Kirkko ja kaupunki 2020 06 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

26.3.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Näin puhut lapsen kanssa koronasta s. 7 Piispa Hintikka: Kun tarraudut toivoon, tartut Jumalaan s. 8

Auto unelmia

Onni Tuominen, 72, kunnostaa yhä kanta‑asiakkaidensa ikääntyneitä kaunottaria s. 10

Pääkirjoitus

Eilen

Kun ehtoollinen on peruttu, korostuu arkiruuan armo

Tiettävästi maailmankaikkeutta on mahdotonta luokitella muuten kuin mielivaltaisesti ja umpimähkään. Syy on yksinkertainen: me emme tiedä mikä maailmankaikkeus on.

”LEIVÄSSÄ SAAVU SIINÄKIN, jota me syömme arkisin.” Runoilijapappi Jaakko Haavion kirjoittamassa virressä 465 rinnastetaan kauniisti ehtoollinen ja tavallinen arkiruoka. Kummassakin on kyse ihmisiä rakastavan Jumalan läsnäolosta. Nyt kun kirkonmenot on siirretty nettiin, jää Herran pyhä ehtoollinen nauttimatta. Papit kyllä tulevat tarvittaessa jakamaan yksityisen ehtoollisen sairaille, mutta seurakunnan yhteiset ehtoolliset kotikirkon alttarilla on toistaiseksi peruttu. Se ei silti tarkoita sitä, että rakastavan Jumalan läsnäolo olisi peruttu. Jumala kun ei ole vain pyhäpäivien juhlava ehtoollisjumala. Hän tuntee myös arjen harmauden. Myös arki huolineen, pelkoineen ja iloineen on Jumalan kohtaamisen paikka. EHTOOLLISTA KUTSUTAAN EUKARISTIAKSI ja kommuunioksi. Eukaristia tulee kreikan kielestä ja merkitsee kiitosta. Sitten kun taas pääsee matkustamaan Rhodokselle, siellä saa varmasti kuulla tuon sanan. Nykymuodossaan se lausutaan efharistoo, kiitos. Kommuunio taas tulee latinasta ja merkitsee jakamista, yhteistä ja yhteyttä. Ruotsin kielen kuntaa merkitsevä sana kommun on samaa juurta, samoin kuin kommunismi ja kommunikaatio. Ehtoollinen kommuuniona ei merkitse ainoastaan ehtoolliselle polvistuvien keskinäistä yhteyttä. Se merkit-

see myös sitä, että Jumala kaipaa läheiseen yhteyteen meidän kanssamme. KOHTA ON KIIRASTORSTAI, ehtoollisen asettamisen päivä. Monen tapoihin kuuluu käydä kiirastorstaina messussa ja nauttia Herran pyhä ehtoollinen. Tänä vuonna se ei onnistu. Vaikka palvelus striimataan, ehtoollista ei voi nauttia etänä. Meidän pitää osoittaa kiitollisuutta ja kokea yhteyttä toisiimme ja Jumalaan muin keinoin, hyvään Jumalaan luottaen. EHKÄ Jaakko Haavio tietämättään kirjoitti huolien keskellä elävien kotien rukoukseksi tarkoitetun virtensä juuri näitä päiviä varten: ”Rakkaalla läsnäolollasi kirkasta päivä jokainen. Pyhästä ehtoollisestasi suo ilo ylimaallinen. Leivässä saavu siinäkin, jota me syömme arkisin.”

JAAKKO HEINIMÄKI

ARGENTIINALAINEN KIRJAILIJA JORGE LUIS BORGES (1899–1986)

Tänään Luonnon muotoaan muuttavat lait tuntuvat olevan vastaus tuntemattomaan matemaattiseen ongelmaan. – – Fysiikan äärimmäinen tavoite on löytää kysymys, josta kaikki vastaukset kumpuavat. FYYSIKKO NIMA ARKANI‑ HAMED THE NEW YORKER ‑LEHDESSÄ

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

JUMALA EI OLE VAIN PYHÄPÄIVIEN JUHLAVA EHTOOLLISJUMALA.

Kiitämme sinua terveydenhuollosta. Varjele hoitajia, lääkäreitä ja muita, jotka suojelevat meitä taudeilta. Anna voimia niille, jotka pitävät meistä huolta, kun sairastumme.

Iankaikkisesti Tunnetko sinä tien valon kotipaikalle, tunnetko paikan, jossa pimeys asuu? Sinäkö tuot valon maan ylle, sinäkö opastat sen takaisin majaansa? JUMALA TENTTAA JOBIA VANHAN TESTAMENTIN JOBIN KIRJASSA

Kirkko ja kaupunki

26.3.2020 Seuraava lehti ilmestyy 2.4. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kunhan katkeruuden ja kateuden saisi kitkettyä pois” Hiihtäjälegenda Juha Mieto on huolestunut vihapuheesta. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA KRISTA LUOMA

1 2

Hiihtäjälegenda Juha Mieto, sinut tunnetaan vilpittömänä mämmin ystävänä. Milloin maistoit mämmiä elämäsi ensimmäisen kerran? – Olen syönyt mämmiä niin nuorena, etten itse muista sitä. Olisinko ollut edes kahta vuotta? Heti nuoresta pitäen mämmi on kyllä maistunut hyvältä. Sen makukaan ei ole juuri muuttunut. Ennen maalla tehtiin lähes joka talossa mämmiä, ja mauissa oli vähän samanlainen vivahde-ero kuin ruisleivissä. Suomalaiset syövät mämmiä vuosittain yli kaksi miljoonaa kiloa. Syövätkö suomalaiset liikaa mämmiä? – Kyllähän mämmi suomalaiselle maistuu! Edesmennyt Jaakko Kolmonen piti ylistävät puheet siitä, mitä kaikkea mämmi sisältää. En millään usko, että

suomalaiset söisivät liikaa mämmiä. Aivan suurkuluttajien voi olla syytä katsoa peiliin, mutta nekin, jotka syövät paljon, pysyvät varmasti kohtuuden rajoissa. Puhumattakaan niistä, jotka vain näykkivät.

Mämmi on perinteinen pääsiäisajan ruoka. Mitä muita pääsiäisperinteitä sinulla on? – Pääsiäisvalkeat. Monissa paikoissa on juhannuskokko, mutta meillä palavat pääsiäisvalkeat. Nuoruudessamme aina pääsiäisaamuna laitoimme sinne tuhkaan raakoja kananmunia. Siellähän ne kehittyivät ja joskus vähän poksahtelivat. Sitten syötiin kananmunaa. Se oli sellainen rituaali. Joskus vieläkin, jos on ollut munia jääkaapissa, on niitä tullut tuhkassa paistettua.

Nykyään keskustellaan paljon lisääntyneestä vihapuheesta. Oletko sinä huolestunut suomalaisesta ilmapiiristä? – Kyllä olen ehdottomasti huolestunut vihapuheesta. Kun peiliin katsoo ja itsensä kanssa juttelee, niin sieltähän sen vian usein löytää. Käsitykseni on, että kunhan katkeruuden ja kateuden saisi itsestään kitkettyä pois, niin puhdistuisi samalla koko kroppa. Tämän asian vuoksi kannattaisi ihan kyläkunnittain järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa jokainen voisi muita kuunnellessaan huomata, että tuossa kohtaa minunkin olisi syytä katsoa peiliin.

Mikä on sinulle pyhää? – Jaa-a, kuule. Olen maatalon poika ja meillä aina on kirkkoon kuuluttu, ja kirkossa on käyty. Niitä on tiettyjä nuoruusajan ajatuksia, jotka ovat jääneet tuonne kroppaan. Aina kun näistä asioista on kyselty, niin olen sanonut, että meillä kuulutaan kirkkoon, mutta en pidä siitä mitään meteliä. Joka ilta lausun iltarukouksen. Juha Mieto on mukana Farmi Suomi -ohjelmassa torstaisin klo 20 Nelosella ja Ruudussa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Kuolemantanssi K

Kristillinen elämänkäsitys on muotoutunut pandemian olosuhteissa. Keskiajan kirkkotaiteessa jokainen kulkee käsi kädessä oman kuolemansa kanssa.

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA BERNT NOTKE / WIKIMEDIA COMMONS

irkon seinään on maalattu merkilli nen piirileikki. Keisarista ja paavis ta alkaen eri yhteiskuntaluokkien ihmiset tanssivat kohti hautaa. Joka toisena tanssijana on luuranko. Tällaiset kuolemantanssiksi kut sutut maalaukset yleistyivät keskiajalla rutto epidemian aikana. Meitä lähimmät kuoleman tanssimaalaukset ovat 1400luvulla rakennetus sa Inkoon kirkossa ja nyttemmin museoksi muu tetussa Tallinnan pyhän Nikolauksen kirkossa eli Nigulisten kirkossa.

”Rajoitusten aikana voisimme koettaa tulla toimeen vähemmällä ja keskittyä enemmän toisiimme, ehkä myös omiin ajatuksiimme.” VILLE KORMILAINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Suomen suojeluspyhimys: Pyhä Urho Amerikansuomalaiset kehittelivät aikoinaan Suomelle oman suojeluspyhimyksen, joka muun muassa hääti heinäsirkat Suomen viinitarhoilta. Siirtolaispappi Kaisa Kariranta vieraili Pyhän Urhon päivän juhlissa Oregonin Astoriassa. Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KAISA KARIRANTA

Kirkko ja kaupunki verkossa

KEISARISTA MAATYÖLÄISEEN asti ulottuva kul kue kuvaa sitä, että kaikki ihmiset ovat kuole man edessä saman arvoisia. Jokainen meistä kulkee käsi kädessä oman kuolemansa kanssa. A.W. Yrjänä käytti tätä keskiaikaista mielikuvaa CMX:n Veden ääri laulun sanoissa: ”Kukaan ei ole yksin jokaisen luo on saapumassa kutsumatonna aivan tanssikaveri laihanlainen.” Rutto vaikutti Euroopassa useiden epidemia kausien muodossa 1300luvulta 1700luvulle asti.

Bernt Notken Danse Macabre (kuolemantanssi) -maalaus Nigulisten kirkossa Tallinnassa.

Helsinkiin tauti saapui syksyllä 1710. Niitä peruja Helsingin Vanhaa kirkkopuistoa Bulevardin ja Lönnrotinkadun välissä kutsutaan Ruttopuistoksi. Suosittu piknikpuisto oli alun perin nälkävuosina 1695–97 kuolleiden joukkohauta. Vain viisitoista vuotta myöhemmin sitä tarvittiin taas joukkohaudaksi, kun suunnilleen puolet kaupungin asukkaista kuoli ruttoon. On syytä pitää mielessä, että koronavirus ei ole rutto ja että ihmiskunnalla on nykyisin paljon tehokkaammat keinot pandemian kurissa pitämiseen kuin keskiajalla. Silti koronavirus on palauttanut mieliin saman asian kuin keskiaikaiset kuolemantanssimaalaukset: samassa veneessä tässä kaikki ollaan, yhteistä tanssia tanssitaan, kukin oman laihan kavaljeerinsa kanssa. RUTON AIKAKAUSI oli myös kristillisen teologian kulta-aikaa. Filosofian dosentti Petri Järveläinen huomauttaa, että useat kristillisen teologian

merkittävimmät saavutukset on tuotettu samaan aikaan, kun rutto varjosti eurooppalaista elämää: – Aikakautta luonnehtivat teoreettisen ja innovatiivisen teologisen työskentelyn lisäksi maailmanlopun tunnelma ja apokalyptiset visiot. Suuri osa kristillistä teologiaa on tuotettu pandemian olosuhteissa. Rutto liittyy myös luterilaisuuden syntyvaiheisiin ja luterilaiseen elämänkokemukseen. Samaan aikaan pahamaineisen anekauppiaan Johann Tetzelin kanssa Martti Lutherin kotikaupungissa Wittenbergissä riehui nimittäin rutto. – Anekauppa oli keskiajan pörssi, joka oli hinnoitellut myös ikuisen autuuden. Kirkko kulki talous kärjessä, Järveläinen sanoo. – Luther sen sijaan korosti, että on asioita, jotka ovat niin kalliita, että niillä ei ole hintaa. Tärkeimmät asiat elämässä ovat talouden ulkopuolisia. Hän piti anekauppaa kirkon ruttona.

TOISEN KERRAN rutto riehui Wittenbergissä kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1527. Siitä ajasta on muistona Lutherin kirjoittama virsi Jumala ompi linnamme. – Se on siis oikein luterilainen ruttovirsi, Järveläinen sanoo. Tuolloin Lutherin perheelle tarjottiin mahdollisuutta paeta ruttoa. Lutherin puoliso Katarina von Bora oli raskaana ja Luther itsekin kuului riskiryhmään. Hän oli jo ylittänyt tuolloin vanhuuden aluksi katsotun neljänkymmenen vuoden iän. – Luther kieltäytyi pakenemasta. Hän vetosi evankeliumin kohtaan, jossa Jeesus sanoi: ”Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa.” Perheen ystäviä kuoli ruttoon, Lutherin ja von Boran kotona asui sairastavia ja Luther kulki kaupungilla jakamassa ehtoollista. Hänen mielestään piti ensin auttaa ja sitten vasta katsoa, onko itse sairas, Järveläinen kertoo. ■

MARI AARNIO

Päivä katulehden myyjänä – Miksi ihmeessä te haluatte myydä Iso Numero -lehteä? äimistelee 20-vuotias Istrate Stănescu. Stănescu on kotoisin Oneștin kaupungista itäisestä Romaniasta. Hän on myynyt kaksi vuotta Myllypurossa katulehteä, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentuloon. Ison Numeron myyjä saa pitää kymmenen euron myyntihinnasta aina vitosen itsellään. – Me olemme media ja haluamme kokeilla, millaista työtä tämä on, selitän. Idea Isosta Numerosta syntyi kerjäläis-

ten tultua voimakkaasti pääkaupunkiseudun katukuvaan vuonna 2009. Lehti tarjoaa vaihtoehdon kerjäämiselle. Lähes kaikki myyjät ovat kotimaassaan muukalaisvihan piinaamia Itä-Euroopan romaneja. Yksi heistä on Stănescu. – Tämä on meidän työmme. Raha menee perheillemme ja lapsillemme kotimaahan kattamaan heidän perustarpeitaan, Stănescu kertoo tulkin välityksellä. Myyjät eivät juuri osaa suomea. Vakiopaikka on myyjille tärkeä, koska silloin kulmakunnan ihmiset oppivat tun-

Ison Numeron myyjä Istrate Stănescu antaa ohjeita lehden myyntiä kokeilevalle Sakari Hukalle.

temaan myyjän, ja vakioasiakkaita alkaa muodostua. Monet myyjät ovat rakastettuja hahmoja kaupunginosassaan. Meidän kokeilumme kestää vain päivän, ja Stănesculla on myyjälle vain yksi neuvo: – Käytä äidinkieltäsi ja puhu ihmisille. Minulta kysytään joskus kadulla, puhunko suomea, ja kun en puhu, he vain kääntyvät pois. Me voimme vain hymyillä ja katsoa ihmisiä. TUURE HURME Kuinka lehtimyynti sujui? Katso video kokeilusta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

ISTOCK

Sammuta valot elämän puolesta

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

ITSE PAHOLAISTEN RUHTINASKAAN ei mahda mitään, kun vastapuolella on Jumalan äiti. Keskiaikaisessa tarinassa kerrotaan, miten paholaisten ruhtinas yrittää repiä kappaleiksi munkin, joka rukoilee avukseen Neitsyt Mariaa. Tämä häätää paholaisruhtinaan joukkoineen ja antaa pelastuneelle munkille ohjeen syödä karkeaa ruokaa, pukeutua halpoihin vaatteisiin ja tehdä työtä käsillään. Tällaiset opettavaiset tarinat tunnettiin keskiajalla nimellä exemplum. Edellä kuvattua tarinaa on käytetty ohjaamaan birgittalaisluostarin veljiä vaatimattomaan elämään. Se kuuluu lähes kahdensadan tarinan kokoelmaan, jonka laati vuonna 1385 Ruotsissa Vadstenan luostarissa pappisveli nimeltään Jordanus tai Jordan. Jäljennös teoksesta lähetettiin 1400-luvulla Naantalin luostariin. Nyt 600 vuotta myöhemmin tarinat on julkaistu suomeksi nimellä Ihmeiden kirja. – Tällaisia kertomuksia käytettiin paljon varsinkin saarnoissa kaikkialla Euroopassa. Niiden tarkoituksena oli havainnollistaa Raamatun opetuksia. Todennäköisesti papit käyttivät niitä myös sielunhoidossa. Muut saattoivat kertoa tarinoita ihan vain ajanvietteenä, sanoo professori ja Pohjoismaiden historian dosentti Marko Lamberg, joka on suomentanut Ihmeiden kirjan.

Ihmeiden kirjan hyvis on Neitsyt Maria, joka auttaa ja suojelee, ja pahis tietenkin paholainen, jonka kanssa veljeilystä varoitetaan. – Epäilemättä oli tarkoitus, että ihmiset uskoisivat kertomusten opetuksia ja pysyisivät kaidalla tiellä. Joukossa on myös raskaita teemoja, kuten itsemurha, joita tarinoilla yritettiin estää, Lamberg kertoo.

”

Paholaisruhtinas yrittää repiä kappaleiksi munkin, joka rukoilee avukseen Neitsyt Mariaa. Monissa kertomuksissa muistutetaan ehtoollisleivän mahdista ja pyhyydestä. Sitä ymmärtävät kunnioittaa eläimetkin. Kuulijoita myös ohjataan ripittäytymään ennen ehtoolliselle menoa muistuttamalla heitä äkkikuoleman mahdollisuudesta. Lambergin mukaan tarinoista voi myös päätellä pappien pelänneen, että ihmiset salakuljettaisivat kirkossa saamansa ehtoollisleivän ja käyttäisivät sitä magian harjoittamiseen. Eräässäkin kertomuksessa nainen yrittää käyttää ehtoollisleipää lemmentaikoihin – tosin siinä onnistumatta.

KAISA HALONEN

Marko Lamberg: Ihmeiden kirja. 192 kertomusta keskiajalta. SKS 2020.

ANSSI RAUHALA

Valoja sammutetaan ensi lauantaina 28.3. kello 20.30, kun miljoonat ihmiset ja organisaatiot liittyvät maailmanlaajuiseen mielenilmaukseen. Vuonna 2007 Sydneyssä järjestettiin ensimmäinen Earth Hour, joka käänsi maailman katseet vaaralliseen ilmastonmuutokseen. Nyt tapahtuma vetoaa myös luonnon monimuotoisuuden puolesta. Globaalia mielenilmausta koordinoivan ympäristöjärjestö WWF:n mukaan vuosi 2020 on viimeinen mahdollisuus kääntää kehityksen suunta, jos emme halua menettää ihmiskunnalle välttämättömiä ekosysteemejä. Tulevana syksynä maailman päättäjät neuvottelevat Riossa vuonna 1992 solmitun biodiversiteettisopimuksen päivittämisestä. WWF:n mukaan uuteen sopimukseen pitää kirjata luonnon hävittämisen pysäyttäminen kymmenessä vuodessa ja monimuotoisuuden palauttaminen kestävälle tasolle vuoteen 2050 mennessä. Ranskalainen filosofi Michel Serres esitti vuonna 1991 ajatuksen sanattomasta luontosopimuksesta. Se olisi jokaista ihmistä sitova velvoite, joka lopettaisi luonnon yksipuolisen ja väkivaltaisen hyväksikäytön. Tänä vuonna Earth Hour -tapahtumia joudutaan perumaan koronaepidemian vuoksi. Mieltä voi osoittaa nauttimalla iltapalan kotona kynttilänvalossa. TANELI KYLÄTASKU

Rajut tarinat ohjasivat kaidalle tielle

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Suojeleeko pyhä Corona pandemiasta kärsiviä?

ole. Ihmiset vain ovat huoltensa keskellä kääntyneet läheiseksi katsomansa auttajan puoleen. Suojeluspyhimyksiä ei rukoilla. Heiltä pyydetään esirukouksia. Ajatus on, että samalla tavalla kuin voimme pyytää ystäviämme rukoilemaan puolestamme, voimme pyytää samaa edesmenneiltä – eli edeltämme Jumalan luokse menneiltä pyhiltä.

Vanha pyhimys sai uuden tehtävän koronaviruksen myötä.

ERITYISESTI ITÄVALLASSA, Etelä-Saksassa ja Pohjois-Italiassa kunnioitetaan vuoden 170 tienoilla kristittyjen vainoissa surmattuja pyhää Coronaa ja pyhää Victoria. Heidän maallisia jäännöksiään säilytetään Anzùn basilikassa Pohjois-Italiassa, siis seudulla, joka on koronapandemian ydinaluetta Euroopassa. Tästä marttyyripariskunnasta pyhää Coronaa on vanhastaan pidetty aarteenetsijöiden, uhkapelin kanssa hankaluuksiin joutuneiden ja muihin rahaan liittyvien asioiden suojelijana. Koronaviruksen levittyä hänestä alettiin puhua myös kulkutaudeista kärsivien suojelijana. Tästä ei ole lainkaan aikaisempia viitteitä, vaan tämän tehtävän vanha marttyyri sai vasta viime viikkoina. Usko suojeluspyhimyksiin on kohtalotoveruuteen perustuvaa kansanhurskautta. Mitään virallista luetteloa pyhimysten suojelutehtävistä ei

MASTER OF THE PALAZZO VENEZIA MADONNA / GOOGLE ART PROJECT

VANHAN KRISTILLISEN KÄSITYKSEN mukaan erilaisilla asioilla ja ihmisryhmillä on omat suojeluspyhimyksensä. Pyhää Laurentiusta pidetään tulenarkojen paikkojen kuten kirjastojen sekä palomiesten suojeluspyhimyksenä, koska hän kohtasi marttyyrikuoleman liekkien nuoltavana. Pyhä Lucia taas on silmäsairauksista kärsivien taivaallinen suojelija. Legendan mukaan hänet sokaistiin kristittyjen vainoissa. Varhaiset luterilaiset tekivät pesäeroa suojeluspyhimysinstituution taikauskoisiin piirteisiin, mutta muistuttivat, että me voimme kyllä julkisesti muistaa pyhiä ihmisiä, ”jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan”. Näin todetaan luterilaisuuden keskeisimmässä dokumentissa, Augsburgin tunnustuksessa, vuodelta 1530.

SUUREN HÄDÄN KESKELLÄ lohtua tuovista pyhimyksistä koottiin 1300-luvulla Reininmaalla ruttoepidemian aikana All Stars -joukkue, joka tunnetaan nimellä Neljätoista hädässäauttajaa. Neljätoista hädässäauttajaa ovat päänsärystä kärsivien auttajat pyhä Agathon ja pyhä Dionysius, äkkikuolemalta varjeleva ja ukonilmalla auttava pyhä Barbara, kotieläimiä ja karjaa suojeleva pyhä Blasius, kuolinvuoteella iskevissä viimeisissä epäuskon kiusauksissa auttava pyhä Cyriacus, rutossa auttava sekä kerjäläisiä ja imettäviä äitejä suojeleva pyhä Egidius, vatsavaivoissa auttava merenkulkijoiden suojeluspyhimys pyhä Elmo, perheriidoissa ja eripurassa auttava pyhä Eustachius, äkkikuolemalta varjeleva ja kuolemaa tekevien suojeluspyhimys pyhä Katariina Aleksandrialainen, matkalla olijoiden suojelija pyhä Kristoforos, raskaana olevien suojeluspyhimys pyhä Margareta, lääkäreiden ja kätilöiden suojelija pyhä Panteleimon, keskiajalla ilmennyttä tanssitautia ja muita horkkatauteja sairastavien suojeluspyhimys pyhä Vitus sekä petoeläimiltä suojeleva pyhä Yrjänä. Kaikilla neljällätoista hädässäauttajalla on myös koko joukko muita suojelukohteita. Heillä jokaisella on katolisessa pyhimyskalenterissa oma muistopäivänsä, ja kaikkien yhteinen muistopäivä on 8. elokuuta. Varsinkin Etelä-Ranskassa ja Italiassa kunnioitetaan kulkutaudeilta suojelevana pyhimyksenä pyhää Roccoa. Hänet on toisinaan luettu myös neljäntoista hädässäauttajan joukkoon, sillä luettelossa on jonkin verran paikallisia eroja. Pyhän Coronan muistopäivä on 14. toukokuuta. Luulenpa, että tänä vuonna häntä muistetaan aivan erityisellä tavalla.

JAAKKO HEINIMÄKI

Corona sai surmansa 16-vuotiaana kristittyjen vainoissa.

Näin voit puhua lapsen kanssa koronaviruksesta Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen, pitääkö kaikenikäisten lasten kanssa puhua koronaviruksesta? – Kyllä pitää, mutta tietysti lapsen ikätaso huomioiden. Pienetkin lapset kuulevat koronaviruksesta mediasta, vanhempien puheista ja isompien sisarusten keskusteluista. Jos välttelee aiheesta puhumista, lapsi kuitenkin vaistoaa, ettei kaikki ole hyvin, ja se aiheuttaa turvattomuutta ja pelkoa. Miten lapselle puhutaan ”ikätaso huomioiden”? – Lapselta voi kysyä, mitä hän ajattelee koronaviruksesta tai mikä hänen mielestään on esimerkiksi karanteeni. Kyselemällä aikuinen saa käsityksen, mitä lapsi jo tietää asiasta. – Aikuisen pitää puhua koronaviruksesta oikeilla sanoilla ja tuoda esille tosiasiat. Tärkeä on tarkistaa, onko lapsi ymmärtänyt. Lasta voi pyytää kertomaan vie-

lä omin sanoin sen, miten hän aikuisen kertoman ymmärsi. Mitä voi vastata lapselle, jos hän sanoo pelkäävänsä koronatartuntaa? – Missään tapauksessa lapsen sanomaa ei saa väheksyä. Aikuisen pitää olla lapsen tukena ja avata keskustelua kysymällä, mikä lasta tartunnassa pelottaa, ja purkaa pelon tunne yhdessä. On tärkeää välittää tunnelma siitä, että ihmiset välittävät toisistaan ja että viruksen leviäminen koskee nyt meitä kaikkia eikä vain omaa perhettä. – Aikuisen tehtävänä on myös kertoa, millä tavalla tartuntaa voi estää. Pienten lasten kanssa voi yhdessä harjoitella käsien pesemistä. Käsiä pestessä voi samalla laulaa vaikka Tuiki, tuiki tähtönen. Laulun kestosta lapsi muistaa, kuinka kauan käsiä tulee hangata, että ne tulevat kunnolla pestyiksi. Lapselle luo iloa ja turvaa se, että hän saa osallistua tekemiseen.

– Sekin luo lapselle lohtua, kun hänelle kertoo, että terveydenhuollon ihmiset huolehtivat ja tekevät kaikkensa meidän hyväksemme. Pienikin lapsi tietää, että lääkäri hoitaa silloin, kun on pipi. Voiko pandemian takia rukoilla lapsen kanssa? – Rukoileminen on lapselle konkreettinen tapa osallistua kaikkia koskevaan huoleen. Lapsen kanssa voi miettiä yhdessä, minkä puolesta rukoillaan. Siitä voi myös tulla jokapäiväinen rutiini, että kiittää tästä päivästä. Voi toivoa kaikkea hyvää mummolle, jonka luo nyt ei voi mennä, tai ystävälle, jonka kanssa nyt ei voi tavata. – Aikuinen voi näyttää lapselle, että rukoilemalla voimme välittää tunteita ja huolehtia toisistamme. Kun emme voi tavata, voimme pyytää siunausta toinen toisillemme. NINA RIUTTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

”Jumalalle ei ole se ja sama, miten meille käy” Piispa Kaisamari Hintikka ymmärtää koronaepidemiaan liittyvän pelon ja ahdistuksen. Hän suosittelee tarrautumaan nyt jokaiseen toivon ja ilon muruseen. Niin hän tekee itsekin.

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA SIRPA PÄIVINEN

uuri nyt Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka kantaa samaa huolta kuin lähestulkoon jokainen aikuinen ihminen. Hän tarkkailee omia flunssaoireitaan ja läheistensä hyvinvointia. Kirkon johtajana hän yrittää myös etsiä keinoja, joilla kirkko parhaalla mahdollisella tavalla palvelisi poikkeusoloissa eläviä. Maan hallitus on rajoittanut julkiset kokoontumiset korkeintaan kymmenen henkilön laajuisiksi. Piispat ovat antaneet seurakunnille hallituksen rajoituksiin perustuvat ohjeet. Jumalanpalvelukset toimitetaan niin, että paikalla ovat vain jumalanpalveluksen toimittajat, ja seurakunta osallistuu palveluksiin etäyhteyksien päästä. Myös kirkossa suositaan nyt digitaalisia palveluja. Kaikkea ei kuitenkaan voi laskea niiden varaan. Piispat suosittelevat, että jokaisen seurakunnan pääkirkko on verkkojumalanpalveluksen jälkeen auki hiljentymistä ja rukousta varten. Paikalla on pappi tai muu kirkon työntekijä keskustelua ja sielunhoitoa varten. Kyseessä ei ole yleisötilaisuus. Kirkko on auki sitä varten, että siellä voi levähtää, rukoilla ja tarvittaessa keskustella. Piispa Kaisamari Hintikan mukaan kirkkojen auki pitäminen on suuri periaatteellinen kysymys. – Kirkolla on erityinen tehtävä olla kriisien aikana läsnä ja tavoitettavissa, myös fyysisenä tilana. Siksi kirkkoihin pääsee myös nyt, Hintikka sanoo. – Monelle ihmiselle rukous kirkon penkissä on intensiivisempää ja konkreettisem-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

paa kuin rukoileminen yksin kotona. Moni kaipaa myös keskustelua ja lohtua, ja kirkon tehtävä on tarjota sitä. Se, mitä kirkko voi tehdä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja heidän tukemisekseen vastoinkäymisissä, on nimenomaan läsnäolo. KAISAMARI HINTIKKA MUISTUTTAA, että myöskään yksin kodissaan rukoileva ihminen ei ole yksin. – Ensinnäkin hän on Jumalan kanssa. Ja toiseksi hän liittyy maailmanlaajaan rukoilijoiden joukkoon, joka juuri sillä hetkellä huutaa Jumalan puoleen. Hintikka ymmärtää koronaan liittyvän pelon, ahdistuksen ja epävarmuuden. Silloin, kun pelottaa ja ahdistaa, Hintikka kehottaa tarrautumaan jokaiseen toivon, ilon ja luottamuksen muruseenkin ja tekemään valintoja niiden pohjalta. – Toivossa nimittäin vaikuttaa Jumala. Toivoon tarrautuminen merkitsee Jumalaan tarrautumista. Se, joka vetää meitä toivon suuntaan, on Jumala itse. Ne ovat sitten muut voimat, jotka vetävät meitä huolipuheen ja pelon suuntaan, Hintikka sanoo. – Jumala on läsnä pelossa ja huolessakin. Pelko ja huoli eivät vie meitä poispäin Jumalasta, mutta se suunta, johon Jumala meitä haluaa kutsua, on nimenomaan toivon ja luottamuksen suunta. Hintikka korostaa, että se mitä me tunnemme, ei vaikuta Jumalan läsnäoloon. – Jumalan läsnäolo on absoluuttista. Se ei riipu siitä huomaammeko me sen vai emme tai jaksammeko me uskoa siihen vai emmekö jaksa.

KRIISITILANTEEN KESKELLÄ Kaisamari Hintikka suosittelee tekemään uskon, toivon ja rakkauden mukaisia tekoja. – Ne, joilla on siihen suinkin mahdollisuus, voisivat nyt toimia niin, että mahdollisimman monella olisi mahdollisimman hyvä olla. Voi esimerkiksi soittaa jollekulle, josta tietää, että hänellä on erityinen syy olla huolissaan. – Puhelimeen voi tarttua, vaikka olisi karanteenissa, Hintikka muistuttaa. – Jokainen voisi miettiä omaa rooliaan sen sijaan, että vain kyselisi, mikseivät viranomaiset tee sitä tai tätä tai miksi kirkko tekee niin eikä näin.

”

Jumala on läsnä pelossa ja huolessakin. Toinen toisistamme välittämisen taustalla on Hintikan mukaan Jumala, joka välittää meistä. – Jumalan olemisen muoto on välittäminen. Hän ei ole välinpitämätön. Jumala on läsnä aina, kaikkialla ja kaikessa. Hän on läsnä nimenomaan välittävänä ja myötätuntoisena. Niin myös tämän kriisin keskellä. Jumala välittää meistä. Hänelle ei ole se ja sama, miten meille käy. Pääsiäinen on tulossa. Piispa Kaisamari Hintikka lupaa, että ylösnousemusta ei peruta. Pääsiäisen viesti pysyy voimassa: – Pääsiäisen viesti on, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa ja että elämä voittaa. Aina. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 6/2020

Veteraanirassaaja huoltaa Onni Tuomisen Auto-Harraste on tupakantuoksuinen miesluola, jossa 72-vuotias itseoppinut autonkorjaaja huolehtii kantaasiakkaiden veteraaniautoista. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

”

n God and Henry We Trust: All Others Pay Cash” lukee käsinmaalatussa taulussa autokorjaamon seinällä. Luotettu mies on tietenkin Henry Ford, joka teki autoista massatuotantoa ja toi V8-moottorit kaiken kansan käyttöön Yhdysvalloissa 1930-luvulla. Onni Tuominen, 72, sytyttää päivän ties kuinka monennen sinisen L&M:n ja virnistää tupakansavun keskeltä. – Ford on minun uskontoni. Olen rassaillut Fordeja iltahommina jo 1970-luvulla. Olen itseoppinut mekaanikko. Autoin isää autoremonteissa alle kouluikäisestä. Tuominen perusti yrityksen kahden kaverinsa kanssa vuonna 1981. Viisi vuotta myöhemmin yritys vuokrasi noin puolet 1 800 -neliöisestä kellarista Alppilassa. Tuominen jäi sittemmin yksinyrittäjäksi. MUUTON YHTEYDESSÄ Onni Tuominen osti koko yrityksen historian ainoan mainoksen V8‑Magazinesta, joka on erikoistunut jenkkiautoihin. Mainoksessa luki: ”Auto-Harraste on muuttanut. Puhelinnumero pysyy samana.” – Ajattelin, että asiakkaat kyselevät osoitetta ja puhelinnumeroa, jos kiinnostaa. Kiinnostuneita on riittänyt sen verran, että Tuominen ei ole huolinut uusia asiakkaita enää vuosiin. – Olen kouluttanut asiakkaani niin, että kustannusarvioita ei tehdä vaan auto laitetaan kuntoon, ja sen jälkeen tulee lasku. Minulla on edelleen asiakkaita, joille tein hommia jo ennen kuin perustin yrityksen. Kaikki asiakkaat ovat miehiä, ja monesta on tullut ystävä. Kun Tuominen juhli seitsemänkymppisiään, suurin osa juhlaväestä oli vanhojen autojen harrastajia. Yksi lampsii sisään ja pyytää kahvia sekä uutta antennia autoonsa. – Eilisaamuna et keittänyt. Taisi olla naiset mielessä, asiakas vinoilee. Niin, naiset. Tuominen on palvellut pitkällä työurallaan vain muutamaa naista. Hän korjaa enimmäkseen veteraaniautoja, joita harrastavat usein miehet. – Vanhoilla autoilla on hyvät muodot. Niiden takia naisetkin kiinnostavat. KERROSTALON HÄMÄRÄ kellari on täynnä kurvikkaita autovanhuksia. Osa autoista ja moottoripyöristä on peitelty talviseisontaan, ja on joukossa yksi venekin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Onni Tuominen huoltaa punaista Fiat 1200 Cabrioletia, joka pitää saada valmiiksi vappukruisailulle. Taustalla näkyy Hautaustoimisto Mikko Monosen Chevrolet vuodelta 1936. Tuominen arvelee sen olevan Suomen vanhin ruumisauto.

ikääntyneitä kaunottaria Tällä hetkellä tallin iäkkäin auto on Hautaus toimisto Mikko Monosen kalustoon kuuluva Chevrolet vuodelta 1936. Onni Tuominen arve lee sen olevan Suomen vanhin ruumisauto ja ai nokainen koko maassa. Letukka kuljettaa yhä vainajia kesäaikaan. Punainen urheiluauto, Fiat 1200 Cabriolet, on parhaillaan työn alla. – Auto pitää saada vapuksi liikenteeseen. Sil loin kaikki lähtevät kruisailemaan. Tuominen kertoo, että hänen oma projektiau tonsa, vuosimallin 1954 Ford Mercury, valmistuu johonkin toiseen vappuun mennessä. – Ostin Mercuryn vuonna 1965, mutta jouduin myymään sen viisi vuotta myöhemmin rouvan painostuksesta, kun alkoi tulla lapsia. Nyt nuo rinkin lapsi on kolmekymppinen, ja sain ostettua auton takaisin pari vuotta sitten. Ennen Mercuryn valmistumista Tuominen aje lee kesäaikaan veteraaniautolla, jota asiakas on pyytänyt ulkoiluttamaan. Lääkäri kirjoitti Tuomi selle ajoluvan 75vuotiaaksi. Sen jälkeen ajokyky arvioidaan uudelleen. ENSIMMÄISEKSI AAMULLA Onni Tuominen laittoi siskonmakkarakeittoa vaimonsa kanssa AlaTik kurilassa. Hänellä on tapana syödä kotona tuke vasti ja mennä sen jälkeen iltaan asti pelkän kah vin ja tupakan voimalla. Tuominen alkoi nostaa yrittäjäeläkettä 65vuotiaana, mutta hän parkkeeraa silti au tonsa työpöytänsä viereen autohalliin arkisin noin kello 10.30. Hänen käyttöautonsa on tietys ti Ford, tarkemmin sanottuna vuosimallin 2004 Explorer. – Lapsia tarhaan ja urheilutreeneihin kus kaavat kiireiset ajavat Kehätiellä kolareita har va se päivä. En aja nuorten höyrypäiden seas sa töihin. Tuominen napsauttaa töissä päälle antiikki radion, joka soittaa 1950–70lukujen musiikkia Radio Nostalgian kanavalta. Illat venyvät usein. Edellispäivänä hän oli ko tona noin iltayhdeltätoista. Yritys ei tee voittoa, mutta täydentää Tuomisen toimeentuloa. Onko ikääntyminen hidastanut työntekoa? – En ole huomannut. Ei minun ole ikinä tar vinnut tehdä töitä hiki hatussa, olen vain harras tanut. Parasta on uuden projektin aloittaminen. Varsinkin voimansiirron korjaaminen on mielen kiintoista, Tuominen sanoo. Kännykkä soi. Tuominen vastaa: – Yritän ensi viikolla perehtyä rattiin. Vielä en ole ehtinyt. Eihän Roomaakaan päivässä raken nettu. Toisinaan asiakkaiden autot ja pukilla odotta va oma projekti vetävät Tuomisen tallille viikon loppunakin. – Kun lauantaina on siivottu, matot tampat tu ja lakanat on vaihdettu, niin rouva sanoo, että nyt saat lähteä. Tuominen puhaltaa savupilven suustaan. – Ei ole suunnitelmissa jäädä kokonaan eläkkeelle. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

”Yllättävän monella ihmisellä on kokemus siitä, että jossakin tietyssä paikassa vallitsee aivan erityinen tunnelma. Missä kohtaat oman ohuen paikkasi, paikan, joka tuntuu jollain tavalla merkittävältä tai erityiseltä?” Taloyhtiön lenkkisaunassa jaetaan päivän uutiset, käydään läpi lähipäivien sää ja suunnitellaan pihatalkoiden ohjelmaa. Töistä ei puhuta. Mieli rauhoittuu ja arjen murheet unohtuvat. Viimeinen lähtijä sammuttaa valot.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Katso rauhassa Johanna ja Juha Tanska opastavat tutkimaan Jumalan läsnäoloa kameran avulla. Pysäyttävää ja pyhää voi nähdä missä tahansa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JA KUVATEKSTIT ANTTI RINTALA LEMPEÄ LINSSI -KIRJAN TEHTÄVIEN POHJALTA

ahvilan lasikaton läpi näkee harmaan maaliskuisen taivaan. Pappi ja perheneuvoja Johanna Tanska tähyilee ylöspäin ja osoittaa katon tukirakenteita. – Me olemme vähän kuin häkissä täällä. Meille näytetään jotakin, mutta meitä ei päästetä sinne tai meitä suojellaan siltä, hän kuvailee. Kirkkoherra Juha Tanska puolestaan kiinnittää ensimmäisenä huomionsa kahvilan asiakkaisiin. – Täällä on kiinnostavan näköisiä ihmisiä. Kun ihminen keskittyy johonkin omaan, rooli-ilme putoaa pois, hän sanoo. Tanskojen voi odottaa katsovan ympäristöään tavallista tarkemmin, sillä he ovat kirjoittaneet juuri julkaistun kirjan Lempeä linssi – Valokuvaus tienä läsnäoloon. Kirja ohjaa tarkastelemaan ympäröivää maailmaa ja omaa arkea lempeästi ja hyväksyen. Kamera voi olla väline siihen, mutta sitä ei välttämättä tarvita. Pelkkä katsominenkin riittää. Tällaista valokuvaamisen tapaa voi nimittää kristillisen mystiikan ja hiljaisen rukouksen perinteestä lainattua käsitettä käyttäen kontemplatiiviseksi. – Yleensä valokuvia otetaan, mutta kontemplatiivisessa valokuvauksessa vastaanotetaan sitä, mitä meille annetaan, Juha Tanska määrittelee. Hän on harrastanut valokuvausta vuosikymmeniä ja myös opiskellut voimauttavan valokuvauksen ohjaajaksi. Viime aikoina häntä on kiinnostanut erityisesti se, miten hengellisyyttä voisi tutkia ja ilmaista valokuvan keinoin. Kännykkä kameroineen voi olla hengellisen harjoituksen apuväline siinä missä rukousnauhakin. Johanna Tanska puolestaan ei ole koskaan erityisesti harrastanut valokuvausta, mutta häntä on askarruttanut, voisiko valokuvilla tavoittaa jotakin merkityksellisempää kuin pelkkää pintaa tai visuaalista kauneutta. – Kun vaikka kävelylenkillä pääsen hyvään, läsnäolevaan ja kuuntelevaan tilaan itseni ja ympäristön kanssa, voin ottaa siitä hetkestä kuvan. Tai toisinpäin: alan kuvata, ja huomaan kuvatessani rauhoittuvani. Kameran käyttäminen tällä tavalla on auttanut minua muutenkin kohdistamaan katsettani ja löytämään sellaisia asioita, jotka kuvaavat oloani, hän kertoo. – Tässä ei ole kyse kuvaustaidosta tai siitä, millainen lopputulos on, vaan siitä, miten ympäris-

”Valitse jokin arkinen kohde. Katsele sitä niin monesta näkökulmasta kuin pystyt. Tirkistele sitä. Katsele epätavallisesta kuvakulmasta.” Kirjahylly, keittiö, kahvinkeitin ja viherkasvi. Tästä kävelen joka päivä ohi, otan kirjan, keitän kahvin ja istun alas. Mitähän kirjahyllyni kertoo minusta, asenteistani, kiinnostuksistani tai työstäni?

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

”Suunnittele reitti lounaspaikkaasi läheisen puiston, viheralueen tai rakennetun miljöön kautta ja kävele lounaalle tietoisena ympäristöstä. Pysähdy pariksi minuutiksi kiinnostavalta tuntuvaan kohtaan matkan varrella. Anna hengityksesi tasaantua ja tunne maa jalkojesi alla. Ota yksi kuva.” Kevätaurinko, märän maan tuoksu ja mustarastaan laulu. Pysähdyn, suljen silmät ja kuuntelen. Näinä päivinä puistossa on kovin vähän muita.

tö puhuttelee ja mitä itsessä tapahtuu. Kameran taaksehan on helppo piiloutua. Se voi olla pakokeinokin, samoin kuin se, että yritetään saada mahdollisimman hienoja kuvia. Kontemplatiivinen valokuvaus on vastavoima tällaiselle. Se auttaa pysähtymään ja juurtumaan ja kokemaan jotakin syvempää tai pyhempää.

mukset luovat yhteyden tunnetta ja lisäävät luottamusta, Johanna Tanska lisää.

UUDEN TESTAMENTIN Vuorisaarnassa Jeesus kehottaa seuraajiaan olemaan murehtimatta siitä, mistä nämä saisivat syötävää tai päällepantavaa. Sen sijaan hän kehottaa heitä katsomaan taivaan lintuja ja kedon kukkia. Juha Tanskaa se ihmetytti pitkään: Jeesuksen seuraajista moni oli rutiköyhä, joten olisi ollut outoa, jos heitä ei olisi huolettanut. – Mutta olen kokenut, että kun pysähtyy katsomaan niitä kukkia, juurtuu ja kiinnittyy koko tähän suureen systeemiin. Siitä tulee turvallinen olo kaikkien huoltenkin keskellä, Juha Tanska sanoo. – Jeesus käskee katsomaan – ei ajattelemaan tai muistamaan. Katsominen on aistillista ja kehollista, ja juuri aistien ja kehon välittämät koke-

Yleensä valokuvia otetaan, mutta kontemplatiivisessa valokuvauksessa vastaanotetaan sitä, mitä meille annetaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

”

JUHA TANSKA

Tärkeät ja juurruttavat havainnot voivat löytyä ihan läheltä. Juha Tanska kertoo tuntemistaan ihmisistä, joiden elämä on sidottu neljän seinän sisälle. Silti he näkevät lähellään yhä uusia, hieno-

ja yksityiskohtia. Sellainen voi olla vaikka valo, joka siivilöityy sälekaihtimien läpi. Niille, joilla on mahdollisuus liikkua, Juha Tanska suosittelee vaikka vartin kävelyretkeä. Se voi suuntautua luontoon, mutta yhtä hyvin lähikaduille ja takapihoille. Kun löydät paikan, jossa tuntuu hyvältä olla, pysähdy ja katsele paikkaa. Useimmiten käy niin, että huomio alkaa kiinnittyä yhä pienempiin yksityiskohtiin – ovat ne sitten graffitikiemuroita betonissa tai uurteita kalliossa. Tai halkeillutta maalipintaa laivan kannella. Sellainen kiinnitti Johanna Tanskan huomion taannoisella Ruotsin-risteilyllä. – Maalipinnassa näkyi erivärisiä kuvioita, jotka toivat mieleen avaruuden. Katselin sitä ja aloin kokea sellaista jännää yhteyttä ja ykseyttä kaikkeen, mitä monesti kokee luonnossa. Se hetki oli pakko ikuistaa, hän kertoo. JUHA TANSKA on käyttänyt kontemplatiivisen valokuvauksen menetelmää koulutuksissa, retriiteissä ja rippikoulussakin. Hän on huomannut, että kun ihmisiä pyytää kuvaamaan yhden avainkuvan sellaisessa paikassa, joka tuntuu hyvältä, useimmat rajaavat kuvansa yksityiskohtiin. Jotkut taas ovat sanoneet, että kun he katselivat jotakin tiettyä luonnonmaisemaa, heistä tuntui siltä, että luonto katseli takaisin. – Ei meidän tarvitse selittää loppuun asti, mitä siinä tapahtuu. Kristillisessä perinteessä kuitenkin elää vahvana ajatus, että Jumala puhuttelee meitä luomakunnan kautta, Juha Tanska sanoo. Kontemplatiivinen valokuvaus perustuu ajatukseen, että Jumala on läsnä kaikessa – siis myös arkisessa ja tavallisessa. Johanna Tanska suosittelee esimerkiksi kuvaamaan sitä, missä juuri tänään näkee Jumalan läsnäolon ja missä on tullut kosketetuksi. Kameran avulla voi myös tutkia omaa jumalasuhdettaan: millaiset kuvat kertoisivat jotakin siitä? – Hengellinen valokuvaus on ollut hyvin luontokeskeistä, mutta pysäyttävää ja pyhää on ja voi nähdä ihan missä tahansa. Sen huomaamiseen tarvitaan vain herkistymistä. Esimerkiksi valot, varjot, lätäköt ja ikkunoiden heijastukset ovat valtavan mielenkiintoisia, Johanna Tanska sanoo. Kuvaamalla voi pitää myös kiitollisuuspäiväkirjaa. Juha Tanska kokeili sitä viime adventin aikaan ja aloitti sen uudelleen nyt paastonaikana. – Silloin ennen joulua huomasin, että kun muutaman viikon ajan yrittää joka päivä nähdä jonkun hyvän asian, se alkaa vaikuttaa mielialaan. Loppuvaiheessa olin niin herkistynyt huomaamaan hyvän, että en tarvinnut siihen kameraa. Hiljattain Juha Tanska oli raivaamassa metsää ja huomasi saaneensa pienen alueen sellaiseen kuntoon, että siitä voisi ottaa sen päivän kiitollisuuskuvan. – Kun kävelin ottamaan kuvaa, katseeni osui pieneen jäätyneeseen lammikkoon, jossa oli hileitä. Pakkasen, veden ja luonnon tekemä oli paljon mielenkiintoisempi kuin oma aikaansaannokseni. Luomakunta antoi minulle toisen näkökulman, ja sitten olinkin polvillani pellonlaidassa kuvaamassa sitä. KONTEMPLATIIVINEN VALOKUVAUS on opettanut Johanna Tanskaa katsomaan paitsi ympäristöään myös kuvia eri tavalla kuin aiemmin.

– Olen alkanut arvostaa todellisuutta, joka ei ole sisäsiistiä tai jonka rujous ei ole vain hallitun, esteettisen rujoa. Etsin kuvista sellaista, mikä tuntuu todelta ja missä näkyy tavallisuuden arvo ja pyhyys. Tavallisuuden, valjuuden, sotkun ja kaaoksen hyväksymisessä on ollut haasteensa. Johanna Tanska sanoo, että hänestäkin on ihanaa ottaa harmonisia, kauniita kuvia siististä kodista. Todellisuus vain on usein muuta.

”

On tärkeää olla myötätuntoisen utelias myös sitä kohtaan, mikä tuntuu kipeältä. JOHANNA TANSKA

– Ennen joulusiivousta laitoin Facebookiin kuvia, joissa lattiaa ei näkynyt sotkun alta. Minusta meidän aikamme tarvitsee sitä, että sellaisiakin kuvia voi julkaista. Ulkopuolisin silmin katsottuna Tanskojen vanha maalaistalo Haminassa ja elämä siellä saattaa vaikuttaa idylliltä. Heitä itseään ajatus naurattaa. – Meille se näyttää siltä, että kaikki on kaaoksen ja täyden kaaoksen välillä. Piha on tällä het-

”Miten kuvata valokuvassa sellaista, mikä on samalla kertaa hienovaraisesti mutta erittäin voimakkaasti arjessa vaikuttava tekijä? Millaiset kuvat voisivat ilmentää ajatuksiasi ja kokemuksiasi menneisyydestä ja tästä päivästä?”

Kuka avasi rapun oven tänään ensimmäisenä: aikainen töihin lähtijä, postinjakaja vai koiran ulkoiluttaja? Keitä kaikkia ovesta tänään kulkee, ja minne he ovat menossa? Muistan lapsuudenkotimme oven maaseudulla. Isä päästi aamuisin kissan pihalle, ovi oli harvoin lukossa ja vara-avain roikkui naulassa oven vieressä.

kellä mutavelliä, ja piharakennukset niin rapistuneita, että lapsemme ei kehtaa kutsua kavereitaan kylään, Juha Tanska sanoo.

Johanna ja Juha Tanskan mielestä kännykkä kameroineen voi olla hengellisen harjoituksen apu väline siinä missä rukousnauhakin.

REHELLISEN NÄKÖKULMAN omaan arkeen voi saada myös niin, että antaa lasten kuvata sitä. Tanskat tekivät niin, ja hätkähtivät. – Oli paljon kuvia, joissa äiti eli minä istuu tylsistyneenä läppärin ääressä. Ne ovat tosi surullisia kuvia, Johanna Tanska tunnustaa. Selfienkään ei tarvitse aina olla hymyilevä kiiltokuva. Viime kesänä Johanna Tanska oli yksin vaeltamassa Espanjassa. Matkan aikana hän teki sovinnon erään ihmisen kanssa, joka oli ollut kauan poissa hänen elämästään. Ilo ja vuosien suru purkautuivat siihen, että hän itki valtoimenaan yhden päivän. Tuosta päivästä on muistona Bilbaon katedraalin seinää vasten otettu selfie. – Ajattelin, että on tärkeää ottaa kuva siitä, miltä näytän, kun itken. Että on tärkeää olla myötätuntoisen utelias myös sitä kohtaan, mikä tuntuu kipeältä, hävettävältä tai hirveältä. Että ei ole mitään hätää, vaikka olen tällainen ja vaikka näkisin itseni itkemässä. Juha Tanska lisää, että paljon hyvää tapahtuu silloin, kun joku toinen kuvaa tai vaikka vain katsoo ystävällisesti ja hyväksyvästi. Hänen voimauttavan valokuvauksen opintoihinsa kuului paritehtävä, jossa kuvattiin toista päivän ajan. – Muistan, että heitin suurimman osan minusta otetuista kuvista pois, kun en kestänyt katsoa niitä. Mutta jotkut kuvat herättivät myötätuntoa itseäni kohtaan: tuollainen minä olen, rapistuva, keski-ikäinen mies. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Kuka? Miiko Toiviainen, 30, on helsinkiläinen näyttelijä. Valmistui Teatterikorkeakoulusta 2018. Opiskellut musiikki teatteria Lontoossa ja Lahdessa.

Mitä? Vuoden nuori lausuja 2018 ja vuoden teatterinäyttelijä 2019. Nähty mm. Maailma on tehty meitä varten musikaalissa Peacock teatterissa, Kaasua, komisario Palmu! näytelmässä Helsingin Kaupunginteatterissa ja improvisaatioryhmä Stella Polariksessa.

Motto ”Teatteri – maailman vakavinta ja samaan aikaan aikuisten ihmisten perseilyä.”

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Melkein Jeesus Näyttelijä Miiko Toiviaisen suhde kristinuskoon oli pitkään vaikea. Sitten häntä pyydettiin esittämään Jeesusta. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

iime kesänä Kajaanin runoviikoilla järjestettiin kirkkoilta, jossa puhui Irja Askola. Näyttelijä Miiko Toiviainen esiintyi samassa tilaisuudessa ja kuunteli, mitä eläkepäiviä viettävällä piispalla oli sanottavanaan. Sitten hän koki jotakin odottamatonta. – Ihan yllättäen se kosketti minua tosi syvältä. Istun kirkossa, ja tuntui siltä, että entinen piispa puhuu minun kieltäni ja minulle tärkeistä asioista, Toiviainen kertoo. Toiviaisen suhde kristinuskoon ja kirkkoon oli pitkään vaikea ja etäinen. Työ on kuitenkin pannut hänet tarkastelemaan asiaa uudestaan. Ensin Toiviainen sai roolin Teatteri Takomon Ensimmäisen käsky -näytelmästä, joka käsittelee Vanhaa testamenttia ja jumaluutta taiteen tekemisen kontekstissa. Sen jälkeen ohjaaja Minna Harjuniemi tarjosi Toiviaiselle Jeesuksen roolia Via Cruciksessa. – Otin nämä tilaisuuksina tutustua kristinuskoon ja tutkia sitä, ymmärtää asioita syvemmin ja tehdä omasta katseestani lempeämmän. Ja kun otin vastaan Jeesuksen roolin, ensimmäinen ajatukseni oli ottaa yhteyttä Irja Askolaan. IRJA ASKOLA TAPASI Miiko Toiviaisen mielellään. He puhuivat esimerkiksi siitä, millaisessa ajassa Jeesus eli, ja siitä, mitä merkitystä ristiinnaulitsemisella oli. Kotiinviemisiksi Toiviainen sai muutaman kirjan, joiden avulla hän on valmistautunut Jeesuksen rooliin. Hän alkoi kuunnella myös amerikkalaista Queer Theology -podcastia, jossa puhutaan Jeesuksesta ja Raamatusta queer-tulkinnan kautta. Queer-ajattelutavassa kyseenalaistetaan sukupuolen ja seksuaalisuuden pysyvä luonne ja tiukat määrittelyt. – Se on ollut minun tapani löytää omaa yhteisöäni ja kieltäni ja sitä, mikä on minulle tärkeää. Yllätyin, kuinka paljon sitä olikin. Ymmärsin, että kristinuskon ja uskovien maailma voi olla myös moniääninen ja avara. Jeesus alkoi näyttäytyä Miiko Toiviaisille ihmisenä, jonka tavassa elää ja kohdella muita oli paljon sellaista, minkä takana hän voi seistä. – Minulle Jeesus edustaa jyrkkää ei:tä väkivallalle ja ehdotonta empatiaa. Minua koskettaa se, ettei lähimmäisen rakastaminen ole mikään pyyntö vaan käsky.

Näyttelijälle Jeesus on haastava hahmo. Hän on kenties maailmanhistorian tunnetuin ihminen, jota kukaan meistä ei kuitenkaan tunne. – Lähestyin Jeesusta hänen inhimillisyytensä kautta. Myyttien ja kiiltokuvien takana on mies ja ihminen, jolla oli heikkouksia ja joka kärsi ja murtui. QUEER-TEOLOGIA KIINNOSTAA Miiko Toiviaista hänen oman elämäntarinansa vuoksi. Pietarsaaressa kasvanut Toiviainen havahtui kouluiässä siihen, ettei hänen sukupuolensa vastaa sitä, miten hänet syntymässä määriteltiin. Meni kuitenkin vuosia, ennen kuin hän osasi antaa asialle edes nimeä, sillä transsukupuolisuudesta ei silloin vielä puhuttu. 16-vuotiaana Toiviainen muutti Pietarsaaresta Ouluun musiikkilukioon, sillä musiikki ja teatterimaailma tuntuivat omalta jutulta. – Missään muualla ei ollut sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lukion jälkeen minulle kirkastui, että tätä haluan tehdä.

”

Minua koskettaa se, ettei lähimmäisen rakastaminen ole mikään pyyntö vaan käsky. Kaikissa ammateissa sukupuolella ei ole niin väliä, mutta teatterimaailmassa sellaiset asiat kuin oma ääni, keho ja ulkonäkö ovat olennaisia asioita ja työvälineitä. Kun Toiviainen lukion jälkeen opiskeli musiikkiteatteria Lahdessa, hänen sisäinen ristiriitansa kasvoi. Roolit ja tehtävät jaettiin oletetun sukupuolen mukaan, ja opiskelijat viettivät paljon aikaa peilin edessä tanssien ja ja laulaen. Toiviainen ymmärsi, että hänen on pakko lähteä sukupuolenkorjausprosessiin ennen kuin hakee Teatterikorkeakouluun. Se oli pelottavaa, mutta väistämätöntä. – Teatteria on tosi vaikea tehdä, jos jokin asia pelottaa. Siitä ei synny mitään hyvää, Toiviainen toteaa. TEATTERIKORKEAKOULUUN Miiko Toiviainen haki ja pääsi 23-vuotiaana, vihdoin omana itsenään. Edes yksi hänen pahimmista peloistaan, lauluäänen menettäminen, ei toteutunut. – Äänen löytäminen vei useamman vuoden, mutta onneksi ei käynyt niin, etten olisi enää pystynyt laulamaan. Päinvastoin, nyt vasta pystynkin.

Sukupuolenkorjaus oli henkinen, sosiaalinen, juridinen ja lääketieteellinen prosessi, joka meni lopulta paremmin kuin Toiviainen osasi odottaa. Siihen vaikuttivat ennen kaikkea Setan vertaistukiryhmä ja se, miten läheiset ihmiset, erityisesti hänen vanhempansa, suhtautuivat asiaan. Vanhempien suhtautuminen on Toiviaisen mukaan ”elämän ja kuoleman kysymys”. – Vanhemmilla on suuri valta, kun lapsi tulee niin sanotusti kaapista. On valtava luottamuksenosoitus, kun lapsi kertoo vanhemmilleen, mistä on kyse. Silloin vanhempi tekee valinnan, kuuleeko, näkeekö ja hyväksyykö hän lapsensa, vaikkei edes ymmärtäisi. – Se, että asia ei ollut minun vanhemmilleni ongelma, pelasti minut masennukselta ja monelta pahalta. TARINAT TRANSSUKUPUOLISUUDESTA olivat täynnä hylkäämistä, väkivaltaa ja syrjintää silloin, kun Miiko Toiviainen oli nuori. Vasta Setan vertaisryhmässä hän kuuli muunlaisista kokemuksista. Omaa tarinaansa Toiviainen on jakanut kiitetyssä monologinäytelmässään Kepeä elämäni. – Tarvitsemme entistä enemmän tarinoita, emmekä vain tietynlaisia tarinoita. Tarvitsemme lisää tarinoita siksi, ettei kenenkään tarvitse edustaa yksin kokonaista ihmisjoukkoa. Toiviainen on halunnut jakaa totuttua valoisampaa transtarinaansa, mutta korostaa, että kyseessä on vain hänen kokemuksensa. – Vaikeimpina aikoina eläneet tienraivaajat ovat tehneet valtavan työn, ja on heidän ansiotaan, että minä olen nyt saanut näin hyvät eväät. – Olen valinnut julkisen ammatin, ja se tuo mukanaan valtaa ja vastuuta. Jos en olisi täysin sinut itseni ja transtaustani kanssa, en puhuisi tästä julkisesti. En puhuisi pelkästä velvollisuudentunnosta. NYT KORONAVIRUS on pannut Miiko Toiviaisen kevään uusiksi. Hänen kaltaiselleen kulttuurialan freelancerille elämä on poikkeusolosuhteissa entistäkin epävarmempaa. – Tässä tilanteessa minua rauhoittaa se, että tämä on kaikille yhteinen tilanne. Ei ole mahdollisuutta itsesääliin. Jo nyt tämä on luonut myös jotain hyvää: solidaarisuutta, välittämistä ja kekseliäisyyttä. Siinä on jotain kaunista. Ihmiset tuntuvat pitävän huolta toisistaan ja miettivän prioriteetteja. – Toisaalta se ei tietenkään poista huolta niistä ihmisistä, jotka ovat nyt huonossa asemassa, Toiviainen toteaa. Tulee uusia rooleja, tulee uusia pääsiäisiä. Ehkä Jeesuksen esittäjääkin vielä tarvitaan. – Vielä emme ole käyneet siitä keskusteluja, mutta olen toiveikas! Ainakaan omasta kiinnostuksestani se ei ole kiinni. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Kielletty kansa Majid Hakki pakeni sotilaita, söi käärmeitä ja kirjoitti näytelmiä. Nyt hän ja Seida Sohrabi kertovat, millaista on kuulua Lähi-idän vainotuimpaan kansaan eli kurdeihin. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Majid Hakki on asunut Suomessa vuodesta 1992. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja filosofian tohtori ja puhuu yhdeksää kieltä.

li läkähdyttävän kuuma päivä. Majid Hakki oli teini-ikäinen Peshmerga-sissiryhmän komentaja, jonka yksikkö väijyi Irakin armeijaa. Peshmerga tarkoittaa kurditaistelijaa. Elettiin huhti–toukokuuta 1988, ja meneillään oli operaatio, joka tunnettiin nimellä al-Anfal. Se oli Irakin presidentin Saddam Husseinin määräyksestä toteutettu etninen puhdistus, jossa raivattiin lisätilaa arabeille. Koodinimi al-Anfal viittasi Koraanissa olevaan Sotasaaliin suuraan. Vuosina 1986–1989 toteutetussa operaatiossa Irakin armeija murhasi joidenkin arvioiden mukaan yli 180 000 kurdia Pohjois-Irakissa. Peshmerga-kenraali oli määrännyt, että ohikulkevia siviilejä ei saa auttaa mistään hinnasta, koska muuten koko sissiarmeija päätyy Saddamin kynsiin. Noina vuosina Saddam rakennutti keskitysleirejä, ja kiinni jääneet kurdimiehet tapettiin. Asetovereidensa tavoin Hakki kyyhötti piilopaikassaan, kun hän näki pienen, ehkä kuusivuotiaan tytön kävelevän alastomana paahtavassa kuumuudessa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

– Hänellä ei ollut kenkiä eikä mitään, ei edes isää ja äitiä. Tyttö näki minut, mutta meitä oli ankarasti kielletty auttamasta ketään. En voinut antaa vettä. Tyttö jaksoi kävellä vielä ehkä puoli kilometriä, mutta sitten hän tuupertui maahan ja kuoli, Hakki kertoo. Muutamaa viikkoa myöhemmin Hakki näki vuorenrinteeltä, kuinka Irakin armeijan sotilaat tanssivat ja polttivat elävältä erään kylän kaikki asukkaat ja eläimet. Aiemmin maaliskuussa Saddam oli murhannut tuhansia kurdisiviilejä hermokaasulla Halabjan kylässä lähellä Iranin rajaa. – Monet ystäväni olivat kuolleet tai joutuneet vankilaan. Minä jouduin katsomaan tuota Irakin sotilaiden julmuutta enkä voinut tehdä mitään. Se oli kova paikka, Hakki sanoo. Onneksi hän oli hyvä kirjoittamaan, sillä se toi elämään mieltä. – Kirjoitin näytelmiä, joita esitettiin Peshmerga-leireillä ja lähialueen kyläläisille, Hakki sanoo. Niissä oli usein hallinnonvastainen sanoma, ja sen vuoksi Hakki ja hänen ystävänsä aina lavalle noustessaan pelkäsivät joutuvansa sotilaiden maalitauluksi.

– Tavalliset ihmiset tykkäsivät esityksistä, ja niistä puhuttiin jälkikäteen. Itku ja nauru olivat aina läsnä. KAUPPAKESKUS REDISSÄ Helsingin Kalasatamassa Seida Sohrabi hörppää varovasti kuumaa teetä. Hänen mukaansa kurdien kansallistunne heräsi noin sata vuotta sitten. – Kurdit ovat kansana suunnilleen samanikäisiä kuin suomalaiset, Sohrabi sanoo. Vielä 1800-luvulla islamilaista maailmaa hallitsi turkkilainen ottomaanien eli osmanien kalifaatti, joka nykykartalta katsottuna ulottui laajimmillaan Unkarista Irakiin asti. – Kalifaatin hajoamiseen asti kurdi-identiteetti perustui pitkälti klaaniin ja heimoon. Kun Euroopasta tuli Lähi-itään ihmisiä, jotka puhuivat itsestään ranskalaisina ja britteinä, kurdien tietoisuus omasta etnisyydestään vahvistui. Sitä myöten syntyi myös ajatus omasta valtiosta, Sohrabi kertoo. Kalifaatin hajoamisen jälkeen YK:ta edeltänyt Kansainliitto laati suunnitelmia Lähi-idän alueiden itsenäistymisestä. Tuolloin kurdien asuttama

alue jaettiin neljän valtion kesken. Alkoi säälimätön sorto, jossa Turkki, Iran, Irak ja Syyria riistivät omien maidensa kurdivähemmistöltä äidinkielen ja kulttuurin. Koulukirjoissa kurdien historiasta ei opetettu mitään. Turkissa kurdinimien antamisesta seurasi vuosien vankilatuomio, ja kurdiaakkoset Q, W ja X olivat kiellettyjä. Kurdeja pidettiin liian länsimielisinä ja liian kiinnostuneina demokratiasta. Iranissa ajatollah Ruhollah Khomeini piti kurdeja Saatanan lapsina. Suurin osa kurdeista on uskonnoltaan sunnimuslimeja. Vähemmistöinä on kristittyjä, jesidejä, zarathustralaisia, agnostikkoja ja ateisteja sekä juutalaisia. Toisin kuin arabien kohdalla, kurdien identiteetissä islam ei ole keskeinen asia. Kurdit eivät myöskään halua sekoittaa uskontoa ja politiikkaa. – Ensimmäisen maailmansodan loppumisesta lähtien kurdeja on vainottu islamin nimissä. Kun Saddam Hussein surmasi kurdeja hermokaasulla, hän käytti hyväkseen Koraania. Kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vuonna 2018 käynnisti operaatio Oliivinoksan, silloinkin kyse oli pyhästä sodasta kurdeja vastaan, Sohrabi sanoo. – Kun väestöä sorretaan islamin nimissä, se vaikuttaa siihen, minkä aseman islam saa sorrettujen mielessä, hän sanoo. TEHERANIN MAANALAISTEN sellikäytävien alussa on kyltti: ”Täällä ei ole Jumalaa.” – Koska Jumala ei näe, niissä selleissä voidaan tehdä mitä tahansa. Iranin vankiloissa raiskaus on yleinen ja uskonnollisten johtajien sallima kuulustelukeino. Myös pikkupoikien raiskaaminen on tavallista, Majid Hakki sanoo. Hän syntyi vuonna 1971 Bandin kylässä lähellä Urmian kaupunkia Iranin ja Turkin rajan tuntumassa. Hänen isänsä oli sheikki. Äiti kuoli, kun Majid oli neljä. Äiti rukoili paljon, sillä hän oli harras muslimi. Hänen kerrottiin olleen sukua profeetta Muhammadille. Kun Hakki oli seitsemänvuotias, Iranissa tapahtui islamilainen vallankumous. Kurdit eivät hyväksyneet sitä, mutta Khomeini kukisti vastarinnan verisesti. Hakki oli vasta pikkupoika, kun hän joutui sotalapseksi, ja myöhemmin Iranin sotilaat raiskasivat hänet. Hän joutui toistuvasti pakenemaan isänsä ja veljensä kanssa sotaa vuoristoon. Kerran Iranin islamilaisen vallankumouskaartin sotilaat piirittivät kolmen päivän ajan Hakkia ja hänen kahta Peshmerga-ystäväänsä. Sotilaat luulivat, että heitä vastassa oli kokonainen Peshmerga-armeija, mutta kallioiden suojissa piileksikin vain kolme hintelää teiniä, jotka hädissään söivät nälkäänsä käärmeitä ja joivat omaa virtsaansa, koska missään ei ollut vettä. – Kerran taas jouduin pakenemaan sotilaita kauas vuoristoon ja eksyin. En tiennyt juosseeni jo Turkin puolelle asti. Vastaani tuli karhu. En voinut huutaa apua enkä juosta pois. Ajattelin, että onpa hyvä, kun taskussani on muovinen opiskelijakortti, sillä kun ruumiini löydetään, selviää myös henkilöllisyyteni, eikä isäni tarvitse elää epätietoisena kohtalostani, Hakki kertoo. Karhu katsoi Hakkia mutta kääntyikin sitten pois. Näytelmiä ja runoja kirjoitteleva herkkä, kovia kokenut nuorukainen oli taas kerran kuin ihmeen kaupalla jäänyt henkiin. Tapaus merkitsi jonkinlaista käännekohtaa Hakkin elämässä.

Seida Sohrabi sanoo, että hänellä on kaksoisidentiteetti. Toisaalta on hän on isänmaallinen suomalainen, toisaalta umpikurdi.

”

Ajattelin, että onpa hyvä, kun taskussani on muovinen opiskelija kortti, sillä kun ruumiini löydetään, selviää myös henkilöllisyyteni. MAJID HAKKI

– Olin lukenut paljon Mahatma Gandhia, ja vaikka minusta tuli kurditaistelija, olin aina pasifisti. Kun myöhemmin ase kädessä pidätin miehen, joka oli raiskannut minut vankilassa, en kostanut vaan annoin hänelle anteeksi ja päästin hänet vapaaksi, Hakki sanoo.

Pasifismistaan Hakki pitää kiinni, mutta elämänkokemukset ovat muuttaneet hänen suhdettaan uskontoon. – Minä olen insinööri. Olen mitannut, ja minulla on kaikkiin jumaliin yhtä pitkä välimatka, hän sanoo. SEIDA SOHRABI syntyi al-Tashin pakolaisleirillä noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Bagdadista. Oli vuosi 1990. Saman vuoden elokuussa Saddam Hussein hyökkäsi Kuwaitiin. Neuvostoliitto oli romahtamaisillan. Al-Tash oli YK:n ylläpitämä leiri, jossa kurdit asuivat olkikattoisissa savitiilimajoissa. – Aika ajoin leiriin tuli sotilaita, jotka varastelivat ihmisiltä tavaroita. Kerran sotilaat huomasivat isäni kellon ja pyysivät sitä. Koska isä ei antanut sitä heti vaan kysyi, miksi, hänet vietiin vankilaan kidutettavaksi, Sohrabi sanoo. Leiri purettiin vasta vuonna 2003, kun Yhdysvallat miehitti Irakin. Sohrabien tavoin monet kurdit olivat asuneet al-Tashin savimajoissa jo 1980-luvun alusta lähtien. Pakolaisleirin äärimmäisissä oloissa oli myös jotakin hyvää. KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

– Uskon, että suvaitsevuus voi lisääntyä vain sillä, että puhutaan suoraan ja totta, Seida Sohrabi sanoo.

– Ruoasta oli pulaa, ja ympärillä oli ankeutta, mutta niukkuuden keskellä oli yhteisöllisyyttä, jossa naapurit pitivät aina huolta toisistaan, Sohrabi kertoo. Elämä muuttui vuonna 1996, kun Sohrabit tulivat kiintiöpakolaisina Vaasaan.

”

Monet ihmettelevät, että puhutpas sinä hyvin suomea. Olen tullut tänne viisivuotiaana ja oppinut suomen kielen hiekkalaatikolla. SEIDA SOHRABI

– Kukaan ei Suomessa koskaan epäile kurdilaisuuttani, joka on todella tärkeä osa identiteettiäni. Mutta joidenkin on vaikea hyväksyä, että olen myös hyvin isänmaallinen suomalainen. Monet

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

ihmettelevät, että puhutpas sinä hyvin suomea. Eivätkö he ymmärrä, että olen tullut tänne viisivuotiaana ja oppinut suomen kielen hiekkalaatikolla? Minulla ei ole muuta passia kuin Suomen passi, Sohrabi sanoo. Viime aikoina Sohrabi on tullut tunnetuksi erityisesti Lähi-idän kunniaväkivaltaa arvostelevana islamin asiantuntijana. Peruskoulunopettajan työnsä ohessa hän kouluttaa maahanmuuttoasioita hoitavia viranomaisia. – Media suosi pitkään vain tietyntyyppisiä mielipiteitä, joiden avulla yritettiin lisätä suvaitsevuutta. Mutta kun vaikeista asioista vaiettiin, suomalaiset eivät enää uskoneet, mitä heille kerrottiin. Tämä johti siihen, että suvaitsemattomuus lisääntyi. Mielestäni media ei ollut neutraali. – Uskon, että suvaitsevuus voi lisääntyä vain sillä, että puhutaan suoraan ja totta, Sohrabi sanoo. MAJID HAKKI on asunut Suomessa vuodesta 1992. Hän on Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri ja filosofian tohtori. Hakki asuu Espoossa, ja hän seuraa Lähiidän tilannetta herkeämättä. Hänen väitöskirjansa koskee laajakaistan vaikutusta talouskasvuun Kurdistanissa. Hän pitää mahdollisena, että vielä joskus syntyisi kurdivaltio, mutta sen syntyminen edellyttäisi rauhaa. Ongelmana on, että Lähi-

idän kunniakulttuurissa rauhan ehdottaminen merkitsee häpeää, koska se on heikkoutta. Lähiidässä halveksitaan heikkoutta. – Tämän vuoksi presidentti Barack Obaman politiikka oli niin tuloksetonta. Obama sai aikaan ydinasesopimuksen, mutta sen seuraukset olivat katastrofaaliset, koska Iran käytti tuosta sopimuksesta seuranneen vaurastumisen pelkästään pitkänmatkan ohjusten kehittelyyn. Sopimus oli sama kuin olisi antanut koulukiusaajalle rahaa siitä, että hän jatkaisi kiusaamista, Hakki sanoo. Varsinkin Euroopassa monet ovat ilmaisseet huolensa ja suoranaisen pelkonsa siitä, miten Obaman jälkeen presidentti Donald Trump on hoitanut ulkopolitiikkaa. Kurdien näkökulmasta asia ei ole niin yksioikoinen. – Trump ymmärtää Lähi-idän temperamentin. Kun hän on laittanut kovan kovaa vastaan, Iranin hallinto on joutunut vetäytymään maansa sisäisiin asioihin, Hakki sanoo. Periaatteessa Iranin sisäiset paineet voisivat johtaa islamilaisen pappisvallan purkuun, mutta toistaiseksi kriittistä massaa ei ole syntynyt, sillä ihmiset eivät luota toisiinsa riittävästi. – Kaikki autoritääriset järjestelmät perustuvat siihen, että kansalaiset vahtivat ja ilmiantavat toisiaan. Iranissa edes perheenjäsenet eivät luota toisiinsa, Hakki sanoo. Historian monissa vallankaappauksissa upseeristo on avainroolissa, mutta Iranissa tämäkin on huomioitu, sillä maan asevoimat on jaettu useisiin eri armeijoihin, jotka vahtivat toisiaan. – Jokaisella upseerilla on joku, joka vahtii. Jos yksittäisen upseerin puhe poikkeaa piiruakaan maan virallisesta politiikasta, hänelle sanotaan, että vihollinen on aivopessyt sinut, Hakki sanoo. Hän uskoo, ettei tilanne voi kuitenkaan jatkua loputtomiin. Sosiaalisessa mediassa leviävät toistuvasti videot, joissa mielenosoittajat huutavat englanniksi down, down dictator. – He varmistavat, että koko maailma ymmärtää heidän hätänsä ja heidän viestinsä. ■

– Olin lukenut paljon Mahatma Gandhia, ja vaikka minusta tuli kurditaistelija, olin aina pasifisti, Majid Hakki sanoo.

Tilaa Kirkko ja kaupungin

uutiskirje

Tilaa tuoreimmat jutut viikon ajalta sähköpostiisi:

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu.

kirkkojakaupunki.fi/ uutiskirje

Vasemmistoliitto

REILUN JA VASTUULLISEN OSUUSKAUPAN PUOLESTA

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Veronika Honkasalo 274

Mai Kivelä 290

Anna Kontula 293

Pia Lohikoski 369

Jussi Saramo 386

Kari Uotila 393

HOK-ELANNON VAALEISSA VASEMMISTOLIITON EHDOKKAAT OVAT HELSINGISSÄ NUMEROILLA 257–349 JA UUDELLAMAALLA 350–398 Kestävä kehitys ja vahvat eettiset arvot Kaupan ja kulutuksen lisääminen eivät saa olla itsetarkoitus. Hankintaketjut läpinäkyviksi! Hiilineutraali HOK-Elanto 2025 Energiatehokkuutta, tuuli- ja aurinkovoimaa, maalämpöä. Tuotteiden hiilijalanjälki esiin. Lisää lähikauppoja Lähikaupassa tulee voida asioida lastenrattailla, rollaattorilla ja sähköpyörätuolilla.

Bonusta myös pienituloisille Myös pieni- ja keskituloisten asiakkaiden saatava nykyistä helpommin korkeampi bonustaso. Reilut työehdot HOK-Elannon on oltava suunnannäyttäjä kunnollisen palkka-tason, työehtojen, työ-turvallisuuden ja koulutus-mahdollisuuksien osalta.

helsinki.vasemmisto.fi | uusimaa.vasemmisto.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Hyvää pyhää

29.3.

Tänään on kärsimyksen sunnuntai. Päivän evankeliumissa (Luuk. 13:31–35) Jeesusta varoitetaan Herodeksen aikeista surmata hänet, mutta hän haluaa jatkaa työtään.

Hidasta tahtia Vaikka kesäaikaan siirtyminen juuri nielaisi yhden tunnin sunnuntai päivästä, aikaa tuntuu monella olevan yllin kyllin – ja tekemistä turhan vähän. Kun ei ole kiire, kaiken voi tehdä hitaammin. Unohda näytöt ja näppäimet. Kirjoita sähköpostin tai tekstiviestin sijaan oikea kirje, kä sin. Älä päivitä someen vaan ala pitää päiväkirjaa tästä poikkeusajasta. Mitä jos kokeilisit piirtää näkemäsi ja kokemasi? Miltä tuntuisi pelata pasianssia korteilla tai koota oikeaa palapeliä?

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Keskittyminen auttaa toimimaan oikein

ehtiartikkeli kertoo, miten moni keskeyt tää sisäisen äänensä vilkaisemalla kän nykkää. Puhelin pelastaa syventymisel tä. Hypähtely aiheesta toiseen on mielen pikaruokaa. Se täyttää nopeasti, mutta ei sisällä keskittymisen antamia vita

miineja. Jeesus on keskittynyt hoitamaan tehtäväänsä maan päällä, kun fariseukset keskeyttävät hänet. Houkutteleva viesti. Hän voisi välttää kärsimyksen maljan, joka hänelle on annettu juotavaksi. Toisenlaisiakin houkutuksia Jeesuksen keskitty miskyvylle tarjoillaan. Yhdellä mittapuulla hän on jo epäonnistunut tehtävässään. Jerusalem ja sen kan sa eivät ota pelastajaansa vastaan. Toivottomuuden ja valheellisen toivon kiusaukset kuiskivat Jeesuksen korviin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Jeesus määrittelee tehtäväkseen pahojen henkien ulosajamisen ja sairaiden parantamisen. Vanhan aikaista lääketiedettä, voisi sanoa. Mutta ei aivan ko konaan mennyttä aikaa. Kovin kiusaavia ovat ny kyisetkin harhauttajat. Kiskovat keskittymisen tilas ta seireeninäänellään: ”Hei se yksi tieto, joka löytyy somen uutisvirrasta!” ”Ei kannata yrittää, olet en nenkin epäonnistunut.” ”Mitä kello on, ai viesti on tullut, minä vain vilkaisen.” Mikä keskittymisessä sitten on kristillistä? Se on tarpeen, kun pitää tehdä oikeita, mutta vaikeita asi oita. Kun pitää paljastaa pahuus, vaikka on pelotel tu hiljaiseksi. Kun pitää kuunnella omantunnon ään tä, vaikka olisi helpompi olla välittämättä. Kun pitää valita mahdollisimman monen hyvä, mutta uhrata oma henkensä.

KAISA KARIRANTA

Tee ristinmerkki Opettele ristinmerkin siunaus. Voit laittaa etusormen, keskisormen ja peukalon yhteen ja koskettaa niillä otsaasi, rintaasi, vasenta olkaa ja oikeaa olkaa. Liikkeestä muodostuu ristin kuvio. Tee ristinmerkki, kun luet ihmisistä, jotka tekevät oikein, vaikka se vaatii uhrauksia. Siunaa koronaviruksesta varoittanutta lääkäriä, natseja kritisoinutta pappia tai työpaikan kiusaajan toimiin puuttunutta työkaveria. Siunaaminen on Jumalan läsnäolon ja huolenpidon pyyntö. Siunaa myös itsesi uneen ristinmerkillä.

Harras hetki

Annaelina Mäkilampi, 40, asuu Arabianrannassa Helsingissä. Hän on ohjannut gospellattariryhmiä kymmenen vuotta. Koronavirusepidemian takia Mäkilammen ja Merja Rantalan vetämiä gospellattaritunteja ei järjestetä Tikkurilan seurakunnassa kevään aikana. Sen sijaan Facebookiin on perustettu Gospellattarit-niminen avoin ryhmä, jossa julkaistaan uusia videoita pitkin kevättä. Niiden avulla harrastusta voi jatkaa tai uuden harrastuksen voi nyt aloittaa kotioloissa.

Lattarien tanssiminen gospelmusiikin tahdissa tarjoaa Annaelina Mäkilammelle hengähdyshetken kiireen keskelle.

Hyvää oloa lattareista Annaelina Mäkilammen mielestä hengellisyyttä voi ilmaista myös kehon ja liikkeen avulla. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Mäkilammen mielestä gospellattarien tanssi minen on todella hauskaa. Sitä voi myös harras taa ikään ja sukupuoleen katsomatta. Samalla harrastuksesta löytyy syvempikin ta so, sillä gospellattareita tanssitaan hengellisen latinalaismusiikin tahdissa. Lisäksi tunnin alussa ja lopussa rukoillaan lyhyesti.

alsan tanssimista pitkään harrasta nut Annaelina Mäkilampi tutustui gospellattareihin kymmenen vuot ta sitten helsinkiläisen Paavalin seu rakunnan tapahtumassa. Hän innos tui lajista välittömästi niin paljon, et tä kävi tapahtuman jälkeen NNKY:n järjestämän ohjaajakoulutuksen ja perusti gospellattari ryhmän. Viime toukokuussa Mäkilampi aloitti pappi na vantaalaisessa Tikkurilan seurakunnassa. Siel lä hän ryhtyi jo aiemmin perustetun ryhmän toi seksi vetäjäksi.

HENGELLISYYS EI ole Annaelina Mäkilammelle muusta elämästä erillinen asia, sillä ihminen on fyysinen, psyykkinen ja hengellinen kokonaisuus. Hengellisyyttä voi ilmaista monella tavalla. Gospellattareissa sitä ilmaistaan kehon ja liik keen avulla. Lattarien tanssiminen gospelmusiikin tahdissa tarjoaa Mäkilammelle hengähdyshetken arjen kes kelle. Vaikka tanssitunnille menisi työpäivästä vä syneenä, olo on sen jälkeen yleensä virkistynyt. Bonuksena Mäkilampi on havainnut, että kun tuntee kehonsa virkeäksi ja hyväksi, tuntee itsen sä ihmisenäkin hyväksi.

TANSSI TUOTTAA Annaelina Mäkilammelle iloa, joka on hänen mielestään aliarvioitu tunne. Hän on huomannut, että ilo hoitaa ja vapauttaa ja voi olla hyvinkin syvällistä.

”

Kun tuntee kehonsa virkeäksi ja hyväksi, tuntee itsensä ihmisenäkin hyväksi. Tanssi lisää myös yhteyttä ja iloa ryhmäläisten välillä, eikä näitä asioita ole Mäkilammen mu kaan elämässä koskaan liikaa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Lakipalveluja

Myydään Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Laadukas ovaali ruokap. täyspyökkiä 130x170cm + 2x50cm jatkopalat. P. 0400 199536

Ostetaan

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Leikkaa talteen

Hautauspalveluja

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Palveluja tarjotaan YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaipaatko kuuntelijaa? Soita minulle, 060015888. Kuulemisiin, Marjut. www.kuuntelija.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Siivouspalveluja Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Tilaisuuksia

Vaalit HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Apua myös pariskunnille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506. helsinkimissio.fi/senioripysakki

ST.MATTHEW´S ENGLISH CONGREGATION Pastor: Kristian Willis Telephone: 0503080803, kristian.willis@evl.fi Address: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3

Kiinteistövälitystä

Sini Alén 482

Varhaiskasvatuksen opettaja HOK-Elannon edustajiston jäsen

HOK-Elannon vaalit

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt tuumasta toimeen – autamme markkinajohtajan ammattitaidolla. Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV-pätevyys 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Eettisyys, vastuullisuus • reilu kauppa, luomu- ja lähiruoka • esteettömyys • HOK-Elanto työnantajana • sijoitukset eettisiksi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Vihreät De Gröna

Vaalit 26.3-6.4. postitse ja netissä

WORSHIP SERVICES: Communion service every Sunday at 14:00 BIBLE FELLOWSHIP: Wednesdays 18:00-20:00 (start 8.1.2020) TABLE TENNIS CLUB: Tuesdays 14:30-16:00, Grace Hsiao (start 21.1.2020)

HERÄNNÄISSEURAT Tilaisuuksien toteutuminen riippuu THL:n, AVI:n ja KH:n ohjeista. Seurakuntien tilaisuuksista päättää seurakunta/kirkkoherra. Viimeisin tieto aina seurakunnan/H-Y:n/Seuratuvan verkkosivuilla tai puhelimitse. Veisuuveljet ja Seuratuvan virsikuoro ovat peruneet harjoitukset ja esiintymiset tältä keväältä. Herännäisnuorten kuoro peruu ajalla 13.-29.3., jatkosta ilmoitetaan erikseen. su 29.3. klo 10 kirkkopyhä Kallion kko, It.Papink.2, Hki; saarna V.-M. Hynninen; kahvit ja seurat. klo 16 seurat Pitäjäntuvalla, Kirkonmäent.2, Espoo; kahvit klo 15:30. ke 1.4. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-sali PERUTTU. su 5.4. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vtaa. klo 17 Palmusunnuntain kahvikonsertti Helsingin Seuratuvalla PERUTTU. ma 6.4. klo 18 hiljaisen viikon seurat Loviisan siunauskappeli, Länt.Harjut.21. klo 18.30 seurat Kilon Ristissä, Vanharaide 1 (Kilo), Espoo. ke 8.4. klo 19 Körttikodin seurat, Hki. pe 10.4. klo 16 pitkäperjantain veisuut Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. TULOSSA: su 19.4. klo 15 Riparikirkkopyhä Tapanilassa, Hki. klo 17 Tasa-arvon kirkko –keskustelu Seuratuvalla; S.Ranta, M.Mannert, S.Huhanantti, P.Vähäkangas.

ESIRUKOUSILTA ti 31.3 klo 19 Munkkivuoren kirkosta Digilähetyksenä,Facebook live Ronny Thylin, Bengt Lassus, Peter Hilli.Katso: www.facebook.com/ petrusforsamling/ Esirukousaiheet puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30 ja esirukousiltana 18–19, s-posti: pray.petrus@evl. fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

Huomisen ruoka viljellään tänään. Huomisen kauppaa kehitetään pienin askelin, omistajia kuunnellen. Osuuskaupan omistajina me pystymme aitoon vaikuttavuuteen, jolla helpotetaan arkea. Äänestä verkossa: osuuskauppavaalit.fi/hok-elanto

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kirkkojakaupunki.fi/kuuntele KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Pyhät paikat hiljenivät Kirkot, moskeijat ja temppelit ovat sulkeneet oviaan koronaviruksen vuoksi. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA AFP / LEHTIKUVA

uten valtiot myös kirkot ovat edenneet koronan torjuntatoimissa asteittain. Ensin ne ovat rajoittaneet toimintaansa ja lopulta päätyneet sulkemaan kirkkorakennuksia joko kokonaan tai jättäneet ne auki vain hiljaista rukousta ja sielunhoitoa varten. Italiassa, jossa koronavirusepidemia on erityisen paha, kirkot sulkivat ovensa jo aikaa sitten. Vatikaani on näyttänyt tässä esimerkkiä. Rooman Pietarinkirkon aukio on tyhjää täynnä. Vatikaani harkitsee myös pääsiäisajan jumalanpalvelusten, kuten pääsiäisyön messun, toimittamista ilman seurakuntalaisia. Sunnuntaina 15.3. paavi Franciscus teki dramaattisen eleen. Hän käveli pitkin Rooman tyhjiä katuja ja meni kahteen kirkkoon rukoilemaan, että Jumala pysäyttäisi epidemian. Paavi on myös jatkuvasti rukoillut koronavirukseen sairastuneiden, viruksen vuoksi eristyksiin joutuneiden ja sitä vastaan kamppailevien terveydenhuollon työntekijöiden puolesta. KUN ENGLANNIN anglikaanisen kirkon Canterburyn ja Yorkin arkkipiispat Justin Welby ja John Sentamu ilmoittivat kirkkorakennustensa sulkemisesta koronan vuoksi, he korostivat, että silti itse kirkko ei mene kiinni. Päivastoin, sen pitää muuttaa radikaalisti toimintaansa ja keskittyä nyt rukoukseen ja ihmisten auttamiseen. Miljoonille amerikkalaisille on tähän mennessä vaikein koronasta aiheutunut asia ollut sunnuntain jumalanpalveluksen väliin jääminen, uutisoi The Washington Post -lehti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Suuri osa maan kirkoista pitää nyt jumalanpalveluksia tyhjille tai lähes tyhjille kirkoille ja välittää niitä netin kautta. Myös moni evankelikaalinen megakirkko toimii niin. Presidentti Donald Trump kertoi seuranneensa jumalanpalvelusta striimattuna evankelikaalisen pastorin Jentezen Franklinin tyhjästä kirkosta. Toista äärilaitaa edustaa floridalainen seurakunta, jonka pastori totesi että ”demoninen henki” pelottelee ihmisiä tulemasta kirkkoon. Hän oli sitä mieltä, että ihmiset eivät voi sairastua koronaan kirkossa. HARVA TULEE AJATELLEEKSI, miten iso rooli kirkoilla on monissa maissa paitsi henkisessä tuessa myös terveydenhuollossa. Esimerkiksi katolisella kirkolla on eri puolilla maailmaa 18 000 terveysklinikkaa, 16 000 vanhainkotia ja muuta hoitokotia sekä 5 500 sairaalaa. Näistä yli puolet on kehitysmaissa. Kirkkojen avustusjärjestöt, kuten suomalainen Kirkon Ulkomaanapu, auttavat myös maailman pakolaisleireillä, joissa korona on iso uhka. Ortodoksisella kirkolla on monessa maassa ollut vaikeuksia muuttaa toimintatapojaan koronaviruksen vuoksi. Venäjällä herätti suurta kohua netissä julkaistu video, jossa sadat ihmiset jonottivat pietarilaisessa Kazanin katedraalissa päästäkseen suutelemaan pyhäinjäännöstä. Nyt tämä käytäntö, samoin kuin ristin suuteleminen, on toistaiseksi kielletty. Ortodoksisen kirkon tapa nauttia ehtoollisviiniä ja siihen murennettua leipää yhteisestä lusikasta on aiheuttanut kiistaa kirkkojen ja terveysviranomaisten välillä monessa

maassa. Esimerkiksi Georgian arkkipiispa Nikolaus korosti, että viini, joka muuttuu maljassa Kristuksen vereksi, on antiseptista. Venäjällä ortodoksinen kirkko taipui käyttämään kertakäyttöastioita. SAUDI-ARABIASSA MOSKEIJAT ovat sulkeneet ovensa. Päivittäisiin rukoushetkiin ei oteta enää vastaan ihmisiä, vaan heidät ohjataan rukoilemaan kotonaan. Maan kaksi pyhintä moskeijaa Mekassa ja Medinassa pysyvät auki. Niihin ei kuitenkaan oteta enää vastaan pyhiinvaeltajia muista maista. Iran on yksi pahimmin koronaviruksesta kärsivistä maista maa-

”

ORTODOKSISEN KIRKON TAPA NAUTTIA EHTOOLLISVIINIÄ JA SIIHEN MURENNETTUA LEIPÄÄ YHTEISESTÄ LUSIKASTA ON AIHEUTTANUT KIISTAA KIRKKOJEN JA TERVEYSVIRANOMAISTEN VÄLILLÄ MONESSA MAASSA.

Onko näin? Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Kirkon tulisi tarjota kappeleita ei-kristittyjen hautajaisiin”

ULLA KOSONEN Helsingin Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra

toimintaa muun muassa niin, että kristilliset symbolit jäävät esille eikä muita symboleja tuoda niiden tilalle. Näin toteutuvat sekä vieraanvaraisuus että kirkkomme uskon kunnioitus.”

”Kirkon siunauskappelit eivät sovellu muiden uskontojen hautajaismenoihin tai ei-kristillisiin hautajaisiin. SÄ SiunauskapÄM pelit ovat seurakuntalaisten rakennuttamia ja omistamia, sakraalitiloiksi pyhitettyjä jumalanpalvelustiloja. Siunauskappelin käyttötavan pitää olla sopusoinnussa tilan pyhyyden kanssa. Muu loukkaa seurakuntalaisten uskoa ja pyhän ymmärtämistä.

Kappeleissa siunataan myös vainajia, jotka on aikoinaan kastettu, mutta jotka ovat jättäneet kirkon. Omaisten pyynnöstä heidät voidaan siunata, jos ei ilmene, että se olisi vainajan tahdon vastaista. Olisi tärkeää, että ei-kristittyjen hautajaismenoja varten olisi tarjolla seremoniaan sopivia tiloja. Ne tulisi mielestäni rakentaa muiden kuin kirkon jäsenten varoilla.”

PA PÄ

”Kirkko voi antaa kappeleitaan eikristittyjen hautajaisiin. Vantaan seurakuntien ohjeisEN IN tus, jota seuraan työssäIV ni, perustuu piispojen antamaan suositukseen. Lähtökohtana on myönteinen asennoituminen muiden ihmisten maailmankatsomukseen. Siunauskappelit on vihitty käyttöön kirkon säädösten mukaisesti. Kappeleissa olevien tilaisuuksien tulee kunnioittaa kirkkomme julistusta ja

SIR

JERUSALEMISSA al-Aqsan moskeija ja Kalliomoskeija on suljettu kävijöiltä. Myös juutalaisuuden pyhällä paikalla Itkumuurilla käyntiä on kehotettu välttämään. Vaikka Pyhän

haudan kirkkoon Jerusalemissa pääsi pari päivää sitten, se oli Suomen Lähetysseuran alueellisen tiedottajan Iina Matikaisen mukaan hyvin hiljainen, ja esimerkiksi Jeesuksen hautapaikalle pääsi jonottamatta. Ehkä yksi oudoimmista koronaan liittyvistä uutisista tulee Intiasta. Uutistoimisto Reuters kertoi äärihindulaisen Akhil Barat Hindu Masatha -puolueen järjestäneen juhlat, joissa juotiin lehmän virtsaa. Koska lehmä on hinduille pyhä eläin, puolueen kannattajat uskovat sen virtsan ehkäisevän koronaa. Juhlaan osallistui 200 ihmistä. Puolue suositteli pitämään tällaisia juhlia muuallakin. ■

INEN

ilmassa. Yksi viruksen leviämisen kannalta keskeinen paikka Iranissa on ollut maan pyhä kaupunki Qum, jossa on shiialaisuudelle keskeinen Fatima Masumehin pyhäkkö. Kaupungissa käy vuosittain miljoonia pyhiinvaeltajia. Iranin vaikutusvaltainen papisto viivytteli pyhäkköjen ja moskeijoiden sulkemisessa. Kun ne lopulta suljettiin, ihmiset yrittivät päästä niihin väkisin.

IV PÄ

Paavi piti jumalanpalveluksen internetin kautta välitettynä. Pietarinkirkon aukiolla ei ollut ketään siunausta vastaanottamassa.

tittyjä, kappelia tai Jumalaa vaaksaakaan vähemmäksi. Toki on tärkeää, että asiasta on sovitut ja läpinäkyvät käytänteet. Kappelin kokonaisuuteen SI R kuuluvien kristillisten symbolien tulee olla esillä. On myös kohtuullista, että tilakorvaus kattaa kulut. Kunnioitus kanssaihmisen vakaumusta kohtaan rakentuu arjessa ja elämän taitekohdissa.” PA

”Annan mielelläni kappelin myös eikristillisiin hautajaisiin. Vieraanvaraisuus kuuluu kristilliseen perinteeseen. Ihminen tarvitsee rauhallisen, rauhoittavan ja arvokkaan paikan, jossa muistella ja jättää jäähyväiset. Se, että kappeli voi mahdollisesti olla tällainen paikka myös ei-kristityille, ei tee kris-

JANNE SILVAST Vantaan Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra

ANTTI KUJANPÄÄ Espoon tuomiokirkko seurakunnan kirkkoherra KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2020

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi

MAR

KA TA -

ISA

VIR

Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Uskontojen lukutaito kuuluu yleissivistykseen KESKUSTELU uskonnonopetuksesta ja mahdollisesta kaikille oppilaille yhteisestä katsomusopetuksesta käy vilkkaana. Elämänkatsomustiedon opetuksen avaaminen kaikille oppilaille ei ole kuitenkaan todennäköistä. Siksi on hyvä keskustella tulevaisuuden katsomusopetuksesta. Luterilainen kirkko haluaa tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Tulevaisuutta on rakennettava lapsia ja nuoria kuunnellen ja heidän osallisuuttaan vahvistaen. Uskontoihin ja kulttuureihin liittyvä lukutaito ja uskonnollisten ilmiöiden ymmärtäminen kuuluvat yleissivistykseen ja oppilaan oman katsomuksen rakentamiseen. ET-opetus tarjoaa näihin liian vähän eväitä. Katsomusopetusta ei ole mielekästä tarkastella vain enemmistön tai vähemmistön näkökulmasta, vaan tavoitellen yhteistä hyvää. Tätä edesauttaa eri sidosryhmien avoin dialoginen prosessi. Eri ratkaisujen hyviä ja huonoja puolia on syytä punnita tutkimusperustaisesti. Sekä yhteiskunnan että kirkon tavoitteena on lapsen ja nuoren hyvä elämä. Tätä taideaineet, humanistiset aineet ja katsomusaineet voivat vahvistaa. Koulun kehittyminen yhä suorituskeskeisemmäksi on kasvava uhkakuva. Kilpailuyhteiskunta kaipaa vahvoja yksilöitä. Päättäjien on syytä kysyä: kasvattaako koulu elämää vai elinkeinoelämää varten?

Jarmo Kokkonen johtaja, Kirkon kasvatus ja perheasiat Kirkkohallitus

Vähemmistöt eivät ole yhtenäisiä DIVA RY:N EDUSTAJAT Jarri Vuorio ja Andrej Scherbakov esittivät, että vähemmistöoppilaat saavat opis-

Hengellisyys nousee esiin kriisiaikana KORONAKRIISIN AIKA on haastavaa, mutta tähän tilanteeseen liittyy myös kasvumahdollisuus. Nousemme tästä vahvempina, solidaarisempina, yhteisöllisempinä, luontoa kunnioittavampina ja myötätuntoisempina, kun tunnistamme seuraavan asian: ihmiskunnalta vaaditaan nyt laajaa hengellistä muutosta ajattelussa ja toiminnassa. Kun normaalitilanteessa aktiivisista ihmisistä tulee hengellisiä ja hengellisistä ihmisistä tulee tässä tilanteessa aktiivisia (ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa), alamme silloittaa yhteen tätä hetkeä ja tulevaa – tulevaa joka on valoisampi, rohkeampi ja empaattisempi. Tällä hetkellä meitä koetellaan, mutta vahvistumme, kun pidämme visusti yhtä ja visualisoimme aurinkoisen tulevaisuuden. Siinä ihmiskunta

kella turvallisesti ja positiivisesti uskontoa rauhassa omissa ryhmissään (K&k 27.2.). Nykyinen katsomusopetus ei kuitenkaan välttämättä takaa tätä. Kaikki samaan vähemmistöön kuuluvat eivät aina tulkitse katsomusta yhdenmukaisesti. Koska yksittäiset vähemmistöuskontojen opetusryhmät ovat oppilasmäärältään pieniä, tulkintaongelmat voivat nimenomaan korostua vähemmistöjen oppitunneilla. Katsomusopetus on jo nyt niin pirstoutunut – sitä annetaan kymmenen eri tunnustuksen mukaan – että uusien katsomuksellisten ryhmien opetuksen aloittaminen ei koulun tasolla voi toteutua, vaikka kysymys on yhdenvertaisuudesta. Kristinuskoa opetetaan viiden eri tunnustuksen mukaisesti. Sen sijaan islamin opetukseen on luotu yleisislamilainen opetussuunnitelma, jonka mukaiseen opetukseen eritaus-

on henkisesti valmis taklaamaan tämän kriisin lisäksi ilmastokriisin, vastaamaan automatisaation ja digitalisaation mukanaan tuomiin muutoksiin, purkamaan köyhyyttä ja luomaan hyvän elämän edellytykset kaikille maailmaan. Uskon, että olemme tiellä, josta seuraa lopulta hyvää. Ehdotankin seuraavaa niillekin, jotka ottavat ensi askeliaan hengellisyydessä: rukoile omannäköiselläsi tavalla, meditoi joka päivä 5–20 minuuttia, harjoita kiitollisuutta, vaikka epäilisit mitä teet, ja pyri lisäämään maailmaan energiaa, joka luo toivoa ja uskoa. Olemme samassa veneessä nyt ja varmasti entistä vahvemmin kriisin jälkeen.

taiset oppilaat osallistuvat yhdessä. Katsomusopetukseen liittyvä keskustelu kiinnittyy nyt liiaksi nykytilanteeseen ja sen siilipuolustukseen, vaikka nykyinen malli ei palvele optimaalisella tavalla yhteiskunnan koululaitosta ja siellä opiskelevia nuoria. Aihepiiristä tarvitaan tutkimusta ja kokeilua.

Arto Kallioniemi uskonnon didaktiikan professori Helsingin yliopisto

Sodalla ei voi nykyään saavuttaa mitään MIRJA GRUNWALD NOSTI ESIIN maailmanrauhan ja aseistakieltäytymisen kristillisinä arvoina (K&k 12.3.). Kirkko saisi pitää näistä kovempaa ääntä. Maassamme vallitsee militaristinen eetos. Ihmiset on saatu uskomaan,että maata voi ja pitää puolustaa asein. Kuitenkin on päi-

Juho Multanen Helsinki

vänselvää, ettei sodalla voi nykypäivänä saavuttaa mitään vaan konfliktit voi ratkaista vain diplomatialla. Maailmassa soditaan ja varustaudutaan, koska sotateollisuus haluaa rikastua. Suomi voisi näyttää tietä ja antaa maailmalle toivoa riisumalla aseet ja muuttamalla armeijan avustusorganisaatioksi. Luontokin kiittäisi!

Hannu Lehtinen Helsinki

Ota kantaa MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET? Ota kantaa Kirkko ja kaupungin mielipidesivulla. Kirjoita lyhyesti ja ytimekkäästi, ja lähetä tekstin mukana yhteystietosi. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista, ja nimimerkin käyttö on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Mielipidekirjoituksia julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

26.3.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Ihan pihalla Kaksivuotias Alex leikki koko alkuvuoden metsäkerhossa. Lauttasaaren seurakunnan lastenohjaaja Anu Lönnqvist toivoo, että kerho pääsee jatkamaan toimintaansa pian s. 2 Kaupunki ja kirkko vievät koronaavun vanhusten kotiovelle s. 4

Tubettaja Luse perusti koululaisille karanteenikerhon WhatsAppiin s. 8

i voi, mutisen aamulla. Sataa vettä. Maaliskuun taivas on harmaa. Kohta pitäisi lähteä metsään. Kun kerroin illalla kaksivuotiaalleni, että huomenna mennään kirkon metsäkerhoon, hän hymyili leveästi. Yritän ottaa hänestä mallia. Jokainen kuvehedelmiään kotona hoitanut vanhempi tietänee ne päivät, kun tunnit matelevat ja mökkihöperöyden mörkö kurkkii tiskien ja joka puolelle levinneiden duplojen takaa. Silloin on hyvä, että jossain kodin ulkopuolella on ohjelmaa. SEURAKUNNAT YMPÄRI pääkaupunkiseutua järjestävät monenlaista tekemistä lapsille ja lapsiperheille. Lauttasaaren seurakunnassa pidetään muun muassa metsäkerhoa. Se on tosin nyt tauolla kuten kaikki muukin seurakuntien toiminta. – Normaalisti tänne voi tulla niinä päivinä kuin itselle sopii, kertoo seurakunnan lastenohjaaja Anu Lönnqvist. – Meille ei tarvitse ilmoittautua, ja tämä on ilmaista. Vanhemmilta on tullut hyvää palautetta. Kun metsäkerho alkaa uudelleen, se kokoontuu joka arkiaamu yhdeksästä yhteentoista. Vanhemmat voivat jättää lapset seurakunnan työntekijöiden hoitoon ja viettää itse hauskan aamupäivän vaikka imuroiden tai pyykäten. – Moni lapsi on päiväkodissa osan viikosta, mutta kotipäivinä vanhemmat voivat tuoda heidät pariksi tunniksi metsäkerhoon, Lönnqvist kertoo. METSÄKERHOSSA OLI maaliskuun alussa kuutisen vakkarikävijää. Kaksivuotias Alex ja neljävuotias Thomas olivat mukana joka päivä. Kotona lapsia hoitava äiti Nina Anjala on iloinen, että pojat ovat saaneet metsäkerhossa omanikäistään seuraa. – Ja jotain muuta seuraa kuin vanhemmat, Anjala lisää ja naurahtaa. Hänestä on tärkeintä, että lapset pääsevät ulos. Raitis ilma tekee kuulemma hyvää. Sadekaan ei poikia häiritse. – Heillä tuntuu olevan vain kivempaa, kun sataa vettä. Tulee lätäköitä. LASTENOHJAAJA Anu Lönnqvist on joutunut kielikylpyyn. Lauttasaaren seurakunnan suomen- ja ruotsinkieliset kerhot yhdis-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2020

Anu Lönnqvist ja Ina Lönnqvist veivät lapset katsomaan kaatunutta puuta Lauttasaaren kirkon taakse.

Lapset metsään, isät imuroimaan Lauttasaaren seurakunta järjestää ilmaista lastenhoitoa. Arkiaamuisin kokoontuva metsäkerho on nyt tauolla koronaviruksen vuoksi. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

tettiin vastikään. Nyt valtaosa Lönnqvistin ryhmän lapsista puhuu ykköskielenään ruotsia. – Ymmärrän kyllä ruotsia, mutta puhumisen kanssa on ollut vähän harjoittelemista, Lönnqvist kertoo. Onneksi kaikki metsäkerholaislapset ymmärtävät myös suomea.

Lauttasaaren kirkon takana on metsäinen leikkipuisto. Myrsky on kaatanut ison kuusen, ja lapset ihmettelevät sen juurakkoa. Oksista on rakennettu maja. Lönnqvist huhuilee lapsia hiekkalaatikolle yhteiskuvaan, mutta kaksivuotias Lukas ei aio

tulla. Hän on kiivennyt liukumäkeen ja ilmoittaa, että se on hänen kotinsa. OMA KAKSIVUOTIAANI seuraa muita lapsia ujona vierestä. Hän haluaa mieluummin mennä keinumaan. Sopii sekin.

Apua & tukea

Sairaalapappi lievittää pelkoa Sairaalapapille voi kertoa pelkonsa ja huolensa psyykkisestä sairastumisesta. Tuki jatkuu myös sairaalahoidon jälkeen.

TEKSTI ELLA LUOMA KUVAT ESKO JÄMSÄ

”

Lapsilla tuntuu olevan kivempaa, kun sataa vettä. Tulee lätäköitä. NINA ANJALA

eijo Karvonen ja Matti Mäkeläinen työskentelevät Auroran sairaalan sai raalapappeina. Aurorassa hoidetaan psyykkisiä sairauksia kuten masennus ta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja psykooseja. Sairaalapapit järjestävät hartauksia, tarjoavat eh toollista ja ohjaavat keskusteluryhmiä, mutta suurin osa heidän työajastaan menee kahdenkeskisissä sie lunhoidollisissa keskusteluissa. – Perustyö on pitkälti henkilökohtaista sielunhoi totyötä, ihmisten kohtaamista ja kuuntelemista, Mat ti Mäkeläinen kertoo. Monilla psyykkiseen sairastumiseen liittyy pelkoa ja häpeää. – Sairastumista on edeltänyt jokin kriisi tai sitten sairastuminen on kriisi itsessään, Mäkeläinen sum maa. – Moni on hätääntynyt tänne tullessaan, ja jo pie nikin keskustelu auttaa rauhoittumaan. – Useisiin psyykkisiin sairauksiin kuitenkin liittyy sairaudentunnottomuutta, Keijo Karvonen jatkaa.

– Tulija ei välttämättä ymmärrä, miksi hän on sai raalassa. Tilannetta lähdetään purkamaan potilaan omista lähtökohdista ja potilaan ehdoilla. Psyykkisiin sairauksiin liittyy edelleen häpeää ja stigmaa, vaikka keskustelu niiden ympärillä onkin vapautunut. – Mielenterveyden ongelmat muuttavat ajattelua mustavalkoiseksi, Mäkeläinen toteaa. – Joku saattaa ajatella, että sairastuminen on omaa syytä. Törmään myös sellaiseen ajatteluun, että ih minen ei ole tarpeeksi vahva uskossaan, kun sairas tui. Siihen vastaan, että kuka tahansa voi sairastua riippumatta uskon määrästä. SAIRAALAPAPIN KANSSA voi keskustella kaikesta maan ja taivaan välillä. – Ihmisillä on paljon hengellisiä kysymyksiä ja hengellistä etsintää. Papille niitä on helppo purkaa. Keijo Karvonen toteaa. Keskustelut eivät tosin rajoitu kristinuskon piiriin. – Kohtaamme paljon nuorten aikuisten yleishen gellisyyttä, Matti Mäkeläinen kertoo. Karvosen mukaan sielunhoidollista suhdetta on tärkeä jatkaa myös sairaalahoidon päätyttyä. – Kun sairaalajakso loppuu, sielunhoidon ei tarvit se päättyä. Sairaalapappi tukee myös arkeen palat taessa. ■ Helsingin sairaaloissa työskentelee noin 20 sairaala pappia. Lisätietoa: www.helsinginseurakunnat.fi/ artikkelit/sairaalapappienyhteystiedot

Vesisade ei tunnu häiritsevän pikkutyyppejä. Sää on pukeutumis kysymys, opetettiin armeijassakin. Kesällä metsäkerho viettää pari tuntisensa pääasiassa ulkona. Tal vella ja syksyllä viimeinen tunti ol laan yleensä kirkolla. Siellä on väli palahetki, sisäleikkejä, laulamista ja loppurukous. Metsäkerhoon ovat tervetullei ta kaikki yli kaksivuotiaat. Ikähaitari on kahdesta viiteen vuoteen. Cedric muistaa olevansa kolme. Thomas kertoo täyttävänsä huomenna viisi. Kotimatkalla kysyn kaksivuotiaal tani, oliko metsäkerhossa kivaa. – Joo. Mikä oli kivaa? Kaksivuotias hymyilee kurahou suissaan. Oliko kivaa, kun oli muita lapsia? – Mmh, lapsi sanoo. Yleensä se tarkoittaa kyllä. ■ Metsäkerho on Korona-tilanteen takia tauolla. Seuraa ajankohtaista viestintää helsinginseurakunnat.fi > seurakunnat.

Keijo Karvonen ja Matti Mäkeläinen ovat sairaalapappeja, joiden kanssa voi purkaa sairaalaan joutumisen stressiä. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2020

Kaupunki ja kirkko yhdistivät voimansa auttaakseen ikäihmisiä Keskiviikkona alkanut Helsinki-apu pyrkii tavoittamaan 78 000 yli 70-vuotiasta helsinkiläistä. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

elsingin kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä ja lukuisat kansalaisjärjestöt aloittivat keskiviikkona 25.3. Helsinkiapu-nimellä kulkevan yhteistyöhankkeen auttaakseen yli 70-vuotiaita helsinkiläisiä. Koronaepidemian vuoksi hallitus on kehottanut yli 70-vuotiaita pysyttelemään kotona ja liikkumaan ulkona vain välttämättömissä asioissa, jotta he eivät altistuisi tartunnalle. Kotona asuvat yli 80-vuotiaat on arvioitu hädänalaisimmaksi ryhmäksi. 80 vuotta täyttäneitä helsinkiläisiä on noin 27 000. 70–79-vuotiaita on noin 51 000. Helsinki-apu tarjoaa henkistä ja hengellistä tukea sekä apua ruokakaupassa ja apteekissa asioimiseen. Ostokset tuodaan kotiovelle. Auttamisessa keskitytään etenkin niihin ikäihmisiin, joilla ei ole lähiomaisia tai muita henkilöitä, joilta voisi pyytää apua. – Pyrimme löytämään sellaisetkin helsinkiläiset ikäihmiset, jotka

eivät ole pystyneet kertomaan avuntarpeestaan, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän johtaja, Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki.

”

NÄMÄ POIKKEUKSELLISET AJAT OVAT HERÄTTÄNEET IHMISISSÄ AUTTAMISHALUN. JAN VAPAAVUORI

ALUKSI TARKOITUS on saada yhteys kaikkiin avuntarvitsijoihin. 70–79-vuotiaiden toivotaan soittavan itse uuteen puhelinnumeroon, joka on avattu tarkoitusta varten. Myös ikäihmisten läheiset voivat ilmoittaa avuntarpeesta kyseiseen numeroon. Noin 500 kaupungin ja seurakuntien työntekijää soittaa yli 80-vuotiaille. Työntekijät ovat vapautuneet muista tehtävistään koronatilanteen

JUSSI HELTTUNEN

Jotkut kadulla kohtaamamme ihmiset eivät olleet kuulleetkaan koronasta, projektipäällikkö Robert Koski kertoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2020

vuoksi. Puhelimessa ei koskaan kysellä esimerkiksi tilinumeroa tai muuta tilitietoa, vaan puhelu koskee henkilön mahdollista avuntarvetta. – Nämä poikkeukselliset ajat ovat herättäneet ihmisissä auttamishalun. On tärkeää, että apu tavoittaa kaikki: myös ne, jotka eivät osaa käyttää mobiilipalveluja tai tietokonetta, ja ne, jotka ovat eläneet eristyksissä jo ennen koronakriisiä, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. AUTTAMISALUEET NOUDATTAVAT Helsingin seurakuntien rajoja. Kirkkoihin on perustettu 17 Helsinkiapu-pistettä, joissa työskentelee kaupungin ja seurakunnan työntekijöitä. Jokaisesta pisteestä koordinoidaan kyseisen seurakunnan alueella asuvien auttamista. Jos ihminen on huolestunut koronatilanteesta ja haluaa puhua siitä jonkun kanssa, jokaisessa Helsingin seurakunnassa on pappi tavoitettavissa puhelimella. Henkistä tukea tarjoavat myös kansalaisjärjestöt kuten Helsinki Missio, Suomen Punainen Risti ja Helsingin diakonissalaitos. Juha Rintamäki on iloinen siitä, että kaupungin ja kirkon toimijoiden yhteistyö ja avustustyön valmistelu on sujunut hyvin.

Apua myös katutasolle Diakonissalaitos auttaa pandemiankin aikana niitä, jotka tarvitsevat tukea eniten: yksinäisiä vanhuksia, asunnottomia ja erilaisista riippuvuuksista kärsiviä. He kuuluvat riskiryhmiin ja ovat koronavirusepidemian aikana erittäin haavoittuvassa asemassa. Diakoniajohtaja Ilkka Kantolan mukaan toimintaa, jossa kokoonnutaan yhteen, on peruutettu ja siirretty odottamaan aikaa, jolloin viruksen aiheuttama

Seurakunnat ja kaupunki jakavat yhdessä hävikki-

uhka on torjuttu. Ikäihmisiä tukevat projektityöntekijät tapaavat asiakkaita tarvittaessa kodin ulkopuolella, ja esimerkiksi yhteiset sovitut lääkärikäynnit toteutetaan. Vamos-nuoriin ollaan yhteydessä puhelimitse sekä netin ja sosiaalisen media kautta, ja valmentajat voivat sopia tapaavansa yksittäisiä nuoria ulkona. Tuki paperittomille ja romaneille jatkuu. Esimerkiksi Helsingin kaupungin kanssa yhdessä sovittu hätämajoitus on avoinna. Kantolan mukaan on koko yhteiskunnan etu, että kriisitilan-

teessa jokaisesta huolehditaan. Tämä koskee myös kaduilla liikkuvia päihde- ja mielenterveysongelmaisia, joiden pariin HDL:n työntekijät jalkautuvat Tukialushankkeessa. – Työtä jatketaan yksilötapaamisilla. Sitä tekevät ammattilaiset, jotka joutuvat muutenkin varomaan mahdollisia tartuntoja, Kantola sanoo. Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla olevassa laajemmassa jutussa kerrotaan enemmän päihde- ja mielenterveysongelmaisten parissa tehtävästä työstä Helsingin kaduilla. Nyt täs-

Ihmiset jonottivat ruoka-apukasseja harvassa, mutta pitkässä jonossa Matteuksenkirkolla 19. maaliskuuta.

– Meillä on ollut lukuisia yhteisiä neuvotteluja ja vain yksi päämäärä: miten voimme rakentaa sellaisen toimintamallin, jolla voimme auttaa ihmisiä tässä poikkeustilanteessa. Iso kiitos myös eri kansalaisjärjestöille, jotka toimivat ihmisten hyväksi, Rintamäki sanoo. – Tämä on yksi keino varmistaa, että kukaan ei jää nyt yksin. On ollut myös hienoa nähdä, miten eri kaupunginosissa, taloyhtiöissä ja someryhmissä on polkaistu käyntiin erilaisia tapoja auttaa lähimmäisiä. Työntekijät ja vapaaehtoiset, jotka vievät Helsinki-avusta tilattuja ruoka- ja lääkeostoksia ihmisten kotiovelle, saavat tunnistekortin. He saavat myös ohjeistuksen Helsinkiavun toimipisteistä.

ruokaa vähävaraisille.

sä työssä on mukana uusi ulottuvuus, vaarallisesta viruksesta kertominen. – Jotkut kadulla kohtaamamme ihmiset eivät ole kuulleetkaan koronasta. Esimerkiksi viime viikon lopulla tuli vastaan sellaisia ihmisiä. He elävät vain siinä hetkessä, Tukialus-hankkeen projektipäällikkö Robert Koski sanoo.

Hautajaiset pidetään pieninä Vanhusten ja sairaiden suojelemiseksi tehdyt tiukat rajoituk-

set vaikuttavat hautajaiskäytäntöihin, kastetilaisuuksiiin ja häihin. Yleisohje on, että niihin saa osallistua enintään kymmenen ihmistä. Tästä rajoituksesta voidaan kuitenkin siunaustilaisuuksissa papin kanssa sopimalla poiketa, jotta vainajan lähiomaiset pääsevät osallistumaan tilaisuuteen. Suuria hautajaisia ei ohjeen mukaan pidä epidemian aikana järjestää. Suuren muistotilaisuuden voi halutessaan järjestää tautitilanteen laannuttua. Yleisrajoituksen perusteena on piispojen mukaan vakava tar-

tuntatautitilanne ja pyrkimys hillitä koronaviruksen leviämistä, mikä voi olla vaarallinen erityisesti vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville. ”Jos hautaan siunaamisesta muodostuu lähiomaisten siihen osallistuessa yli 10 hengen tilaisuus, tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä välttämään tartuntariskiä esimerkiksi niin, että osallistujat ovat siunauskappelissa tai haudalla riittävän etäällä toisistaan. Luonnollisesti on selvää, ettei vähänkään hengitystieoireita saaneen henkilön tule osallistua siunaustilaisuu-

HELSINGIN SEURAKUNNAT on jatkanut ainakin toistaiseksi myös ruoka-apua pakkaamalla ruokatavaroita valmiiksi kasseiksi. Valmiiksi tehtyjen niin kutsuttujen akuuttikassien sisältöön ei ole mahdollista vaikuttaa, joten niiden jakelu sujuu nopeasti. Hajauttamalla jakelua vältetään joukkokokoontumisia, ja jonoja pyritään kaikin puolin välttämään. Akuuttikassien koordinoinnista ja kuljetuksesta vastaa Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän ruoka-avun kehittämishanke. Ajantasaista tietoa ruoka-avusta ja jakelupaikoista löytyy osoitteesta helsinginseurakunnat.fi.■ Helsinki-avun uusi puhelinnumero ei ollut selvillä lehden mennessä painoon. Lisätietoja asiasta Helsingin kaupungin sivuilta: www.hel.fi/seniorit.

teen”, piispat muistuttavat.

Keskusteluapua tarvitaan Kirkon palvelevan chatin yhteydenottomäärät ovat nousseet koronaepidemian aikana viidenneksellä. Puheluiden määrä on pysynyt kriisiä edeltävällä tasolla. – Koronasta puhutaan paljon. Se liittyy usein muihin elämän hankaluuksiin, kertoo Kirkkohallituksen asiantuntija Kimmo Nieminen. – Me olemme niitä harvo-

ja palveluita, joihin voi ottaa yhteyttä kaikissa asioissa. Kirkon keskusteluapu toimi pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Monien seurakuntien työntekijät ovat myös ilmoittaneet voivansa auttaa päivystyksessä, jos koronaepidemia ruuhkauttaa kanavat tai vapaaehtoiset sairastuvat. Kirkon palveleva puhelin on auki joka ilta kello 18–24, p. 0400 221 180. Palveleva chat on auki arkisin kello 12–20. Lisätietoja osoitteesta kirkonkeskusteluapua.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.3.–2.4.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus su 29.3. klo 10. Jumalanpalvelus ilman kirkkotilassa olevaa seurakuntaa. Tilaisuus striimataan verkkosivuille ja somekanaville.

TAPAHTUMIA Kirkko avoinna päivisin klo 9–17 hiljentymistä varten. Noudatamme kuitenkin erityistä varovaisuutta väkimäärän (10) suhteen. Työntekijät tarjoavat keskusteluapua, rukousta ja sielunhoitoa puhelimitse, sähköpostitse tai somessa. Viraston palvelu ainoastaan puhelimitse tai haaga.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. Läsnäolomme lisääntyy fb:ssa, Twitterissä, Instagramissa sekä YouTubessa. #valaisetpimeän.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus su 29.3. klo 10 kirkossa siten, että vain pappi ja kanttori ovat paikalla. Nettisivuilta näet tiedot mahdollisuudesta liittyä mukaan etäyhteydellä. Kirkko on avoinna hiljentymistä varten klo 11–13.

TAPAHTUMIA Viikkotoiminta peruttu toistaiseksi. Työntekijät tavoitettavissa normaaliin tapaan puhelimitse ja sähköpostitse. Virasto palvelee arkisin puhelimitse ja sähköpostitse. Alakouluikäisten kesän kerhot ja retki. Tietoa ja ilmoittautuminen netissä 1.4. alkaen.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100,

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2020

munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3

10 Tuomiokirkosta lähetetään verkossa, lisät. nettisivuilta.

JUMALANPALVELUKSET

Seurakunnan kokoava toiminta on peruttu 31.5. asti. Seuraa ilmoittelua somessa ja nettisivuillamme. Kirkkoherranviraston asiakaspalvelupiste on suljettu 13.4. saakka. Puhelimitse ja sähköpostitse palvellaan normaalisti, aukioloajat ja yhteystiedot yllä. Keskusteluapua joka päivä p. 09 2340 6102 klo 9–21. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puh. ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/ puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Sunnuntaikirkko su 29.3. klo 11 lähetetään Facebookissa. Seuraa ohjeita verkkosivuiltamme. Munkkivuoren kirkko auki hiljentymistä ja keskustelua varten su 29.3. klo 11–13. Verkoston jumalanpalvelus striimataan Munkkiniemen kirkosta su 29.3. klo 16.30. Toimitetaan ilman seurakuntalaisia.

MUUTA Diakoniapäivystys: Mia Salmio p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä p. 09 2340 5158, Heidi Karvinen p. 09 2340 5138 tai sähköposti etunimi. sukunimi@evl.fi. Päivystävä pappi p. 09 2340 5102.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus su 29.3. klo 10. Vuori. Sanan ja rukouksen ilta ke 1.4. klo 18. Antturi. Yllä olevat tilaisuudet toteutetaan ilman yhteen kokoontuvaa seurakuntaa, ja niitä voi seurata suorana osoitteessa www.facebook.com/ pitajanmaenseurakunta.

TAPAHTUMIA Ruokakassien jako kirkolla tiistaisin klo 13–14. Diakonian puhelinpäivystys ma–pe klo 9–15, Olga Nurminen p. 09 2340 5668, Pia Saarela p. 09 2340 5648.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntain jumalanpalvelus klo

TAPAHTUMIA

Kallion seurakunta

Sanajumalanpalvelus ke 1.4. klo 19. Tilaisuus kuvataan livestriiminä seurakunnan Facebook-sivuille.

TAPAHTUMIA Ryhmätoimintamme on tauolla ainakin 13.4. saakka. Tukea ja keskusteluapua: Diakoniatoimiston päivystyspuhelin arkisin klo 9–21 p. 09 2340 4318. Päivystävä pappi arkisin klo 9–21 p. 09 2340 4302.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Virasto: p. 09 2340 3600, kallio.srk@ evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620

Jumalanpalvelus su 29.3. Jumalanpalveluksesta striimataan osioita facebookin välityksellä. Läsnäolo kirkossa ei ole mahdollista koronan takia.

JUMALANPALVELUKSET

Kaipaatko keskusteluapua Korona-tilanteen aikana? Paavalin työntekijöihin voit olla yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse tai whatsappin/messengerin kautta myös virastoaikojen ulkopuolella. Näet yhteystiedot nettisivuilta. Päivystävä pappi p. 09 2340 5402 viraston aukioloaikana. Diakonia p. 050 433 9846. Voit jättää soittopyynnön vastaajaan, niin otamme sinuun yhteyttä.

Sanajumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 toimitetaan ilman kirkossa olevaa seurakuntaa ja striimataan suorana meidän Facebook-sivullemme @kallionseurakunta. Sanajumalanpalveluksen jälkeen kirkko on auki kello 12 alkaen iltaan asti.

TAPAHTUMIA Vaikka monet tapahtumistamme ovat tauolla, keskusteluapua on aina saatavilla. Henkilökuntamme on tavoitettavissa henkilökohtaisista numeroistaan. Sen lisäksi seurakuntamme papin saat kiinni puhelinnumerosta 09 2340 3602. Parhaiten vastaamme arkisin klo 9–17, mutta voit jättää myös viestin, niin soitamme Sinulle. Kirkkoherranvirasto palvelee käytännön asioissa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17 p. 09 2340 3600.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: p. 09 2340 4300, lauttasaari. srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Seurakunnan tila kauppakeskus Lauttiksessa, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna ma, ti, to, pe, klo 9–12, ke klo 14–18

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus su 29.3. klo 11. Tilaisuus kuvataan livestriiminä seurakunnan Facebook-sivuille.

MUUTA

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Sanajumalanpalvelus su 29.3. klo 10 ilman seurakuntalaisten läsnäoloa. Tilaisuutta voi seurata suoratoistona.

TAPAHTUMIA Temppeliaukion kirkko avoinna hiljentymistä ja vierailuja varten ma–la klo 10–17 ja su klo 12–17. Ajankohtaiset tiedot temppeliaukionkirkko.fi. Fokus avoinna hiljentymistä varten ma–su klo 11–19. Kaikki tapahtumat peruttu 13.4. asti lukuun ottamatta Temppeliaukion kirkon sunnuntain sanajumalanpalveluksia, joita voi seurata

suoratoistona. Ajankohtaiset tiedot seurakuntatoolo.fi.

Kampin kappeli Suljettu toistaiseksi. P. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Kappeli on suljettu toistaiseksi ja tapahtumat peruttu. Keskusteluapua ja palveluohjausta on saatavilla puhelimitse joka päivä klo 10–18. Puhelinnumerot ja lisätiedot www.kampinkappeli.fi. kohdasta koronainfo tai arkisin toimistomme numerosta 050 578 1136.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus näytetään sunnuntaina verkossa. Lisätiedot nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Tapahtumat toistaiseksi peruttu. Seurakunnan työntekijät ovat tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse. Diakonian ajanvaraus puhelimitse Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 347 9515 (Kati Markkanen) Myllypuron elintarvikejakelu on kiinni toistaiseksi. Lisätietoja internetistä: www. helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.3.–2.4.

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus su 29.3. klo 11 lähetetään verkossa, seuraa tiedotusta nettisivuilta. Marja Lehtinen, saarna, Tuula Stöckell, kanttori. Mikaelinkirkko on avoinna ja pappi paikalla keskustelua varten klo 12–14.

TAPAHTUMIA Yhteydenotto diakoniatyöntekijöihin keskustelunavun ja taloudellisen tuen selvittelyä varten puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi tavoitettavissa keskusteluja varten puhelimitse joka päivä klo 9–18 p. 09 2340 4802. Mikaelinkirkko avoinna hiljentymistä varten arkisin klo 9–16.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13– 16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@ evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13, avoinna arkisin klo 10–16 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2, avoinna arkisin klo 12–16 www.facebook.com/roihuvuorisrk

JUMALANPALVELUKSET Taize-jumalanpalvelus su 22.3. klo 12 seurakunnan Facebook-sivulla www.facebook.com/roihuvuorisrk. Laajasalon kirkko on auki jumalanpalveluksen jälkeen yksityistä rukousta varten.

TAPAHTUMIA Iltapäivän hartaushetki arkisin klo 13 seurakunnan Facebook-sivulla. Laajasalon kirkon aamurukous Skypessä keskiviikkoisin 6.30–7.30. Pyydä osallistumislinkki sähköpostitse mlviljanen99@gmail.com. Saat linkin aamulla. Ajantasaista tietoa seurakunnan www- ja Facebook-sivuilla.

Vartiokylän seurakunta Virasto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to ja pe klo 10–14, ke suljettu p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokyla

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus su 29.3. klo 11 striimattuna Vartiokylän kirkolta. Kirkko on avoinna hiljentymistä ja keskustelua varten su klo 12–14.

TAPAHTUMIA Tapahtumat toistaiseksi peruttu.

Kaipaatko kuuntelijaa? Soita seurakuntamme päivystävälle työntekijälle päiväsaikaan p. 050 532 5445 tai diakoniatyöntekijöillemme p. 09 2340 6450 tai 09 2340 6451.

Vuosaaren seurakunta Virasto: p. 09 2340 6500, vuosaari. srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset TV7-kanavalla Vuosaaren kirkosta sunnuntaisin klo 10. Tallenteet nähtävillä TV7 ohjelma-arkistossa.

TAPAHTUMIA Vaikka kasvokkain kohtaamiset vähenevät, yhteys säilyy. Olemme tavoitettavissa puhelimitse ja viestein. Seurakunta on läsnä sinua varten. Kirkko avoinna hiljaista rukousta varten ma–ti, to–pe 9–16, ke 12–18, su 12–14. Virasto puhelimitse 09 2340 6500, sähköpostilla: vuosaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi p. 09 2340 6502, ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17. Diakoniatyö puhelimitse 09 2340 6518, ti 9–11 ja to 13–15, sähköpostilla: vuosaari.diakonia@evl.fi.

PohjoisHelsinki

Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15, muutoksista ilmoitetaan nettisivuilla. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Facebook: https://m.facebook.com/ oulunkylanseurakunta/ Instagram: @oulunkylanseurakunta

apuun p. 09 2340 4444, avoinna joka päivä klo 9–21. Seurakunta huolehtii poikkeusaikanakin alueen ihmisten hengellisistä ja henkisistä tarpeista. Voit ottaa myös suoraan yhteyttä seurakunnan pappeihin, diakoneihin, kasvatuksen ammattilaisiin tai kanttoriin, joka voi vaikkapa laulaa kanssasi lempivirtesi. Yhteystiedot saat seurakunnan verkkosivuilta tai soittamalla virastoon ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4400. Kirkot auki su 29.3. klo 12–14. Malmin, Viikin, Puistolan ja Pihlajamäen kirkot auki sielunhoitoa ja yksityistä hiljentymistä varten. Ruoka-apua: Valmiita ruokakasseja on jaossa tarvitseville Varustamossa Ala-Malmilla ma–pe klo 13–15, os. Pekanraitti 16. Diakoniatyön ajanvaraus taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön vastaajaan.

Viikkotoiminta ja tapahtumat on peruttu. Seurakunnan työntekijät ovat tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti, to ja pe klo 10–12, ma ja ke klo 14–16 p. 09 2340 5318. Jääthän flunssaisena kotiin! Kotikäyntityö on tauolla, mutta puhelimitse voi keskustella.

Oulunkylän seurakunta

Pakilan seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet:

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus su 29.3. verkossa, seuraa nettisivuja.

TAPAHTUMIA

Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus su 29.3. lähetetään verkossa, seuraa tiedotusta nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Kaikki viikkotoiminta ja tapahtumat on toistaiseksi peruttu. Seurakunnan työntekijät ovat tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502. Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552. Ethän saavu flunssaisena tapaamiseen! Kotikäyntityö on tauolla, mutta diakoniatyöntekijä voi keskustella puhelimitse. Seuraa tiedotteita verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Erityisryhmille Kaikki vammaistyön tilaisuudet, retket, leirit, matkat ja ryhmät, on peruttu toistaiseksi, ainakin huhtikuun loppuun asti.

10- SYNTTÄRIT pidetään 8.8.2020

Malmin seurakunta Virasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–15, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Keskusteluapua puhelimitse joka päivä klo 9–21, p. 09 2340 4444. Puhelun hinta normaali (pvm). Seuraa somessa FB: @malminseurakunta IG: @malmin_seurakunta TW: @Malminsrk. YouTube: Malmin seurakunta Nuorten FB, IG, YouTube: @talolla

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus su 29.3. klo 10 Malmin kirkosta striimattuna. Läsnä vain jumalanpalveluksen toimittajat. Ks. lisää helsinginseurakunnat.fi/malmi.

Synttärit siirtyivät toukokuulta elokuulle. Ilmoittautua voi ajalla 18.3. – 7.6.2020. Maaliskuun alussa jo ilmoittautuneet ja rannekkeen maksaneet ovat automaattisesti ilmoittautuneet myös elokuulle. Lisää tietoa: www.helsinginseurakunnat.fi/10synttarit

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat on peruttu ja toimitilat suljettu. Älä pelkää ottaa yhteyttä. Soita Malmin seurakunnan keskusteluKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2020

VILJA HARALA

Korona hiljensi koulut ja iltapäiväkerhot. Iltapäiväkerhonohjaaja Niko Lusenius Kallion seurakunnasta pitää nyt ”Lusen karanteenikerhoa” WhatsAppin välityksellä.

Jos ei livenä, sitten netissä KORONAVIRUS PAKOTTAA lapset ja nuoret pysyttelemään kotona, mutta lasten ja nuorten parissa työskentelevät ovat keksineet tapoja jatkaa työtään. Yksi heistä on Kallion seurakunnassa iltapäiväkerhonohjaajana työskentelevä Niko Lusenius. Torstaista 19.3. alkaen Lusenius on pitänyt ”Lusen karanteenikerhoa” WhatsAppin välityksellä. Lusenius tunnetaan tubettaja Lusena, jolla on YouTubessa yli 50 000 tilaajaa. Nyt yhteydenpidon välineeksi valikoitui WhatsApp, koska sitä käyttävät myös pienimmät koululaiset. LUSEN KARANTEENIKERHO on tarkoitettu 1.–6.-luokkalaisille ja toimii arkipäivisin kello 13–14. Karanteenikerhoa on mainostettu myös Kallion seurakunnan Facebook-sivuilla. – Voin vastata lapsille kirjoittamalla, videoilla ja ääniviesteillä. Saatan vastata myös yksityisviestillä, jos on asiallisia kysymyksiä. Puhun tilanteesta ja fiiliksistäni ja kyselen, miltä lapsista tuntuu. Yksikin voimaviesti voi nyt tuntua hyvältä ja tsempata, Niko Lusenius sanoo.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNNAN papilla Aija Pöyrillä oli polvessaan mahtava leikkausarpi. Hänellä oli myös tylsää. Pöyri oli ollut polvileikkauksen vuoksi sairauslomalla pitkään, kun koronaepidemia puhkesi kunnolla. Hän sai idean. Hän kirjoitti Facebookiin viestin eristyksissä olevien tuttujen perheiden vanhemmille: ”Niin tutut kuin tuntemattomat lapset voi halutessaan lykätä videopuheluun kanssani.” Pöyri kertoo voivansa jeesiä läksyissä, ihailla kädentuotoksia ja huokailla että joo, sun vanhemmat on kyllä välillä vähän rasittavia. Tähän mennessä Pöyri on saanut muun muassa tentata kertotauluja ja kuunnella soittoläksyjä. – Mulla on kivaa! Pöyri hihkuu puhelimessa. Pöyri ei pysty tarjoamaan apuaan kaikille eristyksissä kököttäville perheille. Hän kannustaa muita ehtiväisiä auttamaan omissa lähipiireissään. Itse kukin saattaa tuntea lapsia, jotka kaipaavat videoseuraa.

HANNA ANTILA JA TOPIAS HAIKALA Lue koko juttu: kirkkojakaupunki.fi

H A K UA I K A 1. – 30.4. HELSINGIN SEURAKUNTIEN PÄIVÄKERHOIHIN 2020–2021 Lisätietoa ja ilmoittautuminen verkossa helsinginseurakunnat.fi