Kirkko ja kaupunki 2019 21 Vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

21

21.11.2019 kirkkojakaupunki.fi

A3 PastoriPike räppää Hoosiannan

A8 Vantaalaista isostoimintaa viedään maailmalle

Kiitollinen hörhöilijä Vappu Pimiä jäsentää ajatuksiaan rukoilemalla

B 6

KIRKKOISÄ AUGUSTINUS (354–430) TUNNUSTUKSISSAAN

Heräsin elokuvassa. En tiennyt, oliko se koko elämäni. Kun se loppui, nauroin ennen kuin itkin iäti jatkuvassa tyhjyydessä.

AMERIKKALAINEN MUUSIKKO BECK LAULUSSAAN EVERLASTING NOTHING

Iankaikkisesti

Ja kaikki se, mikä syntyy ja tähtää elämään, mitä nopeammin se pyrkii olemaan, sitä kiireemmin se rientää olemattomuuteen.

Niin on luonnon laki.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019 Kesken päivieni juoksun minun on mentävä pois. Tuonelan porttien tuolla puolen joudun viettämään ne vuodet, jotka minulta jäivät elämättä.

JESAJAN KIRJA 38:10

Rukous

Pääkirjoitus

Tulkaa ja altistukaa OLI AIKA, jolloin ateistit ajattelivat, että kirkkorakennuksen pyhyys ei estä kirkon ottamista muuhun kuin jumalanpalveluskäyttöön. Samanlainen seinistä, lattiasta ja katosta koostuva rakennus kirkko on kuin mikä tahansa muukin talo.

Neuvostoliitossa kirkoista tehtiin hevostalleja, viljasiiloja, ammusvarastoja, uimahalleja ja elokuvateattereita. Monille uskoville se oli kova paikka. Heille kirkko oli Herran huone riippumatta siitä, mitä siellä tehtiin ja mihin sitä käytettiin.

VIIME PÄIVINÄ on keskusteltu siitä, voiko koulun yhteisiä juhlia viettää kirkossa.

Osat näyttävät kääntyneen. Toisin kuin entisessä Neuvostoliitossa, nykyateistit painottavat kirkkotilan uskonnollista luonnetta, ja monet kirkon sympatiseeraajat korostavat kirkkotilan neutraalia monikäyttöisyyttä.

”

KIRKKO ON HERRAN

HUONE RIIPPUMATTA SIITÄ, MIHIN SITÄ

APULAISOIKEUSASIAMIES Pasi Pölönen linjasi, että koulun omaan opetukseen kuuluvien yhteisten juhlien järjestäminen kirkossa on ongelmallista, koska kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka ja siitä ”näin välittyy jo itsessään uskonnollisia merkityksiä.”

Pölönen tulkitsee siis kirkkolakia niin, että kirkko on Herran huone riippumatta siitä, mihin sitä käytetään. Se on sekä pykäliä että kirkkotilan teologiaa ymmärtävä lausunto.

KÄYTETÄÄN.

Taas valvon jossain yön ja aamun pimeällä rajalla.

Eilen oli katoamisen kauhu, tänään onneksi vain ärtymystä, turhautumista ja kyllästymistä.

Antaisit minun nukkua.

Kirkko ja kaupunki verkossa Raamatun tulkintaan liittyy aina vastuu, jota emme voi väistää Ajatus, jonka mukaan Raamatun sanaa ei pidä tulkita vaan totella, saa evankelis-luterilaisen kirkon raamattukouluttajan Mika Aspisen hälytyskellon soimaan. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KOULUJEN JÄRJESTÄMÄT joulujuhlat ovat eri asia kuin koulujen seurakuntien kanssa järjestämät joulukirkot.

Koulujen joulukirkoista on selvät ohjeet ja vakiintuneet käytännöt. Niihin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja vanhemmilta saatavaan lupaan. Koulun on myös järjestettävä mielekästä vaihtoehtoista ohjelmaa niille, jotka eivät halua kirkkoon tulla.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

MARI AARNIO

KIRKON IHMISILLÄ on nyt näytön paikka. Pakottamisen aika on ohi, ja meidän olisi syytä järjestää kirkoissamme niin hyviä tilaisuuksia, että ihmiset haluavat vapaaehtoisesti tulla altistumaan kirkosta välittyville uskonnollisille merkityksille.

Kohta kajahtaa Hoosianna. Tulkaa kaikki laulamaan ja altistumaan Jumalan siunaukselle ja syntien anteeksiannolle.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 21.11.2019

numero 21

Seuraava lehti ilmestyy 5.12.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

3

”Hoosianna on niin iso, että tuli hiki päähän” PastoriPike teki Hoosiannasta rap-version Jouluradiolle.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

1

Pierlin Mpaka Makumbu eli PastoriPike, oletko ihan oikeasti pastori?

– En ole oikea pastori, se on vaan artisti­ nimeni. Tein aluksi gospel­räppiä Pastorit­ yhtyeessä ja tuo nimi jäi käyttööni.

– Musiikkiurani lähti Pastoreista. Perustim­ me poikien kanssa bändin, aloimme tehdä mu­ siikkia ja kiertää Suomea. Julkaisimme ensimmäi­ sen biisin On tules ja se sai heti 300 000 katsojaa YouTubessa, eniten koko gospel­skenessä. Olim­ me ihan, että mitä ihmettä tapahtuu!

2

Jouluradio pyysi sinua tekemään versiosi Hoosiannasta. Millainen kappale siitä syntyi?

– Ensireaktioni oli, että anteeksi mitä, mihin minua pyydettiin? Ajattelin, että oh no, en ole pitkään aikaan tehnyt gospelia. Hoosianna on sellainen biisi, että ei vaan voi mennä ja tehdä, pitää olla suunnitelma. Se on niin iso, että tuli hiki päähän. Sitten kasasin tiimin, jonka kanssa yleensä teen musiikkia.

– Ensimmäistä kertaa Hoosiannasta kuullaan rap­versio. Mukana on myös gospel­kuoro. Halu­ sin tehdä biisistä tämän ajan saundeilla sellaisen version, josta uusi sukupolvi tykkää ja joka kuu­ lostaa minulta.

3

Et tee enää varsinaista gospelmusiikkia, mutta kuuluuko uskonnollisuutesi musiikissasi?

– Minusta usko on jotakin, josta ei tarvitse tehdä isoa haloota, vaan se on normaalia elämääni ja kuuluu musii­ kissani. Nykyään meistä uskovaisista on sellainen kuva, että olemme ylihihhuleita. Ei ihmisiä pitäisi luokitella siten, että sinä olet helluntailainen, ateisti tai uskovainen. Nauran ystävien kanssa, käyn parilla viinillä, olen normaali ihminen.

Joskus tyrin, mutta sitten nousen ja pyydän anteeksi.

4

Olet paitsi artisti, myös juniorijalkapallovalmentaja. Miten pystyt yhdistämään nämä kaksi asiaa?

– En oikeastaan yhdistä niitä, vaan ne ovat kaksi eri juttua. Niitä yhdistää se, että haluan auttaa nuoria. Futiksessa on paljon ulkomaalaistaustaisia nuoria, jotka eivät voi ostaa nappiksia tai tiedä, missä jokin kenttä on. Heitä pitää opastaa ja selittää vanhemmille, miten hommat menevät. Haluan valaa poikiin itsevarmuutta, sellaista tunnetta, että pystyt menestymään, mutta sen eteen pitää tehdä töitä.

5

Millainen on iltarukouksesi?

– Yleensä aloitan näin: Anna lasteni nukkua yön yli hyvin ja anna perheeni olla kaikessa rauhassa. Anna minulle viisautta ja voimaa, koska en pärjää ilman sinua. Haluan, että olet joka askeleella auttamassa. Lopuksi pyydän, että pidä minut nöyränä. ■ PastoriPiken Hoosiannan ensiesitys Jouluradiossa 30.11. klo 24 ja julkaisukonsertti kauppakeskus Redin keskusaukiolla su 1.12. klo 15.

Hoosiannaa lauletaan myös adventtikirkoissa 1.12.

4 A Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019 MARTTI KAINULAINEN/LEHTIKUVA

Uudistus tuo helpotusta niille perheille, joiden on vaikea löytää kummeja lapsilleen.

Yksi kummi riittää kastettavalle Kastettavalla riittää jatkossa yksi kummi, päätti kirkolliskokous. Aiemmin kummeja on pitänyt olla vähintään kaksi.

Muutoksen toivotaan helpottavan etenkin niitä perheitä, joiden on vaikea löytää kummeja lapsilleen. Tosin vuodesta 2010 lähtien kirkkoherra on voinut antaa erillisen luvan, jolloin yksi kummi on riittänyt.

Kummin on oltava konfirmoitu evankelisluterilaisen kirkon jäsen.

Uudistus tulee voimaan vuoden 2020 alussa, kun eduskunta on ensin hyväksynyt uudistetun kirkkolain ja kirkkojärjestyksen.

Lakko myöhästyttää Kirkko ja kaupunkia Tämä Kirkko ja kaupungin numero on painettu ja toimitettu jakeluun normaalin aikataulun mukaisesti. Postilakon seurauksena lukijat saavat lehtensä todennäköisesti myöhässä.

Päiväpostia ei lakon aikana jaeta, ja lakon aiheuttaman ruuhkan purkaminen vie aikaa. Lehden numerot ovat aina kokonaisuudessaan luettavissa näköisversioina osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Joulukalenteri kertoo matkasta, tähdestä ja ihmeistä

Vantaa päätti rauhoittaa luotoja Merenlahdella Helsingin ja Espoon välillä on kaksi luotoa, joilla käy harvoin vieraita.

Morsianluoto sijaitsee Seurasaarenselällä noin 400 metrin päässä Seurasaaresta.

Madeluoto sijaitsee pohjoisempana Laajalahdella. Luotojen pinta-ala on vaatimaton, mutta niillä on kolme omistajaa: Helsingin kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä ja Vantaan seurakuntayhtymä. Vantaan yhteinen kirkkoneuvosto näytti 12.11. vihreää valoa merelliselle luonnonsuojelualueelle. Yhteisen kirkkovaltuuston pitää vielä hyväksyä ehdotus. Kirkko Helsingissä päättää asiasta myöhemmin.

Jouluradio kuuluu radiossa ja verkossa Jouluradio kuuluu tänä vuonna 27:llä eri paikkakunnalla. Vantaalla Jouluradion taajuus on 102,0 MHz. Kaapelitalouksissa taajuudet ovat Vantaalla 104,8 (Elisa), 100,5 MHz (DNA) ja 102,0 MHz (Telia).

Jouluradio kuuluu myös verkossa osoitteessa jouluradio.fi. Tarjolla on yhdeksän erilaista nettiradiokanavaa. Joulumusiikki soi sovitettuna muun muassa lapsille, klassisen musiikin, jazzin ja raskaan rockin ystäville. Jouluradio on osa Kirkko ja kaupungin mediaperhettä.

Kalenteri on seurakuntien lahja jäsenilleen.

Sitä osataan jo odottaa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

P

ääkaupunkiseudun seurakunnat ovat jo monen vuoden ajan jakaneet jäsenilleen ilmaiseksi joulukalenterin. Tänä vuonna kalenterista otettiin 390 000 kappaleen painos. Vantaalla sitä ei Postin lakon vuoksi tänä vuonna jaeta jäsenille postitse, vaan kalenteria jaetaan kirkoilla ja erilaisissa tempauksissa.

Kalenterin luukut avautuvat myös seurakuntien kanavilla sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisesta mediasta – Facebookista, Twitteristä ja Instagramista – löytyy kalenterista lisäaineistoa: jokainen luukku on siellä oma tarinansa.

JOULUKALENTERILLA ON joka vuosi uudet tekijät. Tämänvuotisen kalenterin kuvittaja on Maria Sann. Tekstit on kirjoittanut

runoilija ja yrittäjä Elina Salminen, joka pitää Facebookissa Kesken-nimistä blogia. Salminen aikoo julkaista blogissaan kalenterista lisäaineistoa.

Kalenterin kuvituksessa näkyvät muun muassa laiva, tähti, idän viisaat ja jouluseimi. Niistä muodostuu asetelma, jollainen voisi olla missä tahansa kodissa.

– Laiva liittyy matkalla olemiseen. Olen suomenruotsalainen.

Minulle on tuttua, että monessa kirkossa on laiva. Tähti on myös navigaation väline, taivaan valo, joka johdatti kulkijat seimen äärelle, Sann pohtii.

– Minustakin on hienoa, että jouluevankeliumissa tähti ohjaa oikeaan paikkaan. Myös nykyajassa, monin tavoin pimeässä, tarvitsemme oikeata suuntaa ja valoa, joka valaisee tietä, Salminen lisää.

ELINA SALMINEN ON koulutukseltaan luokanopettaja, joka on tottunut kiteyttämään sanottavansa runoiksi ja aforismeiksi. Nyt hänen piti tehdä vieläkin tiiviimpiä, muutaman sanan mittaisia tekstejä. Niiden pitäisi aueta ja antaa ajattelemisen aihetta yhtä lailla aikuisille kuin lapsille.

– Tämä on aika haastavaa, ellei mahdotonta. Voi olla, että kaikkien luukkujen tekstit eivät avaudu lapsille tai sitten teksti avautuu eri tavalla lapselle kuin aikuisille. Toisaalta nämä ovat sellaisia tekstejä, että niiden äärellä voi jokainen peilata omaa elämäänsä ja ymmärtää ne omalla tavallaan.

Sosiaalisessa mediassa on pidempiä tekstejä, Salminen sanoo.

Hän kertoo lukeneensa jouluevankeliumin jo heinäkuussa moneen kertaan pohjustukseksi työlleen. Hänestä oli kieh-

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

5

Tule seniorien maksuttomiin digiopastuksiin!

Opastajina toimivat ENTER ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat.

Opastuksia kirjastoissa ja palvelukeskuksissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 50 opastuspisteessä! Kysy lisää!

Lisätiedot: www.entersenior.fi tai p. 050 307 9366

Tässä voisi olla sinun mainoksesi!

Maria Sann (vas.) vastaa joulukalenterin kuvituksesta.

Elina Salminen (oik.) on kirjoittanut kalenterin tekstit.

Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot.

Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Anne Joukainen, p. 050-3103081, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

”

www.kirkkojakaupunki.fi kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Kir ilm kko jok est ja k y a pä a Ju y ve upu ivä m rk nk ala os . i n sa

tovaa huomata, miten samassa kirjoittaa linja-autonkuljettaja. tarinassa ovat läsnä niin köyhät ”Teen työssäni paljon kotikuin rikkaat, eläimet ja enkelit, käyntityötä. Ne, joiden luona kuninkaat ja paimenet. käyn, ovat pienituloisia, mielen– Kertomuksessa etsitään ih- terveyspotilaita, vakavasti sairaita mettä, joulun ihmettä. Ihmeitä ynnä muita yhteiskunnan vähemvoi olla myös arpiosaisia. Moneljen keskellä, Salla heistä on jouminen muistutlukalenteri käytaa. tössä.”

Myös Sann ”Olin iloisesvalmistautui kuti yllättynyt näin vitustehtäväänsä kauniista ja puIHMEITÄ huolella, esimerhuttelevasta kaVOI OLLA kiksi tapaamallenterista kaikMYÖS ARJEN la viimevuotisen kien suklaa-, leKESKELLÄ. kalenterin kuvitgo- ja teematajan Ilja Karsikkalentereiden ELINA SALMINEN kaan. Hän kiitjoukossa. Jäätelee Salmisen kaapin oveen tekstejä, joiden äärellä on ollut liimattua kalenteria ihastelivat helppo miettiä painetun kalen- monet vieraammekin.” terin ja somen kuvitusta. ”Kiitos niin ulkoasusta kuin Kalenterista on myös ruotsin- teksteistäkin. Ne olivat kuin suokieliset ja englanninkieliset ver- raan minulle, puhuttelivat jokaisiot, joilla on omat tekstinteki- sella luukulla. Ne on varmaan jänsä. Kuvitus on kaikissa sama. ihan taivaasta kuultu”, kirjoittaa nainen, joka kertoo säilyttävänsä VAIKKA JOULUKALENTERIN pai- kalenterin, jos niitä ei ensi joulunattaminen ja postittaminen ei na jaettaisikaan. ole ilmaista, seurakunnat halua– Joulukalenteri tuo joulun vat antaa sen lahjaksi seurakun- sanoman monenlaisiin koteitien jäsenille. Kalenteria osataan hin ja elämäntilanteisiin keskeljo odottaa. lä pimeintä vuodenaikaa. PalautEspoon, Helsingin ja Vantaan teen perusteella tästä on tullut seurakunnat ottivat viime vuon- odotettu perinne, Vantaan seuna talteen kalenterista saamansa rakuntien viestintäpäällikkö Mepalautteen. Se on lähes satapro- ri-Anna Hintsala arvioi. ■ senttisesti positiivista, usein jopa Vantaalla joulukalentereita ei tänä liikuttavaa. vuonna jaeta suoraan koteihin Postin ”Olin niin loppu työstäni, lakon vuoksi. Joulukalenterin voi etten olisi jaksanut lähteä, jos noutaa kirkoista ja muista seuraadventtikalenteria ei olisi ollut. kuntien toimipisteistä. Lisäksi sitä Jokaisen päivän kohdalle tuli jaetaan erilaisissa tapahtumissa.

Lisätietoja: vantaanseurakunnat.fi sellainen sanoma, että jaksoin”,

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

Tilisiirto Saajan IBAN tilinumero Nordea: Saaja

Maksaja

BIC

FI85 2065 1800 1084 62

Diakonissalaitos Alppikatu 2 00530 Helsinki

NDEAFIHH Lahjoitan nuorelle syyn elää □ 150 Eur □ 100 Eur □ 50 Eur □ 25 Eur □ muu summa

MAINOS

Allekirjoitus

Viitenro

Tililtä nro

Eräpäivä

Eur

32706

Eur MAINOS

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Aurinkotanssikuorolaiset Emma Äikäs (vas.), Helmi Ahola, Jenna Kainulainen, Sarah Karhu ja kanttori Riikka Jäntti treenaavat Hoosiannaa.

Hoosiannaa täysin palkein Marssimaista hymniä lauletaan kirkoissa adventin alkajaisiksi.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA MARIANNA SIITONEN

H

arva muistaa, milloin on ensimmäinen kerran kuullut tai oppinut adventtiajan aloittavan tunnuslaulun.

On kuin Hoosiannahymnin olisi tuntenut aina. Tähän tapaan muistelee myös Hakunilan seurakunnan kanttori Riikka Jäntti.

– Olen varmaankin kuullut Hoo­ siannan kirkossa, seurakunnan päiväkerhossa tai kotona äidin tai mummun laulamana. Marssimainen laulu

tuntuu edelleen yhtä upealta ja juhlavalta, Jäntti toteaa.

si ja yhteislauluksi nykyvirsikirjaan, joka on yli 30-vuotias.

HOOSIANNA-HYMNIN ON säveltänyt saksalainen säveltäjä Georg Joseph Vogler. Hän toimi 1700-luvun loppupuolella Tukholman oopperan musiikillisena johtajana. Laulu levisi Ruotsin lisäksi Suomeen.

Suomeen päätynyt saksalaissyntyinen muusikko Richard Faltin sävelsi Hoosiannaan urkualkusoiton. Helsinkiläinen kanttori Armas Maasalo sisällytti sen Adventtivesperiinsä. Hän lisäsi hymniin myös mieskuoron laulamat alkufanfaarit.

Kun kuorot alkoivat esittää Hoo­ siannaa, lauluinnostus tarttui kuulijoihin. Ennen pitkää seurakuntalaiset ryhtyivät laulamaan kuoron mukana. Laulu päätyi viralliseksi virrek-

PERINTEISEN HOOSIANNAN tuttu, pisteellinen rytmi herättää monissa tunnistamisen ja osaamisen ilon. Tunnelmaan liittyy monenlaista toimintaa Hakunilan seurakunnan muskariryhmissä ja lastenkuoroissa.

Hoosianna-kirkot 1. adventtina 1.12.

Klo 10 Hämeenkylän kirkossa Länsimäen kirkossa Kivistön kirkossa Korson kirkossa Myyrmäen Virtakirkossa Pyhän Laurin kirkossa (ruotsinkielinen)

Yllätä perhe, lapsi tai yksinelävä vanhus joululahjalla Rakenna joulupuu -keräyksen kautta on mahdollisuus ilahduttaa vantaalaista perhettä tai yksinasuvaa joululahjalla. Vantaan seurakunnissa keräys käynnistyy tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Seurakuntien diakoniatyöntekijät toimittavat lahjat perille.

Lapsiperheelle voi ostaa lahjakortin yhteiseen elämykseen esimerkiksi elokuviin, HopLop- tai SuperParkseikkailupuistoon tai Flamingon kylpylään. Elämyslahja tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen aikaan.

– Asiakastyössä on tullut ilmi, että vähävaraisissa lapsiperheissä karsitaan ensimmäisenä elämyksistä kuten kylpylässä tai touhuhalleissa käymisestä. Lisäksi elämyslahjassa on

ekologinen näkökulma, kun annetaan aikaa tavaran asemesta, sanoo Tikkurilan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti.

Vähävaraiselle perheelle voi antaa myös lahjakortin jouluruokaan ja yksinäistä ikäihmistä ilahduttaa joulukukalla. Osassa Vantaan seurakunnista voi toteuttaa myös lapsen joululahjatoiveen.

Vastaava diakoniatyöntekijä Sannamari Rusi koordinoi Rakenna joulupuu -keräystä Rekolan seurakunnassa.

– Leffalipun tai lahjakortin ruokakauppaan tai kylpylään voi käydä ostamassa itse haluamastaan paikasta ja tuoda sen kuoressa Rekolan kirkolle.

– Me liikumme, tanssahtelemme ja heilutamme huiveja palmunoksien tapaan. Ja ratsastamme keppihevosilla kohti Jerusalemia, kertoo Jäntti.

Hakunilan kirkon messussa ensimmäisen adventtisunnuntain hoosiannatunnelmia nostattaa varhaisnuorten Aurinkotanssi-kuoro. Kaikkia kutsutaan osallistumaan lauluun. ■

Elämyslahjan voi ostaa myös verkkokaupasta ja lähettää sen sähköisesti seurakuntaan. Lahjan saajaksi voi hakea seurakunnan nettisivujen kautta, Rusi kertoo.

Rakenna joulupuu -keräys avataan ensimmäisenä adventtisunnuntaina 1.12. Lahjatoiveita on saatavana seurakunnista siitä lähtien. Seurakuntakohtaiset ohjeet keräykseen löydät nettisivuilta rakennajoulupuu.fi/van­ taa.

Rakenna joulupuu on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien joulukampanja. Edellisinä vuosina keräyksellä on tuotu jouluiloa 3000–3600 lahjansaajalle pääkaupunkiseudulla. ■

Rekolan kirkossa Tikkurilan Koskikeskuksessa Klo 12 Hakunilan kirkossa Pyhän Laurin kirkossa Klo 14.30 Pyhän Laurin kirkossa Klo 18 Seutulan kappelissa (Maasalon adventtivesper)

8 A Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019

Vientituote: isonen Taas on löytynyt laji, jossa suomalaiset ovat maailman parhaita: isostoiminta. Viisitoista Vantaan seurakuntien rippikoulujen isosta kävi syyslomalla viemässä osaamistaan Walesiin.

TEKSTI JA KUVAT KAISA HALONEN

A

voimia, vastuuntuntoisia, oma-aloitteisia, heittäytymiskykyisiä, empaattisia, esiintymistaitoisia, reiluja – tällaisia osaajia suomalaiset seurakunnat kasvattavat isostoiminnassaan. Ilman isosia rippikoulut olisivat paljon tylsempiä eivätkä luultavasti läheskään niin suosittuja kuin nykyisin.

– Rippikoulussa ohjaajat hoitavat jeesustelun ja säännöt. Me isoset teemme sen, mikä ihmisille jää leiristä mieleen. Meidän homma on yrittää tehdä leiristä kiva, kiteyttää isosen tehtävän 17-vuotias Tyko Paloheimo, jolla on nyt menossa kolmas vuosi Vantaankosken seurakunnan isosena.

– Leirillä isosten vastuulla on vapaa-aika, raamikset, iltaohjelma ja skabat. Isoset auttavat oppitunneilla, kuulustelevat ulkoläksyt, leikkivät ja pelaavat ja yrittävät saada riparilaiset yhtenäiseksi ja toimivaksi ryhmäksi, luettelee 17-vuotias Saana Honka­ tukia.

Kivan tekemisessä on selvästi onnistuttu, sillä tutkimusten mukaan noin kolmasosa rippikoulun käyneistä nuorista jatkaa isostoimintaan.

– Meillä Hakunilassa isosia on paljon. Syynä on ehkä se, että leirit on tosi hyvin järjestetty ja nuoria kannustetaan isosiksi, Honkatukia kertoo.

Hänen syynsä lähteä isoseksi olivat samoja kuin monella muullakin: hänen omalla riparillaan oli kivaa ja isosilla näytti olevan hauskaa. Mukaan houkutti myös mahdollisuus saada uusia kavereita. Niitä onkin tullut. Kavereiden lisäksi Honkatukia arvioi saaneensa uskallusta ja osaamista, joista on hyötyä myöhemmin myös työelämässä.

– Isosena kasvaa. Aina alussa kaikki ovat hiljaisia, mutta pikkuhiljaa tottuu ja oppii menemään mukaan. Itse en enää ole niin tarkka enkä pelkää esiintymistä, hän sanoo.

HAUSKUUS ON ISOSTOIMINNASSA se juttu, vahvistaa Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori Jouko Porkka, joka väitteli elokuussa teologian tohtoriksi isostoiminnasta. Hauskuus tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että toiminta on nuoren näkökulmasta mielekästä ja nuori kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.

Isostoiminta on suomalainen keksintö. Ensimmäiset isoset pestattiin jo vuonna 1937, kun Nurmijärvellä pidettiin Suomen ensimmäinen leirimuotoinen rippikoulu. Todella vetovoimaista isostoiminnasta tuli kuitenkin vasta 1990-luvulla. Porkan mukaan suosion kasvun taustalla oli ainakin osaksi se, että isostoiminnan vastuu siirtyi papeilta nuorisotyönohjaajille.

– Sen myötä isostoiminnasta tuli osa nuorisotyötä ja se löysi paikkansa nuorisokulttuurissa. Siitä tuli valtavirtaa, eikä se enää leimannut osallistujia jotenkin hurahtaneiksi. Mukaan voi lähteä monenlaisista motiiveista, Porkka sanoo.

Tyko Paloheimo vahvistaa, ettei ainakaan hänen koulussaan ja kaveripiirissään isosena oloa ihmetellä.

– Kaikki tietävät, että se on kivaa. Olen itse enemmänkin agnostikko kuin uskonnollinen, mutta isoskoulutuksessa kasvaa ja suhde uskontoon muuttuu.

Rupeaa ajattelemaan itse. Monet minun ikäisenihän sanovat itseään ateisteiksi.

Porkka huomauttaa, että vaikka isosten joukossa on monella tavalla ajattelevia ja uskovia ja myös ateisteina itseään pitäviä, enemmistö heistä on sitoutunut kirkkoon. Niistä, jotka ovat olleet isosina kauemmin kuin yhden vuoden, noin 90 prosenttia pysyy aikuisenakin kirkon jäsenenä.

Porkan mukaan se, että isoset ovat katsomukseltaan ja taustoiltaan kirjavaa joukkoa, on yksi toiminnan vahvuuksista. Juuri siksi rippikoululaisten on helppo samastua heihin.

– Kaikki eivät ole kymmentä asiaa harrastavia hyvin menestyviä lukiolaisia, vaan yhtä hyvin mukana voi olla ammattikoululaisia ja koulupudokkaita.

Jokaisen tekemisellä on merkitystä.

”

Isoskoulutuksessa kasvaa ja suhde uskontoon muuttuu.

Rupeaa ajattelemaan itse.

ISONEN TYKO PALOHEIMO

Porkan tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta isosesta haluaisi isostoiminnan lopetettuaan jatkaa mukana muussa seurakunnan toiminnassa.

– Kirkolla vain on harvoin nuorille aikuisille mitään tarjottavaa. Kirkon aikuistyössä toimitaan hyvin eri tavalla, sillä se on usein työntekijävetoista.

17-vuotias Nea Salminen on huomannut saman.

Hän ehdottaa, että myös aikuisille voisi järjestää nuorteniltojen tyyppisiä hengausaikoja, joissa syödään, lauletaan, jutellaan, pelataan lautapelejä ja kuunnellaan musiikkia.

VANTAALAISTEN ISOSTEN osaaminen on huomattu Walesissa asti. Pohjois-Walesissa sijaitsevan St. Asaphin hiippakunnan työntekijöitä vieraili helmikuussa Hakunilan seurakunnan urheilurippileirillä, ja viime kesänä kaksitoista walesilaista nuorta ohjaajineen osallistui Vantaankosken seurakunnan rippileirille. Nyt walesilaisnuorista koulutetaan suomalaisten avulla isosia, ja siksi viisitoista isosta viidestä vantaalaisseurakunnasta vietti osan syyslomastaan Isossa-Britanniassa.

Walesissa ei ole samanlaisia rippikouluja kuin meillä, joten isostenkin tehtävät ovat erilaisia. He esimerkiksi ohjaavat nuoriso- ja lapsiryhmiä ja ovat järjestämässä nuorteniltoja ja jumalanpalveluksia.

– Melkein kaikki niistä hiippakuntamme nuorista, jotka olivat mukana Suomessa, ovat olleet sen jälkeen aloitteellisia ja halunneet ottaa enemmän vastuuta. Osa heistä on myös muuttanut urasuunnitelmiaan ja haluaisi kirkkoon töihin, kertoo St. Asaphin hiippakunnan nuorisosihteeri Tim Feak.

– Uskonto opettaa kärsivällisyyttä ja auttaa aikuistumisessa, sanoo Jenni Mustonen.

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

”

Tämän ikäisten nuorten kanssa toiminta on tasa­ vertaista yhdessäoloa.

NUORISOTYÖNOHJAAJA RIIKKA HILLEBRAND

si iltaohjelmaa ja hartauksia sekä pohdittiin isosen tehtäviä ja roolia. Ohjaajat olivat apuna tarvittaessa.

16-VUOTIAAN Jenni Mustosen ryhmässä suunniteltiin jumalanpalvelusta koulutuksen viimeiseksi illaksi. Siihen kuului muun muassa rukousaiheiden kokoaminen ja rukousten kirjoittaminen. Mustoselle tärkeää on se, että rukoillaan nuorille tärkeiden asioiden puolesta.

– Hartauksien olisi myös hyvä olla rauhoittavia.

Niissä voi olla kivoja ja ihania tarinoita, tyyntä musiikkia ja kynttilöitä. Ja asiat pitää esittää rauhallisesti, Mustonen kuvailee.

Riikka Hillebrandin mukaan isoskoulutukseen kuuluva hartauselämä on nuorille rauhoittumista, hiljentymistä ja itsensä hoitamista varten.

– Iltahartauksissa he saavat hengähtää. Suhde Jumalaan on se, jossa he voivat koota ajatuksiaan ja olla turvassa.

Nea Salminen on huomannut, että isoskoulutusiltojen kompletorio eli rukous päivän päätteeksi on hänelle koko päivän paras hetki. Siitä tulee rauhallinen olo.

– Isosporukka jakaantuu uskon suhteen. Itse olen just siinä välissä: en usko kaikkea, mitä Raamatussa on kerrottu, mutta uskon, että Jumala on olemassa ja saan siitä lohtua. ■

Mallia vapaaehtoistyöhön ja hengelliseen elämään Nuorisotyönohjaaja Riikka Hillebrand ottaa selfien isosryhmän kanssa.

Walesilainen Melody Lewis sai viime kesän rippileirillä Suomesta uusia ystäviä.

– Perinteinen kirkon toiminta ei kiinnosta nuoria, vaan tarvitsemme luovia ja vuorovaikutteisia tapoja puhua uskosta. Jos kirkko ei nyt tee mitään, sitä ei enää parinkymmenen vuoden päästä ole. Meidän toiveenamme olisi, että isosista tulisi kirkon istuttajia.

18-VUOTIAS Melody Lewis on yksi Suomessa viime kesänä vierailleista nuorista. Ripariviikon aikana Lewisiin teki vaikutuksen se, kuinka paljon suomalaiset isoset saivat vastuuta ja kuinka itsenäisesti he tekivät asioita. Walesissa on tapana, että joku aikuinen sanoo, mitä pitää tehdä, ja nuoret toimivat ohjeiden mukaan.

St. Asaphin hiippakunnassa toimii 51 kirkon koulua, joten kristinusko on monille nuorille tuttua.

Lewisin mukaan kirkko kuitenkin saattaa tuntua vieraalta ja vanhanaikaiselta. Esimerkiksi hänen kotikaupungissaan Holywellissa ei kirkon toiminnassa juuri nuoria näy. Lewisin lisäksi säännöllisesti mukana ovat vain hänen veljensä ja eräs toinen poika.

– Jos nuoria tosiaan halutaan mukaan jumalanpalveluksiin, niitä pitäisi muuttaa. Saarnojen sijaan voisi olla keskustelua. Ja ajankohta aamulla on nuorille huono. Nuorilla on ideoita, mutta monesti ne jätetään huomiotta, koska muutos olisi vanhemmille ihmisille liian vaikea, Lewis miettii.

WALESISSA ISOSRYHMÄÄ VETIVÄT Vantaankosken seurakunnan nuorisotyönohjaajat Riikka Hille­ brand ja Marika Pasanen. Heidän seurakunnassaan on noin 150 isosta, ja määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten kolmen–neljän vuoden ajan. Hillebrand arvioi, että yhtenä syynä saattaa olla se, että nuorten koulumaisena pitämästä toimintatavasta on siirrytty siihen, että nuoret saavat itsenäisesti tehdä ja pohtia asioita.

– Tämän ikäisten nuorten kanssa toiminta on tasavertaista yhdessäoloa. Asioita tuotetaan yhdessä, Hillebrand sanoo.

Walesin-leiripäivinä isoset valmistelivat pienryhmissä työpajoja, joita he sitten pitivät toisilleen ja walesilaisnuorille. Työpajoissa suunniteltiin esimerkik-

Vantaankosken seurakunnassa oli jo jonkin aikaa etsitty kumppania Euroopasta, sillä seurakunta halusi lisätä kansainvälistä ja monikulttuurista nuorisotyötä.

– Kun sitten kuulimme, että walesilainen St. Asaphin hiippakunta etsii yhteistyökumppania rippikoulutyön kehittämiseen, palaset loksahtivat kohdalleen, kertoo Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen.

Viime kesänä Vantaankosken seurakunnan kansainväliseen rippikouluun osallistui walesilaisia isoskoulutettavia. Ensi kesänä Walesista tulee koko rippikouluryhmä pitämään leiriä suomalaisten kanssa.

Pöntisen mukaan walesilaiset ovat olleet innoissaan suomalaisten pedagogisesta osaamisesta.

Suomalaiset nuoret puolestaan voisivat oppia walesilaisilta ikätovereiltaan esimerkiksi puhumaan uskostaan rohkeammin.

Kesäkuussa St. Asaphin ja Helsingin hiippakunnat solmivat yhteistyösopimuksen, joka on voimassa viisi vuotta. Hiippakuntasihteeri Salla Poropudas Helsingin hiippakunnasta kertoo, että yhteistyötä tehdään kokeilukulttuurin hengessä. Rippikoulujen osalta ollaan jo hyvässä vauhdissa.

Suunnitteilla on lisäksi opiskelija- ja työntekijävaihtoa ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistä.

– Walesissa seurakuntalaiset toimivat aktiivisesti kirkossa. Heidän roolinsa on vahva, koska siellä kirkolla on vähemmän työntekijöitä kuin meille Suomessa, Poropudas sanoo.

Myös Pöntinen näkee yhteistyössä oppimisen mahdollisuuksia muillekin kuin nuorille. Tulevaisuudessa tarkoitus on hakea Walesista eväitä paitsi vapaaehtoistyöhön myös hiljaisuudenviljelyyn ja pyhiinvaelluksiin.

10 A Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019

Lapset arvioivat lastenkulttuuria

Sirkusooppera voittaa sirkuksen

K

Kuolemanpyörä kauhistuttaa ja eri taidelajien yhdistelmä kiehtoo CircOperassa. Välillä oopperalaulaja seisoo käsillään.

ohta hän varmasti tippuu ja kuolee. Ramon Kathriner juoksee korkeuksissa ympäri kuolemanpyörää, hyppii samalla hyppynarulla ja vetää välillä mustan hupun kasvojensa eteen niin, ettei näe mitään. En melkein pysty hengittämään, sillä temput ovat hurjia eikä turvavarustusta näy. Esityksen jälkeen yleisö vislaa ja huutaa bravo.

En tiennyt, mitä odottaa sirkuksen, oopperan ja baletin yhdistelmältä. Jos kuvittelet Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkusta tai Cirque du Soleilen esitystä niin, että taustalla orkesteri soittaa klassista musiikkia ja yhdistät siihen vielä balettitanssijat, voit kuvitella, millainen CircOpera on.

Osaatko kuvitella oopperalaulajan laulavan käsillään seisten tai isokokoiset ampiaiset yhdistettynä jongleeraukseen? CircOperassa koin esimerkiksi nämä asiat.

Pidin eniten siitä, miten erilaiset taidelajit oli yhdistetty yhdeksi upeaksi kokonaisuudeksi. Olen nähnyt paljon sirkusesityksiä, mutta muut eivät ole olleet yhtä hienoja ja kiehtovia kuin tämä. Oopperan, baletin ja akrobatian huippuosaajat luovat suurenmoisen kokemuksen.

CircOpera antaa katsojan tuntea naurua, iloa, odotusta, jännitystä ja pelkoa.

TARINA RAKKAUDEN ETSIMISESTÄ ja löytämisestä kulkee esityksen taustalla, kuten oopperassa usein.

Esiintyjinä ovat toisiinsa kokonaan rakastunut pari, hulvattoman hauska ja monipuolinen sirkusväki ja itsevarmuutta huokuva sirkustirehtööri.

”

EN MELKEIN PYSTY HENGITTÄMÄÄN, SILLÄ TEMPUT OVAT HURJIA EIKÄ TURVAVARUSTUSTA NÄY. PUOLUKKA TIIHONEN

Asut ovat värikkäitä, hullunkurisia, hauskoja ja osa vanhanaikaisia. Jotkut näyttävät oikeilta työuniformuilta, ja jopa eläinasuja löytyy.

Taustakankaaseen heijastetaan eri kuvia riippuen kohtauksesta ja sen tunnelmasta. Alkukan-

gas näyttää vanhanaikaiselta punaiselta esiripulta.

Katsomoparvien edessä kiertävät moniväriset valot, jotka luovat sirkustunnelmaa. Oikea tuli tehostaa joitakin kohtauksia.

Musiikki on laadukasta ja sopii erittäin hyvin kohtauksiin. Oopperalaulajat osaavat laulaa milloin dramaattisesti, milloin hilpeästi. En osannut odottaa niin paljon hauskuutta oopperassa.

ESITYKSEN SUUNNITTELU, lavastus ja puvustus onnistuvat erinomaisesti ja toimivat hyvin yhdessä.

Kuolemanpyörätempussa voisi olla suojavarustus, sillä temppu on vaarallinen. Jos jokin olisi mennyt pieleen ja sirkustaiteilija pudonnut maahan, hän olisi varmasti kuollut tai ainakin katkaissut lähes kaikki luunsa ja halvaantunut.

Mielestäni esitys sopii yli seitsemänvuotiaille katsojille, vaikka sitä suositellaan yli viisivuotiaille. Esitys on aika hurja, ja kouluikäinen ymmärtää sen paremmin kuin pienempi. Esityksen kokonaiskesto on kaksi tuntia ja viisitoista minuuttia, joten se voi olla nuorelle lapselle pitkä.

PUOLUKKA TIIHONEN, 11 V.

CircOpera 28.11. asti Suomen Kansallisoopperassa.

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

BEATA MANNINEN, 9 V.

Jeti-elokuva vie katsojat matkalle Shanghaista Himalajalle.

Jeti on ystävä JETI-ELOKUVA kertoo Yi-nimisestä tytöstä, jonka isä on kuollut, ja nyt hän haluaa matkustella ympäri maailmaa. Aluksi helikopteri etsii Jetiä, joka on piiloutunut talon katolle Shanghaissa.

Jeti on siis kiltti lumihirviö, jonka ilkeä vanhus ja ahne tutkimusryhmä ovat vieneet hänen perheeltään, mutta Jeti on karannut näiden kynsistä. Keskellä yötä Yi kipuaa ikkunasta katolle ja näkee pelästyneen Jetin. Niinpä Yi ja hänen kaverinsa lähtevät viemään Jetiä takaisin kotiin Mount Everstille.

Elokuvassa oli jännittävää se, kun lapset ja Jeti pakenivat ilkeää vanhusta eri paikoissa. Jotkut kohdat olivat vähän raakoja, mutta Jeti osasi taikoa. Se teki elokuvasta hienon. Elokuvassa oli kauniit maisemat, ja olisi kiva itsekin matkustella ympäri Kiinaa.

Yistä ja Jetistä tuli ystäviä, vaikka he olivat erilaisia. He tykkäsivät seikkailla yhdessä ja nähdä paikkoja. Molemmilla oli ikävä vanhempiaan. Jeti ei osannut puhua ihmisten kieltä, mutta he ymmärsivät silti toisiaan.

Elokuvan opetus oli, että kaikki voivat olla kaikkien kavereita. Vaikka joku simpanssi voisi olla kalan kaveri. Aina ei tarvitse puhua samaa kieltä ja voi näyttää erilaiselta. Ystävyydessä tärkeintä on, että on vaan ystävä toiselle.

Suosittelen elokuvaa sellaisille 6–12-vuotiaille, joita kiinnostaa seikkailu, jännitys ja maailma. Myös perheet voivat mennä katsomaan elokuvaa yhdessä, koska siinä on kiinnostavia aiheita kaikenikäisille.

TEO VARTOLA, 8 V.

Mimmu Tihisen kirjassa lapsi perustaa oman lehden.

SKY: CHILDREN OF THE LIGHT -pelissä pitää päästä eteenpäin. Eteenpäin pääsee kävelemällä ja lentämällä. Pelissä pitää kerätä valoa, ja valon avulla voi lentää.

Sky on kiva peli, koska on kiva lentää. Grafiikat ovat hyvät. Pelissä on rauhallinen tunnelma. Pelissä ei ole muuta huonoa kuin se, että välillä on vähän epäselvää, mihin pitäisi mennä.

Pelissa tapaa toisia tyyppejä, mutta ne eivät ole ihmispelaajia, eli kyseessä ei ole online-peli.

Muut pelaajat ovat robotteja. Ne voivat esimerkiksi antaa lisää valoa tai ne voivat parantaa.

Tyypit puhuvat jotakin omaa kieltä, joka ei ole englantia. Niillä jokaisella on omanlaisensa erikoinen ääni. Minullakin on oma ääni, joka on sellainen soittoäänen tapainen, vähän kuin trumpetin ääni.

Jos kutsun tyyppejä, ne seuraavat minua. Niiden avulla voin avata esimerkiksi portin. En ihan aina ymmärrä, mitä tyypit meinaavat. Jossain kohdissa ne vain tulevat eteen ja löydän ne, ja sitten voin herättää ne.

Haluaisin pelata peliä lisää, päästä eteenpäin ja läpäistä pelin. Parasta on silloin, kun pystyy lentämään. Kun lentovoima loppuu, on vähän tylsää.

Pelistä tulee mieleen joku rauhallinen dokumenttielokuva.

JAAKOB SIPILÄ, 9 V.

Sky-peli on ilmainen, mutta siinä on myös maksullista lisäsisältöä.

Puun kasvattaminen rauhoittaa PRUNE-PELI sopii silloin, kun jokin asia harmittaa. Pelissä kasvaa puu ja sen oksia pitää leikellä niin kauan, että puu pääsee kasvamaan valoon. Samalla esteitä pitää varoa. Valossa oksiin tulee kukkia, ja kun niitä on tarpeeksi, pääsee seuraavalle tasolle.

Peli kuulosti tylsältä, mutta olikin kiva. Pelatessa tuli rauhallisen jännittävä olo. Aluksi on helppoa, mutta tasot vaikeutuvat koko ajan.

Pelissä on oikean maailman asioita ja myös sellaisia asioita, joita ei ole olemassa. Se oli hienoa.

Jokainen pelaaja voi päässään keksiä jonkinlaisen mielikuvitustarinan tasosta toiseen. Punainen pallura olisi aurinko, sininen pallura

11

Kun vain saisi lentää

Äläs juoruile PIENI NUMERO kertoo Petuniasta, joka saa isältään päiväkirjan. Petunian päiväkirjan nimi on Diary. Se tarkoittaa englanniksi päiväkirjaa. Kirjassa kerrotaan myös, miten Petunia perustaa oman sanomalehden. Sen nimi on Pieni Numero.

Petuniaa ja minua yhdistää se, että meidän molempien lempiväri on oranssi. Ja meillä molemmilla on erittäin rakkaat mutta ärsyttävät sisarukset.

Kurjaa kirjassa oli se, että Petunialla oli kiusaajia (Kiira, Senni, Perttu ja Anssi). Petuniaa kiusattiin, koska hän käytti pinkkejä vaatteita.

Petunian tekemä sanomalehti oli kiinnostava, ja siinä oli tekstiä, jota tykkäsin lukea. Minun mielestäni juorut olivat kiinnostavia.

Petunia itse kuitenkin pelkäsi, miten muut juoruihin reagoivat. Hän joutuikin vaikeuksiin juoruja kirjoittaessaan. Niinpä hän alkoi julkaista toista lehteä, jossa hän kertoi, etteivät aikaisemmat juorut olleetkaan totta. Kirjan opetuksena oli: Ei kannata juoruilla muiden asioista mihinkään.

A

esittäisi taivasta. Pelin jutuista tulee oikean maailman olo.

Pelissä on hyvät, rauhalliset ja jännittävät musiikit. Värit ovat punainen, musta ja valkoinen. Värien takia tämä on vähän vanhan ajan tuntuinen peli. Pelissä tuntui myös olevan kylmä.

On hyvä, että pelissä ei anneta liikaa apua, vaan pitää itse miettiä.

Olisi tylsää, jos kerrottaisiin, miten reitit menee.

Vaihtelua voisi olla enemmän.

Tasot toistavat samaa. Odotin, että tulisi uusia palleroita, mutta ne pysyivät melkein koko ajan samoina.

Prune sopii 6–100-vuotiaille.

Pelissä tarvitsee aivoja.

LEILA HURME, 7 V.

Prune on erittäin rauhallinen ongelmanratkaisupeli.

MENOT 21.11. – 5.12.

12 A Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Hartaus viikon aluksi.

Maanantain yhteisöruokailu maanantaisin klo 11.15–12.30. Kaikille avoin maksuton lounas.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvojen ehdoilla.

Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizélauluja puolituntisessa iltakirkossa.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20.

Iloa, riemua, laulua, rukousta ja Sanaa.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Viikkomessu torstaisin klo 18–18.45.

Messussa 21.11. Kari Tapion lauluja.

Muusikot Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakangas, Joni Rajamäki, Johannes Kortelainen, Jakke Saarinen.

Hakunilan kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.45.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22.

Torstaitupa: puurolounas to 21.11. klo 10–13. Vapaaehtoinen maksu.

Paluumuuttajien piiri to 21.11. klo 12.30. Pastori Päivi Helén. Kauden viimeinen.

Tuomiosunnuntain musiikkimessu su 24.11. klo 12. Eveliina Ojala, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä, Sonja Tissari, Hanna Tissari, Taru Hämäläinen.

Lähetyspiiri ma 25.11. klo 18. Raimo Mäki ja Terttu Kähkönen.

Hiljaisuuden ryhmä adventin aikaan 25.11.–16.12. maanantaisin klo 17–18.30. Hiljaisuutta Raamatun tekstiä kuulostellen. Matkakumppanina Jaana Theman.

Seniorikerho ti 26.11. klo 13–14.30.

Jouluaskartelua.

Juhlayö – rauhan ja hiljaisuuden joululaulut ti 26.11. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat, johtaa Kaisa Nuolioja. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Rukiista leipää Raamatusta ke 27.11. klo 18.30. Usko voittaa maailman 1.

Joh. 5:1–12. Päätoimittaja Leif Nummela.

Torstaitupa: puurolounas to 28.11. klo 10–13. Vapaaehtoinen maksu.

Käsillä hyvää -ryhmän myyjäiset su 1.12. klo 11–15.

Hoosianna-kirkko su 1.12. klo 12.

Ensimmäisen adventin perhemessu.

Tuomo Kahenvirta, Eveliina Ojala, Riikka Jäntti, Aurinkotanssi-kuorolaisia.

Hyvän Tahdon Joulua su 1.12. klo 18.

Leijonien joulukonsertti, liput 20 e.

Glögiä ja kahvia väliajalla.

Omaishoitajien olohuone ma 2.12. klo 15.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 3.12 klo 11.45–13.30. Jari Araneva.

Have Yourself a Merry Little Christmas ti 3.12. klo 18. Lehtikuusen koulun Kaarnan musiikkiluokkien oppilaat esittävät jouluista musiikkia opettaja Timo Puhakaisen johdolla.

Vapaa pääsy.

Rukiista leipää Raamatusta ke 4.12. klo 18.30. Jeesus Kristus, iankaikkinen elämä 1. Joh. 5:18–21. Past. Timo Keskitalo.

Torstaitupa: Hakunilan Kotikirkon keittolounas to 5.12. klo 10–13.

Vapaaehtoinen maksu.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Teemme villapeittoja.

Päivähartaus tiistaisin klo 12.30– 12.45.

Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

Perhekerho perjantaisin klo 9–13.

Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille.

Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30 alle 6 -vuotiaille aikuisten seurassa.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45.

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit.

Lähetyspiiri to 21.11. klo 18. Syksyn viimeinen kerta.

Tuomiosunnuntain messu su 24.11. klo 10. Eveliina Ojala, Riikka Jäntti, Vivace-leidit Mia Makaroffin johdolla.

Lähetyksen joulumyyjäiset la 30.11. klo 11–14.

Ensimmäisen adventin messu su 1.12. klo 10. Tervetuloa laulamaan Hoosiannaa! Tuomo Kahenvirta, Tuomas Heikkilä, Hakunilan kirkon kuoro.

Käsillä hyvää -ryhmän arpajaiset su 1.12. klo 11.30–12.30.

MUUALLA Astan kotipyhis kokoontuu su 1.12. klo 11–12. Tied. birgitta.tasavuori@ evl.fi Perhekerho Kolohongassa torstaisin klo 9–11. Pohjolantie 2.

Kuunloiste-lapsikuoro 6–12-v. keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa.

Aurinkotanssi-kuoro 11–15-v. keskiviikkoisin klo 15.45–16.15 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa.

Joululauluja Hakunilan ostarilla ma 2.12., ti 3.12., ja ti 10.12. klo 16.

Jouluseimet Vaaralan kappelin ikkunassa adventin ja joulun ajan sekä Håkansbölen kartanon aitassa Kartanon Joulu -tapahtuman aikana 14.–15.12.

KASTETTU Amelia Christine Karikoivu, Eveliina Sofia Kumpumäki, Else Aurora Suorsa.

HAUTAAN SIUNATTU Sirkka Maria Syrjälä 93 v, Rainer Martti Verner Nikkanen 69 v, Sirkka Helena Säkkinen 63 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu, Viipurin kirkkopyhä su 24.11. klo 10. Liturgi Jukka Nevala, saarna Inkerin piispa Aarre Kuukauppi, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä, Viipurin lauluveikot. Kirkkokahvit Askiston Martat Pyhäkoulu su 24.11. klo 10 kerhotiloissa.

Sauvakävelypiiri (miehet) su 24.10. klo 18. Omat sauvat. Jukka Nevala.

Nuorten avoimet ovet ti 26.11. klo 18–20.30 Yhteisen pöydän lounas ke 27.11. ja 4.12. klo 11–12.30. Valmistettu hävikkiruoasta. Kaikki ovat tervetulleita ilmaiselle lounaalle.

Ehtoollishetki ke 27.11. klo 12 kirkkosalissa.

Oopperakerho ke 27.11. klo 17.30– 21.00 nuorisotiloissa. Asiantuntijavieraana säveltäjä Kari Tikka.

Perhemessu, 1. adventti su 1.12. klo 10. Hoosianna! Liturgi Matti Hyry, saarna Jukka Nevala, kanttori Hannu Lehtikangas.

Adventtitapahtuma su 1.12. klo 10–13. Koko perheen odotettu puuhapäivä adventtiajan alkajaisiksi.

Joulupuuroa ja -herkkuja, Rakenna joulupuu – ota kuusesta joululahjatoive ja anna jouluiloa vähävaraiseen perheeseen diakoniatyön kautta.

Lähetysmyyjäiset, Nukketeatteri (2 e) klo 11.30 ja 12.15. Askartelupaja ja paljon muuta.

Lasten joulukirkot ti 3.12. sekä ke 4.12. klo 9.15 ja 10.15 (to 5.12. klo 9.15) Varhaisnuorten kerhojen ja pyhäkoulujen joulujuhla ti 3.12. klo 18 seurakuntasalissa. Kauden päätös-

juhla koko perheelle.

Laulun ystävät -yhteislaulutilaisuus ke 4.12. klo 14–15. Hannu Lehtikangas.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamis to 21.11. klo 10.

Toiminallinen käsityö- ja palvelupiiri HAIK ke 4.12. klo 10–11.30.

Diakoniatyö.

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä ma–ti ja to–pe klo 12–16. Tule kahville ja tutustumaan alueen asukkaisiin.

Marraskuun taidenäyttely. ”Pyhien ikoneita ja jouluikoneita”. Auroran kappelin ikonipiiri. Avoinna ma 4.–29.11. Café Pähkinän aukioloaikoina. (Joulukuun näyttelyn avajaiset 4.12. klo 18.)

Viikon vieras to 21.11. ja 28.11. klo 14.

Iltaperhekerho to 21. ja 28.11. klo 17.30–19. Toiminnallinen ilta lapsille vanhempineen ja huoltajineen.

Diakoniatyön yhteinen aamiainen ma 25.11. klo 10–11.30.

LAMMASKUJA 2B Luetaan yhdessä -ryhmä ti 26. ja 3.12. klo 10–12 maahanmuuttajatytöille ja -naisille.

Nettikerho ikäihmisille ke 27.11. klo 14–16 ”Näin meitä suojellaan: suojaja turvatietoa.”

Kirjallisuuspiiri ma 2.12. klo 12–13.30. ”Suloinen myrkynkeittäjä” (Arto Paasilinna). Seniorityö. Syyskauden viimeinen kokoontuminen.

Pähkiksen lähetyspiiri ke 4.12. klo 18.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenia-lähetyspiiri to 21.11. klo 11.

Vieraana Paavo Markkula.

Kohtaamispaikka to 28.11. kello 11–12. Pastori Jaakko Kara & vierailijat. Yhdessäoloa ja keskustelua Raamatun ja virsikirjan äärellä.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 27.11. klo 13.30–14.30, os. Kastanjakuja 1 A, palvelutalon ja lähialueen vanhuksille.

Taidepainotteinen retriitti pe 22.11. klo 16 – su 24.11. klo 16. Bergvikin kartanossa. Ilmoittautuminen: laura. ohtonen@evl.fi.

PÄIVYSTÄJÄKSI KIRKON KESKUSTELUAPUUN

Haemme vapaaehtoispäivystäjiä Helsinkiin Palvelevaan puhelimeen, nettiin ja chattiin.

Lue lisää helsinginseurakunnat.fi/palvelevapuhelin Valmennus tehtäviin alkaa helmikuussa 2020.

Lisätietoja: palvelevapuhelin.ysk@evl.fi, p. 09 2340 2598.

Joulunajan diakonia-avustuksia haetaan avustushakemuskaavakkeella, joita on saatavilla diakoniatoimistosta tai kirkkoherranvirastosta.

Hakemukseen tulee liittää tositteet tuloista ja menoista, mahdollinen viimeinen toimeentulotukipäätös tai viimeinen tiliote. Hakemukset tulee palauttaa liitteineen viimeistään ma 9.12. Avustuspäätöksestä ilmoitetaan hakijalle henkilökohtaisesti 13.12. mennessä.

KASTETTU Helmi Lily Estelle Ikonen, Aino Matilda Annikki Engström, Fiona Aurelia Pystynen, Eeva Aino Lyydia Hugg.

HAUTAAN SIUNATTU Pekka Juhani Haapaniemi 87 v, Olavi Kalervo Nordman 86 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, puhelin klo 9–14, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Diakonissan päivystys to 21.11., 28.11. ja 5.12. klo 10–11 diakoniatoimistolla.

Iltarukouspiiri to 21.11, 28.11, ja 5.12. klo 18 kappelissa.

Miesten saunailta to 21.11. klo 18 Kotkansiiven saunatilassa.

Korso-messu Light to 21.11. klo 19.

Ilta alkaa etkoilla klo 18.

Lapsen oikeuksien konsertti pe 22.11. klo 9 ja 10. Pekka Laukkarinen Duo. Perhekerho pe 22.11. ja 29.11. klo 9–11.30 lasten tiloissa.

Kymppisynttärit ja Pekka Laukkarisen konsertti pe 22.11. klo 16.

Messu su 24.11. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Saarna Urpo Karjalainen, Tuomas Antola, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Siioninvirsiseurat su 24.11. Kirkkokahvien yhteydessä n. klo 11.30-12.30 Karjalainen, Ruuttunen Kalliokoski, Antola.

Erbarme dich! Armahda! su 24.11. klo 15. Bachin säveliä tuomiosunnuntaihin. Jussi Salonen, tenori, ja Trio Cornucopia. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e.

Kylväjä-piiri su 24.11. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Mainio marraskuu – reippaillaan yhdessä kaamosväsymyksen torjumiseksi ma 25.11. lähtö klo 9 seurakuntakeskuksen ala-aulasta kävelylenkille. Pia Olkkonen ja Jaana Jurvanen.

Kirkon aamupuuro ma 25.11. ja 2.12. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Perhekerho ma 25.11. ja 2.12. klo 12–15 lasten tiloissa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 25.11. klo 18 kappelissa.

English Through Bible ma 25.11. ja 2.12. klo 18.30 kokoustilassa.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 21.11. – 5.12.

Katulähetyksen joulujuhla yhteisölounas ke 4.12.klo 11. Kirkkosalissa.

Hävikistä valmistettu, kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas, jota ennen mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen.

Juhlaan varattavissa paikat etukäteen: Jaana Jurvanen, p. 050 599 9068.

Lähetyksen päiväpiiri ke 27.11. klo 13 kokoustilassa ja 4.12. klo 13 kirkkosali 2:ssa.

Iltaperhekerho ke 27.11. klo 18–20 lasten tiloissa.

Jeesus tieteen valossa -luentosarja ke 27.11. klo 18 seurakuntasalissa.

Sami Lahtinen luennoi otsikolla ”Jeesus ja ihmeet”.

Vox Mea ke 27.11. klo 18.30 kirkkosali 2:ssa.

Pop-up-joulupuuro Korson torilla 27.11. klo 11.

Seurakunnan seniorit to 28.11. klo 13 seurakuntasalissa.

Naisten saunailta to 28.11. klo 18 Kotkansiiven saunatilassa.

Korso-messu Max to 28.11. klo 19.

Gospelkuoro, johtaa Jussi Salonen.

Messu su 1.12. klo 10.Tuomas Antola, Minttu Haapalainen, Elina Aro, Jussi Salonen. Kirkkokahvit.

Diakonian ja lähetyksen adventtimyyjäiset su 1.12. messun jälkeen seurakuntasalissa klo 13. saakka.

Myytävänä puuroa, kahvia, leivonnaisia ja käsitöitä. Rakenna joulupuu – lahjoita hyvä joulumieli -keräys alkaa.

Nuorten aikuisten sauna-alkuilta su 1.12. klo 15–18 Kotkansiivessä.

Kastesukkatalkoot ma 2.12. klo 12.15 Kirkon kerhotilassa.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta Kirkonkulma ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti klo 11.

la myynnissä korsolaisten käsityöläisten tuotteita, kahvia ja glögiä, joulupukin kulkue klo 15 Maakotkantien S-marketilta kohti kirkon kellotapulia. Tarjolla glögiä ja pipareita, kirkkoherra Tuomas Antola toivottaa joulun odotuksen tervetulleeksi, vuoden korsolaisen julkistaminen.

Nais Sound ja Korson Mieslaulajat esiintyvät kirkon edessä.

Ystävämessu – Friendship Mass su 1.12. klo 16. Asolan seurakuntatalolla.

KASTETTU Ilmari Miko Antero Voutilainen, Jonne Mikael Pakarinen, Livia Lempi Inkeri Oksanen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Matti Erkki Ensio Matinen ja Vilma Maria Inkeri Luoma-aho.

HAUTAAN SIUNATTU Teuvo Tapani Turkka 80 v, Maila Maria Eronen 69 v, Aini Marjatta Mielonen 66 v, Laura Emilia Ahlberg 30 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi: Rekolan kirkolla tiistaisin klo 11–13 Asolan seurakuntatalossa torstaisin klo 11–13 (Ei 5.12.) p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Asolan seurakuntatalolla 28.11. to klo 9–11.

Joulukuussa vain Rekolan kirkolla ti ja

to klo 9–11.

Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, vahtimestari p. 09 830 6708.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11 Lapsiperheiden olohuone ma klo 9–14 ja ti klo 9–11. Ma aamiainen klo 9–10.30, 1 e / annos, Ti Kirkkomuskari klo 10.30.

Yläovet auki ma klo 17. Hartaus.

Maksuton iltapala ja sauna.

SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Pienoismallikerho 7–9-v. ke klo 15.30. Kurssimaksu 25 e. Ilm. p. 050 573 6328 / Petri.

Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18.

Avoin raamattupiiri ke klo 18.30.

Joulu-ukut to 21.11. klo 18. Helpot joululaulut ukulelella. Marja Kyllönen.

Lapsen oikeuksien päivän konsertti to 21.11. klo 9.15 ja klo 10. Pekka Laukkarinen pistää vipinää kinttuun!

Konsertin kesto n. 35 min. Vapaa pääsy, järj. Rekolan srk. ja Vantaan srk.yhtymä.

Messu su 24.11. klo 10. Arto Nuutinen, Marja Kyllönen.

Pyhäkoulu, lasten oma kirkkohetki su klo 10.

Miesten raamattupiiri ma 25.11. klo 18.30.

Aamumessu ke 27.11. klo 9. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 28.11. klo 13.

Myyjäistalkoot la 30.11.klo 9–15 Rekolan kirkolla Leivotaan, paistetaan sekä järjestellään myyntipöytiä.

Tule mukaan talkoisiin! Tuoteselostuksella varustettuja leivonnaisia otetaan kiitollisena vastaan. Tied. p.

050 342 6155 / Siru

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hoosiannamessu su 1.12. klo 10.

Vappu Olsbo, VMO:n puhallinorkesteri Vamos, Teemu Salmi ja Sirkku-Liisa Niemi. Messun jälkeen Adventtimyyjäiset.

Adventtimyyjäiset su 1.12. klo 11.15– 13. Riisipuuroa, kahvia ja torttuja, arpajaiset, käsitöitä, joululeivonnaisia ja -laatikoita, monenmoista syötävää ja päälle puettavaa. Tuotto diakonia- ja lähetystyölle. Käteistä mukaan.

Rekolan sekakuoron perinteinen joulukonsertti su 1.12. klo 18.

Väliajalla glögit.

Koivukylän Lions clubin joulukonsertti ti 3.12. klo 19. Kahvitus jo klo 18. Jore Marjaranta, Jannike Sandström ja Olli Ahvenlahti. Liput 20 e.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, vahtimestari p. 09 830 6708.

Lasten oma päiväkerho 3–5-v., 3 x vk. Tied. p. 050 573 6328 / Petri.

Kerho on ilmainen.

Maalaus- ja taideryhmä ma klo 10.

Ohj. Anu. 10 e / syys. Tied. p. 050 329 0361 / Sannamari.

Kokkikerho 7–12-v. ma klo 14.15.

Ilm. p. 050 573 6328 / Petri.

Saviryhmä ke klo 12. Ohj. Marika.

12e/syyskausi. Tied. p. 050 573 6329 / Irene.

Asolan Ankkuri -aamupala to klo 9–11. Maksuton.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 21.11. klo 17.30 Lastenhoito, iltapala. Tied. p. 050 342 6155 / Siru.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 21.11. klo 18. Tied. p. 050 329 0361 / Sannamari.

Työikäisten raamattupiiri ma 25.11. klo 18.

Asolan avoin perhekerho ja muskari ti klo 9–12. Muskari klo 9.30.

Kipuryhmä ti 26.11. klo 15. Ohj. J.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI

A

13

Kuusijärvi. Aihe: Voinko keskustella muustakin kun kivustani?

PariAsiaa 3. luento ”Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin” ti 26.11. klo 18–19.30. Kahvi klo 17.30. Lastenhoito yli 3-v. Ilm. p. 050 342 6155 / Siru. Järj. Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus, Rekolan srk, Itä-Vantaan perheneuvola ja Mikkolan neuvola.

Bible study group – englanninkielinen raamattupiiri ti klo 18. On Tuesdays at 6 p.m. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, tel. 045 120 9212.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18.30.

Diakoniapäivystys to 28.11. klo 9–11.

Joulukuussa vain Rekolan kirkolla.

Adventin Ystävämessu / Friendship Mass su 1.12. klo 16. järj. Rekolan, Korson ja Tikkurilan srk:t Seniorikahvila ma 2.12. klo 13.

Puutarhapiiri ti 3.12. klo 17. Aihe: Erilaiset maalaadut. Tied. p. 050 573 36329 / Irene.

Asolan arabiankielinen työ la–su, tied. pastori R. Ansara, p. 050 304 1689.

MUUALLA Nuorten sähly to klo 16 Rekolanmäen koululla.

Messu Foibekartanossa su 24.11. klo 14. Arto Nuutinen. Marja Kyllönen.

Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila.

Toivoa naisille/Hanna-rukouspiiri ma 2.12. klo 18, Lampiranta, Tertunkuja 4 B.

KASTETTU Aamos Toivo Teodor Särkkä.

HAUTAAN SIUNATTU Kyllikki Anna-Liisa Järvenpää 78 v.

Tikkurilan seurakunta

Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 21.11., 28.11. ja 5.12. klo 9–11.30.

NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 22.11. ja 29.11. klo 17.30–20.30.

Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333.

Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ma–pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 26.11. ja 3.12. klo 9–11.30.

Seurakunnan seniorit ke 4.12. klo 10–12.

MUUALLA Korson joulukadun avaus la 30.11. klo 12–15.30. Lumo-aukion joulutoril-

Menokasvo

Ehdota Tikkurilan uudelle kirkolle nimeä Kirkkoherra Janne Silvast, milloin pääsee Tikkurilan uuteen nimeämättömään kirkkoon?

– Rakentajan mukaan kirkko on valmis adventtina 2020. Rakentaminen on aikataulussa. Nöyrä täytyy tietysti olla, jos poikkeavia tilanteita tulee.

– Haluamme ennen kaikkea terveen rakennuksen, joten betonien pitää antaa kuivua rauhassa. Emme halua ottaa minkäänlaisia riskejä. Jos hanke tarvitsee jonkun viikon lisäaikaa, se kannattaa ottaa.

Minkälainen olisi kirkkoherran unelmien nimi kirkolle?

– Minua kiehtoo ajatus, löytyisikö kirkolle nimi, jolla on syvät kristilliset juuret ja joka samalla koskettaisi tässä ajassa ja kestäisi aikaa.

– Toivoisin myös, että Tikkurilan kirkon nimestä tulisi ihmisille sellainen olo, että kirkossa voi kohdata Pyhän ja että siellä voi olla oman itsensä kokoinen ihminen. Että nimestä välittyisi se, että Tikkurilassa oleva kirkko on erityinen paikka, joka antaa jotain enemmän kuin tämä maailma antaa.

NINA RIUTTA Kirkkonäyttelyn avajaiset ti 3.12. klo 16 Vantaa-infossa Kauppakeskus Dixissä, Ratatie 11, 2. krs. Näyttely on esillä 6.1. asti. Tikkurilan uuden kirkon nimivinkkauslinkki löytyy 21.11. alkaen osoitteesta vantaanseurakunnat.fi.

SIRPA PÄIVINEN

Mikä on kirkkonäyttely, joka avataan Vantaa-infossa?

– Haluamme tiedottaa, missä kohtaa Tikkurilan uuden kirkon rakentamisessa mennään. Kirkkonäyttelyssä on esillä prototyyppi yhdestä mahdollisesta kirkon tuolista. Sitä voi kokeilla. Vantaa-infossa on myös julkisivun tiiliä katseltavana ja kosketeltavana. Näytämme havainne- ja 3D-kuvia kirkosta sisältä ja ulkoa.

– Tilaisuudessa avaamme ideoinnin siitä, mikä voisi olla Tik-

kurilan uuden kirkon nimi. Minua kiinnostaa kovasti, mitä ihmiset ehdottavat.

MENOT 21.11. – 5.12.

14 A Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019

Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki pääsääntöisesti ma–pe klo 12–16 ja tilaisuuksien mukaan.

Messu su 24.11. klo 10. Katso ihminen -messu. Annaelina Mäkilampi, Marja Eloranta. Vantaan seurakuntien kamarikuoro, johtaa Sirkku-Liisa Niemi. Urkuri Kari Jerkku. Solistit Tiia Maria Saari ja Erkki Rajamäki. Huomaa poikkeuksellinen aika!

Keski-Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti ma 25.11. klo 18.

Vapaa pääsy, ohjelma 2 e.

OTK:n Naislaulajien joulukonsertti ma 25.11. klo 20.30. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Christmas Jazz – Mariah Hortans & Mathias Sandberg Duo ke 27.11. klo 20. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LC Vantaa/Simonkylän Adventtikonsertti pe 29.11. klo 19. Konsertissa esiintyvät oopperalaulajat Mari Sares, Leena Liimatainen ja Anna Karlsson; Dmitry Pavlov, piano, sekä Laurus-kuoro ja Simonkallion koulun kuoro Heidi Harisen johdolla. Liput 25 e.

Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su 1.12. klo 12. Janne Silvast, Annaelina Mäkilampi, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk. Pyhän Laurin kuoro.

Lasten oma Hoosianna-messu su 1.12. klo 14.30. Iloisessa messussa myös muskarituokio ja lapsikuoro.

Johanna Jakonen, Sari Rajala, Terje Kukk.

Musiikkimatka adventista jouluun su 1.12. klo 18. Tikkurilan kirkkokuoro, Iina Katila (urut), Marja Kyllönen (sopraano). Mukana Rekolan kirkkokuoro. Vapaa pääsy.

Kajauttajien joulukonsertti ma 2.12. klo 13. Tikkurilan seudun eläkkeensaajien kuoro. Vapaa pääsy.

Kun joulu on. Naiskuoro Timotein joulukonsertti ma 2.12. klo 19.

Johtaa Anneli Julén. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Mielessäin ootan. Viihdekuoro Variantin joulukonsertti ti 3.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Aventur-kuoron joulukonsertti Mistletoe Mania to 5.12. klo 19. Liput 15 e, lapset 7–17 v. 6 e, alle 7 v. ilmaiseksi.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Joulua kohti. Con Amore -kuoron konsertti pe 29.11. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kanteleiden jouluhelinää to 5.12. klo 18. Vantaan musiikkipiston kanteleensoitonoppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

Aamurukouspiiri ke 4.12. klo 8–10.

Rukoillaan yhteisten ja omien rukousaiheiden puolesta.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS

Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 22.11. ja 29.11. klo 9–14.

Kerho isille ja lapsille ti 26.11. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa isien ja lasten kesken. Ohjelmassa leikkiä, askartelua, muskaria, temppurataa.

Tarjolla iltapala 3 e / perhe.

Lapsikuoron harjoitukset ke 27.11. ja 4.12. klo 17–18.

Rukouspiiri ke 27.11. ja 4.12. klo 18.

Tule rukoilemaan ja laulamaan yhdessä.

Miesten saunailta ma 2.12. klo 17.30– 21. Omat pyyhkeet mukaan. Iltapala 5 e.

Leikkaa ja liimaa – jouluaskarteluilta perheille ti 3.12. klo 19.30– 19.30.

Vernissakatu 4, p. 09 830 6223 Pienten paikka auki pe 22.11. ja 29.11. klo 9–15. Perheiden olohuone.

Vauvatanssit to 21.11. ja 28.11. klo 15–15.30. Tapahtuma on suunniteltu sylivauvoille.

Evening Prayer – tapaamisen ilta to 21.11., 28.11. ja 5.12. klo 17.30. Avoin illanvietto, johon kutsutaan kaikkia tapaamaan toisiaan ja juttelemaan.

Iltarukoushetki klo 18. A free living room time for everybody. We share some tea and our issues. With all who are willing, we share also an Evening Prayer at 18 o´clock.

Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 22.11. ja 29.11. klo 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala seurustelun merkeissä. Aamuhartaus klo 9.30, aamupalaa tarjolla liukuvasti klo 12 saakka.

Laulupiiri pe 22.11. klo 15.30. Samppa Laakso.

Naisten rukouspiiri pe 22.11. ja pe 29.11. klo 18. Avoin rukouspiiri kaikille naisille.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 23.11. ja 30.11. klo 15.

Messu su 24.11. klo 10. Sanna Heikurinen, Maria Koukkari, Iina Katila.

Kirkkokahvit.

Perhekerho ma 25.11. ja 2.12. klo 9.30–11.30. Muskari perhekerhon alussa.

Pienten paikka avoinna ke 27.11. ja ke 4.12. klo 16–19.

Laulupiiri pe 29.11. klo 15.30. Terje Kukk.

Eläkeläiskerho ma 25.11. klo 13.

Sukkelat sukankutojat ti 26.11. ja 3.12. klo 10. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Lähetyksen päiväpiiri ti 26.11. ja 3.12. klo 13. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua mukavassa seurassa. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 27.11. klo 13.

Leskenlehdet vertaistukiryhmä to 28.11. klo 13.

Ensimmäisen adventtisunnuntain Hoosianna-messu su 1.12. klo 10.

Päivi Helén, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso. Corvus Laurencij -kuoro. Kirkkokahvit.

Leikkaa ja liimaa – jouluaskarteluilta perheille ma 2.12. klo 19.30– 19.30. Pienten paikka.

Israel-piiri ma 2.12. klo 18.30. Ajankohtaisia asioita Israelista, sanaa, rukousta ja yhteislaulua.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 21.11., 28.11. ja 5.12. klo 9.30–11.

Raamattu- ja lähetyspiiri to 21.11. klo 18–20. Lapset tervetulleita mukaan.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 26.11. ja 3.12. klo 9.30–11.30.

Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 4.12. klo 14.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 25.11. ja 2.12. klo 9.30–11.30. Muskari perhekerhon lopussa.

Leikkaa ja liimaa – jouluaskarteluilta perheille ma 2.12. klo 19.30– 19.30.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 26.11. ja 3.12. 9.30– 11.30. Muskari perhekerhon alussa.

Leikkaa ja liimaa – jouluaskarteluilta perheille ti 3.12. klo 19.30– 19.30.

MUUALLA Lahjoita jouluiloa Rakenna joulupuu -keräyksen kautta. Lahjoituksellasi voit mahdollistaa jouluruoan vähävaraiseen kotiin, ilahduttaa vanhusta joulukukalla tai tarjota diakonian asiakasperheelle yhteisen reissun vaikka Flamingon kylpylään

tai elokuviin. Ohjeet keräykseen löydät nettisivuilta www.rakennajoulupuu.fi/vantaa tai ensimmäisen adventin Hoosianna-messusta 1.12. klo 10 Tikkurilan Koskikeskuksessa ja klo 12 Pyhän Laurin kirkossa.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Kohtaamisia Dixissä ti 26.11. klo 10–12 Tikkurilan Vantaa infossa, Ratatie 11, 2. krs. Tule keskustelemaan ja viettämään reilun kaupan kahvitauko seurakunnan työntekijän kanssa.

Avoin rukouspiiri ti 26.11. ja 3.12. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 A / Ruoppa.

Kylväjän raamattupiiri ma 2.12. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2.krs. Raamattua, rukousta ja keskustelua. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Hertta kirkonrotta ke 4.12. klo 9.30–10 kauppakeskus Jumbon leikkipaikalla vastapäätä Robert’s Coffee -kahvilaa. Hertta laulaa ja leikkii lasten kanssa.

Malminiityn eläkeläiskerhot on peruttu syksyn 2019 osalta, syynä talon remontti.

KASTETTU Minea Anna Alexandra Tölli, Amelia Aleksandra Westermark, Aurora Ilona Erika Jokinen, Ruusa Inkeri Kaarina Hämäläinen, Antton Mikael Le, Matilda Eva Olivia Hakala, Mikko Antti Ilmari Piipponen, Elia Onni Sakari Kukkamäki, Aava Mirjam Ohtonen, Eliel Aatos Tapio Sarkola, Armi Aino Aliisa Riepponen, Eetu Lauri Mikael Lukander, Veini Elian Markkanen, Viivi Elsa Helmiina Lavikainen, Daniel Lukas Etelämäki, Hugo Erik Edvard Jäntti.

HAUTAAN SIUNATTU Alli Tellervo Andelin 93 v, Tyyne Siviä Hilja Mustonen 81 v, Erkki Leinonen 80 v, Arja Leena Vettenranta 76 v, Matti Kalevi Kraappa 73 v, Satu Marja Kaarina Simpanen-Ahlgren 72 v, Maija-Sirkka Juottonen 71 v, MarjaLeena Ruuth 70 v, Jyrki Taneli Kaipainen 56 v, Juha Seppo Mikael Lehto 48 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15.

Viimeinen kokoontuminen 28.11.

Nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Messu su 24.11. klo 10. Papit Antti Isopahkala ja Jere Hämäläinen, kanttori Iisakki Seppä.

Puhallinorkesteri Louhi.

Perheraamis maanantaisin klo 9.30–11 Virtakirkon lasten leikkitilassa.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 25.11. klo 17.30–19.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu.

Isoskoulutus ke 27.11. klo 18–20.

Raamattuilta – Miten lukea ja ymmärtää Vanhaa testamenttia? ke 27.11. klo 18. Teologian tohtori Jarmo Kiilunen, musiikki Maisa Kumpulainen.

Kirkkoravintola Voimala pe 29.11. klo 11. Tule syömään yhdessä! Vapaaehtoiset valmistavat ja tarjoilevat lounaan pöytiin. Kirkkoravintola alkaa klo 11 kirkkohetkellä. Lounaalla hyödynnetään Vantaan yhteisen pöydän kautta saatua hävikkiruokaa.

Adventtimyyjäiset la 30.11. klo 10–13. Jouluisia leivonnaisia, kortteja, käsitöitä, kirjoja, arpoja. Kahviosta riisipuuroa ja pullakahvit. Vain käteismyynti. Tuotto seurakunnan lähetystyölle, Heränneen kansan lähetysrahastoon ja Mariakodille.

Ensimmäisen adventttisunnuntain messu eli Hoosianna-kirkko su 1.12. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Laura Sydänmaalakka, Oili Karinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro.

Siioninvirsiseurat su 1.12. klo 14.

Toivon tuulet su 1.12. klo 15–18. Puhe Kimmo Janas, musiikki Seppo Palonen ja Urpo Pakarinen.

Friends’ café Sun 1st Dec 3–6 PM. Friends’ Café is a gathering to discuss and hear about different topics. You will have the chance to get to know new friends from different countries.

Childcare organized.

Lauluyhtye Eloisan joulukonsertti su 1.12. klo 18. Vapaa pääsy.

Jatkuu sivulla 16 

CC Wikimedia/Khaosaming

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

Moni parikymppinen ottaa vaikutteita eri uskonnoista. Sakari Hukan hengellisyyteen liittyvät evankelis-luterilainen kotikasvatus, buddhalainen zenmeditaatio, kova urheilu ja paastoaminen.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT VILJA HARALA KUVITUS HANS EISKONEN

2B

Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019

K

ello 2 herätyskello soi. Sakari Hukka, 21, hätkähtää hereille säikähtäneenä.

– Ensimmäiseksi väsyttää ja vituttaa. Mietin, että ehtisin nukkua vielä kolme tuntia, jos meditoisin ja kuntoilisin vasta töiden jälkeen.

Hukka on oppinut viimeisten kuuden vuoden aikana, ettei aamun ensimmäisiä ajatuksia kannata uskoa. Hän lampsii t-paidassaan ja kalsareissaan ulos vanhempiensa omakotitalosta ja tuijottelee patiolla tähtiä 20 minuuttia. Otava loistaa mustalla taivaalla kuin vanha kaveri.

– Herään kunnolla ulkona. Mietiskelen kylmässä vaikkapa raamatunkatkelmaa tai jotain kohtaa hindujen Bhagavad Gitasta, josta minulla on krishnalaisten kommentoima versio.

Sisällä Hukka hörppää aamukahvin ja kietoutuu pörröfleece-takkiinsa meditoimaan vähintään vartiksi. Sen jälkeen hän kuntoilee.

Yksi kodin huoneista on varustettu kuntosaliksi, jossa on tankoja painoineen, käsipainoja, vastusnauhoja, leuanvetotanko ja kuntopyörä.

Hukka saattaa tehdä pari tuntia personal trainerin kanssa suunniteltua saliohjelmaansa tai lähteä ulos.

– Olen monesti juossut ja tuijottanut tähtiä, kunnes minulla ei ole mitään huolia. Aamuyöllä tuntuu, että voin uudistua. Pääsen silloin lähimmäs pyhyyttä.

Kello 4.45 Hukka ottaa pikaisen suihkun ja kello 5.43 astuu Karjaalla lähijunaan, joka vie Helsinkiin. Hän ehtii siviilipalveluspaikkaansa noin kello 7. Hukka aloitti lokakuussa siviilipalveluksen Kirkko ja kaupunki -mediassa ja Jouluradiossa.

NUORTEN AIKUISTEN USKONNOLLISUUTEEN perehtynyt teologian tohtori Suvi-Maria Saarelainen ajattelee, ettei parikymppisten hengellisyyttä ja henkisyyttä tunnisteta Suomessa.

– Usein sanotaan, että nuoret eivät usko mihinkään, mutta se ei ole totta. Suurin osa haastattelemistani ja tapaamistani parikymppisistä uskoo johonkin. Korkeampi voima saattaa olla Raamatun Jumala tai universaali Jumala, jossa yhdistyvät kaikki maailman uskonnot.

Ajatus universaalista jumaluudesta on Saarelaisen mukaan yleinen.

– Nykyään on saatavilla paljon hengellistä materiaalia, josta parikymppiset ottavat reippaalla kädellä sen, mikä tuntuu itselle sopivalta.

1990-luvulla syntyneitä parikymppisiä kutsutaan Z-sukupolveksi. Heidän kerrotaan rakastavan yksilöllisyyttä ja vapautta sekä vierastavan hierarkioita.

– Moni parikymppinen kokee, ettei tarvitse kirkkoinstituutiota hengellisyytensä toteuttamiseen, Saarelainen sanoo.

Maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma ISSP kertoi viime keväänä, että alle 35-vuotiaiden suomalaisten suhde uskontoon on voimakkaassa muutoksessa. Tutkimuksen mukaan nuoret luopuvat joukoittain uskosta Juma-

”

Rukous on vahva rituaali.

TEOLOGIAN TOHTORI SUVI-MARIA SAARELAINEN

laan, mutta samaan aikaan heidän kiinnostuksensa hengellisyyteen lisääntyy.

15–24-vuotiaista vastaajista 22 prosenttia kertoi, että heillä on ollut elämässään käännekohta, jolloin he ovat omistautuneet uudella tavalla uskonnolle.

Noin joka kymmenes ikäluokkaan kuuluva poika ja mies kertoi omistautuneensa Kristukselle.

15-VUOTIAANA SAKARI HUKKA ihastui rippileirillä 18-vuotiaaseen isoseensa. Kiinnostus oli molemminpuolista, ja leirin mittaisesta suhteesta tuli hänen elämässään käännekohta.

– Olen kiitollinen naiselle, joka välitti ja auttoi paremmalle polulle. Käytin 15-vuotiaana paljon päihteitä, mutta hänen ansiostaan elämäni alkoi mennä selvästi parempaan suuntaan. Vaikka emme tavanneet enää, viestittelimme leirin jälkeen, ja hän neuvoi minua.

Hukka alkoi rippikoulun jälkeen lukea Raamattua, säätää herätyskellon soimaan yhä aikaisemmin ja urheilla. Hän pohti lukiovuosinaan elämän suuria kysymyksiä kristillisellä kielellä, jonka oli lapsena oppinut.

HUKAN ISÄ ON pappi, kuten oli myös hänen isänisänsä, lähetysjohtajana tunnettu Alpo Hukka. Kristinusko on tärkeää kaikille isovanhemmille. Ennen ruokailua hiljennytään rukoukseen.

Hukka eli vanhempiensa ja isosiskonsa kanssa 10-vuotiaaksi Floridassa, jossa isä työskenteli evankelis-luterilaisessa seurakunnassa. Pikkupoikana Hukka lähestulkoon asui kirkossa.

Hän opiskeli kirkkovuotta ja Raamattua uskonnollisessa esikoulussa ja myöhemminkin kerran vii-

kossa pyhäkoulussa. Lisäksi oli seurakunnan yhteisiä talkoita, kirkon pihan haravoimista ja leipomista myyjäisiin.

– Varastin kirkon sakastista öylättejä ja vedin niitä pussillisia kerrallaan. Siitä tuli toistuva ongelma. Olin ihan addiktoitunut niihin, Hukka kertoo nauraen.

Hukan mielestä uskonto on Amerikassa selkeästi uskontoa, Suomessa enemmän hengellisyyttä. Hän pitää avarasta suomalaisesta hengellisyydestä.

– Koulussa minua aivopestiin joka aamu. Piti tuijottaa Amerikan lippua käsi sydämellä samalla kun luettiin itsenäisyysjulistus. God bless America!

KIINNOSTUS USKONTOA KOHTAAN herää parikymppisillä usein jonkin elämänkriisin aikana. Suvi-Maria Saarelainen teki väitöskirjansa hengellisyydestä syöpään sairastuneilla aikuisilla, jotka olivat iältään kahdenkymmenen molemmin puolin, eli Z-sukupolvea.

– Kun hengellisyys aktivoituu, parikymppiset kääntyvät yleensä ensimmäisenä lapsuudessa oppimansa uskonnon puoleen. He voivat muistella lapsuuskodin mahdollista uskonnollista kasvatusta ja rippikoulua.

On tyypillistä, että seuraavaksi Z-sukupolven edustajat alkavat muokata hengellisyydestä oman-

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

3

ta hyvin, mutta onneksi tajuan usein pyytää anteeksi. Elämäni on ollut helppoa. En voi tietää, millaista muilla on.

Hukka pyyhkii kyyneliä. Hän kertoo itkevänsä usein.

– Olemukseni häiritsee joitakin miehiä. Kun kerron elämäntavastani, ihmiset tavallisesti hyökkäävät tai vetäytyvät. Miesten kanssa tulee herkästi kilpailuasetelma.

Hukan on helppo ystävystyä naisten kanssa. Seurusteleminen on haastavampaa.

– Olen tajunnut monta kertaa treffeillä, ettei yhtään klikkaa. Minulle on tärkeää pystyä jakamaan hengellisiä asioita.

Edellisen seurustelusuhteensa aikana Hukka pohti, olisiko parempi olla munkki. Hän asui vähän aikaa buddhalaisessa luostarissa Tampereella.

”

Kuulostaa hullulta, mutta minulle itsekuri merkitsee vapautta.

SIVIILIPALVELUSMIES SAKARI HUKKA

– Iltayhdeksän jälkeen ei saanut puhua. Kerran meditoimme neljä päivää syömättä ja puhumatta, minkä lisäksi oli kiellettyä katsoa muita.

Hukka toteuttaa sosiaalista puoltaan esimerkiksi vapaaehtoistyössä. Hän on jakanut hävikkiruokaa Paavalinkirkolla Helsingissä ja opettanut ukulelen soittoa isosille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä maahanmuuttujille. Hän on pitänyt seuraa vanhainkodin asukkaille ja toiminut yövahtina rippileireillä.

Hyväntekeväisyys ulottuu myös rahankäyttöön: tällä hetkellä kymmenen prosenttia sivarin päivärahoista menee Syöpäsäätiölle.

Sakari Hukka saattaa juosta huvikseen vaikka Helsingistä Porvooseen.

Matkaa on vähän enemmän kuin maratonilla.

näköistä. Joku saa pyhyyden kokemuksia luonnosta, toinen jostakin muualta.

– Nuoret aikuiset hakeutuvat avarakatseisesti paikkoihin, joissa heillä on hengellisesti ja henkisesti hyvä olla. On kasvava suuntaus, että ihmiset etsivät itselleen merkittäviä tapoja olla yhteydessä korkeampaan voimaan.

Rukous on Saarelaisen mukaan säilynyt luontevana tapana olla yhteydessä Jumalaan tai jumaluuteen.

– Rukous on vahva rituaali. Mutu-tuntumani mukaan myös henkilökohtaiset hengelliset rituaalit ovat kasvussa.

LIHA TOTTELEE KURIA. Mieli tottelee kuria. Näin Sakari Hukka ajattelee.

– Jos ei ole kykyä kurittaa itseään, ei tavoita mitään erityistä. On supervoima, että saa tehtyä asiat, jotka haluaa. Laiskuus on tavallinen este halun ja toiminnan välissä.

Hukka ei tahdo reagoida jatkuvasti impulsseihin, joita tulee mukavuudenhaluiselta mieleltä, muilta ihmisiltä, mainoksista ja sosiaalisesta mediasta.

– Olen huomannut, että elämässäni menee sitä paremmin, mitä vähemmän mietin mukavuuttani.

Näen mukavuudesta luopumisen myös hengellisenä juttuna. Paastoan osan päivästä monta kertaa

viikossa. Siitä on terveydellisiäkin hyötyjä: oikein tehty paasto auttaa vahvistumaan, saan lisää virtaa ja tunnen, kuinka testosteronitasot nousevat.

Hukka on harjoitellut kestämään varhaisia herätyksiä, kylmää, rajun urheilun tuomaa kipua ja nälkää.

– On kahdenlaista nälkää: voin tarvita ravintoa, jotta pystyn toimimaan kunnolla tai sitten tekisi mieli ruokaa, mutta olen vielä skarppi. Jälkimmäinen on minulle luomisen tila. Kun sävellän, olen vain kanava musiikille.

Hukka heittäytyy selälleen sohvalle ja tuijottaa kattoa kädet niskan alla.

– Kuulostaa hullulta, mutta minulle itsekuri merkitsee vapautta. Kun olen vaikka juossut puolitoista tuntia ja endorfiini virtaa, mietin mitä haluaisin syödä ja soittaa tänään enkä sitä, tuleeko minusta koskaan mitään suurta.

ASKEETTINEN ELÄMÄNTAPA EROTTAA Sakari Hukan muista. Nälkäisenä ja väsyneenä on vaikea kuunnella muiden valitusta vaikkapa siitä, että pitäisi lähteä kuntosalille, mutta ei millään ehdi eikä jaksa.

– Joskus lipsautan, että olet vain laiska.

Olen naiivi, enkä osaa aina kohdella mui-

USKONTO TARVITSEE YHTEISÖLLISYYTTÄ. Teologian tohtori Suvi-Maria Saarelainen kertoo tutkimusten osoittavan, että hengellisyyteen ja uskonnollisuuteen kasvetaan lähisuhteissa.

– Epäilen, että parikymppiset ovat tosi yksin suurten eksistentiaalisten kysymystensä kanssa.

Murrosiästä alkaen uskonnollisuutta rakennetaan suhteessa kavereihin, mutta monessa kaveripiirissä voi olla vaikea kysyä, mihin

4B

Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019

uskot, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen ja mikä on Jumala.

Saarelainen toivoo lisää yhteisöjä ja foo­ rumeita, joissa nuoret aikuiset voisivat pohtia hen­ gellisiä asioita.

– Parikymppinen voi rakentaa omaa hengelli­ syyttä, vaikka kotona ei olisi puhuttu uskonnosta.

Jos nuorella on suhde Jumalaan tai jumaluuteen, hän saattaa pysähtyä hiljaisuuteen yhdessä kor­ keamman voiman kanssa. On myös henkisyyttä il­ man hengellistä sisältöä.

Meditaatiota voi harjoittaa kummalla tavalla ta­ hansa. Parikymppiset ovat kasvaneet informaatio­ tulvan ja sosiaalisen median ärsykkeiden keskellä, ja moni arvostaa korkealle kykyä olla läsnä.

– Kun haastattelin väitöskirjaa varten syöpää sai­ rastavia nuoria aikuisia, moni koki jopa sairauden merkitykselliseksi osaksi elämää, koska se pysäyt­

”

ti tehokkaasti ja toi läsnäolon tunteen. Esimerkik­ si meditaatioon kuuluu kiitollisuus tästä hetkestä, Saarelainen kertoo.

KELLO 15 Sakari Hukka sulkee siviilipalveluspaikan oven. Keskiviikkona hänellä on ohjelmassa vielä ta­ paaminen personal trainerin kanssa, torstaina lau­ lutunti ja perjantaina pianotunti.

Hukka matkaa kotiin junalla. Varttia ennen pää­ teasemaa hän lähtee paikaltaan.

– Kuuntelen ensin Michael Jacksonin biisin Jam ja tanssin junan käytävällä, jolla ei ole vielä ketään.

Sitten hyräilen laulua Amazing Grace. Haluan men­ nä kotiin hyvällä tuulella ja olla kiitollinen kaikesta, mitä minulla on.

Tunnelmannostatus on tärkeää erityisesti perjan­ taina, joka on hullu päivä. Silloin Hukka valvoo vuo­ rokauden ympäri, koska perjantaisin ja lauantaisin

– Suurimman osan päivästä olen legendaarisen hyvällä tuulella. Kuritan itseäni, mutta pidän myös hauskaa, Sakari Hukka sanoo.

Rukoilen, että toiminnassani olisi järkeä, luovuutta ja hauskuutta.

SIVIILIPALVELUSMIES SAKARI HUKKA

hän laulaa ja soittaa kitarallaan toivebiisejä kulma­ kuppiloissa, juontaa karaokea ja tietovisailuja. Huk­ ka pääsee nukkumaan samoihin aikoihin kuin hän tavallisesti herää.

– En suosittele nykyistä elämäntapaani kenelle­ kään, mutta ajattelen, että edessä on enää 11 kuukaut­ ta sivarina. Helpottaa oloa, kun tajuaa mittasuhteet.

Hukka tähtää uraan muusikkona tai muuna esiin­ tyvänä taiteilijana. Viime vuonna hän pääsi X Factor Suomessa kolmannelle kierrokselle asti.

– Ajatteluni on hyvin jenkkimäistä. Tavoitteena on oma American Dream.

Kun velvoitteet on hoidettu, Hukka syö usein päi­ vän ensimmäisen ja ainoan ateriansa ja katsoo stand upia YouTubesta.

– Kun kuritan itseäni, saan myös nauttia samalla tarmolla. Joskus katson läpi yön komediaa ja nautin.

Sunnuntaina Hukka pyhittää lepopäivän. Sil­ loin hän nukkuu pitkään ja ottaa rennosti, me­ nee vaikka lapsuusystävänsä luo syömään pit­ saa ja pelaamaan Nintendo Wii ­pelejä.

Hukka päättää päivänsä iltarukoukseen.

– Rukoilen Jumalalta kyvykkyyttä erottaa, mikä on tärkeää, kun minua pommitetaan miljoonilla ärsykkeillä. Lupaan pysyä par­ haani mukaan totuuden­ ja oikeuden­ mukaisena. Rukoilen voimaa olla kuuntelematta epäilijöitä. Rukoi­ len, että toiminnassani olisi jär­ keä, luovuutta ja hauskuutta. Lo­ puksi rukoilen, että pääsisin osalli­ seksi korkemmasta voimasta, jonka kautta syntyy uutta.

Hukka sulkee silmänsä tavallisesti kel­ lo 20 illalla. Kuusi tuntia myöhemmin he­ rätyskello soi. ■

Rukous on rakas rituaali Millainen iltarukouksesi on? Miltä iltarukous tuntui lapsena? Kirkko ja kaupunki kysyi näitä asioita lukijoiltaan.

Moni parikymppinen nainen kertoi pienenä opitusta iltarukouksesta, jota jatkaa yhä. ”Iltarukoukseni on huokailua Jumalan puoleen. Usein totean: Sä tiedät kyllä.” Nainen, 27 ”Rukoilen mihin vuorokaudenaikaan tahansa leväten samalla Jumalan läheisyydessä. Jos olen illalla rättiväsynyt, teen vain ristinmerkin.” Nainen, 28 ”Rukoilen iltarukouksena kaksi lapsena opittua rukousta ja perään vielä vapaamuotoisesti, jolloin kiitän kuluneesta päivästä.” Nainen, 27 ”Iltaisin luen lapsuusaikojen iltarukousta tai Isä meidän -rukousta ennen nukkumaanmenoa. Iltarukous rauhoittaa, ja sen jälkeen on turvallista nukahtaa.” Nainen, 25 Nuoret aikuiset kuvaavat myös, miten iltarukous kurottaa tuonpuoleisen rajan yli.

”Muistan, kun mummoni opetti iltarukouksen minulle ja kaksoissiskolleni makuhuoneessa, kun olimme menossa nukkumaan. Mummo toivoi, että siitä jäisi meille muisto. Olen kiitollinen, että hän opetti näin ihanan rukouksen.

Rukoilen melko usein iltaisin oppimani mukaan: ’Levolle laske Luojani, Armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi.’ Kuulen työssäni usein vanhemmilta ihmisiltä tämän saman rukouksen, jolloin lausun sen heidän kanssaan. Kun saan joskus lapsia, opetan varmasti rukouksen myös heille.” Nainen, 20 ”Rukoilin mummin ja sisarusteni kanssa mummolan sinisenhämärässä huoneessa leveällä siskonpedillä. Se oli pyhä hetki, jota vaalin sydämessäni.”

Nainen, 28 Rukoiletko nykyään joskus iltaisin lapsen kanssa? Tätäkin kysyttiin Kirkko ja kaupungin iltarukouskyselyssä. ”Kun laitoin pikkusisaruksiani muutama vuosi sitten nukkumaan, he pyysi-

vät lukemaan iltarukouksen. Se oli ihanaa. Minulla ei ole vielä omia lapsia, mutta toivon, että voisin tulevaisuudessa luoda lapsilleni rukouksesta turvan, joka kantaa läpi elämän. Rukouksen tutut sanat voivat tuoda lohtua aikuisenakin.” Nainen, 26 ”Minulla ei ole lapsia, joten en ole päässyt toteuttamaan tätä iltarutiinia.

Teen kuitenkin töitä lasten kanssa, ja joissakin paikoissa ruokarukous kuuluu asiaan.” Nainen, 25 ”Itselläni ei ole vielä lapsia, mutta tulen varmasti opettamaan iltarukouksen jonain kauniina päivänä.” Nainen, 28 Nuoret äidit kertovat rukoilevansa vauvan vieressä. ”Lapseni on pieni vauva, enkä ole vielä rukoillut hänen kanssaan, mutta hänen puolestaan useinkin. Tiedän myös muiden rukoilevan hänen puolestaan. Minusta on turvallista ajatella, että tyttäreni saa kasvaa rukousten lapsena.

Kun hän on isompi, haluaisin hänen oppivan jonkun iltarukouksen.” Nainen, 29

”Rukoilemme joka ilta poikani kanssa. Tai no, minä lausun rukouksen, koska hän on vasta neljä kuukautta.”

Nainen, 29 ”Rukoilemme lähes joka ilta iltalaulujen lomassa. Joskus jatkan vapaamuotoisesti: toivotamme hyvät yöt sisaruksille, isälle, isovanhemmille, serkuille ja kummeille. Monesti olen niin väsynyt, että menemme lyhyellä versiolla.”

Nainen, 29 Kirkko ja kaupunki kysyi marraskuussa 2018 iltarukousmuistoja, ja noin 270 lukijaa vastasi. Heistä 31 oli iältään 20–29-vuotiaita, kaikki naisia.Tämä on kolmas juttu iltarukouskyselyn pohjalta.

Osoitteessa kirkkojakaupunki.fi voi lukea sarjan aiemmat osat: ”Sijaltainen nousee – eläkeläisten muistoissa iltarukous tuntui äidiltä, mutta myös pelotteli kuolemalla” ja ”Näin lasten kanssa rukoillaan: äiti sanoo iltarukouksen vaikka puhelimessa marketista”.

Kirkkojakaupunki.fi:n Usko ja toivo -osiosta löytyy myös kuunneltavaa iltahetkeen: ”Nyt nukkumaan – lukijoiden iltarukouksia”.

Maksaläiskien vaalentamiseen ja couperosa-ihon tehohoitoon Detria Arbutin -tuotteet suojaavat ihoasi ikääntymiseltä sekä sään ja ympäristön kuormitukselta. Detria Arbutin –sarja sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta.

Detria Arbutin® on kotimainen ihonhoitosarja, jonka vaikuttavat aineet tulevat suoraan tutusta metsämaisemasta: mustikan polyfenolit ja sianpuolukan arbutiini vahvistavat ihoasi.

Käytä Seerumia tehohoitona ehkäisemään ja korjaamaan ikääntymisen merkkejä, tasoittamaan pigmenttieroja sekä vähentämään ihon punoitusta. Sipaise kasvojen lisäksi myös kämmenselälle!

Päivävoiteella vahvistat ohutta ihoa sekä suojaat auringon ikääntymistä lisäävältä vaikutukselta. Yövoiteella rauhoitat ihon punoitusta. Rasvaton silmänympärysgeeli kosteuttaa, mutta ei turvota. Kokeile myös huulten ympärille ja dekolteelle.

Tuotteet ovat hajusteettomia.

Myynti: Life-myymälät, Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä www.detriashop.fi

6B

Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019

Kuka?

Vappu Pimiä on suomalainen radiotoimittaja ja tv-juontaja. Hän kirjoitti ylioppilaaksi PohjoisHaagan yhteiskoulun lukiosta ja valmistui HEO:n radiotoiminnan linjalta 2000.

Pimiä on naimisissa Teemu Huuhtasen kanssa, ja heillä on kaksi tytärtä Viola, 7 ja Selma, 4.

Mitä?

Tv- ja radiouransa Pimiä aloitti MTV 3:n chatohjelman juontajana. Hän on toiminut mm.

Korkojen kera sekä Vappu ja Marja Live -talk show -ohjelmien juontajana. Tänä syksynä hän juontaa Maajussille morsian ja Maajussille morsian maailmalla sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelmia.

Motto

Moka on lahja.

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Hetkessä eläjä Vappu Pimiä kuvailee itseään moderniksi uskovaiseksi, jonka elämänilo ja jaksaminen kumpuavat pienten onnen hetkien oivaltamisesta.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

appu on tuollainen, koska häntä on rakastettu niin paljon, lapsuuden ystävä kuvaili kauan sitten Vappu Pimiää kavereiden tapaamisessa.

– En ollut ajatellut itseäni noin, mutta meidän perheessä tosiaan välitettiin. Se näkyi yhdessäolona sieniretkistä matkoihin. Niistä jutuista olen tosi kiitollinen vanhemmilleni.

Kiitollisuudesta syntyi myös Vappu Pimiän ja motivaatiosta väitöskirjaa tekevän diplomi-insinööri Johanna Huhtamäen elämäntaito-opas Valon antajat, jonka aiheena on kiitollisuus.

– Emme ole keksineet pyörää uudestaan, vaan yhdistäneet hihhuloinnin ja tieteen. Minä saatan uskoa hörhöilyyn, mutta suomalaiset uskovat tosiasioitakin. Kirja perustelee väitteet niin hyvin, että jopa kaikkein skeptisimmät ystäväni ovat lopettaneet hörähtelyn luettuaan tieteen tukemaa mutu-tietoa.

Valon antajat -opas nostaa esiin tuttuja teemoja kuten sen, että onnellisuutta ei tarvitse etsiä ja että kiitollisuus muuttaa itsestäänselvyydet ihmetyksen aiheiksi. Näin on Vapullekin käynyt.

– Tänään heräsin viideltä ja ajattelin, että hitsi miten onnellinen ja kiitollinen olen lapsistani. Olen ylenpalttisen kiitollinen myös siitä, etten ole saanut puoleen vuoteen flunssaa.

Tiistaiaamun kiitollisuus vain kasvoi, kun tyttäret suoriutuivat ripeästi aamutoimista. Siitä äiti antoi heti tyttärille myönteistä palautetta.

Pimiä huomauttaa, että kiitollisuus ei ole helppo rasti harmaassa arjessa. Ensimmäisenä on opeteltava olemaan kiitollinen omasta itsestään.

Pimiä oppi pitämään eskimosilmistään, kun joku sanoi niiden olevan täynnä valoa.

– Kapeat huulet tuntuvat myös mukavilta tällaisena botox-aikana.

IHMISET EIVÄT OSAA elää hetkessä vaan kituuttavat sitku-elämää, Vappu Pimiä murehtii.

– Haaveillaan asioista, jotka muuttavat toteutuessaan kaiken, mutta ei tajuta, että kiitollisuuden aiheet ovat lähellä. Huomaamattomat asiat pitää vain nähdä.

Maailman onnellisin kansa voisi Pimiän mielestä hehkuttaa esimerkiksi maksutonta päivähoitoa ja terveydenhoitopalveluita.

– Niitä ei osata arvostaa ennen kuin ne otetaan pois.

Ihmisen kiitollisuus voi kohdistua universumiin, luontoon, elämään tai Jumalaan. Rukoileminen on yleinen ja hyvä tapa osoittaa kiitollisuutta. Rukous jäsentää ajatuksia ja elämää, ja se on helppo toteuttaa.

– Minä rukoilen koko ajan.

Pimiä kuvailee itseään moderniksi uskovaiseksi, joka on kiinnostunut henkisyyden eri muodoista.

– Kaikki me uskomme johonkin. Vaikka emme uskoisi, niin sekin on uskomista. Erottelu konk-

reettiseen taivaaseen ja helvettiin on minulle satua, mutta uskon siihen, että joudumme teoistamme jollain tavalla tilille. Uskon myös elämän jatkuvan kuoleman jälkeen jossain muodossa.

KIRKKOON KUULUMINEN on Vappu Pimiälle tärkeä asia.

– Se merkitsee minulle hyvän tekemiseen osallistumista, esimerkiksi lasten kerhotoiminnan mahdollistamista ja vähempiosaisten auttamista. Kirkko tekee korvaamatonta työtä monella elämän osaalueella.

Armo ja lohtu ovat Pimiän mielestä niin hienoja asioita, että niitä voisi markkinoida nykyistä enemmän.

– Kirkossa rauhoittuminen kuuluu ohjelmaani erityisesti matkoilla. Viime kesänä ystävän luona Sastamalassa nautiskelin aamulenkeillä puolen tunnin ajan Tyrvään kirkon kauneudesta.

”

Rukoileminen on yleinen ja hyvä tapa osoittaa kiitollisuutta.

Pimiän miehen suvun ortodoksisuus on tuonut hänen elämäänsä uskonnon, jonka koristeelliset kirkonmenot ja herkutellen vietettävät juhlapyhät eroavat Pimiän tuntemasta luterilaisuudesta.

– Ankeudesta ei ole tietoakaan, kun ortodoksit menevät kirkkoon. Siellä tuohukset palavat ja kauneus näkyy ikonien määrässä. Ortodoksit näyttävät, että uskova saa nauttia täysillä maallisesta elämästä.

Pimiän lapsuuden perhe ei ollut uskonnollinen, mutta ei myöskään uskonnoton.

– Vanhemmat eivät tuputtaneet uskontoa, mutta eivät myöskään sanoneet, että Jumalaa ei ole olemassa. Me saimme itse päättää, mihin uskomme.

Kummitätini sen sijaan otti tehtävänsä vakavasti ja puhui minulle Jumalasta.

Ripille pääsyä edelsi Oulunkylän seurakunnan rippikoululeiri.

– Leirillä oli kivaa, ja yllättäen löysin sieltä itselleni myös pusukaverin muutamaksi viikoksi. Sehän kuuluu asiaan. Leirin viimeisenä viikonloppuna pappi soitti äidille. ”Onko tämä riittävä syy herättää vanhemmat kahdeksalta pyhäaamuna?” äiti kysyi hetkeksi omille teilleen lähteneiden teinien olinpaikkaa tivanneelta papilta.

RENTOJEN KASVATTAJIEN TYTÄR sai etsiä rauhassa omaa paikkaansa. Nelivuotiaana aloitettu satu-

baletti jäi ujouden takia ja vaihtui 13-vuotiaana discotanssiin. Raha oli vähissä, kun isä ja äiti rakensivat Pirkkolaan omakotitaloa. Se ei estänyt Vappua unelmoimasta.

– Minua rohkaistiin ja sanottiin, että sinusta voi tulla ihan mitä tahansa, jos jaksat yrittää.

Vappu Pimiä yritti kaikkensa ja hänestä tuli tähti.

– En ollut koulussa kympin tyttö, en todellakaan.

Peruskoulussa olin keskiverto, mutta lukion päästötodistuksessa oli vitosta ja kutosta.

Pahamaineisen Maunulan koulusta löytyi kavereita, joiden luo pystyi aina menemään yökylään.

– Meistä oli siistiä, että jollain kaverilla ei ollut vanhempia kotona. Nuorena ei ehkä tajuttu, että jonkin mutsi saattoi olla vaikka jossain dokaamassa.

Vappu Pimiän äiti välitti ja palautti vapaudesta nauttivan tyttärensä ruotuun.

– Mutsi sanoi, ettei halua, että olen joka viikonloppu liesussa. Teimme sellaisen diilin, että sain joka toinen kuukausi olla yhden viikonloppuyön ja joka toinen kuukausi kaksi viikonloppua yötä kavereilla. Äidiltään Pimiä oppi myös aktiivisen naisen mallin. Kolmen lapsen äiti teki töitä, opiskeli yliopistossa filosofiaa ja toimi vanhempaintoimikunnan puheenjohtajana ja järjestöaktiivina.

Pimiä muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvosta pitäisi olla kiitollinen eikä pitää sitä itsestäänselvyytenä. Häntä huolestuttaa nykyinen sugardaddyilmiö. Siinä on kyse vanhemman miehen ja nuoremman naisen välisestä suhteesta, jossa mies tukee naista taloudellisesti.

– Kun olin itse kaksikymppinen, kukaan ei unelmoinut elättäjästä.

Mitä hienoa on esineen asemassa? Se, jolla on kaikki raha ja valta, on suhteessa niskan päällä.

– Kun olin parikymppisenä Kanarialla sisäänheittäjänä, tapasin brittiläisen Lisan, joka huokaili Mersun nähdessään ja haaveili rikkaasta miehestä. Silloin tajusin, mikä on tasa-arvoisen suomalaisen ja luokkajakoon perustuvan englantilaisen yhteiskunnan ero.

Sugardaddy-ilmiö vie sukupuolten tasa-arvoa konservatiiviseen suuntaan. Pimiä kehottaakin nuoria naisia katsomaan menneen sijasta tulevaisuuteen.

MENESTYMINEN JA ELÄMÄNILO lepäävät pienten onnen hetkien oivaltamisen ja niistä nousevan kiitollisuuden varassa. Sen tv-juontajana työskentelevä Vappu Pimiä on havainnut myös työelämässä.

Glamour on kaukana 15 tunnin työpäivistä, jolloin televisiosarjoja kuvataan.

– Olen itse valinnut ammattini, ja tämä kuuluu siihen. Ellei kestä kovaa menoa, on väärällä alalla.

Tärkeää on myös osata sanoa ei. Sitä Pimiän on pitänyt opetella.

– Luotan päätösten teossa tosiasioiden lisäksi intuitioon. Ihmisten kanssa oleminen on ihanaa, mutta siihenkin on vedettävä raja.

Tv-tähti on katsojille fiktiivinen hahmo, johon kohdistunut palaute voi olla harkitsematonta tai loukkaavaa. Pimiä sanoo, että narsistinen ala vaatii vastapainoa – oman identiteetin tutkimista ja oman perheen kanssa rauhoittumista. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019

Suhinaa sängyssä Kymmenet tuhannet suomalaiset nukkuvat CPAP‑laitteen kanssa. Tämä uskollinen unikaveri voi muuttaa uniapneasta kärsivän elämän.

TEKSTI TUURE HURME KUVAT MAIJA SAARI JA ESKO JÄMSÄ

Tuija Saurusvaara, 49: ”Tykkään ylipaineella tuotetusta huoneilmasta” ”Olen aina kuvitellut nukkuvani sikeästi ja laittavani pitkillä unilla rahaa pankkiin, mutta kyse onkin ollut ihan muusta.

Pari vuotta sitten äiti patisteli minua tutkimuksiin, mutta en saanut aikaiseksi. Ihminen tottuu olotilaansa.

Luulen, että minulla on ollut uniapnea jo vauvana. Kun uniapneaa sairastanut laulaja Olli Lindholm kuoli, otin itseäni niskasta kiinni. Viime toukokuussa minulla diagnosoitiin uniapnea, ja moni asia sai selityksen. En ollutkaan laiska ja saamaton vaan jatkuvasta univajeesta kärsivä ihminen.

Aiemmin nukahtelin minne sattui ja saatoin nukkua kellon ympäri. Sain huonon seuraihmisen maineen, kun vetäydyin illanistujaisista kahdeksalta nukkumaan. Kaikki aina naureskelivat, että taas se nukkuu.

Jo muutaman CPAP-laitteen kanssa nukutun yön jälkeen olin kuin eri ihminen. Päänsäryt, yöhikoilu, päiväunet ja heräämiset sydämentykytykseen jäivät pois. Nyt ajatus juoksee kirkkaammin ja valveillaolotunteja on enemmän. Ennen näin usein painajaisia, esimerkiksi sellaista, jossa litistyn kahden levyn väliin. Ajattelin näkeväni todella eläväisiä painajaisia siksi, että olen niin mielikuvituksellinen ihminen. Itse asiassa painajaiset johtuivat varmaan uniapnean hengityskatkoksista, sillä nyt ne ovat poissa.

Totuin laitteeseen heti ja käytän sitä joka yö. Laite auttaa minua pysymään hengissä ja elämään laadukkaampaa elämää. Tuntuu, että sen myötä hengitän jotenkin syvemmin ja hapekkaammin. Astmalääkkeitä ei juuri ole enää tarvinnut käyttää. En häpeile laitetta, ja kaikki ystäväni tietävät siitä.

Aluksi elämä CPAP-laitteen kanssa oli hyvin vaikeaa, mutta nyt Ilpo Kantonen ajattelee, että hänellä ja laitteella on hieno yhteinen tulevaisuus.

Tuija Saurusvaaran eläväiset painajaisunet loppuivat, kun hän alkoi käyttää CPAP-laitetta. Hän arvelee painajaisten johtuneen uniapnean hengityskatkoksista.

Uniapneasta on luultavasti diagnosoitu vasta jäävuoren huippu. Tämä tulee ryöpsähtämään vielä käsiin.

Koska olen tyyppi, joka myy vaikka mummonsa, olenkin pyöritellyt leikilläni liikeideoita. Jos alkaisi vaikka tuottaa sängynpäätyjä, joihin laitteen saisi integroitua nätisti ja kätevästi.

Suvussamme on luultavasti enemmänkin uniapneaa. Tyttäreni pitäisi mennä lähiaikoina tutkimuksiin, sillä hänelläkin on vähän turhan hyvät unenlahjat. Ensi keväänä pidämme hänen kanssaan yhteiset syntymäpäiväjuhlat. Silloin juhlimme sitä, että olemme elossa.”

Ilpo Kantonen, 57: ”Työkaveri sanoi, että tulen uudeksi ihmiseksi laitteen kanssa”

”Olin eräänä kesänä parvekkeellani nukkumassa ja näin unta, jossa olin viisi metriä syvässä uima-altaassa ja sukelsin hakemaan jotain esinettä pohjasta. Pidätin hengitystä ja pinnistelin. Heräsin, kun pääsin täpärästi, henkeä haukkoen pintaan. Silloin siskoni arveli, että minulla saattaa olla uniapnea.

Pomokin sanoi, että nukahtelin kokouksissa. Öisin kuorsasin niin kovaa, että kerran naapuri soitti yöllä ovikelloani. Apnea oli vaivannut varmaan jo parikymmentä vuotta.

CPAP-laitteen käyttö oli pitkään tuskallista taistelua. Luulen sen johtuneen siitä, että sain sen sekaisin itse tekemilläni säädöillä. Entisenä ict-opet-

tajana tykkään rukata laitteita ja niiden asetuksia. Totesin, että tämä laite ei ole kyllä mun juttu, koska en nukkunut kunnon öitä eivätkä oireet helpottaneet. En viitsinyt kuitenkaan uniapneetikkojen foorumeilla puhua asiasta, etten lannista muita. Jotkuthan eivät sopeudu koskaan käyttämään laitetta.

Kolme vuotta kului, kunnes tämän vuoden alussa sain uuden laitteen. Silloin homma lähtikin yllättäen toimimaan. Huonosta nukkumisesta tullut väsymys on nyt poissa ja mieli on kirkas.

Harrastuksekseni olen mukana kehittämässä Oscaria, avoimen lähdekoodin ohjelmaa, jolla voi analysoida CPAP-laitteen muistikortilla olevia tietoja. Ohjelma laskee unestani hengityskatkoja, univaiheita, hengitysmaskin paineita, ilmavirtausta ja muita kiinnostavia asioita. Käyn kehitysfoorumilla päivittäin ja keskustelen ulkomaisilla apneasivustoilla ja suljetuissa Facebook-ryhmissä.

Laitteeni nimi olkoon Tuuletin.

Annoin sen sille vahingossa profiilinimeksi ohjelmassa. Ihan osuva nimi, sillä sehän puhaltaa koko ajan. Jos joku tulee kylään, näytän laitettani ja analyysiohjelmaa aina mielelläni.

Meillä on laitteen kanssa hieno yhteinen tulevaisuus. Tosin luulen, että uniapneaan keksitään vielä parempia hoitosysteemejä ja näitä laitteita löytyy vielä museoista, joissa nuoret ihmettelevät, että miten ne on voineet elää tuollaisten kanssa.”

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Raija Nyman, 62: ”Joillain on yöpöydällä kirjoja, minulla on laite” ”Kaksivuotias tyttärenpoika pelästyi kovasti uniapneamaskia, kun vedin sen päähän. Aina kun hän on meillä kylässä, herään aamulla siihen, että poika tulee painamaan laitteen pois päältä. Maskia kutsun vähän leikilläni 'kuonokopaksi'.

Kun sain CPAP-laitteen reilu vuosi sitten, taivaan portit aukesivat. Aiemmin olin puolikoomassa, nyt on energiaa. Vilpittömästi peukutan laitetta.

Iltasella vien aina mukillisen vettä laitteen kostuttimeen. Huolto kuuluu ikään kuin normaaleihin kotitöihin – peseskelen ja kuivattelen sitä. Ei ole tullut koskaan tunnetta, että voi hiton laite. Mietin vain, että onpa hyvä, että mulla on tämä apu.

Ainoa hankaluus on se, että joudun pakkailemaan sitä kuljetussalkkuun paljon, koska liikumme jatkuvasti. Mies ahkeroi aurinkosähkön mökille ja asuntoautossakin on oma akku, jotta mamman laite saadaan aina käyttöön.

En halua vanhaa elämää takaisin, siinä ei ole mitään järkeä. Nyt nukun keskimäärin 10 tuntia yössä ja unimaailmani on köyhää.

Olen miettinyt, miksi ihmeessä ihmiset apneaa häpeävät. Hoidon alussa ihmettelin, kun joku sanoi, että ai sä olet käynyt hierojalla, kun poskissa oli apneamaskin jättämät painaumat. Sanoin että ei, nämä ovat mun uniapnealaitteen tekosia. Facebookin uniapnearyhmästä huomasin, että naapurillakin on uniapnea, kun hän kysyi siellä jotain neuvoa. Eihän näitä tiedä, kun ei näistä tule koskaan puhe.

B

9

Öisin lähelläni on paljon enkeleitä. Äitini keräili niitä, ja minä olen jatkanut perinnettä. Minulla on niitä ihan valtava määrä. Kun löydämme ulkoa pieniä sulkia, siskoni aina sanoo, että ne ovat enkelin sulkia. Minusta siihen on kiva uskoa.”

Jari Jääskeläinen, 53: ”Tästä tuli elämänmittainen tarina, eikä tunnu yhtään pahalta”

”Tämä ei ole viha–rakkaus-suhde, vaan rakkaussuhde. Heti ensimmäisinä päivinä huomasin, että voi vitsi tämä laite on hyvä juttu, kun kaikki sujui paljon paremmin. Keskittyminen ja muisti toimivat. 'Te olette käytännössä parantunut kun käytätte tätä', sanoi lääkäri.

”

LAITE PITÄÄ TASAISTA KOHINAA, JA VAIMO RISTIKIN MINUT DARTH VADERIKSI. JARI JÄÄSKELÄINEN

Viime talvena enon hautajaisten jälkeen olimme sisarusten kesken mökillä Ristiinassa yötä, ja veli oli laskenut, että minulla oli nukkuessani minuutin ja 20 sekuntia kestänyt hengityskatko. Nauroin, että on se jännä, että kun mä olen hengittämättä, niin läheisille tulee vaan mieleen ottaa aikaa.

Olli Lindholmin valitettavan menehtymisen jälkeen luin yhtenä yönä sängyssä hänen sairaushistorias-

Jari Jääskeläinen luki yhtenä yönä lehdestä Yö-yhtyeen laulajan Olli Lindholmin kuolemasta ja havahtui menemään uniapneatutkimuksiin.

Raija Nyman ei halua palata vanhaan elämäänsä. CPAP-hoidon aloittaminen tuntui siltä kuin taivaanportit olisivat auenneet.

taan ja havahduin. Olli oli ikätoverini, uniapneetikko ja kärsi korkeasta verenpaineesta. Pakottauduin tutkimuksiin, jossa todettiin vakava uniapnea. En yhtään ihmetellyt, koska töistä ajamaan lähtiessä meinasin ottaa torkut jo ensimmäisissä liikennevaloissa. Kuljin vähän kuin usvassa.

Laite pitää tasaista kohinaa, ja vaimo ristikin minut Darth Vaderiksi. Ääni on pieni hinta siitä, että hänkin varmasti voi paremmin, kun ei heräile korinaani. Jippu-koiramme kammosi aluksi laitteen ääntä, mutta antoi sen anteeksi parin viikon jälkeen ja uskal-

taa tulla viereen yöksi. Mulla on siis aika monta unikaveria.

Maski on toki huomiota herättävä.

Kun pistin siitä kuvan nettiin, niin heti joku kysyi, että mitä on sattunut, onko vakavampaakin. Minun kohdallani tähän ei liity mitään häpeää, vaan puhun asiasta mielelläni, jos voin sillä parantaa jonkun elämänlaatua ja ehkä jopa pelastaa hengen. Ei voi kuin arvostaa suomalaista terveydenhuoltoa, josta koko hoidon ja laitteen saa veloituksetta. On mahtavaa, kun hyvän yön jälkeen laitteen näyttöruudulla on iloinen, vihreä hymynaama heti aamusta.” ■

Ellu ja Keimo takaavat, että henki kulkee Patric, Voitto, Vehje, Mööpeli, Puhku, Ilmari, Herkules… Nämä ovat uniapneetikkojen Facebook-ryhmästä poimittuja CPAP-laitteille annettuja lempinimiä.

Ne kertovat siitä, että laitteesta voi muodostua läheinen elämänkumppani. Vuonna 2012 CPAP-laitteita oli käytössä arviolta 30 000 suomalaisella. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta, ja varsinkin Yö-yhtyeen laulajan Olli Lindholmin kuoleman saaman medianäkyvyyden jälkeen.

Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Unen aikana voi normaalistikin esiintyä lyhyitä hengityskatkoksia, mutta niiden määrä, pituus ja seuraamukset ratkaisevat, onko kyseessä sairaus. CPAP (Continuous Positive Airway Pressure) tarkoittaa jatkuvaa ilmatiepainetta, joka johdetaan

laitteesta hengitykseen letkun ja maskin välityksellä. Riittävän paineen avulla ahtautumisalttiit hengitystiet pysyvät auki. Väestötason selvitysten mukaan 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia keski-ikäisistä naisista sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa. Se on yleisintä keski-ikäisillä, mutta uniapneaa voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset.

CPAP-laitteen näyttöruudulta näkee nukutut tunnit ja mahdolliset ilmavuodot letkussa tai maskissa.

Osa 44

MATTI HAGELBERG

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Janita Akiola Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

neniälittereK

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Kirkon pitäisi mennä lakkoon!

POSTILAKON edetessä joutuu väkisinkin pohtimaan sitä, että mitähän tapahtuisi, jos kirkko menisi lakkoon? Pahinta olisi tietysti se, jos vaikutukset jäisivät kuluttajalle samanlaisiksi kuin Postin lakossa: kukaan ei huomaisi mitään.

Vaan olisihan kirkon lakolla seurauksia. Esirukouspyyntöjen laatikko täyttyisi äärimmilleen, ja sumaa päästäisiin pahimmillaan purkamaan vasta tammi–helmikuussa. Kiireisimpien pyyntöjen kanssa kannattaisikin suunnata digipalvelujen äärelle.

peä toiminta estäisi moiset operaatiot ennen papin aamenta. Muita töitä tehtäisiin esimiesvoimin eli nuorisopapin sijaan rippileirille saattaisi päästä teinejä kaitsemaan vaikka itse piispa!

VIRASTOJEN henkilökunta olisi kyllä töissä, mutta kirkollisia toimituksia ei suoritettaisi. Joku rikkuri-

pappi saattaisi yrittää lakon aikana päästä nopeasti vihkaisemaan, mutta onneksi lakkovahtien ri-

KIRKON pitäisi kuitenkin tässä taloustilanteessa mennä ehdottomasti lakkoon. Ai miksi? No siksi, että siinä missä Posti menettää lakon aikana joka päivä rahaa, kirkolle lakko olisi mojova tienesti.

Kirkollisvero nimittäin naputtaa tuloa tasaisesti, lakosta huolimatta. ■

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Eira Mollberg, 62, on Helsingin Pakilassa asuva kirjailija. Häneltä ilmestyi äskettäin omaelämäkerral­ linen teos Villahousuhäpeä.

Teatteri Avoimissa ovissa on nähtävissä Mollbergin kirjaan perustuva saman­ niminen näytelmä 29.11. saakka. Hanna Kirjavaisen ohjaamassa esityksessä näyttelevät Irina Pulkka ja Laura Malmivaara. Muka­ na on myös ortodoksinen kirkkokuoro.

Seuraavaksi Mollberg on suunnitellut kirjoittavansa Pyhtitsan luostarin ekologi­ sesta elämäntavasta.

Eira Mollberg pyyhkii pölyjä valokuvasta, joka on otettu hänelle rakkaaksi tulleesta Pyhtitsan luostarista.

Irti maailman hälystä Kirjailija Eira Mollberg vetäytyy aika ajoin virolaiseen Pyhtitsan luostariin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

O

li vuosi 1989, kun Eira Mollberg astui ensimmäisen kerran Koillis-Virossa sijaitsevaan Pyhtitsan luostariin. Hän halusi tutustua tähän uskontokielteisessä Neuvosto-Virossa säilyneeseen ortodoksiluostariin tulevaa dokumenttielokuvaansa varten.

Kolmekymppinen Mollberg osallistui nunnien kanssa luostarin töihin ja rukoushetkiin. Jonkin ajan kuluttua eräs nunnista sanoi, että Mollbergilla on kaunis sielu. Hän toivoi tämän kääntyvän ortodok-

ORTODOKSISUUS ON SIITÄ lähtien ollut tärkeä osa Eira Mollbergin elämää. Myös hänen kolme lastaan ovat ortodokseja. Mollberg käy ortodoksisissa liturgioissa, ja tietyin väliajoin hän haluaa vetäytyä Pyhtitsaan rukoilemaan ja auttamaan luostarin töissä.

Työtä elinvoimaisessa luostarissa riittää, sillä

nunnat pitävät karjaa ja kasvattavat vihanneksia sekä majoittavat isoa vierasmäärää viikoittain. Mollbergin mukaan nunnat eivät ole olemukseltaan kovin hurskaita, vaan monin tavoin kiinni arjessa. He ovat myös hyvin tiedostavia vegaaniruokineen, tuulimyllyineen ja aurinkosähkökennoineen.

KUN EIRA MOLLBERG saapuu luostariin, hänellä menee yleensä kolme päivää ennen kuin hän pääsee irti lörpöttelevästä mielestä ja maailman hälystä. Sen jälkeen luostarin rytmi imee mukaansa.

Pysäyttävimmät hetkensä Mollberg on kokenut, kun hän on joskus iltapalveluksen jälkeen siivonnut luostarin kirkkoa, jonne nunnat ovat jääneet harjoittelemaan ortodoksista veisua. Pyhiä hetkiä hän on kokenut myös hoitaessaan luostarin navetassa lehmiä, joita hän pitää maailman lempeimpinä olentoina. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

Paikka kaikkialla

NYT KÄYNNISTYY kirkon kiireisin sesonki: adventti ja joulukausi.

Missio joulu rulettaa, vaikka kuinka pitäisimme Suomea jälkikristillisenä yhteiskuntana.

Ensimmäinen adventtisunnuntai on Suomen toiseksi suosituin kirkkopyhä, joka kerää yli 120 000 kirkkovierasta. Suosituin on jouluaatto lähes 321 000 kirkossakävijällä. Kaikkiaan sesongin aikana yli puoli miljoonaa suomalaista käy messussa.

Uskontoa ja siitä nousevia perinteitä on vuoden lopulla paljon tarjolla. Pyhäinpäivänä ja jouEnsimmäinen luaattona kansa kulkee hautausadventti­ mailla ja sytyttelee kynttilöitä. sunnuntai Kauneimmat joululaulut keräävät

1.12.

siksi. Mollberg suostui, ja hänet kastettiin ortodoksiksi jo samana päivänä.

Tapahtuman merkitys valkeni Mollbergille kunnolla vasta hänen kuultuaan, että hänen piti seuraavana päivänä tunnustaa syntinsä. Hän kävi luostarin yössä tuskaisena läpi elämäänsä, mutta kun syntilista oli tunnustettu, hänestä tuntui käsittämättömän hyvältä. Mollbergista tuota olotilaa ei voi verrata mihinkään muuhun, ei esimerkiksi metsässä kävelyn tuomaan hyvään oloon. Hänelle kirkko on kirkko ja metsä on metsä.

satojatuhansia ihmisiä kirkkoihin laulamaan joululauluja. Tänä vuonna Suomen Lähetysseura painaa tilaisuuksiin lauluvihkoja peräti 800 000 kappaletta. ”Uskontoneutraali Suomi on illuusio”, kirjoittaa dosentti Niko Huttunen viimeisimmässä Kanavalehdessä ja on oikeassa. Arvomaailmamme on sidoksissa luterilaisuuteen. Eikä muuten voisi edes olla.

Jokainen maa on historiansa tuote.

Uskonnon merkitys ei lähde arvomaailmastamme, ei vaikka kuinka yrittäisimme deletoida sen.

Asia nousi esille jälleen, kun ansioitunut ihmisoikeustuntija, apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen totesi, että peruskoulun joulujuh-

laa ei pitäisi järjestää kirkossa. Että se on paikka vain uskonnolle.

En ole eri mieltä. Paitsi, että uskonnon paikka suomalaisessa

kulttuurissa löytyy kaikkialta. Vaikea löytää paikkaa, josta se tyystin puuttuisi.

OLLI VALTONEN

Gurun opissa Ohjaajana Dietrich Bonhoeffer Saksalainen Dietrich Bonhoeffer oli 1900-luvun ehkä vaikuttavin luterilainen teologi. Paul Tillichin ja Karl Barthin rinnalla hän oli tärkeimpiä protestanttisen teologian hahmoja.

Bonhoeffer oli keskeinen vaikuttaja vuonna 1934 perustetussa protestanttisessa Tunnustuskirkossa, joka vastusti kirkon valjastamista natsi-ideologian palvelukseen. Hänen tunnetuin kirjansa on Kirjeitä vankilasta. Se koostuu hänen vuosina 1943–1944 vankilassa kirjoittamistaan kirjeistä, jotka oli osoitettu hänen omaisilleen ja ystävilleen. Kirjeissä Bonhoeffer pohti, miten Jumalasta ja Kristuksesta tulisi puhua maailmassa, joka näytti käyvän uskonnottomaksi.

Bonhoeffer teloitettiin 9.4.1944 Gestapon tuhoamisleirillä Flossenbürgissa. Kuollessaan hän oli 39-vuotias.

Hyvyyden voiman ihmeellisessä suojassa Dietrich Bonhoeffer kirjoitti toivoa huokuvan virren vankisellissä keskellä toisen maailmansodan kauhuja joulutervehdykseksi kihlatulleen ja perheelleen.

M

onen suosikkivirsi on virsi 600, joka alkaa säkeellä ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt.” Saksalainen teologi Dietrich Bonhoeffer kirjoitti tämän valoisan virren joulukuussa 1944. Se oli hänen joulutervehdyksensä nuorelle kihlatulleen ja perheelleen. Hän ei enää koskaan nähnyt heitä.

Bonhoeffer kirjoitti tekstin Gestapon vankilan kellarikerroksen sellissä. Tuhon ja hävityksen keskelläkin hän kuuli ”äänen toisen maailman” ja tunsi ”hyvyyden voiman suojan”.

Huhtikuussa 1945 hänet teloitettiin Flossenbürgin tuhoamisleirillä.

ELETTIIN KANSALLISSOSIALISTISEN Saksan viimeisiä aikoja. Kaksi vuotta aikaisemmin Dietrich Bonhoeffer oli pidätetty neljäntoista juutalaisen auttamisesta pakoon Sveitsiin ja epäiltynä maanpetoksesta.

Jo varhain Bonhoeffer oli ymmärtänyt kansallissosialismin vaaran maailmalle ja kirkolle. Tehtyään kaikkensa, ettei kirkkoa olisi valjas-

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

tettu natsi-ideologian työkaluksi, hän oli liittynyt lopulta vastarintaliikkeeseen, joka suunnitteli viimeisenä keinonaan Hitlerin surmaamista.

Bonhoeffer oli viety armeijan tutkintavankilaan. Siellä hän sai vielä kirjoittaa omaisilleen ja ystävilleen.

Vuoden 1944 keväällä ja kesällä hän pohti näissä vankilassa kirjoitetuissa kirjeissään yhä syvemmin, mitä kristillinen usko ja elämä voi olla maailmassa, joka näytti muuttuvan uskonnottomaksi. Kansallissosialismin hän näki tuon maailman kulminaatiopisteenä.

BONHOEFFER EI KAUHISTELLUT eikä päivitellyt maailman jumalattomuutta ja uskonnottomuutta, vaan katseli sitä.

Hän näki, ettei ihminen enää elämänsä tärkeimmissä asioissa kutsunut apuun Jumalaa, sillä ”hän oli oppinut seisomaan omilla jaloillaan”.

Jumala oli tungettu ihmiselämän reunoille ja tiedon aukkoihin.

Vastauksena näkemäänsä Bonhoeffer kirjoitti: ”Tahtoisin puhua Jumalasta – en rajoilla vaan keskustassa, en heikkouksissa vaan voimas-

Sytytä toivon kynttilöitä Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt.

Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.

Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.

Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.

Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan.

Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin.

Illasta aamuun kanssamme on Luoja.

Häneltä saamme huomispäivänkin.

(Virsi 600, suom. Anna-Maija Raittila)

sa, en myöskään kuolemassa ja syyllisyydessä vaan ihmisen elämässä ja hänen lahjoissaan.”

Hän oli vakuuttunut siitä, että Jumala tahtoo nähdä todellisia ihmisiä kaikkine haluineen, intohimoineen, iloineen, suruineen ja kärsimyksineen. Hän tahtoo kuulla kaikki elämän äänet. ”JUMALA ON TUONPUOLEINEN keskellä elämäämme”, kuuluu yksi Bonhoefferin tunnuslauseista. Sen näkyvin symboli on risti.

Ristissä näemme kuvan Jumalasta, ja niin erilaisen kuin itse loisimme. ”Se kääntää toisinpäin kaiken sen, mitä uskonnollinen ihminen odottaa Jumalalta”, Bonhoeffer kirjoitti.

Siinä Jumala on voimaton ja heikko - ja juuri siksi hän on heikkojen turva. Vain kärsivä Jumala voi auttaa kärsivää ihmistä.

Keskellä elämämme iloja, epävarmuuksia, onnistumisia, harhapolkuja ja kipuja Jumala on kanssamme. ”Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin”, Bonhoeffer kirjoitti joulun alla 1944. ■

MENOT 21.11. – 5.12.

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

15

SIRPA PÄIVINEN

3×

adventtimyyjäiset FREEIMAGES

Rekolasta makeaa ja suolaista Rekolan kirkon adventtimyyjäisissä on myynnissä jouluherkkuja, kuten porkkanaja lanttulaatikkoa, karjalanpiirakoita, pullaa, kuivakakkuja ja pipareita. Kahviossa voi herkutella joulutortuilla ja -puurolla. Käsityöryhmä Silmukkasiskot on kutonut myyntiin sukkia, lapasia, pipoja sekä väripainattanut tyynyliinoja. Vain käteismaksu. Adventtimyyjäiset su 1.12. hoosiannamessun jälkeen klo 11.15–13 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla, Kustaantie 22.

Joulufiilistä askartelemalla Itsetehdyt joulukortit ja -koristeet tuottavat erityistä iloa. laisenaan hyvä, Vähäkotamäki sanoo.

Askartelemisessa Vähäkotamäkeä kiehtoo se, että siinä saa aikaiseksi jotakin konkreettista. Lastenohjaajan työssä lopputulosta ei heti näe.

– Tapaan ja ohjaan lapsia joka päivä, mutta heidän parissaan tehty työ tulee esille ehkä vasta vuosien kuluttua. Askartelussa näkee kättensä jäljen saman tien, ja on bonusta, jos tehty askartelu ilahduttaa toisia ihmisiä.

KOTONAAN MYYRMÄESSÄ Satu Vähäkotamäki tekee onnittelukortteja, sitoo kirjoja ja ompelee vaatteita. Viimeksi hän ompeli kummipojalleen vampyyriasun. Kun Vähäkotamäki katselee kotona televisiota, hän neuloo.

– Täytyy myöntää, että kokouksissakin olen yksi niistä, joilla on aina neuletyö kädessä. Pystyn keskittymään paremmin, kun teen käsilläni jotakin.

Joulukorttien tekeminen on Vähäkotamäelle jokavuotinen ihanuus.

– Niitä tehdessä pääsen laskeutumaan joulun odotukseen.

Askartelujen ideat syntyvät Vähäkotamäen mukaan käytettävistä materiaaleista, valmiin työn käyttötarkoituksesta ja askartelijoiden iästä. ”Leikkaa ja liimaa” on hyvä alku.

– Kivistön kirkon jouluaskarteluillassa pysymme varmaan paperi-pahvi-silkkipaperilinjalla. Ne ovat monille kaikkein tutuimpia materiaaleja. Jokainen askartelee omilla taidoillaan, ja jokaisen teos on sel-

JOULUASKARTELUILLASSA

Myyrmäestä löytää toscapaloja

Myyrmäen Virtakirkon myyjäisistä löytyy monenlaisia lahjaideoita ja jouluherkkuja.

Saatavana on kirjoja, villasukkia, säilykkeitä, joulukakkuja, pikkuleipiä ja toscapaloja.

Arpojakin voi ostaa. Kahviosta saa lounaaksi riisipuuroa rusinasopan kera ja päälle voi nauttia pullakahvit. Käteistä on hyvä olla mukana, jotta eivät herkut ja muut tuotteet jää haaveiksi. Musiikkia kuullaan klo 11 ja 12.

Adventtimyyjäiset la 30.11. klo 10–13 Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpantie 8.

KIVISTÖN KIRKOLLA jouluaskarteluja ohjaavat Satu Vähäkotamäen lisäksi lastenohjaajat Satu Karonen ja Jenny Nikkanen.

Askartelut tehdään omaan käyttöön. Lisäksi voi halutessaan osallistua yhteisöaskarteluun. Siinä teh-

”

PYSYMME VARMAAN PAPERI-PAHVISILKKIPAPERILINJALLA.

dään joulukoristeita, jotka diakoniatyöntekijät vievät Vantaankosken seurakunnan alueella sijaitseviin vanhusten hoitolaitoksiin.

– Minua on ilahduttanut se, kuinka innokkaasti perheet ovat halunneet askarrella jouluiloa myös yksinäisille vanhuksille, Vähäkotamäki kertoo.

NINA RIUTTA

Jouluaskarteluilta perheille ke 4.12. klo 17–19.30 Kivistön kirkolla, Laavatie 2. Tarjolla riisipuuroa.

Jouluaskarteluiltoja perheille myös: ma 2.12. klo 17.30–19.30 Tammiston kerhohuoneistossa, Tammistonkatu 29 B ja Pienten paikassa, Unikkotie 5 A sekä ti 3.12. klo 17.30–19.30 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1 ja Ylästön seurakuntatalolla, Lehtikummuntie 2.

FREEIMAGES

E

nsimmäiset askartelunsa Satu Vähäkotamäki muistaa tehneensä Kivistön kirkon tyttökerhossa tokaluokkalaisena.

– Askartelimme kerhossa joulukortteja. Niitä sitten lähetettiin muillekin kuin omille tuttaville, hän muistelee.

Sittemmin Vähäkotamäki on ohjannut itse ja ohjaa myös tänä vuonna jouluaskarteluja Kivistön kirkolla.

– Ensimmäiseltä koulutukseltani olen ohjaustoiminnan artesaani. Askarteluohjaajille on vähän töitä, joten löysin tieni lastenohjaajaksi. Tässä työssä saa tehdä kaikenlaisia kätten töitä lasten kanssa.

Vähäkotamäki työskentelee Vantaankosken seurakunnassa. Aikaisemmin hänen työpisteensä oli kolmetoista vuotta vain Kivistön kirkolla, mutta nykyisin hän kiertää muuallakin Vantaankosken seurakunnan alueella.

– Tekee ihan hyvää nähdä seurakunnan eri kerhopaikkoja ja eri alueilla asuvia perheitä, Vähäkotamäki toteaa.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Satu Vähäkotamäki on lastenohjaaja ja ohjaustoiminnan artesaani.

Länsimäessä pyörii onnenpyörä

Länsimäen kirkon perinteisillä lähetysmyyjäisillä tuetaan seurakunnan nimikkolähetystyöntekijöiden työtä. Myynnissä on käsitöitä ja leivonnaisia. Pieneen uhkapeliin uskaltautuvat voivat kokeilla onneaan arvonnassa ja onnenpyörässä. Kahvilasta saa joululeivonnaisia ja -puuroa ja joululaulujakin lauletaan. Täälläkin arvostetaan vain käteisvaluuttaa. Lähetysmyyjäiset la 30.11. klo 11–14 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9.

JUHA-PEKKA VANHATALO

MENOT 21.11. – 5.12.

16 A Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019

sa Vanhatalo 81 v, Taisto Kalevi Järvinen 77 v, Esa Ilmari Rintala 75 v, Toivo Juhani Hölsä 68 v, Pirjo Anneli Autero 62 v, Karoliina Mirjam Helenius 22 v, Iines Tellervo Immonen 93 v, Eva-Marja Kristiina Raussi 84 v, Saara Helmi Vehanen 77 v, Hannu Juhani Helin 57 v.

Jatkoa sivulla 14.

Toivoa naisille -rukouspiiri ma 2.12. klo 13–14.30.

Miesten raamattupiiri ti 3.12. klo 18.30–20.

Laulupaja ke 4.12. klo 18.30–20.

Pikkujoulut: kauneimpia joululauluja. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat.

Vanda svenska församling

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perhemuskari torstaisin klo 9.30–11.

Kausi 60 e.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Vapaata oleskelua ja leikkiä.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Rukouspiiri ti 26.11. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattupiiri ti 26.11. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Viimeinen kokoontuminen 27.11.

Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e.

Miesten saunailta ke 27.11. klo 18.30– 21.

Vauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Sydämeni joulu – Vantaan aikuisopiston joulukonsertti pe 29.11. klo 19.

Ensimmäisen adventtisunnuntain messu eli Hoosiannakirkko su 1.12. klo 10. Papit Paavo Ranta, Kristiina Hyppölä, kanttori Iisakki Seppä.

Sekakuoro, joht. Joska Vähäjylkkä.

Adventtimyyjäiset su 1.12. klo 11–14.

Lasten jouluaskartelupaja ke 4.12. klo 17–19.30. Tehdään joulukortteja ja -koristeita. Tarjolla riisipuuroa.

Vaatevarasto avoinna to 5.12. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1 Perhemuskari tiistaisin 9.30–11.

Kausi 60 e.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Messu su 24.11. klo 12. Pappi Kristiina Hyppölä, kanttori Katariina Kopsa.

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Viimeinen kokoontuminen 26.11.

Maasalon adventtivesper su 1.12. klo 18. Pappi Hannu Pöntinen, Kantaattikuoro, joht. Kari Jerkku, urkuri Ritva Holma.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

Viimeinen kokoontuminen 28.11.

Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30.

Miesten piiri ma 25.11. klo 18.30–20.

Markku Laakso: Mitä ajatella lähetystyöstä?

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Martinristin raamattupiiri ti 26.11. klo 14–16.

Martinristin lähetyspiiri ti 26.11. klo 19. Pekka Huhtinen: SLEY:n lähetystyöstä Myanmarissa.

Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13–15.

Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS

Diakoniatyö - Ihmistä varten

Konfirmationsmässa lö 23.11 och sö 24.11; kl. 12.

Konsert on 27.11 kl. 20. Christmas Jazz – Mariah Hortans och Mathias Sandberg Duo. Fritt inträde, program 10 e till förmån för Kyrkans Utlandshjälp.

Festmässa sö 1.12 kl. 10. ViAnda kören medverkar.

Självständighetsdagens tvåspråkiga gudstjänst fr 6.12 kl. 10 tillsammans med Hämeenkylän srk. Efter gudstjänsten uppvaktning vid hjältegravarna invid Helsinge kyrka, vid hjältegraven i Rödsand kl. 12 och vid minnesmärket i Sandkulla kl. 12.30.

MYRBACKA VIRTA-KYRKA Viimeinen kokoontuminen 27.11.

Lepotila-meditaatio ke 27.11. klo 18.30–19.30. Ohjattu meditaatio, jossa yhdistelemme eri meditaatiotraditioita sekä käytämme apuna mm. visualisaatiota ja kuuntelevaa rukousta. Lepotila-meditaatioon ovat tervetulleita mukaan yhtä hyvin vasta-alkajat kuin jo pidempään meditaatiota harrastaneet.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

25.11. klo 10.30.

Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 2.12. klo 10–10.30.

Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Kotiraamattupiiri Halmeilla ke 4.12. klo 15–16 Louhelantie 1 G 93.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset keskiviikkoisin klo 11–13 p. 09 830 6426. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Vapaaehtoisten keikkapankki välittää kertaluontoista keikka-apua niille, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun apuun. Vapaaehtoiset voisivat saattaa lääkäriin, kauppaan tai auttaa muiden asioiden hoidossa kodin ulkopuolella. Apu on maksutonta. Puhelinpäivystys torstaisin klo 9–11, p. 050 347 5749, muina aikoina voit jättää vastaajaan viestin. Viestit kuunnellaan päivystysaikana. Keikan järjestämiseen menee aikaa, joten varaathan keikkasi ainakin viikkoa etukäteen.

MUUALLA

KASTETTU

Joulun lumoa la 23.11. klo 11–15 kauppakeskus Myyrmannin joulutapahtumassa. Koristellaan pipareita.

Kauneimmat joululaulut klo 14–14.30.

Kauneimmat joululaulut su 24.11. klo 16 Övre Nybackassa, Nybackankuja 4. Yhteistyössä Vantaa-Seuran kanssa.

Ritva-Leenan lauluhetki Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma

Lovisa Matilda Elisabeth Marila, Vera Isabella Rindell, Aino Eveliina Tirkkonen, Hilma Maija Toivonen, Iisa Ellen Vilhelmiina Johansson, Serafiina Annabella Paavilainen, Fanni Eila Albertiina Päivärinta, Iila Aurora Niinimäki, Aatos Elmeri Huuhtanen, Alva Ingrid Uljas.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Viimeinen kokoontuminen 27.11.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 26.11. klo 17.30–19.

KANNU

Råtorpsv. 8 Missionskväll to 21.11 kl. 18 i lilla församlingssalen. Gäst: Jaakko Laasio från Sjömanskyrkan.

Musiklek & babyrytmik i Kuohusalen, måndagar.

Babyrytmik: 0–1 åringar kl. 14–14.30.

Musiklek: 2-4 åringar kl.14.30-15.

Anmälningar:heidielisa.aberg@ gmail.com.

Barnens julandakt i stora salen, må 2.12 kl. 9.30, ti 3.12 kl. 10.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Strömfårav. 13 Dagklubb för barn 2,5–6 år alla vardagar utom onsdag (förhandsanm.).

Barnens julandakt on 4.12 kl. 9.

BAGARSTUGAN

Ungdomskväll on 27.11, 4.12; kl. 18.

Julpyssel för hela familjen lö 23.11 kl. 10–13. Församlingens barnledare och hjälpledare på plats. Förutom pysselmaterialet bjuder vi på glögg och saft med smått tilltugg.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärkrets to 21.11 kl. 13.

Barnens julandakt on 4.12 kl. 10.15.

DÖPTA Jadessa Linnea Laakso.

DÖDA Inga Elisabeth Tanninen 88 år, Margareta Hildegard Alakoski 87 år, Krister Per-Göran Tolàn 74 år.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 22.11. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros. Pyhäkoulu lapsille. Lastenhoito.

Adventtimessu su 1.12. klo 14 ja ilmoittautuneille jouluateria Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4.

VAKU ry:n Seniorikerho ma 2.12. klo 12–15. Koskikeskus, Vernissakatu 4, Kokoushuone Sypressi.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 3.12. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lähellä Myyrmäen juna-asemaa, P-juna Helsingistä ja I-juna Tikkurilasta. Lounas klo 12 Cafe Popolossa Myyringissä. Lounaan jälkeen voi jatkaa yhdessäoloa neuvottelutilassa klo 14 asti. Viva-vapaaehtoinen Tuula Ikonen paikalla. Tervetuloa viittomaan lounaan äärelle.

FOLKHÄLSANHUSET

HILJAISUUDEN TAPAHTUMIA

Vallmov. 28 Allsång med Gunnar Weckström 27.11 kl. 14.30.

Veckomässa - Hosianna, fr 29.11 kl.

14.

Hiljaisuuden retriitti. Hiljainen tila muuttuu kuviksi 22.–24.11. Bergvikin kartanossa. Vielä muutama paikka jäljellä. Ilm. retriitit.vantaa@evl.fi tai laura.ohtonen@evl.fi

HAUTAAN SIUNATTU Irja Annikki Pelkonen 88 v, Marja-Lii-

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 21.11. – 5.12.

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki HEIKKI TUULI

Kirkoissa soi

A

17

MA 25.11.

Keski-Vantaan musiikkiopiston oppilaiden joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 2 e.

OTK:n Naislaulajien joulukonsertti klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TI 26.11.

Matias Häkkinen soittaa cembaloa 3.12. Korson kirkossa, jossa kuullaan kauneimpia barokkijoululauluja eri puolilta Eurooppaa.

Juhlayö – rauhan ja hiljaisuuden joululaulut klo 18.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Kultaisen Iän Laulajat laulaa ja laulattaa joulumusiikkia.

KE 27.11.

Christmas Jazz: Mariah Hortans & Mathias Sandberg Duo klo 20 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PE 29.11.

Con Amore -kuoron konsertti klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LC Vantaa/Simonkylän adventtikonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Oopperalaulajat Mari Sares, Leena Liimatainen ja Anna Karlsson. Dmitry Pavlov, piano, sekä Laurus-kuoro ja Simonkallion koulun kuoro. Liput 25 e.

Sydämeni joulu – Vantaan aikuisopiston joulukonsertti klo 19 Kivistön kirkossa, Laavatie 2.

kuoro Variantti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TO 5.12.

Kanteleiden jouluhelinää -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vantaan musiikkipiston kanteleensoitonoppilaat.

Aventur-kuoron joulukonsertti Mistletoe Mania klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput ennakkoon 12 e, kauppa.aventur.fi tai ovelta 15 e, 7–17-vuotiaat 6 e, alle 7-v. ilmaiseksi.

PE 6.12.

Suomalaisen urkumusiikin konsertti klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Kanttori Iina Katila.

Vantaan kamarikuoron konsertti – Joulun tunnelmissa klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Vaskivuoren lukion joulukonsertti klo 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

KE 11.12.

Laulajien joulukonsertti klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2.

Philomela & Joulun taika klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 20/25 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi.

Vantaan musiikkiopiston perinteinen Lucia-konsertti klo 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

TO 12.12.

SU 1.12.

LA 7.12.

LC Vantaa/Hakunilan Hyvän Tahdon Joulua -konsertti klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Sirkka Parviainen, Hannu Forsberg, Arto Hosio, Juhana Suninen, Jaakko Hietikko ja Juha Paukkeri. Lehtikuusen koulun musiikkiluokkalaisia. Martti Rautio, piano. Liput 20 e.

Musiikkimatka adventista jouluun klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Tikkurilan kirkkokuoro, Iina Katila, urut, ja Marja Kyllönen, sopraano.

Lauluyhtye Eloisan joulukonsertti klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

Käsikelloyhtye Sonuksen joulukonsertti klo 16 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

Joulun rauhaa -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Mirja Aittamo, Meri Oivo, Simo Laakso ja Pekka Laakso, laulu, Heidi Utriainen, sello, ja Sirke Nieminen, urut ja piano.

Mitä joulu on? – Lämmintä tunnelmaa ja jouluista musiikkia klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerotie 9. Kamarikuoro Vivace. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Nikinmäen Naislaulajien joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Jo joutuu ilta -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan Kamarikuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 8.12.

PE 13.12.

Vantaan Suzukisoittajien Apollonia-orkesterin joulukonsertti klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Sopraano Pirjo Leppäsen ja pianisti Jyrki Tennin joulukonsertti klo 16 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Suomalaisen musiikin päivän Valot syttyy taakse ikkunain -konsertti klo 16 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Helsingin palokunnan soittokunta. Solistina Mari Palo, sopraano. Liput 18, 10 ja 2 e.

Odotan jouluvierasta – Cecilia-kuoron joulukonsertti klo 17 Länsimäen kirkossa, Kerotie 9. Säestäjänä Riikka Jäntti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Vantaan musiikkiopiston Laurus Nuorisokuoron joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

Tenori Petri Bäckströmin ja pianisti Janne Maaralan joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulun valo – Lauluyhtye Keinun joulukonsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22.

NaisSound-kuoron joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

There´s Christmas in the Air! Finnair Singers -kuoron joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 10 e.

MA 2.12.

Tikkurilan seudun eläkkeensaajien kuoro Kajauttajien joulukonsertti klo 13 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Kun joulu on -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Naiskuoro Timotei. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

TI 3.12.

Have Yourself a Merry Little Christmas klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

Lehtikuusen koulun Kaarnan musiikkiluokkien oppilaat.

Kauneimmat barokkijoululaulut klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Joululauluja eri puolilta Eurooppaa barokkisoittimin esitettynä. Jussi Salonen, tenori, ja Matias Häkkinen, musiikinjohto ja cembalo. Soittajia Ensemble Nylandia -barokkiorkesterista.

Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Koivukylän Lions Clubin joulukonsertti klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Jore Marjaranta, Jannike Sandström ja Olli Ahvenlahti. Kahvit klo 18 alkaen. Liput 20 e.

Mielessäin ootan -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Viihde-

MA 9.12.

Vantaan mieskuoro Vantasian joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 13 e.

TI 10.12.

Helsingin Naispoliisilaulajien joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Joulumusiikkia naiskuoron ja kitaristin esittämänä. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

LA 14.12.

Vantaan seurakuntien kamarikuoron joulukonsertti klo 14 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Soliseva, Hairahdus ja MQ Ensamble -lauluyhtyeiden joulukonsertti klo 17 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ljus i mörka tider. Helsingebygdens kör -kuoron joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 12 e ennakkoon, 15 e ovelta.

Tähtien valoa – joululauluja -konsertti klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

HowManyMothers-lauluyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 15.12.

Keskiajan joulu – O Magnum Mysterium.

Vokaaliyhtye Heinavankerin joulukonsertti klo 14 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tähtien valoa – joululauluja -konsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

HowManyMothers-yhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MA 16.12.

Mikkolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22.

Hiljaa, hiljaa joulunkellot kajahtaa klo 18.30 Länsimäen kirkossa, Kerotie 9. Lauluryhmä Tuikut ja Inkeri Suokannas.

Joulun Sävelet -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Lauluyhtye Kupliva Ilo, naiskvartetti Laulumainen ja mieskvartetti MQ Ensemble. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulun rauhaa klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vivacen kuorot laulavat joululauluja.

Vantaan naislaulajien joulukonsertti klo 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

Neljän kanttorin joulukonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

TI 17.12.

Vantaan Kamarikuoron joulukonsertti klo 19 Kivistön kirkossa, Laavatie 2.

Katso uutta iloa -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Corvus Laurencij -kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KE 18.12.

Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesterien joulukonsertti klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22.

J. S. Bachin jouluoratorio, kantaatit 1–3 klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Hämeenkylän kamarikuoro, Espoon barokki, Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro. Outi Noponen, sopraano, Teppo Lampela, altto, Tuukka Säily, tenori, ja Elja Puukko, basso. Liput 15/10 e.

Ahjon Joulu -konsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kamarikuoro Ahjo Ensemble. Liput 15/10 e.

TO 19.12.

Lauluyhtye Vacappellan joulukonsertti klo 19 Seutulan kappelissa, Solbackantie 6.

MENOT 21.11. – 5.12.

18 A Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019

Kuinka vantaalainen?

Lähiön metsästä suunnistajan korpeen Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen laulaa vantaalais­ vauvoille enkelin siipien havinaa.

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

K

uuntelin hiihtohississä papin puhet­ ta luomisuskosta ja kvanttifysiikasta.

Olin 15­vuotias ja päätin ruveta papik­ si. Vehkalahden seurakunta oli toinen kotini.

Kun olin Vehkalahdella kesäsuntio­ na, sinne tuli kesäkanttoriksi Mari, maatalon tyt­ tö Klamilasta. Viraston naiset panivat merkille, et­ tä aina kun Marin keltainen Volvo pysähtyi pihaan, hyppäsin minä päältä ajettavalta ruohonleikkurilta ja aloin tehdä puolivoltteja nurmikolla. Vehkalah­ den kirkon urkuja sitten yhdessä viriteltiin ja pian myös yhteistä elämää.

Opiskeluaikana sijaistin opettajia. Vantaan kou­ lut tulivat tutuiksi. Pianolla osasin vain kolme soin­ tua, mutta musiikinopettajana piti opetella sointu kerrallaan lisää. Korvasin kovalla lauluäänellä sen, mitä soittotaidosta uupui.

Tulin Vantaankosken seurakuntaan nuoriso­ työhön ja sain osa­aikaisen viran, kun viisisataa nuorta allekirjoitti kirjelmän kirkkoherralle ja käs­ ki ottaa minut töihin. Se on ollut vaikuttavampi ko­ kemus kuin isommissa valinnoissa menestyminen.

Vaaralasta muutimme Kaivokselaan. Kun tytär syntyi, muutimme Myyrmäen kautta Martinlaak­ soon. Se on juuri nyt hyvä paikka asua, koska täy­ tämme molemmat 50 vuotta. Myös vantaalainen suunnistusseuramme Pihkaniskat täyttää samat pyöreät. Sen kunniaksi se järjestää erityispitkän SM­suunnistuksen lokakuun lopulla.

Vehkalahtelaisessa lähiössä kasvanut Hans Tuominen on vantaalaisessa lähiössä kuin kotonaan. Varsinkin, kun Kuusijärveltä voi juosta Sipoonkorpeen.

Suunnistuskipinäni syttyi Vantaan Jukolasta. Nyt juoksen iltarasteilla kaksi, kolme kertaa viikossa.

Se ei ole vain vastapainoa työlle vaan tekee onnel­ liseksi.

”

SANOIN, ETTÄ SUPERCELLILÄISILLÄ VOI OLLA PAREMPI LIIKEVAIHTO, MUTTA MEILLÄ ON PAREMPI TUOTE.

Jopa meidän seurakunnallamme on oma suun­ nistusjoukkue. Sen sloganina on Etsikää niin te löy­ dätte. Kun kerran Hakunilan messussa laulettiin virttä 285 Voi, mihin raukka juoksisin, laitoin vies­

tin kavereille, kun tiesin heidän etsivän rasteja met­ sässä samaan aikaan. Firmaliigassa suunnistettiin eri alojen ihmisten kanssa. Supercelliläinen kyse­ li, mitä seurakunta täällä tekee. Sanoin, että teil­ lä voi olla parempi liikevaihto, mutta meillä on pa­ rempi tuote.

Kannan mukanani nuoruuden maisemia: Veh­ karinteen leirikeskusta ja Päijännettä, joka aukeaa Iso­Lehtisen mökiltä. Kannan mukanani myös La­ pin tuntureita sekä Sipoonkorpea, jossa avokallio laskee jyrkänteenä alas eräjärveen. Yhtä lailla mie­ lessäni on pakolaisleirin pieni poika, jonka vanhem­ mat olivat jääneet toiselle puolelle rajaa. Lyhytkin hetki voi muuttaa ihmistä todella paljon, niin kuin minua se, mitä pakolaisleirillä näin.

Ja entä kaikki äänimaisemat. En tiedä, kuinka monta vantaalaista lasta olen kastanut, mutta jo­ kaiselle heistä olen laulanut Tahtoisin toivoa sinulle jotakin oikein hyvää. Joka kerta olen pienen het­ ken ihmeissäni, että tämä uusi ihminen on tässä ja minä saan laulaa hänelle enkelin siipien havinaa. ■

JARKKO

MARTIKAINEN Ti 10.12. klo 18 Helsinki Temppeliaukion kirkko

Liput 34 / 30 / 18 € ticketmaster.fi

Ke 11.12. klo 18 Espoo Espoon tuomiokirkko

S-Etukortilla normaalihintaisista lipuista -4 €

Ke 18.12. klo 18 Helsinki Kallion kirkko

umohelsinki.fi • jarkkomartikainen.fi

21.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

pe 22.11. klo 18.30 seurat Söderkullan kirkolla, Nti Miilin t.2. Sipoo. la 23.11. klo 18 seurat Mikaelinkirkon takkah., Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 24.11. klo 10 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat.4, Hki; saarna I.Mattila, mukana Seuratuvan virsikuoro; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Korson kirkko, Merikotkant.4, Vtaa; seurat. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko, Kirkkot.4; saarna S.Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Keitto, kahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J.Forssellin k.18, Loviisa. klo 16 seurat Pitäjäntuvalla, Kirkonmäent.2, Espoo (kahvit 15:30). klo 18 seurat Klaukkalan kko takkah., Ylitilant.6, N-järvi. ti 26.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi), Hki. ke 27.11. klo 19 Körttikodin seurat. su 1.12. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vtaa. klo 17 Raamattu ja ”lopun ajat”? raamattuopetus Wille Riekkinen; ja veisuut Seuratuvalla, Autotalo, Kamppi. ma 2.12. klo 18:30 seurat KilonRistissä, Vanharaide 1, Espoo. ke 4.12. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1, Hki; tarjoilu klo18.30.

TULOSSA: 13.-15.12. Greccion joulu ja Siionin jouluvirret: San Damiano –retriitti San Damianon osuuskunnassa, Tuurintie 8, Porlammi. Pauli Annala ja Kalle Hiltunen. Hinta 110-160 €, ilm.

5.12. menn. kalle.hiltunen@h-y.fi.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

VANTAAN SEURAKUNNAT FÖRSAMLINGARNA I VANDA

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 1.12. klo 13.30 Joulujuhla ja lähetystilaisuus Pyhtilät tuovat terveisiä Tansaniasta.

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä.

Käyntiosoite: Kielotie 2b

kokoontuu tiistaina 3.12.2019 klo 18.00 Vantaan kaupungintalolla, Asematie 7, 01300 Vantaa.

Esityslista on nähtävillä seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 21.11.2019 alkaen.

Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

Salvia-hankkeen vertaisryhmä seksija pornoriippuvuudesta kärsivien henkilöiden puolisoille Helsingissä.

Lisätietoa ja yhteys: www.tnnky.fi/salvia. p.0440 888252.

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

KAIKKI HAMMASPROTEESITYÖT

M eillä sinua p alvelevat tutut eriko ishammastekniko t; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT A ntti Koskelo Malmi: Malmin raitti 12

Hakaniemi: Näkinkuja 4

010-2715100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Siivouspalveluja tarjotaan, perussiivoukset, ikkunanpesut edullisesti kokemuksella. puh. 046-6203556

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Sisämaalaukset Vantaan alueella Pyydä tarjous: 0403545424 tai www.maaliassat.fi Myös kesän Ulkoverhouksien maalaukset jaTiilikattojen pinnoitukset varattavissa nyt!

Tulisijojen ja piipun kunnostus ja uudet tulisijat paikalliselta muurarilta. Ilmainen suunnittelu p.0505057754 savohormi.fi

Kattojen maalaukset / pesut

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Markku Rautanen YKV, LKV

Rakennusala

Siivouspalveluja

Epäiletkö outoa hajua?

Oireileeko joku asukkaista?

Homekoira on lahjomaton homevaurioiden paljastaja.

Ota yhteyttä! p. 0400 459 772 / Ari www.homejahti.fi

KAMPAAJAKOTIIN.COM Hiuspalvelut kotiin, palvelukotiin yms. www.kampaajakotiin.com p. 0449855157/Taru Kokkonen.

Etelä-Haaga: Kauppalantie 4

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa

www.jyrkisaarimaa.fi

19

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

A

Vesikourujen uusimiset, kattoturvatuotteet asennettuna Tilaa meiltä ilmainen arviointi kohteellesi!

SADEVESI- JA SALAOJAREMONTIT Meiltä saat joustavan rahoituksen edullisella korolla!

www.0502205.fi Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan

20 A Kirkko ja kaupunki | 21.11.2019

Räsäs-kohussa tarvitaan malttia VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ RAIJA Toi­ viainen määräsi poliisin taannehti­ vasti tutkimaan uudelleen Päivi Räsä­ sen Raamattua siteeraavaa kirjoitusta kiihottamisena ihmisryhmää vastaan, vaikka poliisi ei aiemmin pitänyt syy­ teharkintaan asettamista tarpeellise­ na.

Perusteena oli, että kirjoitus on ne­ tissä saatavilla. Asiasta syntyi mielipi­ demyrsky ja herkkupala medialle ja someväelle.

Tämä keskustelu on spekulointia.

Siitä puuttuu maltti odottaa mahdol­ lista oikeudenkäyntiä. Puuttuu myös Raamatun kehottama terve harkinta.

Unohtuu, että Mooseksen ja Paavalin ajan yhteiskunnissa ei ollut minkään­ laista sosiaaliturvaa.

Tuolloin lapset olivat vanhem­ piensa ainut vanhuudenturva. Siksi homo­ ja lesboseksi tuomittiin luon­ nonvastaisena jopa kuolemantuo­ mion ansaitsevaksi. Lisäksi etenkin Mooseksen aika oli sotaisaa aikaa, jol­ loin kansakunnan elossa pysyminen vaati lisää lapsia.

Sananvapauden kannalta Toiviai­ sen päätös on ongelmallinen. Kerran nettiin tullut tieto pysyy siellä käytän­ nössä loputtomiin. Silloin voidaan jo­ takuta syyttää hyvin vanhan kirjoituk­ sen perusteella, vaikka hän olisi ny­ kyään toista mieltä.

Lisäksi päätös saattaa tukea yhteis­ kunnassamme vallalla olevaa suun­ tausta siirtää kristinusko julkisuudes­ ta yksinomaan yksityisasiaksi, vaik­ ka ihmistä pidetään laumaeläimenä ja kristinusko on aina yhteisöllistä.

Muutenhan mitkään kristilliset kirkot eivät järjestäisi jumalanpalveluksia ei­ vätkä tekisi diakoniatyötä kaikkien ih­ misten hyväksi.

Entä tunnustaako valtaosa kristi­ tyistä entistä harvemmin vakaumus­ taan julkisesti tämän kohun vuoksi, vaikka se olisi reilua kaikkia kohtaan?

Vai sulkevatko kristityt suunsa maalit­ tamisen pelossa?

Jos niin käy, silloin ateistit ja su­ vaitsevuudellaan hurskastelevat ovat päässeet lähemmäksi tavoitettaan: mieluummin vapaus uskonnosta kuin vapaus uskoa – ainakaan julkisesti.

Risto Moisio kristitty Tampereelta

Kuuluuko armo kaikille?

TAVALLISENA SEURAKUNNAN vapaa­ ehtoisena ”aktivistina” olen kuullut paljon puhetta siitä, että armo kuuluu kaikille. Moni näyttää kuitenkin pitä­ vän kiinni siitä, että armo kuuluukin ainoastaan kaikille heteroille.

Mihin on unohtunut suvaitsevai­ suus? Kirkko kiertää homoasiaa kuin kissa kuumaa puuroa, että tarttis tart­ tis, mutta mitään ei näytä tapahtuvan.

On paljon porua samanparisten vihkimisestä. Miksi heille ei riitä, että kävisivät maistraatissa vahvistamassa liittonsa ja perimysoikeutensa ja, jos kantti kestää, hakisivat siihen vielä kirkollisen siunauksen?

Vihkimisen jälkeen heillä olisi pa­ riliitto. Sana selkeyttäisi heti kaikille asian eikä sitä tarvitsisi piilotella avio­

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

VILLE PALONEN

Ex-kansanedustajia paapotaan turhaan ALLE 65-VUOTIAALLE ex­kansanedus­ tajalle myönnetään sopeutumisrahaa, jos hän ei työllisty edustajakauden jäl­ keen. Tässä on suuri ja räikeä vääryys.

Ei voi olla niin, että ex­kansanedus­ taja nostaa sopeutumisrahaa, vaikka hänen tulonsa ovat 170 000 euroa vuodessa. Näin on asia nyt lehtitieto­ jen mukaan.

Tämä on törkeää ja täysin kansan oikeustajun vastaista. Jokainen, jolla on vähänkin järkeä päässään, tietää ja sanoo, että tämä vääryys on kor­ jattava.

Jos ex­kansanedustajalla on tulo­ ja esimerkiksi yli 30 000 euroa vuo­ dessa, niin hänen ei tule saada nos­ taa enää yhtään sopeutumisrahaa sen päälle. Sadattuhannet kansalaiset jou­ tuvat elämään alle 15 000 euron vuo­ situloilla. Sen on onnistuttava entisil­ tä kansanedustajiltakin.

Päivi Ruippo

Rakkaus on ihana asia

Helsingin Paavalinkirkkoon saapuneet futiskannattajat eläytyivät täysillä Suomen miesten A-maajoukkueen historialliseen peliin Liechtensteinia vastaan. Kun voitto varmistui, ei riemulla ollut rajoja. Futiskirkon 250 kannattajaan lukeutui kaikenikäisiä. Ennen peliä pidettiin ehtoollinen, ja väliajalla tarjolla oli grillimakkaraa.

liitto­sanan alle. Onhan kirkon sisäl­ läkin paljon erilaisuutta, on nörttiä ja körttiä, viidesläisiä ja kuudeslai­ sia. Kaikki eri ryhmät ovat yhteisen kirkon jäseniä – paitsi että jokaisella suunnalla on se ainut ”oikeassa ole­ misen armolahja” tulkinnan suhteen.

Kuitenkin niin heteroilla kuin ho­ moillakin on vain yksi yhteinen Ju­ mala. Emme ole enää Mooseksen lain alaisia, kun Jeesus toi armon.

Ritva Törnwall Espoo

Ihminen ei ole eläin KASVEIHIN JA niihin rinnastettaviin kokonaisuuksiin sisältyy kivennäispe­ rusta. Mineraalimaailma on aineelli­ suuden perusta. Mutta kivi ei ole kas­ vi eikä kasvi ole kivi. Kasvi kasvaa ja lisääntyy, kide ei.

Kasvi ei ole myöskään eläin eikä eläin kasvi. Kasvit tosin viestivät ke­ miallisesti ja sähköisesti, mutta eläin voi kokea mielihyvää ja mielipahaa, tunteita.

Eläin ei ole ihminen. Emme voi sa­ noa ”eläimet ja muut ihmiset”. Tun­ tuu surulliselta, kun kuulee sanotta­ van ”ihminen ja muut eläimet”.

Miksi? Koska siinä paljastuu nyky­

maailman pinnallisuus ja materialis­ mi. Jos ihminen olisi vain kokonai­ suus, jossa on geenejä myöten muus­ sakin luonnossa tapaamamme ele­ mentit, voisi sanoa, että ihminen on eläin vailla sielua ja henkeä. Tämä näkemys on ihmisyyden haaksirikko, tappio koko tulevalle ihmiskunnalle ja henkiselle kehitykselle.

Se, joka väittää ihmistä eläimeksi, kadottaa henkisen maailman, josta kaikki virikkeet kehitykseen, itsensä tiedostamiseen, käsitteiden muodos­ tamiseen, taiteeseen, tieteeseen, yle­ vyyteen, jalouteen, anteeksiantoon ja uskontoon ovat peräisin. Maailmasta tulee mekaaninen, ja elämän ymmär­ täminen katoaa.

Ihminen on ainoa Maa­planeetan asukas, jolla on minuus. Eläin ei pys­ ty sielullis­henkisiin suorituksiin eikä pohdi menneisyyttä ja tulevaisuutta.

Sitä ohjaavat vaistot ja vietit.

Ihmisen viisaus on luomistyön jat­ ke. Minuus on pisara jumalallista hen­ genkirkkautta. Sitä ei pidä runnoa ny­ kyisen kaltaisella järkyttävällä sokeu­ della.

Arto Ingervo fil.maist., Pakilan seurakuntaneuvoston jäsen Helsinki

JOTTA RAKKAUS ei aiheuttaisi taantu­ mista, on joskus tingittävä omista vaa­ timuksistaan. Sanon sitä vastuun ot­ tamiseksi. On haluttava ja opeteltava ymmärtämään läheisiä. Tähän kom­ pastutaan nähdäkseni liian usein avio­ liitoissakin, tai ollaan asialle välinpitä­ mättömiä.

Mielestäni vaikeuksia vastaan on taisteltava. Joskus olisi myös opitta­ va antamaan itselleen anteeksi ja ym­ märrettävä se tosiasia, että riitelevät ihmisetkin pystyvät muuttumaan.

Murroskohdissa hallitsemme usein tunnetta, emme sen kohdetta.

Meissä ihmisissä ei ilmeisesti ole mitään lopullista, vaikka rakkaudel­ lekin asetetaan usein tuo vaatimus.

Joudumme aina ponnistelemaan hy­ vän rakkauden saavuttamiseksi ja yl­ läpitämiseksi.

Jokainen meistä rakastaa eri ta­ voin, lähtökohtiensa, kykyjensä ja vastarakastajansa mukaisesti. Se alue, paljonko yhdessäoloa ja vapautta toi­ siltamme vaadimme ja heille annam­ me, on erittäin kiperä.

Mikäli asiaan ei saada ratkaisua ko­ din ruokapöydässä tai sohvalla neu­ votellen, on syytä hakea apua kirkon, kaupungin tai muun auttajan luota.

Arto Harkiola

Kirjoituspyyntö: kokemuksia pyhyydestä KUVATAITEILIJA Salla Vapaavuori ja Helsingin yliopiston professori Anne Birgitta Pessi pyytävät vastauksia ky­ selyyn, jolla kartoitetaan suomalais­ ten kokemuksia pyhyydestä.

Millaisia kokemuksia sinulla on py­ hyydestä? Missä ja miten olet niitä ko­ kenut? Miltä ne tuntuvat?

Kirjoita, kiitos, vastaukset muodol­ taan ja pituudeltaan vapaasti ja lähetä osoitteeseen: sallavapaavuori@gmail. com. Anonyymisti kerättyä teksti­ aineistoa käytetään materiaalina Va­ paavuoren taidenäyttelyssä (Helsin­ ki, 2020), joka käsittelee nykyihmi­ sen kokemuksia pyhyydestä. Lisätie­ toja: sallavapaavuori@gmail.com.

Salla Vapaavuori