Kirkko ja kaupunki 2019 18 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

10.10.2019 kirkkojakaupunki.fi

A 13 Luottamuksen rukoushetki: Hakunilassa ollaan yhdessä hiljaa

B6 Sirpa Kähkönen ammentaa sukunsa vaietuista tarinoista

Öljykrapula

B 1 Uskonto ja taide vastaavat niihin ilmastokysymyksiin, joihin tekniikka ei vastaa, sanoo filosofi Tere Vadén

RANSKALAINEN FILOSOFI JA HISTORIOITSIJA ALEXIS DE TOCQUEVILLE (1805–1859)

Jos joku asia on salaisuus, se sitoo energiaa ja estää luovuuden. PUNAVANKIEN ELÄMÄÄ LAHDEN HENNALASSA TUTKINUT KIRJAILIJA, TUTKIJA MARJO LIUKKONEN DEMOKRAATISSA 18/19

Iankaikkisesti

Ihmisistä on mukavampaa uskoa yksinkertaiseen valheeseen kuin monitahoiseen totuuteen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019 Älkää siis pelätkö ihmisiä. Ei ole kätköä, joka ei paljastuisi, eikä salaisuutta, joka ei tulisi ilmi. EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 10:26

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

En lähde karkuun ”EN TIEDÄ, voinko auttaa, mutta ainakin lupaan, että en lähde tästä karkuun. Olen tässä ja kestän sen, mitä kerrot.” Näin kuvasi kuopiolainen oppilaitospastori Panu Pohjolainen takaraivossaan jyskyttänyttä ajatusta hänen ajaessaan kohti kauppakeskusta, johon hänet oli hälytetty koulusurman vuoksi. Pappi ei tiennyt tarkkaan, mikä häntä perillä odottaisi. Sen hän tiesi, että tosi on kyseessä ja hätä on kova.

”

MINUA PUHUTTELI tämä kolmiosainen kohtaamisen kaava: En tiedä, voinko auttaa. Lupaan, että en lähde karkuun. Kestän sen, mitä kerrot. Ihmisten maailmassa tapahtuu paljon pahaa. KUKAAN Me aiheutamme sitä itse, toiset aiheuttavat meille pahaa, ja pahaa tapahtuu myös meistä EI TOIVO riippumatta. ITSELLEEN Ihmisten maailmassa tapahtuu myös paljon PAHAA. hyvää. Hyvääkin tapahtuu meistä riippumatta, meidän ansiostamme ja koska toiset tekevät meille hyviä asioita. Sellainen apu, joka auttajasta itsestään tuntuu hyvin pieneltä, saattaa avun saajalle merkitä koko elämän pysymistä kasassa, kun kaikki ympäriltä murenee tai romahtaa äkillisesti.

LUTHER SISÄLLYTTI Katekismuksessa jokapäiväiseen leipään myös hyvät ystävät ja luotettavat naapurit. Me tarvitsemme lähellemme ihmisiä, jotka pysyvät vieressä, vaikka mitä olisi tapahtunut. Jotka kestävät kuulla sen, mitä meillä on kerrottavana. Oli se sitten oman mielen mustuutta tai jotakin muuta vaikeaa. Kristityn kutsumuksena on olla tällainen ystävä ja naapuri toiselle. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Köyhät, heikot, vanhat ja sairaat saavat taipua sen tieltä, mitä me kutsumme kehitykseksi ja menestykseksi. Jumala, pakota meidät katsomaan ympärillemme ja miettimään, mikä on oikein ja kohtuullista. Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

ISÄ MEIDÄN -RUKOUS päättyy pyyntöön, että Jumala päästäisi meidät pahasta. Se on ihmisen perushuokaus. Kukaan ei toivo itselleen pahaa. Sellainenkin ihminen, joka haluaa vahingoittaa itseään, toivoo ja tavoittelee jotakin hyvää. Tuskan tai itseinhon loppumista. Isä meidän -rukouksessa pyydetään myös jokapäiväistä leipää. Se tarkoittaa muutakin kuin päivittäistä proteiini-, hiilihydraatti-, kuitu- ja hivenaineannosta: jokapäiväinen leipä merkitsee kaikkea sitä, mitä me päivästä toiseen välttämättä tarvitsemme.

Fiksut ihmiset 2020-luvun kynnyksellä tuhoavat maata jalkojensa alla ja tahtovat lisää, lisää ja lisää.

Tutkimustieto vei mormonit kriisiin, jossa järki ja usko törmäävät Mormonien nettisukupolvi on löytänyt uskontonsa syntyvaiheisiin liittyvän tutkimustiedon. Nyt nuoret esittävät kysymyksiä kirkon johtajien rehellisyydestä. Lue juttu www.kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki VANTAA 10.10.2019

numero 18

Seuraava lehti ilmestyy 24.10. KANNEN KUVA: VILLE TIETÄVÄINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Ilmi Villacís, oletko huolissasi suomalaisten lukemisesta? – En ole kovin huolestunut, koska Suomi on edelleen huippumaa lukutaidossa. Siinä on silti parantamisen varaa, sillä lukutaidon taso on heikentynyt ja aktiivisia lukijoita on vähemmän. – Pitäisi puhua enemmän siitä, miten paljon iloa ja elämyksiä lukeminen tuottaa. Keskustakirjasto Oodi on osaltaan näyttänyt, että kirjat kiinnostavat: siellä ylitettiin äskettäin kahden miljoonan lainaajan raja.

Mikä merkitys suomenkielisellä kaunokirjallisuudella on nykyajan suomalaisille? – Kaunokirjallisuus heijastaa yhteiskuntaa, siinä eläviä ihmisiä ja sitä, mitä he pitävät tärkeänä. Omia ajatuksiaan voi peilata kirjallisuuteen ja oppia uutta. – Toimin tänä vuonna kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon esiraadin puheenjohtajana. Suomessa on tarjolla paljon hyvää kirjallisuutta. Uskon, että hyvä lukutaito vaikuttaa osaltaan siihen, että syntyy tasokasta kirjallisuutta, jota arvostetaan myös ulkomailla.

Miksi lapselle kannattaa lukea ääneen? – Lapselle lukeminen vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Tämä puolestaan kasvattaa lapsen sanavarastoa, sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa. Mikään tekninen laite ei korvaa tällaista perusläheisyyttä. – Aivotutkijoiden mukaan lapselle kannattaa lukea heti syntymästä lähtien. Kun lapselle luetaan usein, auttaa se häntä sosiaaliseen taustaan katsomatta pärjäämään paremmin myös koulussa. Suomen neuvoloissa jaetaan perheille kolmen vuoden ajan Lukukeskuksen tuottamaa kangaskassia Lukulahja lapselle, joka sisältää loru- ja satukirjat. Tarkoituksena on antaa näin vanhemmille kipinä lapselle lukemiseen.

– Olen taustaltani virolainen ja opettelin suomen kielen muutettuani tänne 14-vuotiaana. Olin varsinainen lukutoukka, ja varmaan siksi uuden kielen oppiminen tuntui helpolta. Nykyään en osaa erottaa, ajattelenko suomeksi vai viroksi.

Millainen on iltarukouksesi? – Uppoudun yleensä kirjaan iltaisin. Minusta kirjailijat ja runoilijat osaavat sanoittaa ajatuksia ja toiveita niin, että ne koskettavat sielua samalla tavalla kuin rukous. ■ Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään 10.10.

Mikä on suomen kielen kaunein sana? – Se on lumous. Sanaan sisältyy pehmeyttä ja kaipuuta ja suomen kielelle ominainen aaltoileva sävy.

”Omia ajatuksiaan voi peilata kirjallisuuteen” Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kehottaa lukemaan lapselle ääneen. Hän itse oppi suomen kielen 14-vuotiaana muutettuaan Virosta Suomeen. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA VILLE PALONEN

4 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019 SIRPA PÄIVINEN

Asunnottomien yö nostaa tänä vuonna esiin erityisesti naisten asunnottomuuden. Kahvia ottava Tepu löysi kodin asumisyksiköstä, joka sijaitsee Itä-Pasilassa.

Asunnottomat naiset tarvitsevat turvaa Yli 1200 yksin elävää naista oli viime vuonna asunnottomia. Asuntoa vailla oli lisäksi 159 lapsiperhettä ja 105 pariskuntaa. Vaikka neljä viidestä asunnottomasta on miehiä, naisten asunnottomuudessa on monia erityispiirteitä. Naisten parissa on paljon piiloasunnottomuutta. Tämä tulee ilmi esimerkiksi tilanteissa, joissa nainen sietää parisuhteessa väkivaltaa välttääkseen kadulle joutumisen. Asunnottomille suunnatuissa palveluissa naiset kokevat turvattomuutta paikoissa, joissa samoissa tiloissa on miehiä. Turvattomuus voi estää jopa palvelujen käytön. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat päihteitä käyttävät asunnottomat naiset. He tarvitsisivat oman turvakodin. Vantaalla asunnottomien yötä vietetään 17.10. kello 16–22 osoitteessa Leinikkitie 22. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi ja asunnottomienyo.fi.

Seurakuntayhtymä hakee johtajaa Vantaan seurakuntayhtymän johtajan virka on laitettu hakuun. Yhtymän johtajan virkaa on hoidettu sijaisjärjestelyllä edellisen johtajan Juha Tuohimäen siirryttyä Helsingin seurakuntien palvelukseen. Yhtymän johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää Vantaan seurakuntien yhteisiä palveluita ja hallintoa. Johtaja vastaa myös strategiaprosesseista ja sidosryhmäsuhteista. Hänen esimiehenään toimii yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast.

Pyhäinpäivänä jaetaan hautakynttilöitä Vantaan seurakunnat jakaa tuhat hautakynttilää kuudessa kirkossa ja Ruskeasannan sekä Pyhän Laurin kappeleissa pyhäinpäivän hartauksien yhteydessä. Kynttilät ovat lyhtykynttilöitä, joissa ei ole muovia eikä metallia. Tavoitteena on tuoda esille entistä ekologisempaa tapaa muistaa vainajia. Kestolyhty haudalla vähentää kynttilöistä syntyvää jätemäärää. Lyhdyssä kynttilät myös palavat paremmin. Hautausmaiden jätemäärä kasvaa vuosi vuodelta. Pyhäinpäivän aikaan hautausmaille kertyy noin 20 kuutiota puristamatonta kynttiläjätettä. Hautausmailla jätteet lajitellaan poltettavaan jätteeseen, metalliin ja kasvijätteeseen. Vuonna 2018 Vantaan seurakuntien hautaustoimen jätehuoltokulut olivat yhteensä 46 000 euroa.

Myyrmäen kirkon korjauskulut nousivat pilviin

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Pyhäinpäivän konsertti

na, eivätkä todennäköisesti vielä seuraavanakaan. Suunnittelu vie aikaa, ja koska kustannukset nousevat, tarvitaan rahaa joko muista hankkeista tai ulkopuolelta, Sari Turunen sanoo. Vantaan seurakunnat toivoo, että Myyrmäen kirkon tontille voitaisiin rakentaa asuntoja, joista saataisiin rahaa kirkkoon. Asiasta on käyty vasta alustaTEKSTI PAULI JUUSELA via keskusteluja kaupungin kanssa. KUVAT MARIANNA SIITONEN – Toissapäivänä tapasimme myös akateemikko Leiviskän. Olisi hienoa, antaan seurakunnat ei jos häneltä kirkon suunnittelijana tulivälttämättä pysty raken- si ajatuksia siitä, miten tontille voisi ratamaan kaikkea kipeäs- kentaa. ti haluttua, kun vuosien Vantaankosken seurakunta toimii 2020–2027 investointien nyt lainatiloissa Virtakirkossa ja Myyrkokonaismäärä on noin mäen kirkon pihalla olevissa kerhopa57,5 miljoonaa euroa. Yhteisen kirkko- rakeissa. Tilapäisjärjestelyt ja kirkon ylvaltuuston on jatkossa pakko asettaa läpito lisäävät vuosikuluja 300 000 euhankkeita tärkeysjärjestykseen ja ehkä rolla. karsia niitä. Vantaan kirkkovaltuusto saa käsitelKarsinta tehdään yhteisen kirkko- täväkseen myös Kivistön kirkon perusneuvoston esityksen mukaan niin, että korjaus- ja laajennussuunnitelmat. Kustässä vaiheessa valtuusto vahvistaisi in- tannusarvio on noussut viidestä kuuvestointiohjelman vasta vuosille 2020– teen miljoonaan. Siksi esitys on, että 2021. suunnitelmista karsitaan miljoona euSuurimmat hankkeet siinä ovat Tik- roa. kurilan kirkon ja Vantaankosken Bethanian asuinkerseurakunta haluairostalon rakentamisi korjata ensin Kinen sekä kaupungilvistön kirkon. Pele maksettavat maanrusteluna tähän on käyttömaksut. Kirkmuun muassa Kikoon ja Bethaniaan vistön alueen kasVantaan seurakunvu, kirkon huononat on päättänyt otkuntoisuus ja se, taa viidentoista milettä rahaa kirkon joonan euron lainan. rakentamiseen saaVuodet 2022–2027 daan sen tontille tumerkittäisiin nyt tielevista asunnoista. doksi, sillä Kivistön Kiinteistöjohja Myyrmäen kirktokunnan mieleskojen peruskorjaustä Myyrmäen kirkhankkeiden kuluja ko seurakunnan yritetään vielä saada pääkirkkona pitäialaspäin. Päätökset si asettaa Kivistön myöhemmin toteuedelle. tettavista hankkeis– Päätökset tota tehdään kiinteistöteutusaikataulusta VANTAANKOSKEN johtaja Sari Turusen tehdään vasta myöSEURAKUNTA HALUAISI mukaan ensi vuonna, hemmin, Turunen ITSE KORJATA ENSIN viimeistään syksyllä. korostaa. Kirkkovaltuusto KIVISTÖN KIRKON. saa 3. joulukuuta käLISÄPALA palapesiteltäväkseen Myyrlissä on Pyhän Anmäen kirkon perusnan lastenkirkko. korjauksen hankesuunnitelman. Siitä Se on seisonut jo vuosia tyhjillään sisäselviää, että keväällä sisäilmaongelmi- ilmaongelmien vuoksi. Kirkkovaltuusen vuoksi suljetun kirkon korjauskulut tolle viedään tiedoksi korjattavuusselovat paljon suuremmat kuin alun pe- vitys, jossa todetaan samaa kuin aiemrin arvioitiin. Kuuden miljoonan sijas- missakin tutkimuksissa. Jos kirkko pääta tämänhetkinen arvio on 14,4 miljoo- tetään korjata, sitä ei kannata korjata naa euroa. vain osaksi. Korjaus maksaa kaksi milTämä johtuu siitä, että arkkitehti Ju- joonaa euroa. ha Leiviskän suunnittelema kirkko Nyt kirkko on vain nimenä investoinvaatii täydellisen remontin. Sekä tiili- tilistalla. Rahaa korjaukseen ei ole merjulkisivut että kevytrakenteiset ulkosei- kitty. nät pitää uusia kokokaan, samoin poh– Itä-Hakkilan omakotiyhdistys on jakerros, josta vesi nousee kapillaari- tehnyt kirkosta suojeluesityksen. Odotsesti yläkerroksiin. Myös talotekniikka telemme asiasta Museoviraston lausunpitää uusia ja käytettävyyttä parantaa toa. Tästäkään kirkosta ei siis vielä nyt tiloja muuttamalla. päätetä, Sari Turunen sanoo. Holman kurssikeskus Klaukkalassa KIRKKONEUVOSTO ESITTÄÄ rakennuk- on ainoa Vantaan seurakuntien käytössen korjausta – tosin niin, että vielä tut- sä oleva oma kurssikeskus. Investointikitaan, voidaanko kuluja alentaa esi- ohjelmassa ei sen korjaamiseen ole vamerkiksi tilankäyttöä tehostamalla. Li- rattu rahaa. Sen vuoksi kirkkoneuvosto säksi tutkitaan, voiko kirkon tontille ra- esittää kurssikeskuksen maa-alueen jatkentaa jotain muutakin. kokehittämistä. Siihen, mitä asiasta seu– Päätöksessä ei vielä voitu ottaa kan- raa, ei Turusella vielä ole kantaa. Riptaa siihen, milloin korjaustyöt alkavat. pikouluja siellä ei ensi kesänä enää järMissään nimessä eivät vielä ensi vuon- jestetä. ■

Yhteinen kirkkovaltuusto joutuu tekemään vaikeita päätöksiä.

Mestari-Laulajat

Urut ja piano Tapio Tiitu. Johtaa Henrik Lamberg Temppeliaukion kirkko la 2.11. klo 13

Pääsylippu 20 € ovelta tuntia ennen.

”

Kir ilm kko jok est ja k y a pä a Ju y ve upu ivä m rk nk ala os . i n sa

www.kirkkojakaupunki.fi kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

6 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Myymäläpäällikkö Peppi Mattila (oik.) esittelee kirjailija Laura Honkasalolle Porttipuiston kierrätyskaupassa myynnissä olevia lampunvarjostimia.

Miksi tavaroista on niin vaikea luopua? Laura Honkasalo haluaa eroon ylimääräisestä tavarasta. Karsimista on vaikeuttanut se, että niin moneen esineeseen liittyy tunnearvoa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

irjailija Laura Honkasalo innostui muutama vuosi sitten Marie Kondon kirjasta KonMari. Teos sai aikaan laajaa keskustelua kodin tavaroiden järjestämisestä ja karsimisesta. Honkasalo liittyi kirjan ilmestymisen jälkeen erilaisiin Facebookiin perustettuihin konmaritus-, kodinraivausja minimalistiryhmiin. Honkasalo on pyrkinyt karsimaan vaatteita, astioita, kirjoja ja huonekaluja. Isoksi ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut se, että monella niistä on tarina ja tunnearvoa. Honkasalon uusi kirja Kaapin henki – tavaravaivaisen tunnustuksia kertoo

hänen elämänsä tärkeistä tavaroista ja niistä luopumisesta. – Olen pienestä pitäen ajatellut, että tavaroilla on sielu. Ehkä se johtuu osittain siitä, että minulle luettiin lapsena H.C. Andersenin satuja, joissa lankarullat, mustepullot ja muut esineet esiintyivät henkilöinä. – Kaikki eivät tietenkään suhtaudu tavaroihin näin tunteella. Oli kuitenkin kiinnostavaa huomata, että kun joku Facebook-ryhmässä kertoi säilyttävänsä vanhaa nalleaan lasipurkissa, herätti nallen tunkeminen astiaan suurta närkästystä. LAURA HONKASALO on laskenut, että hänellä on kodissaan kymmenkun-

ta tavaraa, joista hän ei voisi missään tapauksessa luopua. Lukuun eivät sisälly mökillä säilytettävät tavarat, kuten lapsuuden ja nuoruuden rakkaimmat kirjat. Kirjojen karsiminen on tuntunut Honkasalosta erityisen vaikealta. Helpointa on ollut luopua teoksista, joita voi lainata helposti kirjastosta. – En voisi luopua esimerkiksi keräämistäni vanhoista kodinhoito-oppaista, koska niitä on hauska lukea aivan huvikseen. – Minulla on myös sukuraamattu 1770-luvulta. Kirjasta puuttuu selkämys ja sen tekstiä on vaikea lukea, mutta haluan säilyttää sen tunnearvon takia. Honkasalon mukaan moni piti pyhäinhäväistyksenä sitä, että eräs henkilö ilmoitti Facebookissa heittävänsä vanhan Raamatun roskakoriin. – Joku esitti, että Raamatun hävittämiseen pitäisi olla viralliset ohjeet, joku toinen taas, että se olisi poltet-

tava tai haudattava maahan. Yllätyin tästä, koska yleensä luterilaiset eivät suhtaudu asioihin näin kiihkeästi ja taikauskoisesti. TAVAROISTA LUOPUMISTA Laura Honkasalo ei ole juurikaan joutunut katumaan. Tosin oli esimerkiksi yksi sininen paita, jonka laittamista kierrätykseen hän myöhemmin harmitteli. Olisihan hän voinut viedä paidan ensin vintille, josta sen olisi vielä voinut kaivaa esiin. – Lapsena minua harmitti se, että äitini antoi sukulaislapselle minun valurautaisen leikkiompelukoneeni. Neuvostoliitossa valmistettu turkoosi kone toimi pyörittämällä sitä sivupyörästä, Honkasalo kertoo. On tiettyjä tavaroita, joiden poisheittämistä Honkasalo on ylipäätään vaikea hyväksyä. – Jokainen tietysti tekee omat valintansa, mutta minusta on kauheaa, että joku hävittää päiväkirjansa ja teini-

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

kalenterinsa. Nehän sisältävät tärkeitä menneisyyteen liittyviä muistoja ja arjen historiaa. En myöskään ymmärrä, miten joku voi heittää pois vanhoja sukuvalokuvia. Kuvista näkee vaatetusta ja muuta ajankuvaa, vaikka ei tuntisikaan niissä olevia ihmisiä. Honkasalo ei tavaroiden karsimisesta huolimatta voisi kuvitella elävänsä täysin minimalistisesti, esimerkiksi hyvin pienessä, tavaroista riisutussa kodissa. Se ei onnistuisi etenkään siksi, että hän viihtyy kotona, laittaa ruokaa ja tekee käsitöitä. Hän haluaisi kuitenkin edelleen vähentää tavaroiden määrää senkin vuoksi, että kotona olisi enemmän tilaa. KIRPPUTOREILLA AIEMMIN tiuhaan ravannut kirjailija on tavaroiden karsimisen myötä vähentänyt kirppiskäyntejään radikaalisti. – Käytetyn tavaran ostamista pidetään ekologisesti parempana vaihtoehtona, mutta ostomekaniikka on silti sama kuin yleensäkin shoppailussa. Kirppikseltä ostetaan yhtä lailla kippoja mielen piristykseksi, Laura Honkasalo pohtii. – En halua enää juurikaan käydä kirppiksillä edes katselemassa, koska se tuntuu ajan tuhlaamiselta. Moni törmää valtavaan tavararöykkiöön lähiomaisen kuoltua. Jotkut eivät jaksa tai ehdi käydä läpi tavaroi-

ta vaan tilaavat paikalle kuolinpesien tyhjennykseen erikoistuneen yrityksen. – Ongelmallista tällaisissa tilanteissa on usein myös se, että osaan tavaroista on muodostunut tunneside, mutta ei ole mitään paikkaa, missä näitä tavaroita voisi säilyttää , Honkasalo sanoo.

”

Olen pienestä pitäen ajatellut, että tavaroilla on sielu. LAURA HONKASALO

Häntä itseään ovat asioiden suhteuttamisessa auttaneet kävelyretket hautausmaalla. Vanhalla hautausmaalla on rauhoittavaa katsella hautapaasien nimiä ja miettiä, millaisia tarinoita niihin liittyy. – Hautausmaalla tajuaa, ettei mikään täällä maan päällä ole loppujen lopuksi niin vakavaa, kun me kaikki kuitenkin kuolemme emmekä saa mitään mukaamme. ■

Tavara liikkuu kierrätyskaupassa

Nykyään yhä useampi tavara päätyy kierrätykseen. Se näkyy hyvin vantaalaisen Porttipuiston kierrätyskaupassa, joka kuuluu Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen kahdeksan myymälän ketjuun. Avara ja valoisa kauppa muistuttaa enemmän tavarataloa kuin perinteistä kirpputoria. Myymäläpäällikkö Peppi Mattilan mukaan tavaroiden lahjoittajia on 40–150 päivässä. – Otamme vastaan ehjiä ja puhtaita tavaroita. Lahjoituksen on oltava siinä kunnossa, että sen voisi antaa vaikka ystävälle. – Ihmisistä on tullut entistä laatutietoisempia myös kierrätetyn tavaran suhteen. Sen vuoksi esimerkiksi sohva, jossa on tahra, ei kelpaa. Mattila kertoo kaupan käyvän hyvin: parhaat tavarat myydään muutamassa tunnissa. – Jos tahtoo tehdä löytöjä, täällä kannattaa käydä mahdollisimman usein. Meillä on myös käytössä kanta-asiakaskortti, jolla saa 10 prosenttia alennusta kaikista muista paitsi verstastuotteista. Opiskelijat saavat alennusta vielä enemmän. Siinä, mikä menee parhaiten kaupaksi, on myymäläkohtaisia painotuksia. Porttipuiston kaupassa eniten kysyntää on kodin pientavaroilla, kirjoilla ja vaatteilla. Myynnissä on myös muun muassa ammattilaisten korjaamia sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Peppi Mattilan mielestä kierrätys on tärkeää ennen kaikkea maapallon hyvinvoinnin kannalta. Maapallon luonnonvarat hupenevat kovaa vauhtia nykyisellä kulutustahdilla. – Kierrätyskaupassa on tarjolla hyvää tavaraa halvalla, osa jopa ilmaiseksi. Valikoima on persoonallisempi kuin tavallisessa kaupassa, ja välillä voi tehdä upeita löytöjä. Tiedän sen, koska ostan itse suuren osan vaatteistani ja tavaroistani kierrätettynä. Äskettäin Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus sai lahjoituksena kymmeniä käyttämättömiä morsiuspukuja. Osa niistä on Porttipuiston kaupassa, jossa niitä voi sovittaa rauhassa erillisessä huoneessa. Kierrätyskeskuksissa tehdään myös jatkuvasti uudistuksia. Yksi näistä on Espoon Nihtisillan kierrätyskeskuksen Plan B -verstas. Verstaassa ideoidaan ja tehdään vanhasta uutta, esimerkiksi penkkejä vanhoista lumilaudoista. Plan B -tuotteita on tarjolla myös Porttipuiston kaupassa.

Saga kutsuu viihtymään Esittelykierros Sagan päivänä to 17.10.2019 klo 13 Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja uuteen 1.5.2019 Vantaan Tikkurilaan valmistuneeseen Saga-palvelutaloomme. Tutustumiskäynnille ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Saga Tammilinna tarjoaa ikäihmisille hoiva-, ruoka- ja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Turvallisuutta tuo hoitajien läsnäolo ympäri vuorokauden. Tilaa esitteet, varaa oma esittelyaika tai kysy tilapäisistä asunnoista: Ranja Kontturi | puh. 050 5215 139 ranja.kontturi@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 01300 Vantaa

Kutsu

8 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Ensitreffien jälkeen Ensitreffit alttarilla -ohjelmastakin tuttu kirkkoherra Kari Kanala kirjoitti parisuhdekirjan vaimonsa Milla Mäkitalon kanssa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

oka viikko tuhannet suomalaiset kuuntelevat, kun Kari Kanala puhuu parhaaseen katseluaikaan rakkaudesta. Paavalin kirkkoherra Kanala palasi tänä vuonna Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijajoukkoon. Kauniisti parisuhdeasioista puhuvaa Kanalaa kuunnellessa on helppo nyökytellä, mutta mitä tästä parisuhdeasiantuntijasta ajattelee hänen vaimonsa, Kannelmäen seurakunnan pappi Milla Mäkitalo? – No, Mäkitalo sanoo ja nauraa. – En osaa sanoa tähän mitään. Olen ajatellut, että onpa tosi viisaita ajatuksia, noudattaisitpa näitä kaikkia kotonakin!

Milla Mäkitaloa ja Kari Kanalaa yhdistää samankaltainen huumori.

– Kyllä Milla varmasti arvostaa minua siinä roolissa. Ainakin hän pitää jalat maassa ja puolustaa, Kanala jatkaa. Puolustusta on tarvittukin, sillä parisuhdehjelma, jossa tuntemattomat avioituvat keskenään, herätti alkaessaan vuonna 2015 hämmennystä ja vastustusta. Myös parivalintoja ja ohjelmassa mukana olevien tekemisiä ja sanomisia on ruodittu pitkin matkaa joskus julminkin sanankääntein. – Jos ihmiset tarkastelisivat omaa toimintaansa parisuhteessa, he eivät pystyisi arvioimaan niin helposti muita. Emme me ihmiset toimi kuin koneet. Se on tämän elämän rikkaus ja haaste, Mäkitalo toteaa. Ohjelma ei kuitenkaan ole ainoa syy siihen, että Kanalan ja Mäkitalon perheessä on tänä vuonna pohdittu

parisuhdeasioita tavallistakin enemmän. Lokakuun lopussa ilmestyy pariskunnan ensimmäinen yhteinen kirja Suhteellista – Pilkettä ja pohdintaa parisuhteesta. AJATUS KIRJANTEKOON lähti stand upista. Kari Kanala ja Milla Mäkitalo ovat tehneet yhdessä stand upia, jossa he ammentavat pappeudesta ja parisuhteestaan. Kirjassa on yhdessä ja erikseen kirjoitettuja tekstejä sekä asiantuntija-artikkeleita, rukouksia ja pop-lyriikkaa. Kanala ja Mäkitalo painottavat, että kirja ei ole mikään parisuhdeopas, vaan enemmänkin opus, josta voi lukea palan sieltä, toisen täältä. Aiheet vaihtelevat arkisista asioista, kuten siivoamisesta, laajempiin kysymyksiin, kuten kommunikaatioon, onnellisuuteen ja lapsettomuuteen, josta Kanalalla ja Mäkitalolla itselläänkin on kokemusta. – Jos jokin kirjassa korostuu, niin arki, ja jos jokin sana, niin tahdon, Kari Kanala kuvailee.

– Vihkipareilta kysytään, että tahdotko osoittaa uskollisuutta ja rakkautta. Se on viisas kysymys. Rakkauden teot ovat kunnioitusta, ja rakkauden takana on kiintymys, joka taas syntyy tahtomisesta. MILLA MÄKITALO ja Kari Kanala tapasivat toisensa ensimmäisen kerran baarissa kirkon kasvatuksen neuvottelupäivien yhteydessä keväällä 2009. He tutustuivat vähitellen, ja alkoivat seurustella syksyllä 2009. Häitä vietettiin seuraavana vuonna.

”

USEIMMILLE PUOLISO ON PARAS KAVERI, MUTTA KAIKILLA ASIOILLA HÄNTÄ EI KANNATA RASITTAA. MILLA MÄKITALO

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Milla teki heti vaikutuksen. Huumori oli yhdistävä tekijä. Kumpikaan meistä ei ota itseään kovin vakavasti, Kanala sanoo. – Juttelimme paljon jo sen kevään aikana. Mietin, että voiko jonkun kanssa todella jutella mistä vain, Mäkitalo jatkaa. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon, suurimpana asiana se, että vuonna 2016 pariskunnalle syntyi poika. Hitaat aamut ovat vaihtuneet minuuttiaikatauluun ja sunnuntaisiin kalenterisulkeisiin. Entiset reppureissaajat haaveilevat nyt all inclusive -pakettimatkasta. Sellaisina lyhyinä aamun ja illan hetkinä, kun olisi aikaa toiselle, kumpikin roikkuu liikaa somessa. Kahden ilta- ja viikonlopputöitä tekevän papin perheessä on haasteensa. – Siitä, että olemme samalla alalla, on silti ehdottomasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Toinen ymmärtää työn vaatimukset ja sen, ettei kaikista työasioista voi puhua, Kanala toteaa. – Teologisessa tiedekunnassa ajattelin, että en haluaisi puolisokseni pappia, mutta hyvä näin. Emme tuo kauheasti työasioita kotiin eikä kaikkea saa kertoakaan, mutta avun pyytäminen ammatillisissa asioissa on helppoa, Mäkitalo sanoo. PARISUHTEISSA ja parisuhdekirjoissa esiintyvät lopulta yleensä samat vanhat viisaudet. Puhukaa. Kuunnelkaa. Riidelkää, mutta reilusti. Ja lopulta kaikki kompuroivat juuri näissä. Miksi se on niin vaikeaa? – Kyse on parisuhteen turvallisuudesta. Hyvässä parisuhteessa on mahdollista olla välillä pikkulapsi, kiukutteleva teini ja rapistuva vanhus. Toivottavasti eniten on kuitenkin aikuisuutta, Kari Kanala pohtii. – Asiaan vaikuttavat myös väsymys ja kuormittuminen. Usein äksyillään toiselle asioista, jotka eivät liity mitenkään häneen, Milla Mäkitalo jatkaa. Entäs se puhuminen? Pitääkö ihan kaikesta puhua? Kanala ja Mäkitalo sanovat, että periaatteessa kyllä, mutta toivovat, että puoliso ei olisi kenellekään se ainoa kuuntelija. – Kaikista asioista ei kannata eikä voikaan puhua, mutta perusjutut on hyvä sanoa ääneen, kuten vaikka se, että tämä väsymys johtuu nyt töistä, Kanala selittää. – Useimmille puoliso on paras kaveri, mutta kaikilla asioilla häntä ei kannata rasittaa. En minä jaksa kuunnella koko ajan Arsenal-juttuja. Niillä Kari voi rasittaa muita, Mäkitalo sanoo viitaten miehensä suosikkijalkapalloseuraan. Puhumisessa, kuuntelemisessa ja pitkässä yhteiselossa on se hauska puoli, että koko ajan voi oppia toisesta uutta. – Arvostan Millaa tosi paljon pappina sekä sitä, miten hän suhtautuu elämään. Hänessä näen myös itseni koko ajan. Elämä olisi aika köyhää ilman Millaa. – Karin rohkeus yllättää aina. Jotkut hänen avauksensa töissä ovat sellaisia, että ajattelen, että eihän tuossa ole mitään järkeä, ja huomaan samalla oman pidättyväisyyteni. Koko ajan, kun tutkailemme maailmaa, opimme ja omaksumme uutta myös toisiltamme. ■

myksistä. Ei heille riitä se, että arkkipiispa sytyttää kynttilän ja sanoo pari kaunista sanaa. Ei ketään kiinnosta semmoinen helppo arjen kristillisyys, jolla tällä hetkellä yritetään pitää tämä kirkkoinstituutio pystyssä. GEORGE ORWELLIN KUULUISASSA romaanissa 1984 kehitettiin uuskieli, joka oli virallisesti ohjailtua oikeaoppista, köyhää kieltä. Kirkossa on Wikströmin mukaan nykyisin vallalla ihan oma uuskielensä, joka vaikeuttaa uskosta puhumista.

”

EI KETÄÄN KIINNOSTA SEMMOINEN HELPPO ARJEN KRISTILLISYYS, JOLLA TÄLLÄ HETKELLÄ YRITETÄÄN PITÄÄ TÄMÄ KIRKKOINSTITUUTIO PYSTYSSÄ.

– Jumalasta ei voi puhua uskottavasti niin, ettei ota mihinkään kantaa, sanoo Henrik Wikström.

Enemmän tosissaan uskon kanssa Kirkko on työntänyt Jumalan sivuun, väittää Agricolaliikkeen pappi Henrik Wikström. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

irkon puhe Jumalasta on hampaatonta. Kirkkolaitos kaupittelee itseään pyhän kokemisella ja hyvän tekemisellä ja on tehnyt Jumalasta itselleen brändin. Vihervasemmistoa kosiskelevat seurakuntalehdet esittävät Jumalan suurena tuntemattomana liberaalina. Kirkko on halunnut tehdä itsestään yhteiskunnallisesti tärkeän keskittymällä Jumalan sijasta milloin mihinkin ajankohtaiseen trendiin, tällä hetkellä luonnonsuojeluun ja vähemmistöjen puolustamiseen. Näin väittää Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja ja pappi Henrik Wikström juuri ilmestyneessä kirjassaan Mitä Jeesus tekisi?. Provokaatiostako siinä on kyse? Wikström sanoo, ettei hänellä ole tarvetta provosoida tai esiintyä nuorena vihaisena miehenä. Hän on 47-vuotias ja tehnyt papin töitä 16 vuotta kahdeksassa seurakunnassa, ja kirjoittaa nyt omista havainnoistaan. – Kuvaan sitä, miten kirkolle on käynyt. Kirkko on ikään kuin vahingossa työntänyt Jumalan sivuun. Nykytilanne on pitkän kulttuurisen

kehityskaaren väistämätön pää. Nämä ovat sellaisia juttuja, joihin kukaan ei ole syyllinen ja joihin kaikki ovat syyllisiä, Wikström sanoo. – Ainakin Suomessa kirkko kieltäytyy keskustelemasta ihmisiä kiinnostavista, suurista hengellisistä kysymyksistä, siitä, mikä aiemmin on ollut uskon ydinaluetta: Jumalasta, Saatanasta, taivaasta, helvetistä. Sen sijaan puhutaan moraalista. Taustakangas on sama, mutta keskustelunaiheet ovat ihan toisia kuin ne, joista kristinusko syntyi. WIKSTRÖM MUISTUTTAA, että hän on yksi kritisoimansa kirkkolaitoksen työntekijöistä. Eikä hän ole sanomassa, että kaikki korjautuisi, kunhan piispat tekisivät niin tai näin tai kunhan papit lukisivat enemmän Raamattua. Sen sijaan hän haluaa tuoda näkyviin sitä kuilua, mikä on ihmisten hengellisten kysymysten ja kirkon varovaisen jumalapuheen välillä. Varovaisuus johtuu Wikströmin mukaan siitä, että kirkko haluaa pitää kiinni jäljellä olevista jäsenistään. – Oikeasti ihmiset ovat kiinnostuneita aika syvistä hengellisistä kysy-

– Ihmisten kanssa jutellessani huomaan usein, että he eivät osaa sanoittaa niitä hengellisiä kysymyksiä, joita heillä on, koska he eivät ole vuosikymmeniin kuulleet muiden kuin ihan överityyppien puhuvan niistä. Kirkon ja kirkollisen lehdistön tasapainotteleva ote on johtanut ihan mahdottomaan tilanteeseen: mihinkään ei uskalleta ottaa kantaa, koska pelätään, että joku suuttuu. Mutta ei Jumalasta voi puhua uskottavasti niin, että ei koskaan ota mihinkään kantaa. Miten Jumalasta sitten Henrik Wikströmin mielestä pitäisi puhua tai mitä Jumalasta ylipäätään voi sanoa? Ainakin Jumalan olisi oltava niin suuri, että hänen todellisuutensa piiriin mahtuu muutakin kuin suomalaisen keskiluokan elämä. Liian siisti ja ristiriidaton kuva Jumalasta ei anna lohtua niille, jotka kokevat kärsimystä, vääryyttä ja menetyksiä. – Suurin osa elämän kysymyksistä on sellaisia, että tarvitaan voimakkaampi Jumala, jos halutaan, että Jumala on vastaus mihinkään. Sen takia kirkon pitäisi ottaa koko ilmoitettu Jumalan todellisuus enemmän tosissaan. Kyllä kaikessa pitäisi olla ihmeellisyyden silaus päällä ja ihmisten pitäisi tulla kirkossa yllätetyiksi ja haastetuiksi. – Kaikki eivät pääse taivaaseen – myös kadotus on olemassa. Saatana on todellinen. Osa ihmisistä joutuu lopullisesti Jumalan hylkäämäksi. Wikström tietää, että kun hän sanoo näin, hänet luokitellaan konservatiiviksi. Sellainen hän ei kuulemma ole. Hän kutsuu itseään klassisen kristinuskon edustajaksi, vaikka tietää senkin ärsyttävän joitakuita. – Konservatiivien ongelma on se, että he edustavat enemmän jonkinlaista kadonnutta aikaa kuin rehellistä jumalapuhetta. He olisivat ihan tyytyväisiä, kun saisivat kirkon itselleen ja naiset pois kirkosta, ja sitten he voisivat pyörittää messuja, joissa kävisi kymmenen ihmistä. Noin se ei voi olla. Jos kristinusko on totta, sen pitää olla kaikille. ■

MENOT 10. – 24.10.

10 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Instagram: hakunilansrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! Ma 14.10. ehtoollishartaus ja ma 21.10. hartaus klo 11 ja sen jälkeen maksuton ruokailu. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvaperheille, rennosti, vauvojen ehdoilla. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Puolituntinen iltakirkko, Taizé-lauluja ja hiljaisuutta. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Iloa, riemua, laulua, rukousta ja Sanaa. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Käsillä hyvää keskiviikkoisin klo 14–15.30. Viikkomessu torstaisin klo 18–18.45. Ei messua 17.10. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.45. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22. Vanhustenviikon konsertti to 10.10. klo 11. Esa Aapro, Klaus Pennanen, Matti Pasanen ja Kultaisen Iän Laulajat. Yhteistyössä Itä-Hakkilan Eläkkeensaajat ry. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Pop-up-kuoro ja pop-up-bändi su 13.10. klo 10. Pari kertaa vuodessa harjoitteleva ja esiintyvä kuoro kutsuu laulamaan ja soittamaankin. Esiinnymme klo 12 Maailmojen messussa. Tied. riikka.jantti@evl.fi Maailmojen messu su 13.10. klo 12. Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Lounas, lähetysarpajaiset. Kohtaamispaikka su 13.10. klo 17. Rikospoliisi Kalle Mäenpää, lauluyhtye Via Moria. Lähetyspiiri ma 14.10. klo 18. Seniorikerho ti 15.10. klo 13. Muistiluotsi. Muistellessa Kultaisen Iän Laulajien konsertti ti 15.10. klo 18.30. Joht. Kaisa Nuolioja. Vapaa pääsy. Rukiista leipää Raamatusta ke 16.10 klo 18.30. Moniarvoisen maailman keskellä. 1. Joh. 2:3–6, 2:28–29. TT Timo Junkkaala. Torstaitupa: puurolounas to 17.10. klo 10–13. Vapaaehtoinen maksu. Messu su 20.10. klo 12. Tiina Palmu, Eveliina Ojala, Tuomas Heikkilä. Päivähetki Raamatun äärellä ti 22.10. klo 11.45–13.30. Jari Araneva. Siioninvirsiseurat ti 22.10. klo 18. Mukana Helsingin Seuratuvan virsikuoro. Yhteistä veisuuta ja lyhyitä puheita. Rukiista leipää Raamatusta ke 23.10. klo 18.30. Rakastakaa toisianne. 1. Joh. 2:7–17, 3:11–17, 4:20–21.

Pastori Samuel Yrjölä. Torstaitupa: puurolounas to 24.10. klo 10–13. Vapaaehtoinen maksu. Paluumuuttajien piiri to 24.10. klo 12.30–15. Päivi Helén. Sururyhmä alkaa 5.11. Ryhmää ohjaavat diakoni Liisa Juusela ja pappi Tiina Palmu. Tied. Tiina Palmu p. 050 356 5715.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää tiistaisin klo 10–12. Päivähartaus tiistaisin klo 12.30– 12.45. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa äijäporukassa torstaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri torstaisin klo 19–21. Perhekerho perjantaisin klo 9–13. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Ei pe 18.10. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Ei pe 18.10. Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45. Pe 25.10. ehtoollinen. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Lähetyspiiri to 10.10. klo 18–20. Matti ja Anna-Kaarina Palmu. Messu su 20.10. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Lähetyspiiri to 24.10. klo 18. Sädeahot KRS:sta vierailee.

MUUALLA Syysloman puuhapäivä Kolohongassa 1–2-luokkalaisille ti 15.10. klo 12–15. Sis. välipalan. Ilm. 11.10. menn. birgitta.tasavuori@evl.fi. Perhekerho Kolohongassa torstaisin klo 9–11. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. os. Pohjolantie 2. Ei to 17.10. Kuunloiste-lapsikuoro 6–12-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Aurinkotanssi-kuoro 11–15-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15.45–16.15 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Ensivauvat -ryhmä ensimmäisen lapsen saaneille vanhemmille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa n. alle 6 kk ikäisiä. Tiistaisin 5.11.19–21.1.20 klo 13–14.30. Ilm. ja tied. birgitta.tasavuori@evl.fi. tai 050 523 4051.

KASTETTU Ronja Lumi Aronia Aro, Laura Katriina Kastehelmi Isojärvi, Lili AulikkiMaria Kallio.

HAUTAAN SIUNATTU Pentti Olavi Piippo 74 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3

Hyvinvointipäivä to 10.10. klo 9.30– 14. Sis. lounaan, luentoja ja yhteislaulua. Maksu 5 e paikan päällä. Pieni suuri raamattukurssi la 12.10. klo 12–su 13.10. klo 13. Ohjelma nettisivustolta kohdassa ”Aikuiset”. Messu su 13.10. klo 10–11.30. Inkerin kirkkopyhä. Hyry, Survo, kanttori Lehtikangas. Hämeenkylämessu su 13.10. klo 17. Kara, Peltola, kanttori Lehtikangas. Sauvakävelypiiri (miehet) su 13.10. klo 18. Omat sauvat. Nevala. Laulun ystävät -yhteislaulutilaisuus ke 23.10. klo 14–15. Kanttori Lehtikangas. Lautapeli-ilta nuorille aikuisille su 13.10 klo 16 nuorisotilassa. Jarkko Vähäsarja. Messu su 20.10. klo 10. Wikström, Kara, kanttori Heikkilä. Varttuneen väen synttärit messun jälkeen. Yhteisen pöydän lounas ke 23.10. klo 11–12.30. (Ei 16.10.) Hävikkiruuasta valmistettu lounas on tarjolla keskiviikkoisin, se on maksuton ja kaikille avoin. Ehtoollishetki kirkkosalissa klo 12. Sururyhmä ti 5.11.–7.1. klo 18 kirkolla. 5 kokoontumiskertaa. Mukana pastori ja diakoniatyötekijä. Ilm. diakoni Anne Puumala, p. 09 8306 472 tai anne.puumala@evl.fi.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamis to 10.10. klo 10. Jarkko Vähäsarja. Käsityö- ja palvelupiiri HAIK ke 23.10. klo 10–11.30.

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä avoinna ma–ti ja to–pe klo 12–16. Tule kahville, rupattelemaan ja tutustumaan alueen asukkaisiin. Viikon vieras to 10.10. klo 14 sotaveteraani, majuri Olli Vuorio (100 v) kertoo sotamuistojaan. Perheneuvonnan vierailu iltaperhekerhon tilalla to 10.10. klo 17.30–20. Yhteinen aamiainen ma 14.10. klo 10–11.30. Diakoniatyön maksuton aamiainen parillisten viikkojen maanantaisin. Iltaperhekerho to 17.10. klo 17.30–19. Nuorten aikuisten iltakahvila pe 18.10. klo 18–22. Elävää musiikkia.

LAMMASKUJA 2B Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10–12 maahanmuuttajatytöille ja -naisille. Nettikerho ikäihmisille ke 16.10. ja 23.10. klo 14–16. ”Netin avulla aivo- ja muistihuoltoa”. Informaatikko Riitta Sivenius. Pähkiksen lähetyspiiri ke 23.10. klo 18.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 10.10. klo 11. Vieraana Antti Rusama. Kohtaamispaikka to 17.10. kello 11–12. Pastori Jaakko Kara & vierailijat. Rukoillaan, lauletaan virsiä ja hengellisiä lauluja, luetaan esirukouksia toistemme puolesta, kerrotaan elämästä ja tavataan vierailijoita.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 17.10. klo 13.30, os. Kastanjakuja 1 A. Tervetuloa palvelutalon ja lähialueen vanhukset! Teatteriretki Tampereelle la 23.11. Yhtä matkaa -näytelmä Tampereen Työväenteatterissa, jota tähdittävät Seela Sella ja Puntti Valtonen.

Mukaan mahtuu 30 ensin virastolle ilmoittanutta. Hinta-arvio n. 70 e.

KASTETTU Valma Henni Severiina Volama, Erik Miettinen, Raimo Miettinen, Samuel Sami Petteri Blomqvist, Benjamin Valtteri Törmänen.

HAUTAAN SIUNATTU Kari Erik Ylikoski 63 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, puhelin klo 9–14, p. 09 830 6552, virasto suljettu to 10.10. ja ke 23.10. korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Iltarukouspiiri to 10.10., 17.10. ja 24.10. klo 18 kappelissa. Miesten saunailta to 10.10. ja 24.10. klo 18 Kotkansiiven saunatilassa. Korso-messu Light to 10.10., 17.10. ja 24.10. klo 19. Etkot kahvin ja teen äärellä klo 18. Perhekerho pe 11.10. ja 18.10. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu, vanhemman väen kirkkopyhä su 13.10. klo 10. Elina Jokipaltio, Pirkko Yrjölä, Airi Saloniemi, Vox Mea -kuorolaiset. Tunnettuja, vanhoja virsiä isotekstisistä lauluvihkoista. Kirkkokahvit. Nimbus – korsolaista taidetta 13.10.–10.11. Juha Luodeslammen taidenäyttely seurakuntakeskuksessa ja sisäpihalla, ark. klo 9–15 ja torstaisin Korso-messun yhteydessä klo 20 saakka. Näyttelyn avajaiset su 13.10. klo 18.30 seurakuntakeskuksessa. Kirkon aamupuuro ma 14.10. ja 21.10. klo 10 seurakuntasalissa, hinta 1 e. Naisten raamattupiiri ei kokoonnu tänä syksynä. Punainen lanka -raamattupiiri ma 14.10. ja 21.10. klo 18 kirkon kappelissa. English Through Bible ma 14.10. ja 21.10. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 16.10. ja 23.10. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Hävikistä valmistettu, maksuton lounas, jota ennen mahdollisuus hiljentyä hartaushetkeen. Lähetyksen päiväpiiri ke 16.10. klo 13 kirkkosali 2:ssa ja ke 23.10. klo 13 kokoustilassa. Iltaperhekerho ke 16.10. ja 23.10. klo 18–20 lasten tiloissa. Iltapuuro syödään yhdessä klo 19.30. Pyhäinpäivän messun kuoron harjoitus ke 16.10. ja 23.10. klo 18.30– 20.30 kirkossa. Esiinnymme pyhäinpäivän messussa 2.11. klo 10. Ilm. ja mahd. koelaulut kuoroon airi.saloniemi@evl.fi tai p. 050 3107493. Osallistuminen sitovaa ja itsenäinen harjoittelutaito eduksi. Hiljaisuuden jooga to 17.10. ja 24.10. klo 12–13 kirkkosali 2:ssa. Maksuton, sopii kaikille, mukaan joogamatto. Ilm. pia.olkkonen@evl.fi. Seurakunnan seniorit to 17.10. klo 13

seurakuntasalissa. Naisten saunailta to 17.10. klo 18 Kotkansiiven saunatilassa. Messu su 20.10. klo 10. Minttu Haapalainen, Elina Jokipaltio, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Nuorten aikuisten ilta su 20.10. klo 15–18 Kotkansiiven kokoustilassa. Perhekerho ma 21.10. klo 12–15 lasten tiloissa. Sururyhmä to 7.11., 14.11., 21.11. ja 28.11. 16.30–18 kokoustilassa. Ryhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi läheisen kuolemasta luottamuksellisesti toisten surevien kanssa. Sururyhmään tullessa läheisen menettämisestä on hyvä olla kulunut vähintään puoli vuotta. Ilm. diakoniapappi Elina Jokipaltiolle, p. 050 511 1783 tai elina.jokipaltio@evl.fi ke 6.11. menn. Ilmoittautua voi myös pyhäinpäivän kynttiläkirkossa, jossa diakoniapappi paikalla.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolun puolelta. Kirkonkulma ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 10.10. ja 24.10. klo 9–11.30. Nuorten perjantai NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 11.10. klo 17.30–20.30. Perhepäivä ti 15.10. klo 9–13. Toimintaa eri-ikäisille sisällä ja ulkona, mm. perhemuskari, keittolounas (2 e aikuisilta, lapset ilmaiseksi) ja lauluhetki.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 22.10. klo 9–11.30. Seurakunnan seniorit ke 23.10. klo 10–12.

MUUALLA Ilmoittautuminen vauvamuskareihin alkaa ma 21.10. klo 9. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti korsonseurakunta.fi/lapset-ja-perheet/muskaritoiminta. Vauvan hoivahetkiin sopivia lauluja liikkuen, leikkien ja lorutellen. 0–6 kk -ryhmä kokoontuu 31.10.–5.12. torstaisin klo 12.30–13 ja 6–12 kk -ryhmä klo 13.30– 14 seurakuntakeskuksessa lasten tiloissa.

KASTETTU Saara Sofia Kolhinoja, Iida Eveliina Talka, Peetu Toivo Wiljami Kreivi, Siiri Maria Lempi Luoma, Neo Lucas Petteri Kurvinen, Miio Ilmari Ikonen, Emilia Eliisabet Oikarinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Timo Kalevi Lukkarinen ja Mervi Pauliina Saukkonen.

HAUTAAN SIUNATTU Seija Viljakainen 80 v, Riitta Maria Marttinen 72 v, Sylvia Valo 71 v, Kirsti Marjatta Blomqvist 71 v, Vilho Juhani Seppälä 64 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 8306700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

Ilmastokatastrofin välttämiseen tarvitaan syvä elämänmuutos, jossa öljy lakkaa hallitsemasta ihmistä. Muutoksen tiellä on suuria kysymyksiä, joihin tekniikka ei vastaa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS VILLE TIETÄVÄINEN

Öljyn ansassa

Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

itä me halutaan? – Ilmastotekoja!” Nuorten ilmastolakkolaisten viesti kiteytyi suoraan kysymykseen ja vastaukseen syyskuun lopussa. Eduskuntatalon eteen kokoontui tavallisena arkiaamuna 5000–6000 mielenosoittajaa. Saman viikon aikana miljoonat ihmiset vaativat päättäjiltä nopeita ilmastotoimia yli sadassa maassa. – Tunnistamme kyllä sen, että nykyistä menoa jatkamalla tulevaisuutta ei enää ole. Minusta näyttää kuitenkin siltä, että tarvittavan muutoksen suuruus ja laatu eivät ole jäsentyneet kunnolla muille kuin pienelle vähemmistölle, joka on perillä luonnontieteistä, sanoo Bios-tutkimusyksikössä työskentelevä filosofi Tere Vadén. Työkseen ekologisen kriisin seurauksia pohtiva Vadén pohjustaa ajatustaan samoilla ilmastotutkimuksen tuloksilla, joista 16-vuotias ruotsalainen koululainen Greta Thunberg puhui syyskuussa Yhdysvaltojen kongressille ja YK:n huippukokoukseen kokoontuneille maailman huippupoliitikoille. Vakavan ilmastokriisin vaara on tunnettu vähintään 30 vuoden ajan. Osaamme luetella ekokatastrofin keskeiset syyt: fossiilisten energianlähteiden käytön, luontoa kuormittavan maankäytön, globaalin väestönkasvun ja kulutuksen kasvun henkeä kohden. Miten on mahdollista, että kaikki jatkuu ennallaan? Vadén kiinnittää huomiota siihen, että pystymme laskemaan luotettavasti valtion tai yksittäisen ihmisen hiilibudjetin. Osaamme pystyttää tuulimyl-

lyjä ja kiinnittää aurinkopaneeleja. Osaamme pohtia omia kulutustottumuksiamme kriittisesti. Muutoksen tiellä on kuitenkin suuria kysymyksiä, joihin meillä ei ole vastauksia. Filosofi tarttuu nuorten mielenosoittajien huutamaan kysymykseen "Mitä me halutaan?" – Mitä haluaisin elämältä tulevaisuudessa, jos en olisikaan länsimainen kuluttaja, vaan jotakin aivan muuta, mikä on yhtä kaukana omasta tilanteestani kuin neuvostoihmisen tai keskiajan kristityn elämä? Tällaisten kysymysten pohtimisella on Vadénin mukaan kiire.

”

Me jäämme historiankirjoihin naurettavan lyhyenä maailmanhistorian jaksona, jota voi verrata vandaalien valtakuntaan. FILOSOFI TERE VADÉN

– Tiedämme nyt, että 1800-luvun puolivälissä alkanut tekninen kulttuuri kestää enintään 200 vuotta. Vuoteen 2050 mennessä tämä loppuu tavalla tai toisella. Monet inhimilliset kulttuurit ovat pystyneet selviytymään tuhansia vuosia. Me jäämme historiankirjoihin naurettavan lyhyenä maailman-

historian jaksona, jota voi verrata germaaniheimo vandaalien valtakunnan ikään.

iime vuosina Tere Vadén on pohtinut toista suurta kysymystä: mikä on luonut yhteiskunnan, jossa elämme? Vadén hahmottelee vastausta kuvittelemalla vieraan sivilisaation edustajan, joka tarkkailee kulttuuriamme avaruudesta. Kuvitteellisen avaruusolennon katse seuraa öljyn matkaa kaikkialle maailmaan: ensin tuhansia kilometrejä pitkien öljyputkien läpi, sitten valtamerten yli valtavissa tankkereissa. Lopulta öljy on joka paikkaan tunkeutuvan muoviteollisuuden raaka-ainetta ja polttoainetta, joka liikuttaa autoja ja maatalouskoneita. Ihmiskunnan käyttämästä energiasta 80 prosenttia tuotetaan yhä fossiilisten polttoaineiden avulla. – Käytännöllisesti katsoen kaikki länsimaisen kulttuurin liike ja tuotanto ovat öljyn muuttumista joksikin muuksi. Lihaa syödessämme syömme fossiilisia polttoaineita, koska lihantuotannossa yhden ruokakalorin tuottaminen vaatii kymmeniä kaloreita fossiilista energiaa, Vadén sanoo. – Jatkamme elämää öljyn ehdoilla, vaikka tiedämme, että fossiilisten polttoaineiden käyttö vie yhteiskunnan kuilun reunan yli. Kuvitteellinen tarkkailija saattaisi kysyä, kumpi käyttää kumpaa: käytämmekö me öljyä vai öljy meitä? Öljy on Vadénin mukaan upea, mutta samalla petollinen asia. Sen ansiosta käytettävissämme on valtava määrä vapaata energiaa ja työtä. Sen turvin länsimainen ihminen elää huumassa, jossa kuvittelemme, että voimme tehdä mitä tahansa. Fossiilinen energia on rikkonut jotakin, mitä yhteiskuntafilosofit kutsuvat jatkuvuuden hallinnaksi.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kaikkia kulttuureja, jotka elävät tasapainossa luonnon kanssa, yhdistää Vadénin mukaan yksi asia. Yhteisöt pysyttelevät lähellä sitä aineen ja energian kiertoa, johon niiden olemassaolo perustuu. Ihmiset ovat suoraan tekemisissä ruoan tuotannon ja jätteiden kanssa. Öljyn ansiosta länsimaisen kulttuurin ei ole tarvinnut välittää olemassaolonsa aineellisista ehdoista. Vadénin mukaan olemme eläneet kuplassa, jota antiikin filosofian käsite hybris kuvaa pelottavan osuvasti. Olemme ylimielisiä, tyhmänylpeitä ja perusteettoman voimantunteen vallassa kuin humaltunut nuorisojoukko. – Luulemme olevamme tosi taitavia, mutta itse asiassa menestymisemme perustuu satunnaiseen luonnonhistorialliseen seikkaan. Ilmastonmuutoksen edessä osaamistasomme on osoittautunut kovin huonoksi. Tämä asia ei ole vielä kunnolla jysähtänyt ihmisten tietoisuuteen.

ntiikin filosofien mukaan hybriksen valtaan joutunut ihminen päätyy helposti loukkaamaan toisia, koska on menettänyt kyvyn antaa heille arvoa. – Jos kuuntelemme esimerkiksi Amerikan mantereen alkuperäiskansojen, perinnekulttuurien ja feministien esittämää kritiikkiä, heidän mielestään kulttuurissamme on vahva luontoa nöyryyttävä, loukkaava ja ylimielinen piirre, Tere Vadén sanoo. Länsimaisella kulttuurilla on Vadénin mukaan edessään väistämättä syvä nöyrtyminen. Hän näkee, että uudenlaisen elämäntavan ainekset ovat jo olemassa. Ne ovat kuitenkin niin marginaalissa, että katseen tarkentaminen niihin on vaikeaa. Vadén mainitsee omavaraisuuteen pyrkivät pienyhteisöt ja pitkään kestäneet ei-länsimaiset perinnekulttuurit.

Fakta: Ilmastokatastrofin väistämisellä on kiire

•

Ihmisen tähän mennessä aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat nostaneet maapallon keskilämpötilaa noin yhdellä asteella. Tällä hetkellä maapallo lämpenee 0,2 astetta vuosikymmenessä.

•

Lähes kaikki maailman maat ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa asteessa. Samalla luvattiin pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Lämpenemisen vertailukohtana pidetään esiteollista aikaa ennen vuotta 1850.

•

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) arvion mukaan jo kahden asteen lämpeneminen kiihdyttäisi merkittävästi lajien sukupuuttoa sekä vaikuttaisi dramaattisesti maailman ruoantuotantoon ja puhtaan veden saatavuuteen.

•

Monien tutkijoiden mukaan kahden asteen lämpeneminen voi aiheut taa ketjureaktion, jossa maapallon itsesäätelyjärjestelmät pettävät ja lämpeneminen alkaa ruokkia itseään mahdollisista päästörajoituksista riippumatta. Lopulta edessä olisi maapallon elinkelpoisuuden romahtaminen.

•

IPCC:n mukaan maapallon lämpeneminen voidaan vielä rajoittaa 1,5 asteeseen. Tavoite vaatii nettopäästöjen pudottamista nollaan vuoteen 2050 mennessä. Nettopäästöjen nollaaminen tarkoittaa sitä, että ihmiskunta tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin meret, maaperä ja metsät kykenevät sitomaan.

•

Tyytyminen tähän mennessä tehtyihin vähennyssitoumuksiin nostaisi maapallon keskilämpötilaa kolme astetta vuoteen 2100 mennessä. Omaa tavoitettaan kiristänyt Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

– Miljoonat ihmiset elävät jo nyt fossiilitalouden ulkopuolella eivätkä tavoittele aineellisia mukavuuksia, hän sanoo. Edessä häämöttävä murros vertautuu Vadénin mielessä Rooman valtakunnan hajoamiseen. Uudenlaiset taidot levisivät vähitellen Eurooppaan feodaaliherrojen maatiloilta ja kristillisistä luostareista. Lopulta syntyi uusi hallinto, joka oli aivan toisenlainen kuin Rooman keskitetty hallintomalli.

”

Kun pohdimme ekologisen kriisin vaatimaa elämänmuutosta, taustalla jyrisee kysymys siitä, miksi elämme ja olemme täällä. FILOSOFI TERE VADÉN

Aiemmin suuret yhteiskunnalliset murrokset ovat kestäneet useita sukupolvia, mutta nyt aikaa on vain vuosikymmen tai kaksi. – Tarvitsemme tietoa ja ymmärrystä maapallon ekologisesta tilasta, mutta muutoksen onnistuminen vaatii ratkaisujen löytämistä paikallistasolla. Uusien elintapojen edistämisessä olisi omiaan keskiajan luostarilaitoksen kaltainen verkosto, jossa juurille menevä henkisyyden harjoittaminen yhdistyisi keittiöpuutarhan viljelyyn, Vadén pohtii.

enkisyyden harjoittaminen on Vadénin mukaan tarpeen siksi, että öljyn varassa elävä länsimainen ihminen on huomaamattaan pienentynyt sisäisesti. Samalla olemme ajautuneet moraaliseen kiipeliin, josta ei ole helppoa ulospääsyä. – Muutamia poikkeusyksilöitä lukuun ottamatta emme voi tehdä muutosta yksin. Emme voi hypätä yksin ulos ympäristöstä, johon olemme kasvaneet, vaan tarvitsemme siihen ihmisyhteisön tukea. Toisaalta eettinen rehellisyys edellyttää sitä, että emme päästä yksilöä vastuusta, Vadén sanoo. Vadén vertaa fossiilisesta energiasta irrottautumista uskonnolliseen kääntymiseen tai valaistumiseen, jonka avulla ihminen vapautuu päihteistä. Laskennallinen tieto henkilökohtaisesta hiilibudjetista ei riitä. Muutokseen tarvitaan myös uudenlaisia malleja, myyttejä ja symboleita, jotka kiteyttävät sen, mihin suuntaan olemme menossa. Niitä löytyy Vadénin mukaan uskonnollisista traditioista. – Kun pohdimme ekologisen kriisin vaatimaa muutosta, taustalla jyrisee kysymys siitä, miksi elämme ja olemme täällä. Elämme kulutuskulttuurissa, koska se tarjoaa elämäämme merkityksiä. Nyt pitäisi osata luopua siitä ja elää jonkin muun vuoksi. Tässä pohdinnassa uskonto ja taide ovat paljon ratkaisevammassa asemassa kuin luonnontieteet.

kologinen kriisi on keskeisiltä osin ihmismielen kriisi. Siksi riittävä ja olennainen muutos ei synny vain vihreän teknologian kehittämisestä, vaan siihen vaaditaan ihmisen mielen muuttumista. Näin ajattelee Enonkosken luostariyhteisön pappi ja teologian tohtori Pauliina Kainulainen, joka pohtii ihmisen luontosuhdetta tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Suuren järven syvä hengitys. – Näyttää todennäköiseltä, että edessä on vakava ekologinen romahdus, mutta meidän pitää jatkaa kamppailua sen lieventämiseksi. Ei ole vaihtoehto jäädä tumput suorina seuraamaan, mitä luonnolle tapahtuu, eikä ole mielekästä seurata sitä yksin, Kainulainen sanoo. Hän etsii vastauksia ekologiseen kriisiin kahdesta suunnasta: kristillisestä mietiskelyperinteestä, johon sisältyy korkeatasoista tietoa ihmismielestä, sekä vanhasta suomalaisesta maailmankuvasta. Suomalaisten luontosuhde on Kainulaisen mukaan rikkoutunut, kun vanha suomalais-ugrilainen maailmankuva on joutunut syrjään. Nykyaika toi sen tilalle mekanistisen maailmankuvan, joka on hallinnut läntistä maailmaa lähes 400 vuotta. Siinä luonto ymmärretään pohjimmiltaan koneen kaltaiseksi ja siihen suhtaudutaan resurssina. – Mielemme oirehtivat sitä, että olemme menettäneet jotakin. Uskon, että Suomen korkeat riippuvuus-, väkivalta- ja itsemurhatilastot kertovat osaltaan luontosuhteemme vaurioitumisesta, hän sanoo.

”

Jatkamme luonnon tuhoamista osittain siksi, että työelämä vie meistä mehut, emmekä enää jaksa paneutua muuhun. TEOLOGI PAULIINA KAINULAINEN

Menetys tuli Kainulaista vastaan konkreettisesti vuonna 2006, kun kansainväliset kaivosyhtiöt tulivat hänen kotiseuduilleen Kontiolahden ja Enon rajalle etsimään uraania. Yhtäkkiä paikallisyhteisölle elintärkeät pohjavedet ja marjametsät olivat uhattuina. Jos uraanikaivos toteutuisi, sen jätteet säteilisivät radioaktiivisina tuhansia vuosia.

auliina Kainulainen liittyi Pohjois-Karjalan uraanikaivoksia vastustavaan liikkeeseen. Nopeasti kasvava kansanliike kokosi yhteen lähialueen maanviljelijöitä, teatteri- ja taideväkeä, seurakunta-aktiiveja, yliopistotutkijoita ja luonnonsuojelijoita. Kamppailu jatkui epätasaisena vuoteen 2013 saakka. Lopulta kaivosyhtiö ilmoitti yllättäen vetäytyvänsä valtauksiltaan uraanin hinnan alentumisen vuoksi. Kainulaiseen vaikutti erityisen voimakkaasti se, että ministeriön virkamiehet taivuttelivat kuntapäättäjiä uraanin louhinnan kannalle. – Olimme siis ihan itse antamassa oman maaperämme rikkaudet kansainvälisten yhtiöiden käsiin lyhytnäköisten taloudellisten etujen vuoksi. Kokemus avasi silmäni sille, millaista on joutua kolonialismin uhriksi, hän sanoo. Kainulainen on perehtynyt kolonialismiin tutkimalla Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologiaa ja syventymällä alkuperäiskansoihin kuuluvien kristillisten teologien ajatteluun. – Monien tutkijoiden mukaan kolonialismi on syvimmältään mielen kolonisaatiota. Siksi alkuperäiskansojen kamppailussa olennaista on vapautuminen kulttuurisesta alemmuudentunteesta, joka johtuu siitä, että ihminen on riistetty irti omilta mailtaan, omasta kielestään, kulttuuristaan ja hengellisyydestään.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Toisin kuin monet alkuperäiskansat, suomalaiset eivät ole joutuneet luopumaan esimerkiksi omasta kielestään ja maastaan. Kainulaisen mukaan olemme kuitenkin menettäneet ikivanhan luontosuhteemme, yhteyden eläimiin ja luonnon pyhyyden tajun. Hän uskoo, että tämä menetys on avannut portit luonnon kestämättömälle hyväksikäytölle.

otoperäiseen suomalaiseen kulttuuriin on Pauliina Kainulaisen mukaan sisältynyt merkittävää tietoa ihmisen ja luonnon suhteesta. Yhtenä esimerkkinä on kohtuullisuuden ihanne, johon myös Kainulaiselle tärkeän Kohtuusliikkeen nimi viittaa. Kohtuusliike syntyi syksyllä 2009, kun uraanikaivoksia vastustaneet ihmiset alkoivat yhdessä pohtia ympäristöongelmien perimmäisiä syitä. Jäljet johtivat ylikulutukseen ja jatkuvaan, rajattoman talouskasvuun. – Meitä edeltäneet sukupolvet osasivat elää tasapainossa luonnon kanssa ja ottivat luonnosta vain sen, mitä elämiseen tarvittiin. Tämän elämäntavan uudelleen löytäminen auttaisi meitä irtautumaan kertakäyttökulttuurista, Kainulainen sanoo. Samasta kulttuurisesta pohjavirtauksesta hän löytää tasavertaisen ja kunnioittavan sukulaissuhteen eläimiin. – Vanhan luontoyhteyden katoaminen näkyy metsien kovakouraisissa avohakkuissa ja siinä kärsimyksessä, jota eläimet kokevat teollistuneen eläintuotannon liukuhihnoilla. Kotoperäisen kulttuurin aatteelliset juuret ovat Kainulaisen mukaan paljon 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kansallisromanttista aikaa syvemmällä menneisyydessä. Henkilökohtaisella tasolla paluu

”

Vanhan luontoyhteyden katoaminen näkyy metsien kovakouraisissa avohakkuissa ja siinä kärsimyksessä, jota eläimet kokevat teollistuneen eläintuotannon liukuhihnoilla. TEOLOGI PAULIINA KAINULAINEN

yhden tai kahden sukupolven päähän saattaa kuitenkin riittää. – Kohtuullisuuden kulttuuri hiipui 1960- ja 70-lukujen edistysuskossa, mutta uskon, että se on vielä palautettavissa. Esimerkiksi omassa lapsuudenkodissani ruokaa ei heitetty hukkaan, eikä jätettä juurikaan syntynyt, Kainulainen sanoo.

yvällinen elämänmuutos edellyttää Pauliina Kainulaisen mukaan sitä, että varjelemme mielemme toimintakykyä. Aivomme tarvitsevat rauhoittumisaikaa, jotta pystyisimme kes-

kittymään kokonaisuuksiin. Siksi Kainulaisen kesällä ilmestyneen kirjan alaotsikko on Luontosuhde ja kokonainen mieli. – Jatkamme luonnon tuhoamista osittain siksi, että työelämä vie meistä mehut, emmekä enää jaksa paneutua muuhun. Toinen mieltämme hajottava asia on mobiiliteknologia, joka tuo netin kaikkialle ja rasittaa aivojamme jatkuvalla ärsykepommituksella. Kainulainen varjelee omaa mieltään kieltäytymällä älypuhelimesta ja rajoittamalla sosiaalisen median käytön minimiin. Viimeisten 25 vuoden ajan hän on tavoitellut sisäistä keskittymistä myös meditoimalla. Jeesuksen opetuksiin perustuvien mietiskelyperinteiden avulla Kainulainen on kohdannut kaksi suurta ekologisen mielenmuutoksen vastustajaa, mukavuudenhalun ja pelon. – Mietiskelyperinteissä pyritään sisäiseen vapauteen ja riippumattomuuteen. Irti päästäminen vertailusta ja arvostuksen saamisen tarpeesta osuu suoraan kulutuskulttuurin ytimeen. Henkisen vapauden etsiminen on vaativaa, mutta siinä kohdataan Pyhän Hengen voima ja Jumalan valtakunnan rikkaus, hän sanoo. Jeesus vertasi Jumalan valtakuntaa muun muassa kauppiaaseen, joka etsi arvokkaita helmiä. Löydettyään etsimänsä hän myi kaiken mitä omisti ja osti helmen. Kainulainen mainitsee myös Jeesuksen opetuksen, jonka mukaan irti päästäminen omasta egosta johtaa elämän löytämiseen: ”Joka kadottaa oman elämänsä, löytää sen.” – Se, mitä Jeesus opetti, on ajankohtaista nyt. Noissa teksteissä puhutaan syvästä transformaatiosta eli sisäisestä muutoksesta. Ihmiselle avautuu yllättäen niin arvokas ulottuvuus, että hänessä tapahtuu elämänarvojen keikahdus. ■

Tehdään matkasta yhteinen. Hoiva tukee ikääntyneitä ja heidän läheisiään elämän muuttuvissa tilanteissa. Rinnalla kulkee ammattitaitoinen henkilökunta elämän loppuun asti. Hoivakodeissamme Viikissä, Pitäjänmäellä ja Kalliossa eletään hyvää ja turvallista elämää, jossa arki ja juhlat kuuluvat kaikille. Tarjoamme ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista sekä lyhytaikaisia hoivajaksoja.

Kysy vapaista hoivakotipaikoistamme 09 7750 5980 tai palveluneuvonta@hoiva.fi Tavoitat meidät arkisin klo 9.00-15.00 Viikki · Kotikallio · Kyläkallio · Scilla · Leenankoti

Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Mummojen inspiroima Sirpa Kähkösen kirjojen alkusysäyksenä ovat olleet oman suvun osittain rankatkin tarinat. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

asilan aseman raiteet ylittävä Linnunlaulun silta on tullut kirjailija Sirpa Kähköselle tutuksi parina viime vuonna. Sen kautta hän kulkee aamuisin kotoaan Kalliosta kirjailijatalo Villa Kivessä sijaitsevalle työhuoneelleen. Eko-Viikissä rivitalossa asuneelle Kähköselle muutto kerrostaloon Kallioon on merkinnyt melkoista elämänmuutosta. Hän on kuitenkin viihtynyt hyvin kivisessä kaupunginosassa. – Olen jo ehtinyt kiintyä Kallion äänimaailmaan, erityisesti kirkonkellojen soittoon. Jean Sibeliuksen sävelmää soitetaan kaksi kertaa päivässä, puoliltapäivin ja iltakuudelta. Lisäksi kellojensoitolla kutsutaan sunnuntaisin jumalanpalvelukseen. – Pidän myös siitä, että Kallion kaduilla näkee kaikenlaista kulkijaa, vaikka välillä vastaan tulee surullisiakin tapauksia. Pienet kaupat ja kahvilat myös tuntuvat kotoisilta. Helsingin keskustaa lähellä oleva Kallio sopii hyvin Kähkösen nykyiseen aktiiviseen elämänvaiheeseen. Hän pääsee sieltä useimpiin työhön liittyviin tilaisuuksiin kätevästi kävellen tai polkupyörällä. Tekemistä riittää, sillä Kähkönen toimii kirjailijan työn ohella Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana. – Minusta tuntuu tärkeältä työskennellä muiden hyväksi, puhua taiteilijoiden toimeentulon ja sosiaaliturvan puolesta. Se tuo samalla yksinäiseen kirjoittajan työhön sosiaalista yhdessä tekemistä. Nyt tähän on myös aikaa paremmin, kun ei tarvitse enää joka päivä huolehtia perheestä.

seuraavaksi. Hän odottaa kirjoittamiseen sisäistä tilausta eli toimii aihetta etsiessään vahvasti intuition varassa.

LÄHIPIIRIN MUKAAN Sirpa Kähkönen olisi jo 17-vuotiaana arvellut, että hänestä tulee kirjailija. Itse hän ei muista tehneensä niin, koska kirjailijan ammatti tuntui hänestä suurelta ja saavuttamattomalta asialta. Lukioiässä Kähkönen kirjoitti runoja. Ensimmäiset julkaistut teokset olivat kuitenkin nuortenkirjoja. Kolmekymppisenä Kähkönen löysi kiinnostavan aihepiirin yllättävän läheltä. Kansallisarkisto avasi tuolloin suuret poliisiarkistot, ja kuopiolaistaustainen Kähkönen pääsi tutkimaan omassa suvussaan kuiskailtuja asioita. – Olen lapsesta lähtien ollut tarinoiden kyllästämä. Sukuni on sisällissodan vihamielisyyden vaurioittama, minkä vuoksi tarinat olivat jääneet ikään kuin kysymyksiksi, joihin piti löytää vastauksia. – Opiskelin yliopistossa historiaa, ja sen tutkiminen alkoi ruokkia kirjoittamistani. Tajusin, että pieni tarina kuuluu isoon tarinaan. Se on jaettavissa ja tuttu monelle. Se on samalla uutta sotahistoriaa, mikrohistoriaa, joka kertoo siviilien kohtaloista ja tekee historian eläväksi. Vaikka Kähkösen Kuopioon liittyvistä romaaneista on kehkeytynyt sarja, hän ei uuden kirjan ilmestyttyä yleensä tiedä, mistä aiheesta kirjoittaa

– Mummoni tuli nuorena maalta kaupunkiin ja rakastui poliittisesti aktiiviseen mieheen, joka joutui vankilaan 1930-luvun poliittisen kriisin aikana. Myös talvi- ja jatkosodassa mummolla oli vaikeita aikoja miehen ollessa rintamalla. Hän koki kaupungin pommitukset ja näki sotaa pakoon lähdettyään järven takaa kotikaupunkinsa palavan. Kun Kähkösen mummo sitten katsoi televisiosta Vietnamin sodasta kertovia uutisia, tulivat sodan kauhut vahvasti hänen mieleensä. – Hän alkoi vuolaasti itkien kertoa siitä minulle, koska olin juuri tuolloin yötä hänen luonaan. Turvallisen aikuisen outo käytös tuntui kahdeksanvuotiaasta pikkutytöstä tosi pelottavalta. Aikuisena tajusin, että kyse oli ahdistavaan asiaan liittyvästä posttraumaattisesta stressireaktiosta. Kähkösen mukaan tämä todistaa sen, miten kriisiaikoihin liittyvät pelko ja ahdistus siirtyvät jälkipolville. Isän puoleisen sukunsa kautta hän tietää myös evakoiden tuntemuksista. – Evakoille kodin menettäminen oli järkyttävä kokemus. Ei ihme, että moni kuvaannollisesti nukkui käsilaukku tyynyn alla, lähtövalmiina. Varsinkin vanhalle ihmiselle lähtö omasta kodista saattoi olla sokeeraava. Näin koki isäni äidinäiti, joka kuoli heti evakkopaikkaan päästyään.

UUSIN ROMAANI Muistoruoho jatkaa Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjaa, jonka ensimmäinen osa ilmestyi 20 vuotta sitten. Muistoruohoa voi kuitenkin lukea itsenäisenä teoksena, kuten Kähkösen mukaan muitakin sarjan teoksia. 1970-luvulle sijoittuvan romaanin yhtenä keskeisenä hahmona on kuusikymppinen Anna, joka järkyttyy syvästi nähdessään uutiskuvia Vietnamin sodasta. Jo aiemmista kirjoista tutussa henkilössä on yhtymäkohtia Kähkösen äidinäitiin.

”

Haluaisin, että suurten ikäluokkien kiltit tytöt ja pojat voisivat nyt vanhoina olla vasta hankaisia ja tehdä asioita täysin oman mielensä mukaan.

LESKEKSI JÄÄNYT Anna ja hänen ikätoverinsa ihmettelevät romaanissa 1970-luvun meininkiä. Naisen asema oli aiemmin tarkkaan määritelty, mutta nyt naiset lähtivät entistä vahvemmin työelämään ja pukeutuivat rennosti farkkuihin ja minihameisiin. – Lasten hoitoa ei kuitenkaan ollut järjestetty samalla tavalla kuin nykyään. Tuon ajan ilmiö olivatkin avainkaulalapset. Sota-ajan seurausta varmaan oli se, että lapsiin iskostettiin yksin pärjäämisen eetos, Sirpa Kähkönen sanoo. Peruskoulu-uudistus takasi koulutuksen kaikille. Se ei ollut enää perheen varallisuudesta kiinni. Kähkönen itsekin on lähtöisin tavallisesta työläisperheestä. – Asuimme puutalossa Kuopion keskustassa 1970-luvun lopulle asti, jolloin alueen talot purettiin ja muutimme lähiöön. Se oli saman tyyppinen metsälähiö kuin Kontula. Tulimme siis osaksi Suomen kaupungistumisen kehitystä. Kähkösen perhe kannusti häntä opiskelemaan. Esimerkiksi hänen molemmat mummonsa teroittivat hänelle, että pitää käydä koulut loppuun ja hankkia työpaikka, ettei jää miehen palvelijaksi. – Tämä johtui luultavasti siitä, että mummoni olivat tottuneet sota-aikana toimimaan. Heidän oli pitänyt laittaa kätensä konerasvaan, tehdä siis myös miesten työt. – Vaikka mummoni olivat ajatuksiltaan ja asenteiltaan uudenaikaisia, he pitivät silti kiinni vanhan ajan naisellisuudesta. He käyttivät yhä hameita, korsetteja ja nailonsukkia, ja esimerkiksi naisen tupakointi kadulla tuntui ajatuksena täysin mahdottomalta. Kähkönen tuntee erityistä sympatiaa sodan jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkia kohtaan. – Heidän piti olla niin kunnollisia, syödä aina lautasensa tyhjäksi. Haluaisin, että nämä kiltit tytöt ja pojat voisivat nyt vanhoina olla vastahankaisia ja tehdä asioita täysin oman mielensä mukaan. MUMMOJENSA OHJEITA Sirpa Kähkönen on noudattanut ilmeisen hyvin: hän on pärjännyt elämässä itsenäisesti omilla kyvyillään. Hän on myös pyrkinyt vaikuttamaan oman alansa asioihin. Ennen Kirjailijaliiton puheenjohtajan pestiä hän luotsasi neljä vuotta sananvapausjärjestö PENin Suomen-osastoa. Kähkösen mukaan tuolloin tuli selväksi, ettei kirjailijoiden sananvapaus ole ollut Suomessa pitkin aikoihin uhattuna. Toinen tilanne on monilla tutkijoilla ja toimittajilla, joiden tutkimisen ja sanomisen vapautta on yritetty kaventaa sosiaalisen median vihakampanjoilla. – Erityisesti yksin työskentelevällä freetoimittajalla on ollut vaikeaa, jos hän on joutunut somemyrskyn ja maalittamisen keskelle. Nämä tapaukset voivat olla tosi hämäriä ja nuhruisia. Kirjan tulevaisuuteen Kähkönen uskoo edelleen, vaikka tässä ajassa on sosiaalinen media ja muita kilpailevia vaihtoehtoja. – Tunne vahvistuu, kun näkee, miten liikennevälineissä luetaan perinteisiä kirjoja ja vanhemmat tuovat lapsiaan keskuskirjasto Oodiin. Meidän pitää edelleen satsata kirjastoihin, jotka takaavat kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden lukea. ■

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kuka?

Sirpa Kähkönen, 55, on Helsingin Kalliossa asuva kirjailija. Hän toimii myös Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana.

Mitä?

Kähkönen on keskittynyt kirjoissaan historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Hänen uusin romaaninsa Muistoruoho on hänen Kuopio-sarjansa kahdeksas teos. Kähkönen on kirjoittanut kaikkiaan 12 romaania, minkä lisäksi hän on tehnyt kolme tietokirjaa, näytelmiä ja suomennoksia.

Motto

Elämälle kiitos.

Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Unissasaarnaajan kahdet Marian paratiisi kertoo eristäytyneestä lahkosta ja sitä johtaneesta Maria Åkerblomista. Totuus oli elokuvaakin ihmeellisempi. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SAMI KUOKKANEN/KOMEETTA

öyhän perheen tytär lähetetään viisi vuotiaana varakkaaseen kasvatti perheeseen. Murrosiässä tyttö alkaa saarnata unenkaltaisessa tilassa. Hä nen ympärilleen muodostuu yhteisö, jossa ihmiset ovat valmiit myymään omaisuutensa ja seuraamaan johtajaansa vaikka Pa lestiinaan, Luvattuun maahan, asti. Nainen tekee, tai saa ainakin muut tekemään, rikoksia ja istuu vä lillä vankilassa. Myöhemmin hänestä tulee parket tialan yrittäjä ja koirankasvattaja, jolla on näyttävä tyyli, erikoinen kotitalo ja lemmikkinä kaksi leijo naa. Kuulostaa Hollywoodelokuvan käsikirjoituk selta, mutta suurin piirtein näin Maria Åkerblomin (1898–1981) elämä todella meni. 4. lokakuuta elokuvateattereihin tullut Zaida Bergrothin ohjaama Marian paratiisi elokuva ammentaa Maria Åkerblomin erikoisesta elämäs tä. Elokuva on ”tositapahtumien inspiroima”, mut ta aikajännettä ja monia yksityiskohtia on muutet tu. Elokuvan päähenkilö on fiktiivinen hahmo, Ma ria Åkerblomin teiniikäinen seuraaja Salome. Åkerblomin elämäntarinan ja åkerblomilaisuu den paras asiantuntija, teologian tohtori, entinen Porvoon piispa ja 1980luvulla kulttuuriministeri näkin toiminut Gustav Björkstrand ei ihmettele, miksi Suomen tunnetuimman unissasaarnaajan ta rina kiehtoo. – Maria Åkerblomilla oli dramaattinen elämä. 1920luvulla hänen liikkeensä oli skandaali ja kaik kien huulilla. Hän ei kiinnostanut pelkästään pai kallisesti, vaan hänestä kirjoitettiin Ruotsissa asti, Björkstrand sanoo. GUSTAV BJÖRKSTRAND KUULI jo lapsena juttuja Maria Åkerblomista. Åkerblomin ympärille muo dostunut uskonnollinen yhteisö syntyi Kokkolas sa, mistä myös Björkstrand on kotoisin. Björkstrand teki Åkerblomista ensin historian ja kirkkohistorian pro gradu tutkielmat, sitten li sensiaatintyön ja väitöskirjan. Vuonna 1976 ilmes tynyt väitöskirja keskittyi tutkimaan åkerblomilai suutta uskonnollisena liikkeenä. Väitöstilaisuuden kynnyksellä Björkstrand sai eräästä asianajotoimis tosta kirjeen, jossa vaadittiin, ettei tutkimusta saa julkaista tai Björkstrand joutuu maksamaan suuret sakot. Toimeksiantaja oli Maria Åkerblom. Väitös tilaisuus kuitenkin pidettiin, eikä tutkimuksen jul kaisulla ollut seuraamuksia. Kun Maria Åkerblom oli kuollut, Björkstrand kir joitti hänestä kirjan. Åkerblomin persoonaan kes kittyvä Maria Åkerblom: elämän ja kuoleman lähettiläs ilmestyi vuonna 2011. Tutkimustensa kohdetta Gustav Björkstrand ei koskaan tavannut, useista yrityksistään huolimat ta. Väitöskirjaansa varten hän haastatteli lähes 200 ihmistä, jotka olivat liikkeessä mukana tai tekemi sissä sen kanssa. Aineistona Björkstrandilla olivat myös esimerkiksi oikeudenkäyntipöytäkirjat, jot ka liittyivät Maria Åkerblomiin ja åkerblomilaisiin. Vuosina 1919–1928 Åkerblomia syytettiin muun muassa kirkkolain rikkomisesta, erään maanviljeli jän ampumisesta ja myymälävarkauksista, ja hänen

Marian paratiisi -elokuvassa Maria Åkerblomia näyttelee Pihla Viitala. HS ARKISTO

Osa Maria Åkerblomin saarnojen rekvisiittaa oli sänky. Myös Marian paratiisi -elokuvassa hän nousee välittämään jumalallisia viestejä sängyltään.

seuraajiaan esimerkiksi nimismies Ernst Veneliuksen murhayrityksestä. Venelius oli tutkinut Åker blomin toimintaa Kokkolassa. Vuonna 1928 Åkerblom tuomittiin kahdeksak si vuodeksi vankeuteen murhayrityksestä ja vää rään valaan yllyttämisestä. Hän istui tuomionsa Hämeenlinnan naisvankilassa. Oikeudenkäynneis sä Åkerblom tiettävästi kiisti aina kaiken. – Olen käynyt läpi 10 000 sivua oikeudenkäynti pöytäkirjoja ja sanoisin, että asia on kyllä ihan sel vä. Hän oli syyllinen, Björkstrand toteaa.

Maria Åkerblom tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen murhayrityksestä ja väärään valaan yllyttämisestä.

MARIA ÅKERBLOMIN ISÄN kerrotaan olleen vapaa ajattelija ja äidin uskonnollinen. Perheessä, jossa Åkerblom oli piikana murrosiässä, oli uskovia ih misiä ja käytiin kirkossa. Hän oppi nopeasti ja imi vaikutteita. Ensimmäiset saarnansa Maria Åkerblom piti 18vuotiaana kotimökissään. Maine alkoi levitä, ja häntä pyydettiin puhumaan kirkkoihin ja rukoushuo neisiin. Alttarille tuotiin sänky, jossa hän makasi la kanan alla ja nousi sitten saarnaamaan eräänlaisessa horrostilassa – tai näin hän ainakin sujuvasti näytteli.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

kasvot Unissasaarnaaja, koirankasvattaja ja yrittäjä

HS ARKISTO

•

Ida Maria Åkerblom syntyi 14.9.1898 Snappertunassa Raaseporissa. Vanhemmat olivat köyhiä mäkitupalaisia. Köyhyyden vuoksi yhdeksän lasta lähetettiin jo nuorena töihin muualle.

•

Näki ensimmäiset enneunensa 1913 ja piti ensimmäiset unisaarnansa vuonna 1917. Yksi veljistä piti tätä sairaana piirteenä ja toimitti sisarensa tutkittavaksi Kammion mielisairaalaan.

•

Muutti Kokkolaan 1918. Metsänhoitaja Eino Wartiovaara tutustui Åkerblomiin ja adoptoi tämän. Tuolloin oli laillista adoptoida alle 21-vuotiaita.

•

Åkerblom seuraajineen muutti Helsinkiin 1923 ja osti Villa Toivolan Meilahdesta. Rahat saatiin mm. yhteisön jäsenten maatilojen myynnistä.

•

Tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen 1928. Onnistui pakenemaan sekä poliisivankilasta että Hämeenlinnan naisvankilasta.

•

Vuonna 1933 Åkerblom vapautui vankilasta ja asettui asumaan Villa Toivolaan. Hänestä tuli arvostettu koirien kasvattaja ja parkettiajan yrittäjä, jonka yritys pääsi uusimaan myös Presidentinlinnan parkettilattiat.

•

Tarjosi vuonna 1941 kodin kahdelle orvoksi jääneelle Korkeasaaren leijonanpennulle.

•

Åkerblom kuoli alkoholisoituneena Helsingissä 25.2.1981. Hänet on haudattu Honkanummen hautausmaalle.

•

Åkerblom ja hänen ympärilleen syntynyt uskonnollinen liike ovat kiehtoneet ihmisiä pitkään. Ennen elokuvaa hänestä on tehty tv-dokumentti, näytelmiä ja rikosromaani.

Kun kaksi Korkeasaaren leijonanpentua tarvitsi sijais emoa vuonna 1941, Maria Åkerblom tarjoutui apuun. Pennut muuttivat Villa Toivolaan Meilahteen.

– Sisällissodan jälkeen nuoret valkoiset kävivät kuuntelemassa Åkerblomia, vaikuttuivat hänestä ja pyysivät häntä lähtemään Pohjanmaalle. Se oli herätysliikkeille otollista maaperää, Gustav Björkstrand kertoo. Yksi puheista vakuuttuneista oli metsänhoitaja Eino Wartiovaara. Hän adoptoi 20-vuotiaan Åkerblomin, ja he asettuivat Kokkolaan. Wartiovaarasta tuli Åkerblomin ympärille syntyneen uskonnolliseen liikkeen toinen johtohahmo ja rikoskumppani.

ALUKSI MARIA ÅKERBLOM veti paikalle satoja, myöhemmin jopa tuhansia kuulijoita Helsingissä, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Hänen puheensa olivat kansantajuisia ja niitä leimasi lopun ajan tunnelma. Sellaisissa tunnelmissa Åkerblom seuraajineen muutti Kokkolasta Helsinkiin. – Åkerblom halusi viedä seuraajansa Luvattuun maahan ennen kuin viimeinen päivä koittaa. Åkerblom joutui kuitenkin vankilaan, eivätkä hänen seuraajansa koskaan päässeet Helsinkiä pidemmälle, Gustav Björkstrand sanoo.

Kirkon piirissä Åkerblomiin suhtauduttiin kaksijakoisesti. Pappeja oli mukana hänen tilaisuuksissaan, mutta ainakin arkkipiispa Gustaf Johansson yritti estää Åkerblomin toiminnan. Arkkipiispa ja Åkerblom tapasivat, kun Johansson oli Kokkolassa piispantarkastuksella. – Johansson oli sitä mieltä, että naisen tehtävä oli avioitua ja hoitaa kotia, ei saarnata. Maria Åkerblom siteerasi hänelle Vanhan testamentin Joelin kirjaa, jossa mainitaan profetoivat tyttäret. Unissasaarnaajana Maria Åkerblom ei ollut ainoa lajissaan. Björkstrandin mukaan vastaavia saarnaajia oli 1900-luvun alussa useita. – Oli sellaisia julistajia kuin Helena Konttinen ja Karolina Utriainen. Siihen aikaan naisesta ei voinut tulla pappia, mutta hänestä saattoi tulla unissasaarnaaja. Sisällissota, sitä edeltänyt ja sen jälkeinen aika sekä köyhyys saivat ihmiset hakemaan turvaa uskonnosta ja karismaattisista johtajista. – Tällaisia liikkeitä syntyy, kun on jollakin tavalla rauhaton tilanne. Näin oli myös kylmän sodan aikaan. Nyt turvattomuuden tunnetta luo esimerkiksi ilmastonmuutos. En yllättyisi, jos jokin vastaava liike syntyisi nyt, Björkstrand sanoo.

”

En yllättyisi, jos jokin vastaava liike syntyisi nyt. TEOLOGIAN TOHTORI GUSTAV BJÖRKSTRAND

SILLÄ AIKAA, kun Maria Åkerblom oli vankilassa, åkerblomilaisten joukko pieneni kahteen kolmasosaan siitä, mitä se parhaimmillaan oli. Kun Åkerblom vapautui vankilasta vuonna 1933, hänen uransa saarnaajana päättyi. Hänestä tuli parkettialan yrittäjä ja kennelin pitäjä, joka emännöi prameita juhlia kotonaan Villa Toivolassa Meilahdessa. Marian paratiisi -elokuvassa åkerblomilaisuus esitetään liikkeenä, jonka jäsenet eivät saaneet juurikaan olla tekemisissä muiden kanssa. Björkstrandin mukaan tämä pitää paikkansa. – Kun haastattelin åkerblomilaisia tutkimustani varten, heille oli tärkeää, ettei heidän identiteettinsä paljastuisi. He saattoivat sanoa, etteivät ole puhuneet näistä asioista edes lapsilleen. Muusta maailmasta eristäytyminen teki liikkeestä lähtemisen vaikeaksi. – Tällaiset piirteet ovat tyypillistä joillekin uskonnollisille liikkeille, kuten Jehovan todistajille ja mormoneille, Björkstrand huomauttaa. Toisten mielestä Maria Åkerblom oli lämminsydäminen hyväntekijä, toisten mielestä ihmisiä manipuloiva huijari ja rikollinen, jonka johtamassa liikkeessä ei kaihdettu väkivaltaa eikä pelottelua. Gustav Björkstrand on keskustellut Maria Åkerblomista myös psykiatrian asiantuntijoiden kanssa. – Kyllä minä kaiken sen pohjalta ajattelen, että hän oli psykopaatti. Hänessä oli ikään kuin kaksi persoonaa, kuten hän itsekin joskus oli sanonut. Toinen haluaa palvella Jumalaa ja toinen jotain ihan muuta. Björkstrand luonnehtii Maria Åkerblomia myös teräväksi liikenaiseksi ja karismaattiseksi henkilöksi, jolla kiistatta oli voimakas vaikutus ihmisiin. Paljon pysyy ikuisena arvoituksena. ■

Osa 41

MATTI HAGELBERG

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

neniälittereK

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Meidän Herramme muurahainen VANHURSKAAN RUKOUS voi paljon, kun se on harras. Hampaita on kuulemma kasvanut tekohampaiden tilalle Sanan ja rukouksen illoissa, ja rippileirillä telottuun isovarpaaseen on lakannut sattumasta. Parasta aikaa on BB-talossa uskovainen mies, joka ilmeisesti joko ei ole vanhurskas tai jonka rukous ei ole harras, sillä kovista yrityksistä huolimatta hän ei ole onnistunut helpottamaan kämppäkavereidensa krapulapäänsärkyä rukouksen voimalla. Paremmin kävi helsinkiläiselle hevipastorille, joka rukoili rahahuoliinsa helpotusta, ja tuota pikaa tilille ilmestyi yli puoli miljoonaa euroa. Kiitollinen kirkonmies kuittasi

”

BB‑TALOSSA ON USKOVAINEN MIES. YRITYKSISTÄÄN HUOLIMATTA HÄN EI OLE ONNISTUNUT HELPOTTAMAAN KÄMPPÄ KAVEREIDENSA KRAPULA PÄÄNSÄRKYÄ RUKOUKSEN VOIMALLA.

velkojaan maksetuksi sitä vauhtia, että maallinen oikeus rätkäisi taivaallisten tulojen johdosta kavallustuomion. Meidän Herramme muurahaisen muille rahoille löytyi luonnollinen selitys. Rahat maksaneessa seurakuntayhtymässä oli sattunut fiba, mikä kirkon nykyisessä taloushallintojärjestelmässä on hyvinkin luonnollista. Rukousvastauksille usein löytyy luonnollinen selitys. Tapana on todeta, että on se silti rukousvastaus. Hevipastorin tapauksessa Jumala olisi kyllä saanut toimia huolellisemmin ja peitellä rukousvastauksen jäljet paremmin. Nyt tuli monelle paha mieli.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Iiro Rantala, 49, on Helsingissä asuva muusikko ja säveltäjä. Hänen soololevynsä My Finnish Calendar julkaistiin elokuussa. Albumin 12 sävellystä kuvaavat, millaisia suomalaiset ovat ja miten vuodenajat vaikuttavat heidän käytökseensä. Rantalan musiikillinen matka suomalaiseen sielunmaisemaan on kuultavissa soolokonsertissa Helsingin Musiikkitalossa torstaina 5.12. kello 19. Muuten hän keikkailee syksyn aikana enimmäkseen KeskiEuroopassa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa.

Iiro Rantala hyräilee välillä mukana syventyessään oopperapartituuriin ja teoksen musiikkiin.

Koukussa oopperateoksiin Iiro Rantala rentoutuu lukemalla suosikkioopperoidensa partituureja ja kuuntelemalla samalla niiden musiikkia kuulokkeista. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

uusikko Iiro Rantala nostaa taiteilijakoti Lallukassa sijaitsevan asuntonsa pöydälle kaksi paksua oopperapartituuria, Mozartin Taikahuilun ja Rossinin Sevillan parturin. Kun Rantala haluaa ottaa löysästi, hän lukee suosikkisäveltäjiensä oopperoiden partituureja, joista näkee sävellysten kaikki soitin- ja lauluosuudet. Samalla hän kuuntelee teosten musiikkia kuulokkeista. Rantala löysi tämän musiikillisen harrastuksen neljä vuotta sitten. Kansallisooppera tilasi silloin häneltä koomisen oopperan, minkä vuoksi Rantala alkoi tutkia oopperoita tarkemmin. Hän lainasi teosten partituureja kirjastosta, ja hän kehuukin Suo-

Kristityn vapaus

KOMIIKAN YSTÄVÄNÄ Iiro Rantala huomasi, että häntä puhuttelivat eniten vanhojen mestareiden, kuten Mozartin, Rossinin, Puccinin ja Verdin, kevyimmät ja hauskimmat teokset. Hänestä niissä on tiettyä selkeyttä ja ajatuksen kirkkautta. Kävi niin, että Rantala jäi koukkuun partituurien tutkimiseen, ja hän alkoi lukea niitä vapaa-ajallaan. Hän on myös ostanut itselleen joitakin partituureja, koska nyt niihin voi palata milloin tahansa. Vaikka Rantalan harrastus alkoi sattuman kautta, hän uskoo joidenkin asioiden valmistaneen häntä tähän. Rantala oli jo pitkään säveltänyt musikaaleja

VASTAPAINOA TYÖLLE Iiro Rantala ei koe tarvitsevansa. Pianistin työ keikkakiertueineen on hänelle elämäntapa, eikä hän koe sitä mitenkään voimia vieväksi. Rantala ei juuri lomailekaan, sillä jo viikonkin lomalla hänestä tulee rauhaton, kun hänellä ei ole mitään musiikillista tekemistä. Oopperapartituurit ovat myös poikkeus siinä mielessä, ettei Rantala muuten kuuntele vapaa-ajalla musiikkia. Esimerkiksi illanvietossa soitettava taustamusiikki aiheuttaa hänelle kärsimystä, koska hän ei pysty olemaan niin, että musiikki menisi ohi korvien. Partituureja Rantala lukee vain kotona, joko työhuoneessa tai olohuoneen pöydän ääressä. Se on hänelle vähän kuin television katselun korvike mutta paljon antoisampaa ja kiinnostavampaa. ■

Vapaa ja onnellinen MIKÄ ON elämän tarkoitus? Sitä pohti esimerkiksi jo Sokrates 2 400 vuotta sitten. Hän oli sitä mieltä, että elämän tarkoitus on onnellisuus ja instrumentit sen saavuttamiseksi ovat erilaiset hyveet. Tarkoitusta etsitään myös meidän päivinämme. Yksi aikamme legendaarisimmista elokuvista sai siitä nimensä: Monty Python – Elämän tarkoitus (1983). Lopussa kysymykseen vastataan: ”No, se ei ole mitään kovin erikoista. Hmm, yritä olla kiva ihmisille, varo syömästä rasvaa, lue hyvä kir-

ja silloin tällöin, kävele hieman ja yritä elää rauhassa ja sopusoinnussa yhdessä kaikkien uskontojen ja kansojen edustajien kanssa.” Ensi sunnuntai kertoo kristinuskon näkemyksen. Elämän tarkoitus on vapaus. Se on vapautta synnin kahleista. Sen lisäksi se on vapautta toisten ihmisten mielipiteistä ja perinteisistä säännöistä. Teema on ajankohtainen kirkollemme sen etsiessä tietään keskellä aikamme uskonnollista murrosta. Vastakkain ovat nimenomaan perinnäissäännöt ja uusi ai-

ISTOCK

Taivaan tähden

13.10.

men kirjastolaitosta maailman parhaaksi myös tässä suhteessa.

ja tutustunut samalla musiikkiteatterin maailmaan. Hänelle tärkeissä oopperoissa taas yhdistyvät teatteri, musiikkidraama ja komiikka. Hänestä on kiehtovaa nähdä, miten kyseiset oopperat on sävelletty ja mitä ratkaisuja niissä on käytetty.

ka, joka haastaa menneitä uskomuksia. Moni aikamme uskovista on hämmennyksissään uuden aikakauden uusien ilmiöiden edessä. Mitä pitää ajatella uudesta avioliittolaista? Onko Raamattu menettämässä merkitystään nykykirkossa? Ei hätää. Uskomisen kohde ja ydin on yhä sama kuin ennenkin. Ja sen sanoittaa hyvin apostoli Paavali käsitellessään kysymystä vapaudesta ensi sunnuntain tekstissä: ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.”

OLLI VALTONEN

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA? Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan. • Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua. • Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiiviurheilijoiden ja -liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Relaxant® Jalkavoide

on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka • hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!” Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

www.relaxant.fi

• helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä www.relaxant.fi

MENOT 10. – 24.10.

Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi Rekolan kirkolla tiistaisin klo 11–13 Asolan seurakuntatalossa torstaisin klo 11–13 (Ei 10.10.) p. 09 8306707 Diakoniapäivystys: Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11 Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708 Lapsiperheiden olohuone ma klo 9–14 ja ti klo 9–11. Ma-aamiainen klo 9–10.30, hinta 1 e / annos, Ti-kirkkomuskari klo 10.30 (kirkkomuskaria ei 15.10.). Yläovet auki ma klo 17. Hartaus. Maksuton iltapala ja sauna. Omat saunatarvikkeet. YT: Yhteisen Pöydän kanssa. Ma-Leivontapuuhakerho 1.–6.lk ma klo 18-20 (Ei 14.10.), Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Miesten raamattupiiri ma 14.10. klo 18.30. Taidekerho 5–9 v. ti klo 14 (ajalla 27.8.–22.10.) Ilm. 050 573 6328 / Petri. Ti-Leivontapuuhakerho 1.–6.lk ti klo 18–20, (Ei 15.10) Ilm. kirsi.jokinen@ evl.fi. Silmukka Siskot-ryhmä ke klo 9.30. Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18. Avoin raamattupiiri ke klo 18.30. Rekolan Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18.30–20. Tied. noora. hultin@evl.fi Keskiaikaisia hymnejä suomeksi to 10.10 klo 18–20. Laulaja Nina Fågelbergin hymnipaja. Osallistua voi laulaen tai vain kuunnellen. Messu su 13.10. klo 10. Vappu Olsbo, Saarna Tuija Numminen, Sirkku-Liisa Niemi. Viisi leipää -bändi. Kirkkokahvilla Tuija Numminen kertoo Pipliaseuran työstä. Mistä tulen, minne menen? Taitekohta-ryhmä alkaa 14.10. Oma muuttunut elämäntilanne mietityttää, voisiko olla helpompaa pohtia tilannettaan mukavassa ryhmässä ohjaajien tukemana? Ilm. 10.10. menn. p. 09 830 6700 tai diakonia. rekola@evl.fi (5 kertaa, 6–12 osallistujaa). Ohjaajana elämänsä omia taitekohtia ihmettelevä työnohjaaja, työhyvinvointivalmentaja Peter Andersen, www.nojaamo.fi Raamattu- ja keskustelupiiri to 17.10. klo 13. Messu su 20.10. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin, Rekolan sekakuoro, joht. Anu Pulkkinen. Vivaldi: Gloria. Pyhäkoulu su klo 10 (Ei 13.10.).

Iltamessu ke 23.10. klo 20. Nuorisotiimi. Ukulelen alkeiskurssi; viim. kerta to 24.10. klo 18–19.30. (ei 10.10.) Tied. noora.hultin@evl.fi

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Lasten oma päiväkerho 3–5v, 3xvk. Tied. 050 573 6328 / Petri. Kerho on ilmainen! Maalaus- ja taideryhmä ma klo 10–12. Ohj. Anu. 10 e / syys. Tied. 050 553 8459 Irma Leivontapuuhakerho 1.–6.lk ma klo 18–20. (Ei 14.10) Ilm. kirsi.jokinen@ evl.fi Työikäisten raamattupiiri ma 14.10. klo 18–19.30. Lapset tervetulleita. Asolan avoin perhekerho ja muskari ti klo 9–12. (EI 15.10.) Muskari klo 9.30. Kipuryhmä ti 15.10. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi. Aihe: Voivatko värit hoitaa? Bible study group - englanninkielinen raamattupiiri ti klo 18–19.30. On Tuesdays at 6 pm–7.30 pm. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, tel. 045 120 9212. Saviryhmä ke klo 12. Ohj. Marika. 12 e / syyskausi. Tied. 050 573 6329 / Irene. Asolan Ankkuri -aamupala to klo 9–11. Maksuton. YT: Yhteisen pöydän kanssa. Diakoniapäivystys to klo 9–11. (Ei 10.10.). Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. Taivassukka-illat to klo 18. (31.10. saakka) Kudomme taivassukkia itselle tai saattohoidossa oleville. Keskusteluaiheet: 10.10.Taivaslauluja/Noora. 17.10. Rukous/Päivi. 24.10. Kuolema runoudessa/Birgit. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 17.10 klo 18. Seniorikahvila ma 21.10. klo 13. Puutarhapiiri ti 22.10. klo 17. Asolan arabiankielinen työ la–su, tied. pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila. Rekolanmäen koulun kuoro to klo 12. (EI 17.10) Tied. noora.hultin@evl. fi. Kaikki tervetulleita uskontokunnasta riippumatta. Kirkkolauluihin vanhemmilta kysytään lupa. Nuorten sähly Rekolanmäen koululla to klo 16–17. Omat pelivarusteet. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila. Toivoa naisille/Hanna-rukouspiiri ma 21.10. klo 18–19.30 Lampiranta, Tertunkuja 4 B.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

KASTETTU

PYHÄN LAURIN KAPPELI

Noel Kalevi Varpula-Aulama, Voitto Olavi Jaakola, Sointu Helena Merivirta, Alma Aurora Gillespie, Olivia Rose Maria Kotajärvi, Leo Aulis Erissalo, Janina Olivia Piironen, Aapo Elmo Juhani Alakuijala-Pääkkönen.

Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Musiikkia viimeiselle matkalle su 20.10. klo 18. Hautajaismusiikin konsertti. Iina Katila.

HAUTAAN SIUNATTU Taisto Olavi Heilimo 93 v, Sylvi Kauppinen 85 v, Kari Aatos Mikkonen 53 v, Markku Olavi Vaarama 76 v, Seija Hellevi Savolainen 72 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi kesällä ma–pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki pääsääntöisesti ma–pe klo 12–16 tilaisuuksien mukaan. Messu su 13.10. klo 12. Annaelina Mäkilampi, Maria Koukkari, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk. Mukana Pyhän Laurin kuoro. Messuun kutsutaan erityisesti tänä vuonna 80 ja 85 vuotta täyttäviä. Messun jälkeen juhla pappilassa. Arsis Saxophone Quintet ke 16.10. klo 19. Kuubalainen saksofonikvintetti. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Yö kirkossa 7–14-vuotiaille la 19.10. klo 18 – su 20.10. klo 13. Tiedossa mukavaa menoa taskulamppujen valossa villasukissa hipsien. Merja Rantala, Marja Eloranta. Villasukkamessu su 20.10. klo 12–13.30. Johanna Jakonen, Terhi Viljanen, Terje Kukk. Mukana Omalla äänellä -lauluryhmä. Tähän kotoisaan messuun voit ottaa mukaan oman käsityösi tai sitten osallistua rennosti vaikkapa villasukat jalassa.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne. Pienten paikka auki pe 11.10., ma 14.10. ja pe 18.10. klo 9–15. Perheiden olohuone. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 11.10. ja 18.10. klo 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala seurustelun merkeissä. Aamuhartaus klo 9.30, aamupalaa tarjolla liukuvasti klo 12 saakka. Laulupiiri pe 11.10. klo 15.30. Terje Kukk. Naisten rukouspiiri pe 11.10. ja 18.10. klo 18. Sinkkuilta yli 40-vuotiaille pe 11.10. klo 18. Yhteistä illanviettoa kahvin ja ohjelman parissa. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 12.10. ja 19.10. klo 15. Messu su 13.10. klo 10. Sanansaattajien lähetyspyhä. Sari Rajala, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso. Lastenkirkko ks. alla. Lastenkirkko su 13.10. klo 10. Lastenkirkossa ollaan rennosti Jumalan kämmenellä. Mukana laulu, leikki, rukous ja tutut raamatunkertomukset. Kirkkoon tultaessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa päivän rukouksen jälkeen, ehtoollisen alkaessa lapset tulevat takaisin. Tied. Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@ evl.fi Sanansaattajien lähetysjuhla su 13.10. klo 11.30. Vierailijana sidosryhmäpääll. Marja Soikkeli Medialähetys Sanansaattajista. Rentoutumishetki su 13.10. kello 15–15.45. Kaipaatko pysähtymistä ja huoahtamista kesken hektisten kiireiden? Tule lepäämään kirkon lattialle. Ei puhetta, vain musiikin reunustama hiljaisuus. Voit ottaa mukaan oman patjan, viltin ja villapaidan lämpimiksesi. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 14.10. klo 13–14.30. Kirkkoherra Janne Silvast kertoo Tikkurilan uudesta kirkosta. Sukkelat sukankutojat ti 15.10. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Voit neuloa myös kotona, ja tuoda neulomuksesi tapaamiseen. Seurakunta tarjoaa langat. Lähetyksen päiväpiiri ti 15.10. ja

22.10. klo 13. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 16.10. klo 13–15. Leskenlehdet vertaistukiryhmä to 17.10. klo 13. Vertaistukiryhmä leskeksi jääneille, jotka ovat käyneet sururyhmän. Seur. kokoontumiset 7.11. ja 28.11. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. tuula.lapvetelainen@evl.fi tai p. 050 523 6308. Laulupiiri pe 18.10. klo 15.30. Iina Katila. Messu su 20.10. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Sari Rajala, Iina Katila. Lastenkirkko su 20.10. klo 10. Vantaan nuoret lesket -vertaistukiryhmä su 20.10. klo 17. Perhekerho ma 21.10. klo 9.30–11.30. Sansan medialähetyspiiri ma 21.10. klo 18. Raamattu-, rukous- ja keskustelupiiri aikuisille. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 22.10 17.30. Teemana Kansanlauluja ja -sävelmiä eri maista. Aamurukouspiiri ke 23.10. klo 8–10. Rukoillaan yhteisten ja omien rukousaiheiden puolesta. Pienten paikka avoinna ke 16.10. ja 23.10. klo 16–19. Gospel-lattarit ke 23.10. klo 19.30. Armollinen tanssitunti naisille. Tanssitaan latinolaistansseja gospelmusiikin tahdissa. Sopii kaikille tanssijoille taustasta riippumatta. Tunnin hinta 5 e, tuotto lähetystyölle. Mukaan tanssikengät tai -tossut sekä juomapullo. Tied. Merja Rantala, p. 050 526 9401.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna to 10.10. klo 18–20.30. Perhepäivä pe 11.10. klo 9–14. Lapsikuoron harjoitukset ke 16.10. ja 23.10. klo 17–18. Rukouspiiri ke 16.10. ja ke 23.10. klo 18. Kerho isille ja lapsille ti 22.10. klo 17.30–19. Ohjelmassa mm. leikkiä, askartelua, muskaria, temppurataa. Tarjolla iltapala 3 e / perhe. Tied. outi.myllyla@evl.fi, p. 050 327 1634. Pop up: Vauvatanssiaiset to 24.10. klo 14.30–15.15. Tule tanssimaan vauvasi kanssa. Tapahtuma on suunniteltu sylivauvoille. Tarjolla on elämyksiä kehtolaulusta rokkiin monipuolisesti toteutettuna. Näihin tanssikuvioihin kaikki pääsevät mukaan.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 10.10. ja 24.10. klo 9.30–11.

Menokasvo

Sukella raamatuntutkimuksen saloihin Teologian tohtori Jarmo Kiilunen, mitä tiedät Raamatusta? – Olin teologisessa tiedekunnassa Raamatun alkukielten lehtorina. Opetin kreikan ja heprean kieltä sekä raamatuntutkimuksen perusteita. Olen ollut myös raamatunkäännöstyössä. – Ihmisillä voi olla hengellisesti korkeaviritteisiä käsityksiä Raamatun erehtymättömyydestä Jumalan Sanana. Se on turhaa niin kauan, kun ei omin silmin nähdä, miten tekstit on tallennettu ja kopioitu eteenpäin. Raamatunteksti on valikoitu eri käsikirjoituksista.

SIRPA PÄIVINEN

Millaista raamatuntutkimuksen tulee olla, että tuloksiin voi luottaa? – Tutkimuksen pitää olla sellaista, että kuka tahansa vakaumuksesta riippumatta voi arvioida tutkimuksen kulkua ja argumentteja. Kielitieteellisessä työssä ei voi pyytää Pyhää Henkeä ratkaisemaan, mikä tekstimuoto on oikein. Ratkaisut

tehdään samoilla kriteereillä kuin mitä tahansa historiallista tekstiä tutkittaessa. Mikä on yllättänyt, kun olet tutustunut Raamattuun aina vain paremmin? – Havahduttavinta oli huomata, kun luki evankeliumeja rinnakkain kreikan kielellä, miten paljon ne eroavat toisistaan. Monet ovat sitä mieltä, että eroavuudet liittyvät vain asioiden muistamiseen. Mutta eipä niinkään. Evankeliumien kirjoittajilla on ollut selvä suunnitelma siitä, mitä he haluavat sanoa. He eivät muista asioita eri tavalla, vaan he haluavat muistaa tietyllä tavalla. NINA RIUTTA Raamattuilta ke 16.10. klo 18 Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpantie 6. Miten Raamattua tulisi tutkia? Mistä lähtökohdista tutkimus nousee? TT Jarmo Kiilunen.

MENOT 10. – 24.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Raamattu- ja lähetyspiiri to 10.10. ja 24.10. klo 18. Lapset tervetulleita mukaan.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 22.10. klo 9.30–11.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 21.10. klo 9.30–11.30.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223. Perhekerho ti 22.10. klo 9.30–11.30.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Kotiseurat su 13.10. klo 16 Osoitteessa Horsmakuja 4 B 45 / Maija-Liisa Kautto. Jaakko Hyttinen. Avoin rukouspiiri ti 15.10. ja 22.10. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 A / Ruoppa. Kohtaamisia Dixissä ti 22.10. klo 10–12 Tikkurilan Vantaa infossa, Ratatie 11, 2. krs. Tule keskustelemaan ja viettämään reilun kaupan kahvitauko seurakunnan työntekijän kanssa. Malminiityn eläkeläiskerhot peruttu syksyn 2019 osalta, syynä talon remontti. Kerholaiset ovat tervetulleita Tikkurilan eläkeläiskerhoon Koskikeskuksessa. Ristipuron kerhohuoneistossa kokoontuu kerho kaikenikäisille aikuisille joka kuukauden 1. ke klo 14. Tied. pastori Maria Koukkari, p. 050 360 9002 tai maria. koukkari@evl.fi

KASTETTU Luna Isabel Elisabeth Åkerlund, Lukas Onni Airila, Elle Isabel Rämö, Saimi Susanna Tuominen, Lucas Oiva Töyrylä, Sebastian Thomas Daniel Nummi, Aarni Elias Penttilä, Fredrik Alex Tatti.

HAUTAAN SIUNATTU Eeva Liisa Laitinen 95 v, Toini Margit Paldanius 87 v, Kirsti Marjatta Nieminen 86 v, Riitta Marjatta Sandström 79 v, Sirkka Anna-Liisa Härkönen 77 v, Ulla Maria Salin 70 v, Tiina Anneli Kariluoto 57 v, Heikki Pentti Erik Isotupa 55 v, Ari Juhani Lampinen 54 v, Hemmo Viljami Herranen 5 päivää.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15. Syyslomaviikolla 17.10. ei kokoontumista.

Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 11.10. klo 16–19. Naisten Pankin luento ja soppalounas la 12.10. klo 12–14. Sitran hiilineutraalin kiertotalousohjelman johtaja Mari Pantsar: Ilmastokriisi on myös tasa-arvokriisi. Messu su 13.10. klo 10. Papit Auli Saarsalmi-Paalasmaa ja Antti Isopahkala, kanttori Katariina Kopsa. Ilta Vivace Leidien kanssa su 13.10. klo 18. Kuoronjoht. Mia Makaroff. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Raamattupiiri Ilosanoma ma 14.10. klo 17.30–19. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu. Raamattuilta ke 16.10. klo 18–20. Teol. tri Jarmo Kiilunen: Miten Raamattua tulisi tutkia? Mistä lähtökohdista tutkimus nousee? Isoskoulutus ke 16.10. klo 18–20. Kirkkoravintola Voimala pe 18.10. klo 11. Vapaaehtoiset valmistavat ja tarjoilevat lounaan pöytiin. Kirkkoravintola alkaa klo 11 kirkkohetkellä. Messu su 20.10. klo 10. Papit Oili Karinen ja Tiina László, kanttori Iisakki Seppä. Gospellattari-tanssipäivä su 20.10. klo 13–16, ohj. Minttu Kullström. Klo 15 välipala & hartaus. Maksu 5 e. Ilm. ja tied. Maria Järviniitty, p. 050 512 1168. Ystävämessu su 20.10. klo 16. Lämminhenkinen ja rukouskeskeinen jumalanpalvelus, jonka toteuttamiseen voit tulla mukaan. Messu suomeksi ja englanniksi, voi seurata englannin ja kiinan kielillä. Lastenhoito. Messun jälkeen teetarjoilu. Perheraamis Virtakirkon lasten leikkitilassa ma 21.10. klo 9.30–11. Syyslomallaviikolla 14.10. ei perheraamista. Toivoa naisille -rukouspiiri ma 21.10. klo 13–14.30. Israelpiiri ti 22.10. klo 18–19.30. Miesten raamattupiiri ti 22.10. klo 18.30–20. Laulupaja ke 23.10. klo 18.30–20. Virsiä ja lauluja aiheesta Rakkauden kaksoiskäsky.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perhemuskari torstaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Syyslomaviikolla 17.10. ei muskaria. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Brunssi la 12.10. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e/aikuiset, 3 e/3 vuotta täyttäneet lapset. Hyvää ravintoa -messu su 13.10. klo 16. Iloinen ehtoolliskirkko, jossa on tilaa leikille, laululle ja liikkeelle. Jokainen lapsi tai aikuinen voi osallistua messun toteutukseen. Riittää, että tulet kirkolle ennen messua klo 15.30. Messun jälkeen iltapalaa. Pappi Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Syyslomaviikolla 14.10. ei kahvilaa. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Pohjoismaisen musiikin konsertti ma 14.10. klo 19. Lahden konservatorion opiskelijat esiintyvät. Vapaa pääsy. Rukouspiiri ti 15.10. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 15.10. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Syyslomaviikolla 16.10. ei kokoontumista. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Syyslomaviikolla 16.10. ei muskaria. Miesten saunailta ke 16.10. klo

18.30–21. Levon ja luottamuksen messu ti 22.10. klo 18. Arki-illan ehtoollisjumalanpalvelus. Lastenhoito.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1 Perhemuskari tiistaisin 9.30–11. Kausi 60 e. Syyslomaviikolla 15.10. ei muskaria.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14. (Ei 15.10.).

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. (Ei 17.10.). Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Syyslomaviikolla 17.10. ei muskaria. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Miesten piiri ma 14.10. klo 18.30–20. Pekka Reinikainen: Dinosaurukset ja Raamattu. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30. Syyslomaviikolla 15.10. ei kahvilaa. Martinristin raamattupiiri ti 15.10. klo 14–16. Martinristin lähetyspiiri ti 15.10. klo 19. Tuetaan nimikkolähetystyötä Suomen Lähetysseuran kautta. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13–15. Syyslomaviikolla 16.10. ei kokoontumista. Lepotila-meditaatio ke 16.10. klo 18.30–19.30. Ohjattu meditaatio, eri meditaatiotraditioita ja mm. visualisaatiota ja kuuntelevaa rukousta. Tervetulleita sekä vasta-alkajat että pidempään meditaatiota harrastaneet. Lukupiiri ke 23.10. klo 17–18.30. Elfriede Jelinek: Pianonsoittaja.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Syyslomaviikolla 17.10. ei kerhoa. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Syyslomaviikolla 18.10. ei muskaria. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30 (ei 16.10.).

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Syyslomaviikolla 17.10. ei kahvilaa. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 15.10. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

MUUALLA Vapaaehtoisten keikkapankki välittää kertaluontoista keikka-apua niille, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun apuun. Vapaaehtoiset voivat saattaa lääkäriin, kauppaan tai auttaa muiden asioiden hoidossa kodin ulkopuolella. Apu on maksutonta. Puhelinpäivystys torstaisin klo 9–11, p. 050 347 5749, muina aikoina voit jättää vastaajaan viestin. Viestit kuunnellaan päivystysaikana. Keikan järjestämiseen menee aikaa, joten varathan keikkasi ainakin viikkoa

etukäteen. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Syyslomaviikolla 14.10. ei muskaria. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Syyslomaviikolla 14.10. ei muskaria. Kotiraamattupiiri Erkki ja Kaisa Halmeella ke 23.10. klo 15–16. Tied. Kaisa Halme, p. 050 326 2882.

KASTETTU Lenni Juhani Rantakangas, Miisa Eliina Koivumaa, Iippo Joriz Kari Sareva, Eemil Onni Alvar Willman, Emil Matias Anttonen, Melissa Alexandra Stolt, Aurora Helena Rosti.

HAUTAAN SIUNATTU Veikko Kalervo Saari 90 v, Mirja Kyllikki Heinonen 83 v, Veikko Kalervo Saari 90 v, Kauko Lauri Sakari Varonen 88 v, Meeri Orvokki Henriksson 83 v, Kaarle Kustaa Ruokolainen 71 v, Iiris Hannele Fahlstén 68 v, Tarja Leena Lankinen 52 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkovägen 45 Högmässa sö 13.10 kl. 10. Välkommen efter högmässan på basar och kaffeservering i Bagarstugan. Arr. tillsammans med Kyrkoby-Tolkby Marthakrets. Högmässa sö 20.10 kl. 10. Församlingspastor Sini Aschans välkomstpredikan. Kyrkkaffe i Prostgården.

VIRTA-KYRKAN, KUOHUSALEN Råtorpsv. 8 Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg, må 14.10, 21.10. Babyrytmik: 0–1 åringar kl.14–14.30. Musiklek: 2–4 åringar kl.14.30–15. Anmälningar till heidielisa.aberg@ gmail.com.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Strömfårav. 13 Dagklubb för barn 2,5–6 år alla vardagar utom onsdag (förhandsanm.).

FOLKHÄLSANHUSET Dickursbykretsen on 16.10 kl. 14.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 24.10 kl. 13.

BAGARSTUGAN Kurirvägen 1 Hjälpledarutbildning lö 12.10; kl. 10. Ungdomskväll on 16.10; kl. 18. OBS! Ingen Ungdomskväll 23.10 p.g.a. utbildning för äldre hjälpisar. Ansvarsveckans missionskväll to 24.10 kl. 18–20. Gäst: Kaj-Mikael Wredlund (KUH), tema: mänskliga rättigheter.

ÖVRIGT Håll om mig- en kurs för er som vill investera i tid och livslång kärlek. Kontakta: Anu Paavola, tfn 050 544 2671. Kursen förutsätter tillräcklig mängd deltagare.

Pastorsexpeditionen stängd to 10.10 p.g.a. personalutbildning.

DÖPTA Max Onni Kristian Niemi, Beda Louise Pulju.

DÖDA Birgitta Linnea Vasama 70 år.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09-8306330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09-8306 254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050-3213282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE (Tapahtumat viittomakielisiä) Perhekerho pe 11.10. ja 25.10. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarank.7 B, 3.krs. Lastenhoito. Pyhäkoulu lapsille. Vaku ry:n luentoilta ti 15.10 klo 17.00–19. Kahvitarjoilu klo 16.30. Teema: Hyvä riita – mitä se on? Luennoitsijana psykoterapeutti Marjaana Jurvainen-Broms. Viittomakielinen kohtaamispaikka pe 18.10. klo 9.30–11.30 Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Aamuhartaus ja aamupala klo 9.30–10. Yhdessäoloa omassa tilassa klo 10–11.30. Viva-vapaaehtoinen paikalla. Viittomakielinen raamattupiiri ti 22.10. klo 14.30 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. Alfa-kurssi jatkuu. Vieraana past. Antti Pesonen. Ohj. Terhi Mertala.

NÄKÖVAMMAISILLE Lähetyspiiri pe 11.10. ja 18.10 klo 17–19.30, Kolmas linja 22 B, 4krs. Kokoontuu viikoittain 6.9.–13.12. Ohjaajana Leena Siponkoski p. 040 585 8510. Messu su 13.10. klo 10 Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Vantaa. Virret saatavana isotekstisenä ja pisteillä. Vapaaehtoiset vastassa kirkon pääovella klo 9.40. Hengellisen musiikin levyraati ma 14.10. klo 17–18.30. Kolmas linja 22 B, 2.krs. Ohj. Tarvo Jouti. Kahvia tarjolla klo 16.30. Malminpiiri ma 14.10., klo 14–16, Malmin kko, Kunnantie 1. Hilkka Välitalo p. 040 562 3595. Raamattupiiri to 17.10 klo 13–15, Tapiolan kirkko, Pylvässali, Kirkkopolku 6. Sari Karjalainen. Siioninvirsiseurat su 20.10. klo 17–18.30, Salomonkatu 17 D, Seuratuvalla, Kampin autotalo, 2,krs. Hissi B-rapussa Runeberginkadun puolelta. Ovi avautuu D-rapun ovipuhelimella. Siioninvirret saatavilla pisteillä ja isotekstisenä. Puhujana mm. Leena Siponkoski. Yhteislauluilta ti 22.10. klo 18–20, Helmikuja 1 C 35, Myyrmäki 3.krs (ei ole hissiä). Illan ohj. ja säest. RitvaLeena Tuuli. Pakarituvalla yhdessä ke 23.10. klo 12.30–15 Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa. Seurustelua kahvikupin äärellä. Kimppakävelyt klo 12.30– 13.30 kirkon maisemissa (2,5 km), pieniä hiljentymishetkiä. Mukana Marja Leena ja Terhi. Keskiviikkokahvila ke 23.10. klo 14–15.30. Kuunpirtti, Kuunsäde 2 A–B, Espoo. Helena Paimela sekä Leena Toiminen.

MENOT 10. – 24.10.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

ESKO JÄMSÄ

3× TIKKURILAN SEURAKUNTA

menovinkki

Villasukkamessussa voi neuloa ja kutoa Villasukkamessuun voit ottaa mukaan oman käsityösi ja voit neuloa, kutoa, virkata tai vain istua villasukat jalassa. Lämminhenkisessä messussa on mukana Omalla äänellä -lauluryhmä. Villasukkamessu su 20.10. klo 12 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Luottamuksen rukoushetkessä koetaan hiljaisuus yhdessä

FREEIMAGES

Paula Raitis työskentelee Hakunilan seurakunnassa hallintosihteerinä. Hän on myös vastuuhenkilö Luottamuksen rukoushetkessä.

Gospel-lattareiden tahdissa

Paljoon puheeseen väsyneet saavat levähtää maanantaisin Hakunilan kirkossa.

HAKUNILAN SEURAKUNNASSA on alettu järjestää Luottamuksen rukoushetkiä, joiden malli tulee Taizé-yhteisöstä. Paula Raitis on yksi tilaisuuksien vastuuhenkilöistä. Rukoushetkissä lauletaan Taizé-lauluja, kuullaan raamatuntekstejä, rukoillaan ja ollaan hiljaa. – Hiljaisuus on hieno hengellisyyden muoto. Näissä rukoushetkissä riittää, että vain on. Sen pitäisi olla kaiken hengellisyyden perusta, Raitis toteaa. Rukoushetkissä lauletaan Taizé-laulukirjasta. Laulut ovat lyhyitä, jotkut vain rivin mittaisia. Niitä toistetaan useita kertoja. – Taizé-lauluja lauletaan eri kielillä. Suomessa käy-

tetään yleisimmin suomen kieltä ja latinaa. Näiden laulujen laulaminen on mietiskelyä. Laulaessa toistetaan samaa ja päästetään irti ajatuksista ja kaikesta, Raitis kuvailee. PAULA RAITIS kokee, että Luottamuksen rukoushetki vastaa ihmisen nimeämättömään kaipaukseen.

”

OLIHAN SE KOKEMUS, KUN ISTUI TUHANSIEN IHMISTEN KANSSA KIRKOSSA HILJAA JA KOKI YHTEYTTÄ YMPÄRI MAAILMAA PAIKALLE TULLEIDEN KANSSA.

– Olen hengelliseltä luonteeltani sillä tavalla mystikko, etten jaksa osallistua uskonnollisiin keskusteluihin. En kaipaa sellaista, enkä myöskään halua. Jos on väsynyt paljoon puheeseen, hiljentyminen puhuttelee. Luottamuksen rukoushetkeen kuuluvat ikonit, tuohukset, kynttilät, räsymatot ja rukousjakkarat sekä hämäryys. – Rukoushetkessä etsitään luottamusta ja rauhaa sekä omaan itsen että maailman kanssa, Raitis toteaa. NINA RIUTTA

Luottamuksen rukoushetket 9.12. asti maanantaisin klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Seuraavan kerran ma 14.10. klo 18.

HANS TUOMINEN

uorena Paula Raitis vieraili Taizé-yhteisössä Etelä-Ranskassa. Se oli hänelle merkittävä kokemus. – Ranskan Taizé-luostarissa on kirkko, joka on valtaisa halli. Olihan se kokemus, kun istui siellä tuhansien ihmisten kanssa hiljaa, lauloi hymnejä ja koki yhteyttä ympäri maailmaa paikalle tulleiden kanssa. Tunnelma oli mystinen, Raitis muistelee. Taizé on hiljaisuuteen keskittyvä kristillinen yhteisö, jossa asuu luostarimaiseen elämään sitoutuneita veljiä. Yhteisön perusti veli Roger vuonna 1949. Hän kuoli vuonna 2005, ja hänen seuraajanaan toimii veli Alois. Suomeen Taizé-yhteisöllisyyden ja -hiljentymisen toi kirjailija Anna-Maija Raittila 1970-luvulla. Hän myös suomensi Taizé-lauluja. – Hiljaisuuden viljely on minulle jo lapsuudenkodista tuttua. Äitini oli muun muassa perustamassa Suomen ensimmäistä hiljaisuuden yhteisöä Omenapuukylää ja teki pappina pitkään retriittityötä, Raitis kertoo.

Gospel-lattareissa tanssitreeniin yhdistetään alku- ja loppurukous sekä kristillinen latinalaismusiikki. Myyrmäessä tanssitaan lattareita Minttu Kullströmin ohjauksessa. Sessioon kuuluu myös välipala ja hartaus. Osallistumismaksu on 5 euroa, ja tulot ohjataan Naisten pankille. 25 ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset: Maria Järviniitty, p. 050 512 1168. Gospel-lattaripäivä su 20.10. klo 13–16 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

Lasten kekkerit Hakunilassa

Hakunilan kirkolla järjestetään juhlapäivä lapsiperheille. Ohjelmassa on koko perheen konsertti, puuhapisteitä, kasvomaalausta ja yhteinen ruokailu. Juhlan teemana ovat erilaiset hatut. Oman hatun voi askarrella paikan päällä. Lastenlaulukonsertissa klo 16 kaikki voivat laulaa mukana. Makaronilaatikkoa ja jäätelöä nautitaan klo 16.40. Ohjelma on suunniteltu ensisijaisesti alle 10-vuotiaille. Lasten kekkerit la 26.10. klo 15.30– 17.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. JUHA-PEKKA VANHATALO

MENOT 10. – 24.10.

14 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

ESKO JÄMSÄ

PIHLA TIIHONEN

Lapset lähi luontoon

Retkikirjailija Raija Hentman. KALLE KALLIO

Retkikonkarit vinkkaavat kotikaupunkiensa parhaat luontokohteet syyslomalaisille. TEKSTI PIHLA TIIHONEN Hirvisafariopas Joni Valkila.

Vantaa

Helsinki

Käpyläläinen Joni Valkila on hirvisa-

ANTTI RINTALA

Monta retkikirjaa kirjoittanut Raija Hentman Vantaan Länsimäestä on kolunnut pääkaupunkiseudun metsät tarkkaan. Luonnossa liikkumisen grand old lady suosittelee kotikaupungistaan 4–9-vuotiaille suunnattua Soltorpin lastenluontopolkua Vantaan Hämeenkylän kupeessa. Luonnonsuojelualueen jalopuut hehkuvat ruskan väreissä, ja rastit johdattelevat lapset ihmettelemään elämää maan päällä ja alla. Runsaan puolen kilometrin mittaisen polun varrella pääsee myös tasapainoilemaan. Eväskatos suojaa sateella. – Polku on lyhyt, mutta kiva, Hentman toteaa. Hentmanin mielestä toinen tutustumisen arvoinen kohde on Bisajärvi, jonka koilliskulman kallion päällä voi kokkailla tulilla uudessa keittokatoksessa. Kallion alapuolella ulkoilutien vieressä on myös liiteri ja vessa.

Tutkijatohtori Mia Vehkaoja. Luonto inspiroi lasten leikkejä.

fariopas, joka bongaa urbaaneja eläimiä myös 15-, 11- ja 1-vuotiaiden lastensa kanssa. Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue on hänestä hieno paikka kiikaroida lintuja. Siellä voi hyvällä tuurilla nähdä myös kauriita, varsinkin jos retkeläiset ovat aamuvirkkuja. Valkilan perheen toinen suosikkikohde on Seurasaari, jossa saattaa tavata ihmisiin tottuneita kettuja ja supikoiria. Siellä kohtaa ainakin kesyjä lintuja.

– Linnut syövät kädestä, mikä on hieno elämys, sanoo Vakila.

Espoo

Cityeläintutkija Mia Vehkaoja Espoon Kaitaalta retkeilee usein 8- ja 11-vuotiaiden lastensa kanssa. Hän suuntaa Nuuksion ruuhkaisten polkujen sijaan Vaakkoin ulkoilualueelle, jossa risteilee lukemattomia merkitsemättömiä polkuja. Lempikohde on Väärä-Musta-järven kierros, joka tarjoaa kolmisen kilometriä jylhiä kallio-

rantoja ja suota. Toinen Vehkaojan suosikki on Vanttila, jossa hänen riistakameransa ovat kuvanneet paljon metsä- ja valkohäntäkauriita sekä hirviä. Alueella on helppo kulkea lenkkipolkuja pitkin. Vehkaoja suosittelee ottamaan syksyllä sienikorin mukaan. – Pikniktauon voi pitää Vanttilan koulun mukavalla leikkipihalla, Vehkaoja ehdottaa. ■ Lisää vinkkejä: kirkkojakaupunki.fi.

Kirkoissa soi MA 14.10.

Vanhustenviikon konsertti klo 11 Hakunilan kirkossa, Hakunilan tie 48. Esa Aapro, Klaus Pennanen, Matti Pasanen ja Kultaisen Iän Laulajat. Kahvitarjoilu. Keskiaikaisia hymnejä suomek si klo 18–20 Rekolan Pyhän And reaan kirkossa, Kustaantie 22. Ni na Fågelberg.

Pohjoismaisen musiikin konsertti klo 19 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Lahden konservatorion opiskeli jat esiintyvät.

SU 13.10.

KE 16.10.

Elvistä ja rukousta klo 17 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. 60lu vun Elvistä viisiäänisesti laulet tuna Elvis is back yhtyeen säes tyksellä. Seppo Juntunen, Johan nes Österlund, Taru Hallama, Juha Kuivanen, Joska Josafat ja Kim Ek blom. Konsertin jälkeen mahdolli suus rukoukseen. Ilta Vivace Leidien kanssa klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Raja torpantie 8. Vapaa pääsy, ohjel ma 5 e.

Arsis Saxophone Quintet klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vuonna 1991 perus tettu kuubalainen saksofonikvin tetti soittaa perinteisen kuubalai sen musiikin lisäksi sekä klassista että maailmanmusiikkia eri mais ta. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

QUINTETO ARSIS DE CUBA

TO 10.10.

TI 15.10. Muistellessa-konsertti klo 18.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Kultaisen Iän Laulajat.

SU 20.10. Musiikkia viimeiselle matkalle klo 18 Vantaan Pyhän Laurin kap pelissa, Pappilankuja 3. Hautajais musiikin konsertti. Iina Katila.

Kuubalainen Arsis Saxophone Quintet esiintyy 16.10. Pyhän Laurin kirkossa.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Lakipalveluja

Hautauspalveluja HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Rakennusala

hok-elannonlakipalvelu.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Kattojen maalaukset / pesut Vesikourujen uusimiset, kattoturvatuotteet asennettuna Tilaa meiltä ilmainen arviointi kohteellesi! SADEVESI- JA SALAOJAREMONTIT

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hammashoitoa

Meiltä saat joustavan rahoituksen edullisella korolla!

www.0502205.fi UUSI VASTAANOTTO AVATAAN 1.10. HAKANIEMEEN! Meillä sinua palvelevat tutut erikoishammasteknikot; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT Antti Koskelo

Siivouspalveluja

Hakaniemi: Näkinkuja 4

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

010 2715 100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Etelä-Haaga: Kauppalantie 4

Malmi: Malmin raitti 12

Etsitään avustajaa Pyörätuolissa istuva, työssäkäyvä erityisopettaja hakee henk.koht.avustajaa, 16 h/viikko, arkiaskareisiin kotiinsa Helsingin Jätkäsaareen selviytyäkseen arjen rumbasta neljällä pyörällä. Jos olet reipas ja näpsäkkä ja kaipaat lisätienestiä, laita hakemus ja CV 22.10.2019 mennessä osoitteeseen: anna.reivinen@vihti.fi, p. 044-3658819.

Ostetaan

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms. PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. P. 040-6378899 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Siivouspalveluja tarjotaan, perussiivoukset, ikkunanpesut edullisesti kokemuksella. puh. 046-6203556 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Tilaisuuksia ESIKOISLESTADIOLAISTEN SYKSYSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 26.10. klo 12 ja 17 sunnuntaina 27.10. klo 12 ja 18 maanantaina 28.10. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

HERÄNNÄISSEURAT to 10.10. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. su 13.10. klo 10 kirkkopyhä Porvoon tmk, Kirkkotori 1; saarna L.VäyrynenSi; tarjoilu ja seurat. klo 12 veisuut messun jälkeen Kauniaisten kirkon yläk. takkah., Kavallint.3. klo 16 kotiseurat Kautolla, Horsmakj.4bB/Tikkurilant., Vtaa. klo 18 seurat Järvenpään Kirkonkulman Nuorten tila, Kirkkot.6. ti 15.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs, Hki. ke 16.10. klo 19 seurat Matinkpli, Liisankj.3 (kahvit klo 18:30), Espoo. pe 18.10. klo 18 seurat Vehkojan srk-keskus, Yli-Anttilant.3, Hyvinkää. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30 (Martinkylä), Sipoo. su 20.10. klo 15 seurat Loviisan srk-koti, It.Tullik.6. klo 16 kirkkopyhä Pihlajamäen kko, Liusket.1, Hki; saarna P.Simola; mukana HNK; kahvit ja seurat. klo 16 seurat Pitäjäntuvalla, Kirkonmäent.2 (kahvit 15:30), Espoo. klo 17 seurat Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi), Hki; mm. Leena Siponkoski, Janne Rissanen; käytössä Siionin virret pistekirjoituksella ja isotekstillä, mukana viittomakielen tulkki. ti 22.10. klo 18 seurat Hakunilan kko kpli, Hakunilant.48, Vtaa; mukana Seuratuvan virsikuoro. ke 23.10. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. pe 25.10. klo 15 seurat Columbuksen Katukpli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. klo 19 kotiseurat Lipastilla, V.Puistolant.10A (Puistola), Hki. la 26.10. klo 17 sateenkaarimessu körttivirsin Alppilan kirkossa, Kotkank.2, Hki; saarna K.Airas, lit. L.Väyrynen-Si; kahvit ja sv-seurat.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 20.10. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 3–4

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA Su 13.10. klo 17.00 Korson kirkko, Vantaa Su 20.10. klo 18.00 Viikin kirkko, Helsinki

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Kim Ekblom, Taru Hallama ja Joska Josafat. Myös rukousta sairaiden puolesta. Vapaaehtoinen kolehti. Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain

kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

16 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Suosikkisarja on hyväksikäyttöä VARTUIN AIKUISEKSI aikana, jolloin vanhoillislestadiolaiset paheksuivat jopa television luontodokumentteja, koska niissä näytettiin eläinten parittelua, tai Pieni talo preerialla -sarjaa, jossa Ingallsin pariskunta jutteli illalla päivän tapahtumista parisängyssä maaten yömyssyt päässä. Oikeastihan tuollainen on viatonta. Nyt 2000-luvulla televisiossa on ohjelmia, joiden luulisi herättävän keskustelua yleisemminkin, ei pelkästään kristittyjen piirissä. Esimerkiksi suosittu Temptation Island. Itse koen sen niin, että ohjelmassa liki lapset juotetaan humalaan ilmaisella viinalla, jotta saamme kotisohvalla tirkistellä, kun he sekstailevat televisiossa. Näen tällaisen hyväksikäyttönä, jota vastaan pitäisi säätää lakeja. En tunne olevani moralisti, sillä minua eivät haittaa Pride-kulkueet, joita osa kristityistä paheksuu voimakkaasti. Mutta näistä tv-ohjelmista en ole nähnyt mitään keskustelua, vaikka niitä tulee kausi toisensa perään. Onko evankelis-luterilaisen kirkkomme mielestä esimerkiksi Temptation Island aivan ok? Eduskunnassakaan ei keskustella tällaisesta, vaikka seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat siellä olleet paljon esillä.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? LEHTIKUVA / AFP Eyerusalem Jiregna

Birgitta Wulf

Miksi vanhus ei lähde kävelylle?

Tarja Heikkilä Espoo

Rauhallisempaa johtamista Suomeen VAALIEN VÄLINEN aika on yhteiskunnallisen ajattelun vauhtimittari. Mielestäni Suomen ei tarvitse nykyisessä teknologiajohtajuusasemassaan kulkea ajatuksen juoksuttamisen suhteen niin lujaa. Olisi järkevämpää rauhoittaa johtamisen tahtia, jotta voitaisiin keskittyä parempaan toteuttamiseen ja toimeenpanoon. Nykyteknologian käyttöönotto vaatii rauhallisuutta. Palkintona tulevat tuottavuuden nousu ja paremmat olot. Mielestäni olisi rehellistä osoittaa tulospalkkion mahdollisuus kaikille suomalaisille. Mikään ei estä kuvittelemasta 5−6-tuntisia työpäiviä ja/tai 4-päiväistä työviikkoa, todennäköisesti yksi kerrallaan toteutettuna. Mihinkään ei kiteydy tuottavuuden nousu paremmin kuin siihen, että teknologia-asteen noustessa töitä tarvitsee yksinkertaisesti tehdä vähemmän. Jens J. Sørensen Helsinki

Ehjää ei kannata korjata JAAKKO HEINIMÄEN pääkirjoitus (K&k 1.8.) on herättänyt keskustelua sotilasvalan tarpeellisuudesta Puolustusvoimissa. Olen itse suorittanut vapaaehtoisen palveluksen ja antanut sotilasvalan vuonna 2012. Nykyisen yleisen palvelusohjesäännön (2017) mukaan varusmiehet voivat valita valan ja vakuutuksen välillä, ja suurin osa valitsee edelleen valan. Jos vala olisi vanhentunut, kuten Heinimäki ja Seppo Vanamo (K&k 26.9.) väittävät, miksi sillä on kuitenkin suurempi kannatus kuin juhlalli-

taan otettuina ja unohdettuina. Kysymmekin, mikä on lastensuojelun perimmäinen tarkoitus? Miksi huostaanottoja ei uskalleta purkaa? Onko sosiaalityöntekijät pestattu värväämään lapsia yksityisten perhepalveluyitysten lastenkoteihin ja yritysten kouluttamille perhehoitajille adoption kaltaiseen hoitomuotoon? Miksi vain kolme prosenttia lapsista kotiutetaan? Uusi laki isovanhempien oikeudesta saada tavata huostaanotettuja lastenlapsiaan astuu voimaan 1.12.2019, mutta ennenkin isovanhemmat ovat hoitaneet lastenlapsiaan ja elämä on jatkunut monen sukupolven yhteiselona.

Etiopian ortodoksisessa kirkossa juhlittiin syyskuun lopulla Jeesuksen oikean ristin löytymisen juhlaa eli meskeliä. Maan pääkaupungissa Addis Abebassa kymmenet tuhannet etiopialaiset ortodoksit osallistuivat juhlintaan. Legendan mukaan Rooman keisarin Konstantinus Suuren äiti Helena löysi vuonna 326 Jerusalemista ristin, jolle Jeesus oli 300 vuotta aikaisemmin naulittu. Etiopian ortodoksinen kirkko on maailman vanhimpia kristillisiä kirkkoja. Se kuuluu orientaaliortodoksisiin kirkkoihin, jotka erosivat tai erotettiin vuoden 451 Khalkedonin kirkolliskokouksessa muista kirkoista, jotka sittemmin jakautuivat katoliseksi ja ortodoksiseksi kirkoksi.

sella vakuutuksella? Mielestäni on järjetöntä vaatia muutosta, kun tarvetta sille ei ole. Sotilas on sotilas, on hän sitten vannonut ”kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä” tai ”kunniani ja omantuntoni kautta”. Samat asiat luvataan kummassakin versiossa. Seppo Vanamon mukaan ketään varusmiestä ei haittaisi, jos vala vaihdettaisiin vakuutukseen. Uskallan sanoa, etten ole ainoa, joka loukkaantuisi, jos näin kävisi. Joten pidetään jatkossakin positiivista uskonnonvapautta yllä ja annetaan niiden varusmiesten, jotka kokevat sotilasvalan merkitykselliseksi, edelleen vannoa. Jenny Merimaa 2/12 varusmiespappi reservin vänrikki, teologian kandidaatti

Lapsenlapset huostassa, ikävä sydämessä MEITÄ ON monia isovanhempia, jotka olemme hoitaneet lastenlapsiamme ja tukeneet perheitä, kun he ovat tarvinneet apuamme. Lastemme perheisiin on tullut työttömyyttä, rikkoutuneita ihmissuhtei-

ta, sairauksia, mielenterveysongelmia ja taloushuolia. Perheet ovat hakeneet apua sosiaalitoimesta uskoen ja luottaen siihen. Sosiaalitoimi on kuitenkin suuressa kriisissä ja perheiden ongelmat ovat yhä monimutkaisempia. Ratkaisuna niihin on nykyään lasten huostaanotto. Meiltä isovanhemmilta saatetaan kieltää huostaan otettujen lastenlastemme tapaaminen, vaikka siihen ei olisi estettä. Lapset itkevät ikäväänsä, joka saatetaan tulkita laitoksissa, perhe- ja sijaiskodeissa lasten sopeutumattomuudeksi, käytöshäiriöksi ja ties miksi, vaikka se on selkeää eroahdistusta. Sisarukset voidaan erottaa toisistaan eri sijaisperheisiin. Kiintymyssuhteisiin tai lasten tunne-elämään ei kiinnitetä huomiota. Eikö meidän isovanhempien rakkaus lapsenlapsiimme ole sosiaalitoimen mielestä minkään arvoista? Me emme häpeä lastenlastemme huostaanottoa, sillä joskus se on saattanut pelastaa tilanteen. Meistä moni on valittanut tapaamisoikeuden rajoittamisesta kaikille mahdollisille tahoille, mutta useinkaan päätökset eivät muutu vaan lastenlapset jatkavat elämäänsä huos-

IKÄINSTITUUTIN VIE vanhus ulos -kampanja päättyy tänään 10.10. Siinä on kannustettu apua tarvitsevien vanhusten ystäviä, sukulaisia ja naapureita viemään vanhus ulkoilemaan turvallisesti. Mutta onko ajateltu yksinkertaista syytä, miksi ikäihmiset jäävät kotiin? Jokaisesta lähiöstä tai ostoskeskuksesta ei välttämättä löydy esteetöntä vessaa. Hyvin moni vanhus joutuu käyttämään nesteenpoistolääkitystä. Sen vuoksi pissahätä voi yllättää ulkona, eikä lähiöstä löydy vessaa, johon pääsisi ilman ostopakkoa. Viime kesänä pyysin usein ulos liikuntarajoitteista 74-vuotiasta ystävääni. Hän keksi aina tekosyitä, miksei voi lähteä. Lopulta hän sai kakistettua ulos oikean syyn: nesteenpoistolääkkeet pissattavat, eikä hän jaksa kävellä ostoskeskukseen asti eikä varsinkaan halua virtsata vaippaan, joka on käytössä varmuuden vuoksi. Moni vanhus jää kotiin yksinkertaisesti pissahädän vuoksi. Vapaa pääsy vessaan lähiöissäkin olisi hyvin tärkeä parannus, mikä helpottaisi vanhusten ulkoilua ja parantaisi heidän hyvinvointiaan. Margot Apilainen

Temppeliaukion kirkosta on kauniita muistoja LÄMPIMÄT ONNITTELUMME 50 vuotta täyttävälle Temppeliaukion kirkolle! Kesällä 1969 olimme morsiameni Marja-Liisan kanssa päättäneet mennä naimisiin. Olimme kaupungilla ja päätimme mennä katsomaan rakennettavaa kirkkoa. Kirkkosalissa laitettiin vasta penkkejä ja muuta kalustusta paikalleen. Päätimme, että täällä meidät vihitään. Olimme suunnitelleet vihkipäiväksi 1.11., joka oli ensimmäinen mahdollinen tässä kirkossa, mutta pyytämällemme papille sopi vasta 8.11. Meistä tuli toinen siellä vihitty pari. Kanttoriksi pyysin tietysti Tapio Tiitun, jonka kanssa olin luokkatoveri jo kansakoulun ensimmäisellä luokalla. Vihkimisen aikana kirkkosalin seinillä valuivat vielä kallioseinän vesisuonien vedet. Turistit oli ohjattu vihkimisen ajaksi lehterille. Heikki Laukkanen