Kirkko ja Kaupunki 2019 23 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

23 19.12.2019 kirkkojakaupunki.fi

A 17 Nyt on joulukirkon aika

B1 Antti Nylén: Joulu on vasta alku

Olli Tiihonen on konkaripaimen B 11

HENRI J. M. NOUWEN KIRJASSAAN ERÄMAASTA PUUTARHAAN (KIRJAPAJA 1986)

On viisasta pysyä kaukana kaikesta äiti julkisuudesta. Äitiys on liian normitettu alue. Siinä ei voi voittaa. MUODINTUTKIMUKSEN PROFESSORI ANNAMARI VÄNSKÄ ANNA-LEHDESSÄ 4.12.

Iankaikkisesti

Totta kai on kovaa nähdä omien lastensa irrottautuvan, kun takana on niin monia rakastavia vuosia.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019 Joku tuli sanomaan Jeesukselle: ”Äitisi ja veljesi ovat tuolla ulkona ja haluavat puhua kanssasi.” Mutta Jeesus vastasi sanantuojalle: ”Kuka on äitini?” EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 12:47–48

Rukous

Pääkirjoitus

CRAIG WHITEHEAD/UNSPLASH

Jouluna taivas laskeutui maan päälle MAA ON NIIN KAUNIS. Niin hyvä, lämmin, hellä. Ei huolta, murhetta. Ikuisuutta kaipaa avoin mieli. Rauhaa, vain rauhaa. Jossain valo synkkyyden poistaa. Joululaulut piirtävät kuvan mielentilasta, jossa kaikki on hyvin. Sekä sisimmässä että ihmisten välillä. Maassa rauha ihmisten kesken, joita Jumala rakastaa. Nämä jouluevankeliumin sanat sävyttävät joulun tunnelmaa. Ne eivät silti ole pelkkää tunnelmointia. Evankeliumin sanat velvoitta vat. Ne velvoittavat meitä pysähtymään, rauhoittumaan ja katsomaan lempeän kriittisesti sitä, miten me toinen toisiimme KAIKKI ON suhtaudumme.

”

RATKAISEVALLA

TAVALLA TOISIN.

JOULU ON kristittyjen suuri PAREMMIN. juhla, Jeesuksen syntymäpäivä. Joulun suuri sanoma on siinä, että taivas on laskeutunut maan päälle, ja siksi maail man ytimessä asti kaikki on ratkaisevalla tavalla toisin. Paremmin. Hyvyyden säteet valaisevat kuoleman varjon maan. Joulu on usein pakattu täyteen odotuk sia. Oikeastaan niitä odotuksia on vain yksi: että kaikki olisi hyvin. Että elämä olisi hyvää. Että hyvyys tuntuisi, näkyisi, kuuluisi, tuoksuisi ja maistuisi.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Jeesukselle mieleinen pääministeri

MARI AARNIO

HYVYYDEN LAITA on kuin onnellisuuden: jos sitä tavoittelee hampaat irvessä, se pakenee tavoittelijaansa. Parempi kuin juosta hyvyyden tai onnen perässä on tehdä niille tilaa. Rauhoittua. Hidastaa. Lueskella. Kuunnella hyvää musiikkia. Laulaa. Syödä hyvässä seurassa jotain hyvää. Kaikilla ei ole hyvää seuraa. Toisilla ei ole seuraa ollenkaan. Voisitko sinä avata kotisi oven jollekulle, jolla syystä tai toisesta ei ole ketään, kenen kanssa jakaa joulun hyvyyttä? Joissakin kirkoissa on joulun pyhinä messujen ja konserttien lisäksi jouluaterioita, ja saunakin lämpiää jossain. Se on oikein. Olisi hyvä, jos joka kaupungissa olisi yksi kirkko, jossa olisi joulu aatosta tapaninpäivään asti mukavaa yhdessäoloa 24 tuntia vuorokaudessa.

Rakas Jumala, Haluan päästää irti, mutta se on vaikeaa. Tiedän, että asiat, joista pidän kiinni, eivät ole enää käsissäni. Silti en osaa hellittää. Auta minua jättämään tämä kuorma ja olemaan avoin sille, mikä on hyvin nyt tässä.

Sanna Marinin valinnassa pää ministeriksi on toteutunut jotakin siitä, mitä itse Jeesus tahtoi. Hän haluaa vapauttaa kaikki miesvallan taakse jäävät naiset, kirjoittaa kolumnisti Kari Kuula osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 19.12.2019

numero 23

Seuraava lehti ilmestyy 16.1.2020 KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Ehdin syödä joulupuuron ennen töihin menoa” Ilkka Niemi on ollut parinkymmenen vuoden urallaan melkein joka joulu töissä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Ilkka Niemi, mitä suntio tekee? – Vantaalla kukaan ei ole virallisesti suntio. Täällä me olemme vahtimestareita, vahtimestarisiivoojia tai ylivahtimestareita. Minun tittelini on nykyisin kiinteistönhoitaja. Olemme esittäneet ylemmälle taholle vetoomuksen siitä, että suntio-titteli säilyisi, mutta asia ei ole edennyt. – Kiinteistönhoitajana esimerkiksi siistin pihoja ja talvisin teen lumityöt. Jos jokin menee rikki, korjaan sen. Sähkövioissa tai vaikeissa putkiongelmissa tilataan paikalle ammattimies. – Aiemmin olin ylivahtimestari, mutta lopetin sen työn omasta tahdostani. En ole tietokoneen ääressä ja kokouksissa istuja. Pidän siitä, että saan tehdä töitä ulkona ja sisällä. On palkitsevaa, kun käsieni jälki näkyy heti. Saan myös kohdata erilaisia ihmisiä. Ulkona tulee juteltua ohikulkijoiden kanssa.

Milloin on vahtimestarin työn aika? – Viikonloppuisin teen perinteisiä suntion töitä. Tänä jouluna olen vahtimestarina aattohartaudessa Nikinmäen seurakuntakodilla ja jouluaamun messussa Korson kirkossa. – Ennen joulumessua sytytän kuuseen valot, nostan virsien numerot magneettitaululle, käynnistän alttaritaulumme videoinstallaation, laitan ehtoollisvälineet valmiiksi sekä sytytän alttarikynttilät ja lähetyskynttilän. Autan myös pappia liturgisten vaatteiden pukemisessa.

Miltä tuntuu olla töissä, kun muut juhlivat? – Olen tainnut olla melkein joka joulu töissä. Päivä ei ole piloilla, kun joutuu jouluna töihin. Pääsen hyvin joulutunnelmaan. On toisaalta hienoa olla jouluna töissä, vaikka tilaisuuksien valmistelutyö on samanlaista, onpa joulu tai normaali sunnuntai. Jouluna töissä on juhlallinen tunnelma, varsinkin yömessussa.

– Muistan, kun joskus 2000-luvun alussa lähdin aattohartauksien jälkeen Korson kirkolta suntiona tummassa puvussani. Vaihdoin matkalla autossa joulupukin vaatteet päälleni ja ajoin kotiin. Lapset odottivat siellä pukkia.

Miten kiinteistönhoitajan oma joulu sujuu? – Ehdin jouluaattona kuunnella joulurauhan julistuksen ja syödä joulupuuron ennen töihin menoa. Aattohartauden jälkeen voin jatkaa omaa joulun viettoa. – Tänä vuonna menen vaimon kanssa ensimmäistä kertaa tyttären perheen luo jouluaattona syömään. Yleensä he ovat tulleet meille. Poikkeuksellista on myös se, että anoppi tulee meille jouluksi. Hän jäi kesällä leskeksi.

Millainen on iltarukouksesi? – Minulla ei ole tapana lukea iltarukousta. Rauhoitun nukkumaan yleensä lukemalla sängyssä joko kirjaa tai lehteä. Sain juuri luettua Pentti Linkolan Ihminen ja legenda -elämäkerran. Katso joulun ajan kirkkotilaisuudet sivulta A 17.

4 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019 MARIANNA SIITONEN

Opettaja Hanna Haapanen seuraa, kun Milaya, Jenna, Alvar, Aaro, Jemina ja Venla viimeistelevät paketteja.

Koululaiset lahjoittivat lelujaan tarvitseville Kuinka yhdistää kestävä kehitys, kierrätys, antamisen ilo ja joulumieli? Kaivokselan alakoulu keksi tavan ja löysi keinon viedä apu perille. Koulu järjesti Kaikun lahjalaari -keräyksen. Lapset ja heidän perheensä lahjoittivat keräykseen muun muassa käytettyjä leluja, hyväkuntoisia vaatteita, pelejä, kirjoja ja urheiluvälineitä. Lahjat vie niitä tarvitseville yhteistyökumppani eli Vantaankosken seurakunnan diakoniatyö. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi.

Kivistö menee Myyrmäen edelle Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että Kivistön kirkon peruskorjaus menee Myyrmäen kirkon edelle vuosien 2020– 2027 investointiohjelmassa. Ohjelmaan tehtiin tätä koskeva muutos. Myyrmäen kirkon korjaukseen varatuista rahoista siirretään 0,8 miljoonaa euroa Kivistön kirkon korjaukseen. Tällä summalla Kivistön kirkon rakentaminen saadaan alkuun, kunhan kirkon tontin kaavamuutos saa lainvoiman. Yhteisen kirkkoneuvoston alkuperäisessä esityksessä kirkkojen korjausjärjestys olisi ollut toinen. Päätös oli Vantaankosken seurakunnan kannan mukainen. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi.

Syyrian pakolaiset saavat apua Arviolta 200 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Koillis-Syyriassa sen jälkeen, kun Turkki aloitti hyökkäyksen Syyria kurdialueille. YK:n mukaan noin 1,65 miljoonaa ihmistä on kiireellisen humanitaarisen avun tarpeessa. Kirkon Ulkomaanapu tukee paikallisen yhteistyöjärjestönsä työtä Hasakassa, jossa on arviolta 100 000 maansisäistä pakolaista. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti lahjoittaa 30 000 euroa avustustyöhön.

Lehtisaaren vuokrat nuijittiin pöytään Helsingin Lehtisaaressa on kymmenen taloyhtiötä, joiden tontit Vantaan seurakuntayhtymä omistaa. Lehtisaaren vuokratasosta on neuvoteltu vuosia. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi äänin 44–2 uudet vuokrasopimukset niin, että vuokrat nousevat lopulliselle tasolleen viiden vuoden kuluessa. Aiheesta kerrotaan enemmän osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Uusi johtaja ei hypi toisten tonteille Vantaan seurakuntayhtymän uusi johtaja Jukka Parvinen on työskennellyt aiemmin kriisinhallintajoukon komentajana.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

ahat hupenevat, rakennukset rapistuvat ja väki vähenee. Kirkon sisäiset puolueet ovat tukkanuottasilla, ja vantaalaisia kiinnostaa sunnuntaimessuja enemmän Netflix. Myrskyn keskelle Vantaan seurakuntayhtymään saapuu uusi johtaja. Jukka Parvinen aloittaa tehtävässä vuodenvaihteessa. Kirkon hallintomasiinaa huonosti tunteville tiedoksi: Vantaan seurakuntayhtymä on Vantaan seurakuntien yhteistyöorganisaatio, joka vastaa esimerkiksi isoista talous- ja kiinteistöasioista. Johtaja on seurakuntayhtymän korkein virkamies. Parvinen on työskennellyt seurakuntayhtymässä jo vuoden talouspäällikkönä. Hän ei näe, että kirkko Vantaalla olisi missään umpikujakriisissä.

– Kun käyttötalous ja investoinnit rajataan siihen, mikä on taloudellinen kantokykymme, meillä ei ole mitään akuuttia kriisiä, Parvinen kertoo. Siis: rahat riittävät, kun niitä käytetään harkiten. – Ennen kaikkea tilojen järkevä käyttö on avainasemassa, Parvinen jatkaa. JUKKA PARVINEN istuu napakasti kokoushuoneen pöydän päässä. Ilme on tiukka, vaikka välillä suupieliin livahtaa vieno hymy. Vastaukset tulevat kuin suoraan strategiapaperista. Jos johtaja kokee, että asia ei kuulu hänen tontilleen, hän ei kommentoi. Kun häneltä kysyy, mitä kirkko Vantaalla tekee hyvin, hän vastaa: – Jos haluaa kysyä, mitä seurakunnat tekevät hyvin, oikea kohde kysyä sitä ovat kirkkoherrat.

Mutta sen perusteella, mitä olen nähnyt sivusta, Vantaan seurakunnat seuraavat hyvin aikaansa. Vastauksista puuttuvat myös terävät kulmat. Uusi johtaja ei tunnu haluavan ärsyttää ketään. – Olen luonteeltani aika maltillinen. Urheiluharrastusteni ja aikaisemman työkokemuksen vuoksi olen oppinut välttämään vihastumista, Parvinen kertoo. Aikaisemmalla työkokemuksella Jukka Parvinen viittaa kolmeen vuosikymmeneen Puolustusvoimissa. Hän on palvellut muun muassa suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Kosovossa ja Maanpuolustuskorkeakoulun hallintojohtajana. Miten kriisinhallintajoukon johtaminen eroaa seurakuntayhtymän johtamisesta? – Se on kovin erilainen tehtävä, Parvinen sanoo. – Tietysti kriisinhallintajoukon

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Haluan korostaa hyvää ilmapiiriä, yhdessä tekemistä ja hyvää johtajuutta, sanoo Jukka Parvinen.

Piispa Teemu Laajasalon joulutervehdys

Joulun kaipaus Joulun nostalgiassa on kyse kaipuusta itseään suurempaan rauhaan.

J komentajan tehtävässä korostuvat vastuunkanto, harkinta ja maltti. Kosovossa Parvinen oppi kärsivällisyyttä ja selkeää johtamista. Kun ollaan samojen tyyppien kanssa 24/7 vuoden komennuksella, mitään rooleja ei voi vetää.

seen ei ole yksittäisen yhtymänjohtajan tehtävä. Se kysymys pitäisi osoittaa arkkipiispalle tai paikallisesti piispallemme Teemu Laajasalolle.

”

Teemu Laajasalo Helsingin hiippakunnan piispa

Piispan jouluhartaus tiistaina 24.12. kello 15.30. Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Jouluhartaudessa saarnaa Helsingin piispa Teemu Laajasalo.

SIRPA PÄIVINEN

JUKKA PARVISELLE oli luontevaa hypätä kirkon leipiin. Kirkko OLISI HAUSKA vertailla kriisinhal- on vankka suomalainen instituulintajoukon komentajan työpäi- tio, joka on ollut mukana rakentavää Kosovossa seurakuntayhty- massa yhteiskuntaa, sivistystä ja män johtajan työpäivään loskai- hyvinvointia. sessa Tikkurilassa, mutta Jukka – Ja olen aina suhtautunut vaParvinen ohjaa keskustelun jämä- kavasti uskonasioihin, Parvinen kän ystävällisesti takaisin asiaan. sanoo. – Mieluummin keskittyisin täs– Mutta johtavana hallintovirsä haastattelussa tulevaan yhty- kamiehenä lähden siitä, että usko mänjohtajan tehtäon minulle henvääni. Kriisinhallinkilökohtainen tajoukon komentaasia. Jätän uskosjan tehtävä on osa ta puhumisen ja menneisyyttäni. hengellisen työn Olen silloin antanut niille, joille se on OLEN AINA SUHTAUTUNUT haastatteluja siitä. päätyö. VAKAVASTI Selvä. KiinnosOmasta uutaako Jeesus enää desta päätyösUSKONASIOIHIN. ihmisiä? tään Parvinen – JUKKA PARVINEN – Uskoisin, että puhuu vielä vakiinnostaa. Yhtyrovaisesti. Ensin mänjohtajan tehtäpitää perehtyä ja vänä on järjestää asiat niin, että tutustua. tuki- ja hallintopalvelut mahdollisSen verran hän kertoo, että aitavat meidän hengellisille työnte- koo kehittää palautejärjestelmää, kijöillemme mahdollisimman hy- jolla ruohonjuuritason työntekivät edellytykset tehdä työtään. jät saavat kokemuksensa ylimpiParvinen korostaa useaan ker- en pomojen korviin. taan, että seurakuntayhtymän Ja sitten on ihan perusasioita: tehtävät ovat tuki- ja hallintopal– Haluan korostaa hyvää ilmaveluita ”kirkon päätehtävälle”. piiriä, yhdessä tekemistä ja hyvää Kirkon päätehtävää taas tehdään johtajuutta. Vanhana johtamisen seurakunnissa. opettajana näen, että Vantaan Mikä on johtajan mielestä kir- seurakuntayhtymä pärjää näissä kon tärkein tehtävä? asioissa hyvin, mutta tehostetta– Vastaaminen siihen kysymyk- vaakin on. ■

oulun lähestyessä huomaa, kuinka iso merkitys joululauluilla on joulutunnelman saavuttamisessa. Joululaulut itsessään tavoittavat ajatuksissamme ja tunnelmassamme selittämätöntä erityisyyttä. Vaikka sanat eivät riittäisi kertomaan, niin jo sävel vaikuttaa. Tutuilla joululauluilla on kumma, syvempi merkitys. Niissä on jotain nostalgista. Sana nostalgia muodostuu kreikan kielen kahdesta sanasta. Nostos tarkoittaa kotiinpaluuta tai kotiin menemistä. Algos tarkoittaa vaivaa tai tuskaa. Nostalgia tarkoittaa siis koti-ikävää tai kaipuuta johonkin tuttuun. Se tarkoittaa sellaista ikävää tai kaipuuta, joka sisältää rakasta ja läheistä, mutta samalla haikeudessaan jopa tuskaa tai vaivaa. Joululaulujen nostattamassa nostalgiassa on kyse sellaisesta kaipauksesta, joka on vaikeasti selitettävissä. Kaipauksessa on kyse selittämättömästä, joka ei avaudu pelkästään joulun ulkoisilla puitteilla, koristeilla, lahjoilla ja valoilla. Joulun nostalgiassa on kyse kaipuusta itseään suurempaan rauhaan. Rauhaan, joka avautuu lapsuuden kodin kaipuuna, mutta samalla myös taivaan kodin kaipuuna. Tästä joulun salaisuudessa on kyse. Siitä, että tunnistamme taivaallisen koti-ikävän ja laulaessamme joululauluja tunnemme liikutusta, iloa ja kaipuuta. Tähän taivaalliseen koti-ikävään, nostalgiaan, kiteytyy joulun merkityksen vastakohtaisuus. Sen sijaan, että meidän tulisi kaivata jonnekin tai mennä ajatuksissamme jonnekin, meidän luoksemme tullaan. Jouluna ylhäältä tullaan alas eikä alhaalta ylös. Jumala syntyy ihmiseksi, toisen maailman ääni murtautuu meidän maailmaamme. Jouluna Kristus syntyy elämään osaksi arkeamme, vapahtamaan meidät taakoistamme ja antamaan Suuren Ilon – täyttymyksen taivaskaipuuseemme.

6 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019

Raila Järvisen isä vei perheensä maalle turvaan sodalta. Seuraavan kerran Raili tuli Helsinkiin, kun isä haudattiin.

”Rauhallista, pommitonta joulua” Helsinkiläinen Raili Järvinen oli talvisodan alkaessa kuusivuotias. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT VILJA HARALA

ota tuli lopulta yllättäen 30.11.1939 ilman sodanjulistusta. Kun Neuvostoliiton punatähtiset lentokoneet olivat alkaneet pommittaa Helsinkiä, kymmenet tuhannet helsinkiläiset, etupäässä naiset ja lapset, pakenivat maalle naapurikuntiin, kuten nykyisen Vantaan ja Espoon kyliin, ja kauemmas. Esimerkiksi Övre Nybackan tilalla Helsingin Pitäjän kirkonkylässä ylimääräiset huoneka-

lut kärrättiin saliin, jotta lämpimiin kamareihin pystyttiin majoittamaan mahdollisimman monta perhettä. Kun kynnelle kykenevät miehet olivat rintamalla, Helsinkiin jäi vähimmillään noin 65 000 asukasta. RAILI JÄRVINEN oli sodan syttyessä kuusivuotias. Hänelle ei ole tuolta ajalta montakaan muistoa, mutta ne harvat ovat sitäkin traagisempia. Ensimmäinen muisto liittyy siihen, kun hänen isänsä vei raskaana olleen äi-

din ja tyttären mummolaan Teijoon. Isä itse lähti rintamalle. – Kerran isä pääsi kotilomalle. Muistan, että hänellä oli yllään sotilaspuku. Sen jälkeen en isää enää nähnyt, Järvinen kertoo. Perhe oli köyhä, eikä talossa ollut radiota, josta olisi voinut kuulla uutisia. Naapuritaloon ei ollut sisälle menemistä, joten äiti ja tytär kuuntelivat uutisia salaa naapurin ikkunan alla pakkasessa. Äiti oli niin huolissaan isästä, että jokainen tiedonmurunen rintamalta oli hänelle kullanarvoinen. Samaan aikaan, kun Raili ja hänen äitinsä Taimi Virtanen valmistautuivat joulunviettoon maalla, perheen isä Väinö vietti joulua tykistökeskitysten alla. Kenties pappi piti siellä jossa-

kin vaiheessa jouluhartauden. Ainakin miehille jaettiin kotoa lähetettyjä kirjeitä ja paketteja. VAATELIIKKEIDEN miestenvaatetarjonta painottui lämpimiin vaatteisiin. Viimeiset jouluksi rintamalle lähetetyt paketit lähtivät 15. joulukuuta. Suomessa vieraillut Yhdysvaltain Punaisen Ristin edustaja Wayne Taylor totesi Helsingin olevan ”Euroopan pimein kaupunki”. Jouluvaloja Helsingissä ei ollut, sillä kaupunki oli öisin pimennetty. Joulun aikaan Helsinkiä valaisi sinne satanut lumi. Väestönsuojelutiedotteessa todettiin, ettei lunta saanut siirtää pois. Se suojasi kaupunkia värillään ja vaimensi palopommien vahinkoja.

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

maa, suojasit meitä pommituksilta, otit meidät turvaasi maakellareihin, joihin sijasimme vuoteemme.” PIKKUVELJEN SYNTYMÄ karkauspäivänä 29. helmikuuta on toinen asia, jonka Raili Järvinen muistaa talvisodan ajalta hyvin. Iloista päivää seurasi pian suuri suru. – Olimme silloin yhä maalla, ja oli hirveä pakkanen. Leikin lumihangessa talon pihalla, kun näin tätini tulevan kädessään kukkapaketti ja vierellään tummiin pukeutunut mies. Juoksin kertomaan vieraista äidille, joka arvasi heti heidän asiansa. Samana yönä, kun Railin veli oli syntynyt, heidän isänsä oli haavoittunut vaikeasti. Hänet oli viety kenttäsairaalaan alueelle, jonka venäläiset valloittivat. Haavoittuneet olivat jäätyneet kuoliaiksi.

Raili Järvisellä on kädessään sota orpoudesta kertova rintamerkki.

”

R A IL I

J Ä RV IS

E N KO

T IA L B

UMI

Sillä, että jouluna on rauha, on sodan kokeneelle suuri merkitys.

Nämä kuvat otettiin Raili Järvisestä jatkosodan aikana vuonna 1942.

Joulurauhaa ei sodassa ollut, vaan sota niitti uhrejaan tappavaan tahtiin. Rintamalla kuoli joulunaikaan satoja suomalaisia. Kun joulupäivän aamu valkeni, Neuvostoliiton punatähtiset koneet ilmestyivät taas Helsingin taivaalle. Ennen sitä ihmiset olivat toivottaneet toisilleen ”rauhallista, pommitonta joulua”. Sitä ei tullut, vaan pommisuojissa istuttiin viisi tuntia. Kaupungissa moni vietti joulunsa pommisuojassa. Maalla suojana toimivat perunakellarit. Raili Järvinen muistaa tuosta joulusta perunakellarin kostean tuoksun, kynttilänvalon ja pelon. Hän kuvaa sitä vuosikymmeniä myöhemmin kirjoittamassaan runossa näin: ”Äiti

Suomalaiset saivat kuitenkin vallattua alueen takaisin, ja Väinö Virtanen haudattiin myöhemmin Hietaniemeen. Isän hautajaiset ovat yksi niistä muistoista, joita Raili on itkenyt sotaorpojen kohtaamisissa. Hän on kirjoittanut isänsä hautajaisista myös runon: ”Äiti maa, sylisi on suuri. Lapsesi eivät näe kyyneleitäsi.” Kun rauha viimein koitti ja Helsinkiin palasivat valot ja sotaa paossa olleet perheet, moni asia oli toisin. Railin perheen vuokra-asunto Hakaniementori 4:ssä oli myyty, ja perheen tavarat oli muutettu 19 neliön yksiöön läheiseen piharakennukseeen. Äidin oli pakko mennä töihin siivoojaksi. TULI TOINEN SOTA. Siitä Raili Järvinen muistaa enemmän. Hän oli kahdesti sotapakolaisena Ruotsissa ja oppi siellä puhumaan ruotsia. Hänellä on yhä tallella papintodistus, joka piti hankkia Ruotsin-matkalle tarvittavaa passia varten. Todistus on annettu huhtikuun lopussa 1944. Silloin koululaiseksi kasvaneella Raililla oli takanaan useita pommisuojassa vietettyjä öitä. Helsinkiin tehtiin suurpommituksia. Hänet lähetettiin niitä pakoon Ruotsiin. – Sillä, että jouluna on rauha, on sodan kokeneelle suuri merkitys, Raili Järvinen sanoo. ■ Lähteet Laura Kolbe, Samu Nyström & Henrik Tala: Helsinki 1939, pääkaupunki ja suuri käänne. Minerva 2019. Helsingin pitäjä – Vantaa 2017. Vantaa-seura.

Taiteilija Jaana Partanen ja arkkitehti Heikki Lamusuo heijastivat seinälle lasiteoksen luonnoksen.

Tiilissä sanaa, lasissa symboleja Tikkurilan kirkon julkisivutaide pysäyttää ohikulkijan miettimään kristinuskon sanomaa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

ikkurilan uuden kirkon julkisivun taiteilijoiksi on valittu taitelija-arkkitehtikaksikko Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo Kuopiosta. He ovat pariskunta ja tekivät ensimmäiset yhteisen projektinsa jo opiskeluaikana yli 30 vuotta sitten. – Meillä on yhteinen arkkitehtuuri-, taide- ja muotoiluyritys ja tiimi, joka osallistuu kanssamme tämänkin teoksen tekemiseen. Tikkurilan uusi kirkko on hieno rakennustaiteellinen kokonaisuus. Olemme tästä innoissamme, Partanen sanoo. Partanen ja Lamusuo valittiin kirkon julkisivutaiteen toteuttajiksi avoimen portfoliohaun ja jatkoneuvotteluiden jälkeen. Hakuun osallistui 93 taiteilijaa ja taiteilijaryhmää. Kaksikko on tehnyt useita julkisen tilan taide- ja arkkitehtuurihankkeita eri puolilla Suomea. Heidän tunnetuin teoksensa on Evoluutio Kaarisairaalan julkisivussa Kuopiossa. – Julkiset taideteokset ovat meidän molempien lempilapsia. Kirkkoihin emme ole aiemmin taidetta tehneet, joten Tikkurilan kirkko on uusi upea mahdollisuus, Partanen selvittää. JAANA PARTANEN ja Heikki Lamusuo vastaavat tulevan Tikkurilan kirkon katutason julkisivutaiteesta. Siihen kuuluu kolme metriä korkeita lasiseiniä, pienempiä ikkunakaistaleita ja kirkon tiilimuurauksen tiilien teksteistä muodostuvia painokuviota. Luonnoskuvien perusteella ne tarjoavat ohikulkijalle sekä visuaalisia elämyksiä että mietittävää. – Lasiseinämien kautta kirkkosali avautuu ulkona olevaan maailmaan. Olemme halunneet tuoda teokseen kristillistä symboliikkaa kristinuskon alkuajoista tähän päivään, ja ottaa mukaan Tikkurilan alueen, Vantaan seurakuntien historian ja kurkistaa myös tulevaan, Lamusuo kertoo. Lasiteosten symbolit toteutetaan digiprinttauksella. Teokset ovat kuin modernia lasimaalausta. Ristit, kalat, kyyhkyset ja muu symboliikka kertovat kristinuskon sanomaa visuaalisin keinoin. Kuvat rasteroidaan osittain. – Se tuo läpinäkyvyyttä sisältä ulos ja peittävyyttä ulkoa sisälle, Partanen sanoo. KIRKON TIILIMUURIN erikoistiilet valmistetaan Tanskassa. – Tiiliin tulee 101 sanaa Raamatusta. Ne ovat elämänviisauksia, jotka opastavat oman itsen, toisen ihmisen ja Jumalan kohtaamisessa. Ne kertovat siitä, että kristinuskon ytimen muodostavat rakkaus ja anteeksianto, Partanen kertoo. – Teokset muodostavat rakennuksen arkkitehtuurin kanssa kokonaisuuden. Teemme yhteistyötä kirkon suunnittelijan OOPEAA-arkkitehtitoimiston ja kirkon taidetoimikunnan kanssa, Lamusuo lisää. Kirkkotaide alkaa rakentua kirkkoon vähitellen sitä mukaa kuin rakennuksen tiiliä aletaan muurata. Kirkon pitäisi olla valmis käyttöönotettavaksi adventtina 2020. Lähiaikoina vahvistetaan vielä kirkon alttarialueen taiteen ja kastepuun tekijät. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019

Enkeli taivaan sanasta sanaan 1. Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin? Mä suuren ilon ilmoitan maan kansoille nyt tulevan. 2. Herramme Kristus teille nyt on tänään tänne syntynyt, ja tää on teille merkiksi: seimessä lapsi makaapi. 3. Jo riennä, katso, sieluni, ken seimessä nyt makaapi: hän on sun Herras, Kristukses, Jumalan Poika, Jeesukses. 4. Oi terve, tänne tultuas, syntist et hylkää, armias. Sä köyhäks tulit, rikkahin, sua kuinka kyllin kiittäisin.

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

Martti Luther kirjoitti Enkeli taivaan -virren jouluksi 1534. Hän kirjoitti sen lasten joulukuvaelmaa varten. Sävelen hän otti puolieroottisesta piiritanssista, jossa nuorukaiset flirttailevat neitosten kanssa ja kilpailevat heidän suosiostaan. Lutherin virren ensimmäinen säkeistö on väännelmä tuon keskiaikaisen piirileikin ensimmäisestä säkeistöstä, ja alkuperäiset kuulijat varmasti tunnistivat koomisen pilkahduksen uuden jouluvirren virityksessä. Lutherin alkuperäisessä virressä oli viisitoista säkeistöä. Nykyisessä virsikirjassa säkeistöjä on kymmenen. Tekstin on suomentanut Elias Lönnrot vuonna 1867. Julius Krohn uudisti suomennoksen kolmetoista vuotta myöhemmin. Enkeli taivaan sisältää tiivistetyssä muodossa luterilaisen uskonkäsityksen perusajatukset.

5. Ah Herra, joka kaikki loit, kuin alentaa noin itses voit ja tulla halpaan seimehen heinille härkäin, juhtien! 6. Vain heinät on sun vuoteenas, oi Herra, taivaan kuningas, vaikkeivät kultavaattehet sun oisi valtas arvoiset. 7. Näin näytät esimerkilläs, ettei sun kelpaa edessäs ei kunnia, ei korkeus, ei valta, kulta, rikkaus. 8. Ah Herrani, mun Jeesuksein, tee asunnokses sydämein. Mua älä hylkää tuskassa, vaan vahvista ain uskossa. 9. Ah, iloni jos sinuss’ ois, en unhottaa sua koskaan vois. Suo siihen apus armosta, niin kiitän aina riemulla.

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI

10. Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa. Siit enkelitkin riemuiten veisaavat hälle kiitoksen.

10 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019

Raikulipojan paluu Reino Nordin yllätti monet lähtemällä kirkkokiertueelle. Se päättyy vanhoille kotikulmille Kallioon. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ANTTI RINTALA

oi kunpa täällä saisi laulaa – ja mielellään jotain muutakin kuin Maa on niin kaunis -kappaletta, mietti Reino Nordin lapsena, kun hän kävi koulun kanssa Kallion kirkossa. Pian Nordinin toive toteutuu, kun hänen kirkkokiertueensa päättyy sunnuntaina 22.12. vanhoille kotikulmille Kallioon. Maa on niin kaunis ei kuulu settiin, mutta kovin kaukana siitä ei olla. Nordin esittää kirkossa uusia sovituksia omista kappaleistaan sekä joululauluja ja virsiä. Mukana on suuri orkesteri. – En ole pitkään aikaan ollut mistään näin innoissani, Nordin sanoo. POPPAREIDEN KIRKKOKIERTUEISSA ei sinänsä ole mitään uutta, mutta monelle tuli yllätyksenä, että sellaisen tekee juuri Reino Nordin. Hän on ollut viime vuodet äärimmäisen suosittu, mutta myös ihan syystäkin raikulipojan maineessa. Nyt meno on rauhoittunut. Nordin raitistui muutama vuosi sitten. Osittain ehkä siksi hänestä alkoi tuntua, että baarikeikkoihin olisi kiva saada vaihtelua ja lauluja olisi hyvä päästä esittämään jonnekin, missä sanoitukset ja kappaleiden nyanssit pääsisivät paremmin esiin.

”

Reino Nordin esittää kirkkokiertueella omia laulujaan, virsiä ja joululauluja.

Haluaisin jouluun sitkeää rauhaa ja hiljaisuutta. Että olisi ihan tavallista eikä mikään ahdistaisi.

– Olen ollut aina ennakkoluuloton, ja onhan minullakin aina ollut suhde Jumalaan ja johonkin ylimaalliseen. Elämässä on ollut kaikenlaisia vaiheita, mutta edes silloin, kun olen ollut kapinoiva tai heikko, en ole voinut sanoa, että Jeesuksessa, rakkaudessa tai armossa olisi vikaa. Nordin kuuluu yhä kirkkoon. – En eronnut kirkosta silloinkaan, kun se oli trendikästä. Vaarini olisi ollut sellaisesta ihmeissään. Noin vuosi sitten kuollutta vaariaan Nordin luonnehtii viisaaksi uskovaiseksi mieheksi. Hän on iloinen siitä, että vaari ehti nähdä hänen aikuistumisensa, perheensä ja raitistumisensa.

– Olin haaveillut konserttisalikiertueesta, mutta keikkamyyjäni sanoi, että sinun pitäisi tehdä kirkkokiertue. Sanoin siihen, että no niin muuten pitäisi. Kirkkokiertue on otettu vastaan ilahtunein ja yllättynein mielin. Nordin on saanut kuulla, että se on rohkea veto.

VALITESSAAN KAPPALEITA kirkkokiertueelle Reino Nordin pohti, voiko seistä sanoitusten takana. Muun muassa Kosketa minua henki -virsi pani miettimään vähän erilaisia asioita kuin omat rakkauslaulut. – Siinä lauletaan esimerkiksi, että ”Kosketa, Jumalan Henki, syvälle sydämeen. Sinne paina hil-

MUUTTOALE 3.–18.1.2020

Hietalahdenranta 13, Helsinki

ma–pe 9–17, la 10–15

Reino Nordinin Meidän valo -konsertti Kallion kirkossa su 22.12. kello 19. Liput Ticketmaster.

Uusi osoitteemme 3.2.2020 alkaen

Fabianinkatu 8! Uusi myymälä sijaitsee 100 m päässä Esplanadilta, aivan Helsingin sydämessä.

Varaston tyhjennys muuton alta. Kirjoja, levyjä, lahjatavaraa, löytöjä! Hinnat alkaen 0,50 €! www.sacrum.fi

jaa luottamus Jeesukseen.” Tuli sellainen olo, että oho, mutta kyllähän minä luotan Jeesukseen. Hän on sanonut tismalleen oikeita asioita. Siitä kaverista ei hirveän monta virhettä löydy. Jouluun Reino Nordin valmistautuu paitsi keikkaillen myös yksinkertaistamalla elämäänsä. – Virittelen varmaan pientä paastoa ennen joulua. Juhla tuntuu siistimmältä, kun kiristää nyörejä ennen sitä. Yritän muutenkin välillä paastota, se tekee hyvää keholle ja mielelle. Kun kirkkokiertue päättyy, Reino Nordin aikoo viettää aikaa perheen kanssa. Jouluun kuuluvat rento yhdessäolo, kalkkuna ja ehkä tänä vuonna myös joulukirkko. – Katsellaan, mitä tulee. Haluaisin jouluun sitkeää rauhaa ja hiljaisuutta. Että olisi ihan tavallista eikä mikään ahdistaisi. ■

puh. 020 754 2350

Jumalan lempeys Eläinten jalkoihin syntyvä heiveröinen lapsi tuntuu todistavan pelkästä ilosta ja rakkaudesta, kirjoittaa esseisti Antti Nylén. TEKSTI JA KUVAT ANTTI NYLÉN

K 2B

Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019

un ajattelemme seimen lasta, näemme hänet, ja muutakin: näemme hänen nuoren äitinsä, aasin ja härän, tähden. Ne kaikki ovat pikemminkin kuvia kuin todellisuutta. Kuvien näkeminen on uskonnonharjoitusta. Mutta merkillistä on se, ettei kukaan tai mikään säätele sitä. Ei ole oikeita ja vääriä kuvia. Jeesus-lapsen ympärillä voidaan pastoraali-idyllin sijaan nähdä vaikka koko 2000-luvun alun todellisuus, joka on öljyllä ja internetillä kiihdytetty unenomaisen hienoksi ja loistavaksi mutta jossa kaikkea hallitsee yhä kaameampi taju vihreän planeettamme pienuudesta ja hauraudesta keskellä sysipimeää, ääretöntä autiutta. Entä jos valomme onkin harhaa tai valetta? Missä loistaa tosi valo? Seimen äärellä ajatukset loikkivat vaivattomasti pienistä ja kouraantuntuvista seikoista kosmisiin näkyihin ja takaisin. Jeesus-vauvassa tiivistyy kristinuskon radikaalein hengellisyys. Siksi seimihartauden syntymisessä kului vuosisatoja. Seimi ei kuitenkaan ole valmis. Jeesus ei väsy syntymään. KRISTITYT EIVÄT AINA ole ihan fiksuja. Monilla on hassu taipumus järkyttyä turhasta ja vartioida omaa vakaumustaan. Pelkäävätkö he sen menevän rikki? Mielessäni on pari tunnettua tv-sketsiä, joissa pilaillaan pyhien kuvien kustannuksella. Aavistelen silti, ettei kovin moni kristitty ole juuri näistä vitseistä loukkaantunut. Tarkoitan Monty Pythonin sketsiä, jossa Michelangelo joutuu paavin puhutteluun, koska hänen Viimeisessä ehtoollisessaan on ilmennyt puutteita. Tai oikeastaan siinä on ylimääräisiä elementtejä, kuten kenguru ja lähes kolmekymmentä opetuslasta. Jeesuksiakin on kolme, kaksi laihaa ja yksi lihava. Mielessäni on myös se Mr Beanin jakso, jossa ”nolojen tilanteiden mies” rupeaa leikkimään Lontoon Harrodsin somistukseen kuuluvalla seimiasetelmalla. Kun lampaat on lastattu teurasautoon, tallin takaa hyökkää tyrannosaurus, joka uhkaa syödä Jeesuksen. Onneksi apuun saapuu enkeliä kuljettava helikopteri. Pienokainen saadaan turvaan. Noiden sketsien komiikka on johdettu kristinuskosta itsestään, sen omista erikoispiirteistä. Siksi se ei loukkaa. Huumori on oppinutta. Mr Bean toimi teologisesti ja hengellisesti oikein luodessaan Jeesus-lapsen ympärille holtittoman toimintadraaman, jota kuitenkin hallitsee tietty pelastuksen laki. Eivätkä kolme Jeesustakaan ole rienausta vaan osoitus kristinuskon opillisen ja tyylillisen luonteen syvällisestä ymmärtämisestä. Onhan oikeaoppisten kristittyjen Jumala samanaikaisesti kolme ja yksi! Jos emme olisi ideaan niin tottuneita, naurahtaisimme epäuskoisesti. Ja ilmeisesti Uutta testamenttia koottaessa pidettiin evankeliumia niin hyvänä, niin jännittävänä tarinana, että se oli kerrottava samassa kirjassa neljästi. Vai tuliko kiistaa siitä, kenen versio oli paras? Ei raaskittu karsia, päätettiin ottaa koko kärkinelikko? Vastaavat tilanteet ovat tuttuja valintaraadeissa työskennelleille. Vai ajateltiinko ehkä, että kolme asiallista ja yksi runollinen evankeliumi tuottaisivat sopusuhtaisen yleisvaikutelman – aivan kuten sketsissä ”yksi lihava Jeesus tasapainottaa kahta laihaa”? Jos päätöstä ei esteettisin perustein tehtykään, sillä oli esteettisiä seurauksia. Kun neljä melkein samaa kertomusta pannaan päällekkäin, tulee ku-

vasta tärähtänyt. Se näyttää yhtenäiseltä mutta hajoaa läheltä katsottuna kuin päällekkäisvalotus, jossa yhteensopimattomat ainekset kuultavat toistensa läpi. Jää tilaa sekä tulkinnoille että riitelylle. Kristityiltä vaaditaan herkkyyttä ja älyä. Paradokseihin ja runollisiin ristiriitoihin perustuvaa uskontoa on vaikea loukata. On kuin se tekisi sen itse. Kuvan uskonto kestää loputtomasti uusia kuvia. KUVAN USKONTO? Eivätkö Jumalan sana ja pyhä kirja olleetkaan kaikki kaikessa? Eivät! Alussa, ensimmäisenä jouluna, oli kuva. Se esitti ihmistä mutta oli Jumala. Ensimmäisellä vuosisadalla apostolien ympärille kerääntyi harhaoppinen juutalainen lahko, jonka hengellisyys perustui saarnaamiseen ja vapaaehtoistyöhön. Messiaan ”häpeällisestä” kuolemasta vasta opeteltiin puhumaan. Ei olisi tullut mieleenkään tehdä kuvaa Jeesuksen kuolemasta. Vielä vähemmän kuviteltiin moisen kuvan herättävän hartautta. Ensimmäinen tunnettu ristiinnaulitunkuva, tiettävästi vuoden 200 paikkeilta, pilkkaa uuden lahkon jäseniä julmasti. Kiveen hakatussa pilakuvassa ”Jumalalla” on aasin pää. Tuon piirroksen tekijä – kuten Mr Beanin ja Monty Pythonin käsikirjoittajat – oli kuitenkin oikeilla jäljillä. Kesti vuosisatoja ennen kuin kristityt keksivät reclaimata pilkan ja ottaa kuvan ristille nostetusta ihmisen ja Jumalan irvikuvasta pyhäksi tunnuksekseen. Aasinpäästä tosin luovuttiin, mutta aasi itse sai ikonografisia tehtäviä. Vapahtajan synnyintallissa se on seissyt alusta asti. Nämä kollektiiviset pohdiskelut eivät sujuneet ongelmitta tai joutuisasti. Varsinaisesti meidän tuntemamme kristinusko syntyi vasta 700-luvulla, kun kuvien tekemistä ja kunnioittamista koskeva kiista Nikean toisessa kirkolliskokouksessa ratkaistiin. Sen jälkeen harhaoppisia ovat olleet ne, jotka vastustavat kuvia, eivät ne, jotka ovat niihin kiintyneitä. Kristinuskosta kehkeytyi vähitellen esittävä uskonto. Sellaisena se muistuttaa enemmän idän suuria perinteitä kuin samaa Jumalaa palvovia sisaruskontojaan juutalaisuutta ja islamia. PYHÄ ASSISIN FRANCISCUS, joka eli 1200-luvun alussa, ei pitänyt kirjoista. Hän saarnasi mieluummin omalla lihallaan kuin sanoillaan. Hän oli esiintyjä, ei kirjailija. Franciscuksen aikaan lännen kirkko pullisteli valtansa ja voimansa tunnossa. Se oli myös verisiä valloitussotia käyvä sotilasmahti. Kun pyhä Franciscus tässä tilanteessa saarnasi köyhyyttä ja nöyryyttä ja seurasi ”alastomana alastonta Kristusta”, hän esitti kirkolle häikäilemättömän vastalauseen, joka olisi ajanut hänet ahtaalle, jos hän ei olisi suhtautunut sanallisiin oppilauselmiin niin piittaamattomasti. Joulu oli Franciscuksen lempijuhla. Hänen hengellisyytensä tiivistyy eläinten jalkoihin syntyvässä heiveröisessä lapsessa, joka tuntuu todistavan pelkästä ilosta ja rakkaudesta eikä sisällä muuta uhrausta tai kompromissia kuin itse inkarnaation salaisuuden, joka niin ikään kertoo ”itsensä alentavan” Jumalan lempeydestä. Katedraalit ja kullatut krusifiksit eivät kuulu tähän näkyyn. Se vihjailee, että kristinuskosta olisi voinut tulla toisenlainen. Elämänsä lopulla vuonna 1223 Franciscus vietti joulua Grecciossa kotiseudullaan Keski-Italiassa. Siellä hän toi jouluyön messuun härän, aasin ja lampaita ja saarnasi Kristuksen köyhyydestä ja alastomuudesta nostamalla heinien päälle puukalikan, joka messuväen silmissä heräsi ihmeellisesti eloon kuin oikea Jeesus-lapsi. Tätä hengellistä performanssia pidetään ensimmäisenä joulukuvaelmana, seimenä. Jumala alentaa itsensä ja saapuu meidän keskellemme pienenä vauvana, leivänpalana ja viinitilkkana, miksei

siis puunukkenakin! Tämä oli Franciscuksen jouluseimen sanoma. Mutta koska hän oli uskonnollinen nero, hän ei tiennyt, mitä teki. Hän aloitti perinteen, joka on ajat sitten riistäytynyt käsistä etenkin kansanhurskaudessa. Kaikilla, jotka ovat joululomalla käyneet Kanariansaarilla, on ollut ainakin tilaisuus huomata sikäläisille toreille rakennetut pienoismallikylät. Espanjassa seimihartaus kukoistaa julkisessa tilassa, muualla Euroopassa kai lähinnä kodeissa. Seimellä on taipumus sopeutua aikaan ja paikkaan. Kristinusko on kuvan uskonto, mutta sen kuvat ovat harvoin historiallisesti luotettavia. Teologit puhuvat ”kontekstuaalisuudesta”: kun uskovat sovittavat kristilliset kuvat omaan elämänpiiriinsä, ne käyvät polttaviksi. Jeesus voi syntyä missä tahansa. Suomessa seimihartautta ovat edustaneet koulujen perinteiset joulukuvaelmat. Marian ja Joosefin rooleissa on lapsia, jotka eivät tiedä miten päin

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

olisivat, mikä on teologisesti salaviisasta – kovin taitavaa tuskin oli vanhemmuus Jeesuksen lapsuu denkodissa: Maria oli säikähtänyt teiniäiti, Joosef hämillinen vanha duunari. Kun omat lapsemme esittävät näitä vanhem pien arkkityyppejä, asettuu komiikka kauniisti to tuuden palvelukseen. JOULUSEIMI VOI RAKENTUA pyhän perheen ym pärille estottomasti, levottomana ja rönsyilevänä. Idylli ja kaaos sekoittuvat. Mutta kuten neljä evankeliumia tai Jumalan kolme persoonaa rauha ja häly pysyvät erillisinä. Joulun salaisuus ei ole imeytynyt näkymättömänä kaikkialle. Se on kät ketty niin, että sen voi löytää. Kuvassa ovat mukana taivas ja tähdet, maa ja vesi, kaikki eläimet ja kasvit, mutta myös kaik ki ammatit ja toimet, yhteiskunnan koko kirjo. Ja puhuttelevaa on, että ihmiset ovat uppoutuneita omiin askareihinsa. He eivät huomaa mitään eri

koista. He ovat nähneet tähtiä ennenkin eivätkä ole niitä koskaan tulkinneet. Tähän sisältyy sekä saarna että lohtu. Myös Va pahtajan syntyessä ihmisten täytyy hoitaa asian sa, arkensa, työnsä, toisensa; meidän on kannet tava ristimme myös silloin. Mutta täytyy hyväksyä sekin, että siihen menevät meidän kaikki voimam me. Joka arkiaamu saatamme ohittaa Kristuksen kuin irtonaisen katukiven tai raajarikon pulun. Niin maailmassa käy. On järkyttävää, miten pieni yksityiskohta Jeesuslapsi seimiasetelmassa on! Mutta se kuuluu kristilliseen yllätyksen este tiikkaan. Pääasiaa ei näytetä jättiscreeniltä par haaseen katseluaikaan. Se tapahtuu pimennos sa, yöllä. Getsemanessa Jeesus torui opetuslapsiaan, kun nämä eivät jaksaneet ”hetken vertaa” valvoa hä nen kanssaan. Pitäisi valvoa! Edes ”hetken verran”. Mutta mi

ten me siihen kykenisimme, jos pyhät apostolit kaan eivät siinä onnistuneet? Maailma on tällainen, näin lattea. Se ei ole juh lajumalanpalvelus. MUTTA JOULU ON vasta alku. Se on pääsiäisen tien viitta. Oikeastaan joulu on käänteinen pääsiäinen. Joulu kertoo, miten asiat maailmassa menevät: Vapahtaja syntyy maan päälle. Mutta yhdessä yös sä Jumalan rakkaus kääntyy ihmisten väkivallaksi. Tapaninpäivänä murhataan diakoni Stefanos, en simmäinen marttyyri. Lisää tragedioita ja kauhun hetkiä sisältyy joulun seuraaviin päiviin. Pääsiäinen taas kertoo, miten asiat eivät mene. Tai paremminkin: tämän ainoan kerran ne me nevätkin toisin! Väkivallan keskeltä siirrytään uuteen elämään. Mutta se jää viimeiseksi kuvaksi. Ja kevätaamun sokaisevan valon huomaavat myös ne, jotka eivät jaksaneet joulun heikon tähden valossa valvoa. ■

Tilisiirto Saajan IBAN tilinumero Nordea: Saaja

Maksaja

BIC

FI85 2065 1800 1084 62

Diakonissalaitos Alppikatu 2 00530 Helsinki

NDEAFIHH Lahjoitan nuorelle syyn elää □ 150 Eur □ 100 Eur □ 50 Eur □ 25 Eur □ muu summa

MAINOS

Allekirjoitus

Viitenro

Tililtä nro

Eräpäivä

Eur

32706

Eur MAINOS

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

Anthony Hopkins ja Jonathan Pryce ovat pääosissa Kaksi paavia -elokuvassa.

Satu kahdesta paavista Olipa kerran paavi, joka ei enää halunnut olla paavi, ja niinpä sitten valittiin toinen paavi. Ja sitten Fernando Meirelles teki aiheesta lämminhenkisen elokuvan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA NETFLIX

ernando Meirellesin elokuva Kaksi paavia alkaa enteellisesti. On vuosi 2005. Buenos Airesin arkkipiispa Jorge Mario Bergoglio (Jonathan Pryce) saarnaa avoimen taivaan alla Franciscus Assisilaisesta, joka sai ilmestyk-

sessä Jumalalta käskyn korjata kirkkoa. Samaan aikaan tulee tieto pitkäaikaisen paavin Johannes Paavali II:n kuolemasta. Elokuvan lopussa eletään vuotta 2013. Bergogliosta tulee paavi Franciscus, ja hän saa johdettavakseen kirkon, jossa on paljon korjattavaa, esi-

merkiksi lasten hyväksikäyttöä ja sen peittelyä sekä taloudellisia väärinkäytöksiä. Moni toivoo hänen myös korjaavan kirkkoa niin, että se olisi lähempänä tämän ajan ihmisiä ja heidän todellisia kysymyksiään. Elokuvan keskeiset tapahtumat sijoittuvat muutamaan päivään Franciscuksen edeltäjän, paavi Benedictus XVI:n (Anthony Hopkins) kaudella, kun miehet tapaavat Castel Gandolfossa ja Vatikaanissa. Teologisesti eri linjoilla olevat kirkonmiehet kinaavat ja sanailevat. He ovat myös ihmisinä hyvin erilaisia:

toinen vaikuttaa varautuneelta ja autoritääriseltä, toinen helposti lähestyttävältä ja sydämelliseltä. Lähtökohdat yhteisymmärryksen löytämiseen eivät ole lupaavat, mutta niin vain nämä kaksi haparoiden rakentavat keskusteluyhteyttä ja yllätyksenä itselleenkin ystävystyvät. Paavi paljastaa omat eläkesuunnitelmansa ja sen, että muutaman päivän aikana hän on alkanut toivoa tästä köyhiä puolustavasta ja tangoa tanssivasta argentiinalaisesta arkkipiispasta seuraajaa itselleen. Jos on yhtään seurannut uutisointia katolisen kirkon skandaaleista, Kaksi paavia tuntuu hyväntahtoiselta sadulta. Siinä seikkailee kaksi karismaattista vanhempaa kirkonmiestä, toinen korkeasti oppinut, toinen elämän viisastama. On Vatikaanin mykistävää loistoa. Kaiken taustalla soi The National -yhtyeestä tutun Bryce Dessnerin lempeä ja melankolinen musiikki. Elokuvaa katsoessaan saattaa unohtaa seuraavansa taiten kirjoitettua fiktiota, sillä kyseessä ei todellakaan ole dokumentti siitä, mitä vallan takahuoneissa – Sikstuksen kappelin sakastissa tai paavin kesäasunnolla – on tapahtunut. Suurin syy siihen, että tarinan taika toimii, ovat loistavat näyttelijät. Jonathan Pryce on näköispainos Franciscuksesta. Anthony Hopkins ei ole yhtä hauras kuin Benedictus XVI jo eläkkeelle jäädessäänkin oli, mutta hän tuo hienosti esiin norsunluutorniinsa eristäytyneen paavin yksinäisyyden ja turhautumisen. ■

Tiesitkö, että jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä olisi hyvä olla testamentti? Listasimme kymmenen syytä laatia omasi. Lue lisää: unicef.fi/testamentti

Kaksi paavia 13.12. alkaen elokuva teattereissa ja 20.12. alkaen suoratoistopalvelu Netflixissä.

Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019

Vampyyrin kotikirkko The 69 Eyesin laulajan mielestä koti, uskonto ja isänmaa ovat kauniita asioita. Toinen hyvä trio on usko, toivo ja rakkaus. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA VILLE JUURIKKALA

usiikkivideolla sarvipäinen piru nuolee verta huuliltaan. Nainen tiukassa nahkavaatteessa hyväilee demonisia sarviaan. Luurankonahkarotsiin pukeutunut mies laulaa, miten Lucifer tanssii sairaalasängyn ympärillä. Bändi on The 69 Eyes, kappale Two Horns Up ja vieraileva solisti (se verta nuoleskeleva kaveri) Cradle of Filth -yhtyeestä tuttu Dani Filth. Luurankotakkiin pukeutunut laulaja on yhtyeen keulakuva ja sanoittaja Jyrki 69, siviilissä Jyrki Linnankivi. Jos Linnankivi ei ole Saksassa tai Yhdysvalloissa laulamassa syvällä bassoäänellään vampyyreistä, paholaisista ja kauniista naisista, hän herää sunnuntaiaamuisin yleensä kotonaan Helsingissä. Kello kymmenen hän laittaa radiosta päälle Ylen ykkösen, jossa lauletaan toisenlaisista henkiolennoista. ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Jumalanpalveluksen kuuntelemisesta tulee Linnankivelle turvallinen olo. Hän oppi tavan lapsuudenkodistaan. – Ja arkisin kello 7.15 tulee aamuhartaus. Tykkään kuunnella niitä. Sieltä tulee hyviä ajatuksia, Linnankivi kertoo. 2019 ON TUPLAJUHLAVUOSI. The 69 Eyes täytti tänä vuonna 30 vuotta ja Jyrki Linnankivi 50. Kun Linnankivi rupesi parikymppisenä kirjoittamaan sanoituksia, ideat tulivat sarjiksista, kauhuelokuvista ja ”muutamasta gimmasta, joita olin pyytänyt deitille”. Samat teemat pyörivät viisikymppisen miehen lyriikoissa yhä. – Niissä on nuoruudenriemua, ennakkoluulottomuutta ja hulluutta. Haluan pitää niistä kiinni. Bändin juuret ovat kuitenkin kauempana kuin 1980-luvun kauhuleffoissa. The 69 Eyesiä ei olisi, elleivät Vernon ja Gladys Presley olisi vuonna 1935 saaneet poikaa, jolle annettiin nimi Elvis. 1960-luvulla seitsemän- tai kahdeksanvuotias Jyrki Linnankivi kuunteli radiosta, kun Elvis lauloi. Sattumalta rockin kuningas lauloi gospelia. Jyrki painoi mankastaan record-nappia. – Ensimmäinen Elvis-matskuni oli kasetillinen gospelbiisejä, jotka rokkasivat, hän kertoo. Kun The 69 Eyes keikkailee Yhdysvalloissa, Linnankivi tykkää pysähdellä maanteiden varsille rekkakuskien taukopaikoille. Ollaan amerikkalaisen duunarikulttuurin ytimessä. – Mitä siellä myydään? Ilmanraikastimia ja paitoja löytyy aina kolmella logolla: kotkalla, pääkallolla ja paholaisella. Ne ovat Linnankiven mukaan rock ’n’ rollin ydinkuvastoa. Kotka edustaa vapautta ja Amerikkaa, mahdollisuuksien maata. Pääkallo muistuttaa, että jonain päivänä me kaikki olemme mullan alla. Paholainen taas riivaa ihmistä. Mutta myös risti on osa rockin ikonografiaa. Niin oli jo Elviksellä ja Johnny Cashilla, Linnanki-

ven toisella suurella idolilla. Kristinusko ja gospel punoutuivat varhaisen rockin kanssa yhteen. Ja kas, myös Linnankiven kaulassa roikkuu hopeinen risti. – Kun menin ekan kerran 20 vuotta sitten Saksaan keikoille, minulla oli risti kaulassa. Joku kysyi, onko tuo niinku väärin päin. Olin ihan tuohtunut. Että joku oikeasti kysyi tuollaista asiaa, Linnankivi kertoo. – No, jokaisella on omat ajatuksensa. MIKSI JYRKI LINNANKIVI sitten pitää ristiä kaulassaan? Syitä on ainakin kolme. Ensinnäkin se on magee. Se edustaa rock ’n’ rollia. Siinä mielessä se on symboli siinä missä mikä tahansa muukin popkulttuurin logo. Toiseksi se kertoo, että Linnankivi tulee Suomesta. Kotimaa on hänelle rakas. Kolmanneksi se herättää keskusteluja.

”

Minulla oli risti kaulassa. Joku kysyi, onko tuo niinku väärin päin. – Jos joku kysyy, kerron, että olen saanut evankelisluterilaisen kasvatuksen. Olen ollut lapsena kirkon poikakerhoissa ja leireillä. Ne ovat olleet rakentamassa arvomaailmaani. Linnankivi vertaa itseään kauhurokkari Marilyn Mansoniin. Mansonille uskonto oli ahdistava asia, petosten ja pelkojen vyyhti, jota vastaan hän hyökkäsi musiikillaan. Kun Linnankivi kävi 1990-luvulla Tukholmassa katsomassa Mansonin show’ta, tämä yritti shokeerata repimällä Raamattua. Manson ei tainnut tuntea yleisöään. – Eihän sellainen voisi ruotsalaisia vähempää kiinnostaa, Linnankivi sanoo. – Mutta toisin kuin Mansonille, minulle uskonto on tuki ja turva. Linnankivi kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja mieltää itsensä kristityksi. Maailmalla keikkaillessaan hän on tavannut fanejaan, joilla on jos jonkinlaisia maailmankatsomuksia. Toisen pyhän kunnioittaminen on Linnankivelle tärkeää. – Jos joku sanoo, että on ateisti, minä kunnioitan sitä. Ehkä häneltä jää jotain asioita kokematta, mutta jokainen valitsee oman tiensä. RUUDULLA NÄKYY RISTI, Daavidin tähti, hindulaisuuden om-symboli ja islamin puolikuu. On ristin painon alle luhistunut Kristus, moskeijan kupoli ja minareetti, Israelin lippu ja Itkumuuri.

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kuka? Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on The 69 Eyes -yhtyeen laulaja ja sanoittaja.

Mitä? The 69 Eyes täytti tänä vuonna 30 vuotta ja Jyrki Linnankivi 50 vuotta.

Motto ”Got a Lot o’ Livin’ to Do” – Elvis Presleyn kappale vuodelta 1957

”Going down to the beginning”, Jyrki 69 laulaa. ”Going down to erase my sins / And for a new beginning / Going down where faith lives / And where the walls are wailing.” Jyrki Linnankivi kuvasi Jerusalem-biisin videon itse käydessään kaupungissa ensimmäistä kertaa. – Jerusalem on kaupunkien kaupunki. On käsittämätöntä, että se on edelleen maailman tärkein kaupunki, hän sanoo. – Siellä ovat suuret uskonnot yksien tuhansia vuosia vanhojen muurien sisällä. Ja mitä siellä muurien sisällä tapahtuu, heijastuu suoraan maailmaan. Helsingissä on kylmää ja märkää. Linnankivi osoittaa kahvilan ikkunasta ulos Tuomiokirkkoa. – Tuotakaan ei olisi tuossa, jos Jerusalemia ei olisi. Tuomiokirkko on Linnankivelle tärkeä. Se on hänen lapsuutensa kotikirkko. Kun Linnankivi oli ehkä neljävuotias, hänen äitinsä sanoi, että nyt mennään kirkkoon katsomaan enkeleitä. – Menimme sinne, mutta en nähnyt yhtään enkeliä. Äiti tarkoittikin patsaita. Olin vähän pettynyt. Viitisenkymmentä vuotta myöhemmin Linnankivi tykkää edelleen käydä kirkoissa ympäri maailmaa bongailemassa enkeleitä. Häntä mietityttävät turistit, jotka heti kirkkoon astuttuaan alkavat kuvata kännykällä kaikkea. – Siis sen sijaan, että he hiljentyisivät kokemaan kirkon rauhan. Se on sama asia kuin että joku katsoo eturivissä rokkikeikkaa kännykkänsä ruudun läpi, Linnankivi selittää. – Ei se keikan tunnelma kuitenkaan välity videolta muille, vaikka kuinka toivoisi. Linnankiveä huvittaisi opiskella teologiaa tai taidehistoriaa. Hän on aiemmin opiskellut muun muassa kemiaa Helsingin yliopistossa, ja pari vuotta sitten hän kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa ranskan. – Ulkomailla aina ihmetellään, kun rokkarilla on akateemista oppineisuutta. VAIKKA THE 69 EYESIN vampyyrigoottirokki on päällepäin synkkää, Jyrki Linnankiven mukaan biiseissä on mukana toivo. Niin on myös uusimman West End -levyn Two Horns Up -sinkussa – siis siinä, jonka videolla saatana lipoo verta. Lyriikat jatkuvat: ”Two horns up / Never let it go / You got a gift of life / Never live it slow.” Linnankivi huomauttaa, että jotkut The 69 Eyesin biisit ovat lähestulkoon gospelia. ”I commit sins everyday but I never give my soul away / 'Cause I still got some respect for you in the end”, Jyrki 69 laulaa kappaleessa Only You Can Save Me. ”Only you can save me, Lord.” Linnankivi näkee, että yksi tämän ajan suurimpia vitsauksia on juurettomuus. Se voi johtaa epätoivoon. Nuoret tulevat hakemaan lohtua musiikista ja rokkitähdeltä, Jyrki 69:ltä. – Että kun sä olet rokkitähti, niin ehkä sulla on joku turva tai tuki annettavana. Linnankivi itse sai hyvän paketin lapsuudessaan. Hänen mielestään koti, uskonto ja isänmaa ovat kauniita asioita. Suomalaiset elävät hyvää elämää sen takia, että edelliset sukupolvet ovat ponnistelleet. Hyvät käytöstavat ovat tärkeitä, vanhempia ihmisiä pitää kunnioittaa ja omia juuria kannattaa vaalia. Myös kristilliset juhlapyhät ovat Linnankivelle tärkeitä. Hän ajattelee, että jokaisen on hyvä pysähtyä ja hengähtää, vaikka ei uskoisi juhlien perimmäiseen sanomaan. The 69 Eyes ei koskaan keikkaile jouluisin. Kodin, uskonnon ja isänmaan rinnalla toinen hyvä trio on usko, toivo ja rakkaus. Linnankivi on suunnitellut kirjoittavansa niistä kirjan. Usko on Linnankiven mukaan yhteinen asia koko ihmiskunnalle. Se on kulkenut muodossa tai toisessa läpi ihmisen historian. – Se on asia, jolla rauhoitan itseäni, Linnankivi selittää. – Olen lentopelkoinen, ja kun kone nousee, istun kädet ristissä. Usko on myös kokoava voima maailman mayhemin, sekasorron ja kaaoksen keskellä. Toivo on uskon kaveri. Linnankivelle toivo on liekki, jota usko pitää yllä ja joka ei saa sammua. Se on voima, joka sanoo, että sinä selviät, oli tilanne mikä tahansa. Rakkaus taas on bensaa toivon liekkeihin. Sitten Linnankivi naurahtaa. Hän pelkää kuulostavansa saarnamieheltä. Sitä hän ei halua. – Sinne juttuun pitää sitten heittää tarpeeksi niitä pääkalloja ja paholaisia. ■

Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019

Kun hätä on suuri, on lähi Arkinen hyvä teko voi pelastaa avun saajan päivän. Jeesus ja Paavali antavat mallia auttamiseen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS PAULI SALMI

iedättehän ne joulukertomukset ja -elokuvat, joissa edes lyhyen aikaa maassa on rauha ja ihmisillä hyvä tahto? Tympeä kitupiikki tekee henkien opastamana parannuksen. Itsemurhaa suunnitteleva mies näkee enkelin avustuksella, kuinka paljon hän on tullut auttaneeksi muita. Sotilaat solmivat aselevon jouluksi. Lapsetkin – ja ehkä varsinkin he – tietävät, että joulun alla kannattaa olla kiltti. Jotkut jaksavat olla kilttejä muutenkin kuin lahjojen toivossa. Lokakuussa tehdyssä verkkokyselyssä Kirkko ja kaupungin lukijat kertoivat arkisista hyvistä teoista, joita he ovat todistaneet. Näissä lukijoiden kertomuksissa paikalle saapuu joku, joka ojentaa setelin, auttaa kaatuneen pystyyn, kantaa ostokset tai lohduttaa surevaa.

Sairaalassa käynti oli ollut nuorelle naiselle raskas. Kun hän bussimatkalla puhui asiasta puhelimessa, häntä alkoi itkettää. Yhtäkkiä hänen takaansa tungoksesta joku ojensi nenäliinan. UUSI TESTAMENTTI kertoo lähimmäisenrakkaudesta, johon Jeesus kehotti ja näytti itse mallia. Raamatuntutkija Katja Kujanpää vinkkaa, että jos haluaa tietää, mitä historian Jeesus todella tai ainakin todennäköisesti asiasta sanoi, kannattaa lukea niin kutsuttuja synoptisia evankeliumeja eli Markusta, Matteusta ja Luukasta. Niissä Jeesuksen opetuksen ydin on rakkauden kaksoiskäsky, jossa kehotetaan rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään. – Erityisen kiinnostavaa ja uutta Jeesuksen opetuksessa on se, että hän laajentaa lähimmäisenrakkauden koskemaan myös vihollisen rakastamista. Esimerkiksi Vanhassa testamentissa lähimmäisellä tarkoitettiin oman kansan jäsentä, Kujanpää kertoo. Lisäksi Jeesus esittää monissa muissakin uskontoperinteissä tutun kultaisen säännön: kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Kujanpää huomauttaa, että Jeesuksesta kertovassa traditiossa Jeesus ei vain puhu vaan myös toimii. Hän ei vain opeta vaan myös näyttää itse esimerkkiä. Hän ylittää sosiaalisia rajoja ja seurustelee hyljeksittyjen kanssa. Hän jopa aterioi heidän kanssaan, mikä oli Raamatun ajan kulttuurissa vahva yhteyden merkki. Jeesus toimii vastoin totuttua myös parantaessaan sairaita. Hänen luokseen tullut verenvuototautinen nainen oli sairautensa vuoksi pysyvästi epäpuhdas. Spitaalisten kanssa yhdessäoloon liittyi myös tartuntavaara. Näissä kohtaamisissa näkyy Kujanpään mielestä paitsi Jeesuksen voima ja valta myös hänen toimintansa rakkaudellisuus. JEESUKSEN OPETUS lähimmäisenrakkaudesta liittyy hänen opetukseensa taivasten valtakunnasta.

Siksi se on Katja Kujanpään mukaan niin radikaalia. Aikojen loppu on käsillä ja Jumalan voima on murtautumassa maailmaan. – Taivasten valtakunnan erityislaatuisuus vaatii ihan muuta kuin arjen kohtuullista kunnollisuutta. Jeesuksen vaatimukset menevät reippaasti sen yli. Kujanpää näkee tässä kiinnostavan jännitteen: Jeesuksen opetus on ehdotonta ja radikaalia. Samaan aikaan hän liikkuu ja aterioi sellaisten ihmisten seurassa, jotka eivät ole lähelläkään täydellistä, vaan tuskin yltävät normaalin korrektin käytöksen tasolle. – Tulkitsijoita tämä on mietityttänyt paljon. Yleisin selitys on, että Jeesuksen hyväksyvä rakkaus saa syntiset muuttamaan toimintaansa. Luukkaan evankeliumissa kuvattu Sakkeus on tästä hyvä esimerkki: Jeesus kutsuu itsensä kylään Sakkeuksen kotiin, ja se on niin mullistava kokemus, että huo-

Kahden pienen lapsensa kanssa liikkeellä ollut nainen liukastui jäisellä kadulla. Tuntematon nuori nainen tuli tarjoamaan apua ja vei koko porukan autollaan kotiin. mattavan rikas Sakkeus parantaa korruptoituneet tapansa. Varsinkin Luukkaan evankeliumi kertoo rajoja ylittävästä rakkaudesta. Luukkaan sankareita ovat syrjäytetyt ja heikossa asemassa olevat. Tämä näkyy Kujanpään mukaan esimerkiksi Jeesuksen kertomuksessa laupiaasta samarialaisesta. Samarialainen kuului halveksittuun etniseen ryhmään. Toisin

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

mmäinen lähellä Omaa epätäydellisyyttään murehtiville Kujan pää muistuttaa, että Jeesus kutsui seuraansa nimen omaan syntisiä ja onnettomia. – On mahdollista ajatella, että vuorisaarnan etiik ka osoittaa suuntaa. Pyritään sen asettamaa ihan netta kohti, mutta hyväksytään se, että lähellekään ei päästä. Ja ollaan sitten taas muiden syntisten kanssa yhteisellä aterialla hyvässä seurassa. YKSI SITEERATUIMPIA Uuden testamentin opetuk sia rakkaudesta on apostoli Paavalin Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille. ”Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyt täydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei kat keroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa”, Paa vali kirjoittaa. Tätä tekstiä luetaan paljon häissä, mutta alku peräisessä asiayhteydessään kyseinen kohta pu huu ihan muusta kuin miehen ja vaimon välises tä tunteesta. – Se käsittelee yhteisöä ja yhdessä elämistä. Paa vali on juuri edellä puhunut armolahjoista ja sii tä, mitkä lahjat palvelevat yhteisöä parhaiten. Ko rintin seurakunnassa monet arvostivat näyttävää ja vakuuttavaa esiintymistä. Paavali kuitenkin esittää rakkauden voimana, joka rakentaa yhteisöä, Katja Kujanpää kertoo.

Yksinhuoltajaäiti käveli lastensa kanssa kadulla, kun vanhempi mies tuli hänen luokseen ja antoi 50 euron setelin. Miehelle oli yhtäkkiä tullut sellainen olo, että hänen täytyy antaa raha naiselle. Naisella olivatkin sillä hetkellä rahat vähissä, sillä hän lyhensi kuukausittain opintolainaansa.

kuin juutalaiseen uskonnolliseen eliittiin kuuluneet pappi ja leeviläinen, hän pysähtyi huolehtimaan kohtaamastaan ryöstetystä, pahoinpidellystä mie hestä. ”Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?” kysyy Jeesus kuu lijoiltaan. MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA on Jeesuksen pitkä opetuspuhe, jota kutsutaan vuorisaarnaksi. Tuos sa puheessa Jeesus asettaa lähimmäisenrakkauden riman suorastaan masentavan korkealle. Joulutäh den vieminen palvelutalossa asuvalle sukulaiselle tai setelin sujauttaminen joulupataan ei taida olla vielä mitään, kun Jeesus käskee olemaan täydelli nen. – Varhaisessa kirkossa Jeesuksen opetukset tuot tivat paljon päänvaivaa, kun mietittiin, miten niitä voisi soveltaa käytäntöön. Jeesuksen etiikka on niin

Iäkäs mies oli tulossa ostostensa kanssa kaupasta kotiin. Paikalle sattunut naapuri tarjoutui auttamaan ja kantoi kassit kotiovelle saakka. epäkäytännöllistä. ”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen” on aika mahdoton käsky noudattaa, Katja Kujanpää sanoo. – Jeesushan liioittelee välillä paljon, ja se on hy vää retoriikkaa. Mutta olisi aika ongelmallista sa noa, että esimerkiksi hänen opetuksensa ”jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasen kin” olisi puhdasta retoriikkaa, eikä sitä muka oli si tarkoitettu koskaan mitenkään noudatettavaksi.

PAAVALIN KIRJEISSÄ lähimmäisenrakkaus on en nen kaikkea yhteisön sisäinen asia ja ilmenee konk reettisina tekoina. Kujanpään mukaan seurakun nat, joille hän kirjoitti, koostuivat enimmäkseen alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvista ihmisistä. Sik si Paavali ei juurikaan käske lahjoittamaan köyhil le. Sen sijaan lähimmäisenrakkaus on keskinäisen avun tarjoamista, pientä huolenpitoa arjessa, niuk kojen resurssien jakamista niin, että kaikki pärjää vät. Eräänlaista naapuriapua siis. – Uudessa testamentissa tulee hyvin esille se, että varhaisilla kristityillä oli valtavia vaikeuksia toteut taa edes tätä yhteisön sisäistä rakkautta. Oli paljon riitoja ja puolueellisuutta, Kujanpää huomauttaa. – Toisaalta kristityt myös onnistuivat Jeesuksen esimerkin seuraamisessa tavalla, joka erottui. Kris tittyjen keskinäinen huolenpito ja myös ulkopuolis ten auttaminen pantiin merkille. Solidaariset yhtei söt näyttivät vetovoimaisilta ja erityislaatuisilta, ja se oli varmasti yksi syy kristinuskon leviämiseen. Hyvien tekojen ja keskinäisen solidaarisuuden lähde oli Paavalin mielestä Jumalan rakkaus. – Jos saa Jumalalta valtavan lahjan, sen täytyy ilmetä jollakin tavalla käytännössä. Paavali ei ym märtäisi ollenkaan sitä, että jäätäisiin vain kellus kelemaan Jumalan rakkaudessa. Jumalan Kristuk sessa antama rakkauden lahja edellyttää ihmisel tä vastausta, ja hyvät teot ovat osa tätä vastausta. On itsestään selvää, että eettinen toiminta ja lähim mäisen kannatteleminen ovat osa Kristuksen yhtey dessä elämistä. ■ Kertomukset ovat Kirkko ja kaupungin lukijakyselystä.

Osa 46

MATTI HAGELBERG

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

neniälittereK

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Katsomusneutraalin joulujuhlan musta lista JOS HALUAT järjestää kaikille sopivan neutraalin joulujuhlan, vältä ainakin näitä: Jeesus-lapsi – liian kristillinen Enkeli – uushenkisyyttä, kristin uskoa, juutalaisuutta ja islamia Tontut – skandinaavista luonnon uskontoa Tonttulakit – sama juttu Kulkuset – samanistisia suojelu välineitä Joulupukki – skandinaavista luonnonuskontoa, katolista pyhimyskulttia Poro – eläinten alistamista Piparit – antiikin roomalai sen Saturnaliajuhlan perinne

Lautapelit – antiikin roomalaisen Saturnaliajuhlan perinne Joulukinkku – ei käy vegaaneille, muslimeille eikä juutalaisille

Piirileikit – vanha uskonnollinen hedelmällisyysriitti Lahjapaketit – viittaavat Raamatun kertomukseen itämaan tietäjistä Joulupuuro – roomalainen hedelmällisyyden ja rikkauden symboli Manteli joulupuurossa – taikauskoa Kynttilät – roomalaisen Sol Invictus rituaalin tarpeistoa Joulukuusi – kristilli nen symboli, kabbalistinen elämänpuu Viini – kristitty jen ehtoollis juoma

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Olli Tiihonen, 9, asuu Espoon Tapiolassa. Hän käy alakoulun kolmatta luokkaa. Hän harrastaa kuorolaulua, partiota, kokkaamista, savitöitä ja sählyä. Tiihonen on mukana lasten aattohartauden joulukuvaelmassa tiistaina 24.12. kello 11 Tapiolan kirkossa.

Olli Tiihosesta on tärkeää, että hänen roolihahmonsa näyttää oikealta Raamatun ajan paimenelta.

Lelueläinten kanssa Betlehemiin Paimenta esittävän Olli Tiihosen mielestä joulukuvaelma on hieno tapa kunnioittaa Jeesuksen syntymäpäivää.

lopuksi alttarille rakennettuun Betlehemiin Jeesuslapsen luo. Kirkkoa kierrettäessä lauletaan joululauluja. Sitten Tiihonen lukee Raamatusta profeetta Jesajan ennustuksen Jeesus-lapsesta.

sissa vaatteissa siivillä ja sädekehällä varustettuna. Itämaan tietäjän rooli ei sen sijaan ole innostanut Tiihosta, koska tietäjien osuus joulukuvaelmassa on niin pieni. He tulevat esiin vasta kuvaelman lopussa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

OLLI TIIHOSESTA on tärkeää, että joulukuvaelman roolihahmo näyttää oikealta Raamatun ajan paimenelta. Hän on saanut valita itse vaatteensa ja päättää siitä, haluaako kainaloonsa lampaan vai koiran. Rooliin valmistautuminen ei vie paljon aikaa, sillä kuvaelmaa harjoitellaan kirkolla vain kerran aattoaamuna. Tiihosesta on hyvä, ettei esiintymistä tarvitse kauheasti valmistella eikä stressata. Tiihonen on jo kokenut esiintyjä, sillä hän oli ensimmäisen kerran mukana Tapiolan kirkon joulukuvaelmassa kaksivuotiaana. Tuolloin hän oli enkelilauman pienin enkeli ja alkoi kesken kuvaelman tepastella ympäriinsä. Kirkkoväki oli miettinyt, mahtaako eksynyt enkeli löytää koskaan Betlehemiin. Enkelinä Tiihonen on esiintynyt sen jälkeenkin. Hänestä on ollut hauskaa kulkea hienoissa valkoi-

ON ROOLI ollut mikä tahansa, Olli Tiihonen on aina tykännyt joulukuvaelmassa esiintymisestä. Hän kuvailee sitä teoksi, jolla voi ilahduttaa monia. Kirkossa on tuolloin myös hieno tunnelma: on joulukuusi, kaunis valaistus ja katossa tähtiä. Toisaalta esiintyminen kuvaelmassa jännittää aina vähän. Varsinkin se, osaako mennä lavalle oikealla hetkellä. Jännitystä aiheuttaa sekin, pysyykö Jeesus-lapsena esiintyvä oikea vauva rauhallisena. Kerran kuvaelmassa oli mukana oikea koira, ja se alkoi haukkua kesken esityksen. Hartaushetken jälkeen jouluaaton vietto jatkuu Tiihosen perheessä perinteisesti riisipuuron ja lahjojen merkeissä. Mukana joulunvietossa ovat isovanhemmat sekä serkut, jotka saapuvat Brysselistä Pulla-nimisen koiranpentunsa kanssa. ■

hdeksänvuotias Olli Tiihonen odottaa innolla jouluaattoa, mutta ei pelkästään joulupukin ja lahjojen takia. Hän nimittäin esiintyy silloin paimenena lasten aattohartaudessa Tapiolan kirkossa. Tiihosen mielestä on mahtavaa päästä mukaan joulun tarinaan. Jouluna vietetään Jeesuksen syntymäpäivää, ja Tiihosesta joulukuvaelma on hieno tapa kunnioittaa sitä. Paimenen rooli on hänestä siitä kiva, että se sisältää monenlaista tekemistä. Paimenet kiertävät lelueläinten kanssa ympäri kirkkoa ja pysähtyvät

Jouluyö

ISTOCK

Taivaan tähden

24.12.

Rakkain oli aasi JOULUYÖNÄ KRISTIKUNTA hiljentyy messussa juhlimaan Jeesuksen syntymää. Messun merkityksestä joulussa kertoo esimerkiksi se, että englanninkielellä joulu on Christmas eli Kristusmessu. Yle välittää paavin johtaman Pietarinkirkon juhlavan Kristusmessun suorana televisiossa. Se on ollut vuosia perheemme tärkeimpiin kuulunut jouluyön traditio. Merkittävistä jouluyön messuista puhuttaessa yksi on ylitse muiden. Franciscus Assisilainen kutsui vuonna 1223 Italian Grecciossa, lähellä Assisia, kyläläiset likellä olleeseen luolaan. Sinne oli messua varten luotu seimikuvaelma, josta nykyiset jouluseimet ovat saaneet alkunsa.

Sen seimi oli täysikokoinen ja tallikuvaelman eläimet oikeita. Pyhän perheen esittäjiä ei ollut. Jeesus-nukkea ei tarvittu, sillä Franciscuksen mukaan köyhät näkevät Kristuksen missä tahansa. Seimiasetelmat levisivät nopeasti ympäri katolisen maailman. Suomessa uskonpuhdistus hidasti seimikulttuuria, mutta seimet tulivat tännekin joskus 1800-luvun lopulla. Franciscus sai idean käytyään Egyptissä epäonnistuneet rauhanneuvottelut ristiretkien verilöylyjen lopettamiseksi. Paluumatkalla hän vieraili Betlehemissä. Ajatus yksinkertaisesta tallista Jeesuksen syntymäpaikkana syvensi masen-

tuneen Franciscuksen halua sitoutua köyhyyteen, nöyryyteen ja yksinkertaisuuteen.

Tallin eläimistä rakkain oli hänelle aasi. Se on rauhan symboli.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019

Gurun opissa Ohjaajana Pyhittäjä Siluan Athoslainen Siluan Athoslainen eli lähes 50 vuotta Pyhän Panteleimonin luostarissa Athosvuorella Kreikassa. Syntyjään hän oli Simon Ivanovits Antonov. Hän oli syntynyt Venäjällä Šovskin kylässä vuonna 1866. Athokselle hän saapui vuonna 1892, ja siellä hän kuoli vuonna 1938. Athosvuori on ortodoksisen kirkon merkittävimpiä luostarielämän, bysanttilaisen kulttuurin ja ikonitaiteen keskuksia. Athos sijaitsee Makedoniassa, Pohjois-Kreikassa. Siellä on parikymmentä luostaria, useita pieniä sivuluostareita ja kymmeniä erakkomajoja eli keljoja. Siluanin oppilas arkkimandriitta Sofroni on tehnyt opettajastaan kirjan Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen. Se sisältää Siluanin hengellisen elämäkerran ja hänen kirjoituksiaan. Suomeksi kirjan on julkaissut Valamon luostari.

Katso toisessa ihmisessä olevaa hyvää Se, joka rakastaa lähimmäistään, ei ole kaukana Jumalasta, opetti Athosvuoren munkki Siluan.

”

os sielussa on armo, siellä on myös rauha ja se tuntee rakkautta kaikkia kohtaan”, kirjoitti Siluan Athoslainen. Hän oli venäläinen munkki ja hengellinen ohjaaja, joka eli lähes viisikymmentä vuotta ortodoksien pyhällä vuorella Athoksella Kreikassa. Siellä luostareissa ja erakkomajoissa asuvat munkit ovat rukoilleet Jumalaa yli tuhat vuotta. Siluanin isä oli talonpoika, joka oli opettanut poikaansa rukoilemaan. Nuoruuden huumassa, etsinnässä ja irtiotossa muut asiat valtasivat nuoren miehen mielen. Kaiken keskellä häntä kiusasi välillä ajatus siitä, missä oli se Jumala, jota hän oli oppinut lapsena rukoilemaan. Joinakin hetkinä hän toivoi, että oppisi kiinnittämään mielensä tuohon Jumalaan. PIETARISSA SUORITETUN asepalveluksen aikana Siluanin tulevaisuuden suunnitelmat alkoivat selvitä. Hän päätti vuonna 1892 lähteä Athosvuorella sijaitsevaan venäläiseen Pyhän Panteleimonin luostariin, joka silloin eli kukois-

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

tuskauttaan. Siellä hänet vihittiin munkiksi, ja hän sai nimen Siluan. Siluan ei ollut käynyt kouluja. Raamatun ja pyhien isien kirjoituksia hän oppi ennen kaikkea kuuntelemalla, kun niitä luettiin luostarin yhteisissä palveluksissa. Omassa munkin majassaan hän luki näitä tekstejä itsekseen ja rukoili ahkerasti. Tämä kaikki ei kuitenkaan varjellut häntä sisäisiltä koetuksilta eikä epätoivonkaan hetkiltä. Vei vuosia ennen kuin hän alkoi tuntea sisimmässään pysyvää rauhaa. PÄIVISIN SILUAN työskenteli luostarin myllyssä, jossa hän kantoi jauhosäkkejä. Myöhemmin hän oli töissä luostarin keittiössä, jossa hän kuunteli ihmisten elämän huolia, ja rukoili sitten munkin kammiossaan aamuyön tunteina heidän puolestaan. ”Minä haluan vain yhtä asiaa: rukoilla kaikkien puolesta niin kuin omasta puolestani”, Siluan kirjoitti. Jos hän huomasi jonkun olevan sitä mieltä, että jumalattomat palavat kerran helvetin tulessa, hän sanoi mur-

Rukous Athosvuorelta Herra, vuodata armosi maan päälle. Opeta kaikki maan kansat tuntemaan sinun rakkautesi, että sinä rakastat meitä niin kuin äiti ja vielä enemmän kuin äiti. Joskus äitikin voi unohtaa pienokaisensa, mutta sinä et koskaan unohda, sillä sinä rakastat luotuasi mittaamattomasti eikä rakkaus voi unohtaa. (Suom. Riikka Platonova)

heissaan: ”Rakkaus ei voi sitä sietää. Pitää rukoilla kaikkien puolesta.” Sitä Siluan teki elämänsä loppuun saakka. ”Vai onko sydämesi rautaa? Mutta paratiisissa ei rautaa tarvita. Siellä tarvitaan nöyryyttä ja Kristuksen rakkautta”, Siluan huokaisi toisia tuomitseville. SILUANIN SYVÄ KOKEMUS oli, että kun ihminen pysyy Jumalassa, hän näkee todellisen itsensä ja koko maailman kärsimyksen. Rukouksessa opimme tuntemaan, miten Jumala rakastaa meitä ja miten mittaamaton Jumalan armo on kaikkia kohtaan. Siksi meidän ei tule koskaan lähetellä tulikivenkatkuisia terveisiä niille, jotka ajattelevat uskosta toisin kuin me. Siluan puhui paljon Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki saa meidät rukoilemaan. Mutta hän katoaa oitis, kun herjaamme tai tuomitsemme toisiamme. ”Ajattele veljestäsi hyvää. Ajattele, että Jumala rakastaa häntä ja että hänenkin sielussaan on Pyhä Henki. Silloin et ole kaukana Jumalasta”, Siluan opetti. ■

Maksaläiskien vaalentamiseen ja couperosa-ihon tehohoitoon Detria Arbutin -tuotteet suojaavat ihoasi ikääntymiseltä sekä sään ja ympäristön kuormitukselta. Detria Arbutin –sarja sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta.

Detria Arbutin® on kotimainen ihonhoitosarja, jonka vaikuttavat aineet tulevat suoraan tutusta metsämaisemasta: mustikan polyfenolit ja sianpuolukan arbutiini vahvistavat ihoasi.

Käytä Seerumia tehohoitona ehkäisemään ja korjaamaan ikääntymisen merkkejä, tasoittamaan pigmenttieroja sekä vähentämään ihon punoitusta. Sipaise kasvojen lisäksi myös kämmenselälle! Päivävoiteella vahvistat ohutta ihoa sekä suojaat auringon ikääntymistä lisäävältä vaikutukselta. Yövoiteella rauhoitat ihon punoitusta. Rasvaton silmänympärysgeeli kosteuttaa, mutta ei turvota. Kokeile myös huulten ympärille ja dekolteelle. Tuotteet ovat hajusteettomia.

Myynti: Life-myymälät, Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä www.detriashop.fi

MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020

12 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 Huom. virasto suljettu to 2.1.2020. p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi Diakoniapäivystyksissä joulutauko 24.12.–2.1.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Christmas Carols to 19.12. klo 18. Joululauluja eri kielillä. Messu su 22.12. klo 12. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 18. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 14.30. Hans Tuominen, Mari TorriTuominen, Hanna-Maaria Tuominen. Jouluyön messu ti 24.12. klo 23. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti. Jouluaamun jumalanpalvelus ke 25.12. klo 10. Eveliina Ojala, Juha Paukkeri. Tapaninpäivän kauneimmat joululaulut -messu to 26.12. klo 12. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Messu su 29.12. klo 12. Eveliina Ojala, Riikka Jäntti. Esikoiset ry:n seurat su 29.12. klo 14.30. Messu su 5.1. klo 12. Hans Tuominen, Eveliina Ojala, Tuomas Heikkilä. Loppiaisen lähetyspyhä ma 6.1. klo 12. Saarna Seppo Paulasaari (Suomen Lähetysseura), Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä. Lähetysarpajaiset. Messu su 12.1. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Esikoiset ry:n seurat su 12.1. klo 15. Päivähetki Raamatun äärellä ti 14.1. klo 12. Jari Araneva. Messu su 19.1. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Eveliina Ojala, Riikka Jäntti. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Hartaus viikon aluksi. Kevätkausi alkaa ehtoollishartaudella 13.1. Maanantain yhteisöruokailu 13.1. alk. maanantaisin klo 11.15–12.30. Tutkimme Raamattua 13.1. alk. maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Vauvakahvila 13.1. alk. maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvojen ehdoilla. Luottamuksen rukoushetki 13.1. alk. maanantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizé-lauluja puolituntisessa iltakirkossa. Nuortenilta Lepaani 7.1. alk. tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri 14.1. alk. tiistaisin klo 18–20. Iloa, riemua, laulua, rukousta ja Sanaa. Perhekerho 8.1. alk. keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Käsillä hyvää -ryhmä 15.1. alk. keskiviikkoisin klo 14–15.30. Viikkomessu 23.1. alk. torstaisin klo 18. Hakunilan kuoron harjoitukset 9.1. alk. torstaisin klo 18.45–20.45. Jengi-ilta nuorille 10.1. alk. perjantaisin klo 19.30–22. Ensivauvat-ryhmä kokoontuu 4.2.–7.4. Ryhmä on tarkoitettu ensim-

mäisen lapsensa saaneille vanhemmille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa noin alle 6 kuukauden ikäisiä. Tied. ja ilm. birgitta.tasavuori@evl.fi, p.050 523 4051.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Joulun sävel soi pe 20.12. klo 19. Hannu Holman lauluoppilaat Käpylän ja Pakilan musiikkiopistoista. Pianisteina Anni Holma ja Heini Lehto. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Messu su 22.12. klo 10. Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit. Jouluaaton perhehartaus ti 24.12. klo 14. Eveliina Ojala, Tuomas Heikkilä. Jouluaamun messu ke 25.12. klo 8. Eveliina Ojala, Juha Paukkeri. Messu su 5.1. klo 10. Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä. Messu su 12.1. klo 10. Lähetyspiiri to 16.1. klo 18. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12 alkaen 14.1. Päivähartaus tiistaisin klo 12.30– 12.45 alkaen 7.1. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14 alkaen 7.1 Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30 alkaen 7.1. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21 alkaen 7.1. Perhekerho perjantaisin klo 9–13. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Alkaen 10.1. Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45 alkaen 10.1. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Alkaen 10.1. Muskarit alkavat pe 10.1. Avoin kirkkomuskari klo 10–10.30 ei vaadi ilmoittautumista. Kevään 2020 vauva- ja taaperomuskareiden vapaista paikoista lisätietoa riikka. jantti@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Raskaimmat joululaulut pe 20.12. klo 18. Joululaulutilaisuus hevisäestyksellä. Mukana pastori Miika Koistinen ja bändi. Kansainväliset kauneimmat joululaulut -messu su 22.12. klo 10. Neljännen adventtisunnuntain jumalanpalveluksen liturgi on Katja-Maaria Vilén, pääkaupunkiseudun englanninkielisen työn pastori Hans Krause saarnaa, kanttori Hannu Lehtikangas. Perheiden aattohartaus ti 24.12. klo 14. Jarna Wikström, kanttori Hannu Lehtikangas. Kynttilähartaus ti 24.12. klo 16. Katja-Maaria Vilén, kanttori Hannu Lehtikangas. Jouluyön hartaus ti 24.12. klo 22. Jaakko Kara, kanttori Hannu Lehtikangas. Jouluaamun sanajumalanpalvelus ke 25.12. klo 8. Matti Hyry, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Toisen joulupäivän messu to 26.12. klo 10. Liturgia ja saarna Jukka Nevala. Kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 29.12. klo 10. Liturgi Jukka Nevala, saarna Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Uudenvuodenaaton iltamessu ti 31.12. klo 18. Liturgia ja saarna Jaakko Kara, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus ke 1.1. klo 10. Liturgi Jaakko Kara, saarna Miika Koistinen. Kanttori Hannu Lehtikangas. Messu su 5.1. klo 10. Liturgi Miika Koistinen, saarna Katja-Maaria Vilén. Kanttori Hannu Lehtikangas. Sauvakävelypiiri su 5.1. klo 18. Lähtö kirkolta. Omat sauvat. Messu ja loppiaisen lähetysjuhla ma 6.1. klo 10. Liturgi Jukka Nevala, vierailija saarnaa. Kanttori HannuPekka Heikkilä. Miesten kirjallisuuspiiri to 9.1. klo 18, John Irving, ”Oman elämänsä sankari”. Messu su 12.1. Liturgi Miika Koistinen, saarna Katja-Maaria Vilén, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Päiväkahvin aikaan ma 13.1. klo 14 ylivahtimestari Jorma Haivio kertoo matkoistaan maailmalla Yhteisen pöydän lounas ke 15.1. klo 11–12.30. Valmistettu hävikkiruoasta ja tarjotaan ilmaiseksi. Ehtoollishartaus viikkomessuna ke 15.1. klo 12.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA HAIK:in piirin kevätkausi alkaa ke 15.1. klo 10–11.30

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä normaalisti arkisin ma–ti ja to–pe klo 12–16 (Huom. suljettu ma 23.12.–6.1.). Tervetuloa kahville, nauttimaan paikan päällä valmistetuista leivonnaisista sekä tapaamaan alueen asukkaita. Tutustu Café Pähkinän uuteen Facebooksivustoon ja pysyt jatkossa ajan

tasalla tilanteista, tilaisuuksista ja näyttelyistä. Joulukuun taidenäyttelynä Hämeenkylän yläkoululaisten joulumaalauksia ja ikkunakoristeita. Tähän ja muihin tuleviin näyttelyihin voi tutustua kahvion aukioloaikoina. Pieni joulujuhla jouluaattona ti 24.12. klo 17–19. Joululauluja, joulupuuroa ja yhdessäoloa Café Pähkinän tapaan. Diakoniatyön yhteinen aamiainen ma 13.1. klo 10–11.30.

LAMMASKUJA 2B Luetaan yhdessä ti 7.1. klo 10-12. Kohderyhmänä maahanmuuttajatytöt ja -naiset. Nettikerho ikäihmisille ke 8.1. klo 14–16, ”Sähköinen asiointi: Maisa, Apotti, Kanta, Omakanta, Kela”. Kirjallisuuspiirin vuoden ensimmäinen kokoontuminen ma 13.1. klo 12–14. Haruki Murakami: ”Norwegian wood”.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyksen piiri to 9.1. klo 11–12. Vieraana Soili Haverinen. Kohtaamispaikka to 16.1. klo 11–12. Uusi toimintavuosi alkaa pastori Jaakko Karan & vierailijoiden kanssa. Yhdessäoloa ja keskustelua Raamatun ja virsikirjan äärellä.

MUUALLA Sukupolvien yhteinen hartaus ke 8.1. klo 15: Myyrmäen vanhustenkeskus, Ruukkukuja 7, ensimmäisen kerroksen monitoimitila. Mukana Hämeenkylän seurakunnan pappi.

KASTETTU Vuokko Aili Kaarina Naakka, Sasu Voitto Samuel Hahl, Eevi Alexandra Niemi.

MUUALLA Hakunilan joulu la 21.12. klo 13–16 Hakunilan ostarilla. Joululauluja, glögiä, pipareita ja joulun henkeä. Järj. Hakunilan Kotikirkko yhteistyössä Hakunilan seurakunnan kanssa. Valon laulajaiset la 21.12. klo 16–18 Kuusijärvellä. Ryhmät lähtevät 15 min. välein klo 16–18 Kuusijärven uimarannalta. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 13 Pyhän Annan lastenkirkon pihalla. Harri Nurminen. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 15.30 Vaaralan kappelissa. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä Kuunloiste-lapsikuoro ke 8.1. klo 15–15.45 alkaen ja Aurinkotanssi-kuoro varhaisnuorille ke 8.1. klo 15.45– 16.30 alkaen Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa. Uudet laulajat, tervetuloa! Perhekerho Kolohongassa torstaisin klo 9–11. Pohjolantie 2, 01260 Vantaa. Alkaa 16.1.

KASTETTU Rasmus Mikael Aro-Matilainen, Vilja Eeva Maria Hyttinen, Justus Viljo Ensio Jolanki, Justus Onni Sakari Mäkinen, Iiris Mathilda Suikka, Benjamin Noel Einari Väistö.

HAUTAAN SIUNATTU Väinö Tapani Tarvainen 90 v, Maija Leena Berger 82 v, Raimo Oijala 81 v, Ella Marjatta Vepsä 76 v, Heikki Aulis Ojainmaa 72 v, Tapio Kalervo Mela 71 v, Tero Juhani Rosenqvist 40 v.

Viisikielisen kanteleen alkeiskurssi Myyrmäen Virtakirkossa (Rajatorpantie 8) la 11.1. ja 1.2. klo 10–15 Kurssilla opitaan säestämään kanteleella helppoja virsiä ja lauluja sekä tutustutaan psalmirukouslauluun, jossa suomalainen runosävelmä yhdistyy psalmirukouksiin. Aikaisempaa soittotaitoa ei tarvita, ja kanteleen voi saada myös lainaksi. Kurssimaksu 50 € (sis. materiaalimaksun 20 € sekä 30 € maksun Naisten Pankille). Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kanteleensoiton opettaja Maisa Kumpulainen, maisakum@gmail.com, p. 041 503 4770.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020

HAUTAAN SIUNATTU Anja Kaarina Leskelä 78 v, Erkki Juhani Liimatainen 77 v, Vasilios Spaskos 76 v, Jorma Tapio Rauhala 71 v, Arto Matti Juhani Tuupainen 67 v, Maija Inari Hänninen 60 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, puhelin klo 9–14, p. 09 830 6552. Virasto suljettu 24.–26.12., 1.1. ja 6.1., ti 31.12. auki klo 9–14. korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 ja to klo 11–12, poikkeuksellisesti ei ti 24.12. ja to 26.12. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Iltarukouspiiri to 19.12. klo 18 kirkon kappelissa. Hiljene, maa – Kamarikuoro Amenten joulukonsertti pe 20.12. klo 19, joht. Riikka Salminen, Hertta Hietikko, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Korson Mieslaulajien joulukonsertti la 21.12. klo 18, joht. director cantus Pekka Itkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kauneimmat joululaulut -messu su 22.12. klo 16. Minna Ruuttunen, Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi. Kamarikuoro Aménte (joht. Riikka Salminen) ja soittajia. Kirkkoglögit. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 13. Tuomas Antola, Satu Kurvinen, Jussi Salonen. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 15. Tuomas Antola, Jussi Salonen. Jouluyön messu ti 24.12. klo 23. Elina Jokipaltio, Tuomas Antola, Jussi Salonen. Joulupäivän messu ke 25.12. klo 8. Elina Aro, Jani Vanhala. Tapaninpäivän kauneimmat joululaulut to 26.12. klo 15. Elina Jokipaltio, Jussi Salonen. Messu su 29.12. klo 10. Jani Vanhala, Elina Aro, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Rukouksen askelin uuteen vuoteen – pyhän tanssin rukoushetki ma 30.12. klo 11. Elina Jokipaltio, Pia Olkkonen. Uudenvuodenpäivän messu ke 1.1.

klo 15. Minttu Haapalainen, Elina Jokipaltio, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Diakonissan päivystys to 2.1. klo 10–11 diakoniatoimistossa. Messu su 5.1. klo 10. Elina Aro, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10. Tuomas Antola, saarna Pirkko Yrjölä, Airi Saloniemi, Kaarna-lauluryhmä. Kirkkokahveilla Korson entisen kirkkoherran Pirkko Yrjölän 70-vuotisjuhla, jossa lauletaan joululauluja yhdessä. Lähetysmyyjäiset ma 6.1. klo 10–13 seurakuntakeskuksessa. Lähetyksen päiväpiiri ke 8.1. ja 15.1. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Koelaulut Vantaan seurakuntien kamarikuoroon ke 8.1. klo 17–18 seurakuntasalissa. Kevään ohjelmistossa barokkikantaatteja mm. Buxtehudelta ja Tunderilta. Kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 18.30–21 Korson kirkolla johtajinaan Jussi Salonen ja Airi Saloniemi ja esiintyy mm. syyskuun Ankkabarock-festivaalilla sekä Tikkurilan uuden kirkon avajaiskonsertissa. Ilmoittaudu koelauluihin ti 7.1. mennessä airi. saloniemi@evl.fi tai p. 050 310 7493. Iltaperhekerho ke 8.1. ja 15.1. klo 18–20 lasten tiloissa. Iltapuuro syödään yhdessä klo 19.30. Korso-messu light to 9.1. klo 19. Ilta alkaa klo 18 etkoilla kahvin ja teen äärellä. Perhekerho pe 10.1. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Perhemessu su 12.1. klo 10. Minna Ruuttunen, Elina Jokipaltio, Jussi Salonen, lastenohjaajia. Kastepuu riisutaan vuoden aikana kastettujen nimellä varustetuista lehdistä. Messun jälkeen keittolounas ja perhemuskari. Kirkon aamupuuro ma 13.1. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Perhekerho ma 13.1. klo 12–15 lasten tiloissa. English Through Bible ma 13.1. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 15.1. klo 11. Hävikistä valmistettu, kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas, jonka alussa mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta Kirkonkulma ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti klo 11. Kiinni 24.12., 27.12., 31.12. ja 6.1.

Kirkonkulman joulunvietto ti 24.12. klo 12.15–15. Vietetään yhdessä jouluaattoa joululaulujen, jouluevankeliumin ja pienen joulutarjoilun merkeissä.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 14. Jani Vanhala. Perhekerho to 9.1. klo 9–11.30. NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 10.1. klo 17.30–20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 7.1. ja 14.1. klo 9–11.30. Seurakunnan seniorit ke 8.1. klo 10.

KASTETTU Viola Ellen Aurora Lönnqvist.

HAUTAAN SIUNATTU Martta Margareta Honkanen 93 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 (ei 27.12., 6.1.) .Tammikuusta alkaen klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniapäivystys: Joulukuussa Rekolan kirkolla tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa to klo 9–11 (9.1. alk) Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Asiaa papille: Papit tavoittaa kirkkoherranviraston kautta tai omista numeroistaan. Huomaathan, että pappien vapaapäivät ovat yleensä arkisin.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, vahtimestari p. 09 830 6708. Ukulele-joululauluharjoitus to 19.12. klo 18. Kaikille avoin, SirkkuLiisa Niemi. Kaikki soittaa -joululaulumessu su 22.12. klo 13. Huom, ei messua klo 10. Arto Nuutinen, Marja Kyllönen, Sirkku-Liisa Niemi. Tule vain laulamaan, tai ota oma soitin mukaan, vaikka ukulele tai nokkahuilu ja tule treenaamaan klo 11.30 tai suoraan messuun. Joululaulujen nuotit

löytyvät Rekolan srk nettisivujen musiikkiosiosta. Jouluaaton kirkkohetki ti 24.12. klo 15. Laura Leverin, Marja Kyllönen. Jouluyön messu ti 24.12. klo 23. Ben Ahlroos, Marja Kyllönen. Joulukirkko ke 25.12. klo 8. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 29.12. klo 10. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi. Messu ke 1.1. klo 12. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Messun jälkeen uudenvuoden päivän kirkkokahvit. Messu su 5.1. klo 10. Arto Nuutinen, Marja Kyllönen. Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10. Vappu Olsbo, Saarna Daniel Nummela. Kirkkokahvilla Mari ja Daniel Nummela kertovat Japanissa tehtävästä kristillisestä työstä. Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin 8.1. alk. klo 18.30. Raamattu- ja keskustelupiiri to 9.1. klo 13. Messu su 12.1. klo 10. Laura Leverin, Marja Kyllönen. Yläovet auki maanantaisin 13.1. alk. klo 17. Hartaus. Maksuton iltapala ja sauna. Open Doors, nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin 15.1. alk. klo 18. Leivontapuuhakerhot (1–6 lk) maanantaisin ja tiistaisin klo 18–20 jatkuvat viikolla 3. Vapaat kerhopaikat: kirsi.jokinen@evl.fi.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, vahtimestari p. 09 830 6708. Asolan Silmukkaryhmä to 19.12. klo 16. Jatkuu 9.1. Jouluaaton kirkkohetki ti 24.12. klo 13. Laura Leverin, Marja Kyllönen. Tapaninpäivän kinokirkko to 26.12. klo 15. Joululauluinen kirkkohetki, jonka jälkeen katsotaan Klaus Härön elokuva ”Tuntematon mestari”. Popcornia ja glögiä. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi. Yhteistyössä Tila ja Toiminta ry:n kanssa. Ystävämessu / Friendship Mass su 5.1. klo 16. Suomen- ja englanninkielinen messu, järj. Rekolan, Korson ja Tikkurilan srk:t. Kipuryhmä ti 7.1. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi. Aihe: Se tuli ja meni. Bible study group - englanninkielinen raamattupiiri tiistaisin 7.1. alk. klo 18. On Tuesdays at 6 pm. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, 045 120 9212. Savityöpaja keskiviikkoisin 8.1. alk. klo 12. 14 e / kevätkausi. Asolan Ankkuri -aamupala torstaisin 9.1. alk. klo 9–11. Maksuton. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 9.1. klo 17.30 Lastenhoito järjestetty.

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

Pieni iltapala. Tied. 050 342 6155/ Siru. Lasten oma päiväkerho 3–5-v, 3 x vk. Tied. 050 573 6328 / Petri. Maalaus- ja taideryhmä maanantaisin 13.1. alk. klo 10. 10 e / kevätkausi. Seniorikahvila ma 13.1. klo 13. Tied. 050 573 6329 / Irene Asolan arabiankielinen työ lauantaisin ja sunnuntaisin. Tied. pastori R. Ansara 050 304 1689.

MUUALLA Vanhusten kauneimmat joululaulut ja hartaus to 19.12. klo 14.30. Koivukylän Vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13. Sirkku-Liisa Niemi, Laura Leverin. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe 20.12. klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila. Jatkuu 10.1. Valon laulajaiset Kuusijärvellä la 21.12. klo 16–18, Kuusijärventie 3. Laulukierrokset järven ympäri vartin väliajoin. Kun joulukellot kajahtavat, lähtee ryhmä oppaan johdolla metsään laulamaan tuttuja joululauluja. Ota oma lyhty tai taskulamppu mukaan! Kierroksen jälkeen on tarjolla glögiä ja pipareita. Joulukirkko Foibekartanon takkahuoneessa ke 25.12. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Yhteiskristillinen päiväpiiri maanantaisin 13.1. alk. klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila. Toivoa naisille / Hanna-rukouspiiri ma 13.1. klo 18, Lampiranta, Tertunkuja 4 B.

KASTETTU Jeremi Joshua Palonen, Viivi Helena Rinne, Alina Lili Lyydia Willman, Amos Rafael Riikonen, Elizabeth Maria Karambakhsh, Enna Aino Eveliina Salapuro, Akkarat Armas Rautakivi, Thitikorn Otto Rautakivi.

HAUTAAN SIUNATTU Valto Ilmari Rautelin 90 v, Irja Hilkka Pirhonen 77 v, Jenna Alexandra Matilainen 18 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta

Harrastajasoittaja Tommi Matinlassi, millä sinä soitat joululaulumessussa, jossa kaikki voivat soittaa omalla soittimellaan? – Soitan ukulelea. Kaikki soittaa ja laulaa -joululaulumessu on hauska idea. Toivottavasti kirkkoon tulee paljon porukkaa. Joululauluista Pekka Simojoen Tulkoon joulu on suosikkini. Se lauletaan aina pojan koulun musiikkiluokkien joulukonsertissa, ja tänä vuonna toivottavasti myös joululaulumessussa. Miksi soitat ukulelea? – Ukulelen soittaminen on kiinnostanut minua jo pitkään. Ostin sitten muutamalla kympillä ukulelen, ja rämpyttelin sitä aluksi kotona. Tosissaan soittaminen alkoi vuosi sitten Rekolan seurakunnan ukulelen soiton alkeiskurssilla. Tämän syksyn olen käynyt jatkokurssia. Lapsena soittelin vähän kitaraa, mutta en ole aiemmin soittanut vakavissani mitään soitinta enkä ole koskaan opis-

kellut nuotteja. – Ukulelehulluus tarttuu. Ostin itselleni toisenkin ukulelen. Poika huomasi sen panttilainaamon ikkunassa. Vaaleanruskea ja lakattu ukulele on hieno, ja nykyisin soittelen sillä. Kimpassa on paljon hauskempaa soittaa kuin yksin. Ilo tarttuu, ja kaikki näkyvät nauttivan. Kuinka haastavaa ukulelen soittaminen on? – Aluksi tarvitsee osata kolmisen sointua. Sillä pääsee hyvin mukaan. Ukulelen soittaminen on helppo aloittaa, siksi se onkin niin kivaa. Ei kun joululaulumessuun mukaan soittamaan ukulelella, kitaralla, huilulla, viululla tai millä vaan! NINA RIUTTA Kaikki soittaa ja laulaa -joululaulumessu su 22.12. klo 13 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Voi tulla harjoituksiin klo 11.30 tai suoraan messuun. Nuotit löytyvät osoitteesta rekolanseurakunta.fi >Musiikki ja kuorot.

JUSSI HELTTUNEN

Menokasvo

Ota oma soitin mukaan joululaulumessuun

14 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019

Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ma–pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki pääsääntöisesti ma–pe klo 12–16 ja tilaisuuksien mukaan. Kamarikuoro Qoro Quandon joulukonsertti pe 20.12. klo 19. Johtaa Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e. Kauneimmat joululaulut la 21.12. klo 15. J. S. Bach: Jouluoratorio, I-III la 21.12. klo 18. Outi Noponen, sopraano; Teppo Lampela, altto; Tuukka Säily, tenori, ja Elja Puukko, basso, sekä Hämeenkylän kamarikuoro ja Leppävaaran kirkon Kamarikuoro. Orkesterina Espoon Barokki. Johtaa HannuPekka Heikkilä. Liput 15 e / 10 e. 4. adventtisunnuntain messu su 22.12. klo 12. Joululaulumessu. Veikko Karhumaa, Sari Rajala, Samppa Laakso. Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 15. Pyhän Laurin kuoro. Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 17. Vantaan seurakuntien kamarikuoro. Rekolan sekakuoron joulukonsertti su 22.12. klo 20. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kauneimmat joululaulut ma 23.12. klo 18. Kauneimmat joululaulut ma 23.12. klo 20. Lasten joulurauhan julistus ti 24.12. klo 12–12.35. Maria Koukkari, Terje Kukk. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 13. Sari Rajala, Iina Katila. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 14. Sari Rajala, Iina Katila. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 15. Janne Silvast, Iina Katila. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 16. Janne Silvast, Iina Katila. Jouluyön messu ti 24.12. klo 23. Terhi Viljanen, Jyrki Kaukanen, Anssi Pyykkönen. Joulupäivän messu ke 25.12. klo 12. Päivi Helén, Mirjam Kyrönseppä. Tapaninpäivän messu to 26.12. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Iina Katila. Kauneimmat joululaulut to 26.12. klo 15. Pyhän perheen messu su 29.12. klo

MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020

12. Jyrki Kaukanen, Jaakko Hyttinen, Mirjam Kyrönseppä. Uudenvuodenpäivän messu ke 1.1. klo 12. Jaakko Hyttinen, Kristiina Kartano, Samppa Laakso. Messu su 5.1. klo 12. Marja Eloranta, Annaelina Mäkilampi, Iina Katila. Tietäjien messu ma 6.1. klo 12. Loppiaisen näytelmällinen perhemessu. Kolmikielisessä messussa lauletaan kauneimpia joululauluja vielä kerran. Johanna Jakonen, Sari Rajala, Sini Aschan, Iina Katila. Messu su 12.1. klo 12. Päivi Helén Veikko Karhumaa, Samppa Laakso.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Kauneimmat joululaulut to 19.12. klo 14. Evening Prayer – tapaamisen ilta to 19.12. klo 17.30. Avoin illanvietto, johon kutsutaan kaikkia tapaamaan toisiaan ja juttelemaan. Iltarukoushetki klo 18. A free living room time for everybody. Come and share some tea and conversations together. With all who are willing, we share also an Evening Prayer at 18 o´clock. 4. adventtisunnuntain messu su 22.12. klo 10. Joululaulumessu. Johanna Jakonen, Maria Koukkari, Anssi Pyykkönen. Kirkkokahvit. Jouluaamun messu ke 25.12. klo 10. Maria Koukkari, Kaisa Aalto, Terje Kukk. Kirkkokahvit. Pyhän perheen messu su 29.12. klo 10. Sari Rajala, Terhi Viljanen, Anssi Pyykkönen. Messu su 5.1. klo 10. Kristiina Kartano, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso. Messuvapaaehtoisten iltamessu ma 6.1. klo 17. Kevätkauden ja tiimien startti. Jaakko Hyttinen. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 8.1. klo 13. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 10.1. klo 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala seurustelun merkeissä. Aamuhartaus klo 9.30, aamupalaa tarjolla liukuvasti klo 12 saakka. Laulupiiri pe 10.1. klo 15.30. Samppa Laakso. Messu su 12.1. klo 10. Sanna Heikurinen, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila. Perhekerho ma 13.1. klo 9.30–11.30. Muskari alussa. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 13.1. klo 13–14.30. Raamatunlukupiiri ma 13.1. klo 18. Kaikki Raamatun henkilöt. Oppaana Jaakko Hyttinen. Israel-piiri ma 13.1. klo 18.30. Ajankohtaisia asioita Israelista, sanaa, rukousta ja yhteislaulua.

Sukkelat sukankutojat ti 14.1. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Seurakunta tarjoaa langat. Lähetyksen päiväpiiri ti 14.1. klo 13. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Pienten paikka avoinna ke 15.1. klo 16–19. Gospel-lattarit ke 15.1. klo 19.30. Armollinen tanssitunti naisille, jossa tanssitaan latinalaistansseja gospelmusiikin tahdissa. Sopii kaikille tanssijoille taustasta riippumatta. Tunnin hinta 5 e, tuotto lähetystyölle. Ota tanssikengät tai -tossut sekä juomapullo mukaan. Musiikillinen sururyhmä kokoontuu ti 12.2. alkaen klo 16.30 kuusi kertaa. Ryhmä on tarkoitettu läheisensä menettäneille. Ryhmässä on tilaa itkeä, kysellä, vihata ja vaikka nauraa. Ryhmäläisiä sitoo vaitiolovelvollisuus. Ohjaajina pastori Tuula Lapveteläinen ja musiikki- ja psykoterapeutti Tuuli Uosukainen. Kokoontumisten alettua ei oteta uusia jäseniä. Ilmoittautuminen 31.1. mennessä: p. 050 523 6308, tuula.lapvetelainen@ evl.fi

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perheiden jouluhartaus ti 24.12. klo 13.30. Maria Koukkari, Terje Kukk. Lapsikuoron harjoitukset ke 8.1. ja 15.1. klo 17–18. Miesten saunailta ma 13.1. klo 17.30– 21. Omat pyyhkeet mukaan. Iltapala 5 e. Isä-lapsikerho ti 14.1. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa isien ja lasten kesken. Leikkiä, askartelua, muskaria, temppurataa. Tarjolla iltapala, hinta 3 e / perhe.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 16.1. klo 18. Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä. Kahvia ja teetä. Lapset tervetulleita mukaan.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 8.1. klo 14. Perhekerho ti 14.1. klo 9.30–11.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 13.1. klo 9.30–11.30. Muskari lopussa.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 14.1. klo 9.30–11.30. Muskari alussa.

RUSKEASANNAN KAPPELI Ruskeasannantie 5 Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 16. Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 18. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 13. Annaelina Mäkilampi, Mirjam Kyrönseppä. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 14. Annaelina Mäkilampi, Mirjam Kyrönseppä.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Kirkko keskellä kylää – Tikkurilan kirkkohanke -näyttely Vantaa-infossa Dixissä (Ratatie 11, 2. krs) 6.1. asti. Avoinna Vantaa-infon aukioloaikoina. Joulurauhan julistus Vantaalla ti 24.12. klo 13 kaupungintalon edustalla. Mukana kirkkoherra Janne Silvast. Kylväjän raamattupiiri ma 7.1. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua ja rukousta keskustelun ja kahvikupposen kera. Koululaisten iltakerhot jatkuvat viikolta 3 alkaen. Kerhot ovat nähtävissä koululaisten nettisivulla. Lisätietoja: Julia Sundvik, p. 050 526 9401. Hiihtoloman leiri koululaisille 7–14-vuotiaille Kisakalliossa 17.–20.2. Muun muassa ulkoilua, sisäpelejä ja curlingia tiedossa. Ilmoittaudu nettisivuilla vaikka heti! Leiri tehdään yhteistyössä Korson seurakunnan kanssa. Lisätietoja: Julia Sundvik, p. 050 526 9401.

KASTETTU Aada Isla Elina Ahlholm, Lauri Veikko Vihtori Karjalainen, Aina Maura Katriina Kuokkanen, Topias Väinö Alexander Pylkkönen, Viola Iina Taimela, Hertta Maria Sylvia Vuoriainen, Pihla Katri Aurora Väinölä, Aurora Marja Alisa Kivi, Kerttu Anna

Maria Seppälä, Teea Sofia Kyyrä, Vilho Akseli Johannes Jokinen, Fanni Adele Turpeinen, Oskar Anton Ruotsalainen.

HAUTAAN SIUNATTU Karin Elisabeth Lintunen 93 v, Tilda Helena Miettinen 87 v, Pirkko Liisa Pernilä 81 v, Kati Anja Kaarina Svensson 77 v, Pentti Uolevi Kadenius 76 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Messu su 22.12. klo 10. Papit Margit Helin, Maari Santala, kanttori Katariina Kopsa. Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 20. Perheiden jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 11. Pappi Kristiina Hyppölä, kanttori Katariina Kopsa. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 15. Pappi Oili Karinen, kanttori Katariina Kopsa. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 17. Pappi Oili Karinen, kanttori Katariina Kopsa. Joulunvietto ti 24.12. klo 17.30–20. Jouluista tunnelmaa, musiikkia, pientä syötävää. Jouluyön messu ti 24.12. klo 23. Papit Hannu Pöntinen, Jere Hämäläinen, kanttori Iisakki Seppä. Lauluyhtye Eloisa. Jouluaamun messu ke 25.12. klo 10. Papit Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Mark Saba, kanttori Ritva Holma. Vantaankosken kantaattikuoro. Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu to 26.12. klo 12. Teologiharjoittelija Henri Loikkanen, pappi Paavo Ranta, kanttori Iisakki Seppä. Messu su 29.12. klo 10. Papit Mark Saba ja Paavo Ranta, kanttori Evelii-

Jatkuu sivulla 16 

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

MARIANNA SIITONEN

3× PIXABAY

joulumeno

Vantaan joulurauha julistetaan Tikkurilassa Vantaan kaupungin joulurauha julistetaan jouluaattona ti 24.12. klo 13 Tikkurilassa kaupungintalon edustalla. Tikkurilan seurakunnan tervehdyksen tilaisuuteen tuo kirkkoherra Janne Silvast. Joululauluja esittävät oopperalaulajat Krista Kujala ja Juhana Suninen säestäjänään Jussi Miilunpalo. Osallistujille tarjolla on glögit. Tilaisuus tulkataan viittomakielelle. Vantaan kaupungin joulurauhanjulistus ti 24.12. klo 13, Asematie 7. Supavit Nummelinin voimat kasvavat kirkonkelloja nostellessa.

Kuusijärvellä kumahtavat kirkonkellot

KIINNOSTUS KIRKONKELLOIHIN alkoi Supavit Nummelinilla jo päiväkoti-ikäisenä. Syömäpuikoista poika rakensi muun muassa Kölnin tuomiokirkon kellon. Legoista syntyi kirkko torneineen. Kirkon torniin Supavit laittoi pienen laivakellon, jonka hän asensi legomoottorilla heilumaan ja soittamaan tasatunnein. – Aloin laivakellojen jälkeen ostaa vellikelloja, ja homma lähti lapasesta. Teen nykyisin yhteistyötä italialaisten, kreikkalaisten ja hollantilaisten kirkonkellojen valajien kanssa. Nummelin kerää kirkonkelloja. Niitä on talo täynnä. Nummelin asuu vielä vanhempiensa kanssa. Hän on vallannut verstaakseen kodin olohuoneen. – Olohuoneeseen ei todellakaan mahdu muita! Se on minun olohuoneeni, Nummelin sanoo hymyillen tyytyväisen näköisenä. Haaveissa on silti oma verstas.

Myyrmäessä voi viettää joulua yhdessä

– En tiedä Suomessa muita, jotka keräilisivät kirkonkelloja. Saksassa kirkonkellojen keräileminen on yllättävän yleinen harrastus.

Jouluaattoiltaa vietetään Myyrmäen Virtakirkossa jouluisissa tunnelmissa yhdessäolon, musiikin ja pienen jouluisen syötävän parissa. Joulujuhla on avoin kaikille. Mukana ovat diakonit Auli Kekoni ja Susanna Salonen. Illan voi aloittaa aattohartaudella jo klo 17. Joulunvietto ti 24.12. klo 17.30–20 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

SUPAVIT NUMMELIN on nyt kutsuttu Kuusijärven Valon laulajaisiin kellojensa kanssa. Valon laulajaiset järjestetään tämän vuoden toiseksi lyhimpänä päivänä, lauantaina 21. joulukuuta. Seuraavana päivänä on talvipäivänseisaus.

”

ALOIN SEN JÄLKEEN OSTAA VELLIKELLOJA, JA HOMMA LÄHTI LAPASESTA. SUPAVIT NUMMELIN

– Toimin Valon laulajaisissa kellonsoittajana. Soitan kelloja aina ennen kuin uusi ryhmä lähtee oppaan kanssa kiertämään Kuusijärveä ja laulamaan Kauneimpia joululauluja, Nummelin kertoo. Kuusijärvi kierretään ympäri lyhtyjä kantaen. Kierroksille lähdetään 15 minuutin välein. – Tuon Kuusijärvelle neljän tai viiden kellon sarjan ja soitan niillä iloisia joulun sävelmiä. Ehkä soitamme kanttori Sirkku-Liisa Niemen kanssa jotakin myös yhdessä, Nummelin miettii. NINA RIUTTA

Valon laulajaiset la 21.12. klo 16–18 Kuusijärven ulkoilu alueella, Kuusijärventie 3. Ota oma lyhty tai taskulamppu mukaan. Tarjolla lämmintä mehua ja pipareita. Kau neimmat joululaulut tilaisuuksissa kerätään kolehti kehitysmaiden heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi. Tuoton toimittaa perille Suomen Lähetysseura.

ELINA KUITTO

upavit Nummelinille, 21, ovat tulleet tutuiksi erilaiset materiaalit, kuten puut, metallit ja muovit. Hän on opiskellut puuseppälinjalla Vantaan ammattiopisto Variassa. Töissä hän on ollut Aalto-yliopistossa pajamestarina, ja Suomen Kansallisopperassa hän on tehnyt lavasteita. – Nyt puuhailen kirkonkellojen kanssa, Nummelin toteaa. Nummelinilta on tilattu Tikkurilan uuteen kirkkoon carillon eli tornikellopeli, jonka hän on suunnittelee ja tekee. Siihen tulee yksi vanhan Tikkurilan kirkon kello ja 29 uutta kelloa. – Minulla on kirkonkelloihin liittyen monenlaista osaamista ja kiinnostusta. Kellopelin tekemisessä tarvitaan metallin ja puun työstöä. Tykkään historiasta ja musiikista, ja soitan urkuja. Ja minulla on absoluuttinen sävelkorva, Nummelin listaa.

PIXABAY

Kellojen kumahdukset kertovat, milloin seuraava porukka lähtee metsään laulamaan joululauluja.

Loppiaisena pääsee tietäjien matkaan

Pyhän Laurin kirkon loppiaisperinteeksi muodostuneessa näytelmällisessä messussa seurataan, kuinka Itämaan tietäjät saapuvat tervehtimään Jeesus-lasta. Tilaisuudessa käytetään suomen, ruotsin ja englannin kieltä. Tilaisuudessa on vielä kerran mahdollisuus laulaa Kauneimpia joululauluja. Tietäjien messu ma 6.1. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. JUHA-PEKKA VANHATALO

MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020

16 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019

Jatkoa sivulla 14. na Pulkkinen. Uudenvuodenpäivän messu ke 1.1. klo 10. Papit Jere Hämäläinen ja Laura Sydänmaalakka, kanttori Katariina Kopsa. Kirkkokahvien jälkeen Kylväjän lähetysjuhla. Messu su 5.1. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Tuula Paasivirta, kanttori Ritva Holma. Siioninvirsiseurat su 5.1. klo 14. Toivon tuulet su 5.1. klo 15–18. Pastori Seppo Juntunen. Huom! 5.1. Martinristissä, jatkossa Virtakirkolla. Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10. Suomen Lähetysseuran lähetyspyhä. Papit Paavo Ranta, Auli SaarsalmiPaalasmaa, kanttori Iisakki Seppä, saarna Kaisa Halme. Isoskoulutus ke 8.1. klo 18–20. Laulupaja ke 8.1. klo 18.30–20. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Soita naiselle ammatti kanteleella – Viisikielisen kanteleen alkeiskurssi Naisten Pankin hyväksi la 11.1. ja 1.2. klo 10–15. Opitaan säestämään helppoja virsiä ja lauluja ja tutustutaan psalmirukouslauluun. Aikaisempaa soittotaitoa ei tarvita, kanteleen voi saada lainaksi. Maksu 50 e sis. 30 e Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankille ja materiaalimaksu 20 e. Tied. ja ilm. Maisa Kumpulainen, maisakum@gmail.com, p. 041 503 4770. Perhemessu, kastepuun sydänten poimiminen su 12.1. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Katariina Kopsa. Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15. Alkaa 9.1. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Alkaa 9.1. Friends’ café Sun 12th Jan 3–6 PM. A gathering to discuss and hear about different topics. Childcare organized. Toivoa naisille -rukouspiiri ma 13.1. klo 13–14.30. Tuetaan Medialähetys Sanansaattajien medialähetystyötä. Seniorien hyvinvointiryhmä 14.1.– 10.3. tiistaisin klo 10–11.30. Tietoa hyvinvoinnista ja ravitsemuksesta. Tutustutaan kuntosaliharjoitteluun ja tehdään liikunnallisia harjoitteita. Sitovat ilm. kirkkoherranvirasto, p. 09 8306 440. Israel-piiri ti 14.1. klo 18–19.30. Tuetaan FELM-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Miesten raamattupiiri ti 14.1. klo 18.30–20. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 15.1. klo 10–12. Käsitellään luottamuksen ilmapiirissä osallistujien tekstejä yhdessä sovituista aiheista. Ilm. Sari Hongell, p. 040 723 6160. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu. Alkaa 15.1. Kuorot ja musiikkiryhmät aloittavat ja ottavat uusia laulajia. Kantaattikuoro to 9.1. klo 18.30. Lauluyhtye Sonuksen koelaulut etukäteen ilmoittautuneille 16.1. ja 23.1., ilm. sonuskellot@gmail.com. Käsikelloyhtye Sonus avoimet harjoitukset ma 20.1. ja 27.1. klo 18.30.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Joulumuskarit pe 20.12. klo 9.15 ja klo 10.15. Maksuton. Perheiden jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 10. Pappi Margit Helin, kanttori Ritva Holma. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 16. Pappi Laura Sydänmaalakka, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro. Uudenvuodenpäivän Sanan ja

rukouksen ilta ke 1.1. klo 18. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Alkaa 10.1. Rukouspiiri ti 7.1. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 7.1. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Alkaa 8.1. Brunssi la 11.1. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 3 e / 3 vuotta täyttäneet lapset. Voit myös tulla mukaan tekijäporukkaan. Tied. paavo.ranta@evl.fi, p. 050 310 7196. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Alkaa 13.1. Kivistön maanantai-ilta ja messu ma 13.1. klo 18–21. Yhdessäoloa, iltapalaa ja ehtoollisjumalanpalvelus. Tied. paavo.ranta@evl.fi, p. 050 310 7196. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Alkaa 15.1. Perhemuskari torstaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Alkaa 16.1. Vaatevarasto avoinna to 2.1. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Alkaa 13.1. Kuorot aloittavat ja ottavat uusia laulajia. Kivistön seurakuntakuoro to 9.1. klo 18. Lasten lauluryhmä Kastehelmi ke 15.1. klo 17.15 5–9-vuotiaat, klo 18 yli 9-vuotiaat.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1 Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin 9.30–11. Kausi 60 e. Alkaa ti 14.1.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Kauneimmat joululaulut la 21.12.

klo 19. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 12. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 14. Pappi Tiina László, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro. Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14. Alkaa 7.1. Messu su 12.1. klo 12. Pappi Kristiina Hyppölä, kanttori Eveliina Pulkkinen.

klo 17.30–20. Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Alkaa 16.1.

julsångerna to 19.12 kl. 18. Gäst: Marika Björkgren-Thylin från FMS. Ungdomskväll on 8.1 kl. 18.

KANNU

S:T LARS KAPELL

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Alkaa 14.1. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Prästgårdsgr. 3 ViAnda körens julkonsert samt de vackraste julsångerna fr 20.12 kl. 18. Dir. A. Ekberg, Ingmar Hokkanen, piano.

MARTINRISTI

MUUALLA Kauneimmat joululaulut ravintola Wanda’s Kitchen & Loungessa to 19.12. klo 19, Liesikuja 5. Kotiraamattupiiri Halmeilla ke 8.1. klo 15, Louhelantie 1 G 93. Tied. Kaisa Halme, p. 050 326 2882. Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56 d ma 13.1. klo 10–10.30. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Alkaa 13.1. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Alkaa 13.1.

Rödsandv. 5 Julbön ti 24.12 kl. 15.

Martinpolku 2 C Joulumuskarit to 19.12. klo 9 ja klo 10. Maksuton. Toivon tuulet su 5.1. klo 15–18. Pastori Seppo Juntunen. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Alkaa 7.1. Martinristin raamattupiiri ti 7.1. klo 14–16. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13–15. Alkaa 8.1. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Alkaa 9.1. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Alkaa 13.1. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30. Alkaa 14.1. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Alkaa 16.1.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Alkaa 8.1. Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Alkaa 16.1. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Alkaa 17.1.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Kauneimmat joululaulut to 19.12. klo 18. Yksinhuoltajien olohuone pe 10.1.

KASTETTU Otso Ilmari Perttunen, Sara Amanda Mustonen, Noel Onni Eemil Partanen, Iina Iris Aleksandra Hintsanen, Subira Sini Elizabeth Nurkkala, Milo Aarre Wilhelm Nurminen, Malia Ruth Martin.

HAUTAAN SIUNATTU Helvi Ester Elisabeth Otamaa 94 v, Reino Emil Olavi Widerholm 94 v, Paavo Arviiti Immonen 90 v, Eino Olavi Tervahartiala 89 v, Raimo Juhani Järvinen 73 v, Keijo Olavi Lehtinen 70 v, Oiva Antero Ylitalo 69 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må-fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 22.12, 29.12, 5.1, 12.1; kl. 10. Julbön ti 24.12 kl. 17. Julotta on 25.12 kl. 8. De vackraste julsångerna och andakt to 26.12 kl. 18. Solist Meri Metsomäki, sopran. Ordets gudstjänst med de vackraste julsångerna on 1.1 kl. 15. Stjärntydarnas tillbedjan – Trettondagen 6.1 kl. 12. Internationell familjemässa med Tikkurilan srk. Julfest för alla i Prostgården efteråt med julsånger och servering.

J. S. Bach

Jouluoratorio Kantaatit 1–3

La 21.12. klo 18 Pyhän Laurin kirkko

Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro Hämeenkylän kamarikuoro Espoon barokki KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

VIRTA-KYRKAN Råtorpsv. 8 Mässa i Taizéanda sö 22.12, 29.12; kl. 12, Pikku-Kuohu. Julbön ti 24.12 kl. 13, kyrkosalen. Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg, Kuohu-salen. Terminsstart tisdag 21.1. Babyrytmik: 0–1 åringar kl. 14.15–14.45. Musiklek: 2–4 åringar kl. 14.45–15.15. Anmälningar: heidielisa.aberg@gmail.com.

FÖRSAMLINGSSALEN Fernissag. 4, Dickursby Morgonmässa on 8.1 kl. 9.

BAGARSTUGAN Kurirv. 1 Missionskväll med de vackraste

RÖDSAND KAPELL

FOLKHÄLSANHUSET Vallmov. 28 Julkyrka fr 20.12 kl. 14. Veckomässa fr 3.1 kl. 14.

ÖVRIGT Du kan hämta julkalendern från infodisken, Fernissag. 4 i Dickursby, Helsinge kyrka S:t Lars, Kyrkov.45 i Helsinge kyrkoby, Virta-kyrkan, Råtorpsv. 8 i Myrbacka. Julkalendern delas också ut i samband med högmässorna, besök i diakonikretsarna och församlingens andra evenemang.

KUNGÖRELSE TILL ÄKTENSKAP Rasmus Peder Nikodemus Sahl och Eva-Linn Ulrika Sjöblom.

DÖPTA Gabriel Harald Kristian Vuorenheimo.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

PERHENEUVONTA Eroryhmä alkaa Tikkurilassa 21.1. ja kokoontuu ti klo 15–16.30 yhteensä 10 kertaa. Ryhmässä käsitellään erotilannetta eri näkökulmista: Miten elämä on muuttunut ja mistä olen joutunut luopumaan? Miten lapset ovat eron kokeneet? Miltä ero tuntuu ja miten sen kaiken keskellä itse pärjää? Miten pääsen elämässä eteenpäin eron jälkeen? Ryhmä on maksuton. Ohjaajina toimivat perheneuvojat Riitta Tapionsalo ja Titta Huotari. Ohjaajat tapaavat kaikki ryhmästä kiinnostuneet etukäteen. Tied. ja ilm. riitta.tapionsalo@evl.fi tai perheneuvonta p. 09 830 6630.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen joulukirkko ti 25.12. klo 15 Olarin kirkossa (iso seurakuntasali) Olarinluoma 4, Espoo.

HILJAISUUDEN TAPAHTUMIA Kevään retriitit sivustollamme www.vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat/retriitit Ilmoittaudu nyt! Paastonaika on matka, jokaisella omansa. Retriitti Kaunisniemen leirikeskuksessa 7.–9.2. Retriitin ohjaavat pastori Tiina Palmu ja pastori Tarja Korpela. Hinta Vantaan seurakuntien jäsenille 160 e. Muut 180 e. Sis. täysihoidon ja kuljetuksen. Ilm. www.vantaanseurakunnat. fi sivuston tapahtumakalenterin kautta.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

Jouluaaton hartaudet ja jouluyön messut Asolan seurakuntatalo

Asolantie 6 ■ Ti 24.12. klo 13 Jouluaaton kirkkohetki ■ To 26.12. klo 15 Tapaninpäivän kinokirkko

Hämeenkylän kirkko

Auratie 3 ■ Ti 24.12. klo 14 Perheiden aattohartaus klo 16 Kynttilähartaus klo 22 Jouluyön hartaus ■ Ke 25.12. klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus ■ To 26.12. klo 10 Toisen joulupäivän messu

Hakunilan kirkko

Hakunilantie 48 ■ Ti 24.12. klo 14.30 Jouluaaton hartaus klo 23 Jouluyön messu ■ Ke 25.12. klo 10 Jouluaamun jumalanpalvelus ■ To 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu

Ilolan seurakuntatalo

Soittajankuja 1 ■ Ti 24.12. klo 13.30 Perheiden aattohartaus

Kivistön kirkko Laavatie 2

■ Ti 24.12.

■ To 26.12.

klo 10 Perheiden aattohartaus klo 16 Jouluaaton hartaus

klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu

Korson kirkko

Surviaisenkuja 1 ■ Ti 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus

Merikotkantie 4 ■ Ti 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus klo 15 Jouluaaton hartaus klo 23 Jouluyön messu ■ Ke 25.12. klo 8 Jouluaamun messu

Koskikeskus

Vernissakatu 4 ■ Ke 25.12. klo 10 Jouluaamun messu

Länsimäen kirkko

Kerokuja 9 ■ Ti 24.12. klo 14 Perheiden aattohartaus ■ Ke 25.12. klo 8 Jouluaamun messu

Myyrmäen Virtakirkko

Rajatorpantie 8 ■ Ti 24.12. klo 11 Perheiden aattohartaus klo 13 Jouluaaton hartaus (ruotsinkielinen) klo 15 Jouluaaton hartaus klo 17 Jouluaaton hartaus klo 23 Jouluyön messu ■ Ke 25.12. klo 10 Jouluaamun messu

Nikinmäen seurakuntakoti

Pyhän Annan lastenkirkon piha Koulutie 11 ■ Ti 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus

Pyhän Laurin kirkko

Kirkkotie 45 ■ Ti 24.12. klo 12 Lasten joulurauhan julistus seimen äärellä klo 13 Jouluaaton hartaus klo 14 Jouluaaton hartaus klo 15 Jouluaaton hartaus klo 16 Jouluaaton hartaus klo 17 Jouluaaton hartaus (ruotsinkielinen) klo 23 Jouluyön messu ■ Ke 25.12. Jouluaamun messu klo 8 (ruotsinkielinen) Joulupäivän messu klo 12 ■ To 26.12. klo 12 Messu klo 18 Musiikkihartaus ja Kauneimmat joululaulut (ruotsinkielinen)

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ■ Ti 24.12.

klo 15 Jouluaaton hartaus klo 23 Jouluyön messu ■ Ke 25.12. Jouluaamun messu klo 8

Ruskeasannan kappeli

Ruskeasannantie 5 ■ Ti 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus klo 14 Jouluaaton hartaus klo 15 Jouluaaton hartaus (ruotsinkielinen)

Seutulan kappeli

Solbackantie 6 ■ Ti 24.12. klo 12 Jouluaaton hartaus klo 14 Jouluaaton hartaus

Vaaralan kappeli

Kirkkokuja 2 ■ Ti 24.12. klo 15.30 Jouluaaton hartaus

Jouluyön juhlaa 24.12. ■ klo 22 Jouluyön hartaus

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 ■ klo 23 Jouluyön messu Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 Korson kirkko, Merikotkantie 4 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22

SIRPA PÄIVINEN

Korson kirkossa järjestetään jouluaattona hartaus kello 13 ja 15 sekä jouluyön messu kello 23. Vielä jouluaamunakin Korsossa pääsee messuun kello 8.

MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020

18 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019

Kuinka vantaalainen?

Romanssi roihahti lähijunassa Ruth Kaboi sai opiskelupaikan Vantaalta. Puoliso löytyi kotimatkalla. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

asvoin Afrikassa kenialaisessa kylässä. Sieltä lähdin 16-vuotiaana kaupunkiin. Sain pojan. Tapasin suomalaisen miehen, ja menimme naimisiin. Viisi vuotta sitten muutimme Vantaalle. Avioliitto alkoi rakoilla. Kun erosimme, putosin tyhjän päälle. En tuntenut ketään enkä osannut kieltä. Sitten näin seinällä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystäväpalvelun lapun. Sain ystävän, joka veti minut pohjalta. Valmistuin Varian ammattiopistosta lähihoitajaksi. Nyt opiskelen Laurea-ammattikorkeakoulussa Tikkurilassa sairaanhoitajaksi. Kotini on kuitenkin Sodankylässä. Sodankylässä on mel-

kein kuin Keniassa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavat. Naapurille ei tarvitse soittaa ennen kuin menee kylään. Kerran jonotin junalippua asemalla. Edessäni ollut mies ei osannut käyttää automaattia. Kun autoin hänelle lipun, mies kysyi, neuvoisinko hänelle myös lentoasemalle menevän junan. Lupasin näyttää, koska olin myyrmäkeläisenä itse menossa samaan junaan. Siitä se alkoi. Minusta tuli sodankyläläisen Antin vaimo. Opin häneltä sanomaan ”mie”. Kun tein muuttoa, vantaalaiset kaverini sanoivat, että Lapissa asuu vain poroja. Mutta millainen kesä siellä on! Poikani Rick kalasti gambialaisen kaverinsa kanssa pitkin yötä. Eikä siellä ole kaamosta. Täällä etelässä on. Junassa kerran Vantaalta

Ruth Kaboi opiskelee Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan kampuksella sairaanhoitajaksi.

”

VANTAALAISET KAVERINI SANOIVAT, ETTÄ LAPISSA ASUU VAIN POROJA.

Rovaniemelle mennessäni vastapäätä istui vanha rouva, joka katsoi minua niin usein ja niin pitkään, että lopulta tervehdin häntä. Hän kysyi, miltä tuntuu olla Suomessa, kun en ole täältä. Sanoin, että ei se helppoa ole. Vanha rouva kertoi, että hänellä on sama tunne. Hän oli juuri vuosikymmenien jälkeen menettänyt miehensä, joka oli hoitanut kaiken. Nyt hän joutui aloittamaan ihan yhtä nollasta kuin minä tullessani Suomeen. Meistä tuli

ystävät. Jouluksi lähdemme Keniaan. Kirkko ja uskonto ovat minulle tosi tärkeitä. Aattoiltana aloitetaan tanssiminen ja laulaminen kirkossa seitsemältä ja jatketaan puoleenyöhön. Joulukirkkoon herätään seuraavana aamuna kahdeksaksi. Kun se neljä, viisi tuntia myöhemmin loppuu, mennään kotiin syömään. Teurastetaan lammas, miehet grillaavat, naiset keittävät riisiä ja leipovat leipää.

SIRPA PÄIVINEN

Kirkoissa soi TO 19.12.

LA 21.12.

Lauluyhtye Vacappellan joulukonsertti klo 19 Seutulan kappelissa, Solbackantie 6. Joululauluja esittävät myös Juhani Aaltonen, tenorisaksofoni ja huilu, sekä Pekka Laakkonen, alttoviulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Korson Mieslaulajien joulukonsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Johtajana director cantus Pekka Itkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. J. S. Bach: Jouluoratorio I–III klo 18 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Outi Noponen, sopraano, Teppo Lampela, altto, Tuukka Säily, tenori, ja Elja Puukko, basso. Hämeenkylän kamarikuoro ja Leppävaaran kirkon Kamarikuoro. Orkesterina Espoon Barokki. Johtajana Hannu-Pekka Heikkilä. Liput 15 / 10 e ennakkoon Holvi-lippukaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

PE 20.12.

Kanttori Hannu-Pekka Heikkilä johtaa Pyhän Laurin kirkossa J. S. Bachin Jouluoratorio-suurteoksen, joka johdattaa kuulijan joulun tapahtumien ja tunnelman keskelle.

Joulun sävel soi klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Hannu Holman lauluoppilaat Käpylän ja Pakilan musiikkiopistoista. Pianisteina Anni Holma ja Heini Lehto. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Hiljene, maa – Kamarikuoro Amenten joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Johtajana Hertta Hietikko, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kamarikuoro Qoro Quandon joulukonsertti klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Johtajana Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 15 / 10 e.

SU 22.12. Rekolan sekakuoron joulukonsertti klo 20 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lue juttu J. S. Bachin Joulu oratorioon valmistautumisesta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT su 22.12. klo 15 jouluseurat Hyvinkään Vanha kko, Uudenmaank.13. pe 27.12. klo 13 Jouluveisuut Pappilassa, Kuninkaant.28, Sipoo (huom. aika). klo 19 Siionin Kantelen & Siionin virsien lauluseurat Puistolan kko, Tenavat.4, Hki. TAMMIKUU 2020 ke 1.1. klo 18 Lähetysseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki. pe 3.1. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 5.1. Jakomäen seurat peruttu, kirkko käyttökiellossa, ei väistötilaa. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vtaa. ti 7.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2. krs (Kamppi), Hki: kevään aloitus. ke 8.1. klo 19 Körttikodin seurat. su 12.1. klo 17 Harvoin veisatut virret - veisuut Seuratuvalla, (Autotalo), Helli Seppä opastaa. klo 17 seurat Puolimatkan kpli, Aholank.20, Hvnkää. klo 18 seurat Nurmijärven srk-kesk., Kirstaant.5. ma 13.1. klo 18.30 seurat Kilon Ristissä, Vanharaide 1, Espoo. su 19.1. klo 10 kirkkopyhä Reklan kko, Kustaant.22, Vtaa; saarna T.Rantala; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant.19, saarna S.Korhonen; HNK-kvartetti avustaa. Soppa, kahvit ja seurat srk-talo, Iso Kylät.1, Sipoo. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 c, Vihti. klo 18 kirkkopyhä Käpylän kko, Metsolant.14, Hki; saarna L.Väyrynen-Si, sello S.Malmivaara; kahvit ja veisuut. klo 18 seurat Kirkonkulman Nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää.

Hautauspalveluja JUMALA PARANTAA

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 5.1. klo 15.00 Martinristi, Vantaa PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhuu aiheesta: Rukouksen mahdollisuudet Musiikissa: Juha Kuivanen Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms. KAMPAAJAKOTIIN.COM Hiuspalvelut kotiin, palvelukotiin yms. www.kampaajakotiin.com p. 0449855157/Taru Kokkonen.

Vesikourujen uusimiset, kattoturvatuotteet asennettuna Tilaa meiltä ilmainen arviointi kohteellesi! SADEVESI- JA SALAOJAREMONTIT

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Ostetaan

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

EHT Ossi Vallemaa

Soita 0504677229

Hakaniemi | Etelä-Haaga | Riihimäki | Vihti | Karkkila

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Hyvää Joulua + Uutta Vuotta. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

www.0502205.fi

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Siivouspalveluja

Meiltä saat joustavan rahoituksen edullisella korolla!

Markku Rautanen YKV, LKV

Lakipalveluja

Salvia-hankkeen vertaisryhmä seksija pornoriippuvuudesta kärsivien henkilöiden puolisoille Helsingissä. Lisätietoa ja yhteys: www.tnnky.fi/salvia. p.0440 888252.

Rakennusala Kattojen maalaukset / pesut

www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Palveluja tarjotaan Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. P. 040-6378899

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuosi kymmentä! Seuraava Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy 16.1.2020. Sillä välin voit lukea sitä verkossa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

20 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019

Punk ymmärrettiin väärin NIMIMERKKI ENTINEN punkkari arvosteli tässä lehdessä haastateltua punk-elämäntapaa noudattavaa pappia (K&k 5.12.). Kirjoittaja on sekoittanut käsitteet punkkari ja moniongelmanuori. Kirjoituksessa on sellainen sävy, että punkkarina oleminen on kaiken ”hyvän” vastaista ja kirjoittajan itsensä viiltely ja saatananpalvontaharrastuneisuus olisivat punk-aatteen aiheuttamia. Punk-liike syntyi Suomessa 1970-luvun lopulla. Sen ydinsisältö oli yksinkertaisesti: ei ole tärkeintä, mitä teet, tärkeintä on, että teet jotain. Syntyi musiikkia, lehtiä, kuvataidetta, teatteria, ja tiloja vallattiin. Punk oli kykyä nähdä ja tehdä asiat toisin. Punk on ulkopuolella olemista ja ulkopuolelta näkemistä. Kuluneina vuosikymmeninä punkajatus on jalostunut ja monimuotoistunut. Punkissa on lukemattomia alalajeja. Nykyään eläintensuojelu, päihteettömyys ja omaehtoinen taiteen tekeminen ovat vahvimmat näköaloja luovat osa-alueet. Pappi voi olla punk, professori voi olla punk, työtön voi olla punk. Kannattaa katsoa, miten musiikin tekijä Mariska kertoo työstään Ylen Minun musiikkini -sarjan jaksossa. Ohjelmasta välittyy lämmin, hienovarainen hengellisyys, joka kantaa mukanaan punk-DNA:ta. Toisaalta moniongelmainen, itseään viiltelevä huumekokeilija ja saatananpalvoja ei automaattisesti ole punk, vaikka olisi harrastellut säröistä musiikkia. Entiselle punkkarille toivon rauhaa ja avaraa sydäntä sekä voimaa oman polkunsa tamppaamisessa. Mika Mäyrä

Kiitos hyvyyden voima -artikkelista KIITÄN ARTIKKELISTANNE Olemme kaikki hyvyyden voiman ihmeellisessä suojassa, joka julkaistiin Gurun opissa -sarjassa (K&k 21.11.). Dietrich Bonhoeffer oli toki kokenut enemmän kuin me, mutta voisimme ottaa opiksemme hänen ajatustapansa. Hän ei luopunut uskostaan, vaan vastusti loppuun saakka pahuutta. Suosittelen tätä artikkelia kaikille, jos jäi väliin. Ilkka Tammikallio

Miksi lehti alkoi tulla miehen nimellä? OLIN VUOSIA saanut Kirkko ja kaupunki -lehden omalla nimelläni kotiini, kun asuin yksin. Kun mieheni muutti luokseni, osoitettiin lehti siitä päivästä eteenpäin hänelle. Tämä on pieni asia, mutta häiritsee. Miksi lehden tulo ei jatkunut omalla nimelläni? Itselleni tämä näyttäytyy sovinismina.

Marika Sirviö-Paju

Edellisen johdosta: Kiitos palautteesta. Tämä asia on ärsyttänyt monia lukijoita. Lehden osoitekenttään mahtuu vain yksi nimi, vaikka kirkon jäse-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? EMMANUEL DUNAND / AFP − LEHTIKUVA

elämäntarinansa päihdeongelmien ja osattomuuden takaa. On tärkeää, että ruoka-avun yhteydessä saa myös kokemuksen yhteisöllisyydestä. Onkin hyvä, että ruokapaketin lisäksi aterioidaan tai edes kahvitellaan yhdessä. Monelle yksinäiselle tämä on tärkeä tilaisuus. Entä sitten ihmiset, jotka eivät pääse fyysisten tai psyykkisten esteiden takia ruokajakeluihin? On tärkeää huomioida myös heidät. Ruoka-avun toimittamista suoraan koteihin tulisikin edelleen kehittää. Yli 20 000 ihmistä hankkii viikoittaisen ruokansa leipäjonoista. Moni huono-osainen on täysin riippuvainen tästä avusta. Valtion rahoituksesta ruoka-avulle on joka vuosi kiistaa. Toistaiseksi pysyvää rahoitusta valtion talousarvioon ei ole saatu. Vahti ry:n (Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki) mielestä avustukset ruoka-apua jakaville järjestöille tulee muuttaa pysyviksi toiminta-avustuksiksi toistaiseksi. Tiina Tuomela VAHTI ry:n puheenjohtaja kirkko- ja kaupunginvaltuutettu

Kunnioittakaamme ruokaa

Intialaiset pyhiinvaeltajat olivat sonnustautuneet varsin jouluisiin tamineisiin Betlehemissä 9. joulukuuta. Pyhiinvaeltajat olivat matkalla Jeesuksen syntymäpaikalle, jonka kohdalla on nyt kirkko. Kirkon rakennustyöt käynnisti Rooman keisari Konstantinus vuonna 326, ja sen pyhimpänä osana pidetään kellaria, jonka paikalla Kristuksen seimen kerrotaan sijainneen. Monet pyhiinvaeltajat lähestyvät Jeesuksen syntymäpaikkaa vähän eri tavalla kuin intialaiset joulupukit: he konttaavat seimelle kirkon ovelta asti. Betlehemin syntymäkirkko kuuluu Unescon maailmanperintökohteiden listalle.

niä olisi taloudessa useampia. Aikanaan valittiin helpoksi kriteeriksi ikä, eli päätettiin, että lehti postitetaan talouden vanhimman kirkon jäsenen nimellä. Nuorinkaan se ei voi olla, koska lapsia voi syntyä ja aikuistuneet lapset muuttavat pois. Osoiterekisteriin tulisi valtavasti lisää päivityksiä. Tuolloin ei ehkä ajateltu, että hyvin monissa perheissä mies on vanhempi kuin nainen. Tietoisesti ei kuitenkaan haluttu eikä haluta ylläpitää patriarkaalista mies on perheen pää -ajattelua. Toimitus

Raamattu ei ole tiedekirja PIISPAT PUOLUSTAVAT tiedettä, kirjoitti päätoimittaja Jaakko Heinimäki (K&k 5.12.). Mielestäni on hyvä, että piispat alkavat nyt puhua edes luomiskertomuksesta ajatuksella, ettei Raamattu ole tiedekirja, mutta teksti kertoo silti joka sukupolvelle Jumalan suuruudesta. Tavallinen seurakuntalainen ei nimittäin osaa erottaa, mikä kirkkokunta tai kristillinen herätysliike puhuu Raamatun kertomuksista kirjaimel-

lisesti ja kokee tieteen niille uhkana. Vaikka rippikoulussa ei opetettaisi niin, harva nuori muistaa enää aikuisena tätä yleisempää luterilaista opetusta, koska nämä muut ryhmät ja media pitävät niin kovaa meteliä eri tavalla ajattelevien näkökannasta. Kun oppii tieteen nykyisestä käsityksestä maailmankaikkeuden synnystä, joka tietenkin voi tarkentua tai muuttuakin, niin siinähän Jumala vain tulee suuremmaksi. Hän on antanut meille älyn, ja kaikki on niin uskomatonta ja mahtavaa. On harmi, että piispat eivät yhtenäisenä joukkona vielä puhu avioliitosta ja ihmisen seksuaalisuudesta tieteen valossa. Mutta olen huomannut itsessäni ja muissa, etteivät muutokset meissä tapahdu niin äkkiä. Maritta Kirilä

Ruoka-apua tarvitaan VEIKKO JA LAHJA Hurstin Laupeudentyö ry:n järjestämässä itsenäisyyspäivän ruokajonossa eräs haastatelluista toivoi päättäjiä paikalle kohtaamaan ihmisiä. Joka viikko eri puolilla Suomea on useita ruokajakoja. Päättäjät, jalkautukaa sinne, kuunnelkaa ja kohdatkaa. Nähkää ihminen ja hänen

RUOKA ON ehdoton edellytys hengissä pysymiseksi. Siksi sitä pitää kunnioittaa eikä haaskata aatteiden alttareille, kuten lihakeskustelussa. Maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, joille meidän niukkuutemme olisi yltäkylläisyyttä. Vanhan kansan viisaudella: ruoka on Jumalan viljaa. Olkaamme siis kiitollisia, että on mitä suuhun laittaa.

Tuomo Paloheinä

Kuka rakastaisi lehtoria? NELJÄ VANTAAN yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä ilmaisi huolensa siitä, että tietyt kirkkomme lähetysjärjestöt eivät palkkaa naisia pappisvirkaan edes Suomessa tehtävään työhön (K&k 5.12.). Kirjoittajat jättivät mainitsematta, että lähetysjärjestöt ovat palkanneet työhönsä useita naisteologeita lehtoreiksi, kun taas Suomen seurakunnat eivät ole ainakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana tehneet sellaista. Miksi naispapeista huolta kantavat ihmiset eivät ole huolissaan naisteologeista, jotka ovat turhaan odottaneet kutsua lehtorin virkaan seurakunnista? Verrataanpa lehtorin ja papin oikeuksia. Pappi voi esimerkiksi vihkiä avioon, siunata vainajan hautaan sekä toimittaa ehtoollisliturgian yksin. Ulkolähetykseen keskittyvällä järjestöllä tällaisia tarpeita ei juuri ole. Miksi sen siis pitäisi perustaa virka tai toimi, jota se tehtävänsä vuoksi ei tarvitse? Suomen seurakunnat eivät katso tarvitsevansa lehtoreita. Eikö silloin järjestöillä ole päinvastoin jopa velvollisuus lähimmäisenrakkauden nimissä tarjota työtä lehtoreille? Miksi lähetysjärjestöjä ei kiitetä tästä hyvästä, naisteologeille tarjotusta työstä? Jukka Norvanto teologian lisensiaatti Korson seurakuntaneuvoston jäsen