Kirkko ja kaupunki 2020 05 Espoo by Kirkko ja kaupunki

12.3.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Ei paineita Paula Koivuniemi tykkää palvelutalokeikoista, koska niillä ei arvostella artistin ulkonäköä s. 16

Puolukka hoitaa Kalevalassa Pyhän Hengen hommat s. 4 Pitäisikö piispanviran olla määrä aikainen? s. 27

Pääkirjoitus

Eilen

Kenelle kellot soivat?

Ihmiset ovat naurettavia vain, kun he haluavat näyttää muulta tai olla muuta kuin ovat.

KORONAEPIDEMIA VAIKUTTAA tavalliseen arkeen. Pitkään suunniteltu lomamatka piti peruuttaa. Lapsi ei saa mennä kouluun. Kättelyä pitää välttää. Kirkollisissa juhlapuheissa on ollut tapana puhua kauniin sanakääntein sekä ihmiskunnan yhteisestä kohtalosta että elämän arvaamattomuudesta. Yhtäkkiä tuo kaikki on jokapäiväistä arkea eikä pelkkää kaanaankieltä. Koronavirus ei ole tehnyt elämästä hallitsematonta ja arvaamatonta. Elämä on oikukasta ilman epidemiaakin, mutta korona tekee sen näkyväksi. Se saa meidät tuntemaan sen, minkä me jo tiedämme. On eri asia tuntea elämän hauraus ja arvaamattomuus itse kuin vain tietää yleisellä tasolla, että sellaista elämä on. ”YKSIKÄÄN IHMINEN ei ole saari, vaan jokainen on osa yhteistä mannerta”, kirjoitti Lontoon St. Paulin kirkon tuomiorovasti John Donne muistikirjaansa joulukuussa 1623. Hän makasi vuoteessaan kaupunkia riivaavan, nopeasti levinneen kuumetaudin kourissa ja kuunteli kirkonkellojen kumahtelua. Kellot kertoivat, että joku hänen seurakuntalaisistaan oli juuri päättänyt maallisen vaelluksensa. Donne ei tiennyt, kenelle sielunkellot löivät. Sen hän tiesi, että ne olisivat aivan hyvin voineet soida hänen omaa lähtöään. Sitten Donne raapusti muistikirjaansa rivit, jotka jäivät elä-

ITALIALAINEN KIRJAILIJA GIACOMO LEOPARDI (1798–1837)

mään: ”Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat. Ne soivat sinulle.” Ihmiskunnan kohtalo on yhteinen. Kellot soivat minulle. Eikä tämä koske vain kulkutauteja. Se koskee myös ilmastoa, taloutta, sotaa ja rauhaa. Maailmassa on paljon sellaista, mikä koskee meitä kaikkia. Yksikään ihminen ei ole saari.

Tänään

TARTUNTATAUTIEN KANSSA on syytä olla tarkkana. Ei pidä pärskiä valtoimenaan, ja kädet kannattaa pitää puhtaana. Sekä lääketiede että yleinen hygienia ovat onneksi kehittyneet paljon sitten John Donnen päivien. Jos korona pelottaa tai ahdistaa, ei kannata jäädä yksin. Ja vaikka pitäisi olla karanteenissa, voi onneksi kilauttaa kaverille. Juttuseuraa löytyy tarvittaessa myös kirkolta, vaikka puhelimitse.

Mikään ei ole niin surullista kuin huomiotta jäävä selfie. Toisaalta voi kysyä, miksi on noloa, jos toiset näkevät sisimpäämme ja huomaavat, että tarvitsemme myötätuntoa. KIRJAILIJA LAURA GUSTAFSSON ANNASSA 1.3.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti

”

Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. PSALMI 139:16

JOS KORONA PELOTTAA

TAI AHDISTAA, EI KANNATA JÄÄDÄ YKSIN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Päässä risteilee ajatuksia, tekemättömiä töitä, ärsykkeitä sieltä ja täältä. Pitäisi ja pitäisi. Kaipaan rauhaa. Mitä jäisi jäljelle, jos kaikki kohina vaimenisi? Mitä sanoisit, jos kuuntelisin Sinua? Pysäytä minut tähän hetkeen.

Kirkko ja kaupunki

12.3.2020 Seuraava lehti ilmestyy 26.3. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Viisi vastausta Maria Ylipäätä ei haittaa, vaikka vastaan tulee monta Mariaa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA VILJA HARALA

Näyttelijä-laulaja Maria Ylipää, miltä tuntuu olla Maria? – Oikein hyvältä, kiitos. Maria on vahva nimi ja sukunimenikin on vahva, mutta todelliseen vahvuuteen liittyy myös herkkyys. Ihmisessä täytyy olla molemmat puolet, sillä muuten vahvuus on melkoista kylmyyttä. – Olen aina pitänyt nimestäni. Maria on klassinen ja kansainvälinen. Se on myös Suomen yleisin etunimi. Minua ei haittaa, vaikka vastaan tulee monta Mariaa. Nimellä on ydin, johon on ihana samastua.

Miksi vanhempasi antoivat sinulle Marianimen? – Isän mielestä Maria oli minulle itsestäänselvä nimi. Se toi hänen mieleensä herkkyyden, puhtauden ja voiman. Äidin mielestä Neitsyt Maria on kaikkien naisten esikuva. Hänestä Maria-nimi kuvastaa nöyryyttä, voimaa, oman tien rohkeaa valintaa ja sillä kulkemista. Jos sanotaan nimen olevan enne, niin mielelläni otan vanhempieni sanomat omaksi voimakseni. – Toinen nimeni on Mikaela, joka tarkoittaa puhdassydämistä. Nimi on keksitty minulle Carmen-oopperasta. Minulla on vielä kolmas nimi Markuntytär, ja tyttäreni ovat Mariantyttäriä.

3 4

Oletko näytellyt Mariaa? – Olen näytellyt Mariaa ainakin teatterikoulun aikaan Andrew Lloyd Webberin Jesus Christ Superstar -musikaalissa ja Astor Piazzollan Maria de Buenos Aires -tangooopperassa. Maria on monenlaisten roolihahmojen nimi. Hahmoissa voi olla Neitsyt Mariaa tai Magdalan Mariaa tai molempia. Kuka seuraavista on paras Maria: Maria Veitola, Maria Kallio, Maria Callas, Maria Ohisalo, Maria Stuart, Maria Ylipää, Neitsyt Maria vai Magdalan Maria? – Veitolan Maria on paras. Hän tuo lisäarvoa Maria-nimelle. Hän on vahvasti sitä mitä on, ja hän on myös hyvä toimittaja. Hän raivaa tietä erilaisuudelle ja puhuu ääneen mielenterveysasioista. On hienoa, että meillä on tällainen Maria. Olen ylpeä, että olen hänen kaimansa.

Mikä sinulle on pyhää? – Ruotsissa asuessamme vein nuorinta tytärtäni Tukholman suomalaisen seurakunnan muskariin. Seinän julisteessa oli äiti lapsi sylissään ja siinä oli teksti ”Pyhä on tässä”. – Yleensäkin pyhän kokemukset liittyvät minulla ihmisiin. Pyhä hetki on siinä, kun kaikki ylimääräinen riisutaan ja pystyy kohtaamaan toisen paljaasti. Kaipaamme muita ihmisiä ja haluamme olla rakastettuja sellaisina kuin olemme. Pyhään liittyy totuudellisuus. Se pitää sisällään kaiken tuskallisenkin, siihen suostumisen ja nöyrtymisen. Marian ilmestyspäivää eli marianpäivää vietetään 22.3.

”Maria-nimellä on ydin, johon on ihana samastua” KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Ikiaikaiset äidit Kalevalan Marjatta tuli raskaaksi puolukasta. Hän on yksi lenkki myyttisten äitien ketjussa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

”

uosta tyytyi, tuosta täyttyi, tuosta paksuksi panihe.” Niin kävi Marjatalle hänen syötyään puolukan. Ja kun lapsen synnyttämisen aika tuli, Marjatalle ei löytynyt sijaa saunasta. Hänen oli synnytettävä poikansa tallissa, hevosen hengityksen lämmössä. Kalevalan viimeisessä runossa seikkaileva Marjatta on tietenkin kotoinen versio Raamatun Neitsyt Mariasta. Pyhä Henki on vaihtunut kirkuvaksi puolukaksi, eikä enkeli Gabrielia tai Joosefia näy missään. Marjatta ei ole jäänyt vain kalevalamittaiseksi kuriositeetiksi. Runoilija Sirpa Kyyrönen tutkii tuoreessa Nimesi on Marjatta -kokoelmassaan naisen ruumiillisuutta ja äitiyttä Kalevalan Marjatan ja Neitsyt Marian kautta. Hän näkee Marian yhtenä lenkkinä myyttisten äitihahmojen ja naisjumalatarten ketjussa, egyptiläisen Isiksen ja vähäaasialaisen Kybelen seuraajana.

– Minulle Marjatassa ja Mariassa on kyse ikiaikaisesta naiseuden, luonnon, hedelmällisyyden ja äitiyden yhteenkietoutumisesta ja kohdun kantamisen monimutkaisuudesta, Kyyrönen sanoo. RUNOILIJANA Sirpa Kyyrönen haluaa olla rakentamassa tilaa naisten kokemuksille ja äänille. – Sitä tilaa ei edelleenkään ole liikaa. Ihan arkisessa elämässä lapsen kanssa liikkuessaan huomaa, että äidin ja lapsen äänekäs tai sotkuinen oleminen ei tunnu mahtuvan julkiseen tilaan. Nimesi on Marjatta -kokoelman alkusysäys tuli Kyyrösen omista kokemuksista. Viisi vuotta sitten hän, ennestään kolmen pojan äiti, synnytti tyttären ja alkoi sen myötä pohtia äitien ja tytärten jatkumoa. Toisaalta hän muisteli omaa tyttöyttään ja naiseksi kasvamistaan, kiltteyttään ja häpeäänsä. Hänen mieleensä palasi kouluaika ja iäkäs opettaja, jonka tunneilla luettiin ääneen Raamattua jae jakeelta ja tutustuttiin Kalevalan miessankareihin. Välillä rukoiltiin, ja välillä kirjoitettiin tai lausuttiin runoja. – Opettaja ohjasi meitä pelkäämään Jumalaa, joten ehkä on luontevaa, että olen nyt hakeutunut Marian syliin ja pyrkinyt pois pelosta ja häpeästä.

”

Lapsen kanssa liikkuessaan huomaa, että äidin ja lapsen sotkuinen oleminen ei tunnu mahtuvan julkiseen tilaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

SUKUJUURET VIEVÄT Sirpa Kyyrösen isän puolelta Laatokan pohjoispuoliseen Karjalaan ja ortodoksisuuteen. Hän on viettänyt pariin otteeseen muutamia päiviä Valamon luostarissa ja kohdannut siellä Marian – Konevitsalaisen Jumalanäidin ihmeitätekevän ikonin. – En tiedä, mikä siinä on, että aina kun käyn sen äärellä, liikutun. Konevitsalaisesta Jumalanäidistä on tullut Kyyröselle ystävä, joka matkaikonina kulkee mukana samassa pussukassa särkylääkkeiden, korvatulppien ja kuukautissiteiden kanssa. – Olen miettinyt, kuka tai mikä on se ääni, jonka kanssa oman pään sisällä murehditaan ja märehditään samoja asioita yhä uudestaan ja uudestaan. Kirjoitusprojektin aikana tuo kuvitteellinen keskustelukumppani tuntui saavan Marian ja Marjatan hahmon, Kyyrönen kertoo. Maria on ollut keskustelukumppani ja uskottu monille muillekin naisille. Hän on eräänlainen äitien äiti: Häntä on pyydetty apuun raskauteen ja synnytykseen liittyvissä vaivoissa. Hänelle on uskouduttu lapsettomuuden tai ei-toivotun raskauden surussa ja hänen kanssaan on jaettu huolta omista lapsista. Kyyrönen arvioi, että Marian hedelmöittyminen, raskaus ja synnyttäminen tekevät hänestä ruumiillisen, konkreettisen olennon. Siksi Mariaa saattaa olla helpompi lähestyä kuin jotakin hahmotonta jumaluutta.

Ihminen, ajattele itse Haagan kirkkoherra Heikki Nenonen ei siedä yhteisöjä, jotka määräävät, mitä mieltä niiden jäsenet saavat olla. Valtavirran luterilaisessa kirkossa on hänen mukaansa hyvin tilaa itsenäiselle ajattelulle ja monenlaisille mielipiteille. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Usein puhutaan, että keho muistaa traumat. Vähemmän puhutaan siitä, että kehossamme säilyy myös kaikki hyvä. Keho voi jakaa viisauttaan silloin, kun mieli on väsynyt.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN

ESKO JÄMSÄ

Pelko ei auta ongelmissa Toivolla on tilausta uhkien ja vastakkainasettelun maailmassa, sanoo toivon ylläpitämisestä palkittu ekumeniikan professori Risto Saarinen. Hänen mukaansa toivon vastavoima on pelko. Pelkoa on yhteiskunnassa nyt paljon, eikä se auta ratkaisemaan ongelmia. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Pikamuodin alkulähteillä Suomalainen tubettaja löytää itsensä rehkimästä puuvillakuivaamossa Myanmarin syrjäseudulla. Menestynyt muotibloggari yrittää ommella paikallisessa perheyrityksessä suoraa ommelta, mutta jälki ei tyydytä pomoa, ja hänet siirretään silitysasemalle. Toinen tubettaja pääsee keittiövuoroon kokkaamaan lounasta omistajapariskunnalle, viidelle työntekijälle ja suomalaisvieraille. Verta, hikeä ja t-paitoja -sarja lennättää muodista kiinnostuneet somevaikuttajat Joonan, Maijun, Sandran ja Veikon pikamuodin alkulähteille. Huolellisesti tehdyssä sarjassa he tutustuvat tuotannon koko ketjuun: he poimivat, kuivaavat ja värjäävät puuvillaa sekä ompelevat vaatteita. Ravistelevin kokemus on työpäivä nahkatehtaalla. Järkytystä ja ahaaoivalluksia tuottaa se, että jokaisen vaatekaapista löytyy pikamuotia, vähintään naurettavan halpoja t-paitoja. Tosi-tv-sarja on onnistunut yhdistelmä painavaa asiaa ja kevyttä seikkailua, hikistä puurtamista ja ihmisten kohtaamista, havainnollista infografiikkaa ja ratkaisujen hakemista pikamuodin epäkohtiin. Parasta ovat Veikon, Sandran, Maijun ja Joonan reaktiot ja kommentit. He heittäytyvät rohkeasti mukaan kaikkeen uuteen, joka haastaa heidän elämäntapansa ja jopa elinkeinonsa. EIRA SERKKOLA

TONI SILLANPÄÄ

Tubettaja Maiju hikoilee ompelimossa Myanmarissa.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

oittokellot eivät suinkaan ole kristinuskon kehittelemä juttu. Kelloja on soiteltu jo tuhansia vuosia sitten ainakin Kiinassa, Babyloniassa, Egyptissä ja antiikin Kreikassa. – Kellojensoitto on ikiaikaista mediatoimintaa, vahvistaa käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila. Kirkkojen yhteydessä kelloja on ollut ainakin Italiassa ja Englannissa jo 500-luvulla. Suomeen soittokellojen oletetaan tulleen kristinuskon mukana keskiajalla. – Seurakuntarakenteemme alkoi muodostua 1200-luvulla. Keskiajalta on Suomessa säilynyt viitisentoista kirkonkelloa, Knuutila kertoo. Kirkonkelloja on siunattu, niiden puolesta on rukoiltu ja niihin on ollut tapana kirjoittaa raamatunlauseita ja rukouksia. KIRKONKELLOILLA ON aina ollut kaksi tehtävää, ajan kertominen ja informaation välittäminen. Kirkonkelloilla on viestitty ja viestitään esimerkiksi seuraavia asioita: jumalanpalvelus alkaa tai loppuu, joku on mennyt naimisiin, rukoushetki alkaa, on tasatunti, kello on 18 lauantaina ja arkiset työt voi lopettaa (ehtookellot), joku on kuollut, jonkun hautajaisia vietetään, hallitsijalle on syntynyt lapsi, vihollinen lähestyy, seudulla on tulipalo, Suomi on voittanut jääkiekon MM-kultaa. Kyseessä on ”olennainen kristinuskon mediamenetelmä”, Jyrki Knuutila muotoilee. Entisaikojen kellonsoittajat olivat usein kuuroja. Nyt lähes kaikki kirkonkellot toimivat automatiikalla, eikä kenenkään tarvitse kuuroutua kellonköysiä kiskoessaan.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Keskiajalla luostarin kellot kalkattivat messujen ja rukoushetkien alkaessa. 2020-luvun kirkot elävät aivan toisessa tilanteessa. Voimakkaat äänet koetaan helposti häiritsevinä. Luterilaisessa Suomessa varhaisia aamusoittoja ei ole, ja monet kaupunkialueiden kirkot ovat säätäneet kellonsa lyömään hiljempaa. – Kellonsoitto on meillä vähentynyt etenkin kaupungeissa. Kuten kaikki muukin kristillinen tapakulttuuri, myös tämä on muutoksessa. Kellonsoitto on pitkälti käytäntö, josta kirkkoherra päättää, Knuutila summaa. Joku soitattaa perinteisemmin, toinen keksii uutta.

” MONILLE

KELLONSOITTO ON OSA INHIMILLISTÄ KULTTUURIA SIINÄ MISSÄ MOOTTORITIEN HUMINA.

ISTOCK

Verta, hikeä ja t-paitoja ti 17.3. klo 21 Yle TV2. Kaikki osat katsottavissa Areenassa. Myös Ekopaasto.fi:n teemana on vaatteiden vastuullisuus.

Miksi kirkon kellot metelöivät? KELLONSOITOSSA ON paljon paikallisia eroja, mutta jumalanpalveluksen merkiksi niitä soitettaneen kaikkialla. Pintansa ovat pitäneet myös hää- ja surukellojen soittaminen sekä tasatuntien ilmoittaminen kellonlyönnillä. Joillekuille kaikki tämä on häiritsevää uskonnon tuputtamista, toisille tärkeää kirkollista yhteyttä. Monille se on osa kulttuuriamme siinä missä moottoritien humina tai mölisevä naapuri. – Soittoperinne on niin vahva ja kuuluu niin olennaisesti kulttuuriimme, että en usko sen loppuvan. Toki perinteinen soittaminen saattaa vähentyä entisestään. Tämä on vähän kuin joulu: viettämisen tavat muuttuvat, mutta ei se mihinkään katoa, Jyrki Knuutila pohtii. Hän ennustaa, että tempausten yhteydessä soittaminen lisääntyy. Viime vuosina kelloja on soitettu esimerkiksi kirkkoon liittyjien kunniaksi ja Kansainvälisenä rauhan päivänä. – Kun instituutio on kriisissä, niin yksilöllisyyden, oman linjan, merkitys kasvaa. Yksittäinen seurakunta voi profiloitua soittamalla kelloja erikoisilla tavoilla. Osaavissa käsissä kirkonkellot taipuvat aika moneen, vaikka popkappaleisiin, Knuutila aprikoi. TUURE HURME

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

MARKO MÄKINEN

Maaninen Pernilla Gynt on iki-ihastunut cooliin tubettajahemmoon.

Tubetusinto vie Pernilla Gyntin äärirajoille Teatteri Jurkan näyttämöllä tubettaa prinsessapukuinen Pernilla Gynt. Kyseessä on moderni versio Henrik Ibsenin klassikkonäytelmästä Peer Gynt. Pinja Hahtolan käsikirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama näytelmä kertoo humoristisin värityksin someajasta ja siihen liittyvästä narsismista. Hahtolan esittämä itseriittoinen Pernilla Gynt pyrkii olemaan videoissaan aito oma itsensä. Kun sillä tavalla ei saa tarpeeksi tykkäyksiä, Pernilla alkaa kehittää elämästään yhä hurjempia tarinoita. Saadakseen vielä enemmän suosiota ja seuraajia Pernilla lähtee mukaan politiikkaan, ja lopulta hän kokee olevansa

suorastaan Jumalan kaltainen. Pernillan isän ja tubettajapoikaystävän rooleissa nähdään Jukka Peltola. Vakavasti sairas isä yrittää alkuvaiheessa ymmärtää tyttärensä tekemisiä, mutta järkyttyy pahasti, kun yllättää Pernillan kertomassa videolla tarinaa hänen kuolemastaan. Peltola vaihtaa sujuvasti roolista toiseen, mutta erityisen herkullinen on hänen tubettajahahmonsa. Myös Hahtola heittäytyy täysillä maanisen ja yhä enemmän huomiota hamuavan Pernillan rooliin. MARJO KYTÖHARJU Pernilla Gynt Teatteri Jurkassa.

Auttaja voi joutua pettymään pahasti Kansallisteatterin Ilmasilta-näytelmä käsittelee auttamisen ongelmallisuutta. Perheen äiti, poika ja tytär ryhtyvät eri tavoin auttamaan maailman vähäosaisia. Samaa rataa kulkevaan elämäänsä kyllästynyt äiti tarjoaa apuaan vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoille, lääkäripoika hakeutuu työskentelemään kriisialueelle ja jalkansa loukannut jalkapalloilijatytär matkustaa toivon lähettilääksi pakolaisleirille. Eri tahoilla huseeraavien perheenjäsenten hyväntahtoisuus joutuu kuitenkin koetukselle. Hädänlaisten auttaminen ei olekaan yksinkertaista, koska kuvioissa voi olla yllättäviä tekijöitä. Se aiheuttaa kolmikossa pettymystä ja turhautumista.

Paula Salmisen kirjoittama ja Saana Lavasteen ohjaama Ilmasilta on myös kuvaus perheestä. Äiti, poika ja tytär alkavat entistä paremmin ymmärtää toisiaan ja sitä, miten etuoikeutettuja he ovat. Jos jalan loukkaaminen voikin vaarantaa urheilijan uran, ei se kuitenkaan vie henkeä. Perheenjäsenet tajuavat myös sen, että vaikeina hetkinä he voivat tukea toisiaan. Pirjo Luoma-aho äitinä, Pyry Nikkilä poikana ja Alina Tomnikov tyttärenä ovat toimiva kokonaisuus. Sampo Pyhälän lavastus ja videosuunnittelu onnistuvat pienin keinoin viemään katsojan eri maailmoihin. MARJO KYTÖHARJU Ilmasilta Kansallisteatterin Willensaunassa.

– ENSIKOSKETUKSENI kehitysvammaisiin sain jo lapsuudessa. Isäni oli pappi, ja pappilassa oli avoimet ovet kaikenlaisille ihmisille, kertoo valokuvaaja Jyri Pitkänen. Hänen valokuviaan kehitysvammaisista lapsista ja heidän perheistään on nyt esillä Kulttuurikeskus Stoan Erilaiset-näyttelyssä. Näyttelyn teksteistä vastaa kirjailija Eveliina Talvitie. Kaksikon yhteistyö alkoi viitisen vuotta sitten Afrikan Beninissä sijaitsevassa Villa Karon taiteilijaresidenssissä. Näyttelyn idea tuli Pitkäseltä, joka oli aiemmin ohjannut kehitysvammaisten lasten ja nuorten taidepajoja. –Minua kiinnostavat arki ja ihmisten erilaisuus. Vammaiset ovat helposti syrjään jäävä vähemmistöryhmä. Halusin tuoda heidät esiin itsenäisinä yksilöinä.

dän näkyvyytensä lisäämiseksi, Pitkänen sanoo. PROJEKTIN AIKANA Pitkäseen ja Talvitiehen teki vaikutuksen se, miten vaatimattomissakin olosuhteissa voitiin tuoda toivoa vammaisen lapsen elämään. Välillä vastaan tuli hätkähdyttäviä tilanteita. – Beninissä törmäsimme vanhoihin uskomuksiin. Vammaisuus voitiin kokea kylän poppamiehestä riippuen joko siunauksena tai kirouksena, mikä teki vammaisen asemasta turvattoman. Pitkänen opiskelee parhaillaan Tallinnan yliopistossa dokumenttielokuvien ohjaajaksi. Hän aikoo vastaisuudessakin pysyä teemoissa, jotka liittyvät tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin.

MARJO KYTÖHARJU

Erilaiset-näyttely 22.3. saakka Kulttuurikeskus Stoassa Itäkeskuksessa.

JYRI PITKÄNEN ja Eveliina Talvitie tutustuivat kehitysvammaisten arkeen 11 maassa Euroopassa ja Afrikassa. He kohtasivat matkoillaan 50 perhettä. Pitkäsen mukaan eri maissa on isoja eroja kehitysvammaisten kohtelussa. Italia poikkeaa muista Euroopan maista siinä, että siellä määrättiin jo 1970-luvulla lakkautettavaksi kaikki kehitysvammaisten laitokset. Siellä vammaisia pyritään kouluttamaan ja työllistämään siinä missä muitakin kansalaisia. – Suomessakin pyritään vastaavaan, mutta silti tuntuu, että vammaiset koetaan yhä vain eräänlaisena menoeränä. Kehitysvammaisjärjestöt tekevät kyllä hyvää työtä heiKahdeksanvuotias Juha isänsä kanssa.

JYRI PITKÄNEN

KATRI NAUKKARINEN

Äiti, tytär ja poika yrittävät kukin tahoillaan auttaa hädänalaisia.

Vammaisen arkea valokuvina

Tarja Eklund UUSIMAA

Ehdolla HOK-Elannon edustajistoon

159

• kaupunginvaltuutettu • leipomotyöntekijä • kirkkovaltuuston ja YKN:n jäsen • HOK-Elannon edustajiston jäsen

Kotimainen ruoka, HOK-Elanto, suomalainen työ. Vähäpäästöisesti lähellä tuotettu on ilmastoteko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Serkusten parhaat jutut ovat tapahtuneet aikuisiällä ”

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Petteri Laine, 39:

”

idämme serkkuni Jarin kanssa yhteyttä varmaan paljolti siksi, että vanhempamme ovat aina pitäneet yhteyttä ja tavanneet toisiaan. Lapsena, kun Jari tuli Saksasta vanhempiensa kanssa Suomeen, meidän piti aluksi vähän totutella toisiimme ennen kuin leikit alkoivat. Nykyisin asun perheeni kanssa Helsingissä. Meillä on vaimoni Ullan kanssa nelivuotias lapsi. Työkseni teen akustista suunnittelua ja harrastukseni jatkeena pyöritän viinikellaria. Lapsen saamisen jälkeen ei ole ollut aikaa olla yhteyksissä kaikkiin tuttuihin samalla tavalla kuin ennen. Äidinpuoleisten serkkujen kanssa meillä on Whatsapp-ryhmä. Jarin kanssa olemme enemmän yhteydessä kahden kesken, mutta meidän Whatsapp-ryhmäämme kuuluvat myös isäni ja Jarin vanhemmat. Viestittelemme Jarin kanssa noin kerran kuukaudessa. Jos Jari törmää Saksassa suomalaisiin tuotteisiin, hän lähettää kuvia. Tai jos Saksassa on jotain Suomeen liittyviä hauskoja tapahtumia, hän viestii. Menin kihloihin nykyisen vaimoni kanssa, kun olimme käymässä Jarin luona Freiburgissa. Jari opiskeli siellä. Olin suunnitellut, että kosin Ullaa jo mahdollisimman alkumatkasta, ettei sitä tarvitse jännittää koko ajan. Lopulta sopiva tilanne tuli, kun olimme gondolihississä menossa näköalapaikalle. Hississä ei ollut muita kuin me kolme. Jari oli todistamassa kihlaustamme. Samalla reissulla alkoi viiniharrastukseni kypsyä vähän pidemmälle. Tajusin, että Freiburg on viinialueella, ja pyysin Jaria viemään meidät viinitilalle. Se oli ensimmäinen viinitilavierailumme. Saksassa yleinen juomavalinta on olut, mutta Jarikin miettii nykyään viinien makuja. Minulla on ehkä ollut siihen jonkinlainen vaikutus. Parhaat jutut Jarin kanssa ovat tapahtuneet aikuisiällä. Teemme hyvää ruokaa ja keskustelemme. Yleensä juttua riittää, kun emme näe niin usein.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Jari Greiner, 36:

Petteri Laine asuu Helsingissä ja Jari Greiner Düsseldorfissa. Nykyään serkusten yhteydenpito sujuu helposti, kun on älypuhelin.

Joskus nuorempana meille saattoi tulla kiistaa jostain lelusta tai konsolipelivuoroista, mutta emme me varsinaisesti riidelleet. Ne olivat normaaleja pikkulasten mökötyksiä. Jari on paljon järjestelmällisempi kuin minä, ja tarkka aikatauluista. Vaikka minulla ja Jarilla on samoja geenejä, ei meissä ole samaa ulkonäköä. Jari muistuttaa enemmän saksalaista isäänsä. Arvomaailma meillä on samanlainen. Keskustelemme muun muassa politiikasta, josta minä en juuri kenenkään muun kanssa keskustele. Olemme aika liberaaleja. Lähinnä meitä kummeksuttaa se, miten paljon nykymaailmassa löytyy kaikelle vastustusta. Ehkä energiaa voisi käyttää hyödyllisemmin.”

”

Joskus nuorempana meille saattoi tulla kiistaa jostain lelusta tai konsolipelivuoroista, mutta emme me varsinaisesti riidelleet. Ne olivat normaaleja pikkulasten mökötyksiä. PETTERI LAINE

sun Düsseldorfissa Saksassa, jossa työskentelen juristina, ja minulla on tyttöystävä. Minun äitini ja Petterin isä ovat sisaruksia. Minulla on yhteensä kuusi serkkua. Heistä vain Petteriin pidän säännöllisesti yhteyttä. Muiden kanssa olen tekemisissä satunnaisesti. Kahden serkun kanssa en pidä yhteyttä ollenkaan. On sattumaa, jos tapaan heidät jossain juhlissa tai tapahtumissa. Parin serkun kanssa vaihdamme viestejä syntymäpäivinä ja jouluna. Petteri on ehdottomasti läheisin serkkuni. Olen syntynyt Saksassa ja asunut täällä koko ikäni. Kun olin lapsi, perheeni oli aina kesäisin lomalla Suomessa. Suvullamme oli yhteinen kesämökki, ja siellä vietimme paljon aikaa. Siellä oli kesäisin myös Petterin perhe. Kävimme saunassa ja uimassa ja söimme makkaraa. Se oli ihan perussuomalaista mökkielämää. Leikimme Petterin kanssa autoilla hiekassa ja uitimme veneitä järvessä. Sisällä pelasimme pelejä Petterin vanhalla Nintendolla. Vähän isompana ajelimme pyörällä ja mopolla. Kesäloman loputtua palasin aina vanhempieni kanssa Saksaan. Emme kirjoitelleet Petterin kanssa toisillemme kirjeitä, mutta soittelimme lankapuhelimella silloin tällöin. Kun uudet viestintävälineet tulivat, oli paljon helpompi pitää yhteyttä. Nykyään käytämme Whatsappia ja Facebookia. Olemme olleet yhteydessä myös Skypellä. Tapaamme Petterin kanssa edelleen joka kesä. Talvella olen ollut Suomessa muistaakseni kolme kertaa. Ne kerrat ovat olleet jouluja. Olen myös käynyt Suomessa joskus myös jossakin perhejutussa, kuten hautajaisissa. Petteri ei ole käynyt hirveän useasti Saksassa, ehkä joka viides vuosi. Kävin Suomessa rippikoulun ja armeijan. Armeija-aika kesti kuusi kuukautta, ja silloin näimme Petterin kanssa usein. Lomilla olin myös yötä hänen luonaan. Kun ikää on tullut, yöpymiset Petterin luona ovat vähän muuttuneet. Hänellä on nyt pieni lapsi. Ennen vanhaan oli niin, että olin aina pari päivää Helsingissä ja kävimme syömässä yhdessä Petterin ja hänen vaimonsa kanssa. Kävelimme puistoissa, kävimme konserteissa, leffassa ja ravintolassa syömässä. Nykyään ollaan enemmän heidän kotonaan.” ■

Saksan-serkku Jari Greiner (vas.) käväisi internetin välityksellä Petteri Laineen seurassa Helsingissä.

Serkkuihin pidetään yhteyttä kerran kuukaudessa Serkuilla on yhteiset isovanhemmat ja 12-prosenttisesti samat geenit. Monelle lapselle serkku on läheinen sukulainen ja leikkikaveri. Sukupolvien ketju -tutkimushankkeessa kerättiin tietoa eri-ikäisten suomalaisten yhteydenpidosta serkkuihinsa. Mukana tutkimuksessa oli vuosina 1945–1950 syntyneitä ja heidän aikuisia lapsiaan, jotka ovat syntyneet vuosina 1962–1993. Yhteensä

vastaajia oli 3 447, ja heitä haastateltiin useana vuonna. Vastaajat olivat eri puolilta Suomea, osa kaupungeista ja osa maaseudulta. Tutkimuksen mukaan lähimpiin serkkuihin pidetään aikuisena yhteyttä keskimäärin kerran kuukaudessa. Harvinaista on, että serkkujen kanssa ollaan tekemisissä päivittäin tai ettei heihin pidetä yhteyttä ollenkaan. Yhtey-

denpidoksi tutkimuksessa luokiteltiin mikä tahansa kontakti kasvokkain näkemisestä viestittelyyn. Serkkujen lukumäärää ja sen vaikutusta yhteydenpitoon ei tutkimuksessa huomioitu. Eniten serkkuihinsa pitävät yhteyttä suurten ikäluokkien naiset, ja eniten yhteyttä pidettiin äidinpuoleisiin serkkuihin. Muissakin tutkimuksissa on havait-

tu, että naiset ovat aktiivisia pitämään yhteyttä sukulaisiin ja kaikissa sukulaisuussuhteissa korostuu niin sanottu äitilinja eli oman äidin suku. Sukupolvien ketju -tutkimuksessa miesvastaajat kertoivat pitävänsä yhtä paljon yhteyttä äidin ja isän puoleisiin serkkuihinsa, mutta yhteydenpito serkkuihin ylipäätään on miehillä vähäisempää kuin naisilla. HANNA ANTILA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Koskaan ei ole liian myöhäistä selviytyä erosta Syyllisyyden ja häpeän tunteet saartoivat psykoterapeutti Kaija Ikäheimoa avioeron jälkeisinä vuosina. Armollisuus itseä kohtaan löytyi keskustelemalla, maalaamalla ja tukeutumalla vanhaan rukoukseen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT PASI LEINO

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

rmollisuus on sitä, että ihminen antaa anteeksi itselleen ja toiselle. Armollisuus vaimentaa itseen kohdistuvaa soimaamista, joka kuluttaa voimia ja myrkyttää elämää. Näin ajattelee lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja taidemaalari Kaija Ikäheimo, joka havahtui pohtimaan omaa suhdettaan armollisuuteen avioeronsa jälkeen. Erosta oli kulunut jo yli kymmenen vuotta, mutta vanhat tapahtumat ja niihin liittyneet vaikeat tunteet vaivasivat yhä hänen mieltään. Tunne-elämä kulki vuoristorataa ja Ikäheimo pohti yhä uudestaan tekemiään ratkaisuja. Palatessaan avioeron jälkeiseen aikaan Ikäheimo painottaa, että hänellä on hyvät välit elämässään olleisiin ihmisiin.

”

Kukaan ei ole suojassa häpeän ja syyllisyyden tunteilta. – Avioliitossa oli ensin hyvin paljon rakkautta, mutta ei enää lopussa. Olin epäonnistunut minulle hyvin tärkeässä asiassa. Ajattelin, että lapseni olisi tarvinnut meidät perheenä, mutta se ei toteutunut. Ammatissani työskentelin perheiden kanssa, mutta omassa parisuhteessani en pystynyt käsittelemään asioita niin, että suhde olisi onnistunut. Vähitellen Ikäheimo oivalsi, että oman elämän luominen yksin asuvana vaati syyllisyyden, häpeän ja vihan tunteiden kohtaamista. Oli tullut aika antaa anteeksi kaikille, myös itselle.

aikeasta henkisestä tilanteesta selviytymisessä on Kaija Ikäheimon mukaan kolme vaihetta. Ensin ihminen tiedostaa oman tunnetilansa ja sen, mitä omalle elämälle kuuluu. Seuraava askel on omien mahdollisuuksien ja käytettävissä olevien keinojen selvittäminen. – Sitten on lähdettävä tekemään asioille jotakin, Ikäheimo sanoo. Ikäheimo on tehnyt pitkän työuran lastenpsykiatrina ja psykoterapeuttina. KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Hän tähdentää, että kaikissa ikä- ja elämänvaiheissa ihminen tarvitsee hyväksytyksi ja nähdyksi tulemista sellaisena kuin on. Erityisen tärkeää tämä on muistaa silloin, kun teot eivät ehkä ole hyväksyttäviä. Se, että ihminen tulee tällaisessakin tilanteessa hyväksytyksi ja nähdyksi, luo pohjan pieleen menneiden asioiden käsittelylle ja mahdollistaa suuntautumisen kohti muutosta. Toinen tärkeä perusasia on se, että elämänmuutosta ei voi kiirehtiä. Tunneprosessi vaatii oman aikansa. Muutoksen aika on sitten, kun ihminen on siihen valmis. Usein tarvitaan sisäistä työskentelyä ennen kuin vaikea tunnekokemus saa nimen. Esimerkiksi häpeän tunne ei ole sama asia kuin syyllisyys. Häpeän tunne ottaa ihmisen valtaansa ja tuntuu koko kehossa. Se saa ihmisen lamaantumaan ja toivomaan, että hän voisi kadota maan alle.

”

Sain rukouksesta voimaa. Oloni helpotti, kun pidin mieleni siinä. – Häpeän kokeminen on ajattelua alempiin ja syvempiin aivotoimintoihin liittyvä tapahtuma, johon reagoimme vaistonvaraisesti. Häpeäkokemuksen jälkeen pintaan tulee yleensä vihan tunne, Ikäheimo sanoo.

äpeän tunne syntyy Kaija Ikäheimon mukaan siitä, että ihminen kokee itsensä riittämättömäksi tai häntä kohdellaan nöyryyttävästi. Jos nöyryyttävä tilanne jatkuu päivästä toiseen, ihminen ei lopulta enää kyseenalaista sitä, vaan alkaa uskoa olevansa huono. Tunnekokemus on muuttunut sisäiseksi puheeksi, josta puuttuu myötätunto itseä kohtaan: ”En pystynyt siihen, mihin minun piti pystyä. En kuulu joukkoon.” – Kukaan ihminen ei ole suojassa häpeän ja syyllisyyden tunteilta. Kukaan meistä ei ole sellainen kuin haluaisi, mutta yritämme ylläpitää illuusiota kaikin keinoin, Ikäheimo sanoo. Psykoterapeutin koulutus ja työkokemus antoivat hänelle välineitä eroon liittyvien tunteiden ja ristiriitojen käsittelyyn, mutta eivät suojanneet niiltä. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että primitiiviset tunteet eivät ole aivoissamme tietojenkäsittelyn puolella. – Elämme asiat ensin ja ymmärrämme ne vasta jälkikäteen, Ikäheimo sanoo. Sisäisen soimaajan ote hellitti, kun Ikäheimo kysyi itseltään, mihin siihen saakka eletty elämä oli johtanut ja mitä se oli tuonut. Hän ym-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

märsi, ettei olisi mistään hinnasta luopunut aikuistuneesta lapsestaan, tämän lapsista ja perheestä. – Lopulta kysymys oli siitä, annanko menneiden tapahtumien pilata elämäni vai hyväksynkö ne. En voinut muuttaa menneisyyttä, mutta pystyin muuttamaan suhtautumistani siihen. Olin tehnyt virheitä, mutta niitä tehdessäni olin toiminut senhetkisen ymmärrykseni mukaan enkä ollut tiennyt tulevasta.

vioeron jälkeen Kaija Ikäheimo opetteli yksinhuoltajan elämää vielä kotona asuvan lapsensa kanssa, työskenteli lastenpsykiatrina ja kirjoitti väitöstutkimustaan. Vuorokauden tunnit eivät riittäneet kaikkeen, ja kun erosta oli kulunut muutama vuosi, hän koki loppuun palamisen. Syvimmän uupumuksen keskellä Ikäheimo sai tukea ystäviltään. Läheisen ystävän kanssa ei tarvinnut kaihtaa mitään keskustelunaihetta. Vaikeimpina viikkoina Ikäheimo lainasi kirjastosta luostarielämästä kertovia kirjoja. Niistä hän löysi Jeesuksen rukouksen, jota jo varhaiskirkon erämaaisät ja munkit rukoilivat. Hankalimpina päivinä hän piti itseään koossa toistamalla mielessään rukouksen lyhyttä muotoa ”Jeesus Kristus, armahda minua”. – Arjen keskellä en pystynyt vetäytymään yksinäisyyteen, mutta tein hetkittäisiä sisäisiä vetäytymisiä. Sain rukouksesta voimaa. Oloni helpottui, kun pidin mieleni siinä. Vähitellen jaksoin taas elää tässä ja nyt. Odottamattoman tärkeäksi osoittautui lyhyt keskustelu, jonka koiransa kanssa kävellyt Ikäheimo kävi kadulla toisen koiranulkoiluttajan kanssa. – Hän kertoi opettavansa taidetta. Vastasin kysymällä, opettaisitko minua. Koiraa ulkoiluttava taideopettaja vastasi myöntävästi, ja Ikäheimo palasi nuoruusvuosiensa maalausharrastuksen pariin. Jäätyään eläkkeelle neljä vuotta sitten Ikäheimo aloitti taidemaalarin ammattiopinnot, jotka valmistuivat tammikuussa 2020. Eletyn elämän teemat ja käännekohdat näkyivät opintojen päättötyönäyttelyssä.

aalatessaan Kaija Ikäheimo kokee, että kuva tekee itsensä. Kankaalle ilmaantuu teemoja, ihmisiä ja tapahtumia, jotka ovat herättäneet hänessä tunteita. Katsoessaan maalauksiaan myöhemmin hän näkee elämänsä tapahtumat uusin silmin. – Maalaukset näyttävät tien, jota kuljen. Luen maalauksiani ja työstän niiden teemoja eteenpäin. Se prosessi jatkuu minussa elämäni loppuun asti. Ihminen ei ole koskaan valmis, Ikäheimo sanoo. Anteeksi antaminen itselle ja muille on rauhoittanut Ikäheimon sisäistä maisemaa. Katsoessaan mennyttä hän toteaa, että häpeän ja surun kantaminen on vienyt paljon energiaa.

Häpeä hellittää siellä, missä ihminen hyväksytään Häpeän kohtaamisessa viisaus alkaa sen ymmärtämisestä, että nopeita ja yksinkertaisia keinoja ei ole. Näin neuvoo käytännöllisen teologian emeritusprofessori Paavo Kettunen, jonka kirja Häpeästä hyväksyntään käsittelee häpeään liittyviä taakkoja ja hengellisten yhteisöjen suhdetta häpeään. Kettusen mukaan häpeästä ei pidä pyrkiä kokonaan eroon, koska se varjelee ihmistä menettämästä sitä itseään, joka hän syvimmältään on. Terve häpeä muistuttaa ihmisen arvosta ja siitä, että hän on jotakin parempaa kuin se, mikä on toteutunut elämässä. Epäterveen häpeän viesti on päinvastainen: ”Et riitä, olet kelvoton, kukaan ei välitä sinusta”. Paavo Kettunen on havainnut, että ihminen altistuu epäterveelle häpeälle, kun hänen kaipauksensa päästä hyväksyvään suhteeseen ja tulla vastaanotetuksi rakastettuna ja toivottuna ei toteudu. Häpeälle altistuminen voi tapahtua esimerkiksi lapsuudenkodissa, parisuhteessa tai hengellisessä yhteisössä. Syvästä häpeästä kärsivä ihminen yrittää ansaita olemassaololleen oikeuden. Elämästä tulee suorittamista, jossa ihminen tavoittelee täydellisyyttä ja yrittää piilottaa tarpeensa ja heikot puolensa. Kirkossa häpeän tunnetta voi Kettusen mukaan ruokkia ihmisten todellisen elämäntilanteen ohittava ydinperheihanteen korostaminen, torjuva suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä piispojen eettisissä kannanotoissa ilmenevä vaikeneminen yksin elävien ihmisten seksuaalisuudesta. Häpeän tunteet ovat läsnä myös siellä, missä puututaan hengellisyyden varjolla toisen ihmisen persoonaan tai asetutaan toisen yläpuolelle määrittelemään hänen jumalasuhdettaan. Kirkon työntekijä saattaa tarjota ahdistuneelle ihmiselle rippiä ja anteeksiantamista, mutta Kettunen on sitä mieltä, että ne eivät ratkaise häpeän ongelmaa. Synninpäästö ei anna ihmiselle olemisen oikeutta, vaan olemassaolon oikeus kuuluu jokaiselle jo syntymän perusteella.

Anteeksi antaminen itselle ja muille on rauhoittanut Kaija Ikäheimoa.

Häpeä hellittää Paavo Kettusen mukaan siellä, missä ihminen tulee nähdyksi ja kelpaa sellaisenaan eikä hänen tarvitse yrittää olla parempi tai jotakin muuta kuin on. Armo tarkoittaa sitä, että ihminen hyväksytään ja kelpuutetaan riippumatta siitä, kokeeko hän itsensä hyväksymisen arvoiseksi. Se on vastaanotetuksi tulemista ja syleiltynä olemista. Se on sitä, että ihminen otetaan vastaan kokonaan. Kettusen mukaan Jumalan viesti jokaiselle ihmiselle on sama, jonka rakastavaiset kuiskaavat toisilleen: ”Sinä olet minulle kallein ja rakkain.” Hyväksynnässä eläminen johtaa vastuun ottamiseen omasta elämästä. Ihminen alkaa ottaa itseään vastaan, sulatella omia asioitaan ja tunteitaan ja nähdä vaivaa hyvinvointinsa eteen. Kettunen muistuttaa, että itseään tutkiva saattaa joutua pettymään syvästi, mutta voi myös löytää itsestään sellaista hyvyyttä, mitä ei aiemmin ole uskaltanut tunnistaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

”

Armollisuus ei tule elämään itsestään, vaan sen eteen pitää tehdä töitä.

– Kun tunteet on käsitelty, ne ovat edelleen olemassa, mutta eivät enää ota minua valtaansa. Olen hyväksynyt sen, että olen nyt tässä ja elämä menee eteenpäin. Omat kokemukset ovat saaneet Ikäheimon pohtimaan suhdettaan siihen, miten armollisuudesta puhutaan kirkossa. Pappien puheissa armo käsitetään Jumalan hyväksynnäksi, joka on olemassa ihmisen ulkopuolella ja jonka ihminen ottaa vastaan. Psykoterapeutin näkökulmasta armo on ihmisessä itsessään oleva voima, joka mahdollistaa henkisen kasvun. – Kun ihminen käsittelee vaikeita tunteita esimerkiksi psykoterapiassa, armollisuus ei tule elämään itsestään, vaan sen eteen pitää tehdä töitä. Voimme vastaanottaa apua ja hyväksyntää toisilta ihmisiltä, mutta pohjimmiltaan hyväksyntä ja anteeksianto lähtevät itsestä. ■ Katso video Kaija Ikäheimosta maalaamassa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kankaalle ilmaantuu ihmisiä ja tapahtumia, jotka ovat herättäneet Kaija Ikäheimossa tunteita.

Älä siirrä häpeän kokemusta lapseen – ota nämä kaksi askelta Omasta lapsuudesta opittu nöyryytysten ketju kannattaa katkaista, neuvoo lastenpsykiatri Kaija Ikäheimo. Kunnioitus ja hyväksyntä ovat Ikäheimon mukaan kaiken perusta vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa. Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että hän on vanhemmilleen rakas ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on. Vanhemman tehtävänä on kasvattaa lasta ja asettaa hänelle rajoja, mutta kasvatus ei saisi koskaan olla nöyryyttävää ja hylkäävää. – Jos oma vanhempi nöyryyttää lasta toistuvasti ja ilmaisee, että tämä on huono, se vaikuttaa koko lapsen tulevaan elämään, Ikäheimo tähdentää. Ikäheimo tietää puhuvansa asiasta, jossa moni vanhempi kokee riittämättö-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

myyttä ja syyllisyyttä. Siksi hän lisää, että jokainen lapsi kokee itsensä joskus huonoksi ja kelpaamattomaksi. Olennaista on se, ovatko kokemukset toistuvia. – Jos vanhempi on sanonut lapselle jotakin, mitä ei olisi pitänyt sanoa, havahtuminen ja asian tiedostaminen ovat ensimmäinen askel tilanteen korjaamiseen. Tiedostaminen sattuu, koska siinä vanhempi itse kokee häpeän tunteita. Seuraava askel on se, että vanhempi palaa vaikeista tunteista siihen tilanteeseen, jossa hän on juuri nyt lapsen kanssa, ja kysyy itseltään, miten voisi muuttaa asioita. Konkreettinen muutos voi olla pieni askel, jossa vanhempi valitsee jossakin tilanteessa toisenlaisen keinon. – Kun vanhempi kertoo lapselle ereh-

tyneensä ja pyytää anteeksi, lapsi oppii, että näin voi tehdä. Tämä on tärkeä kokemus myös lapselle ja opettaa paitsi anteeksi pyytämistä myös anteeksi antamista. Lapsi kokee tulleensa arvostetuksi omana itsenään, Ikäheimo sanoo. Joskus on hyväksi, että vanhempi etsii apua omien tunteidensa tai elämänkriisinsä käsittelyyn. Ikäheimo toteaa, että toistamme helposti vanhoja, totuttuja ja omilta vanhemmilta saatuja malleja. – Vanhat nöyryytysten ja häpeän ketjut on mahdollista katkaista. Niitä ei tarvitse siirtää seuraaville sukupolville. On myös tärkeää kuunnella sitä, mikä on itselle mahdollista. Lastenpsykiatrina Ikäheimo on nähnyt, että hyvät ja taitavat

vanhemmat voivat uupua ja tarvita ulkopuolista apua esimerkiksi silloin, kun lapsi sairastuu vakavasti tai hänellä ilmenee hankala neuropsykiatrinen ongelma. Myös vanhemman omassa elämässä voi olla ongelmia, jotka estävät kasvattajana onnistumisen. Ikäheimo korostaa, että vanhemman tukemista ei pitäisi unohtaa niissäkään tilanteissa, joissa lapsi tai nuori sijoitetaan kodin ulkopuolelle. – Sijoitettujen lasten vanhemmat kokevat paljon häpeää. On tärkeää, että heidät kohdataan arvokkaina ihmisinä ja heidän kanssaan työskennellään niin pitkälle kuin mahdollista. Jos sijoitetun lapsen vanhempi kokee, että häntä arvostetaan ihmisenä, vaikka kaikki, mitä hän on tehnyt, ei ole riittävää, se voi korjata paljon.

Murehtimatta paras Paula Koivuniemi on iloinen siitä, että voi laulajana yhä uudistua. Hän käy keikoilla myös vanhusten palvelutaloissa. Silloin nousee monesti kyynel silmäkulmaan. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

uoden vaihtuessa siirryttiin uudelle vuosikymmenelle. Paula Koivuniemeä lukema 2020 hieman hämmentää, onhan hän aloittanut laulajanuransa 1960-luvulla. Suomalaisiin vahvasti vedonneella tummaäänisellä laulajalla riittää edelleen kysyntää. Syksyllä artistia kuultiin konserttisaleissa, kirkoissa, laivakeikoilla ja yritystilaisuuksissa. Perinteisiä tanssilavakeikkoja hän ei ole tehnyt vuosikausiin. – Esiinnyin syksyn aikana esimerkiksi Kuopion kaupunginorkesterin ja Turku Jazz Orchestran solistina. Nautin tilanteista, joissa saan muuntautua erilaisiin musiikkityyleihin. Se tekee hyvää omalle mielelle ja on kiinnostavaa myös yleisölle. Harva tietää, että Koivuniemi on jo vajaan kymmenen vuoden ajan käynyt esiintymässä pääkaupunkiseudun palvelutaloissa. Yksi paikoista on Helsingin seurakuntien säätiön ylläpitämä Heseva-koti Käpylässä. Näillä hyväntekeväisyyskeikoilla häntä säestää yleensä hanuristi Anna-Liisa Väkeväinen. Koivuniemi on laulanut palvelutaloissa pääasiassa vanhoja iskelmiä. Lopuksi on laulettu yhdessä. Jos joku on toivonut Koivuniemen omia hittikappaleita, hän on laulanut myös niitä. Tilaisuudet ovat tuntuneet Koivuniemestä monella tavalla antoisilta. Aluksi hän herkistyi ylen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

määrin siitä, kun vanhat ihmiset alkoivat tapailla heille nuoruudesta tuttujen laulujen sanoja. – Nyt alan jo tottua tilanteeseen ja osaan pitää tunteeni paremmin kurissa. Yritän pitää siellä yllä iloista meininkiä, hän sanoo. Erityisesti Koivuniemen mieleen on näistä esiintymisistä jäänyt eräs vanha herra. Kukaan ei ollut kuullut hänen sanovan sanaakaan pitkään aikaan, mutta yllättäen hän oli alkanut laulaa muiden mukana. Se oli saanut kaikki paikallaolijat liikuttumaan.

”

Odotan innolla jokaista uutta päivää, vaikka en tiedä, mitä se tuo tullessaan. JO LAPSUUDENKODISSA Seinäjoella musiikki oli Paula Koivuniemen elämässä vahvasti mukana. Hänen isällään Mauri Koivuniemellä oli tanssiorkesteri, ja tytär sai ensimmäiset esiintymiskokemuksensa Etelä-Pohjanmaan lavoilla. Hän oli myös tottunut siihen, että kotona vieraili suuriakin laulajatähtiä. Tästä huolimatta Koivuniemi lähti opiskelemaan kauppaopistoon. Opinnot tosin saivat jäädä jo vuoden kuluttua, kun levoton nuori nainen matkusti tätiensä luokse Kanadaan. Tädit patistivat hänet töihin, siivoojaksi paikalliselle yliopistolle. – Kun palasin sieltä, isä kehotti minua menemään vanhan soittokaverinsa Toivo Kärjen pu-

heille. Isä ajatteli, että kokeillaan, onko tytöstä alalle. Koivuniemi onnistui saamaan levytyssopimuksen. Hän lauloi levylle Perhonen-iskelmän, josta tuli iso hitti. Muita menestyskappaleita seurasi perässä. MUSIIKKIMAAILMA ON MUUTTUNUT Paula Koivuniemen mukaan valtavasti siitä, kun hän aloitti alalla. Hän ihailee nykyisiä nuoria musiikintekijöitä. – Meillä on paljon lahjakkaita muusikoita, joista useilla on myös alan koulutus. Monet heistä tekevät itse kappaleidensa melodiat ja sanoitukset. – Kuuntelen paljon musiikkia kotona ja autossa. On hyvä kuunnella kaikenlaista, välillä myös heviä ja rap-musiikkia, vaikka ne eivät olekaan kovin lähellä omaa musiikkimakuani. Koivuniemi itse on rikkonut rajoja esiintymällä rock- ja jazzbändien kanssa. 2000-luvun alussa hän räväytti esittämällä Senaatintorilla Apulantayhtyeen kanssa bändin hittikappaleen Anna mulle piiskaa. – Se oli uusi ja vähän pelottavakin kokemus. Mietin etukäteen, buuataanko minut pois lavalta, mutta yleisö oli tosi innostunutta, Koivuniemi muistelee. Erityisen mielellään hän on esittänyt swingmusiikkia big bandien säestämänä. – Ei se silti tunnu aina helpolta. Olen nimittäin aika tarkka, ja haluan onnistua mahdollisimman hyvin. Ehkä se on myös jollain tavalla pohjalainen piirre. KEIKOILLA KIERTÄMINEN VAATII kuntoa ja itsestä huolta pitämistä. Tätä puolta Paula Koivuniemi hoitaa lenkkeilemällä managerinsa ja ystävänsä Laura Vuorisen Siru-koiran kanssa. Vuorinen asuu samassa talossa kuin Koivuniemi, joten lenkkiseuraa löytyy läheltä.

Kuka?

Laulaja Paula Koivuniemi, 72, asuu Helsingissä. Hänen suurimpiin hitteihinsä kuuluvat Aikuinen nainen, Tummat silmät, ruskea tukka ja Kun kuuntelen Tomppaa.

Mitä?

Kymmeniä levyjä julkaisseen Koivuniemen viimeisin albumi on hänelle itselleen merkityksellisistä coverkappaleista koottu teemalevy Elämästä vuodelta 2018. Koivuniemi esiintyy nykyään monenlaisten kokoonpanojen kanssa ja toisinaan myös vanhusten palvelutaloissa yhden säestäjän kanssa.

Motto

Elä, naura, rakasta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

”

Paula Koivuniemi ja hänen managerinsa Laura Vuorinen tekevät yhdessä monenlaista. He muun muassa viettivät puoli vuotta New Yorkissa.

– Kuljemme merenrannassa ja metsässä, jotka koen rauhoittavina paikkoina. Metsässä Siru voi myös juosta vapaana. Eläinrakkaalla Koivuniemellä itsellään on kissa, järjestyksessä kolmas. Hän kuvailee Oliverkissaansa maailmanmatkaajaksi, joka oli mukana muun muassa hänen ja Vuorisen puoli vuotta kestäneellä New Yorkin -matkalla. Matkustaminen ja kulttuuri ovatkin luonnon ja liikkumisen lisäksi asioita, jotka auttavat Koivuniemeä jaksamaan. – New Yorkissa katsoimme teatteria ja musikaaleja. Oli myös hauska pyöräillä eri kaupunginosissa. Se sujui suurkaupungissa yllättävän helposti. Ihan sata lasissa Koivuniemi ei enää tee töitä. Hän on alkanut harkita tarkemmin, mihin työtilauksiin lähtee mukaan. Hänestä on mahtavaa, että nyt pitkän uran tehneenä on mahdollista valita sellaisia töitä, joista nauttii. Koivuniemen elämään kuuluu myös hänen lähellä asuva Toni-poikansa. He käyvät esimerkiksi yhdessä syömässä. Ystävät, pitkäaikaiset ja uudemmat, ovat Koivuniemelle tärkeä voimavara ja ilon lähde. – En kaipaa paljon ihmisiä ympärilleni. Mi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Levyttämäni laulun sanoin totean, että en kadu elämässäni mitään. Menneisyyden vatvominen veisi vain turhaan energiaa. nulle riittää, kun on muutama läheinen, joiden kanssa saan viettää aikaa. LAULAJAN ELÄMÄ VAIKUTTAA tällä hetkellä seesteiseltä. Näin ei ole ollut aina, sillä matkan varrella on ollut myös vastoinkäymisiä. – Aina olen kuitenkin noussut aallonpohjasta. Levyttämäni laulun sanoin totean, että en kadu elämässäni mitään. Menneisyyden vatvominen veisi vain turhaan energiaa, Paula Koivuniemi sanoo.

Myöskään iän karttuminen ei ole tuottanut hänelle toistaiseksi suuria ongelmia. Esiintyvän taiteilijan ammattiin sisältyy melkoisesti ulkonäköpaineita, ja palvelutaloissa hän on kokenut vapauttavana sen, ettei niissä arvostella ulkonäköä. Elämänfilosofiansa mukaisesti Koivuniemi pyrkii jatkossakin elämään täysillä, murehtimatta tulevaa. – Odotan innolla jokaista uutta päivää, vaikka en tiedä, mitä se tuo tullessaan. Uskon, että jos elämässä on rakkautta ja ystävyyttä, ne kantavat pahankin päivän yli. Tärkeänä esikuvana Koivuniemelle on ollut hänen äitinsä Hilla. Tämä otti huomioon esimerkiksi naapurit ja auttoi heitä tarpeen tullen. – Yritän seurata äitini mallia elämällä sopuisasti ja huomioimalla mahdollisimman hyvin muut ihmiset. Myös palvelutalokeikoilla Koivuniemi kokee kulkevansa äitinsä jalanjäljissä. – Artistilta ei vaadi kovin paljon se, että hän antaa laulullaan vanhukselle pienen hetken vanhojen aikojen muistelemiseen. Samalla se saattaa tuoda viikkokausiksi iloa koko palvelutalon väelle. ■

YV-ILMO

Keräyslupa RA/2019/704, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 23.8.2019. Keräyslupa ÅLR 2019/3450, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 2.5.2019.

Kun mysteeri tuli oma Kristinusko on opettanut Joel Haahtelalle, että kaikkea ei tarvitse yrittää hallita itse. Voi nöyrtyä ja kääntyä Jumalan puoleen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

ltaisin Joel Haahtela vetäytyi luostarin hiljaisuuteen. Oli talvi, ja korkealla Pyreneiden vuoristossa oli kylmä. Haahtela tutki vanhoja asiakirjoja luostarin kirjastossa. Hän osallistui hetkipalveluksiin ja aterioi veljien kanssa. Välillä hän keskusteli veli Paulin kanssa. Kaikki tämä tapahtui Haahtelan työhuoneessa. Kaksi keskeneräistä prosessia kietoutui yhteen. Haahtela kirjoitti katoliseen luostariin sijoittuvaa pienoisromaania Adèlen kysymys (Otava 2019) ja oli liittymässä ortodoksiseen kirkkoon. Kummastakin syystä hän luki paljon hengellistä kirjallisuutta. – Kirjoittamisesta tuli rinnakkainen todellisuus, jossa saatoin elää hengellistä elämää syvemmin ja ehkä todemmin. Päivät tein kaikenlaisia arkisia asioita, elin elämääni ja tein psykiatrin työtä, ja tuntui ihanalta, että pääsin aina iltaisin luostarin suojiin, Haahtela kertoo. – Monet lukemani ja miettimäni vähän abstrakteilta tuntuneet asiat, jotka eivät juuri sillä hetkellä löytäneet kiintopistettä arkisesta elämästä, löysivät merkityksen tarinan maailmasta. ADÈLEN KYSYMYS on Joel Haahtelan yhdestoista kirja. Sen kertojaminä, jotenkin eksyksissä oleva keski-ikäinen mies, tuntuu tutulta Haahtelan aiempaa tuotantoa lukeneille. – Kaikissa kirjoissani seikkailee jollain tavalla sama henkilö, mutta eri muodoissa ja eri ikäisenä. Ehkä se on joku vierelläni kulkeva rinnakkaisminä. Monien kirjojeni lähtökohtana on päähenkilön kokema menetys. Omaa lapsuuttani leimasi isovanhempieni kuolema ja poissaolo. Kirjoittaminen on ollut sen poissaolon, suruntunteen ja menetyksen kuromista umpeen. Adèlen kysymyksen päähenkilö elää Haahtelan mukaan kahdessa ajassa: hän on aikuinen mies, mutta myös pieni poika, joka on kokenut

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

kohtaiseksi suuren menetyksen ja jäänyt kiinni siihen. – Hänelle on jäänyt elinikäinen pelko, jota hän koettaa hallita eri tavoin, mutta jossakin vaiheessa omaehtoiselle hallitsemiselle tulevat aina rajat vastaan. Kasaantuu kaikenlaista kuormaa, tapahtuu uusia menetyksiä. Kukaan ei lopulta voi hallita elämää. Luostarissa mies kohtaa toisenlaisen tavan suhtautua pelkoon ja hallitsemisen tarpeeseen. Luostariveljet eivät pakene surua tai pelkoa. Päinvastoin: he ajattelevat niiden olevan ihmiselle hyväksi. Ne auttavat nöyrtymään ja kääntymään Jumalan puoleen. Sitä Haahtela on itsekin opetellut. – Olen elänyt melko maallisen ja yksilökeskeisen elämän, johon kuuluu se, että meidän pitää itse yrittää hallita asioita. Hengellinen polku tarjoaa siihen täysin toisenlaisen vaihtoehdon. HENGELLISYYS ON ollut Joel Haahtelan elämässä aina jotenkin läsnä. Hän on ajatellut, että on olemassa jotakin suurempaa kuin tämä aistein havaittava, arkinen maailma, mutta pohtinut mysteeriä lähinnä taiteen kautta. Muutama vuosi sitten Haahtela istui ravintolassa hyvän ystävänsä kanssa, joka oli liittynyt katoliseen kirkkoon. Ystävä kertoi kiinnostuneensa alkukristityistä, ja sai Haahtelankin ottamaan selvää, mitä historiallisesta Jeesuksesta ja ensimmäisistä kristityistä todella tiedetään. Sitten hän sattui lukemaan Maiju Lehmijoki-Gardnerin kirjan Kristillinen mystiikka. Se avasi kristinuskoon uuden ulottuvuuden: mietiskelyyn ja rukoukseen luottavan sisäisen katselun: kyse ei ole vain rationaalisista faktoista, vaan myös kokemuksesta ja merkityksestä. Sitten Haahtela alkoi käydä ortodoksisessa kirkossa. – Tunsin, että se on paikka, jossa sielu lepää. Koin palanneeni kotiin. Siellä Jumalan käsittämätön, sanoittamaton mysteeri tuli minulle henkilökohtaisesti kohdattavaksi. – Jollekulle toiselle se voi tapahtua jonkin muun asian kautta. Ajattelen niin, että kaikkien uskontojen tarkoitus on viedä meidät kotiin. Me olemme kaikki matkalla kohti samaa päämäärää. Kyllähän kirkkoa voi, saa ja pitääkin rakastaa, mutta lopulta kuitenkin kirkko on annettu meille vain

– Kirjoittamalla yritän auttaa ihmisiä saamaan kontaktin omaan sieluunsa, sanoo kirjailija ja psykiatri Joel Haahtela.

työkaluksi, joka johdattaa meitä takaisin Jumalan yhteyteen. Haahtela on huomannut, että monelle uskonto on lähes synonyymi ahdistukselle, pelolle, säännöille ja pakolle. Se tuntuu hänestä ikävältä, sillä hänelle itselleen kristinusko merkitsee jotakin aivan muuta: iloa, rakkautta, lämpöä, vapautta, luovuutta, kauneutta, mysteerin kohtaamista. – Monesti uskontoon liittyvä keskustelu tuppaa eksymään sivupoluille. Esimerkiksi luterilaisessa Suomessa ajatus synnistä tuntuu korostuvan. Se parannus ja mielenmuutos, johon Johannes Kastaja Markuksen evankeliumissa kehottaa, redusoidaan usein joihinkin yksittäisiin synteihin. Kyse on kuitenkin paljon suuremmasta asiasta: kääntymisestä oikeaan suuntaan, sisäisestä kompassista. ADÈLEN KYSYMYKSEN päähenkilö on luostarissa tutkiakseen yhdeksänsataa vuotta aiemmin eläneen pyhimyksen tarinaa. Tämä Adèle oli nuori, kaltoin kohdeltu nainen, jonka kerrotaan selvinneen vahingoittumattomana korkeasta pudotuksesta jyrkänteeltä. Oliko kyse ihmeestä? Toisenlainen, hidas, ihme on se, mikä romaanin päähenkilölle tapahtuu. Kauan sitten elänyt pyhimys kohtaa miehen sisällä olevan pienen, haavoittuneen pojan ja auttaa hänet pois traumaattisista kokemuksista, joihin hän on takertunut. – Ihmeet voivat olla myös sitä, että ihminen näkee jonkin asian toisella tavalla, salaisuus paljastuu tai verho vedetään asioiden edestä, Joel Haahtela sanoo.

– Kyllä minä uskon, että ihmeet ovat mahdollisia. Pohjimmiltaanhan ihmeisiin uskominen on uskomista Kristuksen ylösnousemukseen, siihen, että kaukana maailman laidalla köyhä nasaretilainen nousi kuolleista ja se oli kosminen tapahtuma, joka muutti maailman peruuttamattomasti. Jos siihen uskoo, ymmärtää, että mikä tahansa on mahdollista. Sitten Haahtela tarkentaa, että ehkä hänen ei kannattaisi puhua uskomisesta. Sanaan usko liittyy monesti turhaa painolastia ja vaatimuksia. Ehkä olisi parempi puhua luottamuksesta. – Valistuksen lapsina ajattelemme, että johonkin voi uskoa vasta, kun siitä on tarpeeksi tutkittua tietoa. Tai sitten ajatellaan, että uskon pitäisi perustua johonkin henkilökohtaiseen elämykseen tai näkyyn.

”

Ihme voi olla myös sitä, että näkee jonkin asian toisella tavalla. – Loppujen lopuksi meidän on vain luotettava todistajien ketjuun, joka johtaa kaukaisiin tapahtumiin ja tyhjän haudan äärelle. Siinä joutuu tunnustamaan oman subjektiivisen kokemuksensa rajat ja luottamaan muihin. VIIME MARRASKUUSSA Joel Haahtela oli jälleen luostarissa, tällä kertaa ihan oikeasti. Kreikassa Athosvuorella hän ja muut suomalaiset pyhiinvaeltajat keskittyivät viikon ajan rukoukseen ja jumalanpalveluksiin. Palvelukset luostarin kirkossa alkoivat kolmelta yöllä. Pimeää kirkkoa valaisivat vain muutamat lampukat. Kun sytytti kynttilän, sen valo tuntui miltei liian kirkkaalta. Kun Haahtela yöllä piipahti kirkosta ulos, hän näki upean tähtitaivaan. Kirkosta kuului rukousta ja laulua, joka on jatkunut jo yli tuhannen vuoden ajan. – Se oli kosminen kokemus. Tunsin kulkevani läpi vuosisatojen hyvin kauas. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Hyvää pyhää

15.3.

Paastoa suorittamisesta

Kirkossa tämän sunnuntain aihe on Jeesus, Pahan vallan voittaja. Päivän evankeliumissa (Joh. 12:37–43) kerrotaan, kuinka ihmiset eivät uskoneet Jeesukseen tai salasivat uskonsa.

UNOHDA TÄNÄÄN oma pätemisentarpeesi, miellyttämisenhalusi ja itse laatimasi säännöt. Tuntuuko siltä, että pitäisi lähteä lenkille tai kiertää muutama taidenäyttely? Pitäisikö lajitella puhtaat pyykit kaappiin tai hoitaa jokin muu rästiin jäänyt kotihomma? Vai pitäisikö lukea ne mielenkiintoiset lehtijutut, jotka kuluneella viikolla jäivät lukematta ja jotka tallensit tietokoneesi kirjanmerkkeihin? Jos tuntuu siltä, että pitäisi, älä tee sitä. Nyt on lepopäivä. Ole rauhassa, nuku päiväunet, tee mitä mielit.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Usko on lahjaa eikä oma suoritus

iksi monet Jeesuksen aikalaiset eivät uskoneet Jeesukseen, vaikka näkivät hänen ihmetekonsa? Tämä kysymys vaivasi Jeesuksen ensimmäisiä seuraajia. Jumala oli lähettänyt Jeesuksen heidän keskelleen. Heillä oli pyhät kirjoitukset, laki ja profeetat, mutta silti he torjuivat hänet. Voisiko olla niin, että Jumala itse oli sokaissut heidän silmänsä, sulkenut heidän korvansa ja kovettanut heidän sydämensä? Oliko usko ja epäusko jonkin jumalallisen valinnan salaisuus, johon ihmisen omilla valinnoilla ei ollut mitään merkitystä? Ihmeteot voivat herättää uskon, mutta yhtä lailla epäilyksen. Kun Jeesus oli ruokkinut viisituhatta ihmistä autiolla seudulla, hän sanoi: ”Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä.” Siinä mielessä uskon syntyminen ja valaistuminen on

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

aina lahjaa, ylhäältä annettua, alusta loppuun. Se ei ole itsestäni kiinni. Se ei ole oma suoritukseni. Tähän Jeesus halusi havahduttaa epäilijänsä, kun hän soimasi heitä oman kunniansa eikä Jumalan kunnian etsimisestä. Jumalan edessä minun tulee kumartaa pääni ja kunnioittaa hänen nimeään ja tekojaan, ei omiani. Eikä arvioida toisten uskoa. Minun tehtäväni ei ole asettaa mittakeppejä sille, mitä Jumala voi tehdä, vaan luottaa häneen. Kun luotan häneen, en aseta itseäni universumin keskukseksi. En juutu tuijottamaan maailmaa ja omaa elämääni, sillä usein se vain pahentaa tilannetta. En pidä ansionani sitä, minkä Jumala antaa. Oma uskon liekki voi sammua pienestäkin henkäyksestä. Katson siksi häntä, joka uskon herättää ja haluaa valaista jokaisen ihmisen.

LAURI MAARALA

Rukous paastonaikaan Jumalani, Luojani, kiinnitä minun katseeni sinuun. Nosta katseeni oman uskoni heikkoudesta ja elämäni pimeydestä. Raota sydämeni sinun valollesi ja rakkaudellesi. Valaise sinä elämäni ja anna minun elää sinun valossasi.

Harras hetki

Laulaja Joel Hallikainen, 58, kiertää ympäri Suomea esiintymässä kitaransa kanssa. Sitä hän tehnyt viimeiset 20 vuotta. Radio Dein Hallikainenohjelmassa hän pohtii elämää joka arkipäivä klo 10.10 ja klo 14.10. Kooste viikon pohdinnoista kuullaan sunnuntaisin klo 17.30. Lisätietoja radiodei.fi. Hallikaisen viimeisin julkaisu on Taivas tulee alas -gospellevy vuodelta 2019.

Joel Hallikaisella on kaksi kappelia: oma auto ja mökin sauna. Niissä hän huokailee Luojansa puoleen.

Hallikaisen hapsuyksiö Viime aikoina Joel Hallikainen on hiljentynyt suunnittelemalla omaa arkkuaan. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

iljentyminen on ollut Joel Halli kaiselle aina vierasta. Ei hänellä ole ollut aikaa sellaiseen. Hänen työnsä, soittohommat, ovat olleet niin hektisiä. Varsinkaan 1990-luvulla hän ei pystynyt edes pysähtymään baariin syömään. Turvamiehiä tarvittiin pitämään naiset aisoissa. Hallikaiselle alkoi tulla lapsia, televisiotöitä ja hittejä: Kuurankukka ja Anna vierellesi tulla. Hallikaisen mukaan hulluja vuosia kesti 2000-luvun alkuun, jolloin perheessä oli kaksi murrosikäistä ja yksi vaippaikäinen. Perheeseen syntyi vielä kaksoset, ja Hallikainen jäi koti-isäksi. Pienten lasten perheeseen ei Hallikaisen mielestä hiljentyminen mahtunut. Hänestä olisi ollut hurskastelua mennä retriittiin hiljentymään. Mihin hän lapset olisi laittanut?

JOEL HALLIKAINEN MIETTII, että aikoinaan liika alkoholin käyttö oli hänellä ehkä yritystä päästä hetken rauhaan kaikenlaisesta metelistä. Ei hän mikään räyhääjä ollut vaan kaappijuoppo. Alkoholi auttoi häntä löytämään jonkinlaisen hiljaisen tilan itsessä. Kuvakulma on muuttunut. Hallikainen on ollut kuusi vuotta raittiina. Viime vuosina Hallikainen on käynyt yksin Kanarian saarilla. Ensimmäisellä kerralla hän oli ihmeissään. Mitä hänen kuuluisi tehdä? Kukaan ei pyytänyt, vinkunut eikä parkunut mitään. Eikä odottanut missään. Hallikainen ymmärsi. Nyt on hänen retriittinsä aika. Hän vuokrasi skootterin ja ajoi lämpimälle rinteelle. Istui kaktuksen viereen ja mietti, mikä on tämä elämä, joka kurottautuu valoa kohti riippumatta siitä, mihin hän itse tai joku muu uskoo. VIIME VUOSINA Joel Hallikainen on tehnyt kädentöitä. Kukaan ei ole häntä niihin opettanut, eikä hän ole aiemmin työkaluihin juurikaan koskenut. Nykyisin hän saattaa tehdä koko päivän vaikka astiakaappia ja olla suu kiinni. On syntynyt terasseja, vitriinejä, televisiotasoja, roskakatoksia ja kalusteita.

Seuraavaa projektiaan Hallikainen kutsuu hapsuyksiöksi. Hän aikoo tehdä itselleen sellaisen ensi kesänä mökillä. Laudanpätkät ja muut tarvikkeet odottavat jo.

”

Liika alkoholin käyttö oli yritystä päästä hetken rauhaan. Arkun tekoon ei liity dramatiikkaa. Hallikainen ei pelkää kuolemaa eikä toivo sitä. Käsillä tekeminen on hänen tapansa hiljentyä. Jo oman arkun suunnitteleminen on ollut suurta hiljentymistä. Siinä hän on käynyt läpi elämänkaartaan tähän asti. Hallikainen pitää ikääntymisestä. Hän on löytämässä hiljentymisen, joka kirjoittaa itse itseään. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Hautauspalveluja

Lakipalveluja Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Kiinteistövälitystä

Ostetaan

Myymässä vai vuokraamassa?

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Kun siirryt tuumasta toimeen – autamme markkinajohtajan ammattitaidolla.

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV-pätevyys 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Yksiö pk-seudulta hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Kaikenkuntoiset huomioidaan. P. 041 548 3612. Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Vuokrata halutaan Ostetaan tai vuokrataan Autotalli Itä-Helsingistä. Pitkäaik. p. 0452062006

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Leikkaa talteen

https://perhejaperinto.fi

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

Tilaisuuksia

Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

MYYJÄISET la 21.3. klo 11-14

Lähetysyhdistys Kylväjän toimisto, Tikkurila

Tikkuraitti 11 A 2. krs (Tokmannin yläpuolella) Tarjolla: suolaista ja makeaa, kotitekoisia hilloja ja leivonnaisia, tavaraa lähetyskentiltä, TERVETULOA! KIRPPUTORI. Alkuhartaus klo 11.

ST.MATTHEW´S ENGLISH CONGREGATION Pastor: Kristian Willis Telephone: 0503080803, kristian.willis@evl.fi Address: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3 WORSHIP SERVICES: Communion service every Sunday at 14:00

TERVETULOA! www.terapiahuonemarita.fi TERAPIAHUONE MARITAssa Espoon Matinkylässä pidän kiinnostuksen mukaan Pienryhmä-INFOJA: • TOIMIVA AINEENVAIHDUNTA TUKI PAINONHALLINTAAN • KOKONAISVALTAINEN KAUNEUDENHOITO. Halutessasi voit kerätä ikioman pienryhmän, max 5 henkilöä. Seuraava kerta torstai-iltana 19.3.2020 KIINNOSTUITKO? Tiedustelut puh. 050-55 25 193. PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

HERÄNNÄISSEURAT

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 22.3. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 11-12

Pekka Simojoki - Gospelkonsertti Pekka Simojoki ja hänen tyttärensä Heidi Simelius pitävät gospelkonsertin Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15, perjantaina 20.3.klo 19. Vapaa pääsy! Tervetuloa!

Hammashoitoa HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

TABLE TENNIS CLUB: Tuesdays 14:30-16:00, Grace Hsiao (start 21.1.2020)

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös www.hry.fi

ESIRUKOUSILTA ti 17.3 klo 19 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30 ja esirukousiltana 18–19, tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

BIBLE FELLOWSHIP: Wednesdays 18:00-20:00 (start 8.1.2020)

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Ikkunapesut kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466160810

to 12.3. klo 18 maakuntalaulujen yhteislauluilta Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs., mukana K.Airas ja Veera Railio. klo 18 seurat L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. la-su 14.-15.3. valtakunnalliset Talviveisuut Teljän kirkko, Koivistonpuistikko 50, Pori; www.h-y.fi/talviveisuut. html su 15.3. klo 18 seurat Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää. ti 17.3. klo 12.30 Namibian itsenäisyys 30 v., Seppo Kalliokoski; lähetyspiiri Seuratuvalla, Kampin Autotalo, Hki. ke 18.3. klo 18.30 seurat Matinkappeli, Liisankj.3 (Matinkylä), Espoo; kahvit klo 18. pe 20.3. klo 15 seurat Columbuksen Katukappeli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. klo 18.30 seurat Srk-talo, Iso Kylät.1, Sipoo. su 22.3. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnant.1, Hki; saarna K P Kinnunen; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; saarna J.Knuutila; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.45; saarna A.Laitinen, kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Hakunilan kko, Hakunilant.48, Vtaa; kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Klaukkalan kko, Ylitilant.6, N-järvi; Veisuuveljet ja Samuli Korkalainen, kahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, Jakob Forsselin k.18, Loviisa. klo 17 perhe- eli syliseurat Seuratuvalla; mukana mm. M.Ruuttunen, S.Toivanen, J.Jaskari. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 c, Vihti. ke 25.3. klo 19 Körttikodin seurat, Hki.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt Kotitalousvähennys p.050 5940 360 www.tapioraivio.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Myytävänä vähän käytetty Kirkon tukemat kansainväliset järjestöt taistelevat lasten hyväksikäyttöä ja lapsikauppaa vastaan Kambodžassa. Vastassa ovat korruptio ja seksuaaliset tabut. TEKSTI SALLA RANTA KUVA GÖTZ GÖPPERT / LEHTIKUVA

ambodžan pääkaupungin Phnom Penhin liikenteessä skootterit, kuorma-autot ja tuktukit suhahtelevat mistä pääsevät. Nopeus ja oveluus ratkaisevat. Kaikkialla rakennetaan kiihkeästi massiivisia komplekseja, joiden tieltä paikalliset ihmiset joutuvat muuttamaan pois. Pääosin kiinalaisilla sijoituksilla kasvava kaupunki tyhjennettiin viimeksi 1970-luvulla, kun punakhmerien hirmuhallinto vastusti kaupunkikulttuuria ja suunnitteli yhteiskunnasta maatalousutopiaa. Kaupunkikuva kehittyy nopeasti, mutta elämä hitaasti. Kaikilla näyttää silti olevan älypuhelin. Siitä hyötyvät myös ihmiskauppiaat. – Digitalisaatio on muuttanut ihmiskaupan. Tyypillisesti uhri löydetään nykyisin Facebookin kautta maaseudulta, sanoo kertoo ihmiskaupan vastaisen järjestön Chab Dain johtaja Rous Yeng. Chab Dain Phnom Penhin toimisto on syrjässä valtaväylistä, rauhallisella sisäpihalla porttien takana. LAPSIA HYVÄKSIKÄYTETÄÄN Phnom Penhissä myös aivan viranomaisten silmien alla. Toimintaa pitää yllä kasvava turismi. – Turistit menevät päivisin temppeliin ja iltaisin ostamaan lapsia, Rous Yeng tiivistää. – Kauppiaat pyrkivät vaihtamaan lapset muutaman kuukauden välein, koska asiakkaat vaativat vaihtelua. Moni maaseudun perhe luulee lähettävänsä lapsensa kaupunkiin kotityöhön tai vaimoksi varakkaaseen naapurimaahan. Kambodža on ihmiskaupan vientimaa. Yksi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Phnom Penhin yöelämässä liikkuu kasvava määrä turisteja. Osa heistä ostaa lapsia hyväksikäytettäväksi.

suurista tuontimaista puolestaan on varakas naapuri Thaimaa. Kaakkois-Aasian rikkaimman valtion talous nousee turismin ansiosta, ja työt, joissa lapsia käytetään hyväksi, liittyvät turismiin. Osa työskentelee kala- ja äyriäistuotannossa ja osa kerjää. Suurin osa ihmiskaupasta tähtää kuitenkin seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Viime vuonna kansainvälinen Chab Dai -järjestö palautti kotimaahansa 125 salakuljetettua lasta. – Ihmiskauppa perustuu suureksi osaksi perheiden suostumukseen. Ne eivät useinkaan silti tiedä,

mihin oikeasti ovat lapsiaan lähettämässä. – Lapset opetetaan huolellisesti valehtelemaan ikänsä, ja kuljetukseen käytetään viidakkoreittejä. Myyntialue ulottuu Japanista aina Saudi-Arabiaan saakka, Yeng kertoo. Yengin mukaan olennaisinta taistelussa lasten salakuljetusta ja myyntiä vastaan on yhteistyö viranomaisten ja paikallisten toimijoiden kesken. Järjestöt eivät yksin pärjää koneistolle, joka lasten myymisen varmistaa ja toteuttaa. – Yksikin liiga kaappasi 300 lasta. Poliisilta vaaditaan todella paljon

työtä näiden tapausten selvittämiseen, mutta aina viranomaiset eivät ole siihen halukkaita, Yeng sanoo. Kambodžalaislapsia sijoitetaan myös paikallisiin orpokoteihin. On arvioitu, että vain neljäsosa orpokotien lapsista on orpoja. Loput ovat myytävänä. OSA PELASTETUISTA lapsista myydään ikävä kyllä uudelleen, Chab Dain palauttamista lapsista jopa viidennes, arvioi järjestön vaikuttavuustyön johtaja Trawis Barnwell. Chab Dai pyrkii sekä löytämään uhreja että ennaltaehkäisemään ih-

lapsi

Onko näin? Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

seitsemän prosenttia kambodzalaislapsista on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä, ilmiötä ei tunnisteta. Se johtuu siitä, että seksuaalisuus on Kambodžassa tabu.

I/M

A R K KU P I H L

sa johtava virka on määräaikainen, ja se on tuottanut käytännön ongelmia: rajattujen kausien vuoksi ainoa kelpaava kandidaatti johH totehtävään on saattanut olla vastavihitty pappi.”

”Demokraattisen vallankäytön keskeinen piirre on se, että hallitsijan tulee nauttia hallittavien hyväksyntää. Hyväksynnän mittaamiseen tarvitaan jokin mekanismi, kuten säännöllisesti järjestettävät vaalit. Kansalla pitää olla keino, jolla se pääsee halutessaan eroon hallitsijasta.

Piispan aseman osalta tämä ’kansanvallan komentoketju’ ei toimi. Piispan valitsee kertaluontoisesti rajattu joukko äänioikeutettuE ja, eikä piispalla ole esihenkilöä. Ratkaisu voisi olla siirtyminen presidentti-instituutiosta tuttuun malliin, jossa virkakausi kestäisi tietyn ajan ja sama henkilö voitaisiin valita korkeintaan kaksi kertaa peräkkäin.” HANNA WASS

”Kirkossa vakiintui varhain käsitys, että diakoniksi, papiksi tai piispaksi vihkiminen on pysyvä toimitus. Kuten kastettakaan, näitä toimituksia ei useimpien kirkkojen ymmärryksen mukaan voi perua eikä uusia. Siksi en kovin helposti lähtisi määräaikaistamaan piispanvirkaa. Piispa on piispa vihkimyksen jälkeen, vaikka siirtyisi toisiin työtehtäviin tai jäisi eläkkeelle. Joissain pienissä luterilaisissa kirkois-

NIE

MINEN

HEIDI ZITTING piispanvirkaa väitöskirjassaan tutkiva teologi ja Tapiolan seurakunnan pappi

JÄ

MSÄ

miskauppaa. Se muun muassa kouluttaa poliiseja tunnistamaan hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Lisäksi järjestö kouluttaa poliiseja, jotta nämä osaavat kuulustella lapsia lapsen tasoisesti. 40 prosenttia uhreista ei halua tehdä ilmoitusta. Eniten he pelkäävät rikollisten läheisyyttä. Barnwellin mukaan ihmiskaupan takana ovat viime kädessä yhteiskunnan köyhyys ja korruptio. – Ihmiskauppiailla on valtaa. He ovat rikkaita ja yhteiskunnallisesti voimakkaita, Barnwell sanoo. Vaikka Unicefin mukaan jopa

– Poikia ei ole täällä edes ajateltu mahdollisina uhreina, hän sanoo. Jos poika joutuu hyväksikäytön uhriksi, häntä pidetään syyllisenä. Järjestön uusimpia ohjelmia on lasten ja nuorten haitallisen seksuaalisen käytöksen ehkäiseminen. – Seksuaalisuudesta ei puhuta, ja ihmisiä on hyvin vaikea auttaa, koska täällä ei ole sosiaalijärjestelmää eikä väestörekisteriä. – Löydämme hyväksikäytön uhreja sukulaisten tai naapurien kautta. Mutta lapsia hyväksikäyttäneille aikuisille ei ole saatavilla mitään apua eikä järjestöä. Paikallinen laki kieltää hyväksikäytön, mutta koska näistä asioista ei puhuta lainkaan, niitä ei tavallaan ole olemassa. Pääkaupunkiseudun seurakuntien rahoittama Suomen Lähetysseura tukee Chab Dain ja First Stepin työtä. ■

IHMISKAUPAN VASTAISEN JÄRJESTÖN JOHTAJA ROUS YENG

”

Turistit menevät päivisin temppeliin ja iltaisin ostamaan lapsia.

”Piispanviran ei mielestäni tarvitkaista myös nuorempia pappeja lähtese lähtökohtaisesti olla määräaikaimään mukaan piispanvaaliin. nen. Olen kuitenkin omalla esiOmalla kohdallani koen, että päämerkilläni osoittanut, ettös erota virasta oli oikea. Koin K I R KO NK tä piispan ei tarvitse piispavuosieni aikana tietUV A jatkaa virassa elätyä vapautta, koska tiesin keikään saakka. olevani virassa suunnilTietyn ajanleen kymmenen vuotjakson jälkeen ta, tekeväni parhaani viranhaltija ja jättäväni tehtävän saattaa kokea seuraajalleni.” saaneensa aiBJÖRN VIKSTRÖM kaan sen, miPorvoon piispa hin pystyy. Silvuosina 2009–2019, loin on viisainnykyisin teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian ta antaa viestikapula opettaja Åbo Akademissa eteenpäin. Se voi rohN PA

LASTEN SEKSUAALISEN hyväksikäytön vastaisen First step -järjestön mukaan poikien hyväksikäyttöä ei virallisesti ole Kambodžassa edes olemassa. Maskuliinisessa kulttuurissa poikia pidetään vahingoittumattomina. – Khmerinkielinen sanonta kuuluu, että pojat ovat kultaa, tytöt kangasta. Sillä tarkoitetaan täällä, että poika kestää mitä vain, mutta tyttö voi mennä rikki, sanoo First Stepin kehitysjohtaja Brent De Smedt.

”Piispanviran pitäisi olla määräaikainen”

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi

Pekka Iho Helsinki

Aito ilmastojohtajuus on hukassa

Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Joko olisi aika kiittää? KUN TALVISOTA päättyi 13.3.1940 ja rauhanehdot tulivat tietoon, Suomen kansa oli järkyttynyt. Sodassahan oli pärjätty hyvin; miten siitä saattoi tällaista seurata, alueluovutuksia ja kaikkea? Ei kotirintamalla ymmärretty, kuinka täpärästi oli selvitty. Olimme oman sotapropagandamme sokaisemia. Vaikka kukaan tilanteen tasalla ollut täysjärkinen ei antanut Suomelle ennen sotaa minkäänlaisia selviämismahdollisuuksia ylivoimaista vihollista vastaan. Suomi koki sodassa todella monta täpärää pelastumista. Miten ihmeessä me selvisimme? On ollut tapana kiittää sotaveteraaneja, kansan yhtenäisyyttä sisällissodan jälkeenkin, talviolosuhteiden tuntemusta, hiihtotaitoa, improvisointikykyä ja monia muita merkityksellisiä tekijöitä. Ei ole ollut tapana kiittää Jumalaa. Jumalanpalveluksen esirukouksessa on tapana pyytää erilaisia asioita. Harvemmin olen kuullut niissä kiitettävän mistään. Voisiko sunnun-

taina 15.3. tehdä poikkeuksen? Voisimmeko lopultakin, vuonna 2020, kiittää Jumalaa siitä, että selvisimme vuonna 1940? Olisi aihetta.

Äänioikeus kaikille kirkolliskokousvaalissa KIRKOLLISKOKOUSEDUSTAJA ja Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku otti kantaa kirkolliskokouksen jäsenten valintaan Onko näin -palstalla (K&k 27.2.). Ilahduin Mithikun näkemyksestä. Hän on sitä mieltä, että evankelisluterilaisessa kirkossa äänioikeus tulisi antaa kaikille myös kirkolliskokousvaalissa. Syntyisi lisää avoimuutta päätöksentekoon. Tällä hetkellä vain ”sisäpiiriläisillä” on äänioikeus. Kysymys on myös kirkon piirissä jäsenen perusoikeudesta. Vanhakantainen ajattelu tässä asiassa joutaisi romukoppaan. Kannatan sitä, että eduskuntavaalien tapaan kaikki, joilla on äänioikeus, saisivat käyttää oikeuttaan, kunhan kuuluvat kirkkoon.

Timo Korpela Helsinki

UUSI VUOSIKYMMEN on alkanut kotimaassa erikoisen lämpimällä ja sateisella talvella, jonka vuoksi maanviljelijät pelkäävät rukiin katovuotta. Samaan aikaan Australian ennätykselliset maastopalot ovat tappaneet yli miljardi eläintä. Olemme nyt kriisitilanteessa, josta pääsemme eteenpäin vain rohkealla ilmastojohtajuudella. Se tarkoittaa uraauurtavaa politiikkaa, joka saa muutkin maat tavoittelemaan Pariisin sopimuksen mukaista toimintaa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Ilmastojohtajuuden irvikuva on laiska omistajaohjaus. On pöyristyttävää, että Suomen valtionyhtiö Fortum on omistamansa saksalaisen energiayrityksen Uniperin kautta haastamassa toisen EU-valtion, Alankomaat, oikeuteen sen uuden hiilikieltolain vuoksi Energiaperuskirjan (ECT) nojalla. ECT laadittiin kylmän sodan jälkeen suojaamaan länsimaisten yritysten sijoituksia mielivaltaiselta pakkolunastamiselta entisen itäblokin maissa, ei siksi, että energiayhtiöt voisivat pitää meitä pankkivankeina ilmastotyössä. Sanna Marinin hallitus tekisi viisaasti eroamalla ECT:stä ja lähettämällä vahvan viestin Fortumin kautta Uniperiin: vastuullinen yritys ei sabotoi ilmastokriisin hillintää.

Tuulia Reponen Joensuu

12.3.2020 kirkkojakaupunki.fi

Espoon seurakunnat käyttävät kansainväliseen apuun ja lähetystyöhön 1,7 miljoonaa euroa s. 4 Elisabeth Rehn kertoo talvisodan muistojuhlassa, mitä lapsen mieleen jäi sota-ajasta s. 7

Hiiuli hei, huolta nyt ei! Luna Liitola ja Teemu Pätäri nauttivat ulkoleikeistä päiväkerhossa s. 2

Päiväkerhossa jokainen on tärkeä Päiväkerhossa leikitään, lauletaan, askarrellaan ja tavataan kavereita. Nyt on aika ilmoittautua mukaan. TEKSTI LAURA VÄHÄSARJA KUVAT ANTTI RINTALA

oukan kappelin eteisessä käy hulina, kun yhdeksän 3–4-vuotiasta palaa talvilomalta päiväkerhoon. Jokainen haluaa antaa halin Espoonlahden seurakunnan lastenohjaajalle Tarja Ruoholinnalle ja kertoa uusimmat juttunsa. Seurakunnan päiväkerhossa siihen on aikaa. – Nämä päiväkerhot ovat monella tavalla lintukotoja. Ryhmäkoot ovat pieniä ja päivä sen verran lyhyt, että lapsilla riittää mielenkiinto kaikkeen, kertoo Ruoholinna. Kun kerhoreput on heitetty eteiseen, lapsilauma rientää jonossa kappelin omalle aidatulle pihalle. Pojat innostuvat rakentamaan hiekkakakkuja ja tytöt laskemaan liukumäkeä. Vähän väliä joku muksuista tulee Ruoholinnan luo ja pyytää: ”Laita lahkeet”. Kahden aikuisen ohjaamassa 9–12 lapsen ryhmässä on aikaa huomata jokainen. – Parasta tässä työssä on lasten ilo. Tämä on kutsumusammatti. Ei sitä oikein osaisi muuta tehdä. Lapset vaistoavat hyvin helposti, millä mielellä aikuinen on ja onko hän tosissaan mukana, Ruoholinna sanoo. PIHALEIKKEJÄ SEURATESSA on helppo uskoa, että tätä porukkaa ei tarvitse erikseen innostaa. – Pikemminkin täytyy välillä hyssytellä, naurahtaa lastenohjaaja Ulla Thölix. Nelivuotiaasta Alicia Vuorisesta päiväkerhossa kivointa on se, kun saa piirtää, leikkiä ulkona ja maalata. – Tyhmää on se, jos kaveri tönäisee lattialle. Silloin voi mennä Tarjan tai Ullan syliin. Tarja aina sanoo, että pyydetään anteeksi. Kun Alicia tuli päiväkerhoon pari vuotta sitten, hän ei tuntenut sieltä ketään. Nyt kavereita on kourallinen. – En kuitenkaan leiki poikien kanssa, kun niillä on rajut leikit. Niin, mä tykkään vaan tytöistä ja pojat pojista. – Ja sitten täällä askarrellaan. Enkeleillä on siivet selässä, samanlaiset kuin mun mekossa, Alicia innostuu.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2020

”

Lastenohjaaja Ulla Thölix (oik.) kohentaa Alicia Vuorisen päähinettä.

Lapset vaistoavat helposti, millä mielellä aikuinen on. TARJA RUOHOLINNA

Teemu Pätäri tykkää leikkiä karhunpentua, joka heräilee talviuniltaan.

Olivia Waloranta (vas.), Ester Arola ja Elias Arola nauttivat välipalaa.

Liity hyvään seuraan Ulla Thölix toteaa, että leikit alkavat usein niin, että pojat hakeutuvat rakentelunurkkaan ja tytöt kotileikkeihin. – Pian tyttöjen kotileikkeihin tarvitaan kuitenkin isiä, koiria ja remonttimiehiä. Tähän me myös kannustamme, että lapset saavat leikkiä kaikenlaisia leikkejä sukupuoleen katsomatta.

Espoon seurakunnat järjestävät 2–5-vuotialle yli kolmekymmentä päiväkerhoa ympäri Espoota. Syksyn 2020 ja kevään 2021 ryhmiin ilmoittaudutaan 31.3. mennessä verkossa espoonseurakunnat.fi/paivakerhot. Päiväkerhot maksavat viikkotuntimäärästä riippuen 23–120 euroa/kausi.

Espoonlahden seurakunnan seniorikerhot Ikäihmisten kerhot kokoontuvat viikoit‑ tain: Ma klo 10–11.30 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 ja klo 12.30–14 Kaskikappe‑ li, Kaskipiha 5. Ti klo 14–16 Mäntykappeli, Mäntytie 27. Ke klo 14–15 Puistokartanon palvelutalo, Merikansantie 2. To klo 13–14.30 Soukan kappeli, Soukan‑ kuja 3 ja Pe klo 14–15 Merikartanon palve‑ lutalo, Tyrskyvuori 6. Teematilaisuus Varaudu vanhuuteen to 2.4. klo 13 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Vanhustyön Keskusliiton hankekoordi‑ naattori Kirsti Kuusterä. Hartaus ja kahvit 1,5 e.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seniorikerhot

Parillisilla viikoilla eläkeläiskerhot: To klo 12.30, Espoon tuomiokirkon srk‑talo, Kirkkoranta 2. Ma klo 13, Kalajärven kappeli, Ruskaniit‑ ty 3. Ma klo 13, Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Parillisilla viikoilla: Teräskukat to klo 13, Suvelan kappeli, Kirstintie 24, 02760 Espoo ja Keskiviikon kohtaamispaikka ke klo 13, Nupurin kappeli, Brobackantie 1–3. Parittomilla viikkoilla eläkeläiskerhot: ti klo 13, Auroran kappeli, Heiniemenpol‑ ku 1. Eläkepiiri ma klo 13, Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Ikäihmisten kerho to klo 10.30, Nupurin kappeli, Brobackan‑ tie 1–3, 02820 Espoo. Hopeapiiri to klo 13, Suvelan kappeli, Kirstintie 24, 02760 Espoo. Ikäihmisten kerho ke klo 13, Viher‑

laakson kappeli, Viherkalliontie 2, 02710 Espoo.

Leppävaaran seurakunnan varttuneen väen kerhot

Vaihdetaan kuulumisia ja kahvitellaan. Hartaus ja pientä vaihtuvaa ohjelmaa. Ti klo 13–14.30 Karakappeli, Karakallion‑ tie 12. To klo 13–14.30 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5. Avoin eläkeläisten kahvila, keskustelua ajankohtaisista asioista ja pieni hartaus. Parillisten viikkojen ma klo 13–14.30 Uuttu, Lintukulma 2. 16.3., 30.3., 27.4., 11.5. ja 25.5 Kaveritreffit ikäihmisille pe 13.3. klo 13‑15 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Uusi ystävä pikatreffeiltä? Tule mukaan tapaamaan muita alueen asukkaita ja viettämään kiva iltapäivä yhdessä laulaen ja jutellen. Kaveritreffeillä tutustutaan toisiin ihmisiin ohjatusti pikatreffiperiaat‑ teella. Mukana diakoni Noora Rajala ja kanttori Outi Noponen.

Olarin seurakunnan seniorikerhot

Vaihtuvia teemoja kahvinjuonnin lomas‑ sa. Välillä vierailijoita. Ma klo 13 Matinkap‑ pelilla, Liisankuja 3. Ke klo 13 Olarin kap‑ pelilla, Kuunkehrä 4. To klo 13 Olarin kirkolla, Olarinluoma 4. Pe klo 14.30 Hau‑ kilahden palvelukeskuksessa (Haukitalo), Haukilahdenkatu 6. Tiedustelut: Marja Jauhiainen marja.jauhiainen@evl.fi tai 040 531 1029. Senioritreffit Olarin kirkolla klo 13–15. Keskustelutilaisuus, jossa päivän teemaa

alustavat eri alojen asiantuntijat: 17.3. Mielen hyvinvointi. Toiminnanohjaaja Virpi Guttorm, Espoon mielenterveysyh‑ distys. 21.4. Musiikki ja hyvinvointi – sai‑ raala‑ ja hoivamuusikon kokemuksia. Musiikin maisteri Uli Kontu-Korhonen. 26.5. Retki Vivamoon – seuraa Kirkko ja kaupunki ‑ilmoituksia. Lisätiedot Minna Martiskainen, p. 050 330 7129.

Tapiolan seurakunnan eläkeläiskerhot

Keskiviikkokerho ke klo 13–14 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Keskipäivän rukous klo 12, kahvi klo 12.30 alkaen. Ikämiespiiri, alustuksia ja keskustelua vaihtelevista aiheista to klo 14 Tapiolan kirkon seurakun‑ tasalissa. Senioreiden raamattupiiri pe klo 13.30–15 parillisin viikoin (ei 1.5.). Tapiolan palvelukeskus, Länsituulentie 1.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Hyvän tuulen ystäväkerho kokoontuu Kauniaisten kirkon juhlasalissa joka toinen viikko tiistaisin kello 13–14.30: 17.3., 31.3., 14.4., 28.4., 12.5., 26.5.

Esbo svenska församlings Samlingar för daglediga

Ta hand om dig själv. Köklax kapell, varan‑ nan ti. jämna veckor kl. 13–14.30. Träffdax i Köklax kapell varannan ti. ojämna veckor. Olars kyrka, svenska sidan, varannan ti. ojämna veckor. Södrik kapell varannan on. jämna veckor. Karabacka kapell, varannan to. ojämna veckor.

ESKO JÄMSÄ

NELJÄN VANHA Martin on käynyt Soukan kappelin päiväkerhossa syksystä asti. Martinin äiti Tiia kertoo, että hänen lapsensa osallistuu myös kaupungin päiväkerhoon. – En näe kerhoissa suurta eroa. Molemmissa on ihanat ohjaajat ja lapsi viihtyy. Meidän perhe ei kuulu kirkkoon eikä me olla vakaumuksellisia. Ei siitä kuitenkaan ole haittaa, että seurakunnan kerhossa lapsi näkee senkin puolen. Askarteluja on tehty laidasta laitaan niin myyristä kuin enkeleistä, sanoo Tiia. Tämän päivän teemana Nallekarhut-ryhmässä on karhut. Lapset innostuvat ohjaajien johdolla leikkimään Karhu nukkuu -hippaa. Ulkoilun jälkeen muksut riisuvat toppavaatteet ja heittävät pipojaan hyllylle. – Näistä naulakoista näkee sen, että päiväkerhot ovat muuttuneet. Naulakoita on madallettu, koska kerholaiset ovat nykyään pienempiä, Ulla Thölix kertoo. Useamman vuoden ajan Espoon seurakuntien päiväkerhoihin ovat päässeet jo kaksivuotiaat. Ohjaajien mukaan pienten 2–3-vuotiaiden ryhmät tulevatkin ensimmäisenä täyteen, ja niihin saattaa olla jonoa. Muiden ikäryhmien päiväkerhoissa, etenkin viisivuotiaiden ryhmissä, on hyvin tilaa. Vaikka kerholaisten määrä on laskenut reilusti 1980-luvun huippuvuosista, Tarja Ruoholinna uskoo päiväkerhon pitävän pintansa. – Tällä toiminnalla on iso merkitys. Kun lapsille tulee täällä hyvä fiilis, se heijastuu koko perheeseen ja kantaa vielä pitkään. Paras kiitos työstä on se, kun moni jo päiväkotiin siirtynyt lapsi haluaa käydä vielä päiväkerhossa kerran viikossa. Siitä on tullut niin tärkeä. ■

Espoossa ja Kauniaisissa on monta tapaamispaikkaa ikäihmisille. Tarjolla on kiinnostavia vierailijoita, retkiä ja hiljentymistä.

Seniorikerhosta löytyy jutunjuurta ja juttuseuraa. Kahvia unohtamatta. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2020

1,8 miljoonaa euroa – mihin, miten, miksi?

Tukea moniin maihin Espoon seurakuntien

Espoon seurakuntien työtä tehdään ainakin 20 maassa usean järjestön kautta.

TEKSTI PAULI JUUSELA GRAFIIKKA MAIJA SAARI

spoo on kansainvälinen kaupunki ja Espoon seurakunnat puolestaan osa maailmanlaajaa kristillistä kirkkoa. Käytännössä nämä kaksi asiaa yhdistyvät siinä, että Espoon seurakunnat tekee työtä ainakin 20 maassa maailmalla. Toki seurakunnat eivät tee sitä suoraan, vaan kirkollisten järjestöjen kautta. Seitsemän lähetysjärjestöä ja Kirkon Ulkomaanapu saavat Espoon seurakunnilta tänä vuonna 1,7 miljoonaa euroa, jotka ne käyttävät yhdessä sovittuihin hankkeisiin. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää mainittua summaa kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Espoo käyttää tämän vuoden kirkollisverotuloistaan 4,1 prosenttia tarkoitukseen, jota kutsutaan ”jakamattoman kansainvälisen vastuun määrärahaksi”. Jakamaton tarkoittaa sitä, ettei lähetystyötä ja diakonista apua eroteta omiksi lohkoikseen. ESPOON PANOSTUS maailman hädänalaisten auttamiseen ja kristinuskon sanoman kertomiseen sanoin ja teoin on suuri, kärkipäätä koko kirkossa. Mainitun summan lisäksi Espoo käyttää vielä 10 000 eu-

roa ystävyysseurakuntatoimintaan, avustaa 30 000 eurolla Suomen Merimieskirkkoa ja antaa 80 000 euroa katastrofiapuun. Yhteensä ulkomailla tapahtuvaan toimintaan käytetään siis yli 1,8 miljoonaa euroa. – Kirkon kansainvälistä työtä haluavat tukea niin työntekijät kuin

”

TOIMINNASSA, JOHON ESPOOLAISTEN KIRKOLLISVEROJA KÄYTETÄÄN, NOUDATETAAN YHDENVERTAISUUS- JA TASAARVOLAKIA. MATTI PEIPONEN

luottamushenkilöt. Jäsen 360 -tutkimuksen perusteella espoolaiset ovat kansainvälisesti suuntautuneita, joten lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan panostaminen sopii tänne, sanoo Espoon seurakuntien monikulttuurisuustyön asiantuntija Matti Peiponen.

ESKO JÄMSÄ

Tapiolan kirkon kirkkosaliin ei ole tulossa suuria muutoksia.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2020

Vaikka käytännön työn tekevät kirkolliset järjestöt, Espoon seurakunnat painottaa, että ne tekevät Espoon seurakuntien työtä maailmalla. Rahoja ei anneta järjestöille yleisinä toiminta-avustuksina. – Jotta ajatus, että tämä on Espoon seurakuntien työtä, olisi todella totta, meillä on siirrytty siihen, että rahaa annetaan hankehakemusten perusteella. Sitä ei siis anneta yleisenä budjettitukena vaan kohteisiin, jotka sovitaan yhdessä. Lisäksi edellytämme, että toiminnassa, johon espoolaisten kirkollisveroja käytetään, noudatetaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia, Peiponen kertoo. ESPOOSSA TUKEA ESITETÄÄN nyt kaikille kirkon kanssa sopimuksen tehneille lähetysjärjestöille. Koska joukossa on neljä järjestöä, jotka eivät palkkaa työhönsä naispuolisia pappeja, Espoon seurakunnat haluaa varmistaa, että kaikki järjestöt kunnioittavat Espoon seurakuntien linjauksia. – Niin, että järjestöjen hankkeissa ei esimerkiksi kyseenalaisteta naisten oikeutta pappeuteen. Olemme käyneet jokaisen järjestön kanssa läpi myös Espoon seurakuntien toi-

Tapiolan kirkon hinta nousi Tapiolan kirkon peruskorjaus käynnistyy toukokuussa, mikäli Espoon yhteinen kirkkovaltuusto ja Kirkkohallitus hyväksyvät tarkentuneen hankesuunnitelman. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle suunnitelmaa, jossa peruskorjauksen enimmäishinta on yli 17,2 miljoonaa euroa. Tämä on 976 000 euroa enemmän kuin vuonna 2018 arvioitiin. Syynä ovat urakan kehitysvaiheessa tarkentuneet tiedot.

– Kirkossa tehtiin laajoja teknisiä tutkimuksia. Muutoksia aiempiin suunnitelmiin tuli muun muassa keittiön sijoituspaikkaan, julkisivuihin, kattoon ja kellarikerrokseen. Julkisivut ja katto olivat paremmassa kunnossa kuin arveltiin, Espoon seurakuntien kiinteistöjohtaja Petteri Leinonen sanoo. Toisin kävi kellarikerroksessa, joka oli paljon huonommassa kunnossa kuin mihin ennakkosuunnitelmissa oli varauduttu. Kellarin korjauskulut nousivat. Kirkkosaliin ja tiukasti suojeltuun alkuperäiseen 1960-luvun

osaan ei Leinosen mukaan tule suuria muutoksia. Kirkon uudisosaan sen sijaan tulee länsi– itäsuuntainen kävelypromenadi, oleskeluaula ja viihtyisiä kahvilatiloja. – Työntekijöiden työtilat uudistetaan nykyaikaisemmiksi, ja rakennusta modernisoidaan varovaisesti suojeluarvot huomioon ottaen, Leinonen lisää.

Älä tule messuun flunssaisena Koronavirus leviää maailmalla, ja myös Suomessa on varmistet-

– poimintoja kansainvälisen vastuun kohteista

mintaohjeen sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi ja edistämiseksi, Peiponen selvittää. Kaikki järjestöt vakuuttivat tekevänsä Espoossa yhteistyötä seurakuntien ehdoilla. Ulkomaisessa työssä paikallisten kirkkojen kanssa järjestöt joutuvat, kuten kirkkokin on todennut, kunnioittamaan paikallisten kirkkojen ratkaisuja. Niiden yli ei voi kävellä. ESPOO EI TYYDY siihen, että järjestöt lähettävät hankkeistaan ja sitoumuksistaan tiedot paperilla. Jokaisen järjestön edustajien kanssa on käyty henkilökohtaiset keskustelut. Niinpä Matti Peiposella on hyvä käsitys siitä, mihin espoolaisten rahat käytetään. – Rahoilla tuetaan vähävaraisten kumppanikirkkojen toimintaa, autetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, erityisesti naisia ja lapsia sekä pakolaisia, tuetaan raamatunkäännöshankkeita ja lukutaitoa sekä autetaan kirkkoja uskontojen välisessä vuoropuhelussa ja rauhanrakentamisessa, Peiponen luettelee.

SLS = Suomen Lähetysseura SPS = Suomen Pipliaseura Kylväjä = Lähetysyhdistys Kylväjä SANSA = Medialähetys Sanansaaattajat SLEY = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Slef = Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland

tu useita tartuntoja. Euroopassa on peruttu muun muassa urheilutilaisuuksia. Myös kirkossa viruksen etenemistä on seurattu, ja seurakunnille on annettu asiasta ohjeita. Kirkkohallituksen valmiuspäällikön Timo-Matti Haapiaisen mukaan ohjeet ovat astetta tiukemmat kuin aiemmin sikainfluenssan kohdalla. Hänen mukaansa Euroopassa on peruttu myös kirkollisia tilaisuuksia. Suomessa terveysviranomaisella on tarvittaessa valtuudet rajoittaa kokoontumisia. Haapiainen kehottaa seura-

kuntalaisia jättämään tulematta messuun, jos on flunssaoireita. Hän muistuttaa, että jo tavallinen flunssa tai influenssa on monille vakava asia, ja koronaviruksen aikana varovaisuus on vielä tärkeämpää. Jumalanpalvelukseen voi osallistua myös radion, television tai netin kautta. Pappien ja muiden ehtoollista jakavien täytyy jättää tehtävänsä lievienkin flunssaoireiden vuoksi. Hyvä käsihygienia on välttämätöntä. Lisätietoja: kirkkojakau punki.fi

SEKL = Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys * Lisäksi Espoon seurakunnat tukee Kirkon Ulkomaanavun koulutusta, rauhaa ja toimeentuloa edistäviä hankkeita Lähi-idässä, Aasiassa ja Afrikassa. Näiden hankkeiden keskiössä ovat naiset, nuoret ja syrjäytetyt.

Kirkonmäeltä kaadetaan kuusia Espoon tuomiokirkon hautausmaan vieressä olevasta pienestä metsästä kaadetaan huhtikuussa noin 25 kirjanpainajan tuhoamaa kuusta. Osa puista on kuollut ja osa kuolemassa. Luonnonvarakeskuksen lausunnon mukaan vaurioituneet kuuset on syytä kaataa ennen kirjanpainajan parveiluaikaa, ettei hyönteinen leviä muihin alueen puihin. Espoon kaupungin rakennusvalvonnasta on haettu maisematyölupaa Luonnonvarakeskuk-

ESIMERKIKSI SUOMEN Luterilainen evankeliumiyhdistys tukee Keniassa orpolapsia ja Suomen Lähetysseura parantaa naisten ja lasten asemaa useassa maassa. Kansanlähetys ja Medialähetysjärjestö Sanansaattajat tavoittavat miljoonia ihmisiä televisio- ja radio-ohjelmien kautta. Pipliaseura kertoo, että sen lukutaito-ohjelma auttaa kenialaista turkanakansaa, johon kuuluvista jopa 90 prosenttia on nyt lukutaidottomia. Eniten Espoon seurakuntien rahoja kanavoidaan suurimpien toimijoiden eli Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kumpikin saa määrärahasta noin kolmanneksen. ■

sen lausunnon toimenpide-ehdotusten mukaan. Kaadettavat kuuset sijaitsevat kirkon hautausmaahan ja pappilan pihaan rajautuvassa metsikössä. Kirjanpainajat ovat kuusen pahimpia hyönteistuholaisia, jotka vaivaavat varttuneita tai vaurioituneita kuusia. Hyönteinen lisääntyy kuusen kuoren alla. Aikuisten ja toukkien kaivamat syömäkuviot katkaisevat puun nilakerroksen nestevirtaukset, jolloin latvuksen ravinteiden saanti heikkenee ja puu alkaa hiljalleen kuivua. Syö-

mäkuvioiden yltäessä rungon ympäri puu kuolee.

Apua Tansanian tulvauhreille Suomen Lähetysseura on myöntänyt 50 000 euroa katastrofiapua Tansaniaan. Espoon seurakunnat maksaa tästä 20 000 euroa. Rahoilla hankitaan ruokaa Kilwan alueelle, jossa 10 000 LISÄÄ ihmistä on VERKOSSA paennut tulvia.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.3.

SIRPA PÄIVINEN

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Elisabeth Rehn puhuu talvisodan muistojuhlassa Ministeri Elisabeth Rehn, puhutte talvisodan päättymisen 80-vuotispäivän muistojuhlassa Tapiolan kirkossa. Mitä asioita käsittelette puheessa? – Kerron, miksi tunnen niin syvää kunnioitusta sodan käynyttä sukupolvea kohtaan. Sodassa oli nuoria miehiä, jotka sotien jälkeen auttoivat työnteollaan sotakorvausten maksamisessa. He loivat hyvän ja stabiilin Suomen. – Puhun myös siitä, miten saimme sodan aikana apua muista maista. Esimerkiksi virolaiset tulivat sotimaan suomalaisten rinnalle. Monilla heistä oli kauhea kohtalo, kun heidät vietiin rangaistukseksi vankileirille Siperiaan.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Mitä sota-ajasta jäi lapsen mieleen? – Elämä oli ankeaa, kun kaikesta oli puutetta. Muistan, kun tein lapsena sisarusteni kanssa työtä kotimme puutarhassa, että saisimme syötävää. Pikkulottina keräsimme myös käpyjä, voikukan juuria ja vadelmanlehtiä eri

Messu su 15.3. klo 10 ”Paha kohtaa parempansa!” Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Mari Mathlin, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Marja-Liisa Talja. Kirkkokahvit. Marianpäivän messu su 22.3. klo 10. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Sami Marte, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Sheldon Ylioja. Tiia Saari, sopraano. Kirkkokahvit.

Elisabeth Rehnillä on kädessään pikkulottapatsas, jonka hän on saanut työstään lottien nostamisesta uudelleen arvoonsa.

käyttötarkoituksia varten. – Äitini ompeli meille vaatteita. Hän esimerkiksi teki minulle yöpuvun isän vanhoista kalsareista. Naiset tekivät valtavan työn kotirintamalla. Ovatko sotaveteraanit saaneet tarpeeksi arvostusta? – Veteraanien korvausasiat on hoidettu melko hyvin. He ovat saaneet hoitoa fyysisissä vammoissa, mutta heitä

ei ymmärretty auttaa mentaalisissa ongelmissa, sotatraumojen käsittelyssä. – Hurjaa oli, kun lottajärjestön toiminta kiellettiin sodan jälkeen fasistisena. Puolustusministerinä minulle olikin tärkeää saattaa lottaperinteet uudelleen arvoonsa. MARJO KYTÖHARJU Talvisodan päättymisen 80-vuotispäivän muistojuhla pe 13.3. klo 18 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 15.3. klo 12. Isotalo, Talvio. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 15.3. klo 16. Muurimäki. Haastattelusaarnassa sairaanhoitaja Laura Petlin. Säestys Pekka Vuorio. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Esirukouspyynnöt. Kirkkokahvit. Yhteisvastuu-muskarimessu ”Ilo” kaikenikäisille su 22.3. klo 12. Muurimäki, Sutelainen, Talja. Lapsikuoro Tuike, joht. Josefiina Haapalainen, muskariopettaja Annele Westerlund. Kirkkokahvit. Messun jälkeen Yhteisvastuutapahtuma, Ks. kappelin tiedot. Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu la 14.3. klo 16. Toimittajina rovasti Salamat Masih ja pastori Parvez Gill. Messun jälkeen tarjoilua ja juhlahetki. Kiitämme yhteisöä vuosikaudet palvellutta rovasti Masihia ja toivotamme vetovastuuseen tervetulleeksi pastori Gillin. Kyläkirkko su 15.3. klo 12. Särkiniemi, Ylioja. Ruokailu ja kirkkokahvit 10 e/perhe, 5 e/hlö.

Muskarimessu pe 27.3. klo 10. Mathlin, Saarinen, Karppinen. Keittolounas aikuiset 3 e, lapset 3–7 v. 1,50 e. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 12.3. klo 19. Kuusinen. Rinnekappeli Selkomessu su 22.3. klo 14. Laaksonen, Hyry. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 13.3. klo 18. Marte, Kalmari, Hakala, messubändi. Messupizzaa. Perhemessu su 15.3. klo 15. Malvaranta, Salonen, Haunio ja lastenohjaajat. Messukahvit ja -mehut. Muskarimessu ke 25.3. klo 10. Malvaranta,Talvio, Karppinen, Pihlajavesi. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 15.3. klo 17. Ikonen. Iltapala ja Vaeltajan majatalon ohjelmaa, ks. kappelin tiedot. Messu su 22.3. klo 12. Marte, Ylioja. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2020

tuomiokirkon srk-talossa. www. church.fi.

www.aurorankappeli.fi

PITÄJÄNTUPA

Eläkeläiskerho ma 16.3. klo 13. Rukouksen ilta ke klo 18.30. Psalmi-illat ti klo 18.30. Raamattuopetus Ari Kunnamo. 17.3. Psalmit lohdutuksen lähteenä. 24.3. Messiaspsalmit. 31.3. Katumuspsalmit. Koko perheen yhteisvastuutapahtuma su 22.3. klo 13–15. Myynnissä hernekeittoa, makkaraa ja lettuja. Lapsille mm. ongintaa, askartelua, temppurata ja kasvomaalausta. Ulkona poneja, koiria, pupuja ja kanoja. Yhteistyössä Pohjois-Espoon Martat, Kalajärven Kalahaukat -perhepartio ja alueen vapaaehtoisia. Naisten café to 26.3. klo 18.30. Kirsi Muurimäki: ”Työskentely naiseuden äärellä”. www.kalajärvenkappeli.fi

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 23.3. klo 19. Pentti Laukkanen: ”Voiko ihminen olla oikeassa ja Jumala väärässä?”

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Eläkeläiskerho to 19.3. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Kasvakoon maa vihreyttä – kasvikuntaa ikoneissa la 14.3. klo 12. Ikoniluentosarja ”Viljelemään ja varjelemaan. Flora ja fauna ikoneissa”, Alarik Corander. Ikonien siunaaminen la 14.3. klo 15. Corander, Haunio. Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30–8. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 2–0,5 e. Alkuhartaus klo 11. Raamatturukouspiiri ti klo 18.30. Toivoa naisille to 19.3. klo 17. Eläkeläiskerho ti 24.3. klo 13. Café Aurora ma–pe klo 10–14.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Eläkeläiskerho ma 23.3. klo 13. Radioraamattupiiri ti 24.3. klo 18.30. ”Minä olen elämän leipä” – Hiljaisuuden ilta ke 25.3. klo 17–20. Tule paastonajan kappelin rauhaan rukoilemaan ja lepäämään. Iltaehtoollinen. Pirkko Nurminen. Keitto ja kahvit 4 e. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 16.3. klo 13. Toivoa naisille -rukouspiiri ti 24.3. klo 18.15. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Eläkeläiskerhot to 12.3. ja 26.3. klo 10.30 sekä ke 18.3. klo 13. Vuorisaarna-raamis naisille ti 24.3. klo 18. www.nupurinkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

SUVELAN KAPPELI

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 3–7 v. 2 e. Rukouspiiri ke 18.3. klo 18. Apostolien teot to 19.3. klo 18. Särkiniemi.

Eläkeläiskerhot to klo 13. Ylläty positiivisesti, mitä Jumala voi! to klo 18. Inkerinsuomalaisten Kanervapiiri ma 16.3. klo 13.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.3.

Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Yhteisvastuutapahtuma su 15.3. klo 13–14.45. Myynnissä käsitöitä, leivonnaisia, vohveleita ja grillimakkaraa, keittolounas. Muskarihetki, lelukirppis, ongintaa, askartelua, leikkihuone. Käsihierontaa, myös ilmaisohjelmaa. Diakonia- ja lähetyspiirin arpajaiset, Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Sodan varjot su 22.3. klo 13. Kirjailija, perhetyönohjaaja Marja Klefström: ”Miten vanhempiemme sotakokemukset ovat vaikuttaneet kasvuhistoriaamme?” Kahvit 2,50 e. Konsertti klo 15, ks. Kirkoissa soi -palsta. Israel-rukouspiiri ke 25.3. klo 16.30. Vanhempieni sota-ajan kirjeenvaihdon kertomaa to 26.3. klo 18. Kenttärovasti evp Lauri Leppänen: Miten koettiin aikoinaan sodan paino kotirintamalla? Mitä mietti poika, jolle isä oli vuosien ajan ”tuntematon sotilas”? Kahvit 1,50 e. Suvelan naistenpäivä la 28.3. klo 10–14. TM Riitta Lemmetyinen: ”Matkalla itseni luo – matkalla Jumalan luo”. Lounas 10 e. Ilm. viim. 15.3.: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 510 165. Päivärukous ma ja to klo 13. Café Suvela ma–to klo 13–15. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan majatalo su 15.3. klo 18–19.30. Messu klo 17, iltapala. Klo 18 Elämän käännekohdat bibliodraaman menetelmin, Terhi MuiluTeinonen. Esirukousta. Kappelilounas ti klo 12–13.15. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Avoin raamattupiiri ti klo 18. Lähetyspiiri ma 23.3. klo 14. Ikäihmisten kerho ke 25.3. klo 13. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

iltaperhekerhot, Ks. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/perhekerhot. Pyhäkoulu su klo 15 Suvelan kappeli ja su 15.3. klo 12 Kauklahden kappeli. Parista perheeksi -illat ensimmäistä lastaan odottaville 12.3., 16.4., 7.5., 11.6. klo 17 Kirkonkymppi. Tied. 050 511 0165, 040 547 4146. Yhden vanhemman perheleiri 9.−10.5. Hila. Hinta aik. 30 e, lapsi yli 3-v. 10 e. Tied. 050 511 0165, kirsi. kanerva@evl.fi. Lapsiperheiden kirkonkirje – tilaa tietoa toiminnasta suoraa s-postiisi: lapsetjaperheet.espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi.

PARISUHDEASIAA Parisuhteen pysäkit ti 7.4. ”Läheisyys ja seksuaalisuus” ja 5.5. ”Erilaisina yhdessä” klo 18 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Ilm. lastenhoitoon: outi.wenell@evl.fi. Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Tied. 040 547 4146, outi.wenell@evl.fi ja 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi.

YHTEISVASTUUKERÄÄJÄKSI!

www.espoonseurakunnat.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG:@espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter:@EspooEtSrk

Perhekerhot, perhekahvilat ja

ASIAA PAPILLE?

TUKEA JA APUA

Teemme yhdessä lohtuhuiveja sureville neuloen ja virkaten to 12.3. ja 19.3. klo 17–19, os. Kaivomestarinkatu 8. Yhdessä tekemisen lomassa jutellaan ja juodaan iltateetä. Voi myös askarrella kortteja, langat paikan päällä. Kirpputori–kahvila ma klo 11−15 ja to klo 10−17. Käsityöpiirit ma klo 15−17 ja to klo 17−19. Tied. Anni Vanhanen, 050 438 0189.

LAPSET JA PERHE

Nuorten messu pe 13.3. klo 20 Sode. Ylisuutari. Messu su 15.3. klo 11 kirkko. Sinervo, Turtiainen, Yli-Jaskari, Okrakuoro. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Popmessu su 15.3. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Turtiainen, Lonka, Tiro Rohkimaisen bändi. Kirkkokaakaot. Lastenhoito. Nuorten messu pe 20.3. klo 20. J. Lehti. Messu su 22.3. klo 11 kirkko. Pesonen, Reinikainen, Lonka. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Tuomasmessu su 22.3. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala ja gospelryhmä Nardus. Iltatee. Leipämessu pe 27.3. klo 10 kirkko. Kohijoki, Ojala, Leinonen. Keittolounas. Nuorten messu pe 27.3. klo 20 Sode. Ylisuutari, Ojala. Messu su 29.3. klo 11 kirkko. Kohijoki, Pesonen, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Kohtaamispaikka-messu su 29.3. klo 17 Soukan kappeli. Pesonen, Ojala & bändi. Kirkkokahvit.

SYYSMATIN MARKKINAT 19.–20.9.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

Hetki sielulle, hetki ruumiille ja Jumalan kuuntelulle pe 27.3. klo 18 ”Armoa riittää”. Rukousta, hiljaisuutta, psalmi- ja virsilaulua Anita Kyönsaaren johdolla. Voit tuoda mukanasi esirukouspyynnön.

MESSUT

Pappi päivystää arkipäivisin ma-pe klo 9–21 numerossa 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

UNELMANKAMMARIN LOHTUHUIVI-ILLAT

RUKOUSHETKI ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

Ilmoittaudu lipaskerääjäksi! Voit kerätä valitsemallasi asuinalueella oman aikataulusi mukaan. Tied. diakoni Ayda Meskanen, 040 513 0862.

Reilusti yli 10 000 markkinavierasta koki viime syksynä upeat markkinamme Espoon Tuomiokirkonmäellä. 18.3. alkaa myyjien ilmoittautuminen SyysMatin Markkinoille 2020 osoitteessa espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat/myyjat.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3

KORKEUS 273 mm Leveys 87 mm

Palveluajat ma klo 13–14 kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. Ruokailut ma ja to klo 12 kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30–11.30, hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Aamupala ti klo 9–10 kirkko, vapaaehtoinen maksu.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Retki to 2.4. Velskolan leirikeskukseen. Lisätiedot Yhteiset-palstalla.

RAAMATTU Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Raamattu- ja lähetyspiiri ke 18.3. klo 12 Iivisniemen srk-koti, parill. vkot. Miesten raamattupiiri to 19.3. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Raamattuluentosarja: Vaikeita uskonkysymyksiä, hyviä vastauksia to klo 18 kirkko, TT Kari Kuula. 12.3. Esirukouksen arvoitus. 19.3. Kristinuskon vastauksia kärsimyksen ongelmaan. 26.3. Minkälainen olento Paholainen on? Raamattu ja rukous -ilta pe 13.3. ja 27.3. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot.

ONNENPÄIVÄ Yhteisvastuutapahtuma la 21.3. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.3.

klo 10–14 Soukan kappeli. Ulkona mm. lettuja, makkaroita, hevoskyytiä, sisällä kahvila, arpoja, ongintaa, kirpputori, pomppulinna, leivonnaisia, Yhteisvastuutuotteita, kasvomaalausta, kasviskeittoa sekä kahvia ja pullaa. Varaa oma kirppispöytä Onnenpäivän kirpputorille, hinta 15 e. Varaukset klarika.vastamaki@evl.fi, 040 537 6854.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ

Alassane Ouedraogo toimii ohjaajana Colourful Espoon nuorten leirillä.

Apua & tukea

Colourful Espoon leirillä rikotaan muureja Suositulle nuorten leirille kutsutaan sekä suomalaisia että maahanmuuttajanuoria. Tärkeintä on yhdessäolo. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA SIRPA PÄIVINEN

SOUKASSA ASUVA Alassane Ouedraogo tuntee nuorten elämää. Hän on koulutukseltaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja sekä yhteisöpedagogi. Tätä nykyä hän työskentelee Kivenlahden perheryhmäkodissa. Siellä asuu turvapaikan saaneita nuoria, jotka ovat tulleet Suomeen yksin ilman vanhempiaan. – Turvapaikkajärjestelmä on minulle tuttu. Olen itsekin käynyt läpi koko prosessin, hän kertoo. Kaksitoista vuotta sitten Ouedraogo pakeni Norsunluurannikon sisällissotaa. Hän oli tuolloin 28-vuotias. – Puhuin ranskaa, en englantia. Minun oli pakko oppia nopeasti suomen kieli. Siinä auttoi kova halua oppia sekä koulutaustani. Asiat eivät ole kaikilla yhtä hyvin. Turvapaikanhakijoissa on myös luku- ja kirjoitustaidottomia nuoria. OUEDRAOGO KIITTELEE, että pääsi suorittamaan nuorisotyön opinnot oppisopimuksella Espoonlahden seurakunnassa. Yhteydet sinne ovat säilyneet, ja yhteistyö toimii. Hän toimii ohjaajana huhtikuussa järjestettävällä Colourful-leirillä jo ainakin neljättä kertaa. Leiri kiinnostaa perheryhmäkodin nuoria, samoin sieltä jo pois muuttaneita täysi-ikäisiä nuoria.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2020

Tärkeintä leirillä on Ouedraogon mukaan yhdessäolo. Leirillä puuhaillaan monenlaista: tanssitaan, soudellaan, sup-lautaillaan, saunotaan. Kun suomalaiset ja maahanmuuttajanuoret tutustuvat toisiinsa, rikotaan me ja ne -muuria. – Leirillä käy asiantuntijoita kertomassa Suomen kulttuurista, laeista, yhteiskunnan tasa-arvosta ja seksuaalisen kanssakäymisen ikärajoista. Siitä, mitä voi tehdä ja mitä ei, Ouedraogo sanoo. Keskustelu aiheista on usein jatkunut vielä perheryhmäkodissa etenkin niiden kanssa, jotka eivät ole ymmärtäneet kaikkea huonon kielitaitonsa takia. LEIRILLE VOI osallistua taustasta ja uskonnosta riippumatta. Ouedraogo pitää leiriä yhtenä seurakuntatyön perusmuodoista. Hänen mielestään se on oivallinen tapa toteuttaa lähimmäisenrakkautta. – On hienoa, että leiri suunnitellaan yhteistyössä ja että myös nuoret otetaan mukaan suunnitteluun. Se, että heidän mielipiteensä tulevat kuulluiksi, sitoo heidät joukkoon. Colourful Espoo nuorten leiri 15–20-vuotiaille 3.–5.4. Hilassa. Mukaan mahtuu 35 leiriläistä. Ilmoittautuminen 16.3. mennessä osoitteessa www.sodesode.fi.

Perhekahvilat ma klo 9.30–11.30 Soukan kappeli ja to klo 9.45–11.45 Kaskikappeli. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen. Toivon ja valon iltakahvit ma 23.3. klo 18.30 Soukan kappeli. ”Häpeä, oikea ja väärä syyllisyys”, mukana teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara ja diakoni Marja-Liisa Kiiski. Ma 27.4. ”Irti itsesyytöksistä – kiinni armoon”.

NÄHDÄÄNKÖ TÄÄLLÄ? Käsityökerho ma ko 12.30 Soukan kappeli. Voit ottaa oman käsityön mukaasi tai neuloa vaikka lohtuhuiveja läheisensä menettäneelle tai villasukkia tarvitseville. Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Unelmieni seurakunta – tuo ideasi ja haaveesi su 15.3. klo 13–15 kirkko. Unelmoinnissa mukana teatteriohjaaja Antti Sevanto. Lukupiiri ti 17.3. klo 18 kirkko. Kirjana Elizabeth Strout, Nimeni on Lucy Barton. 21.4. Johanna Venho, Ensimmäinen nainen (Finlandiavoittaja). Kirjailija vieraana lukupiirissä. Kevätmyyjäiset la 28.3. klo 11–14 kirkko. Leivonnaisia, käsitöitä ja arpoja, lounas 10 e. Klo 12 Toivotuimmat virret. Voit lahjoittaa leipomuksia tai askarteluja myyjäisiin. Tuotto lähetystyölle. Tied. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244. Aikuisten sinkkujen illassa Hupaisia hetkiä lautapelien kera la 28.3. klo 18 kirkko.

MUSIIKKIA Exit pe 13.3 klo 19 kirkko. Pekka Simojoki, laulu; Matti Puttonen, laulu ja koskettimet; Timo Luoto, rummut; Jari Levy, laulu ja koskettimet; Markku Perttilä, laulu ja kitara; Jarkko Jouppi, kitara ja Timo Jouppi, basso. Liput ovelta 20 e. Urkutaiteilija Fedor Stroganov la 28.3. klo 18 kirkko. Bachin teoksia ja improvisaatioita. Ohjelma 10 e. Beethoven 250! Zoltan Takacs, viulu ja Saki Kono, piano. Sonaatit viululle ja pianolle no 1–3 su 29.3. klo 19 kirkko ja sonaatit 4–6 su 5.4. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

NELJÄ JEESUKSEN VERTAUSTA Sukellamme tuttuihin vertauksiin Jeesuksen aikalaisten silmin ja korvin ti 17.3., 31.3., 14.4. ja 21.4. klo 18 kirkko. Jouni Turtiainen ja Eveliina Rožnovski. Iltatee. Vapaaehtoinen maksu lähetystyön hyväksi.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Espoo rukoilee ja laulaa -ilta ”Yhdessä olemme vahvempia” ke 18.3. klo 18.30 kirkko. Pastori Teemu Reinikainen (lut.), pastori Lassi Mäkinen (hel.), kanttori Heli Ojala ja gospelryhmä Nardus. Tule rukoilemaan oman kotikaupunkisi puolesta. Jumalan kuva – terapeuttista raamatuntulkintaa, pastori Teemu Reinikainen, klo 18.30 kirkko. 25.3. Olenko ruma? – ”Tähän päivään saakka olemme olleet koko maailman kaatopaikka, ihmiskunnan pohjasakkaa” (1. Kor. 4). 1.4. Positiivista ajattelua. 15.4. Mieletön kieli.

HEI, MEILLÄ LAULETAAN! Laulukerho ti 24.3. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Pullakahvit 1,5 e. Veisulauluilta kaiken ikäisille la 4.4. klo 18 Soukan kappeli. Vanhoja klassikoita ja uusia suosikkeja Punaisesta veisukirjasta.

PIKKUVÄELLE Mahtavaa menoa muskarimessussa to 19.3. klo 10 Kaskikappeli, pastori Mira Kohijoki, kanttori Elja Puukko ja muskariope Sonja Munter-Mäkeläinen. Piltit päiväkerhoon! Haku syksyn kerhoihin 2–5-vuotiaille, ilm. maaliskuun aikana espoonseurakunnat.fi/paivakerhot. Tied. 041 535 6190, leena.jarvinen@evl.fi.

LEIRIELÄMÄÄ Hyvää ruokaa, uusia kavereita ja kivaa tekemistä! Ilmoittaudu sodesode.fi viim. 14.5. Kesäleiri esi–2.-lk. 1.–3.6. Hila. Maksu 35 e. Kesäleiri 3–7.-lk. 3.–5.6.Hila. Maksu 35 e.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @ sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20 Sode. Nuorten aikuisten illat to klo 18–21 Sode. Changemaker to 26.3., 27.4. ja 7.5. klo 17.30 Sode. Haave 2020, leiri sukupuolivähemmistöihin kuuluville ja sukupuoltaan pohtiville 15–22-v. nuorille 1.–3.5. Kirkkonummella. Tied. hanne.malkki@evl.fi, 040 517 0629. Ilm. sodesode.fi viim. 22.3.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.3.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 15.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kolmas paastonajan sunnuntai. Mukana kirkkokuoro. Raunu, Rissanen, Latvanen. Perhemessu kaikenikäisille, kirkkokahvit ja -mehut su 15.3. klo 13 Karakappeli. Messussa tarjolla kivoja ja helppoja tehtäviä, joita voit napata Messukioskin tehtävänarulta ennen messua, tule paikalle jo 12.30. Messussa alttoviulua soittaa Aino Yletyinen. Mukana pappi Kirsti, perhetoiminnanohjaaja Eira ja kanttori Outi. Hengähdä hetki -hartaus tiistaisin klo 12.30 Leppävaaran kirkko Hetki hiljaisuudelle ja rukoukselle. Viikkomessu Kilon Kristittyjen illan yhteydessä to 19.3. klo 18 KilonRisti. Rissanen. Marianpäivän messu ja kirkkokahvit su 22.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana naiskuoro Melodie Krista Pellikan johdolla. Messua toteuttamassa myös Suomen Sairaanhoitajain Kristillinen Seura. Vallivirta, Raiskio, Hyry. Virsi ja messu su 22.3. klo 16 Perkkaan kappeli. Koskela, Noponen. Lauletaan yhdessä virsiä noin puolisen tuntia. Lopuksi ehtoollishetki hiljaisuuden ja rukouksen elementein.

KAUNEUS PELASTAA MAAILMAN Luentokonsertissa su 15.3. klo 17 Leppävaaran kirkossa lähestytään kristinuskoa kauneuden, musiikin, tunteen, huumorin ja mielikuvituksen kautta. Teologian tohtori Miikka E. Anttila avaa kauneuden olemusta tutkimustensa ja Pauliina Hyryn esittämän urkumusiikin valossa. Ohjelmassa on mm J.S. Bachin ja F. Mendelssohnin urkumusiikkia. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

KUORO KAIKILLE Ääniverryttelyä ja laulamista sinulle wannabe-singer ke 25.3. klo 18 Leppävaaran kirkko. Ei laulutaitovaatimuksia eikä esiintymispakkoa. Kuoroa johtaa kanttori Outi Noponen.

LECTIO DIVINA Raamattumietiskely to 12.3. ja to 26.3. klo 10–12 Karakappeli. Hiljaista olemista ja eläytymistä evankeliumin tapahtumiin.

KILON KRISTITYT Viikkomessu. Illan aiheena ”Pelottaako pahuus?” to 19.3. klo 18 KilonRisti.

SURURYHMÄ Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa ke 8.4. klo 17 seurakuntakoti Uuttu. Älä jää yksin surun kanssa. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa: ke 8.4., ke15.4., to 23.4., ke 29.4., to 14.5. ja ke 20.5. Ohjaajina pastori Timo Salo ja diakoni Heli Taina-Rantakaulio. Ryhmään ilmoittautuvat haastatellaan ennen ensimmäistä osallistumiskertaa. Menetyksestä on hyvä olla kulunut vähintään puoli vuotta. Ilmoittautuminen viim. 31.3.: Heli Taina-Rantakaulio p. 040 513 0867 tai heli. taina-rantakaulio@evl.fi

ko, sateenkaari, munamobile.

UNELMAPANTTERIT Ryhmä 12−16 v. kehitysvammaisille nuorille to 12.3. klo 17.30−19.30. Unelmapantterit kokoontuvat kerran kuussa nuortentila Siivessä. Kaikille avoin ja maksuton. Mukaan voi hyvin hypätä myös kesken kauden. Kevään 2020 muut kokoontumiset 23.4. ja 14.4.

GOSPEL-LATTARIT Lattaritanssia ja kehonhuoltoa KilonRistissä to 26.3. ja 23.4. klo 18−19.30. Hinta 5 e/kerta. Lisätiedot ja ilm: ohjaaja Merja Rantala, 044 784 7088.

SEURAKUNTIEN YHTEISIÄ TAPAHTUMIA Mielenterveyskuntoutujien leiri Hvittorpin leirikeskus 11.5.–14.5. Diakonian retkipäivä to 2.4. Velskolan leirikeskus. Lisätiedot Yhteiset-palstalla.

HENGELLISYYS 2020 -LUENTOSARJA

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

”Pyhiinvaellus rukouksena” ke 18.3. klo 18 Leppävaaran kirkko. Ortodoksiprofessori ja pappismunkki Serafim Seppälälle pyhiinvaellus on rukousta. Hän kertoo kokemuksiaan ja avaa vanhaa perinnettä. Luento n. 50 min., minkä jälkeen yleisökeskustelua ja kahvitarjoilu. Sarja jatkuu keväällä: 29.4. Meditaation maailmat – Buddhaa, Krishnaa vai Kristusta? 27.5. Liturginen tanssi rukouksena.

leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

KAVERITREFFIT IKÄIHMISILLE Löydä uusi ystävä -pikatreffit pe 13.3. klo 13−15 Leppävaaran kirkko. Yhteislauluja, kahvittelua ja jutustelua. Mukana diakoni Noora Rajala ja kanttori Outi Noponen.

K-60 RIPARIJATKOT Ovatko rippikoulumuistosi jo haalistuneet, jäikö rippikoulu kokonaan väliin tai haluaisitko muuten vaan kokea 2020-luvun rippikoulun? Leppävaaran seurakunta järjestää Velskolan kurssikeskuksessa ma–pe 12.–16.10. leirin, jossa pääsee kokeilemaan rippikouluikäisten elämää toisten aikuisten seurassa. Palauta hakemus viim. 3.4. Lisätiedot ja hakemuslomakkeiden tilaus: diakoni Noora Rajala, 050 568 5340, noora. rajala@evl.fi. Leirin hinta on 150 e. Ensisijaisesti tarkoitettu Leppävaaran seurakunnan alueella asuville eläkeikää lähestyville tai eläkkeellä oleville.

ARKIN PAJA ”VALO VALLOITTAA” Lasten kappeli Arkki la 14.3. kello 10−13. Askartelua, leikkiä ja kirkkohetki lapsiperheille. Askarteluna kuulto- ja kennopaperitöitä: aurin-

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 15.3. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Anna Pöyhönen. Kupliva-kuoro, joht. Viena Kangas. Paastonajan aamumessu ke 18.3. klo 8. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, diakoni Kristiina Huotari. Messu su 22.3. klo 10. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustava pappi Raisa Jarkkola, kanttori Päivi Hakomäki, kanttori Mikko Niinikoski. Olarin seurakunnan kamarikuoro. Paastonajan aamumessu ke 25.3. klo 8. Liturgia ja saarna Juha Virta, diakoni Kristiina Huotari. Matinkappeli: Messu su 15.3. klo 12. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila. Messu su 22.3. klo 12. Liturgia ja saarna Henri Röytiö, kanttori Mikko Niinikoski.

Olarin kappeli: Messu su 22.3. klo 12. Liturgia ja saarna Raisa Jarkkola, kanttori Päivi Hakomäki. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: 12.3. Raisa Jarkkola, 19.3. Jussi Koski, 26.3. Henri Röytiö. Musiikki: Risteysbändi. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Perhemessu la 14.3. klo 10. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki. Messun jälkeen perhetapahtuma.

PERHEMESSU JA -TAPAHTUMA Avaruusseikkailu 2020 vie perheet matkalle kohti ääretöntä ja sen yli la 14.3. klo 10–13, Chapple. Luvassa perhemessu, lounas,

toimintapisteitä ja leikkihuone.

HERÄTTÄJÄN SEURAT ke 18.3. kello 18, Matinkappeli. Antti Malinen, Raisa Jarkkola. Kahvitarjoilu.

HILJAISUUDEN PÄIVÄ Yksi päivä puhumatta? Hiljaisuuden päivä la 21.3. kello 11–18 Olarin kappelilla. Ohjelmassa: johdatus hiljaisuuteen, rukousta, meditaatiota, vesper ja lounas. Hinta 10 e (maksuvapautus mahdollinen). Ohjaajana Ulla-Maija Kyrölä. Tiedustelut: marja.jauhiainen@evl.fi tai 040 531 1029. Ilmoittautumislinkki: espoonseurakunnat.fi/olarinseurakunta/aikuiset. Osallistumismaksu 10 e maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä nettipankissa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.3.

SENIORITREFFIT Keskustelutilaisuus 17.3. Olarin kirkolla klo 13–15. Aiheena Mielen hyvinvointi. Toiminnanohjaaja Virpi Guttorm Espoon mielenterveysyhdistyksestä alustaa. Lisätiedot Minna Martiskainen, p. 050 330 7129.

NAISTENPÄIVÄ Olet arvokas ja ainutlaatuinen – päivä naisille la 21.3. kello 10.30, Olars kyrka. Puhujavieraana teologi, kouluttaja, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara. Päivän hinta 8 e, sisältää ohjelman, lounaan ja päiväkahvit. Ilmoittautumiset 16.3. mennessä espoonseurakunnat.fi-nettisivuilta, tapahtuman linkistä tai p. 09 8050 7000. Mukana pastori Maritta Hartikainen ja diakoniatyöntekijä Minna Martiskainen. Tiedustelut: Minna Martiskainen 050 330 7129.

KESÄLEIREJÄ KOULULAISILLE Alakoululaisten päiväleiri 1–4-luokkalaisille 1.–4.6. Olarin kappelilla klo 9–15. Askartelua, pelejä, leikkiä, leivontaa, lounas, ulkoilua, retki ja uusia kavereita. Hinta 40 e (sis. lounaat ja retken) Lisätiedot timo.kekkonen@evl.fi, 050 364 8983. Ilmoittautuminen nuori.chapple.fi Megis-leiri 5–7-luokkaisille 5.-8.6. Hilassa. Nuotioiltoja, saunomista, liikettä ja toimintaa, sekä varmasti monta uutta kaveria. Hinta 45 e. Lisätiedot: timo.kekkonen@evl.fi, 050 364 8983. Ilmoittautuminen nuori.chapple.fi

RYHMIÄ AIKUISILLE Naisten saunailta Hvittorpissa ke 18.3., ke 15.4. ja pe 5.5. klo 18–20. Iltapala 3,5 e. Matkat omin kyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen, 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin. Lukupiiri to 19.3.klo 18–20 Matinkappeli. Kirja: Elif Shafak: Eevan kolme tytärtä. Piiriin voi tulla, vaikka ei olisi lukenutkaan kirjaa.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSU TAPIOLAN KIRKOSSA Hyvyyden voima -perhemessu su 15.3. klo 10 Tapiolan kirkko Lapsikuoro Tiltaltit & pajulinnut kanttori Elina Jokivuoren johdolla. Ristimäki, Zitting. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 18.3. klo 8 Tapiolan kirkko Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Zitting, Jokivuori. Marian ilmestyspäivän messu su 22.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, Kallio, Airaksinen, Malkamäki Tapiolan seurakunnan kamarikuoro kanttori Liisa Malkamäen johdolla. Kuoro laulaa mm. osia Vivaldin Magnificatista sekä muuta Marianpäivän musiikkia. Pyhäkoulu messun aikana. Viikkomessu ke 25.3. klo 8 Tapiolan kirkko. Koivisto, Kallio, Jokivuori. Keskipäivän rukous arkisin klo 12.

MESSUA TEKEMÄÄN Istutko kotona vai kirkon penkissä sunnuntaiaamuisin? Tule valmistelemaan messuja yhdessä ma 23.3. klo 18 Tapiolan kirkon Pylvässaliin.

LÄHETYKSEN NAISET Kirjallisuus- ja keskusteluryhmä to 19.3. klo 18. Tutustumme PapuaUuden Guinean raamatunkäännöstyöhön Hilkka Armisen kirjoittaman kirjan ”Sydämen kieli” matkassa. Vierailijana raamatunkäännöskonsultti Liisa Berghäll. Emäntänä Marja-Leena Sarjala. Tee- ja kahvitarjoilu klo 17−18.

ja Maija Lindroos. Ke 25.3. Raamatun vanhat ja viisaat Kouluttaja, TM Kristiina Nordman Kansan Raamattuseurasta.

TALVISODAN PÄÄTTYMISEN 80-VUOTISPÄIVÄ Muistotilaisuudet Espoossa 13.3.: klo 9 lipunnosto Espoon kulttuurikeskus, klo 10 seppeleenlasku Espoon tuomiokirkon sankarihaudoilla. Klo 18 muistojuhla Tapiolan kirkossa: juhlapuhe ministeri Elisabeth Rehn, Kaartin soittokunta, musiikkiesityksiä.

NEPSY-PERHEKERHO Käytännön vinkkejä arjesta selviytymiseen, lapsille toimintaa ja aikuisille keskustelua avoimissa ja vertaistuellisissa illoissa to 12.3. 19.3., 26.3. ja 2.4. klo 17.30–19 Mankkaan seurakuntakodilla, Mankkaantie 2–4. Iltapala.

PERHEILTA Tapiolan kirkolla ti 24.3. klo 17.30−19. Perheilloissa leikitään, askarrellaan, lauletaan ja hiljennytään yhdessä tietyn teeman ääressä. Lopuksi tarjolla pieni iltapala.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30 Sebastoksessa.

Mielenterveyskuntoutujien leiri Hvittorpin leirikeskus 11.5.–14.5. Diakonian retkipäivä to 2.4. Velskolan leirikeskus. Lisätiedot Yhteiset-palstalla.

Piiri kokoontuu joka perjantai Tapiolan kirkolla klo 18.30–20.30. Viimeinen kerta kirkolla ennen remonttia pe 27.3.

Iloinen ja erityinen perhejuhla helposti Tapiolan kirkossa la 28.3. Viimeinen ilmoittautumispäivä 13.3. Lisää Yhteiset-palstalla.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ

KIRKON PERUSKORJAUS

Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat esiintyvät ke 25.3. klo 12 Tapiolan kirkko. Milla Lammi, viulu. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuun hyväksi.

Tapiolan kirkon peruskorjaus alkaa toukokuussa. Messuja vietetään kirkossa 13.4. eli toiseen pääsiäispäivään saakka. Muu toiminta kirkolla päättyy maaliskuun lopussa. Keskustan väistötilana toimii peruskorjauksen ajan entinen Kenkä-Tapion tila Tapiontorilla. Lisää tietoa remontista ja väistötiloista tulossa.

To 26.3. klo 14–15.30 Sebastoksessa. Kierrätys ja ympäristö, Kauniaisten kaupungin ympäristöpääll. Anna-Lena Granlund-Blomfelt.

KESÄKERHO LAPSILLE Kesäkerho ma–pe 1.–12.6. klo 9.30–12.30 (ei ti 2.6., retkipäivä) Kauniaisten kirkon leikkipuistossa ohjattua puistotoimintaa 2,5–6 v. Ilm. viim 30.4.: kauniaisten.suom. srk@evl.fi tai 050 500 9000. Muutamia paikkoja jälj.

KOULUIKÄISTEN KESÄLEIRI Ma 1.6.–to 4.6. Siikaniemessä, Lahden srk:ien leirikeskuksessa. Hinta 50 e sis. kulj., ruuat, materiaalit, vakuutus. Ilm. kauniaisten. suom.srk@evl.fi tai 050 500 9000.

SYKSYN PÄIVÄKERHOON ILMOITTAUTUMINEN

Maanantaisin klo 12.45 hartaus, kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

Esbo svenska församling

KIRKKOHIIREN UNILAULUILTAPÄIVÄ

SEURAKUNTIEN YHTEISIÄ TAPAHTUMIA

KESKUSTELEVAT NAISET

Ilmoitt. lomake srk:n kotisivulla. Ilm. viim. 15.3.

KIRKON LOUNAS Tapiolan kirkolla syödään yhdessä viimeistä kertaa ennen remonttia ti 17.3. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 5 e, 3–14 v. 2 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Maksuvapautus mahdollinen etukäteen diakoniatyöntekijän kanssa sovittuna. Diakonian ajanvaraus diakonia.tapiola@evl.fi.

characteristics. Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS

Mielenterveysryhmä Sebastoksessa tiistaisin klo 15 (kaksikielinen).

Voit istahtaa juomaan kahvia, juttelemaan, tapaamaan muita, lukemaan lehtiä, leikkimään lasten kanssa tai osallistua toimintahetkiin Olarin kirkolla (kerhorakennus). Kahvila avoinna klo 11–14. Tarjolla kahvia ja hävikkileipää (joskus pullaa ja kakkua). Perheiden leikkihuone avoinna. Klo 11–11.15 Hartaus. Klo 11–11.30 Yhteiskävely halukkaille. Klo 12–13 Toimintatuokio kerran kuussa. Kahvilaa pitävät vapaaehtoiset. Jos sinuakin kiinnostaa tulla vapaaehtoiseksi, niin ota yhteyttä: vapaaehtoistyönohjaaja Marja Jauhiainen, marja.jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2020

Su 15.3. saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Anna Marte. Marianpäivänä su 22.3. saarna Kari Kuula, liturgia Laura Hatakka ja kantt. Anna Marte, Kirkkokuoro avustaa.

ILON RYHMÄ

KASTEPÄIVÄ TAPIOLASSA

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10

Päiväkerhojen ilmoittautuminen on käynnissä: espoonseurakunnat. fi/paivakerhot.

RUKOUSPIIRI

Kahvit klo 12.30. Ohjelma alkaa klo 13. Ke 18.3. Sotalapsen tarina. Helsingin sotalapset ry:n puheenjohta-

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVÄKERHOON!

KIRKONMÄKIKAHVILA

KESKIVIIKKOKERHO TAPIOLAN KIRKOLLA

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Su 15.3. klo 15 kirkossa. Kirkkohiiri kutsuu perheitä ja kaikenikäisiä laulamaan tuttuja ja uusia unilauluja.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 16.3. klo 18.30 Sebastoksessa, ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 17.3. klo 13 yläsalissa. Vanhan Testamentin aarteita etsimässä, kirkkoherra Mimosa Mäkinen.

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö 15.3. Karabacka kapell kl. 10. Ertman. Malmgren. Kyrkkaffe. Hagalunds kyrka kl. 12. Jäntti, Kronlund. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Sö 22.3. Esbo domkyrka kl. 12.15. Kanckos, Brunell, Malmgren. Marthorna inbjuds speciellt. Kyrkkaffe i förs. gården. Diakon Karin Salenius berättar om sitt besök i Uganda. Symamsellernas försäljn. & friv. Kaffeavg. för Gemensamt Ansvar.

MITÄ ON OLLA IHMINEN? RAAMATUN ALKUKERTOMUSTEN SANOMA

80 ÅR SEDAN VINTERKRIGETS SLUT

Luento- ja keskustelusarja kirkolla klo 18.30 – 20. Ti 17.3. Kertomus lankeemuksesta. Onko tarinan konna Aadam, Eeva, käärme, Jumala vai Kari Kuula. Ti 24.3. Veljesmurhasta Babylonin tykkiin. Ihminen sotkee, taivas korjaa. Kari Kuula.

TEMA-MATKVÄLL & VÅRDIKTER

ENGLISH DISCUSSION GROUP Wed 18.3. at 18.30-20.00 Kauniainen Church, Kavallintie 3. Living a sustainable life in an unsustainable world. Wed 25.3. Understanding personality and

Fre 13.3.Hjältegravarna vid Esbo domkyrka. Kransnedläggning kl. 10.

Södrik kapell to 19.3 kl. 17.30. von Martens, Brunell. Frivillig avgift för Gemensamt Ansvar

NY SORGEGRUPP Sökö kapell to 26.3 kl. 18. Välkommen att bearbeta din sorg efter en för dig viktig människa. Förlusten kan ha inträffat som följd av en människas bortgång eller en skilsmässa, men det kan också vara en konsekvens av någon annan

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.3.

form av förlust. Följande träffar 2.4, 16.4 och 23.4 kl. 18–19.30. Ingen förhandsanmälan. Mer info: Heidi Jäntti, 040 531 1046.

DAGKLUBBAR FÖR 2–5-ÅRINGAR Mer info om klubbarna och elektronisk anmälning till hösten: esboforsamlingar.fi, 2–31.3.

FAMILJEKLUBBAR Köklax kapell varje må, Sökö kapell varje ti, Esbo domkyrkas församlingsgård varje on, Mattby kapell varje to, alla klubbar kl. 9.30–11.30.

SAMLINGAR FÖR DAGLEDIGA Ti 17.3 Köklax kapell, on 18.3 Södrik kapell, ti 24.3 Träffdax i Köklax kapell, ti 24.3 Olars kyrka, to 26.3 Karabacka kapell, alla träffar kl. 13–14.30. Tema: Ta hand om dig själv.

ÖPPEN MOTTAGNING Församlingens kansli, Kyrkog. 10, varje to. kl. 10–12.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 15.3 Högmässa kl. 12. SÖ 22.3 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 12.3 och 19.3 i övre brasrummet kl. 10–11.

TISDAG 17.3 OCH 24.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i nedre salen kl. 18.

LÄR KÄNNA DIN FÖRSAMLING MÅ 16.3 – träff för konfirmander kl. 16.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 18.3 och 25.3 i övre brasrummet kl. 13.30.

UNGA VUXNA FR 20.3 i Klubb 97 kl. 18–20.

TISDAG 24.3

FAMILJEKVÄLL ON 25.3 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17–19.30.

Yhteiset

Diakonian retkipäivä virkistystä kaipaaville to 2.4. Velskolan leirikeskus. Osallistumismaksu 15 e sis. kuljetuksen, ohjelman ja ruokailut. Saunomismahdollisuus. Ohjaajina diakoniatyöntekijät Eija Siivonen Espoonlahden seurakunnasta ja Nina Wallenius Esbo svenska församlingista. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 041 534 1706 pe 13.3. klo 9–12 ja ma 16.3. klo 9–12. Etusijalla ensikertalaiset. Mielenterveyskuntoutujien leiri Hvittorpin leirikeskuksessa 11.5.– 14.5. Ulkoilua, rentoutumista, hartautta ja mukavaa yhdessäoloa. EMYn työntekijä mukana leirillä yhtenä päivänä. Hinta 45 e. Tied. ja haku leirille ma 16.3. klo 9–13 ja pe 20.3. klo 9–13 diakonissa Sanna Pihlaja 050 452 2874. Hakijalle lähetetään hakulomake. Perheasiain neuvottelukeskuksen eroryhmä on tarkoitettu erosta toipumiseen ja elämän uudelleen rakentamiseen. Ryhmä on avoin kaikille, myös sateenkaareville, ja on osallistujille maksuton. Toimimme suomen kielellä. Keskiviikkoisin klo 16–17.30: 25.3., 1.4., 15.4., 22.4, 29.4., 6.5., 13.5., 3.6., 17.6., seurantakerta 9.9. Tapiolassa. Ryhmän jäsenyys edellyttää sitoutumista mielellään kaikkiin istuntoihin. Osanottajat haastatellaan ennen ryhmän alkua. Ks. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2020-03-24/espoon-perheasian-neuvottelukeskuksen-eroryhma-kevaalla-2020. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viim. 17.3.: perheneuvoja Paula Ruotsalainen, paula.ruotsalainen@evl.fi, p. 050 432 4091. Kastepäivä Tapiolassa: iloinen ja erityinen perhejuhla helposti la 28.3. klo 11, 13, 15 tai 17. Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Kastettavaksi voi tulla lapsi tai aikuinen. Samasta perheestä voidaan kastaa useampi jäsen samaan aikaan. Tarjoamme juhlatarjoilun ja koristellun juhlatilan sekä lainaamme kastemekon. Voit kutsua mukaan 20 läheistä. Lisää sivulla espoonseurakunnatfi/kastepaiva. Ilm. viim. 13.3. Espoon seurakuntien palvelukeskus, p. 09 8050 2601. Tied. marjukka.luoma@evl.fi, 050 583 6908.

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastetut Monika Eklund, Miro Juhani Mikael Laurila, Axel Eyolfson Stadius, Aatu Eemi Olavi Tuukkanen. Hautaan siunatut Sirkka Kaarina Saro 89 v, Anitra Helena Miettinen 80 v, Raimo Arnold Aleksanteri Kallonen 71 v, Harry Juhani Helin 54 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Veera Sofia Katajamäki, Lilja Hellin Lindholm, Miilus Alvar Moilanen, Bea Lilian Uljala. Hautaan siunatut Eini Ahonen 95 v, Kerttu Hellevi Kaipainen 88 v, Ilkka Olli Oskari Riihihuhta 88 v, Aino Anneli Unkuri 86 v, Mikko Antero Hämäläinen 85 v, Eeva Liisa Rauha Hermann 84 v, Aino Hymy Helena Haapalinna 78 v, Markku Juhani Nikunen 70 v, Stina Elisabeth Aspelund 68 v, Hannu Esko Ilmari Ollila 65 v, Merja Liisa Tikka 64 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Noah Elias Bosscher, Lilja Maria Niskanen. Hautaan siunatut Kaarlo Martti Paavali Kiiskinen 84 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

OLARIN SEURAKUNTA 07_SRK_OTSIKKO_2_ Kastetut ALLEVIIVAUS Jooa Olavi Jokinen, Eetu Ilkka Jalmari n. 5500Joru, merkkiä Olivia Manna 07_SRK_teksti_3_menot Jurvakainen, Rebekka Aleksandra- Järves, --Noel Emil Kettula, Leo Waldemar Matikainen, Atso Heikki Johannes Mäkelä, Linnea Evelina Poranen, Max Henrik Routila, Oiva Eelis Mikael Tiainen, Alvar Vihtori Uljas, Otso Severi Johannes Vanonen. Hautaan siunatut Pia Kyllikki Kurttila 95 v, Hillevi Raili Marjatta Ahonen 90 v, Anja Margareetta Hurmerinta 90 v, Eila Osmi Annikki Nihtilä 89 v, Maija Katri Helena Immonen 86 v, Aune Eveliina Ohtamaa 84 v, Eeva Liisa Asikainen 79 v, Erkki Antero Tolpanniemi 78 v, Jarmo Antero Nurminen 73 v, Jarmo Jouni Arminen 70 v, Asko Olavi Eskelinen 69 v, Helena Pekkanen 60 v, John Niklas Tötterman 46 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Lotte Silvia Airas, Alvar Väinämö Aukia, Armi Elizabeth Vuorinen. Hautaan siunatut Terttu Annikki Haikonen 95 v, Irja Orvokki Pusa 79 v, Hannu Markku Mikael Honkanen 73 v, Anna Liisa Hakkarainen 72 v, Hely Iris Joutsenvirta 62 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastetut Vilma Patricia Brandt, Emma Victoria Donner, Noelia Moa Carita Kanervo, Vincent Lars Helge Klärck, Lars Arvo Edvin Lappalainen. Hautaan siunatut Wera Åhman 99 v, Synnöve Anna Emilia Hartman 88 v, Tuula Anneli Kankkonen 76 v, Hans Fjalar Hjalmarsson Nordfors 74 v.

Kastetut Säde Valérie Baumann, Selma Sanni Hilaria Kosonen, Linnea Helmi Helena Saarinen, Venny Elea Sivonen. Hautaan siunatut Osmo Arvid Juhani Erjama 95 v, Elvi Maria Pessi 90 v, Aino Seppänen 87 v, Kaija Elisabet Tiihonen 87 v, Voitto Juhani Virta 85 v, Rauha Margit Pietiläinen 83 v, Anja Vappu Nyman 82 v, Kari Aarno Antero Liskola 79 v, Aune Annikki Lindeman 78 v, Seppo Sakari Härkönen 74 v, Riitta Liisa Lindholm 72 v.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.3.

Kirkoissa soi VOX GAUDIA

PERJANTAINA 13.3. Exit-yhtyeen konsertti klo 19 Espoonlahden kirkossa. Pekka Simojoki, laulu; Matti Puttonen, laulu ja koskettimet; Timo Luoto, rummut; Jari Levy, laulu ja koskettimet; Markku Perttilä, laulu ja kitara; Jarkko Jouppi, kitara ja Timo Jouppi, basso. Liput ovelta 20 e.

SUNNUNTAINA 15.3. Kauneus pelastaa maailman -luentokonsertissa klo 17 Leppävaaran kirkossa teol. tri Miikka E. Anttila avaa kauneuden olemusta tutkimustensa ja Pauliina Hyryn esittämän musiikin valossa. Mm. J.S. Bachin ja F. Mendelssohnin urkumusiikkia. Vapaa pääsy, vap. eht. ohjelmamaksu Yhteisvastuulle. Talven taittuessa -konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Joseph Haydn: Missa brevis. Chorus Domus ja Gaudium-kuorot, Tiia Saari ja Elina Rantasalo, sopraano, Lotta Koponen ja Sini Virtanen, viulu; Sini Eusebio, sello. J.S. Bach, Vivaldi, Mozart, J. M. Haydn. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 18.3. Sibelius Akatemian kuoronjohdon opiskelijoiden konsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Lempilauluja klo 19 Suvelan kappelissa. Krista Pellikan lauluoppilaat esiintyvät. Krista Pellikka, huilu ja Martin Malmgren, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kahvitarjoilu ennen konserttia 2,50 e. Tarua ja totta klo 19 Auroran kappelissa. Osa Auroran kappeli 20 vuotta! -konserttisarjaa. Joonas Asikainen, laulu; Sanni Antikainen, piano. Sibelius, Strauss, Poulenc, Schubert, Rangström, Merikanto. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 20.3. ”Komm, Jesu, komm” – Kamarikuoro Vox Gaudia esittää J.S. Bachin musiikkia klo 20 Espoon tuomiokirkossa. Johtaa Tiina Vuorenmaa, juontaja Risto Nordell. Sirke Mäki ja Selina Lahtinen, viulu; Tuomas Heikkilä, alttoviulu; Tuomas Perkkiö, sello; Minna Kukko, urut; Ilona Vähäsöyrinki, piano. Ohjelma 10 e.

Kamarikuoro Vox Gaudia esittää Komm, Jesu, komm -konsertissaan J.S. Bachin musiikkia perjantaina 20.3. klo 20 Espoon tuomiokirkossa. Konsertin juontaa Risto Nordell. Ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 21.3. Hengellisiä näköaloja – klassisia kirkkolauluja klo 18 Suomen Raamattuopiston kirkkosalissa, Helsingintie 10, Kauniainen. Hannu Leskinen, baritoni; Miikkael Halonen, piano ja urut. Ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 22.3. Sadepisaroiden paino – runoja ja lauluja rakkaudesta ja surusta klo 15 Suvelan kappelissa. Mirja Lassila esittää omaa tuotantoaan. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

KESKIVIIKKONA 25.3. Häivähdys pyhää -päiväkonsert-

tisarjassa esiintyvät Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat. Klo 12 Tapiolan kirkossa soittaa Milla Lammi, viulu. Vapaa pääsy. Vap. eht. ohjelmamaksu Yhteisvastuun hyväksi.

TORSTAINA 26.3. Lapsikuorojen ja Chorus Gaudeten konsertti klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Tuike- ja Välke-lapsikuorot ja Chorus Gaudete eli Kuoro Kaikille sekä Make Perttilä, kitara ja laulu; Laura Airola ja Sirke Mäki, viulu; Sami Koskela, percussiot; Anita Kyönsaari, laulu. Kuoroja johtavat Josefiina Haapalainen,

Heli Vapaakallio ja Leena Talvio. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 28.3. Musiikkia maaliskuun valoon ja paastonaikaan klo 17 Auroran kappelissa. Osa Auroran kappeli 20 vuotta! -konserttisarjaa. Minna Purhonen, viulu; Veera Muhli, piano. Vapaa pääsy. Urkutaiteilija Fedor Stroganov klo 18 Espoonlahden kirkossa. Bachin teoksia ja improvisaatioita. Ohjelma 10 e. Earth hour-konsertti klo 20.20 Espoon tuomiokirkossa. EsCantores: Eva Andersson, Pia Bengts,

Nina Kronlund, Eeva-Liisa Malmgren, laulu. Martina Brunell, harmonika & Mauriz Brunell, urut. Messiaen, Rheinberger, Piazzolla, Mäntyjärvi. Vapaa pääsy. Vap.eht. kolehti Yhteisvastuun hyväksi.

SUNNUNTAINA 29.3. Beethoven 250! klo 19 Espoonlahden kirkossa. Zoltan Takacs, viulu ja Saki Kono, piano. Sonaatit viululle ja pianolle no 1–3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Perjantaina 13.3. 20. Sininen hetki klo 13.03 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Talvisodan päättymisen 80-vuotismuistokonsertti. Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro, Janne Hovi, piano ja urut, Jorma Hynninen, baritoni, Anton Häkkinen, laulu, Taina Piira, sopraano, Selloduo Varonen, juontaa Aarno Cronvall. Liput 17 e isovan-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2020

hemmat.fi/konserttiliput ja 20 e ovelta. J.S. Bach: Johannes-passio klo 19 Helsingin Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, Dresdenin Kreuzkuoro, Tom Nyman, evankelista, Jyrki Korhonen, Jeesus, Tuuli Lindeberg, sopraano, Jenny Carlstedt, altto, Jere Martikainen, tenori, Aarne Pelkonen, basso, Lohjan kaupun-

ginorkesteri. Liput 50/40, 25/15, 15 e Ticketmasterista ja pohjoisovelta.

Lauantaina 21.3.

Matkalla Amerikkaan – klassista kitaramusiikkia 1600-luvulta nykypäivään klo 18 Vantaalla Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Kitaristi Antero Pellikka. Vapaa pääsy. Maksullinen käsiohjelma.

God Save Britannia – Early Music Day Concert klo 19 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Lauluyhtye Lumen Valo, urkurina Anna-Maaria Oramo. Musiikkia Britanniasta säveltäjiltä Tallis, Byrd, Greene, Elgar, Pearsall ja Cornysh. Liput 25/20/15 e Lippupisteestä ja ovelta.