Kirkko ja kaupunki 2019 19 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

24.10.2019 kirkkojakaupunki.fi

A 10 Pyhäinpäivä kirkoissa ja hautausmailla B1 Yllättävän monella on kokemuksia kuolleen läheisen läsnäolosta

KAARLO MARJASEN (1899–1984) AFORISMIKOKOELMASTA NUOLIA SUMUSTA

Kun vain välillä muistaisi, etten ole kuolematon, eivätkä läheiseni ole kuolemattomia. Kannattaa kysyä itseltään, voinko jo tänään tehdä sen asian, tai voinko tänään viettää aikaa minulle tärkeiden ihmisten kanssa. KUOLEMAKOULUTTAJA MAIJA TAHKOLA YLEN VERKKOUUTISISSA 29.9.2019

Iankaikkisesti

Jos ikuisia olisimme, sanoisimme loppumattomiin: Vieläpä ehdin. Kuolema panee hiukan vauhtia meihin.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019 Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen. PSALMIEN KIRJA 90:12

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Hautausmaan kynttilät yhdistävät meidät koko ihmiskuntaan JOKAINEN MEISTÄ kuolee. Melkein jokainen tietää sen. On silti eri asia tietää kuolevansa kuin ymmärtää ja tuntea se. Pyhäinpäivä on yksi suosituimmista kirkkopyhistä, eikä ihme. Vainajien muistaminen, oman katoavaisuuden tajuaminen ja tulevan maailman elämän kaipaaminen ovat juuri sitä, miksi kirkko on olemassa. Kynttilämeri hautausmaalla kertoo kaipauksesta, surusta ja ikävästä. Ja samalla se kertoo uskosta, toivosta ja rakkaudesta

” KIRKKO ON

KIRKKO JA KAUPUNGIN kaikkein luetuimmat ja rakastetuimmat jutut käsittelevät lähes säännönmukaisesti kuolemaa, katoavaisuutta, menetyksiä, surun keskellä elämistä tai elämän haurautta. Se on kirkon lehden ydinasiaa. Kirkko kun on olemassa juuri siksi, että täällä kuollaan. Näin kiteytti kirkon mission aikanaan muuan teologi, ja joku toinen täydensi: kirkko on olemassa siksi, että täällä uskaltaisi elää. Ettei tarvitsisi pelätä. Elämää eikä kuolemaa. Pelon vastakohta on uskaltaminen. Luottamus. Siis usko. Ja on sillä muitakin vastakohtia. Pelon vastakohta on myös toivo. Että tästä selvitään kyllä. Ja pelon vastakohta on rakkaus. Raamatunkin mukaan rakkaus hätistelee pelon tiehensä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

HAUTAUSMAAN KYNTTILÄT yhdistävät ETTÄ TÄÄLLÄ meidät armon vuonna 2019 elävät ihmiKUOLLAAN. set paitsi edeltämme menneisiin rakkaisiin, myös kaikkiin, joita toisen ihmisen kuolema on koskettanut. Heitä on paljon. Siihen porukkaan kuuluu selvä enemmistö koskaan eläneistä ihmisistä. Jo 50 000 vuotta sitten neandertalinihmiset hautasivat kuolleensa. He koristelivat vainajat ja asettivat hautaan työkaluja ja koruja siltä varalta, että niille olisi käyttöä siellä jossakin. Samasta syystä joissakin seurakunnissa neulotaan taivassukkia, jotka voidaan pukea vainajalle, kun hänet asetetaan arkkuun. Samasta syystä lapsen haudalle viedään toisinaan leluja. Ne muistuttavat kesken jääneistä leikeistä. Samalla ne ilmentävät toivoa, että yhteiset leikit jatkuisivat taivaan kodissa. OLEMASSA SIKSI,

Pienenä kynttilää viedessäni luettelin haudan reunalla toiveitani mummille: punainen käsilaukku, poikaystävä ja polkupyörä. Varmuuden vuoksi, Taivaan Isä, kerroin haaveeni sinun lisäksesi mummille, koska ajattelin hänen olevan lähempänä sinua siellä taivaassa ja ajavan asiaani. Se kannatti siitä huolimatta, että polkupyörä, jonka sain, oli siskon vanha. Kiitos mummista.

Kuuntele ikivihreimpiä juttuja Jotkut ne eivät vain vanhene! Kirkko ja kaupungin suosituimpia ja rakastetuimpia juttuja luetaan nyt ääneen. Voit kuunnella artikkeleita esimerkiksi iTunesissa, Spotifyssa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/kuuntele.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 24.10.2019

numero 19

Seuraava lehti ilmestyy 7.11. KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

1 2

Pia Marttila, työskentelet erityisasiantuntijana Rikosuhri päivystyksessä. Mitä työhösi kuuluu? – Kohtaan ja autan ihmiskaupan uhreja. Kun aloitin tehtävässäni viitisen vuotta sitten, asiakkaita oli kahdeksan. Nyt heitä on

yli 240. – Tuomme myös viranomaisten ja päättäjien tietoon asiakkaiden tarpeita ja oikeuksia ja koulutamme heitä ihmiskaupan tunnistamiseen ja sen uhrien kanssa toimimiseen.

Keitä nykyajan ihmiskaupan uhrit ovat? – Apua hakevat esimerkiksi ne, joita käytetään työvoimana tai seksuaalisesti hyväksi ja avioliittoon, rikolliseen toimintaan tai kerjäämiseen pakotetut. – Asiakkaamme ovat yleisimmin irakilaisia, nepalilaisia, bangladeshilaisia, suomalaisia ja afganistanilaisia. Yhteensä kansallisuuksia on nelisenkymmentä. Uhrit ovat kaikenikäisiä, naisia ja miehiä. Tyypillisessä tapauksessa yksittäinen ihminen tai pieni porukka on keksinyt ruveta käyttämään toista hyväkseen.

Miten ihmiskaupan uhreja autetaan? – Jotkut tarvitsevat välitöntä apua, esimerkiksi yösijan. Usein tilanne ei ole niin akuutti. Luottamuksellisessa keskustelussa mietitään ulospääsyä umpikujasta: Pitäisikö tehdä rikosilmoitus? Voiko työpaikan menettäminen vaikuttaa oleskelulupaan? – Poliisille ilmoittaminenkaan ei yksin auta, koska rikosprosessit kestävät kolme tai viisikin vuotta ja pitävät ihmisiä vaikeassa pakkoraossa. Ihmiskaupan uhrit elävät varjoyhteiskunnissa, joiden ongelmat eivät suoraan kosketa keskivertosuomalaista. Moni ei siksi uskoisi, millaisiin tilanteisiin Suomessakin voi joutua.

”Pahinta on, kun järjestelmä ei toimi auttaakseen uhria” Ihmiskauppa on niin vähäeleistä, että sitä voi olla vaikea tunnistaa, sanoo Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA VILLE PALONEN

Olet Ekumeenisen vastuuviikon kampanjassa ihmisoikeuspuolustaja. Millaisia onnistumisia olet työssäsi nähnyt? – Tunnen onnistuneeni, kun ahdistunut ihminen alkaa voida hyvin ja hänen asiansa alkavat järjestyä. Elokuvissa esitellään ääritilanteita, mutta oikea ihmiskauppa on vähäeleisempää. Siksi sitä on vaikea tunnistaa. Tilanne saattaa näyttää ulkopuolisen silmään ihan normaalilta, vaikka pizzerian työntekijä tekisi 16-tuntista päivää ja pomo pitäisi hänen pankkikorttiaan hallussaan ja tyhjentäisi hänen tilinsä palkanmaksun jälkeen.

Millainen on iltarukouksesi? – Saatan toivoa, että sen ja sen asia järjestyisi tai voi kun en olisi unohtanut mitään

tärkeää. Asiakkaiden asiat eivät varsinaisesti kuormita minua. Jos murenisin niistä, olisin väärällä alalla. Mutta se murentaa, kun järjestelmä ei toimi niin, että nämä ihmiset saisivat avun. ■ Ekumeenisen vastuuviikon teemana 20.–27.10. on Ihmisoikeuspuolustajat. Vastuuviikolla on myös YK:n päivä 24.10. ja rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä.

4 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019 ESKO JÄMSÄ

Pikaraitiotien rakentaminen hankaloittaa kulkua Maunulan uurnalehtoon. Lue lisää sivulta 10.

Kirkko ja seurakuntatalo ovat purkukunnossa Herttoniemen kirkon kosteusongelmat ovat osoittautumassa ylivoimaiseksi haasteeksi. Kirkon korjausselvityksessä arvioidaan, että peruskorjauksen hinta olisi jopa 9,2 miljoonaa euroa. Uuden kirkon rakentamisen hinta-arviot liikkuvat 10,8 ja 12,3 miljoonan euron välillä. Kannelmäen kirkon yhteyteen rakennettu kirkkoherranvirasto ja muut seurakuntatilat ovat nekin tulleet elinkaarensa päähän. Tiloissa on myös sisäilmaongelmia. Peruskorjaaminen ei ole mahdollista. Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto esittää nyt Kirkkohallitukselle, että seurakuntatalon suojelu purettaisiin, jotta vanhan tilalle voitaisiin myöhemmin rakentaa uutta.

Hävikkiruokapadat höyryävät Matteuksenkirkolla

Piispa palkitsi Vantaan Yhteisen pöydän Helsingin piispa Teemu Laajasalo palkitsi Vantaan seurakuntien ja Vantaan kaupungin verkostomaisen Yhteinen pöytä -ruoka-aputoiminnan sekä Porvoon suomalaisen seurakunnan yhdyskuntatyöntekijä Maria Jylhän Myötätuntopalkinnoilla. Yhteisen pöydän tapainen ruoka-apuverkosto hävikkiruokaterminaaleineen on suunnitteilla myös Helsinkiin.

Ulkomaanapu kerää apua kurdialueille Jopa 200 000 ihmistä on paennut kodeistaan Turkin armeijan ja sen liittolaisjoukkojen hyökkäystä Koillis-Syyrian kurdialueille. YK:n arvion mukaan jopa 1,65 miljoonaa ihmistä on kiireellisen humanitaarisen avun tarpeessa. Yli 400 000 ihmisellä on pulaa jopa vedestä. Kirkon Ulkomaanapu on päättänyt antaa 100 000 euroa Syyriaan ja on käynnistänyt hätäapukeräyksen. KUA auttaa pakolaisia varautumaan lähestyvään talveen toimittamalla yhteistyöjärjestönsä kautta huopia, telttakankaita, hygieniatarvikkeita ja vesisäiliöitä.

Sanansaattajat saa tukea Helsingiltä Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto keskittää lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun vuosina 2020–2023 käytettävän määrärahan neljälle järjestölle. Tukea ovat aiemminkin saaneet Suomen Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Pipliaseura. Uutena tuensaajana on Medialähetysjärjestö Sanansaattajat. Avustussumma on 2,92 miljoonaa euroa vuodessa. Päätös tehtiin kirkkovaltuustossa äänin 59–17. Äänestyksessä hävinnyt vastaehdotus olisi myöntänyt tukea kaikille seitsemälle lähetysjärjestölle.

Snellu Café tarjoaa yhteisöllistä ruokailua ja hyödyntää hävikkiä. Nuorille se tarjoaa työharjoittelupaikkoja.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

täkeskuksessa sijaitseva Matteuksenkirkko on osittain huputettu, ja pihan täyttävät rakennustelineet. Siitä huolimatta sinne virtaa jatkuvasti lisää ihmisiä, kun kello lähestyy yhtätoista torstaiaamupäivänä. Pian aukeaa Snellu Café Waste & Feast. Broileripastavuoka ja sienirisotto tuoksuvat ulko-ovelle asti. 77-vuotias Tuula on matkustanut paikalle bussilla Pukinmäestä. – Hyvä systeemi tämä hävikkiruoka! Käyn täällä pari kolme kertaa viikossa, koska Snellu Caféssa on edullista ja hyvää ruokaa. Moni naapurinikin haluaisi tulla, mutta he eivät raaski maksaa bussilippua, Tuula mainitsee. Timo Valtonen on myös vakioasiakas. Hän käy Snellu Caféssa syömässä aina, kun ei ole muuta menoa. – Täällä tapaa ihmisiä. Myös perjantain ehtoollishetki kello 12 on nappi juttu, sanoo palvelutalossa asuva Timo. Lounasseura-

na hänellä on Taimi, joka kehuu paikan perusaineksista tehtyä ruokaa. Myös ystäviä on löytynyt. Taimi tunnustaa, ettei kuulu kirkkoon, mutta sitähän ei ovella kysytä.

Mikä Waste & Feast? Waste viittaa tähteisiin, feast juhlaan. Ylijäämäruuasta loihditaan hävikkiravintolassa maistuva ateria. Snellu Café on avoinna maanantaista perjantaihin. Helsingin seurakuntayhtymän muut ylijäämäruokaravintolat toimivat Munkkivuoren kirkolla, Pakilassa, Töölön kirkolla ja Hermannin diakoniatalossa, mutta eivät joka päivä. Katso lisää: www.wastefeast.eu

PUOLI KAHDENTOISTA aikaan hävikkiruokaravintolassa on melkoinen vilske. Asiakkaita käy yleensä 80–100 päivässä, niin tänäänkin. Vapaaehtoinen Veli-Veikko Aallas vie käytettyjä astioita salista keittiöön ja lennättää tilalle puhtaita. 18-vuotias Dean latoo astioita tiskikoneeseen ja tyhjentää konetta. Välillä hän auttaa salin puolella. Keittiössä aamukahdeksasta asti työskennellyt Johanna Sademaa on kassalla ja rahastaa ateriamaksut, 2 tai 5 euroa asiakkaan oman valinnan mukaan. Aamuseitsemältä vuoronsa aloittanut kokki Liisa Haveri ehtii nyt neuvoa muita ja organisoida asioita. Snellun erityisnuorisotyössä vahtimestarina työskentelevä Veikko Timonen on vienyt 25 kiloa lämmintä ruokaa Vuosaaren seurakunnan torstairuokailuun ja hakenut samalla pari laatikollista lahjoitusporkkanoita Roihuvuoren Lidlistä. Mitä porkkanoille tehdään? Voidakseen vastata, Haveri odottaa päivän hävikkikuormaa.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

18-vuotias Dean (vasemmalla) työskentelee Snellu Caféssa sekä salin että keittiön puolella. Johanna Sademaa (vieressä) surauttaa päivän smoothien tuoreista hedelmistä. Kokki Liisa Haveri (alla) suunnittelee ruokalistan päivä kerrallaan. Uuniin on menossa sieni-parsakaalirisotto.

Kerro

seksuaalisesta ahdistelusta uskonnollisessa yhteisössä

Vastaa nimettömänä kyselyyn osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Ahdistelumuistoja julkaistaan lehtiartikkelissa.

Torstai 31.10. 19 Temppeliaukion kirkko

Mari Sainio vapaa pääsy T Ö Ö L Ö N S E U R A K U N TA

ESIKOISLESTADIOLAISTEN SYKSYSEURAT – Hävikkiravintolassa ei voi si. Padat alkoivat höyrytä Mattesuunnitella viikon ruokalistaa etu- uksenkirkolla tammikuussa 2018. käteen. Kun kuorma tulee, otan Toinen kantava idea on hävikkisiitä, mitä tarvitsemme. Sitten ruuan hyödyntäminen ja kolmas Waste&Feast -auto jatkaa seuraa- on yhteisöruokailu. vaan ”pudotuspaikkaan”. Jos meni– Snellu Caféssa on nyt ehtinyt simme pelkällä hävikillä, tämä olisi olla töissä useita kymmeniä nuokasvisruokaravintola. Toki tukusta ria. Pisimmät jaksot kestävät puoli ostetaan yhtä ja toista, kuten pasta vuotta ja lyhimmät olivat parin viija kermat, Haveri sanoo. kon mittaisia, kun kesällä oli ysiLihaakin tulee välillä kauppo- luokkalaisia töissä kaupungin kejen lahjoituksena pieniä eriä. säsetelillä, kertoo Snellun vs. esi– Hävikkiruoka vaatii tosi paljon mies Sanna Parkkinen. käsityötä, mikä vie aikaa. YleenSnellulla on sopimukset Stasä ravintoloissa käytetään valmii- din Ammattiopiston sekä Rikosta komponentteseuraamusviraston ja, kertoo pitkän kanssa. Ravintolasuran vanhainkosa voi siis suorittaa tien, koulujen ja myös yhdyskuntapäiväkotien keitpalvelua. Suurin tiöissä tehnyt Liiosa nuorista tulee HÄVIKKIRUUAN sa Haveri. ammattiopistosta. LAITTAMINEN VAATII TOSI HävikkikokkaHenkilökohtaisen PALJON KÄSITYÖTÄ. uksessa omavalharjoittelusuunnivonta on tärkeää. telman tekemisesKOKKI LIISA HAVERI Ruoka-aineista sä auttaa diakoniotetaan näytteet an Kykyportaatja niitä maistetaan ennen käyttöä. hanke. Yleensä Snellu Caféssa on – Toisaalta on hauskaa tehdä töissä 4–5 nuorta, mutta haastatruokaa spontaanisti. En ota stres- telupäivänä heitä oli paikalla vain siä, vaan pidän mielen avoimena. vähän muun muassa syysflunssan Nuorilta työharjoittelijoiltakin tu- takia. lee ruokaideoita. – Työharjoittelussa on tärkeMyös Johanna Sademaa on alan ää sosiaalinen puoli. Työn avulla ammattilainen. Hän on kotitalous- pääsee elämän rytmiin ja saa mieteknikko, joka on työskennellyt lekästä tekemistä. Sitä kautta opismuun muassa Uudenmaan Mart- kelijat pääsevät taas etenemään tojen kotitalousneuvojana sekä opinnoissaan normaalia polkua alaikäisten turvapaikanhakijoiden pitkin. Opiskelijoilla on voinut olvastaanottokeskuksen keittiössä. la monenlaisia terveyteen ja jaksamiseen liittyviä ongelmia, ParkkiNUORTEN OHJAAMINEN on tär- nen kuvaa. keä osa Snellu Cafén työtä. Koko Jotkut harjoittelijat ovat Snelravintola perustettiin seurakun- lu Caféssa innostuneet ravintolatien erityisnuorisotyön aloittees- alasta. He ovat hakeneet ja päästa nuorten työharjoittelupaikak- seet alan kouluihin. ■

”

KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 26.10. klo 12 ja 17 sunnuntaina 27.10. klo 12 ja 18 maanantaina 28.10. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUT sekä PROTEESITYÖT Hammaslääkäri Satu Aalto

Meiltä myös proteesit ja osaproteesit – kuten aina ennenkin. Kyllä uusimalla paranee.

SOITA JA VARAA AIKA

09 774 5770 Hämeentie 7, Helsinki

Hammaslääkäriasemai

www.albin.fi SELMA

Koot: 35-43 Värit: luumu, ruskea, musta 169€

VERNA

Koot: 35-43 Värit: tiili/viinpun, sininen/lila, ruskea/musta 169€

Sievi Shop Simonkatu 12, Helsinki - Jumbo, Vantaa

nahkalaukut

www.utua.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Neulominen vähentää puhelimen räpläämistä Markus Haakana löysi puikot ja langat sattumalta.

nopeasti, ettei luovuttanut. Pian, kun muutamat pipot ja lapaset oli neulottu, tavoite oli selvä. – Halusin neuloa brittiläistyyppisen neuleen. Se osoittautui aikamoiseksi haasteeksi, koska perinteisesti se pitää myös suunnitella itse. Tein sen. Sen jälkeen ei minkään neulominen ole tuntunut liian haastavalta.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT MARIANNA SIITONEN

ies oppii halutessaan mitä tahansa. Tätä mieltä on Markus Haakana, joka oppi neulomaan kahdeksan vuotta sitten 35-vuotiaana. Haakana istui luennolla. Luento oli hänen mielestään tylsä, eikä kännykkääkään voinut räplätä. Akku oli loppu. – Aloin vääntelehtiä penkissä. Näin salissa nuoren naisen, joka neuloi. Minulle tuli siinä herätys. Tuon kun osaisi, ei olisi hetkeäkään tylsää, Haakana kertoo. Neulomisesta Haakanalla ei ollut muuta käsitystä kuin että tarvitaan lankaa ja puikot. Netistä löytyi neulomisohjeita. Aikansa Haakana katseli niitä Youtubesta. Ei selvinnyt, miten pitäisi aloittaa. Haakana meni äitinsä luo, joka neuvoi silmukoiden luomisen. Alku oli tuskailua varsinkin nurjaa neuloessa, mutta Haakana oppi kuitenkin sen verran

Markus Haakana neuloo bussissa, junassa ja television ääressä. Neuletyö odottaa ja sitä voi tehdä kerralla sen verran kuin ehtii.

NEULOA VOI niin helposti tai vaikeasti kuin haluaa. Neuloja voi tehdä isoa työtä tai pientä. Joku voi olla hyvä tekemään pipoja, vaikka ei koskaan tekisi mitään muuta. – Neulominen rauhoittaa, ja on tyydyttävää katsoa, kuinka työ edistyy. Siihen liittyy hyvin vähän suorittamista tai poseeraamista, jota somessa harrastetaan, Markus Haakana sanoo. Hän on tietoisesti yrittänyt pysyä neulomisineen poissa somesta. Some tuo helposti vertailun ja kateuden, josta Haakana haluaa pysyä erossa. – Tosin minäkin haluan joskus näyttää valmiita töitäni muille. Siitä ei omasta mielestäni kuitenkaan ole tullut epätoivoista tai huomionhakuista.

Taivassukat Marika Säppi neuloo Taivassukkaryhmässä ensimmäisiä sukkiaan.

ikkurilalainen Marika Säppi on neulonut Taivassukka-ryhmässä syyskuusta lähtien. Yleensä hän virkkaa, mutta nyt hän harjoittelee neulomista. Teossa ovat musta-valkoraidalliset sukat. – Teen ensimmäisiä sukkia. Minun pitää neuloa vielä pari senttiä. Sen jälkeen aloitan kärkikavennukset. Nämä ovat ihan perusvillasukat. Teen näitä siskolleni.

– Tänään ryhmämme kokoontuu neljännen kerran ja saan sukat valmiiksi. Seuraavaksi alan tehdä taivassukkia. ASOLAN SEURAKUNTATALOLLA kokoontuvassa Taivassukka-ryhmässä voi neuloa perussukkia itselle, ystävälle tai naapurille. Taivassukkia neulotaan Havukosken Marjatta-Säätiön asukkaille, jotka elävät elämänsä viime hetkiä. Taivassukkien on tarkoitus lämmittää kuoleman rajalla olevien jal-

koja. Sukat voi myös laittaa mukaan viimeiselle matkalle arkkuun, jos sukkien saaja tai omaiset näin haluavat. – Kun sukat ovat valmiita, viemme ne asukkaille yhdessä. Tätä toivottiin Marjatta-Säätiöstä, Säppi kertoo. Kukin tekee ryhmässä niin monet taivassukat kuin ehtii ja haluaa. Säppi kertoo yhden ryhmäläisen neuloneen tähän mennessä jo kolmet sukat. – Taivassukat eivät saa olla suusta liian tiukat, etteivät ne purista. Niiden pitää olla mukavat jalassa. Kun ääreisverenkierto huononee, jalat pysyvät taivassukissa lämpöisinä. Toivon, että ne lämmittäisivät myös sydäntä.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Neuletyö odottaa, ja sitä voi tehdä juuri sen verran kuin ehtii. Haakana neuloo bussissa, junassa ja television ääressä. Neuletyö on aina hänellä mukana. – Neulominen on vähän kuin lenkkeily, jota voi harrastaa itsekseen milloin tahansa. Vetää vain kengät jalkaan ja menee ovesta ulos. Neulomisessa viehättää juuri sama, että sen tekeminen ei ole ajasta tai paikasta kiinni. Haakanan mielestä neulominen on vastapainoa ennen kaikkea kännyköille, vaikka kännyköistä on myös hyötyä neulomisessa. – Kritisoin tyhjyyden tunnetta, joka kännykän näpertelystä tulee. Sitä vain selaa, selaa, selaa ja selaa. Pää täyttyy kuvista ja videoista, mutta mitään ei jää jäljelle. MARKUS HAAKANA haluaa edistää neulomista miesten keskuudessa. Hän on kirjoittanut Jätkä neuloo! -kirjan, josta voi aloittaa. Neulominen ei tunnu Haakanasta naiselliselta eikä miehekkäältä. Se on hänelle vain tekemistä ja jossain määrin itsetuntokysymys. – Suomessa äijämäisyys on sitä, että ei välitetä, mitä muut sanovat. Uhotaan, että minä teen, mitä haluan – paitsi, jos haluaa neuloa. On siinä vähän haastetta miehiselle itsetunnolle. – Neulovia miehiä, joita haastattelin kirjaani, yhdisti rauhallisuus. He olivat sinut itsensä kanssa. Heillä ei ollut suurta oman arvon todistelun tarvetta.

”

MISSÄÄN EI NEULOTA SUKKIA NIIN PALJON KUIN SUOMESSA. MARKUS HAAKANA

Haakana toteaa, etteivät neulovat miehet ole mikään uutuus. Miehet ovat ennenkin neuloneet, mutta neulovia naisia on niin valtavasti, etteivät miehet näy seasta. – Jos katselee vanhoja valokuvia esimerkiksi Etelä-Amerikan Andeilta, niissä aika jäyhät äijät neulovat siinä missä muutkin.

tapaus. Siitä kertovat myös useat tänä syksynä ilmestyneet villasukkien neulomisohjekirjat. – Missään ei neulota sukkia niin paljon kuin Suomessa. Muissakin maissa niitä tehdään, mutta Suomessa pitkälti yli puolet kaikista neulottavista tuotteista on sukkia. Kaikenlaisten sukkien neulominen kertoo Haakanan mielestä siitä, että monille varsinkin vanhoille ihmisille sukkien neulominen on enemmän kuin harrastus. – Kun tulee ikää, ei jaksa enää kyläillä eikä sukulaisia näe usein, niin silloin mummot neulovat läheisilleen. Jouluksi on laatikollinen sukkia valmiina. Sukkien neulomisessa on yllättävän paljon rakkautta ja ajatusta taustalla. ■

TYÖSSÄÄN NOVITALLA Markus Haakana on nähnyt, että Suomi on sukkien neulomisen erikois-

viimeiselle matkalle IDEAN TAIVASSUKKIEN neulomisesta yhdessä keksi Rekolan seurakunnan diakonia-avustaja Irene JuvonenRokkanen. Hän toimii Taivassukkaryhmän vetäjänä. Ryhmässä on käynyt parisenkymmentä neulojaa. Oleellisena osana iltoja ovat alustukset ja keskustelu elämään ja kuolemaan liittyvistä aiheista. Marika Säppi kertoo, että kirkon työntekijöiden alustamat aiheet ovat herättäneet keskustelua ja tunteita. – Varsinkin viime kerralla avauduttiin asioista. En ollut ainoa, joka itki. Aiheet koskettavat meitä eri tavalla. Ryhmässä on tosi hyvä ilmapiiri, ja siellä uskaltaa puhua. Jos kuo-

” VARSINKIN

VIIME KERRALLA AVAUDUTTIIN KUOLEMAN

KYSYMYKSISTÄ. EN OLLUT AINOA, JOKA ITKI. MARIKA SÄPPI

lema pelottaa, sitä voi käsitellä tässä ryhmässä. JOIDENKUIDEN MIELESTÄ taivassukkien tulisi olla puhtaan valkoiset. Asolan ryhmässä tehdään kaikenvärisiä taivassukkia. Värikkäät sukat kertovat elämästä. – Ihmisillä on eri käsityksiä taivassukista. Miksi taivassukkien tarvitsisi olla vain tylsät ja pelkästään valkoiset? Minä haluaisin, että ne olisivat piristävät. Ryhmässä tehtiin sini-oranssit taivassukat, ja ne olivat oikein kivat. Säppi on ajatellut joskus neuloa taivassukat myös itselleen. Ensin hän aikoo värjätä langat. ■

Marika Säppi on virkannut paljon ja harjoittelee nyt neulomista. Perussukkien jälkeen valmistuvat valkoiset taivassukat.

8 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Kaikille kuolevaisille

2795 Lupa surra

MIIA MOISIO

Surulla on monet kasvot. Se on tunne, joka liittyy menetyksiin. Se tulee, asettuu ihmiseen ja lähtee sitten, kun se on tehnyt työnsä. Se hidastaa, hiljentää, masentaa ja vie voimia. Teos antaa luvan surra kaikkea, mistä on päättänyt luopua tai joutunut luopumaan.

14 95 Kun minua ei enää ole EIJA MANSIKKAMÄKI

Millaiset hautajaiset haluat tai missä säilytät tärkeimpiä papereitasi tai salasanojasi? Entä kenen hoitoon haluat luovuttaa rakkaimmat esineesi tai kissasi? Tallenna tähän kirjaan toiveesi ja tärkeät asiat kuoleman tai vakavan sairastumisen varalta. Ajoissa täytettynä se on viimeinen palvelus läheisille ja aina hyödyllinen lahjaidea hänelle, jolla on jo kaikki.

Rohkea katse kuolemaan Ars Moriendi -festivaalilla voi tanssia kuolemantanssia, laulaa hautajaisvirsiä tai vaikka esittää kuolemaan liittyvän runon. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

arraskuisen Ars Moriendi -festivaalin keskeisenä tapahtumapaikkana on Tuomiokirkon krypta. Tila oli alusta lähtien mielessä festivaalia järjestäneellä työryhmällä, Kristiina Huotarilla, Helena Vartiaisella, Lauri Jäntillä ja Marko Tannisella. – Maanalaisen ja punatiilisen kryptan tunnelma tuntuu juuri sopivalta festivaalille, joka tarkastelee kuolemaa eri näkökulmista, sanoo Lauri Jäntti. Ars Moriendi tarkoittaa kuolemisen taitoa. Ajatus festivaalista syntyi, kun työryhmän jäsenet tapasivat toisensa Helsingin yliopiston kurssilla, jolla käsiteltiin kaupunkiympäristöjä, ihmisten kohtaamista ja kaupunkiliftaamista.

– Kaikki kuolevat joskus, mutta kuolema on nykyään poissa silmistämme, yksityisen piirissä. Haluamme tuoda sen näkyville ja yhdessä pohdittavaksi taiteen, työpajojen ja keskustelujen muodossa, kertoo Helena Vartiainen. Vartiainen joutui hiljattain kohtaamaan kuoleman, kun hänen isoäitinsä menehtyi. Surun keskellä tuli tunne, että hän haluaa tietää lisää kuolemasta. – Ihmisen syntymän olen kokenut oltuani vapaaehtoisena doulana synnytyksissä. Syntymiseen ja muihin elämän rajatiloihin liittyvä pyhyys on kiehtovaa. Myös Kristiina Huotaria kiinnostavat pyhän kokemus ja sen eri tasot. – Pyhiin kokemuksiin sisältyy elämän monimuotoisuus. Siihen liittyy vahvasti kuolema ja elämän rajallisuuden ymmärtäminen.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Esittelykierros joka keskiviikko klo 13 Saga Villa Karin väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Helsingin Meilahdessa sijaitsevaan kodikkaaseen 24-kodin palvelutaloomme. Viihtyisät yhteiset tilat tarjoavat loistavat puitteet mukavaan yhdessäoloon. Turvallisuutta luo hoitajan läsnäolo päivisin. Esittelykierrokselle ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Esitetilaukset ja yksityiset esittelyt Satu Hellsten | puh. 050 501 6186 satu.hellsten@sagacare.fi | www.sagacare.fi Lauri Jäntti (vas.), Helena Vartiainen ja Kristiina Huotari järjestävät festivaalin, jossa voi pohtia kuolemaa ja elämän rajallisuutta monesta eri näkökulmasta.

TYÖRYHMÄ ON HALUNNUT tehdä Ars Moriendista kaikille tarkoitetun tasavertaisen ja katsomuksellisesti vapaan festivaalin. Tapahtuma on myös maksuton. – Tavoitteena on aistillinen ja älyllinen festivaaliviikko, joka tarjoaa erilaisia elementtejä kuoleman pohdiskeluun. Kävijällä on mahdollisuus myös itse osallistua työpajoihin ja installaatioihin, Lauri Jäntti kertoo. Kryptassa voi osallistua esimerkiksi improvisaatioon perustuviin Kuolemantansseihin. Niiden lähtökohtana on länsimaiseen freskoperinteeseen liittyvä kuolemateema, jossa maaorjat ja kuninkaat tanssivat luurangon perässä hautaan. – Tanssit alkavat lämmittelyharjoituksella. Siinä kysytään, mitä keholle ja kokemuksellemme kehosta tapahtuu mielikuviin perustuvalla matkalla kohti omaa kuolemaa, Jäntti selvittää. Tämä kuulostaa melko hurjalta, ja avainsanana tapahtuman järjestäjillä onkin ollut rohkeus. He haluavat kannustaa kuoleman rohkeaan pohdintaan, omien ajatusrakenteiden kyseenalaistamiseen ja irtautumiseen arjen peruskuvioista. – Näin voi katsoa pelottomasti läheltä kuolemaa, joka itse asiassa luo koko elämälle perustan ja merkityksen, Helena Vartiainen sanoo. KUOLEMANTANSSIEN LISÄKSI Tuomiokirkon kryptassa on monenlaista kuolemaan liittyvää ohjelmaa. Kryptassa on esille ruumisarkkuinstallaatio Kirstu sekä valokuvataiteilija Sanna Kostamon surusta kertova näyttely Valon naulat. Siellä myös lauletaan hautajaisvirsiä yhteislaulutilaisuudessa nimeltä Suruseurat. Suomen Kuole-

Saga Villa Kari Mäntytie 8 00270 Helsinki

mantutkimuksen Seuran paneelikeskustelun aiheena on kuolemattomuuden toive. Ars Moriendin järjestäjätiimillä on useita yhteistyökumppaneita. Sen vuoksi festivaalin ohjelmaa on kryptan lisäksi eri puolilla Helsinkiä. Esimerkiksi Laterna Magicassa järjestetään Kuolema Open Mic, jossa kuul-

”

KAIKKI KUOLEVAT JOSKUS, MUTTA KUOLEMA ON NYKYÄÄN POISSA SILMISTÄMME. HALUAMME TUODA SEN NÄKYVILLE.

HELENA VARTIANEN

laan itkuvirsiä ja saattohoitorunoja ja yleisö voi esittää omia kuolemaan liittyviä runojaan. Musiikkitalossa voi osallistua itkuvirsityöpajaan, Lapinlahden Lähteellä yhteisesitykseen Kuolema uneksunnan näyttämönä ja Malmin hautausmaalla Kuoleman kirjoissa -kävelykierrokselle. Kirkkohallituksen Mikael-salissa järjestetään Kuoleman kanssa -keskustelu, jonka aiheena on saattohoito ja kuolevan eksistentiaaliset tarpeet. Kannelmäen palvelutalossa puolestaan on Kuoleman kuvia -tilaisuus, jossa kuullaan palvelutalon asukkailta ja Kaarelan alueen eri-ikäisiltä asukkailta kerättyjä ajatuksia ja tarinoita kuolemasta. ■ Ars Moriendi – kuoleman festivaali 11.–19.11. Lisätiedot: arsmoriendi.fi

Tule katsomaan elokuva punkkaripapista Kirkko ja kaupunki, Yle Dokumentit ja Keskustakirjasto Oodi järjestävät uunituoreen dokumenttielokuvan ennakkoesityksen Oodissa perjantaina 25.10. klo 13. Elokuvan jälkeen keskustellaan siitä, jäikö Jeesuksen vallankumous kesken. Keskustelemassa elokuvan päähenkilö Nuusa Niskala, elokuvan ohjaaja Olli Laine sekä oppilaitospappi Leena Huovinen. Keskustelua vetää Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki. Vapaa pääsy, tervetuloa.

10 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019 MARIANNA SIITONEN

Kynttiläkirkot

Kynttiläkirkossa luetaan vuoden aikana omalta alueelta kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille muistokynttilät. ■ klo 10 Viikin kirkko ■ klo 12 Siltamäen seurakuntakoti ■ klo 16 Malmin kirkko, Pihlajamäen kirkko, Puistolan kirkko

Muistohartauksia ja muita tilaisuuksia

Tilaisuuksissa luetaan ääneen vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. ■ Hartaus klo 16 Mikael Agricolan kirkko ■ Muistohartaus klo 17 Paavalinkirkko ■ Poisnukkuneiden muistohartaus klo 18 Tuomiokirkko, Vuosaaren kirkko ■ Iltakirkko klo 18 Hyvän paimenen kirkko, Oulunkylän kirkko ■ Iltahartaus klo 18 Kallion kirkko ■ Pyhäinpäivän ilta klo 18 Myllypuron kirkko ■ Vainajien muistoilta klo 18 Kannelmäen kirkko ■ Muuta: Kauppakeskus Redin Silta-tilassa on mahdollisuus sytyttää led-kynttilöitä muualla haudatuille pe klo 16 – su klo 18. ■ Lupa surra, klo 16 Paavalinkirkko, pappi, kirjailija, skeematerapeutti ja sielunhoidon kouluttaja Miia Moisio puhuu lokakuussa ilmestyneen kirjansa pohjalta surusta.

Pyhäinpäivä kirkoissa ja hautausmailla

Konsertteja

■ Lux Aeterna – Ikuinen Valo klo 14

Muistohartauksia, musiikkia ja messuja on tarjolla lauantaina 2.11. ympäri Helsinkiä. Hartaudet hautausmailla

■ Musiikkihartaudet klo 11, 12, 13, 14,

15, 16 ja 17 Malmin hautausmaan isossa kappelissa, musiikkiehtoollinen klo 18. Lämmintä juotavaa tarjolla, seurakunnan työntekijöitä tavattavissa Malmin hautausmaalla klo 11–19. ■ Hartaus klo 12 Honkanummen hautausmaan iso kappeli

■ klo 14 Hietaniemen uusi kappeli,

Östersundomin kirkko, Honkanummen hautausmaan iso kappeli ■ klo 15 Leposaaren kappeli, Maunulan hautausmaa muistokynttiläristin juurella ■ klo 16 Hietaniemen uusi kappeli, ruotsinkielinen Hautausmaiden portit ovat avoinna yötä päivää viikonlopun ajan.

Jumalanpalveluksia

■ Sanajumalanpalvelus klo 10

Kannelmäen kirkko, Paavalinkirkko (ei ehtoollista) ■ Messu klo 10 Kallion kirkko, Kulosaaren kirkko, Malmin kirkko, Oulunkylän kirkko, Pitäjänmäen kirkko, Tuomiokirkko ■ klo 11 Vuosaaren kirkko ■ klo 17 Mikaelinkirkko ■ klo 18 Vanhakirkko

Käpylän kirkko. Osia sielunmessuista, lohdutuksen psalmeja, soitinmusiikkia ja lauluja taivaasta. Sari Pyykönen, sopraano, Katja Mäkiö, altto, Marcus Kalliokoski, tenori, Hiski Wallenius, basso. Luetaan otteita Lassi Nummen Requiemista. Vapaa pääsy. Kirkko on avoinna hiljentymistä varten klo 15–20. ■ Pyhäinpäivän kynttiläkonsertti klo 16.30 Suomenlinnan kirkko. Swing High, seitsemän naisen a cappella -yhtye. Rauhoittavia ja syvällisiä kappaleita kaipauksesta, ilosta ja kiitollisuudesta. Ennen konserttia on kaikille avoimet harjoitukset klo 15. Konsertti on osa Viaporin Kekri 2019 -tapahtumaa. Ohjelma 5 e. ■ Kamarikuoro Kampin laulun pyhäinpäivän konsertti Hear my prayer klo 19 Paavalinkirkko, johtaa kuoron uusi taiteellinen johtaja Saara Aittakumpu. Liput 20/15 e.

Maunulan liikenne takkuaa ja käynti hautausmaalle on vaikeaa Pikaraitiotien rakentaminen hankaloittaa pysäköintiä uurnalehdon lähellä. Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakennustyö maa vaikeuttaa asiointia Maunulan uurna lehdossa. Hautausmaan oma pysäköin tialue on pieni, ja läheinen urheiluken tän parkkipaikka suurelta osin työmaana.

Tilannetta helpottaa hieman se, että park kipaikan viereinen rullaluistinrata on lu vattu pysäköintikäyttöön. Hautausmaan ylipuutarhurin Sari Hokkasen mukaan myös alueen julkinen lii kenne on vaikeutunut, koska bussit 63 ja 51 eivät enää pysähdy hautausmaan edessä. Tästä huolimatta hän suositte lee käyttämään mieluummin julkista lii kennettä kuin omaa autoa – etenkin py

häinpäivänä, isänpäivänä ja joulun aikoi hin. – Täällä käy noina päivinä tuhansia ih misiä muistamassa rakkaitaan. Nyt liiken neolosuhteet ovat niin hankalat, että kan nattaa miettiä, tulisiko mieluummin vaikka jonakin juhlapyhän lähellä oleva arkipäivä nä. Jos tulee pyhäinpäivänä omalla autol la, kannattaa tulla sellaiseen aikaan, jolloin ei ole niin ruuhkaista, Hokkanen sanoo.

Hautausmaan portit ovat avoinna ym päri vuorokauden 31.10.–4.11. aina maa nantaiiltaan saakka. Pyhäinpäivän hartaus järjestetään kes kikentän ison ristin juurella la 2.11. kel lo 15. Pirkkolantielle pääsee kulkemaan bus silinjoilla 550, 552 ja 52. Linjat 51 ja 63 kul kevat Metsäpurontielle. PAULI JUUSELA

Yllättävän monella suomalaisella on kokemuksia kuolleen läheisen läsnäolosta. Markku Siltala sai väitöskirjaansa varten yli 600 kertomusta vainajan kohtaamisesta. Yleensä kokemukset olivat lohduttavia. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARIA VILJA

Kuin olisi saanut ilmasta kiinni

Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

nsimmäisenä tulee usein säikähdys. Sen jälkeen, kun ihminen tunnistaa, että kyse on kuolleesta läheisestä, kokemus kääntyy positiiviseksi tai lohdulliseksi, joskus jopa vuorovaikutteiseksi. Noin kolmasosalla ihmisistä, uskonnosta tai kulttuurista riippumatta, on kokemuksia kuolleen läheisen läsnäolosta. Eräässä amerikkalaistutkimuksessa kerrotaan, että näitä kokemuksia olisi jopa puolella surevista. Myös moni suomalainen on kokenut kuolleen läheisen läsnäolon, todistaa maaliskuussa ilmestynyt uskontotieteen väitöskirja ja sen pohjalta tehty kirja Hän oli siinä – Kokemukset yhteydestä kuoleman jälkeen (S&S 2019). Psykoterapeutti, pappi ja teologian tohtori Markku Siltala sai väitöskirjaansa varten satoja kertomuksia kuolleen kohtaamisesta. Kyse on henkilökohtaisista ja spontaaneista koh-

taamisista, ei sellaisista, joissa ihmiset ovat kääntyneet meedion tai selvännäkijän puoleen. Kokemukset kuolleen läsnäolosta ovat usein aistikokemuksia, sellaisia, joissa ihminen kertoo nähneensä, kuulleensa, tunteneensa tai haistaneensa

kuolleen läheisen läsnäolon. Toiset taas ovat nähneet unen, jossa kuollut läheinen on läsnä, tai muuten vain tunteneet läheisen läsnäolon. – Eräs kuvaili kokemusta niin, että on kuin olisi tarttunut ilmasta kiinni. Tämä kuvaa hyvin sitä, et-

”Useita kuukausia siitä, kun äiti oli kuollut, näin ihanan unen. Äiti oli taas nuori. Hän pyöräili ohi vanhanmallisella polkupyörällä ja hänellä oli 1950-luvun mekko päällään ja kauniit korkokengät. Hän oli niin kaunis ja iloinen, kun hän vilkutti ja nauroi ajaessaan ohi. Tunsin, että se oli äidin tapa kertoa minulle, että hän on nyt onnellinen ja että hän on nuori, terve, iloinen ja hyvinvoiva. Uni oli hyvin todellinen.”

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Olin töissä ja respassa yksin. Oli keskikesän valoisa yö ja rauhallinen tunnelma. Liukuovet avautuivat ja odotin, että sieltä saapuu asiakas. Ei saapunut, mutta isotätini tuttuakin tutumpi tuoksu leijali ilmassa. Sanoin vallan ääneen, että mitäs te vielä tällä puolella olette. Hän vastasi minulle, että häntä pelottaa mennä rajan yli ja hän halusi tulla pyytämään minulta anteeksi. (Ollessani pieni hän oli kohdellut minua toisinaan kaltoin, jopa julmasti.) Annoin hänelle anteeksi.” 600 vastausta. Nuorin vastaaja oli 19-vuotias, vanhin 97. Vastaajissa oli monenlaisia ihmisiä. – Oli myös sellaisia, jotka kertoivat, etteivät ole uskoneet kuolemanjälkeiseen elämään eivätkä kuulu mihinkään uskontokuntaan. Kokemus oli kuitenkin niin vahva, että se nousi uskonnollisen maailman yläpuolelle ja nivoutui heidän maailmankuvaansa, Siltala kertoo. Monien kertomuksissa eri aistit – tunto, näkö, kuulo ja haju – olivat vahvasti läsnä. Monissa kertomuksissa kuvailtiin vuorovaikutusta: ihmiset olivat kokeneet juttelevansa kuolleen kanssa. – Hyvin yleinen oli viesti, että kuollut ei ole poissa, vaan hänen olemassaolonsa jatkuu jollakin tavalla. Keskustelut sisälsivät myös lohdutusta tai jotakin, mikä liittyi heidän keskinäisiin väleihinsä. Oli anteeksipyyntöjä, sovintoja. Joskus myös avunpyyntöjä. – Unikokemuksissa yksi keskustelunaihe oli, että kuollut läheinen sanoi: Olisitko valmis lähtemään, tulin hakemaan sinua? Kokijat olivat vastanneet, että en ole lähdössä vielä, Siltala kertoo. Rakkaus tuntui kantavan kuoleman rajan yli. – Kokemuksista voi päätellä, että ihmiset ovat samaa perhettä myös siellä toisella puolella. Ajallisesti kokemukset kuolleen läheisen läsnäolosta sijoittuvat useimmiten lähelle tämän kuolemaa. Ne ovat tapahtuneet noin kuukausi kuoleman jälkeen, kuolinhetkellä tai silloin, kun ihminen ei edes vielä tiedä läheisensä kuolleen. Yksi tutkimukseen osallistuneista esimerkiksi kuvasi nähneensä mummonsa hahmon ja tunteneensa hänen tuoksunsa, vaikka hänen vanhempansa eivät vielä olleet kertoneet, että mummo on kuollut.

tä näissä kirjoituksissa ihmiset ovat saaneet kerrottua kokemuksesta, joka on hyvin yllättävä, erilainen ja merkillinen, Siltala sanoo. LOKAKUUSSA 2013 Kirkko ja kaupungin mielipidepalstalla julkaistiin lyhyt teksti, jossa Markku Siltala pyysi ihmisiä kirjoittamaan kokemuksiaan kuolleen läsnäolosta. Lehti jaettiin keskiviikkona, ja jo perjantaina Siltalan postiluukusta tuli 39 kirjettä. – Moni oli kirjoittanut käsin tai kirjoituskoneella. Siellä oli tekstejä, joissa luki, että tämä tapahtui minulle vuosikymmeniä sitten, enkä ole kertonut tästä kenellekään, mutta muistan tapahtuman yhä kuin eilisen, Siltala kertoo. Hän luki kirjoituksia liikuttuneena. – Tuntui, että ihmiset olivat odottaneet saadakseen kertoa kokemuksensa. Kirjoituspyyntö julkaistiin myös muualla, ja kaiken kaikkiaan Siltala sai väitöskirjaansa varten yli

”Katsoin ulos ikkunasta, kun tunsin, että huoneessa on joku. Säikähdin, sillä ovi oli edelleen kiinni. Kun käännyin, näin setäni. Hän oli aineeton hahmo ja kuitenkin heti tunnistettavissa. Yhtä nopeasti kuin hahmo oli ilmestynyt, se katosi. Tapahtuma jätti minuun syvän rauhan tunteen.”

MISSÄ KUOLLEET sitten ovat? Kertomusten mukaan he ovat lähellä elävien arkea. Toisaalta jotkut kertoivat, että he kävivät taivaassa ja kohtasivat läheisensä siellä. Jotkut eivät nimitä paikkaa taivaaksi, mutta kuvailevat sitä. – He saattavat sanoa vaikka, että poikani esitteli paikkoja toisella puolella. Paikassa oli sanoinkuvaamaton rauha tai rakkaus, jota ei voi kuvailla. Sanat eivät riitä, Siltala kertoo. Läheiset ovat esiintyneet näyissä tai unissa tunnistettavina, mutta olleet ikään kuin ”parempia versioita itsestään”. Unissa ja näköaistimuksissa kuollut läheinen saattoi olla kirkas ja valoa hohtava. Joskus häntä ympäröi valokehä. – Merkittävässä osassa kertomuksia kuolleet esiintyvät nuorempina kuin olivat kuollessaan olleet. He olivat toipuneet elämän, vanhuuden tai sairauden jäljistä. He esiintyivät myötätuntoisempina, ymmärtävämpinä, anteeksiantavina. Enimmäkseen kokemukset olivat positiivisia. Negatiivisia oli noin 15 prosenttia. Kokemukset jätti-

Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

vät jälkensä. Joillakin ne muuttivat käsitystä kuolleesta läheisestä. Useimpien ajatukset elämästä ja kuolemasta muuttuivat. Hyvin moni kertoi, että kuolemanpelko väheni tai hävisi kokonaan. ”Kokemukseni kautta rupesin ajattelemaan, että kuolema ei ole vain musta aukko, johon hävitään, vaan elämä jatkuu jotenkin energiana jossakin. En tiedä miten, ja onko siinä joku yliluonnollinen voima/jumala. Vai onko se vain muodonmuutos”, eräs vastaaja kuvaili. VAIKKA KOKEMUKSET kuolleen läsnäolosta ovat yleisiä, niistä puhutaan harvoin. Markku Siltala on pohtinut, miksi näin on. – Jos kokemus on negatiivinen, ihminen ehkä haluaakin kertoa siitä ja kuulla jonkun sanovan, että tuo ei ole totta. Jos kokemus on myönteinen ja antaa vastauksia, ihminen ei halua kertoa siitä siksi, ettei kukaan kyseenalaista kokemusta. Kyllähän se, voiko kuolleiden kanssa olla vuorovaikutuksessa, jakaa mielipiteitä. Ne, jotka ovat uskaltaneet kertoa kokemuksestaan, ovat saattaneet yllättyä iloisesti. Ihmiset ovatkin kiinnostuneita tai myöntävät, että he ovat kokeneet saman. Siltala on sitä mieltä, että vaikka kokemuksista ei kertoisi kenellekään, ne on hyvä kirjoittaa talteen. – Kokemukset kannattaa kirjoittaa ylös pohtimatta, ovatko ne totta. Kannattaa kirjoittaa siitä, mitä kokemus merkitsee itselle. Niitä voi lukea jälkeenpäin ja oivaltaa, mitä kuollut viestitti tai mitä kohtaaminen unessa tarkoitti. Markku Siltala toimii nykyään psykoterapeuttina, mutta hän on työskennellyt pitkään myös pappina sekä hoitoalalla. Kuolema ja suru ovat tulleet hänelle tutuiksi työn kautta. Kokemuksia kuolleen

läsnäolosta hän kuuli myös pappina surevia omaisia kohdatessaan. Kirjassaan Siltala kuvaa erään lesken luona käymäänsä keskustelua näin: ”Äkkiä hän nousi ja meni

”Minut oli vihitty juuri avioliittoon, ja lähdimme mieheni kanssa häätilaisuuden jälkeen paikalliseen tanssiravintolaan. Minulle tuli huono olo. Lähdimme kävelemään kotiin, ja saavuimme matkan varrella olevan hautausmaan luo, jonne isäni oli haudattu. Minulle tuli pakottava tarve käydä isän haudalla. Menimme haudalle ja astuin hautakiven eteen. Silloin lävitseni meni lämmin tuuli kuin paineaalto. Samassa paha oloni oli poissa. Ajattelin heti, että se oli isä, joka halasi minua onnitellakseen.”

makuuhuoneisiin menevälle pienelle käytävälle ja pyysi minut mukaansa. Katso, tässä tämä taulu on vielä lattialla… ja kuten näet, kiinnikkeet ovat kyllä kunnossa. Tämän hän pudotti viime yönä. Tiedän kyllä miksi. Hän olisi halunnut sen olohuoneeseen, mutta minä en suostunut. Siellä on tuo, tuo vaaleampi maalaus. Nyt hän osoitti, että taulun voi vieläkin siirtää. Hänellä oli kyllä aina hiukan erikoinen huumori, että siihen tämä sopii täysin.” Tutkijan roolissa on helppo puhua ihmisten kokemuksista ottamatta kantaa niiden todenperäisyyteen, mutta mitä Siltala ajattelee vainajakokemuksista pappina? Siltala asettelee sanojansa varovaisesti. Se, että kuolema ei ole kaiken loppu, on kristinuskon mukainen ajatus, mutta se, että joku kommunikoisi kuolleen kanssa, on monimutkaisempi juttu. – Kirkon perinteessä ja sielunhoidossa on vain rajallisesti valmiuksia kohdata ihmisiä, joilla on tällaisia kokemuksia, Siltala sanoo. Se on kuitenkin selvää, että ihmisten kokemukset tuonpuoleisesta antavat siitä hyvin kauniin ja lohdullisen kuvan. Jotain samaa, kokijoiden hämmästystä ja kokemusten kauneutta, voi löytää myös Raamatusta. – Näissä ihmisten kuvauksissa kuolleiden läheistensä kohtaamisista on joitakin samoja piirteitä kuin siinä, miten Magdalan Maria kohtasi Jeesuksen haudalla tai mitä Jeesus ja kolme opetuslasta kokivat kirkastusvuorella, kun jo kuolleet Mooses ja Elia olivat siellä läsnä kirkkaina hahmoina. ■ Kursivoidut tekstit ovat otteita Markku Siltalan väitöskirjasta ”Jälleenkohtaamisia − Vainajakokemukset sekä niiden koetut vaikutukset käsityksiin elämästä ja kuolemasta” (Helsingin yliopisto 2019).

Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Lopun aikojen eksyttäjä Nuusa Niskala on pappi, punkkari, anarkisti ja uuden dokumentin tähti. Miten hän kehtaa? TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILJA HARALA

unatukkainen nainen karjuu mikrofoniin virrestä 61 muokattua punkbiisiä: ”Vuoroin polttaa helle, vuoroin routa. Myrskytuulet pyyhkivät ja pieni siemen kuolee!” 165-senttistä vartaloa peittävät kymmenet tatuoinnit: esimerkiksi Frankensteinin hirviö ja Lootin vaimo, joka muuttui suolapatsaaksi kääntyessään katsomaan Jumalan tuhoamia Sodomaa ja Gomorraa. Seuraavaksi sama nainen veisaa heleästi valkeassa albassa virttä 517: ”Herra kädelläsi asua mä saan, turvallisin käsi päällä maan.” Sitten hän kastaa lapsen. Ylen Docstop-sarjassa julkaistaan 4.11. dokumentti Pappi. Punkkari. Anarkisti., joka esittelee oululaisen Nuusa Niskalan. Tosin kuvausaikana hän oli nimeltään Parkkinen ja toimi pappina Kainuussa. Olli Laineen dokumentti näyttää, että punkia laulava pappi on joillekin piikki lihassa. – Sain sellaista palautetta, että sinä olet lopun aikojen eksyttäjä. Se on vakava syytös, Niskala sanoo dokumentissa. Hän lojuu puhuessaan antiikkisohvalla vahvat rajaukset silmissä. Kamera zoomaa ikonin eteen asetettuun pääkallokynttilään. – Palautteissa korostuu, että kuinka sinä naisena ja tuollaisena naisena voit toimia pappina. MUUTOS OTTAA AIKANSA. Pitää olla kärsivällinen. Iso kirkkolaiva kääntyy hitaasti. Tällaisia lauseita kirkossa on toisteltu naisten pappeuden ja sateenkaariparien avioliittojen yhteydessä. Nuusa Niskala hörppii vegaanismoothieta helsinkiläisessä kahvilassa ja on vihainen. – Jumalan kuva on laajempi kuin valkoinen heteromies. Miksi sitä on niin vaikea ymmärtää? Niskala kutsuu itseään kristilliseksi anarkistiksi. Hänelle anarkismin tärkein tehtävä on ”herruusrakenteiden purkaminen”. Unelmana on tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen maailma. Niskala ajattelee, että unelma ei ehkä koskaan toteudu, mutta antaa silti toivoa paremmasta. – Yhteiskunnassa ja kirkossa tarvitaan kaaosta, jotta muutos voi tapahtua. Kaaos on ihana sana. Se on uhkaava lähinnä niille, joiden pitäisi luopua etuoikeuksistaan. Niskala puhuu marginaaliryhmistä, ruohonjuuritoiminnasta ja yhteisöistä. – Ajattelen, että Jeesuksen seuraaminen on radikaali vaihtoehto pahuudelle ja pimeydelle ympärillämme. Jumala on mukana taistelussa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Yksi Niskalalle tärkeä taistelu käydään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hän puhui Kainuussa pappina avohakkuita vastaan. Siitä seurasi uhkailua väkivallalla. Jotkut ovat sitä mieltä, että pappien pitäisi pitää pienempää ääntä luomakunnasta ja luonnonsuoje-

lusta. Sen sijaan tulisi keskittyä Jumalaan ja Saatanaan, taivaaseen ja helvettiin. Tätä kutsutaan usein klassiseksi tai perinteiseksi kristinuskoksi. – Kieltäydyn käsittämästä ajatusta, jonka mukaan Raamatun kysymykset ovat erikseen ja eletty elämä erikseen. Miten voi riittää, että ihminen saa kokemuksen omasta pelastumisestaan? Niskala kurtistaa kulmiaan. Joutuukohan tällaisista puheista tuomiokapitulin puhutteluun? – Ärsytän monia, koska vaadin lisää tilaa erilaisille ihmisille. Minulta on myös kysytty kirkollisissa piireissä suoraan, että miksi olen punkkareiden kanssa. MITEN NUUSA NISKALASTA tuli pappi, jonka etuliitteeksi voi laittaa anarkisti ja punk? Hän varttui Sannana kaupungin kerrostalossa Oulussa. Niskala kuvaa lapsuuttaan ”tosi tavalliseksi”. Vanhemmat ja suurin osa suvusta on ”perustyöläisiä”. Pikkuveljestä tuli LVI-asentaja. – Lapsena parhaita juttuja oli, kun katsoin mummun ja papan kanssa televisiosta Tammerkosken sillalla, ja mummu opetti tanssimaan tuvan muutaman neliön lattialla.

”

Kaaos on ihana sana. Mummu kuunteli The Beatlesia, jota Niskalakin alkoi kuunnella. Äiti luki Nancya, joka kuvaa nuoria punkbändi The Sex Pistolsin ympärillä. Niskala piilotti kirjan salaa reppuunsa ja ahmi sitä välitunneilla koulussa. Niskala opetteli kitaran ja basson soiton alkeet. Sitten Spice Girls näytti, että tyttö saa tehdä musiikkia ja olla juuri sellainen kuin haluaa. Ei tarvitse olla kiltti ja suorittaa. – Punkissa tekemistä ei arvoteta taitavuuden kautta. Tärkeää on, että musiikkia vain tekee. Niskala on herkkä ja nopealiikkeinen, oli jo lapsena. Hän tuntee muiden kärsimykset syvästi, joten mieleen kasautuu paljon asioita, joista tekee mieli huutaa. Yksi niistä on hänen lapsuutensa ehkä järkyttävin hetki. – Yksi takapihan pahispojista tappoi siilin. En voinut käsittää, miksi hän teki niin. Silloin kohtasin ensimmäisen kerran pahuuden, jolle ei ollut selitystä. USKOVAINEN TARKOITTI LESTADIOLAISTA Oulussa, jossa Nuusa Niskala kasvoi. Herätysliikkeellä on siellä vahva sija. Hänen lapsuudenperheensä on aina kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta ei osallistunut sen toimintaan tai puhunut uskonasioista. – Uskonto ei kiinnostanut minua, koska tunsin, etten voisi edes ajatella sitä rajoittamatta itseäni radikaalisti. Lestadiolaiset eivät saaneet edes tanssia, nykyään twerkkausta harrastava Niskala muistelee.

Tyttö suostui rippikouluun, kun vanhemmat lupasivat rippilahjaksi skootterin. Hän tosin neuvotteli tilalle järjestelmäkameran. – Pyöräilin, koska halusin säästää luontoa. Olin jo teininä tietoinen maailman epäoikeudenmukaisuuksista ja vastuustani ihmisenä. Niskala puhui papin kanssa ensimmäisen kerran rippikoulussa. Hän nautti päästessään keskustelemaan uskonnosta ja etiikasta. – Kotona huusin vanhemmilleni, että miksi teitä ei kiinnosta. Peruskoulun jälkeen vanhemmat kannustivat, että ”lue itsesi sellaiseen paikkaan, jossa pärjäät”. Lukiosta löytyi opin lisäksi kavereita, joiden kanssa Niskala keplotteli alaikäisenä kiinnostaville keikoille. Hänestä tuli osa paikallista punk-yhteisöä. Niskala innostui myös lukemaan punkin ja anarkismin historiaa. Lukion jälkeen hän oli todella kiinnostunut aatehistoriasta ja mietti historian ja teologian opintoja tai toimittajaksi ryhtymistä. Paikka avautui Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Niskala ei viihtynyt Helsingissä, jossa ihmisiä arvotettiin hänestä liikaa statuksen ja saavutusten mukaan. Hän halusi käytännön työhön aitojen ihmisten pariin. 23-vuotiaana koitti päivä, jolloin Niskala käveli pappisvihkimykseen lainapuvussa ja mietti, mitä ihmettä on tekemässä. – Perinteinen käsitys papista on keski-iän ylittänyt rauhallinen mies, enkä minä sovi siihen kuvaan. Ajattelen itse, että pappeudessani on kyse johdatuksesta. MAANANTAINA KELLO 14.30 Nuusa Niskala tilaa baarissa Punk Ipan ja sitten vielä pari olutta lisää. Papilla on vapaapäivä ja paljon mietittävää. Paljonko vihapostia hänestä kertovan dokumentin julkaisusta seuraa? Miten siihen suhtaudutaan omassa seurakunnassa Oulussa? Niskala on saanut syntymäkaupungistaan vakituisen diakoniapapin viran. Hän osti sieltä juuri talonkin tuoreen aviomiehensä kanssa. Puoliso löytyi punkpiireistä. Entä miten dokumentti otetaan vastaan punk-yhteisössä? Joillakin punkkareilla on vaikeuksia suhtautua pappiin keskuudessaan. – Seilaan koko ajan kahden maailman välissä. Illalla voi olla keikka, jossa annan mennä ihan täysillä. Se on kokemus, jota voisin kutsua pyhäksi. Aamulla lähden papin töihin. Niskala kaivaa laukustaan ruutupaperilehtiön, jossa hänen bändinsä Seurat esittää julkilausuman: ”Emme ole uskonnollinen bändi, emmekä mitään seurakunnan toimintaa.” Bändissä soittaa myös yksi ateisti. Kaikkia sanoituksia ei ole lainattu virsistä. Lokakuussa julkaistavan esikoislevyn nimi on suora ote huolestuneen seurakuntalaisen lähettämästä palautteesta Niskalalle. Levy on Lopun aikojen eksyttäjä. ■ Dokumentti Pappi. Punkkari. Anarkisti. pe 25.10. klo 13 Oodin Kino Reginassa. Vapaa pääsy. Sen jälkeen Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki vetää keskustelun Jäikö Jeesuksen vallankumous kesken? Mukana dokumentin päähenkilö Nuusa Niskala, ohjaaja Olli Laine ja kisapappi Leena Huovinen. Dokumentti esitetään pe klo 19 myös Bar Cactuksessa maksutta. Klo 21.30 alkavalla jatkoklubilla soittaa mm. Niskalan punkbändi Seurat, 8 e.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kuka?

Nuusa Niskala, 31, on päähenkilö 4.11. julkaistavassa dokumentissa Pappi. Punkkari. Anarkisti. Hän työskentelee diakonia pappina Oulussa.

Mitä?

Nuusa Niskala laulaa punkbändissä Seurat, jolta ilmestyy lokakuussa esikoislevy vinyylinä ja Ckasettina.

Motto

Lempeys on törkeän radikaalia.

Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Kun äiti kuihtui pois Voiko myös vahingoittunut ihminen opettaa meille jotakin ihmisyydestä? kysyy taiteilija Meiju Niskala. Hän eli äitinsä rinnalla tämän pitkän sairauden ja tuskaisen kuoleman, ja sairastui itse. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

äärynäleivokset kahvilan vitriinissä muistuttavat hämmentävän paljon oikeita päärynöitä. Taiteilija Meiju Niskala ei ole ennen nähnyt moisia. Täytyyhän sellaista maistaa. Päärynäleivoksen tilaaminen on elämän juhlistamista, ja sitä Niskala haluaa tehdä joka päivä. Elämä ei ole itsestäänselvyys ihmiselle, joka on elänyt äitinsä rinnalla tämän pitkän sairauden ja hankalan kuoleman ja jolla itsellään on krooninen sairaus. Meiju Niskalan äiti sairasti kymmenen vuotta aivojen rappeutumista aiheuttavaa sairautta. Hänellä se oireili ensimmäiset vuodet etupäässä afasiana, hahmotushäiriöinä ja mielialojen

Meiju Niskala kirjoitti kirjeitä kuolleelle äidilleen. Nyt kirjeet on koottu kirjaksi.

muutoksina. Sairaus kesti niin kauan ja muutti äitiä niin paljon, että Niskalan on tällä hetkellä vaikea kunnolla muistaa, millainen äiti oli ennen sairastumistaan. – Vaikka moni muu asia äidistä katosi, äidin silmät katsoivat loppuun asti kohti, lämmöllä ja hyväksyvästi. Äitinsä sairastaessa Niskala näki läheltä, miten tämän päivän Suomessa sairaisiin suhtaudutaan ja miten heitä kohdellaan. Näky ei ole kaunis. – Sairauksien ja kuoleman koetaan uhkaavan merkityksellisyyttä ja inhimillisyyttä. Ja koska ne ovat uhka, ne piilotetaan ja niiltä suojaudutaan esimerkiksi välttelemällä sairastuneen kohtaamista. Olen nähnyt monen tekevän kuolemaa yksin, ja hautajaisiin

osallistuu vähemmän ihmisiä kuin ennen, Niskala sanoo. KUN MEIJU NISKALAN äiti sairastui, äidin miesystävä, valtaosa ystävistä ja sukulaiset kaikkosivat yksi toisensa jälkeen. Ei auttanut, vaikka Niskala puhelimessa pyysi näitä vierailemaan äitinsä luona tai viemään tätä ulos. – Monet sanoivat, etteivät he halua pilata hyviä muistojaan tästä ihmisestä. Siinä on jotain hämärää, ettei hahmoteta, kumpi on kumpaa varten. Kyllä minä ajattelen, että me jäljelle jäävät olemme siinä hetkessä sitä kuolevaa ihmistä varten, Niskala sanoo. – Totta kai toisen vakava sairaus, kuolemanpelko ja ahdistus sattuvat ja herättävät vaikeita tunteita. Miten pystyisi sietämään sitä, että sekin kuuluu ihmisyyteen? Empatiakykyhän on sitä, että annetaan toisen resonoida itsessämme, avataan itsemme ja rajamme toisen tunteelle. Jos ihmiset eivät siedä epämukavuusalueella olemista, heiltä jää osa ihmisyyden skaalaa tutkimatta.

Juuri tutkiva asenne auttoi Niskalaa jaksamaan äidin sairausajan. Hän on aina ollut kiinnostunut ihmismielestä, ja niinpä hän pystyi suhtautumaan äidin sairauteen myös tutkimusmatkana: Mitä tapahtuu, kun aivot vaurioituvat? Miten se muuttaa suhtautumistamme maailmaan? Ja kenen maailma on lopulta se oikea maailma? Niskala huomauttaa, että kun olemme lasten kanssa, meillä on myötäsyntyinen halu ymmärtää ja löytää yhteys, vaikka toinen ei osaisi kunnolla puhua. Mutta kun se toinen on aikuinen, jonka kyky kommunikoida on heikentynyt, suhtaudumme eri tavalla. – Voiko sairas, haavoittunut tai vahingoittunut ihminen opettaa meille jotakin ihmisyydestä? Vai haluammeko ympärillemme vain terveitä ja porskuttavia ihmisiä? Niskala kysyy. Ei vain ihmiskuvamme vaan myös käsityksemme kuolemasta on Niskalan mielestä kapea. Kaikki eivät kuole äkillisesti sairauskohtaukseen tai rauhallisesti nukkuessaan. Yhtä lailla totta on sellainen kuolema, jota Niskalan äiti teki kuukau-

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

den: kuihtui ilman nesteytystä, ravin toa ja riittävää lääkitystä. Hänen keuh kokuumettaan ja kipujaan ei hoidettu. Yhä edelleen äidin koppurainen suu palaa Niskalan mieleen silloin, kun hänellä itsellään on kova jano. – Minä oletin, että kaikkialla Suo messa hallitaan palliatiivinen hoito tai saattohoito, mutta äitini hoitopaikas sa niin ei ollut. Se kuolemisen proses si ei ollut kaunis eikä hyvin hoidettu. Kuukausi on pitkä aika kuolla muu mioitumalla tässä yhteiskunnassa, jossa meillä on kuitenkin vaihtoehto ja ja mahdollisuuksia. SAIRAUTENSA ENSIMMÄISET vuodet Meiju Niskalan äiti asui kotona. Silloin Niskala vietti hänen kanssaan kolmes ta neljään kuukautta vuodesta. Kun äi ti vähän yli kuusikymppisenä rahojen sa loputtua joutui hoitokotiin, Niska la oli hänen luonaan viikon joka kuu kausi ja otti hänet luokseen hoitoon jouluksi ja kesäisin. Järjestelyistä te ki työläitä se, että äiti asui muutaman sadan kilometrin päässä, eikä Niskala yrityksistään huolimatta saanut hän tä siirretyksi Helsinkiin. – Näin, kuinka yksinäinen ja ilman mitään virikkeitä äiti oli. En olisi voi nut elää omaa elämääni, jos en olisi auttanut häntä. Niskala on miettinyt paljon sitä, miten äidin viimeiset vuodet olisivat voineet olla paremmat. Tässä tapauk sessa kyse ei ollut hoitajaresursseista – hoitokodissa oli kyllä henkilökuntaa riittävästi. – Kyse on siitä, miten hoitajia kan nustettaisiin toimimaan niin, että kaikki ei ole vain syömistä, kakkaa mista ja nukkumista – että ihmisiä ei alistettaisi vain passiivisiksi hoidon kohteiksi. Puhun paljon virittäytymi sestä: miten virittäydytään toisen ih misen tarpeille, miten olen hänelle hoitajana, ihmisenä, ystävänä. Yhteiset viikot olivat molemmille hyvää aikaa. Niskalaa helpotti se, että hänestä oli äidille niin paljon iloa. Hän myös oppi mukautumaan siihen, millai set asiat sairauden edetessä olivat äidil le vielä mahdollisia. Viimeisenä kesänä ennen äidin kuolemaa hän esimerkik si suihkutti äidin hajuvettä sängyn ym pärille, jotta äiti näkisi parempia unia. Samaan aikaan hän kuitenkin tunsi riittämättömyyttä siitä, että hänen äi tinsä ei saanut pyynnöistä huolimatta kunnollista hoitoa kipusairauteensa. – Meillä oli hauskaa, mutta myös su rullista, koska äiti itki ja hänen ahdis tuneisuutensa lisääntyi kipujen myötä. ÄIDIN KOHTALO on osoittanut Meiju Niskalalle ihmisen empatiakyvyn ra jallisuuden. Emme me ainakaan siinä ole muita nisäkäslajeja parempia. Hän luettelee esimerkkejä: Kääpiömangus tit pitävät erityistä huolta kuolevista lauman jäsenistä. Delfiinit muodos tavat laumansa heikoimman jäsenen ympärille pelastuslautan ja pyrkivät näin säästämään sen voimia. Norsuil la on hautarituaali kuolleille lauman jäsenille. Niskalan äidin ympäriltä lauma, jota hän terveenä oli tukenut ja hoi vannut, katosi. Samoin kävi Niskalal le itselleen: silloiset ystävät eivät kes täneet sitä, että Niskala olikin uupu nut, surullinen ja avuton.

Oli myös paljastunut, että äidin lä hipiirissä oli ihmisiä, jotka yrittivät hyötyä tämän sairaudesta. Se johti uh kaaviin viesteihin ja tekoihin ja oikeu denkäyntiin, jossa Niskala joutui puo lustamaan paitsi äitinsä myös demen toituneen vaarinsa oikeuksia. Pahimmillaan Niskalan voimat oli vat niin vähissä, että hän harkitsi it semurhaa. Hän luopui suunnitelmis ta, koska tajusi, että jos häntä ei olisi, äiti jäisi täysin yksin. RUUMIINAVAUS PALJASTI äidin sai rastaneen Lewyn kappale tautia. Sai raus on perinnöllinen, joten on mah dollista, että Niskalakin jossain vai heessa sairastuu siihen. Hän on aja tellut teettävänsä jossakin vaiheessa geeniseulonnan, mutta toistaiseksi hän ei halua miettiä asiaa sen enem pää. Pahimman varalta hänellä on tili, jossa on rahat Sveitsinmatkaa varten. – En halua äidin kohtaloa. Hyvän hoidon aneleminen ja kuolemisen ko kemus oli niin hirveä, että en halua si tä läheisilleni enkä itselleni.

”

MITEN HOITAJIA KANNUSTETTAISIIN TOIMIMAAN NIIN, ETTÄ KAIKKI EI OLE VAIN SYÖMISTÄ, KAKKAAMISTA JA NUKKUMISTA?

Avustettu itsemurha on vain yksi skenaario. Äidistä huolehtiminen yk sin ja se, että äidin kuoleman aikaan Niskalan oma pitkäaikainen avopuo liso lähti suhteesta, romahduttivat Niskalankin terveyden. Sekä mieli et tä ruumis pettivät. Traumaperäinen stressihäiriö saattaa vieläkin laueta äkillisissä, uhkaavissa tilanteissa. Autoimmuunisairauden vuoksi ta valliset virusinfektiotkin vievät hänet ambulanssilla sairaalaan. – Kannan kuoleman mahdollisuut ta mukanani toisella tavalla kuin moni muu, ja se on raskasta. Tunnen suurta surua siitä, että olen sairastunut osak si muiden ihmisten tekemien valinto jen vuoksi, Niskala sanoo. Surua ja pelkoa lääkitsevät välillä pienet asiat: kimaltavat legginsit tai kirpparilta löytyneet pimeässä hoh tavat kumisaappaat. Saappaat Niska la haluaa sitten joskus jalkaansa ark kuun, jotta hänen ei tarvitsisi olla siel lä pimeässä. Tällä hetkellä Niskala tosin näkee valoa ilman saappaitakin. Hän on hankkinut uuden kodin meren lähel tä. Osan vuotta hän viettää pohjoises sa, äitinsä entisessä talossa. Siellä hän kasvattaa pässejä ja rakentaa suurel lista puutarhaa. Hänellä on uusia luot toystäviä ja kaksi rakasta kummilasta. Äidin kuolemasta tuli syyskuussa kuluneeksi neljä vuotta. Samoihin ai koihin ilmestyi Niskalan esikoisteos Sata kirjettä kuolleelle äidille (WSOY). – Nyt on yksi asia saanut kannet ja laitettu pakettiin. Olen onnistunut antamaan jotakin äidistäni ja itsestä ni maailmalle. ■

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

Osa 42

MATTI HAGELBERG

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

neniälittereK

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Kirkon putiikkeja MALL OF TRIPLASSA eli Pasilan kauppalassa on avattu ikuisuus tuotteita tarjoava kirkon putiikki, joka tuntee nimen Fokus. Fordin mallinimissä olisi tosin ollut myös kirkolliseen tilaan hyvin sopiva Anglia ja pyhää hämmästys tä ilmentävä Ka.

Kirkolla on putiikki myös Matin kylän kauppalassa eli Isossa Ome nassa. Sen nimi Chapple on ome napohjainen väännös englannin kappelia merkitsevästä sanasta ”chapel”. Itse kauppalan nimi tulee suo raan Aatamilta, joka sanoi Eeval le: ”Tämä on pieni omena ihmi selle, mutta iso omena ihmiskun nalle.” Kalasataman kauppalas sa eli Redissä kirkon putiikki kantaa nimeä Silta. Sitä ei tun nista kirkon paikaksi sen pa remmin nimestä kuin sisustuk sestakaan, mutta sen suunnit telussa onkin käytetty palvelu muotoilua.

”

TÄMÄ ON PIENI OMENA IHMISELLE, MUTTA ISO OMENA IHMIS KUNNALLE.

Jos keskiajalla olisi ollut palvelu muotoilua, Pyhän Laurin kirkon ni mi tuskin olisi Pyhän Laurin kirkko. Eikä sen katolla olisi ristiä. Tikkurilaan rakennetaan uutta kirkkoa. Saa nähdä, tulee ko sen nimeksi tikkuriperäisesti Gokorrea. ■

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki

Mandala syntyy syksyn kukista, marjoista, lehdistä ja oksista. Terhi Varjoranta nauttii sen kauneudesta, mutta jättää tilaa myös epätäydellisyydelle.

Terhi Varjoranta, 66, on retriitin ohjaaja, taideterapeutti ja pappi. Hän on jäänyt eläkkeelle Kallion seurakunnasta. Varjoranta aloitti mandaloiden tekemisen noin kuusi vuotta sitten. Tavallisesti mandala syntyy viidessä toista minuutissa. Joskus Varjoranta julkaisee teke mänsä mandalan kuvan Instagra missa tai Facebookissa. Kuvien jul kaiseminen harveni, kun Varjoranta huomasi tarkkailevansa sitä, kuinka paljon seuraajia ja tykkääjiä niil lä oli. Mandala on ympyrän muotoinen symbolikuva. Mandaloita käytetään useiden uskontojen rituaaleissa ja meditoimisen apuvälineenä.

Pyhä ympyrä syntyy syksystä Tehdessään mandalaa Terhi Varjoranta ei ajattele elämänsä asioita. Silti hänen sisimmässään tapahtuu jotakin.

Kun luonto ympärillä kukkii kauniina, myös mandalasta tulee kaunis ja tasapainoinen. Varjoranta nauttii kauneudesta, mutta se ei ole mandalan päätarkoitus. Mandalan tekeminen on hänelle henkinen harjoitus ja tapa rukoilla ilman sanoja.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

adulta löytyneet ruskeat puunlehdet, Torkkelinpuiston puista kerätyt punaiset marjat ja mustat ruusunmarjat asettuvat ympyrän muotoon. Ympyrän keskellä on kukkia. Terhi Varjorannan kädet pysähtyvät, kun vihreä pensaan oksa ei taivu sellaiseen muotoon kuin hän haluaisi. Hetken pohdinnan jälkeen oksalle löytyy kehältä sopiva paikka. Syksy on Varjorannan mielestä paras vuodenaika mandalan tekemiseen. Luonnosta löytyy nyt paljon kiehtovia värejä ja muotoja. Talvella mandala syntyy esimerkiksi kävyistä, kuivuneista oksista ja sisäkukkien pudottamista lehdistä. Keväisin mandaloiden tekeminen jää, kun Varjoranta ei raaski poimia kevään ensimmäisiä kukkia.

Taivaan tähden

27.10. Usko ja epäusko

Useimmiten Varjoranta aloittaa mandalan tekemisen keskuksesta, jonka ympärille rakentuu pyöreä kehä. Ympyrä on Varjorannan mukaan täydellinen muoto, jossa on jotakin sisäisesti tyydyttävää. Sen kehä jäsentää maailmaa: sisäpuolella on jotakin, samoin ulkopuolella. MANDALA LIITETÄÄN usein buddhalaisuuteen, mutta Terhi Varjoranta tunnistaa pyhän ympyrän muodon myös keskiaikaisten kirkkojen ruusuikkunoissa, ikonitaiteessa ja ehtoollispöydän kaaressa. Usein Varjorannan tekemän mandalan keskelle syntyy ristin muoto. Jotkut suhtautuvat mandalan tekemiseen pieteetillä ja viimeistelevät asetelman millimetrintarkasti. Varjoranta luottaa mieluummin silmämäärään.

TEHDESSÄÄN MANDALAA Terhi Varjoranta ei ajattele tietoisesti elämänsä asioita. Silti jotakin tapahtuu, kun hän hiljenee ja kiinnittää huomion luonnon pieniin muotoihin. Levottomuus, kiire ja väsymys väistyvät, ja mieleen jää keskittynyt ja hyvä olo. Nyt kehkeytyvässä mandalassa on jotakin, mikä häiritsee Varjorantaa. Hän tasapainottaa kokonaisuutta lisäämällä muutaman punaisen marjan. Joskus tuntuu paremmalta olla muuttamatta tai vaihtamatta mitään. Lopputulos saa jäädä epätäydelliseksi. Kun Varjoranta tuntee, että mandala on valmis, hän pysähtyy katsomaan sitä. Hän ei yritä analysoida ja tulkita näkemäänsä. Vastaanottaminen ja ihmetteleminen riittävät. Jos tuuli ei ehdi hajottaa mandalaa, hän valokuvaa sen. Sitten hän kävelee pois ja jättää mandalan toisten luonnossa liikkujien ihmeteltäväksi. ■

Toivottoman epäuskoinen TOISET USKOVAT järjestelmään, joka nielaisee. Ensin tullaan tuntoihin ja sitten uskoon. Opitaan yhteisön kieli ja hartauden muodot. Astutaan uuteen maailmaan. Tässä uskomisessa hyvää on sen tuoma turva. Huonoa siinä on aita, joka nousee muiden ja uuden maailman väliin. Toiset uskovat tapaan, joka jää lihasmuistiin. Virteen ei tarvita kirjaa, ja selkäydin nostaa rukouksen sanat suuhun. Tässä uskomisessa hyvää on sen lempeä toisto. Huonoa siinä on mahdollisuus siihen, ettei mieli yllä enää merkitysten pohjaan. Toiset uskovat uskoon, joka ei

tarvitse järjestelmää. Vakaumus on niin oma, ettei se mahdu muottiin. Hyvää siinä on sen voima. Ja huonoa se, ettei sitä heikkouden hetkenä tue toisten usko. Toiset ovat lakanneet uskomasta, mutta pitävät kiinni toivosta. He kulkevat uskomisen tuntumassa niin kuin tutussa paikassa, koska ovat tulleet rakastetuiksi ja se on jättänyt heihin luottamuksen, jota mikään ei kaada. Toiset ovat kulkeneet monen uskomisen läpi. Heräämisen ehdottomuudesta on jäänyt tavan tuoma toisto, uskomisen jälkeen on jäänyt toivo. Kaikki vaiheet ovat ihon alla ja lisäävät ymmärrystä it-

seä ja muita kohtaan. Toivottoman epäuskoinen ei ole se, joka ei usko, vaan se, joka ei enää toivo. Toivottomuudessa ei ole mitään hyvää. Huonoa siinä on se, että se syö huomisen. Huomista rakentavat toivottomille ne, jotka luopuvat siitä, mikä estää toisia toivomasta.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Gurun opissa Ohjaajana Matteus Köyhä Matteus Köyhä eli Matta el Meskeen on 1900-luvun tunnetuin koptilaisen kirkon munkki. Hänen esikuviaan olivat 300-luvulla Egyptin erämaissa eläneet munkit, kuten Antonios Suuri, Athanasius ja Makarios Suuri. Matteus syntyi Niilin yläjuoksulla vuonna 1920 vähävaraiseen perheeseen. Hän valmistui farmaseutiksi ja menestyi apteekkarina Aleksandriassa. Hän kuitenkin myi kaiken omaisuutensa ja lähti nuorena miehenä erämaaisien tarinoiden innoittamana syrjäiseen luostariin. Vuonna 1970 hänestä tuli Pyhän Makarios Suuren luostarin apotti. Hän uudisti luostarin ja käynnisti uuden luostariherätyksen. Hänen kuollessaan vuonna 2006 luostarissa oli 120 munkkia. Matteus Köyhän tunnetuin teos on Orthodox Prayer Life. Hänen opetuspuheitaan on julkaistu myös kirjassa Words for Our Time – The Spiritual Words of Matthew the Poor.

Millainen oli sinun lapsuutesi rukous? Tuntuuko rukoileminen kuivalta, yksitoikkoiselta ja junnaavalta? Ota mallia lapsesta.

ymmenet munkit kuuntelevat keskittyneesti mestarinsa opetusta. Valkopartainen ohjaajamunkki puhuu heille siitä, missä ja miten hän on löytänyt yksinkertaisen mutta syvän rukouksen. Tällainen rukous ei nouse vain huulilta vaan ihmisen sydämestä ja sielusta. Rukous, josta tämä syväulottuvuus puuttuu, on kuivaa, yksitoikkoista ja paikallaan junnaavaa, munkki huokaa. Toisin on, kun ihminen antautuu rukoukseen koko sydämellään ja sielullaan. ”Sellainen rukous nousee esteettä, kunnes se saavuttaa päämääränsä: Jumalan sydämen”, munkki sanoo. Hänen sanoissaan kuuluu vuosikymmenten kokemus. Munkki on nimeltään Matta el Meskeen eli Matteus Köyhä. Eletään vuotta 1975. Matteus on toiminut viisi vuotta Pyhän Makarios Suuren luostarin johtajana eli apottina. Sinä aikana hän on nostanut tämän vanhan egyptiläisen luostarin uuteen elämään. AINA EI MATTEUKSELLA ollut mennyt yhtä hyvin. Päinvastoin, häntä oli kohdeltu kaltoin.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

Samoihin aikoihin, kun Matteus aloitti luostarin johtajana, Egyptin koptilaisen kirkon patriarkka Kyrillos polvistui Kairossa hänen eteensä ja pyysi anteeksi kaikkea sitä huonoa kohtelua, jota hän oli kirkossaan kokenut. Matteus oli ollut rankan kateuden kohteena, ja häntä vastaan oli käynnistetty vuosia kestänyt ajojahti. Matteus oli muuttanut syrjäiseen erämaahan ja asunut siellä muutamien ystäviensä kanssa vuoren rinteelle kaivetuissa kammioissa hengellisenä henkipattona.

Myöhemmin Matteus piti noita vuosia elämänsä parhaina. Olihan hän saanut elää esikuviensa, 300-luvulla Egyptin erämaissa eläneitä munkkien, tavoin rukoillen ja mietiskellen kaukana kaikesta hälystä ja kiistoista. Erämaa oli Matteukselle entuudestaan tuttu paikka. Ensimmäisen kerran hän oli lähtenyt sinne jo 29-vuotiaana. Hän oli ollut menestynyt apteekkari, joka oli kaivannut elämäänsä jotakin muuta kuin bisnestä. Niinpä hän oli myynyt talonsa, autonsa ja apteekkinsa ja lähtenyt etsimään toisenlaista tapaa elää.

Rukous huolten keskellä Varaa viisitoista minuuttia. Istuudu hetkeksi rauhalliseen paikkaan ja sano itsellesi: Mikään ei kaadu, vaikka istun tässä hetken. Istu sitten vain paikallasi rauhallisesti hengitellen ja sano jokaisen mieleesi tulevan huolen kohdalla: Istun tässä hetken, ja se on nyt tärkeämpää kuin mikään huoleni. Istun tässä hetken, ja maailma jatkaa kulkuaan. Istun tässä hetken, ja lasken kaiken sinun käsiisi, Jumala. Istun tässä, Jumala, ja sinussa kaikki rauhoittuu.

ERÄMAASSA JA LUOSTARISSA Matteus väitti löytäneensä yhä uudestaan vain sen, minkä oli jo lapsena oppinut. Hänen lapsuudenkotinsa oli ollut köyhä. Kun viljaa oli ollut, jyvät oli viety myllyyn jauhettaviksi. Myllystä jauhosäkit oli tuotu kotiin. Ennen niiden leipomoon viemistä perhe oli rukoillut. Pieni poika oli rukoillut vanhempiensa perässä. Hän ei tiennyt, mistä oli kyse, mutta hän oli tuntenut, että perheellä oli jokin huoli. Vanhemmat olivat panneet pojan kädet jauhosäkin päälle ja piirtäneet niillä ristinmerkin. Jauhosäkki oli tuntunut pienissä käsissä lämpimältä. Koko pienen pojan pieni sydän oli rukoillut, ja jotenkin hän oli ymmärtänyt, että kaikki oli Jumalan kädessä. AIKUISESTA TUNTUU usein vaikealta se, mikä lapselle on helppoa. Huomiomme on kiinni niin monessa asiassa ja tekemisessä, ettei Jumalalle jää edes pientä ajatusta. Siitä kaikesta on vaikea päästää irti ja rukoilla kuin lapsi. Rukouksessa opettelemme sitä, mihin sydämestämme luotamme. ”On mahdotonta rukoilla Jumalaa koko sydämestään ja mielestään ja voimastaan, ellei tule sydämeltään lapseksi”, Matteus muistuttaa. ■

MENOT 25.10. – 7.11.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

JUMALANPALVELUKSET Laudes eli aamurukous ma klo 7.30. Silin. Ad sextam – päivärukous to klo 12. Messu su 27.10. klo 10. Silin, Kolari, Autio. Arkimessu ke 30.10. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14. Lahtinen, Mönttinen. Kontemplatiivista rukousta ja kristillistä meditaatiota ke 30.10. klo 19–20. Silin. Kristillisen meditaation ja kirkon rikkaan rukousperinteen erilaisia tapoja ja muotoja. Pyhäinpäivänä messu la 2.11. klo 10. Silin, Mulari, Autio. Klo 18 Poisnukkuneiden muistoilta. Nenonen, Mulari, Silin, Autio. Luetaan viimeisen vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja sytytetään muistokynttilät. Messu su 3.11. klo 10, Kolari, Muroma-Nikunen, Mönttinen.

TAPAHTUMIA

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Ke 30.10.

Varhaiset kristityt ja muinaiset roomalaiset Kristinusko nähtiin roomalaisessa kulttuurissa monesti taikauskon muotona. Vastaavasti kristityt pitivät monia antiikin roomalaisten uskonnollisia käytäntöjä taikauskona ja noituutena, vaikka samoja ilmiöitä löytyi myös heidän uskonsa piiristä. Tule kuulemaan, millaisiin uskonnollisiin tapoihin ja ennakkoluuloihin varhaiset kristityt joutuivat ottamaan kantaa ja miten se vaikutti heidän elämäänsä. Kahvit klo 17.30 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, ja pastori Jani Vanhalan luento klo 18–19. Sarjassa Aikamatka varhaisten kristittyjen elämään seuraavan luennon aiheena on 6.11. Kristinusko ja moraali.

Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. 3.11. messun jälkeen kirkkokahveilla Arto Nousiainen kertoo Open Doors -järjestön toiminnasta ja maailman vainottujen kristittyjen hyväksi toimimisesta. Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 2.11. klo 10. Kristitty on uskossa osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä. Iltaehtoollinen ke 30.10. klo 19 kirkossa. Kolmen vartin kirkossa lauletaan virsiä. Messu ja iltatee su 3.11. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Aamuehtoollinen ke 6.11. klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa ja seurakuntasalissa aamiainen hintaan 1,50 e. Luottamuksen messu ke 6.11. klo 19. Taizé-lauluja lauluja soitinyhtyeen säestyksellä. Saarnan tilalla hiljaista mietiskelyä.

TAPAHTUMIA Postmoderni ilta su 27.10. klo 18 kirkossa. UMUU-yhtye esittää valikoiman brittiläisen kokeellisen taidemusiikin säveltäjän Gavin Bryarsin teoksia vuosilta 1969–1972. Mikko Innanen, saksofoni, Petri Kumela, kitarat, Juho Laitinen, kitarat, Adrian Rigopulos, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Työtupa ti 29.10. klo 15–19 Klaneettitiellä. Avoin käsityö- ja askarteluhuone, jossa tehdään muun muassa tuotteita Lähetyksen myyjäisiin. Lauletaan yhdessä to 31.10. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus. Vainajien muistoilta pyhäinpäivänä 2.11. klo 18 kirkossa. Illan aikana luetaan vuoden aikana kuolleiden

seurakuntalaisten nimet, ja jokaiselle sytytetään kynttilä. Papit Lotta Petäjäniemi ja Virpi Koskinen, kanttori Anne Myllylä ja Anna ZáborszkyTeppo, sello. Lähetyspiiri ti 5.11. klo 18–19.30 Klaneettitiellä. Riitta Pyykkö kertoo raamatunkäännöstyöstä. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Sururyhmä läheisensä menettäneille kokoontuu 7.11. alkaen seitsemänä torstaina klo 18–20 Klaneettitiellä. Vetäjät pastori Konsta Korhonen ja Leila Laitinen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Konsta Korhonen, p. 050 3801 345, konsta.korhonen@evl.fi perjantaihin 1.11. mennessä.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET

ROIHUVUOREN srk

Kannelmäen seurakunta

paleita esittää bändi Markku ”Make” Perttilän johdolla. Solistina Laura Sippola ja juontajana tv-toimittaja Päivikki Koskinen. Ilta tulilla Munkkivuoren kirkon pihalla to 31.10. klo 18. Muistoa kunnioittaen pyhäinpäivänä 2.11. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Musiikkipitoinen iltatilaisuus, jossa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Hartikainen, Kantola. Kirjallisuuspiiri ma 4.11. klo 18.30 seurakuntatalon alakerrassa. Minna Rytisalo: Rouva C (Gummerus), alustus Kaarina Osmoviita. Sururyhmä alkaen 6.11. klo 17.30 Munkkivuoren kirkossa. Tied. Mia Salmio p. 09 2340 5128. Vauvaa odottavien illat klo 18 seurakuntatalon alakerrassa: 11.11. Odotustunnelmat, 18.11. Arjen haasteet, 25.11. Oman lapsuuden perintö. Ryhmään otetaan 10 odottavaa perhettä tai odottajaa. Ilm. leena. eronen@evl.fi 6.11. mennessä.

Messu su 27.10. klo 10. Vanne, Kekäläinen, s, Ahola. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10. Kekäläinen, Vanne, s, Ahola, Mária Záborzsky, laulu, Katariina Záborzsky, viulu, Anna Záborzsky-Teppo, sello. Luemme vuoden aikana poisnukkuneiden jäsenten nimet ja sytytämme kynttilät heidän muistolleen. Messu su 3.11. klo 10. Vanne, Kekäläinen, s, Ahola. Viikkomessu ke 6.11. klo 18. Vanne.

TAPAHTUMIA Päivärukous ma, ti, to, pe klo 12 kirkossa. Tiistaisin rukoushetken jälkeen hävikkiruoan ja leivänjako. Rokkipappi Tarvo Laakso – mies ja kitara krusifiksin juurella su 27.10. klo 18 kirkossa. Yhteislauluja. Vapaa pääsy. Lastenvaatteiden vaihtotapahtuma ke 30.10. klo 15–18.30 kirkossa. Vaihtoon voi tuoda puhtaita ja ehjiä vaatteita, asusteita, jalkineita ja leluja. Painotus talvivaatteissa ja -tarvikkeissa. Samaan aikaan Kirkon Olkkari -lämminhenkinen oleskelupaikka kaikenikäisille. Käytettävissä leluja, sekä käsityö- ja askarteluvälineistöä. Klo 15 maksuton välipala, klo 17 ruoka, 2 e aikuinen. Maksutonta lakineuvontaa ke 30.10. klo 16–17.30 kirkossa. Lakimies Matti Siitonen antaa yleisluonteisia neuvoja lakiasioiden hoitamisessa. Vastaanotto saapumisjärjestyksessä. Lohdutuksen lauluja su 3.11. klo 18 kirkossa. Huopalahden rovastikunnan kanttorit. Vapaa pääsy. Paja ke 6.11. ja 13.11. klo 17.30–19 kirkossa. Itsetekeville avointa käsityö- ja korjausaikaa. Työvälineitä ja neuvoja pieniin kodin korjaustöihin ja digihommiin.

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Sanajumalanpalvelus la 2.11. klo 11. Jumalanpalveluksessa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Kirkon sisäpihalle voi tuoda oman kynttilän. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Arkimessu ke 30.10. klo 19 Munkkivuoren kirkossa.

TAPAHTUMIA 90-vuotiaden keskusteluryhmä pe 25.10. klo 13 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Ilta elävän veden lähteellä pe 25.10. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. MunkkaLove la 26.10. klo 15 Munkkiniemen kirkossa. Munkin seudun asukkaiden toivomuksista koostettuja toivekap-

ISTOCK

Lauantaibrunssi 26.10. klo 11–13. Kasvisateria, vapaaehtoinen maksu KUA:n hyväksi. Elisabeth Bariskin tuo terveiset Ugandan opintomatkaltaan. Illan hämärtyessä -konsertti to 31.10.klo 19. Mária Záborszky, laulu, Anna Záborszky-Teppo, sello, Tatu Eskelinen, piano. Bachin soolosellosarjoista C-duuri sekä Cassadon soolosellosarja. Vapaa pääsy ja ohjelma 10 e. Duunauspaja ma 4.11. klo 18. Hyvän mielen keidas to klo 16.30. Teematorstai: klo 12 päivärukous, klo 12.30 lounas 6 e, klo 13 ohjelmaa. 24.10. Tuoreet terveiset Ugandan matkalta, Elisabeth Bariskin. 31.10. Kotimaiset maakuntaleipämme, Elli Oila. 7.11. Rouva C, Kaarina Johansson. Raamattupiiri to 31.10. klo 17.30. Aikuisten lautapelikerho la 2.11. klo 12. Lähetysraamattupiiri ma 4.11. klo 13. Lähetyspiiri ti klo 13, TT Juhani Forsberg. Perhekerho to klo 10. Iltaperhekerho ma klo 17.30. Perhekerho pe klo 10 Mariankodilla, Schildtinpolku 6. Luentosarja Aikamatka varhaisten kristittyjen elämään ke 30.10. klo 18. Kahvit klo 17.30. Kristinusko ja taikausko. 6.11. Kristinusko ja moraali. Luennot pitää pastori Jani Vanhala. Sururyhmä ke 6.11.–4.12. klo 17.30– 19 Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3. Vetäjinä diakonissa Mia Salmio ja rovasti Tuula Sääksi. Ilm. ja tied. 31.10. mennessä mia.salmio@evl.fi, p. 09 2340 5128. Järj. Haagan ja Munkkiniemen seurakunnat.

LAUTTASAAREN srk

Pitäjänmäen seurakunta

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Koko perheen sirkusmessu Sirkus Finlandian teltassa Kaisaniemessä vietetään sirkusmessua su 27.10. klo 10. Ekumeenisen messun toimittavat pappi Kai Sadinmaa ja katolinen pappi Marco Pasinato. Näyttelijä Lassi Alhorinne lausuu Isä meidän -rukouksen. Musiikista vastaa kanttori, muusikko Mikko Helenius. Sirkusmessut ovat Sadinmaan mukaan olleet todella rentoja, iloisia ja koskettavia. Messuun sisältyvät sirkusnumerot toteuttavat Sirkus Finlandian taiteilijat, Klovni Sebastian sekä ”ihmepojat”, huikeat akrobaatit Antonio & Connor.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 25.10. – 7.11.

12 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Urkukonsertti su 27.10. klo 18 Tuomiokirkossa. Urut István Bán. Vapaa pääsy. Miksi Darwin menetti uskonsa? Kristinuskon ja luonnontieteen suhteesta keskustellaan su 27.10. klo 13.30 Hyvän toivon kappelissa. Mukana keskustelemassa evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius, kustantaja Tomas von Martens, yhteisömuusikko Elsa Sihvola ja tiedehistorioitsija Johan Stén. Keskustelua myötätunnosta ja köyhyydestä piispa Teemu Laajasalon myötätuntoillassa ma 28.10. klo 18 Vanhassa kirkossa. Mukana keskustelemassa sisäministeri Maria Ohisalo, Takuusäätiön Juha A. Pantzar ja Myllypuron elintarvikejakelun Sinikka Backman. Yhteisöruokailussa edullista ruokaa ja hyvää seuraa maanantaisin klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Seniorifoorumilla puhutaan viruksista sekä itsetunnosta. Ke 30.10. biologian emeritusprofessori Matti Vuento kertoo hyvistä ja huonoista viruksista. Ke 6.11. professori Liisa Keltikangas-Järvinen puhuu huonosta itsetunnosta. Luennot klo 13 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Tulkoon musiikki! Joseph Haydn: Luominen pe 1.11. klo 19 Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores -poikakuoro, sopraano Helena Juntunen, tenori Tuomas Katajala, baritoni Tommi Hakala ja Suomalainen barokkiorkesteri, joht. Hannu Norjanen. Liput 15–65 e ticketmaster.fi tai tuntia ennen ovelta. Pyhäinpäivänä 2.11. muistetaan edesmenneitä läheisiä. Pyhäinpäivän messu klo 10 Tuomiokirkossa. Poisnukkuneiden muistohartaus Tuomiokirkossa klo 18, iltamessu

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

Kaikenikäisten messu ke 6.11. klo 17.45 Pyhäinkirkko. Pauliina Lindfors.

MALMIN srk MIKAELIN srk

TAPAHTUMIA

OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

La 26.10.

Musiikkia Fokuksessa Töölön seurakunnan uusi toimitila Fokus kauppakeskus Mall of Triplassa on avattu. Lauantaina klo 12–16 Rohan Poldevaart ja kanttori Nina Pakkanen ohjaavat avointa musiikkityöpajaa 12–18-vuotiaille, jotka tykkäävät musiikista ja haluavat kokeilla erilaisia tapoja tehdä musiikkia ja rytmiä yhdessä. Opetuskielenä on englanti, tulkkaus suomeksi. Musiikkityöpajapäivään kuuluu pieni tauko, jolloin on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Musiikkityöpaja on maksuton. Illalla klo 18–19 yksi maamme arvostetuimpia jazzmuusikoita, saksofonisti Joonatan Rautio soittaa bändeineen Only jazz – Vain jazzia Fokuksessa.

Vanhassa kirkossa klo 18 ja pyhäinpäivän hartaus Mikael Agricolan kirkossa klo 16. Swing High’n pyhäinpäivän kynttiläkonsertti la 2.11. klo 16.30 Suomenlinnan kirkossa. Ennen konserttia kaikille avoimet harjoitukset klo 15. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Papiksi, diakoniksi ja lehtoriksi vihkimisen messu su 3.11. klo 10 Tuomiokirkossa. Tansanian matkalaiset tuovat terveisiä su 3.11. messuissa klo 10 Vanhassa kirkossa ja klo 12 Hyvän toivon kappelissa. Huumeisiin kuolleiden muistohartaus ti 5.11. klo 18 Tuomiokirkossa. Kirjallisuusilta Tuomiokirkon kryptassa ke 6.11. Illan aiheena Minna Canthin Papin perhe -teos. Alustaa Kaisa Välttilä. Ilta alkaa teetarjoilulla klo 17.30, alustus ja keskustelua klo 18. Ilta päättyy hartauden jälkeen. Autamme lapsen joululahjan hankkimisessa. Tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuvat toimeentulotuella tai sen rajoilla elävät lapsiperheet voivat hakea seurakunnan Rakenna joulupuu -keräyksen lahjakortin saajaksi. Sovi tapaaminen alueesi diakoniatyöntekijän kanssa taloudellisen tilanteen kartoittamiseksi ma 4.11. mennessä, yht. tiedot virastosta p. 09 2340 6100. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14, pe klo 9–12. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11–12 Mikael Agricolan kirkossa. Aterian hinta 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyöntekijöille. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseura kunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Iltakirkko maanantaisin klo 18. 28.10. Jaana Partti, 4.11. Vapautuksen

teologian messu, Kai Sadinmaa, Jaana Partti. Iltakirkko tiistaisin klo 18. 29.10. ja 5.11. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 30.10. Marja Kotakorpi, 6.11. Eeva-Liisa Hurmerinta. Kivimessu torstaisin klo 18. 24.10. ja 31.10. Mari Mattsson, Tommi Niskala, 7.11. Petri Patronen, Tommi Niskala. Iltakirkko perjantaisin klo 18. 25.10. ja 1.11. Veli-Matti Hynninen. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10. Marja Kotakorpi, Hiljaa Ensemble. Pyhäinpäivän musiikillinen iltahartaus la 2.11. klo 18. Riikka Reina. Sibelius-Akatemian barokkiyhtye, joht. Nea Meriranta. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet. Messu sunnuntaisin klo 10. 27.10. Jaana Partti, Kamarikuoro SonorEnsemble, 3.11. Mari Mattsson. Alppilassa: Sateenkaarimessu la 26.10. klo 17. Körttivirsimessu. Leena Väyrynen-Si, Katariina Airas. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 27.10.Visa Viljamaa, 3.11. Mari Mattsson.

Felix Mendelssohn-Bartholdy – Elias su 27.10. klo 18 Kallion kirkossa. Suomen Laulu, Helsinki Metropolitan Orchestra joht. Sasha Mäkilä. Liput 30/20 e lippu.fi. Kantaatti 1. rahanpesun jälkeisenä sunnuntaina – Markus Virtasen sävellyskonsertti su 3.11. klo 18 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoro, joht. Tommi Niskala, Martti Laitinen, urut, Kaisa Takkula, sopraano, Hanna Tissari, huilu, Ilkka Uksila, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 31.10. Pienenä tyttönä ja monessa muussa roolissa näyttelijä Liisamaija Laaksonen, Päivi Istala haastattelee. MBB ja uni -kurssi 2.–3.11. klo 12–16 Kallion seurakuntakodilla. The Mind-Body Bridging Sleep -ohjelma on unen ja nukkumisen parantamiseen kohdennettu lyhytinterventio, jonka on myös todettu vähentävän kipua, uupumusta, traumaoireita sekä stressiin ja masennukseen liittyviä oireita ja tekijöitä. Hinta 50 e. Ohj. diakoni, MBB-terapeutti Sinikka Metiäinen. Ilm. kallio.srk@evl.fi. Joulun sydän – Hiljaisuuden retriitti 13.–15.12. Vihdin Riuttarannan leirikeskuksessa. Hinta työssäkäyville 160 e, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset 100 e. Ohj. Tuuli Aitolehti ja Nina Klemmt. Ilm. lokakuun ajan kallio.srk@evl.fi.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna ma, ti, to, pe, klo 9–12, ke klo 14–18 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoite: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 27.10. klo 11. Lemmetyinen, Viljamaa. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 30.10. klo 19. Markkunen, Valojärvi. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 11. Kuusniemi, Viljamaa.

Uskon yö – taide uskon ilmaisijana

Miksi Darwin menetti uskonsa?

Uskon yötä vietetään la 26.10. klo 17–23 Roihuvuoren kirkolla, Tulisuontie 2. Tapahtuma kokoaa taiteilijoita ja taiteesta kiinnostuneita yhteiseen iltaan. Ohjelmassa on draamaa, runoutta, musiikkia sekä Vivamon Raamattukylän Tuhlaajapoika-näytelmä ja Crescendo-orkesteri. Mukana runoilija Anna-Mari Kaskinen ja kapellimestari Lehari Kaustel sekä isäntänä Timo Pekka Kaskinen. Ilta huipentuu klo 22 Hyvän ilman linnut -messuun Fransiskus Assisilaisen hengessä ja siinä saarnaa Lauri Maarala. Kahvila avoinna klo 17–22.

Kristinuskon ja luonnontieteen suhteesta keskustellaan su 27.10. klo 13.30 Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26–28. Miten evoluutioteorian kehittäjän Charles Darwinin elämänhistoria vaikutti hänen uskoonsa? Mikä vaikutus Darwinilla on ollut luonnontieteen ja kristinuskon vuorovaikutukseen? Aiheesta keskustelevat professori Mikael Fortelius, kustantaja Tomas von Martens, yhteisömuusikko Elsa Sihvola ja tiedehistorioitsija Johan Stén, juontajana kappalainen Hannu Varkki.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 25.10. – 7.11.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho kirkolla ma, ti, pe klo 9–11, Myllykallionrinne 1, D-rappu. Perhekerho Lauttiksessa ke ja to klo 9–12. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, aloitus kirkolla D-portaan edessä. Lasten Aurinkokuoro ma klo 15 seurakuntasalissa. Nuorten aikuisten Saarikuoro ke klo 17.30–18.15 seurakuntasalissa. Tied. aino.valojarvi@evl.fi. Käsityöpiiri ti 29.10. klo 13 ja joka toinen ti Lauttiksessa. (Ei 12.11.) Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18 kirkolla, B-rappu, kerhohuone 15. Tule sellaisena kuin olet -Raamattupiiri ti 5.11. ja joka toinen ti klo 18.30 kirkolla, B-rappu, kerhohuone 10. Seniorilautta ke klo 10.30 seurakuntasalissa. Larun olohuone ke klo 17.30–20 kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Torstaipiiri to 31.10. klo 13 ja joka toinen to kirjastolla, Pajalahdentie 10 A. Lauttasaaren seurakunnan kamarikuoro Barcarola to klo 18–20.30. Tied. anne.viljamaa@evl.fi. Töppösryhmä ti 12.11 ja 10.12. neuloo sukkia ja töppösiä kasteperheille. Joka kuun toinen to klo 10.30–12 kirkkokahvilassa. Nuorten illat Lauttiksessa perjantaisin klo 18–21. Uutta! LaruAreena joka to klo 18 Lauttiksessa: Puheenvuoroja 2020-luvun ihmisyydestä ja uskonnollisuudesta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan! Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. To 24.10. Uskonnon merkitys rauhantyössä, Tanja Viikki. To 31.10. Amerikan uskonnolliset virtaukset, Kalle Kuusniemi.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 27.10. klo 10. Kamarikuoro Kuultava, johtaa Erik Johannes Riekko, Ekumeenisen vastuuviikon messu ja Keskipohjalaisten kirkkopyhä. Kirkkokahveilla KUA:n puheenjohtaja Tarja Kantola. Messu Itä-Pasilassa su 27.10 klo 12. Sisään sähköttäjänkadun puolelta. Puolen tunnin messu ke 30.10. klo 18. Pyhäinpäivän jumalanpalvelus la 2.11. klo 10. Mukana Graduale-kuoro Chorus II. Pyhäinpäivän muistohartaus la 2.11. klo 17. Mukana Paavalinkirkon kuoro. Sytytetään kynttilät poisnukkuneille. Messu su 3.11. klo 10. Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, johtaa Elisa Huovinen. Puolen tunnin messu ke 6.11. klo 18.

TAPAHTUMIA Ihmisoikeuskellot to 24.10. klo 17 Paavalinkirkossa. Keulan aamu pe 25.10. klo 9. Keskustelua yleismaailmallisesta ihmisoikeusjulistuksesta ja sen vaikutuksesta arkeen. Puhujana Marja-Liisa Laihia. Olkkari pe 25.10. klo 18. Pariisin prinssi -elokuva ja keskustelua. Morienti, vincenti – TY:n kuoron ja WiOLin yhteiskonsertti la 26.10. klo 19. Johtaa Elisa Huovinen. Liput 15/10 e. Valoon – Into the Light. Pyhäinpäivän konsertti pe 1.11. klo 19. Kamarikuoro Addictio, Kamarikuoro Värinä ja Polyteknikkojen Orkesteri. G. Fauré: Requiem, Kreek, Pärt, Vaughan Williams. Liput 20/10 e. Hear my prayer – Pyhäinpäivän konsertti la 2.11. klo 19. Kamarikuoro Kampin Laulu, johtaa Saara Aittakumpu. Purcell, Bach, Rheinberger, Elgar, Williams, Nystedt, Sidoroff, Tavener, Purcell/ Sandström. Liput 20/15 e. Turvasatama to 7.11. klo 15. Pitkäaikaissairaiden tukiryhmä. Sairastuneiden kerta. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ke klo 14−16. Muina aikoina jätä viesti vastaajaan. Hävikkiruokajakelu ti klo 12. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30 Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30. Maksuton. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Päiväkuoro ke klo 15. Iltaruoka alasalissa ke klo 17−18.30. Tarjolla vegaanista keittoa 1 e/annos. Kristillisen meditaation ryhmä ke klo 17.15−17.45 Paavalinkirkossa jatkuen 27.11. saakka. Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. Paavalinkirkon kuoro to klo 18.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Mall of Tripla, 5. krs

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10. Kirkkokahvit. Perhemessu 27.10. Luomakunta-teemaa sanoin, sävelin ja visualisoiden. Lehtimäki, Hietalahti, Tiitu, Hersta, Huhtamäki, Antila, Ristola. Käpylän musiikkiopiston soittajat. Pyhäinpäivän messu 2.11. Niemistö, Hietalahti, Hersta. Pyhäinpäivän muistoilta 2.11. klo 18. Maisila. Marko Ylönen sello ja Tapio Tiitu urut. Kahvitilaisuus. Messu 3.11. Maisila, Leinonen, Tiitu, Hersta. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm. Töölön kirkko su klo 17 ja kerran kuussa myös klo 12. Kirkkokahvit.

13 HEIKKI TUULI

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 16. Vuoden aikana poisnukkuneiden muistoksi. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu seurakuntasalissa. Messu su 3.11. klo 11. Lemmetyinen, Viljamaa. Pyhäkoulu. Seurat ke 6.11. klo 19 seurakuntasalissa.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Messu 27.10. Alanen, Valkama, Hersta. Pyhäinpäivän messu 2.11. klo 12. Kaleva, Karjalainen. Hansemble-kuoro, joht. Hannu Holma. Pop-messu 3.11. Artistivieraana Elisa Laiho. Jatkot seurakuntasalissa, lastenhoito järjestetty. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko su klo 11. Kirkkokahvit. Messu 27.10. Vapaaehtoistoiminnan kirkkopyhä. Leinonen, Anttila, Vuorio. Hämäläisen Osakunnan laulajat. Vapaaehtoisten tehtäväänsiunaaminen. Pyhäinpäivän muistoilta 2.11. klo 18. Krans, Ronimus. Heikki Takkula sello. Kahvitilaisuus. Messu 3.11. Klemi, Lehtimäki, Karjalainen. Tove Åman sopraano.

TAPAHTUMIA Kulttuuriklubi ti 29.10. klo 18 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Arvojen voima ja avaimia elämänhallintaan, alustaa psykoterapeutti, pastori Juha Petterson. Illan emäntänä Hilkka Niemistö. Mukana myös Eeva ja Kari Tikka. Resonanssi-klubi esittää: Mari Sainio Temppeliaukion kirkossa to 31.10. klo 19. Säveltäjä ja artisti Mari Sainio yhdistelee klassisen musiikin elementtejä elokuvallisiin melodioihin, elektronisiin äänimaisemiin ja post-rock-paatokseen. Konsertti vie kuulijan synkistä ja melankolisista tunnelmista lohdullisiin melodioihin. Illan aikana kuullaan myös uutta julkaisematonta materiaalia. Edvin Piira -ilta Temppeliaukion kirkossa to 7.11. klo 18. Ilta on kunnianosoitus edesmenneelle helsinkiläisrunoilija Edvin Piiralle. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Tuotto lyhentämättömänä Naisten Pankin toimintaan. Lähetyspiiri tiistaisin klo 13.30 Töölön kirkolla. Esillä lähetystyö ja kansainvälisen vastuun ajankohtaiset kysymykset. Downshiftaajat torstaisin klo 12 Töölön kirkolla. Haluatko oppia neulomaan sukan kantapään, lapasen tai isoäidin neliön? Lyhennetään housun puntit yhdessä tai tehdään pieniä korjauksia asusteisiin. Ideoidaan ja inspiroidutaan yhdessä! Jussi Syren and the Groundbreakers la 26.10. klo 18 Meilahden kirkolla. Vapaa pääsy. Esirukousta vainottujen kristittyjen puolesta torstaisin klo 17 parittomina viikkoina Töölön kirkon Pärinäpirtissä. Open Doors -järjestön rukouskalenterin mukaan. Lounashetki ke 30.10. klo 11.30–13 Meilahden kirkon alakerrassa, Jalavatie 6 b. Hinta 3/1 e. Jazzia, gospelia ja puhetta Jumalasta ti 29.10. klo 18 Ruskeasuon Rastissa. Vieraina Antti Vuori ja Meri-Tuuli Saarnio. Kahvit klo 17.30. Diakonian jouluavustuksen haku 31.10. mennessä. Hakemuksia saa diakoniatyöntekijältä, kirkkoherranvirastosta sekä verkkosivuilta. Hakemuksella voi hakea Rakenna joulupuu -keräyksen kautta joululahjatoiveita avustuksena lapsiperheille, yksinäisille ja ikäihmisille. Monitoimitila Fokus on auki lokakuussa joka päivä klo 9–21, avoin kahvila klo 10–16. Päivittäin musiikkiohjelmaa klo 12 ja 18. Syksyn ohjelma uusilla verkkosivuillamme: seurakuntatoolo.fi.

Sopraano Helena Juntunen laulaa yhtenä solistina perjantaina 1.11. kello 19 Tuomiokirkossa esitettävässä Haydnin oratoriossa Luominen. Kuorona konsertissa laulaa Tuomiokirkon oma poikakuoro Cantores Minores.

7×

musiikkivinkki Morienti – Vincenti Satapäinen kuoro pysähtyy surun ja lohdutuksen äärelle Turun yliopiston kuoron ja Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien yhteiskonsertissa Morienti – Vincenti la 26.10. klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Ohjelmassa on muun muassa Brahmsin Jobin kärsimystarinaan pureutuva motetti. Liput 15 / 10 e www.holvi. com/shop/wiolkauppa ja ovelta.

Elias-oratorio

Suomen Laulu ja Helsinki Metropolitan Orchestra esittävät profeetta Elian vaiheista kertovan Mendelssohnin Elias-oratorion su 27.10. klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Nimiosassa laulaa baritoni Juha Kotilainen. Muita solisteja ovat muun muassa Hedvig Paulig, Monica Groop ja Eero Lasorla. Liput 30 / 20 e Lippupisteestä.

Merellisiä säveliä ja runoja

Niilo Rantala tulkitsee merellisiä säveliä ja runoja ke 30.10. klo 18 Vuosaaren Merimieskirkossa, Provianttikatu 4. Omien sävellystensä lisäksi hän esittää laulelmia muun muassa Dan Anderssonin, J. Vainion ja R. Helismaan tuotannosta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Into the Light

Kamarikuoro Addiction, Kamarikuoro Värinän ja Polyteknikkojen Orkesterin pyhäinpäivän konsertti Valoon – Into the

Light kuullaan ke 30.10 klo 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, ja pe 1.11. klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Ohjelmassa on muun muassa Faurén Requiem. Solisteina laulavat Sampo Haapaniemi ja Helianna Herkkola. Liput 20 / 10 e Tiketistä, Holvi-verkkokaupasta ja ovelta.

Illan hämärtyessä

Illan hämärtyessä -konsertissa to 31.10. klo 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, esiintyvät Mária Záborszky, sopraano, Tatu Eskelinen, piano, ja Anna Záborszky-Teppo, sello. Musiikkia muun muassa säveltäjiltä J.S. Bach, Cassadó, Sibelius ja Schubert. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Haydn: Luominen

Poikakuoro Cantores Minores esittää Haydnin monumentaalisen oratorion Luominen pe 1.11. klo 19 Tuomiokirkossa. Alttarille nousee 130 kuorolaista, yli 40 Suomalaisen barokkiorkesterin soittajaa sekä solistit Helena Juntunen, Tuomas Katajala ja Tommi Hakala. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja kirkon pohjoisovelta. Numeroidut rivit, ei paikkanumerointia.

Lux Aeterna

Pyhäinpäivänä la 2.11. voi tulla kuuntelemaan lohduttavia psalmeja, osia sielunmessuista, soitinmusiikkia ja lauluja taivaasta klo 14 Käpylän kirkkoon, Metsolantie 14. Konsertissa laulavat Sari Pyykönen, sopraano, Katja Mäkiö, altto, Marcus Kalliokoski, tenori, ja Hiski Wallenius, basso. Taija Kaipainen lukee otteita Lassi Nummen Requiemista. Vapaa pääsy. Kirkko avoinna hiljentymistä varten kello 15–20.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 25.10. – 7.11.

14 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 A Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. La 2.11. Pyhäinpäivän messu klo 10. Tilaisuudessa luetaan edellisen vuoden aikana kuolleiden kulosaarelaisten seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Su 3.11. Radioitava sanajumalanpalvelus. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 27.10. Monikulttuurinen messu. Pyhäinpäivänä 2.11. Myllypurossa ei messua. Su 3.11. kirkkokahvien yhteydessä Virren voimaa –yhteislaulutilaisuus. Pyhäinpäivän hartaus la 2.11. klo 15 Leposaaren kappelissa. Tilaisuudessa luetaan edellisen vuoden aikana kuolleiden kulosaarelaisten seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Kappeli auki hartauden jälkeen klo 19 saakka. Pyhäinpäivän ilta la 2.11. klo 18 Myllypuron kirkossa. Tilaisuudessa luetaan edellisen vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Mukana mm. Naiskuoro Elegia. Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Laiturissa klo 17.30. Messu Herttoniemen sairaalan aulassa su 3.11. klo 16.

TAPAHTUMIA Lähde-ilta to 24.10. klo 18 Myllypuron kirkossa. Ylistystä, puheenvuoroja ja rukouspalvelua. Mukana mm. Tapani ja Mervi Koski. Lasten konsertti su 27.10. klo 15 Kulosaaren kirkossa. Analia Capponi-Savolainen, laulusuzukioppilaiden oppilaskonsertti. Vapaa pääsy. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 30.10. klo 14 Laiturissa. Laulattajamassa Johannes Österlund. Messuryhmä ma 4.11. klo 17–19 Myllypuron kirkolla. Vetäjänä Sari Oikarinen. Tervetuloa ideoimaan ja kehittämään messuja mukavassa porukassa. Diakonian ajanvaraus puhelimitse Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 3479515 (Kati Markkanen) Ajan voi varata myös tulemalla paikan päälle maanantaisin klo 13–14 Myllypuron kirkolla tai keskiviikkoisin klo 9–9.30 Laiturissa. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Elintarvikejakoa ei ole arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

La 26.10.

Pyhän tanssin iltapäivä Mietiskelevää kehorukousta, läsnäoloa piiri- ja ketjutanssien muodossa opetellaan Marielundin kappelissa, Satamasaarentie 7, klo 15–17. Ohjaajana tanssipedagogi Tiina Sara-aho. Mukava vaatetus ja sisätossut tai villasukat. Vapaaehtoinen oviraha 5–10 e. Ilm. saraaho@gmail.com, 050 490 6014.

(Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Östersundomin kirkko, Kappelintie 65

JUMALANPALVELUKSET Messu su 27.10. klo 11. Aimo Lankinen, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Mukana nuorten kuoro ja bändi, nuoret avustavat. Laulamme virsien ohella Nuoren seurakunnan veisuja. Messun aikana lapsille Pyhis kirkon yläkerrassa. Pyhäinpäivän ehtoollisen vietto pe 1.11. klo 14 Helykodissa, Porttikuja 8. Pyhäinpäivän hartaus la 2.11. klo 14 Östersundomin kirkossa. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 17, huom. aika! Mukana seurakunnan papistoa, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori, Iloinen Kanttorin Kööri ja lauluryhmä Melisma. Muistamme vuoden aikana poisnukkuneita seurakunnan jäseniä. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu ja mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijän kanssa. Vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet on kirjoitettu muistotauluihin, joiden luona voi käydä hiljentymässä ja muistelemassa poisnukkunutta läheistä. Muistotaulut ovat esillä 1.–7.11. Päivän aikana Mikaelinkirkko sekä kahvio auki ja pappi paikalla keskustelua varten klo 11–17. Hiljainen messu su 3.11. klo 11. Saarnan tilalla Marjaana Faugel johdattelee raamattumietiskelyyn,

Ti 29.10.

Päihteisiin kuolleiden muistoilta Tule muistamaan kuollutta läheistä, sinulle tärkeää ihmistä ja hiljentymään hetkeksi klo 18 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73. Illan ohjelmassa musiikkia, läheisen puheenvuoro, yhteislaulua.

Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Kuuntelemme hiljaisuutta ja laulamme virsien lisäksi Taizé-lauluja. Kirkkokahveilla vieraana Pietarista Suomeen palanneet nimikkolähettimme Lilian ja Hannu Keskinen. Messun aikana lapsille Pyhis kirkon yläkerrassa. Iltaehtoollinen su 27.10. klo 17 Östersundomin kirkossa. Syyskauden viimeinen kerta. Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Pienituloisten ruokailu maanantaisin klo 11. Soppalounas, voileivät ja jälkiruokakahvit sekä lahjoitusleipää kotiin viemisiksi, hinta 1 e. Ruokailun päätteeksi Takkatupa klo 12–14. Henkilökohtaista neuvontaa rahaasioissa ma 28.10. Olkkari-ilta aikuisille: leffailta la 26.10. klo 18–21. Tule viettämään rentoa lauantai-iltaa hyvässä seurassa. Katsotaan yhdessä Hölmö nuori sydän -leffa! Tarjolla leffaherkkuja. Sururyhmä läheisensä kuoleman kautta menettäneille käynnistyy keskiviikkona 30.10. klo 17.30, jatkuen viikoittain kuusi kertaa. Ilm. lokakuun aikana pastori Eva-Lisa Lindström p. 09 2340 4833 tai eva-lisa.lindstrom@evl.fi. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13: 31.10. Näkökulmia Jumalan rakkauteen, Armi Määttä. 7.11. Tuonentupa: Toivottu kuolema ja hoitotahto, Marja Lehtinen. Tuonentupa on keskustelukerho, jossa käsitellään avoimesti kuolemaa. Se ei ole sururyhmä, vaan avoin keskustelufoorumi meitä jokaista koskettavasta asiasta. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Uskon yön messu la 26.10. klo 22. Saarna Lauri Maarala, Kaskinen. Perhemessu su 27.10. klo 10. Ek, Aalto, Filppula, Sonórus. Messun jälkeen lounas. Messu su 3.11. klo 10. Laaksonen, Ek, saarna Laura Malmivaara, Veisuuveljet joht. Samuli Korkalainen. Messun jälkeen soppa ja herännäisseurat. Vesper ma 11.10. klo 19.30 Filppula, Cantiamo. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 27.10. klo 12. Nurminen, Aalto, Niva-Vilkko, Chorus Marinus. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 12, Nurminen, Laaksonen, Niva-Vilkko. Messu su 3.11. klo 12. Kaskinen, Ek, Niva-Vilkko, Laulunystävät. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 5.11. klo 18. Ek, Filppula, lauluryhmä. Hiljaisuutta, Taizé-lauluja, ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Sanan ja rukouksen ilta su 13.10. klo 18 Laajasalon kirkolla. Timo Pekka Kaskinen, Tuula Faye. Onko järkevää uskoa Jumalaan -raamattuilta to 24.10. klo 18 Laajasalon kirkossa. TT Eero Junkkaala, Laaksonen, Niva-Vilkko. Uskon yö la 26.10. Roihuvuoren kirkolla klo 17–23. Taide uskon ilmentäjänä. Mm. Anna-Mari ja Timo Pekka Kaskinen, Lehari Kaustel, Tuhlaaja-

poika-näytelmä, Crescendo-orkesteri, tarinateatteria, taiteilijahaastatteluja, Uskon yön messu klo 22. Suomalaisia ja venäläisiä mestareita Roihuvuoren kirkossa to 27.10. klo 16. Linda Hedlund, viulu, Elisa Järvi, piano. S. Prokofiev, I. Stravisky, E. Rautavaara, G. de Godzinsky, J. Sibelius, O. Merikanto. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti seurakunnan lähetystyölle. Syksy soi! Laajasalon kirkossa to 27.10. klo 18. Seeli Toivio, laulu, ja Collin Hansen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ovatko tiede ja usko ristiriidassa -raamattuilta to 31.10. klo 18 Laajasalon kirkossa. TT Eero Junkkaala, Vaulas, Niva-Vilkko. Poisnukkuneiden muistotilaisuus la 2.11. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. G. Faurén Requiem, Kamarikuoro Cantiamo joht. Hannele Filppula. Tarja Karkulehto, sopraano, Jussi Ziegler, baritoni, Kati Pirttimaa, urut. Poisnukkuneiden muistotilaisuus la 2.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Vaulas, Laaksonen, Niva-Vilkko, Ville Salonen, laulu. Kastepäivä Laajasalon kirkolla 9.11. klo 14–17.45. Helppo tapa järjestää lapsen kastejuhla. Seurakunta tarjoaa juhlaväelle kastekahvit ja -kakut srk-salissa. Varataksesi kasteajan ota yhteyttä seurakuntatoimistoon: 09 2340 5700 tai roihuvuori@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 10–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 27.10. Cantus Novus -kuoro. Iltamessu ke 6.11. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa. Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus klo 11 Vartiokylän kirkossa. Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus klo 18 Vartiokylän kirkossa. Sytytä muistokynttilä! Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. 7.11. lapsikuoro Kristallit. Ehtoollishartaus pe klo 12 Matteuksenkirkossa.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Neulekerho ma klo 11.30. Yhteinen iltaruoka ma klo 16.30–18. 1 e. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Laulut soikoon! ke klo 13. Soppakirkko ke 30.10. klo 12.00. Raamattuluentosarja ke 30.10., 20.11. ja 27.11. klo 18. Hannu Äimänen Helsingin raamattukoulusta. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri ma klo 8. Puotilan olohuone ti klo 13–16. Ohjelma klo 14. 29.10. Timo Totro: Mitä rukous meille merkitsee? 5.11. Mirja ja Seppo Hovila: Latvia, eteläinen naapurimaamme. Pilkeporukka pe 9–11, Voikukantie 6. Vertaistukea ja aamiaista +60-vuotiaille, joilla on tai on ollut alkoholiongelma. Perjantailenkki, kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, klo 13 Vartiokylän kirkolle, jossa kahvit.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 25.10. – 7.11.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

15 TOMMI LEVY

Sanattomia lauluja. Saarikoski-jousikvartetin konsertit su 27.10. klo 15 ja 16.30. Liput 15 e. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus 25.10. saakka virastosta, Kiviportintie 5, tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16. Tiedotamme ajanvarauksen muutoksista verkkosivuillamme, sivulla myös työtekijöiden yhteystiedot.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 24.10. klo 18, Katukappeli. Antola. Messu su 27.10. klo 11, kirkko. Ahonen, Virtanen, Mäkinen. Iltakirkko to 31.10. klo 18, Katukappeli. Virtanen. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 11, kirkko. Vanhanen. Pyhäinpäivän muistohartaus ja kynttiläkirkko la 2.11. klo 18, kirkko. Antola, Mäkinen. Messu su 3.11. klo 11, kirkko. Virtanen, Holma, Mäkinen. Iltakirkko to 7.11. klo 18, Katukappeli. Antola, Mäkinen.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 1.11. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Jussi Mäkelä, ylistys Nina Virtanen & co. Majakka-ilta ke 6.11. klo 18–19.30 kauppakeskus Columbuksessa ja Katukappelissa. Leppoisasti kohtaamisia, kahvia, musiikkia, rukous- ja hyvinvointipalvelua. Perheiden olohuone Valossa su 3.11. klo 16–19 perheille, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Pieni hartaus lasten ehdoilla, yhteisesti tuotujen nyyttärieväiden syömistä, lapsille leikkituokio, vanhemmille aikaa vapaan keskustelun tai kasvatuksen teeman äärellä. Iltaperhekerho ja päivällinen Valossa ke 6.11. klo 16.30–18.30. Leikitään, syödään ja vietetään aikaa yhdessä! Vapaata yhdessäoloa, pientä ohjattua toimintaa ja kotiruokaa, 2 e aikuiset, 1 e lapset. Lukupiiri naisille Katukappelissa su 27.10. klo 18. Yhdessä valitun kristillisen kirjan lukemista ja keskustelua sen herättämistä ajatuksista. Pyhän tanssin iltapäivä la 26.10. klo 15–17 Marielundin kappelissa. Mietiskelevää kehorukousta, läsnäoloa piiri- ja ketjutanssien muodossa. Erityistä tanssitaitoa ei tarvita. Ohjaajana tanssipedagogi, erityisopettaja, TM Tiina Sara-aho. Varusteiksi mukava vaatetus ja sisätossut tai villasukat. Vapaaehtoinen oviraha käteisellä 5–10 e. Ilm. saraaho@ gmail.com, p 050 490 6014. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 30.10. klo 13. Laulattajana Anja Hinkkanen. Konsertti- ja runoilta ke 30.10. klo 18 Merimieskirkolla, Provianttikatu 4. Merellisiä säveliä

Kitaristi Make Perttilä johtaa MunkkaLove-konserttien bändiä. Ohjelmistossa on munkkalaisten toivomia lauluja, ja alueen ihmisten tarinoita eri vuosikymmeniltä.

”Taiteessa on ilmaa ja tulkinnanvaraa” MunkkaLovessa soivat toivebiisit. Musiikista vastaavaa Make Perttilää kiinnostaa avarakatseinen yhteisöllisyys.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI

uusikko Markku ”Make” Pertti lä vastaa usein tilaisuuksien musiikista: organisoi ja hankkii soittajat, tekee päätökset musiikista, sovittaa, soittaa, laulaa, toimii kapellimestarina. Laajimman yleisön lienee saanut Yle TV1:n Nojatuolikirkon bändi. Live-kuulijakuntaa karttuu esimerkiksi gospelyhtye Exitissä, ja tänä syksynä kolmessa MunkkaLove-konsertissa Munkkiniemen seurakunnassa. Bänditouhun lisäksi Perttilän soittimena on säilynyt myös klassinen kitara. Hän voi herkistellä sen kanssa vaikkapa Järvenpään kirkon sunnuntaimessussa tai konfirmaatiomessussa Espoon tuomiokirkossa. Hän on Sibelius-Akatemian käynyt diplomikitaristi. Omia biisejäkin syntyy, usein kirkolliseen käyttöön. Mikä vetää kirkkoon? – Käytännöllinen syy on, että kirkko on ollut minulle pienestä pitäen tuttu ympäristö. Myös ideologisesti ajattelen, että kirkko tekee hienoa työtä, yhteiskunnallisestikin, muusikko toteaa.

ja runoja Niilo Rantalan tulkitsemana. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Levollinen musiikkihetki kirkossa ke 6.11. klo 16.30. Levähdä vartti monipuolisen musiikin äärellä.

MAKE PERTTILÄLLÄ on samantapaista taustaa kuin gospel-konkareilla Jaakko Löytyllä ja Pekka Simo joella. Hänkin on elänyt lähetystyöntekijöiden lapsena Afrikassa. Vauva-ajastaan Etiopiassa hän ei tietenkään muista mitään. – Olin Etiopiassa uudelleen 5–7-vuotiaana, ja sitä aikaa muistan. Vanhempani olivat maassa yhteensä kymmenen vuotta, ja se vaikutti kotimme ilmapiiriin. Ajattelen, että sieltä on peräisin yksinkertaisen elämän ja vähällä selviämisen ihanne. Käsitys siitä, ettei raha tee onnelliseksi, Perttilä pohtii.

”

KETÄÄN, JOKA TULEE KIRKKOON, EI PITÄISI AHDISTAA TAI LYÖDÄ RAAMATULLA PÄÄHÄN.

Hän kertoo hahmotelleensa mielessään omaa rooliaan kirkollisena muusikkona: – Haluan madaltaa kirkon kynnystä, välttää kuppikuntaisuutta ja luoda siltoja eri tavoin ajattelevien kesken. Ketään, joka tulee kirkkoon, ei pitäisi ahdistaa tai lyödä Raamatulla päähän. – Taide vie maisemaan ja herättää ajatuksia, mutta ei anna valmiita vastauksia. Se jättää ilmaa ja tulkinnanvaraa kuulijalle.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Huom. aika muuttuu marraskuussa, 7.11. alkaen klo 17.15– 17.45.

MUNKKINIEMEN SEURAKUNTA keräsi keväällä biisitoiveita MunkkaLovea varten. Niitä tuli liki 300. – Ajattelen avaramielisesti, että kirkkoon sopivat kaikenlaiset kappaleet, joskin on otettava huomioon kirkkotilan akustiikka. Munkkiniemen kirkko on Munkkivuoren kirkkoa pienempi ja akustiikaltaan herkempi. Sinne sopii Munkkiniemen kreivin romanssi, Make Perttilä arvioi. Kapellimestari on iloinen siitä, että bändissä soittavat tutut ja ”parhaat mahdolliset” soittajat. – Kun sanon koodisanan James Taylor, kaikki tietävät, että tarkoitan eritysherkkää, biisi keskiössä -otetta. Syyskuun konsertissa näki, miten hyvin soittajat pystyvät heittäytymään ja reagoimaan tilanteeseen. Lokakuun konsertin artistivieraana on Laura Sippola. – Kun tutustuin hänen musiikkiinsa noin vuosi sitten, olin aivan mykistynyt, Perttilä myöntää. MunkkaLoveen kuuluvat myös ihmisten tarinat. Ihmiset ja heidän tarinansa kiinnostavat Perttilää muuallakin, kuten silloin kun hän ohjaa nuoria bändisoiton harrastajia tai opettaa musiikkia erityiskoulussa. – Kun joku oppii rumpujen peruskompin tai kun koko kevään harjoiteltu biisi menee hyvin kevätjuhlassa, on osaamisen ilo valtava. Se on opettajallekin taivaskokemus. ■ MunkkaLove la 26.10. klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Ilmainen. MunkkaLove-bändi, solistivieraana Laura Sippola, juontaa Päivikki Koskinen. Kolmas konsertti tulossa 23.11.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse 09 2340 6518 ti ja to klo 9–10 (lokakuussa ti 9–11, to 13–15), tai henkilökohtaisesti Valossa tiistaisin 9–10 (lokakuussa ti 9–11). Vuosaari. diakonia@evl.fi.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

MENOT 25.10. – 7.11.

16 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10 Malmin kirkossa. Anita Olli. Pyhäinpäivän kynttiläkirkoissa la 2.11. luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen kirkon jäsenten nimet ja sytytetään muistokynttilät: klo 10 Viikin kirkossa messu. Petri Jukanen. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa kirkkohetki. Martta Paijola. Naiskuoro Sillattaret. klo 16 Malmin kirkossa kirkkohetki. Esko M. Laine. Anita Olli. Tuija Laine. Malmin kirkkokuoro. klo 16 Puistolan kirkossa kirkkohetki ja ehtoollinen. Anni Paukkala-Toivonen. Kamarikuoro. klo 16 Pihlajamäen kirkossa messu. Markku Arola. Kaisu Rauhamaa, kantele. Missä kirkossa läheiseni nimi luetaan? Lukeminen määräytyy hautaan siunatun viimeisen asuinpaikan postinumeron mukaan. Malmin kirkko: 00700, 00720, 00730, 00740 ja 00780 sekä ne Malmin seurakuntaan kuuluneet, joiden virallinen osoite on muualla. Siltamäen seurakuntakoti: 00740. Puistolan kirkko: 00750, 00760 ja 00770. Pihlajamäen kirkko: 00710. Viikin kirkko: 00790 ja 00560. Jos et ole varma, missä kirkossa läheisesi nimi luetaan, voit tarkistaa asian kirkkoherranvirastosta: p. 09 2340 4400 ma–pe klo 9–15 ja ke 9–17. Ehtoollishetki Vuorensyrjän palvelutalossa pe 1.11. klo 13.15. Messut su 27.10. klo 10 perhemessu Malmin kirkossa. Päivi Pulakka. Lapsikuoro. Lounas ja kirkkokahvit. klo 10 kaksikielinen (suomi, engl.) messu Viikin kirkossa. Hans Krause.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

To 31.10.

Klaus Härön Miekkailija Pakilan Tormaystävät järjestää Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, elokuvaillan klo 18. Elokuvasta keskustellaan iltapalalla. Osallistumismaksu 5 e. Tuotto ystävyysseurakunnalle Tormaan. Ilmoittaudu mielellään tekstiviestillä p. 050 432 9120. Higher Ground Vocals -musiikkiryhmä. klo 10 Avaimet käteen -messu Puistolan kirkossa. Aleksi Vainikka. Ilari Heinäaho, kitara, Jonna Jauhiainen, laulu, Valtteri Mikkola, rummut, Taru Hämäläinen, piano. Etänä tapahtuva kodin siunaus. Ota mukaan kotiavaimesi ja naapurisi. klo 14 vauvakirkko Viikin kirkossa. Petri Jukanen. klo 16 Sateenkaareva messu Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. klo 17 Valon messu Puistolan kirkossa. Vapaaehtoisten ja työntekijöiden yhdessä toteuttama messu. Messut su 3.11. klo 10 rukouslaulumessu Malmin kirkossa. Esa Järvinen. Taizé-rukoushymnejä. Messulaulajat ja soitinryhmä. klo 10 seikkailumessu Puistolan kirkossa. Rosa Kostamo. Perhemessu, jossa seikkaillaan veden äärellä. Lastenkuoro Laulupuu ja kahvila. klo 10 perhemessu Viikin kirkossa. Sofia Tuomenvirta. klo 16 ELY:n pyhä Pihlajamäen kirkossa. Antero Rasilainen, saarna. Viikkomessu Viikin kirkossa ke 30.10. ja 6.11. klo 18. Niina Pihlajamaa. Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa ke 6.11. klo 18.

Pe 1.11.

Mörköbileet Karkkipiispa ja Kirkonrotta osallistuvat Mörköbileisiin Malmin kirkossa, Kunnantie 1, klo 17–19. Ohjelmaa kouluikäisille lapsille, mm. kasvo maalausta, ällökuja ja askartelua. Onginta 2 e. Voit pukeutua juhlaan teeman mukaisesti.

TAPAHTUMIA Pyhäinpäivä Malmin hautausmaalla la 2.11. Lämmintä juotavaa kappelirakennuksen viereisessä odotustilassa klo 11–19. Mukana Malmin seurakunnan työntekijöitä ja hautausmaan suntio hautapaikkatiedusteluita varten. Pappi tavattavissa Isossa kappelissa klo 11–19. Mahdollisuus hiljentymiseen ja muistokynttilän sytyttämiseen. Musiikkihartaudet Isossa kappelissa tasatunnein klo 11–17, musiikkiehtoollinen klo 18. Hautausmaa avoinna 24 h pyhäinpäivän viikonloppuna (to–ma). Kotikirkko soi -viikko 27.10.–3.11. Nuori Debussy -konsertti Viikin kirkossa su 27.10. klo 18. Tuhlaajapoika-kantaatti. Johanna Engelbarth, sopraano, Jere Martikainen, tenori, Aku Rantama, baritoni, Johannes Karhapää, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Virsikaraoke Tapulin seurakuntakodissa ma 28.10. klo 12. Vapaa pääsy. Kuorojen ilta Malmin kirkossa ti 29.10. klo 19. Malmin seurakunnan kuorot ja lauluryhmät. Vapaa pääsy. Syyskonsertti Puistolan kirkossa ke 30.10. klo 19. Raissa Palmu, laulu, Raimo

Palmu, käyrätorvi, Taru Hämäläinen, urut. Vapaa pääsy. Pekka Simojoen konsertti Avaralla paikalla Pihlajamäen kirkossa ti 31.10. klo 18. Vapaa pääsy. Kolehti lähetystyölle. Petri Laaksosen konsertti In Memoriam Viikin kirkossa pe 1.11. klo 19. Vapaa pääsy. Ohjelma 15 e. Tuulien teitä -lauluilta Pihlajamäen kirkossa la 26.10. klo 17. Helsingin Kirkkomusiikkipiirin kuorot. Vapaa pääsy. Verkoston suunnitteluilta Pihlajamäen kirkolla to 7.11. klo 18. Verkoston tavoitteena on rakentaa entistä monipuolisempaa ja tavoittavampaa seurakuntaa. Illassa pohditaan, millaista yhteisöllistä toimintaa alueelle halutaan. Mörköbileet Malmin kirkossa pe 1.11. klo 17–19. Kouluikäisille lapsille mm. kasvomaalausta ja ällökuja. Voit myös kertoa peloistasi Karkkipiispalle. Halutessasi pukeutuminen teeman mukaisesti. Stressinhallintakurssi työikäisille ja opiskelijoille Tapanilan kirkolla su klo 15.30–17.30. Kokoontumiset 27.10., 3.11., 24.11. ja 1.12. Ohjaajina Miia Moisio ja Meri Ala-Kokko. Hinta 40 e. Kysy vapaita paikkoja meri. ala-kokko@evl.fi, p. 050 380 3568.

Sururyhmä läheisensä menettäneille Tapulin seurakuntakodilla ke klo 17–19. Kokoontumiset alk. 20.11.: seitsemän kokoontumista, joista viimeinen helmikuussa. Tied. p. 050 380 3569, markus.kopperoinen@evl.fi. Ilm. p. 09 2340 4400 (ark. klo 9–15, ke myös klo 15–17) tai malmi.srk@evl.fi viimeistään viikkoa ennen ryhmän alkua. Hiihtoretki Saariselälle 15.3.–22.3. Retken hinta 759 e (2 hengen huone) ja 1039 e (1 hengen huone). Sis. lennot, lentokenttäkuljetukset, majoituksen, ruokailut. Tied. ja ilm. petri.jukanen@evl.fi, p. 050 562 1276. Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri Malmin kirkolla ti 5.11. klo 17–18.30. Teemana Carl Henrik Alopaeuksen työ aistivammaisten hyväksi. Israel-ilta Pukinmäen portissa ti 5.11. klo 17.30–20. Isänpäiväbrunssi Tapulin seurakuntakodilla la 9.11. Kattaukset klo 11 ja 12.30. Aikuiset 5 e, lapset 2 e. Lapsille isänpäiväaskartelua. Ilm. ke 6.11. mennessä p. 09 2340 4426. Iltaruoka Siltamäen seurakuntakodissa ke klo 17–18.30. Aterian hinta 1 e/henkilö. Kasviskeitto. Lasten leikkitila avoinna klo 17.30–19. Iltaruoka ja perhekerho Jakomäen leikkipuiston tiloissa ti klo 17–19, Kolupolku 10. Ateria 2 e/perhe. Viikin iltaruoka ke klo 17. Kasvisruokaa 1 e/annos. Lasten leikkitila klo 17.30–18.30. Yhteisiä olohuoneita ja päiväruokailuja löydät osoitteesta helsinginseurakunnat.fi/malmi. Hartaus Madetojan palvelutalossa pe 1.11. klo 13.30. Seniorit, laulu soi! Viikin kirkolla ti 5.11. klo 12. Eläkeläisten iltapäivät Siltamäen seurakuntakodissa ti klo 12. Malmin kirkossa ti klo 13. Pihlajamäen kirkossa ke klo 13. Tapanilan kirkossa ke klo 13. Naapurikahvit Viikin kirkossa ke klo 12. Torstaikahvila Puistolan kirkolla to klo 13–14.30. Soppakirkko Siltamäen seurakuntakodissa ti 29.10. klo 12. Hävikkiruuan jako Viikin kirkolla ma klo 14. Leivänjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11. Jakomäen kirkolla ke klo 11. Pihlajamäen kirkon alakerrassa ti klo 9. Malmin kirkossa to klo 11.30. Diakoniatyön yhteystiedot Ajanvaraus taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön vastaajaan.

Menokasvo

Voiko kodin siunata etänä, pastori Aleksi Vainikka? Puistolan kirkossa vietetään Avaimet käteen -messua 27.10. Millainen messu se on? – Se on kodin teeman ympärille rakennettu jumalanpalvelus. Ajatus lähti liikkeelle yhteisestä huomiostamme, että työssämme kodinsiunaukset ovat harvinaisia. – Yhteiskunnassamme etätyöpäivät ovat monille ihmisille arkipäivää, myös meille papeille. Aloimme leikitellä ajatuksella, voisiko kodinsiunauksenkin toimittaa kirkossa niin sanotusti etätyönä.

Messu Puistolan kirkossa, Tenavatie 4, su 27.10. klo 10. Aleksi Vainikka, Rosa Kostamo, Taru Hämäläinen & muut muusikot.

ESKO JÄMSÄ

Kuinka usein Malmin suuressa seurakunnassa toimitetaan kodinsiunauksia? – Aivan liian harvoin. Itse olen tänä vuonna toimittanut yhden kodinsiunauksen kotikasteen yhteydessä. Kodinsiunaus on siitä erityinen kirkollinen toimitus, että se ei edellytä elämänmuutosta. Riittää, että vastaa kyllä seuraaviin kysymyksiin: Onko sinulla koti? Haluaisitko, että se siunattaisiin?

Voiko kodin siunata etänä? – Näin olisi tarkoitus tehdä. Avaimet käteen -messussa me pyydämme Jumalalta siunausta kodille, sen asukkaille ja vieraille. Rukouksen tueksi keräämme suureen koriin kaikilta halukkailta heidän kotiavaimensa. Sitten siunaamme nämä kotiavaimet samaan tyyliin kuin kolehtikin siunataan messussa – emme esineitä itsessään, vaan asian, jota ne edustavat. – Seurakuntalaiset ovat lähteneet hienosti mukaan messun toteutukseen. Alueemme ammattimuusikoista koottiin tätä messua varten oma bändi. Leivomme myös viikolla kirkkokahvikeksit nuorten aikuisten voimin. Keksit muotoilemme kuinkas muuten kuin avaimen muotoisiksi. EIRA SERKKOLA

MENOT 25.10. – 7.11.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10-12 p. 09 23405318

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 27.10. klo 10. Savik, Heininen, Mäkiö. Akseli Ferrand, laulu. Juhlitaan 80 vuotta täyttäneitä seurakuntalaisia. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10. Kemppainen, Pesonen-Kareinen. Ossi Kallioinen, huilu. Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. klo 18. Kosonen, Kemppainen, Wallenius. Messu su 3.11. klo 10. Leinonen, Mäkiö, Wallenius, Chorus Sine Nomine. Maunulan kirkossa: Messu su 27.10. klo 12. Handolin, Pesonen-Kareinen. Lauluryhmä. Muskarimessu su 3.11. klo 12. Airaksinen, Pesonen-Kareinen, Keski-Vähälä. Janina Lehto, huilu ja pyhäkoululaisia. Koko perheen iloinen tapahtuma. Brunssi klo 10.30–11.45, vapaaehtoinen maksu 5 e. Käpylän kirkossa: Messu su 27.10. klo 18. Elo ja Helenius. Messu su 3.11. klo 18. Kaipainen, Koskinen ja Mäkiö. Kehitysvammaisten kirkkopyhä. Keitto ja kahvit messun jälkeen.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Käpylän päiväpiiri keskiviikkoisin Käpykappelissa klo 13–14:30. Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin Oulunkylän kirkolla klo 13–14:30. Avoin sururyhmä keskiviikkoisin Oulunkylän kirkolla klo 18–20. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18–19 Käpylän kirkossa. Muskarit Maunulan kirkolla torstaisin. Klo 9.30 2–5-v., klo 10 1–2-v., klo 10.30 vauvat. Yhteisöravintola Salaam torstaisin klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Maunulan torstaikerho joka torstai klo 13–14.30 Maunulan kirkolla. 31.10. Pyhäinpäivän musiikkia. Ruskan helmiä 24.10. klo 13 Maunulan kirkolla. Helsingin Konservatorion ammattiopiskelijat, ohj. Anitta Ranta-Huikuri. Perheiden tanssituokiot Käpylän kirkolla perjantaisin. Klo 9.30 3–5-v., klo 10.15 1–2-v., klo 11 0–1-v. Muisteluryhmä ti klo 13–15 Käpykappelissa. Ohjaajana kirjailija Ata Hautamäki p. 040 512 0926. Lux Aeterna – Ikuinen valo pyhäinpäivänä la 2.11. klo 14 Käpylän kirkossa. Sari Pyykönen, sopraano, Katja Mäkiö, altto, Marcus Kalliokoski, tenori, Hiski Wallenius, basso. Taija Kaipainen, tekstinluku. Vapaa pääsy. Family Thursday to 24.10. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Perheiden ilta, jossa syödään, hiljennytään ja keskustellaan. Vierailijana Masentunut mutsi -bloggaaja Tinna Pehkonen. Vapaaehtoiset valmistavat kirkolla sopan, halutessasi voit tuoda jotain nyyttäripöytään. Tied. Mirva KeskiVähälä p. 046 9211 235.

Apua & tukea

Jälleennäkemisen toivo lohduttaa Soili Teittinen tietää omasta kokemuksestaan, että itsemurhan tehneen lapsen perhe kantaa usein tapahtuneesta syyllisyyttä.

TEKSTI ELLA LUOMA KUVA ESKO JÄMSÄ

oili Teittinen menetti poikansa kymmenen vuotta sitten. Tuomas sairasti kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja päätyi lopulta itsemurhaan. – Silloin kun se tapahtui, päätimme perheemme kanssa, että puhumme siitä avoimesti. Kerroimme asiasta töissä, ystäville ja harrastuspiireissä. Teittinen halusi alusta asti, että Tuomaksen itsemurha olisi asia, josta voi puhua. Kun asiasta puhuu, sitä ja kaikkia siihen liittyviä tunteita pystyy paremmin käsittelemään. Hän toimii Surunauha ry:ssä ja auttaa sitä kautta muita, jotka ovat kokeneet saman.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Riparilaulumessu su 27.10. klo 11. Mikael Tammilehto, Tiia Valve-Tuovinen ja Jussi Hirvonen. Messussa lauletaan nuorten veisukirjan lauluja. Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. klo 18. Sytytämme kynttilän kuluneen vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten muistolle. Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen.

Teittistä on auttanut puhuminen ja vertaistuki. Kirkossa häntä puhuttelevat armo ja jälleennäkemisen toivo. – Tiedän kipeästi sen, että en ole äitinä täydellinen. Voin mennä messuun ja pyytää anteeksi sitä, etten ollut niin hyvä äiti kuin olisin halunnut olla. Jälleennäkemisen toivo taas ei Teittisen mielestä rajoitu vain jonnekin maanpäällisen elämän jälkeen. Tuomas on läsnä Teittisen perheen elämässä hänen läheistensä muistoissa. – Muistopäivänä saatamme muistella myös iloisia asioita, jotka liittyivät Tuomakseen ja hänen persoonaansa.

– Suru on kuin parantumaton sairaus, joka kulkee aina mukana. Mutta sen kanssa voi oppia elämään, sanoo poikansa menettänyt Soili Teittinen.

Vinokuu-kuoro ke 6.11. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Joht. Päivi Järvinen. Vapaa pääsy.

– Oman lapsen menetys on kamala asia, eikä siitä koskaan selviä. Mutta surun kanssa voi oppia elämään, Teittinen kuvaa. LAPSEN KUOLEMAAN liittyy surua, kaipausta ja jopa vihaa. Itsemurhan tehneen lapsen vanhemmat kantavat usein tapahtuneesta myös syyllisyyttä. – Olen ajatellut niin, että se syyllisyys on hyvin paljon biologista, Soili Teittinen pohtii. – Emon tehtävä on pitää poikanen elossa. Siksi on luonnollista, että potee syyllisyyttä, jos kokee epäonnistuneensa.

Messu su 3.11. klo 11. Marita Toivonen Leena Väyrynen-Si ja Ari Häyrinen. Yhteistyössä Herättäjä-Yhdistyksen kanssa. Mukana Herännäisnuorten kuoro.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Peittopiirissä kudotaan Äiti Teresa -peittoja ja viihdytään yhdessä kupposen äärellä. Valmiit peitot toimitetaan SPR:n kautta pakolaisleireille. Tervetuloa aina parillisina maanantaina klo 13 kirkolle. Kippo & Kulho lounaskahvila perjantaisin klo 11–13 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka 3 e tai 5 e, joka on omakustannushinta, tai 10 e, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä, kiitos. Pakilan Martat ti 29.10. klo 18. Härtelö-jäätelön syntyvaiheet. Avoin viihdelauluilta ti 29.10. klo 19. Viihdemusiikin lauluilta, vetäjänä pop/jazzlaulunopettaja Susanna

KIRKOLTA SOILI TEITTINEN kaipaisi välineitä ja keinoja kuoleman käsittelyyn: ryhmiä, joissa olisi myös vertaistukija ja hengellisiä tilaisuuksia, joissa olisi aikaa ja tilaa kohdata kuolema. Papit ja muut hengelliset työntekijät ovat kuoleman kohtaamisen ammattilaisia. Messussa häntä mietityttävät sanavalinnat, joita kuolleiden ilmoittamiseen liittyy. – Messussa kuulee esimerkiksi usein, että Jumala on kutsunut kuolleet seurakuntalaiset ajasta ikuisuuteen. Se riipaisee joka kerta. Voiko itsemurha olla Jumalan kutsu? Teittinen mainitsee hyvänä esimerkkinä muun muassa espoolaispastori Heidi Zittingin tavan puhua kuolleista: ”Ota heidät luoksesi taivaaseen. Kiitos kaikesta siitä, mitä saimme kokea heidän kanssaan. Lohduta surevia omaisia ja ystäviä ja muistuta pääsiäisen aamusta, jolloin hauta on tyhjä ja kuolema voitettu.” – Silloin ajatellaan surevia nimenomaan surun kantajina, jopa sen murtamina, ja annetaan toivoa, Teittinen toteaa. ■ Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden omaisille Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, su 17.11. klo 17. Tilaisuudessa sytytetään ulkona kynttilät itsemurhaan kuolleiden muistolle. Lisätietoja: eeva-liisa. hurmerinta@evl.fi , p. 050 380 3267,

Eronen. Vapaa pääsy. Raamattupiiri to 31.10. klo 18.30 kirkolla. Matalan kynnyksen keskusteluryhmä Raamatusta kiinnostuneille. Kerhossa mukana Marita Toivonen. Elokuvailta to 31.10. klo 18. Klaus Härön kokoillanfilmi Miekkailija. Filmin jälkeen keskustelua ja iltapala. Osallistumismaksu 5 euroa. Pakilan Tormaystävät järjestää, tuotto ystävyysseurakunnalle Tormaan. Ilm. puh. 050 432 9120 mielellään tekstiviestinä. Siioninvirsiseurat su 3.11. klo 13 Paimensalissa. Ikuinen valo – urkumusiikkia pyhäinpäivän aattona pe 1.11. klo 18.30. Ari Häyrinen soittaa pyhäinpäivään liittyvää musiikkia pianolla ja uruilla. Vapaa pääsy ja ohjelma. Näyttely Enkelit – taivaalliset sanansaattajat 4.11 – 29.11. Taiteen tohtori Rita Apuli. Näyttelyn avajaiset ma 4.11 klo 17–19.

Surun Siivet Soivat: musiikillinen hiljentymishetki 17.11. klo 18 Viikin kirkossa.

Erityisryhmille Kehitysvammaisten messu ja kirkkotreffit su 3.11. klo 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Selkokieltä, virret myös pistekirjoituksella. Virkistyspäivä 16.11. kehitysvammaisten omaishoitajille on siirretty helmikuulle. Kaikkia erityisryhmiä huomioiva Saavu-messu su 10.11. klo 10 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48, Vantaa. Messu tulkataan viittomakielelle ja televisioidaan. Saavu viim. klo 9.45. Adventin viettoa näkövammaisille la 30.11. klo 13–16 Pakarituvalla, Kuriiritie 1, Vantaa. Ilmainen meno– paluukulj. Mikonkadun turistipys. klo 12.30. Ilm. kuljetukseen Marja Leenalle 22.11. mennessä. Näkövammaisten Vantaan Joulujuhla la 14.12. klo 11–14, Holman kurssikeskus, Holmantie 9, Klaukkala. Ilm. Terhi Suonsivulle 15.11. mennessä ti, to klo 9–11. Voit tuoda max. 5 e maksavan lahjan.

18 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Hautauspalveluja

Hammashoitoa HAMMASASEMA

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

UUSI VASTAANOTTO AVATAAN 1.10. HAKANIEMEEN!

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme. HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

050 347 1555

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Etelä-Haaga: Kauppalantie 4

Malmi: Malmin raitti 12

Hakaniemi: Näkinkuja 4

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

KERAVA p. 010 76 66550

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

KEVÄÄKSI KAUNIS HYMY

• Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus • Hammasvalkaisu

Hammaslääkäri Ada Tikka.

alk. 49 €

25 € 99 €

Hinnat eivät sisällä kelakorvausta.

T A K U U T Y Ö

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

hok-elannonlakipalvelu.fi H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Kiinteistövälitystä

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivousta ja ikkunanpesua yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. www.petriposti.com/ 0505003090 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Kari Salko, 0400 604 133

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Siivouspalveluja tarjotaan, perussiivoukset, ikkunanpesut edullisesti kokemuksella. puh. 046-6203556 Tehokasta, tasokasta ja ystävällistä siivouspalvelua. Kaikki kodin perus siivouksesta suursiivouksiin. Asiakkaille kotitalousvähennys 50%. Kysy tarjous myös toimitilojen siivouksista. Mari Herala 0452657475

p. 09 726 2266

HAMMASTEKNIKKO

p. 09 146 1460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 390€ Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 790 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 110€ Korjaukset ja pohjaukset odottaessa 95€

Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru • Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Perushammash., implantit, protetiikka, ARABIANHAMMAS (ent.Stickdent) Kaj Franckin katu 1 TH 2, 00560 Hki, puh. 050-4757140

010 2715 100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Miksi maksaisit liikaa? Kaunis hymy valloittaa.

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Meillä sinua palvelevat tutut erikoishammasteknikot; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT Antti Koskelo

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus Svinhufvudintie 1 p. 050 5570 740

PROTEESI VALMIS 12 TUNNISSA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. hinta 550€

Rakennusala Kattojen maalaukset / pesut Vesikourujen uusimiset, kattoturvatuotteet asennettuna Tilaa meiltä ilmainen arviointi kohteellesi! SADEVESI- JA SALAOJAREMONTIT Meiltä saat joustavan rahoituksen edullisella korolla!

www.0502205.fi Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI. Työssäkäyvä pariskunta ostaa kodin 2-3h HKI kantakaupungista. Soita 0453316653 / ringasofi@gmail.com

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Vuokralle tarjotaan Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Vuokrata halutaan Kaksi pian valmistuvaa yliopistoopiskelijaa etsii kimppakämppää kantakaupungista. Mirva 0442022807

Luot, siisti, hilj, vak. työssä mies. ets. yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

E D U L L I S E S T I testamentit, perintö- ym. lakiasiat myös kotikäynnit Isännöintikeskus Oy Kustaankatu 5, Helsinki Puh. 0400 – 865 423

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Hengellä hakatut 9.–10.11. Vivamossa Mitä tapahtuu, jos hengellinen yhteisö sairastuu? Kuinka erottaa terve uskonnollisuus epäterveestä? Mistä ja miten hengellisyydellä hakattu voi saada apua? Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan. Yksilöllistä keskustelua kaipaaville tarjolla sielunhoitoa. Tapahtuman vetäjänä TM, kirjailija Aila Ruoho. Kurssimaksu 25 € Täysihoito koko ajalta 95–105 € Lämpimästi tervetuloa!

Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Turvallista Arkea ammattitaidolla

Kotisairaanhoito-Kuntoutus Kotipalvelu ja virkistys p.0407791731, www.turvallistaarkea.fi Tarja.Ahlman@gmail.com

puh. 0207 681 760, Vivamontie 2 08200 Lohja, vivamo@sana.fi, vivamo.fi Yhteistyössä

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Älykännykkä- ja tietokoneapua Reipas tekn. yo. opastaa vaihe vaiheelta. Mahdollisuus kotitalousvähennykseen. p. 041 746 9101

HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Palvelumme ovat maksuttomia.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Myrskyläntie 22 ti 29.10. klo 19 seurat Hakunilan kirkon kokoustila pe 1.11. klo 19 seurat Mikaelin kirkko su 3.11. klo 10 Hämeenkylän kirkko, kirkkopyhä ti 12.11. klo 19 seurat Hakunilan kirkon kokoustila pe 15.11. klo 19 seurat Martinristin seurakuntatalo su 17.11. klo 10 Malmin kirkko, kirkkopyhä Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Tervetuloa.

Tiedustelut ja ilm. 1.11. mennessä:

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito 046 922 2000

Helsingin Rauhanyhdistys

Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 3.11. klo 13.30 Lähetystilaisuus Eeva Pouke kertoo Israelista

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 29.10 klo 19 Tuomas Metsäranta, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ma klo 14.30-16.30 ja esirukousiltana 18–19, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeitse Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko. Petrus församling

Joka janoaa, tulkoon ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi . (Ilm. 22:17) Seurat 26.-27.10 klo 12 ja 16 Järvenpään srk-talo 10.11 klo 15 Sipoo srk-talo Messu 17.11 klo 12 Hakunilan kko Seurat 24.11 klo 15 Rekolan kko 1.12 klo 14 Raamattuopisto Itsenäisyysjuhla 6.12 klo 14.30 Puistolan kko

Kaikki lämpimästi tervetuloa! www.esikoiset.fi

HERÄNNÄISSEURAT pe 25.10. klo 15 seurat Columbuksen Katukappeli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. klo 19 kotiseurat Lipastilla, Vanha Puistolant.10A (Puistola), Hki. la 26.10. klo 17 sateenkaarimessu körttivirsin Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; saarna Katariina Airas, messukuoro Ääniset; kahvit ja sv-seurat. su 27.10. klo 10 kirkkopyhä Lohjan P.Laurin kko, Kirkkok.1; ja seurat srkkeskus, Sibeliuksenk.2. klo 18 seurat Nurmijärven srk-keskus, Kirstaant.5. ti 29.10. klo 12.30 ”Lähetysseuran rauhantyö”, Tanja Viikki; Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi), Hki. pe 1.11. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. la 2.11. klo 10 kirkkopyhä Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. Seurat kahvien jälkeen; mukana Herännäisnuorten kuoro. su 3.11. klo 10 kirkkopyhä ja seurat Roihuvuoren kko, Tulisuont.2, Hki. Saarna Laura Malmivaara. Mukana Veisuuveljet. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkään kko, Hämeenk.16, saarna Suvi Korhonen. Kahvit ja seurat srk-keskus. klo 11 kirkkopyhä H.Paimenen kirkko, Palosuont.1 (Pakila), Hki; saarna L.VäyrynenSi, mukana Herännäisnuorten kuoro, kahvit ja seurat. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vantaa. klo 17 ”Pidot tai häät: Luukas ja Matteus Jeesuksen vertauksen tulkitsijoina”; raamattuopetus Anni Pesonen, ja veisuut Seuratuvalla, Autotalo (Kamppi), Hki. ma 4.11. klo 18.30 seurat KilonRistissä, Vanharaide 1, Espoo. ke 6.11. klo 19 seurat St. Jacobs kyrkan, Myllykallionrinne 1 (Lauttasaari), Hki; tarjoilu klo 18.30. pe 8.11. kotiseurat Marja-Leena Hassisella SIIRRETÄÄN myöhempään ajankohtaan.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain

kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

20 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Miksi kaupunki satsaa hävikkiruokaan? KIRKKO JA kaupunki kirjoitti Helsingin kaupungin kanssa vireillä olevasta suunnitelmasta perustaa hävikkiruokaterminaali. Sen hinta on 1,2 miljoonaa euroa ja vuotuiset kulut lähes 700 000 euroa (K&k 10.10.). Seurakunnan mukaan ruokajakelu on diakoniatyötä parhaimmillaan. Ehkä näin, mutta kuuluuko tämä kaupungin tehtävään, kun toimeentulotuki on sitä varten? Mielestäni ei. Ongelma on se, että teollisuus tuottaa ja kaupat tilaavat yli tarpeen ja näin syntyy hävikkiä. Kaupat myyvät jo alennuksella, jotta hävikkiä ei tulisi. Tähänhän tulisi puuttua, eikä se ole kaupungin asia. Ilmainen lautanen ruokkii hävikin kasvua samalla nostaen ruoan hintaa. Eikö suunta ole väärä?

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? AMIR COHEN / REUTERS − LEHTIKUVA

Eija Saha

Hävikki kanavoidaan ruoka-apuun KIITOS KIRJOITUKSESTASI! Olet oikeassa siinä, että elintarvikehävikin vähentäminen on merkittävältä osin teollisuuden ja kauppojen tehtävä. Teollisuus ja kaupat tekevätkin voitavansa, jotta hävikkiä ei syntyisi, sillä kaikki hävikki on taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta katsottuna tuhlausta. Kuluttajina me kuitenkin usein valitsemme kaupassa tuotteen, jolla on mahdollisimman paljon päiväystä jäljellä. Hävikkiä siis syntyy joka tapauksessa jonkin verran. Se, että kaupat ja teollisuus lahjoittavat vielä syömäkelpoiset tuotteet ruoka-avuksi sen sijaan, että ne päätyvät biojätteeksi, on hieno asia. Hävikkiterminaalin tehtävänä on koordinoida tuo väistämättä syntyvä ruokahävikki mahdollisimman tehokkaasti ruoka-avuksi. Tavoitteena on tukea tärkeää auttamistyötä tekeviä järjestöjä, seurakuntia ja kohtaamispaikkoja toimittamalla heille ruoka-apua edelleen jaettavaksi. Samalla nämä toimijat pääsevät keskittymään ydintyöhönsä: ihmisten kohtaamiseen ja kaupunkilaisten yhteisöllisyyden, osallisuuden ja työllistymisen edistämiseen. Näiden tehtävien on katsottu kuuluvan kaupungin vastuulle. Hävikkiterminaalimallin on nähty olevan paras ratkaisu ruoka-aputoiminnan kehittämisessä. Emilia Laine ruoka-avun kehittämisen projektipäällikkö, Helsingin kaupunki Katja Lehtola hankeasiantuntija, Helsingin seurakuntayhtymä

Luottamushenkilöt, käykää kirkolla KIRKON ÄÄNENKANNATTAJAKSI ilmoittautuvan Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki kirjoittaa kirkon vaalikäytännöistä, tällä kertaa kirkolliskokousedustajien vaalista (K&k 12.9.) Koska vaalit lähestyvät, on ymmärrettävää, että lehti tuo asiaa esille hyvissä ajoin ja samalla nostattaa vaaliinnostusta.

ten hänen ollessaan 44-vuotias. Sisarussuhde on monesti elämän pisin ihmissuhde. Aikuisen ihmisen menehtyessä sisaruksen suru voi kuitenkin jäädä vähälle huomiolle. Sitä ei esimerkiksi ole tutkittu niin paljon kuin leskien ja vanhempien surua. Tutkimustani varten pyydän sinua kirjoittamaan vapaalla tyylillä siitä, miten olet kokenut sisaruksen menetyksen. Miten suru on näkynyt elämässäsi? Minkälaiset asiat ovat tuntuneet vaikeilta ja haastavilta? Oletko kokenut saavasi lohtua? Mistä? Olen kiinnostunut myös kuulemaan siitä, miten kannat sisaruksen muistoa elämässäsi. Muisteletko sisarustasi erityisellä tavalla? Mitä silloin teet? Tutkimustani varten olisi hyvä tietää, minkä ikäisenä sisaruksesi menehtyi, minkä ikäinen itse silloin olit sekä onko sinulla muita sisaruksia. Käsittelen tietojasi luottamuksellisesti ja käytän niitä vain tutkimustarkoitukseen. Terhi Hölsä teologian opiskelija Terhi.Holsa@helsinki.fi

Poikkeusreitit johtuvat ratikkatyömaasta

Ortodoksijuutalaiset miehet tutkailevat sukaattisitruunaa, jota käytetään lehtimajanjuhlan rukouksissa. Lokakuussa vietettävä lehtimajanjuhla eli sukkot on yksi juutalaisten suurista juhlista. Se kestää kokonaisen viikon. Sukkotina rakennetaan oksakattoinen maja. Jotkut juutalaiset asuvat lehtimajassa koko juhlan ajan. Sukkotin aikana juutalaiset kyläilevät toistensa majoissa ja syövät hyvin. Raamatun ohjeen mukaan sukkotina tehdään palmunlehvästä, pajunoksasta ja myrtinoksasta rukouskimppu eli lulav, jota heilutetaan iloisesti kaikkiin ilmasuuntiin sekä ylös ja alas. Samalla kimppua kosketellaan sukaattisitruunalla.

Minua ihmetyttää monissa kirkollisissa vaaleissa valittujen luottamushenkilöiden vähäinen kiinnostus varsinaista kirkon toimintaa ja arkipäivää kohtaan seurakunnissa. On varsin yleistä, että seurakunnan tapahtumissa – messuissa, päivä- ja iltarukoushetkissä, vapaaehtoistyössä, raamattu- ja lähetyspiireissä, myyjäisissä, kerhoissa, musiikkitilaisuuksissa tai harrastuspiireissä – ei tapaa valittuja luottamushenkilöitä. Tämä on yllättävää. Eivätkö valitut arvosta edustamaansa toimintaa vai mistä on kysymys? Kun tulee valituksi, kokouksiin osallistuminen ei mielestäni riitä. Tulisi myös tutustua ja osallistua toimintaan ja etsiä sitä kautta perusteltuja parannusehdotuksia. Helena Lauriala

Suruun saa vertaistukea myös verkosta TUOMO PALOHEINÄ kirjoitti tällä palstalla (K&k 26.9.), että sururyhmiin pääsee liian myöhään. Haluan kertoa hänelle, että Suomen Nuoret Lesket -yhdistyksen vertaistukea löytää netistä koska vain. Yhdistyksen sivuilla on monenlaista tietoa sekä keskus-

telupalsta, ja myös Facebookissa on leskien oma keskusteluryhmä. Nuoret lesket tarkoittaa työikäisiä leskiä. Netin vertaistuki on käytössä heti ja milloin vain. Voi itse päättää, kuinka pian ja paljon jaksaa osallistua. Suru yhdistää, mutta sen käsittelyssä on monia vaiheita, jotka kulkevat eri ihmisillä eri aikaan. Siksi tapaamisryhmissä suositellaan käytävän vasta, kun niistä on mahdollisimman monelle eniten hyötyä. Vertaistuki on parasta mahdollista. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan Nuoret Lesket -toimintaan. Siellä saa olla yhdessä toisten saman kokeneiden kanssa, ja kaikki ymmärtävät, mistä puhut. Tässä pari nettiosoitetta: nuoretlesket.fi, (myös Facebookissa) ja leskienkesken.fi. Minna Honkanen itsekin leskeytynyt, ex-toimihenkilö Nuoret Lesket -yhdistyksessä

Kirjoituspyyntö sisaruksen surusta TEEN MAISTERINTUTKIELMAA Helsingin yliopistossa. Aiheenani on aikuisen sisaruksen kuolemasta aiheutunut suru. Aihe on itselleni tärkeä, sillä menetin isosiskoni kolme vuotta sit-

JUHAN TEVILIN kirjoitti (K&k 1.10.), että Maunulan uurnalehtoon on hankala kulkea busseilla, koska linjan 63 pysäkki uurnalehdon lähellä ei ole käytössä. Maunulan pysäkkisiirrot ja poikkeusreitit johtuvat pikaraitiotien työmaasta. Linjan 63 reitti ei ole kevään jälkeen kulkenut Pirkkolantien kautta pikaraitiotien rakennustöiden vuoksi. Linja on siirtynyt työmaan ajaksi Männikkötien ja Metsäläntien kautta ajettavalle reitille. Linjat 52 ja 552 eivät myöskään tällä hetkellä käytä Plotinrinteen pysäkkiä pikaraitiotien töiden vuoksi. Lähin korvaava pysäkki Oulunkylään päin mennessä on Pirkkolan pysäkki noin 150 metrin päässä. Helsingin Seudun Liikenne pahoittelee töistä aiheutunutta haittaa. Tämänhetkisen arvion mukaan linja 63 voi palata takaisin omalle reitilleen syksyllä 2020. Joona Packalén informaatiosuunnittelija, HSL

Uusi rytmi Suomelle Vaalien välinen aika on yhteiskunnallisen ajattelun vauhtimittari. Mielestäni Suomen ei tarvitse nykyisessä teknologiajohtajuusasemassaan kulkea ajatuksen juoksuttamisen suhteen niin lujaa. Olisi järkevämpää rauhoittaa johtamisen tahtia, jotta voitaisiin keskittyä parempaan toteuttamiseen ja toimeenpanoon. Nykyteknologian käyttöönotto vaatii rauhallisuutta. Palkintona tulevat tuottavuuden nousu ja paremmat olot. Olisi rehellistä osoittaa tulospalkkion mahdollisuus kaikille suomalaisille. Mikään ei estä kuvittelemasta 5−6-tuntisia työpäiviä ja/tai 4-päiväistä työviikkoa, todennäköisesti yksi kerrallaan toteutettuna. Teknologia-asteen noustessa töitä tarvitsee yksinkertaisesti tehdä vähemmän. Jens J. Sørensen