Kirkko ja kaupunki 2020 05 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

12.3.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Ei paineita Paula Koivuniemi tykkää palvelutalokeikoista, koska niillä ei arvostella artistin ulkonäköä s. 16

Puolukka hoitaa Kalevalassa Pyhän Hengen hommat s. 4 Pitäisikö piispanviran olla määrä aikainen? s. 27

Pääkirjoitus

Eilen

Kenelle kellot soivat?

Ihmiset ovat naurettavia vain, kun he haluavat näyttää muulta tai olla muuta kuin ovat.

KORONAEPIDEMIA VAIKUTTAA tavalliseen arkeen. Pitkään suunniteltu lomamatka piti peruuttaa. Lapsi ei saa mennä kouluun. Kättelyä pitää välttää. Kirkollisissa juhlapuheissa on ollut tapana puhua kauniin sanakääntein sekä ihmiskunnan yhteisestä kohtalosta että elämän arvaamattomuudesta. Yhtäkkiä tuo kaikki on jokapäiväistä arkea eikä pelkkää kaanaankieltä. Koronavirus ei ole tehnyt elämästä hallitsematonta ja arvaamatonta. Elämä on oikukasta ilman epidemiaakin, mutta korona tekee sen näkyväksi. Se saa meidät tuntemaan sen, minkä me jo tiedämme. On eri asia tuntea elämän hauraus ja arvaamattomuus itse kuin vain tietää yleisellä tasolla, että sellaista elämä on. ”YKSIKÄÄN IHMINEN ei ole saari, vaan jokainen on osa yhteistä mannerta”, kirjoitti Lontoon St. Paulin kirkon tuomiorovasti John Donne muistikirjaansa joulukuussa 1623. Hän makasi vuoteessaan kaupunkia riivaavan, nopeasti levinneen kuumetaudin kourissa ja kuunteli kirkonkellojen kumahtelua. Kellot kertoivat, että joku hänen seurakuntalaisistaan oli juuri päättänyt maallisen vaelluksensa. Donne ei tiennyt, kenelle sielunkellot löivät. Sen hän tiesi, että ne olisivat aivan hyvin voineet soida hänen omaa lähtöään. Sitten Donne raapusti muistikirjaansa rivit, jotka jäivät elä-

ITALIALAINEN KIRJAILIJA GIACOMO LEOPARDI (1798–1837)

mään: ”Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat. Ne soivat sinulle.” Ihmiskunnan kohtalo on yhteinen. Kellot soivat minulle. Eikä tämä koske vain kulkutauteja. Se koskee myös ilmastoa, taloutta, sotaa ja rauhaa. Maailmassa on paljon sellaista, mikä koskee meitä kaikkia. Yksikään ihminen ei ole saari.

Tänään

TARTUNTATAUTIEN KANSSA on syytä olla tarkkana. Ei pidä pärskiä valtoimenaan, ja kädet kannattaa pitää puhtaana. Sekä lääketiede että yleinen hygienia ovat onneksi kehittyneet paljon sitten John Donnen päivien. Jos korona pelottaa tai ahdistaa, ei kannata jäädä yksin. Ja vaikka pitäisi olla karanteenissa, voi onneksi kilauttaa kaverille. Juttuseuraa löytyy tarvittaessa myös kirkolta, vaikka puhelimitse.

Mikään ei ole niin surullista kuin huomiotta jäävä selfie. Toisaalta voi kysyä, miksi on noloa, jos toiset näkevät sisimpäämme ja huomaavat, että tarvitsemme myötätuntoa. KIRJAILIJA LAURA GUSTAFSSON ANNASSA 1.3.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti

”

Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. PSALMI 139:16

JOS KORONA PELOTTAA

TAI AHDISTAA, EI KANNATA JÄÄDÄ YKSIN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Päässä risteilee ajatuksia, tekemättömiä töitä, ärsykkeitä sieltä ja täältä. Pitäisi ja pitäisi. Kaipaan rauhaa. Mitä jäisi jäljelle, jos kaikki kohina vaimenisi? Mitä sanoisit, jos kuuntelisin Sinua? Pysäytä minut tähän hetkeen.

Kirkko ja kaupunki

12.3.2020 Seuraava lehti ilmestyy 26.3. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Viisi vastausta Maria Ylipäätä ei haittaa, vaikka vastaan tulee monta Mariaa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA VILJA HARALA

Näyttelijä-laulaja Maria Ylipää, miltä tuntuu olla Maria? – Oikein hyvältä, kiitos. Maria on vahva nimi ja sukunimenikin on vahva, mutta todelliseen vahvuuteen liittyy myös herkkyys. Ihmisessä täytyy olla molemmat puolet, sillä muuten vahvuus on melkoista kylmyyttä. – Olen aina pitänyt nimestäni. Maria on klassinen ja kansainvälinen. Se on myös Suomen yleisin etunimi. Minua ei haittaa, vaikka vastaan tulee monta Mariaa. Nimellä on ydin, johon on ihana samastua.

Miksi vanhempasi antoivat sinulle Marianimen? – Isän mielestä Maria oli minulle itsestäänselvä nimi. Se toi hänen mieleensä herkkyyden, puhtauden ja voiman. Äidin mielestä Neitsyt Maria on kaikkien naisten esikuva. Hänestä Maria-nimi kuvastaa nöyryyttä, voimaa, oman tien rohkeaa valintaa ja sillä kulkemista. Jos sanotaan nimen olevan enne, niin mielelläni otan vanhempieni sanomat omaksi voimakseni. – Toinen nimeni on Mikaela, joka tarkoittaa puhdassydämistä. Nimi on keksitty minulle Carmen-oopperasta. Minulla on vielä kolmas nimi Markuntytär, ja tyttäreni ovat Mariantyttäriä.

3 4

Oletko näytellyt Mariaa? – Olen näytellyt Mariaa ainakin teatterikoulun aikaan Andrew Lloyd Webberin Jesus Christ Superstar -musikaalissa ja Astor Piazzollan Maria de Buenos Aires -tangooopperassa. Maria on monenlaisten roolihahmojen nimi. Hahmoissa voi olla Neitsyt Mariaa tai Magdalan Mariaa tai molempia. Kuka seuraavista on paras Maria: Maria Veitola, Maria Kallio, Maria Callas, Maria Ohisalo, Maria Stuart, Maria Ylipää, Neitsyt Maria vai Magdalan Maria? – Veitolan Maria on paras. Hän tuo lisäarvoa Maria-nimelle. Hän on vahvasti sitä mitä on, ja hän on myös hyvä toimittaja. Hän raivaa tietä erilaisuudelle ja puhuu ääneen mielenterveysasioista. On hienoa, että meillä on tällainen Maria. Olen ylpeä, että olen hänen kaimansa.

Mikä sinulle on pyhää? – Ruotsissa asuessamme vein nuorinta tytärtäni Tukholman suomalaisen seurakunnan muskariin. Seinän julisteessa oli äiti lapsi sylissään ja siinä oli teksti ”Pyhä on tässä”. – Yleensäkin pyhän kokemukset liittyvät minulla ihmisiin. Pyhä hetki on siinä, kun kaikki ylimääräinen riisutaan ja pystyy kohtaamaan toisen paljaasti. Kaipaamme muita ihmisiä ja haluamme olla rakastettuja sellaisina kuin olemme. Pyhään liittyy totuudellisuus. Se pitää sisällään kaiken tuskallisenkin, siihen suostumisen ja nöyrtymisen. Marian ilmestyspäivää eli marianpäivää vietetään 22.3.

”Maria-nimellä on ydin, johon on ihana samastua” KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Ikiaikaiset äidit Kalevalan Marjatta tuli raskaaksi puolukasta. Hän on yksi lenkki myyttisten äitien ketjussa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

”

uosta tyytyi, tuosta täyttyi, tuosta paksuksi panihe.” Niin kävi Marjatalle hänen syötyään puolukan. Ja kun lapsen synnyttämisen aika tuli, Marjatalle ei löytynyt sijaa saunasta. Hänen oli synnytettävä poikansa tallissa, hevosen hengityksen lämmössä. Kalevalan viimeisessä runossa seikkaileva Marjatta on tietenkin kotoinen versio Raamatun Neitsyt Mariasta. Pyhä Henki on vaihtunut kirkuvaksi puolukaksi, eikä enkeli Gabrielia tai Joosefia näy missään. Marjatta ei ole jäänyt vain kalevalamittaiseksi kuriositeetiksi. Runoilija Sirpa Kyyrönen tutkii tuoreessa Nimesi on Marjatta -kokoelmassaan naisen ruumiillisuutta ja äitiyttä Kalevalan Marjatan ja Neitsyt Marian kautta. Hän näkee Marian yhtenä lenkkinä myyttisten äitihahmojen ja naisjumalatarten ketjussa, egyptiläisen Isiksen ja vähäaasialaisen Kybelen seuraajana.

– Minulle Marjatassa ja Mariassa on kyse ikiaikaisesta naiseuden, luonnon, hedelmällisyyden ja äitiyden yhteenkietoutumisesta ja kohdun kantamisen monimutkaisuudesta, Kyyrönen sanoo. RUNOILIJANA Sirpa Kyyrönen haluaa olla rakentamassa tilaa naisten kokemuksille ja äänille. – Sitä tilaa ei edelleenkään ole liikaa. Ihan arkisessa elämässä lapsen kanssa liikkuessaan huomaa, että äidin ja lapsen äänekäs tai sotkuinen oleminen ei tunnu mahtuvan julkiseen tilaan. Nimesi on Marjatta -kokoelman alkusysäys tuli Kyyrösen omista kokemuksista. Viisi vuotta sitten hän, ennestään kolmen pojan äiti, synnytti tyttären ja alkoi sen myötä pohtia äitien ja tytärten jatkumoa. Toisaalta hän muisteli omaa tyttöyttään ja naiseksi kasvamistaan, kiltteyttään ja häpeäänsä. Hänen mieleensä palasi kouluaika ja iäkäs opettaja, jonka tunneilla luettiin ääneen Raamattua jae jakeelta ja tutustuttiin Kalevalan miessankareihin. Välillä rukoiltiin, ja välillä kirjoitettiin tai lausuttiin runoja. – Opettaja ohjasi meitä pelkäämään Jumalaa, joten ehkä on luontevaa, että olen nyt hakeutunut Marian syliin ja pyrkinyt pois pelosta ja häpeästä.

”

Lapsen kanssa liikkuessaan huomaa, että äidin ja lapsen sotkuinen oleminen ei tunnu mahtuvan julkiseen tilaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

SUKUJUURET VIEVÄT Sirpa Kyyrösen isän puolelta Laatokan pohjoispuoliseen Karjalaan ja ortodoksisuuteen. Hän on viettänyt pariin otteeseen muutamia päiviä Valamon luostarissa ja kohdannut siellä Marian – Konevitsalaisen Jumalanäidin ihmeitätekevän ikonin. – En tiedä, mikä siinä on, että aina kun käyn sen äärellä, liikutun. Konevitsalaisesta Jumalanäidistä on tullut Kyyröselle ystävä, joka matkaikonina kulkee mukana samassa pussukassa särkylääkkeiden, korvatulppien ja kuukautissiteiden kanssa. – Olen miettinyt, kuka tai mikä on se ääni, jonka kanssa oman pään sisällä murehditaan ja märehditään samoja asioita yhä uudestaan ja uudestaan. Kirjoitusprojektin aikana tuo kuvitteellinen keskustelukumppani tuntui saavan Marian ja Marjatan hahmon, Kyyrönen kertoo. Maria on ollut keskustelukumppani ja uskottu monille muillekin naisille. Hän on eräänlainen äitien äiti: Häntä on pyydetty apuun raskauteen ja synnytykseen liittyvissä vaivoissa. Hänelle on uskouduttu lapsettomuuden tai ei-toivotun raskauden surussa ja hänen kanssaan on jaettu huolta omista lapsista. Kyyrönen arvioi, että Marian hedelmöittyminen, raskaus ja synnyttäminen tekevät hänestä ruumiillisen, konkreettisen olennon. Siksi Mariaa saattaa olla helpompi lähestyä kuin jotakin hahmotonta jumaluutta.

Ihminen, ajattele itse Haagan kirkkoherra Heikki Nenonen ei siedä yhteisöjä, jotka määräävät, mitä mieltä niiden jäsenet saavat olla. Valtavirran luterilaisessa kirkossa on hänen mukaansa hyvin tilaa itsenäiselle ajattelulle ja monenlaisille mielipiteille. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Usein puhutaan, että keho muistaa traumat. Vähemmän puhutaan siitä, että kehossamme säilyy myös kaikki hyvä. Keho voi jakaa viisauttaan silloin, kun mieli on väsynyt.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN

ESKO JÄMSÄ

Pelko ei auta ongelmissa Toivolla on tilausta uhkien ja vastakkainasettelun maailmassa, sanoo toivon ylläpitämisestä palkittu ekumeniikan professori Risto Saarinen. Hänen mukaansa toivon vastavoima on pelko. Pelkoa on yhteiskunnassa nyt paljon, eikä se auta ratkaisemaan ongelmia. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Pikamuodin alkulähteillä Suomalainen tubettaja löytää itsensä rehkimästä puuvillakuivaamossa Myanmarin syrjäseudulla. Menestynyt muotibloggari yrittää ommella paikallisessa perheyrityksessä suoraa ommelta, mutta jälki ei tyydytä pomoa, ja hänet siirretään silitysasemalle. Toinen tubettaja pääsee keittiövuoroon kokkaamaan lounasta omistajapariskunnalle, viidelle työntekijälle ja suomalaisvieraille. Verta, hikeä ja t-paitoja -sarja lennättää muodista kiinnostuneet somevaikuttajat Joonan, Maijun, Sandran ja Veikon pikamuodin alkulähteille. Huolellisesti tehdyssä sarjassa he tutustuvat tuotannon koko ketjuun: he poimivat, kuivaavat ja värjäävät puuvillaa sekä ompelevat vaatteita. Ravistelevin kokemus on työpäivä nahkatehtaalla. Järkytystä ja ahaaoivalluksia tuottaa se, että jokaisen vaatekaapista löytyy pikamuotia, vähintään naurettavan halpoja t-paitoja. Tosi-tv-sarja on onnistunut yhdistelmä painavaa asiaa ja kevyttä seikkailua, hikistä puurtamista ja ihmisten kohtaamista, havainnollista infografiikkaa ja ratkaisujen hakemista pikamuodin epäkohtiin. Parasta ovat Veikon, Sandran, Maijun ja Joonan reaktiot ja kommentit. He heittäytyvät rohkeasti mukaan kaikkeen uuteen, joka haastaa heidän elämäntapansa ja jopa elinkeinonsa. EIRA SERKKOLA

TONI SILLANPÄÄ

Tubettaja Maiju hikoilee ompelimossa Myanmarissa.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

oittokellot eivät suinkaan ole kristinuskon kehittelemä juttu. Kelloja on soiteltu jo tuhansia vuosia sitten ainakin Kiinassa, Babyloniassa, Egyptissä ja antiikin Kreikassa. – Kellojensoitto on ikiaikaista mediatoimintaa, vahvistaa käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila. Kirkkojen yhteydessä kelloja on ollut ainakin Italiassa ja Englannissa jo 500-luvulla. Suomeen soittokellojen oletetaan tulleen kristinuskon mukana keskiajalla. – Seurakuntarakenteemme alkoi muodostua 1200-luvulla. Keskiajalta on Suomessa säilynyt viitisentoista kirkonkelloa, Knuutila kertoo. Kirkonkelloja on siunattu, niiden puolesta on rukoiltu ja niihin on ollut tapana kirjoittaa raamatunlauseita ja rukouksia. KIRKONKELLOILLA ON aina ollut kaksi tehtävää, ajan kertominen ja informaation välittäminen. Kirkonkelloilla on viestitty ja viestitään esimerkiksi seuraavia asioita: jumalanpalvelus alkaa tai loppuu, joku on mennyt naimisiin, rukoushetki alkaa, on tasatunti, kello on 18 lauantaina ja arkiset työt voi lopettaa (ehtookellot), joku on kuollut, jonkun hautajaisia vietetään, hallitsijalle on syntynyt lapsi, vihollinen lähestyy, seudulla on tulipalo, Suomi on voittanut jääkiekon MM-kultaa. Kyseessä on ”olennainen kristinuskon mediamenetelmä”, Jyrki Knuutila muotoilee. Entisaikojen kellonsoittajat olivat usein kuuroja. Nyt lähes kaikki kirkonkellot toimivat automatiikalla, eikä kenenkään tarvitse kuuroutua kellonköysiä kiskoessaan.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Keskiajalla luostarin kellot kalkattivat messujen ja rukoushetkien alkaessa. 2020-luvun kirkot elävät aivan toisessa tilanteessa. Voimakkaat äänet koetaan helposti häiritsevinä. Luterilaisessa Suomessa varhaisia aamusoittoja ei ole, ja monet kaupunkialueiden kirkot ovat säätäneet kellonsa lyömään hiljempaa. – Kellonsoitto on meillä vähentynyt etenkin kaupungeissa. Kuten kaikki muukin kristillinen tapakulttuuri, myös tämä on muutoksessa. Kellonsoitto on pitkälti käytäntö, josta kirkkoherra päättää, Knuutila summaa. Joku soitattaa perinteisemmin, toinen keksii uutta.

” MONILLE

KELLONSOITTO ON OSA INHIMILLISTÄ KULTTUURIA SIINÄ MISSÄ MOOTTORITIEN HUMINA.

ISTOCK

Verta, hikeä ja t-paitoja ti 17.3. klo 21 Yle TV2. Kaikki osat katsottavissa Areenassa. Myös Ekopaasto.fi:n teemana on vaatteiden vastuullisuus.

Miksi kirkon kellot metelöivät? KELLONSOITOSSA ON paljon paikallisia eroja, mutta jumalanpalveluksen merkiksi niitä soitettaneen kaikkialla. Pintansa ovat pitäneet myös hää- ja surukellojen soittaminen sekä tasatuntien ilmoittaminen kellonlyönnillä. Joillekuille kaikki tämä on häiritsevää uskonnon tuputtamista, toisille tärkeää kirkollista yhteyttä. Monille se on osa kulttuuriamme siinä missä moottoritien humina tai mölisevä naapuri. – Soittoperinne on niin vahva ja kuuluu niin olennaisesti kulttuuriimme, että en usko sen loppuvan. Toki perinteinen soittaminen saattaa vähentyä entisestään. Tämä on vähän kuin joulu: viettämisen tavat muuttuvat, mutta ei se mihinkään katoa, Jyrki Knuutila pohtii. Hän ennustaa, että tempausten yhteydessä soittaminen lisääntyy. Viime vuosina kelloja on soitettu esimerkiksi kirkkoon liittyjien kunniaksi ja Kansainvälisenä rauhan päivänä. – Kun instituutio on kriisissä, niin yksilöllisyyden, oman linjan, merkitys kasvaa. Yksittäinen seurakunta voi profiloitua soittamalla kelloja erikoisilla tavoilla. Osaavissa käsissä kirkonkellot taipuvat aika moneen, vaikka popkappaleisiin, Knuutila aprikoi. TUURE HURME

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

MARKO MÄKINEN

Maaninen Pernilla Gynt on iki-ihastunut cooliin tubettajahemmoon.

Tubetusinto vie Pernilla Gyntin äärirajoille Teatteri Jurkan näyttämöllä tubettaa prinsessapukuinen Pernilla Gynt. Kyseessä on moderni versio Henrik Ibsenin klassikkonäytelmästä Peer Gynt. Pinja Hahtolan käsikirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama näytelmä kertoo humoristisin värityksin someajasta ja siihen liittyvästä narsismista. Hahtolan esittämä itseriittoinen Pernilla Gynt pyrkii olemaan videoissaan aito oma itsensä. Kun sillä tavalla ei saa tarpeeksi tykkäyksiä, Pernilla alkaa kehittää elämästään yhä hurjempia tarinoita. Saadakseen vielä enemmän suosiota ja seuraajia Pernilla lähtee mukaan politiikkaan, ja lopulta hän kokee olevansa

suorastaan Jumalan kaltainen. Pernillan isän ja tubettajapoikaystävän rooleissa nähdään Jukka Peltola. Vakavasti sairas isä yrittää alkuvaiheessa ymmärtää tyttärensä tekemisiä, mutta järkyttyy pahasti, kun yllättää Pernillan kertomassa videolla tarinaa hänen kuolemastaan. Peltola vaihtaa sujuvasti roolista toiseen, mutta erityisen herkullinen on hänen tubettajahahmonsa. Myös Hahtola heittäytyy täysillä maanisen ja yhä enemmän huomiota hamuavan Pernillan rooliin. MARJO KYTÖHARJU Pernilla Gynt Teatteri Jurkassa.

Auttaja voi joutua pettymään pahasti Kansallisteatterin Ilmasilta-näytelmä käsittelee auttamisen ongelmallisuutta. Perheen äiti, poika ja tytär ryhtyvät eri tavoin auttamaan maailman vähäosaisia. Samaa rataa kulkevaan elämäänsä kyllästynyt äiti tarjoaa apuaan vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoille, lääkäripoika hakeutuu työskentelemään kriisialueelle ja jalkansa loukannut jalkapalloilijatytär matkustaa toivon lähettilääksi pakolaisleirille. Eri tahoilla huseeraavien perheenjäsenten hyväntahtoisuus joutuu kuitenkin koetukselle. Hädänlaisten auttaminen ei olekaan yksinkertaista, koska kuvioissa voi olla yllättäviä tekijöitä. Se aiheuttaa kolmikossa pettymystä ja turhautumista.

Paula Salmisen kirjoittama ja Saana Lavasteen ohjaama Ilmasilta on myös kuvaus perheestä. Äiti, poika ja tytär alkavat entistä paremmin ymmärtää toisiaan ja sitä, miten etuoikeutettuja he ovat. Jos jalan loukkaaminen voikin vaarantaa urheilijan uran, ei se kuitenkaan vie henkeä. Perheenjäsenet tajuavat myös sen, että vaikeina hetkinä he voivat tukea toisiaan. Pirjo Luoma-aho äitinä, Pyry Nikkilä poikana ja Alina Tomnikov tyttärenä ovat toimiva kokonaisuus. Sampo Pyhälän lavastus ja videosuunnittelu onnistuvat pienin keinoin viemään katsojan eri maailmoihin. MARJO KYTÖHARJU Ilmasilta Kansallisteatterin Willensaunassa.

– ENSIKOSKETUKSENI kehitysvammaisiin sain jo lapsuudessa. Isäni oli pappi, ja pappilassa oli avoimet ovet kaikenlaisille ihmisille, kertoo valokuvaaja Jyri Pitkänen. Hänen valokuviaan kehitysvammaisista lapsista ja heidän perheistään on nyt esillä Kulttuurikeskus Stoan Erilaiset-näyttelyssä. Näyttelyn teksteistä vastaa kirjailija Eveliina Talvitie. Kaksikon yhteistyö alkoi viitisen vuotta sitten Afrikan Beninissä sijaitsevassa Villa Karon taiteilijaresidenssissä. Näyttelyn idea tuli Pitkäseltä, joka oli aiemmin ohjannut kehitysvammaisten lasten ja nuorten taidepajoja. –Minua kiinnostavat arki ja ihmisten erilaisuus. Vammaiset ovat helposti syrjään jäävä vähemmistöryhmä. Halusin tuoda heidät esiin itsenäisinä yksilöinä.

dän näkyvyytensä lisäämiseksi, Pitkänen sanoo. PROJEKTIN AIKANA Pitkäseen ja Talvitiehen teki vaikutuksen se, miten vaatimattomissakin olosuhteissa voitiin tuoda toivoa vammaisen lapsen elämään. Välillä vastaan tuli hätkähdyttäviä tilanteita. – Beninissä törmäsimme vanhoihin uskomuksiin. Vammaisuus voitiin kokea kylän poppamiehestä riippuen joko siunauksena tai kirouksena, mikä teki vammaisen asemasta turvattoman. Pitkänen opiskelee parhaillaan Tallinnan yliopistossa dokumenttielokuvien ohjaajaksi. Hän aikoo vastaisuudessakin pysyä teemoissa, jotka liittyvät tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin.

MARJO KYTÖHARJU

Erilaiset-näyttely 22.3. saakka Kulttuurikeskus Stoassa Itäkeskuksessa.

JYRI PITKÄNEN ja Eveliina Talvitie tutustuivat kehitysvammaisten arkeen 11 maassa Euroopassa ja Afrikassa. He kohtasivat matkoillaan 50 perhettä. Pitkäsen mukaan eri maissa on isoja eroja kehitysvammaisten kohtelussa. Italia poikkeaa muista Euroopan maista siinä, että siellä määrättiin jo 1970-luvulla lakkautettavaksi kaikki kehitysvammaisten laitokset. Siellä vammaisia pyritään kouluttamaan ja työllistämään siinä missä muitakin kansalaisia. – Suomessakin pyritään vastaavaan, mutta silti tuntuu, että vammaiset koetaan yhä vain eräänlaisena menoeränä. Kehitysvammaisjärjestöt tekevät kyllä hyvää työtä heiKahdeksanvuotias Juha isänsä kanssa.

JYRI PITKÄNEN

KATRI NAUKKARINEN

Äiti, tytär ja poika yrittävät kukin tahoillaan auttaa hädänalaisia.

Vammaisen arkea valokuvina

Tarja Eklund UUSIMAA

Ehdolla HOK-Elannon edustajistoon

159

• kaupunginvaltuutettu • leipomotyöntekijä • kirkkovaltuuston ja YKN:n jäsen • HOK-Elannon edustajiston jäsen

Kotimainen ruoka, HOK-Elanto, suomalainen työ. Vähäpäästöisesti lähellä tuotettu on ilmastoteko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Serkusten parhaat jutut ovat tapahtuneet aikuisiällä ”

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Petteri Laine, 39:

”

idämme serkkuni Jarin kanssa yhteyttä varmaan paljolti siksi, että vanhempamme ovat aina pitäneet yhteyttä ja tavanneet toisiaan. Lapsena, kun Jari tuli Saksasta vanhempiensa kanssa Suomeen, meidän piti aluksi vähän totutella toisiimme ennen kuin leikit alkoivat. Nykyisin asun perheeni kanssa Helsingissä. Meillä on vaimoni Ullan kanssa nelivuotias lapsi. Työkseni teen akustista suunnittelua ja harrastukseni jatkeena pyöritän viinikellaria. Lapsen saamisen jälkeen ei ole ollut aikaa olla yhteyksissä kaikkiin tuttuihin samalla tavalla kuin ennen. Äidinpuoleisten serkkujen kanssa meillä on Whatsapp-ryhmä. Jarin kanssa olemme enemmän yhteydessä kahden kesken, mutta meidän Whatsapp-ryhmäämme kuuluvat myös isäni ja Jarin vanhemmat. Viestittelemme Jarin kanssa noin kerran kuukaudessa. Jos Jari törmää Saksassa suomalaisiin tuotteisiin, hän lähettää kuvia. Tai jos Saksassa on jotain Suomeen liittyviä hauskoja tapahtumia, hän viestii. Menin kihloihin nykyisen vaimoni kanssa, kun olimme käymässä Jarin luona Freiburgissa. Jari opiskeli siellä. Olin suunnitellut, että kosin Ullaa jo mahdollisimman alkumatkasta, ettei sitä tarvitse jännittää koko ajan. Lopulta sopiva tilanne tuli, kun olimme gondolihississä menossa näköalapaikalle. Hississä ei ollut muita kuin me kolme. Jari oli todistamassa kihlaustamme. Samalla reissulla alkoi viiniharrastukseni kypsyä vähän pidemmälle. Tajusin, että Freiburg on viinialueella, ja pyysin Jaria viemään meidät viinitilalle. Se oli ensimmäinen viinitilavierailumme. Saksassa yleinen juomavalinta on olut, mutta Jarikin miettii nykyään viinien makuja. Minulla on ehkä ollut siihen jonkinlainen vaikutus. Parhaat jutut Jarin kanssa ovat tapahtuneet aikuisiällä. Teemme hyvää ruokaa ja keskustelemme. Yleensä juttua riittää, kun emme näe niin usein.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Jari Greiner, 36:

Petteri Laine asuu Helsingissä ja Jari Greiner Düsseldorfissa. Nykyään serkusten yhteydenpito sujuu helposti, kun on älypuhelin.

Joskus nuorempana meille saattoi tulla kiistaa jostain lelusta tai konsolipelivuoroista, mutta emme me varsinaisesti riidelleet. Ne olivat normaaleja pikkulasten mökötyksiä. Jari on paljon järjestelmällisempi kuin minä, ja tarkka aikatauluista. Vaikka minulla ja Jarilla on samoja geenejä, ei meissä ole samaa ulkonäköä. Jari muistuttaa enemmän saksalaista isäänsä. Arvomaailma meillä on samanlainen. Keskustelemme muun muassa politiikasta, josta minä en juuri kenenkään muun kanssa keskustele. Olemme aika liberaaleja. Lähinnä meitä kummeksuttaa se, miten paljon nykymaailmassa löytyy kaikelle vastustusta. Ehkä energiaa voisi käyttää hyödyllisemmin.”

”

Joskus nuorempana meille saattoi tulla kiistaa jostain lelusta tai konsolipelivuoroista, mutta emme me varsinaisesti riidelleet. Ne olivat normaaleja pikkulasten mökötyksiä. PETTERI LAINE

sun Düsseldorfissa Saksassa, jossa työskentelen juristina, ja minulla on tyttöystävä. Minun äitini ja Petterin isä ovat sisaruksia. Minulla on yhteensä kuusi serkkua. Heistä vain Petteriin pidän säännöllisesti yhteyttä. Muiden kanssa olen tekemisissä satunnaisesti. Kahden serkun kanssa en pidä yhteyttä ollenkaan. On sattumaa, jos tapaan heidät jossain juhlissa tai tapahtumissa. Parin serkun kanssa vaihdamme viestejä syntymäpäivinä ja jouluna. Petteri on ehdottomasti läheisin serkkuni. Olen syntynyt Saksassa ja asunut täällä koko ikäni. Kun olin lapsi, perheeni oli aina kesäisin lomalla Suomessa. Suvullamme oli yhteinen kesämökki, ja siellä vietimme paljon aikaa. Siellä oli kesäisin myös Petterin perhe. Kävimme saunassa ja uimassa ja söimme makkaraa. Se oli ihan perussuomalaista mökkielämää. Leikimme Petterin kanssa autoilla hiekassa ja uitimme veneitä järvessä. Sisällä pelasimme pelejä Petterin vanhalla Nintendolla. Vähän isompana ajelimme pyörällä ja mopolla. Kesäloman loputtua palasin aina vanhempieni kanssa Saksaan. Emme kirjoitelleet Petterin kanssa toisillemme kirjeitä, mutta soittelimme lankapuhelimella silloin tällöin. Kun uudet viestintävälineet tulivat, oli paljon helpompi pitää yhteyttä. Nykyään käytämme Whatsappia ja Facebookia. Olemme olleet yhteydessä myös Skypellä. Tapaamme Petterin kanssa edelleen joka kesä. Talvella olen ollut Suomessa muistaakseni kolme kertaa. Ne kerrat ovat olleet jouluja. Olen myös käynyt Suomessa joskus myös jossakin perhejutussa, kuten hautajaisissa. Petteri ei ole käynyt hirveän useasti Saksassa, ehkä joka viides vuosi. Kävin Suomessa rippikoulun ja armeijan. Armeija-aika kesti kuusi kuukautta, ja silloin näimme Petterin kanssa usein. Lomilla olin myös yötä hänen luonaan. Kun ikää on tullut, yöpymiset Petterin luona ovat vähän muuttuneet. Hänellä on nyt pieni lapsi. Ennen vanhaan oli niin, että olin aina pari päivää Helsingissä ja kävimme syömässä yhdessä Petterin ja hänen vaimonsa kanssa. Kävelimme puistoissa, kävimme konserteissa, leffassa ja ravintolassa syömässä. Nykyään ollaan enemmän heidän kotonaan.” ■

Saksan-serkku Jari Greiner (vas.) käväisi internetin välityksellä Petteri Laineen seurassa Helsingissä.

Serkkuihin pidetään yhteyttä kerran kuukaudessa Serkuilla on yhteiset isovanhemmat ja 12-prosenttisesti samat geenit. Monelle lapselle serkku on läheinen sukulainen ja leikkikaveri. Sukupolvien ketju -tutkimushankkeessa kerättiin tietoa eri-ikäisten suomalaisten yhteydenpidosta serkkuihinsa. Mukana tutkimuksessa oli vuosina 1945–1950 syntyneitä ja heidän aikuisia lapsiaan, jotka ovat syntyneet vuosina 1962–1993. Yhteensä

vastaajia oli 3 447, ja heitä haastateltiin useana vuonna. Vastaajat olivat eri puolilta Suomea, osa kaupungeista ja osa maaseudulta. Tutkimuksen mukaan lähimpiin serkkuihin pidetään aikuisena yhteyttä keskimäärin kerran kuukaudessa. Harvinaista on, että serkkujen kanssa ollaan tekemisissä päivittäin tai ettei heihin pidetä yhteyttä ollenkaan. Yhtey-

denpidoksi tutkimuksessa luokiteltiin mikä tahansa kontakti kasvokkain näkemisestä viestittelyyn. Serkkujen lukumäärää ja sen vaikutusta yhteydenpitoon ei tutkimuksessa huomioitu. Eniten serkkuihinsa pitävät yhteyttä suurten ikäluokkien naiset, ja eniten yhteyttä pidettiin äidinpuoleisiin serkkuihin. Muissakin tutkimuksissa on havait-

tu, että naiset ovat aktiivisia pitämään yhteyttä sukulaisiin ja kaikissa sukulaisuussuhteissa korostuu niin sanottu äitilinja eli oman äidin suku. Sukupolvien ketju -tutkimuksessa miesvastaajat kertoivat pitävänsä yhtä paljon yhteyttä äidin ja isän puoleisiin serkkuihinsa, mutta yhteydenpito serkkuihin ylipäätään on miehillä vähäisempää kuin naisilla. HANNA ANTILA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Koskaan ei ole liian myöhäistä selviytyä erosta Syyllisyyden ja häpeän tunteet saartoivat psykoterapeutti Kaija Ikäheimoa avioeron jälkeisinä vuosina. Armollisuus itseä kohtaan löytyi keskustelemalla, maalaamalla ja tukeutumalla vanhaan rukoukseen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT PASI LEINO

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

rmollisuus on sitä, että ihminen antaa anteeksi itselleen ja toiselle. Armollisuus vaimentaa itseen kohdistuvaa soimaamista, joka kuluttaa voimia ja myrkyttää elämää. Näin ajattelee lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja taidemaalari Kaija Ikäheimo, joka havahtui pohtimaan omaa suhdettaan armollisuuteen avioeronsa jälkeen. Erosta oli kulunut jo yli kymmenen vuotta, mutta vanhat tapahtumat ja niihin liittyneet vaikeat tunteet vaivasivat yhä hänen mieltään. Tunne-elämä kulki vuoristorataa ja Ikäheimo pohti yhä uudestaan tekemiään ratkaisuja. Palatessaan avioeron jälkeiseen aikaan Ikäheimo painottaa, että hänellä on hyvät välit elämässään olleisiin ihmisiin.

”

Kukaan ei ole suojassa häpeän ja syyllisyyden tunteilta. – Avioliitossa oli ensin hyvin paljon rakkautta, mutta ei enää lopussa. Olin epäonnistunut minulle hyvin tärkeässä asiassa. Ajattelin, että lapseni olisi tarvinnut meidät perheenä, mutta se ei toteutunut. Ammatissani työskentelin perheiden kanssa, mutta omassa parisuhteessani en pystynyt käsittelemään asioita niin, että suhde olisi onnistunut. Vähitellen Ikäheimo oivalsi, että oman elämän luominen yksin asuvana vaati syyllisyyden, häpeän ja vihan tunteiden kohtaamista. Oli tullut aika antaa anteeksi kaikille, myös itselle.

aikeasta henkisestä tilanteesta selviytymisessä on Kaija Ikäheimon mukaan kolme vaihetta. Ensin ihminen tiedostaa oman tunnetilansa ja sen, mitä omalle elämälle kuuluu. Seuraava askel on omien mahdollisuuksien ja käytettävissä olevien keinojen selvittäminen. – Sitten on lähdettävä tekemään asioille jotakin, Ikäheimo sanoo. Ikäheimo on tehnyt pitkän työuran lastenpsykiatrina ja psykoterapeuttina. KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Hän tähdentää, että kaikissa ikä- ja elämänvaiheissa ihminen tarvitsee hyväksytyksi ja nähdyksi tulemista sellaisena kuin on. Erityisen tärkeää tämä on muistaa silloin, kun teot eivät ehkä ole hyväksyttäviä. Se, että ihminen tulee tällaisessakin tilanteessa hyväksytyksi ja nähdyksi, luo pohjan pieleen menneiden asioiden käsittelylle ja mahdollistaa suuntautumisen kohti muutosta. Toinen tärkeä perusasia on se, että elämänmuutosta ei voi kiirehtiä. Tunneprosessi vaatii oman aikansa. Muutoksen aika on sitten, kun ihminen on siihen valmis. Usein tarvitaan sisäistä työskentelyä ennen kuin vaikea tunnekokemus saa nimen. Esimerkiksi häpeän tunne ei ole sama asia kuin syyllisyys. Häpeän tunne ottaa ihmisen valtaansa ja tuntuu koko kehossa. Se saa ihmisen lamaantumaan ja toivomaan, että hän voisi kadota maan alle.

”

Sain rukouksesta voimaa. Oloni helpotti, kun pidin mieleni siinä. – Häpeän kokeminen on ajattelua alempiin ja syvempiin aivotoimintoihin liittyvä tapahtuma, johon reagoimme vaistonvaraisesti. Häpeäkokemuksen jälkeen pintaan tulee yleensä vihan tunne, Ikäheimo sanoo.

äpeän tunne syntyy Kaija Ikäheimon mukaan siitä, että ihminen kokee itsensä riittämättömäksi tai häntä kohdellaan nöyryyttävästi. Jos nöyryyttävä tilanne jatkuu päivästä toiseen, ihminen ei lopulta enää kyseenalaista sitä, vaan alkaa uskoa olevansa huono. Tunnekokemus on muuttunut sisäiseksi puheeksi, josta puuttuu myötätunto itseä kohtaan: ”En pystynyt siihen, mihin minun piti pystyä. En kuulu joukkoon.” – Kukaan ihminen ei ole suojassa häpeän ja syyllisyyden tunteilta. Kukaan meistä ei ole sellainen kuin haluaisi, mutta yritämme ylläpitää illuusiota kaikin keinoin, Ikäheimo sanoo. Psykoterapeutin koulutus ja työkokemus antoivat hänelle välineitä eroon liittyvien tunteiden ja ristiriitojen käsittelyyn, mutta eivät suojanneet niiltä. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että primitiiviset tunteet eivät ole aivoissamme tietojenkäsittelyn puolella. – Elämme asiat ensin ja ymmärrämme ne vasta jälkikäteen, Ikäheimo sanoo. Sisäisen soimaajan ote hellitti, kun Ikäheimo kysyi itseltään, mihin siihen saakka eletty elämä oli johtanut ja mitä se oli tuonut. Hän ym-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

märsi, ettei olisi mistään hinnasta luopunut aikuistuneesta lapsestaan, tämän lapsista ja perheestä. – Lopulta kysymys oli siitä, annanko menneiden tapahtumien pilata elämäni vai hyväksynkö ne. En voinut muuttaa menneisyyttä, mutta pystyin muuttamaan suhtautumistani siihen. Olin tehnyt virheitä, mutta niitä tehdessäni olin toiminut senhetkisen ymmärrykseni mukaan enkä ollut tiennyt tulevasta.

vioeron jälkeen Kaija Ikäheimo opetteli yksinhuoltajan elämää vielä kotona asuvan lapsensa kanssa, työskenteli lastenpsykiatrina ja kirjoitti väitöstutkimustaan. Vuorokauden tunnit eivät riittäneet kaikkeen, ja kun erosta oli kulunut muutama vuosi, hän koki loppuun palamisen. Syvimmän uupumuksen keskellä Ikäheimo sai tukea ystäviltään. Läheisen ystävän kanssa ei tarvinnut kaihtaa mitään keskustelunaihetta. Vaikeimpina viikkoina Ikäheimo lainasi kirjastosta luostarielämästä kertovia kirjoja. Niistä hän löysi Jeesuksen rukouksen, jota jo varhaiskirkon erämaaisät ja munkit rukoilivat. Hankalimpina päivinä hän piti itseään koossa toistamalla mielessään rukouksen lyhyttä muotoa ”Jeesus Kristus, armahda minua”. – Arjen keskellä en pystynyt vetäytymään yksinäisyyteen, mutta tein hetkittäisiä sisäisiä vetäytymisiä. Sain rukouksesta voimaa. Oloni helpottui, kun pidin mieleni siinä. Vähitellen jaksoin taas elää tässä ja nyt. Odottamattoman tärkeäksi osoittautui lyhyt keskustelu, jonka koiransa kanssa kävellyt Ikäheimo kävi kadulla toisen koiranulkoiluttajan kanssa. – Hän kertoi opettavansa taidetta. Vastasin kysymällä, opettaisitko minua. Koiraa ulkoiluttava taideopettaja vastasi myöntävästi, ja Ikäheimo palasi nuoruusvuosiensa maalausharrastuksen pariin. Jäätyään eläkkeelle neljä vuotta sitten Ikäheimo aloitti taidemaalarin ammattiopinnot, jotka valmistuivat tammikuussa 2020. Eletyn elämän teemat ja käännekohdat näkyivät opintojen päättötyönäyttelyssä.

aalatessaan Kaija Ikäheimo kokee, että kuva tekee itsensä. Kankaalle ilmaantuu teemoja, ihmisiä ja tapahtumia, jotka ovat herättäneet hänessä tunteita. Katsoessaan maalauksiaan myöhemmin hän näkee elämänsä tapahtumat uusin silmin. – Maalaukset näyttävät tien, jota kuljen. Luen maalauksiani ja työstän niiden teemoja eteenpäin. Se prosessi jatkuu minussa elämäni loppuun asti. Ihminen ei ole koskaan valmis, Ikäheimo sanoo. Anteeksi antaminen itselle ja muille on rauhoittanut Ikäheimon sisäistä maisemaa. Katsoessaan mennyttä hän toteaa, että häpeän ja surun kantaminen on vienyt paljon energiaa.

Häpeä hellittää siellä, missä ihminen hyväksytään Häpeän kohtaamisessa viisaus alkaa sen ymmärtämisestä, että nopeita ja yksinkertaisia keinoja ei ole. Näin neuvoo käytännöllisen teologian emeritusprofessori Paavo Kettunen, jonka kirja Häpeästä hyväksyntään käsittelee häpeään liittyviä taakkoja ja hengellisten yhteisöjen suhdetta häpeään. Kettusen mukaan häpeästä ei pidä pyrkiä kokonaan eroon, koska se varjelee ihmistä menettämästä sitä itseään, joka hän syvimmältään on. Terve häpeä muistuttaa ihmisen arvosta ja siitä, että hän on jotakin parempaa kuin se, mikä on toteutunut elämässä. Epäterveen häpeän viesti on päinvastainen: ”Et riitä, olet kelvoton, kukaan ei välitä sinusta”. Paavo Kettunen on havainnut, että ihminen altistuu epäterveelle häpeälle, kun hänen kaipauksensa päästä hyväksyvään suhteeseen ja tulla vastaanotetuksi rakastettuna ja toivottuna ei toteudu. Häpeälle altistuminen voi tapahtua esimerkiksi lapsuudenkodissa, parisuhteessa tai hengellisessä yhteisössä. Syvästä häpeästä kärsivä ihminen yrittää ansaita olemassaololleen oikeuden. Elämästä tulee suorittamista, jossa ihminen tavoittelee täydellisyyttä ja yrittää piilottaa tarpeensa ja heikot puolensa. Kirkossa häpeän tunnetta voi Kettusen mukaan ruokkia ihmisten todellisen elämäntilanteen ohittava ydinperheihanteen korostaminen, torjuva suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä piispojen eettisissä kannanotoissa ilmenevä vaikeneminen yksin elävien ihmisten seksuaalisuudesta. Häpeän tunteet ovat läsnä myös siellä, missä puututaan hengellisyyden varjolla toisen ihmisen persoonaan tai asetutaan toisen yläpuolelle määrittelemään hänen jumalasuhdettaan. Kirkon työntekijä saattaa tarjota ahdistuneelle ihmiselle rippiä ja anteeksiantamista, mutta Kettunen on sitä mieltä, että ne eivät ratkaise häpeän ongelmaa. Synninpäästö ei anna ihmiselle olemisen oikeutta, vaan olemassaolon oikeus kuuluu jokaiselle jo syntymän perusteella.

Anteeksi antaminen itselle ja muille on rauhoittanut Kaija Ikäheimoa.

Häpeä hellittää Paavo Kettusen mukaan siellä, missä ihminen tulee nähdyksi ja kelpaa sellaisenaan eikä hänen tarvitse yrittää olla parempi tai jotakin muuta kuin on. Armo tarkoittaa sitä, että ihminen hyväksytään ja kelpuutetaan riippumatta siitä, kokeeko hän itsensä hyväksymisen arvoiseksi. Se on vastaanotetuksi tulemista ja syleiltynä olemista. Se on sitä, että ihminen otetaan vastaan kokonaan. Kettusen mukaan Jumalan viesti jokaiselle ihmiselle on sama, jonka rakastavaiset kuiskaavat toisilleen: ”Sinä olet minulle kallein ja rakkain.” Hyväksynnässä eläminen johtaa vastuun ottamiseen omasta elämästä. Ihminen alkaa ottaa itseään vastaan, sulatella omia asioitaan ja tunteitaan ja nähdä vaivaa hyvinvointinsa eteen. Kettunen muistuttaa, että itseään tutkiva saattaa joutua pettymään syvästi, mutta voi myös löytää itsestään sellaista hyvyyttä, mitä ei aiemmin ole uskaltanut tunnistaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

”

Armollisuus ei tule elämään itsestään, vaan sen eteen pitää tehdä töitä.

– Kun tunteet on käsitelty, ne ovat edelleen olemassa, mutta eivät enää ota minua valtaansa. Olen hyväksynyt sen, että olen nyt tässä ja elämä menee eteenpäin. Omat kokemukset ovat saaneet Ikäheimon pohtimaan suhdettaan siihen, miten armollisuudesta puhutaan kirkossa. Pappien puheissa armo käsitetään Jumalan hyväksynnäksi, joka on olemassa ihmisen ulkopuolella ja jonka ihminen ottaa vastaan. Psykoterapeutin näkökulmasta armo on ihmisessä itsessään oleva voima, joka mahdollistaa henkisen kasvun. – Kun ihminen käsittelee vaikeita tunteita esimerkiksi psykoterapiassa, armollisuus ei tule elämään itsestään, vaan sen eteen pitää tehdä töitä. Voimme vastaanottaa apua ja hyväksyntää toisilta ihmisiltä, mutta pohjimmiltaan hyväksyntä ja anteeksianto lähtevät itsestä. ■ Katso video Kaija Ikäheimosta maalaamassa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kankaalle ilmaantuu ihmisiä ja tapahtumia, jotka ovat herättäneet Kaija Ikäheimossa tunteita.

Älä siirrä häpeän kokemusta lapseen – ota nämä kaksi askelta Omasta lapsuudesta opittu nöyryytysten ketju kannattaa katkaista, neuvoo lastenpsykiatri Kaija Ikäheimo. Kunnioitus ja hyväksyntä ovat Ikäheimon mukaan kaiken perusta vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa. Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että hän on vanhemmilleen rakas ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on. Vanhemman tehtävänä on kasvattaa lasta ja asettaa hänelle rajoja, mutta kasvatus ei saisi koskaan olla nöyryyttävää ja hylkäävää. – Jos oma vanhempi nöyryyttää lasta toistuvasti ja ilmaisee, että tämä on huono, se vaikuttaa koko lapsen tulevaan elämään, Ikäheimo tähdentää. Ikäheimo tietää puhuvansa asiasta, jossa moni vanhempi kokee riittämättö-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

myyttä ja syyllisyyttä. Siksi hän lisää, että jokainen lapsi kokee itsensä joskus huonoksi ja kelpaamattomaksi. Olennaista on se, ovatko kokemukset toistuvia. – Jos vanhempi on sanonut lapselle jotakin, mitä ei olisi pitänyt sanoa, havahtuminen ja asian tiedostaminen ovat ensimmäinen askel tilanteen korjaamiseen. Tiedostaminen sattuu, koska siinä vanhempi itse kokee häpeän tunteita. Seuraava askel on se, että vanhempi palaa vaikeista tunteista siihen tilanteeseen, jossa hän on juuri nyt lapsen kanssa, ja kysyy itseltään, miten voisi muuttaa asioita. Konkreettinen muutos voi olla pieni askel, jossa vanhempi valitsee jossakin tilanteessa toisenlaisen keinon. – Kun vanhempi kertoo lapselle ereh-

tyneensä ja pyytää anteeksi, lapsi oppii, että näin voi tehdä. Tämä on tärkeä kokemus myös lapselle ja opettaa paitsi anteeksi pyytämistä myös anteeksi antamista. Lapsi kokee tulleensa arvostetuksi omana itsenään, Ikäheimo sanoo. Joskus on hyväksi, että vanhempi etsii apua omien tunteidensa tai elämänkriisinsä käsittelyyn. Ikäheimo toteaa, että toistamme helposti vanhoja, totuttuja ja omilta vanhemmilta saatuja malleja. – Vanhat nöyryytysten ja häpeän ketjut on mahdollista katkaista. Niitä ei tarvitse siirtää seuraaville sukupolville. On myös tärkeää kuunnella sitä, mikä on itselle mahdollista. Lastenpsykiatrina Ikäheimo on nähnyt, että hyvät ja taitavat

vanhemmat voivat uupua ja tarvita ulkopuolista apua esimerkiksi silloin, kun lapsi sairastuu vakavasti tai hänellä ilmenee hankala neuropsykiatrinen ongelma. Myös vanhemman omassa elämässä voi olla ongelmia, jotka estävät kasvattajana onnistumisen. Ikäheimo korostaa, että vanhemman tukemista ei pitäisi unohtaa niissäkään tilanteissa, joissa lapsi tai nuori sijoitetaan kodin ulkopuolelle. – Sijoitettujen lasten vanhemmat kokevat paljon häpeää. On tärkeää, että heidät kohdataan arvokkaina ihmisinä ja heidän kanssaan työskennellään niin pitkälle kuin mahdollista. Jos sijoitetun lapsen vanhempi kokee, että häntä arvostetaan ihmisenä, vaikka kaikki, mitä hän on tehnyt, ei ole riittävää, se voi korjata paljon.

Murehtimatta paras Paula Koivuniemi on iloinen siitä, että voi laulajana yhä uudistua. Hän käy keikoilla myös vanhusten palvelutaloissa. Silloin nousee monesti kyynel silmäkulmaan. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

uoden vaihtuessa siirryttiin uudelle vuosikymmenelle. Paula Koivuniemeä lukema 2020 hieman hämmentää, onhan hän aloittanut laulajanuransa 1960-luvulla. Suomalaisiin vahvasti vedonneella tummaäänisellä laulajalla riittää edelleen kysyntää. Syksyllä artistia kuultiin konserttisaleissa, kirkoissa, laivakeikoilla ja yritystilaisuuksissa. Perinteisiä tanssilavakeikkoja hän ei ole tehnyt vuosikausiin. – Esiinnyin syksyn aikana esimerkiksi Kuopion kaupunginorkesterin ja Turku Jazz Orchestran solistina. Nautin tilanteista, joissa saan muuntautua erilaisiin musiikkityyleihin. Se tekee hyvää omalle mielelle ja on kiinnostavaa myös yleisölle. Harva tietää, että Koivuniemi on jo vajaan kymmenen vuoden ajan käynyt esiintymässä pääkaupunkiseudun palvelutaloissa. Yksi paikoista on Helsingin seurakuntien säätiön ylläpitämä Heseva-koti Käpylässä. Näillä hyväntekeväisyyskeikoilla häntä säestää yleensä hanuristi Anna-Liisa Väkeväinen. Koivuniemi on laulanut palvelutaloissa pääasiassa vanhoja iskelmiä. Lopuksi on laulettu yhdessä. Jos joku on toivonut Koivuniemen omia hittikappaleita, hän on laulanut myös niitä. Tilaisuudet ovat tuntuneet Koivuniemestä monella tavalla antoisilta. Aluksi hän herkistyi ylen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

määrin siitä, kun vanhat ihmiset alkoivat tapailla heille nuoruudesta tuttujen laulujen sanoja. – Nyt alan jo tottua tilanteeseen ja osaan pitää tunteeni paremmin kurissa. Yritän pitää siellä yllä iloista meininkiä, hän sanoo. Erityisesti Koivuniemen mieleen on näistä esiintymisistä jäänyt eräs vanha herra. Kukaan ei ollut kuullut hänen sanovan sanaakaan pitkään aikaan, mutta yllättäen hän oli alkanut laulaa muiden mukana. Se oli saanut kaikki paikallaolijat liikuttumaan.

”

Odotan innolla jokaista uutta päivää, vaikka en tiedä, mitä se tuo tullessaan. JO LAPSUUDENKODISSA Seinäjoella musiikki oli Paula Koivuniemen elämässä vahvasti mukana. Hänen isällään Mauri Koivuniemellä oli tanssiorkesteri, ja tytär sai ensimmäiset esiintymiskokemuksensa Etelä-Pohjanmaan lavoilla. Hän oli myös tottunut siihen, että kotona vieraili suuriakin laulajatähtiä. Tästä huolimatta Koivuniemi lähti opiskelemaan kauppaopistoon. Opinnot tosin saivat jäädä jo vuoden kuluttua, kun levoton nuori nainen matkusti tätiensä luokse Kanadaan. Tädit patistivat hänet töihin, siivoojaksi paikalliselle yliopistolle. – Kun palasin sieltä, isä kehotti minua menemään vanhan soittokaverinsa Toivo Kärjen pu-

heille. Isä ajatteli, että kokeillaan, onko tytöstä alalle. Koivuniemi onnistui saamaan levytyssopimuksen. Hän lauloi levylle Perhonen-iskelmän, josta tuli iso hitti. Muita menestyskappaleita seurasi perässä. MUSIIKKIMAAILMA ON MUUTTUNUT Paula Koivuniemen mukaan valtavasti siitä, kun hän aloitti alalla. Hän ihailee nykyisiä nuoria musiikintekijöitä. – Meillä on paljon lahjakkaita muusikoita, joista useilla on myös alan koulutus. Monet heistä tekevät itse kappaleidensa melodiat ja sanoitukset. – Kuuntelen paljon musiikkia kotona ja autossa. On hyvä kuunnella kaikenlaista, välillä myös heviä ja rap-musiikkia, vaikka ne eivät olekaan kovin lähellä omaa musiikkimakuani. Koivuniemi itse on rikkonut rajoja esiintymällä rock- ja jazzbändien kanssa. 2000-luvun alussa hän räväytti esittämällä Senaatintorilla Apulantayhtyeen kanssa bändin hittikappaleen Anna mulle piiskaa. – Se oli uusi ja vähän pelottavakin kokemus. Mietin etukäteen, buuataanko minut pois lavalta, mutta yleisö oli tosi innostunutta, Koivuniemi muistelee. Erityisen mielellään hän on esittänyt swingmusiikkia big bandien säestämänä. – Ei se silti tunnu aina helpolta. Olen nimittäin aika tarkka, ja haluan onnistua mahdollisimman hyvin. Ehkä se on myös jollain tavalla pohjalainen piirre. KEIKOILLA KIERTÄMINEN VAATII kuntoa ja itsestä huolta pitämistä. Tätä puolta Paula Koivuniemi hoitaa lenkkeilemällä managerinsa ja ystävänsä Laura Vuorisen Siru-koiran kanssa. Vuorinen asuu samassa talossa kuin Koivuniemi, joten lenkkiseuraa löytyy läheltä.

Kuka?

Laulaja Paula Koivuniemi, 72, asuu Helsingissä. Hänen suurimpiin hitteihinsä kuuluvat Aikuinen nainen, Tummat silmät, ruskea tukka ja Kun kuuntelen Tomppaa.

Mitä?

Kymmeniä levyjä julkaisseen Koivuniemen viimeisin albumi on hänelle itselleen merkityksellisistä coverkappaleista koottu teemalevy Elämästä vuodelta 2018. Koivuniemi esiintyy nykyään monenlaisten kokoonpanojen kanssa ja toisinaan myös vanhusten palvelutaloissa yhden säestäjän kanssa.

Motto

Elä, naura, rakasta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

”

Paula Koivuniemi ja hänen managerinsa Laura Vuorinen tekevät yhdessä monenlaista. He muun muassa viettivät puoli vuotta New Yorkissa.

– Kuljemme merenrannassa ja metsässä, jotka koen rauhoittavina paikkoina. Metsässä Siru voi myös juosta vapaana. Eläinrakkaalla Koivuniemellä itsellään on kissa, järjestyksessä kolmas. Hän kuvailee Oliverkissaansa maailmanmatkaajaksi, joka oli mukana muun muassa hänen ja Vuorisen puoli vuotta kestäneellä New Yorkin -matkalla. Matkustaminen ja kulttuuri ovatkin luonnon ja liikkumisen lisäksi asioita, jotka auttavat Koivuniemeä jaksamaan. – New Yorkissa katsoimme teatteria ja musikaaleja. Oli myös hauska pyöräillä eri kaupunginosissa. Se sujui suurkaupungissa yllättävän helposti. Ihan sata lasissa Koivuniemi ei enää tee töitä. Hän on alkanut harkita tarkemmin, mihin työtilauksiin lähtee mukaan. Hänestä on mahtavaa, että nyt pitkän uran tehneenä on mahdollista valita sellaisia töitä, joista nauttii. Koivuniemen elämään kuuluu myös hänen lähellä asuva Toni-poikansa. He käyvät esimerkiksi yhdessä syömässä. Ystävät, pitkäaikaiset ja uudemmat, ovat Koivuniemelle tärkeä voimavara ja ilon lähde. – En kaipaa paljon ihmisiä ympärilleni. Mi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Levyttämäni laulun sanoin totean, että en kadu elämässäni mitään. Menneisyyden vatvominen veisi vain turhaan energiaa. nulle riittää, kun on muutama läheinen, joiden kanssa saan viettää aikaa. LAULAJAN ELÄMÄ VAIKUTTAA tällä hetkellä seesteiseltä. Näin ei ole ollut aina, sillä matkan varrella on ollut myös vastoinkäymisiä. – Aina olen kuitenkin noussut aallonpohjasta. Levyttämäni laulun sanoin totean, että en kadu elämässäni mitään. Menneisyyden vatvominen veisi vain turhaan energiaa, Paula Koivuniemi sanoo.

Myöskään iän karttuminen ei ole tuottanut hänelle toistaiseksi suuria ongelmia. Esiintyvän taiteilijan ammattiin sisältyy melkoisesti ulkonäköpaineita, ja palvelutaloissa hän on kokenut vapauttavana sen, ettei niissä arvostella ulkonäköä. Elämänfilosofiansa mukaisesti Koivuniemi pyrkii jatkossakin elämään täysillä, murehtimatta tulevaa. – Odotan innolla jokaista uutta päivää, vaikka en tiedä, mitä se tuo tullessaan. Uskon, että jos elämässä on rakkautta ja ystävyyttä, ne kantavat pahankin päivän yli. Tärkeänä esikuvana Koivuniemelle on ollut hänen äitinsä Hilla. Tämä otti huomioon esimerkiksi naapurit ja auttoi heitä tarpeen tullen. – Yritän seurata äitini mallia elämällä sopuisasti ja huomioimalla mahdollisimman hyvin muut ihmiset. Myös palvelutalokeikoilla Koivuniemi kokee kulkevansa äitinsä jalanjäljissä. – Artistilta ei vaadi kovin paljon se, että hän antaa laulullaan vanhukselle pienen hetken vanhojen aikojen muistelemiseen. Samalla se saattaa tuoda viikkokausiksi iloa koko palvelutalon väelle. ■

YV-ILMO

Keräyslupa RA/2019/704, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 23.8.2019. Keräyslupa ÅLR 2019/3450, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 2.5.2019.

Kun mysteeri tuli oma Kristinusko on opettanut Joel Haahtelalle, että kaikkea ei tarvitse yrittää hallita itse. Voi nöyrtyä ja kääntyä Jumalan puoleen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

ltaisin Joel Haahtela vetäytyi luostarin hiljaisuuteen. Oli talvi, ja korkealla Pyreneiden vuoristossa oli kylmä. Haahtela tutki vanhoja asiakirjoja luostarin kirjastossa. Hän osallistui hetkipalveluksiin ja aterioi veljien kanssa. Välillä hän keskusteli veli Paulin kanssa. Kaikki tämä tapahtui Haahtelan työhuoneessa. Kaksi keskeneräistä prosessia kietoutui yhteen. Haahtela kirjoitti katoliseen luostariin sijoittuvaa pienoisromaania Adèlen kysymys (Otava 2019) ja oli liittymässä ortodoksiseen kirkkoon. Kummastakin syystä hän luki paljon hengellistä kirjallisuutta. – Kirjoittamisesta tuli rinnakkainen todellisuus, jossa saatoin elää hengellistä elämää syvemmin ja ehkä todemmin. Päivät tein kaikenlaisia arkisia asioita, elin elämääni ja tein psykiatrin työtä, ja tuntui ihanalta, että pääsin aina iltaisin luostarin suojiin, Haahtela kertoo. – Monet lukemani ja miettimäni vähän abstrakteilta tuntuneet asiat, jotka eivät juuri sillä hetkellä löytäneet kiintopistettä arkisesta elämästä, löysivät merkityksen tarinan maailmasta. ADÈLEN KYSYMYS on Joel Haahtelan yhdestoista kirja. Sen kertojaminä, jotenkin eksyksissä oleva keski-ikäinen mies, tuntuu tutulta Haahtelan aiempaa tuotantoa lukeneille. – Kaikissa kirjoissani seikkailee jollain tavalla sama henkilö, mutta eri muodoissa ja eri ikäisenä. Ehkä se on joku vierelläni kulkeva rinnakkaisminä. Monien kirjojeni lähtökohtana on päähenkilön kokema menetys. Omaa lapsuuttani leimasi isovanhempieni kuolema ja poissaolo. Kirjoittaminen on ollut sen poissaolon, suruntunteen ja menetyksen kuromista umpeen. Adèlen kysymyksen päähenkilö elää Haahtelan mukaan kahdessa ajassa: hän on aikuinen mies, mutta myös pieni poika, joka on kokenut

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

kohtaiseksi suuren menetyksen ja jäänyt kiinni siihen. – Hänelle on jäänyt elinikäinen pelko, jota hän koettaa hallita eri tavoin, mutta jossakin vaiheessa omaehtoiselle hallitsemiselle tulevat aina rajat vastaan. Kasaantuu kaikenlaista kuormaa, tapahtuu uusia menetyksiä. Kukaan ei lopulta voi hallita elämää. Luostarissa mies kohtaa toisenlaisen tavan suhtautua pelkoon ja hallitsemisen tarpeeseen. Luostariveljet eivät pakene surua tai pelkoa. Päinvastoin: he ajattelevat niiden olevan ihmiselle hyväksi. Ne auttavat nöyrtymään ja kääntymään Jumalan puoleen. Sitä Haahtela on itsekin opetellut. – Olen elänyt melko maallisen ja yksilökeskeisen elämän, johon kuuluu se, että meidän pitää itse yrittää hallita asioita. Hengellinen polku tarjoaa siihen täysin toisenlaisen vaihtoehdon. HENGELLISYYS ON ollut Joel Haahtelan elämässä aina jotenkin läsnä. Hän on ajatellut, että on olemassa jotakin suurempaa kuin tämä aistein havaittava, arkinen maailma, mutta pohtinut mysteeriä lähinnä taiteen kautta. Muutama vuosi sitten Haahtela istui ravintolassa hyvän ystävänsä kanssa, joka oli liittynyt katoliseen kirkkoon. Ystävä kertoi kiinnostuneensa alkukristityistä, ja sai Haahtelankin ottamaan selvää, mitä historiallisesta Jeesuksesta ja ensimmäisistä kristityistä todella tiedetään. Sitten hän sattui lukemaan Maiju Lehmijoki-Gardnerin kirjan Kristillinen mystiikka. Se avasi kristinuskoon uuden ulottuvuuden: mietiskelyyn ja rukoukseen luottavan sisäisen katselun: kyse ei ole vain rationaalisista faktoista, vaan myös kokemuksesta ja merkityksestä. Sitten Haahtela alkoi käydä ortodoksisessa kirkossa. – Tunsin, että se on paikka, jossa sielu lepää. Koin palanneeni kotiin. Siellä Jumalan käsittämätön, sanoittamaton mysteeri tuli minulle henkilökohtaisesti kohdattavaksi. – Jollekulle toiselle se voi tapahtua jonkin muun asian kautta. Ajattelen niin, että kaikkien uskontojen tarkoitus on viedä meidät kotiin. Me olemme kaikki matkalla kohti samaa päämäärää. Kyllähän kirkkoa voi, saa ja pitääkin rakastaa, mutta lopulta kuitenkin kirkko on annettu meille vain

– Kirjoittamalla yritän auttaa ihmisiä saamaan kontaktin omaan sieluunsa, sanoo kirjailija ja psykiatri Joel Haahtela.

työkaluksi, joka johdattaa meitä takaisin Jumalan yhteyteen. Haahtela on huomannut, että monelle uskonto on lähes synonyymi ahdistukselle, pelolle, säännöille ja pakolle. Se tuntuu hänestä ikävältä, sillä hänelle itselleen kristinusko merkitsee jotakin aivan muuta: iloa, rakkautta, lämpöä, vapautta, luovuutta, kauneutta, mysteerin kohtaamista. – Monesti uskontoon liittyvä keskustelu tuppaa eksymään sivupoluille. Esimerkiksi luterilaisessa Suomessa ajatus synnistä tuntuu korostuvan. Se parannus ja mielenmuutos, johon Johannes Kastaja Markuksen evankeliumissa kehottaa, redusoidaan usein joihinkin yksittäisiin synteihin. Kyse on kuitenkin paljon suuremmasta asiasta: kääntymisestä oikeaan suuntaan, sisäisestä kompassista. ADÈLEN KYSYMYKSEN päähenkilö on luostarissa tutkiakseen yhdeksänsataa vuotta aiemmin eläneen pyhimyksen tarinaa. Tämä Adèle oli nuori, kaltoin kohdeltu nainen, jonka kerrotaan selvinneen vahingoittumattomana korkeasta pudotuksesta jyrkänteeltä. Oliko kyse ihmeestä? Toisenlainen, hidas, ihme on se, mikä romaanin päähenkilölle tapahtuu. Kauan sitten elänyt pyhimys kohtaa miehen sisällä olevan pienen, haavoittuneen pojan ja auttaa hänet pois traumaattisista kokemuksista, joihin hän on takertunut. – Ihmeet voivat olla myös sitä, että ihminen näkee jonkin asian toisella tavalla, salaisuus paljastuu tai verho vedetään asioiden edestä, Joel Haahtela sanoo.

– Kyllä minä uskon, että ihmeet ovat mahdollisia. Pohjimmiltaanhan ihmeisiin uskominen on uskomista Kristuksen ylösnousemukseen, siihen, että kaukana maailman laidalla köyhä nasaretilainen nousi kuolleista ja se oli kosminen tapahtuma, joka muutti maailman peruuttamattomasti. Jos siihen uskoo, ymmärtää, että mikä tahansa on mahdollista. Sitten Haahtela tarkentaa, että ehkä hänen ei kannattaisi puhua uskomisesta. Sanaan usko liittyy monesti turhaa painolastia ja vaatimuksia. Ehkä olisi parempi puhua luottamuksesta. – Valistuksen lapsina ajattelemme, että johonkin voi uskoa vasta, kun siitä on tarpeeksi tutkittua tietoa. Tai sitten ajatellaan, että uskon pitäisi perustua johonkin henkilökohtaiseen elämykseen tai näkyyn.

”

Ihme voi olla myös sitä, että näkee jonkin asian toisella tavalla. – Loppujen lopuksi meidän on vain luotettava todistajien ketjuun, joka johtaa kaukaisiin tapahtumiin ja tyhjän haudan äärelle. Siinä joutuu tunnustamaan oman subjektiivisen kokemuksensa rajat ja luottamaan muihin. VIIME MARRASKUUSSA Joel Haahtela oli jälleen luostarissa, tällä kertaa ihan oikeasti. Kreikassa Athosvuorella hän ja muut suomalaiset pyhiinvaeltajat keskittyivät viikon ajan rukoukseen ja jumalanpalveluksiin. Palvelukset luostarin kirkossa alkoivat kolmelta yöllä. Pimeää kirkkoa valaisivat vain muutamat lampukat. Kun sytytti kynttilän, sen valo tuntui miltei liian kirkkaalta. Kun Haahtela yöllä piipahti kirkosta ulos, hän näki upean tähtitaivaan. Kirkosta kuului rukousta ja laulua, joka on jatkunut jo yli tuhannen vuoden ajan. – Se oli kosminen kokemus. Tunsin kulkevani läpi vuosisatojen hyvin kauas. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Hyvää pyhää

15.3.

Paastoa suorittamisesta

Kirkossa tämän sunnuntain aihe on Jeesus, Pahan vallan voittaja. Päivän evankeliumissa (Joh. 12:37–43) kerrotaan, kuinka ihmiset eivät uskoneet Jeesukseen tai salasivat uskonsa.

UNOHDA TÄNÄÄN oma pätemisentarpeesi, miellyttämisenhalusi ja itse laatimasi säännöt. Tuntuuko siltä, että pitäisi lähteä lenkille tai kiertää muutama taidenäyttely? Pitäisikö lajitella puhtaat pyykit kaappiin tai hoitaa jokin muu rästiin jäänyt kotihomma? Vai pitäisikö lukea ne mielenkiintoiset lehtijutut, jotka kuluneella viikolla jäivät lukematta ja jotka tallensit tietokoneesi kirjanmerkkeihin? Jos tuntuu siltä, että pitäisi, älä tee sitä. Nyt on lepopäivä. Ole rauhassa, nuku päiväunet, tee mitä mielit.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Usko on lahjaa eikä oma suoritus

iksi monet Jeesuksen aikalaiset eivät uskoneet Jeesukseen, vaikka näkivät hänen ihmetekonsa? Tämä kysymys vaivasi Jeesuksen ensimmäisiä seuraajia. Jumala oli lähettänyt Jeesuksen heidän keskelleen. Heillä oli pyhät kirjoitukset, laki ja profeetat, mutta silti he torjuivat hänet. Voisiko olla niin, että Jumala itse oli sokaissut heidän silmänsä, sulkenut heidän korvansa ja kovettanut heidän sydämensä? Oliko usko ja epäusko jonkin jumalallisen valinnan salaisuus, johon ihmisen omilla valinnoilla ei ollut mitään merkitystä? Ihmeteot voivat herättää uskon, mutta yhtä lailla epäilyksen. Kun Jeesus oli ruokkinut viisituhatta ihmistä autiolla seudulla, hän sanoi: ”Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä.” Siinä mielessä uskon syntyminen ja valaistuminen on

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

aina lahjaa, ylhäältä annettua, alusta loppuun. Se ei ole itsestäni kiinni. Se ei ole oma suoritukseni. Tähän Jeesus halusi havahduttaa epäilijänsä, kun hän soimasi heitä oman kunniansa eikä Jumalan kunnian etsimisestä. Jumalan edessä minun tulee kumartaa pääni ja kunnioittaa hänen nimeään ja tekojaan, ei omiani. Eikä arvioida toisten uskoa. Minun tehtäväni ei ole asettaa mittakeppejä sille, mitä Jumala voi tehdä, vaan luottaa häneen. Kun luotan häneen, en aseta itseäni universumin keskukseksi. En juutu tuijottamaan maailmaa ja omaa elämääni, sillä usein se vain pahentaa tilannetta. En pidä ansionani sitä, minkä Jumala antaa. Oma uskon liekki voi sammua pienestäkin henkäyksestä. Katson siksi häntä, joka uskon herättää ja haluaa valaista jokaisen ihmisen.

LAURI MAARALA

Rukous paastonaikaan Jumalani, Luojani, kiinnitä minun katseeni sinuun. Nosta katseeni oman uskoni heikkoudesta ja elämäni pimeydestä. Raota sydämeni sinun valollesi ja rakkaudellesi. Valaise sinä elämäni ja anna minun elää sinun valossasi.

Harras hetki

Laulaja Joel Hallikainen, 58, kiertää ympäri Suomea esiintymässä kitaransa kanssa. Sitä hän tehnyt viimeiset 20 vuotta. Radio Dein Hallikainenohjelmassa hän pohtii elämää joka arkipäivä klo 10.10 ja klo 14.10. Kooste viikon pohdinnoista kuullaan sunnuntaisin klo 17.30. Lisätietoja radiodei.fi. Hallikaisen viimeisin julkaisu on Taivas tulee alas -gospellevy vuodelta 2019.

Joel Hallikaisella on kaksi kappelia: oma auto ja mökin sauna. Niissä hän huokailee Luojansa puoleen.

Hallikaisen hapsuyksiö Viime aikoina Joel Hallikainen on hiljentynyt suunnittelemalla omaa arkkuaan. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

iljentyminen on ollut Joel Halli kaiselle aina vierasta. Ei hänellä ole ollut aikaa sellaiseen. Hänen työnsä, soittohommat, ovat olleet niin hektisiä. Varsinkaan 1990-luvulla hän ei pystynyt edes pysähtymään baariin syömään. Turvamiehiä tarvittiin pitämään naiset aisoissa. Hallikaiselle alkoi tulla lapsia, televisiotöitä ja hittejä: Kuurankukka ja Anna vierellesi tulla. Hallikaisen mukaan hulluja vuosia kesti 2000-luvun alkuun, jolloin perheessä oli kaksi murrosikäistä ja yksi vaippaikäinen. Perheeseen syntyi vielä kaksoset, ja Hallikainen jäi koti-isäksi. Pienten lasten perheeseen ei Hallikaisen mielestä hiljentyminen mahtunut. Hänestä olisi ollut hurskastelua mennä retriittiin hiljentymään. Mihin hän lapset olisi laittanut?

JOEL HALLIKAINEN MIETTII, että aikoinaan liika alkoholin käyttö oli hänellä ehkä yritystä päästä hetken rauhaan kaikenlaisesta metelistä. Ei hän mikään räyhääjä ollut vaan kaappijuoppo. Alkoholi auttoi häntä löytämään jonkinlaisen hiljaisen tilan itsessä. Kuvakulma on muuttunut. Hallikainen on ollut kuusi vuotta raittiina. Viime vuosina Hallikainen on käynyt yksin Kanarian saarilla. Ensimmäisellä kerralla hän oli ihmeissään. Mitä hänen kuuluisi tehdä? Kukaan ei pyytänyt, vinkunut eikä parkunut mitään. Eikä odottanut missään. Hallikainen ymmärsi. Nyt on hänen retriittinsä aika. Hän vuokrasi skootterin ja ajoi lämpimälle rinteelle. Istui kaktuksen viereen ja mietti, mikä on tämä elämä, joka kurottautuu valoa kohti riippumatta siitä, mihin hän itse tai joku muu uskoo. VIIME VUOSINA Joel Hallikainen on tehnyt kädentöitä. Kukaan ei ole häntä niihin opettanut, eikä hän ole aiemmin työkaluihin juurikaan koskenut. Nykyisin hän saattaa tehdä koko päivän vaikka astiakaappia ja olla suu kiinni. On syntynyt terasseja, vitriinejä, televisiotasoja, roskakatoksia ja kalusteita.

Seuraavaa projektiaan Hallikainen kutsuu hapsuyksiöksi. Hän aikoo tehdä itselleen sellaisen ensi kesänä mökillä. Laudanpätkät ja muut tarvikkeet odottavat jo.

”

Liika alkoholin käyttö oli yritystä päästä hetken rauhaan. Arkun tekoon ei liity dramatiikkaa. Hallikainen ei pelkää kuolemaa eikä toivo sitä. Käsillä tekeminen on hänen tapansa hiljentyä. Jo oman arkun suunnitteleminen on ollut suurta hiljentymistä. Siinä hän on käynyt läpi elämänkaartaan tähän asti. Hallikainen pitää ikääntymisestä. Hän on löytämässä hiljentymisen, joka kirjoittaa itse itseään. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Hautauspalveluja

Lakipalveluja Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Kiinteistövälitystä

Ostetaan

Myymässä vai vuokraamassa?

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Kun siirryt tuumasta toimeen – autamme markkinajohtajan ammattitaidolla.

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV-pätevyys 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Yksiö pk-seudulta hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Kaikenkuntoiset huomioidaan. P. 041 548 3612. Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Vuokrata halutaan Ostetaan tai vuokrataan Autotalli Itä-Helsingistä. Pitkäaik. p. 0452062006

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Leikkaa talteen

https://perhejaperinto.fi

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

Tilaisuuksia

Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

MYYJÄISET la 21.3. klo 11-14

Lähetysyhdistys Kylväjän toimisto, Tikkurila

Tikkuraitti 11 A 2. krs (Tokmannin yläpuolella) Tarjolla: suolaista ja makeaa, kotitekoisia hilloja ja leivonnaisia, tavaraa lähetyskentiltä, TERVETULOA! KIRPPUTORI. Alkuhartaus klo 11.

ST.MATTHEW´S ENGLISH CONGREGATION Pastor: Kristian Willis Telephone: 0503080803, kristian.willis@evl.fi Address: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3 WORSHIP SERVICES: Communion service every Sunday at 14:00

TERVETULOA! www.terapiahuonemarita.fi TERAPIAHUONE MARITAssa Espoon Matinkylässä pidän kiinnostuksen mukaan Pienryhmä-INFOJA: • TOIMIVA AINEENVAIHDUNTA TUKI PAINONHALLINTAAN • KOKONAISVALTAINEN KAUNEUDENHOITO. Halutessasi voit kerätä ikioman pienryhmän, max 5 henkilöä. Seuraava kerta torstai-iltana 19.3.2020 KIINNOSTUITKO? Tiedustelut puh. 050-55 25 193. PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

HERÄNNÄISSEURAT

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 22.3. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 11-12

Pekka Simojoki - Gospelkonsertti Pekka Simojoki ja hänen tyttärensä Heidi Simelius pitävät gospelkonsertin Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15, perjantaina 20.3.klo 19. Vapaa pääsy! Tervetuloa!

Hammashoitoa HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

TABLE TENNIS CLUB: Tuesdays 14:30-16:00, Grace Hsiao (start 21.1.2020)

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös www.hry.fi

ESIRUKOUSILTA ti 17.3 klo 19 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30 ja esirukousiltana 18–19, tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

BIBLE FELLOWSHIP: Wednesdays 18:00-20:00 (start 8.1.2020)

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Ikkunapesut kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466160810

to 12.3. klo 18 maakuntalaulujen yhteislauluilta Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs., mukana K.Airas ja Veera Railio. klo 18 seurat L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. la-su 14.-15.3. valtakunnalliset Talviveisuut Teljän kirkko, Koivistonpuistikko 50, Pori; www.h-y.fi/talviveisuut. html su 15.3. klo 18 seurat Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää. ti 17.3. klo 12.30 Namibian itsenäisyys 30 v., Seppo Kalliokoski; lähetyspiiri Seuratuvalla, Kampin Autotalo, Hki. ke 18.3. klo 18.30 seurat Matinkappeli, Liisankj.3 (Matinkylä), Espoo; kahvit klo 18. pe 20.3. klo 15 seurat Columbuksen Katukappeli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. klo 18.30 seurat Srk-talo, Iso Kylät.1, Sipoo. su 22.3. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnant.1, Hki; saarna K P Kinnunen; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; saarna J.Knuutila; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.45; saarna A.Laitinen, kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Hakunilan kko, Hakunilant.48, Vtaa; kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Klaukkalan kko, Ylitilant.6, N-järvi; Veisuuveljet ja Samuli Korkalainen, kahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, Jakob Forsselin k.18, Loviisa. klo 17 perhe- eli syliseurat Seuratuvalla; mukana mm. M.Ruuttunen, S.Toivanen, J.Jaskari. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 c, Vihti. ke 25.3. klo 19 Körttikodin seurat, Hki.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt Kotitalousvähennys p.050 5940 360 www.tapioraivio.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Myytävänä vähän käytetty Kirkon tukemat kansainväliset järjestöt taistelevat lasten hyväksikäyttöä ja lapsikauppaa vastaan Kambodžassa. Vastassa ovat korruptio ja seksuaaliset tabut. TEKSTI SALLA RANTA KUVA GÖTZ GÖPPERT / LEHTIKUVA

ambodžan pääkaupungin Phnom Penhin liikenteessä skootterit, kuorma-autot ja tuktukit suhahtelevat mistä pääsevät. Nopeus ja oveluus ratkaisevat. Kaikkialla rakennetaan kiihkeästi massiivisia komplekseja, joiden tieltä paikalliset ihmiset joutuvat muuttamaan pois. Pääosin kiinalaisilla sijoituksilla kasvava kaupunki tyhjennettiin viimeksi 1970-luvulla, kun punakhmerien hirmuhallinto vastusti kaupunkikulttuuria ja suunnitteli yhteiskunnasta maatalousutopiaa. Kaupunkikuva kehittyy nopeasti, mutta elämä hitaasti. Kaikilla näyttää silti olevan älypuhelin. Siitä hyötyvät myös ihmiskauppiaat. – Digitalisaatio on muuttanut ihmiskaupan. Tyypillisesti uhri löydetään nykyisin Facebookin kautta maaseudulta, sanoo kertoo ihmiskaupan vastaisen järjestön Chab Dain johtaja Rous Yeng. Chab Dain Phnom Penhin toimisto on syrjässä valtaväylistä, rauhallisella sisäpihalla porttien takana. LAPSIA HYVÄKSIKÄYTETÄÄN Phnom Penhissä myös aivan viranomaisten silmien alla. Toimintaa pitää yllä kasvava turismi. – Turistit menevät päivisin temppeliin ja iltaisin ostamaan lapsia, Rous Yeng tiivistää. – Kauppiaat pyrkivät vaihtamaan lapset muutaman kuukauden välein, koska asiakkaat vaativat vaihtelua. Moni maaseudun perhe luulee lähettävänsä lapsensa kaupunkiin kotityöhön tai vaimoksi varakkaaseen naapurimaahan. Kambodža on ihmiskaupan vientimaa. Yksi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

Phnom Penhin yöelämässä liikkuu kasvava määrä turisteja. Osa heistä ostaa lapsia hyväksikäytettäväksi.

suurista tuontimaista puolestaan on varakas naapuri Thaimaa. Kaakkois-Aasian rikkaimman valtion talous nousee turismin ansiosta, ja työt, joissa lapsia käytetään hyväksi, liittyvät turismiin. Osa työskentelee kala- ja äyriäistuotannossa ja osa kerjää. Suurin osa ihmiskaupasta tähtää kuitenkin seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Viime vuonna kansainvälinen Chab Dai -järjestö palautti kotimaahansa 125 salakuljetettua lasta. – Ihmiskauppa perustuu suureksi osaksi perheiden suostumukseen. Ne eivät useinkaan silti tiedä,

mihin oikeasti ovat lapsiaan lähettämässä. – Lapset opetetaan huolellisesti valehtelemaan ikänsä, ja kuljetukseen käytetään viidakkoreittejä. Myyntialue ulottuu Japanista aina Saudi-Arabiaan saakka, Yeng kertoo. Yengin mukaan olennaisinta taistelussa lasten salakuljetusta ja myyntiä vastaan on yhteistyö viranomaisten ja paikallisten toimijoiden kesken. Järjestöt eivät yksin pärjää koneistolle, joka lasten myymisen varmistaa ja toteuttaa. – Yksikin liiga kaappasi 300 lasta. Poliisilta vaaditaan todella paljon

työtä näiden tapausten selvittämiseen, mutta aina viranomaiset eivät ole siihen halukkaita, Yeng sanoo. Kambodžalaislapsia sijoitetaan myös paikallisiin orpokoteihin. On arvioitu, että vain neljäsosa orpokotien lapsista on orpoja. Loput ovat myytävänä. OSA PELASTETUISTA lapsista myydään ikävä kyllä uudelleen, Chab Dain palauttamista lapsista jopa viidennes, arvioi järjestön vaikuttavuustyön johtaja Trawis Barnwell. Chab Dai pyrkii sekä löytämään uhreja että ennaltaehkäisemään ih-

lapsi

Onko näin? Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

seitsemän prosenttia kambodzalaislapsista on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä, ilmiötä ei tunnisteta. Se johtuu siitä, että seksuaalisuus on Kambodžassa tabu.

I/M

A R K KU P I H L

sa johtava virka on määräaikainen, ja se on tuottanut käytännön ongelmia: rajattujen kausien vuoksi ainoa kelpaava kandidaatti johH totehtävään on saattanut olla vastavihitty pappi.”

”Demokraattisen vallankäytön keskeinen piirre on se, että hallitsijan tulee nauttia hallittavien hyväksyntää. Hyväksynnän mittaamiseen tarvitaan jokin mekanismi, kuten säännöllisesti järjestettävät vaalit. Kansalla pitää olla keino, jolla se pääsee halutessaan eroon hallitsijasta.

Piispan aseman osalta tämä ’kansanvallan komentoketju’ ei toimi. Piispan valitsee kertaluontoisesti rajattu joukko äänioikeutettuE ja, eikä piispalla ole esihenkilöä. Ratkaisu voisi olla siirtyminen presidentti-instituutiosta tuttuun malliin, jossa virkakausi kestäisi tietyn ajan ja sama henkilö voitaisiin valita korkeintaan kaksi kertaa peräkkäin.” HANNA WASS

”Kirkossa vakiintui varhain käsitys, että diakoniksi, papiksi tai piispaksi vihkiminen on pysyvä toimitus. Kuten kastettakaan, näitä toimituksia ei useimpien kirkkojen ymmärryksen mukaan voi perua eikä uusia. Siksi en kovin helposti lähtisi määräaikaistamaan piispanvirkaa. Piispa on piispa vihkimyksen jälkeen, vaikka siirtyisi toisiin työtehtäviin tai jäisi eläkkeelle. Joissain pienissä luterilaisissa kirkois-

NIE

MINEN

HEIDI ZITTING piispanvirkaa väitöskirjassaan tutkiva teologi ja Tapiolan seurakunnan pappi

JÄ

MSÄ

miskauppaa. Se muun muassa kouluttaa poliiseja tunnistamaan hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Lisäksi järjestö kouluttaa poliiseja, jotta nämä osaavat kuulustella lapsia lapsen tasoisesti. 40 prosenttia uhreista ei halua tehdä ilmoitusta. Eniten he pelkäävät rikollisten läheisyyttä. Barnwellin mukaan ihmiskaupan takana ovat viime kädessä yhteiskunnan köyhyys ja korruptio. – Ihmiskauppiailla on valtaa. He ovat rikkaita ja yhteiskunnallisesti voimakkaita, Barnwell sanoo. Vaikka Unicefin mukaan jopa

– Poikia ei ole täällä edes ajateltu mahdollisina uhreina, hän sanoo. Jos poika joutuu hyväksikäytön uhriksi, häntä pidetään syyllisenä. Järjestön uusimpia ohjelmia on lasten ja nuorten haitallisen seksuaalisen käytöksen ehkäiseminen. – Seksuaalisuudesta ei puhuta, ja ihmisiä on hyvin vaikea auttaa, koska täällä ei ole sosiaalijärjestelmää eikä väestörekisteriä. – Löydämme hyväksikäytön uhreja sukulaisten tai naapurien kautta. Mutta lapsia hyväksikäyttäneille aikuisille ei ole saatavilla mitään apua eikä järjestöä. Paikallinen laki kieltää hyväksikäytön, mutta koska näistä asioista ei puhuta lainkaan, niitä ei tavallaan ole olemassa. Pääkaupunkiseudun seurakuntien rahoittama Suomen Lähetysseura tukee Chab Dain ja First Stepin työtä. ■

IHMISKAUPAN VASTAISEN JÄRJESTÖN JOHTAJA ROUS YENG

”

Turistit menevät päivisin temppeliin ja iltaisin ostamaan lapsia.

”Piispanviran ei mielestäni tarvitkaista myös nuorempia pappeja lähtese lähtökohtaisesti olla määräaikaimään mukaan piispanvaaliin. nen. Olen kuitenkin omalla esiOmalla kohdallani koen, että päämerkilläni osoittanut, ettös erota virasta oli oikea. Koin K I R KO NK tä piispan ei tarvitse piispavuosieni aikana tietUV A jatkaa virassa elätyä vapautta, koska tiesin keikään saakka. olevani virassa suunnilTietyn ajanleen kymmenen vuotjakson jälkeen ta, tekeväni parhaani viranhaltija ja jättäväni tehtävän saattaa kokea seuraajalleni.” saaneensa aiBJÖRN VIKSTRÖM kaan sen, miPorvoon piispa hin pystyy. Silvuosina 2009–2019, loin on viisainnykyisin teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian ta antaa viestikapula opettaja Åbo Akademissa eteenpäin. Se voi rohN PA

LASTEN SEKSUAALISEN hyväksikäytön vastaisen First step -järjestön mukaan poikien hyväksikäyttöä ei virallisesti ole Kambodžassa edes olemassa. Maskuliinisessa kulttuurissa poikia pidetään vahingoittumattomina. – Khmerinkielinen sanonta kuuluu, että pojat ovat kultaa, tytöt kangasta. Sillä tarkoitetaan täällä, että poika kestää mitä vain, mutta tyttö voi mennä rikki, sanoo First Stepin kehitysjohtaja Brent De Smedt.

”Piispanviran pitäisi olla määräaikainen”

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

sen kuolema on äidille suurin tuska ja suru, minkä hän joutuu elämässään kohtaamaan. Tuntuu kuin itsekin kuolisi lapsensa kanssa. Lukiessani Eliaksen kuvaamia tuntemuksia veljensä kuolinvuoteen vieressä sain omaan suruuni kosketuspintaa ja lohtuakin. Palasin omaan kokemukseeni poikani vierellä olemisesta hänen viimeisinä päivinään. Oli arvokas ja lohduttava kokemus saada olla äitinä lapsensa tukena hänen viimeiseen hengenvetoonsa saakka. Surutyö jatkuu meillä molemmilla. Marja-Liisa Penttilä

Vääriä vastakohtia Joko olisi aika kiittää? KUN TALVISOTA päättyi 13.3.1940 ja rauhanehdot tulivat tietoon, Suomen kansa oli järkyttynyt. Sodassahan oli pärjätty hyvin; miten siitä saattoi tällaista seurata, alueluovutuksia ja kaikkea? Ei kotirintamalla ymmärretty, kuinka täpärästi oli selvitty. Olimme oman sotapropagandamme sokaisemia, vaikka kukaan tilanteen tasalla ollut täysjärkinen ei antanut Suomelle ennen sotaa minkäänlaisia selviämismahdollisuuksia ylivoimaista vihollista vastaan. Suomi koki sodassa todella monta täpärää pelastumista. Miten ihmeessä me selvisimme? On ollut tapana kiittää sotaveteraaneja, kansan yhtenäisyyttä sisällissodan jälkeenkin, talviolosuhteiden tuntemusta, hiihtotaitoa, improvisointikykyä ja monia muita merkityksellisiä tekijöitä. Ei ole ollut tapana kiittää Jumalaa. Jumalanpalveluksen esirukouksessa on tapana pyytää erilaisia asioita. Harvemmin olen kuullut niissä kiitettävän mistään. Voisiko sunnuntaina 15.3. tehdä poikkeuksen? Voisimmeko lopultakin, vuonna 2020, kiittää Jumalaa siitä, että selvisimme vuonna 1940? Olisi aihetta.

Pekka Iho

Aito ilmastojohtajuus on hukassa UUSI VUOSIKYMMEN on alkanut kotimaassa erikoisen lämpimällä ja sateisella talvella, jonka vuoksi maanviljelijät pelkäävät rukiin katovuotta. Samaan aikaan Australian ennätykselliset maastopalot ovat tappaneet yli miljardi eläintä. Olemme nyt kriisitilanteessa, josta pääsemme eteenpäin vain rohkealla ilmastojohtajuudella. Se tarkoittaa uraauurtavaa politiikkaa, joka saa muutkin maat tavoittelemaan Pariisin sopimuksen mukaista toi-

Äänioikeus kaikille kirkolliskokousvaalissa KIRKOLLISKOKOUSEDUSTAJA ja Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku otti kantaa kirkolliskokouksen jäsenten valintaan Onko näin -palstalla (K&k 27.2.). Ilahduin Mithikun näkemyksestä. Hän on sitä mieltä, että evankelis-luterilaisessa kirkossa äänioikeus tulisi antaa kaikille myös kirkolliskokousvaalissa. Syntyisi lisää avoimuutta päätöksentekoon. Tällä hetkellä vain ”sisäpiiriläisillä” on äänioikeus. Kysymys on myös kirkon piirissä jäsenen perusoikeudesta. Vanhakantainen ajattelu tässä asiassa joutaisi romukoppaan. Kannatan sitä, että eduskuntavaalien tapaan kaikki, joilla on äänioikeus, saisivat käyttää oikeuttaan, kunhan kuuluvat kirkkoon.

Timo Korpela Helsinki

mintaa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Ilmastojohtajuuden irvikuva on laiska omistajaohjaus. On pöyristyttävää, että Suomen valtionyhtiö Fortum on omistamansa saksalaisen energiayrityksen Uniperin kautta haastamassa toisen EU-valtion, Alankomaat, oikeuteen sen uuden hiilikieltolain vuoksi Energiaperuskirjan (ECT) nojalla. ECT laadittiin kylmän sodan jälkeen suojaamaan länsimaisten yritysten sijoituksia mielivaltaiselta pakkolunastamiselta entisen itäblokin maissa, ei siksi, että energiayhtiöt voisivat pitää meitä panttivankeina ilmastotyössä.

Sanna Marinin hallitus tekisi viisaasti eroamalla ECT:stä ja lähettämällä vahvan viestin Fortumin kautta Uniperiin: vastuullinen yritys ei sabotoi ilmastokriisin hillintää.

Tuulia Reponen

Kiitos Koskimiehen haastattelusta ELIAS KOSKIMIEHEN kertomus veljensä kuolemasta oli erittäin koskettava ja todellinen kuvaus kuolemasta, läheisen ihmisen menettämisen tuskasta ja surun läpikäymisestä (K&k 27.2.). Minä menetin aikuisen poikani kaksi kuukautta sitten. Oman lap-

LEHDEN HAASTATTELEMAN Perttu Pölösen mukaan ”uskon vastakohta ei ole epäily vaan varmuus. Uskova ihminen on minusta nöyrä. Kun ei voi tietää, pitää vain uskoa”. (K&k 13.2.). Tätä ajatusta ei esitetä ensimmäistä kertaa tässä lehdessä. Olli Valtosen mukaan ”… uskon vastakohta ei ole epäusko vaan varmuus” (K&k 22.7.2018). Vaan miten on? Suomen kieli käsittää vastakohtaparit usko – epäusko ja varmuus – epävarmuus. Uskova tai epäilevä voi olla varma tai epävarma. Jeesuksen jumaluutta epäilevät nojasivat johonkin omasta mielestään varmaan. Samoin ne, jotka nyt pitävät Jumalan sanaa epävarmana, uskovat varmasti siihen, että tieteellinen menetelmä tavoittaa koko todellisuuden tyhjentävästi. Varmuus ei siten ole uskon tai epäilyn vastakohta. Jos Pölösen ja Valtosen tarjoilema käsitesekaannus olisi vallinnut alkuseurakunnassa, sen usko ei olisi levinnyt Jerusalemista vaan tukahtunut sinne. Älkäämme vaihtako kristinuskoa hartaudella kiillotettuun humanismiin!

Juhani Alesaro

Maailmanrauha on kristillinen arvo PÄÄTOIMITTAJA JAAKKO Heinimäki kysyi pääkirjoituksessaan lukijoilta, miten me määrittelisimme kristilliset arvot (K&k 27.2.). Minun ehdotukseni on maailmanrauha ja aseista kieltäytyminen. Perusteluni on 2000 vuotta sitten ristiinnaulittu Jeesus Kristus, joka kuoli kaikkien maailman ihmisten puolesta ja tuli jälleen eläväksi. Hän on sanonut, että kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, myös miekkaan hukkuvat. Eikä 2000 vuotta sitten ollut nykyistä asetarjontaa. Hänet naulittiin ristille Golgatalla, joka merkitsee pääkallon paikkaa. Se paikka löytyy joka ihmisestä.

Mirja Grunwald

12.3.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Rennosti koulun jälkeen Monella kirkolla pääsee arki-iltana syömään yhdessä s.3 Miksi kirkkoherra rukoili Antti Tuiskun puolesta? s. 4

Vieno, Olanna ja Ava viihtyvät Haagan seurakunnan iltapäiväkerhossa s. 2

Tönössä pidetään paras ip-kerho Seurakunnan iltapäiväkerhossa käy ensi- ja toisluokkalaisia vakaumuksesta riippumatta.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT SIRPA PÄIVINEN

o äsken me leikittiin kettuja, kertovat Pihla Sämpi, 7, ja Ellen Kvest, 7, kun heiltä kysytään, mitä iltapäiväkerhossa on ki-

va tehdä. – Ja me tehdään esityksiä. Nyt just me tehdään Frozen 2:ta, lisää Isabella Koskela, 8. Tytöt ovat Haagan peruskoulun ekaluokkalaisia, jotka käyvät Haagan seurakunnan iltapäiväkerhoa Huopalahden kirkolla sijaitsevassa lasten- ja nuortentila Tönössä. On maanantai ja kello on pian yksi. Kerho on alkanut puoliltapäivin kirkon pihasta. – Ainakin tunti päivässä ollaan ul-

kona. Sen lisäksi on paljon vapaata leikkiä, välipala ja usein retkiä, kertoo lastenohjaaja Minna Rosenborg. Tälläkin viikolla 25 lapsen ja kahden ohjaajan joukko on suuntaamassa vielä pohjoishaagalaiselle palvelutalolle talvitapahtumaan ja toiselle palvelutalolle pelaamaan lautapelejä vanhusten kanssa. SEURAKUNTIEN iltapäivätoiminta on Helsingin kaupungin alaista toimintaa, ja se on tarkoitettu ensimmäistä ja toista luokkaa käyville lapsille. Perheen ei tarvitse kuulua kirkkoon, eikä seurakuntien järjestämissä iltapäiväkerhoissa ole hengellisiä elementtejä.

Helsingissä touhuaa 725 kerholaista Helsingin seurakuntien iltapäiväkerhoissa käy 725 ensi- ja toisluokkalaista lasta. Kerhoja on 23 toimintapaikassa 14 seurakunnan alueella. Ne toimivat koulupäivän päättymisestä neljään tai viiteen saakka. Hinta on yleensä 100 euroa kuussa. Seurakuntien ip-kerhot ovat osa kaupungin iltapäivätoimintaa. Kerhot noudattavat perusopetuslakia ja ovat poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia. Viime joulukuussa toteutetussa vanhemmille ja lapsille suunnatussa asiakaskyselyssä seurakuntien iltapäiväkerhotoiminta sai yleisarvosanaksi 8,93. Kaupungin iltapäivätoiminnan yleisarvosana oli 8,7.

Pauli Vainikka (vas.) ja Vilho Tapio tykkäävät rakennella legoilla.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2020

Haagan kerhossa näkyvää uskontoa edustavat vain Lasten Raamatut kerhotilan sivupöydällä. – Mutta tämä on hyväksi ihmiseksi opettelua. Se on minusta kristillisyyden ydintä, Minna Rosenborg sanoo. Kerhon valtteja ovat pieni ryhmä ja kodinomainen ilmapiiri. Osa lapsista on yhdeksän vuotta Haagassa työskennelleelle Rosenborgille tuttuja jo päiväkerhoajoilta. Lapsetkin suitsuttavat kerhoaan. – Paras ip-kerho, kiteyttää Oona Vainio, 7. – On kivaa, että on paljon vapaata leikkiaikaa, sanoo Elli Koistinen, 8. Rosenborgin mielestä hän on asian ytimessä: vaikka lapset käyvät ip-kerhossa joka päivä, se on heille vapaa-aikaa. – Ainoa huono puoli on, että täällä ei saa pelata, toteaa Vilho Tapio, 7. Hän viittaa kännykkäpeleihin.

Oona Vainio (seisomassa) ja Pihla Sämpi ottavat kunnon vauhdit keinussa. Kerhossa ulkoillaan vähintään tunti päivässä.

– Mutta on kyllä ihan hyväkin, ettei me olla koko ajan kännykällä, lisää Pauli Vainikka, 7. Pojat ovat ulkoa tultuaan päätyneet rakentelemaan legoilla ja suunnittelevat aikaista lähtöä Vilhon kotiin leikkimään. Lapset saavat lähteä kerhosta jo ennen sen päättymistä kello 16, jos vanhempien kanssa on niin sovittu. – Syksyn aluksi pidämme vanhempain vartit, joissa tällaisista asioista sovitaan ja joissa vanhemmat voivat kertoa omasta lapsestaan, Minna Rosenborg kertoo. ENNEN KAHTA kerholaiset kokoontuvat yhteiseen piiriin. Tällä kertaa jokainen saa kertoa hiihtolomakuulumisia ja synttärisankareille lauletaan. Välillä Minna Rosenborg ja toinen ohjaaja Emma Saloranta hyssyttelevät äänekkäimpiä.

– Toisinaan melutaso nousee, mutta se kuuluu asiaan, Rosenborg sanoo. Jos oikeita ongelmia – vaikkapa kiusaamista – tulee, hän kutsuu kaikki osapuolet vanhempineen Tönölle dialogiseen piiriin. – Se on vähän epämukavaa kaikille, mutta yleensä se auttaa. Nyt ei ole vaikeuksia, vaan lapset asettuvat vähitellen välipalajonoon. Tarjolla on tänään vihanneksia, marjoja, juustovoileipää ja kaikkien suosikkia, kaakaota. Leikkeleitä tässä kerhossa ei enää tarjota – ympäristösyistä. Välipalan jälkeen leikit taas jatkuvat. Ehkä iltapäivästä ehditään taas harjoitella sitä Frozen-näytelmääkin. ■ Elokuussa alkaviin iltapäiväkerhoihin haetaan 23.3.–24.4.2020 hakulomakkeella, joka palautetaan haettuun toimipisteeseen. Lisätietoja: iltapaivahaku.hel.fi

Toini Kotimäki (vas.), Seija Simolin, Kirsti Latva ja Terttu Blomster tapasivat keittolautasen ääressä Siltamäen seurakuntakodissa.

Apua & tukea

Monella kirkolla pääsee arki-iltana valmiiseen pöytään Elli Koistinen (etualalla ) kokoaa värikästä välipalaa lautaselleen. Jonon hännillä Pyry Juutilainen (vasemmalla), Lasse Halonen ja Vertti Karhu.

Siltamäen iltaruokailussa lapset leikkivät, kun vanhemmat ruokailevat ja eläkeläiset vaihtavat kuulumisia. TEKSTI ELLA LUOMA KUVA ESKO JÄMSÄ

MALMIN SEURAKUNNASSA työskentelevä projektipappi Sami Kivelä kuvaa Siltamäkeä asuinalueeksi, jolla on useita kerroksia. – Osa asukkaista on asunut täällä aina, ja heillä on vahva siltamäkeläinen identiteetti. Sitten on paljon lapsiperheitä, jotka ovat muuttaneet alueelle vastikään, ja opiskelijoita, jotka asuvat opiskelija-asunnoissa. Seurakunta yrittää tavoittaa kaikkia heitä ja vahvistaa alueen yhteisöllisyyttä.

”

Vieno Karttunen innostui hyppelemään, kavereina Olanna Lohenoja (vas.) ja Ava Hovi.

Tämä on hyväksi ihmiseksi opettelua. LASTENOHJAAJA MINNA ROSENBORG

SILTAMÄEN ILTARUOKAILU on yksi yhteisöllisyyden vahvistajista. Seurakuntakodille voi tulla syömään kasviskeittoa keskiviikkoisin kello 17. Lapsiperheitä varten avoinna on myös leikkihuone. – Täällä on paljon vakiintunutta toimintaa vanhuksille ja lapsille, mutta vähemmän nuorille aikuisille, kertoo seurakuntaneuvoston jäsen ja vapaaehtoinen Kirsti Latva. – Mietimme, millaisia asioita työssä käyvät aikuiset voisivat kaivata. Tuli mieleen, että eikö olisi mukavaa, jos voisi kerran viikossa tulla työpäivän jälkeen valmiiseen pöytään syömään ja hengähtämään.

ILTARUOKAILU OLI alun perin suunnattu pienten lasten vanhemmille, mutta sen löysivät nopeasti myös alueen eläkeläiset. Keiton lomassa vaihdetaan kuulumisia, tutustutaan uusiin ihmisiin ja puhutaan elämästä. Myös ostoskeskuksen yrittäjät ovat löytäneet ruokailun. – ILTARUOKAILU on tuonut erilaisia ihmisiä hienosti yhteen, Kirsti Latva iloitsee. – Eläkeläiset katsovat mielellään lasten perään, kun vanhemmat ruokailevat. Latvan mukaan seurakuntakodilla vallitsee ihmisläheinen henki, joka näkyy ystävyyssuhteiden muodostumisena ja talkoohenkisenä apuna. – Meidän toimintamme tähtää siihen, ettei kukaan jäisi yksin. Tällä tavalla ihmiset oppivat tuntemaan omia naapureitaan. Sami Kivelä toivoo iltaruokailun tavoittavan myös paikallisia opiskelijoita. – Olen mainostanut iltaruokaa opiskelijoiden kanavissa, ja se onkin herättänyt varovaista kiinnostusta. Osanotto on kuitenkin ollut toistaiseksi vähäistä. Ehkä kirkon toiminta koetaan vieraaksi. Meille ovat kuitenkin kaikki lämpimästi tervetulleita, Kivelä sanoo. ■ Iltaruoka Siltamäen seurakuntakodilla, Jousimiehentie 5, keskiviikkoisin klo 17–18 1.4. asti. Maksu 1 e. Iltaruoka katetaan myös Alppilan kirkolla, Jätkäsaaren Hyvän toivon kappelilla, Paavalinkirkolla sekä Pitäjänmäen, Viikin, Myllypuron, Roihuvuoren, Laajasalon, Käpylän ja Vartiokylän kirkoilla. helsinginseurakunnat.fi/apuajatukea/ruokailut KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2020

Miksi haagalainen kuuluu kirkkoon? Huopalahden kirkossa käy paljon ihmisiä. Lisääkin voisi käydä, ja siksi kirkkoherra Heikki Nenonen juttelee Twitter-videolla Antti Tuiskulle.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

okouspöydän ympärillä on hiljaista. Kahdeksan Haagan seurakunnan työntekijää katselee toisiaan. Sitten pappi Minna Kumpukallio avaa suunsa. – Sanoisin, että uskolla ja hengellisyydellä menee Helsingissä hyvin, mutta jos katsotaan jäsentilastoja, niin kristinuskolla ei mene, hän sanoo. Vuonna 2005 helsinkiläisistä 68,8 prosenttia kuului kirkkoon. Siitä eteenpäin määrä on laskenut keskimäärin reilun prosentin vuodessa. Viime vuonna kirkkoon kuului enää 51 prosenttia helsinkiläisistä. Miksi väki lähtee? Kumpukallion mielestä iso kysymys on, millä tavalla uskoa sanoitetaan. – Jos käytämme sanoja pelastus ja vanhurskas, kuinka monelle ne tarkoittavat mitään? Siinä kirkolla on kasvun paikka. Toisaalta Haagassa pyyhkii hyvin: esikoisvauvakerhot ovat täynnä, perhekerhot vetävät hirveästi väkeä ja messuissakin on usein ruuhkaa. Kanttori Hanna Aution mielestä erokäyrät kertovat individualismista.

– Se on ihmisen itseilmaisun tapa tänä päivänä. Jos petyn johonkin, on aina se kortti, että voin erota. YKSI KIRKOSTA eronnut on Juha Marjakuusi, 45. Hän astuu juuri ulos kotirapustaan Huopalahden kirkon naapurissa. Miksi erosit kirkosta? – Ei se vain ollut mun juttuni. En koe sitä omakseni. Onko mielestäsi hyvä, neutraali vai huono asia, että Suomen luterilainen kirkko on olemassa? – Kyllä se on hyvä asia. On sille oma paikkansa ja kannattajakuntansa. Ja se on iso osa meidän historiaamme. Marjakuusi kävi kirkossa viimeksi vuosi sitten, kun hänen tyttärensä kastettiin. Lapsia kastettiin Haagassa viime vuonna ihan mukava määrä, 129 alle yksivuotiasta. Kirkkoherra Heikki Nenosen mukaan se on noin 45 prosenttia kaikista seurakunnan alueella syntyneistä lapsista, mukaan lukien muihin uskontokuntiin kuuluvat ja uskonnottomat. Nuoriso- ja rippikoulutyön pappi Miika Kolari kertoo, että hänellä on tapana kysyä kasteperheissä,

Nuppu Häyhtiö

Nina Ziessler

Kirkkoherra Heikki Nenosen mielestä Huopalahden kirkko on idyllinen, mutkaton ja houkutteleva paikka. Juha Marjakuusi

ESKO JÄMSÄ

Kampin kappelia laajennetaan

Sermillä yritetään luoda edes hieman yksityisyyttä keskusteluihin Kampin kappelissa, kertoo vs. toiminnanjohtaja Nanna Helaakoski.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2020

Helsingin Narinkkatorilla sijaitseva Kampin kappeli kiinnostaa sekä turisteja että hiljaisuutta ja keskusteluapua etsiviä ihmisiä. Ongelma on, että vuonna 2012 rakennetusta kappelista puuttuvat tilat, joissa kappelin työntekijät voisivat rauhassa puhua ihmisten kanssa. Asiaan on tulossa korjaus, mikäli Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy kappelin laajennusosan mahdollistavan asemakaavan kokouksessaan 25. maa-

liskuuta. Helsingin seurakuntayhtymä haluaa rakentaa 70 neliön suuruisen laajennusosan, johon tulisi tilat keskusteluavun tarjoamista varten. – Laajennusosan tarve on ollut ilmeinen alusta saakka. Vielä suuremmaksi se on tullut nyt, kun kappelissa alkuvuosien 200 000 ihmisen sijasta käy paljon enemmän väkeä. Viime vuonna kävijöitä oli 352 000, kappelin vs. toiminnanjohtaja Nanna Helaakoski kertoo. Hänen mukaansa keskusteluapua hakee kappelista noin 170 ihmistä kuukaudessa.

Laajennusosa on tarkoitus rakentaa nykyisen kappelisalin ja eteistilan jatkeeksi Narinkkatorin puoleiselle seinustalle. Helsingin seurakuntayhtymä on varautunut siihen, että hankkeen kustannukset saattavat nousta jopa miljoonaan euroon.

Älä tule messuun flunssaisena Koronavirus leviää maailmalla, ja myös Suomessa on vahvistunut tartuntoja. Myös kirkko päätyi ohjeistamaan seurakuntia tartuntariskiä minimoidakseen.

Kirkkohallituksen valmiuspäällikön Timo-Matti Haapiaisen mukaan ohjeet ovat astetta tiukemmat kuin aiemmin sikainfluenssan kohdalla. Hänen mukaansa Euroopassa on peruttu myös kirkollisia tilaisuuksia. Suomessa terveysviranomaisella on tarvittaessa valtuudet rajoittaa kokoontumisia. Haapiainen kehottaa seurakuntalaisia jättämään tulematta messuun, jos on flunssan oireita. Hän muistuttaa, että jo tavallinen flunssa tai influenssa on monille vakava asia, ja koronaviruksen aikana varovaisuus on entistä tär-

keämpää. Jumalanpalvelukseen voi osallistua myös radion, television tai netin kautta. Pappien ja muiden ehtoollista jakavien täytyy jättää tehtävänsä lievienkin flunssaoireiden vuoksi. Hyvä käsihygienia on välttämätöntä. Lisätietoja asiasta: Kirkkojakaupunki.fi

Kellot soivat muistopäivänä Talvisodan päättänyt Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus astui voimaan 13.

miksi vanhemmat haluavat, että heidän lapsensa kastetaan. – Kysyn, onko tämä teille enemmän uskonnollinen asia vai perinne. Aika usein kyse on perinteestä, Kolari selittää. Kirkkoherra Nenoselle kaste on koko homman lähtökohta. – Ei ihminen voi tulla kristityksi ilman kastetta, hän sanoo. Onko niin, että ennen kuin Haagan papit kastoivat 129 alle yksivuotiasta, nämä lapset eivät olleet kristittyjä, mutta sen jälkeen olivat? – En ajattele niin! En lähde yhtään siihen, että kastamaton lapsi joutuu kadotukseen. Se on höpöhöpöä. Mutta kaste on jokin paalu, mistä homma lähtee, Nenonen sanoo.

den ikäryhmä ovat 18–29-vuotiaat. Miksi juuri sen ikäiset lähtevät? – Rohkenen väittää, että avioliittokysymyksellä on vaikutuksensa. Niin kauan kuin kirkko soutaa ja huopaa, puhuu yhtä ja tekee toista, eroaminen on arvovalinta, vastaa pappi Minna Kumpukallio. Nina Ziessler, 40, on ohittanut yleisimmän eroiän. Hän on Haagan seurakunnan jäsen. Ziessler kävi kirkossa viimeksi joulunaikaan. Hän kokee, että kirkko on osa kulttuurista perintöä ja edustaa hänelle tärkeitä arvoja. – On ihan hyvä asia, että kirkko on olemassa. Mutta toki on jokaisen itse valittavissa, tarvitseeko kirkkoa, Ziessler tuumii.

NUPPU HÄYHTIÖ, 18, astuu ulos Huopalahden kirkon vieressä olevasta Kkaupasta. Hän kuuluu kirkkoon. Miksi? – Mä en vain ole poistunut sieltä. Aiotko poistua? – Öh, ei ole ainakaan lähiaikoina suunnitelmissa. Miksi ei? – Eipä siitä mulle mitään haittaakaan ole. Onko mielestäsi hyvä, neutraali vai huono asia, että Suomen luterilainen kirkko on olemassa? – Ihan hyvä. Uskonto se on siinä missä muutkin. Osalle se on tosi tärkeä juttu. Häyhtiö kävi viimeksi kirkossa viime syksynä, kun hänen pikkuveljensä pääsi ripille. Pikkuveli teki, kuten valtaosa haagalaisnuorista. 91 prosenttia viime vuonna 15 vuotta täyttäneistä seurakunnan jäsenistä kävi riparin. Viime vuonna 91 prosentilla riparilaisista oli rippikoulussa hyvä olla, mutta 43 prosenttia ei halunnut kuulua kirkkoon. Muutaman vuoden päästä suuri osa heistä toteuttanee toiveensa. Suurin kirkosta eronnei-

ERÄS TAPA, jolla Haagan seurakunta tavoittelee millenniaaleja, on sosiaalinen media. Seurakunnan videoilla istutetaan kirkon pihalle kanervaa jalkapallovalmentaja Markku Kanervan kunniaksi ja kommentoidaan Antti Tuiskun lyriikoita. ”Moi Antti! Mä kuuntelin tossa sun uutta levyä, ja siinä oli sellainen kappale kuin Kerran vuodes kirkkoon. Ja se oli itse asiassa tosi hieno ja koskettava kuvaus”, kirkkoherra Nenonen juttelee videolla. ”Sä lauloit muuten siinä laulussa, että hyvä kirkkoherra, rukoile mun puolest, kun en mä jaksa näistä synneistä kantaa kuin puolet.” Nenonen polvistuu alttarille. ”Niin sellainen vaan, että mä oon nyt rukoillut sun puolesta. Ja mä toivon sulle kaikkea hyvää. Sellainen yksi hyvä juttu tähän loppuun, että ei niistä synneistä tarvii kantaa edes puolia, vaan ne kaikki voi jättää Kristukselle kannettavaksi.” Helmikuun loppuun mennessä videota oli katsottu 60 678 kertaa. – Se on yli neljä kertaa Haagan seurakunnan jäsenmäärä, kirkkoherra huomauttaa. ■

maaliskuuta 1940. Se päätti 105 päivää jatkuneen sodan, jossa kaatui yli 25 000 suomalaista ja noin 44 000 haavoittui. Talvisodan muistopäivänä järjestetään Helsingin tuomiokirkossa valtakunnallinen muistohetki kello 10–10.30. Arkkipiispa Tapio Luoma ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n puheenjohtaja Elisa Gebhard puhuvat tilaisuudessa rauhasta. Tilaisuus on yleisölle avoin. Kirkkoon täytyy tulla kello 9–9.30 välillä ja varautua turvatarkastukseen. Kaikkia Suomen seurakuntia

on kehotettu soittamaan kirkonkelloja kello 10.55–11 välisen ajan talvisodan päättymisen muistoksi. Samaan aikaan Helsingin tuomiokirkon portaille lasketaan 105 kynttilää – yksi jokaiselle talvisodan päivälle. Senaatintorilla voi kello 9–12 nauttia sotilaskodin tarjoamat kahvit ja munkit.

Via Crucis uusiutuu juhlavuotenaan Pääsiäisvaellus Via Crucis täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on tilat-

tu uusi käsikirjoitus Anna-Mari Kaskiselta, ja katuspektaakkelin ohjaa teatteriohjaaja Minna Harjuniemi. Jeesuksena nähdään näyttelijä Miiko Toiviainen. Näytelmässä on uusia lauluja ja uusia visuaalinen ilme, ja siinä on mukana Gospel Helsinki -kuoron laulajia. Via Crucis järjestetään LISÄÄ lauantaiVERKOSSA na 11.4. kello 21. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.3.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Yhteisvastuukonsertti to 12.3. klo 19, Dear, if you change – englantilaisia luuttulauluja. Annamaria Hannonen, sopraano, Mikko Perkola, gamba. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Luhmon sellistien konsertti ti 17.3. klo 18.30. Kaikki soittaa veisuja -ilta to 19.3. klo 18.30. Usko, toivo ja rakkaus ke 18.3. ja 25.3. Professori ja piispa emeritius Eero Huovinen ja teologian tohtori ja dosentti Juhani Forsberg keskustelevat kristinuskon ydinkysymyksistä. Lähetysraamattupiiri ma 23.3. klo 13. Käsityökerho ma 23.3. klo 18. Lähetyspiiri ti klo 13. Esirukouspiiri ke klo 10, Kivijalka. Teematorstai: klo 12 päivähartaus, klo 12.30 lounas 6 e, klo 13 ohjelmaa. 12.3. Ensimmäinen nainen kirjareferaatti, Kaarina Johansson, 19.3. Ruusumaanantaista pääsiäiseen runoa ja musiikkia, Leila Mäkipentti ja Olli Mönttinen. 26.3. Kumpi ensin – sanat vai sävel?, kirjailija Pia Perkiö. Hyvän mielen keidas to klo 16.30. Ateria 2 e. Psalmilaulajat to klo 18. Lukupiiri Lämpiössä to 26.3. klo 19, Näyttelijäntie 14. Amos Oz: Judas. Perjantaikahvit kaupalla 13.3. klo 14–16, P-Haagan K-Supermarket, Eliel Saarisentie 5. Kauppa tarjoaa

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2020

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Messu ja iltatee Malminkartanon

kappelissa su 15.3. klo 18. Iltaehtoollinen ke 18.3. ja 25.3. klo 19 kirkossa. Noin kolmen vartin kirkko keskellä viikkoa. Aamuehtoollinen ke 25.3. klo 9.15 kirkossa. Aamiainen 1,50 e seurakuntasalissa.

TAPAHTUMIA Jennyn Mummola la 14.3. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua, lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Ilmoittautumista ei tarvita. Tarjolla on välipalaa. Työtupa ti 17.3. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klanussa. Hiljaisuuden päivä -miniretriitti la 21.3. klo 9.30–15.30 Malminkartanon kappelilla. Koe päivä hiljaisuutta keskellä kaupunkia. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautuminen 16.3. mennessä ohjaajalle konsta.korhonen@evl.fi. Ole tervehditty täällä, oi Maria. Marianpäivän musiikkia kirkossa su 22.3. klo 18. Sanna Vuolteenaho, laulu, ja Eero

Palviainen, luuttu. Musiikkia muun muassa säveltäjiltä Monteverdi ja Purcell sekä uusia virsiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Keskeneräisten käsitöiden piiri ma 23.3. klo 14–15.30 Paikassa, Kaaren -1. krs. Tehdään yhdessä käsitöitä ja rupatellaan. Vauvankin voi ottaa mukaan. Lähetyspiiri ti 24.3. klo 18 Klaneettitiellä. Pappi Milla Mäkitalo kertoo Pipliaseuran työstä otsikolla Ihmisiä Lähi-idässä. Avoin piiri. Lauletaan yhdessä to 26.3. klo 10.15 kirkossa. Kuullaan ja lauletaan Immi Hellénin runoja. Runoja tulkitsevat Kari Kanto, Ritva Kärki ja Tuula Suonio. Yhdessä lauletaan kauniita, tuttuja lauluja Immi Hellénin laajasta runotuotannosta. Avoin yhteislaulutilaisuus.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100,

munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Su 15.3. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen. Nuorisotyönohjaaja Hetu Saarisen eläkejuhla messun aikana ja kirkkokahveilla klo 17 asti. Su 22.3. Tarja Frilander, Senni Valtonen. Levollisuuden messu la 21.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Tarja Frilander, Senni Valtonen. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu. Saarnan tilalla mietiskelyhiljaisuus. Messuun voi tulla vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

TAPAHTUMIA Helsingin poliisisoittokunnan kamarimusiikkikonsertti pe 13.3. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Johtaa musiikki-

ESKO JÄMSÄ

Ad sextam – päivärukous to klo 12. Laudes – aamurukous ke klo 7.30. Messu su 15.3. klo 10, Kumpukallio, Kolari, Autio. Arkimessu ke 18.3. klo 15, Hopeatie 14, Kumpukallio, Mönttinen. Sunnuntai kirkolla – vanhemmuuden sunnuntai 22.3. klo 9–13. Aamupalaa klo 9. Marianpäivän messu klo 10, Nenonen, Kumpukallio, Mönttinen. Lounas. Kirkkoherran kirpputori, design-lasia ja käyttötavaraa. Perheneuvoja Katianna Ruuskanen puhuu riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Lastenhoito. Mukana MLL Haaga. Vapaaehtoinen lounasmaksu Yhteisvastuukeräykselle.

kahvit, juttuseuraa seurakunnan työntekijät, Nenonen. Aikuisten lautapelikerho la 21.3. klo 12–15.30. Perhekerhot: ma klo 17.30 Tönöllä, to klo 9.30 kirkolla, pe klo 10 Mariankodissa. Lasten pääsiäisvaellukset Tönöllä 30.3. klo 18 ja 31.3.–3.4. klo 9–12. Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710.

Menokasvo

Kahvikaisat auttavat joka sunnuntai Kallion kirkossa Kallion seurakunnassa toimii aktiivinen vapaaehtoisporukka, joka tunnetaan nimellä Kahvikaisat ja -kallet. Marjatta Manninen, mitä Kahvikaisat tekevät? – Me toimimme viidessä ryhmässä. Mukana on yksi kalle. Joka viides viikko ryhmällämme on kahvitusvuoro messun jälkeen. Suntio keittää kahvin, ja me hoidamme kaiken muun, myös jälkien korjaamisen. Lisäksi viemme kynttilät alttarille ristisaaton mukana ja kannamme kolehdin. Mihin muihin tilaisuuksiin osallistutte? – Pääsiäisyön messussa olemme mukana tarjoilemassa pääsiäisyön iltapalaa ja Taiteiden yössä paistamme kirkonmäellä vohveleita ja makkaraa. – Vappuaattona Kallion kanttorit ja urkurit pitävät perinteisesti iloisen kevätkonsertin, jonne me Kahvikaisat valmistamme simaa ja munkkeja. Niitä

Kahvikaisoille riittää askaretta Kallion kirkolla. Marjatta Manninen on ollut mukana jo 2000-luvun alkupuolelta asti.

myydään väliajalla Yhteisvastuun hyväksi. Meillä on aina hauskat talkoot vapun alla. Olet tehnyt tätä jo noin 15 vuotta. Mikä sinua innostaa? – On mukava tehdä jotain työelämän jälkeen. Kahvikaisat tarjoavat käsillä tekemistä ja toistemme henkistä hoitoa. Meillä on hyvä porukka. Tapaamme välillä muutenkin, esimerkiksi jo-

ka kevät teemme luontoretken Pyysaareen. Tarvitsetteko lisää Kahvikaisoja joukkoonne? – Kyllä, uusia kaisoja tarvitaan ja myös kalleja. On kiva, jos tulee uusia kasvoja. EIRA SERKKOLA Jos kiinnostuit toiminnasta, ota yhteyttä ryhmän vetäjään: marja. kotakorpi@evl.fi, p. 050 594 2374.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.3.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu su 15.3. klo 10. Vanne, Antturi, Ahola. Marianpäivän messu su 22.3. klo 10. Vuori, Antturi, Ahola. Messun jälkeen syntymäpäiväjuhla 1.1.– 30.6. aikana 70, 75, 80, 85 ja yli 90 v. täyttäneille/täyttäville jäsenille.

TAPAHTUMIA Lähetyspiiri ke 18.3. klo 14 Pajamäessä. Ritva Olkkola-Pääkkönen ja Pertti Pääkkönen. Maksutonta lakineuvontaa ke 18.3. klo 16–17.30 kirkolla. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston kitarakonsertti ke 18.3. kirkossa. Vapaa pääsy. Aamuehtoollinen ja hiljaisuuden miniretriitti kirkossa pe 20.3. Tule hengähtämään, rukoilemaan, mietiskelemään Sanaa klo 7–8 välillä. Ehtoollinen klo 7.30. Myyjäiset la 21.3. klo 11–13 kirkolla. Myynnissä kukkia, koruja, käsitöitä, pääsiäiskortteja ja arpoja. Kahviossa lounaskeitto, vohveleita, karjalanpiirakoita ja leivonnaisia. Järj. Kotikallion palvelukeskus, Pitäjänmäen Eläkkeensaajat ja seurakunta. Tuutulauluilta lasta odottaville ja vauvaperheille ke 25.3. klo 18 kirkossa. Opetellaan tuutulauluja kitaran ja pianon säestyksellä.

PIXABAY

kapteeni Tero Haikala. Klassisen musiikin kamarihelmiä uudelleen sovitettuina. Vapaa pääsy. Lipaslauantai Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 14.3. klo 12–14. Keräyslippaita saatavana seurakunnan pisteeltä Munkkivuoren ostarilta. Tied. Hetu Saarinen, p. 050 409 0136. Vapaaehtoisten ilta ke 18.3. klo 18–19.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Uudet ja jo vapaaehtoisina olleet, tervetuloa mukaan. Lauluhetki to 19.3. klo 11–12 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Talvilauluja laulattavat Eeva Löflund ja Risto Kultala. Äitienpäivälauluja lauletaan to 7.5. klo 11 samassa paikassa. Kädentaidon ilta ti 24.3. klo 18–20 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kivaa kahvipusseista tee- tai kahvikupin äärellä. Käytämme pääosin osallistujien omia materiaaleja. Säännöllinen toiminta: kts. www. helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi tai MunkinSeutu-lehti.

Kohtuus kaikessa? Minä ja raha -keskustelutilaisuus la 21.3. kello 14 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Miten rahankäyttö ja etiikka ohjaavat meitä yksilöinä ja yhteiskuntina? Millaisia eettisiä, sosiaalisia, moraalisia tai teologisia näkökulmia tähän liittyy? Keskustelemme rahasta finanssi- ja rahoitusalan asiantuntija Erkki Sarsan, Naisten pankin aktiivin Ritva-Liisa Luomarannan sekä entisen Kevan varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kanniston kanssa. Musiikista vastaa Laharim-yhtye. Järjestäjinä Helsingin Kristillisen työväen yhdistys, Kristillisen työväen liitto ja Kallion seurakunta.

Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin 18.5. asti klo 18.30 kirkolla. Yhteisöruokailu tiistaisin klo 11.30–13 kirkolla. Aikuiset 2 e, alle kouluikäiset maksutta. Päiväpiiri ke 25.3. klo 14 Pajamäessä. Hartaus, kahvit, keskusteluja eläkeikäisten kesken. Lounas ja Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus Pajamäessä joka toinen pe parilliset viikot. Lounas klo 12, yhteislaulutilaisuus 20.3., 3.4., 15.5. klo 12.45. Lounas 5 e.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43

Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Ajan merkit -saarnasarjassa Tuomiokirkossa su 15.3. klo 10 saarnaa dosentti Hanna Wass. Ajan merkit on yhteiskunnallisten saarnojen sarja, jossa Tuomiokirkon messussa saarnaavat yhteiskunnalliset vaikuttajat. Messun jälkeen saarnajatkot ja kirkkokahvit Kryptassa. Seuraava Ajan merkit -saarna kuullaan su 19.4., jolloin saarnaa historioitsija Teemu Keskisarja. Juurimessu su 15.3. klo 12 Hyvän toivon kappelissa. Maanläheisessä messussa etsitään hengellisiä juuria luomakunnasta ja kirkon elävästä perinteestä. Musiikillinen rukoushetki su 15.3. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi. Pientä

tarjoilua kryptassa. Seniorifoorumilla puhetta kansakoululauluista ja pääsiäisestä. Ke 18.3. kansakoululaulujen renessanssi, yrittäjä Anu Pimiä. Ke 25.3. pääsiäisen sanomassa sykkii ilo ja toivo, piispa emerita Irja Askola ja päätoimittaja Heli Karhumäki. Luennot klo 13 Mikael Agricolan kirkolla. Tahdon-ilta to 19.3. klo 18 Vanhassa kirkossa. Illassa papit kertovat vihkitoimituksesta ja kanttorit esittävät häämarsseja ja muuta vihkimiseen sopivaa musiikkia. Voit myös esittää vihkimiseen liittyviä kysymyksiä. Yhteisvastuubrunssi la 21.3. klo 9.30–11.30 Bulevardin seurakuntasalissa, Bulevardi 16 B, 2. krs. Tule perheen tai ystävän kanssa kiireettömälle brunssille. Herkullisen brunssitarjoilun ohessa Petri Laaksonen laulaa ja soittaa! Liput 15 e, alle 12-vuotiaat 5 e. Liput paikan päältä ja etukäteen: sirkkaliisa.raunio@evl.fi tai 050 359 3616. Ystävämme Namibia -näyttely 21.–26.3. klo 11–15 Tuomiokirkon kryptassa. Näyttely juhlistaa Namibian 30-vuotista itsenäisyyttä sekä Suomen ja Namibian 150-vuotista yhteistä lähetystyön taivalta. Esillä namibialaisten taiteilijoiden teoksia sekä muuta rekvisiittaa Namibiasta. Vapaa pääsy. Marianpäivän Namibia-teemainen messu su 22.3. klo 10 Tuomiokirkossa. Messu on kaksikielinen. Ave Maria! Marianpäivän konsertti su 22.3. klo 18 Tuomiokirkossa. Viva vox -kuoro, sopraano ja kuoronjohto Inka Kinnunen, harppu Katri Tikka, urut Elisa Murtoperä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen 2.2.–30.4. Tilisiirtona Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28. Seurakuntakohtainen viitenumero: 308090. Puhelimella Mobilepay 14789. Voit tukea vanhemmuutta antamalla rahaa keräykseen perinteisesti sujauttamalla käteistä lippaaseen, hyödyntämällä korttimaksua tai Mobilepayn kautta. Tuomiokirkkoseurakunnan Yhteisvastuu-tapahtumia löydät helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11–12 Mikael Agricolan kirkossa. Ateria 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta

aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09-2340 3618 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Yksinkertainen messu maanantaisin klo 18. 16.3. ja 23.3. Partti. Lähdemessu tiistaisin klo 18. 17.3. ja 24.3. Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 18.3. Kelttimessu, Kotakorpi, 25.3. Kotakorpi. Kivimessu torstaisin klo 18. 19.3. Enckell, Niskala, 26.3. Hurmerinta, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 13.3. ja 20.3. Hynninen. Messu sunnuntaisin klo 10. 15.3. Kotakorpi, Pyylampi, Niskala, Kallion Kantaattikuoro, meditatiivista pyhää tanssia, 22.3. Marianpäivän messu, Reina, Oksanen, Vokaaliyhtye Incanto. Alppilassa: Vironkielinen messu 15.3. klo 11. Kukk, Õunap. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. 15.3. ja 22.3. Huang. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 15.3. Enckell, Õunap, 22.3. Viljamaa.

TAPAHTUMIA Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 19.3. säveltäjä Kalevi Aho, Sirkku Nyström haastattelee, 26.3. näyttelijä Heidi Herala, Päivi Istala haastattelee. Meditatiivisen pyhän tanssin päivä su 15.3. klo 9–18. Kallion kirkossa klo 9 tanssijoiden ja Kantaattikuoron harjoitukset messua varten. Klo 10 Messu. Messun jälkeen tanssinohjausta seurakuntakodilla. Päivän aikana eri ohjaaKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.3.

jat jakavat omia koreografioitaan. Kaikki meditatiivisesta pyhästä tanssista kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan tanssimaan. Vapaa pääsy. Ilm. Tiina Sara-aho, saraaho@gmail.com, p. 050 490 6014. Lähde elämään -ilta su 22.3. klo 17 Kallion kirkossa. Palvellen, Ulla Saunaluoma Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. Ohjelman jälkeen iltatee. Hiljaisuutta meren äärellä – Kaupunkiretriitti luontoa rakastaville ja sen hyvinvoinnista huolehtiville. Villa Salmelassa Jollaksessa la 16.5. klo 12–18 ja su 17.5. klo 11–16. Lepää ja rauhoitu luonnon hiljaisuudessa, metsässä ja meren rannalla. Yöpyminen kotona. Osallistumismaksu 34 euroa sisältää molempien päivien lounaat ja kahvit. Kysy lisää päivien sisällöistä ohjaajilta. Pastori, psykologi Marketta Antola, marketta.antola@evl.fi, ja diakoni, ohjaaja Sinikka Metiäinen, sinikka. metiainen@evl.fi. Ilm. www.helsinginseurakunnat.fi/kallionseurakunta/tapahtumat. Telttaleiri Kaulushaikara – Toonekurg Pilistveressä, Virossa 14.– 17.6. Leiri on tarkoitettu 2006–2012 syntyneille. Hinta 95 e. Matkustusasiakirja pakollinen. Lisätietoja tytti.friberg@evl.fi. Ilm. 3.2.–31.3. tiny.cc/vironleiri.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna ma, ti, to, pe, klo 9-12, ke klo 14–18 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 15.3. klo 11. Hannula, Valojärvi. Viikkomessu ke 18.3. klo 19. Hannula, Valojärvi. Messu su 22.3. klo 11. Heusala, Viljamaa. Viikkomessu ke 25.3. klo 19. Heusala, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Maksutonta lastenhoitoa kirkolla yli 2-vuotiaille lapsille ke-iltaisin klo 17.30–19.30 kirkon leikkihuoneessa B-rapun yläkerrassa. Ilm. ti klo 9–16 p. 050 380 3514. Maksutonta lastenhoitoapua voit tilata kotiin ti-, ke-, tai to-aamuksi klo 9–11 väliseksi ajaksi varaamalla lastenhoitajan ma klo 9–16 p. 050 380 3514. Avoin perhekerho kirkolla ma, pe klo 9–11 D-rappu. Lauttiksessa ti, ke ja to 9–12. Pe maksuton lapsipark-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2020

ki. Ei ilm., ei ikärajaa. Myös to klo 14–18 Lauttiksessa. Metsäkerho 2-v. ja sitä vanhemmille lapsille ma–pe klo 9–11, aloitus Lauttiksessa. Seniorikahvit Lauttiksessa pe klo 13–15. Seniorilautta ke klo 10.30 Seurakuntasalissa. Töppösryhmä ti 10.3. klo 10.30–12 Kirkkokahvilassa. Neulotaan sukkia ja töppösiä kasteperheille. Käsityöpiiri ti 10.3. klo 13 Lauttiksessa. Torstaipiiri 12.3. ja joka toinen torstai klo 13 kirjastolla. Mukana FM Ville Elomaa.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 15.3. klo 10. Flinck, Hakkarainen ja basso Riku Salminen. Itä-Pasila messu su 15.3. klo 12. Koivisto, Hakkarainen.

Vanhemman menettäneille lapsiperheille

Vertaisleiri on tarkoitettu perheille, joissa on alaikäisiä lapsia, ja joissa vanhempi on kuollut. Toisen vanhemman kuolemasta tulisi olla kulunut ainakin noin puoli vuotta. Menetystä ja surua työstetään ryhmissä vertaistuen hengessä luovien menetelmien avulla. Myös aikuisille on oma ryhmänsä. Ilmoittautuneen perheen aikuinen haastatellaan puhelimitse. Valinnoista ilmoitetaan kesäkuun loppuun mennessä. Leiri pidetään 25.–27.9. Sipoossa koulutuskeskus Sopukassa. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä. Leirin jatkopäivä pidetään 28.11. Helsingissä. Leiriä ohjaavat Helsingin seurakuntayhtymän ja Terhokodin työntekijät. Osallistumismaksu on 60 e/aikuinen ja 15 e/lapsi. Lisätietoja: maarit.kolsi@evl.fi, p. 050 427 0529.

Talvisodan päättymisen muistopäivän kirkonkellojen soitto perjantaina 13.3. klo 11–11.05. Larun olohuone ke klo 17.30–20 Kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Vesivärimaalausta ma 16.3. Lauttiksessa klo 16–18. LaruAreena torstaisin Lauttiksessa klo 18–19. Keskustelua ajankohtaisista aiheista. Tule sellaisena kuin olet -Raamattupiiri 17.3. ja joka toinen ti klo 18.30 kirkolla, B-rappu, kokoushuone 10. LaruSoi – Ukulelepaja pe 27.3. klo 17–18.30 Lauttiksessa. Kaikille avoin ukulelepaja. Kamarimusiikkikonsertti su 29.3. klo 15. Salonkisonaatteja pianolle ja viululle. Annemarie Åström, viulu, Anna Kuvaja, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Puolen tunnin messu ke 18.3. klo 18. Flinck, Hakkarainen. Marianpäivän messu su 22.3. klo 10. Koivisto, Pöysti, Hakkarainen. Pyhän tanssin ryhmä Tiina Saraahon johdolla esiintyy. Kirkkokahvien jälkeen klo 12–13 pyhää tanssia. Marianpäivän suuri renessanssimessu su 22.3. klo 18. Orkesterit: MGRENsemble & Helsingin vanhan musiikin seuran soittajia. Kuorot: Sibelius-Akatemia kirkkomusiikinosaston kuoro & useita pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiä kirkkokuoroja. Musiikinjohto Nina Kronlund. Järj. Johannes församling ja Paavalin seurakunta. Puolen tunnin messu ke 25.3. klo 18. Pöysti, Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Sunnuntairetki Hakasalmenhuvilaan su 22.3. Lähtö klo 12. Mieliala 1939−1945 -näyttelyssä tutustutaan Helsingin sotavuosien evakuointien vaikutukseen kaupunkilaisten elämään ja mielialoihin. Näyttely on Sunnuntairetken osallistujille maksuton. Mahdollisuus osallis-

tua kirkkokahveille tai klo 10 alkavaan messuun. Ilm. ja tiedustelut p.09 2340 5415. ”Viekää minut kotiseudun multiin” 13.3. klo 18 seurakuntasalissa. Talvisodan 80-v. päättymisen muistopäivänä 13.3. toimittaja Mikko Määttälä esitelmöi aiheesta Viekää minut kotiseudun multiin. Kertomus siitä, kuinka itsepäiset suomalaiset toivat kaatuneet sotilaat kotiin Päämajan tahdon vastaisesti. Esityksen pituus n. 45 minuuttia, sisältää kuvamateriaalia. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846. Jätä viesti vastaajaan, niin otamme sinuun yhteyttä. Hävikkiruokajakelu ti klo 12. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. 10.3. ruokailu. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30. Maksuton. Sopii kaiken kuntoisille. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Kristillinen meditaatio ke klo 17.15–17.45 kirkon urkuparvella. Iltaruoka ke klo 17−18.30, jatkuen 29.4. saakka alasalissa. Tarjolla vegaanista keittoa 1 e/annos. Keulan Aamu pe klo 9–10.30, Flooranaukio 1. Aamupala 1 e.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10– 15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Messu su 15.3. klo 10. Klemi, Maisila, Karjalainen. Helsinginkadun Filharmonikot, joht. Veli-Antti Koivuranta. Marianpäivän messu su 22.3. klo 10. Klemi, Lammila, Tiitu, Karjalainen. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat, joht. Kaija Viitasalo-Tulkki. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Töölön kirkko Rukousmessu su 15.3. klo 17. Messussa voit kirjoittaa omat rukousaiheesi, saada öljyllä voitelun ja halutessasi puolestasi rukoillaan. Ylistys- ja rukouslauluja

säestää Kari Pulakka Band. Marianpäivän iltamessu su 22.3. klo 17. Meurman, Kaleva, Karjalainen. Sibelius-Akatemian Liturgisen vokaalimusiikin ryhmä avustaa, joht. Sirkku Rintamäki. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko Messu su 15.3. klo 11. Hakkarainen, Krans, Loviisa Tuomisto. Helsinki Metropolitan Orchestran selloyhtye, joht. Sasha Mäkilä. Kirkkokahvilla esitellään valokuvanäyttely Suomalaiset linnut. Mukana valokuvaaja Patrik Lauha kertoo. Messu su 22.3. klo 11. Naukkarinen, Vuorio. Fokus Yhteinen ruokailu ke klo 17 ja ehtoollinen klo 18.

TAPAHTUMIA Kirjallisuusilta la 14.3. klo 18 Fokuksessa. Vieraana Eero Huovinen, aiheena Äitiä ikävä. Pariisista pohjoiseen. Konsertti su 15.3. klo 16 Fokuksessa. Meri-Tuuli Saarnio, harmonikka, Antti Vuori, tenorisaksofoni. Vapaa pääsy. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen su 15.3. klo 18–19.30 Fokuksessa. Luennoimassa Liisa Välilä ja Juha Välilä. Miesten maanantaiseura ma 16.3. klo 13–15 Meilahden kirkolla. Jaakko Frösénin aiheena papyrusten tutkiminen. Miten tulkitsen Raamattua oikein? Raamattuteologinen luento Fokuksessa ma 16.3. klo 17–19. Historiallinen tutkimus, kristillinen teologia ja hengellinen elämä, luennoi Kari Kuula. Naisten Forum ti 17.3. klo 15–17 Meilahden kirkolla. Kokouksessa suunnitellaan syyskauden ohjelma. Ehtoollishartaus ti 17.3. klo 15 Palvelutalo Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen katu 4. Hietalahti, Vuorio. Ilmastovalintatalo to 19.3. ja pe 20.3. klo 12–18 Fokuksessa. Tule testaamaan tietosi kulutustuotteiden hiilipäästöistä ja tutustumaan Suomen Lähetysseuran ilmastovalintataloon. Kirkko ja ilmastonmuutos to 19.3. klo 18–20 Fokuksessa. Asenneilmaston trendejä suurten muutosten keskellä, Panu Pihkala. Aikuisten nuortenilta to 19.3. klo 18.30–21 Kerhiksellä. Oletko tavallinen aikuinen, joka kokee kaipaavansa seurakuntakytköstä? Haluatko olla tekemisissä henkevien ja hengellisten aiheiden kanssa? Keskustella, kuunnella? Tämä ilta on sinua varten! Raamattu ja arkeologia. Raamattuteologinen luento Fokuksessa ma 23.3. klo 17–19, luennoi Eero Junkkaala. Lähetyspiiri lähtee retkelle ti 24.3. Tuomiokirkon kryptassa on Namibia-näyttely ja kahvio. Lähtö

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.3.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 A Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. 15.3. Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus kirkkokahvien yhteydessä. Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Laiturissa klo 17.30.

TAPAHTUMIA Sydämen tien hartaus Myllypuron kirkolla ma 16.3. klo 18. Kehollinen hartaushetki hiljaisuuden hengessä. Oma jumppa-alusta ja torkkupeitto mukaan! Vanhemmuuden antoisa pesti -luento Myllypuron kirkolla ti 17.3. klo 18. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkosen luento vanhemmuudesta. Vapaa pääsy, lastenhoito järjestetty. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Laiturissa 18.3. klo 14. Kahvit klo 13.30 alkaen. Sinun Sanasi -raamattuilta Kulosaaren kirkossa to 19.3. klo 17.30– 19. Keskustelemme seuraavan

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Hartaus ja ehtoollinen Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa pe 13.3. klo 13.30. Messu su 15.3. klo 11. Anne Granström, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Mikaelin Laulajat, joht. Jukka Okkonen. Nuorten aikuisten ryhmä avustaa. Kirkkokahveilla nuorten aikuisten ryhmä kertoo toiminnastaan ja ajatuksistaan messusta.

Hiljainen iltarukous to 19.3. klo 18. Konfirmaatiomessu su 22.3. klo 11. Marjaana Faugel, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Ei kirkkokahveja. Messun aikana lapsille Pyhis. Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Kevään säveliä -hyväntekeväisyyskonsertti pe 27.3. klo 18. Esiintymässä Laura Voutilainen ja Waltteri Torikka, juontaa Heidi Sohlberg ja Juha Saunamäki. Kahvio klo 16.30 alkaen Yhteisvastuun hyväksi. Liput 30 e ennakkoon Lions Club Kontulan jäseniltä: Jyri Kurki p. 050 550 2505 klo 16 jälkeen ja Mikaelinkirkolta su 15.3. klo 12.15– 13.30. Vihreät agentit -kesäpäiväleiri 1.–3. luokkalaisille. Varaa kivaa ja salaperäistä tekemistä pikkukoululaisillesi heti kesäloman alkuun Mikaelinkirkolle arkisin 1.–12.6. klo 9–15. Agentit retkeilevät, tutustuvat ympäristöasioihin, miettivät mitä voisi tehdä paremmin ja herättelevät muita toimimaan vastuullisesti. Vietämme mukavaa aikaa yhdessä ja rauhoitumme joka päivä pieneen hartauteen. Hinta 100 e sis. ruuat, ohjelma, retket ja vakuutukset. Ilm. 30.4. nettisivujen kautta. Kellokoski soi -kesäleiri 3.–6. luokkalaisille 1.–3.6. Tiedossa kolme päivää hauskaa tekemistä ulkona ja sisällä, rakennamme omia soittimia ja musisoimme, sekä laulamme vanhoja ja uusia lauluja. Lisäksi tietysti saunotaan, syödään paljon ja puuhaillaan kaikkea kivaa yhdessä isosten ja muiden leiriläisten kanssa. Hinta 40 e sis. kuljetuksen, majoituksen ruuat, ohjelman ja tapaturmavakuutuksen. Ilm. 17.5. mennessä nettisivujen kautta. Vaikeita uskonkysymyksiä – Kari Kuulan luentosarja klo 18. Ke 18.3. Danten matka helvettiin. Mahtavin matkakertomus ikinä, Danten Inferno. Ke 1.4. Dante helvetin alakaupungissa. Matkakertomuksen loppuhuipennus. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 19.3. Tuonentupa: Kristinuskon näkemys kuolemanjälkeisestä, Marja Lehtinen. 26.3. Rakkain leipomukseni – ota resepti mukaasi, Marja Lehtinen. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi seurakuntatoimistossa keskusteluja varten ma–ti ja to–pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET

Lätkässä keräilykortteihin Perinteinen hyvää tekevä keräilykorttitapahtuma la 14.3. klo 10–16 Myllypuron kirkossa, Myllynsiipi 10. Tarjolla erityisesti jääkiekkokortteja ja purkkakuvia useilta eri myyjiltä. Myynnissä on myös jonkin verran pelipaitoja ja lippiksiä sekä muiden lajien keräilykortteja. Tapahtuman myyntipöytämaksujen ja kahvion tuotto käytetään Herttoniemen seurakunnan nuorisotyön hyväksi. Kirkko on lähellä metroasemaa ja lähettyvillä on myös ilmaisia parkkipaikkoja.

ARKISTO

JUMALANPALVELUKSET

sunnuntain teksteistä. Jenni Kallio. Kodittomien yö Myllypuron kirkolla pe 20.3. klo 16 alkaen: Saunamahdollisuus ja ruokailu. Hartaus ja ehtoollinen klo 19. Yöpymismahdollisuus. Lisätietoja Pilvi Juvonen, p. 050 347 8582. Kohti pääsiäistä -perhepäivä Myllypuron kirkolla la 21.3. Klo 14.30 työpajat: musiikkihetkiä ja pääsiäisaskarteluja, klo 16 Nukketeatteri Sananjalan esitys Juhlat. Ohjelman jälkeen syödään yhdessä. Äitien ilta Kulosaaren kirkossa su 22.3. klo 17.30 alkaen. Oleskeluilta lapsiperheiden äideille. Jenni Kallio. Ave Maria -konsertti Myllypuron kirkossa su 22.3. klo 18. Nina Suhonen, sopraano, ja Juha Iivonen, baritoni. Galina Khimich, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuun hyväksi. Tilkkutäkki – ripariveisukonsertti Myllypuron kirkossa ke 25.3. klo 18. Diakonian ajanvaraus Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 347 9515 (Kati Markkanen) Ajan voi varata myös tulemalla paikan päälle maanantaisin klo 13–14 Myllypuron kirkolla tai Laiturissa. Myllypuron elintarvikejakelu ma– pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Elintarvikejakoa ei ole arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

JAN AHONEN

Töölön kirkolta klo 13.30 ratikalle. Voit tulla myös suoraan näyttelyyn. Ota kahvirahaa mukaan. Urkumusiikkia vierailijoille ke 18.3. klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Urut Henri Hersta. Monitoimitila Fokuksen vihkiminen pe 27.3.klo 17.30. Saarna piispa Teemu Laajasalo. Merimieskirkkopiirin myyjäiset la 28.3. on peruttu. Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä kokoontuu Meilahden kirkolla ti 7.4. klo 17–19. Yhteyshenkilö tiina.linkoaho@espoo.fi. Voimaannuttava Mindful Pilates -miniretriitti la 28.3. klo 10–13 Fokuksessa. Retriitin aikana huollamme kehoa ja mieltä aktiivisen palautumisen keinoin. Hinta 20 e. Ilmoittautuminen nettisivujemme kautta 13.3. alkaen.

Voimaa ja tietoa vanhemmille Lääketieteen tohtori Jari Sinkkonen luennoi vanhemmuuden antoisasta pestistä ti 17.3. klo 18 Myllypuron kirkolla, Myllynsiipi 10.

Roihuvuoren kirkossa: Messu su 15.3. klo 10. Kaskinen, Vaittinen, Filppula, Sibelius-Akatemian opiskelijoita opettajanaan leht. Jorma Hannikainen. Messu su 22.3. klo 10. Lyytinen, Vaulas, Filppula, afrikkalaisen laulun kurssilaisia. Vesper ma 16.3. klo 18. Filppula, Cantiamo. Iltamessu ke klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 15.3. klo 12. Kaskinen, Rolf Steffansson Suomen Lähetysseurasta, Stöckell. Messun jälkeen lähetyslounas. Taizé-laulujen messu su 22.3. klo 12. Vaulas, Lyytinen, Niva-Vilkko, Chorus Marinus ja Variksen laulukoulu ja Variksen pojat -yhtye Heikki Variksen johdolla. Variksen laulukoulun 10-vuotisjuhla, juhlakahvit. Kahvikolehti Yhteisvastuukeräykselle.

TAPAHTUMIA Lauri Maaralan raamattuilta Laajasalon kirkolla to 12.3. klo 18. Franciscus Assisilainen ja luomakunnan toivo. Mukana Anna-Mari ja Timo Pekka Kaskinen. Jo yrttitarha tummeneepi – paastonajan musiikkia su 15.3. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Filppula, Juha Tuomainen, tenori, Axel Laurén, rumpu, ja Kari Jerkku, urut. Mm. Sisaskin Eestiläinen messu. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti kuoron toiminnan hyväksi. Sanan ja rukouksen ilta Laajasalon kirkolla su 15.3. klo 17. Pelastusarmeijan kapteeni Kaisa Tulander, Kari Laaksonen. Kuorokonsertti Roihuvuoren kirkossa ti 17.3. klo 18. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoronjohtoperiodin konsertti, opettajina Heikki Liimola ja Jani Sivén. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Paastonajan hiljaisuuden päivä la 21.3. la klo 11–18 Tammisalon kirkolla. Hiljaisuutta rukousten, Raamatun ja ehtoollisen äärellä, kristill. hiljaisuuden joogaan pohjautuvia rukousharjoituksia. Mukana Arja Vaulas ja Jaana Kangas. Ilm. ja tied. arja.vaulas@evl.fi, p. 050 596 8858. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.3.

Afrikkalaisten laulujen päivä la 21.3. klo 10–14 Roihuvuoren kirkolla. Tule laulamaan, liikkumaan tai kuuntelemaan! Kouluttajina Pekka Nyman ja Maria Laakso. Kahvia ja teetä, omat eväät. Maksu 5 e. Ilm. viim.13.3. srk:n nettisivuilta. Yhteisvastuukirppis ja -kahvio la 21.3. klo 10–13 Laajasalon kirkolla. Lastenvaatteita ja -tarvikkeita ym. Kahvila. Pöytävuokra 10 e. Sitovat pöytävaraukset viim. 13.3.: laajasalokirppis@gmail.com. Sinä teit minun eloni lauluksi – Chorus Marinuksen Miesyhtyeen 15-vuotisjuhlamatinea la 21.3. klo 16 Laajasalon kirkossa. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Hitsaajankatu 4, Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14, ke suljettu p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 15.3. mukana Janne Maarala, piano. 22.3. mukana Itä-Sointu. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Ehtoollishartaus pe klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho ma klo 11.30. Yhteinen iltaruoka ma klo 16.30– 18. Ruoka 1 e ja eri ikäistä seuraa sekä iltaperhekerho klo 17. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Vauvaperhekerho ti 9.30–11.30. Laulut soikoon! yhteislaulua ke klo 13. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri ma klo 8. Puotilan olohuone ti klo 13–16, klo 14 ohjelmaa. 17.3. Ikääntyvän ravitsemus aivoterveyden kannalta. Jouko Pursiainen. 24.3. Omatoimiretki Tammisalon kirkkoon. Anja Kallio. Perjantailenkki, mukavaa kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, klo 13 Vartiokylän kirkolle. Kahvitarjoilu. Muualla: Pilke-ryhmä Itäkeskuksen palvelutalossa pe klo 9–11. Miesten toimintaryhmä parillisina (18.3.) keskiviikkoina Omakotisäätiöllä, Puotilant. 3, klo 13. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ma klo 13–15 p. 09 2340 6451

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2020

(Korhonen) ja to klo 9–11 p. 09 2340 6450 (Nygård). Ajan voi varata myös Matteuksenkirkolla to klo 9–11. Sis.k. Turunlinnantien puolelta Diakoniatyön/Perheneuvonnan portista.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 12.3. klo 18, Katukappeli. Virtanen, Jurmu.

miokirkossa, Kirkkopuisto 5. Kuninkaan ilta kirkolla pe 20.3. klo 18. Annamari Brandão, Harvest Church. Ylistys Roberto ja Annamari Brandão. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Iltaperhekerho ja kotiruokaa Valossa ke 25.3. klo 16.30–19. Leikitään, syödään kotiruokaa ja vietetään mukavaa aikaa yhdessä! Vapaaehtoinen ruokamaksu. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 18.3. klo 13 ajankohtaisia virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja. Laulattajana Anja Hinkkanen. Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18–20. Raamattumietiskelyä, rukoushiljaisuutta ja kuuntelevaa jakamista. Avoin ryhmä, jossa voi käydä myös silloin tällöin. Pyhän tanssin iltapäivä su 29.3. klo 14–16 Marielundin kappelissa. Vapaaehtoinen oviraha 10–20 e. Ilmoittaudu mukaan: saraaho@ gmail.com tai p. 050 490 6014. Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka. Aamupala, vapaaehtoinen

Vapaaehtoiseksi ystäväksi? Vielä ehtii vapaaehtoisten koulutuspäivään Matteuksenkirkolle, Turunlinnantie 3, la 14.3. klo 10–14. Itä-Helsingin seurakunnat etsivät vapaaehtoisia ystäviä yksinäisille. Koulutuksessa kerrotaan mm. kirkon lähimmäispalvelun periaatteista. Koulutus ei sido sinua mihinkään, vaan paikalle voi tulla tutustumaan ja kuulemaan vapaaehtoisten kokemuksia. Maksuton lounas ja kahvit. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 13.3. Kristiina Hanhirovalle p. 09 2340 6413 tai osoitteeseen anna-kristiina. hanhirova@evl.fi

Saavu-messu su 15.3. klo 11, kirkko. Paananen, Kati Koskinen ja Janne Rissanen, Ilola. Viittomakielinen tulkkaus. Iltakirkko to 19.3. klo 18, Katukappeli. Paananen, Ilola. Siioninvirsiseurat pe 20.3. klo 15, Katukappeli. Leena Väyrynen-Si ja Marketta Antola. Messu su 22.3. klo 11, kirkko. Virtanen, Holma, Jurmu ja lapsikuoro. Iltakirkko to 26.3. klo 18, Katukappeli. Holma.

TAPAHTUMIA Missa Brevis – Talven taittuessa Vuosaaren kirkossa su 15.3. klo 16. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ohjelmassa kirkkomusiikin klassikoita Bachista Schubertiin. Pääteoksena Haydnin Missa Brevis. Musiikissa Gaudium, Chorus Domus, sopraanot Elina Rantamäki ja Tiia Saari, Väre-kvartetti, kanttorit Eeva Jurmu ja MarjaLiisa Talja. Konsertti kuullaan samana iltana klo 19 Espoon tuo-

maksu. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla maanantaisin klo 12. Kahvittelua, mukavaa seuraa ja vaihtelevaa ohjelmaa. Vieraana 16.3. diakoni Fiia Diekmann ja 23.3. Niina Marjanen, Seniorihoiva. Neulekerho kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Mukaan voi tulla, vaikkei vielä osaisikaan neuloa, me opetamme! Teemme lämpimiä lahjoja kasteperheisiin ja vähäosaisille. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 17.15–17.45. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti klo 9–11 ja to 13–15, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) to klo 13–15. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@ evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut su 15.3. klo 10 Perhemessu Malmin kirkossa. Päivi Pulakka. Nuottilinnut ja Tuulenpesä, joht. Kaisu Rauhamaa. Messun jälkeen lounas ja kahvit. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. klo 10 Kelttiläinen messu Puistolan kirkossa. Aleksi Vainikka. Jouni Kenttämies, kelttiharppu, Markus Asunta, huilu. klo 10 messu Viikin kirkossa. Sari Hakuri. klo 11 Verkoston messu Pihlajamäen kirkossa. Ilmainen keittolounas ja elintarvikejako. klo 14 Vauvakirkko Viikin kirkossa. Pirkko Järvinen. Mukana muskarilaisia Pauliina Hauta-ahon johdolla. klo 16 messu kongolaistaustaisen Siloé-ryhmän kanssa Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. Messut su 22.3. klo 10 Herättäjän messu Malmin kirkossa Marian ilmestyspäivänä. Kari-Pekka Kinnunen, saarna, Sanna Einiö, liturgia. Pekka Untamala, sello. Messun yhteydessä pyhäkoulu, messun jälkeen siioninvirsiseurat. klo 10 kaksikielinen messu (eng.– suomi) Viikin kirkossa. Hans Krause. klo 10 Lähetysmessu Puistolan kirkossa. Markku Arola. klo 11 Verkoston messu Pihlajamäen kirkossa. Maksuton keittolounas ja elintarvikejako. klo 16 Perhemessu Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen, Cantores Minores -muskarit, joht. Terhi Orpana. Hartaus Madetojan palvelutalossa pe 13.3. klo 13.30, os. Madetojankuja 3. Vuorensyrjän palvelutalolla to 19.3. klo 15.30, os. Vuorensyrjä 7. Pukinmäen Portissa su 15.3. klo 14. Post Iucundam, joht. Timo Olli.

Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa ke 18.3. klo 18. Viikkomessu ke 18.3. klo 13 Siltamäen seurakuntakodissa. Sami Kivelä. klo 18 Viikin kirkolla. Viikkomessu ke 25.3. klo 18 Viikin kirkolla.

TAPAHTUMIA Malmi Huovisten aikaan. Kurkistus 1950-luvun seurakuntaelämään Malmin kirkossa ti 24.3. klo 19–21. Emerituspiispa Eero Huovinen ja OTT Sakari Huovinen kertovat isästään, Malmin seurakunnan ensimmäisestä kirkkoherrasta Lauri Huovisesta ja elämästään Malmilla seurakunnan alkuaikoina. Dosentti Esko M. Laine johdattaa seurakunnan haasteellisiin alkuvuosiin. Malmin kirkkokuoro laulaa aikakauden hengellisiä lauluja. Kahvitarjoilu 1950-luvun tyyliin. Äijäsauna Letkajenkassa Viikin kirkon vieressä ti klo 18.30–20 (3.3.–12.5.). Kokoontuminen Viikin kirkon aulassa klo 18.15. Rentoa löylyttelyä, turinaa elämästä ja halukkaille oman pyörillä liikkuvan äijäsaunan suunnittelua. Tied. Jukka Holopainen, p. 050 444 4376. Notturnoja huilulla ja kitaralla Viikin kirkolla su 15.3. klo 18. Robert Tobin, huilu, ja Jonne Grans, kitara, esittävät irlantilaisen säveltäjän John Fieldin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Runomatinea ja Aleksis Kiven lauluja Puistolan kirkossa ke 18.3. klo 18. Matka suomalaiseen sielunmaisemaan runojen ja musiikin välityksellä. Ritva Onnela ja Veijo Hettula, lausunta, Anu Hettula ja Juha Poikela, laulu, Aila Hettula, säestys, Elina Hettula, juonto. Iltakahvit. Vapaa pääsy. Mikael Konttinen Viikin kirkossa su 22.3. klo 18. Liput www.liveto.io 15 e + palvelumaksu 2 e, ovelta 20 e. Järj. Lions Club Helsinki Pihlajamäki. Ave Maria -konsertti Puistolan kirkossa su 22.3. klo 18. Janne Maarala, piano, ja Petri Bäckström, tenori. Ohjelmassa mm. Ave Marioita eri säveltäjiltä. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Rakkaus ja Ihmetys -taidenäyttelyn avajaiset Viikin kirkolla ke 18.3. klo 17.30–19. Marja Kaarmilan raskaus- ja imetysaiheiset piirrokset ja maalaukset ovat nähtävissä 18.3.–5.4. ma–to klo 9–16 sekä tilaisuuksien yhteydessä. Perheiden pääsiäisaskartelu Viikin kirkolla la 21.3. klo 11–13. Mukaan mahtuu 25 askartelijaa. Lapset oman aikuisen seurassa. Päivän aluksi on tarjolla myöhäistä aamupalaa. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen 16.–20.3. välisenä aikana klo 9–16 Margit Jukaselle p. 050 380 3760.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.3.

PIXABAY

Kirpputoripäivä Tapanilan kirkolla la 14.3. klo 10–15. Tapahtumalla tuetaan Senegalin luterilaisen kirkon koulutyötä. Päivän aikana Malmin seurakunnan nuoret pitävät kahvilaa. Kahvilan tuotto lahjoitetaan samaan kohteeseen. Pilatesta paastonaikaan Puistolan kirkolla pe 13.3. ja 20.3. klo 17.30. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuun hyväksi. Ohj. Aino Poutanen. Kansainväliset nyyttärit Pihlajamäen kirkolla pe 13.3. klo 18. Voit tuoda pientä tarjottavaa yhteiseen pöytään tai ohjelmanumeron omasta kulttuuristasi. Earth Hour -iltapala kynttilävalossa Viikin kirkolla la 28.3. Asiantuntijan alustus klo 20. Valojen sammuessa klo 20.30 syödään iltapalaa kynttilänvalossa. Ilm. seurakunnan sivuilla viim. 24.3. Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri Malmin kirkossa ti 19.3. klo 17–18.30. Teologiharjoittelija Miro Vatajaniemi ja Esko M. Laine. Matkailuilta Malmin kirkossa la 21.3. klo 18. Dosentti Tuija Laine kertoo Aapisista eri maissa ja kulttuureissa. Kahvitarjoilu. Israel-ilta Pukinmäen Portissa ti 24.3. klo 17.30–20. Ylistyslauluja, Raamatun lukemista ja rukousta Lähi-idän rauhan puolesta. Pullaperjantai Tapulin seurakuntakodilla pe 20.3. klo 10–13. Tied. Tuulia Kivisaari p. 09 2340 4520. Iltaruoka Siltamäen seurakuntakodissa ke klo 17–18.30. Aterian hinta 1 e/ henkilö. Lasten leikkihuone avoinna klo 17–19. Viikin kirkolla ke klo 17–18.30. Tapulin seurakuntakodilla ke klo 17–18.30. Perhekerho. Aterian hinta 1 e/henkilö. Soppakirkko Malmin kirkossa to 19.3. klo 12 ja Siltamäen seurakuntakodissa ti 24.3. klo 12. Jakomäen kirkon pihassa ke 25.3. klo 11. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12. Kotiruokaa 2 e. Ostarin Onni Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11. Mestan Olohuone Pihlajistossa ti klo 12–14, os. Salpausseläntie 12–14. Keittolounas klo 12–13, hinta 2 e. Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11–13. Ma 16.3. puuropäivä ja hiustenleikkuuta 10 e. Ma 23.3. Valokeilassa Koillinen vierailee. Pop up -tiistai Tapulin seurakuntakodilla ti klo 13.30–16. Välipalaa. Leivänjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11. Pihlajamäen kirkolla ti klo 9. Jakomäen kirkolla ke klo 11. Malmin kirkossa to klo 11.30. Seniorit, laulu soi! Viikin kirkolla ti 24.3. klo 12. Naapuruuspiiri Viikin kirkolla ke klo 13.

Katsokaa taivaan lintuja!

Maanläheisessä Juurimessussa etsitään hengellisiä juuriamme luomakunnasta ja kirkon elävästä perinteestä. Messua rytmittävät Pauliina Kainulaisen metsän teologiaan pohjaavat sanat ja Katja Kailan kalevalaisesti polveileva musiikki. Messuun kuuluu myös liikettä ja kehollisia harjoituksia. Pappi ja toimittaja Jan Ahonen keskustelee saarnassa valokuvien virittäminä linnuista ja hengellisyydestä toimittaja Olli Seppälän kanssa. Juurimessu su 15.3. klo 12 Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 28-26. Kirkkokahvit.

Torstaikahvila Puistolan kirkossa to klo 13. Eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkossa ti klo 13. Timo Ollin urkumatinea ti 17.3., Esko M. Laine alustaa teemasta Leipää pelloilta maan ti 24.3. Siltamäen seurakuntakodilla ti klo 13. Tapanilan kirkossa ke klo 13. Pihlajamäen kirkolla ke klo 14. Huom! Ei eläkeläisten iltapäivää Pihlajamäen kirkolla ke 18.3., sen sijaan retkipäivä to 19.3. Iltapäivä normaalisti ke 25.3. Diakoniatyön yhteystiedot Ajanvaraus taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön vastaajaan.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla Diakonian neuvonta ja ajanvaraus Oulunkylän kirkolla ti ja to klo 10–12 p. 09 2340 5318

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 15.3. klo 10. Handolin, Savik, Pesonen-Kareinen. Messu su 22.3. klo 10. Kemppainen, Wallenius, saarna teologiharjoittelija Susanna Rinne, laulu Helena Mäntylä. Oulunkylän messuryhmä. Maunulan kirkossa: Messu su 15.3. klo 12. Kemppainen, Pesonen-Kareinen. Messu su 22.3. klo 12. Kemppainen, Wallenius, saarna Rinne. Käpylän kirkossa: Messu su 15.3. klo 18. Kemppainen, Mäkiö. Chorus Sine Nomine. Messu su 22.3. klo 18. Kosonen, Helenius.

TAPAHTUMIA Yhteisöravintola Salaam torstaisin klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Buffet-aterian hinta vapaavalintainen 1–10 e, vain käteinen. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Tarjolla puuro, kahvi/ tee ja leipä. Vapaaehtoinen maksu 1 e. Torstaikerho 19.3. klo 13 Maunulan kirkolla. Minna Canth: Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa? Heikki ja Riitta Järvinen. Remonttiryhmä torstaisin 19.3. alkaen klo 18–20 Oulunkylän kirkon musiikkisalissa. Tervetuloa projektiluontoiseen ryhmään testaamaan, millä tavalla rukous voi muuttaa elämässä remonttia

vaativia asioita. Ryhmä kokoontuu kevään aikana 19.3., 2.4., 23.4., 7.5., 28.5. ja syksyllä 27.8., 10.9., 24.9., 8.10., 22.10. Tarua ja totta Oulunkylän kirkossa su 22.3. klo 16. Joonas Asikainen, laulu, Sanni Antikainen, piano. Sibelius, Strauss, Poulenc, Schubert. Mielikuvituksellisia lauluja todellisuuden reunoilta ja hämärän rajamailta. Mitä kaikkea ihmiset ovat keksineet selittääkseen ympäröivää todellisuutta itselleen? Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin Käpylän kirkolla klo 16–17.45 keittolounas, hinta 1 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Lasten leikkihuone on käytössä. Voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi ja lisätietoja saat Anna Handroolta, p. 09 2340 5383. Käpylä100 -runoryhmän esitys Ykkösen ratikan kuski, hui Käpylän kirkossa 15.3. klo 16. Käpyläläisistä runoista, teksteistä ja lauluista muodostuvaa kokonaisuutta ohjaa näyttelijä Ella Pyhältö. Vapaaehtoinen maksu 5 e Yhteisvastuun hyväksi. Luuttukonsertti Käpylän kirkossa 20.3. klo 18. Dolcissimi Dump – renessanssimusiikkia Roomasta ja Lontoosta. Kari Vaattovaara, luuttu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 15.3. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Mikael Tammilehto ja Ari Häyrinen. Messussa mukana myös kesän riparien isosia. Messu su 22.3. klo 11. Maria ilmestyspäivän messussa Marita Toivonen, Katri Uutela ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA Pakilan Musiikkiopiston Big Bandin konsertti to 12.3. klo 19. Vapaa pääsy. Pakilan Martat ti 17.3. klo 18. Diakoni Anna-Kaisa Jussila kertoo seurakunnan diakoniatyöstä. Pakilan Musiikkiopiston Jousikonsertti to 19.3. klo 18.30. Vapaa pääsy. Raamattupiiri to 19.3. klo 18.30. Pakilan Marttojen Marian-päivän myyjäiset su 22.3. klo 12. Raamattuluentosarja Apostolien teoista su 22.3. n. klo 12.30. Tuhansin kielin – hengellisten toivelaulujen konsertti su 22.3. klo 15. Konsertissa esiintyvät Mikko Helenius, Jussi

Hirvonen, Katja Mäkiö ja Anna-Kaisa Jussila. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuulle. Yhteislauluilta ke 25.3. klo 19. Laulamme yhdessä virsiä ja Kultaisen laulukirjan lauluja toiveiden mukaan. Pakila-Seura ry:n valokuvanäyttely 5.3.–31.3. Yli 100 valokuvaa Pakilan, Paloheinän, Torpparinmäen ja Tuomarinkylän rakennuksista, ihmisistä ja tapahtumista 1910-luvulta 1980-luvulle. Runon pitää olla kropassa. Ryhmä runoudesta ja lausuntataiteesta kiinnostuneille. Harjoituksia, tekniikkaa, eläytymistä ja esiintymistaitoja. Ryhmän vetäjänä Valma Ilona Mikkola. 18.3. tutustumme Aila Meriluodon teokseen Lasimaalaus. 21.4. ja 12.5. voit ottaa mukaan kirjoittamiasi tai itselle tärkeitä runoja. Kokoontumiset 18.3., 21.4. ja 12.5. klo 18–19.30. Ilmoittautuminen 12.3. mennessä netissä tai virastoon. Pakilan Tormaystävät ry pitää sääntömääräisen vuosikokouksen su 29.3. klo 13. Kippo ja Kulho keskiviikkoisin klo 11–13 Hyvän Paimenen kirkolla. Hinta on 3 e/annos. Iltaperhekerho keskiviikkoisin klo 17–19 Kirkonkellarissa 22.1. lähtien. Ohjelmassa leikkiä, vaihtuvaa tekemistä, hävikkiruokaa ja kahvia. Voit tulla yhteiseen pöytään myös omien eväiden kanssa.

Erityis ryhmille Kehitysvammaisille: Ystävyyden brunssi la 28.3. klo 11–13, Pekanraitti 16, Malmi. Ilm. 15.3. mennessä p. 09 2340 2538 ark. klo 8.30–15. Maksuton. Pääsiäisretki Hvittorpiin ke 8.4. klo 10–15. Omat kyydit. Ilm. 25.3. mennessä p. 09 2340 2538 ark. klo 8.30–15. Maksuton. Näkövammaisille: Lähetysaskartelupiiri arkiperjantaisin 15.5. saakka klo 17–19.30, Kolmas linja 22. Pe 13.3. vieraana Nepalin lähetti, kätilö Kirsti Kirjavainen. Kiirastorstain messu 9.4. klo 15 Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla, Kirkkotie 17, jonka jälkeen noin klo 17 pääsiäisateria Pakarintuvalla, Kuriiritie 1. Maksu 10 e. Ilm. Marja Leenalle 25.3. mennessä, p. 09 2340 2549. Vantaalaiset ilm. Terhille, p. 050 381 8758. Kuljetus, lähtö klo 14 Mikonkadun turistipysäkiltä klo 14, paluu Helsinkiin klo 19.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–26.3.

Musiikkia kirkoissa 20. Sininen hetki klo 13.03 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Talvisodan päättymisen 80-vuotismuistokonsertti. Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro, Janne Hovi, piano ja urut, Jorma Hynninen, baritoni, Anton Häkkinen, laulu, Taina Piira, sopraano, Selloduo Varonen, juontaa Aarno Cronvall. Liput 17 e isovanhemmat.fi/ konserttiliput ja 20 e ovelta. Kamarimusiikkikonsertti klo 18 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. Helsingin poliisisoittokunta. Klassisen musiikin helmiä. Vapaa pääsy. J.S. Bach: Johannes-passio klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, Dresdenin Kreuzkuoro, Tom Nyman, evankelista, Jyrki Korhonen, Jeesus, Tuuli Lindeberg, sopraano, Jenny Carlstedt, altto, Jere Martikainen, tenori, Aarne Pelkonen, basso, Lohjan kaupunginorkesteri. Liput 50/40, 25/15, 15 e Ticketmasterista ja pohjoisovelta.

SUNNUNTAINA 15.3. Meditatiivisen pyhän tanssin päivä klo 9–18 Kallion seurakuntakodissa, Siltasaarenkatu 28. Klo 9 tanssijoiden ja Kantaattikuoron harjoitukset messua varten Kallion kirkossa, klo 10 messussa Pyhän tanssin ryhmä, klo 12.30 ja 15 meditatiivista pyhää tanssia seurakuntakodilla. Maksuton. Ilmoittautuminen saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014. Pariisista pohjoiseen klo 16 Fokuksessa, kauppakeskus Mall of Tripla. Meri-Tuuli Saarnio, harmonikka, Antti Vuori, tenorisaksofoni. Vapaa pääsy. Missa Brevis – Talven taittuessa klo 16 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Kirkkomusiikin klassikoita Bachista Schubertiin, pääteoksena Haydnin Missa Brevis. Gaudium, Chorus Domus, sopraanot Elina Rantamäki ja Tiia Saari, Väre-kvartetti, kanttorit Eeva Jurmu ja Marja-Liisa Talja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Jo yrttitarha tummeneepi – paastonajan musiikkia klo 18 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Kamarikuoro Cantiamo, Juha Tuomainen, tenori, Axel Laurén, rumpu, Kari Jerkku, urut. Muun muassa Sisaskin Eestiläinen messu. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti kuoron hyväksi. Notturnoja huilulla ja kitaralla

VALTER MAASALO

PERJANTAINA 13.3.

Lauluyhtye Lumen Valo esiintyy Saksalaisessa kirkossa lauantaina 21.3. klo 19. Konsertti juhlistaa EU:n jättävän Britannian musiikkihistorian suuruutta ja perintöä. klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Robert Tobin, huilu, Jonne Grans, kitara. J. Fieldin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 17.3. Canzoni Di Napoli klo 19 Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpäädyssä, Itäinen papinkatu 2. Napuletanate Trio. Napolilaisia lauluja. Järjestää Aino Acktén kamarifestivaali ry. Liput 20 e. Taivaalliset jouset ja arkistojen kätköistä klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vokaaliyhtye Laudamus, solisteina Maria Pentti ja Liisa Siikanen, Miikkael Halonen, piano ja urut, Jousikvartetti Nelistäin. Musiikkia säveltäjiltä Sibelius, J.S. Bach ja Piazzolla sekä T. Kuusiston Martta ja Maria -kantaatti op 42, sanat Mirjami Lähteenkorva. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kolehti Romanian lasten kouluttamiseksi, yhteistyössä Patmos Lähetyssäätiö.

KESKIVIIKKONA 18.3. Musiikkiopiston konsertti klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston kitaraoppilaat. Vapaa pääsy. Parhaat Suomi-iskelmät klo 19 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Yhteislaulukonsertti. Herttoniemen Sointu ja Helsingin Helmi.

Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

TORSTAINA 19.3. Tahdon-ilta klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Papit kertovat vihkitoimituksesta ja kanttorit esittävät häämarsseja ja muuta vihkimiseen sopivaa musiikkia. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 20.3. Dolcissimi Dump klo 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Renessanssimusiikkia Roomasta ja Lontoosta. Kari Vaattovaara, luuttu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 21.3. Sinä teit minun eloni lauluksi klo 16 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Chorus Marinuksen Miesyhtyeen 15-vuotisjuhlakonsertti. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle. God Save Britannia – Early Music Day Concert klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Lauluyhtye Lumen Valo, urkurina Anna-Maaria Oramo. Musiikkia Britanniasta säveltäjiltä Tallis, Byrd, Greene, Elgar, Pearsall ja Cornysh. Liput 25/20/15 e Lippupisteestä ja ovelta.

SUNNUNTAINA 22.3. Tuhansin kielin klo 15 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Mikko Helenius, Jussi Hirvonen,

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Katja Mäkiö ja Anna-Kaisa Jussila esittävät hengellisiä lauluja, joita on ehdotettu 8.3. mennessä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Ole tervehditty täällä, oi Maria klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Sanna Vuolteenaho, laulu, Eero Palviainen, luuttu. Marianpäivän musiikkia muun muassa säveltäjiltä Monteverdi ja Purcell. Myös uusia virsiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ave Maria -konsertti klo 18 Puisto-

lan kirkossa, Tenavatie 4. Petri Bäckström, tenori, Janne Maarala, piano. Muun muassa Ave Marioita eri säveltäjiltä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ave Maria! – Marianpäivän konsertti klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Viva vox -kuoro, Inka Kinnunen, sopraano, Katri Tikka, harppu, Elisa Murtoperä, urut, Anna-Maija Viljanen-Pihkala, tekstit. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Exit-yhtye esiintyy Espoossa perjantaina 13.3. Exit-yhtyeen konsertti perjantaina 13.3. klo 19 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Pekka Simojoki, laulu; Matti Puttonen, laulu ja koskettimet; Timo Luoto, rummut; Jari Levy, laulu ja koskettimet; Markku Perttilä, laulu ja kitara; Jarkko Jouppi, kitara ja Timo Jouppi, basso. Liput ovelta 20 e. Simojoen luotsaama Exit-yhtye on vuosien kuluessa tehnyt jo 1 000 konserttia, ja konsertoinut Suomen lisäksi monissa Euroopan maissa. Yhtyeen levyjä on myyty yli 100 000 kappaletta. Exitin tunnetuimpia lauluja ovat Varjoista maan, Kahden maan kansalainen ja Mitä rakkaus on? Lähes kaikki suomalaiset ovat laulaneet Pekka Simojoen lauluja elämänsä aikana. Tunnetuimpia lauluja ovat Herra kädelläsi, uusi joulun klassikko Tulkoon joulu sekä kastejuhlista tuttu Taivaan Isä suojan antaa, jota myös paljon kouluissa lauletaan.