Kirkko ja kaupunki 2020 07 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

2.4.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Wäinö Pylkkönen, 13, on saanut Cantores Minoreksessa kavereita ja ainutlaatuisia kokemuksia. s. 10

Poika laulaa

Irja Askola: Voimme luottaa taivaan aukioloon s. 16

Agricola keksi pääsiäisen s.4

Pääkirjoitus

Eilen

Kristinusko ei ole pakoa todellisuudesta

Tilanne ei siis olekaan kokonaan lohduton. On olemassa valo. Se valo ei ole ihmisestä, huomatkaa!

SOSIAALINEN MEDIA täyttyy nyt paitsi koronavirukseen ja siitä selviämiseen liittyvistä uutisista, huolista ja luuloista myös lapsuuden- ja nuoruudenkuvista, kauniista maisemista ja lohtua tuovasta musiikista. Somessa jaetut nuoruudenkuvat auttavat pakenemaan arkipäivän ahdistusta. Ne vievät ajatukset viattomuuden ja huolettomuuden aikaan. Hetkeksi pois tämän hetken epävarmuudesta ja ahdistuksesta. LOHDUN HAKEMINEN lapsuuskuvista tai kauniista merimaisemista ei välttämättä merkitse silmien ummistamista kovalta todellisuudelta. Kuvat voivat myös auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Tämän päivän ankaruus ei ehkä olekaan koko totuus elämästä. Jotkut pitävät kristillistä uskoa todellisuuspakona ja haihatteluna, vaikka juuri piinaviikon ja pääsiäisen kertomukset puhuvat pikemminkin katsomisesta suoraan kohti elämän ankaruutta ja kovuutta. Ja toisaalta: kaikki me pakenemme. Emme kestä jatkuvaa taakkaa. Jo nukkuminen on pakenemista, silmien ummistamista. Tukholman suomalaisten pappina toiminut Juhani Rekola kirjoitti joskus päiväkirjaansa: ”Jos vain pakenemme, elämä on valheellista. Jos emme lainkaan pakene, elämä on mahdotonta.” SELLAISTA SUOJAA ei olekaan, joka voisi pelastaa meidät elämästä maailmassa. Edes kris-

tinusko ei tarjoa pakoreittiä todellisuudesta. Kristillinen usko taivastoivoineen ei poista sitä tosiseikkaa, että tässä virusten ja bakteerien maailmassa me kaikki elämme ja tässä maailmassa me kaikki kuolemme. Jotkut sairastuvat, toiset pysyvät terveinä. Jotkut ovat onnekkaampia kuin toiset. Sellainen maailma on. Tämän tosiseikan kieltävä usko on pahimman sortin eskapismia, todellisuuspakoa.

YRJÖ KALLINEN (1886–1976)

Tänään Ei kukaan voi olla valmis tällaisen tilanteen kohtaamiseen. Silti kaikki eteen tulevat haasteet pitää ratkaista.

PÄÄSIÄISEN SANOMA kuoleman voittamisesta ei kiellä tätä maailmaa eikä sen lainalaisuuksia. Kristus on voittanut kuoleman nimenomaan kuolemalla. Edes hän ei voinut paeta sen välttämättömyyttä. Usko ylösnousemukseen ei ole maailmanselitys. Se on aivan muuta. Se auttaa katsomaan täältä pidemmälle ja syvemmälle. Sinne missä vanha on kadonnut ja kaikki on uutta.

PÄÄMINISTERI SANNA MARIN HELSINGIN SANOMISSA 22.3.

JAAKKO HEINIMÄKI

Iankaikkisesti

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Mutta kaikissa näissä ahdingoissa meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut. PAAVALIN KIRJE ROOMALAISILLE

Usko auttaa katsomaan syvemmälle.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Rakas Jumala, huonot uutiset saartavat minua. Ne uhkaavat monia rakkaitani. Ne piirittävät kaupunkiani. Älä viivytä apuasi liian kauan. Armahda meitä.

Kirkko ja kaupunki

2.4.2020 Seuraava lehti ilmestyy 16.4. KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Virpoa voi myös puhelimessa” Nelivuotias Selma Peltonen Espoon Kuurinmäestä rohkaisee aloittelevaa virpojaa. Taidon voi oppia jo yksivuotiaana. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA ANTTI RINTALA

1 2

Miten sinusta tuli virpoja? – Olen virponut yksivuotiaasta asti. Lähdin isoveljieni Johanneksen ja Aatoksen mukaan. Äiti soitti naapuriin, että minulle pitää antaa rusinoita ja hedelmiä, kun en silloin vielä syönyt karkkia. Miten virvotaan? – Virpomiseen tarvitaan tyhjä kori ja puunoksia. Puunoksat me koristellaan silkkikan kaasta tehdyillä sydämillä ja höyhenillä. Pojat ovat noitia ja minä olen niiden kissa, paitsi nyt, kun minä aion olla noitana. Siihen tarvitaan huivi, mekko, villapaita, toppahousut ja kahvipannu. Sitten mennään naapureille ja soitetaan ovikelloa. Kun joku tulee avaamaan, heilutetaan oksaa ja sanotaan virvon, varvon, palkka sulle, vitsa mulle. – Äiti ei tule mukaan, koska äiti on kotona avaa massa oven niille, jotka tule vat meille virpomaan. Kun isä oli pie ni Seinäjoella, niillä oli trulleja, jotka tulivat virpomaan pääsiäislauantai na. Meillä tehdään niin kuin Espoos sa on tapana, ja mennään palmu sunnuntaina.

Missä ja keitä virvot? – Yleensa virvon naapurien ovella. Kerran kävin virpo massa kastepappiani Tapio Luomaa. Mummua ja tuffaa käyn virpomassa Suurpel lossa. Sinne pääsee pyörällä. Virpoa voi myös puhelimessa. Mumma ja paappa asuvat niin kaukana, että heiltä saan palkan sitten, kun seuraavan kerran nähdään.

4 5

Mikä on virpomisen tarkoitus? – En tiedä. Minä lopetan, kun kori on tullut täyteen.

Mikä sinulle on pyhää? – En tiedä tuollaista sanaa. Pyhäpäivästä tulee mieleen häät. Mutta minulle tärkeintä on äiti. Ja isi. Ja Aatos ja Johannes. Ja karkki. Tulen tosi iloiseksi karkista ja äidistä. Palmusunnuntaita vietetään 5.4. Tämän kevään poikkeus olosuhteissakin voi virpoa vaikka lähettämällä virpomisvideon tai kuvan tai soittamalla videopuhelun.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Hyvää pashaa! Mikael Agricola joutui keksimään kevään juhlalle suomen kielisen nimen. Pasha jäi silti elämään keittiökielessä. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA ISTOCK

so osa suomen kielen uskontosanastosta tulee venäjän kielen kautta kreikasta, esimerkiksi, pappi, risti, kirkko ja Raamattu. Kirkkovuoden keskeisen juhlan, pääsiäisen, nimi on kuitenkin Mikael Agricolan itse tekemä sana. Ei mikään ihme, että Pernajan kielinero joutui keksimään ihan oman suomenkielisen sanan kristittyjen suurimmalle juhlalle, sillä venäjäksi ja kreikaksi pääsiäinen on paskha. Näihin kieliin sana on lainattu heprean kielestä, jossa keväinen juhla on nimeltään pesah. Samoista juurista juontuu myös ruotsin påsk. Latinaksi pääsiäinen on pascha.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Voi vain kuvitella, miten se suomeksi sanottaisiin, jollei Agricola olisi ryhtynyt uudissanailemaan. PÄÄSIÄINEN OLI Agricolalta täyden kympin keksintö. Ensinnäkin se muistuttaa riittävästi pesahia ja paskhaa ja on silti riittävän kaukana haisevista mielleyhtymistä. Toiseksi pääsiäinen on hauskasti oivaltava sana: juutalaisten pesahina juhlitaan

Kirkko ja kaupunki verkossa

”

Itse en ainakaan ole onnistunut missään kevytversioissa. VALAMON LUOSTARIN RAVINTOLAPÄÄLLIKKÖ TAPIO MÄKITALO

hoista ei ainakaan vertauskuvallisuut ta puutu. PÄÄSIÄISTÄ EDELTÄÄ neljänkymmen tä päivää kestävä paasto. Ortodoksien paaston aikana ei sovi käyttää eläinkun nan tuotteita. Lehmät eivät kuitenkaan lopeta maidontuotantoaan eivätkä ka nat munimistaan paaston ajaksi. Pasha on ollut kätevä keino hyödyntää paas ton aikana kertyneet munat ja maito tuotteet. Erilaisia pashareseptejä löytää ne tistä helposti. Valamon luostarin keit tiöpäällikön Tapio Mäkitalon mukaan olennaista pashan onnistumisessa ovat hyvät raakaaineet. – Rasvaa pitää olla. Itse en ainakaan ole onnistunut missään kevytversiois sa, Suomen kokkipiireissä varsinaisena pashaguruna tunnettu Mäkitalo sanoo. Mäkitalo neuvoo käyttämään kunnon kermaa, voita ja rahkaa. – Täällä ei valitettavasti saa sellais ta kuivarahkaa, jota Venäjällä myydään, hän sanoo. Mäkitalo neuvoo valuttamaan pas haan käytettävän rahkan etukäteen si deharson kanssa siivilässä. – Ja massa kannattaa valuttaa vie lä uudestaan ennen puumuottiin laitta mista. Näin pashasta tulee kiinteä. VALAMON LUOSTARI ei tänä pääsiäise nä ota vastaan vieraita. Normaaliolois sa Valamon keittiössä lapioidaan pääsi äisen alla kuusikymmentä kiloa rahkaa pashamassaan. Tänä vuonna ei Tapio Mäkitalon mu kaan Valamossa kovin monta kiloa rah kaa tarvita. Luostarissa pashaa syödään orto doksiseen tapaan koko pääsiäisajan, pääsiäisyöstä helatorstaihin. Pashat teh dään kerralla ja ylimääräiset pakaste taan. – Valmiin pashan voi pakastaa. Kun antaa pashan sulaa rauhassa jääkaapis sa, siitä tulee ihan hyvää, Mäkitalo neuvoo. ■

Vastatrendi kannustaa ”uteliaaseen raittiuteen” Alkoholi on läsnä niin monessa, ettemme usein edes huomaa sitä. Samaan aikaan on yhä enemmän niitä, jotka käyttävät alkoholia vain vähän, jos ollenkaan. Erityisesti somessa näkyvä utelias raittius (engl. sober curious) tarkoittaa joustavaa suhtautumista alkoholiin: ei tarvitse tehdä periaatepäätöstä, vaan raittiutta voi kokeilla ja noudattaa ainakin noin enimmäkseen. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”On monta tapaa paastota. Yksi hyvä tapa on muistaa enemmän lähimmäistä. Eli soita, kiitä, kuuntele, kehu ja rukoile.” PIISPA TEEMU LAAJASALO TEEMUN TEESIT -VIDEOSSAAN

PATRICK MEINHARDT / KIRKON ULKOMAANAPU

PERINTEINEN PASHA valmistetaan pyra midin muotoisessa muotissa. Pyramidi viittaa juutalaiseen pääsiäiseen: Egyptin pyramidit rakennettiin juutalaisella or jatyövoimalla. Pashamuottiin on usein kaiverrettu kirjaimet XB, jotka ovat lyhenne venä jän sanoista Khristos voskrese eli Kristus nousi kuolleista. Tämä on kristittyjen ikiaikainen pääsiäistervehdys, johon on tapana vastata: ”Totisesti nousi!” Pashamuotteja myy esimerkiksi Rikosseuraamuslaitos, jonka verk kokaupasta voi tilata vankien valmistamia puisia pasha muotteja. Niissä teh dyistä pas

MAIJA SAARI/ISTOCK

Egyptin orjuudesta pääsemistä, ja kris tittyjen pääsiäisenä päästään synnin ja kuoleman orjuudesta. Agricolan hyvästä keksinnöstä huoli matta paskha eli pasha jäi elämään keit tiökielessä. Pasha on rahkasta, voista, sokerista ja kananmunista valmistetta va venäläinen pääsiäisherkku, jota nau titaan erityisesti ortodoksien juhlapöy dissä.

Samassa liemessä koko maailma Yksi maailman suurimmista pakolaisleireistä on Bangladeshin Cox's Bazar. Siellä asuu 850 000 ihmistä Keravan kokoisella alueella. Jättimäisillä, tiheään asutetuilla pakolaisleireillä Aasiassa ja Afrikassa koronavirus on kylmäävä katastrofi. Kirkon Ulkomaanapu auttaa mm. Somaliassa, Keniassa, Syyriassa ja Jordaniassa. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

ANSSI RAUHALA

Vihdoinkin aikaa ikuisuus projektille Tylsyyden hetkinä voit turvautua tähän listaan. 1. Järjestä valokuvat. Kuvia läpikäydessäsi voit palata moniin hauskoihin muistoihin ja ilahduttaa kavereita parhailla paloilla. 2. Hoida viherkasvit. Kevät on otollista aikaa vaihtaa mullat, koska valon määrä lisääntyy. Ohjeita löytyy esimerkiksi Marttojen sivuilta. 3. Sivistä itseäsi. Monet maailman huippuyliopistot kuten Yale ja Harvard ovat avanneet koronaviruksen vuoksi satoja verkkokursseja ilmaiseksi katsottavaksi. 4. Pidä levyraati. Jokainen perheenjäsen saa soittaa valitsemansa kappaleen vaikka Spotifysta. Muiden pitää kuunnella se keskittyneesti sekä antaa sanallinen arvio ja pisteet.

Kamelikurki ja omatunto Mikael Agricolaa kutsutaan suomen kirjakielen isäksi. Agricola suomensi Uuden testamentin kreikankielisestä alkuteoksesta 1500-luvun puolivälissä. Suurtyötään varten hän joutui keksimään valtavan määrän sanoja, joita suomen kielessä ei vielä ollut. Tyhjästä Agricola ei sanoja tietenkään keksinyt vaan hän hyödynsi puhuttua suomea ja johti ja yhdisteli niistä uusia sanoja. Tässä joitakin Agricolan melkein viisisataa vuotta sitten keksimiä sanoja, jotka ovat edelleen jatkuvas-

ti käytössä: hallitus, raatihuone, isänmaa, omatunto, ulkokultainen, norsu, väkivalta, varas. Aivan kaikki Agricolan sanat eivät vakiintuneet yleiseen käyttöön: luutarha (hautausmaa), näkypaikka (teatteri), kamelikurki (strutsi), ruohonpäristäjä (pelikaani), vertaveli (ystävä). JAAKKO HEINIMÄKI Mikael Agricolan päivää eli suomen kielen päivää vietetään 9.4.

5. Konmarita ja järjestä. Nyt on hyvä hetki käydä läpi keittiön kuiva-ainekaappi ja vaatekaapit. Voit tehdä löytöjä! 6. Liiku. Netti on pullollaan ohjattuja liikuntatuokioita. Esimerkiksi ryhmäliikuntajätti Les Mills on poikkeustilanteessa pannut tuntinsa ilmaiseksi verkkoon. Retrohenkisyyttä arvostavat voivat saada hien pintaan Yle Areenasta löytyvien Anne Sällylän jumppatuokioiden tahdissa. 7. Lähetä postikortti tai kirje. Niiden tekeminen onnistuu helposti käsin kirjoittamalla tai vaikka piirtämällä. 8. Leivo. Moni on huomannut, että ruokaa kuluu enemmän, kun ollaan kotona. Iso satsi sämpylöitä tai pullaa tuo kotiin myös ihanan tuoksun.

Tilkka tammitynnyrissä kypsytettyä Messiasta kruunaa pääsiäisyön juhlan

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Porto Messias on paahteisen makea ja hienostuneen herkullinen viini. Siinä voi aistia kuivatun viikunan ja taatelin aromeja sekä häivähdyksen kahvia ja kirsikkahilloa. Harvat viinit sopivat yhteen suklaan kanssa, mutta Messias on kuin luotu Mignon-munan kanssa nautittavaksi. JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

ALKO

Mikä olisikaan sopivampi viini pääsiäisyön juhlistamiseen kuin Messias. Kaksikymmentä vuotta tammitynnyrissä kypsynyt portviini on saanut nimensä viinitalon vuonna 1926 perustaneelta Messias Baptistalta. Hänen sukunimensä merkitsee kastajaa, ja se täydellistää viinin pääsiäisluonteen: juuri pääsiäinen oli vanhassa kirkossa se päivä vuodesta, kun seurakuntaan kastettiin uusia jäseniä.

Messias-portviini on saanut nimensä viinitalon perustajalta Messias Baptistalta.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

9. Hoida kauneuttasi omaksi iloksesi. Tee jalkakylpy tai kasvonaamio, lakkaa kynnet tai kuori ja rasvaa koko kroppa. Jos kosmetiikkavarastosi ovat vajaat, ensiapua kuten hunajaa, kaurahiutaleita tai jogurttia saattaa löytyä keittiöstä. 10. Tartu ikuisuusprojektiin. Jokaisella on se puoliksi neulottu sukka, kiinnittämätön lattialista, irronnut nappi tai lukematon kirja. Jos ei nyt, niin koska sitten? HANNA ANTILA

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Itsetuntemus näyttää tien, kun uutiset ahdistavat Itsetuntemus ja luterilainen näkökulma kärsimykseen auttavat koronan aiheuttaman ahdingon kestämisessä, sanoo pappi ja fitnessvalmentaja Jussi Koivisto. TÄLLAISENA AIKANA on hyvä muistaa myös nauraminen, sanoo Tapiolan seurakunnan pappi ja fitnessvalmentaja Jussi Koivisto, 41. Koivisto antaa neuvon itselleen, sillä hän on saanut etenkin omaan elämäänsä liittyvästä mustasta huumorista voimaa raskaina hetkinä. Pohtiessaan ihmisen voimavaroja Koivisto tähdentää toistuvasti, että tämä on hänen tapansa ajatella tai että hän on kokenut asian näin. Kaikkien ei tarvitse ajatella samalla tavalla.

saolon ahdistuksesta myös myönteisiä puolia. Ne lähentävät ihmisiä toisiinsa ja auttavat näkemään, että toisessa on paljon samaa kuin itsessä. Lisäksi kärsimys ja ahdistus muistuttavat siitä, että elämä on kokonaan Jumalan varassa.

KORONAEPIDEMIAN ALKUVAIHEESSA Jussi Koivisto on seurannut läheltä monen liikunta-alan yrittäjänä työskentelevän ystävänsä tuskaa. Rajoitusten vuoksi heidän työnsä on vähentynyt merkittävästi. Koivistoa harmittaa heidän puolestaan. Koivisto on kokenut monta tilannetta, joissa oman elämän päättyminen on ollut lähellä. Pelottavimmat tilanteet ovat kuitenkin olleet toisenlaisia. – Minulle pelottavimpia ovat olleet sellaiset hetket, joissa vastoinkäymisten tulva on tuntunut ylitsepääsemättömältä. Koen, että sellaiset hetket vaativat paljon enemmän kuin kuolemanvaara. Koivisto löytää surusta, tuskasta ja olemas-

Minulle pelottavimpia ovat olleet hetket, joissa vastoinkäymisten tulva on tuntunut ylipääsemättömältä.

”

LUTERILAISUUS TULEE Jussi Koiviston mukaan lähelle buddhalaisuutta realistisessa suhtautumisessaan kärsimykseen. Siksi siitä voi olla apua juuri vaikeina aikoina.

– Luterilaisuuden mukaan Jumalan läsnäolo on voimakkaimmillaan intensiivisen kärsimyksen hetkellä. Tässä luterilaisuus eroaa selvästi yleishengellisyydestä. Kun elämältä putoaa pohja, emme putoa tyhjyyteen vaan Jumalan kämmenelle. Koivisto toivoo, että jokainen voisi ajatella elämäänsä ainutkertaisena oppimisen ja kehittymisen prosessina. Tärkeää ei ole itsensä vertaaminen toisiin vaan uteliaisuus ja valmius oppia uutta. Koivisto mainitsee erityisesti lapsilta oppimisen. KOKEMUS FITNESSKILPAILIJANA ja -valmentajana kuuluu siinä, miten Jussi Koivisto puhuu vaikeuksien läpi auttavista välineistä. Tärkeimmäksi avuksi hän nostaa itsetuntemuksen, jonka opetteleminen on elämänmittainen tehtävä. Erityisesti omien varhaisten tunnekokemusten muistelu voi olla avuksi. – Kun ihminen tuntee itseään, hän tietää, minkälaiset työkalut toimivat juuri hänen kohdallaan ahdistuksen hetkellä. Itse tavoitan sekä urheilun että syvemmän hengellisyyden ytimestä leikillisyyden ja vahvan myönteisen tunnekokemuksen.

TANELI KYLÄTASKU

ANSSI RAUHALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Kipujen mies Juha Uusitalo tietää, mitä on elämän arvaamattomuus. Hän on toipumassa aivoinfarktista. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

opperalaulaja Juha Uusitalo on viettänyt tänä keväänä paljon aikaa J.S. Bachin Johannes-passion paris sa. Jeesuksen kärsi mystä kuvaava teos oli tarkoitus esit tää palmusunnuntaina Olarin kirkos sa Espoossa, ja Uusitalon tehtävänä oli laulaa siinä Jeesuksen osa. Korona virus muutti suunnitelmat. Esitys siir tynee syksyyn tai ensi kevääseen. Uusitalolta peruuntui Johannes passion lisäksi muitakin esiintymi siä. Lisäksi peruuntui hänen johta mansa Lauluakatemian laulukurssi, jonka opettajaksi oli tulossa ooppe ralaulaja Lilli Paasikivi. – Täytyy toivoa, että kesäkurssim me Mustion linnassa toteutuisi. Nyt on aikaa suunnitella muitakin tule via laulukursseja, Uusitalo sanoo. Pääsiäissuunnitelmia koronavirusepidemia muutti sil lä tavalla, etteivät Uusitalo ja hänen Johannavaimonsa voi tartuntavaa ran vuoksi lähteä maalle tapaamaan vanhempiaan. – Yritämme päästä tänä vuon na jotenkin muuten pääsiäistunnel maan. Pyhiin kuuluu ainakin hyvä ruoka. Pakastimessa on peuraa, po roa ja ylämaan karjaa. Johanna te kee myös erinomaista hapanjuuri leipää. Uusitalo on sitä mieltä, että ko ronavirusepidemia on luonnon vas taisku. Sen seurauksena ehkä saa daan myös ilmastoasiat paremmal le tolalle. – Ei maailma kuitenkaan tähän lopu. Toiveita antaa sekin, että Kii nassa epidemia tuntuu jo olevan laantumassa. ELÄMÄN ARVAAMATTOMUUS ja kär simys ovat tulleet viime vuosina va litettavan tutuiksi oopperataloissa ympäri maailmaa esiintyneelle Juha Uusitalolle. Aivokasvain ja sen jäl keen iskenyt aivoinfarkti ovat hor juttaneet hänen terveyttään niin,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Jackrusselin terrierit Häjy ja Nisu tuovat iloa ja toimintaa oopperalaulaja Juha Uusitalon päiviin.

ettei hän ole pystynyt enää jatka maan työtään oopperalavoilla. Toisaalta Uusitalo on onnellinen siitä, että on kaikesta huolimatta yhä elävien kirjoissa. – Tätä voisi kutsua selviytymista rinaksi, josta voisi kirjoittaa kirjan kin, Uusitalo sanoo. Bassobaritoni asui vuonna 2008 Sveitsin Zürichissä, kun hänellä to dettiin pahalaatuinen aivokasvain. Leikkaus tehtiin Zürichissä niin, et tä hän oli koko ajan hereillä. Kas vain sijaitsi lähellä puhekeskusta, joten oli tärkeää tarkkailla potilaan puhekyvyn säilymistä. – Leikkauksen aikana minun piti puhua ja laulaa. Lauloin kappaletta Niin kauan minä tramppaan ja las kin kolmella eri kielellä viikonpäi viä, Uusitalo muistelee. Monien ihmeeksi Uusitalo toipui leikkauksesta hyvin ja jatkoi menes tyksekästä laulajanuraansa. Aivojen

”

Leikkauksen aikana minun piti puhua ja laulaa. Lauloin kappaletta Niin kauan minä tramppaan. tilaa seurattiin Zürichissä kolmen kuukauden välein magneettikuvauk sessa. Kaikki näytti hyvältä, kunnes vuoden 2011 elokuussa löytyi aivo valtimon pullistuma.

Tällä kertaa leikkaus tehtiin rei sivaltimon kautta. Se onnistui niin hyvin, että Uusitalo pääsi vain pa ri päivää myöhemmin takaisin Pa riisin oopperaan Salomen harjoi tuksiin. Pahempaa oli kuitenkin edessä, sillä Uusitalo sai saman vuoden lo kakuussa vielä aivoinfarktin. Hän oli tuolloin aloittanut Turussa Suomen Wagnerseuran 20vuotisjuhlien esi tyksen harjoittelemisen. – Ensimmäisen harjoituspäivän jälkeen lähdin kyläilemään erään kaverini, innokkaan Wagnerharras tajan, luokse. Siellä huomasin oi keassa kädessäni jotain outoa, ker too erityisesti Richard Wagnerin oopperoiden rooleista tunnetuksi tullut Uusitalo. – Ajoin itse autolla takaisin hotel lille, ja kaverini heitti minut sieltä sai raalaan. Lääkärin mielestä ei ollut syytä mihinkään toimenpiteisiin, jo

Kolumni

ten palasin yöksi hotelliin. Aamulla heräsin puoleksi halvaantuneena. LAULAJA EI OLE toipunut aivo infarktista kunnolla. Hänen kehonsa oikea puoli on edelleen tunnoton. Tilanteessa eivät paljon lohdu ta korvaukset, joita Potilasvakuu tuskeskus alkoi maksaa hänelle hoi tovirheen takia neljän vuoden ku luttua tapahtuneesta. Aivoinfarktin liuotushoito olisi nimittäin pitä nyt aloittaa heti, kun hän hakeutui sairaalahoitoon. Hieman toivuttuaan Juha Uusita lo kyllä yritti jatkaa uraansa, mutta siitä ei tullut mitään hänen huonon kuntonsa vuoksi. – Kalenterini oli täynnä vuosik si eteenpäin, ja jouduin luopumaan töistäni katkerin mielin. Kaikki ta pahtui niin äkkiä. Tuntui siltä kuin olisi seinään juossut. Synkistä mietteistä huolimatta Uusitalo ei ole luovuttanut. Tärkeänä tukena Tampereella asuvalla laulajal la on ollut vaimo. Terhakat jackrus selinterrierit, Häjy ja Nisu, puoles taan tuovat päiviin iloa ja toimintaa. Koirien nimet muuten viittaavat pa riskunnan eteläpohjalaiseen taus taan. – Kuntoutan itseäni koko ajan. Käyn uimassa ja kuntosalilla perso nal trainerin höykytettävänä. Käyn myös hierojalla ja kiropraktikolla. TÄRKEINTÄ MAAILMASSA Juha Uusitalolle on yhä laulaminen, ja hän laulaa mielellään erilaisissa kon serteissa. Laulaminen on hänelle sa malla terapiaa, parantava voima. – Ääneni on edelleen hyvässä kunnossa. Laulaessa äänen täytyy olla vapaa. Sellaisen tason saavutta minen voi viedä monta vuotta. Uusitalo tietää, mistä puhuu. Oopperassa esiintyminen oli mie hen unelma lapsesta lähtien, mut ta laulajaksi kasvaminen vei pitkälle aikuisikään. Hän opiskelikin ensin huilistiksi SibeliusAkatemiassa. – Laulu vain alkoi vetää yhä enemmän puoleensa. Muistan, kuinka työmatkoillakin lauloin autossa oopperaaarioita pää punai sena. Hän työskenteli Kansallisooppe ran orkesterin huilistina, kun lopetti sen työn laulamisen vuoksi vuonna 1998. Jo sitä ennen hän oli ehtinyt kerätä laulajana kannuksia Vaasan oopperassa, Ilmajoen musiikkijuh lilla ja Kansallisoopperassa. ■

”Koronaviruksen saartamiseen tarvitaan hirvenhiihtäjän viekkautta” Meillä on paljon tietoa ja vielä enemmän tietämättömyyttä. Kaikkien onneksi tietämättömyys ei kuitenkaan ole hahmotonta kohinaa. Sillä on muoto. ”Seuratkaa niitä, jotka etsivät totuutta. Paetkaa niitä, jotka ovat sen jo löytäneet.” Hoen mielessäni näitä filosofi André Giden sanoja, kun luen tieteellisen artikkelini kritiikkiä. Luulin ymmärtäneeni jotain tutkimusaiheestani, siitä miten mikrobit leviävät kosketusverkostoissa, mutta nyt en ole enää niin varma. Totuuden löytäjän huumasta on alistuttava jälleen totuuden etsijäksi. Samaistun hirvenhiihtäjän epätoivoon: jäljet lumessa jatkuvat loputtomiin. Olen käyttänyt tartuntaverkostojen miettimiseen vuosia, mutta nyt kun koronavirus riehuu ympäri maailmaa, minulla ei ole aavistustakaan siitä, miten sen liikkeitä voisi ennustaa. Onneksi Ric löytyy lähipubista henkiseksi tueksi. – Mistä kiikastaa, hän kysyy. – Minä tiedän liian vähän koronaviruksen leviämisestä. Luettelen pitkän listan asioita, joita emme tiedä koronaviruksesta. Kuinka etelään se leviää? Kuinka kauan kestää ennen kuin tartunnat kääntyvät laskuun? Kuinka varmoja nämä ennusteet ovat? Miten kausi-influenssa vaikuttaa koronan leviämiseen? Voivatko toiset virukset suojella meitä siltä? Millä todennäköisyydellä? – No ainakin sinulla on aika kokonaisvaltainen ymmärrys siitä, mitä emme tiedä, Ric sanoo. – Ehkä voisit piirtää kartan siitä, mitä tiedetään, ja siitä, mitä ei tiedetä, jotta muutkin voisivat ymmärtää epävarmuuden ja tiedon suhteellisen määrän tässä sopassa. Ric on oikeassa. On helppo unohtaa, että tietämättömyydelläkin on paikkansa. On tärkeä tietää, mitä ei tiedetä ja kuinka paljon epävarmuutta mihinkin tietoon sisältyy. Ilman tätä ymmärrystä ihmiset tekevät päättömiä arvioita, uskovat korviin kuiskuttavia demoneita ja perustavat väitteensä pelolle. Se, että jokin asia ei ole tiedossa, ei tarkoita, että se on totuusmarkkinoilla vapaata riistaa. Jotta ilmastonmuutoksen tai epidemian kaltaisia vaikeasti (mutta silti jotenkuten) ennustettavia kriisejä voidaan yhdessä hoitaa, ihmisten on saatava tarkkaa ja rehellistä tietoa siitä, mitä emme tiedä. Poliitikkojen on opittava rinta rottingilla sanomaan, että tätä asiaa emme tiedä. On opittava muinaisilta kartantekijöiltä. Joskus tärkeämpää kuin viivojen vetäminen suoraksi on jättää valkoiset alueet kartalla oikeisiin kohtiin. On opittava hirvenmetsästäjän kärsivällisyyttä. Piirrän kartan viruksen leviämiseen vaikuttavista tekijöistä.

Yhdistän nuolilla tunnetut tekijät ja jätän tyhjää niihin kohtiin, joissa vaikuttaa siltä, että on kyseessä jokin meille toistaiseksi tuntematon voima. Lopullisessa kartassa on noin puolet valkoista. Ric huomaa heti, että valkoisella alueella on tietty teema. – Näyttää siltä, että suurin mysteeri on täällä: sairaiden määrästä ei voi suoraan ennustaa leviämisen määrää. Mistä se voi johtua? Mietin hetken ja vastaan: – Oireettomat taudin levittäjät. Niitä pitäisi tutkia enemmän.

”

Jotta ilmaston muutoksen tai epidemian kaltaisia kriisejä voidaan yhdessä hoitaa, ihmisten on saatava tarkkaa ja rehellistä tietoa siitä, mitä emme tiedä. Meillä on paljon tietoa, ja vielä enemmän on tietämättömyyttä. Kaikkien onneksi tietämättömyys ei kuitenkaan ole hahmotonta kohinaa, vaan sillä on muoto. Karttojen valkoisilla alueilla on muoto, ja sääennusteiden käppyröitä ympäröivillä luottamusväleillä on muoto. Jopa avaruuden mustilla aukoilla on muoto. Monia asioita eivät ihmisen mieli tai kojeet voi koskaan saavuttaa. Se ei silti tarkoita, etteivät ne olisi todellisia. Ja kun lähestymme näitä tuntemattomia asioita yhdessä eri puolilta, ne tulevat saarretuiksi ja saattavat paljastaa meille muotonsa. Suomen kielen sana ymmärtää on alun perin metsästystermi. Se tarkoittaa ”muodostaa ympyrä tai piiri, saartaa saalis eri puolilta samaan aikaan”. AURA RAULO Kirjoittaja on Oxfordin yliopistossa väitöskirjatutkimusta tekevä evoluutiobiologi, kuvataiteilija ja körtti. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Tuomio kirkon pojat Cantores Minores on harrastus ja elämäntapa, joka vie mukanaan ja saa pojat pitämään Bachista. Wäinö Pylkköselle, 13, harrastus tarkoittaa treenejä, kavereita ja ainutkertaisia elämyksiä. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT VILJA HARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Wäinö, Joonatan, Eemeli ja Eero Pylkkönen ovat veljeksiä ja Cantores Minores -poikia.

e näyttävät ihan tavallisilta pojilta huppareissaan, mutta lähteekö tämä ääni todella heistä? On kuin se tulisi jostakin toisesta todellisuudesta, hämyisestä kivikirkosta vuosisatojen takaa tai enkelikuoron lauluna taivaasta, jos sellaiseen uskoo. Mutta kai tämä on uskottava: 150 poikaa ja nuorta miestä voi hiljentää yhdellä kädenheilautuksella ja saada laulamaan itkettävän kauniisti. HARJOITUKSET ovat alkaneet täsmällisesti puoli viisi kuten joka keskiviikko. Meritullin seurakuntatalolla Helsingin Kruununhaassa harjoittelee Cantores Minoreksen lippulaiva, A-kuoro. Se tunnetaan jouluoratoriostaan, pääsiäisajan passioistaan, äitienpäiväkonserteistaan ja muista esityksistään, jotka täyttävät kirkot. Kuorolaisista nuorimmat ovat kymmenvuotiaita, vanhimmat parikymppisiä. Erikoista poikakuorossa on se, ettei se koskaan kuulosta ihan samanlaiselta, sillä kasvavien poikien ääni muuttuu. Joku laulaa vielä kirkkaalla sopraanolla, toinen käy läpi äänenmurrosta ja hakee uutta ääntään. Yksi toisensa jälkeen poikaäänistä tulee miesääniä. Tänään harjoitellaan Matteus-passiota, Johann Sebastian Bachin kolme ja puoli tuntia kestävää mestariteosta, joka kuuluu kuoron pääsiäisohjelmistoon joka toinen vuosi. Pojat, joista suurin osa ei osaa saksaa, laulavat sujuvaksi saksaksi nuottikirjaan sen suuremmin vilkuilematta. Välillä kuoron taiteellinen johtaja Hannu Norjanen pyytää ottamaan jonkin kohdan uudestaan. Tuo kohta vähän hiljempaa, nyt vähän voimakkaammin, tähän enemmän tunnetta. Sitten pidetään tauko. Osa lähtee hakemaan vanhempaintoimikunnan hoitamasta kanttiinista välipalaa, osa kaivaa puhelimen esiin ja alkaa pelata. Noin kymmenen minuutin kuluttua pelit ja voileivät vaihtuvat taas Jeesuksen maanpäällisen elämän viimeisiin tapahtumiin. 13-VUOTIAS Wäinö Pylkkönen on A-kuoron ykkössopraano ja laulanut kuorossa seitsemän vuotta. Hän tulee varsinaisesta kuoroperheestä: myös Wäinön veljet Eero, 10, Eemeli, 15, ja Joonatan, 18, laulavat ”Cantiksessa”. Kaikki alkoi siitä, kun eräs opettaja ehdotti poikien äidille Marille, että pienempänä vähän turhankin vilkas Joonatan kannattaisi viedä kuoron pääsykokeisiin. Muut veljet seurasivat myöhemmin perässä. – Minä ja Eemeli aloitettiin samaan aikaan. Pääsykokeessa taisin laulaa Tuiki tuiki tähtösen, Wäinö kertoo. Nyt Wäinö käy harjoituksissa kolmesti viikossa. Maanantaisin harjoittelevat sopraanot ja altot. Valinnan mukaan joko tiistaina tai torstaina on toiset harjoitukset. A-kuoro harjoittelee keskiviikkoisin. Päälle tulevat esiintymiset, matkat ja leirit. – Tottakai on niitä päiviä, ettei jaksaisi mennä harjoituksiin, muttei se johdu varsinaisesti kuorosta vaan siitä, ettei muuten vaan jaksaisi, Wäinö sanoo. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

SUNNUNTAIAAMUNA vähän ennen kym‑ mentä A‑kuoro kapuaa kierreportaita Hel‑ singin tuomiokirkon urkuparvelle. Can‑ tores Minores on tuomiokirkon poikakuoro ja mukana messussa kerran kuukaudessa. Kuoro‑ laisten vakaumusta ei kysellä eivätkä kaikki vält‑ tämättä kuulu luterilaiseen kirkkoon, mutta kirk‑ kovuosi ja messun kaava tulevat tutuiksi. Tänään pojilla on yllään kuoroasut, pitkät mustat kaavut, joissa on suuret valkoiset kauluk‑ set. Osalla pojista roikkuu kaulassaan risti. He ovat prefektejä, kuoronjohtajan nimeämiä luotto‑ henkilöitä, joilla on erilaisia vastuutehtäviä. Wäi‑ nö Pylkkönen on ykkössopraanojen järjestyspre‑ fekti. – Kun meillä on vaikka harjoitukset, minun pi‑ tää katsoa, että sopraanot ovat oikeassa paikassa. Yleensä he ovatkin ihan hyvässä paikassa, mutta pituusjärjestys pitää tarkistaa. Pojat asettuvat kuoroa varten oleville portail‑ le tiiviisiin riveihin. Kun osa vanhemmista pojista lähtee messun loppuvaiheessa takarivistä ehtool‑ liselle, se vaatii aikamoista luikertelua. – Kerran olen nukahtanut messussa ja pudon‑ nut portaalta, Wäinön pikkuveli Eero paljastaa messun jälkeen.

”

Wäinö Pylkkönen (keskellä mustassa hupparissa) ja muut kuorolaiset harjoittelivat Matteus-passiota vielä helmikuussa. Koronavirus keskeytti myöhemmin yhteisharjoitukset.

Parasta ovat leirit ja matkat. Niin ja sitten kuorokaverit. WÄINÖ PYLKKÖNEN

HANNU NORJANEN oli itsekin Cantores Minores ‑poika vuosina 1974–1980. Sitten hänestä tuli kirkkomuusikko, kapellimestari ja musiikin toh‑ tori, jonka vuonna 2015 valmistunut väitöskir‑ ja käsitteli tietenkin Cantores Minoreksen johta‑ mista. Miten Cantores Minores ‑pojaksi tullaan? Niin, että äiti keksii, että siinäpä pojalle hieno harrastus? – Tulin itsekin kuoroon niin, että äiti ilmoit‑ ti minut pääsykokeeseen. Tuttavaperheen poi‑ ka lauloi kuorossa, ja siitä äiti sen keksi. Sillä oli‑ kin sitten kauaskantoiset seuraukset, Norjanen sanoo. Se, mitä tapahtuu sen jälkeen, on pojasta it‑ sestään kiinni. – Kaikissa harrastuksissa tarvitaan tietys‑ ti myös vanhempien jaksamista, mutta eihän tä‑ mä toimisi, jos pojat eivät haluaisi tulla tänne. En saisi heitä tulemaan harjoituksiin, jos tämä ei oli‑ si mielekästä tai kivaa, Norjanen selittää. – Onhan ne hienoja hetkiä, kun joku kolmi‑ sointu soi puhtaasti ja se resonoi koko kropassa. Norjanen korostaa, että pojat ovat ihan tavalli‑ sia poikia. He kuuntelevat ja soittavat kaikenlais‑ ta musiikkia, mutta heillä on tarkka käsitys siitä, mikä sopii Cantikseen. – Kun pojilta kysyy, he sanovat, että Bach on paras säveltäjä ja sitä he haluavat laulaa. He tun‑ nistavat laadun ja tietävät, että tämä on sen ar‑ voista musiikkia, että tämän eteen kannattaa nähdä vaivaa ja että tuo kaveri tuolla kuoron

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Kerran kuukaudessa kuoro on mukana Helsingin tuomiokirkon messussa.

edessä on tosissaan. Tämä kaikki ei synny pakot‑ tamalla vaan yhteistyöllä. Kuorolaulu jos mikä on yhteistyötä. Kuorossa ei ole sotilaallista kuria, mutta se vaatii sitoutumista ja yhteispeliä. Pojat oppivat kantamaan vastuuta ja katsomaan toistensa pe‑ rään. Kuoronjohtajalta työ vaatii ennen kaikkea aitoutta.

– Minulla on tavallista enemmän opintoja. Niistä on hyötyä 40 prosenttia. 60 prosenttia on muuta. Myös kaikki tiedostamaton, eleet ja ää‑ nensävyt, vaikuttavat poikiin. Pitää olla aito ja re‑ hellinen, ja he vaistoavat, jos en ole. Olen kiin‑ nostunut heidän asioistaan ja tiedän niistä sen verran kuin kuoronjohtajan kuuluukin tietää. En ole kaveri, vaan turvallinen aikuinen.

Cantores Minores on kuoro ja musiikkiopisto

Vuonna 1952 pappi Tarmo Nuotio perusti Keski-Helsingin seurakunnan kirkkoherran Aapo Santavuoren pyynnöstä poikakuoron Helsingin Suurkirkkoon, nykyiseen Tuomiokirkkoon. Cantores Minores on paitsi kuoro myös musiikkiopisto, jossa laulaa ja opiskelee vuosittain noin viisisataa 4–25-vuotiasta poikaa ja miestä. Nuorimmat heistä osallistuvat Cantores Minoreksen muskareihin.

· · · ·

Cantores Minoreksen ytimessä on A-kuoro, jossa laulaa 150 poikaa ja nuorta miestä. Uusia laulajia kuoroon ja musiikkiopistoon otetaan kolmesti vuodessa. Cantores Minores -kuoron ja -musiikkiopiston taustayhteisönä toimii kannatusyhdistys. Rahoituksensa Cantores Minores saa konserteista, yksityisiltä lahjoittajilta, yh-

teistyökumppaneilta, sponsoreilta, Helsingin seurakuntayhtymältä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalta, satunnaisista apurahoista, Taiteen edistämiskeskukselta ja vanhempien maksamista lukukausimaksuista. Musiikkiopisto saa tukea myös Helsingin kaupungilta. Vuoden 2005 alusta kuoron taiteellisena johtajana ja opiston rehtorina on toiminut Hannu Norjanen.

Vanhempaintoimikunnan kanttiinista voi hakea tauolla välipalaa.

Kuoron taiteellinen johtaja Hannu Norjanen on itsekin ollut Cantores Minores -poika.

Wäinö, Eemeli, Joonatan ja Eero kotona Helsingin Kivikossa. Eemelin sylissä on perheen koira, japanese chin -rotuinen Friidu.

YHTENÄ PERJANTAINA lykästää: kaikki neljä Pylkkösen veljestä ovat kotona yhtä aikaa. Perheen kotona Helsingin Kivikossa paljastuu yllätys. Tämä ei olekaan vain neljän veljeksen koti, vaan lapsia on kahdeksan. Neljä vanhinta tosin on jo muuttanut pois. Perheeseen kuuluvat poikien sekä Mari-äidin ja Sakari-isän lisäksi myös Lyyli-kissa ja Friidu-koira, jonka

ulkoilutusvuoroista pojat käyvät välillä vaihtokauppaa. On aika jutella erityisesti Wäinön kanssa tarkemmin siitä, mistä Cantores Minoreksessa on kyse. Aloitamme puhumalla kuoron ohjelmistosta. – Laulamme ensinnäkin jonkin verran suomalaista musiikkia kuten Toivo Kuulaa. Sitten on

näitä pitkiä juttuja, Haydnia ja passioita. Ja erityisjuttuja. Jos esimerkiksi olemme lähdössä kuoromatkalle Venäjälle, opettelemme yhden kappaleen venäjäksi. Joissakin kappaleissa on sooloja. Wäinö on laulanut niitä useamman kerran. – Aina soolot vähän jännittävät, mutta sitten kuitenkin ne menevät ihan hyvin. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Bachin lohduttama Koulu ja kuoroharrastus täyttävät Pylkkösen veljesten viikot. Takarivissä Wäinö ja Eemeli, edessä Joonatan ja Eero.

Wäinö on kuoron ohjelmistoon tyytyväinen: olisihan se outoa, jos kuoro esittäisi vaikka räppiä. Joitakin spesiaalijuttuja voi kuitenkin tehdä. Kuoro on ollut mukana esimerkiksi Haloo Helsingin musiikkivideolla. Omaa musikkimakuaan Wäinö luonnehtii monipuoliseksi. – Voin kuunnella monenlaisia biisejä ja bändejä ja artisteja, mutta hard rockista en tykkää. Wäinö on nyt seiskaluokkalainen. Jotkut arkipäivät ovat pitkiä, kun on koulu, harjoitukset ja läksyt. Toisaalta kuorossa on hauskaa. – Parasta ovat leirit ja matkat. Niin ja sitten kuorokaverit. Kun on käynyt vähän aikaa kuorossa, tuntee melkein kaikki. Harrastus on vienyt Wäinön erikoisiin paikkoihin kuten Vatikaaniin ja Presidentinlinnaan. Osa Cantores Minores -pojista esitti Linnan juhlissa Finlandia-hymnin. Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat Cantores Minoreksen suojelijoita. – Sauli sanoi minulle, että täällähän näkyy tuttavia. Olemme ennenkin esiintyneet presidentille. NOIN KUUKAUSI ennen Matteus-passion esitystä tapahtuu jotakin odottamatonta. Koronavirus leviää. Yhteisharjoitukset perutaan, yhteiskonsertit saksalaisen Kreuz-kuoron perutaan, kuten myös Matteus-passio ja äitienpäiväkonsertti. – Olihan se sääli ja ihan uusi tilanne kaikille. Pojat olivat aluksi vähän hämmentyneitä, mutta ymmärtäväisiä, Hannu Norjanen sanoo. Suurten konserttien peruuntuminen kolhaisee myös taloudellisesti, sillä Cantores Minores saa osan varoistaan konserttien lipputuloista. Wäinö Pylkkönen yrittää suhtautua tilanteeseen tyynesti, vaikka aluksi se oli outoa. – Kreuz-kuoro oli jo Suomessa, ja ehdittiin pitää yhdet yhteiset harjoitukset. Sitten tuli tieto, että heidän pitää lähteä ja esiintyminen perutaan. Kun poikkeustilanteesta joskus selvitään, Cantores Minores jatkaa poikakuorojen vuosisatoja vanhaa perinnettä. Wäinö uskoo jatkavansa kuorossa vielä pitkään. – Joonatankin on ollut kuorossa 11 vuotta. ■ Katso video Wäinö Pylkkösestä ja Cantores Minoreksen harjoituksista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Musiikkitieteilijä Topi Linjamalle Bachin Matteus-passio puhuu hylätyksi tulemisesta ja kehottaa eläytymään toisen osaan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA VILJA HARALA

un Topi Linjama oli 11-vuotias, hänen äitinsä kuoli pari vuotta syöpää sairastettuaan. – Silloin ei ollut tapana puhua kuolemasta. Äiti vain hävisi meidän elämästämme. Se jätti kaikenlaisia tunteita. Ihmettelin, mitä kuolema on, ja tunsin itseni hylätyksi, Linjama kertoo. Hänen kotonaan oli kolme c-kasettia, joille oli äänitetty Johann Sebastian Bachin Matteus-passio, liki kolmetuntinen teos, joka käy läpi Jeesuksen kärsimyshistorian Matteuksen evankeliumia seuraten. Niitä kasetteja Linjama poikana kuunteli, vaikka ei saksankielisiä sanoja ymmärtänytkään. Aikuisena hän on tajunnut hakeneensa musiikista lohtua. Matteus-passio lohdutti häntä silloinkin, kun hänen esikoisensa vuonna 2001 kuoli. Ja silloin, kun hän muutama vuosi sitten menetti ystävänsä, ikäisensä kolmen lapsen isän. – Ehkä Matteus-passio on omiaan auttamaan kuoleman kohtaamisessa. Se voi lohduttaa siinä eroahdistuksessa tai hylätyksi tulemisen tunteessa, joka monesti liittyy läheisen menettämiseen, tai helpottaa syyllisyyt-

tä, jota omaiset saattavat tuntea, Linjama sanoo. Bachille itselleen kuolema ja menetykset olivat liiankin tuttuja. Hän jäi orvoksi yhdeksänvuotiaana ja leskeksi 35-vuotiaana ensimmäisen vaimonsa kuoltua yllättäen. Kymmenen hänen kahdestakymmenestä lapsestaan kuoli pieninä. JOENSUULAINEN musiikkitieteilijä Topi Linjama on tutkinut Bachin musiikkia ja pitänyt kansantajuisia yleisöluentoja Matteus-passiosta useamman vuoden ajan. Alkuvuodesta ilmestyi hänen kirjoittamansa Matkaopas Matteus-passioon, joka sisältää myös suomennoksen passion tekstistä. – Jätin kirjassa tiukan musiikkitieteellisen puolen aika vähiin. Minua kiinnostaa enemmän musiikin ja elämän välinen yhteys ja se, miten sitä yhteyttä voi sanoittaa, Linjama kertoo. Hän suosittelee passion kuuntelijaa tarkkailemaan sitä, millaisia tunteita musiikki herättää. Jos jokin tietty tunne herää, kannattaa katsoa tekstiä: onko säveltäjä halunnutkin, että niin käy? Barokin aikana ajateltiin, että musiikin tehtävänä on liikuttaa kuulijan sielua ja viedä kuulija johonkin tunnetilaan.

– Matteus-passiossa on esimerkiksi hyvin pitkä bassoaaria Komm, süsses Kreuz. Jos sitä kuunnellessa tulee sellainen olo, että tämä ei lopu ikinä, voi ajatella, että ehkä aarian on tarkoituskin tuntua siltä. Siinä puhutaan ristintiestä, ja silloin kun kärsii kovasti, sekunnitkin tuntuvat pitkiltä. KIRJAN julkaisutilaisuudessa eräs paikallaolija kysyi Topi Lin-

jamalta, onko Matteus-passio Jumalan sanaa, koska aina sitä kuunnellessa hänestä tuntuu siltä, että Jumala puhuu. – Mistäpä minä tiedän, mutta Bachilla Jumala kytkeytyy kaikkeen niin syvästi, että sitä olisi tyhmää yrittää sieltä erottaa, Linjama sanoo. – Me voimme ymmärtää musiikkia ilman Jumalan käsitettä ja nykyaikana meillä on sellainen etuoikeus, että me voimme kyseenalaistaa Jumalan olemassaolon, mutta Bachille Jumala oli keskeinen. Bach ei juuri kirjoittanut muuta kuin musiikkia, mutta muutamia muistiinpanoja häneltä on säilynyt. Raamattunsa marginaa-

”

Musiikki koskettelee, korjaa ja hoitaa ihmisessä alueita, jotka ovat hyvin syvällä.

liin hän oli kirjoittanut: ”Hartaassa musiikissa Jumala on armossaan aina läsnä”. Laatimassaan kenraalibasso-oppaassa hän puolestaan kirjoittaa, että ”kaiken musiikin perimmäinen syy ei ole mikään muu kuin Jumalan kunnia ja mielen rakennus”. – Tulkitsen sen niin, että Bachille kaikki vakava musiikki on hengellistä. Hän ei erottele hengellistä ja maallista niin kuin me nykyään. Koko elämä on läpeensä hengellistä. Ja kun musiikki on harrasta, se rakentaa mieltä. Bach ei varmaan olisi kauheasti innostunut ostoskeskusten taustamusiikista, Linjama sanoo. BACHILLE mikään inhimillinen ei ole vierasta, Linjama sanoo. Myös vähemmän salonkikelpoiset tunteet näytetään. Esimerkiksi käy vaikka Matteus-passion Sind Blitze, sind Donner -kuoroosa, jossa väkijoukon raivo pääsee valloilleen. – Tykkään Bachin musiikissa tavattoman paljon siitä, että ihminen otetaan sellaisena kuin hän on. Kärsimys tunnustetaan eikä sitä yritetä selittää pois tai oikeuttaa. Bach ei ole dogmaatikko vaan ennemminkin mystikko, Linjama sanoo. – Bach tuntuu sanovan, että ihmisenä oleminen on ainutlaatuista, iloista ja vakavaa. Siihen liittyy valtava skaala kaikenlaisia asioita, joista mitään ei pidä dumpata johonkin kellarikomeroon.

Kirjassaan Linjama kertoo, kuinka hän joskus vaikeina aikoina makasi selällään lattialla ja kuunteli Bachia suurista kaiuttimista. Silloin hän tunsi fyysisesti, kuinka palat hänen sisällään asettuivat kohdalleen. – Musiikki koskettelee, korjaa ja hoitaa ihmisessä alueita, jotka ovat hyvin syvällä. Minusta tuntuu, että se hoitaa esimerkiksi varhaisia traumakokemuksia, joihin ei edes pääse kielen avulla, koska ne ovat tapahtuneet ennen kielen kehitystä, Linjama sanoo. ”LEVÄTKÄÄ, rikkiraadellut jäsenet, levätkää rauhassa, levätkää hyvin!” laulaa kuoro Matteus-passion lopussa. Jeesus makaa kuolleena haudassaan. – Joskus mietin, millaista on ollut Jeesuksen seuraajien pääsiäislauantain usko. Se on ihmisille niin usein totta: näinkö tässä nyt kävi? Olen vähän allergisoitunut liian helpoille vastauksille ja selityksille – että sitten kolmantena päivänä naps vaan ja valot päälle taas. Se ohittaa ihmisenä olemisessa sellaisia piirteitä, jotka ovat tosia ja hyvin vaikeita, Linjama sanoo. – Miksi läheiseni kuolee? Ei siihen voi vastata. Kristinuskossa pidän siitä puolesta, että on ihmisiä, jotka kuuntelevat näitä kysymyksiä, ovat kysyjän lähellä ja auttavat niin kuin ihminen voi ihmistä auttaa. Uskontunnustuksiin ja muihin sellaisiin en ole ikinä päässyt kunnolla sisään. ■

Kuuntele passioita kotisohvalla Klassikkoparatiisi: Johannes-passio tiivistää pääsiäisdraaman la 4.4. klo 11 Yle Radio 1:ssä. Klassikkoparatiisi: Matteus-passio pähkinänkuoressa ti 7.4. klo 11, toinen lähetys la 11.4. klo 11 Yle Radio 1:ssä. Johann Sebastian Bachin Matteus-passio kiirastorstaina 9.4. klo 19.02 Yle Radio 1:ssä. Le Concert des Nations, La Capella Reial de Catalu-

nya -kuoro, Cor Infantil Amics de la Unió -lapsikuoro, Jordi Savall, kapellimestari, Florian Sievers, tenori, Matthias Winckhler, baritoni, Marco Scavazza, basso, Markus Volpert, basso, Rachel Redmond, sopraano, Kristin Mulders, mezzosopraano, Emiliano González, tenori. Barcelonan Pau Casals -konserttitalossa 17.4.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo.

Johann Sebastian Bachin Johannes-passio pitkäperjantaina 10.4. klo 19.02, suora lähetys Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa Kallion kirkosta. Tuomas Katajala, tenori, Elja Puukko, baritoni, Helena Juntunen, sopraano, Teppo Lampela, altto, Aarne Pelkonen, basso, Tommi Niskala, tenori, Olga Heikkilä, sopraano, Markus Malmgren, barokkiurut, Antti Tikkanen, viulu, Katja Ceder, huilu ja nokkahuilu, Seidi Palonen, oboe.

Suoratoistopalvelu Spotifyssa on tarjolla esimerkiksi tänä vuonna julkaistu Philippe Herreweghen johtaman Collegium Vocale Gentin levytys Johannes-passiosta. Matteus-passiosta löytyy esimerkiksi vuonna 2017 julkaistu levytys, jossa John Eliot Gardiner johtaa English Baroque Soloists -orkesteria. Kuoroina ovat Monteverdi Choir ja Trinity Boys Choir.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Armollisuuteen herännyt Poikkeusoloista huolimatta pääsiäisen sanomaa ei ole peruttu, sanoo piispa emerita Irja Askola.

elkoa, petturuutta, hylkäämis tä, häpeää, surua, menetystä ja kuolemaa. Mutta myös ystävyyt tä, hellyyttä, huolenpitoa, iloa ja toivoa. Kaikki tuo pimeys ja valo muutaman päivän aikana. Piispa emerita Irja Askolalle pääsiäisaika on draa maa, jossa Jumalan todellisuus kietoutuu ih misten rikkinäiseen ja väkivaltaiseen maail maan. – Löydän pääsiäiskertomuksesta monen laisia yksityiskohtia, riemastuttavia ja kau histuttavia asioita. Siihen on kirjattu myös meidän ihmisten raadollisuus, Askola sanoo. – Tänä keväänä elämme pääsiäistä koko maailmassa ja kotikortteleissamme oudois sa tunnelmissa. Kukin reagoi epävarmuuteen ja uhkakuviin omalla tavallaan. Joku pake nee valhekuviin ja vähättelyyn, toinen puto aa vaikenemiseen, kolmas kiukuttelee, neljäs muuttuu aktiiviseksi auttajaksi. Kaikkia näitä reagointitapoja löydän ensimmäisen pääsi äisen henkilöhahmoista. Opetuslapset osoit tavat, että kaikenlaiset tunteet ja epäonnis tuneetkin reagoinnit mahtuvat siihen todel lisuuteen, jossa Jeesus Kristus kanssamme kulkee. NUOREMPANA IRJA ASKOLAN oli vaikea kat soa pitkäperjantain kärsivää, veristä Kristus ta. Hän arvelee, että yksi syy siihen löytyy hänen sukunsa ja koko Suomen menneisyy destä, sodista. Väkivaltaisen kuoleman kuvia oli liikaa. Askolan muistikuvissa hänen lapsuudes saan pääsiäisen vietto painottui juuri pitkä perjantaihin. Se oli surullinen juhla. – Kävelimme hautausmaalle ja sytytimme kynttilät. Paleli. Asuimme talossa, jossa mo

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

net olivat sotaleskiä, yksinhuoltajia. Pääsiäi sen ilo jäi varmasti aika monelta sivuun. Myös tänä vuonna voi olla vaikea tavoit taa pääsiäisen iloa. Kirkoissa ei vietetä mes suja eikä pidetä konsertteja. Harva saa pää siäispöytäänsä sukua tai ystäviä.

”

Jos niin ainutlaatuisella hetkellä Jeesuksen opetuslapset nukahtavat, ehkä voimme sallia myös sen, että omaishoitajaa väsyttää, muisti sairaan omainen on uuvuksissa ja äidin tekisi välillä mieli vain nukkua. Jeesus ei tuominnut.

– Paljon on pitänyt perua. Pääsiäisen sa nomaa ei kuitenkaan kenenkään tarvitse it seltään perua, Askola sanoo. SANAT ARMO JA ARMOLLISUUS toistuvat usein, kun Irja Askola etsii pääsiäisen sano man ydintä ja katsoo pääsiäiskertomuksen henkilöitä ja tapahtumia. – Kun Jumalan Poika kuolee pelastaakseen meidät, hänen lähellään kukaan ei ole mes tari eikä toimi kovin korrektisti. Koko hiljai nen viikko on kertomusta armollisuudesta, siitä, että Jumala luottaa ihmisiin, jotka eivät pysty kaikkeen siihen, mitä heiltä odotetaan, Askola miettii. – Kun Jeesus rukoili Getsemanessa ennen kuin hänet vangittiin, lähimmät opetuslapset nukahtelivat ja jättivät hänet yksin. Mutta se kin voi opettaa armollisuutta. Jos niin ainut laatuisella hetkellä Jeesuksen opetuslapset nukahtavat, voimme ehkä sallia myös sen, että omaishoitajaa väsyttää, muistisairaan omainen on uuvuksissa ja äidin tekisi mieli välillä vain nukkua. Jeesus ei tuominnut. Me kaikenlaiset pelokkaat ja väsyneet mahdum me Jumalan valtakuntaan. PITKÄPERJANTAIKAAN ei Irja Askolan mu kaan kerro vain kärsimyksestä. Hän huo mauttaa, että viimeisinä hetkinäänkin Jeesus osoittaa hellyyttä ja huolenpitoa. Hän kantaa huolta äidistään ja uskoo hänet opetuslap sensa Johanneksen hoiviin. Rikollisen, joka kärsii hänen vierellään ris tillä, Jeesus lupaa tavata paratiisissa. – Pitkäperjantain tärkeä viesti on se, et tä kukaan meistä ei voi tuomita – ei hakata toista Raamatulla eikä millään muullakaan. Toivoisin, että ihmiset eivät ohittaisi tätä.

Voimme luottaa siihen, että taivas on avoinna. Vaikka olisit elänyt miten, Jumalan valtakunta toivottaa sinut tervetulleeksi, Askola sanoo. Hän siteeraa ystäväänsä metropoliitta Ambrosiusta: kuka tahansa, joka kaipaa taivaaseen, pääsee sinne. Jeesuksen ja hänen kummallekin puolelleen ristiinnaulittujen rikollisten lisäksi hiljaisella viikolla on neljäskin kuolonuhri. Juudas, joka on kavaltanut Jeesuksen, hirttäytyy. – Kristitty ei voi ohittaa Juudasta, vaikka mielellään niin tekisi. Juudas auttaa tai pakottaa meitä kohtaamaan pahan itsessämme ja yhteisössämme. En tiedä, miksi Juudaksen osa oli se, mikä oli. Minulle hän näyttää, että kaikissa meissä on myös himo valtaan, ja se saa meidät tekemään vääriä tekoja. – Joskus mietin, että mitähän Jeesus ja Juudas sanovat toisilleen tavatessaan tuonpuoleisuudessa. Ajattelen, että mikään itsetuhoinen teko ei estä ihmistä pääsemästä taivaaseen. Jos maailma on julma, Taivaan Isän syli on lämmin, Askola sanoo. KENEEN PÄÄSIÄISKERTOMUKSEN henkilöistä Irja Askola itse samastuu? – Ajattelen naisia ristin juurella. He eivät varmaan näe siinä tilanteessa tietä eteenpäin eivätkä tiedä mitä tekisivät, mutta tukevat vaieten toisiaan. Se on vertaistukiryhmä. – Voi ajatella, että ristin juurella saa itkeä myös huumeisiin kuollutta nuorta tai elämässään syrjäpolulle joutunutta, joka on kuollut oman aikamme häpeäkuoleman, Askola sanoo. Pääsiäislauantaina Jeesus on kuolleena haudassa. Askola miettii, kuinka vaikea päivä

se on ollut Jeesuksen läheisille. Me tiedämme onnellisen lopun, mutta heillä ei ollut siitä aavistustakaan. – Masennuksen sumussa tai menetyksen ahdistuksessa ihminen elää tuota syvää lauantaita, jolloin Jumala tai hänen rakkaansa on poissa. Mitään valoa ei ole. Minusta on tärkeää, että surua ja ahdistusta ei ole siivottu Raamatusta pois. Nämäkin tunteet ja kauhut kuuluvat kristityn polulle, ja ne tulevat pyytämättä ja tilaamatta. Pääsiäisaamunkin tunnelmat ovat aluksi apeat. Magdalan Maria itkee Jeesuksen tyhjällä haudalla. – Se, mitä hän itkunsa keskeltä kuuli, oli kysymys: ”Mitä itket, nainen?” Minua koskettaa se, että Kristuksen ensimmäiset sanat ylösnousemuksen jälkeen olivat kysymys – ja että ne oli osoitettu naiselle, Askola sanoo. – Onko meillä varaa seurata tätä Jeesuksen esimerkkiä? Hän ei alkanut opettaa eikä komentanut lopettamaan itkua, vaan hän näki kyyneleet ja hänellä oli varaa kysyä. Minusta se on aika ihmeellinen Jeesus. Hän opettaa meitäkin kuuntelemaan silloin, kun näemme toistemme silmissä kätkettyjä kyyneleitä tai vuolaanaan virtaavia itkuja. PAPILLE TAI PIISPALLE pääsiäisen tapahtumissa on paljon selitettävää. Mitä tarkoittaa, että Jeesus sovitti ihmisten synnit ristinkuolemallaan? Miksi Jumala antoi Poikansa kärsiä – eikö asiaa olisi voinut hoitaa jotenkin muuten? Ja entä se ylösnousemus – mitä silloin oikein tapahtui? Irja Askola huokaisee ja sanoo, että kyllä hän on saanut näihin kysymyksiin vastata. Hänen mukaansa teologinen kikkailu on

usein vaikeiden kysymysten pakenemista. Ymmärtämisen ja selittämisen sijaan joskus täytyy vain luottaa. – Ylösnousemus on salaisuus tai mysteeri. Siinä tämänpuoleisuus ja tuonpuoleisuus lakkaavat olemasta kaksi eri todellisuutta. Niiden välissä on vain ikään kuin heiluva, kepeä verho. Ei ylösnousemusta voi todistaa, ja välillä siihen uskoo enemmän, välillä vähemmän, Askola sanoo. – Ei ylösnousemukseen eikä kärsimykseen ole mitään yleispätevää selitystä. Minun vastaukseni on se, että pääsiäisellä on meille kaikenlaisille ihmisille tärkeä viesti: me kaikki mahdumme tähän kertomukseen, ja kuoleman jälkeen matka jatkuu. 67-VUOTIAS ASKOLA kertoo viime aikoina miettineensä myös omaa kuolemaansa. Hän on tehnyt hoitotestamentin, testamentin ja edunvalvontasopimuksen. Tarpeettomissa tavaroissa ja vanhoissa papereissa olisi vielä siivoamista. – Vanheneminen vähän huolestuttaa. Asun yksin. Kuka minut täältä löytää, jos jotakin sattuu? Tai kuka pitää minusta huolta, jos tulen muistisairaaksi? – Kuolema ei oikeastaan pelota minua. Enemmän pelottavat viimeiset ajat tällä puolella, jos niihin liittyy paljon kipua tai jos ne ovat läheisilleni raskaita. Tuonpuoleisuudesta ajattelen vain, että Jumala on siellä minua vastaanottamassa. ■ Tapahtumat kiirastorstaista pääsiäiseen kerrotaan neljässä evankeliumissa hieman toisistaan eroavina versioina: Matt. 26–28, Mark. 14–16, Luuk. 22–24 sekä Joh. 13:1–30 ja 18–20.

Kuka?

Irja Askola, 67, on eläkkeellä oleva Helsingin hiippakunnan piispa.

Mitä?

Eläkeläisenä Askola on löytänyt uusia mahdollisuuksia esimerkiksi vapaaehtoisena päiväkodissa.

Motto

Kunnioita keskeneräisyyttä itsessäsi ja toisissa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 7/2020

Jeesuksen sanat ovat liekkejä, minun suuni jää täyteen tuhkaa Jos minulla olisi sinapinsiemenen verran uskoa, en puhuisi toisista ihmisistä pahaa. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS HANS EISKONEN

Sameassa tiskivedessä altaan pohjalla makaa hopealusikka. En tiedä, miten se on sinne päätynyt. Mustaksi tummunut rippilahja tuntuu vieraalta esineeltä. Näitä lusikoita on alun perin ollut kuusi, ja jossain lienee toinenkin mokoma. Hopealusikoita on vaikea käyttää. Ei ole tasseja eikä seitinohuita serviettejä, joita pujottelisi posliinikupin siron korvan lävitse. Eikä ihan viime aikoina ole tullut leivottua tiikerikakkua. Kun ei ole kahvikestejä eikä tupperwarekutsuja. Hyviä, hienoja lusikoita. Mutta aikuistumisen vuosina tulivat muotiin isot kahvimukit, eikä sitä kultareunaisten posliinikuppien ja pöytähopeiden maailmaa enää ole. Vanha maailma on peruuttamattomasti kadonnut. Tämä aika purkaa perinteet ja rakenteet pieniin osiin. Enää merkityksellisiä eivät ole isänmaa, puolue, kirkko, perhe, sanomalehti tai ammattiyhdistysliike eikä tutkijoiden mukaan pian demokratiakaan. Ei ole jatkumoa eikä pysyvyyttä, ei sitovuutta eikä sitoutuneisuutta. Ei ole nuorisokapinaa, koska ei ole enää isien ja äitien yhtenäiskulttuuria, jolle voisi esittää vastalauseen. Ei ole rajoja. Kukaan ei ala kaupan kassalla tuijottaa myyjää, jolla on naama pultattuna täyteen muttereita. Shokeeraamisen aika on ohi. Ennen vanhaan astuttiin levykauppaan ja vakaan harkinnan jälkeen ostettiin käteisrahalla vinyyli-LP. Levykauppias oli ylipappi, joka jakoi rock ’n’ rollin sakramenttia rasvatukkaseurakunnalle. Ennen vinyyli oli henkinen sijoituskohde. Nyt musiikkia saa kuin vettä hanasta. Jo varhaisessa iässä aloin hahmottaa todellisuutta musiikin kautta. Oppikirjat, sanomalehdet ja televisiouutiset eivät merkinneet mitään

ennen kuin niistä pystyi olemaan jotakin mieltä. Mielipiteen pystyi muodostamaan, kun tiesi, kuka on. Musiikin avulla onnistuin luomaan identiteetin. Aluksi riitti Hurriganes, sitten keskityin hengelliseen musiikkiin. Sen ei tarvinnut olla kristillistä, kunhan oli henkevää. Varsinkin jamaikalainen rytmimusiikki tuli lähelle sydäntäni, esimerkkinä laulaja nimeltään Yabby You (oik. Vivian Jackson, 1946–2010). Hän sai lempinimen Jesus Dread, koska hän uskoi Jeesukseen. Se oli siinä kulttuurissa harvinainen mutta mystinen, katu-uskottava juttu. Tällainen katujen Jeesus minuakin koskettaa.

Ei ole nuorisokapinaa, koska ei ole enää isien ja äitien yhtenäis kulttuuria, jolle voisi esittää vastalauseen.

Oli tulossa pääsiäinen. Jeesus Nasaretilainen (k. 30 jKr.) vaelsi Jerusalemiin, jossa hän halusi nauttia Temppelivuorella teurastetun karitsan. Seisoessaan vielä kaupungin ulkopuolella hän sanoi Pietarille ja Johannekselle: ”Kun tulette kaupunkiin, teitä vastaan tulee vesiruukkua kantava mies. Seuratkaa häntä.” Ruukun kantaminen oli selvästi merkki, koska tavallisesti se ei ollut miesten työtä. Oliko ruukun kantaminen maanalaisen vallankumousarmeijan

salaviesti? Joidenkin mielestä Jeesus oli Rooman miehittäjäarmeijaa vastustava selootti, kapinallinen. Hän ennusti Jerusalemin tuhon. Ruukun arvoitukselle on muitakin vaihtoehtoja. Juomavedessä on suolaa vähemmän kuin 0,05 prosenttia. Merivedessä sitä on 3,5 prosenttia. Lisäksi maailmassa on yksi paikka, jossa veden suolaprosentti on jopa 33. Se vesi puhdistaa ihon, mutta juotuna pienikin määrä tappaa. Kuolleessameressä ei elä mikään. Tämä voisi selittää, miksi mies kantoi vesiruukkua. Hän saattoi olla Kuolleellamerellä Qumran-nimisessä paikassa eläneen juutalaisen uskonyhteisön nykyinen tai entinen jäsen, joka oli joutunut kantamaan juomavettä. Qumranin liikkeen jäseniä asui myös suurissa kaupungeissa. Voihan olla, että juuri tämän yhteisön kautta Jeesus sai käyttöönsä sen ruokasalin, jossa hän opetuslastensa kanssa nauttisi elämänsä viimeisen seder-aterian Jerusalemissa pääsiäisenä noin vuonna 30 jKr. Jeesuksella ei ollut virallista asemaa papistossa, mutta hän oli oppinut teologi, joka siteerasi sujuvasti juutalaisuuden kirjallisia lähteitä. Hän ei myöskään ollut Qumranin yhteisön jäsen, mutta joitain käsityksiä hän oli sieltä omaksunut. Qumranilaiset jakoivat maailman valoon ja pimeyteen. Valon lasten kuului olla mammonasta vapaita köyhiä. Yhdyskuntasäännössään qumranilaiset lupasivat, että he eivät vastaa pahaan pahalla, sillä viime kädessä jokaisen meistä tuomitsee yksin Jumala. Jeesus meni tässä jopa Qumrania pidemmälle. Hän sanoi: ”Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin.” KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

III

Kun olin nuori, jotkut ihmiset tytöttelivät minua. Minulla oli pitkä tukka, ja joidenkin mielestä se ei sopinut miehelle. Opin lapsena tunnistamaan autoritäärisen ihmistyypin, joka ei siedä sitä, että joku ajattelee eri tavalla tai on vain erilainen. Jos joku on uskonkäsityksiltään liberaali, se ei tarkoita, etteikö hän samalla kertaa voisi olla autoritäärinen. Moni liberaali suorastaan halveksii taikauskoisina ja epärationaalisina pitämiään uskovaisia, jotka kädet pystyssä huutavat aamenta ja hallelujaa valkoisen teltan etuosassa. Jeesus ei ollut minulle tärkeä enkä ollut kiinnostunut hänestä. Jeesus Kristus oli epämääräinen, kosminen asia, jonkinlaista metafyysistä runoutta. Se ei ollut minulle sydämen uskoa. Olin fanaattinen körtti, ja körtit eivät puhuneet Jeesuksesta. Siihen aikaan körttien suurimmat huolenaiheet olivat kasvihuoneilmiö ja kolmannen maailman tuska. Seuroissa pidettiin antikapitalistisia puheita, joissa pohdittiin, miten shampoopulloja voisi kierrättää. Öisin rööki paloi ja rokki soi. Leikkasin suuresta valkoisesta paperirullasta isot palat. Levitin paperipalojen päälle vanhan pukuliivin ja piirsin lyijykynällä muodot. Tästä etupalat, tuosta selkä, laskelmoin. Leikkasin paperit ja teippasin yhteen. Todettuani paperiliivin istuvaksi piirsin uudet siistit palat, joiden mukaan ompelin itselleni värikkään hippiliivin. Siihen meni koko viikonloppu. Ompelun lomassa kuuntelin non-stoppina George Harrisonin (1943–2001) tripla-albumia All Things Must Pass. Harrison oli mystinen hahmo, oman tiensä kulkija. Hän ei elänyt ihmisten kiitoksista. Harrison kuului Krishna-liikkeeseen, mutta sellaiset seikat eivät minua koskaan häirinneet. Hittikappale My Sweet Lord kosketti pohjattomasti. Harrison lauloi: ”Haluan todella nähdä sinut, haluan todella olla kanssasi, Herrani”. Hippiliivi ja Harrison olivat avaimia, joilla sain auki ismien ja hierarkkisten uskontorakenteiden kahleet. Kitara ja pitkä tukka symboloivat vapautta siitä kultareunaisten posliinikuppien maailmasta, joka pian katosikin. Harrisonin halleluja ilmensi minulle sitä, että meillä kaikilla oli jonkinlainen Jumalan ikävä. Jouduin ristiriitaan, sillä sallin kyllä hihhuloinnin rastafareille (Yabby You) ja Krishna-liikkeen jäsenille (George Harrison) mutta en uudestisyntyneille kristityille. Ennakkoluuloni heitä kohtaan olivat syvät.

Jeesus syntyi mahdollisesti joskus vuosina 4–7 eKr. Äiti Mirjam eli länsimaisittain Maria laittoi vauvaJeesukseen eläinten syöttökaukaloon, koska motellissa oli jo täyttä. Voi olla, että Jeesus syntyi luolassa. Oletetun syntymäluolan päälle on rakennettu kirkko. Paimenten keto sijaitsee Beit Sahour -nimisessä kylässä Juudeassa. Nykyisin näitä ketoja on useampiakin, sillä monilla kirkkokunnilla on omistuksessaan se aito jouluevankeliumin peltotilkku, kun taas muiden omistamat naapuritontit ovat vähän siitä vierestä. Jeesuksen isästä ei ole varmaa tietoa. Kirjaimellisesti tulkittuna kirkon opin mukaan Jeesuk-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

selta puuttui kokonaan Y-kromosomi, sillä Marian munasolua ei läpäissyt Joosefin siemenjohtimista hullunvauhtia syöksynyt siittiö vaan Pyhä Henki. Apostoli Paavali ei nähnyt Joosefin isyydessä mitään ongelmaa, sillä hän kirjoitti, että ”inhimillisen syntyperänsä puolelta hän [ Jeesus] oli Daavidin jälkeläinen; pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika”. Jeesuksen vanhemmista juuri Joosef oli Daavidin huonetta ja sukua. Kaikki voivat pitää Jeesuksesta, mutta vain kristityt uskovat ”Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme”. Tämä usko syntyi siitä, kun Rooman imperiumin kau-

histuttavaan teloituspaaluun raskailla rautanauloilla niitattu Jeesus olikin yllättäen noussut kuolleista. Hauta oli tyhjä. Koko kristinuskon ydinasia on tuossa täysin käsittämättömässä jutussa. Se on sanomaa Jumalasta, joka Jeesus Nasaretilaisen persoonassa täysin pyyteettömästi lahjoittaa itsensä ja rakkautensa ihmisten hyväksi. Jeesus rakasti lähimmäistä niin kuin itseään.

Nyt on käynnissä henkinen sisällissota. Eri maissa herättää huolta oikeistolaisen konservatiivisuuden nousu. Aivan kuin Suomenlahdenkin rantojen yli nousisivat mustat tyrskyt, jotka tsunamina peittäi-

”Kaiken minkä tekevät, he tekevät vain siksi, että heidät huomattaisiin. He käyttävät leveitä raamatunlausekoteloita ja panevat viittaansa isot tupsut. He istuvat pidoissa mielellään kunniapaikalla ja synagogassa etumaisilla istuimilla ja ovat hyvillään, kun ihmiset toreilla tervehtivät heitä ja kutsuvat heitä rabbiksi.” Omille seuraajilleen tämä todellinen katujen Jeesus sanoi: ”Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä on vain yksi opettaja ja te olette kaikki veljiä.”

Tämä usko syntyi siitä, kun Rooman imperiumin kauhistuttavaan teloituspaaluun raskailla rautanauloilla niitattu Jeesus olikin yllättäen noussut kuolleista. Hauta oli tyhjä. Juuri tällaisen veljen seurassa minä haluaisin olla. Minäkin olen pelkkä katujätkä. Leonard Cohen (1934–2016) lauloi, että jokaisessa sanassa on valonliekki. Juutalaisessa mystiikassa heprean aakkoset ovat liekkejä. Jeesuksen sanat veljeydestä ja tasa-arvosta polttelevat sydäntäni. Ne ovat liekkejä. Mutta kun minä yritän samaa, jää suuni vain täyteen tuhkaa. Tällä suullani minä olen puhunut paljon pahaa.

VI sivät alleen hyvän puolella olevat ihmiset. Toisten mielestä länsimaissa puhaltaa totalitaarismin henki, jossa ihmisiä pakotetaan hyvyyteen siten, että suvaitsemattomista toisinajattelijoista tehdään rikosilmoituksia. Pelkäämme niin paljon, että pistelemme toisiamme sanansäilällä. Aina jossain keskusteluketjussa on vihollinen, joka täytyy voittaa. Ihmisryhmien ja yksittäisten ihmistenkin mainetta koetetaan vahingoittaa. Häiriintyneimmät trollit kirjoittavat tappouhkauksia. Niin vastenmielistä kuin suora vihapuhe onkin, se sentään voidaan tunnistaa ja blokata. Sen sijaan sivistynyt ja akateeminen viha etenee kuin syöpä. Se tuhoaa elimistön ennen kuin

sitä ehditään diagnosoida. Mikään vihapuhelaki ei ikinä tule estämään kaikkein älykkäimpiä kiusaajia. Uudessa testamentissa toistuvat samat kaavat. Evankeliumien kirjoittajat ovat ihan onnessaan, kun heidän Mestarinsa jauhottaa väärinajattelijat. Katsotaan vielä kerran hidastettuna: sieltä se Kristus tulee ja vetää fariseuksia pataan... Yes. Hyvä Jesse! Näytä niille! Millainen suhde Jeesuksella oli vihapuheeseen? Hänhän oli itsekin kovasanainen. Jeesuksen sanat olivat kuin tuli, joka poltti moraaliset ja hengelliset epäpuhtaudet pois. Varsinkin ylemmän papiston tekopyhyys synnytti Jeesuksessa pyhän raivon. Hän julisti:

Tiskialtaan sameasta vedestä poimimani hopealusikan voi kiillottaa keittämällä sitä suolavedessä. Kattilan pohjalle pitää laittaa folio. Jotkut ohjeet sanovat, että suolan sijaan keitinveteen pitää heittää ruokasoodaa. Mikään ei estä etsimästä puuttuvia lusikoita. Voin milloin tahansa luoda uudelleen sellaisen vanhanajan maailman, jossa on luonnollista käyttää kultareunaisia posliinikuppeja ja pöytähopeita. Tämä aikakausi on purkanut vanhat rakenteet osiin, mutta tavallinen elämä ei ole hävinnyt mihinkään. Meillä on ihan samat perustarpeet kuin ennenkin. Tärkein tarve on saada rakkautta ja hyväksyntää. Ihmisen on tultava näkyväksi ja hyväksytyksi kokonaisena. Harva ihmissuhde on sellainen, jossa on varaa näyttää oma haavoittuvuutensa ja myöntää omat virheensä ilman pelkoa hylkäämisestä ja häpäisemisestä. Paljon puhutaan turvallisesta tilasta, mutta onko maailmassa edes olemassa sellaista turvallista tilaa, jossa ihminen uskaltaisi itse katsoa oman sisimpänsä syvimpiin haavoihin? En usko, että kukaan toinen ihminen voi olla niin turvallinen, että haavojen näin auki repiminen on turvallista, elleivät molemmat ole samalla kertaa samassa valossa. Olemme yhtä aikaa valon ja pimeyden lapsia, sillä nuo jakolinjat kulkevat jokaisen omassa sydämessä. Jeesus sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.” ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Hyvää pyhää

12.4.

On pääsiäinen. Päivän evankeliumissa (Joh. 20:1–10) Magdalan Maria tulee Jeesuksen tyhjälle haudalle.

Katso auringonnousua Hyvät uutiset: Kristus nousi kuolleista. Aurinko nousee joka aamu, pääsiäisenä noin kymmentä yli kuusi. Kansansanonnan mukaan pääsiäisaamuna aurinkokin tanssii ilosta. Onhan se nähtävä. Laita siis kello soimaan ajoissa. Pakkaa aamukahvit mukaan termospulloon. Etsi paikka, josta avautuu näköala itään. Aamujumppaa kaipaavat voivat tanssia auringon kanssa. Laulaakin saa. Virsi 105, Aurinkomme ylösnousi, sopii lyhyeksi aamuhartaudeksi: ”Lämmin valo sieltä loistaa, surut, murheet hajottaa.” KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Hämmennyksessä tarvitsemme kuuntelijan

agdalan Maria on liikkeellä varhain pääsiäisaamuna. Hän on matkalla juuri kuolleen ystävänsä ja opettajansa haudalle. On vielä hämärää, ja hän on suunnattoman murheen murtama. Hän on viemässä haudalle tuok-

suvia yrttejä. Maria oli Jeesuksen läheisiä oppilaita. Hän oli kotoisin Magdalan kalastajakylästä, ja hän oli seurannut Jeesusta siitä lähtien, kun tämä oli alkanut toimia julkisesti. Hän oli ollut myös Jeesuksen ristin juurella pitkänäperjantaina. Haudalla jokin saa Marian kääntymään. Hän ei tunnista enkeleitä eikä hän aluksi tunnista lähellään seisovaa Jeesustakaan. Hän on surunsa sokaisema. Näin meille käy, kun jotain järkyttävää tapahtuu. Shokista ei toivu hetkessä. Kuva maailmasta kapenee. Enää ei näe, mitä itsessä tai ympärillä tapahtuu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Maria toistaa moneen kertaan samoja kysymyksiä. Mihin hänet on viety? Kuka on tämän takana? Miten minun nyt käy? Näitä asioita meidän pitää saada pohtia. Meidän pitää saada myös kertoa, mitä meille on tapahtunut. Siksi on tärkeää, että meiltä kysytään: Mitä itket? Ketä etsit? Hämmennyksen keskellä tarvitsemme sitä, että joku kuuntelee meitä, lausuu nimemme ja näkee, missä olemme. Näin silmämme voivat avautua näkemään, mitä on tapahtunut ja miten voimme jatkaa matkaa. Kuolemansa jälkeen Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen, joista Magdalan Maria oli yksi. Näiden kokemusten aiheuttamasta hämmennyksestä kaikki alkoi. Jeesus voi koskettaa meitä odottamattomissa paikoissa. Ei ole sellaista epätoivoa, surua tai pelkoa, mitä emme voisi hänelle jakaa. Hän tuntee meidät.

LAURI MAARALA

Pääsiäisaamun rukous Pääsiäisaamuna voit mielikuvissasi lähteä Jeesuksen haudalle yhdessä Magdalan Marian kanssa. Jos voit, lähde ulos ja etsi luonnosta paikka, jossa voit mietiskellä pääsiäisen ihmettä. Rukoile hiljaa mielessäsi. Jeesus kutsuu sinua kaikesta murheesta iloon ja pääsiäisaamun valoon.

Harras hetki

Sairaanhoitaja-diakonissa Leila Koskelin, 57, asuu Vantaan Jokiniemessä ja työskentelee Helsingin Malmin seurakunnassa. Retriitinohjaajana Koskelin tietää, että käsillä tekeminen voi vapauttaa ahdistavista ajatuksista ja auttaa keskittymään rukoushiljaisuuteen. Vantaan Pakarituvan lankalauantain retriitti on tänä vuonna peruttu koronaviruksen takia. Lankalauantaina 11.4. retriittiä voi pitää myös kotona. Samalla, kun neuloo, virkkaa tai ompelee käsin, voi huokaista Jumalan puoleen ja sanoa hiljaa mielessään: ”Kutoja, joka kudoit tämän maailman, siunaa meitä.”

”Kudon hiljaisuuden sydämeeni” Käsityö sulkee Leila Koskelinin keskittyneeseen rauhaan. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA ANTTI RINTALA

arhaisimpia Leila Koskelinin kädentöitä oli vaaleanvihreä vohvelikankaasta tehty jumppapussi. Sitä kanavaneulalla koristellessa ei olisi arvannut, että jonakin päivänä langat, kankaat, koukut ja puikot täyttävät Koskelinin varastot. Itse asiassa innostumiseen johti kriisi. Koskelinin äiti oli vaikeasti sairas. Koskelin osui seuraan, johon yksi mukanaolijoista oli tuonut koruntekotarpeet. Siitä alkoivat innostus, kurssit ja tekeminen. Kun ei ollut pitänyt itseään luovana ihmisenä, tuntui hyvältä huomata, että sai aikaan kaunista. Se oli tärkeä vastapaino sille, mikä painoi mieltä. Nyt, vuosia myöhemmin, välinevarastossa riittää vaihtoehtoja. Perinteisten metallipuikkojen sijaan ahkerimmassa käytössä ovat kevyet puuja hiilikuitupuikot. Neliönmallisilla puupuikoilla

on nivelvaivaisenkin helppo kutoa. Alun alelaarilöytöjen sijaan langat ja kankaat ovat nyt luonnonkuituja. INSPIROIVAN HARRASTUKSEN lisäksi käsityö on Leila Koskelinille myös hiljaisuuden ja rauhoittumisen väline. Jos tilanne vaatii tarkkaa kuuntelemista, työksi sopii yksinkertainen, sellainen, jossa vain joka kolmas rivi vaatii silmätkin mukaan. Kun taas jokin rasittaa mieltä, Koskelin tarttuu paljon keskittymistä vaativaan työhön. Silloin kaikki muu unohtuu. Kaksi vuotta sitten Koskelin oli neuleretriitissä, joka pidettiin Pyhän Laurin kirkon pihapiirissä sijaitsevassa Pakarituvassa pääsiäistä edeltävänä lankalauantaina. Siellä yhdistyivät hiljaisuus, pyhän äärelle pysähtyminen ja yhteinen harrastus. Tilaan oli rakennettu rukousalttareita. Kirkkoon saattoi piipahtaa tai kävellä hautausmaalla ja palata taas käsityönsä ääreen. Retriitissä pääsi kuulostelemaan sitä, mitä hiljaisuudessa syntyy. Puhumattomuus jätti tilaa paitsi omille ajatuksille myös lempeälle yhteydelle. LEILA KOSKELININ KÄSISSÄ syntyy paljon myös lahjaksi muille. Kun tietää, kenelle tekee, ajatuk-

set ja rukoukset kulkevat lahjan saajassa. Etukäteen jo nauttii ilosta, jonka lahja tuottaa. Kun on aika aloittaa uutta, Koskelin jättää langat ja helmet pöydän kulmalle. Siinä ne vähitellen alkavat itse kertoa, mitä niistä on tulossa. Parhaita hetkiä ovat suunnittelu, harras kes-

”

VALMIIKSI TULEMINEN EI OLE TÄRKEINTÄ, EIKÄ TARVITSE OLLA TÄYDELLINEN OLLAKSEEN KÄYTTÖKELPOINEN.

kittyminen, se, miten ongelmat ratkeavat. Toisten kanssa tekeminen opettaa uutta, antaa iloa ja kannustaa uusiin haasteisiin. Mutta ehkä kaikkein parasta on kuitenkin se, että keskeneräisyys ei haittaa. Saa olla sellainen kuin on myös siinä, mitä tekee. Valmiiksi tuleminen ei ole tärkeintä, eikä tarvitse olla täydellinen ollakseen käyttökelpoinen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Hautauspalveluja

Ostetaan

Palveluja tarjotaan Lähetä surunvalittelusi.

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

Kaipaatko kuuntelijaa? Soita minulle, 060015888. Kuulemisiin, Marjut. www.kuuntelija.fi

KAUPPAOSTOKSET PUOLESTASI KAUPPAOSTOKSETATERIAT PUOLESTASI RAVINTOLOISTA RAVINTOLOISTA Ostetaan Siivous, korjaus,ATERIAT TV, netti, puhelin Siivous, korjaus, TONTTU TV, netti, puhelin KOTIAPUMIES 044-2794646 kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan,

Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Siivouspalveluja Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Keräyslupa RA/2019/704, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 23.8.2019. Keräyslupa ÅLR 2019/3450, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 2.5.2019.

KiinteistĂśvĂ¤litystĂ¤

Tilaisuuksia

Lakipalveluja

Markku KilpelĂ¤inen YrittĂ¤jĂ¤, LKV-pĂ¤tevyys 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnĂśnjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTĂ&#x2013;JEN MYYNTI JA VUOKRAUS PyydĂ¤ tarjous!

KiinteistĂśmaailma OulunkylĂ¤ Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistĂśvĂ¤littĂ¤jĂ¤ (LKV)

Laki ja kiinteistĂś Moilanen Oy LKV

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintĂś-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Asianajotoimisto Kristiina KenttĂ¤

MyymĂ¤ssĂ¤ tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistĂśnvĂ¤littĂ¤jĂ¤n yksilĂśllistĂ¤, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hammashoitoa

Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekĂ¤ myĂśs muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikĂ¤yntejĂ¤. HĂ¤meentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Testamentit, perukirjat, perintĂśasiat ym.

MyrskylĂ¤ntie 22 Nettiseurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 www.hry.fi

Perhe ja PerintĂś J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Kun siirryt tuumasta toimeen â&#x20AC;&#x201C; autamme markkinajohtajan ammattitaidolla. Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Helsingin Rauhanyhdistys

TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI ASIANTUNTEVASTI

HĂ¤meentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

MyymĂ¤ssĂ¤ vai vuokraamassa?

Vuokrata halutaan LĂ¤hes valmistunut kauppatieteiden maisteripariskunta etsii kaksiota HelsingistĂ¤ 1.6 alkaen hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Luottotiedot kunnossa, emme tupakoi, ei lemmikkejĂ¤. Ota yhteyttĂ¤ 0505713187. Yt. Anni&Mikko

Siisti ja savuton SibA:n opiskelija etsii pitkĂ¤aikaista asuntoa HKI. 0504135849/Marius

Vuokralle tarjotaan Vuokralle kaksio P-Haagassa esim. remontin ajaksi. P. 0449695440

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

ESIRUKOUSILTA ti 14.4 klo 19 Munkkivuoren kirkosta, DigilĂ¤hetyksenĂ¤, Facebook live Henrik Perret, Bengt Lassus, Peter Hilli. Katso: www.facebook.com/ petrusforsamling/ Esirukousaiheet puh. (09) 23407171 ma klo 14.30â&#x20AC;&#x201C;16.30 ja esirukousiltana 18â&#x20AC;&#x201C;19, s-posti: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus fĂśrsamling, MetsĂ¤purontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus fĂśrsamling

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT su 5.4. PERUTTU seurat MyyrmĂ¤en Virtakirkko. PERUTTU Palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla. ma 6.4. PERUTTU hiljaisen viikon seurat Loviisan siunauskappelissa. PERUTTU seurat Kilon RistissĂ¤. ke 8.4. PERUTTU KĂśrttikodin seurat. pe 10.4. PERUTTU pitkĂ¤perjantain veisuut. ma 13.4. PERUTTU 2. pĂ¤Ă¤siĂ¤ispĂ¤ivĂ¤n seurat Kirkonkulmassa JĂ¤rvenpĂ¤Ă¤ssĂ¤. ti 14.4. PERUTTU â&#x20AC;?Kirkkolaulu Suomessa ja Inkerinmaalla 1800-luvullaâ&#x20AC;?, S.Korkalainen Seuratuvan lĂ¤hetyspiiri. to 16.4. klo 18 seurat LĂ¤nsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5, Helsinki. pe 17.4. PERUTTU seurat SĂśderkullan kirkossa. la 18.4. PERUTTU kevĂ¤tveisuut Virkkalan kirkossa. su 19.4. klo 10 kirkkopyhĂ¤ Korson kirkossa; NETTILĂ&#x201E;HETYS, saarna L.VĂ¤yrynen-Si. PERUTTU kirkkopyhĂ¤ Mikaelinkirkossa; jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n syksyllĂ¤. PERUTTU RiparikirkkopyhĂ¤ Tapanilan kirkolla. klo 15 kotiseurat HĂ¤mĂ¤lĂ¤isellĂ¤, BjĂśrkbĂślentie 17 (MarinkylĂ¤), Loviisa. klo 16 seurat Tapiolan seurakunnassa, Espoo. PERUTTU Tasa-arvon kirkko -podcast Seuratuvalta. Ajantasaiset tiedot aina seurakunnan/H-Y:n verkkosivuilta tai puhelimitse. Seurat verkossa: www.h-y.fi/verkkoseurat.

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila KĂ¤yntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

â&#x20AC;˘ katutasossa â&#x20AC;˘ esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

Kirkkojakaupunki.fi/kuuntele KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 7/2020

Enkelibisnestä ja jumalatarkursseja Tietokirjailija Aila Ruoho setvii tuoreessa kirjassaan uushenkisyyden oppeja ja korkeamman tietoisuuden tavoitteluun liittyviä riskejä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

irjan tekeminen sai sysäyksen yksittäisestä tapahtumasta. Tietokirjailija ja teologi Aila Ruoho sai tietää, että hänen sukulaisensa oli hankkinut verenkiertoa parantavan magneettipatjan, jonka kallis hinta järkytti häntä. Ruoho ryhtyi selvittämään ihmepatjan taustaa. Kävi ilmi, että Aaltoyliopisto oli testannut yli kolmetuhatta euroa maksaneen patjan. Siinä ei ollut mitään tavallisen patjan ylittäviä terveysvaikutuksia. Samoihin aikoihin Ruoho kiinnitti huomiota uushenkisyysbuumiin, joka toi markkinoille yhä uusia ulkomaisia ja kotimaisia enkelikirjailijoita. Ruoho päätti selvittää, minkälaisesta ilmiöstä on kyse. – Uushenkisyyden piirissä käytetään paljon hengellistä sanastoa. Puhutaan Jeesuksesta, Neitsyt Mariasta, enkeleistä ja Kristus-voimasta. Tavallinen lukija ei osaa arvioida, onko kyse kristillisestä hengellisyydestä vai jostakin muusta. Henkisyyden harhapoluilla on Aila Ruohon viides tietokirja. Neljässä aikaisemmassa hän on käsitellyt kristillisten yhteisöjen ja Jehovan todistajien hengellistä väkivaltaa. Ruoho luki kirjaa varten yli sata teosta, joista suurin osa lukeutui uushenkisyyteen. Lisäksi hän haastatteli useita liikkeessä mukana olevia, kuten energia- ja enkelihoitajia sekä meedioita. Puheenvuoron saavat myös uushenkisyyteen pettyneet ja liikkeestä irrottautuneet, joista lähes kaikki ovat kristityksi kääntyneitä. Ruohon mukaan uushenkisyys ei ole vanhoihin maailmanuskontoihin vertautuva järjestynyt oppikokonaisuus vaan toisenlainen ilmiö. – En löytänyt yhtä, viittä tai kymmentä erilaista totuutta vaan paljon enemmän. Jokainen kirjailija tuo mukaan uusia ideoita: jonkun uuden mestaruuden tai valaistumisen ja siihen liittyvän teorian.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

ENKELIPALLOT ELI ORBIT ovat yliluonnollisena pidettyjä valoilmiöitä, joiden uskotaan sisältävän muun muassa arkkienkeli Mikaelin, yksisarvisten ja valaistuneiden mestareiden henkiä. Uushenkisyyden piirissä on myös esitetty, että kuka tahansa meistä saattaa vierailla enkelipallossa yöunensa aikana. Vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassa suosittu enkelikirjailija Diane Cooper kertoi luovansa enkelipalloja hyräilemällä ja lähettävänsä niitä ihmisille, joille toivoo hyvää. Nykyään hyräilyteoria on jäänyt sivuun, kun enkelivaikutuksia etsitään digikuvissa näkyvistä heijastumista. Aila Ruohon mukaan uushenkiset kirjailijat ovat montaa mieltä jälleensyntymisestä ja siitä, miksi ja milloin sielu tulee ihmiseen. Ruoho hämmentyi huomatessaan, että sama kirjailija puhui ristiin itsensä kanssa ja muutti kertomustaan siitä, keitä tietyt ihmiset olivat olleet entisessä elämässään. Ruohon haastattelemat meediot ja enkelihoitajat eivät olleet huomanneet ristiriitoja, tai ne eivät häirinneet heitä. Moni kertoi omaksuvansa kirjoista ne opit ja elämänohjeet, jotka resonoivat eli tuntuvat itselle sopivilta. – Uushenkisyydessä minkä tahansa uskonnon tai taruston mitä tahansa jumalaa, profeettaa tai olentoa voidaan kanavoida tai lähestyä. Yksisarvinen, menninkäinen, Zeus, Kristus, Buddha, Äiti Maa tai avaruusolento – aivan kaikki käy. USEIMMAT AILA RUOHON haastattelemista ihmisistä kertoivat olevansa onnellisia. He kokivat saaneensa uushenkisyydestä myönteisiä asioita kuten turvallisuutta, luottamusta intuitioon, toisten ihmisten arvostamista ja elämän rajallisuuden hyväksymistä. Ruoho toteaa, että samanlaisia asioita koetaan myös kristillisen hengellisyyden piirissä.

”

En löytänyt yhtä, viittä tai kymmentä erilaista totuutta vaan paljon enemmän. Jokainen enkelikirjailija tuo mukaan uusia ideoita.

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Kriisi muuttaa arvojamme pysyvästi yhteisöllisemmiksi” avuliaisuus, vastuullisuus ja ihmisarvo. Turvallisuus on meille erittäin tärkeää, ja olemme valmiita kantamaan siitä vastuuta. Toivon, että ne arvot, joista auttamisen ja välittämisen aalto kertoo, jääHA N vät kriisin jälkeenkin yhteiskuntamme tunnusmerkeiksi. Pysyköön Suomi turvallisena maana, jossa hyväntahtoisuus, lähimmäisenrakkaus ja yhteisöllisyys kukoistavat.”

”Pandemiaksi yltynyt koronavirus on muokannut ihmisten jokapäiväistä elämää. Ihmiset eivät useinkaan ajattele, kuinka tärkeä jokin asia on, ennen kuin sitä rajoitetaan tai se otetaan kokonaan pois. Olemme saaneet muistutuksen siitä, kuinka tärkeitä läheisemme ovat ja miltä tuntuu, kun sosiaalista kanssakäymistä rajoitetaan. Korona on samalla yhdistänyt meitä: haluamme pitää yhtä yhteistä vihollistamme vastaan. Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa näkyy se suomalaisten todellinen luonne, et-

tä vaikeissa tilanteissa olemme valmiita toimimaan toistemme hyväksi. On ollut hienoa nähdä ihmisten halu auttaa muita. Vaikka koronakriisi ei ole millään tavalla positiivinen E asia, olemme tässä tilanteessa yhdessä ja näemme normaalin arjen arvon uudesta näkökulmasta.”

”Koronakriisi on herättänyt monenlaista yhteisöllisyyttä – ihmiset tarjoavat apua kaupassa käyntiin ja muuVA hun asioiden toimittamiseen. Yhteisöllisyytenä on pidettävä myös fyysisen etäisyyden pitämistä ja tarpeettoman liikkumisen välttämistä. Toinen asia on, muuttaako kriisi arvojamme pysyvästi yhteisöllisemmiksi. Mahdollista on, että jos ihmiset ovat luoneet uusia kontakteja auttamistarkoitukses-

sa, ne saattavat jäädä voimaan myös tilanteen normalisoiduttua. Toisaalta historia näyttäisi osoittavan, että tilanteen normalisoiduttua myös arvot normalisoituvat. Tulevaisuus on sumuverhon takana. Se, mitä nyt voimme tehdä, on tukea yhteisöllisyyttä juuri nyt ja elää toivossa, että jotakin siitä jää voimaan myös elämän palatessa normaaliksi.”

MSÄ

JÄ

AN E N / L

Vantaa Rekolan seurakunnan kirkkoherra

MOIL

LAURA MARIA LATIKKA

MPI

KILA

”Viime viikkoina olemme nähneet paljon auttamisintoa. Se on ollut huolten keskellä iso ilo. Näkyviin ovat nousseet sellaiset arvot kuin auttaminen ja välittäminen. Ne ovat suomalaisille keskeisiä arvoja. Arvomme ovat kriisin myötä kirkastuneet, eivät muuttuneet. Parin vuoden takaiset tutkimukset kertovat, että suomalaisten tärkeimpiä arvoja, jopa pyhinä pitämiä asioita, ovat

MÄ

Ruoho on luterilaiseen kristillisyyteen sitoutunut teologi, joka tekee vapaaehtoistyötä omassa seurakunnassaan Lohjalla. Tämä tausta kuuluu siinä, miten hän vertaa uushenkisyyden opetuksia kristinuskon sanomaan. – Uushenkisyydestä ei löydy Jumalan armoa. Ihminen ei koskaan kelpaa sellaisena kuin on, vaan hänen pitää koko ajan suorittaa, kehittyä ja nousta korkeammille tasoille. Ruoho neuvoo uushenkisyydestä kiinnostunutta käyttämään tervettä järkeä. Hetken mietittyään hän listaa joukon asioita, joita on syytä karttaa. – Uushenkisyys on villiä maastoa. Markkinoille ilmaantuu yhä uusia kursseja ja koulutuksia, joissa voi kehittää itseään ja saavuttaa uusia tasoja ja tietoisuuksia. Kurssien hinnat vaihtelevat kymmenistä euroista jopa tuhansiin.

UUSHENKISESTÄ kirjallisuudesta ja haastateltaviltaan Aila Ruoho etsi myös vastausta siihen, miten turvallista kanavointi ja muu yhteyden ottaminen henkimaailmaan on. Uushenkisissä kirjoissa henkiin suhtaudutaan luottavaisesti, mutta kirjailijat eivät ole aina varmoja siitä, ovatko he tekemisissä rehellisen ja hyväntahtoisen henkiolennon kanssa. Ruoho kertoo esimerkkejä, joissa kokemukseen henkien yhteydenotoista on liittynyt voimakkaita kipuja. Ruoho toivoo, että seurakunnilla olisi toimintaohjeet uushenkisyyden kohtaamista varten. Hän muistuttaa, että Raamatussa kielletään toistuvasti yhteydenotot henkiin ja kuolleisiin ihmisiin eikä kehoteta ottamaan yhteyttä omaan suojelusenkeliin tai arkkienkeliin. Kriittisimmin henkikokemuksiin suhtautuvat Ruohon kristityksi kääntyneet haastateltavat. He uskovat, että uushenkisyys vei heidät pahojen henkien vaikutuspiiriin. Heidän mukaansa mielen avaaminen henkimaailmalle on vienyt ihmisiä syviin mielenterveysongelmiin. Ruoho uskoo, että osa uushenkisistä kirjailijoista on liikkeellä vilpittömin mielin ja ajattelee välittävänsä enkeleiltä tai henkimaailmasta saatua tietoa. Hän pelkää kuitenkin, että osa toinen toistaan muistuttavista enkelikirjoista saattaa syntyä vain maineen ja rahan vuoksi. – On helppo etsiä netistä yleistä enkelitietoa ja lisätä siihen jotain omaa vaikkapa kehittämällä uusi rituaali, jolla voi maadoittaa olohuoneensa. Kun kirjailija vielä kertoo kanavoineensa tunnettua hahmoa kuten Äiti Mariaa, arkkienkeli Gabrielia tai Jeesusta, moni ostaa tai lainaa kirjan. ■

Onko näin?

Henkisyyden harhapoluilla -kirjassa Linnea-niminen haastateltava kertoo jättäneensä enkelihoitajan työn, koska enkelibisnes houkuttelee ihmisiä materiaalisten arvojen avulla. Ruoho mainitsee myös neljä viikkoa kestävän Kultainen raha jumalatar -kurssin, jonka suorittaneille luvataan kyky manifestoida itselleen rahaa. – Kurssi maksoi 888 euroa ja sitä suositeltiin erityisesti talousvaikeuksiin joutuneille, hän hymähtää. Toinen riski on Ruoholle tuttu hänen aikaisemmista tietokirjoistaan. Yksi Ruohon haastateltavista on perheenisä, joka seurasi ahdistuneena vaimonsa uppoutumista energiahoitojen maailmaan. – Kuten joissakin hengellisissä liikkeissä myös uushenkisyydessä perhe voi rikkoutua, jos toinen puolisoista lähtee voimakkaasti mukaan ja toinen ei.

AADA ORA Haagan seurakunnan nuortenparlamentin jäsen, lukiolainen

PEKKA SAURI työelämäprofessori KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2020

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Rajaton vapaus on pelkkä illuusio

Mikko Heikkilä dosentti Tampere

Hyvää muunneltavaa akustiikkaa ei ole OI, JOS SE voisi olla totta, että Tikkurilan kirkkoon saataisiin kunnollinen akustiikka! Akustiikkasuunnittelija Olli Salmensaari kertoi käsityksiään hy-

MARTTA-KAISA VIRTA

KORONAKRIISISSÄ tulee näkyväksi se, että monilla ihmisillä on (ollut) kaikkivoipaisuuden ja rajattoman vapauden illuusio, jossa kaiken pitäisi olla sallittua, mutta mikään ei saisi olla pakollista. Se vain on mahdoton yhdistelmä. Esimerkiksi ihmisyksilön rajoittamaton itsemääräämisoikeus ja ihmisten välinen tasa-arvo ovat keskenään sovittamattomassa ristiriidassa, sillä ne rajoittavat toinen toistaan. Molemmat eivät voi vallita yhtä aikaa samassa yhteiskunnassa. Sinänsä erittäin tärkeistä ihmisoikeuksista on puhuttu aivan kuin oikeudet olisivat pulppuava lähde. Vain oikeuksista puhuminen on harhauttavaa, sillä ihmisyksilöiden ja -ryhmien oikeudet syntyvät siitä, että muilla on velvollisuus tapauksesta riippuen joko tehdä tai olla tekemättä jotakin. Esimerkiksi ihmisyksilön nähdäkseni tärkein oikeus, oikeus elää koko elämänsä ajan, toteutuu vain, jos kaikilla muilla on velvollisuus olla sitä häneltä riistämättä. Kun oikeudet oikeassa elämässä menevät usein auttamatta ristiin, on valittava, mikä oikeus painaa kulloinkin eniten. Käsitys ihmisarvosta juontuu Raamatusta, ja kaikkien ihmisten ihmisarvo on yhtä suuri, mutta kaikki oikeudet eivät voi olla yhtä arvokkaita.

Muunneltavuus ajatuksena tarkoittaa akustiikan sysäämistä muiden huoleksi. Se tarkoittaa myös akustisen musiikin, etenkin laulun, tuhoamista erilaisilla akustomateriaaleilla. Kunnollinen kaikuisa perusakustiikka riittää useimpiin käyttötarkoituksiin lisättynä tiheästi asennetulla puheäänentoistolla. Mutta kuka on päättänyt, että kirkkosalin akustiikan tulee soveltua myös rokkibändeille? Tällainen yhdistelmä ei yksinkertaisesti ole mahdollinen. Myyrmäen kirkko oli oikea kauhuesimerkki. Sähkösoittimet saatiin varmasti miksattua sopivasti, mutta miljoonaluokan erikoisurut menivät aivan hukkaan, kun akustiikka turmeli barokin äänikuvan. Huopatossuun veisaamista yrittävä olisi tarvinnut oman karaokemikrofonin. Toivottavasti se ei ole Tikkurilan kirkossa seuraava kehityssuunta.

Matti Kuronen laulaja ja lauluntekijä Vantaa

Jeesus-veistos käänsi selkänsä kirkossa

Korona pysäyttää ihmiskunnan tajuamaan luonnon hätätilan MAAPALLOMME ON VÄLITTÄNYT jo pitkään ihmiskunnalle tietoa huonosta olostaan. Se on kuumentanut meitä pitkillä helleaalloillaan. Se on huokunut kylmyyttä pitkiäkin kausia. Se on pannut liikkeelle sateita, tulvia, myrskyjä ja tulivuorenpurkauksia. Mutta me emme ole heränneet. Kaunis planeettamme on sairastuttanut meitä ihosyövillä, kun olemme ottaneet liikaa aurinkoa. Viime talvena se yritti herätellä meitä lumettomalla, lämpimällä talvella. Mutta me emme heränneet. Me puhuimme talouden noususta, robotisaatiosta ja digitaalisesta tietoyhteiskunnasta. Unohdimme, ettemme ole täällä yksin. Unohdimme luonnon monimuotoisuuteen kuuluvat eläimet, kasvit, metsät, veden ja ilmaston. Luonto on yrittänyt kaikin tavoin kertoa meille jo kauan, että meidän on otettava sen näyttämät merkit tosissamme. Lopulta luonto vaikeni ja laittoi liikkeelle pienen, hiljaisen herättäjän. Ja se toimi nopeasti. Nyt olemme uuden elämäntavan ja uuden ajattelun äärellä. Tervetuloa uusi aika ja sen ihmiset! Rakastakaame elämää pursuavaa kotiamme, maapalloa, ja antakaamme sille aikaa toipumiseen. Ehkä vielä opimme elämään ihmisiksi.

Birgitta Wulf Kerava

västä kirkkoakustiikasta (kirkkojakaupunki.fi). Artikkelissa hän esitti muunneltavuutta ratkaisuksi akustisesti erilaisiin tapahtumiin. Entisenä kirkkomuusikkona ja ammattilaulajana minun on kysyttä-

vä, osaako hän nimetä yhtään kirkko- tai muutakaan tilaa, jossa muunneltava akustiikka toimisi tavoitteiden mukaisesti ja hyvin. Urani aikana sellaista ihmettä ei tullut vastaan.

TEMPPELIAUKION KIRKOSSA muutettiin alttaripöydän kattausta ja ehtoollisen jakotapaa vuoden alussa. Tarkoituksena oli yhtenäistää käytäntöjä Töölön alueen seurakunnissa. Hyvä niin, mutta harmikseni Jeesus ristillä käänsi minulle ja muulle seurakunnalle selkänsä. Veistos, jossa on tyylitelty Jeesus, katsoo nyt kallioseinää ja alttaripöytää. Veistoksen takapuoli on seurakuntasaliin päin. Minun on vaikea kuvitella, että taitelija on tarkoittanut veistoksensa näin päin esitettäväksi. Kirkkoon tullessani haluan muistutuksen Jeesuksen uhrityöstä. Aiempi ristin paikka alttaripöydän takana, jossa näkyy Jeesuksen hahmo ristillä, muistutti minua Jeesuksen lihasta ja verestä, jonka hän itse meille armossaan tarjoaa. Vielä kauniimmaksi mielikuva muuttuu, kun nykyisessä järjestyksessä ehtoollisen tarjoajat ovat myös siirtyneet ehtoollispöydän taakse. Mikäli risti olisi heidän kanssaan aiemmalla paikallaan, ajatukseni olisi: ”Jeesus avustajineen tarjoaa minulle armoa esillä olevan ehtoollisen muodossa.”

Paula Peltonen Helsinki

2.4.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Sairaalapapit tukevat myös hoitohenkilö kuntaa s. 4 Piispa Laajasalo: Jumalan huolen pito ylittää kaikki rajat s. 8

Hetki ennen valoa Pääsiäisyönä Mimosa Mäkinen liittää oman elämänpolkunsa kristinuskon suureen kertomukseen s. 2

Draama suljettujen Pääsiäisyön jumalanpalvelus alkaa Jeesuksen haudalta ja huipentuu riemuun kuoleman voittamisesta. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA SIRPA PÄIVINEN

Hetkeä ennen kirkon valaisemista papit pukevat ylleen valkoiset stolat.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2020

ovien takana

ristinusko on aamua odottavien uskonto. Vuoden kahden tärkeimmän juhlan, joulun ja pääsiäisen, sanoma on pohjimmiltaan sama: kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee kirkkauden. Aurinko on ylösnousseen Kristuksen vertauskuva. Jokainen kirkko on siis nousevan auringon talo. Valon voitto pimeydestä näkyy monella tavalla pääsiäisyön jumalanpalveluksessa. Tänä vuonna palvelukset pidetään suljettujen ovien takana, ja seurakuntalaiset voivat osallistua niihin kotoa käsin television tai internetin välityksellä. Pääsiäisyön palvelus on liturgisesti rikas draama, johon sisältyy runsaasti symboliikkaa. Palvelus alkaa Jeesuksen haudalta. Sitä kuvaa se, että kirkko on palveluksen alkaessa pimeä. Alttari on riisuttu kiirastorstain messun päätteeksi ja puettu mustiin pitkäperjantain palvelusta varten. Pääsiäispalveluksen alkaessa alttari on vielä musta. Se on kirkollisessa symboliikassa kuolemansurun väri, jota käytetään ainoastaan pitkäperjantaina.

”

En muista yksityiskohtia vaan fiiliksen, että tässä on nyt enemmän kuin itse ymmärrän. KIRKKOHERRA MIMOSA MÄKINEN

PALVELUKSEN ALKAESSA papeilla on albojensa päällä mustat stolat. Siinä vaiheessa ollaan vielä kuoleman omia. Vähitellen haudan pimeyteen alkaa kajastaa ylösnousemuksen valoa. Ensin sytytetään paksu pääsiäiskynttilä, ja siitä valo leviää vähitellen kirkkokansan rukouskynttilöihin eli tuohuksiin. Alttarin mustat kirkkotekstiilit vaihdetaan valkoisiin. Papit riisuvat kuolemanmustat stolansa ja pukevat niiden tilalle kirkkautta ja iloa viestivät valkeat stolat. Lopulta kirkon kaikki valot sytytetään ja palveluksen virret vaihtuvat iloisiksi. Myös monissa luterilaisissa kirkoissa lauletaan ortodoksisesta liturgiasta tuttua riemullista Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti -laulua. KIRKKOHERRA MIMOSA MÄKISEN varhaisimmat muistikuvat pääsiäisyön messusta ovat nuoruusvuosilta Kuopiosta, Puijon kirkosta. – Muistan hämärän kirkon, johon tuli valoa pikkuhiljaa. Muistan erityisesti messun tuoksun ja tunnelman. En muista niinkään yksityiskohtia vaan ennemminkin fiiliksen, että tässä on nyt enemmän kuin itse ymmärrän, Mäkinen kertoo.

– Meidän perheessä pitkäperjantaina ei saanut mennä kavereitten kanssa minnekään vaan oltiin karanteenissa kotona. Senkin takia oli kiva kokoontua kaveriporukalla kirkossa lauantaiyönä. Nykyisin Mäkinen työskentelee Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana. Nyt aikuisena ja pappina häntä puhuttelee pääsiäisyön palveluksessa erityisesti se, miten messun sisällä kristinuskon yhteinen kertomus ja yksilön oma yksityinen elämänkaari kietoutuvat yhteen. – Tämä ihmiselämä on monesti matkaa pimeydestä valoon, synnistä armoon, kuolemasta elämään ja epätoivosta toivoon. Minua on aina puhutellut se, miten minun oma matkani epätoivon yöstä ylösnousemuksen aamuun tulee pääsiäisyön palveluksessa käytyä läpi yhdessä koko kristinuskon suuren kertomuksen kanssa.

MÄKISELLE ON TÄRKEÄTÄ myös pääsiäisen globaali ulottuvuus. Pääsiäisyö yhdistää koko maailman kristityt. – Omine pääsiäisen viettoon liittyvine tapoinemme me liitymme kristittyjen maailmanlaajaan juhlivaan joukkoon, Mäkinen sanoo. Hän pohtii, että koronaviruksen suljettua kirkkojen ovet meidän on löydettävä pääsiäisen valo uudella lailla. – Pääsiäisen merkitys ei muutu, vaikka joudumme nyt viettämään sitä eri tavalla kuin olemme tottuneet. Nyt me emme voi tavata toisiamme emmekä viettää ehtoollista yhdessä. Kun tämän jälkeen joskus koittaa aamu, jolloin yhteen tuleminen taas on mahdollista, tulee myös pääsiäisen ilosanoma todeksi aivan uudella tavalla, Mäkinen sanoo. ■

Kohti pääsiäisen iloa Pääsiäisyön jumalanpalvelukset järjestetään tänä vuonna verkkolähetyksinä ilman paikalla olevaa seurakuntaa. KORONAVIRUKSEN vuoksi ei tänä vuonna voi osallistua pääsiäisyön messuun kirkossa. Muutamista helsinkiläisistä kirkoista lähetetään pääsiäisyön messu tai jumalanpalvelus suorana verkkoon. Lähetykset tallennetaan sivuille, ja ne ovat katsottavissa jumalanpalveluksen jälkeenkin. Myös television jumalanpalvelukset tarjoavat mahdollisuuden pääsiäisen viettoon kotisohvalla.

Pääsiäisyön jumalan palveluksia Helsingissä 11.4. Helsingin tuomiokirkko klo 23. Piispa Teemu Laajasalo saarnaa pääsiäisyön jumalanpalveluksessa, liturgina toimii kirkkoherra, tuomiorovasti Marja Heltelä. Palvelukseen voi osallistua verkossa helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Paavalinkirkko klo 23. Jumalanpalveluksen toimittavat pastorit Kari Kanala ja Juha Valkeapää sekä kanttori Seppo Välimäki. Katso jumalanpalvelus: www.facebook.com/paavalinseurakunta.

Yle TV1 SUNNUNTAINA 5.4. klo 10 Palmusunnuntain TVjumalanpalvelus. Musiikissa ja rukouksissa kaikuvat kelttiläiset sävyt. Jyväskyläläisistä muusikoista koostuva Iloiset irkkuveikot -bändi esiintyy. Saarna Heidi Watia.

PERJANTAINA 10.4. klo 10 Pitkäperjantain Nojatuolikirkko. Kimmo Saareksen vieraana piispa emerita Irja Askola puhumassa pimeydestä ja hieman toivostakin. Make Perttilä House Band, laulusolisti Mirkka Paajanen ja artistivieras Jari Levy. klo 15 Franciscus ja minä – Jumalan köyhän tarina. Onko vähemmän sittenkin enemmän? Piispa Jari Jolkkonen kertoo Franciscus Assisilaisen elämäntarinaa ja kysyy, onko meillä varaa olla kuulematta Franciscuksen sanomaa. Toinen lähetys sunnuntaina 12.4. klo 22.20.

LAUANTAINA 11.4. klo 23.55 Ortodoksinen pääsiäisyön aamupalvelus ja liturgia Uspenskin katedraalissa Helsingissä. Palveluksen toimittaa arkkipiispa Leo yhdessä papiston ja kuoron kanssa. Uusinta vuodelta 2018.

SUNNUNTAINA 12.4. klo 10 Pääsiäisen musiikkijumalanpalvelus Tiellä Jerusalemiin. Gospel Covertajien lauluissa silminnäkijät kertovat hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumista Jerusalemissa. Saarna Ville Tikkanen. Toinen lähetys maanantaina 13.4. klo 11.05.

MAANANTAINA 13.4. klo 8.05 Martti ja minä – reformaattorin tarina. Miten ujosta oikeustieteen opiskelijasta kasvoi katolisen kirkon uhmakas kriitikko ja uuden Euroopan arkkitehti? Suurelta osin tuntemattomaksi jäänyttä Martti Lutherin tarinaa kertoo piispa Jari Jolkkonen. Uusinta vuodelta 2017. klo 15 Pyhän haudan kirkko. Jerusalemissa sijaitseva Pyhän haudan kirkko on rakennettu paikalle, jossa Jeesuksen ristiinnaulitsemispaikan Golgatan ja Jeesuksen haudan uskotaan sijainneen. Kirkon hallinnointi on jaettu usean kristillisen kirkkokunnan kesken, kirkon avain on kahden muslimiperheen hallussa, ja alueen rauhaa ja yhteiseloa vartioi Israelin poliisi. Näin säilyy pyhän paikan hauras rauha.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2020

Sairaalapapit vievät toivoa ja iloa huolten keskelle Pääkaupunkiseudun papit ovat olleet vasta vähän tekemisissä koronapotilaiden kanssa. Tilanne tulee muuttumaan.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT VILJA HARALA

dottelua, valmistautumista ja epätietoisuutta. Sellaista on sairaalapappien työ Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla nyt. Pääkaupunkiseudun papit ovat olleet vasta vähän tekemisissä koronapotilaiden kanssa. – Tilanne on vasta alussa. Luulen, että mitä pidempään kriisi jatkuu, sitä enemmän ahdistus ja keskustelun tarve lisääntyy, sanoo Espoon seurakuntien johtava sairaalapappi Markku Elo. Normaalisti sairaalapapit kiertelevät sairaaloissa ja hoivayksiköissä juttelemassa potilaiden ja asukkaiden kanssa. Tällä hetkellä Espoon sairaalapapit pitävät tiiviisti yhteyttä hoitohenkilökuntaan, mutta tekevät mahdollisimman paljon etätöitä. Potilaiden kanssa papit juttelevat puhelimessa, mutta menevät kutsusta myös paikan päälle. – Tämä on tehtävämme. Jos tapaamme koronapotilaita, käytämme suojavaatetusta, Elo kertoo.

– Kaikki tapahtuu yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. He arvioivat riskit. Eloa huolettaa, kuinka pitkään kriisi jatkuu. Varsinkin vanhusten ja yksinäisten ihmisten eristäytyneisyys korostuu. Elo saa itse voimaa kollegojen tuesta. Myös hiljentyminen ja uskoon turvautuminen ovat tärkeitä voimavaroja. VANTAALLAKAAN SAIRAALAPAPIT eivät tällä hetkellä liiku osastoilla omatoimisesti. Toisin kuin espoolaiset kollegansa, Vantaan papit ovat työpisteillään sairaaloissa. – Meiltä on nimenomaan toivottu, että olemme paikan päällä niin paljon kuin mahdollista, kertoo HUSin Peijaksen sairaalan sairaalapappi Matti Hanhisuanto. Myös Vantaan sairaalapapit menevät potilaiden luokse, jos potilaat niin toivovat ja henkilökunta antaa luvan. – Pidämme suojaetäisyyden. Joidenkin potilaiden kanssa käytämme suojavaatetusta, Hanhisuanto kertoo.

SIRPA PÄIVINEN

Ruokakassi on valmiiksi pakattu hygieniasyistä. Ruoka-apua jaetaan joka arkipäivä muun muassa Malmilla ja Itäkeskuksessa.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2020

– Tässä työssä on omat riskinsä, mutta meillä on valmius ja alttius olla kentällä. Koronatartunta on yksi riski muiden joukossa, vaikka monia muita suurempi. Hanhisuannon mukaan korona herättää potilaissa huolta. Sairaalapapin tärkein työkalu on kuunteleminen. – Lähdemme liikkeelle siitä, mikä ihmisiä pelottaa ja mistä he haluavat keskustella, hän sanoo. – Kuuntelu ja rauhallinen keskustelu – ne ovat avainasiat. Myös Hanhisuanto saa voimaa kollegoiden tuesta ja luottavaisesta, turvallisesta uskosta. – Emme me sairaalapapit ole ihmistä kummempia, mutta usko vaikuttaa pohjalla. Se vaikuttaa myös siihen, että haluamme tehdä tätä työtä. Myös kentältä tuleva palaute auttaa jaksamaan. – Palaute on usein hyvin kannustavaa ja rohkaisevaa. Sillä on iso merkitys siihen, että itse jaksaa. Hanhisuanto korostaa, että valtaosa sairaalapappien työtehtävistä ei liity koronaan. He ovat sairaaloissa kaikkia tukea tarvitsevia varten. KORONAPOTILAAT OVAT vasta tulossa osastohoitoon, muistuttaa Helsingin akuuttien sairaaloiden sairaalapappien tiimiesimies Marko Mattila.

Ruoka-apua jaetaan yli tuhat kassia päivässä Kun seurakuntien yhteisöruokailut ja Myllypuron elintarvikejakelu oli suljettava koronavirusepidemian hillitsemiseksi, ruoka-apu järjestettiin pikavauhtia uudelleen. Maanantaina 16.3. ruokaapua alettiin pakata valmiiksi kasseihin, jotka kuljetettiin eri puolille kaupunkia uusiin jakelupisteisiin. Niitä on yhdeksän. Kasseja on pakattu 1 000–1 400 kappaletta päivässä.

Vantaan sairaalapapeilta on toivottu, että he olisivat mahdollisimman paljon työpisteillään, kertoo HUSin Peijaksen sairaalan sairaalapappi Matti Hanhisuanto.

– Akuutein asia tuskin on heti kutsua paikalle sairaalapappia, hän arvelee. – Korona ei myöskään ole ainoa sairautemme. Me keskitymme kaikkien potilasryhmien tukemiseen. Esimerkiksi saattohoitopotilaat ja akuutin kriisin kohdanneet lapsista ikäihmisiin kaipaavat usein pappia tuekseen. Sairaalapapit työskentelevät myös vanhusten parissa seniorikes-

Viime viikolla Helsingin seurakuntayhtymän diakoniatiedottaja Eila Jaakola kyseli kävijöiltä, kuinka suuri merkitys ruokakassilla on hakijalle. ”Huomattava merkitys. Elän työmarkkinatuella ja toimeentulo on tiukkaa”, vastasi yksi. ”Suurin osa rahasta menee laskuihin. Kuntouttavan työtoiminnan tuloissa ei ole hurraamista”, sanoi toinen. ”Elämme lähes pelkästään ruoka-avulla, sillä rahat ei kerta kaikkiaan riitä. Perheeseeni kuuluu kaksi kohta aikuistuvaa poikaa, joten kulutus on suur-

ta. Käyn kaikissa paikoissa, missä on mahdollista saada ruokaa”, yksinhuoltajaäiti kertoi. Ruoka-avun järjestävät yhteistyössä Helsingin seurakunnat ja kaupunki sekä Myllypuron elintarvikeapu ry. Mukana on myös Hurstin Apu. Kaupat ja teollisuus lahjoittavat hävikkiruokaa, ja viime viikolla myös ravintoloita liittyi lahjoittajien joukkoon. Katso ”ruoka-apu” osoitteessa helsinginseurakunnat.fi

”

On tärkeää, että kirkko ei vetäydy hädän hetkellä. MARKO MATTILA

Potilaiden tapaaminen on sairaalapappien tehtävä myös koronaepidemian aikana, sanoo Espoon johtava sairaalapappi Markku Elo.

kuksissa. Niihinkään jalkautuminen ei tällä hetkellä onnistu. – Mietimme, miten voimme olla sairaaloihin ja laitoksiin paremmin yhteydessä myös etänä. Haluamme turvata sen, että hengelliset asiat ovat esillä, Mattila sanoo. – Pyrimme viemään ihmisille toivoa, iloa ja lohdutusta, emme koronaa. Vaikka koronapotilaita on

Helsinki-apu auttaa ikäihmisiä Helsinki-avun puhelin avautui maanantaina 30. maaliskuuta. Kaikki avuntarpeessa olevat yli 70-vuotiaat kaupunkilaiset voivat saada keskustelutukea ja apua asiointiin soittamalla numeroon. Helsinki-avun puhelinnumero on 09 3101 0020, ja se palvelee arkisin kello 9–16. Tästä samasta numerosta soitetaan yli 80-vuotiaille, kotonaan asuville helsinkiläisille. Muista numeroista ihmisille ei soiteta.

Apu toimii koronaepidemiasta johtuvissa poikkeuksellisissa oloissa. Helsinki-avun järjestävät Helsingin kaupunki, Helsingin seurakunnat, useat kansalaisjärjestöt sekä yrityskumppanit. HOK-Elanto perusti Helsinki-apua varten ruokatilauspalvelun, jonka kautta voi tilata viikon kauppatavarat kerralla. Ostokset maksetaan luotolla tai laskulla. Kauppakassit kantaa ovelle kaupungin tai seurakunnan työntekijä tai vapaaehtoinen auttaja. Puhelinkeskusjärjestelmän tarjoaa maksutta Genesysyhtiö.

vielä suhteellisen vähän, epidemia ahdistaa Mattilan mukaan esimerkiksi psykiatrisia potilaita. – Tilanne herättää huolta potilaissa, joilla on jo muita sairauksia. Miten siinä jaksaa, jos tulee vielä korona? Sairaalapapit tukevat myös hoitohenkilökuntaa, joka on tällä hetkellä kovan paineen alla.

Viime viikolla perustettiin puhelinpalvelu ja 18 koordinaatiopistettä eri puolille Helsinkiä. Pisteet toimivat seurakuntien toimitiloissa. Niissä työskentelee seurakuntien ja kaupungin henkilöstöä, joiden normaalit työtehtävät ovat jäissä koronarajoitusten vuoksi, sekä vapaaehtoisia. – Näihin pisteisiin ikäihmisten ei tarvitse eikä pidä tulla itse paikalle apua hakemaan, vaan tarvittavan avun saa soittamalla, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki tähdentää.

Helsinki-avun numerosta neuvotaan myös, mistä soittaja voi saada tarvitessaan henkistä ja hengellistä apua. – Helsingissä on tuskin koskaan saatu alkuun mitään näin suurta näin nopeasti, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

Uusi sopimus on syntymässä Kirkko ja kaupunki -median sopimusneuvotteluissa on tehty sopimusesitys. Seurakuntayhtymien neuvotteluryhmä esit-

tä.

Eipä papeillakaan ole kevyt-

– Menemme päivä kerrallaan. Jos koko ajan ajattelee, että valtava myrsky on tulossa, väsyy. Mattila on tyytyväinen, että kirkko on ottanut aktiivisen roolin ihmisten tukemisessa epidemian aikana. – On tärkeää, että kirkko ei vetäydy hädän hetkellä. ■

tää sopimusta, jolla myös Vantaa voisi jatkaa pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisessä mediassa 1.1. 2021 eteenpäin. Uuden sopimuksen neuvotteleminen tuli ajankohtaiseksi Vantaan sanottua sopimuksen irti viime kesänä. Ratkaisuun sisältyy esityksiä kustannussäästöistä ja verkkomedian kehittämisestä. Vantaan yhteinen kirkkoneuvosto ja Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto esittävät kirkkovaltuustoille sopimuksen hyväksymistä. Espoossa vastaavaa kokousta ei ole vielä pidetty. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–16.4.

Keskusta

LänsiHelsinki

purku ja uuden asennus alkaa 14.4. Kirkko ja seurakuntakeskus pidetään suljettuina ainakin elokuun puoleen väliin asti.

Haagan seurakunta

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: palvelu puhelimitse ma–pe klo 9–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3

Virasto: Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi

JUMALANPALVELUKSET

Jumalanpalvelukset su klo 10 ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Kiirastorstaina 9.4. klo 18, pitkäperjantaina 10.4. klo 10, pääsiäisaamuna 12.4. klo 10, 2. pääsiäispäivänä 13.4. klo 10. Tilaisuuksiin voi osallistua facebook live-striimin kautta.

Kaikki tilaisuudet toimitetaan ilman paikalla olevia seurakuntalaisia ja lähetetään Facebookissa. Seuraa ohjeita verkkosivuillamme. Sunnuntaikirkot klo 11. Verkoston jumalanpalvelus su klo 16.30. Askeleet ristintiellä 4.–10.4. joka ilta klo 19. Kiirastorstain kirkko klo 20. Jeesuksen kuolinhetki 10.4. klo 15. Pääsiäinen klo 11.

Sunnuntain jumalanpalvelukset klo 10 Tuomiokirkosta lähetetään verkossa. Lisätiedot nettisivuilta, jonka osoite löytyy yläpuolelta.

MUUTA Kirkko avoinna ma–pe klo 9–17, la–su klo 11–13 hiljentymistä varten. Päivystävä pappi joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 3245. Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. Naapuriapu: naapuriapu.haaga@ gmail.com. Facebook: haaganseurakunta, haaganseurakunnan lapset ja perheet. Instagram: @haaganseurakunta, @haagantono, #haagansrk, #valaisetpimeän. Twitter: @haagansrk. Youtube: Haagan seurakunta, Livekirkko.

Kannelmäen seurakunta Virasto: ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Facebook: Kannelmäen seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntain sanajumalanpalvelukset ja pääsiäisen ajan jumalanpalvelukset vietetään siten, että vain pappi ja kanttori ovat paikalla. Nettisivuilta näet tiedot mahdollisuudesta liittyä mukaan etäyhteydellä.

MUUTA Munkkivuoren kirkko auki su klo 12–14. Diakoniapäivystys: Mia Salmio p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä p. 09 2340 5158, Heidi Karvinen p. 09 2340 5138. Päivystävä pappi joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 5102.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Turkismiehenkuja 4 ti, to, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 ti, to, pe klo 9–16, ke klo 12–18, su klo 10–13. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

Hiljaisen viikon ja pääsiäisajan tilaisuuksia lähetetään verkossa, seuraa ilmoittelua nettisivuillamme. Seurakunnan kokoava toiminta on peruttu toistaiseksi. Seuraa ilmoittelua somessa ja nettisivuillamme. Kirkkoherranviraston asiakaspalvelupiste on suljettu toistaiseksi. Puhelimitse ja sähköpostitse palvellaan normaalisti, aukioloajat ja yhteystiedot yllä. Mahdollisuus keskusteluun tai huolien jakamiseen joka päivä p. 09 2340 6102 klo 9–21. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620

JUMALANPALVELUKSET

Jumalanpalvelukset radioidaan suorana nettiosoitteessa www. radiodei.fi/kirkko

Sanajumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 toimitetaan ilman kirkossa olevaa seurakuntaa ja striimataan suorana meidän Facebooksivullemme @kallionseurakunta. Sanajumalanpalveluksen jälkeen kirkko on auki kello 12 alkaen iltaan asti.

MUUTA

Viikkotoiminta peruttu toistaiseksi. Päivystävä pappi joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 3802. Työntekijät tavoitettavissa normaaliin tapaan puhelimitse ja sähköpostitse. Virasto palvelee arkisin puhelimitse ja sähköpostitse klo 9–14. Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus suljetaan remontin vuoksi. Kirkon ilmastointikoneen

Ruokakassien jako avun tarpeessa oleville tiistaisin klo 13 kirkolla. Diakonian puh.päivystys ma–pe klo 9–15, p. 09 2340 5668, p. 09 2340 5648. Papit ovat tavattavissa puhelimitse: kirkkoherra Arto Antturi p. 050 340 9746, vapaapäivät yleensä ma ja pe, Jukka Vanne p. 040 526 1115, vapaapäivät ma–ti, Maika Vuori p. 040 720 3881, vapaapäivät to–pe.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2020

MUUTA

JUMALANPALVELUKSET

MUUTA

Tuomiokirkkoseurakunta

MUUTA Vaikka monet tapahtumistamme ovat tauolla, keskusteluapua on aina saatavilla. Henkilökuntamme on tavoitettavissa henkilökohtaisista numeroistaan. Sen lisäksi seurakuntamme papin saat kiinni puhelinnumerosta 09 2340 3602. Parhai-

ten vastaamme arkisin klo 9–21, mutta voit jättää myös viestin ja soitamme Sinulle. Kirkkoherranvirasto palvelee käytännön asioissa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17 p. 09 2340 3600.

Lauttasaaren seurakunta

la sielunhoidollisissa ja taloudellisissa asioissa. Pappien päivystys joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 5402.

Töölön seurakunta

Virasto: p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Seurakunnan Facebook: https:// www.facebook.com/Lauttasaarenseurakunta Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1 Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna ma, ti, to, pe, klo 9–12, ke klo 14–18

Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma klo 10–15, ke klo 13–17, puhelinpalvelu p. 09 2340 6300 ma– pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@ evl.fi Diakonia p. 09 2340 6318 Facebook, @toolonseurakunta, @fokustripla, @toololapset, @toolonseurakunnanvapaaehtoiset Instagram, lapset ja perheet @toololapset Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs

JUMALANPALVELUKSET

Pääsiäisajan jumalanpalvelukset striimataan Facebookissa pyhäpäivinä klo 11, paitsi kiirastorstaina klo 23 ja keskiviikkojen viikkojumalanpalvelukset klo 19. Lisätiedot nettisivuilta.

Temppeliaukion kirkko Sanajumalanpalvelus su klo 10 ilman seurakuntalaisten läsnäoloa. Tilaisuutta voi seurata suoratoistona. Tarkemmat tiedot seurakuntatoolo.fi.

MUUTA

Kirkko on auki joka päivä hiljentymistä varten klo 12–18. Striimattavat pääsiäisen tapahtumat löydät nettisivuiltamme. Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse päivittäin klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakonian päivystyspuhelin palvelee päivittäin klo 9–21 p. 09 2340 4318.

Temppeliaukion kirkko avoinna hiljentymistä, sielunhoitoa ja vierailuja varten ma–la klo 10–17 ja su klo 11–17. Ajantasaiset tiedot temppeliaukionkirkko.fi. Fokus avoinna hiljentymistä ja sielunhoitoa varten ma–su klo 11–19. Päivystävä pappi ma–su klo 9–21 p. 09 2340 6302. Tapahtumat peruttu toistaiseksi, ajantasaiset tiedot seurakuntatoolo.fi. Kaupungin seniori-info p. 09 3104 4556 ma–pe klo 9–18.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset striimataan Paavalin FB-sivuille: 5.4. klo 10. Aitolehti, Hakkarainen. Pääsiäisen Ahdit 6.–8.4. klo 18. Saarna ja vieraileva muusikko. 9.4. klo 19. Koivisto, Hakkarainen. 10.4. klo 10. Pöysti, Hakkarainen. 11.4. klo 23. Kanala, Valkeapää, Välimäki. 12.4. klo 10. Kanala, Hakkarainen. 13.4. klo 17. Samila, Flinck, Hakkarainen.

MUUTA Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Voit jättää myös soittopyynnön vastaajaan, niin olemme yhteydessä. Tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostil-

Kampin kappeli Suljettu toistaiseksi. P. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Kappeli on suljettu toistaiseksi ja tapahtumat peruttu. Keskusteluapua ja palveluohjausta on saatavilla puhelimitse joka päivä klo 10–18. Puhelinnumerot ja lisätiedot www.kampinkappeli.fi. kohdasta koronainfo tai arkisin toimistomme numerosta 050 578 1136.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–16.4.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi Facebook ja YouTube: Herttoniemen seurakunta Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus verkossa pyhäpäivinä klo 12, kiirastorstaina klo 18. Lisätiedot nettisivuilta.

MUUTA Hiljentymistä varten Myllypuron ja Kulosaaren kirkot avoinna sunnuntaisin klo 13–15. Päivystävä pappi tavoitettavissa keskustelua varten joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 1112. Diakonian ajanvaraus Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 347 9515 (Kati Markkanen) Myllypuron elintarvikejakelu on kiinni toistaiseksi.

Mikaelin seurakunta Virasto: puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset verkossa, seuraa tiedotusta nettisivuiltamme. Palmusunnuntain jumalanpalvelus su 5.4. klo 11. Kiirastorstain jumalanpalvelus to 9.4. klo 18. Pitkäperjantain meditatiivinen jumalanpalvelus pe 10.4. klo 11. Pääsiäispäivän jumalanpalvelus su 12.4. klo 11.

joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4802. Yhteydenotto diakoniatyöntekijöihin keskustelunavun ja taloudellisen tuen selvittelyä varten puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Mikaelinkirkko avoinna hiljentymistä varten arkisin klo 9–16.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13, avoinna arkisin klo 13–17. Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2, avoinna arkisin klo 12–16.

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset netissä Youtube-, Facebook- (roihuvuorisrk) ja verkkosivuilla. Jumalanpalvelusten jälkeen kirkko on auki hiljaiselle rukoukselle kaksi tuntia. Palmusunnuntain sanajumalanpalvelus 5.4. klo 12. Laajasalon kirkko. Kiirastorstain ehtoollinen 9.4. klo 18. Tammisalon kirkko. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 10.4. klo 12. Roihuvuoren kirkko. Pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus su 12.4. klo 12. Laajasalon kirkko. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 13.4. klo 12. Roihuvuoren kirkko. Iltapäivähartaus arkisin Facebookissa.

MUUTA Päivystävä pappi joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 2702.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Ma, ti, to ja pe klo 10–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset Youtubekanavalla. Palmusunnuntaina 5.4. klo 11. Kiirastorstaina 9.4. klo 18. Pitkäperjantaina 10.4. klo 11. Pääsiäissunnuntaina 12.4. klo 11. 2. pääsiäispäivänä 13.4. klo 11.

MUUTA

Päivystävä pappi tavoitettavissa keskusteluja varten puhelimitse

Hiljentymistä varten Vartiokylän kirkko auki ma–pe 9–15 ja su 12–14

09 310 10020 Helsinki-apu Yli 70-vuotiaille koronaepidemian aikana Soita jos tarvitset arjessa selviytymiseen apua, esimerkiksi kauppa- tai asiointiapua. Helsingin kaupungin ja seurakuntien työntekijät vastaavat puheluusi ja järjestävät apua. Jos haluat keskustella esimerkiksi yksinäisyydestä tai toivot muuten henkistä tai hengellistä tukea,voit soittaa seurakuntien päivystäville papeille, joiden numerot löydät kunkin seurakunnan kohdalta. Myös Palveleva puhelin vastaa joka päivä klo 18-24 numerossa 0400 221180.

sisältöä klo 18 Malmin srk:n koti- ja FB-sivuilla.

MUUTA Älä pelkää ottaa yhteyttä Soita meille p. 09 2340 4444 / Malmin seurakunnan keskusteluapu, avoinna joka päivä klo 9–21. Voit ottaa myös suoraan yhteyttä seurakunnan pappeihin, diakoneihin, kasvatuksen ammattilaisiin tai kanttoriin, joka voi vaikkapa laulaa kanssasi lempivirtesi. Yhteystiedot löydät seurakunnan verkkosivuilta tai soita kirkkoherranvirasto ma– pe klo 9–15 p. 09 2340 4400. Kirkot auki 5.4. ja 12.4. klo 12–14. Malmin, Viikin, Puistolan ja Pihlajamäen kirkot auki sielunhoitoa ja omaa hiljentymistä varten. Ruoka-apua Ruokakasseja on jaossa tarvitseville Varustamossa Ala-Malmilla, os. Pekanraitti 16, ma–pe klo 13 alkaen, niin kauan kuin jaettavaa riittää. Diakoniatyön yhteystiedot Ajanvaraus taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön vastaajaan.

Oulunkylän seurakunta sekä Puotilan kappeli to 18–19. Kaipaatko kuuntelijaa? Soita p. 050 532 5445 tai diakoniatyöntekijälle p. 09 2340 6450 tai 09 2340 6451.

Vuosaaren seurakunta Virasto: p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

JUMALANPALVELUKSET Lasten Pyhis TV7-kanavalla sunnuntaisin klo 9.45. Jumalanpalvelukset Vuosaaren kirkosta TV7-kanavalla sunnuntaisin klo 10. Tallenteet TV7:n ohjelma-arkistossa. Palmusunnuntaina 5.4. klo 10. Virtanen, Kantola. Kiirastorstaina 9.4. klo 19. Mäkelä, Jurmu. Pitkäperjantaina 10.4. klo 10. Huhdanmäki, Ilola. Pääsiäispäivänä 12.4. klo 10. Paananen, Jurmu. 2. pääsiäispäivänä 13.4. klo 10.

MUUTA Vaikka kasvokkain kohtaamiset vähenevät, yhteys säilyy. Kirkko avoinna hiljaista rukousta varten ma–ti, to–pe 9–16, ke 12–18, su 12–14. Päivystävä pappi p. 09 2340 6503

joka päivä klo 9–21. Toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17. Diakonian päivystys p. 09 2340 6518, ti 9–11 ja to 13–15, vuosaari. diakonia@evl.fi.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–15, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Keskusteluapua puhelimitse joka päivä klo 9–21, p. 09 2340 4444. Puhelun hinta normaali (pvm). Seuraa somessa FB: @malminseurakunta IG: @malmin_seurakunta TW: @Malminsrk. YouTube: Malmin seurakunta Nuorten FB, IG, YouTube: @talolla

JUMALANPALVELUKSET

Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15 www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Seuraa somessa FB ja IG: @oulunkylanseurakunta YouTube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset verkkohartauksina: Palmusunnuntaina 5.4. klo 10. Kiirastorstaina 9.4. klo 18. Pääsiäissunnuntaina 12.4. klo 10.

MUUTA Seurakunnan työntekijät ovat tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse. Diakoniatyön neuvonta ja ajanvaraus ti, to ja pe klo 10–12, ma ja ke klo 14–16 p. 09 2340 5318. Kotikäyntityö on tauolla, mutta puhelimitse voi keskustella. Pappi päivystää joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 5302.

Videokirkot Malmin kirkosta ks. lisää helsinginseurakunnat.fi/ malmi Palmusunnuntaina 5.4. klo 10. Kiirastorstaina 9.4. klo 18. Pitkäperjantaina 10.4. klo 15. 1. pääsiäispäivänä 12.4. klo 10. 2. pääsiäispäivänä ma 13.4. klo 10. Hiljaisella viikolla joka päivä KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–16.4.

Pakilan seurakunta Virasto: palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

MUUTA

Jumalanpalvelukset striimattuna verkkosivuilta. Jumalanpalvelus su 5.4. Kiirastorstain messu to 9.4. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 10.4. Pääsiäismessu su 12.4. Pääsiäismaanantain jumalanpalvelus ma 13.4.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502. Seurakunnan työntekijät ovat tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse. Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552. Kotikäyntityömme on tauolla, mutta diakoniatyöntekijä voi keskustella puhelimitse.

Erityis ryhmille

matkat ja ryhmät, on peruttu ainakin huhtikuun loppuun asti. Työntekijöihin voi ottaa yhteyttä.

Tapahtumat toistaiseksi peruttu. Kuurojen eri ryhmät peruttu 31.5. saakka. Kaikki muut vammaistyön tilaisuudet, kehitysvammaisten ja näkövammaisten retket, leirit,

Piispan pääsiäistervehdys

asvavan lapsen elämässä ikärajat tuntuvat. Nuorten elokuviin ei vielä pääse, mutta jalkakäytävällä ei enää saa ajaa polkupyörällä. Linja-autossa on jo aikuinen, mutta ajokorttia ei kuitenkaan vielä saa. Viimeisten viikkojen aikana ikärajat ovat näkyneet toisella tavalla. Yli 70-vuotiaat on esivallan toimesta määrätty karanteenin kaltaisiin oloihin. Seurakunnat ja kaupunki ovat tavoitelleet henkilökohtaisesti yli 80-vuotiaita ja kyselleet avuntarvetta. RAJAT MUISTUTTAVAT siitä, mitä on rajan takana. Siitä syntyy pysähdys, odotus ja toivo. Poikkeusolojen asettamien rajojen keskellä voimme pohtia, mikä elämässä yleensä on tärkeää ja arvokasta ja minkä varaan olemistamme rakennamme. Ehkä tämä kriisi pakottaa meidät huomaamaan, kuinka samanlaisia ja kuinka haavoittuvaisia ihmisinä sittenkin olemme. Meidän toiveemme ja tarpeemme ihmisinä perimmältään ovat kovin yhteneväisiä. Kaikki me kaipaamme turvaa ja toivoa. KAIKKI ME haluamme nähdä ihmisiä muutenkin kuin vain tietokoneen ruudulta. Pääsiäisenä raja ylittyy. Kristus murtaa rajoista eh-

GETTY IMAGES

Pääsiäisenä raja ylittyy dottomimman, kuoleman rajan. Tällaisten pienempien rajojen aikana Kristuksen ylösnouseminen ja kuoleman rajan rikkominen laittaa asiat mittasuhteisiin. Kristitty on kaikkien rajojen keskellä sittenkin Vapahtajansa vapauttama – vapaa. Jumalan lohdutus, rohkaisu ja huolenpito ylittää kaikki rajat. VIRSI 105 on pääsiäisvirsi. Sen sanoissa näkyy lestadiolainen ymmärrys luonnon ihmeistä. Toiminnallisen ja taloudellisen synkkyyden keskellä voimme luottaa siihen, että jossain vaiheessa taas aamu koittaa. Ensin tulee aamuista tärkein, pääsiäisen ylösnousemuksen aamu, ja sen jälkeen aamu siinä arkisessa merkityksessä, aamu, jolloin koronakin kukistuu. Kesälinnut taivaan alla iloisina lentävät. Sulaneella sydämellä laulaa toukomettiset. Elämä ja autuus loistaa Herran seurakunnassa. Aurinko on ristin päällä valkea ja punainen. (Virsi 105, 3. säkeistö) TEEMU LAAJASALO Helsingin hiippakunnan piispa Piispa Teemu Laajasalo saarnaa pääsiäisyönä Helsingin tuomiokirkossa 11.4. klo 23. Jumalanpalvelukseen voi osallistua osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.