Kirkko ja kaupunki 2020 08 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

16.4.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

s #

Iltarukouksen uusi tuleminen s. 6

Tubettaja Luse luo hyvää mieltä s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Kerro terveisiä

Työpaikalla ajattelet kotiin jääneitä lapsiasi, kotona ajattelet keskeneräisiä töitäsi. Tämä kamppailu raivoaa jatkuvasti sisimmässäsi.

”IKÄVÄ ON SITÄ, että tykkää vaikkei nää”, laulaa Pentti Rasinkangas. Minusta se on osuva määritelmä. Juu ri nyt monella on kova ikävä, koska koronaviruksen aiheuttaman pandemian vuoksi me emme voi ko vin paljon tavata toisiamme. Toivottavasti ankara tau ti hellittää otteensa, ja saamme taas viettää aikaa tois temme kanssa niin kuin ennenkin. Vaikka emme voi tavata toisiamme, voimme silti pi tää yhteyttä. Nykyaikaisten älypuhelimien ja tietoko neiden lisäksi myös muuan ikivanha yhteydenpidon väline toimii erinomaisesti, nimittäin terveisten lähet täminen. TERVEISTEN LÄHETTÄMINEN on merkki siitä, että toi nen on minun mielessäni ja että minä toivon hänelle hyvää. Sananmukaisesti tulkittuna kyseessä ei ole mi kä tahansa hyvä vaan nimen omaan terveys. Terveisiä lähet tämällä me toivomme terveyttä ystävillemme. Jo itse sana tervehdys viittaa terveyteen. Eikä se ole vain suo men kieleen liittyvä ilmiö. Ruot siksikin helssataan eli toivotaan terveyttä. Jo muinaiset rooma laiset ymmärsivät yskän: he moikkasivat sanomalla ”salve”, joka merkitsee terveyttä. ITSE ASIASSA latinan salve mer kitsee vielä enemmän kuin vain terveyttä, se merkitsee pelas tumista. Yksi Jeesuksen nimi

tyksistä on latinan Salvator eli pelastaja. Italiassa ter vehditään vieläkin sanomalla salve. Samaa juurta ovat myös ranskan ja romanian salut sekä espanjan salud. TERVEYDESTÄ EHTI TULLA niin normaali olotila, et tä tervehdysten alkuperäinen merkitys pääsi arkipäi väistymään ja unohtumaan. Terveys kuuluu niihin asi oihin, joita ei huomaa ennen kuin se on uhattuna tai sen menettää. Korona ei ole tästä terveellinen muistu tus. Päinvastoin se on hyvin epäterveellinen muistu tus terveyden arvosta. Hyvin pienikin asia saattaa suistaa elämän koko naan toisenlaiseksi. Ja koronavirus on hyvin pieni. Sitä on koko maailmassa yhteensä noin viisi grammaa. LÄHETETÄÄN TERVEISIÄ. Pidetään yhteyttä. Rukoillaan sairaiden puolesta ja toivotaan parasta. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

ISRAELIN ENTINEN PÄÄMINISTERI GOLDA MEIR (1898-1978)

Tänään Iloitsen kaikkien lasteni onnistumisista ja autan, jos he tarvitsevat tukea. Hienoa on, että nyt kun lapset ovat aikuisia, myös he auttavat minua. Olemme edelleen lapsia ja vanhempia, mutta eri tavoin kuin ennen. NÄYTTELIJÄ RIITTA HAVUKAINEN HUHTIKUUN EEVASSA

Iankaikkisesti

JO MUINAISET

Lapset ovat Herran lahja, kohdun hedelmä on hänen antinsa.

ROOMALAISET MOIKKASIVAT

PSALMI 127:3

SANOMALLA ”SALVE”, JOKA MERKITSEE TERVEYTTÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Kuule, Jumala. Minä olen loukkaantunut sinulle. Sinä olet isäni, mutta et vastaa viesteihini etkä auta, kun pyydän. Osta vaikka joku lasten kasvatusopas. Saattaisit oppia jotain.

Kirkko ja kaupunki

16.4.2020 Seuraava lehti ilmestyy 30.4. KANNEN KUVA: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Vilttitossu on ihan kuin minä” Matilda Pirttikangas esiintyi lastenelokuvan pääroolissa kahdeksanvuotiaana. Hän haluaisi näytellä seuraavaksi Frozen-elokuvan hauskaa ja vahvatahtoista Annaa. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOHANNA SJÖVALL

Näyttelet kapinallista Vilttitossua lastenelokuvassa Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen. Onko sinussa ja roolihahmossasi jotain yhteistä? – Toivoin Vilttitossun roolia, koska hän on ihan kuin minä. Olen aika villi, lyhyt ja helposti suuttuva kuten Vilttitossu. Lisäksi meillä molemmilla on isosisko. Vilttitossu kiusaa Heinähattua ja minä omaa siskoani melkein joka päivä. Härnään ja vakoilen, mitä sisko tekee. Viimeksi meille tuli kränää, kun halusin nukkua siskon vieressä levitettävällä sängyllä, vaikka meillä molemmilla on omat huoneet. – Minussa ja Vilttitossussa on sellainen pikku ero, että hän ei tykkää mekoista, mutta minä pidän niistä yhtä paljon kuin housuista ja paidoista. Hän ei tykkää paljon koulustakaan, mutta minusta on kiva oppia siellä kaikenlaista.

Onko sinulla muitakin harrastuksia kuin näytteleminen? – En harrasta näyttelemistä. Minä vain näyttelen. Yleensä käyn huilu- ja pianotunneilla ja kansanmusiikkitunneilla ja pelaan jalkapalloa. Tällä hetkellä muut soittotunnit järjestetään etänä FaceTimella, mutta kansanmusiikki on koronatilanteen vuoksi tauolla. Jalkapallovalmentaja lähettää tekniikkavideoita. – Tykkään esiintyä kaikkialla. Musiikin harrastaminen on samantapaista kuin näytteleminen, sillä voin näytellä samalla kuin soitan. Konserteissa on yleisöä, ja myös kuvauspaikoilla ja leffateattereissa ihmiset katsovat, kun esiinnyn.

Haluatko jatkaa näyttelemistä? – Nyt on kiva pitää taukoa näyttelemisestä, mutta haluaisin tehdä sitä taas myöhemmin. Näytteleminen on superkivaa, koska siinä voi ilmaista itseään ja löytää uusia kavereita. En tylsisty näyttelemiseen ikinä.

– Kun viime kesänä näyttelin Vilttitossua, asuimme koko perhe Helsingissä Katajanokalla samassa kerrostalorapussa Heinähattua esittävän Emelia Levyn perheen kanssa. Näyttelemisen jälkeen leikimme pihalla yhdessä kirkonrottaa. Meillä oli tosi hauskaa. – Asun Kankaanpäässä kolmen tunnin matkan päässä Helsingistä. Suurin osa kavereista kannustaa minua näyttelemään, mutta jotkut ovat olleet kateellisia ja vähän kiusanneetkin.

Ketä haluaisit esittää seuraavaksi? – Haluaisin näytellä Frozen-elokuvan Annaa, koska hän on niin hauska! Me olemme samantyyppisiä: vitsikkäitä ja ruskea-

hiuksisia. – Harry Potter -elokuvat ovat suosikkejani. Lempihahmoni niissä on Ginny, koska hän on niin pirteä ja kaunis. Jos kävisin Tylypahkakoulua, niin minäkin olisin Rohkelikko-tuvassa kuten Ginny.

Mikä sinulle on pyhää? – Perhe ja se, että meillä on oikeus päättää omista asioistamme. Myös Taivaan isä on pyhä.

Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen on kolmas elokuva, joka perustuu Sinikka ja Tiina Nopolan suosittuun kirjasarjaan. Vilttitossua näyttelevä Matilda Pirttikangas on esiintynyt myös elokuvassa Täydellinen joulu (2019). Tänä vuonna on tarkoitus julkaista lyhytelokuva Pupu ja Major Tom, jossa Pirttikangas näyttelee.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

Ensimmäinen ju Valkoinen kaapu kertoo siitä, että Jumala peittelee meidät hyvydellään ja rakkaudellaan. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA LAURA RIIHELÄ

istiäisten päivänsankari puetaan kasteen ajaksi valkoiseen kastemekkoon. Oikeastaan se ei ole mekko vaan tunika. Asu periytyy antiikin Roomasta, jossa niin miehet kuin naiset käyttivät peruspukunaan valkoista tai kermanvaaleaa tunikaa. Sen päällä käytettiin erilaisia päällysviittoja, kuten naiset ohutta pallaa ja miehet villakankaista toogaa. Housut yleistyivät vasta 1500-luvulla. Esimerkiksi Jeesus ei koskaan pitänyt housuja jalassaan. Kastepuvun kanssa samaa perua on alba eli rippikirkkoon päälle puettava kaapu ja papin valkoinen jumalanpalvelusasu. Alba on latinaa ja merkitsee valkoista. KASTEPUVUN HISTORIA palautuu lähes kahden tuhannen vuoden taakse ensimmäisiin kristillisiin seurakuntiin Roomassa. Kastettavat olivat enimmäkseen aikuisia tai kokonaisia perheitä. Kristinusko ei ollut vielä ehtinyt siirtyä sukupolvelta toiselle. Oltiin aivan alussa. Kastaminen tapahtui upottamalla kastettava kokonaan veden alle. Tämän jälkeen hänet kuivattiin ja puettiin puhtaaseen valkeaan tunikaan merkiksi siitä, että hänet on kääritty Jumalan rakkauteen. Tavallaan kastemekko on siis kylpytakki. Valkoinen kastepuku symboloi sitä, että Jumala peittelee meidät hyvyydellään, armollaan ja rakkaudellaan. Meidän ei tarvitse yrittää kelvata Jumalalle. Hän tuntee meidät läpikotaisin ja ympäröi meidät rakkaudellaan. Antiikin Rooman ensimmäisistä kristillisistä seurakunnista periytyvät myös kastettavalle nimettävät kummit. He olivat kokeneempia kristittyjä, jotka johdattelivat uuden tulokkaan Valtakunnan salaisuuksiin, sisälle seurakuntaan. Kummista käytettiin latinankielistä nimeä sponsor, joka merkitsee tukijaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

JOISSAKIN PERHEISSÄ kastepuku kulkee perintökalleutena sukupolvelta toiselle. Se on saatettu ommella isoäidin hääpuvun laahuksesta ja sen helmaan on voitu kirjoittaa siinä kastettujen lasten nimet. Monilla on tapana julkistaa lapsen nimi juuri ristiäisissä. Kastemekon saa myös lainaksi seurakunnasta. Monissa kirkoissa on kastemekkoja sekä pienille lapsille sopivia alboja, joita voi käyttää silloin, kun kastettava ei ole enää sylivauva.

Ristiäisisiin liittyy valkoisen kastepuvun lisäksi paljon muutakin symboliikkaa. Kastemaljan vesi viittaa alkumereen, jossa kaikki elämä on syntynyt silloin kun ”Jumalan henki liikkui vetten yllä”, kuten Raamatun ensimmäisellä sivulla sanotaan. Vesi viittaa myös Raamatun kertomukseen vedenpaisumuksesta ja Nooan arkista. ”Kaikkivaltias Jumala, kasteessa sinä annat armosi tulvia ylitsemme”, sanotaan vanhassa kasterukouksessa. Kas-

TOPIAS HAIKALA

hlapuku

Kirkko ja kaupunki verkossa

teen vesi viittaa tietenkin myös pesemiseen: kaste puhdistaa meidät pahasta. Ristiäisissä sytytetään myös kastekynttilä. Se muistuttaa Jeesuksesta, joka sanoi olevansa elämän valo. Hänen seuraajansa ei kulje pimeässä vaan hänellä on elämän valo. SANA RISTIÄISET tulee siitä, että kasteen yhteydessä pappi piirtää sormellaan kastettavan otsaan ja rintaan ristinmerkin. Meillä ihmisillä on paha taipumus leimata toisiamme ja määritellä toinen toisiamme noiden leimojen perusteella. Kristinuskon mukaan Jumala leimaa meidät yhdellä ainoalla merkillä, Kristuksen ristillä, ja katsoo meitä Jeesuksen rakastavin silmin. Kasteen armo on myös katseen armoa: Jumala katsoo meitä niin kuin me katsomme lasta kastepuvussaan: hyväksyvästi, täynnä rakkautta. Lopulta risti piirretään kristityn otsan kohdalle myös arkun päälle hiekalla. Me otamme uuden elämän vastaan ja irrotamme otteemme rakkaistamme samoissa merkeissä, Jumalan hyvyyteen luottaen. ■ Kuvan pellavaisen kastemekon on seurakuntalainen tehnyt ja lahjoittanut Hakunilan kirkolle.

Ristiäiskakusta tuli koronakakku Epidemian ei tarvitse antaa pilata kaikkea. Toimittajan lapsen ristiäiskutsut piti perua, mutta mielessä kyti kapinallinen isku koronaa vastaan. Jos emme voi tarjoilla ristiäiskakkua juhla vieraille kotona, tarjoilkaamme koronakakkua kotiinkulje tuksella! Illalla starttasi koronakakkuauto. Lue osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot.

”Tämä aika muistuttaa meitä maksimi tehokkuuteen pyrkiviä, että ihmisen arvo ei määräydy tekemisten perusteella. Ihmisen arvo perustuu siihen, että hän on Luojan luoma.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN ISTOCK

Kuuntele ääneen luettuja iltarukouksia Hyvää yötä, kauniita unia, enkelin kuvia. Kirkko ja kaupungin lukijoiden lähettämiä iltarukoussuosikkeja löytyy äänen luettui na verkkosivuiltamme. Noin 40 iltarukouksen joukossa on klassi koita ja vähemmän tunnettuja iltavärssyjä. Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/iltarukoukset. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

Suljetulla Uudellamaalla pysyy nyt visusti 1,7 miljoonaa ihmistä, mutta 800 vuotta sitten täällä ei pysynyt juuri kukaan. Alue oli hämäläisten metsästysmaata. Häme oli yksi Suomen rautakauden keskusalueista, ja sikäläiset talonpojat metsästelivät sivuelinkeinonaan pitkin rannikkoa. Ruotsalaiset uudisasukkaat alkoivat saapua 1200-luvulla, ja antoivat seudulle nimen Uusimaa (ruots. Nyland). Hehän olivat omasta näkökulmastaan tulleet uuteen maahan. Helsingin pitäjän eli nykyisen Vantaan alueelle ensimmäiset ruotsalaiset asettuivat 1200-luvun jälkipuoliskolla. Siirtokunnan elämä näkyy kylännimissä, joista on sittemmin tullut kaupunginosia. Tavastby (nyk. Hämeenkylä) muistuttaa hämäläisten perinnöstä. Kyrkoby kertoo kylästä, jossa oli kirkko. Tuomari asui Domarbyssa (Tuomarinkylä) ja tulkki Tolk byssa (Tolkinkylä). Myös Dickursby (Tikkurila) ja Sottungsby (Sotunki) ovat kaikille tuttuja. Myös useimmat böle-päätteiset paikannimet ovat ruotsalaissiirtolaisten perustamia kyliä. Esimerkiksi Baggböle (Pakila), Rastböle (Rastila) ja Håkansböle (Hakunila). Böle tulee ruotsin sanasta bol, joka tarkoittaa uudisraivausta. Lähteet: Vantaan kaupunginmuseon arkeologin Andreas Koiviston Stenkullabergetblogi ja Wikipedia.

TUURE HURME

7 6

4 5 2

9 8

17 19 13 15 16 18 12 10

23 24 22

26 25

Eristetty Uusimaa 1 Hanko 10 Kauniai2 Raasepori nen 3 Inkoo 11 Helsinki 4 Lohja 12 Vantaa 5 Siuntio 13 Nurmijärvi 6 Vihti 14 Hyvinkää 7 Karkkila 15 Tuusula 8 Kirkko16 Kerava nummi 17 Järvenpää 9 Espoo 18 Sipoo

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

19 Pornainen 20 Mäntsälä 21 Porvoo 22 Askola 23 Pukkila 24 Myrskylä 25 Loviisa 26 Lapinjärvi

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

MAIJA SAARI

Erämaa nimeltä Uusimaa

Isoisän iltarukous toimii taas VANHEMMUUS EI AINA ole helppoa, eikä varsinkaan korona-aikaan. Miten puhua tilanteesta lapsen kanssa? Miten olla rehellinen mutta huolestuttamatta lasta liikaa? Miten luoda turvaa tällaisina aikoina? Helsingin Laajasalossa asuvan Olli-Pekka Koljosen perheessä otettiin käyttöön vanha konsti, iltarukous. ”Ollaan tällä viikolla lapsen kanssa nukkumaan mennessä luettu iltarukous. Ei se koronaa pois vie, mutta on tuonut muiston omasta lapsuudesta ja luonut turvan tunnetta”, Koljonen kirjoitti Twitterissä. – Puoliso on varmaan aina pitänyt iltarukoushetken lasten kanssa. Itse en kuulu edes kirkkoon, mutta jostakin tuli mie-

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

leen yhä elossa olevan isoisäni iltarukous. Kun olimme lapsena hänen luonaan yötä, hän luki meille aina iltarukouksen. Jotenkin se tuli tässä ajassa mieleen. Koljosen perheeseen kuuluvat yhdeksänvuotias koululainen ja kaksivuotias kuopus. Vaikka kaikkien arki on nyt vähän erilaista, rutiineista halutaan pitää kiinni. Iltarukous kuuluu erityisesti pienemmän lapsen nukkumaanmenorituaaleihin. – Ensin mietitään, mistä voisi olla kiitollinen tänään, ja sitten luetaan iltarukous. Hän osaa jo panna kädet ristiin, Koljonen kertoo. Rukous on ollut Levolle laske Luojani, se sama, jonka Koljonen oppi lapsena isoisältään.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Kaksivuotias ei ole vielä aloittanut päivähoitoa, joten hänen elämänsä ei ole mullistunut koronapandemian tultua kovinkaan paljon. Koululaisen kanssa tilannetta on käyty läpi. On puhuttu esimerkiksi siitä, pelottaako ja miksi yli 70-vuotiaan papan on nyt hyvä olla kotona. – Onhan tämä epävarmaa. Ei tiedä, mihin maailma menee. Pitäisi olla rehellinen ja samaan aikaan uskoa siihen, että kaikki käy kuitenkin hyvin, Koljonen pohtii.

”

ENSIN MIETITÄÄN, MISTÄ VOISI OLLA KIITOLLINEN TÄNÄÄN, JA SITTEN LUETAAN ILTARUKOUS.

Voisiko iltarukousta suositella muillekin perheille erityisesti tällaisina aikoina? – Jos se tuntuu hyvältä, niin ehkä, mikä ettei. Meillä oli tässä vielä tämä ylisukupolvinen ulottuvuus mukana.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

HANNA ANTILA

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Laita lapsi keskittymään tähän hetkeen ilman älylaitteita. Näillä ideoilla voit edistää rauhoittumista ja läsnäoloa. Hengityshissi. Lapsi makaa selällään lattialla ja laittaa pehmolelun mahansa päälle. Hän yrittää pelkän hengityksensä avulla saada pehmolelun nousemaan ja laskemaan vatsan päällä hengityksen tahdissa. Mitä rauhallisemmin lapsi hengittää, sitä paremmin pehmolelu pysyy mahan päällä putoamatta. Riippumatto. Sido lakana tiukasti pöydän ympäri niin, että lakanan päät tulevat solmuun pöytälevyn päälle ja lakanan keskiosa roikkuu löysänä pussina pöydän alla. Lapsi voi keinua, lepäillä tai lueskella riippumatossa pöydän alla omassa rauhassaan. Värit ja muodot. Pyydä lasta etsimään jotain tiettyä väriä huoneesta tai siitä paikasta, missä olette. Hänen tulee luetella esineet ja asiat, joissa tuota väriä esiintyy. Esimerkiksi punainen pöytä, punainen kirja, punainen taulu. Toinen vaihtoehto on etsiä värin sijaan tietyn muotoisia esineitä tai asioita. Murskain. Laita leikkuulaudalle tai muulle alustalle leivänmuruja riviin. Anna lapsen murskata ne leluvasaralla, puukauhalla tai MITÄ isolla lusikalla. Erityisen

”

käyttökelpoinen puuha RAUHALLISEMMIN silloin, kun tarvitset leiLAPSI HENGITTÄÄ, vän- tai keksinmuruja SITÄ PAREMMIN leivonnassa. PEHMOLELU PYSYY Juokseva kettu. Pyydä lasta kuvitteMAHAN PÄÄLLÄ lemaan, että auton viePUTOAMATTA. ressä pientareen puolella juoksee kettu. Mitä esteitä kettu kohtaa? Joutuuko se juoksemaan sillankaiteita pitkin, uimaan tai väistelemään muita autoja? Matkija. Asetu lapsen kanssa kasvotusten, tai lapset asettuvat kasvotusten keskenään. Osallistujat päättävät, kumpi on matkija ja kumpi on matkittava. Matkittava alkaa tehdä ilmeitä tai liikkeitä, ja matkija matkii niitä parhaansa mukaan. Jos lapsen halutaan rauhoittuvan, on ilmeiden ja eleiden oltava rauhallisia. Mitä näet ympärilläsi? Lapsi kertoo mahdollisimman yksityiskohtaisesti, mitä hän näkee ympärillään. Todennäköisesti hän lähtee liikkeelle kokonaisuuksista, ja kertoo esimerkiksi näkevänsä pihan ja pensaan. Aikuinen houkuttelee häntä kuvailemaan tarkkoja yksityiskohtia: Mitä näet pensaassa? Mitä muotoja, värejä, tapahtumia? Ajattelija. Keksikää aihe, joka voi olla vaikka hedelmä, lintu tai vaate. Yksi läsnäolijoista saa olla ”ajattelija”, joka valitsee mielessään yhden aiheeseen liittyvän asian. Muut yrittävät kysymyksin arvata, mitä hän ajattelee. Ajattelijalle saa esittää vain kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei. Löytyykö se tästä huoneesta? Pidätkö itse siitä asiasta? Onko se valkoinen? TUURE HURME Lähde: Maria Kangaskortet: Ruutuvapaata – Puuhaa leikki-ikäisille. Otava 2019.

LINNEA BELLAMINE

Mindfulnesspuuhaa lapsille

Kuvitusta kirjasta Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari.

Kun lelu viedään kädestä Kiukuttaako? Se on ihan ok, mutta älä lyö tai huuda kurkku suorana. Se ei ole hyväksi kenellekään. Lasten kasvuun ja kehitykseen erikoistunut psykologi Julia Pöyhönen, nykyisin puhutaan tunnetaidoista. Mitä ne ovat? – Tunteet kertovat ihmisen tarpeista. Siksi on tärkeää, että ne saavat tulla ja niiden sanomaa kuunnellaan. Niiden huomiotta jättäminen tai tukahduttaminen vaikuttaa vääjäämättömästi ihmisen hyvinvointiin jossain kohtaa elämää. – On kuitenkin tärkeää, ettei aina suuna päänä tee niin kuin tunteet yllyttävät. Omaa toimintaa pystyy ohjaamaan yhdistämällä tunteen ilmaisua ja järjen kuuntelua. Tunnetaidoissa on kysymys juuri tästä. Näin voi elää omien tunteidensa kanssa niin, että siitä on hyötyä jopa lopuksi elämää. Millaisissa tilanteissa lapset tarvitsevat tunnetaitojen opettamista? – Tunteet saattavat esimerkiksi ohjata lasta lyömään toista lasta, kun tämä yrittää ottaa lelun kädestä. Se on ymmärrettävää, mutta se ei ole oikein eikä hänen itsensäkään kannalta järkevää. Kuinka tällaisessa tilanteessa säädellään tunteita? – Lapsi, jolta on viety lelu kädestä, voi hakea aikuisen apuun ja kertoa, että hänellä oli leikki kesken. Vihan tunne auttaa häntä puolustamaan oikeuksiaan. – Jos lapsi vain tukahduttaisi vihan tunteensa, hän antaisi toisen ottaa lelun, vaikka se selvästi harmittaa häntä. Silloin lapsi antaisi toisen kulkea itsensä yli, eikä se ole hyvä asia lapsen kehitystäkään ajatellen.

– Tunteiden säätelyssä on kyse siitä, miten tuo omat tunteensa esiin niin, ettei anna niiden liikaa vaikuttaa toimintaan, vaan pitää mukana järjen äänen. Miten aikuinen voi ohjata lasta tunnetaidoissa, jos hän on itse tunnevammainen? – Vanhempi voi yhdessä lapsen kanssa harjoitella tunnetaitoja: miten tunteita nimetään ja miten tunteita voi ilmaista sellaisella tavalla, ettei tule ylilyöntejä. Niin, ettei vanhempi itsekään vihastuessaan huuda kurkku suorana, vaan menee toiseen huoneeseen hengittämään ja tulee tilanteeseen takaisin, kun tunteet ovat hallinnassa. Miksi kirjoitatte psykologikollegasi kanssa 4–7-vuotiaille tarkoitettua Fanni-tunnetaitokirjasarjaa? – Olemme tehneet Heidi Livingstonin kanssa pitkään töitä perheiden parissa ja huomanneet, että tunnetaidoilla on merkittävä vaikutus lapsen hyvinvointiin. Ne vaikuttavat lapsen tulevaisuuteen – niin opiskeluun, parisuhteeseen kuin työelämään. – Kirjamme antaa tietoa tunteista ja konkreettisia tunteiden sääntelykeinoja sekä lapsille että vanhemmille ja muille kasvattajille. Kirjan avulla voi ehkä lähteä helpommin puhumaan tunneasioista. Saamamme palautteen mukaan kirjoistamme on ollut apua tunteiden käsittelyssä myös erityisen vaikeissa tilanteissa, kuten käsiteltäessä kiusaamista, vanhempien eroa tai lasta kohdannutta onnettomuutta.

NINA RIUTTA

Julia Pöyhönen, Heidi Livingston ja Linnea Bellamine: Fanni ja suuri tunnemöykky sekä Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari (2019). Fanni ja levoton liikeri sekä Fanni ja liian jännittävä yö (2020). Fanni-kirjasarja sai kunniamaininnan Lastenkirjainstituutin vuoden 2020 Punni-kilpailussa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

Katso nukkuvaa lasta Vanhemman tehtävänä on katsoa lasta hyväksyvin silmin joka päivä. Aina se ei arjessa onnistu. Kun lapsen kanssa on raskasta, rauhoitu katselemalla nukkuvaa lasta. Katso häntä ja anna itsesi tuntea kiintymystä ja halua suojella. TEKSTI KATIANNA RUUSKANEN KUVA ISTOCK

idin rinnalle ollaan laskemassa vastasyntynyttä lasta. Vuosien odotus tiivistyy tähän hetkeen. Äiti kurottaa katseensa tuota mykkää ja salaperäistä hahmoa kohtaan ja kauhistuu äkisti. Hän ei halua lasta lähelleen, päinvastoin, hän haluaisi ojentaa lapsen jollekulle toiselle. Hän haluaisi vain olla yksin ja nukkua loputtomasti. Seuraavana päivänä lapsi lasketaan hänen syliinsä puettuna liian suureen sairaalan pyjamaan. Vauva näyttää vieraalta ja tuoksuu oudolta. Kaikki tuntuu erilaiselta kuin hän kuvitteli. Käärö pai-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

naa ja käsivarret puutuvat, ja mieli on ihmeen tyhjä ja tunnoton. Yön pimeydessä, synnytysosaston hiljentyessä hänet valtaa pakokauhu. Tuohon tuntemattomaan hänet on sidottu, ja tuo tuntematon raukka on hänestä riippuvainen. ALKAA PITKÄ ja vaivalloinen matka vanhemmuuteen. Päivä päivältä, viikko toisensa jälkeen vanhempi huolehtii hänelle annetusta ihmeestä niin hyvin kuin osaa. Pesee ja ravitsee. Pitää lämpimänä. Useimpina päivinä hän toimii mekaanisesti ja tuntee kuin olisi sumussa. Hän tekee, vaikka ei tuntisi mitään. Ja lopulta, kuukausien jälkeen, jokin liikahtaa hänessä. Yhtäkkiä lapsen intensiivinen tuijotus ei olekaan ihan niin uhkaavaa, ja äiti katsoo lastaan ja sanoo ihan hiljaa: ”Hei, hauska tavata, mä olen sun äitisi!” Useimpien vanhemmuus alkaa helpommin. Monet kestävät paremmin sen, että rakkauden täyteisten ja hellien hetkien rinnalla on myös hiljaisempia, tyhjempiä hetkiä tai suoranaista välinpitämättömyyttä ja avuttomuutta. Useimmat kestävät sen, että erilaiset tunteet tulevat ja menevät, eikä niiden vangiksi kannata jäädä. Mutta silti luulen, että moni vanhempi joutuu aika ajoin vastakkain sen tunteen kanssa, jossa tulee pohdittua, olenko riittävän hyvä vanhempi.

VANHEMMUUS KOOSTUU monista tekijöistä, ja syyt, miksi se on jollekulle vaikeampaa kuin toiselle, ovat monimutkaiset. Koskaan emme voi tietää, kenessä meistä lapsen avuttomuus ja riippuvaisuus aiheuttaa ahdistusta. Emme voi tietää, minkälaisia tiedostamattomia muistoja meissä aktivoituu, kun tulemme vanhemmiksi. Vanhemmiksi tullessamme asetumme linkiksi sukupolvien ketjuun. On merkityksellistä, minkälainen se ketju on ja mihin kohtaan siinä asetumme. Onko välitetty hiljaista tietoa armollisesta vanhemmuudesta, vai ovatko armottomuus ja ankaruus olleet taakkana sukupolvesta toiseen? Paljon enemmän kuin yksityiskohtaista opetusta lapsen huollosta tai kasvattamisesta vanhempi tarvitsee tietoa siitä, että hänestä on vanhemmuuteen, että hänessä itsessään on kaikki tarvittava taito ja tieto. Kyky hoivata ja ravita, kyky pestä ja lämmittää. TUNTEETKIN OVAT meihin ennalta asennettuja, mutta ne saattavat käyttäytyä ennalta arvaamattomasti. Lapsi saattaa aiheuttaa meissä pikemminkin ristiriitaisia kuin selkeitä tunteita. Rakkaus tai kiintymys voi näyttäytyä pelkona ja kiukkuna. Siksi olisi tärkeä antaa ristiriitaisten tunteiden rauhoittua itsessä ja odottaa, kunnes sieltä kaiken seasta siilautuu jotain hyvää ja pysyvää.

Rakkauskin on kehittyvä ja kasvava tunne. Se voimistuu suotuisissa olosuhteissa, joissa uusi vanhempi saa opetella uutta tehtäväänsä turvassa, ilman nujertavaa syyllisyyttä. ON MYÖS TÄRKEÄ muistuttaa, että vanhempi ei tee matkaa yksin. Matkakumppanina on lapsi. Hän kehittyy ja on päivä päivältä enemmän kontaktissa. Hän opettelee katsomaan kohti ja etsimään katsetta. Vanhemman tehtävänä on katsoa lasta hyväksyvin silmin joka päivä. Se on vanhemman luovuttamaton perustehtävä, yhtä tärkeä kuin turvan antaminen ja huolen pitäminen. Jos katsominen tuntuu vaikealta, aloita siitä, kun lapsi nukkuu. Moni kuormittunut ja itsensä huonoksi vanhemmaksi tunteva kertoo, että lasta on helpointa rakastaa, kun hän nukkuu. Siitä on hyvä aloittaa. Katso nukkuvaa lasta ja anna itsesi tuntea kiintymystä ja halua suojella. Anna näiden tunteiden kasvaa sinussa vähitellen. Kun olet valmis, ala katsoa häntä tällä tavalla myös, kun hän on hereillä. LUPAAN, ETTÄ jonakin päivänä sinusta tuntuu levolliselta katsella lasta sellaisena kuin hän on. Koeta ajatella yksinkertaisia ajatuksia. ”Minä olen tässä ja sinä olet siinä.” ”Ei hätää.” ”Minä pidän sinusta huolen.” ”Olet turvassa.”

Tämä ohje ei vanhene koskaan. Vanhemman ja lapsen välillä katse on se silta, jonka avulla luottamus, rakkaus ja anteeksianto rakentuvat. Kun jokin suhteessa menee rikki, voi aina palata siihen tunteeseen, jonka nukkuva vauva joskus herätti.

”

Koeta ajatella yksinkertaisia ajatuksia: Minä olen tässä ja sinä olet siinä. Ei hätää. Minä pidän sinusta huolen. Ja vaikka vanhemmuus olisi hallussa, vaikka rakkaus ja kiintymys tulisivat selkärangasta ja olisi kykyä ja halua pitää huolta ja tyynnyttää, meille kaikille tulee aikoja, jolloin vanhemmuus on haastavaa. Jokin epätavallinen asia tai kriisi voi sysätä meidät pois rakastavan vanhemmuuden tilasta. Esimerkiksi, kun ihmissuhteemme kaatuvat, kun jäämme yksin lapsen kanssa, kun sairas-

tumme tai menetämme oman vanhemman. Tai nyt, kun olemme astuneet uudenlaiseen sosiaalisen eristäytyneisyyden aikaan. Yhtäkkiä olemme tilanteessa, jossa joudumme luopumaan sosiaalisesti ja emotionaalisesti tärkeistä kodin ulkopuolisista kontakteista. Olemme kodin sisällä keskenämme erilaisten tunteiden ja tarpeiden ristitulessa. Joudumme katsomaan omaa vanhemmuuttamme uudella tavalla silmästä silmään ja taas kerran kysymään itseltämme, mitä lapsi minulta tarvitsee, oli hän sitten minkä ikäinen tahansa. KUN TUNNELMA KOTONA käy tukalaksi, kun tunteiden ja tarpeiden ristiriita käy sietämättömäksi, kannattaa yrittää purkaa tilanne jälleen kerran perustasolle. On aika katsoa taas hyväksyvästi omaa lastaan ja antaa hänelle sitä turvaa, mitä hän juuri nyt tarvitsee. Vanhemmuudessa on myös oltava mahdollisuus tehdä virheitä. Siksi vanhemmuuteen pätee sama oikeus ja neuvo kuin muihinkin ihmissuhteisiin. On oikeus aloittaa alusta. On oikeus aloittaa juuri siitä, missä nyt on. Juuri nyt minä olen tässä sinua varten, juuri nyt minä riitän. ”Minä olen tässä ja sinä olet siinä. Olet hyvä sellaisena kuin olet, ja minä riitän sellaisena kuin minä olen.” ■ Lue lisää Katianna Ruuskasen kirjoituksia verkossa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

MATIAS LÖYTTYNIEMI

Pomppulinnan Kreivin normaalissa kokoonpanossa on Valtteri Bruun (alhaalla), Arja Paju, Hannu Risku, Vili Mustalampi ja Ricardo Padilla.

Pomppulinnan Kreivin kanssa kotona makoillen Lastenbändi Pomppulinnan Kreivi järjesti Facebookissa livekonsertin 27. maaliskuuta. Esitystä katsottiin yli 60 kotisohvalta.

n nimittäin ole kuningas, enkä ole paavi enkä edes kardinaali vaan olen ihka oikea Pomppulinnan Kreivi! Näin esitteli itsensä Kreivi (Vili Mustalampi), joka istui punakultaisissa vaatteissaan yksin ruudulla. Yleensä ympärillä on neljä muuta bändin jäsentä, mutta nyt ei saa nähdä kavereita. – Onni onnettomuudessa, meillä on tämä internetin ihmemaailma, jonka välityksellä voidaan pitää toisiamme virtuaalisesti kädestä. Se oli Kreiviltä hyvin sanottu. Konsertti alkoi kappaleella Tukaani, joka on bändin paras kappale. Se kertoo linnusta ja viida-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

kosta. Pidän siitä, koska olen eläinrakas. Toisena Kreivi soitti laulun Ainoa, joka ilmestyy syksyllä julkaistavalla uudella levyllä. Minusta on kiva, että Pikkuveikka-kappaleen lisäksi on tullut laulu myös ainoille lapsille.

”

Internetin ihmemaailman välityksellä voidaan pitää toisiamme virtuaalisesti kädestä. Lätäkköjengi jäi mieleen, koska siinä on hauskat sanat. Välillä Kreivi vaihteli kitaroita (akusti-

nen, tres-kitara, buzuki) ja hauskuutti spiikeillä. Lopussa soittamaan tuli myös hänen hovimestarinsa (Ricardo Padilla), jolloin laulut kuulostivat vielä paremmilta. Pomppulinnan Kreivi soitti lauluja jo julkaistuilta albumeilta (Tukaani 2016 ja Mielen Avaruus 2017) ja kolme kappaletta ensi syksynä julkaistavalta levyltä. Tuntui vähän ärsyttävältä, kun lähetys välillä pätki, koska silloin ei voinut rauhassa kuunnella. Tykkäsin eniten kappaleista Tukaani ja Salsamato, koska niissä on hauska fiilis. Konsertissa oli erityisen kivaa se, että sain katsoa sitä kotona makoillen. Pomppulinnan Kreivi perustettiin 2012. Se ei edusta mitään tiettyä musiikkityyliä vaan yhdistelee vaikutteita ja rytmejä eri maailman kolkista.

JAIKA RÄIKKÖNEN 8 V.

Livekonsertti on katsottavissa tallenteena Vimeo-palvelussa. Yhtyeen kappaleita voi kuunnella mm. YouTubessa

BLUE ORANGE GAMES

Täytetään planeetta PLANET-LAUTAPELIN idea on rakentaa oma planeetta, jolle yritetään saada mahdollisimman monta eri eläintä. Mielestäni se on mukava peli, mutta aluksi vähän vaikea hahmottaa. Planet on aika monimutkainen, koska siinä on paljon pieniä sääntöjä, mutta kun sen ymmärtää, se on todella kiva peli. Pelissä on myös muutama muunnelma, joita ovat aloituspeli (suosittelen pelaamaan aloituspelin ensimmäisellä kerralla) ja Salaiset eläimet -versio. Salaiset eläimet -versio on mielestäni todella kiva muunnelma pelistä, koska siinä ei tiedä, mitä eläimiä tulee, eikä siksi voi valmistautua niihin. Minusta olisi hyvä, jos pelissä olisi eläinkorteissa eläinten nimet, koska peli on yli kahdeksanvuotialle, ja olisi kivaa, jos voisi samalla opetella pelissä olevien eläimien nimiä. Eläinkorttien piirustukset ovat todella kauniita ja aidonnäköisiä. Peli ei kuitenkaan kestä puolta tuntia, kuten pakkaus sanoo, mutta se on hauska vaikka lyhyt. Pelissä on hienoa se, että planeetat ovat 3D-muodossa eivätkä litteitä.

ANNIKA SALONEN 11 V.

Planet-lautapeliä suositellaan yli 8-vuotiaille ja sitä voi pelata 2–4 pelaajaa.

OTAVA

Kivaa oli, että Kahden isän Ebba -kirja on sopivan lyhyt ja että sen hahmot ovat kivat. Myös tarina on hyvin keksitty ja kirjoitettu. Se on semmoinen, mistä itse pidän, ja sitä jaksaa lukea pitempiäkin aikoja. Luvut ovat yleensä sivun tai parin pituisia vähän vaihdellen. Jokaisen luvun alussa on söpö pieni kuva. Tarinassa on hyviä kohtia ja huonoja kohtia, kuten se, kun Ebballe ja Saralle, eli Ebban parhaalle kaverille, tulee riita. Kirjassa ei ole vain hyviä ja huonoja kohtia vaan myös yllättäviä ja hauskoja kohtia niin kuin kirjoissa yleensäkin on. Erityisen surullisia kohtia tarinassa ei ole. Pidin myös siitä, ettei Riikka Ala-Harja: Kahden isän Ebba, Otava 2020. tarinassa käytetä kirjakieltä. Aluksi kirjan lukeminen tuntui ehkä siksi myös vähän hassulta. Ebballa on kaksi isää. Aluksi Ebba ei pidä ajatuksesta, että äidin miesystävä Ilmari ja hänen Miska-lemmikkikoiransa muuttavat asumaan samaan taloon Ebban ja tämän äidin kanssa. Kirjan lopussa Ebba kuitenkin alkaa tottua ajatukseen muutosta, eikä häntä enää ärsytä asia ollenkaan. SOINTU KOIVISTO 11 V.

CIRCUS ATOS

Ebba tottuu isäpuoleen

iOS-laitteelle ja Androidille Under Leaves -peli maksaa 2,20 e. Saatavilla myös tietokoneelle.

Kännykällä viidakkoon Under Leaves -digipelissä kerätään ruokaa villieläimille erilaisista maastoista. Taustalla soivat todella hienot musiikit ja luonnon äänet. Maailmankartta osoittaa, missä eri eläimet asuvat. Pelissä pääsee ruokkimaan muun muassa käärmettä, papukaijoja, jääkarhua, villisikaa ja pöllöä. Uudelle tasolle pääsee, kun edellisen tason tehtävä on suo-

ritettu. Pelissä on kauniit maisemat ja hyvät grafiikat. Jokainen taso on erivärinen ja hienosti piirretty. Zoomauksella pääsee lähemmäs maastoa ja etsimään tarkemmin. Eläimet ovat tosi kivoja, ja tykkään siitä, kun saa kerätä erilaisia juttuja. Esimerkiksi jääkarhuille keräsin jäiden seasta kaloja. Välillä ruoan löytäminen on vaikeaa, erityisesti värisokeal-

le. Ja pojista ainakin kahdeksan prosenttia on punavihersokeita! Pelin äänimaailma on rauhoittava – tai olisi, mutta aina, kun löydän uuden ruoan eli onnistun pelissä, kuuluu tosi ärsyttävä merkkiääni. Se rikkoo rauhaa. Peli on sopivan vaikea ja sopii kaikille peruskoululaisille. JOHANNES MERETNIEMI 11 V. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 8/2020

Teipataan äiti ja isä / kiinni lastenhuoneen lattiaan. / Vaanitaan kuin hyönteisiä / hämähäkki hiljaa verkossaan. / Me tahdotaan vain leikkiä, / se on meidän duuni, / anna lisää teippiä. / Te ette lähde tänään töihin. PARIISIN KEVÄÄN KAPPALE Teippileikki vuodelta 2010 voisi kuvata korona-arkea, jossa kotona pysyminen on hyve. Pikkulasten vanhemmilla on pikku pakko leikkiä, mutta leikki tekee hyvää kaikille aikuisille. Sitä tarvitsevat kipeimmin kiireiset suorittajatyypit. Leikki on lähtökohtaisesti hyödytöntä hauskanpitoa, jota harrastetaan sen itsensä vuoksi. Silti tai juuri siksi siitä seuraa paljon hyvää.

LEIKKI EI TULE ensimmäisenä mieleen poikkeusoloissa, mutta se on paikallaan juuri silloin. – Ihmiset kaipaavat leikillisyyden sallivaa asenneilmapiiriä vastapainoksi maailmanlaajuisille kriiseille, sanoo leikkitutkija Katriina Heljakka Turun yliopistosta. Nallehaaste on noussut Suomessa ja maailmalla isoksi ilmiöksi koronapandemian aikaan. Nallet ovat kurkistelleet niin kotien kuin kirkkojenkin ikkunoista. Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja, psykoterapeutti ja pappi Saija Falck pitää leikkisyyttä merkkinä hyvinvoinnista. – Kun pariskunta alkaa vastaanotollani laskea leikkiä keskenään, tiedän, että kohta minua ei enää tarvita. Kun ihminen voi huonosti, leikkisyys katoaa. Toisaalta leikkisyys pitää ihmisiä hengissä vaikeissa elämäntilanteissa. Yhdysvaltalainen leikkitutkimuksen uranuurtaja Stuart Brown on sanonut, että leikin vastakohta on masennus. Falck ajattelee samoin. – Jos onnistuu säilyttämään leikkisyyden, ei vajoa synkkyyteen. Pandemian vuoksi moni viettää nyt paljon aikaa perheen kesken. Se antaa uudenlaisen mahdollisuuden myös leikille, ilolle ja hyvälle yhdessäololle. Terveet voivat lähteä illalla vaikka yhdessä ulos pelaamaan, kun aika ei kulu harrastuksissa.

AIKUISUUS JA VAKAVUUS ovat Suomessa liittyneet perinteisesti yhteen. Irrottelu on saatettu tehdä viinan voimin. – Suomalaisiin on iskostunut syvälle eläminen niukkuudessa ja Herran nuhteessa. Isovanhempien sotakokemukset eivät olleet kovin leikkisiä, Katriina Heljakka miettii. Osa aikuisista pitää leikkimistä vastenmielisenä aina seurapelejä ja tutustumisleikkejä myöten. Psykoterapeutti Saija Falck ajattelee, että taustalla voi olla kokemus kiusaamisesta ja nolatuksi tulemisesta lapsuus- ja nuoruusiän leikeissä.

– Leikkiin ryhtyminen vaatii turvallista ilmapiiriä, eikä leikin varjolla saa ylittää kenenkään rajoja. Entä jos haluaisi olla leikkisämpi? – Voi miettiä, mitä kamalaa leikkiseksi heittäytymisestä seuraisi. Uskaltaisiko leikkiä, vaikka samalla menettäisi tilanteen kontrollin? Leikin kautta saattaa syntyä aiempaa syvempi yhteys toisiin, Falck sanoo.

FUTURISTI Perttu Pölönen kehottaa kirjassaan Tulevaisuuden lukujärjestys (Otava 2020) pysymään leikkisänä ja pitämään hauskaa, Näin hellii omaa luovuttaan. Hän myös kannustaa kokeilemaan uusia asioita ja tekemään virheitä kevein mielin. Katriina Heljakka on tutkinut leikillisyyttä Pori Laboratory of Play -tutkimustoiminnassa. Tutkimukseen osallistuneet kauppatieteilijät ovat kokeneet, että leikkiin liittyvä luovuus, rohkeus, keskustelu ja asioiden yhteinen kehittely kuuluvat olennaisesti yrittäjyyteen. – Leikki on välttämätöntä luovuudelle. Luova ihminen käyttää mielikuvitustaan ja leikkii. Hän kuvittelee ja rakentaa mielessään mahdollisia maailmoja, Heljakka sanoo. – Leikin luonne on kokeileva. Uusiin asioihin saa suhtautua rennosti ja uteliaasti. Voi kysyä itseltään: entä, jos kävisi näin? Fiksut uudet sukupolvet tajuavat, että tulevaisuuden haasteita ei ratkota yksin otsa rypyssä vaan tiimeissä ja yhteistyössä. Leikki on tässä avainsana. Heljakka puhuu leikillisestä resilienssistä. Jos ihmisellä on sitä, hän kestää epäonnistumisia, nousee nopeasti vaikeista tilanteista ja kääntää niistä oppimansa asiat vahvuuksiksi. Resilienssiin liittyy taipumus kepeyteen ja optimismiin. Psykoterapeutti Saija Falck yhdistää leikkisyyden joustavuuteen: – Leikkisä asenne on luova asenne. Se auttaa ymmärtämään, että asiat voi nähdä ja tehdä monella tavalla. Leikkisyys tuo lisää näkökulmia. Falck vertaa leikkisyyttä dialogiin, jossa kuunnellaan avoimesti toisten ajatuksia. Leikkisän ihmisen vastakohta on jäykkä ja joustamaton, joka ei anna periksi missään eikä näe muita näkökulmia kuin omansa. Hän on kuin paikalleen jämähtänyt monologi.

MONESSA TEKNOLOGIAFIRMASSA saa leikkiä työajalla. Pääkaupunkiseudun yrityksissä on tarjolla koodareille, palvelumuotoilijoille ja muille esimerkiksi tekniikka- ja arkkitehtuurilegoja, pöytälätkää ja -jalkapalloa, Play Stationeja ja Klaskpöytäpelejä. – Joskus ajattelen, että aikuiset tarvitsevat leluja enemmän kuin lapset. Lelut ovat portti mielikuvitusmaailmaan, jonne pääsemiseen aikuiset

kaipaavat usein apua, leikkitutkija Katriina Heljakka sanoo. – Yrityksiin tuodaan leikillisyyttä myös imagosyistä. Monessa Googlen toimipisteessä on liukumäki. Myös pallomeri on aikuisten suosiossa. Heljakka on tutkinut kollegansa kanssa kahta kotimaista teknologiayritystä, joilla on toteemieläimet. – Vincitin maskotti on musta kumiankka Vincent. It-slangissa rubber duck merkitsee korjaamista vaativaa bugia koodissa. Vincentin ympärillä on paljon mielikuvittelua, ja osa asiakkaistakin on lähtenyt mukaan leikkimään sillä. Verkkopalveluita ja mobiilisovelluksia rakentavaan Fraktioon liittyvät lamantiinit eli manaatit. Ne ovat kookkaita vedessä eläviä nisäkkäitä, jotka syövät kasveja ja pitävät lämpimästä. Niistä on maalattu tauluja ja niitä on tehty muovailuvahasta ja piirrelty valkotaululle. Toimistolla on lamantiinisäkkituoli, ja onpa Fraktiolle adoptoitu myös elävä nimikkolamantiini. – Ajatustyötä tekevät ihmiset viehättyvät toteemieläimistä, joita saa hypistellä ja hoivata. Pelkästään digitaalisessa ympäristössä toimiminen ei ole ihmisille luontaista, Heljakka sanoo. Leikkitutkija huomauttaa, että sekä Vincit että Fraktio ovat pärjänneet hyvin parhaiden työpaikkojen listauksissa. – Vapaan leikin kutsuminen esiin tekee ihmisistä onnellisempia työssään. Heljakka sanoo, että kollegan kanssa leikkimisen jälkeen on helpompi hoitaa yhdessä myös asiallisia asioita.

AINO KOSKI, 11, on välkkäri. Hänen tehtävänään on suunnitella ja vetää välituntileikkejä muille alakoululaisille silloin, kun koulua käydään koulussa. Korona-aikaan hän järjestää leikkejä kahdelle äidilleen. – Vanhempien pitää antaa ensin levätä. Silloin he eivät ärry helposti vaan ovat iloisia. Vanhemmille ei pidä myöskään antaa liian vaikeita tehtäviä. Jos heitä pyytää olemaan pitkin lattiaa pomppivia pupuja, he eivät jaksa. Koski leikkii vanhempiensa ja pikkusiskonsa kanssa hippaa ja piilosta, ratkoo palapelejä ja pelaa lautapelejä. Myös rooliasuilla, pehmoleluilla ja muovieläimillä leikkiminen sujuu yhdessä. – Opettajaäitini leikkii tosi hyvin. Lääkäriäiti on vakavampi, mutta on hauskaa, kun hän heittäytyy välillä leikissä höpsöksi. Yksi leikkimisen parhaita puolia on siihen liittyvä vapaus päättää kaikesta. – Leikkiessä pääsee rakentamaan oman maailman, jossa voi vaikka ratsastaa yksisarvisella tai olla pilvi. Kosken mielestä aikuisten kannattaa kehittää mielikuvitustaan leikkimällä. – Tosi monessa asiassa tarvitaan luomisen taitoja, joita leikissä voi tavallaan harjoitella. Jos on vaikka insinööri, pitää osata keksiä, millaisia asioita rakentaa. Koski on tyytyväinen trendiin, joka on tuonut leikkimisen joillekin aikuisten työpaikoille. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 8/2020

– Kun aikuiset uupuvat töissä ja tarvitsevat tauon, heidän ei kannata juoda kahvia vaan peuhata pallomeressä ja pitää hauskaa, Koski neuvoo.

”OLEN TEHNYT LEIKISTÄ huomion: mitä intensiivisemmin leikin, sen nopeammin saamme kahvihetken pakettiin. Leikki on täydellistä läsnäoloa ja mindfulnessia, siinä ei voi fuskata”, pohti Ile Uusivuori leikkikahvittelua kolmivuotiaansa kanssa Meidän Perhe -lehden kolumnissa 24.2. ”Siksi esitän tyttärelleni spesifejä kysymyksiä pullan tekemisestä: ’onko tämä tänään leivottua’ ja ’onhan siinä varmasti tarpeeksi kanelia’.” Mindfulnessin eli tietoisuustaitojen ideana on keskittyä kokemaan, havainnoimaan ja hyväksymään meneillään oleva hetki. Suomen Mielenterveys ry suosittelee mielen tyynnyttämistä kaikille: usein havaittuja hyötyjä ovat esimerkiksi ahdistuksen ja stressin lievittyminen sekä myönteisten tunteiden ja luovuuden lisääntyminen. – Keskittyminen yhteen asiaan näyttäisi olevan aikuisille vaikeaa. Koemme jäävämme jostain paitsi, jos emme elä ajatuksellisesti yhtä aikaa monessa eri ulottuvuudessa, Katriina Heljakka toteaa. Jos on mahdollisuus leikkiä lapsen kanssa, niin mitäpä jos yrittäisi uppoutua siihen? Kun kesken kaiken tulee mieleen, että pitäisi tyhjentää tiskikone tai vastata sähköpostiin, ajatusta voi tarkkailla lempeästi, antaa sen tulla ja mennä ja ohjata sitten keskittymisen uudestaan lapsen johtamaan leikkiin. – Lapsen kanssa leikkivän aikuisen pitää pyrkiä olemaan hereillä, herkkänä ja tilannetaju kunnossa koko ajan, Heljakka sanoo.

– PARIT, JOTKA LEIKKIVÄT yhdessä, pysyvät yhdessä. Yhteinen leikki vahvistaa suhdetta ja on erityisen tärkeää läheisissä ihmissuhteissa, Katriina Heljakka sanoo. – Oman parisuhteeni alussa minulla oli Uglydoll-pehmolelu ja miehelläni muumilaakson Haisuli Mini-Me-hahmona. Kun menimme rantalomalle, tein Haisulille uimahousut ja laitoin sille miniaurinkolasit päähän ja sitten kuvasimme lelujamme. Heljakka tietää pariskunnan, joka leikki ja matkusti Possu-pehmon kanssa. Pari kehitti yhdessä Possulle persoonan: se tykkäsi Euroviisuista ja sillä oli oma tanssityyli. Kun radiosta tuli Possulle sopivia kappaleita, pari totesi, että onpa possumaista musiikkia. Ensimmäisen lapsen syntyessä maskotti päätyi kaappiin muiden pehmojen kanssa, mutta pari huomioi edelleen possumaiset biisit. Aikuisten leikillä viitataan pehmoleluleikkejä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

useammin seksiin, johon saattaa kuulua esileikkiä ja roolileikkejä. Aikuisten leluista puhutaan kiertoilmaisuna seksileluille. Heljakan mukaan aikuisten leikki on paljon muutakin kuin seksiä, mutta terve seksuaalisuus on luonteeltaan leikkisää. – Seksiin voi luottamuksellisessa suhteessa suhtautua leikkinä, johon osapuolet antavat suostumuksensa ja jossa toista kuunnellaan ja kunnioitetaan. Seksi on itseilmaisua ja hyvinvointia lisäävää toimintaa. Lisääntymiseen tähtävää seksiä en kuitenkaan pidä leikkinä. Pariterapeutti Saija Falck näkee leikissä ja seksuaalisuudessa paljon yhteistä. – Rakastelu on heittäytymistä. Muuten se menee suorittamiseksi. Kokemus turvallisuudesta antaa mahdollisuuden leikkisälle uteliaisuudelle ja yhteiselle nautinnolle.

KOIRAN- JA KISSANOMISTAJAT tietävät, että lemmikit leikkivät mielellään: pyydystävät ja riepottelevat leikkikalujaan ja tökkivät vinkulelun ääntelemään yhä uudestaan. Villieläimet sen sijaan nähdään usein hieman robottimaisina olentoina, joiden elämä on suvunjatkamisen ja hengissä selviämisen motivoimaa selviytymistaistelua. Oikeasti erityisesti eläinkunnan älyköt leikkivät aikuisinakin. Yhdysvaltalainen etologi Jonathan Balcombe kuvaa kirjassaan Eläimellinen nautinto (Into 2014) eläinten huvituksia. Varikset liukuvat ja syöksyvät ilmavirtojen mukana ilman muuta näkyvää syytä kuin hauskanpito. Leikin alkua odottavat nuoret rotat vikisevät samalla mielihyvätaajuudella kuin saadessaan herkkuja. Jopa eläinten seksuaalinen toiminta voi olla Balcomben mukaan pikemminkin leikkisää hauskanpitoa kuin suvunjatkamista. Suippokuonodelfiinit saattavat ikään kuin ratsastaa tandemina toistensa selkäevän päällä. Alla oleva delfiini työntää evänsä toisen sukuelinaukkoon molempien uidessa yhdessä. Bonobo-ihmisapinoita tutkinut Isabel Behncke Izquierdo näytti asiantuntijoiden esiintymisiä jakavan TED Talksin seminaaripuheessaan vuonna 2011, kuinka bonobot leikkivät hippaa, jossa jahtaaja puristeli kiinni saadun uroksen kiveksiä. Bonoboille leikit ovat laumaa yhdistävä liima, mutta myös muuta. Sukulaislajimme edustajat leikkivät myös rauhallisesti yksin, kuten pyörittelevät oksaa vedessä ja seuraavat veden liikettä.

– JOSKUS TULEE MIELEEN, että meidän Jumalamme on hyvin huumorintajuinen. Hän on antanut meille leikkisyyden, psykoterapeutti ja pappi Saija Falck sanoo.

Jos uskonnollisuus on ryppyotsaista, se ei ole Falckin mielestä omiaan luomaan yhteyttä muihin. Yksi uskonnollisuutta ja leikkiä yhdistävä tekijä ovat rituaalit. Leikkitutkija Katriina Heljakka on pohtinut seimen rakentamista tapana fanittaa Jeesuksen syntymää. Hän näkee, että pyhä innoittaa vuosittain toistuvaa seimileikkiä, joka voi puolestaan vahvistaa pyhän kokemusta. Hartautta ja perinteitä henkivällä seimiasetelmalla leikkiminen on rituaali, jossa jäljitellään uskonnollista esikuvaa. Se perustuu Raamatun tarinaan ja virittää kristilliseen joulutunnelmaan. Heljakka pitää jouluseimen tekemistä aikuisten leluleikkinä, jota voi verrata vaikkapa nukkekodin miniatyyrimaailman rakenteluun. Seimen voi koostaa myös valmiista leluhahmoista. Esimerkiksi Fisher-Pricen leikkiseimessä Deluxe Christmas Story Jeesus-lapsen ympärille kokoontuu pyöreäpäisiä, muovisia pikkutyyppejä, ja voi seimen rakentaa legoistakin. Heljakka mainitsee Nooan arkin toisena esimerkkinä Raamatun tapahtumasta, jota varten on kehitetty paljon leluja. Hän on nähnyt myös lihaksikkaita, kristillisiä toimintahahmoja ja puhuvia Raamattu-nukkeja.

KÄNNYKKÄ- JA TIETOKONEPELIT, lelujen keräily, improvisaatioteatteri, Pokémon Go -hahmojen metsästäminen, pienoismallien rakentelu, värityskuvien värittäminen – mitä muuta nämä ovat kuin leikkiä, jota myös aikuiset harrastavat? Katriina Heljakka kertoo, että aikuiset keräävät leluja entistä näkyvämmin muun muassa valo- ja videokuvaamalla niitä sosiaaliseen mediaan. Nukkedraamat voivat olla fantasiaa, todellisuuspakoa tai tapa käsitellä todellisen elämän ongelmia. – Aikuiset puhuvat helposti lelujen keräilystä tai harrastamisesta. Toivon, että ihmiset murtautuisivat ulos lelukaapeistaan ja uskaltaisivat sanoa leikkivänsä. 2000-luvulla eletään leikin aikakautta. Maailma leikillistyy, pelillistyy ja lelullistuu, Heljakka sanoo. Aikuisten leikki ei ole kuitenkaan uusi juttu. Vain leikkivälineet ovat vaihtuneet. – Suomessa on tunnollisen työkulttuurin vastapainoksi vietetty vapaa-aikaa riehakkaasti. Kyläyhteisöjen kokoontumispaikoille rakennettiin 1800-luvun lopussa isoja keinuja, Heljakka kertoo. Leikin tutkija Stuart Brown esitteli vuonna 2008 Ted Talkissa 1400-luvulta peräisin olevaa maalausta, joka kuvaa 124:ää erilaista leikkiä eurooppalaisessa kaupunkimaisemassa. Kuvassa on eri-ikäisiä ihmisiä leikkimässä porukalla, pareittain ja yksin. On urheilullisia leikkejä, pelejä ja ilveilyä. Enää eivät tavalliset pihat kuhise leikkijöitä, ja se on Brownista menetys. Siksi hän kehottaa: kaiva esiin leikkisimmät ja iloisimmat muistosi, liittyvät ne sitten johonkin leluleikkiin, syntymäpäiviin tai vaikka lomaan. Mieti sitten, miten voit yhdistää menneet suosikkileikkisi nykyiseen elämääsi. Elämä on leikkien parempaa. ■ Lataa jutun värityskuvat osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 8/2020

Posin kautta Niko ”Luse” Lusenius on iltapäiväkerhon ohjaaja ja tubettaja, joka tahtoo luoda hyvää mieltä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILJA HARALA

un Niko Lusenius oli Viikin normaalikoulun ekaluokkalainen, hän meni koulun jälkeen seurakunnan iltapäiväkerhoon. – Siellä oli aika riehakas meininki, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta jokaisella oli myös omaa tilaa. Paljon oltiin ulkona, mikä oli hyvä juttu, Lusenius kertoo. Kerhossa Lusenius innostui myös jalkapallosta ja sählystä. – Ohjaajat kertoivat vanhemmille, mitä lapsi tykkää tehdä. Siitä lähti kipinä nykyisiin harrastuksiini. Nyt Niko Lusenius on 24-vuotias, Kallion seurakunnan iltapäiväkerhon ohjaaja ja tubettaja. Kuluva kevät on ollut erikoinen, sillä koronavirus on pitänyt suurimman osan iltapäiväkerhon lapsista kotona ja etäopetuksessa. Niinpä Lusenius on pitänyt alakouluikäisille ”Lusen karanteenikerhoa” WhatsAppissa. Omille iltapäiväkerholaisilleen hän on lisäksi perustanut oman WhatsApp-ryhmän. – Se on sujunut todella hyvin. Heitän ryhmään joka päivä tehtäviä, jotka liittyvät esimerkiksi liikuntaan. Lapset suorittavat tehtävän ja kuvaavan siitä videon. Lapsia harmittaa harrastusten peruuntuminen ja koulutehtävien suuri määrä, mutta huumoriakin heitetään. – Puhun tilanteesta ja fiiliksistäni ja kyselen, miltä lapsista tuntuu. Yksikin voimaviesti voi nyt tuntua hyvältä ja tsempata, Lusenius sanoo. ILTAPÄIVÄKERHON OHJAAJAKSI Niko Lusenius päätyi monen mutkan kautta. Hän opiskeli ensin sähköalaa, sitten tarjoilijaksi ja matkailualaa. Pari kesää Lusenius työskenteli Linnanmäellä. Sen jälkeen hän päätyi töihin kirjastoon. – Olin siellä nuorten osastolla ja aloin miettiä, että työ lasten ja nuorten parissa voisi sopia minulle. Nyt olen ollut iltapäiväkerhon ohjaajana vuoden. Tarkoitus olisi valmistua oppisopimuksella nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Lusenius viihtyy mainiosti ykkös- ja kakkosluokkalaisten kanssa. – He ovat aika vallattomia, sillä energiaa riittää. Tuon ikäiset eivät peittele tunteitaan vaan sanovat, mitä mieltä ovat. He ovat avoimia, uteliaita ja monipuolisesti kiinnostuneita eri asioista. Iltapäiväkerhonohjaajana Lusenius on pystynyt hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksenkohteitaan. Hän on usein lasten kanssa sählykentällä. – Olen yhtä aikaa sekä pelaaja että tuomari. Pelistä ei tule mitään, jos lapset menevät omilla säännöillään. Olen tarkkana, etten suosi ketään.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

Vuodessa Lusenius kokee löytäneensä työroolinsa. – Aluksi olin vain se Niko, joka oli mukava kaikille ja tykkäsi heittäytyä mukaan leikkeihin ja peleihin. Jossain vaiheessa aloin löytää auktoriteetin. Kun kerhotilassa on 30 lasta, on pakko olla tietyt henkilöt, joita kuunnellaan. NIKO LUSENIUKSEN YouTube-kanavalla on tällä hetkellä yli 50 000 tilaajaa. Määrä hämmästyttää häntä itseäänkin. Kyse on kuitenkin vain harrastuksesta, josta Lusenius ei ole halunnut ottaa suurempia paineita. – Se alkoi ihan pienestä. Kaveri pyysi mukaan omille videoilleen. Sitten hän ehdotti, että minun kannattaisi perustaa oma kanava. Päätin kokeilla, ja homma alkoi vetää. Tilaajamäärä kasvoi nopeasti. Osittain se johtui siitä, että Luseniuksen kasvot olivat tulleet tutuiksi kavereitten videoilta.

”

En osaa olla negatiivinen kameran edessä. Haluan tuoda esiin parhaan minäni. – Aloitin hyvään aikaan. Muutama vuosi sitten tekijöitä ei ollut niin paljon kuin nyt. Luse-kanavalla on sähly- ja jalkapallovideoita, Fifa-pelivideoita, erilaisia haasteita, huumoria ja kavereitten kanssa tehtyjä yhteisvideoita. Katsojat ovat alle parikymppisiä. Palautetta ja viestejä tulee eri YouTuben, Snapchatin ja Instagramin välityksellä. – Minut tunnistetaan välillä kaupassa, urheilutapahtumissa tai julkisessa liikenteessä. Lapset ja nuoret ovat nykyään tosi rohkeita. He tulevat sanomaan, että moi, miten menee, ja sitten otetaan vaikka yhteiskuva. Jos minä olisin nähnyt heidän ikäisenään esimerkiksi jonkun artistin, en olisi uskaltanut sanoa hänelle mitään. Huomio ei tunnu Luseniuksesta kiusalliselta. – Minusta on mukava tavata katsojia. Eikä se ole paljon minun ajastani pois. TUBETTAJAT OVAT lapsille ja nuorille tärkeitä. He voivat olla kuin isoveljiä ja -siskoja, mutta myös tärkeitä tiedon välittäjiä. Kun jotakin merkittävää tapahtuu, tietoa ei välttämättä etsitä perinteisestä mediasta vaan vaikka Suomen suosi-

tuimpiin tubettajiin kuuluvan Roni Backin kanavalta. – Junnut pystyvät samastumaan tubettajiin. On sama puhetyyli ja vaatetus ja ehkä samat mielenkiinnon kohteetkin, Niko Lusenius selittää. Suosio tuo mukanaan mahdollisuuksia. Osa elää tubettamisella, ja tubettajia pyydetään mukaan kaupallisiin yhteistöihin ja tapahtumiin. – Minä en ole tehnyt kaupallisia yhteistöitä, koska olen halunnut pitää tämän harrastuksena. Tykkään videoiden tekemisestä, mutta se ei ole minulle intohimo. Vedän fiilispohjalta, eikä ole tuntunut oikealta lähteä mukaan yhteistyökuvioihin. JOTKUT TUBETTAJAT jakavat kameralle elämästään suurin piirtein kaiken, kipeätkin aiheet. Niko Luseniuksen mielestä se on hyvä juttu, koska joku voi saada niistä vertaistukea. Hänen omat videonsa ovat kuitenkin hyväntuulisia ja keskittyvät hänen mielenkiinnonkohteisiinsa. – En osaa olla negatiivinen kameran edessä. Haluan tuoda esiin parhaan minäni. Posin kautta vaan. Kaverit ovat sitä varten, että heille voin kertoa huolistani. Kuten kaikki tubettajat, myös Lusenius saa välillä negatiivisia kommentteja. – Aluksi se tuntui oudolta. Että miten joku voi vihata fudisvideoita! Samaan aikaan ajattelin, että no, kai se on hyvä asia, jos herättää tunteita. – Ikävät kommentit tulevat usein nimimerkin takaa, eikä kukaan välttämättä sanoisi sellaisia asioita kasvotusten. Ehkä jollakin on vain huono päivä. Joka tapauksessa ilkeydet kertovat enemmän sanojastaan kuin palautteen kohteesta. Luseniuksen mielestä jokaisen on hyvä miettiä, hyödyttääkö ikävä kirjoittelu mitenkään itseä ja antaako se kenellekään hyvää fiilistä. – Negatiivisista jutuista tulee helposti lumipalloefekti, joka kasvaa. KALLION SEURAKUNNAN iltapäiväkerholaiset tietävät, että heidän kerhonohjaajansa on tubettaja. Jotkut heistä saattavat ainakin muutaman vuoden päästä kiinnostua videoitten tekemisestä. – Jos aikoo aloittaa, kannattaa kysyä vanhemmilta lupa ja miettiä, millaisia videoita alkaa tehdä. Jos se tuntuu hauskalta, kannattaa jatkaa, jos ei, voi lopettaa. Mutta idea on kaiken a ja o. – Aloittaminen on helppoa, mutta erottautuminen vaikeaa. Jokaisella tubettajalla pitäisi kuitenkin olla se oma juttu, josta hänet tunnetaan. Niko Lusenius uskoo, että tubettaminen on tullut jäädäkseen, sillä varsinkin nuoret saavat siitä paljon. Hän itse aikoo jatkaa niin kauan kuin se tuntuu hauskalta ja luontevalta. Harrastuksesta on ollut hänelle hyötyä ammatillisestikin. – Tässä oppii, mille lapset ja nuoret nauravat ja mistä he tykkäävät. Jossakin vaiheessa haluaisin työskennellä esimerkiksi yläkouluikäisten parissa. He saattavat olla joskus varovaisia ja ujojakin, mutta tubettajana myös heihin saa jonkinlaisen kontaktin. ■

Kuka?

Niko Lusenius, 24, on Kallion seurakunnan iltapäiväkerhon ohjaaja. Asuu Helsingin Munkkisaaressa.

Mitä?

Harrastaa sählyä, jalkapalloa ja YouTube-videoiden tekemistä Luse-nimellä.

Motto

”Jos et yritä, et saa koskaan tietää.”

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

Teologian kandidaatti Rasmus Tillander pitämässä oppituntia Espoonlahden seurakunnan rippileirillä Hvittorpin leirikeskuksessa kesällä 2018.

Uskalla puhua uskonnosta Nuori arvostaa aikuista, joka puhuu avoimesti uskonnosta ja näyttää esimerkillään, että usko voi olla kantava asia elämässä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

oka toisessa kodissa uskonnosta ei puhuta lasten ja nuorten kanssa oikeastaan mitään, havaitsi Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä. Hän on tutkinut kymmenen vuoden ajan noin 250 nuoren joukkoa. Tuona aikana nuoret ovat varttuneet rippikoululaisista 25-vuotiaiksi. Noin puolella nuorista usko oli kuta kuinkin samalla tasolla 25-vuotiaana kuin 15-vuotiaana. Joka kolmas taas oli etääntynyt uskosta. Noin joka seitsemäs koki lähentyneensä Jumalaa, ja usko oli vahvistunut.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

Maaliskuussa Tervo-Niemelä julkaisi tutkimusaineistonsa pohjalta British Journal of Religious Education -lehdessä artikkelin, jossa tarkasteltiin sitä, miten kotona saatu uskonnollinen kasvatus vaikuttaa nuorten uskoon eri elämänvaiheissa. – Jo kaikki aiemmatkin tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhemmilla on hyvin keskeinen rooli siinä, millaiseksi ihmisen uskonnollisuus muotoutuu. Nyt pyrin selvittämään erityisesti sitä, miten nuoren uskonnollisuus voi vahvistua ja mistä se voi saada vaikutteita, jos vanhemmat eivät ole antaneet uskontokasvatusta, Tervo-Niemelä kertoo.

KATI TERVO-NIEMELÄ YLLÄTTYI siitä, miten ratkaisevaa on molempien vanhempien mukanaolo. Jos uskontokasvatusta antaa vanhemmista vain toinen, perheen lapset ovat 25-vuotiaina asenteiltaan lähempänä niitä, jotka eivät ole saaneet ollenkaan uskontokasvatusta. – Usko vaatii ympärilleen sitä tukevia elementtejä, niin kutsuttuja uskottavuusrakenteita, jotta se vahvistuu ja säilyy. Varsinkin nuoren usko tarvitsee niitä aika paljon. Hänen ympärillään täytyy olla riittävästi ihmisiä, jotka uskovat samalla tavalla. Niillä nuorilla, jotka ovat kasvaneet uskonnollisen ilmapiirin ulkopuolella, korostuu median vaikutus. – Se näkyy ennen kaikkea negatiivisessa mielessä. Esimerkiksi kirkosta eroava nuori usein vetoaa mediaan, Tervo-Niemelä kertoo. Koulun uskonnonopetuksesta nuoret puhuivat myönteisesti. He

kokivat sen antaneen tietoa ja olleen neutraalia. Sen sijaan historian tunneilta joillekin nuorille oli jäänyt mieleen se, että siellä oli tuotu esiin kristinuskon kielteisiä puolia ja sitä, millaisia kauheuksia uskon nimissä on tehty. Tämä oli muuttanut heidän omaa suhtautumistaan uskontoon kielteisemmäksi. Kotitaustasta riippumatta voimakkaimmin nuorten uskonnolliseen ajatteluun vaikutti rippikoulu. – Kodin vaikutusta on vaikea korvata, mutta rippikoulu paikkaa sitä merkittävällä tavalla. Nuoret, jotka eivät saaneet vanhemmiltaan uskontokasvatusta, mainitsivat vaikuttajina myös isovanhempia ja yksittäisiä kirkon työntekijöitä, kertoo Tervo-Niemelä. Rippikoulu on tärkeä kokemus isolle osalle nuorista, mutta sen vaikutus jää helposti väliaikaiseksi niillä nuorilla, jotka eivät saa kotoa uskontokasvatusta.

– Yksi rippikoulukokemus ei riitä kantamaan kovin pitkälle silloin, jos koti ja arki ei tue uskoa. MYÖS SILLÄ ON väliä, millaista kotoa saatu kasvatus on. Kati TervoNiemelän tutkimuksessa nousi selvästi esiin se, että ankaralla ja tuomitsevalla uskontokasvatuksella ei saada mitään hyvää aikaan, vaan se päinvastoin on omiaan etäännyttämään nuoria uskosta ja kirkosta. – Olennaista on myönteinen, hellä ja rakastava suhde lapseen ja se, että uskonkysymykset tulevat luontevasti arjessa vastaan ja niistä puhutaan avoimesti. Tärkeää olisi sekin, että kirkossa käynti olisi lapselle kiva kokemus, johon ei liity pakkoa eikä ankaruutta.

”

Uskonnosta voi puhua ihan tietopuolisena asiana: on eri uskontoja, ihmiset uskovat eri lailla, uskonto vaikuttaa moniin asioihin ja näkyy maailman politiikassa. – Kirkossa pitäisi olla tilaa myös lapsen elämälle. On ihanaa, että kirkoissa on nykyisin leikkipaikkoja, joissa lapset saavat olla ihan vapaasti. Pitäisi päästä eroon siitä, että seurakuntalaiset katsovat ankarasti lasten levottomuutta. Lapsi kyllä näkee sen viestin, että ”ole hiljaa, et kuulu tänne”. Tervo-Niemelää huolestuttaa se, että noin puolet perheistä on sellaisia, joissa uskonnosta ei puhuta edes asiatasolla – saati että niissä harjoitettaisiin uskontoa vaikkapa iltarukouksen verran. Hän epäilee, että monet vanhemmat jättävät uskonnosta puhumisen mieluummin ammattilaisille, kuten seurakunnan työntekijöille tai opettajille. Usko myös saattaa tuntua niin henkilökohtaiselta tai jopa hävettävältä asialta, ettei siitä haluta puhua edes kotona. – Se on harmi, koska nuoret kertoivat todella arvostavasti niistä ai-

kuisista, esimerkiksi isovanhemmista tai kummeista, jotka ovat puhuneet heille uskon kysymyksistä tuputtamatta, lämpimässä hengessä ja luonnollisena osana elämää. – Monet nuoret mainitsivat myös iltarukouksen. He kertoivat, kuinka äiti luki iltarukousta ja kuinka vasta isommaksi kasvettuaan he ovat tajunneet, miten iso merkitys sillä on heille ollut. ILTARUKOUKSEN OPETTAMINEN taaperolle ja lastenraamatun selailu yhdessä voi tuntua vielä kivuttomalta, mutta miten uskontokasvatusta annetaan murrosikäiselle? Kati Tervo-Niemelän mukaan se ei ole ongelma, jos uskonto on kotona muutenkin luonteva puheenaihe. Ainakaan nuorta ei pidä pakottaa puhumaan asioista, joista hän ei halua puhua. – Uskonnosta voi puhua ihan tietopuolisena asiana: on eri uskontoja, ihmiset uskovat eri lailla, uskonto vaikuttaa moniin asioihin ja näkyy esimerkiksi maailmanpolitiikassa. Toisaalta voi kertoa, mikä merkitys uskolla itselle on, TervoNiemelä sanoo. – Ja jos vanhempi itse ei oikein uskalla puhua avoimesti uskostaan, on myös ihan ok omalla hiljaisella esimerkillään tuoda esiin sitä, että usko on myönteinen ja kantava asia elämässä. Kaikkein tärkeintä on se, että nuori ei saa sellaista kokemusta, että uskonto on ankara ja ikävä asia, jotakin pakollista ja vastenmielistä – sillä tehdään paljon tuhoa. RIPPIKOULUIKÄISENÄ tai pian rippikoulun jälkeen kovinkaan moni ei vielä pohdi kirkosta eroamista. 18–25-vuotiaat sen sijaan miettivät suhdettaan kirkkoon. Kirkosta etääntyneille siitä eroaminen on siinä vaiheessa luonteva ratkaisu. – Niillä nuorilla, jotka jäävät opiskelemaan tai töihin kotipaikkakunnalleen, suhde uskoon ja kirkkoon säilyy paljon paremmin kuin muualle muuttaneilla. Muualle muuttaminen etäännyttää ja irtaannuttaa, Kati Tervo-Niemelä kertoo. Hän muistuttaa, että kirkosta eronneistakin hyvin monet muistavat oman rippikoulunsa myönteisenä kokemuksena ja haluaisivat sellaisen myös omille lapsilleen. – Se on tosi hieno asia. Monet tapaamani kirkosta eronneet vanhemmat ovat olleet epävarmoja siitä, voivatko he ilmoittaa lapsensa rippikouluun. Kyllä he voivat. Kirkon pitäisi entistä aktiivisemmin olla toivottamassa näiden perheiden nuoria tervetulleeksi rippikouluun ja tiedottaa enemmän tästä mahdollisuudesta. ■

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Tilaa Kirkko ja kaupungin

uutiskirje

Tilaa tuoreimmat jutut viikon ajalta sähköpostiisi: kirkkojakaupunki.fi/ uutiskirje KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

Hyvää pyhää

19.4.

Nauti lämpimäisistä

Tämän sunnuntain aiheena kirkoissa on Ylösnousseen todistajia. Päivän evankeliumissa (Joh. 21: 1–14) kuolleista noussut Jeesus ilmestyy opetuslapsilleen Tiberiaanjärvellä.

Kaikki käy, aamiainen tai brunssi. Kokoa perhe yhteiselle, ylelliselle aterialle tai nauti ihan itseksesi. Olet ehkä muhittanut ja hellästi hoivannut taikinajuurta viikon päivät, mitannut lämpötiloja ja punninnut aineksia grammalleen. Nyt kärsivällisyys palkitaan. Tai sitten et. Olet poiminut kaupan pakastealtaasta mukaan puolivalmiit sämpylät tai croissantit. Pellisen pyöräyttää viime tipassakin. Teitpä niin tai näin, tuoreen leivän suloinen tuoksu leijuu kotona koko pyhän.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Ystävien seurassa ollaan olennaisen äärellä

hkä Jeesuskin kyllästyi sanoihin. Jatkuvaan vakuutteluun: ”Saatte elää ilman taakkoja, minä autan”, ”Katsokaa nyt vähän omaa napaa pidemmälle, kaikki hyötyvät siitä” ja ”En jätä teitä yksin, vaikka tarvotte vaikeuksissa tai surussa”. Ehkä Jeesus jossain vaiheessa totesi, että kaikki keinot oli käytetty, mieleenpainuvat puheet pidetty ja parannusteot tehty. Silti oli niitä, jotka käänsivät selkänsä, ja niitä, jotka kuulivat, mutta eivät ottaneet onkeensa. Jatkoivat omia asioitaan murehtien tai muiden mahdollisuuksia riistäen, kuten ennenkin. Väkisin Jeesus ei hyvää sanomaa vienyt. Ehkä hän silloin jätti sanat, kantoi ristinsä ja kuoli puolestamme. Ehkä Jeesus olisi toivonut, että hänen puheensa,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

elämänsä ja ylösnousemuksensa olisivat riittäneet lähimmille ystäville todistukseksi, mutta vasta haavat nähtyään näistä viimeinenkin lakkasi pyytämästä varmistusta. Silloin Jeesus sai lähteä rauhassa järvelle. Ehkä hän kuunteli jonkin aikaa aaltoja, jotka liplattivat tai kohisivat rannan pikkukiviä vasten. Saattaa olla, että hän hytisi hetken sinisessä tai harmaassa aamuhämärässä ennen kuin sytytti rätisevän nuotion. Silloin Jeesus pääsi olennaisen äärelle. Hän paistoi vähän kalaa ja leipää ja pyysi oppilaansa syömään. Ehkä kalan kylki oli vähän tulessa mustunut ja leipä tuskin kovin kohonnutta, mutta ystävien seurassa, ulkoilmassa, vaatimatonkin ateria on kuin taivaallinen hääateria.

KAISA KARIRANTA

Siunaa leipämme Yksinkertaisten asioiden Kristus, siunaa leipämme tänään. Siunaa ne ihmiset, joiden kanssa leipää syömme, ja kun toisena päivänä syön leipäni yksin, siunaa pihapuussa keikkuva harakka, siunaa keittiön ikkunasta näkyvän junan kuljettaja. Vapahtajani, varjele minua taipumukseltani tehdä onnesta, hyvästä elämästä ja rakkaudesta monimutkaista.

Harras hetki Pyhäkoululainen Julia Tikka, 9, harrastaa oopperakuoroa, jossa lauletaan ihan toisenlaisia lauluja kuin pyhäkoulussa. Oopperaa johtaa Julian ukki. Oopperan aiheena on rakkaus, joka on kuolemaa väkevämpää. Julian esiintymisasu on harmaa. Koulussa Julian lempiaine on äidinkieli siksi, että se on hänestä helppoa, ja liikunta siksi, että siinä toimitaan valmiin ohjelman mukaan. Pyhäkouluun pääsee poikkeusoloisuhteiden aikanakin netissä seuraamalla Lastenkirkon Youtube-kanavaa, johon myös seurakunnat lisäävät videoitaan. Osoitteessa Lastenkirkko.fi on paljon tehtävää ja tutkittavaa 3–8-vuotiaalle kotipyhäkoululaiselle.

Kun pyhäkouluun ei pääse, pitää Julia Tikan muistella kotona, mitä kaikkea Jeesus teki.

Pyhäkoulutien taukopaikalla Julia Tikka käy pyhäkoulussa, koska Jeesus on tärkeä. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA ANTTI RINTALA

ulia Tikka on ollut pyhäkoululainen niin kauan kuin muistaa. Kauklahden kappelilla Espoossa hän on paikalla aina, kun pyhäkoulua pidetään. Nyt kuitenkin koronavirus on katkaissut hänen pyhäkoulutiensä. Pyhäkoulu alkaa laulamalla. Joskus lauluun kuuluu myös leikki, niin kuin silloin, kun lauletaan Jumalan kämmenellä. Sitten pyhäkoulun opettaja kertoo tarinan. Yleensä hän osaa tarinan niin hyvin, ettei hänen tarvitse lukea sitä kirjasta. Hän kertoo sen niin, että nuket esittävät eri rooleja. Viimeksi kertomuksessa oli päähenkilönä Jeesus. Sivuhenkilönä oli sokea mies. Mies oli kadulla ja alkoi huutaa, kun kuuli, että Jeesus tulee. Muut käskivät hänen olla hiljaa, sillä tämä Jeesus on niin arvokas ihminen. Mutta kun Jeesus kuuli miehen huudon, hän käski tuoda miehen luokseen.

Voi Jeesus, minä en näe, muistaa Julia Tikka miehen voihkaisseen. Silloin Jeesus oli sanonut sokeudelle: lähde! KERTOMUKSEN JÄLKEEN jokainen saa liimata opettajan antaman tarran omaan pyhäkoulutauluunsa. Taulussa voi olla bussi, johon kerätään matkustajia, tai avaruus, johon liimataan tähtiä ja planeettoja. Julia Tikalla on onneksi metsä, tai oikeastaan vain suuri vihreä maa ja yksi puu. Kuvaan voi liimata melkein millaisen tarran tahansa, aina sunnuntain kertomuksen tai oman toiveen mukaan. Tarran jälkeen on pyhäkoulun paras hetki. Mennään askartelemaan. Työn alla voi olla vaikka sokea mies tai värityskuva. Lopuksi pyhäkoulussa myös rukoillaan. Sanoja ei tarvitse osata ulkoa, koska ne ovat pyhäkoulun seinällä. NYT, KUN PYHÄKOULUUN ei voi mennä, Julian isä lukee välillä kotona lastenraamattua. Siinä on samoja kertomuksia kuin pyhäkoulussa. Niissä Jeesuksen isä opettaa Jeesusta puusepäksi, ja sitten Jeesus parantaa aikuisia ja

kulkee välillä kavereidensa kanssa, Julia Tikka muistaa. Pyhäkoulussa käydään siksi, että Jeesus on tärkeä. Millä tavalla tärkeä, sitä Julia ei osaa sanoa, vaikka tietää sen kyllä.

”

PYHÄKOULUTAULUSSA VOI OLLA BUSSI, JOHON KERÄTÄÄN MATKUSTAJIA, TAI AVARUUS, JOHON LIIMATAAN PLANEETTOJA.

Eikä rukoilemiseen tarvita pyhäkoulun seinillä olevia ohjeita. Kotona Julia rukoilee ihan omin sanoin. Jos on oikein hyvä olo, iltarukous ei ole niin tärkeä. Mutta joskus pikkusisko pyytää Juliaa rukoilemaan vielä lisää. Pikkusiskoa pelottaa, ja Julia rukoilee, että Jeesus siunaisi heille hyvät yöunet. Ja sitten Jeesus siunaa ja he rupeavat rauhassa nukkumaan. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

Hautauspalveluja

Siivouspalveluja

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Vuokralle tarjotaan Tarjotaan vuokralle rauhallinen, neljännen kerroksen asunto Töölön torin kulmilta. Soveltuu erinomaisesti pariskunnalle. Loistavat kulkuyhteydet, kaikki palvelut vieressä. Hienot ulkoilumaastot meren rannassa, Töölönlahdella tai Keskuspuistossa. Vapaa 1.6.2020 alkaen. Lisätiedot: Virpi 050 514 2125.

Myydään Alvar Aalto, Arkkitehdin vuosikymmenet. Upea, uusi ja ainutlaatuinen arvoteos, Tekijä Esa Laaksonen. 250 E. Puh. 0443591325.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

Palveluja tarjotaan YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaisten tilojen tyhjennykset. Nopea ja edullinen. P. 040 812 7070 KAUPPAOSTOKSET PUOLESTASI KAUPPAOSTOKSETATERIAT PUOLESTASI RAVINTOLOISTA RAVINTOLOISTA Siivous, korjaus,ATERIAT TV, netti, puhelin Siivous, korjaus, TONTTU TV, netti, puhelin KOTIAPUMIES 044-2794646 KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536 OSTAMME JA TYHJENNÄMME kuolinpesiä, nopeat tyhjennykset vakituisten työntekijöiden voimin. Asiantuntevat arviot ovat maksuttomia. Teemme myös tuntiveloituksella vinttien, varastojen, toimistojen sekä muuttojäämistöjen tyhjennyksiä ja tavaraerien noutoja. www.helsinkisecondhand.fi Jan Lindroos 050-4329013 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia Tarvitsetko henkilökohtaista avustajaa Espoonlahti-Kauklahti alueella? Avustan kauppa- ja muissa asioissa, siivouksessa, kokkailussa ja ulkoilussa. Ota yhteyttä! 0401570331 /info@krempaton.fi Koirien trimmausta Malmilla -20% www.parturri.fi 045-78321838 Koronaväli: nouto ulkoa + pankkisiirto

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Ikkunapesua/kotisiivousta 13 v. kokemuksella. Edullisesti, myös hankalat. Timo 0440691994 Halutessasi pidämme kasvomaskia.

Kiinteistövälitystä

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt tuumasta toimeen – autamme markkinajohtajan ammattitaidolla. Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV-pätevyys 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Rakennusala Konetyöt Kaivinkone Bobcat kuormaaja, okt pohjatyöt, viemärit, salaojat ja sadevesijärjetelmät. Kuljetukset, murskeet ja mullat. Hyödynnä kotitalousvähennys. Tapani Heinonen Oy 0500-633 319 www.kuljetus-heinonen.com

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Tilaisuuksia HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Apua myös pariskunnille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506. helsinkimissio.fi/senioripysakki

– Velskolan maasto on hyvin vaihtelevaa: on kallioita, jyrkänteitä, eri-ikäistä metsää ja hieno luonnonpuro, kertoo Espoon seurakuntien metsistä vastaava Asko Leinonen. VANTAAN SEURAKUNNAT FÖRSAMLINGARNA I VANDA

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 28.4.2020 klo 18.00 Vantaan kaupungintalolla, Asematie 7, 01300 Vantaa. Esityslista on nähtävillä seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 16.4.2020 alkaen. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -sivuilla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERÄNNÄISSEURAT to 16.4 PERUTTU seurat Länsi-Pasilan srk-koti. pe 17.4. PERUTTU seurat Söderkullan kirkossa. la 18.4. PERUTTU kevätveisuut Virkkalan kko. su 19.4. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, saarna L.Väyrynen-Si; suora lähetys www.facebook.com/korsonsrk . PERUTTU kirkkopyhä Mikaelinkirkossa. PERUTTU Riparikirkkopyhä Tapanilan kirkolla. Ripari-info www.nuoriyty.fi . PERUTTU kotiseurat Hämäläisellä, Loviisa. PERUTTU seurat Tapiolan seurakunnassa PERUTTU Tasa-arvon kirkko -keskustelu Seuratuvalla. ke 22.4. PERUTTU Körttikodin seurat. to 23.4. PERUTTU Wähäväkisten juhlaveisuu, Hyvinkää. pe 24.4. PERUTTU kotiseurat Konttisella (Tapaninkylä), Hki. la 25.4. PERUTTU seurat Toimintakeskus Jennyssä, Malminkartano. PERUTTU seurat Mikaelinkirkolla. su 26.4. PERUTTU ”On meillä unelma” -päivä Päiväkummussa. PERUTTU Pappilan veisuut, Vihti. SIIRTYY SYKSYYN Veisuun voimalla! Seuratuvan virsikuoro 10 v. -juhlakonsertti. PERUTTU seurat Nurmijärven srkkeskus. ti 28.4. PERUTTU Seuratuvan lähetyspiiri. ke 29.4. PERUTTU seurat Helsingin tmk kryptassa. Joka torstai klo 19 seurat suorana lähetyksenä verkossa www.facebook.com/herattaja sekä tallenteena www.h-y.fi/verkkoseurat, missä myös muuta materiaalia.

ESIRUKOUSILTA ti 28.4 klo 19 Digilähetyksenä: www.facebook. com/petrusforsamling/ Daniel Björk, Bengt Lassus, Peter Hilli. Löydät linkin facebookiin myös www.petrusforsamling.net kautta. Esirukousaiheet puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30 ja esirukousiltana 18–19, s-posti: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

Ostetaan Yksiö tai pieni kaksio pk-seudulta hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Kaikenkuntoiset huomioidaan. P. 041 548 3612.

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Espoon seurakunnat haluaa suojella metsän Nuuksion kansallispuiston viereisellä 50 hehtaarin Velskolan alueella kasvaa osin vanhaa metsää ja asuu liito-oravia. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

spoon seurakunnat aikoo rauhoittaa lähes 50 hehtaarin suuruisen alueen Velskolassa. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkovaltuustolle, että ELY-keskuksen valitsemista kolmesta eri suojeluvaihtoehdosta valitaan tässä vaiheessa määräaikainen 20 vuoden suojelu. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti äänin 10–4 esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että Velskolan alue rauhoitetaan määräajaksi. Neljä jäsentä kannatti pysyvän yksityisen luonnonsuojelualueen perustamista. Kolmas vaihtoehto oli alueen myyminen ja liittäminen Nuuksion kansallispuistoon. ELY-KESKUKSEN TARJOUS on voimassa kesäkuun loppuun saakka. Seurakuntayhtymän kiinteistöpalvelut selvittää, voidaanko määräaikaa koronaepidemian vuoksi siirtää niin, että yhteinen kirkkovaltuusto käsittelisi asian syksyllä. ELY-keskuksen tarjouksen mukaan seurakuntayhtymä saa määräaikaisesta rauhoittamisesta 103 400 euron korvauksen. Yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta saatava korvaus olisi ollut 350 000 euroa. Koko alueen myyminen valtiolle liitettäväksi Nuuksion kansallispuistoon olisi tuonut rahaa 365 000 euroa. – Neuvotteluissa oli esillä neljäskin vaihtoehto eli aluevaihto metsämaahan valtion kanssa. Sopivaa maa-aluetta ei kuitenkaan löytynyt. Tämä määräaikainen suojelu on siitä hyvä, että uusi päättäjien sukupolvi voi halutessaan 20 vuoden kuluttua tarkastella tilannetta senhetkisistä lähtökoh-

dista, Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Petteri Leinonen sanoo. MILLAISESTA ALUEESTA Velskolassa on kyse? Siihen osaavat vastata seurakuntien metsistä käytännössä vastaava hautaustoimen työnjohtaja Asko Leinonen ja ylitarkastaja Juha Lumme Uudenmaan ELYkeskuksesta. – Kävin alueella viimeksi marraskuussa ja kiertelin sen poluilla viiden tunnin ajan. Maasto on hyvin vaihtelevaa. Siellä on hienoja kallioita, pystysuoria jyrkänteitä, nuorempaa metsää ja vanhaa metsää, joka on ollut koskemattomana vuosikymmenien ajan. Sieltä löytyy myös hieno luonnonpuro, joka välillä sukeltaa maan alle, Asko Leinonen kuvailee. Juha Lumme kertoo, että varsinkin alueen pohjoispuolella on koskematonta tuoretta kangasmetsää. – Maasto on vaihtelevaa. Alueella on tehty havaintoja liito-oravista, ja käydessäni siellä löysin liito-oravan papanoita. Pohjoispuoli on ihan ykkösluokan luontokohde. Myös suopainanteita löytyy. Alue rajautuu Helsingin kaupungin omistamaan luonnonsuojelualueeseen, ja sen toisella puolella on Natura-kohde, Lumme kertoo. Espoon seurakuntien kurssikeskus sijaitsee lähellä rauhoitettavaa aluetta. Velskolan parkkipaikalta on helppo lähteä patikoimaan maastoon. Velskolan metsän vieressä on myös pieni Nuuksion kansallispuistoon kuuluva alue Pitkäjärven kärjessä. Korkealta kalliolta avautuu hieno maisema Pitkäjärvelle. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

Perheiden hätä jää piiloon Kun koronaepidemia eristää perheitä neljän seinän sisään, alkoholinkäytön haitat ja väkivallan riski korostuvat.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

oliisin tilastoissa näkyy jo koronavirusepidemian aiheuttama muutos, kertoi Helsingin Sanomat uutisessaan 2.4. Samaan aikaan, kun väkivaltarikosten kokonaismäärä oli maaliskuussa laskenut, kotihälytysten määrä oli kasvanut. Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä kertoo, että koronaepidemian seuraukset näkyvät jo niin turvakodeissa kuin liiton chattipalveluissa. Turvakotien asiakasmäärät ovat lisääntyneet hieman ja chatin keskustelut huomattavasti. – Nyt, kun perheissä ollaan neljän seinän sisällä, yritetään tehdä etätöitä ja huolehtia lasten tarpeista ja koulunkäynnistä, pinna kiristyy. Lomautukset ja työttömyys tuovat taloudellisia vaikeuksia. Moni perhe elää jo entuudestaan sosiaaliturvan varassa. Jos on tapana lievittää stressiä alkoholilla, väkivallan riski kasvaa. Myös erotilanteet pitkittyvät ja ongelmat kärjistyvät, Särkelä luettelee asioita, joita koronavirustilanne pahentaa. Särkelä nostaa esille erityisesti vauvaperheiden jaksamisen. – Olen saanut eri puolilta Suomea viestejä, että äitiys- ja lastenneuvoloiden vastaanotot ovat monin paikoin jumissa. Tämä on vakavaa, sillä neuvolat ovat matalan kynnyksen palvelua, joka tavoittaa myös riskiperheitä. Vauvaperheille suunnatussa chatissamme näkyvät uupumus, ahdistus ja masennus, kun kontaktit ulkomaailmaan ovat vähentyneet, Särkelä kertoo. Yksi tärkeä kontakti ja jaksamisen tuki niin vauvaperheissä kuin pienten lasten perheissä ovat isovanhemmat. Koronaviruksen vuoksi tätä tukea ei nyt ole joko lainkaan tai ainakaan helposti saatavissa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

NIIN TURVAKODEISSA kuin vauvaperheille suunnatuissa ensikodeissa on tilaa. Turvakoteja on pääkaupunkiseudulla useita ja ensikoti Helsingissä. Chatit ovat arkisin auki tavallista pidempään. Yksilötapaamisia jatketaan etänä. – Chattissä voi olla yhteydessä myös äänettömästi, jos ei pysty puhumaan. Jos perheessä on väkivallan uhkaa, kannattaa miettiä valmiiksi turvasuunnitelma, pakata kassiin välttämättömiä tarvikkeita ja sopia jonkun läheisen kanssa vaikka tekstiviestistä, jonka tämä osaa tulkita hätäviestiksi, Riitta Särkelä neuvoo. Särkelä toivoo, että yhteiskunnassa oivallettaisiin, että koronavirus ei ole vain terveydellinen ja taloudellinen vaan myös iso sosiaalinen kriisi. Sosiaalisen kriisin purkamisessa kolmannen sektorin järjestöillä on tärkeä rooli, eikä kuntien nyt kannattaisi ajaa niitä alas leikkaamalla ostopalvelujaan. Särkelä korostaa myös seurakuntien ja erityisesti diakoniatyön roolia sekä nyt pandemian aikana että sen jälkeen. VANTAALLA ON viime vuosina ollut eniten lastensuojelun asiakkaita verrattuna muihin Suomen suurimipiin kaupunkeihin. Koronaepidemia ei Vantaan lastensuojelun palvelupäällikön Hanna Pösön mukaan vielä näy ainakaan lastensuojeluilmoitusten lisääntymisenä. Ne ovat päinvastoin viime viikkoina vähentyneet noin 30 prosenttia. – Pelkään, että tämä on tyyntä myrskyn edellä, sillä väkivaltaan liittyvää huolta on asiakaskontakteissa ollut hieman tavallista enemmän. Lisäksi asiakasperheemme eivät useinkaan itse hakeudu avun piiriin. Kun lapset eivät käy koulussa tai päiväkodissa, hankalat asiat

jäävät piiloon. Saamme normaalisti yli 80 prosenttia ilmoituksista viranomaisilta, Pösö kertoo. Lastensuojelussa varaudutaan Pösön mukaan siihen, että kiireellisten sijoitusten määrä kasvaa. Sellaiseen voidaan joutua turvautumaan myös tilanteissa, joissa esimerkiksi yksinhuoltaja sairastuu koronaan eikä kykene huolehtimaan lapsistaan. Koska kouluopetus tapahtuu nyt pääosin etänä, sivistystoimi ja lastensuojelu ovat laatineet opettajille ohjeita, miten nämä voivat puuttua lasten hätään, vaikka eivät tapaa heitä fyysisesti. Lastensuojelusta myös soitetaan asiakkaille ja kysellään kuulumisia. Pääkaupunkiseudulla asuu runsaasti muun kuin suomen- ja ruotsinkielisiä asukkaita, mikä tuo toimintaan

omat haasteensa. Lastensuojelun työntekijät voivat käyttää heidän kanssaan asioidessaan myös digitaalista tulkkauspalvelua.

”

LASTENSUOJELU VARAUTUU KIIREELLISTEN SIJOITUSTEN LISÄÄNTYMISEEN.

Suomessa on monin paikoin pulaa lastensuojelun ammattilaisista, ja Vantaa on ollut tästä otsikoissa. Vaikka tilanne on Pösön mukaan hieman helpottanut, ammattilaisia tarvittaisiin lisää. Nyt asiakkaita on yhtä työntekijää kohti 40, kun tavoi-

Keräyslupa RA/2019/704, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 23.8.2019. Keräyslupa ÅLR 2019/3450, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 2.5.2019.

Pääkaupunki seudulla on useita turva koteja, jotka palvelevat ympäri vuoro kauden.

te on 35, mieluiten 25. Jos korona kasvattaa työmäärää, työntekijöitä saatetaan tarvita enemmän. SININAUHALIITTO ON sadan yhteisön verkosto, joka auttaa muun muassa päihde- ja pelihaitoista, riippuvuuksista, mielenterveysongelmista, pitkäaikaisasunnottomuudesta ja -työttömyydestä kärsiviä. Sininauhaliiton suunnittelija Jaana Joutsiluoma on huolissaan siitä, että joka kymmenes lapsi elää perheessä, jossa päihteet ovat ongelma. – Kun ei ole koulua, päivähoitoa eikä isovanhempia tai muita turvallisia aikuisia, moni näistä lapsista on kaiken tuen ulottumattomissa. – Toivon, että myös perheissä, joissa alkoholi ei yleensä ole ongelma, muistetaan, että lapsella on oi-

keus huolenpitoon ja että alkoholi tekee aikuisesta lapsen silmissä ennalta arvaamattoman. Joutsiluoma ennakoi, että suurimman hinnan koronaepidemian jälkiseurauksista kantavat ihmiset, jotka muutenkin ovat yhteiskunnassa heikoimmalla kuten päihteiden ja mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat. Moni heistä on myös koditon, siis vailla vakinaista asuntoa, josta saada turvaa epidemian aikana. – Heillä on sama ihmisarvo kuin muillakin. Ei heitä pidä jättää heitteille nyt eikä myöhemmin, Joutsiluoma sanoo. Hän kertoo Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen pyrkivän nyt auttamaan yhteiskunnan marginaalissa eläviä ihmisiä sekä keskusteluavulla että ruokakasseilla. ■

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2020

Mielipide

MARTTA-KAISA VIRTA

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Epidemiapolitiikan etiikka arveluttaa NYKYAJALLE TYYPILLISEEN tapaan normatiiviset kannanotot myös koronapolitiikasta on ujutettu tieteellisen tiedon sekaan. Lääkärit esiintyvät päätoimensa ohella moraalin auktoriteetteina, vaikka he eivät ole alan ammattilaisia eikä heillä ole tähän edes demokratian suomaa oikeutusta. THL tarjoaa uudet kymmenen käskyä taulukkona. Ei kai kuuliaisuuteen koulittu kansa kuuntelekaan kuin suoria käskyjä. Esimerkiksi tiivis ja harkintaan kannustava ohje ”minimoi ihmiskontaktit” olisi kai liian ahdistava moraalikehitykseltään alaikäiselle kansanosalle. Joutuisi itse miettimään, kuoleeko joku kauppareissun seurauksena. Olemme ajautumassa moraaliseen kriisiin, jossa ihmiselämät joudutaan avoimesti asettamaan arvojärjestykseen tehohoitopaikkojen loppuessa. Tätä toki tehdään muutenkin muun muassa kapitalismin ja nationalismin nimissä, mutta kätketymmin. Myös epidemian myötä poliitikot tulevat linjanneeksi elämälle eurohintoja. Ylilääkäri Mika Valtosen mukaan terveydenhuolto pyrkii viime kädessä maksimoimaan kansan elinvuosien määrän (yle.fi 20.3.2020). Terveet ja nuoret asetetaan jonon kärkeen. Tämä periaate ei ole ongelmaton. Jo Epikuros huomautti, että kuolema on tappio, jota kukaan ei omakohtaisesti kärsi. Elinvoimaisten priorisoinnin periaatteesta voidaan johtaa dystooppinen visio. Terveydenhuollon arvio potilaan elinvuosista perustuu dataan terveyshistoriasta; ne, jotka eivät käy vastaanotolla vaivoineen, näyttäytyvät paperilla terveinä. Alkavatko ihmiset kuolemanpelossaan pelätä lääkäriä?

Mauri Aarniosuo valtiotieteiden kandidaatti, filosofi Vantaa

ihan mielenkiintoinen, mutta kiinnitin huomiota alussa olevaan yksityiskohtaan: ”Filosofi André Gide sanoi aikanaan: seuratkaa niitä, jotka etsivät totuutta. Paetkaa niitä, jotka ovat sen jo löytäneet.” Hienosti oivallettu, mutta siitä tuli mieleeni Johanneksen evankeliumin jae 16:6. Siinä Jeesus sanoo Tuomakselle: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani”. Jeesus siis sanoo, että hän on myös totuus. Pitäisikö Jeesusta näin ollen paeta? Ei. Filosofien ajatukset ihmisen tunnetiloista ovat kautta historian olleet paikoin hyvinkin erilaiset, jopa ristiriitaiset, verrattuna siihen, mitä Uusi testamentti kertoo. Filosofit ovat rationaalisia, eikä siinä mitään, mutta minä uskon Jeesukseen ja Jumalaan täysin.

Ari Linna Helsinki

Messussa pyritään katseyhteyteen

Ruth-Esther Hillilä ja korkea f KIITOS HIENOSTA kirjoituksesta, joka koski Cantores Minores -kuoron toimintaa (K&k 2.4.). Olin itse mukana heti alussa vuonna 1952 yhdessä samassa talossa asuneen Eero Saloheimon kanssa. Olimme molemmat Kirkkohallituksen työntekijöiden poikia. Meitä johti Ruth-Esther Hillilä, joka myös opetti minulle pianonsoittoa. Harjoittelimme Meritullintorin salissa jo 1952. Ruth-Esther Hillilä varsinaisesti aloitti Cantores Minores -toiminnan, eli poikien tavan laulaa jopa korkealla f:llä. Tarmo Nuotio oli myös ansiokkaasti mukana. Hänelle oli annettu tehtäväksi perustaa tavanomainen poikakuoro, joka yhteistyössä Hillilän kanssa muuntui ”kansainväliset mitat täyttäväksi suomalaiseksi poikakuoroksi”, kuten Pirkko-Leena Otonkoski toteaa kuoron historiateoksessa 1952–2002. Siksi haluan tuoda esille myös Ruth-Esther Hillilän arvostusta ansaitsevan panoksen Cantores Minores -kuoron perustamisessa väheksymättä lainkaan Tarmo Nuotion ansioita.

Erkki O Auranen diplomi-insinööri, pappi Espoo

Kiitos palvelusta keskusrekisterille TILASIN HELSINGIN seurakuntayhtymän keskusrekisteristä mieheni virkatodistuksen perunkirjoitusta varten. Jälkeenpäin ymmärsin tarvitsevani itsekin sellaisen. Entä Ruotsissa asuva tyttäremme, mistä hän saisi vastaavan todistuksen? Virkatodistus saapui minulle kerrotun toimitusajan mukaisesti. Yllätyksekseni mukana oli virkatodistus minullekin ja myös tieto, mistä tyttäremme voi Ruotsissa tilata todis-

tuksen, ja kaiken lisäksi vielä puhelinnumerokin. Erinomaista palvelua. Kiitos!

Benita Puuvuori Helsinki

Totuutta kannattaa etsiä, ei paeta VÄITÖSKIRJATUTKIJA AURA Raulo pohti kolumnissaan ”Koronaviruksen saartamiseen tarvitaan hirvenhiihtäjän viekkautta” totuuden olemassaolon mystiikkaa (K&k 2.4.). Kolumni oli kokonaisuudessaan

HYVÄ PAULA Peltonen, kiitos palautteestanne liittyen jumalanpalveluksen käytäntöihin Temppeliaukion kirkossa (K&k 2.4.). Nykyisessä Töölön seurakunnassa on neljä kirkkoa ja kaksi muuta toimipistettä, joissa toimitetaan jumalanpalveluksia. Ensimmäisestä adventista alkaen myös Temppeliaukion kirkossa pappi toimittaa messun ehtoollisosan alttarin takaa kasvot seurakuntaan päin suunnattuina. Tämä katseyhteys lisää läheisyyden ja vuorovaikutuksen tuntua seurakunnan ja messun toimittajien kesken. Käytäntö on yleinen niissä seurakunnissa, joissa alttarin sijainti sen mahdollistaa. Aiemmin alttarin krusifiksi jäi peittoon papin ja muiden toimittajien taakse. Kun krusifiksi on nyt siirretty messun ajaksi alttaripöydän etuosaan, se näkyy ristinä kaikille koko toimituksen ajan, ja samalla alttaripöydällä on riittävän väljästi tilaa ehtoollisen toimittamista varten. Krusifiksin selkäpuoli ilmentää osaltaan tyhjän ristin puhuttelevaa symboliikkaa, koska se viestii ylösnousseesta Kristuksesta. Krusifiksin kiinnityksen muuttamista suunnitellaan siten, että jatkossa se voidaan asettaa myös alttarin etuosaan krusifiksin etupuoli kohti seurakuntaa.

Hannu Ronimus Töölön seurakunnan kirkkoherra

16.4.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Soita, jos perhe-elämä puristaa Pääotsikko Petri Patronen vastaa vantaalaisten omaan tukipuhelimeen s. 2

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Kun kirkko on kiinni, voi kastejuhlat järjestää vaikka metsässä s. 4

Seurakuntien some-kanavissa löytyy kivaa tekemistä lapsille ja nuorille s. 8

Tuki puhelimesta apua akuuttiin hätään – Tänne voi soittaa pienissä ja isoissa pulmissa, sanoo Vantaan seurakuntien

perheneuvonnan tukipuhelinpalvelussa työskentelevä Petri Patronen. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

un pappi ja perheneuvonnan työn tekijä Petri Patronen aloitti työn Vantaan perheasiain neuvottelukes kuksen kehittämishankkeessa, hän ehdotti tukipuhelinpalvelun avaa mista akuuttiin hätään. Hän arve li, että tarvetta palvelulle ilmenee erityisesti nyt koronavirusepidemian aiheuttamassa poikkeus tilanteessa. – Ajatuksena on, että tukipuhelimeen voi soit taa, oli sitten kyse isosta tai pienestä pulmas ta. Parisuhdetta ja koko perhettä voi koetella se, kun ollaan koko ajan tiiviisti yhdessä ja kun työt ja lapsista huolehtiminen on järjestettävä uudel la tavalla. Patrosen mukaan hyväkin parisuhde saattaa ajautua kriisiin, kun ilmaantuu yllättäviä ongel mia. Jo se, että perheessä joku kuuluu koronavi rusepidemian riskiryhmään, voi vaikuttaa pari suhteeseen ja koko perheeseen. – Jos puhelun kuluessa selviää, että parisuh teen tai perheen ongelmat vaativat pitkäkestoi sempaa ammattiapua, soittaja ohjataan kirkon perheneuvonnan ajanvaraukseen. Patronen toimii tukipuhelinpalvelun pääasial lisena päivystäjänä, mutta jos ilmaantuu ruuh kaa, puheluita voidaan ohjata myös muille perhe neuvojille.

Koska vain osa pääsee perheneuvonnan asiak kaaksi, Vantaan seurakunnat haluaa selvittää, mi ten näitä palveluja voisi tarjota laajemmin ja mo nipuolisemmin. – Teen selvitystyötä haastattelemalla Vantaan, Espoon ja Helsingin seurakuntien perheneuvojia sekä kaupungilla ja kolmannella sektorilla työs kenteleviä alan ihmisiä. Kun saan kootuksi hei dän kokemuksiaan, alan niiden pohjalta kehitel lä uusia toimintatapoja, joita perheneuvonta voisi ottaa kokeiltavaksi.

PETRI PATRONEN on työskennellyt pappina pit kään perheiden parissa. Jokin aika sitten hän osallistui papeille ja diakoneille suunnattuun per heneuvojakoulutukseen. Hän toimi sen jälkeen vuoden verran paitsi pappina myös osaaikaise na perheneuvonnan työntekijänä Alppilan kirkol la Helsingissä. Petri Patrosen mielestä perheneuvojat teke vät laadukasta työtä täydellä sydämellä. Siksi seu rakuntien perheneuvonnan palveluilla on kova kysyntä.

PERHENEUVONNAN TYÖNTEKIJÄ PETRI PATRONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2020

”

Parisuhdetta ja koko perhettä voi koetella se, kun ollaan koko ajan tiiviisti yhdessä ja kun työt ja lapsista huolehtiminen on järjestettävä uudella tavalla.

– Tarkoituksena on, että selvityksen avulla ava taan uusia ovia eri toimijoiden yhteistyölle. Uu siin kokeiluihin voivat kuulua esimerkiksi erilai set digitaaliset ratkaisut. Nykyisen poikkeustilanteen vuoksi Vantaan seurakuntien perheneuvonnan asiakastapaamiset

Perheneuvonnan tukipuhelimessa päivystävä Petri Patronen tietää, että poikkeusolot voivat aiheuttaa ongelmia hyvässäkin parisuhteessa.

on hoidettu etäyhteyden kautta maaliskuun puolivälistä lähtien. Tapaamiset toteutetaan Teamsalustalla tai puhelimitse. Johtavan perheneuvojan Juhani Koskelinin mukaan asiakkaat ovat saaneet päättää, haluavatko he jatkaa terapiaproses siaan etäyhteyden kautta vai pitää terapias sa taukoa. Uusille asiakkaille on kerrottu, et tä tapaamiset järjestetään toistaiseksi vain etäyhteyden kautta. Osa asiakkaista on otta nut etäyhteyden mahdollisuuden mielellään vastaan. ■ Vantaan seurakuntien perheneuvonnan ajanvaraus 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17. Perheneuvonnan tukipuhelin 09 830 6799 ma–pe klo 13–15, paitsi 1.5.

Vantaan seurakuntien perheneuvojien vinkkejä poikkeusoloissa selviytymiseen

Luo päiviin mahdollisimman selkeä rytmi: rutiinit ovat tärkeitä, sillä ne lisäävät turvallisuuden tunnetta.

Erota selkeästi toisistaan työ ja vapaa-aika, vaikka työskentelisit etänä.

Suojele itseäsi ja lapsiasi liiallisilta ja ajoittain pelottaviltakin koronauutisilta.

Ulkoile yhdessä ja yksin. Kahdenkeskinen aika yhden lapsen kanssa kerrallaan on tärkeää niin lapselle kuin aikuisellekin.

Pidä mielessä mielikuva samassa veneessä olemisesta: vaikka poikkeusolot kuormittavat, niistä selviää helpommin yhdessä.

Järjestä päivässä pieni hetki, jolloin pysähdyt kuuntelemaan, mitä toisille kuuluu.

Ota myös omaa aikaa ja tilaa – välillä jokainen kaipaa ja tarvitsee yksinoloa.

Mikäli tulee riitaa, ota aikalisä, kunnes olet rauhoittunut.

Minimoi päihteiden käyttö.

Ole myötätuntoinen itseäsi, puolisoasi ja lapsiasi kohtaan tänä haastavana aikana.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2020

Iloisenhaikeat koronajuhlat Moni hääpari ja kasteperhe on lykännyt juhliaan epidemian vuoksi. Toiset ovat antaneet mielikuvituksen laukata.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

aikki varattiin vuosi sitten: Espoon tuomiokirkko, juhlapaikka Karjalohjalta, pitopalvelu ja bändi. Neljäs heinäkuuta matinkyläläiset Lila Petäjä ja Matias Malmgren menevät naimisiin, tai sitten eivät. Hallituksen tämänhetkisen ohjeistuksen mukaan yli kymmenen hengen kokoontumisia ei tule järjestää, ja kirkko tottelee. Häitä ja ristiäisiä voidaan viettää, mutta ei kymmentä isommalla porukalla. – Eli meillä on vähän keissi päällä, joo, Lila Petäjä sanoo. Hääpari pohtii vaihtoehtoista juhlapäivää syyskuulle. Siitäkään ei ole takeita, että syyskuussa saa järjestää massabileitä. Osalle häävieraista muutos voi tulla kalliiksi. Parikymmentä ihmistä on tulossa juhlimaan ulkomailta, eikä lentolippuja välttämättä voi siirtää. – Polttareita voi viettää sitten häiden jälkeen. Se ei mene ihan perinteisen kaavan mukaan, mutta se ei nyt ole prioriteetti, Petäjä kertoo.

LILA PETÄJÄ ei ole ainoa morsian, jonka hääsuunnitelmat ovat kiikun kaakun. Suurin osa Espoon kirkkoihin varatuista häistä ja ristiäisistä on lykätty tuonnemmaksi. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Marja Heltelä puolestaan kertoo, että sovituista keväthäistä noin puolet on siirretty tulevaisuuteen. Moni Helsingin suosituimmista hääkirkoista kuuluu Tuomiokirkkoseurakuntaan: Vanhakirkko, Suomenlinnan kirkko, Agricolan kirkko ja Tuomiokirkko. Kesäkuukaudet ovat kovinta hääsesonkia, ja Heltelän mukaan kesähäiden viettäjät odottelevat vielä tilanteen kehittymistä. Kaikki eivät ole antaneet epidemian estää juhlia. Tilaisuuksia on videoitu ja lähetetty suorana sukulaisille ja ystäville. Isovanhemmat ovat voineet lausua rukouksensa tai pitää puheensa etänä. – Ensin monilla on ollut tilanteesta surua, mutta suurimmalle osalle on jäänyt lopulta hyvä mieli. Järjestetyt juhlat ovat olleet tosi iloisia tapahtumia, Heltelä kertoo.

MARIANNA SIITONEN

Jomppa Väisänen pakkaa seurakunnan ruoka-apua vietäväksi tarvitseville Hakunilassa.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2020

Lila Petäjän ja Matias Malmgrenin häät ovat vaarassa lykkääntyä.

Hätäkasseja jaettu yli tuhat viikossa Hätäapukasseja jaettiin yli tuhanteen kotitalouteen runsaan kahden viikon aikana ennen pääsiäistä. Näin kertoo Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtaja Kirsi Rantala. – Palmusunnuntaita edeltäneen viikon aikana noin 250 kotitaloutta haki kassin tai kasseja seurakunnista, Rantala kertoo. – Lähes 280 kotiin vietiin ruokakassi. Kun hätäavun saajista osa on perheitä, jaettujen kassien määrä on vielä näitä lukuja

suurempi. Edellinen viikko oli samaa tasoa. Suurin osa kassien sisällöstä on Yhteisen pöydän hävikkiterminaalin kautta saatua hävikkiruokaa. Seurakuntien kassijakelun lisäksi ruokakasseja voi pyytää Yhteisen pöydän hätäapupuhelimen kautta. Kassit tuodaan sieltä kotiovelle, ja niitä jakamaan on saatu muista kaupungin yksiköistä lisää autoja ja työntekijöitä. – Jaamme tällä hetkellä noin 80–180 kassia päivässä. Isoihin perheisiin menee useampi kassi

kerralla, kertoo Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisma. Yhteensä seurakunnat ja Yhteinen pöytä jakavat siis ainakin yli tuhat kassia viikossa, joista valtaosan suoraan kotiin. Lisäksi noin 30 Yhteisen pöydän verkoston toimijaa jakaa apua. Vantaan seurakuntien hätäruoka-apu vastaa arkisin kello 10–13 p. 09 830 6677. Chat -osoite on vantaanseurakunnat.fi. Yhteisen pöydän ruoka-apunumero on 09 839 50450 ja se puhelinnumerossa vastataan arkisin kello 9–12.

Kalle, Juho, Anna ja Jaakko Sorja viettivät kastejuhlaa metsässä.

sesti nyt maakuntarajan sulkeuduttua.

– Koronahäistä ja -kasteista on tullut tavallaan juttu. Valtaosa juhlijoista aikoo pitää isot juhlat sitten, kun kriisitilanne on ohi. Kaikille halukkaille hääpareille ja kasteperheille järjestetään myös uusi kirkkoaika. – Maailma ei lopu tähän. Rakkaus ja yhteys jatkuvat. Nyt on breikki, mutta jatkossa osaamme arvostaa toisiamme vielä enemmän, Heltelä sanoo. VANTAAN KIRKOISSA tilanne on samanlainen kuin naapurikaupungeissa. Vantaan kirkkoherrojen mukaan monia häitä ja kasteita on siirretty

Keskusteluapua seurakunnista Vantaan seurakunnat on avannut puhelinnumeron, johon voi soittaa, jos tarvitsee keskusteluapua. Numerossa 09 830 6699 päivystetään joka päivä kello 13–18. – Tähän numeroon voi soittaa ja keskustella luottamuksellisesti papin tai muun seurakuntien hengellistä työtä tekevän työntekijän kanssa. Siihen voi soittaa, jos kokee yksinäisyyttä tai avuttomuutta tai jos ahdistaa ja kaipaa sitä, että joku kuun-

telee. Sen paremmin tässä kuin muussakaan auttamistyössämme ei tarvitse olla kirkon jäsen. Olennaista on avun tarve, yhteisen seurakuntatyön johtaja Kirsi Rantala sanoo.

Apua ikäihmisille Vantaan seurakunnista on soitettu noin 2 200:lle 80–84-vuotiaalle seurakunnan jäsenelle eli kaikille, joiden numero oli saatavilla. Soittoringissä oli mukana seurakuntien työntekijöitä. Yksi heistä on Tikkurilan seurakun-

eteenpäin, mutta perumisia ei juuri ole. – Vantaalla on pyritty kantamaan ihmisiä kriisin yli siten, että huolehdimme jokaisen saavan uuden ajan tulevaisudessa, kertoo viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala. Vantaankosken seurakunnan pappi Maari Santala kertoo, että seurakunnassa on järjestetty jonkin verran pikkuporukoiden kasteita. – Kasteperheen lisäksi paikalle tulee vain kaksi todistajaa. Tällaisia ei normaalitilanteessa ole lainkaan, Santala sanoo. – Kastetilaisuuksia myös lähetään suorana verkossa sukulaisille, erityi-

nan nuorisosihteeri Heli Varstala, jolle vanhusten kanssa keskustelu oli uusi työtehtävä. – Olen tavoittanut monia ikäihmisiä ja kuullut monenlaisia tarinoita. Vaikka heillä olisi läheisiä, jotka ovat heihin yhteydessä, moni on sanonut, että onpa hienoa, kun seurakunta välittää, Varstala kertoo. Vantaan kaupunki soittaa puolestaan yli 85-vuotiaille ikäihmisille. Vantaan kaupungilla on asiointiapua varten numero 09 8395 0460. Se palvelee arkisin kello 9–16 yli 70-vuotiaita ja mui-

KAHDEKSAN KILOMETRIÄ Vantaankoskelta etelään on Helsingin Maunula. Maunulalaisilla Anna ja Kalle Sorjalla oli pulma. Perheen toisen pojan Jaakon ristiäiset oli sovittu Käpylän kirkkoon, mutta epidemia pani suunnitelmat uusiksi. – Minusta tuntui, että näissä kummallisissa olosuhteissa on tavallistakin tärkeämpää järjestää ristiäiset, Anna Sorja selittää. Kotikastekin tuntui riskialttiilta, mutta Sorjan perheellä välähti. Vauva, äiti, isä, isoveli, pappi Kaisa Heininen ja kaksi todistajaa kokoontuivat maaliskuun viimeisenä viikonloppuna puiden katveeseen Helsingin keskuspuistoon. Läsnäolijat seisoivat turvaetäisyyden päässä toisistaan. Jaakko kastettiin samasta kastemaljasta, josta hänen isänsä Kalle kastettiin aikanaan. Kastemekko taas oli kulkenut äiti-Annan suvussa 1930-luvulta. Isovanhemmat ja kummit seurasivat toimitusta puhelimista. – Oli se haikeaa, että he joutuivat olemaan etänä. Kiva silti, että he näkivät meidät, Anna Sorja kertoo. Metsässä juotiin kahvit ja syötiin kakku. – Kun tilanne on joskus kesällä tai syksyllä ohi, aiomme järjestää kunnon juhlat kaikille, joiden piti tulla paikalle, Sorja sanoo. ■

ta koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvia, joilla ei ole läheisiä, jotka voisivat käydä heidän puolestaan kaupassa tai apteekissa. Nämä riskiryhmään kuuluvat eivät myöskään osaa käyttää sähköisiä palveluja. Tässä toiminnassa seurakunnat on kaupungin yhteistyökumppani.

Kirkko auttaa Afrikassa Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on ohjannut 150 000 euroa koronaepidemian vastaiseen työhön Itä-Afrikassa. Summasta 50 000

euroa menee Ugandaan, 15 000 euroa Somaliaan, 35 000 euroa Etelä-Sudaniin ja 50 000 euroa Keniaan. KUA muun muassa kertoo koronaviruksen leviämisestä ja käsihygienian merkityksestä. Se perehdyttää opettajia, jakaa saippuaa ja desinfiointiaineita sekä tukee epidemian vuoksi ahtaalle joutuneita yrittäjiä. Suomen Lähetysseura myöntää 30 000 euroa katastrofiapua koronatietouden jakamiseen Tansaniassa radion välityksellä. Kehitysmaissa monen ihmisen ensisijainen tietolähde on radio. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.4.

Hakunilan seurakunta

Elämänkaari

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Diakoniapäivystys p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO

HAKUNILAN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Bo Bertil Kuve 89 v, Leena Marjatta Lötjönen 84 v, Eija Marketta Mellanen 76 v, Ritva Aulikki Laitinen 72 v, Virve Mirja Tuulikki Turunen 71 v, Jenni Susanna Timonen 34 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Terttu Kirsti Karin Toivola 84 v, Arvi Aulis Manninen 82 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Ronja Adelia Kuosmanen, Inka Ilona Niemi. Hautaan siunattu Annikki Hoppu 88 v, Kauko Kalervo Järvimaa 82 v, Lasse Juhani Sollman 75 v, Kalle Kalervo Niemi 69 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Martti Olavi Kotilainen 63 v, Lasse Juhani Löfgren 71 v, Jenny Esteri Välimäki 91 v, Marjut Anna-Leena Lehtonen 80 v, Sylvi Eskelinen 69 v, Mirja-Liisa Saarinen 85 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Elias Akseli Kuronen, Olavi Eino Matias Lehtinen, Roni Pauli Olavi Rikhard Raivikko, Alicia Elsi Annabel Tyrni, Nooa Leo Tapani de Bresser, Iikka Touho Johannes Lahtinen, Eino Pekka Olavi Juutinen, Aada Eveliina Wilppu, Amelia Eeva Liisa Rapala, Vili Samuel Jaakkola,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2020

Elle Stina Seppänen, Niklas Mikael Baharev, Alda Helena Talvikki Rauhala, Ella Pauliina Niemi, Alex Matti Ensio Sopanen. Hautaan siunattu Veijo Antero Palm 87 v, MarjaTerttu Annikki Harjunpää 86 v, Kalevi Livola 72 v, Jukka Eerik Laukka 71 v, Heli Kristiina Perkiö 52 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Kiira Soili Rekola, Lila Maria Sarlin. Hautaan siunattu Sven Sigurd Malmström 98 v, Elma Maria Kärnä 95 v, Laila Tellervo Venhola 93 v, Laila Inkeri Karjalainen 91 v, Raili Irene Skou 90 v, Valma Irene Hillervo Orava 89 v, Jaakko Teodor Numminen 89 v, Aila Anneli Kuosmanen 85 v, Jorma Johannes Myllärinen 82 v, Oiva Johannes Lehtonen 81 v, Kalervo Olavi Eräniemi 75 v, Maija Liisa Mikander 73 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döda Bengt Johan Karlsson 74 år.

Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkko on avoinna yksityistä hiljentymistä varten ma–ke klo 9–12 ja to klo 16–19 sekä su klo 13–15. Kirkossa ei voi olla yli 10 ihmistä samaan aikaan. Kirkkoherranvirasto on avoinna ma–to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Diakoniatyöntekijät tavoitat ma– pe puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Kirkko on avoinna yksityistä hiljentymistä varten pe klo 9–12. Kirkossa ei voi olla yli 10 ihmistä samaan aikaan. Diakoniatyöntekijät tavoitat ma– pe puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain.

MUUALLA Piispojen ohjeiden mukaisesti seurakunta ei voi olla paikalla jumalanpalveluksissa ja hartauksissa, mutta niitä voi seurata Facebookin kautta Hakunilan seurakunnan sivulla sekä seurakunnan nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. Iltakirkko torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki perjantaisin klo 12. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Päivämusiikki keskiviikkoisin klo 12. Jumalanpalvelus su 19.4. klo 12. Jumalanpalvelus su 26.4. klo 12. Ajantasaiset tiedot löytyvät nettisivujen tapahtumakalenterista vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat.

Seurakunnan työntekijät tavoittaa puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta hakunilanseurakunta.fi. Ruoka-apua riskiryhmiin kuuluville Vantaalaisten ruoka-apupyyntöjä otetaan vastaan maanantaista perjantaihin klo 10–13 Vantaan seurakuntien verkkosivujen chatissa www.kirkkovantaalla.fi sekä puhelimitse 09 8306 677.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse (ei avovastaanottoa) ti ja to klo 9–12, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Hämeenkylän kirkon ovet ovat auki ma–ke klo 9–12 ja to klo 16–19. Ovet ovat auki myös sunnuntaisin klo 11 alkaen jumalanpalveluksen jälkeen. Mahdollisuus hiljentymiseen ja rukoukseen yksin tai seurakunnan työntekijän kanssa. Jumalanpalvelukset ja päivähartaudet kuultavissa suoratoistona kirkosta osoitteesta hameenkylanseurakunta.fi sekä myöhemmin videoituna seurakunnan Youtubekanavalta. Papit päivystävät lisäksi virastolla maanantaista perjantaihin. Diakoniatyöntekijät päivystävät ainoastaan puhelimitse tiistaisin ja torstaisin klo 9–12. Yhteisen pöydän lounaiden ja yhteisten aamiaisten ollessa tauolla seurakunta jakaa hävikkiruokakasseja diakoniatyöntekijöiden päätösten mukaan. Ruokakasseja voi hakea kirkolta keskiviikkoisin klo 10–11 ja Café Pähkinästä klo 12–13 ja niitä voidaan sopimuksesta myös tuoda kotiovelle. Riskiryhmiin kuuluvat voivat myös kysyä apua välttämättömille reissuille esimerkiksi kauppaan ja apteekkiin. Vapaaehtoisia tarvitaan näissä tehtävissä diakonian apuna. Ota yhteyttä satu.enrold@evl.fi. Renkaanvaihtopäivä kirkon yläpihalla la 18.4. klo 9–15. Minimimaksu 20 euroa. Tulot suoraan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ilmoittautumiset ja ajanvaraukset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450. Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja.

MUUALLA Usko ja oppi -raamattuilta to 16.4. klo 18, aiheena Jumalan huolenpito. Iltaa voi seurata livelähetyksenä netissä ja osallistua tekstiviesteillä WhatsApp-sovelluksen kautta. Linkki ryhmään ja ennakkotehtävät löytyvät seurakunnan kotisivuilta. Sanajumalanpalvelus su 19.4. klo 10. Liturgi Jaakko Kara, saarna Miika Koistinen, kanttori HP Heikkilä. Kuuntele suorana netissä hameenkylanseurakunta.fi. Saarnavideo myöhemmin seurakunnan Youtube-kanavalla. Kirkon ovet ovat auki klo 11 jälkeen hiljentymistä varten enintään kymmenelle henkilölle kerrallaan. Päivähartaus ke 22.3. klo 12–12.30. Kuultavissa suorana ja nähtävissä myöhemmin kirkon Youtube-kanavalla. Miesten kirjallisuuspiiri to 23.4. klo 18, kirjana Eero Huovisen Äitiä ikävä. Piiri järjestetään etäkokouksena. Lisätiedot pastori Matti Hyryltä p. 050 491 0954. Sanajumalanpalvelus su 26.4. klo 10. Saarna piispa Teemu Laajasalo, liturgina Jukka Nevala ja kanttorina Hannu Lehtikangas. Lähetetään äänen osalta suoratoistona samoin kuin sitä seuraava luentokin. Mitä kirkolle kuuluu? -luento su 26.4. klo 11.15. Piispa Teemu Laajasalo. Luento on kolmas osa Haastettu kirkko 2020-luvun Suomessa -luentosarjaa. Saarna ja luento myöhemmin videoituna seurakunnan Youtube-kanavalla. Päivähartaus ke 29.4. klo 12. Kuultavissa suorana lähetyksenä hameenkylanseurakunta.fi. Myöhemmin videoituna seurakunnan YouTube-kanavalta.

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä on suljettu toistaiseksi.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6552, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniatyön puhelinpäivystys arkisin ma–pe klo 9–16, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Seurakunnan työntekijöitä on tavattavissa kirkolla arkisin ma–ke ja pe klo 9–12, to 16–19 sekä su klo

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.4.

11–13. Diakoniatyön puhelinpäivystys on arkisin ma–pe klo 9–16, p. 050 4399 651, ja päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma– pe klo 10–14 numerosta 09 830 6554. Korson kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, käynneistä on sovittava erikseen.

Vantaalainen, vailla ruoka-apua?

MUUALLA Perhekerhohetki verkossa pe 17.4. ja 24.4. klo 10. Korson seurakunnan Facebook-sivu. Herättäjän kirkkopyhä verkossa su 19.4. klo 10. Tuomas Antola, saarna Leena Väyrynen-Si, Airi Saloniemi. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta. Livemuskari verkossa ti 21.4. ja 28.4. klo 10. Korson seurakunnan Facebook-sivu. Iltaperhekerhohetki verkossa ke 22.4. ja 29.4. klo 19. Korson seurakunnan Facebook-sivu. Sanajumalanpalvelus verkossa su 26.4. klo 10. Elina Jokipaltio, Jani Vanhala, Jussi Salonen. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta. Nuortenkulma toteutuu Instagramissa nuortenkulma-tilillä: keskiviikkoisin klo 15 paljastuu päivän kisa, instalive klo 17 ja klo 19.45 hartaus. Sunnuntaisin Nuortenkulma kokoontuu Instagramissa klo 17–20. Voit myös ottaa yhteyttä nuorisotyönohjaajiin, Tomi Uimonen, p. 050 461 0568 ja Satu Mukala, p. 050 356 4838 tai nuoriso- ja rippikoulupappi Elina Aroon, p. 050 521 7462.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniapäivystys: Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi), keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, Laura Leverin 050 467 2434, Ben Ahlroos 050 535 2450, Vappu Olsbo 050 414 5610, Katri Uutela 050 436 7712.

MUUALLA Sanajumalanpalvelus su 19.4. klo 10. Laura Maria Latikka. Tilaisuus lähetetään suorana Facebookissa Rekolan seurakunnan sivulla. Sanajumalanpalvelus su 26.4. klo 10. Katri Uutela. Tilaisuus lähete-

Ruoka-apupyynnöt Ma–pe klo 10–13 09 8306 677

Vanda svenska församling

tai chatissa kirkkovantaalla.fi KO KIRK AALLA T VAN

tään suorana Facebookissa Rekolan seurakunnan sivulla. Aamujumalanpalvelus ke 29.4. klo 9. Katri Uutela. Tilaisuus lähetetään suorana Facebookissa Rekolan seurakunnan sivulla.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Seurakunnan työntekijä päivystää puhelimessa keskustelua varten ark. ma–pe klo 9–16 p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Diakoniatyön puhelin päivystää arkisin 9–16 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki ja mahdollisuus hiljentymiseen sekä keskusteluun ma–ke klo 9–12 to klo 16–19, pe klo 9–12, su klo 13–15 jumalanpalveluksen jälkeen.

MUUALLA Poikkeusaikana jumalanpalvelukset striimataan verkkoon. Seuraa Vantaan Pyhän Laurin kirkon jumalanpalveluksia osoitteessa: www. facebook.com/tikkurilanseurakunta Sanajumalanpalvelus su 19.4. klo 12 striimataan Pyhän Laurin kirkosta. Päivä Helén, Sanna Heikura, Terje Kukk.

Yhteydenottoihin vastataan ma–pe klo 10–13. Muita seurakunnan työntekijöitä tavoitat puhelimitse. Yhteystiedot www.vantaankoskenseurakunta.fi. Seuraa verkkosivujamme www. vantaankoskenseurakunta. fi ja www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa sosiaalisen median kanaviamme Facebookissa (Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet), Instagramissa (Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko) ja Twitterissä (Vantaankosken seurakunta).

Sanajumalanpalvelus su 26.4. klo 12 striimataan Pyhän Laurin kirkosta. Jyrki Kaukanen, Päivi Helén, Samppa Laakso.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Avoinna ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Huom! Vain puhelimitse tai sähköpostitse. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi ma–ke, pe klo 9–12, to klo 16–19, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Diakoniatyöntekijöille voi soittaa tai jättää soittopyynnön: p. 050 357 7726, p. 050 357 7736.

MUUALLA Jumalanpalveluksia ja muita hartauksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi ja Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Jumalanpalvelus su 19.4. klo 10. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Katariina Kopsa. Jumalanpalvelus su 26.4. klo 10. Pappi Laura Sydänmaanlakka, kanttori Katariina Kopsa. Vantaan seurakuntien ruoka-apu on tarkoitettu vantaalaisille, jotka ovat koronaviruksen riskiryhmässä tai haastavassa elämäntilanteessa, ja joilla ei ole rahaa ostaa ruokaa vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi. Ruoka-apua saadaksesi soita p. 09 8306 677 tai chattaa osoitteessa www.kirkkovantaalla.fi.

Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGGÅRD Konungsv. 2 Du som skall börja i ettan eller går i lågstadiet, välkommen med på barnläger! Dagläger 1–5.6, 8–12.6 och 15–18.6 kl. 8.30–16.30. Pris: 75 e / vecka, inkl. mat och program. Du kan delta 1, 2 eller 3 veckor. Info: barnledare hanna-mari.hoglund@evl.fi, tfn 050 341 4964. Anmälan via hemsidorna.

ÖVRIGT Gudstjänst sö 19.4 kl. 10 Jarmo Juntumaa, Isa Tuhkalainen. Strömmas via församlingens Facebooksida. Gudstjänst sö 26.4 kl. 10 Martin Fagerudd, Anders Ekberg. Strömmas via församlingens Facebooksida. Mathjälp till dem som hör till riskgruppen eller ensamma åldringar. Vanda församlingar organiserar matutdelning på följande sätt: Gemensamt bord sammanställer en matpåse av butikernas matsvinn. Tyvärr kan du inte själv påverka innehållet. Gemensamt bord delar ut glutenfria kassar till så många som möjligt. Mathjälp får du med att ringa 09 8306 677. Vanda svenska församling, diakon Heidi Salminen 050 3301828. Apotekshjälp: diakonissa Annakatri Aho 050 464 5068. Diskussionshjälp: Jarmo Juntumaa 050 537 4221. Påskhälsningen som postas till medlemmarna i Vanda svenska församling: vänligen kontrollera församlingens program på webben. En del evenemang har inhiberats.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Keskusteluapua koronakriisin aikana Kuurojendiakoni Seija Einola, yhteydenotot ensisijaisesti tekstiviestillä / whatsapp -videot 050 338 6212 tai Skypellä. Vastaanotot tiistaisin klo 9–11 Koskikeskus, Vernissakatu 4, ja parillisen viikon torstaina klo 14–16 Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Virtakirkon vastaanotot: 30.4., 14.5., ja 28.5. Huom! Lomalla 6.–19.4.

NÄKÖVAMMAISILLE Terhi Suonsivu, puhelinajat tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 09 830 6278, 050 381 8758 / soittopyyntö / tekstiviesti.

KEHITYSVAMMAISILLE Ystävyyden jamit srtiimattuna to 23.4 klo 16. Jamit soittavat ja juontavat muusikko Sami Asp ja diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen. Voit lähettää jameihin omia laulutoiveitasi, terveisiä, piirustuksiasi tai videoitasi osoitteeseen kristiina.tuohimaa-salminen@evl. fi, Whatsapp 050 433 4232 tai Erilaisten ystävien kirkko Vantaalla FB-ryhmään. Keskusteluapua koronakriisin aikana: Kristiina Tuohimaa-Salminen, kehitysvammaistyön diakoni p. 050 433 4232. Mahdollisuus myös Whatsapp- ja videopuheluihin.kristiina.tuohimaa-salminen@ evl.fi Sami Suhonen, diakoniapastori p. 044 422 0427 sami.p.suhonen@evl. fi. Voit jättää viestin tai soittopyynnön, jos emme heti vastaa.

RUOKA-APU KORONAKRIISIN AIKANA Vantaan seurakuntien ruoka-apu on tarkoitettu vantaalaisille, jotka ovat koronaviruksen riskiryhmässä tai haastavassa elämäntilanteessa, ja joilla ei ole rahaa ostaa ruokaa vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi. Ruoka-apua saadaksesi soita p. 09 8306 677 tai chattaa osoitteessa www.kirkkovantaalla.fi. Yhteydenottoihin vastataan ma–pe klo 10–13.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2020

Mukavaa tarjontaa lapsille ja perheille Vantaan seurakuntien somekanavista löytyy muun muassa muskareita, hartaushetkiä ja askarteluohjeita. Katso lisää: Vantaankosken seurakunnan perheet facebook.com/vantaankoskenperheet Pienet kädet – Rekolan seurakunnan varhaiskasvatus facebook. com/rekolanseurakunnanvarhaiskasvatus Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet facebook.com/Tiksinlapsetjaperheet Hämeenkylän seurakunnan perheet facebook.com/HameenkylanSeurakunnanPerheet Korson seurakunnan perhekerhohetket ja livemuskarit: facebook. com/korsonsrk Hakunilan seurakunnan Youtube-soittolista löytyy Lastenkirkon Youtubesta: youtube.com/lastenkirkko

· · · · · · – Perheillä on nyt paljon paineita, kun pitää luovia työnteon ja lapsista huolehtimisen välillä, sanoo Iris Sotamaa.

Verkosta löytyy seuraa, tekemistä ja tukea Vantaan seurakuntien varhais kasvattajat tekevät päivittäin videoita, suoria verkkolähetyksiä ja muuta sisältöä sosiaalisen median kanaville.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

oronavirusepidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa muskarit, nuorten hengailu, rippikoulun isoskoulutus ja monet muut toiminnot ovat nyt siirtyneet Vantaalla verkkoon. Vantaan seurakuntien kasvatusasiainsihteerin Iris Sotamaan mukaan kaikissa seurakunnissa on ideoitu jotain uutta sisältöä sosiaalisen median kanaviin. – Lapsiperheille suunnattua materiaalia, kuten musiikkihetkiä, askarteluvinkkejä ja hartauksia, on tehty pääasiassa Facebookiin ja Instagramiin. Hakunilan seurakunta järjestää verkossa vauvaperheryhmänsä Hangout-tapaamisia. – Nuorille suunnatussa verkkosisällössä ovat käytössä myös Zoom-, Discord- ja TikTok-kanavat.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 8/2020

Vantaankosken nuorisotyössä on laadittu joka viikolle oma somesuunnitelmansa, jonka mukaan eri päivinä on tarjolla hartaustekstejä, kisailuja ja livesisältöjä. Näitä tuottavat myös nuoret itse. Osa lapsiperheiden muskarilivelähetyksistä on kaikille avoimia. On kuitenkin myös suljettuja muskarilähetyksiä jo aiemmin ryhmään osallistuneille. Seurakunnat tekevät myös video- ja muuta materiaalia koulujen uskonnonopetuksen käyttöön. Hämeenkylän seurakunta aikoo videoida koulujen kevätkirkkotilaisuuden. Lisäksi koululaisille lähetetään Taika-Petterin, seurakuntien kanssa yhteistyötä tekevän vatsastapuhujan ja jonglöörin, tsemppausviestejä. SEURAKUNNAT OVAT uudessa tilanteessa toimineet nopeasti. Kaikesta niiden tuottamasta verkkomateriaalista muodostuu monipuolinen kokonaisuus. – Ihailen sitä, millä rohkeudella työntekijät ovat heittäytyneet tekemään jotain aivan uutta. Moni on joutunut nyt opettelemaan esimerkiksi suoran verkkolähetyksen tekemistä, Iris Sotamaa sanoo. – Joillakin työntekijöillä somen käyttö on tosin ollut jo aiemmin hyvin hallussa, joten he ovat pystyneet opastamaan muita.

Muskareiden, perhekerhojen ja iltapäiväkerhojen työntekijät ovat huolissaan perheiden pärjäämisestä. Eristäytyminen muista ja poikkeustilanteen aiheuttamat työ- ja lastenhoito-ongelmat voivat käydä ajan myötä raskaaksi. – Perheillä on tässä tilanteessa paljon paineita, kun pitää luovia työnteon ja lapsista huolehtimisen välillä. Esimerkiksi päiväkoti-ikäisistä lapsista hoidetaan Vantaalla nyt kaksikolmasosaa kotona, selvittää Sotamaa. Jotkut työntekijät kyselevät vanhemmilta puhelimitse kuulumisia, mikä tuntuu luontevalta, kun ollaan tultu tutuiksi vuosien varrella. Osa työntekijöistä taas on mukana uusissa puhelintukipalveluissa. Jotkin seurakunnat lähettävät seurakuntalaisille viikoittain kirjeitä, joissa ne kertovat toiminnastaan. Seurakuntien työntekijöitä on myös lähtenyt mukaan avuksi Vantaan turvatalojen Sekasin-chattiin ja kaupungin psykososiaalisen työn tukipuhelimeen. – Pyrimme tekemään poikkeusoloissa työtä laajalla rintamalla. Katso lisää: vantaanseurakunnat.fi Lapsiperheille verkossa