16 h/viikko, arkiaskareisiin kotiinsa Helsingin Jätkäsaareen selviytyäkseen arjen rumbasta neljällä pyörällä. Jos olet reipas ja näpsäkkä ja kaipaat lisätienestiä, laita hakemus ja CV 22.10.2019 mennessä osoitteeseen: anna.reivinen@vihti.fi, p. 044-3658819.

Rakennusala

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Myydään

Ostetaan

Käsin neulottuja isoja erämiehen sukkia alkaen 25 €. Koko 52 35 € Paula 440 219 04 47

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

Leikkaa talteen

Palveluja tarjotaan

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

Vuokralle tarjotaan

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Valoisa toimisto Leppävaarassa Heti vapaa, 1 krs, 76 m2 Vuokra: 795 eur/kk, 0503224004

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Vuokrata halutaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Työssäkäyvä, opiskeleva valokuvaaja etsii vuokra-asuntoa kantakaupunki. Milka / 0442633005

Hengellisyyttä arvostava 55v nainen etsii edullista kotia ajalle 1.11.19-28.2.20 tai toistaiseksi Puh. 050 327 6454 Musiikintutkijana työskentelevä nainen etsii yksiötä/pientä kaksiota alueelta Töölö, Meilahti, Ruskeasuo. Luottotiedot kunnossa. Puh. 0407516951.

Etsin asuntoa noin 30 m2 yksiötä Töölö-Meilahti alueelta Puh. 041 490 98 73

Ostetaan asunto Luotettava ja rauhallinen perhe etsii 4H+K Helsingin kantakaupungista, erityisesti Kampista ja Punavuoresta. p. 046-641 88 98

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hammashoitoa

Tilaisuuksia Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

ESIKOISLESTADIOLAISTEN SYKSYSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

UUSI VASTAANOTTO AVATAAN 1.10. HAKANIEMEEN! Meillä sinua palvelevat tutut erikoishammasteknikot; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT Antti Koskelo Etelä-Haaga: Kauppalantie 4

Malmi: Malmin raitti 12

Hakaniemi: Näkinkuja 4

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus Svinhufvudintie 1 p. 050 5570 740

HAMMASASEMA

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Miksi maksaisit liikaa? Kaunis hymy valloittaa.

Perushammash., implantit, protetiikka, ARABIANHAMMAS (ent.Stickdent) Kaj Franckin katu 1 TH 2, 00560 Hki, puh. 050-4757140

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

KEVÄÄKSI KAUNIS HYMY

• Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus • Hammasvalkaisu

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkäri Ada Tikka.

alk. 49 €

25 € 99 €

Hinnat eivät sisällä kelakorvausta.

T A K U U T Y Ö

p. 09 726 2266

HAMMASTEKNIKKO

p. 09 146 1460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 390€ Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 790 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 110€ Korjaukset ja pohjaukset odottaessa 95€

Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru • Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

PROTEESI VALMIS 12 TUNNISSA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. hinta 550€

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

E D U L L I S E S T I testamentit, perintö- ym. lakiasiat myös kotikäynnit

hok-elannonlakipalvelu.fi

”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

HERÄNNÄISSEURAT to 10.10. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. su 13.10. klo 10 kirkkopyhä Porvoon tmk, Kirkkotori 1; saarna L.VäyrynenSi; tarjoilu ja seurat. klo 12 veisuut messun jälkeen Kauniaisten kirkon yläk. takkah., Kavallint.3. klo 16 kotiseurat Kautolla, Horsmakj.4bB/Tikkurilant., Vtaa. klo 18 seurat Järvenpään Kirkonkulman Nuorten tila, Kirkkot.6. ti 15.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs, Hki. ke 16.10. klo 19 seurat Matinkpli, Liisankj.3 (kahvit klo 18:30), Espoo. pe 18.10. klo 18 seurat Vehkojan srk-keskus, Yli-Anttilant.3, Hyvinkää. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30 (Martinkylä), Sipoo. su 20.10. klo 15 seurat Loviisan srk-koti, It.Tullik.6. klo 16 kirkkopyhä Pihlajamäen kko, Liusket.1, Hki; saarna P.Simola; mukana HNK; kahvit ja seurat. klo 16 seurat Pitäjäntuvalla, Kirkonmäent.2 (kahvit 15:30), Espoo. klo 17 seurat Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi), Hki; mm. Leena Siponkoski, Janne Rissanen; käytössä Siionin virret pistekirjoituksella ja isotekstillä, mukana viittomakielen tulkki. ti 22.10. klo 18 seurat Hakunilan kko kpli, Hakunilant.48, Vtaa; mukana Seuratuvan virsikuoro. ke 23.10. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. pe 25.10. klo 15 seurat Columbuksen Katukpli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. klo 19 kotiseurat Lipastilla, V.Puistolant.10A (Puistola), Hki. la 26.10. klo 17 sateenkaarimessu körttivirsin Alppilan kirkossa, Kotkank.2, Hki; saarna K.Airas, lit. L.Väyrynen-Si; kahvit ja sv-seurat.

ESIRUKOUSILTA

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 15.10 klo 19

Allan Franzén, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ma klo 14.30-16.30 ja esirukousiltana 18–19, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeitse Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko. Petrus församling

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA Su 13.10. klo 17.00 Korson kirkko, Vantaa Su 20.10. klo 18.00 Viikin kirkko, Helsinki

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Kim Ekblom, Taru Hallama ja Joska Josafat. Myös rukousta sairaiden puolesta. Vapaaehtoinen kolehti. Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 20.10. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 3–4

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa!

010 2715 100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä)

lauantaina 26.10. klo 12 ja 17 sunnuntaina 27.10. klo 12 ja 18 maanantaina 28.10. klo 12 ja 18

Isännöintikeskus Oy Kustaankatu 5, Helsinki Puh. 0400 – 865 423

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain

kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

20 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Suosikkisarja on hyväksikäyttöä VARTUIN AIKUISEKSI aikana, jolloin vanhoillislestadiolaiset paheksuivat jopa television luontodokumentteja, koska niissä näytettiin eläinten parittelua, tai Pieni talo preerialla -sarjaa, jossa Ingallsin pariskunta jutteli illalla päivän tapahtumista parisängyssä maaten yömyssyt päässä. Oikeastihan tuollainen on viatonta. Nyt 2000-luvulla televisiossa on ohjelmia, joiden luulisi herättävän keskustelua yleisemminkin, ei pelkästään kristittyjen piirissä. Esimerkiksi suosittu Temptation Island. Itse koen sen niin, että ohjelmassa liki lapset juotetaan humalaan ilmaisella viinalla, jotta saamme kotisohvalla tirkistellä, kun he sekstailevat televisiossa. Näen tällaisen hyväksikäyttönä, jota vastaan pitäisi säätää lakeja. En tunne olevani moralisti, sillä minua eivät haittaa Pride-kulkueet, joita osa kristityistä paheksuu voimakkaasti. Mutta näistä tv-ohjelmista en ole nähnyt mitään keskustelua, vaikka niitä tulee kausi toisensa perään. Onko evankelis-luterilaisen kirkkomme mielestä esimerkiksi Temptation Island aivan ok? Eduskunnassakaan ei keskustella tällaisesta, vaikka seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat siellä olleet paljon esillä.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? LEHTIKUVA / AFP Eyerusalem Jiregna

Tarja Heikkilä Espoo

Temppeliaukion kirkosta on kauniita muistoja LÄMPIMÄT ONNITTELUMME 50 vuotta täyttävälle Temppeliaukion kirkolle! Kesällä 1969 olimme morsiameni Marja-Liisan kanssa päättäneet mennä naimisiin. Olimme kaupungilla ja päätimme mennä katsomaan rakennettavaa kirkkoa. Kirkkosalissa laitettiin vasta penkkejä ja muuta kalustusta paikalleen. Päätimme, että täällä meidät vihitään. Olimme suunnitelleet vihkipäiväksi 1.11., joka oli ensimmäinen mahdollinen tässä kirkossa, mutta pyytämällemme papille sopi vasta 8.11. Meistä tuli toinen siellä vihitty pari. Kanttoriksi pyysin tietysti Tapio Tiitun, jonka kanssa olin luokkatoveri jo kansakoulun ensimmäisellä luokalla. Vihkimisen aikana kirkkosalin seinillä valuivat vielä kallioseinän vesisuonien vedet. Turistit oli ohjattu vihkimisen ajaksi lehterille. Heikki Laukkanen

Ehjää ei kannata korjata JAAKKO HEINIMÄEN pääkirjoitus (K&k 1.8.) on herättänyt keskustelua sotilasvalan tarpeellisuudesta Puolustusvoimissa. Olen itse suorittanut vapaaehtoisen palveluksen ja antanut sotilasvalan vuonna 2012. Nykyisen yleisen palvelusohjesäännön (2017) mukaan varusmiehet voivat valita valan ja vakuutuksen välillä, ja suurin osa valitsee edelleen valan. Jos vala olisi vanhentunut, kuten Heinimäki ja Seppo Vanamo (K&k 26.9.) väittävät, miksi sillä on kuiten-

Etiopian ortodoksisessa kirkossa juhlittiin syyskuun lopulla Jeesuksen oikean ristin löytymisen juhlaa eli meskeliä. Maan pääkaupungissa Addis Abebassa kymmenet tuhannet etiopialaiset ortodoksit osallistuivat juhlintaan. Legendan mukaan Rooman keisarin Konstantinus Suuren äiti Helena löysi vuonna 326 Jerusalemista ristin, jolle Jeesus oli 300 vuotta aikaisemmin naulittu. Etiopian ortodoksinen kirkko on maailman vanhimpia kristillisiä kirkkoja. Se kuuluu orientaaliortodoksisiin kirkkoihin, jotka erosivat tai erotettiin vuoden 451 Khalkedonin kirkolliskokouksessa muista kirkoista, jotka sittemmin jakautuivat katoliseksi ja ortodoksiseksi kirkoksi.

kin suurempi kannatus kuin juhlallisella vakuutuksella? Mielestäni on järjetöntä vaatia muutosta, kun tarvetta sille ei ole. Sotilas on sotilas, on hän sitten vannonut ”kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä” tai ”kunniani ja omantuntoni kautta”. Samat asiat luvataan kummassakin versiossa. Seppo Vanamon mukaan ketään varusmiestä ei haittaisi, jos vala vaihdettaisiin vakuutukseen. Uskallan sanoa, etten ole ainoa, joka loukkaantuisi, jos näin kävisi. Joten pidetään jatkossakin positiivista uskonnonvapautta yllä ja annetaan niiden varusmiesten, jotka kokevat sotilasvalan merkitykselliseksi, edelleen vannoa. Jenny Merimaa 2/12 varusmiespappi reservin vänrikki, teologian kandidaatti

Hybridikristitty näkee harmaan sävyjä MONET NIIN sanotut konservatiivikristityt pitävät kirjaimellisesti kiinni Raamatusta. Raamattu ei sano mitään positiivista homoseksuaalisuudesta. Johtopäätös: ”homouden harjoittami-

nen” on syntiä ja johtaa kadotukseen. Olen monissa kysymyksissä konservatiivinen. Luen päivittäin Raamattua. Se on minulle rakas kirja. Raamatun lehdiltä avautuva jumalallinen rakkaus on elämäni perusta ja kasvupohja (katso Kirje efesolaisille 3:17). Homoustulkinnoissa en sitten olekaan niin perinteinen. Uskon, että Raamattu ei tunne tavanomaista, tasa-arvoon pohjautuvaa homosuhdetta. Raamatun kuvaus irstaasta, vastuuttomasta homoseksistä on tuomitseva (Kirje roomalaisille 1:18–32). En kuitenkaan usko, että Raamatun henki ja punainen lanka, rakkaus, asettuu tasa-arvoisen homosuhteen vastustajaksi. Tällaisessa suhteessa seksin harrastaminen ei ole pääasia, vaan luonnollinen osa suhdetta, jossa halutaan ennen kaikkea riisuutua henkisesti toisen edessä. Pelkään, että moni konservatiivikristitty leimaa homouden hyväksyjät liberaalikristityiksi, joille kirkas evankeliumi jää hyväksymispuheen varjoon. Hybridikristittynä ammennan hengelliseen elämääni sekä konservatiivisia että liberaaleja elementtejä. Minua kiusaakin se, jos homouden hyväksyjiä ei pidetä Raamatun to-

sissaan ottavina kristittyinä. Enemmän kannattaisi etsiä kristittyjen keskinäistä rakkautta kuin oikeassa olemista. Jeesuksen rukous ”että he yhtä olisivat” (Evankeliumi Johanneksen mukaan 17:21) näyttäytyy tässä valossa ajankohtaisempana kuin koskaan. Marja Sollo-Kauppinen heteroavioliitossa elävä Pakilan seurakunnan jäsen

Miksi vanhus ei lähde kävelylle? IKÄINSTITUUTIN VIE vanhus ulos -kampanja päättyy tänään 10.10. Siinä on kannustettu apua tarvitsevien vanhusten ystäviä, sukulaisia ja naapureita viemään vanhus ulkoilemaan turvallisesti. Mutta onko ajateltu yksinkertaista syytä, miksi ikäihmiset jäävät kotiin? Jokaisesta lähiöstä tai ostoskeskuksesta ei välttämättä löydy esteetöntä vessaa. Hyvin moni vanhus joutuu käyttämään nesteenpoistolääkitystä. Sen vuoksi pissahätä voi yllättää ulkona, eikä lähiöstä löydy vessaa, johon pääsisi ilman ostopakkoa. Viime kesänä pyysin usein ulos liikuntarajoitteista 74-vuotiasta ystävääni. Hän keksi aina tekosyitä, miksei voi lähteä. Lopulta hän sai kakistettua ulos oikean syyn: nesteenpoistolääkkeet pissattavat, eikä hän jaksa kävellä ostoskeskukseen asti eikä varsinkaan halua virtsata vaippaan, joka on käytössä varmuuden vuoksi. Moni vanhus jää kotiin yksinkertaisesti pissahädän vuoksi. Vapaa pääsy vessaan lähiöissäkin olisi hyvin tärkeä parannus, joka helpottaisi vanhusten ulkoilua ja parantaisi heidän hyvinvointiaan. Margot Apilainen

Kiitos hiljaisuuden messusta HERTTONIEMEN SEURAKUNNAN väistötilassa Hitsaajankatu 4:ssä on joka keskiviikkoilta hiljainen iltamessu, jossa olimme mukana 2.10. Messu ei ollut ihan tavallinen messu, koska se tapahtui osittain hiljaisuudessa. Papin koskettavan alkupuheen jälkeen rukoilimme yhdessä ääneen ja myös hiljaa yksin omia rukouksiamme. Lauloimme virret ilman säestystä. Oli koskettavaa kuunnella messuun osallistuvien seurakuntalaisten persoonallisia ääniä. Myös oma veisuu tuntui hyvältä. Vuorolukuna lausuimme psalmin sanoja. Ainoastaan papin, messuavustajan ja meidän äänemme täyttivät tilan. Kuulimme myös Raamatun tekstejä. Messun lopussa vietimme yhteisen ehtoollisen. Loppusanat kehottivat meitä olemaan rohkeita ja puolustamaan heikkoja. Kotiin saimme mukaan messun sanoman lisäksi lämpimät villasukat. Messu oli yksinkertaisuudessaan koskettavan aito. Messun vetäjä oli seurakuntapastori Outi Lantto, jolle haluamme antaa kiitokset hienosta puheesta ja hyvin toimitetusta messusta. Kiitos myös Herttoniemen seurakunnalle messun mahdollistajana. Outi Dammert Pirjo Toivola-Kauppinen